JOULUKUUTA 2020 Työjuhdat tulivat Tammelaan Yksityinen metsänomistaja teetti tuhannen kiintokuution hakkuutyömaan hevosten voimin. LAUANTAINA 26. 6 PLUSSA 2–3 Tämän Plussa-liitteen jutut ovat poimintoja Forssan Lehden vuoden 2020 sadosta.
Siksi Åfelt pitää hevosten hyvinvoinnista huolta tauoilla ja vuosilomilla. –?Hevosten käyttö sopii virkistysmetsiin, puistometsiin, saariin ja herkkiin kohteisiin. Åfelt muisteleekin, ettei ole koskaan aiemmin käynyt metsätöissä Forssan seudulla. Kestää melkein kaksi kuukautta, että tammelalainen yhdeksän hehtaarin metsäpalsta on saatu harvennettua. Kari Kanniston mukaan hevosmetsätyö voisi sopia seudullamme vaikkapa Saaren kansanpuiston hakkuutöihin tai taajamametsien ja puistoalueiden hoitoon. Tonnin painoisten hevosten ravi pysyy tasaisen rivakkana, vaikka kaviot uppoavat mutaan ja vaunuissa keikkuu kuormallinen puita sekä työhevosyrittäjä Miika Åfelt. Talous on monen metsänomistajan ykkösprioriteetti, joten tehokkaat metsäkoneet ovat houkuttelevampia apuvälineitä kuin hitaat hevoset. Metsästä kaadetaan 20 täysperävaunullista puuta. Yrittäjä Miika Åfeltin mukaan ketterien vaunujen avulla metsään voidaan jättää enemmän puuta kuin suurilla monitoimikoneilla työskennellessä. . Yhä useampi metsänomistaja arvostaa lihasvoimin tehtyä, ilmastoystävällistä ja metsälle hellää hakkuumenetelmää. Metsuri Peter Ekholm kaataa puut moottorisahalla ja Miika Åfelt, Pocas sekä Amanda kuljettavat rungot pois metsästä. –?Näissäkin tapauksissa kohteen erityispiirteiden ja omistajan taloudellisen tilanteen pitää kohdata, Kannisto huomauttaa. Näin on esimerkiksi tammelalaisen metsäpalstan laita. Aika-ajoin Åfelt pysäyttää hevoset ja nostaa kuormaimella runkoja vaunuihin. Alkaa puukuorman purku. Hän hakee tien reunalle jätetystä heinäpaalista evästä työjuhdilleen ja kaivaa omasta repustaan termarin ja pullan. KUVAT: Lassi Puhtimäki. Kannot, kivet ja maan korkeusvaihtelut vaativat ohjastajalta keskittymistä. Kahvitauko. Myös LounaisHämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto sanoo, että käynnissä on hänen kymmenvuotisen uransa ensimmäinen seudullamme tehtävä hevosmetsätyö. Miika Åfelt on tullut Ikaalisista asti hoitamaan paikallisen metsänomistajan metsää luonnollisella menetelmällä. Talousmetsissä hevosia käytetään harvoin, ja mitään avohakkuita ei hevosella kannata tehdä, Åfelt kertoo. Ilmassa tuoksuu tuore puu ja kauempaa kuuluu Ekholmin moottorisahan pärinä. –?No, ainakin pienet urat, jotka ovat seuraavana vuonna kadonneet. Yksityiset metsänomistajat voivat turvautua hevosvoimilla tehtäviin hakkuisiin esimerkiksi silloin, kun metsä on virkistyskäytössä, ja se halutaan pitää kauniina. Yrittäjä Miika Åfeltillä ja hänen työhevosillaan riittää runsaasti töitä ympäri vuoden. Siksi Åfelt pitää hevosten hyvinvoinnista huolta tauoilla ja vuosilomilla. HELMIKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Harvinaiset hakkuut hevosvoimin . LAUANTAINA 26. . Åfelt korjaa puut metsävaunuun, jota Amanda ja Pocas vetävät perässään. Yrittäjä Miika Åfeltillä ja hänen työhevosillaan riittää runsaasti töitä ympäri vuoden. Åfeltin mukaan hänen itse suunnittelemansa metsävaunun polttomoottori on niin pieni, ettei sille ole laskettu hiilijalanjälkeä. Yksi ranskalainen percheron vastaa kooltaan kahta suomenhevosta. Tiheämpi puusto edistää luonnon monimuotoisuutta, mutta saattaa hidastaa puiden kasvua. HEVOSMETSÄTYÖ on pääosin käsityötä ja siksi kallista. –?Meillä on hevosten kanssa sellainen sopimus, että kaksi kuormaa ja kahvitauko, yrittäjä sanoo ja hyppää pois vaunusta. Åfelt on käynnistänyt vaunujen moottorin, joka antaa hankalassa maastossa apuvetoa takapyöriin. Åfelt näyttää älypuhelimestaan kuvan metsästä, jonne on jäänyt metrin syvyiset urat hakkuukoneen jäljiltä. JOULUKUUTA 2020 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA SUNNUNTAINA 23. Hevosilla työskentely on ketterää, joten metsään voi halutessaan jättää enemmän puita kuin suurella monitoimikoneella operoidessa. Vaunujen, moottorisahan ja kuljetusautojen lisäksi muita laitteita ei työssä tarvita. Käytännössä hevosmetsätyö toimii niin, että metsuri Peter Ekholm kulkee metsässä jalan ja kaataa puita moottorisahalla. Sitten hän alkaa puhua siitä, miksi hevosta kannattaisi hyödyntää hakkuissa. Åfeltin mukaan urat hankaloittavat metsän vesija ravinnetaloutta. –?Prr, prr, Åfelt sanoo ja saa hevoset pysähtymään tien sivuun. Hevoset odottavat tyyninä, kun on niiden isännän aika työskennellä. . Niin, ja höyryäviä golf-palloja, joista linnut löytävät kauranjämiä sekä heinää, josta jänikset saavat ruokaa, Åfelt sanoo. KUVAT: Lassi Puhtimäki Metsävaunu on leveydeltään reilut kaksi metriä. Nyt ilmiö on saapunut Forssan seudullekin. –?Hevosmetsätyön ilmastovaikutukset ovat siis murto-osa suuriin metsäkoneisiin verrattuna, Åfelt perustelee. Mitä metsään sitten jää hevosten jäljiltä. Mitä leudommaksi talvet käyvät, sitä hankalampaa metsään on päästä painavilla koneilla, jos maa on pehmeää. Yleensä Åfelt kutsutaan pienempiin hakkuu-urakoihin. Marianna Langenoja Tammela Amanda ja Pocas jyräävät metsätiellä kuin panssarivaunu. Ilmastohyötyjäkin hevosissa on. VAUNUT poukkoilevat ylös alas, kun ne etenevät epätasaisella metsäpohjalla. Projekti on maanlaajuisestikin varsin suuri. Urat ovat täyttyneet vedellä, ja niistä on tullut melkein kuin ylimääräisiä ojia. RASKAISTA ajokoneista voi jäädä metsään syviäkin uria. SYVÄLLÄ Ylä-Tammelan metsässä on ihmetelty kuukauden päivät harvinaista näkyä: hevosia metsätöissä. ÅFELTIN asiakaskunta koostuu pääKahvitauko. Hevosmetsätyö työllistää kaksi henkilöä ja kaksi hevosta. Rotu on kartanoiden vetohevonen, jota voisi lyhyesti kuvailla järkäleeksi. Lisäksi painavat metsäkoneet voivat katkoa juuria, eivätkä urat näytä virkistysmetsässä kauniilta. Kovin heppoisista syistä hevosia ei metsätöihin kutsuta
