MARRASKUUTA 2019 Yksi kausi suomalaisen psykiatrisen hoidon historiaa on ohi, kun Kellokosken sairaalan viimeisetkin kolme osastoa suljettiin Tuusulassa syyskuussa. Osa aikanaan edistyksellisistä hoidoista todettiin myöhemmin hengenvaarallisiksi. Kellokoskesta tuli jo 1930-luvulla valtakunnallisesti edistyksellinen sairaala, jossa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön yhä hoitomuotona oleva sähkösokkihoito. PLUSSA 4-7 Kellokoski on tärkeä osa psykiatrisen hoidon historiaa JOEL MAISALMI. SUNNUNTAINA 3
Tosin joskus joillekin taiteilijoille ja kulttuuri-ihmisille saattoi aueta mahdollisuus lähteä Keskitai Etelä-Eurooppaan hakemaan vaikutteita ja oppia sekä pyörimään seurapiireissä. Samoihin aikoihin Suomen matkailun vetonaulaksi nousi luonnonkaunis Petsamo. Matka Suomesta Etelä-Eurooppaan saattoi kestää yhteen suuntaan 1900-luvun vaihteessa viikosta kolmeen. Varsinaiset pakettimatkat saivat tuulta alleen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tästä raittiusseuran lomamatkasta katsotaan alkaneen matkailulle tyypillinen pakettimatkailu. Liikkuminen paikasta toiseen oli tuohon aikaan hyvin hidasta, joten vapaa-ajan lisääntyminen teki matkustelusta helpompaa. Työläisten matkustelua edesauttoi vuonna 1922 säädetty laki, joka takasi työläisille seitsemän päivän vuosiloman. –?Tiet olivat Suomessa pitkään varsin surkeita. Työväestön matkustusintoa lisäsivät myös junaja laivamatkojen suhteellisen halpa hinta ja niiden tuoma arvostus. MATKAILUN positiiviset vaikutukset oli huomattu Suomessa jo 1800-luvun loppupuolella, ja sen edistämiseksi maahan perustettiin vuonna 1887 Suomen Matkailijayhdistys. Partasen mukaan tärkeä koko Suomen matkailun kehittämisen kannalta. 1920-luvulla autot alkoivat yleistyä ja vanhoja kärryteitä alettiin uudistaa autoille soveltuviksi. –?Suomessa tavallinen työväestö pääsi nauttimaan matkailun iloista ja avartavuudesta yleisemmin vasta maailmansotien välisestä ajasta lähtien, kertoo yleisen historian emeritusprofessori Auvo Kostiainen. Matkailun tutkijan Mikko Mankan mukaan Suomesta lähdettiin muun muassa Alppien keuhkoparantoloihin hakemaan apua tuberkuloosiin. KUVA: August Ramsay. –?Ranskan Riviera oli tosin alun perin talvikohde. Erityisen suosittuja olivat kylpylät ja parantolat. Ne olivat pikkuisia purkkiloita, joissa oli ravintoloita ja pieniä hyttejä, Kostiainen kertoo. Höyrylaivoihin mahtui Kostiaisen mukaan 100–200 matkustajaa, ja niillä kuljettiin kaupunkien välillä kuten Kuopiosta Lappeenrantaan, Turusta Helsinkiin Matkustaminen oli harvojen hupia 1900-luvun alussa . –?Lisääntynyt vapaa-aika on ollut myöhemmin aika keskeinen tekijä massojen matkailun kannalta. Suomesta suunnattiin lomailemaan myös Välimeren lämpöön. KUVA: Ragnar Numelin tai pitkin Suomen rannikkoa. –?Niille, joilla oli auto, oli kunnia-asia matkustaa Jäämeren rannalle Petsamoon asti, toteaa kirjailija ja Suomen matkailuliiton julkaisutoiminnan entinen päällikkö Seppo J. Suosittuja matkakohteita löytyi myös Karjalankannakselta, esimerkiksi Terijoen hiekkarannat. MARRASKUUTA 2019 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA Hannu Toivonen Vuonna 1841 englantilaisen raittiusseuran sihteeri Thomas Cook vuokrasi junan ja kuljetti Leicesterin raittiusseuran jäsenet yhdellä shillingillä parinkymmenen mailin päässä olevaan Loughborough'iin ja takaisin. Ulkomaanmatkat