Päätoimittaja Tuulia Viitanen 7.1.2022 PERJANTAI Urheilu: Ennen hiihto oli joka pojan harrastus. Sivut 15–18. Kasviproteiinihyllystä löytyy erinomaisia mutta myös huonoja vaihtoehtoja. Tämä nimenomainen yksilö on ollut Kalastajatorpan ajojen yleisöarvonnan pääpalkinto ennen sotia. Nyt koulujen pakkohiihdosta halutaan eroon. Sivut 39–42 ”Kyllähän se katseita kääntää” Autot: Kari Silvennoisen rakas harraste on vuosimallin 1937 Skoda 420 Popular. Sivut 10–14 SIMO HÄRKÖNEN Ruoka: Lihaa korvaavat tuotteet menevät kuin kuumille kiville
Jo yli 15 vuoden ajan päästökauppa on leikannut raskaan teollisuuden, voimalaitosten ja EU:n sisäisen lentoliikenteen päästöjä, koska päästöille asetetaan vuosittain aleneva päästökatto. Vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut päästökauppa kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Hinta lähentelee jo 100 euron rajaa. Voimalaitoksen piipun päästä tulee vesihöyryä. PERJANTAI 2 7.1.2022 ???????. Sari Vanninen Päästökaupasta on tullut EU:n ilmastopolitiikan kruununjalokivi, sanoo teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työja elinkeinoministeriöstä. Suomessa osuus on hieman alle puolet. Minkä verran prosessista vapautuu ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, riippuu käytettävästä polttoaineesta. KIMMO KIRVES. Viimeistään viime vuonna päästökauppa on näyttänyt todelliset kynPäästökaupasta tuli EU:n ilmastopolitiikan kruununjalokivi Päästöoikeuden nopea hinnannousu yllätti viime vuonna kaikki
Viime vuonna päästöoikeuden hinta lähes kolminkertaistui. PERJANTAI 3 7.1.2022 tensä. joulukuuta hinta oli kivunnut 82,87 euroon. Jo lähtötaso vuoden ensimmäisessä huutokaupassa oli päästökaupan historiassa korkea: 32,66 euroa hiilidioksiditonnilta. On vaikea sanoa, kuinka ylös hinta voi vielä nousta, koska päästökaupassa ei ole mekanismia, joka puuttuisi suoraan hintaan. –?Euroopan ilmastopolitiikka on ohjannut siirtymää kivihiilestä maakaasuun, jonka myötä vanhimpia kivihiilivoimaloita on poistettu käytöstä. –?Kun päästöoikeuden hinta nousee, joillain aloilla päästövähennyskeinot tulevat kustannustehokkaammiksi, sanoo päästökaupan asiantuntija Tiia Jyräsalo Energiavirastosta. Myös viimeaikainen talouskasvu on lisännyt polttoaineiden ja sähkön kysyntää, kertoo Petteri Haveri. Sähkönja lämmöntuotannossa päästökauppa on jo vuosien ajan vauhdittanut siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan, sillä aivan pienimpiä lämpölaitoksia lukuun ottamatta energia-ala joutuu ostamaan päästöoikeutensa markkinoilta. Päästöoikeuden hinta kallistui reippaasti, ja se kannusti päästökaupan piiriin kuuluvia vähentämään entisestään päästöjä. Puoli vuotta sitten kukaan ei ennustanut tällaista, toteaa Juhani Tirkkonen. Päästökaupan asiantuntija Tiia Jyräsalo, Energiavirasto. Juhani Tirkkosen mukaan nyt ollaan sillä tasolla, että energiatuotannossa ja teollisuudessa kannattaa siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. –?Ilmaisjaon piiriin kuuluvat joutuvat usein ostamaan lisää päästöoikeuksia markkinoilta, ja myös se kannustaa kehittämään teknologiaa ja vähentämään päästöjä. –?Hinnan nousu viime vuonna yllätti kaikki, myös alaa seuraavat analyytikot. –?Missään markkina-analyysitalojen ennusteissa ei ole tällaista hinnannousua osattu ennustaa. Maakaasusta on pulaa tyhjilleen laskettujen varastojen ja kylmän alkutalven takia. –?Etenkin sähköntuotannossa Suomessa jäljellä on enää vain vähän fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia, sanoo ekonomisti Petteri Haveri Energiateollisuus ry:stä. Hintaan on vaikuttanut syksyllä kärjistynyt Euroopan kaasukriisi. Ilmaisjaossakin päästöoikeuksien määrä vähenee vuosittain. Hiilivuotoalat, eli teollisuuslaitokset, joiden tuotanto olisi mahdollista siirtää alemman kustannustason maihin, saavat päästöoikeutensa ilmaiseksi. Huutokaupassa 7. Myös Tiia Jyräsalo sanoo, että viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen. Hinta määräytyy markkinoilla, toteaa Jyräsalo. Näin tapahtuu esimerkiksi terästeollisuudessa, huomauttaa Haveri. ” Kun päästöoikeuden hinta nousee, joillain aloilla päästövähennyskeinot tulevat kustannustehokkaammiksi. Koska kaasusta on pulaa ja sen hinta on erittäin korkea, sitä korvataan ???????
Taustalla vaikutti valuvirhe. Kuvassa Stora Enson Uimaharjun tehdas. Halvimmillaan päästöoikeuden hinta oli vuonna 2013 jopa alle kolme euroa hiilidioksiditonnilta. Glasgow’n ilmastokokous vahvisti suuntausta. Lisäksi päästökauppajärjestelmää tarkistetaan. –?Kun EU teki päätöksen päästötavoitteen kiristämisestä, markkina alkoi ennakoida sitä, että päästökauppajärjestelmään tulee kiristyksiä, koska se on ensisijainen keino EU:ssa vähentää päästöjä. Lisäksi Jyräsalon mukaan ne, joilla olisi mahdollisuus myydä oikeuksia, panttaavat niitä tulevaisuuden varalle omilla rekisteritileillään. Vielä viime vuosikymmenellä päästökaupan toimivuutta epäiltiin. Tilannetta korjattiin vuoden 2019 alussa käyttöön otetulla markkinavakausvarannolla, jonne siirretään huutokaupattavaksi tarkoitettuja päästöoikeuksia, kun markkinoilla oleva päästöoikeuksien ylijäämä on tietyn suuruinen. PERJANTAI 4 7.1.2022 nyt Euroopassa kivihiilellä. –?Päästöoikeuksia jäi markkinoille varsin runsaasti, ja niistä oli ylitarjontaa, sanoo Petteri Haveri. Markkinavakausvaranto alkoi vaikuttaa päästöoikeuden hintaan jo vuonna 2018, jolloin ylitettiin silloin lähes haamurajana pidetty 20 euron raja. Jyräsalon mukaan päästöoikeuden korkea hinta on yksi syy viime vuoden Suuret teollisuuslaitokset saavat päästöoikeuksia myös ilmaisjakona. Päästöoikeuksia ostetaan nyt varastoon, sanoo Tiia Jyräsalo. Myös EU:n päästötavoitteiden kiristäminen viime kesänä on vaikuttanut hintaan. Ilmaston saastuttaminen oli tuolloin yli 30 kertaa halvempaa kuin nyt. Kun päästökauppa alkoi vuonna 2005, EU:n komissio myönsi päästöoikeuksia runsaalla kädellä nopean talouskasvun takia. MARKO PUUMALAINEN ????????. Ja koska kivihiilen poltosta syntyy maakaasua enemmän päästöjä, laitokset joutuvat ostamaan markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut pitkä taantuma Euroopassa kuitenkin muutti tilanteen. Se osaltaan nostaa päästöoikeuden hintaa. Kasvihuonekaasupäästöjä on yhteensä vähennettävä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Päästöoikeuksien halpa hinta ei kannustanut yrityksiä päästöjen vähentämiseen tai vähähiilisiin investointeihin
Joillakin toimialoilla päästökauppa EU:n päästökauppa Tavoitteena kasvihuonekaasujen vähentäminen . Molempien kysyntä on kasvanut tarjontaa enemmän. Haverin mukaan pörssisähkön hinta on kivunnut korkealle samasta syystä kuin päästöoikeuden hinta. . . . Neljännellä päästökauppakaudella vuosina 2021–30 päästöoikeudet lasketaan liikkeelle pääasiallisesti huutokauppaamalla. Toki uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön varastoinnin kehittäminen tulee aiheuttamaan kustannuksia, arvioi Jyräsalo. –?Pitemmällä tähtäyksellä päästökaupan korkean hinnan vaikutus sähkön hintaan on oikeastaan päinvastainen. Suomessa Energiavirasto toimii huutokaupanpitäjänä eli vastaa Suomen osuuden huutokauppaamisesta EU:n yhteisellä huutokauppapaikalla. Kauden loppua kohden ilmaisjaon osuus vähenee ja huutokaupan osuus kasvaa. Ilmaisjako koskee ns. Ilmaisjako ei koske sähköntuotantoa. Yritykset saavat päästöoikeudet joko ilmaisjakona tai ostamalla päästöoikeuksia. Se kannustaa käyttämään uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa, jolla sähköntuotanto on edullisinta ja josta ei tarvitse maksaa päästöoikeuksia. Luvat tarvitaan muun muassa polttoaineiden polttoon laitoksissa, mineraaliöljyn jalostukseen, raudan ja teräksen tuotantoon sekä massan ja paperin/kartongin valmistamiseen. Kaikilla päästökauppaan kuuluvilla laitoksilla täytyy olla päästölupa ja hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma. PERJANTAI 5 7.1.2022 lopun pakkasissa lähes ennätystasolle nousseen pörssisähkön hintaan. Päästöoikeudet rajoitetaan vuosittain EU:n vahvistamalle enimmäistasolle. . Järjestelmällä rajoitetaan energiaintensiivisen teollisuuden, energiantuottajien ja lentoyhtiöiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää. . Päästöjen määrä vähenee vuosittain. Kaukolämmössä päästöoikeuden hinnannousu näkyy, jos yritys esimerkiksi joutuu ostamaan huutokaupasta lisää päästöoikeuksia korkealla hinnalla ja siirtää sen kuluttajahintoihin. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasujen vähentämistä kustannustehokkaalla ja taloudellisella tavalla. hiilivuotoaloja teollisuudessa sekä muun muassa pienempiä kaukolämpöja CHP-laitoksia. . . Lähde: Energiavirasto ????????. –?Jotkut kivihiiltä käyttävät kaukolämpöyhtiöt ovat saattaneet nostaa kaukolämmön hintaa korkean päästöoikeuden hinnan takia, arvioi Haveri. Energiavirasto vastaanottaa Suomen huutokaupoista saadut tulot ja tulouttaa ne valtiolla. Tänä vuonna päästöoikeuksien huutokauppatuloja kertyy noin 400 miljoonaa euroa
