MAANANTAINA 2. Kimmo-poika on herkässä iässä, vastaanottavainen kaikelle, mitä tuuli kuljettaa.”. HUHTIKUUTA 2018 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA ”Koko ajan tapahtuu, historian filmirulla pyörii ylikierroksilla
MITEN KAPINAVUOSI näkyy Suomessa. Ja niitähän riittää. Kovia uutisia. Tshekkoslovakian kommunistipuolue valitsee uuden johdon, käynnistyy mullistavien uudistusten sarja. Rentolan perheen ikkunoista välkähtelee sininen valo. Olohuoneen nurkkaan on asettunut televisio. Radikaali opiskelijaliike tahtoo kumota koko vanhan maailman. HUHTIKUUTA 2018 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA Ä idin ilme. Nyt ei ole hempeilyn aika. Neuvostoliitto on miehittänyt Tshekkoslovakian. Sensuuri kumotaan, sana on vapaa. Suomessa on väkeä, joka katsoo kaihoten Pariisiin. Hän nostaa esiin kevään ylioppilaat, jotka vaikuttivat isosti Suomen tulevaisuuteen. –?Huhtikuussa Ranska on horjumaton valtio, eikä opiskelijajohtajista ole kukaan kuullutkaan. Vasemmistomielistä opiskelijanuorisoa innoittaneet sadankomitealainen pasifismi ja idealistinen hippimeininki kadottavat nopeasti suosiotaan. Kimmo-poika on herkässä iässä, vastaanottavainen kaikelle, mitä tuuli kuljettaa. UUDENVUODEN TINAT on hädin tuskin valettu, kun nelitoistakesäinen Kimmo-poika alkaa täyttää omaa, maailmantapahtumille omistettua vihkoa. Tilalle astuvat karummat aatteet: anti-imperialismi, suora toiminta, väkivallan oikeutus, maolaisuus, anarkismi, uusleninismi... Kimmo Rentola sanoo, että kokemus sukupolvesta syntyy juuri Pariisissa. Kun Neuvostoliitto 1960-luvun alussa räjäyttää Novaja Zemljalla Tsaari-pommin, maailmanhistorian suurimman ydinlatauksen. Ensin näyttää tavanomaiselta; jälleen yksi Vietnam-mielenosoitus Helsingissä. Toukokuussa kaikki on toisin: opiskelijat suistavat kokonaisen modernin yhteiskunnan luhistumisen partaalle. Silti tämä vuosi tuntuu erityiseltä. Mutta nyt: aikakoneen ohjaimet viidenkymmenen vuoden takaiseen asentoon. Ne kaikki puhuvat kauan sitten kadonneesta merkillisestä vuodesta. SIMOPEKKA VIRKKULA TEKSTI Se hullu vuosi Jatkuu seuraavalla aukeamalla Professori Kimmo Rentola tuntee vuoden 1968 kuohunnan. Tajuntaan kantautuvat alkuvuoden suosikkisinglet: Irwin Goodmanin Ryysyranta ja Simo Salmisen Pornolaulu. Vakiintunut valta tutisee myös Länsi-Euroopassa. Viisikymmentä vuotta sitten maailma kuohui siihen malliin, että teinipoika Kimmo Rentola alkoi pitää omaa uutisvihkoa. KUVA: Aleksi Poutanen, arkisto Vuosi 1968 toi politiikan kaduille pitkin maailmaa. Paikka saa pysyä ennallaan. Suomessa otettiin nopeasti oppia ja Vietnamin kommunistijohtaja Ho Tši Minhin kuvia kannettiin mielenosoituksista toiseen. Pariisin toukokuu on savua, barrikadeja ja lentäviä katukiviä. Suurvallan tappio häämöttää. Koko ajan tapahtuu, historian filmirulla pyörii ylikierroksilla. Kirjailija MarjaLeena Mikkola ja Vietnam-komitean puheenjohtaja Pentti Järvinen puhuvat. Moni teksteistä on syntynyt juuri Kimmo Rentolan aivoissa ja näppäimistöllä. Äiti on ovella vastassa ja kiirehtii kertomaan uutisen. Kaivan repusta pinon kirjoja, kuvia, artikkeleita. MAANANTAINA 2. toukokuuta. Nyt ei kuitenkaan puhuta Casablancan kaihosta. Vakava, säikähtäneen oloinen. KUMOUKSEN KOPIOINTI Suomessa pääsee vauhtiin helatorstaina 23. Arjen yllä roikkuu pysyvä uhka. HÖRISTETÄÄN KORVIA. Kuinka täällä yritetään toistaa Pariisin toukokuu. Teinipojan kokemus liittyy miljooniin kaltaisiinsa; hän näkee ja kuulee laukaukset kaikilta mantereilta. Ilmassa on kypsän kesän tuoksuja, kun Rentolan veljekset kopistelevat pihalta sisälle. Se jää vielä tässä vaiheessa monelta huomaamatta. Tai noh, ehkä on kerran ollut. 