KESÄKUUTA 2020 Hämähäkki kiehtoo ihmisten mielikuvitusta Hämähäkin supervoimat ja -kyvyt kiehtovat ihmistä. PLUSSA 6-7 LASSI PUHTIMÄKI. Suurin löydetty hämähäkinverkko oli kahden hehtaarin kokoinen. SUNNUNTAINA 21. Mikä on totuus hämähäkkipelosta ja miksi hämähäkkiä ei saisi tappaa. Eräät lajit voivat lentää seitillään jopa valtamerten yli tai pysäyttää sillä matkavauhtia lentävän jumbojetin
Kolmannessa kirjassa Rönkkönen kokee kirjoittamisen muuttuneen vielä aiempaa ammattimaisemmaksi ja tarinoiden sekoitus tosielämän ja fiktion kanssa on helpompaa. –?En ollut aiemmin kirjoittanut julkisesti yhtään mitään. Mua ei voi huijata. Toisaalta Rönkkönen antaa myös kiitosta kannustavalle lähipiirille. Mulla on itselläni ollut niin älyttömän paha olo omasta kehosta, että näistä asioista pitää uskaltaa puhua. –?Mitä enemmän olen uskaltanut kertoa ja puhua epävarmuudesta, sitä enemmän se tuo rohkeutta ja poistaa sitä häpeää. Alussa se piti tehdä aika väkisin, mutta nyt se tulee jo lähes itsestään, hän naurahtaa. Minulla on sellainen mielikuva, että olen sika, mutta voi olla että se oli joku muu, joka oli sika. Se tuki on ollut mulle tosi tärkeää. Rönkkönen nolostuu siinä missä muutkin, ja juuri siksi hän kirjoittaa. Rönkkönen määrittelee itse nuoren minänsä ujoksi ja herkäksi. –?Olen aina ollut ihan normaalipainoinen, mutta silti kaikki liikunta ja syöminen liittyi siihen ajatukseen, miten ällöttävältä näytän. Ei ole tullut sellaista, että kukaan olisi leikannut mua pois elämästä tai muuta. en tiedä. –?Olen saanut ehkä yhden treffikutsun neljässä vuodessa. Treffikutsuja ei ole sadellut Rönkkösen laariin kirjojen takia, päinvastoin. Vaikka Rönkkönen kirjoitti samaan aikaan pro gradu -työtä Helsingin yliopistoon naisten kirjoittamasta pornografiasta, hyppäys suomen kielen opiskelijasta Suomen kuuluisimman seksiblogin pitäjäksi oli valtaisa. Seksi, ja erityisesti huono sellainen, ei ole tabu, josta pitäisi vaieta. KÄYTÄNNÖSSÄ EI ole aiheita, joista Rönkkönen ei uskaltaisi kirjoittaa. Minä kirjoitin ihan omalla nimelläni. Kaikki, mitä teen, kuuluu elämään. Instagram-videon näkyä ei ole muokattu yhtään sileämmäksi tai piukemmaksi kuin pylly todellisuudessa on, sillä 36-vuotias Rönkkönen ei pelkää selluliittia eikä peppunäkyvyyttä. TEKSTIN RONSKI huumori ei ehkä sovi kaikille yli, mutta Rönkkönen on alkuperäisen seksibloginsa tyylille uskollinen. . Kun olen satavuotias… vedän puutarhassani meditointitunteja ja kerron elämänviisauksia muille, vaikkei kukaan kysyisi.. Oivariinia ja iKaffea. Voi olla, että sen hiljaisuuden takia teksti on niin suoraa. • Koulutukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä auktorisoitu seksuaalineuvoja. Jonkinlainen yhteys tarinan tunteeseen täytyy olla, muttei kaikki voi tapahtua minulle. Kyse ei ole siitä, että hänellä olisi muita tavan tallaajia suurempi kynnys nolostua, päinvastoin. Rönkkösen kolmas kirja Määmatka julkaistiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. –?Tiedän, että tämä kuulostaa kliseeltä, mutta olen lakannut pelkäämästä mokaavani. Nyt Rönkkönen ei häpeile näyttää pyllyään saati kirjoittaa sen karvoista. Silloin