MAANANTAINA 7. 6 PLUSSA 2–3. JOULUKUUTA 2020 Aikamatkaaja TONI RASINKANGAS Hämeenlinnan historiaan syventynyt Janne Polsa kaivaa värit esiin vanhoista mustavalkokuvista
K uvittele itsesi linnanpuistoon vuonna 1910. Kun kellastuneeseen harmaasävymaisemaan lisätään värejä, alkavat yksityiskohdat nousta esille kuin uusin silmin katsottuna. VanhoTältä näytti Hämeen linnan maisema vuonna 1910. Kuvan värjännyttä Janne Polsaa viehättää alkuperäisen kuvan asetelma: veneet rannalla ja linna taustalla. MAANANTAINA 7. Museoviraston vanhasta kokoelmakuvasta näkee, miten maailma on muuttunut sadassa vuodessa. Puistosta ja ulkoilijoiden rantareitistä ei ole tietoa vielä vuosikymmeniin. Arkistoihin säilötyt kuvat saavat uutta kulmaa ja yksityiskohtia väreistä. Hän luonnehtii itseään aikamatkaajaksi. KUVA: Museovirasto TONI RASINKANGAS TEKSTI. Kuvien julkaisussa on omat ehtonsa. –?Ei tämä ihan sama ole kuin värityskirjaa värittäisi. Hämeenlinnalainen Janne Polsa värjää vanhoja mustavalkokuvia omaksi ja muiden iloksi. Seisot rantaniityllä ja tulvavesien möyhimällä vesijättömaalla. Somessa hänen aliaksensa on JP Colorization ja sloganinsa aikamatkoja menneisyyteen väritetyillä vanhoilla kuvilla. JOULUKUUTA 2020 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA Aikaikkuna menneisyyteen Historiasta kiinnostunut Janne Polsa värjää vanhoja mustavalkokuvia Hämeenlinnasta. Juoksukenkien sijaan olet kiskonut jalkoihisi nahkasaappaat, kuten olet kiskonut rantaan tervatun puuveneen
Puhelimen näytöltä ne eivät pääse oikeuksiinsa. KUVA: Toni Rasinkangas Hämeenlinnan rautatieasema vuonna 1909. Ensimmäisen historiakuvan hän värjäsi vuonna 2017. Mitä katsojan on syytä ottaa huomioon tutkiessaan värjäämiäsi kuvia, Janne Polsa. • Digikuvaus alkoi syrjäyttää filmikuvausta 2000luvun alussa.. –?Vanhoja SA-kuvia tulee somessa niin paljon vastaan, että jätän niiden värjäämisen suosiolla muille. • Hänen Instagramtilillään @jpcolorization. –?Päinvastoin, olisin mielissäni tiedosta. Vanhoja rakennuksia, erityisesti puutaloja, on purettu betonilaatikkomaisten kerrostalojen tieltä. MAANANTAINA 7. KUVA: Museovirasto, Historian kuvakokoelma, M.L. Niistä näkyvät niin kuvaajiensa kuin värjääjiensä kädenjälki. FL LISÄÄ KUVIA Katso, kuinka paljon kuvat eroavat toisistaan ennen ja jälkeen värjäämisen. Kuvan värjännyttä Janne Polsaa viehättää alkuperäisen kuvan asetelma: veneet rannalla ja linna taustalla. –?Kyllähän se sellaiseksi kuvan hieromiseksi menee. Itse pyrin sellaiseen visuaalisuuteen, että kuva olisi kuin aikaikkuna, josta katsotaan takana tässä ja nyt. Esimerkiksi kuvan tervattujen veneiden väreihin hän otti mallia muun muassa Albert Edelfeltin (1854–1905) maalauksesta Ristiäissaatto (1880). SOMESSA TÖRMÄÄ usein vanhoihin, arkistoihin unohdettuihin valokuviin, jotka ovat saaneet uutta eloa värikuvina. • Aluksi värikuvia saatiin maalaamalla mustavalkokuvia. Maisemakuvien värjäämisen ohessa Polsa on alkanut harjoitella henkilökuvien värittämistä. –?Minua häiritsee, miksi kuvasta on tehtävä väreillä vanhanoloinen. VANHOISTA KUVISTA näkee, miten esimerkiksi Hämeenlinnan kantakaupunki on muuttunut. Usein värjätyssä kuvassa halutaan säilyttää värimaailma, jonka nykyihminen mieltää vanhaksi: haalistunut, pastellimainen. POLSA KERTOO, että yhden kuvan värjäämiseen voi vierähtää aikaa puolestatoista viikosta kahteen viikkoon. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA jen kuvien värjääminen vaatii aika paljon taustatyötä ja tiedon penkomista, Polsa kertoo. KUVA: Museovirasto Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja kaupunginhotellin väliin kivitalon, jonka katutasossa oli hänen kirjakauppansa. • Harrastaa valokuvaamista ja vanhojen mustavalkokuvien värjäämistä: ”Tätä kautta löysin sisäisen taiteilijani.” VÄRJÄTTYJÄ KUVIA Polsan värjäämiä kuvia voi nähdä esimerkiksi: • Facebookissa Kuvia menneiden vuosikymmenten Hämeenlinnasta ryhmässä. –?Kuvien värjäämisessä olen kehityskaareni alussa, tässä hommassa on vielä paljon oppimista, Polsa sanoo vaatimattomasti. Tuolloin työkaluina olivat maalipurkit ja pensselit. Hän ei kuitenkaan loukkaannu, jos joku huomauttaa