6 PLUSSA 2–3. Nyt hän viettää hiljaiseloa kihlattunsa Göran Stubbin kanssa. HUHTIKUUTA 2020 Lotilan likka kaipaa jo kesää Teräsleidiksikin tituleerattu Pirkko Mannola suunnittelee kesäksi konserttia synnyinkaupunkiinsa Valkeakoskelle. MAANANTAINA 13
KOTIKARANTEENISSA Sari Oksala Pirkko Mannolan täytyy oikein miettiä, kuinka usein hän on vieraillut synnyinseudullaan Valkeakoskella. Mutta sitä edellisestä kerrasta on aikaa, varmasti kymmenkunta vuotta. –?Olen joogannut kotona, sillä mielen ja kehon takia on pakko tehdä muutakin kuin istua sohvalla katsomassa Netflixiä. Heinäkuussa hän esiintyy pitkästä aikaa synnyin kaupungissaan Valkeakoskella. –?Heinäkuussa toivottavasti parketit ovat taas vapaat ja yleisö pääsee paikalle, mutta sen tietää vasta myöhemmin, sanoo Mannola. Hän viittaa koronapandemiaan, joka on tyhjentänyt esiintyvien taiteilijoiden kalenterit pitkälle kesään. Sen jälkeen tuntui, että haluan miettiä, mikä minusta tulee isona, Mannola nauraa. –?Nyt on kaikkien etu, että noudatamme sääntöjä. Etäyhteydet ovat suositulle näyttelijä-laulajalle tuttuja, kun tytär ja lapsenlapset asuvat Ruotsissa. VAIKKA KALENTERI olikin siis jo valmiiksi lähes tyhjä, korona rajoittaa silti aktiivisena liikkujana tunnetun Mannolan elämänpiiriä. ENSI HEINÄKUUSSA hän aikoo kuitenkin piipahtaa Valkeakoskella esiintymässä Apianniemen kesäteatterin lavalla. MAANANTAINA 13. –?Moni ajattelee, että minä menen, ei se minuun tartu, ja sellainen ajattelu on todella huolestuttavaa. Ikä ja vuosi sitten leikattu rintasyövän esiaste saavat hänet varovaiseksi. Kuva Mallorcalta vuodelta 2018. KUVA: Markku Tanni, arkisto Pirkko Mannola näytti spagaatin mallia syksyllä 2007, jolloin hän esiintyi Voutilakeskuksessa Virtaa vuosiin -kiertueella. Pirkko Mannola kertoo, että hän ehti raivata kalenterinsa jo ennen pakkoa, sillä hän halusi muutenkin rauhoittaa kevään. Liisan kanssa pidämme kyllä muuten yhteyttä, Mannola, 81, sanoo. Vaikka sekin on mukavaa, ei auta jämähtää ihan paikoilleen. KUVA: Pirkko Mannolan kotialbumi ”Heinäkuussa toivottavasti parketit ovat taas vapaat ja yleisö pääsee paikalle.” PIRKKO MANNOLA. . Pysyttelemme kotosalla, ja Göran tekee päivittäin etätöitä. . Göran Stubbin poika, Alexander Stubb huolehtii siitä, että huolto pelaa. Mannola sanookin, ettei hän ymmärrä riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, jotka viis veisaavat rajoituksista. –?Tällaisessa tilanteessa on erityisen ihanaa, ettei tarvitse olla ihan yksin. Viimeksi katsoimme Aamiainen Tiffanylla -elokuvan. Eli kuten Pirkko Mannola asian ilmaisee, ”ex-pääministeri tuo ruokakassit kotiovelle”. –?Se totta kai ahdistaa, että milloin pystymme taas tapaamaan, emme ainakaan nyt pääsiäisenä. Kun Pirkko Mannola puhuu meistä, hän tarkoittaa itseään ja kihlattuaan, Göran Stubbia, 85. –?En tiedä, onko meidän tapamme parempi vai Ruotsin, Kesällä 2008 Pirkko Mannola saapui Lavinnon latotansseihin ajan henkeen sopivalla ajoneuvolla. KUVA: Susanna Lähdekorpi, arkisto Pirkko Mannola ja Göran Stubb ovat reissaneet paljon yhdessä. VUONNA 2009 leskeksi jäänyt Mannola iloitsee siitä, että löysi muutama vuosi sitten rinnalleen uuden