Rönkkönen vielä vihasi omaa kehoaan. KESÄKUUTA 2020 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA K irjailija ja someviihdyttäjä Henriikka Rönkkösen peppu hyllyy pienissä pikkareissa. Sen jälkeen hän pohti, mitä oikein haluaisi tehdä elämällään. Roisi puhe tulvi Rönkkösen suusta lähinnä bileissä pikkuhumalassa, kun hän halusi saada muut nauramaan. Oman kropan ällöäminen ei tehnyt hyvää Rönkkösen itsetunnolle saati sielunelämälle, joten hän päätti vaihtaa taktiikkaa. SUNNUNTAINA 21. Jääkaapissani minulla on aina... Äidinkielen opettajana Rönkkönen ei nähnyt itseään, joten hän paneutui syvemmälle käsittelemiinsä aiheisiin ja kouluttautui seksuaalineuvojaksi. . minulla ei ole, olen sellainen lörppäsuu. Blogin suosio ylitti odotukset, ja Rönkkönen sai sen myötä myös yhteydenottoja eri kustantamoilta. . Kun olen 60-vuotias… olen terve, elinvoimainen ja vahva, ja minulla on oma puutalo ja mies. • Kolme julkaistua kirjaa: Mielikuvituspoikaystävä (2016), Bikinirajatapaus (2019) ja Määmatka (2020). Ainakaan sellaisia, joista itse tietäisin. Hänen esikoisteostaan Mielikuvituspoikaystävää ja sitä seurannutta Bikinirajatapausta on myyty yhteensä jo 130?000 kappaletta. –?En ole omille vanhemmilleni ikinä mitään härskejä juttuja heittänyt, mutta ehkä lähipiirinikin on kasvanut kirjojeni myötä. Politiikkaan hän ei koske, mutta aiheet, jotka kumpuavat henkilökohtaisesta häpeästä ovat ominta Rönkköstä. Toisin oli 15 vuotta sitten. Ehkä tyylini on niin ronski ja rehellinen, että toinen henkilö ei pääse mitenkään piiloutumaan. ENSIMMÄINEN KIRJA oli Rönkköselle kuin terapiaa. –?Päätin ruveta kehumaan itseäni. Äidinkielen opettajaksi kouluttautuneen Rönkkösen roisi kieli on hänen tavaramerkkinsä. ARMI AUVINEN TEKSTI // ARTTU LAITALA KUVA KUKA. Kirjailija Henriikka Rönkkönen ammentaa tarinoita häpeästä ja huonosta olosta. JATKAA LAUSETTA Salaisuuksia... Se on sellaista hiljaista tietoa. Ajattelin, että sen blogin takia en saa ikinä töitä, mutta toisaalta nautin siitä kirjoittamisesta ihan valtavasti. Aihe sinänsä ei ollut sinkku-Rönkköselle vaikea, vaan hankaluuksia tuotti lähinnä omien ajatusten julkituominen. –?Kotona ja koulussa ei ikinä puhuttu seksistä. Kyyneleitä virtasi lähes yhtä paljon kuin sanoja. Kirjoitin koulussa hyviä juttuja, mutta niitäkään minun ei tarvinnut lukea luokassa ääneen. Peilistä katsoi joku hirviö. Kiinalaista horoskooppiani... –?Nykyään on kaikenlaisia seksiblogeja ja podcasteja, mutta silloin ei ollut mitään. Henriikka Rönkkönen • Syntynyt 1984 Heinolassa. Jos oli, kaikki kirjoittivat salanimellä. Nyt olen oma itseni. Opettaja tajusi, että minua pelotti. Oma elämänkokemus ja ymmärrys tulee tarinoihini. Nuorempana häpesin koko ajan itseäni ja sitä, miltä näytän ja mitä teen. KAIKKI ALKOI Rönkkösen City-lehdelle kirjoittamasta seksiblogista kymmenisen vuotta sitten. –?Opiskelin sekä itse äni että tekstiäni varten. Talon puutarhassa kasvaa vanhoja omenapuita, ja siellä on keinuja ja riippukeinu. RIVON KIELEN ja seksitarinoiden lomassa lymyää myös syvempiä yksinäisyyden ja oman etsimisen teemoja. Vaikka Rönkkönen poimii kirjoihinsa paljon aihioita