asiasta somessa. KUVA: Museovirasto, historian kuvakokoelma Janne Polsa värjäsi hänestä otetun mustavalkoisen henkilökuvan. Eikö se voisi väreiltään näyttää siltä kuin se olisi otettu digikameralla. Kuvia on värjätty jo mustavalkokuvien aikakaudella. Polsa kertoo, että joskus värivalinnoissa voi tulla huteja. Vaikka jokaisella värillä on oma sävynsä mustavalkoisessa kuvassa, on värejä toisinaan hankala arvioida. Janne Polsa • Syntynyt Keuruulla 1979. –?Toivottavasti olisimme tulevaisuudessa fiksumpia kuin esimerkiksi 1960–1970-luvuilla, jolloin taitavasti tehtyjä rakennuksia hävitettiin urakalla. Hämeenlinnan Raatihuone esimerkiksi on ollut kolmessa tai neljässä värissä kautta historian, sanoo Polsa. Mihin tahansa valokuvaan ei saa kajota. Välttämättä kukaan ei tiedä, minkä värinen jokin rakennus on ollut milloinkin, sillä talot on saatettu maalata uudestaan monesti. –?Olen erittäin huono käyttämään kynää tai pensseliä, Polsa naurahtaa. • Muutti Hämeenlinnaan 1992. Että emme jatkossa saisi aikaan mitään peruuttamatonta kulttuurituhoa. Kuvien värjääminen ei ole niin yksikertainen urakka, kuin miltä se äkkiseltään saattaa vaikuttaa. HISTORIA ON kiinnostanut Polsaa aina ja hän on viettänyt lukemattomia tunteja taustatöitä tehdessä. –?Museovirastolla on myös sellaisia kuvia, joihin ei saa tehdä mitään muutoksia, saatikka sitten julkaista. Tältä näytti Hämeen linnan maisema vuonna 1910. Niitä katsoessa Polsa on harmitellut usein, kuinka Hämeenlinnalta on viety sielukkuutta pala palalta kehityksen nimissä. – Parhaan katselukokemuksen saavuttamiseksi kuvat kannattaa ehdottomasti katsoa tietokoneen ruudulta. Carstensin kokoelma ”Ei tämä ihan sama ole kuin värityskirjaa värittäisi. • Suomessa valokuvaus alkoi 1840luvulla. Toki olen niitäkin muutaman tehnyt harjoitusmielessä. Hämeenlinnan historian tutkimiseen Polsa tarttui vuonna 2011. Forssan Lehden sovel lus ja forssanlehti.fi. –?Jokaisella aikakaudella on ollut niin sanotut muotivärinsä. Julkaisukuvissa on niissäkin omat ehtonsa: lähde on aina mainittava, muuten homma voi luisua kuvavarkauden puolelle. • Koulutukseltaan kone tekniikan insinööri (Hamk). • Värivalokuvaus alkoi yleistyä 1950luvuilla. Kerrallaan hän käyttää tunnin tai kaksi, sillä työlle voi ”sokeutua” nopeasti silmien väsyessä. VALOKUVAUKSEN HISTORIAA • Varhainen valokuvaus menetelmä, dagerrotypia (positiivimenetelmä) vapautettiin kaikkien käyttöön Ranskassa vuonna 1839. Polsaa kiinnostaa tällä hetkellä rakennukset molemmin puolin 1900-luvun taitetta, jolloin Hämeenlinnassa puhalsivat suurten muutosten tuulet. • Facebookissa JP Colorization – Colorized History profiilissa. Vanhojen kuvien värjääminen vaatii aika paljon taustatyötä ja tiedon penkomista.” JANNE POLSA KUKA
–?Kyllä se jonkinlainen kaipuu on ollut. Tiedän, mitä niukka elämä on, ja kyllä kaikki apu tarpeen on ollut, en minä sitä sano. Lukioikäisenä Routimo kysyi äidiltään, minkälainen hänen isänsä oikein oli ollut. –?Äidin vanhin sisko Köyliöstä tuli hoitamaan veljeäni ja minua. Kertomus suomalaisista sotaorvoista (Warelia). Kuinka iso asia se on ollut äidille. Silloin pihan poikki kulki tie rautatieasemalle Tampere–Pori-rataosan varteen. Perheelle osoitettiin rintamamiestontti syrjäiseltä mäntykankaalta. –?Äiti kertoi, että kaikki isän kirjeet alkoivat sanoilla ”Rakas vaimoni”. Routimon veli muistaa isänsä hautajaiset Huittisten sankarihautausmaalla. Seija Routimo peri äidiltään ”sururistin”. –?Äiti rupesi heti itkemään. Pikkupojan mieleen painui pitkä kaivettu aukko. Näin jälkikäteen hän ajattelee, että silloin kun sotaorvot olivat lapsia ja nuoria, Isä huolehti lapsistaan kirjeissä Seija Routimo oli yksi niistä 55 000 suomalaisesta lapsesta, joiden isä kuoli sodassa. Kyllä me lapset olimme hänen mielessänsä, Seija Routimo kertoo puhelimessa. –?Ajatus on ollut hyvä, mutta kyllä siinä on pettänyt joku kohta, kun murrosikäinen nuori laitetaan koko luokan silmätikuksi. Sitä hän suri, että hänellä oli niin pieniä lapsia. Aarno-veljensä kanssa hän on joskus puhunut, minkälaista olisi ollut, jos isä olisi elänyt. JOULUKUUTA 2020 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA K orpraali Toivo Johannes Routimo kuoli sotasairaalan leikkauspöydällä 1. Kirjettä kirjoittaessaan hän ei tiennyt, että se oli päivä, jolloin hän haavoittuisi Vuosalmessa Karjalankannaksella. PERHE MUUTTI läheiselle, nykyään jo puretulle seuratalolle Honkalaan, jossa Routimon äiti toimi vahtimestarina. Hänen piti alkaa yksin elättää perhettä. Siinä toisessa tallella olevassa kirjeessä Routimon isä kirjoitti vaimolleen, että jos hänelle jotakin sattuu, niin vaimo muistaisi ainakin kouluttaa lapset. Niin kuin nyt ymmärtää. ”Kaveria ei jätetä” -periaate on ollut ihan totta. Routimon isä, jota kaikki kutsuivat Jussiksi, oli 4. Sepponen on itsekin sotaorpo. Minulle on kerrottu siitä, kuinka kova paikka se on äidille ollut. UUSI KIRJA SOTAORVOISTA • Sotaorvoille järjestivät kummeja mm: MLL, Suomen Aseveljien liitto, Suomen Lastensuojelun ja nuorisohuollon keskusliitto, Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto ja Koteja kodittomille lapsille -yhdistys. Routimon Aarno-veli on myöhemmin muistellut, mitä isän kaatumisesta puhuttiin. Kun Jussi Routimo kuoli, kaikki jäi yksinhuoltajaksi joutuneen Helvi Routimon vastuulle. Isä pohti, miten lasten käy. Seija Routimolla ei ole kuin kaksi isänsä kirjoittamaa kirjettä tallessa. Noin 70 prosenttia leskistä ja lapsista sai eläkkeensä alimman eläkeluokan mukaan. Olen äidiltä kuullut nämä asiat, en itse muista niistä mitään. • Jos sotaleski menetti työpaikkansa ilman omaa syytä, lain mukaan häntä piti auttaa saamaan uusi työ. –?Joku vanha nainen oli silloin ammoin Harjavallassa kertonut hänelle, että isä oli vienyt toista haavoittunutta turvaan etulinjalta ja sirpaleet olivat osuneet häneen. Leski ja lapset saivat taloa varten rintamamiestontin. Artikkelin faktatiedot perustuvat tähän kirjaan.. ROUTIMOLLE ON JÄÄNYT mieleen, miten hän joutui luokan edestä hakemaan vaateavustuksen. MAANANTAINA 7. Eihän sitä voinut jatkaa, kun toinen itkee. • Sotien seurauksena Suomeen syntyi uusi sosiaaliluokka: sotalesket lapsineen. Vaikka heillä oli hyvä äiti, niin orvon osa oli huono. Seija Routimon äiti eli lähes 94-vuotiaaksi, mutta isästä puhuminen jäi myöhempinäkin vuosina pintapuoliseksi. HANNAMARI AHONEN TEKSTI // HEIKKI WESTERGÅRD KUVAT 55 000 ISÄTÖNTÄ Sotaorvot • Suomen sodissa 1939–1945 kuoli 90 000 sotilasta. SEIJA ROUTIMO ei isäänsä muista, mutta tarinat ovat tuttuja. Sopii hyvin, että niin olisi käynyt. Sillä hetkellä 1-vuotiaasta satakuntalaistytöstä Seija Routimosta Harjavallassa tuli sotaorpo. Kun hän tuli kotiin, hän ei jaksanut muuta kuin levätä. KUN SEIJA ROUTIMO syntyi, hänen vanhempansa olivat vasta hiljattain muuttaneet Harjavaltaan isän kotiseudulta Huittisista ja saaneet paloaseman hoidettavakseen. Äidistäni se oli tietysti tärkeää ja hienoa. • Sotaleskien eläketurva oli huonompi kuin muissa sotaa käyneissä Länsi-Euroopan maissa. –?Pappi tuli käymään meillä. heinäkuuta kirjoittanut rintamalta kirjeen vanhemmilleen Huittisiin. Se on mustassa nauhassa oleva 4. Tosin enhän tiedä, mitä olen menettänyt, koska minulla ei ole mitään vertailupohjaa. Sen ymmärsi, että tästä ei sitten puhuta. Vaikka ajattelee, että aikamoiset lähtökohdat olivat, kun jäi kahden pienen lapsen kanssa. Seija Routimo muistaa, miten pitkää päivää äiti teki postinjakajana esimerkiksi jouluruuhkien aikaan. Leskien eläke oli sidoksissa kaatuneen sotilasarvoon tai aiempaan ammattiin. 32-vuotiaan Jussi Routimon kuolema tuntui omaisista erityisen järkyttävältä sen takia, että hänen oletettiin olevan sairaalassa hyvää vauhtia toipumassa. Rintamalta oli jo tullut uusia suruviestejä. • Marraskuussa julkaistiin Kaija Sepposen teos: Sururisti. Loput hänen Helvi-äitinsä hävitti. ROUTIMO ON lähes kuusi vuotta vanhemman veljensä kanssa joskus puhunut, minkälaista heidän elämänsä olisi ollut, jos isä olisi elänyt. –?Sen äiti teki. Pääosan työurastaan Helvi-äiti teki Postin palveluksessa. • 30 000 naista jäi leskeksi ja 55 000 lasta vaille isää. Joskus tällaiset asiat nousevat mieleen, vaikka Routimo sanoo, että ei hän niitä ole alkanut märehtiä. Veljen kanssa on ollut puhetta, että kiva olisi ollut, kun olisi