1/2023 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. LIIKKUMISEN TULEVAISUUDET LIIKKUMISEN TULEVAISUUDET
on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä toimisto@tutuseura.?! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, toimisto@tutuseura.?, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Laura Pouru-Mikkola, Minna Pura, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, toimisto@tutuseura.. vuosikerta 1/2023 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 53€, Vuosikerta ulkomaille 63 €, Irtonumero jäsenille 8 €, muille 14,30 €. 42. Tämän numeron päätoimittajat Petri Tapio Ira Ahokas Sami Kokko Anu Tuominen Taitto ja kansi Johanna Viherä Painopaikka Waasa Graphics Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.. tutuseura.. tutuseura.?/julkaisut/futura Futuran tulevat teemat Futura 2/2023 Top Ten Futures: Syvän epävarmuuden aika Futura 3/2023 avoin numero Futura 4/2023 Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuudentutkimuksen ?loso?a Futuran kirjoittajaksi
Vuokko Heikinheimo, Ville Helminen, Linda Karjalainen, Ma?a Tiitu, Jari Lyytimäki ja Riikka Paloniemi Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä – globaaleja mittareita kaupunkiseutuja kirittämään Johannes Mesimäki, Esko Lehtonen ja Anu Tuominen Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta. 1 1/23 F Petri Tapio, Ira Ahokas, Sami Kokko ja Anu Tuominen Luk?alle Tommi Vasankari, Kari Tokola, Jani Raitanen, Päivi Kolu, Henri Vähä-Ypyä, Pauliina Husu, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Matti Santtila, Kai Pihlainen ja Harri Sievänen Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntek?öitä. Katariina Kiviluoto ja Petri Tapio Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino Fyysisen aktiivisuuden skenaariot Ira Ahokas, Essi Silvonen ja Petri Tapio Arkiliikkumisen liiketoiminnasta ratkaisuja liikkumattomuuden haasteeseen Mental Time Travel -menetelmällä SISÄLLYS P S A R F 1/2023 2 4 13 25 35 46 54 56 K I M : E A 1925–2022
Tässä erikoisnumerossa tarkastellaan liikkumista viimeaikaisten trendien ja potentiaalisten trendimuutosten tai epäjatkuvuuksien näkökulmista. Kirjoittajat tekevät perusskenaarion suomalaisten varusmiesten aineiston pohjalta ja johtopäätöksenä on, että parin vuosikymmenen sisällä keski-ikäisten työkyky ja työn tuottavuus alenevat, jos jatketaan kuten tähänkin asti. Kaikilla artikkeleilla on yhtymäkohtia yhdyskuntarakenteeseen. Yhteistyö erilaisten julkisten, yksityisten ja järjestötoim?oiden välillä näyttäytyy lupaavana mahdollisuutena tässä artikkelissa, joka perustuu asiantunt?ahaastatteluihin ja osallistaviin työpajoihin, joissa osallistujat kutsuttiin kuvitteelliselle aikamatkalle. 1/23 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Käsillä oleva Futura-lehden numero käsittelee liikkumisen tulevaisuutta. Tommi Vasankarin ja kumppanien artikkeli osoittaa, että liikkumisen osalta suunta on huono. Fysiikan käsittein liikkumisella voi tarkoittaa kaikkea liike-energiaa, jona ihmisen liiketilan muutos ilmentyy tai jota se edellyttää tai tuottaa. Ira Ahokkaan ja kumppanien artikkeli hahmottelee toivottavaa tulevaisuuskuvaa arkiliikunnan liiketoimintaekosysteemille, joka tukisi aktiivista elämäntapaa, parantaisi ympäristön ja elämän laatua ja olisi liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla. Vuokko Heikinheimon vetämä kirjoittajajoukko tarkastelee sitä kaupunkien käveltävyyden ja käveltävyyden mittaamisen Luk?alle. Liikuntatieteissä liikkumisen (engl. mobility) näyttäytyy aktiivisten kulkutapojen lisäksi myös konevoimaisena tai koneavusteisena liikkeenä. Liikkumiseen vaikuttavia tek?öitä on monenlaisia, kuten tämän numeron artikkelit osoittavat. Merkittäviksi tek?öiksi nousevat muun muassa autoilun keskeinen asema liikennejärjestelmässä muiden kulkutapojen kustannuksella (Mesimäki et al.) ja yhdyskuntarakenteen mahdollisuudet tukea aktiivisia kulkutapoja (Heikinheimo et al.), sekä monenlaiset mentaaliset, poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset seikat (Kiviluoto & Tapio; Ahokas et al.). Skenaariot poikkeavat toisistaan erityisesti sen suhteen, millainen rooli tietoteknologialla on ihmisten arjessa ja sen suhteen, katsotaanko liikkumisen olevan vain suoritus muiden joukossa, vai ihmisten elämään iloa ja voimaantumista tuova olennainen osa arkea. Myös yhteiskunnallisen ohjauksen määrällä ja kohdistumisella on merkityksensä. Liikkuminen ilmiönä on länsimaissa ollut jo kymmeniä vuosia yhdensuuntaisessa liikkeessä – valitettavasti kohti vähäisempää lihasvoimaista ja lisääntyvää konevoimaista liikkumista. Arkiliikkumisen tuotteistaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi on ollut haastavaa. physical activity) määritelmään liittyy olennaisesti ihmisen suorittama lihastyö ja elimistön aineenvaihdunta. Trendi näkyy selvästi muun muassa varusmiesten kuntotesteissä sekä lasten ja nuorten liikkumistutkimuksissa, kuten Tommi Vasankarin ja kumppanien artikkelista käy ilmi. Liikennetutkimuksen puolella liikkuminen (engl. Trendiä vahvistaa lisääntynyt paikallaanolo työnteon muuttuessa entistä istuvammaksi, kaupungistumisen vähentäessä aktiivisten arkipuuhien merkitystä ja vapaa-ajan muuttuessa digitaalisten laitteiden seuraamiseksi. Kun tulevaisuutta tarkastellaan, on järkevää katsoa, mihin nykytrendien jatkuminen johtaa. Katariina Kiviluodon ja Petri Tapion artikkeli esittelee Delfoi-tutkimuksen tuloksena neljä erilaista skenaariota fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta. Johannes Mesimäki kumppaneineen tarkastelee autoilun kehitystä viime vuosikymmenten aikana sekä todennäköistä tulevaisuutta, jossa liikenteen automatisoituminen ja sähköautoilun lisääntyminen ovat vahvoja päätrendejä. Tämän katsausartikkelin kirjoittajat tunnistavat myös vastatrendin, joka keskittyy aktiivisten kulkutapojen edistämiseen ja niiden osuuden kasvattamiseen kulkutapajakaumassa. Onneksi tulevaisuudentutkimuksella on keinoja tarkastella myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tästä näkökulmasta liikkuminen voidaan jakaa organisoituun ja itseorganisoituun liikuntaan, aktiivisiin kulkutapoihin ja aktiivisiin arkipuuhiin. Mahdollisia kehityssuuntia on käsitelty useammassa erikoisnumeron artikkeleissa
3 1/23 F Tapio, Ahokas, Kokko & Tuominen näkökulmasta. Sami Kokko, apulaisprofessori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto sami.p.kokko@jyu.?. Petri Tapio, professori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto petri.tapio@utu.. Osaltaan tämä erikoisnumero luo sille edellytyksiä. Vierailevat päätoimittajat Ira Ahokas, tutkimuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto ira.ahokas@utu.. Tämä edellyttää erilaisten hallinnollisten, toiminnallisten ja tieteidenvälisten siilojen avaamista aidolle vuoropuhelulle, yhteiselle visiolle ja aktiiviselle yhteistyölle. Vaihtoehtoja viimeisten vuosikymmenten trendeille siis on olemassa. Myös kävely-ympäristön laatutek?öillä on roolinsa. Anu Tuominen, johtava tutk?a, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy anu.tuominen@vtt.. Kirjoittajat testaavat kansainvälistä kävelyindeksiä ensimmäisen kerran suomalaiseen aineistoon neljän kaupunkiseudun osalta. Selvää on, että tämä edellyttää riittävän tiheää yhdyskuntarakennetta, jossa erilaiset arjen toiminnot ovat sekoittuneet mieluummin kuin eriytyneet
Jos kestävyyskunnon heikentymistä ei kyetä pysäyttämään, fyysisesti 1 UKK-instituutti 2 Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto 3 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (Terveystieteet), Tampereen yliopisto 4 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu 5 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 6 Pääesikunta, koulutusosasto (Toimintakykysektori), Puolustusvoimat, Helsinki REFEREE-ARTIKKELI. Matti Santtila 4 , matti.santtila@kolumbus.. Suomalaisten nuorten miesten vuosikymmeniä jatkunut kestävyyskunnon heikentyminen uhkaa merkittävästi heikentää työuran lopun kestävyyskuntoa. Jani Vaara 4 , jani.vaara@mil.. Kai Pihlainen 6 , kai.pihlainen@mil.. Abstrakti Suomalaisten varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta nykypäivään. Vastaavasti vuonna 2021 noin 31 prosentilla 60-vuotiaista miehistä kestävyyskunto oli vähintään 36 ml/kg/min, mutta ennustemallin mukaan vuonna 2040 näin on enää 11 prosentilla. Laskimme tässä artikkelissa ennusteen siitä, miten suomalaisten työikäisten miesten kunto heikentyy tulevina vuosikymmeninä. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 enää 27 prosentilla 50-vuotiaista miehistä on vastaava kuntotaso. Pauliina Husu 1 , pauliina.husu@ukkinstituutti.. Henri Vähä-Ypyä 1 , henri.vaha-ypya@ukkinstituutti.. Tommi Vasankari, UKK-instituutti, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto tommi.vasankari@ukkinstituutti.. Heikki Kyröläinen 4, 5 , heikki.kyrolainen@jyu.. Suomalaisten miesten kunto heikentyy myös työuran aikana, ja sen lopulla miesten kestävyyskunto on noin neljänneksen heikompi kuin työuran alussa. Kari Tokola 1 , kari.tokola@ukkinstituutti.. Suurin pudotus tapahtui 1990-luvun aikana, mutta kyseisten ikäluokkien fyysinen kunto heikkenee edelleen. Jani Raitanen 1, 3 , jani.raitanen@ukkinstituutti.. Vuonna 2021 noin 53 prosentilla 50-vuotiaista miehistä kestävyyskuntoa kuvaava hapenottokyky oli vähintään 36 ml/kg/min. Harri Sievänen 1 , harri.sievanen@ukkinstituutti.. Käytimme kestävyyskunnon ennustemallin laskemiseen niin varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten 12 minuutin juoksutestin tuloksia vuosilta 2005–2021 kuin myös työikäisen väestön KunnonKartta-väestötutkimuksen 6 minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022. Sekä kestävyyskunto että lihaskunto ovat heikentyneet asteittain. 1/23 4 Futura Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntek?öitä. Päivi Kolu 1 , paivi.kolu@ukkinstituutti.
Tutkimuksen mukaan sekä miesten että naisten kestävyyskunto heikentyy työuran aikana noin neljänneksen. Kyseinen tutkimus myös ennusti edelleen laskevaa kestävyyskuntoa eri työntek?äryhmillä. Abstract The cardiorespiratory ?tness of Finnish male conscripts has been decreasing since the late 1970s. Enintään 2200 m juosseiden osuudessa tapahtui myös vastaava muutos. 36 ml/kg/min, while by the year 2040, only 11% of men at this age will reach the above-mentioned level of ?tness. Vuonna 1979 joka neljäs varusmies juoksi vähintään 3000 m palveluksen alkaessa, mutta vuonna 2021 osuus oli enää 5 prosenttia. Samanaikaisesti ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys on kasvanut. Tuolloin palveluksen aloittaneen keskimääräinen juoksutulos 12 minuutin juoksutestissä oli 2760 m. 2018). Ruotsalaisen tutkimuksen arvoa lisää tutkimuksen suuri tutkittujen henkilöiden määrä: Vuosien 2001 ja 2020 välillä tutkittiin yhteensä yli 516 000 työntek?ää. 2019). Koska kehon painolla on merkittävä vaikutus kestävyyskuntoon, voidaankin sanoa, että kestävyyskunto on heikentynyt osin keskimääräisen painon nousun takia. Vastaava muutos näkyy myös vähintään 3000 m juosseiden osuuksissa. Heikon kestävyyskunnon (kyseisessä tutkimuksessa maksimaalinen hapenottokyky alle 32 ml/kg/min) suhteellinen osuus kasvoi eniten suorittavaa työtä tekevillä (19 %) ja matalammin koulutetuilla (27 %) työntek?öillä. The results indicate that in the year 2021, 53% of men at the age of 50 reached a maximum oxygen uptake level of . Vuonna 2021 tulos oli keskimäärin 2376 m (Puolustusvoimat 2022). Vasankari et al.. 5 1/23 F vaativissa työtehtävissä tullaan kokemaan vielä muita työtehtäviä suurempaa työvoimapulaa. Ilmiöllä on työvoimapulan lisäksi merkittäviä vaikutuksia myös suomalaisten miesten sairastavuuteen, työkykyyn, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja mahdollisesti myös kuolleisuuteen. 2021). Kyseisen tutkimuksen mukaan kestävyyskunto heikkeni miehillä ja nuorilla henkilöillä enemmän kuin naisilla ja vanhemmilla henkilöillä. 36 ml/kg/min as a measure of cardiorespiratory ?tness. Työikäisten suomalaisten fyysistä kuntoa on selvitetty viime vuosina KunnonKartta-väestötutkimuksessa vuosina 2021–2022 (Husu et al. Similarly, in the year 2021, 31% of men at the age of 60 had a cardiorespiratory ?tness level of . Vuonna 1979 vain 4 prosenttia nuorista miehistä juoksi enintään 2200 m, mutta vuonna 2021 osuus oli jo 31 prosenttia. Suurimmat muutokset havaittiin hallintoja asiakaspalvelutehtävissä (10 %) sekä mekaanisessa teollisuudessa (7 %) työskentelevillä. Edellä mainitut tek?ät johtavat edelleen myös yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. In the current study, we estimated the cardiorespiratory ?tness of the working-age Finnish men in the year 2040 by using two population-based studies: the results of the 12-minute running test of the Finnish young men entering their military service during the years 2005–2021 and the 6-minute walk test of working-age adults in the FinFit 2021–2022 Study. Taustaa Suomessa varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen (Santtila et al. Hiljattain julkaistu yli 2,5 miljoonan aikuisen systemaattinen katsaus vahvisti ruotsalaisen tutkimuksen havainnot: kestävyyskunto on heikentynyt ja miehillä enemmän kuin naisilla (Lamoureux et al. However, in the year 2040, only 27% of men at this age were estimated to reach this level of ?tness. 2022b). The current results indicate that Finnish society will su?er from a low level of cardiorespiratory ?tness in the future and face substantial societal and economical challenges in due course. Kestävyyskunnon heikentyminen on yleinen ongelma länsimaissa. Hiljattain julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana kaikkien työntek?äryhmien kestävyyskunto on heikentynyt sekä miehillä että naisilla (Väisänen et al
Näistä ml/kg/min-ennusteista laskettiin ml/kg/min-raja-arvojen saavuttaneiden osuudet sekä piirrettiin ennustekäyrä vastaavalla tavalla kuin vuodelta 2021. 2020; Kettunen et al. 2018; Puolustusvoimat 2022). 2018; Drake et al. Suosituksia vähäisemmän liikkumisen lasketaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron kustannukset (Kolu et al. 1989; Kodama et al. 2022a ja 2022b). 1/23 6 Futura Heikentyvä kestävyyskunto aiheuttaa myös monia merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Ikäluokkien ja hapenottokyvyn raja-arvon saavuttaneiden osuuden väliseen pisteparveen s?oitettiin 3. Suuremman sairastavuuden ohella huono kestävyyskunto altistaa myös heikentyneelle työja toimintakyvylle, joka edelleen on yhteydessä matalampaan kognitiiviseen suorituskykyyn ja suurempiin sairauspoissaoloihin (Pantzar et al. 2016). 2022). 2009). Huono kestävyyskunto on yhteydessä monien tarttumattomien tautien suurempaan sairastavuuteen ja suurempaan sepelvaltimotautiriskiin (Ross et al. Toisen aineiston muodostaa varusmiespalveluksen aloittavien miesten fyysisen kunnon testauksessa käytettävän 12 minuutin juoksutestin tulokset vuodesta 1975 vuoteen 2021 (Santtila et al. Tämän artikkelin kestävyyskunnon ennustemallin laskennassa käytetään miesten kuuden minuutin kävelytestin tuloksia, koska myös varusmiespalveluksen aloittajien tulokset ovat nuorten miesten tuloksia. Vuosittaisiin keskiarvoihin s?oitettiin lineaarisella regressiolla suora, jonka kertoimien avulla laskettiin 19 vuoden hapenottokyvyn (ml/kg/min) muutosvakio vuodesta 2021 vuoteen 2040. 2022b). Vuoden 2040 ennusteita varten jokaiselta henkilöltä vähennettiin varusmiesaineistosta laskettu 19 vuoden maksimaalisen hapenottokyvyn muutosvakio. Seuraavassa on lyhyt kuvaus käytetyistä kuntotesteistä. Kuntotestin suorittaa vuosittain lähes koko ikäluokka eli yli 20 000 varusmiespalveluksen aloittavaa noin 20-vuotiasta miestä. 2022b). Suomalaisessa väestötutkimuksessa kuuden minuutin kävelytestin validiteetin on todettu olevan hyvä. 2014). Testin tulokset ovat heikentyneet tasaisesti 1980-luvun alusta alkaen (Santtila et al. Naisilla vastaavat tulokset olivat 37,4 ml/kg/min ja 28,5 ml/kg/min (Husu et al. Keskimäärin kestävyyskunto hapenottokykynä ilmaistuna laski miehillä nuorimmasta ikäryhmästä (40,4 ml/kg/min) vanhimpaan ikäryhmään (31,0 ml/kg/min). Varusmiespalveluksen aloittaneiden kestävyyskunnon ennustemalli laskettiin vuosien 2005–2021 12 minuutin juoksutestin tuloksista estimoiduista maksimaalisen hapenottokyvyn (ml/kg/min) arvoista. Kuntotesteihin osallistui 1 759 työikäistä miestä ja naista ikäryhmistä 20–29, 30–39, 40–49, 50–59 ja 60–69-vuotiaat, ja heidän testituloksensa on raportoitu sukupuolittain edellä mainituissa ikäryhmissä (Husu et al. 2018). Tämän tutkimuksen toisena väestötutkimuksena käytettiin KunnonKartta 2021–2022 -tutkimuksen kuuden minuutin kävelytestin tuloksia (Husu et al. Testissä osallistujia ohjeistetaan juoksemaan 12 minuuttia sellaisella vauhdilla, jolla saavutettaisiin mahdollisimman hyvä juoksutulos, eli mahdollisimman pitkä juostu matka. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. KunnonKartta 2021– 2022 -tutkimuksesta laskettiin kuuden minuutin kävelytestin perusteella estimoitujen maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvoja saavuttaneiden osuudet 10 vuoden ikäluokissa. Aineistot ja menetelmät Tämän tutkimuksen käyttämä kestävyyskunnon tulevaisuuden ennustemalli perustuu kahteen suomalaiseen väestötutkimukseen. Vuodesta 1975 alkaen varusmiespalveluksen aloittavien henkilöiden kestävyyskunnon testinä on käytetty 12 minuutin juoksutestiä (Cooper 1968). 2018). Kuuden minuutin kävelytesti on yleisesti käytetty kestävyyskunnon testi perusterveillä sekä erilaisia tarttumattomia tauteja sairastavilla aikuisilla (Mänttäri et al. Suurin muutos tapahtui 1990-luvun aikana, mutta edelleen sekä keskimääräinen juostu matka että eri kynnysarvot tavoittavien juoksijoiden osuudet ovat heikentyneet viimeksi kuluneen runsaan 20 vuoden aikana. 2022b). asteen käyrä kuvaamaan näiden välistä yhteyttä. Heikko verenkiertoja hengityselimistön kunto selittää lopulta myös suurempaa kuolleisuutta (Blair et al. Toisena käytettävänä aineistona on työikäisten, 20–69 -vuotiaiden suomalaisten kestävyyskunnon tulokset kuuden minuutin kävelytestissä KunnonKartta 2021–2022 -tutkimuksessa (Husu et al. Liian vähäinen liikkumisen määrä yhdessä huonon fyysisen kunnon kanssa on yhteiskunnalle terveydellinen, taloudellinen ja myös maanpuolustuksellinen haaste
Vähintään heikon kestävyyskunnon (32 ml/kg/min) omaavien osuus eri ikäisistä miehistä vuosina 2021 ja 2040. Kuva 2. Vasankari et al.. Hapenottokykyä 32 ml/kg/min on pidetty heikon kestävyyskunnon rajana ja vuonna 2021 sen ylitti 96 prosenttia 30-vuotiaista, 91 prosenttia 40-vuotiaista, 75 prosenttia 50-vuotiaista, 54 prosenttia 60-vuotiaista ja 31 prosenttia 70-vuotiaista miehistä. Seuraavassa esitetään vähintään 32, 36 ja 44 ml/kg/min raja-arvon saavuttaneiden tuloksia vuodelta 2021 sekä ennustemalli vuoteen 2040 (kuvat 2–4). Kuva 1. 7 1/23 F Tulokset Varusmiespalveluksen aloittaneiden kestävyyskunnon ennustemallin mukaan nuorten miesten kestävyyskunto heikkenee 3,46 ml/kg/min vuodesta 2021 vuoteen 2040. Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten kestävyyskunnon ennustemalli vuoteen 2040. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 vähintään heikon kestävyyskunnon raja-arvon saavuttaa noin 83 prosenttia 30-vuotiaista, 75 prosenttia 40-vuotiaista, 57 prosenttia 50-vuotiaista, 34 prosenttia 60-vuotiaista ja 13 prosenttia 70-vuotiaista
Vähintään keskimääräisen kestävyyskunnon (36 ml/kg/min) omaavien osuus eri ikäisistä miehistä vuosina 2021 ja 2040. Vuonna 2021 tämän rajan saavutti noin 24 prosenttia 30-vuotiaista, 14 prosenttia 40-vuotiaista, seitsemän prosenttia Suomalaisten työikäisten miesten keskimääräinen hapenottokyky on 36 ml/kg/min, minkä rajan vuonna 2021 saavutti noin 80 prosenttia 30-vuotiaista, 71 prosenttia 40-vuotiaista, 53 prosenttia 50-vuotiaista, 31 prosenttia 60-vuotiaista ja 12 prosenttia 70-vuotiaista. Kuva 4. senttia 30-vuotiaista, 43 prosenttia 40-vuotiaista, 27 prosenttia 50-vuotiaista, 11 prosenttia 60-vuotiaista ja yksi prosentti 70-vuotiaista. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 keskimääräisen kunnon raja-arvon saavuttaa enää noin 56 proSuomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. 1/23 8 Futura Kuva 3. Vähintään hyvän kestävyyskunnon (44 ml/kg/min) omaavien osuus eri ikäisistä miehistä vuosina 2021 ja 2040. Vähintään 44 ml/kg/min hapenottokyky kuvaa suomalaisten työikäisten miesten hyvää kestävyyskuntoa
2022), koska varusmiesten kestävyyskunnon heikentyminen on jatkunut lähes poikkeuksetta 1970-luvun lopulta alkaen, ja aikaisemmin tehdyt ennusteet varusmiesten kestävyyskunnon laskulle muistuttavat tässä tutkimuksessa esitettyjä ennustemalleja (Santtila et al. 2018). Seuraavassa tarkastelemme vaihtoehtoisia malleja kestävyyskunnon heikentymiselle täVasankari et al.. Vaikka kuolleisuus ei kääntyisikään uudelleen nousuun, heikentyvä kestävyyskunto aiheuttaa vääjäämättä suurempaa työkyvyttömyyttä ja lisääntyvää ennenaikaista eläköitymistä sekä kasvavia terveydenhuollon kustannuksia. Vastaavasti 60-vuotiaista jo noin kaksi kolmasosaa tulee olemaan kestävyyskunnoltaan heikolla tasolla. Käytettävissä olevan työvoiman pienentyessä on entistä suurempi tarve saada kaikki työikäiset ikäluokat työhön ja pitää heidät työkykyisenä entistä pidempään. Joissakin ammateissa, kuten sotilailla, eläkeikä saavutetaan hieman aikaisemmin, jolloin heikentyvä kunto ei ole vielä haastanut siinä määrin työntek?öiden työkykyä. 2018). Ennustemallin mukaan vuonna 2040 hyvän kunnon raja-arvon saavuttaa enää noin kuusi prosenttia 30-vuotiaista, kolme prosenttia 40-vuotiaista, kaksi prosenttia 50-vuotiaista, mutta 60ja 70-vuotiaista kummassakin enää vain alle puoli prosenttia. Tässä tutkimuksessa käytetyt kestävyyskunnon testit (12 minuutin juoksutesti ja 6 minuutin kävelytesti) ovat sekä Suomessa että maailmalla paljon käytettyjä kestävyyskunnon epäsuoria kenttätestejä. Pohdinta Heikentyvä kestävyyskunnon taso sekä samanaikaisesti yleistyvä ylipaino ja lihavuus haastavat suomalaisen työväestön terveyden, työja toimintakyvyn sekä työssä selviytymisen jo tällä hetkellä, mutta tilanne muuttuu merkittävästi heikommaksi tulevaisuudessa. Move!-mittauksiin osallistuvan viidesluokkalaisen pojan kohdalla kuluu keskimäärin miltei kymmenen vuotta ennen kuin hän osallistuu varusmiehenä kuntotesteihin. Artikkelin esittämää skenaariota tukevat myös koululaisten Move!-mittauksissa raportoidut tulokset, jotka ovat myös keskimäärin heikentyneet vuosien 2016 ja 2022 välisenä aikana. Ennustemallia voidaan pitää hyvin todennäköisenä skenaariona (Gall et al. Tämä tarkoittaa, että valtaosa yli 50-vuotiaista työikäisistä miehistä kamppailee arjessaan heikon kestävyyskunnon aiheuttamien tarttumattomien tautien ja työkykyongelmien kanssa. Hyvää kestävyyskuntoa vaativissa ammateissa tämä yhtälö näyttää mahdottomalta, kun vuonna 2040 enää alle puoli prosenttia 60-vuotiaista ja sitä vanhemmista näyttäisi olevan hyvässä kestävyyskunnossa. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi pelastajat, poliisit ja rajavart?at. Molempiin testeihin liittyy kohtuullinen yksilökohtainen virhe (yksittäisen henkilön kunto voidaan joko arvioida liian hyväksi tai liian huonoksi), mutta niiden toimivuus väestötasolla kestävyyskunnon seurannassa on todettu riittävän hyväksi (Cooper 1968; Mänttäri et al. Mikäli myös Suomessa – Ruotsin esimerkkiä seuraten suorittavaa työtä tekevien henkilöiden kestävyyskunto on jatkossa heikompi, niin työssä jaksamisen ja työkyvyn riittävyyden ongelmat kasvavat entistä suuremmiksi (Väisänen et al. Tällaisia mullistavia hoitoja voisivat olla esimerkiksi uudet syöpähoidot tai geenihoidot eri sairauksiin. 9 1/23 F 50-vuotiaista, kaksi prosenttia 60-vuotiaista ja yksi prosentti 70-vuotiaista. Erityisesti niissä ammateissa, joissa työtehtävistä selviytymisessä tarvitaan keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa, on jo tällä hetkellä haastavaa löytää yli 60-vuotiaita hyvässä kestävyyskunnossa olevia työntek?öitä. 2021). 2018; Santtila et al. Samoin ruotsalaisen laajan aineiston pohjalta tehty ennuste kestävyyskunnon heikentymiselle vastaa pitkälti tässä artikkelissa esitettyä kunnon heikentymistä (Väisänen et al. 2021). Näin ei välttämättä tapahdu, jos keskeisten kansansairauksien diagnostiikka ja hoito samanaikaisesti kehittyvät. Tämän tutkimuksen ennustemallin mukaan vuonna 2040 heikon kestävyyskunnon rajan (32 ml/kg/min) alittaa jo lähes puolet, 43 prosenttia, 50-vuotiaista miehistä. Huono kestävyyskunto on yhteydessä myös suurempaan kuolleisuuteen, joten merkittävästi heikentyvä verenkiertoja hengityselimistön kunto voi kääntää suomalaisten miesten keskimääräisen eliniänodotteen laskuun. Tässä artikkelissa kuvattu ennustemalli kestävyyskunnon heikentymiselle pohjautuu varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten miesten kestävyyskunnossa edeltävinä vuosina havaittuihin muutoksiin
Kuntoa voi kohentaa kaiken ikäisenä. Jo muutamien minuuttien säännöllinen, päivittäinen liikkumisen lisäys kohentaa kestävyyskuntoa, erityisesti huonokuntoisilla (Jenkins et al. Vastaavasti vähintään heikossa kunnossa olisi 66 prosenttia 50-vuotiaista ja 43 prosenttia 60-vuotiaista. Esimerkiksi varusmiespalvelusaikainen heikko fyysinen kunto lisää kuolleisuutta keski-iässä ja kolminkertaistaa lonkkamurtumariskin paraskuntoisiin verrattuna (Nordström et al. Erityisesti rasittava liikkuminen kehittää kuntoa. 2001). Työterveyshuolto voisi mitaSuomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. 2019). 2019). Jos kestävyyskunto puolestaan heikentyisi 1,5-kertaisesti sen, mitä tämän artikkelin tuloksissa nyt on estimoitu tapahtuvan vuoteen 2040 mennessä, niin hyvässä kunnossa olevia 50-vuotiaita olisi enää 0,4 prosenttia ja 60-vuotiaita 0,2 prosenttia. Toisaalta suomalaisen varusmiespalveluksen on osoitettu kehittävän erityisesti lähtötilanteessa heikkokuntoisten miesten kuntoa ja vastaavasti alentavan ylipainoisten kehon painoa (Pihlainen et al. Miten voimme ennaltaehkäistä kestävyyskunnon heikentymistä. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa muutamien minuuttien kestoisten liikkumisjaksojen sisällyttämistä esimerkiksi työmatkoihin, työpäivän lomaan tai vapaa-aikaan. Kaikki eri-ikäisten suomalaisten reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää lisäävät toimet voivat parantaa kestävyyskuntoa. Mitä huonommassa kunnossa henkilö on, sitä pienempi liikkumismäärä riittää kohottamaan kuntoa. Koska kehon paino on kestävyyskuntoa määritettäessä “nimittäjänä”, suomalaisen väestön terveisiin ruokailutottumuksiin vaikuttavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös kestävyyskunnon tasoon. Siksi juuri nuorten ja nuorten aikuisten kestävyyskunnon kohentaminen on erityisen vaikuttavaa. Liikkumisen osalta on pohdittu erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, mutta liikkumisen ennustaminen on haastavaa, koska ilmiöön vaikuttaa lukuisia yksilöstä ja yhteiskunnasta johtuvia tek?öitä (Kiviluoto et al. Tällainen vähemmän todennäköinen, mutta samalla toivottavampi, skenaario voisi olla mahdollinen, jos esimerkiksi liikkumisen määrään kyettäisiin vaikuttamaan merkittävästi väestötasolla. 1/23 10 Futura män artikkelin varsinaisten analyysien lisäksi. Toisaalta tämä hyvin maltillinenkin skenaario johtaa erityisesti iäkkäämpien työntek?öiden kestävyyskunnossa hyvin haasteelliseen tilanteeseen. 2013). Kestävyyskuntoa ohjaavaa geeniperimää ei nykyisellään pystytä muuttamaan, mutta kehon koostumukseen sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään voidaan vaikuttaa. Siksi esimerkiksi joukkoruokailuun panostaminen, terveellisen ruuan vähemmän terveellistä ruokaa matalampi arvonlisävero tai muut taloudelliset tukitoimet voisivat vaikuttaa myös kestävyyskuntoon. Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tek?ää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä (Skinner et al. Työmatkojen nykyistä voimakkaampia liikkumiseen kannustavia toimia pitäisi käyttää väestön liikkeen lisäämiseen. Jos kestävyyskunto heikentyisikin vain 50 prosenttia siitä mitä tämän artikkelin tuloksissa nyt on esitetty vuoteen 2040 mennessä, hyvässä kunnossa olevia 50-vuotiaita olisi kolme prosenttia ikäluokasta ja 60-vuotiaita vastaavasti 0,4 prosenttia. Mitä paremmassa kunnossa henkilö on nuorena tai nuorena aikuisena, sitä paremmassa kunnossa hän on myös myöhemmin työiässä. Siksi eri-ikäisten koululaisten ja opiskel?oiden tuntikehyksiin ja opetussuunnitelmiin kannattaisi sisällyttää erilaisia kestävyysliikuntaa lisääviä ja -kuntoa kohottavia opintosisältöjä. Niitä tulisi suunnitella erityisesti vähän liikkuvia kiinnostaviksi esimerkiksi osallistamalla kohderyhmää tällaisten toimien suunnitteluun. Siksi liikkumisen ennustaminen ennalta määriteltyihin ennakoinnin luokkiin on hankalaa (Minkkinen et al. 2020). Myös erilaiset verotukselliset kannusteet voisivat lisätä liikkumisen määrää. Liikkumisjakson pituudelle ei ole minimikestoa, vaan kaikki lyhyetkin verenkiertoja hengityselimistön kuntoa kuormittavat liikkumisjaksot voivat kohottaa kuntoa. Samoin erilaiset liikkumiseen käytetyt verovapaat tuet ja etuudet voisivat olla nykyistä suuremmat. Tämän skenaarion mukaisesti vähintään heikon kunnon omaavia 50-vuotiaita olisi 44 prosenttia ja 60-vuotiaita 23 prosenttia ikäryhmästä. 2022). Tämän skenaarion voisi aiheuttaa esimerkiksi väestön ylipainon ja lihavuuden hieman nopeampi yleistyminen. Työnantajien tulisi myös harkita omia toimiaan liikkumisen lisäämiseksi työpäivän aikana. Siksi vähäisempikin liikkumisen määrän lisääminen on merkityksellistä kestävyyskunnon kohentamisen kannalta