omasta elämästään, kaikki ei silti ole totta. –?Kukaan ei ole kehdannut sanoa suoSinkkujen apostoli . Yhtäkkiä hän antoi äänensä asioille, joista harva kehtaa puhua, kuten peppukarvat, vaginapierut, kuukautisvuodot ja -hajut sekä äärettömän huono seksi. • Asuu Helsingin Kalliossa mielikuvituskavereidensa kanssa ja näprää siellä kännykällään Instagramia ja TikTokia. Myös sisarusteni lapset ovat siellä ja minä olen se paras täti. En minä ole yhtä kuin tarinani päähenkilö. –?Istun yksin täällä kotona, piereskelen ja teen tuhannen palan palapelejä
En minä ole yhtä kuin tarinani päähenkilö.”. –?Se helpottaa, ettei omien asioiden käsittely aina sekoitu ammattiin, mutta eiväthän ne asiat ikinä erillisiä ole. Jo kolmannen kirjan aihepiiri on laajentunut seksistä ja sinkkuelämästä ystäväsuhteisiin, ja ongelmiin ja muutoksiin, joita ei-enää-parikymppinen naisihminen saattaa elämässään kohdata. MYÖS TOISTA kirjaa varten Rönkkönen vuodatti kyyneleitä, mutta kolmannessa vain yhdessä kohtaa. Mutta oikeaakin terapiaa tarvitaan aina välillä. SUNNUNTAINA 21. Reilu vuosi sitten Rönkkönen laski itselleen budjetin, jolla parantaa omaa hyvinvointiaan. Nyt pidän huolta itsestäni jo, kun asiat ovat hyvin. Nuorempana en osannut hakea apua, ennen kuin asiat menivät huonosti. Voisin kuvitella, että ainakin itse jännittäisin sitä, Rönkkönen nauraa. FL-LM ”Istun yksin täällä kotona, piereskelen ja teen tuhannen palan palapelejä. KESÄKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA Kirjailija Henriikka Rönkkösen arki ei hirvittävästi muuttunut koronaepidemian mukana tuoman poikkeuksellisen kevään takia. Toisaalta olemme käyneet enemmän kävelyllä, ja aina löytyy joku, jolla on aikaa, kun kenelläkään ei ole muita menoja. RÖNKKÖNEN USKOO, että tulee aina kirjoittamaan omalla, reippaalla tyylillään, mutta aiheet vain muuttuvat. raan, mutta ehkä miehiä myös hieman pelottaa rehellisyys tai se, jos joutuu sitten treffien jälkeen mun kirjaan, vaikka fiktio aina sekoittuukin faktaan. Rönkkösen mukaan tekstin tuottaminen jäsentää aina ajatuksia omassa päässä ja on sillä tavalla terapiaa. Siinä luvussa, jossa puhutaan rakkaudesta. Jonkinlainen yhteys tarinan tunteeseen täytyy olla, muttei kaikki voi tapahtua minulle. Nyt hän käy pari kertaa kuussa psykoterapeutilla. –?En tiedä, miten itse kehityn, mutta totta kai oma matka vaikuttaa myös päähenkilööni. – Kun kosketusta ei yksinäiselle tule muutenkaan, niin isoin juttu on ollut, ettei voi halata tai koskea ystäviä
SUNNUNTAINA 21. KESÄKUUTA 2020 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA
HÄMÄHÄKIT (ARANEAE) ovat niveljalkaisiin (Arthropoda) kuuluvia hämähäkkieläimiä (Arachnida). ARMI AUVINEN TEKSTI // MIILA KANKAANRANTA KUVITUS Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Pieni kanta lajia pesiytyi Luonnontieteelliseen museoon 1960tai 1970-luvulla. Eräät lajit voivat lentää seitillään jopa valtamerten yli. Ruskohämähäkit liikkuvat Hämmästyttävä hämähäkki . Eikä kukaan ole nähnyt näitä hämähäkkejä museon ulkopuolella. –?Meitä nämä museon hämähäkit eivät häiritse. Sen arveltiin kadonneen museon viimeisimmän remontin yhteydessä, mutta