Päätoimittaja Outi Lindqvist Lakot viivästyttävät kesä kalusteiden myyntiä Sivut 7–13 Jääpaloissa voi muhia ikävä yllätys Sivut 2–5 Lari Karine on arvostellut 6?000 olutta Sivut 14–19
Juoman jääpalat voivat olla terveysriski Ravintoloiden jääpalojen hygieniassa on suuriakin puutteita. Olli Sorjonen Jääpalojen hygieniassa ja asian valvonnassa on suuria epäkohtia suomalaisissa ravintoloissa. Torstai 2.5.2024 2 ????. Valvontaa tehdään hyvin epäsäännöllisesti. JUHA INKINEN
Helsingissä vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 26 prosenttia huonoja, 42 prosenttia välttäviä ja 32 prosenttia sellaisia, joissa ei ollut huomautettavaa. Pubit, joissa ei tarjota ruokaa, eivät kuulu näiltä osin minkään säännöllisen valvonnan piiriin, joten niiden jääpalakoneiden ja jääpalojen hygienia on ainoastaan pubinpitäjien omavalvonnan varassa. Jääpalakoneiden hygieniaa seurataan ravintoloiden Oiva-tarkastusten yhteydessä, mutta tarkempia laboratoriotutkimuksia paikalliset elintarvikevalvontayksiköt tekevät ainoastaan projektiluonteisesti. Torstai 2.5.2024 3 ????. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa syksyllä 2023 tutkituista jääpalanäytteistä hygieeniseltä laadulta huonoja oli 60 prosenttia, välttäviä 23 prosenttia ja hyviä vain 17 prosenttia. Turussa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa hygieniaongelmia oli noin puolessa otetuista näytteistä. – Jos jääpaloihin pääsee taudinaiheuttajia käytetyn veden, jääpalojen valmistuksen tai niiden myöhemmän käsittelyn aikana, niihin voi liittyä terveysvaara samalla tavalla kuin muihinkin elintarvikkeisiin, kerrotaan Ruokavirastosta. Vaikka ongelmat ovat kaupungista ja vuodesta toiseen samat, ei jääpalojen hygieniaa seurata säännöllisillä laboratoriotesteillä. Ravintoloiden, kahviloiden ja pubien jääpalojen. R avintoloiden jääpalojen hygieenisyys on Suomessa melko heikoissa kantimissa vuodesta toiseen
– Tuskin kaupunkikohtaiset erot ovat valtavan suuria. Koneet ovat samanlaisia kaikkialla ja niin Vesi on harvoin ongelman ydin, vaan koneiden epäpuhtaus. Vuosia on kulunut edellisestä tutkimuksista myös Jyväskylässä ja Lahdessa. Jyväskylässä jääpaloja tutkittiin viimeksi vuonna 2013. Aiemmasta kerrasta on kulunut jo vuosia, kertoo Kuopion ympäristöterveystarkastaja Laura Paldanius. Torstai 2.5.2024 4 laboratoriotason tarkastusväli voi olla useita vuosia. – Meillä tämä projekti tehdään tänä vuonna. Molempien kaupunkien asiasta vastaavat viranomaiset kuitenkin uskovat, että tilanne on kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa jos ei aivan identtinen, niin ainakin hyvin samansuuntainen. JUHA INKINEN ?????
– Jäiden ottoon käytettävien välineiden puhtaudesta tulee huolehtia ja niitä tulee käsitellä ja säilyttää hygieenisesti, Ruokavirastosta kerrotaan. Suomessa jääpaloihin käytetty talousvesi on yleensä hyvälaatuista, jos verrataan ulkomaille. Vaikka itse jääpalat olisivat hyvälaatuisia, saattaa likainen jääpalakauha sotkea jääpalat niitä tarjoiltaessa. Osa tekee hyvin, osa huonosti, pohtii Jyväskylän johtava ympäristöterveystarkastaja Mia Kapanen. – Vanhojen laitteistojen putkistot tai kuluneet pinnat voivat olla hankalia puhdistaa. Myös mahdollinen veden viipymä putkistoissa voi näkyä epäsuotuisasti jääpalojen hygieniatasossa, kertovat Ruokaviraston asiantuntijat Enni Tuutti, Marjo Ruusunen ja Elina Leinonen. Yleisin ongelma jääpalojen suhteen on se, että jääpalalaitteistoa ei puhdisteta riittävän tiheästi tai tarkasti, kerrotaan Ruokavirastosta. Pohjois-Karjalassa tehdyistä testeistä kolmesta näytteestä löytyi enterokokkibakteereja ja kuudes?????. Valtaosassa välttävälaatuisista jääpaloista on liian korkealla tasolla heterotrofisen pesäkeluvun osalta eli niissä on yhteislukumäärältään liikaa bakteereja sekä hiivoja ja homeita. Torstai 2.5.2024 5 on myös ihmisten toiminta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan tarkastuksessa vain 30 prosenttia ravintoloista säilytti jääpalakauhaa omassa astiassaan. Yleensä kauhaa säilytettiin joko työtason päällä, jäiden seassa tai jäitä annosteltiin pahvimukilla asiakkaalle
Suureen huoleen jääpalojen suhteen ei Ruokaviraston mukaan ole syytä. Korkea heterotrofinen pesäkeluku voi puolestaan johtua esimerkiksi jääpalakoneen ja käytettyjen välineiden likaantumisesta tai sakan irtoamisesta vesiputkista. Jos ravintolan hygieniataso mietityttää, juomansa voi pyytää ilman jäitä, vinkataan Ruokavirastosta. Torstai 2.5.2024 6 ta näytteestä koliformisia bakteereja. – Suomessa on raportoitu viimeisen vuosikymmenen aikana yksi ruokamyrkytysepidemia, jossa sairastumisten lähteeksi epäiltiin jääpaloja. Näytteistä ei löytynyt E.coli -bakteeria. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tutkimuksen mukaan suolistoperäisten enterokokkien esiintyminen näytteissä kertoo huonosta hygieniasta jäiden valmistuksessa ja käsittelyssä. JUHA INKINEN ?????
Krista Lihvonen-Hietakallio Massiivisissakin terassisohvissa on nyt kevyt alumiinirunko ja ilmava muotoilu. Tässä ovat kesän kuumat terassi kalustetrendit Lakkojen seurauksena suuri osa huonekalu liikkeiden kesäkalusteista makasi kuun puoli välissä vielä satamissa. Maskun myymäläpäällikkö Katri Mäkinen kertoo kesäkalusteiden värien olevan aiempaa vaaleampia. Torstai 2.5.2024 7 ??????. KATJA JUURIKKO
Niitä voidaan täydentää jälkikäteen lisäväliosilla. VEPSÄLÄINEN ???????. Kouvolalaisista huonekaluliikkeistä kerrotaan, että helppous on kysyttyä. VEPSÄLÄINEN Harmaan ja beigen sävyt väistyivät vihreän tieltä. Nyt halutaan säänkestäVepsäläisen valikoimaan on tullut korallin sävyjä kesäkalusteisiin. Moduulisarjat ovat olleet Maskun myydyimpiä kesätuotteita. Riippumatot, varjot ja pergolat olivat alkuun epävakaan sään takia sisätiloissa. Iso osa uutuuksista odotti huhtikuun puolessa välissä kuljetusta satamissa. Ulkokalusteita myyvistä liikkeistä kerrotaan, että kevään lakkojen seurauksena toimitukset ovat viivästyneet. Kouvolan Maskun kesäkalusteiden piha-alue on avattu jo huhtikuun alussa, kertoo myymäläpäällikkö Katri Mäkinen. Tänä vuonna oli toisin. Torstai 2.5.2024 8 H uhtikuun puolessa välissä kesäkalustekauppa käy yleensä kuumana. Osa Maskunkin tuotteista, kuten osista koottavat moduulisarjat, olivat vielä satamassa konteissa
