Nurmi voi sitoa maaperään hiiltä, mikä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. SUNNUNTAINA 21. 6 PLUSSA 2-3 PEKKA RAUTIAINEN. HUHTIKUUTA 2019 Luonnon kiertokulku Hauholaisen Pekkolan tilan lampaat kasvavat rehulla, joka saadaan hiiliviljellystä pellosta
Suomessa metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja, eli karttuvia hiilivarastoja. SUNNUNTAINA 21. Fossiilisia hiilidioksidipäästöjä syntyy maapallolla vuosittain noin 38 miljardia tonnia, josta vähän yli puolet sitoutuu valtamerten ja metsien kasvavaan hiilivarastoon. Hiiliviljely on jo alkanut. –?Nämä olisi pakko saada käyttöön. Muutama hiilipilotin viljelijä on jo kartoittanut hiiliviljelyn vaikutuksia. Ne toimivat vastapainona hiilen lähteille: tehtaille, autoille, lentokoneille ja kaikelle muulle hiilidioksidipäästöjä synnyttävälle. –?Onnistunut hiilensidonta hyödyttää kaikkea viljelyä. Esimerkiksi yksi tilallinen Joutsenosta sai viime kesän kuivuudesta huolimatta hyvän sadon, koska peltojen maaperä oli niin hyvässä kunnossa. Maaperän eloperäinen aines, kuten hajoavat kasvinosat ja maaperäeliöiden jäänteet, varastoivat enemmän hiiltä kuin koko ilmakehä ja kaikki kasvit yhteensä. Pekkolan tila on yksi yli sadasta tilasta, jotka ovat mukana Carbon Action -hiilipilotissa. Mitä syväjuurisempi kasvi, sitä enemmän sillä on juurimassaa, joka lopulta sitoo hiiltä. Mitä enemmän pellossa on erilaisia juuria, sitä enemmän on myös mikrobeja, jotka muokkaavat maaperää, monipuolistavat maanalaista elämää ja tehostavat hiilensidontaa. Maanäytteiden perusteella tutkitaan, mitä maalle tapahtuu viidessä vuodessa. Hiilen sitomiseen on tällä hetkellä ainoastaan kaksi vaihtoehtoa: metsien puusto ja maaperä sekä viljelymaiden maaperä. Hiilinieluihin siis sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu sitä ilmakehään. ”Hiiliviljelystä pitäisi tulla uusi normaali maatalouteen.” JARI LISKI tutkimusprofessori CARBON ACTION Hiilipilotti • Tavoitteena on edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä Suomessa. Puna-apilan kylväminen nurmeen on yksi keino lisätä hiilensidontaa. HAUHON MIEHOILAN kylässä Siri Taalas ja Jani Pekkola viljelevät nurmea, viljaa ja härkäpapua noin 100 hehtaarin alalla. Pinnan alla kytee. Syynä on erityisesti tehomaatalous, jossa sato korjataan jatkuvasti pois ja kasvien ravinteidensaanti hoidetaan pitkälti lannoitteilla. • Mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Baltic Sea Action Group. HUHTIKUUTA 2019 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA Hiili palaa peltomaahan Suomalaisista viljelymaista halutaan tehdä hiilinieluja, jotka voivat sitoa ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia ilmakehästä takaisin maahan. Hiilen, joka kiertää eri muodoissaan ilmakehän, vesistöjen ja maaperän välillä. Ratkaisu ilmastonmuutokseen voi löytyä esimerkiksi hauholaisen nurmipellon alta. –?Jotta maapallon laajuiset mahdollisuudet saataisiin käyttöön, hiiltä sitovia viljelymenetelmiä pitäisi käyttää joka paikassa. Hiiliviljelystä pitäisi tulla uusi normaali maatalouteen, tutkimusprofessori Jari Liski sanoo. Ei ole mahdollisuutta, että saavutamme ilmastotavoitteet ilman hiilensidonnan tehostamista. Juuret ja niiden hiili jäävät kasvin kuollessa maahan. Vaikka merkittävä osa kasvihuonekaasuista aiheutuu maaja metsätaloudesta, viimeisimpien tutkimustulosten mukaan nämä alat voivat myös varastoida hiiltä takaisin maaperään merkittävästi. Edelliskesän onttojen korsien lomassa näkyy jotain vihreää. Se on myös lampaille hyvä proteiinirehu. Hänen mukaansa peltomaiden hiilensidonnan merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiselle on tutkittu armottomasti liian vähän. Hiilipilottia varten viljelijöillä on kolmen hehtaarin peltoala, jonka toisella puoliskolla sovelletaan paremmin hiiltä sitovaa menetelmää ja toisella