toisin kävi. –?Meillä on museossa noin 200?000 näytettä. Myrkkyleuat pureutuvat saaliin niskaan. Peritty pelko Vain harva hämähäkki on ihmiselle vaarallinen, mutta silti hämähäkit herättävät pelkoja. Araknofobiaa on perusteltu muun muassa evoluutiobiologialla. Kellanrusehtava hämähäkki elää luonnonvaraisena vain Etelä-Amerikassa. Cardoso lyttää käsityksen geeneihimme piirretystä pelosta. Liike saa vastakudotun verkon värisemään. Lehdessä näkyvä kuva tai ruudulla pyörivä video voi järkyttää ja ahdistaa. Päinvastoin. Emme edes hirvittävästi kiinnitä huomiota niihin. Todellisuudessa hämähäkkilajeja voi olla jopa kaksinkertainen määrä. Ruskohämähäkki olisi voinut levitä myös museon ulkopuolelle, mutta siihen Cardoso itse ei usko. Etelä-Euroopastakin löytyy lajeja, joita kukaan ei ole kuvannut, Suomen Luonnontieteellisen museon intendentti, hämähäkkiasiantuntija Pedro Cardoso sanoo. Joidenkin tutkimusten mukaan joka kolmas meistä kammoksuu hämähäkkejä. Saaliista jää jäljelle tyhjiin lypsetty kitiinikuori. Kyseessä on enemmän länsimaisen mielikuvituksen tuotos kuin rationaalinen puolustusreaktio. Hämähäkkipelko eli araknofobia on yleisimpiä pelkoja myös Suomessa, vaikka täällä ei luonnonvaraisena elä ihmiselle hengenvaarallisia hämähäkkilajeja. Kun soppa on valmis, peto imee itikkakeiton kitaansa. Eikä uusia hämähäkkilajeja tarvitse etsiä niinkään kaukaa. Se sinetöi itikkauhrin kohtalon. Siellä on todennäköisesti tuhansia sellaisia, joita ei ole aiemmin nimetty tai tunnistettu. Hämähäkkien lahkoon kuuluu kolme osalahkoa, 112 heimoa, lähes 4?000 sukua ja noin 50?000 tunnistettua eri lajia. Myrkky hajottaa uhrin kudokset ja sulattaa sisäelimet makoisaksi liemeksi, sillä hämähäkki pystyy nauttimaan vain nestemäistä ravintoa. Hämähäkkejä on maailma täynnä, mutta harva tietää, että Suomen vaarallisin hämähäkkipopulaatio asuu vapaana Luonnontieteellisessä museossa. –?Vauvat eivät pelkää hämähäkkejä, eivätkä ihmisheimot, jotka elävät tiiviisti hämähäkkien keskuudessa tropiikissa. RUSKOHÄMÄHÄKIN MAINE Suomen vaarallisimpana hämähäkkinä on Cardoson mukaan hieman liioiteltu. Kuolion koko on kiinni siitä, kuinka hyvin myrkky pääsisi leviämään muualle elimistöön verenkierron mukana. Ruskohämähäkkipopulaation suuruutta ei tiedä kukaan. Laji voi elää kuukausia syömättä, ja siksi se on Cardoson mukaan pärjännyt museossa läpi vuosikymmenten. –?Ulkona on kylmä, eivät hämähäkit halua mennä sinne. Pelko voi tuoda foobikon elämään levottomuutta, äkillisiä säikähdyksiä ja voimakasta varuillaoloa niin sisäkuin ulkotiloissa. –?Tropiikissa uuden hämähäkkilajin löytää viidessä sekunnissa. Tahmea seitti kietoutuu entistä tiukemmin pakenijan jalkojen ympärille. Hämähäkki kiehtoo ihmisen mielikuvitusta supervoimillaan ja -kyvyillään. . Kun pyristelevän uhrin voimat hiipuvat, hämähäkki kipuaa sen luo. Säikkyminen ei rajoitu vain eläviin olentoihin. Kokovartalopuudutus lamauttaa saaliin nopeasti. –?Hämähäkit hyökkäävät ihmisen kimppuun vain, jos niitä todella häiritään, eikä ruskohämähäkin purema olisi ihmiselle kovin vaarallinen. Se ei elä kokoelmissa vaan on sattuman kautta pesiytynyt museon