Yhdistelmä luo kestävän ratkaisun kesäkalusteisiin. Huonekaluliike Askon Kouvolan myymäläpäällikkö Mira Kukkonen uskoo kevyiden ja sirojen kalusteiden olevan tänä kesänä suosiossa. Öljyämistarpeesta huolimatta puu pitää yhä pintansa. Kukkonen kertoo, että materiaalien värityksessä on tapahtunut muutos kohti vaaleaa. Värien ilmestymisestä kesäkalusteisiin kertovat muutkin huonekaluliikkeet. Tänä vuonna Vepsäläisen valikoimiin on ilmestynyt vihreää ja korallia. Huonekaluliike Vepsäläisen myyntipäällikön Anna Niemisen mukaan kesäkalustetrendeissä korostuvat värit. – Ei tarvitse viedä pehmusteita sisään, jos olosuhteet muuttuvat, Mäkinen huomauttaa. – Puukalusteet ovat tehneet paluun, Kukkonen kertoo. Puukalusteissakin tumma eukalyptuspuu on vaihtunut vaaleammaksi teakiksi. Torstai 2.5.2024 9 viä materiaaleja, jotka eivät vaadi huoltoa tai suojaa sateelta. VEPSÄLÄINEN ???????. Aurinko kuluttaa tummia ulkotekstiilejä nopeammin kuin vaaleita, joten vaalea tekstiili on pidemmän päälle armollisempi valinta. Aiemmin suosittu polyrottinki, eli muovirottinki, on saanut väistyä, kun puuta on alettu yhdistää alumiinirunkoihin. Se noudattelee yleistä trendiä sisustuksessa. Värit ovat esillä niin Kesäterasseja sisustetaan kuin olohuoneita
KATJA JUURIKKO ???????. Myymäläpäällikkö Mäkinen kertoo, että ulkoruokaryhmien tuoleihin on tullut lisää väriä, kuten keltaista ja vihreää. Rantaja patiotuolit ovat myös aiempaa värikkäämpiä. Torstai 2.5.2024 10 pöydissä, tuoleissa, ulkomatoissa kuin pienissä terassikalusteissakin. Myös aurinkovarjoissa näkyy raitoja ja hapsuja. Narupunosta löytyy kalusteista. Maskun uutuutena ovat sisäkalusteiden tyyliset ulKesäkalusteet ovat jo kuin olohuoneen kalusteita. Myös Maskun valikoimaan on tullut vaaleita uutuuksia, kuten sohvaryhmiä. Kaikkiaan värit ovat vaalentuneet aiemmista vuosista, jolloin suosittiin mustarunkoisia kalusteita ja pehmusteita. Nieminen kertoo, että beige on nyt suosittu väri kalusteissa, kun taas viime vuosina suosittiin harmaata. Puu on tekemässä paluun kesäkalusteisiin, huonekaluliike Askon myymäläpäällikkö Mira Kukkonen kertoo
KATJA JUURIKKO ???????. Kuvassa Maskun myyjä Joona Tapola. Yritys myy niitä paljon joka vuosi. Pihakeinuja myymälässä ei ole ollut vuosiin myynnissä. Torstai 2.5.2024 11 kosohvapöydät, joissa on puunvärinen jalka ja keltainen, vihreä tai sininen kansi. Hellekaudet nostavat aurinkovarjojen myyntiä, mutta sateisina kesinä ne eivät mene yhtä hyvin kaupaksi. Monen terassituotteen suosio on kesän säästä riippuvainen. Keinuja on saatavilla sekä puisina että aluNiin isot kuin pienet riipputuolit ovat yhä suosittuja. Maskussa puolestaan perinteiset pihakeinut ovat edelleen suosittuja. Askossa paviljongit ovat jatkuvasti suosittuja. Yksi tietty malli on pysynyt liikkeen valikoimassa jo vuosikausia
Ne ovat ensin näkyneet sisätiloissa ja nyt ulkokalusteissa. Kesän uutuustuotteena Nieminen mainitsee kelluvan säkkituolin, joka toimii uimapatjana. Vepsäläisellä myytävä ulkoriippukeinu on ollut kestosuosikki. Kevytbetoni on uutuusmateriaali Askon kesäkalusteissa. Tänä vuonna sekin on saatavilla uusissa väreissä, kuten korallin värisenä ja raidallisena. – Ennen juhannusta parhaat mallit on usein jo myyty loppuun, Mäkinen kertoo. Riippumatot ovat myös suosittuja. – Betonivaletut kalusteet ovat sisustustrendien aallonharjalla. Torstai 2.5.2024 12 miinisina. Niitä on saatavilla eri kokoja ja malleja. KATJA JUURIKKO ???????. Uutena trendinä Askon myymäläpäällikkö Kukkonen mainitsee betonikalusteet
– Viime vuosina esimerkiksi ladattavat USB-terassivalaisimet ovat olleet suosittuja. Monesta huonekaluliikkeestä kerrotaan, että terasseja sisustetaan matoilla, valaisimilla ja tyynyillä. Terassien pienet sisustustuotteet ovat aiempaa värikkäämpiä. Terassit ja patiot ovat olohuoneen jatkeita. Kukkonen ei vielä tiedä, miten se herättää asiakkaiden kiinnostuksen. Vepsäläisen Myyntipäällikkö Nieminen kertoo, että massiiviset ulkokalusteet ovat palanneet jossain määrin. KATJA JUURIKKO ???????. Tarjolla on pöytiä, sohvia ja ruokapöytiä terassille. Kukkosen mukaan tämä trendi näkyy myös kesäkalusteiden pehmusteissa. Pihalla on muutakin kuin ruokaryhmä. Myös isot ulkonojatuolit koristeellisine selkänojineen ovat nousseet suosioon. Myös Vepsäläisen valikoimassa on aiempaa enemmän betonikalusteita. Tänä vuonna esimerkiksi Askossa terassimattojen väreissä näkyy vihreää ja sinistä. Niiden suosio jatkaa kasvuaan, Nieminen Vepsäläisestä kertoo. Nykyään ne on muotoiltu ilmavan näköisiksi. Lähes jalattomia kalusteita, joissa on paksu runkorakenne, on tullut takaisin markkinoille. Torstai 2.5.2024 13 Kevytbetoni on materiaalina uusi Askon valikoimassa. Kuution muotoisten terassisohvien rinnalle on tullut siroja kalusteita. Sirolinjaisesta valtatrendistä huolimatta esimerkiksi Maskussa on myynnissä perinteisiä polyrottinki kulma-divaaneja
Kaksi hänen maistamaansa olutta ovat olleet erityisen kamalia. LAURA OJA. Torstai 2.5.2024 14 ?????. Paras odottaa vielä löytämistään. 6 000 oluen mies Desilitra on minimitta, jotta oluen voi arvostella, sanoo olutharrastaja Lari Karine. Juho Peltoniemi / SUSU Lari Karine on arvioinut maistamiaan oluita vuodesta 2009 lähtien. Makuihin keskittymisen myötä tavallisen keskikaljan eli ”bulkkioluiden” lipittäminen on vähentynyt, hän sanoo
Lari Karine, 47, arvioi saavuttavansa lähiaikoina uuden merkkipaalun pitkäaikaisen, rakkaan harrastuksensa parissa. Hän kerää oluita – tarkemmin sanoen maistelee niitä – ottaa kuvan jokaisesta ja arvostelee oluen makustelijoiden suosimaan Untappd-sovellukseen. ” Hyvä taktiikka on ottaa tumma olut jääkaapista hetkeksi pöydälle lämpenemään ja juoda ensin yksi kylmä bulkkiolut.. – Keskimäärin merkintöjä on kertynyt noin olut per päivä. Karine on säntillisesti maistanut vähintään desilitran jokaisesta arvostelemastaan oluesta. H uhtikuun lopun luku oli noin 5 900 ja määrä kasvaa tasaista tahtia. Untappd-sovellus on avattu 2010 ja sillä on sovelluksen oman ilmoituksen mukaan yli 10 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Tässä on tiedossa risteily, mökkireissu ja ehkä jotkin olutfestaritkin, joten uskon, että kuusi tuhatta olutta tulee täyteen juhannukseen mennessä, Karine arvioi. – Desilitra on periaate, koska esimerkiksi tastingeissa myydään usein sen kokoisia maisteluannoksia. Torstai 2.5.2024 15 ?????