1968 – liehuvien lippujen ja tulistuneiden huutomerkkien hullu vuosi. Kimmo Rentola elää lapsuutta kylmän sodan varjossa. On aika istahtaa poliittisen historian professori Kimmo Rentolan työhuoneeseen Helsingin Kruununhaassa, vanhan sukupuolitautien poliklinikan paksujen seinien suojaan. Sissit ilmestyvät kuin tyhjästä Yhdysvaltojen suurlähetystön puutarhaan Etelä-Vietnamin Saigonissa. Romantiikasta kyllä, vallankumousromantiikasta. Entä mitä siitä seuraa. Panssarivaunuilla on menty yli rajan. –?Äiti on vakava, mitä se ei tavallisesti koskaan ollut minkään uutisen takia. Suomessa pelätään laskeumaa, ja äiti käskee poikien pysyä visusti sisällä. Nyt Rentola on historian professori, joka tietää, kuinka tankkien ja lentävien katukivien vuosi 1968 muutti myös Suomen. KUVA: Työväen arkisto. Pääuutiset kotimaasta huokuvat vakauden illuusiota. Urho Kekkonen valitaan uudelle presidenttikaudelle, Mauno Koivisto nousee pääministeriksi. Helsinki 1968. Vielä ollaan lomalla, koulu alkaa vasta ensimmäinen syyskuuta. Pinnan alla on käynnissä aatehistoriallinen käänne. Historian professori Kimmo Rentolan, 64, mieleen nousee täsmällinen muistikuva elokuulta puolen vuosisadan takaa. Maailma seuraa pelolla ja toivolla Prahan kevättä. Historioitsija on analysoinut aihetta monet kerrat. Hän todistaa ilta illan jälkeen raa'at kuvat Vietnamista, Martin Luther Kingin ruumiin Memphisissä Tennesseessä, Robert Kennedyn viimeiset hetket Los Angelesissa Kaliforniassa
Maolaiset lahkoutuvat omiin oloihinsa. –?Ja jäljet näkyvät. Onhan noloa, että radikaaliväki kilisyttää porvarillisen Stockmannin kassakoneita. Äärioikeistolaiset lättähatut heräävät. Ärsyttämällä ärsytetään poliisia ja saadaan pampusta. Kaihotaan suuria sanoja, joukkosuggestiota ja massaverenvuodatuksia. Toisessa yhteydessä Torvalds pohtii teloitusten tarpeellisuutta, mutta Paimiossa konepistooli ei ole aito vaan elokuvayhtiön varastolta lainattu teatteriase. Sosiologi Antti Eskola vaatii nuorisolta lisää tekoja, ”vallassaolijoiden pelisäännöistä piittaamatonta anarkiaa”. Heitellään kananmunia, ryhdytään nyrkkisankareiksi ja huudellaan mitä sylki suuhun tuo. Anarkisteja ei Suomen kaduilla ole nähty sitten vuoden 1905. Muualla Pohjolassa maolaiset kaappaavatkin johtoaseman. 49 vuotta myöhemmin Nato-mieliseksi presidenttiehdokkaaksi päätyvä Nils Torvalds palailee parin kaverinsa kanssa seminaarista Naantalista. Suomen kommunistisen puolueen (skp) valtavirta katselee elämöintiä vähän kauhuissaan. Lehtitalon salkoon vedetään punainen lippu, ”minkä jälkeen he avopäin seisten lauloivat yhdessä Kansainvälisen”, kuten närkästynyt suojelupoliisin etsivä raportoi. Kaikille se ei riitä. Kerrataan Pariisia niin kuin osataan. Puheesta jää mieleen häivähdys pieruhuumoria. Yhdysvaltojen suurlähetystö oli radikaalien pääkohde läpi kevään ja kesän 1968. Rauhanomainen kehitys ikävystyttää. Pääministeri Koivisto puhuu kesäkuussa demarien maakuntajuhlassa Harjavallassa ja arvostelee jyrkästi anarkistisia virtauksia. Toisinaan väki tunkeutui lähetystön portaille asti, kunnes poliisi puuttui asiaan. Nähdään kollektiivista unta nuorisokapinasta, joka tarttuu työväenluokkaan. Aktivistit ilmoittavat, että jatkoa on luvassa Esplanadin puistossa läpi kesän, joka viikko. Osa mielenosoittajista suuntaa Kaivopuistoon, Yhdysvaltojen lähetystöön. Ilmiön taustat