2/ 20 22 2/ 20 22 TULEVAISUUS JA VIESTINNÄN TULEVAISUUS JA VIESTINNÄN MONET ULOTTUVUUDET MONET ULOTTUVUUDET. FUTURA 2/2022 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä tutuseura@gmail.com! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. vuosikerta 2/2022 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 51,50 €, Vuosikerta ulkomaille 61 €, Irtonumero jäsenille 7,85 €, muille 13,90 €. 41. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Paula Kallioniemi, tutuseura@gmail.com, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Paula Kallioniemi, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Laura Pouru-Mikkola, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, tutuseura@gmail.com www.tutuseura.. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. www.facebook.com/Tutuseura twitter.com/tutuseura Futuran tulevat teemat Futura 3/2022 Unohdettu tulevaisuustieto Futura 4/2022 Tulevaisuudentutkimuksen maailma mosaiikkina Futuran kirjoittajaksi. Vieraileva päätoimittaja Virve Rissanen, rissanenvirve@gmail.com, Marja-Liisa Viherä, ma?a.vihera@gmail.com Taitto ja kansi Johanna Viherä Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
64 Elina Hiltunen Vastine Peltoselle 66 Sanna Ketonen-Oksi Nuoret mukaan tulevaisuutta rakentamaan 67 Sirkka Heinonen ja Eleonora Masinin vaikutus kansainväliseen ja suomalaiseen 69 Leena-Maija Laurén tulevaisuudentutkimukseen elää vahvana 72 SISÄLLYS P S A P R K M : Eleonora Barbieri Masini Tulevaisuus ja viestinnän monet ulottuvuudet F 2/2022. 58 Johanna Kallo ja UNESCO ja koulutuksen eettinen tulevaisuus 60 Linda Hamoonga Tuomo Peltonen Miten ennakoida tulevaisuuden uhkia. 1 2/22 F Virve Rissanen ja Virtuaalitodellisuudesta salaliittoteorioihin 2 Marja-Liisa Viherä Mikko Karhu ja Tulevaisuuteen suhtautumisen tavat 4 Tommi Lehtonen ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa Leena Viukari Kunnioitus viestinnässä muistisairaiden kanssa 14 Ida Roivainen Henkilöbrändäys ja vaikuttajaviestintä tulevaisuuden 27 mediatyöelämässä Heidi Spets Virtuaalivuorovaikutus ja sen tulevaisuus, keskiössä 33 vuorovaikutuksen kompleksisuus virtuaalitodellisuudessa Jukka Vahti ja Kun kaikesta tulee viestintää: Kolme kysymystä viestinnän 37 Anna Wartiovaara tulevaisuudesta Virve Rissanen ja Kansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja 44 Marja-Liisa Viherä signaaleja Johannes Koponen Yhteinen ymmärrys ja institutionaalinen velka alustojen 54 yhteiskunnassa Pasi Kivioja Minne salaliittoteoriat ovat menossa
Yksi ulottuvuuksista on käytännöllinen: Millaisia teknologisia sovelluksia ja millaista työelämää tulemme näkemään tulevaisuudessa. He jäsentävät tarkastelua utopian, antiutopian, dystopian ja antidystopian käsitteiden avulla. Termiä vaikuttaja eli in?uensseri on alettu käyttää monenkirjavasti ihmisistä, jotka jollain tavalla vaikuttavat toisten näkemyksiin ja mielipiteisiin – useimmiten sosiaalisessa mediassa. Tässä kaikessa viestintä on keskeinen tek?ä.” Tähän toivomukseen pyrimme vastaamaan tällä lehdellä. Siitä, mitä kansalaiset tietävät, mihin he uskovat, miten he käsityksensä muodostavat ja miten ne ilmaisevat. Näitä kaikkia ulottuvuuksia tarkastellaan tässä lehdessä. Heidi Spets käsittelee Idan tapaan uudempia, tekniikan mukanaan tuomia ilmiöitä vuorovaikutuksen kentässä sosiaalista virtuaalitodellisuutta (VR). Aihe on vaikea omaisille, mutta ammatti-ihmisetkään eivät saa siitä tarpeellista koulutusta. Virtuaalitodellisuudesta salaliittoteorioihin. Toinen liittyy ihmisten käyttäytymiseen ja ajattelumaailmoihin: Näemmekö tulevaisuuden myönteisenä vai kielteisenä, miten päätämme mihin viesteihin uskomme, miten käyttäydymme toisiamme kohtaan. Spetsin havaintojen mukaan korkea realismin taso ei ole välttämättömyys vuorovaikutuksen onnistumisessa, vaikka niin voisi luulla. Voimmeko pitää tätä signaalina teknologian käytön muutoksesta. Tytöt, naiset ja heidän kiinnostuksen kohteensa, jotka on perinteisesti mielletty teknologian ulkopuolelle, valtaavat nyt tilaa sosiaalisesta mediasta. Kolmas ulottuvuus on globaali: Mihin tietoja viestintätekniikan kehitys vie maailmaa, joka keskellä globaaleja kriisejä yhtä aikaa pienenee ja silti pirstaloituu. Tommi Lehtonen ja Mikko Karhu tarkastelevat miten ihmiset suhtautuvat verkkokeskustelussa ilmastonmuutokseen. Jostainhan käyttö alkaa ja sieltä laajenee. Leena Viukari tarkastelee tärkeää, mutta vaikeaa asiaa. Miten kohtaamme muistisairaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. “Kestävä tulevaisuus edellyttää, että saamme kaikki mukaan tulevaisuutta rakentamaan. Sitran visio reilusta, kestävästä ja innostavasta tulevaisuudesta on mieleisemme. Tietotekniikka antaa vuorovaikutustilanteeseen apua ja samalla mahdollisuuden kunnioittavaan kohtaamiseen. 2/22 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Viestinnän tulevaisuutta voi tarkastella kolmesta eri ulottuvuudesta. Ja jotta saamme yhä suuremman joukon mukaan, tarvitsemme ymmärrettävää, yhdessä luotua tietoa tulevaisuuksista, toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista, eri näkökulmien ymmärtämistä ja empatiaa sekä sitoutumista muutokseen. Jukka Vahti ja Anna Wartiovaara Sitrasta pohtivat viestintää kolmen kysymyksen kautta. Artikkelista saa kuvan kansalaiskeskustelun luonteesta ja pohjaväristä. Marja Jylhä, kokenut gerentologian emeritaprofessori toteaa aihetta sivuten ikäihmisten digitaidoista, että “osalle suomalaisista elämän ja palveluiden nopea digitalisoituminen merkitsee yleisen elämänmenon ulkopuolelle jäämistä, ahdistusta ja pahimmillaan sitä, että jää kokonaan vaille palvelua, jota tarvitsee ja johon on oikeutettu.” (Kotimaa 27.5.2022, Marja Jylhä: Digi natiivikin vanhenee, eivätkä digin tuomat ongelmat siksi katoa) Ida Roivainen käsittelee sometyötä, melko uutta työn muotoa. VR-vuorovaikutuksen ei siis toimiakseen tarvitse imitoida fyysisen maailman vuorovaikutusta täydellisesti ja itse asiassa, jos se niin tekee, niin osa käyttäjistä jää väkisinkin vuorovaikutuksen ulkopuolelle
Pidetään yhteyksiä eri tavoin Virve ja Ma?a Marja-Liisa (Ma?a) Viherä on tulevaisuuden tutk?a, sekä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran aiempi puheenjohtaja ja kunniajäsen. Me muistamme hänet erityisesti, kun hän kävi 1990-luvulla viestintäleirillä katsomassa nuorten viestintää ja arvosti sitä. Sitä edeltävät viisi vuotta Rissanen työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana seuraten esimerkiksi teknologiaa ja digitaalisia ilmiöitä. Tietotokirjail?oiden ja tutk?oiden Johannes Koponen ja Pasi Kiviojan puheenvuorot ovat päivän kuumia kysymyksiä. Ennustajat saattavat joskus osua oikeaan, mutta se ei tarkoita, että he osuvat oikeaan aina. Tansania on kehittyvä maa Itä-Afrikassa, mutta siellä tuotetaan mediasisältöjä ja yritetään vastata arjen haasteisiin uudella teknologialla samoin kuin länsimaissa. Leena-Ma?a Laurén ja Sirkka Heinonen muistelevat häntä ja hänen merkitystään muistokirjoituksessa. Vuonna 2018 hän muutti Tansaniaan. Elina Hiltunen vastaa Peltoselle napakasti. Viherä on saanut esimerkiksi Aurelio Peccei -palkinnon. Tuomo Peltonen kyseenalaistaa tulevaisuuden tutk?at ennusteiden tek?änä. Aiheesta voi keskustella lisää vaikkapa seuran FB-sivulla. Voi vain tutkia, mikä on mahdollista, ja voi arvella kuinka todennäköisesti se on mahdollista. Hän on ollut tutk?ana 50 vuotta postija lennätinhallituksesta Telia-Soneraan ja sen jälkeen asiantunt?ana Tietotekniikan liiton Tietotaitotalkoot -hankkeessa. Eleonora Barbieri Masini oli keskeinen vaikuttaja tulevaisuudentutkimuksen alalla. Maan ominaispiirteitä ovat tuloluokkien välinen valtava kuilu sekä suullisen kulttuurin dominoiva asema. 3 2/22 F Virve Rissanen & Marja-Liisa Viherä Vahti ja Wartiovaara tarkastelevat viestinnän tulevaisuutta kolmen kysymyksen kautta: ensin mediaympäristön muutoksen, sitten yksilön ja lopuksi organisaation näkökulmista. Virve Rissanen on vapaa toimittaja ja Suomen Lähetysseuran itäisen ja eteläisen Afrikan viestinnän asiantunt?a. Mutta on hyvä muistaa ja todeta, että tulevaisuutta ei voi ennustaa. Rissanen ja Viherä keskittyvät kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksiin globaalisti Tansaniasta poimittujen esimerkkien valossa. Eleonora, jos kukaan, oli globaali vaikuttaja inhimillisen tulevaisuuden puolesta. Mediaan ja toimittajan työhön tutustumisen Rissanen aloitti 10-vuotiaana Viestintäkasvatuksen seuran viestintäleireillä.. Olimme molemmat paikalla tämän unohtumattoman vierailun aikana, Virve nuorena tyttönä ja Ma?a vähän vanhempana “vanhana rouvana”. Heidän tekstinsä luettuaan ymmärtää paremmin, millaisia todellisuuksia sosiaaliseen mediaan rakentuu ja mitä niistä pitäisi ajatella. Viestintäleirejä hän on perustanut ja kehittänyt 35 vuoden ajan
Moren Utopiaa, A. mikko.karhu@uwasa.. Lisensiaatintutkielmassaan hän analysoi utopiaja dystopiakirjallisuuden klassikkoteoksia, T. Huxleyn Uljasta uutta maailmaa ja G. Those ?ndings indicate that neither an extremely good nor bad future is commonly expected due to climate change but that an inclination towards pessimism prevails. The discussions were gathered from reader comments made in online news articles and forums related to climate change from 2015 to 2019, and each discussion was categorised based on a fourfold conceptual distinction between utopia, dystopia, anti-utopia and anti-dystopia. Tommi Lehtonen toimii vastuullisuusja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa. Orwellin Vuonna 1984:ää, paikkateoreettisesta näkökulmasta. Lehtonen on tutkinut muun muassa asenteiden roolia päätöksenteossa, johtamisen arvoja ja etiikkaa sekä kansalaisten, yritysjohtajien ja poliittisten päättäjien ilmastonmuutosasenteita ja -tietämystä Suomessa. tommi.lehtonen@uwasa.?. Hän on hiljattain väitellyt utopioista ja utopiankaltaisuudesta aluekehittämisessä. Awareness of the problems related to ideals and of the worst possible outcome activates to combat the threat more e?ectively than reverie and comforting. This can be explained by the fact that presenting the future as overly bad or non-ideal can sharpen the identi?cation of risks. 2/22 4 Futura REFEREE-ARTIKKELI Tulevaisuuteen suhtautumisen tavat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa Envisioning the future in online discussions on climate change This article explores di?erent ways of envisioning the future observed in online discussions on climate change. Mikko Karhu toimii aluetieteen yliopisto-opettajana Vaasan yliopistossa. The outlooks on climate change were anti-utopian and anti-dystopian more often than utopian or dystopian, although dystopian outlooks were more numerous than utopian ones
Tässä tutkimuksessa analysoidaan verkkokeskustel?oiden esittämiä tulevaisuuskuvia ilmastonmuutoksesta. 5 2/22 F Mikko Karhu & Tommi Lehtonen Ilmastonmuutos on laaja ja monisyinen ympäristöongelma, joka herättää pelkoa, ahdistusta ja ärtymystä, mutta myös halua tehdä ilmastotekoja. Tässä artikkelissa tunnistetaan ja analysoidaan tulevaisuudenkuvia ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. Induktiivisessa tutkimusotteessa tehdään havaintoja tutkittavasta aineistosta ja muodostetaan teoria tai muu kokonaiskäsitys niiden pohjalta (Koskinen ym. Aineisto ja tarkastelutapa Tutkimuksemme on hermeneuttinen ja induktiivinen. Ymmärryksen edellytyksistä ja sen luonteesta kiinnostunut hermeneutiikka tarjoaa verkkokeskustelujen tarkasteluun sopivia välineitä. Ilmastofoorumilla käyty keskustelu ydinvoiman roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä otettiin mukaan, jotta voitaisiin vertailla ilmastokriittisesti pro?loitunutta foorumia yleisempiin iltapäivälehtikeskusteluihin. Käsillä oleva tutkimus keskittyy laadulliseen analyysiin, jossa menetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia (Kakkuri-Knuuttila 1998, 32–33, 101–102; Schwartz & Ungar 2015, 78–80). Täsmennämme tätä käsitettä ja analysoimme verkkokeskusteluaineistoa utopiaja dystopiakäsitteistön avulla. Entä mitkä tulevaisuuskuvat ovat yleisimpiä. Mitätön ei ole sekään joukko, joka suhtautuu ilmastonmuutokseen välinpitämättömästi tai sivuuttaa sen tarkoituksellisesti. Tarkasteltavista verkkokeskusteluista yksi liittyy Iltalehden uutiseen ja kolme Ilta-Sanomien uutisiin. 2020). Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen seurauksiin sopeutumiseksi on tärkeää ymmärtää ja tunnistaa kansalaisten toiveita ja pelkoja myös verkkokeskustelujen pohjalta. Monissa verkkokeskusteluissa käsitellään yhteiskunnallisia aiheita, ongelmia ja tapahtumia, kuten poliittisia kiistoja ja skandaaleja, järkyttäviä rikoksia ja onnettomuuksia sekä rasismia ja seksismiä. Aineistona käytetään avoimia suomenkielisiä verkkokeskusteluja Iltalehdestä ja Ilta-Sanomista sekä Ilmastofoorumista. Tutkimuksemme aineistona on kirjallisesti ilmaistuja mielipiteitä, joissa reagoidaan ilmastonmuutosaiheiseen uutiseen tai muuhun kirjoitukseen tai sitä koskevaan kommenttiin (taulukko 1). Analyysin määrälliset tulokset koskevat eri tulevaisuuskuvien osuutta tarkastelluissa aineistoissa. Erilaisten ilmastonmuutosta koskevien tulevaisuuskuvien tunnistaminen lisää ymmärrystä kansalaismielipiteen sävystä ja suuntautuneisuudesta. Tulevaisuuskuva-sanaa käytämme ei-teoreettisena yleisnimenä erilaisille mielikuville, hahmotelmille ja näkemyksille tulevaisuudesta. 2005). Siinä etsitään analysoitavasta aineistosta keskeisiä väitteitä, perusteluja ja niiden asiasisältöjä (Kakkuri-Knuuttila 1998, 32–33, 101–102). Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia tulevaisuuskuvia esitetään ilmastonmuutosta käsittelevissä verkkokeskusteluissa. Selvitämme eri tulevaisuuskuvien tunnusomaisia piirteitä ja vähennämme siten aihealueen monitulkintaisuutta. Ihmisen peruspiirre on eriasteisten sekä yhteisöllisesti jaettujen että subjektiivisten, fyysisten ja henkisten puutostilojen kokeminen (Karhu & Ridanpää 2020, 6; Bloch 1986, 46; Levitas 2010, 164–168). Tunnistaminen tapahtuu käsiteanalyysillä muodostetun utopiaja dystopiakäsitteistön avulla. Hermeneutiikassa on Martin Heideggerista lähtien pidetty toivomista ja huolehtimista perustavina olemisen tapoina. Keskustel?at jakavat käsityksiä ja tulkintoja tapahtumista ja tuovat esiin mielipiteitään (Yoo ym. Siksi lähdemme liikkeelle utopian ja dystopian sekä antiutopian ja antidystopian käsitteiden määrittelystä. Osa pitää keskustelua turhana ja liioittelevana, osa taas tärkeänä ja välttämättömänä (Lehtonen et al. Verkos. 2018). Moninaisten tunteiden ja asenteiden lisäksi kansalaiskeskustelu tuo esille myös erilaisia tulevaisuuskuvia. Herbert Marcusen (1955) mukaan huoli ja toivo paremmasta voidaan palauttaa ihmisen perustarpeisiin. Ilmastonmuutoskeskustelu jakaa mielipiteitä. Tämä edellyttää aineiston kielellisen ilmiasun täsmentämistä ja tulkintaa. Hermeneuttisella tutkimustavalla analysoidaan yksilöiden ja yhteisöjen käsityksiä ja pyritään ymmärtämään ihmisten mielipiteitä ja käyttäytymistä – usein psykologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tek?öiden valossa (Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti 2006, 158). Ernst Bloch (1986) pitää toivoa paremmasta (the principle of hope) keskeisimpänä inhimillisenä taipumuksena, johon kuuluu huoli tulevaisuudesta
Henkilöön, ryhmään tai organisaatioon kohdistuvat uhkaukset ja loukkaukset ovat kiellettyjä. Puheella ja teksteillä on muitakin tarkoituksia kuin kommunikointi ja tiedon jakaminen. Lyhyinkin keskusteluketju (Ilta-Sanomat 14.11.2019) sisältää 52 kommenttia ja pisin 684 kommenttia (Ilta-Sanomat 10.8.2019). 2011, 2). Valintaan vaikutti keskusteluissa esitettyjen mielipiteiden runsaus. Verkkokeskusteluja käsittelevät tutkimukset ovat yleistyneet, mutta tiedotusvälineiden hallinnoimaa verkkokeskustelua on tutkittu melko vähän. Tämän tutkimuksen tek?ät eivät ole vuorovaikuttaneet tutkimusaineiston tuottaneiden verkkokeskustel?oiden kanssa. Keskeinen aineistonvalinnan kriteeri oli, että keskusteluissa viitataan eksplisiittisesti ilmastonmuutokseen ja sitä koskeviin tulevaisuuskuviin. Tämä sisällönanaFoorumi Ajankohta Aihe Kommentit Ilmastofoorumi 10.5.2015– 29.11.2018 ”Ydinvoima pelastaa kasvihuoneilmiöltä” 150 Iltalehti 22.8.2019 ”Tutkimus: joka neljäs suomalainen kokee ilmastoahdistusta” 201 Ilta-Sanomat 25.1.2019–26.1.2020 ”Kommentti: Halla-ahon ilmastopuheissa siintää satumaa – ja muiden porvaripuolueiden äänestäjien kalastelu” 535 Ilta-Sanomat 10.–11.8.2019 ”Kommentti: Ilmastoväittely muuttumassa yhä repivämmäksi – vihreät ja perussuomalaiset keräävät suurimman hyödyn” 684 Ilta-Sanomat 14.11.2019 ”Tuore raportti: Ilmastonmuutos on elinikäinen terveysriski lapsille” 52 Taulukko 1: Aineistona käytetyt verkkokeskustelut Tulevaisuuteen suhtautumisen tavat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. Luotu mielikuva riippuu kielellisen ilmaisun muodosta, väitteen esittäjästä ja tulkits?asta. Ruotsalainen & Heinonen 2017, 47–48). Keskustel?oiden asiantuntemusta, henkilöllisyyttä tai kirjoitustaitoa ei tarkisteta. Uutisten ja verkkokeskustelujen kommentointi ei yleensä edusta harkituinta kirjoittelua (mm. 2/22 6 Futura sa iltapäivälehdet ovat TNS Metrixin mittausten mukaan käv?ämäärältään Suomen suosituimpia tiedotusvälineitä. Tiedotusvälineen hallinnoima verkkokeskustelu on joukkoviestimissä toimitustyönä tuotettujen sisältöjen ja yleisön tuottamien sisältöjen välimuoto. Verkkofoorumin asiallisuusvaatimukset säätelevät, millaisia kirjoituksia sallitaan. Tiedonkeruu tapahtui toukokuussa 2020, ja aineistoon sisältyy 1 622 viestiä mukaan lukien uudet viestit ja niitä koskevat jatkokommentit. Tutkimus on siis aineistolähtöinen pikemmin kuin etnogra?nen. Tarkastelluilla foorumeilla keskustelu on vapaamuotoista ja kielellisesti hiomatonta. Siten ne tavoittavat myös paljon keskustel?oita ja kommento?ia. Sitä kutsutaan käyttäjien tuottamaksi sisällöksi (user-generated content), kansalaisjournalismiksi (citizen journalism) ja osallistuvaksi journalismiksi (participatory journalism) (Singer et al. Puhuttua ja kirjoitettua kieltä käytetään vaikuttamisvälineenä esimerkiksi luomalla asiasta, henkilöstä tai paikasta tarkoitushakuinen mielikuva (Portolano 2012, 120–125; Karhu 2020, 8). Emme voi yksiselitteisesti tietää verkkokeskustel?oiden motiiveja, mutta voimme analysoida heidän kommenttiensa välittämää tulevaisuuskuvaa
Tunneperäinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen yhdistyy niin kasvavaan huoleen (van der Linden 2015) ja ilmastotekoihin (Wolf & Moser 2011) kuin ilmastonmuutosta hillitsevien politiikkatoimien kannattamiseen (Smith & Leiserowitz 2014). Taustatietoja ei ollut saatavilla lukuun ottamatta sitä ilmeistä seikkaa, että keskustel?at ovat suomen kielen taitoisia. 2011). Sander van der Lindenin (2015) mukaan kansalaisten tietotasolla onkin yhteys koettuun huoleen, mutta tieto ei ole tärkein huolta ennustava tek?ä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kansalaisten ilmastonmuutosasenteet ovat monisuuntaisia ja ilmastonmuutostietämys melko pinnallista. Ennen sen esittelyä on syytä luoda katsaus ilmastonmuutosasenteita koskeviin tutkimuksiin. Tutkimuksen teoreettinen tausta: utopiatutkimus ja -käsitteistö Utopia tuli tunnetuksi Thomas Moren samannimisestä kirjasta (1516). Pieni osa (< 5 %) kommenteista oli niin monitulkintaisia tai epäselviä, että jätimme ne luokittelematta. Tulkintavaihtoehdot erotimme keskustelussa, jota kävimme tutkimuskirjallisuuden avulla ja utopiaja dystopiakäsitteistöä koskevan analyysin pohjalta. Ensiarviossa eri tavalla luokittelemiamme tulevaisuuskuvia oli aineistosta noin neljäsosa. 7 2/22 F lyysi sallii erilaiset painopisteet ja metodologiset sovellukset, joiden lähtökohta on keskustelun ja kielenkäytön sosiaalista todellisuutta rakentava luonne (Fairclough 2003; Jokinen et al. Huoli ilmastonmuutoksesta on sitä suurempi, mitä läheisemmäksi ilmastonmuutos koetaan maantieteellisesti, ajallisesti ja yhteisöllisesti sekä mitä varmempia sen seurauksista ollaan (Spence ym. Moren uskotaan sisällyttäneen kirjanFoorumi Ajankohta Aihe Kommentit Ilmastofoorumi 10.5.2015– 29.11.2018 ”Ydinvoima pelastaa kasvihuoneilmiöltä” 150 Iltalehti 22.8.2019 ”Tutkimus: joka neljäs suomalainen kokee ilmastoahdistusta” 201 Ilta-Sanomat 25.1.2019–26.1.2020 ”Kommentti: Halla-ahon ilmastopuheissa siintää satumaa – ja muiden porvaripuolueiden äänestäjien kalastelu” 535 Ilta-Sanomat 10.–11.8.2019 ”Kommentti: Ilmastoväittely muuttumassa yhä repivämmäksi – vihreät ja perussuomalaiset keräävät suurimman hyödyn” 684 Ilta-Sanomat 14.11.2019 ”Tuore raportti: Ilmastonmuutos on elinikäinen terveysriski lapsille” 52 Mikko Karhu & Tommi Lehtonen. Kommento?ien tietotaso ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista jää arvailujen varaan. Katsaus ilmastonmuutosasenteita koskevaan tutkimukseen Tutkimuksessamme utopiaja dystopiakäsitteistöllä on keskeinen rooli teoreettisena viitekehyksenä ja analyysivälineistönä. 1993; Valtonen 1998). 2012). Toisella kierroksella keskityimme kohtiin, joista ensiarviomme erosivat toisistaan tai jotka olivat monitulkintaisia. Aineiston tulkinnat on tehty tutk?oiden yhteistyönä kiinnittämällä huomiota tulkintavaihtoehtojen tunnistamiseen ja arviointiin. Voisi olettaa, että lisääntyvä tieto ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista johtaa kasvavaan huoleen ja ilmastotekoihin. Siinä kerrotaan ?ktiivisestä saaresta, jossa elämä on parempaa kuin sotien, kulkutautien ja nälänhädän riivaamassa Euroopassa. Kaksi tässä tutkimuksessa tarkasteltavaa verkkokeskustelua liittyy näitä selvityksiä koskeviin uutisiin (Ilta-Sanomat, 10.8.2019; Iltalehti, 22.8.2019). Ilmastonmuutoksen seurausten arviointi voi kuitenkin olla kansalaisille vaikeaa. Valtaosa tarkasteltavien verkkokeskustelujen kommento?ista esiintyi nimimerkillä. Heidän ikänsä, asuinpaikkansa, ammattinsa tai muut henkilökohtaiset ominaisuutensa eivät ole tiedossa, joten niitä ei voida käyttää tutkimuksessa. Tulevaisuusuhkien epävarmuus lisää toivoa siitä, että nämä uhat eivät toteudu ainakaan koko laajuudessaan (Markowitz & Shari. Viestejä, joissa ei esitetty mitään luokiteltavaa tulevaisuuskuvaa, oli aineistosta yli 500 eli noin kolmasosa. Joukossa oli viestejä ja kommentteja, joissa ei esitetty tai kannatettu minkäänlaista tulevaisuuskuvaa vaan puututtiin keskustelutapaan tai muuhun muotoseikkaan. Arkiset huolet ovat etus?alla ja kaukaiset tulevaisuuden uhat sivuutetaan (van der Linden ym. Sitran kyselyn mukaan suomalaisten tunteet ilmastonmuutosta kohtaan ovat hillittyjä, vaikka suurin osa on huolissaan ilmastonmuutoksesta (Hyry 2019). Oletamme, että keskustel?at kommentoivat uutista tai foorumikeskustelua ilmaistakseen olevansa samaa tai eri mieltä lukemansa kanssa. 2015). Lyytimäki 2010; Eurobarometri 2019; Ilmastobarometri 2019). Kokemukselliset ja sosiokulttuuriset tek?ät ovat tärkeämpiä ilmastoasenteiden selittäjiä. Molemmat tutk?at analysoivat aineiston ensin erikseen ja sitten yhdessä. Aiheesta on ilmestynyt Suomessa useita selvityksiä ja tutkimuksia (esim. Siksi ilmastonmuutostietoa käytetään avuksi vain, kun keskusteluketjuissa esitettyjä käsityksiä tunnistetaan ja jaotellaan. Utopia-sana on johdettu kreikan kielen ou-etuliitteestä ja topos-sanasta, jotka merkitsevät yhdessä ”ei-paikkaa” eli ”olematonta paikkaa”
Dystopialla viitataan huonoon, ellei katastrofaaliseen tulevaisuuskuvaan (vrt. 2/22 8 Futura sa nimeen kaksoismerkityksen, sillä sana utopia voidaan ääntää kahdella tavalla. (Moylan & Baccollini 2014, 134.) Kaikki dystopiat ovat antiutopioita, mutta kaikki antiutopiat eivät ole dystopioita (Claeys 2016, 283.). Sargent 2016, Moylan & Baccolini 2014, 9–10). Eutopos-merkityksessä utopian sisältö laajenee normatiiviseksi. Moren klassikon myötä syntyi utopiakirjallisuus. Utopiaa käytetään eutopian merkityksessä eli myönteisenä, ellei jopa ihanteellisena tulevaisuuskuvana. Viittamme niillä erilaisiin tulevaisuuden odotuksiin. Utopiat esittävät usein, että oikean ajattelutai toimintatavan omaksuminen johtaa väistämättä hyvään (vrt. Siihen kuuluvat teokset, joissa kuvataan kuvitteellista, parempaa tai ihanteellista yhteiskuntaa. Se voi tarkoittaa paitsi ”olematonta paikkaa” (outopos) myös ”onnellista paikkaa” (eutopos). Hoch 2014, Rubin 2020). Dystopia ja antiutopia ovat utopian vastakohtia, joita yhdistää toiveajattelun kritiikki. Skenaarioita, utopioita ja dystopioita yhdistää se, että niissä kuvattu tilanne ei ole toistaiseksi todellisuutta. Silloin ei ole kyse ainoastaan siitä, mikä on loogisesti mahdollista tai käsitettävää tai mitä voidaan tehdä tai saavuttaa, vaan miksi jotain pitäisi tehdä tai saada aikaan. Tällöin utopia kytkeytyy mahdollisen ja mahdottoman väliseen rajankäyntiin: siihen, mikä ylipäänsä on käsitettävissä eli saavutettavissa ajattelulla. Utopiaja dystopiakäsitteistöllä on yhteys tulevaisuudentutkimuksen skenaarioihin (Levitas 2010, 85). Dystopia on paha ja toivoton, paikka, jota ei – ainakaan vielä – ole olemassa, kuten ei utopiaakaan. Toisaalta skenaario täyttää utopian tai dystopian piirteet, jos sitä pidetään erityisen tavoiteltavana (ihanteellisena) tai erityisen vältettävänä (katastrofaalisena). Antiutopia korostaa utopian tavoittelun epärealistisuutta ja vahingollisuutta. Outopos-merkityksessä se voi tarkoittaa mitä tahansa paikkaa tai asiaa, jota ei ole olemassa (Lahtinen 2002, 170–171). Skenaario on kuitenkin usein utopiaa tai dystopiaa neutraalimpi, tarkemmin harkittu ja systemaattisempi (mm. Utopiat ja dystopiat ovat puolestaan vahvemmin arvojen ja tunteiden ohjaamia (Hoch 2014). Tulevaisuuden uhista voidaan vastaavasti puhua pelottelematta niillä. Näitä teoksia alettiin nimittää antiutopioiksi, koska niissä esitetään usein satiirisesti, miten hyvätahtoiset maailmanparannussuunnitelmat eivät toteudu, vaan saattavat huonontaa tulevaisuutta. (Levitas 2010, 2–4; Sargent 2010, 2–3). Dystopiat taas kuvaavat tulevaisuuden synkkänä ja determinoituna (vrt. Utopioita ja dystopioita moititaan usein epärealistiksi. Tulevaisuuteen suhtautumisen tavat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. Näiden merkitysten yhdistelmänä utopia ymmärretään usein saavuttamattomaksi ihanteeksi. Utopian käsite on siis monitulkintainen (Levitas 2010, 3–6; Lakkala 2017, 16). Antiutopia puolestaan korostaa utopian epärealistisuutta, mutta ei välttämättä täsmennä tulevaisuuden laatua (vrt. Antidystopia korostaa, että dystopia jää toteutumatta, mutta ei välttämättä kerro, onko tulevaisuus nykyhetkeä parempi. Dystopia ja antiutopia eroavat toisistaan utopiakriittisyyden ja tulevaisuuteen suuntautumisen asteessa (Claeys 2016, 283). Dystopia ilmaantui antiutopiaa myöhemmin sanaksi kuvaamaan synkkää ja masentavaa tulevaisuutta maalailevaa kirjallisuutta (Claeys 2016, 282–283). Verkkokeskustelujen tulevaisuuteen suhtautumisen laadusta voidaan tehdä yleisluonteisia tulkintoja, joihin riittävät utopian, antiutopian, antidystopian ja dystopian käsitteet. Skenaarioiden tavoitteena on esittää enemmän tai vähemmän todennäköisiä tulevaisuuskuvia päätöksenteon tueksi, ja niihin liittyvät epävarmuudet ja eri todennäköisyyden asteet pyritään tuomaan esille. Skenaariot pyrkivät kuvaamaan tulevaisuutta ainakin näennäisen puolueettomasti. Antiutopiaa taas pidetään todenmukaisena kuvauksena nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Antidystopia viittaakin käsitykseen, jolla pyritään torjumaan maailmanlopun maalailua (Levitas 2010, 163-165). Lyman Sargent (2016) korostaa, että antiutopia lieventää utopiaan liittyviä ylioptimistisia odotuksia. Claeys 2016). Levitas 2010, 51, 65; Portolano 2012, 128-130). Skenaarioksi kutsutaan mahdollisesti toteutuvaa tai toteutumatta jäävää tulevaisuuskuvaa (Hamarus 2017, 32). Claeys 2016, 283-284, Levitas 2010, 164). Myöhemmin syntyi kuvitteellisia ihannepaikkoja kritisoivaa kaunokirjallisuutta
Sellainen olisi kannattanut jo rakentaa. Uskonnollisesti virittyneessä utooppisessa kommentissa [1] kristillinen usko esitetään toivon ehtona: [1] Totta puhut, että Jeesus tuo pelastuksen. Erilaisten tulevaisuuskuvien osuudet aineistossa Utopia Antiutopia Antidystopia Dystopia 8 % 46 % 27 % 19 % Suurin osa – lähes puolet – aineistomme tulevaisuuskuvista oli antiutooppisia. Eikä se ole keneltäkään pois. Taustalla välkehtii tieteisusko ja usko teknologian mahdollisuuksiin. Utopian kategoriaan luokittelemissamme mielipiteissä tulevaisuudenusko perustui uskontoon, tieteen ja teknologian kehitykseen tai luonnon arvostuksen nousuun. Taulukko 2 kuvaa viestien ja kommenttien jakautumista käsitteistön eri kategorioihin. (Iltalehti 22.8.2019) Iltalehti uutisoi ilmastoahdistustutkimuksesta, jonka kommento?a [3] uskoo luontoa ja ilmastoa säästävän kulutuskäyttäytymisen olevan ainoa kestävä tapa hillitä ilmastonmuutosta. (Ilmastofoorumi 10.5.2015–29.11.2018) Lainauksessa [2] puolustetaan ydinvoimaa edullisena ja tehokkaana energiantuotantomuotona, jolla päästään eroon jäteongelmasta (vrt. 9 2/22 F Tulevaisuuskuvat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa Seuraavaksi esitellään ja analysoidaan aineistosta valittuja esimerkkejä tutkimuksemme avainkysymysten näkökulmasta. [3] On ainoa järkevä valinta muuttaa kulutuskäyttäytymisiään luontoja ilmastoystävälliseen suuntaan. Myös muukalaisia Hän kehottaa kohtelemaan inhimillisesti. Keskusteluja siis yhdisti kriittinen asenne ääripäitä, utopioita ja dystopioita kohtaan. Levitas 2010, 65; Hoch 2014, 9–10). Mikko Karhu & Tommi Lehtonen. Tarkastelemissamme verkkokeskusteluissa ei ollut merkittäviä keskinäisiä eroja tässä suhteessa. Tulevaisuudenuskoa viestittävät utopiat Ilmastonmuutos on monisyinen ja huolestuttava ilmiö, jonka kohtaamiseen ehdotetaan suuria, myös tunneperäisiä, ajatteluja toimintatapojen muutoksia (ks. Portolano 2012). Aineistossamme puhutaan pelastuksesta kuitenkin myös ei-uskonnollisesti, kuten seuraava esimerkki [2] osoittaa: [2] Mutta nyt se Suomessakin pelastaa! Eikä olennaisesti fossiilisia kalliimmin. Millaisia tulevaisuuskuvia esitetään ilmastonmuutosta käsittelevissä verkkokeskusteluissa, ja mitkä tulevaisuuskuvat ovat yleisimpiä. Jonkun vuosikymmenen sisällä Suomeenkin rakennetaan 4. Kun mukaan lasketaan myös antidystopiat, yhteismäärä on lähes kolme neljäsosaa. Taulukko 2. Bloch 1986; Claeys 2016, 352). Luonto sen s?aan puhdistuu kaikille. Väärin sammutettu! Ydinvoimassa ei ole mitään jäteongelmaa. ”Keskialue” eli antiutooppiset ja antidystooppiset tulevaisuuskuvat olivat hallitsevia. (Ilta-Sanomat 25.1.2020) Uskonto edustaa voimakasta utooppisuutta ja siihen liittyy yliluonnollisen pelastuksen mahdollisuus (mm. Asiaan tietysti kuuluu, että eniten ilmastonmuutoksella pelottelevat tahot ovat nyt raivoissaan. Sargent 2016; Portolano 2012, 128-129). Kielteisesti virittyneiden kategorioiden, dystopioiden ja antiutopioiden yhteisosuus aineistossamme oli yli 60 prosenttia, kun taas alle 40 prosenttia aineistosta edusti myönteisesti (tai ei niin kriittisesti) virittyneitä utopian ja antidystopian kategorioita. Kaiken kieltäminen ja kaasun lisääminen sen s?aan on suurta tyhmyyttä. Ahdistuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, vaan pikemminkin viisauden ja järjenkäytön. Häneen uskova haluaa myös varjella maata eli välttää sitä tuhoamasta ja saastuttamasta. Ehdotusten toimivuutta saatetaan liioitella korkeilla odotuksilla. Hyry 2019, Spence 2011). Ydinenergiaa ylistetään pelastajaksi, johon tulisi panostaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. sukupolven voimala, joka ’syö’ kaikki nykyiset ydinjätteemme ja tuottaa niistä monikymmenkertaisen määrän energiaa nykyisiin laitoksiin verrattuna. Tavoitteena on kerätä huomiota erilaisia tarkoitusperiä varten, mutta myös vahvistaa samat arvot jakavien yksimielisyyttä (vrt. Luokittelussa ja analyysissä hyödynnämme edellä esitettyä utopiaja dystopiakäsitteistöä. Hän uskoo, että tällainen käyttäytyminen ei vie mitään keltään pois, vaan siitä koituu pelkästään myönteisiä seurauksia (vrt
Tämä keskustelu oli aineistomme kolmanneksi laajin. Rajattomat verotusmahdollisuudet ei minkään perusteella, koko talous saadaan romahdutettua samoin kuin syntyvyys. Synkän tulevaisuuden torjuvat antidystopiat Yksi ilmastonmuutoksen psykologisista seurauksista on pelon ja epävarmuuden lisääntyminen (Markowitz & Shari. Epävarmuutta käytetään myös dystooppisten tulevaisuuskuvien kritisointiin ja pelon lievittämiseen. Aineistomme dystooppisetkin kommentit olivat uskonnollisesti ja tieteellisteknologisesti virittyneitä, mutta lisäksi politiikkaan, talouteen ja hyvinvointiin liittyviä. Kommento?a näkee tulevaisuuden toivottomana, eivätkä ilmastoteot auta, vaan johtavat vain harhaan (vrt. [7] Eihän siinä varmaan sitten muu auta kuin lopettaa yksinkertaisesti kaikki toiminta tästä maasta ja mennä se kuuluisan rahaluukun alle odottamaan, että mitä sieltä mahtaa tippua. Ihmisten henkinen pahoinvointi kasvuun ja psyykelääkkeiden kulutus tappiin. (Ilmastofoorumi 10.5.2015–29.11.2018) Ilta-Sanomien viestiketjussa ja Ilmastofoorumin ydinvoimakeskustelussa esitettiin myös dystooppisia uskonnollisia kommentteja. Vanhurskas kansan korottaa, mutta synti on kansakunnan häpeä edelleen. Ilmastofoorumin keskustelussa muistutetaan puolestaan teknologiaan liittyvistä riskeistä kuten [5] ydinvoimaonnettomuuksista sekä vakavasta saasteja jäteongelmasta. Esimerkissä [8] esitetään ilmastonmuutoksen olevan laajamittainen petos, jonka taustalla on hyvinvoinnin romuttamiseen pyrkivä poliittinen ja taloudellinen salaliitto. Tarkoituksena on myös kerätä huomiota ja vahvistaa saman mielipiteen jakavien yhteenkuuluvuutta. [4] Keskustan silmissä siintää tuulivoimaloiden täyttämä maaseutu. Moylan & Baccolini 2014, 134-135). Claeys 2016, 283). Lainauksessa [6] ilmastonmuutosta pidetään Jumalan langettamana rangaistuksena. Claeys 2016, 283) maaseudun asukaskatoon. Ne ovat menossa Helvettiin eli kadotukseen, joten ilmastohommat eivät tuo toivoa ja tulevaisuutta, vaikka kuinka nämä ilmastoharhaanjohtajat lupaavat. Teknologisia dystopioita esitettiin erityisesti niissä kommenteissa, jotka liittyivät uutiseen Halla-Ahon ilmastopuheista. (Ilta-Sanomat 25.1.2020) Pelko tärkeänä pidetyn asian häviämisestä on yleinen dystooppinen piirre (vrt. Sitran ilmastoahdistusTulevaisuuteen suhtautumisen tavat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. [6] Suomen jumalattoman kansan pitäisi tehdä parannus. (Iltalehti 22.8.2019) Salaliittovihjaukset ovat aineistossamme muutenkin hyvin yleisluonteisia, eikä syyllisiä henkilöitä tai organisaatioita juuri nimetä. Halla-Ahon realismi on sitä vastaan hyvin ihana tulevaisuuskuva (elävä Suomi) (Ilta-Sanomat 25.1.2020) [5] Ydinvoima ei suinkaan ole saasteetonta, sisältää minimaalisen mutta katastrofaalisen riskin mahdollisuuden ja melkoisen jäteongelman. 2020). 2/22 10 Futura Synkkää tulevaisuutta maalailevat dystopiat Laajana ja huolestuttavana ilmiönä ilmastonmuutos herättää myös vahvoja ja tunnepitoisia reaktioita (van der Linden 2015, Lehtonen ym. Ilmastotekoja arvostellaan taloudellisesti kestämättömiksi. [8] Aivan mieletön keksintö tämä ilmastohu?aus. Pitäisi nähdä minne jumalattomat ihmiset ovat menossa Gretan ja Aten johtamina. Näin tuodaan esille huoli, että eettisesti kyseenalaista taloudellista toimintaa saatetaan harjoittaa ilmastonmuutoksen nimissä. Iltalehden uutiseen ilmastoahdistustutkimuksesta esitettiin runsaasti kommentteja, joissa ilmastonmuutosta pidetään suurena harhana ja valheena. (Ilta-Sanomat 25.1.2020) Samaan uutiseen liittyvässä toisessa kommentissa ilmastonmuutoksen torjumisen väitetään [7] johtavan siihen, että joudutaan luopumaan kaikesta työllistävästä toiminnasta. Kommento?a [7] kritisoi myös yritystoimintaa rajoittavaa valtiojohtoista ilmastopolitiikkaa. Antidystooppiset kommentit pyrkivätkin torjumaan väitteitä ilmastonmuutoksen hallitsemattomuudesta, hyvinvoinnin romahtamisesta ja tuhon väistämättömyydestä. Itse ilmiön epäily tai kielteinen suhtautuminen sen torjuntakeinoihin saatetaan esittää haittoja paisuttelevasti. 2012). Ei auta Jumalan edessä, vaikka lopettaisi maidon juonnin, lihansyönnin, bensan käytön jne. Esimerkin kommento?a [4] esittää tuulivoimaloiden rakentamisen johtavan vääjäämättä (vrt. Se on dystopia
