HUHTIKUUTA 2019 Rakennus buumi vauhdissa Linnunpönttöjä voi rakentaa ja ripustaa milloin tahansa. Pönttö voi olla hyvin perinteistä rakennus kulttuuria ilmentävä mutta myös lähitalon modernia tyyliä kopioiva. MAANANTAINA 22. 6 PLUSSA 2–3
–?Olemme myrskytuhojen pelossa kaataneet isoja puita talojen vierestä ja hakanneet aukoiksi isoja talousmetsiä. Omalla toiEi yhtään pöntömpi kotipesä . JUURI NYT ERIIKA AHOPELTO 1 Pönttöjä voi asentaa melko lähekkäin, vaikka linnut eivät suvaitsekaan lajitovereita aivan viereensä. Rungon ja ripustuslangan väliin kannattaa asettaa puukapuloita, joita poistetaan sitä mukaa kuin puu kasvaa. Asuisitko itsekään vastaavissa olosuhteissa, Linnas muistuttaa. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se voi hakata aukon pöntön kylkeen. Liian korkeassa ja kapeassa kodissa pesässä kuoriutuvat poikaset nimittäin tallovat toisiaan ja ensin kuoriutunut poikanen vie muiden eväät. . Eri lajit voivat asuttaa naapuripönttöjä sovussa. Kiinnitä pienten pönttöjen lentoaukon ympärille suojapelti turvaksi oravilta. Kivitalomaiseen tyyliin ihastuneelle on pitkänomainen talomalli sekä puun ja betonin yhdistelmä sellaiselle, joka ei osaa päättää tyyliä muttei pidä tunkeilevista naapuritikoista. Näin pöntön tyhjentäminen ja sisäpintojen harjaus karkealla harjalla onnistuu parhaiten. Tampereen Luontokaupassa on komea rivistö linnunpönttöjä. –?Oli pöntön ulkomuoto oikeastaan millainen tahansa, on silti tiettyjen perusasioiden oltava kunnossa, jotta pönttö houkuttelee asukkaita eikä poikaskuolleisuus pääse yllättämään, kertoo Mirja Linnas. Lintujen rakennusmääräykset eivät loppujen lopuksi poikkea paljon ihmisten vastaavista, ja kevät on lintujenkin asuntomarkkinoilla erittäin vilkasta aikaa. . Pane näihin pönttöihin sahanpurua, lahopuuta, kuivaa sammalta tai turvetta niin paljon, ettei pesäsyvennystä kuoputtava emo raavi pohjaa näkyviin. Paljaalla pohjalla makaavat munat voivat jäätyä. Toiset eivät pääse korkean pöntön seinämiä pitkin ulos pöntöstä. Ajattele myös poikasten turvallisuutta, etteivät ne pesästä lähtiessään joudu ajotielle tai muuhun vaaralliseen paikkaan. KUVAT: Eriika Ahopelto. Mirja Linnas hyödyntää vanhoja sähköjohtoja pöntön ripustuksessa. –?Liian matala on puolestaan turhan houkutteleva ahneille ja kookkaammille naapureille, kuten villikissoille ja pienpedoille, jotka käyvät tekemässä vahinkoa pesueelle. HUHTIKUUTA 2019 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA Muista suojapelti. Perinteisen rakennuskulttuurin ystävälle on pölkkymallista, pyöreänurkkaista mallia monta eri kokoa. Useimmille pihassa pesiville linnuille ehdit vielä nikkaroida kodin, johon voit saada asukkaita vielä tänä kesänä. MAANANTAINA 22. Monessa asiassa maalaisjärki on ratkaisevassa osassa. Pöntönrakennusoikeus on sukupolvelta toiselle kulkeutuva asia, mutta rakennustaidot eivät ole aina aivan aikaisempien sukupolvien tasolla. Varsinkin tervapääskyllä, telkällä ja koskeloilla on oltava esteetön lentoreitti pöntölle. Omakotitalon tontilta ei enää ehkä löydy koloja tai lautapinoja eikä autotallissa ole välttämättä työkaluja ja pöntönrakentamiseen tarvittavia materiaaleja. 4 Kiinnitä pönttö niin tukevasti, ettei se kolise kovallakaan tuulella ja karkota lintuja tiehensä. 3 Monet isommissa pöntöissä pesivät lajit eivät tuo pönttöön pesäaineksia. PÖNTÖN KATTO ei saa olla liian korkealla tai liian matalalla, eivätkä seinät liian kaukana tai lähellä toisiaan. 2 Suuntaa pöntön lentoaukko siten, ettei pönttö ole pahimmassa keskipäivän paahteessa. Ihminen on aiheuttanut linnuille kodittomuutta, joten siivekkäille pitäisi myös tarjota suojaa. Jos vaaratekijöitä kuten kissoja tai vilkkaasti pöntön alapuolella leikkiviä lapsia ei lähistöllä ole, voi pöntön ripustaa sellaiselle korkeudelle, että aikuinen yltää pöntön pohjaan. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa. Lähde: Jan Södersved, Bird-Life Suomi Näin asennat turvallisen linnunpöntön ERIIKA AHOPELTO MUISTILISTA Outi Suoranta Oviaukko ei saa olla liian suuri, seinien oltava riittävät paksut ja karkeat, ja talon olisi hyvä olla vesitiivis sekä ilmastoitu.
