Pohjois-Ruotsiin Perämeren rannikolle on noussut jo oikea rypäs datakeskuksia Facebookin vanavedessä. Liiketoiminnan ideana on kehittää alue muun muassa kaavoituksen ja lupien kannalta sellaiseksi, että varsinainen datakeskusoperaattori saa oman toimintansa nopeasti käyntiin. Ruotsi laski datakeskusten sähköveron reilu vuosi sitten alimmalle EU:n sallimalle tasolle, mikä tekee maasta selvästi Suomea edullisemman sijoittumiskohteen datakeskusyrityksille. Kotimaisten datakeskusten yhdistyksen FDCF:n mukaan Suomen sähkövero on suurilla datakeskuksilla 14-kertainen Ruotsiin verrattuna. KUVA: Katja Lehto, arkisto hänellä ei ole lisättävää veljensä kommentteihin. JÄMSÄ ON kuitenkin toistaiseksi ainoa paikkakunta, missä yhtiö omistaa maa-alueen ja kiinteistökannan. . Ylijäämälämmön hyötykäyttö on ympäristöystävällistä ja parantaa datakeskusinvestointien kannattavuutta. –?On arvioitu, että veron laskemisen jälkeen Ruotsissa on julkistettu 0,5 miljardin euron edestä datakeskushankkeita, kertoo NxtVn Finlandin operatiivinen johtaja Seppo Lindén. . –?Suomi tunnetaan Nokiasta, innovaatioista, teknologiasta ja korkeasta koulutuksesta. Tähän väliin sijoittuvat datakeskukset joutuvat FDCF:n mukaan maksamaan Suomessa 45-kertaisesti sähköveroa. Sedrakin mielestä Suomi on kuin hyvin vaalittu salaisuus. MAANANTAINA 2. Fortumin ruotsalainen tytäryhtiö tarjoaa Tukholmassa jäähdytyspalveluita datakeskuksille vastineeksi ostamastaan hukkalämmöstä. Valitettavasti suomalaiset eivät ole hyviä osaamisensa brändäämisessä ja markkinoinnissa. Ympäristökysymykset ja puhdas energia ovat keskeisiä kysymyksiä datakeskusoperaattoreille, sillä ilmastonmuutoksen vuoksi kritiikki energiasyöppöä teollisuudenalaa kohtaan ei ole ainakaan vähenemään päin. Euroissa se tarkoittaa yli puolen miljoonan euron lisäkustannuksia suurille konesaleille. ENNEN NXTVN:N perustamista ja Hallin varuskunnan ostoa Sedrak työskenteli Lähi-idän ensimmäisen yksityisen merikaapeliyhteyksiin erikoistuneen yrityksen GBI:n johtoryhmässä. Tukholmassa lasketaan, että jopa kymmenesosa kaupungin lämmitystarpeesta voitaisiin kattaa datakeskusten hukkalämmöllä. NXTVN ON RYHTYNYT kehittämään Jämsän mallin mukaisia datapuistoja muihinkin maihin. Toimitusjohtajana ja kolmantena hallituksen jäsenenä NxtVn:ssä toimii egyptiläinen liikemies Khaled Sedrak. LM–HÄSA. Lindénin mukaan Suomen tulisi ehdottomasti laskea 5 MW:n rajaa, koska datakeskukset tyypillisesti aloittavat toiminnan pienimuotoisemmin ja menestyessään niiden koko skaalautuu ylöspäin. HUHTIKUUTA 2018 2 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Henripekka Kallio, Päivi Arvonen Suomi saa Ruotsilta pahasti selkäänsä datakeskusinvestoinneissa. Jättikoon konesaleilla ero nousee miljooniin euroihin vuodessa. Hankekehitystä tehdään jo ainakin Hollannissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Egyptissä. Jämsään datakeskusoperaattoreita ei ole vielä löytynyt. Pohjois-Ruotsiin datakeskuksia on houkuteltu halvalla, puhtaalla sähköllä ja hyvillä tietoliikenneyhteyksillä. . –?Tutkimme laajentumismahdollisuuksia myös Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Irlantiin, Tunisiaan, Marokkoon ja Libanoniin, kertoo NxtVn-yrityksen perustaja Khaled Sedrak. Sähköveron takia alalle tulon kynnys on Suomessa paljon Ruotsia korkeampi. Meiltä on puuttunut suora yhteys Eurooppaan, mutta Sea Lion -merikaapeli on parantanut tilannetta, Seppo Lindén kertoo. Suvi ja Seppo Lindén ja egyptiläinen Khaled Sedrak eivät ole vielä saaneet toimintaa NxtVn:n Jämsän halliin. FDCF ON PYYTÄNYT päättäjiä kiinnittämään sähköveroon huomiota, koska se on merkittävin ero pohjoismaiden välillä. Hallituksen puheenjohtajana yrityksessä on Seppo Lindénin sisko, ex-ministeri Suvi Lindén, joka vastasi tekstiviestillä, että Ruotsi rökittää Suomen kisassa datakeskuksista . Neljä vuotta sitten Bodenissa rakennettiin uutta konesalia armeijan vanhaan helikopterihalliin. Lindénin mukaan esimerkiksi sähkötyöt ja ylijäämälämmön talteenotto kannattaa rakentaa vasta sitten, kun vuokralaisia on löytynyt ja heidän toiveensa voidaan ottaa huomioon. –?Ruotsalaiset ovat perinteisesti olleet parempia kauppamiehiä, ja heillä on ollut hyvät Telian kuituyhteydet. Ruotsissa on julkistettu satojen miljoonien arvosta datakeskushankkeita sähköveron alentamisen jälkeen. SEPPO LINDÉNIN EDUSTAMA NxtVn osti syksyllä 2015 Jämsässä sijaitsevan Hallin varuskunnan ja ryhtyi rakentamaan alueelle datakeskuspuistoa. FORTUM AVASI keskiviikkona Suomessa ensimmäisenä kaukolämpöyhtiönä verkkonsa ylijäämäenergian tuottajille. Suomessa alennetun sähköveron piiriin pääsevät yli 5 MW:n datakeskukset, kun Ruotsissa raja on 0,5 MW. Myös Tukholma on alkanut houkutella datakeskusinvestointeja ja esimerkiksi Amazon on vastannut kutsuhuutoon
Aliravitsemus vie hautaan erityisesti lapsia. Malaria piinaa kultakaivoksistaan tunnetun Bolivarin osavaltion asukkaita. Ihmiset alkavat viittoa meitä luokseen heti kun nousemme autosta. Yhteystoimittajani parkkeeraa auton terveyskeskuksen pihaan, joka on jo täyttynyt lääkäriin pääsyä odottavista potilaista ja heidän omaisistaan. Mainoksen toiselle puolelle on kirjoitettu lääkärin antama diagnoosi: kolmas sairastumiskerta plasmodium vivax -tyypin malariaan. Vaikka kello ei ole edes yhdeksää, lämpömittari näyttää jo yli kolmeakymmentä astetta. . Nälkäiset ihmiset etsivät ruokaa roskiksista. Tammikuun Kärsimys pahenee kriisin kuihduttamassa Venezuelassa . –?Ei vieläkään lääkkeitä! Emme jaksa enää odottaa, huutaa mies ja heiluttaa presidentti Nicolás Maduron edustaman Venezuelan yhdistyneen sosialistipuolueen ehdokkaan vaalimainosta. . MAIJA SALMI TEKSTI JA KUVAT. MAANANTAINA 2. Kolmevuotiaalla Anabel Vallezilla on todettu malaria jo joulukuussa. HUHTIKUUTA 2018 4 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA M aasturi pomppii päällystämättömällä tiellä itäisessä Venezuelassa Guayanan kaupungissa, kun ajamme aamuvarhaisella kohti paikallista terveyskeskusta. . . TERVEYSKESKUKSEN AIDAN vieressä pieni tyttö itkee sydäntä särkevällä äänellä. . Lääkepulasta kärsiviin sairaaloihin tullaan jo useammin kuolemaan kuin paranemaan
Isä Justo Manuel Lopez yrittää lohduttaa malariaan sairastunutta kolmevuotiasta tytärtään Anabel Vallezia guayanalaisen 19. Abrilin terveyskeskukseen. –?Olemme tulleet joka päivä tänne, mutta aina sanotaan, että lääkkeet ovat loppu tai ettei niitä riitä kaikille, sanoo Vallezin isä Justo Manuel Lopez ja yrittää rauhoitella itkevää tytärtään. Mies etsii roskiksesta ruokaa Guayanan kaupungissa. Vallezilla todettiin malaria jo joulukuussa, mutta tammikuun loppuun mennessä hän ei ollut saanut vielä lääkkeitä. Tauti vaikuttaa yksilöllisesti, ja erityisesti ne, jotka ovat sairastaneet malarian useaan kertaan, kestävät oireita paremmin. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 5 PLUSSA Malariaan sairastunut äiti tuo samaan tautiin sairastuneen tyttärensä guayanalaiseen 19. Hän on tullut paikalle jo neljän aikaan aamulla. –?Malaria leviää, kun hyttynen pistää tartunnan saanutta ja sen jälkeen tervettä ihmistä, selventää Bolivarin lääkäriliiton Guayanan osaston yleissihteeri Hugo Lezama. loppuun mennessä hän ei ole vielä saanut lääkkeitä. Rakennusmies Jose, 57, kärsii malarian aiheuttamasta horkasta terveyskeskuksen edessä. Kultabisnes on kiihtynyt kriisin seurauksena, ja yhä useampi guayanalainen etsii parempaa elintasoa rikollisliigojen hallitsemista kaivoksista. Lääkelähetys jää tänä päivänä saapumatta ja äiti ja tytär ilman lääkkeitä. Abrilin terveyskeskuksen edessä. Lääkkeitä ei riitä kaikille, ja tauti leviää eteläisen Bolivarin kultakaivoksilla työskentelevien ihmisten kautta. Kaikki malariaan sairastuneet eivät kuitenkaan kärsi yhtä pahoista oireista kuin Jose. Viidakossa sijaitsevia kultakaivoksia asuttavat myös malariasääsket. Roskiksia tonkivat ihmiset ovat jo tavallinen näky Venezuelan kaduilla. MAANANTAINA 2. Kullankaivajat levittävät tautia tullessaan kaupunkeihin myymään löytämiään aarteita. Venezuelan hallinto ei anna julkaista virallisia terveystilastoja, mutta paikallisen lääkäriliiton mukaan pelkästään Guayanan kaupungissa menehtyi malariaan kahdeksan ihmistä tämän vuoden 12 ensimmäisen päivän aikana. –?Ihmisille ei anneta kokonaisia lääkekuureja, vaan ainoastaan muutama kloro Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Pelkästään Bolivarissa rekisteröitiin vuonna 2017 yli 250 000 malariatartuntaa. Helmikuussa julkistetun tutkimuksen mukaan kansalaisten paino putosi keskimäärin 11 kiloa viime vuonna. Lezaman mukaan tautiin menehtyi 239 ihmistä. Brasilian rajan läheisyydessä, Bolivarin osavaltiossa sijaitsevassa Guayanassa malariaepidemia on riistäytynyt käsistä