Ne ovatkin osasyy antiutooppisten kommenttien yleisyyteen. Markowicz & Shari. [9] Mediat kertovat ihmiskuntaa uhkaavasta suuresta uhasta. Moylan & Baccollini 2014). En hyväksy, että Suomea ollaan pilaamassa ilmastovouhotuksella eli ääni jatkossakin Perus-Suomalaisille. Tämä on tyypillinen antiutooppinen korostus (mm. Sargent 2016; Moylan & Baccolini 2014, 134-136). Tämä oli yksi yleisimmistä antidystooppisista kommenteista. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ei kielletä, mutta seurauksia pidetään hallittavina. Sargent 2010, 103–105). (Iltalehti 22.8.2019) Kommento?a kuitenkin ymmärtää, mihin ilmastoahdistus perustuu, ja hänen mukaansa huoleen on syytäkin (ks. [13] Kyllä on Satumaa Gretan Thurnbergin ja muiden sellaisten vouhottajien ilmastopuheissa. 2012). Näitä kommentteja esitettiin ilmastoväittelyn repivyyttä ja Halla-ahon ilmastoväitteitä käsitelleisiin uutisiin liittyen. (Iltalehti 22.8.2019) Eräs kommento?a uskoo ilmastonmuutospelon ja sen aiheuttamien mielenterveysongelmien olevan estettävissä äänestämällä sopivaa puoluetta. Tosiasiat hyväksyvät ihmiset helposti ahdistuvat. (Iltalehti 22.8.2019) Antidystooppisesti kommentoitiin myös Halla-ahon ilmastopuheita. Voin kertoa helpottavan uutisen: Ihminen pystyy hillitsemään ilmastonmuutoksen etenemistä. [11] Jos ilmastonmuutosta pidettäisiin oikeasti vakavana uhkana, seuraamuksiin pyrittäisiin varautumaan. Usko siihen, että pieni kansa pystyy yksin muuttamaan ilmakehän koostumista ja vähentämään maapallon lämpötilaa on sellaista typeryyttä, jota ei pitäisi kouluja käyneiden poliitikkojen suusta kuulla. Hyry 2019; van der Linden 2015). Ihanteen tavoittelun pelätään johtavan ojasta allikkoon. Esimerkissä [11] ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä pidetään riittämättöminä, mutta kommento?an mielestä uhkakaan ei ole välttämättä niin vakava kuin väitetään (vrt. Viestin pääsanoma on se, että ilmastonmuutos on vakava uhka, mutta mahdollista hillitä (vrt. Sopeutumista koskevan keskustelun voidaan odottaa lisääntyvän tulevaisuudessa. Yhdessä kommentissa [12] poliittisten ryhmien uskotaan luulevan liikoja ihmisen kyvystä vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Levitas 2010, 163). Oikea tapa reagoida ei ole ahdistua eikä haaveilla, vaan toimia maltillisesti ja pienin askelin. (Ilta-Sanomat 25.1.2020) Aineistomme kommenteissa viitataan paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mutta ei juurikaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Myös tämän kaltaisia kommentteja oli useita. Toisaalta todettiin, että pelkkä unelmointikaan ei auta (vrt. 11 2/22 F tutkimusta esitelleen uutisen kommento?a [9] kritisoi, että niin ilmastonmuutoksen kieltäjät kuin tunnustajatkin luovat ahdistavaa ilmapiiriä ja passiivisuutta. Näkemys eroaa sellaisesta dystopiasta (ks. Claeys 2016, 282), joka esittää synkän tulevaisuuskuvan, mutta ei keinoja tilanteen korjaamiseen. Valoisan tulevaisuuden kiistävät antiutopiat Antiutooppiset kommentit muistuttivat, että olosuhteita ei pidä entisestään heikentää ylioptimistisilla vastatoimilla. (Ilta-Sanomat 25.1.2020) Antiutooppisessa kommentissa [14] kritisoidaan idealistisuutta ja huoletonta paremmasta maailmasta unelmoimista (ks. [12] Vihervasemmistolaisten poliitikkojen puheista tulee sellainen mielikuva, että he uskovat suomalaisten hallitsevan koko maapallon ilmakehää. Hyvien tarkoitusperien vaaroista muistuttavia kommentteja oli useita. (Ilta-Sanomat 10.–11.8.2019) Ilta-Sanomien verkkouutiseen esitetyssä kommentissa [13] nykytilanteen uskotaan olevan riittävän hyvä eikä sitä pidä pilata tavoittelemalla parempaa. [14] Laventilullassa elävät taivaanrannanmaalarit ahdistuvat helposti näistä lukuisista uutisista, koska ne eivät mahdu turkoosin pinkissä kuplassa elävien ihmisten maailmankuvaan. Claeys 2016, 283284; Sargent 2016). Denialistit helposti ahdistuvat näistä lukuisista uutisista, koska ne eivät mahdu tosiasiat kieltävien ihmisten maailmankuvaan. Hyvä asia on mennyt pilalle niiden takia… Liian kovaa meininkiä! Totuus on jossain siellä lähempänä Halla-Ahon esittämää. [10] Lapsia kuormitetaan henkisesti ihan turhilla asioilla kuten ilmastonmuutoksella, eikö tässä maassa ole ihan oikeitakin ongelmia. Niissä näkyy antiutopioiden toinen tyypillinen piirre: haaveilun kritisointi (ks. Mikko Karhu & Tommi Lehtonen
Ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuva foorumi voi kerätä juuri sellaisia henkilöitä, jotka torjuvat sekä dystopiat että utopiat, mutta eivät täysin kiellä tai myönnä itse ilmastonmuutosta. Antiutopioiden ja antidystopioiden yleisyys verkkokeskusteluissa osoittaa, että tulevaisuuden tiedostetaan olevan harvoin valoisimpien ja synkimpien mielikuvien mukainen. Esittämällä tulevaisuus liioitellun huonona tai muuna kuin ihanteellisena voidaan terävöittää riskien tunnistamista ja vahvistaa todellisuudentajua. Suomalainen verkkokeskustelu ilmastonmuutoksesta toimii siis utopiakäsitteistön keskialueella. Utooppiset ja dystooppiset kärjistykset ovat silti osa verkkokeskustelujen ”tunneperäistä logiikkaa”. 2/22 12 Futura Johtopäätökset Verkkokeskusteluissa kommentoinnin vaivan näkeminen edellyttää usein erimielisyyttä, joka halutaan tuoda selvästi esille. Negatiivisen kaiun jättävät mielipiteet voivat olla kuitenkin hyödyllisiä. Syynä tähän voi olla tarve erottautua ja herättää huomiota. Tulevaisuuteen suhtautumisen tavat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. Joku voisi pitää tätä kritiikkiä melko turhana, sillä aineistossamme utopioiden osuus oli eri kategorioista vähäisin: alle kymmenen prosenttia. Antiutopiat olivat siis aineistomme yleisin tulevaisuuskuva. Dystopioiden ja antiutopioiden yhteisosuus aineistossamme onkin yli 60 prosenttia, mitä voidaan pitää ilmastonmuutosta koskevan riskitietoisuuden kannalta myönteisenä tuloksena. Tulevaisuudelta liikoja odottavan myönteisyyden kritiikki eli antiutopia oli yleisin vastaus ilmastonmuutoshuoleen; sen osuus kaikista tulevaisuuskuvista on lähes puolet (taulukko 2). Keskustelussa paljon esille tulleen antiutooppisen käsityksen mukaan suomalaisten vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutokseen ovat olemattomat. Ihanteisiin liittyvien ongelmien ja pahimman tiedostaminen aktivoivat torjumaan oletettua uhkaa paremmin kuin unelmointi ja lohdutus. Antiutopioissa torjuttiin utooppinen käsitys ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tällöin he s?oittuvat välimastoon, jota antiutopiat ja antidystopiat edustavat. Yksimielisyyden ilmaisemiselle ei välttämättä ole yhtä suurta tarvetta varsinkaan, jos keskustel?at ovat tuntemattomia toisilleen. Myös suomalaisten suhteellista osuutta maailman kasvihuonekaasupäästöistä pidettiin vähäpätöisenä. Ääripäitä, utopioita ja dystopioita esitetään vähän, dystopioita kuitenkin enemmän kuin utopioita. Silti niihinkin voidaan suhtautua torjuvasti, jos halutaan mieluummin kuulla toivoa herättäviä kuin lannistavia viestejä. Tällaisten näkemysten osuus kaikista tulevaisuuskuvista on noin neljäsosa. Antidystopia on suomalaisten verkkokeskustelujen perusteella toiseksi yleisin vastaus ilmastonmuutoshuoleen: ei kiistetä ilmastonmuutosta, mutta torjutaan dystopia eli tuhoja katastro?skenaario. Ilmastokriittisesti pro?loitunut Ilmastofoorumi ei tämän tutkimuksen perusteella erottautunut muista verkkokeskusteluista tulevaisuuskuvakategorioiden tai -osuuksien suhteen. Yliampuva mielipideilmaisu voi vahvistaa samat arvot ja ihanteet jakavien maailmankuvaa, mutta on eettisesti ongelmallista ja luotettavuudeltaan kyseenalaista
& Hermida, Alfred & Domingo, David & Heinonen, Ari & Paulssen, Steve & Quandt, Thorsten & Reich, Zvi & Vujnovic, Marina (2011). Markowitz, Ezra M. Zafarani, R. Mitä on tutkimus. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Leena & Heinlahti, Kaisa (2006). 13 2/22 F Lähteet Bloch, Ernst (1986): The Principle of Hope. Cambridge University Press, Cambridge. Ilmassa ristivetoa: löytyykö yhteinen ymmärrys. Fairclough, Norman (2003). 113–141. 78–94. Koskinen, Ilpo & Alasuutari, Pertti & Peltonen, Tuomo (2005). Sargent, Lyman (2016): Utopian Literature in English: An Annotated Bibliography Form 1516 to the Present. 40–60. Ilta-Sanomat 14.11.2019: Tuore raportti: Ilmastonmuutos on elinikäinen terveysriski lapsille. Toivanen, Olli-Pekka (toim.): <https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/68c213628efb-464e-a4f8-fbc4fe2abbe8>. Varjus, Seppo (toim.): <https://www.is.fi/politiikka/art-2000006384815. (2012): Climate change and moral judgement, Nature Climate Change 2, s. Rubin, Anita (2020). Helsinki/Vaasa: e2 Tutkimus ja Vaasan yliopisto. Chichester, West Sussex: Wiley-Blackwell. 243–247. Marcuse, Herbert (1955): Eros and Civilization: A Philosophical Inquiry into Freud. Ilta-Sanomat 25.1.2019: Kommentti: Halla-ahon ilmastopuheissa siintää satumaa – ja muiden porvaripuolueiden äänestäjien kalastelu. & Perälä, Annu & Pitkänen, Ville & Westinen, Jussi (2020). Helsinki: Gaudeamus. Waris, Olli (toim.): <https://www.is.?/politiikka/art2000006200238.html>. 937–948. Iltalehti 22.8.2019: Tutkimus: joka neljäs suomalainen kokee ilmastoahdistusta. (2011): Individual understandings, perceptions, and engagement with climate change: Insights from in-depth studies across the world, Wires Climate Change, 2/4, s. Sargent, Lyman (2010): Utopianism: Very Short Introduction. & Song, J. Teoksessa: Kantola, Anu & Moring, Inka & Väliverronen, Esa (toim.), Mediaanalyysi – tekstistä tulkintaan, Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus, s. Käsitteet S-Ö. (2014): Demand the Impossible: Science Fiction and the Utopian Imagination. Peter Lang, Bern. & Jeong, O. Portolano, Mariana (2012). Peter Lang AG, Bern. Ilmastofoorumi 10.5.2015-29.11.2018: Ydinvoima pelastaa kasvihuoneilmiöltä. Smith, Nicholas & Leiserowitz, Anthony (2014): The role of emotion in global warming policy support and opposition, Risk Analysis: An international Journal 34/5, s. html>. Andrew & Ungar, Lyle H.: Data-driven content analysis of social media: A systematic overview of automated method, The Annals of the American Academy 659/1, s. 12.10.2020 <https://openpublishing.psu.edu/utopia/content/de?nitions>. & Liu, H. Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. (2014): Social Media Mining: An Introduction. Moylan, Tom & Baccolini, Ra?aella (2014): Demand the impossible: science ?ction and the utopian imagination. Moylan, Tom & Baccollini R. STT-AFP (toim.): <https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006307007. Otava, Keuruu. Lakkala, Ke?o (2017): Utopiat yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiana, Futura 36, s. 758–763. Oxford University Press, New York. Arvot ja arvojohtaminen: ?loso?sia huomautuksia. University Press Oxford, Oxford. Peter Lang, New York. Hyry, Jaakko (2019): Kansalaiskysely ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista ja niiden vaikutuksista kestäviin elämäntapoihin. Ruotsalainen, Juho & Heinonen, Sirkka (2017): Media ja ekosysteemit: valta ubiikissa mediayhteiskunnassa, Futura 36, s. Hoch, Charles (2014). Singer, Jane B. Lehtonen, Tommi & Niemi, Mari K. Valtonen, Sanna (1998). <https:// www.ymparisto.?/?-FI/Kartat_ja_tilastot/Ilmastobarometri_2019_Suomalaiset_haluav(49670)>. Tutkimus kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuryritysten johtajien ilmastoasenteista. 957–972. Levitas, Ruth (2010): The Concept of Utopia. & Abbasi, M. Utopia, scenario and plan: A pragmatic integration. Hyvä, paha media. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993). Turun yliopisto < https://tulevaisuus.?/kasitteet/kasitteita-s-o/>. Diskurssianalyysi kriittisen mediatutkimuksen menetelmänä. Karhu, Mikko & Ridanpää, Juha (2020): Space, power and happiness in the utopian and anti-utopian imaginations, Literary Geographies 6/1, s. Claeys, Gregory (2016): Dystopia: A Natural History. Beacon Press, Boston. van der Linden, Sander & Maibach, Edward & Leiserowitz, Anthony (2015): Improving public engagement with climate change: Five ’best practice’ insights from psychological science, Perspectives on Psychological Science 10/6, s. < https:// ec.europa.eu/clima/citizens/support_?>. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Leena (toim.) (1998). 32–35. Schwartz, H. The Rhetorical Function of Utopia: An Exploration of the Concept of Utopia in rhetorical theory. 3–15. Tampere: Vastapaino. Argumentaatio ja tieteen?loso?a. Ilta-Sanomat 10.8.2019: Kommentti: Ilmastoväittely muuttumassa yhä repivämmäksi – vihreät ja perussuomalaiset keräävät suurimman hyödyn. 93-121. Diskurssianalyysin aakkoset. 112–124. Ympäristöministeriö. <https://ilmastofoorumi.?/ foorumi/viewtopic.php?f=7&t=1742>. Lyytimäki, Jari (2010): Naurua ilmassa: koominen vähättely ilmastontutkimusta käsittelevässä verkkokeskustelussa, Kulttuurintutkimus 27/2, s. Euroopan komissio. Topi: Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Hamarus, Päivi (2017): Näkökulmia organisaatioiden tulevaisuudentutkimukseen, Futura 36, s. Lahtinen, Mikko (2002): Matkoja utopiaan. 547–569. Yoo, S. Participatory Journalism: Guarding Open Gates at Online Newspapers. The MITT Pres, Cambridge. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Helsinki: Gaudeamus. 119–137. Lehtonen, Tommi (2009). Hallinnon Tutkimus 28/4, s. Tampere: Vastapaino. Spence, Alexa & Poortinga, Wouter & Pidgeon, Nick (2011): The psychological distance of climate change, Risk Analysis: An International Journal 32/6, s. Analysing discourse: Textual analysis for social research. Wolf, Johanna & Moser, Susanne C. 6–22. 17-29. Utopian Studies 23(1), s. Abingdon, Oxon: Routledge. & Shari?, Azim F. van der Linden, Sander (2015): The social-psychological determinants of climate change risk perceptions: Towards a comprehensive model, Journal of Environmental Psychology 41, s. (2018): Social media contents based sentiment analysis and prediction system, Expert Systems with Applications, 105/1, 102–111. Kantar TNS & Sitra, Helsinki. 14–21. Planning Theory 15/1, s. Eurobarometri 2019. Karhu, Mikko (2020): Utooppinen puhunta alueiden kehittämisessä: raakamekanismia, kaukoarvailua ja satumaakaipuuta, Alue ja ympäristö 49/2, 161–177. Mikko Karhu & Tommi Lehtonen. Ilmastobarometri 2019. html>
Although speech and comprehension are lost as the disease progresses, people with memory loss still need to be close and in contact with other people. In addition, national action plans for the care of people with memory problems, the resources of the third sector providing services for people with memory problems, the necessary expertise in the care of people with memory problems and the prospects for new future social welfare structures have been examined. Lisäksi on selvitetty valtakunnallisia toimintaohjelmia muistisairaiden hoidon osalta, muistisairaille palveluja tuottavien kolmannen sektorin aineistoja, muistisairaiden hoidossa tarvittavaa osaamista sekä uusien tulevien sote-alueiden näkymiä. ARTIKKELI Leena Viukari, FT (kognitiotieteen alue) Sosiaaliantropologi, KTM, on väitellyt aiheesta Tietoja viestintätekniikkavälitteisen palvelun kehittämisen kolme diskurssia Jyväskylän Yliopistossa 2010. The desire to communicate remains with the person for the rest of his or her life. This article highlights the importance of respectful communication with people with memory problems, which is not re?ected in o?cial programmes. Ongelmana on, että osaamista, tietoa, hyvää hoitoa sekä hyviä käytäntöjä on Suomessa runsaasti olemassa ja saatavilla, mutta siitä huolimatta kunnioittava vuorovaikutus ei toteudu kaikkien muistisairaiden kohdalla. leena.viukari@kolumbus.?. Tämän tutkimusaineiston näkökulmasta vaikuttaa siltä, että valtio näkee muistisairaan perustarpeet, kun taas muistisairaita palvelevat kolmannen sektorin organisaatiot näkevät heidät kokonaisina ihmisinä kaikkine vuorovaikutustarpeineen. From the perspective of this research material, it seems that the state sees the basic needs of people with memory impairment, while third sector organisations serving people with memory impairment see them as whole people with all their communication needs. Respect in communication with a person with memory loss This article has looked at respectful communication with people with memory problems. Vaikka puhe ja ymmärryskyky katoavatkin sairauden edetessä, muistisairas ihminen tarvitsee entiseen tapaan läheisyyttä ja kontakteja muihin ihmisiin. In this article, respectful communication is examined through two case studies based on interviews: a service home and family care. 2/22 14 Futura Kunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa Tässä artikkelissa on tarkasteltu kunnioittavaa vuorovaikutusta muistisairaiden kanssa. Sosiaalija terveyspalvelujen lakisääteinen järjestämisvastuu kuuluu kunnille kuluvan vuoden loppuun asti. Halu olla vuorovaikutuksessa säilyy ihmisellä elämän loppuun saakka. Artikkelissa kunnioittavaa vuorovaikutusta on tarkastelu haastatteluihin perustuvan, kahden tapauksen, palvelutalon ja omaishoidon, kautta. Tässä artikkelissa on nostettu esille kunnioittava vuorovaikutus muistisairaiden kanssa, jota ei virallisissa ohjelmissa näy. Until the end of this year, municipalities have the statutory responsibility for organising social and health services. The problem is that there is a wealth of knowledge, information, good care and good practice available in Finland, but respectful communicate is not achieved for all people with memory problems
Heistä noin 7 000 on työikäisiä. Kun yhteiskunta kohtelee suurta joukkoa ihmisiä tällä tavoin ja nostaa vain harvat ja valitut huo1 Yleisimmät etenevät muistisairaudet Suomessa ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Levyn kappale-patologiaan liittyvät sairaudet, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsaohimolohkorappeumat. Sieltä saapui kotihoitaja, jonka olisi pitänyt tulla jo 10–12. Käsitteitä Kunnioitus on ilmaisu ja se on toimintaa. Palvelu tuotetaan kaupungin palveluseteliä vastaan. (Muistiliitto 2022) Parantavaa hoitoa muistisairauksiin ei ole vielä löydetty. Halu olla vuorovaikutuksessa säilyy ihmisellä elämän loppuun saakka (Papunet 2022). Hoitaja viipyi pitkän tovin kanssamme, söi eväitään ja näpytteli käyntiraporttia kännykkäänsä. 15 2/22 F Leena Viukari Mistä artikkeli sai alkunsa Soitin eräässä Etelä-Suomen kaupungissa asuvalle Alzheimerin-tautia sairastavalle ystävälleni, että tulisin käymään seuraava päivänä, mikäli se sopii. Hänelle se sopi, kunhan tulisin vasta kahdentoista jälkeen, sillä kello 10–12 hänen kalenterissaan oli varattu merkintä. Noin yhden aikaan, kun olimme keittäneet kahvin, ovikello soi ja ystäväni ihmetteli kukahan siellä voi olla. Esimerkkitapaus yllä: hoivayrityksen tulisi nähdä muistisairas kokonaisena ihmisenä mukaan lukien hänen sosiaaliset tarpeensa. Epidemiologisten tutkimusten mukaan muistisairauksien 1 määrä sinänsä ei ole lisääntynyt, vaan potilasmäärän kasvu johtuu parantuneesta diagnostiikasta ja elinajan kasvusta (Remes 2018). Ongelmana on, että osaamista, tietoa, hyvää hoitoa sekä hyviä käytäntöjä on Suomessa runsaasti olemassa ja saatavilla, mutta siitä huolimatta kunnioittava vuorovaikutus ei toteudu kaikkien muistisairaiden kohdalla. Hoitaja kertoi, että hänen aikaisempi hoitokäyntinsä oli venynyt kovasti, anteeksi hän ei pyytänyt. (Sennett 2004, Mattila 2007) Vaikka epäkunnioittavuus ei olekaan yhtä väkivaltaista kuin suorat loukkaukset, se voi olla yhtä satuttavaa. Kunnioituksen viestittäminen edellyttää, että on löydettävä vakuuttavat sanat ja eleet, joiden avulla toinen voi sen tuntea (Sennett 2004). (Papunet 2022) Rajaus ja ongelma Tämä artikkeli rajautuu tarkastelemaan kunnioittavaa vuorovaikutusta muistisairaan kanssa. Tämä hoitaja tekee töitä pienessä, paikallisessa hoivapalveluyrityksessä. Hänen tehtäviinsä kuului tarkistaa, onko ystäväni ottanut ruuan jääkaapista ja syönyt sen sekä mm onko hänen kännykkänsä ladattu. Esimerkiksi tervehtiminen ja silmiin katsominen ovat toimintaa, jotka ilmaisevat muistisairaan kunnioitusta. Saavuin hänen luokseen sovittuun aikaan heti puolen päivän jälkeen. Tämä vaikuttaa muistisairaiden vuorovaikutustarpeisiin ja -osaamiseen.. Muistisairaita arvellaan olevan noin 193 000, heistä noin 100 000 sairastaa lievää ja 93 000 keskivaikeaa muistisairautta. Tyypillisimmin oirekuvaan liittyy muistihäiriöiden lisäksi kielellisiä vaikeuksia, havaintotoimintojen häiriöitä sekä ajattelun ja toiminnanohjauksen vaikeutumista. Hän ei tule nähdyksi kokonaisena ihmisenä, jonka olemassaololla on merkitystä. Vaikka puhe ja ymmärryskyky katoavatkin sairauden edetessä, muistisairas ihminen tarvitsee entiseen tapaan läheisyyttä ja kontakteja muihin ihmisiin. Toisen kohteleminen kunnioittavasti ei tapahdu itsestään, vaikka hyvää tahtoa olisi loputtomasti. Muistisairaus muuttaa ihmisen kykyä ilmaista itseään ja ymmärtää ympäristönsä viestintää. Sairaus ilmenee monin eri tavoin ja oireet etenevät yksilöllisesti. Toista kohtaan ei käyttäydytä loukkaavasti, mutta hänelle ei myöskään anneta arvoa. Hoivayrityksen palvelun ei tulisi jättää huomioimatta muistisairaalle tärkeitä asioita, kuten ystävien tapaaminen. Johdanto Suomessa yli 14 500 henkilöä sairastuu vuosittain johonkin muistisairauteen. Kunnioituksen merkitys on sekä sosiaalisesti että psykologisesti monimutkainen kysymys. Kun hoitaja vihdoin lähti, ystäväni oli erittäin pahoillaan ja harmistunut että häneltä oli viety hänen omaa aikansa ystävän seurassa. (Duodecim 2022) On tärkeää huomata, että muistisairaita on hyvin eriasteisia, ja tautien eteneminen on erittäin yksilöllistä. Seurauksena on, että kunnioituksesta viestivä toiminta – muiden huomioonottaminen – on vaativaa ja vaikeaselkoista
(Sennett 2004, 17) Esimerkkitapauksessa kyseinen hoivayrityksen palvelu ei kohdannut muistisairasta kokonaisena ihmisenä. Vuorovaikutus on myös osa muistisairaan hoitoa eli osa hoitosuhdetta. Kunnat voivat tuottaa palvelut joko itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Se on inhimillisyyden arvostamista, joka ei ole kiinni ihmisten saavutuksista tai saavuttamatta jäämisistä, onnistumisista tai epäonnistumisista. Vanhusneuvosto on vanhuspalvelulain nojalla otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun ja palvelujen riittävyyden arviointiin. Kunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. (Onnismaa 2011) Nykysuomen sanakirjan (1983) mukaan kunnioitus on samaa kuin arvostus. Vastavuoroinen sitovuus voi syntyä vain yhteisistä näkemyksistä. Tätä uutta tietoa pidetään kummankin osapuolen kannalta pätevänä eli sitovana. Kun ihminen ottaa toisen vakavasti, hän antaa tälle tilaa ja tietää, että elämä on kokonaisuus. Se ei tapahdu ymmärtämisen, vaan vakavasti ottamisen, läsnäolon ja jakamisen kautta. Tässä artikkelissa tarkasteltavaa vuorovaikutusta voidaan määritellä Habermasin (1994) kommunikatiivisen toiminnan käsitteen avulla. Hänen kuvauksensa termistä on yhdensuuntainen Habermasin määrittelyn kanssa. Vuorovaikutukseen osallistuvilta edellytetään ainakin yhtä yhteistä tietoa. (Kuntaliitto 2020) 2 Manner-Suomessa on yhteensä 293 kuntaa, joista 75 kuntaa järjestää palvelunsa itse (väestöstä 48 %). vanhuspalvelulain (Finlex 2022) puitteissa, josta on lokakuussa 2020 annettu Kuntaliiton yleiskirje. On havaittu, että hoitotilanteissa mukanaolo tuottaa hyvää oloa sekä hoidon antajalle, että hoidettavalle (Martela 2012) Esimerkiksi hoitaja voi kokea työnsä merkityksellisyyttä. (Habermas 1994) Mattila (2007) puhuu arvostavasta kohtaamisesta, joka sopii hyvin muistisairastyöhön. Aidon kohtaamisen tila ei synny suorittamalla, vaan silloin, kun ihmisten elämänpiirit saavat kosketuspinnan keskenään. Vuorovaikutus Ihmisen – myös muistisairaan halu olla vuorovaikutuksessa säilyy elämän loppuun saakka. Siinä on tilaa persoonalliselle erilaisuudelle, jonka kautta elämä saa toisistaan poikkeavia muotoja. 59, kuntia 218 (väestöstä 52 %), Kuntayhtymiä 33, kuntia 157, Vastuu kuntamallin yt-alueita 26, kuntia 61. Kuitenkin pysähtyminen ja kuuntelu on tärkeintä. Esimerkiksi nuori hoitaja tulee avustamaan noin 90-vuotiasta muistisairasta aamutoimissa. Kunnioitus ja empatia ovat hoitoja ohjaustilanteessa vuorovaikutuksen lähtökohtia eivätkä erillisiä ”hoitoja ohjaustaitoja”. Se on yhtäläisen arvon antamista jokaiselle – muistisairaalle ja työtoverille – riippumatta esimerkiksi elämänkatsomuksesta, ymmärryksestä tai luonteesta. 2/22 16 Futura mion kohteeksi, syntyy kunnioitusvaje. Arvostaminen on inhimillisen elämän, kokemuksen ja tunteiden arvostamista kaikissa muodoissaan. Lain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi valtuustokausittain sekä arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua. (Mattila 2007) Tässä artikkelissa tarkastellaan kunnioitusta tai arvostusta koskien kaikkia ihmisiä ja heidän elämiään, vaikka fokus onkin muistisairaissa. Yritys ymmärtää vie usein harhaan, koska se merkitsee toisen ihmisen kokemuksen unohtamista ja hänen viestinsä kuulemista niin kutsutun kuul?an kokemuksen kautta. (Kuntaliitto 2022) Kuntatason toimeenpano tapahtuu ns. On marjanpoiminta-aika, muistisairas kysyy hoitajalta, oletko jo reksannut (umpioinnut). Mattila (2007, 12–14) Esimerkiksi haastateltava H1 totesi, että opetetaan hoitajat suorittamaan, että saadaan kaikki työt tehdyksi. Aito kohtaaminen sisältää sallivuuden näkökulman. Jakaminen ja läsnä oleminen edellyttävät ulkoa opituista vuorosanoista luopumista ja oman ihmisyyden alttiiksi laittamista. Yhteinen tieto mahdollistaa toiminnan eli tässä tilanteessa aamutoimien jatkamisen. Yhteistoiminta-alueet yht. Koska hoitaja ei tunne termiä on heidän neuvoteltava asiasta niin kauan, että he löytävät yhteisymmärryksen. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi. Yhteensä 57 kuntaa on siirtänyt vain terveydenhuollon tai osia sosiaalihuollosta yhteistoiminta-alueille. (H1) Sosiaalipalvelujen järjestäminen Suomessa 2021 Kunnan vastuu Väestön perusoikeuksiin kuuluvien sosiaalija terveyspalvelujen lakisääteinen järjestämisvastuu kuuluu kunnille 2
Leena Viukari. Asiakkaista puhuminen luo illuusion asiakaslähtöisyydestä ja termiä käytetään kuvaamaan lähes kaikkia palveluissa asioivia kansalaisia. Tämä saattaa olla haaste ikääntyneen muistisairaan ja nuoren hoitajan välillä. Valkama (2012) on tutkinut asiakas-termin käyttöä sosiaalija terveydenhuollossa. Hoitajien kunnioittava asenne asukkaita kohtaa tulee luonnostaan osana vuorovaikutusta muistisairaan kanssa. Hoitajan on oltava myös joustava ja luova vuorovaikutuksessa, sillä esimerkiksi joku muistisairas saattaa kieltäytyä yhteistyöstä kuullessaan sanan ”suihku”. Aktiivisuuteen liittyy mahdollisuudet valita ja vaikuttaa. Meillä on paljon erittäin kokeneita, pitkään täällä työskennelleitä hoitajia, he opastavat nuorempia hoitajia, joille kokemusta ei ole vielä kertynyt. Tässä artikkelissa käytetään sekä muistisairas että asukas-termiä. Termi on otettu käyttöön sosiaalija terveydenhuollossa muitakin palveluja ohjaavien trendien maihinnousun myötä. (H1) Myös kielemme on jatkuvassa muutoksessa, uusia sanoja ilmestyy lähes joka päivä ja vanhoja sanoja kielletään. Toiminnan koordinaation näkökulmasta se edistää sosiaalista integraatiota ja solidaarisuuden muodostumista. Tällöin muistisairaskin uskaltautuu avautumaan. (H1). Mutta aktiivisuutta edellyttävistä asiakaslähtöisistä palveluista putoavat ensimmäisenä pois huonoin toimintaedellytyksin varustetut asiakkaat, kuten muistisairaat. Toisaalta eri ikäiset hoitajat voivat yhdessä löytää yhteisen ymmärryksen sanoista. Voimme yhdessä purkaa vaikeita tilanteita, joita tulee aika paljon, voimme käydä läpi tilanteita, jolloin hoitajalta ”meinasi hermot mennä”, ei muistisairaita voi kasvattaa ”minähän sanoin sinulle”-tyyliin. 17 2/22 F Laissa sanotaan palvelutoimintaa ohjaavista periaatteista mm seuraavasti: Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensis?aisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaalija terveydenhuollon avopalveluilla. (H1) Omahoitajan ja muistisairaan välinen luottamus on myös tärkeää hyvän vuorovaikutuksen luomiseksi. Jotta peseytyminen onnistuisi, hoitajan on keksittävä suihkulle joku toinen ilmaus. Tänne muuttaessaan he tekevät muuttoilmoituksen. Esimerkiksi Etelä-Suomen maaseudulla yksityistä, 1960-luvulla perustettua palvelutaloa johtanut haastateltava kertoo: Meillä ei ole ollut ongelmia löytää hyvää henkilökuntaa. Henkilöstöpulan on todettu olevan yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten hoivapalveluissa. Sosialisaation näkökulmasta kommunikatiivinen toiminta lopulta edistää henkilökohtaisten identiteettien muodostumista. Luottamuksen synnyttämiseksi omahoitajan on hyvä jakaa jotakin omasta elämästään (vrt. 3 Meillä kaikkia kutsutaan asukkaaksi, sillä heidän kotinsa on täällä. Asiakkuuden paradoksi on vaatimus aktiivisesta asiakkuudesta. (H1) Toisin sanoen heidän välilleen syntyy uusi yhteinen kieli. (Habermas 1994, 89) Jokaisella asukkaalla 3 on omahoitaja ja hänen varahenkilönsä. Joskus voi olla tilanne, että meillä on paljon haastavia muistisairaita tai vastaavasti helppoja. Sosiaalija terveydenhuoltoalan toim?at ja muut käyttävät termiä yleisesti, vaikka se ei sovi käytettäväksi kaikille kansalaisille. Näiden palveluyritysten koot vaihtelevat muutaman hengen asukaspaikasta suuriin kansainvälisiin ketjuihin. (Muistiliitto 2022) Tässä asiassa on ilmeisesti suuria vaihteluita eri kuntien ja kunnallisten sekä yksityisten palvelun tuottajien välillä. Tavallisesta palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja vanhainkotihoidosta on myös tarjolla yksityisiä hoivapalveluja. Mattila 2007), esimerkiksi hoitaja voi kertoa lapsistaan. Pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan järjestää vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. (H1) Yhteisymmärryksen funktionaalisesta näkökulmasta kommunikatiivinen toiminta edistää kulttuurin tiedon periytymistä ja uusiutumista. Rekrytointi on yleensä toiminut niin, että kun meillä on ollut harjoittel?oita tai s?aisia hoitajina, he saattavat kysyä työpaikkaa tai saatan itse pyytää harjoittel?aa tai s?aista jäämään pysyvään työsuhteeseen. Kaikki asukkaat ovat erilaisia persoonallisuuksia ja heillä on omat, vuosikymmenien aikana kertyneet elämänkokemuksensa. (Kuntaliitto 2020) Vuorovaikutus muistisairaiden hoidossa case-tapausten valossa Case palvelutalo Muistisairaan hoidon puitteet ovat erilaisia riippuen muistisairaan sairauden vaiheesta ja asuinkunnasta, mitä vaihtoehtoja kunnassa on tarjolla ja miten paljon kunta budjetoi rahaa eri hoitovaihtoehdoille; säännöllinen kotihoito, tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito, terveyskeskusten pitkäaikaishoito
Nähdäkseni uuden palvelutalon perustamisen yhteydessä hyvän kulttuuriin luominen on erittäin haastavaa. 2/22 18 Futura Jos aikatauluista pidetään kiinni, niin asukasta ei ehditä kuunnella, jotta tehtäisiin asiat asukkaan lähtökohdista lähtien. Näistä tilanteista voidaan keskustella esimerkiksi eri ikäisten hoitajien kanssa. Olen huomannut, miten ihmisiä nykyisin kohdellaan, ollaan hieman hukassa. Asukkaan omahoitaja on vuorovaikutuksessa omaisten kanssa yleensä kasvotusten, sillä monet asuvat lähellä. Tämä edellyttää, että palvelutalossa hoitajien työt on järjestetty niin, että heillä on riittävästi aikaa olla vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa sekä aikaa auttaa asukkaiden ja heidän läheistensä välisessä yhteydenpidossa. Hoitopaikan saaminen kunnan kustannuksella on edellyttänyt ”riittävää” huonokuntoisuutta, mistä syystä noin kolme neljäsosalla näistä ympärivuorokauden hoidettavista henkilöistä on tilastojen mukaan keskivaikea muistisairaus. Case omaishoito H2 toimi miehensä omaishoitajana 10 vuotta suuressa Etelä-Suomen kaupungissa. (H1) Myös vuorovaikutus omaisen kanssa pitää osata. Kaikki toimi moitteettomasti kuusi vuotta, kunnes kaupunki päätti kilpailuttaa terveydenhuollon palvelut. Myös hoitajat opastavat toisiaan, he uskaltavat kysyä apua. Hän oli käynyt TunteVa® -kurssin (tästä tarkemmin osaaminen-kappaleessa) ennen kuin miehensä sai Alzheimer-diagnoosin. Uuden kulttuurin luominen on hyvin haastavaa (H1) Onneksi oli 3. (H1) Itse muistutan aina uusille, että vanhoja ihmisiä pitää kunnioittaa. Muistiyhdistys palvelee hyvin varhaisvaiheessa ja on erityisesti hyvä ajantasaisen tiedon jakaja. Itse asiassa on ”mystinen juttu” mistä ihmiselle tulee taito kohdata toinen. Valituksi tuli Y, joka aloitti puhtaalta pöydältä ja hankaluuksia oli. Toisen maailmasodan jälkeen yhteiskunnallinen kehitys on ollut nopeaa, Suomessa on siirrytty maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi, sitten palveluyhteiskunnaksi ja tietoyhteiskunnaksi. Toimivin vuorovaikutusmuoto keskivaikeille muistisairaille on henkilökohtainen vuorovaikutus. Omahoitajat myös avustavat asiakkaiden ja omaisten välisten puhelinyhteyksien luomisessa. Omaiset voivat myös auttaa hoitajaa asukkaan tarpeiden selvittämisessä. Päiväkeskuspalvelua käytimme kaksi vuotta. Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan yksilön yläpuolella olevaa psykososiaalista kokonaisuutta, jota luonnehtivat organisaatiossa käytettävä kieli, monet sen rituaalit, lausutut ja piilevät normit sekä arvot, pelisäännöt ja ilmapiiri. (H1) Esimerkiksi ympärivuotisessa hoivassa olevan muistisairaan puhelin voi olla hukassa, lataamatta tai hän ei osaa enää painaa vihreää luuria. Olin ollut siinä vaiheesKunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. yhteydenpitoon omaisten kanssa yhteensopivan viestintävälineen. He kunnioittavat toisiaan ja pitävät työtään arvokkaana. Puhelinta käytetään usein, sekä sähköpostia, videopuheluita harvemmin. (H1) Suomessa on ollut pulaa iäkkäiden ihmisten hoitopaikoista. Kävimme myös kaupunki-mission kuntosalilla ja ravintolassa. (H1) Omaiset haluavat kuulla, mitä heidän läheiselleen kuuluu. Kunnioitus opitaan kotikasvatuksessa, mutta sitä voidaan oppia myöhemminkin. Kuitenkin pysähtyminen ja kuuntelu on tärkeintä. (Saariluoma 2003) Hoitajilla on myös itsekunnioitusta. sektori! Muistiyhdistys oli vahvasti mukana tukemassa ja auttamassa, heillä oli käytännön tieto, mieluisaa kuntoutusta vertaisryhmässä, puolisoille oma ryhmä. Itse kuulin muistisairaasta, jota koronan aiheuttama poikkeustilanne ahdisti, koska se toi hänen mieleensä talvisodan aikaiset Helsingin pommitukset. Tiesin mitä tuleman piti. Kussakin kehitysvaiheessa on ollut ”oma kielensä” ja esimerkiksi palvelutaloissa on tilanteita, missä maatalousyhteiskunnassa syntynyt ja tietoyhteiskunnassa syntynyt kohtaavat. Luonnollisesti hoitajilla tulisi olla riittävä ammattitaito muistisairaiden hoitamiseen, mahdollisuus vertaisoppia työnsä ohella sekä riittävät viestintävalmiudet, (Viherä 1999) jotta he osaavat valita esim. Kaupungin kotihoito oli kaaoksessa, sieltä ei voitu apua antaa. Kaupungin muistikoordinaattorilta ja omaishoidon ohjaajalta saimme aina apua ja he olivat hyviä. (H1) Tällä tavoin kyseinen palvelutalo on säilyttänyt hyvän organisaatiokulttuurinsa. Tässä palvelutalossa on kulttuuri, joka mahdollistaa hoitajien ja muistisairaiden välisen kunnioittavan vuorovaikutuksen. Kaupunki osti silloin terveyspalvelut X:ltä, meillä oli oma lääkäri ja hoitaja, ystävällinen palvelu. Nuori hoitaja, joka ei ymmärrä muistisairaan ”vierasta kieltä” voi kysyä muistisairaalta itseltään, se on kunnioituksen osoittamista -tai vanhemmilta hoitajilta
