Päätoimittaja Johanna Puukka Vuorottelu kotitöissä jättää vanhemmille omaakin aikaa Sivut 12–21 Timo Pakkasen ennätys on 39 keikkaa yhtenä aattona Sivut 22 –31 Sivut 2–11 Jarkko Tontti on Suomen kirjallisia toisinajattelijoita ja sananvapausaktivisti
Kirjailija kuvattuna vanhan kaupungin Valitusmuurilla, joka tunnetaan myös nimillä Länsimuuri ja Itkumuuri. Jerusalemin lapset leikkivät itsensä runoon Jarkko Tontti on Suomen kirjallisia toisinajattelijoita ja sananvapausaktivisti. MAIJASTINA KAHLOS. Suonna Kononen Jarkko Tontti asui ja kirjoitti Jerusalemissa, kun Gazan konflikti lokakuussa 2023 kärjistyi. Tiistai 24.12.2024 2 ?????????
Aamulla kannattaa kirjoittaa kirjallisuutta, Tontti vahvistaa vastattuaan puhelimeen. Syksyn 2024 podcastien keskustelukumppanina on kirjailijoiden seurassa vieraillut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, mikä kuvaa Tontin liberaalia ajatuslinjaa. Ketään ei kiinnosta kiinnostamattomuus. Kuuluvuutta hän saa myös omalla podcastilla. Jos eivät Jari Tervon, Miika Nousiaisen ja Satu Rämön volyymillä, niin seuraavassa liigassa. Tontti on Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösen Perjantaistudion pitkäaikainen vakiojäsen. Aiheesta on syntynyt Tontin viimeisimpään kirjaan runokin. Ihmisten pitäisi nykyään olla päivittäin jotakin mieltä, mutta Tontti muistuttaa, että runoilijan kannattaa käyttää kofeiinin aallonharja runouden kirjoittamiseen, ei ”mielen pitimiin”. Kirjailijoiden asemaa Tontti on edistänyt muun muassa sananvapausjärjestö Suomen PEN:in puheenjohtajana ja Kirjailijaliiton, Sanaston, Kopioston ja Nuoren Voiman Liiton hallituksissa tai johtokunnissa. – Mutta niin ei voi enää sanoa. Vasemman laidan kirjaili??????????. – Olisi virkistävää, että joku sanoisi päivän puheenaiheesta, että ”kiinnostavaa – en tiedä, mitä tästä ajattelisin”, Tontti jatkaa puhelimessa. Jarkko Tontti, 53, on Suomen niitä kirjailijoita, joiden kasvot näkyvät ja äänet kuuluvat. Ei aamupäivityksiä! – Hiljakseen ihminen viisastuu. Tiistai 24.12.2024 3 E nnen kuin toimittaja ottaa aamuksi sovitun puhelinhaastatteluyhteyden Helsinkiin, on käytävä kurkkaamassa kirjailija Jarkko Tontin sosiaalista mediaa
– Suomen itsenäisyysajan suurimpia voittokulkuja on ollut ihmisen vapauden lisääntyminen, jokaisen meistä suomalaisista. Tämän joulukuun ”pakko kommentoida” -tyyppisiin kulttuuripuheenaiheisiin on muun muassa liittynyt, miten itsenäisyyttä saa juhlia. Tiistai 24.12.2024 4 jat eivät suostuisi kokoomusta X:ssä diggailevan, ay-liikkeelle irvailevan Romakkaniemen kanssa selfieen, mutta eivätpä he toisaalta nimeäisi kirjaansa Kangasalan ja Jerusalemin runoiksi, kuten Tontti on tehnyt. Suon kaikille ihmisille yksilönvapautta enemmän kuin tässä maassa on perinteisesti ollut tapana, Jarkko Tontti pohtii teemaa. En lähde loukkaantumaan, jos toisella on toisenlainen mielipide. – On tärkeää ja perusteltua, että kaikissa maailman Tänä vuonna ilmestynyt Kangasalan ja Jerusalemin runot on Jarkko Tontin tuorein teos. Tänä syksynä Suomessa on keskusteltu myös kristillisistä symboleista loukkaamassa joitakin koululaisia. Teksteissä esiintyvä runominä-alter ego on nimeltään Jacasser. Voisi olettaa, että nuokin oppilaat juhlivat mielellään joulua. – Olen hyvin laajan sananvapauskäsityksen kannattaja. ??????????
Debytoi vuonna 2006 runokokoelmalla ja 2007 esikoisromaanilla. . Sydän värähtää ateistinkin rinnassa, kun Suvivirsi kajahtaa. – Rajanvetoihin päädytään, kun mietitään, mikä on suomalaisen kulttuuriperinnön juhlimista ja mikä kristillistä. Asuu kaksipaikkakuntaisesti Helsingissä ja Kangasalla. Kannatan maltillista suvaitsevaisuutta. Vaikka uskonnoton olenkin, ei minua häiritse kristinuskon näkymiset arjessa. . Runoja inspiroivat perheen mökkeilypaikkakunta Kangasala, yliopistokaupunki Cambridge, jossa Tont??????????. Kirjailija, juristi ja oikeustieteen tohtori. . Syntynyt Tampereella 1971. . ihmisoikeussopimuksissa on uskonnonvapaus kirjattuna, sananvapausaktivisti Tontti sanoo. Tuotannossa runoutta, romaaneja, esseeteoksia ja nuorille kirjoitettua fantasiaa. Tuorein teos vuoden 2024 runokokoelma Kangasalan ja Jerusalemin runot. Vapaan kirjailijan työn lisäksi työskennellyt muun muassa juristina eduskunnassa ja oikeusministeriössä, sananvapaustehtävissä PEN-järjestössä ja useissa kirjallisissa luottamustehtävissä. Uusimman runokokoelmansa runoja Jarkko Tontti paikantaa kosmopoliittisen kirjallisuuden perinteessä. Tiistai 24.12.2024 5 HÄN Jarkko Tontti .
Tiistai 24.12.2024 6 ”Olen hyvin laajan sanasvapauskäsityksen kannattaja.” Jarkko Tontti on johtanut sananvapausjärjestö Suomen PEN:iä. JARKKO TONTIN KOTIALBUMI ??????????