puolella viljellään kuin ennenkin. • Tutkijayhteisö etsii vastauksia muun muassa siihen, kuinka hiili varastoituu maaperään ja miten varastoitumista voidaan nopeuttaa. YLEENSÄ NURMEEN kylvetään paria kolmea eri kasvilajia, mutta Pekkolan pellolla kasvaa nyt kahdeksan eri kasvilajia. • Lisäksi yhteyttämistä lisätään kasvipeitteisyyttä lisäämällä, kasvuaikaa pidentämällä sekä satotasoja kasvattavilla lajikeja lajivalinnoilla. TÄLLÄ HETKELLÄ viljelymaiden hiilivarasto pienenee. Apilat sitovat juurinsa ilmakehän typpeä yli oman tarpeensa. Loput päästöistä jäävät ilmakehään, eli noin 17 miljardia tonnia joka vuosi. Laskelmien mukaan neljän proApilan juuristossa näkyy juurinystyröitä, jotka sitovat typpeä ilmasta. –?Ihan tavallisessa nurmiviljelyssä hiiltä sitoutuu maahan, kun sitä ei niitetä liian matalaksi ja pellossa käytetään monipuolisesti eri kasvilajeja. Hiiliviljelyssä on kaksi pääperiaatetta. Hiiliviljelyssä voitetaan kahdella tavalla: kun hiiltä sitoutuu maaperään, peltomaa ja kasvu paranevat. Siri Taalas nostaa maasta harvinaisen ajoissa kasvaneen punaapilan. T ässä on hiilinielu. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta se ei yksin riitä. Kun orgaanista ainesta lisätään peltoon, siitä tulee helpommin viljeltävä ja se kestää paremmin kuivuutta ja märkyyttä, Taalas kertoo . VANESSA VALKAMA TEKSTI // PEKKA RAUTIAINEN KUVAT. Puna-apilan lisääminen nurmipeltoihin on yksi lupaava keino lisätä hiilensidontaa. Viljelymaiden maaperien hiilensidontaa voitaisiin tehostaa eri arvioiden mukaan 4–12 miljardia tonnia vuosittain maailmanlaajuisesti. Samalla saadaan lannoitusta kaikille pellon kasveille ilman keinotekoisia aineita. Ensin yhteytys pitäisi maksimoida kasvukauden aikana, eli pellossa pitäisi yhteytysaikana olla koko ajan jotain kasvamassa. Tutkimusten perusteella voidaan odottaa, että mitä enemmän maassa kasvaa eri lajeja, sitä enemmän sinne kertyy hiiltä. Arviot metsien hiilensidonnan lisäämisestä ovat samaa suuruusluokkaa. Pekkolan tilalla nurmilohkon toiselle puolelle kylvetään kolmea eri kasvilajia ja toiselle yhdeksää. Sen tarkoitus on tutkia ja löytää keinoja, joilla viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään. • Pelloilla esimerkiksi parannetaan maan rakennetta ja kasvukuntoa, kevennetään muokkausta, lisätään multavuutta ja monipuolistetaan viljelykasvivalikoimaa ja viljelykiertoa. Siihen pystyy tällä hetkellä vain luonto. Nurmesta tulee rehua tilan lampaille. Juuri nurmipellon alta löytyy hiilivarasto, jota aletaan pian myös tutkia. Nurmi sitoo hiiltä niin kauan kun se kasvaa, Siri Taalas kertoo. Sen juuria täplittävät pienet nystyrät, ”typpitehtaat”. Hiiltä on myös pakko poistaa ilmakehästä, jotta ilmastonmuutos ei etene vaaralliselle tasolle. • Hiilitilat kokeilevat pelloillaan omaan tarpeeseensa sopivia viljelytoimenpiteitä, jotka tähtäävät hiilen varastoimiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen. RATKAISU ILMASTONMUUTOKSEEN piilee maan uumenissa. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, sanoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteenlaitokselta. Toiseksi pitää minimoida hiilen vapautuminen maasta, eli välttää voimakasta maan muokkaamista. Päältäpäin se näyttää ihan tavalliselta hämäläiseltä pellolta, huhtikuussa vielä talven pakkasissa kuivuneelta ja kynityltä