Sen sijaan presidentti on julistanut maahan ennenaikaiset presidentinvaalit 20. Valle Velazquez on oikeassa, sillä pian sairaalaan ovelle saapuu lääkäri, joka kehottaa ihmisiä lähtemään kotiin. Öljyn hinnanlasku ja sosialistihallinnon virheet ovat saattaneet maan käytännössä konkurssiin. BOLIVARISSA VOIDAAN tällä hetkellä puhua malariaepidemian lisäksi myös nälkäepidemiasta. Jatkuu edelliseltä aukeamalta kiinitabletti. –?En usko, että saan tänäänkään lääkkeitä. Terveyskeskuksen pihassa tapaan 66-vuotiaan Marcelina Valle Velazquezin, joka sairastaa malariaa seitsemättä kertaa. Epäpuhtaat elintarvikkeet aiheuttavat ripulia ja levittävät loisia, jotka sairastuttavat ihmisiä. Maduro ei ole myöskään luopumassa vallasta, vaikka hänen kannatuksensa on pohjamudissa. HUHTIKUUTA 2018 6 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Gladys Jimenezin, 45, tytär katosi kahdeksan kuukautta sitten ja jätti kolme lastaan Jimenezin hoidettavaksi. Äidit eivät pysty imettämään, vaan vauvoille annetaan esimer. Perhe ei ole syönyt kolmeen päivään mitään. Potilaat odottavat guayanalaisen terveyskeskuksen aulassa pääsyä lääkäriin. MAANANTAINA 2. Lääkelähetys on jälleen jäänyt saapumatta. Seuraukset näkyvät kaikkialla. Moni saapuu jonottomaan jo aamuyön tunteita, sillä kaikki eivät ehdi saada hoitoa. toukokuuta, joissa hän on itse ehdolla. Nyt Jimenez pitää huolta yhteensä viidestä lapsesta, joista kolme on pahasti aliravittuja. Liian lyhyt kuuri hoitaa ainoastaan oireita, muttei paranna tautia. Aliravitsemus vie hautaan erityisesti lapsia. Malarialoiset voivat elää maksassa pitkään, minkä vuoksi tauti uusiutuu helposti, sanoo Lezama. Todellista vaihtoehtoa ei Madurolle ole, sillä maan keskeisimmät oppositiovaikuttajat eivät saa asettua ehdolle. Presidentti Maduron hallinto kiistää kriisin, eikä se ole suostunut ottamaan vastaan kansainvälistä apua. HALLITSEMATON MALARIAEPIDEMIA on vain yksi Venezuelan ennennäkemättömän humanitäärisen ja poliittisen kriisin seurauksista. –?Aliravitut äidit tuovat klinikoille aliravittuja lapsia. Nälkäiset ihmiset etsivät ruokaa itselleen ja perheelleen roskiksista. Suurperheen jääkaapissa ei ole kuin vettä
Sairaalat ovat paikkoja, jonne tullaan jo useammin kuolemaan kuin paranemaan. Monet lapsista saavat loisia ja kuolevat ripulin seurauksena, kertoo Lezama. MAANANTAINA 2. Nurkkapöydässä poltetaan kuubalaisia sikareita, joita myydään ravintolan sikariautomaatista. Bolivarin arvon romahtaminen on tehnyt monet dollareita ulkomailta ansaitsevat venezuelalaiset entistä rikkaammaksi. kiksi vuohenmaitoa. Hiv-lääkkeitä ei Venezuelassa ole enää juuri saatavilla. Jacobo naurahtaa, kun kysyn miksi. Olivaresin pitää tuoda sairaalaan itse neulat ja kaikki toimenpiteisiin tarvittavat välineet, sillä niitä ei enää ole. VAIKKA VENEZUELASSA tuntuu siltä, että synkkyyttä ja kurjuutta ei voi paeta minnekään, myös täältä löytyy toinen todellisuus. Ihmiset saapuvat juhlimaan caracasilaiseen trendiravintolaan lähes joka ilta. Guayanalaisen Guaiparon sairaalan parkkipaikalla näen, kun krematoriosta nousee mustaa savua. La Esquina -ravintolassa yksi annos maksaa lähes venezuelalaisen kuukausipalkan verran. Minulle kerrotaan, että ruumiit poltetaan mahdollisimman nopeasti, sillä säilytystila ei enää riitä. LM–HÄSA. Asiakkaat skoolaavat Aperol Sprizt -drinkeillä dj:n soittaessa house-musiikkia taustalla. Yksi heistä on monikansallisen ravintolaketjun omistaja Jacobo. Vaikka ravintolan yläkerrassa sijaitsee hotelli, suurin osa asiakkaista on ulkomaalaisten sijaan venezuelalaisia. Pahoin aliravittu aids-potilas tekee kuolemaa guayanalaisessa Guaiparon sairaalassa. Pulaa on myös hoitohenkilökunnasta. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 7 PLUSSA Levinnyttä rintasyöpää sairastavalle caracasilaiselle Morabia Olivaresille, 45, annettiin sairaalassa vanhentuneita lääkkeitä. Kemoterapia aloitettiin kaksi kuukautta myöhässä resurssipulan vuoksi. Kaikki lähtevät, jotka voivat, Lezama muistuttaa. Käytössä ei ole enää edes yksinkertaisia antibiootteja tai hoitotarvikkeita. –?Dollareilla saa Venezuelassa tällä hetkellä seitsemän kertaa enemmän kuin Miamissa, hän sanoo ja ottaa hörpyn punertavasta juomastaan. Hän omistaa ravintoloita Venezuelan lisäksi myös Miamissa. Hyperinflaatio ja bolivarin arvon romahtaminen ovat tehneet rikkaita ihmisistä, jotka tienaavat dollareita ulkomailta. Kolikon kääntöpuoli näyttäytyy esimerkiksi caracasilaisessa La Esquina -nimisessä trendiravintolassa. Olivares tietää ennusteensa olevan huono, mutta aikoo taistella syöpää vastaan. –?Perheeni lähetin asumaan Miamiin, mutta minä viihdyn edelleen suurimman osan ajasta Venezuelassa. Guaiparon sairaalassa ongelmana on myös materiaalija lääkäripula. Yhdellä kaupungin parhaimmista alueista sijaitseva ravintola on helmikuisena torstaina täynnä jo alkuillasta. –?Julkisella sektorilla hoitajat ja lääkärit eivät saa ajoissa tai ollenkaan palkkojaan. Venezuelan lääkäriliiton mukaan vähintään 22 000 lääkäriä on lähtenyt ulkomaille töihin kriisin seurauksena
• Petro-niminen valuutta on viimeinen oljenkorsi taistelussa hyperiniflaatiota vastaan, joka on painanut maan valuutan bolivarin arvon pohjalukemiin. –?Ei kellään ole enää sellaista määrä käteistä, sanoo caracasilaisen hotellin johtaja, joka vaihtoi minulle viimeksi rahaa. Nämä muutaman dollarin arvoiset setelit ovat Venezuelassa kuitenkin hyvin harvinaisia. LM–HÄSA Venezuelassa tarvitaan ostosten tekemiseen iso puntti seteleitä. Esimerkiksi yksi yö viiden tähden hotellissa maksaisi virallisen valuuttakurssin mukaan vaihdettuna yli 150 000 euroa. Korttimaksupäätteitä mainostavat ”Hay punto” -kyltit ovat ilmestyneet jopa pienten vihanneskojujen edustalle. Toistaiseksi olen onnistunut saamaan setelit kokoon, vaikka se on koko ajan vaikeampaa”. • Venezuela on maailman ensimmäinen valtio, joka on laskenut markkinoille kryptovaluutan. MAANANTAINA 2. Vielä elokuussa dollarien vaihtaminen bolivareiksi oli helppoa. Vaikka presidentti Nicolás Maduro on tuominnut bachaquerot, mustan pörssin markkinat rehottavat edelleen maassa, jossa supermarkettien hyllyt ammottavat tyhjyyttään. Hän voitti vuoden 2013 vaalit hyvin täpärästi. Kortiltakin voi pyytää veloittamaan tipin, mutta rahat päätyvät harvoin tarjoilijoiden taskuun. . BACHAQUEROT OVAT tavallisia ihmisiä, esimerkiksi supermarkettien työntekijöitä, joiden on onnistunut hankkia suuri määrä elintarvikkeita normaalia halvemmalla. Suurin seteli on nimellisarvoltaan 100 000 bolivaria. Samaa ehdottaa moni muukin, enkä onnistu vaihtamaan käteiseksi kuin neljä miljoonaa bolivaria. LOUISA Venezuelalainen. Paikallisen hotellin ravintolan tarjoilijat valittavat, että tipeistä saadut tulot ovat romahtaneet käteispulan seurauksena. –?Tarvitsen viikossa käteistä 50 000 bolivaria parkkimaksuihin. Käteispulan syynä on se, että paperi on nykyään kalliimpaa kuin setelien nimellisarvo. Siksi käteistä jaksetaan jonottaa, vaikka valtio on määritellyt päivittäiseksi nostorajaksi 10 000 bolivaria. Nyt ihmiset nauravat, kun pyydän vaihtamaan sata dollaria bolivareiksi. Presidentti Nicolás Maduro hakee jatkokautta toukokuun vaaleissa. Niissä bachaqueroiksi kutsutut ihmiset jälleenmyyvät elintarvikkeita laittomasti ja ainoastaan käteisellä. Toistaiseksi olen onnistunut saamaan setelit kokoon, vaikka se on koko ajan vaikeampaa, kertoo venezuelalaisen oppositiopuolueen toimistolla työskentelevä Louisa. Korttimaksupäätteitä on kaikkialla. ”Tarvitsen viikossa käteistä 50 000 bolivaria parkkimaksuihin. Monet automaatit ovat tyhjiä, sillä Venezuelassa on pulaa nykyään myös käteisestä rahasta. KUVA: Miguel Gutierrez FAKTA Maduro loi kryptovaluutan • Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ilmoitti viime vuoden lopussa maan lanseeraamasta uudesta kryptovaluutasta, jota alettiin myydä vastikään helmikuussa. Koska minulla ei ole paikallista pankkikorttia, olen pakotettu maksamaan käteisellä tai laittomasti dollareilla. Käteisestä rahasta on tullut Venezuelassa harvinaisuus. . Poikkeuksena ovat mustan pörssin markkinat. • Yhdellä eurolla saa nyt noin 49 000 bolivaria. Sillä rahalla ei saa ostetuksi edes kahvikuppia. Sana on ehtinyt kiertää, että juuri tältä automaatilta saa tänään nostetuksi rahaa. . HYPERINFLAATION JA setelipulan seurauksena Venezuelassa on alettu painaa entistä suurempia seteleitä. –?Olet ensimmäinen asiakas joka maksaa käteisellä viiteen kuukauteen. Epävirallisen mutta yleisesti käytössä olevan mustan pörssin valuuttakurssin mukaan laskettuna summa on kuitenkin noin kymmenen euroa. Hän ehdottaa, että lainaisi minulle pankkikorttiaan ja siirtäisi bolivareiksi vaihdetut dollarit kortille. HUHTIKUUTA 2018 8 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Maija Salmi Guayana, Venezuela MAAILMALLA Venezuelalaisen sairaalan aulassa olevalle automaatille kiemurtelee monen sadan metrin pituinen jono. Kun maksan Etelä-Venezuelan Guayanan kaupungissa sijaitsevassa konditoriossa leivokseni 100 000 bolivarin setelillä, myyjän suu loksahtaa auki. • Tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana inflaatio oli jo yli 4 000 prosenttia eikä syöksykierteelle näy loppua. Rahan nostaminen ei ole Venezuelassa enää itsestäänselvyys. Helmikuun alussa summa riittää neljään lounaaseen hieman paremmassa ravintolassa. 100 000 bolivarin seteliä emme ole saaneet vielä koskaan, myyjä huudahtaa. JÄTTI-INFLAATIO • Viime vuoden lopussa Venezuelan inflaatio oli maailman korkein, yli 2 000 prosenttia. KUVA: Maija Salmi Tarjoilijat jäävät ilman tippiä Venezuelassa . HYPERINFLAATION SEURAUKSENA hinnat voivat kaksinkertaistua jopa muutamassa viikossa. Tällä hetkellä suurin seteli on viime vuonna käyttöön otettu 100 000 bolivaria. • Lisäksi petron avulla yritetään taistella Yhdysvaltojen asettamia talouspakotteita vastaan. Ulkomaalaisella pankkikortilla maksaminen veisi minut vararikkoon nopeasti. Ilman korttimaksumahdollisuutta on turha yrittää myydä mitään. KÄTEISPULA ON ongelma etenkin ulkomaalaiselle. Käteistä rahaa tarvitaan myös auton parkkeeraukseen, sillä valvotuista parkkihalleista vain harva hyväksyy korttimaksun