” Hinnan nousu viime vuonna on yllättänyt kaikki, myös alaa seuraavat analyytikot. JUHA INKINEN ????????. Pieni lämpövoimalaitos saa päästöoikeuksia myös maksutta. EU:ssa päästökauppa on kuitenkin laajenemassa uusille alueille. Jos samanlainen päästöjen hinnoittelu kattaisi koko maapallon, ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen onnistuisi. Tänä vuonna summa nousee ennätysmäiselle tasolle noin 400 miljoonaan euroon. Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, työja elinkeinoministeriö Joensuun Noljakassa sijaitseva Savon Voiman lämpölaitos toimii varavoimalaitoksena ja käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Ilmastotavoitteiden näkökulmasta EU:n ilmastopolitiikan kruununjalokivestä on siis hioutunut jo todellinen timantti. –?Suomessa näitä aloja on esimerkiksi turpeen energiapoltto, sanoo Juhani Tirkkonen. Raha ei ole korvamerkittyä, mutta päästökauppaa koskevan direktiivin mukaan vastaava määrä tuloja on käytettävä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. –?Lisäksi päästökauppajärjestelmä edellyttää hyvin tarkkaa raportointia päästöistä, ja läheskään kaikissa maailman maissa siihen ei ole edellytyksiä, huomauttaa Tirkkonen. Päästöoikeuden hinnan nousu lihottaa valtion kukkaroa, sillä huutokauppatulot tuloutetaan valtiolle. Puoli vuotta sitten kukaan ei ennustanut tällaista. Haverin mukaan turpeen energiakäytölle etsitään vaihtoehtoja myös imagosyistä. Realistista se ei kuitenkaan ole jo senkin takia, että valtioiden olisi siitä hyvin vaikea sopia. –?Suomi käyttää paljon suuremman summan ilmastotoimiin vuosittain, mutta päästökaupan tulo osana sitä on ihan hyvä summa, sanoo Tirkkonen. PERJANTAI 6 7.1.2022 on vauhdittanut alasajoa. Toteutustapaan liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, koska tällöin päästökauppa vaikuttaisi suoraan kansalaisiin, sanoo Tirkkonen. –?Komission esityksessä päästökauppa koskisi myös liikennettä ja rakennusten lämmitystä. –?Ihan varmasti onnistuisi jo pelkästään päästöille asetettavan vuosittaisen päästökaton avulla, toteaa Haveri. Laitos käynnistetään yleisimmin kovilla pakkasilla
Laitos tuottaa Joensuun tarvitseman kaukolämmön, mutta myös sähköä. –?Tällä hetkellä kattilassa palavasta polttoaineesta noin 70 prosenttia on puupohjaista polttoainetta ja 30 prosenttia turvetta. Se on Savon Voima Oyj:n suurin voimalaitos. Laitoksen pääpolttoaineita ovat puupohjaiset biopolttoaineet ja turve. Vuonna 2013 ne olivat noin 30?000 tonnia enemmän, 117?000 tonnia. Laitoksessa käytetään myös bioöljyä ja kaatopaikkakaasua. Tuolloin laitos ei vieSavon Voima Joensuu Oy:n käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen Joensuun Iiksenvaaran voimalaitoksella. Bioöljyn osuus on noin 1,5 prosenttia polttoaineesta, kertoo voimalaitoskierroksella käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen. Laitokselle tulee talvipakkasilla päivittäin noin 50 rekallista puupohjaista polttoainetta, kuten haketta, sahanpurua ja rankaa. KIMMO KIRVES ????????. Viime vuonna laitoksen todennetut päästöt olivat reilut 87?000 tonnia hiilidioksidia. Turvetta tulee noin 15 rekallista. PERJANTAI 7 7.1.2022 Päästökauppa vaatii yrityksissä tarkkaa suunnittelua ja ennakointia Sari Vanninen Joensuulaisten kaukolämpö tuotetaan Savon Voiman lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksessa Joensuun Iiksenvaaralla
Valtavaan tulipesään pääsee kurkistamaan vain pienestä tarkistusikkunasta. Yhtiö pyrkii Joensuun-toiminnoissaan hiilineutraaliuteen vuonna 2025 Joensuun kaupungin kanssa solmitun ilmastositoumuksen mukaisesti. KIMMO KIRVES Joensuun kaukolämpöverkossa kiertävä vesi palaa voimalaitokselle noin 40-50 asteisena. Päästöjä on vähennetty lisäämällä biopolttoaineiden osuutta polttoaineesta ja kasvattamalla energiatehokkuutta. Kukaan ei tiedä, miten korkealle se vielä voi nousta. Päästökaupan piiriin kuuluvissa yrityksissä pyritään ennakoimaan mahdollisimman tarkasti päästöjen määrää vuoden–kahden päähän. –?Päästökauppa vaatii melkoista suunnittelua, markkinoiden seurantaa ja ajan hermolla olemista. Nykyisin kattilan puhtaanapito vaatii vielä turpeen poltosta syntyvää rikkiä. Hiilidioksidipäästöjen vähenemisen myötä vähenee myös laitoksen päästöoikeuksien tarve. Tavoitteena on hankkia päästöoikeuksia mahdollisimman taloudellisesti, sanoo ympäristöja Voimalaitoksen kattilassa lämpötila nousee 850–1100 asteeseen. Se tietää säästöä päästöoikeuksien hankinnassa, sillä päästöoikeuden hinta hipoo nyt sataa euroa hiilidioksiditonnilta. Sitä varten laaditaan polttoaineen käyttösuunnitelmat ja arvioidaan päästöoikeuksien tarve. Ensi kesän jälkeen laitoksen päästöt putoavat merkittävästi, kun kattila muutetaan 100-prosenttisesti puupohjaisella polttoaineella toimivaksi. KIMMO KIRVES ????????. Se lähtee voimalaitokselta talvipakkasilla noin 115-asteisena ja kesällä 72-asteisena. PERJANTAI 8 7.1.2022 lä ollut Savon Voiman omistuksessa. Esimerkiksi aiemmin savukaasut menivät taivaalle 160-asteisina, mutta nyt hukkalämpö otetaan talteen savukaasupesurissa ja siirretään kaukolämmön paluuvirtaukseen. Laitoksen kattilan biokonversio on keskeinen osa Savon Voiman hiilineutraaliustavoitetta. Kokonaan turpeesta luopumista Savon Voiman konserni tavoittelee vuoteen 2027 mennessä
–?Savon Voimalla on Joensuussa kolme voimalaitosta, jotka voivat saada maksuttomia päästöoikeuksia, kertoo Turunen. Maksuttomien päästöoikeuksien saaminen edellyttää erillistä lupaa, tarkkailua ja todentamista, jolloin vähän käyville laitoksille ei Turusen mukaan ole kannattavaa edes hakea maksuttomia päästöoikeuksia. Sanna Turunen ????????. Kun rekka tuo puupohjaista polttoainetta tai turvetta, se ajaa vaa’alle täydellä kuormalla ja sitten pois lähtiessä tyhjällä kuormalla. Huhtikuun loppuun mennessä palautetaan laitoskohtaisesti EU:n päästökauppajärjestelmän tileiltä todennettuja hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöjä. Toisaalta tarpeettoman suuria määriä emme hanki, koska siinä sidotaan samalla rahaa, sanoo Turunen. Niitä ei siis tarvinnut hankkia huippuhinnoilla. Viime vuoden päästöjä varten pohjoissavolainen energiayhtiö oli hankkinut päästöoikeuksia jo aiemmin. Polttoaineesta otetaan laboratorioon näytteet kosteus-, lämpöarvoja päästökerroinmääritystä varten. –?Päästöluvan tarkkailusuunnitelman mukaisesti meidän pitää hyvin tarkasti määrittää hiilidioksidipäästöt polttoaineiden käytöstä. Näiden tietojen pohjalta saadaan laskettua energiamäärä sekä turpeesta syntyvien päästöjen määrä. ” Päästökauppa vaatii melkoista suunnittelua, markkinoiden seurantaa ja ajan hermolla olemista. Sinne tulevat maksuttomat päästöoikeudet niille laitoksille, jotka niitä saavat. –?Varaudumme pitkäjänteisesti siihen, että laitosten päästöoikeustileillä on tarvittava määrä oikeuksia. Erotus kertoo toimitetun polttoaineen määrän. Lisäksi pitää huolehtia, että jokaisen laitoksen tilillä on riittävä määrä ostettuja päästöoikeuksia, sanoo Turunen. Lisäksi tarvitaan ulkopuolinen todentaja, joka tekee laitoskierroksia ja todentaa kaikkien laitosten polttoaineiden käytöt yksityiskohtaisesti, kertoo Turunen. Kaikille päästökaupan piiriin kuuluville laitoksille on oltava päästölupa. Laitoksissa käytettyjen polttoaineiden ja aiheutuneiden päästöjen edellisen vuoden tiedot ilmoitetaan aina maaliskuun loppuun mennessä sekä kansalliseen että EU:n järjestelmään. Esimerkiksi Joensuun voimalaitoksella kiinteiden polttoaineiden määrä selviää mittaamalla. PERJANTAI 9 7.1.2022 maankäyttöpäällikkö Sanna Turunen Savon Voimasta. Savon Voima ostaa suurimman osan päästöoikeuksista markkinoilta. –?Päästöoikeustili on vähän kuin pankkitili
PERJANTAI 10 7.1.2022 ????. Simo Härkönen Kari Silvennoisella on kunnostuksen alla harvinainen auto. Auton historia on mielenkiintoinen. –?Yksi vuosimallin -38 entisöity kovakattoinen on ja yksi -39 matala roadster. Aikataulua tai budjettia ei ole. –?Se oli yleisöarvonnan ykköspalkinto Kalastajatorpan ajossa Helsingin Munkkiniemessä lokakuun viimeinen päivä 1937. Skoda 420 Popularia tuotiin Suomeen ennen sotia vain 50 kappaletta, ja 20 niistä tuhoutui jo tullisataman palossa. SIMO HÄRKÖNEN. Tällaista -37 rättikattoa ei tietääkseni ole säilynyt toista. Auton voitti ylioppilasneiSkodalla menee jo paremmin Kari Silvennoinen kunnostaa vuoden 1937 mallia olevaa autoa, jollaista ei ole Suomessa toista. Kyllähän se varmaan katseita tuolla tien päällä kääntää, arvioi vuoden 1937 Skodaa entisöivä Kari Silvennoinen
