6 PLUSSA 2–5 ESKO TUOVINEN / HÄSA. Suomen syvimpiin järviin kuuluvasta Pääjärvestä nostettu ahven pääsee osaksi ravintoverkkotutkimusta. KESÄKUUTA 2021 SUOMUN MITALLA Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla on tutkittu Evon ympäristöä jo lähes 70 vuoden ajan. SUNNUNTAINA 27
Siellä hän palautti italialaisen harjoittelijan kanssa tutkimusta varten pyydystetyt vesiliskot luontoon. SUOMEN SYVIMPIIN kuuluvan järven rannalla isoin tutkimuskohde on vesi. Sitä ei ole ikinä liikaa, Sundell sanoo. Tutkijoita kiinnostaa se, miten vesistöjen eliöt ja ympäristö suhtautuvat toisiinsa. Tarkoitus on juurruttaa keinoja osaksi alueen viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesialueiden omistajien toimintaa. Evon järvistä on kertynyt tutkimusaineistoa 1990-luvulta asti. KÄYTÄVÄLLÄ VASTAAN tulee ranskalainen väitöskirjatutkija Clarisse Blanchet, joka on juuri palannut Evolta. Tarkoitus on selvittää, miten virukset leviävät myyrien keskuudessa. Rahoituksesta riippuu se, mitä tutkitaan ja kuinka paljon. Aulaa seinustavat pitkäksi venähtäneet peikonlehdet. Jääkaapissa filmipurkin näköisissä purnukoissa on rullalla pala kosteaa verkkoa, jonka päälle on Yhdysvaltalaiset tutkijat Shannon Kitchen ja Janine Mistrick tutkivat metsämyyriä Lammilla. Siksi Evolle kaavaillusta tiedekansallispuistosta voisi olla Lammin biologiselle asemalle hyötyä. Ne rakennettiin 1970-luvulla Lammin seurakunnalta ostetuille maille, kun pappilan vanhat rakennukset eivät soveltuneet Helsingin yliopiston tarpeisiin. Jokaisella on kerrottavaa, projekti työn alla. Eerola leikkaa kalan auki, erottelee maksan ja lihakset. VANESSA VALKAMA TEKSTI // ESKO TUOVINEN KUVAT. Tutkimus voi antaa arvokasta tietoa myös koronaviruksen leviämisestä. Clarisse Blanchetin tutkimusta varten pyydystettyjä vesistöjen selkärangattomia säilytetään purkeissa jääkaapissa. 20 minuutin päässä kiistellystä alueesta sijaitsee tukikohta, jossa on selvitetty veden, maan ja ilman saloja vuosikymmenten ajan. Päätutkimusalueena on Pääjärvi, josta kulkee vesireitti Vanajavedelle asti. ASEMAN JOHTAJA Janne Sundell pysäyttää tutkijan toisensa perään. KESÄKUUTA 2021 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA Tiede on jo Evolla Evolta puuttuu kansallispuisto, mutta tutkimusta tehdään koko ajan. Ilman sitä tutkimus ei ole mahdollista. Naulakossa roikkuvat pelastusliivit, ja seinän vieressä fläppitauluun nojaa musta haavi. Tutkimuksessa Blanchet analysoi vesiliskojen lisäksi metsäjärvissä eläviä selkärangattomia, kuten nilviäisiä ja hyönteistoukkia. Valtion budjetista tulee suurin potti, mutta se on pienenemässä. Asuntoloiden lähes 150 vuodepaikkaa olisivat täyttyneet opiskelijoista, jotka osallistuvat perinteisille yliopiston kenttäkursseille. Se sijoitettiin 130 kilometrin päähän Helsingistä, keskelle Lammin järviä, metsiä, puroja, soita ja harjuja. Tutkimukselle saataisiin näkyvyyttä. Kevään kehysriihessä hallitus päätti, että tutkimusrahoituksesta leikataan 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Blanchet tutkii vesien ruskettumista eli humuskuorman aiheuttamaa tummumista. Ahven on nostettu Pääjärvestä, jonka rannalle biologinen asema perustettiin vuonna 1953. Vedessä saalista odottavat uudet pyydykset, litran lasipurkit. Pandemia