Kaukana asuville kaupunkilaisille metsän arvo voi olla ensisijaisesti jotain muuta kuin taloudellinen. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kanniston mukaan monet seutumme metsämaista ovat pehmeitä, eikä roudattomaan maastoon voi mennä edes pienellä metsäkoneella. Myrskytuhot olisivat voineet verottaa puita entisestään, joten hellempi käsittely tekee hyvää ja antaa puille kuitenkin tilaa kasvaa. Näyttää siltä, että yrityksellemme löytyy jatkuvasti enemmän töitä. Vaunut tekevät metsään yli kaksimetrisen uran, jonka molemmille puolille jää puita pystyyn. Esimerkiksi Tammelan kohteessa on hiekkapohja, joten sinne saattoi huoletta päästää hevoset ja metsävaunut töihin. Tällaiseen arvomaailmaan hevosmetsätyö istuu. HELMIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI osin tiedostavista, korkeasti koulutetuista ja ekologista työtä arvostavista metsänomistajista. Siksi Åfelt pitää hevosten hyvinvoinnista huolta tauoilla ja vuosilomilla. Edes hevoset eivät aina auta Marianna Langenoja Forssan seutu Harvinaisen lämmin talvi on estänyt suurimman osan Forssan seudun metsien talvihakkuista. Åfelt nousee vaunusta, taputtaa Pocasta kaulalle ja kuiskaa: –?Vielä yksi kierros, rakkaat. –?Hevoset ja metsävaunu painavat yhteensä noin 9 tonnia. Yrittäjä Miika Åfeltillä ja hänen työhevosillaan riittää runsaasti töitä ympäri vuoden. Pieni metsäkone painaa kuorman kanssa 15 tonnia. Kahvitauko. Siksi Åfelt pitää hevosten hyvinvoinnista huolta tauoilla ja vuosilomilla. –?Ihmiset ovat heränneet ilmastokysymyksiin ja luonnon monimuotoisuuden arvostamiseen. Hänen mukaansa kovin ankarakätinen raivaus olisi voinut olla shokki vuosia tiheänä kasvaneelle metsäpalstalle. Hänen mukaansa talousmetsän omistajalle on menetelmän sijaan tärkeämpää pohtia, milloin ryhtyä hakkuisiin. Sitten on tauko. KUVAT: Lassi Puhtimäki Hevosilla työskentely on ketterää, joten metsään voi halutessaan jättää enemmän puita kuin suurella monitoimikoneella operoidessa.. Maaseutujen metsät ovat yhä useammin kaupunkilaisten omistuksessa. FL KATSO VIDEO JA LISÄÄ KUVIA hevosmetsurien työstä Forssan Lehden sovelluksesta tai forssanlehti.fi. Painoero ei ole niin suuri, että se olisi ratkaiseva pehmeässä maastossa, Kannisto sanoo. Jos talvista tulee pysyvästi leutoja, tulee ajankohtaiseksi pikemminkin metsäteiden kunnostus kuin hevosiin siirtyminen. Pehmeän maaston metsissä hakkuut siirtyvät lähes väistämättä ensi talveen. KUVAT: Lassi Puhtimäki Hevosilla työskentely on ketterää, joten metsään voi halutessaan jättää enemmän puita kuin suurella monitoimikoneella operoidessa. Yrittäjä Miika Åfeltillä ja hänen työhevosillaan riittää runsaasti töitä ympäri vuoden. Metsätiellä percheronit siirtyvät jylläävään raviin, joka kuljettaa puukuorman metsän laidalla sijaitsevan pinon luokse. KUN ÅFELT ON nostanut metsänpohjalta puuta vaunullisen verran, lähtee kolmikko palaamaan takaisin metsätielle. Hiekkapohjaisten metsien omistajat ovat paremmassa asemassa. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA SUNNUNTAINA 23. Se voi edustaa esimerkiksi omistajan omaa panosta ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Kanniston mukaan myös hevoset ja metsävaunut voivat tehdä liian suurta tuhoa pehmeään maaperään. Kahvitauko. Heitä on Suomessa jatkuvasti enemmän. LAUANTAINA 26. –?Jos koneketju olisi hoitanut työn, ajoura olisi huomattavasti leveämpi, Åfelt selostaa moottorin pauhun yli. –?Metsänomistajat eivät ole kokeneet metsäkoneiden jättämiä uria kovin suurena ongelmana, jos he ovat varmistaneet sen, että metsäkoneilla mennään oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kannisto pitää hevosmetsätyötä hienona mahdollisuutena, mutta näkee sen hyödyt lähinnä metsän ulkonäölle
Forssan suurimmat päästölähteet ovat viime vuosina olleet liikenne ja lämmitys. Viisi kiloisesta ”mukana raahattavasta” on tultu pitkä tie nykyisiin älypuhelimiin. KUVAT: Tapio Tuomela Teknologian kehityksen ennustetaan kiihtyvän entisestään 2020-luvulla. –?Maalämmön hyödyntäminen on jo kasvanut vahvasti. Mitä jos katsottaisiin myös kortin toinen puoli: millainen Forssa voisi parhaimmillaan olla 2020-luvulla. Tieliikenteessä öljyn korvaajaksi kelpaisi esimerkiksi paikallisilla maatiloilla tuotettu biokaasu. Dowebin toimitusjohtaja Kimmo Leino kertoo, että Mobiran autoradiopuhelin tuli markkinoille vuonna 1984. Mutta mitä jos 2020-luvun kynnyksellä maalailtaisiinkin haavekuvia kauhukuvien sijaan. JOULUKUUTA 2020 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA Kotiseudullamme on mahdollisuus onnistua Edessä siintää uusi vuosikymmen ja sen mukana uudet haasteet. Hiilidioksidipäästöjä tulee leikata mahdollisimman pian jokaisella elämän osa-alueella. LAUANTAINA 26. Keskusta-alueilla kaukolämpö olisi energiatehokas ja myös vähäpäästöinen ratkaisu, jos energianlähteenä käytetään uusiutuvia. Viisi kiloisesta ”mukana raahattavasta” on tultu pitkä tie nykyisiin älypuhelimiin. Teemat ovat suuria, pelottaviakin, ja usein päädymme puhumaan vain niiden tuomista ongelmista. Yksi vastaus päästöjen tehokkaaseen leikkaamiseen voisi olla hajautettu, uusiutuva energiantuotanto, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pasi Rikkonen. Dowebin toimitusjohtaja Kimmo Leino kertoo, että Mobiran autoradiopuhelin tuli markkinoille vuonna 1984. Siru Perälä Forssa Ilmastonmuutos, demokratian haasteet sekä teknologian nopea kehitys ja työelämän muutos ovat Suomen itsenäisyysrahasto Sitran mukaan kolme suurta kehityskulkua, jotka värittävät Suomen tulevaisuutta. Ympäristö Aikamme suurin kriisi on ilmastonmuutos. JOULUKUUTA 2020 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA lAUANTAINA 26. Maatilat, pienemmät toimitilat ja pientalot voitaisiin lämmittää maalämmöllä tai erilaisilla hybridiratkaisuilla, joissa maalämmön rinnalla tuotetaan esimerkiksi aurinkosähköä omaan käyttöön. KUVAT: Tapio Tuomela. Ne eivät kuitenkaan ole koko tarina. 1. Forssalla niitä on rutkasti. Lisäksi Forssan kaltaisissa kaupungeissa myös energiantuotannossa hyödynnettävää biomassaa on lähellä, eli mahdollisuudet vastata päästövähennystavoitteisiin ovat hyvät. KYNNYSKYSYMYKSENÄ esimerkiksi biokaasulaitoksille on kuitenkin Teknologian kehityksen ennustetaan kiihtyvän entisestään 2020-luvulla
