SUNNUNTAINA 24. KESÄKUUTA 2018 Ovatko suomalaiset joustavampia kuljettajia kuin aikaisemmin. Kysyimme ammattikuljettajilta ja tutkimme tilastoja. Tällaista on suomalainen liikennekulttuuri nykyään
Osittain taimet ovat syntyneet siemenpuuston siementäminä luontaisesti. Metsän uudistaminen valtion metsissä tällä tavalla haluttaisiin kieltää. Siihen tähtää luontojärjestöjen kansalaisaloite Avohakkuut historiaan. 20 vuotta sitten se oli avohakkuun jäljiltä aivan erinäköinen. . Se toimii paitsi monimuotoisuuskohteena, myös pidättää maanmuokkauksesta liikkeelle lähteviä ravinteita. Taimikon seasta ei maanmuokkauksen jälkiä näy. Siellä täällä tasamittaisen taimikon keskellä on suurempaa puustoa kasvavia metsäsaarekkeita. Ne ovat Metsähallituksen Kielto veisi aukot mutta lisäisi hakkuualaa . Ollaan Rovaniemellä Nookanpalossa. KESÄKUUTA 2018 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA E dessä avautuu maisema, jossa kasvaa vajaan kolmen metrin mittaista mäntytaimikkoa. . Metsähallituksen suunnittelupäällikön Lauri Karvosen mielestä selkeä uudistushakkuu ja maanmuokkaus ovat Nookanpalon kuivahkon kankaan kasvupaikalla ehdottomasti paras menetelmä. Oikeaan reunaan puron varteen on jätetty koskematonta metsää. Tältä näyttää Rovaniemellä parikymmentä vuotta sitten avohakattu, osittain luontaisesti, osittain kylvämällä uudistettu noin 10 hehtaarin metsäkuvio. SUNNUNTAINA 24. PEKKA MAUNO TEKSTI // JOUNI PORSANGER KUVAT. Luontojärjestöjen toivoma avohakkuiden lopettaminen valtion metsissä siirtäisi hakkuut entistä laajemmille pinta-aloille. –?Jos halutaan varmistaa, että metsä varmasti uudistuu ja taimet lähtevät kasvuun nopeasti, tässä on toimittu parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Karvonen. . Tosin 10-senttisen äestysvaon paikan voi päätellä suorassa rivissä kasvavista männyn taimista. Tutkija esittää pienaukkohakkuita, joissa metsämaisema säilyisi puustoisena ja uudet puut syntyisivät luontaisesti
Metsäautotien molemmin puolin avautuu yhteensä vajaan viiden hehtaarin avohakkuualue. Onko se tässä kohteessa pysyvästi menetetty. –?Alue on hakattu edellisen kerran 1960-luvulla, minkä vuoksi säästöpuissa ei ole eri-ikäisyyttä. FL-LM Tältä näyttää Rovaniemellä parikymmentä vuotta sitten avohakattu, osittain luontaisesti, osittain kylvämällä uudistettu noin 10 hehtaarin metsäkuvio. Siemenpuuhakkuut tarkoittavat metsän uudistamista siten, että hehtaarille jätetään 50–150 siemenpuuta, joiden siemenistä uuden metsän on tarkoitus syntyä. Sen ohella toteutuvat muut arvostukset maiseman, virkistyskäytön ja monimuotoisuuden osalta, sanoo Valkonen. Tosin aloitteen tekijöiden mielestä kyse ei ole taloudellisesta kysymyksestä, ”sillä avohakkuista luopuminen ei pääsääntöisesti ole taloudellista tuottoa heikentävä kysymys”. Kymmenen kertaa Valkosen suosittelemaa kokoa suuremmalla avohakkuualueella on muutamia saarekkeita, joissa on 2–5 puuta pystyssä. Niitä on nyt runsaassa kuukaudessa kertynyt yli 34 000. Silloisella taserakenteella se olisi tarkoittanut 120 miljoonan euron vuosittaista tuloutusta valtion kassaan. Metsään syntyy myös ajouraverkosto ja korjuun jäljet näkyvät maaperässä. Jos