varastotiloihin. Pahaan paikkaan osunut purema voisi teoriassa aiheuttaa paikallisen kuolion. Se on aina jostain opittu pelko. Ensimmäiset emigrantit salamatkustivat Helsinkiin todennäköisesti kuljetuslaatikon mukana. KESÄKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA P akotietä ei ole, eikä rimpuilu auta. Verkon värinä varvaskarvoissa kertoo pedolle, että ateria on kiikissä. Meille tulee näytteitä ja tavaraa paljon ympäri maailmaa, joten on oletettavaa, että laatikoiden mukana voi tulla elävääkin. –?Museo on aika todennäköinen paikka tuollaiselle hämähäkille. SUNNUNTAINA 21. Kivuliaan haavan purema kyllä jättäisi, ja sen parantuminen voisi kestää viikoista kuukausiin. Niillä on kahdeksan jalkaa ja usein kuusi tai kahdeksan silmää. SUOMEN EHKÄ VAARALLISIN hämähäkkilaji, ruskohämähäkki (loxosceles laeta) elää yhden populaation voimin Cardoson työpaikalla, Luonnontieteellisessä museossa
Vaikka hämähäkkien aivot eivät ole järin suuret, pystyvät ne loihtimaan mestarillisia seittejä ja harjoittamaan jopa jonkinasteista strategista päättelyä. Puremistapauksia on dokumentoitu ruskohämähäkkien eteläisessä kotimaassa, mutta sielläkin harvakseltaan. Myrkyn komponentteja onkin tutkittu lääketeollisuudessa mahdollisina Viagran korvaajina. Osa langasta on tahmeaa ja saalis tarttuu siihen. Yksi supervoima ovat taiturimaisesti kudotut verkot, joilla ne saalistavat hyönteisiä. Ruskohämähäkin pureman kautta myrkkyä voi Cardoson mukaan saada vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jos hämähäkki joutuisi esimerkiksi puristukseen. Seittiä on käytetty muun muassa Adidaksen lenkkareihin, North Facen parkatakkiin ja Lexus-auton istuimeen. Cardoson mukaan maailmassa on monta tutkimushanketta ja -yritystä, joiden tarkoitus on tehdä hämähäkinseitistä bisnestä. Museossa asustavan ruskohämähäkin myrkky vaikuttaa sattumalta myös nisäkkäisiin. Tyynenmeren saarilla kyseisen hämähäkin verkkoja on käytetty kalastusverkkoina. Ärsyyntyneinä ne tarraavat uhrin ihoon ja purevat uhriaan useita kertoja. Toisaalta Australiassa elää myrkyllisiä suppiloverkkohämähäkkejä, joiden hampaat voivat läpäistä ihmisen kynnen. Haitallisimpien hämähäkkien puremasta oireet tulevat usein viiveellä. Jos tällainen hämähäkki puree, seurauksena voi olla kipua, turvotusta ja hengenvaarallinen keuhkopöhö. Valmis verkko on viisi kertaa lujempaa kuin teräs sekä lisäksi haponja säänkestävää. Hämähäkki ei takerru seittiinsä, sillä se osaa varoa verkkonsa tahmeimpia osasia ja astelee varovasti rakentamiaan kulkusiltoja pitkin. Myrkyn tavoitteena on tappamalla estää saaliin karkaaminen ja saalistajan vahingoittuminen. Seitin käyttöä on tutkittu myös luotiliiveissä, kirurgisina ompeleina ja keinotekoisena hermokudoksena. Suomessa tunnistetuista noin 600 luonnonvaraisesta lajista yksikään ei ole ihmiselle vaarallinen. Verkon hämähäkki kutoo langasta, jonka se valmistaa takaruumiinsa rauhasten erittämästä nesteestä. Luonnontieteellisessä museossa hämähäkit eivät tiettävästi ole ikinä purreet ketään. Leukojen lihaksilla on merkitystä, sillä hämähäkin purema eroaa käärmeenpuremasta: Useilla käärmelajeilla myrkky