• Tyhjennä pönttö vuosittain: vanhaan pesään jääneet lintujen loiset eivät pääse vaivaamaan seuraavia vuokralaisia eivätkä pesäainekset vähitellen täytä pönttöä. Voiko pöntön paikkaa vaihtaa. TEHONELIÖT • Pesäkoloa ei pitäisi tehdä kovin ahtaaksi, etteivät ison poikueen vahvimmat poikaset survo heikompia alleen. Turun tuomiokirkon puissa on useampi linnunpönttö. Kuusitiaista varten se voi olla jopa vain 2,6 senttimetriä. KUVAT: Eriika Ahopelto minnallamme olemme siis aiheuttaneet varsin ilmeisen pöntötyksen tarpeen. –?Jos pönttöön ei 2–3 vuoden odottelun jälkeen tule pesijöitä, pöntön paikkaa kannattaa vaihtaa. ERIIKA AHOPELTO HYVÄ KYSYMYS ”Lintujen mielestä pöntön sijainti tai lentoreitti pöntölle voi olla huono.” JAN SÖDERSVED Bird-Life Suomen tiedottaja Ei yhtään pöntömpi kotipesä Jos vaaratekijöitä kuten kissoja tai vilkkaasti pöntön alapuolella leikkiviä lapsia ei lähistöllä ole, voi pöntön ripustaa sellaiselle korkeudelle, että aikuinen yltää pöntön pohjaan. Lähistöllä voi myös olla vanhempia pönttöjä, joita linnut ovat tottuneet käyttämään. Paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen on varhaiskevät. Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin. Sen kunniapaikka on pääsisäänkäynnin vieressä portaiden alla isossa puussa. Åberg kertoo, että punaisessa linnunpöntössä on paikka pönttökameralle, mutta vielä livekuvaa ei ole saatavilla. Kanttori Anu Åberg sai toimeliailta laululinnuilta eli nuorisokuorolta lahjaksi punaisen linnunpöntön. Turun tuomiokirkon kanttori myöntää olevansa pönttövimmainen ja mielellään luomakunnan apuna. –?Luontosuhteen rakentaminen on helppoa ja kivaa puuhaa, mutta ei lähde itsestään liikkeelle. Lentoaukko on 3,2-senttinen, joten ehkäpä kodin itselleen vuokraa talitiainen, kirjosieppo tai varpunen. Toisaalta pitkään tyhjänäkin ollut pönttö voi jonain vuonna olla suosittu, jos esimerkiksi aiempina vuosina käytetyt vanhat pöntöt ovat vähentyneet. • Puukiipijän pönttö on erikoinen: pöntön takaseinänä toimii puun runko ja pöntön sivuissa on pienet lentoaukot. Käsistään näppärä mies päätti tehdä kuusesta talon tyyliin sopivan kodin linnuille. • Eniten pulaa pesäkoloista on voimakkaasti käsitellyissä talousmetsissä. Ristikattoinen harmaa linnunpönttö on puolestaan pohjoisen oven suunnalla ja näkyy parhaiten katutasosta. Kirkon pöntöt ovat saaneet olla rauhassa. –?Lintujen mielestä esimerkiksi pöntön sijainti tai lentoreitti pöntölle voi olla huono. Syytä on vaikea löytää, koska linnut eivät osaa sitä meille kertoa. –?On aika hienoa päästä seuraamaan, aiheuttaako pönttö vilkasta kiinnostusta ja saako tässä alkaa pönttöjen sarjatuotantoon, Karjula pohtii. • Pönttöä ei pidä avata pesinnän ollessa käynnissä, jotta emot ja poikaset eivät häiriinny. Mirja Linnas hyödyntää vanhoja sähköjohtoja pöntön ripustuksessa. FL–LM Kelpaako linnuille millainen koti tahansa. Harmaassa pöntössä on jopa pieni risti katolla. Pelkkä puuhun ripustaminen ei kuitenkaan riitä. Linnas kannustaakin joko ostamaan tai rakentamaan yhdessä lasten kanssa tänä keväänä vähintään yhden linnunpöntön. HUHTIKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA Hartaat pöntöt kirkon naapurissa Sopiva asuinympäristö linnulle voi löytyä hieman hartaammastakin ympäristöstä. Aktiiviset vahtimestarit yhdessä Anu Åbergin kanssa ovat ripustaneet ja huoltaneet kirkkopuistoon useamman pöntön. MAANANTAINA 22. Tarkista samalla pöntön kunto, erityisesti pohjan ja katon kestävyys. Outi Suoranta Mitä jos linnunpönttöön ei tulekaan lintuja, lintujen suojeluja harrastusjärjestön BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved. –?Aivan yksi yhteen talon kanssa linnunpönttö ei sentään ole, mutta samaa tyyliä kuitenkin. TYYPPITALOT • Linnunpönttöjä on kahta päätyyppiä: pyöreästä puupölkystä tehtyjä luonnonpönttöjä ja rakennettuja lautapönttöjä. Kannattaa odottaa kärsivällisesti pari vuotta ja antaa linnuille aikaa löytää uusi pönttö. Ensimmäisen kevään kunniaksi pihapuuhun haluttiin talon henkeä kopioiva linnunpönttö. • Pöntön ripustuskorkeus riippuu lajista ja paikan turvallisuudesta. Järkevämpää on tehdä huolellista työtä, kun siihen kerran ryhtyy. –?Linnut eivät ole turhan tarkkoja siitä, kuinka taiteellinen pönttö on. Hyvä konsti on ripustaa samalle alueelle paljon pönttöjä, joista