FUTURA 4/2022 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 4/ 20 22 4/ 20 22 TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN MAAILMA MOSAIIKKINA MAAILMA MOSAIIKKINA
Tämän numeron päätoimittajat Tero Villman, tero.villman@utu.. Sirkka Heinonen, sirkka.heinonen@utu.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, tutuseura@gmail.com, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Laura Pouru-Mikkola, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, tutuseura@gmail.com www.tutuseura.. vuosikerta 4/2022 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 51,50 €, Vuosikerta ulkomaille 61 €, Irtonumero jäsenille 7,85 €, muille 13,90 €. www.facebook.com/Tutuseura twitter.com/tutuseura Futuran tulevat teemat Futura 1/2023 Liikkumisen tulevaisuudet Futura 2/2023 Top Ten Futures: Syvän epävarmuuden aika Futura 3/2023 avoin numero Futuran kirjoittajaksi. Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. 41. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan sekä artikkeleiden suomentamiseen.. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. Taitto ja kansi Johanna Viherä Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä tutuseura@gmail.com! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.
Glenn and Millennium-projekti: maailmanlaajuisesti osallistava Mara Di Berardo ajatushautomo, joka kerää ja tuottaa tietoa tulevaisuutta varten Joni Karjalainen Ajankohtaisen ennakointityön skenaariot avartavat Afrikan tulevaisuuksia Mikkel Stein Knudsen Tulevaisuudentutkimusta Tanskassa kolmen linssin läpi Matti Minkkinen ja Tulevaisuudentutkimusta Australiassa ja Tero Villman Uudessa-Seelannissa Sirkka Heinonen ja Tulevaisuudentutkimusta Ranskassa avainasiantunt?oiden So. Kurki kertomana Tuomo Kuosa Singaporen ennakoint?ärjestelmä Morne Mostert Goldilokshin ja kolme karhua: narratiivisen arkkitehtuurin näkökulma afrikkalaiseen ennakointiin Miguel Angel Gutierrez Ennakointia Argentiinassa Laura Pouru-Mikkola Unescon globaalissa verkostossa kehitetään tulevaisuuslukutaitoa Matti Vanhanen Avauspuheenvuoro tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksessa 2022 Joakim Strand Johdanto tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukseen Tulevaisuusvaliokuntien Tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen julkilausuma yhteinen julkilausuma Sanna Ketonen-Oksi Tavoitteena kollektiivinen tietoisuus ajatteluja toimintamalliemme ekososiaalisista vaikutuksista Sirkka Heinonen Tilinteon aika rajallisten resurssien maailmassa: Opimmeko muuttamaan toimintamallejamme. SISÄLLYS P S A R P F 4/2022 2 4 15 32 45 52 60 66 71 78 80 84 88 91 93 95 97 101 103 K K. 1 4/22 F Tero Villman, Tulevaisuudentutkimuksen maailma mosaiikkina Matti Minkkinen ja Sirkka Heinonen Kerstin Cuhls Foresight in Germany A history of long-term views and the exploration of futures Mara Di Berardo, Futures Studies in Italy: an exploratory assessment of Carolina Facioni and organizations, approaches, and objectives Roberto Paura Fredy Vargas Lama and The State of Long-Term Thinking in Latin American Luz Martha Melo Rodrigues Governments Jerome C
Emme halua yleistää ja väittää, että tietyllä alueella, esimerkiksi Australiassa, tehtäisiin vain yhdenlaista ennakointia. Halusimme nostaa esiin maita, joiden tulevaisuudentutkimusta ei tunneta samoin kuten perinteisten edelläkäv?ämaiden. Tässä teemanumerossa luodaan mosaiikki tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin lähestymistavoista eri puolilta maapalloa erilaisia konteksteja arvostaen ja niistä oppien. Kirjoituksia on ympäri maailmaa, käsitellen kuutta manteretta pala palalta. 4/22 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuudentutkimus ja ennakointi ovat luonteeltaan samanaikaisesti globaalia ja lokaalia. Tämä teemanumero ei tavoittele kaiken kattavaa kuvausta tulevaisuudentutkimuksen maailmasta, mikä lienee mahdotonta, vaan aloittaa mosaiikin rakentamisen. Siinä voidaan myös käsitellä paikallista yhteisöä koskettavia ilmiöitä. Tanskalaisen ennakoinnin kriittisen läpivalaisun tekee Mikkel Stein Knudsen. Tunnustamme suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen vahvuuden, mutta samalla kehotamme luk?oita pohtimaan, mitä Suomessa voitaisiin vielä oppia muista maailmankolkista ja traditioista. Katsaukset aloittaa Sirkka Heinosen ja So. Mosaiikillamme tarjoamme lähtökohtia eri ennakoinnin lähestymistapoihin tutustumiseen ja keskustelun aloittamisen. Lisäksi esimerkiksi kansallisvaltioiden rajat ylittävä ennakointija tutkimustoiminta on aktiivista ja siihen pyritään enenevässä määrin. Suomessa on rikas tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin traditio, ja olemme monessa suhteessa edelläkäv?öitä tulevaisuustyön saralla. Tulevaisuudentutkimus on toisaalta myös paikallista toimintaa, jossa ajatteluja toimintatavat nivoutuvat eri alueiden kulttuuriin ja historiaan. Millennium-projektin kuvaus Jerome Glennin ja Mara Di Berardon kirjoittamana aloittaa artikkelit-osion. Matti Minkkinen ja Tero Villman puolestaan kutsuvat luk?at maapallon toiselle puolelle ja esittävät artikkelissaan näkökulmia tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin monimuotoisuudesta ja fokuksesta sirpaleisuuteen sekä jatkuvuuteen Australiassa ja Uudesta-Seelannissa. Vaikka tietyt perusajatukset useimmiten jaetaan, tulevaisuudentutkimusta tehdään kuitenkin eri lähtökohdista ja pyrkimyksistä käsin, ja siihen vaikuttavat erilaiset paikalliset edelläkäv?ät, historialliset perinteet ja tavat jäsentää maailmaa. Kannustamme luk?oita tarkentamaan katseensa eri maailmankolkkien tulevaisuudentutkimukseen teemanumeron kirjoitusten avulla, mutta myös vertailemaan eri lähestymistapoja, jäljittämään samankaltaisuuksia ja yhteyksiä niiden välillä sekä arvioimaan, mitä oppeja Suomeen ja muualle voitaisiin omaksua näistä ennakoinnin tavoista ja tarinoista. Kolmannessa referoidussa artikkelissa Fredy Vargas Lama ja Luz Martha Melo Rodrigues esittävät pitkän aikavälin ajattelua Latinalaisessa Amerikassa ja erityisesti maiden hallinnossa kuvaavan mallin sekä arviot nykytilanteesta. Vastaavasti Mara Di Berardo, Carolina Facioni ja Roberto Paura kuvaavat tulevaisuudentutkimuksen historiaa, nykytilannetta sekä erityisesti toim?oita Italiassa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen tulevaisuudentutkimuksen s?aan tarkastellaan alaa Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, ja ruotsalaisen tulevaisuudentutkimuksen s?aan ennakointia Tanskassa. Joni Karjalainen valottaa orastavan afrikkalaisen tulevaisuustyön kenttää ja Afrikan unionin ponnisteluja. Tulevaisuudentutkimusta tehdään kaikkialla maailmassa ja käsiteltävät ilmiöt voivat olla luonteeltaan maailmanlaajuisia. Kirjoituksia lukiessa voi myös pohtia, mitä uusia ennakointitapojen yhdistelmiä tulevaisuudessa voisi kehittyä, kun kansainväliset yhteydet tiivistyvät ja tieto kulkee yhä nopeammin. Kurjen kirjoitus ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen prospektiiviajattelun ?loso?asta ammentavasta, ennakoinnin päätöksentekoon Tulevaisuudentutkimuksen maailma mosaiikkina. Referoitujen artikkeleiden osion aloittaa Kerstin Cuhls, joka seikkaperäisesti valottaa tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kehitystä toisesta maailmansodasta nykyhetkeen ja tulevaisuudennäkymiin Saksassa. Monet alueet ovat monikulttuurisia ja mosaiikin sisään mahtuukin lukuisia “mini-mosaiikkeja”, erilaisia mahdollisia tarinoita tietyltä maantieteelliseltä alueelta
Nousevien ennakointimaanosien joukosta Morne Mostert tarjoaa narratiivisen arkkitehtuurin näkökulman afrikkalaiseen ennakointiin Kultakutri ja kolme karhua -sadun muunnoksena. Puheenvuorot-osio perustuu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan uraauurtavaan toimintaan. Sirkka Heinonen, FT emeritaprofessori Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto sirkka.heinonen@utu.?. Toivomme teille antoisia ja avartavia lukuhetkiä! Vierailevat päätoimittajat, Tero Villman Matti Minkkinen Sirkka Heinonen Matti Minkkinen, FT erikoistutk?a Turun yliopisto matti.minkkinen@utu.. Tero Villman, KTM, VTM projektitutk?a, väitöskirjatutk?a Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto tero.villman@utu.. Toisen vahvasti tulevaisuusorientoituneen kansakunnan Singaporen ennakoinnista kertoo maassa pitkään työskennellyt Tuomo Kuosa. Latinalaisessa Amerikassa puolestaan on parhaillaan vahva imu, tahtotila ja uusi aalto tulevaisuustyöskentelyyn, muun muassa Chilessä, Meksikossa ja Uruguayssa. 3 4/22 F Tero Villman, Matti Minkkinen & Sirkka Heinonen kytkevästä erityisluonteesta ja kehitystarpeista avainhenkilöhaastattelujen pohjalta. Tähän teemanumeroon nostimme edellä mainitun Latinalaista Amerikkaa käsittelevän referoidun artikkelin lisäksi katsauksen Miguel Gutierrezilta koskien argentiinalaista tulevaisuudentutkimusta. Helsingissä lokakuussa 2022 järjestetyn historiallisesti ensimmäisen tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen merkittävyyttä käsitellään eduskunnan puhemies Matti Vanhasen avauspuheenvuorossa, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strandin johdannossa sekä tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen julkilausumassa. Sen lisäksi, että tulevaisuusvaliokunnalla on tärkeä rooli maamme kansallisessa ennakointiverkostossa ja -prosessissa, valiokunta pyrkii myös kohti parlamentaaristen päättäjien yhteisen verkoston luomista. Viimeisenä katsauksena on Laura Pouru-Mikkolan kirjoitus Unescon globaalin verkoston roolista tulevaisuuslukutaidon kehittämisessä. Kirja-arvosteluissa Sanna Ketonen-Oksi pureutuu kahteen ranskankieliseen teokseen avartaen näkökulmia ekososiaaliseen hyvinvointiin ja Sirkka Heinonen 50 vuotta alkuperäisen Kasvun rajat -raportin jälkeen julkistetun kirjan nostamiin kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan kyseessä on monisäikeinen lukupaketti, joka toimii yhtenä monista väylistä tulevaisuudentutkimuksen rikkaaseen ja monimuotoiseen maailmaan. Perussa järjestettiin juuri ensimmäinen kansainvälinen ennakointikonferenssi
However, the ?eld lost its impetus and was restarted at the beginning of the 1990s with the notion of science and technology Foresight. This contribution is a ”historical paper“ based partly on literature analysis and partly on personal experience and observations. It took until 1992, when following the Japanese Delphi surveys, re?nements and combinations of methods brought Germany back to the state of the art in Foresight especially on the national level. After World War II, Foresight in Germany had followed di?erent paths. Whereas in Eastern Germany, a prognostic and planning approach was adopted quickly, the Western part of the country was ?rst hesitative towards anticipatory governance or planning. 4/22 4 Futura REFEREE-ARTIKKELI Foresight in Germany – A history of long-term views and the exploration of futures Abstract Foresight or futures studies or futures research gained ground at the beginning of the 1970s when the ”Limits to Growth“ was published, with models of the future, ?rst scenarios, planning and political futures. The repertoire of methods broadened to semi-automated Horizon Scanning, virtual creative and scenario workshops, and more participation. After the reuni?cation, Foresight gained ground in Germany, like in the EU, started to be organised into networks and is now on its way towards becoming a scienti?c discipline. Kerstin Cuhls Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research, ISI, University of Heidelberg, Centre for East Asian and Transcultural Studies, CATS, Germany kerstin.cuhls@isi.fraunhofer.de
The terminology for Foresight, Futures Research, or Futures Studies has always been in ?ux and, developing in di?erent communities all over the globe. This contribution is organised in the following way. In West Germany, again, for more than three decades, planning was strategic planning, less prognostic. Here, the author mainly uses a broad de?nition: understanding Foresight as the “systematic debate about complex futures” (Cuhls 2012). The History of Foresight in Germany After the Second World War, people in Germany were busy building up the economy, a new political system and overcoming the nightmares of the past, as well as getting away from the visions of a 3rd Reich that had given misleading 1 The reviewers reminded me not to forget the paths of futures research that were conducted under very di?erent headings. 1 These were qualitative debates, less systematic considerations of di?erent futures. Desirable futures and vision approaches have existed, too, but they were rather dictative visions of certain leaders. Thank you.. The last part attempts to provide an outlook on current and future developments of and in the ?eld. Thus, the 1960s rather saw a re-building of the state, its structures, administration and a strong belief in planning, and until 1968 less so in societal or policy debates. As the notion of Futurology did not match the expectations and there was a political struggle about it (Flechtheim 1966; Jungk 1983; Seefried 2015; Steinmüller 2012; 2013; 2014a; 2014b), futures studies only developed as single projects, as models of the future, and increasingly, the term „Foresight“ was used for studies on national and other levels. Foresight in Germany has existed under different headings touching upon many di?erent themes science and technology, societal issues or policy debates, sometimes starting openly with a broad view into the future, at other times starting from problematic issues or expected crises. I will begin with a brief overview on the history of Foresight/Futures studies/Futures Research/Futurology in Germany. The second part explains the story of science and technology Foresight, which gained impetus since the 1990s, was widened to BMBF programmes, and brought new networks, teaching and institutionalisation to Germany. 5 4/22 F Kerstin Cuhls Introduction People have always wanted to know what the future might hold for them. As some of the national visions went wrong in the 1930s and 40s, the time after World War II saw a very cautious use of dealing with visions, futures, long-range issues, and the so-called Futurology (Flechtheim 1966). This started with science and technology, and especially with copying the 5th Japanese Science and Technology Forecasting Survey (BMFT 1993; Cuhls 1998; NISTEP & IFTECH 1992) under the auspices of the Federal German Ministry for Science and Technology (BMFT). It took until the reuni?cation of Germany to get the government more involved in Foresight. In the post-war time, many new concepts and lines of thought were taken over from other countries the USA was a special role model. However, even though the RAND corporation in Santa Monica developed many of the Foresight methods still in use today (like Delphi surveys and scenarios (Dalkey & Helmer 1963; Kahn 1975; Kahn & Wiener 1977)) and the modelling of futures was tested from the methodological point of view (Forrester 1961; 1989; Jochem 1975), it still took a long time to embrace methods on a national scale. There were always di?erent schools re?ecting on futures (from democratic considerations and more participation to political strands), but they did not focus on the heading of “Foresight“ or ”Futures Research“. Nevertheless, under di?erent headings, debates about futures continued to go on in di?erent scienti?c circles, especially the humanities. For a long period of time after 1945, futures research was mainly driven by science and technology, because in post-war times, there was an enthusiastic belief in the new possibilities opened up by science and technology: energy solutions, economic possibilities, mobility for everyone, being able to rise to the middle class and higher just by education etc., combined with the trust that the next generation will live a better live. In the GDR, prognosis was mainly at the forefront as the ?ve-year plans were a basis for the political and economic system
After a single broad study in the USA (Dalkey & Helmer 1963; Helmer 1983; Helmer-Hirschberg & Gordon 1964), Japan was the ?rst country to establish regular Delphi surveys and later Foresight studies in science, technology, innovation and society on a national level followed (Cuhls 1998; Kuwahara et al. At this time, Foresight and Futures Research were often perceived as predictive (Which futures may come true?), as part of planning processes (strict planning in the sense of the “planning decade”), but also as policy and political processes (Flechtheim 1966; Jungk 1986; Steinmüller 2012; 2013; 2014a; 2014b; Godet 1986; Radkau 2017; Seefried 2015). Discussions about the determination of futures came up: is there only one determined future to be detected or are there di?erent realizable options that can even be shaped by human beings. Working on the long-term view, researchers e.g. Political or policy-oriented futures research was only a niche, but it existed and was discussed qualitatively in meetings and in the feuilletons of newspapers. When Foresight in a broader sense started in US operations research in the 1950s, especially in military support (RAND Corporation, Santa Monica, see Helmer 1975; 1983; Helmer & Rescher 1959), the future of science and technology was seen as a driver of the economy and societal development. In science and technology, catching up with the USA, and in the political context, the country’s positioning in-between the US and the Soviet Union were the major questions. Foresight was treated di?erently with the split of the country and the two Germanys: one had clear socialist planning purposes and one was adapting to democratic leadership structures and avoiding political “visioning“. A milestone in this futures thinking was the report “Limits of Growth” to the Club of Rome, making use of the so-called Forrester model that allows for an extrapolation of variables. The ?rst overview studies in early Foresight were scenarios (Kahn & Wiener 1977) or Delphi surveys (Helmer 1967; 1983), all starting at the RAND Corporation and brought over to or published in many other countries. The timing of the report coincided with a number of new institutional foundations all over the world, and also in Germany, where for example, the Fraunhofer Institute für System Technology and Innovation (ISI), the author’s ”home institute“, was founded in 1972. The original forecasting approaches broadened to general societal questions, as well as to outlooks on science and technology (Helmer & Rescher 1959; Jantsch 1967; Jouvenel 1967). West Germany looked at the US for science and technology, so when Foresight gained ground in the US with the ?rst Delphi and scenario studies (Dalkey & Helmer 1963; Helmer 1967; 1975; 1983; Helmer & Rescher 1959; Kahn 1975; 1977; Kahn & Wiener 1977), there were attempts in the Western part of Germany to experiment with these methods. In Germany (West), the Batelle-Institute was the leading institution in the development of new methods in Foresight and Futures planning, combining quantitative and qualitative approaches already in the 1960s. 2008; NISTEP 2019). at Fraunhofer ISI, were already aware that predictive outlooks are assumptions about the future, meaning “working material”, not facts, and that the major task of a Foresighter is to deal with uncertainties (Krupp 1972; ISI 1973). Foresight in Germany – A history of long-term views and the exploration of futures. During the 1960s, many researchers in the world, as well as in Germany, assumed that it could be possible to develop world models with systems technology simulated by computers, even though the ?rst models at that time were only able to process very few variables for their simulations (Forrester 1961; Meadows et al. Even the notion of “social technology” was used (Helmer 1966). In the 1970s, German researchers, coming from many di?erent disciplines but starting to work in Foresight and Futures studies, were reaching out to science, technology, innovation and their framework conditions or environments including politics, economy with resource and energy supply, and the societal uptake. The ?rst applications in Delphi surveys (Helmer 1983) and scenarios (Kahn 1977; Kahn & Wiener 1977) were performed in the USA, but by researchers who originally came from Germany and often published in the German language, too. In East Germany, Foresight as such (method-based, open futures and long-term) did not exist (Steinmüller 2014a) or was performed in a prognostic way to support planning purposes. Foresight in Germany was rather seen as an art than a scienti?c approach (Jouvenel 1967). 1972). 4/22 6 Futura guidance
The discussion of not confusing technology policy with technology planning in the sense of socialist planning (which had just been overcome in Germany by the uni?cation) went on (and lead to the paper on the di?erence between foresight and planning, see Cuhls 2003). Two major approaches to Foresight can be distinguished (van Asselt 2012: 24-25): ?rst, the predictive approach to Foresight (forecasting) that dominated from the 1950s to the 1970s including the prognosis approaches of the GDR (Steinmüller 2014a), and secondly, the increasing use of approaches to shape the future and work on preferred or desirable futures (Kreibich 2007c). Especially two Foresight processes brought di?erent methods back on the agenda. Science and technology shifted towards longer-term future orientation and new policy strategies. Triggered by Irvine and Martin’s (1984) report on comparing Foresight in several countries, a broad way of conducting science and technology outlook studies to learn for the present got impetus in the early 1990s, especially when the ?rst national Foresight activities in Japan were conducted in the same way in Germany (BMFT 1993), then in the UK and in France. In 1992, Foresight was restarted with an outlook on science and technology Foresight as a part of technology assessment. Science and Technology Foresight on a national scale In the 1980s, researchers in Germany worked in di?erent scienti?c ?elds and disciplines, focusing more on models and planning, less on Futures studies. Generally, new methods should be tested and used to identify ‘emerging’ technologies and developments of science and technology, as well as their general impacts. There were good reasons for starting such activities on the national level. These ?rst two projects were regarded as “risky”. Since then, it has broadened and developed in di?erent directions under di?erent headings. Both gained a lot of attention and especially the industry was interested in the results and demanded a German Delphi exercise. One was the Technology at the Beginning of the 21st Century (Grupp 1994), a key technologies Foresight approach learned from the USA. After the ?rst German attempts, two Japanese-German Delphi processes, including a parallel Mini Delphi approach, were tested to develKerstin Cuhls 2 These are the people who approve project proposals or induce new programmes. At the authors home institute, the Fraunhofer Institute for Systems and Innovation research, this was the case right from the beginning (Krupp 1972). Policy advice based on the ?ndings and for supporting innovation policy beyond pure science and technology policy was and is still intertwined with Foresight. the Frankfurt School and the Marburger School) as well as individual scientists or ”activists“ discussing futures at di?erent levels and in di?erent arenas of society, often under thematic or political headings, but rarely in a systematic and methodology-guided way. This was regarded as insu?cient by the German BMBF, so the new concepts in German Foresight also took into account the demand in economy, society, the environment and future impacts. It was based on the experiences of the German Programme operating agencies for the Federal Ministry of Science and Technology (BMFT) 2 , a bibliometric approach and a ?rst mapping of future science and technology based on the bibliometric and survey data. 2008; Grupp 1999); and the enhancement of the methodological toolbox (Cuhls 2008) going increasingly beyond the ?elds of science, technology and innovation. That means they have a nice overview of successful and unsuccessful project applications.. The exchange of knowledge broadened to EU networks, bringing more and more participative approaches and is nowadays often based on EU framework contracts and cooperative projects in online worlds. But there were di?erent schools, discussing future aspects, too (i.e. At the same time, the ?rst German Delphi survey (BMFT 1993), copied from the 5th Japanese Delphi survey (NISTEP & IFTECH 1992), was conducted. First, starting at the beginning of this century, regional, national and international networks and cooperation began emerging. This marks the beginning of national Foresight activities all over the world (Gheorghiou et al. 7 4/22 F From the content point of view, science, technology, and innovation were often in the focus of futures research activities human-induced and described as drivers for “progress”
Therefore, German foresight activities were supposed to provide more information about the future, informing also those actors who are not able to gain this knowledge alone (e.g. To open up the German national foresight processes for a greater variety of participants, the forerunner version of FUTUR put special emphasis on the use of the Internet as a platform to discuss di?erent topics. Especially for research programmes or companies’ strategies, information about the future was required as a basis for general decisions. 2021) in a much broader way, to include ”citizens“ into workshops and to touch upon futures in a more interdisciplinary and participative way. This was often regarded as unscienti?c and the worlds of science and society remained separated. Foresighters saw the future as essentially open and Foresight as a way of re?ecting about possible futures to derive measures for the present. 1998). 2001) and many discussions about “who is an expert?” occurred.. A ?rst attempt in this direction was the ?rst national ‘programme’ called FUTUR. Many companies in Germany started to analyse the dataset for their own purposes. Therefore, the data was published for further use (Cuhls et al. Other areas were the Environment, or potential contributions from Photovoltaics, Superconductivity, Cognitive Systems and Arti?cial Intelligence, Nanotechnology and Microsystems Technology, Cancer Treatment and Research, Brain Research, Waste Processing and Recycling or Climate Research and Technology. Foresight in Germany – A history of long-term views and the exploration of futures. It was already obvious that Germany needed further concepts to develop the necessary degree of e?ectiveness to make innovative leaps, but also to address societal needs. 1998) started in 1997 – just before the “Millennium“, the date when everybody wanted to know what was lying ahead. The BMBF expected that it would be su?cient to 3 Online at https://web.archive.org/ web/20070609114659/https://www.isi.fraunhofer. The great advantage of a transparent Delphi process is that everyone can make his/her own analysis of the study data – depending on the individual needs and questions about the future. The idea to discuss futures more openly and to identify the in?uences and risks of the technological-economic dynamics came up later and was often driven by citizen movements (Kreibich 2007a; 2007b, 177-181). The cooperation partners, again, were ISI on behalf of the BMBF in Germany, and NISTEP in Japan (Cuhls et al. This made the study famous, even though it was originally planned only to give input into the agenda of the German renamed Ministry of Education and Research (BMBF). It was too early for many in the ?eld of research policy and is regarded as unsuccessful in Germany, even though in the end, all recommended future ?elds ended up in BMBF programmes. The Second Comprehensive German Study on the Development of Science and Technology (Delphi ’98, Cuhls et al. It took a long time to bring them together (again), to communicate with scienti?c methods like Delphi (Belton et al. The ?elds sound as if this project was performed in 2022, but it was in 1995. small and medium-sized companies, research institutes, ‘the public’). de/P/Projektbeschreibungen/Cu-delphi.html. Hidden biases (especially the overestimation bias in science) in the assessments were discussed for the ?rst time in these contexts (Blind et al. 3 Reaching out for new methods and societal topics Foresight researchers noticed that collecting data on science and technology was not enough, so already in the Delphi ‘98, we included assessments on ”megatrends“ as information and also for research on speci?c perspectives of experts. The process started in 1999 and was better received internationally than in Germany. At this stage, the project was not intended to in?uence policy-making directly by implementation. The intention was to meet some criticism from the ?rst German Delphi survey and to gain more detailed information about some of the international ”problem areas“ („Problemfelder“ in German) such as Life Sciences and the Future of the Health System and in this context, for the demand of society. The whole procedure of the survey was conducted in parallel to that in Japan. 4/22 8 Futura op the Delphi method further. The Mini Delphi was more oriented towards the identi?cation and assessment of technical solutions to solve problems and was therefore more demand-, needsand problem-oriented than the previous study. 1995)
It was evaluated by an international expert panel in the autumn and winter of 2002 (Cuhls & Georghiou 2004). The results of this ?rst phase of the FUTUR process consisted of so-called ‘Lead Vision Papers’, describing a broader ?eld important for the future and research necessary in this ?eld, including a scenario to illustrate and visualise the things to come. As this process focuses on speci?c issues only, it is too early to judge if it has been successful or to state that it has reached a broader audience than the previous processes. 2015a; 2015b). The third and current German Foresight programme is focused mainly on Horizon Scanning activities. The process took into account developments at the national as well as international level, and was conducted by a larger consortium led by Fraunhofer ISI. It contained, on the one hand, an update on the science and technology ?elds, and on the other, scouting and searching for signals of societal change in Germany. The BMBF Foresight Process, subtitled “Implementation and Further Development of a Foresight Process”, started by assessing present-day science and technology and was broadened to look into the future over the next 10 to 15 years – and even further in science and technology, not in innovation. in Kerstin Cuhls 4 https://www.bmbf.de/bmbf/de/forschung/sozialeinnovationen-und-zukunftsanalyse/foresight/ foresight_node.html. This approach failed because too few people knew about the process, and the questions to be discussed were not well de?ned. So, BMBF decided to re-start the process. The ?rst phase of this ‘new’ FUTUR ran until early 2003. Although Futur was originally intended to be run as a continuous activity, it was terminated in 2005. 2022). This process started in 2019 and is supported by a committee (Zukunftskreis) of Foresight experts who support the identi?cation of thematic issues for further analysis. They are experimenting with new ways of gaining an overview on governance issues or on speci?c future ?elds like digital or arti?cial intelligence (Erdmann et al. Other Foresight Activities in Germany In the last 10 years, the number of actors in Foresight has increased very much. The process linked both Foresight and monitoring in an integrated approach, and was not intended to be participative. Ministries, and here especially the Ministry for Environment and its Federal Environment Agency (Umweltbundesamt, UBA), the BMAS, and the BMWK, are increasingly active in performing Foresight activities, especially Horizon Scanning and scenario building or analysis. In the spring of 2001, ‘Futur – The German Research Dialogue’ was launched (for details, see Cuhls & Jaspers 2004). Both parts were matched in a co-creative workshop with experts, stakeholders and citizens to develop ideas for solutions, so-called “innovation seeds“, and the di?erent trends identi?ed were integrated into “stories from the future“. 4 For instance, a study on ongoing shifts of values and beliefs has been carried out, and a series of workshops and online events has been implemented to discuss speci?c emerging issues for the future of research and innovation in Germany. The procedure was more BMBF-oriented and relied on a wider process, using a variety of methods and instruments such as focus groups, conferences, online votes and scenario writing. The second BMBF Foresight Process started in 2012, and was a more demand-driven approach (Zweck et al. BMBF Foresight Processes The Foresight Processes of BMBF went on, and a new one was started in 2007, aiming at 1) identifying new focuses in research and technology, 2) designating areas for cross-cutting activities, 3) exploring ?elds for strategic partnerships, and 4) deriving priorities for R&D policy. 9 4/22 F provide a platform and some input on the topics to encourage any interested party to participate in the discussions. In addition, they are testing new ways of communicating these emerging topics to stakeholders and the public, e.g. Whereas in industry, there was always Foresight on di?erent levels, e.g. The number of actors who o?er Foresight as consultancies has also risen. for society and technology at the German Telekom, VW, Audi, Bayer, or at Daimler AG (now Mercedes-Benz) etc., partly as Corporate Foresight including the company sta?, partly as rather Horizon Scanning activities to identify new ?elds for innovation
Until now, the paid Master Futures Research at the Free University Berlin has been the only full Master programme in Germany, but a new course is starting in Ingolstadt. This has also initiated new conversations about futures and Strategic Foresight, ?rst rather informal at the German Bundesakademie für Sicherheitspolitik (BAKS), and later, more formalised in the Federal Chancellery. 2015, English version 2022). The SNV has also initiated the ?rst teaching programmes for ministerial servants and servants from other institutions. Recently, they have initiated a study on opportunities for more institutionalised Strategic Foresight approaches within the German government (Warnke et al. After the ?rst “programme” in Foresight (BMBF Foresight Process I, see above), the external impetus has come from the Stiftung Neue Verantwortung (Foundation New Responsibility, SNV) that has tried to bring Foresight into di?erent government agencies and ministries and create some common ground. The implementation, the use of Foresight results in practice, tracing results in evaluations and telling success stories with “real examples“ of the usefulness of Foresight remains a di?culty (see Cuhls & Georghiou 2004).Education or training in Foresight is now established, but there is still a long way to go for a full curriculum, and only a few universities o?er courses or single seminars in Foresight or Futures Research. 4/22 10 Futura stories of the future, with dashboards 5 or with storyboards 6 . Yet, Foresight takes place in many networks and under di?erent headings in Germany and internationally. For example, all Foresighters at our institute, the Fraunhofer ISI, come from di?erent disciplines and bring in their previous knowledge to broaden the scope and themat5 E.g., https://ribri.isi-project.eu/ 6 https://www.uba-ki-storyboard.de/ 7 https://netzwerk-zukunftsforschung.de/ Foresight in Germany – A history of long-term views and the exploration of futures. The goal of the study is to learn from the various experiences with Strategic Foresight across the German ministries and institutions, as well as from other countries, e.g., Finland. Despite the limitations, Futures Research may be on its way towards a scienti?c discipline. The discussions on Futurology or Futures Research as “a real discipline” in the scienti?c sense (Seefried 2015; Steinmüller 2012; 2013; 2014a) are still ongoing. This kind of “academy approach“ was taken over by the BAKS, which developed towards a node in the ministerial network. In the last legislative period, the Chancellery opened a division called “Strategic Foresight“ and built up inhouse talks as well as interministerial exchanges. In 2007, the ?rst German network for Futures Research was established 7 with the aim of uniting the understanding of Futures Research in Germany, giving the researchers a joint “Leitbild” (a kind of vision) and mutual exchange in working groups. Furthermore, Foresight collaborations with German participation are increasinly taking place EU-wide on network or project basis, less so within the disciplinary boundaries of universities. The seminars on Foresight at the BAKS were started as a trial – but in 2022, they are still ongoing twice a year, and they are always fully booked. The network has de?ned quality criteria for Futures Research (Gerhold et al. In the last 10 years, there have also been new attempts to institutionalize Foresight and to strengthen the “Government Foresight“ or “Strategic Foresight“ in the German ministries and agencies and especially to interlink their activities. Future Development of Foresight in Germany Foresight is still a fragile endeavour but there is a good basis now in Germany for it to continue. From national Foresight projects to an institutionalisation of Foresight. More ministries or agencies have started to institutionalize Foresight in their departments (often as “Strategic Foresight”). 2021). The demand for practical Foresight has changed from individual studies to on-demand projects that build on each other and are integrated into ongoing business or policy processes. These activities were and are several single projects that could be named “Foresight”, but there is no coordination or coherent understanding of what Foresight could mean in the broader policy context
Expectations are high and participants could be disappointed easily this is one of the experiences from the early Foresight process FUTUR, which in terms of participatory foresight was not fully understood at the time. In the 1980s and 90s, literature and patent data were the most important data publicly available to analyse innovation activity (Grupp 1997; Cuhls 1998; Blind et al. At the same time, the very notion of objectively “observing” signals of change is challenged by a lively discourse (also in Finland) to advance the capacities to identify and assess “weak signals” (Ilmola & Kuusi 2006; Hiltunen 2010). However, over time, the number of communities and amount of scienti?c literature in Foresight has increased internationally and in Germany, with researchers being part of many networks (EU, OECD or the associations WFS, WFSF etc.) and advisory or editorial boards of journals. Technology Foresight is closely interlinked with these activities and makes use of data analyses, additional searches and expert interviews as important input into collective futures search and dialogues. This is aligned with the engagement of more people in the co-creation of the urgently needed societal transitions to meet the UN Sustainable Development Goals. 1996). In sum, the ?eld of foresight studies has seen a growing institutionalisation into a scienti?c discipline. Participatory Foresight processes in Germany are future-oriented activities that encourage an integrated, focused engagement of interdisciplinary experts, stakeholders and citizens at multiple points in the Foresight processes. Foresight researchers are increasingly adopting a constructivist approach towards futures thinking and subsequently focusing on the cognitive framings determining the way futures are perceived (Schirrmeister et al. In addition, the co-creation of ideas for action in the context of mission-oriented innovation policies like the German High-Tech Strategy target socio-technical transitions for grand challenges (Trénel et al. There are more and more departments in universities o?ering courses or integrating Foresight knowledge. Especially the methods including participation are gaining ground in German Foresight. Another change is from weak signal scanning to automated bibliometrics and content search as well as the use of virtual tools for workshops. The step-by-step integration of Foresight activities into ongoing policy-making and strategy development routines over the past 50 years has developed hand in hand with a shift from Foresight mainly based on the desk research of intelligence units and selected expert assumptions for policy or business consultation and planning in the 1970s, towards opening up Foresight to di?erent types of actors (Cuhls 2003). The ?rst colleagues studied Futures Research at the Free University Berlin, where the (so far) only Masters Course for students was established, and some of us are teaching there, too. 2001). 2020). Algorithms to analyse patterns in unstructured data sources, such as natural language processing (NLP), topKerstin Cuhls. (an early example can be found in Cuhls et al. Including citizens into decision-making processes and forward-looking activities or in experiential sciences, living labs or experimental futures is increasingly required, but still di?cult to organise. 2020) building on seminal work in cognitive science. The availability of new, unstructured data in di?erent sources and the possibility of using this data via machine learning algorithms has developed dynamically in the last 5 years. Since 2019, Futures Research is an of?cial “small scienti?c subject” acknowledged by the German Federal Ministry for Research and Education (BMBF), even though chairs at universities labelled “Foresight” are still rare. 11 4/22 F ic range of their projects. Citizen-generated artefacts are recognized as an important mode of communicating “bottom-up” images of the future and their inherent citizen aspirations. Since the 1990s, and even more, the beginning of the 2000s, researchers are exploring the mining of more diverse but structured and clearly de?ned databases for environmental and Horizon Scanning. We observe a gradual expansion of expert assumptions and advice towards including more co-generation of knowledge about possible futures and collaboration in the development of ideas for action to tackle the challenges. Bibliometric analysis o?ers the possibility to broaden the perspective and to include scienti?c developments outside the patent realm, such as social sciences
This is one of the reasons why we at the Fraunhofer ISI de?ne Foresight as the "systematic debate of complex futures". The future challenges therefore still lie in: 1. 2. In cases where the clients are part of the process, they may take over later in the process. In others, there are still many problems to be solved in interface management. How much are researchers and futurists contributing to “colonizing the future” or playing power games. Understanding futures: Horizon scanning of signals for change, analysis of interactions between trends and developments, dealing with biases for the exploration of futures. Or, is here the point where the results of the process are handed over to the decision-makers in the clients’ institutions. The time horizons we look at do not necessarily have to correspond with the linear calendar, but can include concepts such as multiple futures or cyclical processes. Is Foresight only about improving or shaping the present via futures orientation, or is it possible to work back from visions and goals, from policy mission or desirable futures, and set milestones to achieve these goals. Nevertheless, thinking in di?erent, consistent futures is di?cult as (linear) decisions in the “now” are needed. Foresight in Germany – A history of long-term views and the exploration of futures. This needs a di?erent awareness and we are always facing a long discussion in explaining Foresight and its limited possibilities. 4/22 12 Futura ic-modelling such as latent Dirichlet allocation (LDA), and deep learning methods based on arti?cial neural networks, are increasingly available (LeCun et al. We refer to the mediumto long-term futures in order to draw conclusions for the present, and assume that working on futures and their time-scales is a non-linear process. We know that we need foresight and in government and ministries, this awareness is also rising. Simply handing over the Foresight results in reports or nice pictures is not enough anymore. Dealing with and deciding on futures: Foresight for strategy development, use of foresight results for decision-making. The transition to the needs of the people and to meet future challenges and face crisis situations remains a permanent endeavour – not only in Germany. 2021). But it is developing slowly and smoothly. The de?nition makes clear that with the (non-) decisions of today, we shape the direction of the future we want to see unfolding. That is why we in Germany rather intend to learn from Finland (Warnke et al. 2015; Muhlroth & Grottke 2022) and incorporated into Foresight. In Finland, the motivation and openness for long-term futures thinking is much better developed. Thus, the prognosis is wrong, but the result can be good and the process successful. In Germany, we have the methods, the institutions, the organisations, but the way to fully exploit and apply what we know is still a long and bumpy road ahead of us. Researchers work on transformation scenarios and the question, How far can our German Foresight processes go. Imagining futures: Designing futures through scenario development and visioning, future dialogues with stakeholders, experts and citizens. Outlook Foresight is not well established in Germany yet and still needs a lot of explanation and motivation to convince the di?erent stakeholders in the (innovation) system, political system or economic system to perform it and act with a more long-term view. Therefore, a clear expectation management is necessary in every process, also clarifying that Foresight works with self-ful?lling prophecies: identifying a problem paves the way for its solution. Is this still the task of Foresight and the research groups supporting it. 3
Physica Verlag, Heidelberg. Gheorghiou, Luke, Jennifer Cassingena-Harper, Michael Keenan, Ian Miles & Rafael Popper (Eds.) (2008): The Handbook of Technology Foresight. Freiburg. 319-339 Cuhls, Kerstin, Sibylle Breiner & Hariolf Grupp (1996): Delphi-Bericht 1995 zur Entwicklung von Wissenschaft und Technik Mini-Delphi. MIT Press, Cambridge. Ein Rückblick auf 30 Jahre Delphi-Expertenbefragungen. (1961): Industrial Dynamics. 3-14. Bonn. Accessed 26.4.2022. Cuhls, Kerstin (1998): Technikvorausschau in Japan. Jantsch, Erich (1967): Technological Forecasting in Perspective. 143–153. Befragung zur globalen Entwicklung von Wissenschaft und Technik. Berlin, Heidelberg: Springer. 458–467. Bundesministerium für Bildung und Forschung (BMBF), Bonn. Prognosen, Trendund Zukunftsforschung, edited by Koschnick, Wolfgang J. Irvine, John & Ben R. Organisation for Economic Co-Operation and Development, OECD. <https://www.sciencedirect. <https://doi.org/10.1080/09537329408524182>. A Guide to Futures Research. Helmer, Olaf (1983): Looking Forward. Zusammenfassung der Ergebnisse. Forecast. Forrester, Jay. 131–149. Kerstin Cuhls. Der Aufstand gegen das Unterträgliche. Anton Hain Verlag, Meisenheim am Glan. Rand Corporation, Santa Monica. München: Focus Magazin Verlag GmbH, pp. Jochem, Eberhard (1975): Technology Assessment and Participation. C. Cuhls, Kerstin (2008): Methoden der Technikvorausschau eine internationale Übersicht. 908–924. Available online at https://aaltodoc.aalto. (1989): The System Dynamics National Model: Macrobehaviour from Microstructure. Springer-Verlag, Berlin. Sage, Beverly Hills/ London/ New Delhi. Special Issue La Prospective, Futures (April), pp. DOI: 10.1016/S0040-1625(00)00083-4. New participative foresight activities in Germany, J. 379–409. Grupp, Hariolf (1994): Technology at the beginning of the 21st century, Technology Analysis & Strategic Management 6 (4), pp. com/science/article/abs/pii/0016328775900294>. Cuhls, Kerstin (2012): Zukunftsforschung und Vorausschau: FOCUS-Jahrbuch 2012. DOI: 10.1016/j.futures.2005.12.019. (1998): Delphi '98 Studie. Cuhls, Kerstin & Michael Jaspers (Eds.) (2004): Participatory Priority Setting for Research and Innovation Policy. Helmer, Olaf (1967): Analysis of the Future: The Delphi method. IRB Verlag, Stuttgart. Grupp, Hariolf (1999): Special Issue on National Foresight Activities, Technological Forecasting and Social Change, Special Issue on National Foresight Projects 60 (1). Springer Fachmedien Wiesbaden, Wiesbaden. BMFT (1993): Deutscher Delphi-Bericht zur Entwicklung von Wissenschaft und Technik. <https://www.rand.org/content/dam/ rand/pubs/papers/2005/P2982.pdf>. Helmer, Olaf & Nicholas Rescher (1959): On The Epistemology of the Inexact Sciences, Management Science (6), 47?. Los Angeles. Forrester, Jay. 93–111. Pinter, London/ Dover. Santa Monica, California. A factor analysis approach, Technological Forecasting and Social Change 68 (2), pp. 134–157. Bertelsmann, München. Jouvenel, Bertrand de (1967): Die Kunst der Vorausschau (original: L'Art de Conjecture). Flechtheim, Ossip K. <http://publica. In OECD (Ed.): Methodological Guidelines for Social Assessment, 139–145. F. Martin (1984): Foresight in Science, Picking the Winners. Gerhold, L.ars, Dirk Holtmannspötter,Christian Neuhaus, Elmar Schüll, Beate Schulz-Montag, Karlheinz Steinmüller & Axel Zweck (2022): Standards of Futures Research. Bundesministerium für Forschung und Technologie (BMFT). Erdmann, Lorenz, Kerstin Cuhls, Philine Warnke, Thomas Potthast, Leonie Bossert, Cordula Brand & Stefanie Saghri (2022): Digitalisierung und Gemeinwohl – Transformationsnarrative zwischen Planetaren Grenzen und Künstlicher Intelligenz, UBA 29/2022; <https://www.umweltbundesamt.de/publikationen/ digitalisierung-gemeinwohl-transformationsnarrative> and Storyboards from the projekt: <https:// www.uba-ki-storyboard.de>. Grupp, Hariolf (1997): Messung und Erklärung des Technischen Wandels. A, 365). fraunhofer.de/documents/PX-45525.html>. With assistance of Sibylle Breiner, Kerstin Cuhls, Gerhard Jaeckel, Peter Georgie?, Knut Koschatzky, Thomas Reiß et al. <http://en.laprospective.fr/ dyn/anglais/memoire/prevtechen.pdf>. Luchterhand, Neuwied/Berlin. (1966): History and Futurology. auf die Zukunft. Accessed 9.2.2021. Accessed 26.4.2022. Rororo, Reinbek bei Hamburg. Zahn (Eds.): Computer-based Management of Complex Systems: proceedings of the 1989 International Conference of the System Dynamics Society, Stuttgart, July 10-14, 1989, 3–12. de/content/dam/isi/dokumente/ccv/1998/Delphi98-Ergebnisse.pdf>. Pocketbook Edition München 1988. Helmer, Olaf (1975): An agenda for futures research, Futures 7(1), pp. 22 (2-3), pp. Rand Corporation. Godet, Michel (1986): Introduction to la Prospective. ?/handle/123456789/11544. Streitbare Beiträge zu drängenden Fragen der Zeit. Die 70er und 80er Jahre: So werden wir leben. Fraunhofer ISI, Karlsruhe. Stuttgart: Fraunhofer IRB Verlag. [Helsinki]: Helsinki School of Economics (Acta Universitatis Oeconomicae Helsingiensis. <https://www.isi.fraunhofer. OECD, Paris. Helmer-Hirschberg, Olaf & Theodore J. Jungk, Robert (1983): Menschenbeben. Kahn, Herman (1975): Angri. Edward Elgar, Cheltenham, Northampton. Gordon (1964): Report on a Long-Range Forecasting Study. Blind, Knut, Kerstin Cuhls & Hariolf Grupp (2001): Personal attitudes in the assessment of the future of science and technology. In Milling, Peter & Erich O.K. Hiltunen, Elina (2010): Weak signals in organizational futures learning. Jungk, Robert (1986): Und Wasser bricht den Stein. DOI: 10.1002/?o2.118. With assistance of Foreword by Robert Jungk. W. W. Cuhls, Kerstin, Knut Blind, Hariolf Grupp, Harald Bradke, Carsten Dreher, Dirk Michael Harmsen et al. 13 4/22 F References Belton, Ian, Kerstin Cuhls & George Wright (2021): A critical evaluation of 42, large-scale, science and technology foresight Delphi surveys, Foresight and Futures Science 4(2). Seven key ideas and one scenario method. DOI: 10.1002/ for.848. Cuhls, Kerstin & Luke Georghiou (2004): Evaluating a participative foresight process: 'Futur the German research dialogue', Research Evaluation 13 (3), pp. Dalkey, Norman & Olaf Helmer (1963): An Experimental Application Of The Delphi-Method To The Use Of Experts, Journal of the Institute of Management Sciences 9, pp. Ilmola, Leena & Osmo Kuusi (2006): Filters of weak signals hinder foresight: Monitoring weak signals ef?ciently in corporate decision-making, Futures 38 (8), pp. Accessed 27.8.2020. Cuhls, Kerstin (2003): From forecasting to foresight processes. Helmer, Olaf (1966): Social Technology
