Päätoimittaja Outi Lindqvist Minea Bergströmin kynsitaide ihastuttaa ympäri maailmaa Sivut 2–7 Vesa-Pekka Kangaskorpi puhuu sivistyksen puolesta Sivut 17–22 Sivut 34–42 Kun pakko-oireet olivat pahimmillaan, Tuukka Hämäläinen kävi kolmesti päivässä suihkussa
Sunnuntai 7.1.2024 2 ?????. Kiinalainen pikavaatejättikin käyttää niitä markkinoinnissaan – ilman tekijän lupaa. ELISA MUHONEN. Elisa Muhonen Suurin osa Minea Bergströmin asiakkaista on Joensuusta, mutta osa matkustaa kynsien laittoon Kuopiosta ja jopa Helsingistä asti. 240 000 seuraajan kynsitaiteilija Joensuulaisen Minea Bergströmin kynsikuvia katsellaan ympäri maailmaa
Niistä pääsin nipin napin läpi, hän muistelee. Se näkyi peruskoulussa kuvataiteen arvosanoissa, jotka olivat toistamiseen täysiä kymppejä. – Siitä huolimatta jatkoin opintoja, koska muutakaan ei ollut, hän sanoo. ??????. Koulupaikka aukesi merkonomilinjalta, mutta pian hän huomasi, ettei ala tuntunutkaan omalta. Kotonaan työskentelevä Bergström on ottanut päivän aikana useita asiakkaita vastaan, ja kalenteri näyttää varsin täydeltä helmikuulle asti. Kauneudenhoidosta jo tuolloin innostunut Bergström pyrki kosmetologin koulutukseen ja jäi varasijalle. Sunnuntai 7.1.2024 3 J oensuulainen Minea Bergström on juuri päättänyt työpäivänsä puoli kuudelta iltapäivällä. Toisen asteen opintojensa aikana Bergström kävi säännöllisesti laitatuttamassa omia kynsiään toisella tekijällä. – Sen jälkeen tein harrastusmielessä kynsiä sekä itselleni että kavereilleni, hän taustoittaa. Bergström kertoo olleensa aina luova persoona. Noin muutoin koulunkäynti ei kuitenkaan ollut koskaan Bergströmille ”se juttu”. Bergströmin kynsitaide on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti, sillä 240 000 seuraajaa ympäri maailmaa seuraa aktiivisesti hänen kädenjälkeään Instagramissa. Kuinka hän on päässyt tähän pisteeseen vain muutamassa vuodessa. Tuolloin hän sai ajatuksen, että voisi itsekin käydä rakennekynsien peruskoulutuksen koulun ohella. – Tuntui, että opettajat kannustivat suuntautumaan matemaattisiin aineisiin, mutta minua ne eivät kiinnostaneet
??????. Vanhemmat ovat tukeneet nuorta kynsiteknikkoa Vuodenajan kierrot näkyvät asiakkaiden värivalinnoissa. Vaikka työt menivät opintojen edelle, suoritti hän merkonomin tutkinnon loppuun asti. Sunnuntai 7.1.2024 4 Kun koulutuksen ja intensiivisen harjoittelun myötä taidot vahvistuivat, alkoi Bergström tehdä kynsiä muillekin kuin tutuille. Yrittäjyys ei ole Bergströmille täysin vieras käsite, sillä myös hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat toimineet yrittäjinä. Sana hänen taidoistaan kiiri, ja pian kiinnostuneita oli kertynyt niin paljon, ettei aikoja riittänyt enää uusille asiakkaille. Loppuvuodesta on pyydetty erityisesti jouluisia sävyjä, kuten punaista, vihreää, valkoista ja ruskeaa sekä glitterkynsiä. – Sillä tiellä olen edelleen, hän toteaa. Kynsiteknikoksi hän päätyi omien sanojensa mukaan puolisattumalta
yrityksen alusta lähtien: äiti auttoi toiminimen perustamisessa ja kynsihuoneen sisustamisessa sekä on toiminut harjoittelukäsinä, kun taas isä tuki Bergströmiä taloudellisesti hankkimalla työhuoneeseen kalustoa. Sitä myöten myös seuraajamääräni kasvoivat nopeasti, hän sanoo. . Sunnuntai 7.1.2024 5 HÄN Minea Bergström . . Isovanhempia nuoren yrittäjyys aluksi mietitytti. Ura: Yrittäjä. Nykyään mummini on aina innoissaan tutkailemassa, että minkälaiset kynteni ovat tällä kertaa, itselleenkin kynsiä tekevä Bergström hymyilee. Harrastukset: Kuntosali ja jooga. . Asuinpaikka: Joensuu. Nyt hänellä on seuraajia ympäri maailmaa, ja yhteydenottoja tulee ajoittain ”liiaksikin asti”. – He olivat huolissaan siitä, pystyykö kynsijutuilla oikeasti elättämään itsensä. . Perhe: Miesystävä, koira, äiti ja sisko. Sosiaalisen median kanavista Minea Bergström vaikuttaa erityisesti Instagramissa, jossa hän esittelee lukuisia kynsitöitään. – Somevirrassani saattoi tulla vastaan omia kuviani muiden julkaisemana. Muutama vuosi sitten hän huomasi, että hänen kuvansa olivat levinneet ympäri somekanavaa. Merkonomin tutkinto. ??????. . Ikä: 23. Koulutus: Sertifioitu kynsiteknikko
Sunnuntai 7.1.2024 6 – Usein kysytään, millä tavalla olen tehnyt jonkin tietyn kuvan kynnet ja missä palveluni sijaitsevat. Niitä voi ottaa monella eri tapaa, ja nykyään älypuhelimella saa laadukkaita kuvia. Viime syksynä Bergström huomasi erään kiinalaisen ultrapikavaatemuodista tunnetun jättiyrityksen käyttävän markkinoinnissaan kynsiteknikon itse ottamia kynsikuvia ja ” Nykyään mummini on aina innoissaan tutkailemassa, että minkälaiset kynteni ovat tällä kertaa. Siitä hän myös pitää työssään eniten: kun valmiista kynsistä saa otettua kuvat ja jaettua ne sosiaaliseen mediaan. Moni on myös sanonut, että minulla on omanlainen tyylini tehdä kynsiä, hän kertoo. On kuitenkin kivaa, että työni herättää kiinnostusta näinkin suuressa mittakaavassa, hän sanoo. Minea Bergström uskoo suosionsa salaisuuden olevan kuvaustyylissä, jolla hän kuvaa laittamiaan kynsiä. Minea Bergström ??????. Se vähän turhauttaa, koska kaikki tiedot löytyvät profiilistani sekä kuvateksteistä. Somesuosiolla on ollut kääntöpuolensa. – Kuviin panostamisella on varmasti suuri merkitys
Yritys oli myös rajannut Bergströmin nimen kuvasta pois. Tammikuussa 24 vuotta täyttävä Bergström toivoo voivansa jatkaa kynsiteknikkona ja -kouluttajana myös tulevaisuudessa. Yhteyden saaminen on kuitenkin tehty todella vaikeaksi, enkä ole vieläkään saanut heiltä vastausta. Yrittäjyydestä kiinnostuneita Minea Bergström kannustaa rohkeasti kokeilemaan siipiään. Hän haluaa korostaa, että myös taiteellisuudella voi menestyä: kaikkien ei tarvitse olla matemaatikkoja tai luonnontieteiden osaajia pärjätäkseen elämässä. ??????. – Harkinnassa on ollut muutto suurempaan asuntoon, jonne saisi kattavamman työhuoneen tai vaihtoehtoisesti rakennettua kynsistudion vaikka varaston yhteyteen. – Koulumaailmassa tuntui, että luovuudella ja visuaalisuudella ei tee mitään, mutta oman kokemukseni mukaan sillä voi päästä hyvinkin pitkälle. Haaveena ovat myös suuremmat työtilat. Sunnuntai 7.1.2024 7 tehneen näistä halvat tekokynsikopiot. Kynsialan perusja täydennyskoulutuksia tarjoava joensuulainen haaveilee mahdollisuudesta ryhmäkoulutuksiin, jotka säästäisivät sekä hänen että kurssilaisten aikaa, jolloin jokaiselle ei tarvitsisi pitää yksilöllistä koulutusta. Yritys käyttää myös muiden kynsiteknikkojen ottamia kuvia ominaan, ja todennäköisesti he tulevat toimimaan näin jatkossakin, hän huokaa. – Olen koettanut olla heihin yhteyksissä. Silloin voisin lisätä palveluihini varpaankynsien geelilakkauksen, hän pohtii
MAGNUS LAUPA. Sunnuntai 7.1.2024 8 ????????. Nyt hän kertoo, mitä Suomessa pitäisi oppia Ruotsin jengiongelmista. Kovien katujen tuntija Jukka Kaski oli aikanaan Ruotsissa suomalaisroisto. Teppo Koskinen Jukka Kaski oli ruotsinsuomalainen ongelmanuori, josta kasvoi jengien kanssa työtä tekevä ammattilainen
Sunnuntaisuomalainen on tarkistanut Kasken taustatiedot hänen työnantajaltaan. Jukka Kaski muutti vanhempiensa kanssa 6-vuotiaana Ruotsiin, Gimo-nimiseen pieneen taajamaan muutaman kymmenen kilometriä Uppsalasta koilliseen. Hän keskittyy työssään jengiväkivallan ehkäisemiseen. ?????????. Kaskea on pitänyt taivutella haastatteluun. Se on haastatteluhetken vastaus kysymykseen, kuinka oikean kuvan suomalainen media välittää ruotsalaisesta jengitodellisuudesta. Ja vaarallista. Kaski työskentelee suur-Tukholman alueella sosiaalitoimen yksikönpäällikkönä. Siksi Kaski ei halua, että hänen tarkkaa työskentelypaikkaansa mainitaan jutussa. Kaski on suomalaisten siirtolaisten jälkeläinen Ruotsissa, käytännössä koko ikänsä Ruotsissa asunut. Työikäistä väkeä muutti Suomesta Ruotsiin parhaimmillaan kymmeniätuhansia vuodessa. Paikkakunnalla oli Sandvikin tehdas, joka tarvitsi työvoimaa. Suomen kieli sujuu vielä hyvin, vaikka työasioista ja yhteiskunnasta onkin helpompaa puhua ruotsiksi. Suostumisen syy on lopulta yksinkertainen: ehkä Suomessa voitaisiin oppia jotain Ruotsin tilanteesta. Kasken isä oli töissä tehtaalla. Hän opiskeli itsensä insinööriksi työn ohessa siitä huolimatta, ettei osannut sanaakaan ruotsia tullessaan maahan. Sunnuntai 7.1.2024 9 N o, eilen oli seitsemän tuhopolttoa, sosiaalitoimen yksikönpäällikkö Jukka Kaski sanoo linjan toisessa päässä. Mediassa näkyy tosin vain jäävuoren huippu. Suomesta sitä sai. Kasken lapsuudessa kotona ei ollut hyvä olla. Se on uutta Ruotsissa