olivat siihen aikaan vain hyvin pienen ja varakkaan väestönosan harrastus. –?Kyllä se oli lähinnä väestön varakkain osa, jolla oli 1900-luvun alkupuolella mahdollisuus matkustaa, Kostiainen sanoo. Vuosilomalait ovat nostaneet matkustamisen määrää, Manka kertoo. Suomen pieni yläluokka ja taiteilijat kävivät Keskija EteläEuroopan lomakohteissa. SUNNUNTAINA 3. Tämä tapaaminen oli Seppo J. 1920-luvulta lähtien heillä oli mahdollisuus kotimaan kesämatkoihin. Taiteilijat saattoivat saada apurahan tai heillä saattoi olla joku tukija, joka mahdollisti matkan, Kostiainen kertoo. Kostiainen kertoo, että 1900-luvun vaihteessa suosittuja matkakohteita olivat luontokohteet, kuten Imatrankoski ja Aavasaksan vaara. Sen yhtenä tarkoituksena oli sivistää kansaa ja luoda suomalaisten identiteettiä. Työväestöllä ei ollut matkustamiseen aikaa eikä rahaa. –?Täytyi olla aika suuri varallisuus, jotta pystyi matkustamaan ulkomaille. FL-LM Lähteet: Auvo Kostiainen, Janne Ahola, Leila Koivunen, Katariina Korpela, Taina Syrjämaa, Matkailijan ihmeellinen maailma Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme Sven Hirn ja Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa Suomen matkailun historia Suomen matkailijayhdistys halusi edistää Suomen matkailua, ja se julkaisi vuonna 1888 vihkosen Matkasuuntia Suomessa I–IV, jossa oli esitelty erilaisia kiertomatkavaihtoehtoja. –?Suomalaisen kotimaanmatkailun synty oli hyvin kansallisromanttista. Sillä luotiin Suomea ja pyrittiin tutustuttamaan kansalaisia kotimaahansa, Manka kertoo. Ulkomaanmatkailussa pieni suomalainen yläluokka seurasi pitkälti eurooppalaisen ylhäisön mieltymyksiä. Imatra oli Suomen suosituin matkailukohde 1890-luvulla, jolloin siellä vieraili vuosittain noin 5?000 ihmistä. Linja-autoliikenne kehittyi voimakkaasti vasta 1920ja 1930-luvuilla, Manka sanoo. . 1800-LUVUN lopulla ja 1900-luvun alkupuolella suomalaiset matkustivat suurelta osin kotimaan rajojen sisäpuolella. Partanen. LINJA-AUTOILLA matkustaminen oli tässä vaiheessa vielä hyvin vähäistä. Ensin höyrylaivalla matkustettiin Pohjois-Saksaan ja sieltä junalla jatkettiin eteenpäin. Imatralle tuli hyvin paljon turisteja Venäjältä. –?Imatrankoski oli kansainvälisesti tunnettu, ja jo 1700-luvulla Venäjän keisarinna Katariina Suuri kävi siellä, Kostiainen taustoittaa. Lampén ja kuvan ottanut Ragnar Numelin jatkoivat matkaansa hevoskärryillä Petsamoon läänin maaherran Ilmari Heleniuksen luokse Alaluostarille. Stenbäck jäi Inariin aloittaen siellä matkailun kehittämistyön. 1900-luvun alussa työväestön ja maanviljelijöiden matkustamisen esteenä oli lähinnä kaksi asiaa: rahan ja ajan puute. Ulkomaanmatkaan tarvittiin rahan lisäksi aikaa. Erityisesti kosken äärelle rakennettu uusi hotelli sekä kanavareitti houkuttelivat turisteja. Ernst Lampén ja Wolter Stenbäck kuvattuna vuonna 1921 todennäköisesti Sodankylän ja Ivalon välillä. TYÖVÄESTÖN matkustusmahdollisuudet paranivat pikku hiljaa. Monet Petsamossa käyneet hankkivat autonsa etusäleikköön Petsamo-lätkän osoituksena visiitistään Jäämeren rannalla. Rusketusta ei pidetty millään tavalla toivottavana asiana, mutta muodin muututtua 1920-luvulla Rivierasta tuli kesäkohde, Manka sanoo. –?Sisävesilaivat olivat matkailutarkoituksessa ahkerasti käytössä