Kagaku. Ergebnisband 3 zur Suchphase von BMBF-Foresight Zyklus II. 436–444. 5–21. T?ky?: Kagaku G?utsuch. Routledge. De Gruyter, Oldenburg. Meadows, Donella M., Dennis L. Smits (2012): Foresight in Action. zeitschrift-zukunftsforschung.de/ausgaben/jahrgang-2013/ausgabe-2/3699>. Düsseldorf. Krupp, Helmar (1972): Die Funktion der Fraunhofer-Gesellschaft im Innovationssystem der Bundesrepublik Deutschland. rororo, Reinbek bei Hamburg. 493–510. van Asselt, Marjolein, Susan A. Ein realistisches Modell unserer Zukunft. Fraunhofer ISI, Berlin, Accessed 02.03.2022. zeitschrift-zukunftsforschung.de/ausgaben/2014/ ausgabe-1-2014/3876>. zeitschrift-zukunftsforschung.de/ausgaben/2014/ ausgabe-2-2014/4069>. Zweck, Axel; Holtmannspötter, Dirk; Braun, Matthias; Hirt, Michael; Kimpeler, Simone (2015b): Geschichten aus der Zukunft 2030. Schirrmeister, Elna, Anne-Louise Göhring & Philine Warnke (2020): Psychological biases and heuristics in the context of foresight and scenario processes, Futures & Foresight Science 89 (6), p. 177-198. NISTEP & IFTECH (1992): 2020nen no Kagaku G?utsu. Edited by BMBF. Trénel, Matthias, Simone Kimpeler, Katja Fitschen, Max Priebe, Andreas Röß & Sahand Shahgholi (2020): Kernbotschaften aus dem Beteiligungsprozess zur Weiterentwicklung der Hightech-Strategie 2025. DOI: 10.1109/TEM.2020.2989214. Kagaku G?utsu Seisaku Kenky?jo; Mirai K?gaku Kenky?jo. <https://publica.fraunhofer.de/handle/ publica/416771>. In Zeitschrift für Semiotik 29 (2-3), pp. Dai 5kai Kagaku G?utsuch. Hg. Zur Innovationsfähigkeit von Stadtentwicklungsund Verkehrspolitik. With assistance of Franke, Keno, Charlotte Günther, Lea Luzzi, Jennifer Schulz & Caroline Winkelmann. 25. Accessed 24.2.2022. Accessed 1/19/2022. Zweck, Axel, Dirk Holtmannspötter, Matthias Braun, Kerstin Cuhls, Michael Hirt & Simone Kimpeler (2015a): Forschungsund Technologieperspektiven 2030. Versuch eines historischen Abrisses (Teil 2), Zeitschrift für Zukunftsforschung 2 (1), pp. DOI: 10.1038/nature14539. Essen. Eng. Seefried, Elke (2015): Zukünfte. Edited by National Institute of Science and Technology Policy. Accessed 24.2.2022. Warnke, Philine, Max Priebe & Sylvia Veit (2021): Studie zur Institutionalisierung von Strategischer Vorausschau als Prozess und Methode in der deutschen Bundesregierung. In Gheorghiou, Luke, Jennifer Cassingena-Harper, Michael Keenan, Ian Miles & Rafael Popper (Eds.): The Handbook of Technology Foresight, 170-184. In Heiner Monheim, Christoph Zöpel (Eds.): Räume für Zukunft. 4/22 14 Futura Kahn, Herman (1977): Vor uns die guten Jahre (original: The next 200 years). 6–19. Tokyo. van't Klooster, Phillip W.F. Molden, Wien/München. 69 (2), pp. Steinmüller, Karlheinz (2012): Zukunftsforschung in Deutschland Versuch eines historischen Abrisses (Teil 1), Zeitschrift für Zukunftsforschung 1 (1), pp. Ergebnisband 2 zur Suchphase von BMBFForesight Zyklus II. 5–24. v. Accessed 24.2.2022. Aufstieg und Krise der Zukunftsforschung 1945-1980. NISTEP. <http://www.donellameadows.org/wp-content/ user?les/Limits-to-Growth-digital-scan-version.pdf>. 13. Accessed 5/23/2020. van Notten & Livia A. <https://www. Universe Books, New York. Steinmüller, Karlheinz (2014a): Aufstieg und Niedergang der Prognostik, Zeitschrift für Zukunftsforschung 2 (2). Behrens III (1972): The Limits to Growth. Muhlroth, Christian & Michael Grottke (2022): Arti?cial Intelligence in Innovation: How to Spot Emerging Trends and Technologies, IEEE Trans. <https://d-nb.info/1204290156/34>. The ?fth Science and Technology Forecasting Survey), NISTEP Report No. Foresight in Germany – A history of long-term views and the exploration of futures. <https://www. A Report for the Club of Rome’s Project on the Predicament of Mankind. <https://www. Steinmüller, Karlheinz (2014b): Zukunftsforschung in Deutschland Versuch eines historischen Abrisses (Teil 3), Zeitschrift für Zukunftsforschung 3 (1), pp. <https:// www.zeitschrift-zukunftsforschung.de/ausgaben/2012/1/3411>. Carl Hanser, München. Studie für das Bundesministerium für Bildung und Wissenschaft, Karlsruhe. Bericht an die Runde der Staatssekretäre am 28. Accessed 24.2.2022. Kuwahara, Terutaka, Kerstin Cuhls & Luke Georghiou (2008): Foresight in Japan. Meadows, Jørgen Randers & William W. Kreibich, Rolf (2007a): Planen für das Jahr 2025 – Können die Zukunftsforschung und die Agenda 21 Orientierungshilfe leisten. Accessed 26.5.2020. Edward Elgar, Cheltenham, Northampton. Voraussagen der Wissenschaft bis zum Jahre 2000. Prognosen, Visionen, Irrungen in Deutschland von 1945 bis heute. Manage. bmbf.de/?les/VDI_Band_102_C1.pdf>. In Ufu themen und informationen 2/2008 + 1/2009 (64/65). LeCun, Yann, Yoshua Bengio & Geo?rey Hinton (2015): Deep learning, Nature 521 (7553), pp. Radkau, Joachim (2017): Geschichte der Zukunft. Kahn, Herman & Anthony Wiener (1977): Ihr werdet es erleben. Kagaku G?utsuch. Steinmüller, Karlheinz (2013): Zukunftsforschung in Deutschland. DOI: 10.1002/ ?o2.31. VDI, Düsseldorf. NISTEP (2019): 11 S&T Foresight 2019 (The 11th Science and Technology Foresight 2019, Full volume). <http://hdl.handle.net/11035/00006607>. Kreibich, Rolf (2007b): Über Transparenz und Verantwortung in einer immer komplexer werdenden Welt. Oktober 2020. G?utsu Yosoku Ch?sa, (Science and Technology 2020. <https://www. Kreibich, Rolf (2007c): Wissenschaftsverständnis und Methodik der Zukunftsforschung. Fraunhofer-Institut für Systemund Innovationsforschung ISI, Karlsruhe
The resulting framework illustrates how complex Futures Studies are becoming in Italy, by analyzing the current organizations working in Italy in the Field and what their perceptions are of the challenges and opportunities for Futures Studies in Italy. After a short historical introduction of Futures Studies in Italy, the paper aims to illustrate the state of the art of contemporary Futures Studies through an exploratory assessment of the organizations, approaches, and objectives that are being developed today. Keywords: Futures Studies, Italy, Foresight, Organizations REFEREE-ARTIKKELI Mara Di Berardo Ph.D., Communication Director Italy Node Co-Chair, The Millennium Project MaraDiBerardo@millennium-project.org Carolina Facioni Sociologist and Ph.D. The research design is composed of an exploratory activity selecting the most prominent organizations in the ?eld, and of a web survey and dissemination activity through which information about these organizations and their perceptions of Futures Studies in Italy, in terms of challenges and opportunities, are collected and analyzed. Research Assistant Italian Institute of Statistics (ISTAT), Italian Institute for the Future Roberto Paura Ph.D. President, Italian Institute for the Future. 15 4/22 F Futures Studies in Italy: an exploratory assessment of organizations, approaches, and objectives Abstract Futures Studies in Italy has a long history. Starting from the contribution of its founders, such as Aurelio Peccei, co-founder of the Club of Rome at the end of the 1960s, Pietro Ferraro, with the Italian version of Futuribles, Eleonora Barbieri Masini, “the mother of Futures Studies”, and many others, the discipline has evolved over time, developing di?erent interests, methodologies, and studies in Italy. Nowadays, Italy seems to nurture a complex ?eld of activities related to the Futures
However, compared to the ?rst generation of Futures Studies, the contemporary ?eld of Futures Studies in Italy has developed rather recently. 4/22 16 Futura international Futures Studies community with a more precise, complete, and detailed overview of the multiple organizations, approaches, and objectives that are being developed in Italy. In conclusion, some potential next steps of the research project are proposed. 1.2 to Roberto Paura, and par. In the face of the rapid growth of the ?eld in recent years, a need for more timely mapping and networking of practitioners, researchers, and organizations working in Futures Studies has emerged. The results (Section 3) are reported and discussed in two main blocks, one related to the organizations and the other related to their perceptions of the challenges and opportunities they are facing. The data considered for the analysis are the web survey responses given by the organizations working in Futures Studies in Italy. In addition, the research project aims at individuating some of the main challenges and opportunities in the ?eld today and how to address and grasp them. To meet this need, the paper aims to assess the state of the art of the Italian Futures Studies in order to understand what the main characteristics of the organizations working in the ?eld today are in terms of objectives, activities, approaches, and themes. 3.1, should be attributed to Mara Di Berardo, par. However, section 2 and par. Futures Studies in Italy: A Brief History The following section illustrates some of the ?rst promoters and experts of Futures Studies in Italy who fall within what may be called a ?rst generation and some of the most important organizations working in the ?elds nowadays that can be included within a second generation in the ?eld and that seem to show a more group-oriented approach to the discipline. The authors would like to thank the anonymous reviewers for their suggestions.. For example, Bertrand de Jouvenel (1964) elaborated his theory on possible futures with “futuribles”; Gaston Berger created the concept of “prospective” (Barbieri Masini 1993; 2000), which was reworked by Michel Godet (1985) in the following years. First Generation The ?eld of Futures Studies came to be after World War II. While the Rand Corporation in the USA developed techniques of investigation and analysis such as the Delphi Method (Dalkey 1969), or scenario building (by Herman Kahn), European pioneers provided many theoretical elements for the epistemic foundations of Futures Studies (Bell 2003; 2004). It then introduces the research objectives and design (Section 2), composed of ?ve main phases. Futures Studies was primarily created to develop strategies in order to avoid (in the future, or, better, in the possible futures) a third world war, especially in the United States during the ?rst period of the discipline (for instance, Seefried 2014). We also hope that this will help enhance networking among groups, institutions, and individuals currently working in Futures Studies in Italy and worldwide, while also highlighting some potentialities and criticalities in the ?eld and suggesting how to address them. The authors hope that the paper provides the Futures Studies in Italy 1 This paper is an intellectual product of the authors as a whole. 1.1 to Carolina Facioni, par. The aim was to rebuild a world divided into two opposing fronts because of the Cold War and scared by its possible consequences (Andersson 2018; Son 2015). However, the very ?rst Italian contribution to the development of the discipline was of a di?erent kind and can be traced to the turn of the ?rst and second phases (according Introduction Futures Studies in Italy has a long history 1 . 3.2 to Roberto Paura and Carolina Facioni. The paper begins with a short historical introduction of Futures Studies in Italy, reporting some of its main representatives, and notes about what can be called its “second generation” (Section 1), in order to give a coherent framework of understanding. The opinions expressed in the paper do not necessarily re?ect those of the respective institutions. Starting from the contribution of its founders, such as Aurelio Peccei, co-founder of the Club of Rome at the end of the 1960s, Pietro Ferraro, with the Italian version of Futuribles, Eleonora Barbieri Masini, “the mother of Futures Studies”, and many others, the discipline has evolved over time
17 4/22 F Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura to Son 2015) of Futures Studies. He was born in Turin and worked at the FIAT enterprise as a top manager (Facioni & Paura 2022). However, we can recognize Peccei’s vision, his very ideal of human quality, and his concern for the future of humankind behind the works that, in recent years, have led to de?ning the United Nations’ Sustainable Development Goals (UN 2015). He began to write about the possible problems of shortage of drinking water caused by its misuse already in the 1960s (e.g., Nebbia 1968a; 1968b). Three persons had a great importance for Peccei’s intellectual and life path: Julian Huxley, Alexander King, and Eleonora Barbieri Masini. He completed his studies in Paris at the Sorbonne, which ?nanced an educational trip to Russia (then, USSR). For instance, it was not mainly focused on war and its protagonists were not exclusively scientists 2 . The Limits to Growth was perhaps one of the most controversial and popular Futures Study in history, arousing a still open debate in the scienti?c community. He was one of the founders of Alitalia, ADELA (Atlantic Development of Latin America), and Italconsult (of which he was later honorary president). The Club of Rome was the most important contribution of Peccei to Futures Studies. As a FIAT manager, he worked in China and in South America. He co-founded it in 1968 together with scientist Alexander King. His long stays abroad allowed him to establish a network of relationships (and of cultural exchange) at a planetary level – which is particularly important for understanding Peccei’s intellectual contribution. He had a di?erent approach with respect to Peccei’; his contribution was focused on resource consumption. In the context of Futures Studies applied to the study of environmental problems, Giorgio Nebbia, who was professor in Commodity Studies at the University of Bari, must be remembered. At a global level, a fundamental contribution to the debate on futures, as well as to the development of new strategies for exploring the futures, came from Aurelio Peccei. His attention to forecasting is evident in a paper (Peccei 1971) published in Futuribili, where he describes the mathematical model developed by MIT in Boston on which the ?rst Club of Rome The Limits to Growth report is based (Meadows et al. Peccei’s vision was strongly in?uenced by his training as an economist, especially in his early works. A great friend of both Peccei and Nebbia, the sociologist Eleonora Barbieri Masini was one of the greatest theorists of Futures Studies (Facioni 2019). Julian Huxley founded WWF and contributed to forming Peccei's sensitivity towards environmental problems, which became the core topic of his intellectual approach to the futures and to his vision of environmental problems under a complexity approach, in particular. 1972). In Peccei’s (e.g., 1965; 1971) vision, di?erent systems interact together in a kind of vicious circle: pollution, population, di?erent speed in technological development in various countries of the world, and resource consumption; all these elements had to be studied as interacting dynamics in a complex system. Ferraro 1973) where he stressed how the building of the future was a moral commitment. This movement never developed scienti?c theories for the study of the future, rather it focused on artistic and political avant-gardism in a radical key, serving as a breeding ground for fascism. Two of the promoters of this incomparable scienti?c adventure, Piero Ferraro and Aurelio Peccei, were actually engaged in the business and industry world. Futuribili was characterized by a multidisciplinary approach. Italian Futures Studies, on the other hand, owes its origin to key ?gures of Italian antifascism.. One of her most important studies is the 2 While the expression futurismo sociale (‘social futurism’) has often been used in Italy to refer to Futures Studies in the second half of the 20th century, and although today the term futurista is also used in Italy following the English term 'futurist', Futures Studies in Italy has no ?lial relation with the early20th-century artistic and cultural movement of Futurism. Ferraro also wrote papers and essays (e.g. However, similarly to Peccei, Nebbia was also a precursor of debates that would come to the attention of the world only many years later. Peccei’s contribution was fundamental for the birth of the IIASA (International Institute for Applied Systems Analysis), a research center based in Vienna, one of the ?rst institutes to connect the East and the West in the 1970s. The Futuribili journal was ?rst edited in the 1960s as an Italian edition of the French Futuribles (headed by de Jouvenel), thanks to the Venetian businessman Pietro Ferraro who had met de Jouvenel and was fascinated by the topic of the future
ForwardTo), and communication (e.g. the Italian Institute for the Future and the Association of Italian Futurists, founded in 2018) are institutional members of the World Futures Studies Federation, together with other two individual members; and four Italians are individual members of the Association of Professional Futurists. In 2018, a Second Meeting of Italian Futurists (Di Berardo et al. 2017), hosted by the University of Trento as part of the International Workshop on Anticipation, Agency, and Complexity, and co-organized by the Italian Institute for the Future and The Millennium Project Italy Node. Another attempt to assess the current situation of the Italian Futures Studies ?eld was made in 2021 by the OECD with its document “Italy Governance Scan for Policy Coherence for Sustainable Development” (OECD 2021). On this occasion, 137 people signed up. In 2019, a Third Meeting of Italian Futurists (Di Berardo 2019) was held in Rome at the CNEL (National Council for Economy and Labor) headquarters, with 122 people registered, this time under the aegis of the newly born Italian Association of Futurists (AFI) promoted by the same group. On this occasion, 51 people registered for the meeting. Her entire life is the singular story of an intellectual passion for a research object, the future, that she pursued with tireless action, also for example by leading the World Futures Studies Federation for many years. Without exaggeration or rhetoric, her contribution can be described in terms of Beruf in the Weberian sense. It was an carried out in eight (at the time) developing countries and convinced the United Nations of the importance of promoting female entrepreneurship in the poorest countries. A ?rst attempt to survey all Italian organizations and individuals working in Futures Studies was made in 2017 with the First Meeting of Italian Futurists (Di Berardo et al. While Strategic Foresight is only a part of the broader Futures Studies in Italy. Futura Network, Treccani Futura). University of Chieti-Pescara), while the research sector in Italy has begun to grow more slowly in social sciences (e.g. The historical Italian contribution to Futures Studies, which included many other great personalities (for example, the mathematician and economist Bruno de Finetti, who theorized the subjectivist approach to the theory of probability and collaborated with Eleonora Barbieri Masini), launched debates that are still ongoing. Indeed, Masini has been one of the protagonists of an intense activity on futures at the international level for many years. University of Parma), innovation (e.g. 4/22 18 Futura Household, gender, and age (Barbieri Masini & Stratigos 1991) research project she conducted for the UN University during 1981–1991. Masini devoted all her energy to building up Futures Studies as a discipline (Barbieri Masini 1986; 1993; 2000; 2001). To date (June 2022), one of these organizations is a member of a global and enduring futures research network (The Millennium Project with its Italy Node); others (i.e. Following the pandemic, other meetings have been held online and with di?erent formats and partnerships. 2018) organized by the same committee was held in Bologna, with the logistical support of the Foresight program of the National Research Council (currently no longer active). Second Generation What can be called the current “second generation” of Futures Studies in Italy dates back to the renewal of the Millennium Project Italy Node (2007/2008), originally established in 1997 by Eleonora Barbieri Masini, with di?erent experts and professors from the ?eld of futures research, statistics, and social science co-chairing the still active Node; the founding of the Italian Institute for the Future (2013), one of the ?rst think-tanks mainly focused on Futures Studies in Italy, with its Futuri journal (2014); and the establishment of the ?rst UNESCO Chair in Anticipatory Systems in Italy at the University of Trento (2013), with its Master’s in Social Foresight (2014). Many fall in the area of training and consulting, especially with single consultants; others have been active for years in the scienti?c research sector in specific university chairs in Statistics (e.g. In the years that have followed, under the impetus of these driving forces, a number of initiatives that explicitly or implicitly refer to Futures Studies have ?ourished. Magda Cordell McHale has called Masini "the mother of Futures Studies", attributing much of the credit for the existence of the World Futures Studies Federation to her energy and enthusiasm (Stevenson 2006)
This is the case of the hearings held in the Italian Parliament by the representatives of organizations such as the Millennium Project Italy Node and ForwardTo at the House Labor Committee on the de?nition of the National Recovery and Resilience Plan (February 2021) and at the Senate Institutional A?airs Committee on the possible evolution of the Metaverse (May 2022), respectively. As for the advocacy activity toward Italian institutions, some recent developments show a growing engagement in the Italian ?eld of Futures Studies. Finally, the National School of Administration (which trains Italian public managers) promoted the Anticipatory Governance Initiative in 2022/2023, a strategic foresight training program for public administration, ?nanced by the European Commission and whose partners include the University of Trento spino. The Analysis of the results aims at understanding the composition and characteristics of the organizations working in Futures Studies in Italy and how they perceive the ?eld in terms of challenges and opportunities. Others (13) came up during the ?rst exploratory phase, but were not invited. The research design is composed of the following phase: Exploratory Analysis; Web Survey; Dissemination Plan; Analysis of the Results. The web survey was open from May 10 to 31, 2022. Even though the amendment was not accepted, it testi?es to the growing lobbying capacity of the Futures Studies community in Italy. The analysis was carried out during June/ July 2022. The selection was based on communications received upon the invitation and evaluation through information found on the web (websites, latest news about activities, LinkedIn pro?les), and part of the criteria for inclusion identi?ed in the analysis. The research project was carried out from April to June, 2022. The following channels were analyzed in order to identify and select potential Italian organizations in the ?eld: institutional and personal contacts of the networks of reference and of the authors; social networks (mainly Facebook and Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura. A secondary objective is exploring how the Futures Studies ?eld is perceived in Italy by the representatives of the organizations included in the ?nal list, speci?cally, what its main challenges and opportunities are and how those challenges can be faced and opportunities be grasped. Exploratory Analysis This phase was aimed at de?ning a ?rst list of potential organizations to be invited to take part in the web survey and consisted of the following activities: literature and network search; ?rst review; and listing of the potential organizations. The Dissemination Plan aims at involving the potential organizations and at improving the results of the exploratory phase by reaching a wider target and integrating the ?rst list of potential organizations. 19 4/22 F ?eld of Futures Studies, the paper represents a ?rst international attempt to map Italian organizations active in the ?eld, although it only mentions some recent initiatives born in the last two years. The Web Survey phase aims at collecting data related to the organizations, at understanding how they, through their representatives, perceive the ?eld in terms of challenges and opportunities, and at receiving suggestions to address these challenges and opportunities and for other invitations. The Exploratory Analysis aims at having a ?rst idea of the organizations working in Futures Studies in Italy by making a list of organizations to invite to take part in the web survey. startup -skopìa. The literature and network search and review during the exploratory phase composed a ?rstdraw list of 31 potential organizations to invite to take part in the survey. Research Design The main objective of the research project is to give an overview of organizations, approaches, and objectives in Italy in Futures Studies, by de?ning their characteristics in terms of geographic composition, objectives, activities, area, and themes. In April, the research design and the related framework were established, and the questionnaire for the web survey de?ned. During the de?nition of the Budget Law 2022, an amendment for the establishment of a National Institute for Strategic Foresight within the Prime Minister's O?ce was advanced by ASVIS and promoted by the Democratic Party
However, none of them were included in the list (2 not related, 4 not representative, 1 not in activity anymore).. In this section, respondents were asked about potential challenges and opportunities that the Futures Studies ?eld should address today. The respondents were requested to answer by representing their group. Section B. Section A. Challenges, Opportunities; Section D. The second block referred to the Futures Studies approach that the organizations apply, by asking for the Area of Futures Studies the organization mainly works among predictive/empirical, critical/postmodern, cultural/interpretative, participatory/prospective, integral/holistic, or other approaches). Notes and closure. The questionnaire was sent in the form of a direct invitation to the referees of the organizations identi?ed during the ?rst exploratory phase. Web Survey The questionnaire of the Web Survey was composed of four main areas: Section A. The referees were also asked to send the link to the questionnaire to other potential organizations, following the approach of snowball sampling (Goodman 1961). Moreover, the respondents were asked to suggest names of references to invite to the survey (D.1). Criteria of analysis and data The analysis of the organizations includes the following steps: ?nal list composition (integration of the exploratory list of potential organizations; criteria de?nition for ?nal inclusion; ?nal Futures Studies in Italy 3 D.1 collected 6 organizations/reference suggestions for invitation, 2 of which directly invited, and the snowball sampling collected 1 direct forward. Area of activity; Section C. The choices include sustainable development, resources, and governance, among other areas. Notes and Closures. The classi?cation is based on the ?fteen global challenges facing humanity (Glenn et al. A space was left for notes/communications. In this section, respondents were asked to suggest names and contacts of further potential organizations/references to invite to the survey. The third block focuses on the themes that the organizations work on. Dissemination Plan The Dissemination Activities included a direct invitation to take part in the survey and dissemination activities to reach a wider target. Section D. This section contained three main blocks: one related to the objectives and activities of the organizations, another related to the approaches/areas of reference in Futures Studies, and a ?nal one related to the themes that the organizations mostly address. Section C. The ?rst block contained questions about the objectives of the organization and its main activities, particularly in relation to Futures Studies. Moreover, a social media campaign was executed through posts on social networks in selected thematic groups or tags of institutional pages related to the ?eld and published through the authors’ personal and institutional accounts on Facebook, LinkedIn, and Twitter. It contained contactand role-related questions about the person answering for the organization. Besides collecting data and information about the organizations and the respondents, section A of the questionnaire helped de?ne their geographical composition. 2017) but is adapted to be closer to the context of the Italian organizations working in Futures Studies. Where appropriate, direct invitations were sent or forwarded 3 . Organizations Data. 4/22 20 Futura LinkedIn); Italian mailing lists, such as “Futures Studies Italia” managed by the Millennium Project Italy Node and the subscribers of the newsletter managed by the Italian Institute for the Future; the Italian Association of Professional Futurists’ registered members; dissemination articles and papers in magazines. Area of activity. The classi?cation is taken from Gidley (2017). Organizations Data; Section B. In order to reach a wider target, public announcements were made through mailing lists/ newsletters managed by the authors and their institutions, and news articles were published in related institutional websites. The dissemination activities were launched concurrently with the launch of the survey and lasted until the survey closed. Futures Studies in Italy. It contained three open questions: what are the main challenges the Futures Studies sector in Italy faces today, what are the main opportunities for Italy in the ?eld, and suggestions to face and grasp them
Overall, the total number of potential organizations considered for inclusion was 70 and the total number of respondents to the survey was 37. Out of 34 invitations, 18 representatives answered the questionnaire. After the analysis, the total number of organizations composing the ?nal list of organizations is 21, one of which did not respond to the questionnaire. The inclusion in the ?nal list of the potential organizations was based on their feedback and, in its absence, on the value of the criteria for inclusion assigned by the authors by checking online information. The distribution (Figures 1a and 1b) denotes a larger concentration in the North of Italy. Geographical distribution of the organizations. Starting from the ?rst raw list of potential organizations working in the ?eld of Futures Studies in Italy, de?ned during the exploratory phase, the list was integrated with the results of the snowballing procedure and with suggestions received upon the direct requests. Results and discussion Characteristics of the organizations In relation to the geographical distribution (A.6), three organizations reported two cities, thus giving 24 cities for 21 organizations in total. The ?nal list contains the organizations that are futures related based on the previous criteria. Out of the 16 organizations that did not answer the questionnaire, 1 was included; in this case, only the data about the organization (section A and B) collected by the authors on the web are considered in the analysis and no data could be inferred by the authors for section C. The larger concentration of the organizations in the North of Italy seems to re?ect a wellknown, uneven national distribution of work activities; however, considering the nature of the ?eld, perceived as innovative by many, having a national coverage along the peninsula is a good result and also having a representation in the south is because it demonstrates a widespread interest in the subject. The analysis of the results related to the organization's characteristics was carried out only considering the answers given by the organizations included in the ?nal list. The open responses were analyzed, starting with a grounded theory approach (Glaser & Strauss 1967). Out of the 18 potential organizations whose representatives answered the questionnaire, 16 were included in the list. Of these, 65% of the organizations are in the North of Italy (16), 22% in the Center (5), and 13% in the South (3). Once again, only the answers given by the organizations included in the list were considered. The dissemination plan, digital snowballing included, gave 19 extra respondents to the survey, out of which 4 were included in the list. 21 4/22 F composition); analysis of the main characteristics of the organizations. Figure 1a. The analysis of the challenges and opportunities is based on Section C of the questionnaire. Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura. The list was then reviewed following criteria for inclusion in the ?nal list of organizations working in Futures Studies in Italy, speci?cally: • Representativeness of organizations (representative/not representative): this focuses the analysis only on organizations, leaving out individual consultants and unities that were already represented; • Relation to the ?eld of Futures Studies (related/not related): this was mainly based on the answers given in section B of the web survey; • Operativity (in activity/not in activity)
Besides the above and apart from some easy categorization (e.g., answers such as “Dissemination”, “Risk Management”, “Scienti?c Research”, “Consultancy activity for organizations and companies”, “Consultancy and assistance activities”), some interesting answers can be reported to better understand the meaning of the categories. Dissemination, for instance, also includes “Disseminate themes, practices, tools of Futures Studies, Anticipation, Social Foresight, Futures literacy” and “Dissemination and awareness, educational and training activities to further and explore the thinking and works of Aurelio Peccei”. 4/22 22 Futura Futures Studies in Italy communication, networking, and research”. Five organizations are included in more than one category; speci?cally, 3 organizations are included in Scienti?c Research and Education and Training, particularly the ones answering “Research and Didactics” and “Training and Research”; 1 organization is included in Strategic Foresight and Education and Training, due to its answer “Supporting strategic foresight in companies and public administrations and di?using futures literacy in education and training”; and 1 organization is included in 3 categories, such as Scienti?c Research, Education and Training, and Dissemination, its answer being “Developing futures thinking and contributing to the futures studies ?eld in Italy through projects, courses, Figure 1b. Intergenerational awareness refers to “Developing awareness on behavioral-value dynamics at demographics-intergenerational level in terms The open answers to the main objectives (B.1) of the 21 organizations composing the list can be grouped as follows (Figure 2), for a total of 27 answers/objectives. Map of the organizations’ locations.
23 4/22 F of knowledge of the present and anticipation of coming futures”. Design and Speculative Fiction consider objectives such as “Planning design ?ction and speculative design laboratories activating thinking about available possible futures among the participants”. The least common of the answers is in Change Management (3%); however, the percentages of these answers are very close, denoting some fragmentation of the purposes. Exponential Technologies refer to “the main objective of studying exponential technologies to face the main challenges of the world and build a better future for all”. The open answers to the secondary objectives (B.2) of the 21 organizations composing the list can be grouped as follows (Figure 3) for a total of 30 answers: Once again, the open responses were quite varied. Finally, 1 organization was included in Scienti?c Research, Education and Training, and Dissemination and Communication. Of these, 3 organisations are included in 3 categories: 1 in Scienti?c Research, Strategic Foresight, and Education and Training by answering "Developing applied research on trends, emerging issues, weak signals, futures scenarios; realizing applied research projects (...); Disseminating competencies (...); supporting new generations (...)". Main objectives of the organizations.. Overall, the most common answers related to the main objectives of the organizations is in Education and Training (26%), soon followed by Scienti?c Research (18%), two areas that are often connected in academia, and by Dissemination and Communication (18%), showing how this area is gaining attention in universities and similar bodies. Finally, Representation includes an organization aiming at “Obtaining the recognition of the profession”. 1 organization was included in Creating Futures Objects, Education and Training, and Dissemination and Communication, particularly in design ?ction. It can be noted that 5 organizations were included in more than one category. Three organizations were included in 2 categories: 1 organization was included in Education and Training and Networking through their collaborative platforms focused on accelerated technologies; another organization was inserted into Education and Training as well as Dissemination and Communication particularly focused Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura Figure 2. Networking means “Creat(ing) a network of researchers speci?cally working on social research through participatory, creative, art-based, emancipatory survey methodologies”
Dissemination and Communication also includes objectives such as “Dissemination of the culture of future and of its tools: Futures Studies, megatrends, future exercise”. Science, Technology, and Culture transfer refers to a “Third mission in di?erent areas: social, juridical, criminology, security”. The least common answer is Creating Futures Objects/Services (3%), which is quite speci?c to the Speculative and Design ?ction area, and in Networking (3%), which needs further attention in some organizations or is already pursued as a main objective in others. 4/22 24 Futura on the Club of Rome; and another organization is inserted in Dissemination and Communication and Scienti?c Research, by “Promoting a culture of anticipation (...); awareness and knowledge (...); producing studies and researches on futures scenarios (...); exchange of knowledge and practices in Futures Studies". It is interesting to notice that 1 organization claims to work in all the 4 areas and that 3 organizations work in more than one area, particularly 1 in both Dissemination/Communication and Education and Training, 1 in Scienti?c Research, Education and Training, Dissemination/ Communication, and 1 in Consultancy, Dissemination/Communication, and Education and Futures Studies in Italy Figure 3. This shows how the organizations mainly focus on Futures Studies but also that some of them apply and use their methodology and concepts to reach other primary objectives, showing a di?usion of futures studies in Italy beyond speci?c focused initiatives. Strategic Foresight refers to “Support to strategic planning”. These results, however, must be read in combination with the answers given to B.3. Overall, the most common answer is Dissemination and Communication (23%), which is often considered a secondary activity, and it is followed by Education and Training (20%). Futures Studies Methodology includes “Developing Anticipation and Futures Studies theories and methods” and “Analysis, development and methodological application in the Futures Studies ?eld”. In fact, Futures Studies are the main organizational activity for 64% (14 respondents) of the organizations included in the ?nal list. Secondary objectives of the organizations.. Finally, it is interesting to notice that six organizations declared not to have secondary objectives. Apart from some easy categorizations (e.g., answers like “Training of the partners”, “Dissemination”, “Awareness”), other interesting answers per category include the following. The main activities carried out by the organizations (B.4) are the following (Figure 4), for 29 total answers collected
Another organization declared to work on 4 themes, such as Foresight, Education and training, Science and technology, and Development of methodology and techniques. This seems to re?ect a generalized loss of appeal of the predictive/empirical approach in favor of other approaches, maybe as a consequence of the openness of the discipline during its evolution. 25 4/22 F Training. Notes left by the respondents consider Education and Training in terms of “learning by doing”, and act for Education and Training and Dissemination/Communication for what is called “Culture of Futures Studies”. Main activities of the organizations.. Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura Figure 4. Overall, the answers related to the activities carried out by the organizations show enough balance, with a high peak in Education and Training (31%), followed by Dissemination/ Communication (28%) and Scienti?c Research, and a low peak in Consultancy (17%). Overall, the high peak of the answers is in the Foresight area (12%), while the low peaks are in Governance, Inequalities in the distribution of wealth, Gender inequalities, Health, and Global ethics (5%). The main themes (B.6) on which the 21 organizations on the list work are represented as follows, for 91 total answers (Figure 6). The organizations on the list work in the following areas of Futures Studies (B.5), for 37 total answers (Figure 5). Here, it is interesting to notice that 5 organizations declared to work on all the themes. The results show that 4 organizations claim to work in all the categories above, thus following the wide spectrum of approaches in Futures Studies. In conclusion, the results seem to show a multi-topic nature of some organizations, and the coverage of all the topics seems to denote an openness of their activity. Another result that needs attention is that only 1 organization claims to work in the integral/holistic area of futures addressing global futures. Overall, the most applied approach is the Cultural/Interpretative one (38%), soon followed by the participatory/prospective approach (24%), while the least applied is the predictive/empirical one (11%). Two organizations declared to work on 2 speci?c themes, one on Sustainable development and climate change, and Science and technology, and another on Sustainable development and climate change and Resources. Finally, considering the few organizations pursuing the integral/holistic (14%) and critical/post-modern (13%) approaches, something could be done to improve these areas in Italy, as well
Futures Studies in Italy. 4/22 26 Futura Figure 5. Figure 6. Themes of reference for the organizations. Area of Futures Studies where the organizations work
Challenges in Futures Studies. It is therefore necessary to underline that the absolute data refers to the frequency of the coded responses, and the percentage data refers to the frequency of the coded responses compared to the total of the responses. 27 4/22 F Challenges, opportunities, and suggestions The answers provided by the 21 representatives in section C of the questionnaire often spanned more than one semantic area. The challenge to Connect with other disciplines (12%) includes answers such as “Integration/hybridisation with other paradigms and disciplines”, “Need for coordination between di?erent scienti?c areas”, and “Open up more interdisciplinary collaborations with other ?elds of knowledge”. Networking (12%) emphasizes the perception of greater collaboration with stakeholders as a challenge, including answers such as: “Partnership with universities and Italian departments”, “Forming critical mass”, and “Lack of connection between stakeholders”. Awareness and futures literacy (34%) is the preponderant category. However, it is possible to identify a classi?cation of 6 items, starting from the basis of the 33 normalized responses (Figure 7). The common element is the realization that Futures Studies does not yet enjoy the acknowledgement as an autonomous scienti?c discipline and that this greatly limits its potential. Strengthening of FS (9%) theoretical founFigure 7. Regarding the contents related to the challenges (C.1), some of the analyzed texts could be traced back to more than a single semantic unit. The category includes answers such as: “Training (with a view to activating future-oriented mindsets) the generation (...) that today holds decision-making roles”, “Spreading the culture of the future and its tools”, “Making Italian SMEs futures-proof”, and “Lack of a long-term vision in decision-makers”. Among the disciplines mentioned with which Futures Studies should have more dialogue are Design, Innovation, Marketing, Sustainability Sciences, Earth System Science. The perceived challenge of Acknowledgement of FS as a discipline (24%) takes into account responses such as: “Need to bring out the need [for Futures Studies]”, “Inclusion in academia, both in terms of education and research”, and “Making citizens aware of the existence of Futures Studies”. Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura. This includes the concerns and challenges related to the persistence of short-term logics in society that contrast with the need of Futures Studies to promote long-term thinking, and the awareness of a more robust education that can make citizens, companies and institutions more future-oriented
Indeed, it is a sort of ideal tension toward a more radical change in society and in its fundamental structures: the contexts of work, of culture, of politics. Business opportunities (19%) includes answers such as: “Operating in a market that is not yet fully developed, with great potential for growth in the area of training and consultancy”, “Make (Futures Studies) a business function with dedicated resources”, and “Investment plans and generally the leverage of access to credit (public and private)”. Furthermore, the need to sensitize political decision-makers to futures is strongly felt. 4/22 28 Futura dations includes answers such as “Applications with rigorous methodologies”, “Measurement of impacts”, “Lack of knowledge of the more scienti?c (hard) part”. Paraphrasing the interviewees, only Futures Studies can help sustainability objectives be achieved. In this case, Futures Studies would be the tool for a paradigm shift to a new future-oriented society. In a way, they resume the natural tension towards interdisciplinarity and transdisciplinarity, as underlined in the texts that laid the foundations for Futures Studies (Bell 2003; 2004; Barbieri Masini 1993). The respondents ask for a more in?uential role in Futures Studies in every institutional and non-institutional context. Some of the interviewees argue that Futurists should aim at being, in all respects, considered among the stakeholders of decision-making processes. The results reveal the desirability of using Futures Studies to Support the policy-making process (37%), in order to guide public decision-makers to adopt long-term policies, with responses such as: “Bene?ts of widespread foresight (robustness and adaptability of plans or programmes, future-proo?ng strategies)”, “Giving voice to futures-oriented forms of public participation (from local to national) that prompt the decision-maker to consider planning based on preferrable scenarios”, and “Aiding communities (from Italy as a whole to small municipalities) in the elaboration of potential future scenarios, so that community choices are more informed and less biased by short-term needs”. However, this can only happen if Italy becomes aware of its needs for Futures Studies as a whole — but this is not yet the case. Marketability (9%) takes into account answers such as “Acceptance by the public administration”, “Correctly interpreting customer needs”, “Marketability of services”. In particular, they want a wider space for Futures Studies in the academic context but also a stronger role in the business world. Regarding the opportunities for the discipline (C.2), the respondents show a di?erent attitude with respect to the topic of challenges. All respondents want to get out of a niche context and become a community asset – a community that, thanks to them, looks with trusting and sensitive eyes towards possible futures. However, regardless of the di?erent approaches, the tension towards a quality production, recognized and appreciated by the whole scienti?c ?eld, is evident. Less mentioned, but still present is the need for improving professional performance. It is not only a matter of dissemination, which is a strongly underlined topic in the answers. Indeed, the results reveal the richness of the re?ection on the role of Futures Studies in the Italian disciplinary context. Futures Studies needs to become the instrument for a radical “change of mentality” in Italy. The analysis of textual contents allows us to grasp nuances of meaning that are worth reporting in this context. As for the ?rst group, the need to obtain further visibility in the national context seems to be an essential goal to achieve. This expresses the need of a more e?cient network among futurists and also the desire to better structure the interconnections among di?erent disciplines. While a large part of the interviewees focused on “goals” of the ?eld, another re?ected on the discipline itself, focusing more on the “how” rather than on the “what”. Furthermore, broadening the time horizons and getting out of short-term perspectives also seem necessary for Italy. A very important theme is how the discipline should be aimed at raising futures awareness within the entire Italian cultural context. Under the category of Institutional relations (18%), answers that see Futures Studies as an Futures Studies in Italy. The answers are primarily focused on two main clusters: "facing outwards", which perceives the role of Futures Studies in society as the main challenge, and "facing inwards", which focuses on the discipline itself (e.g., the internal dynamics, the professional criticalities, etc.)