Kodama, Satoru, Kazumi Saito, Shiro Tanaka, Miho Maki, Yoko Yachi, Mihoko Asumi, Ayumi Sugawara et al. Jotta kestävyyskunnon vuosikymmeniä jatkunut lasku saataisiin pysähtymään ja edelleen kääntymään nousuun, tarvitaan useita, samanaikaisia, niin koko väestöön kuin erityisesti vähän liikkuviin ja huonokuntoisiin henkilöihin kohdentuvia toimia. Tällöin korostuvat turvalliset ja talvisin hyvin hoidetut kevyen liikenteen väylät sekä monipuoliset matkaketjut mahdollistavat liikenneratkaisut. (2022): Economic burden of low physical inactivity and high sedentary behaviour in Finland, Journal of Epidemiology and Community Health 76, s. Correlation between ?eld and treadmill testing, The Journal of the American Medical Association 203, s. Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustava kaavoittaminen on tehokas tapa vaikuttaa kaupunkilaisten liikkumisen määrään. 201–204. 677-684. Heikentyvän kestävyyskunnon huolestuttava trendi on pysäytettävissä ja käännettävissä nousuun vain määrätietoisilla, pitkäkestoisilla ja laajasti koko väestöön kohdistuvilla, vaikuttavilla toimenpiteillä sekä näiden toimien vaikuttavuuden arvioinnilla. Four scenarios of physical activity up to 2030 in Finland, Futures 144, 103036. Kettunen, Oili, Timo Vuorimaa & Tommi Vasankari (2014): 12-mo intervention of physical exercise improved work ability, especially in subjects with low baseline work ability, International Journal of Environmental Research and Public Health 11, s. Lähteet Blair, Steven, Harold Kohl 3rd, Ralph Pa?enbarger Jr, Debra Clark, Kenneth Cooper & Larry Gibbons (1989): Physical ?tness and all-cause mortality. Cooper, Kenneth (1968): A means of assessing maximal oxygen intake. 2024–2035. (2022a): Measurement of physical ?tness and 24/7 physical activity, standing, sedentary behavior and time in bed in working aged Finns: FINFIT 2021, Methods and Protocols 5, 7. Kiviluoto, Katariina, Petri Tapio, Ira Ahokas, Minna Aittasalo, Sami Kokko, Tommi Vasankari et al. Kiitokset Tutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä, projektinumero 346607. Terveysteknologiaa tulisi myös hyödyntää merkittävästi nykyistä paremmin liikkumiseen kannustamisessa ja muussa elintapaohjauksessa. 681-684. Jenkins, Maddison , Leah Nairn, Lauren Skelly, Jonathan Little & Martin Gibala (2019): Do stair climbing exercise "snacks" improve cardiorespiratory ?tness?, Applied Physiology, Nutrition and Metabolism 44, s. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsisi myös koulutusta puheeksi ottamiseen ja elintapaohjaukseen. 41–55. 628. Gall, Tjark, Vallet Flore & Yannou Bernhard (2022): How to visualise futures studies concepts: Revision of the futures cone, Futures 143, 103024. Mänttäri, Ari, Jaana Suni, Harri Sievänen, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Heli Valkeinen, Kari Tokola & Vasankari et al.. Drake, Emma, Maria Ekblom, Örjan Ekblom, Leena Kallings & Victoria Blom (2020): Cardiorespiratory ?tness and device-measured sedentary behaviour are associated with sickness absence in o?ce workers, Journal of Environmental Research and Public Health 17, s. Minkkinen, Matti, Burkhard Au?ermann & Ira Ahokas Ira: Six foresight frames: Classifying policy foresight processes in foresight systems according to perceived unpredictability and pursued change, Technological Forecasting and Social Change 149, 119753. 11 1/23 F ta ja seurata työntek?öiden liikkumista ja kestävyyskuntoa määräaikaistarkastuksissa sekä luoda erilaisia hoitopolkuja vähän liikkuville ja heikossa kestävyyskunnossa oleville henkilöille. Husu, Pauliina, Tokola Kari, Vähä-Ypyä Henri & Vasankari Tommi (2022b): Liikuntaraportti Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018-2022. (2022): Mismatch, empowerment, fatigue or balance. 2395–2401. A prospective study of healthy men and women, The Journal of the American Medical Association 262, s. (2009): Cardiorespiratory ?tness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis, The Journal of the American Medical Association 301, s. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022, 33. Lamoureux, Nicholas, John Fitzgerald, Kevin Norton, Todd Sabato, Mark Tremblay & Grant Tomkinson (2019): Temporal trends in the cardiorespiratory ?tness of 2.525.827 adults between 1967 and 2016: A systematic review, Sports Medicine 49, s. Husu, Pauliina, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Harri Sievänen, Ari Mänttäri, Sami Kokko, Kaisu Kaikkonen et al. Kolu, Päivi, Jaana Kari, Jani Raitanen, Harri Sievänen, Kari Tokola, Eino Havas, Jaakko Pehkonen et al. Valtakunnallisella tasolla valtioneuvoston ja paikallisella tasolla hyvinvointialueiden yhdessä kuntien ja kaupunkien johtoryhmien kanssa tulisi päättää tavoitteet, laatia strategia ja toimintasuunnitelma sekä sopia toimien vaikuttavuutta arvioivista mittareista väestön kestävyyskunnon, kehon painon ja liikkumisen osalta. Näiden toimien tulisi olla aidosti poikkihallinnollisia niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. 3859-3869. Terveydenhuollossa tulisi ottaa laajasti käyttöön liikkumisen ja ylipainon puheeksi ottaminen sekä panostaa liikuntaja ravitsemusneuvontaan
841845. 1038-1045. Pantzar, Alexandra, Lars Jonasson, Orjan Ekblom, Carl-Johan Boraxbekk & Maria Ekblom (2018): Relationships between aerobic ?tness levels and cognitive performance in Swedish o?ce workers, Frontiers in Psychology 9/2018, 2612. Ross, Robert, Steven Blair, Arena Ross, Timothy Church, Jean-Pierre Despres, Barry Franklin et al. Nordström, Peter, Harri Sievänen, Yngve Gustafson, Nancy Pedersen & Anna Nordström (2013): Physical ?tness in young adulthood reduces the risk of fractures later in life in men: A nationwide cohort study, Journal of Bone and Mineral Research 28, s. 716-724. Santtila, Matti, Kai Pihlainen, Harri Koski, Tommi Vasankari & Heikki Kyröläinen (2018): Physical ?tness in young men between 1975-2015 with a focus on the years 2005-2015, Medicine and Science in Sports Exercise 50, s. Pihlainen, Kai, Jani Vaara, Tommi Ojanen, Matti Santtila, Tommi Vasankari, Kari Tokola & Heikki Kyröläinen (2020): E?ects of baseline ?tness and BMI levels on changes in physical ?tness during military service, Journal of Science and Medicine in Sport 23, s. Haettu 13.3.2023: <https://puolustusvoimat.?/web/ sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot>. Sotilasliikunta. 1/23 12 Futura Tommi Vasankari (2018): Six-minute walk test: a tool for predicting maximal aerobic power (VO2max) in healthy adults, Clinical Physiology and Functional Imaging 38, s. e653–e699. (2020): Cardiorespiratory and muscular ?tness in young adult Finnish men between 2003 and 2015, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 30, s. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. Skinner, James, Artur Jaskolski, Anna Jaskolska, Joanne Krasno?, Jacques Gagnon, Artur Leon, D Rao et al. Väisänen, Daniel, Leena Kallings, Gunnar Andersson, Peter Wallin, Erik Hemmingsson & Elin Ekblom-Bak (2021): Cardiorespiratory ?tness in occupational groups – trends over 20 years and future forecasts, International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 8437. Puolustusvoimat (2022): Palveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen toimintakyky jatkanut laskuaan COVID19 -aikana. 1061-1067. (2016): Importance of assessing cardiorespiratory ?tness in clinical practice: A case for ?tness as a clinical vital sign: a scienti?c statement from the American Heart Association, Circulation 134, s. Puolustusvoimat. 292-298. (2001): Age, sex, race, initial ?tness, and response to training: The HERITAGE Family Study, Journal of Applied Physiology 90, s. 1770–1776. Vaara, Jani, Matti Santtila, Tommi Vasankari, Mikael Fogelholm, Matti Mäntysaari, Kai Pihlainen et al
K u va K a i W id el l. K u va A a ro K ei p i. K u va K a i W id el l. Kaupunkiympäristö voi osaltaan kannustaa tai estää arjen kestäviä ja terveellisiä liikkumisvalintoja sekä -rutiineja. Ville Helminen, erikoistutk?a/FM, Suomen ympäristökeskus Syke, ville.helminen@syke.. REFEREE-ARTIKKELI. Parhaimmillaan lyhyet asiointimatkat, hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja laadukkaat kulkureitit kannustavat aktiiviseen kävelyyn ja pyöräilyyn. Toisaalta kunnianhimoinen globaali yhteismitallisuus on haastavaa niin erityyppisten kaupunkien vertailtavuuden kuin tulosten vaikuttavuudenkin kannalta. Ma?a Tiitu, tutk?a/FM, Suomen ympäristökeskus Syke, ma?a.tiitu@syke.. K u va A n n e A rv o n en . Käsittelemme näiden mittareiden soveltuvuutta Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Lahden kaupunkiseuduille toteuttamamme esimerkkianalyysin pohjalta. Linda Karjalainen, tutk?a/FT, Suomen ympäristökeskus Syke, linda.karjalainen@syke.. 13 1/23 F Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä – globaaleja mittareita kaupunkiseutuja kirittämään Abstrakti Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen asuu ja liikkuu kaupungeissa. Vuokko Heikinheimo, erikoistutk?a/FT, Suomen ympäristökeskus Syke, vuokko.heikinheimo@syke.. Jari Lyytimäki, johtava tutk?a/FT/ Dosentti, Suomen ympäristökeskus Syke, jari.lyytimaki@syke.. Tässä artikkelissa esittelemme ja arvioimme kansainvälisiin vertailuihin kehitettyjä paikkatietopohjaisia kaupunkirakennemittareita. Käveltävyyttä pidetään sekä kestävän että terveellisen kaupunkiympäristön edellytyksenä. Riikka Paloniemi, yksikönjohtaja/FT/Dosentti, Suomen ympäristökeskus Syke, riikka.paloniemi@syke.. Käytännön sovellettavuus ratkaisee sen, kuinka valtavat tietomäärät saadaan valjastettua tulevaisuuden kestävien kaupunkien kehittämiseen paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. Ne tähtäävät terveyttä edistävän ja kestävän kaupunkirakenteen arviointiin yhteismitallisesti eri puolilta maailmaa. Kävelykelpoisten kaupunkien kehittämiseksi tarvitaan mitattavia tavoitteita ja aineistoja, jotka auttavat seuraamaan ja ohjaamaan kaupunkirakenteessa tapahtuvia hitaita muutoksia. Globaalien kaupunkirakennemittareiden suurin hyöty kestävän kaupunkikehityksen kannalta ovat avoimet menetelmät ja aineistot, joiden avulla voidaan systemaattisesti seurata kaupunkien kehitystä, verrata niitä globaalisti sekä antaa kaupungeille eväitä tulevaisuustarkasteluihin ja vertaistukea kestävyysmurroksen saavuttamiseen tulevaisuudessa
In this article, we apply a global set of indicators for healthy and sustainable cities in four urban regions in Finland. Kaupunkirakenteiden viime vuosikymmenien hajautumiskehityksestä huolimatta monissa eurooppalaisissa kaupungeissa on säilynyt vanha, historiallisesti jalankulkua ja joukkoliikennettä tukeva kaupunkirakenne, joka loistaa poissaolollaan useimmissa Pohjois-Amerikan ja Australian autokaupungeissa (Newman & Kenworthy 2015). Suomessa taas monet pikkukaupungit joutuvat kohtaamaan hiljenevien katujen ja vähenevän väestön aiheuttamia haasteita (Hynynen & Rantanen 2019). 2021). Short distances, diverse public transport connections, and good infrastructure for walking and biking support active mobility. The biggest bene?t of having global indicators lies in the open data and tools that allow both comparisons and long-term monitoring. Yksilöllisen motivaation lisäksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, esimerkiksi turvalliset kävelyreitit ohjaavat ja kannustavat aktiiviseen liikkumiseen arjessa (Lyytimäki et al. Liikkumista kuvaavien globaalien mittareiden paikallinen soveltaminen on haastavaa, koska sekä liikennejärjestelmien ominaispiirteet että liikkumisen tietopohja vaihtelevat maiden ja maanosien välillä. Itä-Aasian nopean kasvun kaupungeista on muodostunut yhtäällä hypertiiviitä pilvenpiirtäjäkeskittymiä ja toisaalla laajaa ja jatkuvaa kaupunkimattoa, megalopoliksia. Suomessa kaupungistumisaste on 73 prosenttia, ja nykyisen kehityksen mukaan sen odotetaan nousevan 79 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä (Airikkala et al. Johdanto Viihtyisä kaupunkiympäristö kannustaa aktiiviseen liikkumiseen arjessa esimerkiksi kävellen ja pyöräillen. Maailman kaupungit ovat olosuhteiltaan hyvin erilaisia (UN-Habitat 2022). Moreover, the walkability of the urban environment is a prerequisite for healthy, active, and sustainable mobility. 2022). Simultaneously, harnessing the potential of the available information for the bene?t of sustainable urban development presents a challenge. 2019). 2022; Giles-Corti et al. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka jatkuu myös Suomessa (Syke 2022; YK 2019). 2018). Kaupunkirakenteella on keskeinen rooli kestävän arkiliikkumisen mahdollistajana – kestävää urbaania arkiliikkumista tukee tiivis kaupunkirakenne, jossa työpaikat, koulut, kaupat ja muut palvelut sekä viherja virkistysalueet ovat saavutettavissa kotien lähietäisyydellä (Cerin et al. Monet kehittyvien maiden kaupungit ovat valtavan väestökasvun alueita, joissa kaupunkien epämuodollinen rakenne ja suunnittelemattomuus aiheuttavat monenlaisia haasteita ja samalla omanlaistaan urbaania kehitystä (UN-Habitat 2022). Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. Kokonaiskuvan piirtäminen maailman kaupunkien kehityksestä on vaikeaa. 1/23 14 Futura Abstract The future is increasingly urban and cities have a major role in enabling or hindering sustainable and healthy mobility choices in everyday life. 2016). Suomessa valtakunnallisena tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien 30 prosentin kasvu vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi kulkutapaosuuden kasvua 30 prosentista (tilanne vuonna 2016) noin 35–38 prosenttiin (Jääskeläinen 2018). Developing healthy and sustainable cities requires measurable policy goals and robust data to steer and monitor urban development in the desired direction. We discuss the potential of global indicators in promoting active mobility through walkability and, thus, also supporting urban sustainability transformations. Kaupungistumisen myötä kaupunkiympäristön ominaisuudet ja laatutek?ät nousevat yhä tärkeämmiksi yleisen hyvinvoinnin kannalta kaikkialla maailmassa. Samalla liikkumattomuus on lisääntynyt; fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta kuvaavien aineistojen perusteella suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan päivästään paikallaan (Husu et al. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti kaupunkiympäristöjen laadun parantaminen ja aktiivisen arkiliikunnan tukeminen edistävät monia rinnakkaisia kestävyystavoitteita: terveyttä, yhdenvertaisuutta sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista (Salvo et al
Kaupunkikudosten teoria jäsentää arkiliikkumisen mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eri osissa. Se jakaa kaupunkiseudut kolmeen toisiinsa limittyvään kudostyyppiin: jalankulku-, joukkoliikenneja autokaupunkiin (Helminen 1 www.healthysustainablecities.org 2 github.com/global-healthy-liveable-cities/global-indicators Heikinheimo et al.. Tämä työ kytkeytyy ’Global Observatory of Healthy and Sustainable Cities’ (GOHSC) -verkoston 1 globaaliin haasteeseen, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa terveellisen ja kestävän kaupunkirakenteen edistämiseksi maailmanlaajuisesti. 2022) sekä Helsingin, Lahden, Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilta tehtyihin uusiin tarkasteluihin. Kestävän kaupunkikehityksen aikaansaaminen edellyttää mitattavia poliittisia tavoitteita, jotka edistävät terveellistä ja aktiivista elämäntapaa (Giles-Corti et al. Suunnittelun ja seurannan tueksi tarvitaan tietoa kaupunkirakenteesta, ihmisten käyttäytymisestä ja arvostuksista sekä poliittisista päätöksentekoprosesseista. 2022). 2. Avoimet aineistot ja menetelmät tekevät lähestymistavasta toistettavan ja paikallisten tarpeiden mukaan muokattavan. 2016 ja 2022). GOHSC-verkoston ehdottaman kaupunkirakennemittariston taustalla olevat menetelmät ja aineistot ovat avoimesti saatavilla alueellisten toim?oiden ja tutk?oiden käyttöön 2 . Taustaa ja keskeiset käsitteet Aktiivista arkiliikkumista tukee riittävän tiivis kaupunkirakenne, jossa arjen palvelut, julkinen liikenne ja lähivirkistysalueet ovat helposti saavutettavissa ja kävelyväylien verkosto on kunnossa(Cerin et al. 2022). 2005). Hyvällä tietopohjaisella suunnittelulla ja päätöksenteolla voidaan tukea sekä yksilötason hyvinvointia ja kestäviä ratkaisuja että laajempia maailmanlaajuisia ilmastoja kestävyystavoitteita (Reinikainen et al. 2022; Ruotsalainen & Heinonen 2017). Ennakoinnin ja mitattavien tavoitteiden seurannan tueksi tarvitaan vankka ja ajankohtainen tietopohja. 15 1/23 F Kokonaiskuvaa kannattaa silti yrittää hahmottaa. Ympäristön kävelykelpoisuus on yksi ehdokas maailmanlaajuisesti sovellettavissa olevaksi kestävän ja terveellisen kaupunkiympäristön mittariksi (Boeing et al. Lopulliset kaupunkirakenneaineistot ja kaupunkien väliset vertailut valmistuvat työn edetessä. Kaupunkiseutujen käveltävyys on noussut kestävän ja terveyttä edistävän kaupunkirakenteen keskeiseksi tavoitteeksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme kaupunkien käveltävyyttä mittaavia karttapohjaisia indikaattoreita Suomen kaupunkiseuduille sovellettuna, ja keskustelemme tämän mittariston hyödyntämisestä kaupunkiseutujen vertailussa ja kaupunkirakenteen seurannassa ja suunnittelussa. 2022; Giles-Corti et al. Esitellä globaali kaupunkirakennemittaristo, jonka avulla voi arvioida kuinka hyvin kaupunkirakenne tukee aktiivista arkiliikkumista. Kestävän ja aktiivisen arkiliikkumisen edellytykset sekä sitä vastaavasti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toimivimmat keinot vaihtelevat eri puolilla kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenteen eri osissa (Kosonen 2015). GOHSC-verkoston vuonna 2022 käynnistetyssä tuhannen kaupungin haasteessa pyritään tuottamaan yhteismitallisia indikaattoreita eri puolilta maailmaa ja kehittämään menetelmää pidemmälle yhdessä paikallisten toim?oiden kanssa. 3. Artikkelin tavoitteet ovat: 1. Edistää keskustelua globaalin mittariston soveltuvuudesta kaupunkiseutujen käveltävyyden arviointiin Suomessa. Yhdyskuntarakenne tarkoittaa alueen, kuten kaupungin tai kaupunkiseudun sisäistä rakennetta. 2022; Ewing & Cervero 2010; Frank et al. Kaupunkiseutujen yksilöllisistä eroista huolimatta kaupungeissa tehtävät liikenneratkaisut ja arkiliikkumisen valinnat ovat isossa roolissa niin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kuin terveyden edistämisen kannalta. Yhdyskuntarakenne koostuu väestön ja asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden sekä liikenneväylien ja muun infrastruktuurin s?ainneista. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Alueja yhdyskuntarakenteen kehittäminen vaatii jatkuvaa ennakointityötä, jonka avulla muutosilmiötä ja niiden epävarmuustek?öitä voidaan tunnistaa (Airikkala et al. 2022; Lowe et al. Tässä artikkelissa esitetyt havainnot pohjautuvat kansainväliseen vertailuun 25 kaupunkiseudusta (Boeing et al. Pilotoida mittaristoa Suomen kaupunkiseuduilla (Helsinki, Turku, Tampere, Lahti)
Kaupunkirakenteen tiiviys sekä maankäytön ja eri toimintojen sekoittuneisuus ovat tutkitusti yhteydessä kävelyyn, kun taas harva kaupunkirakenne ja hajautunut tieverkosto eivät edesauta kävelyä arjessa (Giles-Corti et al. Esimerkiksi viheralueen suuren koon on todettu lisäävän alueen käyttöä kävelyyn, liikuntaan ja rentoutumiseen (esim. 2016). Viheralueet ja rakennetut aukiot ovat luonteeltaan hieman erilaista kaupunkitilaa. Toisaalta viherelementeillä kuten katupuilla ja istutuksilla voidaan parantaa myös rakennettujen aukioiden koettua laatua (Gehl 2010). 2020a; Newman et al. 2010; Gehl 2010; Giles-Corti et al. Kaupunkiympäristön käveltävyyden käsite kattaa sekä määrällisiä että laadullisia kaupunkiympäristön ominaisuuksia, jotka joko edistävät tai estävät kävelyä (Dovey & Pafka 2020; Leslie et al. 1/23 16 Futura et al. Viherja virkistysalueiden saavutettavuus Suomen kaupunkiseuduilla on yleisesti ottaen hyvä, mutta laadukkaiden viheralueiden saavutettavuudessa eri väestöryhmien näkökulmasta on alueellisia eroja (Viinikka et al. Julkiset avoimet tilat ovat tärkeä osa yhdenvertaista kaupunkitilaa, tarjoten mahdollisuuksia kohtaamisille, rentoutumiselle ja luontokontaktille (Jian et al. 2014; Grasser et al. 2018). 2020), ja luontoalueiden tuottamat fyysiset ja psyykkiset terveyshyödyt on laajasti tunnistettu (Hartig et al. 2016; Shields et al. Suomessa yhdyskuntarakenteen kehitystä on seurattu jo 1990-luvulta lähtien systemaattisten tilastoja paikkatietoaineistojen avulla (Rehunen 2018; Ristimäki 1999; Söderman 2011). Lisäksi kestävyyttä arvioitaessa 3 Tavoite 11.7: www.ykliitto.?/kestavat-kaupungit-ja-yhteisot Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. 2022). Globaalisti vertailtavien, ja samalla paikallisella tasolla merkityksellisten mittareiden kokoamisessa on kuitenkin omat haasteensa esimerkiksi kaupunkien erilaisiin ominaispiirteisiin, lähtötietojen saatavuuteen ja indikaattorien tulkintaan liittyen (Lyytimäki et al. Esimerkiksi metsäiset alueet sekä huolletut ulkoilureitit ja virkistyspalvelut, kuten ulkokuntosalit eivät ole yhtä helposti saavutettavissa kaikille kaupunkilaisille (Viinikka et al. Kaupungissa liikkumisen kestävyysarvioinnit ovat nykyisellään suurilta osin vertailukelvottomia keskenään ja tarvitaan yhteismitallisia lähestymistapoja. Kaupunkirakenteen kestävyyden seurantaan on kehitetty erilaisia mittareita eri tarkkuustasoilla. Voimakkaasti autoistuneissa yhteiskunnissa, kuten Yhdysvalloissa ja Australiassa, näkyy selkeä tarve etsiä vaihtoehtoja autokaupungille, ja niissä on kehitetty erilaisia indeksejä mittamaan kaupunkiympäristön käveltävyyttä (EPA 2021; Giles-Corti et al. 2016; Southworth 2005). Käveltävyys on etenkin jalankulkukaupungin ominaisuus, mutta jalankulkuinfrastruktuurin laatu ja ympäristön käveltävyys on oleellinen osa myös muita asuinalueita ja asemanseutuja joukkoliikenneja autokaupungin alueilla. 2022). 2021). 2007). Gozalo et al. 2022). Paikkatarkkoja tietoja on usein saatavilla ajallisesti varsin rajatusti. Globaalin tason tavoitteista ja mittareista erityisesti YK:n vuoteen 2030 tähtäävä Agenda 2030 ja siinä määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit ovat muodostuneet keskeiseksi politiikkalähtöiseksi vertailukohteeksi. Esimerkiksi valaistus, siisteys, viherelementit, kävelyreittien laatu ja alueen arkkitehtuuri voivat vaikuttaa koettuun käveltävyyteen (Arellana et al. Kaupunkien ja yhdyskuntien osalta on kehitetty kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreita jotka kuvaavat kaupungin ympäristöllistä, sosiaalisia ja taloudellisia tilaa (Reinikainen et al. Pitkät aikasarjat sallivat hitaasti muuttuvien ilmiöiden seurannan, ja paikkatietopohjaiset tarkastelut mahdollistavat valtioiden ja kaupunkien sisäiset yksityiskohtaiset tarkastelut. Tutkimustiedon ja käytännön kokemuksien perusteella on laadittu erilaisia käveltävyyden suunnitteluohjeita ja -periaatteita, jotka monessa tapauksessa kytkeytyvät myös elävän kaupunkitilan kehittämiseen (Gehl 2010; Speck 2013). ` Viheralueet ja muu avoin julkinen kaupunkitila ovat keskeinen osa käveltävää kaupunkirakennetta (Gehl 2010; Johansson et al. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tulisi taata ”yhtäläinen pääsy turvallisiin, osallistaviin vihreisiin ja julkisiin tiloihin” eri väestöryhmille 3 . 2014). 2022). 2016). Myös koetut tek?ät kuten ympäristön turvallisuus, esteettisyys ja viihtyisyys vaikuttavat kaupunkiympäristön käveltävyyteen (Gehl 2010; Kärmeniemi et al. 2016). 2019), kun taas aukioiden osalta suuri koko ei ole tavoiteltavaa ihmisen mittakaavaisen laadukkaan kaupunkitilan luomiseksi (Gehl 2010)