paljastuvat väestötilastoista. RADIKAALIEN RIVEISSÄ marssii, juoksee, laulaa ja huutaa rytmikästä Ho-ho-ho-tšiminhiä sekava ja värikäs seurakunta. Kapinaliikkeen iskulauseissa iso ja pieni, kaukainen ja läheinen lyövät kättä. Kaksi, kolme, monta Vietnamia. Kimmo Rentolan havainto on tässä: kevään 19-vuotiailla on yhteinen sukupolvikokemus. Vastamielenosoittajat ilmaantuvat Runebergin patsaalle uskollisesti viikosta toiseen. Nuoriso etsii taisteluita ja tunne-elämyksiä. Che Guevaran ja Ho Tši Minhin kuvat tekevät Stockalla kauppansa, mikä kuudella, mikä kahdeksalla markalla. Tshekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 oli monille suuri järkytys. Äidinkielen yo-kokeissa ylivoimaisesti suosituin otsikko on Ylikansoitus ja aliravitsemus – aikamme suurin ongelma. Nuorten suhteellinen osuus kansasta ponkaisee 1900-luvulla huippulukemiin tasan kaksi kertaa: vuosina 1917 ja 1968. –?Suojelupoliisi seuraa erittäin tarkasti maolaisia. Heissä kypsyy Suomen ilmapiiri vuosiksi eteenpäin. KUVA: Työväen arkisto Ylin kuva. Suomessa Kiina ja Albania houkuttavat vain hetken. On luotava vastarintaliike – tänne, imperialismin linjojen taakse. Nyt heitäkin vipeltää joukossa ja itse asiassa koko touhussa on anarkismin leima. Puolue istuu porvarillisen maan hallituksessa ja ajaa maltillisia reformeja, jotka saavat radikaalien leuat nyrjähtämään haukotuksesta. Valkolakin painaa kutreilleen ennätysmäärä kansakunnan toivoja. MAANANTAINA 2. Päinvastoin. Suuri kuohuva maailma ja opiskelijoiden omat pyrinnöt sekoittuivat iskulauseissa. Supo saa pohjoismaisilta kollegoiltaan ennusteen, että juuri Kiina-mielisistä nousee äärivasemmiston iso liike, Rentola selittää. Neuvostoliiton-vastaisella opilla ei ole tilaa juurtua Paasikiven ja Kekkosen maassa. Torvalds karjuu kumouksen alkaneen ja paskanjauhamisen päättyneen. KUVA: Yrjö Lintunen/ Kansan arkisto Osa nuorista patistaa ankean harmaata skp:tä aktivoitumaan; jospa edes tuotettaisiin omia julistekuvia Marxista, Leninistä, Otto Wille Kuusisesta ja Yrjö Sirolasta. Vaaditaan demokratiaa yliopistoon ja otetaan jyrkästi kantaa Länsi-Saksan sisäpolitiikkaan. Poltetaan Esson lippu, tunkeudutaan oikeistolehti Uuden Suomen taloon ja heitellään ladelmia lattialle. Ihan niin kuin comandante Che Guevaran käsky on käynyt Bolivian viidakosta. Enää ei huudeta Vietnamiin rauhaa vaan aseita. Kukkapuskaa puristavat Pirkko Saisio, Rea Mauranen, Pekka Milonoff, Laura Jäntti... Jostakin iskee ajatus: poiketaan Paimion motellissa, käväistään säikäyttämässä ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestön kokousväkeä. Ryhmä tuomitsee kulutusyhteiskunnan ja käy ankaraan taisteluun sähköhammasharjoja vastaan. Kuva oikealla. VALLANKUMOUSROMANTIIKKA LEVIÄÄ outoina pärskeinä pitkin maata. Kesän 1968 tilanne on outo, hämmentävä. HUHTIKUUTA 2018 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA Jatkuu edelliseltä aukeamalta Sävy on jyrkentynyt, teräs karaistumassa. Sittemmin taistolaiskommunistien kansanedustajana tunnettu Jaakko Laakso yhdisti Tampereen yliopiston hallintokiistat Vietnamin sotaan. KUVA: Yrjö Lintunen/Kansan arkisto Alempi kuva. KYLTTIEN TAKAA LÖYTYY myös humoristeja. Sitten alkaa tapahtua, pienellä joukolla menee rähinäksi. Suomen kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendin saa lohjalainen Juhani. Kun mielenosoittajat polttavat Yhdysvaltojen tähtilipun, skp:n ja sen vaalipuolue skdl:n Kansan Uutisten poliittinen pakinoitsija Juorkunan Jussi paheksuu tekoa