–?Hän kysyi, että kiinnostaako, ja otin puhelinnumeron ylös. Auto haettiin Jyväskylästä. Itse pyrin kaiken tekemään, esimerkiksi englanninpyörällä en ole peltiä ennen taivuttanut. Se oli Jyväskylässä pressun alla tallissa. –?1980-luvun alun Audilla olen jo ajanutkin yli kymmenen vuotta, ja vuoden 1959 mallia olevan Donaun eli DKW:n hankin viitisen vuotta sitten. Siinä rytyytellään huonoja teitä, ratakiskojen yli ja ohitellaan hevoskärryjä. –?Tuskin ollaan tien päällä vielä ensi kesänä. Autosta löytyy netistä myös mainio mainosfilmi 1930-luvulta. Vuosi meni tuumiessa, ja sitten Silvennoinen aloitti. Kari Silvennoinen on syntyperäinen sääminkiläinen, kotikylä on Ruhvana. –?Ammattikoulun kävin Savonlinnassa 1971–74 ja teknillisen koulun Mikkelissä 1977–80. Silvennoiselle auto päätyi sattumalta. Maalaukseen ja sen pohjatöihin Silvennoinen hakee apua alan ammattilaiselta, samoin kromaukseen. Korjaamopäällikkönä olin 35 vuotta, Mikkelissä, Keravalla ja sitten 20 vuotta Savonlinnassa. Autoja hän on kunnostanut tätä ennen kaksi, moottoripyöriä pitempään ja enemmän. Juteltiin, ja keskustelun kuuli mies, jolla oli ollut autoprojekti kesken 44 vuotta ja häneltä se kesken myös jäisi. Ihan rauhassa olen tehnyt, ja niin aion jatkaa. Uutta peltiä on pitänyt laittaa paljon, varmaan kymmenkunta neliötä. Varsinkin alaosissa oli paljon pahasti syöpynyttä. Tällä hetkellä auto on runkovaiheessa, ja lokasuojat ja konepeltikin ovat irti odottamassa pohjamaalausta. Kireää aikataulua ei ole. Viime talvena työtunteja kertyi arviolta 1?200. ” Tuskin ollaan tien päällä vielä ensi kesänä. Mies oli aikoinaan ollut Helsingissä autopeltiseppänä ja työkaverilta hommannut kyseisen Skodan. –?Sellaisia pitäisi mainosten nykyäänkin olla, Silvennoinen naurahtaa. PERJANTAI 11 7.1.2022 tokainen, tapahtumasta löytyy juttua ja kuvaa. Eihän siinä kauan mennyt, kun hain auton pois. Työuransa hän on tehnyt autoalalla. Audi oli kyllä jo alunperin aika hyväkuntoinen ja Donaussakin oli isoin ????. Se on sovittamista ja muotoilua, työ tekijäänsä opettaa. Laitettiin kärryyn ja tuotiin Savonlinnaan. KARI SILVENNOINEN. –?Sukukokouksessa reilut pari vuotta sitten naapuri kyseli mitä on työn alla. –?Ensin purin auton perusteellisesti, ja sitten aloin paikkailla
PERJANTAI 12 7.1.2022 ????. KARI SILVENNOINEN. Suuntavilkun vipu nousee sähköllä sivulle ja siihen syttyy valo. Vieressä autoon tuleva kuuden voltin akku. SIMO HÄRKÖNEN Oli moottorikin ennen kunnostusta aika lohduttoman näköinen. SIMO HÄRKÖNEN Moottorissa ei ole vesipumppua eikä termostaattia, lämpötilaa voi vähän säätää eteen tulevalla kaihtimella
–?Kaikkihan näihin tahtoo mennä, hän naurahtaa ja lisää ettei aio kunnostuksella päiväpalkoille päästä eikä auton arvoa rahassa miettiä. Sitä ei huomaa kuin uusiksi tehdessä. Vanhaa ja nykyistä tekniikkaa on mukava vertailla. Mitoissa on auton eri puolilla useiden millien heitot, ikkunalasitkin on kaikki erikokoisia keskenään. Minusta tämä on mielenkiintoista, aika kuluu hyvin. Skoda pellit päällä. Yhden puolen pahvisapluuna ei toiselle sovikaan. Skodassa on simppeli runkoratkaisu, jossa runkopalkit haarautuvat keskiputkesta. Yksinkertainen kone, jäähdytys vapaakierrol????. Rahanmenoa Silvennoinen ei ole laskenut eikä murehtinut. Tuohon aikaan tehtiin lokasuojatkin monista osista. Ei sen loppujen lopuksi hirmu monimutkaista tarvitse olla toimiakseen. Voimanlähteenä on 4-sylinterinen tuhatkuutioinen moottori, josta irtoaa 22 hevosvoimaa. –?Jonkun mielestä tällaista on ihan hullua tehdä. Koriosat voi ottaa kokonaan pois ja runkoa työnnellä. PERJANTAI 13 7.1.2022 työ penkkien verhoilu. –?Ei ole ollut prässiä painamassa kokonaisia suuria osia. KARI SILVENNOINEN. –?Moottorin olen jo huoltanut, se odottaa enää asennusta. Ne on paukutettu ja hitsattu käsityönä. Skoda teki tällaisia 1960-luvun alkuun asti, vasta sitten tulivat itsekantavat korit. –?Rakenteesta on aikoinaan oltu ylpeitä. Ne ovat pientä tähän projektiin verrattuna
Niiden kunnostaminen ei Kari Silvennoisen mukaan ole iso homma. Silvennoinen aikoo autolla ajella ja osallistua ajotapahtumiin. ????. PERJANTAI 14 7.1.2022 la. Moottori ja massiivinen jäähdytin on tosin laitettava paikalleen ensin ja vasta sitten peltejä. SIMO HÄRKÖNEN. Pölykapseleita olen kysellyt Tsekistä, mutta toistaiseksi en ole niitä saanut. Ovathan ne tiellä varmasti aivan kaameat, uudet täytyy hankkia. Huippunopeudeksi on luvattu 95 kilometriä tunnissa, mutta ihan sitä vauhtia ei taideta ainakaan enää mennä. Autossa on alla samat 16-tuumaiset renkaat, jotka siinä oli rekisteristä poistettaessa 1963. Autossa on yhä samat renkaat alla kuin rekisteristä poistettaessa vuonna 1963. Auton etupenkit ovat kärsineet, mutta muodossaan. SIMO HÄRKÖNEN Etumaski oli syöpynyt niin heikkoon kuntoon, että Silvennoinen teki mallin mukaan kokonaan uuden. –?Ne pitävät edelleen ilmaa. –?Takapenkistä ei ole mitään jäljellä, mutta se on rakenteeltaan yksinkertainen ja sen osaan kyllä tehdä. Teknisissä osissa isoja puutteita ei ole –?Mittari oli viety ja se on hakusessa. SIMO HÄRKÖNEN Etupenkeissä on muoto tallella. Toivottavasti muut autoilijat huomaavat vipuvinkkarit, ehkä täytyy lisäksi ikkunasta kättä heiluttaa, Silvennoinen naurahtaa. Tsekissä kyllä tehdään edelleen osia, ja niistä on myös hyvät luettelot myös näinkin vanhoihin autoihin. Ovat olleet auringolta suojassa, ja varmaan tuohon aikaan käytettiin enemmän luonnonkumia kuin nykyään. –?Kyllähän se varmaan katseita tuolla tien päällä kääntää. Kolme huonokuntoista on tallella
Nykyään kauppojen vegevalikoimat ovat huikeasti kattavampia, ja kasvisruoka pääsee myös entistä näkyvämmille paikoille. Sanni Hakkarainen Kasviproteiinit eli niin kutsutut lihankorvikkeet vakiintuivat osaksi kuopiolaisen Toni Savolaisen, 39, ruokavaliota reilu vuosikymmen sitten. Esimerkiksi kuivaa soijarouhetta on kyllä löytynyt Lihankorvikkeet ovat jo valtavirtaa Kasviproteiinituotteiden myynti S-ryhmän ruokakaupoissa lähes viisinkertaistui neljässä vuodessa. –?Tavallisissa ruokakaupoissa valikoima oli mitä oli. PERJANTAI 15 7.1.2022 ???. Toni Savolainen toteaa, että joitain vuosia sitten lihan korvikkeita löytyi pääasiassa pakasteista. Mielin määrin tuota läpikäytävää ei ollut. –?Seurustelin maitoallergikko-vegaanin kanssa, ja sen ajan tuotteet tuli käytyä aika kattavasti läpi. AAKE ROININEN
Automarketeissa erilaisia kasviproteiineja on hyllykaupalla, ja myös pienemmistä kaupoista löytyy yleensä tietty standardivalikoima. –?Delikaura on hyvänmakuinen ja helppo vaihtoehto, joka sopii monenlaisiin ruokiin. Viimeisen viiden vuoden aikana kasviproteiinien myynti on kasvanut kaupoissa valtavasti. Samalla kasviproteiinit ovat raivanneet paikkansa yhä useamman suomalaisen jääkaapista. Lihaa suosivalla kokkaajalla voi mennä sormi suuhun ensimmäisten korvikekokeilujen äärellä. Mikä voisi olla helposti lähestyttävä matalan kynnyksen tuote. K-ryhmän ostoja myyntijohtaja Janne Vuorinen ????. Verrokkina on nimittäin vuosi 2020, jolloin korona kiihdytti ruoan myyntiä kokonaisuudessaan –?niin vegekuin lihaosastoilla. Savolaisen kanssa samoille hyllyille on löytänyt yhä useampi. Jos tarjouksessa on puoli kiloa jauhelihaa reilulla eurolla, hankala sitä on päihittää. Luottotuotteet ovat löytyneet kärsivällisesti kokeilemalla. Vegaani voi olla aivan pähkinöissään, kun pääsee palaamaan lapsuusajan nakkikastikkeen makuun, Savolainen toteaa viitaten Citymarketin hyllyllä olevaan vegenakkipakettiin. Tänä vuonna ei ole luvassa samanlaisia prosenttilukemia. Menee kylmänä tai lämpimänä, Savolainen jatkaa. Vuosikymmenessä on harpottu rutkasti eteenpäin. Kun mukaan lasketaan jalostetut tuotteet kuten pyö” Prosentuaalisesti suurinta myynnin kasvu on nyt ollut kasvukeskusten ulkopuolelta. K-ryhmän ostoja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo, että ryhmän kaupoissa lihaa korvaavien tuotteiden myynti kasvoi toissa vuonna noin 30 prosenttia ja viime vuonna jopa 50 prosenttia. –?Kun verrataan viime vuotta ja vuotta 2016, kasviproteiinien myynti on S-ruokakaupoissa 4,5-kertaistunut, kertoo SOK Marketkaupan myyntipäällikkö Juha Nieminen. Seitanpohjaisia tuotteita kävimme torin nurkan erikoisliikkeestä. Savolainen on sekasyöjä, mutta hän on kokeillut valtaosaa yleisimmistä kasviproteiinituotteista. Savolainen uskoo, että vierauden lisäksi myös korkeat hinnat voivat jarruttaa kasviproteiineihin siirtymistä. Valitettavasti kuluttaja saattaa ensimmäisellä kerralla napata mukaansa sen heikomman vaihtoehdon ja jättää kokeilut siihen. Vegehyllystä löytyy erinomaisia, mutta myös niitä huonoja tuotteita. –?Monet ihmiset kaipaavat tuttuja makuja ja nostalgiaa. –?Monesti hinnat kiipeävät lihan yläpuolelle. –?Lihaa korvaavien tuotteiden myynti on ollut tänä vuonna hyvin lähellä viime vuoden lukemaa. PERJANTAI 16 7.1.2022 hyllyiltä iät ja ajat, mutta minusta se ei ole kaksisen makuista. –?Olen hulluna tiedemiehenä testaillut ja selvittänyt, mikä toimii ja missä
Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistolta kertoo, että monet ajattelevat, että lihan korvikkeiden proteiinipitoisuus ei vedä vertoja lihalle. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab ????. Samasta ostoskorista löytyy useinkin sekä lihaa että kasviproteiineja, Nieminen toteaa. –?Esimerkiksi Nyhtökaurassa (30?g/100?g) on enemmän proteiinia kuin naudanpaistissa (22?g/100?g). AAKE ROININEN ”Esimerkiksi Suomalainen menestysresepti -kilpailusta ovat nousseet suosioon Boltsit ja Fallerot”, kertoo Juha Nieminen S-ryhmästä. Alueellisesti korostuvat isot yliopistokaupungit ja Uusimaa. Lihan korvikkeista myydyimpiä ovat Vuorisen mukaan muun muassa Härkis, Nyhtökaura, Pirkan Vegejauhis, Mifu ja Elovena-kaurajauhis. –?Kyse ei ole enää mistään ääri-ilmiöstä, vaan lihan korvikkeiden käyttö on valtavirtaistunut. Nieminen toteaa, että viime vuosina suuria hittejä on löytynyt valmisruokapuolelta. Poutun Muu-tuotesarjasta löytyy useita lihaa jäljitteleviä kasvituotteita. ” Esimerkiksi Nyhtökaurassa on enemmän proteiinia kuin naudanpaistissa. Härkiksessä sitä on puolestaan hieman vähemmän (17?g/100?g). Niemisen mukaan ostajakunnassa korostuvat nuoret aikuiset, mutta käyttäjiä löytyy kaikista ikäryhmistä. PERJANTAI 17 7.1.2022 rykät ja pihvit, kasvua on tullut noin 10 prosenttia, Vuorinen avaa. Asia ei välttämättä ole aina näin. –?Nyt ollaan tilanteessa, että valikoima on monipuolisempi kuin koskaan, ja tuotekehitykseen sekä laatuun panostetaan enemmän, kuvailee Nieminen. –?Mielenkiintoinen havainto kuitenkin on, että prosentuaalisesti suurinta myynnin kasvu on nyt ollut kasvukeskusten ulkopuolelta, mainitsee Vuorinen. Myynti on lisännyt kasviproteiinien valikoimaa ja päinvastoin. –?Esimerkiksi Suomalainen menestysresepti -kilpailusta ovat nousseet suosioon Boltsit ja Fallerot
PERJANTAI 18 7.1.2022 Schwab harmittelee, kuinka monissa pitkälle jalostetuissa kasviproteiinituotteissa on reippaasti suolaa. Schwabin mukaan rasvan laatu on harvoin ongelma kasviperäisissä lihan korvikkeissa. –?Esimerkiksi maustamattomassa Nyhtökaurassa on kymmenkertainen määrä suolaa verrattuna maustamattomaan naudanpaistiin. On jo oikein hyvä, jos korvaa yhdenkin liha-aterian viikossa kasvipohjaisella tai vähärasvaisella maitopohjaisella korvikkeella. –?Toisaalta siinä missä suola voi nostaa verenpainetta, sitä laskevat kuitupitoiset kasvikunnan tuotteet. Ylipäätään kasvikunnan tuotteiden lisääminen on terveydelle eduksi, jos nyt poissuljetaan esimerkiksi kookosrasvat ja muut kovat trooppiset kasvirasvat. Sydänmerkki kertoo paremmasta valinnasta suolan määrän ja rasvan laadun sekä määrän suhteen. ”Minusta keskitetty tyyli on mukavampi, jotta tuote löytyy helpommin”, pohtii Toni Savolainen. Kasvisruokavaliota ei tarvitse ajaa kuin käärmettä pyssyyn. l Elintarvikkeiden ravintoarvoista löytyy tietoa tuoteselosteiden lisäksi muun muassa THL:n ylläpitämästä Fineli-verkkopalvelusta. Toni Savolainen ????. –?Joustavuus on äärimmäisen tärkeää. AAKE ROININEN ” Vegehyllystä löytyy erinomaisia, mutta myös niitä huonoja tuotteita. Häntä häiritsee ravitsemuskeskustelun mustavalkoisuus. Voi olla, että tämän kaltaisiin tuotteisiin tarvitaan natriumia pitämään sen rakenne koossa, Schwab pohtii. Osassa ruokakaupoissa vegetuotteet löytyvät omalta hyllyltään, toisissa niitä on ripoteltu eri osastoille. Eli samalla suolalle saadaan vastavaikuttajia
Jaana Hiltunen Aatto Itkonen herää ennätysaikaisin. Bero, Ria ja Rosso ottivat Aatto ja Anna-Liisa Itkosen hännät heiluen vastaan, kun pariskunta pääsi kotiin. TUIRE PUNKKI Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 31.1.2021.. Sen jälkeen koirat eivät ole jättäneet kaksikkoa hetkeksikään yksin. PERJANTAI 19 7.1.2022 ????????. Niin Aatto ja Anna-Liisa ItkoElossa Anna-Liisa ja Aatto Itkoselle 6. tammikuuta on päivä, joka ei unohdu koskaan. Ehkä päässä polttelee ajatus, että tänään vietäisiin talven ensimmäiset verkot järveen loppiaisen kunniaksi. Kunnon pakkasiakin on ollut jo monta päivää putkeen
Paljaan jään päällä on paikoin lunta, ja koirat juoksentelevat ympäriinsä. PERJANTAI 20 7.1.2022 ” Samalla kun Aatto Itkonen roikkuu jäänreunalla ja huutaa apua, Anna-Liisa Itkonen karjuu omasta avannostaan sen minkä pystyy. Puoliso potkuttelee perässä samoilla jalanjäljillä. Koirat pyörivät jäällä hädissään ja haukkuvat. ?????????. Ensin tulee huoli Riasta, ja Itkonen huutaa koiralle ohjeita. Ensin putoaa Ria, saksanpaimenkoiran ja valkoisenpaimenkoiran sekoitus, sellainen plus 30-kiloinen. Välimatka kasvaa, kun Anna-Liisa Itkonen hakee unohtuneet verkkokepit rannasta. Jalassa on neopreenisaappaat, jotka kannattelevat häntä. Samalla Itkosen mieleen tulee vanha telkkarin tietoisku. nen keräävät kalakamppeet kasaan ja lähtevät Suonenjoen Suontienselän rantaan. Ria pääsee ylös, mutta Itkonen jää veteen. Anna-Liisa Itkonen kiittää onneaan, että hänellä on ensimmäisen kerran elämässään naskalit kaulassa. Kun Ria putoaa, Anna-Liisa Itkonen ottaa vaistomaisesti askeleen sivuun. Koirat kipittävät vierellä. Samassa hänkin putoaa. Älä hosu! Niin Itkonen vain kelPotkuri, joka joutui hengenpelastustehtäviin. Aatto menee potkurilla edeltä kuten vakiintuneilla pareilla on tapana. Hän iskee ne jään reunaan. Pariskunnan kolme koiraa pomppivat mukana. Jäätä ei ole lumen alla lainkaan. Nouse! Pois! Rantaan! Samalla hän yrittää huutaa apua
Anna-Liisa Itkonen ihmettelee, miten mies on jo niin kaukana. PERJANTAI 21 7.1.2022 luu rauhallisena naskaleiden varassa. ?????????. Mieleen ei tule, että Aattokin on jäissä. Itkonen ei pääse sinne asti, vaan hän rojahtaa seitinohueksi muuttuneen jään läpi. Vielä vähän, niin verkkopaikka olisi siinä. Tulee valoja ja miehiä isoissa puvuissa. Aatto Itkosella ei ole naskaleita, ja jalassakin vain isojalkaisen miehen elämää nähneet huopavuoriset kumpparit. Jonkin ajan päästä Anna-Liisa Itkonen katsoo rantaan, jossa alkaa tapahtua. Samalla hän tähyää, missä on Aatto. Kumpikaan ei kuule toistaan, välimatkaa on sen verran. Joku mies tulee veneen kanssa Itkosen luokse. Sen verran sekaisin hän on. Ei mene läpi. Samalla kun Aatto Itkonen roikkuu jäänreunalla ja huutaa apua, Anna-Liisa Itkonen karjuu omasta avannostaan sen minkä pystyy. Teräsjää tuntuu vakaalta, ja välillä Itkonen kokeilee tuuralla jäätä. Mies on Marko Hassinen, Pelastuslaitoksen Suonenjoen aseman sivutoiminen yksikön johtaja. Sitten Itkonen huomaa rannasta liikettä. Lapset ovat juuri lähteneet hiihtämään, kun isin kännykässä piippaa. Heidän äitinsä soittaa hätäkeskukseen kello 10.31. Aaton täti asuu rannalla, ja tädin tytär on tullut lapsiensa kanssa käymään. Hän käy veden alla ja roikkuu jäänreunalla kyynärpäiden varassa. Loppiaisena hän on vapaalla omasta työstään, Pelastusopiston erikoistutkijan hommasta. Itkonen kysyy ensimmäisenä, keneltä mies on ottanut veneen. Huudot ja haukku kantautuvat lasten korviin. Parinsadan metrin päässä näkyy vain pieni musta pampula jään pinnalla. Ria joutui kohtalokkaalla verkkoreissulla veteen kaksi kertaa, mutta pääsi omin neuvoin pois jäistä. Vakituinen henkilökunta on pyhäpäivän vapailla, ja systeemin mukaan varallaolijat pysyvät paloaseman lähet” Hän huomaa heti, että jään reunalla roikkuvalta mieheltä ovat voimat lopussa. Ne roikkuvat aina emäntänsä kintereillä. Hassisen aamu on alkanut kotosalla leppoisasti. He ovat tulleet pihalle. Koirat pitävät ääntä Anna-Liisan avannon luona. Aatto Itkonen on ehtinyt noin kolmensadan metrin päähän rannasta
Lopulta hän pääsee naisen luokse, ja ajattelee, että saa nostettua hänet veneeseen. Se pääsee kuitenkin ylös. Marko Hassinen vetää jo asemalla pintapelastuspuvun päälle ja loput kamat autossa. Hän päättää, että lähtee keikalle. Hyvin ehtii, kun asemallekin on vain parin minuutin matka. Lapsetkin tulevat vasta parin tunnin päästä. Hassinen antaa miehelle naskalit ja huutaa: ”Vedä! Vedä!” Samalla hän kiskoo miestä ylös liiveistä. Hän tietää tasan minne kannattaa ajaa. Hän yrittää nousta pystyyn, ja Hassinen toppuuttelee. Kun mies makaa jäällä, Marko Has” Hassinen antaa miehelle naskalit ja huutaa: ”Vedä! Vedä!” ?????????. Aivan liian hidasta. Puvun päällä on vielä paukkuliivit, joita hän yrittää laittaa miehen päälle. Hän ajattelee, että saa niistä hyvän otteen. Ei toimi. Koirat haukkuvat ja juoksentelevat ympärillä, ja Ria putoaa toisen kerran jäihin. Kun toinen pelastaja vie naista lautalla rantaan, Hassinen juoksee hakemaan naiselta jääneen potkurin ja heittelee kalavehkeet sen kyydistä. Ketään ei näy, mutta huuto kuuluu. Nainen pitää veneestä kiinni, kun Hassinen kannattelee häntä kainaloista. Vedä! Kolmannella kerralla mies nousee jäälle. PERJANTAI 22 7.1.2022 tyvillä. Tulo kestää, koska hän putoilee koko ajan jäihin. Jää pettää alta kaksi kertaa. Hassinen huutaa ja kannustaa, koska on nähnyt jo toisenkin hahmon jäissä kauempana. Mies yrittää ja yrittää, mutta onneksi jalat eivät kanna. Samalla lautta ja toinen pelastaja pääsevät kaksikon luo. Nainen saadaan lautalle, ja kun hän on kyydissä, Hassinen yrittää lähteä veneen kanssa toista hahmoa kohti. Nyt ei mihinkään. Hän etenee potkurilla toista avantoa kohti. Asemalle tulee viisi sivutoimista auttajaa, jotka lähtevät tehtävälle sammutusautolla. Kuskina on Jari Tanskanen, joka on pääammatiltaan postinkuljettaja. Hassinen pysyy jään pinnalla ja vaikka hän taas putoaisi, pintapelastuspuku kelluttaa ja pitää lämpimänä. Toinen pelastaja alkaa tulla kaksikkoa kohti pintapelastuslautan kanssa. Se ei onnistu, koska Hassinen on itsekin vedessä. Hän huomaa heti, että jään reunalla roikkuvalta mieheltä ovat voimat lopussa. Jotenkin hän saa sököteltyä liivit puolittain miehen ympärille. Hän on tajunnan rajamailla ja sanoo, että nyt pitää päästä rantaan. Hassinen huutaa, että nyt vedä vielä niin paljon kuin ikinä pystyt. Ne eivät yllä ympärille, liivit ovat olleet vähän liian tiukalla Hassisellekin. Pää ei toimi, sillä hän on ollut niin kauan vedessä. Kun pelastajat pääsevät rantaan, Hassinen huomaa veneen ja alkaa työntää sitä kohti ensimmäistä avantoa, jonne on matkaa pari sataa metriä. Ambulanssikin on paikalla hetki ennen pelastajia. Jää on niin heikko, että Hassinen putoaa jäihin monta kertaa. Muille sivutoimisille pelastushenkilöille, kuten Hassiselle, tulee hälytys puhelimeen