linnut voivat valita mieleisensä. Lentoaukkoa ei siis tarvitse eteen porata. Mikä voi olla syynä siihen, että koti ei ole mieluinen. On kuitenkin ihmisen pieni salainen tehtävä ja vastuu olla luomakunnan apuna, Åberg muistuttaa. –?Voi olla, että oman lajin kilpailevia yksilöitä pesii liian lähellä. –?Aktiiviset seurakuntalaiset tietävät kertoa, että pöntöissä on vakioasukkaat, joten hyvä että hartaammatkin linnut ovat löytäneet sijansa. Lopullinen asennustyö tarkoin valittuun pihapuuhun on edessä tänä viikonloppuna.. Ne ovat sen verran uusia, että monta huoltokertaa ei ole vielä tarvittu. –?Mikään tietty lintulaji ei ole toiveissa rajanaapuriksi, vaan pääasia on, että koti olisi mieluinen jollekin. • Turhan isosta lentoaukosta pääsevät sisään pedot. –?Yleensä linnut valitsevat pesäpaikkansa keväällä, joten usein pönttöön ei tule asukkaita vielä ensimmäisenä vuonna. • Pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Ehkä alueella on liian vähän ravintoa poikasille tai liikaa petoeläimiä. • Turhan iso tai korkea onkalo taas aiheuttaa ylimääräistä pesänrakennustyötä emoille. Pönttöön on sitouduttava tuleviksikin vuosiksi – samalla tavalla kuin pidät huolta omastakin kodistasi. Karjulan puoliso osallistui sukutapaamisella pöntöntekotalkoisiin. –?Linnunpönttöjen perusrakenne on yksinkertainen, ja pöntöt voivat toimia muutamia vuosia hätäisestikin kyhättyinä. Patricia Karjulan kodin tyyliä kuvastava linnunpönttö on saanut juuri pintaan homeeneston ja vankat ripustuskoukut. Kelpaako linnulle millainen koti tahansa. Näin pöntön tyhjentäminen ja sisäpintojen harjaus karkealla harjalla onnistuu parhaiten. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten nyt pitäisi tarjota linnuille uusia koteja. FL–LM LINNUNPÖNTTÖ Mittatilauskoti siivekkäille • Pönttöjä voi ripustaa esimerkiksi pihaan, puistoon tai metsään, mutta kannattaa kysyä maanomistajan lupa. • Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. • Pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien varmistamiseksi niiden pöntön lentoaukko ei saa ylittää 2,8 senttimetriä. Punainen pönttö on lahja toimeliailta laululinnuilta eli nuorisokuorolta. Moderni kuusitalo etsii asukkaita Lempäälässä asuva Patricia Karjula perheineen on muutaman kuukauden asunut vastavalmistuneessa hirsitalossa. –?Hyväkin pönttö voi kuitenkin joskus jäädä ilman asukkaita
Kolme minuuttia yli kuuden IC 22 starttaa Rovaniemen asemalta Oulun ja Tampereen kautta kohti määränpäätään Helsinkiä. Liekö se sitten jäänne sotien ajoilta, ettei idästä haluta päästää ketään nopeasti länteen, Ylikorva pohtii. YLEINEN VALITUKSEN aihe on, että päärata ruuhkautuu, junat myöhästelevät, eikä suosituimpiin junavuoroihin ole helppo saada lippujakaan. Siitä etelään raiteita on neljä, mutta silti junat eivät tahdo mahtua radalle. Mutta eikö pääradaksi voisi kutsua koko tätä nykyistä rautatieverkkoa. Ruuhka pääradan eteläisessä päässä vaikuttaa pitkien matkojen päähän. Ovi sihahtaa ja aukeaa viimein. Keravan kohdalla Lahden oikoratakin liittyy päärataan. Projektineuvoja Matti Välimäki istuu junassa työmatkoja harva se viikko. Viime vuonna se saapui aikataulussa määränpäähänsä Helsinkiin vain joka neljäs kerta. Eihän linjaa idästä länteen edes ole. Matkustajat syyttävät junakaaoksesta yleensä VR:ää ja kaatavat pahan mielensä konduktöörien niskaan. PÄÄRADASTA JA tunnin junista on puhuttu koko talvi, mutta mistä oikeasti puhutaan, kun puhutaan pääradasta. Kun asiantuntijoilta kysyy, moni naurahtaa hämmentyneenä. Pieni kumina rytmittää silti matkantekoa. Adrien Fardeau painelee Helsinkiin menevän pikajunan ovenavausnappia Rovaniemen asemalaiturilla. Raiteet huutavat miljardien eurojen korjausvelkaa, mutta mistä remontti pitäisi aloittaa. Heidän mielestään tunnin junassa Tampereelta Helsinkiin ei ole järkeä, jos junat eivät kuitenkaan pysy aikataulussa.. Tampereelta pohjoiseen rata on pääosin yksiraiteinen, joten yhden junan myöhästyminen viivästyttää aina myös vastaan tulevaa junaa. Matkustimme IC:n kyydissä Suomen halki Rovaniemeltä Helsinkiin ja tapasimme junan käyttäjiä. Samaan ränniin valuvat myös Vaasasta, Jyväskylästä ja Porista saapuvat junat. HUHTIKUUTA 2019 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA U nihiekka kirvelee silmissä. 