Lataa veloituksetta Hämeen Sanomien mobiilisovellus!. Lataa sovellus Android-laitteeseen Play-kaupasta ja iPhoneen tai iPadiin App Storesta. MAANANTAINA 2. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 9 PLUSSA Uudessa sovelluksessa on: • Jatkuva uutisvirta Kanta-Hämeestä, kotimaasta ja maailmalta • Näköislehdet • Kiekkokiuas • Videot • Etukanava Löydät Hämeen Sanomat -sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta
Vuosikymmeniä hoitamatta jätetty hautausmaa on suurilta osin täysin metsittynyt ryteikkö. HUHTIKUUTA 2018 10 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA L ódzin juutalainen hautausmaa perustettiin 1892, ja siellä on haudattuna yli 200 000 ihmistä. Lódzin juutalaisen yhteisön loiston ajoista muistuttaa restauroitu Pozna?ski-teollisuussuvun mausoleumi. MAANANTAINA 2. Puola on myös saanut tarpeekseen maailmanlaajuisesti levinneestä väärinymmärryksestä ”puolalaisten kuolemanleirien olemassaolosta”. Vastakohtana mausoleumille murattien peittämien hautakivien ympärillä näkyy ruosteisia sängyn runkoja, joilla gheton aikana rajattiin hautoja. Saksalaiset sotilaat hävittivät holokaustissa kuolleiden ihmisten dokumentteja, mutta sitkeän tutkimustyön tuloksena hautausmaata ylläpitävä säätiö on onnistunut keräämään noin 90 000 haudatusta henkilöstä tietoja. Suomessa asuva puolalainen historioitsija Tomasz Kieruzel haluaa muistuttaa, että Puola on vastaanottanut noin 1,5 miljoonaa ukrainalaista Ukrainan kriisin alettua. Samaan aikaan Anti-Defamation Leaguen vuonna 2015 teettämässä raportissa todetaan, että lähes kuusi kymmenestä LänsiEuroopassa asuvasta muslimista hautoo juutalaisvastaisia ajatuksia. Vainot ovat todellisuutta edelleenkin, sillä antisemitismi Puolassa ja muualla Euroopassa nostaa voimakkaasti päätään laajentaen vihaansa yhä useampiin kansanryhmiin kuten islaminuskoisiin. Lisäksi EU syyttää Puolaa pakolaisvastaisuudesta, sillä Puola ei ole suostunut vastaanottamaan EU:n sisäisesti siirrettäviä pakolaisia muista EU-maista. PUOLAN UUSI HOLOKAUSTILAKI on suututtanut Israelin. Euroopassa juutalaisten kohtalo on edelleenkin vaikea asia ja siihen tuntuu liittyvän paljon ristiriitaisia tunteita. Lódzin juutalaisella hautausmaalla on haudattuna yli 200 000 ihmistä. KIRRE KOIVUNEN TEKSTI JA KUVAT. –?Usein ihmiset ja ulkomainen media puhuvat väärin termein aiheesta, jolla on Nekropolin varjossa jyllää jälleen juutalaisviha Puolan Lódzissa sijaitseva juutalainen hautausmaa on Euroopan suurin nekropoli. Vartioidulla hautausmaalla aistii vuosikymmeniä sitten tapahtuneen tragedian surumielisyyden, mutta heti sen porttien ulkopuolella aitoihin ja rakennusten seiniin on maalattu juutalaisvihamielisiä iskulauseita. Yleinen ulkomaalaisvastaisuus on astunut perinteisen antisemitismin rinnalle ja aivan tavallisen kansan keskuuteen. Historiaa yritetään kirjoittaa Puolassa uusiksi vaikenemalla, ja rakenteellinen syrjintä aiheuttaa radikalisoitumista
Historioitsija Tomasz Kieruzel painottaa totuudenmukaisen historian kertomisen olevan ensiarvoisen tärkeää. Hänen mukaansa Puolan ja Saksan välinen historia on niin monimutkainen, että olisi tärkeää toimia viisaasti eikä taistella siitä, kuka on eniten uhri. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 11 PLUSSA Nekropolin varjossa jyllää jälleen juutalaisviha paljon merkitystä asenteisiin. Historia tavallaan yritetään kirjoittaa uusiksi vaikenemalla tosiasioista. Vaikeneminen ja sen ympärille rakennettu politiikka aiheuttavat sen, että ihmiset eivät opi totuutta historiasta. Koska Lódz oli ennen toista maailmansotaa tärkeä teollisuuden – etenkin tekstiiliteollisuuden – keskus, sen asukkaita käytettiin pakkotyössä natsien Kolmannessa valtakunnassa. • Hänen tutkimustyönsä käsittelee propagandaministeriön hallintokulttuuria ja sen toimia Lód?in alueella vuosina 1944–1947. Suuri ristiriitaisuus on siinä, että ihmiset eivät ajattele omaa elämäänsä ja ota todellista vastuuta siitä. Toisen maailmansodan päätyttyä Lód?in väestöstä oli kuollut noin 420 000 henkeä, joista 300 000 juutalaisia ja 120 000 puolalaisia. Useimmiten kuulemme valkoisen miehen version historian kulusta ja esimerkiksi naisten näkökulma jää usein varjoon.. Juutalaisuus on uskonto, eikä se poista näiden ihmisten Puolan kansalaisuutta, Kieruzel toteaa. Loput surmasivat saksalaiset, kun ghetto tuhottiin elokuussa 1944. Myös miehitetyt maat olivat saksalaisten armoilla. Lähteet: YK, IOM, CIA, Amnesty International, Puolan ulkoministeriö, United States Holocaust Memorial Museum, The Foundation Monumentum lucadium Lodzense – Lodz Jews Heritage, Yad Vashem ja Anti-Defamation League. Saksan sotatoimien johdosta noin 30 miljoonaa ihmistä menetti henkensä Euroopassa. Lisäksi toisen maailmansodan aikaan Puolaa ”ei ollut olemassa”, sillä Saksa ja Neuvostoliitto olivat miehittäneet maan 1939. Katolinen kirkko auttoi 70 000–80000 saksalaista SS-sotilasta pakenemaan Argentiinaan, Brasiliaan ja Chileen. Yhä enemmän kaivattaisiin avoimuutta ja oikean tiedon jakamista. Neljän neliökilometrin suuruiselle alueelle sullottiin 220 000 juutalaista Puolasta ja useista muista Euroopan maista. Se johtuu osittain rakenteellisesta syrjinnästä, ihmisten eriarvoistamisesta ja siitä, että ihmisillä ei ole vastauksia elämäänsä. Toisaalta pelätään, että köyhät, maahanmuuttajat tai pakolaiset muista maista vievät loputkin etuudet oman maan kansalaisilta. Asukkaita 1 724 404 LÓDZ • Perustettu 1423, väkiluku 698 688 • Lodz on neljän kulttuurin kaupunki, venäläiset, juutalaiset, puolalaiset ja saksalaiset. Puolan hallitus oli siirtynyt sodan alussa maanpakoon Englantiin, ja saksalaisia kuolemanleirejä hallitsi Saksan hallitus. Kieruzelin mielestä merkittävä ongelma on puhumattomuudessa. Osasyynä tähän on myös se, että Puolan historiaa on kerrottu paljon englanniksi ja saksaksi. Lódzin ghetto oli Puolan toiseksi suurin Varsovan jälkeen. TOISEN MAAILMANSODAN aikana saksalaiset joukot valloittivat Lódzin kaupungin, ja se liitettiin natsi-Saksaan saksalaistetulla nimellä Litzmannstadt. Nälkä, ylirasitus ja taudit tappoivat noin 50 000 juutalaista. Puoli maata kuului Saksalle ja toinen puoli Neuvostoliitolle. TOMASZ KIERUZEL • Historoitsija Tomasz Kieruzel on erikoistunut 2. Useat Euroopan maat lähettivät juutalaisiaan tuhoamisleireille saksalaisten käsiin tai toteuttivat juutalaisten joukkotuhoja omissa maissaan Saksan liittolaisina. Kokonaisuudessaan holokaustissa arvioidaan kuolleen noin 11 miljoonaa ihmistä, joista ei-juutalaisia Puolan siviilejä noin 1,8 miljoonaa. –?Tämä on hyvin ristiriitainen viesti Puolan kansalle ja muulle maailmalle siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, Kieruzel toteaa. Silloisista gheton asukkaista vain 830 säilyi hengissä. Tämä on Kieruzelin mukaan myös yksi osasyy siihen, miksi Puola ei ole saanut sotakorvauksia tai sotasaaliina vietyjä taideaarteitaan takaisin Saksalta. Totuutta ei kuitenkaan voi muuksi muuttaa, sillä saksalaisten perustamilla kuolemanleireillä menehtyi noin kolme miljoonaa puolalaista. Puolaa miehittänyt Saksa perusti Lódzin gheton vuonna 1940. Nekropoli tulee Kreikan sanasta nekropolis ”kuolleiden kaupunki”. MAANANTAINA 2. Usein historia kerrotaan eniten ääntä pitävien kertomusten mukaan, maailma kuulee heidän versionsa. Suomen osallisuudesta on kiistelty, mutta joka tapauksessa Suomi lähetti kahdeksan juutalaista Viroon ja toimitti eri yhteyksissä saksalaisten käsiin neljä lisää. Sodan aikana kuoli yhteensä yli kuusi miljoonaa puolalaista, mikä on väkimäärään suhteutettuna eniten Euroopassa. Uhrien määrät on arvioitu sodan jälkeen erilaisista dokumenteista ja väestötilastoista. Tämä on samankaltaista ajattelua mitä Hitler aikoinaan toteutti Saksassa. Puolalaisten oma ääni on jäänyt sen varjoon. Kieruzel uskoo yksinkertaisen selityksen maailmanlaajuiselle erehdykselle olevan sen, että kuolemanleirit sijaitsivat