Markkinoimme ja tiedotamme tapahtumasta voimakkaasti omissa medioissamme: Hämeen Sanomissa, Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa, Forssan Lehdessä ja Seutu Sanomissa sekä lehtien verkkosivuilla. MARRASKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA 1490,AGA-Täyspalvelupiste IKH työkalut ja varaosat Valtra– ja Valmet traktoreiden huolto ja varaosapalvelut Voiteluaineet Halli/ sähkölämmittimet Tuotteita rajoitettu erä. 040 450 1921 / Hanna Velin hanna.velin@hameensanomat.fi Tapahtuman järjestää: Katso lisää: www.hameenlinnanjoulumarkkinat.fi Joulumarkkinat 7.-8.12.2019 ELENIA AREENA HÄMEENLINNA. 55-88 m2 Lämmitettävä pa. klo 10.00 16.30 Viime vuonna myyntipaikat loppuivat kesken, joten toimi nopeasti ja varaa paikkasi iloiseen tapahtumaamme: Puh. Tarjolla on eri kokoisia osastopaikkoja (myös ulkopaikkoja) sekä pöytäpaikkoja käsityöläisille ja jouluherkkujen myyjille . Joulumarkkin oille on yleisöllä vapaa pääsy! Joulumarkkin at ovat avoinna: La 7.12. 135-220m2 Hallilämmitin 15 kw Liekkivahvi, palotila RST Elektroninen piezo-sytytys Lamellipumppu (matalapaine) 199,Polttoaineen kulutus 1,43l/h Polttoainesäiliö 15,1 l 29 kw Lämmitettävä pa. 166-280m2 Hallillämmittimet ja sähkölämmittinet varastossamme Joulumarkkinat Hämeenlinnassa Elenia Areenalla 7.-8.12. Liike avoinna ma-pe 8-17 Varaudu talveen! Polttoainekäyttöiset InfrapunasäteilyLämmittimet 230 v Erittäin taloudellinen ja tehokas Automaattinen termostaatiohjaus Sytytyksen turvajärjestelmä Liekkivahti, polttoaine Diesel 10,4 kw 14 kw 21,9 kw Lämmitettävä pa. SUNNUNTAINA 3. Hinnat sis alv 24%. 36-53 m2 Lämmitettävä pa. Oikeudet muutoksiin pidätetään. klo 10.00 17.00 Su 8.12. 2019 Tervetuloa myymään tuotteita, palveluja ja jouluisia herkkuja Elenia Areenan lämpöisiin glögin ja piparintuoksuisiin sisätiloihin! Luvassa suositun VMTK bändin iloista joulumusiikkia, Tiernapoika-esityksiä ja Jouluista tunnelmaa tuvan täydeltä
. Puolitoista vuotta työskenneltyään Laaksonen lähti opiskelemaan mielisairaanhoitajaksi. Kellokoskesta kehittyi jo 1930-luvulla edistyksellinen sairaala. Kartanossa toimii yhä sairaalakoulu ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian avohoidon yksikkö, joka muutti tiloihin elokuussa. Prinsessa asui Kellokoskella 50 vuotta. Monta yötä olen näitä käytäviä kävellyt, hoitotyön kliininen opettaja Timo Laaksonen sanoo kulkiessaan läpi Kellokosken psykiatrisen sairaalan tyhjiä huoneita. MARRASKUUTA 2019 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA N ostalginen olo tulee. Vippareiksi kutsuttiin kouluttamattomia sijaisia, joita palkattiin, koska koulutettua henkilöstöä ei ollut tarpeeksi. Siellä otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön esimerkiksi insuliinihoito ja sähkösokkihoito, joka on edelleen käytössä psykiatristen potilaiden hoidossa. Hän oli mennyt naimisiin 11 vuotta vanhemman leskirouvan Loviisa Ehrnroothin kanssa. Hänelle on pystytetty patsas sairaalan Prinsessapuistoon. SUNNUNTAINA 3. TIMO LAAKSONEN ehti olla Kellokoskella töissä 34 vuotta: mielisairaanhoitajana, sairaanhoitajana, osastonhoitajana, ylihoitajana, koulutussuunnittelijana ja kliinisenä opettajana. Mitä sairaalakiinteistöille tulevaisuudessa tapahtuu, sitä ei vielä tiedetä. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa Viipurin mielisairaalasta Kellokoskelle siirretyistä evakkopotilaista. Yksi kausi psykiatrisen hoidon historiaa on ohi, kun Kellokosken sairaalan viimeiset kolme potilasosastoa suljettiin syyskuussa Tuusulassa. VUONNA 1931 viralliset sairaalaoikeudet saaneesta Kellokoskesta kehittyi valtakunnallisesti edistyksellinen sairaala. Siellä annettiin ensimmäisenä Suomessa sähkösokkihoitoa, joka on yhä käytössä vaikeasti masentuneiden joukossa. B-mielisairaaloita tarvittiin pitkäaikaispotilaille, jotka eivät tarvinneet isoa kuntoutusta vaan enemmänkin hoivaa ja huolenpitoa. Sairaalamuseo on alun perin ylilääkärin asunnoksi rakennettu kaunis siniharmaa rakennus. Seinäjoella kasvanut Laaksonen päätyi psykiatriselle alalla vahingossa. Katsomme vanhan potilashuoneen ikkunasta sisäpihalle. Jalopuiden peittämällä mäellä sijaitsevan sairaala-alueen päärakennus on lakimies Kondrad Zilliacuksen vuonna 1889 rakennuttama kartano. Aiemmin potilaita oli jo siirretty Hyvinkään uuteen sairaalaan ja Helsinkiin. Sitä mielisairaalan potilaat usein kiersivät. Ennen Kellokoski oli yhteisö, jossa runsaat 700 potilasta teki töitä puutarhassa, läheisillä maatiloilla ja pesulassa. Armeijan jälkeen hän meni vippariksi Seinäjoen Koskenalan B-mielisairaalaan. Ensimmäisen työpaikan koulutettuna hoitajana hän sai Kellokoskelta vuonna 1985. Kellokosken Prinsessapuistossa on maanmyötäinen spiraalimainen veistos, joka kuljettaa veden isoon kukkaan, josta vesi suihkuaa. B-mielisairaaloita alettiin perustaa 1950–1960-lukujen vaihteessa, koska Kellokosken kaltaiset A-sairaaloiksi kutsutut keskusmielisairaalat olivat tupaten täynnä. Kellokosken kartanon rakennutti helsinkiläinen lakimies Konrad Zilliacus vuonna 1889. Laaksosen mukaan tilat eivät olleet nykyhoidossa enää kaikkein tarkoituksenmukaisimmat. Zilliacus lähti pian pakoon velkojia Amerikkaan ja jätti Loviisan lapsikatraan kanssa Kellokoskelle. HANNAMARI AHONEN TEKSTI // JOEL MAISALMI KUVAT. Hän myös hoitaa Kellokosken sairaalamuseon esittelyt alan opiskelijoille ja asiantuntijoille. Luottopotilaat hoitivat henkilökunnan lapsia. Prinsessasta on kirjoitettu kirja, tehty elokuva ja hän on todennäköisesti maailman ainoa psykiatrinen potilas, joka on saanut oman patsaan. –?Potilaita piti kuljettaa rakennuksista toisiin. Olemme Uudellamaalla Tuusulassa keskellä Kellokosken kylää. Kellokosken kuuluisin potilas Prinsessa eli Anna Lappalainen asui Kellokoskella 50 vuotta. . –?Hermorinki, Laaksonen sanoo. NUORENA MIELISAIRAANHOITAJANA Laaksonen ehti tavata Kellokosken kuuluisimman potilaan, Prinsessaksi kutsutun Anna Lappalaisen. Nimensä Prinsessa sai, koska hän kuvitteli olevansa prinsessa ja pukeutui ja käyttäytyi sen mukaisesti. –?Kun tulin, Prinsessaa oltiin samana Kellokosken Prinsessan valtakunnassa . Toisella puolella on vuonna 1958 valmistunut Uusitalo ja talojen välissä iso kuusi, jonka ympärille on tallautunut polku. Yksi kausi psykiatrisen hoidon historiaa päättyi, kun Kellokosken sairaalan viimeiset kolme potilasosastoa suljettiin syyskuussa. Kellokosken sairaalan osastoja kartanossa on ollut viimeksi 1980-luvulla, viimeiset vuosikymmenet se toimi hallintorakennuksena. –?Nykyisin laitospotilaat ovat niin huonokuntoisia, että eivät he pystyisi tekemään töitä ja hoitamaan isoa puutarhaa, Laaksonen sanoo. Laaksonen haluaa esitellä vuonna 1933 rakennetun Keskitalon, koska se on Kellokosken kartanon ohella mahtavin työtila, jossa hän on saanut olla töissä. . Nykyisin laitoshoidossa on myös aiempaa vähemmän potilaita, mutta he ovat vaativampia kuin laitospotilaat ennen. Potilaat siirtyivät 1,5 kilometrin päähän Ohkolan sairaalaan