–?Maatiloilla on hirveästi hyviä asioita, mikä on turhaan unohtunut. Tämä auttaa myös viljan ja vihannesten viljelyä. Että katsokaa, tämä ruoho tässä sitoo hiiltä. Pekkolan tilan lampaat syövät rehua, joka on hiiliviljelty. Ilman lampaiden lantaa pellolla monet hyönteislajit ja samalla niitä syövät linnut häviäisivät, Taalas kertoo. Siksi myös monimutkaista hiilensidontaa voi olla vaikea markkinoida. Tästä viime kesänä kylvetystä nurmesta tulee lampaille laidunmaata ja rehua, kertovat Jani Pekkola (vas.) ja Siri Taalas. On ihan totta, että märehtijät röyhtäilevät metaania, mutta se on pieni osa kokonaisuudesta. Taalaksen mukaan nurmen viljely on itsessään hyväksi ympäristölle, koska maa pysyy terveempänä ja rakenne parempana. Kuilu alkaa olla iso. SUNNUNTAINA 21. HUHTIKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Pekkolan tila on mukana Carbon Action -hiilipilotissa, jossa etsitään tapoja vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan. Pellon alla kytee jo nyt hiilinielu, ja hiilipilottiin kylvetään oma nurmilohko tutkimuksia varten. –?Ihmiset eivät enää tiedä, mitä maatiloilla tapahtuu. Nurmipelto siis sitoo hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Liski korostaa, ettei hiiltä sitomalla voida välttyä päästövähennyksiltä. Hän muistuttaa, että maanviljelyssä autetaan luontoa esimerkiksi säilyttämällä perinnemaisemia. –?Jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin, on pakko sekä vähentää päästöjä niin paljon kuin pystyy että ottaa hiilidioksidia pois ilmakehästä. millen vuosittainen hiilen lisäys peltomaahan riittäisi tasapainottamaan ihmistoiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Näin todetaan hiilen varastointia peltomaahan ajavassa aloitteessa, jonka Ranskan esitteli Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Taalas toivoo, että hiilipilotin tutkimus voisi tuoda maatiloilla tehtävää työtä lähemmäs ihmisiä. –?Jos meillä ei olisi lampaita tai emme viljelisi, hämäläinen perinnemaisema menisi pusikosta umpeen. FL. Viljely luonnon apuna I lmastonmuutoskeskustelussa maaseutu ja kaupunki asetetaan usein vastakkain. Yksisilmäinen keskustelu harmittaa Siri Taalasta
Kaikki on ajateltu. Parin viikon päästä Ivanea pyydettiin tulemaan kakkuluonnoksien kanssa uudelleen Lontooseen. Emma Ivanen viesti kuuluu: ”Uskaltakaa tehdä isoja, rohkeita, näyttäviä juttuja, jotakin yllättävää voi muuttaa kannattavaksi liiketoiminnaksi”. HANNAMARI AHONEN TEKSTI // JOEL MAISALMI KUVAT KUKA Emma Ivane • Kakkuja kuvataiteilija. RATKAISEVA SIIRTO oli se, kun Ivane lähti vaihto-opiskelemaan Penangiin, Malesiaan. Emma Ivane saa ideoita koristeluun monipuolisesti eri taiteesta. Esimerkiksi brittiläisen kakkutaiteilijan Peggy Porschen hääkakut voivat maksaa nyt noin vajaat 20 000 puntaa eli runsaat 23 200 euroa. Jo Tampereen Norssissa Ivane pääsi edustamaan koulua kuvataidekilpailuihin. Pitkät kiharat hiukset, keveä sifonkiunelma ja romanttinen kakku. Kakkutaidetta kotikeittiössä (2014), Emman kakut, leivokset ja jäätelöt (2015), Emman makea joulu (2016), Emman makeat piirakat (2016), Emman kakkukirja (2017), Vaan 3 (2018) ja Minimuru (2018). kausi • Oli mukana Koko Suomi leipoo -tvohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella vuonna 2013. On ihan realistinen arvio, että nyt kakkujeni hinta on kansainvälisillä markkinoilla noin 10 000 euroa. Niiden sisuksena oli porkkanakakku eli resepti oli hyvin skandinaavinen. . Ivanen kertoessa unelmansa toteutumisesta hän on koko ajan koristellut pitsimäistä kakkuaan. Ivane kutsuttiin Cakes & Sugarcraft -lehden kirjoittajaksi. Se on brändi nimeltä Emma Ivane. Koristelu on vielä kesken, joten pääsemme seuraamaan talon emäntää, kakkutaiteilija Emma Ivanea työssään. Ne olivat näyttävyydeltään jotain aivan toista, mitä hän oli koskaan nähnyt: kakkutaidetta. Prinsessamaailma jatkuu, kun astumme kuvaajan kanssa keittiön puolelle. Ukki on rohkaissut minua aina maalaamaan. Kissoista Alvar on uteliaampi ja seurankipeä ja raaputtaa ovea niin kauan, että pääsee katsomaan kakun koristelua. • Syntynyt Tampereella 1987. SUNNUNTAINA 21. –?Saatoimme ukin kanssa valvoa öitä ja valita yhdessä teoksia hänen näyttelyynsä. Siis hetkinen: 10 000 – 23 000 euroa täytekakusta. HUHTIKUUTA 2019 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA A rkkitehtien Alvar Aallon ja Eliel