on perunut myös biologisen aseman seminaarit ja kokoukset, mutta tutkimusta tehdään koko ajan. Tutkijat saavat apurahoja ja tutkimusprojektit hankeavustuksia. Suomusta voi nähdä kalan iän, laskea vuodet samanlaisista vuosirenkaista kuin puun katkaistussa rungossa. Siksi biologinen asema tekee paljon yhteistyötä Vanajavesikeskuksen kanssa. Katsoo, kuinka paljon niissä on elohopeaa. Normaalisti biologisella asemalla olisi tohinaa näin kesäkuussa. A hvenen suomut rapsahtavat irti nahasta, kun tutkimusassistentti Emmi Eerola raaputtaa pinseteillä. ASEMAN PÄÄRAKENNUKSEN tuulikaapissa tulijan ottavat vastaan kaksi täytettyä sutta ja joutsenta, mutta majava on kääntänyt selkänsä ulko-ovelle. Opiskelijat suorittavat pakollisia kenttäkursseja pääkaupunkiseudulla lähiluonnossa. Sundell puhuu rahoituksesta. Nyt kurssit on jouduttu perumaan koronaepidemian takia toista vuotta peräkkäin. Nyt puiden alla seisoo rykelmä matalia tiilirakennuksia. SUNNUNTAINA 27. Emmi Eerola leikkelee Pääjärven kaloja hankkeessa, joka tutkii vesien ravintoverkkoja aina planktoneista pohjaeläimiin ja kaloihin saakka. Esimerkiksi uudessa Juurevahankkeessa halutaan parantaa Teuronjoen ja Puujoen valumaalueen vesienhallintaa. –?Siinä on tietysti se taka-ajatus, että tutkimukselle voitaisiin saada rahoitusta
Laboratoriossa järvistä otetut vesinäytteet laitetaan koeputkiin, jotka menevät ravinneanalysaattoriin. KESÄKUUTA 2021 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA kaadettu ansapurkin vesi. Tutkimus voi antaa arvokasta tietoa myös koronaviruksen leviämisestä. Siellä tutkitaan zoonooseja eli eläimistä ihmisiin tarttuvia viruksia. Shannon Kitchen katsoo mikroskoopilla lasinpalasta, jossa on metsämyyrän verta. Kun Blanchet ruiskuttaa verkkoa, petrimaljaan tippuu lopulta yksi muutaman millin kokoinen eliö. Koronapandemian takia tämä kesä on projektin ensimmäinen. –?Samalla tavalla kontaktiverkostoissa leviää koronavirus. –?Otamme selvää siitä, mitkä myyrät ovat tekemisissä keskenään ja miten se voi vaikuttaa viruksen leviämiseen populaatiossa, Mistrick kertoo. Näin löydetään yksilöt, jotka kantavat puumalavirusta. Näytteitä kerätään myyrien syljestä ja verestä. Tutkimushankkeet kestävät yleensä muutaman vuoden. Evon metsissä seurataan esimerkiksi majavien elämää ja rengastetaan lintuja. Ne täytyy ensin steriloida uunissa, jotta Lammin metsät eivät kasvaisi täyteen auringonkukkia. Ulosteista selviävät muut myyrällä olevat loiset. JANINE MISTRICK tutkii myyrien sosiaalisia verkostoja eli sitä, miten eläinten vuorovaikutus voi levittää tauteja. Apurahaa viiden vuoden tutkimusprojektiin on saatu Yhdysvaltain kansalliselta tiedesäätiöltä yli kaksi miljoonaa dollaria. Yhdessä huoneessa yhdysvaltalais-kanadalainen tutkijatiimi selvittää, miten metsämyyrät levittävät puumalavirusta. Sellainen on myös koronavirus SARS-CoV-2. Metsässä myyriä houkutellaan ansoihin ruualla, kuten auringonkukansiemenillä. Aiheet vaihtelevat sen mukaan, mikä tutkijoita ja rahoittajia kiinnostaa. Hän erottelee verestä erilaisia valkosoluja. Kenttätyötä Suomessa aiotaan tehdä kolmen vuoden ajan. Viiden yhdysvaltalaisyliopiston yhteinen tutkimushanke tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston virologian osaston kanssa. Se aiheuttaa