elämänkumppanin. Aiemmin keväällä kävimme onneksi porukalla Barcelonassa, eli näimme toisemme edes silloin. Riskiryhmäläisinä he noudattavat eristäytymisohjeita visusti. . –?Syksyllä oli pieni kiertue näistä lauluesityksistä. Mannolaa huolestuttaa myös Ruotsin erilainen lähestymistapa koronaviruksen torjuntaan. ETÄYHTEYKSIIN Mannola on tottunut, sillä hänen ja Åke Lindmanin nelikymppinen tytär Heidi asuu Ruotsissa. –?Viimeksi kävin vuosi sitten veljeni lesken, Liisa Mannolan, syntymäpäivillä. Kyseessä on parituntinen lauluista ja tarinoinnista koostuva musiikki-ilta, joka käy läpi suositun näyttelijän ja laulajan henkilöhistoriaa vuosikymmenten varrelta. Siellä ovat myös 4ja 7-vuotiaat lapsenlapset, joiden kanssa hän on tavallisestikin yhteydessä videopuheluilla. HUHTIKUUTA 2020 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA Pirkko Mannola raivasi kalenteria jo ennen koronaa . Koulut ovat olleet auki, samoin monet kokoontumispaikat
Hän on syntynyt Sääksmäellä (kuuluu nykyisin Valkeakoskeen) ja vietti siellä lapsuutensa. Pääsiäisenä ei nyt päästä yhtei sen pöydän ääreen, mutta suun nitelmissa on nauttia pääsiäis ateria silti yhdessä etäyhteyksi en avulla. MAANANTAINA 13. KUVA: Lehtikuva, arkisto PIRKKO MANNOLA Monilahjakas Miss Suomi • Pirkko Mannola täytti joulun aikaan 81 vuotta. Hän asuu Ruotsissa ja hänellä on 4ja 7-vuotiaat lapset. • Mannolan ensimmäinen elokuva oli Yks' tavallinen Virtanen vuodelta 1959 ja tuorein viime vuonna valmistunut Täydellinen joulu. • Myöhemmin perhe muutti Tampereelle opettajaisän uuden työpaikan takia. Omenapuut, pyykkituvat ja koulu. Koulumat kaa oli kolme kilometriä, mutta talvella pääsi oikaisemaan jär ven yli. • Tytär Heidi syntyi vuonna 1978. • Pirkko Mannola jäi leskeksi vuonna 2009. Pirkko Mannola asui lapsena Lotilan kartanossa, ja hän kertoo näkevänsä yhä unia Valkeakosken maisemista. –. • Hän on ollut vuodesta 2016 lähtien kihloissa jääkiekkovaikuttaja Göran Stubbin kanssa. • Isoveli Tomi ilmoitti sisarensa Miss Suomi -kilpailuun, ja Pirkko Mannola kruunattiin vuonna 1958. PERHE • Mannola avioitui näyttelijäohjaaja Åke Lindmanin kanssa vuonna 1968. Mannola on näytellyt niin elokuvissa ja tele visiossa kuin teatterin lavallakin. Hänen isoveljensä Tomi oli ilmoittanut hänet mukaan kisaan. MUTTA PALATAAN vielä hetkeksi Valkeakoskelle. HUHTIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA senkin näemme vasta myöhem min. He olivat tutustuneet jo vuosia aiemmin yhteisten elokuvien kautta. KUVA: Markku Tanni, arkisto Pirkko Mannola kruunattiin Miss Suomeksi vuonna 1958. Lapsuusmaisema ikään kuin kiinnittyy silmiin. Toivottavasti kesän paluukonsertti järjestyy! FL Kesällä 2008 Pirkko Mannola saapui Lavinnon latotansseihin ajan henkeen sopivalla ajoneuvolla. –?Valkeakoskelta minulla on ihanimmat muistot! Kaupunki on muuttunut tietenkin paljon niistä vuosista, mutta se on edel leen kaunis. • Ensi syksyksi on suunnitteilla yhteinen kiertue Dannyn, Lasse Liemolan ja Kaj Lindin kanssa.. • Valinnasta käynnistyi monipuolinen ura laulajana ja näyttelijänä. SUUNNITELMIA • Pirkko Mannola esiintyy Apianniemen kesäteatterissa Valkeakoskella 13.7.2020 yhdessä Tessa Virran orkesterin kanssa
