Päätoimittaja Johanna Puukka Pauli Painilainen arvelee, että hänellä on ensimmäinen uutena Suomeen tuotu täyssähköinen saattoauto Sivut 23–30 Reino Harmoinen, 5, säästää rahaa lego pakettiin Sivut 2–12 Sivut 13–22 Katja Hirvoselle tärkein asia on ollut äitiys, mutta tie on ollut kivikkoinen
VESA VUORELA. Sunnuntai 3.11.2024 2 Reino Harmoinen, 5, tietää jo käteisen rahan ja sijoituksen eron Jo pienen lapsen kanssa kannattaa puhua rahasta ja taloudesta, sanoo asiantuntija. Elina Jäntti Vanhemmat kannustavat Reino Harmoista säästämään lahjaksi saatua rahaa isompiin hankintoihin. Käteisen rahan voi laittaa säilöön säästöpossuun. ??????????
Jos kaupassa tai kirpputorilla Reino haluaisi ostaa jotain, Jussila kannustaa lasta pohtimaan, onko hankinta järkevä ja onko sillä käyttöarvoa myöhemmin. Reino ei vielä saa viikkorahaa, mutta isommista kotihommista, kuten pihan lehtien keräämisestä, voi saada euron tai pari. Reino tietää, että hänellä on pankkitili ja sijoitustili ja kuinka paljon tileillä on rahaa. – Tärkeintä on kuitenkin oppia harkitsemaan ostoksiaan ja opetella myös malttia ja pitkäjänteisyyttä säästämisen avulla, Reinon äiti Mirka Jussila, 37, sanoo. Sunnuntai 3.11.2024 3 M ikkeliläisen Reino Harmoisen, 5, mustan säästöpossun selästä törröttää pieniä seteleitä. – Samalla keskustelimme yhdessä, millaiset omi???????????. Kun perheeseen oltiin hiljattain hankkimassa autoa, Reino oli mukana. Raha ja säästäminen ovat Jussilan ja Harmoisen perheessä usein esillä eri kasvatustilanteissa. Rahan arvosta ja rahaan liittyvistä arvovalinnoista keskustellaan lapsen kanssa paljon. – Sijoitukset saa käyttöön vasta isona, aikuisuuden kynnyksellä, kun lähtee opiskelemaan tai tarvitsee isompia hankintoja, Jussila sanoo. Hänelle on kerrottu, että käteinen on käyttörahaa ja sijoitustilillä oleva raha sellaista, jonka arvo lisääntyy. Käteistä tulee joskus myös lahjaksi. Omaa rahaa voi käyttää sovitusti pieniin ostoksiin. – Mä säästän rahaa isoon Minecraft-legopakettiin, Reino ilmoittaa
Käteisen rahan voi laittaa säilöön säästöpossuun. Konkreettiset esimerkit ja keskusteleminen nousivat esille myös Länsi-Savon kyselyssä, jossa kysyttiin, miten vanhemmat opettavat lapsilleen talousasioita. ??????????. Vanhemmat kannustavat Reino Harmoista säästämään lahjaksi saatua rahaa isompiin hankintoihin. Esimerkiksi montako maitopurkkia, tikkaria tai karkkipussia milläkin summalla saa, kertoo vastauksessaan 42-vuotias kolmen lapsen isä. Sunnuntai 3.11.2024 4 naisuudet vaikuttavat auton hintaan ja minkä arvoinen meidän perheen on mahdollista hankkia, Harmoinen kertoo. – Yritän tuoda lasten rahaan liittyvät kysymykset heidän ymmärtämäänsä konseptiin. VESA VUORELA
Nuorilla hyvä talousosaaminen on yhteydessä hyvään rahankäytön hallintaan ja myös hyvään koulumenestykseen, käy ilmi OP-ryhmän, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tekemästä nuorten talousosaamisbarometrista. Avoin rahapuhe on tärkeää, jotta lapsi saa riittävät perustiedot oman taloutensa hallintaan myöhemmässä iässä. – Hyvät perustiedot taloudesta auttavat suojaamaan epäonnisilta talouspäätöksiltä. Professori, kulutustutkija TerhiAnna Wilska, Jyväskylän yliopisto ??????????. Ne suojaavat myös siltä, ettei lapsi höyrähdä kaikkeen some-öyhötykseen ja mainoksiin, jotka yrittävät vaikuttaa meihin, Wilska sanoo. Sunnuntai 3.11.2024 5 Jyväskylän yliopiston professorin, kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan rahasta ja talousasioista kannattaa alkaa puhua lasten kanssa jo varhain. Tutkimusta johtivat Wilska ja Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-Aro. ” Tyttöjä voisi rohkaista kodeissa enemmän taloudellisen toimeliaisuuteen ja vaurastu miseen. MARKO KAUKO
– Siitäkin on hyvä keskustella, tekevätkö raha ja kuluttaminen onnelliseksi, Wilska sanoo. – Lapsen ensimmäiset ostopyynnöt tulevat, kun lapsi oppii puhumaan, ja logoja ja brändejä aletaan tunnistaa jo kaksivuotiaana. Tutkimusten mukaan lapsen taloudellinen ymmärrys alkaa kehittyä jo kahden kolmen vuoden iässä. Siinä kohtaa voi selittää lapselle halun ja tarpeen erosta: jos haluaa jotain, se ei aina tarkoita, että tarvitsee, Terhi-Anna Wilska sanoo. Herkkyyskausia on erityisesti ikävuosien 3–11 välillä. Pienikin lapsi voi oppia ymmärtämään, että tavarat ja palvelut maksavat, mutta kaikkea ei voi saada ja rahan eteen täytyy tehdä työtä. Sunnuntai 3.11.2024 6 Vaikka kouluissakin opetetaan taloustaitoja, kotien rooli taloustaitojen oppimisessa on iso. Kyse ei ole vain siitä, että lapsi oppisi taitavaksi säästäjäksi tai sijoittajaksi. Lapsen taloudellisen ajattelun kehitykseen kuuluu herkkyyskausia, joihin vanhempien on hyvä tarttua. – Työ, raha ja kuluttaminen voisi olla hyvä kol” Tärkeintä on oppia harkitsemaan ostoksiaan ja opetella myös malttia ja pitkäjänteisyyttä säästämisen avulla Mirka Jussila ???????????. Myös asenteet rahankäyttöä kohtaan alkavat muodostua alle kouluiässä
Kouluikäisenä lapsi oppii laskemaan ja ymmärtämään rahan arvoa enemmän. Wilskan mukaan lapset tyypillisesti rakastavat säästämistä ja sitä tunnetta, kun rahaa kertyy sääsMirka Jussila on huomannut, että raha kiinnostaa Reinoa. VESA VUORELA. ??????????. – Ostamista on hyvä harjoitella, kun kiinnostus siihen herää. Samalla voi keskustella siitä, miten raha kertyy, miten sitä voi ansaita ja että rahaa voi myös kerryttää sijoittamalla, Wilska sanoo. Sunnuntai 3.11.2024 7 miyhteys, josta puhumisen voisi aloittaa jo alle kouluikäisen kanssa, Wilska sanoo. Myös itsenäinen ostaminen lisääntyy, ja kuluttaminen alkaa kiinnostaa yhä enemmän. – Koetamme avata hänelle myös sitä, että ihmisillä on erilaisia varallisuustilanteita ja lähtökohtia elämään
– Viikkorahalla tai vaikka lahjaksi saadulla rahalla voi harjoitella myös säästämistä tai sijoittamista. – Teini-iässä asenteiden siirtäminen voi olla jo vähän liian myöhäistä, Wilska sanoo. – Jos rahan vähyydestä valitetaan jatkuvasti, siitä voi tulla lapsen mielessä negatiivinen asia ja hän voi alkaa vältellä talousasioita. – Esimerkiksi viikkotai kuukausirahapäivä on hyvä kohta kysyä, mitä lapsi on ajatellut rahalla tehdä ja miksi. Wilska painottaa positiivisen ja ratkaisukeskeisen asenteen merkitystä. He haluavat antaa lap???????????. Sunnuntai 3.11.2024 8 töpossuun tai pankkitilin saldo kasvaa. Rahapuhe olisi hyvä aloittaa kodeissa jo ennen teini-ikää, koska silloin lapsi vielä kuuntelee ja ihailee vanhempia. – Tyttöjä voisi rohkaista kodeissa enemmän taloudellisen toimeliaisuuteen ja vaurastumiseen. Sen sijaan voisi miettiä selviytymistä ja ratkaisuja. Taloudellinen epätasa-arvo sukupuolten välillä näkyy jo kotikasvatuksessa: barometritutkimuksen mukaan poikia kannustetaan enemmän tienaamaan, kun taas tyttöjen kanssa puhutaan enemmän kuluttamisesta ja perheen taloustilanteesta. Mikäli haluaa kannustaa säästämiseen, rahan kertymistä voi tarkastella yhdessä. Mirka Jussila ja Pasi Harmoinen sanovat olevansa tavallisia keskituloisia. Lapsen niskaan ei tulisi kaataa sitä, jos oma taloustilanne on huono ja rahat vähissä. Pelkän rahan antamisen lisäksi siihen voi yhdistää pohdintaa sen käytöstä ja omista periaatteista, Wilska sanoo
