Sivut 4–6 Etätyö: Ei enää yöpaidassa etäpalavereihin – tervetuloa virtuaalinen muoti! Sivut 14–21. Sivut 7–10 KAI SKYTTÄ Terveys: Ykköstyypin diabetekseen saattaa olla olemassa rokote jo muutaman vuoden päästä. Päätoimittaja Tuulia Viitanen 26.12.2021 SUNNUNTAI Tärkeintä on olla läsnä Elämä: Sairaalapappi Pia Haikosen työ on osata kuunnella sitä, mitä keskustelukumppani haluaa kertoa
–?Rokote sai aikaan hyviä vasta-aineita koehenkilöissä ja vasta-aineiden tasot olivat korkealla. Projektia vetävä Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty on jo päässyt kurkkaamaan faasi 1 -tutkimuksen väliaikatuloksia. Se voi myöhemmin johtaa myös rokotteisiin, jotka tehoavat keliakiaan ja aivokalvontulehdukseen. Esa Kilponen Valmisteilla olevan diabetesrokotteen ihmisillä tehdyistä testirokotuksista on saatu lupaavia tuloksia. Professori Heikki Hyöty on tutkinut mikrobien ja virusten vaikutuksia sairauksiin jo yli 30 vuoden ajan. Haluamme Lupaavia tuloksia diabetesrokotteesta Ykköstyypin diabetekseen kehitetään rokotetta. SUNNUNTAI 2 26.12.2021 ????. JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO
JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO. Tähän on syynä ykköstyypin diabeteksen hidas puhkeaminen, Hyöty tiivistää. Jos sekin etenee myönteisesti ja turvallisesti, viimeisessä faasi 3 -tutkimuksessa on mukana laaja joukko ihmisiä. Hyvästä hoidosta huolimatta sairaus lyhentää edelleenkin potilaan elinaikaennustetta. Noin 20 prosentilla väestöstä on siihen geneettinen alttius. Heikki Hyöty on tutkinut jo yli 30 vuotta mikrobien ja virusten vaikutusta sairauteen. kuitenkin odottaa lopullisia tuloksia vuodenvaihteen jälkeen, ennen kuin voimme tehdä päätöksiä jatkosta, Hyöty sanoo. virusinfektiot, ravintoaineet ja ympäristömyrkyt. Alttiuden lisäksi sairauden puhkeamiseen tarvitaan ympäristötekijöitä, joita voivat olla mm. –?Arvioisin, että kuluu vielä ainakin viisi vuotta, ennen kuin rokote on käytössä. SUNNUNTAI 3 26.12.2021 ????. Sairauden syntyyn liittyviä mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä, mutta sitä voidaan hoitaa insuliinilla. Eri tutkijaryhmien yhteistyönä on löydetty selkeä yhteys Tutkimustieto kertoo, että noin puolet sairastuu ykköstyypin diabetekseen virustulehduksen seurauksena, puolet muista syistä. Jos lopullisetkin tulokset 32 suomalaisen vapaaehtoisen koehenkilön rokotetutkimuksesta ovat myönteisiä, tutkimuksessa edetään faasi 2:een, eli lapsilla tehtävään tutkimukseen. Sairauden taustalla on useita syitä
Mainitut kuusi enteroviruksen tyyppiä voivat hakeutua haimaan ja käyttää hyväkseen beetasolujen reseptoreita lisääntymiseen. Sairauden kehittyessä haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat. Se vaatii sairaalan tehohoitoa ja insuliinitasapainon pikaista korjaamista. . SUNNUNTAI 4 26.12.2021 kuuden enterovirusten alaryhmään kuuluvan Coxsackie B -viruksen ja taudin puhkeamisen välillä. . JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO ?????. . Suomessa uusia tapauksia ilmaantuu eniten koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Elimistön autoimmuunisairaus, johon liittyy geneettistä alttiutta ja ympäristöllisiä tekijöitä. Sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa, usein jo lapsena. Lähde: Diabetes-liitto ja lääketieteelliset julkaisut Heikki Hyödyn mukaan diabetesrokote sai aikaan hyvä vasta-aineita koehenkilöissä. Insuliini pitää yllä ihmisen sokeritasapainoa. . Oireita ovat jano, lisääntynyt virtsaamistarve, jatkuva voimakas väsymys, loppuvaiheessa myös oksentelu. Laukaisevia ympäristötekijöitä on etsitty myös ravintoaineista ja ympäristömyrkyistä. . . Yleistynyt kehittyneissä maissa 1950-luvun jälkeen. –?Ykköstyypin diabetes johtuu haimassa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta elimistön autoimmuunireaktion seurauksena. . Oletamme, että tämä saa aikaan pitkäkestoisen tulehduksen, jonka seurauksena elimistö käynnistää vastareaktion tuhoten samalla insuliinia tuottavia soluja, hän selvittää. Hoitomuotona on insuliinin annostelu joko insuliinipistoksilla tai -pumpulla. Virukset pääsevät ihmisen elimistöön yleensä jo vauvaikäisenä erilaisten Sairaus Ykköstyypin diabetes . Pahimmillaan ketoasidoosi voi aiheuttaa potilaan kuoleman. Coxsacksie B -enterovirusten aiheuttamien infektioiden yhteys sairauteen on todettu monessa tutkimuksessa. Suomessa 2?000 sairastuu vuosittain, yhteensä noin 50?000 sairastaa tyypin 1 diabetesta. . Jos tautia ei havaita ajoissa, elimistöön voi kehittyä myrkytystila eli ketoasidoosi
Sairauden alkaessa insuliinisolut ovat suurelta osin tuhoutuneet eikä niiden pelastamiseksi ole nykyisin käytössä hoitokeinoja. Insuliini hoitaa, mutta rokote voisi ehkäistä taudin puhkeamisen. Viime aikoina ne on yhdistetty myös keliakiaan. –?Oletuksemme mukaan nämä virukset löytävät joissain tapauksissa veren mukana reitin haimaan ja sairaus alkaa kyteä oireettomana. Se puhkeaa oireellisena yleensä vuoden parin kuluessa, mutta siihen voi kulua parikinkymmentä vuotta. Ykköstyypin diabetes on Heikki Hyödyn mukaan ankkuriajuri rokotteen kehittämiselle. Diabeteksen lisäksi tavoitteemme on, että saisimme kehitettyä rokotteen, joka vähentäisi näidenkin sairauksien riskiä. Taudin syntymekanismeja ei täysin tunneta, mutta on todennäköistä, että virusten lisäksi myös muut ympäristötekijät vaikuttavat taudin synnyssä. JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO ?????. Kehitteillä oleva rokote tekisi enterovirukset toimintakyvyttömiksi, jolloin ne eivät pääsisi tekemään tuhojaan haimassa. –?Olemme eri tutkimusaineistojen perusteella arvioineet, että hieman yli puolet sairastuu virustulehdusten seurauksena, loput muiden tekijöiden vaikutuksesta. –?Enterovirukset aiheuttavat muitakin hankalia ja ikäviä infektioita, kuten sydäntulehduksia, aivokalvontulehduksia, rokkoa, nuhakuumetta ja korvatulehduksia. Mahdollinen diabetesrokote auttaa vain, jos se annetaan ennen kuin enterovirukset ehtivät haimaan. SUNNUNTAI 5 26.12.2021 hengitystietai muissa enteroviruksen aiheuttamissa infektioissa. Silloin elimistön vastustuskyky ei vielä ole kovin vahva. Rokote ei anna täydellistä suojaa, sillä sairaus voi puhjeta myös muutoin kuin virustulehduksen kautta. Jos virus pääsee haimaan, infektio voi pitkittyä Kehitteillä oleva rokote tekisi enterovirukset toimintakyvyttömiksi. Vain insuliinihoito pitää potilaan hengissä, ja hoidon avulla ihminen voi elää kohtuullisen normaalia elämää hoitamalla sairautta tunnollisesti. –?Rokote pitäisi antaa vauvalle alle yhden vuoden iässä ennen kuin haitalliset enterovirustulehdukset pääsevät haimaan
SUNNUNTAI 6 26.12.2021 ja kroonistua. . . Tutkimustyömme on johtanut havaintoihin, joissa krooninen enterovirusinfektio pystyttiin häätämään haiman solumalleista viruslääkkeillä. Samalla kehitetään rokotteita enterovirusten aiheuttamia muita infektioita, kuten sydänlihasja aivokalvontulehduksia vastaan. Myös keliakiarokote voi saada alkunsa kehitystyön tuloksena. Lähde: Heikki Hyöty ja lääketieteelliset julkaisut ” Kuluu vielä ainakin viisi vuotta, ennen kuin rokote on käytössä. Tutkimusryhmän jäsen filosofian tohtori Anni Honkimaa väitteli lokakuun alussa aiheesta. Keskeisessä roolissa on myös Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knip. . . Myyntilupa haetaan erillisessä prosessissa eri maiden ja yhteisöjen lääkevirastoilta. Heikki Hyöty ?????. Polio on enteroviruksen aiheuttama ja siihen kehitetty rokote on ollut menestys. . . Diabetesrokotteen kehittäminen on suomalais-ruotsalaisten virustutkijaryhmien yhteistyöhanke. Taustalla on tieto, että monet viruslääkkeet ovat olleet tehokkaita muun muassa hepatiitin ja HIV:n hoidossa. Diabetesrokote Laaja-alainen yhteistyöhanke . Ehkä tulevaisuudessa virukset pystytään häätämään haimasta ja palauttamaan insuliinia tuottavat, horroksessa uinuneet beeta-solut toimintakuntoiseksi, Hyöty pohtii. . –?Asia on jatkotutkinnassa. Kehittäminen on edennyt faasi 1:n eli 32 terveen aikuisen koehenkilön rokotetutkimusten loppuun. –?Se on toinen haara tässä missiossa. Samankaltaisia havaintoja viruslääkkeiden tehosta enterovirusten eliminoimiseksi on tehty myös Jyväskylän yliopistossa professori Varpu Marjomäen tutkimusryhmän työssä. Mukana ovat olleet Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Karoliininen instituutti Tukholmasta, suomalainen Vactech Oy sekä kansainvälinen rokoteyritys Sanofi-Pasteur ja amerikkalainen diabeteksen ehkäisyyn keskittynyt yritys Provention Bio. . Honkimaa löysi neljä jo käytössä olevaa viruslääkettä, jotka pystyivät listimään enteroviruksia haiman solumallissa. Diabetesrokote saataneen käyttöön noin viiden vuoden päästä, jos rokote todetaan tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi. . Yhteistyöprojektia vetää Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty. Faasi 2 ja 3-tutkimusten käynnistyminen riippuu ensimmäisen tutkimuksen tuloksista
Lappeenrantalainen sairaalapappi Pia Haikonen tietää hyvin, että monilla on hänen työstään lähinnä tällainen mielikuva. Sairaalasielunhoitajan normipäivään kuuluu säännöllisesti esimerkiksi keskusteluhetki nuorisopsykiatrisella osastolla. KAI SKYTTÄ. Pia Haikonen on yksi Lappeenrannan kolmesta sairaalapapista. Kuulostaa helpolta, mutta on kaikkea muuta. Lipereistä huolimatta Haikonen ei saarnaa tai julista uskoa, vaan juttelee nuorten kanssa milloin päivänpolitiikasta, pienistä arkisista asioista Kuoleman äärellä puhutaan elämästä Sairaalapappi Pia Haikonen on oppinut, että tärkeintä hänen työssään on osata olla läsnä ja kuunnella. SUNNUNTAI 7 26.12.2021 ???. –?Todellisuudessa teen suureksi osaksi kaikkea muuta, Haikonen naurahtaa. Riina Nokso-Koivisto Kun elämä lähestyy loppuaan, kutsutaan pappi paikalle