Mutta huumeita ja aseita oli. Ja olemaan välittämättä. ?????????. Ja täysin hullu, aivan hullu, Kaski sanoo. Molemmat vanhemmat ottivat Ruotsiin mukaan painolastia, sotasukupolvien kokemuksia. Kaski oppi olemaan väkivaltainen. Sunnuntai 7.1.2024 10 ” Kaski oppi olemaan väkivaltainen. Niitä sai kotoa äidiltäkin, ainakin viinaa ja pillereitä. Ja olemaan välittämättä. Lapselle, varsinkaan Kasken taustalla, Ruotsi ei ollut helppo paikka. Iso, voimakas ja kova lyömään turpaan. Iso, voimakas ja kova lyömään turpaan. – Lapsuus oli yhtä finnjäveliä ja tappeluita. Onneksi ei ollut jengejä, Kaski sanoo. Äidin isä oli viisi vuotta sotavankina Venäjällä. Isän piti opiskella lääkäriksi insinööriopintojen jälkeen. Jos yhteiskunta ei ollut häntä varten, ei hänkään ollut yhteiskuntaa varten. – Hän oli jonkunlainen nero, erittäin älykäs ihminen. Perheen arjessa kului alkoholia, väkivalta purkautui lasten nähden. Hiekkalaatikolla ruotsalaiset vanhemmat sanoivat, etteivät heidän lapsensa leiki suomalaisten kanssa. Päihteet tulivat nopeasti mukaan teini-ikäisen Jukka Kasken elämään. Kodin ulkopuolella ei ollut paljon paremmin
Sehän ei ollut mitään. – Olin ollut hoidossa kolme kuukautta, kun sinne tuli aika huonossa kunnossa ollut kaveri, joka sanoi, ettei halua alkoholistiksi. Seuraavaksi tuli vankeutta. Häneltä kysyttiin vastaanotossa, miksi hän halusi tulla puoleksi vuodeksi hoitoon. Alle 30-vuotiaana huumeidenkäyttö, repaleina ollut elämä, väkivalta ja jatkuva virkavallan pakoileminen nostivat seinän lopullisesti pystyyn. – Mulla oli kaksi lasta, olin 28 tai 29. Psykologin luona hän sanoi suurimmaksi pelokseen sen, että kasvaisi samanlaiseksi kuin isänsä. Kaksi kuukautta pahoinpitelyistä. Muistan sen vieläkin: istuin sohvalla, poliisit oli niskassa ja ajattelin, että mä en jaksa enää. – Syytekohtia oli 19, sain 800 kruunua sakkoja. Pahoinpitelyistä tuli viiden vuoden tuomio. Työntekijät nauroivat. Ja uudelleen vankeutta sen jälkeen, kun Kaski oli hakenut 4,5 kiloa amfetamiinia Amsterdamista. ?????????. Mä nauroin ja ymmärsin, miksi mulle oli naurettu. Hän sanoi, ettei halunnut narkkariksi. Ensimmäinen tuomio 14–15-vuotiaana 1970-luvun lopulla teki nuoresta rikollisesta vain pahemman. Kaski hakeutui vieroitushoitoon ja pääsi. Sunnuntai 7.1.2024 11 ” Psykologin luona hän sanoi suurimmaksi pelokseen sen, että kasvaisi samanlaiseksi kuin isänsä
Sunnuntai 7.1.2024 12 Siinä vaiheessa isä oli jo kuollut. Meni viisi vuotta kasvaa Jukaksi, Kaski sanoo nyt. Päihteet jäivät. ”Paha Jukka” jäi taakse, ja nyt elämä on hyvää. Fyysisen toiminnan tarpeen täyttivät nyrkkeily ja judo, jossa Kaski on suorittanut mustan vyön. ?????????. Kaski alkoi hyödyntää taustaansa työssään. – Näen, miksi asiat menivät minun kohdallani vikaan, ja näen samat asiat monien nuorten elämässä tänään, Suomessa on eletty kovempia aikoja kuin Ruotsissa, ja siksi yhteiskunta osaa myös sanoa, kun jokin ei käy, Kaski arvioi. Isä kuoli 46-vuotiaana alkoholiin ja pillereihin. Kokin koulutuksen ansiosta hän opetti kokkikoulussa ja opiskeli sitten sosiaalityöntekijäksi, ”työhön, joka sytyttää”. Hän tietää, millaista jenginuorten elämä on, millaista on elää väkivallan ja huumeiden maailmassa
Ruotsin jengiongelmaan ei ole nopeita ratkaisuja, Kaski sanoo. Se on kuin pitäisi keksiä joulu uudestaan. Sunnuntai 7.1.2024 13 Kaski sanoo. Olennaista on kuitenkin toimia nyt heti ja tavoilla, jotka ovat Ruotsissa olleet tähän asti vieraita. Esimerkiksi se, että sellainen määrä kokaiinia, joka aikaisemmin maksoi tuhat kruunua, maksaa nyt viisisataa – ja on paljon vahvempaa. Sen kääntöpuolena ruotsalaiset ovat arkoja puuttumaan toisten asioihin. – Ruotsi on hyvä maa, ja ruotsalaiset ovat kilttejä ja hyväntahtoisia ihmisiä. Sellaisetkin asiat, joita keskiluokkainen ihminen ei sohvaltaan välttämättä ymmärrä. Huumeet ovat kaikkialla. Tilanne voi jatkua nykyisen kaltaisena vielä toisetkin kymmenen vuotta. Samalla on pitänyt ymmärtää, että paljon on muuttunut. Suomesta tätä ” Uusien toimintatapojen kehittäminen ja niissä pitäytyminen on vaikeaa. – Osaan puhua heidän kanssaan samalta tasolta ja ottaa kokemukseni mukaan työhöni. Ongelmiin on monia syitä, mutta yksi on ruotsalaisen yhteiskunnan haluttomuus tehdä väliintuloja silloin, kun ongelmia alkaa ilmetä. ?????????. Jengirikollisuus on ottanut miltei käsityskyvyn ylittäviä muotoja. 13-vuotias lapsi voi syödä päivällistä perheensä kanssa ja lähteä sitten ulos ampumaan toista ihmistä päähän
Siksi jengiväkivallan ?????????. On vanhat ja syvään juurtuneet perinteet, jotka pitäisi nopeasti korvata uusilla. Toimiiko se. Lapsi ei vielä voi ymmärtää maailmaa samalla tavalla kuin aikuisuuden kynnyksellä oleva ihminen. Sosiaalityöntekijät menevät koteihin ja perheisiin, tekevät väliintuloja ja ennaltaehkäisevää työtä. Mutta on pakko tehdä jotain, koska Ruotsissa ei voida jatkaa näin. Sunnuntai 7.1.2024 14 ruotsalaista piirrettä voi olla vaikeaa ymmärtää, koska kulttuuri ja historia ovat niin erilaisia. Jotkut on saatava pois kaduilta vankilaan. Se on kuin pitäisi keksiä joulu uudestaan, Kaski vertaa. Asioille pitää tehdä jotain nyt heti ja katsoa sitten, menikö hyvin ja oikein. On hyvä, että poliisin valtuuksia on lisätty, Kaski sanoo, mutta tärkeä pohjatyö jengiväkivallan ehkäisemiseksi tehdään monella tasolla ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Kasken mukaan 13-vuotiaan jenginuoren kanssa on vaikeampaa tehdä työtä kuin 21-vuotiaan. Kaski uskoo niin. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja niissä pitäytyminen on vaikeaa. Suomessa on eletty kovempia aikoja kuin Ruotsissa, ja siksi yhteiskunta osaa myös sanoa, kun jokin ei käy, Kaski arvioi. Kasken yksikössä tehdään nyt asioita täysin uudella tavalla. Sitten muutetaan toimintatapoja, mutta nyt on pakko tehdä jotain, Kaski sanoo. Sosiaalityöntekijät tekevät laajempaa yhteistyötä poliisin ja koulujen kanssa. Yksi ulkopuoliselle vaikeasti hahmottuva ongelma jengi-ilmiön kielteisten piirteiden taltuttamisessa on se, millaista teini-ikäisten, käytännössä vielä lapsuuttaan elävien rikollisten kanssa toimiminen on. – Mutta koska toimimme uudella tavalla, niin ei siitä varmuutta ole
Välillä Kaskenkin mieli hakee suoraviivaisempia ratkaisuja. Sunnuntai 7.1.2024 15 vastaiseen työhön pitää sitouttaa niin perheet, ystävät, koulu kuin eri viranomaiset, ja siksi työtä pitää tehdä siellä missä nuoret ja heidän lähipiirinsä ovat. Syvällä jengiongelmien taustalla on kehityskulkuja, jotka nähtiin jo kauan sitten. Jos nuori päätyy vankilaan, hän istuu neljän vuoden nuorisorangaistuksen ”samanlaisten jätkien kanssa”. Ruotsissa on nyt 60 aluetta, joita viranomaiset pitävät rikolliselle ke” Arkuus puuttua on tehnyt ongelmista puhumisesta vaikeaa, samoin rasismi ja sen pelko. Sanoa suoraan, missä rajat menevät ja kun joku ei käy. Tarvitaan lisää yhteiskunnan resursseja, rahaa ja työntekijöitä, ennen kuin tuloksia alkaa syntyä, Kaski sanoo. ?????????. Siinä ajassa nuorten aivot ehtivät kehittyä niin, että maailma alkaa hahmottua realistisemmin, Kaski sanoo. – Jos minä saisin päättää, veisin jenginuoret viideksi vuodeksi johonkin mökkiin keskelle metsää. Kymmenen vuotta sitten nähtiin, miten jengiongelma voi kärjistyä. Se ei välttämättä ole hyvä ratkaisu
Se on keino saada stjärnstatus, tulla tähdeksi, olla jotain. Arkuus puuttua on tehnyt ongelmista puhumisesta vaikeaa, samoin rasismi ja sen pelko. Väkivallalla saa valtaa ja tulee huomatuksi. Segregaatio ja rinnakkaisyhteiskunnat ovat Kasken mukaan kasvualustaa sille vieraantumiselle ja merkityksettömyydelle, jota monet siirtolaistaustaiset ruotsalaiset kokevat. Ei ole sattumaa, että moni jengi ja jengiläinen on maahanmuuttajataustainen. Nuoria rekrytoidaan jengeihin ja niihin halutaan, Kaski sanoo. Yhteiskunnan sisällä ihmisten annettiin eriytyä toisistaan monella eri tasolla: sosiaalisesti, taloudellisesti, maantieteellisesti eri kaupunkeihin ja kaupunginosiin. Ruotsi otti ihmisiä vastaan hyväntahtoisesti ja avoimin sydämin, mutta unohti auttaa tulijoita, Kaski sanoo. Monen jenginuoren vanhemmat ovat työttömiä ja vailla kunnollista kiinnekohtaa yhteiskuntaan. Sunnuntai 7.1.2024 16 hitykselle alttiina tai riskialueena. Viime aikoina asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. ?????????. Onnistuminen vaatii aikaa ja kovaa työtä. Nuorilla ei ole kummoisia tulevaisuudenodotuksia, kun yhteiskunta tarjoaa ulkopuolisuutta. Enhän minäkään tiedä, mikä riittää, mutta nyt on pakko yrittää. Monet Ruotsiin muuttaneet ihmiset tulivat hajonneista yhteiskunnista, kaoottisista oloista. Väkivalta on muuttunut jengeille pääomaksi, koska ruotsalainen yhteiskunta on pitkään ollut tottumaton väkivaltaan. – Jengijäsenyydestä tulee tällaisissa oloissa tavoiteltava asia. – Nyt Ruotsissa on laajasti valmius ja halu puuttua ongelmiin. Jengeistä on tullut tavaramerkkejä: Shottaz ja Dödspatrullen ovat tunnettuja jo Itämeren tälläkin puolella
Sivistys ja lukeminen ovat uhattuna, sanoo Vesa-Pekka Kangaskorpi Kangaskorven johtama Keskisuomalainen on kasvanut lehtien lukumäärällä mitattuna Suomen suurimmaksi mediakonserniksi. Sini Ihanainen-Alanko Vesa-Pekka Kangaskorpi on Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja ja kasvollinen omistaja. SAMI SAARENPÄÄ. Sunnuntai 7.1.2024 17 ?????