Suurin osa Suomen luonnosta on raiskattu ikiajoiksi, mutta ihminen ei sitä ymmärrä. Ympäristöfasistiksikin kutsuttu Linkola toistaa vanhat teesinsä rauhallisesti, jopa hieman kaavamaisesti. MAANANTAINA 13. Asiat ovat melko lohduttomasti. K alastaja ja ”ympäristöfasisti” Pentti Linkola istuu kotinsa ruokapöydän ääressä ja kertoo miten asiat ovat. JUHO PELTONIEMI TEKSTI JA ARKISTOKUVAT. HUHTIKUUTA 2020 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA ”Kaikki on tolkutonta kaaosta” Muodollisia vihreitä riittää, ihmisiä jotka käyttävät enemmän rahaa lintujen auringonkukansiemeniin ja maapähkinöihin kuin omaan ruokaansa”, totesi Pentti Linkola 80-vuotishaastattelussaan. Pentti Linkola viritti joulukuun alussa vuonna 2012 talven ensimmäiset verkot. IN MEMORIAM Tämä haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.12.2012. –?Yksittäinen ihminen ja perhe saattaa vielä menetellä järjellisesti, mutta suuremmassa mittakaavassa kaikki on tolkutonta kaaosta. Se on nopeasti vähenevän väestön kaavan mukaista. Omaa osuuttaan väestöräjähdykseen Linkola pitää miellyttävän mitättömänä. –?Olen siitä henkilökohtaisesti onnellinen, että kahdella tyttärelläni on yhteensä vain kaksi lasta. Tarvittaisiin syntyvyyden säännöstelyä ja tiukkaa diktatuuria. Linkola menehtyi huhtikuun alussa 87-vuotiaana. Hän oli jo vuosia myynyt saaliinsa ovelta ovelle. – Onhan se tavattoman hauskaa olla ihmisten kanssa tekemisissä, Pentti Linkola tuumi tuolloin. Parasta olisi, jos ihmisiä esiintyisi siellä täällä pieninä saarekkeina. Perimmäinen paha on väestöräjähdys. Mistään ei tule mitään, kun demokraattisesti valitut johtajat ovat vallassa, Linkola latelee. –?Niin, että kulttuuri, taide ja tiede säilyisivät, Linkola sanoo
–?Kyllä minä nykyisin olen melko täydellinen ihminen. Silti aamun sisälämpötila oli vain 12 astetta. Säätiö on ostanut kymmeniä metsäalueita pääosin eteläisestä Suomesta siitä huolimatta, että Linkolan mukaan maan hinta etelässä on järjetön. Tupa on täynnä kirjallisuutta ja muistivihkoja, joihin on merkitty vuosikymmenten lintuhavainnot ja kalansaaliit. Kyllä minä nykyisin olen melko täydellinen ihminen, 80-vuotias Linkola totesi. –?Maa maksaa usein jopa kaksi kertaa puuston arvon. LINKOLAN PERINTÖ tuleville sukupolville on hänen vuonna 1995 perustamansa Luonnonperintösäätiö. Ei minulla ole enää pyynnissä kuin vähän toistasataa verkkoa. Sokeritauti lopetti suklaansyönnin, joten neilikat ovat Linkolan ”ainoa jäljellä oleva pahe”. Ikkunasta näkyy idyllinen pihapiiri omenapuineen ja verkonkuivaussaunoineen. –?Se oli julma tarjouskilpailu, mutta voitimme täpärästi. Muodollisia vihreitä riittää, ihmisiä jotka käyttävät enemmän rahaa lintujen auringonkukansiemeniin ja maapähkinöihin kuin omaan ruokaansa, mutta raivaavat pihoistaan pensaikot vieden luonnollisen ravinnon linnuilta. Välittäjä oli sen verran suulas, että kertoi mitä muut olivat tarjonneet. Ostamamme alueet ovat ainoita pieniä paratiiseja tässä paljaaksi nyljetyssä maassa, hän linjasi.. Linkolan mökissä paha maailma tuntuu kuitenkin olevan kaukana. Talven tulo tietää sitä, että Linkola pääsee leipätyönsä ääreen. Säätiön