Päätoimittaja Tuulia Viitanen Lakot viivästyttävät kesä kalusteiden myyntiä Sivut 7–13 Jääpaloissa voi muhia ikävä yllätys Sivut 2–5 Lari Karine on arvostellut 6?000 olutta Sivut 14–19
Juoman jääpalat voivat olla terveysriski Ravintoloiden jääpalojen hygieniassa on suuriakin puutteita. Torstai 2.5.2024 2 ????. Olli Sorjonen Jääpalojen hygieniassa ja asian valvonnassa on suuria epäkohtia suomalaisissa ravintoloissa. Valvontaa tehdään hyvin epäsäännöllisesti. JUHA INKINEN
Turussa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa hygieniaongelmia oli noin puolessa otetuista näytteistä. Vaikka ongelmat ovat kaupungista ja vuodesta toiseen samat, ei jääpalojen hygieniaa seurata säännöllisillä laboratoriotesteillä. Torstai 2.5.2024 3 ????. Ravintoloiden, kahviloiden ja pubien jääpalojen. – Jos jääpaloihin pääsee taudinaiheuttajia käytetyn veden, jääpalojen valmistuksen tai niiden myöhemmän käsittelyn aikana, niihin voi liittyä terveysvaara samalla tavalla kuin muihinkin elintarvikkeisiin, kerrotaan Ruokavirastosta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa syksyllä 2023 tutkituista jääpalanäytteistä hygieeniseltä laadulta huonoja oli 60 prosenttia, välttäviä 23 prosenttia ja hyviä vain 17 prosenttia. Jääpalakoneiden hygieniaa seurataan ravintoloiden Oiva-tarkastusten yhteydessä, mutta tarkempia laboratoriotutkimuksia paikalliset elintarvikevalvontayksiköt tekevät ainoastaan projektiluonteisesti. R avintoloiden jääpalojen hygieenisyys on Suomessa melko heikoissa kantimissa vuodesta toiseen. Helsingissä vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 26 prosenttia huonoja, 42 prosenttia välttäviä ja 32 prosenttia sellaisia, joissa ei ollut huomautettavaa. Pubit, joissa ei tarjota ruokaa, eivät kuulu näiltä osin minkään säännöllisen valvonnan piiriin, joten niiden jääpalakoneiden ja jääpalojen hygienia on ainoastaan pubinpitäjien omavalvonnan varassa
Torstai 2.5.2024 4 laboratoriotason tarkastusväli voi olla useita vuosia. – Tuskin kaupunkikohtaiset erot ovat valtavan suuria. – Meillä tämä projekti tehdään tänä vuonna. Vuosia on kulunut edellisestä tutkimuksista myös Jyväskylässä ja Lahdessa. Koneet ovat samanlaisia kaikkialla ja niin Vesi on harvoin ongelman ydin, vaan koneiden epäpuhtaus. Molempien kaupunkien asiasta vastaavat viranomaiset kuitenkin uskovat, että tilanne on kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa jos ei aivan identtinen, niin ainakin hyvin samansuuntainen. JUHA INKINEN ?????. Aiemmasta kerrasta on kulunut jo vuosia, kertoo Kuopion ympäristöterveystarkastaja Laura Paldanius. Jyväskylässä jääpaloja tutkittiin viimeksi vuonna 2013
Torstai 2.5.2024 5 on myös ihmisten toiminta. Pohjois-Karjalassa tehdyistä testeistä kolmesta näytteestä löytyi enterokokkibakteereja ja kuudes?????. Myös mahdollinen veden viipymä putkistoissa voi näkyä epäsuotuisasti jääpalojen hygieniatasossa, kertovat Ruokaviraston asiantuntijat Enni Tuutti, Marjo Ruusunen ja Elina Leinonen. Suomessa jääpaloihin käytetty talousvesi on yleensä hyvälaatuista, jos verrataan ulkomaille. Valtaosassa välttävälaatuisista jääpaloista on liian korkealla tasolla heterotrofisen pesäkeluvun osalta eli niissä on yhteislukumäärältään liikaa bakteereja sekä hiivoja ja homeita. Vaikka itse jääpalat olisivat hyvälaatuisia, saattaa likainen jääpalakauha sotkea jääpalat niitä tarjoiltaessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan tarkastuksessa vain 30 prosenttia ravintoloista säilytti jääpalakauhaa omassa astiassaan. Osa tekee hyvin, osa huonosti, pohtii Jyväskylän johtava ympäristöterveystarkastaja Mia Kapanen. Yleensä kauhaa säilytettiin joko työtason päällä, jäiden seassa tai jäitä annosteltiin pahvimukilla asiakkaalle. – Vanhojen laitteistojen putkistot tai kuluneet pinnat voivat olla hankalia puhdistaa. Yleisin ongelma jääpalojen suhteen on se, että jääpalalaitteistoa ei puhdisteta riittävän tiheästi tai tarkasti, kerrotaan Ruokavirastosta. – Jäiden ottoon käytettävien välineiden puhtaudesta tulee huolehtia ja niitä tulee käsitellä ja säilyttää hygieenisesti, Ruokavirastosta kerrotaan
Torstai 2.5.2024 6 ta näytteestä koliformisia bakteereja. – Suomessa on raportoitu viimeisen vuosikymmenen aikana yksi ruokamyrkytysepidemia, jossa sairastumisten lähteeksi epäiltiin jääpaloja. Suureen huoleen jääpalojen suhteen ei Ruokaviraston mukaan ole syytä. Näytteistä ei löytynyt E.coli -bakteeria. JUHA INKINEN ?????. Korkea heterotrofinen pesäkeluku voi puolestaan johtua esimerkiksi jääpalakoneen ja käytettyjen välineiden likaantumisesta tai sakan irtoamisesta vesiputkista. Jos ravintolan hygieniataso mietityttää, juomansa voi pyytää ilman jäitä, vinkataan Ruokavirastosta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tutkimuksen mukaan suolistoperäisten enterokokkien esiintyminen näytteissä kertoo huonosta hygieniasta jäiden valmistuksessa ja käsittelyssä
Krista Lihvonen-Hietakallio Massiivisissakin terassisohvissa on nyt kevyt alumiinirunko ja ilmava muotoilu. KATJA JUURIKKO. Torstai 2.5.2024 7 ??????. Maskun myymäläpäällikkö Katri Mäkinen kertoo kesäkalusteiden värien olevan aiempaa vaaleampia. Tässä ovat kesän kuumat terassi kalustetrendit Lakkojen seurauksena suuri osa huonekalu liikkeiden kesäkalusteista makasi kuun puoli välissä vielä satamissa
Ulkokalusteita myyvistä liikkeistä kerrotaan, että kevään lakkojen seurauksena toimitukset ovat viivästyneet. Nyt halutaan säänkestäVepsäläisen valikoimaan on tullut korallin sävyjä kesäkalusteisiin. Tänä vuonna oli toisin. Niitä voidaan täydentää jälkikäteen lisäväliosilla. Torstai 2.5.2024 8 H uhtikuun puolessa välissä kesäkalustekauppa käy yleensä kuumana. VEPSÄLÄINEN Harmaan ja beigen sävyt väistyivät vihreän tieltä. Osa Maskunkin tuotteista, kuten osista koottavat moduulisarjat, olivat vielä satamassa konteissa. Iso osa uutuuksista odotti huhtikuun puolessa välissä kuljetusta satamissa. Kouvolalaisista huonekaluliikkeistä kerrotaan, että helppous on kysyttyä. VEPSÄLÄINEN ???????. Riippumatot, varjot ja pergolat olivat alkuun epävakaan sään takia sisätiloissa. Kouvolan Maskun kesäkalusteiden piha-alue on avattu jo huhtikuun alussa, kertoo myymäläpäällikkö Katri Mäkinen. Moduulisarjat ovat olleet Maskun myydyimpiä kesätuotteita