ihmisille myyräkuumetta. Yhdysvaltalaiset tutkijat Shannon Kitchen ja Janine Mistrick tutkivat metsämyyriä Lammilla. Tarkoitus on selvittää, miten valumavesien infektioriskejä eli haitallisten mikrobien määrää voitaisiin vähentää. Valumavesiä tulee esimerkiksi eläintiloilta ja puhdistamoista. Sen avulla erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola näkee esimerkiksi veden typen, fosforin ja nitraatin määrät. Kaikki tutkimus ei liity vesistöihin. Se pitää yrittää tunnistaa mikroskoopilla. SUNNUNTAINA 27. Ennen tutkimuksia myyrät pitää saada kiinni. YLIOPISTOLLISIA tutkimusasemia on Suomessa vajaa kymmenkunta, ja Lammi on niistä suurin. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Tarkoitus on selvittää, miten virukset leviävät myyrien keskuudessa. ”Kansallispuisto turvaisi ainakin sen, että alue pysyisi sellaisena kuin se oli tutkimuksen alkaessa.” JANNE SUNDELL Lammin biologisen aseman johtaja Jatkuu seuraavalla sivulla.. MYÖS PÄÄRAKENNUKSEN toisessa kerroksessa tutkitaan vettä. Ne ovat tärkeitä, kun keho taistelee infektioita vastaan. Myös hulevesissä on yllättävän paljon haitallisia mikrobeja
KESÄKUUTA 2021 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA PÄÄTALON VIERESSÄ heinikon keskeltä nousevat metalliset kehikot muuttuvat tarvittaessa perhosten lentohäkeiksi. Vuodesta 2014 asti Lammin biologista asemaa johtanut Janne Sundell tekee itsekin tutkimusta, kun hallintotöiltään ehtii. Siellä metsiin liittyvää tutkimusta ja koulutusta on järjestetty jo yli kahdensadan vuoden ajan. Vuonna 2007 kokeellista tutkimusta varten rakennettiin ulkoaitaukset ja perhoshalli. Siellä kasvihuone on täynnä lämmintä valoa ja viherkasveja. Kun hallin akvaarioissa koko ikänsä eläneiden lohien tutkimus loppuu, ne on pakko tappaa. –?Evo on meille todella tärkeä tutkimusja opetusalue, sanoo aseman johtaja Janne Sundell. Sundellin mukaan jotkin Lammin tutkimusten seuranta-alueet ovat nykyään metsätalouskäytössä. • Aseman läheisyydessä sijaitsevat yleisölle avoimet tiedepolku ja luontopolku. MUUTA TOIMINTAA • Asema on myös kokous ja seminaarikeskus, joka tarjoaa ateria ja majoituspalveluja. Niiden sukukypsyysgeenit ovat samanlaiset kuin ihmisillä. Perinteen aloitti suuri suomalainen ekologi Ilkka Hanski, joka opiskeli ja tutki Lammilla jo 1970-luvulla. Eniten tutkijoita kiinnostaa se, miten lohista tulee sukukypsiä. Hämärään vierekkäin asetellut 4?200 litran tankit on peitelty tummanvihreällä maastoverkolla. ETELÄ-SUOMESSA ON Evoa pienempiä suojelualueita, mutta yhtä laajaa koskematonta aluetta tutkimukselle on hankala löytää. Filosofian tohtori väitteli vuonna 2002 Helsingin yliopistossa myyrien populaatiodynamiikasta ja saalistuksesta. Luonnontilaisen alueen muutoksia voidaan verrata alueeseen, johon esimerkiksi ihminen on vaikuttanut. Nukutusaine ei tee hyvää ihmiselle. • Yhteistyötä esimerkiksi Vanajavesikeskuksen, Hämeen liiton, HSVeden, Hamkin sekä suomalaisten ja ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. –?Kansallispuisto turvaisi ainakin sen, että alue pysyisi sellaisena kuin se oli tutkimuksen alkaessa. Häiriöttömässä ympäristössä voidaan seurata ympäristön tilaa ja tehdä pitkäaikaista tutkimusta. Lisähaasteita tulee siitä, jos tutkimusaluetta ei ole suojeltu. • Vuonna 2008 perustettu Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö tukee asemalla tehtävää ympäristoalan tutkimusta. Jatkuu edelliseltä aukeamalta.. Täpläverkkoperhosia on tutkittu biologisella asemalla jo kymmenien vuosien ajan. SUNNUNTAINA 27. Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola analysoi järvistä otettuja vesinäytteitä laboratoriossa. • Vakituisia työntekijöitä asemalla on vajaa parikymmentä. FL TUTKIMUS Lammin biologinen asema • Hämeenlinnassa sijaitseva Helsingin yliopiston luonnon tieteellinen tutkimusasema, joka kuuluu bio ja ympäristö tieteelliseen tiedekuntaan. Biologisella asemalla on edustus alueellisessa työryhmässä, joka viimeistelee parhaillaan ehdotustaan Evon tiedekansallispuistosta. Yksi syy sille, että asema perustettiin 1950-luvun alussa Lammille, oli Evon läheisyys. Kalan rasvahappokoostumus kertoo siitä, mitä se on syönyt. Tutkimusassistentti Emmi Eerola sai juuri gradunsa valmiiksi akvaattisista tieteistä Helsingin yliopistossa. Loppuraportti jätetään ympäristöministeriölle kesäkuun lopussa. Tutkijoita tulee myös muista suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Niitä syötetään perhosentoukille, joista jokainen saa yksitellen pienen palan lehteä. BIOLOGISELTA asemalta ajaa Evolle 20 minuuttia. Pienellä luonnonsuojelualueella ympäröivä alue voi vaikuttaa tutkimukseen. Syödä kaloja ei voi, koska ne on nukutettu tutkimuksen aikana useita kertoja. Hän yrittää selvittää, miten vanhemmat perhoset vaikuttavat jälkikasvuunsa. –?Idea on aika vanha, mutta aikaisemmin se ei ole saanut tällaisia mittasuhteita. • Kenttäkokeita ja tutkimuksia tekevät Helsingin yliopiston tutkijat sekä vierailevat ulko maisten yliopistojen tutkijat. Niiden alla Pääjärvestä pumpatussa vedessä ympyrää uivat lohet, joiden elämän tarkoitus on tutkimus. Lammilla hän osallistuu ravintoverkkotutkimukseen. Muutaman oven päässä inkubaattorien hurinan keskellä perhostoukkia tutkii esimerkiksi Britanniasta Lammille saapunut Sridhar Halali. • Lisäksi kursseja järjestävät mm. Marraskuussa aloitteen tiedekansallispuiston perustamiseksi Evolle teki työryhmä, josta suurin osa työskentelee Lammin biologisella asemalla. • Laboratoriosta voi tilata vesikemiallisia analyyseja ja vedenlaaturaportteja sekä esimerkiksi ilmakuvia ja videoita. Tarkoitus on selvittää, kuinka paljon valumavesissä on haitallisia mikrobeja. • Vuosittain asemalla järjestetään noin 20 Helsingin yliopiston bio, geo ja ympäristötieteiden kurssia. avoin yliopisto, ammatti korkeakoulut, lukiot ja muut yliopistot. TUTKIMUSHALLIN käytävän varrella on avara huone, jossa tuoksuu järveltä ja kauppahallin kalatiskiltä
Siksi metsästäjät ja maanomistajat erosivat alueellisesta työryhmästä pari viikkoa ennen sen työn päättymistä.. Hänen mukaansa metsästäjät haluaisivat, että metsästys sallittaisiin koko tiedekansallispuiston alueella kuten nyt retkeilyalueella. Miksi maanomistajat sitten lähtivät metsästäjien kanssa työryhmästä. Tästä on voitu poiketa vain perustellusta tutkimuksellisesta, suojelullisesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Ensimmäisessä ehdotuksessa metsästys olisi kielletty tiedekansallispuistossa, mutta hirviä voitaisiin ajaa sen ulkopuolelle. Hankkeen valmistelusta tehtiin valitus