omistamilla alueilla ei harjoiteta minkäänlaista metsänhoitoa tai maataloutta. Maljakoissa seisoo kaksi kimppua lakastuneita, mutta edelleen tuoksua tuvan hieman ummehtuneeseen ilmaan levittäviä kukkasia. –?En vielä viikko takaperin olisi odottanut, mutta pakkanen tuli kolmisen päivää pitkäaikaista keskiarvoa varhaisemmin. FL Pentti Linkola viritti joulukuun alussa vuonna 2012 talven ensimmäiset verkot. MAANANTAINA 13. –?Vanajan kalakanta voi hyvin, ja se on ehkä linturikkain Suomen suurista vesistöistä. On aivan selittämätöntä mitä sijoituksia semmoiset ovat, jos hakkaa metsän paljaaksi ja saa puolet ostohinnasta, Linkola hämmästelee. Kalastaminen on alkanut käydä raskaaksi, varsinkin sen jälkeen kun Rimmo-suomenhevonen kuoli nelisen vuotta sitten, eikä uutta hyvää työjuhtaa ole löytynyt. –?Alkaahan nämä minun touhuni vähän hidastua. HUHTIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA LINKOLA EI selvästikään kuulu heihin, joiden mielipiteet lientyvät iän myötä. Täystyrmäyksen saa myös muodikas ”vihreys”. Hän oli jo vuosia myynyt saaliinsa ovelta ovelle. Linkola piti perustamaansa Luonnonperintösäätiötä arvossa. – Onhan se tavattoman hauskaa olla ihmisten kanssa tekemisissä, Pentti Linkola tuumi tuolloin. Vedän tänään madeverkot rantaan, Linkola suunnittelee. –?Metsätalous on Suomen luontoa kohdannut käsittämättömän kauhea onnettomuus, kuoleman syleily. Välioven lisäeristeeksi Linkola on naulannut suuren taljan. Huvittavia juttuja, Linkola tuhahtaa. –?Eihän se elintavoissa näy. Noin 65?000 euroa maksanut alue ostettiin lahjoitusvaroin, kuten suurin osa muistakin säätiön maista. Kuhakanta kasvaa vähin erin, samoin hauki on vesiin päätyvien ravinteiden takia nousussa, kuten kaikkialla. Vanajaveden tilasta kysyttäessä Linkola yllättää. Viimeisimpänä säätiö osti pari viikkoa sitten seitsemän hehtaarin alueen Uuraisilta. –?Vanajanselkä jäätyi maanantaina, mutta sinne ei ole vielä asiaa. VARAAVA LIESI ja takka pitävät tuvan lämpimänä, mutta porstuaan ämpäreillä kannetun talousveden päällä on jääriite. Ostamamme alueet ovat ainoita pieniä paratiiseja tässä paljaaksi nyljetyssä maassa
–?Ehkä tällä oli tarkoitus, että meidän pitää kaikkien pysähtyä. Kiasman kolmannen kerroksen täyttävän näyttelyn piti aueta maaliskuun lopulla, mutta koronapandemia muutti senkin suunnitelman yllättäen. HUHTIKUUTA 2020 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA S eppo Fräntin kotona on pitkästä aikaa tilavaa. Lahjoitti vuonna 2017 mittavan kokoelmansa nykytaiteen museo Kiasmalle. En välttämättä vielä sitä ihmistä tunne, kun hankin teosta, mutta sitten kun teos toimii, myös henkilökemiat taiteilijan kanssa pelaavat. Kokoelmaan kuuluukin paljon teoksia nuorilta ja vastavalmistuneilta taiteilijoilta. Tuskin ne tietävät, kuka olen ollut, mutta se on minun kokoelmani siellä. Kiasma kuratoi Fräntin 650 lahjoitetusta teoksesta parin sadan teoksen näyttelyn. Fränti on jopa ostanut ennakkoon töitä taiteilijoilta, jotta he voisivat kattaa näyttelykuluja. • Toiminut Kuvataideakatemian ystävät ry:n puheenjohtajana. Fräntillä on henkilökohtainen yhteys lähes kaikkiin kokoelmasta löytyviin taiteilijoihin, ja