Lähdin heti ulkomaille opiskelemaan. – Kirjailija on käsimatkatavaraa. Mikä pani matkustamaan maahan, josta ulkoministeriökin sanoo, että ”vältä kaikkea matkustamista”. Runokoelmansa loppunousussa Jarkko Tontin katse zoomaa Jerusalemin lapsiin, jotka leikkivät ja nauravat sinäkin aamuna, kun ”kuolema, mestari Gazasta, tarjoaa mustaa maitoa”. – Runo on kirjoitettu Katamonin kaupunginosassa eräässä puistossa lokakuun terrorihyökkäyksen jälkimainingeissa. Se on vahvasti näkökulmattu. Kirjan reissupaikoista maailmanpoliittisesti latautunein on Jerusalem, jossa Tontti vuoden 2023 syksynä kirjoitti kokoelmansa viimeisen runosikermän. – Päädyimme Jerusalemiin kuukausi ennen sodan alkamista. Tiistai 24.12.2024 7 ti puolisonsa kanssa on asunut, Italian Mazzano sekä Portugalin Lissabon ja Sintra. Toisin kuin suurin piirtein kaikki muut ulkomaalaiset, me jäimme sinne. Se oli hyvin opettavainen vuosi. ??????????. Vaimoni on antiikin historian tutkija, ja hänen työnsä ovat viime vuosina olleet ulkomailla useissa eri yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. – Kun Suomi 1990-luvulla liittyi EU:hun ja alkoi avautua, olin siinä liikehdinnässä eturintamassa. Lapset siellä säntäilivät nurmikolla ja ” Kannatan maltillista suvaitsevaisuutta. Opin kaupungin ja seudun historiaa, sekä sotkuista lähihistoriaa että kauempia seikkoja
– Tilanne aktivoi juutalaisten vuosituhantiset traumat antisemitismistä. Se jätti minuunkin jäljen, kun tähän asti olin nähnyt Lähi-idän konfliktit kaukana, jossain muualla tapahtuvana. MAIJASTINA KAHLOS ??????????. Jerusalemin Katamonissa, jossa oli hetken kirjailijan koti. Tiistai 24.12.2024 8 leikkivät kaikesta kauheasta koetusta huolimatta, Tontti avaa. Oli sokki kokea asia paikallisten kanssa. – Israelissa oli hirveä sokki, että massiivinen hyökkäys onnistuu maailman tehokkaimpana pidetystä armeijasta huolimatta. Käytiin siekailematta siviilien kimppuun, tapettiin kokonaisia perheitä, joukkoraiskattiin, lapsia surmattiin vanhempien silmien edessä ja vanhempia lapsien silmien edessä
– Emme me voi ymmärtää keitä olemme ilman historiaa, ilman antiikin historiaa, joka on koko Euroopan historiaa. – Kouluissa luetaan ymmärtääkseni vähemmän historiaa kuin omina kouluaikoinani Tampereen klassillisessa lukiossa. Mitä klassisesti sivistynyt ihminen ajattelee historiantajun ja sivistyksen ohenemisesta. ” Millään muulla kieli ei säily elinvoimaisena kuin kirjallisuudella. Suomen keskeiset runoilijatkin ovat olleet latinisteja, Tontti muistuttaa. Siitähän vuoden 2024 kirjallisuuskeskusteluja on yleensä käyty, kirjailijoiden äänikirjakorvauksista ja laskevista tuloista. Puhutaan lopuksi rahasta. – Runeberg – ja Pentti Saarikoski myös hellenisti. Tavallinen turisti ei näe reissussa ”legioonalaisen sandaalinjälkeä” tai mieti maan kirjailijoita vaan selaa kännykästään ravintoloiden saamia arvioita ja katselee, että tukka on hyvin selfiessä. Suomi on kasattu yhteen Rooman ja Kreikan historiasta, kristinuskosta ja juutalaisuudesta, joihin suomalaiset ovat tuoneet oman esikristillisen historiansa mukaan. ??????????. Tiistai 24.12.2024 9 Jarkko Tontin teksteissä näkyy pitkä polttoväli maailman tarkastelussa. Olen kuullut, että jossakin maassa antiikin historian opiskelu olisi kokonaan poistettu pakollisista opinnoista, olisiko ollut Ruotsissa, Tontti kaivelee muistiaan
Muuten siitä tulee raportointikieltä, se kuihtuu kyökkikieleksi. Jarkko Tonttikin tienaisi paremmin koulutustaan vastaten lakimiehenä kuin runoutta tai esseistiikkaa kirjoittamalla. Tiistai 24.12.2024 10 Pelkästään itsestään kirjailijat eivät ole huolissaan, Jarkko Tontti muistuttaa. – Lopulta on kyse suomen kielestä ja sen elinvoimaisena säilymisestä. Mikä panee siitä huolimatta kirjoittamaan. – Kun korskeasti vuonna 2006 ryhdyin täysipäiväiseksi kirjailijaksi, en arvannut, että kirjailijoiden mahdollisuudet elää työllään heikentyvät. 20 vuoden takainen Välimeren rannalla Tel Avivissa. Millään muulla kieli ei säily elinvoimaisena kuin kirjallisuudella. JARKKO TONTIN KOTIALBUMI ??????????
” Kirjailijaksi kannattaa ryhtyä vain, jos on pakko kirjoittaa. – Mutta on väärä motiivi kirjoittaa, jos toivoo saavansa rahaa, julkisuutta ja menestystä. – Hauska puoli tässä on, että olen juuri lukenut Kangasalan suuren pojan Jalmari Finnen elämäkertaa. Tiistai 24.12.2024 11 maailma oli aivan toinen. Tontti sanoo hetkittäin kaipaavansa kuukausittaista iloa, jota juristi koki palkkapäivänä. ??????????. – Mutta en kadu valintojani, vaikka äiti ja isä eivät hyväksyneetkään, ettei poika ole varatuomarina oikeissa töissä, solmio kaulassa, Tontti virnuilee. Kaunokirjallisuutta ja historiallisia romaaneja Finne alkoi kirjoittaa saadakseen rahaa, hänen taiteelliset intohimonsa olivat aivan muualla, teatterissa esimerkiksi. – Valtaosa Suomen kirjailijaliiton liki 900 jäsenestä joutuu raapimaan tulonsa muilla tavoin. Hänet muistetaan Kiljusen herrasväestä, mutta hän teki paljon muutakin. Se on tietysti pois pääasiasta, suomalaisesta kirjallisuudesta. Jarkko Tontti sanoo pystyvänsä luettelemaan noin viisi kirjailijaa, jotka tämän hetken Suomessa voivat elää kirjojensa myyntituloilla. Tuollaista maailmaa ei ole enää olemassa. Kirjailijaksi kannattaa ryhtyä vain, jos on pakko kirjoittaa
Vuorottelu arjen vastuissa antaa omaa aikaa Tiukkaan vuorotteluun voi kuitenkin sisältyä parisuhdetta rapauttavia sudenkuoppia, varoittaa perhetutkija. Tiistai 24.12.2024 12 ?????????. Aino Ässämäki Laukaalaisten Hanne ja Vesa Loukon perheessä työnjako on arkipäivää. SAMI SAARENPÄÄ
