Sivut 41–48 Auttaminen: Vapaaehtoistyö digitalisoituu, mutta ihmiset ovat yhtä innokkaita auttamaan kuin ennenkin. Sivut 18–21 KIMMO BRANDT /COMPIC. Päätoimittaja Tuulia Viitanen 25.12.2021 LAUANTAI Puisto: Viipurin legendaarisen Monrepos-puiston restaurointihanke on saanut kovaakin kritiikkiä. Sivut 2–6 Luonnossa tulee hyvä mieli Luonto: Mikko ”Peltsi” Peltola on luontotoimittajana unelmatyössään, vaikka ohjelmien tekeminen alkoi vahingossa
Ajattelin, että nyt minulla olisi mahdollisuus käyttää tätä taitoa hyvän tekemiseen, Hiltunen kertoo. LAUANTAI 2 25.12.2021 ????. Petra Mustonen Kun Alina Hiltunen, 34, muutti syksyllä 2019 töiden perässä Joensuuhun asuttuaan sitä ennen kymmenen vuotta Lontoossa, elämä muuttui vähemmän hektiseksi. Mutta millaista. PETRA MUSTONEN. – Sitten näin ilmoituksen, että Pohjois-Karjalan kriisikeskus etsii vapaaehtoisia kriisipuhelinpäivystäjiä. Kriisipuhelin on Mieli ry:n valtakunnallinen, ympäri vuorokauden päivystävä puhelinpalvelu, joka tarjoaa Vapaaehtoistyö muuttuu, mutta intoa riittää yhä Eniten vapaaehtoistyötä tekevät alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ja keskituloiset, kertoo tuore selvitys. Joensuulainen Alina Hiltunen tekee vapaaehtoistyötä kriisipuhelinpäivystäjänä. Minulle on aina sanottu, että olen hyvä kuuntelija. Viimeinkin hänellä oli aikaa toteuttaa jo pidempään mielessä ollut asia: voisi alkaa tehdä vapaaehtoistyötä. Siitä hänellä ei ensin ollut mitään ajatusta
– Aika nopeasti jännitys hälveni. Ensimmäinen puhelu jännitti valtavasti. LAUANTAI 3 25.12.2021 keskusteluapua elämän kriisitilanteisiin. Onneksi ennen ensimmäistä puhelua oli mahdollisuus seurata kokeneempien päivystäjien työskentelyä. Kriisi voi tarkoittaa mitä tahansa tilannetta, joka aiheuttaa pahaa oloa, ja jota soittajalla on tarve ?????. Toisaalta ajattelin vain, että koulutuksen nyt ainakin voin käydä. – Hiukan jännitti tehtävään hakeutuminen, koska eihän minulla ollut minkäänlaista alan koulutusta tai kokemusta mistään vastaavasta. Koskaan ei voi etukäteen tietää, millainen soittajan tilanne olisi. Vastaajat ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita sekä koulutettuja vapaaehtoisia. Me vapaaehtoiset käymme päivystämässä suunnilleen kerran kuukaudessa, silloin tehtävä ei käy liian rankaksi. Hiltunen kertoo, että puhelinpäivystäjän tärkein tehtävä on aktiivinen kuunteleminen, oli puhelu millainen tahansa. Suomenkielisen kriisipuhelimen numero on 09?2525?0111 ja siihen voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jo ensimmäisen puhelun jälkeen tuli sellainen olo, että kyllä tämä lähtee luistamaan. Koulutus alkoi viikonlopun mittaisella teoriaosuudella, minkä jälkeen käynnistyi käytännön harjoittelu kriisipuhelimessa. Jos sen aikana tai jälkeen huomaisin, ettei päivystäminen olekaan minun juttuni, tehtävässä ei ole pakko jatkaa, Hiltunen sanoo
Mietityttämään jääneet asiat pääsee purkamaan heti, jolloin ne eivät seuraa kotiin. – Se on todella tärkeää. Kaikkein antoisinta vapaaehtoistyössä on Hiltusen mielestä se, että saa kokea pystyvänsä auttamaan toista ihmistä. Vaikeimpienkin puheluiden päätteeksi Hiltusesta tuntuu kuitenkin siltä, että hän on pystynyt auttamaan. Hiltusen mukaan paljon tulee myös soittoja ihmisiltä, jotka joutuvat odottamaan pitkään esimerkiksi terapian alkamista, ja kaipaavat keskusteluapua jo ennen hoitosuhteen alkamista. Nyt olisikin hyvä miettiä järjestöissä, kuinka lyhytkestoisesti mukana ????. – Yksinkertaisesti siitä, että saa puhua jonkun sellaisen henkilön kanssa, joka kuuntelee ja suhtautuu empaattisesti, voi olla suuri apu vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle, Hiltunen sanoo. Puhelut voivat olla soittajille todella tärkeitä. Puheluiden kestokin voi vaihdella muutamasta minuutista tuntiin. Suomalaiset ovat ahkeria tekemään vapaaehtoistyötä, mutta mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti. – Yksi iso muutos on se, että ennen vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet toimivat pitkiä aikoja samoissa yhdistyksissä. – Toisaalta tutkimusten mukaan ne, jotka ovat pidempään mukana toiminnassa, myös saavat siitä enemmän. – Vaikeimpia puheluita ovat sellaiset, joissa soittajalla on itsetuhoisia ajatuksia tai sellainen elämäntilanne, ettei mikään tunnu olevan enää hyvin tai elämä ei tunnu elämisen arvoiselta. ” Digitaalisesti tehtävä vapaaehtoistyö on lisääntynyt erityisen nopeasti korona-aikana. Silti työpanos voi olla hyvin merkityksellinen. Jotta päivystäminen ei kävisi liian voimavaroja kuluttavaksi eivätkä puhelut jäisi pyörimään mielessä, käydään jokaisen päivystysvuoron jälkeen kriisikeskuksen työntekijän kanssa puhelut läpi. Esimerkiksi yhdistyksille tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että jäsenyyskäsitykset tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti muuttumaan. Usein soittaja on juuri kokenut jonkin mieltä järkyttäneen tapahtuman. Silloin voi tulla itselle sellainen olo, että kuinka oikein osaisin olla avuksi, Hiltunen kertoo. Vapaaehtoistyön asiantuntija Marion Fields. LAUANTAI 4 25.12.2021 päästä purkamaan. Jo pidemmän aikaa kehitys on kuitenkin mennyt siihen suuntaan, että halutaan tehdä hyvää lyhytkestoisemmin ja ehkä projektityyppisesti eri organisaatioissa, Fields sanoo. Yhdistykselle lyhytkestoista vapaaehtoistyötä tekevä ei välttämättä liitykään sen jäseneksi. Lisäksi vapaaehtoistyön kentällä tapahtuu juuri nyt murroksia, joista järjestöt, kunnat ja seurakunnat sekä muut vapaaehtoistyötä hyödyntävät tarvitsisivat lisää tietoa, kertoo opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields. Lisäksi vapaaehtoisten täytyy osallistua neljä kertaa vuodessa työnohjaukseen, jossa viimeistään saa apua asioiden käsittelyyn, Hiltunen kertoo
On kiinnostavaa nähdä, millaisena kehitys jatkuu sitten, kun korona-aika joskus jää taakse, Fields sanoo. PETRA MUSTONEN ” Jo ensimmäisen puhelun jälkeen tuli sellainen olo, että kyllä tämä lähtee luistamaan. Tulotasoittain tarkasteltuna sitä tekevät eniten keskituloiset. Vapaaehtoistyöntekijä Alina Hiltunen ?????. – Lisäksi digitaalisesti tehtävä vapaaehtoistyö on lisääntynyt erityisen nopeasti korona-aikana. Ensinnäkin aktiivisesti vapaaehtoistyötä tekevissä oli huomattava osuus sellaisia vastaajia, jotka aikoivat tulevaisuudessa joko vähentää tai lisätä vapaaehtoistyön tekemistä riippuen Alina Hiltunen oli halunnut tehdä vapaa ehtoistyötä jo pidempään, mutta Lontoossa elämä oli siihen liian hetkistä. Siihen verrattuna vapaaehtoistyön tekemisen määrä ei näytä juurikaan muuttuneen. Nuorten innostus tehdä vapaaehtoistyötä on huomattavassa kasvussa, mikä lupaa hyvää vapaaehtoistyön tulevaisuudelle. Aktiivisimmin vapaaehtoistoimintaan osallistuvat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. – Kun analysoin kyselyn vastauksia sen perusteella, kuka vapaaehtoistyötä tekee tällä hetkellä ja kuinka he aikovat tehdä sitä tulevaisuudessa, nousi esille kaksi erityisen kiinnostavaa ryhmää, jotka kentällä olisi nyt erityisen tärkeää huomioida, Fields kertoo. – Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2018. Heistä 47 prosenttia kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi ikäihmisten tekemä ja ikäihmisten parissa tehtävä vapaaehtoistyö on vähentynyt koronarajoitusten vuoksi. Vapaaehtoistyön nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä on tänä vuonna selvitetty Siviksen, Kansalaisareenan ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, johon vastasi 1?094 suomalaista. Sen sijaan vapaaehtoistyön luonne on jonkin verran muuttunut, mitä osaltaan selittää korona-ajan vaikutus, Fields kertoo. LAUANTAI 5 25.12.2021 oleville vapaaehtoisille pystyttäisiin tarjoamaan heidän ansaitsemansa kokemus osallisuudesta ja oppimisesta, Fields pohtii. Toisaalta kriisiaika on myös aktivoinut ihmisten auttamishalua ja vapaaehtoistyö on saanut uusia muotoja, kuten kauppa-apuna toimimisen
– Toinen kiinnostava ja iso ryhmä ovat henkilöt, jotka haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä mutta ovat epävarmoja siitä, riittävätkö heidän kykynsä ja taitonsa siihen. Fieldsin mukaan vaikuttaa siltä, että erityisesti vastuullisissa ja paljon byrokratiaa sisältävissä tehtävissä olevat vapaaehtoiset ovat nyt väsyneitä. He olisivat kuitenkin kiinnostuneita jopa lisäämään vapaaehtoistyötä, jos se olisi paremmin organisoitua. Nyt kannattaisikin vapaaehtoistyötä tarjoavien tahojen miettiä, kuinka tällaisia henkilöitä saataisiin rohkaistua ja kannustettua lähtemään mukaan, Fields sanoo. LAUANTAI 6 25.12.2021 siitä, kuinka tehtäviä tulevaisuudessa organisoidaan. ?????