Peltoalueet eivät ole mukana analyysissa. Julkinen avoin tila sisältää viherja virkistysalueet sekä aukiot ja muut julkiset avoimet tilat OpenStreetMap aineistoon pohjautuen. Suomen kaupunkiseuduille sovellettu indikaattorityökalun lähdekoodi paikallisine asetuksineen on avoimesti saatavilla GitHub-verkkopalvelussa 6 . Turussa kaupunkialue sisältää Turun, Raision, Kaarinan ja Liedon kuntien alueita. 2021 pohjalta). Mittariston soveltamista varten kehitetty avoimen lähdekoodin työkalu laskee avoimien paikkatietoaineistojen pohjalta useita kaupunkirakennetta kuvaavia indikaattoreita (taulukko 1). Lahden seudulla alue kattaa osia Lahdesta ja Hollolasta. Suomen kaupunkiseutujen analyysiä varten lisättiin yksityiskohtia viheralueluokkien määrittelyyn, jotta hautausmaat, siirtolapuutarhat ja taajamametsät saatiin mukaan analyysiin. Paikkatietopohjaisten indikaattorien rinnalle on kehitetty politiikka-analyysi, jossa tarkastellaan kaupunkirakenteeseen liittyvien poliittisten tavoitteiden kattavuutta, kunnianhimoa ja mitattavuutta (Lowe et al. 6 https://github.com/syke?/healthy-sustainable-city-indicators (muokattu Liu et al. Kuva 1 esittää neljän kaupunkiseudun käveltävyyttä suhteessa toisiinsa. Lähtöaineistoina käytimme avoimia aineistoja; joukkoistetusti tuotettua OpenStreetMap-aineistoa, seudullisia joukkoliikenteen aikatauluja reittiaineistoja sekä globaalia väestöaineistoa. Nämä tulokset ovat alustavia, ja lopulliset GOSHC-verkoston portaaliin vietävät tulokset työstetään yhteistyössä kohdekaupunkien paikallisten asiantunt?oiden kanssa. Kyseessä on kaupunkitason tarkasteluja ja globaaleja vertailuja varten kehitetty paikkatietopohjainen menetelmä, joka pohjautuu avoimiin aineistolähteisiin. Yhdistetyn käveltävyysindeksin lisäksi työkalu tuottaa paikkatietoa ja käveltävyysindeksin osatek?öistä. 2020b). Julkisen avoimen tilan määritelmää voi täsmentää työkalun asetuksissa. Kaupunkirakenteen terveellisyys ja kestävyys Suomen kaupunkiseuduilla – havaintoja paikkatietopohjaisista indikaattoreista Sovelsimme GOHSC-verkostossa kehitettyä kaupunkirakennemittaristoa (Boeing et al. 4 www.openstreetmap.org 5 Helsingin seudulla kaupunkialueeseen kuuluu osia Helsingin, Espoon, Kauniaisen, Vantaan, Keravan ja Tuusulan kuntien alueilta. 2022). Kaupunkiseutujen määritelmänä on käytetty Suomen ympäristökeskus Syken tuottaman kaupunki– maaseutu -luokituksen sisempää ja ulompaa kaupunkialuetta, joka ei noudata hallinnollisia kuntarajoja 5 , vaan kuvastaa yhtenäisen kaupunkiseudun laajuutta (Helminen et al. 2022; Liu et al. Heikinheimo et al.. 2022) neljälle kaupunkiseudulle Suomessa (Helsinki, Lahti, Tampere, Turku). Asteikon keskivaihe vastaa kaikkien kaupunkien keskiarvoa ja vaaleansävyisillä alueilla käveltävyysindeksi on keskimääräistä heikompi. Tummansävyiset alueet ovat hyvää kävely-ympäristöä kuvaavia ”sydänalueita”, joissa on paljon asukkaita, tiivis kävelytieverkko ja paljon palveluita kävelyetäisyydellä. Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille lasketut tulokset löytyvät kokonaisuudessaan GitHub-verkkopalvelusta työkalun lähdekoodin ohesta. 17 1/23 F kävely, käveltävyys ja monet laadulliset tek?ät jäävät erityisen vähäiselle huomiolle moottoroituun liikenteeseen ja helposti kvanti?oitaviin indikaattoreihin nähden (Karjalainen & Juhola 2021). Politiikassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet voidaan analyysin kautta linkittää kaupunkirakenteen arviointiin ja rakenteessa haluttujen muutosten seurantaan. 2022). Menetelmä soveltuu lähtökohtaisesti mille tahansa kaupunkiseudulle, olettaen että alue on kartoitettu riittävän tarkasti OpenStreetMap-verkkokarttapalvelussa 4 . Giles-Corti ja kumppanit (2016) ehdottivat yhteismitallisten menetelmien kehittämistä kaupunkirakenteen terveysvaikutusten mittaamiseen, ja vastasivat tähän tarpeeseen esittelemällä avoimiin aineistoihin ja työkaluihin pohjautuvan mittariston kaupunkiseutujen kestävyystavoitteiden arviointiin (Boeing et al. Lisäksi työkalu laskee indikaattorin julkisen avoimen tilan (public open space) saavutettavuudesta. 2022; Giles-Corti et al. Tampereen seudulla alue ulottuu Nokian, Ylöjärven, Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan kuntien alueille. Keskeinen tulos on käveltävyysindeksi, joka koostuu väestöntiheydestä, palveluiden ja julkisen liikenteen saavutettavuutta mittaavasta elinvoimaindeksistä sekä katuverkon kytkeytyneisyyttä kuvaavasta indeksistä. Aineistoja ja analyysin lähtöoletuksia on mahdollista täsmentää kaupunkiseutukohtaisesti. Aineisto katseltavissa Liiteri-tietopalvelussa: www.syke.?/liiteri
GOHSC-työkalun tuottamat paikkatietoindikaattorit. Mustalla värillä on esitetty katvealueet, joilta on analyysin perusteella yli 500 metrin kävelymatka lähimpään yli 1,5 ha kokoiseen julkiseen avoimeen tilaan, kuten puistoon, metsään tai aukioon. Tämän pilotin tulokset tulee vielä validoida paikallistasolla – on mahdollista, että osa kartalla näkyvistä katvealueista johtuvat lähtöaineiston puutteista. 7 7 https://ghsl.jrc.ec.europa.eu 8 https://www.hsl.?; https://www.nysse.?; https://www.foli.?; https://www.lsl.. Helsingin kaupunkiseudulla taas koko Helsingin kantakaupungin alue sekä sitä ympäröivä monikeskuksinen yhdyskuntarakenne näyttäytyy indeksin valossa hyvin käveltävänä. Keskustelu Globaalit paikkatietopohjaiset mittarit tarjoavat tehokkaita työkaluja kaupunkikehityksen pitkän aikavälin seurantaan ja kehityksen vertailuun Erikokoisten kaupunkien vertailu suhteellisella indeksillä havainnollistaa hyvin erot kaupunkien koossa ja tiiviydessä. 1/23 18 Futura Taulukko 1. ulkopuolelle raidekaupunkia tiiviine alakeskuksineen, joiden ympärille on muodostunut käveltävyysindeksin mittaamina korkean käveltävyyden kaupunginosia. Analyysi tunnistaakin hyvin pääkeskusten lisäksi alakeskukset käveltävyyden ydinalueina, eli indeksi toimii myös keskusverkon tunnistamisessa. Tulosten perusteella julkisen avoimen tilan saavutettavuus on kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla kaikilla kaupunkiseuduilla. Kuva 2 esittää julkisen avoimen tilan saavutettavuutta yli 1,5 ha alueiden osalta. Helsingin seudulla huomionarvoista on alueen länsiosassa s?aitsevan Espoon ja keskiosassa s?aitsevan Vantaan ero. Espoossa raidekaupunki on vasta rakentumassa, mikä näkyy mittarin tuloksissa selkeänä erona muuhun seutuun. Lahden kaupunkiseudulla Lahden ydinkeskusta ja Hollolan keskusta lännessä erottuvat suhteellisesti hyvän käveltävyyden alueina, kun taas Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla korostuu laajempi keskusta-alue ja isoimmat alakeskukset. Vantaalle ja Helsinkiin on rakennettu Helsingin keskustan 8 Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä
Tummimmat alueet edustavat korkeinta 10 prosenttia kaupunkiseutujen välisen käveltävyysindeksin arvoista ja vaaleimmat alueet matalinta 10 prosenttia arvoista. Peltoalueet eivät ole mukana analyysissa. 19 1/23 F Kuva 1. Suhteellinen käveltävyys Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. Mustalla värillä on osoitettu alueet joista on yli 500 metriä lähimpään julkiseen avoimeen tilaan. Sovellettu Boeing et al. Julkinen avoin tila kattaa viherja virkistysalueet, aukiot ja muut avoimet tilat. Muilta alueilta on korkeintaan 500 metrin kävelyetäisyys lähimpään julkiseen avoimeen tilaan. Kuva 2. 2022 mukaan. Heikinheimo et al.. Laajojen julkisten avointen tilojen (>1,5 ha) saavutettavuus Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. 2022 mukaan. Sovellettu Boeing et al
Kaupunkiseutuja kuvaava käveltävyysindeksikartta (kuva 1) mittaa kaupunkirakenteen perusominaisuuksia, jotka on kansainvälisessä tutkimuksessa yhdistetty olevan yhteydessä kävelyyn (Cerin et al. 2022). Tässä artikkelissa esitellyt mittarit ovat kansainväliseen tutkimustietoon pohjautuen vahvasti kytköksissä aktiiviseen arkiliikkumiseen; tiivis kaupunkirakenne, jossa arjen palvelut ja lähivirkistysalueet ovat helposti saavutettavissa tukee aktiivista arkiliikkumista (Cerin et al. Pilotointimme mukaan käveltävyysindeksi ja sen sisältämät indikaattorit tuovat näkyviksi paitsi kaupunkien ydinkeskustat myös kaupunkiseutujen monikeskuksisen rakenteen sekä auttavat hahmottamaan kaupunkikudoksia: jalankulku-, joukkoliikenneja autokaupungin alueita. 2005). Niiden avulla voidaan tunnistaa nykytilanteen pohjalta kriittisiä tarpeita yksittäisillä kaupunkialueilla. Kansainvälisesti mahdollisuudet systemaattisiin vertailuihin ovat paljon heikommat. Julkisten tilojen laatuun ja virkistyspalveluiden saatavuuteen tulee kuitenkin kiinnittää tarkempaa huomiota kaupunkisuunnittelussa, jotta voidaan taata yhdenvertaiset ulkoilumahdollisuudet kaikille kaupunkilaisille myös tulevaisuudessa (Viinikka et al. 2014) voidaan huomioida tarkasteluissa. On tärkeä huomioida, että mittari ei mittaa kävely-ympäristön laatua tai kävelyn yleisyyttä, vaan osoittaa alueet, joissa kaupunkirakenteen ominaisuudet luovat potentiaalin kävelylle. Käveltävyysmittareiden mukaiset hyvän käveltävyyden alueet eivät välttämättä houkuttele kävelemään esimerkiksi turvattomuuden tai reittien huonon laadun takia (Arellana et al. Tässä artikkelissa pilotoitu julkisen avoimen tilan tarkastelu perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 11.7, jossa tarkastellaan kokonaisuutena yhtäläistä pääsyä turvallisiin, osallistaviin vihreisiin ja julkisiin tiloihin 9 . 2022; Frank et al. Indikaattorin perusteella saa hyvän yleiskuvan julkisen avoimen tilan saavutettavuuden tasosta, mutta kaupunkiseutujen kehittämisen kannalta olisi kuitenkin oleellista tarkastella luontoelementtejä ja rakennettuja kohtaamispaikkoja omina kokonaisuuksinaan, jotta luontoalueiden tuottamat fyysiset ja psyykkiset terveyshyödyt (Hartig et al. Ne myös auttavat ennakoimaan tulevaa kehitystä. Hyvän käveltävyyden alueilla kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kävely-ympäristön laadun parantamista sekä kävelyn priorisointia suhteessa muihin liikkumistapoihin. 2020; Shields et al. Toinen pilotointimme keskeinen havainto on julkisen avoimen tilan hyvä saavutettavuus tarkastelluilla kaupunkiseuduilla. 1/23 20 Futura eri maiden ja maanosien välillä. 2022). Karttoja tulkittaessa tulee huomioida käytettyjen mittareiden osatek?ät ja rajoitteet. Systemaattisesti sovellettuina mittarit näin ollen mahdollistavat ajallista seurantaa, sallivat globaalin vertailun sekä mahdollistavat erilaisten tulevaisuuskuvien ja skenaarioiden muodostamisen sekä kestävyysmurroksen johtamisen nykyistä paremmin tiedolla. 2021). Suomessa näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä auttaa luotettavan datan hyvä saatavuus ja suhteellisen vahva paikkatieto-osaaminen. 2022). Analyysi osoittaa, että Suomen kaupunkiseuduilla viheralueiden ja muun julkisen tilan saavutettavuus on yleisesti ottaen erittäin hyvällä tasolla kansainvälisesti verrattuna (Boeing et al. Suomen kaupunkiseuduilla viheralueiden saavutettavuus on melko hyvällä tasolla, mut9 www.ykliitto.?/kestavat-kaupungit-ja-yhteisot Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. Pilotoimme artikkelissamme ‘Global Observatory of Healthy and Sustainable Cities’ (GOHSC) -verkoston kehittämää mittaristoa Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. Avoimen julkisen tilan saavutettavuusindikaattori (kuva 2) koostuu sekä viheralueista kuten puistoista ja metsistä että rakennetuista kaupunkitiloista kuten toreista ja aukioista. Menetelmien ja aineistojen avoimuus ja kansainvälinen sovellettavuus sallivat läpinäkyvän ja toistettavan tarkastelun. Tulokset osoittavat, että käveltävyys vaihtelee eri kaupunkiseutujen sisällä ja niiden välillä. Iso globaali haaste on se, kuinka käytettävissä olevat tietomäärät ja indikaattorit valjastetaan riittävän yhteismitallisesti mutta samalla paikalliset ominaispiirteet tunnistaen tulevaisuuden kestävien kaupunkien kehittämiseen, osana paikallista, alueellista ja globaalia kaupunkisuunnittelua sekä poliittista päätöksentekoa. Kaupunkirakenteen fyysisiä ominaisuuksia mittaavien seudullisten ja globaalien mittareiden rinnalle tarvitaankin pienipiirteisempää ymmärrystä kävel?öiden kokemuksista
Globaalien vertailuiden osalta kaupunkiseutujen ryhmittely ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti samankaltaisiin vertailuryhmiin sallisi merkitykselliset vertailuasetelmat sen sijaan, että kaikki maailman kaupungit laitettaisiin samalle viivalle. 2020a). Paikallisia ominaisuuspiirteitä voi huomioida esimerkiksi hyödyntämällä paikallisia aineistoja ja osallistamalla paikallistoim?at indikaattorien kehittämiseen. Vertailuja ei silti kannata rajoittaa vain ilmeisimpiin verrokkeihin. Näitä raja-arvoja tulisi tutkia tarkemmin myös Suomen kaupunkiseuduilta ja kaupunkirakenteen eri osissa. Tämän aineiston perusteella terveellistä arkiliikuntaa edistäviksi kaupunkirakenteen raja-arvoiksi tunnistettiin 5 700 asukasta, 100 kävelytieristeystä ja 25 julkisen liikenteen pysäkkiä neliökilometrillä. Käveltävyysindeksin lähtökohtana on, että tiiviissä kaupunkirakenteessa toimintojen tiheys luo potentiaalia saavuttaa tarvittavat asiat kävelyetäisyydellä, mutta kuinka tiivis on riittävän tiivis kaupunki kävelyn edistämisen näkökulmasta. Eri olosuhteissa kehittyneiden kaupunkien vertailu maailmanlaajuisesti on haastavampaa. Aktiivisen arkiliikkumisen edellytyksiä tuleekin edistää kuhunkin kaupunkirakenteen osaan sopivalla tavalla. Näiden kulkumuotojen edistäminen kävelyn ydinalueiden ympärillä voi osaltaan laajentaa aktiiviseen liikkumiseen kannustavaa kaupunkitilaa. Indikaattoreiden alueellisen ja ajallisen vertailtavuuden kehittäminen on myös keskeinen jatkokehityskohde. Keskustojen jalankulkukaupungissa tiiviyden lisääminen tuskin vaikuttaa suoraan siellä asuvien kävelyyn, mutta saattaa houkutella alueelle enemmän ihmisiä, jotka muualla asuessaan liikkuisivat enemmän muilla kulkumuodoilla kuten autolla (Ewing & Cervero 2010). Mukana oli aineistoja 14 kaupungista kymmenestä maasta, joista valtaosa korkean tulotason maita. Täten Suomen kaupunkien torien ja aukioiden hyvä saavutettavuus on tärkeää, mutta niitä olisi hyvä tarkastella omana kokonaisuutenaan, erilaiset laatutek?ät huomioiden. Autokaupungissa s?ainti suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen määrittelee sitä, onko aluetta syytä tiivistää käveltävyyden kehittämisen nimissä, vai olisiko käveltävyyttä kehitettävä ennemminkin joukkoliikenteeseen kytkeytyvän liityntäkävelyn ja -pyöräilyn näkökulmasta. Esimerkiksi Suomen kaupunkiseutuja on mielekästä vertailla pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa. Keskustaa ympäröivillä alueilla ja julkisen liikenteen solmukohtien lähistöllä on järkevää edistää aktiivisten kulkumuotojen edellytyksiä. Cervin ja kumppanit (2022) arvioivat aktiivisen liikkumisen kannalta merkityksellisiä raja-arvoja käveltävyysindeksin osatek?öille kansainvälisen liikkumistutkimuksen pohjalta. Käveltävää kaupunkirakennetta löytyy eri puolilta kaupunkia, mutta erityisesti jalankulkukaupungin ja joukkoliikennekaupungin alueilta, jotka kutakuinkin noudattelevat kuvassa 1 tummilla sävyillä näkyviä alueita (Helminen et al. Ilmastonmuutos, ikääntyminen, ylipaino ja fyysisen kunnon heikentyminen ovat esimerkkejä globaalisti urbaaneja alueita koettelevista megatrendeistä, joiden hallinnasta kaupungit Heikinheimo et al.. Suunnittelun näkökulmasta olisi hyödyllistä, mikäli käveltävyyden kriteereistä pääsisi käsiksi kynnysarvojen osalta riittäväksi havaittuun tiiviyden ja sekoittuneisuuden tasoon eri osissa yhdyskuntarakennetta. 21 1/23 F ta rakennettujen kaupunkitilojen ja aukioiden määrästä sekä laadusta on vähemmän tietoa. Indikaattorien tulee yhtäältä huomioida kaupunkiseutujen paikalliset ominaispiirteet ja toisaalta myös kaupunkiseutujen kansainvälinen vertailu. Suhteellinen käveltävyysindeksi ei sellaisenaan ota kantaa raja-arvoihin esimerkiksi kaupunkirakenteen tiiviyden suhteen, vaan se antaa yleiskuvan käveltävän kaupunkirakenteen jakautumisesta kaupunkiseudulla. Maailmanlaajuisesti sovelletut indikaattorit voivat esimerkiksi auttaa tunnistamaan erilaisista lähtökohdista kehitettyjä ratkaisuja ja ennakoimaan ongelmia Suomessa. Esimerkiksi polkupyörät ja potkulaudat (erityisesti sähköavusteiset mallit) tarjoavat jalankulkua nopeamman vaihtoehdon paikasta toiseen siirtymiseen. Jalankulkuja joukkoliikennekaupungin alueella täyttyvät useimmiten myös määrälliset toimintojen saavutettavuuskriteerit, jolloin keskeiseksi nousee kävely-ympäristön laadun kuten viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen. Autokaupungissa käveltävyyden lisääminen voi olla esimerkiksi kävelyn infrastruktuuriin panostamista keskeisten toimintojen kuten oppilaitosten ja kauppojen ympäristössä
Suomen kaupunkiseuduille sovelletut indikaattorit paljastivat kävelyn ydinalueet ja kaupunkiseutujen monikeskuksisen rakenteen. Seuranta-aineistoja pitää myös tarvittaessa kehittää ja päivittää ne vastaamaan tulevaisuuden tietotarpeisiin. Esimerkiksi digitalisaatio ja lisätyn todellisuuden sovellukset tulevat todennäköisesti muuttamaan liikkumista kaupunkiympäristössä sellaisilla tavoilla, joita nykyiset indikaattorit eivät täysin tavoita. Paikallistason päätöksenteon ja suunnittelun tueksi tarvitaan siksi myös täydentävää tietoa laadullisista tek?öistä, jotka aidosti kannustavat aktiiviseen arkiliikkumiseen. Tässä artikkelissa esitetyt indikaattorit täydentävät nykyistä tietopohjaa aktiiviseen arkiliikkumiseen kannustavan kaupunkirakenteen osalta valituilta kaupunkiseuduilta. Yksittäisen kaupungin osalta pitää välttää sellaista viestiä, että mitään ei tarvitsisi tehdä paikallistasolla globaalin erinomaisuuden varjolla, ja sen s?aan tulisi ohjata huomio kävely-ympäristön laadun tarkasteluun tarkemmalla tasolla. Globaalisti yhteismitallinen lähestymistapa sallii kansainväliset vertailut, mutta tuo mukanaan omat haasteensa paikallisten erityispiirteiden huomioinnille sekä aineistojen tehokkaalle ja tarkoituksenmukaiselle hyödyntämiselle. Menneisyyttä luotettavasti luotaavat indikaattorit ovat edellytys todennäköisten, toivottavien tai epätoivottujen tulevaisuuksien tarkastelulle. Suomessa yhdyskuntarakenteen kehitystä on seurattu jo pitkään paikkatietoja tilastoaineistojen avulla, mutta vastaavia aineistoja ei valitettavasti ole saatavilla kaikkialta maailmasta. Globaalien indikaattoreiden laskeminen ajassa taaksepäin on jossain määrin mahdollista, mutta vaatii tarkkuutta, jotta havaitut muutokset eivät heijastele ainoastaan aineiston laadun parantumista, vaan aitoa muutosta kaupunkirakenteessa. Yhteenveto Tässä artikkelissa pilotoimme globaalia kaupunkirakennemittaristoa suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Tässä artikkelissa esitetyt mittarit luovat pohjaa kaupunkien välisille vertailuille ja kaupunkien kirittämiselle kohti kestävää tulevaisuutta. Testasimme käveltävän kaupungin mittareita, joita on kehitetty tukemaan aktiivista arkiliikkumista edistävää kaupunkisuunnittelua sekä pitkäjänteistä kaupunkirakenteen kehittämistä. Määrällisten mittareiden rinnalla on oleellista tarkastella kaupunkien asettamia tavoitteita kestävän kaupunkirakenteen ja aktiivisen arkiliikkumisen edistämisen suhteen (Lowe et al. Tulevaisuustyölle keskeinen ajallinen vertailtavuus on riippuvainen lähtöaineistojen laadusta ja saatavuudesta. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta koko kaupunkiseutua koskevat tarkastelut tukevat yleispiirteistä suunnittelua esimerkiksi maakuntaja yleiskaavatasoilla, ja auttavat ohjaamaan tarkemman tason tarkasteluita kaupunkiseutujen sisällä. Kansainvälisissä vertailuissa menneisyyttä koskevan tiedon käyttöä rajoittaa ennen muuta datan heikko saatavuus. Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. 2022). 1/23 22 Futura voivat oppia toisiltaan. Indikaattorit mukailivat kaupunkikudosanalyysin tuottamia jalankulku-, joukkoliikenneja autokaupungin alueita, sekä auttoivat jäsentämään aktiivisen arkiliikkumisen edistämisen keinoja yhdyskuntarakenteen eri osissa. Systemaattiset seuranta-aineistot luovat tietopohjaa poliittisten tavoitteiden edistymisen seurantaan ja tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointiin. Näiden mittareiden jatkojalostaminen yhteistyössä paikallisten toim?oiden kanssa tuo uusia mahdollisuuksia täydentää kestävän kaupunkikehityksen tietopohjaa Suomessa ja maailmalla. Käveltävyysindeksin osatek?öitä eli kaupunkirakenteen tiiviyttä, palveluiden ja julkisen liikenteen saavutettavuutta sekä kävelyja pyöräteiden kytkeytyneisyyttä tulisi seurata suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin
Conway, Neville Owen, Del?en van Dyck et al. <https://doi. Island press, Washington DC. Jääskeläinen, Saara (toim.) (2018): Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. <https://doi.org/10.1080/01944361003766766>. Hynynen, Ari & Annuska Rantanen (2019): Pieni ja keskisuuri urbanismi kaupunkikehittämisen voimavarana, Alue ja Ympäristö 48(1), s. Giles-Corti, Billie, Anne Vernez Moudon, Melanie Lowe, Deepti Adlakha, Ester Cerin, Geo. Routledge, Lontoo. valtioneuvosto.?/handle/10024/164317>. e782–e785. 256–275. Dovey, Kim & Elek Pafka (2020): What is walkability. Boeing, Nicholas Cerdera, David Moctezuma, Ester Cerin et al. (2016): City planning and population health: A global challenge, The Lancet 388(10062), s. 239–251. Gozalo, Guillermo Rey, Juan Miguel Barrigón Morillas & David Montes González (2019): Perceptions and use of urban green spaces on the basis of size, Urban Forestry & Urban Greening 46, 126470. org/10.1016/j.amepre.2004.11.001>. <https://helda.helsinki.?/handle/10138/315440>. (2022): Creating healthy and sustainable cities: What gets measured, gets done, The Lancet Global Health 10(6), s. Giles-Corti, Billie, Gus Macaulay, Nick Middleton, Bryan Boru?, Fiona Bull, Iain Butterworth, Hannah Badland et al. Schmid, James F. Opetusja kulttuuriministeriö, Helsinki. <https://doi. <https://doi.org/10.1111/gean.12290>. Liu, Shiqin, Carl Hggs, Jonathan Arundel, Geo. Giles-Corti, Billie, Anne Vernez-Moudon, Rodrigo Reis, Gavin Turrell, Andrew L. Husu, Pauliina, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, & Tommi Vasankari (2018): Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. <https://julkaisut. <https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2005.11.001>. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. 559–582. EPA (2021): National Walkability Index Methodology and User Guide. Teoksessa Barton, Hugh, Susan Thompson, Sarah Burgess & Marcus Grant (toim.): The Routledge handbook of planning for health and well-being, 521539. <https://julkaisut. Liikenneja viestintäministeriö. org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443>. Frank, Lawrence, Thomas L. Sallis, Ester Cerin, Melanie Lowe, Deepti Adlakha et al. 659–684. <https://doi.org/10.1016/S01406736(16)30066-6>. (2022): Determining thresholds for spatial urban design and transport features that support walking to create healthy and sustainable cities: Findings from the IPEN Adult study, The Lancet Global Health 10(6), s. U.S. (2022): Alueja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet: PERUS-SKENE-hankkeen loppuraportti. 183–203. Karjalainen, Linda & Sirkku Juhola (2021): Urban transportation sustainability assessments: A systematic review of literature, Transport Reviews 41(5), s. Boeing, Carl Higgs et al. e907–e918. 23 1/23 F Lähteet Airikkala, Mikko, Anu Castrén, Ville Helminen, Santtu Karhinen, Kati-Jasmin Kosonen, Veeti Kuivalainen et al. <https://doi.org/10.1071/HE14050>. e895–e906. 101–116. Helminen, Ville, Kimmo Nurmio, & Sampo Vesanen (2020b): Kaupunki-maaseutu-alueluokitus 2018. Jian, Izzy Yi, Jiemei Luo & Edwin H. org/10.30663/ay.77858>. (2022): City planning policies to support health Heikinheimo et al.. <https://doi.org/10.1080/ 13574809.2015.1133225>. 207–228. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 30/2018. <https://doi.org/10.1093/eurpub/ckw118>. org/10.1093/abm/kax043>. Boeing, Geo?, Carl Higgs, Shiqin Liu, Billie Giles-Corti, James F. (2022): A Generalized Framework for Measuring Pedestrian Accessibility around the World Using Open Data, Geographical Analysis 54(3), s. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2020. Gehl, Jan (2010): Cities for people. Paikkatietopohjaisen alueluokituksen päivitys. Sallis, James Chapman & Brian E. Cerin, Ester, James F. Chan (2020): Spatial justice in public open space planning: Accessibility and inclusivity, Habitat International 97, 102122. org/10.1016/S2214-109X(22)00070-5>. 2912–2924. Kosonen, Leo (2015): The three fabrics strategy in Finland. Ewing, Reid & Robert Cervero (2010): Travel and the Built Environment: A Meta-Analysis, Journal of the American Planning Association 76(3), s. 117–125. Environmental Protection Agency. Dannenberg, Hannah Badland et al. The urban DMA, Urban Studies 57(1), s. Lowe, Melanie, Deepti Adlakha, James F. <http://urn.?/URN:ISBN:978-952-243-549-1>. <https://doi.org/10.1016/j. <https://doi.org/10.1177/0042098018819727>. (2014): Developing a research and practice tool to measure walkability: A demonstration project, Health Promotion Journal of Australia 25(3), Art. Sallis, Deborah Salvo, Erica Hinckson, Terry L. Helminen, Ville, Ma?a Tiitu, Leo Kosonen, & Mika Ristimäki (2020a): Identifying the areas of walking, transit and automobile urban fabrics in Finnish intermediate cities, Transportation Research Interdisciplinary Perspectives 8, 100257. 111–122. Arellana, Julian, María Saltarín, Ana Margarita Larrañaga, Vilma Alvarez & César Augusto Henao (2020): Urban walkability considering pedestrians’ perceptions of the built environment: A 10-year review and a case study in a medium-sized city in Latin America, Transport Reviews 40(2), s. valtioneuvosto.?/handle/10024/161012>. <https://doi. <https://doi. Johansson, Maria, Catharina Sternudd & Mattias Kärrholm (2016): Perceived urban design qualities and a?ective experiences of walking, Journal of Urban Design 21(2), s. Hartig, Terry, Richard Mitchell, Sjerp de Vries, & Howard Frumkin (2014): Nature and Health, Annual Review of Public Health 35(1), s. Sallis, Deborah Salvo, Ester Cerin, Anne Vernez Moudon, Carl Higgs et al. trip.2020.100257>. 265–294. Valtioneuvoston kanslia. <https://doi.org/10.1016/S2214109X(22)00072-9>. 93–108. <https://doi.org/10.1016/j.habitatint.2020.102122>. Leslie, Eva, Neil Co?ee, Lawrence Frank, Neville Owen, Adrian Bauman & Graeme Hugo (2007): Walkability of local communities: Using geographic information systems to objectively assess relevant environmental attributes, Health & Place 13(1), s. (2022): Using open data and open-source software to develop spatial indicators of urban design and transport features for achieving healthy and sustainable cities, The Lancet Global Health 10(6), s. <https://www.epa.gov/smartgrowth>. Kärmeniemi, Mikko, Tiina Lankila, Tiina Ikäheimo, Heli Koivumaa-Honkanen & Ra?a Korpelainen (2018): The Built Environment as a Determinant of Physical Activity: A Systematic Review of Longitudinal Studies and Natural Experiments, Annals of Behavioral Medicine: A Publication of the Society of Behavioral Medicine 52(3), s. 3. <https://doi.org/10.1016/ S2214-109X(22)00068-7>. Grasser, Gerlinde, Del?en van Dyck, Sylvia Titze, & Willibald Stronegger (2016): A European perspective on GIS-based walkability and active modes of transport, The European Journal of Public Health, ckw118. W. Saelens (2005): Linking objectively measured physical activity with objectively measured urban form, American Journal of Preventive Medicine 28(2), s. <https://doi
