RESILIENSSI RESILIENSSI SYVÄN EPÄVARMUUDEN AIKANA SYVÄN EPÄVARMUUDEN AIKANA 2/ 20 23 2/ 20 23. 2/2023 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.. tutuseura.?/julkaisut/futura Futuran tulevat teemat Futura 3/23 Avoin teemanumero – Tulevaisuustiedon laajeneva kenttä Futura 4/23 Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuudentutkimuksen ?loso?a Futura 1/24 Monipaikkaisuuden moninaisuus Futura 2/24 Transformatiivinen tulevaisuustyö Futuran kirjoittajaksi. tutuseura.. Tämän numeron päätoimittaja Leena Ilmola-Sheppard, ilmola@iiasa.ac.at Taitto ja kansi Johanna Viherä Painopaikka Waasa Graphics Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä toimisto@tutuseura.?! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. vuosikerta 2/2023 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 53€, Vuosikerta ulkomaille 63 €, Irtonumero jäsenille 8 €, muille 14,30 €. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, toimisto@tutuseura.?, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Minna Halonen, Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Marileena Mäkelä Laura Pouru-Mikkola, Minna Pura, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, toimisto@tutuseura.. 42
SISÄLLYS P S A J F 2/2023 2 4 7 18 29 39 49 62 63 66 69 72 75 79 83 T T R K. Kaupunkiympäristö ja sen suunnittelu läpivalaistuna Tero Kuusi | Makrotalouden resilientit rakenteet: Kymmenen teesiä Sirpa Paatero | Top Ten Futures -seminaarin avauspuheenvuoro 10.2.2023 Esa Hyvärinen | Miten yritys tekee päätöksiä, kun näkyvyys on lähellä nollaa. Heikki Hiilamo | Luottamus ja sosiaalinen resilienssi: luottamusta lisäävät ja vähentävät tek?ät Hilppa Gregow | Tarvitsemme hiilineutraaliuuden vallankumouksen Marjukka Parkkinen | Näkökulmia survivalistisesta tulevaisuussuhteesta Riku Viitamäki ja Sirkka Heinonen Epookin reunalla – Ukrainan sota paineen nostattajana ja uuden vallankumouksen synnyttäjänä. 1 2/23 F Leena Ilmola-Sheppard Radikaali ajattelutavan muutos tarpeen Leena Ilmola-Sheppard Miksi resilienssiä tarvitaan juuri nyt. Johdanto teemanumeron aiheisiin Pauli Rautiainen, Ossi Heino ja Matias Heikkilä Delfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa: kohteena terveydenhuoltojärjestelmän tuntemattomat kriisidynamiikat Ville Nokipii and Sari Uusipaavalniemi Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces Sakari Kuikka Epävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita: kokemuksia luonnonvarojen hallinnoinnista ja ympäristöriskilaskennasta Sirpa Kurppa Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti Sirkka Heinonen Tulevaisuusresilientti kaupunki: miten päättäjien pitäisi muuttaa ajatteluaan
Heinonen painottaa, että yhteisöllisyys on tärkeää koko yhteiskunnassa ja se on voima, jonka kautta kriiseistä selvitään. Ja mitä pitää lähitulevaisuudessa tehdä toisin. Globaalit ruokaketjut ovat pitkälle erikoistuneita ja kriisiherkkiä. Hän korostaa sitä, että ennakointi auttaa meitä kriisinkin aikana olemaan panikoitumatta. Kyse ei ole vain yksilön resilienssistä, vaan yhteisön tai verkoston sopeutumisesta. Lieventävänä tek?änä Gregow toteaa, että vaikkei ekologisten systeemien romahtamista voida enää välttää, ne kaikki eivät tapahdu – toivottavasti – samaan aikaan. Mitä meidän pitäisi tehdä nyt. Ei riitä, että rakennamme Suomelle resilienssiä, vaan globaalin ruokaturvan romahtaessa meidän on oltava valmiita tuottamaan ruokaa niille maille ja kansoille, joilla sitä ei enää ole. Jos organisaatio ei pysty irtautumaan vakiintuneista tietämisen taRadikaali ajattelutavan muutos tarpeen. Hän toteaa, että mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen ei hoidu tulonsiirroilla, vaan edellyttää yhteiskunnassa rakenteellisia muutoksia. Köyhyys on hänen mukaansa suurin luottamusta horjuttava tek?ä, ja koulutus taas yksi voimakkaimmista, laajasti luottamusyhteiskuntaa tukevista asioista. Vaikka survivalistit perinteisesti katsovan varautumisen yksilön velvollisuudeksi, he näkevät myös, ettei perusteellisesti varautunut yksilö voi yksin selvitä ilman jonkinlaista verkostoa. 2/23 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuuden tutkimuksen seuran vuoden 2023 Top ten -seminaarin teemana oli resilienssi. Numeron aluksi lyhyessä johdantoartikkelissa esitän ajatuksia syvän epävarmuuden olemuksesta ja siitä, millaisia resilienssin lähteitä kannattaisi ottaa käyttöön. Parkkisen mukaan varautujat ovat erinomainen esimerkki vaaralle altistumisesta, sillä survivalistisen resilienssin keskiössä on vahva epäluottamus turvalliseen tulevaisuuteen. Esa Hyvärinen taas kertoo artikkelissaan, että myös suuren energia-alan toim?an on yhä enemmän valmistauduttava asioihin, joita aiemmin on pidetty täysin epätodennäköisinä. Mutta strategiassa voidaan valita, minkälaisille riskeille altistutaan. Energia-alan investoinnit ovat suuria ja niiden käyttöikä on vuosikymmeniä, joten strategiaa ei voi muuttaa kerran kuussa. Hilppa Gregowin artikkeli välittää karmaisevan viestin: ekologiset keikahduspisteet lähestyvät ja tapahtumat ovat ihmisen aikaperspektiivistä katsottuna peruuttamattomia. Nyt on mietittävä sitä, miten selviämme – ja jopa menestymme – ympäristössä, jonka kehitystä epävarmuus dominoi. Pauli Rautiainen kumppaneineen tarkastelee vertaisarvioidussa artikkelissaan yhteiskunnallisten rakenteiden s?asta organisaatioiden jaettuja kognitiivisia rakenteita, jotka nekin toimivat resurssien jakamisen kautta. Tässä Futuran Top ten -erikoisnumerossa seminaarin esiintyjät – ja muutama muukin aihetta eri näkökulmista käsittelevä kirjoittaja – kirjoittavat syvän epävarmuuden vaatimasta resilienssistä. Viime aikojen kriisit ovat olleet hyvin erilaisia ja systeemisiä, joten on syytä välttää ”edelliseen kriisiin” valmistautumista. Tero Kuusi toteaa puheenvuorossaan, että on tärkeää, ettei päätöksenteko jää kriisivaihteelle. Instituutioiden ajattelun rakenteet rajaavat uhkien kuvittelukykyä ja resurssien kohdentamisessa silloin, kun kuviteltuihin uhkiin varaudutaan. Sirpa Kurppa nostaa artikkelissaan esille hyvinvoivien ja rikkaiden valtioiden vastuun. Helppoja ratkaisuja ei politiikan päättäjän näkökulmasta ole. Epävarmuuksiin ei voi vastata todennäköisyyksiin perustuvalla riskianalyysillä, tai odottelemalla tasaisempia aikoja. Näin tekee myös Sirpa Paatero omassa tekstissään ja toteaa, etteivät huomisen haasteet ratkea eilisen keinoilla. Entiseen normaaliin aikaan ei ole paluuta. Termi ei ole uusi, mutta seminaaria valmistellut työryhmä totesi, että erityisesti tulevaisuuksien tutkimuksella on tärkeää sanottavaa aiheesta. Sirkka Heinonen valottaa tulevaisuusresilienssi-käsitettä artikkelissaan. Yhteisöllisyys tulee esiin uutena ilmiönä myös survivalistien verkostoissa, kertoo Marjukka Parkkinen omassa artikkelissaan. Heikki Hiilamo kirjoittaa luottamuksesta sosiaalisen resilienssin edellytyksenä
Sen s?aan, että pidämme huolta omasta tai vain suomalaisen yhteiskunnan reislienssistä, meidän on otettava vastuu myös globaalin yhteisön resilienssistä. 3 2/23 F Leena Ilmola-Sheppard voista, jäädään nykyisten resurssien vangiksi – ja organisaation kannalta (ne) fataaleimmat uhat nousevat huomion katveeseen jääviltä alueilta. Ville Nokipii ja Sari Uusipaavalniemi kuvaavat englanninkielisessä artikkelissaan Naton nyt Suomeen ulottuvan logistiikan vaikutusten ennakointia. Ajatustavan muutos on radikaali, mutta pahimpien uhkakuvien torjunnan keinojen on oltava vallankumouksellisia. Syvä epävarmuus edellyttää resilienssiä, jossa rohkeasti haastetaan kaikki nykyiset tulevaisuuskuvat ja ajattelumallit. Helmikuisen Top Ten Futures -seminaarin esitykset ja Futuran tämän numeron kirjoittajat laajentavat syvän resilienssin käsitettä paljon yli tämän Futuran johdantoartikkelissa esittämäni oman Top ten -listan. Sakari Kuikka käsittelee epävarmuuden arviointia matemaattisin keinoin. Leena Ilmola-Sheppard FT, tulevaisuudentutk?a IIASA, Fountainpark Oy ilmola@iiasa.ac.at. Lisäksi tätä Futuran numeroa rikastuttavat kaksi Top Ten Futures -seminaarin ulkopuolista artikkelia
Epävarmuus on suhteellista. Puhumme syvästä epävarmuudesta silloin, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, joita emme ole osanneet etukäteen kuvitella mahdollisiksi, tai kun shokit ovat ennen kokemattomia. Mutta on selvää, että todennäköisyysjakauma muistuttaa entistä vähemmän normaal?akaumaa – sen hännät ovat paksumpia. Poliittinen järjestelmä reagoi epävarmuuteen populistisin keinoin. Perinteisesti yritysmaailmassa resilienssillä on tarkoitettu nopeaa sopeutumiskykyä, eli että shokista toivutaan mahdollisimman nopeasLeena Ilmola-Sheppard. Nestlen Bangkokin toimisto rakensi etätyöjärjestelmät, joita oletettiin tarvittavan mahdollisen kansannousun aikaan. Monet ekologiset systeemit ovat lähellä keikahduspisteitä ja ravintoketjut ovat vaarassa romahtaa. Geopoliittinen kehitys on ajautunut Euroopassa kriisiin, energian saatavuus on epävarmaa ja hintakehitys on entistä volatilimpaa, kauppasodat ja sanktiot nostavat raaka-aineiden hintoja ja hidastavat komponenttien pääsyä markkinoille, ja in?aatio on korkeampi kuin 30 vuoteen. Resilienssin osatek?ät Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen omassa tutkimuksessani esitellyt neljää resilienssin rakentamisen keinoa: ennakointia, sopeutumista, ketteryyttä ja jatkuvaa oppimista. Helmikuisessa Top Ten Futures –seminaarissa käytettiin resilienssimääritelmää, jonka mukaan resilientti valtio/organisaatio/yksilö paitsi sopeutuu yllätyksiin, myös oppii niistä ja ketterästi pystyy hyödyntämään muuttuneen tilanteen luomat mahdollisuudet. Tiedämme eksaktisti riskin sille, että metrojuna viivästyy kolmella minuutilla Rautatientorilla, samoin joku on laskenut todennäköisyyden sillekin, että kookospähkinä putoaa palmun alla istuvan päähän. Vaikeasti ennakoitavassa ympäristössä voi toimia kolmella tavalla: jatkaa niin kuin kaikki olisi kuin ennenkin, kerätä reserviresursseja ja viivyttää tärkeitä päätöksiä, kunnes epävarmuus hälvenee – tai rakentaa talouden tai yhteiskunnan resilienssiä. Kysymys ei siis ole vain ’bouncing back’ -resilienssistä, jossa palataan häiriön jälkeen aiempaan tilaan, vaan ennemminkin ’bouncing forward’ -resilienssistä, jossa shokki opettaa toimimaan uudella, tilanteeseen paremmin sopivalla tavalla. Yhä edelleen suurin osa trendeistä, varsinkin megatrendeistä, käyttäytyy ennakoitavasti. Johdanto teemanumeron aiheisiin Tähän epävarmuuteen voidaan varautua hyvin tunnetuilla riskienhallinnan menetelmillä. 2/23 4 Futura JOHDANTO TEEMANUMERON AIHEISIIN Näyttää siltä, että monet trendit ovat taittumassa. Pohjolan hyvinvointivaltioiden turvassa kasvanut ihminen suree koronaan menehtynyttä omaistaan ja miettii minkä verran rahaa jää sähkölaskun maksamisen jälkeen ruokaan. Shokit ovat aina yllätyksiä, joten niitä on vaikea ennustaa, mutta ennakointi – vaihtoehtoisten, äärimmäisten skenaarioiden rakentaminen ja erilainen kriiseihin valmistautuminen harjoittelun avulla – parantaa organisaation resilienssiä. Miksi resilienssiä tarvitaan juuri nyt. Samaan aikaan newyorkilainen yrittää hengittää Kanadan metsäpalojen savupäästöistä huolimatta. Talven 202223 tapahtumat osoittavat kuitenkin, etteivät nämä keinot äärimmäisen epävarmuuden tilanteessa ole riittäviä. Osalle epävarmuudesta voidaan laskea todennäköisyydet. Kansannousua ei tullut, mutta sama varautuminen toimi tulvan aikana ja pandemian iskiessä. Mustat joutsenet tai luonnon ekosysteemien romahtaminen muuttaa hetkessä dynamiikkaa, jolla asiat maailmassamme tapahtuvat. Tulevaisuudentutkimuksen vastuu Juuri nyt tarvitaan tutkimuksen ja asiantunt?oiden aktiivista apua – meidän on autettava päätöksentek?öitä tekemään hyviä, kauaskantoisia päätöksiä sekä yksittäisiä kansalaisia elämään hyvää elämää syvän epävarmuuden aikanakin
Ehdotan, että aiemman neljän resilienssiä parantavan tek?än lisäksi harkitaan kuutta uutta resilienssin mahdollista lähdettä. Leena Ilmola-Sheppard. Systeeminäkökulmasta resilienssi on perinteisesti määritelty järjestelmän kykynä säilyttää shokkitilanteessa tarkoituksensa, rakenteensa ja toimintakykynsä. Automaattinen sopeutuminen kehittää toimintaa ilman kehitysprojekteja tai tuotekehityshankkeita, ja on luonteeltaan jatkuvasti innovoivaa. Systeemin, toimialan, yrityksen tai yksittäisen työntek?än pitää olla valmis muuttamaan myös sitä, mitä tekee, miten tekee ja miksi tekee. 2019). Voimme kuitenkin ennakoida joitakin ominaisuuksia tai kyvykkyyksiä, joista saattaa olla etua äärimmäisessä shokissakin. Shokki muuttaa aina toimintaympäristöä, eikä paluuta entiseen enää ole. Entistä suurempi osa mahdollisista tulevaisuuksista s?aitsee todennäköisyysjakauman reunoilla (muokattu Johnson & Gheorghe 2013). Emme voi harjoitella mustien joutsenien markkinoita tai ekosysteemin romahtamisen jälkeistä toimintaa varten. Hybridiajattelun mukaan asiakkaille tarjottava ratkaisu pitää sisällään fyysisen tuotteen (valmistus ja/tai korjaaminen), siihen liittyvän digitaalisen palvelun (tietovarannon kerääminen, jakelu, 3D-tulostaminen) ja mahdollisuuden skaalata konsepti tarvittaessa paiKuva 1. Jokaisesta kriisistä täytyy oppia, ja shokin aikainen improvisointi on voinut tuottaa toimintatapoja, joilla menestytään muuttuneessa toimintaympäristössä. Uudet digitaaliset taloudelliset ekosysteemit ovat havainnollistaneet sen, että toimintaan voidaan rakentaa automaattisia sopeutumismekanismeja. Avoin kansantalous ja globaalissa mittakaavassa pieni taloudellinen toim?a hyötyy ketteryydestä; kun ravintolat suljettiin pandemian takia, voitiin ruoka – tai kokki – toimittaa kotiin. On selvää, ettemme voi ennakoida muutoksia, joiden todennäköisyys on olematon tai muutoksia, joita ei ole koskaan organisaatiomme tai elämämme aikana aiemmin tapahtunut. Amazon muokkaa toimintatapaansa jokaisen asiakkaan verkkovierailun aikana (Kuniko et al. Äärimmäisen shokin iskiessä vähittäinen sopeutuminen ei ole riittävää, mutta automaattisen toimintatavan muutoksen edut – reagoinnin nopeus ja palvelun tai ratkaisun nopea soveltaminen asiakkaan tarpeeseen – ovat (niin) ilmeisiä. 5 2/23 F ti ja tuotanto palaa taas entiselle tasolle. Vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä toimivat organisaatiot ovat oppineet, että redundanssi on – kustannuksista huolimatta – kannattavaa. Kuva on julkaistu artikkelissa, joka kuuluu CC2.0 kansainvälisen lisenssin alle (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0). Menestyäkseen on jokaisen organisaation hyödynnettävä murrosten avaamia uusia mahdollisuuksia. Syvän epävarmuuden aikakautena tämä ei kuitenkaan riitä. Mutta sopeutuminen ei vielä takaa menestystä
Kriisitilanteessa turvaudutaan usein keskitettyyn johtamiseen. Shokin iskiessä organisaation toimintakyky vähentyy usein siksi, että tavanomaisen toiminnan mukaan mitoitetut resurssit eivät ole riittäviä muutostilanteessa toimimiseen. Jaetaan tietoa vaikka megafonilla vahvistaen kylästä toiseen, samalla luottaen siihen, että valtakunnan tai pääkonttorin tasolla asiat hoidetaan niin hyvin kuin siinä tilanteessa voidaan. On selvää, että nämä resurssit ovat käytössä vain silloin, kun hyvin toimiva, yhteistyötä tekevä ekosysteemi on jo olemassa ennen shokkia. Rohkea tehtävän uusiksi ajattelu 10. Kun toimintaympäristö muuttuu radikaalisti, eivät entiset proseduurit tai ohjeet toimi. Kriisiammattilaisia lainataan naapurimaista, rahoitusratkaisut haetaan asiakkaiden kanssa yhdessä tai kilpail?an tyhjä tehdas vuokrataan omaan tuotantokäyttöön. Neittaanmäki (2019): Co-evolutionary Coupling between Captured and Uncaptured GDP Cycles: Cross Learning from Amazon and Finland Models for Sustainability, International Journal of Managing Information Technology 11(2), s. Kansantalouden tasolla siirrytään turve-energiasta vetytalouteen tai yrityksen tasolla kokki saa käyttöönsä auton, ja ravintolatiloista sekä tarjoiluhenkilökunnasta luovutaan kokonaan. Näin radikaali uudistuminen merkitsee myös sitä, että systeemin rakennetta muutetaan. Tässä tilanteessa menestyvät yritykset – tai kansantaloudet – käyttävät koko ekosysteeminsä (verkostonsa) resursseja shokista selviämiseen. Tiivistelmä syvän epävarmuuden kymmenestä resilienssin rakennuskeinosta: 1. Jos kyse on yhteiskuntaa koskevasta shokista, pitää kansalaisten voida luottaa siihen, että viranomaiset ja instituutiot tekevät oman osansa. 33–54. Näin onkin järkevää silloin, kun kriisi on tunnistettu ja siihen on olemassa olevat toimintaohjeet. Mutta äärimmäisessä, yllättävässä shokkitilanteessa näin ei ole, joten selviytymiskeinot pitää keksiä paikallisesti. & A.V. On tilanteita, joissa toimintaympäristö muuttuu niin paljon, että se vaatii koko toiminta-ajatuksen muutosta. Gheorghe (2013): Antifragility analysis and measurement framework for systems of systems, International journal of disaster risk science 4, s. 159–168. 2/23 6 Futura kalliseksi tai globaaliksi. Kuniko, M., Y. Ketterä tilanteen hyödyntäminen 4. Pandemian aikana opimme, että sukulaisten lisäksi naapurit ja aivan tuntemattomatkin tarjosivat apua. Hybridiajattelu 7. Paikallinen sopeutuminen 9. Tässä tilanteessa jokaisella organisaation tai yhteisön jäsenen pitää improvisoida. Rakenteen muuttaminen Lähteet Johnson, J. Tällöin pitää olla rohkeutta ajatella kaikki uusiksi, myös se, miksi organisaatiomme on olemassa. Jos internet ei toimi, ei sähköpostilla saada pääkonttorista tai ministeriöstä valmiita tiedotteita tai ohjeita. Shokista opittujen toimintatapojen avulla uudistuminen 5. Watanabe & P. Luottamuksen rakentaminen 8. Tällainen ratkaisu toimii paitsi silloin, kun digitaaliset yhteydet ovat poikki, myös silloin, kun polttoaineiden puutteen vuoksi kuljetukset eivät toimi tai asiakkaat eivät pääse tuotetta itse hakemaan. Näin vältetään osaoptiomointi ja se, että jokainen huolehtisi kriisitilanteessa vain omasta edustaan. Taloudelliset reunaehdot eivät salli suuria, hajautettuja varastoja tai ylimääräisen henkilöstön jatkuvaa palkkaamista. Kun iltapuvut eivät pandemian aikaan mene kaupaksi, ommellaan hengityssuojaimia – tai konserttien s?aan ryhdytään tekemään striimausta parantavia ohjelmistoratkaisuja. Automaattiset sopeutumismekanismit 6. Miksi resilienssiä tarvitaan juuri nyt?. Nopea sopeutuminen, improvisointi 3. Pitää uskaltaa improvisoida paikallisten tarpeiden mukaan. Ennakointi ja harjoittelu 2. Systeemiteorian mukaan kompleksiset systeemit ovat ketterimmillään silloin, kun ne sopeutuvat paikallisesti muuttuneisiin olosuhteisiin. Improvisointi on mahdollista vain silloin, kun jokainen yhteisön jäsen luottaa siihen, ettei virheistä rangaista. Tou, C
To achieve this, we conducted a Delphi panel of top experts in health care and crisis management. Kokosimme Delfoi-paneelin terveydenhuollon ja yhteiskunnallisen turvallisuuden huippuasiantunt?oista. Lisäksi keskustelemme, miten tutkimuskohteen arvokkuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten kohteesta tullaan tietämään. With a dissensus-seeking orientation, our purpose was to reveal the system’s key vulnerabilities. Sen pohjalta herättelemme tieteellistä keskustelua metodologisista ja episteemisistä haasteista, joita liittyy kätköissä olevien ilmiöiden tutkimiseen. Yhtäältä järjestelmän on kautta aikojen sanottu olevan kriisissä, mutta toisaalta Covid-19-pandemia nosti sen haavoittuvuuden ja resilienssin uudenlaisen kiinnostuksen kohteeksi. We aim to stimulate discussion on the methodological and epistemic challenges associated with studying hidden, forbidden, or ignored phenomena. Itä-Suomen yliopisto, hyvinvointioikeuden keskus pauli.rautiainen@uef.. 7 2/23 F REFEREE-ARTIKKELI Delfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa: kohteena terveydenhuoltojärjestelmän tuntemattomat kriisidynamiikat 1 Pauli Rautiainen, HT, dos. Asiasanat: delfoi-metodi, terveydenhuoltojärjestelmä, kriisi, varautuminen, tietorakenne Abstract This study strives to improve our understanding of the health system’s crisis dynamics beyond well-known threat models. Abstrakti Terveydenhuollon kriisi on sekä ajaton että ajankohtainen yhteiskunnallisen keskustelun aihe. Kuvaamme artikkelissa, miten ei-tapahtumista koskeva havainto johdatti näkemään aineiston uudessa valossa. Artikkelimme tausta kumpuaa tarpeesta ymmärtää terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymisen dynamiikkaa yli vakiintuneesti tiedettyjen ja tunnettujen uhkamallien. K u va : It ä -S u o m en yl io p is to K u va : Ta m p er ee n yl io p is to K u va : Ta m p er ee n yl io p is to 1 Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Muutosjoustavuus, kriisivalmius ja huoltovarmuus suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä (RECPHEALS).. Räätälöimme erimielisyyttä ruokkivan menetelmävariaation, jolla vakiintunut hahmotustapa asettuisi kriittiseen tarkasteluun. Ossi Heino, TkT Tampereen yliopisto, terveystieteet Matias Heikkilä, YTM Tampereen yliopisto, terveystieteet matias.heikkila@tuni.. In this article, we describe and explain how observing certain non-events led us to see the data in a new light
Vuoden 2020 alussa iskenyt koronapandemia kirvoitti kuitenkin aivan uudenlaista kiinnostusta terveydenhuoltojärjestelmän kriisinkestävyyteen. Tässä artikkelissa pohdimme, voiko tällaisesta suodattamisesta kehkeytyä paitsi sosiaalisen järjestelmän kriisi, myös tutkimustiedon avulla tuotettavan maailman ymmärtämisen kriisi. Oletetun tapahtumisen ei-tapahtuminen oli päättelyn kulmakivi. 2016; Massumi 2010). Vaikka havaintoihin tarvittavat vihjeet ovat periaatteessa kaikkien ulottuvilla, Holmes merkityksellistää niitä ainutlaatuisella tavalla (Konnikova 2013). Heino & Huotari 2022). Kun tapausta selvittänyt Scotland Yardin etsivä kysyi Holmesilta, tulisiko huomiota kiinnittää vielä johonkin erityiseen seikkaan, tähdensi Holmes vahtikoiran kummallista käyttäytymistä yöaikaan – kukaan kuulustelluista ei näet maininnut mitään vahtikoirasta. Se, että tällainen mahdollisten maailmojen rajaaminen ja episteemisen tilan säätäminen itsessään olisi uhka turvattavalle järjestelmälle, on harvoin käsitelty, vaikeasti tartuttava, järjestelmien kehittämispyrkimykselle epämieluisa mutta kaikesta tästä huolimatta todellinen osa kriisidynamiikkaa (vrt. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän muutosjoustavuutta, kriisivalmiutta ja huoltovarmuutta käDelfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa. Hänen tarinoidensa ydin piilee Holmesin kyvyssä havainnoida ja tehdä havainnoistaan päätelmiä. Eräs poissa olevan ilmentymä liittyy uhkien kuvitteluun ja hallintaan (Heino et al. Jokin poissa oleva voi näin ajateltuna palvella ratkaisevana johtolankana niin rikosmysteeriä kuin tieteellistä päättelyäkin (Alasuutari 1989). Meidänkin kiinnostuksemme aiheeseen kumpuaa näin rahoitetusta tutkimushankkeesta. Haaste on sama kuin Scotland Yardin etsivillä: vakiintuneeseen ja oikeutusta nauttivaan tietämisen tapaan kiinnittyneiden analyysimenetelmien kehitysloikat vievät edellytyksiä virittäytyä Holmesille ominaiseen koiran haukkumattomuudesta päättelemiseen. Kyvyttömyys merkityksellistää koiran haukkumattomuutta on siis scotlandyardilaisen kehittyneisyyden kääntöpuoli, seurausta ajan saatossa so?stikoituneesta kyvystä suodattaa relevanttien havaintojen sfääriä ja päättelylogiikoita (Heino et al. Terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymistä tutkimassa Terveydenhuoltojärjestelmän on kautta aikojen sanottu olevan kriisissä. 2022). Holmesillekaan mikä hyvänsä koiran haukkumattomuus ei ollut merkityksellistä, vaan ainoastaan tiettyyn aikaan, paikkaan ja toim?aan yhdistyvä ei-tapahtuminen. Toisaalta tapahtuminen ja ei-tapahtuminen voitaisiin mieltää myös toisilleen merkitystä antaviksi asiaintiloiksi (Derrida 1998). Samalla rajataan mahdollisten maailmojen kirjoa, jotta niukkojen resurssien vallitessa voidaan ratkaista, mitkä uhat ovat legitiimejä toimenpiteiden kohteita (Balzacq et al. Poissa olevalla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisten järjestelmien kriisidynamiikoissa, joskin sen rooli itsessään otetaan usein annettuna. Tähän Holmes vastasi: ”Sepä juuri onkin omituista.” Koiran haukkumattomuus oli hänelle käänteentekevä havainto, avain tapauksen ratkaisuun. Uhkaa, jota juuri nyt ei ole mutta joka voisi olla, tehdään ymmärrettäväksi ja käsitettäväksi esimerkiksi mahdollisen, todennäköisen ja uskottavan kaltaisilla käsitteillä ja laskelmilla (Aradau & van Munster 2011). Esimerkiksi tulevaisuudentutk?an on suorastaan välttämätöntä kehittää kykyään tehdä päätelmiä jossain hetkessä läsnä olevien ja poissa olevien ilmiöiden suhteesta (Fuller & Loogma 2009). Tällaiseen tarttuminen edellyttäisi näet irtaantumista järjestelmän vakiintuneesta tietämisen tavasta (Heino et al. Tapahtuneen ja ei-tapahtuneen suhde mielletään usein siten, että tapahtunutta pidetään totena ja relevanttina, kun taas ei-tapahtunut julistetaan merkityksettömäksi ja todistusvoimaltaan mitättömäksi. 2022). Tarkastelemme tätä teemaa terveydenhuollon kontekstissa. 2/23 8 Futura Johdanto Skotlantilainen kirjail?a Arthur Conan Doyle loi ylivertaisista hoksottimistaan tunnetun salapoliisihahmo Sherlock Holmesin. ”Mutta koirahan ei tehnyt sanalla sanoen mitään sinä yönä”, Holmesille todettiin. 2022). Myös Suomen Akatemia käynnisti useita tutkimusohjelmia tartuntatauteja, huoltovarmuutta ja yhteiskunnallista resilienssiä koskien. Eräässä tunnetuimmista tarinoista, Hopealaukissa (Doyle 1892/2010), maineikas kilpahevonen oli kadonnut ja tämän valmentaja kuollut
Pauli Rautiainen kiteytti Tulevaisuuden tutkimuksen seuran järjestämässä Top Ten Futures XIII -seminaarissa helmikuussa 2023 pitämässään esityksessä terveydenhuoltojärjestelmää koskevia teesejä (kuva 1). Tässä artikkelissa kuvaamme, kuinka toteutimme Delfoi-paneelimme ja mitä opimme paneelia fasilitoidessamme. Kuva 1. Tarkastelemme tutkimusasetelmastamme kumpuavia huomioita ja kuvaamme tuloksiin johtavaa järkeilyä. Rautiainen, Heino & Heikkilä. Vaihtoehtoista tietämisen tapaa ei, kuten Alanen (1995, 40) toteaa, varsinaisesti tarvitse ”väittää oikeaksi tai oikeammaksi, riittää, jos vertailujen avulla voidaan piileviä sitoumuksia muuttaa näkyviksi ja sitä kautta tietoisen analyysin kohteeksi”. Räätälöimme käyttämämme menetelmän argumentoivaksi Delfoiksi (Kuusi 1999; ks. Koska tarkoituksenamme on osallistua kirjoituksella Delfoi-menetelmää koskevaan keskusteluun, emme esittele tässä kirjoituksessa kuitenkaan seikkaperäisesti paneelin tuottamia tuloksia. 2022). Näin järjestelmän tietämisen tapa samalla muodostuu vallan mekanismiksi, aivan kuten Foucault (1973) modernin medisiinan tiedonmuodostusta patologisen anatomian synnyn pohjalta analysoivassa Klinikan synty -teoksessaan hahmottelee. On myös selvää, että tällaisen hyvän tuottamiseen valjastetun järjestelmän tietämisen tavan on oltava vakailla kantimilla – sen oikeuttamilla toimenpiteillä näet puututaan ihmisen kehon ja mielen toimintaan, määritellään oikeudellisten vaateiden perusteita ja kohdennetaan tutkimuksellista kiinnostusta. Sen s?aan kuvaamme ja tarkastelemme soveltamaamme Delfoi-menetelmää. Delfoi tutkimusmenetelmänä Delfoin alkuperäinen idea Delfoi on erityisesti asiantunt?akäyttöön kehitetty strukturoitu kommunikaatiomenetelmä. Tämän ehtona kuitenkin on, että asiaintilaa ei tarkastella suhteessa kontrafaktuaaliin, vallitsevasta kehystyksestä poikkeaviin asiaintiloihin peilaten (Heino et al. Pauli Rautiaisen teesejä Top Ten Futures XIII -seminaarissa. Alasen (1995, 37) mukaan modernin medisiinan tietämisen tapaa ei ole asetettu kritiikin kohteeksi, vaan se on alkanut muodostua joukoksi universaaleja periaatteita. Ymmärtääksemme syvemmin tällaista terveydenhuoltojärjestelmän kriisidynamiikkaa kokosimme Delfoi-paneelin terveydenhuollon ja yhteiskunnallisen turvallisuuden suomalaisista huippuasiantunt?oista. Tästä havainnosta avautuu kriisidynamiikka, jossa järjestelmän legitimiteettiä vahvistavilla, tehokkuutta parantavilla ja resilienssiä voimistavilla ominaisuuksilla voi olla moraalisesti merkityksellisiä, mutta huomion katveeseen jääviä seurauksia. Ne summaavat, miten vallitsevassa ajattelussa mielletään järjestelmän olevan alati parhaassa mahdollisessa tilassa, jonka annetut resurssit mahdollistavat. Terveydenhuollon kriisiytymistä voidaan hyvällä syyllä pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä turvallisuusuhkana. myös Tapio 2014) kutsutun menetelmävariaation pohjalle, sillä sen erimielisyyttä ruokkivassa orientaatiossa piilee potentiaalia asettaa vallitseva tietämisen tapa kriittisen tarkastelun kohteeksi ja koetella Alasen (1995) mainitsemia terveydenhuoltojärjestelmän universaaleja periaatteita. Kritiikin kohdistaminen edellyttäisi he?astelua vaihtoehtoisten tietämisen tapojen kanssa. Tulemme raportoimaan näistä toisaalla. He?astelu antaa selitysvoimaa sille, miten ja miksi vallitseva tietämisen tapa erottelee merkityksellisen merkityksettömästä (Zerubavel 2015). 9 2/23 F sittelevän tutkimushankkeen yhdessä osatehtävässä kurottaudumme tunnettujen uhkamallien tuolle puolen. Näin voi piirtyä esiin vaikkapa resilienssin kääntöpuoli – ei ainoastaan se, mikä vallitsevasti käsitetään järjestelmän resilienssin vahvistajana, vaan myös se, mikä uhka tähän käsittämiseen itseensä kätkeytyy
Diamond et al. 1975; Mukherjee et al. Policy Delfoi -prosessi itsessään saattaa näin myös muuttaa ja avartaa asiantunt?oiden näkökulmia, vaikka näkökulmien onkin havaittu tapaavan muuttua eräänlaisen oikeimmaksi koetun konsensusratkaisun suuntaan (Makkonen et al. Mukherjee et al. Tällaisissa jännitteiden ja epävarmuustek?öiden kyllästämissä suunnitteluja ongelmankartoitusprosesseissa halutaan usein löytää yhteisymmärrykseen perustuva asiantunt?anäkemys kohteen poliittisista, teknis-taloudellisista tai moraalisista seikoista. 2015), vaan näkökulmia kontrastoimalla asetella vaihtoehtoisia katsomistapoja järjestelmän vallitsevien katsomistapojen rinnalle, aivan kuten Alanen (1995) peräänkuulutti. Useamman iteratiivisesti kehittyvän kierroksen myötä asiantunt?oiden näkemyksiä voidaan jalostaa paremmaksi ymmärrykseksi (Linturi 2020; Hasson et al. 1970) hahmotellut uomia erimielisyyksistä kiinnostuvalle menetelmävariaatiolle, niin kutsutulle Policy Delfoille. Konsensushakuisuuteen liittyy kuitenkin omat ongelmansa (ks. Menetelmää koskevan kritiikin myötä Delfoista onkin kehitetty paneelin erimielisyydestä kiinnostuneita variaatioita. Siksipä tartuimme edeltäjiään epämuodollisempaan ja dissensushakuisempaan, argumentoivaan Delfoihin (Kuusi 1999) ja räätälöimme sen tarpeisiimme otolliseksi.. Aloimme rakentaa Delfoi-paneelia, jossa päämääränä ei ole ylittää aiheutettua erimielisyyttä (vrt. Tiedontarpeidemme näkökulmasta se edellyttää tietyillä kriteereillä mahdollisimman monialaisesti valikoitunutta paneelia. Valjastimme laajan tutkimushankkeemme kattavaa henkilötuntemusta sellaisten terveydenhuoltoalan ja yhteiskunnan turvallisuuden huippuasiantunt?oiden löytämiseksi, joiden tiedetään argumentoivan Delfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa. Terveydenhuollon piirissä konsensushakuista Delfoita on hyödynnetty laajalti mm. 2014). oli jo vuonna 1970 julkaistussa artikkelissaan (Turo. Sen avulla on myös hahmoteltu konsensusperusteisia varautumismalleja terveydenhuoltojärjestelmän kriiseihin (esim. Siinä yhteisten ohella toisistaan eriävät näkökulmat saavat jalans?aa mahdollisimman kattavasti analysoitujen toimenpidevaihtoehtojen ja -ehdotusten tuottamiseksi (Linstone & Turo. Delfoi erimielisyyden kehkeyttäjänä Itse asiassa Murray Turo. Paitsi argumentit itsessään, myös merkitykset niiden ilmaisemisen takana eivät tällöin tule ymmärretyiksi. 2016). 2015). 2019; Devenish et al. kliinistä tutkimustapaa koskevien ohjeistuksien laadintaan, ammatillisten pätevyyksien määrittelyyn, laadunmittauksen kehittämiseen ja terveyspoliittisiin linjauksiin (Saunders et al. Hung 2022). Argumentoiva Delfoi on menetelmä, jossa näkökulmien erimielisyyttä ruokkimalla voidaan välttää vallitsevien diskurssien monopolisoitumista ja poikkeavien näkökulmien katveutumista (Hannes et al. 2012). Kun Delfoi-paneelimme tavoitteena ei ollut toimenpide-ehdotusten tuottaminen eikä varsinaisesti asiantunt?oiden näkökulmien muuttaminenkaan, ei Policy Delfoista ole sellaisenaan apua. 2015). 2016). Jotta ymmärtäisimme, miten jokin asia mielletään tai ei mielletä uhaksi tai haavoittuvuudeksi, on erimielisyyden tuottamiseen suhtauduttava erityisen intohimoisesti. Yksi keskeisimmistä Delfoita kohtaan esitetyistä kritiikeistä koskeekin sitä, kuinka valtavirrasta poikkeavat argumentit jyräytyvät konsensuksen alle jääden näin päättelyssä huomiotta (ks. Niederberger & Spranger 2020). esim. 2014; Rayens & Hahn 2000). 2000). Argumenttien kirjo nähdään tällöin lisäarvona pyrittäessä ymmärtämään ja punnitsemaan eri toimenpidevaihtoehtoja (Franklin & Hart 2007; Rayens & Hahn 2000). Kyse ei ole iän, sukupuolen, aseman tai organisaatiotyypin kaltaisista pintatason kriteereistä, vaan pikemminkin asiantunt?uudesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista (Spickermann et al. Kaikkein otollisimpia käsittelykohteita Delfoille ovat kiistanalaiset tai vasta kehkeytymässä olevat teemat (Kuusi 2014). 2/23 10 Futura Sen avulla suunnittelun ja päätöksenteon prosesseja voidaan rikastaa uusilla näkökulmilla, ideoilla ja arvoilla sekä kattavammalla käsityksellä tulevaisuuden trendeistä ja kehkeytyvistä ilmiöistä (Linstone & Turo. 1975; Kuusi 1999). terveystieteiden kontekstissa esim. Tutkimuksen toteutus Delfoi-paneelin kokoaminen Delfoi tulisi aina räätälöidä palvelemaan haluttuja tiedontarpeita (Loë et al
Halusimme tuottaa hedelmällistä kvalitatiivista aineistoa tavalla, jossa suljetuilla apukysymyksillä ohjasimme aineistoa erimielisyyden raiteille. 1970; Franklin & Hart 2007). Pyrimme tekemään osallistumisesta vastaajille mahdollisimman helppoa ja huomioimaan käynnissä olleeseen koronapandemiaan liittyneet erityiset haasteet paneeliin osallistumiselle. Pyrkimyksemme oli jokseenkin päinvastainen. Delfoi-paneelin jaottelu. Kaksi Delfoi-kierrosta Perinteisesti Delfoin pääpaino on ollut suljetuissa kysymyksissä, jopa niin, että asiantunt?oiden kvalitatiivisia vastauksia on ollut tavallista jalostaa seuraavalle kierrokselle kvantitatiivisessa muodossa. Emme siis halunneet asettaa Delfoi-panelisteja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvausten valintatilanteeseen, vaan ruokkia heidän omaa mielikuvitustaan siten, että jokin vaihtoehtoinen tietämisen tapa lähtisi saamaan tukea, vahvistusta ja oikeutusta asiantunt?oiden omassa argumentaatiossa. Lähestyimme panelistiehdokkaita henkilökohtaisella viestillä, jossa kerroimme tutkimuksestamme ja Delfoi-prosessin yksityiskohdista ylittääksemme panelistien sitouttamista koskevan kestohaasteen (Turo. Kuva 2. Rautiainen, Heino & Heikkilä. Käsittelemme seuraavaksi Delfoi-kierrosten asiasisältöjä vain esimerkinomaisesti kuvataksemme erimielisyyttä ruokkivaa orientaatiotamme ja esitelläksemme lyhyesti kahdella Delfoi-kierroksella toteuttamiemme tehtävien keskeisen logiikan. Paneelin valintakriteerinä oli siten yhtäältä asiantunt?uus (Devaney & Henchion 2018) ja toisaalta odotusarvo henkilön s?oittumisesta ongelmakokonaisuuden eri kulmiin (Steinert 2009) erimielisyyttä muodostavalla argumentaatiotavalla. Valitsimme ongelmakokonaisuuden eri kulmat ensin karkealla nelikenttäjaottelulla ja sitten hienosyisemmin nelikenttien lohkonnalla. Muodostimme nelikentän akseleiksi terveydenhuolto–yhteiskuntaturvallisuus ja mikrotaso–makrotaso (kuva 2). Lopulta eräät kiireiset panelistit antoivat vastauksia myös puhelinhaastatteluin. Prosessin fasilitaattoreina keskeinen tehtävämme oli siten tunnistaa otollisimmat kipupisteet, joita osin peittämällä ja osin kärjistämällä voisimme vaalia dissensusta. 11 2/23 F terävästi ja kritiikkiä kaihtamatta. Ensis?aiseksi osallistumiskanavaksi suosittelimme eDelphi-alustaa, mutta vastausten viipyillessä mahdollistimme myös muita osallistumistapoja. Jotta vallitseva tietämisen tapa voisi tulla aidosti koetelluksi, sen tulisi asettua asiantunt?oiden itsensä asettaman kritiikin kohteeksi
Kuva 3. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ei suhtaudu ymmärtävästi vaihtoehtoisiin terveystietämisen tapoihin, seuraa yhteiskunnallinen kriisi. Tätä varten tuli valita vaihtoehdoista yksi, perustella lausunnossa sen tarkoituksenmukaisuus ja kuvata, miksi kahden muun vaihtoehdon ei tulisi toteutua. Hyödynsimme sen laatimisessa esimerkiksi myös Elina Uutelan (2020) analyysiä terveystietämisen tavoista Maria Nordinin Eroon oireista -kurssista käydyssä verkkokeskustelussa. Uutela & Väliverronen 2022). Kuvantamisja hoitoteknologia muuttui paitsi huomattavasti kyvykkäämmäksi myös huomattavan kalliiksi. Emme tässä yhteydessä olleet niinkään kiinnostuneita siitä, minkä vaihtoehdon panelistit valitsevat, kuin siitä, millaisiin tietorakenteisiin ja uskomusjärjestelmiin nojautuen he argumentoivat lausunnoissaan (ks. Jos terveydenhuoltojärjestelmää ei kyetä palauttamaan puhtaasti tiedeperustaiseen tietämisen tapaan nojaavaksi, seuraa yhteiskunnallinen kriisi. Terveydenhuoltojärjestelmän tulee sallia ainoastaan tiedeperustaiseen tietoon perustuvat toimintatavat. Voimistunut teknologiaintensiivisyys tietoturvaongelmineen vaaransi potilasturvallisuutta samalla kun ”perinteinen osaaminen” alkoi kadota. Terveydenhuoltojärjestelmän tulee tarjota tiedeperustaista hoitoa, mutta terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee voida potilaskohtaamisissa suositella myös sille vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Väärän tiedon leviämiseltä on katkaistava siivet. Panelistien tehtävänä oli laatia asiantunt?alausunto päätöksenteon tueksi. Terveydenhuoltojärjestelmän tulee tarjota tiedeperustaista hoitoa, mutta terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee voida potilaskohtaamisissa suositella myös sille vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Toinen skenaario maalasi teknologisen kehityksen menestyskulkua kääntöpuolineen. 2/23 12 Futura Ensimmäinen kierros Esitimme kaksi terveydenhuollon tulevaisuutta kuvaavaa skenaariota. Delfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa. Ensimmäinen dystopioi tilannetta, jossa Covid-19-pandemia ei mittavasta rokotekattavuudesta huolimatta taittunut asiantunt?oiden lupailemalla tavalla. Väärän tiedon leviämiseltä on katkaistava siivet. Terveydenhuoltojärjestelmän tulee sallia ainoastaan tiedeperustaiseen tietoon perustuvat toimintatavat. Skenaario perustui paneelin ensimmäisen kierroksen aikana julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ei suhtaudu ymmärtäväisesti ymmärtävästi vaihtoehtoisiin terveystietämisen tapoihin eikä kykene ylläpitämään näkyvää erottelua tiedeperustaisten ja vaihtoehtoisten tietämisen ja hoitamisen tapojen välillä, seuraa yhteiskunnallinen kriisi. Tämä oli aiheuttanut voimakasta epäluottamusta terveydenhuoltojärjestelmää ja sen asiantunt?uutta kohtaan, mikä edelleen loi kysyntää erilaisille vaihtoehtoisille terveystietämisen muodoille ja asiantunt?uuksille. Terveydenhuoltojärjestelmässä tulee hyväksyä myös muut kuin tiedeperustaiset tietämisen ja hoitamisen tavat, edellyttäen että terveydenhuollon ammattihenkilöiden intressit tehdään näkyviksi. Ensimmäisen tehtävänä oli argumentoida sellaisten mekanismien puolesta, jotka estäisivät skenaarion tapahtumakulkuja ja tekisivät skenaariosta äärimmäisen epätodennäköisen. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ei suhtaudu ymmärtäväisesti ymmärtävästi vaihtoehtoisiin terveystietämisen tapoihin eikä kykene ylläpitämään näkyvää erottelua tiedeperustaisten ja vaihtoehtoisten tietämisen ja hoitamisen tapojen välillä, seuraa yhteiskunnallinen kriisi. Toisen lohkon tehtävänä oli argumentoida sellaisten mekanismien puolesta, jotka kiihdyttäisivät skenaarion tapahtumakulkuja ja syventäisivät kriisiä, sekä tuoda esille skenaariosta puuttuvia yksityiskohtia, jotka lisäisivät sen toteutumisen todennäköisyyttä. Samaan aikaan edullinen, kaikkien ulottuville tullut ns. Hoitoon pääsy hankaloitui niin maantieteellisesti kuin taloudellisestikin. Esimerkiksi mielenterveyden hoitamiseen tarkoitetut älysovellukset osoittautuivat tärkeäksi vasteeksi kumuloituneeseen mielenterveyden hoitovelkaan. Terveydenhuoltojärjestelmässä tulee hyväksyä myös muut kuin tiedeperustaiset tietämisen ja hoitamisen tavat, edellyttäen että terveydenhuollon ammattihenkilöiden intressit tehdään näkyviksi. puettava terveysteknologia kasvatti suosiotaan saaden ihmiset kiinnostumaan terveydestään uusin tavoin. Rokotekriittisyys sai jalansijaa myös ammattikunnan keskuudessa aiheuttaen kitkaa ja maailmankuvien erkaantumista. Jos terveydenhuoltojärjestelmää ei kyetä palauttamaan puhtaasti tiedeperustaiseen tietämisen tapaan nojaavaksi, seuraa yhteiskunnallinen kriisi. Yhdessä tätä skenaariota koskevista tehtävistä kerrottiin, kuinka yhteiskunnallisessa päätöksentekoprosessissa punnitaan nyt toimenpidelinjauksia kolmen vaihtoehdon välillä (kuva 3). Vaihtoehtoiset toimenpidelinjaukset asiantunt?alausuntoa varten. Toisessa skenaariossa jaoimme panelistit satunnaisesti kahteen lohkoon. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ei suhtaudu ymmärtävästi vaihtoehtoisiin terveystietämisen tapoihin, seuraa yhteiskunnallinen kriisi