Kalastuksella poistetaan vesistöjen ravinnekuormaa ja vähennetään vesistöjen rehevöitymistä. Siihen on painavat perusteet. Kala on terveellistä ja kalan syönnillä on myönteisiä ympäristövaikutuksia. Suomen vesistöistä voisi Luken laskelmien mukaan nostaa kestävästi kymmeniä miljoonia kiloja eväkkäitä vuodessa. Siihen on painavat perusteet. Kotimaisen kalan syöminen tukee myös suomalaista työtä. Pienen parvikalan, kuten muikun, kalastuksen hiilijalanjälki on pieni verrattuna vaikka sianlihaan ja kasvatettuun kalaan, Rahikainen sanoo. Janne Urpunen Suomalaisen luonnonkalan syömisessä on järkeä. LAUANTAI 7 25.12.2021 ??????. KAI SKYTTÄ Särjessä on järkeä Suomalainen luonnonkala on tulevaisuuden ruokaa. Luonnonvarakeskus Luken yliaktuaari Mika Rahikainen luottaa siihen, että suomalaista luonnonkalaa syödään tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään. Silti 72 prosenttia Suomessa myytävästä kalasta on tuontitavaraa.. – Ilmastollisesti luonnonkala on paras eläinproteiini
Joillain alueilla kalastajaSuomen kaupallinen kalansaalis kalalajeittain sisävesialueella 2020 GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS Luvut 1000 kg Muikku 2 094 Kuha 912 Lahna 382 Ahven 287 Hauki 238 Siika 160 Made 57 Lohi ja taimen 23 Särki, kuore ja muut kalalajit 1 159 Kuha ja made. LAUANTAI 8 25.12.2021 Tuhansien järvien maan syödyin kala on norjalainen lohi. PAULA POHJAMO Lahna. – Norjalainen lohi oli hyvin edullista, kun sitä lanseerattiin meidän markkinoille. Se oli tasalaatuista ja siitä oli helppo laittaa ruokaa. JUHA PEURALA ???????. Se on ollut hankala kilpailija kotimaiselle luonnonkalalle. Yliaktuaari Rahikaisen mukaan kalatalousalan pullonkauloja ovat Suomessa pyyntilupien saatavuus ja kaupallisten kalastajien määrä. – Kaikille alueille, missä olisi kestävästi kalastettavia kantoja, osakaskunnat eivät myy lupia kaupallisille kalastajille
– Pitää olla riittävästi kuljetettavaa per hakureissu. LAUANTAI 9 25.12.2021 määrä oli vähenemässä, ainakin Kainuussa ja Lapin tekojärvien suunnalla, mutta alalle on saatu aivan viime vuosina uusia kalastajia. Ketjuun tarvitaan usein useampia kalastajia, että kuljettamisesta tulee kannattavaa. Muikkusaalis sisävesialueella 2000-luvulla GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS 1000 kg 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Saaliita ei ole tilastoitu joka vuonna Hauki. Yksi kalastaja ei pysty kalastamaan riittävästi pottiin. Rahikainen huomauttaa, että järvien pirstomassa pitkien kuljetusmatkojen Suomessa kalastajia on oltava alueilla niin paljon, että kalojen kuljettaminen apajilta tukkuun, vähittäiskauppaan ja kuluttajille on taloudellisesti kannattavaa. ISMO PEKKARINEN / AOP ???????. AAKE ROININEN Taimen
En tiedä, kuinka paljon mekanismia on käytetty, Rahikainen sanoo. Hankekausi jatkuu ensi kesäkuun loppuun, mutta uusi kausi on jo vireillä. LAUANTAI 10 25.12.2021 ” Meidän pienellä paikkakunnallakin saa ihan mukavat myynnit. Karoliina Kääpä karauttaa yrityksen kala-autolla Lahden kuukausimarkkinoille joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. MIRJA HUSSAIN ???????. Siitä on suoritettava maksu kalastusoikeuden haltijalle. Kisälli voi halutessaan suorittaa ammatissa oppimisen ohessa osan ammattikalastajatutkinnosta, Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki sanoo. – Jos kaupallisen intressin ja vesialueen omistajan lupakäytännön välillä todetaan ristiriita, ELY-keskus voi kalastuslaissa olevien ehtojen täyttyessä myöntää määräaikaisen luvan kaupalliseen kalastukseen. – Hanke on pyörinyt meillä pari vuotta. Ikääntyvät kalastajat haluavat työlleen jatkajan. Kääpän suku on myynyt Lahden torilla kalaa 60 vuotta. – Meidän kahdeksan mestaria jakavat osaamistaan avoimin mielin. Koulutuksessa kisälli on vuoden aikana kuusi kuukautta kokeneen ammattikalastajan matkassa eri vuodenaikoina. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa tehdään yhteistyötä. Keskisessä Suomessa uusia kalastajia koulutetaan Mestari–kisälli-hankkeella. Kalastaja Karoliina Kääpä Kalastajien pääsy vesille on pyritty turvaamaan kalastuslaissa
Sisä-Suomen kalatalousryhmän alueella kalastaa Niemimäen mukaan noin 30 ammattilaista. Kesäisin troolit ovat vedossa kuudesti viikossa ja tuoretta kalaa on myynnissä joka päivä. Kainuu 61 Pohjanmaa 20 Keski-Suomi 25 Pohjois-Savo 28 Pohjois-Karjala 31 Etelä-Savo 42 Kaakkois-Suomi 9 Pirkanmaa ja Häme 26 Uusimaa ja Varsinais-Suomi 23 ???????. – Meidän pienellä paikkakunnallakin saa ihan mukavat myynnit. Sisävesien kaupalliset kalastajat alueittain 2020 GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS Lappi 55 Luvuissa ovat mukana kalastajat, joiden itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 euroa. – Jos hankkeen myötä saadaan viisikin uutta kalastajaa, pidän sitä todella hyvänä tuloksena. LAUANTAI 11 25.12.2021 – Meillä aloitti kaksi uutta kisälliä lokakuussa. Karoliina Kääpä karauttaa yrityksen kala-autolla Lahden kuukausimarkkinoille joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Muillakin valmistuneilla on haluja kalastajiksi. Heistä neljä on jatkanut suoraan kalastajana tai töissä kalastajalla, jolla on ollut opissa. Suoramyynti on kasvanut vuosi vuodelta. Lahden torilla Kääpän suku on myynyt kalaa 60 vuotta. Sisä-Suomen kalatalousryhmän alueella Päijänteellä isänsä ja veljensä kanssa ammatikseen kalastava Karoliina Kääpä sanoo, että ainakin yhtiön kotipaikalla Kuhmoisissa asiakkaat ovat löytäneet lähikalan. Hankkeesta on valmistunut seitsemän
– Särkikala on maukasta ja laadukasta, mutta osalla kuluttajista on toisenlainen mielikuva. LAUANTAI 12 25.12.2021 – Savumuikku on Lahdessa suosittua. Muuten myyntikala on tuoretta. – Kesällä kuhaa ja haukea tulee troolin sivusaaliina. Luken yliaktuaari Mika Rahikainen ???????. Hän lopetti liiketoiminnan viime keväänä kannattamattomana. Ei päästy enää kalaan. – Iso muikku oli tiukemmassa tänä vuonna. Kotimainen särkikala on tulevaisuuden ruokaa, mutta lahnajauhelihan kehittänyt lahtelainen Paavo Vallas sanoo, että tulevaisuutta joudutaan vielä odottamaan. Joulukuun markkinoilla Kääpällä oli myydä vain muikun mätiä, kun pakkanen päätti avovesikalastuskauden Päijänteellä marraskuun lopulla. Kannattaa ajaa tunnin matka Kuhmoisista. Kuhaa, haukea ja madetta Kääpä pyytää talviverkoilla. KAI SKYTTÄ ” Koronan aikana on tullut esiin, että on hyvä olla tällaisia reservejä ruokahuollossa. Vallas pyöritti Särkifood-yritystään viitisen vuotta. Kuhaa tulee varsinkin heinäkuussa, jolloin ne ovat keskellä selkää muikkuparvien perässä, Karoliina Kääpä sanoo. Kotimaisen kalan jalostaminen on vielä pitkälti käsityötä ja käsityö Muikkusaalis. Kalastuskauden pituus vaihtelee, samoin muikkujen määrä. Satama jäätyi, Kääpä joutui huikkaamaan tuoreen kalan kyselijöille. Se johtuu varmaan siitä, että muikun poikasia oli niin runsaasti. Talvella muikkua kalastetaan jään alta nuotalla. Kelirikko. Mätivuodestakin voi odottaa selvästi parempaa, Kääpä sanoo. Lahti on ollut meille hyvä myyntipaikka. – Jos nuottaamaan ei päästä, savustetaan pakastettua muikkua. Sillä on vakioasiakaskunta. PÄIVI KETOLAINEN Ahven. Iso muikku ei viihdy samalla alueella, mutta se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna muikkua on hyvin. Suomalainen kala on usein kalliimpaa kuin tuontikala. – Ei ole kalaa
Lisäksi kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla. Ohjelmalla pyritään lisäämään erityisesti kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tulevaisuudessa työvoimakustannuksen merkitys jalostuksessa vähenee, kun automaatiokehitys edistyy. Luken yliaktuaari Mika Rahikainen ottaa esille vielä yhden argumentin suomalaisen luonninkalan puolesta. Jos ohjelman tavoitteet saavutetaan, alan päätoimisten työpaikkojen määrän arvioidaan nousevan viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen. Olin liian aikaisin liikkeellä. Kansanterveydellisiä hyötyjä lasketaan saatavan 1–2 miljardin euron edestä. ???????. – Koronan aikana on tullut esiin, että on hyvä olla tällaisia reservejä ruokahuollossa. Kun ympäristöä kuormittavalle ruuantuotannolle pannaan hintalappu, kotimaisen kalan kilpailuasema paranee merkittävästi, Vallas sanoo. Järvija rannikkokalaa voidaan tuottaa kohtuullisen tehokkaasti suuria määriä silloinkin, jos ruuan tuonti ulkomailta syystä tai toisesta takkuaa. Yhtenä tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä, kun nyt syödään 1,7 annosta. – Ympäristön tuhoamisen hinta nousee. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Vallas uskoo, että väkevin muutosvoima on silti ympäristön tila. Se on huoltovarmuus. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä, ohjelmassa todetaan. Kalatalouden yritysten kokonaisarvon odotetaan nousevan 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö. Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Kotimaisen kalan edistämisohjelma Valtio haluaa lisätä kotimaisen kalan kulutusta Valtioneuvosto hyväksyi kesällä kotimaisen kalan edistämisohjelman. Toisaalta niitä yrittäjiä, jotka kalastamalla korjaavat typpija fosforikierron ongelmia ja ennallistavat vesistöjä, voidaan tukea enemmän. Myös ennakkoluulot särkikaloja kohtaan hälvenevät, kun useammat särkikaloja maistavat. LAUANTAI 13 25.12.2021 maksaa