monista on tullut läheisiä ystäviä. Fräntin asunto Helsingin Kampissa oli täynnä tauluja. Kokoelma keskittyy suomalaiseen nykytaiteeseen, ja sen pääpaino on maalaustaiteessa. Hän alkoi hankkia tauluja seinälle ja huomasi pian, että niitä oli paljon. Innostus taiteeseen syntyi kouluaikana, jolloin Fränti alkoi kiinnostua piirtämisestä. Kyseessä on eittämättä myös rahallisesti arvokas kokoelma, vaikka tarkkaa arvoa ei ole kerrottu julkisuuteen. • Kokoelmasta on julkaistu myös kirja Hullu rakkaus – Seppo Fräntin kokoelma Kiasmassa. Seppo Fränti • Helsinkiläinen taidekeräilijä ja mesenaatti. Lapsia oli neljä. hullu rakkaus ”Seppo katselee kaukaista tähteä Baconin huoneessa” on Jussi Gomanin maalaus vuodelta 2019.. Niitä oli satoja nojaamassa seiniin, telineissä ja kasoissa. Elämä on tällaista, ei voi mitään. Pääasia, että pysytään kaikki terveinä, Fränti kuvailee. Mentiin liian lujaa vauhtia, koko maailma. Kaikki teokset on hankittu eläviltä taiteilijoilta. Kiasman taidekokoelmissa Fräntin nimeä kantavasta kokoelmasta tulee samalla osa Suomen Kansallisgallerian kokoelmia. Kunnes Fränti lahjoitti nykytaiteen taidekokoelmansa nykytaiteen museolle Kiasmalle. Joukossa on teoksia tunnetuilta taiteilijoilta, kuten Heikki Marilalta, Outi Heiskaselta ja Anne Koskiselta. Pesämunaa hän oli kerryttänyt jo nuoresta asti korkotilin avulla. Ehkä siinä on jotain järjenvastaista. Enhän olisi teoksia sitten tietenkään antanut Kiasmalle, vaan ruvennut myymään! Enemmänkin intohimo ja rakkaus taidetta kohtaan ohjaavat, Fränti sanoo. –?Halusin, että näen eläessäni, mihin teokset päätyvät. • On käynyt Taideteollisen korkeakoulun yleisen linjan 1970-luvulla. Tekijät ovat tärkeitä siinä missä teoksetkin. FRÄNTIN ISÄ oli puuseppä ja äiti kotirouva. Saarella Abu Sayyaf -islamistiterroristit pitivät heitä panttivankeina 140 päivää. Seppo Fränti lahjoitti laajan taidekokoelmansa Kiasmalle. 1980-luvulla menehtynyt Kirpilä ohjasi aloittelevaa keräilijää myös raha-asioissa. Viime vuosina kokoelma on karttunut entistä intensiivisemmin. Kokoelmassa on teoksia yli sadalta taiteilijalta. Värit ovat vahvasti läsnä. Näyttelyn on tarkoitus olla esillä tammikuuhun 2021 asti. Sen nimeksi tuli Hullu rakkaus. Taulujen tekijät ovat juhlineet Fräntin luona, majoittuneet tarpeen vaaKERÄILIJÄN Seppo Fränti on taidelahjoittaja, joka majoittaa tarvittaessa taiteilijat vaikka matollaan. –?On kysytty, miksi annan teokset pois. • Fränti ja hänen ystävänsä Risto Vahanen kaapattiin huhtikuussa vuonna 2000 Malesiasta Filippiinien Joloon. Hänelle on selkeästi tärkeää, että taiteilijat ovat päässeet Kiasmaan. Fränti meni töihin Helsingin Lastenlinnan sairaalan psykiatriselle puolelle askarteluohjaajaksi 1970-luvun lopulla. Hän tutustui maineikkaaseen keräilijään, lääkäri Juhani Kirpilään ja tämän puolisoon Karl ”Kalle” Rosenqvistiin. Hullua rakkautta, kuten näyttelyn nimikin toteaa. Siitä koostetun näyttelyn piti aueta maaliskuun lopussa, mutta ovet ovat toistaiseksi säpissä. On ihmishahmoja, geometrisia näkymiä, seksuaalisia kuvia. Minulla ei ole ollut sitä ajatusta ikinä. Fränti on lupautunut vetämään itse esittelykierroksia. FRÄNTI ALOITTI