Presidentin lähellä olleet ihmiset kertovat, minkälainen oli Kekkosen viimeinen työpäivä. Yksin TYKKÄÄ www.facebook.com/HameenSanomat + 6 SIVUT 10–15. HUHTIKUUTA 2018 Presidenttikautensa loppua kohti Urho Kekkonen väsyi, turhautui ja sairastui. SUNNUNTAINA 1
–?Kyse on julkisista ja kilpailutettavista hankinnoista, joten kenellekään ei voi luvata tai räätälöidä urakoita, mutta valmistelussa on virkamiesten kanssa huomioitu mahdollisuus toteuttaa työ osissa. TIMO PEKAN KALTAISTEN , pääurakointiin keskittyneiden yritysten asemaa vaikeuttaa entisestään alalle 2–3 vuotta sitten ilmaantunut ilmiö. RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N viime viikon tiistaina julkaisemassa suhdannekatsauksessa RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että rakennusyritysten keskeisin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Pekka toivoo, että Forssan kaupunki kilpailuttaisi urakan eri osaalueet useamman toimijan kesken, kun sen aika tulee. Näin varmistettaisiin, että paikalliset ja paikallisia työntekijöitä työllistävät yritykset kykenisivät olemaan mukana tarjouskilpailussa. –?Tilanne näyttää nyt todella heikolta meidän toimialueella, joka ulottuu Forssasta 60–70 kilometrin säteelle, kertoo toimitusjohtaja Timo Pekka. Työntekijöitä olisi, mutta töitä ei. Kun urakan kokonaishinta on sama tai enemmän kuin yrityksen liikevaihto, yritys ei saa vakuuksia. Pekan mukaan jopa julkisella puolella ostaja hyvin usein pyytää tarjousta kokonaisurakasta, jossa urakoitsija hoitaa kaiken suunnittelusta alkaen. Forssan seudulla tällaista ei ole Pekan mukaan tapahtunut, mutta hän ottaa tulevaisuuden esimerkiksi Forssan kouluverkkopäätöksen, jossa uuden rakentaminen tai vanhan korjaaminen tulee maksamaan toteutuksesta riippuen karkeasti arvioituna 15–30 miljoonaa euroa. –?Kokonaiskilpailutus on kunnalle helpompi tapa, mutta osakilpailutus voisi tulla halvemmaksi ja olisi koko seutukunnan eduksi, Timo Pekka oy:n Lasse Ylinen (edessä) ja Rauno Tamminen rakentavat varavoimalaitosta Vesihuoltolaitokselle Vieremän soramontulla. –?Rakennusteollisuuden kilpailutukset tehdään Kehä III:n sisäpuolella, he eivät jalkaudu muualle. Erityisesti tässä asemassa ovat Timo Pekka oy.n kaltaiset rakennusalan yritykset, jotka operoivat alle 100 kilometrin säteellä Forssassa ja ovat tietoisesti suuntautuneet toimimaan pääurakoitsijoina. Ketään emme voi sulkea kilpailutuksessa pois, mutta toivomme, että rakentajat löytyvät seutukunnalta, Kesäniemi sanoo. –?Pelkkä suunnittelu maksaa viisinumeroisia summia. KUVA: Lassi Puhtimäki Kokonaisurakat pkyrittäjien uhkakuvana . Kesäniemi ei tässä vaiheessa osaa arvioida, tuleeko työ osiin jaettuna kalliimmaksi vai halvemmaksi. Kaikki alan yritykset sanovat samaa, poikkeuksena rakentamista isoissa kasvukeskuksissa palveleva metalliteollisuus, Pekka toteaa. Forssan seudulta ei löydy yhtään yritystä, joka voisi sen toteuttaa kokonaisurakkana. Tämä mahdollistaa paikallisten yritysten mukanaolon kilpailutuksessa. ”Mahdollista kilpailuttaa osissa” Ami Laaksonen Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi kertoo, että uuden monitoimikeskuksen tai vanhan kouluverkon saneeraus on mahdollista toteuttaa osissa. Forssan seudulla uudisrakentaminen on tällä hetkellä käytännössä pysähdyksissä, saneerauskohteetkin vähissä. Timo Pekan mukaan parhaimpina aikoina yli 50 henkeä työllistäneellä yrityksellä on tällä hetkellä toistakymmentä työntekijää. Linjasaneerausta, kuten kerrostalojen putkiremontteja tekevillä yrityksillä riittää valtaosin töitä Forssan seudullakin, mutta moni yritys kärvistelee heikossa suhdanteessa. SUNNUNTAINA 1. –?Se riippuu kilpailutuksen tuloksesta, hän sanoo.. HUHTIKUUTA 2018 2 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Ami Laaksonen Forssan seutu Rakennusalan yrityksillä menee nyt kaksijakoisesti. Timo Pekka sanoo, että tämä pudottaa keskisuuret, noin viiden miljoonan euron liikevaihdolla operoivat yritykset ulos tarjouskilpailusta. Urakan suorittaminen osissa useamman urakoitsijan kanssa tuottaa kaupungin tekniselle toimelle enemmän töitä. Alan yrittäjä Timo Pekka sanoo, että rakennusalan uusi ja kasvava ilmiö tilata kokonaisurakoita pudottaa keskisuuret yritykset tarjouskilpailusta. Tämä näkyy yrityksen työllisyystilanteessa.
Valtio maksaa tukea 400 euroa sähköpyörän ostamiseen. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurinta Uudellamaalla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien väheneminen jatkui, sillä suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä laski viime vuonna 9. SUOMESSA asui vakituisesti 373 325 äidinkieleltään vieraskielistä vuoden 2017 lopussa. Suurimmat ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää, viroa ja arabiaa puhuvat. Väkiluku kasvoi reilulla 9?833 ihmisellä. –. Torille saapuvat Tekmen talonmiehet ehtivät kahdessa tunnissa muuttaa puolet kaupungin polkupyöristä sähkökäyttöisiksi, arvioi Tekmen toimitusjohtaja Lauri Vesla. HÄSA Kaikki hämeenlinnalaiset saavat sähköpyörätukea Hämeenlinnan kauppatorille kootaan polkupyöriä. Hämeenlinnassa on noin 40 000 polkupyörää, joita käytetään. Sen voi tehdä yhtä hyvin vanhasta polkupyörästä kuin ostaa kaupasta, Vesla kertoo. STT Helsinki Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna niukasti, selviää Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Nyt se on jo melkein kymppitonnin miinuksella. Hämeenlinna ostaa asennuspalvelun omistamaltaan yritykseltä Tekmeltä, joka on pitkään työskennellyt koulujen polkupyörien parissa. Kunnittain tarkasteltuna väkiluku kasvoi viime vuonna eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suhteellisesti väkiluku kasvoi Manner-Suomessa eniten Järvenpäässä, Kauniaisissa ja Uudessakaupungissa. huhtikuuta tapahtuma, jossa pyöriin asennetaan kevyt akku ja sähkömoottori. Kauppatorilla jaetaan kaavakkeita, jotka täyttämällä sähköpyörän omistaja saa Trafilta 400 euroa. –?Akkumme on niin heikko, että siitä loppuu virta ennen kuin pyörä saavuttaa 25 kilometrin nopeuden, Vesla valaisee. Hämeenlinnan kaupunki on tarkistanut, että tuen saa myös, kun perinteinen polkupyörä muutetaan sähköpyöräksi. Vieraskielisten osuus oli korkein Uudellamaalla, missä se oli 13 prosenttia. Hämeen Sanomien työryhmä Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki muuttaa maksutta kaupunkilaisen polkupyörät sähköpyöriksi. 332:lla. Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa väkiluku väheni määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen. Kaupunki onkin palkannut ylimääräisiä pysäköinnin valvonta-apulaisia eli Lappu-Liisoja sunnuntai-illaksi töihin. Tekme on hankkinut asennukseen asiantuntija-apua insinööritoimistoilta. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vieraskielisten osuus väestöstä oli suurin Vantaalla, Espoossa, ja Helsingissä.. Pyörien haltijat saavat sähköpyörään valtion 400 euron tukimaksun. –?Yhden polkupyörän akun ja sähkömoottorin asennus vie noin 5 minuuttia. Väkiluvun kasvussa on ollut selkeää vaihtelua, kertoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 3 PLUSSA Kaupunki asentaa polkupyöriin ilmaiseksi akun ja sähkömoottorin. Valtio maksaa 400 euron tuen enintään 250 watin sähkömoottorilla varustetulle pyörälle. Tekmen talonmiehet joutuvat siirtämään kaupungin kiinteistöjen sunnuntaihoitoa ensi viikolle. KUVA: Rauno Lahti Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna vain hivenen – kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä väheni Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla ja väheni eniten Kymenlaaksossa sekä Etelä-Savossa. –. Hämeenlinna ei asenna kaupunkilaisen pyöriin elektroniikkaa, joka ohjaisi sähkömoottorin toimintaa. Osuus oli pienin Etelä-Pohjanmaalla, missä se oli kaksi prosenttia. –?Tämä on suuri satsaus kaupungilta, mutta uskomme, että rahat palaavat alueen elinkeinoelämälle ja kaupungille, Hivukkala sanoo. Sähkömoottorin on kytkeydyttävä pois päältä, kun pyörä saavuttaa 25 kilometrin tuntinopeuden. SUNNUNTAINA 1. Luku on pienin sitten vuoden 2000, jolloin väkiluku kasvoi 9??813 ihmisellä. VÄKILUKU kasvoi viidessä ja väheni 14 maakunnassa. Suomen virallinen väkiluku oli viime vuoden lopussa 5?513?130. Hämeenlinnan hallintojohtaja Timo Hivukkala uskoo, että pihojen kunto ei romahda. Vuonna 1991 väkiluvun kasvu oli 30?000 henkeä, sitten se kävi alle kymppitonnin vuonna 2000, ja sitten se kuitenkin oli esimerkiksi vuonna 2011 noin 26?000 henkeä, Rapo sanoo. Kotimaisia kieliä puhuvia kuolee enemmän kuin syntyy. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä on ollut historiassa plussalla, ja se oli plussalla vielä tuossa 2010, mutta viimeisen neljän vuoden aikana se on ollut miinuksella. Suhteellisesti eniten väkiluku väheni Halsuan, Kaavin ja Posion kunnissa. Väkiluku väheni määrällisesti ja suhteellisesti eniten Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Panssariprikaati aikoo motoroida loputkin joukkonsa. Ravintoloiden työntekijöiden palkkaverojen ja pysäköintitulojen kautta saamme suuren osan satsauksesta takaisin jo samana iltana. –?Taatusti merkittävä osa sähköpyöräilijöistä lähtee keskustan ravintoloihin juhlimaan Trafin tukea. Hämeenlinna uskoo, että suurin osa sähköpyöräilijöistä unohtaa pysäköintimaksun. Hämeenlinna laskee, että kaupungin asukkaat saavat tempauksen avulla 8 miljoonaa euroa rahaa Trafilta. Hivukkalan mukaan iso osa rahoista muuttuu kaupungin verotuloiksi ja maksuiksi jo samana päivänä. Trafi maksaa tuen suoraan pyörän omistajan tilille. Hakemuksen voi täyttää myös nettiin, mitä varten torilla on tietokoneet. 499 ihmisellä. Kauppatorilla järjestetään sunnuntaina 1. –?Missään ei säädetty, miten sähköpyörä hankitaan. Vieraskielisten määrä kasvoi puolestaan 19. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa ja Kotkassa