Salvo, Deborah, Leandro Garcia, Rodrigo S. UN-Habitat. The 2018 Revision (ST/ESA/SER.A/420). Southworth, Michael (2005): Designing the Walkable City, Journal of Urban Planning and Development 131(4), Art. YK (2019): World Urbanization Prospects. Reinikainen, Tapio, Jari Lyytimäki, Nufar Finel, Hanna Nieminen & Elina Nyberg (2022): Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit: YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta. Reis, Ivana Stankov, Rahul Goel, Jasper Schipper?n, Pedro C. North Point Press, a division of Farrar, Straus and Giroux, New York, NY. Ympäristöministeriön julkaisuja 15/2022. <http://hdl.handle.net/10138/37038>. 1/23 24 Futura and sustainability: An international comparison of policy indicators for 25 cities, The Lancet Global Health 10(6), e882–e894. Ristimäki, Mika (1999): Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä. <http://hdl.handle.net/10138/236327>. 429–459. <https://doi.org/10.1123/ jpah.2021-0413>. Suomen ympäristö 25/2011. 19-41. <https://unhabitat.org/sites/default/ ?les/2022/06/wcr_2022.pdf> Viinikka, Arto, Ma?a Tiitu, Vuokko Heikinheimo, Anu Turunen, Jenni Lehtimäki, Kati Vierikko, Elina Nyberg, Tytti Pasanen & Jaana Halonen (2022): Laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus kaupungeissa vaihtelee: Ulkoilu viheralueella yhteydessä terveyteen. Syke (2022): Alueidenkäytön vuosikatsaus 2021. Newman, Peter & Je?rey Kenworthy (2015): The end of automobile dependence: How cities are moving beyond car-based planning. <https://www.julkari.?/ handle/10024/145509>. <https://doi.org/10.1080/17549175 .2021.1936601>. Lyytimäki, Jari, Minna Aittasalo, Riikka Aro, Sami Kokko, Riikka Paloniemi, Birgitta Sandberg & Petri Tapio (2019): Liikkumisvajeen luontopohjaiset ratkaisut ja ongelmat, Alue ja Ympäristö 48(2), s. 4. 41–53. Ehdotus yhdyskuntarakenteen seurannan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. <https://doi.org/10.30663/ay.83039>. Söderman, Tarja & Sanna-Riikka Saarela (toim.) (2011): Kestävät kaupunkiseudut – Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Ympäristöministeriö, Helsinki. Tutkimuksesta tiiviisti 53/2022. Hallal, Ding Ding & Michael Pratt (2021): Physical Activity Promotion and the United Nations Sustainable Development Goals: Building Synergies to Maximize Impact, Journal of Physical Activity and Health 18(10), s. 10.12.2022. <https://doi.org/10.1111/17585899.13047>. (2013): Walkable city: How downtown can save America, one step at a time (1. United Nations Department of Economic and Social A?airs, Population Division. <https://storymaps.arcgis.com/stories/71cde8d5eee5462296805ef83088d506> UN-Habitat (2022): Envisaging the Future of Cities. 99–105. pehmeäkantinen painos). Lyytimäki, Jari, Nieminen, Hanna, Finel, Nufar, Nyberg, Elina & Tapio Reinikainen (2022): Are the Indicators of the New Urban Agenda Failing Us?, Global Policy 13(4), s. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Newman, Peter, Leo Kosonen & Je?rey Kenworthy (2016): Theory of urban fabrics: Planning the walking, transit/public transport and automobile/motor car cities for reduced car dependency, Town Planning Review 87(4), s. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Shields, Rob, Edmar Joaquim Gomes da Silva, Thiago Lima e Lima & Nathalia Osorio (2021): Walkability: A review of trends, Journal of Urbanism: International Research on Placemaking and Urban Sustainability 16(1), s. Suomen ympäristö 344, Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. 1163–1180. Ruotsalainen, Juho & Sirkka Heinonen (2017): Paikkatiedon laajeneva paradigma: Mikä paikka kaupungeilla?, Futura 4/2017, 36(4), s. <https://julkaisut.valtioneuvosto.?/handle/10024/164222>. <https://doi.org/10.1061/ (ASCE)0733-9488(2005)131:4(246)> Speck, Je. Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018. Island Press, Washington, DC. <https://helda.helsinki.?/handle/10138/212989>. Suomen ympäristökeskus Syke. 614–616. Rehunen, Antti, Mika Ristimäki, Anna Strandell, Ma?a Tiitu & Ville Helminen (2018): Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990–2016. <https://doi.org/10.1016/ S2214-109X(22)00069-9>
Näiden murrosten tuomien uusien teknologioiden ja palveluiden odotetaan helpottavan liikkumista, hillitsevän päästöjä ja parantavan liikenneturvallisuutta. Fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen ARTIKKELI. Johannes Mesimäki, Tutk?a, VTM, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, johannes.mesimaki@vtt.. Tämän ohella vihreää siirtymää tavoitellaan vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista mm. Automatisoituminen yhdessä sähköistymisen kanssa voi tehdä yksityisauton käytöstä entistä vaivattomampaa ja edullisempaa ja siten houkuttelevampaa (Hardman 2021; Lehtonen et al. Kolme keskeistä liikennejärjestelmää muokkaavaa teknologiamurrosta ovat tällä hetkellä sähköistyminen, automaatio ja palveluistuminen (Fulton et al. Teknologiamurrosten vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen ovat lisäksi jääneet vähälle huomiolle. Esimerkiksi liikenteen automatisoitumista visioidaan usein ratkaisuna, joka vähentäisi liikenteen ruuhkia, tilantarvetta ja päästöjä, mutta näiden hyötyjen toteutuminen on kyseenalaista (Aittoniemi et al. sähköistymisen kautta sekä sisällyttämällä ulkoiset kustannukset hintoihin saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Positiivisten vaikutusten toteutumiseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Tällöin haasteeksi muodostuvat kestävyysstrategioiden vastaiset siirtymät tilaa säästävistä, kestävistä ja fyysistä aktiivisuutta edistävistä kulkutavoista, kuten kävelystä, pyöräilystä ja joukkoliikenteestä, yksityisautoiluun. 25 1/23 F Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta. Myös Euroopan vihreää siirtymää (Euroopan komissio 2019) tukeva komission kestävän ja älykkään liikkumisen strategia (Euroopan komissio 2020) korostaa kulkutapasiirtymiä yksityisautoilusta kestäviin ja liikunnallisiin kulkutapoihin. On siis mahdollista, että liikenteen automatisoituminen ja sähköistyminen lisää liikkumattomuutta, kun autoilusta ja eri liikkumisen palveluista tulee helpompia ja halvempia käyttää. Esko Lehtonen, Erikoistutk?a, FT, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, esko.lehtonen@vtt.. 2017; Sperling 2018). 2022a ja 2022b). 2023). Anu Tuominen, Johtava tutk?a, TkT, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, anu.tuominen@vtt.. Kolme teknologiamurrosta Kaupunkiliikenteen pitkän tähtäimen strategiset suunnitelmat Suomessa ja maailmanlaajuisesti nojaavat usein kestävien kulkutapojen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseen sekä yksityisautoilun vähentämiseen
Tulevaisuuksien imu kuvaa suunnitelmia, toiveita, tarpeita ja innostavia tulevaisuusnäkymiä, joita kohti pyrimme. Tulevaisuuskolmio Tulesvaisuuteen vaikuttavia asioita tarkastelemme Inayatullahin (2008) tulevaisuuskolmion avulla (kuva 1). Kullakin tulevaisuuskuvalla on omat painonsa. Tulevaisuuskolmio erottelee toisistaan kolme tulevaisuuteen vaikuttavaa asiaa: tulevaisuuksien imu, nykyhetken työntö ja menneisyyden paino. Nykyhetken työntö käsittää jo tunnistetut trendit ja ajurit, joiden vaikutuksesta toimintaympäristö parhaillaan muuttuu. Menneisyyden paino Sarjavalmisteisten henkilöautojen tulo oli yksi viime vuosisadan merkittävimmistä yhteiskunnallisista murroksista, millä oli varsinkin teollistuneissa länsimaissa kauaskantoisia vaikutuksia liikkumiseen, kaupunkisuunnitteluun, ympäristöön ja elämäntapoihin (Haas 2020; Mattioli et al. Kuvaamme toisaalta tulevaisuuden, jossa teknologisten murrosten annetaan edetä itsenäisesti, toisaalta tulevaisuuden, jossa niitä ohjataan strategisesti tukemaan kestävää ja liikunnallista liikennejärjestelmää. Emme varsinaisesti ota kantaa siihen, kuinka kaukana tulevaisuuskuvat ovat, mutta yleisellä tasolla voidaan ajatella, että ne voisivat toteutua kuluvan vuosisadan aikana. Menneisyyden paino tarkoittaa sitoumuksia, polkuriippuvuuksia, muutoksen esteitä ja ajatusmalleja, jotka rajoittavat sitä, mikä on mahdollista. Tulevaisuuskuva kestävästä liikennejärjestelmästä voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, millä keinoin kestävyyttä tavoitellaan. Sen mukainen tulevaisuuskuva on sähköistynyt, automatisoitunut ja palveluistunut liikennejärjestelmä. Henkilöauton yhä kasvava suosio (kuva 2) sekä sen yhteiskunnallisesti vaSyökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta?. Samalla autoteollisuudesta kehittyi yksi taloudellisesti merkittävimpiä ja vaikutusvaltaisimpia teollisuuden aloja (Haas 2020; Mattioli et al. Menneisyyden painolla viitataan tässä artikkelissa viime vuosisadan aikaisiin kehityksiin. Tarkastelemme niitä Inayatullahin (2008) tulevaisuuskolmion kautta erottelemalla niihin vaikuttavia menneisyyden painoja ja nykyhetken työntöjä, sekä miten ne suhtautuvat kestävän ja liikunnallisen kaupunkiliikenteen edistämiseen. Liikenteen kolmen teknologiamurroksen viitoittamien tulevaisuuksien ja kestävän, liikunnallisen kaupunkiliikenteen edistämisen välisiä ristiriitoja, haasteita ja mahdollisuuksia on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Tulevaisuuskolmion kolmen dimension taustoittamiseksi olemme käyneet läpi kansainvälistä kirjallisuutta teknologiamurrosten vaikutuksista. Liikennejärjestelmän menneisyyden paino sisältää henkilöautopainotteisen liikenneja suunnittelukulttuurin ja siihen liittyvät rakenteet ja normit. Yksi merkittävä tietoaukko liittyy siihen, kuinka teknologiamurrokset vaikuttavat ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen. Tässä artikkelissa nykyhetken työntöön vaikuttavat enimmäkseen 2000-luvun jälkeen tapahtuneet asiat. Artikkelimme pyrkii lisäämään tietoa siitä, kuinka nykytilan parempi ymmärtäminen voisi luoda yhteisiä, toivottuja liikunnallisen ja kestävän liikenteen tulevaisuuksia. Päivittäinen yhteensä yli kahdeksan tunnin istuminen, loikoilu ja makaaminen valveillaoloaikana aiheuttavat Suomessa noin 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset (Kolu et al. Moninaisten tavoitteiden ja edistystoimenpiteiden välisiä linkityksiä on paljon, mutta tietoa yhteisvaikutuksista suhteellisen vähän. Edellä kuvatut teknologiamurrokset ovat jo käynnistyneet ja niitä on tuettu monin toimin, mutta murrosten ohella tavoitellaan kulkutapasiirtymiä autoliikenteestä liikunnallisiin kulkutapoihin, kuten kävelyyn, pyöräilyyn, sekä joukkoliikenteeseen. 2020). Artikkelimme maantieteellinen perspektiivi keskittyy Suomeen ja läntiseen Eurooppaan, mutta tarkastelumme tulokset ovat hyödynnettävissä muuallakin. Tässä artikkelissa kuvaamme kirjallisuuteen perustuen teknologisten murrosten muovaavia tulevaisuuskuvia. 1/23 26 Futura meillä suomalaisilla ei ole varaa, sillä jo nykyisellään aikuisväestön liiallinen paikallaanolo sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen suositusta vähäisempi määrä lisäävät kroonisten kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja masennuksen riskiä. 2020). Tässä työssä keskityimme teknologisten edistysaskeleiden aikaansaamaan tulevaisuuden imuun, joka on saanut paljon huomiota ja resursseja eurooppalaisella tutkimusagendalla. 2022)
2002). Sama kehitys on toistumassa monissa kehittyvän ja nousevan talouden maassa (Stead et al. 2011; Noland et al. Materiaalisen tuen lisäksi henkilöautoilla on Kuva 1. 2010). Henkilöauton vaikutusvalta on ajanut useat länsimaiset kaupunkiseudut autokeskeisyyteen tai jopa autoriippuvuuteen (Mattioli et al. Samalla kaupungit ovat hajautuneet maantieteellisesti, kun tierakentaminen on kannustanut suunnittelemaan matalan väestötiheyden kaupunkirakennetta (Banister 2012; Brueckner 2000). 2020; Sperling 2018). Tulevaisuuskolmio (Inayatullah 2008). 27 1/23 F kiintunut asema tukevat liikenteen sähköistymistä, automatisoitumista ja osittain myös palveluistumista, mutta ne ovat samalla aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämisen kannalta olennaisimpia menneisyyden painoja. 2017). 2020). Henkilöautojen lukumäärä 1 000 asukasta kohden EU:ssa (Euroopan komissio 2022). Kuva 2. Liikenneinfrastruktuurin priorisointi autoille, esimerkiksi tiesuunnittelussa ja pysäköintipaikkojen minimivaatimuksissa, on parantanut auton kilpailukykyä muihin kulkutapoihin nähden ja kasvattanut sen suosiota. Autokeskeisessä liikennejärjestelmässä autolla liikkuminen on oletettu perustoiminto, ja autoriippuvaisessa järjestelmässä auton käyttö on pakollista, jotta arkielämän tarpeet tyydyttyvät (Mattioli et al. Kaupunkirakenteen muutokset ovat pitkäkestoisia ja ne vaikuttavat siten yleensä pitkällä aikavälillä, minkä takia yllä kuvatusta autoiluun nojaavasta ja liikunnallisia kulkutapoja haittaavasta kehityksestä voi olla haastavaa irtautua (Mattioli et al. Tämän seurauksena matkaetäisyydet ovat kasvaneet, hankaloittaen liikunnallisempia kulkutapoja kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä (van Acker et al. Jos kasvavan autoliikenteen aiheuttamaan ruuhkaisuuteen pyritään vastaamaan lisäämällä tieverkon välityskykyä, joudutaan kaupunkirakenteesta varaamaan entistä enemmän tilaa autoille. 2020). Kapasiteetin lisäämisen myötä autolla ajettujen matkojen määrä ja pituus todennäköisesti vain kasvavat uuden kapasiteetin luoman kysynnän (induced demand) myötä (Duranton et al. Mesimäki, Lehtonen & Tuominen 560 ko hd en
Ilmastonmuutos, muut ympäristöhuolet ja yleistyvät toiveet viihtyisämmästä kaupunkitilasta asettavat kuitenkin painetta kestävämmän ja liikunnallisemman liikennejärjestelmän puolesta. 2020). Autokeskeisen liikennejärjestelmän haittapuolten yleistymisen sekä ilmastokriisin vaikutusten takia yksityisomisteisiin ja pääsääntöisesti fossiilisin polttoainein käyviin autoihin kohdistuu yhä voimakkaampaa kritiikkiä eri tahoilta (Haas 2020; Sperling 2018). Auton omistaminen vaikuttaa lisäksi liikkumistottumuksiin, muokaten niitä ja ajatusmaailmaa pitkällä aikavälillä, mikä edustaa tietynlaista yksilötason polkuriippuvuutta (Mattioli et al. Kehityksen tuloksena liikkumisen ohessa saatu fyysinen aktiivisuus on vähentynyt tuntuvasti. Kaupunkisuunnittelun uusiin ihanteisiin kuuluu kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen perustuva tiivis kaupunkirakenne, jossa alueiden sekakäytön myötä asunnot, työpaikat ja palvelut eivät ole koskaan kaukana toisistaan (Banister 2012). Auton käyttöön sitoudutaan usein suurella kertainvestoinnilla, mikä nostaa kynnystä siirtyä vaihtoehtoisiin kulkutapoihin (van Acker et al. Esimerkiksi de la Bruhezen (2000) tutkimuksessa mukana olleissa eurooppalaisissa kaupungeissa pyöräilyn suosio laski huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen, samalla kun henkilöautoilun rooli kasvoi. ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Menneisyyden painolla on oma osuutensa siihen, millaiset liikennejärjestelmän nykyiset piirteet ja ongelmat ovat sekä millaisia ratkaisuja niihin kehitetään. 2001). Tämä on johtanut fyysinen aktiivisuuden vähentymiseen (Alessio et al. Kauaskantoiset polkuriippuvaisuudet nimittäin osittain määrittävät, millaisiin liikkumishaasteisiin ratkaisuja haetaan. Samalla kun henkilöauton rooli on kasvanut, liikunnallisten kulkutapojen asema on heikentynyt. Kolme keskeistä liikenteen teknologiamurrosta – liikenteen automaatio, sähköistyminen sekä palveluistuminen – he?astavatkin osin autokeskeisen liikennejärjestelmän kritiikkiä, mutta myös siitä kumpuavaa menneisyyden painoa. Menneisyyden painon perintönä on kuitenkin autoilua tukevat asenteet ja tottumukset, suunnittelukäytännöt, autoteollisuuden ja liikennepalvelutarjoajien tulostavoitteet, sekä voimakkaat polkuriippuvuudet. Kaupunkien hajautuessa, matkustusetäisyyksien kasvaessa ja liikenneinfrastruktuurin yksipuolistuessa, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus usein pienenee. Autoteollisuuden intressi on ylläpitää ja puolustaa auton vakiintunutta asemaa, sillä pysyäkseen tuottoisana, autojen menekin on oltava suhteellisen suurta (Orsato et al. 2020; Orsato et al. 2007). Autoista on muodostunut ikoninen ja haluttava kuluttajatuote (Urry 2004), jonka helppo saatavuus on pitkään nähty edellytyksenä talouskasvulle (Mattioli et al. 1/23 28 Futura merkittävä kulttuurinen rooli. Seuraavaksi kuvaamme teknologiamurrosten kahtalaista luonnetta liikenteen kestävyyden kannalta. 2010; Simma et al. Lisäksi autoteollisuus nauttii usein huomattavaa poliittista tukea sen suuren työllistävän vaikutuksen takia (Mattioli et al. Nämä seikat ovat vahvistaneet henkilöautoilun suosiota ja tukea autoilua helpottaville poliittisille toimille, sekä vähentäneet poliittista intoa edistää vaihtoehtoisia kulkutapoja, joiden on nähty haittaavan autoliikennettä (Mattioli et al. Liikenteen ja erityisesti henkilöautojen sähköistyminen tarjoaa keinon kasvihuonepäästöjen ja melusaasteen vähentämiseen sekä ilmanlaadun parantamiseen. Murrokset pyrkivät ratkaisemaan liikenteen kestävyysongelmia, mutta koska ne ovat kuitenkin sidoksissa autokeskeiseen ajatteluun, ne voivat samalla vahvistaa liikennejärjestelmän autokeskeisyyttä, ja siten syventää joitain autokeskeisyyden ongelmia, kuten liikkumisen vähäistä fyysistä aktiivisuutta. 2017). Nykyhetken työntö Henkilöauton vakiintunut rooli kaupunkiliikenteessä on viime vuosikymmeninä alkanut rakoilla. Useat kaupunkiseudut ovatkin pyrkineet tätä ihannetta kohti sekä osin onnistuneetkin purkamaan autokeskeisyyttään (Buehler et al. 2021). Sähköistymisen edistämistä on tuettu voimakkaasti julkisen sektorin, kuten EU:n, toimesta mm. 2007). Myös joukkoliikennematkat ovat olleet yleisempiä ennen bussija raitiovanuliikenteen laajamittaista alasajoa sodanjälkeisessä Euroopassa (Haas 2020). Henkilöautojen sähköistyminen ei kuitenkaan poista autojen Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta?. 2020). 2020). Yllä kuvatut prosessit osoittavat miten kaupunkiliikenne on kehittynyt autokeskeiseksi ja vähemmän liikunnalliseksi viime vuosisadan jälkipuoliskolla
Tästä huolimatta meillä on vain vähän tietoa siitä, miten liikkumisen palvelut vaikuttavat liikkumiskäyttäytymiseen. Ruuhkaisuus, hajautuminen ja liikkumattomuus voivat jopa pahentua. Liikenneturvallisuuden hyödyt odotetaan olevan erityisen merkittäviä, koska automatisoidut ajoneuvot reagoivat ihmistä nopeammin, ja ne noudattavat nopeusrajoituksia paremmin. On esimerkiksi vielä epäselvää mitä kulkumuotoja liikkumisen palvelut korvaavat, ja synnyttävätkö ne uusia matkoja. Tieliikenteen täydellinen automatisoituminen tulee kuitenkin viemään vielä todennäköisesti vuosikymmeniä. Murrokset eivät kuitenkaan välttämättä ratkaise auton tilatarpeita, ruuhkaisuutta tai vaikutuksia kaupunkirakenteen hajautumiseen, ja ne ovat autokeskeisen liikennejärjestelmän kanssa yhteensopivia: sähköiset ja automaattiset autot ajavat samoilla teillä, käyttävät samoja pysäköintipaikkoja ja mahdollistavat autokeskeisten elämäntyylien jatkumisen. Autojen sähköistyminen ja automaatio ovat autoteollisuudelle suotuisia keinoja vastata julkiseen paineeseen sekä lainsäädännöllisiin vaatimuksiin autojen ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen tiedetään kuitenkin vähentävän ensis?aisesti kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä (Wang et al. Liikenteen automatisoitumisen merkittävimpinä hyötyinä odotetaan olevan liikenneturvallisuuden parantuminen, tieverkon käytön tehostuminen sekä liikkumismahdollisuuksien parantaminen niille, jotka eivät pysty itse ajamaan. Uudet kevyet sähköiset kulkuneuvot tarjoavat moottoroituja, käytön mukaan veloitettavia liikkumismahdollisuuksia ilman ajoneuvon omistuspakkoa ja suurta kertainvestointia. 2022). Jo nyt vaivaa on tuottanut yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen epämääräiset pysäköintikäytännöt (James et al. 2016), mikä voi kannustaa ajamaan aiempaa enemmän (Hardman 2021). Bussien sähköistyminen on toisaalta kaupunkiseuduilla merkittävä keino saasteiden ja ruuhkaisuuden vähentämiseksi ja voi myös vähentää joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia. Palveluistuminen viittaa erilaisten uusien liikenteen palveluiden, kuten liikkuminen palveluna (MaaS) -kokonaisuuksien sekä yhteiskäyttöautoja sähköpotkulautapalveluiden yleistymiseen. 2020). Palvelutarjonta on lisäksi usein vähäistä kaupunkikeskustojen ulkopuolella, missä etäisyydet ovat suurempia ja joukkoliikenteen kattavuus usein heikompaa. Tämä saattaa tuoda mukanaan erilaisia liikenneturvallisuuteen ja energiakulutukseen liittyviä ongelmia. Palvelut voivat ideaalitilanteessa täydentää liikennejärjestelmän puutteita ja edistää liikkumisen tasavertaisuutta. 2019; Wadud et al. Sähkön ollessa edullista, sähköautomatkan käyttövoimakustannus on polttomoottoriautoa edullisempi (Hagman et al. 29 1/23 F tilavaatimuksia tai autokeskeisyyden kielteisiä vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, eikä se myöskään tarjoa ratkaisua vähenevälle fyysiselle aktiivisuudelle. 2019), pyöräpysäköinnin Mesimäki, Lehtonen & Tuominen. Palveluntarjoajien tulostavoitteet edellyttävät palveluiden vilkasta käyttöä ja voivat siten lisätä liikennevälineiden kaupunkitilan käyttöä sen vähentämisen s?aan. 2022; Ton et al. Sähköistymisen tavoin myös liikenteen automaation kehitystä tuetaan merkittävästi EU:n toimesta. Samalla ne uudistavat henkilöauton kulttuurista merkitystä ja auttavat ylläpitämään sen keskeisyyttä (Haas 2020; Mattioli et al. Myös liikunnallisten kulkutapojen, kävelyn ja pyöräilyn, edistäminen erityisesti kaupunkiseuduilla, voidaan lukea nykyhetken työnnöksi. Liikkumisen palveluita mainostetaan usein ympäristöllisesti kestävinä, yksityisautoilua vähentävinä vaihtoehtoina. Kansainvälisten ja kotimaisten kokemusten perustella korkeatasoiset väylät ja niiden hyvä kunnossapito (Félix et al. ajamisen helpottumisen seurauksena (Soteropoulos et al. Liikenteen automaatio kehittyy vaiheittain, ja nykyhetkelläkin henkilöautoihin on saatavilla automatisoituja kuljettajan tuk?ärjestelmiä kuten kaistavahteja. Automaattisten yksityisautojen tulo markkinoille odotetaan kasvattavan auton käyttöä mm. 2020; Hong et al. 2022a). Myös ehdollisesti automatisoidut autot, jotka eivät vielä selviä ilman kuljettajaa useistakaan tilanteista, voivat lisätä halukkuutta ajaa enemmän (Lehtonen et al. 2016). 2020; Vaismaa 2014), kaikki kulkutavat tasapuolisesti huomioiva liikenneverkon suunnittelu (Cobbold et al. Ilman julkista ohjausta edellä kuvatut teknologiamurrokset voivat helpottaa auton käyttöä ja jopa alentaa sen rahallisia kustannuksia, johtaen autoilun kasvuun. 2019)
Samanaikaisesti liikenteen palvelut mahdollistavat auton käytön ilman omistuspakkoa, ja mikroliikkumisen palvelut, kuten yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat vähentävät kävelyä ja pyöräilyä. Viime vuosina monet suomalaiset kaupunkiseudut ovatkin toteuttaneet useita edellä kuvatuista toimista, mutta myös haasteita on tunnistettu. Tulevaisuuksien imu Kestävien kulkutapojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, sekä kolmen teknologiamurroksen yhteisiä tulevaisuuskuvia on pohdittu vähän. Vahvistuva autokeskeisyys Vahvistuvan autokeskeisyyden tulevaisuudessa sähköiset ja automaattiset autot todennäköisesti lisäävät auton käyttöä, kasvattaen autolla tehtyjen matkojen kokonaismäärää ja -pituutta sekä vahvistaen kaupunkirakenteen hajautumista ja matkaetäisyyksien pidentymistä. Sähköautot voivat myös kasvattaa autokantaa, erityisesti jos niiden hankintaan kannustetaan erilaisin tukitoimin ja jos vanhojen polttomoottoriajoneuvojen poistumaa ei edistetä. Banister 2012). Tulevaisuuden imuna toimivat autoteollisuuden ja liikkumispalveluiden tarjoajien tulostavoitteet sekä teknologiamurrosten kestävyyttä korostava viestintä. työpaikoilla) ovat tehokkaita keinoja edistää kävelyä ja pyöräilyä. 1/23 30 Futura järjestäminen ja liikunnallisten kulkutapojen käyttöön kannustavat kokeilut (esim. 2020) kuntalaisille ja erityisesti kuntapäättäjille. Ajamiseen kannustaa myös automaation seurauksena helpottuvat ajovaatimukset, joiden myötä saatetaan hyväksyä pidempiä matka-aikoja kun matkustamiseen käytettyä aikaa voi käyttää monipuolisemmin (Lehtonen et al. Sähköisen liikkumisen edullisuus suhteessa fossiilisiin käyttövoimiin ja sähköautojen laskevat hankintahinnat voivat alentaa ajamisen rahallisia kustannuksia tulevaisuudessa ja kasvattaa ajosuoritetta (Hagman et al. 2022a; Soteropoulos et al. Autokeskeinen ja maantieteellisesti laaja kaupunkirakenne on pitkien etäisyyksien vuoksi epäsuotuisa vaihtoehtoisille kestäville kulkutavoille, kuten kävelylle, pyöräilylle sekä joukkoliikenteelle (mm. 2022). Haasteet liittyvät esimerkiksi liikunnallisia kulkutapoja edistävän toiminnan sirpaloitumiseen eri sektoreille (liikenneja kaupunkisuunnittelu, liikenteen ohjaus, virkistys ja vapaa-aika, terveydenhuolto ja koulutus), epäselvään vastuunjakoon, rahoituksen ja henkilöresurssien riittämättömyyteen sekä toiminnan lyhytjänteisyyteen (Tuominen et al. 2016). Tämän seurauksena liikennejärjestelmän tarjoama kaventuu ja kulkutapojen suosio voi laskea, mikä taas kannustaa auton käyttöön ja lisää sen tuoSyökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta?. Bauerin (2018) norjalaistutkimuksessa noin 15–20 % sähköautoista edustavat autoja, jotka olisivat jääneet ostamatta, jos sähköautoja ei olisi saatavilla. Teknologiamurrosten aikaansaaman tulevaisuuden imun luonne riippuu merkittävästi siitä, tarkastellaanko sähköistyvää, automatisoituvaa ja palveluistuvaa liikennejärjestelmää yhtenä kokonaisuutena vai jokaista teknologiamurrosta erikseen. 2014; Bird et al. Soteropoulosin ja kumppaneiden (2019) tutkimuksessa arvioitujen tutkimusten mukaan automaattisten yksityisautojen on arvioitu kasvattavan ajokilometrejä 15–59 % olosuhteista riippuen. Yksityisautoilun kasvu automaation ja sähköistymisen myötä voi edistää yhdyskuntarakenteen hajautuneisuutta ja autokeskeisyyttä. Lisäksi vaikuttavia tapoja ovat myös kampanjointi ja tiedon jakaminen liikunnallisten kulkutapojen tarjoamista hyödyistä ja mahdollisuuksista (Arnott et al. Ne voivat edetä itsenäisesti tai niitä voidaan ohjata strategisesti toivottuun suuntaan. 2016). Menneisyyden painoina toimiva valmiiksi autokeskeinen kaupunkirakenne, auton suosio ja poliittinen vastustus vaihtoehtoisten kulkutapojen edistämiseksi sopivat yhteen autoiluun ja vähäliikunnallisiin kulkutapoihin kannustavien teknologiamurrosten kanssa. Murrokset etenevät samanaikaisesti, mutta kukin omaa polkuaan. 2019; Wadud et al. Uudet teknologiat voivat muuttaa liikenteen kysyntää kolmella tavalla: 1) suoraan vähentämällä, lisäämällä tai muuttamalla matkustustottumuksia, 2) muuttamalla liikenneinfrastruktuurin kapasiteettia ja siten vaikuttamalla liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja liikkujien käyttäytymiseen, tai 3) vaikuttamalla suoraan kaupunkirakenteen kehittymiseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa ihmisten päivittäiseen liikkumiseen (Stead & Vaddadi 2019). 2013; Foster et al. Tämä vahvistaa auton kulkutapavalintaa entisestään. 2018; Kelly et al