Toki Loukon puoliso on toisinaan jopa viikonkin työmatkalla, mutta ottaa päävastuun esimerkiksi iltatoimista taas ollessaan kotona. – Aika paljon mennään tilanteen mukaan. – Toki meillä on ihana naapuriyhteisö ja ystäviä, jotka auttavat. Rönkä pitää vuonna 2022 voimaan tullutta perheva??????????. Tiistai 24.12.2024 13 L aukaalainen Hanne Loukko arvioi, että neljän hengen perheessä arjen vastuut jakautuvat melko tasaisesti. Puoliso Vesa taas hoitaa enemmän lasten harrastuksiin kuskaamista, Loukko kertoo. Muutosta on kuitenkin tapahtunut. Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä perheen työnjakoon. Isovanhemmat asuvat Etelä-Pohjanmaalla, joten arki pyörii pääasiassa kahden aikuisen voimin. Tieto käy ilmi lukuisista tutkimuksista. Tyytymättömyyden ja epäreiluuden tunne usein nakertaa perheiden hyvinvointia, sanoo professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta. Loukko oli yksi niistä, jotka vastasivat Keskisuomalaisen kyselyyn arjen vastuun jakamisesta. Tyypillisesti kotityöt ja kasvatusvastuut näyttävät kahden vanhemman perheessä yhä kasautuvan äidille. – Varsinkin jos siihen liittyy riitaisuutta. Kahden vanhemman perheissä moni on kuitenkin tyytymätön siihen, miten vastuuta jaetaan. Jopa 60 prosenttia vastasi olevansa osittain tai kokonaan tyytymätön. Säätäminen ja huono ilmapiiri vievät energiaa, sanoo Rönkä. Loukolla on lisäksi lyhennetty työaika. Hän on jakoon tyytyväinen, vaikka oma aika ja parisuhdeaika tuntuvat toisinaan jäävän vähäisiksi. Esimerkiksi ruuanlaittovastuu on useammin minulla, koska työmatkani on lyhyempi
Tutkimuksessa vanhempien yhteispeliä voidaan kuvata yhteisvanhemmuuden käsitteellä. – Toki isät käyttävät tätä mahdollisuutta vieläkin melko vähän. Nykyinen vanhempainvapaamalli on mahdollistanut enemmän isien kotona olemista ja vastuunottamista lapsien ja kodin hoidosta, kommentoi kolmen lapsen isä. Tiistai 24.12.2024 14 paauudistusta siinä mielessä hyvin onnistuneena, että se kannustaa jakamaan vapaat tasa-arvoisesti. – Tällä hetkellä perheen isällä on isompi rooli (lasten vienti ja haku päivähoidosta, arkipäivien ruuanlaitto), äidin hoitovapaiden aikaan oli toisin, kuvaili tilannetta kahden lapsen äiti. Keskustelun lisäksi tarvitaan tahtotila jakaa vastuut tasan. Lisäksi tarvitaan keskinäistä arvostusta ja luottamusta, Rönkä sanoo. Myös hän oli tyytyväinen työnjakoon, mutta kertoi lisäksi, että siihen liittyen perheessä oli tehty erityisiä järjestelyjä ja sopimuksia. Hän oli työnjakoon tyytyväinen ilman erityisiä sopimuksia. Keskisuomalaisen kyselyssä perhevapaan rooli nousi esiin. Lisäksi yhteisvanhemmuuteen liittyy kiinteästi se, miten erimielisyydet ratkotaan. – Luonnollisesti kotona oleva vanhempi vastaa sillä hetkellä enemmän perheen toiminnoista. – Molempien sitoutumista tarvitaan. Siihen sisältyy muutakin kuin työnjako, esimerkiksi arvostus, toinen toisensa tukeminen ja se, miten neuvotellaan kasvatuksesta. – Kun puhutaan työnjaosta, riitoja tulee väistämät??????????. Röngän mukaan avain tasa-arvoon on avoin keskustelu, joista edetään jonkinlaisiin sopimuksiin
Kolmas lähtökohta on toimia kunkin vahvuuksien mukaan. Lisäksi tarvitaan keskinäistä arvostusta ja luottamusta. Näkemys voi hämmentää, mutta Röngällä on sille perustelu. Tämän lisäksi saatetaan pyrkiä tasajakoon, mutta äitiä pidetään kuitenkin ensisijaisena. – Koko metatyön käsite joutaisi romukoppaan, sanoo Rönkä painokkaasti. Kyselyssä vastaajat toivat esiin myös näkymättömäksi mielletyn metatyön. Moni pyrkii ehdottomaan tasajakoon. – Nämä kaikki voivat olla käytössä yhdessä perheessä. – Vaatehankinnoista vastaavat molemmat, kumpikin on kartalla, mitä kokoa vauva käyttää, tiivistää yhden lapsen äiti usein metatyöksi mielletyn sopivista kausivaatteista huolehtimisen. – Muutosta ei tapahdu ennen kuin näkymätön työ on tehty näkyväksi. Keskustelussa saatetaan vannoa ehdotonta tasa-arvoi” Molempien sitoutumista tarvitaan. Professori Anna Rönkä ??????????. Tehtävät on puhuttava auki, vaikka lista olisi kilometrin mittainen. Yhteisvanhemmuutta sujuvasti toteuttavat perheet pystyvät ratkomaan erimielisyyksiä rakentavasti ja löytämään yhteisen sävelen. Tutkimuksen perusteella perheissä on kolmenlaisia lähtökohtia vastuunjakoon. Tiistai 24.12.2024 15 tä
Äidin ensisijaisuus voi alkaa toteutua automaattisesti ilman, että siihen edes kiinnitetään huomiota. Voi olla siis niin, että useita tapoja jakaa vastuuta sovelletaan yhtä aikaa, Rönkä kertoo. Tiistai 24.12.2024 16 suutta. Se on silti myös Professori Anna Rönkä neuvoo, että kunkin perheen kannattaa löytää omat tapansa, joilla työtä jaetaan ja työnjaosta sovitaan. – Vasta erilleen muuttamisen ja vuoroviikkovanhemmuuteen opettelun myötä ylipäätään huomasin itse, kuinka epätasaisesti kaikki arjen työt olivat perheessä aiemmin jakautuneet. Lisäksi voi käydä ilmi, että toinen on vaikka hyvä leikkimään ja toinen taas tarkka terveysasioissa. Sitten kuitenkin esiin tulee äidin ensisijaisuus. Viikko–viikko-systeemin myötä ex-miehen on otettava vastuulleen puolet arjen pyörittämisestä, vastasi kyselyyn 7-vuotiaan lapsen äiti. AGATA ANTTONEN ??????????. Röngän mielestä on hyvin surullista, jos ainut ratkaisu epätyydyttävään työnjakoon on ero
Tärkeää kuitenkin olisi, että molemmat osaisivat perusasiat sillä tasolla, että pärjäävät yksin jälkikasvun kanssa. Jos omaa aikaa on vain toisella, se alkaa kyllä hiertää. Perheen yhteisen ajan puuttuminen voi alkaa kuluttaa parisuhdetta. – Jos kaiken aikaa on läpsystä vaihto, ei synny yhteisen perhe-elämän myönteistä merkitystä, Rönkä sanoo. Vuorottelu kannattaa ehdottomasti, mutta perhetutkijana Rönkä näkee tiukasti toteutetussa vuorottelussa myös vaaroja. – Tärkeintä on löytää omalle perheelle sopivat tavat. Tiistai 24.12.2024 17 ymmärrettävää. – Teemme lasten iltatoimet vuoroilloin ja tällöin toinen vanhempi voi hyvällä omatunnolla tehdä mitä haluaa, vaikka olisikin kotona, kertoi helsinkiläinen äiti. Oman ajan ottaminen on tasapainottelua. Ratkaisua kannattaisi kuitenkin ensin etsiä vaikkapa jonkinlaisista sopimuksista, joilla vanhemmuustiimi saataisiin toimimaan paremmin. Professori Anna Rönkä ??????????. Eri ihmiset kaipaavat omaa aikaa eri tavoin, toiset enemmän ja ” Useissa perhetutkimuksissa nousee esiin vanhempien tarve omalle ajalle, mutta myös perheen yhteiselle ajalle ja parisuhdeajalle. – Silloin vanhemmilla voi olla myös omaa aikaa. Kyselyssä ilmeni joitain tapoja vuorotella vastuussa. On järkevää hyödyntää vanhemmuustiimin osaamista, jos toinen tykkää toisesta jutusta ja se on toiselle vastenmielistä. Se voi tehdä kodinhoidosta mukavampaa