Saarisen mukaan nimensä saaneet kissaveljekset ovat ensimmäisinä vastassa, kun ovi Helsingin Puu-Vallilassa sijaitsevaan asuntoon avautuu. Joukko suomalaisia sijoittajia on lähtenyt tukemaan Ivanen yritystoimintaa. Taiteilijanimi on lyhenne oikeasta nimestä Emma Iivanainen. Ovessa lukee Iivanainen, Ivane on taiteilijanimi. Ivane valitsi kirjasta kaikkein vaikeimman sokerimassakukkareseptin. Ivanen diplomityö Tampereen teknillisessä yliopistossa liittyi yritysstrategiaan, joten opinnot eivät selvästi menneet hukkaan. MITEN KONETEKNIIKAN diplomi-insinööriksi valmistuneesta tamperelaistytöstä sitten tuli kakkutaiteilija. Kaikki kakut olivat raha-aiheisia. Kakkutaiteilija kantaa kakun olohuoneeseen ja menee tottuneesti poseeraamaan kakun kanssa rottinkisohvalle. Nyt hän saa ajatuksia kakkuihinsa monipuolisesti eri taiteenaloista sisustuksesta arkkitehtuuriin. Kaikki heistä olivat tulleet tunnetuksi myös alan huippulehden, brittiläisen Cakes & Sugarcraftin pitkäaikaisina kakkutaiteilijoina. Viimeisen silauksen kakulle antaa 24 karaatin kulta, jota hän nostaa kuivalla siveltimellä ohuesta kultalehdestä kakkuun. Hän osasi tehdä sen heti. –?Itse ajattelin kouluikäisenä, että taide ei ole oikeaa työtä ja ala on liian epävarma, jotta sillä voisi elää. LOPPU MENI kuin sadun prinsessalla. Suuressa maailmassa tuhannen hengen häissä hääkakuillekin tulee hintaa. • Instagram: @emmaivane.. Kirja julkistettiin Lontoossa 4.-6. huhtikuuta pidetyillä Cake International -messuilla, joka on yksi maailman suurimpia kakunkoristelutapahtumia. Verhon takana oli ”kolme tyyppiä puvut päällä”. Sitten menin taidegalleriaan, jossa oli kakkunäyttely. Asunnon seinillä on hänen omia maalauksiaan, joissa on sama romanttinen, rustiikki tyyli kuin hänen kakuissaan. 1. IVANE JÄRKEILI, että jos kerran kansainvälistä uraa suunnittelevat muusikot ja näyttelijät lähtevät Lontooseen ja New Yorkiin ja yrittävät etsiä sieltä kontaktit, hän tekee saman. Loppukevään Ivane keskittyy maalaamiseen, koska hän sai kutsun Zenith-galleriaan Miamiin, Yhdysvaltoihin pitämään omaa näyttelyään elokuusta alkaen. Suomessa kuvaa ja kirjoittaa ruokabrändeille ja alan lehtiin. • Emman kakkuja ja reseptejä on julkaistu brittiläisissä leivontalehdissä Cakes & Sugarcraft, Wedding Cakes ja Bake School. –?Ehkä tämän kakun nimi voisi olla ”London Lace” eli Lontoon pitsi. Hän arvioi, että kun hänet valittiin kansainväliseen kirjaan maailman 12 parhaan kakkutaiteilijan joukkoon, hänen kakkutaideteoksiensa arvo nousee. –?Ajattelin, että nyt joku Malesiassa ostaa lehden ja lukee minun kakuistani. Juuri isä rohkaisi tytärtään, kun konetekniikan opiskelija pohti, uskaltaako alkaa tehdä sitä, mihin hänellä on intohimo. Kakkujen pinnassa Ivane jäljitteli sokerimassalla marmoria. Sain inspiraation siihen Lontoon-matkaltani. Hän tekee myös konsulttikeikkoja kunnissa, aluehallintovirastoissa, ministeriöissä ja oppilaitoksissa. Kansainvälistä uraa tekevä kakkutaiteilija Emma Ivane oli ennen konetekniikan diplomi-insinööri Emma Iivanainen. IVANE ON TEHNYT kakkutaiteesta bisnestä. FL–LM Kakku nimeltä Lontoon pitsi . Hän on konsultointiyritys Tamoran palkkalistoilla ainoana kakkutaitelijana. Kakkutaide on Suomessa vielä nuori ilmiö. Emma Ivane oli ainoa pohjoismaalainen. Hän oli maalannut lapsena ukkinsa, arkkitehti ja kuvataiteilija Eelis Iivanaisen kanssa. Ivane oli tietämättään tullut kakkualan sijoittajatilaisuuteen. • Oli yksi Designer Cake Decorating -kirjaan valitusta 12 kakkutaiteilijasta. Lisäksi nyt puhutaan taiteesta. Hän uskalsi itse aloittaa alalla, jota ei Suomessa ollut, ja toteuttaa omaa intohimoaan kakkutaiteilijana. –?Lähdin Lontooseen ilman mitään valmiita kontakteja. Valkoisen kakun keskimmäisen kerroksen pinta on pitsimäistä. Siellä yli 10 000 ihmisen läsnä ollessa julkistettiin Designer Cake Decorating -kirja, johon oli valittu 12 maailman parasta kakkutaiteilijaa. Hän arvioi taideteoksiensa eli suunnittelemiensa kakkujen markkina-arvoksi ulkomailla noin 10 000 euroa. 