Puolassa. Usein unohtuu, että puolalaiset eivät perustaneet näitä leirejä. • Arvioiden mukaan vähintään miljoona ukrainalaista on saanut työpaikan Puolasta. HUOMIO KIINNITTYY myös katolisen kirkon ja paavin toimiin toisen maailmansodan jälkeen. Puola on jäänyt altavastaajaksi, ja koko totuus ei ole tullut selkeästi esille. Monet vain etsivät vastauksia ja syyttävät kaikkia muita paitsi itseään. Yleensä esille nostetaan vain holokausti, koska statukseltaan erilainen Israel pystyy pitämään aihetta aktiivisesti esillä. Jos et ymmärrä maailmaa, yrität hakea syyllistä. EUROOPPA ON Tomasz Kieruzelin mukaan menettänyt yhteyden omaan itseensä ja vihapuhe on yksi yhteiskunnan radikalisoitumisen merkki. Köyhyys ei katso kansallisuutta tai uskontoa, Kieruzel sanoo. Yleisesti ajatellaan, että kaikki juutalaiset omistavat pankkeja ja ovat rikkaita. Avoin ja rehellinen keskustelu on avainasemassa, sillä muuten viha voi muuttua hyvin nopeasti väkivallaksi. • Toisessa maailmansodassa kuolleiden uhrien tarkkaa määrää on vaikea laskea, koska natsit hävittivät dokumentteja tapettujen määrästä. Se ei tietenkään ole totta, keskuudessamme on paljon hyvin köyhiä juutalaisia. –?Totuudenmukaisen historian kertominen on ensiarvoisen tärkeää. ”Ei ole ihme, jos äärioikeisto nostaa päätään ja antisemitismiä alkaa esiintyä yhä enemmän.” TAUSTA Rankka menneisyys varjostaa satavuotiaan Puolan itsenäisyysjuhlia Väkiluku: 38 132 234 (2018) Etniset ryhmät: puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, valkovenäläiset 0,1 %, ukrainalaiset 0,1 % muut ja 2,7 % Uskonnot: roomalaiskatoliset 89,8 %, ortodoksit 1,3 %, protestantit 0,3 %, muut 0,3 %, muut 8,3 % Pääkaupunki: Varsova. UKRAINALAISET PUOLASSA • Ukrainan sodan ja laajan korruption seurauksena Ukrainan talous on hidastunut. Suomi luovutti myös 47 juutalaista sotavankia. LM–HÄSA 6 Suomeksi nekropoli tarkoittaa isoa hautausmaata tai hautapaikkaa, jossa haudoille on tehty omat rakennelmat. –?On helppoa osoittaa esimerkiksi juutalaisia. Fokus pahoinvoinnista siirretään toisten harteille. maailmansodan jälkeiseen neuvostokommunistien hallitsemaan ajanjaksoon Puolassa vuosina 1944–1989. Suomessa juutalaisten kansanmurha nähdään lähinnä eurooppalaisena ilmiönä ja Suomi ikään kuin ulkopuolisena saarekkeena, jota holokausti ei koskettanut. NATSIEN UHRIT • Natsi-Saksan kansallissosialistien tekemässä kansanmurhassa kuoli noin 6 miljoonaa Euroopan juutalaista. –?Ei ole ihme, jos äärioikeisto nostaa päätään ja antisemitismiä alkaa esiintyä yhä enemmän
Kaikki se, mikä tapahtuu isojen kaupunkien ulkopuolella, on hänen peruskauraansa. –?Vihreät ovat kertoneet edistävänsä autoilua haja-asutusalueilla. Grönlannin pääministeri Kim Kielsen vieraili Pekingissä viime vuoden lopulla. Useat kavahtavat herra suorasuuta, joka sanoo suoraan ja ujostelematta. Moni tietää, että kun ryhdyn hommiin, niin tulosta syntyy. Tämän seurauksena Kiina on houkutellut yrittäjiä rakentamaan infrastruktuuria arktiselle alueelle. KUKA. HUHTIKUUTA 2018 12 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Reuters Kööpenhamina/Peking Grönlanti houkuttelee kiinalaisia investoijia ja rakennusyhtiöitä laajentamaan kolmea lentokenttää. Hänen johtamansa delegaatio tapasi kahden insinöörija rakennustoimiston edustajia. • Ennen eduskuntaa Enontekiön kunnanjohtajana vuodesta 2012. • Asuu perheensä kanssa Ivalossa. Se suunnittelee laajentavansa lentokenttiä pääkaupungissa Nuukissa, turistien suosimassa Ilulissatissa ja Qaqortoqissa Etelä-Grönlannissa, jotta suorat lennot sinne Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta olisivat mahdollisia. Samaan aikaan he esittelevät varjobudjetissaan uudistuksia, jotka iskisivät pahiten maaseudun autoiluun. LM–HÄSA Kaikkien aikojen ahkerin tiedottaja Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) isännöi viime viikolla Katalonian syrjäytetyn aluejohtaja Carles Puigdemontin vierailua Suomeen. Ulkomaiset investoinnit ovat harmaata aluetta, mutta jos Kiina tulee kyseeseen, Kööpenhaminalla on oikeus sanoa ei, sanoi hallituslähde. –?En ole pitänyt kirjaa tekstien määrästä, mutta kyllä niitä on useita satoja. –?Jos Suomessa toteutettaisiin vihreiden teesejä, niin maakunnissa ei olisi enää elämää. Saaren väkiluku on vain 56?000, ja siltä puuttuu yksinkertainenkin infrastruktuuri. • Nousi eduskuntaan Paavo Väyrysen varamiehenä. GRÖNLANTI ON innokas ottamaan hyödyn kasvavasta aktiivisuudesta arktisella alueella. Tiedotteita tulvii sähköpostiin harva se päivä. • Pyrkii mahdollisesti keskustan puoluesihteeriksi kesällä Sotkamossa.. Häntä voi tituleerata kaikkein aikojen ahkerimmaksi somettajaksi ja tiedottajaksi. Omavarainen poliitikko • 37-vuotias kansanedustaja Lapin vaalipiiristä. Muut kiinnostuneet yritykset ovat Tanskasta, Islannista, Kanadasta, Hollannista ja Färsaarilta. Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri John Kerry katseli Ilulissatin vuonon jäävuoria Grönlannissa kesäkuussa 2016. KÄRNÄSTÄ ON muotoutunut monelle vahva kuva, joka ei välttämättä ole myönteinen. • Mieliruoka on itse valmistettua riekkoa korvasienikastikkeella. Saaren 17 kaupungin välillä ei ole teitä, ja tällä hetkellä kaupallisessa toiminnassa on vain yksi kansainvälinen lentokenttä Kangerlussuaqissa Länsi-Grönlannissa. Puolustus ei ole jäänyt vain Lappiin. Ulkoja turvallisuuspolitiikka kuuluvat Kööpenhaminalle. Sittemmin Väyrynen on luvannut palata eduskuntaan monesti. Valtionyhtiön on tarkoitus valita listalta viisi tai kuusi firmaa, ja rakennustyöt alkavat lokakuussa, sanoi yhtiön toimitusjohtaja Johannus Egholm Hansen. Hän on ammattiupseeri, joka osaa käyttää taktiikan taitoja vastustajiinsa. • Siviilivirkaan Kalottikeskuksen vs. Nyt kiinalaiset firmat ovat niiden 11 yhtiön joukossa, jotka ovat halukkaita tekemään noin 2,6 miljardia Tanskan kruunua (480 miljoonaa euroa) maksavan projektin, kertoo Kalaallit, valtion omistama yhtiö, jonka tarkoitus on rakentaa, omistaa ja operoida lentokenttiä. –?Kyseinen henkilö tosin soitti minulle ja pyysi anteeksi. Menen eteenpäin päivän kerrallaan. toiminnanjohtajaksi vuosina 2010–2011 ja sieltä Enontekiön kuntaan. Facebookissa pohjoissavolainen vihreä aktivisti kirjoitti, että Kärnä pitäisi kastroida, jottei hän pystyisi enää lisääntymään. Paavo Väyrysellä on tärkeä linkki Kärnään, sillä tämä on Väyrysen varamies. Kärnä on joutunut vihreiden kanssa törmäyskurssille petopolitiikassa. • Harrastaa metsästystä ja kalastusta. • Vietti lapsuutensa Puolangalla Kainuussa. –?Tanskalla on suuri vastuu ottaa huomioon läheisin liittolaisemme Yhdysvallat, hän jatkoi. Kiinalla ei ole asiaa Grönlantiin, sanoi nimettömänä esiintyvä korkea-arvoinen tanskalainen virkailija Kööpenhaminassa. –?Sen voin kertoa, että politiikasta ei tule eläkevirkaani. Saan paljon tsemppauspostia. Hän myöntää rakentaneensa itselleen brändin, johon kuuluu nopea tarttuminen epäkohtiin. Ylioppilas Oulun lyseosta. Siitä on todisteena keltainen nauha takin kauluksessa. Väyrynen ei vuonna 2015 tullut eduskuntaan, vaan jatkoi Euroopan parlamentissa. Harkinnassa on myös, asettuako ehdolle seuraaviin eduskuntavai eurovaaleihin. –?En ota stressiä hänen paluustaan. –?Aika nopeasti aloin saada yhteydenottoja myös muista maakunnista. VIIME VIIKOLLA Kärnän aikataulu oli erityisen kiireinen. –?Olemme syvästi huolestuneita. Hän istuu yksin ja kirjoittaa – mitäpä muuta kuin tiedotetta. Kärnän kotisivut kulkevat Lapin puolustaja -nimellä. • Käynyt maanpuolustuskorkeakoulun. –?Olen saanut eri puolilta maata valtavasti kyselyjä. Tanskan pääministeri Lars Lökke Rasmussen, puolustusministeri Claus Hjort Frederiksen ja ulkoministeri Anders Samuelsen eivät halunneet kommentoida asiaa. Kiina kiinnostui Grönlannista Tanska näkee punaista, kun kiinalaiset hamuavat rakennusprojekteja maailman suurimmalta saarelta. Viime aikoina ne ovat lisääntyneet. MAANANTAINA 2. Tämä on nostanut emämaa Tanskassa huolta siitä, että kiinalaisten sekaantuminen valtavan alueen asioihin voi hermostuttaa Tanskan liittolaisen Yhdysvallat. Kiinaa alkoi alue kiinnostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun Pekingissä tammikuussa alettiin puhua kunnianhimoisesta ”Napasilkkitiestä” laivaväylien avaamiseksi ilmaston lämpenemisen myötä. –?Osaa ne ärsyttävät, mutta ahkeruus on myös palkitsevaa. Perusajatus on pitää maakuntien puolta viimeiseen asti. Työskenteli Lapin rajavartiostossa vuosina 2004– 2010 edeten kapteeniksi. Tanskan ja Yhdysvaltojen vuonna 1951 solmima puolustussopimus antaa Yhdysvaltain asevoimille lähes rajattomat oikeudet Grönlannissa, jossa sijaitsee amerikkalaisten Thulen sotilastukikohta. –?Vihreät uhkaa suomalaista metsästyskulttuuria. Grönlanti saa päättää itse useimmista kotimaisista asioista. Hän isännöi Katalonian syrjäytetyn aluejohtajan Carles Puigdemontin vierailua Suomessa. KUVA: Joel Maisalmi Mikko Kärnällä on epävirallinen Suomen ennätys tiedotteiden määrässä. Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Hän lupaa ilmoittaa aikeistaan tässä kuussa. KUVA: Bent Pedersen / EPA Anita Simola Lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) juo kahvia tutussa pöydässä eduskunnan kuppilassa. Hän on myös maakuntien puolustaja. Kärnä on alusta lähtien kannattanut Katalonian irtautumista emomaasta. KIINALAISTEN AKTIIVISUUS Grönlannissa saa Kööpenhaminan näkemään punaista. Yksi vaihtoehto on pyrkiä keskustan puoluesihteeriksi. On ollut vuosia omavarainen lihan ja kalan hankinnassa. On edesvastuutonta vaatia suurpetojen metsästyksen lopettamista, sillä petokannat ovat räjähtäneet monilla alueilla käsiin. Tulevaisuus voi tarjota Kärnälle monta houkutusta