uusi metsä halutaan nopeasti, avohakkuu, maanmuokkaus ja kylvö ovat oikea uudistamistapa, hän sanoo. Emme tee avohakkuita esimerkiksi matkailukeskusten läheisyydessä, sanoo Karvonen. Oikeaan reunaan puron varteen on jätetty koskematonta metsää. TAUSTA Koossa yli puolet allekirjoittajista • Kansalaisaloitteen saamiseksi eduskunnan käsittelyyn tarvitaan 50 000 allekirjoittajaa. –?Samalla joutuisimme miettimään myös kasvatushakkuiden sisältöä uudelleen, sanoo Kumpula. SUNNUNTAINA 24. Siitä on Valkosen mukaan tutkimustuloksia aina Sodankylän korkeudelta saakka. Hän on erikoistunut erirakenteisen metsänkasvatuksen tutkimiseen. Virkistyskäyttäjille se on maisemahaitta, metsästäjät painaisivat täällä kaasua, eivätkä marjastajat tai sienestäjätkään pysähtyisi. Kansalaisaloitteessa avohakkuukieltoa perustellaan sillä, että luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Päätehakkuussa myös puun korjuu on tehokasta. Ne olisivat sallittuja vain erityisistä syistä. Kyse on siis samasta asiasta, josta luontojärjestöt puhuvat jatkuvana kasvatuksena. Pienaukkoihin perustuva jatkuva kasvatus on kilpailukykyinen vaihtoehto myös kannattavuuden näkökulmasta. –?Jos katsotaan tätä yhtä metsäkuviota, totta kai lajisto muuttuu avohakkuun seurauksena. Uudistetun alueen metsä kasvaa aikanaan peitteelliseksi metsäksi, ja sinne palaa se lajisto, joka sellaista elinympäristöä tarvitsee, vastaa Karvonen. VOIKO TALOUDELLISESTI kannattavaa metsätaloutta tehdä ilman avohakkuita. Niitä tehdään noin 25 000 hehtaarin pintaalalla. Nyt Metsähallituksen kuuden miljoonan kuution hankinnasta runsas puolet tulee 25?000 hehtaarin pinta-alalta avohakkuista, siemenpuuhakkuista ja erikoishakkuista. –?Avohakkuun jälkeinen uudistaminen maanmuokkauksen ja viljelyn jälkeen antaa Etelä-Suomessa 4–5 prosentin ja Lapin olosuhteissa 1–2 prosentin koron sijoitetulle pääomalle. Metsähallituksen perustelu, että avohakkuu ja viljely tuottavat nopean ja varman uudistamistuloksen, on metsäntutkimuksenkin mukaan totta. –?Meillä ei ole mitään tavoitetta tehdä avohakkuita. Lauri Karvonen kävelee kuivahkoksi kankaaksi määritellyllä hakkuuaukealla. Ei ole aihkeja, järeää lehtipuuta tai ylipäätään luontaisia puustotihentymiä, Karvonen selittää. Sellaisia ei luontaisesti uudistamalla olisi saatu, koska tällä metsäkuviolla ei ollut sopivaa siemenpuustoa tarjolla. Viisi vuotta sitten avohakattu vajaan viiden hehtaarin metsäkuvio on suunnittelupäällikkö Lauri Karvosen mielestä uudistettu niin kuin pitääkin. –?Olemme arvioineet, että siirtymällä peitteelliseen metsätalouteen puunhankinta alenisi kolmanneksella, neljään miljoonaan kuutioon, sanoo Metsätalous Oy.n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Kansalaisaloitteessa esitetään, että Metsähallituksen tuloutustavoitetta alennettaisiin. Valkonen ehdottaa, että siirryttäisiin pienaukkohakkuisiin, mikä tarkoittaa enimmillään alle 0,3 hehtaarin, ison omakotitontin suuruisia aukkohakkuita. –?Työkalupakkiin pitää kuulua kaikenlaisia uudistamistapoja. Peitteellinen metsätalous tarkoittaa sitä, että avohakkuista ja siemenpuuhakkuista luovuttaisiin. Kuinka paljon, se näkyy