10 tunnin kuluttua hän on toivottavasti jo HelsinkiVantaan lentoasemalla, lippu kourassa matkalla kohti etelän lämpöä. Rinkkakin painaa, sillä siihen on pakattu melkein koko elämä. RAITEET ROVANIEMEN ja Oulun välillä eivät kolise. Emilia Kanerva on pitkälti samaa mieltä. Kun liikenneministeriö selvitti viime vuonna mahdollisen Jäämeren radan rakentamista Kemijärveltä tai Rovaniemeltä pohjoiseen, yksi edellytys sen hyödyntämiselle oli, että Suomen pääradan kapasiteettia lisätään Helsingin ja Tampereen välillä. –?Minulle se päälinja on rata Helsingistä Rovaniemelle. Fardeau pujahtaa sisälle. IC 22 on tänä vuonna ollut ajoissa määränpäässään vain joka toinen kerta. Arvi Korhosen mielestä parassa junassa ovat leikkivaunu ja oma junalippu. . Selkäranka. Vakiomatkustajaa kysymys pääradasta hämmentää. Pääradasta puhutaan, mutta sen tarkkaa määritelmää ei liene kirjoitettu mihinkään. Ehtivätkö he ajoissa määränpäähänsä. Mutta mihin siellä. Siellä junan pitäisi olla kello 14.35, mutta onko se. Horisontissa kajastava punainen aurinko ei vielä lämmitä. Luminen ja kylmä alkuvuosi oli VR:lle vaikein moneen vuoteen. Tunnin junamatka voisi tuntua jopa liian lyhyeltä, kun on mukavaa. IC 22 jyskyttää raiteilla läpi Suomen pääradan. VR sysää vastuuta Väylävirastolle, joka Suomen selkäranka on murtumispisteessä . Sanalla sanoen: valtaväylä. hän miettii. ARMI AUVINEN, SILJA AITOAHO, PIRJO-LIISA NIINIMÄKI TEKSTI // JOUNI PORSANGER KUVAT // MIILA KANKAANRANTA GRAFIIKKA Risto ja Eeva-Maija Toiviainen olivat matkalla poikansa valmistujaisiin. Keravan ja Helsingin välisellä osuudella tungeksii lähes seitsemän miljoonaa kaukojunamatkustajaa vuodessa, ja lähijunat siihen päälle. Päärataa eivät täytä pelkästään Lapista saapuvat junavuorot. Tällä kertaa määränpäänä on reitin puoliväli: Kokkola. Vaihteet jäätyivät yhtenään, junien jarrut hyytyivät, ovet jumittuivat ja useita kaukojunavuoroja peruttiin kokonaan. Kello on viittä vaille kuusi aamulla. –?Varmaan se tarkoittaa tätä rataa etelästä pohjoiseen. Tarkoitetaanko sillä ehkä vain Suomen vilkkaimmin liikennöityä rataosuutta Helsingin ja Tampereen välillä. . Pääratahan on rata, joka lähtee Helsingistä ja jatkuu Tampereen ja Seinäjoen kautta pohjoiseen. Jos juna vain on ajoissa perillä. Vai onko kuitenkin kyse koko Suomea halkovasta, pohjoisesta etelään ulottuvasta väylästä Oulun, Kokkolan, Seinäjoen, Tampereen ja Hämeenlinnan kautta Helsinkiin. Ongelmat vaikkapa Tampereen ratapihalla näkyvät vielä tuntien kuluttua satojen kilometrien päässä Oulun ja Rovaniemen junien myöhästymisinä. MAANANTAINA 22. RUNKOPUTKI. VALTIMO. Tilastot eivät lupaa hyvää. . Se on moninkertainen määrä verrattuna esimerkiksi Turusta Helsinkiin johtavaan rantarataan, jota käyttää 1,5 miljoonaa matkustajaa. Ulkona on pakkasta kymmenkunta astetta ja lunta yli puoli metriä. Samaa pohtii Ouluun työtapaamiseen matkustava Lapin läänintaiteilija Mette Ylikorva. Helsingistä pohjoiseen johtavalla pääradalla matkustaa vuosittain yli viisi miljoonaa ihmistä
Junamatkustamisesta Nenosella ei ole huonoa sanottavaa. Risto ja Eeva-Maija Toiviainen olivat matkalla poikansa valmistujaisiin. HUHTIKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA Suomen selkäranka on murtumispisteessä Adrien Fardeaun mielestä Suomen raideliikenne toimii ja on luotettavampi kuin junaliikenne hänen vanhassa kotimaassaan. Junan pitäisi aikataulun mukaan olla Helsingissä kello puoli kolmelta ja lentokoneessa ranskalaisen pitäisi olla jo viiden jälkeen. Ranskassa junat ovat melkein liian nopeita. Konduktööri Ellinoora Väänäsellä on myös oma selityksensä etelän ihmisten stressille. Korjattavaa ja rakennettavaa pääradalla silti riittää. Puoli tuntia sinne tänne ei ole pohjoisessa iso asia. Liikenteenohjausja matkustajainformaatiopalveluita tuottaa puolestaan Finrail Oy – ja kaikkien pitäisi pelata yhteen. –?Eivät suomalaiset junat ole ikinä myöhässä verrattuna ranskalaisiin. Esimerkiksi pääradan turvalaitteet uusittiin Riihimäen ja Tampereen välillä kokonaan vuosina 2017–2018. Fardeau on kuitenkin optimisti. –?Jonkinlaisia myöhästymisiä tulee melkein joka työvuoro. Matkustajalle vain lopputulos eli perille pääsy ratkaisee, ei se, kenen tai minkä yksittäisen asian vuoksi myöhästytään. Siellä kiire tulee enemmän esille. Kun matka on pitkä, siinä tietää oikeasti siirtyvänsä jonnekin. ETELÄN LÄMPÖÖN haikailevaa ranskalaista Fardeauta junien pieni myöhästyminen ei haittaa. Kun matkustan pitkän matkan, etäisyyden tajuaa paremmin, kun juna kulkee hitaammin.” vastaa rataverkon kunnosta ja turvalaitteiden toiminnasta. Kunhan hän ei vain tänään myöhästy lennoltaan. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. OULUN JÄLKEEN raiteet eivät enää kumise eivätkä kolise. Mutta jos Oulusta matkustaa Tampereelle, jonne pääsee jopa neljässä tunnissa, juna on ajallisestikin järkevin vaihtoehto, Nenonen sanoo. Junatarjoilija Heidi Kumpu valmistaa voileipiä nälkäisille asiakkaille. Radan heikko kunto estää junia ajamasta niin nopeasti kuin olisi sallittua. Riihimäen ja Tampereen välinen rataosuus on myös se osa pääradasta, johon on kiireellisimmin vaadittu kolmatta raidetta. Kylmä viima pyyhkii asemalaituria, vaikka aurinko paistaakin jo korkealta. Siellä junat ovat aina myöhässä. Silti toisinaan hän matkustaa väliä lentämällä. RAVINTOLAVAUNUSSA ON aamukahdeksan aikaan vielä hiljaista. –?Ouluun saakka tarvittaisiin kaksoisraide, jos oikeasti haluttaisiin kilpailla lentämisen kanssa. Sitä paitsi suomalaiset junat ovat Fardeaun mielestä paljon luotettavampia kuin ranskalaiset. Syy on yksinkertainen: siinä missä matkaan kuluu junassa liki työpäivän verran, lento kestää tunnin. Heillä on usein oikeasti kiire, Väänänen pohtii. Suomalaiset junat ovat hyviä, rauhallisia. Enemmän kuin voileivistä Kumpu saa palautetta myöhästymisistä. Kuten usein aiemminkin, Nenonen on matkalla Oulusta Tikkurilaan, josta hän jatkaa paikallisjunalla Mäntsälään. Fardeaun onneksi IC 22 ei ainakaan vielä ole kovin montaa minuuttia myöhässä. ”Ranskassa junat ovat liian nopeita. Asiakkaiden suhtautuminen kuitenkin vaihtelee. Suomen rautateiden kunnossapitoon ei ole riittänyt viime vuosina tarpeeksi rahaa. Viiden, kuuden vuoden kuluttua samalla välillä olisivat vuorossa ratatyöt. –?Etelässä ihmiset ovat kiireisempiä, mutta siellä on toisaalta enemmän työmatkalaisia. Aina on lakkoja, sabotaasia, teknisiä vikoja ja sellaista. Juna saapuu Ouluun vain kaksi minuuttia aikataulusta jäljessä. Nykyisellä vauhdilla velka kasvaa joka vuosi 0,1 miljardia euroa. MAANANTAINA 22. Perusväylänpito on melko näkymätöntä puurtamista, jonka matkustaja huomaa lähinnä ajoittaisina aikataulumuutoksina ja hidastuksina. –?Pidän junalla matkustamisesta. OULUN ASEMALLA Antti Nenonen vetää pinkkiä matkalaukkua tottuneesti kohti oikeaa vaunua. Etelässä siitä voi tulla isokin hätä. Mäntsälään töiden perässä muuttanut Nenonen matkustaa etelän ja pohjoisen väliä keskimäärin pari kertaa kuukaudessa tapaamaan Oulussa asuvaa tyttöystävää. Tälläkin hetkellä korjausvelkaa on noin 1,1 miljardin euron edestä. Heidän mielestään tunnin junassa Tampereelta Helsinkiin ei ole järkeä, jos junat eivät kuitenkaan pysy aikataulussa
Oli kuulemma jokin ongelma jarruissa. • Seinäjoki–Kokkola 1,5 miljoonaa. MAANANTAINA 22. ARVI KORHOSEN, 3, mielestä tunnin junamatka minne tahansa olisi ihan liian lyhyt. Sellaiset pitäisi saada kuntoon! Mutta muutoin juna on ehdottomasti paras kulkuneuvo. Olisi jo nälkä ja vähän myös kiire. –?Paitsi eilen. Mutta miten kunnostaa nykyistä rataa. Tavallisesti Haglund ei ole aivan yhtä ahkera junankäyttäjä. Vai kokonaan uusi yhteys Tampereelta Helsinki–Vantaan lentoasemalle. Käytävä kulkee Helsingistä päärataa pitkin pohjoiseen ja Tornion kautta Ruotsin Luulajaan. Hän ottaa hörpyn lasistaan ja koputtelee lusikalla tahtia pöytään. Korhonen on äitinsä Ramona Korhosen kanssa matkalla mummin luota Oulusta takaisin kotiin Helsinkiin. Nyt tunnin junat odottavat uutta hallitusta ja uutta liikenneministeriä. Hyväksymisen ansiosta radan investointeihin olisi mahdollista saada 20–30 prosenttia EU-rahoitusta vuosina 2021–2027. Lihapullayliannostusta lukuun ottamatta Haglundilla ei ole juuri pahaa sanottavaa raideliikenteestä. RAKENTAMISHANKKEITA • Ratainfran korjausvelka Suomessa 1,1 miljardia euroa. VAIKKA JUNA puuskuttaa päättäväisesti kohti etelää, aurinko ei enää paista. HUHTIKUUTA 2019 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA Rovaniemi * Oulu Kemi Kokkola Ylivieska Seinäjoki Tampere Helsinki Muurola Tervola Kannus Lapua Kauhava Pännäinen Pasila Tikkurila Oulainen Vihanti Ruuki