Hän aavisti hyvin tulevaisuutensa ja antoi ohjeita asioista, jotka siirtyvät minun kontolleni. Lopulta sain omaa terveydentilaani koskevan lähetteen kahdelta lääkäriltä ja sain mieheni hoitoon, missä hän menehtyi muutaman kuukauden kuluttua. Tässä vaiheessa taudin diagnoosista oli viisi vuotta. Leena Viukari. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Kurssi auttoi meitä arjen vuorovaikutuksessa. Muistan sen kerran, kun hän sanoi minulle, että nyt sinun täytyy alkaa opiskella enemmän tietotekniikkaa, sillä kohta minä en enää osaa sitä käyttää. 19 2/22 F sa epävirallinen omaishoitaja, mutta mission palveluohjaaja sai minut ymmärtämään, että jos minulle sattuu jotakin, en saa miestäni hoitoon minnekään. Sitten korona teki pahaa jälkeä. (H2) Olemme rakentuneet ihmisinä suhteista, alusta alkaen. Suuren kaupungin taholta ilmenee kunnioitusvajetta omahoitajaa ja hänen muistisairasta miestään kohtaan. Suomen muistiohjelma on valmisteltu sosiaalija terveysministeriön (STM) asettamassa työryhmässä. Onneksi olin käynyt muistisairaan hoitoon valmistavan kurssin ja ymmärsin muistisairaan logiikkaa. Tämä pätee myös muihin yksinäisiin ihmisiin ja on osaltaan ennaltaehkäisevää. (STM 2012) Seurannan ja arvioinnin tueksi on käynnistetty PRFECT Memory-hanke 4 1 ja työ avainindikaattoreiden kehittämiseksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) sekä kehitetty yhteistyössä muistiliiton kanssa Muistibarometri-seurantavälineen sisältöä. Valtakunnalliset toimintaohjelmat muistisairauksien ehkäisyyn ja hoitoon Suomen väestöpyramidi osoittaa, että maassa on suhteessa huomattavasti enemmän vanhempaa väestöä kuin nuoria. Pohdin myöhemmin erään palveluohjaajan kanssa, että olisiko pitänyt saada kotiin avuksi henkilö. Kun jouduin jalkaleikkaukseen, mieheni soitteli minulle päivittäin hoitokodista, hän ei muistanut missä on. Suhteissa rakentuvien käytäntöjen toimivuus perustuu noiden suhteiden laatuun ja se on taas riippuvainen kohtaamisista tässä ja nyt. Kun sain burn outin mieheni pääsi lyhytaikaiseen hoitoon. (H2) Mieheni oli minua parempi tietotekniikan käyttäjä – paremmat viestintävalmiudet hän oli tottunut siihen työssään. Ryhdyin viralliseksi omaishoitajaksi onneksi, sillä kaaduin pahasti ja jouduin leikkaukseen ja silloin mieheni pääsi kolmannen sektorin hoitokotiin. Olin kiitollinen minua auttaneille henkilöille. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Palveluohjaaja vastasi, että teille olisi tarvittu kolme henkilöä – olet tehnyt kolmen henkilön työt! Apua pitää osata pyytää ja hakea aktiivisesti. (Arnkil et al., 2014) Omaishoitajan kokemus on yhteneväinen Muistibarometrin 2015–2020 (tästä seuraavassa kappaleessa) ajalta saaduista tuloksista omaishoidon tuen negatiivisesta kehityksestä. Lisäksi hän valokuvasi paljon ja järjesteli kuvia koneelleen. Kansallisen muistiohjelman toimeenpano-ohjelma on kaikilta tarkoituksen4 PERFECT Memory on rekistereihin ja mallinnukseen pohjautuva hanke, jolla edistetään muistisairauspotilaiden hoitoa sekä potilaiden ja heidän omaistensa elämänlaatua ja arjessa selviytymistä. (Tilastokeskus 2022) Ottaen huomioon väestön vanhenemisen, ihmisten pidentyneen eliniän sekä muistisairauksien määrän kasvun, Suomessa ryhdyttiin valtakunnan tasolla 2000-luvun alkupuolella pohtimaan toimenpiteitä muistisairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Tapauksesta käy myös ilmi, miten tärkeää muistisairaan kanssa puhuminen on, jotta puhekyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kesto: 2011–2020. Miehelläni oli kuitenkin vaikeuksia luopua tietotekniikan käytöstä. Se on nimeltään Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. (STM 2012) Työryhmä linjasi kansallisen ohjelman tavoitteeksi rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kiv?alan varaan: 1. Mieheni alkoi käyttää Doro-puhelinta, sillä älykännykän käyttö ei enää onnistunut. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hoitokodissa ei ollut puhekavereita, eivätkä hoitajat ehtineet jutella, mieheni puhekyky meni huomattavasti alaspäin ja puhelimen käyttö jäi olemattomaksi kolmena viimeisenä vuotena. Aivoterveyden edistäminen 2. Toisten ainutlaatuisen ehdoton kunnioittaminen ja dialogisten kuulluksi tulemisen tilojen vaaliminen on – omilla tavoillaan – tärkeää kaikissa suhteissa rakentuvissa käytännöissä. Se tapahtui pakon edessä, sillä hän antoi kerran luottokorttinsa numeron nettiin ja sen jälkeen laskujen maksaminen siirtyi minulle
(Muistiliitto 2020) Muistibarometrin kysymys 39: Minkälaista yhteistyötä teillä on ollut kolmannen sektorin kanssa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi työikäisten muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluissa on edelleen paljon kehitettävää. Muistisairaus on yleisin omaishoidon syy. Vastausvaihtoehdoissa on lueteltu Kuntouttava toiminta osana merkityksellistä tekemistä, 5 Suomessa uudistettiin valtionosuusjärjestelmää vuonna 1984. Kuntalaisten kohdalla tämä merkitsi eriarvoisuutta, esimerkiksi erään eteläsuomalaisen kunnan vanhaikodin palveluja ei voitu kehittää, koska kunta ei myöntänyt siihen rahaa. Kunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. Muistisairauksiin erikoistuneiden ammattilaisten määrä ja osaaminen on lisääntynyt ja aivoterveyden edistäminen vahvistunut. Kartoituksesta ilmenee, että muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä palvelut kokonaisuudessaan ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Ongelma koski erityisesti sosiaalihuoltoa, jossa eri toimintojen valtionosuuksissa oli merkittäviä eroja, eräät toiminnot olivat jopa ilman valtionosuutta. Kansallisen muistiohjelman tulokset vuosilta 2015–2020 Muistibarometrilla on kartoitettu muistisairauksien hoidon ja palveluiden tilaa ja muutosta kahdenkymmenen vuoden ajan, vuodesta 2000 lähtien. Pedersenin (2021) raportissa todetaan: Läheishaastatteluista ilmeni, että kuntoutus mielletään usein kuitenkin vain kuntosaliharjoitteluksi, vaikka tosiasiassa siihen sisältyvät myös kaikki arjen pienet teot, joita henkilö suorittaa omaan tahtiin ja omat voimavaransa huomioiden. Koska muistisairauksien todettiin koskettavan koko yhteiskuntaa, myös kaupallisten yritysten, median ja kansalaisten toivottiin liittyvän laajasti yhteiskunnan kehittämiseen muistiystävälliseksi. Terveydenhoidon ammattilainen kommentoi Kansallista muistiohjelmaa seuraavasti: Muistiohjelman tavoitteet ovat hyvät, ja odotukset täytäntöönpanolle ovat sekä kansalaisten että muistipotilaiden kanssa työskentelevien puolelta olleet korkealla. Kotona sairastavan asumista ja omaisia sekä läheisiä tukevat palvelut eivät ole kehittyneet yhtä myönteisesti. (Finne-Soveri 2015) Ohjelman kiv?alka kolme antaa vaikutelman, että muistisairaille varmistetaan hyvä elämänlaatu. Muistisairaiden kuntoutuksen tulisi kohdentua laajemmin paitsi fyysiseen, mutta myös psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Vuorovaikutus ja viestintä termejä ei kuitenkaan löydy tästä ohjelmasta. Kotihoidossa yöhoito ja kotiin tuotava lomitusapu ovat jääneet jälkeen kehityksestä. Kartoituksen mukaan muistisairaiden ihmisten omaishoitajien kuntoutuksen saatavuuden hyväksi tai jokseenkin hyväksi arvioivien määrässä on tapahtunut viidessä vuodessa 10 prosenttiyksikön lasku alaspäin. (Niemelä et al., 2008) Käytännössä uudistus tarkoitti, että valtion alkoi maksaa valtionosuudet ns. Digitaalisia terveydenhuollon ratkaisuja on jo käytössä, mutta ne eivät tule korvaamaan omaishoitajia ja asiantuntevaa henkilökuntaa. Palvelun tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä eikä muistisairauksien ja sairastuneiden elämäntilanteiden moninaisuuteen kyetä vastaamaan riittävän hyvin. 2/22 20 Futura mukaisilta osiltaan kytketty muun kansallisen ohjauksen, kuten niin kutsutun vanhuspalvelulain toimeenpanoon. (Remes 2018) Ei saisi unohtaa vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa, jotka ovat kaikki tärkeitä muistisairaalle. Kuitenkin omaishoitajien jaksaminen on kotona asumisen kannalta välttämätöntä. Toimenpiteet aikataulutettiin vuosille 2015– 2020 ja suunnattiin laajasti eri organisaatioille ja toteuttamistahoille, joista tärkeimmät olivat STM, Suomen Kuntaliitto, kunnat 5 ja kuntayhtymät, palveluntuottajaorganisaatiot, THL, KELA, sekä tutkimuskonsortiot ja järjestöt. Hän lisää, että lääkehoitojen kehitys on ollut valitettavan hidasta, eikä lähivuosina ole odotettavissa kliiniseen käyttöön asti saatavia uusia lääkkeitä. Uudistuksella pyrittiin tasaamaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin suoritettavia valtionosuuksia ja yhtenäistämään valtionosuusperusteita. Tuntumaksi kuitenkin jää, että ohjelma ei ole saanut osakseen riittävää huomiota ja täytäntöönpano on jäänyt SOTE-keskustelujen jalkoihin. Uudistuksia jatkettiin edelleen. könttäsummana ja kunnat saivat itse jakaa rahat eri toimintasektoreihinsa. Tärkeänä osana muistisairaan hyvää elämänlaatua on vuorovaikutus ja viestintä hoitajien, omaisten/ läheisten ja ystävien kanssa. Edellinen barometri julkaistiin viisi vuotta sitten
TunteVa® on suomalaiseen kulttuuriin mukautettu validaatiomenetelmä, johon sisältyy arvostava kohtaaminen ja halu ymmärtää muistisairasta ihmistä – astua hänen todellisuuteensa ja kulkea hänen rinnallaan. 21 2/22 F osallisuus, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja muistikahvila sekä muu vertaistoiminta on listattu. (Muistiliitto 2020) Muistibarometrin negatiiviset tulokset kotihoidon palvelujen huonon kehityksen suhteen ovat huolestuttavia. Ehkä tähän muistibarometrin kysymykseen tulisi lisätä yksi vaihtoehto koskien vuorovaikutusta, sillä se nostaisi asian selkeästi esille. Vai onko niin, että ensi vuonna alkavan sote-uudistuksen odotus on saanut kunnat jättämään palvelujen kehittämisen ja tuottamisen toistaiseksi, kuten Remes edellä viittasi. Eikö tieto kulje eri sektoreiden palvelutai kehittämistarpeista. Yhdellä alueella oli perustettu gerontologian poliklinikalle huolipuhelinpalvelu. omavalvontasuunnitelmistaan ja henkilöstön koulutuksesta, joita pidetään tärkeänä. Mainittuja etämuotoja olivat tavallisen puhelimen välityksellä hoidettavien asiakaspuhelujen sekä päivystyspuhelinpalveluiden lisäksi kuva ja videopuhelut, myös tabletin välityksellä, striimaus ja Youtube sekä muut sähköiset kanavat. Soittorinkien jatkuminen myös normaalitilanteessa mainittiin ja ylipäänsä säännöllisen yhteydenpidon tärkeys myös jatkossa nousi esille. case yksi: palvelutalon vanhemmat hoitajat opastavat tarpeen tullen nuorempia sekä hoitajat vaihtavat tietoja keskenään. Muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa. Kuitenkin Muistiliiton (2016) Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon kriteereissä mainitaan vuorovaikutus ja kohtaaminen. Ohessa esimerkki Tampere-mission käyttämästä menetelmästä, joka on kompakti ja koostuu ydin asioista sovellettavaksi muistisairaan kanssa vuorovaikutuksessa. Kuitenkin vanhuspalvelulaki nimenomaan korostaa, kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensis?aisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaalija terveydenhuollon avopalveluilla. TunteVa®n avulla vahvistetaan ja rikastutetaan vuorovaikutuksen toimivuutta. Lisäksi työyksiköissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen. (Pohjanvuori 2016) Kuntien tarjouspyynnöissä yksityisille palvelun tuottajille kysytään heidän osaamisestaan kuten esim. Yhteydenpidon on huomattu olevan hyödyllinen päivätoiminnan s?aan ja sen väleissä. Sisällöistä erityisesti vuorovaikutus muistisairaan kanssa on tärkeä. Kolme neljäsosaa kunnista teki kyseistä kuntouttavaa toimintaa kolmannen sektorin kanssa. Tavallinen puhelinyhteys välineenä on noussut huomion ja kehittämisen kohteeksi, sillä puhelimitse aiotaan tulevaisuudessa pitää useammin yhteyttä kotona asuviin muistisairaisiin sekä muistisairaiden läheisiin. (Muistiliitto 2021) Vrt. Empatian, myötäelämisen avulla rakennetaan muistisairaan ihmisen luottamusta. Vastauksissa nostettiin esille useimmin etäyhteydenpito eri muodoissaan, niin työntek?öiden yhteydenpidossa asiakkaisiin ja omaisiin päin etenkin kotona asuvien muistisairaiden ihmisten tukemisen apuna kuin myös palveluasumisyksiköiden ja vastaavien toiminnassa asukkaiden ja heidän omaistensa ja läheistensä välisessä yhteydenpidossa. Aito läsnäolo ja toisen kuuleminen auttavat tunnistamaan, mikä tunne tai tarve toisen toiminnan tai ilmaisun taustalla on. Tässä herää kysymys: kunnanvaltuutettujen ollessa päättämässä kunnan rahojen jaosta, onko niin, että kuntalaisten ja valtuutettujen välillä ei ole vuorovaikutusta/dialogia. Mutta muistisairaan ihmisen kiireettömän kohtaamisen osaamisesta kysyttiin hieman alle 40 %. Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisäja täydennyskoulutusta. Eikö kotona hoidettavia vanhuksia ja heidän vuorovaikutustarpeitaan nähdä lainkaan. Muistibarometrin Uudet toimintatavat tulevaisuudessa-kappaleessa luetellaan avovastauksien tuloksia. TunteVa® on kuin ovi muistisairaan omaan maailmaan. Muutoin vuorovaikutuksesta ja sosiaalisista suhteista ei ollut mainintoja. Luottamuksellinen vuoroLeena Viukari. Osaaminen Tietojen ja taitojen koulutus Suomessa jo koulun ala-asteilla lähtien tulisi varmistaa koko koulun läpi jatkuva vuorovaikutuskoulutus
Kunta ehkä ajattelee säästävänsä rahaa mutta muistisairas ei saa kunnioittavaa vuorovaikutusta, ja hoitaja kärsii kun aika ei riitä kohtaamiseen. Yhteiskunnallis-taloudellinen järjestelmämme kehittyy yhä monimutkaisemmaksi. Tätä menetelmää vastaavat tiedot ja taidot muodostavat ikään kuin perusteet kaikille muistisairaiden kanssa työskenteleville ja vuorovaikutuksessa oleville henkilöille (Risku 2022). Tässä artikkelissa on tarkasteltu kunnioittavaa vuorovaikutusta muistisairaiden kanssa. Lisäksi ulkomailta on tarjolla tutkimustietoa, kuten esimerkiksi että kognitiivis-kommunikatiivisiin häiriöihin voidaan vaikuttaa suorilla ja epäsuorilla interventioilla. Systeemiälyn hahmotus on toiminnallisen todellisuuden tutkimusta, joka lähtee siitä olettamasta, että kielteiset vaikutukset inhimillisessä todellisuudessa syntyvät suurelta osin systeemisesti ja samalla vahingossa – ilman, että kukaan tai mikään on erikseen valinnut kyseistä lopputulosta. 2011) Koulutussisältöjen suunnittelussa voitaisiin tehdä yhteistyötä kentällä työskentelevien ammattilaisten kanssa. 2/22 22 Futura vaikutus herättää turvallisuuden tunteen, mikä antaa energiaa ja vahvistaa omanarvontunnetta sekä vähentää muistisairaan ihmisen kokemaa stressiä. Artikkelin empiria osassa asiaa on käsitelty kahden case-tapauksen kautta sekä avattu näiltä osin hoitopalvelujen taustaa, mistä käy ilmi, että tilanne on näiltä osin erittäin monimutkainen kaikkine toim?oineen ja tasoineen. Tämä edellyttää entistä parempaa ymmärrystä kokonaisuuksista. Lääkäreille ei ole olemassa muistisairauksien erityispätevyyttä eikä yliopistoissa ole järjestetty muistisairauksien lisäkoulutusohjelmaa. Kansainvälisiin tutkimuksiin perustuva näyttö puheterapiasta muistisairaiden ihmisten toimintakyvynkyyn ja hyvinvointiin vaikuttavana menetelmänä lisääntyy jatkuvasti, mutta sen vaikutuksista tarvitaan vielä lisää tietoa. Hoitajien ammattiopintojen sisällöt vaihtelevat opettajien kiinnostuksen mukaan, minkä vuoksi muistipotilaan hoitotyöhön saatavat valmiudet ovat oppilaitoskohtaisia. (Eloniemi-Sulkava et al. Kyse on dramatiikasta, joka on systeemissä ja usein myös traagista, niissä komplekseissa ja tiedollisesti sameissa ympäristöissä, joissa toim?at eivät näe yhteisvaikutustaan. 2010). Uusien sote-palvelurakenteiden luominen Suomessa on käynnissä soteuudistus alkaen 1.1.2023, mikä tarkoittaa, että sosiaalija terveydenhoidon asian siirtyvät pois kunnilta hyvinvointialueille, poikkeuksena Helsinki. Mutta kääntäen kyse on myös myönteisestä mahdollisuudesta (Hämäläinen et al., 2006). (Isaacs 2001, Viukari 2010) Dialogi on keskustelua, jossa energia Kunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. TunteVa® ohjaa konkreettiseen toimintaan sanallisin ja sanattomin keinoin muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. On olemassa erilaisia valtakunnallisia suosituksia muistipotilaiden hoidosta. (Suhonen et al. Esimerkiksi se, että osa kunnista ei kysy tarjouspyynnissään yksityisen palvelun tuottajan mahdollisuutta muistisairaan henkilön kiireettömään kohtaamiseen. case kaksi, joka nostaa esille puheterapeutin tarpeen. Kirjavuutta ja pirstaleisuutta on niin lääkärien kuin hoitajien koulutuksessa. (Korhonen 2014) Vrt. Systeemin hahmottaminen sekä eri tason viranomaisten, eri tason toim?oiden, ammattikuntien ja eri tieteenalojen edustajien uusien rakenteiden luominen edellyttää yhdessä ajattelemisen taitoa, dialogia. Muistisairaiden ihmisten puheterapialle ei ole Suomessa olemassa virallisia hoitolinjauksia tai käytäntöjä, ja puheterapeutin työnkuva muistisairaan henkilön kuntoutuksessa on vasta muototumassa. Siksi tarvitsemme systeemiälykkyyttä (Mannermaa (2008, 107), jopa systeemiviisautta. Kyse on jälkiseurauksista, joita kukaan ei valinnut tai tavoitellut, hienovaraisista, toisiaan vahvistavista kytköksistä, jotka peittyvät pinnan alle, tuhosta, joka syntyy kenenkään sitä tahtomatta, sen johdosta, että eri toim?at eivät hahmottaneet vaikutustaan toisiinsa ja kokonaisuuteen, johon yhdessä kuuluivat. Suomessa ei toistaiseksi ole ollut kansallista suositusta muistisairauksien hoitoketjun toimijoilta vaadittavista tiedoista ja taidoista. Muistipotilaiden hoitoja palveluketjun kehittäminen potilaslähtöiseksi vaatii kuntatasolla – tulevaisuudessa hyvinvointialueella – osaavaa johtamista, systemaattista suunnittelua sekä ohjeiden ja sopimusten säännöllistä päivittämistä sekä taloudellista panostusta. Koulutusorganisaatiot järjestävät sisällöltään ja kestoltaan hyvin vaihtelevaa muistihoitajakoulutusta
Leena Viukari. Samalla kun toiminnan eettinen pohjavire vahvistuu, toiminnasta tulee luonteeltaan systeemistä. ”Työn imu ja kiinnostavuus ovat nousseet huomattavasti”, he selvittivät. Vaikka Hilkka on yksin asuva hän kaipaa säännöllisesti vuorovaikutusta muiden kanssa. 23 2/22 F suunnataan johonkin sellaiseen, mitä ei ole vielä olemassakaan. Soteuudistuksen jälkeen: Ikäihmisten palvelut muodostuvat sote-keskusverkostossa mm. (Rauhalaakso 2022) Tässä olisi oivallinen tilanne hyödyntää erilaisia tulevaisuuden tutkimuksen välineitä kuten esimerkiksi tulevaisuusverstaita. Onnistuakseen dialogi vaatii toisten kuuntelua ja kunnioitusta sekä yhteistyötaitoja. hollantilaista hajautetun toimintamallin kotisairaanhoitaja organisaatiota Buurtzorgia, jonka toiminnan tulokset ovat olleet kannustavia. ”Töihin on nykyään entistä kivempi tulla”, totesivat kotihoidossa ja ryhmäkodissa itseohjautuvuutta kokeilleet. (H1) Palvelutalon johtaja tuo esille systeemisiä kehittämisalueita, joihin tarttumiseen tarvitaan sekä systeemiälyä että systeemiviisautta. Pitäisi voida luottaa, että joku pystyy johtamaan vaikeissa tilanteissa. Älylukon voi avata avainluiskalla ulkopuolelta ja normaalilla kahvalla sisäpuolelta. Mikä tarkoittaa, että organisaatiot ymmärtävät yhä paremmin, kuinka erilaisista informaatiolähteistä oppiminen on niiden avainprosessi. (2017) ovat tutkineet mm. Hoitaja mitoituksen luku… on tilanteita, että on hankalampia muistisairaita tai helpompia. (Rauhalaakso 2022) Visio yksi – vuorovaikutusta monella tapaa Yksin asuva 80-vuotias Hilkka tilasi juuri älylukon kotiinsa, sillä hän ei halua, että kuka tahansa voi kävellä hänen kotiinsa omilla avaimilla. Kun Hilkka tunnistaa tul?an, avaa hän itse kaukoavaimellaan, joka on hänen älylaitteessaan, oven. (Isaacs 2001) Edellinen kehitysaalto (1970–2010) loi meille digitaaliset alustat, mikä on modernien itseohjautuvien organisaatioiden perusedellytys. (Kuusinen 2001) Konstruktiivinen oppimiskäsitys kuitenkin lienee tänä päivänä kouluopetuksessa yleisempi kuin absoluuttinen tietokäsitys. (Wilenius et al. Dialogi kohottaa ihmiset oman puolen valinnan yläpuolelle kohti yhteistä suurempaa kokemusta, joten se on keino hyödyntää osallistujien yhteistä älykkyyttä ja voimaa. Itseohjautuvuus lisää tutkimusten mukaan työn tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Tämä vahvisti itsekeskeistä ja suorituskeskeistä toimintamallia kun yhteistyössä tarvitaan ryhmäkeskeistä tiedonkäsittelymallia. Hilkka ei kuitenkaan ole antanut avainliuskaa monelle, vaan haluaa tietää, kuka tulee, sillä asunnon ovessa on myös kamera, missä ovikellon soittajan kasvot näkyvät. Johtajana hän oli jatkuvassa vuorovaikutuksessa lukuisten tahojen kanssa alkaen kaupungin vanhustyön sosiaalihoitajasta AVI:in sekä poliitikkoihin. Hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa ja osalle palveluntuottajista on jo tuttua toimia maakunnallisen organisaation kanssa. Tilanne on täysin uusi, kun normaalit, tutut organisaatiorakenteet katoavat ja tilalle muodostetaan jotain uutta, mistä me emme vielä tiedä tarkasti mitään. Wilenius et al. Luokitus on hassu. asiakasja palveluohjauksesta, alueellisesta kotihoidosta, kuntoutuspalveluista ja hoiva-asumisesta. 2017) Haastateltava H1 toimi sekä johtajana että hoitajana palvelutalossa eli hän tunsi sekä käytännön hoitotyön että johtamisen. (Wilenius et al., 2017) Haasteita yhdessä ajattelemiselle ja hajautetulle älykkyydelle saattaa tuottaa se, että perinteisessä suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa asiaoppiminen ei toteutunut konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaisesti vaan absoluuttisen tietokäsityksen perusteella. Alankomaiden kokeilut ovat innostaneet suomalaisiakin ja esimerkiksi Helsingissä viisi kotihoidon ja yksi ryhmäkodin tiimiä ovat kokeilleet itseohjautuvuutta eikä kukaan enää tunnu kaipaavan aiempia toimintatapoja. Hajautetut organisaatiot ja hajautettu älykkyys voittavat meneillään olevassa kehitysaallossa. (Isaacs 2001) Dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi ymmärrys, joka muodostaa perustan myöhemmälle ajattelulle ja toiminnalle. (Kehittämisseminaari 2020) Yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin siirryttäessä paikalliselta toiminta-alueelta maakunnalliseen alueeseen. Hänen alan tuntemuksensa on syvällinen ja hän pohti kehittämisalueita: Miksi pitää olla eri hinta tavalliselle palveluasukkaalle ja tehostetulle palveluasukkaalle eihän ihminen muutu yhdessä hetkessä kalliimpaan luokkaan vaan kunto hiipuu pikkuhiljaa
Näin keskustelu päivän lehdestä on luontevaa Visio kaksi – kieliongelmista selvitään tekniikan avulla Kotona asuva muistisairas, 78-vuotias Risto ottaa virtuaalisen yhteyden hoitajaansa joka aamu. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Silloin kun on erillinen hoitaja, niin muistisairaan itsekunnioitus säilyy, koska hän ei ole alisteinen perheenjäsenille. Halu olla vuorovaikutuksessa säilyy ihmisellä elämän loppuun saakka. Ryhmät voidaan tallentaa katselulaitteille, jotka tarvittaessa voi yhdistää isoon ruutuun. (Hyyppä 2004) Muistisairaat Ra?a, Riikka ja Heikki asuvat palvelutalossa ja juttelevat usein harrastuksistaan; Heikki lintubongauksesta, Ra?a posliininmaalauksesta ja Riikka työtovereistaan, joiden kanssa hänellä on vuosikymmeniä pitkä ystävyys. Ikäohjelman 2030 keskeisinä vaikuttavuustavoitteina on suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille. He alkavat muistutella ystäviensä nimiä, jotta Ida voisi ottaa yhteyden aluksi ainakin yhden yhteyden kullekin. Sitä ennen, 2020, heidät on nähty tuottamattomana resursseja vaativina. Ihminen on nähty työn kautta. Hänen läheistensä kuvat ovat näyttöruudulla ja hän voi ottaa yhteyden vain painamalla kasvon kuvaa, hän voi soittaa myös puhuen ja jopa etsiä tavaran, mikäli se on hukassa. Risto harjaantui pandemian aikana käyttämään virtuaaliyhteyksiä ja nyt oppi on ollut hyödyksi. Ongelmana on, että osaamista, tietoa, hyvää hoitoa sekä hyviä käytäntöjä on runsaasti Kunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. Kun hoitaja tulee Riston luokse, hän ottaa esiin ”kapulan”, joka sanoo asiat suomeksi. Sitten tämä ystävä virtuaaliyhteyden päässä voisi antaa lisää nimiä, jotta saadaan muodostumaan pienet ryhmät. Alkujärjestelyt veisivät hieman aikaa mutta verkoston ylläpito maksaisi vaivan. Heikki, Ra?a ja Riikka innostuvat ajatuksesta, virtuaaliyhteyksien käyttö on heille tuttua. Muistisairas ihminen tarvitsee entiseen tapaan läheisyyttä ja kontakteja muihin ihmisiin. (Ruuskanen 2001) Sosiaalisen pääoman on nähty olevan yhteydessä mm. parempaan terveyteen. Virtuaaliryhmät herättävät vanhat harrastuspiirit ja auttavat ylläpitämään osallistujien sosiaalista pääomaa sekä tuomaan heille mielekästä elämän sisältöä. Ihmisiä kunnioitetaan omina itsenään. Hänen hoitajallaan on etninen tausta, Risto ei muista mikä, mutta hoitaja on saanut hyvän koulutuksen. Hän saa ajatuksen ja pukee sen heti sanoiksi ehdottaen, että hän voisi auttaa muodostamaan heille virtuaaliyhteydet kunkin omaan katselulaitteeseen, jotta he voivat olla yhteydessä harrastuspiiriensä ystäviin. Hoitaja Ida on juuri lopettanut virtuaaliyhteyden erään asukkaan kaukana asuviin omaisiin, kun hän kuulee Heikin, Ra?an ja Riikan jutustelun. Älylaite on siis selkeä ja yksinkertainen käyttää, Hilkka voi joko näppäillä siihen tai puhua viestit. Ymmärretään ihmisarvo, josta seuraa, että vanhuksia arvostetaan ihmisinä. Osa hoitajan palkasta muodostuu kunnan palvelusetelistä. Vapaan ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan korostetaan lisäävän sosiaalista pääomaa ja luottamusta sekä auttamaan pitämään kaikkia mukana yhteiskunnassa. Ennen koronaa ystävät kävivät heitä tapaamassa. Oikeastaan Ristolla ja hänen hoitajallaan ei ole yhteistä kieltä. 2/22 24 Futura Siksi hän on hankkinut helppokäyttöisen älylaitteen SIM-kortilla. (STM 2020) Lopuksi Tässä artikkelissa on tarkasteltu kunnioittavaa vuorovaikutusta muistisairaiden kanssa. Kun Hilkka lukee aamuisin paperista lehteään, hän haluaa usein keskustella ystäviensä kanssa päivän uutisista, silloin hän saa yhteyden ystäviinsä puhekomennolla ja yhdellä käskyllä ystävän yhteys jopa siirtyy televisioon. Riston pojan perhe halusi pitää Riston lähellään, ja he onnistuivat saamaan avuksi itsenäisesti toimivan henkilön, jolla on mukanaan käännöslaite. Visio kolme – sosiaalinen pääoma Sosiaalisella pääomalla yleensä viitataan sosiaalisen rakenteen tiettyihin ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotka tehostavat yksilöiden tavoitteiden toteutumista. ”Kapulassa” on kolme tyylivaihtoehtoa: virallinen, humoristinen ja suostutteleva (”miten täällä nyt voidaan”) ja helposti käytettävä kääntäjä
Suomessa sosiaalija terveyspalvelujen lakisääteinen järjestämisvastuu kuuluu kunnille kuluvan vuoden loppuun saakka. Esimerkiksi kansallisen ohjelman (2012–2020) tavoitteena rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi ei ole lainkaan merkintää muistisairaan sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta. Mattila Kati-Pupita (2007): Arvostava kohtaaminen arjessa, auttamistyössä ja työyhteisössä, PS-kustannus, Juva Niemelä, Mikko & Arttu Saarinen (2008): Monimutkaisen järjestelmän hidas muutos – Miten ja miksi valtionosuusjärjestelmää on uudistettu 1970-luvulta lähtien. Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian tutkimusyksikkö. Teoksessa Martela, Frank & Karoliina Jarenko (toim) Itseohjautuvuus Miten organisoitua tulevaisuudessa. (2010): Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Hallinnon tutkimus 2, 2008, 82–86. Yhteiskuntapolitiikka 69 (4), 380–386. Kurki (2017): Sitä niittää mitä kylvää: Luottamuskeskeisten organisaatioiden menestystarinoita. 25 2/22 F olemassa ja saatavilla, mutta siitä huolimatta kunnioittava vuorovaikutus ei toteudu kaikkien muistisairaiden kohdalla. Acta Wasaensia, 267 Viherä, Marja-Liisa (1999): Ihminen tietoyhteiskunnassa – kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana. Erkinjuntti ym. Helsinki. Muistiliiton muistitoimintaohjelma 2013–2020. Mitä, missä, milloin. Nykysuomen sanakirja, 1983, kahdeksas painos, WSOY:n graa?set laitokset Porvoo, 1983. (2001): Sosiaalinen pääomakäsitteet, suuntaukset, mekanismit. Sennett, Richard (2004): Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa, Vastapaino, Tampere Suhonen, Jaana & Terhi Rahkonen & Kati Juva & Kaisu Pitkälä & Päivi Voutilainen & Timo Erkinjuntti (2011): Valtakunnalliset suositukset muistipotilaiden hoidosta, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2011;127(11):1107–16 Wilenius, Markku & So. Habermas, Jürgen (1994): Järki ja kommunikaatio, Tekstejä 1981–1989, 2. aikaa, huomiota ja kunnioitusta, Gaudeamus Helsinki University Press, Hakapaino Oy, Helsinki Pedersen, Rud (2021): Muistisairauksien yhteiskunnalliset vaikutukset, Public A?airs Oy:n tuottama raportti Muistiliitto ry:n ja Biogen Oy:n toimeksiannosta >https://www.muistiliitto.?/application/?les/2716/3220/3180/Muistisairauksien_yhteiskunnalliset_vaikutukset.pdf< haettu 27.5.2022 Pohjanvuori, Anita (2012): Hyvän hoidon kriteeristö. M.T. Artikkelin viimeisessä osiossa pohditaan sosiaalija terveyspalvelukentän systeemistä luonnetta ja osaamistarpeita uusien sote-rakenteiden luomiseksi. Rahkonen & T. & T. Hämäläinen, Raimo & Esa Saarinen (2006): Systeemiäly, Helsinki University of Techology, Systems Analysis Laboratory Research Reports, B26, June 2006 Isaacs, William (2001): Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito, Kauppakaari, Helsinki Korhonen, Johanna (2014): Muistisairaiden ihmisten puheterapiapalvelut Suomessa, Logopedia, Pro Gradu-tutkielma Helsingin Yliopisto Kuusinen, Riitta (2001): Ongelmana yhteistyökyvyttömyys. Tämän tutkimusaineiston näkökulmasta katsottuna vaikuttaa siltä, että valtio näkee muistisairaan perustarpeet, kun taas muistisairaita palvelevat kolmannen sektorin organisaatiot näkevät heidät kokonaisina ihmisinä kaikkine vuorivaikutustarpeineen. > https://vtkl.?/hyvinvointialueen-rakentuminen-vaatii-yhteistyota< haettu 16.6.2022 Risku, Johanna (2022): Tamperemissio, TunteVa® – ovi muistisairaan maailmaan >https://tamperemissio.?/blogi/tunteva-ovi-muistisairaan-maailmaan< Remes, Anne (2018): Muistipotilaan laadukas hoito tulevaisuudessa mahdoton haaste yhteiskunnalle. Tässä artikkelissa on nostettu esille kunnioittava vuorovaikutus muistisairaiden kanssa, jota ei virallisissa ohjelmissa näy. >https://www.muistiliitto.?/application/?les/3614/8666/3661/Hyvan_hoidon_kriteeristo_Ala-Harma_yhteiseen.pdf< haettu 5.7.2016 Rauhalaakso, Tiina (2022): Hyvinvointialueen rakentuminen vaatii yhteistyötä, Vanhustyön keskusliito. (2004): Kertyykö sosiaalisesta pääomasta kansanterveyttä. Lisäksi on selvitetty valtakunnallisia toimintaohjelmia muistisairaiden hoidon osalta sekä muistisairaille palveluja tuottavien kolmannen sektorin aineistoja. Muistisairaiden määrän ollessa kasvussa on ollut tarkoitus kehittää eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä hoitojärjestelmä. Duodecim, numero 24 Ruuskanen, P. Onnismaa, Jussi, (2011): Ohjaus ja neuvontatyö. Balto print, Liettua Valkama, Katja (2012): Asiakkuuden dilemma – Näkökulmia sosiaalija terveydenhuollon asiakkuuteen. Tutkimuksia 2/2001. Sarja A-1:1999, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja Leena Viukari. Suomen Lääkärilehti 65: 3144–3146. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, WS Bookwell Oy, Juva Martela Frank (2012): Hoivayhteys – keskeinen inhimillinen voimavara kahdenkeskisessä hoivatyössä. Asetan suuret toiveet uudelle sotelle nähdä uudella tavalla asioita. uudistettu painos, Tammer-Paino Oy, Tampere Hyyppä. Tutkimusaineistona on käytetty kahta haastattelua, palvelutalon johtajan ja omaishoitajan. VATT-Tutkimuksia, 81 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Teoreettisen ymmärryksen etsintää web-avusteiselle tiedontuottamisyhteisölle. Lähteet Arnkil, Tom E., & Jaakko Seikkula (2014): ”Nehän kuunteli meitä” Dialogeja monissa suhteissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Tampere Eloniemi-Sulkava, U. Aalto University publication series Doctoral Disertations 144/2012. Mannermaa, Mika (2008): Jokuveli. Kunnioittava vuorovaikutus on tässäkin tilanteessa rakentava lähtökohta kaikkiin dialogeihin
Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Monet kiitokset päätoimittajille hyödyllisistä korjausehdotuksista ja Ma?alle hyvistä keskusteluista! Kunnioitus vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. Tommola, Satu & Minna Teiska & Anna Tamminen & Hanna Alastalo & Te?a Hammar & Se?a Viljamaa. Toinen puhelinkeskustelu 26.6.2022. 2/22 26 Futura Viukari, Leena (2010): Tietoja viestintätekniikkavälitteisen palvelun kehittämisen kolme diskurssia, Jyväskylä Studies in Computing 123 Duodecim (2022): Käypähoito > https://www.kaypahoito.?/hoi50044< haettu 31.5.22 Finlex 28.12.2012/980: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista Kehittämisseminaari Finlandiatalo (2020): Itseohjautuvuus konferenssi 11.08.2020 >https://www.hel.?/ sote/?/esittely/julkaisut/uutiskirjeet/kun-tyontekijat-paattavat-tyostaan< Kuntaliitto, (2022) Sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Haastattelu 6.6.2022. Helsinki >https:// julkaisut.valtioneuvosto.?/handle/10024/162462< haettu 10.6.22 Sosiaalija terveysministeriö (2011): Kansallinen muistiohjelma 2011–2020: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi, Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10, Helsinki 2012 > h t t p s : //j u l k a i s u t . >https://www. Puhelinhaastattelu 10.6.2022. va l t i o n e uvo s to . f i / h a n d le/10024/72532< haettu 26.5.2022 Tilastokeskus (2022): Väestö ja yhteiskunta, Ikärakenne Suomessa 31.3.2022 >https://www.tilastokeskus. H2 Nainen, FM, opettaja, leski, toiminut 10 vuotta miehensä omaishoitajana suuressa Etelä-Suomen kaupungissa jäätyään eläkkeelle. Ikäohjelman valmisteluryhmä. fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#V%C3%A4est%C3%B6n%20ik%C3%A4rakenne%2031.12< haettu 24.5.2022 Haastattelut H1 palvelutalon johtajana Etelä-Suomessa toiminut nainen, yo, sairaanhoitaja, eläkkeellä, mutta tekee välillä s?aisuuksia. net/tietoa/muistisairaus-vaikuttaa-vuorovaikutukseen< haettu 27.5.2022 Sosiaalija terveysministeriö (2020): Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Muistisairaudet Suomessa > https://www.muistiliitto.?/?/muistisairaudet< haettu 25.5.2022 Papunet (2022): Tietoa puhevammaisuudesta, Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen, >https://papunet. kuntaliitto.?/haku?s=Vanhuspalvelulaki Muistiliitto (2020): Muistibarometri. >www.muistiliitto.fi/fi/ajankohtaista/muistiliiton-liittovaltuusto-henkiloston-maara-ei-riita-takaamaan-muistisairaan-laadukasta-hoivaa-vaan-tarvitaan-erityisosaamista< haettu 26.6.2022 Muistiliitto (2022): Muistisairaudet. fi/sosiaali-ja-terveysasiat/palveluiden-jarjestaminen-ja-tuottaminen/kuntien-sosiaali-ja-terveystoimen-hallinto< haettu 5.6.2022 Kuntaliitto (2020): Vanhuspalvelulaki. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. >https://www.kuntaliitto. Puhelinkeskustelu 13.6.2022. >ht tps ://www.muistiliit to.fi/application/files/8116/1120/9916/Muistibarometri_2020_saavutettava.pdf< Muistiliitto (2021): Ajankohtaista, Henkilöstön määrä ei riitä takaamaan muistisairaan laadukasta hoivaa vaan tarvitaan erityisosaamista 20.11.2021