Suomessa on yli 250 sisäkaukaloa jääkiekkoon, mutta ei yhtään hallia pikaluistelun, jääpallon tai pyöräilyn tarpeisiin. Samaan aikaan, kun jääkiekon fasiliteetit ovat kehittyneet merkittävästi, moni pieni urheilulaji sinnittelee edelleen 1900-luvun olosuhteissa. JARKKO LAITINEN KARI LEPPÄNEN ARKKITEHDIT OY FAKTA Pienten urheilulajien hallihankkeita Jääpallohalli: • Tonttivaraus Helsingin Malmille voimassa syksyyn 2018 asti. . Vain olosuhteita parantamalla nekin voivat kasvaa. –?Onko urheilun monimuotoisuus sellainen asia, millä nähdään arvoa vai halutaanko, että tulevaisuudessa Suomessa voi harrastaa lähinnä vain jääkiekkoa ja jalkapalloa. –?Se menee syksyllä umpeen. . MAANANTAINA 2. Kysymys on kehityksen seuraavasta asteesta. Rahoitus valtiolta, Helsingin kaupungilta ja yksityisiltä markkinoilta. Nykyisessä mallissa rahoitus tulisi kokonaisuudessaan yksityisiltä markkinoilta. –?Meillä on olemassa piirustukset velodromin sisään, osittain maan alle rakennettavasta hallista. –?Kuopioon rakennetaan kolmas, mikä on hieno asia. Niiden rakennusprojekteihin tuntuu rahaa löytyvän – eivätkä ne ole pieniä rahoja, Koponen heittää. Jääpalloväki on hallihankkeessaan siinä mielessä pidemmällä kuin pikaluistelijat ja pyöräilijät, että hallille on olemassa jo tonttivaraus. –?Aluksi investointi oli tarkoitus hoitaa yksityisellä, Helsingin kaupungin ja valtion rahoilla. –?Kysymys on luisteluhallista. Nyt tilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin aikaisemmin, hän muotoilee. –?Taitoluistelua varten halliin olisi mahdollista saada kolme kevytkaukaloa sekä hyvät oheisharjoittelutilat. Suomessa ei ole edelleenkään yhtään hallia esimerkiksi pikaluistelun tai jääpallon tarpeisiin. Suunnitelmissa halliin tulisi myös kaksi kaukaloa, juoksurata sekä oheisharjoittelutiloja. Tällä hetkellä suunnitelmat keskittyvät vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetun velodromin jalostamiseen. Toteutuessaan halliin tulisi jääja oheisharjoitustiloja myös muille lajeille. Kaava ei anna mahdollisuutta rakentaa täysmittaista pikaluistelurataa, mutta halli tarjoaisi harjoitusolot myös pikaluistelulle, short trackille ja taitoluistelulle, oheisharjoitustilojen kautta myös voimistelulle, chearleadingille ja tanssille. Sisävelodromi maisemoituu kuvassa näkyvän valkoisen kuvun alle. Halliin tulisi tiloja myös sisäpalloilulajeille. Siihen mennessä meillä on oltava uskottava malli lähteä toteuttamaan hallia. Nyt Pikaluisteluliitto on keskittänyt paukkunsa Helsingin Myllypuroon suunniteltuun halliin. Kaikki laskelmamme perustuvat kymmenien vuosien aikajänteeseen. Nyt taitoluistelijat joutuvat tekemään Helsingissä oheisharjoituksiaan jäähallien käytävillä, betonialustalla. Myös yleisöluistelu ja koululaisliikunta olisivat hallin keskeisiä käyttötarkoituksia. PYÖRÄILYVÄKI ON viritellyt kymmenkunta vuotta sisävelodromihanketta Helsingissä. Osaltaan siihen ovat vaikuttaneet Vuosaaren ja Malmin harjoitusjäähallit sekä Kivikkoon rakennettu hiihtohalli, jotka kaikki alkoivat yksityisinä projekteina, mutta kaatuivat lopulta kaupungin syliin. JÄÄPALLOHALLIA ON puuhattu Helsinkiin 3,5 vuotta. Riskinoton pitää olla hallittua. –?Haasteita riittää ja ne liittyvät lähinnä rahaan. Koponen näkee pienten lajien hallihankkeet myös yhteiskunnallisena kysymyksenä. Kaupungin panosta tarvitaan myös, mutta investointikustannuksiin ei verorahoja tarvitse käyttää, HIFK-Bandyn toiminnanjohtaja, hankepäällikkö Pasi Virtanen sanoo Lännen Medialle. Pyöräilyväen kaipaama sisävelodromikin on olemassa vain arkkitehtien näyttöpäätteillä. Elämyskeskusten kustannusarviot liikkuvat sadoissa miljoonissa euroissa. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 13 PLUSSA Tapio Neva Jääkiekkoväki suunnittelee uusia monitoimiareenoita Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Jyväskylään. Vaikka Malmin hankkeesta puhutaan jääpallohallina, Virtanen korostaa, ettei sitä suunnitella yhden lajin tarpeisiin. Haluan uskoa, että tämä toteutuu. Kustannusarvio yli 10 miljoonaa euroa. Pikaluisteluhalli: • Tonttivaraus Helsingin Myllypuroon on vanhentunut, mutta hanke elää. Rahoitus valtiolta, Helsingin kaupungilta ja yksityisiltä markkinoilta.. –?Tilanne on nyt parempi kuin kertaakaan tämän 3,5 vuoden aikana, kun olemme asian päällä olleet. ARKKITEHDIT NRT OY Kuvissa ovat arkkitehtien alustavat hahmotelmat Malmin jääpallohallista ja Käpylän vanhan velodromin sisään suunnitellusta sisävelodromista. Siihen emme ole valmiita, että toteutamme hankkeen hinnalla millä hyvänsä. –?Sitten pitää miettiä, mitä tehdään. Pikaluisteluliiton puheenjohtaja Vesa Rosendahl ei halua spekuloida, kuinka todennäköistä hankkeen toteutuminen on. Rosendahl arvioi, että Euroopassa on parikymmentä pikaluisteluhallia. LM–HÄSA Toteutuuko näistä mikään. –?Kesään mennessä meillä on toivottavasti enemmän kerrottavaa. Pikaluistelukuva on Vancouverin hallista. Sisävelodromi: • Piirustukset Helsingin Käpylässä sijaitsevan vanhan velodromin sisään rakennettavasta sisävelodromista ovat olemassa. Suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella. Rakennusinvestointi on tarkoitus rahoittaa kokonaan yksityisellä pääomalla. PIKALUISTELUHALLIA ON kaavailtu vuosien varrella Seinäjoelle, Kuortaneelle ja Helsinkiin. Entä jos näin ei tapahdu. –?Toivoisin, että pientenkin lajien merkitystä arvostettaisiin. Rosendahl myöntää, että pienen lajin asema ei ole Suomessa helppo. Kustannusarvio noin 15 miljoonaa euroa. Parhaassa tapauksessa rakennustyöt voisivat alkaa kuluvan vuoden lopussa ja siitä noin vuoden kuluttua halli olisi käyttökunnossa. Pienten lajien hallihankkeita on kuitenkin vireillä. Edellinen jäähallibuumi oli 1990-luvulla, jolloin eritasoisia jääkiekkohalleja rakennettiin kaupunkien lisäksi paljon maaseudun pikkukuntiin. Yritystä on ollut, mutta valmista ei ole tullut. –?Pitää myös katsoa peiliin: olemmeko onnistuneet lobbaamisessa. Virallinen velodromirata on nykyään 250 metriä pitkä eli selvästi lyhyempi kuin menneinä aikoina. Pikaluistelijat ajavat hanketta yhdessä Taitoluisteluliiton kanssa. Hankkeen vetureina ovat jääpalloseurat HIFK ja Kulosaaren Vesta. Kustannusarvio noin 20 miljoonaa euroa. Niin on käynyt esimerkiksi alppihiihdossa, Rosendahl sanoo. Suomesta halli puuttuu, ja täysmittaisia ulkoratojakin on vain kaksi, Seinäjoella ja Helsingin Oulunkylässä. Siksi halli mahtuisi nykyisen ulkoradan sisään, Suomen Pyöräily ry:n puheenjohtaja Harri Koponen sanoo. Helsingin kaupunki on varovainen lähtemään mukaan urheilun hallihankkeisiin
Tullit ja rajoitteet on asetettava WTO:n puitteissa rangaistuksen uhalla. Helpottunut EU tuskin vielä reagoi alkuperäisen uhkauksensa mukaisesti, mutta Kiina vie asian WTO:hon. Sen vuoksi jäsenmaat vetoavat pykälään harvoin. Samaan aikaan Trump pyrkii protektionistisesti suojelemaan kotimaista teollisuutta tulleilla. Yhdysvaltojen on muka suojeltava metallintuottajiaan varmistaakseen armeijansa lentokoneiden, laivojen ja panssarivaunujen tuotannon. Totta kai -niin tekevät kaikki sopimusjärjestelmät. Trumpin yksisilmäinen linja edustaa sinänsä tavanomaista populismia, mutta ensimmäisen kerran se on yhdenkään suurvallan kanta. Samalta pohjalta kauppasotaan vuosituhannen alussa rynnännyt presidentti George W. Tappioita ja työttömyyttä ehti lyhytkin kahina silti tuottaa. Se olisi WTO:n loppu. Sama on tulos, jos Trump yksin saa tekosyyllä poikkeusluvan. Trumpin kauppasodan pääkohteekseen julistama Kiina ilmoitti jo vastatulleista. Joko se asettuu Trumpia vastaan arkaluontoisessa aiheessa tai avaa Pandoran lippaan sääntöjensä polkemiseen. Trump tuomitsee järjestön avoimesti, koska se rajoittaa Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa. Trumpia eivät jäljet pelota. PAINAESSAAN TEKOSYYN villaisella WTO kuitenkin loisi vaarallisen ennakkotapauksen. Kohta tulleja lappaisi lisää samalla verukkeella. Sekin halvaannuttaisi järjestön, jota ilman kansainvälinen kauppa perustuisi valtioiden omin nokin rakentamaan tulliviidakkoon. Bush peruutti teräksen tuontitullit reilun vuoden jälkeen, kun EU:n vastapakotteet iskivät republikaaneille tärkeisiin osavaltioihin. Kauppasodan ensimmäinen ja pahin uhri saattaa silti olla