Panelistien tehtävänä oli seurata väittelyn etenemistä, asettua jommankumman väittel?än puolelle, perustella tämän argumentoinnin loogisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja epäkohtia sekä tarttua vastaväittäjän argumenttien heikkouksiin. Koska olimme kiinnostuneet siitä, miten terveysjärjestelmän vakiintunutta tietämisen tapaa voisi koetella, huomiomme kiinnittyi näiden esiin nostettujen argumenttien lomassa siihen, mitä aineistossa itse asiassa ei ollut. Toisen kierroksen ensimmäisessä osiossa viritimme kuvitteellisen väittelytilanteen, jossa hyödynsimme suoria sitaatteja panelistien ensimmäisen kierroksen argumentoinnista. Osalle puolestaan pohjustimme samojen avaintek?öiden kääntöpuolen kautta, kuinka klinikka aiheutti terveystietämisen tavan linjattomuutta ja siten yhteiskunnallisen kriisin. Väittelyn teemat koskivat mm. Osalle panelisteista pohjustimme ensimmäisellä kierroksella tunnistettujen kriisidynamiikan avaintek?öiden (terveydenhuoltojärjestelmän tiedeperustaisuus, auktoriteettiusko, terveystietämisen dualismi, potilas–ammattilainen-epäsymmetria) kautta, kuinka järkkymätön vakiintuneeseen tietämisen tapaan nojautuminen oli syynä klinikan synnylle sekä terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuneille kiusallisille jatkovaikutuksille. Olisimme näin tulleet ymmärtämään, mitä asiantunt?at näkevät, mutta nähdyn ymmärtäminen ei vielä kertoisi mitään haavoittuvuudesta tämän taustalla. Siksi päätimmekin lähteä seuraavalla kierroksella kontrastoimaan ensimmäisellä kierroksella keräämästämme aineistosta esiin nousevaa terveysjärjestelmän vallitsevaa tietämisen tapaa. Jaoimme panelistit jälleen kahteen osioon, joille osoitettiin toisilleen päinvastaiset tehtävät. Aineistosta järkeilemisestä Ensivaikutelmamme mukaan toinen kierros kerrytti ensimmäisen kierroksen kaltaisesti argumentteja terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymisestä ja resilienssistä. Klinikka niitti suosiota, koska siellä oltiin kiinnostuneita sellaisista pahoinvoinnin muodoista, joista aiemmat instituutiot eivät olleet saaneet otetta. Se sisälsi runsaasti terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymiseen ja resilienssiin kytkeytyviä argumentteja, mutta emme onnistuneet luomaan niiden kesken merkityksellisiä yhteyksiä haluamallamme tarkastelusyvyydellä. Halusimme paneelistien kirjoittavan meille näkyviin argumentaatiotaan, jotta voimme analysoida sitä argumentaatioanalyysin keinoin. Argumentaatioanalyysin keinoja hyödyntäen havaitsimme, kuinka eräänlaisen pintatason erimielisyyden taustalla näytti toimivan vankka terveydenhuoltojärjestelmän tietämisen tapaa suojaava mekanismi – yksimielisyys siitä, että Rautiainen, Heino & Heikkilä. Klinikka ilmensi uudenlaista terveysammattilaisuuden hybridimallia, jossa medisiina ja muut hoitamisen tavat ovat yhtäläisesti hoitorepertuaarissa. Klinikka toimi pioneerina terveystietämisessä, joka ei pelkisty perinteisen lääketieteen ja vaihtoehtohoitojen jyrkkään kahtiajakoon, vaan sulautuu uudeksi tietämisen ja asiantunt?uuden muodoksi. Klinikan toimintaidea perustui oireiden, vaivojen ja huolien laajaotteiseen ymmärtämiseen sekä vakiintuneita rajoja ylittävään hoitovalikoimaan. 13 2/23 F Panelistit eivät tienneet tästä vastaamisen kahdensuuntaisesta, mahdollisimman ristivetoiseen argumentointiin pyrkivästä fasilitoinnista. Analysoidessamme aineistoa huomasimme, että siitä olisi voinut muodostaa esimerkiksi sinänsä kiinnostavia luokitteluja asiantunt?oiden identi?oimista uhista, haavoittuvuuksista ja resilienssiä vahvistavista tekijöistä teoreettis-käsitteellistä jatkotarkastelua varten. Toisen kierroksen toisessa osiossa skenarioimme – panelistien ensimmäisen kierroksen vastauksia hyödyntäen – perinteistä ja vaihtoehtoista terveystietämistä ja hoitomuotoja yhdistävän klinikan. Hyödynsimme klinikan kuvauksen rakentamiseen vaihtoehtoisen terveystietämisen tavoista käytössä olevaa tutkimustietoa kuten esimerkiksi tietoa siitä, että vaihtoehtohoitojen käyttäjät vaikuttavat pitävän vaihtoehtohoitojen tarjoajia asiantunt?oina vain rajatuilla alueilla (Pedersen & Baarts 2010). Toinen kierros Ensimmäisen kierroksen vastausanti muodosti jokseenkin sirpaleisen kokonaisuuden. Panelistien tehtävänä oli kuvata tilanteen muodostama uhka ja kertoa, miten siihen tulisi yhteiskunnassa reagoida. terveydenhuoltojärjestelmän tiedeperustaisuuden luonnetta, terveystietämisen tapaa ja alan ammattilaisten tiedollista kurinalaisuutta
Näin alkoi hahmottua tavoittelemamme tarkastelusyvyyden tarina, pääsy tunnettujen kriisidynamiikkojen tuolle puolen. Ymmärrys siitä, että koira ei haukkunut, auttoi merkityksellistämään aineiston sisältämää argumentaatiota tavalla, joka muutoin olisi ollut tavoittamattomissamme. Odottamamme s?aan saimme vallitsevan tietämisen tavan omista ehdoista rakentuvia käsityksiä sen episteemisen perustan paikkansa pitävyydestä. Erimielisyyttä ruokkiva ja tietämisen tapaan kohdistuvat interventiomme edesauttoivat sitä, että havaitsemaamme haukkumattomuutta voidaan pitää spesi?nä. Keskustelu Koiran haukkumattomuuden havaitsemiselle herkistyminen nostaa esille tieteen?loso?sia, metodologisia ja terveydenhuoltojärjestelmän kriisidynamiikkoja koskevia huomioita. Kykenimme vuorovaikuttamaan – siis kysymään, vastaamaan ja päättelemään – aineiston kanssa tavoilla, jotka alun alkaen olisivat tuntuneet mielettömiltä. Jos näin on, voi tällaisen asianDelfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa. 2/23 14 Futura tietämisen tapa itsessään tulee säilyttää koskemattomana, epäilykseltä ja kritiikiltä vapaana. Kysymys olikin siitä, mitä merkityksellistä piirtyy aineistossa näkymättömästä osiosta – argumenteista, joita aineistossa ei ollut. Toulminin (2015) argumentaatioanalyysin käsitteistöä käyttäen tämä näkyy erityisesti siinä, kuinka erilaisten argumenttien taustatuki (backing) rakennettiin samanlaisen tietorakenteen kautta. Olimme paneelin kokoamisessa ja fasilitoinnissa pyrkineet ruokkimaan terveysjärjestelmän vakiintuneen tietämisen tavan kriittistä tarkastelua tarjoamiemme vaihtoehtoisten tapojen ehdoista käsin. Tämä kuljetti meidät ei-tapahtumiseen kytkeytyvän episteemisen problematiikan äärelle. Kun siis toimme vaihtoehtoisen tietämisen tavan vallitsevan rinnalle, muodostui argumentteja tarkemmin analysoiden kriittisen erimielisyyden s?aan konsensuksellista vaikenemista. Uutela & Väliverronen 2022) esiintyvä argumentaatio. Panelistiemme argumentaatio oli episteemisiltä lähtökohdiltaan huomattavasti kapeampi kuin julkisessa keskustelussa terveysjärjestelmästä (ks. esim. Tätä koskeva perusongelma muodostuu vaikeudesta erottaa se, milloin koira ei yleisesti ottaen hauku, siitä, milloin koira ei spesi?sti hauku. Tämä tarjosi väylän tarkastella aineistoa uudessa valossa. Samalla oli ilmeistä, että tietämisen tavan suojaamiseen kiinnittynyt yksimielisyys oli läsnä jo ensimmäisen kierroksen vastausannissa, mutta vasta koiran haukkumattomuuden havainto toi sen ulottuvillemme. Ei-tapahtumisen havaitseminen muutti käsityksemme siitä, mistä aineisto itse asiassa kertoo. Tutkimus voidaan käsittää kysymisen, vastaamisen ja näistä päättelemisen vuorovaikutukselliseksi keksimisen kentäksi. Emme onnistuneet kehkeyttämään sellaista argumentaatiota edes kahtia jaetussa ja päinvastaisilla lähtökohdilla pohjustetussa paneelissa. Lähdetään liikkeelle ensiksi mainituista. Oli kuin olisimme horjuttaneet maailmankuvaa – todellisuutta koskevien käsitysten kokoelmaa – tavalla, johon ei tule heittäytyä mukaan. Tieteellisen järkeilyn kannalta kysymys ei enää ollutkaan asiantunt?oiden näkyväksi tekemistä argumenteista sekä niitä yhdistelemällä ja tulkitsemalla muodostuvista selitysmalleista. Havaitsimme näin, että terveysjärjestelmässä vallitsevan tietämisen tavan tulee vaalia kriittisyyttä ja epäilystä, mutta vain sen omista ehdoista käsin, näiden ehtojen itsessään pysyessä kyseenalaistamattomina. Se on vihjeiden löytämistä ja niiden merkityksellisen yhdistelemisen logiikkaa – salapoliisityöstä parhaimmillaan (Paavola 2016; Alasuutari 2019). Eräänä mielenkiintoisena esimerkkinä nostettakoon perinteisiä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja yhdistelevän klinikan skenaario: kun pyysimme panelisteja kuvaamaan, mikä uhka skenaariossa varsinaisesti muodostuu ja miten siihen tulisi reagoida, emme saaneet vastaukseksi argumentaatiota siitä, millä tavoin terveysjärjestelmän vakiintunut tietämisen tapa voisi muodostua uhaksi. Ei-tapahtumiseen havahtuminen oli lopulta päättelymme käännekohta; oivalsimme, että konsensus kapseloi jotakin merkityksellistä. Kuten Zerubavel (2006) toteaa, on huomattavasti helpompi analysoida sitä, mistä ihmiset keskustelevat, kuin sitä, mistä he eivät keskustele. Odotimme paneelin ryhtyvän näin kriittisesti tarkastelemaan terveysjärjestelmän tietämisen tavan episteemisiä perustoja. Toisin sanoen havahduimme koiran haukkumattomuuden kaltaiseen havaintoon, mikä asetti koko kerätyn aineiston uuteen tarkasteluvaloon
Ark?ärjellä voi ymmärtää, että terveyttä ylläpitävän ja sairautta poistavan järjestelmän perustan epäileminen itsessään mieltyy uhaksi yhteiskunnallisesti arvokkaalle pyrkimykselle. Kontrafaktuaalin kuvittelulla on käänteentekevä lisäarvo päättelylle tarjotessaan toisenlaisen logiikan havaintojen hahmottamiseen ja vihjeiden merkitykselliseen yhdistelemiseen (Lebow 2009). Samalla tavalla Scotland Yardin etsivien ongelmanratkaisu on vahvalla pohjalla aina siihen saakka, kunnes se suhteutuu Holmesin ongelmanratkaisuun. Paneelityöskentelyä tulisi onnistua fasilitoimaan tiedollisesti yllättävien näkökulmien kehkeyttämiseksi. Tällöin mikään ei olisi johdattanut meitä nyt löytämämme merkityksellisen tiedon äärelle. Tämä tutkimussuunnitelmaan kirjattu alkuperäinen tavoitteemme ei kuitenkaan onnistunut korona-ajan kokoontumisrajoitusten vuoksi. Kempner 2015), minkä tarkastelu asettaa myös tutkimuksen itsessään kiinnostavaan saumaan: kun tutkimuksella pyritään tiedollisesti palvelemaan yhteiskuntia, sen tiedonintressin ei tulisi koitua uhaksi jollekin yhteiskunnallisesti arvokkaalle (vrt. Häkkinen & Salasuo 2019). Linstone ja Turo. Tulokset olisivat olleet kenties hyviä ja kiinnostavia, mutta vain sillä edellytyksellä, että niitä muodostanutta päättelyä ei aseteta rinnakkain kontrafaktuaalin kanssa. 15 2/23 F tunt?ajoukon konsensusvetoista hiljaisuutta pitää vahvana signaalina; hiljaisuuden muodostuminen on tulosta laajempaa joukkoa koskevasta ilmiöstä, toisin kuin puheen tuottaminen, johon riittää yhdenkin aktiivisuus. On vaikea välttyä kysymästä: mitä jos emme olisikaan oivaltaneet koiran haukkumattomuutta. Meidän tiedonintressiämme voisi kuvailla kätkössä olevan ilmiön esiin kaivamisena. (1975) jäsensivät Delfoi-menetelmän prosessiksi, jolla ryhmän kommunikaatio organisoidaan monimutkaisen ongelman ratkaisemiseksi. Myöhemmin menetelmään liitettiin erimielisyyksistä kiinnostuneita piirteitä tuomaan lisäarvoa esimerkiksi erilaisten tulevaisuuspolkujen ymmärtämiseen (Kuusi 1999; Tapio 2014). Ilman kontrafaktuaalisen todellisuuden kuvittelua olisimme kenties tehneet sinänsä kiinnostavia päätelmiä terveydenhuoltojärjestelmän uhista ja keinoista niiden torjumiseksi. Nähdäksemme suojaaminen ei kohdistu vain lääketieteen tietorakenteeseen (vrt. Olisimme saattaneet onnistua siinä paremmin, jos paneelin työskentelyä olisi fasilitoitu fyysisesti koolle kutsutuissa työpajoissa. salatun, hävetyn ja vaietun tutkiminen, ks. Olisimme saattaneet päätyä tuloksiin, joilla on takanaan asiantunt?oiden näkemyksistä muodostuvan aineiston todistusvoima, ja laatia tämän pohjalta toimenpidesuosituksia vaikkapa järjestelmän resilienssin vahvistamiseksi. Episteeminen hankaluus piilee siinä, että fasilitaattorin tulisi yhtäältä nähdä sellaista mitä paneeli ei näe, mutta toisaalta huomioida paneelissa piilevä mahdollisuus nähdä jotain mitä fasilitaattori ei näe. esim. Paneelin optimaaliselle työskentelymuodolle ei ylipäänsä ole yhtä tiettyä reseptiä, sillä kyse on yhtäältä jonkin halutun esiin kaivamisesta mutta toisaalta virittymisestä löytämään etsimättä (vrt. Alanen 1999), vaan kapselointi on laajemmin institutionalisoitunutta. Interventioiden hedelmällisyys riippuu fasilitaattorin kyvystä luoda olosuhteet sekä paneelille että fasilitaattorille yllätyksellisen tiedon esittäytymiseen. Onko siis oikein kääntää esiin vaikkapa se haavoittuvuus, joka kytkeytyy yhteiskunnallisesti arvokkaan järjestelmän resilienssin vahvistamiseen, vai onko lopulta tärkeämpää olla kysymättä, päättelemättä ja keskustelematta tätä valaisevilla tavoilla. Keskeinen metodologinen havaintomme on, että tällainen tunnettujen tietoalueiden taustalle katsominen ei toteudu ristivetoisimmassakaan paneelissa ilman tilanneherkkiä interventioita. Kapseloinnin seurauksena muodostuu eräänlainen kielletyn tiedon alue (ks. Terveydenhuoltojärjestelmän tietämisen tapaan kohdistuva kriittinen katse voisi olla symbolinen askel pois siitä, minkä on tarkoitettu yhteiskunnassa lisäämään hyvää, poistamaan Rautiainen, Heino & Heikkilä. Tutkimuksella tuotettu tieto on väistämättä aina tietoa suhteessa epäilyyn, jonka yksi muoto on kontrafaktuaali kuvittelu. Tällainen etsimättä löytämisen herkkyys Delfoi-menetelmän lähtökohtana on kulkeutunut varsin etäälle Linstonen ja Turo?n malleista. Etsimättä löytämisen seurauksena havaitsimme, kuinka terveydenhuoltojärjestelmän tietorakennetta suojataan kriittiseltä tarkastelulta. Mutanen 2016). Tiedon tuottamisen intressinä ei tällöin ollut tiedon tai tietämisen epäileminen
Kuusi, Osmo (2014): Delfoi-metodi. Metodix-verkkosivusto. Alasuutari, Pertti (1989): Erinomaista, rakas Watson: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Kuusi, Osmo (1999): Expertise in the future use of generic technologies. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä. (2022): Health Emergency and Disaster Risk Management Workforce Development Strategies: Delphi Consensus Study, Prehospital and disaster medicine 37(6), s. 1–16. Doyle, Conan Arthur (1892/2010): Hopealaukki (alkuper. kokoomateoksessa “Sherlock Holmes: kootut kertomukset” v. Teos, Helsinki. Jaakko Anhava. Fuller, Ted & Krista Loogma (2009): Constructing Futures: A Social Constructionist Perspective on Foresight Methodology, Futures 41(2), s. 309–322. Häkkinen, Antti & Mikko Salasuo (2019): Salattu, hävetty, vaiettu. Lähteet Alanen, Pentti (1995): Lääketieteen luonne. "The Adventure of Silver Blaze", 1892). Hannes, Karin, Mieke Heyvaert, Karin Slegers, Stef Van den Brande & Marc Van Nuland (2015): Exploring the Potential for a Consolidated Standard for Reporting Guidelines for Qualitative Research: an Argument Delphi Approach, International Journal of Qualitative Methods, s. The Johns Hopkins University Press, Baltimore. Curtin University, Western Australia. Heino, Ossi, Matias Heikkilä & Pauli Rautiainen (2022): Tietämisen sietämätön keveys: Ei-tietämisen merkitys järjestelmien kriisiytymisessä, Tiedepolitiikka 47(4), s. Routledge, London. Helsingin kauppakorkeakoulu. Vastapaino, Helsinki. Devenish, Gemma, Christina Pollard & Deborah Kerr (2012): The Delphi Process for Public Health Policy Development: Five things you need to know. Alasuutari, Pertti (2019): Laadullinen tutkimus 2.0. Foucault, Michael (1973): The Birth of the Clinic: An Archaeology of Medical Perception. MacDermot, Emily Y.Y. Epistemic and methodological Considerations concerning Delphi studies. Routledge, London. 2014, 98), saattaa terveydenhuoltojärjestelmän tietämisen tapa olla muodostunut kriittiseltä katseelta suojatuksi teemaksi. HeSE Print, Helsinki. Hanki ja jää, Helsinki. Teoksessa Gross, Matthias & Linsey McGoey (toim.): Routledge International Handbook of Ignorance Studies, 77-83. Hung, Kevin K.C., Makiko K. Yliopistopaino, Helsinki. Vaikka tutkimuksen episteemisenä tehtävänä olisikin ”ilmiöön liittyvien itsestäänselvyyksien, ajattelutapojen tai muiden sellaisten paljastaminen [ja] purkaminen (dekonstruointi)” (Ronkainen et al. 401–409. 2010, suom. 1695–1704. Tällaisena tutkimus palvellee siltä yhä kysytympää tehtävää ”vastata sen käyttäjien odotuksiin” (Sipilä 2014, 299) tullen näin osaksi dynamiikkaa, jossa valikoiva tietäminen näyttäytyy järjestelmän uhantorjuntana, jatkuvuuden edellytyksenä. Diamond, Ivan, Robert Grant, Brian Feldman, Paul Pencharz, Simon Ling, Aideen Moore & Paul Wales (2014): De?ning consensus: A systematic review recommends methodologic criteria for reporting of Delphi studies, Journal of Clinical Epidemiology 67(4), s. 494–531. Heino, Ossi & Vesa Huotari (2022): How considering memory as an analogy to preparedness reveals its weaknesses, Risk, Hazards & Crisis in Public Policy 14(3), 209-225. Vintage Books, New York. Väitöskirja. Chan, Sonoe Mashino, Satchit Balsari, Gregory R. Devaney, Laura & Maeve Henchion (2018): Who is a Delphi ‘expert’. Franklin, Kathy & Jan Hart (2007): Idea Generation and Exploration: Bene?ts and Limitations of the Policy Delphi Research Method, Innovative Higher Education 31, s. Tällöin se, mikä vallitsevasti nähdään järjestelmän resilienssinä, on itse asiassa omiaan kehkeyttämään haavoittuvuutta, jota kielellisesti rakentuneessa kulttuurissa ei oikeastaan ole olemassa (vrt. 7–13. Canongate, London. Derrida, Jacques (1998): Of Grammatology. Julkaistu 11.6.2020. Julkaistu suomeksi esim. Viitattu 15.2.2023 <https://metodix.fi/2020/06/11/delfoi-menetelman-tunnusmerkit/>. Teoksessa Louhiala, Pekka (toim.): Lääketiede ja ?loso?a, 34–65. Genealogies of the unknown. Konnikova, Maria (2013): Mastermind: How to Think Like Sherlock Holmes. Hirschhorn, Fabio (2018): Re?ections on the application of the Delphi method: lessons from a case in public transport research, International Journal of Social Research Methodology 22(3), s. 45–55. 237–246. Kempner, Joanna (2015): The production of forbidden knowledge. Vastapaino, Tampere. 735–748. Re?ections on a bioeconomy expert selection procedure from Ireland, Futures 99, s. Ciottone et al. Pohjola 2009). Hasson, Felicity & Sinead Keeney (2011): Enhancing rigour in the Delphi technique research, Technological Forecasting and Social Change 78(9), s. Aradau, Claudia & Rens van Munster (2011): Politics of Catastrophe. 71-79. 2/23 16 Futura pahaa ja nauttimaan yhteistä tukea. Delfoi-menetelmä kätköissä olevien ilmiöiden esiin kaivamisessa. Balzacq, Thierry, Sarah Léonard & Jan Ruzicka (2016): ‘Securitization’ revisited: theory and cases, International Relations 30(4), s
The Social Structure of Irrelevance. DOI: 10.3389/fpubh.2020.00457. Rayens, Mary K & Ellen Hahn (2000): Building Consensus Using the Policy Delphi Method, Policy, Politics, & Nursing Practice 1(4), s. DOI: 10.1177/152715440000100409. <https://metodix.?/2014/05/19/tapio-disaggregative-delphi/>. 281–288. Linstone, Harold & Murray Turo. Saunders, Hannele, Lynn Gallagher-Ford & Katri Vehviläinen-Julkinen (2019): Endorsement and Validation of the Essential Evidence-Based Practice Competencies for Practicing Nurses in Finland: An Argument Delphi Study, Worldviews on Evidence-Based Nursing 16(4), s. Metodix-verkkosivusto. Steinert, Martin (2009): A dissensus based online Delphi approach: An explorative research tool, Technological Forecasting & Social Change 76, s. Spickermann, Alexander, Martin Zimmermann & Heiko von der Gracht (2014): Surfaceand deep-level diversity in panel selection — Exploring diversity e?ects on response behaviour in foresight, Technological Forecasting and Social Change 85, s. Niederberger, Marlen & Julia Spranger (2020): Delphi Technique in Health Sciences: A Map, Frontiers in Public Health 8. Loë, Rob, Natalya Melnychuk, Dan Murray & Ryan Plummer (2016): Advancing the State of Policy Delphi Practice: A Systematic Review Evaluating Methodological Evolution, Innovation, and Opportunities, Technological Forecasting and Social Change 104, s. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka, Tuomas Tahko & Teemu Toppinen (toim.): Mahdollisuus, 61–68. Pohjola, Anneli (2009): Yhteenveto – Tabujen purkamisen kysymykset. Turo?, Murray (1970): The Design of a Policy Delphi, Technological Forecasting and Social Change 2(2), s. Paavola, Sami (2016): Keksimisen (logiikan) mahdollisuus tieteen?loso?assa ja metodologiassa. Toulmin, Stephen (2015): Argumentit. 57–73. 1068–1075. Niin & näin -kirjat, Tampere. Addison-Wesley Pub. 17 2/23 F Lebow, Richard (2009): Counterfactuals, History and Fiction, Historical Social Research 34(2), s. Tapio, Petri (2014): Disaggregative Policy Delphi. Pedersen, Inge Kryger & Baarts, Charlotte (2010): ’Fantastic hands’ – But no evidence: The construction of expertise by users of CAM, Social Science & Medicine 71, s. Oxford University Press, Oxford. Teoksessa Laitinen, Merja & Anneli Pohjola (toim.): Tabujen kahleet, 247–253. Viitattu 15.3.2023. 61–68. Uutela, Elina & Väliverronen, Esa (2022): Kenet nähdään asiantunt?ana. Julkaistu 19.5.2014. 105–120. Viitattu 1.3.2023. Sipilä, Jorma (2014): Jälkisanat. Suomen Filoso?nen Yhdistys, Helsinki. Linturi, Risto (2020): Delfoin monet tarkoitukset. Massumi, Brian (2010): The Future Birth of the A?ective Fact: The Political Ontology of Threat. Uutela, Elina (2020): Kamppailu laajentuvasta asiantunt?uudesta: Asiantunt?uuden arviointi Maria Nordinin Eroon oireista -kurssista käydyssä verkkokeskustelussa. (1975): The Delphi Method: Techniques and Applications. Zerubavel, Eviatar (2015): Hidden in Plain Sight. Teoksessa Muhonen, Reetta & Hanna-Mari Puuska (toim.): Tutkimuksen kansallinen tehtävä, 299–309. Rautiainen, Heino & Heikkilä. Metodix-verkkosivusto. Vastapaino, Tampere. Silence and Denial in Everyday Life. 291–300. Makkonen, Marika, Teppo Hujala & Jussi Uusivuori (2016): Policy experts' propensity to change their opinion along Delphi rounds, Technological Forecasting & Social Change 109, s. 1097–1109. Mukherjee, Nibedita, Jean Hugé, William Sutherland, Je?rey McNeill, Maarten Van Opstal, Farid Dahdouh-Guebas & Nico Koedam (2015): The Delphi technique in ecology and biological conservation: applications and guidelines, Methods in Ecology and Evolution 6, s. Luonne ja käyttö. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Teoksessa Gregg, Melissa & Gregory Seigworth (toim.): The A?ect Theory Reader, 52–70. Teoksessa Muhonen, Reetta & Hanna-Mari Puuska (toim.): Tutkimuksen kansallinen tehtävä, 87–118. Oxford University Press, Oxford. 78–88. Vastapaino, Tampere. Julkaistu 8.3.2020. Maisterintutkielma. Co., Advanced Book Program, Reading. Ronkainen, Suvi, Asko Suikkanen & Marika Kunnari (2014): Tieteellinen tieto ja tutkimuksen yhteiskunnallinen tehtävä. Suomen Filoso?nen Yhdistys, Helsinki. Duke University Press, Durham & London. Asiantunt?uuden määrittely Maria Nordinin Eroon oireista -kurssia koskevassa verkkokeskustelussa, Yhteiskuntapolitiikka 1/2022, s. Vastapaino, Tampere. Mutanen, Arto (2016): Mahdollisten maailmojen semantiikka ja luovuus. 308–315. 149–171. <https://metodix.?/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/>. 18-29. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka Tuomas Tahko & Teemu Toppinen (toim.): Mahdollisuus, 52–60. Zerubavel, Eviatar (2006): The Elephant in the Room
The ?ndings show that new information both empowers and provides support when it comes to anticipating future decision points, thereby improving the ability to make better long-term logistics decisions. Anticipating HNS logistics by 2040 from the perspective of Finland and the Finnish Defence Forces can be seen as an interdisciplinary subject. In the logistics trends overview, digitalization, and automation were the main development trends. PEER-REVIEW ARTICLE. Consequently, anticipation is one of the vital elements in long-term military logistics planning that can be applied in assessing HNS logistics development comprehensively. The results indicated that anticipation with broad time horizons, and foresight with novel scanning and monitoring approaches ranging from trends to weak signals, combined with research methods pertaining to future operational environments, are essential ways to increase understanding of the forthcoming development paths. In this respect, climate change is one of the factors in logistics shaping the transformation towards low-emission solutions. 2/23 18 Futura Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces Ville Nokipii Doctoral Candidate (Military Sciences) National Defence University Finland ville.nokipii@gmail.com Sari Uusipaavalniemi DSc, Principal Scientist, Finnish Defence Research Agency Seconded Senior Analyst at Hybrid CoE K u va : B ra n d P h o to Abstract The purpose of this paper is to explore how Host Nation Support (HNS) logistics can be anticipated to develop in Finland in the future. To underline this interdisciplinary nature, a qualitative research approach was adopted, and a literature review was used as the research method, focusing on both anticipation methods and logistics trends. The research gap stems from the lack of information on how logistics will develop by 2040 and how this will a?ect HNS logistics arrangements in Finland
Näin ollen antisipaatio on yksi keskeisistä toiminnoista pitkän aikavälin sotilaslogistiikan suunnittelussa ja sitä voidaan soveltaa arvioitaessa isäntämaatuen logistiikan kehitystä kokonaisvaltaisesti. In conjunction with the multi-domain battlespace, modern military activities are multinational. Tulokset osoittavat, että antisipaatio laajalla aikahorisontilla sekä uusilla skannausja seurantamenetelmillä alkaen trendeistä ja päätyen heikkoihin signaaleihin sekä yhdistettynä muihin tulevaisuuden toimintaympäristöihin liittyviin tutkimusmenetelmiin ovat olennaisia tapoja lisätä ymmärrystä tulevista kehityspoluista. This means that HNS capabilities must be established and developed to respond e?ectively to the requirements of the sending nation’s forces, and to balance them with the host nation’s actual resources. This relates to the main focus of the paper – anticipation, which entails ways to anticipate and envisage the logistics development. In this sense, the logistical infrastructure and resources of the host nation are key elements in balancing the requirements. Tutkimustarve perustuu puutteelliseen tietoon logistiikan kehittymisestä vuoteen 2040 mennessä sekä kehityksen vaikutuksista isäntämaatuen logistiikan järjestelyihin Suomessa. In 2023, military activities cover much more than individual domains such as land or air, and from this perspective, the multi-domain battlespace is typical (Perkins 2017). Kirjallisuuskatsaus keskittyy painopisteisesti ennakointimenetelmiin ja sitä täydentää yleiskatsaus logistiikkatrendeihin. Löydökset osoittavat, että uusi tieto vahvistaa ja tukee tulevien päätöksentekokohtien antisipaatiota. War is not a time-limited process involving a single battle. 2040-luvun isäntämaatuen logistiikan antisipaatio Suomen ja Puolustusvoimien näkökulmasta voidaan nähdä monitieteellisenä aiheena. In a sense, there is no clear line between war and peace today. To this end, logistics is considered to be at the heart of HNS (Finnish Defence Forces Logistics Command 2023). Ilmastonmuutos on yksi logistiikan muutostek?öistä, joka vie logistiikan kehitystä kohti vähäpäästöisiä ratkaisuja. Relatedly, logistics plays a vital role in military operations, and hence measures for its protection and resilience need to be taken into account, especially in the multi-domain battlespace. Monitieteisyyden korostamiseksi tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsaus. The paper begins with this introductory section, followed by the methodology, main ?ndings, and ?nally the conclusions and contribution. Logistiikan trendikatsauksessa digitalisaatio ja automaatio ovat tärkeimmät kehitystrendit. In the ?eld of military sciences, 1 the picture of war has become more blurred and complex than it was in earlier decades. Nokipii & Uusipaavalniemi. Tämä parantaa kykyä tehdä parempia pitkän aikavälin logistisia päätöksiä. 19 2/23 F Abstrakti Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten isäntämaatuen logistiikan voidaan ennakoida kehittyvän Suomessa tulevaisuudessa. Introduction The purpose of this paper is to outline how we can anticipate logistics futures in the military context in Finland. In Finland, the history of these multinational activities has included joining NATO’s Partnership for Peace (PfP) programme in 1994, participating in the Euro-Atlantic Partnership Council (EAPC) since 1997, signing the HNS Memorandum of Understanding (MOU) 2 with NATO in 2014 and participating in Enhanced 1 In the National Defence University of Finland, military sciences have sub-sciences such as leadership, military pedagogy, military theory and military technology. 2 The HNS MOU was drawn up by the Government of Finland and NATO Headquarters, Supreme Allied Commander Transformation (HQ SACT), as well as Supreme Headquarters Allied Powers Europe (SHAPE) regarding the provision of HNS for the execution of NATO operations, exercises or similar military activities. The phenomenon under study is Host Nation Support (HNS) logistics from the perspective of the Finnish Defence Forces (FDF). The ongoing Russo-Ukrainian war has underlined the use of conventional military capabilities, along with new applications of dual-use technology that are in operational use in di?erent domains (ISW Press 2023)
It is di?cult to anticipate future operational environments and the evolving nature of military operations with a high degree of accuracy, but it is perfectly feasible to identify possible development paths and signals that may either strengthen or undermine the development. What a?ects logistics in Finnish society, and why do we have to anticipate potential logistics futures from the perspective of the FDF. Two other signi?cant aims are to develop interoperability and HNS arrangements (NATO 2022; Lofgren 2016). In order to answer the research question, a literature review was conducted of the research that has been carried out on the anticipation areas and possible futures studies methods that have been used to assess future developments. This naturally emphasizes the need to increase the interoperability of logistics capabilities and to gain information on the operating environment in which these capabilities are deployed. In light of this integration perspective, FDF logistics adaptivity, organization, and capabilities will need to respond to the requirements of the future operating environment as well as the transformation of the commercial logistics structure. From the HNS point of view, Finland and NATO signed a Host Nation Support Technical Arrangement that elaborated on the earlier HNS MOU from 2014 (Finnish Government 2022). The business environment changes rapidly and is driven by consumer interests. The latest milestones are Finland’s application for NATO membership on 17 May 2022 (Ministry of Foreign A?airs Finland 2022) and accession to NATO on 4 April 2023 (Ministry of Defence of Finland 2023b; NATO 2023a). These changes, coupled with the evolving picture of war and general logistics development, challenge the anticipation of HNS logistics. However, the NATO membership and the new guidelines for multinational operations have altered the requirements for logistical support (NATO 2023b). Due to the interdisciplinary nature of the research topic, a review of logistics trends from a Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces. Military analysis documents may contain sensitive information, which restricts the opportunities for open discussion. As this shapes the logistics services and infrastructure crucial for military logistics, the development will be re?ected in the operating environment in 2040 (Laari et al. As mentioned earlier, FDF logistics is and will be integrated into the national and international commercial logistics system, both now and in the future (FDF 2023a). Military-based HNS is currently facilitated mainly by the FDF logistics system, where the responsible organization for logistics is the FDF Logistics Command. This research gap gives rise to the research question that this paper seeks to address: How can we anticipate the futures of logistics in the context of Host Nation Support from the perspective of the Finnish Defence Forces in 2040. When it comes to the core task of sustaining FDF operating capabilities, the Logistics Command also integrates the FDF logistics system into the national and international logistics system (FDF 2023a), which covers commercial enterprises and partners. To achieve this, we must improve our capabilities to predict and anticipate by means of futures studies methods and anticipation skills. The challenge lies in the fact that there are very few evidence-based analyses of military organizations available. One of the most challenging aspects of HNS logistics entails assessing its development in the long term. 2018). One aim of participating in these exercises in the future is to learn more about cooperating in a multinational environment. There are numerous open access articles and research papers dedicated to trends and weak signals that in?uence the logistics development in the business environment, both nationally and internationally. Research gap The research gap stems from the lack of information on how logistics will develop by 2040, how this will a?ect HNS logistics arrangements in Finland, and, more importantly, how this can be anticipated. 2/23 20 Futura Opportunities Partnership (EOP) collaboration since 2015 (Ministry of Defence of Finland 2014 and 2023a). In summary, the FDF have a history of multinational activities that served to enhance HNS logistics arrangements prior to the NATO membership. Finland has served as a host nation itself and the FDF have taken part in multinational military training events for many decades. One factor concerns the development of business logistics
In Finland, the HNS MOU and its Technical Agreement comprise the current policy for conducting HNS. With regard to the de?nitions of supply chain management and sustainment, logistics is used as an umbrella concept in this paper. Futures studies is a broad concept covering almost everything from theories to methods. Logistics plays a key role in all three phases (Hrab & Minculette 2022, 12–13). In addition, transportation, maintenance, storage, and distribution are included in the logistics de?nition (NATO 2017). et al. Supply chain management covers the planning and execution needed for optimizing the materiel, information, and capital ?ows in the value chain (Tan 2001; du Toit & Vlok 2014). 2017, 33–34). One ?nding in the HNS logistics research was that it is largely described from the perspective of NATO allies (Young 2006). Epistemologically, the information presented in this paper can be Nokipii & Uusipaavalniemi. HNS can also be seen as one of the enablers in NATO’s deterrence strategy, particularly from the Baltic Sea region point of view (McInnis & McPartland 2021, 10). HNS logistics incorporates the host nation’s transportation infrastructure such as railways, seaports, airports, storage facilities, communications, customs, and border-crossing functions (Ioni?. Methodology: key concepts, theoretical background, and research method The methodology section begins with de?nitions of the key concepts and notes on related terms, followed by the theoretical background, and, lastly, the research methodology. In this paper, anticipation is seen as a process that seeks a better understanding of the future in order to enhance current decision-making, connecting various future studies sub-methods. 2023). His way of thinking chimes with the de?nitions put forward by theoretical biologist Robert Rosen. Futures research, in turn, is more of a systematic process to execute foresight with high validity (Kuusi et al. The host nation’s support capabilities must duly be coordinated e?ectively. Army (2019) states that sustainment includes both personnel services and logistics services. 21 2/23 F military logistics perspective was conducted in a similar way. The methodology is described in more detail in the next section. In the FDF (2023b), logistics refers to a group of capabilities that together generate the support for FDF operations. Anticipation Roberto Poli (2017) di?erentiates between anticipation and anticipatory systems. Theoretical background The philosophy of science tradition in this paper is social constructionism combined with critical realism (Minkkinen 2019). In addition, HNS can be divided into three phases: the deployment phase (reception, staging, onward movement and integration of forces), the sustainment phase, and the re-deployment phase (rearward movement, staging and dispatch). Logistics covers acquisitions, materiel management, healthcare, and environmental issues. 2015; Miller 2018; Minkkinen 2019). The U.S. Moreover, environmental standards and green logistics principles need to be considered as a part of green supply chain management (McKinnon 2015). In addition, NATO’s (2021) Allied Joint Publication 4.3 de?nes the main principles of HNS. Army. Military logistics The concept of military logistics has a long history and has evolved over a considerable period of time (Serrano et al. Anticipation refers to the future in the present, while an anticipatory system identi?es itself as a system that has the ability to change its state in advance (Louie 2010; Wilenius 2019). The key concepts are military logistics, host nation support, and anticipation. To sum up, HNS is de?ned in the MOU document between Finland and NATO (2014) as the planned provision and support that a host nation can give to sending-nation forces and organizations that are operating through the host nation. Host Nation Support, HNS The HNS literature is mainly published by NATO or the U.S. To expand the anticipation concept, it is important to recognize that the di?erence between futures studies and futures research is negligible