pinta-aloista. Keskeinen kysymys on sen varmistaminen, että hakkuun jälkeen syntyy uusia puita. Pienaukoissa metsä uudistuu luontaisesti. Se on arvio, jos tavoiteltaisiin samoja puun korjuumääriä kuin nykyisin. PALATAAN VIELÄ katsomaan, miltä näyttää metsä viisi vuotta avohakkuun jälkeen. • Metsähallituksen tulkinnan mukaan kielto lopettaisi paitsi avohakkuut, myös siemenpuuhakkuut. METSÄHALLITUKSEN METSÄTALOUSTOIMINNAN taloudellisuutta avohakkuukielto muuttaisi merkittävästi. – Alue oli hakattu 1960-luvulla, eikä sopivia siemenpuita ollut. Se on hakattu viisi vuotta sitten, äestetty ja konekylvetty. • Lakipykälien muotoon kirjoitetun avohakkuukieltoaloitteen panivat vireille muut keskeiset luontojärjestöt paitsi WWF Suomi. Kauppi. ”Suuresta kasvusta syntyvät suuret hakkuumahdollisuudet, ja ikävänä sivuvaikutuksena hakkuiden aiheuttama maisemahaitta.” PEKKA E. KAUPPI professori. Metsähallitusta patistettiin huolehtimaan tuottotavoitteensa saavuttamisesta. Maallikko ei äestettyjä ja konekylvettyjä kohtia erota, mutta metsäammattilainen osaa sellaisiin hakeutua. Kumpula sanoo, että jos avohakkuista luovuttaisiin, metsänkäsittelyn pinta-ala kasvaisi nykyisestä 76 000 hehtaarista jopa 100?000 hehtaariin. –?Suuresta kasvusta syntyvät suuret hakkuumahdollisuudet, ja ikävänä sivuvaikutuksena on lisääntyneen hakkuutoiminnan aiheuttama maisemahaitta. Tietysti pitää aina katsoa, mikä eri maankäyttönäkökohtien kannalta soveltuu parhaiten. Pieniä männyn taimiahan sieltä löytyy. Mutta jos vaihtoehtona olisi pienaukkohakkuuseen perustuva uudistaminen, ohiajavien ei tarvitsisi painaa kaasua. Jos katsotaan isompaa aluetta, jossa on eri kasvuvaiheessa olevia metsiköitä ja kokonaan käsittelemättömiä luontokohteita, monimuotoisuus säilyy. Puusto harvenee, valoisuusolosuhteet muuttuvat, mikä muuttaa lajistoa. Se rasittaa meitä kaikkia, ja inhimillisestä perspektiivistä on hyvin vaikea lohduttautua sillä, että sadan vuoden päästä hakkuuaukon paikalla on vanha metsä, sanoo Helsingin yliopiston professori Pekka E. Kansalaisaloitteessa tähtäin on paitsi avohakkuiden kieltämisessä, jatkuvan kasvatuksen saamisessa vallitsevaksi metsien käsittelymenetelmäksi. Istutusmetsätalous tuottaa eniten kuutioita. Myrsky on kaatanut muut. Uudistamistapa on tässäkin sellainen, että Karvonen ei sitä jälkikäteenkään vaihtaisi. KESÄKUUTA 2018 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA ympäristöoppaan mukaisia säästöpuuryhmiä. Mutta se ei tarkoita, että se olisi aina taloudellisesti kannattavampaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen. Pystyssä on kelottuneita mäntyjä ja maassa lahoamisvaiheessa olevia runkoja. Kuka uskoo, että poliitikot olisivat valmiita alentamaan tuottotavoitetta, kun muistaa pari vuotta sitten Metsähallituslain yhteydessä käydyn keskustelun. Sen on yksi luontaisen metsänuudistamisen tavoista. • Vajaat kolme miljoonaa kuutiota kertyvät kasvatushakkuista, joita tehdään noin 50 000 hehtaarin pinta-alalla vuosittain. • Esityksen ydin on määritelty niin, että valtion mailla kiellettäisiin sellaiset uudistusja kasvatushakkuut, joista seuraa uudistamisvelvoite. Se toimii paitsi