This includes both some of the answers mentioned in the previous category, according to which the FS can represent an ideal approach to understanding the dynamics typical of a complex system such as the global society, and others such as “The possibility of disseminating knowledge in areas that are still little explored”'. Some of the Advocacy & lobbying actions proposed are: “Raising awareness among policy-makers at various levels, the media, the private sector executive/managerial class, on Futures Studies and Strategic Foresight” and “Acting in the appropriate fora (e.g. Finally, Interdisciplinarity (11%) emphasizes the opportunities related to Futures Studies as a meta-discipline. Regarding the suggestions given by the respondents, they can be grouped as follows. Suggestions regarding Dissemination & Communication include “Greater dissemination of FS content in universities for both teaching and research” and “Greater presence in the mass media, so as to reach a wider audience”. It includes: “Getting recognition”, “Facilitating relations between scienti?c research and society, overcoming the limits of the Italian academy”, and “Possibility of building relations with the university to foster intellectual transfer from the academic world to civil society”. Consistent with the emphasis on the opportunity to support decision-making in Italy and strengthen relations with academic and institutional actors, as well as the challenge of increasing the visibility of Futures Studies and its public recognition, the suggestions mostly focus on advocacy and lobbying activities (23%) as well as on communication and dissemination (19%). One element that emerges from the analysis is the community's awareness of being at a crucial moment for the discipline. Opportunities for Futures Studies in Italy. This is expressed in answers such as: “Supporting the various transitions (ecological, energy, educational, political, tourism, cultural, etc.)”, “Futures Studies o?er a fundamental opportunity to ?nally apply a multidisciplinary approach to the study of social change”, and “Rapid techno-social change”. Figure 8. Systemic change (15%) includes answers that see the main opportunity of Futures Studies being the acceleration of ongoing social changes and the possibility of supporting this process through the innovative and systemic approach of FS. MUR [Ministry of University and Research]) so that related (if not speci?c) courses dealing with FS methods are introduced in degree courses”. Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura. 29 4/22 F opportunity to build relationships with the public and decision-making bodies are included
Finally, Strengthening Future Awareness (8%) goes in the direction of enhancing futures literacy skills particularly among the youngest, such as “Promoting the introduction of futures studies in schools for a literacy consistent with the challenges of the 21st century and as a tool to counter the growing social polarization in terms of opportunities, also in terms of aspirational capacity” and “Promoting capacity-building and aspirational capacity. Conclusions While the ?eld of Futures Studies in Italy is lively and active, and many projects, groups, and organizations have objectives for the short term, the survival rate of the organizations is not clear. consultant, single researchers with no groups, literature on the theme, etc.) working in Futures Studies in Italy. Suggestions for Futures Studies in Italy. The number of potential organizations coming from the exploratory phase that are not active anymore and others coming to the fore in time make the ?eld unstable but also lively. This study is a ?rst step towards having a clearer picture of what is happening in Italy, but it is far from being concluded. Networking (16%) includes suggestions such as “Strengthening networking between experts and organizations in the ?eld”, “Accepting commissions but sharing them with other colleagues”, and “Don't monopolize commissions, but sharing them”. 4/22 30 Futura The respondents also proposed a number of speci?c initiatives that could be described as “Cross-disciplinary & innovative projects” (19%), speci?cally addressing the challenges and opportunities of increasing the interdisciplinarity of Futures Studies: “Support trans-disciplinary (...) and social learning action-research and evaluation projects”, “Propose participatory projects to municipalities and regions”, and “Propose workshops in universities also for more statistical methods”. First, the project research could analyze individuals (e.g. The Institutionalizing Futures Studies category (15%) includes proposals that move towards a more o?cial role for the Italian FS community, in particular “Building a recognised national academy to bring together the various experiences in the ?eld of education of the bodies that exist today” and “Obtaining recognition of the profession of futurist”. Futures Studies in Italy. Second, more Figure 9. For instance, potential next steps of the research project could be de?ned in relation to both individuals and organizations
Resources for the future.) Futuribili 3. <https://archividigitaliolivetti.archiviostoricolivetti.it/collections/ object/detail/10980>. Strauss (1967): The Discovery of Grounded Theory: Strategies for Qualitative Research. Barbieri Masini, Eleonora (2000): Penser le Futur – L’essentiel de la prospective et de ses méthodes. Nebbia, Giorgio (1968a): Risorse per il futuro. References Andersson, Jenny (2018): The Future of the World. Armando, Roma. Glenn, Jerome C., Elizabeth Florescu & The Millennium Project Team (2017): State of the future 19.1. Editrice Ponti?cia Università Gregoriana, Rome. Moreover, a more detailed comparison with the European and worldwide situation of the ?eld of futures studies could better allocate the present situation in Italy. Rand, Santa Monica (CA). Nebbia, Giorgio (1968b): Il mondo ha sete. The emergence of “Western” futures research and its production of expertise, 1950s to early 1970s, Eur J Futures Res 15(29). Mara Di Berardo, Carolina Facioni & Roberto Paura. Barbieri Masini, Eleonora & Susan Stratigos (1991): Women, Households, and Change. Behrens III (1972): The Limits to Growth: A Report for the Club of Rome’s Project on the Predicament of Mankind. Meadows, Donella H., Dennis L. Glaser, Barney G. Godet, Michel (1985): Prospective et plani?cation stratégique, Editions Economica, Paris. However, this exploratory survey already reveals how Italy seems to nurture a complex ?eld of activities related to the Futures Studies that deserve further attention to better exploit their potentialities. United Nations University Press, Tokyo, New York, Paris. Values, Objectivity, and the Good Society. The Millennium Project, Washington DC. Dunod, Paris. Oxford University Press, Oxford. <https://www.instituteforthefuture.it/wp-content/uploads/2018/12/Report-Il-futuro-del-lavoro. Organization for Economic Co-operation and Development, Paris. Other potential follow-ups of the research project lie in the information provided so far, in the challenges, opportunities, and suggestions in particular, that could be analyzed in a more systemic way and be a baseline for alternative scenarios. (1969): The Delphi Method: An Experimental Study on Group Opinion. <https://www.instituteforthefuture.it/wp-content/uploads/2019/09/report-futuro-organizzazioni-2019-v4.pdf> Di Berardo, Mara, Roberto Poli & Roberto Paura (2017): Primo incontro esperti italiani di Futures Studies. pdf>. 1146-1157. Transaction Publishers, New Brunswick (USA) and London (UK). Il futuro del lavoro. Seefried, Elke (2014): Steering the future. Club of Rome, Geneve. Dalkey, Norman C. Stevenson, Tony (2006): Eleonora Masini: nurturing visions of the future, Futures 38, pp. Bell, Wendell (2003): Foundations of Futures Studies: History, Purposes, and Knowledge. 148–170. UN (2015): Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development. 65-85. de Jouvenel, Bertrand (1964): L’art de la conjecture. Barbieri Masini, Eleonora (1993): Why Futures Studies. Meadows, Jørgen Randers & William W. A very short Introduction. 31 4/22 F information about the organizations (number of members, formal/informal organization, hosting institution, legal form, short/long-term plans, etc.) could be analyzed. Accessed 3.4.2022. OECD (2021): Italy Governance Scan for Policy Coherence for Sustainable Development. Di Berardo, Mara, Roberto Poli, Roberto Paura, Luisa Tondelli & Vincenza Pellegrino (2018): Secondo incontro dei futuristi italiani. 21–26. Peccei, Aurelio (1971): Un modello matematico per la previsione dei futuri nel mondo, Futuribili 33. Facioni, Carolina & Roberto Paura (2022): Re-discovering Aurelio Peccei’s contribution to Futures Studies, Eur J Futures Res 10, Art 9. & Anselm L. Grey Seal, London. December 18, 2018. Peccei, Aurelio (1965): The challenge of the 1970s for the world of today. Transaction Publishers, New Brunswick (USA), London (UK). Barbieri Masini, Eleonora (2001): Futures Studies in Italy and The limits to growth, Futures 22, pp. 120-137. Son, Hyeonju (2015): The history of Western futures studies: An exploration of the intellectual traditions and three-phase periodization, Futures 66, pp. Di Berardo, Mara (2019): Terzo incontro dei futuristi italiani. Facioni, Carolina (2019): Per una sociologia dei futuri: il contributo di Eleonora Barbieri Masini alla fondazione dei Futures Studies, Futuri 11, pp. <http://www.instituteforthefuture.it/ wp-content/uploads/2017/05/ReportFuturesStudiesItalia.pdf>. The two phases could be integrated in order to understand if individuals are part of organizations or not, and whether they are interconnected through formal or informal networks. Futurible Hachette, Paris. Accessed 1.10.2021. April 7, 2017. Gidley, Jennifer M. (2017): The Future. The authors hope that the e?ort made here can help lead to more integration among the di?erent approaches and activities, as it could help bring forward further developments of the futures ?eld in Italy over time. Oxford University Press, Oxford. <https://sdgs.un.org/2030agenda>. Transaction Publishers, New Brunswick (USA) and London (UK). September 9, 2019. (1961): Snowball sampling, Annals of Mathematical Statistics 32, pp. Barbieri Masini, Eleonora (1986): La previsione umana e sociale. (The world is thirsty.) Futuribili 4. Goodman, Leo A. Bell, Wendell (2004): Foundations of Futures Studies. Ferraro, Pietro (1973): La costruzione del futuro come impegno morale
The rest are in category C1 or do not reach categorization. This study proposes a classi?cation on a scale of ?ve categories of LTT in government based on various elements that show a medium and long-term institutional framework. In its application in the ten economies with the highest GDP per capita (PPP) in Latin America, we ?nd three countries to be in category C3 (the Dominican Republic, Panama, and Uruguay) and two countries to reach category C2 (Mexico and Brazil). That shows us an important challenge for the entire region in creating a basic institutional framework to face the long term. The earlier profound problems (political, social, or economic), lack of Institutionality for the future, invested interests, and evident leadership shortcomings are some of the causes surveyed in multiple studies to explain this phenomenon. However, when looking for an international classi?cation to give evidence of instruments of the LTT in governments, it does not yet exist. Keywords: Long-term thinking, futures, governance, anticipatory governance, strategic planning REFEREE-ARTIKKELI Fredy Vargas Lama PhD Universidad Externado de Colombia fredy.vargas@uexternado.edu.co Luz Martha Melo Rodrigues Universidad Externado de Colombia luz.melo@uexternado.edu.co. 4/22 32 Futura The State of Long-Term Thinking in Latin American Governments Abstract Latin America is a region where governments' long-term thinking (LTT) has historically been weak. A spectrum is proposed that goes from MT (medium-term) planning without clear evidence of LTT to a well-established system of Future Public Policies and Anticipatory Governance Systems. This scheme is intended to be used not only in Latin America or other emerging regions but in all countries. We observe that, at the institutional level, in government, the factors that explain the de?ciency in long-term thinking are varied, as well as the level of development of future public policies throughout the region
2021). Fredy Vargas Lama & Luz Martha Melo Rodrigues. In developing countries, all the problems derived from the global transformation and from the increase in uncertainty, accompanied with unresolved challenges that historically draw on social, economic, environmental, and cultural aspects, among others (Rogers et al. • It is intersubjective. There are at least ?ve key elements of LongTerm Thinking (Vargas-Lama 2020): • It is based on critical and analytical thinking. Given the high complexity and volatility in which we ?nd ourselves, their presence becomes a prerequisite for any government at the global level (Boston 2016; Elvarsdóttir 2020). 2011). This article investigates a new way of measuring the presence or absence of LTT in governments through institutional strategic tools (plans, visions, anticipatory governance, and future public policies). The former is of fundamental importance, individually and collectively (Krznaric 2020). As a rational process, LTT leads us to the analysis and interpretation of the future for decision-making in the present with long-term implications (Mackenzie 2018) that can a?ect actors for an extended period (Barnett et al. between short-term impact and long-term signi?cance (Jacobs 2011). However, there is some clarity in the international academic literature regarding institutional elements that re?ect the LTT existence. In this framework, long-term thinking is of high importance, not to guess the future but to deal in an orderly manner with the dilemmas originating in complexity and uncertainty (Sardar 2010; Schauppenlehner-Kloyber & Penker 2015). 33 4/22 F Introduction Governments worldwide are facing more and more challenges, mainly caused by the growing uncertainty, leading them to seek solutions to increasingly complex problems (Pidgeon 2014; Head 2019). Literature review Long-Term Thinking in Governments to Face Uncertainty Long-term thinking (LTT) is a process of construction and co-construction of a shared strategy that responds to a desired image of the future in long-range time horizons, adjustable to the extent that environmental conditions change to justify it (Vargas-Lama 2020). In addition to the current disruption, general sustainability challenges (economic, social, and environmental) and changes in the global socio-political pro?le, have internal and systemic implications (Kivimaa et al. • It is about creating representations about the future. 2018). This also re?ects a higher form of what can be called an Awareness of the future (Ahvenharju et al. A measurement scale of LTT in governments is developed, analyzing some Institutional Instruments and the rating by categories for the ten largest economies in Latin America by 2022, according to their GDP per capita (PPP). However, there is an important debate on the intertemporality of decisions related to calibrating the existing tradeo. • It is systemic. 2021; Schwab & Malleret 2020). 2019). Moreover, they have expanded since the Covid-19 pandemic (Engler et al. Besides, in many cases, there are national and regional leaders who, for multiple reasons, do not do much to confront them (Vargas-Lama & Osorio-Vera 2020). These can have implications even in transforming long-term territories (Stremke et al. • It is multi-temporal. This is not only because of their strategic implications but also in the government operation, given the long-term nature of public a?airs (Mackenzie 2021). Re?ected in the ability to anticipate future problems, it will help us generate solutions in the present to face challenges that require a long-term view (in many cases, given their complexity of resolution) (de Jouvenel 2019). 2017). Despite the manifest importance of LTT in today's governments, we cannot ?nd an international classi?cation that re?ects its existence through real instruments in every government in the world. In developed countries, these challenges are associated with the accelerated global change that originates in signi?cant transformations: new geoeconomics balances, the acceleration in scope and scale of technological change in employment (Kuusi & Heinonen 2022), demographic changes, and the world's ability to connect (Dobbs, Manyika & Woetzel 2016)
It is necessary to consider at least three processes for its consolidation: future thinking (the possible future alternatives from the environmental and internal elements), planning (from the generation of strategic alternatives of possible solutions), and execution (through management instruments) (Vargas-Lama & Osorio-Vera 2020). LTT processes in governments require a relevant institutionality, re?ected in regulatory systems and speci?c instruments designed for their application and achievement of government objectives. It is known that there are cultures that foster long-term collective skills and competencies (Kurznack & Timmer 2019) and incorporate them into the so-called cognitive success (Schurz & Hertwig 2019). The public sector also requires a clear correlation with public policies that solve problems at each time stage (Netherwood & Flynn 2021). We also note an informal categorization of them in previous research, which can be used for an initial categorization that allows us to verify the country's progress concerning the LTT instrument implementation in governments. These are critical instruments for The State of Long-Term Thinking in Latin American Governments. Thus, the integration between future analysis and strategic management is achieved (Godet 1990). This process, initially individual, becomes collective when it begins to develop from institutionality, re?ecting norms and beliefs (North 2005), and collective decision processes (Schauppenlehner-Kloyber & Penker 2016). Similarly, to analyze the level of development of the LTT within governance processes, it will be necessary to ?nd evidence in institutional instruments without neglecting the role of external and internal networks to government and other stakeholders (Linden 2021). Some of the main elements to consider within the base classi?cation of the existence of the LTT are: • Short, Medium, and Long-Term strategic plans. In this process, governance is one of the critical elements (Bitar 2019). Long-term thinking is re?ected in decision-making and execution processes (Cuhls 2019) and in creating knowledge and value for society (Klassen et al. 2017). That may include working on problems that have not yet occurred in the present (future challenges). When seeking to determine traits and attributes of LTT individually and collectively, ?nding proxies to evaluate behaviors and policies associated with it may be a convenient alternative to having related evidence (Kurznack & Timmer 2019), as seen in some cases in the social sciences (Keeney & McDaniels 2001). In generating the future of the government, it will be essential to have a body of supporting products. 4/22 34 Futura LTT implies a ?uid interaction between the process of generating long-term futures images and the strategic processes to materialize them (Medina-Vásquez 2020). 2018). However, so far, many others have not been able to do that. While long-term thinking (LTT) has been of fundamental importance for the development of multiple nations and cultures (Krznaric 2020) throughout history, its incorporation is not straightforward, given the prevalence of short-term thinking (STT) in individuals, organizations, as well as governments (Barnett et al. How is LTT re?ected in governments regarding Institutionality. Although we cannot objectively observe the presence or absence of LTT, we can realize the presence (and intensity of implementation) of tools and elements which re?ect a framework of a Future Institutionality of a government (Campos 2019). This body must be evolutionary, depending on the scale of evolution of the LTT. 2022). Long-term thinking, in order to achieve a real impact on society in the creation of the future, requires both the exploration of possible scenarios that lead to visions of the future (Godet & Roubelat 1996) and their pursuit through strategic tools: plans and programs (Carey et al. Strategic management tools have become more relevant, too (Bryson & George 2020). Institutional (normative) and structural (social relations) processes will have a high speci?c weight when we seek to ?nd future solutions to the public problems detected (Yang 2022). This incorporation has deep psychological bases in the human being (Gray 1999; Aspinwall 2005; Sigman 2015), and at the same time, social. This institutionality has a cumulative character since it responds to the legacies of the past, shapes our present, and greatly in?uences our future (North 2005)
The aim is to seek to regulate collective decision-making processes for problems and challenges that do not yet exist in the ?eld of tangible reality today (Fuerth 2009), in addition to creating plans and executing relevant actions from the receptivity of the future (Heo & Seo 2021). • Institutional factors: lack of nationality, the role of international institutions, and the "power" factor (mediator). The latter is manifested, for example, in the ?exibility to incorporate into planning the changes detected from emerging future signals (Peter & Jarratt 2015). • Ideological Factors: The dogmatic factor of models that reject any long-term perspective. Fredy Vargas Lama & Luz Martha Melo Rodrigues. 2021) signi?cantly mark the presence/absence of LTT in governments. The anticipatory public policy presents us with a higher state since it requires one to cover some preliminary futures issues that Morrison (2022) points out and that are not easy to develop: 1. A new variant to public policies will be given by future public policies and the creation of Anticipatory Public Policies (Mazey & Richardson 2020) that focus on problems with a high degree of probability of occurrence in the future and for which decisions must be made in the present. • The Visions and Images of the futures of the territories represent the most signi?cant re?ection of the long-term thinking phase before the strategic implementation phase. 2021). Similarly, in the logic of the elements that make up the evidence of Long-Term Thinking in governments, we can determine at least four lines of commitment that exist around long-lerm anticipation: • Short-term anticipation and short-term future action. National and territorial visions will be critical as a re?ection of the community's future decisions, leading to management and public policies for the future (Van Der Helm 2009). • Anticipatory Governance. This will allow us to propose an objective, e.g., a long-term north, and a systemic representation of it (Masini & Vásquez 2000). Anticipate future tradeo?s that policymakers and other actors will have to solve in the emerging problems, 4. And, one of the most challenging topics for the future: how to design governance that supports these synergies and constructs future policies. Resolve con?icts in the formulation and generate synergies in the future, 2. 35 4/22 F implementing a strategic process in government (Cameron et al. These are the instruments par excellence in detecting public problems and proposing solutions in a general or speci?c way (Matamoros 2013). • Anticipatory Public Policies. LLT in Latin American Governments Latin American countries have been especially reluctant to address LTT and incorporate it as one of their bases to build the future (Beechler & Javidan 2007), even more so in the public sector (Bitar 2016). Understand complex network approaches to ?nd the systemic relationship between global challenges, 3. This allows us to anticipate the upcoming challenges and opportunities, as well as a disciplined analysis of the long-term consequences of today's decisions from the joint decision (Fuerth 2013). These are one of the highest expressions of the tangibilization of visions of the future in present or not-yet-available solutions to community problems (Van Der Helm 2009). • Long-term anticipation and long-term future action. • Anticipation in the medium term and future action in the medium term. Some factors imply a total or partial absence of long-term thinking in the governance processes of certain countries. This group of instruments can be found from the most basic and ancient approaches (related to the birth of planning) to the most sophisticated and current ones, which re?ect the introduction of LTT. The degree of sophistication and structure of these instruments with a view to the inter-temporal future (short, medium, and long term) and the search for Long-Term Public Value (Höglund et al. It has been possible to verify for Latin America (Vargas-Lama 2020) the following impediments to the establishment of LTT: • Cultural Factors: short-termism, corruption, and invested interests. • Anticipation of future needs
The State of Long-Term Thinking in Latin American Governments Figure 1. In the current situation, without a consensual long-term north or solid leadership on achieving the development of democratic, inclusive, and sustainable visions for the future (Bitar et al. Such facts may imply an essential step in creating a public management scheme in the region that thinks about the future (Medina Vásquez 2020). For each country, the presence/absence of LTT government elements is considered in the instrument with a view to Institutionality. In the latter case, those countries that directly aligned their plans with the Long-Term objectives established for their development were addressed. It emphasizes the possible relationships and interactions (Fairholm 2004) between the internal elements of the category and the promotion or its permanence. In the case of the proposed model, the logic of the cone of strategic planning is followed by four instances: a) Tactics, b) Strategy, c) Vision, and d) Evolution concerning systems. Latin America is at a crossroads. As we will see later, speci?c elements for each instance are considered for their coverage (Webb 2019). 2021), concrete instruments are needed for its implementation. To achieve this, the research method will be based on qualitative research (Merriam 2002; 2009). Methodology To adequately address the research question posed in the introduction, a deductive/inductive research strategy is established. The latter may be due to multiple factors, such as lack of attention to Long-Term decisions (Sigman 2015), cognitive biases such as egocentrism, personal disquali?cation of any opponent, inconsistency in decisions, and cultural characteristics (Soupizet 2021). On such a basis, supported by o?cial documents (secondary sources), we seek to evaluate a sample of ten Latin American countries – the ten countries with the highest GDP per capita, measured in Purchasing Power Parity (IMF 2022). There are also numerous Latin American social actors (members of academia, government, and the private sector) who call for the development of Long-Term alternatives carried out by governments to promote a fundamental change in societies. the plans set and applied within the period of government of their leaders, and culminates with long term elements (LT). This will a?ect the lives of the region's citizens, not only in the present but in the future, as well. Elaboration based on “A Futurist's Framework for Strategic Planning“ (Amy Webb, Future Today Institute).. 4/22 36 Futura All the above deprives a region of having a practical body of "social artifacts" that help to face global change e?ciently (North 2005), generating, in some cases, the opposite e?ect. All this is compounded when we consider the role of Latin American government leaders, among whom there is no conclusive evidence that they think consistently about the long-term future of their nations (Beechler & Javidan 2007; Bitar 2016). This gives rise to a category with speci?c elements. In the following subsection, an instrument is presented to categorize countries according to speci?c elements that re?ect their Long-Term governance institutions. The assessment instrument draws on a simple matrix, which behaves like a system. The scale starts from the medium-term plans (MT) for each country in the sample, i.e. Although all the above elements seem to play against the development of the LTT in the region, there are two positive aspects: in recent years, there has been a resurgence in medium-term institutions and at least a re-consolidation of planning in the region (Mattar & Cuervo 2016)
The country's position in any category is derived from the sum of the elements based on studying the planning instruments. Longterm Planning (LT) refers to the implementation of planning instruments that, beyond the period of government, also present su?cient ?exibility to be subject to changes from environmental uncertainties (Peter & Jarrat 2015). They could provide broad visions of future solutions (Matamoros 2013) as well as improve planning and decision-making. For its part, the Budget Articulation comes from the present coordination between planning and budget and public policy instruments to provide certainty towards the future bet. The Level of Vision (Webb 2019) contemplates the National Vision element as a guide for state action to achieve sustainable development in the periods after the current administrations (Van Der Helm 2009). • Category "C2" is composed of C1 + National Infrastructure and/or Long-Term Planning (LP). Above all the mentioned levels, we have the Anticipatory Public Policies, which deal with formulating policies that incorporate long-term actions. (Galdos Jimenez 2013; Webb 2019) In the Evolution of the Systems Level (Webb 2019), Long-Term elements such as the existence of Anticipatory Governance are understood as a systems system that executes strategic foresight to consider essential future plans in collective decision-making (Heo & Seo 2021). 37 4/22 F For the Tactical Level (Webb 2019), the elements analyzed and categorized are medium-term Planning (MT) and budget articulation. The analysis considers the classi?cation of countries by categories according to the elements for the medium term: Planning (MT), Budget Alignment, National Infrastructure Plan (NIP), and/or Long-Term Planning (LT); and, for the long term: the Vision, Anticipatory Governance and Public Policies for the future. The Planning (MT) corresponds to the documents that contain the objectives, goals, and challenges for the nations proposed within the government plans, investment plans, and development plans during the established periods of government. This re?ects one of the highest levels of Institutionality prepared for the future, given that it is concerned with current challenges and incorporates Long-Term Thinking to the problems and risks that may materialize (Boyd & Wilson 2021), regulating the interactions of society to face them. The National Infrastructure Plan represents the State's e?ort to establish a LongTerm vision and objectives, which allow the closing of infrastructure gaps through the development of investment projects to sustain the growth of economies aimed at increasing competitiveness and national development (Stewart 2010). For each country, national development plans, governance plans, vision, and investment plans were reviewed, including recorded documents. It is a modern management tool of the states under the motivation towards the ful?llment of goals higher than the foreseeable ones. These, in turn, allow the proposed objectives to be achieved within the future perspectives in a systemic way (Morrison 2022). • Category "C3" is composed of C2 + National Vision. It is in the conditions of iteration with the strategy considering the evolution of technologies, trends, as well as global, social, and economic events, planned within a stage of 10 to 15 years. Based on the identi?cation of the elements related to the medium and long term within the national instruments guiding the development of the countries, the following can be established: • Category "C1": countries with Planning (MT) and budget alignment. Fredy Vargas Lama & Luz Martha Melo Rodrigues. Consequently, a scheme of ?ve (5) categories (C1 to C5) is formulated in a bottom-up manner, re?ecting a gradual coverage of future needs (MT, Medium Term; LT, Long Term) and determined by a binary system of 1 and 0, where one (1) represents the presence of the element and zero (0) the absence of it. (Velez 2017) At the Strategic Level (Webb 2019), National Infrastructure and/or Long-Term Planning (LT) is contemplated. Towards a LTT scale in governments From the combination of the elements proposed in the previous categories, we can propose a Measurement scale of LTT in governments, re?ected in its presence or absence in governance systems. It is essential to detect the public problems of the future (Henson 2019) or of the present with long-term implications, where the continuity and stability of these policies over time should be determined to achieve objectives against short-termism (Wilson 2018)
For this purpose, the o?cial government documents (published before the ?rst semester of 2022) of the countries analyzed are reviewed, verifying their presence or absence. Categories and scores by category. Category 3 (C3) The countries that reach their classi?cation in C3 are the Dominican Republic, Panama, and Uruguay. • Category "C5" is composed of C4 + Anticipatory and Future Public Policies. Results The main instrument is designed as a system that emphasizes the internal elements of the categories. The breakdown of the results by category, ordered from highest to lowest, is as follows:. • Panama. Nevertheless, some of them could not be categorized. The only country classi?ed in C3 with a score of 4. Classi?ed in C3 with a score of 3, considering the presence of the following elements: * Planning (MT): Temporality 2020–2024 through Government Plan * Budget articulation * Long-Term Planning (LT): Temporality 2030 * Vision: Temporality 2030 The State of Long-Term Thinking in Latin American Governments Figure 2. Next, we have Panama and Uruguay, which have only one of the two possible elements in the C2 category (National Infrastructure OR Long-Term Planning (LT)) plus National Vision (basic element for C3). • The Dominican Republic. Items described by categories and sub-categories. It attends to the ful?llment of the elements: * Planning (MT) * Budget articulation * National Infrastructure Plan: Temporality 2020–2030 * Long-Term Planning (LT): Temporality 2010–2030 * Vision It is important to note that the Dominican Republic is the only country of the sample considered in this category with two elements proposed for C2, namely: the National Infrastructure and Long-Term Planning (LT) plus National Vision (basic element for C3). 4/22 38 Futura • Category "C4" contains the countries positioned in C3 + Anticipatory Governance. Figure 2 shows a simpli?ed representation of the matrix structure. Regarding their quali?cation, most of the countries in the sample achieved grades between C1 and C3. Considering the above and the nature of the binary quali?cation of the elements, a maximum score of 6 and a minimum of can be reached, to be located between C1 and C5, as shown in the following table: Table 1
* Budget articulation • Costa Rica. • Chile. 39 4/22 F • Uruguay. Classi?ed in C1 with a score of 2, despite having the element of a National Vision (category C3), as follows: * Planning (MT): Temporality 2018–2022 through National Development Plan * Budget articulation * Vision: Temporality 2050 through national strategic development document. If this is not corrected, it may compromise their development in the medium and long term. Category 2 (C2) The countries classi?ed into C2 are Mexico and Brazil. Classi?ed in C2 with a score of 2 as follows: * Planning (MT) Temporality 2019–2024 through National Development Plan * Budget articulation * National Infrastructure Plan: Temporality 2020–2024 • Brazil. Both countries present medium-term planning instruments and elements that suggest a particular Long-Term view. Colombia has the National Vision element, which gives it a score of 2, over Chile and Costa Rica, with a score of 1. * Budget articulation Although Colombia, Chile, and Costa Rica have quite a solid government Institutionality in the context of the present, they do not yet have enough to cover the needs of the future or they are only in the process of building a new Institutionality/structure for the future. Fredy Vargas Lama & Luz Martha Melo Rodrigues. At the closing date of this study, the OECD, among other organizations, gave specialized advice to deepen the long-term institutional instruments in the above three nations, in order to develop strategic anticipation, leading to better and long-term government actions. Classi?ed in C1 with a score of 1, as follows: * Planning (MT): Temporality 2019–2022 through Investment Plan. Category 1 (C1) Countries categorized in C1 have di?erences in their score ranging from 1 to 2, under the elements present to access category C2 or the presence of elements in other categories. However, Peru reaches a score of 2 by the presence of elements such as the National Infrastructure and Vision Plan. It is important to note that, beyond being two of the largest economies in the region and members of the G20, Mexico and Brazil do not have an institutional and organizational system of anticipation of futures in their body of executive power. • Colombia. The former has the National Infrastructure Plan element, while the latter has LongTerm Planning (LT). Classi?ed in C1 with a score of 1, as follows: * Planning (MT): Temporality 2018–2022 through Government Plan. Uncategorized Argentina and Peru did not reach the proposed categorization. Classi?ed in C3 with a score of 3, as follows: * Planning (TM) * Budget articulation * Long-Term Planning (LT): Temporality 2050 * Vision: 2030 through the National Development Plan In the case of these three nations, both mediumand Long-Term instruments re?ect an institutional framework with a particular vision of the future. In the case of Chile (as well as Uruguay in the C3 category), it is important to highlight the work of forming the "Commissions of the Future" in its parliament, which can help create the necessary mediumand long-term institutions in their respective governments. However, they are still far from an authentic development of long-term instruments that re?ect a Government Anticipation system, which would allow us to adequately face the public problems, not only of the present but of the future, as well. However, they lack a National Vision for the future embodied in o?cial government documents. • Mexico. Classi?ed in C2 with a score of 2 as follows: * Planning (MT): Temporality 2020–2023 through National Development Plan * Budget articulation * Long-Term Planning (LT): Temporality 2020–2031 through National Development Plan
In Table 2, we can see the speci?c presence or absence of the institutional instruments of government presented in the previous categorization, for which only their presence or absence has been raised for the quali?cation achieved. 4/22 40 Futura • Peru. Nevertheless, Peru is not categorized, as it does not reach a quali?cation allowing access to any of the proposed categories. Although the proposed instrument presents only the institutional instruments of government that represent, to some extent, the LTT, it gives us an idea of the way forward that all Latin American countries have in developing an objective long-term Anticipatory View (Bitar, 2016; The State of Long-Term Thinking in Latin American Governments Table 2. However, this varies considerably after the LTT ranking, in which the order changes. Both nations have, in recent years, experienced that such instability compromises not only the present but also the future in the face of the signi?cant challenges that will come in the coming decades. For this group of countries, a particular situation must be analyzed as regards their political and social instability. * National Infrastructure Plan * Vision: Temporality 2050 • Argentina. This can be seen in Table 3. Its national structures and objectives contain elements set out within the parent instrument. The authors’ elaboration on National Government Documents, published before June 2022.. In both cases, this can lead to changes in the developing location of said nations with respect to the sample presented. However, in the case of Peru, the existence of a national planning agency with a focus on the future (CEPLAN) and for Argentina, having an academic fabric related to the Latin American networks can be favorable for changing the situation. However, despite the variability between them, we can also observe that the concentration occurs in the lowest steps of the table, without there being countries that reach at least international level four. Binary system rating by country. The results presented in Table 2 for the sample of countries are ordered based on GDP per capita from IMF (2022), measured by Purchasing Power Parity (PPP). Discussion As we can see from the application of the instrument proposed in this research, there are various levels at which the major economies of Latin America can be categorized concerning LongTerm Thinking. The LTT rating of Chile, one of the historically best-performing economies in the region, and the good LTT position achieved by the Dominican Republic are especially striking. It does not qualify to categorize or access scores in any category. In the medium term, everything depends on the degree of commitment of their governments to change
Without an organizational and functional structure that assumes the roles of anticipation and LTT in the region's governments, little can be done. Source: The authors’ elaboration based on MFIs (2020) and results from the matrix instrument. In this sense, the involvement of the academy specialized in Futures and Anticipation Studies in Latin America is also important, which is connected to global knowledge in this regard and Fredy Vargas Lama & Luz Martha Melo Rodrigues Table 3. As North (2005) pointed out, Institutionality is the name of the game, but an organization is also needed, meaning the players. A relevant issue that needs to be analyzed in the future and not addressed in this article is the relationship of these normative instruments concerning a relevant future organizational structure in governments. Finally, it is essential to emphasize that both institutions and organizations for the future do not necessarily correspond only to the executive branch of the government. Country Location by GDP (PPP) per capita and instrument analysis matrix. To achieve a natural balance in the region's governments, we need an articulation like the one proposed in Figure 3: three of the most relevant elements that have worked in any of the economies best prepared for the future. In this study, only the presence of the instruments was evaluated, not their quality, which must be considered later. The three feed on each other and are the basis for constructing an adequate anticipation system and articulating social capital in that sense. Elements for achieving LTT development in Governments.. That could include legislative bodies, and civil society can and should also have bodies representing the future vision for achieving long-term objectives. 41 4/22 F Medina Vasquez, 2020). Figure 3. Examples of this can be seen worldwide, such as in Finland, the European Union, and Singapore (Kuosa, 2010), among others (Dreyer & Stang, 2013). Those are: 1) a leadership that thinks in the long term; 2) a relevant Institutionality that marks the regulatory apparatus in the future; and 3) a government organization that thinks in the long term and advises leaders on strategic and future tasks
Conclusions and Recommendations Speci?c conclusions regarding the results of the implementation According to the analyses carried out on the implementation of the parent instrument, three countries in the sample are in category 3; two in category 2, three in category 1; There is a country not categorized but with a LTT score higher than one, and also an uncategorized country without a LTT score, as re?ected below in Table 4: The application of the LTT instrument for the sample of the selected countries in Latin America shows a totally di?erent order from that presented on the basis of the GDP per Capita PPP of the IMF (2022). The model demonstrates methodological coherence and can contribute to the classi?cation of nations in their various degrees of application of the LTT. Having governments that have Long-Term Thinking installed in their institutions and that present an anticipatory development requires a decision to move forward on this path, which still has a long way to go. 4/22 42 Futura participates in international knowledge networks (OECD Government Foresight, Millennium Project, etc.) to collaborate in the process of building a future-oriented government institutional framework. Beyond methodological conclusions, from the application of the instrument, it is clear that the work to be carried out to achieve LTT in governments in the region is an arduous task for the coming years. The lack of longterm thinking based on planning, its consequent development in the vision of future policies, and the fundamental elements of collective decision-making as a leveraging mechanism for anticipatory governance processes. Likewise, it is necessary to investigate the role of the organiThe State of Long-Term Thinking in Latin American Governments Table 4. The analysis of ratings within the parent instrument makes it possible to determine the structural gaps in countries. The Dominican Republic and Chile are especially noteworthy due to their location in the upper C3 and C1 levels, respectively (Table 4), which bear no relation to the current level of income and present development, but which may in?uence their future as nations in the long term. No country in the sample presents elements to category C4 that include evidence of structuring elements of anticipatory governance or public policies for the future. However, it is necessary to test the model in di?erent realities, taking the additional considerations detected from the LTT characteristics in other parts of the world. Location of countries according to their LTT level (Regnier's Abacus) (Source: authors).. By applying the model to the Latin American countries in the sample, its e?ectiveness can be demonstrated through a preliminary classi?cation of the leading governments in the region, which can be contrasted with some partial exercises from other sources. Overall conclusion Based on what has been studied and presented, a model of categorization of the LTT is proposed. Recommendations In the mid-term, it is necessary to incorporate a possible expansion of this categorization that recognizes the existence and quality of the documents presented as o?cial