Prinsessan hovi oli pyörinyt täällä vuosikausia. Timo Laaksonen oli töissä Kellokosken sairaalassa yli 30 vuotta. 1960-lukuun sijoittuu tarina, jonka mukaan Prinsessa Kellokosken Prinsessan valtakunnassa Kellokosken kartanon rakennutti helsinkiläinen lakimies Konrad Zilliacus vuonna 1889. Jatkuu seuraavalla aukeamalla ”Kun tulin ulkopuolelta työyhteisöön, ajattelin, että mihin hullujenhuoneelle olen oikein tullut.” TIMO LAAKSONEN Hoitotyön kliininen opettaja. Prinsessalla oli hovineitinä potilas, joka oli todellisuudessakin ennen sairastumistaan työskennellyt hovissa. MARRASKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA syksynä siirtämässä Nikkilän sairaalaan, koska Helsinki halusi siirtää omat potilaansa. SUNNUNTAINA 3. He olivat ylpeitä, kun Prinsessa oli nimennyt heidät Iivana Julmaksi, prinssi Henrikiksi tai muuksi kuninkaalliseksi. –?Kun tulin ulkopuolelta työyhteisöön, ajattelin, että mihin hullujenhuoneelle olen oikein tullut, Laaksonen kertoo. Zilliacus lähti pian pakoon velkojia Amerikkaan ja jätti Loviisan lapsikatraan kanssa Kellokoskelle. Hän oli mennyt naimisiin 11 vuotta vanhemman leskirouvan Loviisa Ehrnroothin kanssa. Osa hoitajista myös muutti Prinsessan mukana, koska he uskoivat, etteivät vieraat ihmiset osaa hoitaa Prinsessaa. Osa henkilökunnasta lähti Prinsessan harhaan mukaan. Portaikon seinät ovat maalanneet ylilääkäri Ilkka Taipaleen kutsumat Itämeren alueen taiteilijat
SAIRAALA SAI ensimmäiseksi omaksi lääkärikseen Aarne Soinisen, joka valitsi työparikseen ylihoitaja Anna Pakalénin. ”Siellä 68 kiukkuista emäntää kähisi kaiket illat.” TIMO LAAKSONEN HOITOHISTORIAA Asunnottomiakin mielisairaalassa Pitkään potilaiden mielisairaanhoidosta vastasi valtio. Laitosmaista järjestelmää alettiin purkaa vasta 1970-luvulla. Laaksosesta oli myös hyvä luopua erillisistä naisten ja miesten osastoista. SUNNUNTAINA 3. Kellokosken sairaalassa oli potilaita neljässä rakennuksessa ja potilasasuntolassa. Pääosa Laaksosen muistoista jää Kellokosken seinien sisäpuolelle. Kellokoski sai sairaalaoikeudet 1931 ja hoitoa alkoivat antaa alalle koulutetut työntekijät. MARRASKUUTA 2019 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA oli pyytänyt lomaa käydäkseen hovineitinsä kanssa Helsingissä. Rauhan aikana perhehoidossa oli parhaimmillaan sata potilasta. –?Ilmapiiri rauhoittui moninkertaisesti, kun siirryttiin sekaosastoihin. Kellokoski on toiseksi vanhin. –?Pääsääntöisesti ruoka tuotettiin itse: oli puutarha, navetta, sikala ja kanala. Se oli oma maailmansa Prinsessoineen ja muine persoonallisuuksineen. Laaksosen mukaan ei ollut huono idea väsyttää potilaita työllä aikana, jolloin psykoosilääkkeitä ei ollut vielä keksitty. Paikallisen Osuuspankin johtaja Seppo Fagerström oli Prinsessan luottoystävä. –?Jos Prinsessa oli sitä mieltä, että joku oli pahassa rahapulassa, hän antoi sekin, jossa luki vaikka ”Tuhat markkaa Prinsessalta”. Hoitajat olivat pitäneet vastausta Prinsessan höpöjuttuna. Huomattiin, että säännöllinen työ auttoi potilaita säilyttämään toiminnallisia taitoja ja rauhoitti ilmapiiriä. Tamperelaisen kirjailijan Lauri Viidan Kellokoski-vuodet ovat kuitenkin julkista tietoa. YLIHOITAJA Anna Pakalén rakennutti Kellokoskelle