tammikuuta 153 vuotta. Demokratian yksi kulmakiviä on vapaa media, jolla on mahdollisuus nostaa yhteiskunnan epäkohtia esiin. Liikevaihdoltaankin se on Suomen suurimpia. Muissakaan länsimaissa sitä ei pääsääntöisesti ole. – Sivistykselle ja lukemiselle ei pitäisi olla lainkaan arvonlisäverotusta. Yhtiö julkaisee vanhinta suomenkielistä lehteä, Keskisuomalaista, joka täyttää 7. Muissakaan länsimaissa sitä ei pää” Sivistykselle ja lukemiselle ei pitäisi olla lainkaan arvonlisäverotusta. Vapaan median toimintaympäristön turvaaminen on ykkösjuttu, johon pitäisi löytää ratkaisuja, Kangaskorpi sanoo. – Itseellisen, vapaan median edellytykset ovat enemmän uhattuna kuin koskaan. Kangaskorven, 60, johtama konserni tarjoaa laajat eväät lukemiseen, sillä se julkaisee yli sataa lehteä. Konsernin juuret ovat vuodessa 1871. Lehtien lukumäärällä mitattuna Keskisuomalainen on suurin kotimainen mediakonserni. Hän kokee, että riippumaton kotimainen media ja lehdistö ansaitsisi tasapuoliset, nykyistä reilummat toimintaedellytykset – mikäli Suomessa halutaan säilyttää moniarvoista mediaa. ??????. Tämä on mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorvelle ensiarvoisen tärkeää. Sunnuntai 7.1.2024 18 I hmisillä on oltava matala kynnys sivistykseen ja lukemiseen
– Googlea ja Facebookia emme voi pysäyttää vyörymästä tänne. Mediajohtajasta on outoa, että poliitikot puhuvat Ylen rahoituksen vähentämisestä, mutta taas tänä vuonna rahoitus vain kasvaa. – On kohtuutonta, että valtiollinen media saa niin paljon kakusta automaattisesti. Vesa-Pekka Kangaskorpi on tällä hetkellä näkyvin suomalainen mediajohtaja. Se uuvuttaa ja tukahduttaa vapaata mediaa. Hän on samalla kasvollinen omistaja. Kangaskorven perhe on pörssiyhtiö Keskisuomalaisen suurin omistaja. Yle-vero ei ole talouskohtainen kuten entinen televisiovero, vaan sitä maksaa jokainen erikseen. Ylen asemasta hän on puhunut pitkään ja päättäväisesti. – Sekä vapaalle medialle että Ylelle on tilaus, mutta tarvitseeko Ylen laajentua samalle alueelle, missä kaupallinen media toimii. – Kilpailun oikeudenmukaisesta näkökulmasta Yle tekee kasvavalla budjetilla sisältöä samaan markkinaan mistä kaupallisten toimijoiden pitää hakea maksaja sisällölle, Kangaskorpi harmittelee. Ennen toimitusjohtajuutta Kangaskorpi oli yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tuona aikana konserni laajeni ??????. Sunnuntai 7.1.2024 19 sääntöisesti ole. Yle-veron tuloraja on alempi kuin kunnallisveron. Kaipaan tasapainoa vapaan kotimaisen median ja Ylen välille, konsernijohtaja painottaa. Tosin nekin vyöryvät osin vielä Ylen kanssa yhteistyössä. Keskisuomalainen-konserni on laajentunut tällä vuosituhannella massiivisesti Keski-Suomesta valtakunnalliseksi toimijaksi ja maan suurinten mediakonsernien joukkoon
Kauppaa yhtiö on käynyt toiseenkin suuntaan. Palkkajohtajuutensa rinnalla hän on jatkanut yhtiön hallituksessa. – Hallituksessa on ollut ja on sitoutuneisuutta ja yhteinen iso kuva. Sunnuntai 7.1.2024 20 Keski-Suomesta Savoon. Sittemmin konserni on ostanut Lehtiyhtymän ja laajentunut useaan suuntaan, kuten pääkaupunkiseudulle, Hämeeseen ja Kaakkois-Suomeen. Kangaskorven toimitusjohtajakaudella konserni on tehnyt useita isoja mediayritysten ostoja. ??????. Se on esimerkiksi myynyt Alma Medialle osuutensa sähköisVesa-Pekka Kangaskorpi kertoo lukevansa säännöllisesti verkossa julkaistavia näköislehtiä. – Minulla on aika paljon riskiä omassa varallisuudessani Keskisuomalaisessa. Sen takia olen hoitanut sitä kuin omaani, vaikka omistankin vain pienen siivun
Laadukas paikallinen sisältö on menestyksen kannalta tärkeä, mutta rinnalla on oltava uutisia maailmalta. Viikossa yhtiön lehtiä lukee yli kaksi miljoonaa suomalaista. Digitalisaatiota Kangaskorpi ei koe uhkaksi. Kangaskorpi näkee, että osa konsernin reilusta sadasta lehdestä saattaa digitaalisessa maailmassa yhdistyä, mutta vasta myöhemmin tulevaisuudessa. ??????. Paperilehti on edelleen yllättävän elinvoimainen. – Perinteinen media muuttaa pikku hiljaa muotoaan, paperi korvautuu digitaalisella. – Olemme rakentaneet ison konsernin, ja siihen liittyy ” Sopimus Postin kanssa toi lisäaikaa paperilehdelle. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin uutismediaa. Postille konserni myi varhaisjakelun liiketoimintoja ja solmi samalla pitkän, vuoteen 2026 ylettyvän jakelusopimuksen. Sitä halutaan paljon, eikä se ole ikäkysymys. Sitä halutaan paljon, eikä se ole ikäkysymys. Sunnuntai 7.1.2024 21 tä kauppapaikkaa Etuovea pyörittävästä yhteisyhtiöstä Alma Media Partnersista. Lukijat ovat jo löytäneet konsernin lehdet verkossa. Paperilehti on edelleen yllättävän elinvoimainen. – Sopimus Postin kanssa toi lisäaikaa paperilehdelle. Paperin hinnan ja inflaation tuoman kustannusten nousun myötä jakelun hinta tuli selkeästi ennakoitavammaksi
” Olemme rakentaneet ison konsernin, ja siihen liittyy yhdessä tekeminen, osilla on oltava yhteinen poljento. Lähiaikojen iso projekti on yhtiön osakesarjojen mahdollisen yhdistämisen selvittely. ??????. Laajentumisen seurauksena Keskisuomalaisen valtakunnallinen painoarvo on kasvanut. Kangaskorpi oli pitkään Medialiiton puheenjohtaja ja jatkaa vielä sen hallituksessa. Samalla uskomme maakuntien Suomeen ja markkinatalouteen. Kangaskorpi tuo esiin, että Keskisuomalaisella on nykyään radiotoimintaa useammassa maakunnassa ja yhtiö on Suomen suurin bussien sisäpintojen digitoija. Sunnuntai 7.1.2024 22 yhdessä tekeminen, osilla on oltava yhteinen poljento. Hän on pisimpään Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa ollut suomalainen yritysjohtaja. Samalla uskomme maakuntien Suomeen ja markkinatalouteen. Nyt hän aloittaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtajana ja valtakunnallisen Keskuskauppakamarin hallituksessa
Minna Harmaala Tatu Saarikko kokee, että lääkärit eivät ole aidosti kuunnelleet häntä. Tuskin olisin elossa ilman kannabista Tatu, 43, joutuu hankkimaan lääkkeensä laittomasti, koska lääkäriltä reseptiä ei saa. Sunnuntai 7.1.2024 23 ??????????. MINNA HARMAALA
– Tuskin olisin elossa ilman sitä. ???????????. T atu Saarikko, 43, oli nuorena SM-tason urheilija ja ajoneuvoasentaja, mutta krooninen kipu pudotti hänet pohjalle. Sunnuntai 7.1.2024 24 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Uutisissa 17.10.2022. – Olen ollut kolmen eri lääkärin potilaana, mutta jokainen on saanut (lääkäreitä valvovalta) Valviralta erityishuomiota ja olen joutunut etsimään aina uuden tilalle. Kannabisreseptin saamisen vaikeus on ajanut monet todelliseen ahdinkoon, sanovat Saarikko ja Lääkekannabis-kirjan toinen kirjoittaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli. Tämän on mahdollistanut lääke, jolla oireet pysyvät poissa: kannabis. – Vaikka asiaa on esimerkiksi Valviran puolesta perusteltu lääketurvallisuudella, mielestäni se on kuitenkin aiheuttanut potilasturvallisuuden heikkenemistä, koska minkäänlaista jatkohoitoa potilaille ei ole tarjottu, Hupli sanoo. Viimeksi Saarikolle reseptin on kirjoittanut turkulainen neurologi, joka menetti viime vuonna oikeutensa määrätä kannabista. Ongelmana on vain se, että reseptin saamisesta on tullut lähes mahdotonta, eikä Saarikko ole onnistunut siinä pariin vuoteen. Nyt elämä on taas raiteillaan: Saarikko on työkunnossa, opiskellut kaksi uutta tutkintoa ja perustanut yrityksen. Nyt olen puoli vuotta pyrkinyt saamaan reseptin omalta terveysasemalta, toistaiseksi tuloksetta, kertoo kaarinalainen Saarikko, joka toimii myös potilasjärjestö Suomen Lääkekannabisyhdistys ry:n varapuheenjohtajana
. . Suomen Lääkekannabisyhdistys SLKY ry:n varapuheenjohtaja. . Valviran mukaan lääkäri oli kuitenkin määrännyt kannabista liian vähin selvityksin huomattavalle määrälle potilaita. Häntä väsyttää ajatus, että potilaat hakevat lääkäristä vain laillista päihdettä. Sunnuntai 7.1.2024 25 HÄN Tatu Saarikko . Moni näistä potilaista oli Saarikon tapaan päässyt kannabiksen tuella työtai opiskelukuntoon, mutta Valviran mukaan potilaan oma kokemus terveyden ja toimintakyvyn kohenemisesta ei ole riittävä peruste määrätä erikoisluvallista kannabista. Perusti alkuvuodesta 2022 yrityksen BalanSoi Oy. Monet kannabisoikeutensa menettäneen neurologin potilaat kärsivät Valviran päätösaineiston mukaan musertavista kivuista, joihin edes voimakas opioidilääkitys ei ole tuonut helpotusta. Yritys tarjoaa ohjausta äänihoitoon, äänijoogaan ja äänimeditaation. Valmistui ajoneuvoasentajaksi Turussa vuonna 1998, ympäristönhoitajaksi Tampereella 2005 ja lähihoitajaksi mielenterveysja päihdetyön koulutusohjelmasta Naantalissa vuonna 2013. . Kannabiksen lääkekäyttäjä vuodesta 2001, lääkärin reseptillä vuodet 2011– 2021. – Sillä mitätöidään täysin potilaan kokemus siitä, mi???????????. Kouluttanut päihdetyön ammattilaisia kannabiskokemusasiantuntijana. Tämä on Saarikosta käsittämätöntä. 43-vuotias, diagnoosina krooninen kipuoireyhtymä, joka alkoi vuonna 1998.