Pelastetusta portosta on tullut popteorioissa Kristuksen rakastaja ja aviovaimo, mutta myös feministinen sankaritar, näkijänainen ja ristiinnaulitsemisen sekä ylösnousemuksen avaintodistaja. Katakombista löytyi kuvia, joiden väitettiin esittävän alkukristillisen kirkon naispappeja. CEZANNE, RUBENS, Titian, Van Gogh, Rembrandt... Maria onkin ollut monivivahteisten tulkintojen lähde ja kohde. Feministinen teologia on saanut hänestä väkevän symbolin uudistyölleen. Kuvat ovat peräisin vuoMagdalan Maria on pyhä ja syntinen . . Yksi esimerkki tästä on Magdalan Marian rooli huonomaineisena naisena, poikkeuksena pyhien miesten joukossa. Amerikkalaisnäyttelijä Patricia Rooney Mara esittää Magdalan Mariaa tuoreessa Maria Magdaleena -elokuvassa. Cynthia Bourgeault on ansiokkaasti selvittänyt sotkua kirjassaan The Meaning of Mary Magdalene. . HÄN ON UHKEA jopa kiveen hakattuna, ihmistä isompana patsaana Ranskan Vezelayssa sijaitsevassa Maria Magdaleenan basilikassa. SUNNUNTAINA 1. Vatikaani piti juttuja liioiteltuina tai peräti satuina. KUVA: Focus Features Magdalan Maria Artemisia Gentilleschin maalauksessa. Hänen mukaansa alkuperäiseen kristillisyyteen kuului monenlaisia etnisiä, kielellisiä ja kulttuurisia juonteita. Kristillisen kaanonin ulkopuolelle jääneen, vuonna 1896 Egyptistä löytyneen Marian evankeliumin on tutkimusten mukaan arveltu olevan kristillisten tekstien varhaisinta perintöä. Marian evankeliumin ongelma on se, että siinä ei puhuta Magdalasta mitään, joten hahmo voi olla kuka tahansa kuudesta Uudessa testamentissa mainitusta Mariasta. Kaikilla oli omanlaisensa kosmovisio, suurempi näkemys järisyttäväksi osoittautuneeseen ”Jeesus-tapahtumaan”. Hän aloittaa sanoilla: ”Tämä on tarina naisesta, joka todennäköisesti ei koskaan ollut olemassakaan.” Dokumentti ei kerrokaan historian vaan taiteen hahmosta, hänestä, josta kertovat tarinat ovat inspiroineet monia. Marian evankeliumia pidetään gnostilaisena kirjoituksena, joka virallisen kaanonin kannattajien korvissa kuulostaa jopa pakanalliselta. Se muokkasi ”apostolien apostolista katuvan huoran”, kuten aiheesta kirjoittanut naispuolinen episkopaalinen pastori ja tutkija Cynthia Bourgeault asian ilmaisee. Dan Brownin Da Vinci -koodissa Maria on Jeesuksen vaimo ja pyhän sukulinjan esiäiti. Siinä Maria on vain Jeesus Nasaretilaisen paras ja läheisin oppilas ja sielunkumppani, joka pakenee patriarkaattia vapauttavan teologian ja Jeesus-kultin huomaan. Viitisen vuotta sitten yksi hautakammio avattiin Vatikaanin kulttuuriministerin johdolla. Kristillinen perinne on kertonut ristiriitaista tarinaa Magdalan Mariasta, jonka mystinen valo on saanut nykyaikana uusia sävyjä. KARI SALMINEN TEKSTI. Alkukristillisyys oli kirjailijan mukaan ”moninaisuuden mellakka”. Magdalan Maria on kristillisissä kirkoissa pyhimys, mutta hän on myös kiistelty seksuaalinen hahmo kautta kristillisen historian ja maallisen popkulttuurin. Popkulttuurissa kirjat, kuten Viimeinen kiusaus (1951), siitä tehty elokuva Kristuksen viimeinen kiusaus (1988) ja musikaali Jesus Christ Superstar (1970/1973), olivat paljon selvemmin oikeaoppisen kristillisyyden linjoilla kuin vastustajat aikanaan näkivätkään. Joka tapauksessa tiedot Marian roolista torjuttiin ja haudattiin, kun Raamattua alettiin kanonisoida. Hän on nainen alabasteriruukku käsissään. Sen mukaan Jeesuksen seuraajiin kuului myös paljon naisia, ja apostoleista ensimmäinen oli juuri Magdalan Maria. Marialla kuvataan olleen aivan erityinen suhde Jeesukseen. . Brittiläinen taidedokumenttien isä Waldemar Januszczak kertoo BBC-ohjelmassaan Magdalan Marian tarinasta taiteessa sekä taiteilijoista, jotka ovat kuvanneet Mariaa kautta historian seksuaalisena, etenkin huonomaineisena naisena. PRISCILLAN KATAKOMBIT Rooman pohjoisosissa muodostavat yli kymmenen kilometrin mittaisen kokonaisuuden. HUHTIKUUTA 2018 6 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA H än oli evankeliumeissa kunnioitettu nainen, joka toi apostoleille tiedon Jeesuksen ylösnousemuksesta, mutta kirkkoisien hallitsema teologinen perinne sysäsi Magdalan Marian syrjään. Sittemmin Marialle toisenlaista roolia ovat yrittäneet antaa tutkijat, gnostilaiset tulkitsijat, feministit, Dan Brown, popkulttuuri ja viimeksi uusi elokuva Maria Magdaleena. Hän on universaalin rakkauden kuva, synnintekijä, joka sai anteeksi rakkautensa vuoksi. Oli juutalaiset kristityt, kreikkalaiset kristityt, roomalaiset kristityt, syyrialaiset kristityt, aramealaiset kristityt sekä iso joukko erilaisia mystikkoja, millenaristeja, mysteerikoulukuntien vihittyjä, askeetteja, misogyyneja ja matriarkaalisten oppien kannattajia. Uusi elokuva kertoo hieman toista tarinaa
Katolisessa perinteessä Migdalin eli Madgalan hyvinvoivasta kylästä Gennesaretin järven rannalta tullut Maria on päätynyt katunaiseksi, kun taas ortodoksisessa perinteessä hän on ollut mirhantuoja, Jeesuksen voitelija. • Hänen muistopäiväänsä vietetään 22. (Luuk. HELSINGIN YLIOPISTON professori Elina Vuola on keskittynyt sukupuolentutkimukseen ja vapautuksen teologiaan. Tästä on lukuisia esimerkkejä eri vuosisadoilta, jopa naisten itsensä kirjoittamina kertomuksina, Vuola sanoo. heinäkuuta ja hänestä on tullut parfyymintekijöiden suojelupyhimys. Bourgeaultin mielestä Marian seksuaalisuus voidaan ymmärtää sitä kautta, että kristillisen tradition ovat luoneet, muokanneet ja jakaneet eteenpäin voittopuolisesti selibaatissa olevat miehet, jotka ovat puhuneet toisille selibaatissa oleville miehille. (2010). • Marian symboleja ovat olleet avoin kirja, pääkallo Marian kädessä, alabasteriruukku, pitkät punaiset hiukset, nardusja mirhaöljyt, punainen pääsiäismuna sekä Pyhä Graal -astia. Maria muuttui nimenomaan ”alabasteriruukkua kantavaksi naiseksi”, kuten Margaret Starbird kertoo kirjassaan The Woman with the Alabaster Jar. (Matt. Maria on saanut positiivisenkin roolin seksuaalisuuden ja näkyjen lähteenä. Jotain hyvin olennaista on siis jäänyt pois kristinuskosta. 28:9-10, Mark. 28:1-8, Mark. (Joh. Shokkeja on riittänyt. • Hannele Koivunen: Madonna ja huora (1995). 27:56, Mark. UUDESSA TESTAMENTISSA • Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. (Matt. Nyt arvellaan, että näitä tekstejä luettiin yleisesti kristinuskon varhaisvuosina, mutta sitten ne unohdettiin ja niitä kätkettiin. 15:47) • Hän saapui Jeesuksen haudalle pääsiäissunnuntaina (Matt. Vastakkaisen väitteen pitää perustua historialliselle tutkimukselle, ja tällaistahan on olemassa ihan suomalaisinkin voimin tehtynä. • Marian evankeliumi teoksessa Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen: Nag Hammadin kätketty viisaus gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä (2010).. NYKYÄÄN MARIAA kunnioitetaan pyhimyksenä suurissa kristillisissä kirkoissa. (Mark. LM–HÄSA 6 Elokuva Maria Magdaleena on teattereissa. 24:10) • Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 7 PLUSSA silta 230–240 jKr., ja niistä kiistellään yhä. 20:1) LISÄKSI MARIASTA KERROTAAN • Hän oli yksi monesta, joka tuki Jeesusta omilla varoillaan. Vuonna 1945 Egyptistä läheltä Nag Hammadia löydettiin suuresta ruukusta varhaisimmiksi kristillisiksi lähteiksi tulkittuja kääröjä. Hänen suhteensa populaarikulttuurisiin tulkintoihin on kriittinen: –?Kaikkein kriittisin olen ehkä sitä kohtaan, että esitetään uusi tulkinta koko kristinuskosta tai uskonnosta yleensä esimerkiksi juuri feministisenä vastaiskuna ”patriarkaatille”. KUVA: Focus Features LUKUVINKIT Magdalan Maria • Maria on yksi keskeisimpiä kristinuskon naishahmoja. 20:11-18) LUE LISÄÄ MARIASTA • Cynthia Bourgeault: The Meaning of Maria Magdalene. Toki feministisestäkin näkökulmasta on tärkeä huomauttaa että Magdalan Maria on ollut tärkeä henkilö, jonka roolia mieskeskeinen ja -valtainen uskonto on pyrkinyt minimoimaan tai häivyttämään. SUNNUNTAINA 1. Kirjassaan Cynthia Bourgeault käy niitä ja Marian tarinaa läpi osoittaen, että Jeesuksen ja Maria suhde oli monin tavoin enemmän itämaiseen mystiseen, mietiskelyyn ja valaistumiseen tähtäävä kuin virallisempi läntinen variaatio. Myös Magdalan Marian rooli muuttui. (Luuk. Discovering the Woman at the Heart of Christianity. Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä. 16:9-11, Joh. 15:40, Joh. Naisille on miesvaltaisessa uskonnossa ollut muita mahdollisuuksia kuin joukkojen johtaminen. Uudemmissa mielikuvissa käsitykset ovat sekoittuneet. 28:1) • Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Amerikkalaisnäyttelijä Patricia Rooney Mara esittää Magdalan Mariaa tuoreessa Maria Magdaleena -elokuvassa. • Ranskalainen Madeleine-leivos on saanut hänen mukaan nimensä. Tornia tarkoittavalla Migdalilla on myös symbolisen tulkinnan kannattajansa. 20:1) • Hän tapasi ylösnousseen Jeesuksen, puhui hänen kanssaan ja raportoi tästä apostoleille. 16:1-8, Luuk. –?Esimerkiksi luostarilaitos tarjosi naisille rajatun, mutta ainoan mahdollisen vaihtoehdon kieltäytyä avioliitosta ja äitiydestä sekä ennen muuta omistautua intellektuaaliselle elämälle. Marian evankeliumi ja Tuomaan evankeliumi ovat esimerkkejä apokryfisistä teksteistä, joita on alettu kutsua gnostilaisiksi. 24:17, Joh. 8:1-3) • Hän todisti Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta (Matt. 27:61, Mark. 19:25) • Hän oli läsnä Jeesuksen hautaamisella (Matt. 16:1, 9) • Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. Munkkien on arveltu piilottaneen ne sinne 300-luvulla sen jälkeen, kun Uuden testamentin puhdasoppinen kokoelma sai muotonsa