G. Minkkinen & F. Fredy Vargas Lama & Luz Martha Melo Rodrigues References Ahvenharju, S., M. Emerald Group Publishing Limited. Vision 21(2), pp. R. Krznaric, R. 109–128. McDaniels (2001): A framework to guide Thinking and analysis regarding climate change policies, Risk Analysis 21(6), pp. (2005): The psychology of future-oriented Thinking: From achievement to proactive coping, adaptation, and aging, Motivation and Emotion 29(4), pp. 42. 7-32. & R. Presentation at session TH15: Socio-Economic and Political Transformations in Ibero-America: Where Are We Heading?, 6/27/2019. That aims to test the model in other realities and incorporate new elements in this regard if necessary. Kuosa, T. Practising Strategic Foresight in Government: The Cases of Finland, Singapore, and the European. (2016): Global trends and the future of Latin America: 2016 edition. (2019): Futures: origins, philosophy, and practices: anticipation for action, World Futures Review 11(1), pp. (2009): Foresight and anticipatory governance, Foresight 11(4), pp. & N. The Study of Time, vol. Hachette, United Kingdom. 25. Barnett, T., M. 110-126. 8-18. S. Godet, M. 989–1000. Beechler, S. Dixon & H. 164-171. Lalot (2018). A. Global trends bulletin. Alderwick (2021): How can policymakers better plan for the long term. & M. In The Global Mindset. Cambridge University Press. Brill. Kivimaa, P., S. Hacia una región democrática, sostenible, próspera e incluyente. (2019): Co-creation of public value: a pedagogical approach to prepare future public administrators for collaboration, Public Administration Education 37(3), pp. In Montemayor, C. (The Great Turn of Latin America: Towards a democratic, sustainable, prosperous and inclusive region.) Colección: Ciencias de la Administración, Universidad del Valle. Latin America Quest for an Institutional Framework for Long Term Development. ahead of print. (2013): Anticipatory governance: winning the future, The Futurist 47(4), pp. Seo (2021): Anticipatory governance for newcomers: lessons learned from the UK, the Netherlands, Finland, and Korea, European Journal of Futures Research 9(1), pp. Cordera (2019). Jacobs, A. University of Pennsylvania Press. Dobbs, R., J. Cuhls, K. Bitar, S. Kurznack, L. J. Rajaratnam School of International Studies, Nanyang Technological University.. 1608-1634. George (2020): Strategic direction in public administration. Javidan (2007): Lead with a global mindset. (2020): The Good Ancestor: How to Think Long-Term in a Short-Term World. Bitar, S., J. (2010). Accessed 12/4/2022. Kaljonen (2021): Moving beyond disruptive innovation: A review of disruption in sustainability transitions, Environmental Innovation and Societal Transitions 38, pp. IMF (2022): World Economic Outlook database: April 2022. Roubelat (1996): Creating the future: the use and misuse of scenarios, Long range planning 29(2), pp. In Oxford Research Encyclopedia of Politics, 1-26. Finally, we suggest applying the instrument presented in other emerging and developed countries. Galdos Jimenez, G. Höglund, L., M. 14-32. KPMG International, Amsterdam. Dreyer, I. R. Lonkila & M. (2016): Governing for the Future: Designing Democratic Institutions for a Better Tomorrow, Public Policy and Governance, Vol. At 31st Annual Meeting, SASE 2019 – Fathomless Futures: Algorithmic and Imagined The New School for Social Research, New York City, USA. Máttar & J. Emerald Group Publishing Limited, Bingley, UK. 1–14. Zaib (2017): Long-Term Thinking in organizations. Engler, J.-O., D. (2011): Governing for the long term: Democracy and the politics of investment. Random House. Mårtensson & K. Boyd, M. Woetzel (2016): There is no ordinary interruption: the four global forces that break all trends. De Jouvenel, H. Fuerth, L.S. Wilson & C. 43 4/22 F zational factor in governance as a solid anticipatory structure and its weight in the success of the governance systems prepared for the future. Bitar, S. B. ahead of print No. & T. (2019): Foresight and urgency: the discrepancy between Long-Term Thinking and short-term decision-making. Wilson (2021): Anticipatory governance for the prevention and mitigation of catastrophic and existential risks, Quarterly Policy 17(4), pp. Degree project. Manyika & J. The ?ve dimensions of Future Consciousness, Futures 104, pp. 369-383. R. Thomson (2021): Strategic management, management control practices and public value creation: the strategic triangle in the Swedish public sector, Journal of Accounting, Auditing, and Accountability 34(7), pp. Dobni (2022): The long game of innovation and value creation; Journal of Business Strategy Vol. (1999): A bias toward short-term Thinking in threat-related negative emotional states, Personality and Social Psychology Bulletin 25(1), pp. Klassen, M., G. Carey, D., B. & Y. 20–31. S. Timmer (2019): Long-Term winning strategies. & R. Health Foundation, London. Elvarsdóttir, S. White & A. Abson & H. Bryson, J. Bowes, J. Cameron, G., J. (2020): Prevent knowable risk at the expense of Long-Term Thinking. & G. J. Medina Vásquez (2021): El Gran Giro de América Latina. Fairholm, M. 65–75. Swedish University of Agricultural Sciences, SLU, Uppsala, Sweden. International Monetary Fund/Publications. Universidad Peruana de Ciencias Aplicadas (UPC). Godet, M. Useem & R. 730–739. Boston, J. (1990): Integration of scenarios and strategic management: using relevant, consistent, and likely scenarios, Futures 22(7), pp. Campos, R. Daniel (Eds.): In Time’s Urgency, 255–279. <https://www.imf.org/en/Publications/WEO/weo-database/2022/April/weo-repo rt?c=213,223,228,233,238,243,273,283,293,298, &s=PPPPC,&sy=2020&ey=2022&ssm=1&scsm =1&scc=1&ssd=1&ssc=1&sic=1&sort=country&ds=.&br=1>. Oxford University Press. Heo, K. Gray, J. 16. Aspinwall, L. ECLAC, Santiago de Chile. & B. (2013): La visión país (The country vision), Sinergia E Innovación 1(01). 1-13. Dialogue, Washington, DC. Fuerth, L. & F. (2004): A new science outline for leadership development, Leadership & Organization Development Journal 25(3), pp. Laakso, A. von Wehrden (2021): The coronavirus pandemic as an analogy for future sustainability challenges, Sustainability Science 16(1), pp. M. (2019): How foresight could strengthen governance in Latin America. 327–340. <https://doi.org/10.1108/JBS-02-2022-0035>. Henson, C. 203–235. Stang (2013): Foresight in governments– practices, and trends around the world, Yearbook of European Security 1368(1), pp. Zemmel (2018): Go long: why Thinking Long-Term is your best shortterm strategy. Dumaine, M. 317-319. Keeney, R
Netherwood, A., & Flynn, A. (2011). Technological Forecasting and Social Change, 101, 49-61. The vision phenomenon: Towards a theoretical underpinning of visions of the future and the process of envisioning. Morrison, T. Introduction to qualitative research. (2021). Development planning models in national governments of Latin America: foundation to achieve the Sustainable Development Goals 2030. pdf Mexico https://www.dof.gob.mx/nota_detalle.php?codigo=5565599&fecha=12/07/2019#gsc.tab=0 Colombia https://colaboracion.dnp.gov.co/CDT/Prensa/PND-Pacto-por-Colombia-pacto-por-la-equidad-2018-2022.pdf Brazil https://www.in.gov.br/es/web/dou/-/decreto-n-10.531-de-26-de-outubro-de-2020-285019495 http://www.planalto.gov.br/ccivil_03/_ato2019-2022/2019/lei/L13971.htm Peru https://www.ceplan.gob.pe/visionperu2050/. Soupizet, JF (2021) Une thèse sur la pensée à long terme en politique au Pérou. Princeton: Princeton University Press. Technology Forecasting and Social Change, 65(1), 49-66. Merriam, SB (2002). WIPO-Portulans Institute. Understanding the process of economic change. & Malleret, T. Dissertation. The Territorial Prospective for the construction of shared visions and mechanisms to minimize social con?icts: The case of Latin America. (2020). https://doi.org/10.1007/s11077-022-09463-5 Webb, A. Global Innovation Index 2021: Tracking Innovation through the COVID-19 Crisis. The Political Quarterly, 91(3), 561–570. The UK National Infrastructure Plan 2010. Qualitative Research in Practice: Examples for Discussion and Analysis, 1(1), 1–17. Bogotá: Universidad Externado de Colombia. (2020). COVID-19: The big reset. K., & Jarratt, D. Van der Helm, R. Externado University. Opening paths in the future development of Latin America. Political Science (2022). (2019). 187-194). Matamoros, GO (2013). A shift in public policy for future generations in Wales. Sustainability, 8(7), 664. 4/22 44 Futura Kuusi, O. Sigman, M. 90, 101944. Waveland Press. Harvard Business Review, pp. Editorial Program SIN RIVAL. Tilo, E. Cognitive success: a consequentialist explanation of rationality in cognition. H. The fable of political entrepreneurship. Nature Sustainability, 5(5), 372–373. & Hertwig, R. Futures, 123, 102625. Manual of analysis and design of public policies. Medina Vasquez, JE (2020). (2005). In Giving Future Generations a Voice (pp. How to do strategic planning like a futurist. Sardar, Z. Futures, 41(2), 96-104. & Penker, M. (2020). Schauppenlehner-Kloyber, E., & Penker, M. Paris: Futuribles. Schurz, G. (2022). Obtained from https://www.wipo.int/ edocs/pubdocs/en/wipo_pub_gii_2021.pdf Annexes Annex 1: Most important o?cial links consulted. (2017). In Peer Reviewed Proceedings of the 12th annual International Conference on Information Technology in Landscape Architecture: Digital Landscape Architecture 2011, Dessau and Bernburg, 26-28 May 2011 (pp. Review of World Futures, 19467567221101637. (2010). Vargas-Lama, F. Peter, M. 1–7. (2015). (2015). Masini, EB & Vásquez, JM (2000). & Richardson, J. Barcelona: Debate. Mazey, S. Futures, 125, 102652. North, D. Madrid, Spain. Crafting more anticipatory policy pathways. Yang, Y. Deliberation and Long-Term decisions. In: https:// www.futuribles.com/en/article/une-these-sur-lapensee-a-Long-Terme-en-politique-/ Stewart, J. Beyond uncertainties: How to envision the Long-Term transformation of regions. The Oxford Handbook of Deliberative Democracy, 251. European Investment Bank (EIB) Papers, 15(2), 28–32. (2019). T., & Boekel, A. The Namesake: Futures; futures studies; futurology; futuristic; foresight—What's in a name. Mackenzie, MK (2021). Long-Term Thinking for decision-making in Peruvian central government leaders. Journal of Air Transport Management, p. The secret life of the mind: our brain when we decide, feel and think. Managing group processes in transdisciplinary future studies: How to facilitate social learning and capacity building for self-organized action towards sustainable urban development. 149-168). Future generations and well-being planning. Geneva: Editorial Forum. There is no such thing as a shortterm problem. (2016). John Wiley & Sons. (2021). Qualitative research: a guide to design and implementation. Schauppenlehner-Kloyber, E. Mackenzie, MK (2018). Vargas-Lama, F., & Osorio-Vera, FJ (2020). (2015). Between participation and collective action: from occasional links to Long-Term co-management for urban resilience. (2021). Vélez, A. The practice of foresight in Long-Term planning. Merriam, SB, (2009). (2009). Futures, 65, 57-71. (2010). The State of Long-Term Thinking in Latin American Governments Country Fountain Panama https://www.mef.gob.pa/plan-estrategico-de-gobierno/ Chile https://observatorioplanificacion.cepal.org/sites/default/files/plan/files/Plan%2Bde%2Bgobierno%2BAD%2B2022-2026%2B%282%29.pdf Uruguay https://www.opp.gub.uy/sites/default/?les/documentos/2018-05/Hacia_una_Estrategia_Nacional_de_Desarrollo_Uruguay_2050-Publicacion.pdf Argentina Costa Rica https://da.go.cr/wp-content/uploads/2016/07/Plan-Nacional-de-Desarrollo-e-Inversiones-P%C3%BAblicas-2019-2022.pdf The Dominican Republic https://mepyd.gob.do/mepyd/wp-content/uploads/archivos/end/documento-base-propuesta-?nal-2010-2030. Cognitive Science Topics, 11(1), 7-36. Schwab, K. (2022). Futures, 42(3), 177–184. Public Policy: Continuity and Change. Understand policy change as an ontological problem with critical realism and institutional theory. Scenarios seen from a human and social perspective. & Heinonen, S. Wilson, CA (2018). Scenarios from narrow arti?cial intelligence to general arti?cial intelligence: review of the results of the international work/ technology study 2050. Edward Elgar Publishing. G. Pandemics and Environmental Shocks: What Aviation Managers Need to Learn from COVID-19 for Long-Term Planning. Learning lessons from New Zealand and COVID-19: the need for anticipatory policymaking. Stremke, S., Neven, C
Kääntäjä: Sam Parwar.. Millennium-projektin noodit keräävät yhteen eri järjestöjä ja toim?oita, jotka haluavat tarjota näkökulmiaan projektin kansainvälistä tutkimustyötä varten. Nämä noodit tekevät yhteistyötä eri valtioiden, yritysten, korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen, YK:n sekä muiden kansainvälisten järjestöjen ja asiantunt?oiden kanssa. PhD multi Toiminnanjohtaja jerome.glenn@millennium-project.org Mara Di Berardo PhD Viestintäjohtaja mdiberardo@gmail.com Millennium-projekti: maailmanlaajuisesti osallistava ajatushautomo, joka kerää ja tuottaa tietoa tulevaisuutta varten 1 Abstrakti Millennium-projekti on vuonna 1996 perustettu, maailmanlaajuisesti osallistava ajatushautomo, joka tuottaa tulevaisuuteen keskittyvää tutkimustietoa ja tarjoaa sitä tämän päivän päätöksentekoa varten. Tässä artikkelissa esitellään, miten Millennium-projekti on saavuttanut tavoitteensa transinstitutionaalisen rakenteensa avulla. Eri noodit toteuttavat myös omia hankkeitaan, joihin usein osallistuu useampi noodi kerrallaan. 45 4/22 F ARTIKKELI Jerome C. Näissä projekti hyödyntää toimintaympäristön muutosten tarkastelua (Global Futures Intelligence System -järjestelmää, listserv-keskusteluja, kansainvälistä tulevaisuuspäivää ja eri noodien tuottamia tietoja) sekä reaaliaikaisia Delfoi-kyselyjä, skenaariotyöskentelyä ja State of the Future Index (SOFI) -indeksiä. Alkuper. Glenn h.c. Millennium-projekti tuottaa tulevaisuuteen keskittyviä State of the Future -raportteja, tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelmiä esittelevää Futures Research Methodologies -julkaisua (versiot 1.0–3.0) ja alan tutkimusta kuvailevia raportteja. Millennium-projekti on monialainen ja voittoa tavoittelematon transinstituutio, joka koostuu 72 noodista. otsikko “The Millennium Project: a global participatory think tank to accumulate wisdom for the future”. Lisäksi artikkelissa kerrotaan projektin tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksellisista lähestymistavoista, aiemmista saavutuksista ja mahdollisista kehityssuunnista. Avainsanat: globaali tulevaisuus, tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, transinstituutio, ennakointi 1 Suomennettu Suomen tiedekustantajien liiton käännöstuella
Tähän joukkoon sisältyy tulevaisuudentutk?oita ja tulevaisuudesta kiinnostuneita asiantunt?oita eri yrityksistä, valtionhallinnosta (esimerkiksi valtiollisesta ennakointiyksiköstä), kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi K uv a 1. Ajatus noodeista maailmanlaajuisten ja paikallisten näkemysten yhdistäjänä ja projektin toiminnan järjestäjänä syntyi Millennium-projektin toteutusarvioinnin aikana (Gordon & Glenn 1994; Glenn & Gordon 1995; 1996) YK-yliopiston alaisuudessa (UNU 1993; 1994). Maailmanlaajuista ja paikallista osallistamista noodien avulla Millennium-projekti koostuu eri ”noodeista”, joiden toimintaan osallistuu sekä yksittäisiä asiantunt?oita että järjestöjä. 3 2 Luettelo ja lyhyet kuvaukset Millennium-projektin noodeista (englanniksi): https://www. Noodit otettiin käyttöön vuonna 1996 Washingtonin noodissa s?aitsevan koordinaatioelimen johdolla. Millennium-projekti. Noodien edustajat tarjoavat näkemyksiään projektin kansainvälistä tutkimustyötä ja toimintaa varten. Tätä nykyä projektin noodiverkosto sisältää yhteensä 72 noodia (kuva 1). Tutkimustyön rahoitti YK-yliopisto, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto, YK:n kehitysohjelma ja Unesco. Millennium-projekti on ns. 2 ”Noodi” tarkoittaa ryhmää, joka sisältää asiantunt?oita ja järjestöjä ja joka identi?oi tulevaisuudentutkimukseen osallistuvia tahoja ja levittää kansainvälisten tutkimusten tuloksia. 4/22 46 Futura Johdanto Millennium-projekti on vuonna 1996 perustettu, maailmanlaajuisesti osallistava ajatushautomo, joka tuottaa mahdollisiin tulevaisuuksiin keskittyvää tutkimustietoa ja tarjoaa sitä tämän päivän päätöksentekoa varten. Millennium-projektin rakenne on suunniteltu tukemaan osallistavaa ja maailmanlaajuista tulevaisuudentutkimusta. transinstituutio eli uudenlainen, monitahoinen järjestö, johon kuuluu noodeja ja joka tuottaa esimerkiksi verkossa tarjottavia, reaaliaikaisia Delfoi-tutkimuksia (Real-Time Delphi, RTD), Global Futures Intelligence System (GFIS) -järjestelmä, State of the Future Index (SOFI) -indeksejä, State of the Future (SOF) -katsauksia sekä muita erityisraportteja. M ill en ni um -p ro je kt ie n no od iv er ko sto n ke hi ty s. millennium-project.org/about-us/ nodes/ 3 Artikkelin kirjoittajat keräsivät tulokset lyhyellä kyselyllä, joka järjestettiin huhti-toukokuussa 2022. Arvioinnin suoritti YK-yliopiston Yhdysvaltain neuvosto
Reaaliaikainen Delfoi-menetelmä Alkuperäinen Delfoi-menetelmä (Dalkey & Helmer 1951; Gordon & Helmer 1964) oli asiantunt?oille suunnattu kysely, jonka vastausten pohjalta muodostettiin toinen kyselykierros ja niiden pohjalta kolmas kierros. Reaaliaikainen kysely tarjoaa siis alustan, jossa eri maiden asiantunt?at voivat vastata omaan tahtiinsa. Noodit myös kääntävät Millennium-projektin tuottamia State Jerome C. Meksiko koordinoi myös maailmanlaajuisen ennakoinnin Futures-tietosanakirjan tuotannon (Olavarriéta et al. Kirja sisältää yli 1 000 käsitettä ja sen kirjoittamiseen ja arviointiin osallistui muita noodeja eri puolilta maailmaa. Reaaliaikaisen Delfoi-menetelmän kehitti Ted Gordon (Gordon & Pease 2006; Gordon 2009a). Valittujen muuttujien tulee kattaa vähintään viimeiset 20 vuotta. 47 4/22 F of the Future -raportteja, Work/Technology 2050 -skenaarioita ja muita tutkimuksia sekä järjestävät paikallisia verstaita ja konferensseja näiden tiimoilta. Esimerkiksi Meksikon noodi on vastuussa Millennium-opiskel?ahaasteesta, jossa eri noodien asiantunt?araadit valitsevat parhaimmat ehdotukset 15 globaalin haasteen ratkaisemiseksi (Glenn & Florescu 2017). Tämä auttaa rajaamaan muuttujien määrää noin 30:een, WHO:n) paikallisyksiköistä, korkeakouluista ja kansalaisjärjestöistä. Delfoi-menetelmän kehittivät 1960-luvun alkupuolella Olaf Helmer, Nicholas Rescher ja Norman Dalkey yhdessä muiden RAND-ajatushautomon tutk?oiden kanssa Yhdysvalloissa. Tutkimustyötä suunniteltaessa jokaisen noodin puheenjohtajaa pyydetään keskustelemaan noodin muiden jäsenten kanssa siitä, kenellä olisi eniten tietoa tai annettavaa tutkimuksen aihetta varten. Joidenkin noodien puheenjohtajat pitävät osallistujista rekistereitä, joiden avulla he voivat kutsua samoja asiantunt?oita tuleviinkin tutkimushankkeisiin. 2011). Tämän lähestymistavan avulla voidaan varmistua siitä, että tutkimustyössä otetaan huomioon eri kulttuurit, lähestymistavat ja tieteenalat. Yliopistoissa työskentelevät jäsenet valitsevat usein muita professoreja, yritysjäsenet muita yritysjohtajia ja valtionhallinnon jäsenet tulevaisuudesta kiinnostuneita virkamiehiä. State of the Future Index (SOFI) -indeksi Tulevaisuudentutk?oilta kysytään usein tulevaisuuden kehityssuunnasta. Noodin olisi hyvä sisältää ainakin yksi jäsen näistä eri järjestökategorioista, ja tyypilliseen noodiin kuuluu viisi jäsentä. Jokainen noodi voi toimia käynnistämänsä maailmanlaajuisen tai paikallisen hankkeen päämajana. Noodien toimintaan voidaan kutsua myös muita paikallisia vaikuttajia, kuten tunnettuja asiantunt?oita tai mediapersoonia. Sama pätee tietysti myös kansalaisjärjestöihin ja kansainvälisten järjestöjen paikallisyksiköihin. Noodin jäsenet valikoivat maansa parhaimmat asiantunt?at ja kutsuvat heidät tutkimukseen liittyviin Delfoi-paneeleihin. Yksi tapa vastata kysymykseen on State of the Future Index eli SOFI-indeksi (Gordon 2008; 2009b). Perinteisen Delfoi-kyselyn loppuunsaattaminen saattaa kestää jopa yli puoli vuotta, kun taas reaaliaikaisen kyselyn voi suorittaa muutamassa viikossa. Egyptin noodi on kehittänyt Lähi-idän rauhanskenaarioita (Middle East Peace Scenarios), Tšekin noodi on suorittanut maailmanlaajuista kehitysyhteistyöhön liittyvää tutkimusta (Global Partnership for Development study), Korean noodi on kehittänyt valtiollisten ennakointiyksiköiden arviointimenetelmän ja jotkin noodit ovat tuottaneet omia SOFI-indeksejään, kuten Azerbaidžan, Kiina, Kuwait, Pakistan, Puola, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Tšekki (Visegrád-ryhmälle) ja Venezuela (Amerikan mantereelle). Näin jatkettiin, kunnes yhteisymmärrys oli saavutettu. Reaaliaikaiseen kyselyyn ei sisälly toista kierrosta: osallistujien ei tarvitse lähettää vastauksiaan heti kättelyssä, vaan he voivat täydentää niitä muiden osallistujien vastausten perusteella kyselyn voimassaolon aikana. Ja koska kyselyyn vastataan nimettömästi, pääosaan nousevat ideat ja tutkittu tieto henkilökemioiden ja asemien s?aan. Perinteisen talousindeksin tavoin SOFI-indeksi koostuu useammasta muuttujasta, mutta se keskittyy maailman tulevaisuuteen kymmenen vuoden säteellä. Glenn & Mara Di Berardo. Samalla ne vastaavat paikallisten näkökulmien sisällyttämisestä 15 globaaliin haasteeseen. Tulevaisuuden tilan indikaattorien määrittämiseksi Millennium-projekti järjestää aina Delfoi-tutkimuksen, johon osallistuu asiantunt?oita eri maista
Lopputuloksena on kokonaisvaltaisempi määre kuin esimerkiksi BKT. Jokaiselle haasteelle on tarjolla samat valikkovaihtoehdot: uutisia (RSS-syötteestä), tarkastelukohteita (käyttäjien ja palvelun ylläpitäjien lisääminä), tilanteita (nykyiset, halutut ja tarvittavat menettelytavat halutun tilanteen saavuttamiseksi), raportteja (lyhyitä ja pitkiä katsauksia), malleja (matemaattisia, käsitteellisiä ja sääntötai toimijapohjaisia malleja), kommentteja (kommentteja ja kommenttien kommentteja), muokkaukset (muokkaushistoria), verkkoresursseja, artikkeleja ja kirjoja. SOFI-indeksin tietojen avulla voidaan myös luetteloida ihmiskunnan edistysja takapakkialueet. Ne eivät tuota tietoa jatkuvasti esiin nousevana älykkyytenä vaan aikasidonnaisina tietosiivuina. Se sisältää kaikki Millennium-projektin tutkimustulokset, menetelmät ja 15 globaaliin haasteeseen tehdyt päivitykset. Järjestelmän käyttäjät voivat kommentoida kaikkia siellä olevia tietoja, mikä mahdollistaa uusien, tulevaisuuteen liittyvien mahdollisuuksien entistä yksityiskohtaisemman analysoinnin. Millennium-projekti käyttää GFIS-järjestelmää (Glenn 2015) toimintaympäristön muutosten tarkasteluun, tietojen säilyttämiseen ja 15 globaalin haasteen päivittämiseen. Ne tuottavat kylläkin tietoa, ja joissain tapauksissa jopa joukolla muodostettuja johtopäätöksiä. GFIS-järjestelmä tarjoaa yhteisen alustan jokaiselle näistä kolmesta tek?ästä. Menetelmän avulla voidaan selvittää, miltä parempi tulevaisuus näyttää ja miten sen edistymistä tulisi mitata. Vaikka esimerkiksi Wikipedia, Google, joukkoistaminen (Howe 2006), asiantunt?anäkemyksien keskiarvoistaminen (Gordon 2009c), parviäly (Kaiser et al. Kollektiivista älykkyyttä syntyy silloin, kun siihen osallistuvien tek?öiden välisten yhteisvaikutusten annetaan muuttua jatkuvalla syötöllä. 2010) ja ennakointimarkkinat (Wolfers & Zitzewitz 2009) saatetaan käsittää kollektiivisen älykkyyden ilmentyminä, ne eivät vastaa tässä artikkelissa esiteltyä määritelmää. Yhdessä nämä elementit voivat oppia saamastaan palautteesta ja tarjota ”juuri oikeaan tarpeeseen” soveltuvaa tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä parempia päätöksiä verrattuna tilanteeseen, jossa nämä tek?ät toimisivat yksin. Tämän saavuttamiseksi kehitettiin SOF-raportit. Kollektiiviseen älykkyyteen nojaava järjestelmä, kuten esimerkiksi mieli, tuottaa jatkuvasti tietoa ja muuttuu alinomaa aivojen, kokemusten ja ympäristöärsykkeiden välisen vuorovaikutuksen johdosta. Global Futures Intelligence System (GFIS) -järjestelmä GFIS on kollektiiviseen älykkyyteen nojaava järjestelmä (Collective Intelligence System, CIS). Kollektiivista älykkyyttä voi määritellä ja soveltaa monella eri tavalla; tässä yhteydessä kollektiivinen älykkyys määritellään kolmen tek?än välisestä yhteisvaikutuksesta kumpuavana ominaisuutena (Glenn 2009; 2015; 2016): 1) data/tieto/tietämys; 2) ohjelmisto/laitteisto; ja 3) asiantunt?at ja muut asiasta tietävät. 4/22 48 Futura sillä monelle muuttujalle ei löydy johdonmukaisesti tietoa viimeisen 20 vuoden ajalta. Samalla Millennium-projekti järjestää toisen reaaliaikaisen Delfoi-kyselyn selvittääkseen asiantuntijoiden näkemyksiä eri muuttujien painotuksista sekä miten näiden muuttujien arvot voisivat kehittyä positiivisesti tai negatiivisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vaikka tulevaisuutta ei aina voi esittää pelkän lukeman voimin, menetelmän tavoitteena on kannustaa konkreettiseen vuoropuheluun tärkeimmistä mitattavista muuttujista. Jotkin maat ovat laskeneet omia kansallisia SOFI-indeksejään. Tämän prosessin kautta saadut tiedot tiivistetään yhdeksi lukemaksi. Lisäksi se tarjoaa alustan reaaliaikaisia Delfoi-kyselyjä varten. Ne eivät kuitenkaan – ainakaan vielä – mahdollista jatkuvaa ja systemaattista palautetta aiemmin mainittujen tek?öiden kesken sekä jatkuvia uusia oivalluksia, jotka voisivat vaikuttaa näiden alustojen muihin osiin. Jokaisen raportin tulee olla aiempaa parempi: uusin Millennium-projekti. Tarkkuusanalyysien avulla voidaan selvittää, millä muuttujilla olisi suurin ja kokonaisvaltaisin vaikutus tulevaisuuden kannalta, jos ne yltäisivät huippulukemiinsa seuraavien kymmenen vuoden aikana. State of the Future (SOF) -raportit Millennium-projektin toteutusarvioinnin aikana todettiin tarve kumulatiiviselle tulevaisuudentutkimukselle: tutkimusten ja haasteiden tulee perustua aiempiin raportteihin, jotta voitaisiin osoittaa, missä oli tapahtunut kehitystä. Näiden avulla kehitetään jokaista SOF-raporttia
Scenarios (Skenaariot), Jerome C. Coyle 31. Chaos and Non-Linear Dynamics (Kaaos ja epälineaarinen dynamiikka), Theodore Gordon 33. Sen jälkeen niitä laadittiin muutaman vuoden välein: 2013–2014 ja 2015–2016. Normative Forecasting (Normatiivinen ennakointi), Joe Coates ja Jerome C. Introduction to Futures Research (Johdatus tulevaisuudentutkimukseen), Jerome C. Gordon 15. Kirjan luvut: 1. Tässä yhteydessä skenaarioilla ei tarkoiteta vain tuleviin olosuhteisiin liittyviä kuvauksia, vaan tarinoita, joihin liittyy uskottavia syy-seuraussuhteita sekä päätöksiä, joilla nykyinen tilanne voidaan yhdistää tuleviin olosuhteisiin. Text Mining for Technology Foresight (Tekstinlouhinta teknologista ennakointia varten), Alan L. Gordon 6. Simulation and Games (Simulaatiot ja pelit), Erwin Rausch sekä Frank Catanzaron lisäykset 25. S&T Road Mapping (Tieteen ja teknologian tiekartat), Theodore J. Glenn ja The Futures Group International 20. Glenn 3. Decision Modeling (Päätösmallinnus), The Futures Group International 14. Structural Analysis (Rakenteellinen analyysi), Jacques Arcade, Michel Godet, Francis Meunier ja Fabrice Roubelat 12. Gordon ja Jerome C. Multiple Perspective Concept (Usean näkökulman käsite), Harold Linstone 4 Uusin versio on Glenn & Florescu 2017, mutta sen sisältöä päivitetään. Glenn 24. Porter 4. Substitution Analysis (Korvausanalyysi), Theodore J. Glenn 2. Using Vision in Futures (Vision hyödyntäminen tulevaisuudentutkimuksessa), Clem Bezold 28. Näin varmistetaan, että uudesta raportista tulee parempi kuin aiemmasta 4 . Agent Modeling, demo software (Agenttimallinnus, esittelyohjelmisto), Theodore J. Prediction Markets (Ennakointimarkkinat), Justin Wolfers ja Justin Zitzewitz 27. Trend Impact Analysis (Trendien vaikutusanalyysi), Theodore J. Gordon 19. The Futures Wheel (Tulevaisuuspyörä), Jerome C. Delphi (Delfoi), Theodore J. Interactive Scenarios (Vuorovaikutteiset skenaariot), Theodore J. Glenn 26. Muita menetelmiä Millennium-projekti tuottaa skenaarioita, joiden laadinnassa hyödynnetään toimintaympäristön muutosten tarkastelua, reaaliaikaisia Delfoi-tutkimuksia, tulevaisuuspyöriä (Glenn 1972) – joiden avulla voidaan luoda primaari-, sekundaarija tertiääritason yhteisymmärryksiä jo skenaariohahmotelmien alkuvaiheissa –, SOFI-indeksiä (välillä myös Trend Impact Analysiseli TIA-menetelmää kvantitatiivisia lisäyksiä varten) sekä vertaisarviointeja. Ensimmäiset SOF-raportit laadittiin vuosittain vuosien 1997 ja 2012 välillä. Participatory Methods (Osallistavat menetelmät), Jerome C. Glenn 7. Genius Forecasting, Intuition, and Vision (Nerokas ennakointi, vaisto ja visio), Jerome C. Environmental Scanning (Toimintaympäristön muutosten tarkastelu), Theodore J. Field Anomaly Relaxation, FAR (Mahdottomien tilaparien analyysi), Geo?rey R. 5 Siinä käydään läpi yksitellen näiden eri menetelmien historiat, käyttötavat ja vahvuudet ja heikkoudet sekä miten niitä voi hyödyntää keskenään ja miltä niiden tulevaisuus vaikuttaa. Gordon 17. Wild Cards (Villit kortit), John Petersen ja Karlheintz Steinmueller 11. Cross-Impact Analysis (Ristivaikutusanalyysi), Theodore J. Nämä sekä muut alalla käytetyt menetelmät, joita on yhteensä 37, on esitelty yksityiskohtaisemmin Futures Research Methodology 3.0 -julkaisussa (Glenn & Gordon 2009). Gordon 30. Gordon 5. Gordon 9. A Toolbox for Scenario Planning (Skenaariosuunnittelun työkalupakki), Michel Godet 21. 49 4/22 F Jerome C. Glenn 29. Nyt raportit ovat siirtyneet versionumerointiin: uusimman raportin versionumero on 19.1, ja seuraavan kaavailtu versionumero on 20.0. Real-Time Delphi (Reaaliaikainen Delfoi), Theodore J. Technology Sequence Analysis (Teknologiasarjan analyysi), Theodore J. Gordon 22. Gordon 32. Relevance Trees (Relevanssipuut), The Futures Group International ja Theodore J. Morphological Analysis (Morfologinen analyysi), Tom Ritchey 18. The Systems Perspectives (Järjestelmänäkökulma), Allenna Leonard sekä Sta?ord Beer 13. Robust Decisionmaking (Kestävä päätöksenteko), Robert Lempert, Steven Popper ja Steve Bankes 23. Glenn & Mara Di Berardo raportti arvioi aiempaa raporttia ja erityisesti aiempia yleiskatsauksia ja 15 globaaliin haasteeseen ehdotettuja ratkaisukeinoja. The Futures Polygon (Tulevaisuuspolygoni), Antonio Pacinelli 8. Statistical Modeling (Tilastollinen mallinnus), Antonio Pacinelli 16. Gordon 10. 5 Futures Research Methodology 3.0 -julkaisun tarkempi kuvaus löytyy osoitteesta: https://www.millenniumproject.org/publications-2/futures-researchmethodology-version-3-0/
Integration, Comparisons, and Frontiers of Futures Research Methods (Tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelmien yhteensovittaminen, vertaileminen ja niiden kehityssuuntien määrittäminen), Theodore J. Gordon 38. SOFI Software System (SOFI-ohjelmistojärjestelmä), Peter Yim 39. millennium-project.org/sponsors/ 7 Aiempien hankkeiden kuvaus löytyy osoitteesta: https://www.millennium-project.org/millenniumproject-studies/. Esimerkkejä Millennium-projektin saavutuksista Kansainvälinen osallistamisjärjestelmä, jonka avulla ihmiset voivat pohtia tulevaisuutta yhteisin voimin: 72 noodia, jotka tuovat yhteen maailmanlaajuisia ja paikallisia näkökulmia Reaaliaikainen Delfoi-menetelmä, joka mahdollistaa nopean kansainvälisen arvioinnin ja palautteen antamisen Puitteet maailmanlaajuisten muutosten ymmärtämiseen ja seuraamiseen: State of the Future -raportit 15 globaalia haastetta, joita päivitetään jatkuvasti verkossa Tutkimushyöty: Noin 400 koulutettua harjoittel?aa yli 40 maassa (perustamisvuodesta 1996 lähtien) Noin 1 000 yliopistoa on hyödyntänyt Millennium-projektin materiaaleja Millennium-opiskel?ahaaste, johon on osallistunut yli tuhat opiskel?aa eri puolilta maailmaa Inklusiivinen ja osallistava järjestelmä muutosten mittaamista varten: State of the Future Index (SOFI) -indeksi – Maailmanlaajuiset ja kansalliset indeksit Suurin valikoima tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä: 37 menetelmää, 39 lukua, 1 300 sivua, kansainvälisesti vertaisarvioitu (Futures Research Methodology 3.0) Globaali, kollektiivista älykkyyttä hyödyntävä järjestelmä tulevaisuudentutkimusta varten: Kaikki saman verkkoalustan alla: Global Futures Intelligence System -järjestelmä Millennium-projektin aiempien hankkeiden teemat ovat laaja-alaisia, ulottuen Afrikan ja Latinalaisen Amerikan tulevaisuusskenaarioista ja Lähi-Idän rauhanskenaarioista energiaskenaarioihin, koulutuksen tulevaisuuksiin, ihmisoikeuksiin, yksinäisten susien terrorismiin, ilmastonmuutoksen tilannehuoneeseen, COVID-pandemiaan, robotiikkaan sekä tulevaisuuden tieteeseen/teknologiaan ja eettisiin kysymyksiin. Transinstituutio voidaan määritellä järjestönä, jonka: • hallintoelin koostuu omavalintaisesta joukosta, joka edustaa valtionhallintoa, yrityselämää, korkeakouluja, kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä järjestöjä (kuten WHO:ta) ilman yhdenkään tahon yliedustusta; • työntek?ät/tutk?at palkataan näiden tahojen joukosta ilman yhdenkään tahon yliedustusta; • tulot 6 tulevat valtiolta, yrityksiltä, yliopistoilta, kansalaisjärjestöiltä ja kansainvälisiltä järjestöiltä ilman yhdenkään tahon yliedustusta; ja • tuottama arvo voidaan osoittaa näille järjestötahoille esimerkiksi vuosikatsausten tai tutkimustuotteiden avulla. Millennium-projektin transinstitutionaalinen rakenne auttaa sitä toimimaan johdonmukaisesti, mutta silti niin, että sen toiminnasta on hyötyä siihen osallistuville tahoille. Millennium-projekti ei ole täydellinen esimerkki transinstituutiosta, mutta toimintamallimme muistuttaa kuvailtua mallia enemmän kuin muiden vastaavien ajatushautomoiden mallit. Causal Layered Analysis (Kausaalinen kerrosanalyysi), Sohail Inayatullah 36. Heuristics Modeling (Heuristinen mallinnus), Sam Cole 35. Glenn Transinstituutio Millennium-projektin rakennetta kuvaa parhaiten sana ”transinstituutio”, joka edustaa uudenlaista järjestörakennetta tai toimintamallia ja jolla ei ole minkäänlaista oikeushenkilöllisyyttä. 4/22 50 Futura 34. 7 Millennium-projekti 6 Luettelo Millennium-projektia sponsoroivista valtioista, yrityksistä, kansalaisjärjestöistä, yliopistoista, YK-järjestöistä ja muista kansainvälisistä järjestöistä löytyy osoitteesta: https://www. Toiveenamme on, että jonain päivänä jonkin valtion järjestölainsäädäntöön lisätään transinstituution käsite. Gordon ja Jerome C. Personal Futures (Henkilökohtaiset tulevaisuudet), Verne Wheelwright 37. Toiveenamme on, että tulevaisuudessa jokainen Millennium-projektin noodi voisi toimia omana transinstituutionaan. Tämän tyyppinen rakenne painottaa Millennium-projektin tutkimustyön tuloksellisuutta (yritykset), poliittista ulottuvuutta (valtiot), tietoa ja akateemisuutta (korkeakoulut), arvoja (kansalaisjärjestöt) ja kansainvälisyyttä (YK ja muut kansainväliset järjestöt). Samalla projektin rakenne vaatii, että sen osa-alueita seurataan ja osallistetaan jatkuvasti. State of the Future Index (Tulevaisuuden tilatai SOFI-indeksi), Theodore J
Gordon (toim.): Futures Research Methodology 3.0. Glenn, J.C. Pease (2006): Real Time Delphi: an ef?cient, “round-less” almost real time Delphi Method. (2009c): Chapter 4: Delphi. Zitzewitz (2009): Chapter 26: Prediction Markets. Haettu 30.5.2022. United Nations University, Tokyo. The Millennium Project, Washington DC. The 2nd International Conference on Knowledge Generation, Communication and Management: KGCM 2008. & M.C. (2009b): Chapter 37: State of the Futures Index (SOFI) Method. Gordon, T.J. Glenn, J.C. Glenn & Mara Di Berardo Lähteet Dalkey, N. Glenn, J.C. Gordon, T.J. & E. Florescu (2017): State of the Future 19.0. Millennium Project, Technological Forecasting and Social Change 52, pp. Lisäksi nämä verkostot voisivat käynnistää yhteishankkeita: mitä esimerkiksi voisikaan syntyä, jos RIBER ja FEN yhdistäisivät voimansa. The Millennium Project, Washington DC. Gordon, T.J. & J.C. Springer Cham, Switzerland. (1951): The Use of Experts for the Estimation of Bombing Requirements – A project Delphi Experiment. YK (2021): Our Common Agenda. & O. Gordon, T.J. Glenn, J.C. & T.J. 7–14. & T.J. Glenn, J.C. Gordon (toim.): Futures Research Methodology 3.0. Teoksessa Glenn J.C. Nämä alueelliset toimijat voisivat edistää alueellisten tutkimusten, julkaisujen, konferenssien ja koulutusohjelmien järjestämistä. Gordon (2011): Futures. Gordon (toim.): Futures Research Methodology 3.0. International Institute of Informatics and Systemics. Rand Report RM-7272-PR. World Foresight Encyclopedic Dictionary. YK:n pääsihteerin ”Our Common Agenda” -raportti (YK 2021) sisältää monia ehdotuksia YK:n uudistamiseksi. Glenn (1994): An introduction to the Millennium Project, Technological Forecasting and social change 47, pp. Glenn, J.C. 269–272. United Nations, New York.. Teoksessa Bainbridge, W.S. Howe, Je. Wolfers, J. com/2006/06/crowds>. Gordon (1995): The Millennium Project Feasibility Study. (2015): Collective intelligence systems and an application by The Millennium Project for the Egyptian Academy of Scienti?c Research and Technology, Technological Forecasting & Social Change (97), pp. The Millennium Project, Washington DC. Wired. United Nations University, Tokyo. & T.J. 147–179. UNU (1993): Annual Report. & A. Glenn & T.J. Maailma monimutkaistuu kiihtyvällä tahdilla ja ihmiset ovat heränneet siihen, miten keskenään riippuvaisia he ovatkaan. Glenn, J.C. & E. The Millennium Project, Washington DC. Millennium-projekti, Washington DC. Gordon, T.J. Noodien ja verkostojen kasvaessa yhteistyön määrä tulee kasvamaan, ja Millennium-projektin kasvava monimuotoisuus tulee tukemaan sen elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. (2006): The Rise of Crowdsourcing. UNU (1994): Annual Report. Roco (2014): Handbook of Science and Technology Convergence, 53– 64. The Millennium Project, Washington DC. (2009a): Chapter 5: Real-Time Delphi. Gordon, T.J. Samalla ihmiskunta on huomannut, että se tarvitsee järjestelmän, jossa ihmiset voivat yhteisesti pohtia keinoja tulevaisuuden parantamiseksi – ei vain yhtä valtiota, ideologiaa tai tavoitetta vaan koko maailmaa varten. Glenn, J.C. (2016): Collective Intelligence Systems. Näistä viisi keskittyy ennakointiin: YK:n tulevaisuuskokous, YK:n huoltohallintoneuvoston muuttaminen monisidosryhmäiseksi ennakointielimeksi, YK:n tulevaisuuslaboratorio, strateginen ennakointi ja globaalit riskit -raportit sekä tulevien sukupolvien erikoislähettiläs. Gordon (1996): Update on the... Technological Forecasting & Social Change 73(4), pp. Ohjelmistojen ja koneoppimisen kehittyessä GFIS-järjestelmää tulee kehittää ja laajentaa yhdessä kansainvälisten IT-yritysten kanssa. 51 4/22 F Millennium-projektin tulevaisuus Millennium-projektin noodien määrä tullee kasvamaan tulevaisuudessa. Millennium-projekti on osana näiden ennakointitek?öiden toteuttamisstrategioiden arviointiprosessia, ja on mahdollista, että projektilla tulee olemaan pysyvämpi rooli niiden toiminnassa. Inhimillisen panoksen hallintaa kehitetään jatkuvasti, ja Millennium-projektin tulee myös kehittää globaalia kollektiivisen älykkyyteen perustuvaa tulevaisuusjärjestelmäänsä. RAND. Jerome C. Kaiser, C., J. Olavarriéta, C., J.C. Bodendorf (2010): Swarm Intelligence for Analyzing Opinions in Online Communities. UNU World Institute of Development Economics Research, Helsinki. Millennium-projekti, Washington DC. Helmer (1964): Delphi: Report on a Long Range Forecasting Study. <https://www.wired. Myös uusia alueellisia noodiverkostoja saatetaan perustaa esimerkiksi Aasiaan, Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Lähi-itään nykyisten verkostojen – latinalaisamerikkalaisen Red IBERoamericana de Prospectivan (RIBER) ja eurooppalaisen Foresight Europe Networkin (FEN) – lisäksi. & T.J. Teoksessa Glenn J.C. Kröckel & F. (2009): Collective Intelligence: One of the next big things, Futura 4/2009. (1972): Futurizing Teaching vs Futures Course, Social Science Record IX(3) Spring. Proceedings of the 43rd Hawaii International Conference on System Sciences. Gordon (toim.): Futures Research Methodology 3.0. 321-333. Gordon (2009): Futures Research Methodology 3.0. Gordon, T.J. & Helmer, O. Teoksessa Glenn J.C. & T.J. Samalla nämä yritykset voisivat auttaa saattamaan järjestelmää suuren yleisön käyttöön ja kehittämään sen taloudellista kestävyyttä. & T.J. & T.J. Report of the Secretary-General. Teoksessa Glenn J.C. (2008): State of the Future Index: Measure of the Global Outlook for the Future. September 1964
4/22 52 Futura ARTIKKELI Ajankohtaisen ennakointityön skenaariot avartavat Afrikan tulevaisuuksia Joni Karjalainen, VTM Projektitutk?a, väitöskirjatutk?a Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus joni.karjalainen@utu.. This article describes the premises and objectives of the African Governance Futures foresight work and presents four scenarios for Africa's future until 2063: “Africa United”, “Africa Thriving”, “Africa Defeated” and “Africa’s Lift-O?”. Skenaariot mukailevat nel?akoa perusuraan, parhaaseen ja huonoimpaan toteumaan sekä yllätysten kasaumaan. Scenarios until 2063 for opening up Africa’s futures The voice of Africa, as the continent of the future, is getting stronger. Maanosan tulevaisuuteen kohdistuu alati kasvavaa mielenkiintoa. Interest in the African continent is heightening domestically, in Europe, and globally. Speaking to leadership, policy-making, and politics, the ?ndings were presented as part of the work of the African Peer Review Mechanism (AU-APRM), i.e. the peer review system of African countries, for the member states of the African Union. Niitä peilataan erityisesti hallinnon, politiikan ja johtajuuden kysymyksiin. Näin saamme enenevästi lukea kotimaassa, Euroopassa sekä globaalisti. Ennakointityö esiteltiin osana African Peer Review Mechanismin (AU-APRM) eli Afrikan maiden vertaisarvioint?ärjestelmän työtä Afrikan unionin jäsenmaille. Due to this pioneering endeavour, subsequent futures studies and Africa Governance Reports can now be conducted. Avarakatseinen ennakointi on esimerkki tulevaisuustyön mahdollisuuksista ja haasteista tulevaisuustoim?uudesta haaveilevalla mantereella. Open-minded anticipation exempli?es the possibilities of futures work for a continent that dreams of agency for the future.. Afrikka on tulevaisuuden manner, jonka ääni vahvistuu. Tässä artikkelissa kuvataan “African Governance Futures” -ennakointityön lähtökohdat ja tavoitteet sekä esitellään neljä skenaariota Afrikan tulevaisuuksista vuoteen 2063
Mantereen tulevaisuuteen vaikuttavat lukuisat kehitysvoimat (Iraki 2018; Kroesen 2018). 53 4/22 F Joni Karjalainen Johdanto On esitetty, että tulevaisuuden mantereena kuluva vuosisata on Afrikan – hyvässä tai pahassa (Foreign Policy 2022). Jos Afrikan oma toim?uus on voimistumassa, kohdistuu nopean väestönkasvun mantereeseen erilaisia intohimoja myös ulkopuolisten toim?oiden silmissä. Afrikan tulevaisuudet kiehtovatkin niin päätöksentek?öitä kuin tutkijoita (Elmandjra 1984; Blackman 1994; Okpaku Sr 1994). Artikkelissa kuvattava ennakointityö on esimerkki lähestymistavasta, jossa tulevaisuudentutkimukselliset lähtökohdat nivotaan toimintaympäristön ja nousevien haasteiden kartoittamiseksi. African Peer Review Mechanism (APRM) on vuonna 2003 perustettu Afrikan valtioiden välinen vapaaehtoinen järjestely. Suotuisa poliittinen ja sosiaalinen kehitys seuraavina vuosikymmeninä ovat elimellinen osa toivotun tulevaisuuden toteutumista. Ennakointityöskentelyn lähtökohdat Vuonna 2013 Afrikan unioni julkaisi 50-vuotisen tulevaisuusagendan, joka ilmaisee mantereenlaajuisen tavoitetilan motolla ”The Africa We Want” katsoen pitkälle eteenpäin. Tässä artikkelissa käsiteltävän ennakointityöhön paneutumisen ohella nostan esiin ajankohtaisia havaintoja, jotka kytkeytyvät kysymyksiin kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaisen toim?uuden päivittyvästä roolista. Eri tulevaisuutta luotaavissa mielikuvissa siintävät dekolonisaatio eli vapautuminen siirtomaahistorian painolastista, talouskasvuhaaveet, poliittisen yhteistyön ja vakauden kysymykset, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja torjunta, energiaratkaisut, luonnonvarojen vastuullinen hallinta sekä teknologisen kehityksen seurauksiin varautuminen (Okereke & Agupusi 2015; Sarr 2016; Müller-Mahn 2020). Afrikan unionin alaisen APRM:n tavoitteena on arvioida ja tarkastella systemaattisesti afrikkalaisten valtioiden hallintoa ja johtamista poliittisen vakauden, valittujen teemojen sekä mannertenvälisen taloudellisen yhdentymisen, talouskasvun ja kestävän kehityksen edistämiseksi. African Governance Report 2021 on tämän eräänlaisen Afrikan maiden vertaisarvioint?ärjestelmän käyttöön tuotettu toinen arviointiraportti. Uutena elementtinä se nojaa tulevaisuudentutkimukseen ja yli vuoden mittaiseen tutkimustyöhön sen tieteellisenä perustana. Tässä artikkelissa esitellään tulevaisuudentutkimukseen pohjaava “African Governance Futures” -skenaariotyö vuoteen 2063, joka on tuore ja kiinnostava esimerkki ennakoinnista, jonka tarkastelun kohteena on koko nouseva maanosa. Ennakointityön käy. Tämän vuoteen 2063 ulottuvan kehitysvision voi tulkita tahdonilmaisuna asioista ja tavoitteista, joita maanosa toivoo saavuttavansa. Siinä missä oheinen artikkeli ottaa mantereenlaajuisen näkökulman, saman Futura 4/2022 -erikoisnumeron puheenvuorossa ”Goldilokshin ja kolme karhua: narratiivisen arkkitehtuurin näkökulma afrikkalaiseen ennakointiin” esitetään Etelä-Afrikassa kehitetty maanosan tulevaisuuksien arviointikehikko. Kotimaisen ennakointija tulevaisuustyön näkökulmasta saamme niukasti tietoa akateemisesta sekä soveltavasta ennakointityöstä Afrikan mantereella. Artikkelissa pohditaan lisäksi ennakointityön merkitystä ja soveltamismahdollisuuksia mantereella lähitulevaisuudessa. Jos havainnoimme nykyhetken signaaleja, voimme kuulla kuinka mantereen oma ääni vähittäin vahvistuu. Esiteltävä ennakointityö on erittely Afrikan tulevaisuuksista, jonka tarkoitus on auttaa hallinnon kehittämistä, tarkastella poliittisen kehityksen ja johtajuuden näkymiä sekä antaa päätöksentek?öille näihin liittyviä suosituksia. Ennakointitoimet kietoutuvat African Governance Futures 2063 -skenaarioiden ympärille osana African Governance Report -työtä, jonka tulokset julkaistiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa (AGR 2021). Afrofuturismi taas muodostaa oman erityissuuntauksensa (Guthrie 2015). Afrikan maiden keskinäinen yhteistyö ja integraatio ottavat askeleita alueellisten blokkien työn (Murray-Evans 2015) sekä mantereenlaajuisten aloitteiden kuten Afrikan vapaakauppa-alueen (AfCFTA) myötä. Ennakointityö on African Peer Review Mechanismin (APRM) ja African Governance Architecture (AGA) -alustan yhteistyön tuotos. Lehtiotsikoista tuttuja ovat erityisesti afro-optimistiset ja afropessimistiset narratiivit (Gatune 2018)