– Sitä on vähän ihmeteltykin, koska Suomi on tasa-arvon maa, Rönkä sanoo. Kyselyssä vain yksi vastaaja mainitsi isovanhempien auttavan säännöllisesti. Sinja (vas.), Vesa ja Iisa Loukko pelaavat lautapeliä. Oma aika, parisuhdeaika, perheaika ja pitkien tehtävälistojen auki keskustelu alkavat kuulostaa varsin kuormittavilta itsessään. Tutkimusten perusteella tiedetään, että suomalaiset vanhemmat ovat maailman kuormittuneimpien joukossa. – Useissa perhetutkimuksissa nousee esiin vanhempien tarve omalle ajalle, mutta myös perheen yhteiselle ajalle ja parisuhdeajalle, Rönkä sanoo. SAMI SAARENPÄÄ ??????????. Esimerkiksi Japanissa ja Portugalissa suku on vahvemmin läsnä lapsiperheen elämässä, Rönkä kertoo. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, miten ydinperheessä vastuu jaetaan. Tiistai 24.12.2024 18 toiset vähemmän
– Esimiehet joutuvat siinä pulmalliseen tilanteeseen. Suomessakin on tarjolla mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan, mutta mahdollisuutta käytetään varsin vähän. Tiistai 24.12.2024 19 – Tietenkin meillä on vahva julkinen varhaiskasvatusjärjestelmä, joka on kaikkien saatavilla. Havaitsimme tutkimuksessa kuitenkin, että osalla esimiehistä on hyvää pelisilmää rakentaa toimiva kokonaisuus. – Jos halutaan lisää lapsia, myös työelämän on muututtava, Rönkä silti huomauttaa. – Jos äiti on vuorotyössä, isän on pakko ottaa päävastuu esimerkiksi iltaisin, kun äiti on töissä. – Se tekee perhe-elämästä aika kuormittavaa. Paljon on kuitenkin tehtävää, Rönkä sanoo. Yllättäen perheissä, joissa toinen vanhemmista tekee vuorotyötä, tasa-arvo toteutuu muita paremmin. Suomen erityispiirre on sekin, että molemmat vanhemmat usein ovat kokoaikaisissa töissä. Varsinkin ympäri vuorokauden pyörivillä työpaikoilla perheelliset usein toivovat lasten loma-aikojen ottamista huomioon. Rönkä ei vaihtaisi Suomen järjestelmää Hollantiin. Taustalla voi olla taloudellisia syitä, mutta myös asenneilmapiiri vaikuttaa. Kysymys on toki vaikea ja tunteita herättävä. Siinä mieles??????????. Toisaalta työpaikoilla on keskinäistä solidaarisuutta ja ymmärrystä pikkulapsiperheiden vanhempia kohtaan. Vaikkapa Hollannissa on tavallista, että molemmat vanhemmat tekevät lyhennettyä työpäivää, ja monissa muissa maissa naiset tekevät lyhennettyä työaikaa. Näissä muissa maissa se ei ole itsestäänselvyys, ja isovanhempien on vähän pakko olla mukana. Vaikka työelämä ja asenneilmapiiri ovat siellä joustavia, edullista päivähoitoa ei ole Suomen tavoin saatavilla
Tiistai 24.12.2024 20 Sinja (vas.) ja Iisa kuuntelevat, kun äiti-Hanne lukee satua. SAMI SAARENPÄÄ ??????????
Jos perhepalveluissa isiin suhtaudutaan tasavertaisina vanhempina, se voi vahvistaa vanhempien käsitystä omasta roolistaan perheessä. Lastenhoidon ajatellaan järjestyvän pääasiassa varhaiskasvatuksen ja äitien yhteistyöllä. Silläkin on väliä, miten asiaan suhtaudutaan neuvoloissa ja päiväkodeissa. ??????????. Keski-Suomen neuvoloissa on vuoden 2023 alusta alkaen ollut käytössä yhteistyössä yliopiston kanssa tuotettu verkkomateriaali hyvin toimivan vanhemmuustiimin peruspilareista. Vaikka meillä olisi millaiset perhevapaat ja perhepalvelut, tasa-arvo vaatii pareilta keskustelua ja neuvottelua, Rönkä vielä muistuttaa. Tiistai 24.12.2024 21 sä vuorottelu näyttää toimivan. Lisäksi lasta odottavat vanhemmat saavat muuta materiaalia, jossa korostetaan reilua työnjakoa ja yhteen hiileen puhaltamista kasvatusasioissa. Silloin isät osallistuvat muutenkin enemmän, Rönkä sanoo. Rönkä kutsuu niitä ”tärpeiksi toimivaan tiimiin”. Näyttää siis siltä, että tasa-arvo toteutuu parhaiten pakon edessä. Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu myös, että kattava varhaiskasvatusjärjestelmä saattaa luoda tilanteen, jossa isät eivät otakaan lapsista täysimääräisesti vastuuta. – Tasa-arvo ei tapahdu automaattisesti. ” Yllättäen perheissä, joissa toinen vanhemmista tekee vuorotyötä, tasa-arvo toteutuu muita paremmin
LAURA OJA ??????????. Maailmanlaajuisesti Suomen tunnetuin joulupukki kertoo, mikä on ihanteellinen kesto vierailulle kodissa. Tiistai 24.12.2024 22 ”Ei tämä ole duuni, tämä on elämä” Timo Pakkanen nauttii supersuosiota erityisesti Japanissa. Iiro-Pekka Airola / SUSU Timo Pakkanen teki ensimmäiset pukkikeikkansa 17-vuotiaana
Lasten keskittyminenkin riittää ennen kuin lahjat vievät huomion. Muuten jollakulla voi alkaa alahuuli väpättää, jos ensimmäistä lahjaa ei ala kuulua. Tuo kierros alkoi aamupäivällä yhdeltätoista ja päättyi iltamyöhään, kun kellon viisari oli raksuttanut takaisin samaan asentoon. Suurempi määrä on joulupukkia. Seitsemän minuuttia on myös aika, jonka Pakkanen on laskenut menevän joulupukin asun pukemiseen. Jako menee nykyisin prosenteissa noin 75– 25, Pakkanen arvioi. Tämä on elämä. Henkistä rekeä vetää eteenpäin tunne, jota Pakkanen ??????????. Pakkanen kertoo, että ihanteellinen aika joulupukin vierailulle on seitsemän minuuttia. Pakkanen, 80, muistuttaa paljon joulupukkia ilman punaista nuttua ja myssyäkin. Tänä jouluna paikkoja on 15–20. – Ei tämä ole minulle duuni. Siinä ehtii istahtaa, vaihtaa päällimmäiset kuulumiset ja kuunnella pätkän laulua. Hänen partansa on kasvanut yli puoli vuosisataa. Tiistai 24.12.2024 23 N ymanin ja Rinteen perheet tuskin aavistivat, mitä siitä seuraa, kun he pyysivät naapurin nuorta Timo Pakkasta joulupukiksi 63 vuotta sitten. Pakkanen korostaa, että heti lahjasäkin päällimmäisenä pitää olla paketit kaikille lapsille. Pakkasen ikätoverit ovat kysyneet häneltä, miten hän jaksaa tehdä vielä työtä. Pakkasen aattokohtainen ennätys on 39 paikkaa. Kuinka paljon hänessä on Timoa, kuinka paljon joulupukkia. Kahden keikan jouluaatosta alkoi ura, joka jatkuu yhä
Seuraavaksi vuorossa ovat lapikkaat. Tiistai 24.12.2024 24 Siirtyminen siviilitamineista joulupukin asuun alkaa sukkien vaihdolla. LAURA OJA ??????????