Somen pinnallisuutta ja yksilökeskeisyyttä kritisoinut Suhonen tiivisti puheissaan suuren ammattikunnan osaamisen ”mutu-tuntumalla huuteluksi”. Taustaltaan hän on journalisti, joka työskenteli kymmenen vuoden ajan uutisja featurejournalismin parissa valtakunnallisissa medioissa. Syntyi kohu, jonka seurauksena Suhosen oma ammattiosaaminen on paradoksaalisesti joutunut kyseenalaiseen valoon, kun muotibrändin toimintatavoista ja somevaikuttajien kanssa tehdyistä yhteistöistä on paljastunut epäkohtia. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaansa Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla. Suhosen lausunnot ja niiden jälkipyykki ovat malliesimerkkejä siitä, mikä somen vaikuttajaviestinnässä mättää. Tässä puheenvuorossa kirjoittaja pohtii somevaikuttajuuden ongelmakohtia ja sitä, miten asiat voisi jatkossa tehdä paremmin. Termiä vaikuttaja eli in?uensseri on alettu käyttää monenkirjavasti ihmisistä, jotka jollain tavalla vaikuttavat toisten näkemyksiin ja mielipiteisiin. Väitöskirjassaan hän tutkii YouTuben lifestyle-kanavia, visuaalisia mobiilija mediateknologioita sekä sosiaalista mediaa työnä. Maaliskuussa 2022 muotisuunnittel?a ja vaatemerkki Ivana Helsingin luova johtaja Paola Suhonen teki näyttävän julkisen kannanoton, jossa hän kertoi yrityksen poistuvan sosiaalisesta mediasta. ARTIKKELI Ida Roivainen, on mediatutk?a, joka tekee väitöskirjaansa Tampereen yliopistossa, Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa Cometissa. ida.roivainen@tuni.. 27 2/22 F Kannattaako nykynuorten haaveilla urasta parjatun ja sirpaleisen sometyön parissa. Ulostulollaan Suhonen veti maton alta niiltä, jotka tekevät somea työkseen ja jotka ovat työllään hyödyttäneet myös Ivana Helsingin brändiä
Kannattaako nykynuorten haaveilla urasta parjatun ja sirpaleisen sometyön parissa?. Ammattilaisia vai amatöörejä. Lisäksi miesvaltainen kuvajournalismin kenttä (Solomon-Godeau 2017), sukupuolisyrjintä ja yhä voimissaan oleva seksuaalisen häirinnän kulttuuri niin uutistoimituksissa kuin kuvajournalististen portinvart?oiden keskuudessa (Lough 2020) hankaloittavat naisten ja ei-binäärisesti identi?oituvien ammattilaisen pääsyä ja menestymistä alalla. Toisin sanoen tytöt, naiset ja heidän kiinnostuksenkohteensa, jotka on perinteisesti mielletty teknologian ulkopuolelle, valtaavat nyt tilaa sosiaalisesta mediasta, jossa he voivat luoda itselleen uudenlaisia identiteettejä ja uria. Viikoittain sisällöntuottajat suunnittelevat esteettisesti miellyttäviä asetelmia ja poseerauksia, he kuvaavat ja käyvät läpi satoja kuvia, hyödyntävät sopivia ?lttereitä ja kuvanmuokkausteknologioita, editoivat tuntien videomateriaaleja sekä valikoivat sopivia avainsanoja ja hashtageja, jotta heidän sisältönsä nousisivat esille muiden joukosta. Tai että sillä ei ole merkitystä. Somevaikuttaminen on siis monikanavaista työtä, jossa tuotetaan sisältöä eri somealustoille, tehdään kanavamainontaa ja brändiyhteistöitä sekä osallistutaan livetapahtumiin, juontokeikoille ja koulutuksiin. Sosiaalisen median alustat kuten Youtube, Instagram ja Tiktok ovat tarjonneet erityisesti nuorille naisille mahdollisuuksia saada valtaa niin kuluttajina kuin tuottajinakin. Alasta tietämättömien on helppoa ajatella, että työtä, jota he eivät näe, ei ole olemassa. Tässä tekstissä in?uensserius ymmärretään juuri Abidinin määrittelyn mukaisesti. 2/22 28 Futura Somevaikuttaminen on unelma-ammatti Kulunut vuosikymmen on ollut länsimaisen yrittäjyyden renessanssiaikaa. Joillakin someammattilaisilla on myös omia tuotteita kuten kirjoja, vaatteita ja fanitavaraa. Tänä päivänä someen sisältöä tuottavat in?uensserit ovat avainasemassa siinä, minkälaista visuaalista kuvastoa näemme. Termiä vaikuttaja eli in?uensseri on alettu käyttää monenkirjavasti ihmisistä, jotka jollain tavalla vaikuttavat toisten näkemyksiin ja mielipiteisiin – useimmiten sosiaalisessa mediassa. Vuosikymmeniä sekä teknologisen että taiteellisen ammattitaidon käytännöt ja tutkimus ovat nojanneet valokuva-ammattilaisiin, harrastelijoihin ja kamerakerhoihin, jotka koostuvat pääasiassa miehistä (Halpern & Humprhreys 2016; Lough 2020). Monille someurasta haaveileville menestyneet naisyrittäjät, bossladyt ja girlbossit kuten Ivana Helsingin Paola Suhonen tai toimittaja ja vaikuttaja Maria Veitola ovat esimerkkejä siitä, että kovalla työllä ja intohimolla on mahdollista luoda uraa alustoilla ja paikoissa, joissa se ei ennen ole ollut mahdollista. Toisaalta arvostuksenpuutteeseen ja kritiikkiin vaikuttaa myös esimerkiksi vaikuttajuuden vaikeasti hahmotettava työnkuva. Tai että sillä ei ole merkitystä. Osasyy väheksynnälle on vahvasti maskuliiniseen ja miesten taiteelliseen auktoriteettiin nojaavassa visuaalisuuden historiassa. Mediatutk?a Crystal Abidin määrittelee vaikuttajuuden yhtenä mikrojulkisuuden muotona, jossa sitoutunut seuraajakunta saavutetaan jakamalla sosiaalisessa mediassa henkilökohtaista, jokapäiväistä elämää, joka puolestaan toimii mainoksena tuotteille ja palveluille, joista in?uensseri saa korvauksen. Etenkin naisten tuottamaa visuaalista somesisältöä ja ammattitaitoa kuitenkin myös vähätellään ja aliarvioidaan (Abidin 2016). Vahvasti visuaalisuuteen pohjaava sosiaalinen media ja sen teknologiat ovat mahdollistaneet myös sen, että perinteisesti valokuvauksen ja visuaalisen media-ammattilaisuuden ulkopuolelle suljetut naiset ovat saaneet tilaa kehittää visuaalista osaamistaan somessa. Yhä useammat työllistävät itsensä digitaalisen median avulla joko yrittäjinä, freelancereina tai sosiaalisen median sisällöntuottajina. Kun in?uensserin tekemän työn julkinen lopputuote tiivistyy yhteen julkaisuun, videoon tai kampanjaan, alasta tietämättömien on helppoa ajatella, että työtä, jota he eivät näe, ei ole olemassa
Rahapalkan lisäksi useimmat somevaikuttajat saavat kutsuja tilaisuuksiin sekä erilaisia tuotteita ja palveluita omaan käyttöön. Somen naiset siis toisintavat näkymättömiin jäävän tunnetyön historiaa, johon kuuluvat muun muassa omasta kauneudesta, hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtiminen sekä omien ja muiden tunteiden hallinnointi yhteisön hyväksi. Usein nämä työt ovat myös jääneet yhteiskunnan tasolla näkymättömiksi (Weinzimmer 2018). Juuri näillä tuotteilla ja palveluilla myös in?uenssereita kritisoinut Paola Suhosen Ivana Helsinki on maksanut työntek?öille ja vaikuttajille heidän tekemästään työstä. 1 https://manifesto.?/manifeston-somevaikuttaja2019-barometri-on-julkaistu/ Ida Roivainen. Toisaalta tämä ”kaiken voi saada” -ideaali antaa käsityksen yrittäjäkeskeisestä naiseudesta, jossa postfeminististä ihannetta ilmentävä in?uensseri on itsenäinen ja kunnianhimoinen työmyyrä, jopa feministi, joka kuitenkin mukautuu perinteisen naisellisina pidettyihin käyttäytymismalleihin. 1900-luvulla naiset ovat valokuvanneet Kodak-kameroilla, perustaneet ompeluja kahviseuroja sekä ansainneet rahaa hiussalonkien ja ovelta-ovelle-meikkimyynnin kautta. Vuoden 2020 barometrin mukaan noin puolet kyselyyn vastanneista vaikuttajista kertoo tienaavansa enintään 1 000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan naisten pääsyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja mahdollisuutta poliittiseen vaikuttamiseen on rajoitettu ja kielletty. Viimeisten vuosikymmenien aikana voimistunut uusliberalistisen ajattelu, yleinen talouskasvu ja yrittäjähenkisyys ovat tarjonneet naisille lisää taloudellista valtaa ja sitä kautta tilaisuuksia vastata itse omasta työskentelystään, rahankäytöstään ja toim?uudestaan. Toisaalta vastaajista 14 prosenttia tienaa vähintään 4 500 euroa kuukaudessa. Kutsuilla ja vaatteilla ei kuitenkaan makseta laskuja. Yhtäältä eri sosiaalisen median alustojen välillä toimiminen on siis mahdollistanut naisille työnteon, jossa oma intohimo, työ ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa ja tuovat henkilöbrändillään työtä tekeville näkyvyyttä, mainetta ja rahaa. Kautta historian kodin, yksityisen ja vapaa-ajan piiriin miellettyjen töiden on katsottu kuuluvan pääasiassa naisten hoidettaviksi. Kauneusalan sukupuolittuneen historian vuoksi (Wolf 1992; Peiss 1998) ei liene myöskään yllättävää, että juuri kauneuteen, muotiin ja arkeen keskittyvät sosiaalisen median kanavat ovat kasvaneet suosituimmiksi käyttäjälähtöisiksi sisällöiksi nuorten naisten keskuudessa niin kansainvälisesti kuin Pohjoismaissa. Somen naiset siis toisintavat näkymättömiin jäävän tunnetyön historiaa. Samalla he ovat auranneet tietä muun muassa kauneusja muotiteollisuudelle sekä naistenlehtiperinteelle (Wolf 1992; Peiss 1998; Arnold 2021). Syiksi vaikuttajat listaavat muun muassa somemaailman uuvuttavuuden, ajanpuutteen ja ansaintamallin haastavuuden. Eikä ihme. Näkyvyystaistelua algoritmeja vastaan Joka kolmas suomalainen somevaikuttaja on harkinnut työnsä lopettamista, selviää vuonna 2019 tehdystä somebarometrista 1 . 29 2/22 F Sukupuolittunut historia toistaa itseään Naisvaltaisten alojen palkkaongelmat, työehtojen puute ja työn väheksyminen eivät ole uusia ilmiöitä. Internetin ja sosiaalisen median myötä nämä työt ja yhteisöt ovat siirtyneet myös verkkoon. 1800ja 1900-lukujen taitteessa naiset ovat verkostoituneet jakamalla toisilleen vinkkejä ja tietoja niin kauneudesta, kodinhoidosta kuin yhteiskunnallisista asioistakin. Menestystä määrittävät yleensä valkoisten, keskiluokkaisten ja kauneusihanteisiin sopivien tek?öiden etuoikeutettu yhteiskunnallinen asema ja teknologiajättien ohjaileman algoritmiikan toimintaperiaatteet. Menestys ja näkyvyys somessa eivät myöskään ole vain kovan työn ja intohimon tuloksia. Ilmaiset design-mekot, kokkarikutsut ja palkattomat harjoittelut muodin huippunimen yrityksessä varmasti hivelevät uransa alussa olevien itsetuntoa ja lisäävät motivaatiota jatkaa unelma-alalla
Palkkojen ja palkkioiden epätasa-arvoisuutta edesauttaa myös se, ettei niistä puhuta avoimesti. Siinä missä vielä viisi, kymmenen tai viisitoista vuotta sitten Facebook ja YouTube olivat käyttäjälähtöisiä alustoja, jonne ihmiset latasivat sisältöä lähinnä omaksi ilokseen, nyt Googlen omistamasta YouTubesta on tullut miljardiluokan bisnes, jonka vuosittainen liikevaihto on yli 15 miljardia dollaria 2 . Yritykset ja brändit eivät kerro, paljonko maksavat kenellekin. Alalle on tunkua enemmän kuin on yleisöä eli mahdollisuuksia tehdä palkan arvoisia töitä. Esimerkiksi vaikuttajaverkostot eivät paljasta sitä, paljonko he ottavat palkkiota maksavan yrityksen ja vaikuttajan välistä. Heidän tehtävinään on ollut etenkin sisällöntuottamisen alkuaikoina tarjota tek?öille managerointiapua, studiotiloja ja välineitä sekä neuvoja verotukseen ja yritystoimintaan. Metan omistaman Instagramin vuotuisen liikevaihdon on arvioitu 3 olevan niin ikään lähes 15 miljardia dollaria. Suurta tai sitoutunutta seuraajakuntaa ei ole enää yhtä helppoa tavoittaa kuin silloin, kun tek?öitä oli vähemmän. Viime vuosina vaikuttajaviestintä on kuitenkin kasvanut alana niin paljon, että verkostot ovat muuttaneet toimintaansa yhä lähemmäs markkinointitoimistoja, joissa pääpaino on brändien sekä yritysten ja vaikuttajien välisen yhteistyön hoitamisessa. Paremman tiedon puutteessa tehdään yhteistöitä, joiden sopimusehdot ovat sekavia tai eivät vastaakaan sitä, mitä vaikuttaja on alun perin kuvitellut. Suositumpi vaikuttaja saa samasta työstä enemmän palkkaa kuin vähemmän suosittu, ja ero palkkioissa tek?öiden välillä on valtava. Tarvittaessa tarjotaan myös esimerkiksi koulutuksia sekä tilitoimiston ja lakineuvonnan palveluita. Yksinkertaistetusti somealustojen algoritmien logiikka toimii periaatteella rikkaat -rikastuvat: ne, joilla on jo valmiiksi paljon seuraajia, saavat niitä lisää, kun taas muut jäävät näkymättömiksi. Hinnoitellaan ?ilispohjalta ja sen mukaan, mikä vaikuttaa sopivalta. Kun edunvalvontaa ei juuri ole, on käytännössä tek?öistä itsestään kiinni, saavatko he työstään kohtuullisen korvauksen. Asiakkaiden etu ajaa tek?öiden ohi Tällä hetkellä sometyötä tekevien asioita ajavat lähinnä vaikuttajaverkostot ja esimerkiksi YouTubea päätyönään tekevien ”tubetallit” 4 kuten Splay Suomi ja United Screens. Vaikuttajamarkkinointitoimistot toki pyrkivät edistämään vaikuttajiensa kanavasisältöjen saavutettavuutta ja laatua sekä varmistamaan sen, että kaupalliset yhteistyöt toteutuvat laadittujen sopimusten puitteissa. Tai mahdollisuuden pitää esimerkiksi sairauslomaa työstä, joka perustuu oman persoonan ja elämän jakamiselle. Palkkioihin vaikuttavat myös seuraajamäärät. Tässä suhteessa Suhosen kritiikki siitä, että in?uensserius on saturoitunut, pitää paikkansa. Verkostot eivät kuitenkaan edusta kuin murto-osaa sosiaalisen median kautta työtään tekevistä vaikuttajista, joista iso osa on 18–30-vuotiaita nuoria naisia. Epäselvät työehdot ja palkkaus lisäävät alan eriarvoisuutta Moni, jo alaikäisenä sometyön aloittanut, vaikuttaja oppii asiat kantapään kautta. Esimerkiksi vuonna 2018 julkaistun tilastotutkimuksen (Bärtl 2018) mukaan vain 3 prosenttia kaikesta YouTuben sisällöstä menestyy. Aikaisemmin vaikuttajalähtöiset verkostot ovat siis muuttuneet pikkuhiljaa asiakaslähtöisiksi verkostoiksi, joissa vaikuttajan uran ja sisältöjen edistämisen s?aan keskitytään yritysasiakkaiden toiveiden toteuttamiseen. Tällaisia verkostoja ovat Suomessa esimerkiksi Troot, Ping Helsinki ja Polehm. Suostutaan kampanjoihin, joista saatava hyöty ei mitenkään vastaa tehtyä työmäärää. 2/22 30 Futura Rahan epätasaisen ja epätasa-arvoisen jakautumisen lisäksi kilpailu vaikuttajaviestinnän alalla on äärimmäisen kovaa. Siinä missä 10 000 seuraajan tek?ä voi saada vaikkapa yhdestä Instagram-postauksesta 500 euroa, 200 000 seuraajan tek?ä saa tuhansia 2 https://www.theverge.com/2020/2/3/21121207/ youtube-google-alphabet-earnings-revenue-?rsttime-reveal-q4-2019 3 https://www.statista.com/statistics/271633/annualrevenue-of-instagram/ 4 https://www.satakunnankansa.?/kotimaa/art2000007048334.html Kannattaako nykynuorten haaveilla urasta parjatun ja sirpaleisen sometyön parissa?
Sitä ilmaistaan ja harjoitetaan useilla eri alustoilla ja se tähtää naisten systemaattiseen väheksymiseen ja epäinhimillistämiseen (Banet-Weiser 2018; Lough 2020) muun muassa vihakommenttien, maalittamisen ja tappouhkauksien muodossa. On myös hyvä muistaa, että some ilmiönä ja some työnä ovat eri asioita. Vuoden 2020 somebarometrin mukaan suurin osa vaikuttajista ei enää hyväksy tällaista toimintaa. Barometriin vastanneista vaikuttajista peräti 95 prosenttia on kieltäytynyt kaupallisesta yhteistyöstä muun muassa siksi, että yhteistyöstä tarjottu korvaus on koettu liian pieneksi. Alla muutamia ehdotuksia, jotka saa ottaa käyttöön vaikka heti: 1. Paikallista edunvalvontaa valvomaan perustetaan luottamushenkilöiden verkosto. 2. Tulevaisuudessa vastaavia koulutusohjelmia on tarjolla ilmaiseksi eri puolilla Suomea. 3. Monet mainostajat, brändit ja mediatalot ovat tämän jo ymmärtäneet. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta yrittäjyyteen, erilaisiin pätkätöihin ja näkyvyyden toivossa tehtyyn ilmaistyöhön perustuvasta alasta. Median kautta julkisessa keskustelussa valtaa käyttävien toimittajien, yrittäjien, poliitikkojen, taiteil?oiden ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien lausunnoilla on väliä. In?uenssereiden liitto. Kun siis menestynyttä muotiyritystä johtava Paola Suhonen toteaa valtamedialle, että kohtuullinen palkkio vaikuttajaviestinnästä on tavara tai komissiopohjainen korvaus vaikuttajan tuomasta lisämyynnistä, Suhonen vahvistaa käsitystä siitä, että vaikuttajille ei tarvitse maksaa rahaa tehdystä työstä. Monessa tilanteessa kritiikki esimerkiksi somen yksilökeskeisyydestä ja näkemysten polarisoitumisesta on perusteltua. Jotta sometyö voisi jatkossa olla kestävämpi ja kannattavampi uravaihtoehto myös itse tek?öille, on luotava reilummat, yhteiset pelisäännöt. Tai kun kolumnisti Tommi Parkkonen vitsin varjolla vertailee keskenään vaikuttajan ja kansanedustajan töitä ja kysyy, kumpi on tärkeämpää politiikka vai bikinit, antaa Parkkonen muillekin luvan naureskella koko alalle. Ne vaikuttavat siihen, millaisen käsityksen ihmiset saavat sometyöstä ja sen tek?öistä. vaikuttajat Julkisuudessa käydään tasaisin väliajoin keskustelua siitä, kuinka in?uensseriksi vain julistaudutaan, kuinka some lisää ihmisten oman navan tu?ottelua, pinnallisuutta ja mielipiteiden jyrkkyyttä, tai kuinka somen hattaramaailmassa elävät eivät osaa ottaa vastaan heihin kohdistettua kritiikkiä. Alalle laaditaan oma työehtosopimus eli TES, tai vaihtoehtoisesti somevaikuttajat liitetään esimerkiksi viestinnän, markkinoinnin tai media-alan työehtosopimukseen. Suuntaa näyttävät tällä hetkellä maksulliset koulutusohjelmat kuten Kauhajoen opiston Sometoimittaja-linja ja Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa tammikuussa 2022 alkanut yrittäjyyden ja tiim?ohtamisen maksullinen AMK-tutkinto. Edunvalvontajärjestöt kouluttavat jäseniään ja puolustavat tek?änoikeuksia sekä edistävät sananvapautta ja huolehtivat jäseniensä tasa-arvon puolustamisesta. Ja nämäkin ovat vain karkeita arvioita, koska todellisia palkkioita harva suostuu paljastamaan. Alaa varten perustetaan lyhytkestoisia sosiaalisen median koulutuksia syvällisempiä tutkinto-ohjelmia, joissa ammattimaisen sisällöntuotannon osaamisvaatimukset kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaikuttajien TES. Somevaikuttajien taloudellista ja ammatillista asemaa sekä työskentelyolosuhteiden parantamista varten perustetaan liitto, etujärjestö ja/tai freelancereiden yhdistys, jonka edunvalvonta painottuu kollektiiviseen sopimustoimintaan, jota täydentävät myös jäsenten etujen puolustaminen työpaikkaja yksilötasolla. Vaikuttajien TES on yleispätevä sopimus, johon voi viitata palkIda Roivainen. 31 2/22 F euroja. Mediassa olevien näkemysten lisäksi somevaikuttajia ja somea ylipäätään uhkaa nouseva, populaari misogynia eli naisviha. Tai kun kirjail?a ja käsikirjoittaja Jyrki Lehtola kuvailee saamelaisvaikuttajan elämästä kertovan tosi-tv-ohjelman näyttämistä humalaisen yliajaman mummon eutanasiaksi, näyttää hän esimerkkiä siitä, että julkisessa työssä olevalle voi sanoa mitä tahansa. Media vs. Sometutkinto. Tulevaisuuden sometyöntek?öillä on koulutus, työehdot ja edunvalvonta Oli jokaisen henkilökohtainen näkemys sometyöstä ja sen tek?öistä mikä hyvänsä, fakta on se, että sosiaalisen median kanavilla tehtävästä työstä on tullut ammattimaista toimintaa, jonka ympärillä pyörivät isot rahat
(2016). 4. Weinzimmer, L. doi: 10.1080/1362704X.2019.1638166. doi: 10.1177/1354856517736979. 2/22 32 Futura koja ja palkkioita neuvoteltaessa. Wolf, N. Monipuoliset mediarepresentaatiot. M. Kansalaiset ja päättäjät ajavat yhdessä tasa-arvoisempaa ja inklusiivisempaa politiikkaa sekä käytäntöjä uudenlaisen mediatyön hyväksi. Solomon-Godeau, A. Empowered: popular feminism and popular misogyny. "Patriarchal pits: the gendered experiences of female concert photographers." Journal of gender studies 29 (7):820-831. Arnold, R. (1998). Durham: Duke University Press. Bärtl, M. 2016. Mediassa ymmärretään, että some ja sometyö ovat moniulotteisia, ristiriitaisia ja monimutkaisia ilmiöitä, joita voi ja pitää tarkastella monista eri näkökulmista. The Beauty Myth: How Images of Beauty Are Used against Women. Edited by Sarah Parsons. New York: Doubleday. Photography after Photography: Gender, Genre, History. (2018). doi: 10.1080/09589236.2020.1821178. Lisääntynyt tutkimus ja alan ammattimaistuminen kasvattavat journalistien ja perinteisten media-ammattilaisten tietoisuutta sometyöstä. Median sisällöissä eivät enää toistu yksipuolisiin ja stereotyyppisiin mielikuviin perustuvat esitykset ”mutu-tuntumalla huutelusta”, ”alushousujaan esittelevistä in?uenssereista” tai ”kauneus?lttereihin ja kuvanmuokkausohjelmiin tottuneista nuorista aikuisista”. doi: 10.1177/2056305116641342. "The Kodak Ensemble: Fashion, Images and Materiality in 1920s America." Fashion theory 25 (5):687-713. New York: Holt Paperback. Koulutuksen, edunvalvonnan ja monipuolisemman mediasisällön myötä (ks. (2020). Halpern, M., and L. (2018). Humphreys. Lähteet Abidin, C. Lough, K. Kannattaako nykynuorten haaveilla urasta parjatun ja sirpaleisen sometyön parissa?. Banet-Weiser, S. Hope in a Jar: The Making of America’s Beauty Culture. "YouTube channels, uploads and views: A statistical analysis of the past 10 years." Convergence: The International Journal of Research into New Media Technologies 24 (1):16-32. TES:n myötä somevaikuttajilla on myös mahdollisuus riitauttaa epäoikeudenmukaisesti tai laittomasti laaditut työsopimukset. Peiss, K. doi: 10.1177/1461444814538632. [1991] (1992). Online and In the Spotlight: A Critical Analysis of The Beauty Vlogger. kohdat 1–4) ymmärrys vaikuttajista ja heidän tekemästään työstä laajenee. (2017). "Iphoneography as an emergent art world." New Media & Society 18 (1):62-81. (2021). 5. Durham and London: Duke University Press. (Doctor of Philosophy Dissertation), University of Minnesota, Minnesota. "“Aren’t These Just Young, Rich Women Doing Vain Things Online?”: In?uencer Sel?es as Subversive Frivolity." Social media + society 2 (2):205630511664134. (2018). Kansalaisten ja päättäjien kiinnostus
Hän kuuluu tutkimusryhmään, jossa tutkitaan vuorovaikutuksen kompleksisuutta. Johdanto Tämä katsaus pureutuu kompleksisuuteen VR-vuorovaikutuksessa, keskittyen asymmetrian ja sirpaloituneen vuorovaikutuksen vaikutuksiin. VR-lasit ja ohjaimet seuraavat käyttäjän liikkeitä ja muuntavat ne virtuaalisen avatar-kehon liikkeiksi. Avatar-kehotovat yksinkertaisia humanoidihahmoja, joilla on ylävartalo, pää ja irtonaiset, le?uvat kädet. Useat käyttäjät voivat olla samassa tilassa virtuaalisesti, vaikka eivät jaakaan samaa fyysistä tilaa, sillä avatar-kehot luovat kokemuksen yhteisestä läsnäolosta. heidi.spets@oulu.. Tutkimusten metodina on multimodaalinen keskustelunanalyysi. KA. Katsaus pohjautuu väitöstutkimukseeni, etenkin sen ensimmäiseen artikkeliin (Spets arviossa), sekä yhteistyössä kirjoitettuun artikkeliin (Haddington et al. Hänen kiinnostuksensa kohteena on erityisesti reaaliaikainen, yhteisläsnäoleva vuorovaikutus immersiivisissä virtuaaliympäristöissä. Sosiaalisella VR:llä tarkoitetaan virtuaalisia ympäristöjä, joissa itsekseen pelaamisen tai muun tekemisen s?aan pääpaino on yhdessäololla ja yhteisellä tekemisellä. Juuri nyt onkin tärkeää selvittää niitä vuorovaikutuksen piirteitä, joihin keskittymällä voidaan kehittää sujuvampia kokemuksia erilaisissa virtuaalisissa ympäristöissä. ARTIKKELI Heidi Spets, FM, on Oulun yliopistolla englannin kielen väitöskirjatutk?ana. Siinä missä tietokonevälitteistä vuorovaikutusta on tutkittu, kuten virtuaalimaailma Second Lifea, VR-vuorovaikutusta ei vielä ole tutkittu laajasti. Tavoitteena on tarjota tutkimukseen pohjaavaa tietoa siitä, miten voitaisiin kehittää sujuvampaa VR-vuorovaikutusta. Taustaa VR viittaa tietokoneella tehtyihin visuaalisesti rikkaisiin ympäristöihin, jotka luovat käyttäjälleen immersiivisen kokemuksen virtuaalisessa tilassa. Näihin ympäristöihin päästään käyttämällä VR-laseja ja ohjaimia, joita valmistavat esimerkiksi Oculus ja HTC. Multimodaalinen keskustelunanalyysi (KA) mahdollistaa osallistujien puheen ja kehollisen toiminnan yksityiskohtaisen analyysin. 33 2/22 F Kohti sujuvampaa VR-vuorovaikutusta Sosiaalinen virtuaalitodellisuus (VR) on tuoreehko ilmiö vuorovaikutuksen tutkimuksen kentällä. arviossa)
Analyysiä varten eri videoista on editoitu koostevideo, joka sisältää kummankin osallistujan näkymät virtuaaliympäristöstä sekä näkymän fyysisestä tilasta, jossa osallistujat ovat. Intersubjektiivisuus vaatii ylläpitoa aina, kun tapahtuu jotain uutta. Käyttäjille on tarjolla uusia tapoja kommunikoida, kuten luoda ja käyttää le?uvia objekteja osana toimintaa. Jos jokin toiminta ei tule ymmärretyksi, toisto, korjaus ja selvennykset ovat keinoja luoda yhteinen ymmärrys uudelleen. et al. Osallistujat suunnittelevat toimintansa niin, että muut läsnäolevat osallistujat voivat tunnistaa ja tulkita niitä. VR:n kompleksiset ominaisuudet ja resurssit vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutus organisoituu, sekä siihen, miten intersubjektiivisuutta ylläpidetään. Asymmetria tekee yhteisen ymmärryksen luomisesta ja ylläpitämisestä vaikeampaa – etenkin tilanteissa, joissa osallistujat eivät huomaa, ettei heillä ole yhteistä pääsyä esimerkiksi huomion kohteena olevaan asiaan, eli he eivät näe jotain objektia samalla tavalla. Tämä viive voi aiheuttaa vaikeuksia myös analyysille. Esimerkiksi vuorovaikutustilanteiden aloitus ja sitä edeltävä esialoitus eivät välttämättä jakaudukaan selkeästi kahdeksi eri vaiheeksi. Asymmetrinen pääsy vuorovaikutuksen resursseihin voi johtaa jopa kommunikaation romahdukseen, vaikkakin usein toiminnan loppuun saattaminen onnistuneesti on vain vaikeampaa. Toiminta ei välttämättä rakennu samalla tavalla kuin fyysisen maailman vuorovaikutus. Kohti sujuvampaa VR-vuorovaikutusta. Multimodaalinen KA ottaa huomioon myös sen, kuinka osallistujat käyttävät toimintansa organisoimiseen erilaisia multimodaalisia resursseja, kuten eleitä, puhetta, kehoa ja ryhtiä. Useat ääniraidat taas tekevät analyysistä työläämpää esimerkiksi useiden litteraattien myötä. VR-vuorovaikutuksen kompleksisuuteen vaikuttavat myös saatavilla olevien resurssien uutuus ja vaihtelevuus. Resurssien saatavuus voi myös vaihdella, jolloin käyttäjillä on asymmetrinen pääsy tilanteeseen. Osallistujat myös varmistavat, että heidän ymmärryksensä toisten toiminnasta pitää paikkansa. 2003, Hindmarsh et al. VR-ympäristöt ovat suhteellisen uusi ilmiö, joka kehittyy ja muuttuu, joten toiminta niissä ei ole vielä hahmottunut täysin. Kaikki riippuu virtuaalisesta tilasta, sen vuorovaikutuksellisesta tilanteesta sekä sillä hetkellä saatavilla olevista vuorovaikutuksen resursseista. VR:n vuorovaikutukselliset resurssit voivat olla sirpaloituneita tai jopa harhaanjohtavia (Lu. VR-vuorovaikutus on aina välitteistä. Tämä jo itsessään voi aiheuttaa ongelmia, sillä välitteisyys tuo mukanaan viiveen datan siirtyessä lähettäjältä vastaanottajalle. Kompleksisuuteen vaikuttaa myös toiminnan vakiintumattomuus. Tutkimusten aineistona käytettiin Rec Room -virtuaaliympäristössä kuvattua videomateriaalia. 2006). Asymmetrian syntyminen on kuitenkin erittäin tilannekohtaista. Osallistujia oli tutkimuksessa yhteensä 12, ja he puhuivat englantia kuvaustilanteen ajan. Artikkeleissa keskityttiin materiaaleihin, joissa pelataan 3D Charades -sanaselityspeliä ja Paintball-peliä. VR:ssä yhteisen toiminnan resurssit määräytyvät käytetyn teknologian ja ohjelmiston ominaisuuksien mukaan. Tilanteen alku saattaa vaatia enemmän vuorovaikutuksellista työtä osallistujien varmistaessa tuntevansa toisensa tai olevansa aloittamassa yhteistä toimintaa. Esimerkiksi kehollinen toiminta ja puhe eivät välity niiden tekohetkellä, vaan muut osallistujat näkevät ne hiukan myöhemmin. Se, mikä voisi johtaa yhteisen ymmärryksen hajoamiseen toisessa tilanteessa, voi muulloin olla vuorovaikutuksen kannalta merkityksetöntä. Nauhoitettu ääniraita ei välttämättä kerro, kuka kuulee ja milloin. (Mondada 2016). Materiaaleissa kaksi osallistujaa kerrallaan ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muiden julkisella serverillä olevien kanssa. Intersubjektiivisuus on osallistujien jaettu ymmärrys siitä, mitä vuorovaikutuksessa ’tapahtuu tässä ja nyt’ (Peräkylä 2013). Yhteinen ymmärrys rakentuu osallistujien toiminnan kautta. Rec Room on online-moninpeli, jossa voi osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin. Sitä luodaan ja ylläpidetään koko ajan yhteistyössä osallistujien kesken. Kompleksisuus näkyy osallistujien tavoissa olla vuorovaikutuksessa, eli siinä, miten he puhuvat ja käyttäytyvät VR:ssä. 2/22 34 Futura tutkii toimintaa sen tapahtuessa osallistujien toimintojen kautta. Kompleksisuus VRvuorovaikutuksessa Vuorovaikutus on yhteistä toimintaa
Osittain tämä johtuu alustan ominaisuuksista, kuten siitä, että käsien näkyvyyttä on rajoitettu oman avatar-kehon lähellä, ja osittain VR-lasien rajoittamasta näköpiiristä. Puhe nähdään keinona saavuttaa toiminnan päämäärä: se parantaa ymmärrettävyyttä ja mahdollistaa ongelmista kertomisen ja niiden ratkaisemisen. Myös fyysistä maailmaa rajoitetumpi näkökyky vaikuttaa osallistujien toimintaan. Osallistujat aloittavat toimintansa rakentamisen kuitenkin multimodaalisesti. Kuinka kehollista toimintaa voidaan mallintaa VR:ssä ilman suoritusongelmia. Millainen VR-vuorovaikutuksen tulevaisuus voisi olla. Osallistujalla on harvoin täyttä visuaalista pääsyä avatar-kehoonsa, sillä peilejä ei ole kaikkialla, ja alas katsoessa ei välttämättä näe mitään. Osallistujat orientoituvat siihen resurssina, joka välittyy toiselle tarkoitetusti muita varmemmin. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa ei tiedetä eroista oman fyysisen ja virtuaalisen kehon välillä. VR:ssä ei voi olla varma, kuuleeko toinen sinut ja kuuletko sinä hänet. Eri suunnasta katsottuna objekti voi vääristyä, eivätkä osallistujat välttämättä tajua näkevänsä asioita eri tavoin. Omaa avatar-kehoaan ei pysty hahmottamaan samoilla tavoilla kuin fyysisessä maailmassa: tuntoaisti puuttuu, ja ääreisnäkö on rajoittuneempi. Kompleksisuutta itsessään ei voi ratkaista, sillä vuorovaikutus on kompleksista aina, ympäristöstä riippumatta. Voi myös olla, ettei toinen vain halua vastata sinulle. Sovelluskehityksen tulee kohdata käyttäjien tarpeet. Tutkimustuloksia ja ratkaisuja Omassa tutkimuksessani olen havainnut, että vuorovaikutuksen resurssien käyttö voi yksipuolistua vuorovaikutustilanteen edetessä. He mukautuvat ympäristön ominaisuuksiin ja muokkaavat toiMiten nykyistä teknologiaa hyödyntämällä voidaan mahdollistaa virtuaalisen kehon ja fyysisen kehon yhteys. Tietynlaiset kontekstivihjeet, kuten ilmeet, katseen ja kehon suunta sekä eleet, voivat olla harhaanjohtavia. Tilanteissa, joissa osallistujat ovat avaamassa vuorovaikutusta, resurssien sirpaloituminen VR:ssä teettää heille normaalia enemmän työtä. Haasteena on kuitenkin löytää tasapaino käytettävyyden ja teknologisesti mahdollisen välillä. Heidi Spets. Osallistujien voikin olla hankala tunnistaa mahdollisia keskustelukumppaneita – niin tuttuja ihmisiä avatarien takana kuin vieraita ihmisiä. Kaikki osallistujat eivät myöskään hahmota, että avatar-kehosta saattaa puuttua kehonosia, jopa kokonaisia raajoja. Käyttäjät luovat uusia käytänteitä olla vuorovaikutuksessa ja sosialisoida sen mukaan, mitä mikäkin alusta mahdollistaa. Mikäli yhteisen ymmärryksen luomisessa ja ylläpidossa on ollut hankaluuksia, osallistujat siirtyvät multimodaalisista lähinnä puheella tuotettuihin toimintoihin. Kompleksisuuden myötä syntyvien hankaluuksien ratkaisemiseen tarvitaan lisää vuorovaikutuksen tutkimusta, sillä ratkaisujen tulee pohjata tietoon siitä, mitä käyttäjät tekevät. Osallistujien on siis joissakin tilanteissa hankalaa rakentaa toimintansa niin, että tarkoitettu merkitys välittyy avatar-kehon toiminnaksi. Usein onkin niin, että vain toinen osallistuja näkee avatar-kehon kokonaisuudessaan. Miten nykyistä teknologiaa hyödyntämällä voidaan mahdollistaa virtuaalisen kehon ja fyysisen kehon yhteys. Tärkeintä on kartoittaa keinoja, joilla osallistujat organisoivat toimintaansa, ja niiden pohjalta tarjota käyttäjille mahdollisuus sujuvampaan vuorovaikutukseen. Ratkaisuna kehollisen toiminnan ymmärrettävyyden ongelmiin voisi olla esimerkiksi tarkempi liikkeenkaappaus, joka mahdollistaisi monipuolisemman kehollisen toiminnan säilyttäen sen ymmärrettävyyden. Joissakin tilanteissa ne voivat puuttua kokonaan. Puhe vaikuttaa olevan sellainen resurssi, johon osallistujien pääsy on symmetristä. 35 2/22 F Asymmetrian syntyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi osallistujien perspektiivin eroavaisuudet sekä pääsy omaan ja toisen avatar-kehoon. Eleet, joilla viitataan kehonosiin, saattavat siis jäädä vajaiksi
Hindmarsh, Jon, Christian Heath & Mike Fraser (2006): (Im)materiality, virtual reality and interaction: grounding the ‘virtual’ in studies of technology in action, The Sociological Review 54(4), s. Chichester: Wiley-Blackwell. Osallistujilla tulee myös olla yhteinen pääsy virtuaaliseen ympäristöön sekä sen vuorovaikutuksellisiin resursseihin. https://doi. Teoksessa Haddington, Pentti, Tiina Eilittä, Antti Kamunen, Laura Kohonen-Aho, Iira Rautiainen and Anna Vatanen (toim.) (tulossa): Complexity and intersubjectivity: Shared understanding in multi-layered social interaction. Teoksessa Sidnell, Jack & Tanya Stivers (toim.): The Handbook of Conversation Analysis, ed. Lu?, Paul, Christian Heath, Hideaki Kuzuoka, Jon Hindmarsh, Keiichi Yamazaki & Shinya Oyama (2003): Fractured Ecologies: Creating Environments for Collaboration, Human-Computer Interaction 18(1), s. Sujuvuus on tärkeää, sillä teknologia, joka ei toimi käyttäjien tarvitsemalla tavalla, jää pois käytöstä. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa esimerkiksi vammaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää VR-ympäristöjä. Amsterdam: Benjamins. Toisin sanoen VR-vuorovaikutuksen ei tarvitse imitoida fyysisen maailman vuorovaikutusta täydellisesti. by Jack Sidnell and Tanya Stivers, 551–574. Kohti sujuvampaa VR-vuorovaikutusta. Usein se nimittäin tarkoittaa keskimääräisten ihmisten vuorovaikutuksen imitoimista. Näihin asioihin keskittymällä voidaan sujuvoittaa vuorovaikutusta VR-ympäristöissä mahdollistamalla reaaliaikainen vuorovaikutus ja syvempi läsnäolon tunne. Vuorovaikutuksen tutkimuksen avulla voidaan osoittaa, ettei korkea realismin taso ole välttämättömyys. org/10.1002/9781118325001.ch27 Spets, Heidi (arviossa): Intersubjective interaction during the word explanation activity in social virtual reality. 2/22 36 Futura mintaansa niiden mukaan. Teoksessa Haddington, Pentti, Tiina Eilittä, Antti Kamunen, Laura Kohonen-Aho, Iira Rautiainen and Anna Vatanen (toim.) (tulossa): Complexity and intersubjectivity: Shared understanding in multi-layered social interaction. 795-817. 51–84. Kenties tärkeintä olisikin tarjota ympäristö, joka voi täydentää ja lajitella vuorovaikutuksen vihjeitä ja tarjota ominaisuuksia, joiden avulla vuorovaikutusta voi organisoida intuitiivisilla, tilanteelle ominaisilla tavoilla. https://doi. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Kirjallisuus Aalto, Hanna-Kaisa, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Ma?a Mäki & Markus Pöllänen (toim.) (2022): Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, https://urn.?/URN:ISBN:978-952-249-563-1 Haddington, Pentti, Laura Kohonen-Aho, Sylvaine Tuncer & Heidi Spets (arviossa): Openings of interactions in immersive virtual reality: Identifying and recognising prospective participants. https://doi.org/10.1207/ S15327051HCI1812_3 Mondada, Lorenza (2016): Challenges of multimodality: Language and the body in social interaction, Journal of Sociolinguistics 20(3), s. https://doi.org/10.1111%2Fj.1467-954X.2006.00672.x Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.) (2002): Tulevaisuudentutkimus. Tähän vaikuttavat alustan toiminnot ja rajoitteet, sekä alustan tarjoamat resurssit. Aito intersubjektiivisuus vaatii yhteistä pääsyä reaaliaikaiseen puheeseen ja toimintaan sekä siihen, kuinka ne etenevät ajallisesti ja sekventiaalisesti. Esimerkiksi VRChatissa käyttäjät ilmaisevat kiintymystä taputtamalla toisiaan päälaelle halausten s?aan. Amsterdam: Benjamins. Multimodaalisen toiminnan tulee olla saatavilla niin, että esimerkiksi eleiden muoto välittyy vastaanottajille tarvittavalla tarkkuudella. Perusteet ja sovellukset. Fyysisen maailman vuorovaikutuksen imitointi onkin ongelmallista itsessään. VR:ää kehitettäessä tulee miettiä, mikä on vuorovaikutuksen kannalta olennaisinta. org/10.1111/josl.1_12177 Peräkylä, Anssi (2013): Conversation Analysis in Psychotherapy. 336–366