oikeuskanslerille. Vaikuttaa siltä, että tiedekansallispuisto voisi tuoda Evon yksityismaille ruuhkaa. Kaupunginhallitus käsittelee lausuntoaan kansallispuistohankkeesta kokouksessaan maanantaina. Seurat ja seurueet saavat ottaa vieraita sääntöjen ja omien harkintansa mukaan. Kyselyyn vastanneista 53 maanomistajasta tiedekansallispuiston perustamista vastustaa 40 prosenttia eli alle puolet. Viidesosa vastaajista näkee hankkeessa enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. –?Ei voi olla niin, että joku taho saa kaikki tahtomansa asiat läpi yksin, ryhmän puheenjohtaja, professori Atte Korhola sanoi tiistaina Hämeen Sanomille. Luvat ovat lyhytaikaisia enintään seitsemän vuorokauden päivälupia. Työryhmästä eronneita huolestuttaa se, että hirvieläinvahingot ja -kolarit lisääntyvät, jos sarvipäitä ei päästä ampumaan tiedekansallispuiston alueella. Luonnonsuojelualueiden tuhohyönteisvaara talousmetsille on tutkimusten mukaan pieni. Tiistaina Evon työryhmästä erosivat MTK Häme, alueen metsänhoitoyhdistykset, Suomen Metsästäjäliitto ja sen Etelä-Hämeen piiri sekä alueen riistanhoitoyhdistykset. Ympäristöministeriö antoi ryhmälle tavoitteeksi ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaisi hirven kaadon puiston ulkopuolella. Puiston ulkopuolelle jäisi työryhmän ehdotuksessa noin 800 hehtaarin suuruinen alue nykyistä valtion retkeilyaluetta. Saaliin kaataminen puiston ulkopuolella ei metsästäjille riitä. Siellä voidaan metsästää hirveä ja valkohäntäpeuraa lokakuun puolivälistä joulukuun loppuun viranomaisen luvalla tieliikenteeseen sekä maaja metsätalouteen kohdistuvien merkittävien vahinkouhkien torjumiseksi. Tällä luvalla voi metsästää vesilintuja ja jäniksiä sekä kanalintuja. ALUEELLINEN TYÖRYHMÄ on korostanut alusta asti, että maanomistajien toimintaan ei puututa ja pakkolunastuksia yksityisillä mailla ei olla tekemässä. Yksityismailla metsästämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. KUVA: Lassi Puhtimäki / HäSa, arkisto Saaliin kaataminen puiston ulkopuolella ei metsästäjille riitä. Hirvenajossa hirvi ohjataan alueelle, jossa sen metsästys on sallittua ja ampuminen turvallisesti mahdollista. SUNNUNTAINA 27. KESÄKUUTA 2021 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA ANALYYSI Vanessa Valkama @hameensanomat.fi K iista Evon tiedekansallispuistosta otti jälleen uusia kierroksia tällä viikolla, kun neljä jäsentä lähti ovet paukkuen alueellisesta työryhmästä kaksi viikkoa ennen sen toimikauden loppua. Lisäksi työryhmä haluaisi, että metsästys olisi sallittu vain sesonkiajan ulkopuolella. Hirvieläinvahingoista huolestuneet työryhmästä eronneet vetoavat tiedotteessaan myös Evon pienriistalupien suosioon. Kysymysten tarkkoja sanamuotoja ei kyselystä kertovassa tiedotteessa ole. Vaikka tämä on luonnonsuojelulain vastaista, näkemys aiotaan kirjata työryhmän loppuraporttiin. Metsähallitus myöntää valtion maille metsästyslupia sekä aluelupia hirvenmetsästykseen metsästysseuroille, mutta Evon retkeilyalueella ei ole aluelupia tai vieraslupia. Tiedotteessa kerrotaan, että työryhmä tapasi viime viikolla Evolla paikallisia maanomistajia, joiden parissa esitetty ehdotus sai kannatusta. Kaupunginhallituksen lausuntoesityksessä vaaditaan, että metsästys mahdollistetaan