Unelmien ja tavoitteiden sanominen ääneen tekee niistä todellisempia ja siten helpompia tavoitella. –?Forssassa on hyviä elementtejä, joiden päälle menestystä rakentaa. Teillä on siellä eräänlainen ”Forssan henki”, eli tahtoa viedä asioita eteenpäin. –?Ympäristö ja kiertotalous tulevat painottumaan jatkossa yhä enemmän, ja näihin teemoihin on Forssassa panostettu. Jos Lehtonen saisi päättää, Forssassa olisi enemmän ravintoloita ja suuria yrityksiä, jotka toisivat kaupunkiin lisää työpaikkoja ja myös asiakkaita. Takalan mielestä pikkukaupungille on tärkeää se, uskalletaanko omaa kotikaupunkia rakastaa ja annetaanko ”omille jutuille” arvoa. ”Teillä on siellä eräänlainen ’Forssan henki’, eli tahtoa viedä asioita eteenpäin.” MINNA TAKALA Aluekehitysasiantuntija, Hämeen liitto Teknologian kehityksen ennustetaan kiihtyvän entisestään 2020-luvulla. Forssassa nuorten näkökulmaa kunnalliseen päätöksentekoon tuo tällä hetkellä nuorisovaltuusto. –?Kaikkia töitä ei kuitenkaan voida tehdä etänä. Tulevina vuosina myös paikasta riippumattoman työn määrä tulee luultavasti lisääntymään. Yhteiskunta Tällä vuosikymmenellä myös demokratian ennustetaan kohtaavan haasteita. Tällä hetkellä kaupungista puuttuu esimerkiksi paikkoja, joissa nuoret voisivat viettää aikaa. Nuoret äänestävät ahkerasti, ja Forssan kaupunginvaltuuston jäsenistä yhä useampi on alle 30-vuotias. Mutta nämä nyt ovat vain unelmia. Työvoiman saatavuuden kannalta saavutettavuus eli kaupungin sijainti on merkittävä. Yhteiskunnassa vahvistunut eriarvoistuminen jakaa kansaa ja moni kokee tyytymättömyyttä poliittiseen päätöksentekoon. Vuosikymmeniä on puhuttu seutukunnan negatiivisesta väestökehityksestä. 2. Viisi kiloisesta ”mukana raahattavasta” on tultu pitkä tie nykyisiin älypuhelimiin. Dowebin toimitusjohtaja Kimmo Leino kertoo, että Mobiran autoradiopuhelin tuli markkinoille vuonna 1984. –?Esimerkiksi kuosien nostaminen Forssan markkinointiin kertoo paljon positiivisesta ylpeydestä ja kunnioituksesta sitä kohtaan, mitä kaupungissa on saatu aikaan. Kaupunkilaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan ja tekevät yhdessä töitä sen eteen, mahdollisista näkemyseroista huolimatta. FL Teknologian kehityksen ennustetaan kiihtyvän entisestään 2020-luvulla. Lehtonen itse pitää Forssasta: kaupunki on kaunis, kaikki on pienen matkan päässä ja terveyspalvelut toimivat hyvin. KUVAT: Tapio Tuomela ”Forssan kehittyminen on pitkälti kiinni siitä, ollaanko seudulla aiemmin tehtyjen päätösten vankeja vai ketteriä sopeutujia.” HANNU-HEIKKI SAARINEN Kehitysjohtaja, Forssan Yrityskehitys ”Teillä on siellä eräänlainen ’Forssan henki’, eli tahtoa viedä asioita eteenpäin” MINNA TAKALA Aluekehitysasiantuntija, Hämeen liitto KOMMENTTI. Teknologia ja työ 2020-luvulla teknologian ennustetaan kehittyvän nopeasti ja työelämä kohtaa murroksen, kun robotisoituminen ja digitalisaatio muuttavat työtä. Yhä useampi korkeakouluopiskelija jää valmistuttuaan Forssaan ja perustaa yrityksen tai perheen, tai molemmat. Rikkonen toivoo, että kymmenen vuoden päästä Forssan kaltaisten kaupunkien energiaomavaraisuus olisi noussut, nojaisi uusiutuvaan energiaan ja siten kaupungeissa päästäisiin hiilineutraaliuteen. Ei pidä jäädä surkuttelemaan esimerkiksi väkiluvun laskua. Forssassa työvoimaa on lähistöllä paljon. Viisi kiloisesta ”mukana raahattavasta” on tultu pitkä tie nykyisiin älypuhelimiin. Tuolloin vuonna 2003 syntynyt ikäluokka saa äänestää ensi kertaa. Helsinki-Forssa-Pori -raideyhteys ottaa konkreettisia askelia eteenpäin. Silloin olemassa on niin käytännön tarve kuin vahva pääomakin. Paikallisten maatilallisten kanssa ryhdytään yhteistyöhön biokaasun tuottamiseksi niin lämmityskuin liikennekäyttöönkin. –?Viimevuotisessa FUTWENDhankkeessamme selvisi, että hankkeita vie hyvin eteenpäin investointimalli, jossa paikallinen energiayhtiö ja maatilat tekevät yhteistyötä. Takala sanoo, että meneillään on murros, joka vaatii rohkeutta tehdä uudenlaisia asioita. Seudulla pitää olla toimintaa, tekemistä ja mahdollisuuksia, jotka kiinnostavat ihmisiä. –?Ihmisten asuinpaikkaan vaikuttavat jatkossa monet muutkin seikat kuin työ. Paljon vaikeampaa on saada haastateltavat haaveilemaan, ja sysätä kommenttia kirjoittaessa hetkeksi reaalipolitiikka syrjään. ”Forssan kehittyminen on pitkälti kiinni siitä, ollaanko seudulla aiemmin tehtyjen päätösten vankeja vai ketteriä sopeutujia.” HANNU-HEIKKI SAARINEN Kehitysjohtaja, Forssan Yrityskehitys Vuonna 2030 Forssa on hiilineutraali ja eloisa 20 000 asukkaan korkeakoulukaupunki KOMMENTTI Siru Perälä @hameensanomat.fi K irjailija Carl Sandburgin kerrotaan joskus sanoneen, että mitään ei tapahdu, ellemme ensin unelmoi. –?Kymmenen vuotta on kuitenkin lyhyt aika, kun siirrytään vallitsevasta toimintatavasta uuteen. Yritys jalostaa alueen maatalouden sivuvirtoja biometaaniksi, jota käytetään lämmitykseen tai puhdistettuna liikennepolttoaineena. Teema ei näy pelkästään yritysten toiminnassa vaan myös kuntalaisten arjessa: Forssa on maan kärkeä esimerkiksi muovipakkausten kierrättämisessä. Taloudellisen kannattavuuden pitää näkyä, ennen kuin toimiin uskalletaan ryhtyä. –?Nyt nuoret hengaavat Prisman parkkipaikalla ja Autokeitaalla. 