– Sitten varmasti jollakin lailla testamenttaan tämän homman eteenpäin. Kun Kaija-äiti teki kuolemaa vuonna 2003, lapset olivat hänen luonaan vuorotellen. Timo Pakkanen teki pitkän työuran autokaupan tiedotushommissa ennen kuin siirtyi viestintäalan yksityisyrittäjäksi. Lähdön hetkellä paikalla oli Timo. Kolmisen viikkoa myöhemmin sopimus välirauhasta allekirjoitettiin Moskovassa. elokuuta 1944 radiossa oli kuulemma kerrottu jatkosodan rauhanehdoista. Se ajaa jatkamaan joulupukkina niin kauan kuin vain kykenee. Pakkasella on luotettavia apureita, joita hän ohjaa pukinhommiin sinne, minne ei itse ehdi. Sellaisia tuli myös sisaruksista Jukka ja Outi Pakkasesta. Ohessa toimineen joulupukkifirmansa Santa Claus Foreverin hän rekisteröi vuonna 1990. Hänen äitinsä Kaija Pakkanen oli kirjailija. ” Pakkanen on vieraillut joulupukkina useissa maissa, mutta eritoten Japanissa. Timo Pakkanen kasvoi tarinoiden ja satujen maailmassa. Tämä johtui siitä, että syntymäpäivänä 28. ??????????. Varapukkijärjestelmään kuuluu puolentusinaa ihmistä. Tiistai 24.12.2024 25 kuvailee positiiviseksi sisäiseksi pakoksi. Äiti kutsui Timoa rauhan lapseksi. Äiti kutsui häntä rauhan lapsekseen vielä viimeisillä voimillaan, Pakkanen kertoo ääni murtuen
Noin 20 000 ihmistä oli kuollut. Pakkanen herkistyy kertoessaan kokemuksistaan vuodelta 2011. Hän vieraili keskellä kesää joulupukkina Japanissa alueella, joka oli vaurioitunut pahoin maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa. Hän on käynyt maassa reilut parikymmentä kertaa vuodesta 1995 alkaen. Tuttu hahmo haluttiin paikalle tuomaan toivoa. Hän on hahmo, johon uskovat kaikenikäiset. Tässä hän poseeraa kyproslaisessa kauppakeskuksessa joulukuussa 2015. Pakkanen on vieraillut joulupukkina useissa maissa, mutta eritoten Japanissa. TIMO PAKKASEN KOTIALBUMI ??????????. Japanissa joulupukilla on aivan erityinen asema. Tiistai 24.12.2024 26 Rauhan lapsi on sopivasti sanottu ihmisestä, joka joulupukkina on vienyt ilon sanomaa eri puolille maailmaa. Kadulla kävelJoulupukin homma on kuljettanut Timo Pakkasta maailmalle
TIMO PAKKASEN KOTIALBUMI ” Sairaanhoitaja kysyi, että saako hän sukan muistoksi. Käyköön esimerkiksi tapaus Pakkasen toiselta Japanin-reissulta 1990-luvun puolivälistä. Tiistai 24.12.2024 27 lessä vanhat naiset tulevat hivelemään partaa. Sen uskotaan tuovan onnea. Joulupukki Timo Pakkanen Japanissa paikallisten lasten ympäröimänä. Pukista menevät sekaisin sekä lapset että aikuiset. Pakkanen sanoo, ettei joulupukin suuruutta Japanissa voi Suomesta käsin ymmärtääkään. Kuva vuodelta 2017. ??????????
Tilalle saatiin Suomesta toinen joulupukki, ja Pakkanen palasi kotiin toipumaan. Tiistai 24.12.2024 28 Pakkanen mursi jalkansa. Kun Pakkaselta otettiin saapikas jalasta, alla oli vain hikinen valkoinen urheilusukka. Jalkineen pito petti liukkaalla alustalla, kun hän oli kävelemässä ulkokylpyyn taivasalle. – Sairaanhoitaja kysyi, saako hän sukan muistoksi. Nyt olisi keikka Taiwaniin. Hän oli jalka kipsissä, kun puhelin soi. LAURA OJA ??????????. Timo Pakkasella on paljon muistoja uransa varrelta ripustettuna toimistonsa seinille Helsingin Töölössä. Tutun ortopedin avulla Pakkanen sai jalkaansa kipsin tilalle tuen, jonka avulla hän pystyi matkustamaan. Hemmotteluhetki lämpimässä vedessä vaihtui yölliseen sairaalareissuun. Se voi olla hänen kotinsa seinällä kehystettynä, Pakkanen virnistää
Ihmisille ei voinut paljastaa, että pukilla oli alla kesken jäänyt matka toiseen maahan. Tiistai 24.12.2024 29 Kun Taiwanissa kysyttiin jalkavammasta, hän valehteli sen tulleen lasketteluonnettomuudessa. Timo Pakkanen oli lentoyhtiö Finnairin virallinen joulupukki, ja tehtävä vei hänet Japaniin yli vuosikymmenen ajan. Pesti loppui kymmenen vuotta sitten, kun Joulupukkisäätiö katkaisi yhteistyön Pakkasen kanssa. Joulupukkisääätiö kertoo tarkoituksekseen kehittää ja ylläpitää maailmanlaajuista mielikuvaa Suomesta joulupukin kotimaana. Joulupukki Timo Pakkanen LAURA OJA ??????????
Hän oli jo 1970-luvun lopulla perustamassa Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta -yhdistystä, joka nappasi nimensä Ilmari Kiannon kirjasta K.H.P.V. Pakkasen joulupukkimatkat Japaniin jatkuivat muiden järjestäjien avulla. Myös tämän vuoden joulukuussa hän vietti maassa useamman viikon. Sen ei luulisi tulleen mullistavana yllätyksenä, jos tuntee vähänkään miehen taustoja. Tiistai 24.12.2024 30 Säätiön johdolle oli liikaa, kun Pakkanen kertoi olutharrastajien lehdessä, että nauttii pukkipäivän päälle hotellihuoneessaan pari olutta. Joulupukin kädessä sormus muuttuu taikasauvaksi. Pakkasen oikean käden etusormessa kiiltää perintökalleus: hänen isoisänsä Alarik Pakkasen sinettisormus, jossa ovat kirjaimet AP. Se on hyödyksi esimerkiksi silloin, kun Japanissa lapset kysyvät, kuinka joulupukki pääsee heille sisälle ilman savupiippua. Timo Pakkasen perintösormuksella on pukkihommissa erityinen merkitys. Se on myös Timon toinen etunimi. Yhdistys kuvailee itseään kohtuullisen oluen juonnin sanansaattajaksi. Alarik-nimi kulkee Pakkasilla suvussa. LAURA OJA ??????????