Aatto Itkonen asui täällä myös lapsuutensa. Jos jää vielä pettää, liivit voi poksauttaa auki. Silloin pelastajille tulee vielä kovempi kiire. Matkalla mies menee hiljaiseksi. Loppiaisenakin oli paikoin paksua teräsjäätä, ja lumen alla ei yhtään mitään, Anna-Liisa Itkonen sanoo. –?Minä aion ensi talvena tehdä avannon ja harjoitella ylösnousemista kelluntaliivien ja naskaleiden kanssa, Aatto Itkonen kertoo. Pintapelastustakin harjoitellaan ahkerasti, mutta Neopreenisaappaat auttoivat Anna-Liisaa pysymään pinnalla, Aaton ?????????. –?Jäätilanne on nykytalvina epävakaa, kun kelit vaihtelevat niin paljon. Lopulta kaikki ovat rannassa ja mies pääsee ambulanssiin. Pintapelastuslautta on tulossa rannasta. Jäällä he eivät ole loppiaisen jälkeen käyneet, eikä ole aikomustakaan, ennen kuin on hankittu kunnon pelastusvehkeet. PERJANTAI 23 7.1.2022 sinen pukee hänelle paukkuliivit kunnolla. Seitsenkymppinen pariskunta on kokenut kalastajakaksikko, mutta tällä kertaa kokemus ei voittanut luonnon arvaamattomuutta. Harjoittelu on tärkeää myös pelastajien kannalta. Ei enää ikinä jäälle ilman kunnon vehkeitä Jaana Hiltunen Anna-Liisa ja Aatto Itkonen ovat asuneet tällä paikalla, Suontienselän rannalla nyt parikymmentä vuotta. Lopulta lautta saavuttaa kaksikon, ja pelastajat vievät miehen takaisin rantaan samaa reittiä, mistä tämä oli tullutkin. Itkoset toivovat, että heidän tarinansa herättelisi ihmisiä. Pelastajan tulo on kestänyt, koska pukuun on tullut reikä. Marko Hassinen jää rantaan vetämään henkeä
Laituria pidemmälle jäälle ei menty. Pelastajatkin pääsivät apuun nopeasti, koska paloasemalta on Itkosille vain viisi kilometriä. Sen jälkeen en muista mitään ennen kuin oltiin rannassa, ja puun oksat näkyivät pään päällä. Tärkeää oli myös se, että Itkoset pysyivät rauhallisina. PERJANTAI 24 7.1.2022 tosipaikan tullen oppia pitää soveltaa. Kun Itkosia lähdettiin viemään Kuopion yliopistolliseen sairaalaan KYSiin omilla ambulansseillaan, Marko Hassinen (oik.) kävi tapaamassa Itkosia. Itkosten tapauksessa oli onni, että rannalle tuli väkeä, joka kuuli huudot. –?Eihän tälläkään kertaa tehty läheskään kaikkea niin kuin oppikirjoissa, Marko Hassinen kertoo. Paikalle olivat tulleet sivutoimisten pelastajien lisäksi sairaankuljetuksen yksiköt Suonenjoelta ja Vesannolta, poliisi, palomestari ja sukellusryhmä Kuopiosta. Tunsin, kun hän nosti minua. –?Poliisi otti minua kädestä ja sanoi, älä hätäile, toinenkin on saatu pois järvestä. Aatto Itkonen kertoo, että tajunta alkoi hämärtyä samaan aikaan, kun Marko Hassinen pääsi hänen luokseen. Juttua riitti, kun kolmikko kävi tapahtumien kulkua läpi. –?Sen vielä muistan, että mies tuli ja antoi naskalit. TUIRE PUNKKI ” Jälkikäteen on tullut mieleen, että jos ei hätäänny, tuo olisi helppo tapa kuolla. Kun Aatto Itkosta nostettiin ylös, Anna-Liisa Itkonen oli jo lämpöpussissa ambulanssissa. Anna-Liisa Itkonen ?????????
Tapaaminen on liikuttava, ja samalla Itkoset saavat kuulla, miten tapahtumat etenivät. –?Muistan, että KYSissä oli hirmuisesti ihmisiä sängyn ympärillä, ja minulle kerrottiin heti, että Aatto on teholla, Anna-Liisa Itkonen kertoo. Kuukauden päivät loppiaisen jälkeen Itkoset ovat ehtineet kerrata tapahtumia tuhat kertaa. Auttajallekin kohtaaminen oli koskettava. Nyt he tapaavat Marko Hassisen kuivalla maalla, oman kodin lämmössä. Aatto Itkoselle tuli kuitenkin rytmihäiriöitä ja kammiovärinää, ja nyt hän syö verenohennuslääkkeitä. –?Seuraavana päivänä oli itse asiassa Pelastusopiston kuntotesti. Lämmöt alkoivat kuitenkin nousta nopeasti. Läpi meni, mutta tuntui kyllä poikkeuksellisen raskaalta. PERJANTAI 25 7.1.2022 rantaan jääneet saivat huokaista. Kun Itkoset olivat olleet vedessä yli puoli tuntia, Aatto Itkosen ruumiinlämpö oli 28,6 ja Anna-Liisa Itkosella 30,4. He muistavat miehen, joka nosti heidät vedestä. Marko Hassinen puolestaan tunsi kovan fyysisen rasituksen kehossaan parin päivän ajan. ?????????. Kummallekaan ei tullut kovaa kuumetta eikä vakavia paleltumia. Kun Itkoset pääsivät kotiin, tytär oli jo tullut Etelä-Suomesta auttamaan kotihommissa. Hän pääsi KYSistä kotiin jo seuraavana päivänä, Aatto Itkonen oli sairaalassa päivän pidempään. Eivät kuitenkaan vielä helpotuksesta, sillä peli ei ollut tällä selvä. Aatto Itkonen kiitti Marko Hassista sydämensä pohjasta
–?Ei sitä vieläkään osaa käsittää, miten vaarallinen tilanne se oli. Kun ihmiset oli saatu turvaan, koirakolmikko Ria, Rosso ja Bero piti vielä saada lämpöiseen hoitoon. Hassinen tuntee pelastusalan hyvin, sillä Pelastusopiston erikoistutkijana hän tutkii ja kehittää pelastusalan menetelmiä. –?Sinähän se et meinannut antautua meille millään kiinni, muistatko, Hassinen juttelee Rossolle. Marko Hassinen puolestaan käy avannossa harva se päivä. Kun kylmyys ja vesi ovat tuttuja elementtejä, hän pysyi rauhallisena, vaikka tilanne oli vakava. Itkoset ovat toipuneet koettelemuksesta yllättävän hyvin. Tuntuu, että en se edes ollut minä, joka siellä vedessä oli, Anna-Liisa Itkonen pohtii. –?Jälkikäteen on tullut mieleen, että jos ei hätäänny, tuo olisi helppo tapa kuolla. Paukkuliivit ovat kätevät, Marko Hassinen sanoo. Hassisesta tuntuu erikoiselta, että Itkosten tapaus on noussut niin isoon rooliin pelastustoimen saamassa mediahuomiossa. Hän korostaa, että työ on joukkuepeliä ja hoitoketju on joka tapauksessa pitkä siitäkin, kun henkilöt on saatu turvaan. Sivutoimisissa pelastuslaitoksen hommissa hän on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta, ja haluaa Sammutusauton uumenista löytyy myös pintapelastuskalusto. Marko Hassinen ei kuitenkaan ota itselleen hengenpelastajan viittaa. Välillä vielä väsyttää ja kädet ja varpaat ovat kylmät. Henkisen puolen kanssa on vielä tekemistä, sillä tilanne oli niin raju. Aaton rytmihäiriöt ovat tasoittuneet. –?Toisaalta on tämä tapaus erikoinenkin. Hassinen sekä muut tehtävälle osallistuneet sivutoimiset saivat Pelastuslaitokselta palkinnonkin. Onhan tämä myös poikkeuksellista, että pääsee juttelemaan näin jälkikäteen yhdessä. Itkoset eivät ole avantouinti-ihmisiä, eivätkä sillä tavalla karaistuneet kylmyyteen, mutta Aatto vippailee talvellakin mieluusti paljain varpain, lumessakin. ?????????. Harvoin samalla tehtävällä pelastetaan kaksi ihmistä vieläpä eri avannoista. Hän kertoo, että vedessä ollessaan ei tuntenut kylmyyttä lainkaan. Se on yksi hypotermian piirteistä, kun elimistön lämmönsäätely menee sekaisin. PERJANTAI 26 7.1.2022 Beagle Rosso kipittää saman tien Hassisen jalkoihin, kun mies tulee tupaan
Aatto Itkonen tuumaa saaneensa toisen elämän. Nyt sen tunnearvo on entistäkin suurempi. TUIRE PUNKKI ?????????. Potkuri on ollut aiemminkin tärkeä, sillä se oli Anna-Liisa Itkosen edesmenneen äidin menopeli. –?Jos te ette olisi tulleet, meitä ei tässä olisi. Itkosen pariskunta ja Marko Hassinen kävelevät yhdessä rantaan, josta kaikki alkoi. –?Meillä Suonenjoella on sellainen seitsemän hengen aktiiviporukka, joka on tehnyt hommia 20 vuotta, eikä pienistä hätkähdä. Koirat hakeutuvat jalkoihin. Anna-Liisa Itkonen työntää sinistä potkuria, jolla Marko Hassinen meni Aattoa auttamaan. Tarinaa kerratessaan Itkoset ottavat toisiaan kädestä kiinni. Porukkaa saisi kyllä olla enemmän. ” Minä aion ensi talvena tehdä avannon, ja harjoitella ylösnousemista kelluntaliivien ja naskaleiden kanssa. On hyvä juttu, että ihmiset tulevat eri ammattitaustoista, siitä on todella paljon hyötyä. Kyllä itselläkin nousi arvostus pelastustyötä kohtaan, ja tekin vielä teette sitä vapaaehtoisesti, Anna-Liisa Itkonen sanoo. Aatto Itkonen Seitsenkymppinen pariskunta on kokenut kalastajakaksikko. Hän ei olisi jaksanut pitää jäänreunasta kiinni yhtään pidempään. PERJANTAI 27 7.1.2022 nostaa esiin myös sivutoimisten merkityksen varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Kävellessään lumisella rantatiellä Itkoset kiittävät sydämensä pohjasta Hassista ja muita auttajia
Meillä on nyt työssä kaksi koiraa, ja työpäivän aikana ne voivat vuorotella, tuholaistorjuntaa tekevän Anticimexin lutikkakoiraLuteet löytyvät haistelemalla Työkoira Ansa löytää tuhoeläimet, joita ihmissilmä ei näe. Sileäkarvainen noutaja etsii hajuaistinsa avulla lutikoita, jotka ovat kooltaan niin pieniä, ettei ihminen voi havaita niitä katseellaan. Lutikkakoira Ansa on koulutettu jähmettymään paikoilleen aina kun elävä lutikka löytyy. Ansa jaksaa tarkastaa päivässä jopa kymmenen asuntoa. –?Yksi koira jaksaa päivässä tarkistaa 10 asuntoa. Simu Perälä Kuultuaan ohjaajaltaan sanan ”etsi”, Ansa-koira lähtee liikkeelle ja alkaa nuuhkia jalkalistoja ja sohvanpieliä. PERJANTAI 28 7.1.2022 ??. KAI SINERVO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Suomen Sanomissa 15.11.2021.