maailmankauppajärjestö WTO, jonka sisällä 164 jäsenmaata sopivat kansainvälisen kaupan pelisäännöistä. WTO on kaikkialla kritiikin kohde, mutta sen olemassaoloa eivät johtavat poliitikot yleensä kyseenalaista. MAANANTAINA 2. WTO:n tuho olisi kaikkien tappio PUHEENVUORO Heikki Ikonen palaute@ lannenmedia.fi D onald Trumpin rangaistustullit ovat nostaneet maailman takajaloilleen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Yhdysvaltojen pienin rajoituksin aloittama 1930-luvun kauppasota laajeni äkkiä ja vaikeutti maailmantalouden pahinta lamaa, vaikka kauppa oli paljon nykyistä vähäisempää. Kauppasodan merkittävin uhri saattaa olla pahaan välikäteen joutunut maailmankauppajärjestö WTO. Sopimusten määrän vuoksi se olisi äärettömän työlästä verrattuna kollektiiviseen malliin. Pelisäännöt murenisivat. Tullisota tuo harmia niin tuottajille kuin kuluttajille rintaman kaikilla puolilla. Trumpin strategiaa WTO:ta kohtaan kuvaa, että hän aikoo torjua sen uusien tuomarien nimityksen ensi vuonna. Kauppasodan mittakaava ei vielä ole pelottava, mutta helposti se sellaiseksi leviää. Ne tietävät sen olevan kuin ydinaseen, jonka käyttö laajentuisi väistämättä tuhoisaksi kauppasodaksi. Hän uskoo muiden nöyrtyvän kiltisti Yhdysvaltojen ehtoihin ilman vastapakotteita, koska se tuo enemmän kuin vie. Jo se rikkoo WTO:n monenkeskistä päätösmallia. Trump vetoaa WTO:n pykälään, joka antaa maalle oikeuden tuontirajoitteisiin kansallisen turvallisuuden nojalla. TRUMPILLE SE on tavoite. Jos taas muut maat kääntäisivät supervallan talousmahdin pelossa toisen posken eli eivät riitauttaisi tulleja, palkitsisivat ne Trumpin omavaltaisuudesta. EU, Kanada ja Meksiko jäävät toistaiseksi tullien ulkopuolelle, mutta Trump aikoo käyttää vapautusta pelimerkkinä kauppaneuvotteluissa. KUVA: CJ Gunther / EPA WTO on kaikkialla kritiikin kohde. HUHTIKUUTA 2018 14 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin harjoittama protektionismi koettelee vapaakauppaa. Peruste on huttua jo siksi, että suurin osa tuontimetalleista saapuu Yhdysvaltojen liittolaismaista: EU:sta, Kanadasta, Meksikosta. Jos yksi saa luvan, niin vaikea sitä olisi muiltakaan kieltää. Historia ei oletusta puolla. Muut katsoisivat järjestöstä tulleen Yhdysvaltojen työrukkasen. Pykälä tarjoaa kuitenkin muodollisen oikeuden tulleihin, ellei WTO:n tuomioistuin kiistä perustetta. Silti hän ei ole syöksymässä suin päin ulos järjestöstä, vaan aloittaa ovelasti sen murentamisen porsaanreiästä. Kansallisesta turvallisuudesta tulisi mielivaltainen raami, johon jokainen maa voisi vedota protektionismia janotessaan. Presidentti Donald Trump on sitä mieltä, että WTO rajoittaa Yhdysvaltain kauppapolitiikkaa. Sen olemassaoloa eivät johtavat poliitikot kyseenalaista.. Järjestö joutuu vaikeaan rakoon. Monenkeskisen päätösmekanismin ansiosta jäsenten ei tarvitse neuvotella jokaista kauppasuhdetta kahdenvälisesti. Se on kova vaatimus tuomariressukoille – heidän pitäisi kyseenalaistaa Yhdysvaltojen presidentin pätevyys hänen ydinalueellaan
Asiakasnumeroa ja postinumeroa ei enää tarvita. Ne kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 15 PLUSSA Tilauksesi hintaan sisältyvät paperilehden lisäksi automaattisesti kaikki Hämeen Sanomien digitaaliset palvelut. 1. Kirjaudu palveluun Kun käyttäjätunnus ja salasana on luotu, kirjaudut hameensanomat.fihin sen jälkeen omalla sähköpostiosoitteella ja salasanalla. Jos olet painetun lehden kestotilaaja ja ottanut käyttöösi Etukanavan, ota yhteys Hämeen Sanomien tilaajapalveluun. ! Digi sisältää • Hameensanomat.fi-verkkopalvelun • uutissovellukset iOSja Android-laitteille. MAANANTAINA 2. viimeisimmästä lehtilaskustasi. Mene osoitteeseen hameensanomat.fi/aktivoi • Syötä asiakasnumerosi ja postinumerosi • Luo itsellesi käyttäjätunnus ja salasana • Käyttäjätunnuksena on aina sähköpostiosoitteesi • Aktivointi tehdään vain kerran 2. Tilaajapalvelu kytkee digitilauksen olemassaolevaan käyttäjätunnukseesi. • Löydät asiakasnumerosi esim. Hämeen Sanomien tilaaja näin otat digin käyttöösi! Koskee vain kuluttaja-asiakkaita Tarvitset digitunnuksen luomista varten asiakasnumerosi ja postinumerosi. 3. Voit myös kysyä asiakasnumeroasi sähköpostilla tilaukset@hameensanomat.fi -osoitteesta
Hän ja seitsemän muuta työntekijää kiirehtivät juoksujalkaa edestakaisin. Selviää, että kyse oli luurangosta. Tapahtuman järjestäjä Elena Siivinen on tehnyt useita päiviä töitä, että kaikki toimii. Anton Sobolev eli taiteilijanimeltään Antonio Finn on ainoa, joka on aloillaan. Osalla joukkueista on venäjänkieliset nimet. KILPAILEMASSA OVAT muun muassa Dream Team, Stadin hummerit, Voimasiskot, Made in U.S.S.R., Lohikeitto ja Kauniit ja rohkeat. Paketissa on 49 kysymystä eri teemoista. Tänäkin maanantai-iltana lähes 500 pääkaupunkiseudun venäjänkielistä on tullut tänne presidentti Urho Kekkosen syksyllä 1980 vihkimään hotelliin tietokilpailuun. 27 vuotta Suomessa asunut Olga Setälä kuuluu Kauniiden ja rohkeiden kantaviin voimiin. Olga Setälä järjestää aikataulunsa niin, että pääsee joka toinen maanantai visailemaan. Maaliskuun alussa kilpailtiin ensimmäistä kertaa myös Tampereella, siihen saakka Helsingin tapahtuma oli ainoa Suomessa. Saleihin on asetettu lähes 60 pöytää, yksi kutakin tietokilpailujoukkuetta varten. . Hän osti oikeudet valkovenäläiseen kilpailuformaattiin, jota järjestetään venäjänkielisille 130 kaupungissa 13 maassa kuten Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kanadassa, Kazakstanissa, Latviassa, Puolassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. 2,5 tunnin Mozgobojnia eli ”Aivojen taistelu” järjestetään joka toinen maanantai. Mitä rosvot saivat saaliikseen, juontaja Jevgeni Vologin kysyy. Lisäksi pitää oppia, miten suomalainen päiväkoti toimii ja mitä työhaastattelussa saa kysyä. MAANANTAINA 2. Viron inkeriläinen Roman Timaskin kertoo, että joukkueen jäsenet eivät olleet toisilleen ennalta tuttuja, mutta nyt heistä on rakentunut tiimi. Ryöstösaalis painoi 10 kiloa, oli hyvin laiha ja kalpea ja kuljetettiin kädestä pitäen. Sitä monissa kysymyksissä onkin. Setälän mielestä visailu on hyvää virkistystä aivoille. Heistä moni viettää vapaa-aikansa toisten venäjänkielisten kanssa. Olga Setälä kertoo väliajalla, että nainen on tunnettu näyttelijätär Faina Ranevskaja. –?Australiassa ryöstettiin kauppa. –?Järjestän aikatauluni niin, että pääsen aina peliin, Setälä sanoo ja nauraa hersyvästi. HANNAMARI AHONEN TEKSTI // JOEL MAISALMI KUVAT. –?Kilpailu-dvd lähetetään Minskistä noin viikkoa ennen. Joka toinen maanantai lähes 500 pääkaupunkiseudun venäjänkielistä kokoontuu tietokilpailuun hotelli Presidenttiin. Huumoria pitää myös olla. Alun perin Pietarista Imatralle muuttaneelle Soboleville dj-hommista on tullut jo toinen ammatti. . Elektroninen housemusiikki jumputtaa koko kilpailun ajan taustalla. Siivinen on järjestänyt tapahtumaa marraskuusta 2016 alkaen ja hotelli Presidentissä vuoden verran, koska edelliset tilat kävivät pieniksi. . Hän lukee ääneen jokaisen kysymyksen, joka myös heijastetaan usealta näytöltä eri puolilta suurta salia. Tiimi nautti hotelli Presidentissä järjestettävän tietovisan tunnelmasta. Jyväskylän yliopistossa matematiikkaa ja Helsingin yliopistossa tilastotiedettä opiskellut Sobolev tekee päivätyönään tilastotieteen analyysejä rakennusyhtiö YIT:lle. Näytöille heijastetaan otos mustavalkoisesta venäläisestä elokuvasta, jossa jo iäkkäämpi rouva pukee hattua. Elokuva oli Grigori Aleksandrovin Kevät vuodelta 1947. . Lohikeitto-joukkueessa kilpailevat muun muassa Julia Guseva, Katia Sidkermit, Aleksei Dudal ja Roman Timaskin. Pöytiin tilataan kuohuviiniä, ja kilpailun lomassa skoolataan pöytäseurueen kesken. Lohikeitto-joukkueen tämänkertainen vahvuus on 12, kaikkiaan joukkueessa on 18 jäsentä. Yksi niistä tulee rikosuutisesta Australiasta. Monet naisista ovat pukeutuneet leninkeihin ja korkokenkiin. HUHTIKUUTA 2018 16 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA H elsingin maamerkkeihin kuuluvan hotelli Presidentin suuri Presidentti-sali ja siihen yhdistetty Sylvi-sali ovat täynnä venäjänkielistä puheensorinaa. Suomalaisia ystäviä ei ole helppo saada, jos puolisokin on venäjänkielinen. Hän pitää huolen illan musiikista. Suomen kielen taito ja työ auttavat kotoutumisessa. Dj. . UUTISTEN LISÄKSI testattavana on kilpailijoiden musiikkija viihdetietous. Lohikeitto on vedosAivojen taistelu kokoaa venäjänkieliset yhteen