Open access Figure 1. To sum up the nature of future knowledge, it will evolve between people based on their own social experiences, shaped by their decisions and actions. It is represented and constructed in social reality every minute. Given the future-positioned nature of HNS logistics 2040, collective anticipation is an essential way to enhance the anticipation capacity of an organization (such as the FDF) to strive for more evidence-based knowledge about the future. Tuomi (2012) has suggested that the future is epistemologically uncertain. Sometimes, dystopian knowledge of the future may help us to make better decisions in the modern state (Claisse & Delvenne 2014). Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces. Our daily actions have an in?uence on our future (as do the actions that we do not take). Research method This paper is based on a structured literature review of the latest scienti?c publications on futures studies and the respective theories, complemented by an overview of logistics trend research. 2/23 22 Futura seen to be in?uenced by our own limitations, worldviews, and social realms. In military sciences, constructivism can be seen as one of the essential traditions when researching the picture of war and its elements (Tähtinen & Huupponen 2022, 11?12). Figure 1 presents the theoretical framework for HNS logistics 2040 from the perspective of Finland and the FDF. HNS logistics 2040 theoretical framework and its interrelationships. These areas are based on the theoretical framework domains (see Figure 1). According to Miller (2012), contingency is a facet of the future that exists in the present. The HNS logistics 2040 framework connects the approaches within military sciences and futures studies, as well as the business and military logistics development. In this sense, methods of seeking truth and trust are important (Niiniluoto 2003, 301). In turn, HNS logistics is a multifactorial issue that requires a holistic anticipation perspective. Beyond that, the picture of the future is like a projection, which reshapes and represents itself continually. Futures ontology is an ontological process in and of itself. According to Tuomi (2012), the future is ontological, unpredictable, and unexpected. To acquire knowledge about the future, much depends on subjective capabilities, such as monitoring and the interpretation of emerging signals (Hiltunen 2010)
The mapping-horizon thinking of the Futures Map enables the scanning of trends and weak signals prospectively. Some of these overlap and may demonstrate some di?erences in their philosophy of science (Miller 2018). Examples of futures studies models that may support anticipation. 23 2/23 F NATO publications and Finnish Defence Force publications were also reviewed in relation to the HNS logistics topic. The search words used in the search phase were anticipation, future studies, logistics trends, military logistics, supply chain management, host nation support logistics, and HNS logistics. The Futures Map (Kuusi et al. Content analysis was conducted with strict parameters set by the chosen keywords. The methodology adopted in modern futures studies is highly versatile and multipurpose. Nokipii & Uusipaavalniemi. They were merely utilized in outlining and describing the research context and military-originated concepts, such as HNS. To this end, the Futures Map enables alternative paths to acceptable futures. A quantitative approach was ruled out because identifying and abstracting undisputed causality is challenging in themes related to the research object in this paper (Tähtinen & Huupponen 2022, 16–17). 2015) in Figure 2 is particularly applicable to anticipation in the military context. However, these publications were considered to be internally validated and hence fact-based. The search strategy entailed locating relevant scienti?c papers in di?erent databases (such as Google Scholar and Research Gate), governmental publications, and journals. The latest frameworks and theoretical models that may support anticipation are presented in Table 1. In the context of future HNS logistics, it is essential to de?ne the areas Table 1. A qualitative research approach was adopted due to the emerging and evolving nature of the research topic – the future of HNS logistics in Finland. The quality of the literature varied, and some NATO or Finnish Defence Force publications were not scienti?cally peer reviewed. Main ?ndings Anticipation ?ndings Based on the prior literature and publications on futures studies, there are multiple ways to do foresight and anticipate. Although it has challenges and limitations, the idea of a map depicting the present state, trend(s), paths, and an acceptable future (picture of the future) makes the scenario work active and productive. The study selection criteria for this paper were the respective study's contribution to the research topic, a new and comprehensive perspective, and a publication language of either English or Finnish. The purpose of the literature review was to discover 1) research that has been published by military and civilian organizations on the topic of anticipation, and 2) logistics trends overview on the latest trends in business and military logistics. The concept of a map including a large amount of information with di?erent timeframes is comprehensive
The implications of the trends are analyzed from both the business logistics and military logistics perspective. Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces. For instance, Nokipii (2018) sketches Figure 2. Zakery’s views on trends are more detailed, highlighting capacity and security issues in transportation, or postponement and Quick Response in inventory management. The trends are divided into technology trends and social & business trends. Some future-oriented studies cover a more limited perspective of logistics future development, focusing on certain logistics sectors or processes. For each trend, key developments, opportunities, and challenges are identi?ed and the impact of the trend on di?erent sectors is assessed. The analysis is conducted by sectors: logistics infrastructure; purchasing; transport; inventory management and warehousing; and strategic-level management of supply chains (Laari et al. Futures Map (modi?ed Kuusi et al. (2018) identi?ed six development trends in supply chains: the globalization of supply chains; the digitalization and automation of logistics processes; dependence on electricity and IT systems; hybrid warfare activities targeted at supply chains; resource scarcity and the circular economy/sharing economy as a response to it; and building supply chain resilience. 2/23 24 Futura where the mapping has to be extended. Logistics trends ?ndings Laari et al. Zakery (2011) identi?ed globalization, information technology and new technologies as major in?uencing issues for logistics. The focus is on the digital revolution and its impact on customer-centricity, sustainability, technology, supply chain resilience, and people. Examples of trends that could be realized in the next ?ve to ten years in logistics are metaverses, smarti?cation, the space economy, the sharing economy, alternative energy solutions, digital twins, outdoor autonomous robotics, and tube systems. In its Logistics Trend Radar, DHL (2023) includes a total of 40 trends and innovations that are predicted to shape logistics within the next ?ve to ten years. 2018). Relatedly, trends are usually described along with logistics sectors, such as inventory management, global transportation and warehousing, and geographical areas such as the UK, Europe, and China. Trend Time 3 This image is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 International License (http:// creativecommons.org/licenses/by/4.0/). 2015 3 ). The logistics planning and mapping-horizon areas in the case of HNS logistics are ports, railheads, air?elds, customs and border control facilities, communications, and medical infrastructure
In its Global Strategic Trends (GST) report, the UK Ministry of Defence (2018) suggested thematic areas for development, namely environment and resources; human development; economy; industry and information; governance and law; and con?ict and security. Identi?ed themes include the impact of climate change on transport, energy storage, and the availability of mineral resources (along with recycling). To conclude, there are signi?cant di?erences in the opportunities to apply the trends between business and military supply chains. The national foresight reports in Finland refer to logistics as a part of larger themes or trend clusters, but not as a separate theme. Anticipating HNS logistics in 2040 from the perspective of Finland and the FDF can be seen as an interdisciplinary subject (see Figure 1). Logistics and supply chain management are linked to several themes. This complicates the comparison and combining of trends. Foresight by military organizations varies from larger trends or themes, in which logistics themes are integrated (e.g., GST), to papers with more detailed defence implications of trends (e.g., Laari et al.). 25 2/23 F three alternative scenarios for the future of spare parts logistics in 2035. In the literature, the future of logistics is presented in the form of wider logistics and supply chain trends, but also as alternative developments along di?erent logistics sectors. The signi?cance of civilian partners in the FDF logistics system underscores the need to integrate HNS logistics development into business logistics research. In this literature, logistics research is seen as profoundly interdisciplinary (Karatas-Cetin & Denktas-Sakar 2013). Very few studies consider the effects of logistics trends in the military context in general, or in the Finnish operating environment in particular. The themes shaping this development comprise the levels of networking, technology utilization and the degree of globalization (global vs. Thus far, very little attention has been paid to weak signals, shocks, discontinuities, or unlikely but possible development paths. Researching HNS logistics futures calls for an approach that takes account of military sciences and futures studies methods at a minimum. There is also room for drawing more detailed defence implications and conducting an impact analysis in the military environment. The alternative scenarios were generated using the Delphi method and experts also assessed how unexpected and likely the depicted development was (Nokipii 2018). local focus). 2018). The research question posed in this paper was Nokipii & Uusipaavalniemi. Firstly, because their motives and priorities are di?erent; secondly, because the special requirements for military capabilities (such as export restrictions and requirements for security of supply) may limit the applicability of supply chain solutions, o?ering only a limited possibility for chain optimization; and thirdly, because the military supply chains focus on ensuring operations in the case of emergencies, whereas business supply chains aim at optimized solutions under normal circumstances, building only limited resilience against disturbances (Laari et al. However, logistics and supply chain futures studies mainly focus on identifying trends and their most likely development paths. The time perspective of the trends or developments presented varies and is not clearly stated in all studies, even if the trends are referred to as future trends. Moreover, the analysis of implications for defence and security remains at a somewhat general level and is not directly linked to logistics development (Ministry of Defence UK 2018). Conclusions and contribution This paper has focused on anticipation, highlighting ways to anticipate the development of logistics. In summary, global trends and developments in logistics and supply chains are examined somewhat broadly based on the available literature. The aim has been to explore how Host Nation Support (HNS) logistics can be anticipated to develop in Finland in the future. In the report, alternative futures in a two-by-two framework are presented and watch points as well as discontinuities are identi?ed, albeit not speci?cally related to logistics. According to the GST report, by 2050, the future of transport will be characterized by decreasing transport and communication costs, increasing demand for transport infrastructure, a growing need for energy, and a need for improved energy e?ciency
By 2040, new technology and digital solutions (such as arti?cial intelligence) may support long-term planning and decision-making in logistics. Anticipation capability combines the Futures Literacy, the Five Dimensions of Futures Consciousness, and the Organizational Futures Learning models (see Table 1). An enhanced anticipation capability makes it easier to estimate the required support, for example, subsequently improving e?ciency when planning and executing logistics (U.S. From the perspective of the availability of logistics assets, the security and resilience of supply chains must also be balanced in terms of time and volume. Among the main ?ndings, it appears that it is possible to choose a certain futures research method and run with it. By identifying existing signals and monitoring emerging ones, dynamic development paths can be described. At the same time, possible approaches include operational environment analyses, building anticipation competence, exploring logistics trends, and developing anticipation theories. In order to obtain high-quality information about the future, the futures research process must be made as multifaceted as possible. In turn, resilient command and control systems, competent personnel, and veri?ed agreements form a robust basis for adapting and managing the logistics ?ows to ensure successful HNS logistics by 2040. To this end, it is possible to build quality-conscious and alternative scenarios that can be updated when proceeding towards an acceptable future. Systematic anticipation of future HNS logistics operational environments is an essential way to increase understanding of the forthcoming development paths. One technique for anticipating the development of HNS logistics entails utilizing the Futures Map, as the present status of HNS logistics in the FDF and the corresponding vision can be drafted onto the Map. 2015). In this vein, futures studies paves the way for research into the development of logistics. 2/23 26 Futura How can we anticipate the futures of logistics in the context of Host Nation Support from the perspective of the Finnish Defence Forces in 2040. Consequently, the criteria for anticipation quality are broad time horizons and foresight coupled with comprehensive futures scanning and monitoring methods. Monitoring diversity increases when the anticipation capability consists of di?erent levels, such as individuals, organizations, and crowds (Motti & Masoumi 2016; Miller 2018). Marine Corps 2018, 117–118). Although the anticipation capability model is essentially a draft, it must nonetheless be tested and pre-developed as well. Perception is a key skill in signal monitoring, and for the purposes of successful monitoring, the mapping of horizon sources must be rich enough. Thus, it is essential to monitor how these zones are developing, build indicators, and, in particular, enhance the rich anticipation capability. The ongoing Russo-Ukrainian war has emphasized the importance of logistics. In this vein, the ability to use correct futures research methods and signal monitoring is vital. In attempting to provide a direct answer to this question, it is possible to apply multiple futures studies methods with their relevant theories in order to anticipate the future of HNS logistics from the perspective of the FDF. In this vein, the logistics infrastructure and international cooperation with logistics command and control systems forms one of the key areas enabling military operations. Typical weaknesses in futures research include a lack of alternative futures and poor signal monitoring (Young 2006; Hiltunen 2010). This aspect may have a positive in?uence on the sending nation’s logistics footprint. Military organizations have to put more emphasis on developing the anticipation capability in logistics, covering developments in both business and military logistics (Hagman 2013). From the FDF perspective, Finland’s role in NATO, the structure of Finnish society, and Finland’s position in global business markets are the zones that will in?uence HNS logistics by 2040. The qualitative perspective is a valid research Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces. The existing logistics trends can then be positioned on the Futures Map trend line (Kuusi et al. Every action connected with these approaches improves anticipation skills and provides more information about the future (Motti & Masoumi 2016). The new information empowers one to make better logistics development decisions and anticipate future decision-making points
?/en/topical/?nland_and_nato>. van der Laan (2017): Building Foresight Capacity: Toward a Foresight Competency Model, World Futures Review 9 (3), pp. Bârsan, S. 203–226. Daheim & L. (Ed.). Retrieved 14.4.2023. & P. Retrieved 17.10.2023. <https://www.defmin.?/en/areas_of_expertise/international_defence_cooperation/nato#c817b4b8>. PhD thesis. University of Defence, Brno, 31–35. <https://doi.org/10.2478/raft-2022-0002>. (2010): Weak Signals in Organizational Futures Learning. Browne, A. Due to the evolving nature of logistics, it is important to maintain a continuous research e?ort. org/10.4324/9781315000701>. Retrieved 14.4.2023. Kuusi, O., K. Finnish Defence Forces Logistics Command. Ministry of Defence of Finland (2023b): Finland and NATO. <https://doi:10.1007/ s40309-015-0074-9>. (2015): Environmental sustainability: A new priority for logistics managers. & G. <https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/ file/771309/Global_Strategic_Trends_-_The_Future_Starts_Today.pdf>. FDF (2023b): The Finnish Defence Forces Logistics Command. <https://puolustusvoimat.?/en/web/logistiikkalaitos/about-us>. Ioni??, D., G. Delvenne (2014): Building on anticipation: Dystopia as empowerment, Current Sociology Monograph 63 (2), pp. Karatas-Cetin, C. Whiteing & A. Aalto University School of Economics, Helsinki. Pînzariu, D. Iancu & D. 6th ed. McKinnon, A. Retrieved 14.4.2023. Miller, R. & G. Louie, A.H. Hiltunen, E. <https://doi:10.1016/j.futures.2018.06.010>. Gary, C. In Curry, A. In Piecyk, M., M. 10-11. Cuhls & K. Furthermore, we propose a broader study of logistics trends within the HNS logistics futures theme from the Finnish point of view. Claisse, F. Leinonen & L. Ojala (2018): Tulevaisuuden toimitusketju – vaikutuksia siviilija sotilaslogistiikkaan [The future supply chain – implications for civilian and military logistics], Tiede ja ase 76, pp. <https://www. <https://www.atlanticcouncil.org/wp-content/uploads/2021/05/Falling-In_Deterrent-Value-of-HNSin-the-Baltic.pdf>. <https:// doi:10.1108/14636681011049848>. Ministry of Defence of Finland (2014): HNS MOU FINLAND. This paper is one of the few papers in which HNS logistics anticipation research is addressed in Finland and from the perspective of the FDF. Lofgren, J.G. Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis A 365. <https://www.dhl.com/global-en/home/insights-and-innovation/insights/logistics-trend-radar.html>. <https://valtioneuvosto.?/en/-/ ?nland-and-nato-sign-a-host-nation-support-technical-arrangement>. Retrieved 14.4.2023. 12–15. Uusipaavalniemi, R. 155–169. Retrieved 14.4.2023. Hence, the nature of the research topic requires a holistic approach, where the research is systematic and multi-level, in order to better understand the development paths and signals. Laari, S., S. Miller, R. 22. <https://www.defmin. Routledge, London. Institute for the Study of War. <https://um.?/?nland-is-applying-for-nato-membership>. (2013): European Crisis Management and Defence: The Search for Capabilities. Association of Professional Futurists, Houston, Texas. (2012): Anticipation: The Discipline of Uncertainty. Adelphi Paper 353. Russian O?ensive Campaign Assessments. Hines, A., J. (2022): Finland and NATO sign a Host Nation Support Technical Arrangement. Ministry of Defence of Finland. Interview by Inci Kucukaksoy, The Three Swords Magazine 30/2016, pp. Mo?teanu (2017): The Evolution of Host Nation Support As a Key Element of Defence Logistics. 18–29. Retrieved 14.4.2023. <https://www.defmin.?/?les/2898/ HNS_MOU_FINLAND.pdf>. <https://doi. Kogan Page Publishers. DHL (2023): DHL Logistics Trend Radar 6.0. Retrieved 14.4.2023. Hagman, H.-C. Retrieved 14.4.2023. <https://doi:10.1177/1946756717715637>. Routledge, Abingdon. (2016): NATO Capability Development & Interoperability. DHL. 10-18. References Ahvenharju, S., M. Ministry of Defence of Finland (2023a): NATO and Finland’s cooperation with NATO. Ministry of Defence UK (2018): Global Strategic Trends: The Future Starts Today. Ministry of Foreign A?airs of Finland (2022): Finland’s application for NATO membership. (2023): International cooperation. understandingwar.org/backgrounder/ukraine-con?ict-updates>. ISW Press (2023): Ukraine con?ict updates. 27 2/23 F approach because HNS logistics is a comprehensive and multi-level phenomenon that combines business and military logistics. Minkkinen, M. <https:// doi:10.1177/0011392114556579>. <https://puolustusvoimat.?/en/web/logistiikkalaitos/logistics-system>. Steinmüller (2015): The Futures Map and Its Quality Criteria, European Journal of Futures Research 3(1): Art. (2010): Robert Rosen’s anticipatory systems, Foresight 12 (3), pp. McPartland (2021): FALLING IN: The Deterrent Value of Host Nation Support in the Baltic Sea Region. 123– 141. Retrieved 14.4.2023. & C. (Ed): The future of futures. Minkkinen & F. McInnis, K. Finnish Government. Economics and Management 2. Minculete (2022): Approaches to the Role of the Host Nation Support in Strategic Deployment, Land Forces Academy Review 27(1), pp. FDF (2023a): The Finnish Defence Forces Logistics Command. (2018): Transforming the Future: Anticipating in the 21st Century. Hrab, M. <https://logistiikkalaitos.?/en/international-cooperation>. 125–144. Logistics system. Retrieved 14.4.2023. McKinnon (Eds.): Green logistics: Improving the environmental sustainability of logistics, 3-31. (2019): Theories in Futures Studies: Examining the Theory Base of the Futures Field in Light Nokipii & Uusipaavalniemi. In terms of limitations, the trend research in this paper was an overview, so there is room for more in-depth research on logistics trends. Lalot (2018): The Five Dimensions of Futures Consciousness, Futures 104, pp. Retrieved 14.4.2023. <http://www.jwc.nato.int/images/ stories/_news_items_/2016/LT_GEN_Lofgren_interview.pdf>. Denktas-Sakar (2013): Logistics Research Beyond 2000: Theory, method and relevance, The Asian Journal of Shipping and Logistics 29(2), pp. 1–13. Retrieved 14.4.2023
Retrieved 14.4.2023 <https://www.doria.?/bitstream/handle/10024/160416/SM1268.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. <https://www.nato.int/cps/en/ natohq/topics_132726.htm?selectedLocale=en>. Nokipii, V. (2003): Totuuden rakastaminen: Tieteen?loso?sia esseitä [Loving truth: Essays in the philosophy of science]. Springer Cham. <http://sajie.journals.ac.za/ pub/article/download/743/559>. Montoya-Torres (2023): Evolution of Military Logistics, Logistics 7 (2): p. (2012): Foresight in an unpredictable world, Technology Analysis & Strategic Management 24 (8), pp. Young, T.-D. Palm (eds.): Näin tutkin taktiikkaa: Tutkimusprosessi operaatiotaidon ja taktiikan näkökulmasta [How I studied tactics: The research process from an operational and tactical perspective]. Keränen & M. Retrieved 14.4.2023. Tähtinen, J. NATO (2023b): NATO Chiefs of Defence discuss executability of Regional Plans. Kalenatic, C. 87–93. Wilenius, M. <https:// www.nato.int/cps/en/natohq/topics_61741.htm>. <https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/ file/1121320/AJP_4.3_Host_Nation_Support_ EDA_V1.pdf>. & V. 735–751. (2019): Making Anticipations. Motti, V. Niiniluoto, I. NATO (2017): Logistics. <https:// doi:10.1177/1946756716651171>. U.S. U.S. <https://doi.org/10.3390/logistics7020022>. Retrieved 14.4.2023. <https:// www.jcs.mil/Portals/36/Documents/Doctrine/ pubs/jp3_16.pdf?ver=N5OFJfxmbzf2_K0CmEmwpg%3d%3d>. Retrieved 14.4.2023. 35–54. Mäkitalo, M. <https://globalnetplatform.org/system/ files/1/Capabilities%20Based%20Defense%20 Planning.pdf>. Validated 12.2.2021. Masoumi (2016): An Operating Process for Organizational Foresight and Anticipation, World Futures Review 8(2), pp. (2017): Introduction to anticipation studies. & P.J. 39–48. 1. Huupponen (2022): Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksen lähtökohdat [Starting points for the study of operational skills and tactics] 4-22, in Tähtinen, J., V. López & J.R. Retrieved 18.10.2023. (2011): Logistics Future Trends, Logistics Operations and Management, pp. <https://doi:10.1080/09537325.2 012.715476>. Army (2019): Multinational Operations. Retrieved 14.4.2023. <https:// doi:10.1016/B978-0-12-385202-1.00006-2>. Otava, Helsinki. Sotataidon laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki. Retrieved 14.4.2023. 2/23 28 Futura of Survey Results, World Futures Review 12(1), pp. <https://doi:10.1177/1946756719887717>. Master’s Thesis. Anticipation Science Vol. <https://www.marines.mil/portals/1/Publications/MCTP%203-40B%20GN.pdf?ver=2019-01-31-102515-153>. (2017): Multi-Domain Battle Driving Change to Win in the Future. Retrieved 14.4.2023. (2006): Capabilities-Based Defense Planning: Techniques Applicable to NATO and Partnership for Peace Countries, The Quarterly Journal, Spring-Summer 2006, pp. Retrieved 14.4.2023. Zakery, A. <https://maanpuolustuskorkeakoulu.?/en/studies>. <http://anticipationconference.org/ wp-content/uploads/2019/10/Anticipation_2019_ paper_70.pdf>. Paronen, M. Marine Corps (2018): Tactical-Level Logistics. Army. Retrieved 14.4.2023. NATO (2023a): Relations with Finland. Tan, K.C. NATO (2021): Allied Joint Publication-4.3, Allied Joint Doctrine for Host-Nation Support. & M. Serrano, A., D. U.S. United States Department of the Army, Department of the Navy, and Department of the Air Force; United States Marine Corps; United States Coast Guard; United States Space Force. Tuomi, I. 93–105. NATO (2022): Partnership Interoperability Initiative. National Defence University (2023): Studying at the National Defence University. Huupponen, M. 22. Joint Publication 3-16. Department of Leadership and Military Pedagogy, National Defence University. Palokangas, A. 1.3.2019. Perkins, D.G. Poli, R. <https:// doi:10.1016/S0969-7012(00)00020-4>. Vlok (2014): Supply Chain Management: A Framework of Understanding, South African Journal of Industrial Engineering 25 (3), pp. Retrieved 14.4.2023 <https://www.armyupress.army.mil/Journals/Military-Review/English-Edition-Archives/ July-August-2017/Perkins-Multi-Domain-Battle/>. Ministry of Defence, United Kingdom, ALLIED JOINT DOCTRINE FOR HOST-NATION SUPPORT with UK national elements Edition A, version 1. <https://www.nato.int/cps/en/natohq/ news_218538.htm>. (2001): A Framework of Supply Chain Management Literature, European Journal of Purchasing & Supply Management 7, pp. Siirtola, J. Retrieved 14.4.2023. Anticipating host nation support logistics in 2040 from the perspective of the Finnish Defence Forces. 25–38. Retrieved 14.4.2023. <https://www.nato.int/cps/en/natohq/ topics_49594.htm>. 1–14. du Toit, D. (2018): Logistiikan strateginen suunnittelu: tulevaisuuskuvia varaosalogistiikan varmuudesta vuonna 2035 [Strategic logistics planning: Future vision for spare parts logistics in 2035]
Useimmat meistä ottavat kotivakuutuksen riskejä vastaan, mutta monet näistä ihmisistä osallistuvat rahapeleihin, vaikka tietävät niiden johtavan pitkässä juoksussa rahamenetyksiin. Abstrakti Ihmiset suhtautuvat epävarmuuteen eri tavoin. Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa noudatetaan usein ns. Silloin ostetaan jännitystä. Bayes-laskenta on keskeinen tieteellinen tapa arvioida epävarmuutta. varovaisuusperiaatetta, joka esimerkiksi kalastuksen säätelyssä tarkoittaa sitä että kalastetaan sitä vähemmän mitä epävarmempia ollaan. Valtiot eivät vakuuta, mutta niiden päätöksenteko reagoi muutoin riskeihin. Tällöin julkaisut voivat synnyttää oppimisen ketjuja, kun edellinen julkaisu antaa priori-todennäköisyyksiä seuraaville. REFEREE-ARTIKKELI. Lisäksi siinä voidaan käyttää hyväksi ns. Hyvin varakkaat saavat jännitystä suuremmista summista, peleistä joihin moni muu ei ryhtyisi. 29 2/23 F Epävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita: kokemuksia luonnonvarojen hallinnoinnista ja ympäristöriskilaskennasta Sakari Kuikka Professori Kestävyystieteen instituutti, Helsingin yliopisto sakari.kuikka@helsinki.. He ehkä ennemminkin maksaisivat päästäkseen pelistä eroon. prioritietämystä, joka voi olla peräisin esimerkiksi aiemmista julkaisuista
Itselleni tutuin sovellusalue on kalastuksen säätely. Vakuuttaminen Vakuutukset ovat keskeistä kauppaa epävarmuuksista. Jokapäiväistä se on silloin, kun mietimme, pitäisikö sateenvarjo ottaa töihin mukaan, tai pitäisikö viikonloppuna vaihtaa talvirenkaat alle. Jo ikääntyneemmätkin riskiä käsittelevät tieteelliset artikkelit huomioivat, että riskiasenne muuttuu, kun kohteena oleva summa muuttuu, ja erityisesti summan osuus päätöksiä tekevän henkilön varallisuudesta (Slovic 1993). pistearvoja tuottavalla mallilla löytyy useimmiten yksi arvo, jossa saalis olisi maksimissaan. Silloin olemme riskiä välttäviä, ja olemme valmiita maksamaan huomattaviakin summia välttääksemme pahimpia tappioita. Toisaalta tällaiset vahingot ovat varsin harvinaisia, joten myös vakuutusmaksut ovat kohtuullisia ja vakuutus on helppo ottaa. Osa meistä yrittää olla rationaalisia, ja laskea millä todennäköisyydellä vahinko tapahtuu, ja kuinka paljon sen vaikutusten poistaminen vakuutuksen avulla maksaa. Saman voisi ajatella koskevan isoja yrityksiä, ainakin siltä osin kuin puhutaan pienen mittakaavan toiminnoista. Tällaiset suhteet voittoihin ja tappioihin siirtyvät ihmisen päätöksiin myös silloin kun he ostavat vakuutuksia. Tällöin kuitenkin oletetaan, että kaikki oleelliset asiat tiedetään suurella tarkkuudella, mikä ei kuitenkaan yleensä ole tilanne, jos oikeasti ollaan nöyriä tiedon laadun suhteen. Lienee selvää, että huomattavalle osalle ihmisistä kasko ei kannata, kun ajatellaan elämän yli tapahtuvan autoilun taloudellisia riskejä. Asunnon vakuuttaminen on jo toisenlainen päätös. 2/23 30 Futura Johdanto Epävarmuus on keskeinen osa elämää, ja väistämätöntä kun pohdimme tulevaisuuden isoja muutoksia Telluksellamme. Riskihakuisesti käyttäytyvät ovat kiinnostuneita todennäköisyysjakauman äärimmäisistä hännistä, eli pienellä todennäköisyydellä realisoituvista suurista voitoista tai tappioista (Fischho. Itse en kaskoa ole ottanut, ja olen laskenut, että se on ollut taloudellisesti järkevä päätös, vaikka muutamat vahingot ovat kirpaisseetkin. Valtio ei yleisesti ottaen vakuuta mitään sellaista, mitä yksityiset ihmiset vakuuttavat. Olemme riskihakuisia käyttäessämme rahaa veikkaukseen, eli ostamme jännitystä, vaikka tiedämme ettei se ole pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattavaa. Varovaisuusperiaate Suuren mittaluokan toim?at, kuten valtiot ja kansainväliset organisaatiot, voivat kuitenkin noudattaa vakuutuksen omaista logiikkaa. On erittäin vaikeaa laskea, kuinka monta silakkaa Epävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita. Jollakin tavalla, intuitiivisesti ajateltuna, kaskot vain ovat kalliita mikä tietysti johtaa vakuutusyhtiöiden voittoihin. Jos kalastusta tästä lisätään, niin menetetään sekä kasvuettä lisääntymispotentiaalia. Tällainen peli voisi kiinnostaa huomattavasti varakkaampaa henkilöä jännitysmomentin takia, kun taas upporikkaalle se olisi mitäänsanomaton. Saman päivän iltana saatamme pohtia, pitäisikö vaihtaa paremman vahinkoturvan antavaan vakuutukseen, vaikka se selvästi kalliimpi onkin. Mielestäni kuluttajan kannalta ongelmallisinta on, että erilaisten vakuutusehtojen ymmärtäminen on vaikeaa, vaikka niiden merkitys on tietysti keskeistä, jos vahinko realisoituu. Varsin hyvin tunnettu ja viitattu konsepti on varovaisuusperiaate, ja sen käytännön sovellukset. 1995). Pahimmassa tapauksessa talo palaa, ja henkilö menettää lähes kaiken omaisuutensa. Emme pysty tekemään rationaalisia päätöksiä, jota jo epävarmuuden vaikea arviointi hankaloittaa. Vähätuloinen henkilö ei lähde peliin, jossa voi hävitä tai voittaa 100 000 euroa todennäköisyydellä 0,5. Kalat pyydetään liian pieninä eivätkä ne ehdi kunnolla käyttämään lisääntymis potentiaaliaan ennen kuin joutuvat pannulle. Kalakannan maksimituotanto saadaan tietyllä kalastuksen määrällä. Jos pyynti teho puolestaan on liian alhainen, niin pedot ja muut ulkoiset syyt korjaavat liian suuren osan populaatiosta ennen kuin ihminen ehtii ottamaan osansa. Ns. Se on rationaalista siinä mielessä, että valtio on toim?ana niin iso, että pitkässä juoksussa on edullisempaa olla ottamatta vakuutuksia ja vain maksaa vahingot. Jos henkilö ei esimerkiksi ota autoonsa kaskovakuutusta vaan ikään kuin säästää vahingon varalle maksamatta jääneillä vakuutusmaksuilla, niin joutuu miettimään kuinka paljon mahdollinen vahinko harmittaa
Maailma kuitenkin kulkee parhaillaan sellaiseen tulevaisuuteen, jollaisesta suoranaisia tieteellisiä havaintoja ei ole. Itse asiassa koko öljyriskianalyysin tavoitteena on ehkäistä öljyonnettomuuksien syntyminen, eli estää empiirisen 1 https://www.ices.dk/community/groups/pages/ wgbfas.aspx 2 Kuvaus os. Varovaisuusperiaatteen voi tiivistää siihen, että mitä epävarmempia kannan tilasta ollaan, sitä vähemmän saisi kalastaa. Kasvava kutukanta on se josta ”vakuuttamisessa” ollaan kiinnostuneita, ja pienemmän kalastustehon myötä menetetty saalis on se ”vakuutusmaksu”, joka maksetaan, jotta käytettävissä on suurempi kutukanta, mikäli jotain ennakoimatonta tapahtuu. Tämän laskeminen ei ole toivottoman vaikeaa asioille, jotka ovat tapahtuneet kyseessä olevalle kannalle jo aiemmin, tai vaihtoehtoisesti kannoille, jotka ovat niin samankaltaisia, että muista kannoista saatavilla tiedoilla voi katsoa olevan relevanssia kyseessä olevan kannan muutosten ennustamisen kannalta. Tämä on tarpeen, mutta en usko, että niistä syntyy mielekästä tietoa, kun pohditaan esimerkiksi yksittäisiä kalakantoja. Kehittyneiden laskentamallien avulla lohikantojen resilienssikyvystä on syntynyt hyvä kuva, mutta silakan kohdalla kannan varsinaisen kestokyvyn arviointi on nähdäkseni edelleen kesken 2 , minkä tällä hetkellä julkisessa sanassa käyty keskustelu osoittaa. Jokainen maksimitehosta vähennetty pyyntiyksikön määrä kasvattaa kutubiomassan kokoa ja lisääntymistehoa, vaikka samalla kokonaissaalis pienenisikin. Tämä ennakoimattomuus voi esimerkiksi syntyä poikkeuksellisista sääolosuhteista taikka ravintokohteiden tai petojen kannan vaihteluista. 2014) ongelman ratkaisussa, ja sen tuottaman epävarmuusarvion merkitystä, erityisesti Bayes-verkkoja hyväksikäyttäen (Pearl 1988). Olisi sitten varmempi! Miksi hän luopuisi osasta seuraavan vuoden tulojaan moisen laskentatavan takia. Vertailuna, metsiemme puut pysyvät paikallaan ja näkyvillä, ja siitä huolimatta puuston kokonaismäärää maassamme on haastavaa arvioida. Uhanalaisten lajien tunnistaminen kaikkien lajien joukosta on varmasti vaikeaa, jos perusteellisesti tutkittujen kalakantojen kohdallakaan ei saada yksiselitteistä vastausta. Kalastajan pitkän tähtäimen etu olisi varmastikin malliin uskominen, mutta kalastus on luonteeltaan lyhytjänteistä yritystoimintaa kalakantojen ja kalastuksen säätelypäätösten vaihdellessa. Kysymys ei olekaan helppo. Tilanteesta voi joissakin tilanteissa kuitenkin tulla haastava, jos pyritään varovaisuusperiaatteen noudattamiseen. Tässä artikkelissa ylistän Bayes-laskennan kykyä (Gelman et al. https://www.ices.dk/advice/ESD/Pages/ Baltic-Sea-Selective-species-extraction.aspx Kuikka. Baltic Fisheries Assessment Working Group 1 ) , paljonko silakoita tai lohia on tällä hetkellä Itämeressä. “Jos minä säästän kalaa täällä, ottaako joku muu säästämäni kalat tuolla?”, tai “Entä auttaako kalojen säästäminen kutua varten, tutk?athan aina puhuvat, miten vuosiluokat määräytyvät ympäristötek?öiden mukaan?” Tietotarpeista Ympäristöongelmia on hankala tutkia, koska olosuhteet vaihtelevat paljon eivätkä tulevaisuuden tapahtumat välttämättä muistuta historiallisia tapahtumia. 31 2/23 F Itämeressä nyt on, ja vielä vaikeampaa laskea millä teholla kantaa kannattaisi pyytää, jotta saataisiin maksimisaalis. Tässä tapauksessa kasvatetaan muotisanan mukaista resilienssiä, eli kalakannan kykyä kestää ennakoimattomia, vaikeasti ennustettavia muutoksia. Tieto on yksikertaisesti liian karkeaa. Öljyonnettomuuksien osalta puolestaan ei Suomenlahdelta ole kertynyt sellaista aineistoa, joka kuvaisi ison öljyonnettomuuden vaikutuksia uhanalaisille lajeille tai elinympäristöille. Tällöin varovaisuusperiaatteen voidaan kalastuksessa katsoa merkitsevän sitä, että pyydetäänkin pienemmällä teholla kuin mitä piste-estimaatit ehdottavat, jos maksimisaaliiseen pyrittäisiin. Tällä hetkellä käytetään miljoonia sen arvioimiseen (esim. Tutk?at käyttävätkin esimerkiksi pohjasedimentteihin perustuvia muinaisia tapahtumia kuvaavia asioita ennakoidakseen tulevaa. Asiaa kalastajalle perusteltaessa hän voi ruveta ihmettelemään, miksi hänen pitäisi kalastaa vähemmän sen takia että tutk?a malleineen on epävarma. Näen, että esimerkiksi kalastuksen säätelyssä on ilmeistä, että historiallinen aineisto ei välttämättä sisällä lainkaan sellaisia ympäristötek?öiden, kalastuksen ja kannan koon yhdistelmiä, joita tavataan kohtuullisella todennäköisyydellä tulevaisuudessa
Koettu hyöty per yksikkö (rajahyöty) pienenee jokaisen lisääntyvän yksikön myötä. Tiedon pitää olla lisäksi sellaisessa muodossa, että eri tavoin riskeihin suhtautuvat pystyvät tietoja käyttämään ja niistä keskustelemaan. Riskiä välttävän henkilön riskiasenteen takana on konkaavi hyötyfunktio, eli jo kohtalaisen suuri osa ajateltavissa olevista hyödyistä saadaan alhaisilla rahan tai kalojen määrillä. Näiden jakaumien hajonta tai graa?sesti ajatellen todennäköisyysjakauman leveys kuvastaa arvioiden epävarmuutta, mikä taas mahdollistaa aiemmin käsitellyn tarpeen tukea erilaisten riskiasenteiden omaavien toimijoiden päätöksentekoa. Tällöin voidaan laskea todennäköisyysjakauma eri parametreille, kuten vaikkapa kalakannan kuolevuudelle. Nyt tämä väittely on laimentunut, joskin välillä pulpahtaa siellä täällä soveltajien joukossa pintaan, kun taas tilastotieteil?ät jo näkevät että molemmilla lähestysmistavoilla on käyttöä. Kuten todettiin, uhkapelaaja kokee näin ja on valmis toistuvasti ostamaan jännityksen tunnetta, vaikka rationaalisesti ajatellen ymmärtäisikin, että toistuvien pelitilanteiden vaikutus omaan talouteen on haitallinen. Jos luonnonsuojelujärjestö haluaa suurella todennäköisyydellä suojella tiettyjä eläinlajeja, niin se oikeutetusti voisi pyytää arvioita sille, millä todennäköisyydellä erilaiset suojelutoimenpiteet lajeja suojelevat. Hyvin oleellinen Bayes-laskennan piirre on ns. Nähdäkseni onkin tärkeää, että tutk?at tuottavat todennäköisyysjakaumia päätöksentekoa tukiessaan. On olemassa myös riskineutraali asenne, jolloin hyötyfunktio on lineaarinen, eli koettu tai saatu hyöty kasvaa aina saman verran kalojen tai rahan lisääntyessä yksiköittäin. priori-todennäköisyyden käyttö. Riskihakuisen hyötyfunktio on konveksi, eli rahan tai kalan lisääntyessä koettu hyöty kasvaa nopeasti vasta korkeilla arvoilla. Jos yhden kannan tai Suomen kansantalouden tulevaisuudesta annetaan yksi ainoa luku, ei mahdollisteta rationaalista keskustelua riskien välttämisestä, ja jossain määrin pakotetaan tiedon käyttäjät olemaan riskineutraaleja, vaikka tämä on harvinaista sen mittaluokan asioissa, joihin ylipäätään huomattavia tutkimusvaroja käytetään. Näin ei yleensä kuitenkaan tehdä, esimerkiksi kustannussyistä tai päätöksenteolta vaadittavan aikataulun takia. Ylivoimainen osa tieteen tuottamista arvioista on piste-estimaatteja, jolloin oikeastaan oletetaan, että tiedon käyttäjä ei välitä epävarmuuksista. Klassinen tilastotiede käyttää usein tuloksia raportoidessaan esimerkiksi p-arvoa, joka kertoo yhden saadun aineiston perusteella sitä, kuinka todennäköistä olisi samanlaisen tai vielä äärevämmän aineiston saaminen, jos nollahypoteesi olisi totta ja uusia aineistoja kerättäisiin samanlaisella satunnaisotannalla uudestaan. Laskennasta Epävarmuuden arviointiin on lukuisa määrä menetelmiä, ja pohdin seuraavassa muutamia laskentaan liittyviä teemoja. Niitähän ei ole. Kalastuksessa puolestaan sellaiset kalastajat, jotka voivat helposti vaihtaa kalastuskohdetta, eivät ole yhtä kiinnostuneita riskeistä kuin yksittäisten kantojen olemassaolosta huolestuneet toim?at. Frekventistisessä tilastotieteessä laskettavat parametrit oletetaan kiinteiksi mutta tuntemattomiksi. 2/23 32 Futura aineiston syntyminen, mikä on monella muulla tieteen alalla epätavallinen tavoite. Tällaiselle toim?alle epävarmuudella ei ole merkitystä, eikä hän halua käyttää rahaa epävarmuuden arviointiin, sillä se ei voi muuttaa päätöstä. Meistä jokainen lienee sääennustuksen suhteen riskineutraali silloin kun jäämme aamulla kotiin. Tämä myös tarkoittaa, että päätöksentek?ä on valmis maksamaan välttääkseen korkeita riskejä, kuten alussa todettiin. Itse pidän prior?akaumaa päinvastaisesti yhtenä Bayes-laskennan keskeisimmistä eduista, sillä se sallii muun tiedon kuin saadun havainEpävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita. Frekventististen tilastotieteil?öiden kritiikki perustui aikanaan juuri siihen, että prioria pidettiin liian subjektiivisena elementtinä tieteellisessä laskennassa. Tarve arvioida epävarmuutta syntyy riskiasenteesta. Bayes-laskennassa aineisto on kiinteä, sillä se on jo havaittu analyysin alkaessa eikä muita hypoteettisiä aineistoja ajatella. Aineistolla oletetaan olevan todennäköisyysjakauma, perustuen siihen että olisi voitu kerätä toinenkin aineisto, jolla olisi ollut erilaisia ominaisuuksia kuin jo saadulla. Mutta jos jäämmekin kotiin maalataksemme taloa, niin jo melko pieni sateen todennäköisyys on merkityksellinen ja saatamme lykätä projektin jatkamista