ankarasti. Kerrankin tapahtuu. Koiviston mielestä anarkistiset ajatukset ovat Suomessa ylisyöneiden yhteiskuntapiirien ilmavaivoja. Ilmiö nimeltä Punaiset lauantait on julistettu alkaneeksi. Mellakointia ei seuraa katumus. YLIOPPILAISSA ON kansakunnan tulevaisuus! Euroopan hulluna vuonna juhlapuheiden klisee on kerrankin täyttä totta. Vietnam ja rehtorin savustaminen ovat yhtä ja samaa kamppailua. Neuvostoliiton suurlähetystön tienoot Helsingissä täyttyivät protestoijista. Pyyhkeestä paljastuu Suomi-konepistooli. Nalle Puh Kerho edustaa anarkismia absurdeilla mausteilla. Tulipäisimmät demaritkin kantavat Kiinan Maon kuvia kepin nokassa. Jos Maon Pieni punainen kirja puuttuu, sopii korvikkeena heiluttaa oikean väristä taskusanakirjaa. Torvalds säntää puhujakorokkeelle, käsissään punaiseen kylpypyyhkeeseen kääritty kookas esine. Toukokuun viimeinen päivä 1968
Ikkunalasi helisee ja savupommi paukahtaa, mutta Pariisin ja Länsi-Berliinin tasolle ei kumoushuuma kipua. Seuraa laajoja levottomuuksia. Ne tahtoisin niin elää uudelleen”, Päivi Paunu laulaa. –?Niin, siltä se näin ajan päästä tuntuu. Pöyristys näkyy katukuvassa. Alkuvuodesta lakkautettu sensuuri palautetaan. Virallisesti Suomi pyörittelee sanoja, mutta sieluissa kuohuu. Nuorukainen siteeraa Bertolt Brechtiä: ”tällaisessa maailmassa on rikos kirjoittaa puista ja kauneudesta”. Kahakoissa loukkaantuu satamäärin ylioppilaita. • Radikaalia ylioppilasjohtaja Rudi Dutschkea ammutaan Länsi-Berliinissä. ELOKUUN 21. Joulukuussa pöly alkaa laskeutua. –?Sitä ei ole enää. Hän on kirjoittanut, että nuortaistolaisuudessa tuntuu olevan ”jotakin, joka ei helposti taivu järjellä käsitettäväksi”. Kai Kimmo Rentola sentään on kaivanut vanhan uutisvihkonsa esille. Poissa ovat unelmat ja pilvilinnat. Suomalaiset rämpivät viimassa ja sohjossa levykauppoihin. Seminaareissa ja kirjakaupoissa kurkotellaan hullun vuoden yli, sadan vuoden päähän, tasavallan veriseen alkuun. Kärjessä marssivat kuuman kesän koulimat vasemmistolaiset. MAANANTAINA 2. Neuvostoliiton johtaman Varsovan liiton sotajoukot vyöryvät Tshekkoslovakian rajojen yli. TAMMIKUU • Tshekkoslovakiaa hallitseva kommunistipuolue valitsee uudistusmielisen johdon. Yleisradion Prahan-avustaja Lieko Zachovalován ääni rätisevällä puhelinlinjalla syöpyy muistisoluihin. Kimmo Rentola on tutkinut aatekäännöstä ja löytänyt nuortaistolaisuudelle joukon juuria ja selityksiä. Opiskelijoita, koululaisia, taiteilijoita. • Etelä-Vietnamin kommunistisissit käynnistävät ennätyksellisen laajan hyökkäyksen, niin sanotun Tet-offensiivin. • Italian poliisi ampuu työläisiä Sisiliassa. Pääministeri Koivistolla on vaikeuksia pitää autonsa tiellä, kun kyyneleet sumentavat silmät. Helsingissä pinnistellään vielä kerran anarkistisiin tunnelmiin. • Meksikon pääkaupunki Mexico määrätään armeijan valvontaan koululaisja opiskelijamellakoiden takia. ”Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja. Kaiken kattavaa selitystä ei ole ilmaantunut. Työläiset lakkoilevat. PÄIVÄ vaihtaa hetkeksi iskulauseet. Uskotaan Rentolaa. Dogmaattisella, arvokonservatiivisella ukkokerholla ei olisi suurempaa merkitystä, ellei tapahtuisi maailmanluokan ihmettä: joukkoon alkaa liittyä nuoria. HUHTIKUU • Salamurhaaja ampuu Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeusliikkeen johtajan, tohtori Martin Luther Kingin. –?Vihko jäi lapsuuskotiin ja sortui roskikseen. Ydinjoukkona kevään 1968 ylioppilaat. LOPPUVUOSI 1968. Onpa hänellä omakin kokemus sinipaitaisten järjestöissä. HEINÄKUU • Biafra-raportti toteaa 400 000 lapsen kuolevan nälkään seuraavien kahden kuukauden aikana. TOUKOKUU • Laajat opiskelijamellakat sortavat Pariisin kaaokseen. Satoja nuoria, tuhansia nuoria. • Nigeriasta irti pyristelevä Biafra ajautuu pahenevaan nälkäkatastrofiin. Mustat hanskanyrkit kohoavat palkintopallilla kohti taivasta, Yhdysvaltojen black power -liike uhkuu voimaa. Vanhaa stalinismia edustava vähemmistöryhmä hyväksyy aseellisen väliintulon, Tiedonantaja-lehti perustetaan ja ilmiö nimeltä taistolaisuus syntyy. Alkaa liberalisoinnin aika, Prahan kevät. ELOKUU • Neuvostoliiton, Puolan, Itä-Saksan, Unkarin ja Bulgarian asevoimat miehittävät Tshekkoslovakian. KEVÄTTALVI 2018. Praha torjuu vaatimukset. Dramatiikkaa riittää muillakin mantereilla. Ehkei sitä tulekaan. HUHTIKUUTA 2018 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA 1968 Maailma kuohuu, nuoriso kapinoi • Vuosi 1968 tuntuu aikalaisista poikkeuksellisen kiihkeältä. MARRASKUU • Richard Nixon valitaan Yhdysvaltojen 37. Opiskelijat valtaavat marraskuussa Vanhan ylioppilastalon, oman päämajansa. Nyt myy laulu, joka toteaa rakkauden ja nuoruuden ihanien aikojen olevan ohi. Koko Länsi-Saksa kuohuu. Järjestystä turvaa 300 poliisia. Väestö ryhtyy passiiviseen vastarintaan. Palataan arkeen. Ruotsalo, ja Suomen Kuvalehti julkaisee vuoden valioaineena myllykoskelaisen Pekka Virtasen kirjoituksen Taide ja moraali. Maassa menehtyy 14 000 ihmistä päivässä. Irwinin ja Simo Salmisen rempseä meininki on väistynyt listojen kärjestä. Pari vuotta myöhemmin Ruotsalo ja Virtanen pomppaavat esiin uudessa yhteydessä – heistä on taottu uuden massaliikkeen, Neuvostoliittoa palvovan nuortaistolaisuuden kaadereita. Miljoonan ihmisen lakko pysäyttää Rooman. Tehtaankadulle, Neuvostoliiton suurlähetystön tuntumiin vyöryy mielenosoittajien massa. FL-LM. ”Sosialismi kyllä, panssarit ei” -huudot kaikuvat Eiran kiviseinistä. • Neuvostoliiton hallitseman Itä-Euroopan kommunistijohtajat laativat Varsovassa viestin Tshekkoslovakiaan: uudet poliittiset järjestöt on lakkautettava ja tiedotusvälineet palautettava kontrolliin. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta suruliputtaa hullun vuoden ytimessä Vanhalla ylioppilastalolla. Uudistukset perutaan ja ihmiskasvoinen sosialismi nujertuu. KESÄKUU • Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Robert Kennedy menehtyy murhaajan luoteihin. Vapaamielinen puoluejohtaja Alexander Dubcek muilutetaan Moskovaan. Virtanen kirjoittaa Pentti Saarikoskesta, Kaj Chydeniuksesta ja Hannu Salamasta. Jakolinja Suomen kommunistisen puolueen sisällä syvenee. Puhutaan Euroopan hullusta vuodesta. LOKAKUU • Mellakoita eri puolilla maailmaa, muun muassa Meksikossa ja Pohjois-Irlannissa. presidentiksi. JOULUKUU • Puolet Biafran lapsista on kuollut nälkään. • Mexicon olympialaiset järjestetään levottomuuksista huolimatta. Suomessa ei näy vahvaa vetoa puolen vuosisadan taakse
Lähteinään hän käyttää suomalaisista kirkonkirjoista yli 350 vuoden eli 15 sukupolven ajalta kerättyä väestötieteellistä aineistoa. SEN ENEMPÄÄ evoluutiobiologi ei uskalla tulevaisuuden ihmistä arvioida. TULEVAISUUDESSA IHMINEN myös kurottaa todennäköisesti yhä korkeammalle. HUHTIKUUTA 2018 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA Hyvästi solariumit ja itseruskettavat voiteet! Evoluutio lupaa ikirusketusta herkästi auringossa palaville, punakoille vaaleaveriköille. Lummaa ei lähtisi siitä päättelemään, miten se vaikuttaa esimerkiksi ihmiskunnan älykkyyteen