2020-LUVULLA Forssa panostaa kiertotalouteen ja järkivihreyteen aivan uudella tavalla. ALUEKEHITYKSEN tavoitteena on nimensä mukaisesti vaikuttaa alueen kehitykseen. On helppo mässäillä Forssan laskevalla väestökehityksellä. Teemaa on kuitenkin syvennettävä ja se on otettava huomioon kaikissa yrityksissä, toimialasta riippumatta. LAUANTAINA 26. Taantuvan teollisuuskaupungin imagolla voi olla hankala lähteä kilpailemaan osaajista kasvukeskusten kanssa. –?Myös junarata olisi iso plussa. –?Forssan kehittyminen on pitkälti kiinni siitä, ollaanko seudulla aiemmin tehtyjen päätösten vankeja vai ketteriä sopeutujia. Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään vuonna 2021. –?Nuorisovaltuusto on Forssassa vielä suhteellisen nuori, ja tällä valtuustokaudella on keskitytty siihen, että forssalaisnuoret ylipäätään tietäisivät valtuuston olemassaolosta, kertoo valtuuston jäsen Iida Lehtonen. Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija Minna Takala sanoo, että Forssan tekemät valinnat esimerkiksi kiertotalouteen liittyen ovat pitkällä tähtäimellä hyviä. Forssan väkiluku nousee, ja 2030-luvulle tultaessa forssalaisten lukumäärä ylittää taas 20 000 asukkaan rajan. Se toisi uusia ideoita yrityksille ja tarjoaisi opiskelijoille niin mahdollisuuksia tehdä opinnäytetöitä kuin saada töitäkin. 3. 2010-luvulla tyhjentyneistä liiketiloista on tehty kaikille avoimia ajanviettopaikkoja. Myös Saarinen korostaa seudulla jo pitkään jatkuneen kiertotalouden ja järkivihreyden merkitystä. KUVAT: Tapio Tuomela Forssan nuorisovaltuuston jäsen Iida Lehtonen sanoo, että nuoret kaipaisivat Forssaan enemmän paikkoja, joissa viettää aikaa. JOS FORSSALAISNUORET olisivat enemmän mukana päätöksenteossa, kaupunki voisi Lehtosen mukaan näyttää erilaiselta. Dowebin toimitusjohtaja Kimmo Leino kertoo, että Mobiran autoradiopuhelin tuli markkinoille vuonna 1984. TAMMIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI investointi. Forssan Yrityskehityksen kehitysjohtaja Hannu-Heikki Saarinen sanoo, että Forssassa on hyvät mahdollisuudet onnistua 2020-luvulla, jos tilaisuudet vain osataan hyödyntää. TAANTUVAN teollisuuskaupungin sijaan Forssa voisi olla myös tällainen. Yrittäjän näkökulmasta Forssan menestys 2020-luvulla on kuitenkin monen asian summa. Rikkonen nostaa esimerkiksi Etelä-Savossa toimivan Biohauki oy:n, jonka omistavat EteläSavon Energia sekä 13 paikallista maatalouden toimijaa. FORSSALAISEN teknologiayritys Dowebin toimitusjohtaja Kimmo Leinon mielestä Forssassa on hyvä yritysilmapiiri ja korkeakoulu on yksi seudun houkute. Ei kuitenkaan ole mitään yksittäistä tekijää, jolla tilanne voitaisiin korjata. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA SUNNUNTAINA 5. Leino toivoisi, että HAMKin Forssan yksikköön saataisiin myös teknologiaan vahvemmin kiinnittyvä koulutusohjelma ja että yritysten ja oppilaitosten yhteistyö lisääntyisi. Biohauen tavoitekapasiteetti on noin viisi gigawattituntia vuodessa, eli vuosittain se tuottaisi liikennebiokaasua 200–250 autolle. Tein silti niin. OMAVARAINEN energiantuotanto luo energiayrittäjyyttä ja työllistää myös sen tukitoimissa, kuten laitehuollossa
Puhallettiin yhteen hiileen, ja henki oli sellainen, ettei se tuntunut työnteolta, vaan oli elämäntapa. Ami Laaksonen Forssa 18. Paikalliset nuoret ja vanhemmatkin löysivät IsoHunnarin. Meillä oli kyllä käytössä lumitykki, mutta lumen tekemiseen tarvittiin pakkasta, eivätkä ne talvet siihen aikaan sen kummempia olleet kuin nykyään. Tai tarkemmin sanottuna kaupunkiin saman vuoden itsenäisyyspäivänä avattu Iso-Hunnarin laskettelukeskus, jonka perustivat edesmennyt laulaja, etenkin Karma-yhtyeestä tuohon aikaan hyvinkin tunnettu forssalainen Timo Tervomaa ja muun muassa Forssan Palloseuran toiminnasta tutuksi tullut Kyösti Leino. Tervomaa uskoo, että Iso-Hunnari oli 1980-luvulla monen nuoren ihannetyöpaikka. Avauslaskun suoritti nopeuslaskun ME-mies Kalevi ”Häkä” Häkkinen. Laskettelemassa nähtiin myös muun muassa Matti Esko, Satu Pentikäinen, Hantta Krause, Jyrki Hämäläinen, Eini ja tietenkin kaupungin oma tyttö, Timon tytär Jonna, joka oli pari vuotta aiemmin tehnyt läpimurtonsa Syksyn Sävel -ohjelmassa Mintulla ja Villellä. Se oli aika kova määrä sen kokoiseen mäkeen. Koko kesän oli ollut niin kuivaa, että aluetta kasteltiin, jotta ruoho saataisiin kasvamaan kunnolla. Niin paljon, että leirintäalue muuttui mutavelliksi. Parhaimmillaan mäessä laski noin tuhat henkeä. PERJANTAIN RAVIT KESTIVÄT ennätyksellisen pitkään, mutta kahdeksan aikaan illalla alkoi ilmestyä jonoja oluenmyyntiteltalle. ISO-HUNNARI SAATIIN laskettelukuntoon varsin ripeällä aikataululla. Mukaan otettiin myös Timon veli Erkki Tervomaa. Lehtileike Forssan Lehdestä vuodelta 1987. Valtavan suosion saivat perjantaisin järjestetyt yölaskut, joihin tuli väkeä bussilasteittain Turun seutua myöden. Kun ensimmäiset leiriytyjät saapuivat torstaina, vettä alkoi sataa taivaan täydeltä. KUVA: Lassi Puhtimäki SUNNUNTAINA 12. KUVA: Lassi Puhtimäki Iso-Hunnarin rinteisiin jonotettiin niin yöllä kuin päivällä. ”Väitän, että moni vieläkin voimassa oleva liitto on solmittu pusulenkillä.” ERKKI TERVOMAA Iso-Hunnarin yrittäjä Jatkuu seuraavalla sivulla.. . Tuolloin nimittäin kaupunki pääsi aukeaman juttuun Iltalehdessä, ja vieläpä positiivisessa hengessä. TAMMIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI kin laskumahdollisuus, metsälenkki, jossa ei ollut valoja. –?Eräs Hevosurheilu-lehden silloinen toimittaja tai avustaja nousi lavalle ja alkoi laulaa, ensin ilman mikrofonia ja kohta mikrofonin kanssa. Kesällä alkoi metsän raivaus rinteestä, ja jo joulukuussa siis lasketeltiin. Erkin näkemyksen vahvistaa hänen poikansa Rami Tervomaa, joka teki laskettelukeskuksessa monenlaisia töitä ennen kuin se myytiin. –?Kyllä se oli kautta aikojen hienoin