secchi-syvyyden väliset todennäköisyysriippuvuudet laskettiin kaikista Suomenlahden vedenlaatuhavainnoista, joita on valtaisa määrä (kuva 1, Fernandez et al. Tällöin politiikan lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa. Itse olen ollut rakentamassa Bayes-verkkoihin (Jensen 2001) perustuvaa vedenlaatumallia, jossa fosforin, typen, klorofyllin ja veden ns. et al. 33 2/23 F toaineiston käyttämisen analyysissä. Kun malli on laadittu, minkä tahansa muuttujan havaitseminen sallii muiden muuttujien tilan päivittämisen, sillä Bayes-verkko laskee sekä syistä seurauksiin että seurauksista takaisin syihin. Esimerkki Bayes-verkosta yksinkertaisessa veden laadun mallituksessa. Jos talon maalaaja on kiinnostunut siitä minä kuukautena sataa vähiten, niin aiempien vuosien sadehavainnot antavat hyvän pohjan, ja huhtija toukokuu alkavat näyttämään houkuttelevilta. Kalakantojen arvioinnissa käytetään populaatiodynamiikkaa kuvaavia teoreettisia malleja, mutta ilmiöt ovat jo niin epävarmoja (kuvan 2 oikeanpuoleiset esimerkit), että parametrien todennäköisyysjakaumat ovat erittäin tarpeellisia, jotta tulevaisuuden kalakantoja koskettavia päätöksiä voidaan tehdä varovaisuusperiaatteen pohjalta, eli riskejä välttäen. Mikäli näin ei tehdä, ajatellaan ettei mikään muu tieto kuin oma havaintoaineisto ole tiedon loppukäyttäjän ongelmanratkaisussa arvokasta. 2012). Myös mahdollisten virhehavaintojen löytäminen on mahdollista, sillä jos havainto on liian epätodennäköinen aiemman aineiston valossa, sen oikeellisuus voidaan erikseen tarkistaa. Tähän perustuu luottokorttien käytön estäminen tilanteissa, joissa niitä ei ole koskaan aiemmin ko. Silloin kun saadaan suuri määrä havaintoja tutkittavista kohteista, voidaan niiden pohjalta laskea suoraan todennäköisyys ilman teoreettista mallia. Kuva 1. Itse kutsun tätä jälkimmäistä lähestymistapaa diagnostiseksi, oireista päätellään systeemin tilaa. Tutk?a voi tarvita epävarmuusarvioita päättääkseen mihin tuleva tutkimus kannattaa suunnata, mutta epävarmuuden suurin merkitys tulee esiin päätöksenteossa. A. vasen ylänurkka kuvassa 2). Esimerkiksi jo julkaistut artikkelit voivat olla hyvin nopea ja edullinen tiedon lähde Bayesläisellä meta-analyysillä käsiteltynä, ja silloin laskettavat todennäköisyydet voivat perustua koko siihen tietämykseen, jonka alan tiede on synnyttänyt. (2012). Samalla tavallaan otetaan karkeasti kantaa tutk?akollegoiden työn hyödyllisyyteen. Lainattu luvalla teoksesta Fernandes, J. Kuikka. Tällöin parametreja ei välttämättä tarvitse aineistosta laskea, ja ne mahdollisesti tunnetaan niin hyvin, ettei ilmiötä koskevissa ennusteissa ole merkittävää epävarmuutta (ks. Copyright {2012} American Chemical Society. asiakkaan historiassa käytetty. Heikoin kontrolloitavuuden tapaus on se, jossa haluttu arvo muuttuu hitaasti päätösmuuttujaa muuttaessa, ja lisäksi epävarmuus on suuri. On tapauksia, joissa on vahva teoreettinen tausta, kuten useissa fysikaalisissa ilmiöissä ja kemiallisissa prosesseissa
Itse olen sitä mieltä, että myös taloudessa, erityisesti kansantaloudessa, on paljon asioita, joiden kausaalisuhteita ei kovin hyvin tunneta, ja joskus näyttää siltä että syy-seuraus suhde kääntyykin toisinpäin. Silakkakannan kokonaiskuolevuus määrittää sen ikäjakauman, ja jos uskotaan suureen kalastuskuolevuuteen niin pitää uskoa pienempään luonnolliseen kuolevuuteen, jolloin näiden välille syntyy negatiivinen korrelaatio. Jos ongelmaan liittyy vaikkapa kymmenen eri muuttujaa, joista yhteen voidaan jollain politiikkakeinolla vaikuttaa (päätösmallien päätösmuuttuja), ja yksi tai kaksi muuttujaa ovat niitä tavoitteiden (hyötyfunktion) osia joiden muutoksesta ollaan kiinnostuneita, niin ketjun päätösmuuttujasta hyötyfunktioon pitäisi olla aito kausaaliketju. Näin arvioidaan esimerkiksi silakkakannan dynamiikkaa, eli muutoksia ajan yli, käyttäen apuna populaatiomallia. Tämä on keskeinen syy sille, että sosiologien rooli on kasvanut EU:n tutkimushankkeissa, pitkän biologien monopolikauden jälkeen. Pyrkimys aitoon kausaalisuuteen on erityisen tärkeää silloin kun rakennetaan päätösmallia, koska tällöin uskotaan tietyn muuttujan muokkaamisen johtavan muutoksiin muissa verkon muuttujissa. Bayes-verkot puolestaan perustuvat ehdollisten todennäköisyyksien käyttöön (kuva 1). Mikäli laaditaan päätösmallia, jossa joku tai jotkut päätösvaihtoehdot ovat aivan uusia, ei niiden vaikutuksista tietenkään voi olla havaintoja. Bayes-verkoissa muuttujat yhdistetään useimmiten ehdollista todennäköisyyttä kuvaavilla taulukoilla, jotka kuvaavat kahden tai useamman muuttujan välistä suhdetta ja sen epävarmuutta. Joskus asiantunt?oiden näkemykset ovat niin erilaisia, että kokonaisepävarmuus kasvaa eikä pienene, vaikka lisää tietoa saadaankin. Nämä voivat perustua raaka-aineiston lukemiseen, jolloin todennäköisyydet syntyvät frekvensseistä, tai edellä kuvatun tekniikan avulla tuotetuista simulaatiotuloksista (Kuikka et al. 2014) niitä parametriyhdistelmiä, jotka selittävät saadun aineiston mahdollisimman hyvin. Monissa ympäristöongelmissa, kuten vaikkapa uhanalaisten lajien suojelussa, voi olla vaikeaa todentaa kausaalisuutta lajin ja ympäristötek?öiden välillä riittävällä varmuudella, jotta politiikan suosittelu olisi vakaalla ja kustannustehokkaalla pohjalla. Mikäli ilmiö ei noudata kovin selkeästi teoreettista tietämystä, voi ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä asiantunt?atietämys (Kuikka & Varis 1997; O’Hagan 2019). Gelman et al. Jos välissä on muuttujien välinen riippuvuus, joka perustuu aineiston korrelaatioon ilman oikeaa kausaalisuutta, politiikan vaikutus katkeaa tähän askeleeseen. Tällöin parhaat saatavilla olevat asiantunt?at antavat todennäköisyydet eri päätösten vaikutuksille, ja eri asiantunt?oiden näkemykset voidaan yhdistää Bayes-verkossa. Ilman aitoa syytä ja seurausta näin ei tapahdu, vaikka vääriin oletuksiin perustuva malli näin ennustaisikin. Markov Chain Monte Carlo -tekniikkaa. Kun malliin syötetään esimerkiksi vuosija ikäryhmäkohtaisia saaliita ja kaikuluotaustuloksia, niin algoritmi ryhtyy käsittelemään aineistoa ja hakemaan pitkien parametriketjujen avulla (Markov Chain Monte Carlo -laskenta, esim. Tutkimusryhmässäni (Fisheries and Environmental Management 3 ) on käytetty ja käytetään (Akatemian rahoittamassa Gyroscope-hankkeessa) ns. 3 https://www.helsinki.?/en/researchgroups/?sheries-and-environmental-management Epävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita. Tämän jälkeen luodaan syy-seuraussuhteiden kausaaliverkko, joka yhdistää muuttujat toisiinsa. Jos oikeasti haluamme ehtiä junaan, niin toimimme riskiä välttävästi sen kellon mukaan, joka näyttää eniten. Bayes-mallin rakentamisen tulisi lähteä siitä, että ensin listataan kaikki ne muuttujat, joiden katsotaan olevan merkitystä mielenkiinnon kohteena olevan prosessin kannalta, aloittaen tärkeimmistä eli päätöksistä ja tavoitemuuttujista. Tämä on luonteista ihmisen ajattelulle: jos vaikkapa näemme, että kolme kelloa näyttää eri aikaa, niin tulemme epävarmemmiksi nähtyämme tämän ristiriidan. Edetessään algoritmi synnyttää parametreille ketjuja, jotka viipyvät kauimmin niillä alueilla, jotka ovat todennäköisimpiä, synnyttäen näin vähitellen kymmenien tuhansien kierrosten jälkeen parametrien todennäköisyysjakaumat, ikään kuin vuorelle kiiveten. Kalastuksen säätelyssä kannan reagointi on epävarma, mutta usein kalastajien reagoinnin ennustaminen on vielä epävarmempaa, ja jos kalakantaan haluaa vaikuttaa, niin ensin on vaikutettava kalastajiin. 1999). 2/23 34 Futura Päätöksenteon kannalta on oleellista ymmärtää ongelman kausaalisuudet mahdollisimman hyvin (ISO 2018, 24)
Sikäläiset päättäjät ovat tottuneet todennäköisyysjakaumien tulkintaan ja poimivat helposti oleellisimmat Kuikka. Näistä keskeinen on kyky ymmärtää Bayes-mallien tuloksia (Burgman 2005, 33–39), eli todennäköisyyksiä. Tällainen muuttuja voidaan ehdollistaa päätöksellä, joka ei kuvaakaan systeemin muuttamista, vaan sitä kuinka arvioitavissa olevan muuttujan epävarmuutta voidaan pienentää. Tällöin epävarmuus syntyy siitä, että hyvin harvoin monimutkaisemmat mallit antavat samoja tuloksia. Tämä haaste on kuitenkin huomioitava, kun päättäjän luo mennään tavoitteena käyttää mallia keskustelussa avuksi (Parviainen et al. Kokemuksia päätöksenteosta Olen tehnyt lähes koko urani sellaisten Bayes-verkkojen parissa, joissa on mukana ainakin yksi päätösmuuttuja, jolla on vähintään kaksi toimintavaihtoehtoa. Niiden kohdalla ennustuksien oikeellisuus tulee päivittäin testattua, mikä on varmaankin kasvattanut luottamusta. Edellä käsitellyn kausaalisuuden lisäksi mallissa voi olla sellaisia muuttujia, jotka kuvaavat sitä tietoa mitä voisi potentiaalisesti olla käytettävissä, kun päätös tehdään. Yksi tärkeimmistä tutkimustuloksista FEM-tutkimusryhmässäni oli se, kun pystyimme bio-ekonomisen Bayes-verkkomallin avulla osoittamaan, ettei Suomeen kannata enää hankkia uutta öljyntorjunta-alusta, vaan ennemmin käyttää rahat ennakoivan, automaattisen laivojen varoitusjärjestelmän rakentamiseen. Syntyneiden keskustelujen perusteella oli helppo ymmärtää, että tulokset oli selitettävä suomeksi, jotta ne pääsivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Jonkinlaisen koulutuksen jälkeen tämä onnistuu, mutta sen ymmärtäminen miten numerot alun perin tuotettiin, voi olla vaikeaa. Tällöin malli osoittaa aina päätösten avulla saatavilla olevan prosentuaalisen hyödyn maksimista. Tämä ei tarkoita, että malleja pitäisi yksinkertaistaa päätöksenteon näkökulmasta, monimutkainen ongelma vain vaatii usein monimutkaisia malleja. Lähes aina tämä tarkoittaa myös lisäkustannuksia, mikä pitää ottaa hyötyfunktiossa huomioon miinusmerkkisenä. Tällöin eri mallien synnyttämään joukkoon voitaisiin sovittaa todennäköisyysjakauma, jolloin tulokset voitaisiin siirtää interaktiiviseen Bayes-verkkomalliin päätösanalyysiä varten (Uusitalo 2007). Säämallien tuloksiin ihmiset ovat tottuneet luottamaan, vaikka monimutkaisia malleja ei ymmärtäisikään. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on vastaavat käytänteet. Paras tietysti olisi, jos tavoite olisi kirjattu lainsäädäntöön ja kuvattu niin tarkasti, että tavoitteen saavuttamisaste voidaan kuvata mallilla. Mitä useammalla päätösmuuttujalla voidaan tilanteeseen vaikuttaa, sitä todennäköisempää on, että tilanteen kehitys alkaa mennä haluttuun suuntaan, joka siis on hyötyfunktion avulla mallissa kuvattu. Osallistun parhaillaan professori Toni Ahlqvistin koordinoimaan ja Suomen Akatemian rahoittamaan Gyroscope-hankkeeseen, jossa varmastikin opitaan eri osallistujatahojen soveltamia menetelmiä.. 2020). Kokemukseni on, että päätöksentek?öiltä voi olla vaikea saada täsmällistä kuvausta ei-rahallisista tavoitteista, sillä ne ovat välillä hyvin poliittisia luonteeltaan. Näiden olosuhteiden todennäköisyys on kuitenkin niin pieni, ettei aluksen hankinnasta tullut perusteltua vaan se olisi suurella todennäköisyydellä tuottanut tappiota. 2015), minkä lisäksi julkaisimme asiaa käsittelevän vieraskynäkirjoituksen Helsingin Sanomissa (Helle et al 2012). Olen toiminut pääosan urastani kalastuksen säätelyn piirissä, missä esimerkiksi Yhdysvaltojen länsirannikon ja osin Kanadan tutk?at tuottavat lähes rutiininomaisesti todennäköisyysjakaumat, eli epävarmuuden arviot, kaikille tärkeille muuttujille (esimerkiksi nykyinen biomassa ja rekrytointi sekä kalastuskuolevuus ja tulevat saaliit). Ei-rahallisissa tapauksissa olen suosinut sitä, että heikoin mahdollinen asioiden realisoituminen saa arvon nolla, ja paras mahdollinen saa arvon 1. Päätöksenteon tieteellinen tuki kohtaa muitakin haasteita. Analyysi julkaistiin tieteellisessä lehdessä (Helle et al. Toki, jos öljyonnettomuus tapahtuisi poikkeuksellisen rajuissa sääolosuhteissa, uusi alus auttaisi öljyn keruussa. 35 2/23 F Yksi tärkeä tulevaisuudentutkimuksen sovellusalue voisi olla se, kun on käytettävissä useita malleja joilla tulevaisuuden skenaarioita tai ennusteita voidaan tuottaa. Sillä, ettei alusta hankittu, säästettiin yli 40 miljoonaa euroa. Mielestäni on selkeästi nähtävissä, että halu ja kyky käyttää mallien tuloksia kasvaa, jos niiden tuottamistapa ymmärretään ainakin karkealla tasolla
EU:ssa tilanne on toinen. Myös tässä tapauksessa eri toim?oiden saama koulutus on keskeisessä roolissa, ja yliopistojen tehtävä on rakentaa tämä osaaminen. Itse olen sitä mieltä, ettei komission virkamiehillä ole oikeutta estää todennäköisyyksien käyttöä, juurikin sen takia että eri ihmiset ja eri organisaatiot suhtautuvat kalakantoihin kohdistuviin riskeihin eri tavoin. He sanovat, että tarvitsevat jakauman s?asta yhden luvun, jotta lähtötilanne poliittisiin neuvotteluihin on yksiselitteinen. 2012). Ilmastonmuutoksen osalta lienee selvää, että eri mailla on erilaisia riskiasenteita. Keskeinen syy tähän häviämiseen löytyy, kun keskustelee EU-komission kalastuksen säätelystä vastaavien virkamiesten kanssa.. Riskiasenteella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, mihin todennäköisyysjakauman osaan kiinnitetään huomiota, eli esimerkiksi sitä, kuinka suurella todennäköisyydellä biomassa on korkeampi kuin alin biomassa kannan historiassa. Heidän työssään olisi hyödyllistä käyttää myös todennäköisyyteen pohjautuEpävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita. Tällä hetkellä ainoa epävarmuutta varsinaisesti arvioiva työryhmä on Itämeren lohen ja meritaimenen kanta-arvioinnin työryhmä, vaikka joissakin muissa tuotetaan todennäköisyysjakaumia. Neuvottelut avaavat joka tapauksessa useita mahdollisia kehityspolkuja, ja niiden hallitseminen on hankalaa. Muut kanta-arviot hävisivät jostain syystä kartalta. Epävarmuuden hallinnan kannalta uuden, potilasta koskevan tiedon hankintapäätös on keskeinen osa lääkärin työtä. Helpottaisivatko näiden tapahtumaketjujen keskinäiset todennäköisyysriippuvuudet eri valtioiden välisten neuvottelutavoitteiden luomista, ja sitä kautta myös perustellumpaa kansallista keskustelua. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten ICES:ssä (Kansainvälinen merentutkimuksen neuvosto) oli useampia kanta-arvioinnin ryhmiä, jotka arvioivat myös tuottamansa tiedon epävarmuuden. 2011), ja laajentaa ajattelutapaa yhä useampaan tieteenalaan, jotta eri ongelmissa tarvittavia tietoja voitaisiin todennäköisyysmuodossa käsitellä yhtä aikaa. Tällainen ero toimenpiteiden seurausten epävarmuuksissa voi johtua erilaisista päätöksenteon implementoinneista. Muiden sairausten diagnoosilla ei ole vastaavaa toimenpiteisiin vaikuttavaa merkitystä. Olen sitä mieltä, että tämän kaltaisia lähestymistapoja pitäisi edelleen kehittää (Pidgeon & Fischho. Vielä hankalampaa se olisi, jos eri maat pääsisivät valitsemaan todennäköisyysjakaumista niitä arvoja, jotka sopivat maan kalastuspolitiikan riskiasenteeseen. Tämä todennäköisyys kasvaa, jos saalistasoa pienennetään tulevassa kalastuksessa, eli riskit pienenevät. Kuva 2 esittää kaavakuvamaisesti tällaisten mekanismien luonnetta. Lääketieteen puolella esimerkiksi Imperial College Lontoossa käyttää tämän kaltaisia lähestymistapoja. Bayes-säännön kyky laskea seurauksista takaisin syihin toimii juuri tällaisissa tehtävissä. Alle metrin korkeat saarivaltiot suhtautuvat merenpinnan nousuun eri tavoin kuin vuoristovaltiot, joille tietysti toisaalta jäätiköiden sulamiset voivat luoda vaikeita tilanteita. Vaikka yksittäiset tiedon palat olisivatkin epävarmoja, niin tiedon epävarmuus pienenee tehokkaasti, jos epävarmat palat tukevat samoja johtopäätöksiä. Toimintavaihtoehto A tuottaa alemman odotusarvon kuin toimintavaihtoehto B, mutta kun katsotaan kriittisen öljypitoisuuden ylittävien arvojen todennäköisyyttä, niin toimintavaihtoehto B olisikin perustellumpi. Tulevaisuudentutkimus on poikkitieteellinen tutkimusalue, missä tulevaisuutta koskeva kokonaistietämys pitää koostaa monista epävarmoista tiedonpalasista. Kuvassa 3 on esitetty yksinkertainen tapaus, missä yhden arvon laskeva deterministinen malli antaisi väärän toimintasuosituksen. Tulevaisuuden kehitystarpeita Oma FEM -tutkimusryhmäni on laatinut todennäköisyyspohjaisia monitieteellisiä malleja, joiden rakentamisessa on käytetty biologista, taloudellista, sosiologista ja insinööritieteisiin pohjautuvaa tietämystä (Haapasaari et al. Eri muuttujien välinen todennäköisyysverkko tukisi mielestäni paremmin tiedepohjaisen keskustelun käymistä yhteiskunnissa. Lääkärikin pyrkii päättelemään eri tautien todennäköisyyttä oireista takaisinpäin syihin, eli sairauksiin, kysymällä oireista ja näin sulkemaan pois eri sairauksia ja löytämään todennäköisimmän ja/tai vakavimman – painottaen ehkä niitä, joihin on olemassa hoitokeinoja. 2/23 36 Futura epävarmuuden lähteet, sekä kokevat epävarmuusarviot osaksi tieteellistä laatua
Asiantunt?atiedon harhoja on tutkittu paljon, ja oma kokemukseni on, että olisi viisainta kuunnella useita asiantunt?oita, jolloin erimielisyydet näkyisivät epävarmuuden kasvuna (Uusitalo et al. via malleja, koska havaittujen aineistojen määrä on valtava, ja usean sairauden käsittely pelkästään lääkärin päässä on väistämättä vaikeaa. 2006), ja näin ollen asiantunt?atiedon merkityskin suuri. Esimerkki neljästä erilaisesta vaikutusmekanismista käytettäessä jotakin päätösmuuttujaa (vaikka ravinteiden määrä tai kalastuksen määrä). Saamme todellisuudesta nähtäväksemme siis sellaisen viipaleen, jossa syyt ja seuraukset ovat voimakkaampia kuin yleisesti ehkä on, ja niiden epävarmuudet ovat pienempiä. p-arvo on pieni, julkaistaan helpommin kuin muut. Kuva 3. Samanlaista harhaa syntyy tieteessä varsin usein. 2005). Erityisesti sellaisen tulevaisuuden, jonka arvioinnin kohteena olevien toimenpiteiden vaikutuksista ei ole vielä havaintoja, tapahtumat ovat väistämättä epävarmoja ja subjektiivisten mallin osien osuus voi olla suuri (O’Hagan et al. Myös mallitustöissä voi olla tendenssiä siihen, että erityisesti tiettyjä teoreettisia kehyksiä noudattavat artikkelit julkaistaan helpommin kuin muut jossain määrin perusteltavissa olevat, jolloin jälleen saamme maailmassa vallitsevista prosesseista liioitellun varman kuvan. Tutk?at tavallaan hakevat yhtä todennäköisintä arvoa ja pyrkivät eroon Kuikka. Esimerkki tapauksesta, jossa odotusarvoinen laskenta antaisi väärän toimintasuosituksen kun halutaan välttää tiettyä kriittistä arvoa. Esimerkiksi meta-analyysissä harhaa tuottaa se seikka, että tutkimukset joiden ns. 37 2/23 F Kuva 2
Gilbert R., G. Pidgeon, N. Uusitalo, L., S. 109–128. Helsingin sanomat. Luoma, M. Oakley & T. Harden & S. Kuikka, S., M. Haapasaari & S. Kuikka, S. Varis (1999): Modelling Environmentally Driven Uncertainties in Baltic Cod Management by Bayesian In?uence Diagrams, Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 56, s. Daneshkhah, J.R. 8220-8228. Parviainen, T., F. Tämä siis koskee muutakin kuin tilastotiedettä. Kuikka & H. Haapasaari, P., S. Vieraskynä. <https:// doi.org/10.1016/j.jenvman.2020.111520>. ISO (2018). Kuikka (2015): A probabilistic approach for a cost-bene?t analysis of oil spill management under uncertainty: A Bayesian network model for the Gulf of Finland, Journal of Environmental Management 158, s. Cambridge University Press, Cambridge. DOI: 10.1007/978-1-4757-3502-4. Kuikka (2012): Growing into Interdisciplinarity: How to Converge Biology, Economics, and Social Science in Fisheries Research?, Ecology and Society 17(1), 6. Slovic, P. International Standard: Risk Management— Guidelines (ISO 31000:2018(E). Third edition. & B. Sparholt & O. See (2005): Infant sleeping position and the sudden infant death syndrome: systematic review of observational studies and historical review of recommendations from 1940 to 2002, International Journal of Epidemiology 34, s. 137–145. DOI: 10.1021/ es300126b. Garthwaite, D.J. 5. (1993): Perceived Risk, Trust, and Democracy, Risk Analysis 13(6), s. Hansson, H. Olen vakuuttunut siitä, että samanlaisia virheitä tehdään biodiversiteettiin ja ilmastonmuutokseen liittyvissä tutkimuksissa. 708–722. John Wiley & Sons, Inc. Goerlandt, I. (1988): Probabilistic Reasoning in Intelligent Systems: Networks of Plausible Inference. Tätä voidaan käyttää seuraavan vastaavan kaltaisen analyysin priorina ja liittää siihen uusi saatu tietämys Bayes-säännön avulla. Jensen, F.V. 69–81. 2. & A.H. Rubin (2014): Bayesian data analysis. 874–887. Tärkeä tarvittava muutos on myös tiedelehtien julkaisukäytännöissä. Kulmala & S. Kuikka (2020): Implementing Bayesian networks for ISO 31000:2018-based maritime oil spill risk management: State-of-art, implementation bene?ts and challenges, and future research directions, Journal of Environmental Management 278, 111520. Morgan Kaufmann Publishers, San Francisco. Helle, P. painos. (2005) osoittivat, että meta-analyysin puuttuminen aiheutti vähintään 60 000 vastasyntyneen turhan kuoleman tutkittaessa mitä eri tutkimukset olivat suositelleet siitä, pitäisikö vastasyntyneen nukkua selällään vai vatsallaan. (2007): Advantages and challenges of Bayesian networks in environmental modelling, Ecological Modelling 203(3–4), s. Fernandes, J. Jos epävarmuutta ja sen vaikutuksia tiedon laatuun ei kuvata eikä siihen liittyvää logiikkaa käytetä, epävarmuus on helppo unohtaa, kun päätöksiä tekee tai niitä tiedollisesti tukee (Lundgren & McMakin 2013; Pidgeon & Fischho. Varis (1997): Uncertainties of climatic change impacts in Finnish watersheds: a Bayesian network analysis of expert knowledge, Boreal Environment Research 2, s. 629–641. Wiley, Hoboken, NJ. 122–132. Fischho?, B. Pitkänen (2012): Evaluation of reaching the targets of the Water Framework Directive in the Gulf of Finland, Environmental Science and Technology 46, s. Ahtiainen, E. Fischho. 2/23 38 Futura ristiriitoja synnyttävistä tuloksista. DOI: 10.1017/CBO9780511614279. Oppimisketjujen synnyttäminen on oikein kansakuntia ja niiden asukkaita kohtaan ja voisi kohentaa tieteen roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. (2005): Risks and Decisions for Conservation and Environmental Management (Ecology, Biodiversity and Conservation). McMakin (2013). (2011): The role of social and decision sciences in communicating uncertain climate risks, Nature Climate Change 1(1), s. Helle, I., S. Uusitalo, V. (2001): Bayesian Networks and Decision Graphs. Salanti, M. 675–682. CRC Press, Boca Raton. Luoma (2012). 1.10.2012. Lähteet Burgman M. Helle, I., H. Kuikka & A. Eiser, P.H. Äitien intuitiivinen ajatus, että selällään, ei päässyt systeemin läpi. 35–41. O'Hagan, A., C.E. painos. Kauppila, L. 312–318. <https://www.hs.?/paakirjoitukset/ art-2000002563100.html>. A Handbook for Communicating Environmental, Safety, and Health Risks. Öljyonnettomuuksia kannattaa ehkäistä. Kuikka & E. Epävarmuuden arvioinnin ja ymmärryksen haasteita. Dunson, A. A., P. 2011).) Kommunikoinnin kehittäminen on keskeinen haaste todennöisyyspohjaisen tiedon hyväksikäytössä (Bostrom 2003). <https:// www.iso.org/standard/65694.html>. Mielestäni kyseessä on tapa argumentoida. (1995): Risk Perception and Communication Unplugged: Twenty Years of Process, Risk Analysis 15(2), s. Pearl, J. Uusitalo, L. O’Hagan, A. Springer. Yksi suurimmista haasteista todennäköisyyspohjaisen, epävarmuutta käsittelevän metodiikan soveltamisessa on se, että yliopistot pohjaavat melkein kaiken opetuksen piste-estimaattimallien logiikkaan. Rakow (2006): Uncertain judgements: eliciting experts' probabilities. (2019): Expert Knowledge Elicitation: Subjective but Scienti?c, The American Statistician 73(sup1), s. Lundgren, R.E. Gelman, A., J.B. Riskiä välttävään asenteeseen yhdistettynä tämä johtaa liian heikkoihin toimenpiteisiin, millä voi olla vakavia seurauksia esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Stern, D.B. Carlin, H.S. Romakkaniemi (2005): Estimation of Atlantic salmon smolt carrying capacity of rivers using expert knowledge, ICES Journal of Marine Science 62(4): s. Lehtien pitäisi, aina kuin vain on mahdollista, julkaista analyysitulosten todennäköisyysjakaumat, eli posteriori todennäköisyydet. Vehtari & D.B. Hänninen & S. Hildén, H. Risk Communication. Esimerkiksi Gilbert et al. Gislason, S. & O. Jenkinson, J.E. Buck, A. Fleming-Lehtinen, S. Information Science and Statistics Series (ISS)
ARTIKKELI. Ruokaturvaa rakentavan kyvykkyyden avaintek?ät keskittyvät ruokahuoltoa palvelevien luonnonvararesursien saatavuuden ja luonnonvaroja hyödyntävän yritysparadigman väliseen tasapainoiluun. Tässä vuorovaikutuskentässä keskeisenä on yritysten kestävyysosaaminen ja sen kehittämisorientaatio, haitallisista polkuriippuvuuksista irtaantuminen uuden osaamisen ja uusinvestointien kautta, ruokajärjestelmän entistä kestävämmän verkostorakenteen kehittäminen, s?aintija kuljetuslogistiikan sekä koko yhteiskunnan yhteisen tulevaisuusorientaation kehittäminen. Tässä artikkelissa suomalaista ruokaturvaa tarkastellaan tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta. Resilientti ruokaturva edellyttää luonnonvaralähtöistä, alueellisesti tai paikallisesti luonnonvaraja yhteiskuntaresurssien sekä -kyvykkyyksien tasapainoa hakevaa, kohtuullisuuteen pyrkivää ja kokonaishyvinvointia tavoittelevaa ruokajärjestelmän kehittämistä. 39 2/23 F Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti Sirpa Kurppa Tutkimusprofessori emerita Rooman Klubin Suomen Yhdistys ry sirpa.kurppa@outlook.com Abstrakti Suomalainen ruokaturva on todettu olevan maailman kärkitasoa, mutta onko se kuitenkaan kestävä ja pitkällä aikavälillä riittävä. Miten nykyisen ruokaturvan täyttämisen menettelyjä pitäisi mahdollisesti korjata tai jopa ruokaturvan alueellisen vastuun laajuutta arvioida, kun olemme taas eläneet keskija eteläeurooppalaisen huippukuuman ja paikoin huippukuivan kasvukauden yli
Näinä eurooppalaisen kriisin aikoina suomalainen ruokaturva on osoittautunut erittäin hyväksi; sen on arvioitu olevan kansainvälisesti parhaalla tasolla (GFSI 2022). 4. YK:n kestävän kehityksen vuoden 2022 raportoinnin (United Nations 2022) mukaan kon?iktit, COVID-19, ilmastonmuutos ja kasvava epätasa-arvo linkittyvät yhteen heikentäen elintarviketurvaa maailmanlaajuisesti. Näyttää siltä, että esimerkiksi Euroopassa, muiden kehittyneiden maiden ohella, käytetään maatalouden investointiin suhteellisesti vähemmän varoja kuin esim. Elintarvikkeiden toimitusketjuihin vaikuttaminen ravitsevien elintarvikkeiden kustannusten alentamiseksi. 2009), jopa yhteisesti sovittuja toimintamalleja sementoivana kehyksenä. Myös suomalaista ruokaturvaa voidaan haastaa kaikista näistä näkökulmista. Ruokaturvan kokonaisuus ytimensä ympärillä Ruokaturvaan aletaan tavallisesti pureutua vastuullisuuden ja olemassa olevien tai oletettujen riskien hallinnan kautta. Indeksin käyttö on vasta hyvin alkuvaiheessa. Köyhyyden ja rakenteellisen epätasa-arvon torjuminen varmistamalla, että toimet ovat köyhiä toim?oita tukevia ja osallistavia. 3. Viimeisimmässä ruokaturvaan liittyvässä katsauksessaan FAO (FAO et al. Kuitenkin samaan aikaan keskusteluun on ilmastonmuutoksen riskien saattelemana noussut kysymys, onko tämä kuitenkaan riittävää vai olisiko Suomella kansainvälinen vastuu turvata paljon suuremman kuluttajajoukon ruokaturva, esimerkiksi 15 miljoonan kuluttajan ruokaturva oman 5 miljoonaisen kuluttajajoukon s?asta (Ruoka Akatemia 2023). Miten tämä voitaisiin tehdä kestävällä tavalla. Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti. Näitä polkuja on syytä tarkastella Suomessakin kansallisen tai vähintään kansainvälisen ruokaturvan tulevaisuuden vaatimusten arvioinnissa. Arvion mukaan pystymme turvaamaan suomalaisten ruokaturvan. Aasiassa. Ruokaturva rakennettiin neljän pilarin varaan: 1) ruuan riittävä tuotanto ja riittävä tarjonta eli saatavuus, 2) kuluttajien ostokyky ostaa riittävä määrä oikeanlaatuista ruokaa, 3) ruoka-aineiden tarjonnan vakaus ja jatkuvuus eli resilienssi, ja 4) ruokaraaka-aineiden tai valmisteiden hyödyntämiskyky eli ruokaosaaminen, kulutusosaaminen ja ruokakulttuuri. Ruokaympäristöjen vahvistaminen ja kuluttajakäyttäytymisen muuttaminen ihmisten terveyteen ja ympäristöön myönteisten vaikutusten edistämiseksi. Yhtenä työkaluna ruokaturvan SDG-indikaattoreiden joukkoon (FAO 2022) ollaan tuomassa maatalouden orientaatioindeksiä, joka kuvaa kunkin maan hallituksen maatalouteen tekemien investointien määrää suhteessa maatalouden tuottavuuteen. Seuraavina tämän arvioinnin mukaan Suomen jälkeen ovat Irlanti ja Norja. 6. Vastuullisuus toimi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jossain määrin vallitsevia toimintatapoja selittävänä (Forsman-Hugg et al. 2021) määrittelee kuusi polkua ruokaturvan saavuttamiseksi seuraavalla tavalla: 1. Ruokaturva on joka tapauksessa vahvasti riippuvainen yhteiskunnan rakenteista ja koko yhteiskunnan yhteistoimivuudesta. Suomalaisen viranomaisen määritelmässä on keskitytty enemmän kuluttajanäkökulmaan määrittelemällä ruokaturva tilana, jossa kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän (MMM 2023). Kaikkein haavoittuvimpien väestöryhmien taloudellisen kestokyvyn (taloudellinen resilienssi) vahvistaminen. Kuitenkin sen myötä, kun ruokajärjestelmän haasteet ovat kasvaneet, vastuullisuuskäsite on joutunut toistuvan kyseenalaistamisen kohteeksi – milloin energiavalinnoissa, milloin ruokajärjestelmän päästöjen ilmitulon yhteydessä. Humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö ja rauhanrakennuspolitiikan integrointi kon?iktialueilla. Vastuullisuus on se pintakäsite, jonka avulla yhteiskunta tarttuu ruokajärjestelmään. Ilmastonsietokyvyn (ilmastoresilienssin) lisääminen elintarvikejärjestelmissä. 5. 2. 2/23 40 Futura Johdanto – Suomalaisen ruokaturvan tilanne Ruokaturvan määrittelyt tukeutuvat alunperin YK:n maatalousja ruokaorganisaation FAO:n työstämään määrittelyyn World Food Summit’ssa vuonna 1996 (World Food Summit 1996). Suomalainen ruokaturva nousi pitkästä aikaa yleiseen keskusteluun COVID-epidemian aikana ja keskustelu vahvistui edelleen Ukrainan sodan alkamisen yhteydessä
Ilmastomuutoksen, paljastuneen luontokadon ja nimenomaan resilienssikäsitteen kehittymisen ja avaamisen myötä koko näkökulma ruokajärjestelmään on muuttumassa radikaalisti. Ruokajärjestelmän kestävä rakentaminen on aloitettava opettelemalla sen luonnonvaraperustan keskeiset prosessit ja niiden herkkyydet, ja edettävä sieltä resilientillä tavalla kohti kokonaisvaltaista ruokaja yhteiskuntajärjestelmää. Riskienhallinnan fokus – haasteena: polkuriippuvuuksiin nojaavan riskienhallinnan pettäminen ja merkitsemättömyys muuttuneessa tilanteessa 9. Kymmenen tasoa ja Top Ten -avainhaastetta luonnonvaraytimestä ponnistavassa ruokajärjestelmässä ovat: 1. Muutostarpeiden määrittely vain tavoitteilla tunnistaa ja yksittäisillä toimilla suojella ruokajärjestelmän luonnonvaraperustan keskeisiä prosesseja, kuten pohjavesien ja kasvualustan puhtautta, kasvuston hyötylajeja tai ilmaston puhtautta haitallisista maatalouskemikaaleista, ei ole enää ole riittävä. Se yhdistää ihmisja eliökunnan terveyden ekosysteemin terveyteen (WHO Media Team 2021; One Health O?ce 2020). Jokainen välitaso toimii luonnonvaraytimen puoleisen sisäpintansa ja yhteiskuntaan suuntaavan ulkopintansa välisessä haasteiden kentässä. Ruokajärjestelmän rakenne – haasteena: miten pysäyttää ruokaerämaamuodostus tai slummiutuminen ja siihen liittyvät mittavat kansanterveysriskit 8. Yritysparadigma haasteena: miten tunnistaa ajattelun polkuriippuvuudet ja päästä eroon niistä 3. Materiaaliset investoinnit – haasteena: miten tunnistaa materiaaliset polkuriippuvuudet ja päästä eroon 4. Yritysten ja yhteisöjen asenneorientaatio – haasteena se, että vastuullisuus on uudelleen ja uudelleen jatkuvasti haastettuna 10. Ruokaturvaan liittyvä riskienhallinta keskittyi perinteisesti aliravitsemuksen ja nälänhätään johtaneisiin luonnonilmiöihin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin. Vuonna 2002 perustettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen keskittyy elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen, kasvitauteihin, kasvinsuojeluaineisiin, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin tai ravitsemukseen. Ruokaturvan tulevaisuusorientaatio – haasteena: miten resilientti toimintamalli rakennetaan riittävän joustavaksi ja millainen globaali ruokajärjestelmä tästä muodostuu Kymmenen avainmuutosta Ruuan tuotannon osuus luonnonvarojen käytöstä on noin kolmannes ja kaikkein keskeisimmät luonnonvarojen käytön haasteet kohdistuvat energian ja maan, sekä sen ohella veden käyttöön. Molemmat korostavat ruokajärjestelmän vahvaa riippuvuutta luonnonvarojen riittävyydestä ja luonnonvarojen kestävästä käytön strategiasta. Luonnonvararesurssien käyttöönotto – haasteena: miten uudelleen tunnistaa ilmastonmuutokseen luontokatoon liittyvät herkkyydet ja torjua niitä 2. Lähestymistapa muuttuu näin ollen vastakkaiseksi kaikilla toim?uuden tasoilla. Tämä edellyttää koko ruokajärjestelmältä valtavaa suunnanmuutosta. Läheisyysperiaatteen tulkinta – haasteena: miten tunnistaa monimuotoisuuden merkitys ja päästä eroon monokulttuurisista keskittymistä ja rakenteellisesta polkuriippuvuudesta 6. 41 2/23 F Vastuullisuuteen linkittyvä riskien hallinta on viime vuosikymmeninä keskeisesti paneutunut ruokaturvan s?asta paljon kapeampaan näkökulmaan, ruuan turvallisuuteen sekä ruokaketjun teknisiin riskeihin (Suutarinen & Mattila 2002). Luonnonvararesurssien ylimitoitettu käyttö konkretisoituu vuosittain päivämääränä, jolloin arvioidaan luonnonvararesurssien kestävän Kurppa. Logistiikan kehitys – haasteena: uhka uusien kriittisten resurssien vajauksesta fossiilienergiasta vapaassa logistiikassa 7. Tässä kattavan julkisuuden saavuttaneita toim?oita ovat olleet Tukholman resilienssikeskus (Stockholm Resilience Centre) planetaaristen resurssirajojen määrittelyllään (Ste?en et al. COVID-kriisin hallintayritykset päätyivät lopulta kokonaisvaltaiseen riskienhallintanäkökulmaan, jota kuvataan termillä One Health. Elintarvikeketjun laaja-alaisempi luonnonvarojen sekä yhteiskuntien vähittäiseen muutokseen liittyvä riskienhallinta on kansainvälisesti ja meillä Suomessa saavuttanut vasta tutkimustoiminnan tarjoaman herättelyn tason (Winland-hanke 2018). Henkiset osaamisinvestoinnit – haasteena: miten tunnistaa tarvittavat osaamiset ja saavuttaa työvoiman kohdennus 5. 2015) ja yksityisenä tutk?ana Kate Raworth (2017) ruokajärjestelmän donitsimallin kuvauksellaan. Riskinhallinta tällä alueella on johtanut tarkkoihin standardeihin ja niiden valvontaan kansainvälisessä ruokaketjussa
Globaalisti satoisimpien tuotteiden viljely keskitettiin parhaille viljelyalueille (Levers et al. Vihreä vallankumous (1960ja 1970-luvuilla) perustui fossiilisen energian lisäksi muiden maatalouden ulkoisten tuotantopanosten, ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden, käyttöön ja mahdollisti maksimoidun kvantitatiivisen maankäytön. Turvemaiden kestävä käyttö vaatii aivan uutta ajattelua. 2022). Se johti vähitellen globaalien pitkien tarjontaketjujen hallitsemaan ruokajärjestelmään (Soria-Lopez et al. Keltaiset nuolet kuvastavat perinteistä lähestymistapaa yhteiskuntatasolta luonnonvaraan, punaiset nuolet puolestaan kuvaavat vierekkäisten tasojen vuorovaikutusta luonnonvaratasolta yhteiskuntaan. Kivennäismaat ovat raskaan teknisen käytön kohteena ollessaan menettäneet biologisen aktiivisuutensa, vähäisenkin orgaanisen aineksen ja tämän myötä rakenteensa. 2020). Turvemaiden haaste on se, että käyttöönoton yhteydessä turve alkaa hajota ja maasta tulee kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästölähde. Koko maankäytön osalta on parhaillaan menossa perääntymisvaihe. Elintarvikkeiden jalostusKuva 1. Fossiiliset polttoaineet ovat olleet ’ikävän käteviä’ materiaaleja myös ruuantuotannossa. Kaikki tämän päivämäärän jälkeen ajoittuva luonnonvarojen käyttö on liikakäyttöä, pois tulevilta sukupolvilta. Vihreän vallankumouksen ja sen jälkeisen ajan maatalouden sekä elintarviketalouden paradigma on ollut tavoiteorientoitunut, manageriaaliseen (kausaaliseen) ajatteluun perustuva. Maan kestävän käytön kehittäminen edellyttää moniulotteisia, jatkuvasti toistettavia ja paikallisen maa-aineksen luontaisiin ominaisuuksiin tukeutuvia ratkaisuja. Ruuantuotannon kasvihuonekaasuista ja energian hiilidioksidipäästöistä eroon pääseminen on tosiasiassa helpointa, edellä kuvattujen muutostarpeiden rinnalla. Niiden kestävä käyttö edellyttää palautustoimia, regeneratiivista hoitoa. Se vaatii vain fossiilisesta energian korvaamisen päästöttömillä energiamuodoilla. Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti. Tuotannolle on määritelty tavoite, kuten esimerkiksi kaupallisissa viljelysuunnitteluohjeistoissa tehdään: määritetään mikä on viljan tavoiteltava sato ja järjestelmä laskee sille tarvittavat ulkoiset tuotantopanokset. 2/23 42 Futura käytön saavutetun, ja vuonna 2023 tuo tilanne saavutetaan jo 25.3. 2016), mutta reuna-alueilla, kuten Suomessa, myös runsaasti orgaanista ainesta sisältävät ja turvemaat otettiin viljelykäyttöön (Ojanen et al. Vain tällaisilla muutoksilla saadaan ilmastonmuutos hallintaan, mutta samalla väistämättä parannetaan mittavasti myös monimuotoisuuden suojelua, toisin sanoen hidastetaan luontokadon etenemistä. Ruokajärjestelmään liittyvät luonnonvaran ja yhteiskunnan väliset kerrostumat, jotka asteittain saavuttavat yhteiskuntatason