Kiviluodon ja kollegoiden (2022) Delfoi-tutkimuksen tulosten mukaan kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä vaatii todennäköisesti pitkäaikaisen, selkeän, kaikkia päätöksentekoelimiä ja hallintotasoja koskettavan strategian liikunnallisten kulkutapojen tukemiseksi. Sähköiset ja automaattiset autot voivat tukea kestävää ja liikunnallista liikennejärjestelmää, jos niitä toteutetaan ensis?aisesti jaettuina (pooled) kyytipalveluina. Yksityisautoilun kilpailukyvyn strateginen heikentäminen on todennäköisesti välttämätöntä, jotta teknologiset murrokset eivät tekisi yksityisautoilusta suhteettoman edullista sen haittoihin nähden. 2014; Xiao et al. 2020). Teknologiakehityksen vaikutukset alueja yhdyskuntarakenteeseen riippuvat itse teknologisia edistysaskeleita enemmän siitä, kuinka uutta teknologiakehitystä kansallisesti säännellään ja hallinnoidaan alueellisella tasolla (Stead et al. Matkustaminen tapahtuu lähes aina muutoin kuin liikunnallisella tavalla, ja kuten Kiviluodon ja kollegoiden (2022) Delfoi-tutkimuksen autokeskeisessä tulevaisuusskenaariossa, auton välttämättömyyden takia sen omistaminen voidaan kokea lähestulkoon oikeutena. Samalla, kun yksityisautojen käyttö kasvaa, liikkumisen palvelut täydentävät liikennejärjestelmän puutteita. 2012; Rojas-Rueda et al. On kuitenkin riski, että tulevaisuudessa liikkumisen palvelut korvaavat enimmäkseen kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, kuten yhteiskäyttöiset sähköpotkulautapalvelut nykyään (Wang et al. 2022). Autokeskeisestä kaupunkiliikenteen kehityksestä irtaantuminen voi kuitenkin vaatia huomattavan pitkäaikaista poliittista tahtoa, laajamittaista sektoreiden välistä yhteistyötä ja yksilötason arvoja valintamuutoksia (Kiviluoto et al. Liikunnallisia kulkutapoja voidaan tukea suunnittelukäytäntöjen muutoksella, joka sisältää nykyistä enemmän sektoreiden välistä yhteistyötä; laadukkaalla infrastruktuurilla, joka kannustaa kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön; sekä kokeiluhankkeilla, jotka viitoittavat tietä pysyvään muutokseen yksityisautoilusta kohti liikunnallisia kulkutapoja. Kestäviä ja liikunnallisia kulkutapoja tukevan liikennejärjestelmän tulevaisuudessa pyritään määrätietoisesti ulos menneisyyden autokeskeisistä liikennejärjestelmistä kohti uutta mallia, jossa henkilöautoilu ei ole kaupunkiliikkumisessa perusoletus. 2012 ja 2013; Saelens et al. 31 1/23 F mia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen entisestään. Nykytutkimuksen valossa tällaisten palveluiden odotetaan vähentävän autoMesimäki, Lehtonen & Tuominen. Lisäksi kyytipalvelut, kuten Uber, voivat myös kasvattaa autojen kokonaiskilometrisuoritetta (Sperling 2018; Tirachini et al. Pitkälle edistyessään ja autokeskeisyyden maankäyttövaikutukset huomioiden tällaisesta tulevaisuudesta voi olla hyvin haastavaa siirtyä fyysisesti aktiivisempaan liikennejärjestelmään. Vähentyvä kävely, pyöräily ja julkisen liikenteen käyttö johtavat todennäköisesti negatiivisiin terveysvaikutuksiin (Rissel et al. 2019). Yksityisautoilun roolin keventämiseksi on todennäköisesti tarjottava porkkanana parempaa vaihtoehtoisten kulkutapojen ja liikkumispalveluiden laatua ja tarjontaa, sekä keppinä ruuhkamaksuja, pysäköintitilan vähentämistä ja katutilan uudelleenjakamista muihin tarkoituksiin. Yllä kuvatut muutokset vähentävät liikunnallisten kulkutapojen käyttöä sekä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Kohti liikunnallisempaa ja kestävämpää liikennejärjestelmää Jotta liikenteen teknologiamurrokset eivät tulevaisuudessa kasvattaisi auton käyttöä ja vähentäisi fyysistä aktiivisuutta, niitä on ohjattava strategisesti tukemaan kestävää ja liikunnallista kaupunkiliikennettä (Sperling 2018). 2022). Teknologiamurrosten edistyminen ilman liikennejärjestelmätason strategista ohjausta, jossa yksityisautoilulle tarjotaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, voi siis johtaa olosuhteisiin, joissa sähköiset ja automaattiset henkilöautot vahvistavat kaupunkiseutujen autokeskeisyyttä, hankaloittaen kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, samalla kun liikkumisen palvelut vähentävät näiden kulkutapojen kysyntää entisestään. Tulevaisuuden imuna uhka ekologisesta romahduksesta sekä odotukset tiukemmista kansainvälisistä ja kansallisista ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista luovat poliittista painetta liikunnallisemman liikennejärjestelmän puolesta. Kaupunkiliikenteen perinteisiä prioriteetteja on muutettava, jotta liikennejärjestelmä tukisi liikunnallisia kulkutapoja murroksen jälkeisessä tulevaisuudessa. 2019) ja kannustavat liikkumattomaan elämäntapaan
Analyysimme tuottaa tietopohjaa tulevaisuuden toimien priorisoinnille ja pyrkii siten saamaan aikaan muutosta nykyhetkessä. Jo nykyiselläänkin suomalaisten liikkumattomuus aiheuttaa 1,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. 2019; Sperling 2018). Murroksia voi myös pyrkiä ohjaamaan strategisesti siten, että ne eivät muodosta uhkaa liikunnallisille kulkutavoille, samalla kun niiden hyödyt valjastetaan parantamaan liikennejärjestelmän kestävyyttä. Yhteenveto Liikenteen teknologiset murrokset tulevat vaikuttamaan liikennejärjestelmiin, elämäntapoihin, yhdyskuntarakenteisiin ja terveyteen. Henkilöauton roolin pienentymisellä ja vaihtoehtoisten kulkutapojen lisääntymisellä on todennäköisesti tiivistävä vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, kun kilometrikohtaiset matkakustannukset ovat tällaisessa liikunnallisessa ja palveluperustaisessa liikennejärjestelmässä todennäköisesti keskimäärin suurempia kuin autokeskeisessä liikennejärjestelmässä jos eivät rahallisesti niin ainakin ajallisesti tai vaivan näkökulmasta. Haasteena on kuitenkin asenteiden muutos auton omistamiseen perustuvasta järjestelmästä auton ja matkan jakamiseen. Muut liikkumisen palvelut, kuten MaaS-kokonaisuudet, voivat täydentää liikennejärjestelmän puutteita, kuten matkojen ensimmäisen ja viimeisen kilometrin ongelmasta aiheutuvia lyhyitä matkoja. Edellä kuvaamamme menneisyyden paino, nykyhetken työntö ja tulevaisuuden imu auttavat luomaan kokonaiskuvan haasteiden ja mahdollisuuksien kentästä, jonka teknologiakehitys luo liikunnallisten kulkutapojen ja fyysisen aktiivisuuden edistämiselle. Palveluperustainen liikkuminen kuitenkin vapauttaa liikkujat suurista autonomistuksen kertainvestoinneista sekä auton huoltamisesta ja jälleenmyynnistä aiheutuvasta vaivasta. Murrokset voivat edetä itsenäisesti, jolloin voimassa olevat polkuriippuvaisuudet ja menneisyyden painot työntävät meidät kohti liikkumattomuutta ja heikentyvää kansanterveyttä. Kaupunkiympäristön viihtyisyyteen, kuten melun vähentämiseen ja ilmanlaatuun, on panostettava, jotta liikunnallisten kulkutapojen käyttö säilyy miellyttävänä ja suosittuina. Ne tarjoavat ratkaisuja menneisyyden painoihin, mutta voivat samalla lisätä autokeskeisen liikennejärjestelmän muita ongelmia, kuten fyysisen aktiivisuuden vähentymistä. Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta?. Varsinkin jos niillä tuetaan jaettua liikennettä, teknologiamurrokset tarjoavat tähän työkaluja, kun liikenteen sähköistymisen myötä ilmaja melusaaste vähenee ja automaation myötä myös liikenneturvallisuus paranee. Tähän tarvitaan poliittisia tavoitteita ja julkisen sektorin toimenpiteitä kestävän ja aktiivisen liikennejärjestelmän puolesta. 1/23 32 Futura kilometrejä ja ruuhkaisuutta (Soteropoulos et al. Ristiriita syntyy julkisen sektorin asettaessa tavoitteita kestävän ja aktiivisen liikennejärjestelmän puolesta samalla kun autoteollisuus ja liikkumisen palveluiden tarjoajat tavoittelevat mahdollisimman suurta taloudellista voittoa, joka voi johtaa moottoroidun liikenteen kasvuun ja fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen
Reid, Nia Roberts, Elaine M. Bopp, Brian B. STEPS-2050. doi: 10.1016/j.trd.2021.102884. 2616– 52. Swiderski, John Hicks, Denis Teoman & Ralph Buehler (2019): Pedestrians and E-Scooters: An Initial Look at E-Scooter Parking and Perceptions by Riders and Non-Riders, Sustainability 11(20), 5591. Arnott, Bronia, Lucia Rehackova, Linda Errington, Falko F. Lehtonen, Esko, Fanny Malin, Tyron Louw, Yee Mun Lee, Teemu Itkonen & Satu Innamaa (2022a): Why Would People Want to Travel More with Automated Cars?, Transportation Research Part F: Tra?c PsyMesimäki, Lehtonen & Tuominen. Euroopan komissio (2020b): Sustainable and Smart Mobility Strategy – Putting European Transport on Track for the Future. 2859–72. 33 1/23 F Lähteet van Acker, Veronique & Frank Witlox (2010): Car Ownership as a Mediating Variable in Car Travel Behaviour Research Using a Structural Equation Modelling Approach to Identify Its Dual Relationship, Journal of Transport Geography 18(1), s. doi: <1 0.1080/01441647.2016.1177799>. doi: <10.1249/ MSS.0000000000002569>. (2021): Climate Change, Air Pollution, and Physical Inactivity: Is Active Transportation Part of the Solution?, Medicine and Science in Sports and Exercise 53(6), s. Institute of Transportation Studies, University of California, Davis. 1–29. doi: 10.1016/j.rtbm.2016.01.003. 672–82. Félix, Rosa, Paulo Cambra & Filipe Moura (2020): Build It and Give ‘em Bikes, and They Will Come: The E?ects of Cycling Infrastructure and Bike-Sharing System in Lisbon, Case Studies on Transport Policy 8(2), s. Bird, Emma L., Graham Baker, Nanette Mutrie, David Ogilvie, Shannon Sahlqvist & Jane Powell (2013): Behavior Change Techniques Used to Promote Walking and Cycling: A Systematic Review, Health Psychology: O?cial Journal of the Division of Health Psychology, American Psychological Association 32(8), s. doi: 10.1136/ jech-2021-217998. Buehler, Ralph, John Pucher, Regine Gerike & Thomas Götschi (2017): Reducing Car Dependence in the Heart of Europe: Lessons from Germany, Austria, and Switzerland, Transport Reviews 37(1), s 4–28. 65–74. James, Owain, J. Murtagh, David K. Euroopan komissio (2020): EU Transport in Figures: Statistical Pocketbook 2020. <https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM:2019:640:FIN>. (2020): Beyond Cycle Lanes and Large-Scale Infrastructure: A Scoping Review of Initiatives That Groups and Organisations Can Implement to Promote Cycling for the Cycle Nation Project, British Journal of Sports Medicine 54(23), s. doi: <10.1257/aer.101.6.2616>. doi: <10.1037/a0032078>. Kelly, Paul, Chloë Williamson, Graham Baker, Adrian Davis, Sarah Broad?eld, Allison Coles, Hayley Connell et al. Research Report UCD-ITS-RR-17-03. Bassett, Melissa J. Foster, Charlie, Paul Kelly, Hamish A. doi: 10.1080/17450101.2020.1817686. Duranton, Gilles & Matthew A. Kari, Jani Raitanen, Harri Sievänen, Kari Tokola, Eino Havas, Jaakko Pehkonen et al. Rankin et al. doi: 10.1108/14636680810855991. Hong, Jinhyun, David Philip McArthur & Mark Livingston (2020): The Evaluation of Large Cycling Infrastructure Investments in Glasgow Using Crowdsourced Cycle Data, Transportation 47(6), s. <https://data.europa.eu/ doi/10.2832/491038>. Inayatullah, Sohail (2008): Six Pillars: Futures Thinking for Transforming, Foresight 10(1), s. Cobbold, Alec, Christopher Standen, Leah Shepherd, Stephen Greaves & Melanie Crane (2022): Multimodal Trips, Quality of Life and Wellbeing: An Exploratory Analysis, Journal of Transport & Health 24, 101330. doi: <10.1016/j.jth.2022.101330>. doi: <10.5198/jtlu.v5i3.388>. doi: <10.1016/j.jtrangeo.2009.05.006>. 1405–15. Humphreys, Jenna Panter & Karen Milton (2018): What Works to Promote Walking at the Population Level. Banister, David (2012): Viewpoint: Assessing the Reality—Transport and Land Use Planning to Achieve Sustainability, Journal of Transport and Land Use 5(3). 1170–78. 677–84. (2022): Economic Burden of Low Physical Activity and High Sedentary Behaviour in Finland, J Epidemiol Community Health 76(7), s. 160–71. The Comparison of Nine Cities. COM/2020/789. doi: 10.1016/j.cstp.2020.03.002. Publications O?ce of the European Union. <https://eurlex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52020DC0789>. trd.2017.12.011>. 807–12. 239–58. Aittoniemi, Elina, Teemu Itkonen & Satu Innamaa (2023): Travel Time, Delay and CO2 Impacts of SAE L3 Driving Automation of Passenger Cars on the European Motorway Network, European Journal of Transport and Infrastructure Research 23(1), s. Haas, Tobias (2020): Cracks in the Gearbox of Car Hegemony: Struggles over the German Verkehrswende between Stability and Change, Mobilities 15(6), s. I. 810–27. Alessio, Helaine M., David R. de la Bruheze, Adri Albert (2000): Bicycle Use in the Twentieth Century Western Europe. Bauer, Gordon (2018): The Impact of Battery Electric Vehicles on Vehicle Purchase and Driving Behavior in Norway, Transportation Research Part D: Transport and Environment 58: s. doi: 10.3390/su11205591. 829–38. Sniehotta, Jennifer Roberts & Vera Araujo-Soares (2014): E?cacy of Behavioural Interventions for Transport Behaviour Change: Systematic Review, Meta-Analysis and Intervention Coding, International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 11(1), 133. doi: <10.1177/016001700761012710>. 11–17. Kolu, Päivi, Jaana T. Turner (2011): The Fundamental Law of Road Congestion: Evidence from US Cities, American Economic Review 101(6), s. doi: 10.1136/ bjsports-2019-101447. Patch, Janet W. Hardman, Scott (2021): Investigating the Decision to Travel More in a Partially Automated Electric Vehicle, Transportation Research Part D: Transport and Environment 96:102884. (2000): Urban Sprawl: Diagnosis and Remedies, International Regional Science Review 23(2), s. Brueckner, Jan K. Hagman, Jens, So?a Ritzén, Jenny Janhager Stier & Yusak Susilo (2016): Total Cost of Ownership and Its Potential Implications for Battery Electric Vehicle Di?usion, Research in Transportation Business & Management 18, s. B. Kiviluoto, Katariina, Petri Tapio, Anu Tuominen, Jari Lyytimäki, Ira Ahokas, Jonne Silonsaari & Tim Schwanen (2022): Towards Sustainable Mobility – Transformative Scenarios for 2034, Transportation Research Interdisciplinary Perspectives 16, 100690. doi: <10.1186/s12966-014-0133-9>. A Systematic Review, British Journal of Sports Medicine 52(12), s. Parr, Gretchen S. doi: <10.1016/j. Euroopan komissio (2019): The European Green Deal. COM 2019 640. doi: 10.1136/bjsports-2017-098953. doi: 10.1007/s11116-019-09988-4. Esitelmä pidetty Amsterdamissa Alankomaissa Velo-City International Cycling -konferenssissa 2000. doi: <10.18757/EJTIR.2023.23.1.6553>. 4–21. Fulton, Lew, Jacob Mason & Dominique Meroux (2017): Three Revolutions in Urban Transportation. doi: 10.1016/j.trip.2022.100690
doi: 10.1016/j.envint.2012.08.009. Springer, Cham. doi: 10.1016/j.cstp.2022.03.015. doi: 10.1007/s11116-02110211-6. 279–88. Nieuwenhu?sen (2013): Health Impact Assessment of Increasing Public Transport and Cycling Use in Barcelona: A Morbidity and Burden of Disease Approach, Preventive Medicine 57(5), s. Wang, Kailai, Xiaodong Qian, Taylor Dillon Fitch, Yongsung Lee, Jai Malik & Giovanni Circella (2022): What Travel Modes Do Shared E-Scooters Displace. Teoksessa Pojani, Dorina & Dominic Stead (toim.): The Urban Transport Crisis in Emerging Economies, The Urban Book Series, 283– 95. doi: 10.1016/j.cities.2019.03.020. Ton, Danique, Dorine C. Sperling, Daniel (2018): Three Revolutions: Steering Automated, Shared and Electric Vehicles to a Better Future. doi: 10.2105/AJPH.2013.301696. trf.2022.06.014. 100–109. Nieuwenhu?sen (2012): Replacing Car Trips by Increasing Bike and Public Transport in the Greater Barcelona Metropolitan Area: A Health Impact Assessment Study, Environment International 49, s. 854–59. Lem (2002): A Review of the Evidence for Induced Travel and Changes in Transportation and Environmental Policy in the US and the UK, Transportation Research Part D: Transport and Environment 7(1), s. 1034–44. Tirachini, Alejandro & Andres Gomez-Lobo (2020): Does Ride-Hailing Increase or Decrease Vehicle Kilometers Traveled (VKT). & Lewison L. doi: 10.1016/S0967070X(01)00023-3. Rojas-Rueda, David, Audrey de Nazelle, O. Stead, Dominic & Dorina Pojani (2017): The Urban Transport Crisis in Emerging Economies: A Comparative Overview’. Noland, Robert B. 5-31. & Peter Wells (2007): U-Turn: The Rise and Demise of the Automobile Industry, Journal of Cleaner Production 15(11), s. 1–18. Tuominen, Anu, Henna Sundqvist-Andberg, Minna Aittasalo, Jonne Silonsaari, Katariina Kiviluoto & Petri Tapio (2022): Building Transformative Capacity towards Active Sustainable Transport in Urban Areas – Experiences from Local Actions in Finland, Case Studies on Transport Policy 10(2), s. doi: 10.1080/15568318.2018.1539146. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto, Tietoja sähkötekniikan tiedekunta. A Review of Recent Research Findings, Transport Reviews 43(1), s. Rissel, Chris, Nada Curac, Mark Greenaway & Adrian Bauman (2012): Physical Activity Associated with Public Transport Use—A Review and Modelling of Potential Bene?ts, International Journal of Environmental Research and Public Health 9(7), s. 464–73. J. doi: 10.1080/01441647.2018.1523253. 125– 33. doi: 10.1080/01441647.2021.2015639. doi: 10.1016/S13619209(01)00009-8. Hoogendoorn (2019): Cycling or Walking. Steinberger & Andrew Brown (2020): The Political Economy of Car Dependence: A Systems of Provision Approach, Energy Research & Social Science 66, 101486. Axhausen (2001): Structures of Commitment in Mode Use: A Comparison of Switzerland, Germany and Great Britain, Transport Policy 8(4), s. Teixidó, ja M. 2454–78. Mattioli, Giulio, Cameron Roberts, Julia K. 573–79. Vaismaa, Kalle (2014): Aloittel?asta mestariksi: pyöräilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa. Simma, Anja & Kay W. A Simulation Approach for Santiago de Chile, International Journal of Sustainable Transportation 14(3), s. Lehtonen, Esko, Johanna Wörle, Fanny Malin, Barbara Metz & Satu Innamaa (2022b): Travel Experience Matters: Expected Personal Mobility Impacts after Simulated L3/L4 Automated Driving, Transportation 49(5), s. doi: 10.1016/j.erss.2020.101486. Rojas-Rueda, David, Audrey de Nazelle, O. Xiao, Christina, Yevgeniy Goryakin & Michele Cecchini (2019): Physical Activity Levels and New Public Transit: A Systematic Review and Meta-Analysis, American Journal of Preventive Medicine 56(3), s. 1/23 34 Futura chology and Behaviour 89, s. Teixidó, ja M. Stead, Dominic & Bhavana Vaddadi (2019): Automated Vehicles and How They May A?ect Urban Form: A Review of Recent Scenario Studies, Cities 92, s. 1–26. doi: 10.3390/?erph9072454. Hurvitz & Chuan Zhou (2014): Relation Between Higher Physical Activity and Public Transit Use, American Journal of Public Health 104(5), s. Orsato, Renato J. doi: 10.1016/j.ypmed.2013.07.021. Saelens, Brian E., Anne Vernez Moudon, Bumjoon Kang, Philip M. Urry, John (2004): The “System” of Automobility, Theory, Culture & Society 21(4–5), s. The Travel, Energy and Carbon Impacts of Highly Automated Vehicles, Transportation Research Part A: Policy and Practice 86, s. Duives, Oded Cats, Sascha Hoogendoorn-Lanser & Serge P. Island Press, Washington, DC. Soteropoulos, Aggelos, Martin Berger & Francesco Ciari (2019): Impacts of Automated Vehicles on Travel Behaviour and Land Use: An International Review of Modelling Studies, Transport Reviews 39(1), s .29–49. doi: 10.1016/j.tra.2015.12.001. doi: 10.1016/j. 7–23. doi: 10.1016/j.amepre.2018.10.022. 143–54. 25–39. doi: 10.1016/j.jclepro.2006.05.019. 1295–1314. Determinants of Mode Choice in the Netherlands, Transportation Research Part A: Policy and Practice 123, s. Wadud, Zia, Don MacKenzie & Paul Leiby (2016): Help or Hindrance. 994–1006. tra.2018.08.023. J. doi: 10.1177/0263276404046059. 187–204. doi: 10.1016/j. Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta?
Abstract Lack of physical activity and excessive sedentary behaviour are major social challenges. Katariina Kiviluoto, erityisasiantunt?a, FM, Turun ammattikorkeakoulu, katariina.kiviluoto@turkuamk.. ARTIKKELI. The scenarios can be used as thought experiments, for example in policy making. 2022). Analyysin tuloksena syntyi neljä erilaista skenaariota fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta vuonna 2030: Eripura, Voimaantuminen, Väsähdys ja Tasapaino. The analysis resulted in four di?erent scenarios for the future of physical activity in 2030: Mismatch, Empowerment, Fatigue and Balance. Aineiston käsittelyssä hyödynsimme mixed method –lähestymistapaa. The article is based on a more extensive English-language report (Kiviluoto et al. Tutkimme erittelevän Delfoi-menetelmän avulla fyysisen aktiivisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita.. Esittämäämme neljää skenaariota voidaan käyttää ajatuskokeiluina esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tukena. 2022). A mixed method approach was used to process the data. Artikkeli perustuu laajempaan englanninkieliseen raporttiin (Kiviluoto et al. 35 1/23 F Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino Fyysisen aktiivisuuden skenaariot Petri Tapio, professori, FT, Turun yliopisto, petri.tapio@utu.. We built alternative futures scenarios of physical activity using the disaggregative Delphi method. Abstrakti Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liiallinen yhtämittainen paikallaanolo ovat merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita
Perinteinen Delfoi-menetelmä keskittyi (ja keskittyy) konsensuksen luomiseen aihepiirin tulevaisuudesta. Tapio 2003; Steinert 2009) pyrkii moniarvoisesti tuottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia tai skenaarioita, jolloin konsensuksen saavuttaminen voi korkeintaan tarkoittaa ’metakonsensusta’ (ks. Koronapandemian jälkeen ja etätöiden yleistyessä tämä luku saattaa seuraavissa mittauksissa nousta, joskin tulevaisuus voi muotoutua toisinkin. Nykyään on melko tyypillistä käyttää internet-pohjaista, reaaliaikaista Delfoi-menetelmää, jossa useiden kierrosten s?aan lomake on auki tietyn ajan, jonka kuluessa vastaaja voi palata lomakkeeseen niin monta kertaa kuin haluaa, ehtii tai jaksaa. Ajatuksena on saada luotettavaa tietoa prosessilla, jossa ’paras argumentti voittaa’, ja asiantunt?at oppivat toisiltaan. Näitä vaihtoehtoja lähdimme kartoittamaan fyysisen aktiivisuuden skenaarioiden avulla, jotka rakennettiin Delfoi-tutkimuksella kerätystä aineistoista. Dryzek 2010). Useimmiten tavoitellaan konsensusta nimenomaan todennäköisestä tulevaisuudesta (Dalkey & Helmer 1962). 1975). Kehitys on toistaiseksi huipentunut tietokoneiden käyttöliittymiin, jotka kuljettavat käyttäjänsä silmänräpäyksessä melkein mihin tahansa. Tällöin tuotettua skenaariovalikkoa pidetään relevanttina riippumatta siitä, mitä skenaariota kukin kannattaa. Tietokoneiden, appien ja virtuaalilasien avulla voimme kulkea ’paikasta’ toiseen liikkumatta päivän aikana laisinkaan. Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino. Tässä esitelty skenaariotyö perustuu erittelevään Delfoi-menetelmään. 1/23 36 Futura Istumme vauhdikkaasti Kirjassaan Katoamisen estetiikka ?loso. Erittelevä Delfoi-menetelmä (esim. Siirtymisvauhdin kiihtyessä ihmiset ovat paradoksaalisesti entistä enemmän jumittuneet paikalleen: siirtymä kävelystä ratsaille, joukkoliikenteestä liityntäkävelyihin ja tästä aina vain lyhyempiin siirtymiin ovelta autoon ja parkkipaikalta ovelle on todellisuudessa vain vähentänyt liikettämme. 2018). Politiikka-Delfoi puolestaan tutkii toivottavaa tulevaisuutta ja/tai siihen pääsemisen keinoja olettamatta konsensuksen saavuttamista (Turo. Paul Virilio (1991, 60–61) kuvaa teknistyvien yhteiskuntien kiihtyvää vauhtia mielenkiintoisesti kaupunkikehityksen ja liikenne-esimerkkien kautta. Useimmiten kysyminen toteutetaan usean kierroksen avulla kyselylomakkeilla ja palautteilla edellisen kierroksen vastauksista. Hämmentävästi Virilio viittaa ilmiön yhteydessä Gaston Rageot’n kirjaan L’Homme Standard (normaali ihminen), joka on julkaistu jo vuonna 1928. Tapio 2003). Arviomme mukaan kaikki nämä kriteerit pätevät fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudennäkymiä pohdittaessa. Vuonna 2018 julkaistun Kunnon Kartta –tutkimuksen mukaan keskimääräinen suomalainen aikuinen on päivittäin paikallaan peräti kymmenen ja puoli tuntia (Husu et al. Delfoi-tutkimus sopii myös vaihtoehdoksi kasvokkain järjestetyille tulevaisuusverstaille silloin, kun aihepiirin alueella on ristiriitaisia näkemyksiä toivottavasta tulevaisuudesta, tai voimakkaita yksilöitä, jotka dominoivat keskustelua esimerkiksi asemansa tai karismansa vuoksi (ks. Tällainen alusta on esimerkiksi kotimainen eDelphi.org, jota käytettiin tässä tutkimuksessa. Delfoi-tutkimusta voidaan pitää hyvänä vaihtoehtona matemaattiselle mallintamiselle silloin, kun jollakin alalla odotetaan tai toivotaan muutosta aiemmista trendeistä tai niiden vuorovaikutuksesta tai kun mallin ulkopuolinen todellisuus vaikuttaa vahvasti myös mallin sisäiseen dynamiikkaan. Skenaarioita erittelevällä Delfoilla Delfoi-menetelmän ominaisuuksia Delfoi-menetelmässä kutsutaan kokoon anonyymi paneeli tutkittavan aiheen asiantunt?oista ja kysytään heidän näkemystään tulevaisuudesta, siten, että panelisteilla on mahdollisuus oppia toisiltaan ja muuttaa käsitystään prosessin aikana. Avaruusaluksilla ihminen lajina pääsee yhä kauemmas ja entistä vauhdikkaammin, mutta yksittäinen astronautti on suljettu pieneen tilaan, jossa fyysinen liikkuminen on hyvin rajattua. Tuolloin ei toki ollut tietokoneita eikä avaruusraketteja, mutta ilmiö oli nähtävissä. Lentokoneessa sulloudumme aina vain pienempään istuintilaan. Kävelystä siirryttiin ensin käyttämään nopeampia hevosia, sitten junia, autoja, lentokoneita ja avaruusraketteja
Matriisi paljastaa nopeasti mahdolliset puutteet ja varmistaa, että paneelissa on riittävän kattavasti asiantuntemusta (Varho & Tapio 2013). Asiantunt?apaneeliin kutsuttiin virkamiehiä, kansalaisjärjestöjen edustajia, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä. Kolmannessa osassa kysyttiin liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvän yritystoiminnan tulevaisuudesta. Laadullinen aineisto koostuu kirjoitetuista argumenteista, joilla panelistit perustelivat arvioitaan. Asiantunt?uusmatriisi sisälsi 169 asiantunt?aa, jotka kaikki kutsuttiin mukaan Delfoi-paneeliin. Vastaajilla oli toisin sanoen mahdollisuus reaaliaikaiseen iterointiin, eli toisten vastauksien kommentointiin sekä oman omien vastausten muuttamiseen. 2013). Datasta skenaarioihin Aineiston käsittelyssä hyödynsimme mixed method –lähestymistapaa, joka on suomennettu mm. Toisessa osassa pyydettiin arvioimaan mm. monimenetelmätutkimukseksi (Sormunen et al. Kyselylomakkeen ensimmäinen osa sisälsi useita kysymyksiä fyysisen aktiivisuuden eri ulottuvuuksien tulevaisuudesta, liittyen mm. eri toimenpiteiden potentiaalia lisätä fyysistä aktiivisuutta sekä erilaisten toimenpiteiden potentiaalia vähentää polarisaatiokehitystä. Kutsutuista 40 osallistui lopulta tutkimukseemme. Vastaajille annettiin mahdollisuus palata takaisin kyselylomakkeeseen koko Delfoi-paneelin ajan. Lähestymistavan ytimenä on yhdistää laadullista ja määrällistä aineistoa toisiinsa. Yksinkertaisimmillaan asiantuntijuusmatriisi on ruudukko, johon listataan potentiaaliset panelistit sekä tutkimusaiheen kannalta relevantit osaamiset, intressit sekä sosiodemogra?set tek?ät. Neljännessä osassa kysyttiin heikoista signaaleista ja villeistä korteista. 2006) on käyttökelpoinen työkalu Delfoi-paneelin muodostamiseen. Joskus kuulee käytettävän myös myös käsitettä sekamenetelmä. Tässä tutkimuksessa määrällinen aineisto koostuu siis panelistien arvioista sen suhteen, miten suomalaisten liikkumismäärä, liikkumisen intensiteetti, liikkumisen ajoitus vuorokaudenaikoina ja jakautuminen ikävaiheittain kehittyvät tulevaisuudessa. Asiantuntemuksen tulisi olla riittävän monipuolista ja laajaa, jotta tutkimuksella voidaan mahdollistaa eri näkökulmien esiintuominen (mm. Asiantunt?at edustivat melko laajasti fyysisen aktiivisuuden kannalta olennaista joukkoa (Kiviluoto et al. Yhdistelmämenetelmä on lähempänä alkuperäistä termiä, sillä pelkän sekoittamisen s?aan on kyse systemaattisesta yhdistämisestä, jonka avulla eri näkökulmat integroituvat tai jopa liudentuvat kokonaisuudeksi tuottaen asian ymmärtämiseen lisäarvoa (Sormunen et al. Numeerinen aineisto ryhmiteltiin hierarkkisella klusterianalyysillä siten, että kokonaisuutena samanlaiset vastaukset päätyivät samaan ryhmään. Asiantunt?uusmatriisi (Kuusi et al. esim. Kysymykset koostuivat numeerisista arvioista ja asteikoista sekä avoimista kysymyksistä. Paneelin koostaminen Asiantunt?apaneelin kokoonpano on tärkeä osa Delfoi-menetelmää. Näihin vastauksiin yhdistyneet argumentit analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen klusterikohKiviluoto & Tapio. Paneeli oli auki 14 päivää toukokuussa 2020. Willamo 2005, 57). 2013) tai yhdistelmämenetelmäksi (Massa 2014, 22). 37 1/23 F Kyselylomakkeen laatiminen Delfoi-kyselylomake laadittiin ja sitä testattiin terveyden edistämisen ja fyysisen aktiivisuuden asiantunt?oista koostuvan ryhmän kanssa. Käyttämässämme lomakkeessa oli 27 kysymystä fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta vuonna 2030 (Kiviluoto et al. Asiantunt?amatriisia täydennettiin terveyden edistämisen ja fyysisen aktiivisuuden asiantunt?oista koostuvan ryhmän kanssa. Varho & Tapio 2013). Useimpiin kysymyksiin sisältyi kommenttikenttä, ja vastaajia kannustettiin kommentoimaan toistensa vastauksia. Tutkimusaiheen monitahoisuus edellytti laajaa asiantuntemusta fyysisestä aktiivisuudesta sekä terveyden edistämisestä. Viides osa sisälsi taustakysymyksiä, joissa kartoitettiin asiantuntemusta ja tavanomaisia sosiodemogra?sia tietoja. 2022). Monimenetelmä myös tuo mielleyhtymän monitieteellisyydestä, jota on pidetty tieteidenvälisyyden heikoimpana asteena (ks. 2022). Terminä monimenetelmätutkimus on hieman harhaanjohtava, koska monia menetelmiä yhdistävä tutkimus voi koostua pelkästään laadullisesta aineistosta tai pelkästään määrällisistä aineistoista. liikkumisen intensiteettiin, liikkumistapaan, askeleisiin sekä liikkumisen ajankohtaan