työpaikkani. Alkoholitarkastaja muuten vietiin pois alueelta kolmen järjestysmiehen suojeluksessa, yleisö kävi hieman kuumana. Myös kaupungin napamiehiä ja -naisia nähtiin laskemassa Sirkka-Liisa Anttilan johdolla, tyyli oli vapaa. Saimme olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja heistä 95 prosenttia oli hyvällä tuulella, nykyisin Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys oy:n yrittäjänä toimiva Tervomaa muistelee. Mestarin tittelillä esiintyi Erkki, jolla oli urheiluvälineliike Team Service, forssalaisittain Teeässä Forssan keskustassa ja toinen samanlainen Helsingissä. Arja Korisevan ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui tuolloin. –?Se oli pusulenkki, joka mahdollisti kuhertelun. Iso-Hunnarin laskettelukeskus Forssassa eli kulta-aikojaan 1980-luvun loppupuolella, mutta toiminta jatkui keskeytyksettä lähes vuosituhannen vaihteeseen asti. Yksi oli Egon, toinen Tinkarella ja kolmas Köpsähdys. Samalla Leino vastasi mäkien hoidosta, koneiden kunnossapidosta ja opetti ohessa laskettelijoita. Kymmenestä alueelle päästetystä asuntovaunusta kahdeksan jouduttiin vetämään traktorilla pois, minkä jälkeen pellolle ei voitu ottaa vaunuja. Parin hehtaarin alueelle rakennettiin 50 sähkötolppaa asuntoautoilijoita varten, hankittiin alkoholin myyntiluvat, pystytettiin olutteltta ja avattiin golfrange. Hakalan Vesa Erkki Tervomaa pukeutui 1980-luvun lasketteluvarusteisiin ja kipusi Iso-Hunnarin rinteeseen muistelemaan forssalaisen laskettelukeskuksen kulta-aikoja. Kyösti Leino oli ennen tuota lasketellut pohjoisessa, ja hän toimi mäkimestarina vastaten työnjohdosta. Meillä oli sama suunta ja sama sydän, vietimme yhdessä aikaa vapaallakin. Väitän, että moni vieläkin voimassa oleva liitto on solmittu siellä, Erkki Tervomaa nauraa. Kaikki eivät välttämättä lasketelleet, vaan Vieremään tultiin myös viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviä. Ei auttanut muu kuin lopettaa oluen myynti. Virallisesti Forssan mutkamäki avattiin siis itsenäisyyspäivänä 1985. Vuotta myöhemmin hänet kruunattiin tangokuningattareksi, muistaa Iso-Hunnarin henkilökuntaan tuolloin kuulunut Rami Tervomaa. Tiedossa olleiden esiintyjien lisäksi illan aikana nähtiin todellinen yllätysesiintyjä. Seremoniamestarina toimi Timo, joka mittavilla suhteillaan houkutteli Iso-Hunnarille ja Forssaan kovia nimiä Suomen viihdehuipulta. Esiintyjinä olivat muun muassa Timo Tervo & Karma, Jonna, Kati, Nisa Soraya, Mika ja Turkka Mali sekä Erkki Liikanen. TAMMIKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Iso-Hunnari – tuo piskuinen mutkamäkien edelläkävijä . LAUANTAINA 26. Kello oli vartin vaille yhdeksän. Hän totesi, että muuten hyvä, muttet ole hakenut jatkoaikaa anniskeluluvalle, joten se päättyy yhdeksältä. –?Iso-Hunnarista tuli nuorison kohtauspaikka. Itse laskettelurinteet tuskin olisivat Iltalehteä paikalle saaneet, olihan mäellä korkeuseroa vain 50 metriä ja kolmella rinteellä pituutta 250–350 metriä. Samoihin aikoihin saapui myös alkoholitarkastaja. Oli vielä neljäsErkki Tervomaa pukeutui 1980-luvun lasketteluvarusteisiin ja kipusi Iso-Hunnarin rinteeseen muistelemaan forssalaisen laskettelukeskuksen kulta-aikoja. Osa vieraista saatiin sijoitettua kuka mihinkin, mutta osa piti käännyttää pois, Erkki Tervomaa muistelee. Kaikki sujui kuitenkin avajaispäivänä hyvin, Tervomaa muistelee. joulukuuta 1985 oli harvinainen päivä Forssalle. Iltalehden paikalle houkuttelivat ennen kaikkea lukuisat tuon ajan kuuluisat julkkikset, jotka olivat tulleet korkkaamaan uutta laskettelurinnettä. Paikalla oli esimerkiksi Bogart Company, joka heitti laskettelun yhteydessä Ressu Redfordin johdolla rinnekeikan. KAIKESTA HUOLIMATTA yleisö löysi alueelle lauantainakin. KUN VAUHTIIN PÄÄSTIIN , niin yrittäjäkolmikon ideasaavi vaikutti pohjattomalta. JOULUKUUTA 2020 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA SUNNUNTAINA 12. Yllätysesiintyjä kunkkareiden iltajuhlassa Ami Laaksonen Forssa Kuninkuusravit järjestettiin Pilvenmäellä vuonna 1988 ja kolmepäiväisten kuninkuusravien iltajuhlat Iso-Hunnarilla, joka panosti raviriehan onnistumiseen vahvasti. –?Asuntovaunuletka näkyi IsoHunnarilta Vieremäntien ja Ystävyydentien risteykseen asti, ja jokaisen kuljettaja heilutti ikkunasta 500 markan seteliä, jotka lensivät kuvainnollisesti taivaan tuuliin. Kuten Erkki Tervomaa toteaa, Pohjois-Suomen isojen laskettelukeskusten rinteiden korkeuserot olivat suuremmat kuin IsoHunnarin pituus. –?Olin luvannut, että mäestä lasketaan itsenäisyyspäivänä, vaikka todennäköisyys tälle oli 20 prosentin luokkaa. Rinteet nimettiin keskuksen omistajien mukaan. –?Esitin siinä paperit tarkastajalle
Puhallettiin yhteen hiileen, ja henki oli sellainen, ettei se tuntunut työnteolta, vaan oli elämäntapa. Avauslaskun suoritti nopeuslaskun ME-mies Kalevi ”Häkä” Häkkinen. Se oli aika kova määrä sen kokoiseen mäkeen. Erkin näkemyksen vahvistaa hänen poikansa Rami Tervomaa, joka teki laskettelukeskuksessa monenlaisia töitä ennen kuin se myytiin. Kyösti Leino oli ennen tuota lasketellut pohjoisessa, ja hän toimi mäkimestarina vastaten työnjohdosta. Väitän, että moni vieläkin voimassa oleva liitto on solmittu siellä, Erkki Tervomaa nauraa. Mestarin tittelillä esiintyi Erkki, jolla oli urheiluvälineliike Team Service, forssalaisittain Teeässä Forssan keskustassa ja toinen samanlainen Helsingissä. ”Väitän, että moni vieläkin voimassa oleva liitto on solmittu pusulenkillä.” ERKKI TERVOMAA Iso-Hunnarin yrittäjä Jatkuu seuraavalla sivulla. Meillä oli sama suunta ja sama sydän, vietimme yhdessä aikaa vapaallakin. Arja Korisevan ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui tuolloin. Paikalliset nuoret ja vanhemmatkin löysivät IsoHunnarin. KUVA: Lassi Puhtimäki Iso-Hunnarin rinteisiin