jotakin kuullut isästä. luokan vapaudenristi, joka annettiin kaatuneen leskelle, äidille tai tyttärelle. elokuuta vuonna 1944 kello 13.30. Helvi Routimolla ei ollut tarpeellista koulutusta ja ammattia, joten hän lähti Helsinkiin sotaleskille tarkoitetulle kutomakurssille. Routimo asuu nyt samassa talossa, johon hän äidin ja isoveljen kanssa 12-vuotiaana muutti. Äiti rakennutti tontille asuintalon. • Leskien perheiden toimeentulon järjestämiseksi uudistettiin vanhaa sotatapaturmalakia. Äiti ei koskaan avioitunut uudelleen sen jälkeen, kun jäi leskeksi 31-vuotiaana. –?Olihan se meille järkyttävä elämänmuutos, josta 1-vuotias ei tajunnut mitään ja 6-vuotiaskaan ei paljon. –?Kirjeessä isä oli hyvin toiveikas, että ”ei täällä mitään, kun vaan sota loppuisi”. –?Hän oli tunnollinen työntekijä ja veti itsensä ihan loppuun. • Sotaorpoja on yhä elossa 20 000–25 000. Seija Routimo viettää eläkepäiviään Helvi-äitinsä rakennuttamassa talossa Harjavallassa. Aikanaan syrjäinen tontti on nyt mitä parhaimmalla paikalla palveluiden lähellä
Miehen syöpä todettiin maaliskuussa 1985, ja tämä kuoli jo elokuussa vasta 39-vuotiaana. Moni muu asia kuin sotaorpous on jo vaikuttanut elämänmenoon. –?Onhan se hyvä, että noteerattiin edes jotenkin. –?Pääsin ylioppilaaksi tulon jälkeen Tampereen yliopistoon, silloiseen Yhteiskunnalliseen korkeakouluun. Ehkä hän vasta silloin pystyi suremaan oman miehensä menetyksen. –?Oma tyttäreni menetti isänsä 12-vuotiaana. –?Joskus voimani loppuivat. Kuten isä oli toivonut, lapset saivat koulutuksen. Sain Kaatuneitten muistosäätiöltä sen verran kuukausittain avustusta, että se auttoi opiskelijakämpän vuokraan. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA ”Kyllä se jonkinlainen kaipuu on ollut. 2000-luvulla Routimo vastasi kyselyyn, jossa kartoitettiin elossa olevien sotaorpojen määrää. Olisiko yläikäraja avustukseen ollut 20 vuotta. he olisivat tarvinneet enemmän tukea elämänsuuntansa löytämiseen. FL–LM. –?Varsinkin heti sodan jälkeen se on ollut ilmeisesti niin kipeä asia, että se on haluttu siirtää sivuun: että olkaa te vain hiljaa ja tyytykää kohtaloonne. Työuransa hän teki Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansan toimittajana ja toimitussihteerinä. Juuri kun hän olisi voinut alkaa oppia, minkälainen ihminen isä on, niin isä kuoli. Ajattelen näin varsinkin äitini ja vastaavassa asemassa olleiden naisten puolesta. Tosin enhän tiedä, mitä olen menettänyt, koska minulla ei ole mitään vertailupohjaa.” Seija Routimo viettää eläkepäiviään Helvi-äitinsä rakennuttamassa talossa Harjavallassa. Tosin tässä on elänyt omaa elämää jo niin kauan, että jotenkin ajattelen, että silloin joskus huomioiminen olisi ollut vielä tärkeämpää. Hän kertoo, että äiti oli hänelle silloin tuki ja turva. –?Minulle kävi hyvin, sain ammatin ja hyvän työpaikan. Työnantaja oli ymmärtäväinen, ja Routimo pystyi jäämään kotiin hoitamaan miestään tämän viimeisiksi elinkuukausiksi. Kun me olemme jo iällä, niin nyt ei tarvitse enää mitään erikoistukea sen takia, että olemme sotaorpoja. Ei koskaan sitä ennen, eikä koskaan sen jälkeen. Leski ja lapset saivat taloa varten rintamamiestontin. ROUTIMON MIELESTÄ sotaorvot ja sotalesket olivat pitkään vaiettu asia. Miehen puolen vuoden sairastamisen aikana Routimon Helvi-äidiltä punkteerattiin yksitoista kertaa poskiontelot. ROUTIMO JÄI itse leskeksi 42-vuotiaana. MAANANTAINA 7. Sen jälkeen hän sai postissa sotaorpo-rintamerkin. Sillä tavalla historia toistui. Routimo opiskeli sanomalehtitutkinnon ja jatkoi opintoja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi pääaineena lehdistöja tiedotusoppi. Silloin äiti tuli kahdeksi tai kolmeksi päiväksi, otti ohjat käsiinsä ja sain vetää henkeä. ROUTIMO SAI kyllä opiskeluaan varten taloudellista tukea kahdeksi vuodeksi. –?Äiti varmaan samaistui tilanteeseeni ja eli sitä niin vahvasti