erittyy kohteeseensa jo iskun voimasta eli hyvin nopeasti. Miehille brasilianvaeltajahämähäkin puremasta voi kehittyä tunteja kestävä kivulias erektio. Sitkeä seitti Yksi syy hämähäkkikammoomme ovat todennäköisesti viihdeteollisuuden luomat kauhutarinat yhdistettyinä hämähäkkien supervoimiin. –?90 prosenttia hämähäkkilajeista ei kykene puremaan ihmistä, niiden leuat ovat liian heikot, Cardoso sanoo. Erityisesti Nephila-sukuun kuuluvien hämähäkkien seittiä on kuvattu niin sitkeäksi ja elastiseksi, että lyijykynän paksuisesta langasta kudottu verkko pysäyttäisi matkavauhtia lentävän jumbojetin. Kokonaisuuden on oltava tarpeeksi vahva kestämään saaliin painon ja rimpuilun, mutta myös tarpeeksi joustava, ettei seitti hajoa. Vain parisenkymmentä hämähäkkilajia on Cardoson mukaan ihmiselle vaarallisia. HÄMÄHÄKKI EI yleensä pure ihmistä pelkkää piruuttaan. Kun verkon lankoja näppäillään kuin kitarankieliä, ne lähettävät värähtelyä laajoille taajuusalueille. HÄMÄHÄKEILLE ITSELLEEN seitti on merkittävä kommunikaatioväline. –?Niistä on hyötyä, kun ne syövät muita tuhohyönteisiä. HÄMÄHÄKIN SEITTIÄ on sen ilmiömäisten ominaisuuksien takia yritetty tehdä myös keinotekoisesti ja geenimanipuloitujen toukkien avustamina. Ihmiselle vaarallisimpia ovat aggressiiviset ja vahvamyrkkyiset brasilianvaeltajahämähäkit, joita esiintyy vain trooppisessa Amerikassa. KESÄKUUTA 2020 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA pääasiassa öisin, eivätkä Cardoson mukaan ole vaaraksi museon kävijöille saati työntekijöille. Se kertoo myös, mikäli verkossa on saaliin sijaan mahdollinen parittelukumppani ja myös, mitkä ovat sen aikeet ja ominaisuudet. Sen takia niiden syy-seuraussuhdetta ihmisillä ei ole aina täysin pystytty tieteellisesti todistamaan. Hämähäkit joutuvat aktiivisesti puristamaan myrkyn saaliiseensa. Tutkijoiden mukaan hämähäkki voi arvioida myös verkkonsa kuntoa näppäilemällä Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Verkon sointi välittää hämähäkille tietoa siitä, millainen saalis verkkoon on tarttunut. Jokaisessa langassa on tarkasti viritetty jännite. SUNNUNTAINA 21. Mystinen myrkky Lähes kaikki hämähäkit ovat jollain tapaa myrkyllisiä, mutta usein niiden myrkky aiheuttaa reaktioita vain niiden saaliseläimissä eli hyönteisissä
• Pohjoisja Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa hämähäkit toivat maahan valon ja antoivat tulen. Lähde: Reino Pajarre: Hämikki ja seitsemän seittiä. Taudinkantajahyönteiset puolestaan levittäisivät koronaakin vaarallisempia sairauksia, jolloin ihmiskuntaa uhkaisivat globaali nälänhätä ja rajut epidemia-aallot. Ne voivat muokata saalistusstrategioitaan ja oppivat yrityksen ja erehdyksen kautta, Cardoso sanoo. Hämähäkkilajit voivat muodostaa suuria jopa tuhansien yksilöiden yhteisöjä. • Maailman suurin löydetty seitti oli kahden hehtaarin kokoinen. Avuliaat aistit Hämähäkkejä on tutkittu monella tavalla. Ilman hämähäkkejä tuholaiset pistäisivät poskeensa maanviljelijöiden sadot. Hämähäkit pitävät maapallon muut ötökkäkannat kurissa ja luonnon ekosysteemit tasapainossa. Suomalaisia hämähäkkejä kuvina ja asioina. Samanlainen