Valvira ei ole lähettänyt lääkärikunnalle ”pelottelukirjeitä” kannabinoidihoidon estämiseksi, vaikka sosiaalisessa mediassa Tatu Saarikko on kannabiksen avulla palannut urheilun pariin, joskin lajit ovat vaihtuneet keholle lempeämpiin. Potilaiden mukaan viranomaiset ovat kiinnittäneet kannabikseen erityistä huomiota, mikä on pelottanut lääkäreitä. Sunnuntai 7.1.2024 26 ten oirekuva on kannabiksen avulla muuttunut. – Annetaan ymmärtää, että minä valehtelen. Se on hyvin nöyryyttävää. Se ei mahdu tieteilijöiden protokollaan. – Valvirassa emme ”kiellä” kannabinoidihoitoa eikä virastolla ole siihen edes toimivaltaa. ???????????
Sativex ei kuitenkaan tehoa kipuun yhtä hyvin kuin valmisteet, jotka sisältävät kannabiskasvin kukkaa. Sunnuntai 7.1.2024 27 tällaista väitetään, vastaavat kritiikkiin ylijohtaja Markus Henriksson ja ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Valviran sivuilla Toistaiseksi Valvira on peruuttanut kannabiksen määräysoikeuden yhdeltä lääkäriltä ja antanut toiselle varoituksen. Näiden lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimean myöntämien lupien määrä on viime vuosina romahtanut: Erikoislupien saaminen tuntuu vaikeutuneen, arvioi 46 Fimea myönsi tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 46 erityislupaa kannabisvalmisteille. Silti myös Sativex on kokeiltava ennen kuin siirrytään muihin kannabisvalmisteisiin, jotka vaativat erityisluvan. ???????????. Nämä oikeudet Valvira on 20 vuoden aikana poistanut 111 lääkäriltä. Valviran mukaan kannabista voidaan harkita vain viimeisenä hoitokokeiluna vaikean neuropaattisen kivun (hermovauriokivun) ja MS-taudin spastisuuden (hermovauriosta johtuvan lihasjännityksen) hoidossa. Suomessa on myyntilupa vain yhdellä kannabispohjaisella valmisteella, Sativexilla, joka on tarkoitettu juuri MS-taudin spastisuuden hoitoon. Tatu Saarikon mukaan osa kannabista kirjoittaneista lääkäreistä on kuitenkin saanut täyskiellon keskushermostoon vaikuttaviin niin sanottuihin pkv-lääkkeisiin
???????????. Kuvassa tikun päässä on hänen päiväannoksensa. Opiaattien ja lihasrelaksanttien sivuoireet olivat kuitenkin sietämättömät: kehotuntemukset turtuivat, vatsa oireili ja päätä särki. Vuonna 2002 hän korvasi silloiset lääkkeensä kannabiksella. Tatu Saarikon selkäkivut alkoivat vuonna 1998 ilman selvää syytä. Sunnuntai 7.1.2024 28 Jyväskylän kipupolin osastonylilääkäri Juha Nevan taus. Ensimmäisen reseptinsä hän sai vuonna 2011. – Koin, että tämä jatkumo ei ollut hyvä. – Kaikkia vuosituhannen vaihteessa käytössä olleita lääkkeitä on tullut käytettyä. Hän kävi läpi kivun tavallisen hoitopolun. – Lisäselvityspyyntöjä on tullut aikaisempaa useammin. Tatu Saarikko käyttää kannabista nykyisin tiivistemuodossa, jonka hän hengittää vaporisaattorin kautta
Terveyskeskuslääkäri ei kuitenkaan kirjoittanut reseptiä, ” Puolen viime vuoden aikana kannabisreseptin uusimisesta on käytännössä tullut Tatu Saarikon päätyö. Saarikko pitää kannabiksesta välillä taukoa, mutta oireet palaavat: selkä jäykistyy, tulee selkäja niskasärkyä sekä voimakasta vihlovaa niin sanottua läpilyöntikipua. Läsnäolo ja tietoisuus ovat vahvistuneet. Kivut tekevät keskittymisestä ja nukkumisesta hankalaa. Eräs Jyväskylän kipupoliklinikan lääkäri puolestaan vastasi konsultaatiopyyntöön, että kannabisvalmisteiden määrääminen Saarikolle vaikuttaa asialliselta. – Kehosta tulee möykky, johon ei saa yhteyttä. Sunnuntai 7.1.2024 29 – Kognitioni on kirkastunut, psykomotoriikka parantunut. Kannabiksen ohella Saarikko kokee saavansa apua esimerkiksi säännöllisestä paastosta, liikunnasta ja ääniterapiasta, josta on tullut hänelle myös yritystoimintaa. Puolen viime vuoden aikana kannabisreseptin uusimisesta on käytännössä tullut Tatu Saarikon päätyö. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) kipupoli ei konsultaatiolausunnossaan suositellut kannabishoitoa, koska Saarikolla ei ole ”sellaista neuropaattista kiputilaa, jossa kannabiksen käyttö olisi indikaationa”. ???????????. Kipupoliklinikan potilaaksi Saarikko ei ole päässyt. – Lähtökohta lääkäreillä on ollut, että en minä tätä reseptiä sinulle kirjoita
Minulla on olemassa kaikki ne taidot, joita olen nuorena oppinut. Prosessi on niin pitkä, että moni potilas ei ole siihen valmis. Neljä vuotta sitten ???????????. Joidenkin potilaiden pettymykseksi resepti kirjoitetaan Jyväskylässä kuitenkin samoilla periaatteilla kuin muuallakin – eli vain, jos kivulle on löytynyt selkeä syy, jota on yritetty hoitaa kaikilla muilla lääkkeellisillä ja lääkkeettömillä hoidoilla. Joissakin kunnissa potilaat ovat saaneet kannabisreseptin omasta terveyskeskuksestaan. Juha Nevantaus kertoo, että Jyväskylän sairaala Novaan on tullut jonkin verran yhteydenottoja kannabispotilailta sen jälkeen, kun turkulaisneurologin oikeuksia rajattiin. – Nuorempana olen kilpaillut SM-tasolla lentopallossa ja taekwondossa. Kannabislääkityksellä on Valviran mukaan useita merkittäviä riskejä, kuten psykomotorisen toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen, pitkäkestoisen käytön aiheuttamat hengitystiesairaudet, riippuvuus sekä psykoosiriski. Muilta luetelluilta haitoilta, kuten motoriikan heikentymiseltä, Saarikko on välttynyt. Sunnuntai 7.1.2024 30 vaan lähetteen Jyväskylään – yli 300 kilometrin päähän. Hän kertoo saaneensa kannabiksen polttamisesta ohimenevää kurkun ärsytystä, mitä on vähentänyt siirtyminen vaporisaattoriin eli höyrystimeen. – Missä on yhdenvertaisuus, Saarikko kysyy. Haittojen korostaminen harmittaa Tatu Saarikkoa, sillä hänestä ne ovat pieni riski verrattuna elämään kivun kanssa
TATU SAARIKON KOTIALBUMI ???????????. Sunnuntai 7.1.2024 31 Tatu Saarikko harrastaa nykyisin nuorallakävelyä
Varsinkin taekwondon Saarikko kuitenkin kokee itselleen nykyään liian rajuksi lajiksi. – Yleisimmät haitat ovat pahoinvointi, huimaus ja tokkuraisuus. Sen sijaan hän harrastaa muun muassa footbagia ja nuorallakävelyä. ???????????. Hän kertoo käyttäneensä kannabista koko ajan pääosin samalla annostuksella. On harvinaista, että potilas hyötyy lääkkeestä, ja todennäköisyys haittavaikutuksille on kokemuksemme mukaan tätä korkeampi, polilta kerrotaan. Sunnuntai 7.1.2024 32 kävin taekwondotreeneissä ja pääsin heti mukaan, en erottunut muista ja palauduinkin treeneistä. ” Kipupolin kokemukset kannabiksesta ovat Jyväskylässä samansuuntaisia kuin Saarikolla: potilaat on saatu työtai opiskelukuntoon varsin vähillä sivuvaikutuksilla. Välillä annosta voi joutua nostamaan, mutta toleranssi ei Saarikon mukaan nouse kuten opiaateilla. Kipupolin kokemukset kannabiksesta ovat Jyväskylässä samansuuntaisia kuin Saarikolla: potilaat on saatu työtai opiskelukuntoon varsin vähillä sivuvaikutuksilla. Tyksin kipupoliklinikalta kerrotaan päinvastaista. – Näillä potilailla käyttö on myös pääosin pysynyt asiallisena eli ei ole ollut niin sanottua viihdekäyttöä, Juha Nevantaus kertoo. Haittavaikutuksia potilaat ovat kokeneet lähinnä silloin, kun ovat joutuneet käyttämään tavallista suurempaa annosta
Halutaan vain tasapäistää hoito. Saarikko epäilee rajoitusten syyksi sitä, että kokonaista kasvia ei voi patentoida. ???????????. Sen sijaan potilaista tulee lain edessä huumerikollisia eivätkä he voi osallistua urheilukilpailuihin, koska dopingsäännöt kieltävät kannabiksen. Saarikko ei halua avata, mistä nyt saa kannabista. Hän kertoo sen kuitenkin olevan laboratoriossa analysoitua ja kotimaassa kasvatettua, sillä hän ei halua tukea kansainvälistä huumebisnestä. Sunnuntai 7.1.2024 33 Jyväskylässä kannabista saavia on kymmenkunta, Turussa ”kourallinen”. Saarikko toteaa, ettei kannabiksen lääkekäyttö lopu reseptien panttaamiseen. Vaikka reseptiä ei ole hellinnyt, Tatu Saarikko on jatkanut kannabiksen käyttöä. – Jos kannabiksen avulla pääsee opiaattipöhnästä ja nousee pyörätuolista SM-tason urheilijaksi, kuten puheenjohtajamme (parajääkiekkoilija Janne Silvo), sillä ei ole mitään painoarvoa. – Jo vuonna 2011 lääkäri sanoi, että lääkitys on todennäköisesti elinikäinen. – Vaste on kohdallani parempi kuin apteekista saatavan kannabiksen. Minullekin yritettiin antaa jotain uusia lääkkeitä, mutta se ei ole enää minulle vaihtoehto. ” Saarikko epäilee rajoitusten syyksi sitä, että kokonaista kasvia ei voi patentoida
