TIISTAINA 1. TAMMIKUUTA 2019 YÖ, JOKA EI UNOHDU Aki Kirjavainen selvisi propsipinon puristuksissa vuorokauden onnella ja sotilaan sitkeydellä. 6 PLUSSA 30–31 Vuoden lukuhelmet
MYÖHEMMIN SILLANPÄÄ pääsi hänen jäljilleen, mutta mies pääsi pälkähästä. Kun mies näki ikkunasta poliisiauton pankin edessä, hän oli hypännyt jostain taukotilojen ikkunasta ilman saalista ulos ja puistoon ja kadonnut sinne. . Oikeuden mielestä näyttö ei riittänyt. . Eläkkeellä oleva rikoskomisario Seppo Sillanpää kertoo uskomattomia tositarinoita 1980–1990-lukujen Suomen pankkiryöstöistä. KUVA: Ville-Veikko Kaakinen Liituraita pukuinen mies meni suoraan pankinjohtajan luokse ja tiedusteli, miten pankkiryöstö pitäisi suorittaa, kun hänellä ei ole siitä aiempaa kokemusta. YKSI TAPAUS Sillanpäätä harmittaa vielä tänäkin päivänä: useita miljoonia markkoja pankeista rosvonnut ”aamuryöstäjä” alias ”kakkuryöstäjä”, joka pääsi lopulta kuin koira veräjästä. Suurin osa selvittämättä jääneistä pankkiryöstöistä oli yllättäen ensikertalaisten virheitä viliseviä tempauksia. KERRAN HELSINGISSÄ siististi pukeutunut ja kohteliaasti käyttäytynyt, ”professoriksi” myöhemmin lempinimetty mies saapui tyynen rauhallisesti taksilla pankkia ryöstämään. Tällä viimeisellä onnistuneella keikallaan hän sai holvista 1,8 miljoonaa markkaa. Eläkkeellä olevan rikoskomisarion Seppo Sillanpään mukaan noin joka viides 1980–1990-lukujen pankkiryöstöistä jäi Suomessa selvittämättä. Mies käveli rauhallisesti saaliin kanssa taksiin, joka ajoi pois paikalta. Tämä liituraitapukuinen mies meni suoraan pankinjohtajan luokse ja tiedusteli, miten pankkiryöstö pitäisi suorittaa, kun hänellä ei ole siitä aiempaa kokemusta. Ammattikonnat jäivät kiinni amatöörejä useammin. Kohteena oli useimmiten Aktian konttori, joissa oli aika vähän työntekijöitä. . –?Eräs sarjaryöstäjä ryösti pääkaupunkiseudulla puolen vuoden aikana kahdeksan pankkia. Tällä ryöstäjällä oli myös kummallinen tapa peitellä lattialle köytettyjen työntekijöiden päät sanomalehdillä. TAMMIKUUTA 2019 2 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Viki Salonen Hämeenlinna –?Lama toi pankkiryöstäjiksi toheloporukkaa, jolla ei ollut aiempaa kokemusta rikoksista. Pankkien holvista irronneet ryöstösaaliit olivat kohtalaisen suuria, satojatuhansia markkoja. Joku oli sitten antanut hänelle holvista rahat, Sillanpää kertoo. Moni näki pankkiryöstön ainoaksi ratkaisuksi selvitä veloista, kertoo ex-poliisi Seppo Sillanpää. Hänestä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan yhtään ainutta kuvaa, vaikka jokaisessa pankissa oli kamerat. Tutkinnassa ei päästy alkua pidemmälle, ja keissi jäi mysteeriksi. Poliisille tuntematon tavis saattoi käydä ryöstämässä pankin täysin avoimesti pystypäin ja naama paljaana – ja selviytyä silti kiinni jäämättä. –?Hän oli aina aamulla valmiina takaovella, kun henkilökunta tuli sisään. Siitä tuli se nimi kakkuryöstäjä. Nautinnollisia lukuhetkiä! SISÄLLYS Kakkuryöstäjän selviytyminen jäi kaivelemaan (Julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 16.10.2018) 2–3 Tervakosken munat eivät ole jääneet samaan koriin (HäSa, 15.4.2018) 4–6 Hyvästi hiljainen Hämeenlinna! (HäSa, 21.6.2018) 8–11 Lisäraidetta pusketaan nyt eteenpäin isommalla joukolla (HäSa, 14.10.2018) 12–13 Koti kuin Versailles (HäSa, 15.5.2018) 14–15 Vankileiriltä oli lyhyt matka Ahveniston hautaan (HäSa, 22.4.2018) 16–18 Helena Wariksen kirjan synty alkoi kylvystä (HäSa, 16.5.2018) 20–21 Rantareitti ei ole koskaan valmis (HäSa, 16.9.2018) 22–23 Heimopäällikkö jaksaa painaa pitkää päivää (HäSa, 17.6.2018) 24–25 Seksiaddikti (HäSa, 29.4.2018) 26–28 ”Ajattelin, että kunpa susi ei nyt tulisi” (HäSa, 17.12.2018) 30–31 1.1.2019. Silmiesi edessä on nyt Hämeen Sanomien ensimmäinen Vuodet lukuhelmet -liite. Näin hänet sitten päästettiin vapaaksi. HUVITTAVAA KYLLÄ , suurin osa onnistuneista pankkiryöstöistä oli nimenomaan amatöörien puuhastelua. Selvittämättä eli pimeiksi jäi noin joka viides pankkiryöstö. Sormenjäljestäkään ei ollut mitään apua, jos ihmistä ei ollut rekisteröity. Valvontakamera oli taltioinut epäilyttävän näköisen miehen tarkkailemassa jotain pankkikonttoria. –?Meillä oli todella hyvä tutkintalinja ja ehdokas tekijäksi, mutta Helsingin käräjäoikeus ei suostunut vangitsemaan tätä miestä yhdeksi viikoksi, jonka olisin tarvinnut muutaman asian selvittämiseen. Lopulta tekijän jäljille päästiin puolivahingossa toisenlaisen kuvamateriaalin perusteella. Kakkuryöstäjän selviytyminen jäi kaivelemaan . Osa niistä liittyy vahvasti vuoden 2018 teemoihin – sisällissota 100 vuotta, keskustelu kolmannesta raiteesta tai Tervakosken Paperitehtaan 200-vuotisjuhlat – osa taas on mielestämme niin ajattomia lukujuttuja, että niiden pariin voi palata vaikka useammankin kerran. Siellä tapahtui kaikenlaista naurettavaa. –?Se oli Säästöpankin Arkadian konttori. –?Taksi oli odottanut häntä ulkona koko ajan. Sen sijaan ammattikonnat jäivät yleensä kiinni, Sillanpää selittää. –?Ensikertalaiset tekivät yleensä hirveän määrän virheitä, koska eivät esimerkiksi osanneet varastaa autoa tai hankkia aseita. TIISTAINA 1. Siihen loppui kakkuryöstäjän keikkailu. Eläkkeellä oleva rikoskomisario oli mukana kaikkiaan 233 pankkiryöstön tutkinnassa 1980ja 1990-luvulla. Olemme koonneet tähän, vain sähköisenä ilmestyvään Plussa-liitteeseen yksitoista juttua vuoden varrelta. –?Hän oli ihan kiltti perheenisä, joka hoiteli ryöstörahoilla pankkilainojaan. Jäljet loppuivat siihen. –?Sitten hän teki tavoistaan poiketen ryöstön pankin sulkemishetkellä Pitäjänmäen SYP:iin. –?Ne olivat vaikeita tapauksia usein nimenomaan siksi, ettei tekijöillä ollut minkäänlaista rikostaustaa. –?Sen jälkeen hän oli hyvin lähellä jäädä kiinni Lauttasaaressa. Hän tuli paikalle lakkakermakakun kanssa ja oli muka tarjoamassa sitä henkilökunnalle. ”Professori” oli jäänyt pois Töölöntorin paikkeilla. Hän oli jo vanginnut henkilökunnan, mutta holvin oven avaamisesta tulikin hälytys poliisille. –?Kaiken lisäksi hän oli vielä pois lähtiessään lipsauttanut tutkijallemme, että ”minä olen jo lopettanut nämä jutut”
Sillanpään mukaan Saab-Rytkönen pyrki muutenkin erikoisuuksiin. Sillanpää oli viikonloppuna luennoimassa 1980–90-lukujen pankkiryöstöistä Museo Skogsterissa. Hausjärvellä Rytkösen porukka ryösti samaan aikaan sekä Osuuspankin että postin. Tuolloin postikonttorit toimivat myös Postipankin konttoreina. Sen takia häntä alettiin kutsua ”Greenpeacen mieheksi”. –?Rytkösen kuski alkoi urputtaa, miksi aina piti varastaa Saab ja että kyllä se poliisikin jotain osaa päätellä. Volvo-Markkasena tunnettu Matti Markkanen oli Suomen tunnetuin pankkiryöstäjä, joka rötösteli 1960-luvulta 1980-luvun alkuun asti. Ammattikonnat jäivät kiinni amatöörejä useammin. –?Ne olivat siinä vierekkäin. Homma kesti vain minuutin, ja saalis oli satatuhatta markkaa eli viisi kertaa suurempi kuin Rytkösellä, Sillanpää naureskelee. Pakoauton kuljettaja vain siirsi hiukan autoa eteenpäin sillä välin, kun ryöstäjä juoksi ensimmäisestä pankista toiseen. –?Hän karkasi vankilastakin karkauspäivänä. ERÄÄLTÄ HUOLELLA valmistelemaltaan keikalta Saab-Rytkönen sai vain 20?000 markan saaliin. KYMMENKUNTA pankkiryöstöä tehnyt ”Saab-Rytkönen” käytti keikoilla aina Saab 900:aa. KUVA: Ville-Veikko Kaakinen SaabRytkönen pyrki erikoisuuksiin. Jalkaisin liikkeellä ollut nuorukainen jäi kiinni vasta kolmen kuukauden kuluttua yritettyään vastaavaa keikkaa Itä-Suomessa. HÄSA Eläkkeellä olevan rikoskomisarion Seppo Sillanpään mukaan noin joka viides 1980–1990-lukujen pankkiryöstöistä jäi Suomessa selvittämättä. TIISTAINA 1. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 3 PLUSSA Kakkuryöstäjän selviytyminen jäi kaivelemaan Kakkuryöstäjän viimeinenkin pankkiryöstö vanheni 20 vuoden jälkeen vuonna 2012. –?Seuraavana päivänä yksi kotoaan karannut 17-vuotias poika osti viereisestä liikkeestä nallipyssyn, teki Elannon muovikassiin silmäreiät ja käveli ryöstämään saman pankin se pussi päässä. Lopulta Rytkösen kopla jäi poliisin haaviin Pusulan postin ryöstön jälkeen. Mutta Rytkönen oli sitä mieltä, että kun oli Volvo-Markkanen, piti olla myös Saab-Rytkönen. Hän karkasi vankilastakin karkauspäivänä.. –?Tämä nuori kaveri oli luonnon ystävä ja lähettänyt ryöstörahoja postin kautta Greenpeacelle
Yhtiön uusia tuotteita ovat nyt muun muassa ekologiset elintarvikepaperit. 1863 Tehdas paloi, ja yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi. Delfort-konserni on poikkeuksellinen metsäyhtiö. Tervakosken paperitehtaan historiaa 1806 Gustav Georg Nordenswan osti isältään Talolan ja Hovilan tilat sahoineen ja myllyineen. Vanhasta tehtaasta tuli jo sata vuotta sitten erikoispaperien valmistaja. Tervakoski on konsernissa itsenäinen paperitehdas, osakeyhtiö ja liiketoimintayksikkö. Jopa vaikeina aikoina vuonna 2010 Tervakoskellakin tehtiin investointeja. Delfortin yksiköt valmistavat asiakkailleen räätälöityjä erikoispapereita. –?Yhtiö on ollut koneiltaan pieni ja ketterä. Kun on kehitetty uusia tuotteita, henkilöstön osaaminen ja motivaatiokin ovat olleet korkealla, Saarinen uskoo. Ne eivät valmista paperisia massatuotteita, joita myydään suurina määrinä markkinoille. Tervakoskella valmistetaan elintarviketeollisuudelle papereita, jotka korvaavat ekologisesti kestävällä tavalla muita materiaaleja. Suomen Pankki tuli tuolloin yhtiön osakkaaksi. Se lunasti muiden osakkeet vuonna 1921. Tervakoskella erikoispapereita valmistetaan pienillä koneilla, joita on jatkuvasti kehitetty ja joihin on jatkuvasti investoitu. TIISTAINA 1. Tehdas päätettiin samalla muuttaa koneelliseksi. HÄSA Tervakoskella on vanhoja paperikoneita, mutta niitä on jatkuvasti nykyaikaistettu. Ei ole varmaa tietoa, milloin saadaan uudella tekniikalla valmistettuja puupohjaisia tuotteita, jotka korvaavat suuressa mitassa vanhat tuotteet. TERVAKOSKI ALOITTI savukepaperien valmistuksen jo 1800-luvulla. –?Jos tehdas olisi ollut suuren valmistajan pieni osa, olisi se suljettu aikaa sitten, Saarinen arvioi. Useat vanhat paperitehtaat on purettu uusien tieltä tai ne ovat museoina. Samalla tehdas ryhtyi käyttämään höyryvoimaa. Wasenius ja J.L Borgström ostivat paperitehtaan. –?Asiakkaan on saatava hyöty yhtiön tuotteista, Saarinen kuvaa toimintatapaa. ITÄVALTALAINEN Delfort on erikoispapereihin erikoistunut konserni, jolla on useita paperitehtaiksi pieniä yksiköitä. Tervakoski on Suomen vanhin yhä toimiva paperitehdas. –?200-vuotiaalle yhtiölle on luontevaa katsoa tulevaisuuteen lähtökohtana kestävä kehitys, Saarinen sanoo. Varsinaisen savukepaperin valmistus on lopetettu, mutta tehdas valmistaa yhä savuketeollisuuden tippipaperia. Toimitusjohtajat Diesen ja Ilkka Saarinen sanovat, että Tervakosken pitkään ikään ja menestykseen ei ole yhtä syytä. 1932?33 Serlachius-yhtiö hoiti Tervakosken tuotantoa ja taloutta. Tehdas toimi vesivoimalla ja käytti raaka-aineena lumppuja. Kun yhtiön omistus on vaihtunut, se ei ole jäänyt minkään tavallisia papereita valmistavan metsäjätin omistukseen. 1999 Enso-Gutzeit myi yhtiön itävaltalaiselle Trierenbergille vuonna. Näiden tehtaiden elinkaari on kuitenkin päättynyt, kun vielä tehokkaammat tehtaat ovat aloittaneet tuotannon ja hinnat ovat notkahtaneet. ARNO JUUTILAINEN TEKSTI PEKKA RAUTIAINEN KUVAT. –?Tulos on aito eikä se sisällä keinotekoisia konsernin sisäisiä eriä, Diesen sanoo. 1850 Nordenswan muodosti kumppaniensa kanssa tehtaasta yhtiön. Edellinen tilattu paperikone upposi Itämereen. –?Kun on tullut huono suhdanne, Tervakoskella on kuitenkin aina ollut sellainen tuote, jolla on menty eteenpäin. Tervakosken toimitusjohtajat kiittävät yhtiön omistusta menestyksestä. 1818 Nordenswan perusti Janakkalan Tervajoen rannalle paperitehtaan. Suomalaiset paperitehtaat ovat usein pärjänneet uudella tekniikalla ja tehokkaalla tuotannolla. Uusien tuotteiden kehittäminen ja tuotannon käynnistäminen vie paljon aikaa. TAMMIKUUTA 2019 4 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Tervakosken munat eivät ole jääneet samaan koriin Paperitehdas on uusiutunut, kun muut tehtaat on lakkautettu. F. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 6,6 miljoonaa euroa. 1839 Tehdas siirtyi kamarikirjuri Georg Nordenswanille. Yhtiön nimeksi tuli Tervakoski Osakeyhtiö. 1887 Tervakoskella aloitettiin setelipaperin valmistus. Toimitusjohtajat Saarinen ja Diesen vakuuttavat, että yhtiön tulevaisuus näyttää hyvältä. T ervakosken paperitehdas on onnistunut. Suomen Pankki omisti pitkään sille setelija arvopapereita valmistavan yhtiön. Ohkopaperille painetaan Raamatun kaltaiset paksut teokset, joissa ohut paperi on arvossaan. 2006 Trierenberg-suvun omistusjärjestelyissä Tervakosken paperitehdas siirtyi Deldort Group -yhtiölle. Merkittävä tekijä on kuitenkin, että yhtiöstä tuli jo yli sata vuotta sitten erikoispaperien valmistaja. 1986 Suomen Pankki myi yhtiön Enso-Gutzeitille. TERVAKOSKEN ON jatkuvasti kehitettävä uusia tuotteita ja investoitava niiden valmistamiseen. 1856 Helsinkiläiset kauppiaat A. 1853 Uusi paperikone saatiin käyttöön vihdoin. –?Munat eivät ole olleet samassa korissa, sanoo Tervakoski-yhtiön toinen toimitusjohtaja Christopher Diesen. –?Delfort on jatkuvasti tehnyt investointeja tuotantoon. Se täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Se on perheyhtiö alalla, jota hallitsevat nykyisin suuret kansainväliset pörssiyhtiöt. Toimintatapa on myös rakenteellisesti poikkeuksellinen, sillä Delfortissa liiketoimintayksikön muodostavat yhtiöitetyt tehtaat. Päätuotteita ovat tippipaperin lisäksi ohko-, sähköeristeja elintarvikepaperit. Tervakosken liikevaihto oli kaupparekisterin tietojen mukaan toissa vuonna 130 miljoonaa euroa