monimuotoisuuskohteena, myös pidättää maanmuokkauksesta liikkeelle lähteviä ravinteita. On selvää, ettei tämä näytä hyvältä kuin metsäammattilaisten silmissä oikein toteutettuna uudistamiskohteena. Vajaa puolet eli kolme miljoonaa kuutiota tulee 50?000 hehtaarin alueella tehdyistä kasvatushakkuista. Jos avohakkuita ei tehtäisi, se tarkoittaisi kasvatusmetsien hakkuiden lisääntymistä. Karvonen sanoo, että samalla lailla sekin muuttaa lajien elinympäristöjä ja virkistyskäyttäjien maisemaa. Tietyissä olosuhteissa se onnistuu vain avohakkuun kautta joko viljelemällä tai luontaisesti uudistamalla, sanoo Kumpula. Samanlaiseen tuloutuksen tasoon pääsemiseksi metsätalouden jäljet siis näkyisivät entistä laajemmilla pinta-aloilla. • Metsähallituksen vuosittaisesta noin kuuden miljoonan kuution puunkorjuusta runsas puolet kertyy avoja siemenpuuhakkuista sekä erityishakkuista. METSÄHALLITUS ON tulouttanut valtiolle vuosittain 92–116 miljoonaa euroa puhdasta riihikuivaa rahaa. Lapissa ne voisivat Valkosen mukaan olla hehtaarin tai parinkin kokoisia, kuitenkin selvästi Metsähallituksen nykyistä viiden hehtaarin keskikokoa pienempiä. –?Tasaikäiskasvatuksella päästään parempaan puutuotokseen. Ryhmissä kasvaa elävien mäntyjen lisäksi koivuja ja muutama vanha kuusi. Niistä kertyy runsas puolet Metsätalous Oy:n noin kuuden miljoonan kuution vuosittaisesta puunkorjuusta
KESÄKUUTA 2018 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA Jarmo Jerkku on ajanut autoa työkseen 34 vuoden ajan. Hänen mielestään suomalainen liikennekulttuuri on parantunut, mutta poikkeuksiakin tulee eteen.. SUNNUNTAINA 24
yhteispelillä se käy. . 1960-luvulla rallateltu liikennevalistuksen iskulause on alkanut vihdoin tuottaa tulosta. . SUNNUNTAINA 24. . Jatkuu seuraavalla aukeamalla ILARI TAPIO TEKSTI // VEERA KORHONEN KUVAT. . Suomalaiset autoilijat ovat oppineet joustamaan ja ennakoimaan. Törkeitä kaahauksia, uhkarohkeita ohituksia ja takapuskurissa roikkumista näkee entistä harvemmin. KESÄKUUTA 2018 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA Yhteispelillä se sujuu .
Heikki Ihalaisen oma yleiskäsitys on, että liikennekäyttäytyminen on entistä fiksumpaa. –?Kuolleiden määrä on jäämässä 200:n nurkille, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksen liikenteen vastuualueelta. –?Meno on välillä kuin villissä lännessä, Jerkku tuumaa. Kertovatko ne suomalaisen liikennekulttuurin kohenemisesta. Kaaharit alkavat olla poikkeustapauksia. Ennalta ehkäisevien valvontakameroiden lisäksi melkein jokaisessa poliisiautossa on tutka. Raumalla tulee käydyksi usein. Asenteet ovat tasaantuneet. –?Viime vuoden positiivisia lukuja selitettiin kesän kylmällä säällä, mutta sama myönteinen meininki jatkui nyt toukokuussa, joka oli ennätyslämmin, Heikki Ihalainen toteaa. –?Liikenteessä loukkaantuneiden määrä oli puolestaan viime vuonna noin 5?500. Läheltä piti -tilanteita näkee usein. Ihalaisen mukaan nuorten alkoholinkäytön vähentyminen, ajokoulutuksen kehittyminen ja mopokorttien käyttöönotto ovat kuitenkin vähentäneet kolarimääriä. –?Tämä kasitiekin vetää nyt Turun päässä hyvin, ja koko 140 kilometrin osuus on valaistu sieltä Poriin