7 kirjaa • Julkaissut seitsemän leivontakirjaa, joista myös itse kuvannut viisi kirjaa. –?Olen luonut elämäntyylin, jossa elän taidekuplassa. Avataan ensin kiinni laitettu keittiön ovi. –?Löysin taidon, jota en tiennyt itselläni olevan. Näyttely on osa Miamin taideviikkoa. Ivane on toteuttanut ukkinsa ohjetta. Enää hän ei tee kakkuja tilauksesta vaikkapa häihin, vaan keskittyy suunnittelemaan. Emma Ivanen äiti on intohimoinen ruoanlaittaja, ja kotona syötiin harvoin ”tavallista” ruokaa. –?Se avasi minulle loppuelämäksi väylät ihan mihin tahansa, profiloi korkeammalle. Näyttelytilan perällä oli verho, ja avasin sen. • Valittiin Vuoden käsityöläiseksi vuonna 2013, jolloin Suomen käsityön museossa Jyväskylässä oli esillä vuoden mittainen näyttely Ivanen kakkutaiteesta. Pöydällä komeilee kolmekerroksinen nykymuodin mukainen korkea täytekakku. –?Kun palasin Suomeen, löysin tamperelaisesta leivontatarvikekaupasta ranskalaisen kakkukirjan. Ivane on ollut päätoiminen kakkutaiteilija jo kuuden vuoden ajan. Hän alkoi kertoa, mitä on tehnyt eli osallistunut ”Koko Suomi leipoo” -tv-ohjelmaan ja julkaissut kakkukirjan. Omien leivontakirjojen, blogin ja koristelukurssien lisäksi hänellä on nimikkoleivontavälinesarja suomalaisen keittiövälinevalmistaja Heirolin mallistossa. Kun yhä useampi uskaltaa seurata intohimoaan, saadaan uutta työtä Suomeen. Isä on ohjelmistoyrittäjä. Hän ihasteli siellä toinen toistaan upeampia kakkuja. Raadissa oli leivontatarvikevalmistajan ja leivontalehtiä julkaisevan Squires Kitchenin kirjailija. Saan taidehörhöillä koko ajan ihan kympillä. • Konetekniikan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta. EMMA IVANE on tullut pari päivää aikaisemmin Lontoosta Cake International -messuilta, joka on yksi maailman suurimmista kakunkoristelutapahtumista. Kaksi viikkoa pyörin siellä eri paikoissa. Kirjaan valittiin Ivanelta turkoosi kultasomisteinen kakku ja graafisin kuvioin koristeltu monivärinen kakku. Kauniin puutalokaksion emäntä ottaa vieraat vastaan utuisenvärisessä pitkässä sifonkimekossa. Kakun pinta on rustiikki eli luonnonmukaisen rosoinen, mutta romanttinen, Ivane esittelee
SUNNUNTAINA 21. Hän saa ideoita kakkuihinsa eri taiteen aloista aina sisustuksesta arkkitehtuuriin.. HUHTIKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA Yhden kakun koristelu vie Emma Ivanelta helposti kymmenen tuntia
Muuan emäntä oli samana yönä kohdannut Kähkösen soutamassa kirkkoa kohti hattu tiukasti silmillä. Kirkon polttajalla oli takanaan avioero ja meneillään huoltajuusriita. . KUHMONIEMELÄINEN TALOKAS ja lautamies Antti Kähkönen sai vuonna 1804 syytteen ryöstömurhapoltosta. Kyseessä oli neljäs tuhopoltto Tyrvään kirkosta alkaneessa sarjassa. Viisilapsisen Kirkkopaloissa purkautuu avunhuuto . Kolme vuotta sitten pääsiäislauantaina Ylivieskan kirkko paloi maan tasalle. Syyllinen tai ei, murhapolttosyyte oli kuitenkin raskas ies Kähköselle. Juuri muuta ei 250-vuotiaasta kirkosta jäänytkään jäljelle. Palo oli jo neljäs vuonna 1997 Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta alkaneiden tuhopolttojen sarjassa. Eräs piika todisti löytäneensä syytetyn tavaroiden joukosta kolehtihaavin ja messukasukan ja muuta kirkon esineistöä. Siellä hän sai päähänsä ajatuksen palata kirkkoon ja sytyttää se tuleen. Hänet saatiin poliisitutkinnan ansiosta pidätettyä vasta viisi vuotta tapahtuman jälkeen. Kappeliseurakunnan kirkko oli tuhoutunut helluntaiyönä palossa ja kirkon rahakirstu löytynyt murrettuna lähistöltä. Hänellä oli myös aikaisemmin diagnosoitu skitsofrenia ja hänet määrättiin syyntakeettomana pakkohoitoon. Pian levisi tieto, että kaupungin 230-vuotias puukirkko