kansallispuistossa mahdollisimman laajasti ja kaupungin metsätalous Evolla turvataan. Metsästysoikeus on seuroilla, ja hirviluvat myöntää Suomen Riistakeskus. ERONNEIDEN tyytymättömyyttä perustellaan myös Evon alueen maanomistajille keväällä tehdyllä kyselyllä, jonka perusteella enemmistö kiinteistöjen omistajista vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Asenteena tuntuu olevan kaikki tai ei mitään, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Metsästys Evolla umpikujassa Tiedekansallispuiston valmistelussa kiistakapulana on metsästys valtion mailla. Evon työryhmän johto kuitenkin vakuuttaa, että metsästykselle aiotaan ehdottaa erilaisia vaihtoehtoja. METSÄSTÄJIEN närkästyksen ymmärtää, koska Evo on suurin eteläisen Suomen kolmesta metsästysalueesta. ASENTEENA TUNTUU olevan kaikki tai ei mitään, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Hirvenajo on ollut lähtökohta Evolla jo ennen alueellisen työryhmän kokoamista. Työryhmä jatkaa 10 jäsenellä. Työryhmän johto yllättyi erouutisesta, koska puheenjohtajiston mukaan kaikki metsästäjiä ja maanomistajia koskevat asiat oli jo käsitelty. Metsähallituksen mukaan Evolle myönnetään vuosittain 800– 1100 pienriistalupaa. Metsästys on ollut lähtökohtaisesti kiellettyä eteläisen Suomen luonnonsuojelualueilla. Siinä kaupunginhallituksella on yhteensä kymmenen vaatimusta puiston perustamiselle, jota se kannattaa lähtökohtaisesti. Tämä voi painaa vaakakupissa pelättyjen hirvituhojen lisäksi. Myös Hämeenlinnan kaupunki on ottamassa kantaa kiistaan. TYÖRYHMÄN HAJOAMISEEN johti kiista metsästyksestä valtion mailla, vaikka alusta asti on ollut suhteellisen selvää, että metsästys ei tulisi kansallispuistoalueella onnistumaan ainakaan entisessä mittakaavassaan. Jos ja kun tässä viitataan MTK Hämeen sekä Kantaja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten alueen maanomistajille tekemään kyselyyn, matematiikka pettää. Tämä on sallittu useimmissa Suomen kansallispuistoissa Metsähallituksen luvalla. Kuvituskuva. Eronneet edustivat metsästäjiä ja maanomistajia, joiden mielestä paikalliset toimijat eivät tulleet kuulluksi työryhmässä. Siellä saa metsästää 4?906 hehtaarin alueella, kun Lopen Keihäsjärvellä on 667 hehtaarin ja Padasjoen Vesijaolla 1?552 hehtaarin metsästysalue. Hirvenmetsästyksen osalta Metsähallituksella on Evon retkeilyalueella metsästysvuokrasopimukset kahdeksan metsästysseuran kanssa. Toisaalta voidaan kysyä, eikö Evolla voitaisi ottaa mallia myös eteläisen Suomen uusimmasta, vuonna 2015 Varsinais-Suomeen perustetusta Teijon kansallispuistosta. Näin kerrotaan toimijoiden tiedotteessa. Jos metsästys kielletään kansallispuistossa, metsästäjät saattavat siirtyä yhä suuremmalla joukolla sen laitamille yksityismaille. Työryhmän johdon mukaan vaihtoehto Evolla voisi olla myös se, että metsästys rajattaisiin tiettyihin osiin puistoa tai se voisi kohdistua ainoastaan hirviin ja villisikoihin