Arkea jaetaan pikaviestintäpalveluihin perustetuissa ryhmissä. Mummojen ja muksujen kuulumiset kulkevat pikaviesteinä Uusi digiteknologia voi auttaa ylläpitämään perhe suhteita kolmen sukupolven välillä. AGATA ANTTONEN. LAUANTAI 14 25.12.2021 ???. Uuna Tourunen (vas.), Eeva Tourunen, Oosa Tourunen ja Aino Kelo vaihtavat säännöllisesti kuulumisia perheen ja lähisuvun yhteisessä pikaviestintäryhmässä
–?Yli 80-vuotiaita oli mukana vain muutamia. –?Esimerkiksi Sloveniassa perheenjäsenet asuvat fyysisesti hyvin lähekkäin, joten asioita hoidetaan kasvokkain. Lapset muuttavat aikaisin kotoa ja saattavat tavata vanhempiaan harvakseltaan. –?Elämme aikaa, jossa ensimmäistä kertaa kolme peräkkäistä sukupolvea käyttää digitaalista mediaa, viestintävälineitä ja -sovelluksia. –?Se oli silloin 5–6 vuotta sitten tyypillistä erityisesti suomalaisperheille. Syynä on se, että Suomessa perhesuhteet ovat maantieteellisesti hajanaisia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että perheiden suosituimpia uusia yhteydenpitomuotoja olivat johonkin pikaviestintäpalveluun, kuten WhatsAppiin, perustetut perheryhmät. –?Kolmen sukupolven ryhmät oli” Pienillä viesteillä on mittaansa suurempi merkitys. Nykyteknologia voi kuitenkin toisaalta myös mahdollistaa tai tiivistää yhteydenpitoa lasten, vanhempien ja jopa isovanhempien välillä. He olivat vielä tuolloin sukupolvea, joka ei ollut ottanut teknologiaa niin laajasti käyttöön. Eija Marja-aho Älypuhelimen käytöstä ja ruutuajasta puhutaan perheissä ja parisuhteissa hyvin usein kielteiseen sävyyn niiden ongelmia korostaen. –?Mukana oli kolme, neljä sukupolvea perheestä riippuen. Suomessa tyypillisimpiä pikaviestintäpalveluun perustettuja perheryhmiä ovat olleet kahden peräkkäisen sukupolven, kuten vanhempien ja lasten tai sisarusten väliset ryhmät. –?Myös tilastojen mukaan korona-aikana on lisännyt pikaviestintäpalvelujen käyttöä yli 75-vuotiailla. LAUANTAI 15 25.12.2021 ???. Se on lisääntynyt paljon enemmän kuin esimerkiksi internetin käyttö ostosten tekoon, Taipale kertoo. Maiden eroja selittävät myös eritahtisuus laitteiden ja sovellusten käyttöönotossa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2014–15. Italiassa ja Sloveniassa WhatsAppia ei käytetty perheenjäsenten väliseen viestintään, Taipale mainitsee. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori Sakari Taipale on lanseerannut käsitteen digitaaliset perheet. On mahdollista, että niitä käytetään myös positiivisessa mielessä perhesuhteiden ylläpitämiseen, hän sanoo. Apulaisprofessori Sakari Taipale. Joissakin perheissä näillä 20–35-vuotiailla oli myös omia lapsia, joita haastateltiin.. Taipale tutkimusryhmineen on tutkinut perheiden digitaalista arkea Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa. 20–35-vuotiaat, jotka olivat meidän avaininformanttejamme, sekä heidän vanhempansa ja isovanhempansa. Näin näyttäisi tapahtuneen erityisesti nyt korona-aikana, kun esimerkiksi isovanhempiin on pidetty yhteyttä aiempaa enemmän älypuhelimella ja sen sovelluksilla
LAUANTAI 16 25.12.2021 vat vielä tuolloin 2014–15 harvinaisia, mutta varmasti niitä nyt jo on, Taipale toteaa. –?Pienillä viesteillä on mittaansa suurempi merkitys. Niillä synnytetään yhteenkuuluvuutta ja jaetaan asioita. Apulaisprofessori Sakari Taipale ????. Uudet viestintävälineet voivat toisaalta synnyttää uudenlaista lokeroitumista perheenjäsenten välille. – Voisi hyvin ajatella, että myös korona on ollut yksi tällainen taitepiste, Taipale pohtii. MARKO KAUKO ” Korona-aikana on lisännyt pikaviestintäpalvelujen käyttöä yli 75-vuotiailla. Yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori Sakari Taipale Jyväskylän yliopistosta on tutkinut perheiden digitaalista arkea Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa. –?Meidän tutkimuksessamme tyypillistä oli, että ryhmässä keskustelivat äiti ja lapset. Isät ja isoisät olivat passiivisempia ja jäivät siten ulkopuolelle. Ryhmä perustetaan usein siinä vaiheessa, kun esimerkiksi joku lapsista muuttaa pois kotoa tai kun perheeseen syntyy lapsenlapsi. Perheryhmässä voidaan hoitaa myös käytännön asioita: sovitaan aikatauluista ja organisoidaan tapaamisia. Myös videopuheluita aletaan näissä tilanteissa käyttää enemmän. Perheenjäsenet vaihtavat ryhmässä ennen muuta arkisia kuulumisia ja lähettävät kuvia ja viestejä. –?Ulkopuolisuus ei kuitenkaan ollut totaalista, sillä viestien ja keskustelujen sisältöjä jaettiin myöhemmin kasvokkain ja puhelimitse
Sen avulla ratkaistaan laitteiden ja sovellusten toimivuuteen, yhteensopivuuteen ja käyttöön liittyviä ongelmia. ????. Ryhmien aktiivisuus vaihtelee. He kuitenkin korostivat haastatteluissa, että lopullisen valinnan tekevät kuitenkin vanhemmat eli he, jotka maksavat. –?Kuvia jaetaan paljon ja myös videoita esimerkiksi lasten harrastuksiin liittyvistä soittoesityksistä ja urheilukilpailuista. –?Vanhemmat taas näkivät, että laitevalinnan tekevät kyllä käytännössä nuoret. Yhteydenpito Mahtiryhmissä riittää kuulumisia Pikaviestintäpalvelujen perheryhmät voivat ylittää ydinperheen ja olla myös lähisuvun kohtaamispaikkoja. –?Meillä on sekä minun että mieheni puoleisen lähisuvun ryhmät. Puhelimeen tarttuu silloin, kun haluaa oikeasti jutella jostain asiasta syvällisemmin. –?Perheen nuoret ovat laitehankinnoissa aktiivisia tiedon hankkijoita. –?Joskus saattaa olla monta päivää hiljaista, sitten yksittäinen kuuluminen käynnistää viestien vaihdon. –?Ryhmässä kaikki tavoittaa kerralla. Molempiin kuuluvat isoäiti sekä lapset ja lapsenlapset perheineen. Taipale jakaa digitaaliset kotityöt kolmeen kategoriaan: laitteiden hankintaan, niiden asentamiseen ja käyttöönottoon sekä varsinaiseen käyttövaiheeseen liittyviin töihin. Jo vuosia sitten perustetuissa ryhmissä vaihdetaan muun muassa arkisia kuulumisia, uutisia ja kyläjuoruja sekä onnitellaan merkkipäivien johdosta. Nuorilla on aktiivinen rooli myös laitteiden käyttöön liittyvien ongelmien ratkomisessa, sovellusten asentamisessa ja päivitysten tekemisessä. Laukaalainen Eeva Tourunen kertoo, että heidän perheellään on kaksi isoa WhatsApp-ryhmää, joihin molempiin kuuluu 20–25 jäsentä. Itselläni on kolme sisarusta ja miehen lapsuudenperheeseen kuuluu viisi veljestä, joten porukkaa riittää. – Äitien huolenpitovietti tulee puolestaan esiin siinä, että he ovat muita perheenjäseniä enemmän huolissaan tietoturvasta. LAUANTAI 17 25.12.2021 Laitteet ja sovellukset lisäävät myös perheenjäsenten tekemää digitaalista kotityötä. Tourusen mukaan kuulumisten vaihtaminen ryhmissä ei ole vähentänyt kasvokkain tapaamisia, mutta kylläkin puheluita. Kuulumisia vaihtaa kolme sukupolvea
Yhtäkkiä huomasin olevani Lapin Käsivarressa kalastamassa. Mikko Peltola sanoo kuitenkin arvostavansa myös lähiluontoa. Antti Launonen Tammikuussa ne taas jatkuvat. Helsingin Keskuspuistossa lenkkiseurana oli kiharakarvainen noutaja Pippi. LAUANTAI 18 25.12.2021 ???. Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan kuvausmatkat Suomen luontoon. Laitoin sähköpostin silloiselle Erätulilla-ohjelman tuottajalle. Luontoon liittyviä tv-ohjelmia 47-vuotias Peltola on tehnyt jo noin 15 vuoden ajan. Luonto on Peltsin toinen luonto Kokenut luontotoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola toivoo järkeä ”luokattomaan” susikeskusteluun. Metsiin, tuntureille ja vesistöihin. KIMMO BRANDT /COMPIC. –?Taisi olla vuosi 2007, kun ajattelin, että YleX:n tekeminen alkaisi riittää. Niiden tekeminen lähti suosituksi radiojuontajaksi nousseelta Peltolalta kuitenkin aikoinaan ”tavallaan vahingossa”
Kakkoskaudella Peltsi vierailee muun muassa Korvatunturilla tapaamassa Joulupukkia, kalahommissa Kilpisjärvellä ja Norjassa sekä melomassa Kiiminkijoella. Korhonen on kotoisin Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta. Parhaillaan tv:ssä esitetään Peltsin toinen luonto -sarjan toista kautta. ???. . . . Vuonna 2017–2018 teki sarjan Peltsin kova vuosi, jossa hänellä oli suoritettavanaan kuusi pitkää kestävyysurheiluhaastetta luonnossa. –?Yhden tv-jakson kuvaaminen vie noin viikon. Mikko ”Peltsi” Peltola Summerista luontosarjoihin . Kuvaajana Peltolalla on ollut lähes kaikissa sarjoissa Juha Korhonen. Mikko ”Peltsi” Peltola, 47, on toimittaja ja juontaja. –?Kesäkuussa kävimme tietokirjailija Antti Haatajan kanssa Kuhmon metsissä kokeilemassa, näkisimmekö edes vilauksen suurpedoista. . Susi on siinä jaksossa keskiössä. –?Kieltämättä työnteko on varsin mukavaa juuri nyt. Sarjan kolmas kausi on jo hyvää vauhtia valmistumassa. Televisiotyö jaksottuu ennakkovalmisteluihin, kuvauksiin ja jälkitöihin. Nousi radiojuontajana suosioon Radiomafiassa yhdessä Juuso Myllyrinteen kanssa. Tv-ura alkoi Ylen Summeri-nuortenohjelmassa. Lisäksi tehnyt Peltsin Lappi ja Peltsin toinen luonto -sarjat. Vuonna 2019 teki yhdessä Tom Nylundin kanssa ohjelmasarjan Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom.. . Juontajana mm. –?Hyvin meillä synkkaa, vaikka olemme ihmisinä varsin erilaisia. Parivaljakolle on vuosien mittaan muodostunut kiinteä työsuhde. Loppu on tietojen hakemista, käsikirjoittamista ja editointia. Peltola myöntää olevansa tällä hetkellä unelmatyössään. Reissaamista on sopivassa määrin. LAUANTAI 19 25.12.2021 Erätulia on seurannut muun muassa sarjat Peltsin Lappi ja Peltsin toinen luonto, jonka toinen kausi pyörii parhaillaan televisiossa. Hän on Ylellä kuukausipalkkainen toimittaja, mutta tekee oman yhtiönsä kautta myös erilaisia juontokeikkoja. Naimisissa, kaksi lasta. Luonto-ohjelmista ensimmäinen juonnettava oli Erätulilla. Mutta ehkä juuri siinä onkin oma rikkautensa. Ja toki tähän työhön liittyy kaikenlainen markkinarumba. Saan tehdä juuri sitä, mitä olen aina halunnut. –?Ja sen se muistaa kyllä aina mainita, helsinkiläinen Peltola toteaa. euroviisukarsinnoissa sekä Seinäjoen tangomarkkinoilla. Kotoisin Helsingistä. Niiden kuvaukset on jo tehty. Palkittiin Telvis-gaalassa suosituimpana radiojuontajana kolme kertaa peräkkäin vuosina 2004–2006. Toisaalta voin olla kotona, etteivät lapsetkaan ala vierastaa, Peltola naurahtaa