. Kyselyn tulosten mukaan 92 prosenttia vastaajista pitää poroa keskeisenä osana pohjoista kulttuuria. tä kuolee kesyyntymisen vuoksi runsaasti, hän sanoo. –?Sehän tarkoittaa porttien aukaisemista joka kerta, kun menet pelloille töihin. . Se on harmillista, sillä ministeriö ajatteli voivansa käyttää kyselyn tuloksia porotalouden tulevien päätösten valmistelussa. –?Vastaajamäärä on pieni. –?Tämän kyselyn perusteella ei voi valmistelua varten tehdä mitään johtopäätöksiä, sanoo Anne Ollila. Sen on toteuttanut tunnettu kyselytutkimuksia toteuttava yritys, oikeiden pelisääntöjen mukaisesti, mutta kysymysten muotoilu herättää hämmennystä. Siihen se valmistautui omalla kyselytutkimuksellaan, joka tehtiin Ollilan mukaan kaikkien pelisääntöjen mukaan. –?Porotalouden tulevaisuuden kannalta on isoja asioita valmisteilla. –?Porot ovat täällä riesana myös ihmisten pihoilla. ROVANIEMELLÄ TIISTAINA julkistetussa kansalaiskyselyssä kysyttiin laajasti kansalaisten mielipiteitä poroista ja porotaloudesta. Hietarinta on asunut Kuusamossa kymmenen vuotta. –?Veikkaan, että aika kaukaa saa hakea elinkeinoa, josta tykätään yhtä paljon kuin meistä, sanoo Anne Ollila. Valitse enintään kolme vaihtoehtoa. Muulla poronhoitoalueella suurin osa poroista pidetään talvisin tarharuokinnassa. Poroelinkeino oli valmistautunut siihen, että kansalaiskyselyssä tulee rankkaa kritiikkiä. Se on viitisen prosenttia koko poronhoitoalueen eloporomäärästä. –?On olemassa ihmisiä, jotka kokevat, että heidän maillaan ei saa näkyä yhtään poroa. Sen lisäksi on mahdollista, että sama henkilö on vastannut useampaan kertaan. LM–HÄSA. Kansalaiskysely: Porojen huono paimennus Kuusamon seudulla leimaa vastauksia. Jos ei saa rakentaa aitaa porojen esteeksi, ongelma on käytännössä vaikea ratkaista, sanoo Anne Ollila. PORONHOITAJIEN JA porottomien kiistat ovat keskittyneet Koillismaalle. PORONHOITOALUEEN ASUKKKAAT PORONOMISTAJAT VAPAA AJAN ASUNNON OMISTAJAT MAANVILJELIJÄT Porojen laiduntaminen liian lähellä asutusta Liikennevahingot Ympäristön kestokyky Kielteinen suhtautuminen poronhoitoon ja rakentavan paikallisen yhteistyön puute Petoeläinvahingot Kilpaileva maankäyttö, joka vähentää porojen perinteisiä laidunalueita Taloudelliset tekijät, kuten epävarmat tulot Poronhoitajien vähentynyt määrä Muuttuva ilmasto Tyytyväisyys poronhoitoa koskevaan lainsäädäntöön poronhoitajista on tyytyväisiä lainsäädäntöön. Ministeriön kyselyssä kolmasosa, 1062 vastaajaa, oli pääosin tyytymättömiä poronhoidon nykylainsäädäntöön (lue: vapaaseen kulkemiseen pihoilla ja pelloilla) ja vain kuudesosa, 516 vastaajaa pääosin tyytyväisiä. Liikenteessäkin niiPoronhoidon merkittävimmät ongelmat Lähde: Maaja metsätalousministeriö Kuva: Timo Helle, grafiikka: Miila Kankaanranta Maaja metsätalousministeriön porokysely : Mitkä ovat mielestänne poronhoitoon liittyvät merkittävimmät haasteet. Vastauksia touko–lokakuussa viime vuonna toteutettuun kyselyyn saatiin runsaat 3300 Tulosten uskottavuus joutui kyselyn toteutustavan vuoksi saman tien kyseenalaiseksi. Laitumien kestävyys on ollut viime vuosien kestoaihe erityisesti saamelaisalueella. Paliskuntain yhdistys kyseenalaistaa tulokset. Alueen viidessä paliskunnassa on noin 10?000 poroa. Oma kysely antaa aivan eri kuvan Pekka Mauno Pihoille ja viljelyksille tulevat porot ärsyttävät eniten, selviää maaja metsätalousministeriön toteuttamasta laajasta kansalaiskyselystä. Porojen vapaata laidunnusta Kuusamossa vastustavan ryhmän tiedottaja Helena Hietarinta sanoo, että aitaamisesta on haittaa viljelijöille. Siellä poroelinkeino on vielä luonnon talvija kesälaitumien varassa. Pihaporot ärsyttävät eniten . Ne ovat niin kesyyntyneet, että eivät enää viihdy metsissä. SUNNUNTAINA 1. Elinkeinon kannalta keskeisiä asioita olisivat porolaitumien riittävyys, niihin kytkeytyvät poroluvut ja petopolitiikka. Vai mitä pitäisi ajatella seuraavien kysymysten muotoilusta: Poro on ajoittain kiusankappale, tai Porot tulisi sulkea ympärivuotisesti aitauksiin. Miksi Paliskuntain yhdistys kertoo tuloksista vain Facebook-sivuillaan. Ainoa keino on panna porot tarhaan ympärivuotisesti. Se antaa täysin toisenlaisen kuvan elinkeinon hyväksyttävyydestä ja maineesta kuin kansalaiskysely. Tapani Sirviö myöntää, että johtopäätöksiä kyselyn perusteella on tehtävä varovasti. HUHTIKUUTA 2018 8 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA KOMMENTTI Pekka Mauno @lannenmedia.fi P aliskuntain yhdistys teetti varjokyselyn juuri ennen maaja metsätalousministeriön kansalaiskyselyn tulosten julkistamista. –?Näyttää siltä, että porojen huono paimennus on ohjannut vastauksia kuin magneetti, ja samalla elinkeinon kannalta keskeiset asiat eivät ole juurikaan esillä, sanoo maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö. Paliskuntain yhdistyksen kyselyssä suhteet olivat päinvastoin. Kysely on ohjannut sellaiset henkilöt vastaamaan, joita porot pihoissa harmittavat, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. . Muissa viiteryhmissä tyytyväisiä on – vastaajista. Kun Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollila mielestä ministeriön kyselyn tulokset ovat mahdollisesti manipuloituja, puhtain paperein ei selviä omakaan kysely. Tulos oli poroelinkeinolle mieluinen. Selvä enemmistö vastaajista ei koe poroista häiriöitä tai mielipahaa, puhumattakaan, että porot haluttaisiin aitauksiin ympärivuotisesti. Laidunten kunto aiotaan kartoittaa ja poroluvut määrätä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi 2020–2030, kertoo Tapani Sirviö
Mene osoitteeseen hameensanomat.fi/aktivoi • Syötä asiakasnumerosi ja postinumerosi • Luo itsellesi käyttäjätunnus ja salasana • Käyttäjätunnuksena on aina sähköpostiosoitteesi • Aktivointi tehdään vain kerran 2. Asiakasnumeroa ja postinumeroa ei enää tarvita. Hämeen Sanomien tilaaja näin otat digin käyttöösi! Koskee vain kuluttaja-asiakkaita Tarvitset digitunnuksen luomista varten asiakasnumerosi ja postinumerosi. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 9 PLUSSA Tilauksesi hintaan sisältyvät paperilehden lisäksi automaattisesti kaikki Hämeen Sanomien digitaaliset palvelut. Kirjaudu palveluun Kun käyttäjätunnus ja salasana on luotu, kirjaudut hameensanomat.fihin sen jälkeen omalla sähköpostiosoitteella ja salasanalla. SUNNUNTAINA 1. 1. Voit myös kysyä asiakasnumeroasi sähköpostilla tilaukset@hameensanomat.fi -osoitteesta. viimeisimmästä lehtilaskustasi. 3. ! Digi sisältää • Hameensanomat.fi-verkkopalvelun • uutissovellukset iOSja Android-laitteille. • Löydät asiakasnumerosi esim. Ne kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt. Jos olet painetun lehden kestotilaaja ja ottanut käyttöösi Etukanavan, ota yhteys Hämeen Sanomien tilaajapalveluun. Tilaajapalvelu kytkee digitilauksen olemassaolevaan käyttäjätunnukseesi
–?Kekkosen ensimmäinen adjutantti, eversti Lasse Wächter kertoi meille, että nyt alkaisi olla sopiva aika vierailulle. Riita oli viemässä hallitusta jälleen kerran hajoamisen kynnykselle. Suomessa Mauno Koiviston kakkoshallitus yritti päästä sopuun budjetista. Tamminiemessä vanha mies valmistautui raskaaseen työpäivään. Syntymäpäiväänsä edeltävän yön Kekkonen oli valvonut ja oli siksi kovin väsynyt. Keskiviikkona Mtv:n ohjelmistoon oli saapunut ”maailman katsotuin televisiosarja” Dallas. Kun Mauno Koiviston (ensimmäinen vasemmalta) hallitus kokoontui kesän 1981 jälkeen elokuun lopussa ensimmäiseen Helsingissä pidettävään presidentin esittelyyn, Urho Kekkosella oli enää viikko aktiivista työaikaa jäljellä. Wächter totesi miehille, että enää ei tiedetty, kuinka kauan Kekkonen enää jaksaisi vastaanottaa vieraita. SUNNUNTAINA 1. . Tapaaminen oli sovittu joitakin viikkoja aikaisemmin. Presidenttiä odottavat oikeuskansleri Risto Leskinen (keskellä), toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman ja työvoimaministeri Jouko Kajanoja. Päivää aiemmin tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen oli täyttänyt 81 vuotta. Puolassa Solidaarisuus-liike valmistautui viikonloppuna pidettävään ensimmäiseen yleiskokoukseensa, ja Houstonissa muuan Beyoncé Knowles päästi ensiparkaisunsa. KUVA: Pressfoto MIKKO PULLIAINEN TEKSTI Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vaikka Urho Kekkosen huono terveys tiedettiin, hän murtui lopulta nopeasti. Tässä jutussa siitä kertovat paikalla olleet. –?Meitä oli kolme miestä: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo O. Heikentyvä näkö ja muistikatkot olivat vaivanneet valtiojohtajaa jo pitkään. Helsingissä lämpötila nousi 14,3 asteeseen. Syyskuun neljäntenä päivänä hän tapasi ensimmäiseksi delegaation synnyinkunnastaan Pielavedeltä. Saksman, lukion rehtori Pekka Eteläaho ja minä, kertoo kuntaja maakuntapolitiikan veteraani, kunnallisneuvos Leo Kukkonen. Kolmikko oli viemässä presidentille ensimmäistä kappaletta nahkakansiin sidotusta Pielaveden ja Keiteleen historian ykkösosasta. Juhlia ei pidetty. HUHTIKUUTA 2018 10 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA P erjantai 4. . syyskuuta 1981 oli sangen tavallinen alkusyksyn päivä. Presidentti pysyi suorana viimeiseen asti . 10.15 Kekkosen tapana oli käydä perjantaisin Presidentinlinnassa hoitamassa julkista ohjelmaansa. Minkälainen oli tasavallan presidentin viimeinen työpäivä. Kukaan ei silti tiennyt, että tästä tulisi Kekkosen viimeinen työpäivä.