–?Kaikki tapahtui kahdessa sekunnissa. Tommi ajoi tiellä, jossa on rajoitus 80 km/h. Perheenisän pitkä piina päättyi poliisin soittoon. Ensin matkat suuntautuivat ulkomaille, mutta kun tuli perhettä, hän alkoi tehdä lyhyempiä reissuja kotimaassa. Tommi ajoi rekkaa, kun vastaantuleva auto syöksyi hänen eteensä. Tommi ehti miettiä, että kuljettaja tekee varmaan pian korjausliikkeen, mutta yhtäkkiä auto kääntyikin aivan Tommin rekan eteen. . SUNNUNTAINA 27. Hän näki, että vastaan on tulossa usean auton jono. Hän oli ajanut rekkaa jo pitkään. . Hän oli aloittanut jo kello viideltä aamulla, kuten monesti. Sitten hän huomasi jonon ensimmäisen auton ajavan keskemmälle. Kaikki oli siihen mennessä sujunut hyvin. Vastaan tulleen auton kuljettaja kuoli. En ehtinyt tehdä yhtään mitään… En yhtään mitään, Tommi toistelee. KESÄKUUTA 2021 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA Henkilöauto ajoi Tommin kuljettaman rekan eteen . Laura Krohn Pohjalaisella rekkakuskilla Tommilla oli menossa normaali työpäivä ratin takana. Onnettomuushetkeen palaaminen on Tommille edel.
–?Kolmen kuukauden jälkeen poliisi soitti, että asia on nyt aivan selvä. Osallisten ja omaisten suojelemiseksi emme kerro tarkemmin, milloin ja missä onnettomuus tapahtui. Mutta asenne tuntuu olevan se, että rekat ovat vaarallisia. Toistaiseksi on epäselvää, tuleeko hän enää koskaan ajamaan rekkaa. –?Vastaantuleva auto jäi alleni. Siitä tulee todella raju törmäys, Tommi toteaa. Onnettomuuden jälkeen Tommi kävi psykologilla. Kyse oli itsemurhasta, eikä syytettä tule kenellekään. Tommi oli pari minuuttia pökerryksissä omassa hytissään. Ambulanssi vei Tommin tarkistettavaksi sairaalaan. Pyhäjärvellä sattui rekan ja henkilöauton törmäys, jossa henkilöauton kuljettaja kuoli. SUNNUNTAINA 27. Tommin mielestä paikalle tulleet toimivat hienosti. Uutisessa lukee, että ”rekan kuljettajaa ei syytetä tällä hetkellä rikoksesta”. Vamman takia hän ei ole myöskään pystynyt vielä palaamaan töihin. –?Hän ajoi sataa ja minä kahdeksaakymppiä, tai tarkemmin 79 kilometriä tunnissa, poliisin kertoman mukaan. KUVA: Toni Rasinkangas / FL ”Me kaikki ammattikuljettajat tiedämme ainakin yhden kollegan, jolle on käynyt näin.”. ONNETTOMUUDESSA Tommi loukkasi jalkansa. –?Tästä seurasi niin paljon murhetta monelle ihmiselle: itsemurhan tehneen läheisille, minulle ja perheelleni, työnantajalleni... Hän yrittää kuitenkin ajatella positiivisesti. –?Yritin mennä katsomaan, mitä vastaan ajaneelle autolle on käynyt, mutta toisesta autosta tuli nainen, joka sanoi, että älä mene katsomaan. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien onnettomuuksien perusteella Suomessa noin 12 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista on itsemurhia. Nyt hän viihtyy enimmäkseen kotosalla. Yleensä osallisina ovat henkilöauto ja raskaan liikenteen ajoneuvo. –?Se näytti heti alusta alkaen itsemurhalta, mutta eihän sitä voinut olla varma. Selvityksessä todetaan, että raskaan liikenteen ajoneuvoja vastaan tehdyissä itsemurhissa voidaan ajatella, että ajoneuvon suuri massa tarjoaa suojaa kuljettajilleen. TOMMI TIETÄÄ , että henkinen toipuminen vie pitkään, useita vuosia. Jälkeenpäin ajatellen se oli todella hyvä ratkaisu, Tommi kertoo. –?Se on ollut tärkeää. Mitä voisi tehdä tilanteen parantamiseksi. TOMMI ON harmissaan siitä, että onnettomuuksista puhuttaessa ja uutisoidessa vaikuttaa, että rekkoja syyllisestään. Sitten Tommi pääsi ulos hytistä. Mikä on oikeasti tärkeää: ei raha ja työ, vaan perhe ja läheiset ihmiset. En pystynyt rauhoittumaan tai edes istumaan aloillani