– Kaveri meni Islannissa varta vasten tiedustelemaan minua varten jotain uutta olutta, jota ei saisi ??????. Moni tuttava, joka tietää Karineen harrastuksesta, kiikuttaa hänelle tuliaisia. Suurin osa Karineen juomista oluista on kuitenkin nautittu muualla kuin ravintoloissa. On aika hauskaa, että tutut ovat soitelleet minulle videopuheluja ulkomailta oluthyllyiltä ja kysyneet, että mitä saisi olla. – Olen arvostellut oluita vuodesta 2009. Todellisia kustannuksia voi vain arvioida, mutta: – Harrastukset maksavat, Karine sanoo. Aluksi julkaisin arviot Facebookissa. Torstai 2.5.2024 16 Karine kertoo innostuneensa oluista jo ennen sovellusta. Karine on maistellut tuliaisia esimerkiksi Palestiinasta, Tyynenmeren saarivaltiosta Palaulta, Huippuvuorilta ja Zimbabwesta. Paljonko harrastus sitten on maksanut. Suuntaa-antavaa laskelmaa voi silti laatia. – Ravintoloissa maksaa nykyään niin älyttömästi. Olen perusduunari, ei ole varaa. – En voi millään tarpeeksi kiittää ihmisiä. Ravintoloissa nautitut oluet ovat huomattavasti kalliimpia kuin marketista ostetut. Ottaen huomioon noin 15 harrastusvuoden aikana tapahtuneen hintakehityksen ja erikoisoluiden tavallista keskiketterää kalliimman hinnan, keskihinnalla 4,5 euroa harrastukseen olisi mennyt noin 27 000 ja kolmella eurolla noin 18 000 euroa. Hän on myös tilannut ja tuonut juomia ulkomailta
Maaginen kuuden tuhannen oluen rajapyykki lähestyy. Aina kun menee supermarketiin, sieltä löytyy jotain uutta. Lari Karine oli huhtikuun puolivälissä maistanut ja arvostellut 5898 erilaista olutta. – Se on varmasti joku suklainen imperial stout. Karine on pisteyttänyt oluensa keskimäärin kolmen luokkaan. Sovelluksessa oluelle annetaan arvosana nollasta viiteen 0,25 pisteen asteikolla. – Pelkästään Suomessa on valtavasti pienpanimoita, joiden tuotteet myös liikkuvat ihan eri tavalla kuin ennen. Karine kertoo, että jossain vaiheessa uusia, maistamattomia oluita oli vaikea löytää kauppojen hyllyiltä. – Luin jostain, että yleensä suomalaiset arvostelevat kotimaiset oluet muita heikommin. Yhtään täyttä vitosta hän ei ole antanut, sillä koskaan ei voi tietää, tuleeko joskus vastaan se täydellinen olut. Kaksi olutta on saanut häneltä umpisurkean luokituksen 0,25. Torstai 2.5.2024 17 vielä mistään muualta. Karine sanoo, että on tietoisesti alkanut pyöristää arvostelemiaan kotimaisia oluita ylöspäin, jos maku on keikkunut pisteiden rajamailla. Sen tuonut kaveri osaa ottaa asian nykyään jo huumorilla. LAURA OJA ??????. Se oli ilmeisesti pullotettu keskeneräisenä, aivan kamalaa. – Kamalin olut tuli tuliaisena Palaulta Tyyneltä valtamereltä. Molemmissa oli valmistusvirhe. Nykyään tilanne on ilahduttavasti parempi
Merkinnät mahdollistavat esimerkiksi sen, että kaupassa voi myyntipakkauksen viivakoodin lukemalla tai oluen nimen sovellukseen kirjoittamalla, onko jo maistanut kyseistä juomaa ja mitä on itse tai mitä muut ovat siitä pitäneet. – Käytännössä arvosanan ratkaisee maku mutta ” Kun makuun keskittyy, olutta juo paljon hitaammin. Joitakin oluita ostamme porukalla, jolloin jokainen saa riittävät maistiaiset. Torstai 2.5.2024 18 Ilmaisversion käyttäjä näkee sovelluksessa omien arvioidensa lisäksi esimerkiksi ystäviensä arviot, niiden keskiarvon ja kaikkien sovelluksen käyttäjien arvioiden keskiarvon yksittäisestä oluesta. Toki, koska some-sovelluksesta on kyse, toisen nauttimasta oluesta voi tykätä. ??????. Tykkäys on tietysti ”toast”, eli kippis. Hän ei harrasta kalsarikännejä. Hifistelyä voi syventää kirjoittamalla vapaamuotoisen kirjallisen arvion ja merkitsemällä valikosta, millaisia nyansseja sen mausta on löytänyt. Karine sanoo, että hän on oluen ystävä mutta ei hifistelijä. Oluesta voi sovellukseen merkitä myös tiedot mistä se on ostettu, missä ja kenen seurassa se on nautittu ja oliko olut pullossa, tölkissä vai hanassa. – Minulle oluiden maistelu on nimenomaan sosiaalinen tapahtuma. Karine tosin nauttii oluita mieluummin porukassa kuin kippistelee älylaitteen ruudulla
Toinen, mistä Karine pyrkii pitämään kiinni on, että olut nautitaan oikeasta lasista. – Minulla on aika monipuolinen maku. Oluen lämpötilasta hän on melko tarkka, ainakin tummien oluiden osalta. Hän ei harrasta kalsarikännejä. LAURA OJA ??????. Jos nautiskelutilanne on sellainen, että oluita menee useampia, Karine on rajannut arvosteltavat oluet noin neljään. – Muovituoppia en käytä kuin pakon edessä. Hän ei tunne kiinnostusta oluen valmistusta kohtaan. En pidä lainkaan belgialaisista luostarioluista, mutta maistan kyllä niitäkin. Tosin tämän harrastuksen myötä peruslagerin lipittäminen on vähentynyt selvästi. Karineen suosikkeja olutlaaduista ovat neipa, imperial stout ja sour-oluet. – Olen käynyt tutustumassa. Siitä on glamour kaukana, aivan liikaa tiskaamista ja puhdistamista, hän naurahtaa. Sillä välin tumma olut lämpenee juuri sopivasti. – Sen jälkeen on ihan sama, mitä bulkkikaljaa juo. Kun makuun keskittyy, olutta juo paljon hitaammin. – Hyvä taktiikka on ottaa tumma olut jääkaapista hetkeksi pöydälle lämpenemään ja juoda ensin yksi kylmä bulkkiolut. Torstai 2.5.2024 19 myös oluesta tuleva fiilis. Oluen juominen on sosiaalista tekemistä, Lari Karine sanoo
Viro kehittyi suomalaisten ihmisten tuella ”Jonotimme kolme tuntia ruokakaupassa emmekä saaneet mitään.” Tutkijan lapsuudessa Suomesta lähetetty ruoka oli pelastus. Kuvassa äiti Saima, lapset Rasmus ja Maarja sekä isä Madis. Torstai 2.5.2024 20 ???????????. Aino Ässämäki Virolainen Meerivoon perhe ystävystyi suomalaisen Paavilaisen perheen kanssa lasten Rasmuksen ja Paulan kirjeenvaihdon kautta. MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI
– Kaikki ne Sunnuntai-jauhot ja O’boy-kaakao. – Muistan pitkät jonot. Se Tutkija Maarja Merivoo-Parro muistaa vielä, millaista elämä oli Virossa ennen itsenäistymistä.. Merivoo-Parro puhuu kaunista suomea ja vain aika ajoin korvaa jonkin sanan englanninkielisellä. Kuusivuotias virolainen Rasmus kirjoitti kymmenenvuotiaalle suomalaiselle Paulalle 1980-luvun loppupuolella. Jonotimme kolme tuntia emmekä saaneet mitään. Isäni teki leipää, en edes tiedä, mistä, kertoo Maarja Merivoo-Parro. Torstai 2.5.2024 21 ???????????. Hänen sukupolvensa on katsonut Suomen televisiosta Pikku Kakkosta. Mutta kaikki mainosten tavarat tulivat suomalaisten kirjeiden mukana. ” Rakas Paula!” Niin kirjeet alkoivat. Viron pohjoisosissa asuvat näkivät suomalaiskanavien mainoksissa notkuvat kauppojen hyllyt. – Ja Ritari Ässää, tutkija kertoo hymyillen. Taloustilanne oli vaikea ja ruokakauppojen hyllyt tyhjiä. Virallinen Neuvosto-Viro väitti tuota kuvastoa lännen propagandaksi. Hän on Rasmuksen sisko ja nykyisin tutkija Jyväskylän yliopistossa. Tuolloin Viro oli vielä osa Neuvostoliittoa ja olot olivat jotain aivan muuta kuin ne ovat nykyisin
Perheiden pelko siitä, että lapsille ei olisi antaa ruokaa, oli todellinen. MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI ????????????. Maarja Merivoo-Parro sai lapsena hienon mekon Suomesta. Hän etsii ihmisiä, jotka muistavat jotain tästä ”tavaradiplomatiasta” tai joilla on kotonaan kirjeitä ja kortteja 1980-luvun lopulta tai 1990-luvun alusta. MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI Rasmus Merivoo ja Maarja Merivoo-Parro olivat Viron itsenäistymisen aikaan alakouluikäisiä. Torstai 2.5.2024 22 oli hirveän iso asia, että nyt sai taas leipoa jotain, Merivoo-Parro sanoo. Tätä historiaa Merivoo-Parro nyt tutkii Suomessa Euroopan komission Marie Curie -hankkeen rahoituksella. Suomen ja Viron välille syntyi epävirallisia yhteyksiä, joiden kautta tavaroita, elintarvikkeita ja lääkkeitä välitettiin ihmiseltä ihmiselle