Nyt voin myös olla luonnossa tekemättä mitään. Ja kalastus, totta kai. KIMMO BRANDT /COMPIC ” Kieltämättä työnteko on varsin mukavaa juuri nyt. LAUANTAI 20 25.12.2021 Luonto-ohjelmien tekoon Peltola tuskin olisi ajautunut, ellei luonto olisi kiehtonut häntä jo nuoruudessa. –?Sitä olen paljon miettinyt. Hän kertoo omistavansa noin kymmenen polkupyörää. –?Kyllä se varmaan on tuo Käsivarren erämaa. Mikä siinä eniten viehättää. Se on luontainen elinympäristöni. Maastopyöräilen, juoksen ja hiihdän. –?Ihan perusarjessa käyn koiran kanssa lenkillä metsässä. Niitä nyt on vain kertynyt. Saan tehdä juuri sitä, mitä olen aina halunnut. Peltolakin on tullut tunnetuksi toiminnasta ja erilaisista tempauksistaan. Ja sitten ovat tietysti nämä retkeilyt ja vaellukset. –?Varmaan ajan myötä suhtautuminen on muuttunut. Aina on ”suoritettava” jotain. Vanhemmat luontoihmiset syyttävät nuorempia sukupolvia joskus siitä, että luonnossa ei osata vain olla. Mutta mikä niistä on ollut kaikkein kiehtovin. Vaellus Haltille on jäänyt Peltolan kuvausmatkat Suomen luontoon jatkuvat tammikuussa. Mutta en oikein sen syvempää ole keksinyt kuin sen, että luonnossa tulee hyvä mieli. Pari–kolme pitäisi myydä pois. Peltolalla on monta tapaa nauttia luonnosta. Maastopyöräily on ollut Peltolan intohimo jo pikkupojasta saakka. ????. Erilaisia luontokohteita Peltolalle on kertynyt lukuisia. –?Osin se on saamattomuutta
????. –?Ihmisillä on mennyt usko viranomaisiin, ja kun joku Esson baarin parlamentti päättää jotain, niin se on sitten ihmisten mielestä totuus. Tulee mieleen, että voiko tämä olla ollenkaan Suomea. Kiintiö olisi alkuvaiheessa 20 sutta. Tämä näkyy esimerkiksi pienvesivoimaloiden purkuhankkeina ympäri maata. Toisaalta Peltola kehottaa tutkimaan myös lähellä omaa elinpiiriä. –?On saastutettu, on laskettu jätteitä mereen, on tuhottu, on hakattu. –?Erehdyin laittamaan Twitteriin rokotepassia koskevan positiivisen kommentin. Huono asia siinä on se, että sinne tulee myös paljon epätiedettä ja kummallisia salaliittoteorioita. Peltolakin on saanut siitä osansa. Ja kun tietää, mitä itse edustaa ja seisoo sen takana, voi ihan hyvin olla suoraselkäisenä myös somessa. Harvoin mistään sitä on saanut yhtä paljon lokaa niskaansa kuin tästä kommentista. Peltola sanoo ymmärtävänsä kannanhoidollisen metsästyksen, jos viranomaiset päätyvät sellaiseen ratkaisuun. Metsänomistus perustuu täällä siihen, miten metsä tuottaisi mahdollisimman hyvin. Toki hieno homma on, että vapautetaan virtoja koskiluonnolle ja vaelluskaloille. Se on luontainen elinympäristöni. Se haluaa vain tulla toimeen ja kasvattaa jälkeläisiään. –?Yleensäkin se Käsivarren puuttomuus ja karu luonto sykähdyttää. Ja nyt näitä sitten korjaillaan. LAUANTAI 21 25.12.2021 ” Luonnossa tulee hyvä mieli. Toisaalta halutaan suojella vanhoja metsiä. No, toki se tuli aika pieneltä porukalta. Suomalaisen luonnon tila herättää kokeneessa luontoreissaajassa kaksijakoisia tunnelmia. –?Some mahdollistaa kaikkien äänien kuuluvuuden. –?Mutta on huomattava, että susi on luonnon eläin siinä missä muutkin eläimet. Maaja metsätalousministeriö haluaisi aloittaa suden kannanhoidollisen metsästyksen alkuvuodesta. Kun vain osaisi sitä arvostaa. ikuisesti mieleen, Peltola sanoo. Peltola aikoo kuitenkin edelleen olla aktiivinen somessa. Peltolan mukaan luontotoimissa keskitytään tällä hetkellä vanhojen virheiden paikkailuun. Lappiin ei aina voi matkustaa. Mielipiteet luonnonsuojelusta käyvät joskus kiivaanakin. –?Kun on niin kauan tehnyt julkista työtä, on karttunut eräänlainen teflonpinta. Toki ymmärrän myös niitä ihmisiä, jotka ovat nähneet, kun susi tulee liian lähelle. Tai oikeastaan se koski vain sitä, että minulle tuli hyvä mieli, kun passia kysyttiin. –?Kaikkialla, Helsingissäkin, on hienoa luontoa. –?Kaksijakoisuuden näkee esimerkiksi suomalaisessa metsäkeskustelussa. Mutta se on aika äänekästä. Kärkevä ja vastakkainasettelua ruokkiva keskustelu velloo etenkin sosiaalisessa mediassa. Julkisuudessa käytävää susikeskustelua Peltola pitää luokattomana
Moni Tututkin pillerit voivat yllättää Reseptittä saataviin särkylääkkeisiin suhtaudutaan välillä liian huolettomasti tai niistä ei tiedetä tarpeeksi. – Särkylääkkeet ovat monille tuttuja mutta eivät kaikilta osin niin tuttuja kuin toivoisimme. Silti apteekkien henkilöstö törmää päivittäin väärinkäsityksiin ja puutteellisiin tietoihin esimerkiksi itsehoitoon tarkoitettujen särkylääkkeiden annostelusta, yhteisvaikutuksista ja riskeistä. Aina ei pysähdytä miettimään esimerkiksi sitä, että erilaiset vaivat vaativat oman lääkkeensä tai sitä, että kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta. LAUANTAI 22 25.12.2021 ??. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Teemasuomalaisessa 20.2.2018. Buranassa vaikuttava aine on ibuprofeeni. – Myös liian huolettomasta suhtautumisesta pitäisi päästä eroon. KAI SKYTTÄ. Eija Marja-aho Suomalaiset hallitsevat apteekista reseptittä myytävien särkylääkkeiden turvallisen käytön yleensä hyvin
Moniin kipuihin sekä tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, että parasetamoli auttavat yhtä hyvin. Tulehduskipulääkkeet ärsyttävät usein vatsaa, koska ne vähentävät mahalaukun sisäpintaa suojaavien aineiden syntymistä. Parasetamoli sopii hyvin kivunhoitoon, koska suositelluilla annoksilla sen haittavaikutukset ovat yleensä vähäisiä. Mitä itsehoitoon tarkoitettujen särkylääkkeiden käytössä pitää ottaa huomioon. Parempi vaihtoehto on tällöin parasetamoli. LAUANTAI 23 25.12.2021 ??. Älä käytä yhtä aikaa reseptittä saatavaa ja reseptillä saatavaa särkylääkettä. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella myöskään lapsille, raskaana oleville eikä iäkkäille. Ole uudelleen yhteydessä lääkäriin, jos reseptilääke ei auta. Ne myös alentavat verenpainelääkkeiden tehoa, ja osa astmaatikoista voi saada niistä hengenahdistusta. 1 Valitse oikea lääke. pitää itsehoitolääkkeitä vaarattomampina kuin reseptilääkkeitä, vaikka niistä voi seurata vakavia haittoja, jos ne valitaan väärin ja väärälle henkilölle tai jos niitä käytetään liian paljon ja liian pitkään. 3 Varo päällekkäistä käyttöä. Särkylääkkeillä on kuitenkin myös erilaisia käyttötarkoituksia ja haittavaikutuksia. Pahimmillaan seurauksena on vatsahaava. Sitä suuremmilla annoksilla lisääntyvät vain haitat.. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänongelmaisille, sillä tutkimusten mukaan ne voivat lisätä sydäninfarktin riskiä. Tähän vastaavat Elina Aaltonen sekä Duodecim Terveyskirjaston ja Lääkehoidon perusteet -sivuston artikkelit. Parasetamoli lievittää kipua ja alentaa kuumetta, mutta se ei lievitä tulehdusta. Tulehduskipulääkkeiden teho lisääntyy vain tiettyyn rajaan asti, joka on korkeintaan valmisteen suurin suositeltu vuorokausiannos. Särkylääkkeitä käytettäessä pienin tehokas annos on turvallisin, sillä haitat lisääntyvät, kun annos suurenee. 4 Annostele oikein. Esimerkiksi ibuprofeenia myydään muun muassa nimillä Burana, Ibusal ja Ibumax. – Näin flunssa-aikaan on hyvä muistaa, että flunssalääkejuomissa on usein myös särkylääkettä, joten kahta valmistetta ei pidä käyttää päällekkäin, Aaltonen toteaa. –?Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää myös, jos on munuaisten vajaatoiminta, vatsahaava tai käytössä on varfariinia tai uudempia antikoagulantteja, Aaltonen mainitsee. Apteekeissa törmätään välillä myös siihen, että osa asiakkaista ei osaa hahmottaa lääkkeiden kauppanimiä, ja he käyttävät tietämättään samaa lääkeainetta eri nimillä. 2 Onko sinulla perussairaus. Suurina annoksina tai runsaan alkoholinkäytön yhteydessä se voi kuitenkin aiheuttaa vakavia maksavaurioita
Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini . Parasetamoli . . Kipulääkkeet Kipugeelit ja -voiteet . Moni vaiva helpottuisi elintapoja muuttamalla. Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. LAUANTAI 24 25.12.2021 ??. . Jos veritulppariskiä ei ole, syömisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Asetyylisalisyylihapon käytöstä pitää aina keskustella lääkärin kanssa, Aaltonen sanoo. . Tällaisia ovat mm. Lähteet: Duodecim terveyskirjasto, Lääkehoidon perusteet -sivusto 5 Älä syö lääkettä varmuuden vuoksi tai turhaan. Estävät kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden syntyä kaikkialla elimistössä. Jos kivut jatkuvat pitkään, toistuvat usein tai pahenevat, mene lääkäriin.. Verenkiertoon ja elimistöön pääsee lääkettä hyvin vähän verrattuna suun kautta otetun lääkkeen määrään, minkä takia haittoja esiintyy vähemmän. (esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni) . Siksi tulehduskipulääkkeet voivat haittavaikutuksena aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon. Lievittää kipua ja alentaa kuumetta, mutta ei lievitä tulehduksia. Iholle paikallisesti kipukohtaan levitettävät lääkevoiteet ja -geelit sopivat parhaiten pintakudosten kiputiloihin. Tulehduskipulääkkeet . . . Käytetään kivunhoidossa aiempaa vähemmän sen haittavaikutusten takia. Esimerkiksi liikunta, hieronta ja riittävä lepo voivat auttaa niskaja selkäkipuun. Käy särkylääkkeistä parhaiten raskaana oleville ja imettäville, lapsille, astmaatikoille, maha-suolikanavan oireista kärsiville ja veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä käyttäville. 6 Mene ajoissa lääkäriin. Samalla kuitenkin estyy myös hyödyllisten, mahaa suojaavien välittäjäaineiden tuotanto. niska-hartiasärky, nivelten venähdykset tai urheiluvammat. Se ärsyttää vatsaa, ja sen säännöllinen syönti saattaa lisätä sisäisen verenvuodon riskiä tai lisääntymistä. Lääkettä ei kannata syödä tavan vuoksi. Maailman yleisin tulehduskipulääke. Käytetään pieninä annoksina ehkäisemään verisuonten tukoksia. Suurina annoksina tai runsaan alkoholinkäytön yhteydessä voi aiheuttaa maksavaurioita. – Omin päin ei missään tapauksessa pidä ruveta syömään sitä. Apteekkien henkilöstö kohtaa päivittäin tilanteita, joissa asiakas haluaa ostaa oma-aloitteisesti asetyylisalisyylihappoa ehkäistäkseen veren hyytymistä ja sitä kautta veritulppien muodostumista