SUNNUNTAINA 1. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 11 PLUSSA Presidentti pysyi suorana viimeiseen asti Kun Mauno Koiviston (ensimmäinen vasemmalta) hallitus kokoontui kesän 1981 jälkeen elokuun lopussa ensimmäiseen Helsingissä pidettävään presidentin esittelyyn, Urho Kekkosella oli enää viikko aktiivista työaikaa jäljellä. Presidenttiä odottavat oikeuskansleri Risto Leskinen (keskellä), toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman ja työvoimaministeri Jouko Kajanoja. KUVA: Pressfoto
Saksman muisteli visiittiä Savon Sanomissa vuonna 2008: –?Kun olimme lähdössä, presidentti tarttui kaksin käsin käteeni ja sanoi: ”Kerro synnyinpitäjäni ihmisille sydämellisiä terveisiä minulta.” Se särähti oikein selkäpiissäni, ja jollain lailla aavistin, että presidentti ei ole enää kunnossa. Presidentin kanslian päällikkö Juhani Perttunen keskusteli Kekkosen kanssa tämän erosuunnitelmista keväällä 1981 kahteen otteeseen aivan avoimesti. Pääministerin poliittisena sihteerinä toiminut Paavo Lipponen kertoo omaelämäkertansa toisessa osassa Murrosten aika presidentin vetäneen tilaisuuden ”ilman kommelluksia”. Kun ovet aukesivat ja delegaatio saapui, presidentti tuli hymyilevänä vastaan, keskusteli ja kuunteli. kesäkuuta presidentin esittely, tavanomainen systeemi, joka oli vallinnut todennäköisesti presidentin virkaanastumisesta lähtien: Hallitus seisoo rivissä ja presidentti kättelee jokaista ministeriä. 10.30 Engström, Kalela ja Perttunen kuvaavat kaikki Kekkosen valtakauden viimeisiä aikoja samalla sanalla: tahdonvoima. Hetken huulta purtuaan hän sanoi ”teidän maanne tilanne”. Jälkeenpäin Kukkonen kuitenkin mietti, että presidentin esikunta oli kysellyt pielavetisten vierailun sujumisesta. Hän oli kysymässä suurlähettiläältä, minkälainen on tilanne Kolumbiassa, mutta ei saanut suuhunsa maan nimeä. Stenbäckin mukaan presidentin esittelyt olivat olleet hankalia jo kesällä. Presidentin viimeiseksi viralliseksi tehtäväksi jäi siis Aamulehden johdon vastaanottaminen.. –?Kultarannassa oli 26. Ei siinä kauan Kolumbian kaveri viipynyt, kun jo tuli sieltä pois, korkeintaan kymmenen minuuttia. Seuraavan viikon ohjelma peruutettiin jo kokonaan, vaikka Kekkonen vielä muodollisesti hoiti presidentin tehtävää. Engströmin mukaan presidentin kunto vaihteli nopeastikin. Kalelan mukaan ulkoministeri Paavo Väyrynen ei ollut perjantaina paikalla, ja hänet korvasi ministeriötaustainen ulkomaankauppaministeri Esko Rekola. Minne sijoitan esimerkiksi asekokoelmani?” Kävimme keväällä myös katsomassa ainakin yhtä mahdollista eläkeasuntoa. Vielä perjantainakin UKK pystyi hoitamaan Presidentinlinnassa tapahtuneet virallisemmat tapaamiset, mutta iltapäivän keskustelu Seppo Tiitisen kanssa jäi käymättä. Pielaveden miehet kuitenkin toivotti tervetulleeksi presidentti, joka vaikutti olevan ”nappikunnossa”. Taxell oli ministerivastuussa presidentin esteellisyyteen liittyvissä asioissa. Viralliset seremoniat olivat usein sellaisia, että vieraat puhuivat ja presidentti kommentoi. Hän tuskaili, että eikö hallitus osaa hoitaa itse asioitaan, Kalela muistelee. –?Toisaalta hän puhui, että olisi kohtuullista päästä eroon, mutta samalla, että tässä vain on pakko yrittää jaksaa. Opetusministeri Pär Stenbäckillä ei ole esittelystä erityisiä muistikuvia. Ja onhan se, siinä on torvisoittokunnat, punaiset matot, presidentin virka-autot ja kaikki, mutta merkillepantavaa oli, että se oli aika lyhyt. elokuuta 1981 puolivälissä toi presidentin terveysongelmat julkisuuteen. Kukaan ei vielä tuolloin osannut aavistaa, miten historiallisesta päivästä oli kyse. –?Linnan porukka sanoi, että kun te olette tuommoisia maalaismiehiä ettekä seremonioita monesti näe, niin jääkää katsomaan, minkälaista se valtuuskirjeen tuominen on. Presidentti oli siis tosissaan eroamassa. Hän oli yllättävänkin virkeä, mutta se olikin aamun ensimmäinen tapaaminen. LÄHIPIIRI OLI jo pitkään seurannut Kekkosen voimien hiipumista. 11.00 Urho Kekkonen osallistuu presidentin esittelyyn viimeisen kerran. SUNNUNTAINA 1. Suurlähettiläiden valtuuskirjeiden jättö oli koristeellinen seremonia, jonka jälkeen presidentti meni työhuoneeseensa ulkoministerin kanssa. Kekkosta hoitaneen neurologi Erkki Kivalon mukaan presidentin persoonallisuus pysyi eheänä 4.9.–6.9. Ministerit tiesivät, että Kekkosen kunto oli huonontumassa, mutta aivoverenkierron ongelmista hallitus ei ollut kuullut, eikä presidentti saanut esittelyissä muistikatkoja. Kekkosen toisena adjutanttina palvelleen Engströmin mukaan hän ja Wächter olivat jo pidemmän aikaa ajatelleet, että presidentti ei jaksaisi virkakautensa loppuun asti. –?Pääosin hän oli ihan virkeä ja hyväkuntoinen. –?Noin vuodesta 1978 lähtien, mutta kiihtyvästi loppua kohden, hän ilmaisi turhautumistaan: ”Paska homma, pitäisi päästä eroon.” Koko ajan tuli kriisejä, joissa hänelle työnnettiin ratkaisijan paikkaa. syyskuuta presidentin voimat olivat jo ehtyneet. –?Hän kertoi olleensa keväällä -80 niin huonossa kunnossa, että harkitsi vakavasti sairaseläkkeelle jäämistä. Presidentti kyseli kuulumisia Pielavedeltä: ihmisistä, säästä, viljan kypsymisestä ja kaikesta mahdollisesta. Se ei vaatinut häneltä parhaina päivinä paljon, Kalela kuvaa. Vierailulla ystävänsä Rikhard Sotamaan luona Laukaassa kesällä 1980 UKK kertoi Engströmille erosuunnitelmistaan. –?Rekola kertoi Kekkosen klaaranneen tapaamisen ihan hyvin. Presidentin velvollisuudentunto ajoi väsymyksen ohi. Kesäkuisen tapauksen jälkeen hän ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte alkoivat varautua Kekkosen mahdollisiin vaikeuksiin. Kekkonen olisi halunnut tavata EteläKorean pääministerin, mutta maanantaina 7. Presidentti viittasi huonoon näköönsä ja pyysi lisää valoa. Kun vierailimme [uudelleen] Sotamailla maaliskuun -81 alussa, presidentti puhui ”järjestelyistä kun minä vähitellen jätän nämä hommat. Puheista tekoihin oli kuitenkin matkaa. syyskuuta Aamulehden sivulla 11. –?Hän vaivalloisesti meni ja teki tehtävänsä, eikä kukaan häirinnyt häntä. Viimeisen kolmen kuukauden aikana me [ministerit] jännitimme tilanteita vähäsen ja olimme valmiita auttamaan häntä. Pääministerin tehtäviä hoitavalta Eino Uusitalolta Kekkonen kysyi ”syödäänkö nyt”, vaikka 25 vuotta oli ollut niin, että ensin oli esittely ja sen jälkeen lounas. –?Olen kirjoittanut vuoden 1981 taskuallakkani ensimmäiselle aukeamalle: ”Tämä on se vuosi, jolloin Suomessa vaihtuu Tasavallan Presidentti”, kertoo eversti evp Juha Engström. Erityisesti presidentin näkö oli huonontunut. viikonloppuun asti. –?Mutta ilmeisesti tilaisuus oli samanlainen kuin muutenkin viimeisinä kuukausina: hyvin lyhyt ja hyvin muodollinen. –?Hän osasi ottaa yleisönsä. Asia oli monimutkainen ja vaikea, eikä kenelläkään meistä ollut lihaksia sanoa mitään erityistä. Oikeusministeri Christoffer Taxell havaitsi jo kesällä, että UKK:n asiat eivät ole kohdallaan. Rekola oli varautunut auttamaan presidenttiä, mutta totesi, että Kekkonen selvitti tilanteen hyvin tyylikkäästi, eikä vieras varmaankaan huomannut mitään. Kekkonen oli saatu vakuuttuneeksi omasta korvaamattomuudestaan, ja hän pelkäsi, että valtionpään vaihtuminen johtaisi vääjäämättä ongelmiin. KUULUISA MATKA Islantiin 17.–21. Seuraavaksi saapui Kolumbian suurlähettiläs jättämään valtuuskirjettään. –?Kyllä me olimme siellä lähemmäksi puoli tuntia. HUHTIKUUTA 2018 12 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA –?Hän tiesi tilanteensa, mietti mikä olisi parasta ja halusi kuulla muidenkin mielipiteitä. Esittely ei mennyt aivan loistavasti, sillä paperit olivat sekaisin ja hänellä oli vaikeuksia nähdä niitä. Jatkuu edelliseltä aukeamalta Presidentin viimeinen virkatehtävä uutisoitiin lauantain 5. Muistelmateoksessaan Kaksi kautta I Mauno Koivisto päätyy samaan lopputulokseen: ”Oma tulkintani on, että hänessä oli ollut käynnissä fyysinen prosessi, jota kova tahto piti kurissa.” Kahdenkymmenenviiden virkavuoden perintönä Kekkoselle oli kehittynyt myös kova rutiini. Huonot jaksot olivat yleensä lyhyitä, ja niitä alkoi olla varsinaisesti vasta vuodesta 1980. Presidentin ulkopoliittinen erityisavustaja Jaakko Kalela näki esimiehensä väsymyksen jo edellisellä vuosikymmenellä. Ei ollut niin, että hän olisi katkennut jo silloin, vaan presidentti pysyi suorana viimeiseen asti. Kolme vuotta sitten edesmennyt Paavo O