kohtalo oli Bentsedriini-piristettä nauttineilla hämiksillä. Ne kykenevät havaitsemaan jopa ihmissilmälle näkymättömiä UVAja UVBaallonpituuksia. Esimerkiksi perhosen toukat ovat suurimpia kasvien tuholaisia. • Isot tarantulat voivat elää jopa 20 vuotta, kun aivan pienimmät hämähäkkilajit elävät vain pari kuukautta. –?Useat hämähäkkilajit ovat huonoja kävelemään. LSD:tä saaneet hämähäkit tekivät verkostaan entistä tarkemman geometrisen teoksen, kun marihuanaa tai unilääkkeitä nauttineet hämähäkit jättivät työnsä kesken. ”En tiedä, kuolisiko ihmiskunta, jos hämähäkkejä ei olisi. Hyppyhämähäkki eli tuttavallisemmin hypykki saalistaa kuin leijona. Jos saaliiksi valittu hyönteinen pysyy paikallaan kauempana, saattaa esimerkiksi älykkäimmäksi hypykkilajiksi kutsuttu Portia pohtia sopivaa saalistussuunnitelmaa jopa parikymmentä minuuttia. Hämähäkin tappamisen on uskottu tuovan onnettomuuden sukuun. Hämähäkit pyydystävät asunnoista haitallisempia vieraita, kuten ruokatavaroihin pesiytyviä sokeritoukkia, koita, kärpäsiä ja hyttysiä. Toisaalta joillain hyppyhämähäkkilajeilla on Cardoson mukaan erityisen tarkka näköaisti. • Maailman hämähäkit syövät vuosittain moninkertaisesti oman painonsa eli yli 400–800 miljoonan tonnia hyönteisiä ja niveljalkaisia. Kofeiini sai ne kutomaan epämääräisiä sotkuja. Hämähäkki on useiden tutkimusten mukaan yksi maapallon tärkeimmistä hyönteisten saalistajista. MYÖSKÄÄN KOTONA vipeltäviä hämähäkkejä ei ole syytä liiskata. Yhdysvaltalaiset ovat testanneet, mitä tapahtuu, kun hämähäkille antaa huumeita. Joidenkin arvioiden mukaan maapallon ilmakehässä on lentämässä enemmän hämähäkkejä kuin lintuja. –?Hyppyhämähäkit ovat yhtä älykkäitä kuin pienet nisäkkäät. Isolla yhteisellä verkolla hämähäkit pystyvät saalistamaan hyönteisten lisäksi pikkulintuja ja nisäkkäitä. Sen tiedän, että hämähäkit elävät täällä vielä pitkään sen jälkeen, kun ihmiset ovat kadonneet. Piristeitä nauttineet kutojat unohtivat järjestelmällisyytensä ja tekivät työnsä liiankin vauhdikkaasti: osa verkoista oli tiheää ja osa täynnä valtavia aukkoja. • Suomen suurin hämähäkkilaji on parhaimmillaan kymmensenttiseksi kasvava varastohämähäkki. • Suomalaisen kansanperinteen mukaan mustat hämähäkit ovat pahoja, ruskeat hyviä, keltaiset tietävät rahaa ja valkoiset hämähäkit kuolemaa. Niistä on päinvastoin suurta hyötyä. Cardoson mukaan myös niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Jos niiden täytyy etsiä uusia alueita, ne voivat lentää, Cardoso sanoo. Se ei tosin ollut yhden ainoan hämähäkin kutoma. Hämähäkit myös virittävät verkkoaan muuttamalla seitin ominaisuuksia tai verkon lankojen välistä jännitystä ja yhteyksiä. Ennen vanhaan niille laitettiin riisipelloille jopa talvimajoja. Kun sopiva hyökkäysreitti on valittu, Portia kulkee suunnittelemaansa polkua pitkin saaliin kimppuun. Baselin ja Lundin yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan ne syövät enemmän kuin valaat tai enemmän kuin maapallon ihmiset syövät lihaa ja kalaa. SUURIN LÖYDETTY hämähäkinverkko oli kahden hehtaarin kokoinen. FL-LM FAKTA Hämähäkkiuskomuksia • Länsiafrikkalaisen mytologian mukaan