Oman elämäntarinan läpikäynti auttaa luopumisessa. Millaista oma elämä on ollut, mitä siihen on kuulunut, mistä on vuosien varrella selvitty. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa puhe tuntuu turhalta. Keskustelun sisältöön vaikuttaa ratkaisevasti myös se, missä kohtaa kriisiä ja surua sairaalapappi ihmisen kohtaa. Sairaalapappi Pia Haikonen ????. Sairaalapappi Myös henkilökunnan tukena . Tarvittaessa kaikki kirkon palvelut voidaan tuoda sairaan luo eli sairaalassa voidaan kastaa, konfirmoida, vihkiä ja siunata. Sairaalapapit ovat kaikkien potilaiden ja omaisten, mutta myös henkilökunnan käytettävissä. Sisintä jäytää kysymys, että miksi juuri minä. –?Ainoa mitä näissä tilanteissa voi tarjota, on läsnäolo ja kuunteleminen. –?On älyttömän hyvä, jos sen vihan ja epäreiluuden tunteen saa purettua vaikka papille. Jos viimeisinä hetkinä ei enää pysty tai halua puhua, sairaalasielunhoitaja voi vaikkapa silittää rauhoittavasti kättä. Moni saattaa olla vihainen sairaudelle, kohtalolle tai Jumalalle. . Sen sijaan hän voi kysyä, mitä ihminen itse ajattelee ja toivoo kuoleman jälkeen olevan. Tällöin kenenkään, edes sairaalapapin, on turha yrittää tarjoilla lohdun sanoja. Ihminen on saattanut esimerkiksi juuri kuulla olevansa parantumattomasti sairas. Millaista oma elämä on ollut, mitä siihen on kuulunut, mistä on vuosien varrella selvitty. –?Eniten kuoleman äärellä puhutaan kuitenkin elämästä. Sairaalapappi voidaan hälyttää paikalle myös päivystysluontoisesti. Kun elämä alkaa olla lopuillaan, Pia Haikosen mukaan aika harva haluaa puhua ainakaan suoraan kuolemasta. Toki esiin voi nousta pelkoja ja kysymyksiä siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. –?Kaikesta mitä nuoret itse nostavat esiin. Puhua siitä, mitä keskustelukumppani haluaa käsitellä. . . SUNNUNTAI 8 26.12.2021 ja välillä myös isoista eettisistä kysymyksistä. Kaikki sairaalapapin kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niitä kirjata mihinkään ylös. Pitää antaa ihmiselle aikaa ja tilaa puhua tai olla puhumatta. Papilla ei ole tähänkään vastauksia. ” Eniten kuoleman äärellä puhutaan kuitenkin elämästä. Se on sairaalapapin tehtävä. –?Jos hän on sairastanut jo pitkään ja ehtinyt tehdä paljon luopumistyötä, keskustelun lähtökohta on aivan eri kuin siinä tapauksessa, että tilanne on tuore eikä ihminen ole ehtinyt aloittaa asian prosessointia
Sairaalapapit ovat seurakunnan työntekijöitä, joiden varsinainen työpaikka kuitenkin sijaitsee esimerkiksi Etelä-Karjalan keskussairaalassa, palvelukodeissa ja muissa sairaanhoitopiirin toimipisteissä. Hän ei syntynyt uskovaiseen eikä akateemiseen sukuun vaan duunariperheeseen, joka asui Kotkan pahamaineisella Karhuvuoren asuinalueella. Sairaalapapit toimivat ikään kuin seurakunnan ja terveydenhuollon rajapinnassa, ja ehkä siksikin nimitys sairaalasielunhoitaja kuvaa heidän työtään hyvin. Kun merimiehet tulivat rankan työrupeaman jälkeen kotiin, elämä oli usein kosteaa. SUNNUNTAI 9 26.12.2021 Lappeenrannassa työskentelee kolme sairaalapappia, joilla on omat vastuualueet. Pia Haikosen työhuonekin sijaitsee keskussairaalan kupeessa. Peruskoulun jälkeen Pia Haikonen ei lähtenyt lukioon, vaan opiskeli materiaalitalousmerkonomiksi. Lama-aikaSairaalapappi Pia Haikosen työhön kuuluu myös paljon siunaustilaisuuksia sairaalan kappelissa. Kaikkiaan Suomessa on noin 115 sairaalapappia. KAI SKYTTÄ ????. Pia Haikosen oma tie sairaalapapiksi oli kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Kuka tahansa teologian maisteri ei voi hakeutua sairaalaan töihin, vaan siihen vaaditaan vuosien erikoistumiskoulutus, johon kuuluu paljon esimerkiksi psykoterapian opintoja. Nuorisopsykiatrian lisäksi Pia Haikosen vastuulle kuuluvat kirurgian vuodeosasto ja seitsemän palvelukotia. Kuten monet muutkin naapuruston miehet, Pian isä oli ammatiltaan merimies, joka saattoi työn takia lähteä kuukausiksi kotoa pois
En kuitenkaan ole sitä katunut. Yhdessä alan kirjassa kuvattiin, että auttajan pitää pystyä laskeutumaan helvettiin, mutta myös nousemaan sieltä pois, Pia Haikonen sanoo. –?Olin jo henkisesti alanvaihtaja, joten ratkaisu oli vaikea. Opintojen päätteeksi hän sai pappisvihkimyksen, mutta huomasi vuosien varrella, ettei viihtynyt työssään niin hyvin kuin olisi toivonut. On vaara sairastua myötätuntouupumukseen tai saada sijaistraumoja. Täällä on niin tavallista kohdata ihminen, joka on lähtenyt aamulla normaalisti töihin aavistamatta, että illalla on sairaalassa elämä muuttuneena. –?Sairaalapapin työssä särkyy se illuusio, että itselle ei voisi tapahtua mitään pahaa. Joskus työtä voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että sairastunut tai kuoleva on omien lasten ikäinen. Etenkin työn alkuvaiheessa oli käsiteltävä paljon vaikeita tunteita, kuten omia kuoleman ja sairastumisen pelkoja. Lopulta Pia Haikonen päätti vaihtaa alaa ja opiskella sosiaalityötä. Jatkuva kriisien, sairauksien ja surun keskellä oleminen kuormittaa. SUNNUNTAI 10 26.12.2021 na koulutusta vastaavaa työtä ei ollut tarjolla, mutta sen sijaan hänestä tuli kahden pienen lapsen äiti. Iloa elämään ja vastapainoa työlle antaa myös perhe, johon kuuluvat aviomies, kaksi aikuista lasta ja kotona asuva seitsemäsluokkalainen kuopus. Kun Haikonen kertoi sukulaisille päässeensä lukemaan teologiaa, nämä olivat aluksi kauhuissaan. –?Yksi kollega sanoi, että pitää käydä aika monta kurssia osatakseen vain olla läsnä. Itse taas kaipasin enemmän ihmisten kohtaamista. On vaikea hyväksyä, että sellaisia ei ole. Aloittelijana hän myös kipuili usein sitä, mitkä olisivat oikeat sanat helpottamaan toisen tuskaa. Sairaalapappi Pia Haikonen ????. Sekin tunne pitää kuitenkin osata käsitellä. Pia Haikonen oli kiinnostunut teologiasta, mutta kynnys lähteä opiskelemaan sitä tuntui korkealta. –?Ajattelin, että enhän ollut käynyt edes lukiota, miten pärjäisin yliopistossa. Opinnot olivat lähes valmiit, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta lähteä erikoistumaan sairaalasielunhoitajaksi. Kaipa perheeni pelkäsi, että kuinka paljon se Pia muuttuu ja voiko sille enää edes puhua, Haikonen nauraa. ” Yhdessä alan kirjassa kuvattiin, että auttajan pitää pystyä laskeutumaan helvettiin, mutta myös nousemaan sieltä pois. Vaikka työssä on paljon ilon hetkiä, sairaalapapin työ on kuitenkin rankkaa. –?Olin sukuni ensimmäinen, joka lähti yliopistoon opiskelemaan ja vieläpä papiksi. –?Pappina joutuu olemaan paljon esillä, esiintymään. –?Ihminen aistii helposti, jos auttaja on itse kovin ahdistunut. Pia Haikonen itse yrittää huolehtia jaksamisestaan harrastamalla liikuntaa
Myötätunto lisää onnellisuutta Myötätuntoisella ihmisellä on keskimääräistä vähemmän univajetta, yöheräilyä ja uniongelmia. Myötätuntoisuus vähentää esimerkiksi masennusoireita ja ahdistuneisuutta, ennustaa matalaa verenpainetta ja on yhteydessä vähäiseen alkoholinkäyttöön. Myötätuntoa pitäisikin pyrkiä tietoisesti lisäämään, sanovat tutkijat. SUNNUNTAI 11 26.12.2021 ??. JUSA HÄMÄLÄINEN. Toisen ihmisen arkisten huolien kuunteleminen ja niiden lievittäminen ei ole itseltä pois vaan lisää niin omaa kuin toisen hyvinvointia. Saija Kauhanen Myötätuntoa ei kannata pihtailla
– Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että myötätuntoinen ihminen on keskimääräistä onnellisempi. Alustavat tulokset Iina Tolosen tutkimuksesta kertovat, että myötätunto vaikuttaa myös nukkumiseen. Kyse voi olla myös huomion suuntaamisesta: toisten auttaminen on yleensäkin yhteydessä monenlaiseen hyvään, psykologian professori Mirka Hintsanen Oulun yliopistosta kertoo. SUNNUNTAI 12 26.12.2021 ??. Tolosen tutkimus unenlaadun ja myötätunnon välisistä yhteyksistä on ensimmäinen laatuaan. Myötätuntoinen ihminen kun mielletään yleensä lämpimäksi ja ystävälliseksi, Tolonen pohtii. Tolonen arvioi, että myötätuntoisten ihmisten hyvän unen taustalla voi olla tunteiden säätelyn lisäksi myötätuntoisuuteen liitetty vähäisempi koettu ja fysiologinen stressi. – Näyttää siltä, että korkeasti myötätuntoisilla on keskimääräistä vähemmän univajetta, yöheräilyä ja uniongelmia. Myötätunnon yhteys univajeeseen saattaa selittyä ainakin osittain myötätuntoisten tehokkaammalla tunteiden säätelyllä. Myötätuntoisuus heijastuu myös työelämään: myötätuntoinen työntekijä kokee keskimääräistä vähemmän työn kuormittavuutta, sillä ominaisuus on ihmiselle pikemminkin suojana kuin riskinä työelämässä, selviää Iina Tolosen tekeillä olevasta psykologian alan väitöskirjasta. Mirka Hintsanen – Myötätuntoisuus liittyy laajasti ihmisen terveyskäyttäytymiseen. – Voi olla, että myötätuntoisilla on yhteys sosiaalisen tuen kokemiseen. – Ihmisiä pitäisi tukea heidän vahvuuksissaan, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus voida hyvin. Tolonen päätyi Mirka Hintsasen johtamaan tutkimushankkeeseen, koska halusi selvittää, miksi toiset ihmiset pärjäävät maailmassa paremmin kuin toiset. Myötätunto-tutkimuksissa on hyödynnetty vuosien 2001–2012 aineistoa. Aineistona on käytetty Laseri-pitkittäistutkimuksen aineistoa, jonka kerääminen on aloitettu jo 1980-luvulla eri puolilta Suomea. Taustalla on todennäköisesti erilaisia stressin ja tunteiden säätelyyn liittyviä tekijöitä. Hintsanen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa myötätuntoon keskittyvää tutkimusprojektia. ” Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että myötätuntoinen ihminen on keskimääräistä onnellisempi. Voi olla myös niin, että myötätuntoinen ihminen hakeutuu tai hänet palkataan työhön, jossa palkitsevuuden kokemuksia on enemmän. Ihmissuhteissaan myötätuntoista auttavat rakentavat konfliktien ratkaisukyvyt ja suurempi sosiaalinen tuki, Hintsanen toteaa. Koska myötätunto lisää hyvinvointia, se lisää yhtä lailla onnellisuutta. Jos samankaltaisia tutkimustuloksia saadaan aiheesta lisää, niitä voitaneen hyödyntää myös unettomuuden hoidossa, Tolonen arvelee.