–?Meillä on tietääksemme ainoana Suomessa lutikkakoiraohjaajia palkansaajina. –?Useimmiten hyönteinen ei näissä asunnoissa ole ainoa ongelma. Jos koulutus aloitetaan pentuiässä, koira voidaan ottaa töihin 1-vuotiaana, jolloin se totutetaan töihin vähitellen. Lutikkatarkastusten ja tuholaistorjuntojen määrä on vuosi vuodelta kasvanut, Mäennenä sanoo. Koiran pitää pystyä tekemään töitä, vaikka asunnossa olisi monenlaisia aistiärsykkeitä. PERJANTAI 29 7.1.2022 ??. Lutikkatilanne saattaa äityä pahaksi ja levitä naapuriasuntoihin, jos asukas ei kehtaa kertoa kotiinsa ilmestyneistä hyönteisistä. –?Koiran on oltava työmotivoitunut, sillä sen pitää tehdä töitä viitenä päivänä viikossa, Mäennenä lisää. Sitten päästän koiran haistelemaan. Useimmiten lutikkakoirat ja niiden ohjaajat kutsutaan paikalle, kun yhdestä taloyhtiön asunnosta on löytynyt lutikoita ja halutaan varmistaa, onko niitä myös naapuriasunnoissa. –?Se ei toimi, vaan voi itse asiassa pahentaa lutikkaongelmaa ja levittää ne myös naapuriasuntoihin, Saarikko ja Mäennenä sanovat. Kuolleiden luteiden löytämisestä koira ei saa palkintoa, vaan koira opetetaan ilmaisemaan vain elävät lutikat. Työ on koirille fyysisesti rankkaa eikä mikä tahansa koira sovi työhön, yrityksen palvelupäällikkö, lahtelainen Tanja Mäennenä lisää. Aikuisen koiran kouluttaminen vie parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Mäennenä sanoo, että lutikkaongelmien taustalla on usein elämänhallintaongelmia. Koiranohjaajan koulutukseen kuuluu noin puolen vuoden perehdytys. Jos se löytää asunnosta eläviä lutikoita, se jähmettyy niille sijoilleen, Saarikko kertoo. –?Tarkistan sängyn ja listat ensin silmämääräisesti. Sitten sille opetetaan jokin ilmaisukäytös, millä se kertoo löytäneensä jotakin, Saarikko selittää. Anticimexillä on ” Lutikat eivät kerro ihmisen tai asunnon likaisuudesta, vaan ennen kaikkea huonosta tuurista.. –?Tässä työssä koiralla ei saa olla pelkoja, ja sen on oltava ihmisystävällinen, Mäennenä sanoo. Vaatimustaso lutikkakoirille on kova, ja niille tehdään säännöllisesti tasotestejä. Joskus asukkaat yrittävät torjua lutikoita kaupasta ostamillaan myrkyillä. –?Koiralle opetetaan, että lutikan hajusta saa ruokaa. ohjaaja Noora Saarikko sanoo. Lutikkakoiralle tärkeää on myös terve rakenne, eikä koira voi olla lyhytkuonoiseksi jalostettu, koska silloin sillä voi olla haasteita haistella. Uskomme lutikkakoirien olevan välttämättömiä tuholaistorjunnan kannalta, Mäennenä sanoo. Viime viikolla Saarikko kävi kahden koiransa kanssa tutkimassa kerrostaloasuntoja Lahdessa. Koirien koulutuksen kesto riippuu koirasta
Ansa-koira työssään. Yrityksellä on toimisto myös Lahden Jokimaalla, ja siellä työskentelee kaksi yli 10 vuotta alalla toiminutta teknikkoa. On haasteellista löytää työhön sopiva ihminen, jolla on myös työhön sopiva koira, Mäennenä kertoo. Lutikkaongelmat saadaan pääsääntöisesti hoidettua asunnosta kolmella käynnillä. parin vuoden ajan ollut kahden koiraohjaajan tiimi ja nyt toisen ohjaajan lähdettyä hänelle etsitään korvaajaa. PERJANTAI 30 7.1.2022 ??. Ne kertovat ennen kaikkea huonosta tuurista. Koira pystyy haistelemalla tutkimaan myös lattialistat. Mutta miksi lutikoiden etsintään kannattaa käyttää koiraa. –?On meillä asiakkaita, joiden luona käydään kuukausiakin, jos asukas ei noudata ohjeita tuholaistorjunnan onnistumiseksi. Lutikoiden määrä lisääntyy ja niitä etsitään ja paikannetaan myös koirien avulla. KAI SINERVO. –?Se on sääli, sillä lutikat eivät kerro mitään ihmisen tai asunnon likaisuudesta. Lutikoiden ympärillä on myös stigmaa, ja Mäennenä sanoo, että monet eivät kehtaa kertoa asunnon lutikkaongelmasta, vaan koettavat sen sijaan hoitaa tilanteen omin avuin. Yritys toimii koko maassa, mutta suurin osa lutikkakoiratöistä painottuu pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. –?Koirat ovat koiranohjaajien omia. –?Lutikat ovat usein piilossa. Jotta ihminen voisi havaita niissä lutikoita, listat pitäisi irrottaa kokonaan, koiraohjaaja Saarikko mainitsee
Terhi Pääskylä-Malmström Onnistunut markkinointi erottuu. JANITA AUTIO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Aromilehdessä 8/21.. Tapoja erottautua on paljon, mutta monesti somevaikuttaja Natalia Salmelan mukaan riittää jo se, että tekee jotakin: passiivisten sometilien joukosta ponnahtaa esiin olemalla läsnä ja tuottamalla materiaalia. PERJANTAI 31 7.1.2022 ???. Ensin hän opetteli kokkaamaan omaksi ja kavereiden iloksi, sitten hän lähti ravintoloihin etsimään enemmän intohimoa. Vaatimattomuus ei kuitenkaan somessa kaunista. Ruoka on aina ollut Natalia Salmelalle sydämen asia. Suurin ongelma ravintoloiRohkeutta somemarkkinointiin Somevaikuttaja Natalia Salmela on ravintola-alan nöyrien huippujen väsymätön puolestapuhuja
– Olen tutustunut lukuisiin ravintoloitsijoihin ja huomannut, että alan huipputyyppejä yhdistää yksi asia: heidän on todella vaikea kehua itseään. Kiireisen serviisin jälkeen kukaan ei jaksa miettiä somen tavoitteellista päivittämistä. Siksi hän kannustaa hyödyntämään markkinoinnin ammattilaisten asiantuntemusta. Vanhempainvapaan myötä markkinointityö on kuitenkin jäänyt ”pikku breikille”, eikä Salmela enää itse tuota asiakkaidensa somesisältöjä. ????. Monessa mukana olleen vaikuttajan somekanavilla kantavana sisältönä ovat jo pitkään olleet ravintola-arvostelut. Sen sijaan hän toimii osakkaana ja konsulttina ravintola Löylyn entisen vuoropäällikön Janni Kitin luotsaamassa Kulta Creativessa, joka on ottanut haltuunsa ” Juuri elämyksellisyys pitää tuoda digitaalisiin kanaviin ja muuhun markkinointiin. Nykyään hänet tunnetaan nimenomaan ruoka-alalla tekemästään työstä. Kun markkinointikumppani tekee omaan ydinosaamiseen kuulumattoman työn, omat rajalliset työtunnit saa käytettyä siihen, mistä on eniten hyötyä. Mitä osaavampi tyyppi, sitä nöyrempi hän on. Ruoka on aina ollut Salmelalle sydämen asia. Yksi näkyvimmistä oli Naughty Brgr:n muutaman vuoden takainen brändiuudistus, jonka Salmela toteutti yhdessä Anna Salmisalon kanssa. Ensin hän opetteli kokkaamaan omaksi ja kavereiden iloksi, sitten hän lähti ravintoloihin etsimään enemmän intohimoa. – Kun kirjoitin kuusi vuotta sitten postauksen nimeltä Suomen paras burgeri, oli Herttoniemessä sijaitseva Treffi Pub & Bistro pienen piirin lähiöravintola. Parhaimmillaan yksi blogikirjoitus voi olla ravintolalle kultaakin kalliimpi. – Jos joku keskittyy ikänsä siihen, miten tehdään täydellinen kastike, ei saman ihmisen voi edes olettaa tuntevan markkinoinnin saloja, Salmela huomauttaa. Kun huippukokki toisensa jälkeen kuittasi mestariteoksensa sanoen ”tämmönen tästä nyt tuli”, Salmela totesi idoliensa tarvitsevan puolestapuhujaa – sellaista, joka kehuu heitä heidän puolestaan. – Se on ollut kantava teema sekä omassa sisällöntuotannossani että asiakkaideni markkinointiprojekteissa. Toinen ongelma markkinoinnissa on Salmelan mukaan liika vaatimattomuus. PERJANTAI 32 7.1.2022 den markkinoinnissa onkin se, ettei sitä tehdä. Kädentaidot ja osaamisen näkee sitä paitsi parhaimmin boksin ulkopuolelta. Seuraavan kerran syömään mennessäni jono ulottui ulos asti, enkä mahtunut sisään seuraavaan puoleen vuoteen. Salmela teki yrityksensä WTD Median kautta pitkään myös kumppaniravintoloidensa markkinointiprojekteja sekä somessa että sen ulkopuolella
Lähikapakkamainen ruokapaikka voi puhutella asiakkaitaan rennosti myös somessa, mutta Michelin-ravintolan annoksista ei kannata julkaista hämäriä kännykkäkuvia. ” Jos yrittäjällä ei ole valmiutta tai halua panostaa isoihin mega trendeihin, hän voi heittää toiminnalleen hyvästit. PERJANTAI 33 7.1.2022 hänen aiemmin tekemänsä markkinointibisneksen. – Omasta työstä kertomalla markkinoidaan omaa ravintolaa, palvellaan kollegoja ja luodaan arvostusta koko alalle. Monesti markkinointia suunniteltaessa kirkastuu myös ravintolan identiteetti. Siinä ei etsitä lempiviinejä, vaan kuvauksen mukaista tuoksuja makumaailmaa. Instagram: @natasalmela ????. . Ravintolan markkinointia hän vertaa viinitastingiin. Kuka Natalia Salmela . Satokausikalenterin osakas ja luova johtaja. Lisäksi työn parhaiden puolien jakamisella on merkitystä alaa ammattinaan harkitsevien uusien sukupolvien näkökulmasta, Salmela korostaa. . Työn alla ruoka-aiheinen podcast. WTD Median yrittäjä ja toimitusjohtaja. Yhdelle sosiaalisen median tavoite voi olla myynnillinen, toiselle brändillinen, kolmannella kanavat tiedottavat lounaslistoista ja poikkeusaukioloista. Juuri elämyksellisyys pitää tuoda digitaalisiin kanaviin ja muuhun markkinointiin, Salmela painottaa. Kirjoittanut Halparuokakirjan (2017) yhdessä Alisa Wilskan kanssa. Se on tärkeää etenkin nyt, kun ravintoloiden houkuttelevuus työpaikkoina on koronan myötä laskenut. 33-vuotias somevaikuttaja ja ravintolamarkkinoinnin asiantuntija. Avoimuudella lisätään myös alan näkyvyyttä. – Tähänastisen urani suurimpana saavutuksena pidänkin sitä, että olen siirtänyt ravintoloiden markkinointiin liittyvän osaamiseni eteenpäin, tätä nykyä asiantuntijan ja neuvojan roolissa vaikuttava Salmela sanoo. – Niistä haetaan elämyksiä. Ideaalitilanteessa ravintola-alan markkinointiviestien pitäisi vastata siihen, miksi ravintoloissa ylipäänsä käydään. . Lisäksi olennaista on pohtia oman ravintolan vahvuuksia ja sitä, mitä niistä halutaan nostaa esiin. – Samalla tavoin kuin kuvauksen tulee osua viinin ominaisuuksiin, tulee ravintolan palvelukokonaisuuden olla yhtenäinen somesta laskunmaksuun. . – Loppujen lopuksi oikeita markkinointitapoja on yhtä monta kuin on ravintoloitakin. . Yhden sisältökonseptin Salmela vakuuttaa silti toimivan ravintolassa kuin ravintolassa: tuo esiin kasvot kulissien takaa. Kerro, kuka tekee ruuat, kuka esivalmistelee ja kuka kaataa viinit