Se noudattelee yleistä trendiä sisustuksessa. – Ei tarvitse viedä pehmusteita sisään, jos olosuhteet muuttuvat, Mäkinen huomauttaa. Aiemmin suosittu polyrottinki, eli muovirottinki, on saanut väistyä, kun puuta on alettu yhdistää alumiinirunkoihin. Huonekaluliike Askon Kouvolan myymäläpäällikkö Mira Kukkonen uskoo kevyiden ja sirojen kalusteiden olevan tänä kesänä suosiossa. Huonekaluliike Vepsäläisen myyntipäällikön Anna Niemisen mukaan kesäkalustetrendeissä korostuvat värit. Värien ilmestymisestä kesäkalusteisiin kertovat muutkin huonekaluliikkeet. Yhdistelmä luo kestävän ratkaisun kesäkalusteisiin. Öljyämistarpeesta huolimatta puu pitää yhä pintansa. Aurinko kuluttaa tummia ulkotekstiilejä nopeammin kuin vaaleita, joten vaalea tekstiili on pidemmän päälle armollisempi valinta. Tänä vuonna Vepsäläisen valikoimiin on ilmestynyt vihreää ja korallia. Värit ovat esillä niin Kesäterasseja sisustetaan kuin olohuoneita. – Puukalusteet ovat tehneet paluun, Kukkonen kertoo. VEPSÄLÄINEN ???????. Kukkonen kertoo, että materiaalien värityksessä on tapahtunut muutos kohti vaaleaa. Puukalusteissakin tumma eukalyptuspuu on vaihtunut vaaleammaksi teakiksi. Torstai 2.5.2024 9 viä materiaaleja, jotka eivät vaadi huoltoa tai suojaa sateelta
Rantaja patiotuolit ovat myös aiempaa värikkäämpiä. Nieminen kertoo, että beige on nyt suosittu väri kalusteissa, kun taas viime vuosina suosittiin harmaata. Kaikkiaan värit ovat vaalentuneet aiemmista vuosista, jolloin suosittiin mustarunkoisia kalusteita ja pehmusteita. Puu on tekemässä paluun kesäkalusteisiin, huonekaluliike Askon myymäläpäällikkö Mira Kukkonen kertoo. Maskun uutuutena ovat sisäkalusteiden tyyliset ulKesäkalusteet ovat jo kuin olohuoneen kalusteita. Myös aurinkovarjoissa näkyy raitoja ja hapsuja. Torstai 2.5.2024 10 pöydissä, tuoleissa, ulkomatoissa kuin pienissä terassikalusteissakin. Narupunosta löytyy kalusteista. Myymäläpäällikkö Mäkinen kertoo, että ulkoruokaryhmien tuoleihin on tullut lisää väriä, kuten keltaista ja vihreää. Myös Maskun valikoimaan on tullut vaaleita uutuuksia, kuten sohvaryhmiä. KATJA JUURIKKO ???????
Kuvassa Maskun myyjä Joona Tapola. Torstai 2.5.2024 11 kosohvapöydät, joissa on puunvärinen jalka ja keltainen, vihreä tai sininen kansi. Yksi tietty malli on pysynyt liikkeen valikoimassa jo vuosikausia. Monen terassituotteen suosio on kesän säästä riippuvainen. Yritys myy niitä paljon joka vuosi. Hellekaudet nostavat aurinkovarjojen myyntiä, mutta sateisina kesinä ne eivät mene yhtä hyvin kaupaksi. KATJA JUURIKKO ???????. Maskussa puolestaan perinteiset pihakeinut ovat edelleen suosittuja. Pihakeinuja myymälässä ei ole ollut vuosiin myynnissä. Askossa paviljongit ovat jatkuvasti suosittuja. Keinuja on saatavilla sekä puisina että aluNiin isot kuin pienet riipputuolit ovat yhä suosittuja
KATJA JUURIKKO ???????. Niitä on saatavilla eri kokoja ja malleja. Ne ovat ensin näkyneet sisätiloissa ja nyt ulkokalusteissa. Vepsäläisellä myytävä ulkoriippukeinu on ollut kestosuosikki. Riippumatot ovat myös suosittuja. Kevytbetoni on uutuusmateriaali Askon kesäkalusteissa. – Betonivaletut kalusteet ovat sisustustrendien aallonharjalla. Kesän uutuustuotteena Nieminen mainitsee kelluvan säkkituolin, joka toimii uimapatjana. Uutena trendinä Askon myymäläpäällikkö Kukkonen mainitsee betonikalusteet. Tänä vuonna sekin on saatavilla uusissa väreissä, kuten korallin värisenä ja raidallisena. Torstai 2.5.2024 12 miinisina. – Ennen juhannusta parhaat mallit on usein jo myyty loppuun, Mäkinen kertoo
Kukkonen ei vielä tiedä, miten se herättää asiakkaiden kiinnostuksen. Tarjolla on pöytiä, sohvia ja ruokapöytiä terassille. Kuution muotoisten terassisohvien rinnalle on tullut siroja kalusteita. Monesta huonekaluliikkeestä kerrotaan, että terasseja sisustetaan matoilla, valaisimilla ja tyynyillä. Tänä vuonna esimerkiksi Askossa terassimattojen väreissä näkyy vihreää ja sinistä. Niiden suosio jatkaa kasvuaan, Nieminen Vepsäläisestä kertoo. Vepsäläisen Myyntipäällikkö Nieminen kertoo, että massiiviset ulkokalusteet ovat palanneet jossain määrin. – Viime vuosina esimerkiksi ladattavat USB-terassivalaisimet ovat olleet suosittuja. Sirolinjaisesta valtatrendistä huolimatta esimerkiksi Maskussa on myynnissä perinteisiä polyrottinki kulma-divaaneja. Torstai 2.5.2024 13 Kevytbetoni on materiaalina uusi Askon valikoimassa. Pihalla on muutakin kuin ruokaryhmä. Terassien pienet sisustustuotteet ovat aiempaa värikkäämpiä. Kukkosen mukaan tämä trendi näkyy myös kesäkalusteiden pehmusteissa. KATJA JUURIKKO ???????. Lähes jalattomia kalusteita, joissa on paksu runkorakenne, on tullut takaisin markkinoille. Myös Vepsäläisen valikoimassa on aiempaa enemmän betonikalusteita. Myös isot ulkonojatuolit koristeellisine selkänojineen ovat nousseet suosioon. Terassit ja patiot ovat olohuoneen jatkeita. Nykyään ne on muotoiltu ilmavan näköisiksi
Makuihin keskittymisen myötä tavallisen keskikaljan eli ”bulkkioluiden” lipittäminen on vähentynyt, hän sanoo. Paras odottaa vielä löytämistään. Torstai 2.5.2024 14 ?????. Juho Peltoniemi / SUSU Lari Karine on arvioinut maistamiaan oluita vuodesta 2009 lähtien. LAURA OJA. Kaksi hänen maistamaansa olutta ovat olleet erityisen kamalia. 6 000 oluen mies Desilitra on minimitta, jotta oluen voi arvostella, sanoo olutharrastaja Lari Karine