Mirka Jussila keskustelee Reino Harmoisen kanssa raha-asioista usein. VESA VUORELA. – Toivoisin, että omalla lapsella olisi paremmat lähtökohdat ja että hän myös tietäisi, millä keinoilla voi vaurastua. Mirka Jussila sanoo, ettei saanut itse lapsuudessaan tukea hyvään taloudenhallintaan. Ja että hän uskaltaisi myös pyytää apua, jos on taloudellisesti tiukkaa. Sunnuntai 3.11.2024 9 selleen talousoppeja, jotta tämä oppisi ymmärtämään elämän perusedellytyksiä – ja jotta hänellä olisi mahdollisimman paljon eväitä oman näköiseen elämään. ??????????. – Ymmärrän, että joillekin vanhemmille raha voi olla stressaava aihe, koska omat hankalat tunteet rahaa kohtaan voivat nousta pintaan, Jussila pohtii. – Kyllähän raha näyttelee siinä isoa roolia. Kannustamme toki myös kouluttautumaan pitkälle, koska se avaa ovia, Pasi Harmoinen sanoo
Hyvällä koulumenestyksellä ja hyvillä taloustaidoilla on yhteys. Saatan saada ???????????. . Tyttöjen kanssa puhutaan enemmän rahan pyytämiseen tai perheen kuluttamiseen liittyvistä asioista. 35-vuotias äiti, kaksi lasta . . Käytän voittoprosentin sijaan esimerkkejä, kuten kuinka monta Playstationia 10 vuoden päästä saa pienellä alkusijoituksella. Tutkimuksesta käy ilmi, että nuorten talousosaaminen on melko hyvällä tasolla. . Lapsille avattiin myös omat sijoitustilit ja selitettiin auki ymmärrettävästi sijoittamisen idea. Vanhempia lapsia ”aivopesen” aikaisin aloitetun säästämisen vaikutuksista ---. Poikien talousosaaminen on hieman paremmalla tasolla kuin tyttöjen. . Hyvä koulumenestys ilmentää yleisemminkin hyvää elämänhallintaa, johon kuuluu myös oman talouden hallinta. Nuoret puhuvat vanhempien tai huoltajien kanssa talousasioista, mutta eivät kovin usein. Sunnuntai 3.11.2024 10 KYSELYTUTKIMUS Pojille puhutaan sijoittamisesta, tytöille kuluttamisesta . Vanhempi lapsi saa myös viikkorahaa kotitöistä, osan säästää, ja siihen on aina kannustettu. OP-ryhmä, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto toteuttivat keväällä 2024 kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin 15–19-vuotiaiden suomalaisnuorten talousosaamista. . Eniten puhutaan omasta kuluttamisesta ja säästämisestä sekä rahan pyytämisestä. . Kaupassa tutkimme kilohintoja ja vertailemme. Otan myös usein puheeksi ”sitten kun isona olen rikkaampi” -asioita ja huomaan, miten vanhempien lasten mielenkiinto herää. KYSELY Miten opetat lapsillesi taloustaitoja ja rahankäyttöä. . Poikien kanssa puhutaan kotona enemmän sijoittamiseen, vaurastumiseen ja yrittämiseen liittyvistä asioista kuin tyttöjen. Keskustelemalla. Pohdimme usein asioiden hintoja ja hintojen eroa
47-vuotias äiti, kolme lasta Kiroilupurkki tuotti Reino Harmoiselle mukavan pinon kolikoita säästöön. 42-vuotias isä, kolme lasta . Kerron myös, miten paljon rahaa pitää olla pahan päivän varalle ja että kaikkea ei voi eikä pidä ostaa, ellei ole rahaa. Opetan kaupassa vertailemaan hintoja ja katsomaan myös kilohintaa. Velaksi ei eletä vaan sitten pärjätään ilman. Sunnuntai 3.11.2024 11 idean sijoittamisesta jäämään lasten ajatuksiin jollain tasolla. Maksan viikkorahaa tiettyjä töitä vastaan. Opetan myös sijoittamista ja kerron, miten varallisuus karttuu vähän kerrallaan, kun on malttia. Omalla rahalla lapset ostavat tietyt asiat tai säästävät. ??????????. Kerron, miten itse budjetoin ja että isompia hankintoja varten pitää säästää. VESA VUORELA
Talous, sijoittamisja yrittäjyystaitojen pitäisi kuulua jo peruskoulun opintosuunnitelmaan. Sijoittaminen voi parhaimmillaan olla vanhemman ja lapsen yhteinen kiinnostuksenkohde, eikä summan tarvitse olla suuri, että se on mahdollista. Mielestäni se on palvelus lapselle. 50-vuotias äiti, yksi lapsi Lähde: Länsi-Savon lukijakysely . 50-vuotias äiti, yksi lapsi . Jos sijoittaa pitkään, on mahdollista saada tuottoja, joita ei muuten saisi. Työn murros muuttaa tulevaisuuden työtä yhä yrittäjämäisemmäksi ja yrittäjyydeksi. Nykyään pankit eivät juurikaan maksa rahalle korkoa. 42-vuotias isä, kaksi lasta Lähde: Länsi-Savon lukijakysely ???????????. Opetin säästäväistä kulutustapaa ja työn tekemisen merkitystä. Sunnuntai 3.11.2024 12 KYSELY Pitäisikö lapselle opettaa myös sijoittamisen perusasioita. 35-vuotias äiti, kaksi lasta . Meillä vasta opetellaan numeroita, mutta rahan ja numerot kun saa joskus linkitettyä yhteen, voidaan alkaa jo jutella asioista enemmän. Ehdottomasti. 42-vuotias isä, kaksi lasta . Lastemme perusvalmiudet eivät nykyisellään riitä tähän kehitykseen. Sijoittaminen on yksi taito siinä missä polkupyörällä ajaminenkin. Olemme myös antaneet lapsen maksaa kaupassa rahalla, jolloin tulee nähneeksi kolikoita ja maksutapahtuma ehkä konkretisoituu enemmän. Ehdottomasti pitää. Olemme kertoneet, että isin ja äidin pitää käydä töissä, että saadaan rahaa, jotta voidaan ostaa ruokaa, vaatteita leluja yms. . Kannustan aloittamaan sijoittamisen mahdollisimman pian, koska yhteiskunnan aikanaan maksama eläke ei tule riittämään eläkeiän toimentuloon. Pitäisi olla selvää, että kukaan ei ole kiinnostuneempi rahojemme hyvinvoinnista kuin mitä me itse olemme
Katja Tamminen / SUSU Katja Hirvosen lapsuudenunelma äitiydestä toteutui nelinkertaisesti, vaikka tie kulkikin vaikeimman kautta. Uusien unelmien asettaminen ei ollut itsestäänselvää tai helppoa. KATJA TAMMINEN. Hirvonen päätti kuitenkin kääntää vastoinkäymiset voimaksi. Sunnuntai 3.11.2024 13 ?????????. Niin pitkä oli matka – ja kivinen tie Neljän lapsen yksinhuoltajana vietetyt vuodet ja oman lapsen syöpäkuolema tekivät Katja Hirvosesta määrätietoisen rinnallakulkijan ja sydänviisaan auttajan
Hirvosen vaateongelma ei ole tekaistua kriittisyyttä oman vaatekaapin sisältöä kohtaan, vaan todellinen ongelma. Takit, housut, paidat, alushousut ja rintsikat, hän luettelee. Sitten Hirvonen tapasi toiseksi lapseksi perheeseen syntyneen poikansa isän. Nimittäin koko elämä. Hirvonen on aina halunnut olla äiti, ihan pikkutytöstä saakka. Elämä jatkui yksinhuoltajana, ja ensimmäiset kolme vuotta kuluivat Riikan kanssa kahdestaan. Hänen painonsa on kuluneen vuoden aikana pudonnut vatsalaukun ohitusleikkauksen myötä 51 kiloa. Kaveritkin sanoivat yläasteella, että näkevät ympärilläni lapsia. Ja tarkoittaa mitä sanoo. Onnellisen parisuhteen sijaan tarjolla oli kuitenkin henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Sunnuntai 3.11.2024 14 E i mitään sopivaa päälle pantavaa, Katja Hirvonen, 50, parahtaa. Ensisijaisesti – äiti. ??????????. – Äidiksi tulo ollut minulle se kaikkein tärkein juttu. Muutos on suuri. Kaikki pitäisi hankkia uusiksi. – Mulla ei siis oikeasti ole enää sopivia vaatteita. Esikoisensa Riikan hän sai ollessaan 18-vuotias. Sen jälkeen Hirvonen oli yksin monta vuotta. Ja toisaalta pieni, jos vertaa siihen, että uusiksi on mennyt vaatteiden lisäksi paljon muutakin. Suhde päättyi eroon. Kun rakkaus sitten pitkän yksinelon jälkeen osui kohdalle, Hirvonen halusi yrittää perhe-elämää uudestaan
Elämä täyttyi neljän lapsen äitinä olemisesta ja Kiian sairaudesta. Uusi versio hänestä itsestään painaa myös noin viisikymmentä kiloa vähemmän kuin edellinen. Kiia vuonna 2007 ja Katariina 2009. KATJA TAMMINEN ??????????. Lapsia liittoon syntyi kaksi. Kiian saamat pitkät ja rankat hoidot tuottivat tulosta, ja perhe sai elää muutaman vuoden normaaKatja Hirvonen päätti, että täyttäessään viisikymmentä vuotta, on hänellä koulutus ja työpaikka – ja niin tapahtui. Sylva ry:n järjestämällä parisuhdeleirillä Hirvonen ymmärsi, ettei suhteella olisi tulevaisuutta, ja erosi tyttöjen isästä. Kiian ollessa kahden vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen hänellä todettiin neuroblastooma. Sunnuntai 3.11.2024 15 – Siitäkään suhteesta ei tullut riemuvoittoinen, hän toteaa lakonisesti