Mutta miksi toiset meistä ovat ylipäätään myötätuntoisempia kuin toiset. Ei, sillä jo pelkkä käsite ”myötätuntouupumus” on professori Mirka Hintsasen mukaan virheellinen. – Eniten on käytetty tietoisuustaitomeditaatioon liitettyjä, ohjattuja meditaatioharjoituksia. – Myötätuntoisuuden kehittymiseen vaikuttavat geenit, kasvatus ja ympäristö, kuten muidenkin persoonallisuuden piirteiden kehittymiseen. Tieteessä nämä kaksi termiä ovat eri asioita. Iina Tolonen Voiko myötätunto sitten mennä ”yli” ja kääntyä myötätuntoista itseään vastaan. Kärsimys taas voi olla hyvin pienikin arkinen murhe. Liiallista eläytymistä toisen kokemuksiin voi säännöstellä, sillä se ei palvele kenenkään etua. ” Myötätunnon yhteys univajeeseen saattaa selittyä ainakin osittain myötätuntoisten tehokkaammalla tunteiden säätelyllä. Yhteiskunnallisesti myötätuntoa ei ole arvotettu niin tärkeäksi kuin pitäisi. – Empatia on sitä, että ihminen pystyy eläytymään toisen kokemuksiin ja ymmärtämään toista. Hintsasen mukaan tuloksia on saatu jo kohtuullisen keveillä interventioilla. Mirka Hintsanen muotoilee, ettei myötätuntoa ole koskaan liikaa. SUNNUNTAI 13 26.12.2021 ??. Myötätunnolle on kyllä tilaa.. Tutkimuksissa on todettu, että etenkin vanhemmuuden lämpöisyys ennustaa korkeaa myötätuntoisuutta vielä vuosikymmenten jälkeen aikuisuudessa, professori Mirka Hintsanen kertoo. Harjoitukset voivat lisätä niin itsemyötätuntoa kuin myötätuntoa toisia kohtaan. Onko meillä tutkijoiden mukaan riittävästi sijaa myötätunnolle. Se voi jopa haitata ja ahdistaa auttajaa, joka haluaa lopulta tilanteesta pois. Jos oma myötätuntoisuus on jäänyt esimerkiksi lapsuudenkokemusten takia alhaiseksi, asiaan voidaan vaikuttaa. Tutkimusten mukaan miehillä on enemmän itsemyötätuntoa ja naisilla enemmän myötätuntoisuutta. Suomalaiset yltävät myötätuntoisuudessaan vähän yli kolmoseen, kun asteikko on 1–5. Myötätunto on toisen kärsimykseen kohdistuva huoli, jota ihminen haluaa omalta osaltaan lievittää. Kiire, tehokkuus , suorittaminen ja ”kaikki heti minulle” ovat yhteiskunnassamme avainsanoja. Arkipuheessa myötätunto sotketaan usein empatiaan, ja yliempaattisuus voi väsyttää. – Hyödyllistä olisi kiinnittää myötätuntoon aiempaa enemmän huomiota ja pyrkiä samalla lisäämään sitä, koska myötätunnolla ja sen puutteella on niin laajoja seuraamuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. – Myötätunto ei johda uupumiseen vaan on aina positiivinen tunne. Myötätuntoisuus on siis varsin tavoiteltava ominaisuus. Taustalla voi olla evoluutioon, kasvatukseen tai yhteiskunnalliseen elämään liittyviä asioita
–?Pienessä etäryhmässä videokuvatta oleminen on kuin menisi pöydän alle kasvokkaispalaverissa. PAULA POHJAMO. Kristiina Poutiainen Alussahan kaikilla oli kamera aina pois päältä, ja nyt 1,5 vuotta myöhemmin pimennossa oleminen on epäkohteliasta. Jännä, kuinka nopeasti tämä kulttuuri kehittyi näin, miettii kuopiolainen hallitusammattilainen ja kasvuyritysten sparraaja Mika Sutinen. Livetapaamiseen laittaudutaan ja mietitään, miten Kamerat auki, rönötys loppuu nyt! Etäpalaverikäytännöt ovat muuttuneet nopeasti. Hallitusammattilainen Mika Sutisen palaveripukeutuminen on vaihtunut tärkätyistä puvuista rennompaan tyyliin. Tulevaisuuden Teams-palavereihin voi pukeutua vaikka virtuaalisen vaatekaapin luomuksiin tai istua virtuaaliseen palaveripöytään. Kaikille tämä ei ole vielä selvää. SUNNUNTAI 14 26.12.2021 ???????
Hänen mukaansa ilmiö on vielä niin uusi, että meiltä puuttuvat vuorovaikutussäännöt. Tarvitsemme toisten hyväksynnän ja mielipiteen, ja niitä viestitään paljon ilmeillä, hän huokaa. –?Ei ole osattu ajatellakaan, että etäyhteyskäytäntöihin tarvittaisiin yhteinen sopimus. Jonna Koponen. –?On todella raskasta puhua ihmisille, kun ei näe heidän kasvojaan. Videolta kuitenkin välittyy sosiaalinen läsnäolo, tunne siitä, että kontaktissa on aito ihminen. Miksei samoin olisi Teamsissa, jatkaa etäjohtamista ja digitaalista viestintää tutkinut Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Jonna Koponen. Mika Sutinen tekee puhetyöläisenä 80–90 keikkaa vuodessa, eikä kaikissa välineissä aina näe muita. SUNNUNTAI 15 26.12.2021 ???????. Sutinen ei usko, että videoyhteyksillä toimiminen olisi muuttanut meitä. Kestää aikansa, että etävuorovaikutussäännöistä tulee normi, eikä niistä tarvitse aina ensin neuvotella. asiat ilmaistaan. Usein esimerkiksi pyydetään laittamaan kamerat päälle, jos vain linjat kestävät. –?Ihmiselle on yhä valtavan tärkeää Jonna Koponen pukeutuu etäluennollekin kuin olisi menossa isolle estradille: ”Haastavien asioiden äärellä vaatteet tsemppaavat onnistumistani, kun voin olla varma ulkonäöstäni.” PAULA POHJAMO ” Ulkoasu luo aina vaikutelman ihmisestä viestijänä, ja siisti pukeutuminen saa näyttämään asiantuntevammalta
–?Ulkoinen olemus tuo ihmisen persoonaa esille. Alettiin tuottaa loungewear-tyylisiä, salonkikelpoisia oloasuja, joissa oli mukava viettää etäpäivää näyttäen edustuskelpoiselta. –?Niissä korostuu vartalon yläosa, ja näkyvyyttä tulee pitsija palmikkoneuloksella sekä runsaskuvioisella kirjoneuleella. –?Muoti muuttui. Puheessa 12 prosenttia on sanoja ja 88 prosenttia muuta, kuten äänenpainoa ja kehonkieltä. Nyt myös paikalliset elementit, kaupunkien symbolit ja vaakunat ovat tulleet neulemuotiin. Syntyi muoti-ilmiö ”Teams-neuleet”. SUNNUNTAI 16 26.12.2021 ” Enää ei tunnu luonnottomalta, että konservatiivisuuden linnakkeiden, kuten pankkien, veijarit tulevat rennosti etäpalavereihin. Samassa aallossa kasvoi pehmeän, itsetehdyn neulevaatemuodin kysyntä, kertoo lankavalmistaja Novitan markkinointija viestintäjohtaja Linda Permanto. Virtuaalilaseissa pääsee osallistumaan kokouksiin avatarina tai vaikkapa tutkimaan autojen mekaniikkaa sopivalla virtuaalialustalla. Ja kas: Muotiteollisuus ei jäänyt aikailemaan, kun pandemia siirsi ihmiset kotikonttoreihin. Koposen mukaan toista tulkitaan myös etäisyyden, tuoksun ja ulkoisen olemuksen perusteella. Mika Sutinen nähdä kommunikoidessaan toisen kasvot ja ilmeet, mikroilmeet. VARJO ????????
Sutinen ei ole huomannut eri vaatteiden vaikuttavan ulosantiin. SUNNUNTAI 17 26.12.2021 Luhdan hallituksessa myös Sutinen on nähnyt, kuinka vaatekauppa muuttui etäkokouksien myötä: pukeutuminen rentoutui ja yläosia myydään enemmän kuin alaosia. –?Alussa esiin tuli hassuja sattumia, kun jonkun pukeutuminen paljastui liian epämuodolliseksi Teamsissa. Kerran Nordean pääekonomisti piti tilaisuuden t-paidassa. Tämä The Fabricant -yrityksen ”Iridescence digital-only dress” virtuaaliluomus myytiin 9500 dollarilla vuonna 2019. Haastavien asioiden äärellä asialliset vaatteet tsemppaavat onnistumistani, kun voin olla varma ulkonäöstäni, Koponen toteaa. Tämä alkaa muuttua, enää ei voi rönöttää ruudun takana. THE FABRICANT ????????. Ulkoasu luo aina vaikutelman ihmisestä viestijänä, ja siisti pukeutuminen saa näyttämään asiantuntevammalta. Tärkätyn puvun sijaan farkut ja neule ovat standardi. –?Etäluennolla pukeudun kuin olisin menossa isolle estradille. –?Etäyhteyksissä ei pukeuduta niin muodollisesti. Koponen miettii, onko pukeutumisella vaikutusta videopalaveriin osallistujien käyttäytymiseen. Itsekin huomaan käyttäväni erilaisia työvaatteita. Enää ei tunnu luonnottomalta, että konservatiivisuuden linnakkeiden, kuten pankkien, veijarit tulevat rennosti etäpalavereihin
LAURA KEMPPAINEN / DREAM CIRCUS OY ” Virtuaalisuus säästää kaikkien aikaa ja luontoa. –?On jo syntynyt digitaalinen muoti, joka ei etene fyysiseksi tuotteeksi asti. Perinteiset vaatevalmistajat, kuten Ralph Lauren ja Gucci ovat tehneet virtuaalimuotikokeiluja peliteollisuuden kanssa. Niinikosken mukaan Microsoftin Teams tuo avatar-hahmot, eli virtuaaliset kaksoisolennot, kokouksiinsa mahdollisiksi jo ensi kesänä 2022. Ja asetelma on jäykempi kuin kasvokkain, joten ehkä etäkokous vaatiikin jään rikkomista. –?Ihmisiä varmasti kiinnostaa, miten oma avatar-hahmo on puettu, että se tuntuu omalta persoonalta. Dream Circus Oy:n toimitusjohtaja Petra Ryymin ja yrityksen perustaja sekä kuosien suunnittelija Kati Kraemer katsovat 3D-mallinnuksia vaatteistaan koneelta. Jatkossa etäpalaveriin voi sipaista ”ylleen” uuden asun vaikka virtuaalisesta vaatekaapista. Edelläkävijät pukeutuvat jo nyt virtuaalipalavereissa digivaatteisiin. Suomen tekstiili & muoti -liiton toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski tietää, että jo nyt digimuodin puolella virtuaalivaatteet voivat elää kuluttajan liikkeiden mukaan virtuaalisessa tilassa. Petra Ryymin ????????. SUNNUNTAI 18 26.12.2021 –?On mahdollista, että etänä ollaan vähän rennommin, mutta en tiedä, ollaanko ammatillisesti silti vähemmän kunnianhimoisia. Videoyhteyden formaatti antaa muutenkin enemmän anteeksi, kun mukana ei olla koko keholla