oli tulessa. Kiihtelysvaaran kirkon polttaja oli aikaisemmin ottanut ja jakanut itsestään ottamaansa kuvaa kirkon tapulin edustalla. JUKKA-PEKKA ROTKO TEKSTI ”Huomion saaminen saattaa yksittäiselle kirkon tuhopolttajalle olla hyvin keskeinen, tietoinen tai tiedostamaton tavoite.” EILA TIIHONEN Niuvanniemen oikeuspsykiatrisen sairaalan johtaja. Pitävän todistusaineiston puutteessa syyte ei johtanut tuomioon. Kannelmäen kirkko poltettiin 2003, Porvoon Tuomiokirkko 2006 sekä myöhemmin vielä Kiihtelysvaaran kirkko 2018. Kun sitä ei löytynyt, hän otti mukaansa muutaman vanhan raamatun ja kukkamaljakon ja poistui ulos. Sosiaalisen median päivitystensä mukaan hän oli isänmaahenkinen sekä erityisen kiinnostunut videopeleistä. Hänen kotipihaltaan löytyi myös maahan poltettu ristikuvio. Näillä sanoilla on kuvailtu kirkonpolttajia. Myös Kähkösen oma veli todisti tämän syyllisyyden puolesta. SUNNUNTAINA 21. Oikeudessa avoimesti esiintynyt syytetty oli kertonut olleensa koko ikänsä uskovainen. ”Hiljainen reppahousu”, psyykkisesti sairas, huomiota hakeva avunhuutaja. Sammutustoimet roihuavaa paloa vastaan olivat toivottomia, ja pääsiäisaamuna kirkon paikalla oli vain mustuneella kivijalalla törröttäviä seinänkappaleita. Pitäjän innokas nimismies oli varma hänen syyllisyydestään myös tuhopolttoon. Kertomansa mukaan hänellä oli tarkoitus hävittää murrosta kertovat sormenjälkensä. Kiihtelysvaaran seurakunnan suntio pelasti viime tipassa turvaan alttaritaulun sekä vanhat ehtoollismaljat. Kähkönen oli suurehkon tilan toinen perillinen, mutta hänellä oli palon aikaan meneillään oikeudenkäynti useista varkauksista. Pian varmistui, että kyseessä oli taas uusi tuhopoltto. Todistusaineistoa löytyi. Paikkakuntalainen tuttu luonnehti häntä ”hiljaiseksi reppahousuksi”. Piika tunnettiin kuitenkin kovana palturinpuhujana. Lisää epäilyä herätti, kun Kähkönen yritti karata tutkintovankeudesta, mutta saatiin pian kiinni. . . . . Niistä jokainen aiheutti miljoonien eurojen aineelliset vahingot sekä korvaamattomat kulttuurihistorialliset menetykset, mutta myös paljon surua ja suuttumusta. Notre-Damen palo kosketti koko maailmaa juuri pääsiäisen alla. HUHTIKUUTA 2019 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA P ääsiäislauantaina 2016 Ylivieskan ympäristössä sytyteltiin perinteisiä pääsiäiskokkoja, kun yksi savupatsas alkoi herättää kaikkien huomion. TYRVÄÄN KIRKON polttaja murtautui kirkkoon etsiäkseen ehtoollisviiniä
Hänellä oli takanaan avioero ja meneillään huoltajuusriita. • Talvija jatkosota koituivat monen itärajan tuntumassa sijainneen kirkon kohtaloksi. Tekijä tuomittiin vankeuteen ja isoihin korvauksiin. Niuvanniemen oikeuspsykiatrisen sairaalan johtaja Eila Tiihonen on tehnyt tuhopolttajia käsitelleen väitöskirjan 1990-luvulla. Vastaavat tekijöiden taustat pätevät kuitenkin myös muihin tuhopolttorikoksiin syyllistyneisiin. PELKÄSTÄÄN KIRKKOJEN polttajia käsittelevää oikeuspsykiatrista tieteellistä tutkimusta ei aineiston vähyyden vuoksi ole. Kirkot olivat tuolloin usein paikkakunnan ainoita julkisia rakennuksia sekä kirkollisen ja maallisen vallan symboleja. Varsinaista kirkonpolttajan ”yleistä tekijäprofiilia” ei Eila Tiihosen mukaan Kiihtelysvaaran ristinmuotoinen kirkko paloi syyskuussa 2018. KUVA: Poliisi Ylivieskan kirkon polttajalla oli diagnosoitu skitsofrenia. Kirkko avattiin uudestaan käyttöön elokuussa 2003. Kolmella oli aikaisempaa eriasteista rikostaustaa. HUHTIKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA Kirkkopaloissa purkautuu avunhuuto Tyrvään kirkkopalon jälkeen aloitettiin talkoot kirkon uudelleen rakentamiseksi kuten Ylivieskassakin. KUVA: Tomi Glad/ Satakunnan kansa HISTORIA Sotajoukot polttaneet kymmeniä kirkkoja • Kirkkoja on poltettu Suomessa lähes yhtä kauan kuin niitä on rakennettukin. Kuvassa talkooväkeä syksyllä 