Korona kiihdytti tätä jo pidempään jatkunutta digitaalisten palveluiden käytön kasvua, eikä kehityksen suhteen ole näköpiirissä paluuta entiseen myöskään pandemian jälkeen. tiedon pohjalta. Hän vastaa Sitran ennakointija strategiatoiminnan viestinnästä. Epävarmoina aikoina selkeyttä tai ainakin perspektiiviä voi yrittää etsiä keskittymällä siihen, mitä jo tiedämme ja yrittämällä hahmottaa pieniä ja isoja mahdollisia kehityskulkuja tuon ARTIKKELI Jukka Vahti työskentelee projekt?ohtajana Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman projektissa Digitaalinen valta ja demokratia. Toki se teki seuraa viime vuosien muille oudoilta tuntuneille, ei-yhteismitattaville muutosvoimille, kuten koronapandemialle, populismille, Brexitille ja trumpismille. Työssään hän keskittyy erityisesti nopeasti muuttuvan mediaympäristön, sosiaalisen median ja disja misinformaation aiheuttamiin haasteisiin demokratialle sekä ymmärryksen lisäämiseen datan ja digitaalisen vallan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Myös muu digitalisaatiokehitys ja sen osana mediaja informaatioympäristön nopea muutos ja murros hyvin todennäköisesti kiihtyvät entisestään. Käytännössä hän yrittää tehdä tulevaisuustiedosta mahdollisimman ymmärrettävää ja kiinnostavaa sekä saada tulevaisuuskeskusteluun mukaan yhä suuremman joukon ihmisiä. Miksi yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen, kun siitä taistellaan asein rintamalla ja pakottein EU-pöydissä. Sitran visiona on reilu, kestävä ja innostava tulevaisuus. Voisikin ajatella, että sota Ukrainassa on jatkumoa postnormaalin ajan yllätyksille, epäjatkuvuuksille ja ristiriitaisuuksille. Miksi ajatella tulevaisuutta – puhumattakaan tulevaisuuksista – jos joku rajan takana päättää siitä sinun puolestasi. anna.wartiovaara@sitra.. Tässä kaikessa viestintä on keskeinen tek?ä. 37 2/22 F Kun kaikesta tulee viestintää: Kolme kysymystä viestinnän tulevaisuudesta Johdanto Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan, tuntui kuin tulevaisuus olisi peruttu. Anna Wartiovaara, viestinnän johtava asiantunt?a, on tulevaisuusviest?ä. Kestävä tulevaisuus edellyttää, että saamme kaikki mukaan tulevaisuutta rakentamaan. Ja jotta saamme yhä suuremman joukon mukaan, tarvitsemme ymmärrettävää, yhdessä luotua tietoa tulevaisuuksista, toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista, eri näkökulmien ymmärtämistä ja empatiaa sekä sitoutumista muutokseen. Vanhan fraasin mukaan ”viestintä on tekoja”. jukka.vahti@sitra.. Yksi jo tapahtunut asia on, että yhä isompi osa elämästämme on ykkösiä ja nollia. Tämä on nykyisin ja tulevaisuudessa totta vie. Viestintäympäristömme sai yhdessä yössä uuden järjettömältä tuntuvan kerroksen
Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana teknologian kehitys on myös mahdollistanut uudenlaiset, niin sanotusti verkostomaiset toimintatavat ja, Sitran megatrendilistauksessakin esiin nostetun, verkostomaisen vallan voimistumisen. Vaikka esimerkiksi sosiaalisen median palvelut tuntuvat olleen käytössämme ”aina”, niiden historia on varsin lyhyt. Näiden alustajättien vallankäyttö perustuu niiden kykyyn kerätä valtavia määriä dataa. Emme siis todennäköisesti vielä myöskään pysty hahmottamaan, miten suuri vaikutus uudella viestintäja informaatioympäristöllämme ja -alustoilla tulee pidemmällä aikavälillä olemaan sekä arkemme että yhteiskuntiemme kehitykseen. Silti niistä on jo nyt tullut merkittävä osa yhteiskuntamme sosiaalista infrastruktuuria. Ensimmäinen kerta oli juuri painotaidon keksiminen, joka mahdollisti uusien verkostojen synnyn. Viime vuosina samaan kehitykseen liittyen on nähty niin Keltaliiviliike Ranskassa, globaaliksi liikkeeksi laajentuneet koululaisten ilmastolakot kuin Yhdysvaltain kongressirakennuksen valtaus alkuvuodesta 2021. Monet arkiset askareet kuten laskujen maksu, tiedonhaku tai ostosten tekeminen hoituvat nykyisin kätevästi kännykällä. Samalla digitalisaatio ja teknologian nopea kehitys on tuonut aivan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia ihmisten väliseen kanssakäymiseen, erilaisten mielipiteiden esille nostamiseen, tiedon levittämiseen ja vastaanottamiseen sekä myös ihmisten aktivoimiseen toimintaan erilaisten aiheiden ja aihepiirien ympärille. Ukrainan tueksi syntyi erilaisilla digitaalisilla alustoilla maailmanlaajuisia avun ja tuen verkostoja, jotka ovat organisoineet esimerkiksi materiaalista tukea Ukrainalle sekä apua pakolaisille reaalimaailmassa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, verkostomaisista toimintatavoista on nähty entistäkin enemmän käytännön esimerkkejä. Samalla perinteisten portinvart?oiden kuten vaikkapa uutistoimitusten valta-asema on järkkynyt: niiden tilalle tai vähintään rinnalle ovat tulleet globaalit alustayritykset, jotka päättävät, millaisilla pelisäännöillä olemme toistemme kanssa tekemisissä ja millaiseksi informaatioympäristömme ja käsityksemme maailmasta muodostuvat. Tätä voi pitää myös mediavälitteisen vaikuttamisen lähtölaukauksena – ajatus suuriin massoihin vaikuttamisesta syntyi. Yhteydet kasvoivat, ja yhä useammat ihmiset pääsivät itse arvioimaan vallankumouksellisia ideoita uuden massamedian välityksellä. Kun kaikesta tulee viestintää: Kolme kysymystä viestinnän tulevaisuudesta. Itse asiassa pitkälle medioituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa jotakuinkin kaikki teot tulevat olemaan myös viestintää tai jopa ennen kaikkea viestintää. Rajat vaikutettavien ja vaikuttajien välillä ovat käyneet entistä sameammiksi. Edellä kuvattu kehitys ja ilmiöt eivät olisi olleet mahdollisia ilman viestintäteknologian nopeaa kehittymistä viime vuosikymmenien aikana. Voidaan sanoa, että verkostomainen valta haastaa parhaillaan perinteistä valtaa ja sitä monien arvioiden mukaan elämme parhaillaan maailman ensimmäistä suurta informaatiosotaa. Tätä datan keräämiseen ja hyödyntämiseen perustuvaa vaikutusvaltaa voisi luonnehtia digitaalisen vallaksi. Esimerkkejä verkostomaisesta toiminnasta on sekin, että jo ennen Ukrainan sotaa, alkuvuonna 2022, ympäri maailmaa nähtiin Convoy-mielenosoituksiksi kutsuttuja ”rekkaprotesteja”. Sitran tekemässä Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – murros ja tulevaisuus -selvityksessä (Ikäheimo & Vahti 2021) pyritään kuvaamaan menossa olevaa siirtymää massaviestinnän aikakaudesta niin sanottuun hybridiin mediaympäristöön, jolle on ominaista se, että kuka tai mikä tahansa voi olla viestien vastaanottajan lisäksi myös itse mediatoim?a. Millaisessa mediaympäristössä vastedes viestimme. Tässä artikkelissa tarkastelemme viestinnän tulevaisuutta kolmen kysymyksen kautta: ensin mediaympäristön muutoksen, sitten yksilön ja lopuksi organisaation näkökulmista. Voidaan myös olettaa, että emme ole nähneet uusien viestintäalustojen kehityksen lakipistettä. Historioits?a Niall Ferguson on arvioinut kirjassaan Aukio ja torni (2018), että internetin ja sosiaalisen median myötä verkostot ottavat vallan hierarkioilta toisen kerran ihmiskunnan historiassa. 2/22 38 Futura lä enemmän kuin aiemmin
Siinä sääntely on säilynyt heikkona, ja dataan perustuva digitaalinen valta on harvojen toim?oiden käsissä. Luottamus yhteiskunnan rakenteita, instituutioita ja muita ihmisiä kohtaan on heikentynyt, ja politiikan raadollistuminen on madaltanut yleistä mielenkiintoa yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Portinvart?oiden kasvava valta -tulevaisuuskuvassa markkinat ja informaatioympäristö on edelleen pysynyt suhteellisen harvojen toimijoiden käsissä mutta sääntelyä on tiukennettu. Muiden vaikutusmahdollisuudet heikkenevät. Mediavälitteinen viestintä, samoin kuin esimerkiksi poliittinen toiminta, on ammattimaistunut ja samalla myös etääntynyt ihmisten arjesta. Eriytyvät mediatodellisuudet -tulevaisuuskuvassa informaatiomarkkinat ovat monimuotoistuneet mutta samaan aikaan sääntely on Jukka Vahti & Anna Wartiovaara. Näistä tulevaisuuskuvista Huomioalgoritmien tyrannia on dystooppisin. Julkisessa keskustelussa muodostuva kuva osallistumisen tavoista ja muodoista voi jäädä kapeaksi. Valta säädellä tiedonvälitystä on keskittynyt sekä perinteisille että uusille portinvart?oille, mikä on johtanut entistäkin korostuneemmin suuruuden ekonomiaan informaatiomarkkinoilla. edustavia portinvart?oita ja instituutioita kovemmin kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnasta kumpuavat heikot signaalit tai vaihtoehtoiset äänet eivät välttämättä pääse esiin tai osallisiksi keskusteluun. Sitra 2021. Mutta miltä näyttää mediaja informaatioympäristömme tulevaisuus. sääntelyn kiristyminen. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen -selvityksessä tulevaa pyrittiin arvioimaan yllä olevan nelikentän avulla, jossa muuttujina käytettiin markkinoiden ja informaatioympäristön keskittyneisyyttä muutamien suurien toim?oiden käsiin vs. Entistäkin keskeisemmiksi vaikuttamisen tavoiksi nousevat häikäilemättömyys, kyky vedota tunteisiin, kyky erottua muista ja toisaalta myös kyky pysytellä jatkuvasti näkyvissä viestinnän määrän ansiosta. Tässä tulevaisuuskuvassa mediavälitteinen vaikuttaminen polarisoituu edelleen: Niiden tahojen valta kasvaa, joilla on kyky hyödyntää tai varaa ostaa tehokkaimpia vaikuttamiskeinoja. Vaikutusvaltaa yhteiskuntaan on niillä, jotka osaavat läpäistä vahvojen portinvart?oiden seulan. Näiden muuttujien avulla rakennettiin neljä tulevaisuuskuvaa, jotka katsovat noin vuoteen 2030: 1) Huomioalgoritmien tyrannia, 2) Portinvart?oiden kasvava valta, 3) Eriytyvät mediatodellisuudet ja 4) Luottamusta vahvistavat verkostot. Huomio ja kyky kärjistää ovat valtaa. kilpailtu markkina ja informaatioympäristö, ja toisena muuttujana sitä, kuinka heikkona informaatioympäristöön liittyvä sääntely säilyy vs. 39 2/22 F Kuva 1: Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – murros ja tulevaisuus. Samalla osa kansakunnan voimavaroista jää hyödyntämättä. Tieto on edelleen valtaa
Voiko ihminen pärjätä tulevaisuuden viestintäviidakossa. Taistelu misja disinformaatiota sekä nopeasti kehittyviä ääneen ja kuvaan liittyviä deep fake -hu?auksia vastaan muistuttaa huippu-urheilun taistelua dopingia vastaan: hu?aajat ja valvojat kilpailevat kiellettyjen keinojen ja testausmenetelmien kehittämisessä. Sensaationhakuisuudella käyttäjiä yhä koukuttavat palvelut rinnastuvat juorulehtiin tai viihteellisiin aikakausilehtiin, mikä myös he?astaa niiden painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sosiaalista mediaa tarkastelleissa tutkimuksissa on todettu, että vihaa ja muiden ihmisten nokittelua sisältävät viestit eri muodoissaan leviävät nykymallisissa sosiaalisen median kanavissa huomattavasti tehokkaammin kuin oikeastaan mikään muu sisältötyyppi tai viestinnän tyylilaji. Esimerkiksi Anne Applebaum on esittänyt syiksi salaliittoteorioiden ja disinformaation suosioon ahdistusta maailman monimutkaistumisesta ja epävarmuutta omista tulevaisuudennäkymistä (Applebaum 2020. Eettisin pelisäännöin toimivien somekanavien yleistyminen on kuitenkin saanut aikaan selvän siirtymän keskustelukulttuurin yleisilmapiirissä. Siinä suurten somejättien valta-asemaa on saatu horjutettua avaamalla kuluttajille mahdollisuuksia siirtää datansa ja verkostonsa palvelusta toiseen helposti. The Lucrative Lure of Authorianism). Tästä on seurannut mediaympäristön voimakas politisoituminen. Asiaa ei helpota se, että monien arvioiden mukaan elämme parhaillaan maailman ensimmäistä suurta informaatiosotaa. Kasvava joukko aatteellisesti ja ideologisesti sitoutuneita medioita vetää yhteiskunnallista keskustelua ja ilmapiiriä kohti ideologisia ääripäitä. Mitä siis 1 https://www.sitra.?/artikkelit/kansanedustajattwitterissa-2019-2020-onko-tarkeampaa-oma-voittovai-vastapuolen-tappio/ Kun kaikesta tulee viestintää: Kolme kysymystä viestinnän tulevaisuudesta. Niin ikään on havaittu, että tämä pätee meihin kaikkiin: algoritmien silmissä olemme kaikki samassa veneessä päättäjistä peruskoululaisiin 1 . Lyhyt vastaus: Voi, mutta ei välttämättä yksin, eikä se tule olemaan helppoa. Edellä kuvattu tilanne, jos joku, on systeeminen ongelma ja aito uhka sekä yhteiskunnalliselle julkiselle keskustelulle että demokratiamme kestävyydelle. Markkinapaine on kirittänyt yhteiskunnallista muutosta. Yksittäinen ihminen tuskin kuitenkaan miettii olevansa osa verkostomaisen vallan voimistumisen megatrendiä, jos hän kirjoittaa omalla nimellään tai nimimerkillään päivänpolitiikan ilmiötä kehuvan tai haukkuvan viestin Twitteriin, tykkää Facebookissa jonkun itselleen ennestään tuntemattoman ihmisen perustamasta protestiryhmästä bensan kallistumista vastaan tai tekee omatoimista tutkimustaan koronarokotteista YouTuben avulla. Luottamusta vahvistavat verkostot -tulevaisuuskuva taas on näkymistä positiivisin ja ehkä samalla myös utopistisin. Vahvoilla ovat toim?at, jotka osaavat luoda kumppanuuksia ja hyödyntää verkostoja luottamuksen rakentamiseksi, ideoiden keräämiseksi sekä ihmisten aktivoimiseksi toimintaan. Tai tuskin silloinkaan, jos hän lähettää viikonloppuyön pimeinä tunteina uhkailuviestin sattumalta television viihdeohjelmassa samana iltana näkemälleen poliitikolle – muutamien muiden tavoin, jotka saivat saman idean. Ihmiset ovat paenneet kon?iktoituneen tiedon ja arvojen maailmasta digitaalisille alustoille ja sellaisten journalististen medioiden pariin, joiden sisällön ja moderointikäytännöt he jakavat. 2/22 40 Futura pysynyt löyhänä. Voiko yksittäinen ihminen siis pärjätä tulevaisuuden viestintäviidakossa. Voidaan sanoa, että hämmentäminen on nykyisellään valtaa ja nykyisessä mediaympäristössä huomiota sekä viest?älle itselleen että omille viesteilleen saa ennen kaikkea härskiydellä, sillä siitä some-kanavien algoritmit palkitsevat näkyvyydellä. Vahvoilla ovat toim?at, jotka pystyvät politisoimaan yksittäisiä pinnalla olevia ilmiöitä ja luomaan liikehdintää näiden teemojen ympärille. Koska disinformaatio ja salaliittoteoriat, samoin kuin hämmennyksen herättämisen tarjoama tyydytys, tarjoavat nopeaa helpotusta epävarmuuteen, niille lienee siis kysyntää vastedeskin. On luultavaa, että informaatioympäristömme kakofonia tulee vastedes ennemmin kasvamaan kuin vaimenemaan. Kummassakin tapauksessa sallitun ja kielletyn raja on myös toisinaan häilyvä. Edellä on kuvattu mahdollisia kehityskulkuja mediaja informaatioympäristöjen tasolla. Twilight of Democracy. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailma ja sen keskeisimmät viheliäiset ongelmat eivät ole yksinkertaistumaan päin
Kuten esimerkiksi Cailin O’Connor ja James Owen Weatherall ovat kirjassaan The Misinformation Age – How False Beliefs Spread (2019) havainnollisesti esittäneet, ihminen on laumaeläin. Samalla laumaeläinluonteemme tarkoittaa myös sitä, että viestinnän tulevaisuutta ei ole mielekästä tarkastella irrallaan esimerkiksi eri ihmisryhmien välisten valtasuhteiden tai koko yhteiskunnan tulevaisuudennäkymistä: Pysyvätkö kaikki mukana, pystymmekö säilyttämään luottamuksen tieteeseen, totuuspyrkimykseen ja toisiimme. 41 2/22 F on yksilön näkökulmasta tehtävissä sen suhteen, että tulevaisuuden viestintäympäristö olisi nykyistä mielekkäämpi niin ihmisen itsensä kuin vaikkapa julkisen keskustelun ja demokratian kannalta. Jokaisen organisaation ja jokaisen viest?än on ymmärrettävä aikamme suurien muutosten kokonaiskuva sekä hahmotettava eri kehityskulkujen välisiä jännitteitä. O’Connor ja Weatherall osoittavatkin kiitetyssä kirjassaan, että väärien uskomusten tai salaliittoteorioiden leviämisen tehokkuutta ei tule lähestyä vain yksilöpsykologian tai yksilön kykyjen kautta, vaan ennen kaikkea sosiaalisena ilmiönä. Sitran tulevaisuusasiantunt?a Mikko Dufvan mukaan postnormaalissa ajassa korostuu monimutkaisuuden hyväksyminen ja kokonaisuuksien ymmärrys (Dufva 2020). Megatrendit eli suuret, globaalit, hitaasti muuttuvat kehityskulut eivät nimittäin ole kadonneet minnekään, vaikka päällämme on kriisiä kriisin perään: ekologisella jälleenrakennuksella on yhä kiire, verkostomainen valta voimistuu, väestö ikääntyy ja moninaistuu, talous etsii suuntaansa ja teknologia sulautuu kaikkeen. Ehkä tärkein keino viestintäviidakossa selviämiseen on kuitenkin se, että ketään ei jätetä yksin – tulevaisuudessakaan. Voi pohtia, mitä megatrendit tarkoittavat omalle organisaatiolle, työntek?öille, asiakkaille, kumppaneille. Keskeistä olisi hahmottaa yhteiskuntamme sosiaalinen infrastruktuuri ja sen nopea muutos kokonaisuutena. Viestinnän ja tiedon välittämisen kannalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että käsityksiimme maailmasta ja vaikkapa jonkin tiedon luotettavuudesta vaikuttavat merkittävästi ne tahot, joihin olemme oppineet luottamaan, olipa kyse perheestä, muista läheisistä, kollegoista tai verkon keskustelupalstalla olevasta heimosta, jonka näkemyksiin ja vaikkapa puhetapaan samastumme. Sen s?aan useimmiten ne perustuvat pitkäjänteiseen yhteistyöhön tai ainakin yhteyteen toisiinsa luottavien ihmisten ja heidän muodostamiensa tiedeyhteisöjen välillä. Niin tärkeitä kuin yksittäisten ihmisten osaaminen sekä esimerkiksi digitaalinen informaatiolukutaito ja digitaalinen sivistys ovatkin, niiden lisäksi tarvitsemme nykyistä huomattavasti enemmän ymmärrystä myös esimerkiksi dataan pohjautuvan digitaalisen vallan rakenteiden ja mekanismien luonteesta. Yllättävää kyllä, edellä sanottu pätee ainakin O’Connorin ja Weatherallin mukaan paitsi arkiseen asioiden hahmottamiseen ja arvottamiseen, myös esimerkiksi tieteeseen: Ihmiskunnan suurimmat tieteelliset ja taiteelliset saavutukset perustuvat harvemmin oikeasti yksittäisen neron yksittäiseen, lampun syttymistä muistuttavaan, oivallukseen. Miten viestiä ajassa, joka tuntuu muuttuvan yhä hullummaksi ja monimutkaisemmaksi, jossa yllätykset ja kriisit seuraavat toisiaan sekä epämääräisyys ja ristiriitaisuudet lisääntyvät. Minkälaisesta tulevaisuudesta megatrendit kertovat, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat. Jos yksittäisen ihmisen selviäminen tulevaisuuden viestintäviidakossa ei ole aivan yksinkertaista, niin ei ole helppoa organisaatioillakaan. On suorastaan ironista, että osin samat ihmisluonteen mekanismit ja luottamuksen merkitys mahdollistavat myös väärän tiedon leviämisen ihmiseltä toiselle erittäin tehokkaasti. Ovatko yhteiskuntamme sosiaaliset infrastruktuurit, esimerkiksi sosiaalisen median alustat ja niissä rakentuvat verkostot, läpinäkyviä. Mitä viestiminen yllätysten ajassa vaatii organisaatioilta. Taas uuden maailmanlaajuisen kriisin iskiessä päälle, voi pohtia, minkälaisia kysymyksiä ja näkökulmia kriisi tuo Jukka Vahti & Anna Wartiovaara. Nämä eivät ole vain viestintää koskevia kysymyksiä, mutta viestintä liittyy keskeisesti niihin kaikkiin. Viestintäja mediaympäristössämme menossa oleva mullistus ei muuta tätä perusluonnetta miksikään. Niin sanotussa postnormaalissa ajassa normaalin käsite muuttuu hyödyttömäksi, ja myös viestiminen vaatii erilaista otetta ja osaamista kuin ennen. Megatrendien muodostamaa kokonaiskuvaa voi käyttää työkaluna
Ja vielä viidenneksi: Mitä teknologisia järjestelmiä käytämme ja millä ehdoilla. Miten organisaatiomme käsittelee, kerää ja hallinnoi dataa itse. Minkälaisia kysymyksiä megatrendit sitten nostavat viestinnän näkökulmasta. Miten monimuotoisuus näkyy ja vahvistuu kertomissamme tarinoissa tai vaikka järjestämissämme tapahtumissa. Heikkojen signaalien työstäminen voi auttaa orKuva 2: Megatrendit 2020. Jos haluamme saada mahdollisimman monet mukaan jälleenrakennukseen, emme voi kertoa vain tarinoita luopumisesta. Ne tuovat yllätyksellisempiä kehityskulkuja tarkasteluun ja ohjaavat toisenlaiseen ajatteluun. Miten viestimme asiasta. Sitrassa yliasiamiehen paikan päiväksi Planin Girls takeover -kampanjassa vallannut 15-vuotias Martta Pyykönen korosti, että tärkeän tiedon pitää olla ymmärrettävässä, kiinnostavassa ja saavutettavassa muodossa, kaikille. Toiseksi: miten viestinnän avulla vahvistamme osallisuutta, saamme uusia ääniä mukaan tulevaisuuskeskusteluun ja yhä useampia toimimaan toivotun tulevaisuuden eteen. Kokonaiskuva auttaa myös hahmottamaan, millaiseen maaperään omat viestit uppoavat, mitkä tek?ät vaikuttavat viestintäkenttään sekä mihin suuntaan viestintää pitäisi kehittää. Heikot signaalit kehottavat pohtimaan, millaiselta näyttäisi tulevaisuus, jos kyseisestä signaalista tulisi valtavirtaa. Voimme madaltaa yhteiskunnallisen osallistumisen kynnystä tuottamalla ymmärrettävää tietoa. Kolmanneksi megatrendit ohjaavat kysymään, miten voimme viestinnän keinoin vahvistaa monimuotoisuutta. Mutta voimmeko tuoda myös erilaisia ihmisiä yhteen tuottamaan tietoa tulevaisuudesta ja keskustelemaan erilaisista tulevaisuuksista. Ja tarjota työkaluja oman toim?uuden vahvistamiseksi. Entä neljänneksi: Mikä on viestijöiden rooli talouden uudistamisessa. Ne ovat asioita, jotka ovat todella tapahtuneet, mutta tuntuvat oudoilta, yllättäviltä tai jopa pöyristyttäviltä. 2/22 42 Futura kuhunkin megatrendiin ja niiden välisiin suhteisiin. Otammeko talouteen liittyvät oletukset annettuina vai olemmeko mukana haastamassa niitä ja edistämässä talouden uudistusta. Sitra 2020. Miten avoimesti sen teemme. Megatrendien muodostamaa kokonaiskuvaa kannattaa rikastaa heikoilla signaaleilla eli muutoksen ensioireilla. Tässä voimme jokainen parantaa. Kun kaikesta tulee viestintää: Kolme kysymystä viestinnän tulevaisuudesta. Ensinnäkin: miten kerromme kestävästä tulevaisuudesta toisenlaisia, paremman arjen tarinoita
Se antaa myös eväitä toimintaan tässä hetkessä. Se saattaa ahdistaa, herättää vihaa ja pelkoa. Understanding “New Power”. Ja jos tuntuu oikein toivottomalta, kannattaa palata tulevaisuusajattelun perusasioiden äärelle. Ikäheimo, Hannu-Pekka, Vahti Jukka 2021. Miten datan avulla voidaan vaikuttaa päättäjiin ja ohjata maailmaa. Harvard Business Review, December Issue 2014. Dufva, Mikko (2020): Megatrendit 2020. https://www. Heimans, Jeremy & Timms, Henry (2014). Singer, P.W. Sitra / Anna Wartiovaara (2021): 15-vuotias Martta Pyykönen valtaa päiväksi Jyrki Kataisen paikan. Mediaympäristömme on muuttunut massaviestinnästä hybridiksi, informaatiosota jyllää, viheliäiset ongelmat eivät ole kadonneet uusien kriisien myötä ja koko maailmamme on yhä monimutkaisempi ja täynnä yllätyksiä. Sitra selvityksiä sarjan julkaisu nro 208. This is not Propaganda. 4.3.2022. 2018. 43 2/22 F ganisaatiota myös tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja ymmärtämään paremmin erilaisia näkökulmia. Tai miten organisaation viesteihin suhtaudutaan mahdollisessa tulevaisuuden viestintäja informaatioympäristössä, joka on täynnä deep fake -hu?auksia sekä disja misinformaatiota. Vaikka viimeaikaiset kriisit ovat herättäneet lähinnä toivottomuutta ja kauhukuvia tulevaisuudesta, tulevaisuus ei ole silti peruttu. sitra.?/julkaisut/heikot-signaalit-2022/ Ferguson, Niall 2017. Siksi toisenlaisten tulevaisuuksien, myös innostavien ja toivoa luovien, nostaminen on tärkeää. The Weaponization of Social Media. ja Brooking, Emerson T. Kaleva / Dufva, Mikko (2022): Mitä sinä kirjoittaisit nyt vauvakirjaan. Networks, Hierarchies and the Struggle for Global Power. Kuten huomaamme joka päivä somekanavissa ja keskustelupalstoilla, käsillämme oleva aika herättää helposti voimakkaita tunteita. 10 NO. Toiveikkaamman tulevaisuuden rakentamisessa viestintä nousee yhä tärkeämpään rooliin. Digivallan jäljillä. Voimme pohtia vaikka sitä, miten viestintä ja vuorovaikutus muuttuisivat yhteiskunnassa, jossa sähkön saanti ei ole itsestäänselvyys tai jossa valtio rajoittaa digimaailmaa rajusti tai jossa yhteiskunnalliset aiheet on kielletty työpaikalla. https://www.kaleva.?/mita-sina-kirjoittaisit-nyt-maailmasta-vauvakirjaa/4440399 Pomerantsev, Peter 2019. Emme selviä vanhoilla keinoilla. Like War. https://www.sitra.?/blogit/toivottavia-tulevaisuuksia-toivottomana-aikana/ Sohail Inayatullah (2008): Six Pillars. Meillä on vastuu ajatella pidempää aikaväliä. The Seductive Lure of Authoritarianism. sitra.?/julkaisut/megatrendit-2020/ Dufva, Mikko & Rowley, Christopher (2022): Heikot signaalit 2022 – tarinoita tulevaisuuksista. Emme voi haikailla menneeseen tai kertoa kauniita mutta katteettomia tulevaisuustarinoita. Organisaatiot toki haluavat herättää itsekin viesteillään tunteita, mutta yhä enemmän kannattaisi kiinnittää huomiota tunteiden ja erilaisten näkökulmien ymmärtämiseen, kuunteluun, empatiaan. The Square and the Tower. Muistetaan, että tulevaisuuksia on monia. Viestinnän näkökulmasta heikot signaalit voivat siis toimia apuvälineenä niin oman ymmärryksen syventämisessä, olemassa olevien tarinoiden haastamisessa sekä uusien tarinoiden luomisessa. Toivon näkökulmasta on kuitenkin tärkeää hyväksyä se, mitä on jo tapahtunut. Ja jos tulevaisuudessa ei pysty näkemään mitään mahdollisuuksia, voi lamaantua. Voiko korona-aikana paisunut digilaitteilla roikkuminen johtaa o?ine-elämän arvostamiseen, kasvokkaisten kohtaamisten lisääntymiseen sekä pienempien yleisöjen tavoitteluun – ja mitä nämä kaikki tarkoittavat organisaation viestinnälle. Postnormaalissa ajassa viestiminen nimittäin vaatii kokonaiskuvan hahmottamisen lisäksi tunteiden ymmärtämistä. Twilight of Democracy. 1 2008 Jukka Vahti & Anna Wartiovaara. Voimme sen s?aan kääntää katsetta pidemmälle tulevaisuuteen, ymmärtää muutoksen kokonaiskuvaa, kutsua yhä laajempaa joukkoa ihmisiä mukaan kuvittelemaan ja keskustelemaan tulevaisuuksista – sekä luomaan edellytyksiä paremman tulevaisuuden rakentamiselle. 7.9.2021. Härkönen Tiina, Vänskä Riitta, Vahti Jukka, Lehtonen Kristo 2022. https://www.sitra.?/uutiset/15-vuotias-martta-pyykonen-valtaa-paivaksi-jyrki-kataisen-paikan/ Sitra / Liisa Poussa & Terhi Ylikoski (2022): Toivottavia tulevaisuuksia toivottomina aikoina. https://www. Elämme suurien muutosten ja jatkuvien yllätysten ristipaineessa. Lähteet ja tausta-aineisto Applebaum, Anne 2020. (Dufva & Rowley, 2022) Entä kuinka hyvin organisaation viestintä huomioi tunteet. Sitra Selvityksiä sarjan julkaisu nro 178. Lopuksi Loppuun vielä muutama sana toivosta. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – Murros ja tulevaisuus. Adventures in the War Against Reality. Voimme vaikuttaa niihin. Foresight VOL
2/22 44 Futura Kansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja signaaleja ARTIKKELI Virve Rissanen on vapaa toimittaja ja Suomen Lähetysseuran itäisen ja eteläisen Afrikan viestinnän asiantunt?a. Mutta entä muualla maailmassa. ma?a.vihera@gmail.com Kansalaisten viestintävalmiudet mahdollistivat suomalaisen digiloikan pandemian aikana. Sitä edeltävät viisi vuotta Rissanen työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana seuraten esimerkiksi teknologiaa ja digitaalisia ilmiöitä. Tarkastelemme viestintävalmiuksien tilannetta globaalisti Tansaniasta kerättyjen esimerkkien avulla. Jo nyt on nähtävissä ulkomaan turistimatkojen kasvua lähemmäs aikaa ennen pandemiaa… Näitä pohdimme Suomessa. Osa palveluista ja toimista jäi pysyviksi. Onko unelma vuorovaikutusyhteiskunnasta globaalisti mahdollinen?. Suosimmeko lähiruokaa, kotimaan matkailua, kotoilua, käsitöitä, ruoanlaittoa ja leipomista tulevaisuudessa enemmän kuin ennen pandemiaa. Jääkö se pysyväksi, saammeko tehdä tulevaisuudessakin etätöitä, voimmeko kuunnella luentoja etäältä, tulevatko elintarvikkeet tuoreina kotiin. Etäopetus sujui ja oppilaat oppivat, etätyö mahdollisti monelle toimeentulon, ostosten teko verkosta helpottui koko ajan. Viherä on saanut esimerkiksi Aurelio Peccei -palkinnon. Osalle loikka oli helppo, osalle jopa mahdoton. Pandemia toi tullessaan myös rakennemuutosta. Varjopuolina oli esimerkiksi osan oppilaista putoaminen kelkasta ja sosiaalisten suhteiden vähyyden tuomat ongelmat. Hän on ollut tutk?ana 50 vuotta postija lennätinhallituksesta Telia-Soneraan ja sen jälkeen asiantunt?ana Tietotekniikan liiton Tietotaitotalkoot -hankkeessa. Mediaan ja toimittajan työhön tutustumisen Rissanen aloitti 10-vuotiaana Viestintäkasvatuksen seuran viestintäleireillä. Vuonna 2018 hän muutti Tansaniaan. rissanenvirve@gmail.com Marja-Liisa (Ma?a) Viherä on tulevaisuuden tutk?a, sekä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran aiempi puheenjohtaja ja kunniajäsen. Viestintäleirejä hän on perustanut ja kehittänyt 35 vuoden ajan
Silti meilläkin osa ihmisistä on jäänyt tai jättäytynyt verkostojen ulkopuolelle. Ja jos suunnittelemme matkoja ja kuvittelemme itsemme eksoottisiin paikkoihin, näin käy. Kun arvoista keskustellaan yhdessä muiden kanssa, joko kasvokkain tai verkossa, syntyy ymmärrys halutusta vaihtoehdosta, eli siitä, millaista tulevaisuutta kukin haluaa olla rakentamassa. 45 2/22 F Viestintävalmiuksien ja yhteyksien kehittyminen Afrikan maissa on heikko signaali kansalaisten mahdollisuuksista rakentaa omaa ympäristöään yhdessä muiden kanssa. Pandemia vahvisti ihmisten kykyä toimia yhtäältä etäältä ja toisaalta lähellä tehden etätöitä lähiyhteisön keskellä. Siihen taas tarvitaan kaikkien viestintävalmiuksia. Jos kuvittelemme itsemme yhteisön aktiiviseksi jäseneksi, niin sitä me varmaan tulemme olemaan. Voivatko ja haluavatko kansalaiset rakentaa omaehtoista, yhteisöllistä kansalaisyhteiskuntaa globaalisti. Vuorovaikutusyhteiskunnassa jokaisella on oikeus ilmaista itseään ja osallistua demokraattisesti päätöksentekoon. Jos päämäärämme on vain rikastua muista välittämättä, niin näin tapahtunee. Tätä kysymystä on pohdittu jo kauan. Mielenkiintoinen skenaario tulevaisuudesta aukeaa, mikäli viestintävalmiudet ovat kaikilla kansalaisilla tarpeita vastaavassa käytössä. Mutta millainen on se yhteiskunta, missä jokaisella on oikeus ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. Vuorovaikutusyhteiskunta Vuorovaikutusyhteiskunta on ollut keskusteluissa jo kauan. Jos Ahlmanin ajatus ihmisen ideasta itsensä ilmaisemisessa on oikea, niin oikeudenmukaisessa tietoyhteiskunnassa kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus itseilmaisuun myös uuden viestintätekniikan avulla. Nyky-yhteiskunnan ongelmat, kuten pandemia ja ilmastonmuutos, ovat yhä enemmän globaaleja ja ne tulee ratkaista yhteisesti. Kuva1: Vision merkitys tulevaisuuden tekemisessä Virve Rissanen & Marja-Liisa Viherä. Tämän jälkeen nykypäivää tarkastellaan halutun vaihtoehdon mukaisesti eli tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin: mikä on mahdollista ja miten. Esimerkiksi Erik Ahlman kirjassaan “Ihmisen probleemi” toteaa, että ihmisen idea on itsensä vapaa ilmaiseminen (Ahlman 1953), ja samaa pohtii Pentti Malaska kirjoituksissaan vuorovaikutusyhteiskunnasta (Malaska 1983). Selkeitä merkkejä vuorovaikutusyhteiskunnan olemassaolosta on esimerkiksi sosiaalisen median voimakas nousu, sekä puhe yhteisöllisyydestä ja toimenpiteet yhteisöllisyyden mahdollistamiseksi. Globaalisti on vielä pitkä matka vuorovaikutusyhteiskuntaan. Mitä pitää tehdä, että haluttu tavoite saavutettaisiin. Yhteiskuntatarkasteluun onkin noussut käsite digitaalinen kuilu, jolloin osan ihmisistä katsotaan jääneen sähköisten viestintäja tietopalvelujen ulkopuolelle. Suomi lienee mallimaa kansalaisten viestintävalmiuksien osalta. Vuorovaikutusyhteiskunnassa itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen välineitä ovat myös uudet viestintätekniikat ja niihin sisältyvät viestintäpalvelut. (Viherä, 1999) Arvot ajattelun taustalla Ihmisen ajattelu lähtee hänen arvoistaan, eli niistä tek?öistä joista hyvä elämä hänen käsityksensä mukaan rakentuu. Hyvät viestintävalmiudet mahdollistavat osallistumisen yhteisön toimintaan vaikkapa lintujen laulua kuunnellessa, TV:tä katsellessa, lapsien keskellä, yksin kotona, tai keskustellen joko lähellä tai etäällä olevien kanssa. Tätä varten tarvitaan tulevaisuustietoisuutta, keskusteluja ja yhteisen näkemyksen luomista. Vuorovaikutusyhteiskunta nojaa ensis?aisesti kansalaisten viestintävalmiuksiin. Yhteiskunnat vahvistuvat viestintävalmiuksien avulla. Nämä kaikki asiat voivat tapahtua erilaisissa ympäristöissä. Vuorovaikutus on omiaan käynnistämään kansalaisten luovan toiminnan, “tuntuupa se kuinka idealistiselta tahansa” totesi Pentti Malaska jo vuonna 1983 (Malaska 1983). Jos näemme itsemme kulttuurin suurkuluttajana, näin varmasti käy
Näin heillä on motivaatio viestiä ja toimia yhdessä, he jäsentyvät ympäristöönsä työnsä, tietojensa ja verkostojensa avulla ja tuntevat liittyvänsä niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneidensa tai alihankk?oidensa joukkoon. 2/22 46 Futura Viestintävalmiudet Vuorovaikutusyhteiskunta toteutuakseen vaatii kansalaisiltaan hyviä viestintävalmiuksia. Eikä riitä, että nämä valmiudet on itsellä, vaan, ne pitää olla koko yhteisöllä (kuva 3). Näiden tarpeiden tyydytyksessä viestinnällä on suuri merkitys. Miten olemassaolon tarpeet sitten tulevat parhaiten tyydytetyksi viestinnän avulla. Liittymä voi olla kasvokkain tapahtuva kohtaamispaikka, puhelin, kirje, sähköposti, faksi, tai viesti ilmoitustaululla. Viestintävalmiudet Kolmanneksi meillä tulee olla halu viestiä, kuulua joukkoon ja tuoda oma panoksemme yhteiseen kulttuuriin ja taloudelliseen toimintaan. Toiseksi on sekä osattava käyttää liittymää teknisesti että osattava viestiä: tuottaa, lähettää, ottaa vastaa, tulkita ja ymmärtää viesti ja sen merkitys laajemmassa kontekstissa. Seuraavassa esimerkkejä uhan mekanismeista. Ihmisen olemassaolon perustarpeita ovat jäsentyminen ajattelun avulla, liittyminen tunteen avulla ja tekeminen (Turunen 1988). Viestintä olemassaolon perustarpeiden tyydyttäjänä Kaiken toiminnan ja tekemisen motivaatio ja into syntyy tahdosta, sisäisestä palosta tehdä jokin asia ja tehdä se hyvin. Osaaminen tarkoittaa siis hyvin monenlaista osaamista, joka voidaan tietotekniikassa jakaa 1) perusosaamiseen (pankkiasiat, sähköposti, tekstinkäsittely, internetin selaaminen), 2) luontevaan osaamiseen (esitysmateriaalin tuottaminen, kuvien käsittely ja jakaminen, vaatimaton tekstin editointi, keskustelupalstoihin osallistuminen, blogit, nettipuhelut, vuorovaikutteinen viestintä), 3) luovaan osaamiseen (oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla), omien tuotantojen jakeluun sekä 4) ymmärrykseen verkoista, niiden merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista (verkkoidentiteetti, tietosuoja, yksityisyys, yhteiskunnan rakenteet, globalisaatio, osallistuminen, markkinointilogiikka, algoritmit) Kuva 2. Nyky-yhteiskunnassa olemassaolon perustarpeiden tyydyttyminen tuntuu olevan uhattuna. Onnistuneeseen viestintätapahtumaan ei riitä, että itsellämme on yksi tai useampi liittymä. Jäsentyminen ajattelun avulla on vaikeaa, jos ei tunne viihdeja uutisvirtojen syntyä ja erota esimerkiksi ?ktiota ja faktaa toisistaan, puhumattakaan ajan ilmiöistä eli disja misinformaaKansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja signaaleja. Jos ihmiset tekevät sitä työtä, minkä he kokevat omimmakseen, he pitävät siitä ja tekevät sitä antaumuksella. Uhkana ovat esimerkiksi globaalit informaatiovirrat. Myös viestinnän toisella osapuolella tulee olla meidän liittymiemme kanssa yhteensopiva liittymä. Viestintävalmiudet muodostuvat kolmesta komponentista (kuva 2). Voidaksemme lähettää ja vastaanottaa viestejä, tarvitsemme ensiksi liittymän välineen tai paikan