hetkeäkään. Samoja asioita nostetaan esiin myös Traficomin raportissa. Ei voi vain jäädä pyörittelemään asioita omassa päässään. –??Melkein aina on kyse jostain muusta, kuten toisen kuljettajan itsemurhasta tai sairauskohtauksesta. Onnettomuus seuraa mukana läpi elämän, ja se muutti elämänasennetta. Poliisit puhuttivat häntä ensimmäisen kerran heti onnettomuuspaikalla. Sitä on hoidettu ja kuntoutettu pitkään. Syyllisyydentunteiden jälkeen Tommi kokikin vihaa. –?Se on tietenkin kustannuskysymys. Käveleminen on alkanut jo sujua, mutta edes hölkkäaskeleita urheilullinen, maratoninkin juossut mies ei ole pystynyt ottamaan. Onnettomuudesta on aikaa alle kaksi vuotta. –?Päässä pyöri vain, että tämä ei voi olla totta. Se lohdutti ja auttoi siinä tilanteessa. Mutta ei ole seurannut, ainakaan vielä. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös korona-aika, mutta Tommi kuvailee olonsa tulevan helposti turvattomaksi poissa kotoa. Myös onnettomuustutkintalautakunnasta soitettiin ja kerrottiin, että onnettomuus oli selvä itsemurha. –??Olen ajatellut, että ehkä tästäkin kokemuksesta voisi lopulta seurata jotain hyvää. Myös Ruotsissa käytössä oleva keskikaide estäisi tällaisia nokkakolareita ja muitakin onnettomuuksia. Tommi on aikaisemmin ollut aktiivinen ja monessa mukana. –??Elämänarvot muuttuivat yhdessä yössä. Omasta autostani muun muassa irtosi etuakseli ja tankki lensi pois. Hänellä oli kaveri, jolle oli käynyt saman lailla. TOMMI KERTOO muistavansa onnettomuuden jälkeiset tapahtumat hyvin. Sairaalapastori oli mukanani koko ajan. –?Olin kyllä aika sekaisin jonkin aikaa sen jälkeen. Asiat pyörivät päässä koko ajan. –?Me kaikki ammattikuljettajat tiedämme ainakin yhden kollegan, jolle on käynyt näin. Tommi ei esiinny omalla nimellään tässä jutussa. Aina puhelimen soidessa hän pelkäsi, että siellä on poliisi, joka kertoo tutkimuksissa ilmenneen jotain. Aina kun puhelin soi, tuli pelko Järjellä ajateltuna Tommi tiesi, että hän on toiminut aivan oikein. –?Yksi tarjosi, että tule hänen autoonsa istumaan ja odottamaan. Hänen mielestään ensiarvoisen tärkeää on, että mielenterveyspalveluita olisi hyvin saatavilla, kun niitä tarvitsee. Henkilöautoa Tommi pystyy ajamaan. Silti takaraivossa oli pelko, että jos sittenkin onnettomuudessa jokin olisi jollain lailla hänen vikansa. AUTOJEN TÖRMÄTESSÄ rysähti kunnolla. Sitä Tommikin on miettinyt mielessään paljon. Ensimmäiset viikot olivat aivan kamalia. KESÄKUUTA 2021 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA leen silminnähden kivuliasta ja vaikeaa. TRAFICOMIN tutkimuksen (2019) mukaan keskimääräinen vuosittainen ajoneuvon kuljettajien tekemien itsemurhien määrä on 24. Moni auto oli pysähtynyt onnettomuuspaikalle, ja hätäkeskukseen soitettu. Syyllisyydentunteet olivat vahvoja varsinkin alussa. Hän nostaa esiin tuoreen tapauksen. Mutta itsekin ennen ajattelin, että ei sitä minulle käy, Tommi huokaisee. FL Vuosittain keskimäärin 24 ajoneuvon kuljettajaa tekee itsemurhan Suomessa Traficomin tutkimuksen mukaan. Mutta jos hän näkee jonkun kiihdyttävän, tulevan lähelle kaistaviivaa tai muuten ajavan oudosti, hän jarruttaa heti. –?Sain siellä hyvää apua. Raportti nostaa esiin, että vammautumisia silti tapahtuu, ja psyykkiset vaikutukset ovat pitkäkestoisia