Merivoo-Parron mukaan muilla Neuvostoliiton valtioilla ei ollut sellaista naapuria kuin Suomi. – Jenkki oli vapauden maku, mutta se antoi myös ajatuksen siitä, millaista vapaus voisi olla. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ????????????. – Kun on nälkä, on vaikea ajatella suuria ajatuksia. Yhteiskuntaa kannatti uudistaa ja hallinto rakentaa demokraattisesti. Kun sinulla on banaaneja ja farkut, oletkin rohkeampi. Se antaa voimaa ja valtaa! hän sanoo. Myöhemmin näistä epävirallisista suhteista tuli Suomesta vietiin Viroon 1990-luvulla käytettyjä ja kunnostettuja ompelukoneita. Konetta tutkimassa Madis Meerivoo, Saima Meerivoo, Auli Taimela ja Kuusalun koulun opettaja Reet Kadaste. Yhteydet Suomeen olivat tiiviit ja virolaiset tiesivät jo 80-luvun lopussa, että demokratia tuottaa hyviä asioita. Torstai 2.5.2024 23 Mikä merkitys tällä kaikella oli
Ne antoivat ompelukoneita, pesukoneita ja kirjoituskoneita. Oli ystävyyskaupunkeja ja yritysten yhteistyötä. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ????????????. Hän toivoo löytävänsä Suomesta lisää ihmisiä, joilla on ollut kirjeenvaihtokaveri Virosta. Torstai 2.5.2024 24 virallisia. NiiTutkija Maarja Meerivoo-Parro on tutkinut Valkealan ja Kuusalon yhteistyötä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Kuva on 1990-luvulta, jolloin kaikilla oli jo värikkäitä Suomesta tuotuja vaatteita. Auli Taimela, Sirje Säkk, Paula Inkinen ja Rasmus Meerivoo Lahemaan kansallispuiston näkötornissa. Yritykset ja yhdistykset lahjoittivat muutakin kuin jauhoja ja hedelmiä. Kirjoituskoneet olivat todella tärkeitä, neuvostojärjestelmän näkökulmasta myös vaarallisia
Matkatavaroita oli paljon, koska mukana vietiin monenlaisia tuliaisia Suomesta. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ????????????. Paula Inkinen, tuolloin vielä Paavilainen matkusti äitinsä Tuovin kanssa Viroon vuonna 1992. Kodinkoneet taas auttoivat virolaisten perheiden arjessa. Lapset saivat leluja ja vaatteita. Äitini on kertonut, että menin nukkumaan niiden kanssa. Merivoon perheellä oli ystävänä myös helsinkiläinen eläkeläispariskunta, jolta kolmevuotias Maarja sai valkoiset talvisaappaat. Torstai 2.5.2024 25 den avulla voitiin levittää ajatuksia Viron itsenäisyydestä. – En ollut koskaan nähnyt niin hienoja saappaita
Torstai 2.5.2024 26 Suomalaiset hämmästelivät usein kuinka Virossa loihdittiin kahvipöytä vähistä aineksista. – Minä kirjoitin koulusta ja miten olen hoitanut kissojani ja ihan päivän tekemisiin liittyviä asioita, Inkinen kertoo. Niin kirjeenvaihto sai alkunsa. Kirje osoitettiin saman ikäiselle lapselle. Paula Inkinen, tuolloin Paavilainen, oli kymmenvuotias koululainen Valkealassa 1980-luvun lopulla. Inkinen ei kirjeiden välityksellä oikein hahmot????????????. – Jonkinlainen ystävyyskouluajatus siinä oli. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI Entä Paula, jolle Rasmus kirjoitti. Valkealan Martat auttoivat perustamaan Kuusaluun Naisten kerhon. Samassa koulussa oli useampia lapsia, jotka olivat kirjeenvaihdossa Viron Kuusalussa asuvien koululaisten kanssa
Suomalaisilla oli paperinenäliinoja ja Jenkki-pu????????????. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI tanut, millaiset olosuhteet Virossa olivat. Torstai 2.5.2024 27 Valkealan Marttoja vierailulla kuusalulaisessa kodissa 1990-luvulla. Ensimmäinen käynti Virossa avasi silmät. Inkinen muistaa ruokalasta lihakeiton. Kaupan hyllyt olivat tyhjät. Autot olivat ihan kuin pommin jäljiltä, Inkinen kuvaa. Kirjeissä oli kyllä tietynlainen Viron tuoksu ja kirjepaperit tuntuivat ankeilta suomalaisiin verrattuna. Inkinen, hänen äitinsä ja sisarensa viettivät Kuusalussa tuolloin muutaman päivän. – Muistan, että he tuoksuivat hyvälle, koska vaatteet oli pesty ulkomaisella pesuaineella. – Oli se kauhistus, miten vähäisistä aineksista ruokaa tehtiin. Myös Merivoo-Parro muistaa suomalaisten käynnit
Pienet koululaiset tulivat ojentamaan kukkia opettaja Hilda Urpin johdolla. ????????????. Valkealan kunnanvaltuusto vieraili Kuusalussa ensimmäisen kerran vuonna 1989. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ” Jenkki oli vapauden maku, mutta se antoi myös ajatuksen siitä, millaista vapaus voisi olla. Torstai 2.5.2024 28 Tutkija Maarja Merivoo-Parro säilyttää tutkimusta varten kerättyjä kirjeitä lukitussa kaapissa
He eivät uskaltaneet juoda Viron hanavettä, vaan heidän ikkunallaan oli värikkäitä limsapulloja. Tarinat Suomenlahden kahdelta puolelta muodostivat palapelin, missä muisteltiin samoja tapahtumia. Päätettiin järjestää lasten konsertti. Esimerkiksi suomalaisten vierailua varten Kuusalussa mietittiin, mitä ihmettä voitaisiin antaa vastalahjaksi lähetetyistä tavaroista. Torstai 2.5.2024 29 rukumia. Virolaiset vastasivat ja näin alkoi joskus vuosiakin kestänyt kirjeenvaihto. Suomalaiset tulivat, saivat kukkia ja konsertin, Suomalaisista kouluista lähetettiin Viroon kirjeitä ja lahjoja. IINA KAUTTO ????????????. Merivoo-Parro ehti jo tehdä tutkimuksen juuri Valkealan ja Kuusalun yhteyksistä. Sitä varten harjoiteltiin todella kovasti, jotta siitä tulisi mahdollisimman hyvä
Miten taitavia virolaiset lapset ovat! Suomessa mietittiin, miten ihmeessä olisi mahdollista tarjota virolaisille yhtä hieno elämys. Kaikki tapahtui vähitellen. Pian Vironkin kaupoista sai banaaneja ja kaikkea muuta, mikä aiemmin tuli Suomesta. Paula Inkinen muistelee, että kirjeenvaihto Paavilaisen ja Merivoon perheiden välillä jatkui hänen Rasmus Merivoo ja Maarja Merivoo-Parro saivat lapsena myös leluja Suomesta. Historian tutkijana hän kokee syntyneensä hyvään aikaan. Merivoo-Parro oli tuolloin viisivuotias. Avuntarve väheni ja yhteydet hiipuivat pikkuhiljaa. – Olen nähnyt, miten maailma voi muuttua ihan toisenlaiseksi. Sen jälkeen kehitys oli nopeaa. MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI ????????????. – Kaikki, mistä haaveilimme, tulikin aika nopeasti. Viro itsenäistyi vuonna 1991. Torstai 2.5.2024 30 josta olivat todella hämmästyneitä. Se on ruskea ja harmaa ja iloton, ja sitten ihmeitä vain tulee. – Kun olen kysynyt, kuka kirjoitti viimeisen kirjeen, kukaan ei muista. Kahden maan kehitys oli 1990-luvulla melkein peilikuva toisistaan: Virossa elintaso nousi vauhdilla ja Suomi vajosi lamaan
Torstai 2.5.2024 31 täysi-ikäistymiseensä asti. Rasmuksesta tuli elokuvaohjaaja, Paulasta sairaanhoitaja ja Maarjasta historian tutkija. Paula Inkinen muistaa, millaiset lähtökohdat olivat. Tutkijatohtori Maarja Merivoo-Parro. – On ollut ihanaa nähdä, miten he ovat ponnistaneet elämässä eteenpäin, hän sanoo. Se yhdisti uudestaan eri maissa asuneet kirjekaverit. IINA KAUTTO ” Olen nähnyt, miten maailma voi muuttua ihan toisenlaiseksi. 2000-luvulle tultaessa yhteys ei enää ollut niin tiivis, mutta onneksi pian tuli some. ????????????
Lasia ei puhalleta rahasta vaan tekemisen palosta Lasi pääsi ansaitusti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Saila Karpiola Tero Välimaa oli puhaltamassa Turun linnan valaisimia viime vuonna. Poikkeuksellisen hankalan työstä teki kupujen koko: yksi kupu painoi 25 kiloa. TOMI VESAHARJU Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 9.12.2023.. Torstai 2.5.2024 32 ?????