taiteen keräämisen jo 1970–1980-lukujen vaihteessa, mutta järjestelmällisemmäksi keräily muuttui 2000-luvun alun jälkeen. Siitä alkoi tämä ”taidejuttu”. Kiasmaan avautuvalla kokoelmanäyttelyllään hän haluaa itkettää, paljastaa ja liikuttaa meissä jotain. Nyt ne ovat parhaassa mahdollisessa paikassa, myös tulevia polvia silmällä pitäen. Fränti arvelee, että ihmiset huomaavat kulttuurin tärkeyden juuri tässä ajassa. Heidän kotonaan oli seinällä kaksi Åke Mattaksen teosta, mikä teki suuren vaikutuksen Fräntiin – miten jonkun kotona voi olla näin paljon taidetta. Mukana on myös tekijöitä, jotka eivät muuten päätyisi Kiasman kokoelmiin, ainakaan vielä tässä vaiheessa uraansa. Hän saapui 1970-luvun alussa Pohjanmaan Nurmosta Helsinkiin opiskelemaan Ateneumiin, silloiseen taideteolliseen ammattikouluun. –?Skoolasimme Kiasman väen kanssa kuitenkin virtuaalisesti. Fränti on alati pakahtua puhuessaan taiteesta, taiteilijoista, teoksista tai Kiasman näyttelystä. Sopimus kirjoitettiin vuonna 2017, ja nyt parin vuoden työ teosten siirtämisen, luetteloinnin ja näyttelyksi kokoamisen kanssa on tehty. Huoneissa liikuttiin kuin labyrintissa – kapeita taulupinojen välissä kulkevia reittejä pitkin. KANSALLISGALLERIA / PETRI VIRTANEN ESA KESKINEN TEKSTI // EMILIA KANGASLUOMA KUVA KUKA. Vielä pitää odottaa. Fräntin kokoelma on hänen mukaansa melko intuitiivisesti koottu. Fräntiä kiinnostaa olla kiinni tässä ajassa, hankkia uutta ja elävää taidetta. Hän on luottavaisin mielin, että näyttely pääsee avautumaan hyvissä ajoin. Vielä tovi sitten ovesta ei tahtonut mahtua sisään. –?Aika nopeasti näen, mikä sytyttää ihmisenä ja taiteilijana. Monihan kerää taidetta sijoittaakseen. Vaatimattomasta taustasta tuleva Fränti on rahoittanut kokoelmansa pääasiassa osakesijoituksien tuotolla. Moniäänisessä kokoelmassa on voimakkaan ekspressionistista ja abstraktia taidetta sekä vastapainoksi hyvin minimalistisia töitä. • Työskenteli Helsingin Lastenlinnan sairaalan psykiatrisella puolella askarteluohjaajana 2000-luvun alkuun vuodesta 1977. MAANANTAINA 13. Siitä on ehditty jo puhua yhtenä vuoden näyttelytapauksista
Vierailla oli aivan kummallisia vaatteita. MAANANTAINA 13. Ei ole pakko itkeä, mutta toivoisin, että jotain kulkisi ihmisten läpi. Fräntin mielestä on järjetöntä verrata nykyhetkeä vankiaikaan, mutta nyt poikkeusaikana kalenterin tyhjennyttyä teoksia on alkanut taas syntyä tiuhaan tahtiin. Oli vietetty iltaa Fräntin asunnolla muutamien tuttavien ja taiteilijoiden kanssa. Fränti kuvaa kokoelman teoksia lapsinaan, joista suurin osa on lähtenyt maailmalle. Ne ovat minulle niin rakkaita. FL–LM Tekstiä varten on haastateltu myös nykytaiteen museon Kiasman intendenttiä Kati Kivistä. Kun Fräntin vuoro tuli esitellä itsensä, hän hyppäsi päälleen superloniin. Taide ei unohtunut vankeudessakaan. –?Kasveja, valoja, varjoja. Siitä koostetun näyttelyn piti aueta maaliskuun lopussa, mutta ovet ovat toistaiseksi säpissä. Nähtäisiin rakkautta teoksissa, itsessä ja muissa. –?Olen puhunut paljon itkemisestä tämän kokoelman ja näyttelyn yhteydessä. Näyttelyä esiteltiin tilassa, joka oli pehmeää superlonia täynnä. Sitten ehkä