Syöpä kuitenkin uusiutui keväällä 2016. Tammikuussa 2018 Kiian kivut olivat jo niin kovat, ettei hän pärjännyt enää kotona kipulääkityksestä huolimatta. Hirvosessa on paljon muutakin uutta. Kuusi vuotta myöhemmin Hirvonen pujahtaa ruskean villapaidan sisään Lahden Myllysaaren edustalla. Sunnuntai 3.11.2024 16 lia elämää. Esimerkiksi kroppa. Hänen viimeistä vuottaan oli ilostuttamassa hyväntekijä Ari Koponen eli Brother Christmas, joka mahdollisti Kiialle muun muassa hän toiveensa käydä New Yorkissa ja nähdä Vapaudenpatsas. Tuolloin päätetty sitten on juuri nyt. Lahteen hän on tullut viettämään ystäviensä kanssa iltaa. Matka tähän hetkeen on ollut pitkä ja on yhä kesken. Alastomana tilanne on toinen. Heinolassa suurimman osan elämästään asunut Hirvonen muutti muutama vuosi sitten Espooseen. – Päätin Kiian kuoleman jälkeen, että sitten kun olen viisikymmentä, minulla on uusi koulutus ja uusi työ. Saman vuoden syksynä Kiia siirtyi palliatiiviseen hoitoon. Pitkät mustat hiukset ovat tätä nykyä lyhyet, harmaat ja sähäkästi pystyssä. Kaikki uusi ei tunnu vielä omalta. – On ihana fiilis, kun kiloja on lähtenyt niin paljon ??????????. Kiia kuoli kymmenen vuoden ikäisenä 30.3.2018, pitkäperjantain iltana. Hautajaiset olivat sillä tavalla poikkeukselliset, että pappikin itki. Roikkuva nahka, jonka saa kyllä kesytettyä tukialushousuilla ja push up -liiveillä
Murheita on ollut riittämiin. Hän voisi nimetä sen vaikka näin: ”Itsevarma, voimakas ja kaunis.” Hirvosen tytär Kiia kuoli vuonna 2018. Sunnuntai 3.11.2024 17 ja jaksaa juosta juoksumatolla eikä hengästy enää portaissa. Nykyään Hirvonen käy haudalla aina vieraillessaan entisessä kotikaupungissaan. Elämän kirjassa on kääntynyt uusi luku. Hirvonen ei kuitenkaan ole pysähtynyt asiaa murehtimaan. KATJA TAMMINEN ??????????. Olla lempeä. – En ole koskaan välittänyt iästäni, paitsi nyt, hän tunnustaa. Kiia oli tuolloin kymmenen vuoden ikäinen. Ensimmäiset vuodet äiti kävi tyttärensä haudalla päivittäin, sitten viikoittain. Vaatteet päällä muutos tuntuu hyvältä, mutta kun vaatteet lähtevät, ei ole kivaa, Hirvonen mutisee ja myöntää ensimmäisen kerran potevansa ikäkriisiä. On tullut aika pitää itseä hyvänä
Sunnuntai 3.11.2024 18 Kun Kiia sairasti, Hirvonen kannatteli perheen elämää yksin. ??????????. Hirvonen jaksoi, koska oli jaksettava. Sitkeästä sudesta tuli koko perheen voimaeläin. Kiian sairauden alussa pienen tytön uniin ilmestyi susi, joka levollisena istui sängyn päädyssä vartioiden hänen untaan. Minulla on ollut nuoresta lähtien sellainen asenne, että lapset ovat minun ja minä ne myös hoidan. – Olen aina ollut mieleltäni vahva. Samaan aikaan, kun mieli venyi mahdottomiin mittasuhteisiin, keho keräsi surua. Myös hampaissa ja ihossa oli koko ajan jotain sanomista. Huolesta kummunnut stressi toi kiloja ja hiuksia lähti. Omaa aikaa tai jaksamisesta itsestä huolehtimiseen ei ollut. Väsyneimpinä hetkinä Hirvonen ei jaksanut edes ajatella tulevaa tai omaa terveyttään. Vuonna 2017 otetussa kuvassa Katja Hirvonen on ulkoilemassa tyttäriensä Kiian ja Katarinan kanssa. – Menin fyysisesti huonoon kuntoon. Hirvonen tiesi jo tuolloin, ettei Kiia enää parantuisi
Sunnuntai 3.11.2024 19 Silti jossain syvällä sisällä oli valonpisara, joka näytti tietä. Syvin suruaika kesti puoli vuotta. Mutta myös sitä, että Kiia oli kipeä. – Aluksi tunsin vihaa kaikkea ja kaikkia kohtaan. Siinä järjestyksessä. – Jos on äiti monelle lapselle, ei voi vaan jäädä sinne jonnekin, hän sanoo. Reilua vuotta myöhemmin Hirvonen valmistui. – Ensin pystyin keskittymään työhön, sitten opiskeluun. Että Kiiaan sattui. Ei mennyt kauaakaan, kun silloinen esimies ehdotti hänelle opiskelua nuorisoja yhteisöohjaajaksi. Takapuoleen saakka ulottuneiden hiusten leikkaaminen oli yksi ensimmäisistä askelista kohti vapautumista kehoon kertyneiden taakkojen painosta. – Minulla oli aikaa valmistautua, sillä tiesin kaksi vuotta, ettei Kiia selviä. Hirvonen oli elänyt yli kolmekymmentä vuot??????????. – Tiesin, että sisälläni on se voima ja halu mennä eteenpäin sitten, kun sen aika on. Kun Kiia kuoli, Hirvosen oli tehtävä päätös: jääkö hän vellomaan suruun vai jatkaako eteenpäin. Hirvonen päätti jaksaa eteenpäin ja aloitti työharjoittelun Heinolassa toimivan Jyränkölän Setlementin palveluksessa. Ensin polkkamalliseksi ja lopulta ihan lyhyiksi. Vihasin sitä, että Kiialle kävi näin. Vasta sen jälkeen minussa oli tilaa miettiä omaa terveyttäni. Viha, kaipaus ja suru
Tällaistako se voi olla. Hirvosen käteen on tatuoitu eläinrakkaan Kiia-tyttären piirtämä lehmä. Aikuisen naisen elämää. Sillan kaiteen takana vedessä silkkiuikku emo sukeltaa poikaselleen kuin ohimennen pienen kalan. KATJA TAMMINEN ??????????. Häntä jo odotetaan. Olla tällä lailla vapaalla, tuntuu Hirvosesta ihan oudolta ja samalla ansaitulta. Vaikka koti on juuri nyt Espoossa, ei hän ole ihan varma, mihin hän haluaa asettua. Asioita järjestelemään ja pohjatonta vastuuta kantamaan tottunut leijonaemo tunsi tarvetta saada auttaa muita elämän ja kuoleman välimaastossa taistelevia ja kulkevia. Sunnuntai 3.11.2024 20 ta vain lapsilleen. Pärjätä sellaisessa hyvin. Ja esimieskin hän voisi vielä olla. Jonain päivänä hän eläisi myös itselleen, niin hän ajatteli – sitten tulivat haaveet. Olla heikomman puolella. Sellaisia äidit ovat. – Yksi unelmistani on perustaa lasten saattohoitokoti, Hirvonen sanoo ja katsoo Vesijärven rannalla kohoavaa kaupunkia. Ystävän jääkaapissa on kuohuviiniä. Hirvosen puhelin pirahtaa
Ja treffeillä. Hänet olisin voinut pitää lopun ikäni, hän sanoo naurahtaen. Hirvonen sanoo olevansa nykyään valikoiva. Tukihenkilönä hän kertoo avoimesti asiakkaan niin halutessa myös omasta surustaan ja omista kokemuksistaan syöpää sairastavan lapsen äitinä. Draamaihmisille ei hänen elämässään enää ole tilaa. Hän kuvaa prosessin menevän usein niin, että ensin asiakas pyytää saada kuulla Hirvosen tarinan ja kertoo sitten vasta omansa. Tukihenkilö kulkee perheen mukana ja on tukena, kun lapsi tai nuori on saanut palliatiivisen hoitopäätöksen. Hän myös opiskelee mielenterveysja päihdetyön ammattitutkintoa ja toimii Lupa Lapsuuteen ry:n perhetukihenkilönä. Hän oli ihan eri maata kuin monet muut, jotka vain surullisina tuijottivat ja odottivat, että sanon jotain. Meillä synkkasi. – Yksi työpsykologi, jolla silloin kävin, oli ihana. Tällä hetkellä Hirvonen työskentelee yhteisöohjaajana Hyvä koti ry:ssä, joka järjestää toipuvien mielenterveyskuntoutujien kuntouttavaa yhteisötoimintaa. Siitä hän nauttii, siitäkin huolimatta, ettei aikoinaan itse halunnut oman surunsa keskellä ottaa vertaistukea vastaan. Halua olla jonkun toisen aikuisen lähellä. Sunnuntai 3.11.2024 21 Baareihin hän ei kaipaa, mutta festareilla hän on käynyt tänä vuonna parikin kertaa. Sekin tuntuu ihan hassulta, että sellaisiakin tunteita häneen jo nykyään mahtuu. Omaa draamaa on ollut ihan tarpeeksi. – Monille tuo suurta lohtua tieto siitä, että he ei??????????. Muiden surun tukeminen ja auttaminen ovat eri asia