Se on kuitenkin haave, jonka toivon toteutuvan, Välimaa sanoo. Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Suomen itsenäisyyspäivänä. Lasin puhaltaminen on ennen kaikLasia tehdään usein käsityönä. Torstai 2.5.2024 33 ?????. Miehellä on kotonaan nimittäin matkauuni, jonka kanssa hän toivoo joskus kiertävänsä alueen tapahtumissa markkinoimassa suomalaista lasia. Tero Välimaan mielestä olisi hyvä muistaa lasin yhteydessä myös ne puhaltajat, jotka maineikkaiden muotoilijoiden suunnitelmat toteuttavat. – En ole täysin valmis, vaikka olenkin sitä jo kokeillut. Museovirasto piti luetteloon pääsyä kunnianosoituksena lasin tekemisen käsityötaidolle. MARKKU TANNI. V aikka Iittalan lasinpuhaltajamestari Tero Välimaa onkin puhaltanut lasia koko elämänsä, ei intohimo osoita laantumisen merkkejä. Miksei sitten kesällä vaikka keskiaikafestivaaleilla Hämeenlinnassa. Muotit ovat kulkeneet matkassa vuosikymmeniä. Matkauuneja käytetään tälläkin hetkellä Helsingissä Nuutin markkinoilla
– Viimeksi viime viikonloppuna matkailijat ihmettelivät, että Aalto-maljakot tehdään Suomessa edelleen käsityönä. Torstai 2.5.2024 34 kea käsityötä, jossa muoto löytyy yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta. MARKKU TANNI ??????. Tero Välimaa sai lasin oikeastaan verenperintönä, sillä myös hänen isänsä työskenteli Iittalassa lasinpuhaltajana. Rahasta sitä ei tehdä, vaan tekemisen halusta ja palosta, Välimaa naurahtaa. Moni kuvittelee, että lasi syntyy tänään käsin koskematta. Lasi on kuitenkin ennen kaikkea käsityötä. Kun yhdeksännellä luokalla oli mahdollisuus vaihtaa kuvaamataito valinnaisella Timo Sarpanevan Claritas on yksi Tero Välimaan suosikeista
Iittala on Suomen ainoa ja suurin lasitehdas. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jää kolme puhaltajaa. Tero Välimaa toivoo, että Unescon päätös vahvistaa lasialan asemaa Suomessa. – Iittalassa on hieman yli 50 lasinpuhaltajaa. Omaan tekemiseen on kuitenkin mahdollisuus myös Iittalassa vapaa-aikana. Lasinpuhaltajamestari Tero Välimaa ??????. Taideteollisuusalan perustutkintoa voi opiskella tällä hetkellä Iittalan lisäksi Nuutajärven Lasikylässä Urjalassa. Tehtaalla ei ole tällä hetkellä kuitenkaan ainuttakaan opiskelijaa, Välimaa sanoo. Tero Välimaa on huolissaan alan tulevaisuudesta, sillä nuoria ei kiinnosta teollinen lasinvalmistus, vaan taiteen tekeminen. Vaikka lasialaa Suomessa arvostetaankin, ei esimerkiksi Iittalan tehtailta eläköityville lasinpuhaltajille tahdo löytyä seuraajia. Torstai 2.5.2024 35 kurssilla lasiin, oli poika ensimmäisenä joukossa. Sen ” Lasi on neste, jota voi hallita rytmillä ja liikkeellä. – En ehtinyt tehdä töitä isän kanssa, sillä hän vaihtoi alaa vuonna 1988, ja minä aloitin vasta kymmentä vuotta myöhemmin, Välimaa muistelee. Nyt nelikymppisellä miehellä on takana jo 27 vuotta. – Olemme yrittäneet käynnistää Iittalan lasitehtaalla omaa lasikoulua, jossa alalle voitaisiin opiskella työn ohessa. Työ Iittalan lasitehtaalla alkoi 15-vuotiaana
– Minulla on siinä mielessä poikkeuksellinen asema, että voin osallistua erilaisiin kokeiluihin. Tero Välimaa on kokenut ammattilainen, joka taikoo lasista niin Aalto-maljakoita, Kantarelleja kuin Claritaksiakin. Puumuottia pitää liottaa vedessä, jotta se kestää kuumaa lasia. Puumuotit likoavat altaassa. TOMI VESAHARJU ??????. Mieluiten kuitenkin teen Timo Sarpanevan suunnittelemia esineitä. Viime vuonna hän oli mukana, kun Iittalan lasitehtaalla Hämeenlinnassa tehtiin Turun linnaan poikkeuksellisen suuria ja raskaita valaisinkupuja. Torstai 2.5.2024 36 lisäksi Suomessa on tarjolla töitä pienemmissä studioissa esimerkiksi Nuutajärvellä ja Riihimäellä, Välimaa sanoo. Niistä mieluisin minulle on Claritas, Välimaa sanoo
Se on jännittävää yhteistyötä, jota ei kukaan voi koskaan tehdä yksin, Välimaa miettii. Tero Välimaalla on lähemmäs 30 vuoden kokemus lasinpuhaltamisesta. Torstai 2.5.2024 37 Välimaa ei epäile suomalaisen lasin tulevaisuutta, eikä hän pidä halpatuontia uhkana. – Minulla on vahva usko omaan työhöni ja siihen porukkaan, jonka kanssa työtäni teen, Välimaa sanoo. Mikä lasissa viehättää niin, että se pitää otteessaan vuosikymmenien ajan. TOMI VESAHARJU ??????. Parhaimmat puhaltajat harrastavat Välimaan mukaan musiikkia. – Lasi on neste, jota voi hallita rytmillä ja liikkeellä. 15 Tero Välimaa aloitti työnsä Iittalassa 15-vuotiaana. Suomalaisilla on niin korkealaatuinen design, ettei sitä pystytä lyömään. Aina tulee yllätyksiä, mutta virheen kauttahan sitä oppii, Välimaa pohtii. – Eniten minua haastaa vapaalla kädellä tehtävä lasi, jonka lopputuloksesta ei koskaan tiedä
Katariina Hakaniemi Japanilainen kulttuuri on Sari Wassille tärkeää. Teensä hän nauttii pienistä ja panilaisista kupeista. KATJA JUURIKKO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Teema suomalaisessa 27.3.2023.. Hän voi sitä paremmin, mitä vähemmän tavaraa hän omistaa. Torstai 2.5.2024 38 ??????. ”Mietin jatkuvasti, mistä kaikesta vielä voisin luopua” Sari Wass nauttii yksinkertaisista asioista ja sijoittaa mieluummin laatuun kuin määrään
– Tiedätkö, viimeksi eilen mietin, että pitäisikö minun hakeutua taas keikkahommiin. Wass on maatalon tyttöjä. Hänen Saw creative -niminen valokuvausalan yrityksensä toimii Kymin ruukin vanhalla tehdasalueella Kouvolan Kuusankoskella. Wass istui katsomossa ja ajatteli, että olipa hyvin sanottu. Ja juttelemista. Keikkahommilla Wass tarkoittaa sosiaalija terveysalan töitä, joita hän teki ennen yrittäjyyttään. Jotakin, mihin kuulua, Wass kertoo. Ihmiset tekevät duunia, josta eivät pidä, voidakseen ostaa tavaroita, joita eivät tarvitse. Sari Wass, 46, on nyt ollut kaksi vuotta päätoiminen yrittäjä. Lapsuudenkodissa Wassia opastettiin hiukan humoristisestikin ottamaan rikas mies. Suurin piirtein näin näyttelijä Vesa Vierikko sanoo Mielipuolen päiväkirja -esityksessä, jota Sari Wass oli katsomassa Ryhmäteatterissa Helsingissä vuonna 2015. – Kuvaaminen on ihanaa, mutta siihen kuuluu paljon yksinäistä työtä, lähinnä koneella istumista, hän sanoo. Varjot leikkivät valkoiseksi maalatulla betonilattialla. Torstai 2.5.2024 39 ??????. Wass rakastaa teetä ja Japania. Hän eli lapsuutensa peltojen ja lehmien keskellä Kouvolan maaseudulla. Ei niinkään rahan takia, vaan siksi, että olen niin kauhean sosiaalinen ja kaipaan työyhteisöä. Muuten rahasta ei paljon puhuttu. Wassin vuokraamaan studioon tulvii maaliskuisen alkuiltapäivän valoa. O n tämä maailma outo paikka. Hyllyssä on kirpputorilta ostettu mustavalkoinen Marimekon teekannu ja japanilaiset teekupit. Olot olivat Wassin mukaan 1980-luvulla vaatimattomat.