Toisin sanoen korostamalla joitakin näkökohtia toisten s?aan skenaarioiden sisäinen logiikka muuttuu ja näkemys tulevaisuudesta on erilainen. Asiantunt?oita pyydettiin pohtimaan realistista, toivottavaa sekä todennäköistä tulevaisuutta. Taulukko 1. Kussakin skenaariossa on esimerkiksi eri avaintoim?a, joka perustuu kahteen keskeiseen tekijään eli institutionaalisen yhteistyön asteeseen sekä tapaan, jolla yksilön roolia painotetaan. 2022). 1/23 38 Futura taisesti, jotta saatiin ’lihaa luiden ympärille’. Skenaarioiden keskeisistä yhtäläisyyksistä ja eroista laadittu yhteenveto (taulukko 1) esittää skenaarioiden pääpiirteet. Neljä Delfoi-analyysin perusteella rakennettua skenaariota fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta vuonna 2030. Vuoden 2018 arvoihin verrattuna istuminen vähenee erityisen paljon Voimaantumisessa ja on alhainen Tasapainossa. Skenaarioista Eripura ja Väsähdys ovat siis vähemmän aktiivisia kuin Tasapaino ja Voimaantuminen. Fyysisen aktiivisuuden tulevaisuus voi olla erilainen riippuen siitä, missä määrin eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tehdään. Asiantunt?at arvioivat, että Voimaantumisessa ja Tasapainossa istutaan vähemmän ja liikutaan enemmän kuin Eripurassa ja Väsähdyksessä (kuvat 1 ja 2). Perusteluja tulkittiin erityisesti siitä näkökulmasta, mihin suuntaan esitetyt taustatek?ät ajavat fyysistä aktiivisuutta. Vastaavasti se, missä määrin yksilöllä katsotaan olevan vastuu omista arkisista liikkumisvalinnoistaan voi vaikuttaa siihen, miten fyysisen aktiivisuuden tulevaisuus kehittyy. Skenaarioissa on oma sisäinen asiantunt?oiden näkemyksistä sekä nykytilanteen dynamiikasta johdettu logiikkansa. Vastaavasti nykyhetkessä tehtyjen valintojen voidaan nähdä muokkaavan mahdollisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kirjoa. Neljä skenaariota liikkumisen tulevaisuudesta Analyysimme tuloksena syntyi neljä erilaista skenaariota fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta vuonna 2030: Eripura, Voimaantuminen, Väsähdys ja Tasapaino. Metodiset yksityiskohdat kyselylomakkeineen löytyvät lähteestä (Kiviluoto et al. Näin ollen skenaarioita voi pitää uskottavina; osaa skenaarioista voi pitää ehkä todennäköisempiä, kun taas osa on asiantunt?oiden mielestä toivottavia. Kyselyn ensimmäisen osan trenditiedot tuottivat numeerista tietoa siitä, millaisia muutoksia asiantunt?at ennakoivat fyysiseen aktiivisuuteen ja erityisesti liikkumisen intensiteettiin, paikallaanoloon, päivittäisiin askeleisiin, liikunnan organisointiin sekä päivittäisen liikkumisen aikatauluttamiseen vuonna 2030. Lyhyesti sanottuna määrällisellä aineistolla vastattiin kysymykseen, ’mitä tapahtuu’ ja laadullisella siihen, ’miksi tapahtuu’. Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino
Kuva 2. Vuoden 2018 rasittavan liikunnan määrän vertailuarvoa ei ollut saatavilla. 39 1/23 F Kuva 1. Kiviluoto & Tapio. Paikallaanoloon käytetty aika neljässä skenaariossa verrattuna vuoden 2018 arvoihin. Kevyt, kohtalainen ja rasittava liikunta neljässä skenaariossa verrattuna vuoden 2018 arvoihin
Fyysisen aktiivisuuden päivittäinen aikataulutus neljässä skenaariossa verrattuna nykytilaan 7-portaisella Likertin asteikolla (-3 = voimakas lasku, -2 = kohtalainen lasku, -1 = pieni lasku, = pysyy nykyisessä aikataulussa). Kuva 4. väheneminen on merkittävintä Eripurassa. 1/23 40 Futura Kuva 3. Asiantunt?at eivät ennakoineet askelten määrän kasvua lapsilla. taso, 1=pieni lisäys, 2= kohtalainen lisäys, 3= jyrkkä lisäys). Askelten määrä kasvaa erityisen voimakkaasti aikuisilla ja nuorilla Voimaantumisessa, kun taas aikuisten askelten Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino. Kuvassa 3 kuvataan päivittäisten askelten määrää eri ikäryhmissä. Lasten, nuorten ja aikuisten päivittäiset askeleet neljässä skenaariossa verrattuna vuoden 2018 arvoihin
Eripurassa ja Voimaantumisessa voidaan nähdä organisoidun liikunnan merkittävää vähenemistä nykyisestä tasosta. Eripura Eripura-skenaariossa ihmiset kamppailevat entistä useammin työn ja yksityiselämän luomien erilaisten ristipaineiden kanssa ja tämä luo epäsuhtaa paitsi arkeen myös päivittäisen liikkumiseen. Kuva 5 näyttää ennakoituja muutoksia fyysisen aktiivisuuden perustapoihin, jotka ovat organisoitu ja omaehtoinen liikunta, aktiiviset kulkutavat sekä arkinen puuhailu. Aktiivinen työmatkaliikkuminen esimerkiksi kävellen tai pyöräillen on voimakkainta skenaarioissa Voimaantuminen ja Tasapaino. Esimerkiksi tauon pitäminen päivän aikana vaatii tietoista ponnistelua ja joustavia työolosuhteita. Yhä useammat työskentelevät kotitoimistosta käsin: etäläsnäolo on normalisoitunut ja passiivisuus on yhä yleisempää. 41 1/23 F Fyysisen aktiivisuuden päivittäinen aikataulutus (kuva 4) kuvaa sitä, mihin aikaan päivästä ihmiset ovat aktiivisia, eli liikkuvatko he erityisesti aamulla, päivällä, illalla tai työmatkalla. Mahdollisuudet arkiseen puuhasteluun tai spontaaniin liikkumiseen ovat vähentyneet: fyysinen aktiivisuus nähdään asiana, joka edellyttää vaivannäköä, motivaatiota, riittäviä resursseja ja (jos sitä tehdään päivällä) joustavaa työkulttuuria. Kiviluoto & Tapio. Arkea helpottavat teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet, että useimmat asiat voidaan hoitaa vaivattomasti verkossa liikkumatta askeltakaan. Niissä on myös havaittavissa fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän kasvu koko päivän ajan. Teknologisoituvalla ja helpolla arjella on kuitenkin myös kääntöpuolensa: aktiivinen elämäntapa vaatii yhä enemmän motivoitumista. Lisäksi työja vapaa-aika ovat sekoittuneet ja päivittäiseen liikuntaan on yhä vaikeampaa löytää aikaa. Liikkumiseen motivoituneet ovat aktiivisia ja harrastavat liikuntaa pääasiassa iltaisin töiden Kuva 5. Kaikki liikuntamuodot lisääntyvät Voimaantumisessa, mutta järjestäytymättömien liikuntamuotojen (omaehtoinen, aktiiviset kulkutavat ja arkinen puuhailu) osuuksien kasvu on erityisen voimakasta. Kaikkien liikuntamuotojen osuus nousee Tasapainossa, mutta nousu ei yhtä ole selkeä kuin Voimaantumisessa. Ihmiset istuvat suurimman osan päivästä paikallaan työpöydän ääressä ja kulkevat yhä harvemmin aktiivisesti töihin (tai kouluun). Fyysisen aktiivisuuden perusmuotojen (organisoitu, itsenäinen/omaehtoinen, aktiiviset kulkutavat, arkinen puuhastelu) prosentuaalinen muutos neljässä skenaariossa nykytilaan verrattuna
Verkosta löytyy lukuisia yhteisöjä, jotka ovat omistautuneet fyysisen kunnon kohentamiseen ja täydellisyyden tavoitteluun. Heikko motivaatio, kielteiset asenteet, taitojen puute ja lisääntynyt kahtiajako liikunnallisesti aktiivisiin ja epäaktiivisiin vaikeuttavat tilannetta entisestään. Hyvin suunnitellut pyöräilyreitit ja -kaistat sekä ajantasaistettu liikenneinfrastruktuuri tukevat polkupyörien ja muiden aktiivisten liikkumismuotojen käyttöä kaikkiin liikkumistarkoituksiin. Vastareaktioina on syntynyt uusia verkkoyhteisöjä, kuten "liikkumattomat" ja "liikunnan välttelijät" tai "vapaaehtoiset sohvaperunat", jotka on suunnattu ihmisille, jotka kokevat ylimääräisen ponnistelun olevan yksinkertaisesti uuvuttavaa. Ihmiset ovat löytäneet lähiluonnon mahdollisuudet ja umpeen kasvaneita luontopolkuja on kunnostettu vastaamaan kasvavaan kysyntään. Vaikka työntek?öiden hyvinvointia halutaan lisätä, aktiivisten työskentelytapojen edistäminen on vielä melko uutta, eikä työpaikoilla ole riittävästi välineitä tai resursseja uusien aktivoivien työskentelytapojen tukemiseen. Kaupunkirakenne kannustaa aktiiviseen liikkumiseen ja haastaa perinteistä autokeskeistä elämäntapaa, mikä taas edesauttaa palveluihin pääsyä ilman yksityisautoa. Voimaantuminen Voimaantuminen-skenaariossa ihmiset ovat löytäneet uudelleen fyysisen aktiivisuuden ilon ja terveelliset elämäntavat maailmanlaajuisten pandemioiden jälkeen. Tarjolla on moniin tarpeisiin ja taloudellisiin tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja, tavoitteellisesta harjoittelusta aina matalan kynnyksen liikkumiseen. Eripura-skenaariossa sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset ovat vähentäneet poliitikkojen halukkuutta investoida fyysistä aktiivisuutta tukeviin uudistuksiin. Kohderyhmien arjen syvällisempi ymmärrys ja lisääntynyt monialainen yhteistyö on auttanut löytämään uusia keinoja liikunnan polarisaatiokehityksen katkaisemiseksi. Päivittäisten liikuntasuositusten saavuttamisesta on tullut ponnistelua, joka edellyttää vahvaa motivaatiota. Suhtautuminen liikuntaan on muuttunut, eikä liikunnassa ole kyse pelkästään kilpailusta ja suorituskyvystä, vaan vahvasta yhteydestä hyvinvointiin, iloon, yhdessäoloon ja yhteisöön. Kun yhä useammat työskentelevät etänä, päivittäiset aktiivisesti taitetut työmatkat ovat vähentyneet. Väsähdys Väsähdys-skenaariossa ollaan yhä väsyneempiä ja sopivat tukimekanismit, jotka kannustaisivat fyysiseen aktiivisuuteen puuttuvat. Organisoitu ja omaehtoinen liikunta ovat lisääntyneet hieman, mutta näiden välinen ero on kasvanut ja juopa fyysisesti erittäin aktiivisten ja fyysisesti passiivisten välillä syventynyt. Julkisella sektorilla on ymmärrystä siitä, että investoinnit hyvinvointiin ja ennakoivaan terveydenhuoltoon ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tähtäimellä. Lisäksi ennakoivaan terveydenhuoltoon varatut Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino. Taitojen tai taloudellisten resurssien puute, kielteiset asenteet, huonot kokemukset tai palvelujen heikko saatavuus tekevät päivittäisestä liikkumisesta vaivalloista yhä useammalle. Käytössä on uusia erilaisille kuntotasoille ja sosioekonomisille taustoille soveltuvia työkaluja ja vaihtoehtoja, jotka tukevat fyysisen aktiivisuuden integroimista luontevaksi osaksi arkea. Koska erilaisissa verkkosovelluksissa vietetään yhä enemmän aikaa, useimmilla ihmisillä on vahva online-identiteetti. Päivittäinen liikunta on optimoitua, tehokasta ja kiireiseen elämään sovitettua. Aktiivisten kulkumuotojen päivittäinen osuus on hieman kasvanut, mutta työmatkakävely ja -pyöräily ovat edelleen marginaalissa. 1/23 42 Futura jälkeen tai aamuisin ennen töitä. Erilaiset aktiviteettija lähivirkistysalueet houkuttelevat kaikenikäisiä ihmisiä nauttimaan ulkoilusta. Joidenkin kriitikoiden mukaan yksilön vastuun korostaminen kannustaa lähinnä muutenkin aktiivisia ihmisiä, mutta lisää pahimmillaan vastakkainasettelua. Vaikka kansallisissa ohjeistuksissa korostetaan matalan kynnyksen arkiliikuntaa, ei tämä välttämättä he?astu verkkoyhteisöihin, jotka vyöryttävät täydellisen ulkomuodon kuvastoa, ultratreenivinkkejä ja kovan treenaamisen eetosta silmien eteen jatkuvalla syötöllä. Hallinnon pirstaleisuus, yhteistyön vähäisyys sekä poliittisen tahdon ailahtelevaisuus rajoittavat halukkuutta puuttua yhä kasvavaan ihmisryhmään, joka tavoittelee vaivatonta arkea terveellisen elämäntavan kustannuksella. Erilaiset online-harjoittelutavat ja räätälöidyt liikuntapalvelut kukoistavat
Toivottavan saavuttaminen, ei-toivottavan välttäminen Skenaariot tarjoavat välähdyksen mahdollisista tulevaisuuksista, jotka ovat mahdollisia, jos valitsemme ja painotamme tiettyjä näkökohtia toisten s?aan. Räätälöidyillä palveluilla on ollut myönteisiä vaikutuksia, eikä paljon puhuttu polarisaatiokuilu ole enää ainakaan syventynyt. 43 1/23 F resurssit ovat rajallisia ja "hyvän työntek?än" eetos on edelleen vahva. Räätälöidyt toimenpiteet ja palvelut sekä monialainen yhteistyö korostuvat skenaarioista erityisesti Tasapainossa. Keskittyminen vain yhteen tai muutamaan tek?ään tuottaa vaillinaisia ja pahimmillaan epätaloudellisia ratkaisuja, joilla ei ratkaista moniulotteista ongelmaa. Ensimmäiset yhteiset tapaamiset uusissa kaupunkihyvinvoinnin yhteistyöyksiköissä eivät olleet helppoja, kun eri sektorit tulivat saman katon alle omine käytäntöineen, sanastoineen ja työkulttuureineen. Mielestämme fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei onnistu yksittäisillä toimilla, vaan edellyttää monialaista lähestymistapaa, jossa painotetaan monen eri tek?än yhtäaikaista tarkastelua. Alun kaaoksen jälleen yhteiset kokoukset ovat kuitenkin alkaneet sujua, eikä kukaan enää kaipaa vanhoja siiloutuneita toimintatapoja. Vuorottelevan, kansalaisjärjestöistä koostuvan hallituksen aloitettua toimintansa yhteistyöyksikössä osallisuus on kasvanut entisestään. Perheet löytävät itsensä useammin ulkona nauttimasta kaupunkiympäristöstä kuin sisältä ruudun äärestä. Fyysinen aktiivisuus on sivutuote, joka syntyy helposti saatavilla olevien palveluiden, liikkumista tukevan kaupunkirakenteen ja arjen ymmärryksen seurauksena. Resepti voi sisältää taloudellisesti tuettuja, lähellä s?aitsevia sekä kulttuurisesti sensitiivisiä matalan kynnyksen kokeiluja, joilla pääse alkuun liikkumisessa. kaupunkisuunnittelun. On huomattu miten paljon arjen ymmärrys kasvaa, kun ympäristöä, kaupunkirakennetta, palveluita, elämäntapoja ja resursseja tarkastellaan kokonaisvaltaisesta, ilmiöpohjaisesta näkökulmasta. Kaupunkitila kannustaa spontaaniin liikkumiseen ja aktiivinen kulkeminen on tehty helpoksi. Tarjolla on houkuttelevia ja arkeen sopivia, räätälöityjä liikuntatuotteita ja -palveluita. Voimaantumisessa taas korostuu innostavan lähiympäristön, yhteisöllisyyden ja saavutettavuuden merkitys. Tämän uudenlaisen systeemisen yhteistyön tuloksena fyysisen aktiivisuuden kannalta ei ole niinkään olennaista liikunnan määrä vaan se, että yksilö tai "ydintoimintojen yksikkö" (kuten perhe tai muu ryhmä ihmisiä) saa tarvittaessa erityistä tukea liikkumiseen. Näissä skenaarioissa ihmiset löytävät uudelleen jalkansa, jotka Virilion rajun kielikuvan mukaan on “amputoitu” kulkuvälineiden käyttöönoton jälkeen. 2022). Myönteisiä esimerkkejä kuitenkin löytyy ja pieni osa yrityksistä tarjoaa jo tämäntyyppisiä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja lisätäkseen esimerkiksi työtyytyväisyyttä tai houkutellakseen uusia työntek?öitä. Hyvinvointia, terveyttä ja kaupunkisuunnittelua kehitetään sekä hallinnoidaan holistisesti ja yhteistyössä. Puutteellinen arjen ymmärrys, oikeasuuntaisten kannustimien ja resurssien puute nousevat selkeästi esiin Eripurassa ja Väsähdyksessä. Tasapaino Neljännen skenaarion nimi, Tasapaino kuvaa osuvasti skenaarion keskeisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi Wepner ja Giesecke (2018) sekä Inayatullah (2010) ovat tuoneet esiin samansuuntaisia huomioita painottaessaan kokonaisvaltaista näkemystä terveydenhuoltojärjestelmästä, joka kattaisi paitsi terveyden myös mm. Tukea tarvitseville on tarjolla apua esimerkiksi räätälöidyn liikuntareseptin muodossa, joka koostuu tarpeen mukaan joko henkilökohtaisesta tai ryhmämuotoisesta harjoituksesta tai ohjauksesta. Asiantunt?amme nostivat kommenteissaan yhdeksi keskeisimmäksi ongelmaksi siiloutuneen ajattelun sekä monialaisen lähestymistavan puutteen. Tukimekanismejä on tarjolla myös palveluntarjoajille, jolloin palveluvalikoimaa on voitu laajentaa merkittävästi ja yksityinenkin sektori voi tarjota monipuolisia liikuntapalveluita kilpailukykyisesti. Toimintatavan muutos on lisännyt ymmärrystä siitä, miten terveys, hyvinvointi, kaupunkitilaja rakenne sekä kestävä kehitys liittyvät toisiinsa. Kiviluoto & Tapio. Tämän holistisen lähestymistavan vuoksi arjen ymmärrys on lisääntynyt merkittävästi. Näkemyksemme mukaan fyysistä aktiivisuutta voidaan estää ja/tai lisätä painottamalla eri tek?öitä (Kiviluoto et al
Monet asiantunt?at pitivät tätä jopa heikkona signaalina pysyvämmästä muutoksesta arvoissa ja elämäntavoissa. etätyö, verkkotreenit) ja niiden vaikutus esimerkiksi työmatkoihin, työkäytäntöihin ja päivittäiseen vapaa-ajanviettoon korostuivat laadullisessa aineistossa, joka he?asteli Buehlerin ja Pucherin (2021) havaintoja. Esimerkiksi lähiluonnon tuomisessa osaksi liikkumisen edistämistä nähtiin uutta potentiaalia. Skenaariot ovat vaihtoehtoisia, kokonaisvaltaisia kuvauksia järjestelmän tulevaisuudesta, joissa on tietty painopiste ja asiayhteys. Samoin jotkut asiantunt?at korostivat pandemian myönteisiä vaikutuksia tuomalla esiin vähemmän ilmeisiä vaihtoehtoja arkiaktiivisuuden edistämiseen. Pikemminkin meidän tulisi pohtia, missä ja kenen kannalta kukin skenaario kuvaisi parhaiten nykyistä ja välittömästi ennakoitavaa todellisuutta. Toteutimme tutkimuksemme COVID-19 -pandemian ensimmäisen aallon aikana loppukeväästä 2020. Eripurassa kiireisen elämän, mukavuudenhalun ja passivoivan teknologian yhdistelmä näyttää muuttavan fyysisen aktiivisuuden arjesta irralliseksi asiaksi, joka vaatii tietoista ponnistelua. Vastaavasti Eripurassa työn ja yksityiselämän kasvavat vaatimukset ja etäläsnäolo häivyttävät työn ja vapaa-ajan välistä rajaa ja saattavat johtaa arkeen, jossa ei ole enää selkeää vapaa-aikaa eikä myöskään aikaa liikunnalle. Huoli siitä, miten ihmiset korvaisivat työmatkoihin liittyvän päivittäisen liikkumisen, korostui. Objektiivisten mittaustulosten perusteella näillä huolilla oli vankka pohja, sillä esimerkiksi lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus väheni huomattavasti koulujen ollessa pandemian vuoksi suljettuna (Vasankari et al. Siiloutunut ajattelu korostuu erityisesti Eripurassa ja Väsähdyksessä, kun taas erityisesti Tasapainossa kuvataan tulevaisuutta, jossa laaja, eri Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino. Tässä artikkelissa ja laajemmassa kokonaisuudessa (Kiviluoto et al. Altistamalla nykyinen järjestelmä skenaarioiden kaltaiselle ajatusleikille, voidaan luodata samalla erilaisten painotusten ja ratkaisujen mahdollisia vaikutuksia eräänlaisessa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien turvallisessa testialustassa. Skenaariot avaavat ovia mahdollisiin tulevaisuuksiin, joissa tietyt tek?ät painottuvat muiden jäädessä sivuosaan. Näkemyksemme mukaan meidän ei pitäisi keskustella vain siitä, mitä päätöksentek?öiden pitäisi tehdä saavuttaakseen "hyvät" skenaariot eli Voimaantuminen ja Tasapaino, ja välttää "huonot" skenaariot eli Eripura ja Väsähdys. Skenaariot voivat paljastaa yllättäviäkin seikkoja tarkasteltavasta ilmiöstä. Tasapainossa Väsähdystä määrittäviin yksittäisiin esteisiin on puututtu systemaattisen yhteistyörakenteen avulla, jossa useat keskeiset instituutiot ja sektorit ovat syventäneet ymmärrystään arkisen liikunnan yksilöllisistä ja rakenteellisista kipukohdista. Yhteistyön puutetta ja siiloutununeisuutta pidettiin yhtenä keskeisenä rakenteellisena ongelmana nykyisessä päätöksenteossa. Voimaantumisessa keskeiset kaupunkirakenteeseen liittyvät esteet on ylitetty ja esimerkiksi kaupunkirakenne kannustaa aktiiviseen liikkumiseen, eikä kävely tai pyöräily enää edellytä motivoitunutta valintaa. Esittämäämme neljää skenaariota voidaan käyttää ajatuskokeiluina poliittisessa päätöksenteossa. Silti joustavampien työaikojen katsottiin tarjoavan enemmän mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen päiväsaikaan. 1/23 44 Futura Väsähdyksessä kielteiset asenteet ja kokemukset, taitojen puute, heikko motivaatio, huono tarjonta ja yksilön vastuuttaminen muodostavat keskeiset liikkumista haittaavat esteet. 2020). Voimaantumisessa kokonaisvaltaiset suunnittelualoitteet ovat johtaneet kaupunkitiloihin, joissa jalankulku ja pyöräily haastavat autokeskeisen kulttuurin ja tarjoavat samalla yksinkertaisen ratkaisun yhteen paikallaanolon haasteeseen. Esimerkiksi erilaiset etäläsnäolon muodot (esim. Vaikka pandemia ei sisältynyt alkuperäiseen tutkimusasetelmaan, se he?astui luonnollisesti tuloksiin. Jos esimerkiksi yksilöllisiin tarpeisiin ei kyetä vastaamaan paremmin kohdennetuilla palveluilla, saatamme Väsähdyksen tapaan kiihdyttää liikunnan polarisaatiota ja lisätä passiivista elämäntapaa entisestään. 2022) esiteltyjen skenaarioiden avulla voidaan tuoda esiin nykyisen järjestelmän mahdollisia vahvuuksia ja heikkouksia. Tasapainossa taas laaja-alainen ja syvällinen monialainen yhteistyö esimerkiksi kaupunkisuunnittel?oiden, koulujen ja terveydenhuoltoalan välillä on johtanut parempaan elämänlaatuun, arkielämän syvempään ymmärrykseen ja lopulta paremmin kohdennettuihin palveluihin ja tarkemmin hyödynnettyihin resursseihin
& Murray Turo. Varho, Vilja & Petri Tapio (2013): Combining the qualitative and quantitative with the Q2 scenario technique — The case of transport and climate, Technological Forecasting and Social Change 80, s. Helsingin yliopisto, Helsinki. Impressions from the FRESHER project, European Journal of Futures Research 6 (1), s. (2022): Mismatch, empowerment, fatigue or balance. <https://doi.org/10.1016/j.techfore.2008.10.006>. 83-101. (toim.): The Delphi method: Techniques and applications. <https://doi.org/10.1080/01441 647.2021.1914900>. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen kiireiseen elämään edellyttää paitsi laajaa yhteistyötä myös arjen ymmärrystä. 1-10. Syvä kumarrus myös asiantunt?oille, jotka käyttivät arvokasta aikaansa ja osaamistaan Delfoi-kyselyn vastaamiseen. <https://www.eduskunta.?/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_3+2006.pdf>. Julkaisu on osa STYLE-hanketta (www.styletutkimus.?), jonka on rahoittanut Suomen akatemian yhteydessä toimiva Strategisen Tutkimuksen Neuvosto (STN), projektinumero 346606. Kiviluoto, Katariina, Petri Tapio, Ira Ahokas, Minna Aittasalo, Sami Kokko, Tommi Vasankari et al. liikuntaneuvosto.?/wp-content/uploads/2020/10/ Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-VLN-julkaisuja-2020-2.pdf>. Tapio, Petri (2003): Disaggregative policy Delphi. <https:// doi.org/10.1016/j.techfore.2012.09.004>. Turo?, Murray (1975): The policy Delphi. Vasankari, Tommi, Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Sami Kokko & Harri Sievänen (2020): Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. 611-630. <http:// urn.?/URN:ISBN:978-952-263-585-3>. 312-321. Wepner, Beatrix & Susanne Giesecke (2018): Drivers, trends and scenarios for the future of health in Europe. Steinert, Martin (2009): A dissensus based online Delphi approach: An explorative research tool, Technological Forecasting and Social Change 76, s. Willamo, Risto (2005): Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä: Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojel?an haasteena, Environmentalica Fennica 23. Dalkey, Norman & Olaf Helmer (1962): An experimental application of the Delphi method to the use of experts. Addison-Wesley. Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon. Semiotext(e) & Editions Balland, Pariisi. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. Teoksessa Massa, Ilmo (toim.): Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen. Kuusi, Osmo, Olli-Pekka Ryynänen, Juha Kinnunen, Markku Myllykangas & Johanna Lammintakanen (2006): Suomen Terveydenhuollon tulevaisuudet. (2010): Foundations and Frontiers of Deliberative Governance. 291-300. Husu, Pauliina, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri & Tommi Vasankari (2018): Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. <https://doi.org/10.1016/j.futures.2010.04.032>. <www.rand.org/content/dam/rand/ pubs/research_memoranda/2009/RM727.1.pdf>. 44-56. Massa, Ilmo (2014): Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen lähtökohtia. Kiitokset Lämmin kiitos kollegoille, jotka olivat mukana kirjoittamassa laajempaa raporttia: Ira Ahokas, Minna Aittasalo, Sami Kokko, Tommi Vasankari, Anu Tuominen, Riikka Paloniemi, Birgitta Sandberg ja Leila Hurmerinta. <https://www. Valtion liikuntaneuvosto. Rageot, Gaston (1928): L’Homme Standard. Kiviluoto & Tapio. Oxford Univ. Haettu 1.2.2023: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k132766z/f12.item.texteImage.zoom# Sormunen, Marjorita, Terhi Saarinen, Kerttu Tossavainen & Hannele Turunen (2013): Monimenetelmätutkimus terveystieteissä, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 50, s. Voimaantuminen taas esittelee meille tulevaisuuden, jossa syvempi yhteistyö erityisesti kaupunkisuunnittel?oiden ja terveydenhuoltoalan välillä on saanut aikaan kaupunkitiloja, joissa liikettä syntyy innostavan ja yhteisöllisyyttä tukevan lähiympäristön sivutuotteena. Four scenarios of physical activity up to 2030 in Finland, Futures 144, Art. 393-400. RAND memorandum RM-727/1-Abridged, Santa Monica. 45 1/23 F hallinnonalojen ja -tasojen yhteistyö mahdollistaa eri elämäntilanteisiin räätälöityjen palveluiden tuottamisen. Buehler, Ralph & John Pucher (2021): COVID-19 impacts on cycling, 2019–2020, Transport Reviews (2021), s. Dryzek, John S. futures.2022.103036>. <https://doi.org/10.1016/S00401625(01)00177-9>. Teoksessa Kantomaa, Marko (toim.): Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. 641-647. Press, Oxford. Inayatullah, Sohail (2010): Changing the health story from passive acceptance to active foresight, Futures 42, s. 103036. Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation, Technological Forecasting and Social Change 70, s. Teoksessa: Terveydenhuollon tulevaisuus. Lähteet Hietanen, Olli (2000): Tulevaisuudentutkimuksen tieteen?loso?an perusteita, Futura 4/2000, s. 1980): The Aesthetics of Disappearance. <http://dx.doi.org.ezproxy.utu.fi/10.1007/s40309017-0118-4>. <https://doi.org/10.1016/j. Gaudeamus, Helsinki, 11-30. Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2006, 69-286. Virilio, Paul (1991, alkup. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. Teoksessa Linstone, Harold A