–?Kaikki riippuu myös siitä, kuinka hyvässä kunnossa alaraa jan lihakset ovat. Kun nivelrikko lähtee kehittymään, rusto pehme nee. Mitä nivelrikossa käytännössä tapahtuu, fysiatrian professori Olavi Airaksinen. Onko nivelrikolla, nivelreumalla tai niveltulehduksilla jonkinlainen yhteys. Nyky ään niitä ei tietysti leikata koko naan pois, mutta ehkä nämä vai vat ovat vähän sama asia. Yleisimmät riskitekijät ovat Ai raksisen mukaan ikääntyminen, ylipaino ja perimä. Näin tapahtui. Mikä on uusinta uutta nivelrikon tutkimuksessa ja hoidossa. Virtasen reisiluuhun syntyi kaulamurtuma, joka käy tännössä lopetti koko Virtasen jalkapallouran pelaajana. Röntgenissä näkyvä kaventunut rusto ei ole ainoa muutos nivelessä.” OLAVI AIRAKSINEN Fysiatrian professori Itä-Suomen yliopisto Armi Auvinen Jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija Kari Virtanen ei ar vannut, millaiset seuraukset oli sivat yhdellä ainoalla pelillä, joka pelattiin lähes 30 vuotta sitten. Hoidossa tärkeintä eivät kuiten kaan ole vain lääkkeet. HYVÄ KYSYMYS ”Pikku hiljaa on ymmärretty, että tämä on koko nivelen sairaus. Nuoremmilla tapaturmat ja ni velkierukkavammat tai lähelle ni veltä ulottuvat murtumat ovat iso riskitekijä myöhemmälle ni velrikolle. TYYPILLISIN OIRE on nivelen jäyk kyys. Tekoni velleikkauksiin on tulossa myös robottikirurgiaa. Kohtuul linen liikunta on nivelille paras ta hoitoa. Olin silloin nelikymppinen. Jäykkyys kuitenkin yleensä häviää vartin tai puolen tunnin sisään. –?Kaikilla yli 50vuotiailla voi käytännössä olla jonkinnäköisiä muutoksia jossain nivelessä jos sain päin kehoa, mutta sillä ei ole merkitystä, jos oireita ei ole. MAANANTAINA 7. Yleinen harhaluulo on, että ni velet kuluisivat kuin oven saranat. –?Jos on hyvät geenit, voi esi merkiksi ylipainon kanssa pär jätä ilman nivelongelmia, Airak sinen sanoo. Kuluma lonkassa oli jo niin paha. –?Lääkäri sanoi ensin, että ei noin nuorella voi olla kulumia. –?Kaikki nämä ovat omia sairauk siaan. Eikä sekään vielä riittänyt. –?Esimerkiksi ultrapitkien mat kojen juokseminen ei ole opti maalisin harrastus nivelruston kannalta. Kohtuullinen lii kunta on hyvästä, ja kun välttää voimakkaita iskuja ja ylirasitusta, pystyy vaikuttamaan siihen, mi ten nopeasti nivelrikko kehittyy. Toisaalta paha niveleen kohdis tuva vamma aiheuttaa todennä köisesti ennemmin tai myöhem min nivelrikon. Vajaat kymmenen vuotta tapa turman jälkeen kivut jalassa yltyi vät niin voimakkaiksi, että Virta nen joutui ensimmäiseen tekoni velleikkaukseensa. Marraskuun alussa myös Virtasen toisen lonkan nivelrikko korjat tiin tekonivelellä. Hän pelasi maajoukkueessa muun muassa Moskovan olympiakisoissa. Jos vamma sattui yli 30vuotiaana, kesti vain 10 vuotta ennen kuin nivelrikko oli merkittävä. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON fysiatri an professorin Olavi Airaksisen mukaan myös verrattain nuoril la ihmisillä voi ilmetä kivuliaita nivelrikkoja ja tarvetta tekoni velille. Se tarkoit taa, että hoito ja kuntoutusmie lessä on otettava huomioon ko konaisuus. Pelaajan ura kuitenkin käytännössä katkesi loukkaantumiseen. Nivelrikosta ei parannuta. Viimeisessä vaiheessa rusto häviää kokonaan pois. –?Ruotsissa tehdyssä tutkimuk sessa jalkapalloilija, joka sai nivel kierukkavamman alle 30vuoti aana, sai merkittävän nivelrikon 17–20 vuoden päästä. –?Akuutissa nivelrikon tuleh dusvaiheessa on kokeiltu reuman biologisia lääkkeitä, mutta ne ei vät ole johtaneet tuloksiin. –?Pikku hiljaa on ymmärretty, et tä tämä on koko nivelen sairaus. –?Parin seuraavan vuoden aika na nivelrikon hoitoon on tulos sa uusia lääkeryhmiä ja varmasti myös hoitonäkemyksiä. JOULUKUUTA 2020 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA Armi Auvinen Nivelrikko oireilee kipuna ja voi lymytä pitkäänkin oireetto mana. Myös sillä on merkitystä, min kä ikäisenä esimerkiksi polvivam man saa. Paraikaa Virtanen toipuu kol mannesta tekonivelleikkauksesta. Nivelrikon loppuvaiheessa jopa luukudokseen saattaa tulla syöpymiä. . Hänet valittiin vuoden valmentajaksi 2016. Ni Törmäys maalivahdin kanssa johti nivelrikkoon nelikymppisenä . Airaksisen mukaan lievään ni velrikkoon yleisin hoitomuoto ovat kipulääkkeet ja kuntoutus. Sai raudesta puhutaan vasta, kun ni velrikko häiritsee toimintakykyä, Airaksinen kertoo. – On myös kemiallisia ja bioke miallisia muutoksia. –?Ennen vanhaan sanottiin, et tei ole jalkapalloilija, jos