” Perheissä on iso potentiaali. – Lupasin itselleni, ettei arkeni ravintolassa käymisen osalta muutu, mutta kyllähän se muuttui. – Yrittäjänä tiedän, että tärkein taitomme on sopeutua liike-elämän vallitsevaan ilmapiiriin ja sen muutoksiin. Ilmiö oli tuttu kaikkialla Suomessa. Ruokakaupoissa alkoholittomien juomien valikoima on Salmelan sanoin ”infernaalinen”, mutta ravintoloissa valinnanvaraa ei useinkaan ole. Jos yrittäjällä ei esimerkiksi ole valmiutta tai halua panostaa isoihin megatrendeihin, hän voi heittää toiminnalleen hyvästit. – Kyllähän koronarajoitukset ovat rokottaneet ravintoloita kohtuuttoman paljon. Asian voi sanoa kiertelemättä juuri niin kuin se on: meille voi tulla myös lasten kanssa, meillä on syöttötuoleja, puhdistuspyyhkeitä ja runsaasti servettejä. Alkoholittomuus ja sober curious -ilmiö ovat etenkin pääkaupunkiseudulla valtava nouseva trendi, jota ei Salmelan mukaan kannata ohittaa. Koronan karsimat toimijat olisivat todennäköisesti karsiutuneet joka tapauksessa. Ja kun viesti on muotoiltu, se menee tehokkaasti perille esimerkiksi kohdennetulla Facebook-markkinoinnilla. – Kun avasin alkoholittomuuskeskustelun Instagramissa, kymmenet seuraajani kertoivat ravintolatyöntekijöiden nauraneen heidän yrittäessään tilata alkoholitonta juomaa. Reilu vuosi sitten syntynyt Benkku järisytti Salmelan elämää. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä ravitsemuksesta, vaan myös kulttuurista, Salmela muistuttaa. PERJANTAI 34 7.1.2022 Koronan myötä Salmelan yhteistyöja kumppanuuskuvioissa on korostunut nimenomaan elintarvikepuoli. Omissakin somekanavissa painopiste on siirtynyt ravintoloista kotikokkaamiseen. Kynnys uusien ravintoloiden kokeiluun on perheenlisäyksen myötä kuitenkin entistä korkeammalla, ja Salmela löytää itsensä yhä useammin tutuista, toimiviksi tietämistään ruokapaikoista. Ravintolamaailman megatrendeistä Salmela mainitsee muun muassa digitalisaation, vastuullisuuden ja kasvisruokatrendin, koronan myötä jalansijansa vakiinnuttaneen kotiinkuljetuksen sekä alkoholittomuuden. Siksi on viimeisen markkinointivinkin aika. Listalla saattaa olla vain yksi alkoholiton olut, ja pahimmassa tapauksessa alkoholittomana vaihtoehtona tarjotaan limsaa tai vettä. ????. Alan käsiväliharvennuksesta ei voi hänen mielestään kuitenkaan syyttää vain pandemiaa. Tämä on kylmä fakta alalla kuin alalla. – Perheissä on iso potentiaali. Vauva on käynyt ravintoloissa enemmän kuin moni suomalainen koko elämänsä aikana, mutta pitkien illallisten ja maistelumenujen sijaan ensisijaiset tarpeet ovat siirtyneet kivojen ja helppojen lounasravintoloiden puolelle, Salmela kertoo
Kuvassa Nacho. Unohdetut Suomessa elää noin 20 000 hylättyä kissaa. Kissoja on liikaa. –?En tajunnut heti, ettei se osaa syödä märkäruokaa, mutta maidolla ja ravintogeelillä se on saanut lisää voimia, Elämänlangan tilan omistaja Sanna Ohvo kertoo. Villiintyneistä kissoista huolehtiminen ei kuulu kunnolla kenellekään. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sunnuntaisuomalaisessa 8.9.2019. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan Suomessa hylätään noin 20?000 kissaa joka vuosi. Ongelma ratkeaisi, jos ihmiset leikkauttaisivat lemmikkinsä. Viime vuonna Elämänlangan tilalla asui erilaisia aikoja kaikkiaan 104 kissaa. Elämänlangan tila on eläinhoitola, eläinten turvakoti ja löytöeläinpalveluja tarjoava yritys Keski-Suomessa. Ira Blomberg-Kantsila Yksitoista viikkoa vanha Nacho-kissa venyttelee nojatuolissa Killi-kissan kyljessä. Nacho on ikäisekseen liian pieni, eikä sen selviäminen ollut aluksi ollenkaan varmaa. PERJANTAI 35 7.1.2022 ???. Samanlaisia yrityksiä sekä eläinsuojeluyhdistyksiä on ympäri Suomen, ja kaikilla niillä ongelmat ovat yhtäläisiä. MIKKO VÄHÄNIITTY
Minulla on tavoitteena löytää kissoille aina uusi koti, mutta eihän villiä kissaa voi kenellekään myydä. Populaatiokissoista huolehtiminen ei oikeastaan kuuluisi Sanna Ohvon työhön. Toisinaan kissa ei palaa kotiin, vaan jää jonkun ruokkivan ihmisen pihaan lisääntymään. Ruokaviraston (ent. Kissat eivät ole kranttuja, vaan lähisukulainenkin kelpaa parittelukumppaniksi. Se kasvoi maalla vanhan mummon luona kymmenien muiden kissojen kanssa. Sanoin, että tuo tänne ja leikkuuta ne kotiin jäävät kissasi, Ohvo huokaisee. Hänellä oli jo kahdeksan kissaa. Tällä tavalla suunnittelemattomasti lisääntyneistä kissoista puhutaan populaatiokissoina. –?Sitten mummo kuoli, ja kissoja ruokkineet sukulaiset soittivat minulle. PERJANTAI 36 7.1.2022 –?Puoli tuntia sitten soitti nainen, että haluatteko kahdeksan kissanpentua. MIKKO VÄHÄNIITTY ????. Kerralla pentuja syntyy 1–10. Siksi ne yleensä lopetetaan, Ohvo sanoo. Vähitellen keskenään parittelevia kissoja on kymmeniä. Niistä huolehtimisesta ei maksa kukaan. –?Villikissojen kanssa tapellessa tulee monesti mieleen, että onko tässä mitään järkeä. Kissapopulaatio syntyy varsin helposti. Osa niistä villiintyy, ja villikissojen kanssa on ammattilainenkin ihmeissään. Sukukypsä, leikkaamaton kissa päästetään liikkumaan luontoon vapaasti, se tapaa leikkaamattoman kollin, ja pian kotiin palaa tiine narttukissa. Koska kissanaaras on sukukypsä 4–5 kuukauden iässä ja kantaa pentuja kaksi kuukautta, sama voi toistua kolmesti vuodessa. Evira) linjauksen mukaan kunnalle tai millekään muulle viralliselle taholle ei ole säädetty velvollisuutta ottaa kiinni villiintyneitä kissoja tai kissalaumoja tai kuljettaa niitä löytöeläintaloon, vaikSanna Ohvon pitämään eläinten turvakotiin tulee jatkuvasti hylättyjä kissoja. Löytökissojen huolenpidosta maksaa kunta viidentoista päivän ajan, mutta populaatiokissat eivät ole löytökissoja. Nacho-kissa on kissakatastrofin ilmentymä. He toivat kolmekymmentä kissaa pois sieltä, mutta tilanne ei ole vielä ohi. Siellä pitäisi vielä käydä, jotta kaikki kissat saataisiin kiinni
Tilanne saattaa paljastua siinä vaiheessa, kun naapurit alkavat valittaa kissanpissan hajusta. Jos populaatioita ei hajoteta, kissoja sikiää haitaksi asti. –?Vielä yhtenä ratkaisuna kissaongelmaan olemme esittäneet pakollista leikkauttamista sellaisille kissoille, joita ei käytetä suunnitelmallisesti siitokseen. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, ja lopulta luonto hyvin usein hoitaa osansa. MIKKO VÄHÄNIITTY ????. Viranomaisetkin tekevät kissapopulaatioiden tyhjennyksiä, mutta vain mikäli resurssit riittävät, viestintäpäällikkö Maria Lindqvist SEY:sta sanoo. –?Eläinsuojeluviranomainen ei yleensä pysty yksin hoitamaan loukutuksia, jotka vaativat päivittäistä loukkujen tarkastamista useiden päivien ajan, sanoo Viitasaaren alueen valvontaeläinlääkäri Elina Sirainen. Kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuskäynnin ja antaa määräyksiä tilanteen kohentamiseksi. Kuvassa Kikkuri. Kissapopulaatio-ongelma on pahin syrjäkylillä, mutta populaatioita syntyy kaupungeissakin. Tällaisia ratkaisuja on tehty muutamassa maassa, ja Löytökissoista moni pääsee omaan kotiinsa. –?Kun kissoja otetaan kiinni, yleensä osa pakenee metsään karkuun, ja taas kissat lisääntyvät. –?Usein näihin tilanteisiin liittyy mielenterveysongelmia ja päihteitä, Ohvo sanoo. Kissapopulaatioiden hoitaminen kuuluu kunnaneläinlääkärin vastuulle, jos niistä tehdään eläinsuojeluilmoitus. PERJANTAI 37 7.1.2022 ka ne olisivat kesyjäkin. Edelleen tarvitaan myös asennekasvatusta ja vapaaehtoistyötä, jotta kissojen tilanne paranisi. Monet kissat kuolevat sairauksiin tai paleltuvat kuoliaiksi. – Siksi yhteistyö eläinhoitoloiden ja eläinsuojeluyhdistyksien kanssa on tärkeää. SEY odottaa kissatilanteeseen helpotusta uudesta eläinsuojelulaista. Se voi tarkoittaa myös sitä, että kissoille järjestetään hoito muualta. Ohvon mukaan kaupunkipopulaatiot syntyvät vaikkapa niin, että perheeseen otetaan urosja narttukissat, eikä niitä leikata. Mielestämme vähintäänkin vapaana ulkoilevat kissat tulisi määrätä leikattaviksi. Siksi Ohvo menee pyydystämään populaatiokissoja. –?Käytännössä työ lankeaa pitkälti vapaaehtoisille, esimerkiksi noin 40 jäsenyhdistyksellemme ja 80 eläinsuojeluneuvojallemme ympäri maata