Kuin mustaa komediaa Tuukka Hämäläisen ensimmäinen askel pakko-oireista toipumisessa oli ottaa kiinni raitiovaunun kaiteesta. ”Toiset vähättelevät, toiset muuttuvat varautuneiksi.” ANNINA MANNILA. Sunnuntai 7.1.2024 34 ????????. Taru Väänänen Tuukka Hämäläinen on vuosien varrella tottunut erilaisiin suhtautumistapoihin sairautensa kanssa
Hämäläinen halusi kotiin pesemään itsensä puhtaaksi. Kuulostaa aineksilta mustan huumorin sävyttämään komediaan. Toimituksella seisoessaan hän tunsi jotain outoa. Paperitelineestä puoliksi irti roikkuva arkki hipaisi häntä päälakeen. P askaa hiuksissa. Näin Tuukka Hämäläinen, 35, kuvailee OCD:ta eli pakkooireista häiriötä. Näin Tuukka Hämäläinen, 35, kuvailee OCD:ta eli pakko-oireista häiriötä. Kirjakaupan lavalla olo ei ollut iloinen ja ylpeä vaan hermostunut ja pakokauhuinen. ?????????. Sunnuntai 7.1.2024 35 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sunnuntaisuomalaisessa 8.1.2023. Lavalla Hämäläinen mietti niitä kaikkia saastaisia käsiä, jotka olivat hipelöineet paperia aikaisemmin. Absurdi tila, joka laittaa ihmiset tekemään järjettömiltä tuntuvia asioita. Hetkeä aikaisemmin hän oli pistäytynyt pakon edessä korttelibaarin vessassa. Oireista kärsivät ihmiset eivät elä harhojen vallassa vaan ymmärtävät, ettei heidän toimissaan ole järjen ” Absurdi tila, joka laittaa ihmiset tekemään järjettömiltä tuntuvia asioita. Tätä ajatusta Tuukka Hämäläinen toisteli mielessään toimittamansa kirjan julkaisutilaisuudessa. Hänen mukaansa arkinen komiikka versoo tietoisesta toiminnasta. Hämäläinen itse on sairastanut pakko-oireista häiriötä lukiovuosista saakka
?????????. – Elämä kodin ulkopuolella muuttui riskialttiiksi. Asuu puolisonsa kanssa Tampereella. Haaveilee tekevänsä vasta perustetun yhtyeensä kanssa ensimmäisen keikan. Lopulta oli pestävä kädet 15 kertaa, siirryttävä kyynärpäihin ja harjattava lopuksi vielä kynnenaluset. Nuorempana elämästä oli leikki kaukana. Kädet tuntuivat yhä likaisilta. . – Huumori on itselleni luonteva tapa puhua asiasta. Lähtöisin Kotkasta. hiventä. Hämäläinen muistaa, miten hän tuli vessasta ulos mutta kääntyikin sitten takaisin. Kirjoittanut pakko-oireisesta häiriöstä omiin kokemuksiinsa pohjautuvan kirjan nimeltä Pakko – kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea ja mitä sitten tapahtui. Myös Hämäläinen tiedosti tämän varsin hyvin syksyllä 2018 kirjakaupan esiintymisen ja sitä seuranneen pakollisen illanvieton jälkeen, kun hän heitti vaatteensa pesukoneeseen ja syöksyi suihkuun. . Sunnuntai 7.1.2024 36 HÄN Tuukka Hämäläinen . Aloin vältellä eri paikkoihin menemistä. Vertaisryhmissä olen huomannut, että monille muillekin sairaus tulee siedettävämmäksi, kun sitä voi katsoa kevyemmin. Puolen vuoden kuluttua Hämäläinen pesi käsiään jo useita kertoja peräkkäin
Kotona hän vaihtoi heti vaatteet ja pyyhki kodin ulkopuolella käyneet tavarat. Tämähän on kuin elokuvista, Hämäläinen mietti. . Ystävyyssuhteita oli vaikea pitää yllä, opiskelu kärsi eivätkä harrastuksetkaan sujuneet. ?????????. Arvioiden mukaan 2–3 prosenttia väestöstä sairastaa OCD:tä. . Oireet pahenivat. Pakkotoiminnot voivat olla esimerkiksi käsien pesemistä, esineiden järjestelyä tai asioiden toistuvaa tarkistamista. . . Lähde: Terveyskirjasto Koulussa Hämäläinen ei halunnut kajota sen paremmin ovenkahvoihin kuin pulpetin kansiinkaan. – Hoitaja ei pitänyt asiaa minään. Sairauteen kuuluu pakkoajatuksia tai -toimintoja, usein molempia. Hän tunnisti vanhan termin pakkoneuroosi, mutta lisätietoa ei tuohon aikaan 2000-luvun alkupuolella löytynyt. Käynnillä hän otti esille kummallisiksi käyneet tapansa. 18-vuotiaana vuonna 2005 paperille kirjattiin ensimmäisen kerran diagnoosi OCD. Tavallisimpia ovat pelot tautien tarttumisesta ja erilaisista sairauksista. Sunnuntai 7.1.2024 37 OCD Pakko-oireinen häiriö . Mukana oli aina myös käsidesiä – aikana, jona ihmiset tuskin tiesivät, mitä se on. Oireet haittaavat huomattavasti jokapäiväistä elämää ja ihmissuhteita. Olin tosi pulassa. Masennusoireiden takia Hämäläinen hakeutui ammattilaisen luo juttelemaan
Yliopistovuosina Hämäläinen aloitti kolmevuotisen terapian. Oireiden selättämisessä keskusteluista ei ollut mitään hyötyä, vertaisryhmistä sen sijaan oli. Sunnuntai 7.1.2024 38 Kun Hämäläinen 20-vuotiaana pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan teoreettista filosofiaa, hän laati opiskelijayksiössään tarkat säännöt. Taudin oirekirjo on laaja. Itsenäistä työtä, kuten kirjatenttejä ja esseiden kirjoittamista oli paljon. Salin penkithän olivat saastaiset, ja sitä paitsi Hämäläisellä oli muutenkin kiire. Pesemisen ja muiden pakkotoimintojen jälkeen olo keveni, kunnes eteen tuli seuraava hankala paikka. Kuuraamiseen kului aikaa. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin likaisuuden välttelyä, esimerkiksi seksuaalisia ja aggressiivisia pakkoajatuksia. Tähän saan koskea, tähän en. Toisilta hän oppi lisää siitä, mitä kaikkea OCD on. Luennoilta lintsaavalle Hämäläiselle tämä sopi. Joskus ahdisti niin, että oli paettava viimeisellä bussilla äidin luo Kotkaan. ?????????. – Tauti kuormitti oikeastaan koko ajan, sillä siihen liittyvät jutut pyörivät päässä jatkuvasti. Seuraavina vuosina Hämäläinen selviytyi taudin kans” Joskus ahdisti niin, että oli paettava viimeisellä bussilla äidin luo Kotkaan
Terapia eteni ja oireet vähenivät. Sitten kosketeltiin kirjoja kirjastossa. – Juuri kun olin alkanut liikkua ilman käsidesipulloa, ?????????. Sitten alkoi tapahtua kummallisia asioita. Lopulta Hämäläinen nosteli käsillään käytettyjä vaatteita kirp putorilla ja hieroi sen jälkeen hiuksiaan. – Ajattelin, että okei. Se kauhistutti, mutta vaihtoehtoja ei juuri ollut. Ammattilai sen johdolla Hämäläinen alkoi totutella ajatukseen, että likaiset eli pelottavat asiat pitää kohdata. Harjoituksissa otettiin aluksi kiinni raitiovaunun kai teesta. Koronapandemian keskellä Hämäläisen järjetön käy tös olikin yhtäkkiä normaalia. Tungen vaikka käteni paskaan, jos se jotain auttaa. – Kun pystyin tekemään yhden jutun, mietin, pys tynkö menemään vielä pidemmälle. Ovia alkoi avau tua mielessä. Kun enää ei tarvin nutkaan käydä kolmesti päivässä suihkussa, aikaa va pautui muuhunkin elämään. Sunnuntai 7.1.2024 39 sa jotenkuten. Keväällä 2020 ihmiset alkoivat vältellä ovenkahvoihin koskemista. Hän koulutti mielensä uskomaan, että li kaiset asiat ovat oikeasti vaarallisia ja pelottavia. Kun Hämäläinen ensimmäisiä kertoja selvisi näistä tilanteista, mielen täytti valtava tunnehyöky. Tuos sa vaiheessa takana oli yli kymmenen vuoden turhaut tava sairauskierre. Lopulta kesällä 2017 löytyi uusi, toimivampi terapia muoto: kognitiivinen käyttäytymisterapia. Niitä vastaan kuuluikin suojautua. Huolellisimmat desinfioivat jopa kaupasta kotiin kantamansa ostokset
Hoito otti takapakkia. Kun lähitapaamiset terapeutin kanssa vihdoin jatkuivat ja elämä normalisoitui, Hämäläinen tarttui uuteen mahdollisuuteen päättäväisesti. Viime syksynä Hämäläinen huomasi tämän, kun työtahti alkoi uuvuttaa. Terapia siirtyi etävastaanotoksi ja altistusmatkat kaupungille loppuivat. Kuormittavat jaksot elämässä pahentavat usein oireita. Kognitiivinen käyttäytymisterapiassa tehdyt altistukset ovat auttaneet Tuukka Hämäläistä sietämään esimerkiksi julkisia liikennevälineitä. Nyt viiden vuoden mittainen terapiajakso on ohi. Toistaiseksi arki on sujunut hyvin. ?????????. Sunnuntai 7.1.2024 40 sanottiin, että nyt on oltava käsidesit mukana