Että joku muukin on käynyt läpi saman. Muutto Espooseen rikkoi surun kehän. Nyt viisikymppisenä Hirvonen voi ensimmäisen kerran olla se äiti, joka elää myös itselleen. Että muisto Kiiasta on nykyään kaunis ja ihana. KATJA TAMMINEN ??????????. Harmaan aamupäivän pilvet vetäytyvät ja taivas kirkastuu. Aivan kuten Kiiakin. Enää haudalle ei päässyt säännöllisesti. Hän puhuu ja kuuntelee – pelkäämättä mitään. Sunnuntai 3.11.2024 22 vät ole kokemuksensa kanssa yksin. Hirvonen sanoo surun olleen pitkään raastavaa, nykyään surua ylipäänsä. Suru on käynyt myös sellaisen muodonmuutoksen, että sitä voi tätä nykyä kutsua myös voimaksi ja valoksi. Hirvosen asuessa Heinolassa hän vieraili Kiian haudalla ensin päivittäin ja sitten viikoittain. Hirvonen sanoo, että ilman suruaan hän ei olisi tekemässä sitä työtä, jota hän nyt tekee. – Suru saattaa yhä tulla yllättäen, vaikka keskiviikkoiltana, kun katson Kiian kuvaa, mutta sen kestää jo. Perhoseksi. Valon malja. Pian on aika nostaa malja elämälle, joka juuri nyt on uudella tapaa auki kaikelle sille, mitä vielä on jäljellä. Aikuisen naisen malja. Hirvonen hymyilee ja hän silmissään on lämmin kajo
SAKARI NUPPONEN. Taustalla Pyhän Laurin kirkko Vantaalla. Sakari Nupponen Pauli Painilaisen Mercedes Benz EQE 350 on uusin täyssähköinen ruumisautoa. Autokannan muutos näkyy hautaustoimistoissa. Sunnuntai 3.11.2024 23 ???????. Alan väki puhuu hautausautoista ja saattoautoista. Viimeinen matka sähköistyy Tulevaisuudessa yhä useampi lähtee sähköisellä kyydillä. Muotejakin on
– Jossain hiljaisemmalla paikkakunnalla joku voisi ajaa sillä latauksella kolmen viikon ajot. Ajan vaatimus. Painilainen arvelee, että hänen EQE 350 on ensimmäinen uutena Suomeen tuotu täyssähköinen saattoauto. Tämä on lähtökohta. Miksi sähkö. Jos toisin ajattelet, olet väärällä alalla. – Ekologisuus. Pyhäinpäivänä auto on työajossa. Kaupan hyllyllä niitä ei ole, sillä jokainen kappale on tehty mittatilaustyönä: ensin auto katkaistaan ja sitten se pidennetään. Auton hän haki Saksasta – laivalla – mitenkäs muuten. Asiakkaan kannalta mikään ei muutu, on sieltä tulossa vetytai muita polttoaineratkaisuja. Hautauspalvelu Painilainen Oy tekee Helsingissä alihankintaa muille hautaustoimistoille, etupäässä ????????. MB EQE:n toimintasäde on 450–500 kilometriä, ja sillä hoitaa Painilaisen mukaan isotkin työt. Sunnuntai 3.11.2024 24 A ivan saman viimeisen kyydin saa – oli sitten kadunmies tai ministeri. Näitä korimuutoksia tehdään monille tutuille automalleille Saksassa, Italiassa ja muun muassa Espanjassa, kuten oheisten kuvien Mercedes Benzille Valenciassa. Näin puhuu hautaustoimistoalan konkari Pauli Painilainen, 67, joka otti vajaa kuukausi sitten liikenteeseen täyssähköisen Mercedes-Benz EQE 350:n. Muutama viikko sitten kilometrejä oli mittarissa vain 260
Helsinkiä ei voi verrata muihin paikkakuntiin. SAKARI NUPPONEN. Etelässä tulee nykyään myös paljon siirtokilometrejä, kun vainajia viedään syntymäpaikkakunnilleen. Liikenneja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa 805 ruuArkun siirtäminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Painilaisella on tallissa kaksitoista erilaista hautausautoa. Kun olin yrittäjänä Pirkanmaalla – Nokialla, Tampereella, Kangasalla ja Virroilla – autoa kohden kertyi vuosittain ajoja vain noin 15 000 kilometriä. – Volyymeja ei voi verrata. ???????. Sunnuntai 3.11.2024 25 HOK Elannon hautaustoimistolle. – Meillä voi tulla pääkaupunkiseudulla yhdelle autolle mittariin jopa 45 000 kilometriä vuodessa
Viime vuonna otettiin käyttöön 50 uutta ruumisautoa, tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuun aikana 28. Autoa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Ruumisauton rekisteröinti tehdään nimenomaan tähän tarkoitukseen. Yksi kulkee maakaasulla. Takavuosina nähtiin Sisä-Suomessa myös Lada ruumisautona. Jos sen myy neljän vuoden jälkeen muuhun käyttöön, veroa ei tarvitse silloinkaan maksaa. Pieni lipputanko kuuluu vakiovarustukseen joka autossa. Muissa maissa on paljon kirjavampaa. Sunnuntai 3.11.2024 26 misautoksi rekisteröityä erikoisajoneuvoa. Tuoreimman Traficomin tilaston mukaan täyssähköisiä ruumisautoja on vain kahdeksan, bensiinihybridejä 16 ja dieselhybridejä kymmenen. Harvoissa autoissa on takapenkin paikat saattajille. Hautajaiskukkia sillä saa kuljettaa. Vanhimmat ovat 1950-luvulta, mutta ajoneuvojen käyttöönottopäivä on voinut olla aiemminkin. Tilan pitää olla takana. Laki määrää värit. Käyttövoimana on useimmissa yhä bensiini (329 kappaletta) tai diesel (441). Autokanta uusiutuu. Hautauspalvelu Painilaisen uusin ei ollut ehtinyt tuohon tilastoon. Ne saavat olla Suomessa musta, valkoinen tai hopeanharmaa. Tämä on yleisempää muissa Euroopan maissa. Merkillä ei ole väliä. Ruumisauton hankinta on vapautettu autoverosta. Esimerkiksi ruumisautot.com-sivustolta löytyy ????????. Siitä on omat tekniset määräyksensä. Niiden ikä vaihtelee. Hautausautoista neljä on myös museorekisterissä
Kyllä toivomuksia riittää, Painilainen kertoo. ???????. PAULI PAINILAISEN ARKISTO. Joitakin vuosia sitten valkoisen hautausauton kysyntä lisääntyi, kun sellainen nähtiin laulaja Kari Tapion (1945–2010) hautajaisissa. – Joku haluaa mustan Mersun, joku Volvon. – Myös matkan varrella halutaan pysähtyä kodin, työpaikan tai vaikkapa urheilukentän äärellä. Autoline24.fi-sivuilta löytyy myös ulkomaista tarjontaa. Painilainen kohautti muutama vuosi sitten hankMaserati varusteltiiin lähellä Venetsiaa ja ajettiin autolautalla Suomeen. Sunnuntai 3.11.2024 27 Suomessa käytettyjä ruumisautoja vuosimalleiltaan 1995–2015. Kaikki ovat siis tasa-arvoisia viimeisellä matkalla, ja kaikilla meillä voi olla toiveita, joita toteutetaan mahdollisimman hyvin. Halutaan, että vainaja viivähtää vielä hetken siellä, missä on ollut elämäntyö tai jokin muuten rakas paikka
Marraskuun 13. Kauppa syntyi dramaattisella hetkellä Pariisissa 2015. päivä 2015 kuoli 130 ihmistä ja yli 350 loukkaantui. PAULI PAINILAISEN ARKISTO. Fiilistelijöitä, kännykkäkuvaajia riitti Saksan moottoriteillä, kun Painilainen ajoi Maseratia ItaTällä Mersulla Pauli Painilainen siirtyi Kangasalla mersukantaan vuonna 1998. Elämä jatkui. Painilainen ja suuri joukko alan eurooppalaisia ammattilaisia oli messuilla ja seminaarissa samaan aikaan, kun Ranskan pääkaupunkiin iskivät ääri-islamistiset terroristit. ???????. Toimitus viipyili, ja auto oli vihdoin omistajansa alla kesäkuussa 2017. Sitä seurattiin ja bongailtiin ajomatkalla Suomeen. Sunnuntai 3.11.2024 28 kimalla luksusta ruumisautoksi, italialaisen Maseratin. Jatkui myös niin, että tämä yksi suomalainen yrittäjä teki kaupat Maserati Ghibli GT -ruumisautosta
Auto on ehtinyt kuljettaa kymmeniä tavallisia kansalaisia viimeisellä matkallaan eri puolilla Suomea. Hautausautot kulkevat autolauttojen autokansilla, kuten mitkä tahansa muutkin ajoneuvot. Kotimassa ilmestys nousi lehtiuutiseksi. Julkisuudessa olleiden uutiskuvien perusteella sillä on viety muun muassa ministerit Matti Ahde (sd.) ja Claes Andersson (vas.) sekä laulaja Matti ”Fredi” Siitonen ja jääkiekkoilija Teemu Selänteen äiti Liisa Selänne. Paikoin kylmät tilat on rakennettu paljon suuremmalle arkkumäärälle. ????????. Sunnuntai 3.11.2024 29 lian Venetsiasta Travemündeen. Tässäkin Helsinki ja pääkaupunkiseutu on toista maata kuin muu Suomi, jonka kuolintilastot harvenevat vähenevän väen myötä. Tosin ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia, ja kuolleita on jouduttu siirtämään tilapäisistä säilytystiloista toisiin. Nyt Maserati on palvellut jo seitsemän vuotta, mutta ketkä ovat päässeet sen kyytiin. Yrittäjä alleviivaa tasa-arvoisuutta. Oman hautaustoimistoyrityksen vuoro oli 1986. Ensimmäistä kertaa Painilainen oli kyyditsemässä vainajaa 19-vuotiaana pätkätyöläisenä Nokialla 1976. Jopa yli kuntarajojen. Viime aikojen ruumishuoneiden ruuhkat saavat hänet kuitenkin puistamaan päätään. Tosin sitä ennen hän oli tehnyt arkkujen verhoiluja jo pari vuotta. Vainajia arvostetaan tässä yrityskulttuurissa