Uskon, että molemmista tavoista löydetään parhaat puolet. Ja kun ollaan pimennossa etänä, johdon on pakko luottaa työntekijöihinsä. –?Hyvä havainto on ollut, että hommat hoituvat, mutta ongelmatonta ei ole tämäkään aika. Jonna Koposen mukaan toiset nauttivat etätyöstä ja siitä, että saavat rakentaa työpäivänsä joustavammin. Pukeutumisella on yhä sosiaalinen norminsa, jolla ilmennetään kuulumista johonkin ryhmään ja ilmaistaan itseä. Viimeisimmäksi matkapuhelimien ja älypuhelimien yleistyessä ja emojien tultua. –?Luottamuksen rakentaminen, tutustuminen ja keskustelu sanan varsinaisessa merkityksessä on hankalampaa etänä. Toisaalta eri segmentteihin voi syntyä eri hintaisia tuotteita. 3–5 vuoden päästä on tavallista valita virtuaalisesta vaatekaapista sopivin asu ylleen digialustalle. Sutinen muistuttaa , että kautta historian on puhuttu siitä, mikä laite korvaa mitäkin. ” 3–5 vuoden päästä on tavallista valita virtuaalisesta vaatekaapista sopivin asu ylleen digialustalle. Haastavat asiat ja sosiaalistuminen taas hoidetaan parhaiten kasvokkain. –?Kun 1800-luvun lopulla tulivat ensimmäiset elokuvat, siirrettiin vain teatteri filmille. Parempi kuin livekokous. SUNNUNTAI 19 26.12.2021 –?Virtuaalisuus ja todellisuus sekoittuvat yhä enemmän keskenään. –?Jos jossain valaistuksessa ei koe näyttävänsä hyvälle, ei laita kameraa päälle, kertoo Mika Sutinen. Viestintä on jatkuvassa muutoksessa, eikä se ole huono asia. Marja-Liisa Niinikoski ????????. –?Viestintäkulttuuri on muuttunut aina. –?Virtuaaliset valikoimat voivat olla kukkarolle edullisempia, kun esiinnytään eri digialustoilla. Kamerat päällä videoyhteys on kuitenkin parempi kuin puhelin, Sutinen jatkaa. – Teams on tehokkuudessaan ylivoimainen selkeiden asioiden kanssa. Etäja lähityö ovat Sutisen mukaan nyt paineessa. Kokonaan etätyöhön, saati lähityöhön, ei mennä. Sutisen mukaan etäyhteydet muuttivatkin koko työkulttuuria, kun kontrolliyhteiskunnasta heittäydyttiin pakon edessä luottamuskulttuuriin. Hän uskoo videoyhteyksienkin muuttuvan. Omaan työhön ollaan tyytyväisiä ja stressi on laskenut.?Samalla on kuitenkin myös tutkimustietoa, että toisilla sosiaalinen etäisyys työyhteisöön kasvaa ja työmotivaatio heikkenee. Vaatteiden sijaan osa kiinnittää tällä hetkellä huomiota etäpisteensä valaistukseen. Tekijöillä meni 20 vuotta ymmärtää, että väline antaisi mahdollisuuden tehdä asia toisinkin. Silloin milleniaalit, jotka ovat tottuneet yhdistämään virtuaalisuuden ja todellisuuden, tulevat työelämään, Niinikoski arvioi. Vuonna 2019 esimerkiksi myytiin virtuaalinen designmekko 9?500 dollarilla, taustoittaa Niinikoski
Nykylaitteilla kuitenkaan kasvojen ilmeet, mikroilmeistä puhumattakaan, eivät näy. Virtuaalilaseja valmistavan Varjon perustaja Urho Konttori on nähnyt, kuinka Kian designerit Frankfurtissa ja Etelä-Koreassa vetävät virtuaalilasit päähänsä ja tutkailevat yhdessä auton rakennetta samassa virtuaalitilassa. Autenttisuus on tulevaisuudessakin etäläsnäolossa tärkeää. Mietinnässä on sekin, kuinka virtuaalialustojen sosiaaliset normit saadaan pidettyä hyvien tapojen rajoissa The Fabricant -yrityksen First ever Digital-Only -malliston satoa vuodelta 2021. Ne kiinnostavat suunnittelijoita ja ilmeitä kehitetään jo. SUNNUNTAI 20 26.12.2021 Nyt ollaan samassa tilassa etäkokouksien kanssa. –?Muutoksen jälkeen etätyö toimii jopa paremmin kuin kasvokkain, Konttori ennustaa. Seuraavien 20 vuoden aikana nähdään valtava muutos teknologiassa ja siinä, miten tämä voidaan tehdä toisinkin, hän ennustaa. Pöytä, jonka ympärillä etäpalaveeraajat istuvat virtuaalitodellisuudessa, ei ole enää scifiä. Näin tehdäänkin jo. Se säästää matkustusaikaa, ja kun tapaamisia on mahdollista järjestää useammin, tiimityö tiivistyy. –?Silmien liike osataan jäljitellä hyvin, mutta suun alueen ilmeitä ei ollenkaan. Nähdyn pitää olla todellisuutta eikä kiilloteltua todellisuutta, sillä muuten se olisi todella harhaanjohtavaa. Konttorin mukaan hybridityöskentelyssä tulee oleelliseksi se, että toimitaan kuin oltaisiin fyysisesti aina läsnä. –?Korealaiset näkevät toisensa oikeina ihmisinä, mutta frankfurtilaiset avatareina ja toisin päin. THE FABRICANT ????????
” Korona pakotti japanilaiset hyvin muodollisista kasvokkaistapaamisista etäyhteyksiin, jotka todettiinkin yllättävän helpoiksi. –?On mielenkiintoista nähdä, mihin käytännöt asettuvat, komppaa Mika Sutinen. Kanssakäymistä helpottaa, kun tulkkaus käy kätevästi videopalavereissa. Myös vaatteiden sovitus onnistuu virtuaalisesti. No, teleportaatio. Se säästää kaikkien aikaa ja luontoa, Ryymin kertoo. –?Autenttisuus korostuu. Opimme käyttämään luovemmin teknologisia ratkaisuja ja eri alustojen määrä lisääntyy. Vaikka Suomen luonto taustakuvana. SUNNUNTAI 21 26.12.2021 ja miten estää virusten tai haittaohjelmien pääsy niihin. Avatarin yllä asiakas näkee, miltä vaate näyttäisi hänellä, ja hän voi päättää, ostaako todellisen tuotteen vai ei. Nyt kehitetään laitteita ja palveluita, jotka mahdollistavat tunteen, että olet toisessa paikassa: kuulet, näet ja tunnet kuin olisit paikan päällä. –?Kun virtuaaliset tapaamiset nopeuttavat auton suunnittelua ja valmistumista, ja tuotteesta tulee harkitumpi, tienestit kasvavat. –?Palavereihin pitää voida osallistua kasvokkain tai virtuaalisesti. Vaikka Koreassa möngitään virtuaali-Kian sisuksissa, Aasian maille oli Koposen mukaan haaste lähteä etävuorovaikutukseen. Se lisää muidenkin halua siirtyä uuteen tekniikkaan, vaikka se on kalliimpaa. Varkautelainen vaatevalmistaja Dream Circus Oy on suunnannut Japanin markkinoille. –?Euroopassa se oli helppoa jo ennen koronaa, mutta Aasiassa etävuorovaikutusta ei ollut olemassa. Petra Ryymin ????????. Konttori lisää, että kyse on vielä jättiyritysten touhusta, mutta pienet tulevat perästä. –?Kyseessä on samaa teknologiaa, jolla jo nyt voi sovittaa silmälaseja verkkokaupassa omien kasvojen päälle. Videopalaverin taustalla on brändin logo ja edustajien päällä yrityksen vaatteita. Japaniin täytyy vain toimittaa postilla vaatteista näytteet sekä jotain muistamisia, koska siellä arvostetaan lahjanantokulttuuria, kertoo Dream Circuksen toimitusjohtaja Petra Ryymin. Asiakkaiden mittojen pohjalta luodaan virtuaalinen kaksoisolento eli avatar, jonka päälle voi sovittaa tietyin mitoin tehtyjä tuotteita tai tehdä mittatilaustyön. Koponen uskoo , että jatkossa etäyhteyksissä sosiaalista läsnäoloa simuloidaan eri tavoin, sillä monikanavaisuus on tullut jäädäkseen. –?Joka tapaamisessa esillä on sitä, mikä voi kiinnostaa vastapuolta. Mitä virtuaalilasien jälkeen. Näin vaatteen uskaltaa tilata toiselta puolelta maailmaa, eikä sitä tarvitse palauttaa. –?Korona pakotti japanilaiset hyvin muodollisista kasvokkaistapaamisista etäyhteyksiin, jotka todettiinkin yllättävän helpoiksi
Yleisradiossa tuottajana työskentelevä Silvola on tehnyt aiheesta myös kolmiosaisen samannimisen audiDDR:n lempeä lähetti Sakari Silvola kaivautui Nukkumatin historiaan. Nappisilmäinen pujoparta hyvästeli lapset heittämällä heidän ylleen unihiekkaa. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 16.1.2021. Aikuisiällä joensuulaislähtöinen Silvola on perehtynyt Nukkumatin historiaan perusteellisesti. Häneltä ilmestyi alkuvuodesta 2021 kirja Nukkumatin kylmä sota (SKS). Oli aivan liian aikaista mennä nukkumaan, mutta Nukkumatti oli piinallisen täsmällinen. SUNNUNTAI 22 26.12.2021 ????. Sakari Silvola, 44, muistaa väistelleensä parhaansa mukaan tätä unettavaa hiekkapölyä – kuten monet muutkin 1970–1980-luvun lapsista. Taru Väänänen Kello oli Pikku Kakkosen päättyessä vasta puoli seitsemän. Sakari Silvola ja Nukkumatti Berliinissä. SAKARI SILVOLAN KOTIALBUMI
Ulkona nukkuva laitapuolen kulkija ei ollut se, mitä tavoiteltiin, ja vuonna 1960 syntyi parrakas nappisilmä. Se Nukkumatti, joka vielä nykyisin Suomessakin tunnetaan. Tv-Nukkumatti syntyi nukketaiteilija Gerhard Behrendtin käsissä vuonna 1959. –?Tavallinen, sosialistinen arki näytettiin sarjassa hyvänä ja elämisen arvoisena, mutta ei liian glorifioituna. DDR:n televisioyhtiö DFF aloitti Nukkumatti-sarjansa (Unser Sandmännchen) reilua viikkoa ennen Saksan liittotasavallan televisioyhtiötä. Kiire näkyi lopputuloksessa. Pihoista, taloista ja puistoista tuli Nukkumatti raitiovaunun kuljettajana. Satuhahmolla on germaaniset juuret, ja se ponnisti ihmisten yhteisestä kulttuuriperimästä. Hahmon ensimmäinen versio muistutti epäsiistiä ukkelia, joka ensimmäisen jakson päätteeksi nukahti kadunkulmaan. Länsi-Nukkumatti (Das Sandmännchen) oli hyvin samankaltainen kuin idän serkkunsa, mutta suosiossa se jäi kakkoseksi. Ei ole ihme , että kumpikin Saksa halusi kiihkeästi omat Nukkumattinsa. Itäversio oli yksinkertaisesti hyvin tehty, Sakari Silvola näkee. Hahmon syntyä voi kuvailla Itäja Länsi-Saksan väliseksi kilpajuoksuksi, joka päättyi täpärästi idän voittoon. MAX SAMMET. Hahmo nähtiin useimmiten hyvin tunnistettavissa ja arkisissa maisemissa. osarjan, joka on kuunneltavissa Yle Areenassa. SUNNUNTAI 23 26.12.2021 ????