1997. Ylivieskan ja neljän muun tuhopolton sytyttäjät olivat iältään 18–29-vuotiaita miehiä. KUVA: Arto Forsblom/ Aamulehti TOMI GLAD / SATAKUNNAN KANSAN ARKISTO perheensä kanssa hän eli syrjittynä mäkitupalaisena ja yhteiskunnan hylkiönä koko loppuelämänsä. • Saman vuosisadan lopulla Vitaaliveljeskunnaksi itseään nimittäneet Itämeren merirosvot tekivät samoin Kaarinan kirkolle. • Ruotsin vallan aikana venäläiset sotajoukot ryöstivät ja polttivat yli 30 kirkkoa Viipurista Kemiin saakka. • Salama on sen jälkeen polttanut noin 50 kirkkoa, mutta ihminen on omilla toimillaan saanut vastaavaa tuhoa aikaan kaksin verroin. Työtä rahoitettiin keräyksillä ja lahjoituksilla. Niiden ryöstäminen ja tuhoaminen oli tehokas ja pelkoa synnyttävä sodankäynnin keino. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun yksittäistä henkilöä syytettiin kirkon tuhopoltosta. Samoihin aikoihin myös Suomessa tuhopoltot ja etenkin niiden yritykset lisääntyivät, ja tällä vuosituhannella ilmiö on yhä kiihtynyt. YKSITTÄISIÄ KIRKON tuhopolttajia tavattiin Suomessa 1900-luvun jälkipuolelle saakka vain puolenkymmentä. Hänet määrättiin syyntakeettomana pakkohoitoon. Jatkuu seuraavalla sivulla. 1990-luvun alussa Norjassa alkoi suurta kohua herättänyt tuhopolttojen aalto. Vain Ylivieskan kirkon polttaja todettiin syyntakeettomaksi, muut neljä saivat oikeudessa 2,5–6,5 vuoden vankeustuomiot ja miljoonien eurojen korvausvaatimukset. 1918 Sisällissodassa 1918 yhteiskunnallisten jännitteiden purkautuessa taisteluiksi tuhoutui kahdessa kuukaudessa kymmenkunta kirkkoa. Kolme heistä oli tekohetkellä alkoholin tai huumeen vaikutuksen alaisena. Sodan perääntymisvaiheessa 1944 saksalaiset joukot polttivat läksiäisiksi Lapissa viisi kirkkoa. SUNNUNTAINA 21. Vuonna 1318 novgorodilaiset joukot ryöstivät ja polttivat sotaretkellään vajaat kaksikymmentä vuotta vanhan Turun ensimmäisen tuomiokirkon. Kymmenien kirkkojen hävittäminen yhdistettiin siellä muun muassa saatananpalvontaan ja black metal -musiikin harrastajiin
HUHTIKUUTA 2019 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA voida psykiatrisen tutkimustiedon perusteella antaa. Hän suri myös kellojen ääntä, urkuja ja alttaritaulua, jotka olivat kaikki poissa. –?Kun näin kirkon palavan, se oli kuin pahaa unta. TAUTILUOKITUSKRITEEREISSÄ TULIPALOJEN sytyttely mainitaan nuorten käytöshäiriöoireena. Jumala salli tämän tapahtuvan. Teko voi olla myös avunhuuto hoitojärjestelmää kohtaan. Huomiota saa sitä enemmän, mitä suurempi ja arvokkaampi polttamisen kohde on. Ensimmäinen tunne oli järkytys ja tuska. Palo synnytti seurakunnassa talkooliikkeen, ”Kirkkotalakoot”. Tekijän profilointi on mielekästä, jos etsitään paennutta sytyttäjää tai jos rangaistuksen ohessa tai sijasta harkitaan kuntoutustoimia. Mieleltään sairas kirkonpolttaja saattaa toimia harha-aistimusten ohjaamana. Mielentilatutkimuksiin perustuvissa psykiatrisissa aineistoissa ei välttämättä ole rationaalisilta vaikuttavia tekoja, kuten protestointia, poliittis-uskonnollista kannanottoa, taloudellisen hyödyn tavoittelua tai muun rikoksen todisteiden hävittämistä. Se on Marketta Känsälän ensimmäinen henkilökohtainen muisto kotikirkostaan Ylivieskassa. KIRKON PENKISSÄ istuu kolmivuotias tyttö heilutellen varovasti jalkojaan. Ajatuksissa pyöri vain: ”Eihän näin voi käydä meille?” Nyt kolme vuotta myöhemmin Määttä kiteyttää tapauksen merkitystä näin: –?Kirkon alttaritaulun aiheena oli Kristus ristillä. Eikä hänen ole tarvinnut olla tuossa työssä yksin. Kirkon kokoa on jouduttu jo pienentämään.. Suomessa tilastotietojen mukaan tuhopolttajat ovat mielenterveydeltään heikompikuntoisia kuin muut rikoksentekijät. Palo on jättänyt pysyvän jäljen heidän sydämiinsä, Määttä toteaa. Laajan amerikkalaisen selvityksen mukaan tuhopolttajat jaoteltiin 1950-luvulla kuuteen eri motiiviryhmään: mustasukkaisuus, itsetuho, suuruusharhaluulo, heikko älyllinen taso, alkoholismi ja skitsofrenia. Teoksen nimi on Muistot eivät pala. Näitä tekijöitä ei yleensä psykiatrisesti tutkita, Eila Tiihonen sanoo. Kiirastorstaina ennen paloa hän oli kuoronsa kanssa laulamassa kirkossa ennen kuin se verhottiin mustiin pääsiäistä odottamaan. Kirkon palon jälkeen valoisasta Suvannon kappelista tuli hänelle kuin uusi kirkko. Silloin nousi vain huokaus ylöspäin, että läheisillä olisi voimaa ottaa tuo raskas tieto vastaan, Känsälä muistelee. Länsimaissa tuhopolttajista noin kolmasosa on ollut psykoosisairaita viime vuosikymmeninä. Niillä tuhopolttajilla, jotka tekevät myös muita rikoksia, esiintyy usein rikollista mielenlaatua kuvaavaa psykopatiaa. Ne voivat johtua hoitamattomasta psykoosisairaudesta. Aikuisen persoonallisuuden häiriö voi ilmetä eristäytymisenä ja epäluuloisuutena. Vielä edellisenä päivänä, pitkänäperjantaina, hän oli saarnannut siellä. Sen avulla vapaaehtoisia varoja uuden kirkon rakentamiseen on kertynyt jo 670?000 euroa. Se panee pienen ihmisen nöyräksi: kaikki on Jumalan varassa. –?Huomion saaminen saattaa yksittäiselle kirkon tuhopolttajalle olla hyvin keskeinen, tietoinen tai tiedostamaton tavoite. Hän piti pääsiäissaarnan kirkon raunioilla heti palon jälkeen. Murhapolttorikoksista syytettyjä on Eila Tiihosen väitöskirja-aineiston mukaan määrätty mielentilatutkimukseen kuitenkin vain neljä prosenttia. Timo Määttä jäi seurakuntansa tueksi ja uuden alun rakentajaksi vielä kahdeksi vuodeksi. FL-LM Jatkuu edelliseltä aukeamalta Jukka-Pekka Rotko Ylivieskan pitkäaikainen kirkkoherra Timo Määttä oli jo valmistautumassa eläkkeelle, kun pääsiäislauantaina 2016 hätäinen puhelu muutti kaiken. Pian selvisi, että palo oli nuoren ihmisen tekemä tuhopoltto. –?Vaikka näkyvä kokoontumispaikka ristin juurella voi hetkessä tuhoutua, sanomaa rististä ei mikään mahti maailmassa voi tuhota. Vieressä turvallinen pappa laulaa virttä isolla äänellään. Siksi aina kirkkoon tullessani sain yhdessä seurakunnan kanssa pysähtyä kirjaimellisesti Kristuksen ristin juureen. Perussyy huomion hakemiseen voi olla yhteiskunnallinen protesti tai hyvin henkilökohtainen pettymys ja avuttomuus. –?Kirkkojen polttamisen tärkein syy yleismaailmallisesti kautta aikojen lienee uskontojen välinen erimielisyys ja siihen nivoutuva poliittinen mielenilmaus, vallan anastaminen tai sen näyttäminen. SUNNUNTAINA 21. Kirkkoon liittyvät myös monet elämän käännekohdat: koululaisten kevätvirret, ripille pääsy, omat ja omien tyttärien häät, mutta myös monien omaisten ja sukulaisten siunaustilaisuudet. Ensi kesänä hän laulaa kuoronsa kanssa Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla Ylivieskan kirkosta ja sen palosta kertovassa teoksessa. –?Se kertoo seurakuntalaisten rakkaudesta kirkkoaan kohtaan. ”Kirkko palaa!” Hetken päästä Määttä oli seuraamassa, kuinka hänen rakas kotikirkkonsa tuhoutui täysin. –?Siellä myös kuulin, että palaneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Palossa menetettiin historiallisesti arvokas rakennus, mutta ennen kaikkea rakkaaksi tullut Kristuksen kohtaamisen paikka. Ylivieskan pitkäaikainen kirkkoherra Timo Määttä siirsi eläkkeelle jäämistään kirkkopalon takia kahdella vuodella. Olen kokenut Jumalan puhuttelevan tällä tapahtumalla itseäni ja koko seurakuntaa. YLIVIESKALAINEN MARKETTA KÄNSÄLÄ kaipasi pitkään kotikirkon ristiä, joka näkyi jo kauas kaupunkiin saavuttaessa. KUVA: Henna Haapala Risti tuhoutui, mutta sen sanoma ei HENNA HAAPALA Trinitas-niminen ehdotus valittiin arkkitehtuurikilpailussa Ylivieskan uuden kirkon pohjaksi marraskuussa 2017. Odotan innolla sen valmistumista ja toivon, että nyt puolivuotias lapsenlapsenlapseni voisi kolmivuotiaana ihastella uutta kirkkoa samoin kuin isomummo aikanaan omaansa, Känsälä ajattelee toiveikkaana