tulevaisuudessa. –?Se ei ole enää se naapurin poika tai saman kylän tyttö, huomauttaa akatemiaprofessori, evoluutiobiologi Virpi Lummaa Turun yliopistosta. • Lummaa tutkimusryhmineen keskittyy tutkimuksissaan luonnonvalintaan ihmisyhteisöissä ja vanhenemisen biologiaan, joista hänellä on parhaillaan käynnissä kaksi suurta tutkimushanketta. Se on sitä, kuka on parhaiten sopeutunut jatkamaan sukua missäkin oloissa. Haitat tulevat esiin vasta vanhemmalla iällä. Tasaisen keskiruskeat ihmislapset ovat seurausta alati kiihtyvästä globalisaatiosta, maapalloistumisesta. Lääketiede kehittyy huimaa vauhtia, ympäristö on muuttunut. FL-LM Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa tutkimusryhmineen tutkii parhaillaan suomalaisten kirkonkirjojen avulla, miten teollistuminen on vaikuttanut ihmisten niin sanottuihin tautigeeneihin. • Akatemiaprofessorikaudellaan Lummaa tutkii, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon. Sitä ennen hän toimi muun muassa evoluutiobiologian apulaisprofessorina Sheffieldin yliopistossa Britanniassa. Se selittää Lummaan mukaan osaksi sitä, miksi pitkään elävien nykyihmisten kuolinsyyt ovat nopeasti muuttumassa. MAANANTAINA 2. Niillä voi olla vaikutusta tautigeenien yleisyyteen tulevaisuudessa, Lummaa toteaa. Oli lopputulos tulevaisuuden ihmisestä mikä hyvänsä, yksi asia on Lummaan mukaan varmaa. Ne olivat tarpeen, jotta lapsia tehtiin paljon, koska vain osa lapsista jäi henkiin. Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa olosuhteisiin parhaiten menestyneiden ja sopeutuneiden yksilöiden ominaisuudet alkavat yleistyä ja huonommin sopeutuneiden ominaisuudet hävitä eri sukupolvien aikana. Tutkimusten mukaan koulutetuimmat naiset saavat nykyään vähiten lapsia. SE KUITENKIN tiedetään, että omat geenimme ovat kääntyneet meitä vastaan. Sinisilmäiset blondit katoavat kokonaan, mutta samalla vaalenevat tummaihoisetkin. Kun lapsikuolleisuus väheni, lapsia alettiin tehdä vähemmän. –?Kuka valitaan partneriksi, kenen kanssa saadaan lapsia, millaiset ihmiset lisääntyvät ja ketkä eivät hanki lapsia. Parempi ravinto ja ruoan koostumus on saanut meidät kasvamaan 10–20 senttiä pidemmiksi vain sadan vuoden aikana. LUONNONVALINTAA TUTKINUT Lummaa ennustaa, että luonnonvalinta alkaa pikkuhiljaa karsia haitallisia geenejä elimistöstämme pois. –?Vuonna 1914 hollantilaiset miehet olivat keskimäärin 169 senttiä, ja nyt he ovat jo 182,5 senttiä pitkiä, Lummaa kertoo. –?Syntyvyys on jo laskenut alle kantokyvyn monissa Euroopan maissa. . Sen toteamiseen menee kuitenkin useita sukupolvia. Ihmiset muuttavat paljon ja sekoittuvat enemmän keskenään. . –?Meille on nyt paljastumassa uusia haittapuolia geeneistä, jotka olivat ennen meille hyödyllisiä ja ovat sen takia yleistyneet keskuudessamme, Lummaa sanoo. PROFESSORI ARVIOI, että lähes puolessa maailman valtioista syntyy nykyään kaksi tai vähemmän lasta per nainen. Ravinto on erilaista kuin ennen, ja monet tarttuvista taudeista on saatu aisoihin rokotuksilla. Ihmiset kuolivat kuitenkin nuorempina, jolloin geenien haittavaikutukset eivät ehtineet näkyä. –?Tavallaan poistamme ne itse. • Hän sai marraskuussa 2017 Turun suomalaisen yliopistoseuran 50 000 euron Phoenix-tiedepalkinnon. Ruskeat ja pitkät ihmiset täyttävät maan . Ennen samat geenit olivat yhteydessä korkeaan hedelmällisyyteen. Myös ihmisten omat, pienetkin valinnat elämässä voivat muuttaa kehityksen suuntaa. Eniten ovat pötkähtäneet eteläkorealaiset naiset, keskimäärin 20 senttiä. On edelleen