jonotettiin niin yöllä kuin päivällä. LAUANTAINA 26. Vuotta myöhemmin hänet kruunattiin tangokuningattareksi, muistaa Iso-Hunnarin henkilökuntaan tuolloin kuulunut Rami Tervomaa. ”Väitän, että moni vieläkin voimassa oleva liitto on solmittu pusulenkillä.” ERKKI TERVOMAA Iso-Hunnarin yrittäjä. –?Kyllä se oli kautta aikojen hienoin työpaikkani. ISO-HUNNARI SAATIIN laskettelukuntoon varsin ripeällä aikataululla. Saimme olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja heistä 95 prosenttia oli hyvällä tuulella, nykyisin Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys oy:n yrittäjänä toimiva Tervomaa muistelee. Samoihin aikoihin saapui myös alkoholitarkastaja. Niin paljon, että leirintäalue muuttui mutavelliksi. Tiedossa olleiden esiintyjien lisäksi illan aikana nähtiin todellinen yllätysesiintyjä. KUN VAUHTIIN PÄÄSTIIN , niin yrittäjäkolmikon ideasaavi vaikutti pohjattomalta. Yllätysesiintyjä kunkkareiden iltajuhlassa Ami Laaksonen Forssa Kuninkuusravit järjestettiin Pilvenmäellä vuonna 1988 ja kolmepäiväisten kuninkuusravien iltajuhlat Iso-Hunnarilla, joka panosti raviriehan onnistumiseen vahvasti. –?Iso-Hunnarista tuli nuorison kohtauspaikka. –?Olin luvannut, että mäestä lasketaan itsenäisyyspäivänä, vaikka todennäköisyys tälle oli 20 prosentin luokkaa. Ei auttanut muu kuin lopettaa oluen myynti. Hän totesi, että muuten hyvä, muttet ole hakenut jatkoaikaa anniskeluluvalle, joten se päättyy yhdeksältä. Valtavan suosion saivat perjantaisin järjestetyt yölaskut, joihin tuli väkeä bussilasteittain Turun seutua myöden. KAIKESTA HUOLIMATTA yleisö löysi alueelle lauantainakin. Kesällä alkoi metsän raivaus rinteestä, ja jo joulukuussa siis lasketeltiin. Meillä oli kyllä käytössä lumitykki, mutta lumen tekemiseen tarvittiin pakkasta, eivätkä ne talvet siihen aikaan sen kummempia olleet kuin nykyään. Osa vieraista saatiin sijoitettua kuka mihinkin, mutta osa piti käännyttää pois, Erkki Tervomaa muistelee. –?Se oli pusulenkki, joka mahdollisti kuhertelun. Paikalla oli esimerkiksi Bogart Company, joka heitti laskettelun yhteydessä Ressu Redfordin johdolla rinnekeikan. Parin hehtaarin alueelle rakennettiin 50 sähkötolppaa asuntoautoilijoita varten, hankittiin alkoholin myyntiluvat, pystytettiin olutteltta ja avattiin golfrange. –?Asuntovaunuletka näkyi IsoHunnarilta Vieremäntien ja Ystävyydentien risteykseen asti, ja jokaisen kuljettaja heilutti ikkunasta 500 markan seteliä, jotka lensivät kuvainnollisesti taivaan tuuliin. Parhaimmillaan mäessä laski noin tuhat henkeä. TAMMIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI kin laskumahdollisuus, metsälenkki, jossa ei ollut valoja. Kaikki sujui kuitenkin avajaispäivänä hyvin, Tervomaa muistelee. Kun ensimmäiset leiriytyjät saapuivat torstaina, vettä alkoi sataa taivaan täydeltä. Koko kesän oli ollut niin kuivaa, että aluetta kasteltiin, jotta ruoho saataisiin kasvamaan kunnolla. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA SUNNUNTAINA 12. Myös kaupungin napamiehiä ja -naisia nähtiin laskemassa Sirkka-Liisa Anttilan johdolla, tyyli oli vapaa. PERJANTAIN RAVIT KESTIVÄT ennätyksellisen pitkään, mutta kahdeksan aikaan illalla alkoi ilmestyä jonoja oluenmyyntiteltalle. Samalla Leino vastasi mäkien hoidosta, koneiden kunnossapidosta ja opetti ohessa laskettelijoita. Kaikki eivät välttämättä lasketelleet, vaan Vieremään tultiin myös viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviä. Esiintyjinä olivat muun muassa Timo Tervo & Karma, Jonna, Kati, Nisa Soraya, Mika ja Turkka Mali sekä Erkki Liikanen. Lehtileike Forssan Lehdestä vuodelta 1987. Hakalan Vesa Erkki Tervomaa pukeutui 1980-luvun lasketteluvarusteisiin ja kipusi Iso-Hunnarin rinteeseen muistelemaan forssalaisen laskettelukeskuksen kulta-aikoja. Virallisesti Forssan mutkamäki avattiin siis itsenäisyyspäivänä 1985. –?Esitin siinä paperit tarkastajalle. Seremoniamestarina toimi Timo, joka mittavilla suhteillaan houkutteli Iso-Hunnarille ja Forssaan kovia nimiä Suomen viihdehuipulta. Kello oli vartin vaille yhdeksän. Iltalehden paikalle houkuttelivat ennen kaikkea lukuisat tuon ajan kuuluisat julkkikset, jotka olivat tulleet korkkaamaan uutta laskettelurinnettä. Laskettelemassa nähtiin myös muun muassa Matti Esko, Satu Pentikäinen, Hantta Krause, Jyrki Hämäläinen, Eini ja tietenkin kaupungin oma tyttö, Timon tytär Jonna, joka oli pari vuotta aiemmin tehnyt läpimurtonsa Syksyn Sävel -ohjelmassa Mintulla ja Villellä. Tervomaa uskoo, että Iso-Hunnari oli 1980-luvulla monen nuoren ihannetyöpaikka. Alkoholitarkastaja muuten vietiin pois alueelta kolmen järjestysmiehen suojeluksessa, yleisö kävi hieman kuumana. Kymmenestä alueelle päästetystä asuntovaunusta kahdeksan jouduttiin vetämään traktorilla pois, minkä jälkeen pellolle ei voitu ottaa vaunuja. –?Eräs Hevosurheilu-lehden silloinen toimittaja tai avustaja nousi lavalle ja alkoi laulaa, ensin ilman mikrofonia ja kohta mikrofonin kanssa