asti. Kaikkiaan hänellä on takanaan 34 vuoden ura ammattiautoilijana. Porilaisen Kuljetusliike Kalevi Huhtala oy:n palveluksessa pian 16 vuotta olleelle Jarmo Jerkulle reissu on niin sanotusti perussettiä. Takavuosina taustapeiliin ilmestyneitä ja saman tien ohi suhahtaneita kaksipyöräisiä kiihdyttimiä ei juuri tien päällä enää tapaa. YHDISTELMÄ ON 25,25 metrin pituinen. Viime vuosina luku on ollut 50:n luokkaa ja viime vuonna vain 36. Samansuuntaisia ovat tieliikenteen alkoholionnettomuuksia kuvaavat käyrät. Loukkaantuneiden määrä on laskenut 40 prosentilla. Yhdistelmäajoneuvoa kuljettava Jarmo Jerkku tietää, että aikaisemmin aamulla tilanne on ollut tyystin toinen. Se toistuu joka arkiaamu kello 6-8 ja uudestaan iltapäivällä kello 15-17. He telovat itseään liikenteessä etenkin kesäaikaan. Vaikka tiestöä usein moititaan, se on Jerkun mielestä aikaisempaa paremmassa kunnossa?–?varsinkin Itä-Suomessa. Jos tieliikennekuolemien määriä katsotaan, suunta on ollut myönteinen. Motoristien liikennekäyttäytymisessä on tapahtunut suorastaan ihmeparantuminen. Menneillä vuosikymmenillä rattijuopumukseen liittyvissä onnettomuuksissa menehtyi vuosittain jopa sata ihmistä. Vaikutusta on varmaan ollut myös luokituksella, sillä, ettei kortin saanut nuori heti pääse korkeatehoisen pyörän puikkoihin. Kiinnijäämisen riski on suuri. Siihen ja ajoneuvon kiihtyvyyteen ei vain saisi luottaa liikaa. –?Syynä saattaa olla motoristiporukan ikääntyminen ja samalla rauhoittuminen. –?Esimerkiksi moottoriteillä ei enää juurikaan ajeta järjettömiä ylinopeuksia tai toisen takapuskurissa kiinni. Viime vuosi oli tilastohistorian paras, ja kuluvasta vuodesta saattaa tulla vielä parempi. Ruuhkapiikki on tasaantunut runsas tunti sitten. Liikennettä saisi olla enemmän. Melkein kaikki käyttävät nykyään turvavöitä, ja autot ovat tekniikaltaan entistä turvallisempia. Se painaa vajaat 64 tonnia, sillä kyydissä on Rauman satamaan menossa olevaa puutavaraa. –?Jotkut ohitukset hirvittävät. –?On tänä aikana moni asia parantunutkin, kuljettaja sanoo ja tervehtii taas yhtä vastaan tulevaa kollegaa. Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen tuumaa, että käsitys pitää yhä paikkansa ainakin osittain. Jatkuu edelliseltä aukeamalta. –?Kaiken kaikkiaan törkeät ylinopeudet ovat vähentyneet. KESÄKUUTA 2018 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA T ie on aamupäivällä liian hiljainen. NYT PITÄÄ mennä poliisin puheille ja tutkia tilastoja. Moottoripyöräilijöiden tieliikennekuolemien määrä on enemmän kuin puolittunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Luku on pienentynyt sadoilla henkilöillä lähes vuosittain. –?Nuorten liikennekäyttäytyminen on parantunut, mutta varsinkin nuorilla miehillä tietty riskinotto on osa aikuistumisprosessia. Tarkoituksena on kuvata suomalaista liikennekulttuuria valtatie 8:lla, mutta nyt ruuhkaisena pidetty Porin ja Rauman välinen osuus muistuttaa kainuulaista korpitaivalta. Silloin monella on olevinaan kiire. –?Sillä on varmasti ollut vaikutusta, että tieliikenteen nopeudet ja niiden valvonta ovat olleet niin paljon esillä julkisuudessa. SUNNUNTAINA 24. Lähialueen lisäksi Jerkku on kuskannut kuormia ympäri maata ja ajanut talvisin omalla henkilöautolla lomille Lappiin. VASTA AJOKORTIN saaneet nuoret ovat tavanneet olla liikenteen riskiryhmä