Yhtäältä aiemmin arvokkaaksi koetut työtehtävät ovat arvottomia ja koneella korvattuja, toisaalta pandemian aikana vanhat työtavat, käsityö ja kotona tekeminen ovat nousseet uuteen arvoon. Lisäksi ympäristömme ei kestä länsimaista tavarankulutusta. 47 2/22 F O M L L O M M L O M M L O L O Ei osaa tulkita viestiä L = Liittymä O = Osaaminen M = Motivaatio Ei yhteensopivaa liittymää Ei motivaatioita kuulua yhteisöön O M L Yhteisöllinen viestintä Kuva3: Yhteisölliset viestintävalmiudet Kuva 4: Olemassaolon perustarpeet tiosta tai salaliittoteorioista. Pandemian aikana yhteisöllisyys ja paikallisuus on tosin kasvanut. Pandemian opetuksena voi nähdä uudenlaisen suhtautumisen olemassaolon perustarpeisiin ja vuorovaikutusyhteiskuntaan uusin keinoin. Teollisuusyhteiskunnan tavaratarpeiden tyydytys ei anna tyydytystä kaikille olemassaolon perustarpeille. Paikalliset yhteisöt kaipaavat toimintaa ja aktiivisia jäseniä puuttuu. Virve Rissanen & Marja-Liisa Viherä. Työn ja tekemisen merkitys on muutoksessa. Ihmisten on vaikea liittyä tunteen avulla ja löytää omia yhteisöjään. Ihmisten yhteisöt hajoavat, perheet pirstaloituvat, työyhteisöt muuttuvat. Jäsentymistä eivät myöskään edistä globaalit valtarakenteet, joihin on vaikea vaikuttaa
Menetelmää käytetään tulevaisuuden tutkimuksessa – mikä on tämänkin artikkelin näkökulma yhdistämään eri päätöksentek?öiden tavoitteet, visiot ja nykytilan ymmärryksen. Mikäli tarkastelemme viestintävalmiuksia vain yksilön ja nimettömän somettajan näkökulmasta, jätämme hänet yksin joko informaatiomassojen armoille tai vihapuheen kirjoittajaksi. Osasysteemit poikkeavat toisistaan kuitenkin selvästi eri tekijöiden, kuten osaamisen, motivaation, lainsäädännön ja ammatillisuuden osalta. Yhteisössä viestintään osallistujia ovat kaikki yhteisön jäsenet, jokaisen tuodessa oman merkityksensä yhteisön kulttuuriin. Tiskatessani taustalla soi jazz Spotifyn välittämänä, käytin siis ruutuaikaa. Vuorovaikutustarpeet selittävät hyvin älypuhelimen salamannopeaa globaalia leviämistä. Maksoin laskuja, käytin ruutuaikaa, kerroin kiinanruusun kastelemisesta, käytin ruutuaikaa. Ongelmana onkin, kuinka hallita systeemiä ja kuinka hallita muutosta. Menetelmänä jaon synnyssä on pehmeä systeemianalyysi, jonka Peter Checland on kehittänyt vuonna 1985 ja jatkokehittänyt 1990 luvun loppupuolella. Kun nämä tapahtuvat yhtä aikaa, on vaikea erottaa syitä ja seurauksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme tietoja viestintätekniikan alueita systeeminä, joka sisältää seitsemän osasysteemiä – jotka taas voidaan jakaa useimpiin alaosasysteemeihin. Tietoja viestintätekniikan jaottelu Seuraavan tietoja viestintätekniikan käytön jaon tavoitteena on lisätä ymmärrystä jäsentämällä tietoja viestintätekniikan käyttöä tarpeen (motivaatio) näkökulmasta. Systeemi voidaan määritellä monin tavoin. Kaikki he käyttävät samoja sanoja tarkoittaen eri asioita. Olemassaolon perustarpeiden tyydyttäminen vaatii hyviä viestintävalmiuksia. Näiden osasysteemien välillä on erilaisia jännitteitä sekä toiminnallisia yhteyksiä. Ihminen ei viesti yksin. Jokaisen itseilmaisun mahdollisuus on sosiaalisen median avulla lunastamassa tietoyhteiskunnan lupausta. Pieni tai suuri. Systeemi muodostuu useista osasysteemeistä, jotka kaikki sisältävät niissä määriteltyjä toimia. Checland (1985) ja Mannermaa (2003) osoittavat, että ihmisten luomat systeemit kehittyvät evolutionäärisesti yhä kompleksisimmiksi. Tietoja viestintätekniikan käytön eri alueet Keskusteltaessa tietoja viestintätekniikan käytöstä yhteiskunnassa, yrityksissä ja kansalaisten arjessa jokainen keskustel?a esittää asiat omasta näkökulmastaan; yksi haluaa tehostaa hallinnollisia toimia, toinen parantaa kansalaisten tiedon löytämisen ja käytön palveluja, kolmas kehittää sisältöjä multimedialle, neljäs miettii, miten esittäisi asiat paremmin, viides miten tilaisi kirjat, kuudes pelien merkitystä ja seitsemäs multimedian mahdollisuuksista markkinoinnissa. Illalla le?aa katsoessani, käytin ruutuaikaa. Ilman kykyä viestiä ei ole mahdollista ilmaista itseään eikä vuorovaikuttaa. 2/22 48 Futura Sosiaalisen median suosiota nyky-yhteiskunnassa voi ymmärtää juuri olemassaolon perustarpeiden tyydytyksen näkökulmasta. Koko systeemi on siten enemmän kuin osiensa summa. Merkittävää on sen s?aan se, mitä ruudun kanssa teemme. Yleisesti mediassa puhutaan ruutu-ajasta, ainakin macin käyttöjärjestelmä syöttää jopa joka päivä haluttaessa tietoa siitä, kuinka paljon on käyttänyt ruutuaikaa! Ikään kuin se olisi merkittävää. Tämä koskee erityisesti sosiaalista muutosta. Samalla hämärtyy käsitys viestinnästä viestin vastaanottajan ja lähettäjän välisenä vuorovaikutustilanteena. Kun viestintäja informaatiotekniikan katalysoimat prosessit tapahtuvat samanaikaisesti eri aloilla ja eri alueilla, on yhä tärkeämpää saada ote käynnissä olevasta kehityksestä ja ymmärtää alkuperäisiä tavoitteita sekä mukaan tulleita uusia tavoitteita. Vielä olemme kuitenkin sosiaalisen median edessä opp?oita. Tällöin on huolehdittava siitä, että viestintävalmiudet ovat yhteensopivat. Tekniset innovaatiot esimerkiksi vaativat aina myös sosiaalisen innovaation. Keskeistä on yhteisön ylläpitäminen ajassa ja yhteisten käsitysten ilmitulo (Carey 1989). Olemme luoneet mallimme ymmärtääksemme tietoja viestintätekniikan käytön systeemiä ja sen muutosta Kansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja signaaleja. Ovatko nämä eri toimet yhteismitallisia vai onko niiden ainoa yhdistävä tek?ä ruutu. Tätä kirjoittaessani käytän ruutuaikaa, äsken pelatessani pasianssia, käytin ruutuaikaa
Ongelmaksi muodostuu myös koulutusjärjestelmä, jossa alakoulu käydään swahiliksi ja yläkoulu englanniksi. Esimerkiksi Pohjois-Etiopian sodassa syksyllä 2021 puhelinverkko oli pois käytöstä monella alueella, ja netin välityksellä käytettävien viestisovellusten toimintaa rajoitettiin. Kuitenkin, jos haluamme kutsua kaikki kokoon ison puun alle, soitamme rumpua.”-Luoteistansanialaisen Ikondan kylän johtaja, kevät 2019 Kriisitilanteissa yhteydenpidon tarve on suurempi. Yksinkertaisimmankin kännykän käyttö vaatii sähköä, jota ei kaikkialla ole. Käytännön esimerkkejä ja heikkoja signaaleja tietoja viestintätekniikan käytöstä Itä-Afrikassa Yhteydenpito on pääosin asioiden hoitamista, kuten soittamista puhelimella, tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä sekä sosiaalisessa mediassa viestittelyä. Jotkut saattavat ostaa kylältä tai saada avustusjärjestöiltä aurinkopaneeleita, joilla puhelimia voi ladata. Vain pieni osa maailman ihmisistä puhuu suomea, mutta silti ohjelmat toimivat yllättävän hyvin jo suomeksikin. Tällainen tilanne syntyy myös silloin, kun systeemissä tapahtuu isoja innovaatioita, jotka muuttavat toimintatapoja. Itä-Afrikan kulttuurissa puhe on tärkeämpää kuin kirjoittaminen ja lukeminen, joten asioiden hoito tapahtuu soittelemalla useammin kuin tekstiviesteillä. Tansaniassa on 120 eri heimoa, joilla kaikilla on oma kielensä. “Monet kyläläiset saa jo kiinni kännykällä. Vaikka valtion viralliset kielet ovat englanti ja swahili, niistä kumpaakaan ei välttämättä osata köyhimmissä kylissä. Puhelinverkko ylettyy lähes joka paikkaan, mutta internet, sähköpostit ja sosiaalinen media eivät vielä tavoita suurinta osaa maaseudun asukkaista. On helpompaa tarkastella esimerkiksi ruutuajan osatoimia erikseen ja jakaa vielä nekin alaosiin. Esimerkiksi pienimmässäkin tansanialaisessa maalaiskylässä useimmilta löytyy jo kännykkä. Näihin köyhimmissä maissa on pääsy vaihtelevasti. Tilanne on problemaattinen siten, että on vaikea nähdä tarkasti millaisia probleemat ovat. Esimerkiksi pelit on hyvä jakaa väkivaltapeleihin, oppimispeleihin, vuorovaikutuspeleihin ja niin edelleen. Tämänkaltaisessa tilanteessa on tavallista, että systeemin sisällä on epävarmuutta siitä, kuinka hallita tilanne, sekä millaisia toimintoja ja tekoja tarvitaan. Joissain kehittyvissä maissa se, että valtio vaikeuttaa yhteydenpitoa, kuten sosiaalisen median käyttöä, ei ole lainkaan poikkeuksellista. Virve Rissanen & Marja-Liisa Viherä. Pehmeää systeemianalyysiä voidaan käyttää erityisesti tilanteessa, missä systeemin hallinnointi (kuten organisointi, yhdistely, yhteistyö, verkottuminen) on luisumassa käsistä nopean ympäristön muutoksen tai uuden informaation vuoksi. voi vaurioittaa matkapuhelinmastoja, ja sotatilanteessa yhteydenpitoa usein rajoitetaan. Optimisteina näemme tämän heikkona signaalina myös afrikkalaisille kielille ja globaalin vuorovaikutuksen avoimuudelle. Esimerkiksi sosiaalisen median ja selainten automaattiset käännösohjelmat toimivat hyvin yleisimmillä kielillä, joten ne helpottavat globaalia viestimistä. Jaon rakenne perustuu ajatteluun, kokemukseen, teoreettisiin keskusteluihin (väitöskirja) ja käytännön kokeiluihin esimerkiksi viestintäleireillä 30 vuoden ajan (Tulevaisuuden tutkimuksen laboratorio tietoja viestintätekniikan käytöstä käyttäjien omien tavoitteiden mukaisesti). 49 2/22 F paremmin saadaksemme aikaan aidon vuoropuhelun myyjän ja ostajan sekä kehittäjän välillä. Alla käytännön esimerkkejä Itä-Afrikasta viime vuosilta. Kaikessa tiedon hakemisessa ja löytämisessä tärkeässä osassa on kieli. On helpompaa tehdä toimintastrategia osaongelmien ratkaisemiseksi kohta kohdalta kuin yrittää ratkaista koko systeemin ongelmia. Pehmeä systeemianalyysi auttaa tässä tapauksessa jakamalla ongelmat osaongelmiksi kirkastamaan tarkasti, mitä toimintamalleja, käytänteitä ja prosesseja tarvitaan. Sekä kielten että oppisisältöjen sisäistäminen on vaikeaa, kun pitää opiskella pahimmillaan kahdella kielellä, joista kumpikaan ei ole oma äidinkieli. Kriiseissä yhteydet myös katkeavat helpommin: luonnonkatastro. Elämme juuri tällaista aikaa pandemian edesauttamana digiloikassa. Tiedon hakeminen ja löytäminen tarkoittaa esimerkiksi semanttisia hakujärjestelmiä, kirjastoja, tiedettä ja vertaisviestintää. Suosiossa köyhimmissä perheissä ovat pienet Nokian puhelimet, joita suomalaisetkin vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa käyttivät
Tästä syystä erityisesti äänen ja videon käyttö kaikenlaisessa viestinnässä on tehokasta kehittyvissä maissa. Ongelma on, että näillä alustoilla pyörivät aktiivisesti myös salaliittoteoreetikot ja informaatiovaikuttajat. Teleoperaattori toimii ikään kuin pankkiirina. Se vaatii vain mobiiliverkon, joka ylettyy pieniinkin kyliin. Kuten aiemmin tässä artikkelissa todettiin, Tansania on enemmän puhutun kuin kirjoitetun kulttuurin maa. Suosio perustuu ainakin osin siihen, että puhelimeensa voi tallentaa pieniäkin summia. Afrikka vie siis voiton mobiilimaksuissa, ja lähes yhtä paljon niitä käytetään eteläisessä ja itäisessä Aasiassa yhteensä. Mobiilirahan käyttäminen ei vaadi internetiä. Myöskään valtion palvelut eivät usein löydy internetistä, mutta tilanne paranee koko ajan. Pankkitilin avaaminen vaatii isomman kertatalletuksen, joten esimerkiksi monella köyhällä tansanialaisella ei ole pankkitiliä lainkaan. Maailman puhelinoperaattor?ärjestö GSMA:n tilaston mukaan (GSMA, 2021) Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa oli vuonna 2020 yhteensä 159 miljoonaa aktiivista mobiilimaksujen käyttäjää 157 eri palveluntarjoajalta. Ennen vanhaan tietoa levittivät kuorot, pandemia-aikaan koronasta tekivät lauluja monet kuuluisat pop-artistit. Esimerkiksi Etiopian ja Tansanian viisumit saa nykyään hakea verkkosivujen kautta. Taidekouluja tai musiikkiopistoja löytyy vain isoimmista Kansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja signaaleja. Vuonna 2015 Maailmanpankin tilastojen mukaan 78 prosenttia yli 15-vuotiaista tansanialaisista osasi lukea ja kirjoittaa. Mobiiliraha toimii sen jättisuosion maissa niin, että puhelimelle tallennetaan rahaa, jota voi siirtää numerosta toiseen ilman erillistä sovellusta. Sosiaalisen median selailu puhelimella tuntuu olevan yleisempää kuin verkkosivujen selailu tietokoneella, ja moni käyttää Facebookin hakutoimintoa Googlen tavoin. Siksi oikea tieto liikkuu monesti netin alustoilla. Tansaniassa vahvaa kansalaisjournalismia harrastetaan esimerkiksi keskustelupalstalla, mutta myös Twitteristä löytää sensuurivapaata sisältöä. Katukuvassa näkee paljon mainoksia, joihin on kirjoitettu vain palvelun laatu ja palveluntarjoajan puhelinnumero. Etäasiointiin kuuluvat pankkiasiat verkossa, hallinnon palvelut, etäostaminen, reklamaatiot, transaktiot, etäopiskelut ja äänestykset. Keskiluokkaiset nuoret, joilla on älypuhelin, tekevät videoita sosiaalisen median kanaviin kuten muuallakin maailmassa. Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes ja Suomen Lähetysseura toteuttivat yhteistyössä Tadion (Tanzania Development Information Organization) ja Tansanian terveysministeriön kanssa podcast-jaksoja, joissa kerrottiin faktoja koronasta ja koronarokotteista. Radiot ovat Tansanian maaseudulla tärkein tiedonvälityskanava. Monessa kehittyvässä maassa ei ole vapaata tiedonvälitystä, vaan valtio kontrolloi mediaa vahvasti. Verkosta ostaminen ei ole kehittyvissä maissa yleistä. Joukkotiedotus koostuu journalismista, markkinoinnista, mainonnasta, tiedotuksesta ja viihteestä. Mediakulttuuria ovat esimerkiksi oppimateriaalit, pelit, musiikki, elokuvat ja taide. Taiteen tekeminen on Tansaniassa lähinnä keskiluokkaisten ja sitä rikkaampien harrastus. Etelä-Sudanissa lukutaitoisten aikuisten osuus kolme vuotta myöhemmin oli vain 35 prosenttia (The world bank data). Perinteistä joukkotiedotusta ja kansanvalistusta on tehty myös esimerkiksi laulujen kautta. Sen huomaa myös median käytössä ja tuottamisessa. Itä-Afrikka on mobiilimaksamisen edelläkäv?ä. 2/22 50 Futura Kirjallinen taito on vielä asia erikseen. Ohjelmat lähetettiin paikallisradioiden kautta, minkä jälkeen rokoteinnokkuus kasvoi selvästi. Tällaisia mainoksia saatetaan kirjoittaa erillisten mainosplakaattien lisäksi talojen seiniin tai luonnonkiviin. Oma tuotanto tarkoittaa sitä, miten kansalainen toteuttaa itseään esimerkiksi videoiden tai muiden mediatuotosten avulla, ja miten mikroyrittäjä tavoittaa asiakkaitaan parhaiten. Yritysten mainonnassa huomaa, että kehitys on hypännyt jotkut vaiheet yli: Ravintolat ja palvelut löytyvät kuvapalvelu Instagramista, vaikka nettisivuja ei olisi. Näin ollen mobiilirahalla voi maksaa katukaupassa ja ravintoloissa, mutta sitä voi myös siirtää kaverille helposti ja halvalla. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Pohjois-Afrikassa, Euroopassa ja Keski-Aasiassa mobiilirahatilejä oli yhteensä vain seitsemän miljoonaa. Etenkin mikroyrittäjät tavoittavat asiakkaansa Instagramissa. Perinteisen joukkotiedotuksen rinnalle ovat nousseet somealustat, jotka mahdollistavat jokaisen toimimisen ”toimittajana”
Automaattiset tietoja prosess?ärjestelmät sisältävät esimerkiksi liikennejärjestelmät, automaattiset testaukset, robotit, pankk?ärjestelmät, hallintojärjestelmät, valvontajärjestelmät ja rekisterit. Köyhätkin kuorot saattavat kerätä rahaa nimenomaan musiikkivideon tekemiseen. Toimenpiteet olivat järeät: Mikäli sormenjälkitunnistautumista ei käynyt tekemässä, puhelinliittymä lakkasi toimimasta. Hoitoon päästäkseen täytyy hakea pahvinen potilaskortti. 51 2/22 F kaupungeista, eikä aina niistäkään. Useille Virve Rissanen & Marja-Liisa Viherä. Toteutus ei aina vastaa mielikuvaamme demokraattisesta vuorovaikutusyhteiskunnasta, mutta on toisaalta hyvä muistaa, että netin kaikille suomat mahdollisuudet omaan tuotantoon ovat olleet länsimaissakin mahdollista vain tällä vuosituhannella. Kyse on samasta asiasta kuin kirjoitustaidon kohdalla, vasta opittuaan kirjoittamaan ymmärtää myös lukemaansa ja osaa vaatia ja arvostaa parempaa kirjallisuutta, parempia tekstejä. Muutama vuosi sitten jokaista tansanialaista kannustettiin hankkimaan Nida-numero eli rekisteröitymään valtion järjestelmään. Pieni joukko hyvin toimeentulevia ja teknisesti taitavia ihmisiä on jo oppinut ottamaan verkon ja sen palvelut käyttöön. Käytännössä kaikkia rekisteröimättömiä liittymiä ei suljettu, mutta jonot Nida-numeron saamiseksi olivat pitkät. Korttia näytetään lääkärille, joka kirjoittaa lähetteet tutkimuksiin erillisille pahvinpaloille. Internetiin on kuitenkin laitettu esimerkiksi kaikki vanhat valtakunnalliset kokeet, jotta oppilaat voivat harjoitella niitä varten. Paikallisen mediakulttuurin kysyntää tuskin voi edes syntyä, elleivät ihmiset osaa itse luoda omaa tuotantoa. Usein ihmiset nähdään lähinnä objekteina käyttämään muiden tuottamaa materiaalia ja palveluja sen s?aan, että he olisivat subjekteja ja tuottaisivat oman osansa yhteiseen mieleen. Toisaalta esimerkiksi pysäköinnin, sakkojen ja muiden valtion maksujen maksaminen toimii puhelimella ilman erillistä sovellusta mobiilirahan ja rekistereiden ansiosta. Silloin tilanne oli tasa-arvoinen kaikille oppilaille. Pahvisessa potilaskortissa on potilasnumero, joka kirjataan järjestelmään, mutta mikäli kortin unohtaa seuraavalla kerralla kotiin, tietoja on vaikea löytää. Disinformaation, jopa misinformaation aikana on yhä vaikeampi tietää, mihin uskoa. Se viedään toiselle tiskille, ja maksetaan kolmannelle tiskille. Etäkouluaika koski myös Afrikan maita, ja valtavien tuloerojen ja erilaisten viestintävalmiuksien takia osa oppilaista tippui kyydistä. Vuorovaikutusyhteiskunta ei ole mahdollinen ilman hyvin kehittynyttä ja dynaamista rakennetta. Saammeko yhteyden vaikkapa kongolaisen kobolttitehtaan työntek?ään, jos olemme kiinnostuneita hänen työoloistaan, esimerkiksi silloin, kun ostamme uuden sähköauton. Toki laatujournalismia ja tutkimusten esittelyäkin on edelleen. Se toki asettaa oppilaat epätasa-arvoiseen tilanteeseen, koska kaikilla ei ole pääsyä verkkoyhteyksien äärelle. Avoimen ja kaikille kuuluvan tasapainoisen yhteiskunnan vaatimukset edellyttävät syvällekäyvää muutosta nykyisissä taloudellisissa ja päätöksenteon rakenteissa. Kannustin siis toimi. Oppimateriaalit ovat perinteisiä: papereita, vihkoja ja kirjoja, joskin köyhimmistä kouluista puuttuvat kirjatkin. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Fingo rahoitti korona-aikaan pilottikokeilun, jossa Suomen Lähetysseura toimitti paikallisten kumppaneidensa kautta köyhille maalaiskouluille aurinkokennolla ladattavia tabletteja loppukokeisiin lukua varten. Yleisesti koulut, myös rikkaampien ihmisten yksityiskoulut, jakoivat oppimateriaaleja viikoittain monistenippuina. Elokuvateattereissa ei lähes koskaan pyöri tansanialaisia elokuvia, mutta musiikilla ja musiikkivideoilla on kulttuurissa vahva rooli. Vai joudummeko aina tyytymään valtaapitävien tai äänekkäimpien vaikuttajien käsityksiin asioista. Rakenteen lisäksi tarvitaan sen jäsenten ja yhteisöjen aktiivisuutta ja taitoja. Usein verkkoja rakennetaan lähinnä vastaanottamaan mediakulttuurin tuotantoa ja musiikkia valtameren toiselta puolen. Aloitetaan esimerkillä Tansanian toisiksi suurimman kaupungin suurimmasta sairaalasta. Mutta onko meillä mitään mahdollisuutta tietää muiden maiden kansalaisten mietteitä. Näiden koulujen koetulokset paranivat ehkä osin uuden teknologian innostamina, ja osin siksi että kertausmateriaaleihin ylipäänsä pääsi käsiksi. Potilaskortin ja lähetepahvien kanssa mennään jälleen maksamaan palvelusta, ennen kuin päästään itse tutkimukseen
Köyhimmillä alueilla monet järjestöt kannustavat pienyrittäjiä muodostamaan ryhmiä, joissa vaihdetaan kokemuksia ja säästetään rahaa yhdessä. Tarvitaan parempaa ymmärrystä ihmisten arjen tarpeista, jotta voidaan luoda uusia sovelluksia. Pienten, lähinnä mikroyritysten on myös mahdoton itse tehdä kaikki taustatyö, oppia uuden tekniikan erilaiset sovellukset ja ottaa tekniikka täysvaltaisesti käyttöön. Usein käsityön tek?ät ottavat perheja naapuriyhteisöt herkästi huomioon ja sitoutuvat mielellään sekä symbolisesti että käytännössä laajempiinkin yhteisöihin. Nämä palvelut eivät synny yksin markkinavoimien ehdoilla, sillä pienten yritysten on mahdoton itse kehittää palveluja. 2/22 52 Futura kehittyvien maiden asukkaille nämä väylät ovat vasta häämöttävä unelma. Tähän on vielä matkaa, mutta heikkoja signaaleja on jo! Kaikille uuden elämisen ja työnteon ympäristön luominen edellyttää, että kiinnitetään huomioita erityisesti myös pienyritysten palveluihin, jotta tekniikka kehitetään tasoittamaan heidän kilpailutilannettaan suuriin nähden. Tulevaisuuden visiointia Futurassa 3/2016 tarkasteltiin käsityön tulevaisuutta, käsillätekemisen tarvetta. Kansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja signaaleja. Tarvitsemme huomattavasti entistä enemmän ymmärrystä sekä ihmisten tarpeista käyttää tekniikkaa että siitä, millaisia palveluja, millaista teknistä infrastruktuuria ja millaista lainsäädäntöä tarvitaan avoimen ja tasapainoisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Tarvitaan myös uusia toimialoja, esimerkiksi verkostosihteerejä, jotka hoitavat usean mikroyrittäjän hallinnon, markkinoinnin ja tiedonhaun palvelut. Myös startup-keskittymiä löytyy ympäri itäistä ja eteläistä Afrikkaa. Globaalit nettiyhteisöt kokoavat käden töistä kiinnostuneita yhteen yli maantieteellisten ja kulttuurirajojen, totesivat sekä Anna Kouhian että Pirkko Anttilan referee-artikkeleissaan. Ei ole siis ollut pitkää aikaa oppia uutta viestintätapaa. Vuorovaikutusyhteiskunnan visiota on kuvattu jo aiemmin esimerkiksi Viherän väitöskirjassa ja lukuisissa artikkeleissa ja esitelmissä sen jälkeen. Heidän aikansa ei yksinkertaisesti riitä. että yhteisöllisyys on aina ollut merkittävä osa käsitöiden tekemistä; käden työllä on myös yksilölle itselleen suuri sosiaalinen merkitys. Tulevaisuuden tutkimuksen työkaluilla tämä on mahdollista, sillä tulevaisuuden tutkimus on nykypäivän tutkimusta tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin. Visioita on toteutettu pienimuotoisesti 30 vuoden ajan viestintäleireillä. Utopia on ehkä hiukan naiivi, mutta antaa toivoa paremmasta monelle. Mikäli siemenet ovat rekisterin mukaan vanhentuneita, paketin saa palauttaa myyjälle. Kun koodin näpyttelee puhelimeen, se kertoo siementen laadun ja päivämäärän. Palvelun käyttöön ei tarvitse älypuhelinta. Näistä säästöistä kukin yrittäjä saa halpaa lainaa tarvittaessa. Pääkirjoituksessa todetaan mm. Vision laajeneminen globaalisti on unelma. Niiden idea on sama kuin Suomessa tuetaan pienyrittäjiä ja annetaan heille väyliä tutustua toisiinsa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjastolla on palvelu, joka vastaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, sähköpostilla, tekstiviestillä, ja puhelimella, ihmisten lähettämiin kysymyksiin. Vasta kun pystymme hyödyntämään tietoverkkoja oman elämän hallintaan ja toimimaan yhteisössä keskustellen, palveluja ja tavaroita tarjoten ja kysyen, on mahdollisuus kansalaisten vuorovaikutusyhteiskunnan mosaiikille maailmanlaajuisesti. Heikot signaalit Tansaniasta antavat toivoa siitä, että unelma voi toteutua. Maatalous on edelleen maan tärkein elinkeino. Keskiluokka kasvaa pikkuhiljaa monessa Itä-Afrikan maassa, mutta ongelmana ovat myös tuloerot ja kuplautuminen: Isoissa kaupungeissa on teknologiakerhoja ja startup-hubeja, mutta pienten kaupunkien ja maaseudun peruskouluissa ei edes sähköä, saati tietokoneita. Yritys tarjoaa maanviljel?älle siementen mukana koodin, joka on rekisteröity virallisen maatalousviraston järjestelmään. Tekniikan ei aina tarvitse olla uutta, vaan myös vanhalla tekniikalla voi olla uusia sovelluksia. Hyvien viestintävalmiuksien avulla jopa sellainen utopia, missä ihmiset saavat toteuttaa itseään ja tehdä merkityksellistä työtä omissa yhteisöissään itsenäisesti yhdessä muun maailman kanssa verkottuen, on mahdollinen. Tansaniassa taas toimii startup-yritys, joka ratkaisee pilaantuneiden tai väärennettyjen siementen kaupan ongelmaa
(2004): Mapping of Customer Needs for eEurope 2005. 53 2/22 F Lähteet Ahlman, Erik (1982): Ihmisen probleemi, Gummerus, Jyväskylä. 5, Painatuskeskus, Helsinki, 1993. Kirjassa Vapaavuori, Matti (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta. Malaska, Pentti (1983): Tulevaisuuspoliittinen hahmotelma. Kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana. Viherä, M-L. 1993: Pehmeä systeemimetodologia evolutionaarisessa tulevaisuudentutkimuksessa. Mannermaa, M. Futures 33 (2001) p. Anttila, Pirkko (2016): Käsillä tekeminen käsitteenä, Futura 3/2016. Acta Futura Fennica No. Issues, Applications, Case Studies. Viherä, Marja-Liisa: Viestintäleiri tulevaisuuden ko keilukenttänä kirjassa: Osmo Kuusi, Timo Bergman & Hazel Salminen( toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia. Miten tutkimme tulevaisuuksia. The World bank data, Literacy rate, 28.7.2022 [https:// data.worldbank.org/indicator/SE.ADT.LITR.ZS?most_recent_value_desc=false]. Peter Checland: Systems Thinking, Systems Practice. W.(1989): Communication as Culture, Essays and Media of Society, Unwin, Boston. Virve Rissanen & Marja-Liisa Viherä. ISBN 951-738-938-8, Turun kauppakorkeakoulu, 1999. Carey, James. John Wiley & Sons, Pitman Press. 245–265. – kolmas, uudistettu painos. IOS Press, Printed in the Netherlands. Bath Avon, 1985 Turunen, Kari E. Teoksessa Cunningham, P ja Cunningham, M. Viherä, M-L. (toimittajat) eAdoption and the Knowledge Economy. PTT-katsaus 4/1983. (1988): Ihmisen kasvatus. Viherä, M-L. – kolmas, uudistettu painos.Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, Acta Futura Fennica 5, 2013. (2001): Communication capability – an intrinsic determinant for Iinformation age (an article). ja Viukari, L. GSMA, State of the industry report on Mobile Money 2021, 28.7.2022 [https://www.gsma.com/mobilefordevelopment/wp-content/uploads/2021/03/ GSMA_State-of-the-Industry-Report-on-MobileMoney-2021_Full-report.pdf]. Ihminen tietoyhteiskunnassa. Kouhia, Anna (2016): Iloa, paloa ja jouten oloa: Käsitöiden harrastaminen ja harrastamisen tulevaisuus, Futura 3/2016 . Atena Kustannus, Gummerus: Jyväskylä. Nurmela, J
Kun kasa kasvaa riittävän korkeaksi, se romahtaa matalammaksi. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus ennakoinnista – aiemmin hän esimerkiksi vastasi Demos Helsingin tulevaisuusajattelusta. johannes.koponen@gmail.com Kuvittele pilli, johon tiputetaan tasaiseen tahtiin hiekkaa kuin tiimalasin läpi. Kysymys kuuluu: Onko mahdollista tietää ennalta, milloin kasa kasvaa ja milloin se romahtaa. Ja toisaalta mitä kauemmin kasan korkeus on kasvanut, sitä todennäköisemmin se kasvaa myös jatkossa (niin sanottu Lindy-vaikutus). Vastaus: Ei ole. 2/22 54 Futura Yhteinen ymmärrys ja institutionaalinen velka alustojen yhteiskunnassa PUHEENVUORO Johannes Koponen on sosiaalisesta mediasta ja alustatalouden liiketoimintamalleista kirjoittanut tietokirjail?a ja tulevaisuudentutk?a. Tällä hetkellä Koponen tekee freelancerina yritysten ennakoint?ärjestelmien arviointeja ja kehittämistä, ylimmän johdon päätöksentekoon suoraan liittyvää ennakointia ja liiketoimintamallien uudistamista. Mitä pidempään hiekkakasa kasvaa romahtamatta, sitä todennäköisemmin epäjatkuvuuskohdan jälkeinen järjestelmä on muuttunut paljon edellisestä tilastaan. Lisäksi hän on perustanut kaksi palkittua startup-yritystä. Pillin alle muodostuu hiekkakasa. Aina tämä distinktio ei ole hyödyllinen: esimerkiksi yhteiskunta voi kohdata faasimuunnoksen eli epäjatkuvuuskohdan, kun järjestelmän sisäisiä jännitteitä lisäävät trendit jatkuvat riittävän pitkään. Tiedetään, että tälläisella systeemin faasimuunnoksella on muutamia piirteitä: • pieniä siirtymiä, yksittäisten hiekanjyvien vierähdyksiä, tapahtuu jatkuvasti • mitä pidempään hiekkakasa kasvaa, sitä todennäköisemmin seuraava romahdus on suuri • on mahdotonta tietää tarkalleen milloin iso uudelleenjärjestäytyminen on tulossa • järjestelmissä, joihin ihmiset osallistuvat, faasimuunnoksen jälkeisen järjestelmän piirteitä ei voida hahmottaa tarkasti, koska syntyvän uuden tasapainotilassa olevan järjestelmän piirteet muokkaavat itse siitä tehtyjä tulkintoja.. Monet systeemit käyttäytyvät kuin esimerkin hiekkakasa. Ne ovat lineaarisia kunnes eivät enää olekaan. Silti tulevaisuusajattelussa ilmiöiden ajatellaan olevan joko jatkuvia (trendit, megatrendit ja niin edelleen) tai epäjatkuvia (kuten mustat joutsenet). Koponen toimii myös Julkisen sanan neuvoston yleisöedustajana. Vaikka trendi on lineaarinen (putkesta tippuu koko ajan saman verran hiekkaa), järjestelmä (hiekkakasa) on kaoottinen ja ajautuu ajoittain epälineaarisesti uuteen asentoon hiekanjyvien välisen painon ylittäessä lepokitkan
Riippuvuussuhde vallankäyttäjien ja somen välillä on jo niin syvä, että vuonna 2021 julkaistun Julius Hokkasen, Anu Koivusen ja Ma?u Turusen "Datan alaiset"-nimisen tutkimuksen mukaan kansanedustajien päässä pyörii jatkuva politiikan sisältöjä ohjaava ”somekela”. Sen s?aan somessa pärjäävät ne, jotka eivät yritä lisätä keskusteluun omaa näkökulmaansa, vaan pyrkivät raivaamaan erimieliset pois tieltä. Hiekanjyvät Kirjoitin vastikään yhdessä Jussi Pullisen ja Minea Koskisen kanssa kirjan Öyhökratia kuka kuuntelee kun kaikki voivat puhua (Gummerus 2022). Öyhökratiassa yhä harvempi osallistuu yhteisen ymmärryksen synnyttämiseen ja yhteisten päätösten legitimoimiseen. Sortuma Olen jo vuosia yrittänyt selvittää syitä sille, mikseivät nykyisen yhteiskunnan yhteisen ymmärryksen järjestelmät hyödynnä kaikkia digitaalisten informaatiohyödykkeiden ja alustatalouden mahdollisuuksia. Vaikka voimme kutsua pöydällä olevaa leipää leiväksi, leipä ei ole vain leipä – tällainen yksinkertainenkin sana kantaa mukanaan kullekin meistä erilaisia muistoja, asenteita ja kertomuksia. Öyhökratiassa valta on lisääntynyt erityisesti ääntään sosiaalisessa mediassa aktiivisesti käyttävällä kansanosalla. Somesta on tullut mielipidetiedustelujen rinnalle paikka, jossa vallan rajoja piirretään varsinaisten vaalien välillä. Ryhmillä, organisaatioilla ja yhteiskunnilla on oltava jonkinlainen yhteinen käsitys maailmasta ja jossain määrin jaettu todellisuus – muuten yhteinen päätöksenteko tai päätösten perustelu tulee mahdottomaksi. Yhteiskuntajärjestelmän sisäiset jännitteet lisääntyvät kuin kasaantuvat hiekanjyvät, kun keskustelukulttuurin heikentyminen työntää yhä useamman pois sosiaalisen median keskustel?oiden piiristä ja jättää vallankäytön areenan yhä harvempien haltuun. Somesta on tullut eräänlainen arkisen suoran harvainvallan areena. Enää valtaa ei käytetä vain eduskunnassa tai sanomalehdissä, vaan osa suomalaisesta vallankäytöstä on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Kirjassa pohditaan sitä, kuinka yhteinen ymmärrys rakentuu ja millaiset tek?ät muuttavat sitä. Esimerkiksi tavalliset tuotteet, kuten kahvi, kuluvat käytössä, mutta osoitin tutkimusryhmän kanssa toistaiseksi julkaisemattomassa Ylen keskustelupalstaa tarkastelevassa tutkimuksessa (Jääskeläinen, Koponen, Djakono?), että digitaalinen uutisjuttu voi joistain näkökulmista parantua kun sitä luetaan ja käytetään. Yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta on syytä kysyä, miten tämä jännite ratkeaa ja millaiseksi silloin muodostuu Öyhökratian jälkeinen yhteiskunta. Yhteinen ymmärryksemme muodostuu yhä harvempien ymmärryksen perusteella. Mitä voimme sanoa yhteiskuntamme vääjäämättä edessä olevasta faasimuunnoksesta. Siksi nimi Öyhökratia – somen, uutismedian ja edustuksellisen päätöksenteon myötä on syntynyt vallankäytön järjestelmä, jossa sosiaalinen media vaikuttaa merkittävästi siihen mitä pidetään tärkeänä. Tällaiset ominaisuudet mahdollistavat alustojen liiketoimintamallin, kuten kerron kirjassani Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit (Alma Talent 2019).. Käytämme samoja sanoja, mutta viittaamme niillä eri asioihin. Entä voimmeko rakentaa minkäänlaisia kyvykkyyksiä sen ohjaamiseksi, millaiseksi yhteiskuntamme muodostuu systeemin faasimuunnoksen jälkeen. Näitä mahdollisuuksia on monenlaisia. Ääneen somessa puhuu kuitenkin vain pieni osa suomalaisista. Tämä on ilmankin sosiaalisen median kautta toimivaa julkisuutta hankalaa, sillä kullakin ihmisellä on tietysti oma maailmankatsomuksensa. Näin on käynyt siksi, että kansanedustajat tai toimittajat katsovat Twitteriin, Instagramin storyihin ja Facebookin kommentteihin saadakseen selville onko heidän ajatuksillaan hyväksyntää vai ei. Tarve hakea oikeutusta somelta vähentää tarvetta käydä keskustelua ja deliberoida. Väitämme, että yhteisen ymmärryksen ja päätösten rakentuminen tapahtuu nykyään eri tavalla kuin aiemmin: ennen tiedonvälityksestä vastasivat pääasiassa toimittajat ja päätöksistä vaaleilla valitut poliitikot. 55 2/22 F Johannes Koponen Jos yhteiskuntamme on hiekkakasa, millaisia ovat keskeiset yhteiskuntaelämää muokkaavat, pinoon kasaantuvat hiekanjyvät. Järjestelmässä yksi toimiva vallankäytön taktiikka on olla kuuntelematta muita näkökulmia, eli öyhöttäminen. Käsityksemme todellisuudesta eroavat
Iso osa suomalaisista lukee paljon uutisia, ja uutisia luetaan koska Tulevaisuusajattelulla tuetaan päätöksiä ja ajattelua ajallisesti pidemmän näkökulman kautta, lisäksi tulevaisuusajattelun avulla voidaan rakentaa kyvykkyyksiä uudenlaiseen tasapainotilaan ohjautuvan järjestelmän ohjaamiseen. Onko jollain ihmisryhmällä vaikutusvaltaa siihen, millaiseksi yhteiskuntajärjestelmä muuttuu silloin kun se väistämättä on muutoksessa. Alustojen yhteiskunnassa yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä yhteisen ymmärryksen järjestelmä, julkisuus, kasvattaa tällä hetkellä "institutionaalista velkaa". Vaikka emme voi tietää, millainen tulevaisuuden julkisuus on, on meidän mahdollista rakentaa kyvykkyyksiä julkisen keskustelun tulevan muodon ohjaamiseen. Miksei uutismedia pysty itse muuttumaan alustaksi. Haskelin ja Westlaken mukaan toimivat instituutiot ratkaisevat neljä ongelmaa yhtä aikaa: riittävän osallistumisen, yhteisten ongelmien ratkaisemisen, riittävän tiedonsaannin ja turhan toiminnan rajoittamisen. Tällaista velkaa ei saada maksettua ilman yhteiskunnan institutionaalisen kudelman uudelleenjärjestäytymistä. Silloin julkisen keskustelun valtasuhteet muuttuvat, ja seuraa yhteisen ymmärryksen muodostamisen ongelmia, joista osaa käsittelen Öyhökratiassa. Tällaista kasautumista tapahtuu tällä hetkellä esimerkiksi valtionvelan osalta. Nykyisessä julkisuudessa yhteinen ymmärryksemme syntyy toistuvasti julkaistavien päivitysten eli uutisten perusteella. Siksi tarvitaan julkisuuden käyttöjärjestelmäpäivitys. Jälleenrakennus Mielestäni yksi tulevaisuusajattelun keskeinen tehtävä on rakentaa kyvykkyyksiä faasimuunnoksen jälkeisen järjestelmän piirteiden muotoiluun. Institutionaalinen velka tarkoittaa nykyisten instituutioiden kyvyttömyyttä ulosmitata digitaalisen julkisuuden uusia mahdollisuuksia. Näitä riskejä esiintyy kolmella eri tasolla. Osa riskeistä kuuluu systeemin normaaliin toimintaan: yritykset kaatuvat ja toimialat mullistuvat, ja vaikka nämä kriisit ovat yksilöiden kannalta tragedioita, yleisesti ottaen ne ovat toivottavia taloutta elinvoimaisena pitäviä muutoksia. Vastaus on monimutkainen, mutta yleisellä tasolla sen voi kuvata johtuvan siitä, että julkisuuteen ja yhteisen ymmärryksen muodostamiseen liittyvien eri instituutioiden väliset sidokset ovat tiukkoja. Kun yhteiskunnan hiekkakasa kasvaa sosiaalisen median vallan lisääntymisen myötä, jännitteet lisääntyvät. Ajoittain nämä systeemin normaaliin toimintaan kuuluvat riskit kuitenkin kasautuvat ja alkavat vaikuttaa järjestelmän taustaoletuksiin. Mikäli tällaista valtaa ei ole kenelläkään, järjestelmän faasimuutos on satunnainen. Viittaan tällä samaan kuin Donella Meadows hänen puhuessaan vallasta ylittää paradigmojen rajat (12 leverage points: power to transcend paradigms). Yhteinen ymmärrys ja julkisuuden rakenne riippuu kulloinkin saatavilla olevista instituutioista. Yhteinen ymmärrys ja institutionaalinen velka alustojen yhteiskunnassa. Toisille se on riski – ja riskin toteutuessa kriisi. Systeemeihin kuten yhteiskuntaan tai talousjärjestelmään liittyen puhutaan systeemiriskeistä. Yhteiskuntajärjestelmän uudelleenjärjestäytyminen on monille hyvä uutinen. Toisin sanoen sen lisäksi, että tulevaisuusajattelun avulla tuetaan päätöksiä ja ajattelua ajallisesti pidemmän näkökulman kautta, voidaan tulevaisuusajattelun avulla myös rakentaa kyvykkyyksiä uudenlaiseen tasapainotilaan ohjautuvan järjestelmän ohjaamiseen. Nykyinen julkisuus ratkaisee näitä ongelmia jatkuvasti huonommin. 2/22 56 Futura Uutismedia ei kuitenkaan toimi alustana vaan alustojen päällä. Hiekkakasan perusta on rakentunut tukevaksi ja pystyy kannattelemaan huteraltakin näyttävää kasaa. Kun jännite kasvaa liian suureksi, järjestelmän tehtävät ja toimintatavat saattavat muuttua. Kolmas systeemiriskin laji liittyy kykyyn ohjata muuttuvaa järjestelmää sen kohdatessa epäjatkuvuuskohtia. Sen seurauksena nykyinen yhteiskuntamme ajautuu ennen pitkään epäjatkuvuuskohtaan. Jonathan Haskel ja Stian Westlake ovat kutsuneet tätä jännitteen kasvamista institutionaalisen velan kasvuksi kirjassaan Restarting the future