Tuotteita viedään myös 30 maahan. Johanna Weiste koristelee oman kuusensa usein joulun trendinauhoin ja palloin. LAUANTAI 25 25.12.2021 Liisa Tanninen Latvatähti, kimaltavat punokset, koristekävyt ja -pallot. LAURA OJA Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 25.11.2019.. Kaukaisim???. Helsingin Pukinmäessä on paikka, jossa on joulu ainainen. Muoti muuttuu myös joulukoristeissa Weisteen tuotannosta yli puolet viedään ulkomaille. Suomalainen K.A.Weiste Oy ei ehkä nimenä ole tuttu, mutta sen valmistamia joulukoristeita löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Yönsininen, pastellisävyt ja luonnonmateriaalit ovat nyt muotia
LAUANTAI 26 25.12.2021 mat kohteet ovat Mongolia ja Australia. Pukinmäen tehtaalla tehdään joulukuusen nauhat ja havut. –?Meillä on pieni myymälä tehtaan pihapiirissä, Kalle Weisteen entisesYönsiniset, kullalla kirjaillut pallot ovat viime vuosien suosikki. Johanna Weiste on serkkuineen alenevassa polvessa neljäs koristeyrittäjä perheyrityksessä. Koristeyrittäjä Johanna Weiste LAURA OJA ????. Balettitanssija on uudempaa tuotantoa. ” Ranskan jälleen myyjämme kertoi meille yksi sarvisilmiöstä, ja teemme niitä edelleen Eurooppaan. Ennen pallot olivat pehmeitä ja menivät lommoille maahan pudotessaan. –?Latvatähteä ostetaan tyypillisesti lähellä joulua. Kun suomalainen ostaa joulukoristeita, päätökseen vaikuttavat ulkonäkö ja kestävyys. VillaWeiste-tuotemerkillä myydään tuontikoristeita. Nyt materiaalit ovat kestäviä. Hänen isoisoisänsä Kalle Weiste perusti yrityksen vuonna 1924 Helsinkiin. Osa asiakkaista arvostaa perinteisiä sävyjä ja muotoja, osa hakee uusia tuulia. Materiaalit ja trendit ovat muuttuneet, mutta joulukuusen latvatähti tehdään edelleen samalla sapluunalla. Myös hopeapunos ja punaiset pallot ovat edelleen suomalaisten koristesuosikkeja, tietää Weiste. –?Koristeiden valmistaminen on ydinalaamme. Mallit muuttuvat ja materiaalitkin ovat kovin toisenlaisia kuin 1920-luvulla. Se on yrityksen klassikko. Hangossa on pallotehdas ja Virossa kokoonpanoa, kuten rusettien kiinnitystä
Palautteissa on kiitelty sitä, että koristeet ovat kotimaista työtä, Weiste sanoo. LAURA OJA ????. Siellä on monta hallillista joulua esillä. Tuotannossa alkutalvi on hiljaisinta aikaa, silloin kiirettä on suunnitteluosastolla. Esimerkiksi Ranskaan teemme usein omat, asiakkaiden toivomat värit, Weiste kertoo. Vientiin teemme samoja tuotteita eri väriteemoilla. Trenditietoisille koristelijoille Weiste vinkkaa, että yönsininen, pastellisävyt ja luonnonmateriaalit ovat nyt muotia. Kun muu maailma tammikuussa toipuu jouluähkystä, suuntaa Weisteen väki alan suurimmille messuille Saksaan. LAUANTAI 27 25.12.2021 sä kodissa, ja saamme sieltä arvokasta asiakaspalautetta ja toiveita. Joulukuusennauhoissa käytämme sateenkaaren värejä ja laajaa sävyvalikoimaa. Sinisen sävyt stemmaavat hopeaan ja valkoiseen, koristeiden ripustusnauhat ovat hamppunarumaista materiaalia. –?On uusissa koristeissa myös itämaista vivahdetta. Tapahtumassa tavataan jälleenmyyjiä ja haistellaan tulevan joulun virtauksia. –?Ranskan-jällenmyyjämme kertoi meille yksisarvisilmiöstä, ja teemme niitä edelleen Eurooppaan. Syvä burgundinpunainen, vedenvihreä ja kulta ovat mukana. Keväällä vauhti jo kiihtyy, Maricris Ojala tekemässä nauhakierteitä joulukuusen punokseen. Tonttuja keijuovia valikoimaamme kuuluu myös, Weiste virnistää
Koristeyrittäjä Johanna Weiste ????. Asiakkaamme tietävät, että toimitamme tuotteet ajoissa ja ne määrät mitä on sovittu, Weiste kertoo. Suomalaisten sisustusbuumi näkyy kotimaan kasvavana myyntinä. Isoimpia asiakkaita on Ranskassa, Belgiassa ja Venäjällä. Kalle Weisteen vanha kotitalo on nykyisin tunnelmallinen tehtaanmyymälä. LAUANTAI 28 25.12.2021 ja elo–lokakuu on ruuhkaa. Vientiin tuotannosta menee 60 prosenttia. –?Tuotesuunnittelu on meillä valtti. –?Joulu on ja pysyy paikoillaan, ja koristelu lisääntyy. Olemme tehneet kekseliäitä juttuja, ja alan muut toimijat tuntuvat seuraavan meitä tarkkaan. Ei tähän kyllästy, Johanna Weiste vakuuttaa. Weisteella on töissä 40 työntekijää, joista puolet on tuotannossa. Suomalaiset pitävät perinteisesti hopeasta, kullasta ja punaisesta joulukoristeissa. Muutosta tehdään ihan pienilläkin jutuilla. LAURA OJA ” Joulunalus on parasta aikaa. Me näemme työmme tulokset ja kuulemme asiakkailta joulumuistoja ja vinkkejä. Ei tähän kyllästy. Koristeet on saatava vientiin ajoissa, jotta ne ennättävät kaupan hyllyyn sesongiksi. Me näemme työmme tulokset ja kuulemme asiakkailta joulumuistoja ja vinkkejä. Joulunalus on parasta aikaa. Toinen iso asia on pitkät asiakassuhteet ja luottamus
LAUANTAI 29 25.12.2021 Suvi Lempinen Etelä-Suomen aluehallintoviraston tämän vuoden elo–lokakuussa tekemässä tutkimuksessa liki 60 prosentilla ravihevosista oli vaurioita suussa kuolaimen vaikutusalueella. Neljä vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa ????. Starttiin haavoista huolimatta Yli puolet ravihevosista kärsii kisan jälkeen suun vammoista. Asiaa tutkinutta Kati Tuomolaa ei enää pyydetä raviradoille kilpailueläinlääkäriksi. Hevosten suuvauriot GRAFIIKKA JA KUVITUS: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: ETELÄ SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, KATI TUOMOLAN HIPPOKSELLE SUORITTAMA TUTKIMUS Vammoja Vakavia tai kohtalaisia vammoja Ravihevoset, tutkimus 2017 Ravihevoset, tutkimus 2021 Kenttäratsut, tutkimus 2018?19 84% 64% 58% 33% 52% 30% Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Suomen Sanomissa 16.11.2021
Silti hän ei suhtaudu vuoden 2017 ja avin tämän syksyn tuloksiin aivan kritiikittömästi. Tämä on avoimesti kerrottu, olemme huolissamme asiasta ja haluamme parantaa tilannetta, Martti Tala sanoo. Silloin viidesosalla hevosista oli vakavia vaurioita suussa. Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala sanoo, että tilanne on parantunut, mutta Hippoksessa aiotaan jatkaa tutkimuksia ja halutaan selvittää esimerkiksi, miltä hevosten suut näyttävät ennen starttia, sen jälkeen ja viikkoa myöhemmin. Aiheesta väitöskirjaa tekevästä Tuomolasta on sittemmin tullut hevosten suuvaurioiden ääni. Hän tutki vuonna 2017 yli 200 ravihevosen suut startin jälkeen raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen tilauksesta. Tietämättömyyden verhon taakse raviväki ei voi piiloutua. –?Saamieni tietojen mukaan tarkastettujen hevosten suut eivät ole täysin yhtäpitäviä Tuomolan tekemän tutkimuksen kanssa, Tala jatkaa. Ääni, jota kaikki eivät halua kuulla. Kesällä 2019 aloitetuissa hyvinvointitarkastuksissa hevosten suut tarkastetaan ennen starttia, kun taas näissä kahdessa tutkimuksessa suut tarkastettiin startin jälkeen. KATJA LUOMA ” Oma näkemykseni muuttui, kun tajusin, että vaurioita on tosi paljon ja osa niistä on tosi vakavia. Lisäksi hän viittaa Hippoksen järjestämiin hevosten hyvinvointitarkastuksiin ravitapahtumissa. Läänineläinlääkäri Tanja Häkkinen kertoo, että avin tutkimuksessa hevosten suut tarkastettiin samalla tavalla samoista kohKriittisiä huomioita raviurheilusta tehneet eläinlääkärit ovat saaneet jopa tappouhkauksia. Se on ihan totta, mutta toisin kuin monissa muissa eläinurheilumaissa, niin meillä tätä ei ole lakaistu maton alle. Eläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Kati Tuomola ?????. Vauriot ovat vähentyneet 26 prosenttiyksikköä, mutta yhä yli puolella ravihevosista on startin jälkeen suussa haavoja ja mustelmia. LAUANTAI 30 25.12.2021 vaurioita oli yli 80 prosentilla. Eläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Kati Tuomola Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ei yllättänyt avin tuoreista tuloksista. –?En ole varma, onko luokittelu avin tutkimuksessa ollut sama kuin Kati Tuomolan Hippokselle tekemässä tutkimuksessa, Tala sanoo. Hevosten suuvaurioista on uutisoitu viime vuosina jopa valta mediassa hevosalan omista kanavista puhumattakaan. –?Vaurioita on todettu