Kolmas osa tarkastelee skenaarioiden vaikutuksia ja hahmottelee askeleita Afrikan unionin 55 jäsenmaan kannalta. Sukupuolten, nuorten ja vammaisten oikeuksien puolestapuhujat osallistuivat neuvoa-antaviin foorumeihin Afrikan hallinnon tulevaisuuksista. Ajankohtaisen ennakointityön skenaariot avartavat Afrikan tulevaisuuksia. Toisessa osiossa raportti esittelee lähtötilanteen Afrikan hallinnon tulevaisuuksien tarkasteluun ja antaa yleiskatsauksen neljään skenaariotarinaan. Näitä osamenetelmiä hyödyntäen ennakointityö on pyrkinyt tuomaan näkyväksi mantereen tulevaisuuksiin vaikuttavia erilaisia voimia. Dekolonisaation edetessä, syventyessä ja saadessa uusia ilmenemismuotoja on mielekästä suhtautua tulevaisuuteen lähtökohdasta, missä mantereen oma ääni ja toim?uus otetaan aiempaa vakavammin (Mbembe 2021; Parashar & Schulz 2021). Ensimmäinen osa asemoi raportin osaksi APRM:n yleistä työnkuvaa sekä hahmottelee raportissa esitettävien skenaarioiden taustaa. Tulevaisuudentutkimuksen kentällä tätä ajatusta kenties kutsuttaisiin tulevaisuustoim?uuden vahvistamiseksi (Masini 1993; Ramos 2016). Se esittelee osallistavan tutkimustyön vaiheita, konsultaatioita, sidosryhmäkeskusteluja sekä niiden hyödyntämistä. Menetelmät, osallistaminen ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Ennakointityössä tulee huolehtia, että tulevaisuuksien kenttä kartoitetaan riittävän laajalti esimerkiksi toimintaympäristöä luotaamalla ja ääreisnäköä hyödyntämällä (Cuhls 2019; Schoemaker 2019). Sitten tarkastellaan politiikkavaikutuksia ja -suosituksia sekä niiden kytkentöjä tunnistettuihin politiikan painopistealueisiin. Raportissa käytettävää termistöä vapaasti suomentaen neljännessä osiossa esitellään hallinnon tulevaisuksiin vaikuttavia avainajureita (key drivers) sekä kriittisiä vaikutustek?öitä (critical impact factors). Ylisukupolvisia näkökulmia kuultiin joukolta hallinnon asiantunt?oita. Maanosanlaajuisessa tarkastelussa on hyvä pitää mielessä johdannossa mainitut peruslähtökohdat, jotka he?astuvat myös mantereen yhteisessä kehitysvisiossa. Afrikan hallinnon tulevaisuuksia valottava ennakointityö on eräänlainen virstanpylväs, joka avaa näkymiä mantereen mahdollisiin tulevaisuuksiin, niitä muovaaviin voimiin sekä erilaisiin yllätyksiin, jotka voivat mannerta ravisuttaa. Osallistujien näkemyksistä piirtyi esiin huolenaiheita osana skenaarioprosessia. 4/22 54 Futura tännön toteutuksesta vastasi eteläafrikkalaisen Stellenboschin yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen opinahjo (Institute for Futures Research, IFR) afrikkalaisten akateemisten tutkimustahojen, asiantunt?oiden sekä sidosryhmien kanssa. Sisältö Ennakointityön näkyvä lopputulos eli AGR 2021 -raportti on jaettu viiteen osaan. Seuraavaksi kuvaan työn luonteen, tavoitteen, pääpiirteet sekä siitä nousevia ajatuksia. Oheinen ennakointityö ei ole puhtaan akateeminen vaan sillä on myös poliittis-hallinnollinen käyttötarkoitus, mikä on informoinut sen laatimista. Ne kuvaavat perusuran nykykehityksen jatkeena (business-as-usual), tulevaisuuden parhaan, pahimman ja yllätysvaihtoehdon. Metodologia on pyrkinyt nivomaan yhteen erilaisten yksittäisten kehityskulkujen, ponnistelujen ja aloitteiden seuraukset sekä alaja sektorikohtaiset kysymykset. Ennakointityö pohtii, miten avainajurit ja kriittiset vaikutustek?ät vaikuttavat hyvän hallinnon toteutumiseen. Näkökulmia skenaarioihin koottiin maantieteellisesti viideltä Afrikan alueelta – pohjoisesta, keskiosasta, lännestä, etelästä ja idästä – sekä ryhmittäin kansalaisyhteiskunnalta, yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä tiedemaailmalta. Virtuaalifoorumeissa osallistujia pyydettiin kuvittelemaan Afrikan hallinnon tulevaisuuksia skenaarioihin peilaten sekä pohtimaan, miltä hallinto näyttäisi kansalaisten näkökulmasta ja eri hallinnon tasoilla (kuva 1). Tässä tapauksessa ennakointityö ja sen skenaarioprosessin askeleet olivat pääpiirteittäin seuraavat: sisältötyöpaja skenaarioiden laat?oiden kesken, virtuaalinen sidosryhmäfoorumi, virtuaalinen skenaariotyöpaja, online-kysely keskeisistä hallintoa koskevista asiakysymyksistä ja mahdollisuuksista, virtuaaliset maakohtaiset skenaariotyöpajat, politiikkatyöpajat sekä lopputyöpajat (AGR 2021, 31-39). Katvealueiden välttämiseksi ennakointityössä ja skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä ja sidosryhmäyhteistyötä. Lopuksi raportti ehdottaa toimenpiteitä ennakointityön ja skenaarioiden hyödyntämiseksi sekä suositusten kansalliseen täytäntöönpanoon
Neljä skenaariota vuoteen 2063 Ennakointityön tuloksena esitellään neljä skeKuva 1. Skenaarioissa kuvatut tulevaisuudet ovat mahdollisuuksia, jotka seuraavat nykyhetkessä tehtävistä poliittisista päätöksistä ja strategisista toimista. Tässä työssä mahdollisten tulevaisuuksien kirjon ja skenaariotarinoiden keskeisinä aineksina seuraavalle 40 vuodelle esiin nousivat tasa-arvo ja demokratia, kon?iktit ja turvallisuus, teknologinen kehitys, luonnonvarojen vastuullinen hallinta sekä kansainväliset suhteet. Tutkimuspohjaisessa ennakointityössä hyödynnettiin skenaariomenetelmää vakiintuneena ennakointimetodina. Yleisesti ottaen skenaariotyöskentely auttaa harkitsemaan erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja tunnistetulle ongelmalle tilanteessa, jossa pyritään myötävaikuttamaan lyhyen ja pitkän aikavälin päätöstentekoon (ks. Ne keskittyvät nykytilan jatkumoon, parhaaseen, pahimpaan ja yllätystapaukseen Afrikan hallinnon tulevaisuuksista (kuva 2). Jokaista skenaariotarinaa täydentää vuoteen 2063 s?oittuva tulevaisuuskuva uutisotsikkoineen. esim. 55 4/22 F naariota, jotka ulottuvat seuraavalle neljälle vuosikymmenelle – ”Yhtenäinen Afrikka”, ”Menestyvä Afrikka”, ”Päihitetty Afrikka” ja ”Afrikan nousu”. Joni Karjalainen. Jännite nykyhetken ja tulevaisuuden välillä muodostuu pohdittaessa, kykeneekö Afrikka esitettyihin tavoitteisiin. Edessä häämöttää haasteita ja sudenkuoppia, jotka horjuttavat pyrkimyksiä saavuttaa mantereenlaajuinen demokratia, hyvä hallintotapa, rauha ja vauraus. Lähde: AGR (2021, 36). Afrikan mantereen hallinnon tulevaisuuksia pohdittiin kansalaisten ja eri hallinnon tasojen näkökulmasta sidosryhmien kanssa järjestetyissä ryhmäkeskusteluissa ja skenaariotyöpajoissa. Ne maalaavat kuvan Afrikan mahdollisuuksista saavuttaa Afrikan unionin kehitysvisio osatavoitteineen vuoteen 2063 mennessä, ja pohtivat jopa mantereen kykyä ylittää ne. Amer 2013)
4/22 56 Futura Ennakointityö nostaa esiin afrikkalaisten nuorten ja naisten ja kokonaisvaltaisen ja tiedepohjaisen koulutuksen roolin sekä afrikkalaisten omien osaamisja tietojärjestelmien arvon. Ennakointityö tunnistaa myös mahdollisia riskejä kerrannaisvaikutuksineen. Toisaalta raportin laat?at sanallistavat työssään syvän epäluottamuksen, joka velloo maanosan tulevaisuutta kahlitsevana tunteena. Kuvattu pessimismi näkyy esimerkiksi maanosan kansalaisten epäluulona omia hallituksiaan kohtaan, eikä Afrikan unionin kykyyn saavuttaa vuoteen 2063 asetettu kehitysvisio luoteta, sen ylittämisestä puhumattakaan. Toimeenpanovallan ja julkisten varojen väärinkäyttö sekä puuttuvat osaamistarpeet, jotka Ajankohtaisen ennakointityön skenaariot avartavat Afrikan tulevaisuuksia. Toisin sanoen, vastavoimat nakertavat pyrkimyksiä edistää mantereen kansalaisten asemaa. Lähde: AGR (2021, 17). Yhtäältä työtä tarkastellessa voi havaita sen laat?oiden visionäärisyyden Afrikan kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, joita päätään nostava afro-optimismi sekä monet myönteiset kehityskulut tukevat. Peilaamalla skenaarioita toisiinsa käy selväksi, että edistysaskeleet yhteiskunnallisessa, poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä eivät yksinään auta, mikäli turvattomuus lisääntyy, oikeusvaltioperiaatteesta, demokraattisesta osallistumisesta ja osallisuuden kokemuksista tingitään tai ihmisoikeudet sivuutetaan. Näitä voivat olla ylenkatsotut ja hallitsemattomat luonnonkatastro?t, maailmankaupan ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän Kuva 2. ”Yhtenäinen Afrikka”, ”Menestyvä Afrikka”, ”Päihitetty Afrikka” ja ”Afrikan nousu” ovat neljä Afrikan tulevaisuuksia luotaavaa skenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2063. paineet, omien kansalaisten tyytymättömyydestä aiheutuvat levottomuudet sekä kon?iktien vaara (tai jopa sotien uhka)
Skenaarioprosessin tarkoitus on rikastuttaa keskustelua, laajentaa sitoutumista parhaisiin hallintotapoihin, -menetelmiin ja -malleihin sekä edesauttaa pyrkimyksiä toivotun tulevaisuuden saavuttamiseksi. Nämä olosuhteet muistuttavat resursseista, valJoni Karjalainen. myös Kuusi & Villman 2022). Keskustelua ja pohdintaa Mitä tahansa ennakointityötä voidaan arvioida sekä sisällöllisesti että sen hyödynnettävyyden kannalta (ks. Entä missä määrin työ maalaa polkuja vaihtoehtoisiin ja kestäviin tulevaisuuksiin, jotka inspiroivat oletettuja sidosryhmiä. Lisäksi on edistettävä eettistä ja vastuullista johtamista sekä kehitettävä johtajuutta ylipäänsä. Tulevaisuuksien kuvittelemiseen kuuluu sekä varautuminen että mahdollisuuksien ja riskien ennakointi. Sisällöllisistä lähtökohdista voidaan pohtia esimerkiksi, luotaako työ syvälle ja laajalle venyttäen tulevaisuusajatteluamme. Lisäksi suositellaan valvontaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseksi. Näitä pyrkimyksiä tukevat hyvän hallinnon periaatteet kuten avoimuus ja vastuullisuus. Jos ensimmäinen on kiinnostunut valottamaan tulevaisuuden ilmiöitä avartamalla mielikuvitustamme, jälkimmäinen auttaa kriittisesti tarkastelemaan vallitsevia kehityssuuntia. Tarvitaan sitoutuneita toimia, mikäli rauha, turvallisuus, vauraus ja kestävyystavoitteet aiotaan saavuttaa. Kuvitteleeko esitetty ennakointityö ja sen loppuraportti riittävästi toisin esittämällä aidosti vaihtoehtoisia kehityskulkuja. sääntömääräisessä istunnossa. Ideana on, että Afrikan unionin hyväksymän ennakointityön myötä eri maat voisivat hyödyntää skenaarioita ja kehittää omaa tulevaisuustyötään. 57 4/22 F ruokkivat heikkoa ammattitaitoa sekä ylläpitävät työttömyyttä ovat esimerkkejä kouriintuntuvista huolenaiheista, joita on vaikea sivuuttaa nopean väestönkasvun mantereella. Heidän ajatuksiaan avartamalla työ tukee pyrkimyksiä luovia muuttuvassa maailmassa. Yllätyksiä käsitellään omana skenaarionaan, mikä syventää tulevaisuuksien kirjoa. Herääkin kysymys asiantunt?atiedon soveltamisesta. Oheisessa työssä tarkkanäköisimmät voivat tunnistaa ennakointityön ja perinteisemmän kehitystutkimuksen tutkimusotteiden ristiaallokon. Yhdistelmä on kiinnostava ja vielä varsin vähän hyödynnetty. Ilmastonmuutos on mukana asiakysymyksenä, mutta sitä ei sanallisteta hätätilana. Samanaikaisesti eri valtiolliset ja ei-valtiolliset toim?at etsivät paikkaansa nopeasti kehittyvällä mantereella. Kokonaisen mantereen tulevaisuuksia luotaava työ on raikas tuulahdus ennakoinnin kentällä. ”Minulla on suuri ilo jakaa tämä tärkeä mietintö. Käytännön askeleita kohti toivottua tulevaisuutta Ennakointityötä on motivoinut ajatus, jonka mukaan useita mahdollisuuksia luovasti tarkastelemalla eri Afrikan maiden hallitukset voisivat paremmin valmistautua epävarmaan tulevaisuuteen ja vastata nouseviin trendeihin. Yksittäisestä tematiikasta kiinnostunut saa raportista referenssin omalle työlleen ja voi hahmottaa, miten asiakysymys s?oittuu osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tämän voi tulkita eräänlaisena merkkinä mantereen päätöksentek?öiden kiinnostuksesta vastata alati kiihtyviin muutoksiin ketterä, mukautuva ja reagoiva hallinto apuvälineenään. Disinformaation merkitystä käsitellään pintapuolisesti. On yksi asia tehdä akateemista tutkimusta vaikkapa resilienssistä (Tutu & Busingye 2018) ja toinen asemoida se suhteessa ympäröiviin realiteetteihin. Toki on hyvä muistaa, että ilmastoja ympäristökysymykset rinnastuvat vasten kiperiä sosiaalisia kysymyksiä. Olen varma, että se saa mitä lämpimästi ja ansaittua huomiota arvokkaasta panoksestaan kehitykseemme ja tulevaisuuteemme afrikkalaisina.” Cyril Ramaphosa, Etelä-Afrikan presidentti ja African Peer Review Mechanismin (APRM) puheenjohtaja Parhaan mahdollisen Afrikan hallinnon tulevaisuuden toteuttamiseksi kansalaisten tarpeet, osallistuminen ja yleismaailmalliset oikeudet on asetettava toimenpiteiden kärkeen, raportissa todetaan. Työtä voi analysoida tulevaisuuksien luotauksen ja erilaisten painotusten näkökulmasta esimerkiksi sen mukaan, mitä siinä sanotaan ja jätetään sanomatta. Päivänpolitiikkaa hallitsevat demokratian edistäminen, taloudellisten mahdollisuuksien laajentaminen ja toimeentulon lisääminen. Afrikan unionin jäsenvaltiot hyväksyivät esitetyt periaatteet hallitusten ja valtionpäämiesten kokouksen 35. Toisaalta esimerkiksi erilaisia heikkoja signaaleja olisi voitu luodata ja esitellä syvällisemmin
Luk?an mielessä alkavat vilkkua kysymykset, miten toivottaviin tulevaisuuksiin voidaan vaikuttaa sekä tehdä ne todeksi tunnistetuista vastavoimista huolimatta. Tässäkin tapausesimerkissä ennakointi avaa vuoropuhelun siitä, mikä on mahdollista, todennäköistä ja toivottavaa. Uraauurtavaa raporttia voidaan jatkohyödyntää Afrikan hallinnon tilaa käsittelevissä raporteissa ja tutkimuksissa. Työn jatkohyödyntäminen jää mielenkiinnon kohteeksi ja arvioitavaksi. Avarakatseisesta tulevaisuustyöstä lienee iloa jatkossakin kautta mantereen. Se voi olla jopa askel kohti ennakointikeskeistä ja ennakoivaa hallintoa. 4/22 58 Futura miuksista sekä toiveista, joita vasten esimerkiksi eurooppalaisten toim?oiden on omat aloitteensa asemoitava. Paraikaa Euroopan unioni etsii keinoja toteuttaa mannertenvälistä yhteistyötä tavoilla, jotka olisivat vapaita menneisyyden painolastista ja luovat molemminpuolisia hyötyjä. Ennen kaikkea esiteltyä ennakointityötä kannattaa tarkastella askeleena tulevaisuusajattelun ja systemaattisen ennakointityöskentelyn juurruttamiseksi. Kiinnostavia eivät ole yksin raportin asiakysymykset ja löydökset vaan sen herättämät ajatukset arvoista ja eri kehityssuunnista. Toisaalta toivottujen tulevaisuuksien edistäminen luontaisesti pitää sisällään ristikkäisiä pyrkimyksiä. Vuoteen 2063 ulottuvaa skenaariotyö on ajankohtainen esimerkki siitä, kuinka ennakointi saa uusia soveltamismuotoja. Sitä voivat hyödyntää eri afrikkalaiset ja kansainväliset organisaatiot, yksilöt ja tahot. Jos ennakointityö on suunnattu ensis?aisesti afrikkalaisten valtioiden, organisaatioiden ja tahojen tarpeisiin, voi se toimia pohjana myös kun ei-afrikkalaiset toim?at hahmottelevat omia lähestymistapojaan mantereen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin peilaten. Esiin eivät riittävästi nouse paikalliset, alueelliset ja kansalliset erityispiirteet, vuorovaikutussuhteet, kulttuurien kirjo sekä erilaisten historioiden mosaiikki, jotka jo määritelmällisesti on mahdoton sulattaa yhteen. Johtopäätökset Tähän asti varsin vähälle huomiolle on jäänyt Afrikan mantereella tehtävä tulevaisuustyö, vaikka ennakointi on kansainvälisesti voimistuva ilmiö. Artikkelissa on artikuloitu työn lähtökohtia, menetelmävalintoja sekä sisältöantia. Tässä artikkelissa on esitelty tuore Afrikan tulevaisuuksia luotaava ennakointityö, jonka keskeisenä pyrkimyksenä on hallinnon kehittäminen. Ennakointiraportti ”Africa Governance Report 2021: Africa’s Governance Futures for the Africa We Want” on luettavissa Afrikan unionin sivuilla: https://au.int/en/documents/20220328/ africa-governance-report-2021-africas-governance-futures-africa-we-want Ajankohtaisen ennakointityön skenaariot avartavat Afrikan tulevaisuuksia. Jos joku esittäisi vastaavan kysymyksen Euroopan tulevaisuuksista – olisiko kysymyksenasettelu korkeimman tason vastuuntuntoa vaiko suuruudenhulluutta. Tarkempi sisällönanalyysi raportista voi paljastaa vastaavia havaintoja. Kuvattua ennakointityötä voi tarkastella myös kriittisesti. Suomi aikaisemmin lähinnä itäiseen ja eteläiseen Afrikkaan painottuneen pitkäjänteisen kehitysyhteisyhteistyön kokemuksiin nojaten haluaa pro?loitua yhä aktiivisempana toim?ana ja on luonut oman Afrikka-strategiansa. Lähestymistapa antaa viitteitä kysyjän aikomuksista ja vihjaa haaveista poliittiseen yhteisymmärrykseen. Onko mielekästä keskustella kokonaisen maanosan tulevaisuuksista moisesta lintuperspektiivistä
(2019): Horizon scanning in foresight – Why horizon scanning is only a part of the game. Futures 26(9), 999-1010. Tulevaisuuden verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Kuusi, Osmo & Villman, Tero (2022): Tulevaisuuskartta tulevaisuuksientutkimuksen kokoavana viitekehyksenä. Sarr, F. & Schulz, M. (2014): Global coloniality and the challenges of creating African futures. https://doi. Futures and Foresight Science 1: e5. https://au.int/en/aprm (Vierailtu 1.9.2022). & Busingye, J.D. https://doi.org/10.1016/j.futures.2012.10.003. Tutu, R. (2018): The Fourth Industrial Revolution is Africa’s to Lose. E. Futures 46, 23–40. Futures, 574–578. 59 4/22 F Lähteet Amer, M., Daim, T. Afrikan unioni. Blackman, C. AGR (2021): Africa Governance Report 2021: Africa’s Governance Futures for the Africa We Want. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä. (2018): The Future of Africa – Not What it Used to Be. (2019): Attention and foresight in organizations. 1st edition. U., & Jetter, A. Third World Quarterly 36: 10, 1845–1865, http://dx.doi.org/10.1080/01436597.2015.1071659 Müller-Mahn, Detlef (2020): Envisioning African Futures: Development corridors as dreamscapes of modernity. https://doi.org/10.6531/ JFS.201809_23(1).0005. Masini, Eleonora (1993): Why Futures Studies. Joni Karjalainen. https://doi.org/10. Iraki, X. Geoforum 115, 156–159, https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2019.05.027. Saatavilla osoitteessa: www.tulevaisuus.?/oppikirja-2022/tulevaisuudentutkimus-tutuksi/. org/10.1016/0016-3287(84)90119-8. (2018): Introduction to the special issue on Africa’s futures. Journal of Futures Studies 23 (1), 55-76. The Palgrave International Handbook of Action Research, 823–842 https://doi. (1994): Futures studies and the future of Africa. Kroesen, O. https://doi.org/10.1002/?o2.5. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 113124. (2013): A review of scenario planning. DOI: 10.6531/JFS.201809_23(1).0001. Gatune, J. DOI:10.6531/JFS.201809_23(1).0009. https://doi. Journal of Futures Studies 23(1): 105– 114. Elmandjra, M. DOI:10.6531/JFS.201809_23(1).0008. Afrikan unioni. Éditions Philippe Rey, Paris Schoemaker, P. Okereke, Chukwumer?e & Agupusi, Patricia (2015): Homegrown Development in Africa: Reality or Illusion. https://foreignpolicy. Parashar, S. Columbia University Press (alkuperäinen teos: 2010). Futures, 26(9), 883. Journal of Futures Studies 23(1): 1–4. 1080/01436597.2021.1903313. org/10.1057/978-1-137-40523-4_48. Cuhls, K. (1984): Reclaiming the future: Futures studies in Africa. Ndlovu-Gatsheni, S.J. https://au.int/en/documents/20220328/africa-governance-report-2021-africas-governance-futures-africa-we-want. Journal of Futures Studies 23(1): 101104. Futures and Foresight Science, 2(1), e23. N. Murray-Evans, Peg (2015): Regionalism and African agency: negotiating an Economic Partnership Agreement between the European Union and SADC-Minus. com/2022/05/13/africa-century-economic-growth/ (Vierailtu 1.11.2022). London, England: Grey Seal Books. Ramos, J. J. & Pöllänen, M. London; New York: Routledge. AU (2022): The African Peer Review Mechanism. Teoksessa (Toim.) Aalto, H-K, Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. Foreign Policy (2022): It’s Africa’s Century—for Better or Worse, 13.5.2022. Mbembe, Achille (2021): Out of the Dark Night: Essays on Decolonization. (2016): Afrotopia. (2016): Linking foresight and action: Toward a futures action research. Southern Africa36 (2), 181–202. Strategic Rev. Third World Quarterly, 42(5), 867–881. (2021): Colonial legacies, postcolonial “selfhood” and the (un)doing of Africa. Okpaku Sr, Joseph (1994): Creating a Desirable 21st Century for Africa. org/10.1002/?o2.23. H. (2018): Building resilient societies in Africa for the future: Conceptual considerations and possible resilience constituents
Despite an early start in the 1960s, futures studies has so far failed to develop into a strong, independent academic discipline in Denmark. 4/22 60 Futura Abstrakti Tässä artikkelissa esitän pohdintoja tulevaisuudentutkimuksen tilasta Tanskassa. Encouragingly, these contributions only seem to become more numerous. Alkuper. Nämä linssit yhdessä johtavat artikkelin johtopäätöksiin. otsikko “Futures Studies in Denmark through three lenses”. Rohkaisevaa on, että nämä kontribuutiot näyttävät kasvavan jatkuvasti. Tulevaisuudentutkimusta Tanskassa kolmen linssin läpi 1 Tekstin on kääntänyt englannista suomeksi Matti Minkkinen. ARTIKKELI Mikkel Stein Knudsen Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1 mikkel.knudsen@utu.. International authors have contributed a remarkable share of Denmark-based academic futures studies publications reinforcing the stereotyped lack of Danish contributions. Alaa tarkastellaan kolmen linssin kautta: genealogisen linssin, analyyttisen linssin ja positiivisen linssin. Huolimatta varhaisesta alusta 1960-luvulla, tuleviasuudentutkimus ei ole toistaiseksi kehittynyt vahvaksi itsenäiseksi akateemiseksi tieteenalaksi Tanskassa. Kansainväliset kirjoittajat ovat tuottaneet merkittävän osan Tanskassa tehdyistä akateemisista tulevaisuudentutkimuksen julkaisuista, ja tämä vahvistaa mielikuvaa tanskalaisten kontribuutioiden puutteesta. Toisaalta samanaikaisesti useat tutk?at ja organisaatiot läheisillä aloilla tekevät arvokasta tulevaisuudentutkimusta ja antisipaatiotutkimusta, tosin usein eri nimillä. It views the ?eld through three di?erent lenses – a genealogical lens, an analytical lens, and a positive lens – which, when combined, lead to several conclusions. Abstract The article provides some brief personal re?ections on the state of the ?eld of futures studies in Denmark. However, at the same time, many academics and organizational initiatives in adjacent ?elds provide valuable futures and anticipation work, albeit often by a slightly di?erent name
http://www. Molempia termejä käytetään, mutta jälkimmäinen on yleisempi. Kirjassaan Zerubavel kirjoittaa myös elävästi siitä, miten käsitykset esivanhemmista, syntyperästä ja verisukulaisuudesta muovaavat näkemyksiämme. 3 Magtudredningen oli laaja tutkimushanke demokratiasta ja vallasta Tanskassa, ks. Tanskan vastaus COVID-19 -pandemiaan on tästä valaiseva esimerkki. Etukäteen varautuminen pandemiaan oli lähes olematonta (ja tehdyt suunnitelmat hylättiin välittömästi), mutta Tanska selviytyi pandemiasta melko menestyksekkäästi mukauttamalla lainsäädäntöä nopeasti ja laajasti muuttuneeseen ympäristöön. Genealoginen linssi: yhteiset esivanhemmat, kaukaiset serkut Nykytilannetta kuvataan usein historiasta lähtien, joten genealoginen linssi on yksi tapa katsoa tulevaisuudentutkimusta Tanskassa. magtudredningen.dk/Engelsk/frame.htm 4 Huomattavaa on, että Nature-lehden pääkirjoitus moitti tätä päätöstä ja puolusti osallistavan ennakoinnin merkitystä tieteen demokratisoinnissa (Nature, 2011). Siitä huolimatta päättäjät näkivät tämän instituution tarpeettomana ja merkityksettömänä ja lopettivat sen toiminnan lailla vuonna 2011. Akateemisia tutkintoja tulevaisuudentutkimuksesta ei ole. On huomioitava, että nämä linssit ovat yhtäaikaisia ja ne kaikki ovat minun linssejäni, eli ne kuvaavat minun käsitystäni tulevaisuudentutkimuksesta Tanskassa sen s?aan, että antaisivat objektiivisen kuvauksen. Tästä hiukan masentavasta lähtökohdasta huolimatta ymmärsin lopulta, että tanskalaisen tulevaisuudentutkimuksen tarina voidaan kertoa usean eri linssin kautta. 61 4/22 F Mikkel Stein Knudsen Tämän erikoisnumeron päätoimittajat kutsuivat minut Tanskan kansalaisena jakamaan joitain ajatuksia tulevaisuudentutkimuksen tilasta Tanskassa. Totta puhuen en ole juurikaan ollut tekemisissä tanskalaisen tulevaisuudentutkimuksen kanssa. Tällaiset dynaamiset kyvykkyydet ovat tervetulleita ominaisuuksia VUCA-ympäristössä, mutta ne selvästikään eivät ole tulevaisuusorientaatiota tai pitkän aikavälin orientaatiota. Minua kiinnostavat suuresti sosiologi Eviatar Zerubavelin ajatukset ”aikakartoista” (Time Maps) ja ”menneisyyden sosiaalisesta muodosta” (the social shape of the past) (2003). Ennen muuttoani Suomeen en olisi luultavasti edes pystynyt selittämään mitä tulevaisuudentutkimus on. “Tanskalla ei ole koskaan ollut vahvaa traditiota perustaa poliittisia päätöksiä saatavilla olevaan tietoon – toisin kuin esimerkiksi Ruotsilla. 4 Evidenssipohjaisen päätöksenteon puute Tanskassa on edelleen keskustelun aihe (Nielsen 2021). Tässä paljastui institutionaalinen kyky mukautumiseen, ei ennakointiin. Tanskalaisissa poliittisissa päätöksissä näkyy usein neuvottelu systemaattisen ongelmien analysoinnin s?aan (Andersen & Rasmussen 2014). Kansainvälisten tiedepiirien paheksunta ei kuitenkaan muuttanut päätöstä.. Tanskalaisten politiikkaraporttien (white papers) tieteellinen ja analyyttinen taso on yleisesti ollut matala” (Andersen & Rasmussen (2014), mukaillen Magtudredningen (1997–2003) 3 ). 2 “Futures studies” on fremtidsstudier tanskaksi, kun taas “futures research” on fremtidsforskning. Yhdessä vaiheessa Teknologirådet (Tanskan teknologianeuvottelukunta) sai tehtäväkseen kasvattaa evidenssipohjaisen päätöksenteon tieteellistä tasoa. Tähän päivään saakka jos joku kysyisi minulta tulevaisuudentutkimuksen kentästä Tanskassa, välitön reaktioni olisi kysyä “mikä kenttä”. He kehittivät osallistavaa teknologiaennakointia, joka saikin laajaa kasvainvälistä huomiota (Joss, 1999; Jensen, 2005). Vasta suostuttuani ymmärsin, miten vaikea tehtävä on. Zerubavel kuvaa “muistiyhteisöjä” (mnemonic communities), joilla on kollektiivisia muistoja menneisyydestä, ja nämä puolestaan aiheuttavat toimimista nykyhetkessä. Tulevaisuudentutkimus ei juurikaan vaikuta politiikan tekemiseen. Tanskan politiikan ja hallinnon areenalle ominaista on reagointi valmistautumisen s?aan, ainakin verrattuna Suomeen. Olen jälkeenpäivän alkanut arvostaa Copenhagen Institute for Futures Studiesin (CIFS) työtä, ja laitos on maailmankuulu tietyissä piireissä, mutta muutama vuosi sitten en olisi tunnistanut tätä organisaatiota muuten kuin muotisanojen tuottajana. 2 Näitä termejä ei usein kuule Tanskassa, ja vielä vähemmän tanskalaisissa korkeakouluja politiikkapiireissä. Olen vakuuttunut, että tällä työllä on paljon tarjottavaa tulevaisuudentutk?oille, jotka ovat kiinnostuneita menneisyden sosiaalisesta muodosta kuten esimerkiksi yhteisöjen tulevaisuusimaginaareista
Siten hän toimi kärkimiehenä kansainvälisessä visiossa luoda toivottavia tulevaisuuksia teknokraattisen mallintamisen, tieteellisen edistyksen ja talouskasvun vauhdittamisen avulla. Syyt tähän ovat hyviä kysymyksiä tulevaisuudentutk?oille, ja arvoisa kollegani Joni Karjalainen on osuvasti ehdottanut diskursiivista institutionalismia analyyttiseksi prismaksi tämän aiheen tutkimiseen. Schmelzer 2017). Kestävyyden liputtamisen s?aan ympäristösääntelyä julkisesti vastustavat tekno-optimistit ovat dominoineet SFS:ää ja AFS:ää viime vuosikymmeninä. Selskabet for Fremtidsforskning (Society for Futures Studies, SFS) ja Akademiet for Fremtidsforskning (Academy of Futures Studies, AFS) perustettiin vuonna 1967. Kunnianarvoisa lista (kaikki miehiä!) sisältää kolme ei-tanskalaista jäsentä: De Jouvenel, saksalainen OECD-johtaja Peter Mencke-Glückert ja norjalainen sosiologi ja tulevaisuudentutk?a Johan Galtung. Selskabet for Fremtidsforskning on julkaissut Futuriblerne-lehteä vuodesta 1969. Kun moderni tulevaisuudentutkimus syntyi kansainvälisesti toisen maailmansodan jälkeisessä “kansallisen suunnittelun buumissa” (cf. Ensimmäinen numero myös listaa AFS:n kaikki silloiset 54 jäsentä. Jotkin instituutiot ja ajatukset tarttuvat, toiset eivät, ja jotkin tarttuvat joissain konteksteissa mutta ei toisissa konteksteissa. Tähän kysymykseen vastaaminen vaatisi syvempää analyysiä kuin mihin tässä pystytään. Tulevaisuudentutkimus siinä muodossa kuin se kehittyi Tanskassa kuului siis jo menneen aikakauden kasvun ja optimismin tyyliin. Tämä skripti esittää ja painottaa melko selviä esivanhemmilta perittyjä sukujuuria. Luk?at ovat ehkä jo huomanneet innoituksen ranskalaisesta futuribles-koulukunnasta – ja todellakin ensimmäinen artikkeli ensimmäisessä numerossa on Bertrand de Jouvenelin tekstin käännös. Kristensen ja hänen OECD-kohorttinsa olivat myös merkittävässä ja usein unohdetussa roolissa Rooman klubin perustamisessa (Rooman klubi perustettiin “OECD:n käytävillä”, cf. 4/22 62 Futura Kuten useimmat historialliset narratiivit, joita Zerubavelkin kuvaa, tulevaisuudentutkimuksen historia kerrotaan usein saman laajan skriptin kautta. Schultz 2015), Tanska oli kehityksen eturintamassa. Jos Tanska on tuonut yhden avainhenkilön tulevaisuudentutkimuksen alalle, se on Thorkil Kristensen, josta tuli AFS:n ensimmäinen puheenjohtaja ja CIFS:in ensimmäinen toimitusjohtaja. Jätettyään Tanskan politiikan hänestä tuli OECD:n ensimmäinen pääsihteeri. Kaikki menneet numerot ovat saatavilla verkossa, ja ne ovatkin todellinen aarreaitta, jossa on yli 50 vuoden ajalta menneitä tulevaisuuksia. Varhaiset tulevaisuudentutkimuksen instituutiot selviytyivät nimellisesti, mutta niistä tuli kapean alueen niche-toim?oita. 5 Institut for Fremtidsforskning (Copenhagen Institute for Futures Studies, CIFS) perustettiin samoissa piireissä pari vuotta myöhemmin, vuonna 1969. Tulevaisuudentutkimusta Tanskassa kolmen linssin läpi 5 https://www.fremtidsforskning.dk/ fremtidsforskning-i-danmark 6 http://artikelbibliotek.fremtidsforskning.dk/?page_ id=261. Alan oppi-isoisät tuottivat nopeasti jälkeläisiä Tanskassa. En ole löytänyt vastauksia tähän kirjallisuudesta, ja kysymys olisikin hyvä jatkotutkimuksen aihe. Miksi tulevaisuudentutkimus ei saavuttanut samanlaista tunnustusta Tanskassa kuin se myöhemmin saavutti Suomessa, vaikka perusedellytykset vaikuttivat aluksi lupaavilta. Niillä oli myös huomattavan erilainen näkymä kuin vastaavilla instituutioilla Suomessa. 6 Tämä valtava materiaali vaatii systemaattista tutkimista ja paljastamista kansainväliselle yleisölle, mutta tähän haasteeseen pitää tarttua myöhemmin. Ajatuksilla ja instituutioilla on lähes aina esivanhempia, mutta kaikilla ajatuksilla ja instituutioilla ei ole jälkeläisiä. Kristensen oli merkittävä taloustieteen professori, joka oli toiminut hyvin vaikutusvaltaisena ja hyvin itsenäisenä valtiovarainministerinä useissa Tanskan hallituksissa sodan jälkeen (1945-47; 1950-53). Niiden syntytarinassa kerrotaan, miten entinen ministeri Arne Sørensen oli kohdannut tulevaisuudentutkimuksessa (fremtidsforskning) matkustaessaan edellisenä vuonna Yhdysvalloissa. Ehkäpä Kristensenin teknokraattinen ja tekno-optimistinen usko suunnitteluun ja ennusteisiin, pitkän aikavälin malleihin ja – suoraan sanoen – edistykseen vaikutti jo vanhentuneelta 1970-luvulla tultaessa. Kun kerrotaan historiaa nykyisyydestä käsin ja perustuen esivanhempien sukupuuhun, vaarana on, että sivuutetaan tärkeitä epäjatkuvuuksia
Oslon rauhantutkimus-instituutin (Peace Research Institute Oslo, PRIO) mallin mukaan perustettu Kööpenhaminan rauhantutkimus-instituutti (Copenhagen Peace Research Institute, COPRI) koulutti kansainvälisen politiikan niin kutsuttua Kööpenhaminan koulukuntaa (tai turvallistamisen koulukuntaa), joka oli vallalla IFS:ssä opintojeni aikaan. Analyyttinen linssi: ulkopuolissisäpiiriläisnäkökulma Koska minulla on vähän kytköksiä tanskalaiseen tulevaisuudentutkimukseen, näkökulmani on ulkopuolis-sisäpiiriläinen. 2021) havainnollistaa CIFS:n viime vuosina tekemää uraauurtavaa työtä tulevaisuuslukutaidon parissa (ks. Tulokset näkyvät taulukossa 1. Tätä artikkelia kirjoittaessani tein haun journaal?ulkaisuista Web of Science -tietokannasta hakusanoilla “futures OR foresight OR forecasting” ja rajasin haun kirjoittajiin, joilla on kytkös Tanskaan 7 . Per Dannemand Andersen, Ulrik Jørgensen ja Allan Dahl Andersen ovat tehneet merkittäviä kontribuutioita teknologiaennakointiin ja kestävyystransitiotutkimukseen yhteisillä papereilla ja muiden kanssa (pääasiassa kollegat Tanskan teknisessä yliopistossa, DTU) kirjoitetuilla papereilla. Tulevaisuudentutkimuksen kirjoittajia, joilla on kytkös Tanskaan.. Taulukko 1. Copenhagen Institute for Futures Studiesia – joka keskittyy pääasiassa konsultointiin ja on siten ulkopuolinen akateemisessa julkaisemisessa – edustaa vanhempi neuvonantaja Martin Kruse. Esimerkiksi alma materini Institute of Political Science (IFS) Kööpenhaminan yliopistossa on tavallaan tulevaisuudentutkimuksen verisukulainen. He tuovat myös ulkopuolis-sisäpiiriläisnäkökulmaa tanskalaiseen tulevaisuudentutkimukseen. Se on yhä IFS:n kansainvälisen maineen merkittävin syy. Uusin artikkeli (Mortensen et al. 2020). 63 4/22 F Mikkel Stein Knudsen Tähän päivään asti on säilynyt joitain yhteisiä sukulinjoja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa, vaikka sukupuu onkin haarautunut eri suuntiin. Analyyttisestä näkökulmasta tämä on sattumalta tyypillinen asema heille, jotka ovat kontribuoineet kansainväliseen akateemiseen tulevaisuudentutkimuksen kirjallisuuteen ollessaan nimellisesti sidoksissa tanskalaisiin organisaatioihin. myös Larsen et al. Cynthia Selin on kirjoittanut laajasti nousevien teknologioiden ennakoivasta hallin7 Haku tehtiin 30.8.2022. Vaikka Johan Galtungin tuotanto tulevaisuudentutk?ana ei jättänyt pysyvää jälkeä Tanskalaiseen tieteeseen, hänen rauhantutkimuksen pyrkimyksensä jättivät jäljen. Monien tanskalaisissa organisaatioissa työskentelevien kirjoittajien tausta on muualla kuin Tanskassa. Vuonna 2005 COPRI yhdistettiin Danish Institute for International Studiesiin (DIIS), missä kirjoitin maisterintutkielmani tietämättömänä kaukaisista suomalaisista serkuistani Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutk?at ovat työskennelleet CIFS:in kanssa tulevaisuuslukutaidon alalla sekä Euroopan parlamentin ennakointikonsortiossa, jota johtaa Tanskan teknologiainstituutti (Da8 https://pure.au.dk/portal/en/projects/strategicforesight-research-network(c2b8bcd5-ba29-482f8935-888cae2e4c8b).html Tulevaisuudentutkimusta Tanskassa kolmen linssin läpi. Vaikka tulevaisuudentutkimuksen ala Tanskassa on rajallinen, potentiaalisten tanskalaisten yhteistyökumppanien lista tulevaisuudentutkijoille on kasvava. Jantschilla oli aiemmin yhteys Tanskan teknilliseen yliopistoon DTU:hun. Mitä nimessä on. Flyverbom & Garsten 2021). Viime vuosina on luotu uusia aloja kuten tekno-antropologia (Aalborgin yliopisto) ja katastro?en hallinta (Kööpenhaminan yliopisto), jotka – vaikka ovatkin hyvin erilaisia keskenään – osoittavat sen, miten tulevaisuudentutkimuksen kysymykset voivat nousta monenlaisissa akateemisissa konteksteissa. Tanskalaisissa yliopistoissa on myös vahvat ja pitkät traditiot kestävyystransitioiden tutkimisessa, organisaatiotutkimuksessa, tieteen ja teknologian tutkimuksessa, innovaatiotutkimuksessa ja muotoilututkimuksessa, vain muutamia mainitakseni. Kirjoitusten määrä on lisääntynyt ajan myötä (1960-luku: 1, 1970-luku: 0, 1980-luku: 1, 1990-luku: 1, 2000-luku: 6, 2010luku: 11, 2020-luku: 5), mutta absoluuttiset lukumäärät ovat pieniä. Sattumoisin eräs mediassa useimmin siteeratuista digitaalisen ihmistieteen professoreista, tanskalainen Mikkel Flyverbom, on hiljattain huomannut yhtenevyydet tulevaisuudentutkimuksen kanssa (ks. Kuten kiinostus tekno-antropologiaa kohtaan osoittaa, tanskalaiset tutk?at ovat hyvin tuotteliaita ihmisten ja teknologian tutkimisessa sekä digitaalisissa ihmistieteissä yleisesti. 4/22 64 Futura noinnista (anticipatory governance of emerging technologies). Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on useita viimeaikaisia ja aktiivisia yhteistyöhankkeita Tanskassa. Spaniol ja Adam Gordon olivat mukana. Jos vertailun vuoksi sama haku rajataan vain suomalaisten instituutioiden kirjoittajiin, saadaan 109 tulosta, joista 29 on julkaista vuodesta 2019 lähtien. Yritysten ennakoinnin ja sovellettujen yritysmaailman skenaarioiden alueella tämä klusteri on maailman huippuluokkaa. ”Tanskalaisuuden puute” voidaan esittää myös toisella tavalla: jos haku rajataan ainoastaan tanskalaisiin instituutioihin kytköksissä oleviin kirjoittajiin, kautta historian tulee vain 25 hakutulosta. Positiivinen linssi: ruusu millä tahansa muulla nimellä Jos halutaan tulkita yllä olevaa taulukkoa positiivisesit, voidaan korostaa tanskalaisen tulevaisuudentutkimuksen monimuotoisuutta. Laadullisesti ja määrällisesti tulevaisuudentutkimus on Suomessa eri tasolla kuin Tanskassa. Hän työskentelee Arizona State Universityn Centre for Nanotechnology in Societyssä, mikä sopiikin hyvin ennakoivan hallinnoinnin käsitteen kannalta. Rene Rohrbeck lienee monille tuttu nimi saksalaisena strategisen ennakoinnin professorina, joka on sittemmin siirtynyt ranskalaiseen korkean pro?ilin kauppakorkeakouluun. Joost M. Voidaan myös pohtia mahdollista vahvaa tutkimuskantaa, jossa ei tiedosteta, että tehdään tai voitaisiin tehdä tulevaisuudentutkimusta. Yllä esitetty akateeminen monimuotoisuus osoittaa myös, ettei ole ”tanskalaista tulevaisuudentutkimuksen koulukuntaa”, koulukunta-sanan tiukemmassa tai vapaammassa merkityksessä. Väittäisin että he ovat. Tanskassa on vahvoja akateemisia oppiaineita ja niiden osa-alueita, joita Suomessa todennäköisesti kutsuttaisiin tulevaisuudentutkimukseksi. Vervoort ja Ariella Helfgott olivat mukana kansainvälisessä CGIAR-tutkimusyhteistyössä, jossa ennakointia sovellettiin ruokaturvaan. Erich Jantsch oli itävaltalaissyntyinen amerikkalainen astrofyysikko ja yleisnero, jolla oli suuri vaikutus varhaisten ennusteiden kehittämiseen. Hin-Yan Liu johtaa tekoälyä ja lain disruptioita tutkivaa tutkimusryhmää Kööpenhaminan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Strateginen ennakointi Aarhusin yliopistossa sekä eksistentiaalisten riskien tutkimus Kööpenhaminan yliopistossa, jotka mainittiin jo aiemmin, luultavasti kuuluisivat tähän kategoriaan. Matth?s Maas on vierailevana tutk?ana samassa yksikössä. Rohrbeck johti Aarhusin yliopiston strategisen ennakoinnin tutkimusverkostoa, 8 jossa myös Matthew J. CGIAR:illa oli aiemmin toimisto Kööpenhaminan yliopistossa, mutta se on sittemmin siirtynyt Wageningenin yliopistoon. Eivätkö eri aloilla tulevaisuuksien parissa työskentelevät tutk?at ole myös tulevaisuudentutk?oita
Nature (2011): False Economy. 9 https://tekno.dk/?lang=en 10 https://www.sf4s-project.com 11 https://www.designskolenkolding.dk/en Lähteet Andersen, Per Dannemand & Rasmussen, Lauge Baungaard (2014): The impact of national traditions and cultures on national foresight processes. Flyverbom, Mikkel & Garsten, Christina (2021): Anticipation and Organization: Seeing, knowing and governing futures. Zerubavel, Eviatar (2003): Time Maps: Collective Memory and the Social Shape of the Past. Schultz, Wendy (2015): A Brief History of Futures. Vastaus on katsojan silmässä tai – kuten tässä näimme – riippuu siitä, millä linsseillä asiaa katsotaan. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on partnerina myös uudessa EU:n rahoittamassa konsortiossa, joka keskittyy strategiseen ennakointiin kestävyyden puolesta 10 ja jota johtaa Design School Kolding. Mikkel Stein Knudsen. European Parliamentary Research Service. com/copenhagen-institute-for-futures-studies/ what-is-futures-literacy-and-why-is-it-importanta27f24b983d8> Mortensen, Jeanette Kæseler, Larsen, Nicklas & Kruse, Martin (2021): Barriers to developing futures literacy in organisations. Ruusuiset näkymät sittenkin. Nielsen, Sigge Winther (2021): Entreprenørstaten – Hvorfor vælgernes ønsker forsvinder op i den blå luft, og hvordan vi ?kser det. World Futures Review, 7, 4, 324-331. Science and Public Policy, 26, 5, 290-293. Journal of Global History, 12, 1, 26-48. 65 4/22 F nish Technological Institute, DTI, ks. Available at <https://medium. Olen itse ollut mukana viimeaikaisessa EU-hakemuksessa Tanskan teknologianeuvottelukunnan 9 kanssa (joka rahoituksen lopettamisen jälkeen muutettiin menestyksekkäästi itsenäiseksi voittoa tavoittelemattomaksi säätiöksi). Andersen, Tine, Lunkeit, Andreas Bjerre, Kaivo-oja, Jari & Kessen, Maria José (2022): Stress-testing EU policies. Andersen et al. 2022). Joss, Simon (1999): Public participation in science and technology policyand decision-making – ephemeral phenomenon or lasting change. Jos kykenemme tunnistamaan ruusujen makean tuoksun myös kun sitä kutsutaan eri nimellä, näkymät Tanskassa ovat tosiaankin ruusuiset. Lisäksi kaikenlaiset organisaatiot tekevät kiinnostavaa työtä tulevaisuuksien parissa. København: Gads Forlag. Futures, 132. On Experiments in Democracy. Acta Sociologica, 48, 3, 221-235. Larsen, Nicklas, Mortensen, Jeanette Kæseler & Miller, Riel (2010): What is ’Futures Literacy’ and Why Is It Important?. Miten tulevaisuudentutkimuksen tila Tanskassa voitaisiin tiivistää yhteenvetona. Schmelzer, Matthias (2017): ‘Born in the corridors of the OECD’: The forgotten origins of the Club of Rome, transnational networks, and the 1970s in global history. Jos tapaat tanskalaisen tulevaisuudentutk?an, heillä on varmasti tausta jossain muualla, eri maissa tai eri oppiaineissa. 11 Yliopistoissa, yrityksissä ja kansalaisyhteiskunnassa potentiaalisten yhteistyökumppanien lista tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin hankkeisiin on huomattavan suuri. Varsinaisena tieteenalana siitä ei ole juuri kirjoitettavaa. Futures, 59, 4, 5-17. Jensen, Casper Bruun (2005): Citizen Projects and Consensus-Building at the Danish Board of Technology. Toisaalta näiden ulkopuolis-sisäpiiriläisten avulla tanskalainen kontribuutio tulevaisuudentutkimuksen akateemiseen kirjallisuuteen kasvaa nopeammin kuin koskaan. Brussels: European Union. Nature, 480, 5-6. Epäilen vahvasti että tämä myöskään muuttuisi lähitulevaisuudessa, että yliopistot yhtäkkiä perustaisivat tulevaisuudentutkimuksen koulutusta tai että päättäjät yhtäkkiä heräisivät ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen mahdollisuuksiin. Organization Theory, 2, 3. Research paper. Chicago: The University of Chicago Press
In New Zealand, foresight has developed in a multifarious and even fragmented way, and even here, initiatives in the ?eld have been started and ended. 4/22 66 Futura Matti Minkkinen FT erikoistutk?a matti.minkkinen@utu.. Australian ja Uuden-Seelannin kokemukset opettavat kulttuuristen tek?öiden ja moninaisuuden tärkeyttä ennakoinnissa sekä myös sen, että ennakoinnin jatkuvuus vaatii yhteiskunnallisia tukirakenteita. Tulevaisuudentutkimusta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa Abstrakti Nostamme kirjoituksessamme näkökulmia tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin Australiasta ja Uudesta-Seelannista perustuen lähdekirjallisuuteen ja Richard Slaughterin (Australia) sekä Yvonne Curtisin ja Malcolm Menziesin (Uusi-Seelanti) haastatteluihin. Australialaiselle ennakoinnille tyypillistä on pyrkiminen ennakoinnin syventämiseen ja toisaalta poliittisen ympäristön vaikeudet ennakoinnin etabloinnissa. The experiences of Australia and New Zealand teach us the importance of cultural factors and diversity in foresight, and also that the continuity of foresight requires societal support structures. Tavoitteena ei ole antaa kattavaa yleiskuvaa näiden maiden ennakoinnista, vaan pikemminkin esittää osatarinoita ennakoinnin kehityksestä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Uudessa-Seelannissa puolestaan ennakointi on kehittynyt moninaisena ja jopa sirpaleisena, ja sielläkin alan toim?oita on aloitettu ja lakkautettu. Abstract In this paper, we raise perspectives on futures research and foresight from Australia and New Zealand based on source literature and interviews with Richard Slaughter (Australia) and Yvonne Curtis and Malcolm Menzies (New Zealand). Australian foresight is, on the one hand, characterized by an e?ort to deepen foresight and, on the other hand, the di?culties of the political environment in establishing foresight. ARTIKKELI. The aim is not to provide a comprehensive overview of foresight in these countries, but rather to present partial stories of the development of foresight in Australia and New Zealand. Tero Villman KTM, VTM projektitutk?a, väitöskirjatutk?a tero.villman@utu.
Syvyys tarkoittaa ennen kaikkea monitasoisuutta, eli sitä, että tulevaisuudentutkimusta voidaan tehdä pinnallisena pop-futurismina, ongelmalähtöisesti tai kriittisesti omia tiedonintressejä kyseenalaistaen (Slaughter 2002), ja että ilmiöitä voidaan tarkastella pintatason lisäksi systeemin, maailmankuvien ja myyttien tasoilla (Inayatullah 1998). Tästä näkökulmasta voidaan ajatella, että tulevaisuudentutkimus ja ennakointi kehittyvät ja joskus taantuvat toimintaympäristön muutoksista johtuen. Globaalissa maailmassa etäisyyksillä on entistä vähemmän merkitystä, mutta Australian ja Uuden-Seelannin ennakoinnissa on edelleen omaleimaisia piirteitä, joihin etäisyys muihin länsimaihin on vaikuttanut. Slaughterin näkemyksen mukaan Commission for the Future (tulevaisuuskomissio) perustettiin liian aikaisin ja sittemmin liberaalihallitus ei tukenut sitä. Ennakoinnin syventämistä Australiassa Richard Slaughterin mukaan maantieteellinen eristyneisyys ja luonnonvarojen runsaus ovat vaikuttaneet australialaiseen valtavirran tulevaisuusajatteluun. Kirjoitus pohjautuu lähdekirjallisuuteen ja tulevaisuudentutkimuksen parissa pitkään työskennelleiden tutk?oiden ja ennakointiammattilaisten Richard Slaughterin (Australia) sekä Yvonne Curtisin ja Malcolm Menziesin (Uusi-Seelanti) haastatteluihin. Slaughterin mukaan Australiassa ennakoinnissa on tällä hetkellä ”tauko”, jonka jälkeen saatetaan päästä parempaan tilanteeseen, jos olosuhteet sen sallivat. Ennakoinnin syvyys on hyvä tapa tiivistää australialaisen ennakoinnin ominaispiirteitä. Esimerkiksi Australian tapauksessa hallitusten vaihtuminen on aiheuttanut sen, että ennakointiin liittyviä toimintoja on lopetettu. 67 4/22 F Matti Minkkinen & Tero Villman Johdanto Tässä artikkelissa nostamme näkökulmia tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin toiselta puolelta maapalloa, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Teknologian ja taloustrendien lisäksi tulevaisuudentutkimuksen tulisi tarttua maail. Ylipäätään Slaughter painottaa institutionaalisten olosuhteiden ja myös päättäjien maailmankuvien merkitystä ennakoinnin kehittymiselle. Siksi käsittelemme Australiaa ja Uutta-Seelantia erikseen tehdäksemme niille oikeutta, ja lopuksi esitämme joitain yleisiä pohdintoja molempien tarkastelujen perusteella. Syvyys luo vastapainoa vallitsevalle amerikkalaiselle traditiolle, joka nähdään kapean empiristisenä ja teknologiaa liikaa painottavana. Kiinnostavaa on, että AFI:n perustaminen ajoittuu samoihin aikoihin kuin Commission for the Futuren alasajo, vaikkei se varsinainen seuraaja ollutkaan. Australialaisen ennakoinnin historiassa ennakointityön etablointi on ollut vaikeaa. Joitain yhtymäkohtia maiden välillä toki on, kuten laajamittainen maahanmuutto ja kaukaisuus muihin länsimaihin, mutta monessa asiassa niillä on erilaiset historiat ja yhteiskunnat eikä niitä voi siis yksioikoisesti niputtaa yhteen. Aluksi on huomioitava, että vaikka Australia ja Uusi-Seelanti näyttävät kartalla olevan lähellä toisiaan, Uudesta-Seelannista on Australian lähimmälle rannikollekin yli 2 000 kilometriä. Erilaisia yliopistotason kursseja on ollut ja esimerkiksi Queenslandissa oli koulutasolla kokeiluja, mutta nämä on sittemmin lopetettu ja syy lopettamiseen ei ole aina ollut selvä. Hallituksessa ja muissa valtakeskittymissä ennakointia ei ole nähty niin tarpeellisena, koska Australian on nähty selviytyvän luonnonvarojensa ansiosta. Vaikka yleisesti ennakoinnin institutionalisointi on ollut haastavaa, Australian Foresight Institute (AFI) voidaan nostaa esiin menestyksenä. Tarkastelemme molempia maita kolmen teeman kautta: tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin historialliset kehityskulut, kyseisen maan ennakoinnin ominaispiirteet ja mitä maan ennakoinnista voitaisiin muualla oppia, eli mitä maa voisi tuoda tulevaisuudentutkimuksen globaaliin yhteisöön. AFI koulutti urallaan jo jonkin verran edenneitä ammattilaisia tulevaisuusajatteluun ja -työhön ja pyrkikin alkuvaiheessa tietoisesti “toisen sukupolven” lähestymistapaan, jossa opittaisiin aiemmista ennakointimalleista (Slaughter 2004). Uuden-Seelannin haastateltavamme huomauttivatkin, että maat ovat hyvin erilaisia huolimatta siitä, että ne nimellisesti kuuluvat samaan Australaasian kokonaisuuteen. Sekä Richard Slaughterin integraalinen tulevaisuudentutkimus että Sohail Inayatullahin causal layered analysis (CLA) -menetelmä pyrkivät analysoimaan ilmiöitä pintaa syvemmältä ja siten mahdollistamaan syvemmän ja kestävämmän muutoksen toivottuun suuntaan