”200-vuotiaalle yhtiölle on luontevaa katsoa tulevaisuuteen lähtökohtana kestävä kehitys.” ILKKA SAARINEN toimitusjohtaja TIESITKÖ NÄMÄ. 1856 Helsinkiläiset kauppiaat A. Suomen Pankki tuli tuolloin yhtiön osakkaaksi. Suomen vanhimman käytössä olevan paperikoneen erikoisuus on, että se käyttää sellun lisäksi edelleen ei-puupohjaisia kuituja kuten pellavaa, hamppua ja puuvillaa. F. Helsinkiläinen Renlundin rautakauppa ja Tervakoski-yhtiö hankkivat kuorma-auton vuonna 1907. PK 3 muutettiin tekemään arvopapereita vuonna 1970. Useat tavallista arvokkaammat paperit, joissa on vesileima, on valmistettu tällä koneella. Koneen hankinta sai sysäyksen siitä, että Pietarin lähellä toiminut savukepaperitehdas paloi vuonna 1902. Niitä ovat muun muassa oppilaitosten todistukset. Setelipapereissa käytetään kuitenkin nykyisin varmuustekijöitä, joita PK 3 ei pysty tekemään. Setelipapereiden valmistus koneella loppui, kun eurot otettiin käyttöön vuonna 2002. Konttoritiloista on entistetty myös opasteet. Yritysjärjestelyissä syntynyt nykyinen juridinen osakeyhtiö ei ole vanha. Tehdas päätettiin samalla muuttaa koneelliseksi. Tervakosken setelipaperia on myyty myös useisiin maihin Euroopan ulkopuolelle. 1850 Nordenswan muodosti kumppaniensa kanssa tehtaasta yhtiön. Yhtiö valmisti lähes yhtäjaksoisesti markkasetelien paperit Suomen Pankille. 1863 Tehdas paloi, ja yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi. Jatkuu seuraavalla sivulla.. Setelipapereiden valmistus siirrettiin sille pari vuotta myöhemmin, kun konetta oli uusittu. Tervakosken paperitehtaan historiaa 1806 Gustav Georg Nordenswan osti isältään Talolan ja Hovilan tilat sahoineen ja myllyineen. 1986 Suomen Pankki myi yhtiön Enso-Gutzeitille. 1853 Uusi paperikone saatiin käyttöön vihdoin. PK 3 valmisti setelipaperin lisäksi muun muassa passi-, obligaatio-, veromerkkija leimamerkkipapereita. Vanhin ja ensimmäinen • Tervakosken paperitehdas on Suomen vanhin yhä toimiva paperitehdas. TIISTAINA 1. Arvopaperikone pyörii yhä T ervakoski on tunnettu setelipapereiden valmistajana ja Suomen vanhimmasta käytössä olevasta paperikoneesta. PK 3:lla keskityttiin valmistamaan kirjoituskoneja kopiopaperia. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 5 PLUSSA Tervakosken munat eivät ole jääneet samaan koriin Tervakoskella on vanhoja paperikoneita, mutta niitä on jatkuvasti nykyaikaistettu. PK 3 valmistaa edelleen arvopapereita. Paperikone tilattiin Saksasta alun perin valmistamaan savukepaperia Venäjälle. 2006 Trierenberg-suvun omistusjärjestelyissä Tervakosken paperitehdas siirtyi Deldort Group -yhtiölle. Yhtiön nimeksi tuli Tervakoski Osakeyhtiö. Tehdas toimi vesivoimalla ja käytti raaka-aineena lumppuja. Tervakosken PK 3 (paperikone 3) otettiin käyttöön vuonna 1905. PK 3 -konetta, toimintaa ja tuotteita esitellään harvoin ulkopuolisille, koska turvallisuus ja asiakkaiden kanssa solmitut sopimukset estävät sen. 1839 Tehdas siirtyi kamarikirjuri Georg Nordenswanille. Samalla tehdas ryhtyi käyttämään höyryvoimaa. Wasenius ja J.L Borgström ostivat paperitehtaan. 1999 Enso-Gutzeit myi yhtiön itävaltalaiselle Trierenbergille vuonna. Edellinen tilattu paperikone upposi Itämereen. 1932?33 Serlachius-yhtiö hoiti Tervakosken tuotantoa ja taloutta. Se lunasti muiden osakkeet vuonna 1921. SAVUKEPAPERIN valmistus siirrettiin vähitellen PK 4:lle. Toimitusjohtajat Ilkka Saarinen ja Christopher Diesen esittelevät teoksia, jotka painetaan yhtiön valmistamalle ohkopaperille. • Paperitehtaalla on Suomen vanhin paperikone, joka on yhä tuotannossa. 1818 Nordenswan perusti Janakkalan Tervajoen rannalle paperitehtaan. • Tervakoskella oli Suomen ensimmäinen kuorma-auto. • PK 3 on valmistunut vuonna 1905. • Tervakoski pitää itseään yhtiönä Suomen toiseksi vanhimpana. 1887 Tervakoskella aloitettiin setelipaperin valmistus
Kunta perusti kiinteistöyhtiön Tervakosken Teollisuusalueet, joka hoiti jonkin aikaa myös koko kunnan elinkeinotoimintaa. Tehtaan ympärille rakennettu kylä on säilyttänyt ilmeensä. Sitä johtamaan yrityksen toimitusjohtajaksi valittiin Pekka Laine, joka oli kunnostautunut vastaavassa työssä muissa suurissa yrityksissä. Tehtaasta karsittiin pitkään kovalla kädellä tukitoimintoja ja tuotantoa. Janakkala teki Tervakoskelle 1980-luvulla kaavan, jolla alueen ilme haluttiin säilyttää. –?Tervakosken alkuperäinen luonne halutaan säilyttää, Janakkalan kaavasuunnittelija Piia Tuokko sanoo. Vaikka kunnallisia palveluja siirrettiin 1950-luvulta lähtien kunnalle, Tervakoski oli vielä 1970-luvulla yhtiön omistama kylä. SUOMESSA ON runsaasti vanhoja kyliä, jotka on rakennettu yhden tehtaan tai yrityksen ympärille. Setelipaperiarkkien tarkastaja työssään, 1933. –?On ilmeisesti poikkeuksellista, että Tervakoskella tehtaan tuotanto jatkuu edelleen, Tuokko arvioi. Yhtiö rakensi Tervakoskelle kadut, vesijohdot, valaistuksen, seuratalon, koulut ja asunnot. Yritys oli mukana lähes kaikessa, mitä kylällä tapahtui. Ilmakuva on vuodelta 1930. Useissa paperiteollisuusyrityksissä vastaavat muutokset oli tehty jo edellisillä vuosikymmenillä. Tehtaassa tuotettiin itse lähes kaikki, mitä tehdas tarvitsi. TIISTAINA 1. TEHTAAN TOIMINNAN saneeraus alkoi ryminällä vuonna 1983. Ruukkikylistä tunnetuin on Raaseporin Fiskars. Päätös ohjaa maankäyttöja rakennuslain mukaan kaavoitusta ja rakentamista alueella. T ervakoski eli vain yhden tehtaan ympärillä ehkä pidempään kuin mikään muu teollisuuskylä. Tehtaalta jäi tyhjiksi paljon tiloja, joihin houkuteltiin muita yrityksiä yhdessä Janakkalan kunnan kanssa. Museovirasto on rajannut Tervakosken merkittävään ympäristöön kuuluviksi muun muassa tehdasrakennukset, työntekijöille tehtaan ympärille rakennetut asuintalot, terveystalon, päiväkodin, Tervakosken kartanon rakennukset ja klassismia edustavan puukirkon. Vuonna 1983 tehtaan väkeä vähennettiin yhden vuoden aikana 350:llä. Yhtiö omisti oppikoulun ja rakensi tuolloin maalaiskunnalle harvinaisen yleisen uimahallin. Paperitehdas joutui taloudellisiin vaikeuksiin, kun sen eräiden tuotteiden kysyntä laski. Yrityksen johto ilmoitti vuonna 1992, että tavoitteena on henkilöstön määrän painaminen 500–520 työntekijään. Se muutti Tervakosken tehtaan ja koko kyläyhteisön lopullisesti. Lähteet: Artikkelin tiedot Tervakosken paperitehtaasta ja kylästä ovat pääosin yhtiöltä, Museovirastolta, Hämeen Sanomien arkistosta ja Wikipediasivustolta. Nyt työntekijöitä on noin 340. Vanha teollinen tuotanto päättyi Fiskarsissa lopullisesti 1980-luvulla. Kondensaattoripaperin kysyntä romahti, koska paperi korvattiin muilla materiaaleilla. Kiinteistöjä ja asuntoja laitettiin myyntiin. KUVA: Aarne Pietinen / Museovirasto. KUVA: Tervakoski oy Tehtaan kriisi muutti koko yhteisön Ympäristö on valtakunnallisesti merkittävä Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Tervakoskella oli vielä vuoden 1975 alussa 1?500 työntekijää. Tervakoski lopetti kondensaattoripaperin valmistuksen kokonaan vuonna 1991. Tervakosken tehdas joutui kriisiin 1980-luvun alussa. Niiden työntekijät olivat nimittäneet toimitusjohtajan Musta-Pekaksi. Kunnalla ei ole vireillä kaavoitusta, jolla tehtäisiin merkittäviä muutoksia kylään. TAMMIKUUTA 2019 6 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA V altioneuvosto on vahvistanut Tervakosken merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi
Hämeensaaren ja Tiiriön K-citymarketeissa ellei tuotteen kohdalla toisin mainita, tuotteita reilut mutta rajalliset erät. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 7 PLUSSA ww w. Palvelemme ma-pe 8-21, la 8-20 ja su 11-19. 24%) Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi HÄMEENLINNA HÄMEENSAARI Kaikki Outlet-tuotteet alennettu vähintään -30% jopa -75% Hämeensaaren K-citymarketissa avattu myymälä Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi HÄMEENLINNA HÄMEENSAARI Kaikki Outlet-tuotteet alennettu vähintään -30 % jopa -75 % Hämeensaaren K-citymarketissa avattu myymälä Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi HÄMEENLINNA HÄMEENSAARI Kaikki Outlet-tuotteet alennettu vähintään -30 % jopa -75 % Hämeensaaren K-citymarketissa avattu myymälä k-ruoka.fi/kauppa HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2019! PALVELEMME TÄNÄÄN KLO 11–19! Löydät meidät Facebookista ja Instgramista Naudan parempi JAUHELIHA Suomi rasvaa alla 10% 7 99 KG Ingman Creamy JÄÄTELÖT 900 ml (3,32/kg) PERUNASIPULISEKOITUS 500 g (3,00/kg) Laktoosittomat MAITOJUOMAT 1 L 99 2 99 PKT 1 50 Tarjoukset voimassa ti-su 1.1.-6.1. kcit ym ar ke t.f i HÄMEENSAARI Hämeensaarentie 7, 13100 Hämeenlinna MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 11-19 TIIRIÖ Katsastusmiehentie 6, 13130 Hämeenlinna MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 11-19 Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv. TIISTAINA 1. HINTAPOMMI!! PRK 2 PKT
Martta-neiti kaipasi Hämeenlinnasta Helsinkiin, rakastui venäläiseen sotilaaseen ja mietti suhteen tulevaisuutta. . . . TAMMIKUUTA 2019 8 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Hyvästi, hiljainen Hämeenlinna! . Nuoren postineidin päiväkirja vuodelta 1914 avaa ikkunan uneliaaseen varuskunta kaupunkiin ja kauppiasperheen arkeen. ”Mikähän minusta maailmassa tulee?”. TIISTAINA 1
Milloin istuttiin Rantapuistossa, milloin käytiin ajelulla Aulangolla tai Vanajavedellä. Helsingissä työskentelevä isosisko toi kotikaupungissa vieraillessaan piristystä arkeen ja tuulahduksen avarammasta, mielenkiintoisesta maailmasta. Martan tarina valaisee myös nuoren naisen ajatusmaailmaa ja hänen lukuisia ihastumisiaan. Postineiti Martta Ritvasen päiväkirja vuodelta 1914 kertoo nuorison elämästä Hämeenlinnassa, joka oli vielä tuolloin venäläinen varuskuntakaupunki. Kävin ensin [sisarellani] Idalla kukkia kastamassa, tulin kotiin, pesin jalkani ja sukkani. Hän muun muassa piti pyhäkoulua Hämeenlinnan ruotsinkielisille lapsille. ”Ei minulla ole nyt ollut niin ikävä, kun Lylly on kotona, päinvastoin on aika kulunut melkein hauskasti. TIISTAINA 1. Tahtoisin ulos – kauas vapauteen.” Minkälaista oli kauppiasperheen arki sata vuotta sitten Hämeenlinnassa, Venäjän suuriruhtinaskunnan varuskuntakaupungissa. • Isä työskenteli aluksi vanginvartijana Turussa ja Hämeenlinnassa, oli sittemmin lihakauppias ja asianhoitaja. Martta piti paikkakunnan ympyröitä pieninä ja ahtaina ja kaipasi muutosta elämäänsä. Siellä oli Orraeus ja Mönkö. ”Lyllyyn on eräs nainut tohtori ihastunut. lähti minun kanssani pois. Olemme uineet ja käyneet puistossa, nauraneet ja vitsailleet ja pitäneet lystiä.” Toisaalta ahdasmielinen paikkakuntakin alkoi pikkuhiljaa availla oviaan ulkomaailmaan. • Vanhemmat Otto Ritvanen (1859– 1932) ja Kristina Josefina Andell (1856– 1932). Hämeenlinnassa tulevaisuus olisi kenties ollut toisenlainen. Nuori, tunteellinen tyttö istuu yksin kotona, pohtii elämänsä merkitystä ja kirjoittaa päiväkirjaansa turhautuneen tuntuisena. Kyllä on kumma, miten vapaaksi tämä ahdasmielinen kylä on tullut, että nuori mies ja nuori nainen voivat vapaasti seurustella kaksin. Ei se ennen olisi tullut kyseeseen.” MARTAN MORAALIKÄSITYKSET olivat ajan tapaan tiukat, ja hän piti seurustelussa ehdottomasti tietyn rajan. Eikä vaan ihastunut, hän rakastaa Lyllyä, ja on kahlehdittu toiseen. Vastakkaisen sukupuolen edustajan ulkoinen olemus oli seurannan kohteena ja kuvaukset pikkutarkkoja, kuten vain nuoren neidon päiväkirjassa voi olla. Istun nyt tässä.” Näin kirjoitti päiväkirjaansa hämeenlinnalainen postivirkailija Martta Ritvanen juhannusaattona 23.6.1914. Lylly jäi sinne. O. Ympärillä vain loiskivat laineet ja yllä sininen taivas. • Nykyään sukua ei enää ole Hämeenlinnan seudulla. Se ulottuu vuoden 1914 kesäkuusta saman vuoden marraskuulle. Mutta ei näy toivoakaan.” Arki pikkukaupungissa Vuosisadan alussa Hämeenlinna oli noin 6?000 asukkaan pikkukaupunki. Hän piti paljon iloisesta ja seurallisesta Lydia-siskostaan, ”Lyllystä”. ”Uimme tänään matalikolle. On niin hauskaa.” ”Ei minulla ole nyt ollut niin ikävä, kun Lylly on kotona, päinvastoin on aika kulunut melkein hauskasti. Lupasin, kadulla kun ei ollut vielä ketään.”. Olen niin väsynyt olemaan täällä H-linnassa, riippuvaisuudessa ja ahtaudessa. Ja sitten kuljimme rantatietä myöten ja katselimme luontoa. SUVUN MUISTITIETOA • Martan tarina perustuu suvussa säilyneisiin vanhoihin dokumentteihin, muistokirjoituksiin, kuolinilmoituksiin, lehtileikkeisiin ja suvun muistitietoon. Paikka järjestyi kohtalonomaisesti muutaman vuoden kuluttua vuonna 1918. ”Aamulla kun neiti Lindfors kertoi lähtevänsä Helsinkiin lomalle, kysyi hän olisiko minulla halua saada paikka siellä, jos hän saisi toimitetuksi. Minä itkin aamulla, kun Lylly näytti hänen kirjeensä. Vaikka minusta tulisikin vaan piikatyttö, niin olisin kiitollinen, jos pääsisin pois täältä. Hän on eläkkeellä Oulun yliopiston amanuenssin tehtävästä ja asuu Oulussa. KUKA. Oli niin kaunista, niin huumaavan kaunista.” AVARAMPAAN maailmaan kaivannut Martta oli pyytänyt Postista kesällä 1914 siirtoa Helsinkiin. ”Mikähän minusta maailmassa tulee. ”Täällä on joitakin vieraita taiteilijoita, jotka huomaavat minut paljon. • Jutun toinen kirjoittaja, Anja Lindh, kuuluu Ritvasen sukuun miehensä kautta. SIVISTYNYT PERHE • Perheessä oli neljä tytärtä ja yksi poika, joka kuitenkin kuoli lukioikäisenä. Hän oli 19-vuotias edellisen vuoden ylioppilas Hämeenlinnan ruotsalaisesta yhteiskoulusta ja työskenteli Hämeenlinnan postissa. Ihailijoita ja ihastumisia Martta oli nuori ja kaunis ja sai paljon ihailijoita. Siihen päiväkirja avaa ikkunan. Jotkut herättivät kiinnostuksen, toiset taas eivät. Ovat sanoneet minua kauniiksi päin kasvojani.” ”Saisinhan seuraa, jos tahtoisin, mutta en löydä mieleistäni.” Päiväkirjamerkinnöistä selviävät myös 1900-luvun ensi vuosikymmenen nuorison suosikkipaikat Hämeenlinnassa: Rantapuisto, Karlberg (Aulanko) ja Vanajavesi. Muutenkin hän usein pohti Jumalan merkitystä ja rukoili häneltä apua ongelmissaan. Ei mikään tietysti. • Sisaruksista vain Idalla on jälkeläisiä. • Koti arvosti koulutusta ja kulttuurielämää: lapset saivat käydä koulua ja heistä tuli sairaanhoitaja, postivirkailija, perheenäiti ja torikauppias. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 9 PLUSSA J uhannusilta! Minun juhannusiltani vietto on hyvin mieto: ei kukkasen nuppua ole huoneessani, eikä juhannustunnelmaa sydämessäni. • Sukuhauta on Ahvenistolla. Martta Maria Ritvanen (1894–1918) • Ylioppilas, postineiti, pyhäkoulun opettaja Hämeenlinnasta. Vastasin aivan vakavasti, että mielelläni tahtoisin, mutta sisimmässäni riemuitsin.” ”Olisin juossut ja laulanut ilosta ja syleillyt neiti L:ia, josta olen ajatellut niin pahaa. Mitä voin sille, etten pidä hänestä, vaikka hän onkin ottanut minut siipiensä suojaan.” Martta ei päässyt vielä syksyllä Helsinkiin. Olemme uineet ja käyneet puistossa, nauraneet ja vitsailleet ja pitäneet lystiä.” PIRJO-LIISA NIINIMÄKI, ANJA LINDH TEKSTI RITVASEN SUVUN ARKISTO KUVAT SOILE TOIVONEN KUVAKOOSTE JA GRAFIIKKA Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Lylly tulee pian tänne. Miksi on elämä tällaista?” Martta oli uskonnollinen, ja kirkolliset piirit vetivät häntä puoleensa. Oli ihana tyyni ilta, aurinko laski ja sen punerva valo viivähti puilla ja lehvillä.” ”Tyyni järvi houkutteli meitä veneeseen, joka vei meidät Karlbergiin. MARTAN kymmenistä päiväkirjoista on säilynyt suvun hallussa vain yksi, numero 22. Tekstin alusta heijastuu pieni surumielisyys. ”Hän kysyi, saako minua saattaa. Jossain vaiheessa sitä hänelle lupailtiinkin. ”Olimme heti Lyllyn tultua eräänä iltana Akseli H:n kanssa puistossa, jossa joimme sitruunamehua ravintolan verannalla. Tuntui esimerkiksi kauhistuttavalta ja väärältä, kun hänen ihailemansa Lydia-sisko joutui naimisissa olevan miehen piirittämäksi. Päiväkirjan perusteella näyttää siltä, että ajan moraalikäsitykset alkoivat väljentyä, ja nuorten julkinen seurustelu oli mahdollista. ”Minun on niin outo olla
Martasta tämä oli käsittämätöntä, ja hän kauhisteli monissa kohdissa sodan julmuutta ja raakuutta. ’Hyvästi’ sanoi hän ohimennessään. Olisi ase hänet surmannut, sydämetön ase ja minä olisin jäänyt suureen suruun. En ole yhtään säästänyt, olen elänyt sen mukaan kuin raha on riittänyt ja nyt alkaa olla kaikki.” Rakkaus ylittää rajoja Venäjän kielen hallinnut Martta joutui työssään usein tekemisiin venäläisen varuskunnan upseerien ja sotilaiden kanssa. ”Neuvoin häntä pankkiin. Sisimmässä vaan soi kuin hiljainen nyyhke: Jumala, suojele Vasjenkaa, joka on kaukana.” Jälkikirjoitus Martan ja Vasjenkan lyhyt rakkaustarina päättyi ilmeisesti tähän. ”Sota – mikä julma sana! Ja nuo kauheat viestit, joita sanomat tuovat hurjista taisteluista, verestä, haavoista! Miten paljon surua onkaan maailmassa tänä aikana! ” ”Voi Luoja, miksi on maailmassa niin paljon kurjuutta. ”Se rykmentti, johon hän täällä kuului, lähti sotaan, ja minä kirjoitin hänelle, että kiitän Jumalaa, ettei häntä enää ollut siinä. Erityisesti Martan äiti paheksui tuttavuutta. ”Kun teillä kerran on niin paljon työtä, on paras, että vietätte vapaa-aikanne kirjoittaaksenne äidille ja veljille ja sille pitkälettiselle siskolle, jonka kuvan näytitte minulle. Myös nämä huomasivat kaupungin puistoissa käyskentelevät kauniit, hyvin pukeutuvat ja sivistyneet sisarukset. Upseereita tarvittiin enemmän rintamalla, ja heitä koulutettiin lisää. TAMMIKUUTA 2019 10 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Martta Ritvanen (keskellä edessä) piti pyhäkoulua Hämeenlinnan ruotsinkielisille lapsille 1900-luvun alussa. Ajoimme automobiilillä Karlbergiin, puistoon, asemalle ja taas puistoon, ohi koko hänen rykmenttinsä ja kaikkien kaupunkilaisten, jotka olivat kokoontuneet asemalle, ohi matkustavaa leskikeisarinnaa katsomaan.” MARTTA PITI itseään rohkeana ja modernina naisena. – Ah, minä en voi ajatella, että hänen nuori, solakka ruumiinsa runneltaisiin taistelutantereella! Hienot kasvot vuotaisivat verta, ja kalpeat kauniit kädet kohottaisivat asetta toisia vastaan.” VÄHITELLEN Martan ajatukset vaikuttavat seestyneen, ja hän järkeilee suhteen jatkuvuutta. Hän oli niin nuori ja kaunis ja terve, kuin jumala. Olisiko heidän rakkaudelleen sijaa maailmassa. Martta ei ehtinyt kauan nauttia kaipaamastaan vapaudesta. TIISTAINA 1. Siinä hän lupasi tulla vielä joskus takaisin Hämeenlinnaan, mutta Martta ei sitä uskonut. Elinkaupat ovat kallistuneet, junaliikenne melkein lakkautettu, posti tulee vaan kaksi kertaa päivässä. Ensimmäinen maailmansota oli puhjennut kesällä 1914, ja Venäjä joutui mukaan taisteluihin. Martta on haudattu Hämeenlinnaan Ahveniston hautausmaalle Ritvasen sukuhautaan. ”On ilta ja istun yöpuvussa. Lähtö tuli äkkiarvaamatta. Hän tuli sitten usein, joka päivä monta kertaa päivässä.” Sotilas jutteli luukussa Martan kanssa. Martan lyhyestä elämästä on sen sijaan luotettavaa tietoa. Mutta kaikkien joukosta näin kuitenkin hänet, nuorena, kauniina, oudossa punaisessa sotilaslakissa ja muiden sotahenkilöiden joukossa.” KUN NUORET seuraavan kerran kohtasivat, Martta oli postissa töissä. HÄSA ”On ilta ja istun yöpuvussa. Päiväkirjan viimeiselle lehdelle on kirjattu rukouksen tapainen toive. Minun on kumman tyhjä olla. Ihmiset odottavat jännittyneinä sanomalehtiä ja sähkösanomia, joita tuon tuostakin jaetaan. Minun on kumman tyhjä olla. Avustusta Punaiseen Ristiin aijon antaa.” Välillä heräsi pelko entisten rakastettujen ja tuttujen vuoksi. Vähitellen kaikki entiset ihailijat haihtuivat mielestä taka-alalle uuden, Vasjenka-nimisen kavaljeerin myötä. Rantapuiston penkillä istuimme pensaiden suojassa, istuimme ja puhelimme ja nauroimme. ”En minä kai koskaan oikeata rakkautta löydä. Minun koko sieluni palaa jollain lailla keventää huolia, mutta miten minä voin sen tehdä. – Ja olisin häntä itkenyt kuin ainoaani.” Sodalla oli myös seurauksia jokapäiväiseen elämään ja toimeentuloon. Epävarma tulevaisuus kuitenkin huoletti. Sitten lopulta, eräänä sunnuntaiaamuna, kaksikko lähti yht’aikaa postista. Selvisi, että hän oli opettaja Sisä-Venäjältä ja ”olojen pakosta vain tällä alalla”. Ja hänen ajatukset olivat terveitä niin kuin hän itsekin, raittiita ja kauniita.” Martta ei väsynyt ihailemaan miehen olemusta ja luonnetta. ”Asiat ovat kääntyneet niin, että en saa mitään palkkaa taas. Hän ilmaisi viimein kaipauksensa ja tunteensa. Ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta vielä vuoden alussa Martta oli Hämeenlinnassa. Kirjeessä nuorukainen kertoi myös uudesta olinpaikastaan ja siitä, miten paljon työtä heillä oli. – Niin hän meni. Syksyllä 1918 riehuneen tulirokkoepidemian aikana hän sairastui vakavasti ja menehtyi syyskuussa vain 24-vuotiaana Helsingissä Fredriksbergin kulkutautisairaalassa. ”Ehkä F:kin joutuu sodan uhriksi. Ehkä hän menehtyi rintamalla tai maailmansotaa seuranneessa Venäjän sisällissodassa valkoisen armeijan palveluksessa. Ero oli väistämätön, ja jäljelle jäivät vain muistot ja kirjeet, joissa Vasjenka ilmaisi arasti rakkautensa. Viime viikolla eräs upseeri mustassa viitassa iltaisin kulki kaupungilla. Kyllä kai.” Ennen lähtöään mies oli työntänyt laatikkoon kirjeen. ”Kun viimein kirjoitin, oli kesä – nyt on maa valkeana lumesta ja puut palelevat lehdettöminä pakkasessa.” ”Kun ensi kerran hänet näin, vilisi ympärillämme kadun elämää, ihmiset tulivat ja menivät. Sota heijastui myös Hämeeseen. ”Oli jumalallinen ilta. Kun Martta vastasi kirjeeseen, hän pyysi, ettei nuorukainen enää kirjoittaisi hänelle. Sodan tuulet puhaltavat Päiväkirjan alussa painottui nuoren neidon kevyt ja romanttinen haaveilu onnesta ja rakkaudesta. Myöhemmin syksyllä hän kohtasi uuden, mielenkiintoisen tuttavuuden. Kesän kuluessa sävy kuitenkin muuttui vähitellen vakavammaksi ja kypsemmäksikin. Hän siirtyi vuonna 1918 Hämeenlinnasta Helsingin postiin virkailijaksi. Vasjenkan kohtalosta ei ole tietoa. Arvasin heti, sillä hän oli kauvan odottanut sähkösanomaa.” ”Kun menin Raatihuoneenkatua, näin hänen toveriensa menevän asemalle ja hän itse ajoi perässä. ”Olen saanut uuden tuttavan. Silloin vasta näin suurten sinisten silmien syvän ja avoimen katseen, niin kumman suora ja lapsellinen se oli, ja otsa niin puhdas ja rehellinen. Ehkä en itse osaa oikein rakastaa.” SODAN VAIKUTUKSET alkoivat näkyä nuorten elämässä. Tästä oli osoituksena kävely ja seurustelu julkisella paikalla, joskin isosisko oli aina mukana. ”Hän meni sittemmin upseerikouluun. En ikävöi, en sure, en iloitse, en toivo – harmaata jokapäiväisyyttä on sieluni joka sopukassa.” Jatkuu edelliseltä aukeamalta.. Kun eräänä lauantaina menin tapaamispaikkaamme, ei häntä ollutkaan. Minä olen suorastaan ahminut kaikki tiedot.” TYÖNSÄ TAKIA Martan oli helppo seurata maailman tapahtumia, ja ne saivat hänen mielensä apeaksi. ”Joka ilta me tapasimme. Ja sanoin hyvästi.” Vielä kerran Martta kuitenkin kirjoitti. Suomi oli kesällä 1914 vielä Venäjän suuriruhtinaskunta, ja Hämeenlinnassa toimi venäläinen varuskunta kasarmeineen ja sotilaineen. Sisällissodan vuoksi voi olettaa, että muutto on tapahtunut aikaisintaan kesällä. Silloin on mitä hirmuisin kiire.” ”Sotilaita vilisee koko päivän postissa, he poloiset lähettävät tavaroitaan kotiin Venäjälle. ”Kaikkialla vallitsee sotainen tunnelma. ”Hän kysyi, saako minua saattaa. Tai kukaties hän selviytyi taisteluista ja bolsevikkien terrorista ja sai elää pitkän elämän jossakin Sisä-Venäjällä. Lupasin, kadulla kun ei ollut vielä ketään.” ILMEISESTI venäläistämispolitiikkaan kyllästynyt ympäristö ei hyväksynyt läheistä kanssakäymistä sortovallan edustajan kanssa. En ikävöi, en sure, en iloitse, en toivo – harmaata jokapäiväisyyttä on sieluni joka sopukassa. Minusta hän oli ruma, enkä häneen huomiota enemmän kiinnittänyt, vaikka Lylly sanoi hänen huomaavan minut.” ”Yhden illan hän kulki yksin perässämme, toisena hän toi mukanaan erään vääräsäärisen, joka oli keväällä maankuulun Rakel P:n kanssa, mutta silloin menimme heti kotiin, kun he alkoivat liikaa huomata meitä.” Lopulta tämä upseeri hurmasi kohteliaisuudellaan ja varakkuudellaan Martan. Viimeisenkö kerran hänet näin. Salatapaamiset Tähtipuistossa (nykyisin Sibeliuksenpuisto) ja Rantapuistossa kuitenkin jatkuivat, ja nuorten välille syntyi vahva kiintymys. Nuoresta iästään huolimatta Martta piti kuitenkin tietyn välimatkan eikä uskonut miesten lupauksiin tai sortunut houkutuksiin
Tori Martan isä oli torikauppias. R it vala nk. 4. "Ajoimme automobiilillä Karlbergiin, puistoon, asemalle ja taas puistoon." Kuva: Signe Brander, Museovirasto, Musketti Sotaanlähtö Venäläisten joukko-osastojen lähtö sotaan elokuussa 1914. Tähtipuisto Nykyinen Sibeliuksenpuisto 6. Venäläinen varuskunta Venäläinen varuskunta toimi Linnankasarmilla, Suomenkasarmilla ja Poltinaholla. Tu runt ie T ur u n tie Mat ti Ala n go n ka t u Lo uh im ok atu M yl l ymä e n k a tu V u or ik atu E r ott aj a ka tu T o rik at u Rin k e li n k. Rantapuistoksi sanottiin myös koko ranta-aluetta Viipurintien sillalta linnalle. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 11 PLUSSA H els i n k iT a m p ere v a l t at i e Ta m pe ree n tie Paa s iki ve nti e Vi i puri n t ie H ä rkä t ie Lu ki o k atu K a i v o k atu Ka sa r m ik atu Bra h en ka t u Sib e l i uk se nk a tu Pe k o l ank at u R u u ti kell a r i nti e V an a j an t. Rantapuisto Nykyisen laivalaiturin alue. Talo on edelleen paikoillaan. 1 2 3 5 7 6 6 6 8 4 9 7. Koulu toimi Palokunnankadun varrella nykyisen Keskustalon kohdalla. Myös sisko Jenny toimi lihakauppiaana Hämeenlinnan torilla 1950-luvulle saakka. 9 Rautatieasema L in na n ka tu. 8. Vanajavesi P a l oku nna nk atu Ar v i K a ris t o n ka tu H Ä M E E N L I N N A 1. H a l litus katu R a at i h uon een k atu Bir ger J a a r li n k atu Salo maankatu Ra uh an ka t u K oulu k atu Kaa r lo nk a t u R a h koilank a t u Ant re anti e R a u ta t ienk a tu H äm ee n t i e K an ka ist en k. Kuva: Museovirasto, Musketti Hämeen linna Kuva vuoden 1910 ajoilta. Uimalaitos Yksi kaupungin uimalaitoksista oli nykyisen Arvi Kariston kadun eteläpäässä Vanajaveden rannassa. TIISTAINA 1. Posti Posti oli vuosina 1890–1954 Sibeliuksenkadun ja Lukiokadun kulmassa empiretyylisessä kivitalossa, joka on ollut myöhemmin virastokäytössä. Koti Hallituskatu 60 Karlberg = Aulanko. Pa r ol a ntie Eu r e n i n k at u L a hd e ns i vu nt . K us t aa II I : n k. 3. Museovirasto, Musketti, historian kuvakokoelma 1908 Kuva: Museovirasto, Musketti 2. 5. Ta l i kk a lan t. Koulu Martta pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan ruotsalaisesta yhteiskoulusta (Svenska samskolan i Tavastehus)