1/23 46 Futura Ira Ahokas, tutkimuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, ira.ahokas@utu.. Arkiliikkumisen liiketoiminnasta ratkaisuja liikkumattomuuden haasteeseen Mental Time Travel -menetelmällä Liian vähäinen liikkuminen rapauttaa sekä yksilön hyvinvointia että yhteiskuntamme kestävyyttä. Liikkumattomuudesta aiheutuva lasku kasvaa entisestään, jos liikkumisemme vähenee nykytrendien mukaisesti samalla kun väestö ikääntyy. Tämän kompleksisen haasteen ratkaisemiseksi tarvitsemme kaikkia sektoreita, ja erityisesti yksityisen sektorin toim?oita, edistämään laajaa suunnitteluparadigman muutosta, jossa niin tuotteet, palvelut kuin ympäristö tukevat tulevaisuudessa fyysistä aktiivisuutta. Liikkumattomuuden moninaisia syitä on kartoitettu aiemmin kotimaisessa tutkimuksessa, jossa työpajamenetelmällä tunnistettiin yhdessä eri sektoreita ja hallinnonaloja edustaneiden toim?oiden kanssa liikunnallisen elämäntavan haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia (Parkkinen et al. Esiin tuodut ratkaisut linkittyvät arkiliikkumisen edistämiseen, jota tukevat erilaiset fyysiseen ympäristöön ja toimintakulttuuriin liittyvät ratkaisut sekä arkiaktiivisuutta KATSAUS. Liikunnallista elämäntapaa tukevan tulevaisuuskuvan sekä arkiliikkumisen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi hyödynsimme työpajoissamme Mental Time Travel -menetelmää, jonka voisi suomentaa kuvitteelliseksi aikamatkaksi. Tästä herää kysymys, miksi liikkumattomuus ei liikuta, vaikka sillä on niin moninaisia yksilön hyvinvointia ja yhteiskuntamme kestävyyttä rapauttavia vaikutuksia. 2019). Essi Silvonen, FM, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, essi.silvonen@utu.. Petri Tapio, professori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, petri.tapio@utu.. Tässä tiedon yhteistuotannon prosessissa tunnistettiin laajasti 12 yhteiskunnallista kompastuskiveä liikkumisen edistämiselle. Liian vähäisen liikkumisen ja liiallisen paikallaanolon vuosittaisiksi kansantaloudellisiksi kustannuksiksi on arvioitu yhteensä 4,7 miljardia euroa, mikä vaikuttaa erityisesti terveydenhuollon kustannuksiin, työn tuottavuuteen ja elämänlaatuun (Kolu et al. 2022)
Muutos kestävämpiin kulkutapoihin sekä muuhun fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen edellyttää sekä yksilön valintoja että vahvaa poliittista tahtoa ja koordinoitua yhteistyötä. Nygrén 2019) painotimme luovuutta ja mahdollisuuksia, joten käytimme Mental Time Travel -menetelmää (Cuhls 2017), jonka voisi suomentaa kuvitteelliseksi aikamatkaksi. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien joukossa tulevaisuustyöpajojen erityisenä vahvuutena pidetään niiden heuristista luonnetta sekä kykyä tuottaa uusia ideoita. Tarvitaan laaja suunnitteluparadigman muutos, jotta tulevaisuudessa niin tuotteet, palvelut kuin ympäristö tukevat erityisesti niiden henkilöiden mahdollisuuksia olla aktiivisia, joille liikunnallisuus ei ole vakiintunut elämäntapa. 2022). 47 1/23 F edistävät uudenlaiset palvelut ja teknologiat. Tavoitteena on osallistujan luovuutta ruokkimalla luoda hänelle tulevaisuuden konteksti, jossa hän pystyy kuvittelemaan mahdollisia tulevaisuuksia luovasti ja disruptiivisesti, riittävästi irrallaan tämän päivän rajoitteista ja vallalla olevista kehityskuluis1 www.styletutkimus.. Perinteisen ongelmanratkaisuun keskittyvän tulevaisuusverstaan (Jungk & Müllert 1987) tai skenaariopajojen sijaan (ks. Liikkumisen edistämiseen kytkeytyy Suomessa liiketoimintapotentiaalia, sillä jo vuonna 2014 Työja elinkeinoministeriön julkaisemassa raportissa liikuntaliiketoiminnan vuosittaiseksi kokonaisvolyymiksi arvioitiin 5,5 miljardia euroa (TEM 2014). Tähän siirtymään tarvitaan vahvasti mukaan myös yksityinen sektori yksinyrittäjistä suuryrityksiin. (Heinonen & Ruotsalainen 2013; Rhisiart et al. 2022a ja 2022b) Tarve arkiliikkumisen liiketoimintaratkaisuille Liikunnallista elämäntapaa on tyypillisesti Suomessa edistetty erityisesti julkisen sektorin ja urheiluseurojen toimesta, mutta liiketoiminnan mahdollisuus tuottaa ratkaisuja arkiliikkumisen lisäämiseksi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lähdimme etsimään ratkaisuja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tulevaisuustyöpajoissa, joiden päämääränä oli tunnistaa tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä vuoden 2030 Suomesta. 2015; Lauttamäki 2016) Lähdimme innovoimaan kestäviä arkiliikkumisen liiketoimintamahdollisuuksia toteuttamalla keväällä 2021 kaksi tulevaisuustyöpajaa, jotka nojautuivat kuvitteellinen aikamatka -menetelmään. (Kiviluoto et al. Tarkastelemme tässä katsauksessa kuvitteellinen aikamatka -menetelmän soveltuvuutta työpajamenetelmäksi tutkimusteemassa, jonka tiesimme jo etukäteen olevan hyvin kompleksinen ja eri sektoreita sekä elämänalueita koskettava. Erityisesti halusimme yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistaa, miten yksityinen sektori voisi nykyistä paremmin tukea liikunnallista elämäntapaa ja siihen kytkeytyvää liiketoimintapotentiaalia. Tarkastelemme tuloksia erityisesti siitä näkökulmasta, millaisen tulevaisuuskuvan työpajojen tulokset piirsivät fyysisesti aktiivisesta Suomesta vuonna 2030. Samassa yhteydessä käymme läpi työpajoissa tunnistettuja liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla liiketoiminta voisi osaltaan olla mukana kääntämässä elämäntapojen passivoitumisen trendin kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa. Kuvitteellinen aikamatka -menetelmän hyödyntäminen tulevaisuustyöpajoissa Tulevaisuustyöpajat ovat yleisesti käytettyjä osallistavia menetelmiä, joita on hyödynnetty moniin tarkoituksiin ja tulevaisuustiedon tarpeisiin (Dufva & Ahlqvist 2015; Nygrén 2019). Näiden työpajojen laajat tulokset julkaistiin STYLE-hankkeen 1 raportissa syksyllä 2022 (Silvonen et al. Ahokas, Silvonen & Tapio. Menetelmän on tunnistettu tukevan osallistujien mahdollisuutta kokea, tuntea ja nähdä tulevaisuuskuvia ja niiden yksityiskohtia hyödyntäen yksilön episodisen muistin sisältöä ja toimintamekanismeja. Havaintoa vahvistavat aiheeseen liittyvät viimeaikaiset skenaariotutkimukset, joiden tulokset osoittavat liikkumattomuuden haasteen olevan niin kompleksinen ja eri sektoreita sekä hallinnonaloja koskeva, että sen selättämiseksi tarvitaan täysin uusia ratkaisuja ja kokeiluja. Toisaalta on tunnistettu tulevaisuustyöpajojen toteuttamiseen liittyviä menetelmällisiä haasteita, joiden vuoksi työpajan vetäjät eivät esimerkiksi onnistu kannustamaan osallistujia luovaan ajatteluun, taikka tulokset eivät ole tarpeeksi konkreettisia ja lisäarvoa tuottavia hyödynnettäväksi päätöksenteon tukena organisaatioissa
Toisessa pajassa kysyttiin lisäksi, millaisia liiketoimintamalleja, ansaintalogiikkaa, yhteistyötä ja kestävyysnäkökulmia ratkaisu vaatii, jotta ratkaisu muuttuisi liiketoimintaideasta konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Työpajaprosessi alkoi tarinalla tulevaisuuden Suomesta vuonna 2030. Lisäksi osallistujia ohjeistettiin ennen aikamatkan alkua sulkemaan mobiililaitteet. Tarina esitti osallistujalle yhden neljästä persoonasta, jotka oli etukäteen luotu STYLE-hankkeen sisäisen asiantunt?atyöpajan tulosten perusteella. Aikamatka saattaa myös synnyttää negatiivisia tunteita, ja onkin täysin sallittua poistua työpajatilasta niin halutessaan. Varsinainen aikamatka alkoi sillä, että osallistujat saivat kuulla äänitallenteen tarinasta, joka johdatti heidät tulevaisuuskuvaan liikkuvasta Suomesta vuonna 2030. Työpajojen eri pituuksista ja toteutustavoista johtuen opiskel?atyöpajassa osallistujat tutustuivat aikamatkalla yhteensä neljään persoonaan ja sidosryhmätyöpajassa kahteen eri persoonaan. Jälkimmäiseen työpajaan osallistui niin ikään kymmenisen henkilöä, ja he tarkastelivat arkiliikkumisen lisäämisen ratkaisuja erityisesti liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Sidosryhmätyöpajassa kysyttiin lisäksi, missä määrin he tunnistavat liiketoimintamalleja, anKuva 1. (Busby & Suddendorf 2005; Markley 2008; Cuhls 2017) Toivoimme menetelmän tukevan työpajaprosessimme kykyä tuottaa luovia ja uusia ideoita siten, että tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukena. Tarinassa tuotiin esiin persoonan sukupolvi (teini-ikäinen, nuori aikuinen, keski-ikäinen, ikäihminen), persoonan elämäntilanne, hänen piirteitään, taipumuksiaan sekä hänen liikkumisen haasteitaan. Tarinan visio Suomesta vuonna 2030 oli luotu etukäteen vuonna 2019 toteutettujen arkiliikkumisen esteitä ja mahdollisuuksia kartoittavien työpajojen tulosten pohjalta (Parkkinen et al. Tarinassa työpajan osallistujilta kysyttiin, mitä ratkaisuja he löytävät persoonan liikkumattomuuden haasteisiin. 1/23 48 Futura ta. 2019). Toteutettu työpajaprosessi Ensimmäiseen työpajaan osallistui kymmenkunta Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelman kansainvälistä opiskel?aa. Toteutimme prosessin kuvitteellisena aikamatkana, joka suuntautui fyysistä aktiivisuutta tavoitteellisesti edistävään tulevaisuuden Suomeen. Lisäksi osallistujien kanssa käytiin etukäteen läpi aikamatkan vaiheet. KATSAUS. Toiseen työpajaan kutsuttiin yritysten ja julkisen sektorin toim?oiden edustajia. Tulevaisuustyöpajoissa hyödynnettiin kuvitteellinen aikamatka -menetelmää sekä persoonia kestävän arkiliikkumisen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi. Heille kerrottiin aikamatkan olevan yksilöllinen kokemus, jolle on tyypillistä, että kaikki eivät pääse sen aikana luovaan tulevaisuuden tilaan. Ennen aikamatkaa osallistujille kerrottiin työpajan tavoitteista, pajassa kerätyn datan käytöstä ja sen hallinnasta, sekä pajan sisällöstä ja kestosta sekä ryhmäjaosta. Tarinassa tuettiin osallistujia pääsemään keskittymistä ja luovuutta tukevaan tilaan ohjeistamalla heitä sulkemaan silmänsä sekä hengittämään sen jälkeen rauhallisesti hetken aikaa sisään ja ulos. Ensimmäisessä pajassa osallistujilta kysyttiin arkiliikkumista tukevasta fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä sekä palveluista. Työpajaprosessi on esitetty kuvassa 1, ja sen vaiheet käydään läpi tarkemmin alla olevassa tekstissä
Tarina ohjeisti osallistujia siirtymään seuraavaksi itsenäisen työn vaiheeseen, jonka aikana he ideoivat omassa rauhassa ratkaisuja, joiden avulla olisi mahdollista lisätä persoonan aktiivisuutta. työnantajat ja TE-palvelut tukevat työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia, 6. 49 1/23 F saintalogiikkoja ja yhteistyön tapoja, joilla voidaan edistää persoonan liikkumista kestävästi. Ideat pyydettiin kirjaamaan tarralapuille. Nämä tulevaisuuskuvan elementit ovat (Silvonen et al. Persoonia hyödynnettiin työpajassa tukemaan osallistujia innovaatioprosessiin, jonka avulla on mahdollista tunnistaa arkiliikkumisesta kumpuavaa kysyntää tulevaisuuden palveluille. senioreiden on mahdollista olla mukana tarjoamassa monimuotoisia ja joustavia ratkaisuja, 4. Siirryttäessä ryhmätyövaiheeseen pajan vetäjät auttoivat osallistujia siirtymään ryhmäkeskusteluun sekä tukivat yksin ideoitujen ratkaisujen jatkojalostamista eteenpäin ryhmässä. sovellukset ja palvelut tukevat liikkumistamme, 3. Analyysin tuloksena syntyi toivottava tulevaisuuskuva vuoden 2030 fyysisesti aktiivisesta Suomesta, ja lisäksi analyysissä tunnistettiin liiketoimintamahdollisuuksia arkiliikkumisen edistämiseksi (Silvonen et al. 2022): 1. Toivottavien tulevaisuuksien visiointia Työpajoista kerätty aineisto analysoitiin laadullisen tiedon NVivo-analyysiohjelmiston avulla ja tematisoitiin laadullisen analyysin periaatteiden mukaisesti tunnistamalla aineistolähtöisesti yksittäisiä liiketoiminnan mahdollisuuksia, sekä ryhmittelemällä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja tulkitsemalla niistä vision elementtejä (Gillham 2000; Hsieh & Shannon 2005). Aikamatkan hyötyjä ja haasteita Kokemuksemme kuvitteellinen aikamatka -menetelmästä osoittavat, että sen avulla on mahdollista tukea työpajaosallistujan luovuutta, mikä tukee kirjallisuudessa esiin tuotua havaintoa menetelmän hyödyllisyydestä. koulujen opetussuunnitelma innostaa liikkumiseen osana oppimista, 5. Kokemustemme perusteella menetelmä tuki enemmän yksilökeskeistä kuin kollektiivista kokemusta, mikä on hyvä tunnistaa tulevaisuustyöpajassa käytettäviä menetelmiä ja työkaluja suunniteltaessa. Liikkuminen on sujuva osa arkea, 2. Tulee huolehtia siitä, että osallistujat saavat etukäteen, ennen aikamatkan aloitusta kaiken tarpeellisen tiedon ja että työpajan ympäristö on mahdollisimman rauhallinen, jotta mahdolliset lisäohjeet tai ympäristön häiriötek?ät eivät häiritse osallistujan luovassa tulevaisuustilassa pysymistä. 2022). Persoonia on käytetty aiemmin muun muassa palvelumuotoilussa esimerkiksi kestävien liiketoimintamallien suunnittelun tukena (Prendeville & Bocken 2017; Costa et al. Esitämme näitä työpajan tuloksia tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Se tuotti myös konkreettista tietoa, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi yrityksen päätöksenteon tukena. 2015; Yu & Sangiorgi 2014). lähiympäristö houkuttaa aktiivisiin kulkutapoihin, 7. Ahokas, Silvonen & Tapio. kaupunki on viihtyisä arkiliikkumisen ympäristö. Aikamatka on myös herkkä kaikenlaiselle häiriölle. Tulevaisuuskuva vuoden 2030 fyysisesti aktiivisesta Suomesta Työpajojen tuloksena syntynyt toivottava tulevaisuuskuva arkiliikunnallisesti aktiivisesta 2030-luvun Suomesta koostuu seitsemästä elementistä, jotka jokainen edistävät siirtymää passiivisesta elämäntavasta kohti arkiaktiivisuutta. Ideoiden saturoitumisen jälkeen osallistujat saatettiin hitaasti takaisin nykytilaan hyödyntämällä äänitallennetta ohjeistaen samalla mahdollisuudesta vaihtaa lopuksi ajatuksia muiden osallistujien kanssa aikamatkan tuottamasta kokemuksesta. Jatkossa eräs mahdollisuus olisikin jakaa työpajaprosessi tarkkarajaisemmin yksilökeskeiseen aikamatkavaiheeseen sekä perinteisiä osallistavia työpajamenetelmiä hyödyntävään yhteiseen ideointija keskusteluvaiheeseen. Persoonien pro?ilit suunniteltiin helpottamaan kuvitellun yksilön maailman ymmärtämistä sekä heidän motiivejaan ja tarpeitaan. Lisäksi osallistujia muistutettiin siitä, että työpajan seuraavassa vaiheessa ideoita on mahdollista jakaa muulle ryhmälle. Lisäksi havaitsimme, että työpajan ja aikamatkan kesto kannattaa pitää melko lyhyenä, jotta osallistujien vireystila pysyy hyvänä ja he jaksavat pysyä tulevaisuustilassa
Kuva 2 esittää kuvittajan tulkinnan tulevaisuuskuvasta. Sporttiostareiden kaltaiset aktiiviset areenat puolestaan houkuttelevat viettämään aktiivista arkea. Näin analyysin tuloksena syntyi lopulta seuraavat viisi kategoriaa arkiliikkumista edistävistä liiketoimintamahdollisuuksista (Silvonen et al. Liiketoiminnalla on tärkeä rooli arkiliikkumisen edistämisessä Tutkimuksen tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet syntyivät yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. 2. 2022), jotka on esitetty kuvassa 3. Kuva 2. 1/23 50 Futura Syntynyt tulevaisuuskuva ja sen elementit osoittavat, että tarvitsemme useita samanaikaisesti tapahtuvia muutoksia, jotta yhteiskunta tukisi parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten liikunnallista elämäntapaa. Tulevaisuuskuva vuoden 2030 arkiaktiivisesta Suomesta kuvittajan tulkintana (Ronja Pölkki, Tussitaikurit Oy). Tunnistetut liiketoimintakategoriat sekä joitakin esimerkkejä niihin kytkeytyvästä liiketoiminnasta ovat: 1. Turvalliset pyöräpysäköinnin ratkaisut motivoivat nauttimaan pyöräilystä ilman pelkoa pyörän varastamisesta. KATSAUS. Ohjelmaja seikkailupalvelut: Aktiivisessa ruokakaupassa kaupassakäyntiin voi yhdistää hauskoja ja liikunnallisia aktiviteetteja. Kaupunkisuunnittelu, tilat ja liikkumisen palvelut: Esimerkiksi elämykset kuten kaupunkitilan äänimaailmat ja valotaide houkuttelevat ihmisiä liikkumaan kaupunkiympäristössä
Kuitenkin eri toim?oiden ja sektorien ekosysteemiyhteistyön kautta myös liiketoiminnan taloudellisten edellytysten olisi mahdollista toteutua (Spigel 2017; Aagaard 2019; Lamberg 2021). Liikkuva sosiaalinen pelaaminen lisää aktiivisuutta. Ahokas, Silvonen & Tapio. 4. 5. Naapuruston yhteiset kuntoilutilat ja talkoohenki liikuttavat. Pelillisyys ja aktiivisuuteen kannustaminen: Liikuntatinderistä voi löytää itselleen sopivaa liikkumisseuraa ja Sportify-sovellus antaa ehdotuksia sopivista liikkumisen aktiviteeteista käyttäjäpro?iliisi perustuen. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta liiketoimintaympäristöstä. Tulokset osoittavat yksityisen sektorin tärkeän roolin, sillä tunnistetut arkiliikkumisen liiketoimintamahdollisuudet ulottuvat kaikkeen tekemiseen yksilön arjessa, kuten arkiaktiivisuuteen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavasta kaupunkiympäristöstä, kouluista, työyhteisöistä ja naapurustoista. Tarvitsemme toimivan ekosysteemin muutoksen mahdollistamiseksi Työpajojen tulokset toivat tulevaisuuskuvan muodossa esiin uutta näkökulmaa suomalaisesta yhteiskunnasta, joka tukee liikunnallista elämäntapaa. Arkiliikkumista aktivoivat liiketoimintaideat eivät välttämättä ole tällä hetkellä kannattavia yksittäiselle yritykselle, eivätkä ne muodosta selkeää perinteistä ansaintalogiikkaa. Takapihojen PT tulee suoraan käyttäjänsä luo yhteisöihin ja yrityksiin. Arkiliikkumista edistävät liiketoimintamahdollisuudet jaoteltuna viiteen eri kategoriaan. Yhteisöllinen aktiivisuus: Naapuruston arkiaktiivisuussovellus yhdistää lähellä toisiaan asuvat ihmiset ja perheet viettämään aikaa, puuhailemaan, laittamaan ruokaa ja keksimään yhteistä tekemistä. 51 1/23 F Kuva 3. Personoidut hyvinvoinnin palvelut: Työterveyden palveluista voidaan laajentaa kaikille työikäisille palvelumalli, joka tukee hyvinvointia, työllistymistä ja työssä jaksamista. 3. Ideoidut liiketoimintamahdollisuudet osoittavat, miten yritykset voivat olla mukana hyvin monin eri tavoin tukemassa arkiaktiivisuutta yksilön arjessa
Työpajoissamme esiin nousseet liiketoimintamahdollisuudet kuvaavat ideoita, jotka voisivat inspiroida uusia arkiliikkumisen innovaatioita, kumppanuuksia tai liiketoimintamalleja arkiliikkumisen ekosysteemin yrityksissä. KATSAUS. Liiketoiminnan kannattavuutta voidaan lisätä ekosysteemissä myös tuomalla perinteisten ansaintamallien rinnalle muita malleja, kuten alustatalouden, kiertotalouden ja vertaistoiminnan ansaintamalleja. Julkinen sektori voi olla keskeinen mahdollistaja arkiliikkumisen kannattavalle liiketoiminnalle, sillä julkisissa hankinnoissa käytetyt valintakriteerit voivat edistää investointeja esimerkiksi liikkumiseen kannustaviin tilaratkaisuihin ja palveluihin. Näiden liiketoimintamahdollisuuksien muuttaminen liiketoiminnaksi edellyttäisi kuitenkin muutosta nykyisessä, heikosti integroituneessa ekosysteemissä ja sen ansaintalogiikoissa. Kirjoittajat haluavat kiittää muita hankkeen tutk?oita, jotka osallistuivat laajemman raportin kirjoitustyöhön: Leila Hurmerinta, Katariina Kiviluoto, Johanna Lamberg ja Birgitta Sandberg. Tulevaisuuden liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin pitää siis olla sekä nykyistä monipuolisempi että integroituneempi. Hankkeen rahoittajana on Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (projektinumero 346606). Kiitokset Artikkeli on osa STYLE-tutkimushanketta (www.styletutkimus.?). Arkiliikkumisen liiketoimintaa kasvattaisi laajasti eri sektoreita ja toimialoja läpileikkaava ekosysteemi, jossa liikkumista ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin sekä yhteisöjen kuten urheiluja harrasteseurojen kanssa. Arkiliikkumisen liiketoimintamahdollisuuksia edistetään myös lisäämällä liiketoiminnan kannattavuutta ekosysteemin tarpeisiin soveltuvilla ansaintamalleilla. 1/23 52 Futura Vertaillessamme työpajojemme tuloksia TEM:n (2014) raportissa esiteltyyn liikuntaliiketoiminnan ekosysteemiin, havaitsimme kyseisessä raportissa tunnistettujen liiketoimintamahdollisuuksien ja liikuntaekosysteemin toim?oiden olevan kapea-alaisia verrattuna työpajoissamme tunnistettuihin arkiliikkumisen liiketoimintamahdollisuuksiin ja ekosysteemin toim?oihin
156–171. 194–204. Costa, Filipa, Sharon Prendeville, Katharine Beverley, Giulia Teso & Chris Brooker (2015): Sustainable product-service systems for an o?ce furniture manufacturer: How insights from a pilot study can inform PSS design, Procedia CIRP 30, s. Kiviluoto, Katariina, Petri Tapio, Anu Tuominen, Jari Lyytimäki, Ira Ahokas, Jonne Silonsaari & Tim Schwanen (2022b): Towards sustainable mobility – Transformative scenarios for 2034, Transportation Research Interdisciplinary Perspectives 16, 100690. <https://doi.org/10.1111/ etap.12167>. 11. 66-71. <https://urn.?/URN:ISBN:978-952-249-581-5>. <https://doi. Spigel, Ben (2017): The relational organization of entrepreneurial ecosystems, Entrepreneurship Theory and Practice 41(1), s. Yu, Eun & Daniela Sangiorgi (2014): Service Design as an approach to New Service Development: re?ections and future studies. 1277–1288. Kolu, Päivi, Jaana T. Tammelin et al. 124– 133. Cuhls, Kerstin (2017): Mental Time travel in Foresight Process – Cases and Applications, Futures 86(2), s. Heinonen, Sirkka & Juho Ruotsalainen (2013): Futures clinique – method for promoting futures learning and provoking radical futures, European Journal of Foresight Research 1(1), s. Rhisiart, Martin, Riel Miller & Simon Brooks (2015): Learning to use the future: Developing foresight capabilities through scenario processes, Technological Forecasting and Social Change 101, s. (2022a): Mismatch, empowerment, fatigue or balance. 677–684. ServDes. se/ecp/099/019/ecp14099019.pdf>. Shannon (2005): Three approaches to Qualitative Content Analysis, Qualitative Health Research 15 (9), s. Elinkeinoja innovaatio-osasto, Työja elinkeinoministeriö. Lauttamäki, Ville (2016): ACTVOD-futures workshop – A generic structure for a one-day futures workshop, Foresight 18(2), s. <http://doi.org/10.1136/ jech-2021-217998>. Palgrave Macmillan, Cham. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva. Lamberg, Johanna (2021): Business Creation for Active Lifestyles in the Finnish Sport-Based Companies: Enabling a Sustainability Transformation Through Ecosystem Thinking. Nygrén, Nina (2019): Scenario workshops as a tool for participatory planning in a case of lake management, Futures 107, s. Tulevaisuudentutkimuksen pro gradu -työ. <https://doi.org/10.1016/j.techfore.2014.10.015>. Hsieh, Hsiu-Fang & Sarah E. <https://doi.org/10.1016/j.techfore.2014.10.007>. <http://www.ep.liu. <https://doi. Parkkinen, Marjukka, Ira Ahokas, Katariina Kiviluoto, Riikka Saarimaa & Petri Tapio (2019): Liikunnallisen elämäntavan haasteita ja ratkaisuja: STYLE-hankkeen sidosryhmätyöpajojen tulokset. 362–372. <https://doi.org/10.1007/978-3-319-93275-0> Busby, Janie & Thomas Suddendorf (2005): Recalling Yesterday and Predicting Tomorrow, Cognitive Development 20, s. <https://doi.org/10.1016/j.futures.2016.05.008>. Kiviluoto, Katariina, Petri Tapio, Ira Ahokas, Minna Aittasalo, Sami Kokko, Tommi Vasankari, Anu Tuominen et al. 251-268. <https://doi. Kari, Jani Raitanen, Harri Sievänen, Kari Tokola, Eino Havas, Jaakko Pehkonen, Tu?a H. Jungk, Robert & Norbert Müllert (1987): Future workshops: How to create desirable futures. (2022): Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland, Journal of Epidemiology & Community Health 76(7), s. Ahokas, Silvonen & Tapio. <https://urn.?/URN:ISBN:978-952-249-539-6>. Tutu eJulkaisuja 11/2022. <https://urn.?/URN:NBN:?-fe2021083044601>. <https://doi.org/10.1016/j.cogdev.2005.05.002>. Institute for Social Invention. (2008): Mental Time Travel: A Practical Business and Personal research Tool for looking ahead, Futures 40(1), s. <https://doi.org/10.1007/ s40309-013-0007-4>. Työja elinkeinoministeriö (2014): Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset. Four scenarios of physical activity up to 2030 in Finland, Futures 144, 103036. <https:// doi.org/10.1016/j.procir.2015.02.109>. <https://doi.org/10.1016/j.futures.2018.10.004>. Prendeville, Sharon & Nancy Bocken (2017): Sustainable Business Models through Service Design, Procedia Manufacturing 8, s. 53 1/23 F Lähteet Aagaard, Annabeth (toim.) (2019): Sustainable Business Models Innovation, Implementation and Success. Tutu eJulkaisuja 13/2019. org/10.1016/j.futures.2022.103036>. org/10.1177/1049732305276687>. Linköping Electronic Conference Proceedings 99:19, s. 49–72. 17–24. 292–299. <https://tem.?/documents/1410877/2871099/Liikuntaliiketoiminnan+ekosysteemin+muutok set+03072014.pdf>. <https://doi. TEM-raportteja 20/2014. <https://doi.org/10.1016/j.trip.2022.100690>. <https://doi.org/10.1016/j.futures.2007.06.006>. org/10.1016/j.promfg.2017.02.037>. 2014 Service Future; Proceedings of the fourth Service Design and Service Innovation Conference 9–11.4.2014, Lancaster University, UK. Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, 89 s. Silvonen, Essi, Ira Ahokas, Leila Hurmerinta, Katariina Kiviluoto, Johanna Lamberg, Birgitta Sandberg & Petri Tapio (2022): Arkiliikkumisesta bisnestä. Dufva, Mikko & Toni Ahlqvist (2015): Knowledge creation dynamics in foresight: A knowledge typology and exploratory method to analyse foresight workshops, Technological Forecasting and Social Change 94, s. 118–135. org/10.1108/FS-01-2015-0003>. Palgrave Studies in Sustainable Business In Association with Future Earth. Markley, Oliver W. 29–44. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 31 s
"Kuvassa Ele Alenius käsi poskellaan, kuten hänet muistankin, mietteliäänä", Marja-Liisa Viherä.. Hän ei tämän jälkeen katsonut enää voivansa edustaa Skdl:ää vaan piti itseään sitovana vain Pankin johtosääntöä. Aina tiesi, että vastaus oli harkittu. Hän nousi kansanedustajaksi 1966 ja saman tien toiseksi valtiovarainministeriksi Rafael Paasion kansanrintamahallitukseen. Kun häneltä kysyttiin jotain, mietti hän vastausta kädet ohimolla. Valtiotieteen tohtori, ministeri Ele Alenius kuoli 19. Alenius jätti eduskunnan vuonna 1977. Muistan Ele Aleniuksen televisiosta noilta ajoilta. 1/23 54 Futura Tulevaisuuden tutkimuksen seura myönsi tulevaisuuspalkinnon tohtori Ele Aleniukselle vuonna 2011 hänen ihmisen ajattelun ja yhteiskunnan tieteellis-teknisen kehitysvaiheen symbioosia analysoivista kirjoistaan sekä pitkäjänteisestä ja tulevaisuussuuntautuneesta työstään inhimillisyyden puolesta. Hänen syvin merkityksensä kumpuaa rohkeasta linjasta Skdl:n johtajana. Pesti pysyi samana 1968– 1970 Mauno Koiviston hallituksessa. Hän keskittyi yleisja talouspolitiikkaan ja Skdl:n tilanteeseen. Vähä vähältä hän siirtyi poliittisempiin luottamustehtäviin. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1992 Alenius kirjoitti Salatut tiet -muistelmansa (1995) ja Ele Alenius 1925–2022 Valtiotieteen tohtori, ministeri Kuva Into kustannus. Tšekkoslovakian miehityksen 1968 Alenius tuomitsi Skdl:n johtajana selvin sanoin Suomen hallituksen tyytyessä pahoittelemaan toimia. Presidentti Kekkonen tarjosi paikkaa Suomen Pankin johtokunnassa, ja Alenius myöntyi. Vuoden 1970 jälkeen ei Alenius enää lähtenyt ministeriksi. Sodanjälkeisessä Suomessa Ele Alenius on ollut omatahtoisimpia poliitikkoja ja ajattel?oita, eräänlainen vasemmiston omatunto. Hän oli syntynyt 5. Olen kerännyt Ele Aleniuksen elämästä tietoja Helsingin Sanomien ja Kansan Uutisten muistokirjoituksista. kesäkuuta 1925 Tampereella. Alenius väitteli tohtoriksi 1958, mutta jo luvattu tutk?an paikka yliopistolla tyssäsi poliitIN MEMORIAM tiseen diskriminointiin. Monet mediat ovat muistaneet Ele Aleniusta hänen kuolemansa jälkeen. Kremlin tukalan painostuksen alla hän piti yllä kansallista itsepuolustusta ja itsekunnioitusta. marraskuuta 2022 Helsingissä 97-vuotiaana