Maatilojen määrä on EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittymisen jälkeen jatkuvasti vähentynyt (vuonna 1995 Suomessa maaja puutarhatiloja oli noin 98 000, vuonna 2010 59 000 ja vuonna 2022 43 000). Maatalouden materiaalisilla investoinneilla on ollut erittäin Kuva 2. 2016). 43 2/23 F prosessista on tullut hallitseva, ja se määrittelee mitä ja miten tuotetaan. Manageriaalisen (kausaalisen, syy-seuraus-) ajattelun ja e?ektuaalisen (yrittäjämäisen, etsivän) ajattelun väliset erot (muokattu Sarasvathy 2001; dos Santos 2015). Sarasvathy (2001) sekä Ricardo dos Santos (2015). Uudemmat koneet ja koneketjut mahdollistavat kasvutilanteiden jatkuvaan arviointiin perustuvan täsmäviljelyn kehittämisen. Tuoretuotteiden osalta hallitseva voima on logistiikka. E?ektuaalinen ajattelu olisi yksi apu päästä vähitellen, ainakin osittain eroon materiaalisesta ja jalostusprosessien tai logistiikan määrittelemästä polkuriippuvuudesta. Kun ruokajärjestelmää rakennetaan luonnonvarojen käytön olennaisen vähentämisvaatimuksen näkökulmasta, ulkoisten tuotantopanosten, energian ja myös kasteluveden käyttöä on radikaalisti vähennettävä sekä korvattava uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Tälle vastakkaiselle yritysparadigmalle on olemassa oma teoriansa: e?ektuaatioteoria. Syynä oli tuotantohintojen muutoksesta aiheutuva maatilojen laajentumisen tarve. Myös koneurakointia tarjoavat yritykset tulivat markkinoille. Maatalouden materiaalinen sidos kasvoi rajusti. Niina Hämäläinen (2018) ja kansainvälisesti Virginian yliopiston professori Saras E. Maatalousmaan kokonaiskäytössä ei viime 30 vuoden aikana ole tapahtunut mitään ratkaisevaa muutosta. Maan biologinen aktiivisuus pitää valjastaa viljavuuden parantamiseen. Suomen osalta EU-yhteismarkkinoille siirtyminen lisäsi erityisesti maatilojen investointitarvetta tehokkaampiin koneketjuihin ja työleveyksiltään mittavampiin yksittäisiin työkoneisiin sekä tuotantorakennusten laajentamiseen. Nämä vaateet ajavat väistämättä paikallisuuden ja sesonkisuuden, ainakin osittaiseen, palautumiseen. Se määrittelee esimerkiksi kuinka kovarakenteisen keskitalvella kansainvälisessä kauppaketjussa olevan mansikan pitää olla, jotta se kestää kuljetuksen. Kun otetaan vielä huomioon turvepeltojen haasteet, yritysparadigmana entistä käyttökelpoisempi olisi ajattelu, joka keskittyy olemassa olevien tuotannollisten resurssien mahdollisimman kestävään ja innovatiiviseen hyödyntämiseen vaihtoehtoisiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Sen mukaista e?ektuaalista ajattelua on tuonut esille Suomessa mm. Kurppa. Energiaa on tuotettava päästöttömästi ja kansainvälisten, tosin tehokkaiden, kuljetusketjujen sekä myös niiden IT-hallintaan liittyvä energiankulutus on otettava huomioon. Suomessa ekosysteemin tuotannollisen palvelun tuottavuus on vähintään kaksinkertaistunut viime 50 vuoden aikana ja keskimääräinen tuotannollisen alan tuottavuus on kasvanut 1,3–1,5 % vuosittain (Seppälä et al. Kansainvälisten kauppaketjujen ja keskittämisen myötä ruoan tarjonnan sesonkisuus on hävinnyt
Ekosysteemipalvelujen tuottaman yhteisen edun tarpeet ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa ovat nousseet vahvasti esille. Samalla on myös noussut esille vahva keskustelu maatalousja metsäalueiden omistajien oikeuksista omistamaansa alueeseen. 2005) 1 https://blogs.helsinki.?/kumppanuusmaatalous/ Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti. Yhteisiä hyvinvointitek?öitä haetaan nyt maatalousja metsäalueista ja nimenomaan niiden perusluonnonvarasta, ohi näiden alueiden perinteisen tuotannollisen arvon. Nuolen väri: Sosioekonomisten tek?öiden välityspotentiaali harmaamatala, punaruskea – keskitaso, tumma ruskea – korkea. Aivan viime vuosina teknologisen investoinnin rinnalle ovat tulleet myös EU:n vaatimukset ekosysteemipalveluihin liittyviin maatilainvestointeihin. Tavoitteena on ollut lineaarinen tuotannon kasvu raaka-aineiden arvon kustannuksella. 2/23 44 Futura suuri rooli tapahtuneessa kehityksessä ja samalla myös teknologisen polkuriippuvuuden kasvussa. Nuolen paksuus: Ekosysteemipalvelujen ja ihmisten hyvinvoinnin välisten yhteyksien intensiteetti ohut nuoli – heikko, keskipaksu nuoli – keskivahva, paksuin nuoli – vahva. 2020). Materiaalisten polkuriippuvuuksien vaikutuksen sekä elintarvikeprosessoinnin ja logistiikan hallitsemassa toimintakentässä ruokaraaka-aineiden tuottajahintoja on poljettu tehostamisen varjolla. Ohjauskeinot tällaisten ekosysteemipalvelujen tuottamiseen tarvittaviin investointeihin ovat vielä hyvin alkeellisella tasolla, mutta tutkimuksissa on pystytty jo määrittelemään, millaisella tasolla kuluttajien ekosysteemipalveluihin liittyvän maksuhalukkuuden ja maanviljel?öiden ekosysteemipalvelujen tuottamiskustannusvasteiden (siis kuluttajilta saatavan maksun) hyväksyttävyyden välinen ero on minkäkin ekosysteemipalvelutyypin osalta (Tienhaara et al. Ekosysteemipalvelujen ja hyvinvoinnin välinen suhde. Samassa yhteydessä tuotantopanosten käytön ulkoisvaikutukset on aktiivisesti jätetty tuotantokustannuksissa huomioimatta. (Muokattu Reid et al. Nyt luonnonvaran sietokyky ulkoisvaikutusten aiheuttamalle häiriölle on pahasti ylittynyt, ja tuotanto Kuva 3. Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture, CSA) on väylä tuottajien ja kuluttajien yhteen saattamiseen, ja kumppanuusmaatalouteen on perustettu myös oma yhdistyksensä jo neljä vuotta sitten 1
Tämän tyyppisestä logistiikkariippuvuudestakin on syytä päästä eroon. Tämä riippuvuus johtuu siitä, että elosysteemipalvelujen tarjontaa ei keskittyneissä järjestelmissä pystytä hyödyntämään. Hiilineutraaliustavoitteiden ja vesiensuojelun teemojen yhteyteen on kehittynyt aivan viime vuosina aktiivisia viljel?äryhmiä, esimerkkinä Baltic Sea Action Group 2 ja Valion sopimustuottajaryhmät 3 , jotka hakevat ja kokoavat uudentyyppistä osaamista. Edellä kuvatussa syrjäytymiskehityksessä myös kuluttajien osaamisen puute on keskeinen lisätek?ä. Se on kuitenkin tähän saakka perustunut fossiilisen energian käyttöön. Näillä lähestymistavoilla pyritään aktiivisesti lieventämään viime vuosikymmenien kehitystrendiin linkittyvää työvoiman ja osaamisen merkitystä polkevaa polkuriippuvuutta. Ruokajärjestelmälle on kehitetty riskienhallintaa, jonka painopiste on keskittyneen järjes2 https://www.bsag.?/carbon-action/ 3 https://www.valio.?/ammattilaiset/artikkelit/hiilineutraalia-maitoa Kurppa. Pienen mittakaavan innovatiiviset prosessit, esimerkiksi suljetut vesi-/kerrosviljelyjärjestelmät tai solumaatalous tuovat ruuantuotannon keskelle kaupunkiasutusta. Uusia suomalaiseen luonnonvaraan nojaavia innovaatioita kuten nyhtökauraa ei saisi enää vaarantaa sillä, että raaka-aineiden tuottajia tai väl?alostajia ei saada koottua läheisyysperiaatteen mukaiseksi ketjuksi tai verkostoksi. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa globaalit kaupan esteet ja välitysketjujen häiriöt ovat kasvamassa entistä todennäköisemmiksi. 2021) tai laajemmasta sosiaalisesta muutosprosessista (Reckinger 2018). 45 2/23 F ei enää monin paikoin kasva vaan on jäämässä globaalisti jälkeen kasvavan väestön tarpeista. Suurin ongelma globaalin logistiikan kehittämisessä on kuitenkin se, että se ei tue paikallisten luonnonvarojen pitkäjänteistä, kestävää käyttöä. Tehokas globaali logistiikka on myötävaikuttanut ruokajärjestelmän rakenteen keskittymisiin, joiden ongelmana on riippuvuus maatalouskemikaaleista, torjuntaaineista ja proaktiivisesta lääkeaineiden käytöstä. Yhteiskunnassa keskittyminen on johtanut rajuihin hintavaihteluihin, riittävän vaihtelevan ruoan saatavuuden heikkenemiseen, eli ruokaerämaiden muodostumiseen ja sen myötä ravitsemukselliseen ja terveydelliseen syrjäytymiseen. Kustannustehokas globaali logistiikka on ollut ruokajärjestelmän globalisaation veturi. Mahdollisuudet ruokajärjestelmän resilientille kehitykselle ovat olemassa. 2018). Kumppanuusmaatalous puolestaan pyrkii nostamaan maataloustyön ja osaamisen merkitystä ja arvoa koko tuotantoketjussa, ja nimenomaan kokonaisvaltaisesti maatalousalueiden arvoa koko hyvinvoinnin osa-alueena. Läheisyysperiaatteen tulkinta on ollut ongelmallinen suomalaisessa yhteiskunnassa. Maa-alueiden monimuotoinen käyttö on vahvin kestävyyden rakentaja, ja globaali massiivinen logistiikka ei sovi sen kanssa yhteiseen strategiaan. Sitä on tulkittu kilometreinä mitattuina etäisyyksinä, mikä on jossain määrin ongelma yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten markkinoiden hankintamenettelyissä. Alueelliset tai jopa paikalliset ruokajärjestelmät olisivat varteen otettavia oppimisalustoja. Paljon paremmin siihen sopivat sähköistetyillä kuljetusvälineillä, vaikkapa droneilla toteutetut lähikuljetukset alueellisen ruokajärjestelmän sisällä. Niiden piirissä kehitetty prosumerismi eli tuotannon ja kulutuksen yhdistely, jossa ruuan kuluttaja voi olla naapuriyritykselle esimerkiksi aurinkoenergian tuottaja, tai kumppanuusmaatalous ovat hyviä yhteiskehittämisen alueita, olipa kyse pragmaattisesta lähestymistavasta (Veen et al. Alueellisesti kattavan lähiruokatavoitteen sekä vahvan kiertotalousrakenteen kasvattamiseksi läheisyysperiaatteen pohjalle rakennetut rajapintaosaamisten verkostot olisivat aivan välttämättömät (Pihlanto et al. Vaikka se pääsisi eroon fossiilisesta energiasta, tietyt mineraalit voivat osoittautua kasvavaksi minimitek?äksi (GTK 2022). Tässäkin uudet lähikuljetustekniikat tulevat apuun. Läheisyysperiaate on jossain määrin kääntynyt tuotannon alojen keskittämiseksi, karjankasvatuksen keskittämiseksi turvepeltojen alueelle ja yksipuolisen viljantuotannon keskittymiseksi Lounais-Suomen savikoille. Ruuan raaka-aineiden tuotantoon liittyvä käytännön osaaminen perustuu edelleenkin viime vuosikymmenien kehitykseen. Läheisyysperiaate ei, sen s?aan, ole tukenut ruokajärjestelmätason eikä arvoketjun toisilleen läheisten toimintojen yhteen saattamista. Se on osaltaan tukenut rakenteellista polkuriippuvuutta
Se on globaalin tason evolutiivisen aluekehityksen perusperiaate. Näiden toimivuutta on koko ajan valvottava ja omalta osaltaan ne ovat estäneet pienten tuottajien ja pienten tuotantoerien pääsyn markkinoille. Taloudessa johdannaiskauppa on kehitetty hintavaihteluriskien torjuntaan, mutta joissakin tilanteissa se on toiminut päinvastoin hintavaihtelujen lisääjänä. Hannu Katajamäki (2022) ilmaisee asian maaseudun näkökulmasta teemana toivon maantiede: ”Ihmiskunnan menestys ja kestävä kehitys edellyttävät monenlaisia paikallisyhteisöjä, paikkadiversiteettiä. Tässäkin kohden kyse on polkuriippuvuudesta, joka ei tue luonnonvarojen kestävää käyttöä. 2005) 2000 1900-luku Millennium Assessment 4 skenaariota 2050 Lokalisoituva maailma Proaktiivinen maailma Reaktiivinen maailma Globaali orkestrointi Teknologiakeskeisyys Voittajien valta Sopeutuva mosaiikki Globalisoituva maailma Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti. Vastakkaiset lähestymistavat Millennium Assessment skenaarioiden välillä. ennakoiva). 2/23 46 Futura telmän vakuuttamisessa. Luotaammeko tulevaisuuteemme uskoen globaaliin yhteiskehittämiseen, teknologian tuomaan ratkaisuun, vahvimmat voittakoot -menettelyyn vai sopeutuvaan mosaiikkimaisen tulevaisuuskehitykseen. Monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa järjestelmässä, jota ruokajärjestelmä nykyään on, riskienhallinta vaatii moniulotteista lähestymistapaa (Wewer et al. Useimmissa vakuutuksissa ennakoimattomat luonnonkatastro?t on kirjattu ulkopuolelle. Ruokaturvan tulevaisuusorientaatio Ruokaturvan tulevaisuusorientaatio voitaisiin aloittaa hahmottamalla resilienttiä luonnonvaraperustaista ruokajärjestelmää, jossa keskeisinä ominaisuuksina yhteiskunnan kannalta olisivat monipuolisen osaamisen kehittäminen ja osallisuuden tuleminen sekä oikeudenmukaisuus. Nyt olisi syytä palata katsomaan neljännesvuosisata sitten tuotettua vuosituhannen vaihteen arviointiraporttia (Millennium Ecosystem Assessment 2005), jossa kuvattiin neljä tulevaisuusskenaariota kahden ristikkäisen ulottuvuuden, globaalisuudesta paikallisuuteen ja reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen, muodostamassa kentässä. (Muokattu Cork et al. Skenaarioerot perustuvat lähestymistapoihin hallinto ja talouskehitys (alueellinen vs. globalisoitunut) ja ekosysteemipalveluiden hallinta (reaktiivinen vs. Yritysten ja yhteisöjen asenneorientaation keskeiset määrittäjät tänä päivänä ovat ilmastokriisi, luontokato, energiakriisi, hintakriisi, sota ja geopoliittinen uusjako sekä antibioottikriisi, joka pahimmillaan johtaa ruoan tuotantokapasiteetin asteittaiseen rapautumiseen. Luonnonvarariippuvuudessa keskeinen riskinhallintakeino olisi investointi keskeisten luonnonvarojen toiminnan tukemiseen ja luonnosta johtuvan vaihtelun osalta vaihtoehtoisten tuotantomuotojen ylläpitoon olemassa olevien teknisten tai toimintaprosessien vakuuttamisen s?asta, tai ainakin niiden rinnalle. Globaaleihin kauppaketjuihin on säädetty standardoint?ärjestelmiä riskein hallitsemiseksi. 2021). Juuri ennakoimattomat katastro?t ovat ilmastonmuutoksen seurauksena voimakkaasti lisääntymässä. Mitä useammissa paikallisyhteisöissä on mahdollisuus hyvään elämään, sitä enemmän maailmassa on toivoa.” Teknologian kannalta keskeistä olisi uuden, mieluiten luonnonvaran prosesseja imitoivan, biomimetiikalla kuvatun teknologian rohkea käyttöönotto ja hyödyntäminen nimenomaan yhteiskehittämisen pohjalta, eri lähesKuva 4
Viitattu 27.3.2023. theicehouse.co.nz/blog/e?ectuation-the-best-theory-of-entrepreneurship-you-actually-follow-whether-youve-heard-of-it-or-not>. GTK (2022): There Are Bottlenecks in Raw Materials Supply Chain – A Glimpse of the Systemic Overview Is Here, Discussion and the Development of the Solutions Have Started. Antikainen, J. MTT. ?/URN:ISBN:978-952-326-586-8>. Carpenter (Coord. Connecting human, animal, and environmental health. 115124. <https://doi.org/10.1016/S25425196(17)30028-1>. (2017): What is the microbiome and why is it so important for health. Hammond (Ed.): Ecosystems and Human Well-Being: Current State and Trends Review 2, luku 5. Forsman-Hugg, S., J.-M. Kuemmerle (2016): Drivers of changes in agricultural intensity in Europe, Land Use Policy 58, s. National Center for Emerging and Zoonotic Infectious Diseases, One Health O?ce, CDC. <https://impact.economist. Mäkelä (2009): Elintarvikeketjun vastuullisuus. Katajamäki, H. Zurek (2005): Scenarios for Ecosystem Services: Rationale and Overview. (2022): Suomen aluekehityksen pitkät aallot: näkökulmia ja tulkintoja. Sarre, E. Viitattu 2.4.2023. & S. Kumar Duraiappah et al. Katajajuuri, J. Butsic, P.H. LinkedIn-artikkeli. 138 s. Hökkä, A. Kestävämpi ja tasapuolisempi ruokajärjestelmä tehdään koko ketjun yhteistyöllä. TTS Työtehoseuran Ruoka Akatemia. Järvelä & J. Resilienssin kautta ajattelemme tässäkin mielessä pitkälle kohti tulevia sukupolvia. Haettu 27.3.2023. (2001): Causation and e?ectuation: toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency, Academy of Management Review 26/2, s. Geologian tutkimuskeskus. <https://www.gtk.?/ en/current/there-are-bottlenecks-in-raw-materialssupply-chain-a-glimpse-of-the-systemic-overview-ishere-discussion-and-the-development-of-the-solutions-have-started/>. GTK News 15.12.2022. Aapala, J.-P. Global and regional agriculture trends. <https:// doi.org/10.4060/cb4474en>. (2018): Miten kokenut yrittäjä ajattelee. Lyytimäki, S. Rokka & T. <https://www.suoseura.?/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kaytto-suomessa>. Dietz, A. Keskitalo, S. Stojanovic 2019 ja Van den Bergen & Van den Acker 2021). Suullinen tiedonanto. Myllys, P. Teoksessa Bennett E. Maaja elintarviketalous 140. Hokkanen, R. Kurppa, H. <https:// mmm.?/ruokaturva>. Verbrug, D. Liite artikkeliin Raworth K.: A Doughnut for the Anthropocene: humanity’s compass in the 21st century, The Lancet Planetary Health 2017:1, e48–49. Maaja metsätalousministeriö. Carpenter, K. Ravitsemus-, terveysja hyvinvointitavoitteiden puitteissa ruoka ei ole meille pelkkä elintoimintoja ylläpitävä välttämättömyys tai mieltymyksiemme ja halujemme täyttämiskeino – ruoka on jokapäiväinen kontaktipintamme ruokaa tuottavan ympäristön mikrobiomin kanssa (Sarre 2017). Peterson, G. Digestive Health. 243-263. Ihmisen ja robotin rajapinnan ymmärtäminen on välttämätöntä. <https://wildfare.co.uk/what-is-the-microbiome-andwhy-is-it-so-important-for-health/>. com/sustainability/project/food-security-index/>. Pesonen, K. FAO, Rome. FAO, IFAD, UNICEF, WFP & WHO (2021): The State of Food Security and Nutrition in the World 2021. Cropper, D. Hämäläinen, N. Viitattu 23.3.2023. GFSI (2022): Global Food Security Index. <https://www.linkedin.com/pulse/miten-kokenut-yritt%C3%A4j%C3%A4-ajattelee-niina-h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen/>. <http://urn. Savolainen, R. Viitattu 23.3.2023. DOI: 10.3280/SL2018-152010. Island Press, Washington DC. Ribeiro & M. Blogiteksti. dos Santos, R. <https://www.doria.?/handle/10024/183703>. Viitattu 23.3.2023. Nettisivuversiota päivitetty 15.4.2021. Viitattu 2.4.2023. <https://jukuri.luke.?/ handle/10024/475117>. Lead Auth.), A. Icehouse New Zealand. 174 s. Muller & T. Siirtolaisuusinstituutin julkaisut 43. Minkkinen, M. Raworth, K. Lähteet Cork, S., G. Tapiola (2018): Monipuolisuus lautasella on monipuolisuutta pellolla. Sarasvathy, S.D. Dasgupta, T. Luke Policy Brief 1/2018. Kokko, K. Pihlanto A., S. MMM (2023). Matsuoka & A. Punttila, J. Transforming food systems for food security, improved nutrition, and a?ordable healthy diets for all. Reid W.V., H.A. Capistrano, S.R. Koskela, J. The State of Food Security and Nutrition in the World (SOFI) series 2021. Päivänen et al. Fact sheet. Mooney, A. 7.1.2018. Faostat Analytical Brief 35. Seppälä J., S. Ojanen, P., K. Island Press, Washington, DC. Chopra, P. <https://www. Paananen, I. FAO, Rome. (2018): Social Change for Sustainable Localised Food Sovereignty: Convergence between Prosumers and Ethical Entrepreneurs, Sociologia del Lavoro 152. Ruoan käytön vaikutukset ovat elinikäiset ja ylisukupolviset pitkäaikaisten tai periytyvien terveystai sairastuvuustek?öiden muodossa (Tahvonen 2018). Kurppa, M. Viitattu 2.4.2023. Kurppa. Kallisarvoinen kotimainen ruokaketju -tilaisuus 9.2.2023, Helsingin Musiikkitalo. (2017): Supplementary Appendix. 4 s. Levers, C., V. 380–393. Kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista. Alonso Concheiro, Y. 29.6.2015. The Economist. Luonnonvarakeskus. FAO (2022): Government expenditures in agriculture 2001-2020. Teknologian rinnalla oman ruokakulttuurin uusintaminen eli siirtäminen nykyaikaan ja ruokademokratia, nimenomaan monipuolisuuden ymmärtäminen ruokakeskustelussa, on välttämätöntä. <https://www.cdc.gov/onehealth/pdfs/OneHealth-FactSheet-FINAL.pdf>. (2015): E?ectuation – The Best Theory of Entrepreneurship. Ruokaturva Suomessa ja muualla. (2020): Soiden käyttö Suomessa, Suo 71(2), s. (2005): Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. One Health O?ce (2020): Saving Lives by Taking a One Health Approach. Blogiteksti 20.2.2017 Wildfare Nutrition. 47 2/23 F tymistapoja yhdistäen (esim. Petschel-Held, T. Reckinger R. Hotanen, H. 4 s. Känkänen, L. Ruoka Akatemia (2023)
Grammatikopoulou, A. Tienhaara A., E. Richardson, J. Artell (2020): Demand and supply of agricultural ES: towards bene?t-based policy, European Review of Agricultural Economics 47(3), s. Jansma (2021): Pragmatic Prosumption: Searching for Food Prosumers in the Netherlands, Sociologia Ruralis 61(1). MTT:n Selvityksiä 5. & N. Winland-hanke (2018): Riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus – Yritysten arvoketjut energia-, ruokaja vesiturvallisuuden ytimessä. 789–804. Ste?en, W., K. & T. <https://www.who. Teoksessa Newnes, L., S. 115 s. WHO. Van den Bergen, L. Paz Otero, M. DOI: 10.1111/ soru.12323. Viitattu 23.3.2023. Garcia-Oliveira, P. 434-450. United Nations (2022): The Sustainable Development Goals Report 2022. <https://julkaisut.valtioneuvosto.?/handle/10024/79582>. & R. Cornell, I. Wewer, M., N. Carpena, P. 1–12. 2/23 48 Futura Kolttola & I. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 23/2016. WHO Media Team (2021): Tripartite and UNEP support OHHLEP's de?nition of "One Health". Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti. Viitattu 27.3.2023. O’Leary, M. Tahvonen, R. <https://winlandtutkimus.?/wp-content/uploads/2018/06/Winland_Policy-Brief_II_ verkko-pdf.pdf>. Stojanovic, M. Winland-hankkeen Policy Brief II. DOI: 10.1002/?t2.173. Van den Akker (2021): Biomimicry and Nature as Sympoiesis: A Case Study into Living Machines, Techné: Research in Philosophy and Technology 25(3), s. <https://doi.org/10.1093/erae/jbz044>. Carpenter et al. Simal-Gandara (2022): Challenges for future food systems: From the Green Revolution to food supply chains with a special focus on sustainability, Food Frontiers, s. Wognum & G. Wognum (toim.): Transdisciplinary Engineering for Resilience: Responding to System Disruptions, 3-12. Mattila (2002): Riskienhallinnan menetelmä elintarvikeketjussa. (2019): Biomimicry in Agriculture: Is the Ecological System-Design Model the Future Agricultural Paradigm?, Journal of Agricultural and Environmental Ethics 32(2), s. DOI: 10.3233/ATDE210076. Food and Agriculture Organization of the United Nations. Koikkalainen, H. Viitattu 23.3.2023. Garcia-Perez, M. int/news/item/01-12-2021-tripartite-and-unepsupport-ohhlep-s-de?nition-of-one-health>. Onofrei (2021): Towards a transdisciplinary Framework for systemic risk detection. (2015): Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet, Science 347: 6223. Bennett, R. Biggs, S.R. 1.12.2021. (2018): Ravitsemuksen vaikutus terveyteen monimutkaista, Kehittyvä Elintarvike, Tiede & Tutkimus 28.2.2018. Ahtiainen & J. 1223–1249. Fetzer, E.M. World Food Summit (1996): Report of the World Food Summit 16-17 November 1996. Hippinen (2016): Vihreän kasvun sekä materiaalija resurssitehokkuuden avainindikaattorit. Arovuori, I. Suutarinen, J. Miettinen, K. Stjepandi. <https://unstats.un.org/sdgs/report/2022/>. <https://www.fao.org/3/w3548e/ w3548e00.htm#doc09>. Pouta, K. MTT, Maatalousteknologian tutkimus, Vihti. IOS Press Ebooks. Prieto & J. Advances in Transdisciplinary Engineering 16. Joint Tripartite (FAO, OIE, WHO) and UNEP Statement. Shah, N. Dagevos & J.E. DOI: 10.5840/techne2021107146. Soria-Lopez, A., P. Rockström, S.E. Moser, J. Veen E.J., H. DOI: 10.1007/ s10806-017-9702-7. Lattanzio, B.R. Fraga-Corral, Hui Cao, M.A. Haltia, E
Tulevaisuusresilienssissä ei ole kyse vain selviämisestä (bouncing back) ja takaisin vanhaan olotilaan sujahtamisesta vaan oleellisesti tilannekuvan arvioinnista, oppimisesta, uudistumisesta ja tulevaisuuteen tähtäämisen vahvistamisesta. UNESCO:ssa ennakointityötä paaluttanut Riel Miller (2018) on korostanut tässä yhteydessä kykyä tunnistaa nykyhetkessä piilevää tulevaisuuksien potentiaalia – emergenssin havaitsemisen ja ymmärtämisen roolia. Kaupunkiympäristö ja sen suunnittelu läpivalaistuna Sirkka Heinonen FT, professori emerita Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto sirkka.heinonen@utu.. Tulevaisuusresilienssillä tarkoitan kykyä ennakoida kriisejä, selvitä ja oppia niistä sekä kykyä uudistua, mikä syntyy tämän prosessin kautta. Tärkeää olisi kuitenkin syventää tätä lukutaitoa seuraavalle tasolle siten, että se muuttuu tulevaisuusresilienssiksi (futures resilience). 49 2/23 F Tulevaisuusresilientti kaupunki: miten päättäjien pitäisi muuttaa ajatteluaan. Tulevaisuuslukutaidolla (futures literacy) tarkoitetaan kykyä luoda ja käyttää systemaattista ennakointitietoa nykyhetken päätöksiin. ARTIKKELI. Sa?a Toivosen kanssa toimittamamme kriisiajattelun ja tulevaisuusresilienssin teemanumero Futura 4/2021. 1 Tässä artikkelissa pohdin sitä, millainen tulevaisuusresilientti kaupunki on sekä sitä, miten päättäjien tulisi muuttaa ajatteluaan, jotta siihen päästäisiin. 1 Ks. Läpivalaisussa on kaupunkiympäristö ja sen suunnittelu. Nämä ovat peruspilareita tulevaisuudentutkimuksessa ja tulevaisuudentutkimuksen hyödyntämisessä päätöksentekoon. Abstrakti Miten tulevaisuuksia voi lukea ja miten voimme vahvistaa ’tulevaisuuskestävyyttämme’
Tulevaisuusresilientti kaupunki. 4 Ks. Tämä Aalto-yliopiston koordinoima monitieteinen hanke yhdistää tulevaisuudentutkimusta, arkkitehtuuria, maankäytön ja alueiden suunnittelua sekä kiinteistötaloutta. 3 Vuosina 2021–2023 käynnissä olevan RESCUE -tutkimushankkeen (Real Estate in Sustainable Crisis Management in Urban Environment) johtajana toimii kiinteistötalouden apulaisprofessori Sa?a Toivonen Aalto-yliopistosta. Presidentti Mauno Koivisto aikanaan kehotti olemaan provosoitumatta silloin kun provosoidaan. Oleellinen asia kaupunkien tulevaisuuksia luodatessa on ensinnäkin se, että kaupungit eivät pelkästään kasva, vaan niistä tulee entistä kompleksisimpia sosio-ekosysteemejä. Tulevaisuusresilienssin hengessä kannustamme olemaan panikoitumatta, vaikka kriisit siihen seireenimäisesti kutsuvat. Ihmiskunnalla ei ole vielä tarpeeksi kypsyyttä, koordinointikykyä ja ennakointiosaamista, jotta voitaisiin välttää tekemästä sellaisia virheitä, joiden seurauksista ei voi toipua. Kaupunkeja määrittää jatkuvasti myös se, että kaupungit ovat alttiita 2 Tämä on noussut toistuvasti esiin myös RESCUEhankkeen tulevaisuusklinikoissa. Siinä ei ole kyse yksittäisistä projekteista tai ponnistelurykäyksistä vaan systemaattisesta, koko ajan käynnissä olevasta tietoisesta ja sisäistetystä prosessista – päällä olevasta ’ennakointimoodista’. 3 Kaupunkien tulevaisuudet on ollut ja tulee olemaan yksi tulevaisuudentutkimuksen kestoaiheita sisällöllisesti 4 . Epävarmuuksia ei voi koskaan täysin hälventää, niinpä kriittiseksi muodostuu niiden hyväksyminen ja kyky ottaa niitä vastaan. Oleellista epävarmoina aikoina on se, miten suhtaudumme epävarmuuteen. esim Futura-lehden teemanumero Tulevaisuus, kaupunki ja me 1/2015. Kaupungistuminen on yksi entisestään vahvistuvista ja vaikuttavimmista megatrendeistä. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa olemme nyt todellisen ’äkk?yrkän’ partaalla (Ord 2020; Heinonen 2021A) lukuisten eksistentiaalisten riskien uhatessa meitä. Tällöin luodataan tulevaisuudessa tarvittavia politiikkoja, säännöksiä, suosituksia ja käytänteitä. 2 Tämä artikkeli käsittelee tulevaisuusresilienttiä kaupunkia sekä sitä, miten päättäjien tulisi muuttaa ajatteluaan kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on olla panikoitumatta tai lamautumatta epävarmuuden edessä. Ihminen operoi systeemitasolla – ennen hengenvaara kosketti yksilöitä ja paikallisia yhteisöjä, nyt uhat ovat globaaleja. Tulevaisuusresilienssissä ei ole kyse pelkästään yksilön resilienssistä, vaan laajemmin yhteisön tai verkoston tulevaisuuskestävyydestä. Varustautuminen on tulevaisuuteen mentaalisen varautumisen tekninen apparaatti tietoineen, taitoineen ja tekniikoineen. Ord (2020) väittää, että ihmiskunnan tulevaisuuden varjelu on aikamme avainhaaste. Kannattaa ottaa koko verkoston resurssit käyttöön. Tulevaisuuteen varautumisen on oltava jatkuvaa. Varautumisessa on kyse sekä henkisestä että ihan konkreettisesta valmistautumisesta tulevaan. Tämä näkemys mukailee Michael Battyn (2022) ajattelua. Tulevaisuusresilienssin käsitteen lanseeraamisen tarkoituksena on korostaa ennakoinnin merkitystä yhtäältä tulevaisuuslukutaidon ja toisaalta resilienssin keskeisenä osana ja ominaisuutena. Hänen mukaansa tarvitsemme ennen kaikkea eettistä perspektiiviä: sen uudelleen miettimistä, miten näemme maailman ja oman roolimme siinä. Niin kivikauden kuin keskiajan ihmisten elämässä ylipäänsä selviytyminen hengissä oli jatkuvasti epävarmaa. Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa RESCUE-tutkimushankkeessa pureudutaan siihen, miten kaupunkien ja rakennetun ympäristön resilienssiä voidaan luoda ja vahvistaa. Onnistunut varustautuminen tulevaan puolestaan edellyttää sitä, että meillä on varusteita, toisin sanoen tekniikoita, välineitä ja metodeja, joiden avulla voimme varautua tulevaan ja sen myötä tuleviin kriiseihin. Tämä ei kuitenkaan ole mitään uutta ihmiskunnan historiassa. Puhutaan tulevaisuuteen varautumisesta sekä varustautumisesta. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osio keskittyy ennakointiosaamisen hyödyntämiseen päätöksenteon tueksi. Yhteisöllisyys on tärkeää koko yhteiskunnassa ja se on voima, jonka kautta kriiseistä selvitään. 2/23 50 Futura Johdanto Elämme syvän epävarmuuden aikaa. Nyt olemme kuitenkin syöksähtäneet aikakaudelle, jossa epävarmuudet syvenevät, kompleksisuus kasvaa systeemien kehittyessä yhä monisäikeisimmiksi ja keskinäisriippuvuuksien sekä kytkeytyneisyyden vyyhti tiukentaa otettaan. Tulevaisuus on kaikkina aikoina sisältänyt suuria epävarmuuksia
Suomessa ennakointia hyödyntävästä hallinnosta on esimerkkeinä vuonna 1993 perustettu tulevaisuusvaliokunta sekä samoihin aikoihin valtioneuvoston kanslian aloittama hallituksen tulevaisuusselontekojen laatimisprosessi. Toisin sanoen ennakoivassa hallinnossa on kyse siitä, että ennakointi otetaan mukaan omaan toimintaan systemaattisesti ja jatkuvana läpäisevänä prosessina, ja siinä käytetään monipuolisesti ennakoinnin työvälineitä (Boston 2017). Muuten kaupunki on vain laatikossa asumista. Toisaalta kriiseistä myös selvitään kaupungeissa. Taulukon jälkeen kukin teesi avataan sisällöllisesti. Parhaimmillaan kaupungeilla on myös kyky mukautua ihmisten psykologiseen dynamiikkaan ja rutiineihin. Kaupunkien voidaan myös hahmottaa olevan mikrokosmos koko elämään, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät vain ole rakennuksia ja infraa, vaan ihmisiä, tiloja ja toimintoja, merkityksiä sekä luontoa ja ympäristöä vuorovaikutuksineen. Tämä tulee esimerkiksi esiin siinä, että ennakointia harjoitettiin ennen eri organisaatioissa hajallaan eri yksiköissä jopa siten, että yksiköt eivät tienneet Taulukko 1. Niihin luodaan innovatiivisia ratkaisuja. Tulevaisuusteesejä tulevaisuusresilientistä kaupungista ja päätöksenteosta Seuraavassa taulukossa esitetään 10 tulevaisuusteesiä ja yksi bonus-teesi. Ihmisille onkin tärkeää sitoutuminen omaan kaupunginosaansa, kaupunkiin, maakuntaan jne., kuten varsinkin Jane Jacobs (2016) on korostanut. Heinonen. 51 2/23 F kriiseille, ja kriisien toimikenttä on kaupungit. Tulevaisuusresilientin kaupungin teesit. Toisekseen huomionarvoista on se, että viime aikoina maailmalla strateginen ennakointi on otettu tosissaan aivan uudella tavalla. Tämä johtuu siitä, että kaupunkilaisilla on tarve kokea ympäristö merkityksellisenä. Teesi 1: Ennakointi on omaksuttava vakavasti ja systemaattisesti suunnitteluun ja hallintoon = anticipatory governance Ennakoiva hallinto koskee kaupunkien lisäksi valtiota ja yrityksiä jne
Kansainväliseltä kentältä valuu siis käytäntöjä Suomeen, vaikka Suomea voidaankin pitää edelläkäv?änä. Eipä juuri mitenkään, kun nykyhetken lyhyen ajattelun silmälaput estävät näkemästä muuta kuin päästöjä aiheuttavaa autoilua. Tulevien sukupolvien liikkumistarpeiden ja käytettävissä olevien uusien liikennemuotojen ja päästöttömien tekniikoiden olemassaoloa ei osata ennakoida. Fysiikkaan kuuluva holobiont-käsite, jonka Rooman klubin jäsen Ugo Bardi on nostanut esiin sosiokulttuurisena tulkintana, tarkoittaa sitä, että paikallinen yhteisöllinen resurssien hallinta voisi vakauttaa koko meidän talousjärjestelmämme (Heinonen et al. Vanhe5 Tuorein Euroopan komission ennakointiraportti on nimeltään ’Towards a fair and Sustainable Europe 2050: Social and Economic Choices in Sustainability Transitions.’ Tulevaisuusresilientti kaupunki. Mitä on asuminen. Tämä on kuitenkin vasta ensiaskel. Mitä on kaupunki. Esimerkkinä lukkiutuneesta ajattelusta ja ’tulevaisuuden likinäköisyydestä’ on se, että liikennesuunnittelussa auto mielletään edelleenkin lähinnä polttomoottoriautoksi. Kaupunkisuunnittelussa MAL-sopimuksessa tarkastellaan kolmea keskeistä toimintoa yhdessä (maankäyttö, asuminen, liikenne). EU on käynnistänyt jokavuotisen strategisen ennakointiraportin julkaisemisen (Matti et al. Teesi 2: Systeeminen tarkastelu on valittava siiloutumisen ja sektoroitumisen s?aan. 2/23 52 Futura toisistaan mitään. Miten nykyhetken liikennesuunnittelu ja päätöksenteko tukee sähköautoilua. YK:n pääsihteeristön julkaisema ennakointiraportti Our Common Agenda (UN 2021) ja sen viisi ennakointiehdotusta on myös Millennium-hankkeen arvioimana (MP 2022) saanut julkisuutta. Ilmiöpohjaisuus, hiljainen tieto, kehollinen tieto, paikkatieto ja tilatieto ovat esimerkkejä erilaisista tiedon muodoista. OECD:n pääsihteeristöön on puolestaan perustettu strategisen ennakoinnin yksikkö ja hallintoon on luotu aktiivisesti toimiva ennakointiyhteisö. Näissä isompien kokonaisuuksien elimissä ennakoiva hallinto koskettaa usein kaupunkitasoakin. Suomen tulevaisuusvaliokunta puolestaan käynnisti tulevaisuusvaliokuntien maailmankonferenssi -konseptin ja järjesti ensimmäinen kansainvälisen kokouksen lokakuussa 2022 Helsingissä (ks. Mitä tapahtuisi, jos koko autokanta sähköistettäisiin. Näin ollen relevantteja pohdintoja voidaan kohdistaa siihen, mitä esimerkiksi liikenne on. tilaisuudesta laadittu raportti Eduskunta 2022). Our Common Agenda peräänkuuluttaa globaalia yhteistyötä inklusiiviseen verkottumiseen ja tehokkaaseen multilateralismiin ja ehdottaa Tulevaisuuden huippukokousta vuodelle 2024. Siiloutumisen estämiseksi ihmisten, organisaatioiden, kaupunkien ja valtioiden kannattaisi kehittää ääreisnäköään (peripheral vision) (Day & Schoemaker 2006). Sitä paitsi tasa-arvoista kohtelua eri väestöryhmiä kohtaan rikotaan räikeästi, kun rakennetaan esimerkiksi siltoja vain kevyen liikenteen ja raitiovaunujen käyttöön (case: Kruunusillat Helsingissä). Lyhytnäköisellä nykysuunnittelulla suljetaan tulevaisuuksia (closed futures) – ja jo lähtökohtaisesti ehkäistään sillan monipuolinen kaikkia väestöryhmiä palveleva käyttö. 2023). Tiedon moniulotteisuus voisi toimia sektorirajoja rikkovana. Nyt kuitenkin esimerkiksi EU, OECD ja YK ovat nostaneet ennakoinnin keskeiseen asemaan. Myös NATO on kehittämässä strategisen ennakoinnin prosessiaan. Tarkoituksena olisi tulla ulos ”boksista” ja saada ajattelun rajat auki. 2023). Itse kaupunkihallinnon tavoitteena tulisi olla integroida ennakointi kokonaisvaltaisena toiminnan muutoksena. 5 Tämän lisäksi ennakointikoulutusta on alettu antaa myös virkail?oille. Tulevaisuudentutkimus kutsuu katsomaan asioita pidemmällä aikajänteellä. Tällä tarkoitetaan sitä, että katsotaan oman sektorin ulkopuolella tapahtuvia ja omaan toimialaan kuulumattomia kehityskulkuja ja aloja. Tämän lisäksi tarkasteluun kannattaa yhdistää myös muiden toimintojen tarkastelua. Myös YK:n pääsihteeristö ja UNESCO ovat kunnostautuneet ennakoinnissa. Millennium-hankkeen laatimaan arviointiraportissa kuvattuun delfoi-tutkimukseen osallistui myös muutamia suomalaisia ennako?ia. Kokonaisia käsitteitä voitaisiin myös miettiä uudelleen. Tulevaisuudentutkimuksessa mielellään kyseenalaistetaan olemassa olevia rakenteita ja instituutioita, mikäli niissä on havaittu puutteita tai toimimattomuutta. Kun halutaan vähentää liikenteen päästöjä, on useita mahdollisuuksia systeemisiin ja teknisiin muutoksiin
Tavoite oppia kriiseistä käsittää myös kyvyn kriisien ’kuorimiseen’ ja kypsentämiseen. maaseudulta tulevasta ruuasta. Tulevaisuus on aika-ulottuvuuden dynaamisen Tulevaisuusresilientti kaupunki. Tämä edellyttää kuitenkin analyysia ja syys-seuraussuhteiden jäljittämistä käyttöön otettujen toimenpiteiden vaikutuksista ja lieveilmiöistä. Erityishuomio tulisi suunnata kriisien keskinäisiin kytkentöihin ja epäsuoriin vaikutuksiin (Heinonen & Toivonen 2021). Maaseutu pärjää itsekseen paljon pidempään. Tällaiseen kumppanuuteen liittyvät empatian kokemukset toislajisia kohtaan (Aalto & Keto 2017). Erityisesti lasten ja nuorten osalta eristäytyminen voi pidemmällä tähtäyksellä näyttäytyä traumoina tai muina vaikeuksina. Kriisejä määrittelee niiden kaksoisluonne: ne ovat samanaikaisesti uhkia ja mahdollisuuksia. Tätä kautta synnytetään jatkuva kriisin sietokyky ja skannaus. Kaupunki on riippuvainen mm. Lisäksi kumppanuus myös muun elollisen luonnon kanssa kaupunkiympäristöissä ansaitsee tarkempaa huomiota. Pandemian jälkeisessä, jatkuvien yllätysten sävyttämässä ’uudessa normaalissa’ painottuu tarve sekä yksilöiden, organisaatioiden, kaupunkien ja yhteisöjen että koko julkisen sektorin kyvykkyydelle ennakoida ja kohdata erilaisia riskejä. Tämä ei toteudu, jos toim?oiden välillä on tietokatkoksia. Tätä edustavat esimerkiksi vertikaaliviljely, kaupunkipuutarhat ja kaupunkimetsä/metsäkaupunki (rus in urbe). Aina kun on kyse tulevaisuuksista ja niiden ennakoinnista, aika on keskeinen faktori. Jos tulee joku luonnonmullistus, sisällissota, sähkökatkos tms., niin linkki kaupungin ja maaseudun välillä on vaarassa. Tulevaisuuden kriisinhallinnassa on oleellista ei vain ihmisten ja organisaatioiden toimintojen agiliteetin varmistaminen ja sietokyvyn kasvattaminen, vaan myös perinteisesti jäykkien, paikkaan sidottujen elementtien kuten yksityisten, puol?ulkisten ja julkisten tilojen kyky joustaa ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi yhdessä oppiminen ja innovaatiot olisivat ensiarvoisen tärkeitä hyvän kaupungin rakentamiseksi. Puhutaan myös vastaavasti hieman samanlaisesta TUNA-konseptista, jossa maailma maalaillaan turbulenssin, epävarmuuden, uutuuksien ja ambiguenssin näyttämöksi (Ramirez & Wilkinson 2016). Tämän vuoksi kaupungeille olisikin ensis?aisen tärkeää kehittää omaa omavaraisuuttaan ja huoltovarmuuttaan. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että luodaan toim?oiden välille suhde, josta voidaan oikeasti oppia. Monenlaiset digitaaliset ratkaisut voivat lisätä toimintavarmuuttamme ja ketteryyttämme reagoida muutoksiin, mutta samalla olemme päässeet itse kokemaan, kuinka merkityksellisessä roolissa ovat myös erilaiset fyysiset rakenteet kuten rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri. Teesi 4: Kriisitietoisuus on nostettava keskeiseksi osaksi tulevaisuuslukutaitoa Kriisien kuvittelua/ennakointia, käsittelyä ja kriiseistä oppimista voidaan pitää keskeisenä elementtinä tulevaisuuslukutaidolle. Hyvinkin yllättävistä, näennäisesti kaukaa haettavista kumppanuuksista voi löytää uusia innovaatioita. Maaseudun ja resilienssin välinen suhde tulee myös esiin siinä, että maaseudulla asuvat pitävät resilienssiään hyvänä (FUTURA 4/21). Sidosryhmät on pidettävä hyvin informoituina. Tällaisia oppivia, innovatiivisia kumppanuuksia voi löytyä jopa ’oudoista’ yhdistelmistä: 1) Helsinki + Hongkong + Hanoi (Vietnam), 2) Espoo + Entebbe (Uganda) + Esfahan (Iran), 3) Vantaa + Veracruz (Mexico) + Valparaiso (Chile) + Windhoek (Namibia), 4) Kuusamo + Kerala (Intia) + Kumasi (Ghana) + Kanton (Kiina). Tulevaisuudentutkimuksessa tuodaan usein esille VUCA-maailma, jossa jo elämme (volatility + uncertainty + complexity + ambiguity) (Kaivo-oja & Lauraéus 2018; Kurki & Malmelin 2021). Kriisitietoisuus on myös tulevaisuusresilienssin ehdoton edellytys. 2/23 54 Futura mutta jos kaupungin ja maaseudun väliin tulee katkos, niin silloin kaupungin resilienssi kärsii. Muutosta ja sen aiheuttamia epävarmuuksia emme voi paeta, mutta voimme yrittää ymmärtää niitä ja kehittää resilienssiä niistä selviämiseksi, niistä oppimiseksi ja oman toiminnan uudelleen järjestämiseksi. 2021). Esimerkiksi pandemian jälkimainingeissa on riskinä tuudittautuminen selviämisen illuusion sen s?aan, että paneuduttaisiin syvällisesti niihin moninaisiin oppimisiin, joita kriisin myötä on saatavilla (Karjalainen et al. Teesi 5: Aikaosaaminen ja elinkaariajattelun syventäminen on otettava tarkasteluun Aika on tulevaisuudentutkimuksen peruskäsite