Ravit ”Ongelmat paikallisraveissa” Lokakuussa Hippos jatkoi hevosten hyvinvointitarkastuksia raveissa 11 maakuntaradalla. Se ei ole eläinlääkäreille päätyö, vaan esimerkiksi Tuomolalla oli noin 13 vuoroa vuodessa ja päätyönä oma praktiikka. Aina ei ole haluttu, että hevosen suuhun katsotaan. LAUANTAI 31 25.12.2021 dista ja myös pyrittiin pisteyttämään samalla tavalla kuin Tuomola teki. Tuomolan tutkimusryhmään kuuluva Nina Mäki-Kihniä varmisti Tuomolan löydökset. –?Voi olla, että jos raviradoilta kysyttäisiin syytä, he sanoisivat jotain muuta, mutta yhdistän sen tähän suututkimukseen, Tuomola sanoo. Tanja Häkkinen kertoo, että avin tutkimus otettiin hyvin vastaan. Suomessa on 43 ravirataa ja vuosittain on yli 500 ravipäivää, joissa ajetaan lähes 5?000 lähtöä ja joihin osallistuu lähes 7?000 hevosta. Hän ajoi ravikortin 16-vuotiaana ja oli nuorena kesätöissä ravitallilla. ?????. Toistaiseksi niiden ulkopuolella on iso osa maan ravitoiminnasta. Olin ihan innoissani siitä, Tuomola muistelee. Käytiin tallilta raveissa. Sinne tulee hevosia, valjaita ja kärryjä, jotka eivät ole tilanteen tasolla, mutta niitäkin pyritään valvomaan, Hippoksesta Martti Tala sanoo. Eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen Tuomola alkoi vuonna 2006 toimia raveissa kilpailueläinlääkärinä. –?Meidän eläinsuojeluongelmat raviurheilussa eivät todellakaan ole 75-tasolla, lauantairavien tasolla tai suurkilpailuissa, vaan ne on ihan paikallisraveissa ja pikkutasolla. Lokakuussa raviurheilusta tehdyn Ylen MOT-ohjelman mukaan osa eläinlääkäreistä on saanut jopa tappouhkauksia. Tuomola ei kuulu heidän joukkoonsa, mutta hevosten suutarkastuksissa ihmisiltä tuli myös negatiivista palautetta. Ravisääntöjen mukaan kilpailueläinlääkäri, tuomaristo, valjakkotarkkailija ja varikkoalueen valvoja tarkkailevat hevosten hyvinvointia. Enää raviradat eivät pyydä Tuomolaa kilpailueläinlääkäriksi. Kati Tuomola ei ole raviurheilun vihaaja, päinvastoin. Muuten Tuomolalle tullut suora palaute on ollut positiivista. Talan mukaan hyvinvointitarkastuksia on tarkoitus laajentaa myös maakuntaratojen ulkopuolelle. –?Sain jopa pientä palkkaa, että ajoin hevosia ja siivosin karsinoita. Ravikilpailun aikana tarkastetaan keskimäärin viisi hevosta ennen starttia
–?Tutkimuksessa katsottiin myös, laukkasiko hevonen, oliko sekki vai ei, oliko kielisidettä vai ei, oliko sijoitus kolmen parhaan joukossa, oliko hevonen rahasijalla, oliko autolähtö vai Moni ravihevonen kilpailee suu vammautuneena. Raveissa vastaavaa sääntöä ei ole, mutta suuvaurioita sekään ei toki estäisi. Riskianalyysissa tietyt kuolaimet ja sukupuolena tamma olivat riskitekijöitä suuvaurioille, Tuomola kertoo. MIRJA HUSSAIN ?????. Se tarkoittaa, että ratsukon suoritus hylätään, jos hevosessa näkyy tippakin verta, suussa tai muualla hevosessa. Se on vain jäävuoren huippu, sillä tutkimuksessa ulospäin verta näkyi vain kahdella prosentilla hevosista, silti viidesosan vauriot olivat vakavia. Tuomolan puhuessa raskaasta aiheesta ääni välillä lähes särkyy. Kilpailueläinlääkäri tarkastaa ohjeiden mukaan hevosen suun silloin, jos hevosen suusta tulee verta. Kilpailueläinlääkäri voi määrätä hevosen terveystarkastukseen ja kilpailukieltoon, mutta sen voi purkaa toisen eläinlääkärin todistuksella. Tutkimuksessa oli 51 hevosta, joilla oli vakavaksi luokiteltavia vaurioita, ja niistä 13 kilpaili jo viikon sisällä uudestaan ja kaksi seuraavana päivänä. –?En tajunnut aikaisemmin, että kaikki eivät ole halunneet pitää lepoa vaan starttiin on menty haavoista huolimatta. LAUANTAI 32 25.12.2021 Tuomola on halunnut pitää asian esillä, koska suututkimuksessa esiin tulleet vakavat vauriot ja ihmisten suhtautuminen niihin herättivät Tuomolan itsensäkin asian vakavuuteen. Kansainvälisessä kilparatsastuksessa on ollut voimassa jo vuosia blood rule eli verisääntö. –?Oma näkemykseni muuttui, kun tajusin, että vaurioita on tosi paljon ja osa niistä on tosi vakavia
Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala ?????. –?Kielletystä ajotavasta tulee huomattavan suuret sanktiot ohjastajalle. Tuomolan väitöskirja aiheesta on menossa esitarkastukseen. Eihän eläinlääkäri ole opiskellut tällaista, hevosen käyttäytymistiedettä ja oppimisteoriaa, Tuomola sanoo. Kilpailueläinlääkärillä on vain vähän mahdollisuuksia auttaa tilanteessa, jossa suu on jo haavoilla. Uusia määräyksiä ei ole vielä julkaistu. ” Kuolain itsessään on just niin hyvä tai paha kuin käsi, mikä on ohjan päässä. Suuvaurioiden varsinaisia syitä ei ole vielä tutkittu, ja Tuomola tietää, että monet hakevat suu vaurioihin vikaa varusteista. Yleisesti neuvo suuvaurioissa on ollut kuolainten vaihtaminen tai hampaiden hoito. l Kati Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä ovat tehneet hevosihmisten avuksi Ravihevosen suuterveyden oppaan, joka löytyy verkosta Google-haulla. –?Ensisijaisesti eläinlääkärin tehtävä on antaa neuvoja ja ohjeita. Tätä lehtijuttua varten haastatteluilla eläinlääkäreillä on kuitenkin melko yhtenevät mielipiteet syistä: ihmisen käsi ja hevosen koulutus. –?Yritän saada lisäoppia siitä, miten hevosia koulutetaan niin, että vältetään stressiä. Niihin mihinkään ei tullut mitään tilastollista merkittävyyttä, Tuomola sanoo. Linja tulee muuttumaan radikaalisti. Todennäköinen syy sille, miksi tietyillä kuolaimilla tulee paljon vaurioita, on että niitä käytetään, kun on ongelmia ajossa. Tämä on sama suunta kuin muualla Skandinaviassa, Tala kertoo. –?Kyse on siitä, kuinka hevoset opetetaan kuolaimeen niin, että hevoset ymmärtävät mitä niiltä odotetaan, Tala sanoo. Ohjastajien ajotaparikkomuksiin on tulossa ensi vuoden alusta sääntömuutoksia, jotka voivat osaltaan parantaa ravihevosten hyvinvointia. –?Kuolain itsessään on just niin hyvä tai paha kuin käsi, mikä on ohjan päässä, Hippoksen Martti Tala sanoo. Oikealla koulutuksella hevonen oppii varsasta lähtien, mitä kuolain ja kommunikointi sen avulla tarkoittavat. Tosin asiaan vihkiytynyt Kati Tuomola suorittaa parhaillaan Kaustisella hevosen kouluttamisen opintoja. Jossain tapauksissa ne auttavat, mutta tutkimuksessa huomasin, että esimerkiksi puoltajankuolaimella, jota olin pitänyt hyvänä kuolaimena, oli paljon vaurioita. –?Ratkaisua haetaan kuolaimesta. Se, että hevonen koulutettaisiin ihan uudelleen, on paljon vaikeampi juttu, eikä se ole eläinlääkärin osaamisaluetta, Tuomola sanoo. Paras kuolain oli ravinivel, ja silläkin oli kahdeksalla prosentilla vakavia vaurioita, Kati Tuomola kertoo. LAUANTAI 33 25.12.2021 volttilähtö, minkä matkan se juoksi, oliko ammattivalmentaja vai harrastajavalmentaja, millä kortilla ja kokemuksella kuski ajoi
Anssi Kela rakennutti itselleen Ritari Ässän KITT-ihmeauton Haastava projekti kesti reilun vuoden ja vaati melkoista salapoliisityötä. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Länsi väylässä 6.10.2021. Miehen tuorein hullutus tulee suoraan Hollywoodin tv-maailman huipulta, ihan sieltä 1980-luvulta. Kela nimittäin rakennutti itselleen Ritari Ässän KITT-auton replikan. LAUANTAI 34 25.12.2021 Mauri Nurmi Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela on tunnetusti innokas automies. Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela kertoo, että KITT-auton rakentaminen auttoi häntä jaksamaan korona-aikana. ARI LAHTI. –?Olin 11-vuotias teinipoika, kun Ritari Ässä -tv-sarja tuli telkkarista. ”Se oli pakopaikka arjen haasteista”, hän kertoo. Sarja kolahti todella vahvasti, David Hasselhoff oli huikea supersankari, ??
Ilman ammattilaisten apua auton valmistuminen olisi ollut haastavaa. Alkuperäisen tv-auton suunnitteli Michael Scheffe. –?Ostopäätös syntyi nopeasti, sillä KITT-auton aihio piti saada. ” Vielä en ole tehnyt Ritari Ässän autosta biisiä, mutta eihän se mahdoton ajatus ole. –?Rakennustyö alkoi kesällä 2020. KITT:llä oli sarkastinen huumori, ja auto pystyi muun muassa liikkumaan itsenäisesti. Muskeliauto murisee hienosti. Myöhemmin versioita rakensi myös legendaarinen George Barris, joka muistetaan myös 1960-luvun Batman-auton tekijänä. –?Löysin vastaavan mallisen ja ikäisen Trans Am -siviilimallin Ruotsista. Yksi alkuperäinen KITT on Petersen-museossa Los Angelesissa. Sain vähän muuta mietittävää. Haastava rakennusprojekti kesti reilun vuoden. ARI LAHTI. Ulkoisesti ja sisutukseltaan se muistuttaa mahdollisimman pitkälle esikuvaansa. Väriltään se oli alun perin sininen, mutta tekniikka vastasi pitkälle esikuvaa. Se oli varustettu supertietokoneella ja osasi kommunikoida Ritari Ässän kanssa. Impulsiivinen, mutta onnistunut hankinta, Kela summaa. Rokkari halusi rakennuttaa nimenomaan ensimmäisen Ritari Ässä -tuotantokauden näköisen pelin. Sarjan ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa tammikuussa 1984 MTV-kanavalla. ??. LAUANTAI 35 25.12.2021 ja etenkin ihmeauto KITT säväytti. Korona-aikana se oli jonkinlainen pakopaikka arjen haasteista. Anssi Kelan KITT on replika-auto. Telkkariauto oli todellinen superyksilö. Näyttelijä David Hasselhoffin roolihahmo Knight Rider eli Ritari Ässä ei tullut alkuperäisestä projekti-Pontiacista mieleen. Se oli rakkautta ensi puraisulla, Anssi Kela sanoo. Auto oli ruosteeton ja hyväkuntoinen yksilö. Auton keulalle piti luonnollisesti saada punainen valo, jolla tv-sarjan KITT tarkkaili ympäristöään. Suurena apuna oli vastaavan auton aikaisemmin rakentanut Marko Sand sekä joukko muita autoharrastajia. Muut ovat yksityisillä omistajilla. Tekniikkaa on paranneltu ja päivitetty nykyauton tasolle. Niistä viisi säilyi, loput romutettiin sarjan kuvausten päätyttyä. Sarjan kuvauksissa käytettiin noin kahtakymmentä autoa. Tv-sarjassa käytetty KITT (Knight Industries Two Thousand) on alun perin Pontiac Trans AM vuosimallia 1982. Laite on varustettu 5-litraisella V8-moottorilla