Suurin osa autoilijoista on tottunut joustamaan, odottamaan ja varaamaan matkoihin tarpeeksi aikaa. –?Nykyään suurin osa liikenteestä sujuu mallikkaasti. Vakaviin onnettomuuksiin Jarmo Jerkku ei ole 34-vuotisella urallaan joutunut. Kerran perävaunu kuitenkin kaatui Merikarvialla. Mainitsemisen arvoiset voi laskea yhdellä sormella. Siksi valpas mieli on verraton turva. Sekaliikenne kasvaa, mutta kaikille välineille ei voida rakentaa omia väyliä. Kuljettaja Jarmo Jerkku on välttynyt vakavilta onnettomuuksilta pitkän uransa aikana. Valistaja oli Tapaturmantorjunta-yhdistyksen liikennejaos eli Talja. Jerkku ihmettelee, miksi jotkut autoilijat jättävät tyhjät ohitussuorat käyttämättä. Yksi liikennevirtoja tasaava tekijä saattaa olla vakionopeudensäädin. Menevätkö hermot. ”Ennakoi tuleva tilanne”, neuvoivat Kai Lind ja Ragni Malmstén vuonna 1969. Kun siellä laittaa vilkun päälle kaistan vaihtamisen merkiksi, tilaa tulee. Kuva yllä. FL–LM Kuva oikealla. –?Ajatelkaa, mitä se onkaan tällaisen yhdistelmän kanssa, kuljettaja Jarmo Jerkku sanoo. Eivät ehkä yhtä herkästi kuin ennen. Edes entiselle iskelmälaulajalle ei tule mieleen vakioida vauhtiaan tolkuttomiin lukemiin. Katkeamattomista jonoista on vaikeaa löytää rakoa, johon puikahtaa. Kuva oikealla. Se on ruuhka-aikana hankala risteys niille autoilijoille, jotka yrittävät kääntyä ydinvoimalan suunnasta vasemmalle eli Poriin päin. –?Silti parannettavaa on aina. Siksi tarvittiin koko kansan iskulauseiksi tiivistynyttä liikennevalistusta. Paluumatkalla Rauman satamasta valtatien liikenne ruuhkautuu Luvian paikkeilla. –?Se on sikäli yllättävää, että saman palautteen kuljettaja saisi oman autonsa nopeusmittarista, Kaistinen hymähtää. –?Myös ohituskaistan päättyessä joillakin on taipumuksena tunkea kovalla nopeudella ohi vielä viime tingassa. Edessä näkyy seisovia jonoja, punaisia autoja ja sinisenä vilkkuvia valoja. Tieliikenteessä kuolleiden määrässä ollaan nyt 1940-luvun tasolla, vaikka autokanta on siitä ajasta monikymmenkertaistunut, summaa suunnittelija Jyrki Kaistinen Liikenneturvan liikennekasvatusyksiköstä. Soile Toivonen Tieliikenteen onnettomuuksissa loukkaantuneet Lähde: Tilastokeskus Henkilöä Kaikki loukkaantuneet Vakavasti loukkaantuneet ”Tieliikenteessä kuolleiden määrässä ollaan nyt 1940-luvun tasolla, vaikka autokanta on siitä ajasta monikymmenkertaistunut.” JYRKI KAISTINEN Suunnittelija, Liikenneturva Soile Toivonen Tieliikenteen onnettomuuksissa kuolleet Lähde: Liikennefakta.fi Henkilöä. Hänen mukaansa autoilijoiden nopeuksista lähinnä taajamissa muistuttavat hymynaamat ovat toimineet välittömän palautteen välineinä hämmästyttävän hyvin. –?Tulevaisuus tarkoittaa erivauhtisten kulkuvälinemuotojen lisääntymistä. Esimerkiksi omalle kaistalle paluu tehdään ohituksen jälkeen joskus turhan äkkinäisesti niin, että turvamarginaali jää kovin pieneksi, Jyrki Kaistinen huomauttaa. Nyt sen työtä jatkaa Liikenneturva. Hyvin mielenkiintoisena ja haastavana suunnittelija pitää tulevaisuuden liikennevisiota. KESÄKUUTA 2018 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA VÄHEMMÄN KULTAISELLA 1960-luvulla onnettomuustilastot olivat paljon rumempia. AUTOILIJAT OVAT vihdoin alkaneet sisäistää liikennevalistuksen 1960-luvun oppeja ja muiden maiden käytäntöjä. ”Yhteispelillä se sujuu, yhteispelillä se käy”, rallatteli Kipparikvartetti vuonna 1965. Kuljettaja sanoo syyksi oman ajovirheensä, liian äkkinäisen korjausliikkeen. 