Ja jos siellä on tilkka japanilaista viskiä, otan senkin. ” Jos sivupöydällä on maitoa ja pipareita, niin nautin ne. – Menen talon ulkopuolelle seinän viereen – huh ja seinään tulee reikä. Kun pukki on hypännyt ulos seinän aukosta, hän saa reiän katoamaan. Tiistai 24.12.2024 31 Savupiippua hän ei käyttäisi muutenkaan, koska siellähän vain vaatteet likaantuvat. ??????????. Lapset toivovat saavansa saman taikavoiman itselleen. Sen sijaan joulupukilta liikenee toisenlainen taika. – Se on hieno voima. Jutussa on hyödynnetty myös Juha Kanervan kirjaa Joulupukki – se aito ja oikea (Readme.fi 2024). Sen sijaan hän kertoo hyödyntävänsä taikasormuksen voimaa. Ja jos siellä on tilkka japanilaista viskiä, otan senkin. Kun sormusta vain hipaisee, saa voiman, jolla voi tehdä hyvää muille ihmisille, Pakkanen myhäilee. – Jos sivupöydällä on maitoa ja pipareita, niin nautin ne. Hyppään säkin kanssa sisään, menen olohuoneeseen ja laitan lahjat kuusen alle, Pakkanen hersyttelee. Sitä ei voi kuitenkaan jakaa
Tiistai 24.12.2024 32 ???????. Marita Itävuori Presidentti Halonen vieraili Valkossa Boomeranger Boats Oy:n veneveistämöllä vuonna 2006. JUHA PERÄMÄKI. Valkom tarjosi vapautta Tarja Haloselle Presidentin lapsuusmuistoihin Loviisassa liittyy tragedia, jonka takia lapset eivät saaneet mennä Valkon sataman alueelle
Tarja Halonen (s. Tiistai 24.12.2024 33 Juttu on julkaistu alun perin Uusimaassa 6.1.2024. Jouluaaton ja 80-vuotissyntymäpäivän lähestyessä Halonen innostuu muistelemaan lapsuuttaan. ????????. Hän toimi presidenttinä kaksi kautta vuosina 2000–2012. . Presidentti Tarja Halonen vastaa puhelimeen toimistossaan Helsingin Hakaniemessä hieman ennen joulua. Halosesta tuli sosiaaliministeri 1987, oikeusministeri vuonna 1990 ja ulkoministeri vuonna 1995. Thure Forssin vanhemmat, ”vanha” eli Gustav Forss ja Hilma-mummi, asuivat Valkossa Tullin naapurissa. Helsingin Kalliossa kasvaneelle tytölle merellinen Valko tarjosi vapautta, mutta Hilma-mummin tarkassa valvonnassa. K esäpäivät Loviisan Valkossa yhdessä serkkujen kanssa. – Isäni suku – puhun isäpuolestani aina isänä, sillä hän oli varsinainen isähahmo, joka minulla on ollut – toi perheeseen vähemmistön, sillä Forssit olivat ruotsinkielisiä. Tarja Halosen vanhemmat erosivat tytön ollessa vain kaksivuotias. Lapsuusmuistot ovat hienoja ja lämpimiä. 1943) on Suomen yhdestoista presidentti. Lyyli Halonen solmi uuden avioliiton 1950. Kun Halonen oli viisivuotias, perheen elämään tuli mukaan Thure Hermann Forss. . PRESIDENTTI Tarja Halonen
Pernajaan kuulunut Valkon kylä liitettiin osaksi Loviisaa 1957. Isäpuolen myötä koko Uusimaa tuli katettua, sillä äidin suku oli Länsi-Uudeltamaalta. – Hilma-mummi oli hyvin tiukka siitä, että emme saa1950-luvun Valkosta on tallella vähän kuvia. – Olen käynyt paikkaa myöhemmin katsomassa, mutta satama on laajentunut niin, ettei ollut enää sitä Tullia eikä isovanhempien taloakaan. Ihan lähimpänä naapurina oli Tulli. Minun lapsuuteni Valkomia ei enää ole. Lapsille, Tarja Haloselle ja hänen serkuilleen, Valko oli jännittävä paikka. – Isovanhempien talo oli ihan Valkomin satamassa. Tiistai 24.12.2024 34 – Kielestä johtuen emme sanoneet ”Valko”, vaan ”Valkom”. HARRI HILLIN KUVAKOKOELMA ????????
Halonen kertoo muistelleensa myöhemmin usein Valkon aikoja isänsä kanssa. Olimme joskus aika villejä! Presidentti Tarja Halonen ????????. Olimme joskus aika villejä! Parhaimmillaan lapsia oli kuusi samaan aikaan isovanhemmilla. Sillä tavalla tulivat saaristokysymyksetkin arkipäiväisesti esille. – Muuten muistikuvani on, että sekä ”vanha” Forss että Hilma-mummi olivat kivoja ihmisiä. Varmaan yksi syy oli se, että yksi isäni veljistä kuoli pienenä pudottuaan jyrkänteeltä alas. – Tiesin sen, että he eivät olleet ihan alkujaan loviisalaisia, vaan Forssin puoli oli kalastajia Haapasaaresta. – Aikuisena tuli tutuksi suomalaisten kalastajien ongelma: olisi pitänyt olla trooli, että kalastaminen olisi kannattanut. Mummi oli aika tiukka sen suhteen, että tyttöihmisen täytyi käyttäytyä kunnolla. Sellaisenkin tarinan Halonen on kuullut, että kun ka” Mummi oli aika tiukka sen suhteen, että tyttöihmisen täytyi käyttäytyä kunnolla. Lukioaikana Halonen oli sukulaisten mukana kalassa aamuyöllä, silakoita pyytämässä. Halonen ei koskaan viettänyt mummolassa koko kesää. Halonen kuitenkin huomauttaa, että tuohon aikaan määrä ei ollut mitenkään iso. Tiistai 24.12.2024 35 neet mennä satamaan
– En ole koskaan tuntenut, ettenkö voisi olla ruotsinkielisessä yhteistyössä tai ruotsinkielisissä ohjelmissa. Pohjoismaisen yhteistyön myötä (ruotsista) on tullut paljon iloa. – Erittäin hyvä metallimies. ????????. Isoisä Gustav ei ollut sukulaistensa tapaan kalastaja vaan metallimies. – Miksi puhun ruotsin kielestä, niin olen kovin surullinen siitä, että perustuslain tarkoittamaa kaksikie” Elämän pituinen työ kansalaisjärjestöissä toi presidentti Tarja Halosen Loviisaan myöhemmin lukuisia kertoja. Halonen jatkaa, että Valkossa ruotsinkieliset serkut välillä pelleilivät ruotsin lausumisen sudenkuopilla, mutta se ei haitannut. Tiistai 24.12.2024 36 lastajat muuttivat saaristosta mantereen puolelle, he olivat hyvin vapaamielisiä sen suhteen, minkä sukunimen valitsivat: kaikki eivät olleet enää Forsseja. Halosen äiti ei avioliiton myötä innostunut puhumaan kotona ruotsia. Se oli väärä tieto, mutta sen mukaan elettiin. Valkossa Halonen pääsi kuitenkin jo varhain irti pelosta puhua ruotsia. – Siihen aikaan puhuttiin aina siitä, että jos lapsella on useampi kuin yksi kieli, niin kielen perinpohjainen tuntemus kärsii. Kun kävin Loviisassa, joku sanoi, että ”ai, te olette Forssin sukua, vanha Forss oli hyvin kätevä käsistään”
Ruotsin kieli on sitä paitsi selkeä oppia. Elämän pituinen työ kansalaisjärjestöissä toi presidentti Tarja Halosen Loviisaan myöhemmin lukuisia kertoja. Hän sai Loviisan rauhanpalkinnon 2003. Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt kävely kaupungin halki. Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteerinä kaksi vuosikymmentä toiminut Loviisan suomalaisen seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra Veli-Matti Hynninen Forssin talo sijaitsi kalliolla metsikössä vanhan tullirakennuksen oikealla puolella. HARRI HILLIN KUVAKOKOELMA ????????. – Mielestäni se sai aikaan varsin hyviä vierailuja ja keskusteluja. Halonen muistelee Loviisaa lämpimästi ja jatkaa, että erityisesti tapahtumassa mukana olleiden innostus on jäänyt mieleen. Vuosia myöhemmin Halosesta tuli Loviisan Rauhanfoorumin kunniavieras ja tapahtuman suojelija. Tiistai 24.12.2024 37 lisyyttä ei enää kunnioiteta
MIKA MYKKÄNEN ????????. Nykyisin eläkepäiviä viettävä rovasti Hynninen ja Halonen ovat ikätovereita ja Hynnisen mukaan he liikkuivat jo yliopistovuosina ”samaan tahtiin”. Helsingin Kalliossa lähes koko elämänsä asunut Halonen on myös Hynnisen pitkäaikainen naapuri. – Halonen on ollut vahva kansalaisjärjestöaktiivi nuoresta lähtien. Tiistai 24.12.2024 38 muistaa hänkin kävelyn Loviisan halki Rauhanfoorumin juhlavuonna 2017. Silloin Rauhanfoorumi täytti 30 vuotta ja Halonen piti tapahtumassa juhlapuheen. Hyvinvointi-Suomi oli 1960-luvun nuorille hyvin tuttu tavoite. Hynninen jakaa Halosen näkemyksen siitä, että demokratia toimii parhaiten ”kansanvallan laajassa sylissä”, joTarja Halonen ja Pentti Arajärvi Jaana Kapari-Jatan Karamaloo-puodissa Laivasillalla elokuussa 2017
Niinpä Hynnisen mukaan olikin täysin luonnollista, että Halonen on ollut mukana myös Loviisan Rauhanfoorumissa sen alusta lähtien. Tiistai 24.12.2024 39 ka pitää sisällään myös kansalaisaktivismin. MIKA MYKKÄNEN ????????. Hynninen huomauttaa, että kalliolainen tausta ei ole Halosesta lähtenyt: ”terävä kieli ja annan äkkiä takaisin”, oli Halonen luonnehtinut itseään. – Ei vilkuiltu enää ympärille. – Hän on ollut innoittaja ja tuki. Suunnitteluryhmissä hän ei ollut mukana, mutta hän on aina ohjannut keskustelun suuntia ja sitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Rauhanfoorumilla oli aluksi eri suojelijoita, mutta lopulta Halosesta tuli pysyvä suojelija. Hän on yhä Rauhanfoorumin virallinen suojelija. Tarja Halonen piti Loviisan Rauhanfoorumin 30-vuotisjuhlapuheen
Keittiömestari Riku Ruuskanen loihti viisi makuyhdistelmää piparkakun kaveriksi. Essi Rikama Pipari smetanalla ja mustapippurilla.. Olisitko keksinyt yhdistää tätä pipariin. Tiistai 24.12.2024 40 ?????