Jos Huoltovarmuuskeskuksen analyytikolla ei ole kanavaa kertoa, että hänen uutisesta lukemansa tieto EU:n käskystä säilöä lisää maakaasua vähentää vastaavasti Pohjoismaisten patojen vesivarantoja eikä siksi paranna energiaturvaa, on päätöksenteossa ajauduttu (tyypilliseen) osaoptimointiin. Mikäli tällainen järjestelmä saataisiin rakennettua nyt, auttaisi se julkisuuden seuraavassa rakennemuutoksessa ohjaamaan yhteisen ymmärryksen ja selonteon rakenteita demokraattisemmaksi, moniäänisemmaksi ja enemmän falsi?oitaviin, kokonaisvaltaisiin näkemyksiin perustuvaksi. Kaikenlainen uutisissa oleva tapahtumatieto pitäisi kontekstualisoida esimerkiksi nowcastingin tai ennakointimarkkinoiden avulla tarkkoihin ihmisten vastuualueisiin ja kiinnostuksenkohteisiin liittyviksi vaikutuksiksi. Johannes Koponen. 57 2/22 F ikinä ennen uutisen lukemista ei voi olla varma, missä määrin uutinen muuttaa omia käsityksiä maailmasta. Tästä syystä olen pohtinut, että digitaalisesta julkisuudestamme puuttuu tiedonjaon kategoria. Välillä luk?oiden käsitykset maailmasta muuttuvat, mutta luk?oilla on erittäin vähän keinoja kertoa eksplisiittisesti ja tarkasti kuinka heidän käsityksensä ovat muuttuneet saati havaita sitä itse! Tämä ei ole ainoastaan harmillista, vaan se voi olla myös vaarallista
Teorioiden mukaan koko maailmanlaajuinen koronasirkus oli tekaistu juttu, jossa kansalaisilta pimitettiin totuus ja heidät pyrittiin ottamaan hallintaan. Salaliittoteoriat ovat ameebamainen ilmiö, joka muuttuu niin nopeasti, että sen uusia suuntia on vaikea ennustaa. pasi.kivioja@viestintaluotsi.. Suurimmat sosiaalisen median alustat poistivat disinformaation vastaisessa taistelussaan palveluistaan kaiken QAnon-sisällön. Mediajulkisuuden määrässä mitaten QAnon-liike oli kuuluisuutensa huipulla muutama päivä Washingtonin Capitol-kukkulan hyökkäyksen jälkeen, sillä USA:n kongressirakennukseen oli rynnistänyt äärioikeistolaisten ryhmien lisäksi QAnonin kannattajia. Kevään 2021 aikana QAnon-liike kuitenkin katosi. 2/22 58 Futura Minne salaliittoteoriat ovat menossa. Kun helmi-maaliskuussa 2021 aloitin aineistonkeruun kirjaani ”Salaliittoteorioiden ihmemaassa” (Docendo) varten, maailmalla kiertäviä salaliittoteorioita dominoi amerikkalainen QAnon-liike. Apinarokko on uusi plandemia. Ukrainan sotilaat ovat olleet salaisissa laboratorioissa ja muuttuneet julmiksi hirviöiksi. Rokotukset koronaa vastaan olivat osa samaa suunnitelmaa, ja siksi niitä piti välttää.. Nyt on saatu lopulliset todisteet siitä, että koronapiikki on murha. Liikkeen ydinjoukko brändäsi itsensä uudelleen patriooteiksi ja järjesti edelleen kokoontumisia, joissa olivat samat salaliittoteoreettiset teemat ja puhujat kuin aiemminkin. Kukaan ei enää halunnut myöntää olevansa sen kannattaja, ja lähes 5 000 kryptistä päivitystä kirjoittanut liikkeen anonyymi keskushahmo Q oli vaiennut. Klaus Schwab, Bill Gates ja Anthony Fauci ovat Great Reset -rikollisia. Näytti siltä, että QAnon-liike oli hajonnut, mutta todellisuudessa se oli painunut maan alle. PUHEENVUORO Pasi Kivioja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjail?a, jonka tietoteos ”Salaliittoteorioiden ihmemaassa – tositarinoita ihmisistä kaninkolossa” (Docendo) ilmestyi maaliskuussa 2022. Tässä muutama poiminta siitä, mistä puhuttiin salaliittoteoreetikoiden kanavilla Telegramissa heinäkuun 2022 lopussa. Alkuvuodesta 2022 salaliittoteoriat keskittyivät ennen kaikkea koronapandemian – tai plandemian, kuten salaliittoteoreetikot sanovat – ympärille
Itse asiassa on esitetty perusteltuja epäilyjä siitä, etteivät kaikki salaliittoteorioiden levittäjät suinkaan itse usko niihin. Tällaista ei ollut vielä kolmekymmentä vuotta sitten. Tällöin voi vain arvella, mikä on merkittävin motiivi salaliittoteorioiden levittämisen taustalla. Monet kansainväliset organisaatiot, kuten EU ja NATO, nähdään salaliittoteoreetikoiden keskuudessa osana NWO-palapeliä. Yksi perusteemoista on monien salaliittoteorioiden taustalta löytyvä antisemitistinen NWOeli New World Order -salaliittoteoria (suom. Nyt he jakoivat Venäjän propagandaa ja salaliittoteorioita Ukrainaa vastaan. Todennäköisesti olemme nähneet vasta ilmiön alkupään. ”Pelataanko peliä vielä kerran?” kuului viesti, jonka allekirjoittajaksi oli merkitty Q. Mediaympäristömme on nykyisin kyllästetty salaliittoteorioilla varsinkin digitaalisissa kanavissa. 24. Tuore Joseph Uscinskin ja kumppaneiden tutkimus ”Have beliefs in conspiracy theories increased over time?” ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että usko salaliittoteorioihin olisi viime vuosina lisääntynyt, vaikka niin voisi luulla. yhdistävänä ajatuksena on usko siihen, että pieni eliitti pyrkii muodostamaan yhden maailmanhallituksen, joka kontrolloi kaikkea ja orjuuttaa kansalaisia. Uskominen salaliittoteorioihin on eri asia kuin teorioiden levittäminen ja niiden kasvava tavoittavuus digitaalisessa ympäristössä. Sen lukuisissa eri versioissa yhdistävänä ajatuksena on usko siihen, että pieni eliitti pyrkii muodostamaan yhden maailmanhallituksen, joka kontrolloi kaikkea ja orjuuttaa kansalaisia. Jos Donald Trump on jälleen ehdokkaana, häntä tukenut QAnon-liike todennäköisesti palaa muodossa tai toisessa. Muutos näkyi useissa salaliittoteoriayhteisöissä ja henkilöissä niin ulkomailla kuin Suomessakin. Salaliittoteorioiden tunnetut levittäjät, jotka olivat ensin välittäneet Q:n sanomaa ja sitten jakaneet aktiivisesti koronateorioita, kääntyivät yhtäkkiä kuin salaman iskusta putinisteiksi. Salaliittoteorioiden ameeba kasvaa ja oppii nopeasti uusia temppuja. kesäkuuta 2022 mystinen nimimerkki Q teki ensimmäisen päivityksensä 8kun-keskustelupalstalla yli puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen. päivänä vuonna 2022 salaliittoteorioiden kenttä mullistui yhdessä yössä. Jotkin perusteemat kuitenkin tuntuvat säilyvän yli vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen. Jos lankoja seuraa riittävän pitkälle, teorioiden mukaan taustalta löytyy juutalaisia sukuja. Jos Donald Trump on jälleen ehdokkaana, häntä tukenut QAnon-liike todennäköisesti palaa muodossa tai toisessa.. uusi maailmanjärjestys). Yksi käännekohta voi olla Yhdysvaltojen lähestyvät presidentinvaalit vuonna 2024. 59 2/22 F Pasi Kivioja Helmikuun 24. Onko se poliittinen, ideologinen, kaupallinen, valtiollinen informaatiosodankäynti vai jotain muuta. Juutalaisia koskevilla salaliittoteorioilla onkin vuosisatoja vanhat perinteet. Tulevaisuudessa salaliittoteorioiden kenttä voi näyttää jälleen aivan toisenlaiselta. Tämä sopii erinomaisesti myös Venäjän intresseihin länsimaita vastaan
Pohdimme ensin raportissa esitettyjä menneisyyden lupauksia ja näkemyksiä koulutuksen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen tarkastelemme sen ehdotuksia koulutuksen uudistamiseksi. Pohdimme tähän liittyen raportin haasteita, kuten ratkaisuksi esitetyn yhteiskuntasopimuksen määrittelemättömyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja markkinatoim?oiden roolista koulutussektorilla. Julkaisun jälkeen. Sen lähtökohta on, että koulutuksen on uudistuttava, jotta jäsenmaat kykenisivät yhteisvoimin hidastamaan ilmastonmuutosta ja etsimään ratkaisuja syveneviin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin. Raportti on noin 180-sivuinen kokonaisuus, joka käsittelee koulutuksen globaaleja kehityslinjoja, koulutuksen nykyisiä haasteita ja inhimillisen toiminnan mahdollisuuksia koulutuksen uudistamiseksi tulevaisuudessa. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuur?ärjestö UNESCO julkaisi marraskuussa 2021 tulevaisuusraportin Reimagining our futures together: A new social contract for education. Menneisyyden lupaukset ja koulutuksen mahdollisuudet UNESCO kuvaa tulevaisuusraporttinsa Reimagining our futures together: A new social contract for education (2021) syntyneen kahden vuoden dialogin ja yhteistyön tuloksena. Kiinnitämme erityistä huomiota eettisyyteen, jossa tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi palautuu kysymyksiin siitä, minkälaisia tulevaisuuksia pidetään toivottavina, ja kenen tavoitteita ne ensis?aisesti palvelevat. 2/22 60 Futura UNESCO ja koulutuksen eettinen tulevaisuus PUHEENVUORO Johanna Kallo, akatemiatutk?a, Turun yliopisto johkal@utu.. Visiolla viitataan yhteiseen ymmärrykseen siitä, että koulutus on ihmiskunnan keskeisin keino vaikuttaa myönteisten kehityskulkujen toteutumiseen, eli rauhanomaisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen globaalisti ja pitkällä aikavälillä. Ratkaisuksi ehdotetaan uudenlaista yhteiskuntasopimusta, jota ohjaa jaettu visio koulutuksen merkityksestä. Linda Hamoonga, väitöskirjatutk?a, Turun yliopisto linda.b.hamoonga@utu.. Tässä puheenvuorossa perehdymme raportin sisältöön ja tuomme keskusteluun joitakin raportin ydinajatuksia
97–98) Tiedostava perehdyttäminen digitekniikoihin tukee oppilaiden elämänhallintaa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Hyvät digitekniset taidot edesauttavat kohtaamaan ja etsimään ratkaisuja raportissa esitettyihin kysymysiin, kuten, kuinka teknologia muuttaa yhteisöllisyyttä, minkälaisia vaikutuksia teknologioilla on lukutekniikkaan ja tiedon sisäistämiseen, ja miten teknologia vaikuttaa yhteiskunnallisen hallinnan tapoihin ja keinoihin. Sukupuolten väliset erot koulutukseen pääsyssä ovat yhä merkittäviä erityisesti Afrikassa. Inklusiivisen politiikan puuttuessa vammaisten lasten ja nuorten opetus on heikkoa monilla alueilla kautta maailman. Raportissa todetaan, kuinka köyhyys ja epätasa-arvo johtavat syrjäytymiseen. Koulutus on keskeisin pitkän aikavälin keino vaikuttaa myönteisesti perusarvojen, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta. Tekstissä kuvataan autoritaaristen järjestelmien ja populististen kantojen vahvistumista globaalisti ja todetaan, kuinka koulutuksen rooli vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa on tukea osallistavia prosesseja, edistää yhteistoiminnallisia käytänteitä ja välittämistä, ja rohkaista demokraattiseen osallistumiseen. Maapallon väestöluku on kaksinkertaistunut vuoden 1970 jälkeen, ja koulutukseen osallistuminen on noussut kaikilla koulutusasteilla. Hyvät digitekniset taidot edesauttavat kohtaamaan ja etsimään ratkaisuja raportissa esitettyihin kysymysiin, kuten, kuinka teknologia muuttaa yhteisöllisyyttä, minkälaisia vaikutuksia teknologioilla on lukutekniikkaan ja tiedon sisäistämiseen, ja miten teknologia vaikuttaa yhteiskunnallisen hallinnan tapoihin ja keinoihin.. Reimagining our futures together: A new social contract for education (UNESCO, 2021) kuvailee viimeisen puolen vuosisadan saavutuksia koulutussektorilla myönteisesti, mutta toteaa samalla monien koulutuslupausten odottavan yhä lunastustaan. Raportti suhtautuu koulutukseen merkittävänä yhteiskunnan muutosvoimana. Ilmastonmuutokseen perehdyttävää opetusta (climate change education) ja vihreiden taitojen (green skills) opettelua olisi kehitettävä osallistavaan suuntaan. Raportin mukaan digitaalisen viestinnän teknologioiden hyvä hallinta tukee oppilaiden välistä vuorovaikutusta, opettajien työtä ja koulujen pääsyä jaettuun tietoon (esimerkiksi museot ja kirjastot) maailmanlaajuisesti. (s. Tätä tavoitetta horjuttavat työn epävarma tulevaisuus Tiedostava perehdyttäminen digitekniikoihin tukee oppilaiden elämänhallintaa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Käsillä oleva julkaisu on tuorein koulutuksen tulevaisuutta käsittelevistä raporteista (UNESCO, 1972; 1996; 2015; 2021; Morin, 1999). Coleman & Jones, 2005; Biesta, 2021). Näistä ongelmista johtuen raportissa tullaan johtopäätökseen, että jäsenmaat ovat toistaiseksi epäonnistuneet tavoitteessaan taata universaali oikeus koulutukseen. Lyhyen aikavälin oppimissaavutusten tavoittelusta ja mittaamisesta tulisi siirtyä uudenlaiseen pitkän aikavälin ajatteluun. Sitkeä köyhyys ja kasvava epätasa-arvo yhteiskuntien sisäisesti ja globaalisti ovat kuitenkin heikentäneet pääsyä laadukkaaseen opetukseen, mikä puolestaan ilmenee merkittävinä eroina lukutaidossa ja koulutuksesta valmistumisessa. Tutkimukset näistä tulevaisuusjulkaisuista ovat olleet yllättävän vähäisiä, vaikka järjestön toimintaa on muuten tutkittu laajasti (ks. Tulevaisuuteen ja inhimillisen toiminnan vaikutusmahdollisuuksiin suhtaudutaan ongelmista huolimatta myönteisin odotuksin. Samalla digitekniset taidot voivat edesauttaa oppilaiden luovuuden kehittymistä tarjotessaan uudenlaisia mahdollisuuksia videoiden ja erilaisiin sekatekniikkaan perustuvien esitysten laatimiseen, pelien koodaukseen ja sovellusten tuottamiseen. Koulutuksen merkitys digiteknisiin taitoihin perehdyttämisessä nähdään merkittävänä nyt ja tulevaisuudessa. Alkuperäiskansat ja etniset vähemmistöt kohtaavat jatkuvasti ongelmia pääsyssä laadukkaaseen opetukseen, samalla kun niihin kohdistuu syrjintää ja sulauttamispyrkimyksiä valtaväestöön. 61 2/22 F Johanna Kallo & Linda Hamoonga järjestö on tiedottanut raportista aktiivisesti eri medioissa, ja kansainväliset seminaarit ovat tuoneet toim?oita yhteen keskustelemaan raportin keskeisistä sisällöistä
Raportti jättää yhteiskuntasopimuksen historiallisen ja käsitteellisen alkuperän kuitenkin avaamatta, mikä ei tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna ole eettinen ratkaisu. Koulutuksen uudistaminen Raportissa ehdotetaan toimenpiteitä koulutuksen uudistamiseksi. Viime vuosina yhteiskuntasopimuksen peruselementtien on katsottu kuitenkin muuttuneen merkittävällä tavalla, ja myös tämä muutos olisi mielesUNESCO ja koulutuksen eettinen tulevaisuus. UNESCO ja uuden yhteiskunnallisen sopimuksen epämääräisyys Raportti haluaa edistää ajatusta uudesta yhteiskunnallisesta sopimuksesta, koska nykyisten kehityskulkujen jatkumisen katsotaan johtavan syvenevään epätasa-arvoon, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rappeutumiseen ja luonnon tuhoutumiseen. Raportti ei tarjoa selkeää tietoa, mitä tarkoittaa koulutus osana yhteiskunnallista sopimusta, jotta luk?at pystyisivät muodostamaan itsenäisen käsityksen tekstissä ehdotetuista tulevaisuuden toimenpiteistä. Samalla korostetaan, kuinka joustavuus olisi rakennettava osaksi uutta yhteiskunnallista sopimusta (UNESCO 2021, 45). Opettajien autonomiaa, vapautta ja ammatillisen identiteetin rakentumista olisi tuettava riittävällä tavalla. Siinä todetaan esimerkiksi, kuinka laadukas opetus toteutetaan yhdessä, ja kuinka opettajan ammatti tulisi ymmärtää yhteistyöhön perustuvana professiona. Kokoavasti raportti esittää, että koulutuksen tulevaisuuden toimenpiteitä ovat esimerkiksi monipuolisen tutkimuksen edistäminen, kuten tieteenalarajat ylittävän oppimistutkimuksen tukeminen, ja uudenlaisten sektorirajat ylittävien tutkimuskumppanuuksien rakentaminen. Tässä kohdin raportin olisi odottanut joustavuuden vaatimuksen s?aan pohtivan, kuinka lapsia ja nuoria voidaan aiempaa paremmin tukea nivelvaiheiden valinnoissa ja rohkaista vaikutusmahdollisuuksiinsa epävarmassa tulevaisuudessa. Samalla sopimus merkitsee, että tunnustaessaan valtion suvereniteetin, valtio takaa yksilöiden mahdollisuudet toteuttaa kykyjään, myös koulutuksen ja tieteen alalla. 2/22 62 Futura ja nuorisotyöttömyys, mitkä vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja altistavat ääriajattelulle. Oman roolinsa UNESCO kuvailee subsidiariteettiperiaatteeseen nojautuen jäsenmaidensa partnerina. Yhteiskuntasopimukseen sisältyy ajatus, että sopimus kansalaisten ja yhteiskunnan välillä takaa oikeudenmukaisuuteen perustuvan yhteiskunnallisen järjestyksen, jossa vallitsevat ongelmat ratkaistaan rauhanomaisesti. Samalla raportissa kuitenkin korostetaan yhteiskuntasopimusta koskevan tutkimuksen merkitystä. myös Pantzar, 2022). Pedagogisten ratkaisujen ohella myös opetussuunnitelmia tulisi uudistaa kaikilla kouluasteilla, jotta opetus tukisi paremmin ympäristökriisien ratkaisuita ja auttaisi nykyisiä ja tulevia sukupolvia orientoitumaan ympäristönsuojeluun vahvistuvan keskinäisriippuvuuden maailmassa. Raportin vahvuutena on pidetty lukua, joka käsittelee opettajien muuttuvaa työtä. Koulujen odotetaan toimivan edelläkäv?öinä koulutussektorien uudistamisessa ympäristöystävällisemmiksi (greening the education sector) ja hiilineutraaleiksi pitkällä aikavälillä. Raportissa korostuu opettajien perehdytys ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Koulutuksen olisi ensi s?assa edistettävä ihmisoikeuksia, mikä merkitsee, että koulutuksessa tuetaan oppilaan itsenäisen ja eettisen ajattelun kehittymistä, vastuullisuutta, toim?uutta ja yhdessä työskentelyn taitoja. Raportti suosittaa välttämään lyhytnäköisiä oppimissaavutusten arviointeja ja edistämään pitkän aikavälin tavoitteita, kuten oikeudenmukaista yhteistyön ja solidaarisuuden pedagogiikkaa, joka edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, keskinäistä kunnioitusta ja empatiaa. Toisaalla, hiukan ristiriitaisella tavalla, ehdotetaan projektimuotoista oppimista ratkaisuna uudistumiseen (s.52), vaikka projektit tuntuvat usein jäävän oppimisen arjesta erillisiksi ja lyhytkestoisiksi, esimerkiksi suomalaisissa alakouluissa usein vain viikon mittaisiksi periodeiksi. Oppilaiden kriittisen ajattelun taitoja tulisi tukea harhaanjohtavan tiedon määrän lisääntyessä. Ajatusta oikeudesta koulutukseen tulisi laajentaa, jotta kaikilla olisi pääsy tarkoituksenmukaiseen ja laadukkaaseen koulutuksen eri elämänvaiheissa (ks. Koulutuksen yhteiskuntasopimuksen ytimen on todettu muodostuvan pohjimmiltaan siitä, mitä yhteiskunta voi antaa, ja mitä se odottaa koulutukselta
esim. Johanna Kallo & Linda Hamoonga. Rethinking education: towards a global common good. UNESCO. Reclaiming a future that has not yet been: The Faure report, UNESCO’s humanism and the need for the emancipation of education. Raportissa esitetään UNESCO:n tavoite ylläpitää dialogia yhteiskuntasopimuksesta erityisesti alueilla, kuten Afrikassa, joissa oikeus koulutukseen on vaarantunut. Learning to be: the world of education today and tomorrow. Wiley-Blackwell. Keskeisen tiedon puuttuminen johtaa kysymään, miksi eurooppalaisesta valistusajattelusta periytyvä yhteiskuntasopimuksen käsite jätetään epämääräiseksi, vaikka käsitteen tutkimiseen ja siitä keskusteluun halutaan osallistaa kaikki UNESCO:n jäsenmaat 2020-luvulla. Paris: OECD. Teoksessa T.S. Euroopan maat muodostavat vain osan järjestöstä, johon kuuluu yhteensä yli 200 maata, kun mukaan lasketaan myös liitännäisjäsenet. Samalla se jättää avoimeksi kysymyksen, kenen tulevaisuutta raportti edistää: markkinoiden, julkisen sektorin, kansalaisten tai UNESCO:n, tai kaikkien yhtaikaa. Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät 2022. On esimerkiksi todettu, että samalla, kun valtiot ovat toiminnallaan mahdollistaneet uusliberalistisen talouspolitiikan voimistumisen, on valtioista muodostunut eräänlaisia sopimuksen vart?oita, jolloin yksilöt altistuvat suoraan markkinoiden vaikutuksille (ks. (2021). (1996). https://doi.org/10.1007/ s11159-021-09921-x Coleman D. The United Nations and Education: Multilateralism, Development and Globalisation. UNESCO. Toisaalta raportti kutsuu valtioita suojelemaan koulutusta kaupallistumiselta (UNESCO 2021, 14). International Review of Education. Toivomme, etteivät raportin sisäiset ristiriitaisuudet tai epämääräisyys yhteiskuntasopimuksen määrittelyssä heikennä tai suuntaa huomiota pois raportin keskeisimpien ajatusten toteuttamisesta, kuten oikeudenmukaisesta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja luonnon monimuotoisuutta suojelevasta tulevaisuudesta ja koulutuksen merkittävästä roolista tämän tulevaisuuden rakentamisessa. (1972). Raportin suhtautuminen markkinoihin on epäselvä. UNESCO. Morin, E. (2022). Reimagining our futures together. UNESCO. Johtopäätöksiä Kokonaisuudessaan raportin ensimmäiset luvut antavat suhteellisen laajan kokonaiskuvan koulutuksen globaalista tilanteesta ja koulutuksen mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnallisiin muutoksiin myönteisesti ja pitkällä aikavälillä. & Jones, P.W. Dale, R. (1999). Siinä edellytetään yksilön joustavuutta ja peräänkuulutetaan yhä diversi?oidumpaa ja ei-valtiollista mukaantuloa koulutuspolitiikkaan yritykset mukaan lukien (UNESCO 2021, 13). A new social contract for education. Paris: UNESCO. Paris: UNESCO. (2021). Jatkuva oppiminen – elinikäisen oppimisen uhkako. 63 2/22 F tämme ansainnut raportissa selvennyksen. Toivomme, etteivät raportin sisäiset ristiriitaisuudet tai epämääräisyys yhteiskuntasopimuksen määrittelyssä heikennä tai suuntaa huomiota pois raportin keskeisimpien ajatusten toteuttamisesta, kuten oikeudenmukaisesta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja luonnon monimuotoisuutta suojelevasta tulevaisuudesta ja koulutuksen merkittävästä roolista tämän tulevaisuuden rakentamisessa. Dale & Robertson, 2010). Learning the treasure within. Popkewitz & F. (2010). Keskenään ristiriitaisten näkemysten samanaikaisuus ilmentää, kuinka raportti on enemmän tai vähemmän poliittisen konsensuksen tulos. Routledge. Paris: UNESCO. Rizvi (toim.) Globalization and the study of Education (111?129). (2012). Capitalism, Modernity and the Future of Education in the New Social Contract. (2015). Lähteet Biesta, G. & Robertson, S. Pantzar, E. Paris: UNESCO. Seven complex lessons in education for the future. Toisaalta raportti jättää käsittelemättä yhteiskuntasopimuksen historialliset ja nykyiset taustat ja niihin liittyvät kysymykset
Kirjan sairauksia käsittelevässä luvussa kuvaillaan monipuolisesti virustautien eri muotoja ja leviämistapoja, mutta teoksessa ei varsinaisesti anneta konkreettista ennustetta tulevasta pandemiasta. Hän kertoo vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassaan Tulossa huomenna (Docendo), että pahimmillaan tartuntataudit voivat yltää pandemioiksi eli maailmanlaajuisesti leviäviksi epidemioiksi. Hän on julkaissut laajasti organisaatioista ja organisaation johtamisesta, keskittyen viime aikoina johtamisen ?loso?aan. Gatesin ja WHO:n ennustukset eivät aivan osuneet kohdalleen, sillä in?uenssaviruksen sijaan pandemian aiheutti koronavirus, ja toisaal. Molemmat ottivat vertailukohdaksi vuoden 1918 espanjantaudin, eivätkä esimerkiksi äskettäisiä sikain?uenssatai SARS-epidemioita. Kuolonuhrien määrä tultaisiin laskemaan kymmenissä miljoonissa. Tämä puheenvuoro pohjautuu koronakriisin ennakointia ja ennustamista käsittelevään artikkeliin, joka julkaistaan Philosophy of Management-tiedelehdessä. Tämä tarkoittaa Hiltusen mukaan sitä, että pandemiat voivat huonoimmillaan tappaa suuria määriä ihmisiä. Tämä on iloinen uutinen tulevaisuuden uhkien tunnistamisen kannalta, sillä valtaosa asiantunt?oista ja päätöksentek?öistä on tähän saakka ilmaissut, että koronapandemia tuli heille yllätyksenä. Vuoden 2019 syyskuussa Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan varoitti raportissaan A World At Risk globaalin pandemian riskin kasvaneen ja muistutti, että maailmanlaajuisen tartuntataudin vaara suhteessa muihin taloudellista ja yhteiskunnallista kantokykyä uhkaaviin riskeihin oli jo ohittanut muun muassa ilmastonmuutoksen tai luonnonkatastro?en uhan. Tarkemmassa katsannossa Hiltusen oma ennuste ei kuitenkaan ollut aikanaan aivan niin vahva tai selkeä kuin mitä hän esittää. PUHEENVUORO Tuomo Peltonen, KTT, professori, on organisaatioiden ja johtamisen dosentti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Futurologi Elina Hiltunen on äskettäin todennut (Suomen Kuvalehti, 51/2021), että hän ennusti vuonna 2019 kirjassaan globaalin pandemian puhkeamisen. tuomo.t.peltonen@aalto.. 2/22 64 Futura Miten ennakoida tulevaisuuden uhkia. Esimerkiksi Bill Gates tarjosi sen s?aan vuonna 2015 TED-puheessaan selvemmän, todennettavissa olevan ennustuksen, jonka mukaan globaali tartuntatauti on ainoa kriisi, joka voi aiheuttaa 10 miljoonaa kuolemaa seuraavien vuosien kuluessa. Tulevaisuuden tutkimuksen avulla voisimme ehkä jatkossa paikallistaa vakavimpia uhkia ja panostaa aiempaa paremmin erilaisiin riskeihin varautumiseen. Syksyllä 2022 hän toimii vanhempana vierailevana tutk?ana Corvinus Institute of Advanced Studies-laitoksessa Budapestissa (Corvinus University)
Vähälukuiset katastro?ennusteet, kuten WHO:n vuoden 2019 raportti, eivät sanottavasti vaikuttaneet suuren yleisön tai päättäjien tulevaisuustietoisuuteen. Voidaankin pitää jossain määrin huolestuttavana sitä, että futurologit esittävät jälkikäteen ennustaneensa globaalin pandemian. Tehokkaampaa olisi hahmottaa todennettavissa olevia, hypoteettisia tulevaisuuksia, jotka joko tapahtuvat tai eivät tapahdu. Tulevaisuuden uhkien ja riskien ennustaminen eroaa tieteellisestä ennustamisesta siltä osin, että puhkeamassa oleviin tulevaisuuden vaaroihin pyritään reagoimaan heti ensimmäisten signaalien ilmaantuessa. Jopa 80 prosentin todennäköisyysasteella jää vielä varteenotettava 20 prosentin mahdollisuus, että kriisi vältetään. 65 2/22 F Tuomo Peltonen ta tauti ei osoittautunut yhtä tappavaksi kuin vuoden 1918 espanjantauti. Esimerkiksi, jos globaalin pandemian uhka vuonna 2019 oli 50 prosenttia, tarkoittaa se samalla sitä, että on myös 50 prosentin mahdollisuus, että pandemia ei tapahdu. Ongelmana jälkimmäisessä on se, että todennäköisyydet eivät tarjoa konkreettista näkymää tulevaisuuden tapahtumisesta. Jälkikäteiset selitykset tai tarkennukset vain korostavat koronapandemian kaltaisten mustien joutsenten yllätyksellistä tai ennalta odottamatonta luonnetta, kuten esimerkiksi Nassim Taleb on korostanut. Voi perustellusti kysyä, miksi tulisi varautua hengenvaaralliseen virustautiin, jos sen mahdollisuudet ovat ”?fty-?fty”. Näiden kahden prognoosin erona on se, että edelliset tarjoavat selkeän, todennettavissa olevan ennusteen tulevasta ilmiöstä tai tapahtumasta, kun taas Hiltusen edustama lähestymistapa tarjoaa erilaisia todennäköisyyksien asteita. Jos siis futurologit olisivat todella kyenneet ennustamaan viruspandemian, he olisivat muotoilleet profetiansa esimerkiksi näin: ”Seuraavan viiden vuoden sisällä puhkeaa maailmanlaajuinen viruspandemia, joka on vaikutuksiltaan lähempänä vuoden 1918 espanjantautia kuin mikään muu kulkutauti viimeisen sadan vuoden aikana”. Inhimillistä ajattelua luonnehtii usein katteeton toiveikkuus, joka saa polttoainetta todennäköisyyspohdintojen vaihtoehtoisista skenaarioista. Todennäköisyyksien punnitseminen johtaa helposti passiivisuuteen, uhkien edessä.. Näissä ennusteissa oli kuitenkin selvä sanoma: seuraavien vuosien sisällä tulisi puhkeamaan vakava globaali pandemia. Yhteiskuntien tulee tunnistaa tämä vaara, joka on polttavampi kuin mikään muu tulevaisuuden uhka.” Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Futurologit eivät nousseet julkisuuteen varoittamaan lähestyvästä terveyskriisistä. ”Ennustamme, että kyseessä on zonoottinen virusepidemia, joka leviää helposti ja aiheuttaa vakavaa sairastumista ja kuolemaa; ja joka tulee tappamaan arviolta X miljoonaa ihmistä. Tämä on tapa, jolla Karl Popperin mukaan tiede etenee: luodaan rohkeita, mutta perusteltuja hypoteeseja, joita sitten testataan empiirisesti. Todennäköisyyksien punnitseminen johtaa helposti passiivisuuteen, uhkien edessä. On toki kiitettävää, että tulevaisuuden tutkimus on kartoittanut laajasti myös sairauksien roolia tulevaisuuden muovautumisessa ja esittänyt huolen hengenvaarallisen tartuntataudin yleismaailmallisesta mahdollisuudesta. WHO:n syyskuussa 2019 julkaisema varoitus raportoitiin ainoastaan yhdessä iltapäivälehden jutussa. Yhteiskunta nukkui ruususen unta. Rehellisempää olisi todeta, että koronaviruspandemia miljoonine kuolonuhreineen ja maailmaa ravisuttavine seurauksineen oli jotain, jota ei kyetty tässä muodossa selkeästi ennustamaan. Globaalia pandemiaa ei missään vaiheessa kohotettu ennakointiraporteissa muiden uhkakuvien rinnalle tai niiden yli. Hiltunen sen s?aan puhuu esityksessään mahdollisuudesta tai todennäköisyydestä. Tosiseikka on kuitenkin se, että hyvin harva ennusti toteutuneen kaltaisen tappavan tartuntataudin puhkeamisen ja leviämisen
Ennustamisen ja ennakoinnin ero on se, että ennustamisessa "lyödään lukkoon" yksi tulevaisuus, mutta ennakoinnissa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudessa ja tunnustetaan se fakta, että tulevaisuus voi yllättää. Matkailun trendejä käsittelevässä raportissa syksyllä 2019 kirjoitin, että esimerkiksi megatrendit ovat voimissaan tulevaisuudessakin, ellei joku villi kortti, kuten pandemia iske. Tämä on ennakointia. Kukaan kun ei pysty ennustamaan tulevaisuutta. Olen esittänyt erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia, joista yksi liittyi pandemiaan. -Elina HiltunenKukaan kun ei pysty ennustamaan tulevaisuutta. Tulossa huomenna -kirjassani (Docendo 2019) kirjoitin WHO:n pandemiapeloista joista yksi liittyi SARS-tyyppisiin viruksiin. Meidän ainoa vaihtoehtomme on siis pohtia mahdollisimman monia eri tulevaisuuksia, joista pandemia on yksi esimerkki, ja miettiä, mitä tekisimme tilanteessa.. Villit kortit ovat yksi ennakointipakin työkaluista. Muita ovat esimerkiksi sota, terrori-iskut ja luonnonmullistukset. Meidän ainoa vaihtoehtomme on siis pohtia mahdollisimman monia eri tulevaisuuksia, joista pandemia on yksi esimerkki, ja miettiä, mitä tekisimme tilanteessa. (Tässä pienenä huomiona se, että koronapandemian villin kortin luonteesta käydään keskusteluja: oliko se aito villi kortti vai ei.) Ennakointi eli erilaisten tulevaisuuksien pohtiminen on tärkeää siksi, että me emme voi tietää etukäteen mitä tulee tapahtumaan. 2/22 66 Futura Vastine Peltoselle PUHEENVUORO Elina Hiltunen, Futuristi, on kauppatieteiden tohtori, kemian diplomi-insinööri, jatko-opiskel?a Maanpuolustuskorkeakoulussa. elina.futurist@gmail.com K u va Ve ik ko S o m er p u ro En ole ennustanut koronapandemiaa, vaikka toimittajat, jotka eivät ole tulevaisuuden tutkimuksen ammattilaisia, näin mielellään kirjoittavatkin. Hänet on listattu Forbesissa yhdeksi maailman 50 johtavasta naisfuturistista. Minä en osaa ennustaa, eikä kukaan muukaan osaa. Olen toki kirjoittanut pandemioista parissa julkaisussa ennen koronaa. Yksi hyvin tyypillinen villi kortti, josta futuristit ovat kautta aikain puhuneet, on pandemia. Silti painotan, etten osaa ennustaa tulevaisuutta. Ennustamisen ongelma on pahimmillaan se, että lukkiudumme tiettyyn näkemykseen tulevaisuudesta ja emme huomaa todellisia muutoksia. Juuri tämän vuoksi ennakointi on tärkeää: että pysyisimme avoimina erilaisille tulevaisuuden vaihtoehdoille. Voimme myös miettiä voimmeko nähdä heikkoja signaaleja kyseisestä tapahtumasta, tai voisimmeko peräti pyrkiä estämään ikävien villien korttien syntymistä. Siinä väitän olevani ammattilainen. Vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassani esitin villinä korttina pandemian
WSOY Kustannus. Tammikuussa 2022 julkaistu Suomen tulevaisuudet on tietoperustaltaan ansiokas yleisteos, joka nostaa esille aikamme suurimpia haasteita sekä esittelee monia keinoja niiden ratkaisemiseksi. Myös käytetyn lähdekirjallisuuden määrä on vaikuttava – ja etenkin e-kirjassa se on tuotu lähelle luk?aa, vain yhden klikkauksen päähän. Suuret kysymykset ja vastaukset. Alkusanoissaan kirjail?at korostavat kuinka "kirja kertoo nuorista ja samalla Suomen tulevaisuudesta", ja että "on tärkeää, että kuunNuoret mukaan tulevaisuutta rakentamaan telemme, mitä nuorillamme on sanottavaa". Olisin toivonut tähän esitettyjä näkemyksiä ristiin pölyttävää KIRJA-ARVIO Kirjassa todetaan toivon syntyvän yhteistyöstä ja edellyttävän ennen kaikkea ajattelumallien muutosta.. Jaan tämän väitteen ehdoitta. Kirjan kerrotaan toimivan äänitorvena nuorten ajatuksille. Esimerkiksi se, että kirjan sisällöt ovat rakentuneet lähes poikkeuksetta reilusti keski-iän ylittäneiden asiantunt?oiden tuella, tekee kirjasta hieman oppikirjamaisen. Kohti yhteistä päämäärää Kirjassa todetaan toivon syntyvän yhteistyöstä ja edellyttävän ennen kaikkea ajattelumallien muutosta. Haastateltuja on lähes 40. Samalla uskon kirjan tarjoavan mitä oivallisimman tietopohjan tulevaisuususkon kasvattamiseen henkilöille, joiden suhde tulevaisuuteen tasapainoilee uskon ja epäilyksen välillä. Saatavilla myös e-kirjana. Kirjan positiivinen perusvire voi auttaa heitä käsittelemään omia tulevaisuutta koskevia pelkoja ja epävarmuuksia mahdollisuuksia korostavalla tavalla. Kirja soveltuu erinomaisesti myös vanhemmille. (334 sivua) Äänikirja: luk?a Ilkka Villi, kesto 9 t 35 min. Valitettavasti tavoiteltu siltojen rakentaminen eri sukupolvien välille jää kirjassa varsin ohueksi. Juuri nämä tavoitteet innostivat minua kuuntelemaan kirjan heti sen ilmestyttyä. Kirjassa käsitellään luku kerrallaan ajankohtaisia huolenaiheita liittyen ilmastokriisiin ja luontokatoon, talouteen ja työn tulevaisuuteen, terveyteen ja terveydenhoitoon, yhteiskunnalliseen vakauteen ja globaaliin keskinäisriippuvuuteen sekä pohditaan kattavasti niihin joko tarjolla tai kehitteillä olevia ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan kirja tarjoilee luk?oilleen kattavan kokonaiskuvan niistä lukuisista eri ilmiöistä ja näkökulmista, jotka toimintaympäristöämme juuri nyt muokkaavat. 67 2/22 F Limnéll Jarno, Hiltunen Elina, Dufva Mikko (2022): Suomen tulevaisuudet. Kirjail?atrion sinänsä jo runsaan tietoja kokemuspääoman ohella kirjan tietoperusta nojaa laajaan määrään asiantunt?ahaastatteluja