–?Lentämistä ja autoliikennettä voidaan korvata tehokkaalla, hyvällä ja ennen kaikkea nopealla raideliikenteellä. OPETUSMINISTERI Sanni GrahnLaasonen (kok.) Forssasta kertoo, että hallitus pohtii vielä pääradan tilannetta. Taustatukea antavat niin ikään yhteistyötään tiivistäneet maakuntaliitot sekä kunnat ja elinkeinoelämän edustajat. . Hämeenlinnalaisen Pietikäisen mukaan Suomen kannattaisi lobata ilmastoperusteisesti lisää rahaa koko TEN-T-verkolle. raide. Kolmannen raiteen mahdollinen aikataulu YLEISSUUNNITELMA RAKENTAMINEN 3?5 vuotta vähintään 5 vuotta on myös edellytys EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoituksen hakemiselle 8 M€ RATASUUN NITELMA 3 vu otta 5 M € 600 M€ Hallitus on myöntänyt ensi vuodelle 1 M€ pääradan kehittämisen suunnitteluun. . ”PÄÄRATALAISET” pyrkivät parhaillaan ylipuhumaan avainministereitä ja hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnassa istuvia jäseniä yleissuunnitelmarahojen ja rataprojektin vauhdittamisen taakse. –?Tämä edellyttää EU-vaikuttamisen lisäksi sitä, että Suomessa on meneillään tukikelpoisia hankkeita, joille on myönnetty kansallinen rahoitus EU-rahoituksen jaon kannalta optimaalisessa aikataulussa. . Vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella pääradan uudistamiseen voi saada 20 prosentin EU-rahoituksen. Valiokunnassa pääradan puolesta taistelevat Timo Heinonen (kok.) Lopelta ja Pauli Kiuru (kok.) Valkeakoskelta. LIIKENNEJA viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ei kommentoi budjettilisäystoivetta eikä sitä, miksei pääradalle herunut vielä yleissuunnittelurahaa. Sitova lupaus kolmannesta raiteesta aiotaan myös juntata väkisin seuraavaan hallitusohjelmaan. Grahn-Laasonen: Hallitus pohtii suunnittelun vauhdittamista. Kiireellisin tavoite on tiristää valtiolta kahdeksan miljoonaa euroa Tampereen ja Riihimäen välin parantamisen yleissuunnitelmaan, joka on edellytys EU-tuen hakemiselle. Tämä otetaan huomioon hankkeita suunniteltaessa. Joensuu Kontiomäki Kuopio Riihimäki Hämeenlinna Hanko Lahti Kerava Kouvola Pietari Jyväskylä Toijala Tampere HELSINKI Pori Vaasa Kokkola Oulu Kemi Rovaniemi Kemijärvi Kolari Seinäjoki Turku Kolmas raide Kotka Pieksämäki Parikkala Sirpa Pietikäinen: Kytkettävä päästötavoitteisiin Viki Salonen Pääradan kolmannen raiteen EU-rahoituksen hakeminen pitää ehdottomasti pystyä kytkemään EU:n ilmastoja päästötavoitteisiin sekä koko Euroopan strategisen raideinfran kehittämiseen, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.). TIISTAINA 1. Yleissuunnitelman laatiminen vie monta vuotta. Kyse on Suomen radasta. Hinnat ja aikataulut ovat alustavia arvioita. –?Se palvelee Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan lisäksi erityisesti Pohjanmaan, Satakunnan, Oulun ja Keski-Suomen tarpeita. Uuden EU-rahoituskanavan aukeaminen johtuu siitä, että päärata eli Suomi-rata nostetaan piakkoin Euroopan ydinverkkojen kategoriaan (TEN-T) ja samalla Verkkojen Eurooppa -kokonaisuuteen (CEF eli Connecting Europe Facility). –?Kukaan ei soita EU:sta ja kysy, haluatteko rahaa.. Bernerin mukaan koko Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden parantamista on suunniteltava ratajaksoittain ja toteutettava vaiheittain. Hämeen ja Pirkanmaan kansanedustajat vaativat suunnittelurahan lisäämistä jo ensi vuoden budjettiin. Myöhemmin vielä 4. Muuta Eurooppaa ei kiinnosta yhtään, kuinka usein junat pysähtyvät Hämeenlinnassa, hän huomauttaa. Pääradalle halutaan EU-tukea. Jos se aloitetaan vasta ensi vuoden jälkeen, koko raideprojekti uhkaa lipua hamaan tulevaisuuteen. –?Käymme hallituksen piirissä läpi, voisiko vielä tämän hallituskauden aikana olla mahdollista edetä suunnittelussa kunnianhimoisemmin. Hämeen kansanedustajien yhteiseen talousarvioaloitteeseen yhtyi äskettäin muidenkin vaalipiirien edustajia. –?Jatkosuunnittelussa tarvitaan peruskorjauksen, välityskyvyn Lisäraidetta pusketaan nyt eteenpäin isommalla joukolla . –?Olen ollut hallituksessa vaikuttamassa asian etenemiseen kohti suunnitteluvaihetta, ja nyt ponnistelemme sen yhdeksi prioriteetiksi seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kansanedustajien ja maakuntaliittojen pitäisi lobata yhdessä myös Helsinki– Tallinna-tunnelia. ILMASTOHERÄTYS ja kovat päästötavoitteet eivät kuitenkaan takaa, että rahaa irtoaisi helposti, Pietikäinen arvioi. Grahn-Laasonen pitää nopeaa päärataa Hämeen kohtalonkysymyksenä. Hän kuitenkin vahvistaa, että Suomen tavoitteena on hyödyntää CEFrahoitusta pääradan parantamisessa. HÄMEEN SANOMIEN kyselykierros eri vaalipiirien kansanedustajille paljasti, että budjettilisäystä sekä Tampereen ja Riihimäen välisen lisäraiteen kiirehtimistä ajetaan parhaillaan monissa pöydissä Hämeessä ja Pirkanmaalla. Suunnitteluprosessia voidaan nopeuttaa, jos yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa pystytään tekemään osittain samaan aikaan. –?Kolmosraiteen tarve liittyy tähän laajempaan kokonaisuuteen. . –?Voimakas lobbaus puuttuu, ja jäsenmaissa ajatellaan näitä asioita yleensä vain paikallisesta näkökulmasta. Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) Sastamalasta pitää lisäraidetta täysin välttämättömänä ja samalla maan tärkeimpänä liikennehankkeena. . Rahan saaminen vaatii joka tapauksessa aktiivisuutta ja sitkeyttä. Hallitus budjetoi ensi vuodelle pääradan kehittämisen suunnitteluun vain miljoonan euron aloitusrahan. TAMMIKUUTA 2019 12 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Viki Salonen Pääradalle lobataan nyt kolmatta raidetta kaikin keinoin ja aiempaa suuremmalla joukolla, jotta rataremontti ehdittäisiin saada uuden EU-rahoituksen ensimmäiseen aaltoon
Siinä ei ole oltu ajan tasalla. NUUTISEN MUKAAN Liikennevirasto ei hypi poliitikkojen tontille. Suunnitteluprosessia voidaan nopeuttaa, jos yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa pystytään tekemään osittain samaan aikaan. Byrokratiakielellä ensimmäinen vaihe on hankkeistus eli suunnittelupolun täsmentäminen, joka ei ole vielä varsinaista suunnittelua. Joensuu Kontiomäki Kuopio Riihimäki Hämeenlinna Hanko Lahti Kerava Kouvola Pietari Jyväskylä Toijala Tampere HELSINKI Pori Vaasa Kokkola Oulu Kemi Rovaniemi Kemijärvi Kolari Seinäjoki Turku Kolmas raide Kotka Pieksämäki Parikkala Viki Salonen Miljoonan euron aloitusraha ei ole vielä lupaus kolmannesta raiteesta, sanoo Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen. ERITYISESTI kaikki Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kansanedustajat ovat tähänkin asti ponnistelleet kolmannen raiteen puolesta, mutta se on jäänyt muiden, vaikuttavuudeltaan vähäpätöisempien hankkeiden jalkoihin. Vaikka kaikki menisi tästä eteenpäin nappiin, kolmas raide saataisiin käyttöön vasta 2030-luvun alkupuolella. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 13 PLUSSA Lisäraidetta pusketaan nyt eteenpäin isommalla joukolla Kolmannen raiteen mahdollinen aikataulu YLEISSUUNNITELMA RAKENTAMINEN 3?5 vuotta vähintään 5 vuotta on myös edellytys EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoituksen hakemiselle 8 M€ RATASUUN NITELMA 3 vu otta 5 M € 600 M€ Hallitus on myöntänyt ensi vuodelle 1 M€ pääradan kehittämisen suunnitteluun. HÄSA Jos rakentaminen ylipäätään alkaa, raidetta tehdään todennäköisesti pienissä paloissa. Helsinki–Tampere-välin parannustarpeita koskeviin sähköpostikysymyksiin vastasi Vaasan vaalipiirin 16 kansanedustajasta vain yksi, Antti Kurvinen (kesk.) Kauhavalta. Pääradan lisäraiteisiin on varauduttava, Berner muotoilee. Eduskunnan päätöksiä tarvitaan jatkosuunnittelun jokaisessa vaiheessa. Nyt asiaan on vihdoin herätty. Kyse ei kuitenkaan ole vain muodollisesta paperinpyörityksestä tai armopalasta, jolla pääradan puolustajien toiveita pidetään hengissä. Virkamatkalla Balilla olleelta valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) ei saatu kommenttia pääradan suunnittelurahoituksen tilanteesta. Kolmas raide ehtii valmistua vasta 2030-luvulla lisäämisen ja matka-aikojen lyhentämistä edistävien toimenpiteiden yhteensovitusta myös Tampere–Riihimäki-välillä. HÄMEESSÄ JA PIRKANMAALLA harmitellaan laajalti, että hallitus meni muiluttamaan turkulaisten nopean Helsingin-yhteyden lisäkapasiteettia kaipaavan pääradan eli ”koko Suomen runkoputken” edelle. Myös tuleva nopea yhteys Tampereelta Helsinkiin vaatii vähintään kolmatta raidetta. –?Olemme tietoa tuottava viranomainen ja pysymme vahvasti siinä roolissa. Pusan mukaan myös pääkaupunkiseudun havitteleman lentoradan toimiminen edellyttää pääradan Tampere–Helsinki-välin parantamista. Hinnat ja aikataulut ovat alustavia arvioita. Se on poliitikkojen tehtävä. Pääkaupunkiseudulle junaillaan myös tunnelipitoista, Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle kulkevaa lentorataa, joka maksaisi arviolta 2,4 miljardia euroa – neljä kertaa enemmän kuin Tampereen ja Riihimäen välinen kolmas raide. Liikennevirasto: Aloitusraha ei ole vielä lupaus Viki Salonen –?Yleissuunnitelman tekeminen kestää arviolta kolmesta viiteen vuotta ja yksityiskohtaisemman ratasuunnitelman tekeminen saman verran. Hän nostaa koko pääradan edunvalvonnan ongelmaksi sen, että viimeaikaisiin yhteistyöavauksiin asti Kanta-Häme on vaikuttanut eri edunvalvontaryhmissä kuin Pohjanmaat ja muu Länsi-Suomi. Helsinki–Tampere-välin pienet parannukset eivät ole poistaneet perusongelmaa, joka on viime vuosina vain pahentunut: Suomen ylivoimaisesti vilkkain rata on liian ahdas ja siksi jatkuvasti tukossa. –?Se on tärkeä vaihe, jossa kirkastuu, miten Helsinki–Tampere-välin nopean ratayhteyden toteuttamisessa voidaan edetä. POHJANMAAN poliitikot keskittyvät lobbaamaan sitä, että pääradan Tampereelta Ouluun jatkuva osuus saataisiin kokonaan kaksiraiteiseksi. Yleissuunnitelman tekeminen voi alkaa sen jälkeen, mikäli sille myönnetään budjettirahoitus. Yhden junan ongelma sotkee aina kaikkien muidenkin aikataulut. Pääradan parantamista vaativat kansanedustajat tapaavat ministeri Bernerin ensi viikolla. Pääradalla liikkuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin Turun ja Helsingin välillä. Tämän alkusuunnitelman pitäisi valmistua alle vuodessa. Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) moittii Sipilän hallitusta ”objektiivisten kriteerien ohittamisesta” isojen investointien priorisoinnissa. Rataremontin tarkka kustannusarvio hahmottuu vasta suunnitteluvaiheessa. SOILE TOIVONEN. Viimeksi pääradan ohi rymisteli Turun ja Helsingin välinen ”tunnin juna”, jonka suunnitteluun hallitus myönsi jo aiemmin 40 miljoonaa euroa. –?Tämä on lupaus hankkia tietoa jatkopäätösten pohjaksi. Kurvinen kannattaa kolmatta raidetta Helsinki–Tampere-radalle ja toista raidetta välille Tampere–Seinäjoki. Eli tässä menee helposti kymmenen vuotta, ennen kuin saadaan edes lapioita maahan, perustelee Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa lisäraiteen kiirehtimistä. Itse rakennusurakka vie Pusan mukaan kokonaisuudessaan väkisinkin ”ehkä viitisen vuotta”. Myöhemmin vielä 4. TIISTAINA 1. Pelkkä herääminen ei riitä. Tuemme valmistelua, mutta meillä ei ole mitään oma agendaa, esimerkiksi pyrkimystä asettaa isoja strategisia hankkeita tärkeysjärjestykseen. –?Voi kysyä, kenen vastuulla on, ettei Suomen päärataa ole kehitetty koko maan etujen vaatimalla tavalla. Liikennevirasto on arvioinut aiemmin alustavasti, että Riihimäen ja Tampereen välinen kolmas raide maksaisi noin 600 miljoonaa euroa. raide. Viime kädessä kaikki riippuu poliitikoista eli eduskunnan rahoituspäätöksistä. Jos rakentaminen ylipäätään alkaa, raidetta tehdään todennäköisesti pienissä paloissa
TAMMIKUUTA 2019 14 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Markku Ellalalle rakkain kalusteryhmä on jo opiskelijaboksiin ostettu kuningas Farukin rokokoo-sohvakalusto. Ellala on maalannut itse asunnon sisäkatot.. TIISTAINA 1
Viimeksi hän sai Kuwaitin hallitsijasuvulta kutsun tulla suunnittelemaan ja toteuttamaan heidän palatsejaan. Ellalan mukaan vaimo usein sanookin miehensä olevan hieman liian vaativa. ”Talon herran” aamurutiinit ovat joka päivä samanlaiset. –?Ystäväni olisi varmasti huutanut sen. Ellalan aloittaessa kauppiailla oli tarjolla Arabiaa. Ellala sai sen huudettua huutokaupasta, kun hänen hyvä ystävänsä ei päässyt paikalle. www.hameensanomat.fi Markku Ellala elää kuin kuninkaallinen omassa linnassaan Mouhijärvellä. Työtunteja ei ole säästelty. Kaikki ihmettelevät, kuinka voin asua näin, mutta meille se on ihan luontevaa. Nyt se jäi minulle. Toukokuun kuninkaalliset brittihäät yksinäinen rojalisti seuraa pylvässängyssään loikoillen. Markku Ellala on ihan tavallinen mies, joka pitää kauniista asioista. Takkaa koristaa kuninkaallisen omistuksessa ollut takkasermi. Ideoita sisustustaiteilija on kuitenkin saanut muun muassa Versailles’n linnasta. Hän löysi tyttöystävän, joka oli myös kiinnostunut paitsi kuninkaallisista myös asumaan kuin kuninkaallinen. ”Jotkut pitävät kylähulluna, toiset rikkaana. Takan talon isäntä on suunnitellut itse. Hän nukkuu yönsä pylvässängyssä, kylpee empireajan henkeen tehdyssä spassa ja illastaa 1700-luvun barokkiruokailusalissa. –?Suunnittelu vaatii rautaisen kokemuksen ja koulutuksen. Sen jälkeen pääsen varmasti hyödyntämään materiaalia myös sisustuksessa. Ellala on tehnyt ensimmäisinä julkisina töinään muun muassa Tervakosken kartanon ja Tervaniemen kartanon kattomaalaukset. TIISTAINA 1. Persian shaahi ja shaahitar vierailivat kesällä 1970 Suomessa, ja Ellala pääsi yhtenä kymmenestä pojasta seisomaan kunniarivissä, kun vieraat saapuivat Rovaniemen kotitalousopistoon tutustumaan lasin alaiseen viljelyyn. Poreissa nautitaan paitsi ainutlaatuisesta tunnelmasta myös kuohujuomasta. Niitä tehdessään hän päätti toteuttaa myös omaan kotiinsa vastaavat. Asiakkailleen hän tekee kauniita koteja, muttei tavallisia. Ellala on vieraillut monissa eurooppalaisissa linnoissa. Peseytymästä hän siirtyy buduaariin, jossa hän valitsee päivän vaatteensa ja asusteensa. Siihen hän vastaa, että kaikki on hankittu vuosien saatossa pikkuhiljaa kirppiksiltä ja huutokaupoista, usein pilkkahintaan. –?Kun saavutetaan yhteys, takana on aina tavallinen ihminen. Mouhijärven rojalisti Markku Ellala tietää sen. Kodissaan vierailleista Ellala nauraa, että moni ”pissaa hunajaa” nähdessään krumeluurit. Ihmiset vierastavat erilaisuutta. Siitä alkoi antiikkiharrastus, erityisesti kuninkaallisen posliinin keräily. –?Luin aiheesta kaiken mahdollisen, ja opinnot suuntautuivat sen mukaisesti. Hääpäivän Ellala on merkinnyt kalenteriinsa varatuksi. Silloin ei istuta Farukin rokokoo-kalusteissa, vaan koko päivä loikoillaan pylvässängyssä seuraamassa televisiolähetystä häistä. –?Jotkut pitävät kylähulluna, toiset rikkaana. Eihän siinä osannut mitään sanoa, mutta se oli jännä kokemus nuorelle pojalle. LM–HÄSA a LISÄÄ VERKOSSA Katso lehden verkkosivuilta lisää kuvia ja video Villa Royalista. –?Ai että, me oltiin onnellisia, vaikka söimmekin vain riisiä ja tonnikalaa. Hän sanoo, että etiketti pitää hallita ja osata. Onnenkantamoisiakin mahtuu mukaan, kuten kuninkaallisen omistuksessa ollut takkasermi. Näen aina mielessäni valmiin kokonaisuuden, ennen kuin ryhdyn tekemään mitään. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 15 PLUSSA K uninkaallisuus on yksinäistä. Ensimmäiseen opiskelijakämppään Tampereelle hankittiin vaimon opintolainalla kuningas Farukin rokokoo-sohvakalusto. LAUANTAINA 19. Keittiöstä matka jatkuu roomalaiselle kylpyläosastolle suihkuun. Kuninkaalliset posliinit katetaan kauniisti. Hääpäivänä syödään myös kuninkaallisesti lähipiirin kanssa pitkässä pöydässä, kunhan pari on ensin saatu naimisiin. ELLALAN KIINNOSTUS kuninkaallisiin heräsi teini-iässä. –?Onhan kuninkaallisuus vähän työläämpää kuin tavallinen elämä. NYKYÄÄN ELLALAN ja hänen vaimonsa kokoelmat ovat niin mittavat, että jokaiselle neljälle lapselle on oma täydellinen kuninkaallinen astiasto. Nämä kohtaamiset ovat johtaneet työtarjouksiin. Hän ajaa vanhalla diplomaattimersulla ja on remontoinut vanhasta kyläkoulusta Villa Royalin. Ellala on sisustustaiteilija ja entisöijä, jonka oma koti on hänen taidonnäytteensä. Työ alkanee ensi vuoden alussa ja kestänee muutaman vuoden. Hänellä on rahaa, joten en olisi lähtenyt kilpailemaan siitä. –?Hallitsijalle pitää viedä tietenkin tuliainen. Tarjolla on ”kuningas Farukin valkosuklaahyytelöä”. Villa Royalissa onkin vieraillut 60?000 turistia. Mouhijärven rojalistilta kysytään usein, kuinka kaikkeen on varaa. Vierailun jälkeen hän alkoi seurata Persian kuninkaallisia ja pian muitakin siniverisiä sukuja. Siitä matka jatkuu taas keittiöön, jossa Ellala nauttii yhden kokonaisen sitruunan kuorineen päivineen. Ellala tuo kankaita, tapetteja ja muita sisustusmateriaaleja muun muassa Egyptistä. Kun hän herää pylvässängystään, hän juo kupillisen kahvia ja ottaa palan makeaa. Hän nauraa, ettei Versailles’n palatsissa tunnu oikein miltään, sillä kotona on niin samanlaista. Erityisesti Kairosta tekee hyviä löytöjä. ELLALA ON luonut kontakteja paitsi diplomaatteihin myös Punaisenmeren kuvernööriin. Haaveensa Ellala on myös toteuttanut. Sen sijaan kuninkaallinen posliini lepäsi usein myyntipöydän alla sanomalehdissä. TUULIA VIITANEN TEKSTI // PEKKA RAUTIAINEN KUVAT Roomalainen kylpyläosasto vie empireaikaan. Pirkanmaalla Mouhijärven kylällä hän on nähtävyys. ”KUNINKAALLISTA ELÄMÄÄNSÄ” Ellala esittelee mielellään. Sen vuoksi muutamaan vuoteen ei ole ollut enää tarvetta kiertää huutokauppoja. Keskisalin arkadien eli holvien idea on saatu Ranskasta, ja pylväät on marmoroitu samalla tavalla. Olen miettinyt, mitä se voisi olla, kunnes keksin, että vien spektroliittia. –?Vaimon kanssa pukeudumme kuninkaallisiin asuihin ja ystävät juhla-asuihin. Vihkimiselle kohotetaan malja, ja sänkyyn katetaan pieniä naposteltavia. Jokin tässä kiehtoo. Hän on myös päättänyt, että vaikka Suomi ei ole kuningaskunta, täällä voi elää kuin kuninkaallinen. Kaikki ihmettelevät, kuinka voin asua näin.” MARKKU ELLALA Koti kuin Versailles. Nyt koti on kuitenkin yksityiskäytössä ja siellä voi järjestää ainoastaan ”kuninkaallisia häitä”. Jokainen yksityiskohta on mietitty. Se on ainutlaatuista, ja sitä saa vain Suomesta. Ellala on tavannut paljon sheikkejä. toukokuuta juhlitaan Britanniassa prinssi Harryn ja Meghan Marklen häitä. Sitä piti erikseen kysyä, ja koska kysyntä ei ollut kova, hankinnat olivat edullisia. –?Shaahitar tuli yllättäen kättelemään meitä
–?Teloitettavat peittivät edelliset ammutut ja kaivoivat jatkoksi omat hautansa. Vankeja kuljetettiin ja marssitettiin Hämeenlinnaan jopa kilometrin pituisissa neliriveissä parikin tuhatta henkilöä päivässä. Valtausta seuranneina päivinä alkoivat kuulustelut, pidätykset ja teloitukset. Taustalla näkyy upseerikerho ja entinen miehistörakennus. Vangituista 19 tuomittiin ammuttavaksi. –?Hämeenlinnasta löytyy vaikuttavimmat paikat sisällissodan historiasta kiinnostuneille, Suo sanoo. Vielä suuremmat riemunpurkaukset syntyivät, kun Hämeen linnassa viruneet lähes sata poliittista valkoista vankia vapautettiin. –?Täältä mäen päältä pystyi katsomaan teloituksia aitiopaikalta, ja kuulemani perimätiedon mukaan väkeä kävi ampumisia myös seuraamassa, historianharrastaja Mauri Suo kertoo. Vesilaitoksen johtaja Viktor Siipi johti ensimmäisiä kuulusteluja. Nälkään, tauteihin ja ammuttuna menehtyi noin 2 500 vankia. päivänä ja suuntasivat sisämaahan. Yhdessä haudoista on ainakin 109 Hämeenlinnassa kevään aikana teloitettua punaista. K un Ahveniston kappelin takaa katsoo alas Ahveniston rotkoihin, puiden välistä siintää kolme muistomerkkiä. Eivät ammuttavat olisi siinä kunnossa pystyneet pidemmälle kävelemäänkään, Suo sanoo. HÄMEENLINNAN VANKILEIRIT • Kaupungissa oli vankeja enimmillään noin 11 500 • Vangeista oli naisia noin 1000. • Hämeenlinnan vankileireillä menehtyi vuoden 1918 loppuun mennessä 2464 vankia. Punavankeja Hämeenlinnan vankileirillä Suomenkasarmilla kesällä 1918. Bussiretkiä sisällissodan tapahtumapaikoille vetävä historianharrastaja Mauri Suo sanoo Ahveniston rotkohautojen olevan yksi pysäyttävimmistä kohteista. –?Tänne oli tasainen matka kuljettaa vankileirillä kuolleita kärryillä ja teloitettavien kävellä. • Suurin osa vangeista oli Poltinahon kasarmeilla, mutta vankeja oli myös Hämeen linnalla ja Suomenkasarmilla. • Vankileireillä menehtyi pääasiassa nälkään ja tauteihin noin 10 000 henkilöä. Saksalaiset valtasivat Helsingin huhtikuun 12.–13. Harju on hiekkamaata, jota on helppo kaivaa. TIISTAINA 1. • Korkeimmillaan vankileirien määrä oli noin 40, kunnes kesällä 1918 vankeja alettiin koota suuremmille leireille. päivä saksalaiset saapuivat Hämeenlinnaan. Ensimmäisenä saapuneet sotilaat kukitettiin, väkeä virtasi torille. Poltinahon vankileirin paikalla seisoo nyt Miekkalinna. Valkoiset olivat kukistaneet punaisten vastarinnan Tampereella 6. • Asiakirjojen mukaan vangeista 109 teloitettiin. Ahveniston rotkot valikoituivat teloitusja hautapaikaksi käytännön syistä. KUVA: Pekka Rautiainen. huhtikuuta. FAKTA Sisällissodan vankileirit • Suurin osa sisällissodan uhreista menehtyi taistelujen jälkeen teloituksissa heti sodan päätyttyä ja vankileireillä. • Suurin yksittäinen kuolinsyy oli isorokko. Huhtikuun 26. Tautiin sairastui Hämeenlinnassa noin 900 vankia, joista noin 300 menehtyi. LINNANKASARMILLE , Suomenkasarmille ja kaupungin suurimmaksi vankileiriksi kasvaneelle Poltinaholle syntyi pian punaisten kukistuttua vankileirejä, jonne kuljetettiin etenkin Lahden suunnalla kiinni jääneitä punaisia. Monia punaisia päästettiin vielä vapaaksi, mutta pian tiukan linjan kannattajat pääsivät vallalle. • Valkoiset teloittivat sodan aikana ja myöhemmin noin 10 000 punaista. KUVA: Helsingin yliopistomuseo Vankileiriltä oli lyhyt matka Ahveniston hautaan Sata vuotta sitten Hämeenlinnaan tuotiin vangittuja punaisia kilometrin pituisissa jonoissa. Mauri Suo on vetänyt noin 25 vuoden ajan bussiretkiä Suomen sisällissodan tapahtumapaikoilla. Hämeenlinnan vankileirien vangit Lähde: Ilkka Teerijoki: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918 18.5.1918 11 482 7.6.1918 11 286 1.7.1918 9 618 1.8.1918 4 248 15.9.1918 1 924 helmikuu 1919 1 200 kesäkuu 1919 800 Syyskuussa 1919 viimeiset vangit siirrettiin Tammisaareen. Kaupunginvaltuuston asettaman järjestysvaliokunnan perustamat kenttäoikeudet kuulustelivat 460 pääosin kaupungissa ja sen itäpuolella otettua vankia. Punaisten teloittamana menehtyi sodan aikana noin 1 700 henkilöä. Hämeenlinnan ohi ja läpi valui alkukevään aikana tuhansia pakenevia punaisia. • Syksyllä leirien määrää vähennettiin ja leirejä muutettiin pakkotyölaitoksiksi. Hämeenlinnassa oli keväällä 1918 vain noin 6000 asukasta, mutta lähes 12 000 vankia. SATA VUOTTA sitten sisällissodan loppurysäys lähestyi Hämeenlinnaa. TAMMIKUUTA 2019 16 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA JUHO PELTONIEMI TEKSTI 1918 Sata vuotta sisällissodasta. Noin puolet kuulustelluista vapautettiin, osa vangittiin ja jotkut lähetettiin kotiseudulleen. Kivipaasien alle on haudattu noin 2?500 henkilöä, jotka menehtyivät keväällä ja kesällä 1918 Hämeenlinnan vankileirillä. • Lisäksi seudulla teloitettiin jopa 200 henkilöä heti taistelujen jälkeen tai myöhemmin muualta tulleiden valkoisten ja saksalaisten ampumina
TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 17 PLUSSA Parissa viikossa Hämeenlinnan leireille kuljetettiin ja suljettiin yli 10?000 punavankia. Hämeenlinnan vankileiri oli maan toiseksi suurin, joidenkin arvioiden mukaan hetken ajan maan suurin. Tilannetta ei auttanut se, että leirien ylläpito ja huolto oli sotilaskoulutuksen saaneiden vastuulla. Kasarmirakennukset olivat surkeassa kunnossa. Punavankeja Hämeenlinnan vankileirillä Suomenkasarmilla kesällä 1918. Taustalla näkyy upseerikerho ja entinen miehistörakennus. Jonkinlaista vankien terveydenhoitoa oli yritetty järjestää jo kaupungin valtauksen jälkeisenä päivänä piirilääkäri Sahlbergin johdolla. Elintarvikepula vaivasi koko maata, ja Hämeenlinnassa tilanne oli keskimääräistä pahempi. Vangit makasivat leirillä parakeissa ilman peitteitä tai kunnon vaatteita, ja osa tuhansista Poltinaholle suljetuista vangeista oli käytännössä taivasalla. KUVA: Helsingin yliopistomuseo Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Punaisia haavoittuneita ja sairaita hoidettiin puolentusinassa eri sairaalassa, mutta pulaa oli välineistöstä ja muista tarpeista. –?Eihän sotilailla ole ammatillisia valmiuksia hoitaa tuollaisen leirin ylläpitoa, Mauri Suo huomauttaa. Leireille suljettiin myös tuhat naista, joukossa hämeenlinnalaiset punakaartiin kuuluneet naiset. POLTINAHON VANKILEIRISTÄ ei ole jäljellä edes piirustuksia. Olosuhteet olivat alusta asti katastrofaaliset. Varuskunta-alueesta, jonka yhteyteen leiri syntyi, on olemassa kaupungin varastona toimiva kasarmi poliisitalo Miekkalinnan naapurissa ja liikenneympyrän toisella puolella sijaitseva, asunnoiksi remontoitu punatiilinen upseeritalo. TIISTAINA 1. Kaupungissa oli kirjoilla vain noin 6?000 asukasta, mutta vankeja oli 18. toukokuuta virallisten tietojen mukaan 11?482
Käytännössä ne eivät toteutuneet. Illalliseksi työssä oleville vangeille kuului 60–80 grammaa leipää ja 50 grammaa silakkaa. Kesäkuun alussa vangeille kuului aamuisin 90 grammaa leipää ja 100 grammaa silakkaa, päivällisellä 40 grammaa leipää ja puolesta litrasta litraan keittoa laadusta riippuen. Alkukesän aikana kaikille kolmelle vankileirinä toimineelle kasarmialueelle perustettiin omat sairaalat. TAMMIKUUTA 2019 18 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA –?Jokainen tietää, että toukokuussa voi olla ulkona vielä melkoisen kylmä, Suo huomauttaa. Vartijoina käytettiin ajoittain myös asevelvollisia. Kaikki ruokapaketit omaisilta kiellettiin, koska pelättiin että joku salakuljettaisi niiden varjolla leirille aseita. Olosuhteet Hämeenlinnan leireillä muodostuivat kesän aikana niin kammottaviksi, että pelko joukkokapinasta oli todennäköisesti turhaa. VANKIEN RUOKKIMISESTA oli olemassa viralliset määräykset. Poltinaholla on säilynyt kasarmirakennus, joka oli käytössä myös vankileirin aikana. Hämeenlinnan vankileiri suljettiin kokonaisuudessaan vasta syyskuussa 1919, kun vangit siirrettiin Tammisaareen. Kesäkuun puolivälissä noin 11?000 vankia oli hoitamassa 7 lääkäriä, 15 sairaanhoitajaa ja 4 sairaanhoito-oppilasta. Kesä-heinäkuun vaihteessa noin 8?000 vangista 1?200 oli sairaana. Toisaalta vankien tarpeettoman kova kohtelu oli yleistä. Vankileirien suurin suma oli purettu syyskuun puoliväliin mennessä. Vapauteen päässeille annettiin pitkällekin kotimatkalle evääksi reikäleipä, voinokare ja puolikas silli. Muutamia kuolemantuomioita annettiin yhä, mutta valtaosa tuomituista sai ehdollisen vankeuden mahdollistaneen alle kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Noin 600 ehdonalaiseen tuomittua määrättiin pariksi viikoksi karanteeniin tautiepidemian vuoksi. TIISTAINA 1. Kaikki ruokapaketit omaisilta kiellettiin.. Osa menehtyneistä olisi voinut tulla toimeen perheen ja tuttavien avustamana, jos se olisi sallittu. Valkoisten koko maassa ottamien vankien kokonaismäärä – yli 80?000 henkilöä – oli niin valtava, että kaikkien huoltaminen muutenkin kurjistuneessa elintarviketilanteessa oli käytännössä mahdotonta. Toukokuun puolivälistä lähtien vankeja sai käydä tapaamassa leirin päällikön allekirjoittamalla luvalla. HÄSA 6 Artikkelien lähteet: Mauri Suon haastattelu ja hänen keräämänsä materiaali, Ilkka Teerijoen kirja Hämeenlinna vallankumouksen vuosina, yliopistotutkija Sami Suodenjoen luentomateriaali ja haastattelu, Kansallisarkisto, Häme-Wiki, www.hameenlinna.fi. Mauri Suo kuljettaa sisällissodan historiasta kiinnostuneita vuoden 1918 tapahtumapaikoilla. Osa asevelvollisista katsoi läpi sormien, kun vangit puhuivat kaupunkilaisten kanssa ja kerjäsivät ruokaa kulkiessaan vartioituna kaupungilla. Suurin vankien muodostama uhka oli tautien, erityisesti isorokon, leviäminen. Kesän edetessä vankimäärä laski voimakkaasti valtionrikosoikeuksien toimiessa täydellä teholla. Vankien kerrotaan huudelleen kaupunkilaisia antamaan ”joko leipää tai kuulan”. Heinäkuun puoliväliin mennessä Hämeenlinnaan oli perustettu alkuvaikeuksien jälkeen 16 valtionrikosoikeuden osastoa. Ruokaa jaettiin yleensä grammoissa ja litroissa mitattuna riittävästi, mutta ravintoarvot olivat huonot ja ruoka oli toisinaan syömäkelvotonta. VANKIMÄÄRÄ väheni kesän edetessä, mutta samalla hoitoa tarvinneiden kunto oli entistä huonompi. Joidenkin vartijoiden epäiltiin välittäneen vangeille kirjeitä ja syötävää. Joka viides Hämeenlinnan leireille suljettuna ollut menehtyi. Heinäkuu oli leireillä pahin. Hämeenlinnassa menehtyi 995 vankia ja kaikkien leirien kuolleisuus kuukauden aikana oli 5?250 henkilöä. Kymmeniä punaisia menehtyi pian vapautumisensa jälkeen, kun he söivät enemmän kuin kuihtunut elimistö kesti. Senaatti päätti jo kesäkuun lopussa, että neljäsosa vangeista on vapautettava, mikä laski myös Hämeenlinnan vankimäärän alle 10?000 heinäkuun alkuun mennessä. Kurinpitäjinä he eivät olleet kummoisia, mikä taas helpotti joidenkin vankien oloja. Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Heinäkuun kuolleisuutta lisäsi espanjantaudiksi kutsuttu influenssaepidemia. KUVA: Pekka Rautiainen Vankien kerrotaan huudelleen kaupunkilaisia antamaan ”joko leipää tai kuulan”. Oikeudet tuomitsivat vankeja liukuhihnalta 10–12 vankia päivässä. Vartijoille oli annettu ohjeet ampua jokainen, joka yritti lähestyä tai puhutella vankeja heidän ollessaan työssä tai leirin ulkopuolella