ei ole kie rukoita poistettu polvista. Kari Virtanen (kuvassa oikealla) oli jalkapallourallaan Suomen parhaita keskikenttäpelaajia. Nivelreuma on ryhmä sai rauksia, eikä sillä ole tekemistä nivelrikon kanssa. Kuusamon Kumun riveissä pää jalkapallosarjassa tuolloin pelan nut Virtanen törmäsi pelin tiimel lyksissä rajusti yhteen maalivah din kanssa. –?Joskus potilaat kokevat, et teivät lääkärit ota heitä tosissaan. Ei se niin mene. KUVA: Ari-Matti Ruuska, arkisto. Nivelrikko on suomalaisten yleisin tukija liikuntaelinten sairaus. Tällöin se voi olla jo pitkällä. –?Lääkehoidoilla pyritään jarrut tamaan entsymaattisten proses sien etenemistä eli ruston katoa mista ja vaikutusta nivelnestee seen. Röntgenissä näkyvä kaventunut rusto ei ole ainoa muutos nive lessä. Sittemmin Virtanen on voittanut muun muassa Suomen mestaruuden valmentajana. Jos kus nivelrikon pahenemisvaihe saadaan rauhoitetuksi hyvällä hoidolla, joskus ei. Nivel rikko ei näy laboratoriokokeissa. FL–LM Mitä nivelrikossa käytännössä tapahtuu. Viisi vuotta sitten tekonivelen muo viosa oli niin kulunut, että se täy tyi vaihtaa. PELKKÄ YKSI riskitekijä ei vält tämättä sinetöi kohtaloa saada nivelrikko. Jos rustokudosta ei pystytä korjaamaan tai se ei uusiudu, miten hoito käytännössä vaikuttaa. –?Kun aamulla herää, liikkeelle lähteminen on kankeaa. Se ei ole vain ikääntyneiden vitsaus, vaan kulumia voi olla nuorellakin. Mut ta kun kuvat tulivat, lääkäri pyy teli anteeksi. Virtaselle annettiin ennuste, jonka mukaan tekonivel kestäi si 15 vuotta. –?Kun nivelen rustokudos vaurioi tuu, se ei uusiudu. NIVELRIKKO VOI lymytä oireetto mana jopa 20–25 vuotta. –?Osa ajattelee, että niveliä pi tää säästellä
JUURI NYT MOSTPHOTOS vel tarvitsee tietyn kuormituksen, ja se vahvistaa nivelrustoja. Kun välttää voimakkaita iskuja ja ylirasitusta, pystyy vaikuttamaan siihen, miten nopeasti nivelrikko kehittyy. Jossain on mennyt todella hienosti, mutta toisaalla on ongelmia, vaikka olisi tehty paljonkin asian eteen. • Pitkälle edenneessä nivelrikossa voi olla myös kivuttomia vaiheita. Usein potilas jää yksin kuntoutusohjeiden kanssa, ja on omasta viitseliäisyydestä kiinni, kuinka hyvin niitä noudatetaan. Nivelrikko on suomalaisten yleisin tukija liikuntaelinten sairaus. JOULUKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA 1 Vaihtele kuormittavia ja vähemmän kuormittavia arkiaskareita. Tekonivel saattaa irrota helposti aktiivisessa käytössä tai jos niveleen kohdistuu isku. MAANANTAINA 7. FL–LM. Luu on elastinen, tekonivel ei ole. KAIKILLE TEKONIVELLEIKKAUS ei tuo onnea. Kari Virtanen (kuvassa oikealla) oli jalkapallourallaan Suomen parhaita keskikenttäpelaajia. • Hoidon tavoitteena ovat kivun hallinta ja lieventäminen, toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen sekä sairauden pahenemisen estäminen. Ajatellaan, että yli 60-vuotiailla meno on jo hieman hiljentynyt ja rasitus on vähäisempää. KUVA: Mostphotos MIKÄ. 7 Muista silti, että liikunta on myös lääke. Tekonivel liimataan yleensä luuhun niin sanotulla luusementillä. Materiaalien erilaisuus aiheuttaa ongelmia. –?Sekä potilailla että lääkäreillä saattaa olla vähän sellainen ajattelutapa, että tekonivelleikkaus on kuin vaihtaisi autoon uuden osan. Nivelrikko • Suomalaisten yleisin tukija liikuntaelinsairaus. Arjen pieniä vinkkejä nivelvaivoihin GEORGI LICOVSKI / EPA MUISTILISTA Törmäys maalivahdin kanssa johti nivelrikkoon nelikymppisenä . Nykytekniikalla tekonivel kestää keskimäärin 20–25 vuotta. –?Voidaan sanoa, että kyllä ne alkuperäiset äidin tekemät (nivelet) ovat parempia. . Kaikkialla on silti varmasti parantamisen varaa. Pelaajan ura kuitenkin käytännössä katkesi loukkaantumiseen. Viimeisessä vaiheessa rusto häviää kokonaan pois. –?Alueellisesti tämä vaihtelee todella paljon. Tummien marjojen syönti voi vähentää myös hermostoa rappeuttavia sairauksia, ja sen sisältämä antosyani hidastaa ikääntymistä. Marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä. –?Aktiivisella ihmisellä tekonivel ei kestä pitkään. Toisaalta lievät muutokset voivat oirehtia hyvinkin voimakkaasti. 