Torstai 2.5.2024 15 ?????. Lari Karine, 47, arvioi saavuttavansa lähiaikoina uuden merkkipaalun pitkäaikaisen, rakkaan harrastuksensa parissa. – Desilitra on periaate, koska esimerkiksi tastingeissa myydään usein sen kokoisia maisteluannoksia. Tässä on tiedossa risteily, mökkireissu ja ehkä jotkin olutfestaritkin, joten uskon, että kuusi tuhatta olutta tulee täyteen juhannukseen mennessä, Karine arvioi. Untappd-sovellus on avattu 2010 ja sillä on sovelluksen oman ilmoituksen mukaan yli 10 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Hän kerää oluita – tarkemmin sanoen maistelee niitä – ottaa kuvan jokaisesta ja arvostelee oluen makustelijoiden suosimaan Untappd-sovellukseen. – Keskimäärin merkintöjä on kertynyt noin olut per päivä. ” Hyvä taktiikka on ottaa tumma olut jääkaapista hetkeksi pöydälle lämpenemään ja juoda ensin yksi kylmä bulkkiolut.. H uhtikuun lopun luku oli noin 5 900 ja määrä kasvaa tasaista tahtia. Karine on säntillisesti maistanut vähintään desilitran jokaisesta arvostelemastaan oluesta
Aluksi julkaisin arviot Facebookissa. Olen perusduunari, ei ole varaa. On aika hauskaa, että tutut ovat soitelleet minulle videopuheluja ulkomailta oluthyllyiltä ja kysyneet, että mitä saisi olla. Torstai 2.5.2024 16 Karine kertoo innostuneensa oluista jo ennen sovellusta. – En voi millään tarpeeksi kiittää ihmisiä. – Olen arvostellut oluita vuodesta 2009. Moni tuttava, joka tietää Karineen harrastuksesta, kiikuttaa hänelle tuliaisia. Karine on maistellut tuliaisia esimerkiksi Palestiinasta, Tyynenmeren saarivaltiosta Palaulta, Huippuvuorilta ja Zimbabwesta. Todellisia kustannuksia voi vain arvioida, mutta: – Harrastukset maksavat, Karine sanoo. Ottaen huomioon noin 15 harrastusvuoden aikana tapahtuneen hintakehityksen ja erikoisoluiden tavallista keskiketterää kalliimman hinnan, keskihinnalla 4,5 euroa harrastukseen olisi mennyt noin 27 000 ja kolmella eurolla noin 18 000 euroa. Suurin osa Karineen juomista oluista on kuitenkin nautittu muualla kuin ravintoloissa. Ravintoloissa nautitut oluet ovat huomattavasti kalliimpia kuin marketista ostetut. – Kaveri meni Islannissa varta vasten tiedustelemaan minua varten jotain uutta olutta, jota ei saisi ??????. Hän on myös tilannut ja tuonut juomia ulkomailta. Suuntaa-antavaa laskelmaa voi silti laatia. Paljonko harrastus sitten on maksanut. – Ravintoloissa maksaa nykyään niin älyttömästi
Aina kun menee supermarketiin, sieltä löytyy jotain uutta. Kaksi olutta on saanut häneltä umpisurkean luokituksen 0,25. LAURA OJA ??????. – Pelkästään Suomessa on valtavasti pienpanimoita, joiden tuotteet myös liikkuvat ihan eri tavalla kuin ennen. Se oli ilmeisesti pullotettu keskeneräisenä, aivan kamalaa. – Se on varmasti joku suklainen imperial stout. Karine kertoo, että jossain vaiheessa uusia, maistamattomia oluita oli vaikea löytää kauppojen hyllyiltä. Lari Karine oli huhtikuun puolivälissä maistanut ja arvostellut 5898 erilaista olutta. – Kamalin olut tuli tuliaisena Palaulta Tyyneltä valtamereltä. Molemmissa oli valmistusvirhe. Karine sanoo, että on tietoisesti alkanut pyöristää arvostelemiaan kotimaisia oluita ylöspäin, jos maku on keikkunut pisteiden rajamailla. Karine on pisteyttänyt oluensa keskimäärin kolmen luokkaan. Yhtään täyttä vitosta hän ei ole antanut, sillä koskaan ei voi tietää, tuleeko joskus vastaan se täydellinen olut. Sovelluksessa oluelle annetaan arvosana nollasta viiteen 0,25 pisteen asteikolla. Maaginen kuuden tuhannen oluen rajapyykki lähestyy. Nykyään tilanne on ilahduttavasti parempi. Torstai 2.5.2024 17 vielä mistään muualta. – Luin jostain, että yleensä suomalaiset arvostelevat kotimaiset oluet muita heikommin. Sen tuonut kaveri osaa ottaa asian nykyään jo huumorilla
??????. Hän ei harrasta kalsarikännejä. Karine tosin nauttii oluita mieluummin porukassa kuin kippistelee älylaitteen ruudulla. Hifistelyä voi syventää kirjoittamalla vapaamuotoisen kirjallisen arvion ja merkitsemällä valikosta, millaisia nyansseja sen mausta on löytänyt. Oluesta voi sovellukseen merkitä myös tiedot mistä se on ostettu, missä ja kenen seurassa se on nautittu ja oliko olut pullossa, tölkissä vai hanassa. Tykkäys on tietysti ”toast”, eli kippis. Torstai 2.5.2024 18 Ilmaisversion käyttäjä näkee sovelluksessa omien arvioidensa lisäksi esimerkiksi ystäviensä arviot, niiden keskiarvon ja kaikkien sovelluksen käyttäjien arvioiden keskiarvon yksittäisestä oluesta. – Käytännössä arvosanan ratkaisee maku mutta ” Kun makuun keskittyy, olutta juo paljon hitaammin. – Minulle oluiden maistelu on nimenomaan sosiaalinen tapahtuma. Karine sanoo, että hän on oluen ystävä mutta ei hifistelijä. Toki, koska some-sovelluksesta on kyse, toisen nauttimasta oluesta voi tykätä. Merkinnät mahdollistavat esimerkiksi sen, että kaupassa voi myyntipakkauksen viivakoodin lukemalla tai oluen nimen sovellukseen kirjoittamalla, onko jo maistanut kyseistä juomaa ja mitä on itse tai mitä muut ovat siitä pitäneet. Joitakin oluita ostamme porukalla, jolloin jokainen saa riittävät maistiaiset
– Sen jälkeen on ihan sama, mitä bulkkikaljaa juo. Torstai 2.5.2024 19 myös oluesta tuleva fiilis. Kun makuun keskittyy, olutta juo paljon hitaammin. Oluen lämpötilasta hän on melko tarkka, ainakin tummien oluiden osalta. Jos nautiskelutilanne on sellainen, että oluita menee useampia, Karine on rajannut arvosteltavat oluet noin neljään. Karineen suosikkeja olutlaaduista ovat neipa, imperial stout ja sour-oluet. – Olen käynyt tutustumassa. – Hyvä taktiikka on ottaa tumma olut jääkaapista hetkeksi pöydälle lämpenemään ja juoda ensin yksi kylmä bulkkiolut. En pidä lainkaan belgialaisista luostarioluista, mutta maistan kyllä niitäkin. Siitä on glamour kaukana, aivan liikaa tiskaamista ja puhdistamista, hän naurahtaa. Sillä välin tumma olut lämpenee juuri sopivasti. – Muovituoppia en käytä kuin pakon edessä. Toinen, mistä Karine pyrkii pitämään kiinni on, että olut nautitaan oikeasta lasista. LAURA OJA ??????. Hän ei harrasta kalsarikännejä. – Minulla on aika monipuolinen maku. Tosin tämän harrastuksen myötä peruslagerin lipittäminen on vähentynyt selvästi. Hän ei tunne kiinnostusta oluen valmistusta kohtaan. Oluen juominen on sosiaalista tekemistä, Lari Karine sanoo
MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI. Torstai 2.5.2024 20 ???????????. Viro kehittyi suomalaisten ihmisten tuella ”Jonotimme kolme tuntia ruokakaupassa emmekä saaneet mitään.” Tutkijan lapsuudessa Suomesta lähetetty ruoka oli pelastus. Aino Ässämäki Virolainen Meerivoon perhe ystävystyi suomalaisen Paavilaisen perheen kanssa lasten Rasmuksen ja Paulan kirjeenvaihdon kautta. Kuvassa äiti Saima, lapset Rasmus ja Maarja sekä isä Madis
Merivoo-Parro puhuu kaunista suomea ja vain aika ajoin korvaa jonkin sanan englanninkielisellä. – Muistan pitkät jonot. Mutta kaikki mainosten tavarat tulivat suomalaisten kirjeiden mukana. Kuusivuotias virolainen Rasmus kirjoitti kymmenenvuotiaalle suomalaiselle Paulalle 1980-luvun loppupuolella. Se Tutkija Maarja Merivoo-Parro muistaa vielä, millaista elämä oli Virossa ennen itsenäistymistä.. Tuolloin Viro oli vielä osa Neuvostoliittoa ja olot olivat jotain aivan muuta kuin ne ovat nykyisin. Viron pohjoisosissa asuvat näkivät suomalaiskanavien mainoksissa notkuvat kauppojen hyllyt. Taloustilanne oli vaikea ja ruokakauppojen hyllyt tyhjiä. Torstai 2.5.2024 21 ???????????. ” Rakas Paula!” Niin kirjeet alkoivat. Virallinen Neuvosto-Viro väitti tuota kuvastoa lännen propagandaksi. Jonotimme kolme tuntia emmekä saaneet mitään. Hän on Rasmuksen sisko ja nykyisin tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hänen sukupolvensa on katsonut Suomen televisiosta Pikku Kakkosta. – Ja Ritari Ässää, tutkija kertoo hymyillen. Isäni teki leipää, en edes tiedä, mistä, kertoo Maarja Merivoo-Parro. – Kaikki ne Sunnuntai-jauhot ja O’boy-kaakao
MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI ????????????. Suomen ja Viron välille syntyi epävirallisia yhteyksiä, joiden kautta tavaroita, elintarvikkeita ja lääkkeitä välitettiin ihmiseltä ihmiselle. Torstai 2.5.2024 22 oli hirveän iso asia, että nyt sai taas leipoa jotain, Merivoo-Parro sanoo. MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI Rasmus Merivoo ja Maarja Merivoo-Parro olivat Viron itsenäistymisen aikaan alakouluikäisiä. Maarja Merivoo-Parro sai lapsena hienon mekon Suomesta. Perheiden pelko siitä, että lapsille ei olisi antaa ruokaa, oli todellinen. Tätä historiaa Merivoo-Parro nyt tutkii Suomessa Euroopan komission Marie Curie -hankkeen rahoituksella. Hän etsii ihmisiä, jotka muistavat jotain tästä ”tavaradiplomatiasta” tai joilla on kotonaan kirjeitä ja kortteja 1980-luvun lopulta tai 1990-luvun alusta
– Kun on nälkä, on vaikea ajatella suuria ajatuksia. Yhteiskuntaa kannatti uudistaa ja hallinto rakentaa demokraattisesti. Merivoo-Parron mukaan muilla Neuvostoliiton valtioilla ei ollut sellaista naapuria kuin Suomi. Kun sinulla on banaaneja ja farkut, oletkin rohkeampi. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ????????????. Yhteydet Suomeen olivat tiiviit ja virolaiset tiesivät jo 80-luvun lopussa, että demokratia tuottaa hyviä asioita. Se antaa voimaa ja valtaa! hän sanoo. – Jenkki oli vapauden maku, mutta se antoi myös ajatuksen siitä, millaista vapaus voisi olla. Konetta tutkimassa Madis Meerivoo, Saima Meerivoo, Auli Taimela ja Kuusalun koulun opettaja Reet Kadaste. Myöhemmin näistä epävirallisista suhteista tuli Suomesta vietiin Viroon 1990-luvulla käytettyjä ja kunnostettuja ompelukoneita. Torstai 2.5.2024 23 Mikä merkitys tällä kaikella oli
Yritykset ja yhdistykset lahjoittivat muutakin kuin jauhoja ja hedelmiä. Auli Taimela, Sirje Säkk, Paula Inkinen ja Rasmus Meerivoo Lahemaan kansallispuiston näkötornissa. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ????????????. Torstai 2.5.2024 24 virallisia. Kirjoituskoneet olivat todella tärkeitä, neuvostojärjestelmän näkökulmasta myös vaarallisia. Hän toivoo löytävänsä Suomesta lisää ihmisiä, joilla on ollut kirjeenvaihtokaveri Virosta. Kuva on 1990-luvulta, jolloin kaikilla oli jo värikkäitä Suomesta tuotuja vaatteita. Ne antoivat ompelukoneita, pesukoneita ja kirjoituskoneita. NiiTutkija Maarja Meerivoo-Parro on tutkinut Valkealan ja Kuusalon yhteistyötä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Oli ystävyyskaupunkeja ja yritysten yhteistyötä
Paula Inkinen, tuolloin vielä Paavilainen matkusti äitinsä Tuovin kanssa Viroon vuonna 1992. Kodinkoneet taas auttoivat virolaisten perheiden arjessa. Lapset saivat leluja ja vaatteita. Matkatavaroita oli paljon, koska mukana vietiin monenlaisia tuliaisia Suomesta. Torstai 2.5.2024 25 den avulla voitiin levittää ajatuksia Viron itsenäisyydestä. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ????????????. – En ollut koskaan nähnyt niin hienoja saappaita. Äitini on kertonut, että menin nukkumaan niiden kanssa. Merivoon perheellä oli ystävänä myös helsinkiläinen eläkeläispariskunta, jolta kolmevuotias Maarja sai valkoiset talvisaappaat
– Jonkinlainen ystävyyskouluajatus siinä oli. Kirje osoitettiin saman ikäiselle lapselle. Torstai 2.5.2024 26 Suomalaiset hämmästelivät usein kuinka Virossa loihdittiin kahvipöytä vähistä aineksista. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI Entä Paula, jolle Rasmus kirjoitti. Samassa koulussa oli useampia lapsia, jotka olivat kirjeenvaihdossa Viron Kuusalussa asuvien koululaisten kanssa. Valkealan Martat auttoivat perustamaan Kuusaluun Naisten kerhon. Paula Inkinen, tuolloin Paavilainen, oli kymmenvuotias koululainen Valkealassa 1980-luvun lopulla. Inkinen ei kirjeiden välityksellä oikein hahmot????????????. Niin kirjeenvaihto sai alkunsa. – Minä kirjoitin koulusta ja miten olen hoitanut kissojani ja ihan päivän tekemisiin liittyviä asioita, Inkinen kertoo