Seremonia oli pitkä ja monimutkainen, ja se tapahtui presidentinlinnan valtiosalissa kadettien omaisten sekä lehdistön silmien edessä. 11.45 Jaakko Kalela seurasi perjantain tapahtumia adjutanttien huoneessa, presidentin käyttämän Keltaisen salin vieressä. Muodollisesti Kekkonen toimii tasavallan presidenttinä 27.1.1982 asti. Wächter oli vain koskettanut Kekkosta käsivarteen, ja sitten seremonia oli taas mennyt ihan kuin näyttelijä osaisi sen tehdä. 1956 Valitaan presidentiksi kahden valitsijamiesäänen erolla sosiaalidemokraattien K.A.Fagerholmiin. Presidentin 3. Tasavallan presidentin ulkopoliittinen erityisavustaja 1973–1984. Kunnallisneuvos, Pielaveden pitkäaikainen (44 v.) kunnanvaltuutettu. HENKILÖITÄ Jaakko Kalela. Pääministerin poliittinen sihteeri 1979–1982. Seppo Tiitinen. Torstain 27. Presidentin 3. –?Keskustelimme adjutanttien, Perttusen ja muiden kanssa, että tämä on kova paikka, josta voi tulla julkinen skandaali, Kalela kertoo. Elokuun viimeisellä ja syyskuun ensimmäisellä viikolla presidentin ohjelmaa karsittiin voimakkaasti. Ja kun asia nousi julkisuuteen, se oli meille shokeeraavaa. Opetusministeri 1979– 1982. Kaikki tiesivät, että hän ei rakasta mitään niin paljon kuin kalastusta. Kekkosen kolmatta presidenttikautta pidennetään poikkeuslailla vuosien 1974–78 ajaksi. Tampereen Kirjapaino Oy:n, sittemmin Aamulehti-yhtymän toimitusjohtaja 1979–1992. Juuri Islantiin tehtävä kalareissu oli jo vuosikymmeniä ollut harrastuksen kohokohta, mutta nyt Kekkonen olikin haluton eikä tahtonut kalastaa. Presidentin työhuone Linnassa. Ja sen hän teki. Siinä oli viimeisen päivän tunnelmaa. KUVA: Patrik Lindström Virasta luovuttuaan Kekkonen jäi asumaan Tamminiemeen. Tahto ja rutiini kantoivat presidentin läpi pakollisten kuvioiden. 11.9.1981 Jää sairauslomalle. Timo Laatunen. 31.8.1986 Kuolee virka-asunnossaan Tamminiemessä. Voittaa presidentinvaalit myös 1962, 1968 sekä 1978. –?Hän oli päättänyt, että tämä hoidetaan, ja hän hoiti sen. 1950 Nousee ensimmäisen kerran pääministeriksi. Johtoporukkamme sopi keskenään, että kun ohjelmanumeroiden välillä tulee taukoja, joku menee jollakin tekosyyllä keskustelemaan presidentin kanssa, jotta hänen mielialansa vapautuisi. Mauno Koivisto. –?Minulle hän sanoi, että ”periaatteessa kyllä, mutta maanantaiksi minulle on sovittu Etelä-Korean pääministerin tapaaminen. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Hän oli synkissä mielialoissa. –?Kekkonen totesi, että ”kuule nuorimies, minä olen tehnyt tämän jo 24 kertaa. Suojelupoliisin päällikkö 1978–1990. Kuvassa presidentin makuuhuone kuvattuna vuonna 1998. Leo Kukkonen. adjutantti 1977–84. Hän vastasi, että se oli niin murheellista ja ikävää, että ei hän minullekaan niistä halua kertoa sen enempää. Juhani Perttunen tapasi presidentin heti Islannin-matkan jälkeisenä aamuna. –?Kysyin, mitä siellä oikein tapahtui. Christoffer Taxell. Presidentin kansliapäällikkö 1977–1984. elokuuta voimankoitos oli kadettien ylentäminen. Lasse Wächter. Kesällä 1981 hän pyrki olemaan merellä joka viikonloppu, tai viikollakin, ja kävi Laukaassa kalastamassa, Jaakko Kalela kertoo. –?Käsiteltävä asia oli aika vaikea ja monimutkainen, mutta kaikki meni perille yhdellä kertomalla, ja hänen komentonsa olivat hyvin selvät. Siihen asti minun pitää jaksaa, sillä jos peruutan sen nyt ja sanon syyksi sairauden, kaikki ajattelevat, että se on poliittinen tekosyy”, Kalela jatkaa. Pär Stenbäck. SUNNUNTAINA 1. 1936 Valitaan eduskuntaan (maalaisliitto) toisella yrittämällä. adjutantti 1972–76, 2. Wächter, joka kulki presidentin perässä, kertoi jälkeenpäin, että yhdessä käännöksessä presidentti oli lähdössä väärään suuntaan. –?Muistan hyvin sen ajan, kun hän oli perjantaina linnassa: tunnelman, omat keskusteluni hänen kanssaan ja huolestumiseni. Kalelan mukaan adjutantti Wächter tahtoi käydä ohjelman etukäteen läpi presidentin kanssa. Paavo Lipponen. –?Jos jotakin lähtisi menemään pieleen, se näkyisi välittömästi kaikille, ja siitä vedettäisiin johtopäätöksiä. Kyllä minä sen osaan”. Islannin-matkan jälkeisellä viikolla Kekkosen kanssa puhelimessa keskustellut suojelupoliisin johtaja Seppo Tiitinen suorastaan hämmästyi presidentin virkeyttä. 26.10.1981 Allekirjoittaa eroilmoituksensa. Oikeusministeri 1979–1982. –?Olen merkinnyt almanakkaani, että hän oli tuolloin paremmassa kunnossa, Juha Engström luonnehtii. Lähipiiri yritti myös taivutella presidenttiä jäämään sairauslomalle. Kalela viittaa taas presidentin tahdonvoimaan. KUVA: Mauri Ratilainen Perjantaina presidentti vastaanotti vieraitaan Linnan Keltaisessa salissa. Juha Engström. adjutantti 1977–85. Pääministeri 1979–1982. –?Silloin tuli sellainen tunne, että onko hän menettänyt elämänhalunsa. adjutantti 1976–77, 2. Se sai kaikki vakuuttuneeksi siitä, että odotettavissa ei ole mitään suurempaa käännettä parempaan. KUVA: Mauri Ratilainen FAKTA Urho Kaleva Kekkonen, 25 vuotta Suomen presidenttinä 3.9.1900 Syntyy Pielavedellä. Sanoin vielä presidentin sihteerille, että ”ihan roskaa lehdet kirjoittavat, ukkohan on pirteä kuin peipponen!”, Tiitinen muistelee. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 13 PLUSSA –?Matka oli Kekkosen oma toive. Juhani Perttunen. adjutantti 1976–77, 1
Päätoimittajat Pertti Pesonen ja Eero Syvänen, Tampereen Kirjapainon toimitusjohtaja Timo Laatunen sekä Akseli Gallen-Kallelan pojantytär Aivi GallenKallela-Sirén luovuttivat presidentille Kalevalan juhlapainoksen. Tapaamisen sijaan presidentti oli lähtenyt kalaan, mutta sai jälkeenpäin kritiikkiä ratkaisustaan. Korhonen kirjaa ylös, että Kekkonen oli hyvin pirteä puhelun aikana. Laatusen mukaan delegaatio yllättyi presidentin huhuttua paremmasta vireestä. Hänellekin peruutus tuli yllätyksenä, olihan presidentti ollut edellisviikolla puhelimessa niin virkeä. Engströmin mukaan tilanteesta oli tulossa absurdi. Laatunen arvioi, että keskustelu kesti kymmenestä viiteentoista minuuttia. Tasavallan presidentin viimeiseksi virkatehtäväksi jäi tapaaminen Aamulehden edustajien kanssa. –?Se oli raskasta aikaa monessa suhteessa, Juhani Perttunen huokaa. Hänelle lankesi vastuu adjutanttien tehtävistä, kun Lasse Wächter lähti ulkomaille lauantaina 5. En muista mitään kömmähdyksiä tapahtuneen. Olimme toki sisällä Keltaisessa salissa vain sen ajan, kun vieraat ilmoitettiin presidentille, saatettiin paikoilleen ja mahdolliset lehtikuvaajat olivat poistuneet, mutta kukaan vieraista ei maininnut meille mistään poikkeavasta. syyskuuta. –?Näin jälkiviisaudella voi sanoa, että kun menimme presidentinlinnaan, Lasse Wächter kysyi meiltä, paljonko aikaa tarvitsisimme. –?Eversti Wächter soitti minulle ehkä noin kahdentoista paikkeilla ja sanoi, että nyt ei mene viesti perille, lykätään tapaaminen tuonnemmaksi. –?Hän siinäkin tilanteessa jaksoi ja yritti viimeiseen asti. –?Fantastisen hyvin hän kykeni hoitamaan velvollisuutensa loppuun asti. Puhuin lyhyesti ja luovutin kirjan presidentille, mutta hän kehotti meitä istumaan sohvalle. 13.30 Perjantain virallista ohjelmaa ei tarvinnut muuttaa tai lyhentää, Juha Engström kertoo. Myöhemmin illalla turvamiehet lähettävät Engströmille viestin: presidentti oli rauhaton ja sekava. Kuvassa Kekkonen keskustelee kirkkojen toimeenpanevan kansainvälisen komitean edustajien kanssa syyskuussa 1978. Se oli kuitenkin presidentin viimeinen ponnistus. Myöhään perjantai-iltana Engström ottaa vielä yhteyden presidenttiä hoitaneeseen neurologi Erkki Kivaloon. Ajasta jäi silti muistoksi suuri ihailu presidenttiä kohtaan. Hän tiedosti tilanteensa ja odotti tietysti hetkeä, jolloin voisi lähteä elegantisti, mutta valitettavasti sairaus ehti ensin. Seppo Tiitisen oli ollut määrä käydä Tamminiemessä yhden jälkeen iltapäivällä. Seuraavan viikon aikataulu on yksinkertaisuudessaan paljonpuhuva: ”Ohjelmat peruutettu koko viikon osalta”. Kun aamulehteläiset olivat poistumassa Presidentinlinnan pihalta, Kekkonen tuli ulos pääovesta turvamiehen saattamana. –?Kekkosta huvitti suuresti, kun rouva Sirén kertoi puhdistaneensa salin sohvan taustalla ollutta Gallen-Kallelan maalausta ranskanleivällä, ennen kuin se kuvattiin juhlateokseen. KUVA: Patrik Lindström Lasse Wächter (takana vas.) ja Juha Engström (takana oik.) toimivat presidentin adjutantteina tämän viimeisten virkavuosien ajan. Jälkikirjoitus: Kekkonen pelastaa hallituksen Syyskuun alkupuolella Suomen tiedotusvälineitä hallitsi Koiviston hallituksen tuskallinen budjettivääntö. Julkisuuteen vain oli pidettävä yllä toisenlaista kuvaa. Jaakko Kalela korostaa, että presidentti ei yrittänyt peitellä oireitaan lääkäreiltään saati itseltään. Myöhemmin iltapäivällä ulkoministeriön alivaltiosihteeri Keijo Korhonen soittaa presidentille. SUNNUNTAINA 1. Maanantaina olin lähdössä virkamatkalle Neuvostoliittoon, ja minun piti saada viimeiset matkaohjeet. Jälkeenpäin vielä mietimme, että olipa Kekkonen pirteä. Kun presidentti näki meidät siinä pihalla, hän nosti kätensä tervehdykseen. –?Kävin joka päivä Tamminiemessä tapaamassa presidenttiä ja totesin itse tilanteen vakavuuden, Juha Engström kertoo. Puhuimme viidestä minuutista, mutta kerroimme pärjäävämme lyhyemmälläkin ajalla. HUHTIKUUTA 2018 14 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Jatkuu edelliseltä aukeamalta Kekkosta vaivasi toukokuu 1978, jolloin Israelin puolustusministeri Moshe Day an vieraili Suomessa. Kivalo oli silloin Lääkintöhallituksen pääjohtaja ja virkamatkalla, joten pohdintaa jouduttiin viivyttämään keskiviikkoon asti. Kuvassa UKK:n lukulasit Tamminiemen museossa 1998. Tamminiemessä presidentti uupui lopullisesti ja taipui peruuttamaan tulevat tapaamisensa. KUVA: Esa Pyysalo / Pressfoto. Siitä olisi tullut vuosisadan kuva: tasavallan presidentin viimeinen tervehdys Linnalle. Ne jäivät sitten saamatta, sillä ei koskaan tullut sitä maanantaita, jolloin audienssi olisi järjestynyt, Tiitinen kertoo. Myös Juhani Perttunen näki läheltä prosessin kulun. –?Hallitus oli kaatumaisillaan ja presiPresidentin heikentyvä näkö haittasi hänen viranhoitoaan 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. –?Meillä oli mukana Pressfoton valokuvaaja, mutta hän oli valitettavasti ehtinyt jo laittaa kameran laukkuunsa. –?[Seuraavan] viikon alussa alkoi olla sellaisia piirteitä, että jotakin täytyi miettiä vakavammin. Yleisesti povattiin hallituksen kaatumista, mutta kulissien takana asia oli muuttumassa mutkikkaammaksi. –?Olimme Wächterin kanssa luonnollisesti huolissamme ohjelman sujumisesta, mutta presidentti veti sen rutiinilla ihan hyvin läpi. Havaitsin kyllä, että Wächter oli hieman hermostunut, mutta ei siinä ollut mitään, joka olisi osoittanut muistikatkoa tai muuta sellaista