Kiinnostavaa on, että tästä syvyydestä huolimatta Australiassa on suosittu käytännönläheistä termiä ”foresight” (ennakointi) tulevaisuudentutkimuksen s?aan. Slaughter selittää asian niin, että ennakoinnin arvo on helpompi osoittaa, erityisesti kun se ymmärretään inhimillisenä kyvykkyytenä. Commission for the Futuren puheenjohtaja James Duncan kuitenkin perusti komission seuraajaksi yhdistysmuotoisen New Zealand Futures Trustin, joka jatkoi toimintaansa vuoteen 2013 asti ja julkaisi Future Times -lehteä. Slaughter näkee, että maailmalla on yhteisöjä, jotka etsivät kestävämpiä tapoja elää, ja tämäkin luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta samalla tavoin kuin tulevaisuudentutkimus. Toisaalta voittoa tavoittelemattomuus mahdollistaa kokeilemisen ja monipuolisen ennakoinnin, mutta toisaalta ennakointi ei kuitenkaan pysty etabloitumaan osaksi esimerkiksi päätöksenteon rakenteita tai yliopistomaailmaa. Kun puhutaan Uudesta-Seelannista, monimuotoisuus tarkoittaa myös Maori-kulttuurin näkyvää ja nousevaa roolia. 4/22 68 Futura mankuviin, arvoihin, ja yleisesti siihen ihmisten ”sisäiseen todellisuuteen”, joka vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi siihen, millaista teknologiaa päätetään kehittää. Omalla tavallaan sirpaleisuudesta kertoo myös yksittäisten tulevaisuudentutk?oiden laaja merkitys. Eri kulttuurien vuoropuhelu ja suhde toiTulevaisuudentutkimusta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Uuden-Seelannin ennakoinnille leimallista on moninaisuus, joka voidaan toisaalta nähdä myös sirpaleisuutena. Kiinnostavaa on, että positiivisten tulevaisuuskuvien puute on teema, johon jo Fred Polak kiinnitti huomion alunperin vuonna 1955 julkaistussa kirjassaan The Image of the Future (engl. Ennakointi on haastateltavien mukaan mennyt eteenpäin Uudessa Seelannissa verrattuna 1980ja 90-lukuihin. Kriittisen tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta ihmiskunta on mennyt liian pitkälle liian nopeasti uusien teknologioiden ja talouskasvun tiellä, ja nykytilanteeseen johtaneita maailmankuvia pitäisi tarkastella kriittisesti. Tämänhetkisen globaalin tilanteen Richard Slaughter näkee vakavana, mutta toivoakin on. Tulevaisuudentutkimusta pitää jatkossakin pyrkiä kytkemään päätöksentekoon, jotta elinkelpoinen tulevaisuus säilyy. Menziesin mukaan kokeiluista on usein puuttunut riittävä resursointi tai työn laajuuden selkeä määrittely, vaikka innostusta onkin ollut. Yvonne Curtis ja Malcolm Menzies molemmat painottavat, että tulevaisuudentutkimuksella on ollut vaikea ansaita elantoa Uudessa-Seelannissa, ja tämä on ominaista maan ennakoinnille niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka tällainen toiminta ei sisällykään suoraan tulevaisuudentutkimuksen alaan, se liittyy Wendell Bellin kuvamaan tulevaisuudentutkimuksen tavoitteeseen ylläpitää ihmiskunnan hyvinvointia ja maapallon elämää ylläpitäviä valmiuksia (Bell 2003). Australiaa vaivanneet viime vuosien tuhoisat tulvat ja tulipalot ovat viimeistään herättäneet ympäristöstä huolehtimisen tärkeyteen, ja Australia on Slaughterin mukaan tullut tässä heräämisessä jälk?unassa. Planning Council puolestaan jatkoi toimintaansa vuoteen 1990. Ennakointi ei kuitenkaan ehtinyt vakiintua, kun Commission for the Future lakkautettiin jo vuonna 1982. Onkin kiinnostavaa, että Maori-kulttuurissa tulevaisuus ja aika nähdään hyvin eri tavalla kuin enemmistökulttuurissa, koska kulttuuri on vahvasti esi-isiin perustuva. käännös 1973). Haastateltavat nostavat James Duncanin ja Diane Campbell-Huntin kahtena uraauurtavana tulevaisuudentutk?ana, ja Suomessakin käynyt Jonathan Boston mainitaan ehkä tunnetuimpana Uuden-Seelannin ennako?ista. Näistä ensimmäinen keskittyi käytännönläheisempään, keskipitkän aikavälin ennakointiin ja jälkimmäinen puolestaan pitkän aikavälin tulevaisuuteen ja Uuden-Seelannin taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Slaughterin mukaan negatiiviset tulevaisuuskuvat ovat jälleen vallalla, samaan tapaan kuin silloin, kun Slaughter aloitti tutustumisensa tulevaisuudentutkimukseen. Toisin kuin vaikkapa Australiassa ja Houstonissa, on vaikea nähdä mitään erityistä Uuden-Seelannin koulukuntaa ennakoinnissa. Uuden-Seelannin monimuotoinen matka ennakoinnin parissa Uudessa-Seelannissa ennakointi sai varhain institutionaalisen aseman hallinnossa, kun vuonna 1977 perustettiin kaksi sisarusorganisaatiota: New Zealand Planning Council ja Commission for the Future. Uudessa-Seelannissa on pystytty toteuttamaan erilaisia kokeiluja ja maa on ollut näille avoin, mutta yksittäiset projektit ovat tulleet ja menneet eikä suurempaa tulevaisuustyön keskittymää ole päässyt syntymään
Uusi-Seelanti voi puolestaan opettaa monimuotoisuuden ja avoimuuden tärkeyttä, että annetaan mahdollisuuksia kokeiluille. Haastateltavat korostivat esimerkiksi tiiviitä yhteyksiä Pohjoismaihin sekä myöskin UNESCO:on, josta esimerkkinä mainitaan Riel Millerin tulevaisuuslukutaidon parissa tekemä työ. Matti Minkkinen & Tero Villman. Haastateltavien mukaan ilmastonmuutosta ja infrastruktuuria lukuunottamatta päätöksentek?öiden fokus on kuitenkin pitkälti nykyhetkessä, esimerkiksi kansainvälisen politiikan nykyisiin jännitteisiin liittyen. Näin syntyy laadukkaampaa ennakointia, jossa otetaan laajemmin sosiaalisia ja kulttuurisia tek?öitä huomioon. Maa on hiljattain kärsinyt tulvista, hyvin lämpimästä talvesta ja maanvyöryistä. Toisaalta huolena on, että tämäkin jää epäonnistuneen kokeilun tasolle, jos sitä ei koordinoida riittävän hyvin. Toisaalta juurisyitä tarkasteleva ennakointi ei ole helppoa ja se voi myös kohdata institutionaalista kitkaa, kuten Australian ja Uuden-Seelannin tapaukset osoittavat, kun vaihtuvat hallitukset ovat lakkauttaneet ennakointielimiä. Australian ja Uuden-Seelannin esimerkit kuvastavat ensinnäkin sitä, miten haastavaa on vakiinnuttaa ennakointia päätöksentekoon ja koulutukseen ja luoda sille pysyviä puitteita. Pohdinta Mitä Australian ja Uuden-Seelannin ennakoinnista voidaan oppia Suomessa ja muualla maailmassa. Curtis puolestaan näkee, että ennakointivalmiuksia pitää kehittää koulutuksen kautta, alakoulusta korkeimmille yliopistotasoille asti. Toinen leimallinen piirre Uuden-Seelannin ennakoinnille on se, että Uusi-Seelanti on kaukana muista länsimaista, mutta samalla kansainvälisesti verkottunut. 69 4/22 F siinsa määrittääkin Uuden-Seelannin ennakointia ja myös maan tulevaisuutta laajemmin. Jopa maan virallinen nimi on asetettu kyseenalaiseksi ja on ehdotettu maorinkielistä nimeä Aotearoa. Samoin kuin Australiassa, huoli ilmastonmuutoksesta on herättänyt tulevaisuusajattelua Uudessa-Seelannissa. Tulevaisuudentutkimuksessa on yleinen konsensus systeemisen tarkastelun tärkeydestä, koska tulevaisuuten vaikuttavat niin monet tek?ät ja erityisesti havainnointikykymme rajamailla tai tutkamme ulkopuolella olevat tek?ät. Haastateltavien mielestä Uusi-Seelanti voi tarjota muulle maailmalle erityisesti kiinnostavan esimerkin dialogista alkuperäiskulttuurin ja uudempien asukkaiden välillä, eli maan jossa kaksi erilaista maailmankuvaa keskustelevat jatkuvasti. Menziesin toiveena on tulevaisuudentutkimuksen keskus, joka tekisi monipuolista tutkimusta ja levittäisi tulevaisuusajattelua laajasti yhteiskuntaan. Erilaisten kulttuurien toimiva dialogi ja rinnakkain eläminen on arvokas oppi koko maailmalle. Hän myös hieman provokatiivisesti huomauttaa, että ennakoinnin suosion kasvulla on rajansa, koska tulevaisuudentutk?at ovat aina ”tiedustel?oita” ja oman tiensä kulk?oita (maverick) ja siinä mielessä enemmän reunoilla kuin keskiössä. Menzies käyttää hiivaa kielikuvana kuvaamaan tulevaisuusajattelun tason nostattamista eri yhteiskunnan tasoilla. Kun pyritään kunnianhimoiseen ennakointiin, on siis hyvä varautua haasteisiin ja luultavasti myös olla valmis kompromisseihin. Empiirisen maailman ja empiiristen ilmiöiden lisäksi meidän pitää ymmärtää ihmisten toimintaa laajemmin, jolloin tulevaisuudentutkimus nähdään tavallaan suuren synteesin ja jonkinlaisen tasapainon tavoittelemisena. Uudessa Seelannissa on tällä hetkellä toivoa ennakoinnin kehittämisestä, koska maassa on tullut voimaan uusi laki, joka vaatii ministeriöltä kolmen vuoden välein pitkän aikavälin selvityksiä ministereille. Australian ennakointi voi siis tuoda tulevaisuudentutkimukseen jotain, joka muuten jäisi huomiotta. Australian keskeinen oppi on myös, että emme voi unohtaa inhimillisen kulttuurin ”sisäistä” puolta eli maailmankuvia ja arvoja. Tiivistetysti, Australiasta ja Uudesta-Seelannista voimme oppia ensinnäkin sen, että hyvä ennakointi on syvää ja monimuotoista, ja toisekseen, että tällainen ennakointi vaatii tuekseen mahdollisimman pysyviä yhteiskunnallisia tukirakenteita. Sen s?aan OECD:n ennakointiin ei nähdä merkittäviä yhteyksiä, vaikka maa onkin OECD:n jäsen. Syvyys ja monimuotoisuus voivat molemmat edistää systeemisyyttä ennakoinnissa. Näin ollen on tärkeä laajentaa systeemistä tarkastelua ja ottaa huomioon myös sosiaalisia ja kulttuurisia asioita, kuten maailmankuvien ja arvojen vaikutusta ihmisten toimintaan, jotka voivat jäädä huomiotta perinteisessä empiirisessä tarkastelussa
Slaughter, Richard (2002): Beyond the mundane: Reconciling breadth and depth in futures enquiry, Futures 34(6), s. 4/22 70 Futura Lähteet Bell, Wendell (2003): Foundations of Futures Studies: Human Science for a New Era. Slaughter, Richard (2004): Road testing a new model at the Australian Foresight Institute, Futures 36(8), s. 493–507. Vol. 2, Values, Objectivity, and the Good Society. Inayatullah, Sohail (1998): Causal layered analysis: Poststructuralism as method, Futures, 30(8), s. Menzies, Malcolm (2018): A Partial History of Futures Thinking in New Zealand, Policy Quarterly 14. 837–852. <10.26686/pq.v14i1.4761>. <10.1016/S0016-3287(01)000763>. Tulevaisuudentutkimusta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. 815– 829. <https://doi.org/10.1016/j.futures.2004.01.010>. Transaction Publishers
Sirkka Heinonen vieraili 1980-luvulla Pariisissa ja 2000-luvun alussa Antibesissa ja So. 3 Haastattelu toteutettiin sähköpostitse ranskankielisenä kyselynä ja vastauksin poimittiin ei-anonyymisti keskeiset näkemykset kultakin asiantunt?alta.. Päätimme sukeltaa ranskalaiseen tulevaisuudentutkimukseen kysymällä eräiltä keskeisiltä ranskalaisilta alan asiantunt?oilta heidän näkemyksiään ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen perusteista, luonteesta ja kehitysnäkymistä. Kurki 1 erikoistutk?a, FT VTT so?.kurki@vtt.. 3 KATSAUS 1 Kirjoittajat ovat perehtyneet ranskalaiseen tulevaisuudentutkimukseen, paitsi kirjallisuuden kautta myös tutk?ajaksoilla Ranskassa. 2 FUTURA-lehdessä on aiemmin, vuonna 1988 (1, 56-61) julkaistu ranskalaista tulevaisuudentutkimusta käsittelevä artikkeli. So. Kurki kävi syksyllä 2022 tutk?avierailulla EDHEC:issä Lillessä René Rohrbeckin tutkimusryhmässä. 71 4/22 F Sirkka Heinonen emeritaprofessori, FT Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto sirkka.heinonen@utu.. Luonnollisesti näin syntyvä kuva antaa kysymyksiimme jännittävällä tavalla leikkauksia ja valaisuja vastaajien näkökulmasta. K u va Ve sa -M a tt i V ä ä rä . Esitys ei näin ollen pyri olemaan kattava katsaus ranskalaisesta tulevaisuudentutkimuksesta, vaan asiantunt?oiden valistuneiden mielipiteiden kavalkadi. Tulevaisuudentutkimusta Ranskassa avainasiantunt?oiden kertomana Ranska on tulevaisuudentutkimuksen edelläkäv?ämaita. 2 Saimme ranskankieliseen kyselyymme vastauksia seuraavilta asiantunt?oilta: Prospective 2100 -yhdistyksen puheenjohtaja Thierry Gaudin, Futuriblesin johtohahmo Hugues de Jouvenel, Millennium-hankkeen ranskalaisen noodin puheenjohtaja Saphia Richou ja Ranskan tulevaisuudentutkimuksen seuran puheenjohtaja Jacques Theys
4/22 72 Futura Johdanto ja taustaa ranskalaiseen tulevaisuudentutkimukseen Jules Verne aloitti Ranskassa tieteellisen ennakoinnin romaanikirjallisuuden keinoin. Toinen tulevaisuusajattelun pioneeri Ranskassa on Bertrand de Jouvenel, joka lanseerasi ’futuribles’ –käsitteen ja julkaisi vuonna 1964 pitkän tähtäimen ajattelua ja vallan merkitystä siinä käsittelevän avainteoksen ”L’Art de la conjecture”. Demokratian kriisi ja tulevaisuus, Ihminen 2050, Väestön ikääntyminen ja eläkeuudistus, Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden nousu sekä Älykaupungit ja kaupunkistrategiat. Berger näki, että toimintaympäristön muutoksessa tarvitaan retrospektiivisen ajattelun lisäksi prospektiiviajattelua. Prospektiiviajattelu kehitettiin kuitenkin pitkälti vastakohtana ennustamiselle, jonka näkemystä lineaarisesta ja liian vahvasti deterministisestä tulevaisuudesta se kritisoi. Ranskassa on perinteisesti tehty selkeä ero julkisen sektorin laitosten ja toim?oiden sekä kaupallisten yritysten välillä. Siksi pyritään erottamaan, mitkä ovat vahvoja trendejä, nousevia trendejä, ja mitkä merkkejä tulevista disruptioista. Tulevaisuustiedon, joka palvelee julkista päätöksentekoa, tulisi hänen mukaansa olla julkista. Toimeksiantoihin perustettiin sovelletun tulevaisuudentutkimuksen laboratorio. Hän perusti tutkimuskeskuksen, joka yhdisti älymystöä, yritysjohtajia ja virkamiehiä, mutta sen toiminta kuihtui Bergerin kuoltua autokolarissa vuonna 1960. Nykyisyyden potentiaalia – emergenssiä – ennakoidaan kytkettynä päätöksentek?öiden vaikutuspotentiaaliin – siihen millaiseksi tulevaisuus muodostuu. ja 2) "Mitä voimme ja haluamme tehdä?" Ranskalaiset korostavat ensinnäkin kykyä erottaa nykyhetkessä suhdannevaihtelutek?ät luonteeltaan rakenteellisista muutostek?öistä. Hän hahmotti tulevaisuuden vapauden ja vallan valtakuntana, epävarmuuksien maastossa. De Jouvenel halusi perustaa puolueettoman yksikön – modernin version antiikin auguurien poliittista päätöksentekoa auttavasta instituutiosta. Vapaus on kuvitella sitä, mitä vielä ei ole olemassa ja valta on validoida ja toteuttaa sitä, mitä on kuvitellut. Analyysissä tulevaisuutta koskevista lähestymistavoista prospektiiviajattelu ja ”ennaltanäkeminen” (laskennallinen ennakointi) ovat lähellä toisiaan, koska niiden on tarkoitus olla rationaalisia lähestymistapoja tuottaa tietoa tulevaisuudesta nykyisten päätösten ohjaamiseksi. 1980-luvun lopulle asti tulevaisuudentutkimus kytkeytyi erityisesti Ranskan hallituksen toimintaan ja seutusuunnitteluun. Tältä pohjalta rakennetaan eksploratiivisia skenaarioita morfologisen analyysin avulla. Francis Chateaureynaud, ranskalaisen EHESS:in tutkimusjohtaja ja Groupe de Sociologie Pragmatique et Ré?exive (GSPR) -ryhmän johtaja, on analysoinut tapoja lähestyä tulevaisuutta (ks. Ilman tulevaisuustähtäintä ja -toimintaa ei päätöksenteolla ole vapauksia, jos vain ajaudutaan välttämättömyyksiin eikä pyritä ennalta näkemään ja ehkäisemään ongelmien kärjistymistä. Skenaarioraportti Vigie 2017 on merkittävä toimintaympäristön luotaus, joka keskittyy disruptioihin ja transformaatioihin. Skenaariot on pohjimmiltaan tarkoitettu "haravoimaan" mahTulevaisuudentutkimusta Ranskassa avainasiantunt?oiden kertomana. Tulevaisuudentutkimus Ranskassa kattaa Hugues de Jouvenelin mielestä kaksi pääkysymystä: 1) "Mitä voi tapahtua. Toimintaa on fokusoitu ja kehitetty vuosien varrella dynaamisesti, ja vuonna 2013 johtoon nousi jo kolmatta ranskalaista tulevaisuudentutk?asukupolvea edustava Francois de Jouvenel. antisipaatio-koulukunta on alkanut esittää. Miten luonnehtia ranskalaista tulevaisuudentutkimusta – mitkä ovat sen erityispiirteet. Prospektiiviajattelu nähdään ?loso?ana, joka käsittelee tulevaisuutta vapauden, vallan, ja tahtotilan kautta. Ranskassa tulevaisuudentutkimusta kutsutaan prospektiiviajatteluksi tai –tutkimukseksi ja se syntyi 1950-luvun lopulla Gaston Bergerin ansiosta. Seuraavassa käsittelemme saamiamme haastatteluvastauksia tulevaisuudentutkimusta koskeviin kysymyksiimme, ranskalaisesta perspektiivistä. Vuonna 1975 luotiin Futuribles-journaali, joka on edelleen merkittävin alan julkaisu Ranskassa. Keskustelutilaisuuksien ja julkaisujen teemoina on ollut mm. Visionäärejä on riittänyt – esimerkiksi Albert Robida kuvitteli 100 vuotta ennen internetin keksimistä ’telefonoskoopin’, jonka avulla voi kommunikoida etäältä. Tämä on samaa mitä myöhemmin nk. De Jouvenel perusti Futuribles Internationalin vuonna 1960. taulukko 1)
Nykyään kysymyksestä "mitä haluamme tehdä tulevaisuudessa?" on tulossa yhä tärkeämpi joko siksi, että tulevaisuudentutk?at itse haluavat edistää kestävän kehityksen strategiaa, tai siksi, että asiakkaat odottavat heiltä elementtejä strategiansa rakentamiseen. Jacques Theys puolestaan nostaa ranskalaisesta tulevaisuudentutkimuksesta esiin kolme ominaisuutta: a) päätöksentekoon tiiviisti kytketyn ennakoinnin (valtio, alueet, yritykset jne.) akateemisen tai ajatushautomoissa tapahtuvan ennakoinnin edellä; b) vahvan metodologiaparadigman 1970-luvulla vakiintuneen systeemisen ja skenaariolähestymistavan ympärillä; ja c) "humanistisen" näkökulman, jossa korostetaan enemmän tulevaisuuden sosiaalisia, inhimillisiä tai poliittisia ulottuvuuksia – voluntaristisesta näkökulmasta – kuin pelkkää teknologiaa. Thierry Gaudin näkee nykyisen ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen (prospektiiviajattelun) syntyneen toisen maailmansodan jälkeen pienessä ryhmässä, johon kuuluivat toimittaja Bertrand de Jouvenel ja rautateistä vastaava insinööri Louis Armand, jolla oli tärkeä rooli. Tämä ranskalainen tulevaisuudentutkimuksen malli on kuitenkin kehittynyt paljon viime vuosina. Kurki). 73 4/22 F Sirkka Heinonen & So. dollisten tulevaisuuksien (futuribles) ja erityisesti polttavimpien kysymysten tai haasteiden kenttää. Kyse on toimintavapauden korostamisesta determinismin s?aan. Lähestymistapoja tulevaisuuteen (Lähde: Francis Chateaureynaud, muokannut Jacques Theys, suomennos So. Kurki Taulukko 1
Toisaalta hän korostaa Theys’n tavoin sitä, että kansainvälistä näkökulmaa ei ole kehitetty riittävästi ja eri alueet ovat edelleen heterogeenisten visioiden vallassa, vaikka planetaariset kysymykset, ilmasto ja luonnonvarat vaativat yhteisen vision rakentamista. Näin syntyi uusi termi täynnä toivoa, joka kutsui kääntämään katseen tulevaisuuteen, kun eurooppalaiset olivat juuri tappaneet toisiaan menneisyyden motivoimina. Jaques Theys puolestaan tunnistaa seuraavia avainaskelmia: a) 1950-luvun lopulla Gaston Bergerin (?loso?) ja Bertrand de Jouvenelin (politologi) johdolla luotu Futuribles johti 1960ja 1970-luvuilla hallinnossa ennakointiin ("vuoden 1985 skenaariot"). Thierry Gaudinin mielestä parasta on ranskalaisen ennakoinnin vaikutus hallinnon toimintatapoihin, erityisesti aluesuunnitteluun. Ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen parhaita saavutuksia Jacques Theys’n mukaan on sen suhteellisen hyvä näkyvyys Ranskassa Futuribles-lehden ansiosta – se tunnetaan alan ulkopuolellakin. Mikä on ranskalaisen ennakointitoiminnan paras puoli. Ymmärrämme, että se alkoi jo 1960-luvulla ja sillä on pitkä tarina, entä mitä tärkeitä kehitysaskeleita on saatu aikaan. Millä aloilla maanne ennakointia pitäisi mielestänne erityisesti kehittää. Jotkut ovat hyvin laajoja, esimerkiksi ekologinen siirtymä, terveys tai Ukrainan sodan mahdollinen tulevaisuus; toiset paljon tarkempia, kuten esimerkiksi energia, akut, mikroprosessorit, tekoäly tai köyhyys. b) Metodologinen kehitys 1970-luvulla (mm. Lisäksi viestintäja fasilitointitaidot ovat ominaisia tälle toiminnalle. Kuitenkaan Ranska ei hänen mielestään ole riittävästi edistynyt yliopistossa ja ajatushautomoissa – varsinkin koulutustarjonta on riittämätöntä. Tuolloin esitetty ajatus, joka koski koulutusta yleensä ja erityisesti poliittisen henkilöstön koulutusta, oli: "meillä on aivan liian retrospektiivinen visio, sen on muututtava tulevaisuuteen katsovaksi eli prospektiiviseksi". MiTulevaisuudentutkimusta Ranskassa avainasiantunt?oiden kertomana. Skenaariotekniikkaa käytetään monin tavoin, usein riskienhallinnan yhteydessä. Hugues de Jouvenel (2018) on kirjoittanut artikkelin, jossa hän kuvaa Futuribles Internationalin syntyä ja historiaa. Vigie-julkaisuissa sekä Vigie-raportissa. Ennakointi edellyttää vankkaa yleisosaamista johtamisen, talouden ja geopolitiikan alalla. Uusia asioita luodataan strategisten toimintaskenaarioiden avulla riskien ja mahdollisen liikkumavaran arvioimiseksi. Hugues de Jouvenelin johtama Futuribles International toimii itsenäisenä ajatushautomona yleistä etua koskevissa kysymyksissä kansallisella, eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Michel Godet (1977; 1986; 1987) on keskeinen prospektiiviajattelun ja strategisen ennakoinnin kehittäjä Ranskassa. Lisäksi Ranskassa on joitain merkittäviä uniikkeja teoksia, kuten Thierry Gaudinin "2100, tarina seuraavan vuosisadan tarinasta". Fritz Zwinckyn vuonna 1940 keksimä morfologinen analyysi on tehokas menetelmä skenaarioiden rakentamiseen. Mitä edistystä ranskalaisessa tulevaisuudentutkimuksessa on tapahtunut. Futuribles-organisaation vahvuuksia on laaja-alaisen tutkimuksen tekeminen, moninaisten menetelmien soveltaminen, katsaukset, koulutus, neuvonta ja yleensä se, että kaikki työ julkaistaan, erityisesti Futuribles-lehden nk. Ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen erityispiirteenä on edelleen sen osallistavuus, joka suosii ryhmätyötä yhteisten visioiden paremmaksi omaksumiseksi. Lisäksi Futuribles työskentelee julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa erityisteemoista. Saphia Richou näkee ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen vahvuutena ennakointikonsultoinnin asiakkaiden tukena tulevaisuuden haasteiden haarukoimisessa. 4/22 74 Futura vastarinnassa. Muutoksenhallinnassa kyse on tarinasta ihmisistä, arvoista ja tulevaisuuden visiosta. Lisäksi tulevaisuuden kulttuuri on vielä liian rajallinen eikä siitä ole tarpeeksi julkista koulutusaineistoa saatavilla. Saphia Richoun kuvaa ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen (prospective) syntyneen sodan kokeneiden tahtotilasta: Gaston Bergér (Ajan ja ennakoinnin fenomenologia, Presses Universitaires de France, 1964), Pierre Massé (Le Plan ou l'anti-hasard, Editions Gallimard, 1965) tai Bertrand de Jouvenel (L’Art de la Conjecture 1964) kun ei enää haluttu luottaa sattumaan, vaan valmistautua tulevaisuuteen
Jacques Theys’n mukaan: a) Ennakointi on alusta alkaen integroitu päätöksentekorakenteisiin ennakointipalveluiden muodossa, joilla on myös arviointija usein strategiatai suunnittelutehtäviä. Suunnitteluvaliokunta uusittiin sen vuoden 1990 jäädyttämisen jälkeen. e) Nykyään design-?ktiota ja tulevaisuuden tarinoiden mielikuvitusta koskevien aloitteiden lisääntyminen (Institute of Desirable Futures, University of Plurality jne.). Osallistavan otteen avulla on noussut esiin laajempia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi planeettamme kestävään kehitykseen. Saphia Richoun mukaan Ranskassa tulevaisuuden pohdinta jakaantuu monien julkisten ja yksityisten toim?oiden kesken. Skenaarioita laaditaan myös kansainvälisesti erilaisissa ajatushautomoissa. Thierry Gaudinin mielestä tärkeä kysymys ei ole niinkään kehitys, vaan tärkeintä on jättää asuttava planeetta tuleville sukupolville, ihmislajeille ja myös muille lajeille, jotka haluamme säilyttää. Miten ennakointia on käytetty Ranskassa. Hugues de Jouvenelin kuvauksen mukaan alun perin ennakointia harjoittivat pääasiassa julkiset elimet (suunnittelulautakunta, aluesuunnitteluvaltuuskunta ja monet ministeriöt). Hallinnon ennakointiin panostaminen on kuitenkin vähentynyt huomattavasti viime vuosina (lukuun ottamatta poikkeuksia, kuten puolustus tai maatalous). Sen s?aan ennakointi on kasvanut erittäin voimakkaasti suurimmissa tutkimusorganisaatioissa; julkisissa virastoissa (Agency for Ecological Transition jne.), muutamassa yksityisessä ajatushautomossa ja suuressa kaupungissa tai alueilla (Pariisi, Lyon, Hauts de France, Bretagnen alue). Tulevaisuus on palannut vahvasti valtion instituutioihin vuodesta 2020 lähtien, COVID-19-kriisi on herättänyt ennakointitarpeen. Hugues de Jouvenel kertoo, että esimerkiksi väestön ikääntymistä ja eläkkeiden tulevaisuutta on käsitelty monissa ennakointihankkeissa. 75 4/22 F chel Godet, Jacques Lesourne – Interfuturin johtaja) ja mahdollisten hallintorakenteiden luominen (tutkimus, teollisuus, ulkoasiat, ympäristö, teknologia, kulttuuri jne. Senaatissa perustettiin vuonna 2009 tulevaisuuden valtuuskunta, joka on vastuussa yhteiskunnan muutosten pohtimisesta. Se laatii kehitysskenaarioita ja ylläpitää suhteita muihin ranskalaisiin ja ulkomaisiin ennakointitahoihin. Suuryritykset ja ensimmäiset ennakoinnin koulutusrakenteet (CNAM). d) 2000-luvulla osallistavan ennakoinnin kehittäminen sekä ekologinen siirtymä ja digitaaliteknologiat. Keitä yksittäisiä toim?oita (esim. c) 1990-luvulla mallintamisen käynnistäminen suurissa tutkimusorganisaatioissa, erityisesti ilmaston, biologisen monimuotoisuuden, maatalouden ja ruoan alalla, sekä alueellisen ennustamisen kehittäminen kaupungeissa, alueilla jne. Voisitteko antaa esimerkin onnistumisesta. Julkisten toim?oiden osalta sisäministeriössä on vuodesta 2016 lähtien ollut tulevan toiminnan uudelleenarviointiprosessi, jonka tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa yhteyksiä yliopistoja tutkimusmaailmaan. Sen vaikutusta ei voida rajoittaa koskemaan vain tutkimusta tietyllä alalla, siksi sitä on vaiSirkka Heinonen & So. Missä ennakointi on tällä hetkellä vahvinta. Nykyään ennakointi on paljon kehittyneempää kunnissa ja yrityksissä. Myös työn ja työllisyyden tulevaisuutta ja energiaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty paljon. Thierry Gaudinin arvion mukaan mielenkiintoisinta työtä tehdään alueilla ja suurissa kaupungeissa kuten esimerkiksi Lyonissa. Vuonna 2006 perustettiin ministeriöiden välinen talousmuutosten ennakointija kehityskeskus (Pipame). Hänen mielestään sanalla "kehitys" oli merkitystä sodan jälkeisenä aikana jälleenrakennuksen edistämisessä. Jacques Theys totesi jo aiemmin, että ennakointi on historiallisesti kehittynyt hallinnossa ja sitten muutamassa suuryrityksessä. Yliopistotasolla on myös muutamia esimerkkejä tulevaisuuden koulutuskursseista. yliopisto, kaupunki, yksilö) on avaintoimijoina ennakoinnin alalla. ). Kurki. Saphia Richou näkee ranskalaisen tulevaisuudentutkimuksen kehittyneen strategien, erikoisalojensa asiantunt?oiden ja insinöörikulttuurista lainattuja tieteellisiä menetelmiä käyttävästä prospektista pohdiskeluksi, joka mobilisoi kollektiivista älyä osallistavilla lähestymistavoilla re?ektiosta toimintaan. Teemoissa keskitytään ekologiseen tai energian siirtymään, työn tulevaisuuteen, keskikokoisten kaupunkien kehitykseen, digitaalisen teknologian seurauksiin, sekä geopolitiikkaan. Ranskan tulevaisuudentutkimuksen yhdistyksen perustaminen
4/22 76 Futura kea mitata. Hyvin pitkän aikavälin teoksia, kuten "Kasvun rajat" tai Ranskassa "2100 tarinaa 21. Ennakointi olisi määriteltävä yhä enemmän aikaälykkyytenä – älykkäin tapa ilmaista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet. Hugues de Jouvenel toteaa, että olisi hienoa, jos suomalaiset ja ranskalaiset voisivat työskennellä yhdessä yhteisen kiinnostavan aiheen parissa, koska suomalaisen ja ranskalaisen tulevaisuuTulevaisuudentutkimusta Ranskassa avainasiantunt?oiden kertomana. ilmasto tai energia) tai yritykset (esim. Olemme siirtyneet "kylmästä ennakoinnista" (asiantunt?at) "kuumaan ennakointiin" (toim?at tai kansalaiset). Mihin suuntaan tulevaisuudentutkimus on kehittymässä. Saphia Richou tuo kehityksen suoraan tähän päivään, jossa olemme todistamassa sotilaallisten tulevaisuudennäkymien kehittymistä Ukrainan sodan jälkeen. Tämän vuoksi Société Française de Prospective ja Fondation 2100 ovat päättäneet asettaa etus?alle pitkän aikavälin ennakoinnin (vuoden 2050 jälkeen) sekä jatkaa vuonna 1990 tehtyä vuotta 2100 koskevaa työtä laatimalla ohjelman "Suuresta siirtymästä" (1950–2100). Sen tavoitteena on tuottaa aivan uudenlaisia ajatuksia skenaariotyöhön, joka ulottuu vuosiin 2040-2060. Toisaalta tulevaisuuden ennakoinnin tärkeänä haasteena näyttäisi olevan ajan ulottuvuuden parempi sisällyttäminen kaikkeen työhön. Kyse oli kansainvälisen kilpailun kohteeksi joutuneen ranskalaisen vilja-alan tulevaisuuden tutkimisesta. Kolmanneksi, on myös tarpeen kehittää paikkoja, joissa mahdollisista tulevaisuuksista voidaan keskustella demokraattisesti ja joissa ennakointi voidaan viedä pois asiantunt?oiden "ghetosta". Voisitteko suositella ranskalaisesta näkökulmasta suomalaiseen tulevaisuudentutkimukseen näkökulmaa, toimintaa tai menetelmää, jota voisimme hyödyntää oman alamme kehittämiseksi. Tuolloin korostettiin vehnän proteiinipitoisuuden merkitystä mahdollisena kilpailuetuna markkinoilla. Tätä ajallista ja dynaamista ulottuvuutta on toistaiseksi huomioitu liian vähän. Pohdinnan tueksi ja skenaarioiden uskottavuuden lisäämiseksi skenaariot validoi taloustieteen, sosiologian ja innovoinnin asiantunt?aryhmä. Keskustelu ekologisesta ja energiapoliittisesta siirtymästä, jota Ukrainan sota on muuttanut, rakentui julkisten virastojen laatimien skenaarioiden ympärille jne.; b) Nykyään on siirrytty varsin erilaisiin vaikutusmekanismeihin, jotka liittyvät viestintään ja erityisesti ajatushautomoiden työn tuottamiseen ja levittämiseen, mutta myös osallistavamman ennakoinnin kehittämiseen, jossa ennakoinnin vaikutus riippuu asianomaisten toim?oiden mahdollisimman laajasta osallistumisesta. digitaaliteknologia), että enemmän "design-?ktiota" tai osallistavaa tulevaisuudentutkimusta ("kuuma ennakointi"). Siirtyminen pohdinnasta toimintaan tapahtui yhden vuoden aikana, ja viljan tuottajat allekirjoittivat historiallisen sopimuksen ranskalaisen vehnän valkuaispitoisuudesta, jonka ansiosta Ranska pystyi säilyttämään vetovoimansa viennissä. Ranskassa puolustusvoimien ministeriö tekee hienovaraisesti yhteistyötä tieteiskirjallisuuden kirjoittajien kanssa ymmärtääkseen paremmin mahdottomuuksina pidettyjä asioita. Skenaariotyöllä on ollut vaikutusta esimerkiksi Ranskan alueiden perustamiseen ja maan hallinnon hajauttamiseen. vuosisadasta", on tehty vain vähän, ja tulevaisuudentutkimus on pirstaloitunut useisiin alakohtaisiin teoksiin ja kriittinen tulevaisuudentutkimus on jäänyt vähäiseksi. Toinen suuntaus on huomion kiinnittäminen yhä enemmän globalisaatioon (tai sen purkamiseen) ja arvoketjuihin. Ranskassa myös tieteiskirjallisuus on tällä hetkellä nousussa. Hugues de Jouvenelin mielestä eräs suuntaus on teknologiseen kehitykseen panostaminen, vaikka teknologian omaksumiseen ja hallintaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Puolustusalan innovaatiovirasto (AID) käynnisti vuonna 2019 Punaisen ryhmän, joka koostuu noin kymmenestä tieteiskirjallisuuden kirjoittajasta ja suunnittelijoista. Tulevaisuudentutk?ana Saphia Richou nostaa tapausesimerkiksi Intercérealesin, Ranskan viljanviljel?öiden liiton, jolle hän toteutti vuonna 2007 strategisen tulevaisuudennäkymäprosessin. Jacques Theys toteaa ensinnäkin, että suuntaukset ovat ristiriitaisia: on sekä tieteellisempää tai teknisempää mallintamista, jota tekevät suuret tieteelliset organisaatiot (esim. Mitä mieltä olet tästä suuntauksesta
Metodisesti skenaarioita hyödynnetään paljon ja eri muodoissa, usein kytkeytyen riskien kartoitukseen ja vaikutusanalyyseihin. Theys, Jacques (s.a.): UNE BREVE HISTOIRE DE LA PROSPECTIVE. 77 4/22 F dentutkimuksen välillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta käytetyt menetelmät ovat hieman erilaisia. Potentiaalia olisi paljonkin yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen kansainvälisesti – ehkä voisimme virittää suomalais-ranskalaista yhteistyötä tulevaisuudentutkimuksen alalla. Julkaisematon käsikirjoitus séminaariin “Crise, mutations et anticipations, penser le futur en sciences sociales”, Université d’Aix Marseille, institute Sociétés et mutations en Méditerranée. Seven key ideas and one scenario method. Godet, Michel (1987): From Anticipation to Action: A Handbook of Strategic Prospective. Ajan myötä sisäiset erot korostuvat, ja muiden maiden lähestymistapoja lainataan yhä enemmän. de Jouvenel, Hugues (2018): Futuribles International: Genèse, philosophie et pratiques. Gaudin, Thierry (1990): Récit du prochain siècle. Ei ole olemassa yhtä ennakointia vaan useita ennakoinnin asiantunt?oita, jotka tekevät hyvin erilaisia töitä. Ranskalainen ennakointimoodi on osallistava, mutta jää paljolti kielialueensa sisään. 56-61. Lisäksi kriisioppimisen integroiminen tulevaisuuslukutaitoon – "uuden normaalin" tutkiminen ja pandemian jälkeisten tulevaisuuksien kuvitteleminen – ovat alueita, joilla Richoun mukaan suomalainen tulevaisuudentutkimus voi ylpeillä. Hyvin pitkäjänteinen ennakointi (vuoden 2050 yli) olisi otollinen kohde yhteistyölle. Kriisioppiminen/tulevaisuuslukutaito -kehyksen kautta voi mahdollistaa tarvittavan (epä)oppimisen, tulevaisuustietoisuuden laajentamisen ja positiivisen muutoksen. Toisena yhteistyöalueena voisi olla ennakointikulttuuri ja keinot sen kehittämiseksi. Mahdollisten tulevaisuuksien kehkeytyminen ja skenaarioiden laatiminen yhdistyy visionäärisyyteen, jossa tehdään arvolausumia toivotuista tulevaisuuksista sortumatta utopioiden pauloihin. Sirkka Heinonen & So. Futuribles International, Paris. Saphia Richou kiinnittää huomionsa tulevaisuuslukutaitoon, koska suomalaiset ovat olleet aktiivisia teemaa kehittävissä seminaareissa ja kokouksissa. 4 FUTURA-lehti on julkaissut teemanumeron hyvin pitkän aikavälin tulevaisuuksista ’Seuraavat sata vuotta’ (1/2018), jossa vierailevina päätoimittajina toimivat Sirkka Heinonen, Osmo Kuusi ja Matti Minkkinen. 10 leviers pour élaborer et déployer votre stratégie Paris, Dunod. Désaunay, Cécile & Francois de Jouvenel (toim.) (2020): Scénarios de rupture à l’horizon 2040-2050. Kurki. Julkaistu englanninkielisenä versiona World Futures Review 2019, 11(1). Näiden taitojen oppiminen on integroitava nuoruusiän aikana, jotta kriisejä voidaan lähestyä jälkikäteen, ymmärtää paremmin niiden syitä ja selvitä tulevista paremmin. 134–157. Special Issue La Prospective, Futures (April), s. Unesco Publishing, Paris. Jacques Theys ylistää suomalaista kaukonäköisyyttä esimerkkinä koko maailmalle ja toivoo Ranskan ottavan siitä mallia. Yhteenveto Toim?oiden, heidän intentioidensa, valta-asemansa, arvonsa ja tulevaisuuskuva-arvionsa tunnistaminen on ranskalaisen prospektiiviajattelun ytimessä. Rapoort Vigie 2020. Siinä kiinnitetään vakavaa huomiota toimintaympäristön kokonaismuutoksessa teknologian tulevaisuuksiin, mutta nimenomaan teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten tunnistamisen näkökohdasta. Kirjallisuutta de Jouvenel, Bertrand (1964): L’Art de la conjecture. 4 Myös ilmastotai energiamurrosskenaarioita tai -strategioita koskeva vaihto olisi hyödyllistä molemmille osapuolille. Ranskalainen tulevaisuudentutkimus on maailmanlaajuisesti ehkä lähtökohdissaan ?loso?sin ja toim?oiden käytännön strategioihin kietoutuvaa. Yhteistyötä Suomen ja Ranskan välillä voitaisiin kehittää useilla aloilla kuten geopolitiikassa. Godet, Michel (1986): Introduction to la Prospective. Godet, Michel (1977): Crise de la prévision, essor de la prospective. Payot. Heinonen, Sirkka (1988): Ranskalaisen tulevaisuuden tutkimuksen keskeisistä ideoista, menetelmistä ja käsitteiden määrittelystä, FUTURA 1/1988, s. Exemples et méthodes. Jacques Theys pitää ranskalaista tulevaisuudentutkimusta kaukaisena sellaisesta tulevaisuudentutkimuksesta, joka on lähestymistavaltaan deterministinen sekä hyvin arvolähtöinen ja moraalinen. Presses Universitaires de France. Éditions du Roucher, Paris. Kansallisen ennakoinnin ajatus on siis asetettava oikeisiin mittasuhteisiinsa. Richou, Saphia (2017): Coopétition en action. On kuitenkin vaikea puhua "ranskalaisesta ennakoinnista" yhtenäisenä kokonaisuutena – ja Theys arvelee, että sama pätee myös Suomessa. Se on myös vähemmän innostunut uusista teknologioista kuin muut – ranskalaiset suhtautuvat tekniikkaan yleensä kriittisemmin kuin esimerkiksi suomalaiset. Ranskalainen tulevaisuudentutkimus palvelee päätöksentekoa ja toimintaa. Yhteiskuntatieteillä on vahva painotus ja tulevaisuusprosesseissa huomioidaan erilaiset kulttuuriset taustat
Foresight in Singapore is a top-down managed process with dedicated tasks and procedures. Nykyään väestöltään Suomen kokoista, mutta pinta-alaltaan pääkaupunkiseudun kokoista maata on käytännössä hallinnut People´s Action Party (PAP) koko sen itsehallinnollisen olemassaolon ajan, aina vuodesta 1959 lähtien. Aihetta on käsitelty tarkemmin lähteissä olevissa kirjoissani. Nuori valtio panosti voimakkaasti koulutukseen, korkeaan teknologiaan, yksityisyrittäjyyteen, omistusoikeuden, laillisuuden ja turvallisuuden varmistamiseen sekä satamatoimintaan. Myöhemmin myös ?nanssiala ja turismi nousivat mu. Toimistolle annettiin vuonna 2003 uusia tehtäviä sekä uuden nimen: strategisen päätöksenteon toimisto eli Strategic Policy O?ce. The outcomes were normally gathered into monthly reports that were rede?ned further into di?erent foresight products, according to the decision-makers’ need. Singaporen strategisen ennakoinnin kehittäminen käynnistyi vuonna 1991, kun puolustusministeriön alle perustettiin ensimmäinen riskien tunnistamisen ja skenaariosuunnittelun toimisto. Malesiasta vuonna 1965 itsenäistynyt nuori Singaporen valtio oli aluksi hyvin pieni ja köyhä, lähinnä perusraaka-aineiden tuotannosta elävä ja rotumellakoiden repimä epävakaa valtio, joka joutui taiteilemaan olemassaolonsa varmistamiseksi. Singaporen pääministerin toimisto vastaa Suomen valtioneuvoston kansliaa. Keskeisin valtaeliitti on muodostunut muutamien perustamisvaiheessa merkittävissä asemassa olleiden perheiden ympärille. The biggest and most sophisticated process in the country is the Risk Assessment and Horizons Scanning (RAHS) system. One of its main objectives has been collecting horizon scanning knowledge from the domains of all ministries, often on a weekly basis, and simultaneously doing early warning detection. Seuraava suurempi askel Singaporen strategisen ennakoinnin kehittämissä olivat Risk AssessSuomeen verrattuna Singapore on vahvasti keskusjohtoinen ja jossain määrin myös autoritatiivinen järjestelmä, vaikka se muodollisesti onkin parlamentaarinen demokratia ja perustuslaillinen tasavalta. 4/22 78 Futura Tuomo Kuosa Dr., Content Director of Futures Platform Associate Professor (Docent) of Strategic Foresight at the Finnish National Defence University tuomo.kuosa@futuresplatform.com Singaporen ennakoint?ärjestelmä 1 Abstract The Singaporean strategic foresight system covers dozens of foresight units or teams of di?erent sizes under the public administration. Singaporen historia näkyy paitsi maan hallintotavassa myös sen ennakoint?ärjestelmässä, joka on keskusjohtoinen, hierarkkinen, byrokraattinen, siiloutunut, hyvin resursoitu, ennakointitehtäviin suurella vakavuudella suhtautuva, periaatteessa jäykkä mutta käskyn saatuaan tarvittaessa myös nopealiikkeinen. Maan ensimmäinen pääministeri Lee Kuan Yew ajoi 1960-luvulla läpi joukon uudistuksia, jotka käänsivät maan kehityksen suunnan. kaan maan keskeisiksi vetureiksi. Näillä keinoilla maa otti vaiheittain uuden suunnan, nousten seuraavina vuosikymmeninä yhdeksi maailman vauraimmista ja turvallisimmista valtioista. The majority of these focus on their own industry-speci?c topics, and they report their ?ndings to the coordinating bodies. KATSAUS 1 Tämä katsaus perustuu vuonna 2010 tekemiini Singaporen valtionhallinnon virkamiesten haastatteluihin sekä työskentelyyni Singaporen valtionhallinnossa erityisesti Centre of Excellence for National Security:ssä (CENS/ RSIS). Toimisto siirrettiin vuonna 1995 pääministerin toimiston alla toimivaan julkisten palveluiden yksikköön eli Public Service Division (PSD)
PSD:n tehtävänä puolestaan on antaa tukea suoraan hallitukselle. Peter Ong toimi 2010 vuodesta alkaen paitsi SFN:n puheenjohtajana, myös NSIC:in sekä Committee of Permanent Secretaries:in johdossa ja myös valtiovarainministeriön valtiosihteerinä. Valtaosa niistä keskittyy nimenomaan oman hallinnonalansa kysymyksiin ja raportoi tuloksista koordinoiville tahoille. Lisäksi se varmistaa, että kaikki olennaiset näkökulmat ovat asiaan liittyen huomioitu ja että ryhmäajattelua ei pääse syntymään. Lähteet Kuosa, Tuomo (2011): Practicing Strategic Foresight in Government: The Cases of Finland, Singapore and European Union. Kysyttäessä Strategic Futures Network:in (SFN) tuloksista haastateltavat nimesivät kolme korostettavaa asiaa. Verkostoista operationaalisempi on CSF, jonka tehtävänä on toimia koko julkisen sektorin yhteisenä tulevaisuusajattelun verkostona. Tämän jälkeen uusien ennakointiyksiköiden, toimintojen ja kyvykkyyksien perustaminen eri puolille hallintoa sai huomattavaa lisävauhtia. Suurin systemaattinen ennakointiprosessi on kuitenkin Risk Assessment and Horizons Scanning (RAHS) -järjestelmä, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kerätä horizon scanning -tieto kaikkien ministeriöiden vastuualueilta viikoittain toteuttaen samalla early warning -seurantaa. SFN taas on korkeamman tason valtionhallinnon ennakointiverkosto, jonka puheenjohtajana toimii the head of civil services eli VNK:n toimiston valtiosihteeriä vastaava henkilö. Ensinnäkin se on tuottanut hyvää tilannekuvaa siitä, mitä erilaisissa valtionhallinnon alaisissa ennakointiyksiköissä tehdään. Gower, Surrey.. Sen tehtävänä on varmistaa, että ministeriöllä on budjetoidessaan käytössään kokonaisvaltainen tilannekuva ja muiden ennakointiyksiköiden tuottama tieto käytössään. RSIS Monograph No. Kolmanneksi se on edistänyt suurempien, kompleksisempien ja monitieteellisempien projektien toteuttamisia, kun eri alojen osaajat on saatu yhteen. Toisekseen se on mahdollistanut koulutusten järjestämistä rohkaisemalla eri toim?oita yhteen. Kaiken kaikkiaan Singaporen hallinnon alla on useita kymmeniä erikokoisia ennakointiyksiköitä tai tiimejä. Singaporessa ennakointitoiminta on vahvasti valtionhallinnon tehtäväkenttää. Nykyisin valtaosa Singaporen hallinnon ennakointitoiminnoista s?aitsee pääministerin toimiston kahden erillisyksikön eli Public Service Division (PSD) ja National Security & Intelligence Coordination (NSIC) alla. Kuosa, Tuomo (2014): The Evolution of Strategic Foresight – Navigating Public Policy Making. Esim. Sen Strategic Policy Of?ce:n (SPO) alla ennakointiasioita koordinoi sekä vuonna 2010 perustettu Centre for Strategic Futures (CSF) että samaan aikaan perustettu Strategic Futures Network (SFN). 79 4/22 F Tuomo Kuosa ment and Horizons Scanning -ohjelman (RAHS) perustaminen vuonna 2004 sekä Horizon Scanning Centre -keskuksen (HSC) perustaminen vuonna 2008. Eri ministeriöihin, laitoksiin ja keskuksiin nousi ennakointiyksiköitä tai tiimejä, jotka keskittyivät nimenomaan kyseisen hallinnonalan kysymyksiin. Pääministerin toimiston ulkopuolella yksi merkittävimmistä ennakointiyksiköistä on Strategic Foresight Unit (SFU), joka s?aitsee valtiovarainministeriössä. Näiden eri yksiköiden välisen tiedonvaihdon koordinoimiseksi, työnjaon tekemiseksi ja yhteistyön edistämiseksi perustettiin hallinnon strategisten tulevaisuuksien verkosto eli Strategic Futures Network (SFN). 19. Tämä tarkoittaa sitä, että maassa ei ole juurikaan yksityistä tai kolmannen sektorin ennakointitoimintaa, kuten esimerkiksi Suomessa. Toinen huomattava ero Suomen ja Singaporen ennakoinnin välillä on siinä, että Singaporessa ennakointia tehdään yleensä ylhäältä annettujen tehtävien ja sapluunojen pohjalta enemmän tai vähemmän päätyönä, kun taas Suomessa ennakointi perustuu verkostomaiseen ja huomattavasti epämuodollisempaan malliin, jossa valtionhallinnon toim?at pyrkivät osallistamaan yksityisen ja kolmannen sektorin toim?oita mukaan yhteisiin ennakointiprojekteihin. S. Näistä keskeisempi valtionhallinnon ennakointitoimintoja koordinoivana yksikkönä on NSIC, koska sen alla s?aitsevat National Security Coordination Centre (NSCC) ja erityisesti koordinoinnista vastaava Horizon Scanning Centre (HSC). Rajaratnam School of International Studies of Nanyang Technological University, Booksmith, Singapore. Sama henkilö voi toimia samanaikaisesti myös muiden ennakointiverkostojen johtajistossa, jotta varmistetaan tiedon saumaton kulku eri yksiköiden välillä ja edelleen ylimmille päätöksentek?öille. Tulokset on koottu tilannekatsauksen kokoaviksi kuukausiraporteiksi, joiden pohjalta on edelleen tuotettu muita ennakointituotteita päätöksenteon tueksi
Myös ihmiset tunsivat kullan voiman. Kulta antoi kaikelle perustan ja johtajat antoivat sille vauhtia. Afrikan valikoidut markkinat tunnistettiin pian s?oitusmaailman kultakutreiksi (Goldilocks). Onko bisnes se härkä, joka varmistaa, että karhut ottavat jalat alleen ja pakenevat. Euroskeptinen afrokeskeinen ei epäröinyt huomauttaa, että Kultakutri on eurooppalainen satu, joka ei ole hyvä Afrikan kannalta. Arvio yleisistä riskeistä ja mahdollisuuksista näyttivät tarjoavan maanosan, joka on "juuri oikea" seikkailunhaluiselle s?oittajalle. Ensin maaperässä ja sitten, vuosikymmeniä myöhemmin ilmaantui joukko kullanarvoisia ikonisia johtajia. Tällainen afrikkalaisuuden puolustuksellisuus yhdistettynä euroskeptisyyteen saattaa päteä 1800-luvun eurooppalaisessa Kultakutri-sadussa, mutta Afrikasta on tulossa autenttisempi, afroeurooppalaisista juuristaan koostuva hybridi. Alkuper. Afrikka on kenties nyt tuon arvostetun investointien ekosfäärin ’Goldilokshin’. ’Lokshinin’ resilienssi kuvaa elävästi Afrikan tulevaisuuden haasteita olla strategisesti ’ei liian kuuma eikä liian kylmä’, mutta täynnä ristiriitoja. Kolme karhua (köyhyys, epätasa-arvo ja työttömyys) rikkoivat pian sadun idyllin ja asettivat tämän valtavan maanosan merkittävään vaaraan. 4/22 80 Futura Morne Mostert PhD, Strategic foresight advisor Stellenbosch Business School Full member of the Club of Rome Chairman of the Academic Board: Smrt.bio mornem@usb.ac.za Goldilokshin ja kolme karhua: narratiivisen arkkitehtuurin näkökulma afrikkalaiseen ennakointiin 1 KATSAUS kuitenkin on, että suurin osa Afrikasta on muotoutunut dramaattisesti maanosan eurooppalaisen menneisyyden vuoksi. otsikko "Goldilokshin and the three bears: a narrative architecture perspective for African foresight".. Valtioiden luottoluokitusten maailmassa on paljon arviointi-indeksejä eikä suurin osa Afrikasta voi ylpeillä monillakaan niistä. Tosiasia 1 Tekstin on kääntänyt englannista suomeksi Sirkka Heinonen. Kulta on menneisyyttä ja lokshinit nykyisyyttä sekä tulevaisuutta. Huonoja Olipa kerran epävarmuuden metsässä, tomun maassa – ei niin kovin kaukana – maanosa, josta löytyi kultaa. Tämä näkyy muun muassa lokshinien (Etelä-afrikkalainen slangi-ilmaisu hökkelikylille location-sanasta) vaikeasta ja yleistyneestä läsnäolosta
Back-to-basics -ohjelmien valta-asema, erityisesti valtionyhtiöissä, näyttää olevan merkki epätoivoisesta varmuuden etsimisestä perustan luoneesta menneisyydestä. Retrospektio ei myöskään ole erityisen kannattavaa, vaikka se näyttäisikin vapauttavan selvistä väärinkäytöksistä politiikassa. Kansallisella tasolla tämä sisältää minkä tahansa tiettyä maata suosivan strategisen asymmetrian: • infrastruktuuri • maantieteellinen saavutettavuus • mobiilitiheys • lainsäädäntöympäristön suotuisuus • lukutaitotasot • sosiopoliittinen vakaus • poliittinen varmuus • kuluttajien luottamus • yritysten luottamus • olennaisten resurssien saatavuus Tulevaisuudentutk?oiden näkökulmasta talouden perusmuuttujien liiallinen korostaminen antaa kuitenkin status quo:lle kohtuuttoman tärkeän aseman, ja kertoo usein nostalgisesta menneisyydestä. Mikä on tällä hetkellä käytössä tai kohtuullisen helposti hankittavissa. Todelliset mahdol. Tässä yhteydessä perusta on viittaus resurssipohjaiseen strategiaan ja kysyy: Mitä on jo olemassa. Tämä Goldilokshin-lähestymistapa koskee mahdollisuuksien tavoittelua. Syvien yhteiskunnallisten ristiriitojen ja poliittisten kon?iktien Afrikka merkitsee yritysjohdolle usein haastavia päätöksiä. Ne tarjoavat ensi näkemältä varmuutta ja vakautta. Tästä syystä kehikon rakenne alkaa perusmuuttujien kyselyllä. Analogiassa Afrikan on oltava "juuri sopiva" mahdollisille paikallisille s?oittajille sekä suorille s?oituksille. Afrikan maiden kansalaiset ovat myös nopeasti ymmärtäneet, että äänestäminen tai uudelleenjako ei tuo toimeentuloa – se tulee vain tekemällä työtä. Tästä syystä Afrikka hyötyisi myös "uudelleens?oittamisesta" maanosan "demokratiainfrastruktuuriin" eli niihin yhteiskunnan kokonaisuuksiin, jotka suojelevat ja edistävät sen vapautta. Valtionyhtiöt heikentävät nopeasti aiempaa resurssivarmuutta huonojen kansainvälisten sopimusten vuoksi, kun taas poliittinen epävakaus uhkaa heikentää kansalaisten voimavaroja. Toisin sanoen monet Afrikan maat puolustavat usein epäilyttävää asemaansa epätyypillisen ja kompleksisen yhteiskuntapoliittisen perintönsä perusteella. Afrikan mahdollinen talouden perusta, jonka tyypillisesti määrittävät maanosan luonnonvarat ja peltoala, oli aikoinaan sen erityispiirre. Afrikan suhteellinen kompleksisuus tarkoittaa myös sitä, että järjestelmät ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Viitekehyksen tavoitteena on he?astaa yritysjohtajille tuttua ajatusarkkitehtuuria tarjoamalla muuttujia liukuvassa mittakaavassa. Se tuo esiin kompleksisuuden visualisoimalla muuttujien keskinäistä kytkeytyneisyyttä. Usean muuttujan yhdistäminen tarjoaa näennäisen yksinkertaisen ja helppokäyttöisen ajatteluarkkitehtuurin, joka nousee latteiden käsitteiden yli johtajaystävälliseksi välineeksi laadukkaaseen päätöksentekoon. Mutta nyt kun vesi-, sähköja liikenneinfrastruktuuri tarvitsevat kipeästi päivitystä ja investointeja, tämä kilpailuetu on muuttunut hämärämmäksi. Institute for Futures Research (IFR) –laitoksen yhteistyö Afrikan suurten organisaatioiden ylimmän johdon kanssa on johtanut Goldilokshin-kehikon kehittämiseen. Ja näistä arvioinneista on tullut monimutkaisuudessaan käsittämättömiä useimmille kiireisille johtajille, joiden on tehtävä globaaleja ja kansallisia rajoja koskevia päätöksiä liiketoiminnassaan eli päätöksiä, jotka voivat muuttaa heidän yritystensä ja investointiensa suuntautumista ja jalanjälkeä eri maissa. Afrikan on kilpailtava maailmanlaajuisesti menneiden, nykyisten ja todennäköisten tulevien haasteidensa vuoksi, ja niistä huolimatta. Tämä on dramaattinen poikkeama tyypillisestä afrikkalaisten riskien arvioinnista ja siihen liittyvistä lieventämistaktiikoista mahdollisten vahinkojen rajoittamiseksi. Base – talouden perusmuuttujat Talouden perusmuuttujat ovat näkyvästi päättäjien mielessä. "Poikkeuksellisuus" ei ole näkyvä mittari monissakaan s?oittajien arviointikehikoissa. Menneisyys menettää arvoaan nopeasti. 81 4/22 F Morne Mostert suhteellisia arviointeja ovat pahentaneet valitettavat, mutta kuitenkin kaikkialle leviävät kansalliset ’poikkeuksellisuuden paradigmat’. Afrikan mannerstrategiaa varten viisas strategi voi kysyä: Kuinka globaali järjestelmä on asymmetrisesti rakennettu Afrikan hyväksi. Mutta ”poikkeuksellisuus” on hyödyke, jolla ei ole helppoa käydä kauppaa avoimilla kansainvälisillä markkinoilla