Täten paras tapa tulevaisuususkon vahvistamiseen olisi auttaa nuoria ajattelemaan itsenäisesti, rohkaisten heitä sekä kyseenalaistamaan totuttuja normeja että luomaan niiden tilalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jotain sellaista, joka ruokkisi kaiken kirjassa ansiokkaasti esille nostetun tiedon prosessointia, kriittistä tarkastelua ja vaihtoehtojen pohtimista. 2/22 68 Futura dialogisempaa lähestymistapaa, joka olisi samalla tuonut esiin nuorten omaa roolia ratkaisujen luomisessa. Lisäksi olisin toivonut heti alkuun enemmän keskustelua nuorista: esimerkiksi sosiaalialan, nuorisotutkimuksen ja kasvatustieteiden edustajien luomaa analyysia nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavista yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista taustatek?öistä. Samalla tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten ja missä määrin nykyiset toimintamallimme tosiasiassa mahdollistavat tavoitellun ylisukupolvisen vuoropuhelun ja päätöksenteon. Itse uskon, että nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavat lopulta melko yksinkertaiset, arjen perusturvallisuuteen, taloudelliseen hyvinvointiin ja yhdenvertaisiin elämässä pärjäämisen mahdollisuuksiin liittyvät kysymykset. Huomiotta jäivät myös monet mediavaikuttajat ja kuntatoim?at, joilla olisi saattanut olla käytännönläheistä tietoa ja kokemusta nuorten tulevaisuususkoon vaikuttamisesta ja sitä tukevista palveluista. Kirjassakin mainitun Unicef Suomen tutkimuksen nojalla nämä haasteet ovat yhä yleisempiä, ja siten vaikuttavat jo lähtökohtaisesti nuorten tulevaisuususkon puutteeseen. Kaiken kaikkiaan Suomen tulevaisuudet -kirjan kylkeen voisi olla hyvä rakentaa jonkinlainen tehtäväkirja tai "käyttöopas". Tulevaisuuteen on kovin vaikea suhtautua positiivisesti, jos on vaikeaa selvitä edes tästä päivästä ja ellei ympärillä ole aikuisia, joiden kanssa puhua ongelmistaan. Sanna Ketonen-Oksi FT, futuristi, postdoc-tutk?a sanna@ketonenoksi.com Nuoret mukaan tulevaisuutta rakentamaan. Tai ainakin linkkikokoelma luk?oiden oman tai heidän lastensa tai lastenlastensa tulevaisuusajattelun harjoittamista tukemaan sopivista menetelmistä. Kiinnostavia keskustel?oita olisivat voineet olla vaikkapa nuorten toim?uutta ja vaikuttamista yhteiskunnassa edistävien Nuoret Vaikuttajat -ohjelman ja Nuorten Suomi ry:n edustajat tai muut tulevaisuuden vaikuttajiksi luokitellut nuoret
Paitsi kirjoituksistaan, Eleonora Masinin vaikutus välittyi hänen rauhallisista ja vakuuttavista esiintymisistään konferensseissa ja kokouksissa. Hän esimerkiksi korosti, kuinka epävarmassa ja monimutkaisessa maailmassa elämisen käsite vahvistaa tulevaisuudentutkimuksen roolia jatkuvan dynaamisen muutoksen ymmärtämisessä. Palattuaan takaisin Eurooppaan, hän koki toisen maailmansodan äitinsä kanssa Santa Margaritassa, Italiassa. -kirja asemoi ja legitimoi tulevaisuudentutkiELEONORA BARBIERI MASINI in Memoriam (19.11.1928 – 28.6.2022) Eleonora Masinin vaikutus kansainväliseen ja suomalaiseen tulevaisuudentutkimukseen elää vahvana MUISTOKIRJOITUS: ELEONORA BARBIERI MASINI muksen perusperiaatteita ja lähestymistapoja. Hänen kirjoituksensa ovat luoneet alallemme vankkaa perustaa, ja niiden sisällöt ovat hätkähdyttävänkin ajankohtaisia. 93-vuotiaaksi elänyt Eleonora Barbieri Masini oli keskeinen vaikuttaja tulevaisuudentut. Erityisesti hän on tunnettu tinkimättömästä uurastuksestaan koulutuksen, kulttuurin, etiikan, arvojen, varsinkin tasa-arvon, roolin nostamisesta tulevaisuudentutkimuksessa ja koko yhteiskunnassa. 69 2/22 F Eleonora Masini eli mielenkiintoisen elämän, ja hänellä on ollut merkittävä vaikutus tulevaisuudentutkimukseen ja tulevaisuudentutk?oihin niin kansainvälisellä foorumilla kuin Suomessa. Vuonna 1993 julkaistu ja Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmassakin ahkeraan käytetty Why Futures Studies. Guatemalassa, Los Amatesissa, syntyi vuonna 1928 italialaiselle isälle ja skottilaiselle äidille tytär Eleonora, jonka rikas ja monikulttuurinen elämä kattoi monta mannerta. Kiinnostus moniin tieteenaloihin ja samalla ihmisiin kasvatti hänestä kulttuurien välisen ymmärtäjän ja tutk?an, joka kykeni luomaan vahvat, henkilökohtaiset verkostot ympäri maailmaa. Hänellä oli myös harvinainen kuuntelemisen ja kunnioittamisen taito, olipa vastapuolena sitten kokenut kollega tai tuore opiskel?a
Eleonora Masini syntyi Guatemalassa, mutta lähes koko ikänsä hän on asunut Italiassa. Hän toimi pääsihteerinä vuosina 1975–1980 World Futures Studies Federationissa (WFSF) ja puheenjohtana 1981-1990. Yhdessä he toimittivatkin Futuran erikoisnumeron teemasta Philosophical Essays of Knowledge of the Future (1/2009). Eleonora kertoi arvostavansa Pentti Malaskan työtä. Innostuneena maailmanmatkaajana Masinista kehkeytyi uraauurtava tutk?anainen, joka osallistui myös monien alan organisaatioiden perustamiseen ja johtamiseen. Eleonora Masinin ’tulevaisuusviisautta’ ja vastuullisuutta arvostettiin kaikkialla maailmassa. Roomalaisen Aurelio Peccein perustaman nuorten tulevaisuusjärjestön L’Eta Verde puheenjohtajana professori Masini 1 https://wfsf.org/eleonora-barbieri-masini/ 2 https://pdfslide.net/documents/cd-eleonoramasini.html?page=1 ELEONORA BARBIERI MASINI in Memoriam (19.11.1928 – 28.6.2022). Lisäksi hän oli WFSF:n perustajajäsen 1973 ja monivuotinen puheenjohtaja ennen professori Pentti Malaskan kautta pääsihteerinä ja puheenjohtajana. Hän toimi tulevaisuudentutkimuksen professorina yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gregorian Ponti?cial -yliopistossa Vatikaanissa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa hän toimi kansainvälisen neuvonantajaryhmän jäsenenä ja vieraili Suomessakin useaan kertaan. WFSF on laatinut Eleonora Masinin muistolle verkkosivuston 1 . Hän on vaikuttanut tulevaisuudentutkimuksen koulutukseen ympäri maailmaa. Meksikolaisen säätiön kustantamana ilmestyi teos ”Alma de los estudios de los Futuros” espanjaksi, ja siitä on olemassa sekä painettu että verkkoversio 2 . 2/22 70 Futura kimuksen alalla 1960-luvulta lähtien. Lasten ja nuorten kuuleminen oli lähellä Eleonora Masinin sydäntä. Suomalaisista kokoelmaan kutsuartikkeleillaan osallistuivat professori Pentti Malaska ja dosentti Anita Rubin. Hänen juristikoulutuksensa on oikeustieteen, perustuslakioikeuden sekä katolisen kirkon ja Italian valtion välisten suhteiden alalta (Rooman yliopisto 1952). Rooman klubiin hänet kutsuttiin vuonna 1975 toisena naisena maailmassa, ja myöhemmin hänet nimitettiin klubin kunniajäseneksi. Hänen panoksensa on ollut merkittävä vaihtoehtoisen tulevaisuusajattelun tutk?ana, opettajana ja puolustajana, sillä 1970-luvulla vallalla ollut teknis-taloudellinen lähestymistapa sai hänestä ihmislähtöisen ja sosiaalisen näkökulman korostajan sekä tieteessä että käytännössä. Eleonora Masini oli myös perustajapuheenjohtana Millennium-hankkeen Italia-noodissa 1998. Suuri Suomen ystävä ja Eleonoran Masinin kanssa kansainvälistä yhteistyötä tehnyt professori James Dator kirjoitti omassa muistokirjoituksessaan Eleonoran ratkaisevasta merkityksestä World Futures Studies Federationin (WFSF) perustamiseen johtavista kokouksista ja konferensseista 1960-luvulta. Hän oli aktiivinen jäsen useissa ammatt?ärjestöissä, kuten World Futures Studies Federationissa (WFSF), Rooman klubissa, World Academy of Art and Sciencessa, International Sociological Associationissa ja World Wild Life Fundissa. Hänen työnsä ja tekstinsä keskittyivät tulevaisuuden visiointiin sekä inhimillisten ja sosiaalisten kysymysten käsittelyssä esiin tulevien valmiuksien ja arvojen kehittämiseen. Ilman tätä vuosikymmeniä jatkunutta Masinin WFSF:n sisukasta johtajuutta, joka jatkui tukena myös professori Pentti Malaskan tultua valittua WFSF:n pääsihteeriksi ja puheenjohtajaksi, voidaan perustellusti sanoa, että tällä maailman tulevaisuudentutkimuksen järjestöllä ei olisi ollut tulevaisuutta. Roomassa toimivan Instituto Ricerche Applicate Documentazioni e Studi (IRADES) -kirjasto keräsi tulevaisuusajattelun aineistoja, ja tuolloin James Dator koosti World Future Society WFS-järjestön Bulletin -julkaisuun 1969 tulevaisuuden alan bibliogra?an. Eleonora Masini haastoi tulevaisuustutkimuksen alan pohtimaan naisten, perheen, etiikan, kulttuurin, tasa-arvon ja ympäristön roolia. Näin syntynyt kontakti loi yhteistyön, kun Masini toimi WFSF:n puheenjohtajana ja Dator valittiin pääsihteeriksi aikana ennen internetiä. Tuolloin kaikki kontaktit olivat haasteita, sillä ne täytyi hoitaa paperikirjeillä, telefakseilla ja Datorin ja Masinin tapauksessa viikoittaisilla kaukopuheluilla Honolulun ja Rooman välillä. Tästä esimerkkinä toimii Latinalaisen Amerikan kollegojen Antonio Alonso Concheiron ja Javier Median Vasquezin julkaisema Masinin 85-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2013 laadittu elämäntarina ja ystäviltä koottu artikkelikokoelma
Suomessa Tulevaisuuden tutkimuksen seuran alaisuudessa toimiva Neuvottelukunta vastasi järjestelyistä, kun kansainvälinen Rooman klubi piti ensimmäistä kertaa Finlandia-talolla Helsingissä kesällä 1984 järjestetyn maailmankonferenssinsa. Suomessa Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallituksen kautta jo 1990-luvun lopulla L’Eta Verden valitsemia Macroproblems-haasteita saatiin lukioiden opetusohjelmaan ja Masinin inspiroimana Tulevaisuusklubi/Framtidsklubben toimi tuolloin Turussa, Paraisilla ja Ahvenanmaalla. Toista kertaa Masini osallistui Suomessa Rooman klubin kokoukseen 2004. Masinin ainutlaatuinen intellektuaalinen ja sivistyksellinen perintö tulevaisuudentutkimuksen alalla tulee elämään aina. Pidämme suurena kunniana, että saimme tuntea hänet ja tavata häntä henkilökohtaisesti useissa yhteyksissä. Toinen International Eleonora Barbieri Masini -seminaari järjestettiin WFSF:n konferenssin yhteydessä 2017 Mexicossa ja kolmas webinaarina WFSF:n Berliinin konferenssissa 2021. Hänen persoonallisuutensa yhdisti ystävällisyyden, hienostuneisuuden, myötätunnon, eettisyyden ja älykkyyden parhaat ominaisuudet. 71 2/22 F edisti vuosien ajan kouluikäisten tulevaisuusteemoja. Leena-Ma?a Laurén ja Sirkka Heinonen Leena-Ma?a Laurén on Rooman klubin Suomen-yhdistyksen pääsihteeri ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran aikaisempi hallituksen jäsen. leena-ma?a.lauren@utu.. Hän on saanut Aurelio Peccei -palkinnon vuonna 1997, seuran Tulevaisuuspalkinnon vuonna 2019, ja ollut johtamassa WFSF:n kansainvälisten Futures Studies-kursseja 19901993 Dubrovnikista Andorraan. Heitä ovat esimerkiksi lapset ja naiset. WFSF ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestivät tapahtuman päiväseminaarina Itämerellä vuonna 2015 yhteistyönä. Yhteistyössä monien opettajien ja tutk?oiden kanssa hän organisoi WFSF:n tulevaisuudentutkimuksen vuosittaisia kursseja Dubrovnikissa, entisessä Jugoslaviassa. Seura haluaa esittää syvimmät osanotot Eleonora Masinin perheen seuraaville sukupolville – kolmelle pojalle ja heidän lapsilleen. Vuosina 1991-1994 hän koordinoi UNESCO:n projektia “The futures of cultures”. 3 https://www.youtube.com/ watch?v=Df3X0OsgcV4 Leena-Ma?a Laurén & Sirkka Heinonen. Eleonora Masini jätti ikimuistoisen vaikutuksen koko tulevaisuusyhteisöön sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Sirkka Heinonen on kansainvälisen Rooman klubin jäsen, Millennium-hankkeen Helsinki-noodin puheenjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen emeritaprofessori, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kunniajäsen, hallituksen jäsen ja aikaisempi puheenjohtaja. sirkka.heinonen@utu.. Kansainvälisen arvostuksen ilmentämiseksi Masinin vuosikymmenten työlle ja tuelle naisten tulevaisuudentutkimuksen piirissä järjestettiin ensimmäinen International Eleonora Barbieri Masini -seminaari ”Women and Futures”. Erityisen mieleenpainuva kurssi oli mielestämme vuonna 1990 järjestetty "Multicultural Images of Desirable Societies: 1990 ?" Tulevaisuuden tutkimuksen seura on kutsunut professori Eleonora Barbieri Malaskan kunniajäsenekseen. Seuran jäsenistä näitä seminaareja koordinoi Leena-Ma?a Laurén. Masinille merkittävänä kansainvälisenä tavoitteena voimme pitää monien tulevaisuuksien esille tuomista: on tärkeää antaa ääni yhteiskunnassa heille, joita ei perinteisesti ole mukana tulevaisuudentutkimuksessa. Vuosien saatossa professori Masini tuli Suomeen monissa rooleissa, kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Tulevaisuusakatemian kansainvälisen yliopistoyhteistyöhön perustuvan opetuksen johtokunnan jäsenenä kahdella kaudella 2000–luvulla. Tämän muistokirjoituksen laat?at korostavat myös Eleonora Masinin merkitystä kansainvälisen yliopistokeskuksen Inter-University Centerin perustajana 1975. Yhteistyö YK:n kulttuur?ärjestön UNESCO:n kanssa oli yksi Masinin toiminnan kohteista, ja hän oli tärkeässä roolissa, kun 1990-luvulla Pariisista käsin työstettiin FUTURESCO –tietokantaa julkaistuista tulevaisuudentutkimuksista eri kielillä. Tätä varten Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa projektitutk?ana työskennellyt Francesca Allievi haastatteli häntä Roomassa 3
Tervetuloa mukaan! Ohjelma: Perjantai 26.8.2022 11:00–11:30 Ilmoittautuminen ja tutustuminen 11:30–12:00 Alkusanat ja ohjelma Elina Hiltunen, futuristi Marja-Liisa (Maija) Viherä, FT Paula Kallioniemi, pääsihteeri, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. emerita 14:00–14:30 Kahvitauko 14:30–15:45 Kriisistä toiseen, kolmanteen, aina vaan ja jatkuvastiko. K. Markus Leikola, kirjailija 15:45–17:00 Kestävät yhteiskunnat rakentuvat hyvälle lapsuudelle Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen UNICEF 17:00–18:00 Päivällinen 18:00–19:30 Päivän keskustelujen purku, Maija Viherä, FT. Luvassa lisäksi yhdessäoloa ja kiinnostavia keskusteluita muiden tulevaisuudesta kiinnostuneiden kanssa. Saunomismahdollisuus. Parija/tai pienryhmätyöskentelyä roolikorttien perusteella valittujen roolien mukaisesti. Aihetta lähestytään sekä esitysten että pienryhmäkeskustelujen kautta. 2/22 72 Futura Kesäseminaari 2022 Hyvän tulevaisuuden avaimet kesäinen seminaari siirtymisestä kriiseistä tulevaisuustoivoon 26.–27.8.2022 Otavan Opisto, Otavantie 2, 50670 Mikkeli Tänä vuonna tulevaisuuden tutkimuksen kesäseminaarissa aiheena on hyvän tulevaisuuden avaimet millä eväin voimme luoda toivoa tulevaan. 12:00–12:45 Lounas 12:45–14:00 Ruuan tulevaisuus – osa kokonaishyvinvointia ja turvallisuutta Sirpa Kurppa, agronomi, prof. Ilta jatkuu vapaamuotoisella yhdessäololla ja keskustelulla
73 2/22 F K Ilmoittautuminen 12.8. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa bit.ly/seminaari2022 Ongelmatapauksessa ota yhteyttä: tutuseura@gmail.com
com/tutuseura). Sivuilta löytyy tiedot myös menneistä tilaisuuksista. asti myös Otavan opiston lomakkeella bit.ly/seminaari2022 Ongelmatapauksessa ota yhteyttä: tutuseura@gmail.com » » Tutuseuran Instagram-tili Tulevaisuuden tutkimuksen seuralle on avattu oma Instagram-tili: @tutuseura (instagram. Tutuseuran paikallisten toimintaryhmien tilaisuuksista tiedotetaan Futurinfo-jäsenkirjeissä, sähköpostilistoilla, Facebookissa facebook.com/Tutuseura ja ryhmien omilla sivuilla sekä Tutuseuran paikallistoiminnan nettisivulla: tutuseura. » » Seuran sääntöjen ja strategian päivittäminen Tavoitteena on päivittää seuran strategia ja säännöt kuluvan vuoden aikana. Alustavasti eräät muut Tutuseuran paikallisryhmät ovat ottamassa Kemissä kehitettävän InnoOhryn ja neliporrasrekrymallin tarkasteluun paikallisten työn tuottavuuden noston edellyttämien koulutusjärjestelyiden ja erilaisten innovaatioekosysteemien muotoilussa. Asiasta järjestetään jäsentilaisuus syyskuussa ja uudet säännöt pyritään saamaan seuran syyskokouksen 2022 päätettäväksi. /paikallistoiminta/ Jos haluat mukaan toimintaan tai sähköpostilistalle, ota yhteyttä nettisivuiltamme löytyvään lähimmän paikallistoimintaryhmän vastuuhenkilöön. /tilaisuudet/tulevaisuus-tutuksi-2022. » » Tulevaisuus tutuksi -virtuaalikiertue 2022 jatkuu syksyllä Virtuaalikierroksella tavataan erilaisia tulevaisuudentutkimusta tai ennakointia tekeviä ja opettavia seuran yhteisöjäsenorganisaatioita eri puolilta Suomea. Tänä vuonna kesäseminaarissa aiheena on hyvän tulevaisuuden avaimet – siirtyminen kriiseistä tulevaisuustoivoon. Ohjelma, lisätietoa ja ilmoittautuminen: bit.ly/kesäseminaari2022 Ilmoittautuminen 12.8. Millä eväin voimme luoda toivoa tulevaan. Lisätietoja: Timo Sneck, timojsneck@gmail.com PAIKALLISTOIMINTA. Luvassa myös yhdessäoloa ja kiinnostavia keskusteluita muiden tulevaisuudesta kiinnostuneiden kanssa. Uusia tilaisuuksia on luvassa syksyllä, niistä tiedotetaan myöhemmin. » » Inno-Ohry -hanke paikallistoimintaryhmiin liittyen Kemissä kehitetään Timo Sneck/SitraLab3/Tutuhesa -ratkaisumallin mukaista työvoiman neliporrasrekrytoimintoa (Futura 4/2020), jolla paikallinen InnoOhry (innovaatioiden kehittämisen ja yrityksissä käyttöönoton ohjausryhmä) kykenee yhdistämään yrityksen kasvun edellyttämien innovaatioiden käyttöönoton sekä työntekijöiden osaamisvaatimusten noston toisiinsa. 2/22 74 Futura SEURAINFO SEURAN TAPAHTUMAT » » Kesäseminaari 25.–26.8.2022 Tervetuloa Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja Otavan opiston järjestämään kesäseminaariin Otavan opistolle Mikkeliin pe 25.–la 26.8.2022. Avoimia tilaisuuksia on tarkoitus järjestää syksyllä. Seuraa sivua: tutuseura. Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto ja siihen kuulumisen tarkoituksena on lisätä Tutuseuran näkyvyyttä ja tunnettuutta » » Syyskokous 2022 Seuran syyskokous järjestetään marraskuun alussa, kokouskutsu lähetetään myöhemmin. Aihetta lähestytään sekä esitysten että pienryhmäkeskustelujen kautta. Ilman näin tapahtuvaa työn tuottavuuden nostoa työn pysyvyyttä ei voida taata
Niiden ohella tullaan jatkamaan verkkotilaisuuksien järjestämistä. Liittyminen listalle sekä lisätietoja Tutuhesan toiminnasta: Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Tilaisuuksista tiedotetaan Tutuhesan sähköpostilistalla ja Facebook-ryhmässä (facebook.com/groups/472422463693357 Tutuseuran pk-seudun jäsenet). ja Max Stucki, max. Listalle ovat tervetulleita kaikki Tutu -seuran jäsenet paikkakunnasta riippumatta. Lisätietoa koulutuksista: otavanopisto. Ryhmällä on myös Savotutu-sähköpostilista, jolle pääset laittamalla viestiä Arille. Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/308969535500 (Tulevaisuuden tutkimuksen seura Kuopion toimintaryhmä). Lahden toimintaryhmä Yhteyshenkilö: Jukka Ilmonen, jsilmonen@gmail.com. Yhteyshenkilö: Lasse Neuvonen, lasse.neuvonen1@gmail.com. Seuraava paja toteutetaan 26.–27.8.2022. /delfoi). Keski-Suomen toimintaryhmä Yhteyshenkilöt: Anne Hakala, anne.hakala@jamk. Kuopion toimintaryhmä Yhteyshenkilö: Ari Paanala: ari.paanala@gmail.com. Lukukausimaksuun sisältyy aktiivinen osallisuus pajoissa sekä ohjaus, joka pyritään kohdentamaan pääsääntöisesti paja-aikoihin. Mikkelin toimintaryhmä Yhteistyössä Otavan Opiston, Metodixin ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa järjestetään Delfoi-pajoja yleensä kerran kuussa. stucki@gmail.com. Lisäksi opiskelijat saavat koulutuksen ajaksi käyttöönsä edelphi-ympäristön (edelphi.org). Tutuhesa -sähköpostilistalla välitetään tietoa omista ja muiden tilaisuuksista ja julkaisuista sekä keskustellaan kiinnostavista aiheista. Lahden toimintaryhmä Oulun toimintaryhmä. Osallistutaan ÄRM-Kemi -hankkeen (Kemin äkillisen rakennemuutoksen hanke) tukemiseen. /koulutukset/delfoi-tulevaisuudentutkimuksen-koulutus/ Koulutuksen kuvaukseen ja opetussuunnitelmaan voit perehtyä liittymällä ryhmään ”Delfoi-koulutus” edelfoi.ning.com/group/delfoikoulutus. Joensuun ryhmä löytyy Facebookista: facebook.com/groups/4115111465236118 (Tutuseuran Joensuun seudun jäsenet). . Pajat järjestetään toistaiseksi verkossa (link.otavia. Oulun seudun toimintaryhmä Yhteyshenkilö: Eira Huusko-Kukkonen, ehuusko@student.oulu. Pajat ovat kaksipäiväisiä ja koulutuksen suorittamisesta saa todistuksen. 75 2/22 F SEURAINFO Helsingin toimintaryhmä – Tutuhesa Häme Kuopion toimintaryhmä Mikkelin toimintaryhmä – Delfoi-pajat kerran kuussa Joensuun toimintaryhmä Keski-Suomen toimintaryhmä Fyysisiä tapaamisia ja tilaisuuksia järjestetään Tieteiden talossa tai muualla koronatilanteen salliessa noin kerran kuukaudessa. . Yhteyshenkilö: Satu Mäkelä satu.makela@kaisankoti. Lisätietoja Mikkelin toiminnasta ja Delfoi-koulutuksesta: jukka.tikkanen@otavanopisto
Turun toimintaryhmä – Tutu-Turku Turun vetäjätiimissä toimivat mm. Pirkanmaan toimintaryhmä Turun toimintaryhmä – Tutu-Turku SEURAINFO. Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/305396220256732 (Tutuseuran Turun seudun jäsenet). Tarja Meristö, tarja.meristo@gmail. Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/566849483723780 (Tutuseuran Pirkanmaan jäsenet). 2/22 76 Futura Pirkanmaan toimintaryhmä Yhteyshenkilö Tero Villman, tutuseura.pirkanmaa@gmail.com. com ja Leena Maija Laurén, leena-maija.lauren@utu.
Heinonen, Sirkka (2022). Lisätietoa hankkeesta: kansalaisareena. Yhteystiedot: info@my2050. What did we learn and what’s next. Ohjelmassa on erityisesti keskustelua tulevaisuuskuvien ja osallisuuden laajentamisesta. » » Tulevaisuudentutkimuksen opinnot Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien soveltaminen -kurssi TUTUS3 alkaa 29.8. . Peliä voi pelata omatoimisestikin, mutta jos sinua kiinnostaa olla mukana koordinoimassa ulkona pelattavaa tulevaisuuspeliä vaikkapa koululaisille omalla paikkakunnallasi, ota yhteyttä: tutuseura@gmail.com. Club of Rome. » » Finnsight Jokavuotinen ennakoinnin suurtapahtuma Finnsight järjestetään torstaina 3.11.2022, teemana on tulevaisuusvalta. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on valtakunnallinen yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetusja tutkimusverkosto. Puhujana Erkki Aalto. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: sitra. ja ilmoittautuminen kurssille avautuu 15.8. /ammattilaiselle/ennakointi/tapahtumakalenteri/ Tulossa on mm. 50 years on from The Limits to Growth. Tulevaisuusverkosto koostuu eri yhteisöjen edustajista sekä vapaaehtoistoimijoista ja sen tavoitteena on kerätä yhteen erilaisia havaintoja muutosilmiöistä sekä tuottaa näistä uutta toimintaympäristötietoa toiminnan ja osaamisen kehittämisen tueksi. /ammattilaiselle/ennakointi/ Seuraa Kohti tulevaa -hankkeen tapahtumakalenteria: kansalaisareena. Keskustelua toiveikkaista tulevaisuuksista. seuraavat tilaisuudet: 24.08.22 klo 9–11 Webinaari: Johdanto ennakointiin ja tulevaisuusajatteluun. . /tapahtumat/189655. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: link.webropol.com/s/johdantoennakointiin22 01.09.22 klo 9–11 Kaikille avoin tulevaisuustorstai -tilaisuus. Limits to Growth Paves the Way from Futures Shock to Futures Resilience, 149–158. Katso lisätietoja kurssista ja muista tulevaisuudentutkimuksen opinnoista: tva.utu. In: Bardi, Ugo & Perez, Carlos Alveira (eds): Limits and Beyond. Tulevaisuusverkosto rakentaa toimintaympäristöanalyysiä kuukausittain Tulevaisuustorstai -tilaisuuksissa. 22.09.22 klo 9–11 Webinaari ja työpaja: Uusia eväitä hyvinvointiin Kohti tulevaa -hanke ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura järjestävät yhteisen webinaarin, jossa pureudutaan tulevaisuuden hyvinvoinnin rakennuspalikoihin. Seura tekee tänä vuonna yhteistyötä My2050-tulevaisuuspelin tuottajien kanssa. Exapt Press. » » My2050-tulevaisuuspeli My2050 on uudenlainen, ulkona pelattava elämyspeli ilmastonmuutoksesta. Kohti tulevaa -hankkeen johdantowebinaari tarjoaa alustuksen ennakointiin ja tulevaisuusajatteluun. 77 2/22 F » » Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hanke ja tulevaisuusverkosto Kansalaisareenan valtakunnallisen Kohti tulevaa -hankkeen kautta vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisvaikuttamisen tulevaisuuskestävyyttä. Lue lisää: my2050. www.clubofrome.org/publication/limits-and-beyond/ TAPAHTUU MUUALLA TUTU-JULKAISUJA SEURAINFO
urn. Landscapes of Our Uncertain Futures. Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa. Radical Technology Inquirer: a methodology for holistic, transparent and participatory technology foresight. Muistathan päivittää muuttuneet osoitetietosi joko suoraan FloMembers-järjestelmään tai ilmoittaa niistä seuran toimistolle: tutuseura@gmail.com. omembers.com/tulevaisuuden-tutkimuksen-seura voit henkilökohtaisen tilisi aktivoinnin jälkeen muokata yhteystietojasi ja tarkistaa jäsenmaksutilanteesi. Lehtien lukuoikeus on kaikilla jäsenmaksun maksaneilla. Jäsenille kirjan hinta on 30 euroa ja muille 35 euroa (+ postimaksu). Jos kirjoittaminen kiinnostaa tai haluat ehdottaa mielenkiintoista aihetta, niin ota yhteyttä: tulevaisuusblogi@gmail.com. Ota silloin yhteyttä: tutuseura@gmail.com. Seuraava Futurinfo-jäsenkirje 3/2022 ilmestyy syyskuussa. » » Jäsenrekisteri ja sähköinen Futura Jäsenien Flomembers-alustalla www. TUTUSEURA SEURAINFO. researchgate.net/publication/361984540_Radical_Technology_Inquirer_a_methodology_for_holistic_transparent_and_participatory_technology_foresight Mikko Piispa 2022 (tiivistelmä). /URN:ISBN:978-952-249-577-8 Risto Linturi, Osmo Kuusi, Maria Höyssä & Ville Vähämäki. -menetelmäkirja tilattavissa Lisäpainos suositusta menetelmäkirjasta “Miten tutkimme tulevaisuuksia?” (Acta Futura Fennica 5) on saatavilla. Finland Futures Research Centre FFRC eBooks 7/2022. /FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/default.aspx » » Miten tutkimme tulevaisuuksia. Huom! Jos tilaat yli 5 kappaletta kerralla, niin saat määräalennuksen. /julkaisut/julkaisusarjat/a /a 5. Lisätietoja ja kirjan sisällysluettelo: tutuseura. 2/22 78 Futura Heinonen, Sirkka, Karjalainen, Joni & Taylor, Amos (2022). Futura-lehdessä julkaistaan tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia, kun taas blogiin tulee lyhyempiä, kevyempiä tekstejä. Kiitos! » » Futura 3/2022 sekä Futurinfo 3/2022 Seuraava Futura-lehti 3/2022 ilmestyy lokakuussa teemoilla: Unohdettu tulevaisuustieto ja kestävät tulevaisuudet & Systemic Transitions to Sustainable Futures -konferenssi. Tilauslinkki jäsenille: bit.ly/AFF5-jasenet ja ei-jäsenille: bit.ly/AFF5-ei-jasenet. Blogin tarkoituksena on toimia Futura-lehden kaverina ja täydentäjänä sekä toimia alustana monipuoliselle tulevaisuussuuntautuneelle keskusteluille. » » Kirjoittajakutsu: Tulevaisuusblogi. helda.helsinki. Pääset lukemaan sähköistä lehteä Lehtiluukussa (lehtiluukku. Towards mapping and understanding crisis-related concepts and de nitions. Tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa. /bitstream/handle/10138/343477/Piispa_Mikko_dissertation_2022.pdf?sequence=1 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja: eduskunta. /lehdet/futura) kun aktivoit tilaajatunnuksesi (ID=jäsennumerosi)
Harvard University Press, Cambridge. toimittajat esimerkeissä): Sluga, Hans (1995): Heidegger’s Crisis. Pääotsikon lisäksi käytetään kahta otsikkotasoa. Parliament of Finland/Eduskunta. Tavoitteena on sujuvakielinen, selkeä ja persoonallinen tyyli. Kun lähetät tekstin päätoimittajalle, muista myös: • kirjoittajatiedot, eli nimesi, organisaatiosi, tittelisi ja/tai oppiarvosi, sähköpostiosoitteesi sekä kasvokuva (mustavalkoinen JA värillinen, jos mahdollista) ja valokuvaajan nimi • mahdolliset kuvat/kaaviot/taulukot jne. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. 2006, 1–2). KIRJOITTAJAOHJEET. (Madan 1999, 32–34) tai jos useampi kirjoittaja niin (Mannermaa et al. 30 riviä/sivu), eli 28 000 – 35 000 merkkiä. Tekstissä ei juurikaan käytetä loppuviitteitä, vaan joko alaviitteitä (tarkennukset ja esim. (Huomaa, että kuvat tulee painettuun lehteen mustavalkoisina.) • suomenkielinen abstrakti (200 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli • lyhyt englanninkielinen abstrakti (100–150 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli Tekstin tekniset ohjeet: • artikkelin rakenne: kirjoittaja, otsikko, (abstrakti,) ingressi, raaka teksti • otsikkotasoja on käytössä kaksi, ja tekstiin tulee selkeästi merkitä kumpaa tasoa kussakin otsikossa halutaan käyttää • lihavointeja ja kursiiveja ei käytetä mielellään artikkeleissa lainkaan • artikkeleissa ei käytetä ISOJA KIRJAIMIA kuin lauseiden aluissa ja nimissä, otsikoissakaan ei käytetä pelkkää isoa kirjainta • kappalejaon merkkinä käytetään yhtä rivinvaihtoa • Käsikirjoitukseen ei tule otsikkotasojen merkitsemisen lisäksi tehdä muotoiluja tai taittoa, vaan leipäteksti toimii kaikkein parhaiten. Lähteissä ilmoitetaan kustantajan sukunimi, etunimi, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja, paikkakunta, mahdolliset sivunumerot, ja/ tai julkaisusarja seuraavasti: Erillisteokset (kirjoittajat vs. Käsikirjoituksessa tulee osoittaa kuvan paikka ja sen teksti. Mannermaa, Mika, Jim Dator & Paula Tiihonen (toim.) (2006): Democracy and Futures. Katsaus tai puheenvuoro voi olla lyhyempikin. Alaviitteet numeroidaan juoksevasti. Artikkelin kuvat toimitetaan mielellään erillisinä kuvatiedostoina, koska muuten kuvien laatu poikkeaa liialti toisistaan ja lisäksi tekstitiedoston koko kasvaa. Artikkeleissa tulee ottaa huomioon tulevaisuusperspektiivi sekä viitata relevantteihin tulevaisuudentutkimuksen alan, esim. Oman artikkelin pääotsikon ja alaotsikoiden lisäksi artikkelin lopussa käytetään tarvittaessa otsikkoa Lähteet. Teoksessa Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Merkitsethän selkeästi kunkin otsikon tason. Perusteet ja sovellukset, 251–347. Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus. Kuvatiedoston nimestä tulee näkyä artikkelin tek?ä ja kuvan numero. 44–56. Futurassa tai kansainvälisissä journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin. 79 2/22 F Futura-lehti pyrkii olemaan keskusteleva tiedelehti, joten persoonalliset näkemykset ovat tervetulleita. Suorat kopiot tekstin joukkoon laitettuna eivät koskaan toimi taitossa. Lähdeviitteet s?oitetaan käsikirjoituksen sisään sulkeisiin, esim. 20 sivua harvalla rivivälillä (n. Aikakauslehtiartikkelit: Hietanen, Olli (2000): Tulevaisuudentutkimuksen tieteen?loso?an perusteita, Futura 4/2000, s. Artikkeli toimitetussa teoksessa: Söderlund, Sari & Osmo Kuusi (2002): 4. nettisivut) tai lähdeviittauksia. Artikkelin suositeltava pituus on max. Committee for the Future/Tulevaisuusvaliokunta. lähetetään selkeästi nimettyinä, erillisinä kuvatiedostoina ja niiden s?ainti merkitään tekstin sisälle kuvatekstillä/taulukko-otsikolla. Ohjeita Futura-lehden kirjoittajille Otsikot artikkeleissa kirjoitetaan pienillä kirjaimille
Salminen, Hazel <toimisto@futurasociety.?> (2015): Futuraan teksti. Lehden tekoprosessin eteneminen • Raaka teksti toimitetaan päätoimittajalle/ toimittajalle sähköpostitse, ja Futurasta 2/2022 alkaen Journal.?-järjestelmän kautta. Kansan Uutiset 14.6.1984. • Kommentointivaiheessa korjataan enää vain oleellisia ja merkittäviä virheitä, eikä tehdä sisällön muokkausta, koska teksti on muokattu jo toimitustyön yhteydessä. 8.8.2000. • Päätoimittaja/toimittaja muokkaa ja yhdenmukaistaa tekstejä mukaiseksi tai pyytää kirjoittajia muokkaamaan tekstejä. Henkilökohtainen sähköpostiviesti 14.5.2015. Sähköpostiviestiin tai postituslistalta tulleeseen viestiin viitataan tekstissä kuten mihin tahansa lähteeseen (esim. Lopuksi merkitään hakasulkuihin nettiosoite, josta dokumentti on luettu. Nettilähteisiin viittaaminen: Internet-lähteistä ilmoitetaan tek?ätiedot samalla tavoin kuin painetuissa lähteissäkin: pääsana/kirjoittajan nimi, vuosiluku, dokumentin nimi, julkais?a/sivua ylläpitävä organisaatio sekä viittauspäivämäärä (päivämäärä, jolloin viittauksessa esitetyt tiedot on luettu). KIRJOITTAJAOHJEET. Nettiosoite edustaa viitteessä julkaisusarjaa, eli tämä kohta kursivoidaan lähdeluettelossa. Malaska 1997), kuitenkin siten, että lähdeluettelossa näkyy lähettäjän sähköpostiosoite. Pekkanen (1984): Kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa voimistumassa. <http://www. Huom! Lähteissä on hyvä pyrkiä välttämään ns. (2000a), (2000b) jne. • Kommentit toimitetaan suoraan taittajalle 2 päivän sisällä. • Päätoimittaja/toimittaja/taittaja lähettää kirjoittajille taitetun materiaalin kommentoitavaksi. 2/22 80 Futura Suullinen tiedonanto: Malaska, Pentti (2000): [Titteli ja organisaatio tähän, jos asiantunt?ahaastattelu.] Suullinen tiedonanto 10.8.2000. nlcbnc.ca/iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm> . Jos luettelossa esiintyy useampia saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, erotetaan ne tek?än nimen jälkeen, esim. • Päätoimittaja/toimittaja kokoaa lehden materiaalin yhteen ja lähettää artikkelit taittajalle. Jos lehdessä on maininta rinnakkaispainoksesta (esimerkiksi Helsingin Sanomista tehdään useita rinnakkaispainoksia jakelualueen mukaan ja painokset poikkeavat toisistaan) mainitaan rinnakkaispainoksen tunnus (esimerkiksi kirjain). Esimerkkejä: Excerpts from International Standard ISO 690-2 Information and documentation – Bibliographic references – Part 2: Electronic documents or parts thereof. löysiä lähteitä, jotka lisäävät lähdeluettelon laajuutta, mutta eivät ole oleellisia itse aiheen käsittelyn kannalta. Viittaus sanomalehteen: Lehdestä merkitään päivämäärä mutta ei sivunumeroita. Kolumnistin nimi merkitään siinä muodossa kuin se esiintyy lehdessä: DDR:n metsät kuolevat (1985): Helsingin Sanomat 12.6.1985
Lisäksi: Kymenlaaksossa, Rovaniemellä, Porissa ja Pirkanmaalla etsitään uusia aktiiveja Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaamme ota yhteyttä tutuseura@gmail.com. Kirsi Kellokangas, kirsi.kellokangas@gmail.com Osmo Kuusi, osmo.kuusi@utu.. Helsinki – Tutuhesa • groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages • tutuhesa.blogspot.com Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Timo Sneck, timojsneck@gmail.com J oensuu Lasse Neuvonen, lasse.neuvonen1@gmail.com Keski-Suomi Anne Hakala, anne.hakala@jamk.. Sirkka Heinonen, sirkka.heinonen@utu.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pääsihteeri (s?ainen) Paula Kallioniemi, tutuseura@gmail.com • Puh. Minna Vigren Tero Villman, tero.villman@utu.. Elina Hiltunen, whatsnext@luukku.com So. Max Stucki, max.stucki@gmail.com Marja-Liisa Viherä, ma?a.vihera@gmail.com Puheenjohtaja Tapani Martti, tapani.martti@iki.. Oulu Eira Huusko-Kukkonen, ehuusko@student.oulu.. Anne Hakala, anne.hakala@jamk.. Kurki, so?.kurki@utu.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallitus 2022 Varajäsenet Toni Ahlqvist, toni.ahlqvist@utu.. Marileena Mäkelä Laura Pouru-Mikkola, laura.pouru-mikkola@utu.. Tarja Meristö, tarja.meristo@gmail.com Matti Voutilainen, mattivoutilainen@outlook.com Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimintaryhmät 2022 www.tutuseura.. (1.11.2022 lähtien kuusiosmo@gmail.com) Päivi Luna Toni Stubin, toni.stubin@metodix.. Pirkanmaa Tero Villman, pirkanmaa.tutuseura@gmail.com Turku Leena-Ma?a Laurén, leena-ma?a.lauren@utu.. 040 5028672 Kanta-Häme Satu Mäkelä, satu.makela@kaisankoti.. Varsinaiset jäsenet Erkki Aalto, erkki.a.aalto@kolumbus.. Max Stucki, max.stucki@gmail.com Kuopio Ari Paanala, ari.paanala@gmail.com Lahti Jukka Ilmonen, jsilmonen@gmail.com Mikkeli Jukka Tikkanen, jukka.tikkanen@otavanopisto.
58 Johanna Kallo ja UNESCO ja koulutuksen eettinen tulevaisuus 60 Linda Hamoonga Tuomo Peltonen Miten ennakoida tulevaisuuden uhkia. FUTURA 2/2022 Tulevaisuus ja viestinnän monet ulottuvuudet Virve Rissanen ja Virtuaalitodellisuudesta salaliittoteorioihin 2 Marja-Liisa Viherä Mikko Karhu ja Tulevaisuuteen suhtautumisen tavat 4 Tommi Lehtonen ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa Leena Viukari Kunnioitus viestinnässä muistisairaiden kanssa 14 Ida Roivainen Henkilöbrändäys ja vaikuttajaviestintä tulevaisuuden 27 mediatyöelämässä Heidi Spets Virtuaalivuorovaikutus ja sen tulevaisuus, keskiössä 33 vuorovaikutuksen kompleksisuus virtuaalitodellisuudessa Jukka Vahti ja Kun kaikesta tulee viestintää: Kolme kysymystä viestinnän 37 Anna Wartiovaara tulevaisuudesta Virve Rissanen ja Kansalaisten viestintävalmiuksien globaaleja heikkoja 44 Marja-Liisa Viherä signaaleja Johannes Koponen Yhteinen ymmärrys ja institutionaalinen velka alustojen 54 yhteiskunnassa Pasi Kivioja Minne salaliittoteoriat ovat menossa. 64 Elina Hiltunen Vastine Peltoselle 66 Sanna Ketonen-Oksi Nuoret mukaan tulevaisuutta rakentamaan 67 Sirkka Heinonen ja Eleonora Masinin vaikutus kansainväliseen ja suomalaiseen 69 Leena-Ma?a Laurén tulevaisuudentutkimukseen elää vahvana 72 P A P R K M : Eleonora Barbieri Masini S. Finnish Society for Futures Studies PL 378, 00101 Helsinki www.tutuseura.. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Sällskapet för framtidsstudier rf