Esimerkiksi sellainen, joka tekee lauluntekstejä ja esiintyy soolokeikkojen lisäksi lavarunoilijana. Välillä on pitänyt miettiä, millainen tyyppi hän on sairauden takana. Sunnuntai 7.1.2024 41 – Oireet eivät kuitenkaan lähteneet lapasesta. Hän tuntee vetoa yleisön eteen siitä huolimatta, että kärsii pahasta esiintymisjännityksestä ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvistä pakko-ajatuksista. – Lapsuudessa vietin sukumme mökillä paljon aikaa, mutta myöhemmin ajatus suihkuttomalle mökille menosta tuntui mahdottomalta. Asiat ovat pulpahdelleet mieleen yksi kerrallaan. ” Koronapandemian keskellä Hämäläisen järjetön käytös olikin yhtäkkiä normaalia. Lavalla Hämäläinen saattaa miettiä esimerkiksi sitä, etteivät katsomossa olevat ihmiset pidä hänestä. – En yleensä muista ensimmäisestä vartista mitään, koska jännitän niin paljon. ?????????. Sairaus on ollut pitkään niin elimellinen osa elämää, että parin on ollut vaikea hahmottaa sitä, mistä kaikesta he ovat jääneet paitsi. Se, mitä terapiassa on saavutettu, vaikuttaa pitävän. Siellä käyminen jäi kokonaan. Avopuolisonsa Hämäläinen tapasi jo lukioaikoina juuri, kun ensimmäiset oireet olivat tulleet kuvaan. Hämäläinen on puhunut erilaisissa tilaisuuksissa kokemusasiantuntijana
Sen kirjoittaminen oli vapauttava kokemus. Tällaisia kokemuksia on viime aikoina ollut paljon. Uusin julkaisu on vasta ilmestynyt tietokirja OCD:stä. Sunnuntai 7.1.2024 42 Työkseen Hämäläinen kirjoittaa. Edistysaskeleista huolimatta pakko-oireet ovat yhä Hämäläisen elämää. ” Lavalla Hämäläinen saattaa miettiä esimerkiksi sitä, etteivät katsomossa olevat ihmiset pidä hänestä. Hiljattain Hämäläinen oli työmatkalla Helsingissä. Hämäläinen on uskaltautunut lähtemään esimerkiksi työmatkoille. Ensimmäinen kaunokirjallinen teos, pienoisromaani Simpukankeräilijä ilmestyi loppuvuodesta. Hän tekee freelance-toimittajan töitä, minkä lisäksi häneltä on julkaistu niin tietotekstejä kuin runojakin. ?????????. Hän hoiti asiansa ja käveli takaisin pöytään. Siksi arkiset voitot tuntuvat erityisen hyviltä. Hämäläinen pysähtyi ovelle empimään. Ravintolassa hän kävi tutun jaakobinpainin siitä, mennäkö ruokailun päätteeksi miestenhuoneeseen vai ei. Hän mietti, miten hankalaksi kaikki menisi, jos itsepintaisesti pidättelisi
Miten hän sen oikein tekee. Pitkään hän oli ennen kaikkea valokuvaaja, nyt hän on kameleonttimaisesti paljon muutakin. ”Ehkä sitä joskus vielä saa eheän identiteetin”, hän naurahtaa. EEMELI SARKA. Kameleontti Aki Roukala on musiikkija festivaalimaailman moniajaja, jonka boutique-tapahtumat myydään loppuun alta aikayksikön. Terhi Pääskylä-Malmström Aki Roukalan identiteetti on aina rakentunut vahvasti työn ympärille. Sunnuntai 7.1.2024 43 ????????
Tie vei valokuvauksen pariin ja valokuvaus musiikin pariin. Molemmat alkoivat harrastuksena ja kasvoivat työksi. – Koronan alkaessa tämä meni ihan kiertolaiselämäksi ja on sitä edelleen. Ei tavatonta Roukalalle. Maisemanvaihto on tosi kivaa, mutta saattaa toisaalta aiheuttaa juurettomuutta, jos sitä tekee liian kauan tai ei koskaan ehdi olla yhdessä paikassa muutamaa päivää pidempään, Roukala pohtii. A ki Roukala ilmestyy etäyhteyden päähän Rukan-mökiltään, jossa hän parantelee flunssaansa. Silti into on säilynyt. Sunnuntai 7.1.2024 44 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eventossa 3/23. Google kertoo hänen olevan ainakin valokuvaaja, musiikkivaikuttaja, manageri, levy-yhtiöpomo, festivaalijärjestäjä, tuottaja ja taiteellinen johtaja. – Tätä samaa minä tekisin, vaikkei siitä maksettaisikaan, ja yrittäjänähän on aina hauskaa, kun saa tehdä itselleen. Kuukausipalkkalaisena oleminen ja pelkkä muiden visioiden toteuttaminen voi olla luovassa työssä hankala yhtälö. – Jossain vaiheessa kuvasin pääasiassa muusikkoja. Yhtä monenkirjava on miehen CV. Siitä ajauduin tekemään esiintymisvaloja, kuljettamaan keikka-autoja ja juomaan takahuonekaljoja. ?????????. Sitten tulivat festarit ja musiikin julkaiseminen Is This Art! -levy-yhtiön nimissä. Oma koti löytyy Tampereelta, festivaalityöt kuljettavat Pyhälle ja Hailuotoon. Pari viikkoa aikaisemmin haastattelu on pitänyt perua yllättävän Pariisin-matkan vuoksi. – Tai sitten vaan keskittymishäiriöinen, Roukala ehdottaa. Valokuvat on sentään ehditty ottaa Helsingissä, jossa Roukalan puoliso asuu. Oli miten oli, koulussa hän ei koskaan viihtynyt
– Kun tapahtumien järjestäminen kiellettiin kahdeksi vuodeksi, tilalle keksittiin uusia ajanviettotapoja. Tätä nykyä peruuntumisen uhkaan ei hänen mukaansa enää tarvitse varautua. Sitten kaikilla meni hermot, eikä kolmatta kertaa enää tullut, Roukala harmittelee. – Yritimme järjestää Rukalla kansainvälistä showcase-musiikkifestivaalia yhdessä Music Finlandin kanssa. Roukalan ideoista puhuttaessa otetaan esimerkiksi hänen masinoimansa Bättre Folk -kulttuurifestivaali, jota on vietetty Hailuodossa jo toistakymmentä vuotta. Kaksi talvea yritimme. – En oikein itsekään tiedä, mikä olen ammatiltani. Näin tapahtui myös koronavuosina, jolloin tapahtumat lopulta jouduttiin perumaan. Viime kesänä päästiin ensi kertaa järjestämään Tampereen Pyynikille sijoittuva festivaali nimeltä Festivaali. Yhteistä kaikille Roukalan festareille on se, että liput viedään käsistä ilman sen kummempia markkinointikikkoja. Sunnuntai 7.1.2024 45 Lestiin tätä suutaria ei ole muiden taholta yritetty pakottaa, mutta itsenäisesti ja omien sääntöjensä mukaan toimiessaan Roukala on kuitenkin aina kokenut olevansa jossain määrin altavastaajan asemassa. Nyt ?????????. Esiintyjiksi oli valittu kymmenen suomalaisen musiikin vientitoivoa, ja yleisöön oli tulossa kova kokoonpano alan ihmisiä Roskilden buukkaajista lähtien. Pähkinänkuoressa työni on toteuttaa omia ideoitani ja yhä enenevässä määrin auttaa myös muita toteuttamaan heidän ideoitaan. Yksi suunnitelluista tapahtumista ei koskaan nähnyt päivänvaloa. Riippuu asiayhteydestä. Bättre Folkin talvitapahtuma vie paremman väen puolestaan Pyhätunturille
”Olemme marginaalissa, ja olen tyytyväinen siihen”, hän vakuuttaa. ?????????. Yksittäisiä, selkeästi osoitettavia poppaskonsteja ei ole, Roukala vakuuttaa. Jokin salaisuus ilmiön taustalla on pakko olla. Sunnuntai 7.1.2024 46 kyse on enää siitä, että ihmiset oppivat käymään festareilla uudelleen. Aki Roukalan festivaalit ovat pieniä mutta laadukkaita boutique-tapahtumia. Esimerkiksi viime vuonna ensi kertaa järjestetyssä Festivaalissa oli hänen mukaansa ”kaikkinensa hyvä konsepti”, jossa yleisöä houkutteli” Olen esteetikko ja väittäisin, että minulla on hyvä maku. Roukalan yleisöllä taidot eivät näytä ruostuneen
– Buukkausten näkemys ja osumatarkkuus kohdeyleisöön oli hyvä, Roukala muotoilee. – Tällaisilla boutique-festivaaleilla näkee heti, missä myydään herkullista ruokaa ja missä laatuviinejä. Sunnuntai 7.1.2024 47 vat niin esiintyjät, tapahtumapaikka, imago kuin ulkoasukin. – Käyn Prismassa, mutta ahdistun siellä samoista asioista kuin suurilla festareilla: kaikki on liian isoa, mitään ei löydä, jonot ovat pitkiä, ja kaikkeen menee ” Käyn Prismassa, mutta ahdistun siellä samoista asioista kuin suurilla festareilla: kaikki on liian isoa, mitään ei löydä, jonot ovat pitkiä, ja kaikkeen menee paljon aikaa. Keikankin voi katsoa läheltä ilman, että edessä seisoo 25 000 ihmistä. Roukalan maailmassa onnistunut festari on omaperäinen ja kävijän näkökulmasta helposti hallittava. Vastapainona Roukala puhuu sarjatuotetuista ja monistetuista valtavan kävijämäärän ”prismafestareista”, jotka ovat hypermarkettiketjun tapaan tuttuja ja turvallisia, mutta vääriä paikkoja uniikkeja laatukokemuksia hakevalle yleisölle. ?????????. Siihen hän lukeutuu itsekin. – Olen esteetikko ja väittäisin, että minulla on hyvä maku. Myös taakse jääneet vuodet Imagen valokuvaajana uusien ja vetävien ilmiöiden parissa ovat opettaneet tunnistamaan, mikä resonoi ja tekee vaikutuksen. Massojen sijaan liikkeellä on maltillinen määrä väkeä