??????. – Kannattaa kokeilla rohkeasti kaikenlaisia yhdistelmiä, joita kaapista löytyy. P iparkakku on inkiväärillä, kardemummalla ja neilikalla maustettu leivonnainen, jota syödään erityisesti joulunaikaan. Moni tietää, että sen kanssa maistuu sinihomejuusto, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Tiistai 24.12.2024 41 Juttu on julkaistu alun perin Keski suomalaisessa 5.12.2023. Piparkakku on yllättävän monikäyttöinen pieni keksi, jyväskyläläisen ravintola Pöllöwaarin keittiömestari Riku Ruuskanen sanoo. Rapean ja mausteisen piparin kylkeen sopii esimerkiksi kermainen smetana mustapippurilla. HunajameloPipari sardellilla, oliivilla ja kirsikkatomaatilla
Sen kanssa sopii juotavaksi esimerkiksi espresso, jälkiruokaviini tai portviini. Niillä saa helposti näyttävän muodon esimerkiksi juustoja hedelmäsiivuihin. Rocky road on hyvä pikkumakea dinnerin jälkeen. Piparkakkumuotteja kannattaa hyödyntää talven juhla-ajan tarjoiluissa. Pipari hunajamelonilla ja comté-juustolla. ??????. Tiistai 24.12.2024 42 ni tuo puolestaan piparin päälle makeutta ja sitkaisuutta, comté-juusto kermaisuutta ja suolaisuutta. – Rocky roadiin sopivat myös kuivatut hedelmät ja pistaasipähkinät. Joulun jälkeen jämäpiparit sopivat mainiosti rocky road -suklaaherkkuun. Myös joululta jääneet suklaat voi sulattaa mukaan. Villimpi yhdistelmä piparin päälle on semikuivattua kirsikkatomaattia, sardellia ja oliivia
Pipari rocky road. 2. Leikkaa sahateräveitsellä haluamiasi paloja. ??????. Kaada seos esimerkiksi leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan ja jäähdytä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia. Tiistai 24.12.2024 43 Pipari rocky road 400 maitosuklaata (tai tummaa) 30 g voita 6 kpl murskattuja pipareita kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, vaahtokarkkeja (mitä haluaa / on jäänyt kaappiin) 1. 3. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa, sekoita massaan murskatut piparit ja hienonnetut kuivatut hedelmät. Voit pyöräyttää palat esimerkiksi leivinpaperin sisälle ja sulkea päät ohuella juuttinarulla
” Piparkakkuja voi käyttää myös salaatissa, joka sopii syötäväksi sellaisenaan tai vaikka lisukkeena pikkujouluissa ja uudenvuodenpöydässä. Tiistai 24.12.2024 44 Piparisalaatti punakaalia tai punasalaattia sinihomejuustoa paahdettuja pekaanipähkinöitä rouhittua piparia vinaigrette Vinaigrette 0,7 dl sokeria 0,4 dl valkoviinietikkaa 1,5 dl rypsi/rapsiöljyä Suolaa ja mustapippuria 1. Keittiömestari Riku Ruuskanen ??????. 2. Laita kaikki muut kattilaan, paitsi öljy, ja lämmitä sekoittaen niin kauan kunnes sokeri on täysin sulanut. Lisää öljy ja jäähdytä
Tiistai 24.12.2024 45 Piparkakkuja voi käyttää myös salaatissa, joka sopii syötäväksi sellaisenaan tai vaikka lisukkeena uudenvuodenpöydässä. Pipari smetanalla smetanaa mustapippuria Suolainen pipari sardellia (suolattua kalasäilykettä öljyssä) oliiveja semikuivattuja kirsikkatomaatteja Makeaa ja kermaista hunajamelonia comté-juustoa ??????
MINNA RAITAVUO. Tiistai 24.12.2024 46 ??????. Kristiina Viitanen Työpaikkakiusaaminen on kuin saippua, josta on vaikea tutkijankaan saada otetta, toteaa Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopistolehtori Pasi Hirvonen. Ulkopuolelle jättäminen sattuu lujaa töissäkin Työpaikkakiusaamista tutkinut Itä-Suomen yliopiston sosiaali psykologi Pasi Hirvonen löysi neljä erilaista kiusaamisen tarinalinjaa
Ilmiö on Juttu on julkaistu alun perin Karjalaisessa 6.11.2024. Tarjan nimi ei ole oikeasti Tarja, mutta hänen tarinansa on yksi esimerkkitapaus tuoreesta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin työpaikan toimintakulttuurien ja sosiaalisten suhteiden yhteyttä työpaikkakiusaamiseen. On kiusaamista, jonka voi helposti havaita, mutta on myös sellaista, joka on vahva subjektiivinen kokemus: joku voi kokea kiusaamiseksi kohtelun, joka on toiselle normaalia työelämän vuorovaikutusta. Kiusaajat ottivat pomon roolin, ja lopulta pomokin alkoi kyseenalaistaa toimintaani. Noin kolmella prosentilla on omakohtaista kokemusta toistuvasta, jatkuvasta kiusaamisesta. Asetelma ei ollut muille mieleinen, ja Tarjaa alettiin kiusata. Tiedon saamista rajoitettiin, työtäni ja toimintaani valvottiin. Tiistai 24.12.2024 47 N elikymppinen Tarja vaihtoi työpaikkaa. Hän siirtyi uuteen paikkaan suuremmasta yrityksestä ja oli kokeneempi ja pätevämpi kuin työpaikan muut työntekijät. Tarjalle kiusaaminen oli niin voimakas kokemus, että hän menetti työkykynsä. Vitsailu oli yleistä; minua vähäteltiin, nöyryytettiin kokouksissa ja jätettiin ulkopuolelle. – Kiusaajat olivat kaksi 50-vuotiasta naista, jotka tukivat toisiaan. Tutkimusten mukaan joka kolmas työntekijä on jollain tasolla havainnut kiusaamista työpaikallaan. ???????. – Kaikki sen tietävät, että kiusaamista on, mutta tutkimuksellisesti aihe on saippuan kaltainen. Muun muassa tämän takia kiusaamisen tutkimuskaan ei ole helppoa. Kiusaaminen työpaikoilla on yleistä
Tutkimme olemassa olevaa aineistoa, johon emme pyri vaikuttamaan, eli se aineisto olisi olemassa ilman meitäkin, Hirvonen selventää. He saivat luvan seurata keskustelufoorumeita, joissa kiusatut kertovat omakohtaisia kokemuksiaan. ???????. Tutkimustuloksissaan Pasi Hirvosta yllätti eniten se, miten vähän on niitä kiusaamisen kokeneita, jotka ovat asettuneet kiusaamista vastaan. Tiistai 24.12.2024 48 hyvin monimuotoinen, ja yksilön persoonallisuus vaikuttaa paljon, sanoo sosiaalipsykologian yliopistolehtori Pasi Hirvonen, 42, joka on juuri julkaissut tutkimuksensa kiusaamisesta. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 136 kiusaamiseen liittyvää kertomusta. Kyseessä ei ollut Facebook eikä Instragram. Hirvonen ja kollegansa Pekka Kuusela tutkivat kiusaamisen eri muotoja netin vertaisryhmien kautta. – Tämä on sellainen kuolleen tutkijan menetelmä