Kempele Veturi Päivävaunu Päivävaunu Päivävaunu Leikkivaunu Ravintolavaunu Bisnesvaunu Lemmikkivaunu Päivävaunu *Kellonajat ovat aikataulun mukaisia aikoja. Juna myöhässä aikataulusta 25 min. • Suunnitelmissa muun muassa kolmannen raiteen rakentaminen välille Riihimäki–Tampere ja lisäraiteen rakentaminen Riihimäen ja Keravan välille. Matka-aika Oulusta Helsinkiin on Korhosen mielestä sopiva. Vaikka oikeastaan Korhonen on enemmän porrasmiehiä. Kokemus on opettanut etelän ihmisten hermostuvan helpommin. Nykyisen pääradan kunnostaminen huutaa silti rahaa, kävipä Tampereen Suomiradan tunnin junalle kuinka tahansa. HELSINGISTÄ HÄMEENLINNAN kautta Tampereelle ulottuvalla radanvarsialueella asuu lähes kolmasosa Suomen väestöstä. FAKTA Päärata lukuina • Suomen ensimmäinen rautatie avattiin Helsingistä Hämeenlinnaan vuonna 1862. • Ylivieska–Oulu runsaat 1 miljoonaa. Hyväähän se oli, mutta neljäs kerta olisi jo liikaa, Haglund nauraa ja livahtaa vapautuvan pöydän ääreen. Nyt syynä ahkeraan matkustamiseen on vaimo, joka kaatui ja joutui lonkkaleikkaukseen Tampereelle. Ratahankeyhtiöt jämähtivät jäihin, kun Juha Sipilän hallitus erosi maaliskuussa. Rakennetaanko ohituspaikkoja tai ehkä kolmas raide Riihimäeltä Tampereelle. Siis jos junassa on leikkivaunu. Suomi-rata) välille Helsinki–Vantaa–Tampere. Hämeenlinnalainen pendelöintiraadin puheenjohtaja Kirsi Levä pitää epäreiluna, että Hämeenlinnasta on otettava hidas lähijuna Helsinkiin päästäkseen. Kuulutus kertoo junan saapuvan Tampereelle myöhässä. Rovaniemelle rata valmistui 1909. • Rataa jatkettiin 1800-luvun lopussa nopeasti Tampereelle, Seinäjoelle, Vaasaan ja 1886 Ouluun. Hän ei ole pahoillaan. Sitä ei löydy, eikä hänen lautaseltaankaan tänään löydy ravintolan suosikkia eli lihapullia. (perillä klo 15.00) IC 22: 8 vaunua ja veturi. Lähijunien myöhästelyjen syyksi on usein kerrottu se, että niiden täytyy odottaa Turun junia. • Helsinki–Tampere-välillä matkustajia 4-6 miljoonaa vuodessa. PUOLI KAHDENTOISTA aikaan aamun hiljaisuus on vaihtunut ravintolavaunussa jo kovaan säpinään. Siksi nyt on kiire. Pännäisistä junaan astunut Svante Haglund pyörittelee käsissään ruokailuvälineitä ja etsii istumapaikkaa. Niitä on kiva kiivetä ylös ja alas, ja ylös ja alas. • Vaihtoehtona esitetty myös uutta Tunnin junaa (ns. Vain joka toinen IC 22 -junan vuoro Rovaniemeltä Helsinkiin on ollut ajoissa.. • Helsinki–Rovaniemi väli on raiteita pitkin 900 km. Pohjoisessa ei ole niin kiire. Rahaa kunnostukseen olisi tarjolla myös Euroopasta, sillä päärata hyväksyttiin hiljattain osaksi Euroopan ydinverkkokäytävää (TEN-T). Tovin kuluttua Haglundin tilaama lohikeitto saapuu. Jatkuu edelliseltä aukeamalta Alkuvuosi on ollut VR:lle tilastollisesti kaamea. –?Olen syönyt lihapullat ja perunamuusin tässä vaunussa viikon sisään jo kolme kertaa. Juna seisoi puoli tuntia, kun matkaa Pännäisiin olisi ollut vain viisi minuuttia. Tunnissa ei nimittäin ehtisi laskea liukumäkeä niin monta kertaa kuin kuudessa tunnissa. Helmikuussa keskustelu kääntyi uusille raiteille Turun ja Tampereen tunnin junien myötä. –?Se auttaisi eniten arkea. Suurten kaupunkialueiden väliset nopeat junayhteydet ajoivat vanhan kasvukäytäväpuheen ohi: uusi Suomi-rata olisi linjattu erilleen vanhasta pääradasta ja junat olisivat ajaneet todennäköisesti pysähtymättä suoraan Helsinkiin. Suosikkimenut eivät jää arvailujen varaan. Rahaa voi hakea vasta valmiilla yleissuunnitelmalla, mutta sellaista ei vielä ole. Alueen kuntien ja maakuntaliittojen yhteistyöprojekteissa kaupunkien nauhaa on kutsuttu myös Suomen kasvukäytäväksi, jossa sadattuhannet ihmiset pendelöivät päivittäin eripituisia työmatkoja. Kaikista uusista ratasuunnitelmista häntä ilahduttaisi eniten lisäraide juuri Helsinki–Turku-välille. • Alustava kustannusarvio 5,5 miljardia euroa. Matkustajia vuosittain keskimäärin viisi miljoonaa. Lumi pöllyää raiteilla. • Tampere–Seinäjoki 2,5 miljoonaa. Grafiikka: Miila Kankaanranta VR km km Junaan mahtuu 658 matkustajaa. Lusikoinnille ei tosin ole hoppua. KUVA: Pekka Rautiainen Junatarjoilija Heidi Kumpu aloitti työt ravintolavaunussa jo 1990-luvulla. Turun junille pitäisi olla oma raide, niin ne eivät sekoittaisi niin paljon muuta liikennettä, Korhonen sanoo. Olutta, perunamuusia, lihapullia ja nakkeja