Kun hän päätyi vaatekaupassa osastopäällikön äitiyslomansijaiseksi, kahden työn yhdistäminen kävi raskaaksi. Wass oli kolmekymppinen ja juuri joutunut luopuValokuvauksesta tuli Sari Wassille ammatti. Torstai 2.5.2024 40 Rahan eteen piti tehdä työtä. – Meidän piti veljeni kanssa kerätä marjoja, kitkeä kasvimaata ja ajaa kesällä lehmät navettaan. Sitten hän meni 13 vuodeksi töihin H&M-ketjuun. Kokin töitä hän ei koskaan tehnyt, mutta nuorena hän työskenteli muutaman vuoden ravintola-alalla. Hän teki jonkin aikaa töitä sekä vaateliikkeessä että ravintolassa. Nautin siitä, että sain keskustella heidän kanssaan, Wass kertoo. Päässä raksuttivat jo uudet ideat. – Olin huomannut, että ihmiset avautuvat minulle herkästi. Wass kouluttautui aluksi kokiksi. Viikkorahaa ei saanut automaattisesti. KATJA JUURIKKO ???????. Ajatus hoitoalasta alkoi kiinnostaa
Vaatteita ja tavaroita hän ostaa harkiten ja mieluiten kirpputoreilta. Siellä ei ole kirjahyllyä täynnä koristeita. Tilalle tuli entistä voimakkaampi tarve elää omannäköistä elämää. Opintojen aikana hän pääsi työharjoitteluun Intiaan. Kun toiset ovat käytössä, toiset ovat pesussa. Hirvittävät endometrioosikivut eivät jättäneet rauhaan, sairaus eteni ja teki tuhojaan myös muissa sisäelimissä. Wassia ahdistaa tavarapaljous. – Mietin jatkuvasti, mistä voisin vielä luopua. – Näin, miten vähällä ihminen tulee toimeen, kun on pakko. Torstai 2.5.2024 41 maan haaveestaan saada biologisia lapsia. Kivut lähtivät, mutta samalla mureni haave omasta lapsesta. Siellä hän auttoi tuhansien köyhien, sairaiden ja kodittomien yhteisöä, jossa asuvilla ihmisillä ei ollut käytännössä mitään omaisuutta. ???????. Wassille tehtiin suuri leikkaus. Wass kuvailee kotiaan minimalistiseksi. Sen jälkeen hänestä on tuntunut pökerryttävältä ajatella, millaisessa yltäkylläisyydessä me länsimaissa elämme – eikä mikään silti tunnu riittävän. – Mitä vähemmän minulla on tavaraa ympärilläni, sitä helpompi minun on hengittää, hän sanoo. Ainoa hoitokeino endometrioosiin – ainakin niihin aikoihin – oli poistaa kohtu. Hedelmöityshoidot eivät onnistuneet. Vuodevaatteita ei hänen mielestään oikeastaan tarvittaisi kuin kahdet. Minimalismin lisäksi esineiden ja vaatteiden ajattomuus on hänelle tärkeää. Wass jätti työnsä ja päätti opiskella lähihoitajaksi
Wasseilla on yhteinen tili, jonne he säästävät kuukausittain tietyn summan. Sari Wass istahti kirpputorilta löytämälleen Billnäsin tuolille. Wass huomasi, että jotkut saattoivat ajatella, että se oli heille lapsettomana pariskuntana helppoa. Toisaalta hän saattaa myös ostaa uusia tavaroita minua herkemmin, Wass sanoo. – Puolisoni ajattelee elämää pidemmälle kuin seuraavaan viikkoon. Yrittäjänä toimiva puoliso on rahankäyttäjänä erilainen. Sieltä otetaan rahat yhteisiin kodin hankintoihin ja matkoihin. Hän on säästeliäs, minä en. Se tuntui pahalta. Wass kertoo, ettei käytä rahaa esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan eikä myöskään itsensä hemmotteluun – ellei hyvää cappuccino-kuppia suosikkikahvilassa tai konserttilippuja lasketa. Wass ja hänen miehensä ovat olleet yhdessä 23 vuotta. Torstai 2.5.2024 42 – Satsaan mieluummin laatuun kuin määrään. Ennen koronaa he matkustelivat paljon. Mutta en paheksu muunlaisia tapoja elää, hän korostaa. KATJA JUURIKKO ???????. Hän on tehnyt kirpparilta paljon muitakin hyviä löytöjä. Muuten pariskunnalla on erilliset rahat. Omaa autoa hänellä ei ole, vaan hän siirtyy paikasta toiseen mieluiten kävellen. Wass kertoo saaneensa työuransa aikana muistutuksen siitä, ettei kenenkään elämää pidä kadehtia. Koskaan ei voi tietää, mitä toinen on kokenut tai käy parhaillaan läpi
Wass sanoo tienaavansa nyt vuodessa vähemmän kuin hoitajana. – Esimerkiksi muiden verotiedot eivät voisi minua vähempää kiinnostaa. Wass jäi hiljalleen sote-alan töistä pois, opiskeli valokuvausta kansanopistossa ja palkkasi itselleen mentorin ”vahvistamaan kaikkea, mitä valokuvaustyö pitää sisällään”. Hän jää puntaroimaan tekemiään valintoja, jotka kaikki ovat vieneet häntä kohti nykyistä elämäntilannetta. Se tekee hänet mietteliääksi. Torstai 2.5.2024 43 Tämän Wass huomasi työskennellessään viisi vuotta saattohoito-osastolla ja sen jälkeen puolitoista vuotta päihdeja mielenterveyspotilaiden parissa. – En ottanut vastaan vakituista työpaikkaa saattohoito-osastolla, vaikka pidin työstäni kovasti. Oli seuraavan valinnan aika. Valokuvaus oli jo luikerrellut hänen elämäänsä. Wass myöntää, ettei ole koskaan pohtinut raha-asioita tällä tavalla. – Se ei ollut tietenkään ilmaista, mutta yritin nipistää kaikesta muusta, että sain koulutuksen ja muun alkupääoman maksettua, hän sanoo. Hän ei arvota ketään taloudellisen tilanteen perusteella vaan ennen muuta sen perusteella, miten ihminen kohtelee toista ihmistä. Niiden myötä hän sai kaupallisia yhteistyötarjouksia. Wass on aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta ja alkoi julkaista kuvia sosiaalisessa mediassa. Halusin säilyttää vapauteni, hän sanoo. ???????. Kesällä rahaa tulee mukavasti, mutta talvet ovat hiljaisia. Ajatus omasta yrityksestä kirkastui, kun häneltä alettiin pyytää rippija muita juhlakuvauksia
. Rahasta elämän loppumetreillä ei enää puhuta. Aiemmalta ammatiltaan vaatekaupan myyjä. – Toteuttaisin pitkään mielessäni olleen unelmani. Wass tietää saattohoito-osastolla kokemansa perusteella, että kuolinvuoteella kiitollisuuden aiheiksi nousevat poikkeuksetta läheiset ihmissuhteet. Harrastaa monipuolisesti liikuntaa. . Asuu Kouvolassa miehensä kanssa. . ???????. Unelmiin ei kuulu rikastuminen tai uran tekeminen maailmalla. – Ottaisin edelleen valokuvia, hän sanoo heti. Mottona Less is more. . Projektin, jossa voisin yhdistää sote-alan työt ja valokuvauksen. Koulutukseltaan kokki ja lähihoitaja. Ja joillakin se, että on ennättänyt nähdä maailmaa. Hän ei sijoita rahaa eikä lottoa. . KATJA JUURIKKO HÄN Sari Wass . . Valokuvausalan yrittäjä. . Työskennellyt pitkään muun muassa saattohoidossa sekä päihdeja mielenterveyspotilaiden parissa kunnallisella terveysasemalla. Torstai 2.5.2024 44 Wass kuvailee elävänsä kädestä suuhun ja ajattelevansa, että kunhan saa pakolliset maksettua. Syntynyt Kouvolassa vuonna 1977. Sitten hän on hetken hiljaa ja jatkaa. Jos hän kaikesta huolimatta voittaisi jostakin paljon rahaa, hän eläisi kuten nytkin
Japanilainen tee rituaali on monelle suomalaiselle vieras Markku Peltola hurahti Japaniin ja päätyi opiskelemaan teetaidetta. Anniina Hamunen Osan teevälineistä Markku Peltola on tehnyt itse. Torstai 2.5.2024 45 ????. ANNIINA HAMUNEN Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sipoon Sanomissa 13.7.2023.
Markku Peltola, 55, on kuvataiteilija, teemestari, valokuvaaja, keraamikko ja opettaja. Ainakin sen perusteella, että Japanissa toimiva Japani-Suomi ystävyysyhdistys on antanut vuosittain yhdelle hakijalle stipendin teeseremoniakoulutukseen Kiotoon. Siksi aloin opiskella itsekseni ja opistoissa japanin kieltä. Se on sellaista 50-luvun rockabillyä. Siellä hän oli juhlistamassa teemestarinsa 100-vuotispäiviä sekä 50 vuotta täyttävää Urasenke-teekoulukunnan Midorikai-opinto-ohjelmaa, johon Peltola osallistui ensi kerran vuonna 2003. – Ihastuin siihen maahan ja sen kulttuuriin. Ehkä siksi ei yllätä, että hän avaa ovensa japanilainen kimono päällä. Haastattelupäivänä varhain aamulla hän on palannut Japanista Kiotosta. ?????. – Soitan myös eri bändeissä kontrabassoa. Ja se oli menoa. Kun Peltolalta kysyy, miten hän on päätynyt opiskelemaan teetaidetta Japaniin, mennään ajassa vuoteen 1994, kun hänen bändinsä lähti tekemään keikkaa Japaniin. Teimme Japanissa Goofin-levy-yhtiön kustantamaa promokeikkakiertuetta, Peltola selventää. Torstai 2.5.2024 46 S uomessa on noin 35 Japanissa koulutuksen saanutta teetaiteen harjoittajaa. Sipoolainen Markku Peltola on heistä yksi. Kiinnostus japanilaiseen runouteenkin oli herännyt. Tai se, että omakotitalon ruokailusaliin on rakennettu japanilainen teehuone, josta löytyy tarvittava tee-esineistö
Torstai 2.5.2024 47 Haave uudesta Japanin reissusta kyti mielessä. Teeopinnoissa opiskellaan teen valmistusta, välineistöön liittyvää käsityötaidetta, Japanin kieltä, historiaa ja kulttuuria ja niin edelleen. – Opiskelun yksi tavoite on, että pystyy pitämään nelisen tuntia kestävän teetilaisuuden. Vihreä teepulveri vispataan niin, että juoman päälle tulee kuohkea vaahto. ANNIINA HAMUNEN ?????. – Sain sen apurahan, jossa opiskeltiin yksi vuosi teeseremoniaa. Yhdeksän vuotta myöhemmin Peltola oli opiskellut kuvataiteilijaksi ja oli päättänyt hakea mitä tahansa apurahoja, jotka liittyvät Japaniin. Toisaalta taas se valmistaa toimimaan teeopettajana ja kulttuurilähettiläänä. Se oli kaikista rankin mahdollinen, mutta paras, Peltola muistelee
– Minulle se on jaettu meditaatio, jossa vieraat saavat myös parhaimmillaan meditatiivisen kokemuksen, kun he seuraavat teen valmistusta. ANNIINA HAMUNEN MIKÄ. – Se on jäänyt Japanin kulttuurin kulmakiveksi, koska siinä yhdistyy niin paljon erilaisia Japanin vanhaan kulttuuriin liittyviä asioita, Peltola selventää. Teen valmistukseen kuuluu muotoon sidottu rituaali, jossa jopa sillä on merkitys, kuinka kauha (hishaku) lasketaan kädestä. Suomen ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa. Teeseremonian hioi huippuunsa Sen no Riky?. ?????. Murata Juk?a (s. Teeseremonia . Torstai 2.5.2024 48 Teeseremonia on ehkä vieras asia monille suomalaisille, kun taas japanilaisille se on tärkeä osa kulttuurihistoriaa. . . Vaikka kyseessä on taidemuoto, Peltola ei kutsuisi seremoniaa performanssiksi, vaan enemmänkin rituaaliksi, jossa kohdataan ihmisiä. 1423) voidaan pitää japanilaisen teeseremonian aloittajana. Japanissa toimiva Japani-Suomi ystävyysyhdistys Kansai Japan-Finland Society on vuodesta 1988 lähtien tarjonnut suomalaisille stipendiä teetaideopintoihin Kiotossa. Teeseremonian alkuun kuuluu pieni makeinen, tässä tapauksessa pavuista ja sokerista tehty massa
Teeseremonian voi suorittaa muuallakin kuin japanilaisessa teehuoneessa. Ottaa termospullon ja teetä mukaan ja menee istumaan nurmikolle, Peltola hymyilee. – Sen voi tehdä minimaalisestikin. Kun Markku Peltola opiskeli teekoulussa, hän ajatteli tekevänsä kuvataidettaan yhden päivän ja teetä neljä päivää viikossa. Tee vei mukanaan. Nykyisin Peltola työskentelee taiteensa ohella maahanmuuttajien työelämäopettajana. – En sitten ehtinyt tehdä kuvataidetta ollenkaan. Torstai 2.5.2024 49 – Parasta kuitenkin on ihmisten kohtaaminen, välineenä vain on tee. Läsnäolo on se juttu, Peltola kuvailee. – Kummassakin tarkoituksena on puhdistautuminen. ” Läsnäolo on se juttu. Teeseremonioitakin hän edelleen pitää. Peltolan toinen intohimo on suomalainen sauna, ja hän onkin tutkielmissaan löytänyt paljon yhtäläisyyksiä japanilaisen teen ja suomalaisen saunan välillä. Markku Peltola on jo kokenut teemestari. ANNIINA HAMUNEN ?????