itseäni, omia feissejä (kasvoja). Hän katselee tyhjentynyttä olohuonetta ja kuvailee, kuinka heräsi eräiden juhlien jälkeen sohvalta. Ne ovat ”mielenkiintoisia kokonaisuuksia” kotiympäristöstä musteella ja kasviväreillä. FRÄNTI PÄÄTYI suuren julkisuuden kohteeksi, kun hän ja hänen ystävänsä Risto Vahanen kaapattiin vuonna 2000 Malesian Sipadanin saarelta Filippiinien Jolon saarelle. Hän vaikuttaa olevan ehta mesenaatti. Ettei juostaisi näyttelyn läpi, vaan altistuttaisiin taiteelle ja annettaisiin sen vaikuttaa. ”Halusin, että näen eläessäni, mihin teokset päätyvät.” SEPPO FRÄNTI. FRÄNTI TOIVOO, että aikanaan ihmiset pysähtyvät Kiasmassa kokoelman ääreen. Lopulta Fränti oli unessa ilkosillaan. Yhteys taiteeseen ja taiteilijoihin on Fräntille samaan aikaan abstraktia ja konkreettista, henkistä ja fyysistä. –?Sehän olen minä esillä siellä Kiasman kolmannessa kerroksessa. Seppo Fränti lahjoitti laajan taidekokoelmansa Kiasmalle. –?Meillä on ehkä ikäeroakin, mutta aika hyvin meillä silti on yhteinen sävel. Hän näki hiljattain unen Kiasman näyttelyyn liittyen. Keräilijä kerää aina myös itseään. Ensin paita putosi päältä, sitten housut. Sitä eristäytymisen jälkeen tarvitaan. Unen ilmeinen symboliikka huvittaa Fräntiä. Ne ovat sydämessä. Fränti oli varannut jälleen sängyn vierailleen ja nukkui itse sohvalla. Ovathan ne itseäni kaikki muutkin, vaikka olisivat vain kasveja. tiessa Fräntin kotona sängyssä, sohvalla, matolla, missä milloinkin. Islamistiterroristit vapauttivat heidät 140 päivän panttivankeuden jälkeen. Niissä on niin paljon myös minua. HUHTIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA Vielä pitää odottaa. Taideteokset ovat lähes eräänlainen olemisen jatke. Fränti piirsi tuolloin paljon vankien pienessä viidakkomajassa. Valo tulee tuolta ikkunasta, ja ne kaikki ovat siinä. –?Aamulla, kun heräsin, näin ensimmäisenä teokset
Crohnin taudista, sukupuolitaudeista jne. Parodontiitin riskitekijöinä ovat huono hygienia, tupakointi ja hoitamattomat perussairaudet, kuten diabetes. – Terveystalossa hammaslääkärin roolina on tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja suun terveyden ylläpitämistä, ei pelkästään hampaiden reikien paikkamista. On todettu, että parodontiitti heikentää verensokerin tasapainoa diabeetikoilla. Sitä on jo nuorillakin. Parodontiitin alkuoireita ovat ienverenvuoto hampaita harjattaessa, ikenien punoitus, turvotus ja arkuus. MAANANTAINA 13. Myöhemmin tulevat märkävuoto, pahanhajuinen hengitys ja paha maku. Suusta voi myös löytää merkkejä jo kehittymistä sairauksista, mm. HUHTIKUUTA 2020 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA Edun saat näyttämällä Kestotilaajan etukorttia Terveystalossa asioidessasi. – Parodontiitti tulisi havaita jo varhain, silloin sairaus saadaan pysäytettyä. – Omasuunnitelmasta on apua potilaan suunterveyden ylläpitämisessä ja asiakkaan motivoinnissa omahoitoon, Hussein sanoo. Hussein korostaa, että tupakoitsijoille savuttelun lopettaminen on olennainen askel parodontiitin ehkäisemistä ja hoitoa varten. Terveystalossa suuhygienistit tekevät kaikille potilaille oman suunnitelman hampaiden hoidosta. Parodontiittia sairastavilla on terveisiin verrattuna myös 70 prosenttia suurempi riski sydänja verisuonitauteihin. Diabeetikolla on kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. 