Oikeanlaiset vakiovanteet löytyivät autoromuttamolta Kanadasta. –?Digitaalinen ohjaamo, koelauta ja KITT-ratti piti saada. Se oli Käpylän Ritari Ässälle melkoista salapoliisityötä netin ihmeellisessä maailmassa. KITT ei ole mikään arkiauto, vaan tällä ajetaan vähän ja harkitusti. –?Olen saanut valtavasti palautetta sen jälkeen, kun esittelin projektin sosiaalisessa mediassa. Se on herättänyt seuraajissa valtavasti keskustelua. LAUANTAI 36 25.12.2021 Auton KITT-replikaosia jouduttiin metsästämään ympäri maailmaa. Anssi Kela joutui metsästämään replikaosia ympäri maailmaa. Oletko tyytyväinen autounelmaasi ja tähän kulttuuritekoon. ARI LAHTI ???. Tämä auto on kuin pop-taideteos. –?Ehdottomasti. Luonnollisesti projekti oli suhteellisen arvokas toteuttaa, mutta olen onnellinen tästä autosta. Sekä punainen skanneri eli ledivalo vilkkumaan keulalle. Toki pieniä viilauksia vielä tehdään. Palaute on ollut pelkästään postitiivistä, Kela todistaa. Arkiautona perheellä on Peugeotin hybridiversio. Pitkän etsinnän jälkeen, lauluntekijä toteaa. Nyt auto on lähes valmis. Jos jossain tulevassa teoksessa lauletaan mustasta autosta, niin jäljet johtavat sylttytehtaalle. Pelkkä KITT:n katselu ja fiilistely antaa minulle hyviä fiiliksiä. Suomestakin löytyy muutama auto. –?Vielä en ole tehnyt Ritari Ässän autosta biisiä, mutta eihän se mahdoton ajatus ole. Kiertelin netin kauppapaikkoja ja etsin osia. –?Uusia replikaosia löytyy, kun jaksaa kaivaa tietoa. KITT tuo taiteilijalle ja ihmisille iloa. Näitä KITT-replikoiden rakentajia löytyy ympäri maailmaa
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eventossa 5–6/2021. Itkunauru! EE RO KO KK O Suosikkikoomikko Ernest Lawsonin keikat ovat siirtyneet lavoilta läppärille, mutta yksi asia ei ole muuttunut: asiakkaan on jaettava hiljainen tieto, jotta yleisön saa nauramaan vedet silmissä.. –?Itse asiassa uusi erilaisten esiintymisten haitari on kiinnostava ilmiö, Lawson kertoo. Viimeisen vuoden aikana Lawson, kuten monet muutkin esiintyjät, on luonut työskentelytapansa uusiksi. LAUANTAI 37 25.12.2021 Hanna Ojanpää Vielä muutama vuosi sitten Ernest Lawson ei olisi voinut kuvitellakaan esiintyvänsä ilman yleisöä, yksin läppärin edessä, omasta makuuhuoneestaan. Mutta kaikkeen tottuu. ???. Putouksesta koko Suomen suosikiksi noussut näyttelijä juontaa nykyään keikat suvereenisti niin kotoa käsin, keikkalavalta kuin tv-stagelta
Mitä tahansa teenkin, koen, että minulla on mahdollisuus ja velvollisuus tulla paremmaksi, Lawson sanoo. Kuka. Hauskimmilla ihmisillä komiikka on sisäsyntyistä ja vaistonomaista, mutta komiikkaa voi myös opetella. LAUANTAI 38 25.12.2021 Lawsonin ammatti on saada ihmiset nauramaan. Lawson teki pitkään opettajan töitä ja keikkaesiintymisiä rinnakkain, mutta esiintyminen alkoi viedä enemmän aikaa. ????. . Olennaista esimerkiksi improvisaatiossa kehittymisessä on olla ajan tasalla siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Ja kuten tiedämme, huumori on lajeista haastavin. Onneksi ei aiemmin, Lawson ajattelee. Opettajat tosin olivat varmaan eri mieltä. –?Kun onnistun siinä, se ruokkii itse itseään. Naimisissa, kaksi lasta. –?Näin muutaman vuoden jälkeen voin sanoa olevani onnekas, että lähdin tähän epävarmaan ja vaihtelevaan ammattiin vasta aikuisiällä. Nyt osaan käsitellä sekä työtäni että siihen liittyvää julkisuutta paremmin. Ernest Lawson ryhtyi koomikoksi jo yläasteikäisenä, kun hän huomasi, että toisten naurattaminen oli tapa erottautua muista. Kotoisin Oulusta, nykyinen kotikaupunki Espoo. . Kasvatustieteiden maisteri. Ammattihauskuuttajankin on koko ajan kehitettävä itseään, aina voi yltää korkeammalle. Heille olin lähinnä rasittava ja keskittymiskyvytön huutelija, Lawson hymähtää. Ernest ”Erkku” Lawson . Näitä oppejaan hän hyödyntää työssään edelleen. Myöhemmin Lawson opiskeli itsekin opettajaksi ja ammensi kokemuksistaan Putous-hahmoonsa, opettaja Ansa Kynttilään. Tv-työt: Putous, Huuma, Talent Suomi, Kontio & Parmas. –?Jokaisen nuoren tapaan olin epävarma, ja hauskana huomasin saavani positiivista huomiota. Siksi koomikon tärkein työkalu ei olekaan vitsit vaan taito virittää ihmiset tilaan, jossa heidän on turvallista nauraa. Yleisö kertoo nauruillaan ja reaktioillaan, mitä he tänään haluavat kuulla ja nähdä. Lawson siirtyi freelanceriksi vuonna 2016, ja jo vuonna 2017 Putous teki hänestä kertaheitolla ammattinäyttelijän ja koko kansan julkkiksen. Juontaja, näyttelijä . Se on henkilökohtaista, ja kaikki eivät naura samoille asioille. . ”Ap, ap, ap… opettaja puhuu!” pauhasi tv olohuoneissa. –?Työssä kuin työssä täytyy olla tavoite. Jos jutut eivät naurata, työt loppuvat. Lawson oppi jo kouluikäisenä komiikan rytmin: milloin kannattaa olla hiljaa, milloin taas on oikea hetki iskeä väliin, ja mitkä asiat eivät ylipäätänsä naurata ketään. –?Parhaimmillaan livekomedian rytmi taukoineen elää yleisön kanssa. Täytyy olla kiinnostunut ajan ilmiöistä ja seurata niitä aktiivisesti
–?Perusajatukseni on, että turkulaiset eivät ole sorrettu vähemmistö. Yksi periaate Lawsonin komiikassa kuitenkin pitää vuodesta toiseen: hän ei tee naurunalaiseksi kenenkään alisteista asemaa eikä törki niitä, joita sorretaan. Kun tietää rajansa, komiikan tekemistä ei pidä pelätä. Toisin kuin vaikka stand up -koomikoilla hänellä itsellään on harvoin valmista materiaalia. Esimerkiksi vaimon ja lasten ei tarvitse nauraa hänen jutuilleen. LAUANTAI 39 25.12.2021 –?Aivoni ovat virittäytyneet sellaisella taajuudelle, että tarvittaessa löydän vitsin aihetta jokaisesta keskustelusta, lehden otsikosta tai radiosta tulevasta biisistä. –?On tärkeää tiedostaa, että komedialla on valtaa. Lawsonin omin genre on improvisaatio, viihdyttäminen ilman käsikirjoitusta. Ernest Lawson tuli tunnetuksi Putous-tv-ohjelman kautta. Kun se puoli on kunnossa, minun ei tarvitse miettiä, loukkaanko jotakuta, Lawson sanoo. Lawsonin mielestä yleisö on nykyään fiksua ja tiedostavaa, ja siksi huumorillakin on rajansa. Huumori muuttuu ajan kuluessa samoin kuin se, mille nauretaan. Siksi hän on lavalla ” Vasta kun pääsen kiinni sisäpiirin juttuihin, koen olevani vahvoilla. Lawson ei myöskään tee juontoja lapusta lukien. Liika varovaisuus tekee viestistä hajuttoman ja mauttoman. Väsyneimmät stereotypiat ja ilkkuva nauraminen vähemmistöille ei koskaan ole ollut ”coolia”, eikä sitä lavoilla enää juuri kuule. TONI TERVO ????. Lawson ei kuitenkaan pyri olemaan jatkuvasti hauska. Mutta se, minkälaisia arvovalintoja teen, on täysin oma päätökseni
Esiintyjälle: Näe vaivaa: Etsi tietoa, googlaa, kysele. Tällöin ennakkotyö ja asiakkaaseen tutustuminen luo improvisaatiolle turvalliset rajat. Onnistumisen tunteet ja paras voittajafiilis kimpoaa silloin, kun yleisöstä tulevat ensimmäiset naurunhörähdykset. –?Kyse on vuorovaikutuksesta, Lawson tiivistää. Kun Lawson huikkaa viimeiset kivan illan toivotukset ja näyttö pimenee, aika pysähtyy. Vasta kun pääsen kiinni sisäpiirin juttuihin, koen olevani vahvoilla. Ja sitten chattiin tulee pling: ”Ihan mahtava keikka, ollaan naurettu vedet silmissä!” Ammattilaiselta Lawsonin vinkit juontoon valmistautumiseen Asiakkaalle: Ota selvää esiintyjästä ja valitse hänet, joka on valmis räätälöimään esityksen juuri teidän ja tilaisuuden näköiseksi. Näin välttyy varmimmin myös tilanteilta ja vitseiltä, joille kukaan ei naura. ????. –?Minun tehtävänäni on saada asiakas vakuutettua, että otan työni vakavasti ja pystyn luomaan tunnelman, jossa olemme kuin tuttujen kesken pitämässä hauskaa, Lawson sanoo. –?Juttelemalla ja pienellä vaivannäöllä selviää pian, mille kahvitauoilla nauretaan ja mitkä heidän pelkonsa ja toiveensa tilaisuuden suhteen ovat. Kuluneen vuoden aikana Lawsoninkin keikat ovat siirtyneet pääosin lavoilta läppärille. Suurin ero lähija etäesiintymisessä on palautteen saaminen: kasvotusten ihmisiltä saa ilmeiden ja naurun kautta välittömän palautteen, mutta virtuaalikeikoilla palaute tulee pienestä videoruudusta näytön kulmassa tai chatin kautta viiveellä. Oma vakiokysymykseni kaikille asiakkaille: ”Mille sisäpiirijutuille teidän firman kahvipöydissä ja WhatsApp-ryhmissä nauretaan?” ” Perusajatukseni on, että turkulaiset eivät ole sorrettu vähemmistö. Asiakas kannattaa aina tavata, etänä tai face-to-face. Hyvä valmistautuminen on myös asiakkaan tilaisuuden arvostamista, sillä vaikkapa firmalle tapahtuma on aina jotain uniikkia – ensimmäinen juhlaseminaari tai hienoimmat joulujuhlat. Siitä jää osallistujille parhaat ja pitkäikäisimmät muistot. Kysele paljon, sillä hauskimmat jutut tulevat sisäpiiritiedosta, jonka vain firmassa työskentelevät voivat esiintyjälle paljastaa. Lawson esiintyy myös yksityistilaisuuksissa. LAUANTAI 40 25.12.2021 aidosti läsnä ja joutuu lukemaan yleisöä ja päättelemään, mikä heihin uppoaa. Adrenaliini valtaa kehon, väsymys on poissa. Lawson valmistautuu tapahtumiin tapaamalla asiakkaan kasvotusten tai Teamsissa. Tietoa saa toki googlaamalla, mutta hiljainen tieto tulee vain ihmisiltä
Se on saanut Sekä Venäjältä että Suomesta ankaraakin kritiikkiä.. Neptunuksen temppeli on Monrepos´n tunnetuimpia rakennuksia. LAUANTAI 41 25.12.2021 ???????. Kymmenisen vuotta sitten temppeli paloi, mutta on myöhemmin pystytetty uudestaan. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Venäjän Aika -lehdessä 4/2021. SVETLANA ALEKSEJEVA Monrepos menee uusiksi Viipurin legendaarisessa Monrepospuistossa on käynnissä sen historian mittavin restaurointihanke