Torstai 2.5.2024 50 ??????????. Pahamaineisen ristinkiven arvoitus vei sisällissodan painajaiseen Siilinjärveläissyntyinen Kalle Heiskanen on tehnyt työuransa lehtimiehenä. Hän on toiminut muun muassa Pohjalaisen päätoimittajana ja Väli-Suomen lehtien Helsingin toimituksen esimiehenä. JUKKA-PEKKA RÄSÄNEN
raahataan ihmistä tänne. Helsinkiläinen Kalle Heiskanen kävelee Sorsakosken Osmajärventien laitaa. Valkoinen risti oli kuitenkin kivessä jo ennen sitä. Juhannuksena 1979 samaisella tiellä todella sattui kuolemaan johtanut moottoripyöräonnettomuus. – Kyynel tulee silmään, huh huh. Edessä kohoaa kivi, miestä suurempi. Se oli hirveää aikaa. Tuuli ravistelee harmaita hiuksia. Nyt Kalle Heiskanen palasi surmapaikalle. Ja sen tarina on paljon, paljon synkempi. Ääni murtuu. Järkäleen pahaenteinen, jääkauden kirveellä veistetty ulkomuoto on saanut kylän lasten mielikuvituksen valloilleen jo sukupolvien ajan. Kiveä on pelätty, sen ohi on juostu rivakasti ja potkurilla potkittu liukkaasti, jotta murikan lähellä tarvitsisi olla mahdollisimman lyhyen aikaa. Jotkut sanovat kiveen hakatun ja maalatun ristin olevan muistona liikenneonnettomuudelle. Jukka-Pekka Räsänen Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 25.8.2023.. Torstai 2.5.2024 51 ??????????. Se oli paikka, jossa hevoset pysähtyivät. L eppävirran Sorsakoskella, Liisalaan vievän tien varressa on suuri kivi ja kiven kyljessä valkoinen risti. Elokuu 2023. Herranjumala, kun ajattelee sellaista helmikuista pakkasyötä... Hackmanin tehtaan ylimestari Kalle Heiskanen murhattiin Sorsakoskella 1918. Täytyy toivoa, ettei sellaista vastakkainasettelua pääsisi enää koskaan tähän maahan syntymään
Heiskasten lapsista viisi vuotta täyttävä Pia on vielä liian nuori ymmärtämään ympäröivän maailman myllerryksen, mutta seitsemänvuotias Kalervo ja kohta 11-vuotias Irja jo aistivat kasvaneet jännitteet. ???????????. Torstai 2.5.2024 52 Tiistai 19. Sorsakoskella sijaitsevan Hackmanin hienotaetehtaan ylimestari Kalle Heiskanen on viettämässä koti-iltaa perheensä kanssa. helmikuuta 1918. Kalle Heiskanen kuvattuna Sorsakoski – Kylä tehtaan varjossa -kirjassa
Äijät varmasti humalassa. Perheen rauha rikkoutuu, kun oveen ryskytetään. Raivoon yltynyt sisällissota on keskeyttänyt Hackmanin tuotannon tammikuun lopulla, minkä jälkeen tehdas on seisonut tyhjillään. – Tämä asia on vaiettu täydellisesti perheessämme. Torstai 2.5.2024 53 Perheellä on Sorsakoskella hyvät oltavat Hackmanin tarjoamassa työsuhdeasunnossa. Ylimestarin palkka on niin hyvä, että perheen äiti Aliina pystyy olemaan kotirouvana. Murhapaikan löytyminen tuli Heiskaselle täyte???????????. Sisään tunkeutuu miesjoukko, joka riistää väkipakolla isän lapsiltaan, aviomiehen vaimoltaan. Heiskanen raahataan väkisin ulos pimeään talvipakkaseen, eikä isää enää näy. – Kun kävelin kiveä kohti, yritin kuvitella ukkini tilannetta. 46-vuotiaan Kalle Heiskasen matka päättyy läheisen tien varteen, missä hänet murhataan suurta kiveä vasten ampumalla. 105 vuotta myöhemmin Kalle Heiskasen lapsenlapsi, ukkinsa mukaan nimetty emeritus-päätoimittaja Kalle Heiskanen on saapunut samaiselle kivelle. Varmasti ympärillä sakea metsä, pimeää ja arvasi, mitä edessä on. Sen tiesin, että illalla olivat tulleet. Ei tiedetä kuinka monta miestä. Se oli äärimmäisen traumaattinen kokemus. Ja voi niitä siellä kotona. Aihe on ollut suvulle traaginen, minkä johdosta tapahtumien yksityiskohdat ovat edelleen hämärän peitossa. Synkkiä pilviä on kuitenkin kerääntynyt talon ylle. Hakivat ukin ja ampuivat kiveä vasten
Torstai 2.5.2024 54 nä yllätyksenä. Virisi keskustelu kiven taustasta. Tarinoita, peGRAFIIKKA: MIKKO PITKÄNEN, KUVA: MAANMITTAUSLAITOS Leppävirta Varkaus Sorsakoski 533 533 5 23 10 km Sorsakoski Sorsakoski Murhapaikka Murhapaikka Osm ajä rve ntie Osm ajä rve ntie Koivutie Koivutie ???????????. Vuonna 2021 ryhmässä huomattiin kiven ristin saaneen uuden valkoisen maalikerroksen. – Jotenkin tiesi, että jotain kauheaa siinä on tapahtunut, mutta eivät vanhemmatkaan siitä kertoneet, naiset muistelevat. – Muistan, että lapsena se risti jotenkin aina pelotti. Heiskasen tietoisuuteen kivi nousi Facebookin Sorsakoski ennen ja nyt -ryhmän kautta. Kahden vastaantulevan ja kylässä syntyneen rouvan satunnaisotanta kertoo samaa viestiä. Se on itse asiassa varsin näkyvillä, aivan Osmajärventien varressa, joten moni sorsakoskelainen tietää paikan. Itse kivi ei kuitenkaan ole lainkaan piilossa
Mutta myös oikeaa tietoa. Samoihin aikoihin on Sorsakosken lähellä olewassa Osmajärwen kylässä poltettu maanwilj. Heiskasen isoisän kohtalon ja surmakiven paljastamisessa oli isona apuna STT:n päätoimittajana tunnettu Minna Holopainen, joka onki Heiskaselle tietoja selvitellessään oman isoisänsä taustoja. Holopaisten talo ja räjäytetty nawetta ilmaan sekä murhattu talon kotona oleva weljes August Holopainen”. On jäänyt historian hämärän peittoon, ketkä Kalle Heiskasen murhaan lopulta osallistuivat. Vuonna 1989 julkaistussa Sorsakoski – Kylä tehtaan varjossa -kirjassa on aikalaismuistelmia kylän historiasta. Myös sisällissodan ajat on kirjattu ylös: ”Jonkun ajan kuluttua tuli kylälle Varkaudesta Åberg-niminen mies. Torstai 2.5.2024 55 lottavia kokemuksia lapsuudesta, vääriä arvailuja. Kylän historiikissa mainittu Åberg on luultavasti Sorsa???????????. Tämän toimesta ammuttiin tehtaan työnjohtaja Kalle Heiskanen Liisalaan menevän tien varressa ison kiven viereen. Kiveen hakattu risti on näkyvissä nykyisinkin tällä paikalla”. Savon Sanomat uutisoi ”Leppäwirran huligaanimellastuksista” 28.2.1918 näin: ”Olemme saaneet warmalta taholta tietää että Warkauden huligaanit owat lähdettyään pakoon Warkaudesta ennen mainittujen lisäksi murhanneet Sorsakoskella wiime wiikon tiistaina sen tehtaan teknillisen johtajan K. Vastaavan kaltainen kertomus kivestä ja surmasta on kirjattu myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistoon. – Kaikki tiedot viittaavat siihen, että kyseessä on juuri tämä kivi, Heiskanen toteaa. Heiskasen