Häntä on kutsuttu “2000-luvun tangon ääneksi” ja “Buenos Airesin parhaaksi ääneksi”. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 19 PLUSSA CLUB FOR FIVE SONGS OF KIRKAN RAKASTETUT LAULUT UUSINA UPEINA A CAPPELLA -VERSIOINA. Jack Björklund on yksi Suomen eniten keikkailevista koomikoista. klo 19 MARTIN ALVARADO & QVINTETO OTRA VES Marti?n Alvaradoa pidetään yleisesti Argentiinan merkittävimpänä nykytangon laulajana ja jopa yhtenä hienoimmista vokalisteista tangon historiassa. Liput 25€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. klo 19 STAND UP: ANDRE WICKSTRÖM, HELI SUTELA, JACK BJÖRKLUND Heli Sutela hauskuuttaa lämpimällä ja sympaattisella tavallaan naisten lisäksi myös miehiä. klo 15 PIKKU PAPUN MUSIIKKISIRKUS Pikku Papun Musiikkisirkus on sirkusryhmä Blind Gut Companyn ja lastenmusiikkia soittavan Pikku Papun Orkesterin esitys, jossa yhdistyvät ihastuttava lastenmusiikki, leikkisä nykysirkus ja kiehtova visuaalisuus. Tapahtumat tuottaa: Liput tapahtumiin: www.verkatehdas.fi. Hinnat sisältävät käsittelykulut. TIISTAINA 1. Liput 29€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. Hänen lavavarmuutensa saa yleisön rentoutumaan nopeasti, mutta hytkymään vielä nopeammin. Liput 31€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. Konsertissa kuullaan ensimmäistä kertaa Kirkan rakastettuja lauluja uusina ja upeina a cappella -versioina. André on lavalla kuin yhden miehen kokonainen teatterinäytös, joka saattelee ihailtavasti yleisön hienoksi hiotun komiikan syövereihin. Kohderyhmänä ovat ala-asteikäiset ja sitä nuoremmat lapset perheineen. Kyllä tapahtuu… Verkatehdas Vanaja-sali 1.3. 2.5. Aiheet komiikkaan löytyvät todellisesta elämästä ja ärsyttävätkin asiat muuttuvat naurattaviksi. André Wickström on naurattanut yleisöä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 31.1. 7.4. klo 19 WALTTERI TORIKKA Torikka on Suomessa ja ulkomailla uraa luova uuden ajan oopperaja konserttilaulaja. Torikan ensialbumi Sydän myi platinaa ja toinen levytys Rakkaus ylitti kultalevyn rajan. klo 19 CLUB FOR FIVE: SONGS OF KIRKA Konsertti yhdistää nämä kaksi ainutlaatuista artistia ennennäkemättömällä tavalla. 30.3. Liput 26€. Waltteri Torikka nousi koko kansan tietoisuuteen voittamalla Tähdet, tähdet -televisiosarjan vuonna 2015. Liput 44€ Hinnat sisältävät käsittelykulut
Tähän asiaan kirjailija ei voi hirveästi vaikuttaa.” 1. Ensimmäiseen versioon menee yleensä noin puoli vuotta. Samaan aikaan kirjoitin tarinan kolmatta osaa ja kahta muuta romaania.” 5. (03) 6151 461 Helena Wariksen kirjan synty alkoi kylvystä . Lisäksi tuli kaksi muuta sanaa: riikinkukko ja radiomasto.” 3. Minua kiinnostivat myös viestikyyhkyt ja Bengtskärin majakkamiljöö. Molemmat kirjat ovat syntyneet kolmesta sanasta. Näistä aloitin. Toinen versio ”Vaihtelee romaaneittain, kirjoitanko toisen version ensimmäisen päälle vai pinkasta. Vedenkehrääjän julkaisuajankohdaksi on sovittu syksy 2018. TAMMIKUUTA 2019 20 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Sieppari Aukeamalla pureudutaan lastenja nuortenkirjallisuuteen. Kirjoitin aivan toista kirjaa, mutta sana oli voimakas ja vaati päästä esiin. Tietyn sanan saaminen oli kuin tulpan aukaisemista. Zemi opettelee elämään ilman silkkiköysien puristusta, omana itsenään. Kuulin vasta kirjan valmistuttua, että majakoissa on todella käytetty viestikyyhkyjä. Kirjan matka ideasta myyntipöydälle on pitkä. Haroin kylpiessäni lämmintä vettä viileän sekaan kuin olisin kehrännyt. Ensimmäinen versio ”Luonnostelin Vedenkehrääjää heti. Tähän vaiheeseen menee pari kolme kuukautta.” 6. Aiemmin olen saanut sopimuksen toisesta versiosta. En juuri suunnittele etukäteen, vaan alan vain kirjoittaa, ja tarina selkenee edetessään. Jo ykkösversio on aika loppuunmietitty. Tämä toimii etenkin, jos jokin asia on itselle epäselvä. Minulle toinen versio on aina pahin. Linnunsitojasta ja Rendelistä tehtiin jo ensimmäisen version jälkeen kustannussopimus. Tausta Helena Waris julkaisi romaanin Linnunsitoja keväällä 2017. Idea uuteen kirjaan ”Ideaa Linnunsitojan jatko-osaan ei tietenkään olisi tullut ilman Linnunsitojaa. Kirjassa minäkertoja Zemi elää Koneiden hallitsemassa maailmassa. Hän päätyy orjamaisesta työstään vastarinnan hallinnoimalle majakkasaarelle, jonka tärkein aarre ovat viestikyyhkyt. En suunnitellut jatkoa, mutta keväällä 2017 sain uudet kolme sanaa. Sieppari kysyi kirjailija Helena Warikselta ja tämän kustantajalta Otavalta, millaisia vaiheita kirja käy läpi sen jälkeen, kun kirjailija on saanut idean, jota ei voi vastustaa. Linnunsitojasana tuli unessa syksyllä 2015. Syksy 2018 Kevät 2018 2. Samaan aikaan yhteiskunnallinen tilanne kiristyy.. Eteneminen on hidasta, koska viilaan pilkkuja loputtomiin. Pinkasta kirjoittaminen tarkoittaa sitä, että vierellä on kommentoitu ensimmäinen versio, mutta joka sana punnitaan ennen uuteen tiedostoon kirjoittamista. > Kulttuuri puh. Pidin kesän taukoa ja syksyllä 2017 aloin kirjoittaa. Kokeilin ensin kirjoittaa imperfektissä enkä minäkertojan suulla preesensissä, mutta se ei toiminut. . Siitä tuli nimi Vedenkehrääjä. TIISTAINA 1. Oikoluku ”Olen tehnyt jo niin monta kirjaa, että toisen version jälkeen tulee usein jo oikolukuvaihe eikä kolmatta editointikierrosta
Omaan työhön nähden valmis kirja tulee niin pitkän ajan päästä. MUITA ROMAANEJA: • Vuori (2014) • Entropia (2015, yhdessä Janne Nykäsen kanssa) • Rendel (2017, yhdessä Jesse Haajan kanssa) • Linnunsitoja (2017) • Waris on voittanut fantasiapalkinto Kuvastajan neljästi ja saanut Kaarina Helakisa -palkinnon (2016). HÄSA Koskisen kone laulaa jatkuvasti NÄIN KIRJOITAN JESSE HAAJA. Hänelle yksi syy kirjoittaa on pääsy seikkailuun uuden ja tuntemattoman äärelle. Sama henkilö voi olla tilanteesta riippuen sekä hyvä että paha. Tämä on luottamusherkkä ala, ja meidän tehtävämme on auttaa kirjailijaa saamaan ulos paras mahdollinen teos. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, ettei tule kiire.” Helena Wariksen kirjan synty alkoi kylvystä Syksy 2018 KUKA. Yleensä hän esittää kysymyksiä ja usein toivoo lisää taustoitusta. • Työskennellyt Otavalla seitsemän vuotta, mutta siirtyy tänä keväänä yksityisyrittäjäksi. Viikon kuluttua tästä se on kaupoissa.” HÄSA 6 Prosessista kertoi Otavan entinen lastenja nuortenkirjapäällikkö Emma Alftan. Listat lyödään lukkoon noin vuotta etukäteen. Suurin juhlan tuntu on silloin, kun saan ensimmäisen version lähetettyä. Olen huomannut kirjoittavani asioita itsestään selvinä, vaikkei lukija välttämättä pysy kärryillä. Mielikuvitus vie jännittäviin paikkoihin, vaikka kirjailija itse istuu aina tukevasti työhuoneessaan. Jos teksti saa kaksi puoltoääntä, sen lukee myös kustannustai osastopäällikkö. Jos jokin kirja tulee valmiiksi loppusyksystä, laitamme sen ideaalitapauksessa kesän listalle eli se ilmestyy touko-elokuussa. Luulimme hänen kirjoittavan jotain muuta.” VAIHE 2 ”Julkaisupäätös tehdään aina käsikirjoituskohtaisesti. Jotkut osaavat tarkkaan kertoa, mitä on tulossa ja milloin. Kirja saapuu varastoon noin kuukauden päästä painoon lähettämisestä. Esimerkiksi uusi Tatu ja Patu -kirja tulee melko tasan tarkkaan kerran vuodessa. Koskinen kirjoittaa kaikkea lastenromaaneista kauhuun. Vastaamme kirjailijoillemme mahdollisimman pian. Jos hänkin innostuu, tekijän kanssa voidaan keskustella siitä, mitä tekstille kannattaisi tehdä.” VAIHE 3 ”Kustannussopimus kirjoitetaan ja julkaisukausi päätetään. Joskus voi kestää kauan saada jokin teos oikeaan suuntaan, mutta joskus kirja etenee nopeasti. ”En juuri suunnittele etukäteen, vaan alan vain kirjoittaa, ja tarina selkenee edetessään.” HELENA WARIS kirjailija Kevät 2018 4. Julkaisunopeus riippuu kustannuslistan tilanteesta, romaanin työstämisen tarpeesta ja pitääkö siihen tehdä kuvitusta. Hänestä tuli kirjoittaja ”hämärällä 1990-luvulla”, kun kirjoituskoneesta alkoi pulputa liuskoittain tarinaa. OTAVA • Otava on vuonna 1908 perustettu suomalainen kirjankustantamo. Käsikirjoitus on kustannustoimittajalla yleensä korkeintaan kuukauden. • Parhaillaan hän työstää Linnunsitojan jatko-osaa ja kolmea muuta romaania. Tähän voi mennä joitakin kuukausia tai joskus jopa vuosia.” VAIHE 4 ”Pääsääntöisesti syksyllä sopimuksen saava kirja ilmestyy seuraavan syksyn markkinoille. Osa voi yllättää. Ein sanominen on aina ikävää ja piinallista.” VAIHE 3 ”Tuttujen kirjailijoiden kanssa julkaisuprosessi on nopeampi kuin uusien. ”En tapaa juhlia, kun kirja tulee. Käsikirjoituksen valmiudesta riippuen sitä voidaan lähetellä kustantamon ja kirjailijan välillä vielä muutamien hiomiskierrosten verran. Silloin tarinalla on ensi kertaa alku ja loppu ja hatara luuranko. –?Tämä on noussut kirjoissani esiin yllättävän usein, Koskinen sanoo. –?Lastenkirjojen tekeminen on niin rankkaa, että lomailen kirjoittamalla aikuistenromaaneja. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 21 PLUSSA Kustantamon oman kirjailijan uudet kirjat VAIHE 1 ”Kustannustoimittajat saavat kirjailijaltaan uuden käsikirjoituksen ja kertovat, millaista kirjaa tarjotaan. Emma Alftan • Lastenja nuortenkirjapäällikkö. Helena Waris kuuluu näihin, ja esimerkiksi Linnunsitoja oli iloinen yllätys. Silloin saatan ostaa itselleni kakun.” MARIKA RIIKONEN TEKSTI // SOILE TOIVONEN KUVITUS Käsikirjoituksesta niteeksi Uusien tekijöiden käsikirjoitukset VAIHE 1 ”Otavalla on käsikirjoituksille sähköpostilaatikko, johon kilahtaa vuosittain 350–400 lastenja nuortenkirjakäsikirjoitusta. Kustannustoimittaja astuu remmiin ”Kun ensimmäinen versio on valmis, lähetän sen kustannustoimittajalleni. • Se aloitti Pohjankontutrilogian, jonka muut osat ovat Sudenlapset (2011) ja Talviverinen (2013). Odotellessani kirjoitan aina jotain muuta.” 7. Juhlan paikka. –?Työtuolini ympärille on vuosien saatossa muodostunut ideoita kuhiseva tihentymä. • Aiemmin hän teki uraa mm. Helena Waris • Ristiinalainen kirjailija Helena Waris julkaisi esikoisromaaninsa Uniin piirretty polku vuonna 2009. Ihmisen kaksijakoisuus kiehtoo hämeenlinnalaista kirjailijaa Juha-Pekka Koskista. Joskus kaikki käy nopeasti: esimerkiksi Tubettajan käsikirjaa tarjottiin helmikuussa, ja kauppoihin se ehti huhtikuussa. TIISTAINA 1. Kone laulaa jatkuvasti. Joskus harvoin voi käydä niinkin, että kirjailija ja kustantamo ovat teoksesta eri mieltä, jolloin teosta ei julkaista. Käsikirjoituksen lähettäjälle pyritään vastaamaan noin kolmessa kuukaudessa.” VAIHE 2 ”Jos käsikirjoitus on kiinnostava, sen lukee toinenkin kyseisen osaston ihminen. BBC:n lastenohjelmissa, mainostoimistossa, Nelosella ja WSOY:lla. Laatikkoa seuraa vuorollaan yksi kustannustoimittaja, joka nappaa kiinnostavimmat