AULI TAIMELAN KOTIALBUMI tanut, millaiset olosuhteet Virossa olivat. – Oli se kauhistus, miten vähäisistä aineksista ruokaa tehtiin. Kaupan hyllyt olivat tyhjät. Inkinen, hänen äitinsä ja sisarensa viettivät Kuusalussa tuolloin muutaman päivän. Kirjeissä oli kyllä tietynlainen Viron tuoksu ja kirjepaperit tuntuivat ankeilta suomalaisiin verrattuna. Inkinen muistaa ruokalasta lihakeiton. Autot olivat ihan kuin pommin jäljiltä, Inkinen kuvaa. Torstai 2.5.2024 27 Valkealan Marttoja vierailulla kuusalulaisessa kodissa 1990-luvulla. Ensimmäinen käynti Virossa avasi silmät. Myös Merivoo-Parro muistaa suomalaisten käynnit. Suomalaisilla oli paperinenäliinoja ja Jenkki-pu????????????. – Muistan, että he tuoksuivat hyvälle, koska vaatteet oli pesty ulkomaisella pesuaineella
Valkealan kunnanvaltuusto vieraili Kuusalussa ensimmäisen kerran vuonna 1989. AULI TAIMELAN KOTIALBUMI ” Jenkki oli vapauden maku, mutta se antoi myös ajatuksen siitä, millaista vapaus voisi olla. ????????????. Pienet koululaiset tulivat ojentamaan kukkia opettaja Hilda Urpin johdolla. Torstai 2.5.2024 28 Tutkija Maarja Merivoo-Parro säilyttää tutkimusta varten kerättyjä kirjeitä lukitussa kaapissa
Esimerkiksi suomalaisten vierailua varten Kuusalussa mietittiin, mitä ihmettä voitaisiin antaa vastalahjaksi lähetetyistä tavaroista. Virolaiset vastasivat ja näin alkoi joskus vuosiakin kestänyt kirjeenvaihto. Sitä varten harjoiteltiin todella kovasti, jotta siitä tulisi mahdollisimman hyvä. Merivoo-Parro ehti jo tehdä tutkimuksen juuri Valkealan ja Kuusalun yhteyksistä. Tarinat Suomenlahden kahdelta puolelta muodostivat palapelin, missä muisteltiin samoja tapahtumia. IINA KAUTTO ????????????. Suomalaiset tulivat, saivat kukkia ja konsertin, Suomalaisista kouluista lähetettiin Viroon kirjeitä ja lahjoja. Päätettiin järjestää lasten konsertti. Torstai 2.5.2024 29 rukumia. He eivät uskaltaneet juoda Viron hanavettä, vaan heidän ikkunallaan oli värikkäitä limsapulloja
Miten taitavia virolaiset lapset ovat! Suomessa mietittiin, miten ihmeessä olisi mahdollista tarjota virolaisille yhtä hieno elämys. Paula Inkinen muistelee, että kirjeenvaihto Paavilaisen ja Merivoon perheiden välillä jatkui hänen Rasmus Merivoo ja Maarja Merivoo-Parro saivat lapsena myös leluja Suomesta. Torstai 2.5.2024 30 josta olivat todella hämmästyneitä. – Olen nähnyt, miten maailma voi muuttua ihan toisenlaiseksi. Sen jälkeen kehitys oli nopeaa. Merivoo-Parro oli tuolloin viisivuotias. Kahden maan kehitys oli 1990-luvulla melkein peilikuva toisistaan: Virossa elintaso nousi vauhdilla ja Suomi vajosi lamaan. Pian Vironkin kaupoista sai banaaneja ja kaikkea muuta, mikä aiemmin tuli Suomesta. – Kaikki, mistä haaveilimme, tulikin aika nopeasti. Historian tutkijana hän kokee syntyneensä hyvään aikaan. – Kun olen kysynyt, kuka kirjoitti viimeisen kirjeen, kukaan ei muista. MEERIVOON PERHEEN KOTIALBUMI ????????????. Viro itsenäistyi vuonna 1991. Se on ruskea ja harmaa ja iloton, ja sitten ihmeitä vain tulee. Avuntarve väheni ja yhteydet hiipuivat pikkuhiljaa. Kaikki tapahtui vähitellen
Rasmuksesta tuli elokuvaohjaaja, Paulasta sairaanhoitaja ja Maarjasta historian tutkija. IINA KAUTTO ” Olen nähnyt, miten maailma voi muuttua ihan toisenlaiseksi. Paula Inkinen muistaa, millaiset lähtökohdat olivat. – On ollut ihanaa nähdä, miten he ovat ponnistaneet elämässä eteenpäin, hän sanoo. Torstai 2.5.2024 31 täysi-ikäistymiseensä asti. Tutkijatohtori Maarja Merivoo-Parro. Se yhdisti uudestaan eri maissa asuneet kirjekaverit. 2000-luvulle tultaessa yhteys ei enää ollut niin tiivis, mutta onneksi pian tuli some. ????????????
TOMI VESAHARJU Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 9.12.2023.. Poikkeuksellisen hankalan työstä teki kupujen koko: yksi kupu painoi 25 kiloa. Lasia ei puhalleta rahasta vaan tekemisen palosta Lasi pääsi ansaitusti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Torstai 2.5.2024 32 ?????. Saila Karpiola Tero Välimaa oli puhaltamassa Turun linnan valaisimia viime vuonna
Muotit ovat kulkeneet matkassa vuosikymmeniä. Matkauuneja käytetään tälläkin hetkellä Helsingissä Nuutin markkinoilla. Tero Välimaan mielestä olisi hyvä muistaa lasin yhteydessä myös ne puhaltajat, jotka maineikkaiden muotoilijoiden suunnitelmat toteuttavat. Miksei sitten kesällä vaikka keskiaikafestivaaleilla Hämeenlinnassa. Miehellä on kotonaan nimittäin matkauuni, jonka kanssa hän toivoo joskus kiertävänsä alueen tapahtumissa markkinoimassa suomalaista lasia. Se on kuitenkin haave, jonka toivon toteutuvan, Välimaa sanoo. Torstai 2.5.2024 33 ?????. Museovirasto piti luetteloon pääsyä kunnianosoituksena lasin tekemisen käsityötaidolle. Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Suomen itsenäisyyspäivänä. – En ole täysin valmis, vaikka olenkin sitä jo kokeillut. Lasin puhaltaminen on ennen kaikLasia tehdään usein käsityönä. MARKKU TANNI. V aikka Iittalan lasinpuhaltajamestari Tero Välimaa onkin puhaltanut lasia koko elämänsä, ei intohimo osoita laantumisen merkkejä
Moni kuvittelee, että lasi syntyy tänään käsin koskematta. Torstai 2.5.2024 34 kea käsityötä, jossa muoto löytyy yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta. Rahasta sitä ei tehdä, vaan tekemisen halusta ja palosta, Välimaa naurahtaa. – Viimeksi viime viikonloppuna matkailijat ihmettelivät, että Aalto-maljakot tehdään Suomessa edelleen käsityönä. Kun yhdeksännellä luokalla oli mahdollisuus vaihtaa kuvaamataito valinnaisella Timo Sarpanevan Claritas on yksi Tero Välimaan suosikeista. Tero Välimaa sai lasin oikeastaan verenperintönä, sillä myös hänen isänsä työskenteli Iittalassa lasinpuhaltajana. MARKKU TANNI ??????. Lasi on kuitenkin ennen kaikkea käsityötä