kappelin, jotta omaiset voivat jättää jäähyväiset Kellokoskella kuolleelle rakkaalleen. –?Kun Prinsessa illalla palasi hovineitonsa kanssa, hoitajat kysyivät, missä nämä olivat käyneet. –?Pakalén kalusti potilashuoneet kauniiksi ja osti seinille taidetta. Mielisairaanhoitajakoulutus aloitettiin 1913, alussa työntekijöitä koulutettiin vain valtionsairaaloihin. Kun mammat koko päivän pesivät lakanoita ja huopia käsin, he eivät jaksaneet enää iltaisin kiukutella. Kun evakot tulivat, heitä oli yli kaksisataa. Vanhin kuntainliiton mielisairaala oli 1903 perustettu Harjavallan sairaala Satakunnassa. Kellokosken sairaalakiinteistöt tyhjenivät potilaista syyskuussa. –?Pakalénin sydän sykkii täällä tietyllä tavalla vieläkin, Laaksonen sanoo. 1900-luvulla alettiin rakentaa kuntien piirimielisairaalaverkostoa. Vuodevaatteet ja huonekalut tehtiin itse. Alkoholistien katkaisuhoito oli 1970-luvun lopulle asti mielisairaaloissa. –?Kun seuraavan päivän Helsingin Sanomat ilmestyi, lehdessä oli kuva Prinsessasta Luxemburgin suurherttuaparin kanssa. Kellokosken potilaat poikkesivat kylän taloissa aivan kuten muutkin naapurit siihen aikaan ilman ennakkoilmoituksia. Potilaat kuljettivat maitotonkkia meijeriin, kävivät tukkimetsässä ja tekivät peltotöitä. Ei voitu vielä puhua sairaalasta. Potilailla oli tapana kiertää sisäpihan hermorinkiä. Mielisairaaloissa oli ihmisiä, jotka eivät sinne kuuluneet: asunnottomia irtolaisia, kehitysvammaisia ja epilepsiaa sairastavia. Pakalén perusti naisille nyrkkipesulan. –?Siellä 68 kiukkuista emäntää kähisi kaiket illat. Prinsessa kävi hieromassa pankinjohtajaa ja sai pankin sekkivihkoja, joissa oli leima ja logo. ANNA PAKALÉN aloitti 1930-luvun alussa myös perhehoidon. Perhehoitaja kävi talossa kerran viikossa ja lääkäri kerran kuukaudessa. Tarkoitus oli perustaa köyhille ja parantumattomasti mielisairaille piirimielisairaanhoitola, joka oli köyhäinhoitolain alaista toimintaa. 1960-luvulla karjalaispotilaiden talossa Toimelassa oli Kellokosken kylän ainoa veikkaustoimipiste, jossa potilas oli veikkausasiamiehenä. Kellokoskella on ollut muitakin tunnettuja potilaita, mutta heistä Laaksonen ei yksityisyyden suojan vuoksi saa kertoa. Prinsessa kävi hieromassa kyläläisiä ja peri maksun sen mukaan, minkä arveli asiakkaalle sopivaksi hinnaksi. Ilmapiiri rauhoittui kertaheitolla. Monet pitkään sairastaneet potilaat pystyivät jatkamaan elämäänsä avohoidossa. –?Se oli ensimmäinen varsinainen psykoosilääke, joka vaikutti skitsofrenian negatiivisiin oireisiin ja sai palautettua potilaiden toimintakykyä. Valtionsairaaloita olivat muun muassa Lapinlahti Helsingissä, Vanha Vaasa eli entinen Mustasaari, Kuopion Niuvanniemi ja Tampereen Pitkäniemi. Osastoilla osa potilaista ompeli. Jokaiselle Kellokosken potilaalle suunniteltiin sopiva työtehtävä. Mielisairaat eristettiin pois näkyvistä, kuten Kellokoskellakin ensimmäiset 15 vuotta. Siinä olivat kuulemma hoitajien leuat loksahtaneet, Laaksonen kertoo. Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Prinsessa vastasi, että he olivat käyneet tapaamassa kuninkaallisia. –?Yleensä potilaiden hoitaminen ja se, kun on nähnyt lopputuloksen, että potilas paranee ja lähtee tyytyväisenä pois. Potilaita sijoitettiin maatiloille perheisiin kolmen kilometrin säteellä sairaalasta. –?Hän kuoli taksin kyydissä liikenneonnettomuudessa vanhalla Lahdentiellä, kun oli palaamassa lomalta Kellokoskelle. Soinisen ja Pakalénin ansiota on, että Kellokoskesta kehittyi 1930-luvulta alkaen edistyksellinen sairaala. Uudenmaan ja Etelä-Hämeen kuntayhtymä osti Marieforsin ruukin kartanon Kellokoskelta 1913. Laaksonen kertoo, että kartanon kakkoskerroksessa oli suljettu naisten osasto, jossa oli myös väkivaltaisia potilaita. Vielä vuosikausia myöhemmin saattoi vanha potilas tulla torilla vastaan ja sanoa: ”Terve, muistatko, olit minun omahoitaja?” Edistyksenä Laaksonen mainitsee klotsapiini-psyykelääkkeen käyttöönoton 1980-luvulla. Pakalén kävi vuonna 1931 Saksassa Guterloh’n sairaalassa ja tutustui uuteen hoitomenetelmään, jonka nimi oli työskentelyhoito. MIKÄ PSYKIATRISESSA hoitotyössä on ollut Laaksosen mukaan palkitsevinta. Viita oli Kellokoskella taiteilijayhteisön kustantamana yksityispotilaana 1959–1965 ja kirjoitti siellä viimeistä romaaniaan Entäs sitten Leevi. Rakennusten tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty. Osastoille hankittiin gramofoneja
Insuliinihoitojen ohella kouristuksia annettiin Cardiazol-sydänlääkkeellä. MARRASKUUTA 2019 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA Hannamari Ahonen 1930–1940-luvulla oli vahva usko kouristushoitoihin, joista insuliinisokkihoito oli ensimmäinen. Potilailla oli tapana kiertää sisäpihan hermorinkiä. Jopa 40–50 prosenttia mielisairaaloiden potilaista sairasti tuota sukupuolitautia. –?Lääkintöhallitus piti potilaan hoidon laiminlyöntinä, jos insuliinihoito jätettiin antamatta. Hoitomuotoa toistettiin potilaalla jopa 30–40 kertaa ennen kuin potilaan harhat hävisivät. Mutta se on ollut hengenvaarallinen hoito. –?Se ei ollut kauan käytössä, koska se todettiin todella hengenvaaralliseksi. 1940-luvulta 1960-luvulle Kellokoskella tehtiin 184 lobotomialeikkausta. Potilasta pidettiin tajuttomana noin 20 minuuttia, jonka jälkeen hänet herätettiin nenä– maha-letkun kautta annettavalla sokeriliuoksella. Ajateltiin, että kouristuksen aikana keskushermostossa tapahtuu jotakin, kliininen opettaja Timo Laaksonen kertoo. FL-LM Kouristushoitoja sydänlääkkeillä ja insuliinilla Edistyksellisinä pidetyt hoidot todettiin psykiatrisille potilaille myöhemmin jopa hengenvaarallisiksi. Marian kulkutautisairaalasta haettiin malariapotilaan verta, jonka avulla potilaaseen tartutettiin malaria. KOOMATAI KOURISTUSHOIDON jälkeen sekavat potilaat olivat hetken aikaa selkeitä. Koska potilaat saivat hoitojen aikana paljon huolenpitoa, se ehkä auttoi heitä paranemaan. Monet potilaat taantuivat, heidän aloitekykynsä heikkeni ja itku ja nauru sammuivat pois. PSYKIATRISEN sairaalan arkea. Rakennusten tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty. POTILAIDEN taidetta. –?Niillä annettiin keinotekoisesti epileptinen kohtaus. Leikkauksessa ohimoihin porataan paikallispuudutuksella reiät, viilletään lattakärkisillä leukotomeilla valkoisen aineen läpi ja katkaistaan aivojen tunnetiloja sääteleviä yhteyksiä. MALARIAHOIDOLLA TAAS parannettiin potilaita, joilla oli kuppa. Sen jälkeen malaria parannettiin kiniinillä ja rautalääkkeillä. –?Jostain syystä malarian kuumehorkkakohtaukset tappoivat parasiittibakteerin. Vuonna 1941 ylilääkäri Paavali Alivirta toi Kellokoskelle Tukholmasta sähkösokkihoidon, jota yhä käytetään vaikeasti masentuneiden hoidossa. Potilaan annettiin sairastaa sitä noin kolme