Laskettelunopettajina toimivat muun muassa Leino, Varha, Rami Tervomaa, Marko Kallonen ja Erkki Salama, joka toimi myös Lounais-Hämeen Slalomseuran johtotehtävissä. Teetimme kauppaopistolla markkinatutkimuksen siitä, mihin Forssaan tulevat vieraat käyttävät rahaa. LAUANTAINA 26. Hän näkee, että Iso-Hunnaria lähellekään vastaavan laskettelukeskuksen saaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi olisi haastavaa. Avauslaskun suoritti nopeuslaskun ME-mies Kalevi ”Häkä” Häkkinen. • Suunnitelmat eivät toteutuneet ja sijoitusyhtiö pyöritti laskettelutoimintaa yhden talven, kunnes omistus siirtyi Osuuspankille. Kunnianhimoisena tavoitteena oli rakentaa laskettelurinteiden läheisyyteen 18-reikäinen golfkenttä. Me olimme se vetovoimatekijä, mutta meihin käytettiin rahoista 10–15 prosenttia, Tervomaa kertoo. Hänen tarkoituksenaan oli rakentaa alueelle golfkenttä. –?Nykyäänhän laskettelukeskukset ovat huvikeskuksia. Iso-Hunnarin rinteet ovat kuitenkin aika perustavaraa, Varha sanoo. Talvella laskettelussa pitäisi erikoistua johonkin trendilajiin. FL Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Ykkösenä olivat huoltoasemat, sitten tulivat ruokakaupat, ravintolapalvelut ja Iso-Hunnari. –?Lautailubuumi nosti monen laskettelukeskuksen uuteen kukoistukseen. Merkittävää yhteistyötä tehtiin myös Cumuluksen kanssa, missä vietettiin usein railakkaita after ski -tapahtumia. –?Golfkenttä siellä ei kannattaisi, mutta jotain lajiin liittyvää toimintaa voisi järjestää. • Forssalainen Heikki Riikonen pyöritti Iso-Hunnarin toimintaa yhden talven ajan 90-luvun alussa. Kun samaan aikaan Iso-Hunnarin rakennukset kokivat systemaattista ilkivaltaa, Puustinen luopui hankkeesta ja Iso-Hunnari hiljeni. Kumpikin pankki perusti oman lasketteluklubinsa, mikä osaltaan oli vaikuttamassa IsoHunnarin suureen suosioon. Jos Iso-Hunnari olisi ehtinyt siihen mukaan, siellä lasketeltaisiin vieläkin, Rami Tervomaa uskoo. Iso-Hunnarin kahvilan nimi oli Monotovi. –?Hänen tarjouksensa oli niin kova, että meillä ei ollut mieltä vastata siihen. Kolmikko maksoi kaikkiaan neljä kenttäsuunnitelmaa, arkkitehtiä roudattiin Ruotsia myöden. Lumetuslaitteet ovat kehittyneet ja mäen voisi saada laskukuntoon, mutta jos työpäivän päälle tulet tunniksi tai kahdeksi laskettelemaan, pitäisi olla positiivinen mieli, jota näillä keleillä on vaikeaa löytää. Iltalehti teki tapahtumasta aukeaman jutun. Suosio oli niin kova, että kaksi paikallista pankkia taisteli kovasti siitä, kumpi saa olla pääsponsori. Heikki Varha oli alusta asti mukana muun muassa mäkihoitajan ominaisuudessa. Myimme Iso-Hunnarin 12. • Syksyllä 1993 Varha palasi Kalpalinnasta Iso-Hunnarin yrittäjäksi yhdessä Heikki Yli-Kahrakuusen ja Timo Tervomaan kanssa. ERKKI TERVOMAA on Varhaa positiivisempi. Yhden talven hän pyöritti laskettelukeskusta, mutta hän osti alueen golfkentän, ei laskettelukeskuksen takia, ja laskettelutoiminta lopahti sitten nopeasti, Erkki Tervomaa muistelee. Kuvassa Varha sovittaa asiakkaille suksia välinevuokraamolla. Välissä hän työskenteli muutaman vuoden Kalpalinnan laskettelukeskuksessa Janakkalassa. –?Iso-Hunnari oli loppuun asti meidän omistuksessa taloudellisesti kunnossa. Voi sanoa, että me olimme edelläkävijä tällä saralla, Tervomaa jatkaa. Forssan kaupunki oli jo periaatteessa hyväksynyt suunnitelmat, mutta sitten jotkut keksivät, ettei pohjavesialueelle voi rakentaa muun muassa haitallisten kasvintorjunta-aineiden takia golfkenttää. Martti Louhelo ymmärsi, että alueella on muutakin merkitystä kaupungille. Lopulta Osuuspankista ilmoitettiin että kuule Eki, me nokitamme joka tapauksessa kilpailijan tarjouksen. • Talven 1997–98 toimintaa pyöritti Tapani Saarikumpu. Tervomaa jättäytyi pois toiminnasta kahden vuoden kuluttua. Kunnianhimoisena tavoitteena oli rakentaa laskettelurinteiden läheisyyteen 18-reikäinen golfkenttä. Hiihtokoulu Kuukkelin opettajiin kuulunut Rami Tervomaa harmittelee, että lumilautailubuumi ei aivan ehtinyt Iso-Hunnarin kulta-aikaan. Myöhemmin kaupunki vielä tarjosi mahdollisuutta palata yrittäjäksi, mutta olin jo ollut laivatöissä Saksassa, eikä tarjous ollut houkutteleva. JOULUKUUTA 2020 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA SUNNUNTAINA 12. –?Työntekijät olivat pääosin puolipalkallisia poikani Henryn kouluja lapsuuskavereita. Täyttää palkkaa maksaen toimintaa olisi ollut haastavaa pyörittää. • Tämän jälkeen alueelle suunniteltiin satupuistoa, joka ei toteutunut. Meillä oli tulossa Vanha Talli Urjalaan, ja minulla oli liikaa velkaa pankille Helsingin Teeässästä. Varha ja Yli-Kahrakuusi jatkoivat toimintaa kevääseen 1997 asti. kesäkuuta 1990 helsinkiläiselle sijoitusyhtiö Rainbow Invest oy:lle, jonka omisti Veli-Matti Majamäki. Varhalla on kompetenssia verrata menneitä aikoja nykytilanteeseen. Iso-Hunnarista haluttiin ympärivuotinen matkailukeskus. • 12.6.1990 Tervomaat ja Leino myivät Iso-Hunnarin osakekannan helsinkiläiselle sijoitusyhtiö Rainbow Invest oy:lle, jonka omisti Veli-Matti Majamäki. GOLFKENTTÄ HAAVEISSA • Forssan Lehti uutisoi, että vuosien 1987–88 aikana peltoalueelle suunnitellaan golfkenttä. Olisin voinut vielä vedättää pankkeja, mutta näin ei käynyt. ISO-HUNNARI Toimintaa vuodesta 1985 vuoteen 1998 • Kesällä 1985 kolmikko Timo ja Erkki Tervomaa sekä Kyösti Leino aloittavat Iso-Hunnarin laskettelukeskuksen rakennustyöt. JA KUN VAUHTIIN OLI PÄÄSTY , niin todellakin annettiin mennä. Kunnianhimoisena tavoitteena oli rakentaa laskettelurinteiden läheisyyteen 18-reikäinen golfkenttä, josta puolet sopi kilpailijoille ja puolet harrastajille. –?Kävin viikon välein kysymässä tarjouksia Osuuspankista ja Säästöpankista. Ami Laaksonen Forssa Heikki Varha oli mukana Iso-Hunnarin toiminnassa alusta alkaen eli vuodesta 1985 ensin työntekijänä, myöhemmin 1990-luvulla yrittäjänä aina vuoteen 1997 asti. Muutama vuosi myöhemmin Suomen golfliiton laskelmat kumosivat nämä uhkakuvat, mutta Iso-Hunnari ei ollut enää kolmikon omistuksessa. Syksyllä 1997 pankki vuokrasi toiminnan Tapani Saarikummulle. –?Louhelon rakennusliike rakensi Vieremään rivitaloja osin Iso-Hunnarin takia. Lautailu ei tarvitse niin suurta mäkeä kuin laskettelu. • Vuonna 2000 Esa Puustisen oli tarkoitus tehdä alueelle ympärivuotista toimintaa, mutta pankki oli ehtinyt antaa lumitykin puoliilmaiseksi Tammelan Ryskeen käyttöön ja myydä hiihtohissit Muuramen laskettelukeskukseen. Paikalla olivat muun muassa Matti Esko, Satu Pentikäinen, Eini ja Jyrki Hämäläinen. Vaikeaa olisi nykyään pyörittää bisnestä joskus kysyi minulta, mitä te olette tehneet, kun torilla ei ole enää kukaan. Meille tultiin syömään Päkän (Erkin vaimo