Suomen kansa ei anna meille anteeksi, ellei saada hallituksen yksimielistä esitystä ennen kuin presidentille myönnetään sairasloma. Torstai-iltana 10. Lauantain 12. Näillä sanoilla Rekola, hallituksen vaa'ankieliministeri, tyrmäsi elegantisti Väyrysen lattiaan.” Budjetti saatiin kasaan, Urho Kekkonen jäi sairaslomalle ja Mauno Koivisto alkoi hoitaa presidentin tehtäviä. Urheiluselostajien kuningasta Mauri Myllymäkeä lainatakseni: olin vähällä innostua. Yksi katse väärään suuntaan tai hetkellinen torkahdus, niin erinomaisen kiinnostava työtehtävä olisi jäänyt tekemättä. LM-HÄSA Haastateltavien ja kirjallisten lähteiden lisäksi apuaan ovat antaneet professori, Kekkoselämäkertojen kirjoittaja Juhani Suomi ja UKK-arkisto Orimattilassa. KANSAKUNNAN KEKKOS-KUVAAN lienee varsin mahdotonta löytää mitään olennaista uutta nyt, kun loppuvaiheen terveysongelmien yksityiskohdatkin on jo tuotu julkisuuteen. SUNNUNTAINA 1. totesi hieman kiihtyneenä kimeällä äänellään: –?Hyvät herrat, presidentti on sairas, aikaa on 20 minuuttia, muut ministerit odottavat meitä valtioneuvoston istuntosalissa. Itse siis olen parhaillaan Lännen Median palveluksessa Aamulehden toimittajana. Perjantaiaamuna budjettiehdotusta vastusti enää Paavo Väyrynen, kunnes Kekkonen pelasti hallituksen viimeisen kerran. KUVA: Patrik Lindström dentti voimaton hoitamaan tarvittavat toimet. ”Ei ole eilisestä lähtien”, oli Kivalon vastaus. Tasavallan presidentti oli viimeisenä ohjelmanumeronaan tavannut ”Aamulehden edustajat”. Ei Ahti Karjalainen, Viktor Vladimirov saati Kärsämäen lypsykoneyhdistyksen johtokunta, vaan kaikista mahdollisista vaihtoehdoista kyseessä oli juuri Aamulehti. Jos kerran moni nykyihminenkin saapuu väkisin työmaalle kovan flunssan kourissa, onko niin kummallista, jos valtionpäämies pitää itseään korvaamattomana. UKK ei lopultakaan tullut riippuvaiseksi vallasta vaan etsi aktiivisesti ulospääsyä raskaasta virastaan. Kuten Matti Kekkonen isästään totesi: ”Ei valta häntä turmellut. Onneksi tästä 4.9.1981 tapahtuneesta visiitistä oli pieni juttu seuraavan päivän lehdessä, ja siitä se prosessi sitten lähti. syyskuuta lehtien ilmestyessä Kekkosen presidenttikausi oli jo tosiasiallisesti ohi. Sitten leukani putosi lattiaan. Eli jos hallitus olisi kaatunut, virkaatekevä pääministeri Eino Uusitalo olisi joutunut pyytämään eroa vt. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 15 PLUSSA Presidentin heikentyvä näkö haittasi hänen viranhoitoaan 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Minua hävetti pitkään. Viimeksi kysymys oli sentään vain tuurista. Eräänä sangen hiljaisena perjantaiiltapäivänä kulutin työaikaani katsomalla Jari Tervon mainiota Kekkonen-dokumenttisarjaa Yle Areenasta. Pakkohan asiaan oli perehtyä. UKK:n tarina on minulle pääpiirteittäin tuttu, joten seurasin ohjelmaa hieman puolihuolimattomasti. Vallan kaverina vastuu KOLUMNI Mikko Pulliainen mikko.pulliainen@lannenmedia.fi K elpo jutunaiheet jäävät pelottavan helposti huomiotta. Tv-ohjelmassa se ratkaiseva kuva oli ruudussa vain muutaman sekunnin ajan. Paavo Lipponen kirjoittaa: ”Tilanne näytti toivottomalta, kunnes Esko Rekola... pääministeri Koiviston tilalle. Samalla kannattaa muistaa, että valta ei ole aina niin tavoiteltavaa kuin luulisi.. Hän sairastui.” Toisaalta presidentti pyrki hoitamaan työnsä vielä silloinkin, kun fyysinen kunto ei olisi antanut sitä myöten. Kysyinkin keskiviikkona kahden kesken Kivalolta, oliko presidentti hänen mielestään oikeustoimikelpoinen, jos hallitus kaatuu. Ilmeisesti muissa medioissa oli suurempi juttupula, sillä ne eivät malttaneet lykätä uutisen tekemistä. Kuvassa UKK:n lukulasit Tamminiemen museossa 1998. Me uutisdeskissä pidimme aihetta aivan loistavana, mutta asianmukaisen suunnitteluprosessin hengessä ehdotimme sen laittamista vasta myöhäisempiin lehtiin, lähipäiville kun oli jo tarpeeksi juttuja varastossa. Ihan näin eivät olleet varmaan suunnitelleet. syyskuuta Koivisto sai tiedon presidentin alkavasta sairauslomasta. –?Tieto presidentin sairaudesta laittoi asiat tärkeysjärjestykseen, ministerit kommentoivat tapahtumia seuraavan päivän Aamulehdessä. Merkillepantavaa kuitenkin on, miten suureksi presidentin lähellä työskentelevät henkilöt edelleen kuvaavat aseman mukana tulleen vastuun. Joskus kyse on vain suuresta typeryydestä: esimerkiksi kerran työtoverini saapui seminaarista, jossa ministeri oli puhunut keskioluen laimentamisesta. Hän kertoi tämän Helsingin Sanomien toimittajalle Janne Virkkuselle, ja tieto ehti perjantaiaamun Hesariin ”hallituslähteen” kertomana. Oli miten oli, Urho Kekkosen henkilökohtaista uhrausta on vaikea olla kunnioittamatta. presidentti Koivistolta. Mauno Koivisto otti hoitaakseen presidentin tehtävät, Eino Uusitalosta tuli vt. DOKUMENTIN seitsemännessä osassa näytettiin Kekkosen viimeisen työpäivän päiväohjelmaa
Kiertueaikataulu on toiveita herättävästi kotisivullasi. Et ole kenellekään mitään velkaa, paitsi itsellesi. Ehkä ei sittenkään. Häivyit Thaikkulaan ”terveyslomalle” ja palasit Helsinki–Vantaan lentoasemalle kristallihuumetta kassissasi. Olet kova, jos sen vedät. Puhuit kuin kuka hyvänsä, yksi meistä. HUHTIKUUTA 2018 16 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA HETKI ELÄMÄSTÄ Voi Siltsu, miksi menit hölmöilemään! KOLUMNI Johanna Jurkka @lannenmedia.fi M enit sitten hölmöilemään ihan kympillä. Päivittelimme sitä kollegani kanssa kovaan ääneen. Kuulut samaan sankarisarjaan kuin Katri Helena ja Teemu Selänne. Sinä ansaitset kultaa. Jari Sillanpää, olet sentään kansallisomaisuutta. Sinua ei voinut olla ihailematta eikä sinusta voinut olla pitämättä. Teit lähtemättömän vaikutuksen vilpittömyydelläsi, hyväntuulisuudellasi ja valoisuudellasi. Olet yksi heistä, tähti. Sellainen olet myös esiintymislavoilla. Facebookpäivityksestäsi päätellen haluat nousta tästä. Se ei yllätä minua. Senkin, mitä emme tiedä. Nyt on aika osoittaa, että olet myös taistelija. Tietenkään et muista sitä, mutta minä muistan. Olet yksi heistä, tähti. Et ilmeisesti ole seurannut National Geographic -kanavan opettavaista Vankilassa ulkomailla -tositelevisiosarjaa. Teimme silti sen johtopäätöksen, että kansa antaa sinulle anteeksi, koska olet rakastettu. Poliisipartio korjasi sinut talteen Pasilan poliisivankilaan. SUNNUNTAINA 1. Et ole yksi meistä. Ehkä sinullakin olisi jonkinlainen oikeus yksityisyyteen. Et ole yksi meistä. Töppäilyäsi oli vaikea uskoa todeksi. Se onkin luultavasti tärkein syy siihen, etteivät fanisi ole jättäneet sinua. Sinulla oli tuuria. Oma, hurmaava, valloittava itsesi. Siksi saat anteeksi suurin piirtein kaiken. Tärkeintä on, että haet apua. Siinä huumeita salakuljettaneita pölvästejä länsimaalaisia teljetään vuosikausiksi karmaiseviin, rottia, tauteja ja tappajia kuhiseviin maanpäällisiin helvetteihin. Sinusta ei tullut sarjan tähteä. Nyt heti. JOITAKIN VUOSIA sitten kilautin sinulle. VOI SILTSU, epäily huumausainerikoksesta on paha juttu. Ellen olisi jutellut kanssasi, pitäisin sinua täydellisenä typeryksenä.. Ellen olisi jutellut kanssasi, pitäisin sinua täydellisenä typeryksenä
Kesäisin Rauhalaa työllistävät myös muiden häävieraiden puvut. Ompelija tekee puvusta morsiamen näköisen. Oppositio vastustaa mallia. Omaehtoisen työnhaun malli eli aktiivimalli 2 tarkoittaisi sitä, että työttömän olisi haettava viikoittain keskimäärin yhtä työpaikkaa. Työttömyysturvan aktiivisuusehdon täyttää Kelan ennakkotietojen mukaan 46 prosenttia työttömistä. SUNNUNTAINA 1. No, tämä tuskin terveellisen, vähäkalorisen perusmämmin valta-asemia horjuttaa. SITAATTI ”Toki, jos tää olisi Disney-elokuva, tää päättyisi hyvin. AKU LOUHIMIES Elokuvaohjaaja Jari Sarasvuon podcastissa Iltalehden mukaan MAURI RATILAINEN/COM.PICIN ARKISTO. Alkon myynti on laskenut. Poliisiammattikorkeakoulu ei osallistu keräämiseen. Varainhankinnassa menestynyt ammattikorkeakoulu voi saada korkeintaan neljä miljoonaa euroa. Eikö enää mikään ole pyhää. Instituution päämiestä ei tietenkään niin vain siirretty siististi sivuun esimiestehtävistä epäasiallisen käytöksen vuoksi. Teatteripuvustukset ovat lähellä tämän kokkolalaisompelijan sydäntä, ja talvisaikaan vanhojen tanssit ja balettiopisto teettävät työtä. Rauhala voi myös muokata vintagevaatteita, jos esimerkiksi mummolan vintiltä on löytynyt maailman ihanin vaatekappale. Vaikka Rauhala on ommellut pitkään, hän oppii työssään joka päivä jotain uutta. Summa pääomitetaan korkeakouluille sitä suurempana, mitä paremmin ne onnistuvat lahjoitusvarojen keräyksissään. Rauhalasta on ihanaa, kun hän pääsee luomaan vaatetta alusta asti itse. LIKAPYYKKI P iinaviikon pahisten joukkoon nousi Kansallisoopperan baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. Vetoketjun vaihdot ja housunlahkeen lyhennykset ovat tyypillisimpiä korjausompeluksia. Potin jakajana on kaikkiaan 21 Suomen ammattikorkeakoulua. VIIKON SANA KARI MANKONEN / ARKISTO VIINAMARKKINAT A lkoholinkulutus ravintoloissa on kääntynyt Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotietojen mukaan nousuun. VIIKON LUKU 24000000 Valtiolla on tänä vuonna jaossa 24 miljoonan euron potti ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulut saivat anomansa oikeuden rahankeräyksiin vuosille 2017–19. Nyt kansa kysyy: missä käy käry seuraavaksi. Sen toteuttamatta jättämistä on vastustanut myös työministeri Jari Lindström (sin.). Kasvuprosentti ei äkkiseltään kuulosta kovin isolta, vaikka se sitä asiantuntijaväen mielestä onkin. Samaan aikaan ulkomailta tuodun alkoholin määrä on kasvanut huimat 18,8 prosenttia. Työnhausta olisi ilmoitettava verkossa joka viikko. Se olisi eheytymisen hetki”. MÄMMIKARKELOT K auppojen muonakaukaloilta kantautuu huolestuttavia huhuja: perinteisten ruismaltaista ja -jauhoista pyöräytettyjen mämmien rinnalle on ilmestynyt arveluttavia uutuuksia. Ompelijan työ on todella monipuolista, eikä yksikään päivä ole toisensa kaltainen. CLAS-OLAV SLOTTE, KUVA JUHO MÄKELÄ, TEKSTI HETKI ELÄMÄSTÄ Aktiivimalli 2. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 17 PLUSSA NÄISTÄ SUOMI PUHUU Koonnut Johanna Jurkka ANNE RAUHALA on toiminut ompelimoyrittäjänä vuodesta 1986 lähtien. Kun kesä on tulossa vähitellen Suomeen, tyypillisin Rauhalan asiakas on morsian, joka tarvitsee tilaamaansa tai käytettyyn pukuunsa muutoksia. Viime vuonna myyntiä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Tapaus Aku Louhimiehestä opiksi ottaneena oopperatalo ilmaisi halunsa pestä likapyykkinsä. Sitä lapetaan lautasille tänäkin pääsiäisenä hurjat pari miljoonaa kiloa. Niiden raaka-aineena akaalainen mämmiyritys on käyttänyt häikäilemättömästi marjoja ja perunoita