Tero Välimaa on huolissaan alan tulevaisuudesta, sillä nuoria ei kiinnosta teollinen lasinvalmistus, vaan taiteen tekeminen. Tehtaalla ei ole tällä hetkellä kuitenkaan ainuttakaan opiskelijaa, Välimaa sanoo. Sen ” Lasi on neste, jota voi hallita rytmillä ja liikkeellä. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jää kolme puhaltajaa. Torstai 2.5.2024 35 kurssilla lasiin, oli poika ensimmäisenä joukossa. Nyt nelikymppisellä miehellä on takana jo 27 vuotta. Työ Iittalan lasitehtaalla alkoi 15-vuotiaana. Vaikka lasialaa Suomessa arvostetaankin, ei esimerkiksi Iittalan tehtailta eläköityville lasinpuhaltajille tahdo löytyä seuraajia. Lasinpuhaltajamestari Tero Välimaa ??????. – Olemme yrittäneet käynnistää Iittalan lasitehtaalla omaa lasikoulua, jossa alalle voitaisiin opiskella työn ohessa. – En ehtinyt tehdä töitä isän kanssa, sillä hän vaihtoi alaa vuonna 1988, ja minä aloitin vasta kymmentä vuotta myöhemmin, Välimaa muistelee. Taideteollisuusalan perustutkintoa voi opiskella tällä hetkellä Iittalan lisäksi Nuutajärven Lasikylässä Urjalassa. Tero Välimaa toivoo, että Unescon päätös vahvistaa lasialan asemaa Suomessa. – Iittalassa on hieman yli 50 lasinpuhaltajaa. Omaan tekemiseen on kuitenkin mahdollisuus myös Iittalassa vapaa-aikana. Iittala on Suomen ainoa ja suurin lasitehdas
TOMI VESAHARJU ??????. Viime vuonna hän oli mukana, kun Iittalan lasitehtaalla Hämeenlinnassa tehtiin Turun linnaan poikkeuksellisen suuria ja raskaita valaisinkupuja. Puumuottia pitää liottaa vedessä, jotta se kestää kuumaa lasia. Niistä mieluisin minulle on Claritas, Välimaa sanoo. – Minulla on siinä mielessä poikkeuksellinen asema, että voin osallistua erilaisiin kokeiluihin. Tero Välimaa on kokenut ammattilainen, joka taikoo lasista niin Aalto-maljakoita, Kantarelleja kuin Claritaksiakin. Mieluiten kuitenkin teen Timo Sarpanevan suunnittelemia esineitä. Puumuotit likoavat altaassa. Torstai 2.5.2024 36 lisäksi Suomessa on tarjolla töitä pienemmissä studioissa esimerkiksi Nuutajärvellä ja Riihimäellä, Välimaa sanoo
Suomalaisilla on niin korkealaatuinen design, ettei sitä pystytä lyömään. Tero Välimaalla on lähemmäs 30 vuoden kokemus lasinpuhaltamisesta. TOMI VESAHARJU ??????. Parhaimmat puhaltajat harrastavat Välimaan mukaan musiikkia. – Lasi on neste, jota voi hallita rytmillä ja liikkeellä. Aina tulee yllätyksiä, mutta virheen kauttahan sitä oppii, Välimaa pohtii. Torstai 2.5.2024 37 Välimaa ei epäile suomalaisen lasin tulevaisuutta, eikä hän pidä halpatuontia uhkana. – Minulla on vahva usko omaan työhöni ja siihen porukkaan, jonka kanssa työtäni teen, Välimaa sanoo. 15 Tero Välimaa aloitti työnsä Iittalassa 15-vuotiaana. Mikä lasissa viehättää niin, että se pitää otteessaan vuosikymmenien ajan. – Eniten minua haastaa vapaalla kädellä tehtävä lasi, jonka lopputuloksesta ei koskaan tiedä. Se on jännittävää yhteistyötä, jota ei kukaan voi koskaan tehdä yksin, Välimaa miettii
KATJA JUURIKKO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Teema suomalaisessa 27.3.2023.. ”Mietin jatkuvasti, mistä kaikesta vielä voisin luopua” Sari Wass nauttii yksinkertaisista asioista ja sijoittaa mieluummin laatuun kuin määrään. Katariina Hakaniemi Japanilainen kulttuuri on Sari Wassille tärkeää. Hän voi sitä paremmin, mitä vähemmän tavaraa hän omistaa. Torstai 2.5.2024 38 ??????. Teensä hän nauttii pienistä ja panilaisista kupeista
Wass rakastaa teetä ja Japania. Hän eli lapsuutensa peltojen ja lehmien keskellä Kouvolan maaseudulla. Varjot leikkivät valkoiseksi maalatulla betonilattialla. Suurin piirtein näin näyttelijä Vesa Vierikko sanoo Mielipuolen päiväkirja -esityksessä, jota Sari Wass oli katsomassa Ryhmäteatterissa Helsingissä vuonna 2015. – Kuvaaminen on ihanaa, mutta siihen kuuluu paljon yksinäistä työtä, lähinnä koneella istumista, hän sanoo. Torstai 2.5.2024 39 ??????. Ihmiset tekevät duunia, josta eivät pidä, voidakseen ostaa tavaroita, joita eivät tarvitse. Ei niinkään rahan takia, vaan siksi, että olen niin kauhean sosiaalinen ja kaipaan työyhteisöä. Wassin vuokraamaan studioon tulvii maaliskuisen alkuiltapäivän valoa. – Tiedätkö, viimeksi eilen mietin, että pitäisikö minun hakeutua taas keikkahommiin. Muuten rahasta ei paljon puhuttu. Hänen Saw creative -niminen valokuvausalan yrityksensä toimii Kymin ruukin vanhalla tehdasalueella Kouvolan Kuusankoskella. Lapsuudenkodissa Wassia opastettiin hiukan humoristisestikin ottamaan rikas mies. Jotakin, mihin kuulua, Wass kertoo. Keikkahommilla Wass tarkoittaa sosiaalija terveysalan töitä, joita hän teki ennen yrittäjyyttään. Ja juttelemista. Wass istui katsomossa ja ajatteli, että olipa hyvin sanottu. Olot olivat Wassin mukaan 1980-luvulla vaatimattomat.. Hyllyssä on kirpputorilta ostettu mustavalkoinen Marimekon teekannu ja japanilaiset teekupit. Wass on maatalon tyttöjä. Sari Wass, 46, on nyt ollut kaksi vuotta päätoiminen yrittäjä. O n tämä maailma outo paikka
Nautin siitä, että sain keskustella heidän kanssaan, Wass kertoo. Wass kouluttautui aluksi kokiksi. – Olin huomannut, että ihmiset avautuvat minulle herkästi. Viikkorahaa ei saanut automaattisesti. Torstai 2.5.2024 40 Rahan eteen piti tehdä työtä. – Meidän piti veljeni kanssa kerätä marjoja, kitkeä kasvimaata ja ajaa kesällä lehmät navettaan. Kokin töitä hän ei koskaan tehnyt, mutta nuorena hän työskenteli muutaman vuoden ravintola-alalla. Wass oli kolmekymppinen ja juuri joutunut luopuValokuvauksesta tuli Sari Wassille ammatti. Sitten hän meni 13 vuodeksi töihin H&M-ketjuun. Kun hän päätyi vaatekaupassa osastopäällikön äitiyslomansijaiseksi, kahden työn yhdistäminen kävi raskaaksi. KATJA JUURIKKO ???????. Hän teki jonkin aikaa töitä sekä vaateliikkeessä että ravintolassa. Päässä raksuttivat jo uudet ideat. Ajatus hoitoalasta alkoi kiinnostaa