Perusta ja muutoksen tahti (Pace) Vaikka talouden perusta voi miellyttää byrokraattia, s?oittajat ja tulevaisuudentutk?at eivät inspiroidu pelkästään talouden perusmuuttujat luoneesta menneisyydestä, vaan myös nopeuden ja suunnan vektorista, joka viestii useista mahdollisista vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Tästä syystä, kun otetaan huomioon tarvittava Base ja Pace, joka usein ilmenee innovaatioissa sellaisilla mittareilla kuin T&K-menot, tohtorintutkinnot 100 000 asukasta kohden ja uudet rekisteröidyt patentit, on aina vetovoimaisempi kontekstista tietoiselle s?oittajalle. Siksi arviointikehikkoon sisältyy muutoksen tahdin ulottuvuus (Pace). Monia Afrikan maita palvelee siis hyvin se, että ne etenevät korkean perustan poikkeuksellisen itseoikeutuksen lisäksi kohti aktiivisia strategioita muutoksen vauhdin lisäämiseksi. Kuva 1. Liikkumatilaan tässä yhteydessä sisältyy: 1. Tämä voi sisältää myös sosiaalisia ulottuvuuksia, esimerkiksi näitä: • niukkaa teknistä osaamista • sitoutuneita investointeja • innovatiivista korkeamman tason koulutusta Näin ollen tulevaisuusnäkökulmasta matala Afrikan perusta (Base) ei enää takaa maanosan suhteellista ylivoimaista houkuttelevuutta vastaavien kehittyvien talouksien joukossa. Bruttokansantuote on näkyvin esimerkki, mutta muutostahti voi viitata myös minkä tahansa ulottuvuuden suhteelliseen liikkumiseen joko perustan sisällä tai sen ulkopuolella. Strategiahorisontin lyheneminen kompleksisuuden aikakaudella on merkinnyt sitä, että vahvan perustan vertaileva houkutus on muuttunut yhä hauraammaksi. yhteinen kieli (lingua franca) 3. 4/22 82 Futura lisuudet sen s?aan löytyvät todennäköisemmin tutkimattomasta tulevaisuuksien maisemasta. Perusta yhdistettynä muutoksen tahtiin (Base-at-Pace) on huomattavasti houkuttelevampi s?oituskohde. Tässä muutos viittaa positiivisen edistyksen tempoon. 2. Muutoksen tahti (Pace) avaa myös mahdollisuuksia suunnatessa eteenpäin, mikä johtaa usein eksponentiaaliseen arvon luomiseen, joka pian ohittaa perinteiset Base-lähtöiset lähestymistavat. liiketoiminnan yleinen helppous, mukaan lukien paikalliseen kulttuuriin sovittaminen (indigenization), rahan ja työvoiman liikkuvuus ja siihen liittyvä sääntely. Matemaattisesti, jos talouden perusmuuttujat edustavat myös kriittisen tilan suhteellista kokoa tai painoa, sen kertominen vauhdilla osoittaa painoarvoa. yrityksen tai s?oittajan käyttäytymisen DNA, joka havainnollistaa toimia ja priorisointeja. uskonnollisten vakaumusten kirjo ja merkitys 4. Tämä vahvistaa myös tulevaisuuden talouden perustek?öiden tulkintaa. Tämä ei edellytä vain jatkuvaa liikkumista, vaan myös enemmän ponnisteluja kestävän kehityksen varmistamiseksi. Goldilokshin ja kolme karhua. poliittinen varmuus ja 6. Liikkumatila (Space) Kehikko sisältää lisäksi vivahteikkaampia laatutek?öitä Liikkumatilan (Space) ulottuvuudesta, eli kokonaisvaltaisesta liikkumavarasta innovatiiviseen, dynaamiseen liiketoimintaan. kohdemaan kognitiivinen DNA, joka kuvaa päätöksentekoprosesseja ja paradigmoja b. Talouden perusmuuttujat ja muutoksen vauhti. oikeusjärjestelmän luonne 5. Tarvittavan Base-at-Pacen luoma momentum on merkittävä, koska se viittaa järjestelmässä olevaan varaenergiaan, joka on erittäin suurella todennäköisyydellä käytettävissä tulossa olevana ajankohtana. kulttuurinen etäisyys, joka voidaan tässä määritellä läheisyydeksi seuraaville: a. Kuva 1 havainnollistaa, kuinka korkeasta pohjasta huolimatta hidas tahti luokittelee maan merkittävästi huonompaan asemaan oikeassa alakulmassa. Siten perustan tulkinta sisällytetään tulevaisuuksien maisemaan sen s?aan, että se siirrettäisiin menneeseen aikaan
Ylimmän yritysjohdon on tartuttava innovaatiomahdollisuuteen luodakseen kukoistamiseen tarvittavan tilan. Yritysten on nyt todistettava väitteensä kasvusta, tulevaisuuteen suuntautumisesta ja innovoinnista DNA:ssaan. Kansalaiset osoittavat kasvavaa tyytymättömyyttä ja Afrikan inhimilliseen pääomaan tehdyt koulutussatsaukset eivät tuota tarpeeksi, merkittävistä investoinneista huolimatta. Afrikan arviointi Goldilokshin-kehikossa paljastaa maanosan, jossa taloudellisen toiminnan menneeseen perustuvia nykyisiä keskeisiä lähtökohtia on satunnaisesti ja alikehittyneenä (verrattuna kehittyvän talouden vastinmaihin) ja jolla on häiritsevän hidas muutoksen tahti ja vaihteleva liikkumatila. Jotta voimme vastata tähän kysymykseen, tarvitaan selkeä maanosan kattava investointistrategia keskeisiin aineellisiin ja ei-materiaalisiin resursseihin. Investoinnit ja innovaatiot estävät talouden perustan eroosiota ja luovat uutta tilaa kasvulle. Afrikka ei kuitenkaan ole se, mitä kehikossa kuvataan surkeaksi (Disgrace) ja jota luonnehtii matala talouden perusta, hitaasti tai ei ollenkaan etenevä muutostahti ja rajoittava tai supistuva liikkumatila. Yksi tulevaisuuden mahdollisuuksia valaiseva avainkysymys on: millaisesta tulevaisuudesta nykyiset investoinnit antavat merkkejä. 83 4/22 F Tällaiset kulttuurin kognitiiviset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat ovat tärkeitä kansalaisille, mutta erityisen tärkeitä näille kolmelle muulle aktiiviselle tek?älle, jotka muokkaavat mahdollista tulevaisuutta: • tuottojen kohdeasiakkaat, • potentiaalinen henkilöstö, joilla lahjakkuutta ongelmanratkaisuun ja toteuttamiseen • ketterät ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimittajat (suppliers). Oikeusjärjestelmä ja media osoittavat resilienssiä merkittävien haasteiden edessä, samalla kun liiketoimintojen sujuvuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Afrikkalainen paradigmaattinen poikkeuksellisuus (exceptionalism) tarkoittaa usein riskiä rajoittua hyvin kapeaan liikkumavaraan. Afrikka kuuluu niille, jotka hyödyntävät talouden perustaa vipuvartenaan, stimuloivat muutoksen tahtia ja luovat liikkumatilaa tulevaisuudelle, joka ei ole kovinkaan kaukana. ACE-status ei tule afrikkalaisille ”karhuille”. Suuri osa tiedollista keskustelua Afrikan nousun laajuudesta on pikemminkin taakse katsovaa kuin tulevaisuuteen keskittyvää – juuri päinvastoin kuin mitä s?oittajat pitävät houkuttelevana. Lokshinit sinnittelevät, mutta härät raivaavat tien. Goldilokshin-kehikko.. Morne Mostert Kuva 2. Tässä piilee ’tomun maan’ taika: liiketoiminta ei voi enää odottaa liikkumistilaa – se täytyy kuvitella ja vakiinnuttaa
1 Käännös Argentiinan espanjasta suomeksi on syntynyt dialogina kirjoittajan kanssa. Tavallisesti tämä prosessi eroaa kehittyvissä maissa suuresti kehittyneiden maiden vastaavista prosesseista. 2 Johdanto Tulevaisuudentutkimus syntyi toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta sen vaikutus oli pitkään pienempi vähemmän kehittyneissä maissa. Seuran jäsen Leena-Ma?a Laurén työskenteli EU:n kansainvälisessä International Foresight Academy-hankkeessa Argentiinassa vuosina 2013, 2014 ja 2015 UNESCOn FLACSO-yliopistollinen toimipisteessä Buenos Airesissa ja Argentiinan tiede-, teollisuusja innovaatioministeriön MINCyT monitieteellisessä CIECTI-tutkimusyksikössä. Sen avulla voitaisiin omaksua kansallisen identiteetin kanssa yhteensopiva hallintopolitiikka ja strategiat – sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Jotta maa voisi luoda so?stikoidun kehitysmallin, sen hallinnon on ymmärrettävä tämä. Kenraali Lanusse (1971–1973) syrjäytti edeltäjänsä ja hyväksyi toisen kansallisen kehitysja turvallisuussuunnitelman vuosiksi 1971–1975. 4/22 84 Futura Miguel Angel Gutierrez Doctor en Historia, historioits?a (väitellyt) Millennium-projektin suunnitteluneuvoston jäsen CELGYP:n, Latinalaisen Amerikan globalisaatiokeskuksen, Millennium-projektin argentiinalaisen noodin puheenjohtaja alterfutures@gmail.com Ennakointia Argentiinassa 1 KATSAUS Abstrakti Kun uusia teknologioita otetaan käyttöön, sisällytetään ja sovelletaan tulevaisuuden ja hallinnon analyyseissä, sen tulisi tapahtua reitillä ‘yliopisto-asiantunt?at-hallinto’ yksityisellä ja julkisella puolella. Maassa perustettiin vuonna 1946 sodanjälkeinen neuvosto ennakoimaan mahdollista kolmatta maailmansotaa. 2 CELGYP Latinalaisen Amerikan globalisaation ja tulevaisuuden keskus; CIECTI Tieteen, teknologian ja innovaatioiden monitieteinen tutkimuskeskus; CTI Tiede, teknologia ja innovaatiot;CONADE kansallinen kehitysneuvosto; CONASE kansallinen turvallisuusneuvosto; CONACYT kansallinen tiedeja teknologianeuvosto sivuotissuunnitelmaa, mutta sotilasvallankaappaus vuonna 1955 kaatoi kuitenkin presidentti Juan Perónin ja hankkeet peruttiin. Argentiinassa tulevaisuudentutkimus käynnistyi julkisen hallinnon suunnittelujen kokeiluina. Presidentti Frondizin lyhyt demokraattinen mandaatti vuosina 1958-1962 palautti suunnittelun perustamalla Kansallisen kehitysneuvoston CONADE:n (Consejo Nacional de Desarrollo). Vain johtajuudella ja visioinnilla voitaisiin ymmärtää reaalimaailmaa ja maan kykyä hallita muutosten vaatimuksia jatkuvissa politiikan ja yhteiskunnan kriiseissä. Rakenneongelmat moninkertaistavat epätasa-arvon vaikutuksia, kytkeytyen institutionaaliseen heikkouteen ja riippuvuuteen ulkoisesta rahoituksesta. Ilman tulevaisuudentutkimuksen tekniikoita nämä projektit olivat vain lineaarisia ennusteita raskaan teollisuuden kehittämiseksi. Argentiinalle laadittiin kaksi vii. Argentiinassa julkisen hallinnon heikkoutena on vision ja johtamisen puute ja päätökset tehdään lyhyellä tähtäimellä eikä keskipitkällä tai pitkällä perspektiivillä. Näin hallitus loi suunnitteluja toimeenpanosihteeristön koordinoimaan ja valvomaan CONADE-, CONASEja COMACYT-viranomaistyötä
Ministeriölain muutos lakkautti kyseisen ministeriön vuonna 1978 ja sotilashallituksen yritykset hal. Latinalaisen Amerikan ennakointi (prospectiva) on käynyt läpi kolme vaihetta: esihistoria eli maailmansotien välinen aika, alkuvaiheet 1960ja 1970-luvuilla sekä 1980-luvulla alkanut demokratiakehitys vuosisadan loppuun. (Herrera et al. Tässä vastakkaisessa MMLA-mallissa pääoman kerääminen ja käyttö perustuisi ruumiillisen työn panokseen. Sen keskeisenä viestintätyökaluna oli media ja kansainvälisen kommunismin kohteena olleet maat: Argentiina, Chile, Uruguay ja Brasilia. Siinä kiinnitettiin selkeä huomio maailman jakautumiseen teollistuneisiin ja kehittyviin maihin. Tämä puhe ei ole säilynyt Argentiinassa, mutta löytyy englanninkielisenä käännöksenä suomalaisten professorien Pentti Malaskan ja Matti Vapaavuoren kokoamassa kirjassa "The Club of Rome, The Dossiers 1965– 1984" (Malaska & Vapaavuori 1985). MMLA:n vaikutus akateemiseen tutkimukseen oli merkittävä, mutta käytännössä mitätön suhteessa julkiseen hallintoon ja politiikkaan. Korostettaneen kahta keskustelun elementtiä: sen sisältöä ja opportunismia. Puhe pidettiin sotilasjohdolle vain muutama kuukausi ennen Argentiinan vallankumousta, jolloin vuosina 1966–1973 maan poliittiset puolueet kiellettiin. 1972) aikaansai latinalaisamerikkalaisilta intellektuelleilta vastauksen, jossa he esittivät vaihtoehtoisen mallin alueen näkökulmasta. Arvokas dokumentti, jota ei ole huomioitu akateemisissa piireissä tai mediassa, oli Aurelio Peccein puhe "70-luvun haaste nykymaailmalle", jonka hän piti Argentiinan sotilasakatemiassa 27. (Brzezinski 1961; 1970) Vuonna 1977 ministeri Diaz Bessone esitteli sotilasvallalle suunnitelmansa vuoteen 2000 asti. Klassisen taloustieteen mukaan tuotanto perustuu ihmisen välttämättömiin tarpeisiin. Tärkein mallin kritiikki kohdistui siis uusklassiseen taloustieteeseen. Bessonen sotilaallisen ideologian perustana oli eriyttää nationalistiset asemoinnit ja ’modernisoinnit’, jotka perustuivat ennakointiin. Nämä tutkimukset toteutettiin Fransisco José Figuerolan ohjaamana. Uusien tutkimusmenetelmien käyttäminen alkoi 1970-luvulla, ja ne olivat kokeellisia ja numeerisia hyödyntäen matemaattisia malleja tutkittaessa yhteiskuntapolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa huomio ei kohdistu kuluttamiseen. Presidentti Videlan sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1976 luotiin suunnitteluministeriö (el Ministerio de Planeamiento). Vaatimuksena oli, että pitää hyökätä kohti ensi vuosikymmenen todellisia haasteita: ydinvoiman aikakaudella hengissä selviämiseen, maailmanrauhaan (Pacem Terris); ylikansoitukseen; suuressa osassa maailmaa kärsittyyn nälkään; koulutukseen laajassa mielessä; oikeudenmukaisuuteen; parempaan liikkuvuuteen ja jopa teknologian tuottaman hyvinvoinnin jakamiseen. Presidentin neuvonantajana tämän katsauksen kirjoittajan rooli oli valmistella käytettäviä kriteerejä koskien alueellistamista sekä historiaa politiikan, talouden ja yhteiskunnan trendeistä. Rooman Klubille kirjoitettu Kasvun rajat -raportti (esp. Los límites del crecimiento; Meadows et al. Comisión Trilateral ja Rooman klubi), ja ne aikaansaivat jonkinasteisen reaktion älykköpiireissä ja yliopistoissa. Tällaisen ’Uuden Tasavallan’ rakentamisen perusteita Argentiinaan toi amerikkalaistutk?a Herman Kahn, ja hänen esitelmiään sekä ennakointimenetelmiä käytettiin valtion kansallisessa suunnitelmassa. Täten sen laatiminen, siitä keskusteleminen ja mahdollinen hyväksyminen rajoittuivat sotilaspiiriin ilman tietojen avaamista siviiliyhteiskunnalle. syyskuuta 1965. Se näytti strategiselta suunnitelmalta pitkällä tähtäimellä, mutta todellisuudessa hallituksen päätehtävä oli lujittaa ja kontrolloida kaikkia maan politiikan alueita. Puheen sisältö ennakoi teknologian vallankumousta sekä toimi perusteellisena geopoliittisena analyysina kylmästä sodasta. Yhteiskunnallisia toimijoita tai muita eturyhmiä ei mainittu. 85 4/22 F Miguel Angel Gutierrez Pitkän tauon jälkeen noteerattiin globaaleja talousja yhteiskunnallisia tutkimuksia (esim. Siinä korostettiin arvoja toisella tavalla. Bariloche-malli eli Modelo Mundial Latinoamericano (MMLA) oli matemaattinen ja normatiivinen malli, jonka tutk?aryhmä toteutti Bariloche-säätiön tuella Argentiinassa vuosina 1972–1975. Niissä käytettiin murrosmuuttujia ja myös eksogeenisia muuttujia, kuten Varsavskyn ja Calcagnon (1971) töissä. Ministeri Diaz Bessonen teesinä oli, että kolmas maailmansota – vallankumouksellinen sota – oli jo käynnissä. Tämä nk. 1977) Presidentti Perónin hallinto esitteli vuonna 1973 mallin kansalliselle hankkeelle
Näin tulevaisuudentutkimuksen levittäminen Argentiinassa on ollut jopa anarkistinen prosessi ilman vastuunkantajaa, oli sitten kyse poliittisesta vallasta, instituutioista tai yrityksistä. Globaali tiedonkulku ei kulje paikallisessa yhteisössä samoin kuin tuotteiden ja palvelujen kohdalla, vaan se keskittyy korkeammalle yhteiskunnalliselle tasolle, kuten myös on laita patenttien, rojaltien, tietotaidon, franchising-sopimusten, jatko-opintojen tai erikoistumisopintojen ollessa kyseessä. Sotilashallitukset olivat olleet osallisia joihinkin suunnittelumuotoihin niin että ne näyttivät olevan ristiriidassa taloudellisen liberalismin kanssa, joka oli tuolloin kuitenkin suuren osan arme?an ylimmän johdon näkemys: "Kun sotilashallitukset lakkaavat olemasta, myös kansalliset instituutiot, kuten ministeriöt ja virastot, katoavat ja niiden kautta näkymät. Uruguayssa kaksikamarinen Tulevaisuuskomitea muodostettiin elokuussa 2021 usean vuoden parlamentaarisen työskentelyn tulok3 https://www.utupub.?/bitstream/handle/10024/147470/FFRC-eBook_12-2016.pdf 4 Gutierrez, Miguel Angel (2014): Antecedentes de comisiones de futuros en los parlamentos del mundo, https://www.academia.edu/9337846/Antecedentes_de_ comisiones_de_futuros_en_los_parlamentos_del_mundo / Ennakointia Argentiinassa. Tiedon siirtyminen on ollut epäsymmetristä keskeisten vaikuttajien ja periferian maiden välillä. 3 Argentiinassa uuden tiedon saatavuuden sekä sen siirtämisen ja soveltamisen prosessi perustuu systemaattiseen koulutukseen. Suomeen tämä keskus on tehnyt yhteistyötä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa, esim. Seminaarin jälkeen osallistujat, akateemiset tutk?at ja opettajat päättivät perustaa verkostomuotoisena ”Latinalaisen Amerikan globaalisaation ja ennakoinnin keskuksen”. Yksi muutos leimasi kuitenkin Argentiinassa vuonna 1996 järjestettyä tulevaisuudentutkimuksen kehittämisen ensimmäistä vuorovaikutteista oppimisen digiseminaaria, jonka teemana oli ”Globalisaatio ja ennakointi”. 4/22 86 Futura lituksen uudistamiseksi. Sen toiminnallinen perusta olisi tulevaisuuden tutkimuskeskus, joka toimii alueen yliopistoissa. Seuraavana vuonna parlamentti perusti Tieteen ja teknologian Tulevaisuusneuvoston, jonka tavoitteena oli tarjota tekninen jatkuvuus Tulevaisuuskomitealle. Näin projektit päättyvät ja demokratia jäi ilman ennakointia.” Demokratian palauttamisen jälkeen vuonna 1983 Argentiinan Tieteen ja teknologian sihteeristö järjesti joitakin seminaareja tulevaisuusajattelusta, joista muutamia yhteistyössä Millennium-projektin kanssa. Myöhemmin sihteeristö muodosti monitieteisen Tieteen, teknologian ja innovaation tutkimuskeskuksen (CIECTI), jonka tehtäväksi annettiin monitieteinen suunnittelun, kehittämisen, evaluoinnin ja analyysin tutkimustyö koskien tieteen, teknologian ja innovaatioiden institutionaalista ennakointia ja politiikkoja (CTI). Keskus tuki parlamentaaristen Tulevaisuuskomiteoiden luomista Argentiinassa ja sen eri alueilla. CIECTI kutsui marraskuussa 2014 Sirkka Heinosen kansainvälisen ennakointiseminaarin puhujaksi Buenos Airesissa. Hallituksen poliittisen päätöksenteon tasolla jäädään ilman tieteelliseen tietoon perustuvia päätöksiä. 4 Chileen luotiin vuonna 2010 Millennium-projektin noodi, ja vuonna 2012 Chilen senaatti muodosti Tulevaisuuskomitean tieteen, teknologian ja innovaatioiden haasteita varten. Vuonna 2014 Millennium-projekti toimitti laajalle levinneen julkaisun maailman parlamentaarisista tulevaisuuskomissioista. Kohderyhmänä olivat yliopistojen rehtorit ja Kolumbian ylimmän korkeakouluopetuksen alueen johtajat. Keskus osallistui myös Millennium-projektin uusien solmukohtien luomiseen Brasiliaan, Chileen ja Uruguayhin sekä Argentiinan kansallisiin Cuyon ja Catamarcan yliopistoihin. Tässä tulevaisuudentutkimus ei ole kohdannut otollista maaperää, ei yliopistoissa eikä muissa instituuteissa. Verkosto toimisi yliopistojen neuvonantajana kunkin perustaessa oman globalisaatioon ja tulevaisuudentutkimukseen erikoistuneen keskuksena. Vierailun aikana he tapasivat Argentiinan väliaikaisen senaatin puheenjohtaja Daniel Sciolin jakaakseen kokemuksiaan parlamentaarisesta Tulevaisuusvaliokunnasta Suomessa. Maa ei tavoita kriittistä massaa tulevaisuudentutk?oita, joita tarvitaan levittämään tietoa tästä tieteenalasta ja soveltamaan tulevaisuustietämystä yhteiskunnassa. Vuonna 2005 mainitun keskuksen kutsun Buenos Airesiin saivat Millennium-projektin johtaja Jerome Glenn ja tuolloin Helsinki-Noodin puheenjohtajana toiminut sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa työskennellyt Mika Aaltonen
Tieto tulevaisuudesta on kuin mosaiikki, jota Argentiinan täytyy analysoida ja luoda monenlaisia uusia tiedon ekosysteemejä sekä jäsentää erilaisia reittejä tieteen saatavuuteen, kuten taiteen, henkisyyden, luonnon ihmeiden kautta. Tämän katsauksen kirjoittaja osallistui työhön, ja toimi pääpuhujana, kun hanke esiteltiin Argentiinan Edustajainhuoneessa (Cámara de Diputados), ja toimii edelleen hankkeessa. Rooman Klubin Suomen yhdistys. Tämä panoraama edellyttää prosessin yhdistämistä koulutusjärjestelmään. On suuri haaste tiedostaa maailman kriisejä, jotka ovat fragmentoituneet globalisaatiosta, ja demokratisoida sen monimuotoiset siirtymät tietoyhteiskunnassa eri alueilla, yhteisöissä, ympäristöissä ja asukkaissa. Senaatin kuulemiseen osallistui parlamentaarikkoja, tutk?oita ja asiantunt?oita, ja eurooppalaisista kokemuksista kuultavana oli muun muassa valtio-opin professori Tapio Raunio 5 Tampereen yliopistolta. (1977/2000): Catástrofe o nueva sociedad: Modelo Mundial Latinoamericano. Herrera, Amílcar, Hugo Lincoln, Gabriela Chichilnisky, Gilberto Gallopin, Jorge Hardoy et al. Editorial Universitaria, Santiago de Chile. lokakuuta 2022 Tulevaisuussuunnittelun komission perustamista, joka on riippuvainen molempien kamarien hyväksymisestä. Fondo de Cultura Económica, Ciudad de México. Strategiaan ennakointitutkimukset yhdistyvät mallina ja kriittisenä massana tutkimuskapasiteettien kehittämiseen sekä institutionaalisten ja sektorikohtaisten aloitteiden edistämiseen. Maalla on ennakointiasiantunt?oita, mutta hallinnossa ei ole visiota tulevaisuudesta eikä suunnitteluajattelua. Brzezinski, Zbigniew (1970): Between Two Ages: America's Role in the Technetronic Era. Varsavsky, Oscar Alfredo & Eric Calcagno (1971): América Latina: modelos matemáticos. Se oli edellyttänyt kaikilta monella tasolla kompromisseja sekä yhteistyötä mainittujen tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden välillä. Tulevaisuusajattelun leviäminen yhteiskuntaan vaatii rinnakkaisia, luovia toimenpiteitä ja asiantunt?ayhteisöjen luomista sekä kertyneiden kokemusten systematisointia. Miguel Angel Gutierrez 5 https://www.youtube.com/watch?v=39eDnrpcLlk. Tulevaisuudessa tutkimuksen tekninen sovellus ei saisi olla pelkkä kopio ulkomaisista projekteista, vaan Argentiinassa tarvitaan analyysiä arvoista ja prioriteeteista sekä omien tarpeiden alueellisen monimuotoisuuden vahvistamista niin asukkaiden, sosiaalisen ympäristön kuin luonnon osalta. Centro Internacional de Investigaciones para el Desarrollo, Buenos Aires. Praeger, New York. Osallistavia menetelmiäkin käytetään harvoin. Alexander King luvalla. Lähteet Brzezinski, Zbigniew (1961): Soviet Bloc: Unity and Con?ict. Meadows, Dennis, Donella Meadows & Jørgen Randers (1972): Los límites del crecimiento: informe al Club de Roma sobre el predicamento de la humanidad. Argentiinassa pääpaino on ollut tunnettuihin muuttujiin perustuvassa kuvailevassa tutkimuksessa, mutta käytännönläheiset tutkimukset puuttuvat. 87 4/22 F sena. Johtopäätökset Tulevaisuudentutkimus vaatii globaalin kontekstin tuntemista, mikä on aina haastavaa. Kesäkuussa 2022 Argentiinassa julkistettiin kehittämisprojekti, jolla luodaan kaksikamarisen kongressin Tulevaisuussuunnittelun komissio (La Comisión Bicameral de Planeamiento del Futuro). Senaatissa käsiteltiin 24. Malaska, Pentti & Matti Vapaavuori (toim.) (1985): The Club of Rome: “The Dossiers” 1965-1984. Tämän katsauksen kirjoittaja oli mukana valmistelevissa kokouksissa, ja arvioi jälkikäteen maan kansanedustajien ja senaattorien osallistumista uuden instituution rakentamiseen. Viking Press, New York. Luettavissa: <http://clubofrome.?/wp-content/uploads/2014/10/Dossiers.pdf>. Tulevaisuushorisontti on epävarma, kun maalta puuttuu globaaleja, alueellisia, sektorikohtaisia, kansallisia ja paikallisia skenaarioita yhdistävä metodología sekä ideologia, joka integroisi globaalit, alueelliset, sektorikohtaiset, kansalliset ja paikalliset skenaariot. Hallintoelimet yrittävät luodata tulevaisuutta, mutta rahoitusta ei ole
Tulevaisuuslukutaitoteorian ytimessä on tulevaisuuden käyttämisen kolm?ako, jonka mukaan tulevaisuutta voi käyttää: 1) optimoimalla, jolloin tulevaisuus ekstrapoloidaan yksioikoisesti nykyisyyden jatkumona, 2) vaihtoehtoisina mahdollisuuksina, joihin on mahdollista varautua tai 3) fundamentaalisesti ennakoimattomana uutuutena (Miller et al. 2018) ja tulevaisuuslukutaidosta (Miller 2018a). 4/22 88 Futura Laura Pouru-Mikkola YTM, FM kehityspäällikkö, UNESCO Co-Chair Tulevaisuuden tutkimuskeskus laura.pouru-mikkola@utu.. antisipaatioi. Tämä teksti esittelee lyhyesti tulevaisuuslukutaidon parissa tehtävää työtä Suomessa ja globaalissa Unescon tulevaisuuslukutaitoverkostossa (Global Futures Literacy Network). Tulevaisuutta ei haluta kolonisoida valmiiksi laadituilla skenaarioilla tai visioilla, vaan oleellisinta on jokaisen yksilöllinen kyky kohdata uutuutta ja kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. 2018). Tulevaisuuslukutaitoinen henkilö osaa käyttää näitä tietoisesti ja siten käsitellä tulevaisuutta monipuolisemmin kuin henkilö, joka käyttää tulevaisuutta tiedostamattomasti, rajoitetusti optimointitai varautumisorientoituneella otteella (Miller 2018b, 2). Tulevaisuuslukutaidon tieteellinen määrittelytyö on kesken, mutta sen parissa tehdään monenlaista käytännön kokeiluja kehitystyötä Unescon globaalissa tulevaisuuslukutaitoverTulevaisuudentutkimuksen kentällä on viime vuosina kasvanut kiinnostus yksilöllisiin tulevaisuuden kohtaamisen taitoihin. Tulevaisuuslukutaito pohjautuu ns. Tulevaisuuslukutaidon kehittäminen tähtää ennen kaikkea viimeksi mainittuun, fundamentaalisesti ennakoimattoman uudenlaisen tulevaisuuden kohtaamiseen. Teorian mukaan tulevaisuus on läsnä nykyhetkessä ns. Unescon globaalissa verkostossa kehitetään tulevaisuuslukutaitoa KATSAUS na, jotka rakentuvat tulevaisuusolettamuksista (anticipatory assumption). Lisääntyneen kiinnostuksen taustalla on muun muassa viimeaikainen tutkimus tulevaisuustietoisuudesta (Ahvenharju et al. Olemme Sanna Ahvenharjun kanssa vastikään analysoineet tulevaisuustietoisuutta ja tulevaisuuslukutaitoa sekä niiden keskinäistä suhdetta (Ahvenharju & Pouru-Mikkola 2022). antisipaatioteoriaan, joka rakentuu sosiologiasta ja biologiasta johdetuille ajatuksille siitä, että kaikella eläväisellä on kyky aistia tulevaa ja toimia sen seurauksena – eli käyttää tulevaisuutta (Poli 2017; Rosen 1985). Tulevaisuuden käsittely ja kohtaaminen henkilökohtaisella tasolla on aiemmin ollut lähinnä nuorille suunnatun tulevaisuuskasvatuksen keskiössä, mutta nyt oman tulevaisuusajattelun re?ektoinnin merkitys kaiken tekemisemme taustalla on ymmärretty laajenevassa määrin. Ihmiset käyttävät antisipaatioita ja tulevaisuusolettamuksia tiedostamattomasti tai tietoisesti tämänhetkisten päätösten ja tekojen perusteena. Tulevaisuuslukutaito (futures literacy) määritellään yksilön kyvyksi ”käyttää” tulevaisuutta luovasti ja kriittisesti nykyhetkessä (Miller 2018c)
Näitä luomiamme Chairs in Futures Literacy, Futures Studies, and Anticipation Anticipatory Techniques & Futures Design Images of the futures and co-creation Learning for Transformation and Planetary Futures Financial Anticipatory Systems Thinking Futures Studies and International Strategic Intelligence Sustainable Futures in the Mediterranean: Actors & Discourse Futures Research: Imagining the Futures of Greece Anticipatory Systems Interdisciplinary Anticipation and Global-Local Transformation Futures Literacy Leadership, Innovation and Anticipation Futures Studies Heritage Futures Responsible Foresight for Sustainable Development Transitional and Inter-generational Anticipation Futures Studies, Foresight, and Strategic Decisions Socio-Cultural Anticipation and Resilience Future Studies: Anticipation for Sustainability Resource Governance and Futures Literacy Anticipatory Systems in Innovation and Venture Creation Futures Capability for Innovation and Entrepreneurship Visual Literacy & Futures of Culture Anticipatory Leadership & Futures Capabilities Organisational Futures, Resilient Leadership and Educational Innovation Anticipation, Futures Studies and Strategic Foresight Anticipatory Systems for Prosperous Future Planetary Wellbeing and Regenerative Anticipation Futures Studies for Development and Competitiveness Foresight, Anticipatory Leadership and Innovative Futures Anticipating the Futures of Urban Life in the Global South Anticipation, Foresight and Territorial Sustainability Anticipatory Socio-Technical Systems Futures Studies, Story-telling and Anticipation: Living Traditions, Transitions, and Resilience Complex Systems and Transformative African Futures Anticipatory Governance and Regenerative Cities Futures Studies for Sustainable Policymaking Positive Futures, Futures Literacy, and Anticipation Kuva 1. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on ollut mukana verkostossa vuodesta 2016 alkaen oppituolilla, jonka teema on ”Learning for Transformation and Planetary Futures”. Verkoston osaamiskeskittymissä tulevaisuuslukutaidon kehittäminen on nivottu esimerkiksi osaksi nuorten kouluopetusta, yliopistojen yrittäjyysja innovaatiokoulutusta, moniulotteisen kestävän kehityksen tavoittelua, designja muotoiluajattelua, integroitu museoja kulttuuriperintöalaan sekä liiketoimintaan ja johtamiseen. Unesco-verkoston työ on auttanut nostamaan tulevaisuuslukutaitoa myös julkiseen keskusteluun kansallisille ja kansainvälisille agendoille. Verkoston parissa on kehitetty erityisesti tulevaisuuslukutaitolaboratorio-menetelmää (futures literacy laboratory), joka keskittyy tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen tekemällä tiedostamattomia tulevaisuusolettamuksia näkyväksi sekä haastamalla niitä erilaisilla luovilla tekniikoilla. Maailman talousfoorumi on listannut tulevaisuuslukutaidon yhdeksi tulevaisuuden avaintaidoksi yhdessä strategisen ennakoinnin ja systeemiajattelun kanssa (World Economic Forum 2020). Unescon tulevaisuuslukutaitoverkoston oppituolit ja osaamiskeskittymät. Lähde: UNESCO.. 89 4/22 F Laura Pouru-Mikkola kostossa. Verkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2012 ja se on laajentunut siihen liitetyillä Unesco-oppituoleilla ja osaamiskeskittymillä, joita tällä hetkellä on 32 eri maassa, kaikkiaan 37 kappaletta (kuva 1). Euroopassa vahvoja tulevaisuuslukutaidon osaamiskeskittymiä on syntynyt mm. Työmme keskiössä on ollut tulevaisuuslukutaitonäkökulman tuominen ja juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan tieteellisellä ja käytännöllisellä tasolla. Yksi suurimmista Unesco-työmme ponnistuksista oli olla vuosina 2018-2020 mukana perustamassa kansallista Tulevaisuuspäivää yhdessä Tulevaisuuskoulun ja Futures Finland ry:n kanssa. Tanskaan (Aarhus Universitet, Copenhagen Institute for Futures Studies) ja Hollantiin (Hanzehogeschool Groningen). Suomesta Unescon tulevaisuuslukutaitoverkostossa ovat mukana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Valtioneuvoston kanslia. Sekä tulevaisuuskasvatuksen että tulevaisuuslukutaidon ytimessä on transformatiivinen tulevaisuusoppiminen ja sitä myötä oman tulevaisuustoim?uuden kasvu (Pouru-Mikkola & Wilenius 2021). Olemme työskennelleet erityisesti nuorten ja opettajien parissa, jolloin tulevaisuuslukutaito on ollut luontevaa nivoa vahvaan suomalaiseen tulevaisuuskasvatuksen perinteeseen. Tulevaisuuspäivän tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuuslukutaidon harjoittelu kaikille kansalaisille tarjoamalla matalan kynnyksen työkaluja tulevaisuuden käsittelyyn. Viime aikoina mm. Maantieteellisenä painopistealueena on viime vuosina ollut Afrikan manner, jossa on ollut meneillään Imagining Africa’s Futures –hanke
<https://www.weforum.org/agenda/2020/08/thefour-skills-to-make-the-world-better-after-covid-19>. Viime vuosina Unesco-työmme painopiste on siirtynyt kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden tulevaisuuskapasiteetin vahvistamiseen Suomessa, Euroopassa ja Dubaissa. Teoksessa Miller, Riel (toim.): Transforming the future, anticipation in the 21st century. Helsinki. 2019) ja konstruktivistinen ennakointi (Tuomi 2012). UNESCO & Routledge, Paris. 132, 102804. Yksilöllisten kyvykkyyksien merkityksen nousu on osa tulevaisuudentutkimuksen demokratisoitumista. Tästä uudesta diskurssista ovat jo ammentaneet sellaiset ennakoinnin uusimmat suuntaukset kuin re?eksiivinen ennakointi (Kurki 2020), transformatiivinen ennakointi (Minkkinen et al. Pouru, Laura, Matti Minkkinen, Burkhard Au?ermann, Christopher Rowley, Maria Malho & Aleksi Neuvonen (2020): Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 – Nykytilan kartoitus, analyysi ja tulokset. Kurki, So. Lisää tulevaisuuslukutaidosta: Futures-journaalin heinäkuussa 2021 ilmestynyt tulevaisuuslukutaitoon keskittyvä erikoisnumero. Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatits Turkuensis –sarja E, osa 62. Anticipation Science 1. Minkkinen, Matti, Burkhard Au?ermann & Ira Ahokas (2019): Six foresight frames: Classifying policy foresight processes in foresight systems according to perceived unpredictability and pursued change, Technological Forecasting and Social Change 149, 119753. Routledge, London. 104, s. World Economic Forum (2020): These 4 skills can make the world better after COVID-19. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2020. 2020). Rosen, Robert (1985/2012): Anticipatory Systems: Philosophical, Mathematical, and Methodological Foundations. Kiinnostuksen kohteenamme on nyt erityisesti tulevaisuuslukutaitonäkökulman nivominen perinteisempiin ennakoinnin lähestymistapoihin. Ahvenharju, Sanna & Laura Pouru-Mikkola (2022): Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuuslukutaito – kuinka kohtaamme, kuvittelemme ja käytämme tulevaisuutta. Miller, Riel (toim.) (2018a): Transforming the Future – Anticipation in the 21st Century. Pouru-Mikkola, Laura & Markku Wilenius (2021): Building individual futures capacity through transformative futures learning, Futures Vol. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Tutkimuksemme on osoittanut, että esimerkiksi suomalaisen julkissektorin ennakoinnissa tällainen uutuuden ennakoinnin näkökulma on toistaiseksi ollut hyvin marginaalinen (Pouru et al. Haettu 15.9.2022. 1-13. 4/22 90 Futura Tulevaisuuspäivän työkaluja on käännetty italiaksi, hollanniksi, espanjaksi, portugaliksi, kreikaksi ja persiaksi kansainvälisessä Teach the Future -verkostossa. UNESCO & Routledge, Paris. Miller, Riel (2018c): Sensing and making-sense of Futures Literacy – Towards a Futures Literacy Framework (FLF). Lähiaikoina julkaistava käsikirja ”UNESCO playbook on futures literacy”. Miller, Riel, Roberto Poli & Pierre Rossel (2018): The discipline of anticipation, foundations for futures literacy. Poli, Roberto (2017): Introduction to Anticipation Studies. Tätä kautta tapahtuva uutuuden ja epävarmuuden kohtaaminen auttavat ymmärtämään nykyisyyden ja tulevaisuuden rajapintaa, ja näkemään siinä s?aitsevat uudet innovaation ja transformaation mahdollisuudet. Teoksessa Miller, Riel (toim.): Transforming the Future – Anticipation in the 21st Century, 1-12. Antisipaatioja tulevaisuuslukutaitodiskurssin nousun voi nähdä tulevaisuudentutkimuksen tieteenalan luontaisena evoluutiona. doi:10.4324/9781351048002. Springer, New York. (2020): Foresight and Transformation. 735-751. UNESCO & Routledge, Paris. Uskonkin, että antisipaatioon ja tulevaisuuslukutaitoon pohjaava lähestymistapa auttaa päivittämään tulevaisuudentutkimuksen perusteita sekä käytännön lähestymistapoja 2020-luvun maailmaan sopivaksi. Tuomi, Ilkka (2012): Foresight in an unpredictable world, Technology Analysis & Strategic Management 24 (8), s. Toisin sanoen, tulevaisuuslukutaitoteoria laajentaa todennäköisten ja mahdollisten tulevaisuuksien ennakoinnin (anticipation for future) pitkiä perinteitä kohti fundamentaalisen uutuuden ennakointia (anticipation for emergence). Tulevaisuuspäivä palkittiin vuonna 2019 vuoden ennakointitekona kansallisen ennakointiverkoston toimesta. Lähteet Ahvenharju, Sanna, Matti Minkkinen & Fanny Lalot (2018): The ?ve dimensions of Futures Consciousness, Futures Vol. Teoksessa Miller, Riel (toim.): Transforming the Future – Anticipation in the 21st Century, 15-50. Teoksessa Aalto, Hanna-Kaisa, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Ma?a Mäki & Markus Pöllänen (toim.): Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Unescon globaalissa verkostossa kehitetään tulevaisuuslukutaitoa. Springer, Cham. Observing Pioneers in Our Changing Societies. Tulevaisuutta ei pyritä niinkään ennustamaan tai ennakoimaan, vaan kiinnostus kohdistuu tulevaisuuden läsnäoloon nykyhetkessä ihmisten tulevaisuutta koskevina ajatuksina. Miller, Riel (2018b): Introduction: Futures Literacy: Transforming the Future
On suuri ilo vastaanottaa tulevaisuuteen suuntautuneita kansanedustajia niin monista eri maista ympäri maailmaa ja terveisiä myös kokoukseen osallistuville verkossa. Nykymaailmassa ei todellakaan ole helppoa sanoa ennalta mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan. otsikko “Opening”.. 91 4/22 F Matti Vanhanen (kesk.) eduskunnan puhemies Avauspuheenvuoro tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksessa 2022 1 miöiden ja haasteiden vaikutuksia. Nykypäivän hektisyydessä ja päivänpoliittisissa kamppailuissa ei kuitenkaan ole helppoa vaatia päätöksenteossa pitkän tähtäimen ajattelua, sitkeyttä ja proaktiivisuutta – saatikka vakiinnuttaa niiden asema. Joudumme kohtaamaan ilmastonmuutoksen, energiakriisien, muuttuvan turvallisuusympäristön ja lukuisten muiden il1 Tekstin on kääntänyt englannista suomeksi Sirkka Heinonen. Suomessa tulevaisuusvaliokuntaa ei olisi perustettu ilman yksittäisten kansanedustajien aktiivista panosta. Tulevaisuusajattelun keskeinen merkitys ei olekaan ennustamisessa. Vaikka olemme täällä puhumassa tulevaisuudesta, teemme myös historiaa, sillä tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen tulevaisuusvaliokuntien maailmankokous. Ja mikä olisikaan osuvampi paikka tälle kokoukselle kuin Suomi, sillä eduskunta oli ensimmäinen parlamentti, joka perusti tulevaisuusvaliokunnan. Historian kehkeytyminen tuntuu kiihtyneen viime vuosina. Se on kyvyssä kuvitella vaihtoehtoja ja pysyä resilienttinä muutosten edessä. Tulevaisuuteen suuntautuArvoisat kansanedustajat, Hyvät naiset ja herrat, Arvoisat vieraat! Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa teidät kaikki tänään lämpimästi tervetulleeksi eduskuntaan ja tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukseen 2022. Kun odottamattomia asioita tapahtuu, ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun arvo tulee yhä ilmeisemmäksi. Ilman tulevaisuusajattelua voimme vain reagoida asioihin niiden jo tapahtuessa. Alkuper. Parlamentit voivat olla tärkeitä tulevaisuusajattelun areenoita ja kansanedustajat merkittäviä toim?oita näillä areenoilla. Teknologinen muutos kuroo maailmaa yhteen ja luo enemmän mahdollisuuksia vaihtaa tietoja ja ajatuksia eri mantereilla ja aikavyöhykkeillä olevien kanssa. On osattava olla proaktiivinen ja innovatiivinen sen s?aan, että odottaisimme tulevaisuuden kehittyvän tutulla tavalla
2. Toiseksi tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Tämä maailmankokous kokoaa yhteen valiokuntia ja ihmisiä, jotka ovat tottuneet ajattelemaan tulevaisuutta, mutta eivät ole tehneet sitä aiemmin yhdessä, kansainvälisenä yhteisönä, ystävällisessä ilmapiirissä. Neuvostoblokin romahtamisen jälkeen useat kansanedustajat tekivät lainsäädäntöaloitteen, jonka mukaan hallituksen tulisi tehdä tulevaisuutta koskeva raportti. Sen jälkeen ohjelman tarkoitus on motivoida ja inspiroida keskusteluja tärkeistä tulevaisuuden kysymyksistä, yhteisestä julkilausumasta sekä yhteistyön ja maailman huippukokousten mahdollisesta jatkamisesta. 4/22 92 Futura vamman päätöksentekojärjestelmän tarpeesta keskusteltiin jo 1980-luvulla. 3. Tässä yhteydessä minun on mainittava, että olin ensimmäisen tulevaisuusvaliokunnan jäsen. lokakuuta 1993 kansanedustajien suuri enemmistö äänesti tulevaisuusvaliokunnan perustamisen puolesta. Niiden vaikutukset voivat hiipiä eteenpäin niin hitaasti, että on vaikea käsittää mitä tapahtuu – tai ne voivat aiheuttaa äkillisiä shokkeja. Jotta voisi olla viisas odottamattomien haasteiden edessä, asioita tulee tarkastella pitkällä aikavälillä, yli rajojen ja monesta eri näkökulmasta. Ne kunnioittavat harvoin rajoja, ja ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä – yksi uusi kehitys lisää muiden uusien kehityskulkujen todennäköisyyttä. He nostivat esiin periaatteellisia, käytännöllisiä ja jopa kansainvälisiä seikkoja, jotka puolsivat tulevaisuuspolitiikkaa käsittelevän valiokunnan pysyvää rakennetta. 4. Vuosien kuluessa tapahtui monia käänteitä, mutta lopulta 22. Kuudenneksi, tarjota malli tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksesta, jotta myös muut valiokunnat ja parlamentit inspiroituisivat järjestämään maailmankokouksia tulevaisuuskysymysten kansainväliseksi käsittelemiseksi. Ensimmäinen on organisoituminen: yleiskuvan saaminen valiokunnista, joiden tehtävänä on käsitellä tulevaisuutta koskevia asioita parlamenteissa. Suomessa nämä syklit muodostavat kansallisen tulevaisuusvuoropuhelun. Viidenneksi korostaa tarvetta lisätä tulevaisuuteen suuntautumista parlamenttien päätöksenteossa ja rohkaista uusien tulevaisuusvaliokuntien muodostamista. Tämän kehityksen ansiosta on nyt olemassa kasvava ryhmä kansanedustajia, joilla on valta ja vastuu pohtia tulevaisuutta tavalla, joka ei ollut yleistä edellisellä vuosituhannella. 7. Kokous rakentaa vahvan kansainvälisen ulottuvuuden parlamentaariseen tulevaisuustyöhön, joka on tähän asti ollut pääosin kansallista. Vuodesta 1993 tähän päivään on saatu päätökseen 9 hallituksen tulevaisuusselonteon ja eduskunnan tulevaisuusmietinnön sykliä, ja seuraava selonteko annetaan muutaman viikon kuluttua. Ensimmäisen päivän aikana osanottajat esittelevät itsensä. Asioita, jotka tekevät tulevaisuudestamme erilaisen kuin menneisyydestämme, voivat olla uudet teknologiat, sairaudet, ympäristöilmiöt, ideat ja uskomukset, elämäntavat, taloudelliset trendit tai geopoliittiset jännitteet. Seitsemänneksi lisätä tietoisuutta parlamentaarisen tulevaisuustyön merkityksestä. Maailmalla on syntynyt tämän vuosituhannen aikana uusia tulevaisuusvaliokuntia monissa parlamenteissa – useimmat niistä ovat edustettuina täällä tänään, mutta myös jo olemassa olevat valiokunnat ovat saaneet uusia, tulevaisuuden kannalta tärkeitä tehtäviä. 5. Tätä institutionalisointia eivät ajaneet tietyt puolueet, vaan eri puolueita edustaneet yksittäiset kansanedustajat. Vuonna 1999 tulevaisuusvaliokunnasta tehtiin pysyvä. Tämä tapahtui jälleen eduskunnassa käydyn pitkän keskustelun jälkeen. 6. Mikä on tämän kokouksen merkitys. Neljänneksi keskustella yhteistyön jatkamisesta ja sopia yhteisestä julkilausumasta, joka sisällytetään tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen 2022 julkilausumaan. Koko 1990-luvun ajan valiokunta oli väliaikainen, erikseen perustettuna kullekin vaalikaudelle. Kolmanneksi korostaa tulevaisuuskysymyksiä, joita osallistujat haluavat nostaa esiin tämän foorumin tärkeiksi jatkokeskusteluaiheiksi. Odotan innolla kokemuksianne ja toivotan teille kaikille erittäin hedelmällisiä keskusteluja näiden kahden päivän aikana. Tulevaisuusvaliokuntien huippukokouksella on seitsemän tarkoitusta: 1. Huolehditaan siitä, että tulevaisuudessa työskentelemme lujasti yhdessä tulevaisuuden puolesta parlamenteissa kaikkialla maailmassa! Avauspuheenvuoro tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksessa 2022
Samalla tämä tapaaminen on vasta ensimmäinen askel vielä pidemmällä matkalla. Se tarjoaa tilaa ajattelulle, syvemmälle ymmärrykselle ja todelliselle poliittiselle vuoropuhelulle. Se osoittaa kaikkien vuosien varrella eri parlamenteissa luotujen tulevaisuusvaliokuntien vahvuuden ja taidon. 93 4/22 F Johdanto tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukseen 1 Joakim Strand (r.) Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Arvoisa puhemies, Eduskunnan tulevaisuuden valiokuntien jäsenet, Suurlähettiläät, Hyvät naiset ja herrat! Hyvät tulevaisuusvaliokuntien huippukokoukseen osallistujat täällä eduskunnan Pikkuparlamentissa sekä meihin verkossa liittyneet. Tämä tapaaminen merkitsee pitkän matkan loppua. Kiitos, puhemies, inspiroivasta puheesta. Samalla kun odotamme kaikki innolla mielenkiintoista kahta päivää, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja todeta, että olemme jo onnistuneet. otsikko “Introduction”. Maailmankokouksen sivut: https://www.parliament.?/world-summit-committees-future. Tulevaisuusvaliokuntien tehtävänä on mahdollistaa avoin ja hedelmällinen keskustelu tulevaisuudesta, tunnistaa tärkeitä esiin nousevia kysymyksiä ja toimia omien parlamenttiensa ajatushautomoina. Haluan myös omasta ja koko eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän ensimmäistä kertaa järjestettävään tulevaisuusvaliokuntien kokoukseen. Alkuper. Teemme jo historiaa olemalla täällä yhdessä, tässä huoneessa, tällä verkkoalustalla, tässä huippukokouksessa. Puhemies kuvasi puheessaan erinomaisesti niitä historiallisia hetkiä, jolloin parlamentaarinen tulevaisuusajattelu syntyi ensimmäisen kerran täällä Suomessa. Parhaimmillaan tulevaisuusvaliokunta on saari keskellä päivänpolitiikan myrskyistä merta. Haluan kuitenkin korostaa yhtä piirrettä valiokuntamme työssä, joka mielestäni on yhteinen kaikkien tänään läsnä olevien valiokuntien kesken. Jonain päivänä ihmiset voivat muisteluissaan jäljittää globaalin parlamentaarisen tulevaisuuspolitiikan alun tähän hetkeen. Se on tulevaisuusvaliokuntien maailmanlaajuisen parlamentaarisen yhteistyön alku. 1 Tekstin on kääntänyt englannista suomeksi Sirkka Heinonen. Pian kuulemme kaikkien 13 osallistuvan valiokunnan esittelyt, omamme mukaan lukien