viikkoa. SUNNUNTAINA 3. Alueella toimii myös sairaalan historiasta kertova museo. Kellokosken sairaalakiinteistöt tyhjenivät potilaista syyskuussa. Insuliinia pistämällä aiheutettiin potilaalle tajuttomuustila. On vahvoja epäilyksiä, että insuliinilla ei ollut paranemisen kanssa mitään tekemistä. Museossa esillä olevia lobotomiaan tarvittavia välineitä.. Kellokoskella on historian aikana käytetty erilaisia keinoja potilaiden rauhoittamiseen. Penisilliinin keksiminen korvasi malariahoidon, Timo Laaksonen kertoo. –?Tutkimustulosten mukaan akuuttipsykoosipotilaat hyötyivät hoidoista, paranivat ja pääsivät sairaalasta pois
SUNNUNTAINA 3. Kesto 40 min., ei väliaikaa Arkihuolesi kaikki heitä -kahden musiikin legendan joulukonsertti. Näiden lisäksi kuullaan Iiro Rantalan soolopianonumeroita. Grön ja Rantala esittävät konsertissa kaikki rakastetuimmat joululaulut. Jopa joulupukkiakin tunnetummaksi rankattu yhtye on piirtynyt suomalaisten kollektiiviseen muistiin tavalla, johon vain harvat musiikintekijät pystyvät. ei väliaikaa Eppu Normaali on ihastuttanut ja kiusannutkin suomalaisia jo 40 vuoden ajan! Jääräpäisesti itseltään näyttävä ja kuulostava yhtye on tehnyt jo nyt historiaan jälkensä jättävän uran, eikä loppua taipaleelle näy. käsittelykulut) LIPUT OSTA LIPPUSI NYT! Verkatehdas Vanaja-sali LIPUNMYYNTI: Verkatehtaan lippukauppa Paasikiventie 2, 13200 Hämeenlinna. MARRASKUUTA 2019 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA Tapahtumat tuottaa: PIKKU PAPUN ORKESTERIN JOULUKONSERTTI Sunnuntai 1.12.2019 klo 15.00 EINO GRÖN JA IIRO RANTALA: JOULUKONSERTTI Feat. 39 ,50 € (hinta sis. Puh. Pikku Papun Orkesterin konsertissa perheen pienimmätkin pääsevät mukaan lauluihin ja leikkeihin. Joulu ei tänäkään vuonna tule ilman kauneimpia joululauluja, ja tämä konsertti ei petä odotuksia! Pianisti Iiro Rantala ja laulaja Eino Grön yhdessä Ihmisäänet –kuoron kanssa. Keskiviikko 20.11. klo 19.00 LIPUT 39 ,50€ (hinta sis. norm. Kestotilaajan etukortti esitettävä oston yhteydessä. Myös riemunkiljahtelu ja tanssiminen on sallittua – jopa toivottavaa! Jouluista konserttia rytmittävät Pikku Papun ”äidin” Liisa Kallion värikkäät kuvitukset. 0600 16060 (0,76 €/min + pvm), www.ticketmaster.fi sekä www.verkatehdas.fi Hämeen Sanomien kestotilaajaliput vain Verkatehtaan lippukaupasta. Ihmisäänet-kuoro Torstai 19.12.2019 klo 19.00 Suomirockin legenda Keskiviikko 4.12. käsittelykulut) Liput 22 € (hinta sis. käsittelykulut) Pikku Papun Orkesteri saapuu kaikenikäisten kuulijoiden iloksi Hämeenlinnaan! Jouluisessa konsertissa kuullaan tuttujen Papu-hittien lisäksi uusia tulkintoja tutuista joululauluista. Kesto 75 min. käsittelykulut) Kestotilaajat 29 ,50 € (hinta sis. Kolmas nainen -yhtyeen sävelkynä on pysynyt terässä ja juurevat kappaleet puhuttelevat edelleenYhtyeen hyvästä yhteishengestä kertoo paljon se, että kuusimiehinen kokoonpano on tällä hetkellä sama kuin 30 vuotta sitten, kun Kolmas Nainen aloitti pitkän ja menestyksekkään taipaleensa. käsittelykulut) LIPUT 44 ,50€ (hinta sis. Etulippuja on rajoitettu määrä ja niitä myydään niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä.. klo 19.00 EPPU NORMAALI KOLMAS NAINEN Hoilaa tutut hitit mukana Lukuisat kaikkien tuntemat radiohitit ja kattavat kiertueet toivat huikean suosion ja yhtye palkittiin vuosien saatossa useilla jalometallilevyillä