Ylimitoitetuista kasvutavoitteista johtuen aiemmin kansainvälisestikin esimerkillisinä pidettyjä viheralueita murennetaan (Lehtovuori 2023). Lyhyellä aikavälillä keskeistä on purettavuus ja siirrettävyys sekä näiden huomioimista, kun taas pitkällä aikavälillä oleellista on erilaisten tilallisten joustavuusstrategioiden huomioiminen. 8 Hän on eläkkeellä oleva ympäristöministeriön rakennusneuvos. Teesi 6: Vertaisyhteiskunnan moodia on tuettava Vertaisyhteiskunnan moodi tai malli tarkoittaa sitä, että puretaan hierarkioita ja tehdään horisontaalitasolla yhteistyötä. Lyhyttä aikaväliä käytetään lähinnä muualla kuin tulevaisuudentutkimuksessa, esimerkiksi markkina-analyyseissä. Itse ajan ja tulevaisuuden käsitteet ja niiden merkitys nousee tällöin luonnollisena asiana tulevaisuudentutkimuksessa pohdiskelujen kohteeksi. Tärkeää on huomata, että keskipitkä aikaväli on huonoin mahdollinen vaihtoehto, sillä tällöin kyse on vain kompromissista. Tähän aikavyyhteen voi lisätä vielä kontrafaktuaalisten tulevaisuuksien loppumattomien vaihtoehtojen kentän. Tätä on peräänkuuluttanut esimerkiksi rakennusneuvos Olli Lehtovuori 8 (2023). 55 2/23 F jatkumon yksi säie. Tulevaisuuspohdinnoissa on myös keskeistä miettiä, minkä aikavälin valitsee analyyseihin – keskipitkän vai pitkän. Tämä keskipitkä aikaväli on tällä hetkellä kuitenkin nimenomaan vallitseva rakentamistyyli. Olisi myös syytä pohtia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kokonaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Se on paitsi fysikaalinen suure, myös psykologinen ja sosio-kulttuurinen käsite. Uudet rakennukset tulisi suunnitella aina siten, että ne sopivat tulevaisuuden eri toiminnoille. Vertaiset kuulevat ja kuuntelevat toisiaan – vertaisen äänen painoarvo kasvaa koko ajan. 7 Tein lisensiaattityöni Helsingin yliopistoon aiheesta ’Aika ja tulevaisuus Senecan tuotannossa’ (Heinonen 1990). Hän on huolissaan myös, ettei aikaisempaa kaupunkisuunnittelua pilattaisi nykyisellä ylitehokkaalla asuntorakentamisella. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen sekä jatkotutkimustenkin kannalta merkittävä juuri nykyään, kun prigogineläisen ajattelun pohjalta käsitys ajasta on muuttumassa tai vapautumassa mekaanisen heilurin ’asentoajasta’ tapahtumien ’korrelaatioajaksi’”. 7 Kiinalaisen, taolaisen ?loso?an keskeisen hahmon Lao Tsen mukaan aika on vain sepite – ’jos sanot, että sinulla ei ole aikaa johonkin, et vain halua tehdä sitä’. Toisaalta kun kriisi iskee päälle, on pakko toimia nopeastikin. Julkaisun esipuheessa Pentti Malaska kirjoitti näin: ”Sirkka Heinosen monogra?a tuo esille tulevaisuudentutkimuksen liittymisen muiden tieteenalojen yhteyteen tietojen merkityksen laaja-alaisena hahmottamispyrkimyksenä tulevaisuutta ajatellen. Heinonen. Kaupunkisuunnittelun osalta oleellista olisi suunnittelun aikatähtäimen venyttäminen. On myös esitetty ajatus, että rakennukset on suunniteltava joko lyhytikäisiksi tai sitten hyvin pitkäikäisiksi s?oituspaikassaan. Entä jos aikaa ei ole. Kokonaan oma kysymyksensä on, mitä on aika. Kun pidemmän aikavälin tilannetta on mietitty aikaisemmin jo valmiiksi vaihtoehtoisiksi tapahtumiksi ja skenaarioiksi, toiminta voi olla kriisitilanteessa nopeampaa. Keskeisenä ajatuksena tässä vertaisyhteiskunnan teesissä on se, 6 Sadan vuoden aikaväliin paneuduttiin FUTURAlehden teemanumerossa 1/2018 ’Seuraavat 100 vuotta’, vierailevina päätoimittajina Sirkka Heinonen, Matti Minkkinen ja Osmo Kuusi. Entä loogisesti mahdottomalta tuntuva ajatus: jos tulevaisuus onkin ennen menneisyyttä tai nykyisyyttä aikauniversumissa. Sirkka Heinosen tutkimus avaa mielenkiintoisen yhteyden tulevaisuudentutkimuksen ja antiikin ajattelun välille. Hänen mielestään kaavoitukseen on hatarin perustein ujutettu ylikorkeaa ja tiivistynyttä asuntorakentamista. Aikavälit ja -dimensiot voisi mieltää osana kokonaisuutta. Uusi kaupunki -arkkitehtikollektiivin Jussi Vuoren (2023) mukaan tulevaisuudessa rakennukset tulee suunnitella pysyviksi – tulevaisuudessa rakennuksia ei voisi enää purkaa. Tai jos aika on aina läsnä kaikissa hahmoissaan: menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden eksistenssi on yhtä ja samaa. Pitkä aikaväli puolestaan voi olla 50 vuotta, 100 vuotta 6 tai vieläkin pidempi. Aikatutkimus omana tieteenalanaan on yhä syvempien syövereiden äärellä – kvanttimekaniikan myötä aikakäsitteelle avautuu uusia näkymiä. Toisaalta voidaan myös pohtia sitä, miksi rakennus ei voisi olla lähtökohtaisesti vähintään 500 vuotta kestävä, kuten keskiaikaiset linnat. Oleellista olisi se, että aikaväliin liittyvä valinta tehdään hankkeen alkuvaiheessa, jolloin se suuntaa koko hanketta huomattavasti. Yhtenä uutena ehdotuksena voidaan pohtia mobiili-/modulirakentamisen konseptia, jolloin rakennuksen s?ainti ei ole pitkäaikainen, mutta itse rakennelma on
Oman tuotannon myötä – olipa kyseessä energia, ruoka tai palvelut – saattaa koko elämän merkityksellisyys saada virtaa. Itse tuotettujen vihannesten ja erilaisten proteiinin lähteiden lisäksi sieniä, bakteereita, hiivoja ja leviä kasvatetaan käytettäväksi ruoan valmistukseen, energiantuotantoon sekä jätteiden käsittelyyn kotitalouksissa ja yhteisissä tiloissa. Tämä malli vertautuu siihen, että aiemmin asuttiin kaupungissa ja käytiin mökillä. Tavallinen asukas voi tuottaa omaa sähköenergiaansa katolle asennettujen aurinkopaneelien avulla. (Heinonen & Ruotsalainen 2011; Maunuaho & Lilius 2022) Monipaikkaisuuden ilmiö liittyy myös jakamistalouteen. Yleistymässä on myös käytäntö, jossa ihmiset vaihtavat tietyksi jaksoksi päittäin asuntojaan kotimaassa tai ulkomailla. Myös uudet palveluntarjoajat ovat heräämässä etätyön uusiin potentiaaleihin. Jotta monipaikkaisuus voidaan huomioida suunnittelussa, edellytetään tarkemmin ennakoituja tulevaisuuden väestön liikkumisen ja palvelujen tarpeita. energia-alaan. Vertaisyhteiskuntamallin järjestelmässä on kuitenkin haasteita. 2/23 56 Futura että kaupunkilaiset pitäisi saada vahvemmin mukaan suunnitteluun alusta alkaen. (Heinonen et al. Jakamistalouden ansiosta on helppoa löytää vuokra-asuntoja tai AirBnB-asuntoja. Viitteitä tällaista toiminnasta on toki jo olemassa. Nyt jotkut hotellit markkinoivat erityisiä etätyöpaketteja päiväkäyttöön, jolloin tauoilla voi hyödyntää esimerkiksi erilaisia virkistymisja liikkumispalveluja. Ne nousivat näkyviin pandemian aikana, jolloin etätyö tehtiin eristyksissä kodin suojissa. (Heinonen & Karjalainen 2018) 9 Vertaisverkostojen jäsenet ovat lähtökohtaisesti sekä kuluttajia että tuottajia. Näin on tehty esimerkiksi Helsingin kaavoituksessa, jossa toimii useita vuorovaikutussuunnittel?oita. Monipaik9 Tämä teos ’Sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa. Keskeinen kysymys on, miten poisjääjät saadaan mukaan. Uusien energiaratkaisujen ja -järjestelmien visioissa lyödään usein laimin kuviteltujen muutosten sosio-kulttuuriset vaikutukset. Tällä viitataan siihen, että kuluttaja (consumer) muuntuu myös tuottajaksi (producer). Tilanne on kuitenkin muuttunut siten, että nykyään mökkijaksot pidentyvät tai ollaan ulkomailla osa vuodesta. On kuitenkin oleellinen kysymys, mitä muuta tarvitaan nykyisten toimien lisäksi. Tulevaisuusresilientti kaupunki. Uusiutuvan energian haasteeseen voi prosumerismin kautta lisätä vertaisyhteiskunnan nousun. Ilmiön keskeisinä vauhdittajina ja ajureina voidaan pitää digitalisaatiota, työn muutosta, vapaa-ajan lisääntymistä, kaupungistumista sekä väestön ikääntymistä. Esimerkiksi voidaan esittää, että vaikka ihmiset voivat halutessaan osallistua, edustavaa osallistumista ei saavuteta. Oleellisimmillaan monipaikkaisuus palvelee työntek?än hyvinvointia ja luovuutta sekä tukee sen myötä myös tehokkuutta. Uusi tarina Suomen tulevaisuudelle’ on julkaistu myös englanniksi ja espanjaksi. Kaavoituksessa on pitkään velvoitettu ottamaan kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun. Prosumerismin konseptin esitti aikanaan jo Alvin To?er (1980) kirjassaan ’The Third Wave’. Voidaankin pohtia sitä, voisiko vertaisyhteiskunta-käsitteen kautta nousta vielä esiin, mitä muuta tarvitaan tai voitaisiin tehdä. Tällainen yhteistuumin toteutettu viljely vahvistaa myös yhteisön keskinäisiä siteitä. Vertaisverkostot voivat tarjota uuden perustan merkityksellisyyden kokemiselle. Teknis-taloudellisen painotuksen lisäksi energiaa voi lähestyä sosio-kulttuurisesta näkökulmasta, se on osa elämäntapaa ja ihmisten arvoja. Vertaisverkostotoiminta kytkeytyy prosumeristiseen toimintatapaan ja kyseinen ajatus liittyy vahvasti mm. Monipaikkaisuus ei tarkoita sitä, että asunto tai työtila tulisi omistaa useassa paikassa ja paikkakunnilla, joilla sitten vietetään aikaa asuen, lomaillen tai työtä tehden. On jopa esitetty, että kokonainen tutkimusala – kuluttajakäyttäytymisen tutkiminen – tulisi nimetä uudelleen, prosumeristikäyttäytymisen tutkimiseksi (Kotler 2010). Edelleen RESCUE-hankkeen kaupunkien resilienssiä korostavassa narratiivissa esimerkiksi vertaisoppiminen näkyy omassa ruoantuotannossa. 2023) Teesi 7: Monipaikkaisuutta tulee ymmärtää ja mahdollistaa Monipaikkaisuudella tarkoitetaan sitä, että työ, asuminen ja vapaa-ajan vietto s?oittuvat yhä useammin monelle eri paikkakunnalle. Vertaisyhteiskuntaan liittyvä kestävien tulevaisuuksien narratiivi on julkaistu tulevaisuuden tutkimuskeskuksen eBook-sarjassa (Heinonen & Karjalainen 2018 ja 2019a)
Heinonen. (Karjalainen et al. Arkkitehtonisessa mielessä hybridisyys edustaa monitoiminnallisuutta. Kiintoisa kysymys on myös se, miten hybridisaatio voi tukea yhdyskuntien resilienssiä ja toisaalta se, missä määrin se itsessään voi lisätä riskejä ja haavoittuvuutta. Monipaikkaisuus voi näyttäytyä puhtaasti mobiilin elämysyhteiskunnan ilmiönä. Monotonisen kaupunkikuvan diversi?oimiseksi tarvitaan rohkeampia kokeiluja ja pilotteja. Voidaanko tulevaisuuden muutoksia ennakoida paremmin kun analysoidaan millaista hybridisaatiota yhteiskunnassa on kehkeytymässä. Hybridisaatiossa tällainen muuntojousto on pysyvää eli yhtä aikaa tilassa on useita elementtejä ja toimintoja tai joustavasti periodittain muuntuen. Hybridit voivat olla myös eri alueiden yhdistelmiä: tiede + taide, teknologia + luonto, ihmiset + koneet, tiede + uskonto jne. Riskit eivät ole suuria, koska kokeilu on rajattu ajallisesti ja paikallisesti. kuva 2). Kokeiluja voidaan suunnitella ja toteuttaa jonkun polttavan ongelman ratkaisemiseksi tai puhtaasti jonkun idean testaamiseksi. Hybridisaatiosta olemme laatineet alustavan typologian (Karjalainen et al. Tällöin viitataan prosesseihin, joissa erilliset käytänteet ja rakenteet yhdistyvät luoden uusia rakenteita ja toimintoja. esim. 2022; Heinonen et al. Kokeilusta saadut kokemukset puolestaan antavat osviittaa tulevaisuuden suunnitelmiin ja valintoihin siitä, mitä kannattaa jatkaa, muokata tai hylätä. Puhutaan myös rakennusten muuntojoustosta, jossa yhteen tarkoitukseen rakennettu tila voidaan muuntaa myöhemmin tai tarpeen vaatiessa toiseksi. 2022a; Heinonen 2022) Teesi 9: Kokeilevuutta ja pilotointia on lisättävä Kaupunkisuunnitteluun pätee kokeilukulttuurin suositus, joka aikanaan on valtionhallinnossakin julistettu hyväksytyksi lähestymistavaksi. Resilienssin mielessä tilojen monikäyttöisyys ja toimintojen yhdisteleminen voi olla puskurimekanismi ja tie nopeaan reagointiin. Hybridit voivat olla yhdistelmiä erilaisista ominaisuuksista: fyysinen + virtuaalinen/digitaalinen, julkinen + yksityinen, luonnollinen + keinotekoinen, materiaalinen + immateriaalinen jne. Niinpä yhteiskunnalliseen keskusteluun voisikin nostaa toisaalta monipuolisen ja kestävän monipaikkaisuuden tukemisen erilaisilla toimenpiteillä ja toisaalta monipaikkaisuutta toteuttavien ihmisten roolin yhdyskuntien resilienssin tukemisessa. Kokeiluissa on usein kyse 10 Erimuotoisissa rakennuksissa asumisesta ks. Tyypillisesti hybridit ovat eri toimintojen yhdistelmiä: työ + asuminen, työ + liikkuminen jne. Hybridisaatio on mielenkiintoinen, toistaiseksi melko hyödyntämätön osa kaupunkisuunnittelua. Kuntapäättäjät voitaisiin tutustuttaa monipaikkaisuuden erilaisiin narratiiveihin ja niiden avulla tuoda esiin konkreettisia tarpeita ilmiön hallitulle edistämiselle. Hybridisaatio voi tutkia myös eri roolien yhdistelmistä: kansalainen + poliitikko, kuluttaja + tuottaja, opettaja + oppilas, maallikko + asiantunt?a jne. Ideaalisessa muodossa tällaiset tilojen yhdistämiset – esimerkiksi toimistojen, asuintilojen ja julkisten tilojen monenlaiset hybridit – alkavat toteuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän potentiaalia (ks. Mytologiassa hybridi on ’sekasikiö’, kuten esimerkiksi antiikissa pelkoa enemmän kuin uteliasta kiinnostusta herättänyt käärmepäinen Hydra. Teesi 8: Hydbridisaatiota on ymmärrettävä ja hybriditiloja tulee suunnitella ja hyödyntää Hybridisaatiossa on kyse vanhasta ilmiöstä: biologiassa kahden asian tai eliön yhdistyminen. 2022). Hybridin käsitettä on sovellettu myös yhteiskuntatieteissä, taiteissa ja kulttuuritutkimuksissa. Tulevaisuudentutkimuksessa hybridisaatio on kiintoisa ilmiö, koska se kiinnittää huomion muutokseen. Tarkoituksena on lisätä elämyksellisyyttä, merkityksellisyyttä, hyvinvointia ja moniaistillisuutta. On suositeltavaa, että julkisia rakennuksia käytettäisiin myös toisissa tarkoituksissa, esimerkiksi kouluissa iltaisin työttömille työpajoja, vanhusten hoitolaitoksissa nuorten bändeille harjoitustiloja jne. 10 Tällä teesillä keskitytään tilojen ja toimintojen yhdistämiseen sekä niiden vaikutuksiin. myös Mäkelä (2022). Esimerkiksi jonkun kriisin puhjetessa tietyllä alueella, ’monipaikkaiskäv?öiden’ erityisosaamista voitaisiin hyödyntää pelastustöissä. 57 2/23 F kaisuuteen ei kuitenkaan kaikilla ole itsestään ja omin voimin mahdollisuuksia, joten siihen voi liittyä eksklusiivisuuden leima
Olemme Suomessa onnisKuva 2. Kelluva rakentaminen on monessa maassa ollut ei niinkään uteliaisuudesta tehty kokeilu vaan olosuhteiden sanelema pakkoratkaisu toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Hybridit voivat siis usein olla samalla luonteeltaan erittäin kokeilevia ja niistä saa myös käytön myötä kokemuksia kyseisen konseptin edelleen kehittämiseksi. Yksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu esimerkki, maalla kokonaan koottu ja betonikellukkeiden päälle asennettu, oli esillä Loviisan asuntomessuilla 11 (kuva 3a). Kuva: Risto Sivonen. Uutuus voi löytyä myös nimenomaan erilaisuuden sietämisestä tai tarkkailusta. Ympäristön salliessa vapauden ja vieraat vaikutteet, tuloksena voi olla sekä talouden, tieteen että taiteenkin menestystarina. 11 https://www.asuntomessut.?/loviisa-2023 Tulevaisuusresilientti kaupunki. Kelluvat rakennukset ovat esimerkki edellisen – hybridisaation – teesin ja kokeilevuuden yhdistelmästä: kelluva asunto on yhdistelmä laivan ja asunnon konseptia. Uuden vainuaminen edellyttää uteliaisuutta muutoksen potentiaalia ja ylipäänsä tulevaisuutta kohtaan. Maamme talviolosuhteet asettavat erityisvaatimuksia kelluvan rakentamisen ratkaisuihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rimaa voisi nostaa. Lauttasauna on lautan ja saunan yhdistelmä ja suosittu palvelu vapaa-ajan viettomuotona. Kaupunkitilaan yhdistetty hybridinen monitoimitila, jossa kahvilaa ja karkelointia tanssihetkien muodossa (kesäaikaan). Jo muinoin Sokrates vakuutti, että avoin, utelias suhtautuminen ja uuden kokeileminen on reitti, jolla saadaan mahdollisuus toteuttaa hyvää. Uusi voi myös olla jonkun vanhan idean uudelleen päivitystä tai uuden ja vanhan yhdistelmää. 2/23 58 Futura jonkun uuden testaamisesta – uusi voi tarkoittaa jotain täysin uutta ratkaisua, toimintamallia, palvelua tai ajattelua. Teesi 10: Rimaa on nostettava – edelläkäv?yyttä kannattaa tavoitella Kansainvälisesti katsottuna suomalainen kaupunkisuunnittelu on keskimääräistä paremmalla tasolla. Myös Suomessa on alettu kokeilla kelluvia rakennuksia. Myös virheistä voi ja tulisikin oppia. Nigeriassa on Lagosin liepeillä kokonaisia kelluvia rakennuskomplekseja, joissa kaikki toiminta tapahtuu veden päällä (kuva 3b). Kelluvat rakennukset on ollut yksi kokeilukohde ja joissain maissa kuten Hollannissa ne ovat pitkään olleet arkipäivää – kelluvien asuntolaivojen muodossa. Kokeilevuudessa on kyse oleellisesti testaamisen lisäksi oppimisesta. Kaupunkikuvassa kokeilut rikastuttavat tekemällä kaupunkinäkymää monipuolisemmaksi. Turusen (2015) mukaan ne kaupungit ovat puhjenneet kukoistukseen, joissa on ymmärretty vieraita kieliä ja kulttuureja sekä siedetty erilaisuutta
Kelluvaa kaupunkikuvaa Loviisassa ja Lagosin liepeiltä. Kaupungeissa tulisi myös olla nollatoleranssi väkivaltaan ja rikollisuuteen. Lisäksi voitaisiin kilvoitella nollatoleranssia suhteessa yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Heinonen. Siellä vallitsevat tasa-arvoiset liikkumismahdollisuudet kaikille ja viihtyisiä, vehreitä julkisia olohuoneita on tarjolla kaikille ikäryhmille. Edelläkäv?ät – olivatpa ne kaupunkeja, organisaatioita, valtioita tai yksittäisiä henkilöitä – ovat askelia muita edellä tulevaisuuksissa. 2022b). Edelläkäv?yyden voidaan nähdä ravistelevan luutuneita ajatusmalleja ja avaavan polkuja toisenlaisiin huomisiin. Maailma ei ole muuttumaton, vaan liikkeessä, jota edelläkäv?ät eräänlaisina avaintoim?oina, muutosten katalyytteinä ilmentävät. Edelläkäv?yyttä voitaisiin voimakkaammin tavoitella kun ajatellaan hyvinvoivaa, viihtyisää ekoälykästä kaupunkia. Kuvat: Sirkka Heinonen ja Pasi Kokkonen. 59 2/23 F tuneet ainakin toistaiseksi muun muassa estämään suljettujen, eksklusiivisten asuinalueiden (gated communities) syntymisen. Kaupunkisuunnittelussa ja -strategioissa kannattaa tietoisesti puntaroida millaista edelläkäv?yyttä tavoitellaan ja leipoa se konkreettisesti visioihin. Kuten heikot signaalit ovat merkkejä oraalla olevista ilmiöistä, jotka saattavat voimistua ja muuntia trendiksikin, niin edelläkäv?ät avaavat näkymiä mahdollisiin tulevaisuuksiin. Tässä mielessä edelläkävijät ovat suunnannäyttäjiä ja ”tiettömien teiden kulk?oita”. Edelläkäv?yys on myös tulevaisuudentutkimuksessa viitekehys metodille, jossa tunnistetaan ja analysoidaan edelläkäv?öitä (Heinonen 2017; Heinonen & Karjalainen 2019b; Heinonen et al. Kuva 3a ja 3b
Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Helsinki. org/10.1177/27541231221113945>. Heinonen, Sirkka (2022). Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Heinonen, Sirkka (1990): Aika ja tulevaisuus Senecan tuotannossa. Day, George & Paul Schoemaker (2006): Peripheral Vision: Detecting the Weak Signals That Will Make or Break Your Company. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogi 6.10.2021. < https://urn.?/URN:ISBN:978-952-249-584-6>. Pääkirjoitus. Samalla vahvistetaan pitkän tähtäyksen ajattelua ja kokonaisvaltaista, kaikki väestöryhmät huomioon ottavaa tarkastelua. 12 RESCUE-hankkeessa CLA-metodia on käytetty myös kriisikestävyyden testaamiseen kolmessa tulevaisuusverstaassa/tulevaisuusklinikassa: Rovaniemen, Kotkan ja TRIPLA-kauppakeskuksen osalta. 267-288. Emerald Publishing, Bingley. Apuvälineinä voidaan käyttää skenaarioita, tulevaisuuskuvia sekä etenkin CLA-menetelmää. Heinonen, Sirkka & Joni Karjalainen (2018): Sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa – uusi tarina Suomen tulevaisuudelle. <https://www.utu.?/ ?/yksikot/?rc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/ Tutu_1-2018.pdf>. Eduskunta (2022): The World Summit of the Committees for the Future. <https:// doi.org/10.1007/978-3-030-03623-2_5>. Blog text for the RESCUE project 10th March. Itse kaupunkisuunnittelu on murroksessa monien ajankohtaisten ilmiöiden ja muutostrendien paineessa. Teoksessa Poli, Roberto & Marco Valerio (toim.): Anticipation, Agency and Complexity. FUTURA 4/2021 -teemanumero ‘Kriisitietoisuus ja tulevaisuusresilienssi (toim. Springer, Cham. Teoksessa Heinonen, Sirkka, Osmo Kuusi & Hazel Salminen (toim.): How do we explore futures?, 241-251. FFRC eBook 1/2023. Siinä pureuduttaisiin ja purettaisiin kaupungin olemusta neljällä tasolla: litaniat, syys-seuraussuhteet, maailmankuvat ja metaforat. com/2021/10/06/continuous-learning>. 146 s. Edelläkäv?äanalyysi – sovelluksia aurinkoenergiastartupien, journalismin ja vastuullisten yritysten aloilta. <https://?rc.wordpress. Transformed hybrid spaces for hybrid futures – pitfalls and promises. Acta Futura Fennica 10. Lähteet Aalto, Elisa & Sami Keto (2017): Empatia – myötäelämisen tiede. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turku. Minkälaisia kaupunkien tulevaisuudet voivat olla syvän epävarmuuden aikoina, mutta erityisesti myös miten kaupunkisuunnittelu voisi kehittyä ’sokraattisen paarman’ puremana saaden energiaa kyseenalaistamaan nykyisiä ei-niin-toimivia käytäntöjä ja perspektiivejä. 2/23 60 Futura Bonusteesi: Kaupunkisuunnittelun/ kaupunkikehittämisen tulevaisuuksia on luodattava Bonusteesinä ehdotan kaupunkisuunnittelun tulevaisuuksien pohtimista sen lisäksi, että luodataan kaupunkien tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Tulevaisuusresilientti kaupunki. Teoksessa: Aalto, Hanna-Kaisa, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Ma?a Mäki & Markus Pöllänen (toim.): Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä, S. Heinonen, Sirkka, Joni Karjalainen, Amos Taylor, Anahita Fashidfarokhi, Sa?a Toivonen & Lassi Tähtinen (2023). Harvard Business Review Press. Heinonen, Sirkka (2017): Pioneer analysis and international cultural changes. Towards mapping and understanding crises-related concepts and de?nitions. Heinonen & Toivonen), s 2-6. FFRC Publications 1/2019. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turku. Heinonen, Sirkka & Toivonen, Sa?a (2021): Sortumatta souda, vaikk’ ois vastatuulta. Constructive Conversations on Resilient Urban Futures. myös https://www.tutuseura.?/julkaisut/futura/4-2021/. TUTU-Julkaisuja 1/2018. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turku. Public Policy and Governance Vol 25. Raportti tuloksista julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. <https://doi. Anticipation Science 4. Kirjoituksen laatimisessa on myös avustanut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Helsingin toimiston projektitutk?a Riku Viitamäki. Designing Democratic Institutions for a Better Tomorrow. Acta Futura Fennica 1. Heinonen, Sirkka & Joni Karjalainen (2019a): Great Electri?cation in Peer-to-Peer Society – A New Narrative for Sustainable Futures. Into-Kustannus, Helsinki. Kurki & Juho Ruotsalainen (2022b). https://www.rescue-?nland.com/blog/blog-post-title-one-dhktf Heinonen, Sirkka (2021): Continuous Learning Propelled by Multidimensional Creation of Futures Knowledge. 7–12. Heinonen, Sirkka, Joni Karjalainen, So. <https://www.utupub.?/ handle/10024/154522>. Saatavilla: https://www.lehtiluukku.?/lehdet/futura/04-2021, ks. 12 Seuraavat henkilöt RESCUE-hankkeesta ovat antaneet arvokkaita kommentteja ja ideoita tämän artikkelin sisältöön sen seminaarimuotoisessa esityksessä: Sa?a Toivonen, Lassi Tähtinen, Jyrki Tarpio, Laura Arpiainen ja Johanna Lilius. FFRC eBooks 7. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Helsinki. Publication of the Committee of the Future 3/2022. Boston, Jonathan (2017): Governing for the Future. Heinonen, Sirkka & Joni Karjalainen (2019b): Pioneer Analysis as a Futures Research Method for Analysing Transformations. Batty, Michael (2022): The shape of future cities: Three speculations, Transactions in Urban Sata, Science, and Technology 1(1–2), s. Application of positrend and negatrend analysis in the identi?cation of cultural change. <https://www.eduskunta.?/EN/ valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Documents/ TUVJ_3_2022_WSCF22.pdf>. Heinonen, Sirkka, Joni Karjalainen & Amos Taylor (2022a): Landscapes of our uncertain Futures. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turku
<https://www.sitra. Jacobs, Jane (2016): Can big plans solve the problem of renewal. Matti, Jensen, Goran Bontoux & Salvi Pistocchi (2023): Towards a fair and sustainable Europe 2050: social and economic choices in sustainability transitions. 12. UN (2021). Routledge, Paris. Kirja-arvio, FUTURA 4/2021, s. Heinonen, Sirkka (2021): Onko ihmiskunta äkk?yrkän partaalla. https://www.utupub.?/ bitstream/handle/10024/147558/eTutu_2011_2-1. (2002): Biopolis: Patrick Geddes and the City of Life. 61 2/23 F Heinonen, Sirkka & Juho Ruotsalainen (2011): Kestävä monipaikkaisuus. TutueJulkaisuja 2/2011. Our Common Agenda. Karjalainen, Joni, Sirkka Heinonen & Amos Taylor (2022): Mysterious faces of hybridisation: an anticipatory approach for crisis literacy, European Journal of Futures Research 10, art. MP (2022): Five UN Foresight Elements of Our Common Agenda: Results of a Real-Time Delphi Study. 47–56. Teoksessa Zipp, Samuel & Nathan Storring (toim.): Vital little plans: The short works of Jane Jacobs. United Nations. 81–84. What did we learn and what’s next?, 149–158. <https://millennium-project.org/wp-content/uploads/2022/08/ UN-Foresight-Elements-report.pdf>. To?er, Alvin (1980): The Third Wave. Teoksessa Ramirez, Rafael & Angela Wilkinson: Strategic Reframing: The Oxford Scenario Planning Approach, 1-22. 2. <https://doi.org/10.1007/978-3-53191998-0_2>. 27–49. JRC Science for Policy Report. A Report to the Executive O?ce of the UN Secretary-General by The Millennium Project. Karjalainen, Joni, Njeri Mwagiru, Hazel Salminen & Sirkka Heinonen (2021): Learning from Crises as part of Futures Literacy – exploring the ’New Normal’ and imagining Post-Pandemic Futures, On the Horizon 30(2), s. Sitran Tulevaisuusklinikan 10.12.2010 tulokset. Heinonen, Sirkka (2021): Kriisitietoisuus, ennakointi ja valmiustoimet luomaan tulevaisuusresilienssiä, Futuuri 4/2021, s. Sirkka Heinosen haastattelu ‘Millaista on tulevaisuuden asuminen?’ Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asuntojen asukkaille jaettava Hima-lehti 1/2022, s. Ramirez, Rafael & Angela Wilkinson (2016): Introduction: Scenario planning—The Oxford Approach. Anticipation in the 21st Century. Miller, Riel (2018): Transforming the Future. Kestävä monipaikkaisuus. Heinonen, Sirkka, Joni Karjalainen, Juho Ruotsalainen & Karlheinz Steinmüller (2017): Surprise as the New Normal – Implications for Energy Security. Heinonen, Sirkka (2021): Pandemian jälk?äristyksiä ja mainingeista nousevia jälk?äristyksiä. DOI: https://doi.org/10.1108/OTH10-2021-0117. 20, s. 21. Publications O?ce of the European Union, Luxembourg. Lukemistoa Heinonen, Sirkka (2022): Limits to Growth Paves the Way from Futures Shock to Futures Resilience. VS Verlag für Sozialwissenschaften. Vuori, Jussi (2023): Tulevaisuudessa rakennukset tulee suunnitella pysyviksi. European Journal of Futures Research 5, srt. Mäkelä, Pi (2022): Yhteisöllisyyttä, robotiikkaa ja omenan muotoisia taloja. DOI: 10.2760/804844, JRC133716. <https://doi. Teoksessa Blättel-Mink, Birgit & Karl-Uve Hellmann (toim.): Prosumer Revisited, 51-60. org/10.1186/s40309-022-00207-5>. Turunen, Ari (2015). Helsingin Sanomat, Mielipide 7.3.2023, B7. Kirja-arvio. The MIT Press, Cambridge, MA. 78–80. Kotler, P. 65–94. Random House, New York. 20–21. Morrow, New York. <https://doi. Kaivo-oja, Jari & Theresa Lauraéus (2018): The VUCA approach as a solution to corporate foresight challenges and global technological disruption, Foresight vol. Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit – Eli miten erilaisuuden sietäminen synnyttää vaurautta ja sivistystä. Into Kustannus, Helsinki. Welter, Volker M. Sitra. <https://www.un.org/en/common-agenda>. (2010): The Prosumer Movement. Oxford University Press. Exapt Press. Teoksessa Bardi, Ugo & Carlos Alveira Perez (toim.): Limits and Beyond. Tulevaisuusklinikan 20.12.2010 tulokset. Heinonen. Club of Rome. FUTURA 4/2021, s. <https://www.clubofrome.org/ publication/limits-and-beyond>. pdf?sequence=1&isAllowed=y Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2010). 50 years on from The Limits to Growth. Maununaho, Katja & Johanna Lilius (2022): Kodin merkitykset ja ympäristösuhteet monipaikkaisessa arjessa, Yhdyskuntasuunnittelu 95(4), s. org/10.1007/s40309-017-0117-5>. ?/julkaisut/kestava-monipaikkaisuus>
10. Esitän 10 teesiä koskien vakauspolitiikkaa ja sen toimintaympäristöä Suomen näkökulmasta. Energiatukia valmisteltiin kiireellä ja liian laajoiksi. Taustalla vaanivat pitkän aikavälin uhat: ilmastokriisi ja ikääntyvän kansantalouden huoltosuhteen heikkeneminen. Suomi ei todennäköisesti ole pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivä maa, mutta monissa muissa maissa ongelmat tulevat olemaan sen s?aan perustavanlaatuisia. Taloutemme kestävyysongelmat on hoidettava. Taloudellinen yhteistyö epädemokraattisten maiden kanssa on osoittautunut ongelmalliseksi. Jatkuva elvyttäminen vaarantaa sekä julkisen talouden kestävyyden että markkinatalouden normaalin toiminnan pidemmällä aikavälillä. Toivottavasti muutoksen henki on jäänyt elämään.. 8. On syytä muistaa, että vapaa kansainvälinen kauppa on monella tapaa keskeinen tuotantomme tehokkuuden ja hyvinvointimme kehityksen kannalta. Kyse on taloudenkin näkökulmasta hyvin laajasta vakauspolitiikan kokonaisuudesta, joka huolehtii talouden sisäisestä tasapainosta, ulkoisesta kilpailukyvystä ja rahoitusasemasta sekä julkisen talouden kestävyydestä. Monissa maissa kriisien muisto on ylläpitänyt sitoutumista olemmeko unohtaneet 1990-luvun kriisin. Hyvinvointivaltiomalli toimii hyvin kriiseissä, mutta priorisointeja tarvitaan. 2. Mutta suojautumisella on nurjakin puolensa. 5. Koronakriisin hoitamisen suhteen vakauspolitiikka on ollut yleisesti ottaen onnistunutta. Viennistä riippuvainen avotaloutemme koki pandemian, sulkutoimet ja vielä kansainvälisen kaupan sokin. Arvoketjujen haavoittuvuus paljastui koronakriisissä, ja se oli omiaan kiihdyttämään globalisaation jarrutusta. 7. Koronakriisin aikana saatiin aikaiseksi monia ”mahdottomina” pidettyjä asioita työn organisoinnissa ja päätöksenteossa. Juuri kun kriisistä piti selviytyä, Ukrainan sota toi uuden epävarmuuden. Nollakorkopolitiikan pitkän jatkumisen ongelmat alkavat vasta paljastua. 6. Keskiössä Suomessa ovat edelleen kasvua tukevat uudistukset. Erityisesti tämä pätee Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa, joka heiluu lastuna maailmantalouden laineilla. Korona-aikana tuontituotteita riitti kaupan hyllyssä. Niiden taustalla ovat olleet usein ulkoisvaikutukset eli ilmiö, jossa yksilöiden ja yritysten toiminnan vaikutukset ulottuvat yhteiskuntaan tavalla, jota niiden ei tarvitse itse ottaa huomioon. Samalla kriiseissä on paljon yhteistä. Voimakas elvytys kriisin aikana todennäköisesti pelasti kansantaloudet kriisin pitkältä varjolta. Viime aikoina ovat korostuneet systeemiset kriisit, jotka ovat suuria ja toteutuvat yllättäen. Keskeinen haaste on omistajuuden löytäminen uudistuksiin. Edessä on vielä lisää kuoppia, sillä vihreä siirtymä synnyttää geopoliittisia jännitteitä. Myös fossiilituottajat, Venäjä etunenässä, tulevat luultavasti kärsimään paljon. Laajemmin vakauspolitiikan perustana on hyvä hallinto, toimivat markkinat ja kestävä sosiaalinen sekä ympäristökehitys. 9. On vältettävä kriisivaihteelle jäämistä. Koronakriisi syöksi maailmantalouden suurimpaan pudotukseen sitten toisen maailmansodan. Monella tapaa kehitys on kannatettavaa. Makrotalouden resilientit rakenteet: Kymmenen teesiä Suomen kansantalouden iskunkestävyyttä on koeteltu monesta suunnasta viime vuosina. Ne opettavat, että muutokset ovat mahdollisia. 3. Kriisi ei aiheuttanut pitkäaikaista ”arpeutumista” taloudessa. 2/23 62 Futura TOP TEN -TEESIKATSAUKSET Tero Kuusi, FT, Tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tero.kuusi@etla.. Globaalien kriisien jälkeen esiin on tullut uudella tavalla kansainvälinen tuontiriippuvuus ja huoltovarmuus. Kriiseissäkin on kuitenkin myös valon pilkahduksia. Protektionismi on tullut takaisin, esimerkkinä vaikkapa EU:n ja USA:n valtionapunokittelu. Viime aikojen kriisit ovat olleet hyvin erilaisia ja on syytä välttää ”edelliseen kriisiin valmistautumista”. Kriisit opettavat, kuinka kansantalouden resilienssiä (kykyä palautua sokeista, vähentää niiden vaikutusta tai estää ne kokonaan) tulisi ylläpitää. 1. Olemme menossa kohti rinnakkaisten tuotantoketjujen maailmaa, jossa pahimmilta riskeiltä pyritään suojautumaan paremmin ja kauppaa käydään kestävämmillä ehdoilla. Vakauspolitiikan on perustuttava varovaisuusajatteluun laajojen ja yllättävien kriisien aikana. Oli kyse sitten epidemian levittämisestä, ympäristöpäästöistä tai heikolla tiedolla riskeeraamisesta ?nanssimarkkinoilla, seuraukset kumuloituvat hitaasti ja arvaamattomasti. 4
Vastuullisten päätöksentek?öiden on kuitenkin tunnustettava, että vaikeisiin ongelmiin ei ole olemassa helppoja ratkaisuja, vaan joihinkin haasteisiin on kyettävä vastaamaan suurillakin yhteiskunnallisilla muutoksilla. Tulevaisuusvaliokunnalla on tärkeä rooli politiikanteon pitkäjänteisyyttä korostavana elimenä ja sen merkitykselle soisi julkisessa keskustelussa tässä ajassa suuremmankin arvon. Katseen on oltava kaukana, jopa seuraavissa sukupolvissa, jotta voimme jättää heille elinkelpoisen planeetan sekä vakaan ja hyvinvoivan yhteiskunnan. Jo vuosia päivän politiikassa toimineena, on äärimmäisen avartavaa ja mielenkiintoista välillä saada pysähtyä hieman pidemmän aikavälin kehityskulkujen äärelle ja puhua pidemmän aikavälin haasteista sekä niistä toimista, joita on tehtävä näistä haasteista selvitäksemme. Niin globaalilla, Euroopan kuin kansallisellakin tasolla meillä on usein vaikeuksia toimia pitkäjänteisesti torjuen uhkia, jotka ovat vasta tekeytymässä tai joiden vaikutukset tulevat kenties näkyviin vasta vuosien ja vuosikymmentenkin kuluessa. Tätä tilaisuutta varten minua pyydettiin nimeämään kymmenen omasta mielestäni merkittävintä haastetta, joihin joudumme vastaamaan tulevaisuudessa – ja tietysti osin myös jo tänään. Tulevaisuuslukutaidon vahvistaminen parantaisi päättäjien kykyä tunnistaa erityisesti ennakoinnin ja pitkäjänteisyyden merkitystä politiikkatoimissa. Ihmisillä – ja poliittisilla päättäjillä – usein on vaikeuksia toimia sellaisten uhkien edessä, jotka ovat hitaasti kehittyviä, mutta jotka uhkaavat pidemmällä aikavälillä perustavanlaatuisella tavalla elinympäristöämme tai pahimmillaan koko ihmiskunnan olemassaoloa. Tulevaisuusvaliokunta on myös suunnitellut kansanedustajille tulevaisuuslukutaitokoulutusta. Monet näistä haasteista ovat varmastikin samoSirpa Paatero ent. Usein näiden uhkien torjunta vaatisi myös lyhyellä aikavälillä monien mielestä ikävältäkin tuntuvia päätöksiä, ja siksi poliittisesti asiat eivät ehkä ole aina helppoja. 63 2/23 F Top Ten Futures -seminaarin avauspuheenvuoro 10.2.2023 Oli ilahduttavaa saada kutsu johdattelemaan keskustelua tämän kaltaiseen tulevaisuuteen luotaavaan tilaisuuteen. Lisäksi meillä yhteiskunnassamme keskustelu saattaa lyhyen aikavälin haitoista viedä ilmatilan, vaikka pidemmällä aikavälillä toimenpiteet olisivatkin hyviä ja oikein. Vuosina 2009–2011 sain eduskuntatyössä toimia Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä, ja tämä tehtävä oli erinomaisen opettava kokemus. Päätöksenteon ytimessä on hyvä olla foorumi, jossa keskitytään ilmiöpohjaisesti asioihin yli budjettija vaalikausien. kuntaministeri sirpa.paatero@gmail.com TOP TEN -TEESIKATSAUKSET
Salaliittoteorioista ja ääriliikkeistä etsitään vaihtoehtoja ja tietynlaiset poliittiset voimat käyttävät tilaisuuden hyväkseen – murentaakseen demokraattista järjestelmää entisestään. Meillä on kansalaisia, jotka aidosti uskovat koronarokotteiden mukana ihmisiin asennetuista siruista, Venäjän kertomaan tarinaan Kiovaa hallitsevista natseista. Jos kuluneesta kolmesta vuodesta jotakin olemme oppineet, niin toivottavasti ainakin tämän: Tarvitsemme valmistautumista, varautumista, joustavuutta ja kestävyyttä sekä kykyä sopeutua; eli resilienssiä. Tarvitsemme avoimuutta, vuoropuhelua, ymmärrystä ja luotettavaa tiedon jakamista, niin normaaliaikana kuin mahdollisten kriisien keskelläkin. Jos tiedeyhteisölle nämä haasteet ovatkin olleet tiedossa pitkään, esimerkiksi poliittisten päätöksenteon agendalle ne ovat nousseet paljon myöhemmin – ja työtä on vielä paljon tehtävänä. Tähän liittyen teimme koronakriisin aikana Suomessa innovaation: Vuosina 2020–2021 järjestettiin lähes 300 Poikkeusajan dialogia, joihin osallistui yli 2000 keskustel?aa. Luottamuksen ja demokratian vahvistaminen eivät saa olla pelkästään projekteja ja hankkeita. Näin on varmasti useiden hiljaa kehittyvien uhkien osalta tilanne: tiedeyhteisöllä niistä on parempi aavistus paljon ennen poliittisia päättäjiä tai ihmismassoja. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Huomisen haasteisiin vastaamisessa on olennaista rakentaa yhteiskuntaamme luottamusta, vahvistaa demokratiaa ja pitää jokainen kansalainen mukana, siis yhteiskuntamme tärkeänä, täysivaltaisena jäsenenä. Populismi, valeuutiset ja kansan syvä kahtiajako ovat ilmiöitä, joille ei saa antaa yhtään suurempaa jalans?aa maailmassa, saati suomalaisessa yhteiskunnassa. Viime vuodet ovat osoittaneet, että tässä maailmassa eteemme voi yllättäen iskeytyä pandemian tai sodan kaltainen shokki, joka ylitsemme vyöryessään ei saa laittaa yhteiskuntaa polvilleen. Tietoisuus näistä haasteista on kuitenkin aivan eri tasolla kuin vaikkapa 1990-luvun alussa. Näihin itsestään selviin ihmiskuntaa uhkaaviin haasteisiin on suuri osa maailmasta viime vuosina herännyt, mutta haasteiden ratkaisuista tai uhkien torjunnasta emme vielä voi mennä takuuseen, vaan työtä on jatkettava. Keskusteluista saatiin tärkeää tietoa, jota käytettiin muun muassa koronaan liittyvässä valmiustyössä ja hallintopolitiikan ohjauksessa. Maailman näyttäytyminen jatkuvasti epävarmana luo näille ilmiöille otollisen kasvualustan. Suomi on yhä monella mittarilla vahva demokratia, jossa kansalaisten luottamus toisiinsa sekä eri instituutioita ja hallintoa kohtaan ovat korkealla tasolla. On hyvä pysähtyä myös arjessamme pohtimaan niitä heikkoja signaaleja, joita ympäröivässä yhteiskunnassa on nähtävillä. Vapaan ja demokraattisen maailman johtajavaltiossa Yhdysvalloissa näemme tästä varoittavia esimerkkejä. Siksi erityisesti poliittisilla päätöksentek?öillä on suuri vastuu luottamuksen rakentamisessa sekä tulevaisuuden rakentamisessa toivon – ei pelon –varaan. Siksikin tarvitsemme keskustelua ja vuoropuhelua, avointa ja vapaata tiedonvälitystä. Erilaiset salaliittoteoriat ovat saaneet pauloihinsa myös suomalaisia. On selvää, että nämä eksistentiaaliset uhat ovat päällimmäisenä mielessämme, melkoisen yksituumaisesti ja hyvä niin. On osattava ennakoida, jotta olisimme varautuneita ja valmiita kun tällainen shokki realisoituu, tai mikäli hiljaiset signaalit voimistuvat. 2/23 64 Futura ja, jotka meillä kaikilla melko automaattisestikin nousevat ensimmäisenä mieleen: esimerkiksi ilmastonmuutos ja luontokato. Poikkeusajan dialogit olivatkin ainutlaatuinen kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten yhteisponnistus, jotka ovat herättäneet kiinnostusta myös ulkomailla. Meillä on maailmassa näkyvissä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, jos osattomuus, näköalattomuus ja luottamuksen puute valtaavat alaa. Toisaalta on osattava ennakoida myös mahdollisia äkillisiä shokkeja, jotka voivat järkyttää koko yhteiskuntaamme täysin odottamatta. Luottamuksen eteen on kuitenkin tehtävä töitä joka päivä. Dialogeissa käytettiin Sitrassa kehitettyä Erätauko-menetelmää, joka mahdollistaa tasa-arvoisen rakentavan ja luovan keskustelun. Tätä luottamusta on vahvistettava jatkuvasti eikä sitä koskaan saa ottaa itsestäänselvyytenä. Tähän perustaan liittyvät monet niistä haasteista, jotka itse näen myös tulevaisuudessa odottavan ratkaisuaan. Kansakuntana emme voi kasvattaa resilienssiämme vain vasta kriisin keskellä, vaan sitä on tehtävä jatkuvasti. Tai arkisemmin, hallituksen esitys digitaalisesta henkilötodistuksesta on lukuisissa palautteissa nähty valtion keinona vakoilla ja seurata kansalaisiaan