sattuman varassa, kenen geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Maailman pisimmät ihmiset elelevät kuitenkin Hollannissa. –?Luonnonvalinta ei ole sitä, että olemme kehittymässä älykkäämmiksi tai paremmiksi. Lastentekoa varten on entistä suurempi valikoima partnereita tarjolla ympäri maailmaa. Kaupungistuminen on siirtänyt ihmisten elämää siisteihin ja lämpötilaltaan vakaisiin sisätiloihin, jossa suurin uhka ihmisen olemassaololle tuntuu olevan teknologian vauhdilla etenevä kehitys. Suomalaiset ovat sadassa vuodessa pidentyneet reilulla kymmenellä sentillä. Eliniän pidentyminen on saanut jo geenimme kääntymään meitä vastaan. Se on hänen mukaansa oman valintamme seurausta, ei luonnonvalinnan. Vielä ei tiedetä, miten se kaikki vaikuttaa ihmisten kehoihin. Lummaa muistuttaa, että tulevaisuudessa sairauksien haittoja voidaan poistaa ehkä lääketieteenkin keinoin. • Virpi Lummaa nimitettiin Turun yliopiston evoluutiobiologian professoriksi vuonna 2017 ja akatemiaprofessoriksi vuosille 2016?20. Virpi Lummaa • Suomalainen ekologi, evoluutiobiologi ja ekofysiologi. Tulevaisuuden ihmisen ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa nopeiden muutosten takia. JAANA MATTILA TEKSTI // TIMO JAKONEN KUVA // MIA YLISUUTARI KUVITUS. Naisten keskipituus on nyt 166 ja miesten 180 senttimetriä. KUKA. Kattava tutkimus julkaistaan kuukauden sisällä. Hän tarkoittaa niin sanottuja tautigeenejä, jotka altistavat nykyihmistä sepelvaltimotaudin, Alzheimerin ja syövän sairastumiselle – yleisimmät kuolinsyyt muun muassa Suomessa. Luonnonvalinnan ei tarvitse toimia. Niin moni asia voi vaikuttaa ja on jo muuttunut nopeasti lyhyessä ajassa. –?Globalisaation takia pysymme yhtenä lajina.
Myöskään sademetsissä ei muodostu fossiileja, mikä selittää evoluutiobiologin mukaan sen, ettei simpanssin kehittymisestä nykyiselleen ole löytynyt yhtään jäännöksiä. TURUN YLIOPISTON evoluutiobiologian dosentin Markus J. MITÄÄN RADIKAALIA muutosta ihmisen kehityshistoriaan evoluutiobiologi ei silti lupaa. Mikä sitten sai ihmisapinan kehittymään ihmiseksi. Ja niin ihmisen aivot alkoivat kasvaa. Savannilla ei nimittäin muodostu fossiileita. Fossiloituminen on niin harvinainen tapahtuma ja vielä harvinaisempaa on, että sattuisimme löytämään sen. –?Jos joku väittää ymmärtävänsä tämän, ei ole tutustunut aiheeseen ollenkaan, Rantala hymähtää. Niitä on löytynyt aiemminkin Euroopasta. –?Oli kosteita ja kuivia aikoja. Esimerkiksi Eurooppaan myöhemmin tulleet nykyihmiset risteytyivät aiemmin Eurooppaan tulleiden neandertalilaisten kanssa, jotka olivat pohjoisen oloissa muuttuneet roteviksi ja vaaleaihoisiksi, ja joilla oli suurempi pää kuin nykyihmisillä. Ei se ole mitään, se on ihmisapina. Esimerkiksi eurooppalaisten geeneissä on yhä 1-4 prosenttia neandertalilaisen dna:ta. Ihmisen ja simpanssin perimässä on eroa vain 1,4 prosenttia. FL-LM Toisesta tuli simpanssi, toisesta ihminen . Selvitäkseen oli opittava myös kommunikoimaan lajitovereiden kanssa. Porukan älyköt menestyivät – ja himoitsivat toisiaan. HUHTIKUUTA 2018 FORSSAN LEHTI 9 PLUSSA Jaana Mattila Otsikot lupaavat suurta käännettä. Pelkästään fossiileja tutkimalla sitä ei saada selville. Kun geeniperimä on tullut mukaan selittämään ihmisen menneisyyttä, evoluution kulusta on tullut entistä monimutkaisempi vyyhti. . Ihminen on edelleen saanut alkunsa Afrikasta. Ihminen joutui jatkuvasti sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, joissa kulttuuriset innovaatiot auttoivat meitä nopeammin