Wass kuvailee kotiaan minimalistiseksi. Sen jälkeen hänestä on tuntunut pökerryttävältä ajatella, millaisessa yltäkylläisyydessä me länsimaissa elämme – eikä mikään silti tunnu riittävän. Siellä hän auttoi tuhansien köyhien, sairaiden ja kodittomien yhteisöä, jossa asuvilla ihmisillä ei ollut käytännössä mitään omaisuutta. Wass jätti työnsä ja päätti opiskella lähihoitajaksi. Torstai 2.5.2024 41 maan haaveestaan saada biologisia lapsia. Vaatteita ja tavaroita hän ostaa harkiten ja mieluiten kirpputoreilta. Kun toiset ovat käytössä, toiset ovat pesussa. Opintojen aikana hän pääsi työharjoitteluun Intiaan. – Näin, miten vähällä ihminen tulee toimeen, kun on pakko. Tilalle tuli entistä voimakkaampi tarve elää omannäköistä elämää. – Mitä vähemmän minulla on tavaraa ympärilläni, sitä helpompi minun on hengittää, hän sanoo. Kivut lähtivät, mutta samalla mureni haave omasta lapsesta. Siellä ei ole kirjahyllyä täynnä koristeita. – Mietin jatkuvasti, mistä voisin vielä luopua. Vuodevaatteita ei hänen mielestään oikeastaan tarvittaisi kuin kahdet. Minimalismin lisäksi esineiden ja vaatteiden ajattomuus on hänelle tärkeää. Wassia ahdistaa tavarapaljous. ???????. Hirvittävät endometrioosikivut eivät jättäneet rauhaan, sairaus eteni ja teki tuhojaan myös muissa sisäelimissä. Wassille tehtiin suuri leikkaus. Ainoa hoitokeino endometrioosiin – ainakin niihin aikoihin – oli poistaa kohtu. Hedelmöityshoidot eivät onnistuneet
Ennen koronaa he matkustelivat paljon. Mutta en paheksu muunlaisia tapoja elää, hän korostaa. Se tuntui pahalta. Wass kertoo saaneensa työuransa aikana muistutuksen siitä, ettei kenenkään elämää pidä kadehtia. Wass ja hänen miehensä ovat olleet yhdessä 23 vuotta. Sieltä otetaan rahat yhteisiin kodin hankintoihin ja matkoihin. Toisaalta hän saattaa myös ostaa uusia tavaroita minua herkemmin, Wass sanoo. Omaa autoa hänellä ei ole, vaan hän siirtyy paikasta toiseen mieluiten kävellen. Torstai 2.5.2024 42 – Satsaan mieluummin laatuun kuin määrään. Wass huomasi, että jotkut saattoivat ajatella, että se oli heille lapsettomana pariskuntana helppoa. Koskaan ei voi tietää, mitä toinen on kokenut tai käy parhaillaan läpi. – Puolisoni ajattelee elämää pidemmälle kuin seuraavaan viikkoon. KATJA JUURIKKO ???????. Hän on tehnyt kirpparilta paljon muitakin hyviä löytöjä. Hän on säästeliäs, minä en. Wass kertoo, ettei käytä rahaa esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan eikä myöskään itsensä hemmotteluun – ellei hyvää cappuccino-kuppia suosikkikahvilassa tai konserttilippuja lasketa. Sari Wass istahti kirpputorilta löytämälleen Billnäsin tuolille. Muuten pariskunnalla on erilliset rahat. Wasseilla on yhteinen tili, jonne he säästävät kuukausittain tietyn summan. Yrittäjänä toimiva puoliso on rahankäyttäjänä erilainen
Wass jäi hiljalleen sote-alan töistä pois, opiskeli valokuvausta kansanopistossa ja palkkasi itselleen mentorin ”vahvistamaan kaikkea, mitä valokuvaustyö pitää sisällään”. – En ottanut vastaan vakituista työpaikkaa saattohoito-osastolla, vaikka pidin työstäni kovasti. Se tekee hänet mietteliääksi. Wass sanoo tienaavansa nyt vuodessa vähemmän kuin hoitajana. Niiden myötä hän sai kaupallisia yhteistyötarjouksia. Wass on aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta ja alkoi julkaista kuvia sosiaalisessa mediassa. Torstai 2.5.2024 43 Tämän Wass huomasi työskennellessään viisi vuotta saattohoito-osastolla ja sen jälkeen puolitoista vuotta päihdeja mielenterveyspotilaiden parissa. – Se ei ollut tietenkään ilmaista, mutta yritin nipistää kaikesta muusta, että sain koulutuksen ja muun alkupääoman maksettua, hän sanoo. – Esimerkiksi muiden verotiedot eivät voisi minua vähempää kiinnostaa. Valokuvaus oli jo luikerrellut hänen elämäänsä. Kesällä rahaa tulee mukavasti, mutta talvet ovat hiljaisia. Hän jää puntaroimaan tekemiään valintoja, jotka kaikki ovat vieneet häntä kohti nykyistä elämäntilannetta. ???????. Ajatus omasta yrityksestä kirkastui, kun häneltä alettiin pyytää rippija muita juhlakuvauksia. Hän ei arvota ketään taloudellisen tilanteen perusteella vaan ennen muuta sen perusteella, miten ihminen kohtelee toista ihmistä. Wass myöntää, ettei ole koskaan pohtinut raha-asioita tällä tavalla. Halusin säilyttää vapauteni, hän sanoo. Oli seuraavan valinnan aika
Mottona Less is more. Sitten hän on hetken hiljaa ja jatkaa. – Toteuttaisin pitkään mielessäni olleen unelmani. Torstai 2.5.2024 44 Wass kuvailee elävänsä kädestä suuhun ja ajattelevansa, että kunhan saa pakolliset maksettua. Valokuvausalan yrittäjä. Aiemmalta ammatiltaan vaatekaupan myyjä. . Unelmiin ei kuulu rikastuminen tai uran tekeminen maailmalla. . . Syntynyt Kouvolassa vuonna 1977. Rahasta elämän loppumetreillä ei enää puhuta. Harrastaa monipuolisesti liikuntaa. – Ottaisin edelleen valokuvia, hän sanoo heti. KATJA JUURIKKO HÄN Sari Wass . . . Ja joillakin se, että on ennättänyt nähdä maailmaa. Wass tietää saattohoito-osastolla kokemansa perusteella, että kuolinvuoteella kiitollisuuden aiheiksi nousevat poikkeuksetta läheiset ihmissuhteet. Asuu Kouvolassa miehensä kanssa. Projektin, jossa voisin yhdistää sote-alan työt ja valokuvauksen. Koulutukseltaan kokki ja lähihoitaja. ???????. . Hän ei sijoita rahaa eikä lottoa. . Jos hän kaikesta huolimatta voittaisi jostakin paljon rahaa, hän eläisi kuten nytkin. Työskennellyt pitkään muun muassa saattohoidossa sekä päihdeja mielenterveyspotilaiden parissa kunnallisella terveysasemalla