3 Vältä pitkiä istumisjaksoja ja vaihda asentoa useasti. • Kivunhoitoon voidaan käyttää myös esimerkiksi kylmäja kuumahoitoa tai akupunktiota. Kun nivelrikko etenee, kipukaudet pitenevät ja särkyä alkaa esiintyä myös öisin. • Oireina ovat usein rasitukseen liittyvä nivelkipu ja aamujäykkyys. Kai keräsit kotipihastasi talteen tämän superfoodin ennen talven pakkasia. 4 Nouse portaat terveempi jalka edellä ja laskeudu alas oireisempi jalka edellä 5 Järjestä kodissa ja työpisteessä tavarat niin, että usein tarvitsemasi tavarat ovat vyötärön tasolla. Kun vanha sementoitu tekonivel joudutaan repimään pois, se voi vaurioittaa luukudosta ja sitä joudutaan paikkaamaan. 6 Valitse liikkumisnopeus siten, ettet aiheuta kohtuuttomasti oireita niveleen. JOS NIVELRIKKO on jo niin pitkällä, että nivelrustot ovat käytännössä kuluneet pois, on viimeinen vaihtoehto tekonivelleikkaus. Se on yksi syy, miksi tekoniveliä yleensä laitetaan vasta noin 60-vuotiaille. • Useilla joissain nivelissä jonkinasteisena, yleisimmillään polvissa, lonkissa tai käden alueilla. Yksi syy tyytymättömyyteen ovat Airaksisen mukaan mahdolliset puutteet tekonivelleikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Silloin se joudutaan kiinnittämään uudelleen tai vaihtamaan, mikä on hankalaa. Esimerkiksi uinti, hiihto ja pyöräily rasittavat niveliä vähemmän. Hän pelasi maajoukkueessa muun muassa Moskovan olympiakisoissa. Myös nivelen liikkuvuus pienenee. Lonkan osalta potilaat ovat yleensä tyytyväisempiä, Airaksinen kertoo. Yleinen pensaskasvi marja-aronia tunnetaan luonnonparannuskeinona varsinkin Itä-Euroopassa. Se ei ole vain ikääntyneiden vitsaus, vaan kulumia voi olla nuorellakin. KUVA: Ari-Matti Ruuska, arkisto Kun nivelrikko lähtee kehittymään, rusto nivelissä pehmenee. Hänet valittiin vuoden valmentajaksi 2016. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat kaikki kevyet liikuntamuodot, esimerkiksi uinti, kävely, hiihto ja pyöräily. • Hoidon perusta ovat lääkkeettömät hoidot eli laihduttaminen, liikunta ja terapeuttinen harjoittelu. –?Noin 20 prosenttia potilaista ei ole tyytyväisiä polven tekonivelleikkauksiin. 2 Valitse liikkumisreitit niin, että voit tarvittaessa välillä istua. Sittemmin Virtanen on voittanut muun muassa Suomen mestaruuden valmentajana. Ajatellaan, että se on sitten siinä, mutta eihän se niin mene. Uusi tekonivelkään ei ole ikuinen. ”Kyllä ne alkuperäiset äidin tekemät (nivelet]) ovat parempia.” OLAVI AIRAKSINEN Itä-Suomen yliopiston fysiatrian professori ja Kuopion yliopistollisen sairaalan palvelukeskus 1:n johtaja Marja-aronia
Media on raportoinut jopa vihamielisestä suhtautumisesta vierailevia naapurimaan kansalaisia kohtaan. Suomessa tilanne on koetellut varsinkin Tornionlaakson ja Ahvenanmaan asukkaita, mutta sama ilmiö on esiintynyt myös monella muulla raja-alueella muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa peräti 89 prosenttia vastaajista tukee Novuksen kyselyn mukaan koordinointia. Kysely toteutettiin Suomen Tukholman-instituutin, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimeksiannosta. KUVA: EPA Vain 56 prosenttia ruotsalaisista harkitsisi viettävänsä osan lomastaan Suomessa. Kirjoittaja on Suomalaisruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja. KAIKISSA POHJOISMAISSA on käyty keskustelua siitä, missä määrin pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet maiden välisiin suhteisiin ja eri tasoilla tapahtuvaan yhteistyöhön. Yksi lääke tulehtuneisiin väleihin olisi matkailun lisääminen. MAANANTAINA 7. Suomalaisten mielipiteet selviävät Kantarin lokakuussa toteuttamasta kyselystä. Esimerkiksi Suomeen liittyvät stereotypiat perustuvat usein noin 50 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin varsinkin Ruotsiin muutti paljon suomalaisia työn perässä. Ympäristötietoisuuden kasvu ja lentoyhtiöiden heikentynyt tilanne saattavat edesauttaa asiaa. Kiinnostavaa on, että yhteinen valmistautuminen pandemian kaltaisiin kriiseihin saa enemmän kannatusta Ruotsissa kuin Suomessa. Yllättävän harva ruotsalainen on käynyt Suomessa, tanskalaisista puhumattakaan. Kuvassa Uspenskin katedraali ja maailmanpyörä Helsingissä. Kun koronavirus