Tikkurilassa tihuttaa räntää. Väki vyöryy sisään ja ulos. Grafiikka: Miila Kankaanranta VR km km Junaan mahtuu 658 matkustajaa. Puolitehoinenkin veturi puuskuttaa taas hetken 156 kilometrin tuntivauhtia. Se oli isku työmatkalaisille. Risto Toiviainen ei tosin keksi, miten tilannetta voisi raideliikenteen osalta kehittää parempaan suuntaan. IC:n ovet sihahtavat jälleen ja sulkeutuvat. VR:n vaihtoehdoksi tarjoamilla lähijunilla matka kestää puolet pitempään. Kesät Fardeau taiteilee ja maalaa. IC22 on yksi niistä junista, jolla on ollut aikaa pysähtyä Pohjanmaan pienilläkin paikkakunnilla, mutta ei 68 000 asukkaan Hämeenlinnassa. Kotona Ranskassa Fardeau opetti kuvaamataitoa lukiolaisille. Lampisen mukaan ongelmia Britanniassa tuovat lukuisat eri junayhtiöt. Paitsi ei tänä kesänä. Hän toimii työmatkalaisten etuja ajavan Pendelöintiraadin puheenjohtajana. –?On otettava hidas lähijuna, vaikka on keskeinen ruuhka-aika, Levä huokaa. Päärataan se voisi liittyä Keravan Kytömaalla. Hämeenlinnasta pendelöi joka päivä yli 15 000 ihmistä töihin esimerkiksi Tampereelle ja Helsinkiin ja toisinpäin. Pojan valmistujaisista Espoon Otaniemessä ei tee mieli myöhästyä. Tavoitteena on, että kaikki nopeat kaukojunat palautettaisiin pysähtymään Hämeenlinnassa. Pisara kiertäisi tunnelissa Pasilasta Helsingin keskustaan ja takaisin. Lentorata olisi nopea yhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle. Syynä ei tällä kertaa ole sää eikä muu raideliikenne vaan puolitehoinen veturi. Nyt aletaan lähestyä pääradan todellista pullonkaulaa. Kuulutus kertoo junan olevan myöhässä muutaman minuutin lisää. Kymmenen vuotta sitten hän kyllästyi työhönsä ja lähti pohjoiseen Muonion eräopaskouluun. –?Tärkeintä olisi, että edes nämä nykyiset junat pysyisivät aikataulussa. Kaikista parhaiten homma toimisi, jos raideliikenne olisi yhden tahon tai valtion kontrolloimaa. Konduktööri kuuluttaa junan olevan yhä enemmän myöhässä. Kaukojuna ja sen väsynyt veturi jyskyttävät viimeiset kilometrit kohti Helsingin pääratatieasemaa, jonne se saapuu puoli tuntia aikataulustaan jäljessä. –?Tämä ei ole oikein, hämeenlinnalainen Kirsi Levä pohtii autiolla asemalaiturilla. Siihen ei ehkä löydy parannuskeinoa. Matkustaja tuskin huomaa, kun juna ohittaa Keravan. Rovaniemen kymmenen asteen pakkanen on vaihtunut päivän aikana etelän plus kahteen lämpöasteeseen. MYÖS ADRIEN FARDEAU vilkuilee kelloaan. 16 vuotta Lontoossa asuneella tamperelaisella on selvä näkemys kahden eri maan raideliikenteestä. Suomen kielen taito ei riitä täysin ymmärtämään kaikkia kuulutuksia. Tänään IC 22 pysähtyy poikkeuksellisesti Hämeenlinnassa, mutta vain jättääkseen matkustajia. Sitten kun juna joskus on perillä Tikkurilassa, hän on ainakin valmiina. Vaunun ulkopuolella Fardeau pistää varmuuden vuoksi juoksuksi kohti raidetta neljä ja lentokentälle vievää junaa. Juna saapuu asemalle 25 minuuttia myöhässä. (perillä klo 15.00) IC 22: 8 vaunua ja veturi. Samalla sukelletaan keskelle pääkaupunkiseudun kuntien kunnallispoliittista vääntöä. Kyytiin ei pääse. FL–LM Juttuun on haastateltu lisäksi VR:n matkustajaliikenteen suunnittelujohtajaa Juho Hannukaista, liikenneja viestintäministeriön verkko-osaston ylijohtajaa Sabina Lindströmiä, suunnitteluja konsultointiyritys WSP:n johtajaa, professori Jorma Mäntystä sekä Väyläviraston kunnossapito-osaston johtajaa Magnus Nygårdia. Levä on kulkenut Hämeenlinnan ja Pasilan väliä 20 vuotta. Jos häneltä kysytään, ratkaisuna raideliikenteeseen ei ainakaan ole yksityistäminen tai kilpailulle avaaminen. Aikatauluun merkitsemätön pysähtyminen on monella tapaa erikoinen. Vaikka liput saattavat olla Suomessa kalliita, ne ovat silti halvempia kuin Briteissä. Ehdin kyllä, Fardeau virnistää ja vilkuttaa hyvästiksi. Nyt takana on jo kahdeksas talvi eräja turistioppaana Suomen ja Norjan Lapissa. RIIHIMÄEN ETELÄPUOLELLA iso parvi kuoveja kyykkii lähes sulalla pellolla. Juna myöhässä aikataulusta 25 min. Tässäkö siis kohtaavat pääkaupungin lähiliikenteen tarpeet ja pohjoisen matkustajat. hän kysyy huolestuneena. Hän vetää päälleen toppatakkia ja kiskoo rinkkaansa alas matkatavarahyllyltä. Vaikka kiire juhliin painaa päälle, ei pariskunta näe juuri järkeä tunnin pikajunassa Tampereelta Helsinkiin. HUHTIKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA Rovaniemi * Oulu Kemi Kokkola Ylivieska Seinäjoki Tampere Helsinki Muurola Tervola Kannus Lapua Kauhava Pännäinen Pasila Tikkurila Oulainen Vihanti Ruuki Kempele Veturi Päivävaunu Päivävaunu Päivävaunu Leikkivaunu Ravintolavaunu Bisnesvaunu Lemmikkivaunu Päivävaunu *Kellonajat ovat aikataulun mukaisia aikoja. Vain joka toinen IC 22 -junan vuoro Rovaniemeltä Helsinkiin on ollut ajoissa.. Juna saattaa olla joskus myöhässä, mutta ei junia ikinä peruuteta kokonaan niin kuin Briteissä. Kumpaankin surauttaa kaukojunalla tunnissa. –?Ei huolta. –?Siis pysähdymme missä. –?Tekniikka lisääntyy koko ajan ja se on haavoittuvaista, kun säät vaihtelevat. ”Tämä on koko Suomen etu”, perustellaan sekä Pisararataa että Lentorataa. JUNA PYSÄHTYY hetkeksi Hämeenlinnan asemalla ja pyyhältää taas matkaan. VR muutti aikatauluja vuonna 2016, ja silloin kaupungista poistui toistakymmentä nopeaa junavuoroa. JUNA SAAPUU ja lähtee Tampereelle lopulta 15 minuuttia myöhässä aikataulusta. –?Suomessa raideliikenne toimii. Hämeenkyröläisiä Risto ja Eeva-Maija Toiviaista jännittää. Matkustajat, jotka olivat aikoneet vaihtaa junaa Tampereella, saavat huonoja uutisia. –?Operaattoreita on useita, mutta vain yksi rata. Alkuvuosi on ollut VR:lle tilastollisesti kaamea. MAANANTAINA 22. –?Paluulippua en ole vielä ostanut, mutta talveksi tulen taas pohjoiseen. Olemmeko kuinka paljon myöhässä. Tämä talvi on osoittanut, kuinka haavoittuvainen VR on näissä asioissa, Eeva-Maija Toiviainen sanoo. Turkuun menijöiden täytyy puksuttaa samalla junalla Helsinkiin ja vaihtaa junaa vasta siellä. Tilastot: Väylävirasto, VR, juliadata.fi ja Rautatietilasto. Tästä syystä konduktööri kertoo junan pysähtyvän poikkeuksellisesti myös Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Tommi Lampinen kiirehtii junan toiseen kerrokseen. Junat eivät odota. Vielä kahdeksan tuntia ja hän paistattelee päivää Kreikan Eviassa hevostilalla
44,50 € (hinnat sis. klo 19 Kestotilaajalippuja vielä jäljellä! Hämeen Sanomien kestotilaajaliput vain Verkatehtaan lipunmyynnistä! Kestotilaajan etukortti esitettävä oston yhteydessä. Etulippuja on rajoitettu määrä ja niitä myydään niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä. Italialainen termi tarkoittaa kaunista laulua, missä korostuvat mahdollisimman kaunis äänensävy ja vokaalinen virtuositeetti. Myös 2000-luvulla häneltä on ilmestynyt kolme albumia, joista viimeisin eli kymmenes, Heaven Sent, vuonna 2013. Peruslippu 65€ (sis. MAGGIE REILLY 1.10. Jätettyään Oldfieldin yhtyeen Reilly perusti perheen ja siirtyi soolouralle. Reilly on tehnyt pitkällä urallaan yhteistyöstä useiden huippumuusikoiden kanssa kuten Jack Bruce (Cream) Dave Gilmour (Pink Floyd) jne. MAANANTAINA 22. käsittelykulut) LIPUT Konsertti & Vanajanlinnan juhlaillallinen 114 € (sis. Vuonna 1991 ilmestyi suureksi hiteiksi nousseet Everytime We Touch sekä Wait ja Tears in the Rain. HUHTIKUUTA 2019 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA Kyllä tapahtuu… Verkatehdas Vanaja-sali Tapahtumat tuottaa: www.verkatehdas.fi LIPUT: VERKATEHTAAN LIPPUKAUPPA, Paasikiventie 2 puh. 0600 16060 (0,76 €/min + pvm) ma–pe 9–19, la 12–17 23.8. asti • Taiteilijat Brownlee ja Katz mukana illallisella • Illallislippuja rajoitettu määrä • Kuljetus Vanajanlinna-Verkatehdas-Vanajanlinna 5 €/hlö/suunta • Kuljetusvaraukset ennakkoon Vanajanlinnasta Kestotilaajalipun lunastaneilla mahdollisuus ostaa illallislippu hintaan 49 € suoraan Vanajanlinnasta 03 6102200 tai tapahtumat@vanajanlinna.fi. käsittelykulut) • Yhdistelmäliput myynnissä 18.5. Legendaariset hitit Moonlight Shadow, To France ja Family Man soivat tiiviisti yhä radioasemilla ympäri maailman. Reilly jatkoi tiivistä levytysuraansa läpi 1990-luvun. klo 18.30 BEL CANTO: LAWRENCE BROWNLEE, tenori MARTIN KATZ, piano Donizetti, Verdi, Rossini, Bellini, Liszt sekä afroamerikkalaisia spirituaaleja Tarjolla on poikkeuksellinen ja harvinaislaatuinen ilta; Brownlee on yksi kysytyimmistä klassisista laulajista ympäri maailman. Kestotilaajat 32 € 2 kpl/kestotilaaja Norm. Verkatehtaan konsertin ohjelmassa kuullaan bel canton helmiä. käsittelykulut) Ku va : Sh er vi n La in ez Maggie Reilly liittyi Mike Oldfieldin yhtyeeseen 1980, ja hänen hienosta äänestään tuli nopeasti yhtyeen tavaramerkki