Kalle Heiskasen murha ajoittuu Varkauden taistelun päiviin, jotka päättyivät surullisenkuuluisiin Huruslahden arpajaisiin. Miksi Kalle Heiskanen murhattiin. Kirjoituksen mukaan suhde työläisten ja Heiskasen välillä oli aina ollut verrattain hyvä. Hän oli ”suhtautunut työväenolojen parannuspuuhiin mahdollisimman myötämielisesti ja ymmärtämyksellä”. Kalle Heiskanen ???????????. Miksi Heiskanen siis murhattiin tuolloin – pu” Tämä asia on vaiettu täydellisesti perheessämme. Åberg. Torstai 2.5.2024 56 kosken punakaartin päälliköksi vuoden 1918 tammikuussa Varkaudesta siirretty K.F. Pojanpojan ja muun suvun mieltä on jäänyt askarruttamaan yksi kysymys. Savo-lehdessä heinäkuussa 1918 julkaistun muistokirjoituksen mukaan Heiskanen oli itse työläisestä noussut ja mielipiteiltään erittäin edistysmielinen. ”Siksipä onkin kuin kohtalon iwaa, että hän paikkakuntansa ensimmäisinä punaisten uhrina kaatui juuri työläisten murhaamana, – kenties murhaajien joukossa entisiä työtowereitakin”. Hän oli näkemyksiltään ja toimintatavoiltaan kovan linjan kannattaja, joka vangittiin myöhemmin Leppävirran kirkonkylällä ja tuomittiin kuolemaan
Saattaahan olla, että tekijöillä oli jotain henkilökohtaista kaunaa, Heiskanen pohtii. Aliina Heiskanen muutti lapsineen pian Kuopioon, jossa työskenteli kansakoulussa keittiöemäntänä. Punaisillahan oli ollut Sorsakoski muutaman viikon ajan hallussaan. Muutama pojista oli hyvin vaikutusvaltaisista kuopiolaisista perheistä, joten heille vanhemmat junailivat sujuvan paluun kouluun. – Isäni, jonka äiti oli vain koulukeittäjä, erotettiin. Jos he olisivat halunneet tehdä tämän suunnitelmallisesti, olisivathan he jo silloin hakeneet isännöitsijän, ylimestarin ja mahdollisesti joitakin vihattuja työnjohtajia ja tehneet selvää heistä. Isän kuolema vaikutti vavisuttavalla tavalla perheen elämään. Asunto ja turvatut tulot hävisivät isän myötä. – Kuopion lyseossa opiskellessaan isäni ja joukko muita poikia olivat innostuneet Lapualta liikkeelle lähteneestä isänmaallisesta kansanliikkeestä. Torstai 2.5.2024 57 naisten alamäen jo alettua – eikä aiemmin punaisten ollessa voimiensa tunnossa. Hän oli hetken Sorsakoskella tehtaalla oppipoikana, ja meni sitten armeijaan Viipuriin, jossa ???????????. Eri selkkaukset johtivat lopulta siihen, että porukka erotettiin koulusta. Kalle Heiskanen uskoo ukkinsa murhan vaikuttaneen lopulta myös isänsä poliittiseen suuntaukseen. – Olettamuksen mukaan Varkaudesta Sorsakoskelle tullut joukkio oli ihan vain yleisessä kostomielessä hakenut ukkini ja tappanut hänet. Olivat oikein kunnon sinimustia
Ja kuka maalasi ristin hiljattain uudelleen. Torstai 2.5.2024 58 suoritti myös radiosähköttäjän tutkinnon. Kalle Heiskasta askarruttaa, miksi hänen isoisänsä murhattiin. Lähteet: Savon Sanomien arkisto; Sorsakoski – kylä tehtaan varjossa. Sorsakosken kylätoimikunta 1942–1989; Pro gradu -tutkielma: Rajoitettu vai rajaton valta?: Sorsakosken hienotaetehtaan isännöitsijöiden suhtautuminen ja vuorovaikutus työväestöönsä vuosina 1891–1938. Juha Laakkonen. Arvoitukseksi jää vielä se, kuka kaiversi ristin alun perin kiveen. – Aulis Heiskanen, Anni Häkli, Liisa Juutilainen-Vepsäläinen. JUKKA-PEKKA RÄSÄNEN ???????????. Jyväskylän yliopisto 2011. Ihmiset elävät ja kuolevat, mutta Sorsakosken surmakivi pysyy. Tuo polku vei Kalervo Heiskasen merille ja lopulta 1940-luvulla lennonjohtajaksi Rissalaan
Torstai 2.5.2024 59 Huruslahden verinen muisto Leppävirran ympäristö oli sisällissodan alkaessa yksi Suomen punaisimmista. Sisällissodan aikana Varkauden punakaarti hallitsi Leppävirtaa noin kolmen viikon ajan. Leppävirran pitäjässäkin kannatus oli 68,3 prosenttia ja Joroisissa 72,4 prosenttia. Valkoiset pussittivat punakaartilaiset Päiviönsaarelle ja lopulta Ahlströmin massatehtaan seinien sisälle. tammikuuta 1918 Varkaudesta kehittyi nopeasti Leppävirran ja Joroisten pitäjien vallankumoustoiminnan keskus, josta johdettiin kaikkia seudun punakaarteja. Mukana oli noin tuhat aseistettua valkoista tukenaan kuusi konekivääriä ja kaksi tykkiä. helmikuuta valkoisten aloittaessa operaationsa Keski-Savossa. Punaisilla oli asettaa heitä vastaan 1 200 miestä, joista kuitenkin ainoastaan 150:llä oli kiväärit. Punaisten näkökulmasta tilanne oli kuitenkin heikko, sillä seutu oli jäänyt saarekkeeksi valkoisen Suomen keskelle. Sisällissodan sytyttyä 28. Vyöry alkoi 19. Jo seuraavana yönä Pieksämäen sekä Huutokosken asemille kootut joukot saartoivat punakaartin viimeiseksi Pohjois-Savon linnakkeeksi muodostuneen Varkauden. ???????????. SDP sai vuoden 1917 eduskuntavaaleissa Varkaudessa – joka silloin kuului vielä Leppävirtaan ja Joroisiin – peräti 85,1 prosentin kannatuksen
Itse taisteluissa kaatui parikymmentä punaista ja 12 valkoista. Paniikki syntyi, kun valkoisten tykkituli rikkoi massatehtaan tornin vesisäiliön. ” Valtausta seuranneena yönä tehdyistä teloituksista on yleisesti puhuttu ”Huruslahden arpajaisina”. Teloitettujen valintaa on aikaisemmin pidetty täysin sattumanvaraisena, mutta myöhemmän tutkimuksen mukaan ammutut olivat todellisuudessa punakaartin johtoa, veritekoihin syyllistyneitä tai muutoin merkittävässä asemassa olleita kaartilaisia. Kaikkiaan vangittiin noin 1 400 miestä. Valtausta seuranneena yönä tehdyistä teloituksista on yleisesti puhuttu ”Huruslahden arpajaisina”, koska punakaartilaisista valittiin ammuttavaksi noin joka kymmenes. Jälkiselvittelyissä sen sijaan purkautui koko valkoisen Suomen siihen saakka pidätelty kosto ja voitonhurma. Kaikkiaan Varkaudessa teloitettiin noin 220–230 punaista. ???????????. Kastuneet joukot, noin 700 kaartilaista, antautuivat. Se oli noin 10 prosenttia alueen työikäisistä miehistä. Torstai 2.5.2024 60 Varkauden sekasortoiset ratkaisutaistelut käytiin 21.2. Osana valkoista terroria tunnetussa tapahtumassa teloitettiin noin 90 punaista ilman oikeudenkäyntiä