Katse on suunnattu avoinna olevalle ovelle. Moni kokee yrittämisen mielekkääksi elämäntavaksi. –?Myyn ainoastaan hyvää tavaraa, ja teen juuri niin kuin itse haluan. Nuoriso käy myös auttamassa liikkeessä. Naiset yrittävät erityisesti hoivaja sosiaalialoilla, kivijalkakaupassa ja terveysja hyvinvointipalveluissa. Neljä vuotta sitten Sundholm aloitti loppuunmyynnin ja ajatteli lopettavansa liikkeensä vuonna 2015. –?Mutta se on vain yksi syy. Sundholm tietää, ettei ulkonäöstä voi päätellä, kenellä on varaa ostaa turkki ja kenellä ei. Lopettaessaan yritystoiminnan yrittäjä jäisi perustulon varaan, eikä se ole houkutteleva vaihtoehto. Sundholmin tapauksessa kyse on elämäntavasta ja siitä, että varasto on arvokas. SUOMEN YRITTÄJÄNAISISSA suurin osa jäsenistä on yli 45-vuotiaita. Edelleen Sundholm yrittää. –?Näytän ja palvelen. Liikkeen lisäksi Sundholm huolehtii suvustaan: tyttärestään, kuudesta lapsenlapsestaan ja lastenlastenlapsistaan. Siksi ne varmaan musta tykkää. Viimeisimmät vuodet ovat olleet vaikeita. Parasta on, kun asiakas löytää jotakin ja tulee siitä onnelliseksi. Hän on menettänyt toisen tyttärensä ja rakkaan koiransa. Asiakkaiden palveleminen on ollut tärkeää. Sundholm oli sukunsa neljäs turkisalan ammattilainen. Naisyrittäjistä 55 prosenttia työskenHeimopäällikkö jaksaa painaa pitkää päivää Naisyrittäjyys on nuorta. Naisyrittäjä tienaa huomattavasti vähemmän kuin palkkatyössä käyvä. TAMMIKUUTA 2019 24 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA A nsa Sundholm, 79, istuu keinutuolissa. Se näkyy sosiaaliturvassa. TIISTAINA 1. Liiton puheenjohtajan Seija Estlanderin mukaan moni naisyrittäjä jatkaa pitkään, koska ei ole maksanut vuosien saatossa riittävästi yrittäjän eläkemaksua. Toisin kävi. SUNDHOLMIN MUKAAN parasta yrittäjyydessä on se, että voi tehdä juuri niin kuin itse parhaaksi näkee. Jokaista palvellaan. Tuolloin hän osti liikkeen isältään Jalmari Nurmiselta. –?Päättäjien pitäisi kiinnittää huomiota ja puuttua yrittäjien alivakuuttamiseen, sanoo Estlander. –?Kauheita paukkuja. Siksi ne varmaan musta tykkää.” ANSA SUNDHOLM 79-vuotias yrittäjä TUULIA VIITANEN TEKSTI // PEKKA RAUTIAINEN KUVA. Eläketurvakeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan yrittäjän sosiaaliturvan perustana olevat yrittäjän vuosikeskiansiot ovat 8?000 euroa pienemmät kuin palkkatyössä käyvän. Hätilän turkis ja takki -liikkeen valikoimaa on tultu ihastelemaan ympäri Suomen. –?Kyllähän kauppiaan pitää tietää, mitä täällä on. Ilman apua liikkeestä ei oikeastaan mitään löydäkään, sillä tavaraa on paljon. Jos asiakas tietää, mitä tarvitsee, Sundholm kyllä tietää, mistä sellainen tuote löytyy. Sundholm kertoo, ettei ole koskaan miettinyt tekevänsä mitään muuta, vaikka vaikeitakin hetkiä on ollut. Kymmenisen vuotta sitten liikkeessä oli 4–5 ”likkaa” töissä, mutta nyt Sundholm on ollut liikkeessään yksin. ”Näytän ja palvelen. Oven lasista heijastuu näkymä Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulle, joten Sundholm näkee paitsi sisään astuvat asiakkaat, myös kadun tapahtumat. SUOMEN YRITTÄJISTÄ kolmasosa on naisia. Kukaan ei määräile. Sundholm on pitänyt Hätilän turkis ja takki -liikettä 24-vuotiaasta. ”Viimeinen mohikaani” tai ”heimopäällikkö”, kuten hänen edesmennyt tyttärensä Tiina Nurminen äitiään kutsui. Laskennallisen sosiaaliturvan pohjana on yrittäjillä 23?000 euroa, kun palkkatyössä käyvillä luku on 31?000 euroa
Ennen vanhaan hän lomaili kesäisin, sillä silloin turkiskauppa ei vetänyt. Toki paikkakuntakohtaisia eroja on. –?Sosiaaliturva yrittäjä-äidille on aivan erilainen kuin tavalliselle työntekijälle. SUNDHOLM ON töissä kesät talvet. Nyt koko liikkeen varasto on alennuksessa. Laajasti naiset ovat ryhtyneet yrittämään oikeastaan vasta sotien jälkeen. Lähteet: Tilastokeskus, Suomen naisyrittäjät. Sellaisia hän sitten hankki ja myi muillekin. Usein hän myös lukee. –?Kun naisten päällysvaatteet tulivat valikoimiimme, minun ei ole tarvinnut ostaa muualta kuin alusvaatteet, sukat ja kengät. –?Katselkaa rauhassa. Aikaisemmin ostot perustuivat intuitioon. telee yksin ja 45 prosenttia pystyy työllistämään myös muita. –?Mutta ei mitään kovin väkevää. Yrittäjistä jopa 23 prosenttia on 55–74-vuotiaita. Siellä hän asui viikot ja viikonlopuksi tuli kotiin Hämeenlinnaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yrittäjänaiset ovat korkeasti koulutettuja ja aloittavat yrityksensä nuorempina kuin pikkukaupungeissa tai maaseudulla. –?Hyvin harvoin pidän lomaa. Seija Estlanderin mukaan kustannukset lapsista ovat niin kovat, ettei monella yrittäjyydestä haaveilevalla ole siihen nuorempana varaa. Kauppias oli lähdössä etelänlomalle, eikä löytänyt sopivan siistejä lomavaatteita. Oma yritys perustetaan vasta äitiyslomien jälkeen, kun taloudellinen tilanne on vakaa. Kaikki on puoleen hintaan, eikä mitään huonoa ole myynnissä, Sundholm sanoo. Kävelykadulla olevassa liikekiinteistössä on tavaraa kahdessa kerroksessa, vaikkei Sundholm ole enää kymmeneen vuoteen kiertänyt ostamassa messuilta tavaraa. TIISTAINA 1. Vaikka Suomessa naiset ovat saaneet äänioikeuden varhain ja ovat tasa-arvoisia miesten kanssa, naisyrittäjyys on nuorta. • Yksinyrittäjien lukumäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 40 000 yrittäjällä. Voin sanoa, että olen onnellinen. –?Ei tartte porskuttaa joka paikkaan. Joskus tuli hommattua vähän liikaa. Kun hän joutui polvileikkaukseen, tyttärenpoika huolehti liikkeestä naisystävänsä kanssa. Sellaista luksusta Sundholmilla ei ole ollut kuitenkaan enää 30 vuoteen. –?Kun näin tuotteen, tiesin heti, haluanko sen vai en. Tulin heti onnelliseksi. Eräänä talvena hän ompeli 16?000 huppua. Aikarajaa Sundholm ei ole kuitenkaan loppuunmyynnilleen määritellyt. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 25 PLUSSA Ansa Sundholm on voimakastahtoinen kauppias, joka on tottunut päättämään, miten asiat hoidetaan. Sundholmin yrittäjyyden salat ovat isän peruja. Sundholm tervehtii ja kysyy, etsivätkö rouvat jotakin tiettyä. Kun vanhemmat perustivat toisen turkisliikkeen Lappeenrantaan, isä sanoi: ”Pidä Ansa sinä tämä (ensimmäinen liike).” Sitä ennen hän oli ottanut tyttärensä mukaan työmatkoilleen ja opettanut turkisalan lainalaisuudet. Kun isä kuoli, Sundholmin vastuulle jäi Lappeenrannankin myymälä. Isä näytti ja opetti kädestä pitäen. • Työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin on tiukkaa: naiset yrittävät palvelualalla, miehet rakennusalalla. • Naisyrittäjiä on noin kolmannes. He ovat vieraalla töissä, jolloin äitiysvapaan kustannukset maksaa työnantaja. Kävelykeppi auttaa korkeimmalla sijaitsevien asusteiden kurottelussa. • Yksinyrittäjiä on Suomessa 180 000 mikä on noin 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. NAISET RYHTYVÄT yrittäjiksi miehiä vanhempina, yleensä vasta siinä vaiheessa, kun lapset on tehty. Valikoima laajeni turkiksista naisten vaatteisiin sattumalta. Välillä oli niin tiukkaa, että hän nukkui liikehuoneistossa ja kävi suihkussa uimahallissa. Kotiin päästyään hän syö. OHO • Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa on keskimääräistä enemmän naisyrittäjiä. ONGELMIA • Naisvaltaisilla aloilla on koettu ongelmaksi se, etteivät naisten pyörittämät yritykset kasva ja kansainvälisty riittävästi. • Suomessa naisyrittäjät ovat iäkkäämpiä kuin palkansaajanaiset. Hätilän turkis on muokkauttanut ja värjäyttänyt turkiksia turkistehtailla ja tehnyt erilaista turkiskauppaa. Sundholm on paitsi myynyt, myös ommellut esimerkiksi takkien karvakauluksia. LM–HÄSA LUKUJA Joka kolmas yrittäjä on nainen • Suomessa on 357 000 yritystä. Kun naisten vaatteet lisättiin liikkeen valikoimaan, ei lomia ole enää pidetty. • Naisyrittäjistä 55 prosenttia tekee töitä yksin, 45 prosenttia työllistää itsensä lisäksi muita. Tänäänkin vein autoa huoltoon, ja heti tuli mies auttamaan ja laittoi auton kuntoon. –?Jos koko romukasa saadaan pois, olen kiitollinen. • Naisten yritysten kasvun tulppana väitetään olevan vauvalaskun maksattaminen äidin työnantajalla. Se oli Sundholmin yrittäjyyskoulu. Hän on tarkka siitä, että lopettaa työpäivän aina kello 17. KAKSI VANHEMPAA rouvaa kävelee liikkeeseen sisään. –?Siihen voi vaikuttaa myös se, että riskinottajina naiset ovat varovaisempia kuin miehet, Eslander sanoo. Kuulemma vain katselevat. Silloin, kun myynnissä oli vain turkiksia, oli kesällä aikaa lomailla, sillä silloin turkiskauppa ei vetänyt. • Naisyrittäjien yrityksistä 10 prosenttia on voimakkaasti kasvavia. Kerran Sundholm osti huiveja niin paljon, että epäili huiveja vielä syötävänkin. Se voi vaikuttaa osaltaan myös siihen, miksi naiset työskentelevät pitkään yrittäjinä
Laurin kanssa Mari ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi, ei vielä silloin. Seksiriippuvuus tuhosi suhteesta luottamuksen. MARI ARVELEE, että Laurin mopo karkasi lopullisesti käsistä, kun tämän työtilanne muuttui. Enkö minä riitä hänelle. Oudot merkit lisääntyivät. Kaikki oli muuten niin hyvin. Lauri piti useita puhelimia, prepaidliittymiä ja sähköpostiosoitteita. Arjen askareet sujuivat saumattomasti. YÖN UNETTOMINA tunteina Mari alkoi etsiä netistä tietoa näkemälleen. H äpeä. Puoliso Lauri oli alkanut viettää netissä kaiken liikenevän ajan. Marin autotallissa näkemät kummalliset välineet – piikit, ELINA PAJUNEN TEKSTI // MIA YLISUUTARI KUVITUS. Lopulta löytyi ratkaiseva sana: seksiaddikti. Vuorotöiden aikataulut toivat mahdollisuuden tehdä asioita sillä välin, kun Mari oli töissä. Lauri oli täydellinen seuramies, josta pitivät Marin ystävät ja sukulaisetkin. Sisimmässä sävähti. Vain sisko totesi kerran, että Lauri vaikuttaa jotenkin tunnekylmältä. Ehkä niin oli ollut ennenkin, mutta sinä keväänä Mari alkoi nähdä ja ymmärtää asioita, joita ei olisi halunnut. Mitä enemmän asioita paljastui, sitä tiiviimmäksi häpeän verkko Marin ympärille kiertyi. Se kietoi Marin otteeseensa kuin hämähäkinseitti. TAMMIKUUTA 2019 26 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA ADDIKTI SEKSI Marilla kesti pitkään ymmärtää, mitä hänen miehensä elämässä on meneillään. MYÖHEMMIN MARI uskaltautui katsomaan Laurin koneen sivuhistoriaa. Yhdessä paria pitävät vielä häpeä, pelko ja kaiken keskelläkin toivo. Sieltä paljastuivat kymmenet ja taas kymmenet pornosivut, sivu sivun perään toinen toistaan rajumpia juttuja. Ensin hän huomasi ohi kulkiessaan, kuinka Laurin tietokoneen ruudulla välkkyi nopea rytmi. – Oikeassa oli, Mari toteaa. – Oli hirveää ymmärtää miehensä hääräävän kaikkea, mitä ei ikinä olisi osannut kuvitella olevankaan – ja tajuta, että on itse siinä sotkussa mukana. TIISTAINA 1. Pitkän yksinolon jälkeen Mari oli löytänyt yökerhosta Laurin, jonka kanssa monet kiinnostuksen kohteet täsmäsivät. Vain arkipuhelimessa oli äänet päällä. Ennen pitkää Mari löysi kuvia, joita Lauri ja tämän seuralaiset olivat lähetelleet toisilleen
TOISTAISEKSI MARI on päättänyt jatkaa parisuhdetta, sillä kaikesta huolimatta hän näkee Laurissa paljon hyvää. Viime aikoina Mari on kuitenkin kertonut asiasta muutamalle ystävälleen. Olen kuin vankina omassa elämässäni. Lauri tietää, että yksikin Marin tietoon tullut harha-askel merkitsee lähtöpäätöstä. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 27 PLUSSA ADDIKTI SEKSI puikot ja punnukset – alkoivat saada nimiä ja selityksiä. Hän kokee olevansa jo kyllin vahva tehdäkseen eteenpäin vieviä päätöksiä. – Satuin löytämään ammattilaisen, joka tajusi, mistä oli kysymys. – Jos eroaisimme, kukaan ei ymmärtäisi miksi, enkä voisi kertoa totuutta. – Kerron kokemuksistani, koska toivon niistä olevan apua muille samassa tilanteessa kipuileville sekä niille, jotka eivät edes vielä tajua, mistä on kysymys. Lopulta Mari ilmoitti, että joko Lauri hakisi apua tai pakkaisi kassinsa ja häipyisi. Aloin saada rohkeutta ratkaisujen tekemiseen. – Itselleni toivon rohkeutta hakea vertaistukea. LAURI OLETTAA, ettei Mari ole puhunut heidän tilanteestaan ulkopuolisille. Mari muun muassa yhytti miehensä sopimasta seksitreffejä heidän yhteiseen kotiinsa. – Tuntuu, että tämä on kuin parantumaton sairaus, jonka kanssa voi kyllä elää, mutta johon tarvitaan pitkäaikaista hoitoa. VÄHITELLEN asioita paljastui lisää. Enkä kestäisi, jos sisareni saisi tietää, millaisen miehen kanssa olen yhdessä ja kenen hoitoon hän on lapsensakin luottanut. – Kotoa en voi olla poissa yhtään yötä. LM–HÄSA ”Satuin löytämään ammattilaisen, joka tajusi, mistä oli kysymys. Mari toteaa, että pari elää suhteen jatkoaikaa. Hän jaksoi valaa minuun uskoa, ettei tämä johdu minusta enkä minä ole huono, Mari kiittelee. Häpeää puhuminen ei ole poistanut, ei ainakaan vielä. – Silloin ei enää hävetä. Hän jaksoi valaa minuun uskoa, ettei tämä johdu minusta enkä minä ole huono.” ”MARI” Jatkuu seuraavalla sivulla. Toisaalta otteessaan pitää myös pelko. En halua antaa Laurille mahdollisuutta edes suunnitella mitään. – Silti toivon, että tulevaisuus tuo meille vielä valoa ja elämän, josta voisimme ja osaisimme nauttia joko yhdessä tai erikseen. Vika ei ole minussa, ja olen tehnyt parhaani. Jutussa esiintyvien ihmisten nimet ja osa yksityiskohdista on muutettu yksityisyyden suojelemisen vuoksi. – Joka käynnin jälkeen tulin kotiin hiukan vahvempana. Pitkään se pitikin paikkansa. Tiedän, että en ole yksin. Yksi niistä on puhuminen. Mies suostuikin hakeutumaan lääkäriin ja etsimään keskusteluapua. Mari kertoo voivansa kohtalaisesti, mutta elävänsä jatkuvassa kyttäystilassa. Jos se ei riitä, on parasta luovuttaa. TIISTAINA 1. Myös Mari haki apua uupumukseensa. – Siihen saakka olin luullut niitä tavallisiksi työkaluiksi, Mari hymähtää