1960-luvulla kansalaiset olivat vasta siirtymässä oman auton rattiin hevospelien ja polkupyörien satuloista sekä junien ja bussien penkeiltä. –?Tämä iso kuva jää vähän pimentoon, koska onnettomuudet hallitsevat otsikoita. Suuret liikennemäärät pakottavat joustavuuteen. SUNNUNTAINA 24. Monella suomalaisella on nykyään autoilukokemusta ulkomailta. Sen sijaan he saattavat kiihdyttää rinnalle vasta sitten, kun edessä on mutka, mäki tai vastaan tuleva auto. Se tarkoittaa muun muassa tilannetta, jossa kaksi kaistaa kaventuu yhdeksi, ja sille ajetaan molemmilta kaistoilta joustavasti vuorotellen. –?Helsingissä liikenne sujuu. Ylipäätään muut tienkäyttäjät suhtautuvat kasvavaan raskaaseen liikenteeseen myönteisesti, mutta poikkeukset vahvistavat säännön. Aina on syytä muistaa, että liikenteessä on monta vaaraa edessä. Pientareella on pahoin palanut henkilöauto. Ohjaamossa on ohjaamon rekvisiittaa. Määrä on viisi kertaa suurempi kuin vuonna 2017. Tulee lisää sähköpolkupyöriä ja uusia automaattiohjautuvia autoja. Esimerkiksi niin sanottua vetoketjuperiaatetta sovelletaan kohtalaisen hyvin. Vaikka autokanta oli pieni, esimerkiksi vuonna 1966 tieliikenteessä kuoli yli tuhat ihmistä. KULJETUSLIIKE Kalevi Huhtalan yli 25-metrinen yhdistelmäajoneuvo ohittaa valtatie 8:lla Olkiluodon liittymän
0,9 l (15,44/l) 13,90 Tikkurila Supi saunapesu Desifioiva, valkaiseva ja kalkkisaostumia liuottava puhdistusaine. 03 84 330 MA–LA 8–21, SU 10–21 Palvelutori avoinna tänään sunnuntaina klo 10-17 LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS FACEBOOKISTA! facebook.com/hameenmaanprismat. 359,– Narvi Kantikas Kota-pata 50 l Korkeus 740 mm, leveys 490 mm, syvyys 520 mm, paino 66kg. 219,– Harvia 20 Pro Puukiuas Teho 18kW. SUNNUNTAINA 24. Saunan koko 6-13 m³ Kivimäärä 30 kg. Takuu 2 vuotta. 7,95 Harvia Kiuaskivi 10-15 cm 20 kg. KESÄKUUTA 2018 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA AVOINNA: MA–PE 8–21 LA 8–18 SU 12–18 PRISMA FORSSA TAPULIKUJA 6, P. 399,– Harvia Kiuaskivi 5-10 cm 20 kg. (03) 84 330 MA-PE KLO 8-21, LA-SU KLO 10-21 PALVELEMME TÄLLÄ VIIKOLLA: Prismasta kaikki kesäsaunaan! Harvia M1 Puukiuas Teho 13kW. 0,5 l (11,90/l) 5,95 Tikkurila Supi laudesuoja Kosteudelta ja likaantumiselta suojaava öljy. 7,95 Tikkurila Supi saunasuoja Väritön kosteiden tilojen pintakäsittelyaine. Kivimäärä 40 kg. Takuu 2 vuotta. 229,– PRISMA FORSSA Tapulikuja 6, p. Pienitehoisiin ja seinämallisiin kiukaisiin. 250 ml (39,80/l) 9,95 Tikkurila Supi saunavaha Luonnonvahaa sisältävä suoja-aine sisäkäyttöön. Suurempiin puuja sähkölämmitteisiin kiukaisiin. 0,225 l (33,33/l) 7,50 Harvia Vedenlämmitin 22 l Mitat 355 x 450 x 190 mm Ruostumatonta terästä. Saunan koko 8-20 m³