ei enää rajoita matkustamista, on hyvin todennäköistä, että naapurimaidemme matkailijat suuntaavat katseensa taas kohti etelää. Yhteispohjoismainen koordinointi pandemiavalmiuden vahvistamiseksi saa kannatusta myös kansalaisilta. Suomelle voi tarjoutua mahdollisuus saada muiden Pohjoismaiden kansalaisia kiinnostumaan maastamme turistikohteena, kun koronavirus ei enää rajoita matkustamista, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund. Novuksen lokakuussa tekemän kyselyn mukaan vain 56 prosenttia ruotsalaisista harkitsisi viettävänsä ensi vuonna osan lomastaan Suomessa, jos pandemia ei rajoita matkustamista. Suomeen ensi kertaa tulevien turistien lukumäärän ei välttämättä tarvitse olla kovin iso, mikä on ehkä myös realistinen lähestymistapa. JOULUKUUTA 2020 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA Pandemia on ollut kova koettelemus pohjoismaiselle yhteistyölle. Vastaava luku Suomessa on 58 prosenttia. Suomeen ensi kertaa tulevien turistien määrän ei välttämättä tarvitse olla kovin iso.. Jossain vaiheessa tämä näkyy myös kasvavissa matkustajamäärissä. Siinä aikaikkunassa tarjoutuu mahdollisuus saada ainakin tietty määrä lomaa suunnitteleva skandinaaveja kiinnostumaan Suomesta matkailukohteena. KUVA: Mauritz Antin / EPA Ruotsi on suomalaisille paljon tutumpi turistikohde kuin Suomi ruotsalaisille. Barcelona on monelle skandinaaville tutumpi kaupunki kuin Helsinki. TEHOKAS JA YHTEISESTI koordinoitu toiminta tulevissa kriiseissä hyödyttäisi kaikkia Pohjoismaita ja osoittaisi kansalaisille yhteistyön todellisen voiman. Kuvassa Nordiska museet (Pohjoismainen museo) Tukholmassa. Pahiten tästä järjestelmien tahmeudesta ovat kärsineet raja-alueet, joilla ihmiset ovat tottuneet liikkumaan vapaasti rajojen yli. Samalla he ovat kuitenkin painottaneet, että yhteydenpito on ollut tiivistä sekä virkamiesten että ministereiden kesken. Pandemian aiheuttamat toimenpiteet ja reaktiot kuvastavat pohjoismaisen yhteistyön tilaa: päätöksenteko ja yhteisten toimien koordinointi on hidasta eikä joustavuutta juurikaan löydy. Aikaikkuna tämän kiinnostuksen herättämiseen tulee todennäköisesti olemaan lyhyt. SUOMEA ON VAIKEA markkinoida matkailukohteena varsinkin Ruotsissa niin kauan kun tartuntamäärissä on huomattavia eroja ja maiden välisessä liikenteessä on käytössä matkustusrajoituksia. KORONAKRIISI ON TOIMINUT herätyskellona monessa asiassa, varsinkin konkreettisessa kriiseihin valmistautumisessa ja koordinoinnin tarpeellisuudessa naapurimaiden kanssa. Samalla Suomelle tarjoutuu mahdollisuus saada muiden Pohjoismaiden kansalaisia kiinnostumaan Suomesta turistikohteena. Toimeksiantajina olivat Helsingin yliopisto, Kunnallisalan kehittämissäätiö, Hanasaari – ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus ja Kansallismuseo. Johtavat poliitikot ovat myös todenneet, että koronakriisi on rasittanut maiden välisiä suhteita. Moni on myös käynyt Tanskassa ja Norjassa. Muita pohjoismaalaisia olisi saatava oivaltamaan Suomi matkailukohteena juuri siinä vaiheessa, kun Suomen matkustusrajoitukset ovat poistumassa ja ennen kuin ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ehtivät palata pandemiaa edeltäviin matkustustottumuksiin. Lisääntynyt matkailu ja kanssakäyminen Pohjoismaiden välillä vahvistaisivat yhteenkuuluvuutta ja toisivat mielikuvat naapureista tämän päivän tasolle. Poliittiset päättäjät kaikissa Pohjoismaissa ovat todenneet, että maiden välistä yhteistyötä on vahvistettava tämän tyyppisten kriisien varalta. Pandemia on tilapäisesti rikkonut matkustamisen perusedellytyksiä. Kattavan mediaraportoinnin ansiosta tiedämme melko hyvin, mitä varsinkin Ruotsissa tapahtuu. Tilanne näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta lännestä katsottuna. Matkailukohde, joka pystyy tarjoamaan hyviä ja jopa ainutlaatuisia kokemuksia, voi esimerkiksi sosiaalisen median kautta saada paljon näkyvyyttä ja myönteistä huomiota. Lisää turisteja Skandinaviasta PUHEENVUORO Kjell Skoglund palaute@ lannenmedia.fi S uurin osa suomalaisista on käynyt Ruotsissa, joko lomamatkalla, työasioissa tai tervehtimässä maahan muuttaneita sukulaisia