Oireita tästä ovat alenevat äänestysprosentit, eduskuntapuolueiden toimintaan osallistumisen väheneminen, luottamuksen väheneminen demokratiaan tapana tehdä hyviä päätöksiä ja autoritaarisesti johdettujen maiden ihailu. Suomalaisten todettiin gallupissa luottavan tiedonvälityksessä Yle:n uutisointiin. 65 2/23 F On totta, että salaliittoteoriat ja niihin uskovat tahot saavat meidät hämmentyneiksi, surullisiksi tai joskus jopa hieman huvittuneiksi, mutta meidän tulee osata ottaa oppia myös siitä, mitä ilmiön taustalla on. Haasteet, joita meidän on ratkaistava ovat usein globaaleja, tai jos kansallisia, vaikuttavat niihin usein silti globaalit trendit. Luonnon köyhtyminen 3. Siksi Suomikaan ei voi pysähtyä. Signaalit siitä, että tämä kehitys olisi kääntymässä, on otettava vakavasti. Lisäksi on muistettava, että alati digitalisoituvassa maailmassa, jossa tekoälyn käyttö alkaa olla arkipäivää, on valeuutisten ja salaliittojen levittäminen ja kohdeyleisön löytäminen tälle viestille entistä helpompaa. Tämä on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, mikä tulisi kyetä säilyttämään. Monimutkaisiin kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Koska maailma ympärillämme muuttuu joka tapauksessa, emme me voi pysähtyä tai kulkea taaksepäin, vain seurata muutosta sivusta. Suurta suosiota saavat lyhyen tähtäimen ratkaisut esimerkkinä bensiinin hinnan alentaminen vaaleissa. Populismi. 5. Suomessa on oltu rohkeita koko itsenäisyytemme ajan ja jo sitä ennen. Haluan lopuksi puhua vielä yhdestä haasteesta, jota itse kutsun pysähtyneisyyden uhkaksi. Pitäisi selvittää miksi äärimmäisiä käyttäytymissääntöjä ja elämäntapoja noudattavat yhteisöt ovat yleisiä. Vaikka koulutustaso on noussut, osa ihmisistä uskoo selvästi tieteellisen tiedon vastaiseen kuten hopeaveteen. Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta tätäkään asiantilaa emme voi ottaa itsestäänselvyytenä. 9. Top ten -listani Seminaarin järjestäjät pyysivät minua nimeämään kymmenen teemaa, joihin Suomessa pitäisi pitkäjännitteisesti varautua vastaamaan. 4. Pysähtyneisyys. Tulevaisuuden uhkat eivät poistu silmiä sulkemalla. Korruption ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota niin hallinnossa kuin politiikassakin, jälkimmäisenä mainitussa erityisesti vaalirahoituksen avoimuuden osalta. Kehitys ei saa pysähtyä. Kuten olemme todenneet, maailma ja tulevaisuus näyttäytyvät usein kovin epävarmoina. Tähän tarvitaan osaavia ja uteliaita kansalaisia, rohkeita poliittisia päättäjiä ja kansainväliset verkostot ja foorumit vaikuttamiseen. On luotava jatkuvasti uutta, vaikka eteen tulisi ?nanssikriisi, energiakriisi, ilmastokriisi tai huoltosuhdekriisi. 10. 6. Demokratian väheneminen. Ääriliikkeet. Olemme uskaltaneet luoda pohjoismaisen hyvinvointivaltion, vaurastua, kansainvälistyä ja kouluttaa kansamme. elämäntapoihin perustuvassa terveydessä ja omaisuudessa. Huomisen haasteet eivät ratkea eilisen keinoilla. Hyväosaisten ja huono-osaisimpien väliset erot ovat lisääntyneet mm. Maailma on monimutkainen ja keskinäisriippuvainen. Yhteiskuntamme menestyy vain luomalla uutta, investoimalla ja innovoimalla. Maailma on alati muutoksessa. Ilmastonmuutos 2. Päätöksenteon avoimuuteen olennaisena osana liittyy myös korruption torjunta. Huolestuttavinta on, että vaikka poliitikon Trumpin tapaan osoitetaan valehtelevan, häntä edelleen äänestetään. Suomessa on uskallettava tehdä muutosta niin maamme sisällä kuin maailman mittakaavassakin. 7. Valeuutiset. Kansalaisten jakautuminen. Olennaista on, että kaikessa päätöksenteossa olemme avoimia, koko valmisteluprosessin alusta aina lakien vahvistamiseen asti. Edennyt esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Suomessakin. Sotiminen erityisesti lähialueella voi jatkua pitkään vaatien varautumista. Suomessa luotetaan enemmän kuin muissa maissa toisiin ihmisiin ja erilaisiin viranomaisiin. Suomi ei ole valmis eikä milloinkaan tule valmiiksi, sillä ympäröivä maailma edellyttää meiltä jatkuvaa muuntautumista ja eteenpäin menemistä. Uusien ratkaisujen vastustaminen, vanhojen toimintatapojen puolustaminen ja sulkeutuminen muulta maailmalta, ei halua olla edelläkäv?ä vaan peesata. Luottamuksen puute. 8. Ja oikeastaan juuri siksi on luotava jatkuvasti uutta – jotta voimme vastata tulevaisuuden uhkakuviin ja haasteisiin mahdollisimman hyvin. Vetäen yhteen puheenvuoroani niitä ovat mielestäni tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1. Silloin yhteiskuntamme taantuu
Helle Kreikassa, kuivuus Etelä-Amerikassa ja kylmyys Kaakkois-Aasiassa vaikuttavat kaikki energiaan ja sen hintaan Pohjoismaissa ja Suomessa. 1 Esa Hyvärinen johtaja Fortum esa.hyvarinen@fortum.com Fortum on harjoitellut resilienssiä erityisen paljon viime aikoina. Energiasektorin erityispiirteitä. 2/23 66 Futura Miten yritys tekee päätöksiä, kun näkyvyys on lähellä nollaa. Jos jotain tapahtuu toisella puolella maailmaa, se vaikuttaa saman tien myös Suomessa. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Energia on yhtä aikaa globaali ja lokaali. Hankkeiden suunnittelu ja toteutus vaatii vuosia, ja valmistunutta yksikköä käytetään vähintään 25 vuotta tai vielä mieluummin 1 Teksti ja kuvitus perustuu Esa Hyvärisen alustukseen “Miten yritys tekee päätöksiä, kun näkyvyys on lähellä nollaa” Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Top Ten Futures XIII -seminaarissa “Syvän epävarmuuden aika – Miten siinä pärjäämme?” 10.2.2023, Helsinki. Kuva 1. Energia on puolustusteollisuuden jälkeen toiseksi pääomaintensiivisin toimiala. Esittelen tässä tekstissä kolme meille keskeistä ajatusta: energiasektorin erityispiirteitä (kuva 1), periaatteita Fortumin riskienhallinnasta sekä muutostek?öitä. Japanin tsunami ja sen aiheuttama Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus johti merkittäviin turvallisuustoimiin globaalisti riippumatta siitä, s?aitsivatko ydinvoimalat valtamerten rannoilla ja olivatko siten alttiita tsunamin kaltaisille tapahtumille vai ei. Investoinnit ovat energia-alalla rahallisesti suuria, eikä juuri mitään uusinvestointeja tehdä alle 200 miljoonan euron
Energia-alan suuret yritykset, kuten Fortum, eivät voi muuttaa strategiaansa kerran kuussa. Avainkysymys on, että kenen kanssa ja miten TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Vaikka päättäjät ymmärtävätkin energian tarpeen, eivät investoinnit voi perustua poliittisen tuen varaan, sillä näitä päätöksiä voidaan muuttaa, ja kuten kokemus on soittanut, myös takautuvasti. Jotta tällaisessa ympäristössä pystytään toimintaan, tarvitaan globaali tilannekuva. Energiatoimialalla riskejä analysoidaan todella huolellisesti – ja pitkällisesti. Sääriippuvaisilla tuulija aurinkoenergialla on täysin erilaiset riskipro?ilit, ja niiden systeemisistä vaikutuksista opitaan jatkuvasti lisää. Nyt suunnitellaan sellaisia asioita, jotka materialisoituvat vasta 2030-luvun puolivälissä. Tällaisessa tilanteessa organisaation missio, visio ja arvot ovat entistä tärkeämpiä toimintaa ohjaavia tek?öitä. Toisaalta strategiassa voidaan valita, minkälaisille riskeille altistutaan. On turhaa ajatella, että palaisimme johonkin ennen korona-pandemiaa vallinneeseen ”normaaliin” aikaan. Liiketaloudellisesti energian hintojen volatiliteetti luo meille riskin, joka on hallittava. Tilannetta kuvaa ehkä vuoden sanaksi Isossa-Britanniassa valittu ”permacrisis”. Fossiilitalouden riskit tunnetaan yleisesti ottaen hyvin. Riskinhallinta on siis Fortumissa paljolti sitä, että varaudutaan yllättäviin, liiketoimintamme kannalta negatiivisiin kehitysvaihtoehtoihin. Samaan aikaan, kun Euroopassa kärsittiin sodasta johtuvaa kaasupulasta, imi Brasilia kaiken mahdollisen kaasun korvaamaan puuttuvaa vesivoimaa. Lisäksi toimialamme on poliittinen; energian hintaa, raaka-aineita ja saatavuutta käytetään keinona puoluepoliittisessa ja geopoliittisessa pelissä ja tietysti kauppasodissa. Yhä enemmän pitäisi pystyä valmistautumaan asioihin, joita aiemmin on pidetty täysin epätodennäköisinä, eli “thinking of the unthinkable”. On keskityttävä niihin riskeihin, joihin voidaan omalla käyttäytymisellä vaikuttaa. Samaan aikaan, kun sitoudutaan pitkäjänteisesti tiettyihin tavoitteisiin, täytyy ihmisten olla itseohjautuvia. Energia-teollisuuden investointien rahoittaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on siis haastavaa. 67 2/23 F reilusti yli 50 vuotta. Miten näemme tulevaisuuden. Myös säädösympäristön muutokset voivat vaikuttaa suurestikin. Kaikki maat haluavat olla sähkönviejiä, mikä ei tietenkään ole sen enempää mahdollista kuin järkevääkään. Energian hinnat liikkuvat voimakkaasti ylös ja alas. Viimeisen vuoden aikana olemme nähneet sähkön osalta yhtäältä usean sadan euron megawattituntihintoja ja toisaalta negatiivisia hintoja. Nostan esiin muutaman asian. Näin vältetään hierarkioita ja kannustetaan ihmisiä aloitteellisuuteen. Yhteiskunta pysähtyy ilman sähköä kaupat sulkevat ovensa ja kännykkä ei toimi. Riskejä voidaan myös jakaa erilaisten järjestelyjen avulla. Pitkät syklit ja investointien suuruus luonnollisesti he?astuvat suunnitteluun ja toimintaan – myös epävarmuuksiin varautumista. kuva 2, Teesit tulevaisuudesta). Olemme kokeneet raaka-aineiden, komponenttien ja laitteiden toimitusketjuissa isoja ja odottamattomia ongelmia, jotka haittaavat energiantuotantoa ja pitkittävät erilaisten häiriöiden korjaamista. Sanonta ”energiateollisuuden kvartaali on 25 vuotta” ei ole pelkkä vitsi, jos kohta kellotaajuus tälläkin alalla nopeutuu koko ajan. Näin liiketoimintaan mahdollisesti aktualisoituvat riskit ovat suhteessa pienempiä. Lisäksi ala kasvaa hitaasti, perinteisesti noin 0,5 % vuodessa. Kyberaktiviteetit ovat kasvaneet ja ääriliikkeiden toiminnan lisääntyminen – sodasta tai sen uhasta puhumattakaan – on lisännyt fyysisen turvallisuuden vaatimuksia. Suomi ei ole saareke, vaan osa globaalia energiaverkostoa. Esimerkiksi, kun vuonna 2021 kaasun hinta nousi voimakkaasti, se johtui osaltaan siitä, että vuosi oli Etelä-Amerikassa kuiva eikä vesienergiaa ollut saatavilla. Toiminnan on perustuttava faktoihin – myös silloin, kun epävarmuus pitkällä tähtäimellä kasvaa. Me ymmärrämme toimintaympäristömme siten, että muutos on jatkuvaa (ks. Muutosvaatimus on tietysti vahva kriisin silmässä, mutta kriisin keskellä ei ehkä kannata tehdä radikaaleja systeemitason muutoksia, vaan kriisipäätöksillä pitäisi pyrkiä ratkaisemaan käsillä olevaa kriisiä. Energiasaatavuuden ongelmat koskettavat siis jokaista ihmistä. Energia on kriittinen resurssi, jolla on elintärkeä rooli yhteiskunnassa. Meidän alallamme ketteryysvaatimukset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin digiliiketoiminnassa. Lisäksi monet poliittisten päättäjien tekemät muutokset tehdään keskellä kriisiä
Teesit tulevaisuudesta. Olimme ennen koronaa ehdottomasti sitä mieltä, että sähkön vähittäismyynnin asiakaspalvelua ei pysty hoitamaan etätyönä. Vaikka kriisit tuskin toistuvat samanlaisina, niiden hoitamiseen voi ja pitää valmistautua. Kriisien hoitaminen ei saa vaarantaa yrityksen ydinliiketoiminnoista huolehtimista, eli Fortumin tapauksessa sähkön ja lämmön tuotannon on toimittava moitteettomasti ja asiakkaiden yhteydenottoihin on vastattava vaikka osa organisaatiosta hoitaa kohdalle osunutta kriisiä. Moniin lyhytaikaisiin muutoksiin ei kannata reagoida. Energiatoimialoilla ei pysty toimimaan, ellei voi luottaa joihinkin fundamentteihin. Lähdemme siitä, että meillä on energia-alan ammattilaisina velvollisuus, ei ainoastaan oikeus, kertoa näkemyksemme alan tulevaisuuden kehityksestä ja tarvittavista poliittisista ja muista toimenpiteistä. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Satsaamme paljon vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa ja jaamme tilannekuvaa heidän kanssaan. Kriisi on aina myös mahdollisuus. Jos riskejä ei voida jakaa sellaisiin osiin, että niistä selvitään vaikka ne toteutuisivatkin, ei investo?ia löydy. Energia on pääomaintensiivistä tuottaa, sillä yhden ydinvoimalan hintalappu on lähemmäs 10 mrd euroa. Olemme oppineet, että kumppanuudet rakentavat liiketoiminnan resilienssiä. Pääomas?oittajien, laitetoimittajien ja julkisen vallan kanssa voi jakaa riskiä. 2/23 68 Futura riskejä voidaan jakaa. Koronan alettua siirtyi koko asiakaspalveluorganisaatiomme kymmenessä päivässä etätyöskentelyyn ja lopputulos oli ehkä jopa aikaisempaa käytäntöä parempi. Historia ei toista itseään, sanoi Mark Twain, mutta kriisi usein on jotenkin samankaltainen kuin edeltäjänsä. Yksi näistä on sähkön kysynnän lisääntyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiossa on oltava joustoa – sitä enemmän, mitä todennäköisempinä kriisit näyttäytyvät. Permacrisis – jatkuva kriisistä toiseen siirtyminen – ei saa kuitenkaan syödä koko organisaation resursseja. Tällainen kriisin postmortem, ruumiinavaus, on tarpeellinen erityisesti silloin, kun kaikki ei mennyt kuin Strömsössä. Tarvitaan vahva ja selkeä strategia, joka perustuu niihin asioihin, fundamentteihin, joihin voimme luottaa. Fortum varautuu kahdella tavalla. Toiseksi, emme katso vain menneeseen, vaan pyrimme myös ennakoimaan tulevia kehityskulkuja skenaariotyöskentelyllä. Kuva 2. Ensiksi, pyritään oppimaan siitä, miten aiemmat yllätykselliset tilanteet on hoidettu
Jos voimme luottaa tulevaisuuteen kuten Mauno Koivisto, niin ehkä kaikki käy hyvin. Köyhyyteen liittyy usein myös epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja vihamielisyys siitä, että oma elämä on jatkuvaa kärsimystä. Tarkoitukseni on herättää keskustelua luottamuksen roolista. Jos meillä on paljon köyhyyttä, silloin meillä on yhteiskunnassa myös vähän luottamusta. Molemmat elementit ovat läheisesti linkittyneet toisiinsa. Jos ihmisen vertailukokemus suhteessa toisiin on kielteinen ja oma asema tuntuu selvästi huonommalta kuin muiden, hän kokee epäoikeudenmukaisuutta. Jatkuvaa kamppailu on psyykkisesti raskasta ja vie ihmisten voimavaroja osallistua yhteiskuntaan. Tähän samaan teemaan liittyy myös eriarvoisuus laajassa mielessä, mutta vähän toisesta näkökulmasta. Luottamus instituutioihin vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen erityisesti kriisiaikoina. 69 2/23 F Luottamus ja sosiaalinen resilienssi: luottamusta lisäävät ja vähentävät tek?ät Heikki Hiilamo VTT, FT, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos heikki.hiilamo@thl.. Kiteytän tämän esityksen viiteen luottamusta vähentävään ja viiteen luottamusta lisäävään tek?ään. Jos osallistumisen kokemusta ei ole, se vähentää luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Luottamuksen merkitys näkyy siinä tavassa, millä reagoimme pandemian aikana. Alla esittämäni ajatukset ovat teesejä, enkä tässä yhteydessä tule esittämään mitään vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että näin on. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus vähentää luottamusta. Luottamuksella tarkoitan laaja-alaista luottamusta toisiin yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin. Jos ihminen on köyhä, hänen elämänsä on selviytymistä päivästä toiseen. Luottamus on keskeinen tek?ä resilienssissä. Tästä on vahvaa yhteiskunnallista tutkimusta, joka osoittaa, että jos maassa on suuret tuloerot, on TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Jos köyhyys lisääntyy, myös luottamus vähenee. Ilmiötä voi katsoa yhteiskunnallisesta näkökulmasta, mutta myös yksilön kannalta. Pohjustan ajatuksiani otteella Mauno Koiviston kuolinilmoituksesta: ’Ellemme varmuudella tiedä miten tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin.’ Lause kiteyttää minusta terävästi luottamuksen merkityksen. Käsite kattaa sen, luottaako ihminen instituutioihin ja sen luottavatko ihminen toisiinsa. Kyselytutkimuksista tiedämme, että jos ihminen vastaa, ettei voi luottaa kehenkään, on elämä kurjaa ja muuttuu entistä kurjemmaksi. Viisi tek?ää, jotka vähentävät luottamusta Ensimmäisenä väitän, että köyhyys vähentää luottamusta
<https:// www.e-elgar.com/shop/gbp/participation-income-9781800880795.html>. Puhutaan myös aidoittamisilmiöstä. Työmarkkinoiden ja kolmikannan kehitys on vähentänyt lakkoja ja niiden vuoksi menetettyjä työpäiviä. Ja päinvastoin. Instituutioihin luottamisen yhtenä lähteenä ovat mentaalisen omistamisen ajatus. Koulutus mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan ja yhteiskunnallisen kehityksen seuraamisen. Yhden instituution heikentyminen vaikuttaa kaikkiin instituutioihin, olivat ne sitten perusturvallisuudestamme huolehtivia viranomaisia tai demokratia-instituutioita. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Jos instituutiot eivät ole luottamuksen arvoisia, siitä voi alkaa syöksykierre. Instituutioiden heikkous vähentää luottamusta. Pikemminkin liikettä on ollut toiseen suuntaan. Muutos synnyttää epävarmuutta ja vähentää luottamusta. Tätä ilmiötä kuvaa Polanyin (esim. Tämä sama ajatus on toivottavasti myös Yleisradiosta. Vähemmän on kuitenkin niitä, jotka ovat tästä maasta verojen vuoksi lähteneet. Rikkaat ihmiset eristäytyvät omiin vartioituihin, aidattuihin alueisiinsa ja sitä kautta ne, joilla on siihen varaa, pyrkivät vähentämään turvattomuutta, joka liittyy eriarvoisuuteen. Ja tuloerot kertovat myös ihmisten välisten kokemusten etäisyydestä. Työn tulevaisuudesta ja työttömyydestä on paljon rakennettu tulevaisuuskuvia. Koulutus lisää luottamusta. Luottamusta nakertaa se, jos ihmiset putoavat puille paljaille markkinavoimien myllerryksessä. Päiväkoti ei ole kaupungin laitos, johon lapsia viedään. Juuri nyt työllisyyden kehityksen suunta tuntuu taas epävarmemmalta. Hankkeiden tulokset voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: ’This time is no di?erent’. Työpaikkoja menetetään, mutta samalla niitä syntyy sitä kautta, että teknologia muuttaa elämäntapoja ja elämäntapamuutokset luovat uutta työtä. Instituutiot, jotka osoittautuvat luottamuksen arvoiseksi lisäävät yleisesti luottamusta kaikkiin instituutioihin. Viime aikoina olen seurannut Chat GPT:tä ja siitä käytyä keskustelua. Hyvinvointivaltiolle tyypillistä on se, että instituutiot ovat vahvoja. Tällainen idea meillä on hyvinvointivaltiossa. Työttömyys vähentää myös luottamusta. Näyttää ensimmäisten kokeilujen pohjalta hyvin mahdolliselta, että tutk?oita ei tarvita kirjoittamaan nykyisen kaltaisia artikkeleita – tai mikä ehkä vielä vakavampaa, tekoälyn kirjoittamien artikkeleiden arviointikin sujuu tekoälyltä. Jos työmarkkinainstituutiot ovat heikkoja, se lisää epävarmuutta – ja lakot lisäävät epäluottamusta. Jos tuloerot ovat suuria, kokemusmaailmat irtautuvat toisistaan ja sitä kautta luottamus vähenee. Esimerkkinä keskustelu, jota käydään akateemisessa maailmassa. Viimeaikaisen kehityksen pohjalta näyttää aivan mahdolliselta, että työmarkkinainstituutioiden heikentymisen vaikutukset näkyvät luottamuksen vähenemisenä laajemminkin. Olin lisäksi mukana EU:n tutkimushankkeessa nimeltä Beyond 4.0. Nimi viittaa neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Viisi tek?ää, jotka lisäävät luottamusta Jäsennän hyvinvointivaltion suurena vakuutusyhtiönä. Ainoastaan ne, joilla on oikea tarve, joille sattuu oikea vahinko, turvautuvat korvauksiin. Kirjoitin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta Manufacturing 4.0 kirjan nimeltä Participation income 1 , jossa tarkastelin digitalisaatiota ja tekoälyn vaikutuksia tulevaisuuden työllisyyteen. The Great Transformation 1944) kuuluisa teesi, jonka mukaan ’vapaat markkinavoimat ovat saatanallinen mylly, joka jauhaa yhteiskunnan murusiksi’ ja sitä kautta tarvitsemme vastavoimia. Väittäisin, että kahlitsemattomat markkinat vähentävät luottamusta. Oman tieteenalani ajattelun mukaan hyvinvointivaltio on syntynyt vastaliikkeenä markkinavoimille. Se on meidän oma yleisradiomme. Tämä on osoitettu monin eri tavoin vertailevassa hyvinvointivaltiotutkimuksessa. Ja myös 1 Hiilamo, Heikki (2022): Participation Income: An Alternative to Basic Income for Poverty Reduction in the Digital Age. Edward Elgar. Tämä vaara on olemassa esimerkiksi sote-palvelujen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. 2/23 70 Futura myös luottamus alhaisempi. Vahva hyvinvointivaltio on yhteydessä laajempaan yhteiskunnalliseen luottamukseen. Se on meidän päiväkotimme, se on meidän oma. Vakuutusyhtiö on luottamusorganisaatio, jossa jäsenet luottavat siihen, että kaikki maksavat vakuutusmaksuja. Toki voi sanoa, että hyvinvointivaltion jäsenyys ei ole vapaaehtoista, koska veroja on pakko maksaa. Siihen on montakin syytä
Tai mikä vielä tehokkaampaa, voimme muuttaa rakenteita siten, että kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen voidaan vaikuttaa kahdenlaisilla keinoilla. Mahdollisuuksien tasa-arvo voi toteutua. Jos ei ole koulutusta, ei ole työkaluja tiedon luotettavuuden arvioimiseen. Pienet tuloerot lisäävät luottamusta. 71 2/23 F sen, että pystyy hankkimaan luotettavaa tietoa. Viimeinen tek?ä: ihmisoikeuksien kunnioitus lisää luottamusta. Pandemia-keskustelussa oli olennaista se, kenellä ja miten keskusteluun osallistuvilla ja sitä seuraavilla on ollut mahdollisuus hankkia, käsitellä ja välittää luotettavaa tietoa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen vahvistaa ihmisten uskoa siihen, ettei heidän kohtalonsa ole oikukkaiden markkinavoimien tai poliittisten suhdanteiden varassa. Jos jää koulutusta vaille, ajautuu heikompaan asemaan. Yhteiskunta voi kompensoida mahdollisuuksien puutetta yksilöön kohdistuvilla keinoilla. Näin tuet kompensoivat puutteita ja antavat siten heikommassa asemassa olevalle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnassa. Varsinkin sosiaalisessa mediassa on ollut liikkeellä paljon epäluotettavaa tietoa, joka leviää kulovalkean tavoin. Ihmisoikeuspolitiikka on luottamuspolitiikkaa. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Ihmiset voivat luottaa siihen, että heillä on oikeuksia ja ne toteutuvat yhteiskunnassa kaikissa tilanteissa
2022). Toisin kuitenkin on. Ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja on hyvin vähän, mutta juuri näiden osuus on radikaalissa muutoksessa ihmisen toiminnan takia (Global Carbon Project 2022) 1 . 2022). Monellakin tapaa. 2022 ja sen viitteet). Aurinkokunnassamme on planeetta Maa. Maaja meriekosysteemien sekä ihmisten oma terveys erilaisine virusuhkineen on uhattuna jo nyt (Mora et al. Maa s?aitsee 150 miljoonan kilometrin päässä auringosta. 2/23 72 Futura Tarvitsemme hiilineutraaliuuden vallankumouksen Hilppa Gregow FT, Dos., Tutkimusprofessori, Yksikönpäällikkö Ilmatieteen laitos hilppa.gregow@fmi.. org. Tähän mennessä tieteellisesti on voitu todeta, että kun maailmanlaajuisesti Pariisin sopimuksen mukainen 1,5 asteen raja ylitetään, alkaa tapahtua seuraavaa: • Arktinen jääpeite kesällä sulaa • Grönlannin jäätikkö sulaa • Läntinen Antarktis sulaa • Atlantin meridionaalinen kiertoliike hidastuu • El Nino eteläisen värähtelyn suuruus muuttuu • Intian kesän monsuunisateissa tapahtuu muutoksia • Saharan ja Sahelin sekä Länsi-Afrikan monsuunisateisiin tulee muutoksia • Amazonin sademetsää kuolee • Boreaalinen metsä siirtyy pohjoisemmaksi 1 Data ja globaalit päästöt: info@globalcarbonproject. Ja juuri nämä lämmittävät planetaarista ekosysteemiämme ja ovat vaarantamassa elämän maapallolla. Tätä ei moni olisi halunnut uskoa, mutta näin kuitenkin on ja asia tieteellisesti todistettu (IPCC 2021 ja sen viitteet). TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Ääni kellossa on muuttunut. Olemme mahdollisesti jo osin ylittämässä turvallisen lämpenemisen rajan. Keikahduspisteen ylityksen jälkeen paluuta menneeseen ei ole tuhansiin vuosiin. Maan ilmakehällä on ideaali kaasukoostumus. Ilmakehästä 78 % on typpeä, happea 21 %, ja vielä 1 % on muita kaasuja. Parhaillaan uutisoidaan siitä, että El Niño -ilmiö käynnistyy ja yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa, rikomme Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen rajan jo tänä tai ensi vuonna (Regan 2023). Tieteen tek?ät ovat jo pitkään ennakoineet, että rikomme vähitellen turvallisia lämpenemisen rajoja ja liikumme kohti tuntemattomia tapahtumaketjuja. Niin sanottujen keikahduspisteiden saavuttamista seurataan tiiviisti. Viime vuonna julkaistiin artikkeli, jossa todettiin, että Arktinen alue on lämmennyt jopa neljä kertaa niin nopeasti kuin ilmakehä keskimäärin on lämmennyt (Rantanen et al. Mutta sen piti tapahtua myöhemmin, vasta noin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, ei vielä nyt (McKay et al
2011) voi pienentää merkittävästi, kunhan perehdymme asioihin paremmin. Energiakriisi yhdisti eurooppalaisia, ja se teki valtavan muutoksen tavoissamme lämmittää, valaista, liikkua ja seurata kulutusta sekä hintoja. Meidän pitää aktiivisesti etsiä ja kysyä tietoa, neuvoa, kun osaamme, ja mahdollistaa se, että yhdessä opimme toimimaan kestävällä tavalla. Virtanen et al. Ilmastopolitiikan tulisi niin ikään olla osallistavaa, ohjaavaa, aitoa, vastuullista, aikaansaavaa ja välittävää. Terveys ja hyvinvointi eivät ylipäätään enää ole itsestäänselvyys muuttuvassa ilmastossa edes Suomessa. Kaikista TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Sopeutuminen on tehtävä hyväksyen, harkiten ja hillintää entistä voimakkaammin jatkaen. Syntyy uusi johtajuusihanne, sellainen, jossa johtajuudella pelastamme maailman. Meidän tulisi tukea toinen toisiamme niin hillinnässä kuin sopeutumisessa, vaikka se kaikkien kon?iktien keskellä tuntuukin absurdilta ajatukselta. Käyttämällä verkostojamme ja luomalla sitkeästi uutta kestävää suuntaa, pystymme varmasti tähän. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa ja Suomessa, metsät voivat sairastua ja puun laatu heiketä (Linnakoski et al. (2022) synteesin mukaan, jos ilmasto hillintätoimista riippumatta lämpenee 1,5–2 °C, mikä näyttää nyt todennäköiseltä, käy näin: • Länsi-Antarktiksen ja Grönlannin jäätikkö menetetään • Lämpimien vesien korallit menetetään • Labradorin merellä sekoittuminen heikkenee • Atlantin meridionalainen kiertoliike hidastuu • Boreaaliset metsät voivat kuolla eteläosiltaan ja siirtyä pohjoisemmas • Ikirouta sulaa laajoilta alueilta ja maaperän hiilen sidonta heikkenee merkittävästi Kun yllä olevan listan lukee huolella ja pysähtyy ajattelemaan sen merkitystä, alkaa vähitellen hahmottaa, että meidän on alettava sopeutua aivan uudenlaiseen maailmaan. Valtiona köyhdymme, ellemme löydä uusia tapoja menestyä. Hiilensidonnan palveluita ja toimintaohjeita tarvitaan lisää (esim. 73 2/23 F Keikahduspisteiden uusin synteesi vuodelta 2022 haastaa ilmastopolitiikan kunnianhimoisempiin toimiin. Metsäkysymys on siksikin huolestuttava, että ilmaston näkökulmasta vastaavasti hiilensidonta edelleen heikkenee, jos metsiemme terveys heikkenee. Unelmointia tulisi niin ikään kehittää. Emme voi varata vain metsiin, sillä lopullisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista emme voi mennä takuuseen. 2023). Tulisi kiinnostua ja innostua siitä, että voimme säästää, elää ekologisemmin ja olla parempia ihmisiä niin luonnolle kuin toisillemme. Sen vuoksi unelma voisi olla sellainenkin, että suurten valtioiden johtajien kanssa syntyy uusi ja kestävä diplomaattinen puheyhteys. 2022). Unelmoimme, että meillä olisi hyvä tulevaisuus, mutta unelmamme perustuu usein vanhoihin arvoihin ja tapoihin. Tunnetta ei tässä kuitenkaan pidä kuunnella, vaan tiedettä. Niin ikään vesiekostysteemiemme terveys voi vaarantua. Mutta todellisuudessa meidän tulee tehdä lujasti töitä sen eteen, että meillä olosuhteet pysyvät siedettävinä. Tätä faktaa pitää katsoa suoraan silmiin ja hakea uusi suunta mm. Hiil?alanjälkeään (esim. Kyse on tahdosta, päämäärätietoisuudesta, kokonaisuuden hahmottamisesta, kompromisseista, tulevaisuuden arvottamisesta ja todellisesta johtamisesta. Ihminen usein sulkee tällaisen pois mielestään, suojaa itseään ja luottaa siihen, että käy hyvin. Suomelle. Tässä vaiheessa lienee jo selvää, että etenkin ilmastopolitiikan tulee olla kunnianhimoisempaa. Perehtymistä tarvitaan ja koukuttavuutta. Jotta tarvitsemamme käyttäytymisen, tottumusten ja liiketalouden muutos voi tapahtua, on maailmanlaajuisesti koulutusjärjestelmien, kasvatusideologioiden ja talousjärjestelmän muututtava. Onnellisuutemme ja mielenrauhamme nimittäin perustuu lopulta siihen, että onnistumme hillinnässä ja saamme jonkinasteisen rauhan tasapainon maailmaan. McKay et al. Ikiroudan sulaminen useine epäsuorine ja suorine vaikutuksineen on tästä varteenotettava esimerkki (Hildén et al. Meinrenken et al. Jokainen valtio tulee olemaan koetuksella ja siksi yhteiset pelisäännöt valtioiden välille tulisi luoda. Fossiilitaloudesta tulee päästä eroon niin pian kuin mahdollista. Tällä olisi merkittävä vaikutus talouteemme. Vanha ei toimi, uusi malli pitää kehittää. Ilmastolain puitteissa meille tulee valtava lasku, kun emme sido riittävästi hiiltä. 2019). Lämpenemisestä seuraavilla muutoksilla on nimittäin niin suoria kuin epäsuoria vaikutuksia maailman eri alueisiin
doi:10.1017/9781009157896. <https://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/22/data.htm>. Cambridge University Press, Cambridge. Ilmastokriisi voi synnyttää uuden yhteisöllisyyden, jos osaamme tarttua tähän. Esparza, Venkat Iyer, Sally P. Todellisuudessa pandemian kaltainen ”lock-down” ei kuitenkaan toimi pitkässä juoksussa. Mutta onko selvää, että miten meidän tulee muuttaa tapaamme toimia, elää ja olla. Data. Global Carbon Project. et al. Jackson, Matthew W. Jones, Adam J. Johtajuutta löytyi. Andrew et al. Jokaisen sydämeen tulisi saada valo ja voima toimia oikein. doi: 10.3389/fpls.2019.01157. Juuri COVID-19 -pandemian aikana koko ihmiskunta toimi yhdessä. et al. Viitattu 1.11.2023. Onhan toki helpompi saarnata muille, kuin toimia itse esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. 869–875. Ja myös kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jopa 5 % (Le Quéré et al. (2022): Over half of known human pathogenic diseases can be aggravated by climate change, Nature Climate Change 12, s. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. 1849–1856. https://doi.org/10.1038/s43247-02200498-3 Regan, Helen (2023): El Niño is here and the world must prepare for more extreme heat, UN weather agency warns. Meillä on pandemian ajoilta vahvaa näyttöä siitä, että ihminen pystyy muuttumaan, kun kriisi on käsin kosketeltava. Meinrenken, Christoph J., Daniel Chen, Ricardo A. Commun Earth Environ 3, 168 (2022). Näitä vahvoja tek?öitä ja toim?oita tarvitaan lisää. Hildén, Mikael, Outi Meinander & Eeva Kuntsi-Reunanen (2023): Policy Brief: Ikiroudan sulaminen, vaikutukset ja sopeutumistoimet, Ilmastokatsaus 24, s. McKay, David E. Se on liian raju, ja siksi kävikin niin, että palasimme myös samalle kulutuksen uralle. Hiilinieluja tulee vahvistaa ja lisätä. Summa summarum, tarvitsemme hiilineutraaliuuden vallankumouksen. CNN. Näin saavutettu 5 % lasku kasvihuonekaasupäästöissä jäi vain väliaikaiseksi. Lähteet Global Carbon Project (2022): Global Carbon Budget. Msn.com 5.7.2023. Rantanen, M., Karpechko, A.Y., Lipponen, A. 2/23 74 Futura muista kriiseistä riippumatta fokus ei saa kadota ilmastotalkoista. Paridis, Aruna Prasad & Erika Willas (2022): The Carbon Catalogue, carbon footprints of 866 commercial products from 8 industry sectors and 5 continents, Scienti?c Data 9, art. 2020). 87. Smith, Sam Abernethy, Robbie M. Knudson et al. Mora, Camilo, Tristan McKenzie, Isabella M. Tarvitaan valtavaa herätystä, ihmettä suorastaan. com/en-us/weather/other/el-ni%C3%B1o-is-here-and-the-world-must-prepare-for-more-extremeheat-un-weather-agency-warns/ar-AA1drhI4>. The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. Virtanen, Yrjö, Sirpa Kurppa, Merja Saarinen, Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Usva, Ilpo Mäenpää, Johanna Mäkelä et al. Selätimme valtavan uhan. Abrams, Ricarda Winkelmann, Boris Sakschewsk. Dean, Hannah von Hammerstein, Tabatha A. Tarvitaan uusia osaajia löytämään ratkaisuja, valistamaan, muuttamaan ihmisten käytöstä ja liiketaloudellisia malleja. org/10.1038/s41597-022-01178-9>. Linnakoski, Riikka, Risto Kasanen, Aikaterini Dounavi & Kristian M. Gaw, Jacqueline M. Armstrong, Arie Staal, Jesse F. 8-11. Forbes (2019): Forest Health Under Climate Change: E?ects on Tree Resilience, and Pest and Pathogen Dynamics, Frontiers in Plant Science 10, 1157. P. <https://www.msn. org/10.18160/RQDW-BTJU>. Le Quéré, Corinne, Robert B. DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2022-12-02. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. IPCC (2021): Climate Change 2021 – The Physical Science Basis. <https://doi. (2011): Carbon footprint of food – approaches from national input-output statistics and a LCA of a food portion, Journal of Cleaner Production 16, s. <https://doi.org/10.1038/s41558-022-01426-1>. <https://doi. (2020): Supplementary data to: Le Quéré et al.: Temporary reduction in daily global CO2 emissions during the COVID-19 forced con?nement (Version 1.3). Tämä toi toivoa, ja toimii vahvana näyttönä sille, että pystymme mahdottomalta tuntuvaankin, jos todella pakko on. (2022): Exceeding 1.5°C global warming could trigger multiple climate tipping points, Science 377, 611. Vastaavan kaltainen pysyvä vuosittainen muutos tulisi kuitenkin saada aikaan, pysyvänä tapojen ja tottumusten muuttamisena sekä uuden oivaltavan teknologian tuella. DOI:10.1126/science.abn7950
Yhdysvaltalaisia survivalisteja tutkineen Philip Lamyn (1996, 14) mukaan survivalismi on “löyhärakenteinen mutta kokonaisvaltainen”, katastro?valmiuteen keskittyvä uskomusjärjestelmä sekä joukko käytäntöjä. Survivalismista Survivalismi on hajanainen kulttuuri tai liike. Survivalisti siis pyrkii selviytymään kriisitilanteista ennakoimalla ja varautumalla. Heitä yhdistää erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien ennakointi ja ennalta varautuminen niin, että hankaluudet voidaan menestyksekkäästi kohdata ja niistä voidaan selviytyä. Survivalistit ovat taustoiltaan erilaisia, ja heidän syynsä varautumiseen vaihtelevat. On hyvä huomioida, että tutkimuksen kohteet sekä suomalainen mediakeskustelu yliTOP TEN -TEESIKATSAUKSET K u va : T in ks u W es sm a n. Aineistoni koostui aikavälillä 2010–2017 tehdyistä suomenkielisistä leht?utuista, dokumentista, radiohaastatteluista sekä survivalismi.com-verkkofoorumin anonyymeista keskusteluista. Näissä julkaisuissa analysoin erilaisia media-aineistoja, joiden keskiössä ovat suomalaiset survivalisteiksi tai varautujiksi identi?oituvat henkilöt. Se ei tokikaan ole pelkästään survivalistien yksinoikeus. Kirjoitukseni lopussa pohdin lyhyesti resilienssin käsitettä näiden havaintojen valossa. Tästä huolimatta käytän tämän tekstin puitteissa käsitteitä ‘survivalisti’ ja ‘varautuja’ synonyymeina. Varautuminen on tärkeä osa survivalismia. 2014; Laurikainen 2016). Kirjoitin edellä mainitut tutkielmat ennen viime vuosien suurimpia myllerryksiä, joihin lukeutuvat COVID-19 ja Venäjän hyökkäyssota. Jälkeenpäin ajatellen nämä kyllä näkyivät aineistossa jossain muodossa. Aineisto on esitelty tarkemmin edellä mainituissa julkaisuissa. Huolimatta survivalismin suosiosta populaarikulttuurissa, on akateeminen tutkimus aiheesta vähäistä, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Yksilötason varautuminen ylipäätään on ollut pitkään tutkimuksellisessa katveessa. Molemmat pohjautuvat aiempiin tutkimustuloksiin, jotka olen julkaissut pro gradu -työssäni (Parkkinen 2018) sekä journaaliartikkelissa (Parkkinen 2021). 75 2/23 F Näkökulmia survivalistisesta tulevaisuussuhteesta Marjukka Parkkinen Väitöskirjatutk?a (FM, TaM) Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto marjukka.parkkinen@utu.. Vaikka omatoiminen varautuminen on avainasemassa häiriöja hätätilanteista selviämisessä, tiedetään yksilöiden varautumisesta, sen yleisyydestä ja tavoista, sekä näihin liittyvistä sosiaalisista seikoista hyvin vähän (Donahue et al. Kommenttini käsittelee suomalaisia survivalisteja sekä heidän tapojaan varautua epävarmoihin tulevaisuuksiin. Niin kansakunnat, instituutiot kuin muutkin yksilöt varautuvat tahoillaan ja tavoillaan. Teksti mukailee Top Ten Futures -seminaarin esitystäni
Keskustel?at listaavat varautumistoimiksiin esimerkiksi verotukseen perehtymisen, hammaslääkärillä käynnin sekä seisomapöydän käytön. Aineisto haastaa erityisesti populaarikulttuurista tutut stereotypiat varautumisen käytännöistä. Kuten edellä mainittiin, tulevaisuuksia voi olla samanaikaisesti läsnä useita. Varautuja lähestyy tulevaisuuksia spekuloimalla kehityskulkuja. Käytännössä varautumisella pyritään paitsi parantamaan mahdollisuuksia selvitä suuremmista kriiseistä, myös mahdollistamaan turvallinen ja sujuva arki ennen mahdollista katastro?a. Koska tulevaisuus on epävarma ja alati muutoksessa, on myös spekulointi jatkuvaa. Osiltaan salailuun vaikuttaa leimautumisen pelko. Koska varauduttavia kriisejä on erilaisia, on myös useita tapoja varautua. Rajoja spekuloinnille ei ole. Vaikka ydinsotaa pidetään kylmän sodan aikaisena, hieman vanhentuneena skenaariona, on se läsnä myös suomalaisessa survivalismikeskustelussa eräänlaisena yleisskenaariona, johon varautumalla voi varautua kaikkeen. Toisten auttamisen nähdään parantavan myös omia mahdollisuuksia selvitä. Epävarmojen tulevaisuuksien kohtaamisesta Survivalistin nykyhetken toimintaa ohjaa ajatus erilaisesta, mahdollisesti hankalasta tulevaisuudesta. Epävarmuutta ikään kuin hallitaan spekulatiivisten tulevaisuuksien ja materiaalisen nykyhetken välissä. Mitä useampi on valmistautunut, sitä vähemmän hyvin varautuneelta pyydetään apua hädän hetkellä. Varautujalle kriisi voi olla mitä vaan ydinsodasta talouden romahdukseen tai avioeroon. Kehityskuluista hän valitsee niistä huomiota vaativat uhkakuvat, ja pyrkii nykyhetken toiminnallaan vastaamaan niihin. Eräs survivalismi.com-foorumin anonyymeista käyttäjistä kertoo olleensa varautunut kaikkeen, ehkäpä leikkimielisesti jopa zombien hyökkäykseen. Pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävien pakolokaatioiden, omavaraisuuden ja varmuusvarastojen ylläpidon ohella on hyvä muistaa sammuttaa virta kahvinkeittimestä sekä hiekoittaa pihatie. esim. Jakamalla tietoa oikeille henkilöille varautuneisuus ympäristössä kasvaa. Kriisejä kartoitetaan jatkuvasti, ja niihin varaudutaan tilanteen vaatimalla tavalla. 2/23 76 Futura päätään suosivat useasti varautumista survivalismin s?aan. Survivalisti voi samanaikaisesti varautua sekä ydinsotaan ja työttömyyteen että vahingossa päälle jäävän kahvinkeittimen. Ruotsalaisia survivalistifoorumikeskusteluja tutkinut Lina Rahm (2013) onkin kuvannut varautujien keskusteluja “leikkinä vaihtoehtoisilla tulevaisuukTOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Populaarikulttuurissa esiintyvien äärimmäisten stereotypioiden takia survivalisteja saatetaan pitää outoina. Toisaalta hiljaisuus on myös taktiikkaa: tosipaikan tullen varautuja ei halua muita kolkuttelemaan ovelle ja pyytämään apua. Karosto & Karppinen 2011). Aineistossa korostuu suomalaisten survivalistien varautumisen arkisuus. Suomalainen varautuminen on pitkälti yksityistä, mutta tietyin reunaehdoin yhteisöllistä. Kezia Barker (2019) kirjoittaa osuvasti poissulkevasta survivalistisesta katseesta, joka jakaa ihmiset harvoihin selviytyviin sekä suurempaan joukkoon, jolla ei ole valmiuksia kohdata tulevia katastrofeja. Lähes minkä tahansa toiminnan voi laskea varautumiseksi. Jälkimmäisen ajatellaan viittaavan liiaksi pohjois-amerikkalaiseen, kylmän sodan jälkeiseen toimintaan (ks. Omaa varautumista ei siksi mielellään tuoda esille työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa. Kuitenkin avioero tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Tämä asemoidaan keskusteluissa vastakohdaksi pohjois-amerikkalaiselle bunkkerisurvivalismille. Aineistossa ennakoinnin kohteena ovat niin massiiviset katastro?t ja täystuho kuin henkilökohtaiset kriisit kuten työttömyys tai asunnottomuus. Moni suomalainen varautuja näkee toiset ihmiset voimavarana. Verkkofoorumilla preppauksen (synonyymi varautumiselle) tapoja käsittelevässä keskustelussa varautumiseksi listataan toimintoja, joita asiaan vihkiytymätön ei välttämättä miellä survivalismin ydintoiminnaksi. Suomalainen varautuja ennakoi myös tavallisia tapahtumia ja päivän kulkua. Näin ollen varautumiskulttuuri on valikoivan yhteisöllinen. Vaikka varautuva “yksikkö” on useimmiten suurimmillaan survivalistin perhe, näyttäytyvät naapuriapu ja sosiaalisten suhteiden ylläpito aineistossa tärkeinä varautumiskeinoina. Spekulatiivisiin uhkaskenaarioihin varautuja vastaa nykyhetkessä hankkimalla tarpeellisiksi tunnistamiaan tarvikkeita sekä kehittämällä sosiaalisia, henkisiä tai fyysisiä taitojaan