Psykiatri Jyrki Korkeila arvelee, että tiedossa oleva seksiriippuvuus on vain jäävuoren huippu. • Ajatukset ovat itsetuhoisia ja käytös sisältää riskejä, kuten pornon katsomista työpaikalla tai seksipalvelujen ostamista. – Käyttäytyminen on pakonomaisesti toistuvaa eikä yllykettä kyetä vastustamaan. Väestöliiton seksologin Tarja Santalahden mukaan usein seksiin liittyvä riippuvuus alkaa aiemmin kuin muut riippuvuudet, monesti jo varhaisnuoruudessa. VALMISTEILLA OLEVASSA WHO:n tautiluokitusjärjestelmässä seksiriippuvuus määritellään kompulsiiviseksi seksuaaliseksi käyttäytymiseksi eli pakonomaiseksi seksuaaliseksi käytöshäiriöksi. Seksiriippuvuus pysyy usein melko pitkään piilossa.” TARJA SANTALAHTI TUNNUSMERKIT Näin tunnistat riippuvuuden • Seksiin liittyvä käytös on toistuvaa ja hallitsematonta. – Kumppani saattaa olla täysin tietämätön varsinaisesta ongelmasta, Santalahti toteaa. Lisäksi tarvittava annos kasvaa jatkuvasti, Korkeila kuvaa. – Suosittelen lämpimästi, että puoliso lähtee hakemaan ammattiapua, vaikkei riippuvainen hakisikaan. JOS PARISKUNTA tulee yhdessä vastaanotolle, apua haetaan usein uskottomuuteen, salailuun, etääntymiseen tai johonkin toiminnalliseen ongelmaan. – Toivoa on, mutta se edellyttää, että henkilö itse tulee siihen tulokseen, että riippuvuus on hänelle ongelma, Korkeila toteaa. • Mielialat vaihtelevat. TAMMIKUUTA 2019 28 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Kun seksistä tulee pakko S eksiriippuvuus on pakonomaista seksiin liittyvää käyttäytymistä, joka on tuhoavaa sekä riippuvaiselle itselleen että hänen läheisilleen. – Ylipäätään ihmisen elämänsuunnitelmat eivät toteudu siten kuin mihin hänellä voisi olla mahdollisuuksia. Santalahti kutsuu näitä addiktiivisiksi uskomuksiksi. SEKSIRIIPPUVUUDESTA VOI toipua, mutta tie on asiantuntijoiden mukaan pidempi kuin yleensä arvataan. Usein kumppani kokee yksinäisyyden, arvottomuuden, vihan ja hylätyksitulemisen sekä häpeän ja riittämättömyyden tunteita. Seksiriippuvuuteen liittyy usein myös päihteitä, erityisesti piristeitä. Seksiriippuvaisia on väestöstä arviolta 3–6 prosenttia. – Joillakin hormonihoidoilla voidaan säädellä seksuaaliviettiä samoin kuin joillakin lääkkeillä lievittää mielihyvän kokemista, Korkeila sanoo. TIISTAINA 1. – Kumppani on mahdottomassa kilpailutilanteessa pornon kanssa. – Seksiriippuvuus pysyy usein melko pitkään piilossa, sillä sitä voi harjoittaa kodin suojassa. – Yhdessä pohditaan, mitkä ovat elämän tärkeimpiä asioita, joiden vuoksi muutos kannattaa tehdä. • Seksikäyttäytymiseen kuluu kohtuuton määrä aikaa muiden ajankäyttöön verrattuna. Santalahti näkee miltei mahdottomana, että parisuhde voisi toimia, jos siihen ei haeta apua. Seksiriippuvaiset selittävät myös yleensä vuolaasti, miksi tarvitsevat pornoa, esimerkiksi rentoutumiseen tai keskittymiseen. Mutta parisuhteiden lisäksi seksiriippuvuus voi tuhota myös työuran. Riippuvuus on miehillä kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla, joskin naisten osuus on kasvussa. – Joskus taustalla on jokin trauma, mutta ei aina, hän sanoo. Inhimillinen kustannus on suuri. Tehokkaimpana hoitona Korkeila pitää psykoterapiaa sekä 12 askeleen ryhmiä. Tutkittua lääkehoitoa seksiriippuvuuteen ei ole. Silti se on yhtä vaarallinen kuin esimerkiksi päihderiippuvuus, Santalahti sanoo. Osa toteutuu aikuisten välillä yhteisymmärryksessä. • Tarve lisätä erilaisten seksuaalisten kokemusten muotoja tai määrää. Seksuaaliterapeutin vastaanotolle tulevat kertovat Santalahden mukaan usein turvautuvansa seksiin, koska se vie huomion itseä koskevista kielteisistä ajatuksista. Hänen mukaansa kolmella neljästä seksiriippuvaisesta on jokin psykiatrinen häiriö, kuten ahdistuneisuushäiriö tai persoonallisuuden häiriö. Lähde: Tarja Santalahti Jatkuu edelliseltä aukeamalta.. Lääkkeillä voidaan hoitaa riippuvuuteen liittyviä muita psykiatrisia häiriöitä. • Seksiriippuvuudesta osa voi johtaa rikolliseen toimintaan, kuten seksuaaliseen häirintään, paljasteluun tai seksin ostamiseen alaikäiseltä. Sitä ei siis ole ryhmitelty riippuvuudeksi vaan impulssikontrollin häiriöksi, vaikka yhteisiä piirteitä riippuvuuksien kanssa onkin. Korkeila pitää vakavaa seksiriippuvuutta myös kansanterveydellisenä ongelmana muun muassa sukupuolitautien leviämisen vuoksi. – Todennäköisesti se on yksi avioerojen ja parisuhdeongelmien keskeisistä syistä ja seurauksista. Netin valtakaudella seksiriippuvuudelle on aiempaa helpompi altistua. Santalahden mukaan arvokeskustelu on aina paikallaan. • Läheiset ihmissuhteet tai työ kärsivät. • Muita mielenhäiriöitä tai riippuvuuksia, kuten päihderiippuvuus tai työnarkomania
TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 29 PLUSSA Hämeen Sanomien Kodinkalenteri 2019 1 Kodinkalenteri 2019 Lahjaidea josta on iloa koko vuodeksi 10 € Voit ostaa Kalenterin Hämeen Sanomien konttorilta Vanajantie 7, ma-pe klo 8-16 Kodinkalenteri sisältää viikkokalenterin joka viikolle, vuosikalenterin, pyhät, liputuspäivät, nimipäivät ja paljon muuta tärkeää tietoa. Juhlalehti tavoittaa Kanta-Hämeen alueelta jopa 90 000 lukijaa, joten varaa oma ilmoituspaikkasi ainutlaatuiseen juhlalehteen. TIISTAINA 1. Ilmoitusvaraukset ja lisätiedot Anna-Leena Allenius 040 868 2361 Petri Harjula 040 868 2356 Esa Kukkonen 040 868 2566 Päivi Merisaari 040 868 2578 Santtu Pekarila 040 451 2512 Ulla Salmi 040 868 2573 Sari Vänttinen 040 868 2575 etunimi.sukunimi@hameensanomat.fi tai ilmoitukset@hameensanomat.fi Tiistaina 8.1.2019 tulee kuluneeksi 140 vuotta Hämeen Sanomien ensimmäisen numeron ilmestymisestä ja tämän merkkipäivän kunniaksi julkaisemme juhlalehden. 140 vuotta uutisia, tunteita ja elämyksiä. Juhlalehti jaetaan tilaajatalouksien lisäksi lähes joka talouteen Hämeenlinnassa, Rengossa, Hauholla, Kalvolassa, Lammilla sekä Hattulassa ja Janakkalassa
. TAMMIKUUTA 2019 30 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Susanna Lähdekorpi Hämeenlinna Oli sateinen marraskuun maanantaipäivä. Aamupäivällä Kirjavainen kävi kaupassa ja odotteli, että kun vesisade loppuu, hän lähtee käymään noin puolen kilometrin päässä talosta olevalla puupinolla. Hauhon Sappeessa pöllipinon alle puristuksiin vuorokaudeksi jäänyt Aki Kirjavainen ehti miettiä syntyjä syviä pelastajia odottaessaan. Aki Kirjavainen palasi itsenäisyyspäiväviikolla Hauhon Sappeeseen loma-asunnolleen, jossa hän piipahti myös kohtalokkaalla puukasalla. HÄN PÄÄSI suojaan ison kiven viereen ”Ajattelin, että kunpa susi ei nyt tulisi” . –?Tarkoitus oli, että hallitusti rysäytän kolme metriä korkeaa pinoa alemmas mönkkärillä ja pitkällä köydellä. TIISTAINA 1. Päällä oleva pressu jäi kiinni pinon toiselta puolelta, ja kun yritin sitä keräillä, silloin kuului ruts! Lähdin karkuun, mutten ihan ehtinyt. . Jalat vaurioituivat onnettomuudessa, johon eläkkeellä oleva sotilas suhtautuu jo mustalla huumorilla. Naisystävä oli edellisiltana palannut kotiin. Iittiläinen Aki Kirjavainen, 55, oli loma-asunnollaan isovanhempiensa entisellä asutustilalla Hauhon Sappeessa yksin. KUVA: Pekka Rautiainen. . Sinne hän lähti iltapäivällä kahden maissa
Se siitä puukasalla yksinään pyörimisestä. –?Meinasi tulla valtiolle halvaksi tämä eläkeläinen. Yritin tehdä oloni mahdollisimman mukavaksi ja säästellä energiaa. Niitä oli hänen arvionsa mukaan pari-kolmekymmentä. Koitin vihellellä, karjua ja ulvoa toivoen, että tulisipa joku edes koiralenkille.” AKI KIRJAVAINEN. PELASTUSOPERAATIO alkoi, kun naisystävä oli jo maanantai-iltana ihmetellyt sitä, että Kirjavainen ei ollut lukenut Whatsapp-viestejään. Hän myöntää, ettei koko ajan pystynyt pitämään ajatuksia positiivisina. –?Sitten hän soitti täkäläisen tuttavan Heikki Lepolan vaimolle, ja Heikki lähti minua iltapäivällä etsimään. –?Totta kai ajatukset pomppivat sinne tänne. Eläkkeelle hän jäi vasta heinäkuussa insinöörimajurina. Hän sai pressua irrotettua sen verran, että sai siitä teltan yläkroppansa päälle. Tiedän, että alueella on pyörinyt viime aikoina myös susi. –?Sain kyllä kaikki kylän koirat haukkumaan ja ulvomaan. Koitin vihellellä, karjua ja ulvoa toivoen, että tulisipa joku edes koiralenkille. –?Olihan se pikku showstopperi ja laittoi elämää uuteen järjestykseen. Hän olisi halunnut yrittää saada minua vapaaksi, mutta sanoin, että ei tässä enää olla jäniksen kyydissä, antaa ammattilaisten hoitaa. Mietin, että rupeaisipa joku minua kaipaamaan. Huutaminenkin lämmitti. –?Laskin ykkösestä sataan ja 99:stä nollaan. Kuvainnollisesti kuin olisi haudasta noussut. Varpaat heiluivat iloisesti, eikä verta tullut, Kirjavainen muistelee. –?Kaivelin kännykkää taskusta (avun soittamista varten), kunnes tajusin, että tuossahan se kolmen, neljän metrin päässä lavamönkijän hytissä soittelee iloisesti Radio Suomen taukomusiikkia. KUVA: Pekka Rautiainen Tieto mediassa salamavauhtia Susanna Lähdekorpi Hämeenlinna Aki Kirjavainen hämmästelee sitä nopeutta, jolla uutinen hänen onnettomuudestaan levisi mediassa. Pysyttelin horteessa ja välttelin unta, Aki Kirjavainen kertoo. Tiistaina aamupäivällä hän oli entistä huolestuneempi. –?Keppien kanssa kepsuttelen. –?Huutelin apua. Jotain kopsetta kuului, ja supit mennä röhisivät ohi. –?Ihmisellä pitäisi olla identiteettisuoja. Suomeksi sanottuna kirosin ääneen hölmöyttäni. Mietin läheisiä, mutta ajattelin, että kaikilla asiat ovat siinä kunnossa, että he kyllä pärjäävät (ilman minua), mutta että suru ja ikävä tulee varmasti. –?Ei näillä jaloilla kyllä tarvitse lähteä Usain Boltia haastamaan satasen sileillä. TIISTAINA 1. –?Ne olivat sellaisia pikku asioita: otan yhteyttä vanhoihin kavereihin, ja olen sitä jo tehnytkin. –?Vasen nilkka jäi puristuksiin puiden alle, ja oikea nilkka oli kiinni turpeessa. Hämeenlinnassa Kuohijoentiellä on tasan kaksi taloa, eikä toisella ole metsää eikä puupinoa. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT 31 PLUSSA niin, että pöllit eivät vyöryneet ylävartalon päälle. KIRJAVAINEN ON entinen sotilas ja rauhaturvaaja. Mutta onneksi ei tullut. AJANKULUKSEEN hän keksi laskea hengityksiään. Ei se minulle varmaan mitään olisi pystynyt tekemään, olin niin hyvin puiden alla suojassa, Aki Kirjavainen toteaa. –?Olin suurin piirtein vielä paikan päällä ambulanssissa, kun tieto oli jo mediassa. HÄSA Aki Kirjavainen palasi itsenäisyyspäiväviikolla Hauhon Sappeeseen loma-asunnolleen, jossa hän piipahti myös kohtalokkaalla puukasalla. Ei hyvä. Harrastuksiin kuuluu avomeripurjehdus kavereiden veneillä, moottoripyöräily ja metsästys Sappeen Eräveikoissa. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomiehet nostelivat saavuttuaan propsit yksi kerrallaan Kirjavaisen päältä pois. Kaikki tunto oli tallessa. Sääriluu katkesi jalasta niin, että jalkaterä sojotti 90 astetta oikealle. Se oli vuoroulvomista ja ulinaa, vähän sellaista egyptiläisten naisten tyylistä jollotusta. Sairaalassakin totesivat, että onpa kaverilla karu huumorintaju. Aika vähiin siinä jäävät vaihtoehdot, kenestä on kysymys, Kirjavainen sanoo itseensä viitaten. Hän kävi ensin talolla ja näki, että mönkkäri puuttuu eikä miestä ole missään. Lepola oli säikähtänyt näkemäänsä ja soitti hätäkeskukseen, jonne Aki Kirjavainen kuitenkin itse antoi hätäilmoituksen ja kertoi tapahtuneesta. Kun Kirjavainen tajusi, ettei hän omin voimin pääse allikosta pois, hän keskittyi selviytymään siihen asti, kunnes pelastajat tulisivat – ajoissa. Myös nilkka on turvoksissa eikä liiku kunnolla, mutta kantaa painoa. –?Jotain metsäneläimiä siinä lähellä kävi. Vasemman jalan pohkeessa on hermoratavaurio, jota seurataan. –?Virheitä saa tehdä, ja niistä pitää oppia, mutta niitä ei ole pakko toistaa. Ajattelin, että kun se ei nyt tulisi. Ruumiinlämpökin oli ihan normaali, 36,8 astetta, Kirjavainen kertoo. ”Huutelin apua. –?Sitä ”liian myöhään” -vaihtoehtoa en halunnut edes ajatella. Heikki tajusi lähteä puupinolta katsomaan, jossa sitten pidinkin kauheaa mökästystä, että hyvä kun tulit, Kirjavainen kertoo. KOKEMUS OLI Aki Kirjavaiselle silmiä avaava. Puhelutkin menivät vastaajaan. Ajattelin, että tämä nyt on tällainen tapaturma ja näitä sattuu ja että täytyy olla tyytyväinen, ettei käynyt pahemmin. Annoin kylmänhyrinän lämmittää luontaisesti ja liikuttelin joka välissä varpaitani, ettei tulisi kuolioita. Yksi sukulaispariskuntakin tiesi Kanariansaarilla tästä heti illalla, kun taas läheiset olivat uutispaitsiossa eivätkä tienneet minun kunnostani vielä yhtään mitään. Ja tarmoa täynnä. Ajattelin, että jospa joku koira karkaisi ja tulisi katsomaan, mitä täällä on. Oikea jalka, josta sääriluu murtui, leikattiin ja naulattiin kasaan ja on kipsissä. Koitan olla jalkeilla ja liikkua minkä pystyn. Aki Kirjavaisella on naisystävän lisäksi 23-vuotias poika ja 21-vuotias tytär, jotka opiskelevat yliopistossa. LÄHIMPÄÄN NAAPURIIN , jossa asutaan, on matkaa puolisen kilometriä linnuntietä. –?Äiti soitti naisystävälleni, että hei, sinusta oli Kymppiuutisissa tehty sankaripelastaja, ja toinen oli huuli pyöreänä, että mitä ihmettä. Välillä, kun hengitysilma meni hapettomaksi, avasin pressun ja karjuin kurkku suorana taas apua. Heikki haki minulle hanalämmintä vettä. –?Kunto ei ollut muuttunut yön aikana miksikään, eikä minulla ollut kylmä. Toivottavasti pystyn vielä touhuamaan ja harrastelemaan. Pressun avulla sain myös muutamia tippoja juomavettä, kun suuta kuivasi. –?Helpottihan se. Huumorilla koitan tämän kokemuksen ottaa. –?Rauhanturvaajakaverini tuumasivat, että olisin voinut pienemmälläkin metelillä kertoa, että olen jäänyt eläkkeelle, kun tästä oli kaikissa maakuntalehdissä ja keltaisessa lehdistössä, Kirjavainen naurahtaa. Kirjavainen sanoo yrittäneensä vielä illalla herättää huutamisellaan kylän koirien huomion – siinä onnistuen. Janotti, ja nälkä tietysti oli. Hän sai nosteltua propseja niissä olleiden oksantynkien avulla pois vasemman jalkansa päältä kyljellään maaten päänsä yli, kunnes voimat uupuivat eikä hän enää yltänyt loppuihin. Mitään uskonnollista herätystä ei tullut. Uudet viestit eivät enää menneet perille, sillä Kirjavaisen puhelimen akku oli tyhjentynyt. Hän ehti yön aikana miettiä myös mitä tekee, jos hän tästä selviää. YÖ OLI PITKÄ , ja pimeys toi lisävaaransa. Itselleen saa aina nauraa ja pitääkin. Liikkuminen tuntuu paremmalta kuin paikalla olo. Se meni nätisti poikki. Puhelin kyllä soi muutaman kerran, mutta sitten sekin hyytyi. –?Se oli lämpöisenä pysymisessä yksi hyvin keskeinen asia
Toimitusaika 1-3 päivää Kaikki Hurtta -tuotteet vähintään –15 %. TAMMIKUUTA 2019 32 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Luotettava ja edullinen kotimainen verkkokauppa! YLI 12 000 TUOTETTA LEMMIKEILLE Yli 60 suomalaisen kauppiaan tarjonta lemmikeille yhdellä klikkauksella. TIISTAINA 1