Boutique-festivaalin onnistunut brändi voi jo itsessään myydä niin hyvin, ettei vetoavuksi tarvita kaikkein nimekkäimpiä esiintyjiä. – Varman päälle valitut esiintyjät voivat näyttäytyä yleisölle vähän tylsinäkin. Sunnuntai 7.1.2024 48 paljon aikaa. – Jonot ovat aina osoitus huonosta järjestelystä, hän toteaa. Mainituista lähteistä ei myöskään selviä se, toimiiko esitys livenä. Pelkät hyvät artistit eivät riitä, vaan myös heidän keskinäisten jännitteidensä pitää osua kohdilleen – että samalla festivaalilla voi nähdä esimerkiksi J. Roukalalla on kuitenkin keinonsa. Niitä ei hänen mukaansa kuuluisi olla kenenkään muunkaan festareilla, oli niiden kokoluokka mikä hyvänsä. Toista on rohkea visio ja esiintyjien yllättävät kombinaatiot. Ymmärrän, että jengi käy stadionkonserteissa massahurmoksen takia, mutta minä olen käynyt kerran elämässäni, ja se riitti. Infraa ja työntekijöitä tulee lisätä väkimäärän mukaan, lisäksi odottamattomiin tilanteisiin pitää varautua huomioimalla kaikki, mikä huomioitavissa on. Karjalaisen ja Arpan, Roukala kuvailee. Yksi asia, mikä Roukalan festareilta puuttuu, ovat jonot. – Itselläni oli aikanaan hieman ylimielinen asenne, että jos asia toimii ja tapahtuma on loppuunmyyty, miksi lähteä korjaamaan. Kun kävijät luottavat saavansa laatua, järjestäjälle avautuu uudenlainen vapaus leikitellä line-upilla. – Käyn keikoilla, kuuntelen verkostoani ja luotan omaan fiilikseeni. Nykyään korjaan kaiken, minkä ?????????. Visiot, yllätykset ja jännitteet eivät välttämättä löydy radion soittolistoilta tai Spotifyn kuunnelluimmista
Sunnuntai 7.1.2024 49 voin. ” Jonot ovat aina osoitus huonosta järjestelystä. Kun muut ovat tehneet mitä osaavat, hän on aina tehnyt mitä haluaa. Esimerkiksi Hailuodon Bättre Folk on kasvanut nykyisellä 2 500 päiväkävijällään saaren logistiseen kantokykyyn nähden niin suureksi, ettei toimisi ilman Oulun ja Hailuodon välillä sukkuloivaa bussikuljetusta. Ja yhä edelleen olen sellainen fanipoika, että työskentelen mieluiten ihmisten kanssa, joita itse kunnioitan ja ihailen. Suuren osan kunniasta hän kuitenkin antaa yhteistyökumppaneilleen. Välillä festarijärjestäjän täytyy venyä jopa kokonaan uusille aloille. Pariakymmentä bussia varten Roukala tiimeineen on kehittänyt oman puhelinsovelluksen. ?????????. Jos jotain ei ole osattu, se on opittu matkan varrella. – Kai olen tehnyt itsekin jotain oikein, mutta ennen kaikkea olen saanut tehdä töitä superlahjakkaiden ammattilaisten ympäröimänä. Äppimaailman haltuunotto ei kameleonttimaisen Roukalan tapauksessa toisaalta yllätä. Luotan tiimiini, mutta haluan varmistua asioista myös itse. Minä olen se tyyppi, joka rakennusvaiheessa siirtelee aitoja, penkkejä ja vessoja
– Emme osta mainostilaa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi muuta markkinointiviestintää. Maksettu mainonta ei väkeä kuitenkaan houkuttele, sillä sitä Naamat ei harrasta. Tuomiston tilan maille levittäytyvä Naamat tunnetaan kulttifestarina, jonne tullaan kaikkialta Suomesta. Suurin kävijäryhmä saapuu pääkaupunkiseudulta. Esiintyjäkattaus paljastetaan vasta toukokuun puoliväliin ajoittuvan lipunmyynnin jälkeen, mutta sikaa säkissä festarivieraat eivät silti osta. Sunnuntai 7.1.2024 50 Muuramen Naamatfestivaalilla kokonaiselämys ratkaisee Foto Järvisen kumppaneineen perustama rockfestari Naamat painii samassa genressä kuin Roukalan perustama kulttuurifestari Bättre Folk. He tietävät paljon muuta, kuten ympäristön, fiiliksen, arvopohjan ja palvelupolkukokemuksen. ?????????. Kolmipäiväisten vaihtoehtofestivaalien tuhat lippua myydään loppuun minuuteissa. Tapahtuman kokoon nähden olemme saaneet vuosien varrella myös paljon näkyvyyttä Suomen merkittävimmissä medioissa. Esiintyjien sijaan ratkaisevaa onkin kokonaisuus. – Toissa vuonna meni 15 sekuntia, sanoo festivaalipäällikkö Foto Järvinen. He myös suosittelevat festaria uudelle yleisölle. – Kaukana siitä. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin kävijät, joiden kokonaiselämys on ollut niin vahva, että he haluavat kokea saman uudestaan. Naamat on järjestetty Keski-Suomen Muuramessa vuodesta 2000
MARKO KAUKO ?????????. Me taas tiedämme, että onnistuneeseen festarikokemukseen tarvitaan paljon muutakin. Isot festivaalit kilpailevat yleisöstä nimekkäillä esiintyjillä. Sunnuntai 7.1.2024 51 Ennakko-odotukset ovat kovat, ja ne tulee lunastaa vuosi vuodelta. Heinäkuussa 2023 Naamat-festivaali järjestettiin sateisessa säässä. ” Tuomiston tilan maille levittäytyvä Naamat tunnetaan kulttifestarina, jonne tullaan kaikkialta Suomesta. – Pieni koko mahdollistaa sen, ettei meidän tarvitse kulkea valtavirran mukana, vaan voimme tehdä omasta mielestämme hyvää ja kiinnostavaa ohjelmaa
Alkuviinien tekijä Ilona Aaltonen työskentelee Noita Wineryssa, Suomen ainoassa urbaanissa viinimössä. TIMO PORTHAN. Sunnuntai 7.1.2024 52 ?????????. Sari Lapinleimu Ilona Aaltosen kiinnostus viineihin alkoi vuonna 2013, kun hän työskenteli Alkon myyjänä
T ehdään fakta selväksi heti alkuun: Suomi ei ole virallinen viinintuottajamaa, ja siksi Suomessa valmistettuja ”viinejä” ei virallisesti saa kutsua viiniksi. Toisaalta viinimöt voivat ostaa pieniäkin rypäle-eriä useilta eri viinintuottajilta, kertoo Noita Wineryn viinintekijä Ilona Aaltonen. Aaltonen on koulutukseltaan restonomi. ??????????. Urbaaneja viinimöitä on – ei-niin-urbaanin Fiskarsin lisäksi – ainakin Lontoossa, Göteborgissa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tokiossa sekä eri puolilla Yhdysvaltoja. Urbaaneiksi viinimöiksi kutsutaan viininvalmistajia, joilla ei ole omia viinitarhoja. Rypäleet hankitaan yhteistyötiloilta, mutta viinit valmistetaan samaan tapaan kuin millä tahansa perinteisellä viinitilalla. Konsepti mahdollistaa isompienkin viinierien valmistamisen kaupungeissa sekä maissa, joissa viininviljelyn mahdollisuudet ovat esimerkiksi ilmaston puolesta rajalliset. Hän valmistui keskellä koronaa, mutta kiinnostui viineistä jo vuonna 2013, Alkon sesonkimyyjänä työskennellessään. Suomen ensimmäinen urbaani viinimö, alkuviinien valmistaja Noita Winery toimii noin 600 asukkaan Fiskarsissa. ” Alkuviinit jakavat mielipiteitä. Sunnuntai 7.1.2024 53 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Aromissa 5/23. Tässä jutussa emme tästä välitä, vaan viini on viiniä. Yksi rakastaa, toinen inhoaa, kolmas hämmentyy
Asuu Helsingissä, parisuhteessa. Kiinnostus vain vahvistui opintojen ja niiden ohessa jatkuvan myyntityön myötä: Aaltonen halusi ymmärtää, miksi viini maistuu siltä miltä se maistuu. . Viinintekijä-tislaaja Noita Wineryssa ja Ägräs Distilleryssa. Tein erikoistumisopinnot International Wine Business -linjalla ja käytännön oppia viinintekoon sain paikallisessa Weinbauschulessa. Noidassa Aaltonen on työskennellyt pian kaksi vuotta. Syntynyt vuonna 1990 Helsingissä. Noita Wineryn kanssa samoissa tiloissa Fiskarsin Veitsitehtaalla pitävät majaansa Ägräs Distillery -tislaamo, Fiskarsin panimo, osa Suomenlinnan Panimosta sekä Gastrobaari ja juomapuoti. Tislauksen saloihin hän perehtyy parhaillaan Ägräs Distilleryn päätislaajan Martta leena Ruohomaan opastuksella. Kaikkien yritysten takaa ??????????. – Pääsin opiskelemaan viinialan bisnestä ja käytännön tekemistä myös Itävaltaan. . Tänä aikana hänestä on sukeutunut alkuviinin valmistuksen ammattilainen, joka pystyy hoitamaan valmistusprosessin itsenäisesti alusta loppuun. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa viinimön kellarityötä, laadunvalvontaa sekä muiden tuotteiden valmistusta. Siellä opin alkolaisen maistamistavan lisäksi tuottajalähtöisen maistamistavan ja innostuin toden teolla, hän kertoo. Sunnuntai 7.1.2024 54 HÄN Ilona Aaltonen . Harrastaa mökkeilyä, retkeilyä, liikuntaa, viinejä, kulttuuria sekä pianonja bassonsoittoa
– Kun saman katon alla on useampi brändi, voimme hyödyntää yhteistä laboratoriota, laitteistoja ja pakkauslinjastoja sekä jakaa ja lisätä toistemme tietotaitoa osaavassa tiimissä. ??????????. He hankkivat viinin valmistukseen tarvittavan laitteiston ja tilasivat rypälekuorman Itävallasta. Rypäleistä tehtiin viiniä, ja kuoret käytettiin panimon puolella. löytyy emoyhtiö Brukett, joka huolehtii yritysryppään myynnistä, markkinoinnista, pr:stä, jakelusta ja viennistä. Sunnuntai 7.1.2024 55 ” Tällä hetkellä hieman alle puolet Noidan tuotannosta menee vientiin, muun muassa Norjaan, Englantiin ja Kanadaan. – Noita Wineryn perustajat Jari Leinonen ja työparini, pääviinintekijä Simon McCabe halusivat aikanaan lähteä alkuviinin valmistukseen Fiskarsin panimon sivutuotteena. Poikkitieteellinen osaaminen mahdollistaa myös ennakkoluulottoman tuotekehityksen, josta Noita Winery sai alun perin alkunsakin. Tällä hetkellä hieman alle puolet Noidan tuotannosta menee vientiin, muun muassa Norjaan, Englantiin ja Kanadaan. Tämä konsepti on kansainvälisestikin harvinainen. Tuote sai myönteisen vastaanoton, ja Noidan urban winery -konsepti herätti kiinnostusta ulkomaita myöten. Ensimmäinen pieni alkuviinierä esiteltiin Helsinki Natural Wine -festivaaleilla vuonna 2019