Malli on vuodelta 2020. SAKARI NUPPONEN. Kyllä se oli Isuzu, hän päätyy pohdinnassaan. Sen jälkeen autoja on ollut kymmeniä. – Noin 18-vuotiaana se oli Datsun Bluebird vai oliko se Isuzu Belle 1975. Oli lasiliike, hotelli-ravintola Kangasalla ja kiinteistösijoituksia Pirkanmaalla. Entäpä oma auto. Asikkalan Vääksyssä ja Helsingissä asuva Painilainen tunnetaan intohimoisena automiehenä. 1989 ostin uuden 745-sarjan Volvon. ???????. Mersukantaan siirryin 1998. – Ensimmäinen hautausauto vuonna 1986 oli käytettynä ostettu Volvo 245:stä rakennettu saattoauto. Siirtoajot voivat olla nykyään pitkiä ja navigaattori ruumisautossakin tarpeen. Nyt hän ajaa siviilissä Mersua. Sunnuntai 3.11.2024 30 Ennen Helsinkiin siirtymistä hän toimi yrittäjänä myös muilla aloilla
Ryhmäterapiassa käyvät Peetu Tulonen (vasemmalla), 28, ja Lasse Kuurila, 43. MARKO PUUMALAINEN ?????????. Sunnuntai 3.11.2024 31 Psykoterapiaa voi saada myös ryhmässä ”Ryhmässä tapahtuu asioita, joita ei yksilöterapiassa voi saada aikaan”, sanoo Tero. Emma Röntynen Eeva-Kaisa Leinonen (keskellä) vetää ryhmäpsykoterapiaryhmää
Moni ei tule ajatelleeksi, että psykoterapiaa voi saada myös ryhmässä. Haastatteluun osallistuvat terapiaryhmäläiset kertovat kuin yhdestä suusta, että juuri kukaan ei hakeudu ryhmäterapiaan, vaan sinne päädytään. Juttu on julkaistu alun perin Karjalaisessa 1.9.2024. – Kaikki terapiasuhteet aloitetaan yksilökäynneillä, mutta tarkoituksena on aina siirtyä ryhmään, Leinonen kertoo. – Mielikuva ryhmäterapiasta oli elokuvista tuttu AA-kokous, kertoo Tero, 28, joka aloitti ryhmäpsykoterapiassa pari vuotta sitten hoitaakseen masennustaan. Yksilöjaksot kestävät keskimäärin muutaman kuukauden. Sunnuntai 3.11.2024 32 P sykoterapiasta nousee helposti mieleen kuvia kallonkutistajan sohvalla makaavasta potilaasta ja muistiinpanoja vihkoonsa raapustavasta terapeutista. Miia, 27, hakeutui terapiaan muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen takia. Psykoterapeutti Eeva-Kaisa Leinonen vetää ryhmäpsykoterapiaa vastaanotollaan Joensuun keskustassa. – Se oli jotain tuntematonta ja pelottavaa, enkä tiennyt miten se toimii, Miia muistelee tuntemuksiaan ennen ryhmäterapian aloittamista. Psykoterapian saatavuudessa oli huono tilanne, joten hän päätyi aloittamaan tapaamiset Leinosen kanssa, vaikka ei halunnutkaan ryhmäterapiaan. Moni on ollut aiemmin vahvastikin ryhmäterapiaa vastaan. ?????????
Se on arvokasta tulevaisuutta ajatellen, Leinonen kertoo. – Yritän kartoittaa etukäteen, mitä kouluja on käyty ja missä työpaikoissa oltu, että tällaiset tilanteet pystyttäisiin välttämään, Leinonen kertoo. Siellä saa aidosti kuulla, mitä muut ajattelevat, Tero pohtii. – Ryhmässä voi saada kokemuksen vaikka siitä, että voi luottaa toisiin ihmisiin. Toisten puhuessa voi itse jäsentää omia ajatuksiaan, eikä koko ajan tarvitse olla jotain sanottavaa. MARKO PUUMALAINEN ?????????. Leinosen mukaan ihmisten ongelmat kumpuavat tai ilmenevät aina suhteessa toisiin ihmisiin. Lasse Kuurila, 43, on käynyt ryhmäpsykoterapiassa jo kuusi vuotta. Joensuun kokoisessa kaupungissa monelle nousee huoli siitä, että ryhmään päätyy tuttuja. Sunnuntai 3.11.2024 33 Ryhmäläiset kuvaavat terapiaa ”pienoismaailmaksi”, jossa voi opetella ihmisten kanssa olemista. – Ryhmäterapiassa tapahtuu asioita, joita ei yksilöterapiassa voi saada aikaan. Kun ryhmässä on muita ihmisiä läsnä, omat vaikeudet tulevat mukaan terapiakäynteihin ja niitä on silloin myös helpompi käsitellä. Välillä ryhmässä ollaan vain hiljaa. Joskus kuitenkin tuttuja on ryhmissä tullut vastaan
Mutta entä terapiaryhmän jäsenillä. Haastatelluista pisimpään ryhmässä on ollut kuusi vuotta ryhmäterapiassa käynyt Lasse Kuurila, 43. Hän hakeutui terapiaan muun muassa työuupumuksen ja masennuksen seurauksena. MARKO PUUMALAINEN ?????????. Leinosen ryhmät tapaavat yleensä kaksi kertaa viikossa, puolitoista tuntia kerrallaan. – Tässä kun oli seitsemän viikon kesätauPeetu Tulonen, 28, kertoo, että ryhmäterapiassa käyminen on helpottanut ihmisten kanssa olemista. Moni on voinut silti alkuun pelätä, pysyvätkö asiat varmasti terapiaryhmän sisällä. Sunnuntai 3.11.2024 34 – Silloin yhdessä tutkitaan tilannetta ja saatetaan päätyä siihen, ettei molempien ole mahdollista jatkaa ryhmässä. – Sitten kahden tai kolmen ryhmätapaamisen jälkeen tällainen ihminen saattaa sanoa, ettei ole muistanut enää koko asiaa, Leinonen hymyilee. Psykoterapeutti Eeva-Kaisa Leinonen valaisee, että myös terapiaryhmän jäsenet allekirjoittavat kirjallisen sopimuksen vaitiolovelvollisuudesta. Ryhmäpsykoterapia on intensiivistä. Terapeutilla on ammattilaisena vaitiolovelvollisuus asiakkaidensa kertomista asioista
Jäävätkö nämä mietityttämään sessioiden ulkopuolella. Tero kertoo, että saattaa moikata ryhmäläistä, jos tämä tulee kadulla vastaan. Tulonen kokee, ettei hän juurikaan mieti ryhmäläisiä terapian ulkopuolella. Kaksi vuotta ryhmäterapiassa käynyt Miia kertoo, että tässä asiassa helpottaa se, että ryhmää vetää ammattilainen. – Kaikki jää näiden seinien sisään, Tulonen tuumaa. Terapiaryhmässä kuulee myös muiden huolia ja murheita. Yksittäisen ryhmäläisen ei siksi tarvitse kantaa muiden murheita. Miia ?????????. Ei voi kertoa, että tunnen tuon ihmisen terapiaryhmästä, jos joku kysyy, Leinonen kertoo. – Tämä liittyy myös anonymiteettiin. 28-vuotias Peetu Tulonen on käynyt terapiassa puolitoista vuotta. Hän hakeutui terapiaan muun muassa masennuksen ja addiktion seurauksena. – Jos kaveriporukassa jakaa huoliaan, niin se voi vaikuttaa ” Se oli jotain tuntematonta ja pelottavaa, enkä tiennyt miten se toimii. Hän on loppukädessä vastuussa ryhmäläisistä. – Mutta mieluummin en törmää, Tero nauraa. Sunnuntai 3.11.2024 35 ko, niin kyllä välillä mietti, miten toisilla menee ja odotti seuraavaa kertaa, Kuurila kertoo. Usein ryhmässä on myös sovittu yhteisesti, saako ryhmäläisiä moikata tai mennä juttelemaan ryhmän ulkopuolella
– Esimerkiksi raha-asiat ja seksuaalisuus ovat sellaisia asioita, joista on vaikea puhua ryhmässä. Kaikista asioista ei ole helppo ryhmässä puhua. Haastatteluun osallistuneet neljä ryhmäterapialaista ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että terapiasta on ollut hyötyä. MARKO PUUMALAINEN ?????????. Peetu Tulonen kertoo, että hänellä ei ole ollut sosiaalisten tilanteiden pelkoa, kuten Miialla, mutta hän ei ole juuri viihtynyt muiden ihmisten kanssa. – Tämä on ollut itselle tulikoe. Pelkästään se, että olen täällä, on jo voitto, Miia sanoo viitaten haastattelutilanteeseen osallistumiseen. Ryhmäterapiassa käyminen on kuitenkin helpottanut paljon ihmisten kanssa olemista myös ryhmän ulkopuolella, Tulonen kertoo. Sunnuntai 3.11.2024 36 ystävyyteen ja koko porukkaan. – Todellakin. Kuitenkin jos sen kynnyksen ylittää, niin se hyödytEeva-Kaisa Leinonen ihmettelee, miksei ryhmäterapiaa nähdä yhtenä ratkaisuna terapiajonojen purkamiseen. Täällä siitä ei tarvitse huolehtia, Lasse Kuurila lisää