SVETLANA ALEKSEJEVA ” Juuri minä olin restauroinnin innokkaimpia kriitikkoja, ja ilmeisesti sen seurauksena minusta päätettiin tehdä puiston uusi johtaja. Eli yksi asia varmistuu paikalla käymättäkin: jos puistosta halutaan kehittää massaturismikohde, on asiallisen ja riittävän suurikokoisen paikoitusalueen rakentaminen tulevaisuudessa välttämätöntä. Mutta yllätys yllätys: Puistoa lähestyttäessä ovat tienvarret täynnä henkilöja linja-autoja jo kilometrin päässä pääportilta. LAUANTAI 42 25.12.2021 Martti Kiuru Tuulinen ja kylmä syyspäivä Viipurissa. Aleksandr Smirnov ????????. Vaikka kesäsesonki on jo ohitse, on lipunmyyntikojun edessä pitkä jono puistoon pyrkijöitä. KoroMonrepos’n pääportti ja puiston johtaja Aleksandr Smirnov. Portti on kopio alkuperäisestä, mahdollisesti Carl Engelin suunnittelemasta portista. Kukapa nyt lähtisi päiväretkelle riehuvan merituulen armoilla olevaan Monrepos-puistoon. Osa viipurilaisia päiväretkeilijöitä ja osa ympäri Venäjää saapuneita matkailijoita. Pariskuntia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä
Venäläiset suhtautuvat kieltoon kuitenkin melko välinpitämättömästi ja pujahtavat kielletylle alueelle aitojen raoista. Kenties riitely asian tiimoilta on paradoksaalisesti myös lisännyt puiston suosiota ja kävijämääriä, koska Ludwigsburgin hautakappelia ei ole toistaiseksi restauroitu. Entisöintityö käynnistyi vuonna 2017 ja näyttäisi nyt olevan loppusuoralla. Venäjän valtion omistuksessa oleva Monrepos on ollut viime vuosina taajaan esillä mediassa. Puiston restaurointia ei ole sinällään vastustettu, mutta lähes jokaisella tuntuu oleva oma mielipide siitä kuinka projekti tulisi toteuttaa. Kappeli sijaitsee saarella, mutta sinne ei rakenneta siltaa. Turistit voivat myöhemmin käydä saaressa veneellä. LAUANTAI 43 25.12.2021 napandemiasta johtuen ulkomaalaisia on toistaiseksi liikkeellä erittäin rajoitetusti. Hankkeen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Medianäkyvyyden keskeinen syy on puistossa suoritettava laajamittainen restaurointityö, jonka päärahoittajana on Maailmanpankin alainen Kansainvälinen jälleenrahoitusja kehityspankki (IBRD). Kulku ankarasti kielletty”-kyltit. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. Toistaiseksi alue ei ole kokonaisuudessaan auki turisteille, ja asiasta kertovat ”Vaarallinen vyöhyke
Monrepos´n puiston rannat on turvallisuussyistä reunustettu kivimateriaalilla. Tuntuu ikään kuin entisen satumetsän luoma salaperäinen lumous olisi jotenkin kadonnut. Lyhyen toimikautensa aikana Smirnov lienee jo totaalisesti kyllästynyt toimittajien uteluihin puistoremontin yhteydessä käydystä debatista ja riitelystä, joten hän kuittaa asian ironisoiden: –?Juuri minä olin restauroinnin innokkaimpia kriitikkoja, ja ilmeisesti sen seurauksena minusta päätettiin tehdä puiston uusi johtaja, Smirnov tokaisee. LAUANTAI 44 25.12.2021 jokainen haluaa muodostaa oman mielipiteensä asiasta. Smirnov on lupautunut esittelemään Monrepos’n nykytilaa. Näyttävällä paraatiportilla tapaamme puiston nuoren johtajan Aleksandr Smirnovin, joka on koulutukseltaan arkeologi ja työskennellyt aikaisemmin asiantuntijana Viipurin linnassa. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. Puistoalue vaikuttaa aikaisempaa avarammalta, sillä puiden määrää on karsittu ankarasti. Turvallisuussyistä myös kävelyreitteKiinalainen kaarisilta. Jos Monrepos-puistoon tulijalla on aikaisempaa kokemusta paikan päällä vierailusta, niin kieltämättä vaikutelma on aluksi hieman hämmentävä
Mutta toki ero entisöinnin ja uudisrakentamisen välillä on jossain määrin veteen piirretty viiva. Juuri puiden radikaali vähentäminen on ollut eräs kriitikoiden innokkaimmin käyttämistä argumenteista. SVETLANA ALEKSEJEVA ” Vanhoista rakenteista säilytetään yli 35 prosenttia, joten kyseessä on restaurointi. LAUANTAI 45 25.12.2021 jä on tehty helppokulkuisemmiksi ja rannat on kivetty. Vasemmalla päärakennus, johon sijoittuu museo. Aleksandr Smirnov ????????. Aleksandr Smirnov perää yleisöltä kärsivällisyyttä. –?Totta kai puisto näyttää tässä vaiheessa parturoidulta, mutta jo muutaman vuoden kuluttua nyt istutetut puuntaimet alkavat päästä oikeuksiinsa, Smirnov sanoo. Monrepos’n historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin, mutta nykymuotoisen puiston varsinaisina alullepanijoina pidetään saksalaista Nicolayn sukua, joka omisti alueen 1700-luvun lopulta Entisöitävät rakennukset ilmakuvassa. Oikealla kirjastorakennus, johon tulee arkisto ja tieteellinen osasto. Puiston kunnostajat ovat taas olleet sitä mieltä, että sairaat ja vaaralliset vanhat puut on parempi poistaa yhdellä kertaa
Puiston kävelyreittejä on levennetty ja tehty helppokulkuisemmiksi. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. Ludwig Heinrich von Nicolay oli runoilija ja tiedemies, jonka laajoissa puistosuunnitelmissa eli ajalle ominaisen romanttisen tyylisuunnan mukainen henki. Epäselvää tuntuu olevan missä määrin tavallisella rahvaalla oli mahdollisuus tutustua puistoon 1800-luvun puolivälissä muissa kuin työtehtävissä. LAUANTAI 46 25.12.2021 lähtien. Puiston nykyisen restauraatiotyön eräänlaisena lähtökohtana on palauttaa se ”alkuperäiseen” asuunsa, ja tätä silmällä pitäen Ludwig Nicolayn vanhat suunnitelmat (joita ei koskaan kokonaisuudessaan toteutettu) on kaivettu arkistojen kätköistä. Ludwigin poika Paul hylkäsi osan isänsä suunnitelmista, mutta juuri Paulin aikana puistoon rakennettiin sen tunnetuimmat rakennustaiteelliset elementit, kuten Neptunuksen temppeli, Ludwigsburgin hautakappeli ja Väinämöisen patsas. Huvimajoja, kaarisiltoja, salaisia kohtaamispaikkoja rakastavaisille ja niin edelleen. Kenties myös potaattipelto ja viljan kasvatusta. Ludwigin ideana saattoi olla myös Monrepos’n kehittäminen taloudellisesti omavaraiseksi kartanoksi, eli puistoon suunniteltiin hedelmäpuutarhoja, arboretum ja kasvihuoneita
SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. –?Viipurin väestö vaihtui sotien seurauksena täydellisesti, ja neuvostopropagandassa Suomi ja suomalaiset sekä heidän historiansa täytyi esittää kansalle hyvin kielteisessä kontekstissa, Smirnov muistuttaa. Kenties vasta 1970-luvulla Neuvostoliitossa herättiin siihen, että Monrepos-puiston historiallisen arvon vaaliminen sopii myös sosialistiseen kulttuuriperintöön. LAUANTAI 47 25.12.2021 Aleksandr Smirnovin mukaan Monrepos on näyttäytynyt historiansa aikana niin monimuotoisena, että kaikilla tuntuu olevan varma ja oikea käsitys siitä miltä puiston tulee näyttää. Eri aikoina alueella sijaitsi esimerkiksi kommunistijohtaja Kalininin mukaan nimetty huvipuisto, päiväkoti Metsäsatu, asuntoja ja toimistoja. Alueella järjestettiin myös suuria kansanjuhlia viipurilaisille. Neuvostovuosina puisto olikin muussa kuin matkailijakäytössä, ja se rapistui nopeasti. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeisinä neuvostovuosina puiston kosmopoliittinen ja suomalainen historia on saattanut olla päänvaiva viranomaisille. Neuvostoliiton kaatuminen pani liikkeelle suunnitelmat puiston perusteellisesta restauroinnista, mutta alkuvuosina Venäjää Aleksandr Smirnov on puiston johtaja
Temppeli paloi vuonna 2011 ilmeisesti tuhopolton seurauksena, mutta on nyt pystytetty uudelleen. Hanke edellyttää huippuluokan ammattitaitoa, eikä sellaista löydy Viipurista tai lähialueilta. –?Suuri toiveemme on, että Venäjän ja Suomen presidentit tulisivat avajaisiin ja vihkisivät legendaarisen puiston yhdessä käyttöön, Aleksandr Smirnov ehdottaa. Puiston uudistustyö on jonkin verran viivästynyt, ja tällä hetkellä on suunnitelmissa, että avajaisia vietettäisiin ensi kesänä. Aika ajoin puiston kohteita, kuten Väinämöisen patsasta ja Neptunuksen temppeliä on myös vandalisoitu. Molemmat talot olivat ennen remonttia erittäin huonossa hapessa, joten käytännössä ne on purettu ja koottu uudestaan. Totta kai myös Smirnov odottaa jo kiihkeästi aikaa, jolloin valtakunnanraja aukeaa, ja myös ulkomaalaiset pääsisivät ihmettelemään alueen uutta ilmettä. –?Ekspertit tulevat eri puolilta Venäjää ja ovat paikan päällä kuukausikaupalla, Smirnov kertoo. Peruskorjauksessa käytetään alkuperäistä hirsimateriaalia mikäli mahdollista. Mutta onko päärakennusten osalta kyseessä enää restaurointi vai onko kyse kokonaan uusista taloista. –?Toki puisto ei ole tuolloin vielä valmis, vaan lopullinen tulos on nähtävissä kenties vuosikymmenen kuluttua. –?Vanhoista rakenteista säilytetään yli 35 prosenttia, joten kyseessä on restaurointi. Näin saataisiin kerrytettyä kassavirtaa. Aleksandr Smirnov ????????. Ilmeisesti tarkoituksena on, että puistoon tulevat ostaisivat pelkän sisäänpääsylipun lisäksi puistoalueelta myös oheispalveluita. –?Noin 500 000 henkeä vuodessa. Entisöityyn päärakennukseen sijoittuu museo ja kirjastorakennukseen arkisto sekä tieteellinen osasto. Myös lapset on otettu huomioon suunnittelussa. ” Suuri toiveemme on, että Venäjän ja Suomen presidentit tulisivat avajaisiin ja vihkisivät legendaarisen puiston yhdessä käyttöön. Ja kukahan puiston tulee avaamaan. Luonnollisesti puistoalueelle tulevat myös ajanmukaiset WC-tilat ja erilaisia palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita. Nyt toteutettavassa restauroinnissa uudistetaan myös Monrepos’n suurimmat rakennukset, eli päärakennus ja kirjasto, jotka on rakennettu 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa. Osa hirsistä on kuitenkin käyttökelvottomia. Mutta toki ero entisöinnin ja uudisrakentamisen välillä on jossain määrin veteen piirretty viiva. LAUANTAI 48 25.12.2021 vaivasi krooninen rahapula, joten alueen rapistuminen jatkui. Entä mikä on vuotuinen kävijämäärätavoite