Käyminen tapahtuu aina rypäleen omilla ja luonnonhiivoilla sekä rypäleen omalla sokerilla. Siihen puututaan mahdollisimman vähän, ja esimerkiksi happikontrolli on tärkeää. Ne kaikki kertovat omalla tavallaan tuotteiden erityisyydestä. Nuoret viinit ovat usein kevyen raikkaita; ikääntymisen myötä makuprofiilissa korostuvat esimerkiksi villihiivojen tuomat sävyt. Sopivia vaihtoehtoja löytyy niin seurusteluun, juhlati??????????. Alkuviinejä ei myöskään kirkasteta, stabiloida tai suodateta. Aaltosen näkemyksen mukaan tuotantotapa tuo parhaiten esiin valmistusprosessin, alkuperän ja rypäleiden eroavaisuudet. Lainalaisuuksiakin toki on. Viiniin ei lisätä mitään, paitsi joskus hyvin pieniä määriä sulfiitteja. Se tuo viininvalmistukseen myös yksilöllisyyttä ja suoranaista yllätyksellisyyttä, sillä viinien erot voivat olla jopa pullokohtaisia. – Alkuviinin valmistusprosessi on alkuperäisin ja samalla haavoittuvaisin. Sunnuntai 7.1.2024 56 Alkuviini, natuviini, raw wine, low intervention wine… Alkuviinejä kutsutaan monilla nimillä. – Tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja puhdaspiirteisistä viineistä leikkisiin ja jopa funkeihin viineihin
Sunnuntai 7.1.2024 57 laisuuksiin kuin ruokajuomaksikin, Aaltonen sanoo. – Olen huomannut, että alkuviinit sopivat – tai eivät sovi – kenelle tahansa. Kannustankin ravintoloita tekemään valmiita parituksia ja opettamaan asiakkaita, sillä kiinnostusta on! Keitä alkuviinit sitten puhuttelevat. Yksi rakastaa, toinen inhoaa, kolmas hämmentyy. Niitä suosivat hyvin eri ikäiset ja erilaiset ihmiset, joita yhdistää kokeilunhalu, pientuottajuuden, aitouden ja käsityön arvostaminen sekä viinit alkuperäisimmillään. – Alkuviinin ja hyvän ruuan yhdistäminen voi olla asiakkaalle uskomattoman hieno kokemus. Tähän ei Aaltosen mukaan löydy selkeää sääntöä tai profiilia. Alkuviinit jakavat mielipiteitä. Tuntojen moninaisuutta kuvaa osuvasti palaute, jonka Aaltonen sai Noidan oranssista Hex Bag -viinistä, joka on tehty Grüner Veltlinerista ja Pinot Gris’sta: ”En tiedä, mitä tämä on, mutta hämmentävän hyvää, erilaista ja ainakin jotain ihan muuta.” Noita Winery ostaa vuosittain noin 26 500 kiloa rypäleitä – tai oikeammin rypäleterttuja, jotka käytetään ??????????
Lukema kertoo alkuviinin valmistuksen luonteesta: viinejä valmistavat pientuottajat, ja määrät ovat, suurimmillaankin, vain murto-osan perinteisten viinien volyymista. Ulkomailta tulevat rypäletertut poimitaan käsin pari päivää ennen optimaalista kypsyysastetta ja toimitetaan Suomeen kylmärekoilla. – Ensiksikin Itävallassa puristetun rypälemehun käyttäminen kuljetuksineen edellyttäisi säilöntäaineita, ja se ei alkuviinin valmistuksessa käy. ??????????. Teemme kuitenkin yhteistyötä myös kotimaisten viininviljelijöiden kanssa. Se saa miettimään, miksi Noita ei osta rypälemehua valmiina ja valmista viinejään siitä. Logistiikka kuulostaa vaivalloiselta ja haavoittuvalta. Erä oli pienen pieni, vain 318 pulloa. Sunnuntai 7.1.2024 58 viinin valmistukseen sellaisenaan. – Oikea ajoitus on tärkeä. Ensimmäinen täysin kotimainen alkuviini, Kesälahdella viljellystä Solaris-rypäleestä valmistettu Polaris lanseerattiin huhtikuussa. Aaltosen mukaan syitä on kaksi. Jos rypäleet ehtivät ylikypsiksi ennen aikojaan, ne alkavat käydä. Toiseksi haluamme 26?500 Noita Winery ostaa vuosittain noin 26?500 kiloa rypäleitä. Valmista viiniä syntyy noin puolet tästä määrästä. – Valtaosa rypäleistä tulee Itävallasta, Julius Hafnerin luomutarhoilta
Sunnuntai 7.1.2024 59 olla viinintuottaja alusta loppuun. Tämä kertoo paljon Noidan ja sen tuotteiden mutkattomasta persoonasta. Alusta loppuun hyödynnetään myös rypäleet. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Noidan alkuviinit löytyvät sen sijaan samasta hyllystä aromatisoitujen viinituotteiden kanssa. Juomien makuun pääsee niin ikään horeca-myynnin kautta sekä luonnollisesti Fiskarsin Veitsitehtaalla, jossa viinejä myydään myös hanasta. – Niin kauan kuin emme ole virallisesti viinintuottajamaa, meillä ei ole lupa myydä rypäleistä tuotettuja ”viinejä”, vaikka ne sitä teknisesti ottaen ovat. Haasteellista. Toiseksi Suomi ei ole EU-lainsäädännössä viinintuottajamaa, vaikka raaka-aineet ja prosessi ovat täällä ihan samat kuin muuallakin, ja viiniä viljellään myös paikallisesti. Kanavat ovat rajalliset ja näkyvyyden saaminen kiven alla. ??????????. – Alko oy, vähittäismyyntimonopoli, poikkeaa monista muista maista, joissa viinejä voi ostaa paikallisesti suoraan tuottajalta, alkuviineihin erikoistuneista liikkeistä, viinibaareista tai päivittäistavarakaupoista. Virallisten viinimaiden alkuviinejä löytyy Alkosta varsinaisten viinien joukosta, ja niille on jopa oma alkuviinisymboli. Alkosta Noidan alkuviinejä kuitenkin saa, jos niitä osaa kysyä tai etsiä oikeasta paikasta. Hyödyntämiskelvotonta jätettä jää useamman kierroksen jälkeen vain vähän, ja sekin päätyy lopulta biokaasuksi. Näin Aaltonen kuvaa alkuviinien markkinoimista ja myymistä Suomessa. Se mikä jää viinintuotannossa käyttämättä, pakastetaan ja käytetään myöhemmin spritzereiden, siiderin, oluiden ja tisleiden valmistukseen
Mikä missäkin viinissä puhuttelee. Sunnuntai 7.1.2024 60 – Meille on tärkeintä, että tuotteiden kanssa viihdytään ja fiilistellään, Aaltonen toteaa. Maksullista mainontaa ei tehdä käytännöllisesti katsoen lainkaan. Sen ytimessä on Aaltosen mukaan tuoteja tuottajalähtöisyys, elämyksellisyys, käsityö ja aitous. Usein niitä kuitenkin lähestytään fiilisten kautta. Sen kautta moni uusi asiakas löytää Noidan – ja moni van” Monille juomille on laadittu omat soittolistat tunnelman luomisen avuksi. – Olen vetänyt lukuisia tastingeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Millaisia mielikuvia se herättää ja millaisia mielleyhtymiä saa aikaan. Olennaista juomissamme ja tastingeissämme on, että sääntöjä ei ole! Samalla mutkattomalla tyylillä tehdään myös markkinointia. Sosiaalisesta mediasta, lähinnä Instagramista, vastaamme yhdessä Simonin kanssa. Hauskuuden ja leikkisyyden eetos näkyy niin värikkäissä etiketeissä kuin juomien nimissäkin. ??????????. Lisäksi monille juomille on laadittu omat soittolistat tunnelman luomisen avuksi. Vai miltä kuulostavat Behemoth (Saatanan demonikissa Saatana saapuu Moskovaan -romaanissa) tai vaikka Baba Yaga (slaavilaisen mytologian noita). Mikä on jännää. – Bruketin markkinointikoneisto tekee PR-työtä median ja vaikuttajien kanssa tavoitteenaan ansaittu mainonta. Alkuviinejä voi hyvin arvioida perinteiseen tapaan tuoksun, värin tai maun kautta
Näitä ovat esimerkiksi Raw Wine -yhteisön tapahtumat ulkomailla tai alkuviinejä tarjoavat tapahtumat Suomessa. Alaan kuuluu yhteisöllisyys, jokainen tuottaja tekee alkuviinejä omalla tavallaan, ja erät ovat pieniä. Sunnuntai 7.1.2024 61 ha asiakas uudet tuotteemme. ??????????. Kilpailevia tuottajia suurempi haaste onkin yhä tunnettuus ja näkyvyyden saaminen. Lisäksi Noita on mukana tapahtumissa, joihin kokoontuu saman kaltaisista brändeistä kiinnostuneita osallistujia ja samanhenkisiä kumppanuuksia. Markkinarakoa kyllä löytyy, ehdottomasti. Aaltonen uskoo, että Suomen markkinoilla olisi tilaa myös uusille alkuviinin tuottajille. – En usko, että useammat tekijät sulkisivat toisiaan pois. – Olemme todistaneet, että Suomessa on mahdollista valmistaa viiniä rypäleistä ilman, että sitä saa kutsua viiniksi, siten, että se herättää kiinnostusta ulkomaita myöten, hän toteaa. ” Olemme todistaneet, että Suomessa on mahdollista valmistaa viiniä rypäleistä ilman, että sitä saa kutsua viiniksi, siten, että se herättää kiinnostusta ulkomaita myöten