Peetu Tulonen on samaa mieltä. Näitä voivat olla esimerkiksi käsittelemätön, vaikea varhainen trauma tai käynnissä oleva iso akuutti prosessi, kuten oma sairastuminen. Siihen pitää pystyä sitoutumaan eikä luovuttaa heti, jos alkuun tuntuu vaikealta. Mutta juuri hänelle se ehkä olisi kaikkien hyödyllisintä, Tero pohtii. Sunnuntai 3.11.2024 37 tää koko ryhmää, koska muutkin saattavat sitten uskaltautua puhumaan niistä, Tero kertoo. – Jos asioista puhuu vain yksilöterapiassa, niiden kanssa jää vielä tavallaan kaappiin, Leinonen pohtii. – Ehkä sellaiselle, joka ei ole valmis ryhmätyöskentelyyn. Kenelle ryhmäterapia sitten ei sovi. – Loppupeleissä tällaisilla asioilla ei kuitenkaan ole merkitystä, Kuurila sanoo. Leinonen lisää, että on joitakin tilanteita, jotka vaativat ainakin pidemmän yksilötyöskentelyn ennen ryhmässä aloittamista. ?????????. Leinonen kertoo, että ryhmässä puhumalla vaikeista asioista työstää samalla niihin liittyvää häpeää, kun joutuu jakamaan ne ulkopuolisille ihmisille. Ryhmäterapian aloittaminen vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä. – Vaikea kuvitella, kenelle se ei sopisi, Miia tuumaa ja muut nyökyttelevät. Lasse Kuurila kertoo, että alkuun hänellä oli epäilyksiä esimerkiksi ryhmän ikäjakaumasta. Hän pelkäsi, ettei muilla ole hänelle juuri annettavaa, kun he olivat erilaisissa elämäntilanteissa
”Kaikki jää näiden seinien sisään”, kertoo Peetu Tulonen (vasemmalla) ryhmäterapiasta. MARKO PUUMALAINEN ?????????. Ihmisyyden tuska on kuitenkin kaikilla sama, hän toteaa. Hän nostaa esille sen, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa esimerkiksi lyhytterapiaa on ehdotettu ratkaisuksi terapiajonojen purkamiseksi. Sunnuntai 3.11.2024 38 – Monet ryhmäläisistä ovat sellaisia, etten olisi oikeassa elämässä heidän kaverinsa. Eeva-Kaisa Leinonen kertoo olevansa ainoa ryhmäterapeutti Suomessa, joka tarjoaa nykyisin terapiaa kaksi kertaa viikossa. Leinosen mukaan ryhmät pyritään muodostamaan niin, että niissä olisi mahdollisimman laajasti eri ikäisiä, eri elämänvaiheissa olevia ja myös erilaisista ongelmista kärsiviä
. – Jos alkuun terapiaa olisi ollut harvemmin, en olisi varmaan noussut siitä suosta, missä silloin olin, Tulonen sanoo. . Myös Siun sote on alkanut kouluttaa lyhytterapeutteja vastatakseen nousevaan kysyntään. Sen saaminen edellyttää madaltunutta toimintakykyä ja perustelujen tulee olla kohdallaan. ?????????. Vaativan kuntoutuksen tuelle ei ole määritelty enimmäiskestoa. Jotkut ryhmäläisistä ovat joutuneet taistelemaan Kelan kanssa oikeudestaan terapiaan. – Naurettava ajatus, että kymmenen kerran aikana pystyisi jotenkin korjaantumaan, Tulonen pohtii. Ryhmäpsykoterapiaan voi saada Kelalta kahdenlaista tukea. Tulee todella epäreilu olo, Miia kertoo. Kuntoutuspsykoterapiatuki kattaa maksimissaan 200 kertaa, joka kahden viikoittaisen kerran tahdilla on noin 2,5 vuotta. Leinonen ihmettelee, miksi ryhmäterapiaa ei nähdä yhtenä ratkaisuna terapiajonojen purkamiseen. Miia kertoo, että hänellä on juuri vetämässä valitus Kelalle, koska hänelle ei ollut myönnetty tukea lääkärin suosittelemaan 80 terapiakertaan vuodessa. Ryhmäläiset pohtivat, että lyhyet terapiajaksot eivät riitä silloin, kun pitää rakentaa itsensä kokonaan uudestaan. . Sunnuntai 3.11.2024 39 PSYKOTERAPIA Millaista tukea ryhmäterapiaan voi saada. – Sieltä oltiin sitä mieltä, että puoletkin riittää. Ryhmäläiset puolustavat intensiivistä terapiatahtia ja pidempiaikaisia hoitosuhteita
PEKKA SEPPÄNEN ”Nauttikaa”, kehotti Pate Pollari Suomalaisen alppihiihdon isä ja Kirin ensimmäisten mestaruusjoukkueiden pesäpalloilija jakoi viimeisessä haastattelussaan tukun elämänviisauksia.. Sunnuntai 3.11.2024 40 ?????????
– Koulussa opetetaan tarpeellisia tietoja, mutta niiden rinnalla oppilaille pitäisi opettaa nykyistä enemmän tunnetaitoja. Keskustelut käyvät Edellisen sivun kuva: Paavo ”Pate” Pollari kuvattuna kotonaan Jyväskylän Palokassa joulukuun alussa. Paten näkemyksistä tuli ilmi hänen mittava elämänkokemuksensa. Pate uskoi, että tunnetaitojen opettamisesta olisi se hyöty, että lasten ja nuorten itsetuntemus kohenisi. Juttu on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 25.1.2024.. Patella oli sydämellään koulumaailman asioita. Pate kertoi, että hänet saa parhaiten kiinni aamuisin noin kello kymmeneltä. Pinkkiin muistilappuun Pate oli kirjannut ylös Keskisuomalaisen haastattelun ajankohdan. Puhelu rönsyili muihinkin teemoihin. Sanoin palaavani asiaan. Seinää koristi Paten muotokuva, jonka hänelle oli maalannut 90-vuotislahjaksi laskettelukaveri Hannu Huhtamäki. Tyypillisesti niihin aikoihin hän on kuulemma aina kotiutunut kaveriporukoidensa aamukahveilta. Soittaja oli Paavo ”Pate” Pollari, 95; suomalaisen alppihiihdon isä ja Kirin ensimmäisten mestaruusjoukkueiden pesäpalloilija, joka on kotikaupungissaan Jyväskylässä legenda myös peruskoulun opettajana. Se puolestaan auttaisi parantamaan itseluottamusta. En tiennyt, mitä vastata hänen kouluaiheiseen täkyynsä. Mikko Lundell P uhelin soi painavasti joskus marraskuussa. Sunnuntai 3.11.2024 41 ?????????
Esitin juttuidean Patelle niin, että kun hänellä todennäköisesti oli enemmän vuosia takana kuin edessä, olisiko hän valmis jakamaan lukijoille asioita, joita hän oli oppinut elämästä. Sovimme tapaamisen. joulukuuta soitimme valokuvaajan kanssa summeria Palokassa. Ikään kuin Paten testamenttina. – Hyvää kuuluu. Olin puhunut aiheesta toimituksessa, ja meitä olivat alkaneet kiinnostaa maailmaa nähneen konkarin elämänviisaudet. Parin päivän päästä soitin Patelle, kuuliaisesti kymmenen maissa. Pate käveli yksiöstään meitä vastaan kerrostalon alaovelle. Pate lasketteli vielä yli 90-vuotiaana, mutta oli ??????????. Tiedetään, että hän jutteli kyseisestä aiheesta mielellään. Itsenäisyyspäivän alla 4. Haastattelu mentiin tekemään hänen kotiinsa, jota Pate kutsui poikamiesboksiksi. Järki, kuulo ja näkö pelaavat. Olen syntynyt upeista vanhemmista, hyvien geenien saattelemana, Pate kertoi reippaalla äänellä. Solut vanhenevat, mutta kaikki pelaa. Pitkän ikänsä salaisuuksiksi Pate mainitsi myös liikunnallisuuden ja terveet elämäntavat. En ole keksinyt mitään hyviä syitä siihen, miksi käyttäisin aineita, jotka heikentävät minua. Hän oli oma, valoisa itsensä. Pate innostui ajatuksesta. – En ole maistanutkaan alkoholia enkä tupakkaa. Sunnuntai 3.11.2024 42 niissä tyypillisesti sen verran vilkkaina, että puhelimen pirinä jää helposti tarinoiden jalkoihin
Ihmisillä, jotka ovat rakastuneita toisiinsa, on keskenään hyväksyvää keskustelua ja olemista. joulukuuta. Sunnuntai 3.11.2024 43 sittemmin hyvästellyt sukset ja rinteet. Yhtäkkiä loppiaisen jälkeen Patesta kantautui julkisuuteen suru-uutinen. Haastattelun jälkeen lehtijuttu jäi odottamaan kirjoittamistaan ja hiljalleen kypsymään. Monesti muulloin me olemme turhan herkkiä näkemään toisistamme virheitä ja huonouksia. Tuli joulu, tuli vuodenvaihde. Negatiivisille asioille annetaan liikaa painoarvoa. Vaikka Paavo ”Pate” Pollari on nyt poissa, hänen esittämänsä ajatukset ansaitsevat tulla julki alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tällaisia mietteitä Patella oli elämän peruskysymyksistä tiettävästi viimeiseksi jääneessä haastattelussaan: Ole lamppu, joka valaisee ihmisten mieliä. Hän oli kuollut äkillisesti sairauskohtaukseen ollessaan käymässä hiihtokeskus Laajiksessa Jyväskylässä 31. Sopiva ajankohta siihen on tänään Paavon nimipäivänä. Ystävyys ja hyvyys jäävät liian vähälle. Pate näytti kuvaa Uuno-isästään. – Ei pidä olla liian innokas. Joskus täytyy olla vähän älykäskin. PEKKA SEPPÄNEN 1 ??????????