HUHTIKUUTA 2018 18 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Hyvästi solariumit ja itseruskettavat voiteet! Evoluutio lupaa ikirusketusta herkästi auringossa palaville, punakoille vaaleaveriköille. Virpi Lummaa • Suomalainen ekologi, evoluutiobiologi ja ekofysiologi. • Lummaa tutkimusryhmineen keskittyy tutkimuksissaan luonnonvalintaan ihmisyhteisöissä ja vanhenemisen biologiaan, joista hänellä on parhaillaan käynnissä kaksi suurta tutkimushanketta. . –?Kuka valitaan partneriksi, kenen kanssa saadaan lapsia, millaiset ihmiset lisääntyvät ja ketkä eivät hanki lapsia. • Virpi Lummaa nimitettiin Turun yliopiston evoluutiobiologian professoriksi vuonna 2017 ja akatemiaprofessoriksi vuosille 2016?20. Lääketiede kehittyy huimaa vauhtia, ympäristö on muuttunut. • Hän sai marraskuussa 2017 Turun suomalaisen yliopistoseuran 50 000 euron Phoenix-tiedepalkinnon. Kattava tutkimus julkaistaan kuukauden sisällä. On edelleen sattuman varassa, kenen geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Kaupungistuminen on siirtänyt ihmisten elämää siisteihin ja lämpötilaltaan vakaisiin sisätiloihin, jossa suurin uhka ihmisen olemassaololle tuntuu olevan teknologian vauhdilla etenevä kehitys. Ihmiset kuolivat kuitenkin nuorempina, jolloin geenien haittavaikutukset eivät ehtineet näkyä. SEN ENEMPÄÄ evoluutiobiologi ei uskalla tulevaisuuden ihmistä arvioida. –?Se ei ole enää se naapurin poika tai saman kylän tyttö, huomauttaa akatemiaprofessori, evoluutiobiologi Virpi Lummaa Turun yliopistosta. Tulevaisuuden ihmisen ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa nopeiden muutosten takia. • Akatemiaprofessorikaudellaan Lummaa tutkii, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon. LM–HÄSA Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa tutkimusryhmineen tutkii parhaillaan suomalaisten kirkonkirjojen avulla, miten teollistuminen on vaikuttanut ihmisten niin sanottuihin tautigeeneihin. Lähteinään hän käyttää suomalaisista kirkonkirjoista yli 350 vuoden eli 15 sukupolven ajalta kerättyä väestötieteellistä aineistoa. Se selittää Lummaan mukaan osaksi sitä, miksi pitkään elävien nykyihmisten kuolinsyyt ovat nopeasti muuttumassa. SUNNUNTAINA 1. Sinisilmäiset blondit katoavat kokonaan, mutta samalla vaalenevat tummaihoisetkin. Ennen samat geenit olivat yhteydessä korkeaan hedelmällisyyteen. Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa olosuhteisiin parhaiten menestyneiden ja sopeutuneiden yksilöiden ominaisuudet alkavat yleistyä ja huonommin sopeutuneiden ominaisuudet hävitä eri sukupolvien aikana. Eniten ovat pötkähtäneet eteläkorealaiset naiset, keskimäärin 20 senttiä. LUONNONVALINTAA TUTKINUT Lummaa ennustaa, että luonnonvalinta alkaa pikkuhiljaa karsia haitallisia geenejä elimistöstämme pois. Sitä ennen hän toimi muun muassa evoluutiobiologian apulaisprofessorina Sheffieldin yliopistossa Britanniassa. PROFESSORI ARVIOI, että lähes puolessa maailman valtioista syntyy nykyään kaksi tai vähemmän lasta per nainen. Luonnonvalinnan ei tarvitse toimia. Sen toteamiseen menee kuitenkin useita sukupolvia. Tasaisen keskiruskeat ihmislapset ovat seurausta alati kiihtyvästä globalisaatiosta, maapalloistumisesta. JAANA MATTILA TEKSTI // TIMO JAKONEN KUVA // MIA YLISUUTARI KUVITUS. Suomalaiset ovat sadassa vuodessa pidentyneet reilulla kymmenellä sentillä. Myös ihmisten omat, pienetkin valinnat elämässä voivat muuttaa kehityksen suuntaa. Ihmiset muuttavat paljon ja sekoittuvat enemmän keskenään. Tutkimusten mukaan koulutetuimmat naiset saavat nykyään vähiten lapsia. Hän tarkoittaa niin sanottuja tautigeenejä, jotka altistavat nykyihmistä sepelvaltimotaudin, Alzheimerin ja syövän sairastumiselle – yleisimmät kuolinsyyt muun muassa Suomessa. Lummaa ei lähtisi siitä päättelemään, miten se vaikuttaa esimerkiksi ihmiskunnan älykkyyteen tulevaisuudessa. Parempi ravinto ja ruoan koostumus on saanut meidät kasvamaan 10–20 senttiä pidemmiksi vain sadan vuoden aikana. Niillä voi olla vaikutusta tautigeenien yleisyyteen tulevaisuudessa, Lummaa toteaa. Oli lopputulos tulevaisuuden ihmisestä mikä hyvänsä, yksi asia on Lummaan mukaan varmaa. Maailman pisimmät ihmiset elelevät kuitenkin Hollannissa. Naisten keskipituus on nyt 166 ja miesten 180 senttimetriä. . –?Tavallaan poistamme ne itse. Ravinto on erilaista kuin ennen, ja monet tarttuvista taudeista on saatu aisoihin rokotuksilla. –?Vuonna 1914 hollantilaiset miehet olivat keskimäärin 169 senttiä, ja nyt he ovat jo 182,5 senttiä pitkiä, Lummaa kertoo. SE KUITENKIN tiedetään, että omat geenimme ovat kääntyneet meitä vastaan. Lastentekoa varten on entistä suurempi valikoima partnereita tarjolla ympäri maailmaa. –?Meille on nyt paljastumassa uusia haittapuolia geeneistä, jotka olivat ennen meille hyödyllisiä ja ovat sen takia yleistyneet keskuudessamme, Lummaa sanoo. Se on sitä, kuka on parhaiten sopeutunut jatkamaan sukua missäkin oloissa. Ne olivat tarpeen, jotta lapsia tehtiin paljon, koska vain osa lapsista jäi henkiin. . Vielä ei tiedetä, miten se kaikki vaikuttaa ihmisten kehoihin. KUKA. Se on hänen mukaansa oman valintamme seurausta, ei luonnonvalinnan. Niin moni asia voi vaikuttaa ja on jo muuttunut nopeasti lyhyessä ajassa. –?Syntyvyys on jo laskenut alle kantokyvyn monissa Euroopan maissa. TULEVAISUUDESSA IHMINEN myös kurottaa todennäköisesti yhä korkeammalle. Haitat tulevat esiin vasta vanhemmalla iällä. –?Luonnonvalinta ei ole sitä, että olemme kehittymässä älykkäämmiksi tai paremmiksi. Kun lapsikuolleisuus väheni, lapsia alettiin tehdä vähemmän. –?Globalisaation takia pysymme yhtenä lajina. Ruskeat ja pitkät ihmiset täyttävät maan . Eliniän pidentyminen on saanut jo geenimme kääntymään meitä vastaan. Lummaa muistuttaa, että tulevaisuudessa sairauksien haittoja voidaan poistaa ehkä lääketieteenkin keinoin
Neandertalilaisten ja nykyihmisten jälkeläiset ovat elinkykyisempiä kuin kumpikaan alkuperäisistä ja elää porskuttavat edelleen. Fossiloituminen on niin harvinainen tapahtuma ja vielä harvinaisempaa on, että sattuisimme löytämään sen. Alueet olivat silloin kosteikkoja. Siinä geeniperimän selvittäminen on tullut avuksi. Esimerkiksi Bulgariasta löydetty 7,2 miljoonaa vuotta vanha hammas lähinnä naurattaa häntä. ”Kumpikin sukupuoli suosii parinvalinnassa älykkyyttä.” MARKUS J. Savannilla ei nimittäin muodostu fossiileita. Niitä on löytynyt aiemminkin Euroopasta. Ei se ole mitään, se on ihmisapina. Ihmisen ja simpanssin perimässä on eroa vain 1,4 prosenttia. Selvitäkseen oli opittava myös kommunikoimaan lajitovereiden kanssa. Toisin sanoen teorioiden mukaan ihmisapina joutui keksimään, miten selvitä alati vaihtuvissa, karuissa sääoloissa. Ongelmana on tällä hetkellä ihmislajin määritelmä. Viimeaikaiset fossiililöydökset eivät muuta ihmisen synnyinhistoriaa. Oksia on niin monia. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 19 PLUSSA Jaana Mattila Otsikot lupaavat suurta käännettä. SUNNUNTAINA 1. Esimerkiksi eurooppalaisten geeneissä on yhä 1-4 prosenttia neandertalilaisen dna:ta. TURUN YLIOPISTON evoluutiobiologian dosentin Markus J. Ja niin ihmisen aivot alkoivat kasvaa. Moni teoria siitä on jo kumottu. Ihminen ja simpanssi eroavat perimältään vain 1,4 prosenttia. Esimerkiksi neandertalilaisia ja nykyihmisiä on pidetty eri ihmislajeina, mutta ne ovat lisääntyneet keskenään. –?Kumpikin sukupuoli suosii parinvalinnassa älykkyyttä. Ihminen ei syntynyt Itä-Afrikan savanneilla kuten oppikirjat väittävät. Myöskään sademetsissä ei muodostu fossiileja, mikä selittää evoluutiobiologin mukaan sen, ettei simpanssin kehittymisestä nykyiselleen ole löytynyt yhtään jäännöksiä. Lajimääritelmän mukaan eri lajit eivät voi saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Niillä Afrikan alueilla, joilla ihminen kehittyi, oli voimakasta ilmastollista vaihtelua. Pelkästään fossiileja tutkimalla sitä ei saada selville. Se kertoo siitä, että ihminen ja simpanssi ovat lähisukulaisia, joiden yhteinen kantamuoto eleli noin 7,5 miljoonaa vuotta sitten. RANTALA Evoluutiopaleontolgian professori Helsingin yliopisto. Yksi uusi selitys on ilmastonmuutos. –?Jossain vaiheessa on väitetty, että jopa yhdeksän eri ihmislajia olisi ollut elossa yhtä aikaa. Se selittää muun muassa eroja nykyihmisten piirteissä. Sukulaislajiensa kanssa pariutuneelta nykyihmiseltä on tunnistettu neandertalilaisen ja denisovanihmisen geenien lisäksi sekä vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää. Porukan älyköt menestyivät – ja himoitsivat toisiaan. . –?Jos joku väittää ymmärtävänsä tämän, ei ole tutustunut aiheeseen ollenkaan, Rantala hymähtää. Geenit kertovat, että ihminen on kehittynyt Afrikassa. Ihminen on edelleen saanut alkunsa Afrikasta. –?Voi, voi, ystäväni innostuivat liikaa. Esimerkiksi Eurooppaan myöhemmin tulleet nykyihmiset risteytyivät aiemmin Eurooppaan tulleiden neandertalilaisten kanssa, jotka olivat pohjoisen oloissa muuttuneet roteviksi ja vaaleaihoisiksi, ja joilla oli suurempi pää kuin nykyihmisillä. Väitetään, että kielen synnyn ratkaiseva tekijä on ollut parinvalinta. Rantalan mukaan ihminen kehittyi nykyiselleen risteytymällä erilaisten ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Ihmisaivojen nopeaa kehittymistä selittää myös seksuaalinen käyttäytyminen. Rantala kuvaileekin ihmisen sukupuuta mieluummin pensaaksi. –?Meillä on todella huono kuva