Zachris Topeliuksen sadussa HöyNukkumatista tehtiin jälkijättöisesti myös elokuva vuonna 2010. Hahmo on kiistatta poliittinen, mutta suoranaisena propagandana Sakari Silvola ei Nukkumattia näe. Aikaa ja rahaa riitti. SCOPAS MEDIEN AG ?????. Lasin pinnalle laitettiin hiekkaa muistuttavia hiutaleita, ja kun lasia siirrettiin kuva kerrallaan kohti kameraa, syntyi illuusio lentävästä unihiekasta. Itse olen puhunut Nukkumatista DDR:n ja sosialismin lempeänä lähettiläänä ja sanansaattajana. Se ilmestyi lasten luokse kaukaisiinkin maisemiin esimerkiksi Kuubassa ja Vietnamissa. SUNNUNTAI 24 26.12.2021 katsojille tunne, että Nukkumatti voi tulla meillekin, koska meidän talomme on aivan samanlainen. Esimerkiksi unihiekan heittäminen toteutettiin trikillä. –?Se näyttää hyvältä vielä nykyäänkin, paljon paremmalta kuin monet nykyanimaatiot, Silvola vertaa. Suomalaisessa kansanperinteessä Nukkumatista on puhuttu ainakin 1600-luvulta lähtien. Toisaalta Nukkumatti tarjosi eksotiikkaa. Hän pääsi haastattelemaan silloisia Nukkumatin tekijöitä, jotka työskentelivät DDR:n televisioyhtiön palveluksessa. He kertoivat halunneensa tehdä tasokkaan nukkeanimaation, joka välittää lapsille yleisinhimillisesti hyviä asioita, kuten ystävyyttä. Kapitalistisia maita Nukkumatti kuitenkin karttoi. Animaatio tehtiin stop motion -tekniikalla, joka oli työlästä käsityötä. Nukkumatin tehtävänä oli omalta osaltaan siirtää totalitaristisen valtion ideologiaa lapsille. Kulttuuri, myös lastenkulttuuri, oli DDR:ssä politiikan jatke. Silvola työsti aihettaan Berliinissä Helsingin Sanomain säätiön stipendiaattina vuosina 2017–2018. –?Siitä syntyy ihmisten kanssa helposti juupas eipäs -keskustelu. Satuhahmo vieraili lasten luona pioneerileirillä ja juhlisti neuvostokosmonautin avaruuden valloitusta
Nukkumatti oli DDR:n vientituote, ja sitä näytettiin kymmenissä maissa. Muissa Euroopan ei-sosialistisissa maissa Nukkumatti ei DDR:n aikana matkustanut, myöhemmin kyllä. Tuhmat taas eivät näe toisen, kuvattoman varjon alla unia lainkaan. Andersenin sadussa (1841) Nukkumatti on poika, jonka kuvallisen varjon alla kiltit lapset näkevät kauniita unia. . Nukkumatti ajoi tietenkin itäautoilla, Trabanteilla ja Wartburgeilla, mutta mukaan mahtuu runsaasti eksoottisempiakin vempeleitä, kuten kuuHän Sakari Silvola . Toimittaja Taina Revon käsikirjoittamissa kahdessa jaksossa Nukkumatti käy Lapissa ja matkustaa reellä sekä soutuveneellä. Topeliuksen vaikutusta siis on, että muun muassa Unijukaksi ja Unipekaksi kutsutun hahmon nimeksi vakiintui Nukkumatti. Mielenkiintoista on , että vasta DDR-Nukkumatti teki hahmosta myös suomalaisten mielikuvissa nimenomaan hiekkaa heittävän pikku-ukon. Syntynyt 1976 Joensuussa. ” Tavallinen, sosialistinen arki näytettiin sarjassa hyvänä ja elämisen arvoisena, mutta ei liian glorifioituna. –?Suomi oli siinäkin suhteessa poikkeuksellinen maa, että suhteet olivat tasavahvat molempiin Saksoihin, Sakari Silvola huomauttaa. Toimittanut Ylellä muun muassa tiedeja historiaohjelmia. Suomessa sarjan sosialistinen henki ei kirvoittanut Yleisradiolle juurikaan kriittistä palautetta. Vaimo ja kaksi lasta. . Tanskalaisen Hans Christian Andersenin vaikutusta puolestaan oli se, että Nukkumatti yhdistettiin sateenvarjoon. Opinnot Tampereella vuodesta 1995. Sakari Silvola ?????. Asunut vuodesta 2006 lähtien Helsingissä. Tästä seurasi se ongelma, ettei Suomi pystynyt tunnustamaan kumpaakaan valtiota. Voi ajatella , että blokkien välissä taiteileminen poiki myöhemmin Nukkumatin matkan Suomeen. Harald Serowski ideoi hahmolle yli 200 erilaista kulkuneuvoa ja suunnitteli monet niistä yksityiskohtia myöten alkuperäisten piirustusten mukaan. Nukkumatti saapui lasten luo yleensä aina eri kulkuvälineellä. Jakautunut Eurooppa oli kylmän sodan todellisuutta. Suomen televisiossa Nukkumatti teki ensiesiintymisensä vuonna 1973 Iltasatu-ohjelmassa, myöhemmin Pikku Kakkosessa. Viralliset suhteet solmittiin vasta vuonna 1973, samana vuonna kun Nukkumatin lähetykset alkoivat. SUNNUNTAI 25 26.12.2021 hensaaret (1848) kiltit lapset nukahtavat kukkasten tuoksuun ja pääsevät yöksi Höyhensaarille, missä Nukkumatti vaalii heidän kauniita uniaan. Palasi 2002 Joensuuhun ja toimi ylioppilaslehden päätoimittajana ja Ylen uutistoimittajana.
. Nukkumatti jatkoi elämäänsä, ja sarjaa esitetään Saksan televisiossa edelleen, vaikka se onkin nykyään hyvin erilainen. Nimi viittaa silmien ummistamiseen. Ruotsissa ja Norjassa Nukkumattia vastaava hahmo on tunnettu nimillä Jon Blund ja John Blund, Islannissa Jon Blundur ja Tanskassa Ole Lukøje. SUNNUNTAI 26 26.12.2021 mailmapallo. ”Unihiekkaa” -kappaleen animaatioon on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Lennot tosin kiellettiin Nukkumatilta pitkäksi aikaa, sillä kulkuvälineen pelättiin houkuttelevan loikkareita kokeilemaan onneaan idästä länteen. Kun Saksat yhdistyivät vuonna 1990 ja DDR:n televisioyhtiö lopetti toimintansa, jäi sentään jotain. . Lähde: Nukkumatin kylmä sota (SKS 2021) Nukkumatti-nukke. Sakari Silvola ?????. Itä-Saksan televisiossa Nukkumatti esiintyi ensimmäistä kertaa 22.11.1959. . Nukkumatti-sarjaa enemmän jälkikasvu pitää Nukkumatti-nukeista, joita Silvola antaa leikkeihin säännöstellen. Kuvitusta teoksesta Kasarikirja. ” Se näyttää hyvältä vielä nykyäänkin, paljon paremmalta kuin monet nykyanimaatiot. Silvolalla itsellään on 5ja 9-vuotiaat lapset. Saksankielinen nimi der Sandmann tai das Sandmännchen juontaa juurensa unihiekan heittämisestä. Suurin Berliinistä tuotu matkamuisto on kooltaan pienen ihmisen kokoinen. . Nukkumatti. Yle TV2:n lastenohjelmissa Nukkumattia esitettiin 1973–2003 sekä Sub Juniorilla ja MTV3 Juniorilla vuosina 2010–2012. –?Mietin, näkyykö lentokentällä läpivalaisussa, että parrakas ukko täyttää koko matkalaukun. Jaksoja valmistui DDR:n television tuottamana kaikkiaan noin 350. Kansanperinne Nukkumatti .
SUNNUNTAI 27 26.12.2021 Haminan lähipoliisina tunnettu Jarkko Lappeteläinen jatkaa eläkeiässä työtään vapaaehtoisena lasten ja nuorten hyväksi. Lappeteläinen polvistui noin 10-vuotiaan, itkuisen tytön vierelle. Kun partio oli jo poistumassa rakennuksesta, Lappeteläinen huomasi avoimesta ovesta asunnon käytävällä edestakaisin kiivaasti kävelevän lapsen. Tyttö kertoi äitinsä ja isäpuolensa, jotka Kotikaupunkinsa lähipoliisina työskennellyt Jarkko Lappeteläinen on suurimmalle osalle haminalaisista tuttu ”Jarkkiksena”. ????. Ville Vanhala Jouluaattona tuli kotihälytys. He saivat rauhoitettua riehaantumiseksi yltyneen juhlimisen häätämällä toisen huoneistossa olleista pariskunnista ulos. KIMMO SEPPÄLÄ. Entisestä poliisista tuli koulu-ukki Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kymen Sanomissa 5.12.2020. Tehtävää lähti suorittamaan Heinolan nimimiespiirissä konstaapelina työskennellyt Jarkko Lappeteläinen yhdessä työparinsa kanssa
Lappeteläinen herkistyy vieläkin muistellessaan vuosien takaista 96-kiloa painaneen Simo-koiran ja perhekotiin sijoitetun tytön kohtaamista. SUNNUNTAI 28 26.12.2021 Lappeteläinen oli hetki sitten häätänyt naapureidensa asunnosta, lähteneen baariin. –?En osaa vieläkään sanoa, miksi jätin tytön yksin asuntoon. Lappeteläinen teki koulukäyntejä ja hänen empatiaa käsittelevän luentonsa ehti yhden vuoden aikana kuulla yli tuhat Haminan eri koulujen oppilasta. Haminan lähipoliisina työskennelleen Lappeteläisen tehtäväkenttään kuuluivat myös koulupoliisin tehtävät. –?Poliisi ei ole unohtanut lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä, mutta kiistaton tosiasia on, että poliisin nykyisillä resursseilla siihen ei riitä enää aikaa, Lappeteläinen toteaa. –?Oluthanat ovat entiseltä paikaltani käden ulottuvilla. –?Tyttö nojasi kuistilla koiraan ja piti kättään sen niskassa. –?Se oli huono päätös. Tapahtumasta on kulunut jo kolme vuosikymmentä, mutta edestakaisin kävellyt, itkevä tyttö on jäänyt syvälle Lappeteläisen muistiin. ?????. Perhekoti Tuikussa asui kerrallaan neljä huostaanotettua lasta. –?Olisin voinut ottaa lapsen mukaani ja viedä hänet sosiaalipäivystyksen järjestämään turvaan, Lappeteläinen kertoo. Lappeteläinen värväytyi toisen kerran Haminaan poliisiksi 52-vuotiaana vuonna 2004. Viimeiset kolme vuotta Lappeteläinen työskenteli Kotkan poliisiaseman esikäsittely-yksikössä. Koira pysyi paikallaan, se oli lämmin ja se antoi turvan. Koira pysyi paikallaan, se oli lämmin ja se antoi turvan. Jarkko Lappeteläinen olisi jatkanut vielä 68-vuotiaanakin poliisin virassa, jos se olisi lain mukaan ollut mahdollista. Heidän ja Lappeteläisen ja hänen lastentarhanopettaja Lya-vaimonsa ja hänen tyttärensä Tean lisäksi talon väkeen kuului kolme bernhardinkoiraa ja kissa sekä vuokratalliin sijoitetut hevoset Tilona II ja Astra. Hän sanoo alkaneensa jo vähitellen tottua eloonsa eläkeläisenä, mutta se, että hänen kotikaupunkinsa Haminan poliisilaitos ajettiin vuoden 2016 lopuksi alas, kirpaisee Lappeteläistä yhä. Lappeteläinen kertoo ottaneensa vaimonsa kanssa ohjenuorakseen jo edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lausahduksen: ”Tarttis tehrä jotain.” Lappeteläinen korostaa, että hän ei olisi kyennyt pitämään perhekotia yksin, ” Tyttö nojasi kuistilla koiraan ja piti kättään sen niskassa. Kahden eri poliisiviran välisenä aikana Lappeteläinen oli perhekodissa yhteensä 20 lapsen isä. Haminan poliisiin entisessä palvelupisteessä, missä Lappeteläinen päivysti, on tätä nykyä baari. Kotkansaarelta on pitkä matka Haminaan ja vielä pitempi matka Virolahdelle ja Miehikkälään
KIMMO SEPPÄLÄ ?????. Perhekodin isän roolissa Lappeteläinen joutui usein vastakkaiseen rooliin. –?Olemme vaimoni kanssa syvästi tuntevia ihmisiä ja perhekodin äitinä ja isänä saimme fantastisia kokemuksia. –?Presidentille kuuliaisina päätimme tehdä jotain ja meillä oli palava halu auttaa lapsia ja nuoria. –?Änkyröinti kuuluu kasvamiseen. Toisinaan tuntui jopa siltä, että perhekotiimme sijoitetut lapset olisivat olleet omiamme. Lappeteläinen toteaa, että biologinen vanhemmuus ei välttämättä luo tunnesidettä vanhemman ja lapsen välille eikä aina ole itsestään selvää, että jokainen maailmaan syntyvä lapsi on rakastettu. Kaksi Lappeteläisen vanhemmista sisaruksista menehtyi jo lapsina. Jarkko Lappeteläinen syntyi Kajaanissa olympiavuonna 1952 seitsemän lapsen perheen kuopukseksi. Lappeteläinen sanoo olleensa enimmäkseen kelpo poika, mutta 13-vuoden iässä hän sanoo käyttäytyneenä toisinaan törkeästi. Jarkko Lappeteläistä kirpaisee yhä vieläkin se, että hänen kotikaupunkinsa Haminan poliisiasema ajettiin alas melko tarkalleen neljä vuotta sitten. –?Kerran sanoin äidille niin pahasti, että hän alkoi itkeä. Lappeteläinen luonnehtii kuitenkin lapsuuttaan onnelliseksi ja tulleensa vanhempiensa ja sisartensa pilalle hemmottelemaksi. Lappeteläisen isä työskenteli autonkuljettajana ja äiti huolehti kotona lapsista. Hän oli se, kenelle uhmaja murrosikäiset sanoivat pahasti. SUNNUNTAI 29 26.12.2021 vaan hän sanoo olleensa ja olevansa yhä vaimonsa ja tyttärensä kanssa hyvä tiimi