Pelko sulkee ihmisen kykyä ottaa vastaan ja jakaa omastaan. 2 3 4 5 ??????????. Läpi elämän kestävä rakkaus ei voi olla pelkästään seksuaalinen. Se, miten suhtaudut näihin syihin ja miten annat niiden vaikuttaa itseesi, ratkaisee sen, miten elät. Sunnuntai 3.11.2024 44 Liian harvoin sanotaan, että olet reilu kaveri; kiva kun olet olemassa. Kysy, että miksi. Kun osoittaa positiivisuutta, saa sitä myös takaisin. Sinä ratkaiset, kumpaa rupeat olemaan. Isäni opetti, että on kaksi vaihtoehtoa: käyttäydyt joko kunnolla tai huonosti. Älä lähde mukaan hölmöilyihin. Jos pelkäät elämää, sinä vain juokset pakoon. Rakkaus on enemmän kuin oma tarve. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella elämään hyvin ja oikeudenmukaisesti. Se auttaa selittämään kaikkea. Kaikkeen, mitä teemme, on aina olemassa jokin syy. Suomen kielen tärkein sana minulle on miksi. Pelko tekee ihmisestä elämättömän. Puhu silloin, kun sinulla on kaunista ja hyödyllistä sanottavaa. Kun olet kunnolla, elät hyvin
Murehtiminen sammuttaa kirkkauden joka puolelta. Anna jokaisen luoda itse kuva itsestään. Älä suhtaudu toiseen ihmiseen omien mielipiteidesi kautta, vaan ota hänen mielipiteensä huomioon. Kunnioita toisen ihmisen itsetuntoa ja kohtele häntä niin, että hän saa säilyttää sen itsensä, jota arvostaa. Älä muodosta ihmisistä ennakkokäsityksiä. Kun hyväksyy, tulee hyväksymisen nälkä. Sunnuntai 3.11.2024 45 Valitse, mitä kuljetat mukanasi. Silloin meillä on koko ajan lähestymisen mahdollisuus. 6 7 8 ??????????. Koita kuljettaa mukanasi mahdollisimman paljon mahdollisimman hyviä asioita, niin sinulla on parempi olo. Heitä roskakoriin ne asiat, jotka tuovat ankeutta. Säilytä ne asiat, jotka antavat iloa. Onnellisuuden tunne perustuu hyväksymiseen. Kun hyväksyy jonkin itselleen kipeän asian, ei enää riitele sen kanssa, ja on helpompi olla. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Pysy uteliaana. Olen kulkenut 95 vuotta. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä. Ole vastaanottavainen, älä sulkeva. Hyväksyminen pitää meidät yhteydessä toisiimme. Yksi suuria taitoja on toisen hyväksyminen. Tärkeää on myös asioiden hyväksyminen
Keski-Euroopassa olen nähnyt paljon välittömämpää kommunikointia. PEKKA SEPPÄNEN 9 10 ??????????. EraPate oli valmistunut haastatteluun hahmottelemalla ajatuksiaan paperille. Monesti pysyttelemme mieluummin yksin siksi, että saisimme pitää omat sääntömme, kuin että sopisimme toisten kanssa yhteisistä säännöistä. Tuttujen seurassa me suomalaiset osaamme tuoda itsestämme esiin lämpimiäkin puolia, mutta vieraiden ihmisten kanssa olemme usein jäykkiä ja varauksellisia. Avaa sisintäsi. Sunnuntai 3.11.2024 46 Vapaudu. Puhumme liian vähän tunteista. Tunteet kuitenkin ohjaavat niin paljon käyttäytymistämme
Helli itseäsi. Oletko pitänyt puoliasi. Oletko hoitanut itseäsi. Katso peiliin. Yksinäisyys on portti helvettiin. Auta. Sinun arvosi on se, millainen sinä olet toisia kohtaan. Virkistä itseäsi. Meillä pitäisi olla niin paljon kykyä hyväksyä toisiamme, että kenenkään ei tarvitsisi tuntea itseään turhaksi. 11 12 13 14 ??????????. Tittelit pois. Opi näkemään toisen avun tarve. Sunnuntai 3.11.2024 47 koidumme toisistamme sielullisesti, jos sisimpien olojen esiintuominen on meille vaikeaa. Mihin olet tyytyväinen ja mitä haluat kehittää. Se ei ole ratkaisevaa, oletko eversti, kenraali vai korpraali. Ennen kaikkea: hae viisautta elämisen taitoihin. Valitse hyväksyvä, ymmärtävä, anteeksiantava ja toisia huomioiva elämänasenne. Se on ratkaisevaa, millainen sinä olet ihmisenä. Näytä tunteesi toiselle, niin hän näyttää ne helpommin sinulle. Se on vaellusta tyhjyyteen. Mieti, mihin käytät aikaasi
Pate esitteli vanhaa kuvaa itsestään. Menin ja oikein etsin ilonaiheita. Sunnuntai 3.11.2024 48 Parituntiseksi lopulta venähtänyt juttutuokiomme lähestyi loppuaan. Haastattelun sitaatit ja asiatiedot on Paavo ”Pate” Pollarin puolesta tarkastanut ja hyväksynyt hänen tyttärensä Tuula Pollari. ”Tässä on jotakin niin minua.” PEKKA SEPPÄNEN ??????????. Voi pojat, teille kummallekin: nauttikaa! – Minä läksin omassa elämässäni ihan tietoisesti hakemaan nautintoja. Minä jäin vielä toviksi istumaan Paten kanssa pöydän ääreen ja kirjaamaan muistiin hänen ajatuksiaan, kun valokuvaaja jo solmi eteisessä kengännauhojaan. – Oli kiva tavata. Iloista elämää! Sitten Pate katsahti meitä molempia merkitsevästi ja jatkoi: – Eräs sana. Pate kiitteli tätä käynnistä
Koti perustettiin Nisulaan, minkä myötä Pate tunsi itsensä Nisulan pojaksi. . Syntyi Äänekoskella 1928. . . Sai Keski-Suomen Urheilugaalassa Elämänura-palkinnon 2019 ja Suomen Hiihtokeskus yhdistys ry:ltä elämäntyöpalkinnon 2022. Oli lapsi, kun rautateillä työskennellyt perheen Uuno-isä sai työpaikan Jyväskylästä. . . Paten perheeseen kuului kolme tytärtä, kuusi lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta. Laajiksessa Jyväskylässä järjestetään tänään Paten muistoksi lyhtylasku. Työskenteli Jyväskylän maalaiskunnassa Tyyppälän alakoululla opettajana ja rehtorina 40 vuotta. Kirjoitti Palokka-lehteen Paten tarinoita -palstaa vuodesta 2015. . Toimi pitkään Suomen alppihiihto-opettajien yhdistyksen puheenjohtajana. Kuoli Jyväskylässä 2023. Viimeinen kirjoitus julkaistiin postuumisti. Sunnuntai 3.11.2024 49 LEGENDA Paavo ”Pate” Pollari . Voitti Jyväskylän Kirissä neljästi miesten pesäpallon Suomen mestaruuden 1950-luvulla. Vastaava tapahtuma pidetään lauantaina Ylläksellä. ??????????. Vaikutti vuosikymmenten saatossa myös ainakin Pallaksella, Muuramen Riihivuoressa, Ylläksellä ja Vuokatissa. . Jäi eläkkeelle 1993. Oli suomalaisen alppihiihdon pioneereja käynnistämällä ja kehittämällä hiihtokoulutoimintaa useissa eri laskettelukeskuksissa, alkaen 1960-luvulta Jyväskylän Laajavuoresta.