kuin biologiset, Rantala kertoo. –?Jossain vaiheessa on väitetty, että jopa yhdeksän eri ihmislajia olisi ollut elossa yhtä aikaa. Rantalan mukaan ihmisen evoluutiolle ei ole merkitystä, millä vuosituhannella ihminen on siirtynyt Afrikasta muualle. ”Fossiililöytö: Ihmislaji vanheni sadallatuhannella vuodella”, ”Esi-isämme muuttivat Afrikasta noin 50 000 vuotta aiemmin kuin olemme luulleet”, ”Ihmiskunnan historia mullistumassa: Ensimmäinen esiihminen löytyikin Euroopasta?” Evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta ei pidä vuoden sisällä julkaistuja uusia löydöksiä edes yllättävinä. YKSI IHMISEN varhaista historiaa mullistava tieto on selvitetty Rantalan mukaan fossiililöydösten ympäristöstä. Esimerkiksi Bulgariasta löydetty 7,2 miljoonaa vuotta vanha hammas lähinnä naurattaa häntä. Rantalan mukaan ihminen kehittyi nykyiselleen risteytymällä erilaisten ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mutta olivatko ne oikeasti eri lajeja. Siinä geeniperimän selvittäminen on tullut avuksi. TÄLLÄ HETKELLÄ tutkijat esittävät, että nykyihminen on vaeltanut Afrikasta maailmalle useita kertoja. Se selittää muun muassa eroja nykyihmisten piirteissä. Ihminen ei syntynyt Itä-Afrikan savanneilla kuten oppikirjat väittävät. ”Kumpikin sukupuoli suosii parinvalinnassa älykkyyttä.” MARKUS J. Toisin sanoen teorioiden mukaan ihmisapina joutui keksimään, miten selvitä alati vaihtuvissa, karuissa sääoloissa. Yksi uusi selitys on ilmastonmuutos. Ongelmana on tällä hetkellä ihmislajin määritelmä. Geenit kertovat, että ihminen on kehittynyt Afrikassa. Ensimmäinen seurue lähti noin 120?000 vuotta sitten. Esimerkiksi neandertalilaisia ja nykyihmisiä on pidetty eri ihmislajeina, mutta ne ovat lisääntyneet keskenään. RANTALA Evoluutiopaleontolgian professori Helsingin yliopisto. Alueet olivat silloin kosteikkoja. Oksia on niin monia. Neandertalilaisten ja nykyihmisten jälkeläiset ovat elinkykyisempiä kuin kumpikaan alkuperäisistä ja elää porskuttavat edelleen. Suurin muutto oli 60?000 vuotta sitten, ja siitä muuttoaallosta kaikki nykyiset Afrikan ulkopuolella elävät ihmiset polveutuvat. Rantala kuvaileekin ihmisen sukupuuta mieluummin pensaaksi. Ihmisaivojen nopeaa kehittymistä selittää myös seksuaalinen käyttäytyminen. Kunhan teknologia kehittyy, ”ihmispensaan” selvittämisessä päästään ajallisesti yhä kauemmas. Lajimääritelmän mukaan eri lajit eivät voi saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. –?Meillä on todella huono kuva siitä, mitä Afrikassa ylipäätään on tapahtunut. Päälinja on jo selvillä. Viimeaikaiset fossiililöydökset eivät muuta ihmisen synnyinhistoriaa. Niillä Afrikan alueilla, joilla ihminen kehittyi, oli voimakasta ilmastollista vaihtelua. Se kertoo siitä, että ihminen ja simpanssi ovat lähisukulaisia, joiden yhteinen kantamuoto eleli noin 7,5 miljoonaa vuotta sitten. MAANANTAINA 2. Moni teoria siitä on jo kumottu. Väitetään, että kielen synnyn ratkaiseva tekijä on ollut parinvalinta. –?Voi, voi, ystäväni innostuivat liikaa. Se on vain yksi hammas. –?Kumpikin sukupuoli suosii parinvalinnassa älykkyyttä. Sukulaislajiensa kanssa pariutuneelta nykyihmiseltä on tunnistettu neandertalilaisen ja denisovanihmisen geenien lisäksi sekä vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää. Ihminen ja simpanssi eroavat perimältään vain 1,4 prosenttia
MAANANTAINA 2. HUHTIKUUTA 2018 10 FORSSAN LEHTI PLUSSA YLI 15 000 TYYTYVÄISTÄ ASIAKASTA Klikkaa! TARJOUKSET JOPA -75% WWW.DREAMPETSTORE.COM PÄÄSIÄISALE!