päivä toukokuuta vuonna 2004. Ruokaa ei ole riittävästi ja kerran eräs lapsi kehui perhekotiamme hyväksi paikaksi, koska siellä hän sai nukkua rauhassa. Entiset perhekoti Tuikun lapset alkavat nykyään olla jo kolmenkymmenen vuoden ikäisiä aikuisia. –?Miehekkäistä rooleista huolimatta en ole pitänyt lapsille sulkeisia enkä ole pamputtanut heitä kilteiksi, hän naurahtaa. –?He eivät halua tulla uudestaan hylätyiksi. Lapsen on kuitenkin myös ymmärrettävä, että se väärä teko, minkä hän on tehnyt, ei ole hyväksyttävissä. Sen lisäksi, että he soittelevat, he käyvät Haminassa myös tervehtimässä Lappeteläisiä ja esittelemässä heille ” Lapsen on aina tunnettava, että hänet hyväksytään ja hänestä huolehditaan. Jos lapsi tai nuori tekee väärin, niin hänelle on tehtävä selväksi, että teolla on seurauksensa. Puoli leikillään Lappeteläinen ehdottaa, että lasten kasvattamiseen pitäisi suorittaa kasvatuskortti samaan tapaan kuin lupa auton ajamiseen edellyttää ajokorttia. –?Kyse ei ollut meidän jaksamisestamme, vaan lapsilla on oikeus saada itselleen nuorempia kasvattajia Huostaanoton tarkoituksena ja tavoitteena on, että lapsi pystyy palaamaan omaan kotiinsa vanhempiensa luokse. –?Suomessakin on koteja, joissa ei huolehdita edes lapsen perustarpeista. SUNNUNTAI 30 26.12.2021 Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa änkyröidä ja aikuiset taas kykenevät sietämään lapsen uhmaa. Lappeteläinen korostaa, että lapsella täytyy olla rajat ja hänen täytyy saada rakkautta, että hän tuntee olevansa turvalliseksi. Lappeteläisen mukaan tavoite toteutuu erittäin harvoin ja sijoitetut lapset muuttavat useimmiten täysi-ikäistyttyään omilleen. Perhekoti lopetti toimintansa 27. Lappeteläisen mielestä vanhemmuus ja kaveruus on erotettava toisistaan. ?????. Jarkko ja Lya Lappeteläinen ehtivät pitää perhekotia 13 vuoden ajan ennen kuin Tuikkuun sijoitetut lapset alkoivat kutsua heitä äidin ja isän sijasta ukiksi ja mummiksi. Lappeteläinen korostaa moneen kertaan olevansa pehmeiden arvojen ihminen. Yhteydenpito Lappeteläisten ja heidän entisten sijoituslastensa välillä tapahtuu aina lasten aloitteesta. Ennen poliisiksi värväytymistään Jarkko Lappeteläinen työskenteli puolustusvoimissa. –?Lapsen on aina tunnettava, että hänet hyväksytään ja hänestä huolehditaan. Hän ei arkaile osoittaa rakkautta ja huolenpitoa, mutta tarvittaessa hän on ollut myös perhekodin määrätietoinen isä. Huostaanotetuilla ja sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on Lappeteläisen mukaan heidän oman historiansa vuoksi viime kädessä useimmiten vilpitön halu tehdä oikein
–?Kaikilla lapsilla ei ole erilaisista syistä yhteyttä isovanhempiinsa. Vaikka Lappeteläisellä riittää lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä nykyäänkin, niin silti hän ikävöi joskus ihanaksi elämäksi luonnehtimaansa aikaansa perhekodin isänä. Koulu-ukin tehtävät selviävät varmasti tarkemmin sitten, kun toiminta saadaan käyntiin, Lappeteläinen toteaa. Koronapandemian vuoksi Jarkko Lappeteläinen ei kuitenkaan ole vielä päässyt säännöllisesti vierailemaan Haminan Aseman koulun oppija välitunneilla. Entisestä poliisista ja perhekodin isästä on tullut eläkkeellä koulu-ukki. Hevoset olivat olennainen osa myös Lappeteläisen perhekodin toiminnassa. Lappeteläisen ilme sulaa hymyksi, kun hän kertoo tapaamisistaan perhekotinsa entisten lasten lasten kanssa. –?Onhan se aina hyvin tunteikasta tavata meillä ollut lapsi, saada syliin hänen pieni lapsosensa tai rapsuttaa hänen koiraansa ja kuulla, mitä kaikkea hyvää hänelle on elämässään tapahtunut. –?Kun rehtori Johanna Ristola aikanaan soittaa minulle, olen viiden minuutin varoitusajalla koululla. KIMMO SEPPÄLÄ ?????. Hän olisi yhä jatkunut työtään poliisin virassa, jos laki olisi antanut siihen myöten. –?Ehkä se on pelkästään hyvä. Kun eletään yhdessä, niin opitaan myös välittämään toisistamme, Lappeteläinen toteaa. Hän ei kuitenkaan katso tehneensä perhekodin isänä mitään ihmeellistä, vaan eläneensä lasten kanssa melko tavallista perhe-elämää. –?Avun tarpeessa olevan auttaminen synnyttää voimakkaan, palkitsevan tunteen ja asettaa omat pienet murheet oikeaan mittakaavaansa. Tätä nykyä Lappeteläinen toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukivanhempana omassa kodissaan asuvalle 6-vuotiaalle lapselle ja vapaaehtoisena Haminan seurakunnan diakoniatyön kauppa-apulaisena. Jarkko Lappeteläinen on 68-vuotiaana vielä tuore eläkeläinen. Omia, biologisia lapsia Lappeteläisellä ei ole. Siinä tapauksessa olisin saattanut olla rankka kasvattaja. –?Kaipaan ratsastukseen ja ratsastuskilpailuihin liittyviä yhteisiä kokemuksia. Jo vajaat neljä vuosikymmentä sitten Lappeteläinen teki nuorisotyötä omistamassaan ratsastuskoulussa Joutsassa. SUNNUNTAI 31 26.12.2021 lemmikkejään ja lapsiaan. Odotan kovin sitä soittoa
Rasvamaksa jaetaan kahteen tyyppiin: ei-alkoholiperäiseen ja alkoholin Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Teemasuomalaisessa 15.1.2019. SUNNUNTAI 32 26.12.2021 Eija Marja-aho Suomalaisten yleisin maksasairaus on rasvamaksa. –?Yli 45-vuotiaista aikuisista jo 20 prosentilla on rasvoittunut maksa, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta. Yhdeksän kymmenestä rasvamaksaan sairastuneesta on ylipainoisia. Älä syö maksaasi pilalle Alkoholin ohella ylipaino on merkittävä riski maksan terveydelle. Se on niin yleinen, että puhutaan jo kansantaudista. ??. Joka viidennen yli 45-vuotiaan suomalaisen maksa on rasvoittunut. JUSSI VEHKASALO
. . . Aikuisen terve maksa painaa noin 1,5 kg. Rasvamaksasta puhutaan kun yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvasoluista. Ylipaino ja alkoholi vahingoittavat maksaa. Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa pallean alla miltei täysin kylkiluiden suojassa. . Lähde: Munuaisja maksaliitto, Wikipedia ” Vaihdevuosien jälkeen naiset kärsivät rasvamaksasta miehiä useammin. Se tuottaa proteiineja ja muita aineita, jotka edistävät vammojen paranemista. Rasvamaksan ensisijainen hoitokeino on painonpudotus. Hyvät elämäntavat auttavat pitämään maksan terveenä. Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudok??. Maksa on ihmisen suurin sisäelin. Ylipaino, alkoholi sekä virukset ja väärin annostellut lääkkeet uhkaavat maksan terveyttä. 90% rasvamaksapotilaista on ylipainoisia. . Myös diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastavilla on suurentunut riski saada rasvamaksa. –?Vaihdevuosien jälkeen naiset kärsivät rasvamaksasta miehiä useammin. Se erittää sappea ruuansulatuksen tarpeisiin. Se hajottaa alkoholia, lääkkeitä ja muita vahingollisia kemiallisia aineita sekä elimistön itsensä tuottamia myrkkyjä. Rasvamaksa voi tulla myös normaalipainoiselle, mutta 90 prosenttia sairastuneista on ylipainoisia. Myös väärin annostellut lääkkeet, luontaistuotteet tai sienet voivat olla vaaraksi maksalle. Yleisin rasvamaksan syy on ylipaino. Maksa varastoi ravintoaineita, vitamiineja ja sokeria sekä rasvaa ja jakelee niitä vereen. Rasvoittunut maksa voi painaa jopa useita kiloja. Erityisen haitallista on vyötärölihavuus. –?Se liittyy nimenomaan ylipainoon. SUNNUNTAI 33 26.12.2021 aiheuttamaan. Maksa Elintärkeä elin . Martti Färkkilä. Erityisen haitallista on vyötärölihavuus. Riskin suuruutta lisää vielä merkittävästi alkoholin käyttö.. Noin 50-vuotiaaksi rasvamaksa on yleisempi miehillä, mutta sen jälkeen suhde muuttuu. Maksalla on yli 500 tehtävää. USA:ssa lapsille on jouduttu jopa tekemään maksansiirtoja tulehdukselliseen rasvamaksaan liittyvän kirroosin takia, Färkkilä toteaa. Virukset voivat aiheuttaa maksasairauden. Menopaussiin asti estrogeeni suojaa jossain määrin naisten maksaa, sanoo professori, ylilääkäri Martti Färkkilä HUSin Gastroenterologian klinikalta. Rasvamaksassa maksan soluihin kertyy rasvaa, jolloin ne eivät toimi normaalisti. Huolestuttavaa on yhä nuorempien lasten ja nuorten maksan rasvoittuminen
Alkoholi on ylipainon ohella toinen yleinen rasvamaksan aiheuttaja. –?Arviolta noin viidelle prosentille rasvamaksapotilaista kehittyy vakava tulehduksellisen maksasairaus, Suomi toteaa. Sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi ???. –?Naisilla enintään yksi alkoholiannos päivässä ja miehillä enintään kaksi voi maksan kannalta olla ok, jos määrä ei siitä viikonloppuisin kasva. Maksan kannalta turvallista alkoholikäytön rajaa ei ole. Pitkittynyt rasvamaksa voi johtaa maksakirroosiin eli maksan arpeutumiseen, joka lisää maksasyövän riskiä. –?”Turvallinen” määrä riippuu siitä, kenen kurkusta alkoholi menee alas. –?Jos on perusterve ja esimerkiksi kolmekymppisenä käy verikokeessa ja kaikki on ok, arvoja ei tarvitse tietyin väliajoin seuloa, Suomi näkee. Toisaalta hyvät arvot eivät poissulje pitkällekään kehittynyttä maksasairautta –?Vaikka henkilöllä olisi riskikäyttäytymistä alkoholin suhteen ja hän on ylipainoinen, maksa-arvot voivat silti olla normaalit, Färkkilä sanoo. Varsinaisesti rasvamaksa todennetaan kuitenkin ultraäänitutkimuksella. Ylipainon ohella toinen yleinen rasvamaksan aiheuttaja on runsas alkoholin käyttö. On ihan eri asia, kuinka paljon ylipainoinen diabeetikkonainen voi juoda verrattuna normaalipainoiseen terveeseen mieheen, Färkkilä sanoo. Useimmiten maksan kunto tulee ilmi verikokeessa: ALAT-arvo on silloin koholla. Alttius maksan rasvoittumiseen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Siksi kaikki vyötärölihavat tai runsaasti alkoholia juovat eivät saa rasvamaksaa. Se lisää myös riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin. Maksan rasvoittuminen ei ”tunnu” miltään eikä se välttämättä oireile mitenkään. Kannattaako maksa-arvojaan tutkituttaa säännöllisesti. JUSSI LOPPERI ” Arviolta noin viidelle prosentille rasvamaksapotilaista kehittyy vakava tulehduksellisen maksasairaus. Jokapäiväinen tissuttelu ei kuitenkaan ole millään tavalla kannatettavaa, vaan on parempi antaa maksan levätä välillä, Suomi sanoo. SUNNUNTAI 34 26.12.2021 sesta koostuu rasvasoluista
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Shakerlehden numerossa 4/21.. HANNA-MARI JAAKKOLA #Oluttoo Naiset kokevat miehisellä olutalalla väheksyntää ja ahdistelua, kertoo tuore suomalainen kysely. Ensimmäiset kansainväliset panimot ovat joutuneet boikottiin. SUNNUNTAI 35 26.12.2021 ????