Päivikki) tekemiä munkkeja, Erkki Tervomaa sanoo. Lautakuntien valmisteltavaksi tulevat myös matkailuvaunualueen ja luontopolun rakentaminen vuokra-alueen läheisyyteen. • 16.12.1985 Iso-Hunnarilla järjestettiin musiikkialan julkkisten johdolla epävirallinen avajaistapahtuma. Hän ei pidä mahdottomana, että Iso-Hunnarin ympäristössä voisi vielä onnistua ympärivuotinen toiminta, vaikkei Tervomaalla itsellään ole enää yrittämiseen intoa. –?Talvet eivät ole niin paljon muuttuneet menneistä, mutta kyllähän tällaisena talvena fiilistä on vaikea löytää, kun ei ole lunta. Pienilläkin asioilla voi houkutella asiakkaita. Ennen Iso-Hunnaria tori oli ollut nuorten kokoontumispaikka, Tervomaa sanoo. • Iso-Hunnarilla toimi myös Forssan Freestyleseura, jota veti Arvo Paukkunen ja hiihtokoulu Kuukkeli, johon vetäjäksi tuli Himokselta Hannu Peltomaa, joka myöhemmin työskenteli Fokor oy:n toimitusjohtajana. • Avajaiset pidetään 6.12.1985. Varhan ollessa Iso-Hunnarin yrittäjänä vuosina 1993–97 toiminta keskittyi lasketteluun, viihdepuolessa panostettiin enemmän henkilökunnan hyvinvointiin. • Suuren suosion saaneet yölaskut aloitettiin vuonna 1987. TAMMIKUUTA 2020 16 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Heikki Varha (vas.) toimi Iso-Hunnarilla ensin työntekijänä, myöhemmin yrittäjänä
KUVA: Lassi Puhtimäki Korona-ajan oivallus vei kasvun tielle C.P.E. Uusia tekijöitä rekrytoitiin kuitenkin vauhdilla pääosin paikallisen henkilöstönvuokrausyrityksen kautta. Viidessä päivässä kansalaiskeräys tuotti noin 40?000 euroa, jolla Kanta-Hämeeseen saatiin ostettua laitteita, Kolu kiittelee. –?Vuosi 2020 on historian paras ja liikevaihto 13 miljoonaa euroa. Ensimmäinen visiiri valmistui 30. Toimitusjohtaja Harri Kolu kuvailee homman karanneen täysin lapasesta. Sisältö ei ole Harri Kolun mieleen. Suojatakkeja yritys on koronakriisin aikana valmistanut 50?000. KORONAN MYÖTÄ C.P.E. Markkinoiden reagoitua koronan tuomiin haasteisiin huoltovarmuuskeskuksen varastot on myös Suomessa täytetty. –?Kehitimme päivässä visiirin, jota valmistettiin ensimmäisellä viikolla 3 000, toisella 7. Productionin toimitusjohtaja. Aiemmin olemme liikkuneet reilussa 10 miljoonassa, joten kasvua on reilut 20 prosenttia. Auttamisen lähtökohta oli alkuun aivan toinen. –?Kilpailutuksessa ainoa, mikä ratkaisi, oli hinta. Productionin normaali bisnes sukelsi jonkin verran, mutta syksyn tullen markkinat ovat elpyneet ja tilauksia saatu. Siitä kuuluu todella iso kiitos vakijengillemme. FL Forssan seudun nuorkauppakamari valitsi C.P.E. Tiesimme kyllä koko ajan, että tuote täyttää kriteerit. –?Sosiaalija terveysministeriö lievensi alkuun hieman testausvaatimuksia. ”Visiirien valmistus työllisti parhaimmillaan 42 määräaikaista ihmistä, kun normaalisti työllistämme 30 henkilöä.” HARRI KOLU C.P.E. Ompelua teetettiin myös useilla paikallisilla yrityksillä. Ajattelimme, että tuotekehitysinsinöörimme rakentaisi sellaisia, mutta päätimmekin lähteä keräämään rahaa vapaakirkon ViaDian kautta. Suojatakissa testaukset ovat vielä käynnissä ja sertifiointia odotetaan. Haimme visiireille CE-merkintää heinäkuussa ja viimein lokakuussa sen saimme. Ulkomailta on tullut nyt jo satoja tuhansia ellei jopa miljoonia visiirejä. Productionin vuoden bisnesvaikuttajaksi. Toimitusjohtaja Harri Kolun luotsaaman firman palkinnon perusteena oli nopea reagointi korona-ajan akuuttiin tarpeeseen ja se, että tuotannon pikainen aloitus toi elannon monelle koronan vuoksi työnsä menettäneelle palvelualan osaajalle. LAUANTAINA 26. ALUKSI VISIIREJÄ valmisti Harri Kolun tytär ja joukko muita hammaslääkäriopiskelijoita. Productionilla on takanaan ikimuistoinen vuosi. Tähän asti Forssassa valmistetusta 450 000 visiiristä peräti 400 000 tehtiin jo ennen juhannusta. Venäjälle menossa ollut pleksierä saatiin pysäytettyä huoltovarmuuskeskuksen avustuksella. Niiden suunnittelun lähtökohtana oli ekologisuus, sillä kertakäyttöisyyden sijaan takit kestävät 10 pesukertaa. Production on myynyt 450 000 suojavisiiriä ja 50 000 suojatakkia. – En olisi osannut odottaa, että korona-ajan tuote johtaisi tähän. Kaikki uudet täytyi kouluttaa nopeasti talon tavoille ja maskien valmistukseen. Materiaalilogistiikka oli yritykselle iso haaste, sillä maskissa käytetään neljää eri raaka-ainetta. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 9 PLUSSA Ville Säteri Forssa Businesvaikuttajana palkitulla luotiliivien ja mellakkavarusteiden valmistaja C.P.E. Asiasta on käyty erittäin laajaa ja kiivasta poliittista keskustelua. –?Kaikki lähti siitä, kun maaliskuussa yhteiskunta pistettiin kiinni ja sairaaloissa oli pulaa hengityskoneista. Terveydenhuollon akuuttiin pulaan kehitetyt visiirit saivat viennin mahdollistavan CE-sertifikaatin lokakuussa. Ajatuksena ei ollut tehdä bisnestä, vaan reagoida nopeasti sairaanhoidon akuuttiin tarpeeseen, Kolu kertoo. –?Visiirien valmistus työllisti parhaimmillaan 42 määräaikaista ihmistä, kun normaalisti työllistämme 30 henkilöä. maaliskuuta. 000 ja kolmannella jo 10?000 kappaletta päivässä. Terveydenhuollon akuuttiin tarpeeseen kehitetty suojavisiiri teki keväästä hektisen. Ilman halpatuotantoa Forssassa olisi tehty miljoonia visiirejä
JOULUKUUTA 2020 10 FORSSAN LEHTI PLUSSA Kuinka minun käy. Tuhoutuuko maapallo. Entä lihan syönnille tai maidon juonnille. Miten järjestän työni, että saan riittävästi aikaa lasteni kanssa?” Sarianna, 29 vuotta, lypsykarjatilallinen Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia. Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Mitä tapahtuu suomalaiselle maataloudelle. Nostamalla esiin aitoja huolenaiheita, synnyttämällä keskustelua ja herättämällä päättäjien huomion, laadukas journalismi tekee positiivisesta muutoksesta mahdollista.. LAUANTAINA 26. ”Onko pientilallani tulevaisuutta