3 4 2 4 6 5 3 1 8 KESTOTILAAJAN ETUKORTTI 2020 Kestotilaajalle etua Terveystalon palveluista Edut voimassa Forssan, Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan, Riihimäen ja Valkeakosken yksiköissä. f i | P . Siinä mielessä tauti on hiipivä, hän varoittelee. – Tupakoivilla verenvuoto voi olla vähäistä huonosta ienterveydestä huolimatta. Kipu ei Husseinin mukaan ole yleinen oire, joten sairaus voi edetä huomaamattomasti pitkällekin. Monet lääkkeet ja sairaudet aiheuttavat suun kuivumista. Ikenen alla oleva plakki (bakteeripeite) ja hoitamatta jäänyt hammaskivi aiheuttaa ientulehdusta ja tuhoaa sidekudossäikeitä, jotka kiinnittävät hampaan luuhun. 68 €) Suuhygienistietu -15% hammaskiven poistosta ja ehkäisevistä toimenpiteistä. Tavoitteet ja omahoito näkyvät netissä OmaTerveys-sovelluksessa, josta voi seurata omaa tilannettaan ja tietojaan kotona. Hammastarkastusetu 49,50€ (norm. Suu ja hampaat osa kokonaisterveyttä Terveystalon hammaslääkäri Mona Hussein muistuttaa, että suun ja hampaiden terveys on osa kokonaisterveyttä. Ihmiset lähtevät herkemmin hammaslääkäriin silloin, kun on särkyä tai hammas lohkeaa, mutta muut oireet eivät välttämättä hälytä menemään tutkimuksiin, Hussein sanoo. Varhaishoito on potilaan ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä, siksi säännölliset hammaslääkärin tutkimukset ovat olennaiset. On tärkeää käydä hammaslääkärin tarkastuksessa säännöllisesti. Siten vähennetään tarvetta akuuttihoitoon, joka tulee lopulta kalliimmaksi, Hussein painottaa. Ja toisinpäin, on näyttöä siitä, että paradontiitti lisää terveiden ihmisten riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen. Monilta sairauksilta voitaisiin välttyä, jos hampaiden ja ikenien hyvää kuntoa ylläpidettäisiin ja tarkastuksissa käytäisiin tarpeeksi usein. Varsinkin monisairailla potilailla, joilla on yli kolme tai neljä lääkettä, suu kuivuu, hampaiden reikiintyminen lisääntyy ja limakalvoja ientulehduksia syntyy entistä helpommin. Yksi uhka suun ja hampaiden terveydelle on parodontiitti, joka tarkoittaa hampaan kiinnityskudoksen menetystä. Säännöllinen suun ja hampaiden tarkastusväli on Husseinin mukaan yksilöllinen, mutta perussairauksia potevan kannattaa käydä tutkimuksessa vuosittain. f o r s s a n l e h t i . Tämän seurauksena hammas alkaa heilua ja lopulta se voi irrota. Parhaita välineitä siihen ovat sähköharja, hammaslanka ja erityinen hammasväliharja. Hammaslääkäri kehottaa ihmisiä paitsi harjaamaan hampaita huolellisesti myös puhdistamaan niiden välejä ja ienrajoja. Nykyään hampaiden tarkastus on suun terveydentilan tutkimus, jossa tunnistetaan suun sairaudet, niiden riskitekijät ja altisteiset perussairaudet ja autetaan saamaan ne hallintaan, Hussein sanoo. – Valitettavasti parodontiitti alkaa olla hyvin yleinen tauti. Se on lisäksi astman, reumatautien, suolistosairauksien, MS-taudin, raskauskomplikaatioiden, ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvun hitauden ja jopa keskenmenon riskitekijä