Survivalistin resilienssi kumpuaa ajatuksesta, ettei hän voi koskaan olla täysin vapaa vaarasta. Tee se itse -toiminnan motivaationa voidaan tulkita olevan jonkinlainen ajatus siitä, ettei valmiita ratkaisuja erilaiseen tulevaisuuteen tai sen menestyksekkääseen kohtaamiseen ole. Mikäli katastro?en vaikutuksia halutaan hillitä, on ensis?aisen tärkeää ymmärtää, mikä yhteiskunnassa katastrofeja – ja tarvetta resilienssiin – ylipäätään aiheuttaa. Resilienssistä Odottamattomia vaaroja jatkuvasti ennakoivat survivalistit ovat oiva ihmisryhmä resilienssin pohdintaan. (Evans & Reid 2013.) Varautujat ovat erinomainen esimerkki vaaralle altistumisesta, sillä survivalistisen resilienssin keskiössä on vahva epäluottamus turvalliseen tulevaisuuteen. Lukuisat uhat validoivat varautujan elämäntavan, eikä survivalistista varautumista ole sellaisenaan olemassa ilman kuviteltua kriisiä. Resilienssi on osa sosiaalisia rakenteita, ja sosiaaliset rakenteet tuottavat resilienssiä. He ovat kritisoineet resilienssiopin perustuvan ajatukselle, että ihmisten altistaminen vaaralle on välttämätöntä. Ensis?ainen vastuu omasta ja perheen hyvinvoinnista koetaan olevan varautujalla itsellään. Tulokset tukevat Ben Andersonin (2010) huomiota varautumisesta ennakoivana toimintana, jonka tavoite on lieventää katastro?n jälkivaikutuksia sen s?aan, että pyrittäisiin estämään katastro?a itsessään. Eräs foorumikeskustel?a kertoo kustomoineensa jääkaapista elintarvikkeiden kuivaajan, jota hän piti kaupoista saatavia malleja toimivampana. 2019; Kabel & Chmidling 2014). Verkkofoorumin jäsenet kertovat harjoittelevansa vaihtoehtoisia reittejä pakolokaatioon tai kokeilevansa selviämistä ääriolosuhteissa ilman välttämätöntä pakkoa. Esimerkiksi varautumissuositukset kansalaisille nähdään riittämättöminä. Campbell et al. Markkinoilla olevat valmiit ratkaisut nähdään usein sopimattomina tunnistettuihin tarkoituksiin. Survivalistien jakolinja potentiaalisiin selviytyjiin ja varautumattomiin tuo näkyväksi varautumisen etuoikeuden ja korostaa tarvetta varautua yhdessä. Politiikan ?loso?en Bradley Evansin ja Julian Reidin mukaan resilienssiin sisältyy oletus haavoittuvuudesta, sillä sen kohteena on loputtomista hätätilanteista nouseva, heikommassa asemassa oleva henkilö. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. Tulevaisuuden kannalta onkin olennaista, mitä resilienssi tarkoittaa ja kenelle. Tulevaisuuksien ennalta testaaminen on osa varautumista. Virallisiin tahoihin survivalistit suhtautuvat varauksella tai kriittisesti. Tältä osin suomalainen varautumiskulttuuri on yhteneväinen kansainvälisten tutkimustulosten kanssa (ks. (Tierney 2013.) Mahdollisuus varautua on avain resilienssiin, mutta myös epätasaisesti jakautuva etuoikeus. esim. Vai voisiko resilienssi olla yhteisöllinen, jaettu taito varautua ja selvitä vastoinkäymisistä yhdessä. Osa varautujista pyrkii kytkemään omavaraisuuden kautta itseään irti yhteiskunnasta, jonka toimintakykyyn kriisin hetkellä ei luoteta. Usko virallisten tahojen kykenevyyteen kriisin hetkellä on vähäistä. Oman varautumisen tason testaus ja tulevaisuuksien simulointi on tapa hallita epävarmuutta. Barker (2019) on todennut varautujien haastavan uusliberalismille tyypillisen pyrkimyksen yksityistää turvallisten tulevaisuuksien kuvittelu ja tekeminen. Romahdusta ei voi estää, mutta joillekin on mahdollista selvitä siitä. Onko resilienssi selviytymisen avain kyvykkäille, ja samalla jatkuvaa hätätilaa niille, joilta resurssit puuttuvat. 77 2/23 F silla”, jota ohjaa nykyhetken resurssit. Aineistossa näkyy selkeästi, ettei varautumisella pyritä muuttamaan ympäröiviä olosuhteita. Aineistossa viitataan paljon tarvikkeiden kustomointiin ja tee se itse -toimintaan. Siinä missä tulevaisuus yleisesti näyttää toivottomalta, luo oma toiminta toivoa sekä mahdollisuuksia selvitä romahduksesta. Katastro?t nähdään vääjäämättöminä, eikä niitä voi estää sen kummemmin varautuja itse kuin vallassa olevatkaan. Survivalistien toivo kohdistuu omaan tai omien toimintaan sekä omaan tai omien selviytymiseen vallitsevien olosuhteiden parantamisen s?aan. Kathleen Tierney näkee resilienssin ja yhteiskunnallisen järjestyksen erottamattomina. Kuten edellä todettiin, varautujat kokevat olevansa vastuussa itsestään. Normikriittisyys näkyy osiltaan myös vapautena kuvitella tulevaisuuksia vapaasti. Kiinnostava kysymys on, missä määrin tarvitsemme vaaraa voidaksemme varautua ja selvitä erilaisista kriiseistä. Survivalisti pystyy varautumaan uhkaaviin tulevaisuuksiin, muttei vaikuttamaan niihin
Tierney, K. & J. (2021): Engagements with uncertain futures – Analysing survivalist preparedness, Futures 133, 102822. Eckel & R.K. Kabel, A. (2019): How to survive the end of the future: Preppers, pathology, and the everyday crisis of insecurity, Transactions of the Institute of British Geographers 45, s. 483–496. & S. & Chmidling, C. 89S–111S. (2010): Preemption, precaution, preparedness: Anticipatory action and future geographies, Progress in Human Geography 34(6), s. Karosto, P. Browne (2019): Preparing for a world without markets: Legitimising strategies of preppers, Journal of Marketing Management 35, s. Sinclair & S. Gender Forum: An Internet Journal for Gender Studies. 798–817. Plenum Press, New York. Parkkinen, M. Docendo, Jyväskylä. Wilson (2014): Ready or not. Pro gradu -tutkielma, Turun kauppakorkeakoulu. TOP TEN -TEESIKATSAUKSET. <https://issuu.com/ spek_ry/docs/spek_tutkii_13 29.4.2023>. Stanford University Press. Lamy, P. (1996): Millennium Rage: Survivalists, White Supremacists and the Doomsday Prophecy. Donahue, A.K., C.C. Rahm, L. (2013): The social roots of risk: Producing disasters, promoting resilience. Laurikainen, H. Karppinen (2011): Suomalainen selviytymiskirja. 777–798. (2013): Who will survive. Campbell, N., G. (2018): Encountering Multiple Futures : Finnish survivalism as an anticipatory approach. On bodies and boundaries after the apocalypse. Special Issue: Early Career Researchers I, 45/2015. Parkkinen, M. 2/23 78 Futura Lähteet Anderson, B. <https://www.academia.edu/8838056/ Who_will_survive_On_bodies_and_boundaries_after_the_apocalypse>. 258–266. Evans, B. Reid (2013): Dangerously exposed: the life and death of the resilient subject, Resilience 1(2), s. How citizens and public o?cials perceive risk and preparedness, The American Review of Public Administration 44(4S), s. (2014): Disaster Prepper: Health, Identity, and American Survivalist Culture, Human organization 73(3), s. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. 83–98. (2016): Kotitalouksien varautuminen Suomessa: Puhelinhaastattelututkimus normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisesta. Barker, K. Viitattu 12.5.2023
Siinä eri ajanjaksot määritellään epookeiksi, jotka muodostuvat kolmesta eri vaiheesta. Etenkin taloustieteen näkökulmasta puhutaan pitkistä aalloista tai supersykleistä ts. Voiko Ukrainan sota johtaa laajempaan yhteiskunnalliseen murrokseen tai jopa vallankumoukseen. Tiettyjen aaltojen alkuja loppuvuosista ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä, edes teorian kannattajien keskuudessa (ks. Kuosa on Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut ?loso?an tohtori ja hän toimii dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa. esim. painos. 2 Kuosan mukaan elämme tällä hetkellä Neuvostoliiton hajoamisesta alkaneen epookin paineen kertymisen vaihetta. Talouden syklit kytkeytyvät oleellisesti teknologioiden elinkaareen. Tuomo Kuosa (2022): The Epoch Change: The Revolution Ahead of Us. Aallot koostuvat vuorottelevista voimakkaan sektorikohtaisen kasvun ja suhteellisen hitaan kasvun jaksoista. Tällöin järjestelmään on alkanut kertymään entistä enemmän painetta, mikä saattaa johtaa uuteen vallankumoukseen ja sen kautta uuteen epookkiin. Mitkä syyt ovat johtaneet tämän sodan syttymiseen. Tämä vallankumous voi olla vähittäin, pikkuhiljaa tapahtuva tai suurena noEpookin reunalla – Ukrainan sota paineen nostattajana ja uuden vallankumouksen synnyttäjänä. Tarkastelunsa viitekehykseksi Kuosa on valinnut epookkiajattelun. Hän on ennakointialan konsultointiorganisaation Futures Platformin perustajajäsen ja sen johtava ennako?a. Futurist Review on Global Change. 1. On i) suuren vallankumouksen vaihe, ii) uudelleen rakentamisen vaihe sekä iii) paineen kertymisen vaihe. 1 1 https://www.futuresplatform.com/publication/world-epoch-change-revolution-ahead-of-us 2 Aikakausija yhteiskunnallisen kehityksen aaltoteoria-ajattelu on tulevaisuudentutkimuksessa suosittua. Näitä kysymyksiä Tuomo Kuosa käsittelee julkaisussaan The Epoch Change: The Revolution Ahead of Us. Futures Platform on alkanut julkaista tulevaisuuden muutoksia ja ennakointimetodeja koskevia tekstejä. Vai laukaiseeko Ukrainan sota ketjureaktion lukuisia pienempiä kumouksia, jotka kehkeytyvät pidemmän ajanjakson aikana. Aikakausiajattelussa olemme eksistentiaalisten riskien takia myöskin täysin uuden äärellä – äkk?yrkänteellä koko ihmiskunnan olemassaoloon nähden (Ord 2020; Heinonen 2021).. 79 2/23 F KIRJA-ARVIO Olemmeko suuren muutoksen äärellä. Kondratjevin aalloista (40-60 vuoden välein tapahtuvina). Wilenius & Kurki 2012). Futures Platform Publications 1/2022
Kuosa sivuaa tätä teemaa tekstissään, mutta ei näe tätä muutosta riittävän merkittävänä. Kuosan mukaan vallankumoukset ovat kuitenkin luonteeltaan väistämättömiä ajan kuluessa ja epookin vanhentuessa. Hän mainitsee muun muassa Ranskan vallankumouksen, maailmansodat ja Neuvostoliiton kaatumisen tällaisiksi vallankumouksiksi, jotka johtivat uuden epookin syntymiseen. päivän terrori-iskujen, Irakin sodan ja globaalin terrorismin vastaisen sodan myötä. Kuosa luokittelee tekstissään erilaisia aikaisempia epookkeja ja niiden muuttumiseen johtaneita vallankumouksia. 2/23 80 Futura peana räjähdyksenä ilmentyvä. Mielenkiintoinen, Kuosan kirjoitusta tuoreempi, ja sen tematiikkaan liittyvä kesällä 2023 ilmestynyt julkaisu on venäläisen toisinajattelevan journalistin Mikhail Zygarin kirja War and Punishment. Nykyisessä luokittelussaan Kuosa näkee, että epookki ei ole Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vaihtunut, eikä suuria vallankumouksia ole tapahtunut. Hän väittää Putinin vetäytyneen pandemian aikana oligarkkiystävänsä kanssa Valdain residenssiinsä ja kehittäneen suunnitelmaansa Venäjän menetetyn imperiumin takaisin valtaamiseksi. Tämän rajauksen kautta ei olekaan yllättävää, että Kuosa päätyy pureutumaan tarkemmin Venäjän geopoliittiseen suureen suunnitelmaan ja Venäjän strategiseen kulttuuriin. Esimerkiksi Kirill Kalinin (2019) on tarkastellut artikkelissaan sitä, miten Duginin teoksessaan esittämä teoria, neo-eurasianismi läpileikkaa venäläisen eliitin ajattelua. Tässä käsittelyssä painottuu erityisesti se, miten Alexander Duginin (1997) teos Foundations of Geopolitics (Osnovy geopolitiki) ohjaa Venäjän geopoliittista laajentumissuunnitelmaa. Ehkäpä tämän ajankohdan ohittaminen saattaa selittyä epookki-ajattelun soveltamisesta itsestään, sillä epookin kestoksi määritellään Kuosan mukaan noin 25–50 vuotta. Tällaisen keskustelun mukaan ottaminen olisi ollut hyvä lisä myös Kuosan kirjaan, jotta teoksessa syntyisi syvällisempi kuva Venäjän geopoliittisista tavoitteista. pandemia eristyksineen . Tämä asemointi olisi kuitenkin voinut kaivata hieman enemmän perusteluja. Näin ollen 2000-luvun alun muutosten määrittely vallankumoukseksi johtaisi siihen, että kylmän sodan jälkeisen epookin aika olisi jäänyt suhteellisen lyhyeksi. Kuitenkin tämän strategian kilpistäminen pelkkään Duginin ajatteluun voi olla liian yksinkertaistava ratkaisu. Näin siis yksi kriisi . Erityisesti hän korostaa Venäjän toimia Georgiassa ja Ukrainassa. Hän tunnistaa edellisen vallankumouksen ”pitkiä häntiä”, entropian ajureita sekä orastavia ajureita. Epookki-ajattelun mukaisesti tätä tapahtumaketjua voitaisiin kutsua hitaaksi vallankumoukseksi, joka muutti kansainvälisen politiikan ilmapiiriä ja suhtautumista liberaaliin länteen ja erityisesti Yhdysvaltojen toimintaan globaalina suurvaltana. Tämän lisäksi tällaisilla yhteiskunnallisilla vallankumouksilla saattaa olla yllättäviä seurauksia ja ”häntiä”, jotka voivat synnyttää ketjureaktioita muualla maailmassa tai vaikuttaa uuden epookin toimintamalleihin. Kalininin mukaan teorian vaikutukset venäläisen eliitin ajatteluun ovat rajalliset, eikä sen roolia tulisi ylikorostaa. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että tästä johtuen merkittävätkin yhteiskunnalliset tapahtumat ja muutokset voivat jäädä liian vähäiselle huomiolle epookki-ajattelua sovellettaessa. Zygar kuvaa, kuinka syvälle juurtuneet kulttuuriset ja historialliset ennakkoluulot lietsovat Venäjän suuruuden myyttiä ja ekseptionalismia – historia on hänen mukaansa täynnä myyttejä, joita on helppo vääristää ja väärinkäyttää. Teoksensa viimeisessä kokonaisuudessa Kuosa siirtyy tarkastelemaan tek?öitä, jotka ajavat meitä uutta vallankumousta ja sitä kautta uutta epookkia kohti. Pitkiksi hänniksi hän näkee Venäjän nykyiset laajentumishalut, jotka Epookin reunalla – Ukrainan sota paineen nostattajana ja uuden vallankumouksen synnyttäjänä?. Erityisesti kuitenkin nykyisen, eli Neuvostoliiton kaatumisesta alkaneen, epookin tarkastelussa olisi voitu harjoittaa vielä syvempää re?ektiota. Nykyisen epookin ja nimenomaan järjestelmään kertyneen paineen näkökulmasta Kuosa korostaa etenkin Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä Naton kiristyneitä välejä. Voitaisiin kuitenkin pohtia sitä, onko aikamme epookki jo vaihtunut aikaisemmin, esimerkiksi syyskuun 11. omalta osaltaan edisti historian jaksoista perusteluja etsineen vanhan valtaussuunnitelman toteuttamista ja toimi toisen kriisin eli sodan ajurina. Sinänsä kuvaus Venäjän geopoliittisista tavoitteista sopii yhteen sen kanssa, mitä olemme nähneet Ukrainassa ja Georgiassa ennen Ukrainaa. Siinä on kyse oudosta yhdistelmästä ortodoksista mystiikkaa, anti-amerikkalaisia salaliittoteorioita ja hedonismia (Zygar 2023)
Kuosa esittää myös, että mikäli varaventtiilejä ei löydy, vaarana on, että järjestelmä joko räjähtää nopeasti tai murtuu pala palalta pitkän ketjureaktion seurauksena. Kuosan ajattelussa tämä vallankumous on väistämätön, joten kannattaisi alkaa varautumaan jo uuden epookin ensimmäiseen vaiheeseen. Hänen mukaansa Neuvostoliiton hajoamisen pitkä häntä on aiheuttanut huomattavaa epävakautta nykyiseen järjestelmään. Toisaalta myös sen pohtiminen, minkälaiseen vallankumoukseen meidän tulisi pyrkiä, olisi mielenkiintoinen keskustelunaihe. Lopuksi Kuosa päättyy esittämään diagnoosin nykyisen epookkimme tilasta. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, kyetäänkö Ukrainan sota ja Venäjän aggressiot eristämään vai eskaloituuko tilanne entisestään. Tällaisia ovat Kuosan mukaan Kiinan nousu geoekonomiseen valta-asemaan, uudenlaiset teknologiat tekoälystä aina ruoantuotantoon sekä energiantuotantoon sekä uudet arvoihin liittyvät jakolinjat. Kuosa ei kuitenkaan tyydy tarkastelemaan pelkästään tätä tek?ää, vaan epookki-ajattelun mukaisesti nimeää nykyepookin pitkästä iästä johtuvia epävakaustek?öitä, joita hän nimittää entropian ajureiksi. Sirkka Heinonen emeritaprofessori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, sirkka.heinonen@utu.. Näistä mieluisampana vaihtoehtona Kuosa näkee pitkän aikavälin muutoksen ketjureaktioiden kautta. Teksti ei pureudu kovinkaan syvälle tähän aiheeseen, mutta johdattelee pohtimaan sitä, mikä on tällä hetkellä elämämme epookin kohtalo, ja miten se voi mahdollisesti muuttua joko Ukrainan sodan tai muiden painetta kasaavien tek?öiden seurauksena. 81 2/23 F juontavat juurensa Neuvostoliiton hajoamisesta saatuihin traumoihin. 2023) luotaa skenaarioillaan sitä, miten liikemaailma voi asemoitua uuteen geo-poliittiseen järjestykseen ja etenkin Ukrainan sodan katalysoimaan uuteen aikakauteen, jossa suurvaltojen intressit eriytyvät ja keskisuurten valtojen voima suhteessa kasvaa. Viimeisinä ajureina hän mainitsee orastavat ajurit, jotka ovat ensimerkkejä mahdollisista tulevaisuuksista ja ikkunoita niihin. Muun muassa Geneva Centre for Security Policy:n tutk?at Jean-Marc Rickli ja Federico Mantellassi (2023) ovat hiljattain julkaisseet selvityksensä tästä aiheesta. Vastaavia julkaisuja, jotka pohdiskelevat Ukrainan sodan vaikutuksia uuden maailmanjärjestyksen syntyyn on lukuisia. Oman huomionsa saa myös metaversumi, jonka Kuosa näkee mullistavan niin taloudellisen kuin myös sosiokulttuurisen pelikentän. Vaikka Kuosa käsittelee näiden ajureiden ja pitkien häntien roolia suhteellisen pintapuolisesti, hän onnistuu kiitettävästi nimeämään laajan joukon tällaisia ajureita, jotka osaltaan nostavat painetta nykyisessä järjestelmässä ja ajavat epookkiamme kohti uutta vallankumousta. Näin Kuosa liittääkin onnistuneesti epookki-ajattelua hyödyntäen Venäjän nykyiset toimet osaksi laajempaa historiallista jatkumoa. He näkevät tekoälyssä ja kone-oppimisessa teknologisen potentiaalin sodankäynnin ja valtarakenteiden uudelleen strukturointiin laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä. Riku Viitamäki Projektitutk?a, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, riku.viitamaki@utu.. Yhdessä muiden ajureiden kanssa se on tehnyt monet järjestelmän osat ja käytännöt jo nykyisellään tarpeettomiksi, mikä puolestaan lisää järjestelmän epävakautta entisestään. Mikäli tästä teemasta haluaisi jatkaa, seuraavaksi katseen voisi siirtää kohti tulevaa ja tarkastella sitä, minkälainen seuraava epookki on ja miten se tulee muuttamaan yhteiskunnallista järjestelmää. Kuosan teos voidaan nähdä poleemisena keskustelunavauksena tai johdatuksena sen tarkasteluun, minkälaisissa muutospaineissa nykyinen yhteiskunnallinen järjestelmä on erityisesti Ukrainan sodan seurauksena. Ylipäänsä tekoälyn soveltamista sodankäyntiin käsittelevät useat tahot. Saksalaisen yritysmaailman ajatushautomon Themis Foresightin tuore raportti (Hesjedal et al. Heinonen. Näiden skenaarioiden – samoin kuin Kuosan julkaisun – tarkoituksena on käynnistää keskustelua päätöksentek?öiden ja liike-elämän johdon kanssa. Tällaisia ovat muun muassa globaalin rahajärjestelmän nykytilan heikkous, vanhojen teollisten tuotantotapojen saastuttavuus ja näiden tuotantotapojen muuttamiseen liittyvä muutosvastarinta. Tätä tek?ää hän pitää myös keskeisimpänä epävakauden ajurina ja uuden vallankumouksen katalysaattorina nykyjärjestelmässä
Kalinin, Kirill (2019): Neo-Eurasianism and the Russian elite: the irrelevance of Aleksandr Dugin’s geopolitics, Post-Soviet A?airs 35:5-6, 461–470. 2. FFRC eBook 10/2012. Voit jäsenrekisterissä määritellä, haluatko saada sekä painetun ja sähköisen lehden, vaiko vain jomman kumman. Sitten vain lukemaan! Kun tilaajatunnus (Tutuseuran jäsennumero) on ensimmäisellä lukukerralla liitetty Lehtiluukku-tunnukseen, riittää jatkossa, että vain kirjautuu sisään sähköpostiosoitteella. Heinonen, Sirkka (2021): Onko ihmiskunta äkk?yrkän partaalla?. Sama tunnus toimii myös Lehtiluukun Appleja Android-sovelluksissa. Hesjedal, Helen, Jan Berger, Ewald Böhlke & James Hoefnagels (2023): At The Cusp of A New Era. Viimeistele tilaajatunnuksen aktivointi kirjautumalla (jos sinulla jo on pro ili Lehtiluukussa) tai luomalla uusi käyttäjätunnus. /lehdet/futura. Wilenius, Markku & So. Epookin reunalla – Ukrainan sota paineen nostattajana ja uuden vallankumouksen synnyttäjänä. FUTURA 4/2021. Näillä ohjeilla pääset lukemaan jäsenetuihin kuuluvaa sähköistä Futuraa (kunhan kuluvan vuoden jäsenmaksusi on maksettu): 1. Kirja-arvostelu Toby Ordin teoksesta “The Precipe. Geneva Centre for Security Policy. Ord, Toby (2020): The Precipe. 3. Klikkaa linkkiä "Aktivoi tilaajatunnus", ja lisää siihen henkilökohtainen tilaajatunnuksesi (sama kuin FloMembersin Jäsenen ID; näkyy myös painetun Futuran osoitetarrassa). Mene osoitteeseen www.lehtiluukku. !. Kurki (2012): Sur?ng the Sixth Wave: Exploring the next 40 years of global change. <https://urn.?/URN:NBN:?-fe2019052216489>. 2/23 82 Futura Lähteet Dugin, Aleksandr (1997): The Foundations of Geopolitics: The Geopolitical Future of Russia. Scribner. Themis Foresight. Rickli, Jean-Marc & Federico Mantellassi (2023): Arti?cial Intelligence in Warfare: Military Uses of AI and Their International Security Implications. Hachette Books. The story of Russian Oppression and Ukrainian Resistance. <https://agdugintranslate.gitbook.io/ foundations-of-geopolitics/>. Lue Futuraa sähköisesti! Tiesitkö jo, että Futura-lehteä voi jäsenetuna lukea myös sähköisesti. Scenarios for European Business in A New World Order. T8 Publishing, Moscow. Jos et saa selvitettyä jäsennumeroasi tai et muusta syystä pääse kirjautumaan Lehtiluukkuun, laita viestiä: toimisto@tutuseura. Zygar, Mikhail (2023): War and Punishment. Existential Risk and the Future of Humanity”. Existential Risk and the Future of Humanity
Kalenteria pääsee katsomaan, vaikka ei olisi Googlen tunnuksia, mutta jos käytät Google-kalenteria itsekin niin voit lisätä tämän omiin kalentereihisi! » » Seuran syyskokous ja -alustus 30.11.2023 Seuran syyskokous pidetään 30.11.2023 klo 18.15 alk. hybridimuotoisena Tieteiden talolla Helsingissä. Ei ennakkoilmoittautumista, mutta tule ajoissa paikalle, sillä Tieteiden yö kerää yleensä runsaasti yleisöä! SEURAN TAPAHTUMAT SEURAINFO. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki: https://bit.ly/tutusyys23kutsu. Ennen kokousta, klo 17.15 tietokirjailija, konsultti Petteri Järvinen pitää alustuksen otsikolla “Tekoäly paremmissa tulevaisuuksissa”. Tieteiden talo suljetaan klo 19.45, eli paikalle tulleista halukkaat voivat sen jälkeen siirtyä lähiravintolaan jatkamaan keskusteluja (oma kustanteinen). Osmo Kuusen dialogia aiheesta "Suomesta mallia kansainvälisille parlamentaarisille tulevaisuusvaliokunnille?". Koordinoimassa Tutuhesa ja Erkki Aalto. Tilaisuus striimataan myös (lisätietoja www.tieteidenyo. ). Ilmoittautumiset: https://bit.ly/tutujoulu23. Alustajana dosentti Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto ja kommentoijana Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hanketta vetävä tulevaisuusmuotoilija Mari Tähjä. Dialogin lisäksi tarjolla on glögiä, keskustelua ja tutustumista. » » Tulevaisuuspikkujoulut 12.12.2023 Tutuseuran pikkujoulut maailman tulevaisuusvaliokuntien tunnelmissa 12.12. 23.11. klo 17–19.45 Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki sekä etänä Tutuseuran pikkujouluissa saamme tänä tulevaisuusvaliokunnan juhlavuotena seurata tulevaisuusvaliokuntaneuvos Olli Hietasen ja FT, dos. ja lähiosallistujiltakin toivomme samaa. Huom! Etäosallistujien tulee ilmoittautua etukäteen, viim. » » Tutuseura Tieteiden yössä ti 25.1.24 klo 19.15–20.00 Tieteiden talo (sali 104, Kirkkokatu 6), Helsinki Tutuseura on taas mukana Tieteiden yön ohjelmassa alustusja keskustelutilaisuudella, teemasta "Tulevaisuuskestävyyttä kansalaistoiminnalla". 83 2/23 F Tutuseuran tapahtumakalenteri löytyy Facebook-sivun lisäksi myös Googlen avoimesta kalenterista: bit.ly/tututapahtumat. Varsinainen kutsu on lähetetty jäsenille erikseen
Pajaohjelmaan voit osallistua orientaatiosi ja kiinnostuksesi mukaan. JÄSENETU. Tilaisuuksista tiedotetaan erikseen Tutuhesan sähköpostilistalla ja Facebookissa (Ryhmä: Tutuseuran pk-seudun jäsenet, www.facebook.com/groups/472422463693357). , 044 794 5103). 2/23 84 Futura SEURAINFO Otavan Opisto, Metodix ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura järjestävät yhteistyössä Delfoi-pajoja kerran kuus sa. Pajojen verkkoympäristö: https://link.otavia. Lisäksi Tutuhesa tekee yhteistyötä ElinvoimaKemin kanssa, innovaatiohakuisen toimintamalliin liittyen, jossa saman aikaisesti nostetaan yrityksen ja sen henkilöstön työn tuottavuutta. /collections/all. – infoa päivitetään seuran sometileille sekä lähetetään Helsingin seudun jäsenille. Mikkelin toimintaryhmä – Delfoi-pajat kerran kuussa PAIKALLISTOIMINTA Tilaisuuksia toteutetaan fyysisinä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) ja/tai virtuaalisina. Menestyksen ja onnellisuuden strategia” Kirja tarjoaa eväät strategiamatkalle, jolla otat elämäsi hallintaasi. Lisätietoja antaa tarvittaessa Jukka Tikkanen (jukka.tikkanen@otavanopisto. Seuraava paja: 15.–16.12.2023. Helsingin toimintaryhmä – Tutuhesa (& toiminta verkossa) » » Jäsenille alennus Ihmisen elämän timantti -kirjasta Strategiaja johtajuustyön asiantuntija KTM, LJK Mika Kamenskyltä on ilmestynyt kirja ”Ihmisen elämän timantti. Jos kiinnostuit tästä, ota yhteyttä Timo Sneckiin: timojsneck@gmail.com. Kirjan kustantaja Professional Publishing Finland tarjoaa nyt Tutuseuran jäsenille 10 % alennuksen kirjasta vuoden 2023 loppuun asti koodilla MK2023! Lisätietoa ja tilaukset: www.propublishing. Ennen joulua järjestetään mahdollisesti vielä tilaisuus 14.12. . Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa myös muuten ideoimaan, suunnittelemaan ja järjestämään teematilaisuuksia sekä vaikuttamaan Tutuhesan toimintaan sähköpostin, tutuhesa-listan ja ”suunnittelulounaiden” muodossa! Tutuhesan yhteyshenkilö: erkki.aalto@outlook.com. Strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus ovat menestyksen timantin viisteet, joita elämänhallinnassa tarvitset. /delfoi. Mikkelissä ideoidaan uusia paikallistoiminnan muotoja – jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan ideointiin, ota yhteyttä Mikkelin toiminnan yhteyshenkilöön, Jukka Tikkaseen: jukka.tikkanen@otavanopisto. Pajat ovat kaksipäiväisiä ja niiden varaan rakentuvan Delfoi-koulutuksen suorittamisesta saa todistuksen
! TAPAHTUU SUOMESSA SEURAINFO. Seuraava Futurinfo-jäsenkirje 1/2024 ilmestyy tammi-helmikuussa. / Ohjelma 9:00 Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen: Tervetuloa ja päivän kulku 9:10 Puhemies Jussi Halla-aho: Puhemiehen tervehdys 9:15 Valtiosihteeri Risto Artjoki, valtioneuvoston kanslia: Tulevaisuuteen varautumassa – ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 9:25 Professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto: Tutkas – Tieteen ja politiikan vuoropuhelua edistämässä 9:35 Professori emerita Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuksen seura: Tulevaisuustietoinen yhteiskunta 9:45 Johtaja Juha Kaskinen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin tulevaisuudesta 10:00 Tulevaisuuspaneeli: Aiempien jäsenten näkökulmia tulevaisuusvaliokunnan tärkeimpiin tehtäviin tulevaisuudessa Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Kansanedustaja Joakim Strand Valtiotieteiden maisteri Matti Vanhanen 10:40 Yleisön kommentit ja keskustelu 10:55 Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen päättää kokouksen. 85 2/23 F » » Tulevaisuusvaliokunnan 30-vuotisjuhlakokous 8.12.2023 klo 9–11 Tulevaisuusvaliokunta eilen, tänään ja huomenna: Kansalaisaloitteesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnaksi ja kansainvälisen tulevaisuuspolitiikan edistäjäksi Aika: Perjantai 8.12.2023 kello 09.00 – 11.00 Paikka: Pikkuparlamentin Auditorio, Arkadiankatu 3, 00100 Helsinki Ilmoittautumislinkki tilaisuuteen: https://link.webropolsurveys.com/EP/681926C69799FD18 Viimeinen ilmoittautumispäivä on 30.11.2023, mutta juhlakokousta voi seurata myös ilman ilmoittautumista etänä: https://verkkolahetys.eduskunta. Huom! Toimiston sähköposti on muuttunut, uusi on: toimisto@tutuseura. » » Futura 3/2023 sekä Futurinfo 4/2023 Seuraava Futura eli 3/2023 lähtee kohta painoon. Mukavaa loppusyksyä! Hazel Salminen Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
Futurassa julkaistaan niin vertaisarvioitavia artikkeleita, artikkeleita, katsauksia, kirja-arvosteluja, puheenvuoroja kuin muita vapaamuotoisempia kirjoituksia. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta kirjoitettujen tekstien määräpäivä on 13.5.2024 vertaisarvioiduille teksteille ja 1.8.2024 muille teksteille. Ehdotettavat tekstit ja abstraktit tulee lähettää Futuran toimituksen portaaliin: https://journal. Entä kuuluuko sivistys kaikille. , viim. Tarvittaessa ota yhteyttä: sivistyksentulevaisuus@gmail. 2 kuvaa / henkilö. Lisäksi valitun kuvan tekijä voi kiitokseksi valita itselleen haluamansa seuran julkaisun (Futura-lehdistä tai esim. . 31.12.2023! Ehdotuksia voi lähettää maks. patsaasta tai maalauksesta), ilmoitathan meille tämän teoksen tekijän ja selvitäthän etukäteen, että kuvaa voi käyttää Futurassa! Lisätietoja: toimisto@tutuseura. Maks. /futura. Sen vierailevina päätoimittajina toimivat Otto Tähkäpää, Päivi Nilivaara ja Maija Viherä. Varmistathan, että kuvanlaatu on tarpeeksi hyvä, että kuvasta voi tehdä A5-kokoisen tulosteen tarkkuuden kärsimättä. com. Aikaisempina vuosina Futuran kansikuvina on ollut niin luontotai kaupunkiteemaisia valokuvia kuin öljyvärimaalausten yksityiskohtia. 2/23 86 Futura Kirjoittajakutsu: Tulevaisuuden sivistys – Futura 3/2024! Futura-lehden 3/2024 teemana on Sivistyksen tulevaisuus. Kuvan käytöstä Futura-lehden kannessa ei makseta korvausta, mutta kuvaajan/teoksen tekijän nimi mainitaan aina kun kuvaa käytetään ja lisäksi valinnasta saatetaan tiedottaa seuran jäsentiedotuskanavilla. Lähetä ehdotuksesi Futura-lehden kansikuvaksi 2024! Futura-lehden vuoden 2024 kansikuvaa tai kansikuvagra ikan taustaa etsitään! Jos siis sinulla on mielestäsi juuri sopiva valokuva/piirros/maalaus niin voit lähettää sen seuran toimistolle: toimisto@tutuseura. HUOM! Jos otat valokuvan jonkun toisen teoksesta (esim. Millaista sivistystä toivottava tulevaisuus edellyttää. Kirjoitusten tulee olla tulevaisuudentutkimukseen ja ennakoinnin maailmaan kytkeytyviä. Lisätietoja: https://www.tutuseura. SEURAINFO. Acta Futura Fennica -sarjasta). Kätevin kuvamuoto on jpg. pienin muutoksin. Samaa kansikuvaa käytetään koko vuoden ajan, eli numeroissa 1–4, mahdollisesti värimaailmaa vaihtaen tms. /julkaisut/futura/3-2024/. Miltä näyttävät sivistyksen vaihtoehtoiset tulevaisuudet. Sivistys on merkittävä yhteiskunnallinen muutosvoima ja sillä on ollut tärkeä rooli esimerkiksi suomalaisen kansakunnan luomisessa ja hyvinvointivaltion rakentamisessa. 250 sanan abstraktien määräpäivä on 8.1.2024
Harvard University Press, Cambridge. Tekstissä ei juurikaan käytetä loppuviitteitä, vaan joko alaviitteitä (tarkennukset ja esim. (Huomaa, että kuvat tulee painettuun lehteen mustavalkoisina.) • suomenkielinen abstrakti (200 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli • lyhyt englanninkielinen abstrakti (100–150 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli Tekstin tekniset ohjeet: • artikkelin rakenne: kirjoittaja, otsikko, (abstrakti,) ingressi, raaka teksti • otsikkotasoja on käytössä kaksi, ja tekstiin tulee selkeästi merkitä kumpaa tasoa kussakin otsikossa halutaan käyttää • lihavointeja ja kursiiveja ei käytetä mielellään artikkeleissa lainkaan • artikkeleissa ei käytetä ISOJA KIRJAIMIA kuin lauseiden aluissa ja nimissä, otsikoissakaan ei käytetä pelkkää isoa kirjainta • kappalejaon merkkinä käytetään yhtä rivinvaihtoa • Käsikirjoitukseen ei tule otsikkotasojen merkitsemisen lisäksi tehdä muotoiluja tai taittoa, vaan leipäteksti toimii kaikkein parhaiten. Kun lähetät tekstin päätoimittajalle Journal.?-alustan kautta, muista myös: • kirjoittajatiedot, eli nimesi, organisaatiosi, tittelisi ja/tai oppiarvosi, sähköpostiosoitteesi sekä kasvokuva (mustavalkoinen JA värillinen, jos mahdollista) ja valokuvaajan nimi • mahdolliset kuvat/kaaviot/taulukot jne. Artikkelin kuvat toimitetaan mielellään erillisinä kuvatiedostoina, koska muuten kuvien laatu poikkeaa liialti toisistaan ja lisäksi tekstitiedoston koko kasvaa. toimittajat esimerkeissä): Sluga, Hans (1995): Heidegger’s Crisis. Lähteissä ilmoitetaan kustantajan sukunimi, etunimi, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja, paikkakunta, mahdolliset sivunumerot, ja/ tai julkaisusarja seuraavasti: Erillisteokset (kirjoittajat vs. Oman artikkelin pääotsikon ja alaotsikoiden lisäksi artikkelin lopussa käytetään tarvittaessa otsikkoa Lähteet. 87 2/23 F Futura-lehti pyrkii olemaan keskusteleva tiedelehti, joten persoonalliset näkemykset ovat tervetulleita. Mannermaa, Mika, Jim Dator & Paula Tiihonen (toim.) (2006): Democracy and Futures. Perusteet ja sovellukset, 251–347. lähetetään selkeästi nimettyinä, erillisinä kuvatiedostoina ja niiden s?ainti merkitään tekstin sisälle kuvatekstillä/taulukko-otsikolla. Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus. Alaviitteet numeroidaan juoksevasti. 44–56. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.. Artikkelin suositeltava pituus on max. Artikkeli toimitetussa teoksessa: Söderlund, Sari & Osmo Kuusi (2002): 4. Kuvatiedoston nimestä tulee näkyä artikkelin tek?ä ja kuvan numero. Pääotsikon lisäksi käytetään kahta otsikkotasoa. Käsikirjoituksessa tulee osoittaa kuvan paikka ja sen teksti. Ohjeita Futura-lehden kirjoittajille Otsikot artikkeleissa kirjoitetaan pienillä kirjaimille. (Madan 1999, 32–34) tai jos useampi kirjoittaja niin (Mannermaa et al. Aikakauslehtiartikkelit: Hietanen, Olli (2000): Tulevaisuudentutkimuksen tieteen?loso?an perusteita, Futura 4/2000, s. Varmistathan kuvankäyttöoikeudet etukäteen! Lähdeviitteet s?oitetaan käsikirjoituksen sisään sulkeisiin, esim. Parliament of Finland/Eduskunta. Tavoitteena on sujuvakielinen, selkeä ja persoonallinen tyyli. 30 riviä/sivu), eli 28 000 – 35 000 merkkiä. Katsaus tai puheenvuoro voi olla lyhyempikin. Futurassa tai kansainvälisissä journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin. nettisivut) tai lähdeviittauksia. Merkitsethän selkeästi kunkin otsikon tason. 2006, 1–2). Suorat kopiot tekstin joukkoon laitettuna eivät koskaan toimi taitossa. Teoksessa Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Artikkeleissa tulee ottaa huomioon tulevaisuusperspektiivi sekä viitata relevantteihin tulevaisuudentutkimuksen alan, esim. 20 sivua harvalla rivivälillä (n. Committee for the Future/Tulevaisuusvaliokunta
Henkilökohtainen sähköpostiviesti 14.5.2015. Esimerkkejä: Excerpts from International Standard ISO 690-2 Information and documentation – Bibliographic references – Part 2: Electronic documents or parts thereof. Jos lehdessä on maininta rinnakkaispainoksesta (esimerkiksi Helsingin Sanomista tehdään useita rinnakkaispainoksia jakelualueen mukaan ja painokset poikkeavat toisistaan) mainitaan rinnakkaispainoksen tunnus (esimerkiksi kirjain). Jos luettelossa esiintyy useampia saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, erotetaan ne tek?än nimen jälkeen, esim. Salminen, Hazel <toimisto@futurasociety.?> (2015): Futuraan teksti. (2000a), (2000b) jne. 2/23 88 Futura Suullinen tiedonanto: Malaska, Pentti (2000): [Titteli ja organisaatio tähän, jos asiantunt?ahaastattelu.] Suullinen tiedonanto 10.8.2000. • Päätoimittaja/toimittaja/taittaja lähettää kirjoittajille taitetun materiaalin kommentoitavaksi. Kansan Uutiset 14.6.1984. Pekkanen (1984): Kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa voimistumassa. Nettilähteisiin viittaaminen: Internet-lähteistä ilmoitetaan tek?ätiedot samalla tavoin kuin painetuissa lähteissäkin: pääsana/kirjoittajan nimi, vuosiluku, dokumentin nimi, julkais?a/sivua ylläpitävä organisaatio sekä viittauspäivämäärä (päivämäärä, jolloin viittauksessa esitetyt tiedot on luettu). Huom! Lähteissä on hyvä pyrkiä välttämään ns. Malaska 1997), kuitenkin siten, että lähdeluettelossa näkyy lähettäjän sähköpostiosoite. 8.8.2000. Kolumnistin nimi merkitään siinä muodossa kuin se esiintyy lehdessä: DDR:n metsät kuolevat (1985): Helsingin Sanomat 12.6.1985. löysiä lähteitä, jotka lisäävät lähdeluettelon laajuutta, mutta eivät ole oleellisia itse aiheen käsittelyn kannalta. • Päätoimittaja/toimittaja muokkaa ja yhdenmukaistaa tekstejä mukaiseksi tai pyytää kirjoittajia muokkaamaan tekstejä. <http://www. Lehden tekoprosessin eteneminen • Abstrakti, käsikirjoitus ja muu materiaali toimitetaan päätoimittajalle/toimittajalle Journal.?-järjestelmän kautta. • Päätoimittaja/toimittaja kokoaa lehden materiaalin yhteen ja lähettää artikkelit taittajalle. Viittaus sanomalehteen: Lehdestä merkitään päivämäärä mutta ei sivunumeroita. Sähköpostiviestiin tai postituslistalta tulleeseen viestiin viitataan tekstissä kuten mihin tahansa lähteeseen (esim. Nettiosoite edustaa viitteessä julkaisusarjaa, eli tämä kohta kursivoidaan lähdeluettelossa. Lopuksi merkitään hakasulkuihin nettiosoite, josta dokumentti on luettu. • Kommentit toimitetaan suoraan taittajalle 2 päivän sisällä.. • Kommentointivaiheessa korjataan enää vain oleellisia ja merkittäviä virheitä, eikä tehdä sisällön muokkausta, koska teksti on muokattu jo toimitustyön yhteydessä. nlcbnc.ca/iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm>
• Puh. Timo Bergman Sirkka Heinonen, sirkka.heinonen@utu.. Oulu Eira Huusko-Kukkonen, ehuusko@student.oulu.. Varsinaiset jäsenet Päivi Luna Elina Hiltunen (vpj) Marileena Mäkelä Ari Paanala Laura Pouru-Mikkola, laura.pouru-mikkola@utu.. Toni Stubin, toni.stubin@metodix.. Kirsi Kellokangas Osmo Kuusi, osmo.kuusi@utu.. 89 2/23 F Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallitus 2023 Varajäsenet Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Toni Ahlqvist, toni.ahlqvist@utu.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pääsihteeri Hazel Salminen, toimisto@tutuseura.. Pirkanmaa Tero Villman, pirkanmaa.tutuseura@gmail.com Turku Leena-Ma?a Laurén, leena-ma?a.lauren@utu.. Minna Vigren Tero Villman, tero.villman@utu.. Tarja Meristö, tarja.meristo@gmail.com Matti Voutilainen, mattivoutilainen@outlook.com Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimintaryhmät 2023 tutuseura.. 040 5028672 Helsinki – Tutuhesa Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Timo Sneck, timojsneck@gmail.com J oensuu Lasse Neuvonen, lasse.neuvonen1@gmail.com Kuopio Ari Paanala, ari.paanala@gmail.com Mikkeli Jukka Tikkanen, jukka.tikkanen@otavanopisto.. Max Stucki Marja-Liisa Viherä Puheenjohtaja Tapani Martti, puheenjohtaja@tutuseura.. facebook.com/Tutuseura twitter.com/tutuseura Kymenlaaksossa, Lahdessa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Porissa ja Rovaniemellä etsitään uusia aktiiveja! Lisäksi, jos haluat käynnistää paikkariippumattoman teematoimintaryhmän, ota yhteyttä toimisto@tutuseura.?
Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Yhteiskunnan monimuotoinen murrosvaihe ja kriisit he?astuvat monin tavoin kansalaistoimintaan. Tieteiden talo suljetaan klo 19.45, minkä jälkeen halukkaat voivat yhdessä siirtyä lähiravintolaan jatkamaan keskusteluja (omakustanteinen). Tätä näkökulmaa avaa dosentti Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) ja kommentoi tulevaisuusmuotoil?a Mari Tähjä (Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hanke). Dialogia on mahdollista seurata myös etänä. Koordinoimassa Tutuhesa ja Erkki Aalto. Tärkeä ajankohtainen kysymys on se, miten kansalaistoiminta eri muodoissaan vahvistaa yhteiskunnan tulevaisuuskestävyyttä. Osmo Kuusen dialogia aiheesta "Suomesta mallia kansainvälisille parlamentaarisille tulevaisuusvaliokunnille?". Finnish Society for Futures Studies PL 378, 00101 Helsinki tutuseura.. Ei ennakkoilmoittautumista, mutta tule ajoissa paikalle, sillä Tieteiden yö kerää yleensä runsaasti yleisöä! 2/ 20 23 2/ 20 23. FUTURA 2/2023 Tutuseuran pikkujoulut maailman tulevaisuusvaliokuntien tunnelmissa 12.12.2023 klo 17-19.45 Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki ja osa etänä Tutuseuran pikkujouluissa saamme tänä tulevaisuusvaliokunnan 30-vuotisjuhlavuotena seurata tulevaisuusvaliokuntaneuvos Olli Hietasen ja FT, dos. Ilmoittautumiset: https://bit.ly/tutujoulu23. Sällskapet för framtidsstudier rf. Tulevaisuuskestävyyttä kansalaistoiminnalla alustus ja keskustelutilaisuus Tieteiden yössä ti 25.1.2024 klo 19.15-20.00 Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Tilaisuus striimataan myös (lisätietoja www.tieteidenyo.?). Dialogin lisäksi tarjolla on glögiä, keskustelua ja tutustumista