Nacho-kissa on siirtynyt nautiskelemaan olostaan sohvalle. –?Sanon ihmisille, että tulkaa hakemaan täältä, pentuja riittää. Se väsyttää. Kun oma pentu on valittu, käsissä on yleensä vielä monta kotia tarvitsevaa pentua. –?Kissa on monelle ihmiselle arvoton, eikä siitä haluta maksaa, Ohvo sanoo. Löytökissat ovat oma lukunsa. Summa on monelle liikaa, koska kissoja tarjotaan vapailla markkinoilla myös ilmaiseksi. Kuilu kissojen ja koirien arvostuksen välillä on valtava, Sanna Ohvo sanoo. Se asuu Ohvojen kotona kahden aikuisen populaatiokissan tavoin. Kodittomille kissoille voi ryhtyä myös sijaiskodiksi. Leikattu narttu maksaa Elämänlangan tilalla 160 euroa, pennut 100–120 euroa. Niiden määrä on sosiaalisen median ja valistustyön ansiosta laskussa, ja entistä useampi kissa pääsee takaisin kotiinsa. Kissanpentuja ja tiineitä talteen otettuja kissoja on koko ajan liikaa. Kuilu rotukissojen harrastajiin on suuri. Ne ovat luovutusikäisiä viikon päästä. Sanna Ohvoa ärsyttävät ihmiset, jotka teettävät kotikissallaan pentuja huvikseen ja piittaamattomasti vain siksi, että haluavat jälkeläisen omalle kissalleen. Määrä on silti edelleen suuri. –?Olen kuullut monenlaisia selityksiä. Kissan sirun numeron voi myös ilmoittaa liian moneen paikkaan. ” Kissa on monelle ihmiselle arvoton, eikä siitä haluta maksaa. Kaikki kissat myös madotetaan ja rokotetaan. SEY ajaa sitä myös eläinsuojelulakiin. –?Minulla on sirulukija, mutta kissaa ei ole aina rekisteröity mihinkään, vaikka siltä siru löytyisikin. Hän haluaa SEY:n tapaan, että kaikki kissat sirutettaisiin ja rekisteröitäisiin, jotta niiden omistaja löytyisi helpommin. Nachon kanssa samasta paikasta tulleet, toisen emän neljä populaatiopentua kisailevat hoitolan puolella. Esimerkiksi maine coon -rotuinen kissa voi maksaa yli tuhat euroa. Aikuiset kissat Ohvo leikkuuttaa aina. –?Vielä en tiedä, jääkö Nacho meille vai etsinkö sille uuden kodin. Jos jo pentukissojen steriloiminen ja kastroiminen olisi Äänekoskella mahdollista, yksikään kissanpentu ei lähtisi Elämänlangan tilalta uuteen kotiin leikkaamattomana. ????. Sen sijaan koirista kotiin haetaan 91 prosenttia. Kissasta luovutaan kevyin perustein. Toivoisin, että kaikki rekisteröitäisiin Kissaliittoon, Ohvo toteaa. Vaikka Äänekoskella luvut ovat paremmat, kissojen arvostuksen puute näkyy. PERJANTAI 38 7.1.2022 uskomme, että se sopisi Suomeenkin, Maria Lindqvist toteaa. Onneksi lapsemme ovat tottuneet siihen, että suurin osa eläimistä on meillä vain käymässä, Sanna Ohvo toteaa. SEY:n löytöeläintaloille tekemän tuoreen kyselyn mukaan kissoista 26 prosenttia palautui alkuperäiselle omistajalle, kun vuonna 2007 luku oli 11
Se voi olla lajien suosiolle hyväksi. PERJANTAI 39 7.1.2022 ???. Kuvassa Uuraisten Höytiän kansakoulun hiihtojoukkue vuonna 1929. Pohjoisemmassakin Suomessa kasvaa nuorisoa, joka ei vapaaehtoisesti suostu suksille. Kysyjät eivät ole lapsia vaan tulevia luokanopettajia. Kauas on tultu niistä vuosikymmenistä, joina hiihto oli niin arkinen osa suomalaista elämää, että kouHyvästi pakkohiihto Koulussa hiihdetään ja luistellaan entistä vähemmän. Hiihto kuului ennen lasten arkeen koulussa ja koulumatkoilla. –?Meillä on paljon pääkaupunkiseudulta tulevia opiskelijoita, joille hiihto on eksoottinen juttu, kertoo Pulkkinen, joka opettaa liikuntakasvatusta Itä-Suomen yliopistossa. MUSEOVIRASTO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sunnuntaisuomalaisessa 7.2.2021.. Aki Jörgensen Kun Tuomas Pulkkinen opettaa, häneltä kysytään usein, onko koulussa pakko hiihtää
Opetushallitus ylittäisi roisisti toimivaltansa, jos se määräisi rakentamaan hiihtoputkia, sanoo opetusneuvos Matti Pietilä Opetushallituksesta. Ja kun talvilajien kausi jää ilmaston muuttuessa yhä lyhyemmäksi, maastohiihto ei voi enää kuulua kaikkien suomalaisten lapsiperheiden elämään. Lajivaatimukset jäivät pois vuonna 2016. –?Onko oppiaineessa tarkoitus opettaa mailapelin rannelaukausta. Luntakin on riittänyt. Siitä taas päästään siihen, kuinka välinelaji hiihto on. Opetushallituksen Matti Pietilän mukaan lajivaatimuksia ei pudotettu opetussuunnitelmasta ensisijaisesti koululaisten hiihtohalujen puutteen, lajien kirjon lisääntymisen eikä ilmastonmuutoksenkaan takia. –?Peruskouluun siirryttäessä 1960–70-luvuilla lajeja oli rajallisesti. Huonot sukset johtavat helposti kiukkuun ja inhoon. –?Vieläkin kuulee puhuttavan, että poikien olisi opeteltava koulussa hiihtämään, että pärjäävät intissä. Perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ei enää nimetä lajeja, joita koulujen liikuntatunneilla olisi pakko opettaa. Aiemmin koululaisilta edellytettiin hyvän arvosanan vastineeksi esimerkiksi sujuvaa luistelutaitoa ja hiihdon perustekniikkojen hallintaa. Koulun on siis tarjottava välineitä, jos se haluaa kaikille sukset jalkaan. Vastaus on, että ei voida?–?nimittäin jo siksi, että perusopetuksen on oltava maksutonta. Tärkein tavoite oli silti filosofisempi: ohjata koululiikunta ”pois kilpaurheilun eetoksesta ja kohti hyvinvoinnin eetosta”. Se on aika kaukaa tuleva kaiku. Hiihto ja luistelu katsottiin niiksi talviliikunnan taidoiksi, jotka kaikkien tulisi hallita, kertoo liikunnan yhteiskuntatieteiden professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. Nämä kaikki tosin kietoutuvat toisiinsa. Siis pois esimerkiksi suoritustekniikasta, kohti liikkumisen iloa. Viime aikoina hiihdosta on tullut trendilaji. Vai ” Jos katsotaan lihaksistoa, hiihto on varmaankin uinnin ohella monipuolisin liikuntamuoto. PERJANTAI 40 7.1.2022 luissa voitiin noin vain lähettää lapset liikuntatunniksi latua kiertämään. ????. Perinteet ovat näkyneet vaikkapa sukupuolijaossa jääpelejä pelaaviin poikiin ja kaunoluisteleviin tyttöihin. –?Jos ei ole lunta, on vaikea hiihtää. Vielä tarkemmin liikuntatuntien sisältöä säädeltiin 1980-luvulla. Tuomas Pulkkinen nostaa koululiikunnan pohjalta vielä vanhempia ajatuksia: 1800-luvun kansakoulun ihanteita terveydestä ja kurista. Monien kaupunkikoulujen lähelle ei mahdu latua hyvinäkään talvina. –?Voidaanko silloin olettaa, että perhe hankkii kalliit välineet vain yhtä tai kahta koulun hiihtotuntia varten, kysyy Pulkkinen. Silloin valtakunnassa velvoitettiin esimerkiksi, että pojille tuli opettaa kaksivaiheista vuorohiihtoa, potkutonta tasahiihtoa sekä oiko-, haaraja viistonousua
Eikä sitä, etteikö hiihto olisi hyvää liikuntaa. ????. KESKISUOMALAISEN ARKISTO ” Talvisen luonnon voi nähdä leikkikenttänä. PERJANTAI 41 7.1.2022 onko tarkoitus opettaa tasapainotaitoja, liikkumistaitoja ja välineenkäsittelytaitoja, Pietilä kysyy. Sitä opetussuunnitelma ei tarkoitakaan, etteikö opettaja saisi opettaa koulussa hiihtoa. Suksillaan lipsuva hiihtotaidotonkaan ei voi kiistää, etteikö lajin harjoittelussa olisi kyse juuri tasapaino-, liikkumisja välineenkäsittelytaidoista. Seppo Pehkonen sijoittui toiseksi. Todennäköisesti edelleen useimmissa. Jämsänkosken hiihtojen nuorten sarjan voittaja oli Kalevi Vuorinen (oik.). Pulkkinen kannustaa opettajaopiskelijoitaan ylipäätään viemään lapset ja nuoret ulos: Vuonna 1957 hiihto oli joka pojan harrastus. Ehkä hieman yllättäen ei ole edes olemassa tutkimustietoa siitä, kuinka monessa Suomen kouluista nykyisin lopulta opetetaan esimerkiksi juuri hiihtoa. –?Jos katsotaan lihaksistoa, hiihto on varmaankin uinnin ohella monipuolisin liikuntamuoto, Pietilä sanoo
Perinteisten hiihdon ja luistelun lisäksi koulujen liikuntatunneilla saatetaan nykyisin harrastaa esimerkiksi lumikenkäilyä, hankifutista tai pulkkailua. Nuorisokulttuuriin istuu Itkosen mukaan hyvin myös laskettelu, hiihdon suosittu kilpailija. Luistelun suosiota ovat pitäneet yllä jääkiekon lajisuosio ja jälleen mutkan kautta ilmastonmuutos ja kaupungistuminenkin: koska tekojäälle tai jäähalliin pääsee huonompinakin lumitalvina, luistelu on pysynyt hiihtoa paremmin mukana suomalaislasten arjessa. Opetukseen on tuotu leikkiä, joka samalla tutustuttaa välineisiin: sukset jalassa saatetaan pelata sählyä tai frisbeegolfia. –?Lapsuudessa ja nuoruudessa korostuvat yhdessä tekeminen ja hauskuus, jotka ohjaavat joukkuepelien suuntaan. Aikuisena moni alkaa hiihtää, vaikkei teknisesti niin taitavasti osaisikaan, koska siinä elämänkulun vaiheessa korostuvat oma hyvinvointi ja luonnossa rauhoittuminen, liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Pulkkinen sanoo. –?Koululiikunnan synnyttämän muistijäljen hiihdosta voi myöhemmin palauttaa omaksi harrastukseksi, Pietilä sanoo. Liikuntatunneille se sopii huonosti, koska laji vaatii hiihtoakin kalliimpia varusteita ja erityisiä olosuhteita eli rinteitä ja laskettelukeskuksia. Joissakin kouluissa kokeilussa voivat olla jo liukulumikengät tai lumiskeitit eli rullalaudat ilman pyöriä. PERJANTAI 42 7.1.2022 –?Talvisen luonnon voi nähdä leikkikenttänä, valtavana oppimisympäristönä, jossa voi liikkua monella tavalla. Pulkkinen tosin huomauttaa, että sekin jakaa mielipiteitä: luistelutaitojen tasoerot vaikuttavat liikunnan iloon, ja joitakin kaatuminen kovalla jäällä pelottaa. –?Luistelu on hiihtoa lähempänä nuorisokulttuurista liikkumista kuten skeittausta, liikunnan yhteiskuntatieteiden professori Hannu Itkonen sanoo. Jäällä on myös hiihtoa helpompi liikkua kaverien kanssa vapaasti: rinnakkain luistellen tai vaikka hippaa pelaten. Hiihdon harrastamisen kannalta saattaakin olla hyvä, että latumatkojen pakkohiihto kouluissa hiipuu ja mieleen jäävät sen sijaan elämykset lumessa liikkumisesta. –?Tietoisuus ilmastonmuutoksesta saattaa kannustaa ottamaan talvesta kaiken irti. Itkonen huomauttaa, että lumikauden kapenemisellakin voi olla useammanlaisia vaikutuksia talvilajien suosioon. Mutta vaikka yläkoulussa harva on hulluna hiihtoon, moni löytää suksille aikuisena. ????. Huomaamaan, miten hieno juttu lumi ja pakkaset ovat. Huomaamaan, miten hieno juttu lumi ja pakkaset ovat. Luistelu on pysynyt lasten ja nuorten suosiossa paremmin kuin hiihto. ” Tietoisuus ilmaston muutoksesta saattaa kannustaa ottamaan talvesta kaiken irti