Riitta Ketola Jyri Riikonen, Mia Holopainen, Petri Majuri ja Joonas Turner muodostavat E-Studion henkilökunnan. Sunnuntai 3.11.2024 50 ????????. RIITTA KETOLA. Monien tähti artistien tuttu musiikkistudio Gesterbyn maalaismaisemissa Sipoossa paitsi levytetään musiikkia myös tehdään äänimaailmoja videopeleihin
Sunnuntai 3.11.2024 51 Juttu on julkaistu alun perin Sipoon Sanomissa 4.5.2023. ????????. Huikaisevan hienoissa maalaismaisemissa toimiva E-Studio on tehnyt äänityksiä Gesterbyssä jo vuodesta 2018, jolloin yritys muutti toimitilansa Helsingin Pitäjänmäeltä Sipooseen. Mikäli taas pelaat pelejä, voi olla, että niiden äänimaailma tai jopa koko peli on tehty Sipoossa. Aikaisemmin nämä kaikki kuuluivat kirjailija ja terapeutti Tommy Hellstenille. Sen vuoksi tällaisia studioita ei ole Suomessa kovin paljon. – Niiden rakentaminen on vaikeaa, monimutkaista ja kallista. – Kaikki täältä sisältä otettiin pois ja rakennettiin uusiksi, kertoo studiopäällikkö Jyri Riikonen, joka myös asuu tilalla olevassa omakotitalossa. J os kuuntelulistallasi sattuu olemaan vaikkapa Steve ’n’ Seagulls, Atomirotta tai J. Arviolta alle kymmenen. Karjalainen, voi olla, että kyseinen levy on äänitetty Sipoossa. Tontilla oli omakotitalo sekä ulkorakennus, jossa oli hevostalli sekä toimistotiloja yläkerrassa. Hevosten pesupaikka toimii nykyään modernina keittiönä. 2000-luvun alussa rakennettu talli laitettiin aivan uuteen uskoon muun muassa poistamalla välikatto studion kohdalta. Lisäksi rakennettiin erillisenä yksi uusi työtila sekä saunarakennus, jossa on iso terassi ja poreallas.. – Hevostallista tehtiin studio, kertoo Mia Holopainen, joka vastaa muun muassa yrityksen hallinnollisista asioista. Studiossa käytettiin hyvän äänieristyksen takaamiseksi niin sanottuja kelluvia rakenteita
– Soittamisesta tämä kaikki lähti ja siitä sitten hurahdin tekniikan puolelle, kun se kiinnosti, muistelee Petri Majuri omaa alkutaivaltaan. Siinä oli tiivis tunnelma, toteaa Mia Holopainen. – Mutta paljon esimerkiksi jazzbändit äänittävät siten, että kaikki ovat tässä samassa tilassa, kertoo Jyri Riikonen. Mia Holopainen huomauttaa, että studiovieraat käyttävät myös Sipoon palveluja hyväkseen. Sunnuntai 3.11.2024 52 E-Studion muodostavat Jyri Riikosen ja Mia Holopaisen lisäksi peliäänisuunnittelija Joonas Turner sekä äänittäjän, miksaajan ja tuottajan töitä tekevä Petri Majuri. – Siitä tulee koko ajan kiitosta, että kuinka kiva täällä on olla. – Muutama artisti on muuttanut Sipooseen, kun ?????????. Esimerkiksi Steve ’n’ Seagullsilla on nyt menossa neljäs levy, jonka he tekevät täällä, toteaa Riikonen. Kaikilla miehillä on takanaan pitkä ura ja meriittilista pääasiassa musiikin parissa, Mia Holopaisella elokuvapuolella. Uusia asukkaitakin on saatu. Studiossa voi soittaa eri soittimilla omissa, äänieristetyissä tiloissa. Käyttäjiä studiolla on riittänyt. – He käyvät syömässä tai ruokakaupoissa tai tänne tuodaan ruokaa. – Laidasta laitaan eri musiikkityylejä on äänitetty, sanoo Holopainen. – Hiljattain täällä oli sinfoniaorkesteri, jossa oli 23 soittajaa ja kapellimestari. Senhän osoittaa se, että samat ihmiset tulevat aina uudestaan ja uudestaan
Jälleen on tulossa uusi levy, joka äänitetään Sipoossa. RIITTA KETOLA ?????????. Sunnuntai 3.11.2024 53 Steve ’n’ Seagulls oli aikoinaan E-Studion ensimmäisiä asiakkaita
Nyt on tiukempaa, huomauttaa Petri Majuri. Sunnuntai 3.11.2024 54 on käynyt täällä ja alkanut miettiä, että Sipoohan on aika kiva paikka, sanoo Riikonen. – Paljon on muuttunut. Kun me Petrin kanssa aloitettiin, niin lyhyimmät sessiot olivat varmaan pari viikkoa 90-luvulla. – Verneri Pohjolan jazz-levy tehtiin täällä ja Hanoi Rocksin vanha levy miksattiin täällä. Yhtyeen jä?????????. Levy-yhtiöt sijoitti orkestereihin ja antoi olla studiossa pidemmän aikaa. – Niitä on niin paljon, he toteavat hetken miettimisen jälkeen ja alkavat sitten luetella: Happoradio, Jukka Perko, Olavi Louhivuori, Kotiteollisuus, Mokoma, Jiri Nikkinen, Adele Sauros, Mariska, Pauli Hanhiniemi, The 69 Eyes... – Levyala tekee ennätystuloksia, mutta siitä huolimatta tekemisen budjetit on vähentyneet huomattavasti, pohtii Riikonen. Nyt tahti on kiihtynyt. Lyhyempiä sessioita on paljon, toteaa Jyri Riikonen. – Joku saattaa tulla äänittämään tänne esimerkiksi vain rummut, mutta yleensä tullaan koko poppoolla, sanoo Mia Holopainen. He viettivät Sipoossa toukokuun kaksi ensimmäistä viikkoa. – Äänilevyt myi silloin aikoinaan paremmin ja oli rahaa alalla. Haastatteluhetkellä E-Studiossa oli uutta levyä tekemässä Steve ’n’ Seagulls. Osa on kaksi tai kolme viikkoakin. Ketkä kaikki artistit E-Studiolla ovat käyneet. Studiolla artistit viettävät keskimäärin neljä päivää. Paikalla olivat lähes kaikki yhtyeen jäsenet, muistaa Petri Majuri
– Nyt tehtävä levy julkaistaan ensi vuoden puolella. Sitten saunaan ja paljuun. Kesällä keikat ovat pääosin Suomessa. – Yleensä tehdään noin kahdeksan tunnin päivä. Aloitetaan kymmenen aikoihin ja lopetellaan illalla kuuden seitsemän tienoilla. Peliäänisuunnittelija Joonas Turnerin asiakkaat ovat eri puolilla maapalloa, joten hän tekee välillä töitä normaalista poikkeavina työaikoina. Se tehdään kolmessa sessiossa aina kolme biisiä kerralla. Lokakuussa ja vielä ensi vuoden alussa tullaan uudestaan, kertoivat yhtyeen jäsenet. Sunnuntai 3.11.2024 55 senet muistelevat, että he olivat E-Studion ensimmäisiä asiakkaita ja auttoivat siivoamaan remontin jäljiltä. Vielä voi ennen nukkumaanmenoa tässä studiolla vähän kokeilla seuraavan päivän biisejä. Alkuvuodesta yhtye kiersi kuukauden ajan Yhdysvalloissa, sen jälkeen Australiassa ja Meksikossa. RIITTA KETOLA ?????????
– Mielestäni se, mitä näet pelissä, on myös se, mitä kuulet. Niillä tehdään erilaisia ääniä askeliin. – Ihmiset kysyivät, että mistä sait ääniefektit. Turner on pääosin videopeleihin keskittynyt äänisuunnittelija ja -teknikko, ääninäyttelijä, säveltäjä sekä pelisuunnittelija. – Tein aluksi omia videopelejä ja musiikkia harrastuksena. On hiekkaa ja kiviä, vanhoja lasija kahvipurkkeja, lattialaattoja, ketsuppipurkkeja, vanhoja tietokoneita ja vaatteita sekä ilmastointiputkia. Huoneessa on vaikuttavan näköisiä laitteistoja, joista ulkopuolinen ei ymmärrä mitään. Hän on voittanut useita pelialan äänisuunnittelupalkintoja. Sunnuntai 3.11.2024 56 E-Studion yhdessä huoneessa on Joonas Turnerin oma valtakunta. Työt Turnerilla alkoivat harrastuksesta. Kun kerroin, että tein itse, niin he sanoivat, että ?????????. Huoneen toisessa reunassa on kuitenkin kaapisto, jonka uumenista löytyy hyvinkin jokapäiväisiä tavaroita. Kaapissa on myös vanhoja kenkiä. – Jos tekee esimerkiksi lehtien kahinaa, sen saa vanhasta vinyylinauhasta, sanoo Turner ja vetää esiin nauhan pätkää. Kun omiin peleihin tarvittiin ääniefektejä, oli luonteva tehdä ne itse. Moni ääni voi olla lähteestä, jota ei välttämättä arvaisi. – Tavaraa on kertynyt muun muassa kirpputoreilta, vanhoista hylätyistä ladoista, monelle roskiin menevistä tavaroista sekä luonnosta
Yrittäjänä hän aloitti kymmenkunta vuotta sitten. – Pelisarja, joka aloitti ammatillisen urani, oli Badland. Töitä hän tekee pääosin ulkomaalaisille asiakkaille, mutta jonkin verran myös Suomeen. Pelejäkin Joonas Turner suunnittelee edelleen. Omiin peleihin kuuluu myös muun muassa TorÄänisuunnittelija löytää helposti materiaalia myös luonnosta. Sunnuntai 3.11.2024 57 meidänkin peli tarvitsee niitä. Se tarkoittaa myös sitä, että aikaeron vuoksi työajat voivat olla hyvinkin vaihtelevat. Aika lailla luonnollisesti se lähti siitä. RIITTA KETOLA ?????????. – Kun kaupallisesti aloin tekemään tätä 2012, niin meitä ei ollut kovin monta Suomessa, varsinkaan äänisuunnittelijoita, jotka eivät olisi olleet jo jossain pelistudiossa töissä
– Viimeaikainen hittipeli Cult of the Lamb tuli viime vuonna, kertoo Turner esimerkkeinä. Moni heistä alkoi tehdä omia, kaupallisia pelejään. Silloin ei ollut niin paljon varsinkaan freelancer-äänisuunnittelijoita, niin pääsin hyvin siihen imuun mukaan. Sunnuntai 3.11.2024 58 mentor X Punisher. Pitkän äänityssession päätteeksi voi rentoutua saunassa, terassilla ja porealtaassa. – Siellä tutustui ihmisiin. Tällä hetkellä Turner työskentelee Go Mecha Ball -nimisen pelin parissa. – Jos tätä haluaa tehdä ammatikseen, niin suosittelen vahvasti, että menee käymään noissa tapahtumissa sekä tutustuu ihmisiin. Muutamia Angry Birdsejäkin on ollut työlistalla. RIITTA KETOLA ?????????. Hän sanoo käyneensä uransa alkuaikoina paljon pelitapahtumissa ulkomailla