Anansi-hämähäkki toimi välittäjänä ihmisten ja luojan välillä. • Ilmastonmuutos tuo jatkuvasti uusia hämähäkkilajeja Suomeen. Sen tiedän, että hämähäkit elävät täällä vielä pitkään sen jälkeen, kun ihmiset ovat kadonneet.” PEDRO CARDOSO Intendentti Suomen Luonnontieteellinen museo. –?En tiedä, kuolisiko ihmiskunta, jos hämähäkkejä ei olisi. Tutkijoiden mukaan se on ainoa niveljalkainen, joka pystyy toteuttamaan suunnittelemansa reitin, vaikkei näkisi kohdetta koko ajan. Ensimmäiset kokeet LSD:n vaikutuksesta hämähäkkeihin tehtiin jo 1940-luvun lopulla. Vainajat kiipesivät seittiä pitkin taivaaseen. Kun hyppyhämähäkki pääsee tarpeeksi lähelle saalista, se ponnistaa salamannopeasti uhrin niskaan. • Hämähäkkimaailman jättiläisiä ovat eteläamerikkalaisissa sademetsissä tepastelevat goljatlintuhämähäkit, joiden raajojen kärkiväli voi kasvaa jopa 30 senttiin ja paino 70 grammaan. Ne saattavat kävellä ehkä kymmenen metriä koko elämänsä aikana. Saalistuksen lisäksi hämähäkit käyttävät seittilankaa parin houkutteluun, munien suojaamiseen ja pesänrakentamiseen. Kun pikkusilmät rekisteröivät jotain kiinnostavaa, se kääntää tarkat etusilmänsä havaintoa kohti. Pienillä, epätarkemmilla silmillä hyppyhämähäkki havainnoi ympäristöään. Apunaan sillä on kahdeksan silmää: kaksi isoa edessä ja kuusi pientä ympäri päätä. Pikkiriikkisimmät lajit, kuten kolumbialainen Patua digua, taas ovat kookasta bakteeria pienempiä eli raajoineenkin läpimitaltaan alle 0,4 millimetriä pitkiä. Se kiipesi ylös pyytämään päivän, jotta ihmiset näkisivät, yön nukkumista varten, kuun pimeää pelkääville ja sateen kuumuutta viilentämään. SUOMEN SUURIN ON VARASTOHÄMÄHÄKKI • Maapallolla elävien hämähäkkien kokonaispainoksi on laskettu noin 25 miljoonaa tonnia eli noin 25 miljardia kilogrammaa. KESÄKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA sen lankoja ja kuuntelemalla kaikuja. • Hämähäkin myrkystä on etsitty lääketieteessä apua muun muassa neurologisiin vaivoihin, puudutukseen, kivunlievitykseen ja syöpäsairauksien hoitoon. USEIMMILLA HÄMÄHÄKEILLÄ on huono näkö, ja ne nojaavat aistihavainnoissaan lähes pelkästään seitin värähtelyyn. Ne rouskuttavat kasvien kukintoja ja varsia. Sähköja ilmavirtauksia hyväksikäyttämällä hämähäkki voi matkustaa seittipallollaan jopa valtamerten yli. Lihavat, hitaasti ryömivät toukat ovat muun luomakunnan onneksi hämähäkkien herkkua. HÄMMÄSTYTTÄVIN HÄMÄHÄKKIFAKTA on Cardoson omasta mielestä joidenkin hämähäkkien taito kutoa seitistään eräänlainen ilmapallo tai laskuvarjo. • Kalevalan Lemminkäisen tarinan vastineessa hämähäkit kutoivat Talvi-Ukkosen räjäyttämän pojan ehyeksi. SUNNUNTAINA 21. Myrkkyhampaista saaliiseen pureutuva toksiini hoitaa loput. • Kiinassa hämähäkit mielletään Konfutsen apulaisiksi ja riisituholaisten torjujiksi. –?Osa hämähäkeistä elää ryhmässä ja kutoo yhteistä seittiä, Cardoso selittää. Kokeen toisti Yhdysvaltain ilmailuja avaruushallintovirasto Nasa 1990-luvulla. Tarpeellinen tappaja Supervoimistaan huolimatta hämähäkit ovat harvoin vaaraksi ihmisille. On sanottu, että hämähäkkien katoaminen saattaisi jopa johtaa koko maailman eliökunnan tuhoon