Salminen ker Aivojen taistelu kokoaa venäjänkieliset yhteen Lohikeitto-joukkueessa kilpailevat muun muassa Julia Guseva, Katia Sidkermit, Aleksei Dudal ja Roman Timaskin. MAANANTAINA 2. Tärkeä väylä kotoutumiseen on työ. Kadulla vastaan tulee taas Helsinki. TIKKURILAN RAUTATIEASEMAN lähellä Vantaan venäläisen klubin Antikafessa venäjänkieliset lapset ja nuoret osallistuvat omankieliseen harrastustoimintaan. Ensimmäisen väliajan jälkeen joukkue on sijalla kuusi. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 17 PLUSSA sa. Hotelli Presidentin ilta on kuin olisi ollut Pietarissa. Klubin puheenjohtaja ja Töissä Suomessa -hankkeen Vantaan osahankkeen projektipäällikkö Svetlana Tchistiakova on siksi kutsunut SAK:n juristin Sari-Anne Salmisen kertomaan työsopimuksesta ja työhaastattelusta. Tiimi nautti hotelli Presidentissä järjestettävän tietovisan tunnelmasta. ”Esimerkiksi kun Venäjällä haet lasta päiväkodista, ei ole niin vaarallista, jos myöhästyt vartin tai puoli tuntia. Jos täällä sopimuksessa lukee kello 16.30, lapsi pitää hakea viimeistään silloin.” SVETLANA TCHISTIAKOVA Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Paikalla on myös valokuvaaja, joka ottaa väliajalla joukkueista ryhmäkuvia. Toiminta on laajentunut myös aikuisiin, ja Vantaan kaupunki tukee Antikafeta kotouttamistyössä. Timaskinin mukaan tulos ei ole niin tärkeä, ihmiset ovat pelaamassa hyvän tunnelman takia. Koulutukseen on tullut parikymmentä osallistujaa, pääosa naisia
Kielitaito on yksi syy siihen. Jos täällä sopimuksessa lukee kello 16.30, lapsi pitää hakea viimeistään silloin. Venäjäja Neuvostoliitto-taustaisten miesten yleisimmät ammatit rakennustyöntekijä, kuljetustyöntekijä ja konepajaja valimotyöntekijä sekä asentaja ja korjaaja. ANTIKAFESSA ON paikalla myös Itä-Helsingin Rastilassa perheineen asuva Alena Markava. Siinä mielessä venäläiset ovat vaikeassa asemassa verrattuna muihin ulkomaalaisiin, Karjalassa, Petroskoissa kasvanut Tchistiakova sanoo. Ne ovat tuntemattomia venäjänkielisille.” ALENA MARKAVA SUOMESSA Venäjänkieliset Lukumäärä 75 444 (v. Maksim Markov odottaa, että isä Vladimir Markov lähtee viemään häntä uimaharjoituksiin. 47,4 % Uudellamaalla asuu 47,4 % Suomen venäjänkielisistä ja pääkaupunkiseudulla 41,5 %. Koostuu niin paluumuuttajista kuin perheen, työn ja opiskelun vuoksi muuttaneista. Alena ja Vladimir olivat Pietarissa lukiokavereita. 60–70 prosenttia entisen Neuvostoliiton alueelta 1990-luvulla saapuneista tuli paluumuuttajina, joilla oli suomalaiset sukujuuret (inkerinsuomalaiset). He kysyivät kaikenlaista: Miten täyttää hakemus päiväkotiin, miten hoitaa Kela-asioita. ÄITIYSLOMANSA AIKANA Markava perusti Vuosaareen perhetukiyhdistyksen. Hän arvelee, että sopeutuminen Suomeen on prosessi, joka ei pääty koskaan. On vaikea ystävystyä, jos tuntuu, että ei osaa ilmaista itseään riittävästi. Pariskuntia, joissa mies suomalainen ja puoliso venäjänkielinen, on 8 600. Tchistiakovan mielestä mentaliteettierotkin näkyvät. Virosta Suomeen muuttanut Alise Rasanen toimi onnettarena Vantaan venäläisen klubin Antikafen arvonnassa. Sen kautta ehkä asemammekin muuttuu. Olen itse asunut 17 vuotta Suomessa, opiskellut täällä ja ollut suomalaisessa yrityksessä töissä. Tchistiakova kertoo, että pelkkä suomen kielen kurssien järjestäminen ei kotouttamisessa riitä. Hänestä on yhä hankalaa käsittää suomalaisten tapaa sopia puolitoista kuukautta aiemmin kahville tai lounaalle menosta. Siitä se alkoi. Hän kutsuu toimittajan ja kuvaajan kylään. Paluumuuton osuus 2014–15 oli enää 8 prosenttia. Cultura-säätiö. Aviomies Vladimir Markov ehtii istahtaa teepöytään hetkeksi ennen kuin lähtee viemään 8-vuotiasta Maksim-poikaa uimaharjoituksiin. HUHTIKUUTA 2018 18 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Jatkuu edelliseltä aukeamalta too periaatteet, mitä työntekijältä saa työhaastattelussa kysyä ja mitä ei. Yleisempi peruste on viime vuosina ollut työ tai perheside. Yleensä tiedonpuute eri elämänalueista, miten Suomessa hoidetaan asiat. Klubin puheenjohtaja Svetlana Tchistiakova toimii Töissä Suomessa -hankkeen osahankkeen projektipäällikkönä Vantaalla. Pikkuveli Mikael jää kotiin leikkimään. –?Suomalaisia ystäviä on vaikea saada. Venäjän lisäksi muista maista kuten Virosta, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä muuttaneita 10–20 prosenttia. –?Huomasin, että täällä asuu paljon venäjänkielisiä äitejä. Lähde: Rinas Marina, Varjonen Sirkku ja Aleksand Zamiatin: Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt. –. Toivon, että meitä ei nähtäisi vain ryhmänä, joka tarvitsee tukea, vaan oikeasti mahdollisuutena, hän sanoo. Venäläisväestön työllisyystaso nousussa, mutta ansiotaso pysyy matalampana kuin kantaväestöllä. Kerrostalokodin keittiön ikkunassa on läpikuultavat vaaleanpunaiset verhot ja seinässä verkkokaupasta Belgiasta tilattu keltasävyinen lintutapetti. Ennakkoluuloja on, myös työnantajilla. –?Venäjällä on normaalia, että jos kävelet kaverin talon ohi, voit poiketa teelle. Edustavat useita eri kansalaisuuksia ja etnisiä ryhmiä. Venäjän kansalaisia 30 970, kaksoiskansalaisia 27 456. 2016 lopussa). –?Itse en ole kuullut koskaan ryssittelyä, mutta lapsista tiedän, että koulussa ryssittelyä on. Markavan kotona odottaa valkosuklaajuustokakku ja haudutettua teetä kauniista teekupeista. Naisten yleisimmät ammatit siivooja, kotiapulainen ja muut puhdistustyöntekijät, myyjä ja kauppias sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijä. Alena Markava vietti lapsuutensa ja nuoruutensa 15-vuotiaaksi saakka Valko-Venäjällä, josta hän muutti Galina-tätinsä luokse Pietariin. Naimisiinmenon jälkeen myös Alena päätti muuttaa Suomeen ja oppi kielen varsin nopeasti. Alena Markava on syntynyt Valko-Venäjän Gomelissa 40 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. –?Esimerkiksi kun Venäjällä haet lasta päiväkodista, ei ole niin vaarallista, jos myöhästyt vartin tai puoli tuntia. –?Meillä on myös pitkä, vaikea yhteinen historia, ja poliittinen näkökulma nousee esille. Vladimir Markov muutti Helsinkiin 17-vuotiaana kesällä 2000, koska hänen äitinsä meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa. KLUBOK-yhdistys on nyt rekisteröity ja sillä on kokoontumisia kerran viikossa kahdessa paikassa. Suurin osuus kunnan väestöstä Virolahdella (4,9%), Kotkassa (4,8) ja Imatralla, Miehikkälässä ja Lappeenrannassa (4,1 %). Hänen sopeutumistaan helpotti, että Vladimir pystyi auttamaan käytännön asioissa. MAANANTAINA 2. (2018).. 15-vuotiaana hän muutti Galina-tätinsä perheen luokse Pietariin. 4-vuotias Mikael jää kotiin leikkimään. ”Erilaisia sairauksia sairastavilla ihmisillä on Suomessa omia järjestöjä kuten reumaliitto tai sydänliitto. Paluumuuttajista kaksi kolmasosaa tuli Venäjältä, useimmat Pietarin alueelta ja Venäjän Karjalasta, ja loput Virosta. Venäjänkielisiä pariskuntia 11 200. Alena jatkoi elämäänsä Pietarissa ja opiskeli yliopistossa sosiologiaa. –?Viranomaisten kannalta henkilö on kotoutunut, kun hän on saanut töitä. 4-vuotias Mikael Markov on paljasjalkainen helsinkiläinen. –?Kun näen venäjänkielisiä lääkäreitä, tutkijoita, insinöörejä ja lastentarhanopettajia, joilla on paljon kokemusta, ajattelen, että he voisivat antaa jotakin lisää koko yhteiskunnalle. Viime kuntavaaleissa koko maassa oli 168 venäjänkielistä ehdokasta ja kuusi heistä pääsi valtuustoon. Kaksi vuotta Vladimir kulki viikonloppuisin Helsingin ja Pietarin väliä. Vladimir oli Pietaris sa käymässä ja tuli yhteisen ystävän kanssa juhlimaan Alenan syntymäpäiviä. 15 400 kokonaan venäjänkielistä perhettä. 1 700 1 700 paria, joissa suomalaisella naisella venäjänkielinen puoliso. –?Taustalla on paljon erilaisia tarpeita, jotka liittyvät työelämään ja koulutukseen. TCHISTIAKOVA ON pohtinut paljon kotoutumisen käsitettä. Tchistiakova näkee muutoksen tulevan poliittisen aktiivisuuden kautta. Jos minulta kysytään, olenko kotoutunut, en välttämättä sano, että olen
Minä en ole enää synnyinmaassani Valko-Venäjällä, enkä Venäjällä. HUHTIKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 19 PLUSSA lukioaikana Pietarissa Alena Markava ja Vladimir Markov eivät vielä tienneet, että tulevaisuudessa he elävät yhdessä perhe-elämää Helsingissä. –?Minä olen hyvin sosiaalinen, mutta en voi sanoa, että minulla on suomalaisia ystäviä. Nyt minulla on kaksoiskansalaisuus, mutta en tunne itseäni oikeaksi Valko-Venäjän kansalaiseksi, koska en osallistu yhteiskuntaan siellä. –?Joskus on helpompi synnyttää toinen ja kolmas lapsi. Suomessa minulla on työ, ja olen tyytyväinen, että lapseni ovat täällä koulussa ja päiväkodissa. –?Kannattaisi kommunikoida yhteiskunnan kanssa, eikä sulkeutua oman perheensä keskuuteen. Suomalaisessa yhteiskunnassa osallistun. Hänen mielestään venäjänkielisten on helppo säilyttää oma kulttuurinsa, koska Venäjä ja Viro ovat lähellä ja niihin on helppo matkustaa. –?Vielä 2012, kun sain Suomen kansalaisuuden, en tunnistanut itseäni suomalaisena. Ne ovat tuntemattomia venäjänkielisille. Markavan mielestä on kysymys siitä, miltä ihmisestä itsestään tuntuu. Markava kuvaa Suomea kolmanneksi kotimaakseen. Kun on tietoa, miten asia oikeasti on, tulee ymmärrystä. Monet äidit soittivat minulle, että Lena, mitäs nyt tehdään. Pojat Maksim ja Mikael ovat syntyneet Suomessa. MARKAVA TOIVOO, että venäjänkieliset ymmärtäisivät enemmän suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä. Haluan jakaa tietoa, mitä heidän on mahdollista tehdä. MAANANTAINA 2. –?Oletko oikeasti täällä, vai oletko mielessäsi edelleen synnyinmaassasi. HÄN VAHVISTAA saman, minkä Svetlana Tchistiakova Tikkurilassa kertoi. Venäjän ulkoministeriöstäkin kerrottiin, että Suomen lastensuojeluviranomaiset ottaisivat erityisen herkästi huostaan venäläisperheiden lapsia. Projektin tavoitteena on saada sairastaville venäjänkielisille tietoa vertaistuesta. –?Joitakin vuosia sitten Venäjällä puhuttiin paljon, että Suomessa viranomaiset ottaisivat huostaan venäjänkielisten perheiden lapsia. Nuorina Suomeen muuttaneilla on suomalaisia ystäviä, aikuisena muuttaneilla ei niinkään. Jotkut naiset ovat aloittaneet yrittäjinä, kun he ovat löytäneet äitiysloman aikana itseään kiinnostavan asian. Markavan mukaan yleistä on, että äidit ovat aloittaneet kauneudenhoitoalan yrittäjinä tai ravintola-alalla. LM–HÄSA. Nyt Markava on töissä Suomen venäjänkielisten keskusjärjestön Hyvinvointia yhteisvoimin -projektissa. Eikä etenkään heillä, joiden puolisokin on venäjänkielinen. –?Erilaisia sairauksia sairastavilla ihmisillä on Suomessa omia järjestöjä kuten reumaliitto tai sydänliitto. Markava kutsui lastensuojelusta ihmisiä kertomaan, että se ei pidä paikkaansa. Hän kertoo äitiyslomalla oleville äideille, että heidän on mahdollista päästä työelämään. –?Yritän rauhoittaa ihmisiä
8.03 Franklin ja ystävät (S). 22.10 Game of Thrones (16). (U) 20.00 Rouva varapresidentti (S). 01.30 Amerikan rajavartijat. 09.00 Tyhjätaskut (S). 09.05 Sydämen kutsumus (12). 10.35–11.00 Salatut elämät (S). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 21.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 19.00 Dokumenttiprojekti: Urho. 19.31–19.55 Kätevän emännän juhlat (S). 09.35 Emmerdale (7). Osa 392. 12.00–17.20 YLE TEEMA. 7.58 Pingu (S). 19.20 Tulosruutu. 19.15 Päivän sää. Kausi 2, 8/10. 15.10 Salainen metsäni (S). 03.15 Xtra Factor Suomi. 14.40 Uusi päivä (S). 00.05 Poliisit (S). 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 16.00 Charité (12). Tyyliä ja tiluksia. 18.25 Suomen hauskin tavis (S). 19.00 Från jord till bord. 18.00 BUU-klubben. 15.20 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna (S). 16.25 Remppa vai muutto. Kausi 1. 10.00 Casualty (12). Jakso 9/10. 10.55 Pisara. Jakso 14/16. 20.00 Heikoin lenkki. 08.35 LEGO Ninjago (7). 12.25 Kandit. (U) 20.00 Puoli seitsemän. 19.30 Rillit huurussa (S). 6.53 Touhukkaat (S). MTV3 07.00 Aamusää. 08.15 Muumilaakson tarinoita (S). 16.50– 17.20 Jäitä hattuun (12). 09.30 Tyhjätaskut (S). 00.30 NCIS: New Orleans (12). 7.54 Nallepaini. 17.00 Radalla. 03.45 Ninja Warrior. kausi (7). 07.10 Sonic Boom (7). (2016). 08.28 Galaxi. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 3/6. Kausi 2, 10/10. 11.05 Jumalanpalvelus. 20.00 Xtra Factor Suomi. 06.25 Myyrä ja Panda (S). Kysymyksiä. 09.08 Uku-Ukun taikaviidakko (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmia: Pikku Kakkonen. Kausi 15, 2/8. 02.15 Suomen paras palomies. 08.53 Unna Junná. 13.30 Teknavi. Juhlintaa Kuopiossa. Kausi 15, 1/8. 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Kausi 11, 6/8. Kausi 2, 3/8. 19.00 Seitsemän Uutiset. 22.30 Teknavi. 18.00 ELOKUVA Viiru ja Pesonen: Suurta ystävyyttä (S). 16.00 Myytinmurtajat. 20.50 Dokumenttiprojekti: Nokia Mobile (7). Tarina Nokian ja koko suomalaisen matkapuhelinalan noususta ja tuhosta ruohonjuuritasolta. Kadonnut lentokone. 1, 4/8. Korkea pudotus. 21.00 ELOKUVA The Internship (12). 18.25 Emmerdale (7). 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 23.15– 23.55 Lain pitkä koura. Kausi 11, 18/20. 10.05–10.49 Murdochin murhamysteerit (12). 14.00 Punk’d Suomi. Kausi 2, 6/13. 17.25–23.55 YLE FEM. 08.10 Tashi (7). 10.00–11.00 Lemmen viemää (7). 08.40 Muumilaakson tarinoita (S). 22.00 Laava (12). 06.10 Hisse Hoksausmaassa (S). 07.20 Ritariprinsessa Nella (S). 2, 6/10. Pääosissa Karvian ja Parkanon musisoivat lapset. 01.20 Vampyyrien sukua (16). (U) 15.08 Uusi päivä (S). Kausi 4, 1/10. Kausi 1, 3/8. 7.28 Tinga Tinga -tarinat (S). Napit vastakkain. 22.20 Tulosruutu. b YHTEYSTIEDOT RTV-toimituksen yhteystiedot S-posti ...televisio@lannenmedia.fi Digita .........................020 411 7676 Uusinta ............................................(U) Sallittu kaiken ikäisille ........(S) Suora lähetys ............................. 15.00 Ihmemies MacGyver (12). 4/4. 8/8 12.55 ELOKUVA Pohjanmaa (12). Jakso 1/10. 15.00 Yle Uutiset. 17.25 Vem vet mest. 08.29 Neljä ja puoli kaverusta (7). 12.30 Lumi ja Pyry: Suomen ensimmäiset pandat. 23.36 Looking (16). 21.00 21.00 Kupla. Jakso 6/24. 13.45 Yle Live: Big Weekend 2017, osa 1/2. 10.00 Unelmakoti. (1988). 17.10–17.55 Murdochin murhamysteerit (12). Kausi 7, 3/7. 12.00 Eput-elokuva. Kausi 4, 53/56. 00.04 Looking (16). Katse eiliseen ja huomiseen. HUHTIKUUTA 2018 20 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Kaikki kotiin ja kauneuteen klik! NYT ALE JOPA -70% .com www. Ilmetty kaksoisolento. 6.51 Nimipäiväonnittelu. (U) 15.40 ELOKUVA Onnelin ja Annelin talvi (S). Turvasatama. (U) 13.25 Yle Live: Haloo Helsinki. 16.05 Arto Nyberg. 20.00 Närbild. 18.30 Ainoa oikea tie. 11.00 Yle Uutiset. 00.00–00.30 Puoli seitsemän. 09.33 Tyttö ja naakkapuu (7). Potut pottuina. 7.42 Astroset (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 20.30 Dok: Oma kanava. 01.25 Gåsmamman (16). Kunnian kentät. 15.00 Kingi. 22.45 Petra rakastaa itseään. 07.35 Monchhichi (S). 21.00 21.00 112 uudet jaksot (7). 08.05 Avara luonto: Majavien valtakunta. Onko mun koti täällä. 20.30 Simpsonit 29. Osa 2524: Taiga Taiga tuu Taiga tuu tuu. Luvassa on pääsiäisyllätyksiä ja selvitämme, mihin ylijääneen mämmin voi käyttää. 18.30 Simpsonit (7). 22.00 Tulossa: Arman Pohjantähden alla (S). Kausi 3. Kausi 4, 9/15. Pääsiäisen special-lähetyksen studiovieraana rap-muusikko Elastinen. Kausi 2, 9/10. Kausi 8. (U) 09.00 Yle Uutiset. 7.20 Neljä nenää. 06.35 Myyrä ja Panda (S). Kausi 2, 6/10. Johanna Puhakka. (U) 12.20–12.50 Mieleni ja minä. (s) Ikäraja ..........(7) (12) (16) (18) YLE TV1 07.30 Vintage-valtakunta. 23.00 Kingi. Kausi 1, 9/10. 15.25 Huvila & Huussi. Kausi 2, 7/10. 00.25 Vampyyrien sukua (16). Kausi 2. 4, 11/11. Suomeksi puhutussa animaatioelokuvassa nähdään tarina Danieldelfiinistä, joka hylkää turvallisen kotiriutan ja lähtee tutkimaan merta. 10.00 Yle Uutiset. Viimeinen maili. Osa 393. 00.00 Tulossa: Keisari Aarnio (12). (U) 09.45 Ruotsalaisia salaisuuksia. Lasten pääsiäinen Karvian kirkossa. 23.25 Simpsonit (7). (Suomi 2015). 18.00 Yle Uutiset. 20.58 Keno ja Synttärit. 07.45 Kung Fu Panda (7). 18.00 Simpsonit (7). SUB 08.00 Diili. 09.00 ELOKUVA Pikku Delfiini – unelmien laineilla (7). 21.00 22.25 ELOKUVA Kotikatsomo: Toivon tuolla puolen (12). NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa (S). Rahkasämpylät 09.10 Kauniit ja rohkeat (S). 14.00 Amazing Race. 06.55 Sonic Boom (7). 00.30 Poliisit – kotihälytys (12). 17.00 17.25 Upeat skandikodit. Suomeksi puhuttu. 14.45 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki. Kuningattaren oikeus. 17.55 Kauniit ja rohkeat (S). 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 23.10 Looking (16). (U) 11.50 Yksineläjä Severin. Jakso 20/26. 19.00 Rillit huurussa (S). 2, 5/10. Kausi 10. 03.15 Midnight Sun (12). Kausi 1. Juhani Merimaa. 17.00 17.25 Leijonan luola USA. Isoisän neuvot. Luota minuun. 11.00 Kulta-Gretan huimaava rakkaustarina. Osa 2525: Ismo astuu Sepon reviirille. 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.40 Prinsessa Lilianin elämä. Kausi 4, 15/24. 19.25 Tulossa: Kupla. 08.05 Puuha-Pete (S). 08.25 Tashi (7). 16.50 Novosti Yle. 10.05 Salatut elämät (S). 21.00 Efter Nio. 20.30 Au pairit Miamissa. 00.30 Looking (16). (Argentiina 2009). 07.50 Alvin ja pikkuoravat (S). 00.58–01.30 Looking (16). (Saksa 2014). 12.35 ELOKUVA Vaaleanpunainen pantteri 2 (7). 1/10. 14.25 Hauskat kotivideot. 22.00 Yle Uutiset. 19.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL. 22.05 ELOKUVA Beck: Gunvald (16). 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi. 10.50 Holby Cityn sairaala (12). (U) 13.00 Kioski Show. (Suomi, 2017). 21.00 21.00 Jenny+: Moka on paska lahja. 08.00 Yle Uutiset. 11.50–12.16 Hollolan hautausmaan tarinat. 20.00 Kaappaus keittiössä. YLE TEEMA & FEM 09.15–12.00 YLE FEM. 10.50 ELOKUVA Kumba (7). 09.15 Kysymyksiä kulttuurista. MAANANTAINA 2. 04.40–05.25 Lemmen viemää (7).. 19.30 Yle Nyheter TVnytt. 22.00 Kymmenen Uutiset. 19.30 Poliisit 10 vuotta (S). 22.05 Urheiluruutu. 15.40 Talvisydän (12). 04.20–05.17 Valkyrien (12). Kausi 2, 3/8. 18.10 Itse asiassa kuultuna: Isä Ambrosius. 11/12. Kausi 7, 11/18. 7.15 Niksi-Nella (S). Kausi 2, 2/8. 22.15 Päivän sää. Kausi 11, 17/20. 02.20 Gåsmamman (16). Kausi 21, 26/48. (USA 2009). Sokea yllätys. Jakso 21/28. 23.55 Simpsonit (7). 06.50 Angry Birds Toons (S). Kausi 3, 9/10