SUNNUNTAI 36 26.12.2021 Anikó Lehtinen Naisten rooli on ollut merkittävä läpi historian sekä oluenpanijoina, oluenjuojina että oluttoimijoina. Onkin mielenkiintoisia, miksi niin vähän naisia osallistui keskusteluun, vaikka paneelikeskustelun kuulijoina heitä oli runsaasti. Myös brittiläinen media on tuonut esiin alan häirintää, ja useat naispuoliset oluentekijät ovat kommentoineet muun muassa työpanoksensa väheksymistä ja uralla etenemisen vaikeutta. Osa osallistujista ei nähnyt miesvaltaisuutta ongelmana. Yhdysvalloissa on tänä vuonna tullut julki naisten vähättelyyn tai seksuaaliseen häirintään liittyviä vakaviakin tapauksia, jotka ovat muuttaneet käsitystä huolettomana pidetystä panimoalasta. Kuva on Joutsasta vuodelta 1923. Ilmiö ei ole uusi. Silti useimmat julkisuudessa esiintyvät oluentekijät ja olutvaikuttajat ovat miehiä. Suomessa keskustelu panimoja olutalan mahdollisista syrjivistä rakenteista ja häirinnästä käynnistyi kesällä eriAmanda Mikkola kaljanteossa. Syntyneen tilanteen takia monet pienpanimot peruuttivat tulonsa Mikkellerin lokakuussa järjestämään MBCC-oluttapahtumaan. Mistä se johtuu. Viime kesänä yksi olutvallankumouksen ikoneista, skottilainen Brewdog nousi otsikoihin, kun yli kuusikymmentä entistä työntekijää syytti yritystä avoimella kirjeellä syrjinnästä ja kiusaamisesta. Häirinnän ja vähättelyn kokemukset ovat saaneet aikaan keskustelua myös Euroopan tasolla. Vasta viime aikoina myös olutalalla on herätty keskustelemaan naisten ja vähemmistöjen asemasta. Suurin osa osallistujista ja puhujista oli miehiä. Tanskalainen Mikkeller-olutikoni sai vastata samankaltaisiin syytteisiin, kun yrityksen entiset työntekijät kertoivat kokemuksistaan. LAURI LEVÄMÄKI / MUSEOVIRASTO ?????. Suurin osa näistä työntekijöistä oli naisia. Monet näistä tapauksista ovat tulleet ilmi sosiaalisen median kautta. Samalla on ilmennyt useita naisten asiattomaan kohteluun liittyviä tapauksia. Oluenkuluttajien eurooppalainen edunvalvontajärjestö European Beer Consumers´ Union (EBCU) järjesti syyskuussa kansainvälisen paneelikeskustelun, joka paljasti alalla vallitsevia asenteita. Jo pitkään olut on koettu miesten tekemäksi ja nauttimaksi
Oluenteon teollistuessa 1700-luvun lopussa Suomessa panimoiden oluentekijöiksi palkattiin usein ulkomaalaisia panimomestareita. Täysin naisomisteista panimoa ei Suomessa vielä ole. Tästä on poikkeuksena alueelliset oluttyylit, kuten sahti, jota tehtiin edelleen naisvoittoisesti kotona. Samoja mainehaittoja ei ole liitetty olutta myyviin tai valmistaviin miehiin. Itse oluentekijät tai panimoiden omistajat ovat usein miehiä, varsinkin pienpanimopuolella. SUNNUNTAI 37 26.12.2021 laisilla sosiaalisen median alustoilla. Tämä johtunee osaksi siitä, että monet pienpanimot on perustettu miesvoittoisena pidetyn kotiolutharrastuksen jatkona. Panimoja olutalan häirintäkyselyyn pystyi vastaamaan verkossa nimettömänä tai yksityisviestillä @oluttoo-Instagram-tilillä. Tarkkoja lukuja kotioluen harrastajien sukupuolijakaumasta ei kuitenkaan ole. Naiset ovat panneet olutta Suomessa jo rautakaudelta asti, ja myöhemmin kaupungistumisen myötä naiset pitivät olutkapakoita – sopiva ammatti naiselle, sillä olihan oluenpanokin naisten työ. Nykyään naisia työskentelee paljon panimoalalla, mutta työpaikat löytyvät enemmän viestintä-, markkinointi-, HRja myyntipuolella. Vaikka kysely oli avoin kaikille sukupuolille, suurin osa vasHistoria Nainen sai käydä yksin oluella vasta 1960-luvulla Naisten rooli on ollut merkittävä oluen historiassa, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa alkoholi ja seksuaalinen kanssakäyminen on perinteisesti liitetty yhteen, minkä vuoksi olutammattia harjoittavia naisia on seurannut epämääräinen maine. Vastauksia tuli 45 sekä panimoissa työskenteleviltä naisilta että olutravintoloiden ja festivaalien työntekijöiltä. Naisten rooli oluenteossa muuttui tekijästä oluenpanoa tukevaan roolin, kuten vaikka pullottajaksi. Koska keskustelu liikkui pitkälti spekulaatioiden varassa, Olutliitto päätti käynnistää kyselyn häirinnästä. Naisten ei ole sopinut käydä yksin kapakassa, joten vaikka nainen on voinut myydä olutta ravintolanpitäjänä, oman maineen kannalta ei ole ollut kannattavaa juoda olutta ravintolassa. Naiset päästettiinkin yksin ravintolaan vasta 1960-luvulla. ?????. Koulutetuista panimomestareista naisia on noin kolmasosa, ja he työskentelevät pääosin suurissa panimoissa. Varsinaisia naisoluentekijöitä on taas karkeasti noin kolmisenkymmentä Suomen yli 130 panimossa
Monet kokevat olutmaailman ilmapiiriltään miesten maailmaksi, jossa on vaikea löytää paikkaansa. Olutliiton kysely ?????. FOTO ROOS / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO ” 65 % on kokenut häirintää tai vähättelyä, josta 100 % sanallista, 90 % vähättelyä, 27 % fyysistä. Naisten asiantuntijuuden vähättely on yleistä, mutta myös asiakkaiden taholta kohdistuva lähentely ja seksuaalinen häirintä mainittiin. Kyselyn vastausmäärä on suppeahko, mutta näyttää, että alalla on jonkin verran sukupuolirakenteisiin liittyviä ongelmia. Panimoalan slangi panopuheineen koetaan häiritsevänä ja omaan tilaan kohdistuvana. Panimopuolella useat naiset kokevat, että heitä ei välttämättä työntekijöinä oteta niin vakavasti kuin miehiä ja yleneminen on vaikeampaa. Osa ravintoloiden ja festivaalien naispuolisista työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan usein sekä työyhteisön että asiakkaiden taholta Naisia töissä Sinebrychoffin panimolla Helsingissä vuonna 1948. Sekä Olutliiton kyselyn vastauksissa että alan keskusteluissa nousee toistuvasti esiin naisten ulkopuolisuuden tunne panimomaailmassa. Useissa työpaikoissa koetaan myös sanallista seksuaalista häirintää, kuten naisten vartalon kommentointia. Suurin ongelma kyselyn perusteella tuntuu kuitenkin olevan naisten osaamisen vähättely ja uralla etenemisen vaikeus. Kyselyn perusteella olutravintoloissa ja -festivaaleilla toistuvat hieman samat ongelmat. SUNNUNTAI 38 26.12.2021 taajista oli naisia
Järjestöllä on myös oma naisten oluentekopäivä. Oluiden tuotosta osa lahjoitetaan Pink Boots Societylle, joka myöntää stipendejä kouluttautumiseen. Näin ala saadaan houkuttelevaksi laajemminkin, mikä tekee hyvää sekä työyhteisöille että olutkulttuurin moninaisuudelle. Myös Suomessa naisoluentekijät ovat kokoontuneet jo kolmatta vuotta tekemään naistenpäivän oluen. Vaikka monet panimot palkkaavat naisia ja miehiä työkokemuksen mukaan sukupuolesta riippumatta, kyseessä on yksittäistä panimoa suurempi asia. Panimoja olutmaailman rakenteita tulisi muuttaa, jotta naiset ja vähemmistöt kokisivat alan omakseen. SUNNUNTAI 39 26.12.2021 eri lailla kuin miehiä. Suomessa naisoluentekijöillä ja oluesta palkkansa tienaavilla naisilla on oma Facebook-ryhmä Beer Bitches Finland, jonka kautta on sovittu muun muassa yhteisten oluiden tekemisestä. Yhteistä kaikille jäsenille on se, että he ovat naisia ja ansaitsevat ainakin merkittävän osan toimeentulostaan oluen parissa. Epäkohdista huolimatta entistä useampi nainen valitsee uransa joko oluentekijänä, olutravintolassa, kirjoittaen tai luennoiden oluesta, ja naisoluenkuluttajien määrä kasvaa. Järjestöön kuuluu esimerkiksi panimoiden, olutravintoloiden ja olutkauppojen omistajia, panimomestareita ja olutkirjoittajia. Kansainvälinen naisten oluenpanopäivä (International Women’s Collaboration Brew) on kansainvälinen naisten verkosto, joka haluaa tuoda yhteen alalla työskenteleviä naisia ja naispuolisia kotioluentekijöitä naistenpäivänä oluentekoon. . GLOW:n tarkoituksena on saada naiset näkymään olutmaailmassa ja nostaa alalla olevat ongelmat esiin. Global Ladies Of Worth (GLOW) on naisten perustama kansainvälinen järjestö, joka pyrkii murtamaan ennakkoluuloja alalla ja muuttamaan olutalan rakenteita. ?????. Pink Boots Societyn tavoitteena on edistää alalla toimivien naisten urakehitystä sekä keskinäistä verkostoitumista. Olutalan tasa-arvon ajajia: @ratmagnet, @britishbeergirl, @punkswpurpose Naisille Naisten omia olutareenoja Amerikkalainen Pink Boots Society on järjestö olutmaailmassa työskenteleville naisille. Järjestöllä on kansainvälinen naisten oluentekopäivä, jolla pyritään tuomaan naisten tietotaitoa esille
JUSSI VILJALA Tämän drinkin teki tekoäly Tekoäly ei maista, mutta cocktailien nimien keksiminen ja reseptien sorvaaminen siltä onnistuu. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Shaker-lehden numerossa 4/21.. SUNNUNTAI 40 26.12.2021 ????