Esimieheni on myös pääluottamusmies.” Neljäs tarinalinja on aktiivisen vastustuksen linja. Tämä oli myös yleisin kokemuksen muoto keskusteluryhmiin osallistuneilla. Ilmoitin kiusaamisesta esimiehelle, mutta mitään toimenpiteitä ei tehty.” Toisessa tarinalinjassa kiusaamiseen suhtauduttiin passiivisen hyväksyvänä ajatuksella, että tätä on vain siedettävä. Kävin työterveyshuollossa ja sain lähetteen psykiatrille. Siinä kertoja tiedostaa tilanteen ja hänellä on keinoja tuoda asia esille ja viedä sitä eteenpäin. Tiistai 24.12.2024 49 Vertaisryhmien kirjoitusten perusteella tutkijat löysivät neljä erilaista tarinalinjaa kiusaamisen kokemuksista. Kolmannessa linjassa kiusaaminen johtuu selvittämättömästä konfliktista. Tilanne on otettu tarkasteluun, mutta mitään aktiivista päätöstä ei ole tehty. Kun ensimmäisen kerran ihmettelin asiaa, henkilöstöpäällikkö sanoi, että voin aina luovuttaa, jos en pidä siitä. Mitään ilmiantoa ei ole tullut, enkä aio irtisanoutua. Tutkimuksen tekijänä Hirvosta yllätti eniten tämän linjan vähäisyys. ”Sain hermoromahduksen jatkuvan valehtelun, kommentoinnin ja selkäni takana juoruamisen takia. ”Pääsin työkyvyn arviointiin työvoimatoimiston kautta ja puhuin johtamisestani ja näytin työhistoriaani myös ???????. ”Tehtäväni siirrettiin ulkomaille minua kuulematta. Vaikein niistä oli terveyden ja työkyvyn menettämisen tarinalinja. – Se kertoo osaltaan siitä, miten yksinäinen kokemus lopulta on. Työpaikalle on rekrytoitu uusia ihmisiä, ja on olemassa työhöni liittyviä tehtäviä, mutta niitä ei ole tarjottu minulle
Toivottavasti en enää ikinä joudu tekemisiin kyseisen henkilön kanssa – hän on minulle kuin ilmaa.” Hirvonen ja Kuusela tarkastelivat tutkimuksessaan kiusaamista niin sanotun positiointiteorian kautta. Kun kiusaamisen yleisyys on tiedossa, miten sitä sitten ” Yksi kiusaamista lisäävä asia on työpaikan hierarkia, joka erityisesti sote-alalla on tavallista. Tutkimuksessa selvisi, että harvoin kiusaamiseen liittyy yksi kiusattu ja yksi kiusaaja, vaan kokonaisuus nivoutuu usein hyvinkin sekavaksi vyyhdiksi. Yleisintä se on sote-alalla. Sitten alkoi tapahtua asioita. – Siihen kun lisätään kova kiire ja suorituspaineet, ne lisäävät kiusaamisen riskiä, Hirvonen tietää. Kaikissa työpaikoissa ei kuitenkaan kiusata, ja toisaalla kiusaamista voi olla keskimääräistä enemmän. Yksi kiusaamista lisäävä asia on työpaikan hierarkia, joka erityisesti sote-alalla on tavallista. Esimies sai potkut ja sai maistaa omaa lääkettään. Tiistai 24.12.2024 50 lääkärille, joka ihmetteli suuresti. ???????. Ympäröivän työyhteisön lisäksi myös työterveyshuolto tai työsuojeluviranomaiset voivat joko onnistua tai epäonnistua ristiriitojen ratkaisemisessa. Pasi Hirvosen mukaan kiusaaminen on yleisempää julkisella sektorilla kuin yksityisellä. Ideana on selvittää, miten kiusaaminen nivoutuu ihan tavalliseen työelämän vuorovaikutukseen ja miten kiusatut asemoivat itsensä suhteessa muuhun työyhteisöön
– Jossain tapauksessa voi olla hyvä suojata anonymiteettiä, mutta hedelmällisempää olisi, jos osapuolet pystyisivät neuvottelemaan asiat halki. Ja jos jotakuta jostain syytetään, pitää syyt tehdä konkreettisesti selväksi. – Työpaikoille pitäisi luoda sellainen toimintakulttuuri, että siellä olisi käytäntöjä konfliktien ratkaisemiseen. ???????. Positiivista työkulttuuria pitäisi tukea, toista kunnioittaa ja ottaa kaikki mukaan työtehtäviin tasapuolisesti. Hirvosen mukaan ketään ei pitäisi jättää ulkopuolelle työtehtävistä tai ruokaringistäkään. Pasi Hirvosen mukaan keskeistä on tehdä asioita näkyväksi. Tiistai 24.12.2024 51 voidaan vähentää. Syytetyllä, olipa hän esihenkilö tai työntekijä, on oikeus tietää, mistä häntä syytetään, eikä vain kertoa, että olet kiusannut, HirvoTutkijan on välillä hyvä olla omassa rauhassa, mutta jos työyhteisössä kokee tulleensa eristetyksi, sosiaalinen kipu voi sattua yhtä kovasti kuin fyysinen. Esihenkilön rooli on merkittävä, mutta tärkeää on myös työntekijän vastuu
Työpaikan positioiden muuttaminen voi olla Hirvosen mukaan hankalaa, mutta toisaalta hyvinkin helppoa. Tiistai 24.12.2024 52 nen muistuttaa reilun ratkaisun malleista. Tutkimusta tehdessään Hirvonen jopa vähän yllättyi siitä, miten moninainen ilmiö kiusaamisen kokemus voi olla. ” Parhaimmillaan konflikteista voidaan myös oppia jotain. – Erilaiset ryhmät, ryhmittymät ja esihenkilöt kietoutuvat yhteen, jolloin vyyhdin purkaminenkaan ei synny hetkessä. Olennaista on ymmärtää ilmiötä ja luoda työkaluja tilanteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen, Pasi Hirvonen rohkaisee. Poissulkeminen työyhteisössä voi olla Hirvosen mukaan niin voimakas kokemus, että se tuntuu ihan fyysisenä kipuna. – Parhaimmillaan konflikteista voidaan myös oppia jotain. Vyyhti koostuu usein useista osatekijöistä. Jonkun pitää vain sanoa asiat ensin ääneen. Vanhaan normiin herkästi mukaudutaan ennen kuin joku haastaa tekemisen. – Epäreiluuden kokemukset on sidottu ihan neurobiologiaamme. Sosiaalista kipua prosessoidaan samoilla aivoalueilla kuin fyysistä kipua. – Konflikteista tuskin koskaan päästään kokonaan eroon, mutta niitä voidaan estää ja ennaltaehkäistä. Ulkopuolelle jättämisen kokemus on aito tunne. ???????