Näiden lyhyiden esitelmien jälkeen puheenvuoro on teillä. Jokainen osallistuva valiokunta katsoo maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuteen ainutlaatuisesta näkökulmasta. Ryhdytään töihin ja tehdään tästä hyvä kokous. Kuten puhemies Matti Vanhanen jo totesi, kuulemme tänään 13 osallistuvan valiokunnan esittelyt. Olisiko tämä tulevaisuusviisaus voinut olla yksi tek?ä, joka on tukenut entisten tulevaisuusvaliokunnan jäsenten myöhempää uraa. Jokaisen valiokunnan näkemys on yhtälailla jakamisen arvoinen. On ilo kuulla, että myös arvoisa puhemies Matti Vanhasella on ollut mahdollisuus nauttia tulevaisuusvaliokunnan visionäärisistä keskusteluista ja saada niistä voimaa. Muutama edeltäjämme on noussut ministeriksi, pääministeriksi, eduskunnan puhemieheksi tai EU-komissaariksi. Jaamme tietoa toiminnastamme ja parhaista käytännöistämme. Toiseksi keskitymme yhteiseen julkilausumaan ja tarkistamme, kuvaako se riittävästi maailmankokouksen henkeä. Voitte auttaa tämän toteuttamisessa levittämällä sanaa tästä ensimmäisestä tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksesta. Toivotan teille kaikille inspiroivia hetkiä ja eläviä keskusteluja. Kuka tahansa teistä voi siten pyytää puheenvuoron kommentoimaan kuulemaansa ja lisäämään aiheita keskusteluun. Ensinnäkin meidän on opittava tuntemaan toisemme. Jäseniemme ei tarvinnut sisällyttää eriäviä mielipiteitä valiokunnan lausuntoihin. Näin toimimalla saavutamme maailmankokouksen toisen tavoitteen: tunnistamme erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita tulisi käsitellä kansainvälisen tulevaisuusdialogin avulla. Luonnoksessa ehdotetaan, että tämä maailmankokous ei saisi jäädä yksittäiseksi tapahtumaksi. Tulevaisuudesta voidaan keskustella, kunnes yhteisymmärrykseen päästään. Tänään antamamme esimerkki toivottavasti innostaa myös muita parlamentteja vahvistamaan tulevaisuuspolitiikkaansa ja perustamaan omia tulevaisuusvaliokuntiaan. Päivän ohjelma on varsin tiivis, ja aiomme oppia paljon. Toivon, että seuraavan kahden päivän jälkeen olemme kaikki innostuneita. Maailmankokouksen konseptia tarjotaan inspiraationa jatkuvalle parlamentaariselle tulevaisuusvuoropuhelulle maailmanlaajuisesti. Kiitos! Johdanto tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukseen. Olemme myös Suomessa kohdanneet meneillään olevan vaalikauden aikana merkittäviä haasteita, kuten sosiaalija terveydenhuoltouudistuksen läpiviennin ja sitoutumisen vihreän siirtymän edelläkäv?öiksi. Raporttimme eivät sisällä vastalauseita. Näyttämö on nyt valmiina. Toivon myös, että yhä useammat maailman parlamentit voisivat lähettää tulevaisuusvaliokuntiensa edustajia näihin kokouksiin. 4/22 94 Futura Viimeiset pari vuotta ovat tuoneet maailmaamme aivan poikkeuksellisia villejä kortteja, kuten Covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuva hyökkäyksen kaikkine seurauksineen. Sen ydinviesti on, että päätöksenteossa tarvitaan pitkän aikavälin näkökulmaa ja lisääntyvää yhteistyötä maailman tulevaisuusvaliokuntien välillä. Myös näinä myrskyisinä aikoina tulevaisuusvaliokunta on pystynyt pitämään kiinni ydinarvostaan: emme ole äänestäneet. Jotkut valiokunnat esittävät ehdotuksensa jo tänään. Toivon, että voimme yhdessä julistaa, että tapaamme jatkossakin. Toiset ovat jo valinneet mahdollisuuden esittää ehdotuksensa toisen päivän keskustelun alussa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on tämän maailmankokouksen kutsujana valmistellut luonnoksen yhteiseksi julkilausumaksi osallistujien käsiteltäväksi. Varsinkin jos joku teistä haluaa ilmaista alustavan kiinnostuksensa toimia maailmankokouksen isäntänä tulevina vuosina, se olisi tietysti uskomattoman arvokasta. Kolmanneksi säästämme aikaa näkemysten vaihtamiseen jatkoyhteistyön käytännön näkökohdista. Puhemies mainitsi myös tämän huippukokouksen tavoitteet. Ensin keskustelemme valiokuntien ehdotuksista tärkeiksi tulevaisuuden aiheiksi. Maailmankokouksen toisena päivänä meillä on kolmiosainen keskustelu
•Tulevaisuusvaliokunnat kannustavat uusien tulevaisuusvaliokuntien luomista sekä muiden mekanismien kehittämistä tulevaisuussuuntautuneen päätöksenteon kehittämiseksi parlamenteissa ympäri maailmaa. Maailmankokoukseen 2022 osallistuneet tulevaisuusvaliokunnat totesivat seuraavaa: •Rauhan sekä ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin tasapainon saavuttaminen edellyttää tulevaisuussuuntautuneempaa päätöksentekoa. •Maiden tulevaa kehitystä ohjaavat ilmiöt ovat usein ylikansallisia. •Tulevaisuusvaliokunnat ovat parlamenttien ja kansanedustajien työkalu päätöksenteon tulevaisuuteen suuntautumisen lisäämiseen. •Maailmankokousta isännöivä valiokunta voi vapaasti suunnitella kokouksen asialistan ja 1 Tekstin on kääntänyt englannista suomeksi Sirkka Heinonen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun parlamenttien valiokunnat, joiden tehtävät liittyvät tulevaisuuden pitkän aikavälin kehityssuuntien arviointiin, ovat kokoontuneet maailmanlaajuisesti. Se on myös keino oppia uusia tulevaisuustyöskentelyn tapoja eri parlamenteissa. •Seuraava järjestäjämaa päätetään kussakin maailmankokouksessa. 95 4/22 F Tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen julkilausuma 1 Tulevaisuusvaliokuntien yhteinen julkilausuma Tulevaisuusvaliokunnat kokoontuivat maailmankokoukseen Helsingissä 12.-13.10.2022. Vuosittaiset maailmankokoukset järjestetään lokakuussa. •Mikä tahansa tulevaisuusvaliokunta voi isännöidä maailmankokousta. Tulevaisuusvaliokunnat arvioivat ilmiöitä, kehityskulkuja ja vaihtoehtoja, jotka voivat olla merkityksellisiä tulevaisuuden kannalta ja kytkevät niitä päätöksentekoon. Siksi parlamenttien välinen ja kulttuurienvälinen tulevaisuusvuoropuhelu tukee uusien haasteiden ja yhteisten etujen tunnistamista. Alkuper. •Tulevaisuusvaliokunnat jatkavat kokouksiaan Tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksissa. Parlamentit ovat sopivimmat instituutiot tukemaan tätä. otsikko “Joint Statement”.. •Seuraavan virallisen maailmankokouksen isäntämaa on Uruguay 2023
4/22 96 Futura kutsua mitkä tahansa tulevaisuusvaliokunnat, mukaan lukien uudet tulokkaat. (Lähde: Eduskunta) Tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen julkilausuma. •Kannustamme tulevaisuusvaliokuntia pysymään aktiivisesti yhteydessä toisiinsa myös maailmankokousten välillä, mihin seuraavat mahdollisuudet ovat "The Future of the World Congress” Vilnassa, Liettuassa 12.–13.5.2023 ja "Congress of the Future 2023", Santiagossa, Chilessä 16.–22.1.2023. Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti Tulevaisuusvaliokuntien ensimmäisen maailmankokouksen lokakuussa 2022. HELSINGISSÄ 13.10.2022 Vuoden 2022 tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen osallistujat Tulevaisuusvaliokunta, Suomen eduskunta Tutkimus-, innovaatioja digitalisaatiovaliokunta, Itävallan parlamentti Alahuoneen pysyvä teollisuusja teknologiavaliokunta, Kanadan parlamentti Tulevaisuuden, tieteen, teknologian ja innovaatioiden valiokunta, Chilen kansallinen kongressi Talousvaliokunta, Viron parlamentti – Riigikogu Tulevaisuusvaliokunta, Islannin parlamentti – Allting Tulevaisuusvaliokunta, Liettuan parlamentti Seimas ICT-komitea ja tulevaisuusvaliokunta, Paraguayn parlamentti – Congreso Kestävän kehityksen tavoitteiden, innovaatioasioiden ja tulevaisuusajattelun valiokunta, Filippiinien parlamentti Digitalisaation, innovaation ja modernin teknologian valiokunta, Puolan parlamentti – Sejm Thaimaan parlamentin tiede-, teknologia-, tutkimusja innovaatiovaliokunta Tulevaisuusasioiden erikoisvaliokunta, Uruguayn parlamentti Vietnamin parlamentti, tiede-, teknologiaja ympäristövaliokunta Kuva
Tuhoilta ei kuitenkaan vältytty. Siinä missä Löwyn ja Tanuron teos taustoittaa eri vuosikymmenillä ja eri maanosissa sosiaalisten oikeuksien ja ympäristön puolustamisen vuoksi syntyneitä kon?ikteja, on Collectif Fortes-tutk?akollektiivin yleisteos suunniteltu oppikirjaksi, joka tarjoaa ymmärrystä ja välineitä yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseen. Tämän kirjoitukseni inspiraationa ja tarkastelun kohteena ovat Michael Löwyn ja Daniel Tanuron toimittama Luttes écologiques et sociales dans le monde, allier le vert et le rouge (suom. Textuel, Pariisi (Ranska). Toisena esimerkkinä nostan esille Ecuadorin presidentti Rafel Correan vuonna 2007 tekemän aloitteen, jonka tavoitteena oli kerätä rahaa, joka korvaisi valtion KIRJA-ARVIO Collectif Fortes, Cécile Renouard, Rémi Beau, Christophe Goupil & Christian Koenig johdolla (2021): Le Manuel de la Grande Transition. ’suuren transition käsikirja’). Kiinnostukseni niihin oli sekä henkilökohtaista että ammatillista: Olen asunut Pariisissa kahteen otteeseen 1990-luvulla, ja valmistunut vuosituhannen taitteessa maisteriksi pääaineena ranskan kieli ja kulttuuri. Kon?ikti on vuosien mittaan aiheuttanut valtavia aineellisia vahinkoja sekä inhimillistä kärsimystä. Les Liens qui libèrent. Luontoarvot ja ihmisoikeudet lujilla Löwyn ja Tanuron teos esittelee yhteensä 13 viime vuosikymmeninä eri maissa ja maanosissa käytyä kamppailua, joissa taloudellispoliittiset intressit ovat jyränneet alleen ekologiset ja sosiaaliset arvot. Löysin molemmat teokset ystävieni suosittelemasta kirjakaupasta. Teokset päätyivät käsiini painotuoreina työmatkallani Pariisiin, marraskuussa 2021. 448 s.. Tavoitteena kollektiivinen tietoisuus ajatteluja toimintamalliemme ekososiaalisista vaikutuksista Toisaalta etsin tulevaisuudentutkimuksellisesti kiinnostavaa luettavaa, jota ei suomalaisista kirjakaupoista olisi saatavissa. Näistä yhtenä esimerkkinä läntisessä Ranskassa puoli vuosisataa kestänyt taistelu Notre-Dame-des-Landesin suojellusta suoalueesta, jonne haluttiin rakentaa uusi lentokenttä, mutta jossa alkuaan paikallinen vastustus lopulta kasvoi suunnitelmat kaataneeksi kansalliseksi ympäristöliikkeeksi. 97 4/22 F Michael Löwy & Daniel Tanuro (toim.) (2021): Luttes écologiques et sociales dans le monde, allier le vert et le rouge. Yhtäältä kaipasin ranskan kielellä luettavaa ranskalaista kirjallisuutta. 304 s. ’ekologiset ja sosiaaliset kamppailut maailmassa: vihreän ja punaisen liittoutumat’) sekä pariisilaisen tutk?akollektiivin yhteiskirjoittama Manuel de la Grande Transition (suom
Heidän mukaansa kehityksen tuleva suunta riippuu siitä, kuinka aktiivisesti ja sitoutuneesti ryhdymme etsimään uutta yhteistä suuntaa vähentääksemme näennäisdemokratiaa ja taistelemaan ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävämmän todellisuuden puolesta. Projekti käynnistyi Ranskan yliopistokoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavan ministeriön, MESRI:n 2 aloitteesta. henkiset, kulttuuriset ja uskonnolliset traditiot), valtaväestön näkökulmasta katsottuna ko. Kollektiivin ydinryhmästä muodostuneen neljän hengen toimituskunnan lisäksi kirjan kirjoittamiseen osallistui kaikkiaan noin 70 opettajaa, tutk?aa ja opiskel?aa. Projektin taustalla on vasta tammikuussa 2018 rekisteröitynyt voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka pääpaikkana on Forges´ssa sijaitseva tutkimuslaitos Campus de la Transition 3 . Tätä prosessia kuvataan kuuden transitiolle keskeisen, kreikan kielestä lainatun käsitteen avulla: Oikos, Ethos, Nomos, Logos, Praxis, Dynamis. Avainsanoja tässä keskustelussa ovat resilienssi, kestävyys, emansipaatio ja elinkelpoisuus. Lisäksi he tuovat esiin kritiikkinsä niitä yrityksiä ja poliittisia toim?oita kohtaan, jotka toimivat kestävän kehityksen nimeen, mutta eivät todellisuudessa lainkaan välitä planeetan tai sen asukkaiden hyvinvoinnista vaan ainoastaan markkinavoimista. Kirjan ydinviesti on: toim?uus edellyttää asioiden ymmärtämistä, transformaatio asioihin perehtymistä 4 . Teos rakentaa systeemistä ymmärrystä kestävään kehitykseen liittyvien vastuukysymyksien sekä niin yksilökuin organisaatiotasolla vaadittavien rakenteiden ja toimintamallien välisistä kytköksistä. Tällä tarkoitetaan transitiota, jonka perimmäisenä tavoitteena on yhteiskunnallinen uudelleenorganisoituminen – tavalla, joka tukee elinympäristöjen, kulttuurin ja luonnon monimuotoisuutta sekä ylipäätään kaikkien planeettaamme asuttavien ihmisten hyvinvointia. Tässä yhteydessä se kuvastaa ihmiselle luontaista sosiaalista ja poliittista järjestäytymistä, jota paremmin ymmärtämällä meidän on mahdollista tavoitella kosmosta, järjestäytynyttä maailmankaikkeutta. Niinpä systeemiteoreettisen transitiokäsitteeseen nojaten kirjassa kuvataan laajasti erilaisia näkökulmia ja keinoja luoda edellytyksiä tavoitellulle järjestelmästä toiseen siirtymiselle. 24.. Kun lahjoitukset jäivät toivottua pienemmiksi, suojelu purettiin, metsät hakattiin ja koko alue tuhottiin öljystä saatujen tulojen vuoksi. Ja kuitenkin, näiden kamppailujen seurauksena lukemattomat ihmiset ovat menettäneet kotinsa, elinkeinonsa, jopa henkensä. väestön kieltäytyminen ’järkevistä’ kompromisseista, naisten vahva rooli taisteluiden keskiössä sekä kansalaisaktivistien pyrkimykset väkivallattomista kon?ikteista. Löwe ja Tanuro vertaavat tilannetta jopa Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien käyttöön. Kirjoittajien mukaan yhteistä lähes kaikille kamppailuille on niiden vahva uhka alkuperäiskansoille ja muille paikallisille tai vähemmistökulttuureille (vrt. Luku kertoo biosfääriin toimintaperiaatteista sekä ihmisen synnyttämän planetaarisen epätasapainon luonteesta ja vaikutuksista ravinnon tuotantoon, liikkumiseen, terveydenhuoltoon jne. Myös tieteen roolia järjestelmämuutokseen johdattelevassa transitiossa pohditaan eri näkökulmista. 1 Formation à la Transition dans l´Enseignement Supérieur 2 Ministère de l’Enseignement supérieur, de la Recherche et de l'Innovation 3 https://campus-transition.org/en 4 Kirjoittajan käännös lauseesta ‘Il s´agit de comprendre pour agir, de former pour transformer’, s. 4/22 98 Futura Tavoitteena kollektiivinen tietoisuus ajatteluja toimintamalliemme ekososiaalisista vaikutuksista kokemat tappiot Amazonissa s?aitsevan, sekä biodiversiteetiltään että öljyvarannoiltaan rikkaan alueen, alkuperäiskansojen asuttaman ja vuodesta 1994 asti suojellun Yasunin kansallispuiston koskemattomuudesta. Ranskalainen näkökulma ekososiaalisen hyvinvointiin Le Manuel de la Grande Transition on Pariisissa vuonna 2019 alkunsa saaneen FORTES 1 -projektin tutk?akollektiivin toimittama teos. Forges ei ole vain kollektiivin työpaikka vaan monille myös koti. Erityistä painoarvoa annetaan tulevaisuutta dekolonisoivalle hyvän elämän tavoittelulle, korostaen yhteisöllisyyden edellyttävän monimuotoisuuden sekä kulttuurisen ja kielellisen diversiteetin ihannetta. Oikos viittaa perheeseen, taloon ja kotitalouteen. Sen tavoitteena on vahvistaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä tukemalla monitieteellistä osaamisen tunnistamista ja kehittämistä ranskalaisessa (korkea)koulutuksessa. Niiden jälkeen ei mikään ole tuhonnut ihmiskuntaa yhtä voimakkaasti kuin kapitalistinen yhteiskuntamalli (!), ja että kapitalismi ajaa ennen pitkään myös globaalin pohjoisen tuhoon
deliberatiivinen demokratia). Tähän teos esittää ratkaisuksi kolmiulotteista lähestymistapaa: 1) objektiivisella ulottuvuudella viitataan työn kokonaisvaltaiseen tuottavuuteen ja vaikutuksiin, 2) subjektiivisella ulottuvuudella työtä tekevän kokemuksiin työnteosta ja sen suhteesta yksilön hyvinvointiin ja 3) kollektiivisella ulottuvuudella analyysiin työn vaikutuksista ympäröivään elinympäristöön ja yhteisöön. Teoksen viimeinen luku, elinvoimaisuuteen viittaava Dynamis, on pyhitetty yksilöiden tarpeelle löytää uusi yhteys itseensä, toisiinsa ja luontoon. Siirryttäessä Praxis-lukuun keskiöön nousee tapamme organisoida työelämää. Luvussa nousevat esille vastavuoroisuutta pohtivat käsitteet kuten ukama – yksilön suhde ympäröivään ekosysteemiin – ja ubuntu – ihmisen kokonaisvaltainen suhde sekä toisiin ihmisiin että koko biofyysiseen maailmaan. Muutoksen todetaan olevan helpompaa, jos luomme uusia tapoja ilmaista suhdettamme niin muihin ihmisiin kuin muunlajisiin ja lopulta koko elonkirjoon, tavoitellen herkkyyden ja empatian kautta rakentuvaa monimuotoisuutta ja -äänisyyttä. Viitaten Pariisissa toimivan Institut d´études politiques:in tekemiin tutkimuksiin, joiden mukaan 80 % globaalista energiankulutuksesta on kytköksissä kaupungistumiseen, keskustelu siirtyy sittemmin tietoisuuteen kiihtyvän kaupungistumisen haittapuolista. Muun muassa työn merkityksellisyys ja sosiaalinen ulottuvuus korostuvat – sekä voimakas kritiikki nyky-yhteiskunnan yksilöja tuottavuuskeskeisille toimintamalleille. Keskustelu jatkuu moninäkökulmaisella pohdinnalla siitä, voisiko ratkaisuna toimia päätöksenteko pienemmissä alueellisissa yksiköissä, joissa ekososiaalisten tek?öiden huomioiminen olisi lähempänä niiden vaikutuspiiriä, stimuloisi paikallisia innovaatioita ja samalla vahvistaisi julkista keskustelua osana lainsäädännön prosesseja (vrt. Etenkin yksityiseen omistajuuteen liittyvien kysymysten kriittinen tarkastelu korostuu. Teosten herättämiä ajatuksia. ekopsykologista maturiteettia kuvastava kehityssuunta vahvistuisi, on luotava globaalisti koherentti narratiivi muutokselle, jonka vaikutukset ulottuvat niin ympäristönsuojeluun kuin talouteen ja politiikkaan. Seuraavat kaksi lukua, Logos – puhe, ajattelu, ilmaisutapa – ja Praxis – käytänteet, käytännön toimintamallit – keskittyvät siihen, miten muutoksen ihanteita voidaan tavoitella mahdollisimman pragmaattisesti. Keskeisiä teemoja ovat ylisukupolvisuus, ihminen osana luontoa, tasa-arvo, yhteisöt, vastuullisuus. Teoksia lukiessani pohdin, mikä on se transformatiivinen muutos, jota ne omalla narratiivillaan tukevat, ja missä määrin ne antavat tilaa uusille ratkaisumalleille ja toim?uuden muodoille ta. Jotta tämä ns. Kuvittelun rinnalla tilaa annetaan moninäkökulmaiselle yhteiskuntakritiikille ja pohditaan erilaisten narratiivien vaikutusta toimintaan yhteiskunnan kaikilla eri osa-alueilla. 99 4/22 F Sanna Ketonen-Oksi Etymologisesti sanskritin kielestä juontava Ethos puolestaan viittaa ylisukupolviseen perimään, perinteisiin ja ?loso?oihin, joiden historiallista ja kollektiivista painolastia tulee tarkastella uudelleen. Luvun keskeisin viesti on pysähtyä sen äärelle, miten voisimme kukin omalla toiminnallamme edistää syvällisempää tietoisuutta, ymmärrystä ja vastuunkantoa omasta ja planeettamme hyvinvoinnista. Luku alkaa pohdinnoilla siitä, miten määrälliseen arviointiin, teknologiaan ja tieteeseen painottunut järjestelmämme tarvitsee kipeästi uusia indikaattoreita ja toiminnanohjausmalleja. Kritiikkiä saa osakseen se, miten yhä useammin yksityisen sektorin rahoituksesta riippuvainen tutkimus on ajautunut tilaan, jossa sitä ohjaillaan lyhytnäköisen tehokkuusajattelun ehdoilla, antaen siten vain hyvin vähän tilaa yhteiskunnallisen muutoksen kannalta tärkeälle vaihtoehtojen pohdinnalle sekä tiedettä sisältäpäin uudistavalle ajattelulle. Siihen pyrkiessään teos korostaa utopioiden käyttöä inspiraatioiden lähteenä, ripustautumatta kuitenkaan turhaan toiveajatteluun. Yhtenä keinona tähän esitellään dialogista vuorovaikutusta eri kulttuureissa ja konteksteissa kehittyneiden ontologisten, etymologisten ja antropologisten käsitteiden sekä lähestymistapojen välillä. Kytkös toiminnalliseen tulevaisuuden tekemiseen on vahva. Nomos – Antiikin Kreikan lakia tarkoittanut sana – ohjaa luk?aa sosiaalisten sekä poliittisten ohjausmekanismien uudistamisen äärelle, instituutioiden ja lakien/säädösten uudelleenarviointiin sekä hallinnon toimintamallien arviointiin. Myös yritysten olemassaolon tarkoitusta ja sosiaalista vastuuta ruoditaan jonkin verran, johtaen lopulta keskusteluun siitä, voiko kaiken yksityistää ja onko luonto todellakin vain kaupanteon väline
Koska ajattelutapamme sekä niihin kytköksissä olevat käsitteet ohjaavat vahvasti tulevaisuuttamme rakentavia arvovalintojamme ja päätöksenteon prosessejamme, ohjaavat ne olennaisesti myös keskustelua siitä, mikä on järkevää tai hyväksyttyä toimia ja mikä ei. Transitio on aina pitkäkestoinen prosessi, ja juuri sitä systeemitason prosessia teos kuvaa oivallisesti. Vastaavia kamppailuja on käyty jo sukupolvien ajan käytännössä kaikkialla, minne ihmisen toiminta on yltänyt – riippumatta alueiden sosioekonomisesta tai poliittisesta statuksesta tai kansainvälisistä säädöksistä ja sopimuksista. Sen s?aan opetuskäyttöön suunnattu Collectif Forten käsikirja ohjaa säännöllisin väliajoin pitämään taukoa lukemisesta, peilaten lukemaansa omaa toimintaympäristöään ja kokemuksiaan vasten. Käsitteet syntyvät aina jonkin maailmankuvan tuotteena ja rakentavat tietynlaista tulevaisuusnarratiivia. Ilmaisen vain huoleni sille, jääkö näissäkin teoksissa keskustelu keinoista kuitenkin lopulta melko vähäiseksi, liian abstraktiksi ja vaihtoehdottomaksi…. Erityiseksi ansioksi on mainittava myös se, etten kertaakaan lukiessani huomannut kirjoitustyylin muuttuneen – päinvastoin, suuresta kirjoittajamäärästä huolimatta kirja on hyvinkin eheä ja sujuva lukea. Se kiteyttää hyvin molempien teosten perimmäisen viestin: tavoittaaksemme unelmamme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta, on meidän ensin heräteltävä omatuntomme tiedostamaan se, millaisiin sekä yksilöllisiin että kollektiivisiin toimiin sitoutumista sen toteutuminen todellisuudessa meiltä edellyttää. Teoksen sanoma on selkeä, mutta hyvistä kon?iktien taustoituksesta huolimatta niiden kulttuurillinen ja historiallinen viitekehys jää osin luk?an oman perehtyneisyyden ja siitä kumpuavan kriittisen tarkastelukyvyn varaan. Koska käsittelimme aihetta kokonaisuudessaan tätä edeltävässä, Hazel Salmisen kanssa päätoimittamassani Futuran teemanumerossa 3/2022 (Unohdetut tulevaisuudet, sivuutetut äänet) monesta eri näkökulmasta, en erikseen pohdi sitä tässä kirjoituksessani. Epäröin vastata omaan kysymykseeni. Edellä olleet pitkät kuvaukseni kirjojen sisällöistä antanevat osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin. Ja vaikka Löwyn ja Tanuron teos ei tarjoa juuri konkreettisia välineitä muutokseen, toimii se hyvin keskustelun avauksena. Niinpä päätän kirjoitukseni lainaukseen, jolla Löwy ja Tanuro aloittivat oman teoksensa. Mutta kun ajattelen etenkin Collectif Forten pedagogisesti todella onnistunutta teosta, en voi kuin todeta sen olevan lopulta enemmän kuin mitä yhdeltä teokselta voi näinkin suurten kysymysten edessä odottaa. Joka tapauksessa, Löwen ja Tanuron teos on paitsi ajankohtainen, myös akuutisti tärkeän aihepiirin äärellä. 4/22 100 Futura voittelemansa uudistumisen tueksi. ’Depuis très longtemps le monde possède le rêve d’une chose don’t il doit maintenant possèder la conscience pour la posseted réellement.’ (Karl Marx) Sanna Ketonen-Oksi Laurea-ammattikorkeakoulu sanna@ketonenoksi.com Tavoitteena kollektiivinen tietoisuus ajatteluja toimintamalliemme ekososiaalisista vaikutuksista. Tästä näkökulmasta kiinnostavaa on, että siinä missä Löwen ja Tanuron teos pyrki vahvistamaan tietoisuutta kon?iktien globaalista laajuudesta sekä ruokkii ajatusta kansalaisvaikuttamiseen liitetystä sitkeydestä ja toiminnan merkityksellisyydestä, tarjoaa Collectif Forten teos huomattavasti vaihtoehdoille avoimemman tulokulman aiheeseen. Vastaavalta emme ole välttyneet Suomessakaan, jossa saamelaiskäräjät pyrkivät, perusoikeuksiinsa vedoten, vastustamaan Inarin ja Sodankylän malminetsinnän ja kaivostoiminnan sallivia aluevarauspäätöksiä saamelaisten kotiseutualueilla, tai saamaan äänensä kuuluville Tenojoella, jossa saamelaisille kulttuurille tärkeää lohenkalastusta on lohikantojen suojelemiseksi rajoitettu ankarasti heidän eriäviä näkemyksiään huomioimatta. Löwen ja Tanuron teos olisi ehkä kaivannut rinnalleen moninäkökulmaisempaa tulkintakehystä. Kokoan kuitenkin ajatukseni muutamaan yleisluonteiseen mietelmään: Kuten kaikki tiedämme, etenkään Löwen ja Tanuron esille nostamat esimerkit tilanteista, joissa niin luonnon kuin erilaisia vähemmistöjä edustavien ryhmien sosiaaliset oikeudet jäävät puutteelliselle huomiolle tai sivuutetaan kokonaan eivät ole mitenkään poikkeuksellisia ilmiöitä. Kun sitten pohdin sitä, mitä me voisimme oppia näistä teoksista tulevaisuudentutkimuksen kentällä, palaan mielessäni yhä uudelleen siihen, kuinka voisimme paremmin huomioida nimenomaan paikallisten ja perinteisten yhteisöjen näkemyksiä ja kokemuksia muutoksesta. Teokset siis täydentävät hyvin toisiaan
sesta on kiireellisempi kuin koskaan. Elämme maailmassa, jossa globaalit ekosysteemit ovat murtumispisteessä ja on jouduttu julistamaan ilmastohätätila. Olivatko heidän mallinsa oikeassa. Tämä uusi raportti kutsuu lukijoita arvioimaan missä olemme nyt, viisi vuosikymmentä myöhemmin. Mitä muu maailma teki asialle. Nyt, 50 vuoden jälkeen, tämä vaatimus suunnanmuutokTilinteon aika rajallisten resurssien maailmassa: Opimmeko muuttamaan toimintamallejamme. Raportti ei siis ollut ennuste vaan mahdollisten kehityskulkujen kartasto. Mitä tapahtui raportin herättämänä, mitä teimme ja mitä jätimme tekemättä, mitä opimme ja mitä nyt tapahtuu. A Report to The Club of Rome. myös Kasvun rajat –raportin julkaisemisen 50-vuotistapahtuman seminaarisarja: https://www.ceenrg.landecon.cam.ac.uk/news/50thanniversary-limits-growth-seminar-series. 50 vuotta ensimmäisen Kasvun rajat –raportin julkaisemisesta Rooman klubi kutsui kaksi sen alkuperäistä kirjoittajaa vuoden 1972 raportista, Dennis Meadowsin ja Jorgen Randersin, sekä joukon muita tieteen edustajia, analyytikoita ja taloustieteil?öitä eri puolilta maailmaa vastaamaan näihin kysymyksiin ja tarttumaan pohdinnoillaan aikamme akuuteimpaan ongelmaan rajattomaan kasvuun rajallisella maapallollamme. KIRJA-ARVIO 1 Ks. Klubi tilasi aikanaan raportin, joka mullisti tavan, millä havainnoimme ihmisten toiminnan vaikutuksia planeetallemme. 1 "Kasvun rajat" raportti oli ensimmäinen, jossa mallinnettiin planeettamme toisiinsa liittyvät järjestelmät ja todettiin, että jos väestön, teollistumisen, luonnonvarojen käytön ja saastumisen kasvutrendit jatkuvat ennallaan, saavutamme ja ylitämme maapallon kantokyvyn jossain vaiheessa 2000-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1972 Rooman klubin kohua herättänyt raportti ’Kasvun rajat’ muutti ajattelutapaamme, vaikka ei riittävästi toimintatapojamme. Tunnetun Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkimusryhmä analysoi ihmisten tapaa käyttää maapallon luonnonvaroja. 101 4/22 F Bardi, Ugo & Carlos Alvarez Pereira (2022): Limits and Beyond: 50 years on from The Limits to Growth, what did we learn and what’s next. Exapt Press. Tietokonemallinnuksen avulla tutk?at rakensivat skenaarioita, joilla kartoitetaan mahdollisia polkuja ihmiskunnalle, globaalille taloudelle ja vaikutuksille planeetalle
Neljännessä, "Uudet linssit eri tulevaisuuteen" -osiossa ajattel?at eri puolilta maailmaa ja eri kulttuureista kertovat kokemuksistaan toiminnasta ja havainnoivat maailmaa, joka saattaa käyttää kaikki resurssinsa ennen kuin ihmiskunta herää toimimaan niiden säilyttämiseksi. Kyseessä on kirja, joka muokkaa keskustelua paikastamme maan päällä seuraavien 50 vuoden ajan ja joka soveltuu kaikille ihmiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille, niin tulevaisuudentutk?oille kuin yritysjohdolle, julkishallinnon toim?oille ja yksittäisille kansalaisillekin. Ja mikä tärkeintä, mitä voimme tehdä asialle nyt. 4/22 102 Futura Uuden raportin ensimmäisessä osiossa Ugo Bardi avaa näyttämön tarkastelemalla perusteellisesti alkuperäistä raporttia ja sen vaikutusta siihen, miten ajattelemme ihmiskunnan toiminnan seurauksista maailmalle. Teoksen primus motor, Ugo Bardi korostaa, että mikäli haluamme pärjätä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen kaksoiskriisissä, meidän on siirryttävä uusiin toimintatapoihin ja vieroittauduttava riippuvuudestamme fossiilienergiasta. Kolmannessa, "Edelleen taloutta, mutta millaista?" -osiossa kirjoittajat tarkastelevat taloudellisia ideoita, jotka ovat nousseet esiin Kasvun rajat -raporttia seuraavina vuosikymmeninä, sekä arvostelevat näitä oletuksia ja käsityksiä. He kysyvät, minkä on muututtava, jos haluamme pysyä luonnon asettamissa rajoissa. Tämä uusi kirja tuo lukijat vahvasti ajan tasalle ja katsoo selkein silmin tulevaisuuteen. Nykyään meillä on uusiutuvan energian teknologioita, joita ei ollut olemassa, kun alkuperäinen Kasvun rajat -raportti julkaistiin. Onko ihmiskunta ottanut oppia Kasvun rajat -raportista. Tulemmeko oppimaan?" -osiossa pohditaan, mihin suuntaan ihmiskunnan tulisi nyt lähteä. Teos soveltuu myös opetusaineistoksi. Mitä olemme oppineet näinä 50 vuotena. Seuraavaksi Jorgen Randers ja Dennis Meadows tarkastelevat, mitä ensimmäisessä raportissa todella sanottiin, ja vastaavat yleisimpiin kysymyksiin, joita ihmiset kysyvät kirjasta ja sen jälkeisestä edistyksestä. Teoksen päättävässä "Opimmeko me. Raportin kirjoittajina ovat seuraavat Rooman klubin jäsenet: Carlos Alvarez Pereira, Ugo Bardi, Nora Bateson, Gianfranco Bologna, Yi-Heng Cheng, Wouter van Dieren, Sandrine Dixson-Declève, Sirkka Heinonen, Gaya Herrington, Julia Kim, Petra Künkel, Hunter Lovins, Dennis Meadows, Ndidi Nnoli-Edozien, Chuck Pezheski, Mamphela Ramphele, Jorgen Randers, Yury Sayamov, Ernst von Weizsäcker, Sviastolav Zabelin Sirkka Heinonen Tilinteon aika rajallisten resurssien maailmassa. Limits and Beyond -kirja ulottuu puolen vuosisadan taakse, jolloin alkuperäinen raportti ravisteli maailmaa ymmärtämään, että elämme rajallisella planeetalla. Mikään teknologia ei kuitenkaan yksinään auta meitä, jos uskomme, että talouskasvu on aina ja ikuisesti hyvä asia. Nyt tarvitaan uusia talouden malleja, jotka syntyvät useiden eri maiden näkökulmien ja äänien syvällisestä analysoinnista kestävän globaalin kehityksen mallin tunnistamiseksi. Ajattelutapaa mullistaneen alkuperäisen raportin vaikutuksista ja seurauksista kerrotaan lisää tässä luvussa
(Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana, www.styletutkimus. Paikkana on Tie tei den talo, sali 104, Helsinki. Tutuhesan yhteyshenkilö: erkki.aalto@outlook.com. /kauppa ja lasse.neuvonen1@gmail.com Helsingin toimintaryhmä – Tutuhesa (& toiminta verkossa) Joensuun toimintaryhmä. ). Seuraava yhteinen tilaisuus: Johtaminen, laatu ja kehitysnäkymät: Nanocomp Oy Ltd (www.nanocomp. Heikki Hiilamo. Liikennesuunnittelun Seura ry:n kanssa järjestetään keskustelutilaisuus ti 28.2.2023 klo 17–19 Tieteiden talolla teemalla Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuudet – Style-tutkimushankkeen esittely ja kommentointi. Yhteistyötä tehdään Excellence Finland/Pohjois-Karjalan aluejaoksen ja Joensuun Suomi-Amerikka-Yhdistyksen kanssa. Lehden osalta pidetään julkistamisja keskustelutilaisuus tiistaina 10.1.2023 klo 15–16.30. Huom! Kansainvälisen kirjoittajakaartin takia tilaisuus pidetään englanniksi. ) 19.1. 2023 klo 15–17, Ensolantie 6, 80710 Lehmo Veli-Pekka Leppänen, CEO and Matti Eronen, Vice President, Sales and Marketing. Ilmoittautumiset: bit.ly/futura4-22launch » » Vaikuttava ennakointi, case Metropolia 1.2.2023 Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa järjestetään tilaisuus ke 1.2.2023 klo 17.00 alkaen teemalla " Vaikuttava ennakointi, case Metropolia". / /ohjelma/tieteiden-talo/ilmastometsat. Ilmoittautuminen verkkokaupan kautta viim. 10.2.2023 Top Ten Futures XIII -seminaari järjestetään 10.2.2023 teemasta Syvän epävarmuuden aika – miten pärjäämme siinä. Lisätietoa Futurinfossa 1/2023. Lisätietoja: bit.ly/topten2023 ja tämän lehden sivulta 106. Luvassa on mielenkiintoisia esityksiä monesta eri näkökulmasta, ja puhujien joukossa mm. Kalenteria pääsee katsomaan, vaikka ei olisi Googlen tunnuksia, mutta jos käytät Google-kalenteria itsekin niin voit lisätä tämän omiin kalentereihisi! » » Futura 4/2022 julkistamisja keskustelutilaisuus 10.1.2023 Futura 4/2022 Tulevaisuudentutkimuksen maailma mosaiikkina -numero esittelee tulevaisuudentutkimusta ja sen eri ”kou lu kuntia” eri puolilta maailmaa. SEURAN TAPAHTUMAT SEURAINFO PAIKALLISTOIMINTA Tieteiden yössä hybriditapahtumana 12.1.2023 klo 17:30–18:15 alustamassa Kari Silfverberg ja Risto Isomäki. Lisätietoa myöhemmin – seuraa www.facebook.com/Tutuseura! » » Top Ten Futures XIII -seminaari Syvän epävarmuuden aika – miten pärjäämme. 103 4/22 F Tutuseuran tapahtumakalenteri löytyy Facebook-sivun lisäksi myös Googlen avoimesta kalenterista: bit.ly/tututapahtumat. Lisätietoja: www.tieteidenyo. 17.1.2023: www.excellence nland. Salin 104 ohjelma kuvataan suorana Tiedetv:n YouTuben-kanavalle, jossa se on nähtävillä 10 päivää tapahtuman jälkeen. kuntaministeri Sirpa Paatero, Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta ja prof. Tieteiden talolla salissa 104 teemasta Ilmasto metsät
. » »Kirjoittajakutsu: Futura 2/2023 Top Ten Futures XIII: Syvän epävarmuuden aika Futuran 2/2023 teemana on Top Ten Futures XIII: Syvän epävarmuuden aika, ja sen vierailevina päätoimittajina toimivat FT, systeemitutkija Leena Ilmola sekä FT, dosentti Osmo Kuusi. /delfoi-koulutus. Vaikka Covid-pandemia ja sota Ukrainassa yllättivät, niitä ja tulevia yllätyksiä ennakoivat heikot signaalit. Niitä vauhdittavat megatrendit kuten globalisaatio, populismin ja autoritaaristen valtioiden nousu, ilmastonmuutos ja lajikato, sekä ihmisten ja koneiden suhdetta syvällisesti muuttava tekoäly. Koulutuskuvaus ja ilmoittautumislomake: http://otavanopisto. Vertaisarvioitavien ja tavallisten artikkelien osalta pyydetään lähettämään ensin maksimissaan 250 sanan abstrakti 3.1.2023 mennessä.. Mikkelin toimintaryhmä – Delfoi-pajat kerran kuussa Kuopion toimintaryhmä » » Kirjoittajakutsu: Futura 1/2023 Liikkumisen tulevaisuudet Futura-lehden 1/2023 numeron teemana on liikkumisen tulevaisuudet. Kutsumme kirjoittajia mukaan tähän teemanumeroon tarkastelemaan resilienssiä ja epävarmuuksien hallintaa, niin yhteiskunnan, organisaation kuin yksilön näkökulmasta. Lisätietoja ja kirjoitusohjeet: www.tutuseura. Kirjoitukset voivat käsitellä esi mer kiksi aktiivisten kulkutapojen, muun fyysisen aktiivisuuden ja harrastusmuotojen trendejä sekä niiden tule vai suuden näkymiä. /julkaisut/futura/1-2023. Vertaisarvioitavien artikkeleiden määräpäivä on 15.3.2023 ja muiden tekstien 31.3.2023. Tulevaisuuksientutkimuksen ydinkysymyksiin on aina kuulunut, kuinka hallita epävarmuutta.. Lisätietoja koulutuksesta: https://snellmanedu. ). Kirjoitusohjeet: https://www.tutuseura. /wp-content/uploads/2011/10/Futuran_ohjeita_kirjoittajille-2.pdf. Mikkelissä ideoidaan myös uusia paikallistoiminnan muotoja – jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan ideointiin, niin ota yhteyttä Mikkelin toiminnan yhteyshenkilöön, Jukka Tikkaseen: jukka.tikkanen@otavanopisto. /tuote/tulevaisuudentutkimuksen-opintokokonaisuus-25-op ja Kuopion toiminnasta: ari.paanala@gmail.com. Kirjoituksissa tulisi käyttää tulevaisuudentutkimuksen lähteitä. Tutoropettajana toimii Ari Paanala, joka on myös Tutuseuran Kuopion paikallistoimintaryhmän yhteyshenkilö. Kouluttajina Hanna-Kaisa Aalto ja Katariina Heikkilä Turun yliopistosta. Yhteistyössä Otavan Opiston, Metodixin ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa järjestetään Delfoi-pajoja kerran kuussa. Liikkumista käsitellään sekä fyysisen aktiivisuuden että kestävien kulkutapojen näkökulmasta. Haemme resilienssiä ja epävarmuutta käsitteleviä vertaisarvioitavia artikkeleita, artikkeleita, katsauksia, kirja-arvosteluja, puheenvuoroja ja muita vapaamuotoisempia kirjoituksia. 4/22 104 Futura SEURAINFO Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuutta (25 op, viisi kurssia) on mahdollista suorittaa Snellman-kesäyliopiston kautta Kuopiossa ja etänä 9.1.–17.12.2023. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: Leena Ilmola (ilmola@iiasa.ac.at) ja Osmo Kuusi (osmo.kuusi@ utu. Vertaisarvioitavien artikkeleiden määräpäivä on 12.12.2022 ja muiden tekstien 16.1.2023
/seura/huomionosoitukset/malaska-palkinto), tai jos oppilaitoksellasi ei vielä ole yhteyshenkilöä, niin seuran pääsihteeriin: tutuseura@gmail.com. syyskokouksella ja -alustuksella kiitos Olli Hietaselle mielenkiintoisesta alustuksesta sekä kaikille osallistujille antoisista keskusteluista! (Alustus nauhoitettiin; jos löytyy innokas vapaaehtoinen tekstittämään sen niin voimme ladata esityksen YouTubeen!) Esityksen jälkeen pidetyssä kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma, talousarvio sekä uusi strategia (joka siistitään vielä muotoilun osalta): www.tutuseura. Kiitos hallitustoiminnasta pois jääville So Kurjelle ja Anne Hakalalle! » » Futura 1/2023 sekä Futurinfo 1/2023 Seuraava Futura-lehti 1/2023 ilmestyy maaliskuussa teemalla Liikkumisen tulevaisuudet Seuraava Futurinfo-jäsenkirje 1/2023 ilmestyy helmikuun alussa. Kokouksessa valittiin myös erovuoroisten tilalle seuran hallitukseen kaudelle 2023-24 neljä varsinaista jäsentä: Päivi Luna, Ari Paanala, Toni Stubin, Tero Villman sekä neljä varajäsentä: Erkki Aalto, Timo Bergman, Kirsi Kellokangas, Max Stucki. Hyvää joulua ja tunnelmallista uutta vuotta! Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallitus ja Futuran toimitusneuvosto SEURAINFO. Jos siis vuosina 2021-22 valmistunut/valmistuva lopputyösi liittyy tulevaisuudentutkimukseen teemaltaan tai menetelmiltään, ota yhteyttä oppilaitoksesi yhteyshenkilöön viim. 15.1.2023 (lista: www.tutuseura. 105 4/22 F » » Malaska-opinnäytetyöpalkinto – ilmoita lopputyösi mukaan! Tulevaisuuden tutkimuksen seura myöntää joka toinen vuosi Malaska-palkinnon tulevaisuudentutkimukseen liittyvälle opinnäytetyölle. Kiitos kaikille parin viimeisen vuoden aikana strategian työstämiseen osallistuneille, hienoa, että prosessi on saatu jo tähän vaiheeseen. Arvioitavaksi lähetetään korkeintaan yksi opinnäytetyö per oppilaitos. Keväällä 2023 valitaan seuralle ilmoitettujen, vuosina 2021–22 valmistuneiden opinnäytetöiden joukosta stipendin saava pro gradu –työ, diplomityö, ammattikorkeakoulun lopputyö (YAMK) tai vastaava. /seura/syyskokous-2022. » » Terveiset syyskokouksesta Marraskuu käynnistyi 1.11. Onnittelut valituille! Lisäksi hallituksessa jatkavat kaudelle 2022-23 valitut
Järjestäjä: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry Lisätietoja: tutuseura@gmail.com Ohjelmamuutokset mahdollisia. Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin. asti, sen jälkeen palautetaan vain 50 % osallistumismaksusta. Perjantai 10.2.2023 klo 10.00–16.00 Tieteiden talo, ls 104, 1. Tervetuloa! Hinta: Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenet 61 euroa, opiskelijat 31 euroa, Muut 101 euroa. ja keskustelulle on varattu aikaa noin 10 min. Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto 15.45–n.klo 16 Päätös: mitä opimme tänään Leena Ilmola-Sheppard. Marjukka Parkkinen, tulevaisuudentutkimuksen tohtorikoulutettava, Turun yliopisto Kuinka pitää hyvinvoinnista huolta, jos maailma romahtaa. Huom! 10.1. 4/22 106 Futura SEURAINFO Top Ten Futures -seminaari XIII SYVÄN EPÄVARMUUDEN AIKA – MITEN SIINÄ PÄRJÄÄMME. Ajantasainen ohjelma: bit.ly/topten2023 OHJELMA Klo 10.00 Avaus Tervetulosanat Pj Tapani Martti, Tulevaisuuden tutkimuksen seura Tulevaisuuden epävarmuus ja siihen varautuminen Ministeri Sirpa Paatero Millaista on resilientti toiminta, 10 keskeistä piirrettä Systeemitutkija, filosofian tohtori Leena Ilmola-Sheppard ja emeritaprofessori Sirkka Heinonen 10.40 Ekologisten järjestelmien resilienssi Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti Professori emerita Sirpa Kurppa Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yllätyksiin varautuminen Yksikön päällikkö Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos 11.40 Lounastauko (omakustanteinen) 12.30 Talouden resilienssi Makrotalouden resilientit rakenteet Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ETLA Miten yritys tekee päätöksiä, kun näkyvyys on lähellä nollaa Head of CEO Office, Esa Hyvärinen, Fortum 13.30 Ajattelun resilienssi Resilientti sosiaalinen järjestelmä: kuinka tukeutua joukkojen viisauteen ja ehkäistä joukkojen tyhmyyttä Professori Heikki Hiilamo Tulevaisuusresilientti kaupunki: miten päättäjien pitäisi muuttaa ajatteluaan Emeritaprofessori Sirkka Heinonen, Turun yliopisto 14.30 Kahvitauko 14.45 Ihmisen mittainen resilienssi Mihin pitäisi arjessa varautua – ryhtyäkö survivalistiksi. Ilmoittautumiset: bit.ly/topten2023ilmo Huom! Peruutukset maksutta 3.2. Top Ten -seminaari XIII keskittyy tulevaisuuden epävarmuuden hallintaan erityisesti resilienssin lisäämisen kautta. krs, Kirkkokatu 6, Helsinki Tulevaisuuksientutkimuksen ydinkysymyksiin on aina kuulunut, kuinka hallita epävarmuutta, ja se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Kukin seminaariesitys kestää noin 20 min. mennessä ilmoittautuneille 5 e alennus. Esitys nojaavat noin 10 teesin tiivistelmään, joka on alustajan näkemys kehityslinjoihin liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista
Committee for the Future/Tulevaisuusvaliokunta. Aikakauslehtiartikkelit: Hietanen, Olli (2000): Tulevaisuudentutkimuksen tieteen?loso?an perusteita, Futura 4/2000, s. Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus. Kun lähetät tekstin päätoimittajalle, muista myös: • kirjoittajatiedot, eli nimesi, organisaatiosi, tittelisi ja/tai oppiarvosi, sähköpostiosoitteesi sekä kasvokuva (mustavalkoinen JA värillinen, jos mahdollista) ja valokuvaajan nimi • mahdolliset kuvat/kaaviot/taulukot jne. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.. Perusteet ja sovellukset, 251–347. 107 4/22 F Futura-lehti pyrkii olemaan keskusteleva tiedelehti, joten persoonalliset näkemykset ovat tervetulleita. Merkitsethän selkeästi kunkin otsikon tason. Artikkelin kuvat toimitetaan mielellään erillisinä kuvatiedostoina, koska muuten kuvien laatu poikkeaa liialti toisistaan ja lisäksi tekstitiedoston koko kasvaa. Ohjeita Futura-lehden kirjoittajille Otsikot artikkeleissa kirjoitetaan pienillä kirjaimille. Artikkeleissa tulee ottaa huomioon tulevaisuusperspektiivi sekä viitata relevantteihin tulevaisuudentutkimuksen alan, esim. Käsikirjoituksessa tulee osoittaa kuvan paikka ja sen teksti. Katsaus tai puheenvuoro voi olla lyhyempikin. Oman artikkelin pääotsikon ja alaotsikoiden lisäksi artikkelin lopussa käytetään tarvittaessa otsikkoa Lähteet. Alaviitteet numeroidaan juoksevasti. toimittajat esimerkeissä): Sluga, Hans (1995): Heidegger’s Crisis. Kuvatiedoston nimestä tulee näkyä artikkelin tek?ä ja kuvan numero. Mannermaa, Mika, Jim Dator & Paula Tiihonen (toim.) (2006): Democracy and Futures. Futurassa tai kansainvälisissä journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin. Lähdeviitteet s?oitetaan käsikirjoituksen sisään sulkeisiin, esim. Tekstissä ei juurikaan käytetä loppuviitteitä, vaan joko alaviitteitä (tarkennukset ja esim. (Madan 1999, 32–34) tai jos useampi kirjoittaja niin (Mannermaa et al. lähetetään selkeästi nimettyinä, erillisinä kuvatiedostoina ja niiden s?ainti merkitään tekstin sisälle kuvatekstillä/taulukko-otsikolla. 20 sivua harvalla rivivälillä (n. Tavoitteena on sujuvakielinen, selkeä ja persoonallinen tyyli. Harvard University Press, Cambridge. Teoksessa Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. nettisivut) tai lähdeviittauksia. 2006, 1–2). Lähteissä ilmoitetaan kustantajan sukunimi, etunimi, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja, paikkakunta, mahdolliset sivunumerot, ja/ tai julkaisusarja seuraavasti: Erillisteokset (kirjoittajat vs. 30 riviä/sivu), eli 28 000 – 35 000 merkkiä. Pääotsikon lisäksi käytetään kahta otsikkotasoa. Suorat kopiot tekstin joukkoon laitettuna eivät koskaan toimi taitossa. Artikkelin suositeltava pituus on max. (Huomaa, että kuvat tulee painettuun lehteen mustavalkoisina.) • suomenkielinen abstrakti (200 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli • lyhyt englanninkielinen abstrakti (100–150 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli Tekstin tekniset ohjeet: • artikkelin rakenne: kirjoittaja, otsikko, (abstrakti,) ingressi, raaka teksti • otsikkotasoja on käytössä kaksi, ja tekstiin tulee selkeästi merkitä kumpaa tasoa kussakin otsikossa halutaan käyttää • lihavointeja ja kursiiveja ei käytetä mielellään artikkeleissa lainkaan • artikkeleissa ei käytetä ISOJA KIRJAIMIA kuin lauseiden aluissa ja nimissä, otsikoissakaan ei käytetä pelkkää isoa kirjainta • kappalejaon merkkinä käytetään yhtä rivinvaihtoa • Käsikirjoitukseen ei tule otsikkotasojen merkitsemisen lisäksi tehdä muotoiluja tai taittoa, vaan leipäteksti toimii kaikkein parhaiten. Parliament of Finland/Eduskunta. 44–56. Artikkeli toimitetussa teoksessa: Söderlund, Sari & Osmo Kuusi (2002): 4
Kolumnistin nimi merkitään siinä muodossa kuin se esiintyy lehdessä: DDR:n metsät kuolevat (1985): Helsingin Sanomat 12.6.1985. Sähköpostiviestiin tai postituslistalta tulleeseen viestiin viitataan tekstissä kuten mihin tahansa lähteeseen (esim. • Päätoimittaja/toimittaja muokkaa ja yhdenmukaistaa tekstejä mukaiseksi tai pyytää kirjoittajia muokkaamaan tekstejä. • Päätoimittaja/toimittaja/taittaja lähettää kirjoittajille taitetun materiaalin kommentoitavaksi. Viittaus sanomalehteen: Lehdestä merkitään päivämäärä mutta ei sivunumeroita. Jos luettelossa esiintyy useampia saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, erotetaan ne tek?än nimen jälkeen, esim. Pekkanen (1984): Kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa voimistumassa. nlcbnc.ca/iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm> . Kansan Uutiset 14.6.1984. Malaska 1997), kuitenkin siten, että lähdeluettelossa näkyy lähettäjän sähköpostiosoite. Salminen, Hazel <toimisto@futurasociety.?> (2015): Futuraan teksti. • Päätoimittaja/toimittaja kokoaa lehden materiaalin yhteen ja lähettää artikkelit taittajalle. löysiä lähteitä, jotka lisäävät lähdeluettelon laajuutta, mutta eivät ole oleellisia itse aiheen käsittelyn kannalta. (2000a), (2000b) jne. Lopuksi merkitään hakasulkuihin nettiosoite, josta dokumentti on luettu. <http://www. Huom! Lähteissä on hyvä pyrkiä välttämään ns. Esimerkkejä: Excerpts from International Standard ISO 690-2 Information and documentation – Bibliographic references – Part 2: Electronic documents or parts thereof. • Kommentointivaiheessa korjataan enää vain oleellisia ja merkittäviä virheitä, eikä tehdä sisällön muokkausta, koska teksti on muokattu jo toimitustyön yhteydessä. Nettiosoite edustaa viitteessä julkaisusarjaa, eli tämä kohta kursivoidaan lähdeluettelossa. Henkilökohtainen sähköpostiviesti 14.5.2015. 4/22 108 Futura Suullinen tiedonanto: Malaska, Pentti (2000): [Titteli ja organisaatio tähän, jos asiantunt?ahaastattelu.] Suullinen tiedonanto 10.8.2000. Nettilähteisiin viittaaminen: Internet-lähteistä ilmoitetaan tek?ätiedot samalla tavoin kuin painetuissa lähteissäkin: pääsana/kirjoittajan nimi, vuosiluku, dokumentin nimi, julkais?a/sivua ylläpitävä organisaatio sekä viittauspäivämäärä (päivämäärä, jolloin viittauksessa esitetyt tiedot on luettu). • Kommentit toimitetaan suoraan taittajalle 2 päivän sisällä.. Lehden tekoprosessin eteneminen • Raaka teksti toimitetaan päätoimittajalle/toimittajalle Futurasta 2/2022 alkaen Journal.?-järjestelmän kautta. 8.8.2000. Jos lehdessä on maininta rinnakkaispainoksesta (esimerkiksi Helsingin Sanomista tehdään useita rinnakkaispainoksia jakelualueen mukaan ja painokset poikkeavat toisistaan) mainitaan rinnakkaispainoksen tunnus (esimerkiksi kirjain)
Sirkka Heinonen, sirkka.heinonen@utu.. Tarja Meristö, tarja.meristo@gmail.com Matti Voutilainen, mattivoutilainen@outlook.com Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimintaryhmät 2022 www.tutuseura.. Päivi Luna Toni Stubin, toni.stubin@metodix.. Kirsi Kellokangas, kirsi.kellokangas@gmail.com Osmo Kuusi, osmo.kuusi@utu.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pääsihteeri Hazel Salminen, tutuseura@gmail.com • Puh. Kymenlaaksossa, Lahdessa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Porissa ja Rovaniemellä etsitään uusia aktiiveja! Lisäksi, jos haluat käynnistää paikkariippumattoman teematoimintaryhmän, ota yhteyttä tutuseura@gmail.com. Minna Vigren Tero Villman, tero.villman@utu.. Marileena Mäkelä Laura Pouru-Mikkola, laura.pouru-mikkola@utu.. Anne Hakala, anne.hakala@jamk.. Max Stucki, max.stucki@gmail.com Marja-Liisa Viherä, ma?a.vihera@gmail.com Puheenjohtaja Tapani Martti, tapani.martti@iki.. Pirkanmaa Tero Villman, pirkanmaa.tutuseura@gmail.com Turku Leena-Ma?a Laurén, leena-ma?a.lauren@utu.. Kuopio Ari Paanala, ari.paanala@gmail.com Mikkeli Jukka Tikkanen, jukka.tikkanen@otavanopisto.. Elina Hiltunen, whatsnext@luukku.com So. Varsinaiset jäsenet Erkki Aalto, erkki.a.aalto@kolumbus.. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallitus 2022 Varajäsenet Toni Ahlqvist, toni.ahlqvist@utu.. Oulu Eira Huusko-Kukkonen, ehuusko@student.oulu.. Kurki, so?.kurki@utu.. 040 5028672 Helsinki – Tutuhesa • groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages • tutuhesa.blogspot.com Erkki Aalto, erkki.aalto@outlook.com Timo Sneck, timojsneck@gmail.com J oensuu Lasse Neuvonen, lasse.neuvonen1@gmail.com Keski-Suomi Anne Hakala, anne.hakala@jamk.
Lehden osalta pidetään julkistamisja keskustelutilaisuus tiistaina 10.1.2023 klo 15–16.30. Huom! Kansainvälisen kirjoittajakaartin takia tilaisuus pidetään englanniksi. Finnish Society for Futures Studies PL 378, 00101 Helsinki www.tutuseura.. Sällskapet för framtidsstudier rf. 10.2.2023. kuntaministeri Sirpa Paatero, Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta ja prof. Luvassa on mielenkiintoisia esityksiä monesta eri näkökulmasta, ja puhujien joukossa mm. Heikki Hiilamo. Paikkana on Tie tei den talo, sali 104, Helsinki. Ilmoittautumiset: bit.ly/futura4-22launch Tervetuloa! Top Ten Futures XIII -seminaari järjestetään 10.2.2023 teemasta Syvän epävarmuuden aika – miten pärjäämme siinä. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. TOP TEN FUTURES XIII -SEMINAARI Syvän epävarmuuden aika – miten pärjäämme. FUTURA 4/2022 Julkistamisja keskustelutilaisuus 10.1.2023 4/ 20 22 4/ 20 22 Futura 4/2022 Tulevaisuudentutkimuksen maailma mosaiikkina -numero esittelee tulevaisuudentutkimusta ja sen eri ”kou lu kuntia” eri puolilta maailmaa. Lisätietoja: bit.ly/topten2023 Ilmoittautumiset: bit.ly/topten2023ilmo Viim. 10.1.2023 ilmoittautuneet saavat 5 euron alennuksen osallistumismaksusta