SUNNUNTAI 41 26.12.2021 ????. . 1 cl tummaa rommia . 3 cl tuorepuristettua appelsiinimehua . Lasi: Highball. dash appelsiini -bitteriä . JUSSI VILJALA Royal Punch sisältää muun muassa rommia, sherryä ja appelsiini-bitteriä.. 3 cl sitruunamehua . 3 cl Martinia . Valmistus: Rakenna. Tedre kertoo tutkineensa, miten tekoälyä opetetaan lapsille ja vasta-alkajille. Tekoäly vaatii ison datan toimiakseen kunnolla. Hän syötti tekoälylle satoja klassikkokirjoista poimittuja cocktailreseptejä, joiden perusteella tekoäly loi mallin siitä, miltä cocktailresepti näyttää. 3 cl Oloroso sherrya . – Kokeilimme toista neuroverkKokeile itse Tekoälyn luomat reseptit Royal Punch . Tältä pohjalta se loi satojatuhansia cocktailreseptejä yhden yön aikana. inkivääriolutta pidentämiseen . . Hän päätti kokeilla samaa cocktailreseptien kanssa. Lasi: Cocktail. 3 cl sokerilientä . Koristele karamellisoidulla inkiväärillä ja appelsiinisiivulla. Matti Tedre on tietojenkäsittelytieteen professori ja cocktailharrastaja, jota askarrutti, voisiko tekoäly olla juomien tekijänä luova, Viljala kuvailee. Inhaled Tartar (kuva edellisellä sivulla) . – Minulle koko tekoälyjuoma on sairaan pelottava ajatus. 2 cl Ouzoa . dash Angostura -bitteriä . Mariaana Nelimarkka Ravintoloitsija Jussi Viljalan kanta-asiakkaisiin joensuulaisessa Another Doggy -ravintolassa kuuluu Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre. Valmistus: Ravista. 3 cl sitruunamehua . . curry-jauhetta maun mukaan . Kaksikon kohtaamisissa syntyi idea: voisiko tekoälyä käyttää cocktailien luomiseen
Viljalalle on ollut tässäkin prosessissa tärkeää toteuttaa Another Doggyn missiota. Lopputulos oli maisteltavissa syyskuun alun tapahtumassa. Siihen tarvittiin kaikki mahdollinen kapasiteetti. Hän laittoi kaksi tekoälyä kilpailemaan paremmuudesta. Ne luonut malli tiesi cocktailresepteistä vain sen, mitä klassikkococktailkirjat sisältävät, eikä niissä ole mitään kovin luovaa. – Kun kaksi tekoälyä kilpaili paremmuudesta, luovuus tuli esiin. HENRY SIIKANEN ?????. Matti Tedrellä ja Tapani Toivosella riitti juttuseuraa. Tuleeko meistä automaatteja, jotka esivalmistelevat ja syöttävät tiedot koneelle. Jussi Viljala Jussi Viljala on joensuulaisen Another Doggyn ravintoloitsija. – Tapahtumalla oli huikea suosio, ja juomia kysellään vieläkin. SUNNUNTAI 42 26.12.2021 koarkkitehtuuria, LSTM:ää eli long short-term memorya, joka onnistui käyttämään yhteenkuuluvia raaka-aineita ja niille sopivia teko-ohjeita, Tedre summaa kokeilun. – Juomat tuovat ihmisiä yhteen. Tekoälyhankkeen toteutumiseen tarvittiin pyhä kolminaisuus: cocktailbaarimestarit, huippuluokan tutkijat ja markkinointi-ihminen. Kokeilussa syntyi niin paljon reseptejä, että baarimestareilla oli täysi työ poimia parhaat juomat esiin. Moni kävi koko listan läpi. Kun Jussi Viljala esitteli idean tekoälycocktaileista kollegoilleen, nämä ” Tarvitaanko meitä baarimestareita enää. Itse ilta oli super. Se onnistui myös tekoälyjuomilla. Viljalalle tulee ensimmäisen tekoälyn cocktaileista mieleen 1900-luvun alkupuolen cocktailit. Ihmisten kirjo oli mahtava, kun baari oli täynnä tekoälystä kiinnostuneita, baarissa esillä olleen taidenäyttelyn takia tulleita ja cocktail-ihmisiä. Toinen Another Doggyn kanta-asiakas Tapani Toivonen on Suomen johtavia tekoälytutkijoita, ja hän lähti kehittämään ideaa eteenpäin. Yhden illan ajan tekoälydrinkit vetivät talon täyteen, ja valittavana oli neljä juomaa: Royal Punch, Inhaled Tartar, Green Turf ja Nimetön. Ne keksivät cocktaileille myös nimet ja käyttötarkoituksen, Viljala toteaa
Voisiko sitä parantaa esimerkiksi niin, että käyttäjä voisi luetella raaka-aineet, joita kaapissa on, ja katsoa, mitä tekoäly ehdottaa niistä, Tedre puntaroi. Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre ?????. Kiinnostavaa tulevaisuudessa olisi, millaista dataa ja millaisia algoritmeja tai neuroverkkoarkkitehtuureja voisi kokeilla, että lopputulos saataisiin yhä paremmaksi. Miten tekoälyn luomukset eroavat ihmisen luomuksista. Mutta se ei tiedä, onko lopputulos hyvä vai huono, tai miten sen esittämät aineet kemiallisesti käyttäytyvät keskenään. Viljalasta ne ovat hyvin teknisiä. Tämä on juuri se, mitä toivoin: kun suunnittelemme listaa, vaikeimpia tehtäviä on keksiä juomille nimet, Viljala toteaa. Entä hankkeen jatko. Another Doggyn baarimestareiden ei tarvitse pelätä työttömäksi jäämistä, sillä heidän cocktailiensa tarina linkittyy niin vahvasti paikallisuuteen joka tasolla, että ihmisen panos ei ole korvattavissa. – Tekoälyn keksimät nimet eivät välttämättä liity juomaan, mutta on mielenkiintoista, miten sitä voi opettaa. Henkilökohtaisesti kuoppaisin asian, tekoäly on niin pelottava. – Tekoälyn tekemässä cocktailissa voi olla yllätyksellinen aspekti, mutta huomaa, että se on tehty maistamatta. – Tekoälytutkijat eivät ole erityisen kiinnostuneita sovelluksista vaan algoritmeista ja teknologian kehittämisestä. Käyttämämme tekoäly on aika vähällä työllä tehty ja alkeellinen. SUNNUNTAI 43 26.12.2021 tyrmistyivät: ”Mehän ollaan pian työttömiä!” Viljalalla itselläänkin on kahtalaiset ajatukset. Toisaalta hänen teki mieli kehitellä ideaa mutta toisaalta: – Tarvitaanko meitä baarimestareita enää. Vai lähtisikö tekoäly mustikkametsälle hakemaan shrubin aineksia. Tedren mukaan tähänastinen projekti kertoo yhtä paljon tekoälyn mahdollisuuksista kuin sen rajoituksista. Hän aikoo hyödyntää tekoälyä juomien nimeämisessä jo listan seuraavan uudistuksen yhteydessä vuodenvaihteessa. Osa yhdistelmistä on toki erittäin onnistuneita. Tuleeko meistä automaatteja, jotka esivalmistelevat ja syöttävät tiedot koneelle. Toisaalta kahden tekoälyn kamppailussa paljastui, että tekoäly voi olla hyvä keksimään nimiä. Lisäksi yksinkertaiset juomat ovat kuin koottujen cocktailien kirja, ja jos ne ovat vielä nimettömiä, kuten yksinäisen tekoälyn luomukset, se on tylsää. Tedre ja Toivonen pohtivat aiheesta tieteellistä julkaisua. – Kyse on cocktailkielimallista, joka on datan pohjalta oppinut luomaan loputtomasti samankaltaisia reseptejä kuin mitä sen opetusdatassa on. Voi syöttää tarinaa juomien takaa ja auttaa sillä tavalla luomaan parempia nimiä. ” Voisiko sitä parantaa esimerkiksi niin, että käyttäjä voisi luetella raaka-aineet, joita kaapissa on, ja katsoa, mitä tekoäly ehdottaa niistä
– Mallini pyrki löytämään yhteiset tekijät hyvien oluiden välillä, ja ensimmäisen oluen pohjana oli 150 reseptiä. – Joka tölkissä on koodi, joka oikeuttaa yhteen arvosteluun ja erottelee, mistä erästä on kyse. – Mitä saisi aikaan, jos yhdistäisi panimoprosessin ja koneoppimisen. Kaverusten konsepti AI Brew ei ole panimo, vaan se teettää oluensa kiertolaispanimoiden tapaan lohjalaisella UG Breweryllä. SUNNUNTAI 44 26.12.2021 Mariaana Nelimarkka Oppivan oluen taustalla on tekniikan tohtori Lari Melander kavereineen. Kun American IPA -tyylinen olut sitten päätyy kauppaan ja kuluttajan käteen, AI Brew ohjaa QR-koodilla antamaan oluesta palautetta. Miten olutreseptiä voisi kehittää tekoälyn ja kuluttajapalautteen avulla. LARI MELANDER Nörttiolut kehittyy palautteesta ?????. Oluet ovat tehneet hyvin kauppansa, niistä on oltu kiinnostuneita, ja palautetta on saatu. Alkuperäiset 150 reseptiä ovat pohjalla tietopankissa, johon Melander liittää kuluttajapalautteen. Tämä motivoi jatkamaan konseptia, Melander kertoo. Melander hyödynsi sivustolla arvosteltuja reseptejä. Isompi osa antaa palautetta kuin osasin kuvitella. Tamperelaistunut Melander on sekä kotiolutharrastaja että automaatiotekniikasta väitellyt ”nörtti”, jonka näkökulmasta oppivassa oluessa yhdistyy kaksi maailman kiinnostavinta asiaa. Olut-algoritmin kehittäjä Lari Melander. Tekoälyalgoritmi kehitti reseptin, joka toimi konseptin lähtötilanteena, Melander selostaa. – Tekoälyalgoritmi kehittää kaiken olemassa olevan tiedon ja palautteen perusteella uuden reseptin, jolla tuotamme uuden erän oluesta. Suomen ensimmäinen tekoälypohjainen olutkonsepti syntyi brewersfriend.comin reseptipankin pohjalta. Hommasta tulee mielenkiintoista, kun saa paljon dataa, joten olut oli saatava kaupan hyllylle, Melander taustoittaa. Koeponnistin asiaa kotioluella