siitä, mitä Afrikassa ylipäätään on tapahtunut. Mikä sitten sai ihmisapinan kehittymään ihmiseksi. Rantalan mukaan ihmisen evoluutiolle ei ole merkitystä, millä vuosituhannella ihminen on siirtynyt Afrikasta muualle. Mutta olivatko ne oikeasti eri lajeja. Kun geeniperimä on tullut mukaan selittämään ihmisen menneisyyttä, evoluution kulusta on tullut entistä monimutkaisempi vyyhti. TÄLLÄ HETKELLÄ tutkijat esittävät, että nykyihminen on vaeltanut Afrikasta maailmalle useita kertoja. Se on vain yksi hammas. Kunhan teknologia kehittyy, ”ihmispensaan” selvittämisessä päästään ajallisesti yhä kauemmas. ”Fossiililöytö: Ihmislaji vanheni sadallatuhannella vuodella”, ”Esi-isämme muuttivat Afrikasta noin 50 000 vuotta aiemmin kuin olemme luulleet”, ”Ihmiskunnan historia mullistumassa: Ensimmäinen esiihminen löytyikin Euroopasta?” Evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta ei pidä vuoden sisällä julkaistuja uusia löydöksiä edes yllättävinä. Ensimmäinen seurue lähti noin 120?000 vuotta sitten. MITÄÄN RADIKAALIA muutosta ihmisen kehityshistoriaan evoluutiobiologi ei silti lupaa. Suurin muutto oli 60?000 vuotta sitten, ja siitä muuttoaallosta kaikki nykyiset Afrikan ulkopuolella elävät ihmiset polveutuvat. Ihminen joutui jatkuvasti sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, joissa kulttuuriset innovaatiot auttoivat meitä nopeammin kuin biologiset, Rantala kertoo. YKSI IHMISEN varhaista historiaa mullistava tieto on selvitetty Rantalan mukaan fossiililöydösten ympäristöstä. Päälinja on jo selvillä. –?Oli kosteita ja kuivia aikoja. LM–HÄSA Toisesta tuli simpanssi, toisesta ihminen
3, 5/6. Sykähdyttävän Saimaan sylissä. Kausi 4. 16.30 ELOKUVA Big Hero 6 (7). 12.30 Simpsonit (7). 12.00 Jumalanpalvelus: Pääsiäispäivä Maalahden kirkossa. Suden jäljillä. 10.20 Paavo Pesusieni (7). 09.00 Yle Uutiset. 09.14 Otso ja sopulit (7). 6.51 Nimipäiväonnittelu. 7.43 Ninni ja Nestori (S). 02.20 Poliisit – kotihälytys (12). 8.34 Oktonautit (S). 09.30– 10.00 Last Man on Earth (7). Kausi 1, 2/26. 20.30 Selviytyjät Suomi (S). 13.30 Sohvaperunat. Kausi 7. 7.37 Pipsa Possu (S). Jakso 18. 06.10 Myyrä ja Panda (S). 03.10 Eloonjääneet (16). 1, 13/26. 13.00–17.25 YLE TEEMA. Anteeksi. 2/5. 12.00–12.55 Yle Live: Alma. 11.00 Tinan tunturikeittiö. 17.25 Strömsön puutarha. 22.20 Tulosruutu. 8.49 Äänimies-Anssi (S). . 10.00 Liiga: Viikkomakasiini. HUHTIKUUTA 2018 20 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Kaikki kotiin ja kauneuteen klik! NYT ALE JOPA -70% .com www. Kausi 4, 51/56. 14.00 Myytinmurtajat. 14.25 Heikoin lenkki. 09.21 Lassie (7). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. (U) YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa: Pikku Kakkonen. 15.15 Rallin SM: Talvikauden kooste. 09.55 Yle Uutiset. 17.00 18.30 Haluatko miljonääriksi. 06.25 Myyrä ja Panda (S). 5, 11/21. Pääosissa: Ryan Potter, Scott Adsit, Daniel Henney, James Cromwell, Maya Rudolph, Alan Tudyk. b YHTEYSTIEDOT RTV-toimituksen yhteystiedot S-posti ...televisio@lannenmedia.fi Digita .........................020 411 7676 6 Lisää televisiokanavia löydät osoitteesta www.telkku.com YLE TV1 07.30 Luontoretkellä: Muinaiseläin rajaseudulla. Kausi 1, 2/52. 09.14 Koiruli ja Kaija (S). 11.00 Rita (12). 13.00 Simpsonit (7). Kausi 1, 4/26. 00.50 Poliisit (7). 06.50 Angry Birds Toons (S). Kausi 2, 3/8. Jakso 749. Kausi 6, 6/18. Osa 2/2. 12.00 Simpsonit (7). 15.15 Requiem (12). 9/15. 17.30 Kingi. 2006. N 02.45 Taikuuden tuolla puolen. Kausi 2, 7/13. Nopeus. 17.00 17.15 ELOKUVA Happy Feet (7). 20.00–20.46 Torpedot (12). 07.55 Kung Fu Panda (7). 15.45 ELOKUVA Suden arvoitus (7). 00.55 Rizzoli & Isles (7). 19.00 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 19.00 Suurin pudottaja. 1/6. Lasten pääsiäinen Karvian kirkossa. Jakso 748. Kausi 2, 11/15. 21.00 21.00 Kapina. 22.55 ELOKUVA Likainen pommi (12). 1. 19.00 Seitsemän Uutiset. P 10.45 Pilanpäiten. 13.00 Veljeni vartija (12). 15.00 Myytinmurtajat. 09.30 Muumilaakson tarinoita (S). 20.00 Äärimmäiset kauneusihanteet. 7.30 Kim ja Kai (S). 02.15 Eloonjääneet (16). 16.25 Tulossa: Kupla. Arkkipiispa Kari Mäkinen. 19.30 Napakymppi. 15.40 RSO Musiikkitalossa. (U) 08.00 Yle Uutiset. 00.00 112 uudet jaksot (7). 11.05 Remppa vai muutto. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. J 10.30 Uusi päivä (S). 13.20 Suomen hauskin tavis (S). 09.55 Zak Storm (7). 09.05 Muumilaakson tarinoita (S). Kausi 2, 9/14. Kausi 1. Suomen uusi supertähti Alma taltioituna ensi kertaa suuren festivaaliyleisön edessä. 22.00 ELOKUVA Vaarallinen tehtävä (12). 4/12. SUB 09.00 Last Man on Earth (7). 9/18. 5, 10/21. Kausi 4, 52/56. 19.30 Kettu (12). 18.00 BUU-klubben. (U) 23.25–00.25 Lemmin rakkaus (S). Tapaus Ilpo Larha. 09.52 Viidakkojytä (S). Vuosi 2017 oli Ruotsin kuningasperheessä yhtä juhlaa. NELONEN 05.00 Astral-TV. Mielen voima. 10.00 Jumalanpalvelus. 00.20 Burgerimies. Meksiko ja Argentiina. 1, 41/52. 17.00 Suomen paras palomies. 12-vuotias Salla joutuu elämänsä seikkailuun pelastaessaan kaksi sudenpentua salametsästäjien käsistä. 13.00 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus. 6/7. 11.56 Laatua lyhyesti. 11.30 Uusi päivä (S). 5/13. 11.00 Uusi päivä (S). 11.00 Fresh Off the Boat (S). 06.35 Myyrä ja Panda (S). 9/10. 2, 3/3. 01.15 Tilt Esports. 20.00 Kulta-Gretan huimaava rakkaustarina. 1, 9/10. 06.55 Sonic Boom (7). Kausi 1, 3/26. 08.59 Galaxi. 08.15 Littlest Pet Shop (S). 12.00 Kaappaus keittiössä. Kuka on kukin?. 23.20 Pinnan alla (12). Hylky rannalla. 10.00 Tautisia tarinoita (7). 22.00 Kymmenen Uutiset ja Viikon sää. 10.45 Matematiikan taikaa. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 09.46 Robomestarit. (U) 18.00 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. Pääosissa: Tom Cruise, Jon Voight, Emmanuelle Beart, Henry Czerny, Jean Reno, Kristin Scott Thomas, Vanessa Redgrave. (U) 16.05 Uutisvuoto. MTV3 08.00 Monchhichi (S). YLE TEEMA & FEM 08.15–13.00 YLE FEM. 19.25 Tulossa: Kupla. 15.25 Hyvät ja huonot uutiset. 2014. 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 19.10 Tulosruutu. 18.00 Radalla. N: Vesa-Matti Loiri, Eija Ahvo, Harri Tirkkonen. 4/9. 10.21 Historiaa kolmessa minuutissa (S). 112. Kausi 2. 13.15 Tulossa: Kupla. 19.39 Sportnytt. 16.50 Novosti Yle. 12.20 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2017. 11.00 Yle Uutiset. 06.00 Myyrä ja Panda (S). 1, 43/52. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 8.21 Uula ja Kuu (S). Pelko ei hellitä. Jin Bao Baon, eli suomalaiseta nimeltään Lumin ja Hua Baon, eli Pyryn matka Suomeen oli pitkän valmistelun ja monen vuoden työn tulos. Taikahattu. 16.00 Lumi ja Pyry: Suomen ensimmäiset pandat. 09.50 Keltapaita (S). 19.20 Urheiluextra. 17.05 Rikos yhdistää (12). N: Malla Malmivaara, Jukka Puotila, Ilkka Villi. 03.40 Bob’s Burgers (S). 10.18 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7). 7.56 Ryhmä Hau (S). 1/10. Haastateltavina 50-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Markku Aro, suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista kirjan kirjoittanut Eero Ojanen ja intersukupuolinen tanssija Laura Allonen. 17.25–23.40 YLE FEM. 01.20 Zoo (12). 23.30 Rikospaikka. 10/18. Kausi 4, 10/11. Lande. 16/52. 2, 19/26. 08.30 BUU-perjantai. 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna. 09.28 Hevostila Mistral (7). 08.05–08.55 Avara luonto: Sininen planeetta II. Kausi 10, jakso 6/10. 1/16. Kausi 1. 21.00 21.00 Aallonmurtaja (16). 18.15 Erämaan lumo. 08.50 Angry Birds Stella (S). 03.20–05.00 Astral-TV. 01.20 Poliisit (S). Salainen vastustaja, 1/3. 09.57 Zorro the chronicles (7). 15.00 Stadi vs. 15.05–15.58 Perjantai. Kausi 1, 5/12. 09.15 Kysy Laralta (7). 21.00 21.55 Keno ja Synttärit. Kooste talvikauden rallin SM-osakilpailuista. Kausi 2, 12/22. Kausi 4, 49/56. 21.00 Vangit (16). 09.00 Junajengi. 44/52. 17.00 17.00 Onnela (7). 21.00 21.05 ELOKUVA Kotikatsomo: Toivon tuolla puolen (12). 13.20–14.55 ELOKUVA Ulvova mylläri (7). 21.50–23.40 ELOKUVA Hamlet (12). (U) 18.45 Arto Nyberg. 13.30 Simpsonit (7). SUNNUNTAINA 1. 22.40 Nousuvesi (16). 1996. 11.15–12.08 Dokumenttiprojekti: Uhrit 1918 (12). 19.50 Uudista minut. 14.20 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna (S). Kausi 5, 6/20. Kausi 4, 50/56. 12.10 Remppa vai muutto. 6/10. 07.30 Disney esittää: DuckTales (7). 22.05 Reggie Yates: Sisäpiirissä. 01.50 Poliisit (7). 01.50 Rizzoli & Isles (12). 18.30 Unelmakoti. 07.10 Ritariprinsessa Nella (S). 19.30 X Factor Suomi. 15.00 Yle Uutiset. 4/6 Suuri sininen. Kausi 2, 4/6. 16.00 112 (7). 7.04 Anniina Ballerina (S). 11.30 Xtra Factor Suomi. Ihmisten pappi. 08.20 LEGO City (7). Nopea kuin etana. Kausi 1, 5/10. 10.30 Kaikkea kaupan. 13.00 Kotoisa. 08.15 Unna Junná. 11.00 Tulossa: Kupla. 09.00 Hauskat kotivideot. 10.30 Jaksa paremmin. 09.05 Flinkkilä & Tastula. 08.25 LEGO Ninjago (7). 08.40 Muumilaakson tarinoita (S). O: Jaakko Pakkasvirta. Tässä jaksossa esittelyssä mm. Uusinta. 09.44 Urheiluhullut (S). 19.10 Motorheads. 22.30 Bull (12). Jakso 747. Olivia järjestää tapaamisen murhan ainoan todistajan kanssa. 14.20 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini. 3. Niiskun siivet. Pelkurit / Remonttihommia. Uusinta. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 13.10 Tulossa: Arman Pohjantähden alla (S). 21.00 ELOKUVA Pimeyden ytimessä (16). 04.05–04.54 Ina <3 porno (16).. 11.40 Sana on minun. 04.05 Bob’s Burgers (S). 1, 42/52. 23/31. 6.53 Hyrräpäät (S). 09.01 Kesäleiri (7). (U). 2006. 14.45 Kohti Fifan jalkapallon MMkisoja 2018. 00.20 Poliisit (7). 3/3. Kausi 5, 7/10. 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 04.35–05.00 Elämää Philadelphiassa (S). (U) 00.15–00.40 Moone Boy (12). 6, 5/18. 14.00 Suomen surkein kuski