Vaikka ihmisen lajin historia on täynnä väkivaltaa ja ristiriitoja, on syytä muistaa, että suurin osa ihmisistä on sittenkin tavallisia kunnon ihmisiä. Se koskee nimenomaan kotiplaneettaamme ja sen kestokykyä. Meidän olemassaolomme ja ylipäänsä kaiken elämän olemassaolon ensimmäinen ja samalla ehdoton perusta on se, että tämä meidän planeettamme on aurinkokuntamme ainoa elämää kantava planeetta… Olisi mieletöntä, jos pisimmälle tiedoiltaan ja taidoiltaan kehittynyt laji tuhoaisi kaiken vain sen vuoksi, että ei kyennyt hallitsemaan itseään eikä aikaansaamaansa kehitystä . Toinen on ilmastonmuutos. Se lieneekin viime kädessä perusta, johon tulevaisuuttakin ajatellen on nojauduttava. Se olisi mieletöntä, mutta se ei ole väistämätöntä. Onneksi se on jo laajalti ymmärretty ja ihmiskunnan edistyksellisimmät voimat toimivat tilanteen pelastamiseksi ja kehityksen saamiseksi hallintaan. Mutta riittääkö se. 55 1/23 F Marja-Liisa Viherä maailman tulevaisuutta luotaavan kirjatrilogian (2000–2011). Hän kertoi olevansa vaimonsa omaishoitaja. Toisen muodostavat ydinaseet ja muut joukkotuhoaseet. Planetarismiksi kutsumassaan ajattelussa hän hahmotti luonnon ja ihmisen selviytymisstrategioita. Aidon humanistin tapaan Ele malttoi myös aina katsoa ja luottaa huomispäivään. Olemme jälleen tilanteessa, jossa ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihmisen lajin hämmästyttävästä kyvystä muuttaa mahdottomalta näyttävät asiat mahdollisiksi. Marja-Liisa Viherä. 90-vuotispäivänsä kunniaksi julkaistussa teoksessaan Maailman kehityksen suuri käänne (2015) Alenius toteaa sivuilla 237–238: “Ihmiskunnalla on kaksi suurta olemassaolomme koskevaa uhkaa. Tämän uhan hallinnassa pitäminen on maailmanpolitiikan jatkuva tehtävä. Kun hän oli Otavan Opistolla kesällä 2011 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa, jonka aiheena oli Kohtuutalous, puhumassa maailman kehityksen suuresta käänteestä, muistan kuinka hän olisi halunnut jäädä myös illaksi jatkamaan syntynyttä vireää keskustelua, mutta hänen piti rientää kotiin. Siten maailman kehityksen nykyisessä suuressa käännevaiheessa ratkaisevaksi tek?äksi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta muodostuu se, milloin ihmisten enemmistö demokraattisessa maassa tiedostaa alkaneen uuden aikakauden luonteen ja sen että yhteiskunnan on aika uudistua ja ottaa yleinen kehitys kokonaisvaltaiseen hallintaan. Muuten ihmiskuntaa tuskin enää olisi. On vahvoja voimia, jotka toimivat sitä vastaan. Toisaalta elintasojen suurten erojen poistaminen ihmiskunnan keskuudessa painaa päälle. Siinä on ihmiskunnan toivon perusta myös nyt.” Ele Alenius oli hyvin ystävällinen ja auttavainen kanssaihmisilleen, ja hänen sisältään löytyi peräänantamatonta rautaa tärkeiksi kokemissaan asioissa — itsenäisyyttä ja tahdonvoimaa
/ kauppa, janne@kelluu.com ja lasse.neuvonen1@gmail.com. FB:ssä. Jos sinulla on vinkkejä tärkeistä teemoista ja/tai puhujista aiheeseen liittyen, niin ota yhteyttä: tutuseura@gmail.com . Jos kiinnostuit tästä, ota yhteyttä Timo Sneckiin: timojsneck@gmail.com. Suunnitelmissa on myös tilaisuus hyvinja pahoinvoinnista tulevaisuuden Suomessa – lisätietoja myöhemmin! Helsingin toimintaryhmä – Tutuhesa (& toiminta verkossa) Joensuun toimintaryhmä. Tilaisuuksista tiedotetaan erikseen Tutuhesan sähköpostilistalla ja Facebookissa (Ryhmä: Tutuseuran pk-seudun jäsenet, www.facebook.com/groups/472422463693357). Tervetuloa myös muuten ideoimaan, suunnittelemaan ja järjestämään teematilaisuuksia sekä vaikuttamaan Tutuhesan toimintaan sähköpostin, tutuhesa-listan ja ”suunnittelulounaiden” muodossa! Tutuhesan yhteyshenkilö: erkki.aalto@outlook.com. Ilmoittaudu viim. Tehdään yhteistyötä Excellence Finland/Pohjois-Karjalan aluejaoksen ja Joensuun Suomi-Amerikka-Yhdistyksen kanssa. Tutuhesa tekee yhteistyötä ElinvoimaKemin kanssa, innovaatiohakuisen toimintamalliin liittyen, jossa samanaikaisesti nostetaan yrityksen ja sen henkilöstön työn tuottavuutta. 14.6.2023: https://www.laatukeskus. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Kalenteria pääsee katsomaan, vaikka ei olisi Googlen tunnuksia, mutta jos käytät Google-kalenteria itsekin niin voit lisätä tämän omiin kalentereihisi! » » Kesäseminaari taiteista ja tulevaisuuksista elokuussa Seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään elokuun loppupuolella, teemasta Taiteet ja tulevaisuudet, suunnitelmien mukaan Kuopiossa. Kiitos! SEURAN TAPAHTUMAT SEURAINFO PAIKALLISTOIMINTA Tilaisuuksia toteutetaan fyysisinä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) ja/tai virtuaalisina. Ilmalaivat taivaalle 15.6.2023 15.00–17.00 Metallimiehentie 4, 80330 Reijola Alustamassa Janne Hietala Toimitusjohtaja / CEO, Kelluu Oy (https:// kelluu.com). 1/23 56 Futura Tutuseuran tapahtumakalenteri löytyy Facebook-sivun lisäksi myös Googlen avoimesta kalenterista: bit.ly/tututapahtumat. Tarkka ajankohta ja paikka vahvistuvat lähiaikoina, ja seminaariin lähetetään erillinen kutsu myöhemmin keväällä
Pajat ovat kaksipäiväisiä ja niiden varaan rakentuvan Delfoi-koulutuksen (otavanopisto. Pajojen verkkoympäristö: link.otavia. Lisätietoja Keski-Suomen ryhmän vetäjältä: Anne Hakala (anne.hakala@jamk. tulevaisuuspeli-ilta keväälle. Seuraava paja: 9.–10.6.2023. Lisäksi opiskelijat saavat koulutuksen ajaksi käyttöönsä edelphi-ympäristön (edelphi.org). /delfoi. Delfoi-koulutuksen lukukausimaksuun sisältyy aktiivinen osallisuus pajoissa sekä ohjaus. Pirkanmaan ryhmän yhteyshenkilönä toimii Tero Villman (tutuseura. Joensuun ryhmä Facebookissa: www.facebook.com/groups/4115111465236118. Tervetuloa mukaan! Turun toiminnan vetäjätiimissä Tarja Meristö (tarja.meristo@gmail. pirkanmaa@gmail.com). 57 1/23 F SEURAINFO Lisätietoja Joensuun tulevasta toiminnasta ryhmän nettisivulta (www. Suunnitteilla on mm. Mikkelissä ideoidaan myös uusia paikallistoiminnan muotoja – jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan ideointiin, niin ota yhteyttä Mikkelin toiminnan yhteyshenkilöön, Jukka Tikkaseen: jukka.tikkanen@otavanopisto. tutuseura. . ), Matti Voutilainen (mattivoutilainen@outlook.com) ym. com), Leena-Maija Laurén (leena-maija.lauren@utu. Lisätietoja Kuopion toiminnasta: ari.paanala@gmail.com sekä Facebookissa: www.facebook.com/groups/308969535500. FB:ssä: www.facebook.com/events/1849167348790281. Oulussa aktivoidaan toimintaa! Jos haluat tulla mukaan ideoimaan mitä kaikkea mielenkiintoista tulevaisuusohjelmaa Oulussa voisi järjestää, niin ole yhteydessä Eira Huusko-Kukkoseen: ehuusko@student.oulu. . /koulutukset/delfoi-tulevaisuudentutkimuksen-koulutus) suorittamisesta saa todistuksen. Ryhmällä on Facebook-ryhmä (Tutuseuran Pirkanmaan jäsenet, www.facebook.com/groups/566849483723780). /paikallistoiminta/joensuu) sekä yhteyshenkilö Lasse Neuvoselta: lasse.neuvonen1@gmail.com. ). Yhteistyössä Otavan Opiston, Metodixin ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa järjestetään Delfoi-pajoja kerran kuussa. Ota yhteyttä, jos haluat tulla mukaan järjestämään toimintaa! Keski-Suomen toimintaryhmä Kuopion toimintaryhmä Mikkelin toimintaryhmä – Delfoi-pajat kerran kuussa Oulun seudun toimintaryhmä Pirkanmaan toimintaryhmä Turun toimintaryhmä – Tutu-Turku
Tarvittaessa ota yhteyttä: laura.pouru-mikkola@utu. Kirjoitusten tulee olla vahvasti tulevaisuudentutkimukseen ja ennakoinnin maailmaan kytkeytyviä ja siksi kirjoituksissa tulisi käyttää tulevaisuudentutkimuksen lähteitä. Futurassa julkaistaan niin vertaisarvioitavia artikkeleita, artikkeleita, katsauksia, kirja-arvosteluja, puheenvuoroja kuin muita vapaamuotoisempia kirjoituksia. Tulevaisuudentutkimus on alan alkuvaiheista lähtien pyrkinyt saamaan aikaan toivottavia muutoksia ja vaikuttamaan yksilöihin, organisaatioihin, ja yhteiskuntiin. /wp-content/ uploads/2011/10/Futuran_ohjeita_kirjoittajille-2.pdf. Sen vierailevina päätoimittajina toimivat Sanna Ketonen-Oksi, Minna Halonen ja Matti Minkkinen. -alustan kautta. Mitä kaikkea monipaikkaisuus voi olla. . Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta syntyvien valmiiden tekstien määräpäivä on 1.11.2024 vertaisarvioiduille teksteille ja 15.11.2024 muille teksteille. www.tutuseura. /julkaisut/futura/1-2024/ Abstraktien jättöpäivä oli jo 08.06.2023, mutta jos olet kiinnostunut kirjoittamaan tähän teemanumeroon, niin ota pikaisesti yhteyttä: sanna.ketonen-oksi@laurea. Tulevaisuudentutkimuksen yksi tehtävä on kartoittaa tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja muutosvoimia. /julkaisut/futura SEURAINFO KIRJOITTAJAKUTSUT. Tässä teemanumerossa kysymme minkälainen tulevaisuuden muutosvoima monipaikkaisuus voi olla. Futura on kunnianhimoisesti monitieteisiä ja -näkökulmaisia tulevaisuuskeskusteluja edistävä tiedelehti. /julkaisut/futura/2024-1/ Alustavien abstraktien (max. Tässä Futurassa tavoitteemme on käydä keskustelua transformatiivisen tulevaisuustyön teorioista, metodeista, käytännön esimerkeistä ja arvioinnista jne. » » Futura 2/2024 Futuran 2/2024-numeron teemana on Transformatiivinen tulevaisuustyö. Kutsumme kirjoittajia tarkastelemaan monipaikkaisuutta avoimesti, rohkeasti ja visionäärisesti tulevaisuuteen vaikuttavana ilmiönä. 1/23 58 Futura » » Futura 1/2024 Futura-lehden 1/2024 numeron teemana on Monipaikkaisuuden moninaisuus. Pidempi hakukuvaus: https://www.tutuseura. Lehden vierailevina päätoimittajina toimivat Laura Pouru-Mikkola, Hazel Salminen ja Maija Viherä. Erityisen kiinnostuneita olemme muutosprosessien ja niiden edellytysten tai esteiden syvällisestä ymmärtämisestä sekä niiden vaikutuksista. Kirjoitusohjeet: https://www.tutuseura. . Pidempi hakukuvaus: https://www.tutuseura. 250 sanaa) määräpäivä on 20.06.2023, Journal. Vuosisatoja yhteiskuntamme lähtöoletuksena on ollut yksipaikkainen elämä, mutta mitä tapahtuu, kun tämä perusoletus murtuu ja monimuotoistuu
futuresconference2023.com 3rd International Conference of Possibility Studies, “Cultivating the Possible: Reimagining Education and Society” 17.–21.7.2023, Dublin: www.possibilitystudies.net World Futures Studies Federation World Conference, Paris – ennakkotieto 25.– 26.10.2023: wfsf.org/wfsf-world-regional-conferences Tulevaisuusvaliokunta (2022): Tärkeimmät tulevaisuuskysymykset tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukselle – asiantuntijoilta pyydettyjä näkemyksiä. If you are interesting in contributing a potential chapter or have tips for what networks to spread this call on, please email: ian.yeoman@vuw.ac.nz. Lisätietoja: The aims of the edited book are: * Using photography as a theory builder and methodology to portray the future of tourism * Using photography to portray the critical issues, scenarios, trends and stories about the future of tourism. Kirjoittajakutsu englanninkielisen kirjaan matkailun tulevaisuudesta valokuvauksen keinoin Dr. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 7/2022. Videon lopuksi katsoja voi äänestää, kumpi hänen mielestään on todennäköisempi. Ian Yeoman kutsuu valokuvauksesta ja matkailun tulevaisuudesta kiinnostuneet kirjoittajat ehdottamaan lukua toimittamaansa englanninkieliseen kirjaan. Huom! Tutuseuran edustajien, pj Tapani Martin sekä hallituksen jäsenten Erkki Aallon ja Toni Stubinin kommentit s. 51–53. 59 1/23 F » » kansainvälisiä konferensseja Futures Conference 2023 'Empowering Futures – Long-term Governance, Democracy and Futures Research' will be organised on 14–16 June 2023 in Turku, Finland & online. Englanninkielisiä materiaaleja ja nauhoitteita löytyy täältä: csi.asu.edu/ applied-sci. The book would be published as part of Channelview’s Future of Tourism series. ilmastonmuutosta ja teknologian kehitystä. tuottaa tapahtumasarjaa teemasta miten sci -narratiivit voivat vaikuttaa teknologian kehittä/ymiseen. TAPAHTUU MUUALLA SEURAINFO TUTU-LUKEMISTA TUTU-LINKKIVINKIT. Katso: www.youtube.com/watch?v=BanqTNbTotU tai etsi YouTube:sta ”Twice upon a time: Our World by 2030”. Sci stä ja ennakoinnista kiinnostuneille! The Applied Sci-Fi Project on hanke, joka mm. Futuristi Gerd Leonhardtin lyhyt, englanninkielinen video esittää kaksi vastakkaista tulevaisuuden skenaariota, käsitellen mm
Kiitos Leenalle arvokkaasta lukutyöstäsi! Opinnäytetyöpalkinnon suuruus on 300 euroa ja se myönnetään taas seuraavan kerran vuonna 2025. Lisätietoja Malaska-opinnäytetyöpalkinnosta: https://www.tutuseura. tulevaisuuslukutaidon) edistäjänä ja sivistyksen vaalijana.” Lämpimät onnittelut Elinalle ja Maijalle! Arvioijana toimi KTT, PhD Leena Jokinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tervetuloa käymään – mutta ilmoita kuitenkin etukäteen tulostasi, koska toimistolla ei ole säännöllistä päivystysaikaa. Postiosoite säilyy samana eli: PL 378, 00101 Helsinki. AJANKOHTAISTA SEURAINFO. Työ on jätetty keväällä 2021 Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, Global Management / CEMS -pääaineeseen. Voit jäsenrekisterijärjestelmään myös merkitä, haluatko laskut ja jäsenkirjeet sähköpostitse vai kirjepostitse, sekä luetko mieluimmin Futura-lehteä sähköisesti, painettuna vai molemmissa muodoissa. Muista päivittää muuttuneet osoitetietosi joko suoraan FloMembers-järjestelmään tai ilmoittaa niistä seuran toimistolle: tutuseura@gmail.com. Toivottavasti tämä työ johtaa laajempaan keskusteluun kirjastojen tulevaisuudesta monipuolisen lukutaidon (ml. Osoite on Eurantie 8-10, 00550 Helsinki. /seura/huomionosoitukset/malaska-palkinto. Kunniamaininnan saaja saa palkinnoksi valitsemansa seuran julkaisun tai Futura-lehden vuositilauksen. Jäsenrekisteri ja vuoden 2023 jäsenmaksu Jäsenille tiedoksi: vuoden 2023 jäsenmaksulaskut on lähetetty huhtikuun alussa – saithan sinäkin omasi. Perusteluina valinnalle, arvioija KTT, PhD Leena Jokinen totesi mm., että opinnäytetyö ”käsittelee ansiokkaasti ja kriittisesti tietoa uusien teknologioiden soveltamista työssä sekä osaamisvaatimusten muutoksia” sekä ”tuo tärkeän lisän keskusteluun tulevaisuuden osaamisvaatimusten muutoksista ja vastuullisuudesta erityisesti, kun keskustelua käydään osaamisen muutoksista eri pituisilla aikajänteillä.” Lisäksi myönnettiin yksi kunniamaininta: Maija Lehtolan YAMK-opinnäytetyölle “Kirjasto ekososiaalisen sivistyksen mahdollistajana” (Humanistinen ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogin koulutus, marraskuu 2022). Toimistolta löytyy julkaisuvarasto, arkisto sekä kirjasto. Perusteluina kunniamaininnalle Jokinen totesi mm., että työssä ”kytkeytyvät luontevasti tulevaisuudentutkimuksen käsitteet, ekososiaalinen sivistys ja humanistinen tutkimusote. 1/23 60 Futura Seuran toimisto on muuttanut Seuran toimisto muutti maaliskuussa uusiin tiloihin yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Tiedeliiton kanssa. Malaska-opinnäytetyöpalkinto 2023 Järjestyksessä seitsemäs Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Malaska-opinnäytetyöpalkinto julkistettiin kevätkokouksessamme 24.4.2023! Seuralle ilmoitettiin määräaikaan mennessä kymmenen lopputyötä eri puolilta Suomea ja niiden joukosta valittiin Malaska-palkinnon saajaksi Elina Mäkelän pro gradu -työ ”Skills for the Future of Work: Accelerating changes in competency requirements for white-collar knowledge workers and their e ects” (Osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä: kiihtyvät muutokset valkokaulustyöntekijöiden osaamisvaatimuksissa ja näiden vaikutukset yksilöille, organisaatioille ja työmarkkinoille)
Seuran jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida sääntöesitystä eDelphi-alustalla 14.4.2023 saakka. Lisätietoja kokouksesta: tutuseura. Tilanne seuran toimintaympäristössä on muuttunut tuosta ajasta. Nähdään tulevissa tapahtumissa!. Hallitus viimeisteli sääntöesityksensä kokouksessaan 18.4.2023 huomioiden jäsenkommentit ja muut viime hetken tiedot. /seuran-saantojen-uudistus-2023/ SEURAINFO Tutuseuran jäsenja lukijakysely 2023 Mitä Tulevaisuuden tutkimuksen seura voisi parhaimmillaan olla. Kiitos jo etukäteen! Futura 2/2023 sekä Futurinfo 3/2023 Seuraava Futura-lehti 2/2023 ilmestyy kesällä teemalla Syvän epävarmuuden aika (Top Ten Futures -seminaari). Miten Futuraa voisi kehittää. mennessä: tutuseura. Tämän lisäksi hyväksyttiin seuran hallituksen esitys seuran uusiksi säännöiksi. /seura/vuosikokoukset/kevatkokous-2023/ sekä sääntöuudistuksesta: tutuseura. /seura/kysely2023. Kevätkokouksessa vaihdettiin sana pääsymaksu osallistumismaksuksi. Osallistu kyselyyn 30.6. Seuran sääntöjen päivittäminen katsottiin tarpeelliseksi, koska säännöt ovat valtaosin peräisin seuran perustamisvuodelta 1980. 61 1/23 F Terveiset kevätkokouksesta! Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokouksessa 24.4.2023 vahvistettiin vuoden 2022 tilinpäätös ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Vielä 20.4.2023 esitykseen korjattiin muutama painovirhe ja huono sanavalinta. Seuraava Futurinfo-jäsenkirje 3/2023 ilmestyy elo-syyskuussa. Keräämme seuran jäseniltä sekä Futuran lukijoilta ideoita ja näkemyksiä seuran tapahtuma-, paikallisja julkaisutoiminnan tulevaisuudesta. Sääntöteksti on lähetetty PRH:n hyväksyttäväksi
Miten rakennetaan oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä tulevaisuuksia. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia 14.–16.6.2023 Turussa sekä osin verkossa järjestettävässä tulevaisuuskonferenssissa “Empowering Futures – Long-term Governance, Democracy and Futures Research”. 1/23 62 Futura SEURAINFO Ajankohtaista korkeakoulujen tki-toiminnasta Neljästi vuodessa ilmestyvä avoin verkkolehti www.uasjournal.fi TERVETULOA TULEVAISUUSKONFERENSSIIN KESKUSTELEMAAN DEMOKRATIAN, VALLAN JA KESTÄVYYDEN TULEVAISUUKSISTA! Kesäkuussa 2023 järjestettävässä tulevaisuuskonferenssissa kokoonnumme keskustelemaan demokratian, luottamuksen, vallan ja kestävyyden tulevaisuuksiin liittyvistä teemoista. mennessä varmistat paikkasi edullisemmalla ennakkohinnalla. Rekisteröitymällä 23.4. Miten ilmastonmuutos, geopoliittinen tilanne ja erilaiset turvallisuusuhat, kuten sodat ja luonnon tilan heikentyminen voivat vaikuttaa demokratiaan. Ymmärryksemme tulevaisuudesta muokkaa toimintaamme nykyisyydessä. Tarvitsemme kipeästi vastauksia näihin kysymyksiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tulevaisuusajattelua, jotta voimme tunnistaa mahdollisia vaihtoehtoja ja löytää luovia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin ja kriiseihin. Miten tiedeyhteisö voi vaikuttaa voimauttavien tulevaisuuksien kehittämiseen. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: futuresconference2023.com Welcome to Futures Conference 2023 #futuresconference2023 EMPOWERING FUTURES – Long-term Governance, Democracy and Futures Research 14?16 June 2023 Turku, Finland & Online www.futuresconference2023.com. Mitä ja kenen tulevaisuutta voimaannutetaan, ja kenen toimesta
Artikkelin suositeltava pituus on max. (Huomaa, että kuvat tulee painettuun lehteen mustavalkoisina.) • suomenkielinen abstrakti (200 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli • lyhyt englanninkielinen abstrakti (100–150 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli Tekstin tekniset ohjeet: • artikkelin rakenne: kirjoittaja, otsikko, (abstrakti,) ingressi, raaka teksti • otsikkotasoja on käytössä kaksi, ja tekstiin tulee selkeästi merkitä kumpaa tasoa kussakin otsikossa halutaan käyttää • lihavointeja ja kursiiveja ei käytetä mielellään artikkeleissa lainkaan • artikkeleissa ei käytetä ISOJA KIRJAIMIA kuin lauseiden aluissa ja nimissä, otsikoissakaan ei käytetä pelkkää isoa kirjainta • kappalejaon merkkinä käytetään yhtä rivinvaihtoa • Käsikirjoitukseen ei tule otsikkotasojen merkitsemisen lisäksi tehdä muotoiluja tai taittoa, vaan leipäteksti toimii kaikkein parhaiten. Katsaus tai puheenvuoro voi olla lyhyempikin. nettisivut) tai lähdeviittauksia. Artikkelin kuvat toimitetaan mielellään erillisinä kuvatiedostoina, koska muuten kuvien laatu poikkeaa liialti toisistaan ja lisäksi tekstitiedoston koko kasvaa. Teoksessa Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Artikkeleissa tulee ottaa huomioon tulevaisuusperspektiivi sekä viitata relevantteihin tulevaisuudentutkimuksen alan, esim. Oman artikkelin pääotsikon ja alaotsikoiden lisäksi artikkelin lopussa käytetään tarvittaessa otsikkoa Lähteet. Artikkeli toimitetussa teoksessa: Söderlund, Sari & Osmo Kuusi (2002): 4. Futurassa tai kansainvälisissä journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin. Committee for the Future/Tulevaisuusvaliokunta. Tekstissä ei juurikaan käytetä loppuviitteitä, vaan joko alaviitteitä (tarkennukset ja esim. Kuvatiedoston nimestä tulee näkyä artikkelin tek?ä ja kuvan numero. 63 1/23 F Futura-lehti pyrkii olemaan keskusteleva tiedelehti, joten persoonalliset näkemykset ovat tervetulleita. 30 riviä/sivu), eli 28 000 – 35 000 merkkiä. 44–56. Aikakauslehtiartikkelit: Hietanen, Olli (2000): Tulevaisuudentutkimuksen tieteen?loso?an perusteita, Futura 4/2000, s. Suorat kopiot tekstin joukkoon laitettuna eivät koskaan toimi taitossa. Kun lähetät tekstin päätoimittajalle, muista myös: • kirjoittajatiedot, eli nimesi, organisaatiosi, tittelisi ja/tai oppiarvosi, sähköpostiosoitteesi sekä kasvokuva (mustavalkoinen JA värillinen, jos mahdollista) ja valokuvaajan nimi • mahdolliset kuvat/kaaviot/taulukot jne. (Madan 1999, 32–34) tai jos useampi kirjoittaja niin (Mannermaa et al. Alaviitteet numeroidaan juoksevasti. 2006, 1–2). 20 sivua harvalla rivivälillä (n. Harvard University Press, Cambridge. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.. Ohjeita Futura-lehden kirjoittajille Otsikot artikkeleissa kirjoitetaan pienillä kirjaimille. Lähteissä ilmoitetaan kustantajan sukunimi, etunimi, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja, paikkakunta, mahdolliset sivunumerot, ja/ tai julkaisusarja seuraavasti: Erillisteokset (kirjoittajat vs. Merkitsethän selkeästi kunkin otsikon tason. toimittajat esimerkeissä): Sluga, Hans (1995): Heidegger’s Crisis. Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus. Parliament of Finland/Eduskunta. Pääotsikon lisäksi käytetään kahta otsikkotasoa. Tavoitteena on sujuvakielinen, selkeä ja persoonallinen tyyli. Käsikirjoituksessa tulee osoittaa kuvan paikka ja sen teksti. Lähdeviitteet s?oitetaan käsikirjoituksen sisään sulkeisiin, esim. Perusteet ja sovellukset, 251–347. Mannermaa, Mika, Jim Dator & Paula Tiihonen (toim.) (2006): Democracy and Futures. lähetetään selkeästi nimettyinä, erillisinä kuvatiedostoina ja niiden s?ainti merkitään tekstin sisälle kuvatekstillä/taulukko-otsikolla
Sähköpostiviestiin tai postituslistalta tulleeseen viestiin viitataan tekstissä kuten mihin tahansa lähteeseen (esim. Huom! Lähteissä on hyvä pyrkiä välttämään ns. (2000a), (2000b) jne. • Päätoimittaja/toimittaja kokoaa lehden materiaalin yhteen ja lähettää artikkelit taittajalle. Malaska 1997), kuitenkin siten, että lähdeluettelossa näkyy lähettäjän sähköpostiosoite. 8.8.2000. • Kommentit toimitetaan suoraan taittajalle 2 päivän sisällä.. Pekkanen (1984): Kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa voimistumassa. Jos luettelossa esiintyy useampia saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, erotetaan ne tek?än nimen jälkeen, esim. nlcbnc.ca/iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm> . Kolumnistin nimi merkitään siinä muodossa kuin se esiintyy lehdessä: DDR:n metsät kuolevat (1985): Helsingin Sanomat 12.6.1985. • Päätoimittaja/toimittaja/taittaja lähettää kirjoittajille taitetun materiaalin kommentoitavaksi. <http://www. Lopuksi merkitään hakasulkuihin nettiosoite, josta dokumentti on luettu. Salminen, Hazel <toimisto@futurasociety.?> (2015): Futuraan teksti. Kansan Uutiset 14.6.1984. Lehden tekoprosessin eteneminen • Abstrakti, käsikirjoitus ja muu materiaali toimitetaan päätoimittajalle/toimittajalle Futurasta 2/2022 alkaen Journal.?-järjestelmän kautta. Jos lehdessä on maininta rinnakkaispainoksesta (esimerkiksi Helsingin Sanomista tehdään useita rinnakkaispainoksia jakelualueen mukaan ja painokset poikkeavat toisistaan) mainitaan rinnakkaispainoksen tunnus (esimerkiksi kirjain). 1/23 64 Futura Suullinen tiedonanto: Malaska, Pentti (2000): [Titteli ja organisaatio tähän, jos asiantunt?ahaastattelu.] Suullinen tiedonanto 10.8.2000. Nettiosoite edustaa viitteessä julkaisusarjaa, eli tämä kohta kursivoidaan lähdeluettelossa. löysiä lähteitä, jotka lisäävät lähdeluettelon laajuutta, mutta eivät ole oleellisia itse aiheen käsittelyn kannalta. Esimerkkejä: Excerpts from International Standard ISO 690-2 Information and documentation – Bibliographic references – Part 2: Electronic documents or parts thereof. • Päätoimittaja/toimittaja muokkaa ja yhdenmukaistaa tekstejä mukaiseksi tai pyytää kirjoittajia muokkaamaan tekstejä. Nettilähteisiin viittaaminen: Internet-lähteistä ilmoitetaan tek?ätiedot samalla tavoin kuin painetuissa lähteissäkin: pääsana/kirjoittajan nimi, vuosiluku, dokumentin nimi, julkais?a/sivua ylläpitävä organisaatio sekä viittauspäivämäärä (päivämäärä, jolloin viittauksessa esitetyt tiedot on luettu). Henkilökohtainen sähköpostiviesti 14.5.2015. • Kommentointivaiheessa korjataan enää vain oleellisia ja merkittäviä virheitä, eikä tehdä sisällön muokkausta, koska teksti on muokattu jo toimitustyön yhteydessä. Viittaus sanomalehteen: Lehdestä merkitään päivämäärä mutta ei sivunumeroita
Kuopio Ari Paanala, ari.paanala@gmail.com Mikkeli Jukka Tikkanen, jukka.tikkanen@otavanopisto.. Tarja Meristö, tarja.meristo@gmail.com Matti Voutilainen, mattivoutilainen@outlook.com Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimintaryhmät 2023 tutuseura.. Max Stucki Marja-Liisa Viherä Puheenjohtaja Tapani Martti, tapani.martti@iki.. Varsinaiset jäsenet Päivi Luna Elina Hiltunen (vpj) Marileena Mäkelä Ari Paanala Laura Pouru-Mikkola, laura.pouru-mikkola@utu.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pääsihteeri Hazel Salminen, toimisto@tutuseura.. Oulu Eira Huusko-Kukkonen, ehuusko@student.oulu.. facebook.com/Tutuseura twitter.com/tutuseura Kymenlaaksossa, Lahdessa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Porissa ja Rovaniemellä etsitään uusia aktiiveja! Lisäksi, jos haluat käynnistää paikkariippumattoman teematoimintaryhmän, ota yhteyttä toimisto@tutuseura.?. Timo Bergman Sirkka Heinonen, sirkka.heinonen@utu.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallitus 2023 Varajäsenet Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Toni Ahlqvist, toni.ahlqvist@utu.. Toni Stubin, toni.stubin@metodix.. • Puh. Minna Vigren Tero Villman, tero.j.villman@utu.. Pirkanmaa Tero Villman, pirkanmaa.tutuseura@gmail.com Turku Leena-Ma?a Laurén, leena-ma?a.lauren@utu.. 040 5028672 Helsinki – Tutuhesa • groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages • tutuhesa.blogspot.com Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Timo Sneck, timojsneck@gmail.com J oensuu Lasse Neuvonen, lasse.neuvonen1@gmail.com Keski-Suomi Anne Hakala, anne.hakala@jamk.. Kirsi Kellokangas Osmo Kuusi, osmo.kuusi@utu.
Vuokko Heikinheimo, Ville Helminen, Linda Karjalainen, Ma?a Tiitu, Jari Lyytimäki ja Riikka Paloniemi Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä – globaaleja mittareita kaupunkiseutuja kirittämään Johannes Mesimäki, Esko Lehtonen ja Anu Tuominen Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta. Katariina Kiviluoto ja Petri Tapio Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino Fyysisen aktiivisuuden skenaariot Ira Ahokas, Essi Silvonen ja Petri Tapio Arkiliikkumisen liiketoiminnasta ratkaisuja liikkumattomuuden haasteeseen Mental Time Travel -menetelmällä S A R K I M : E A 1925–2022. Finnish Society for Futures Studies PL 378, 00101 Helsinki tutuseura.. Sällskapet för framtidsstudier rf. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. FUTURA 1/2023 Petri Tapio, Ira Ahokas, Anu Tuominen ja Sami Kokko Luk?alle Tommi Vasankari, Kari Tokola, Jani Raitanen, Päivi Kolu, Henri Vähä-Ypyä, Pauliina Husu, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Matti Santtila, Kai Pihlainen ja Harri Sievänen Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntek?öitä