ANNIINA HAMUNEN Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sipoon Sanomissa 13.7.2023.. Anniina Hamunen Osan teevälineistä Markku Peltola on tehnyt itse. Torstai 2.5.2024 45 ????. Japanilainen tee rituaali on monelle suomalaiselle vieras Markku Peltola hurahti Japaniin ja päätyi opiskelemaan teetaidetta
Ja se oli menoa. Ehkä siksi ei yllätä, että hän avaa ovensa japanilainen kimono päällä. Se on sellaista 50-luvun rockabillyä. Siellä hän oli juhlistamassa teemestarinsa 100-vuotispäiviä sekä 50 vuotta täyttävää Urasenke-teekoulukunnan Midorikai-opinto-ohjelmaa, johon Peltola osallistui ensi kerran vuonna 2003. ?????. Markku Peltola, 55, on kuvataiteilija, teemestari, valokuvaaja, keraamikko ja opettaja. Kiinnostus japanilaiseen runouteenkin oli herännyt. Kun Peltolalta kysyy, miten hän on päätynyt opiskelemaan teetaidetta Japaniin, mennään ajassa vuoteen 1994, kun hänen bändinsä lähti tekemään keikkaa Japaniin. Torstai 2.5.2024 46 S uomessa on noin 35 Japanissa koulutuksen saanutta teetaiteen harjoittajaa. Teimme Japanissa Goofin-levy-yhtiön kustantamaa promokeikkakiertuetta, Peltola selventää. Siksi aloin opiskella itsekseni ja opistoissa japanin kieltä. – Ihastuin siihen maahan ja sen kulttuuriin. Ainakin sen perusteella, että Japanissa toimiva Japani-Suomi ystävyysyhdistys on antanut vuosittain yhdelle hakijalle stipendin teeseremoniakoulutukseen Kiotoon. Haastattelupäivänä varhain aamulla hän on palannut Japanista Kiotosta. Tai se, että omakotitalon ruokailusaliin on rakennettu japanilainen teehuone, josta löytyy tarvittava tee-esineistö. – Soitan myös eri bändeissä kontrabassoa. Sipoolainen Markku Peltola on heistä yksi
ANNIINA HAMUNEN ?????. Teeopinnoissa opiskellaan teen valmistusta, välineistöön liittyvää käsityötaidetta, Japanin kieltä, historiaa ja kulttuuria ja niin edelleen. – Opiskelun yksi tavoite on, että pystyy pitämään nelisen tuntia kestävän teetilaisuuden. – Sain sen apurahan, jossa opiskeltiin yksi vuosi teeseremoniaa. Torstai 2.5.2024 47 Haave uudesta Japanin reissusta kyti mielessä. Yhdeksän vuotta myöhemmin Peltola oli opiskellut kuvataiteilijaksi ja oli päättänyt hakea mitä tahansa apurahoja, jotka liittyvät Japaniin. Se oli kaikista rankin mahdollinen, mutta paras, Peltola muistelee. Vihreä teepulveri vispataan niin, että juoman päälle tulee kuohkea vaahto. Toisaalta taas se valmistaa toimimaan teeopettajana ja kulttuurilähettiläänä
?????. ANNIINA HAMUNEN MIKÄ. – Minulle se on jaettu meditaatio, jossa vieraat saavat myös parhaimmillaan meditatiivisen kokemuksen, kun he seuraavat teen valmistusta. Murata Juk?a (s. . Vaikka kyseessä on taidemuoto, Peltola ei kutsuisi seremoniaa performanssiksi, vaan enemmänkin rituaaliksi, jossa kohdataan ihmisiä. Teeseremonia . Teeseremonian hioi huippuunsa Sen no Riky?. – Se on jäänyt Japanin kulttuurin kulmakiveksi, koska siinä yhdistyy niin paljon erilaisia Japanin vanhaan kulttuuriin liittyviä asioita, Peltola selventää. 1423) voidaan pitää japanilaisen teeseremonian aloittajana. Teeseremonian alkuun kuuluu pieni makeinen, tässä tapauksessa pavuista ja sokerista tehty massa. Japanissa toimiva Japani-Suomi ystävyysyhdistys Kansai Japan-Finland Society on vuodesta 1988 lähtien tarjonnut suomalaisille stipendiä teetaideopintoihin Kiotossa. Teen valmistukseen kuuluu muotoon sidottu rituaali, jossa jopa sillä on merkitys, kuinka kauha (hishaku) lasketaan kädestä. . Suomen ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa. Torstai 2.5.2024 48 Teeseremonia on ehkä vieras asia monille suomalaisille, kun taas japanilaisille se on tärkeä osa kulttuurihistoriaa
Tee vei mukanaan. – Kummassakin tarkoituksena on puhdistautuminen. Peltolan toinen intohimo on suomalainen sauna, ja hän onkin tutkielmissaan löytänyt paljon yhtäläisyyksiä japanilaisen teen ja suomalaisen saunan välillä. – En sitten ehtinyt tehdä kuvataidetta ollenkaan. Ottaa termospullon ja teetä mukaan ja menee istumaan nurmikolle, Peltola hymyilee. Teeseremonian voi suorittaa muuallakin kuin japanilaisessa teehuoneessa. Nykyisin Peltola työskentelee taiteensa ohella maahanmuuttajien työelämäopettajana. Markku Peltola on jo kokenut teemestari. ” Läsnäolo on se juttu. Kun Markku Peltola opiskeli teekoulussa, hän ajatteli tekevänsä kuvataidettaan yhden päivän ja teetä neljä päivää viikossa. Läsnäolo on se juttu, Peltola kuvailee. Teeseremonioitakin hän edelleen pitää. – Sen voi tehdä minimaalisestikin. ANNIINA HAMUNEN ?????. Torstai 2.5.2024 49 – Parasta kuitenkin on ihmisten kohtaaminen, välineenä vain on tee
Pahamaineisen ristinkiven arvoitus vei sisällissodan painajaiseen Siilinjärveläissyntyinen Kalle Heiskanen on tehnyt työuransa lehtimiehenä. JUKKA-PEKKA RÄSÄNEN. Torstai 2.5.2024 50 ??????????. Hän on toiminut muun muassa Pohjalaisen päätoimittajana ja Väli-Suomen lehtien Helsingin toimituksen esimiehenä
Valkoinen risti oli kuitenkin kivessä jo ennen sitä. Järkäleen pahaenteinen, jääkauden kirveellä veistetty ulkomuoto on saanut kylän lasten mielikuvituksen valloilleen jo sukupolvien ajan. L eppävirran Sorsakoskella, Liisalaan vievän tien varressa on suuri kivi ja kiven kyljessä valkoinen risti. Juhannuksena 1979 samaisella tiellä todella sattui kuolemaan johtanut moottoripyöräonnettomuus. Herranjumala, kun ajattelee sellaista helmikuista pakkasyötä... Elokuu 2023. Nyt Kalle Heiskanen palasi surmapaikalle. Torstai 2.5.2024 51 ??????????. Täytyy toivoa, ettei sellaista vastakkainasettelua pääsisi enää koskaan tähän maahan syntymään. Helsinkiläinen Kalle Heiskanen kävelee Sorsakosken Osmajärventien laitaa. Se oli paikka, jossa hevoset pysähtyivät. Kiveä on pelätty, sen ohi on juostu rivakasti ja potkurilla potkittu liukkaasti, jotta murikan lähellä tarvitsisi olla mahdollisimman lyhyen aikaa. Jotkut sanovat kiveen hakatun ja maalatun ristin olevan muistona liikenneonnettomuudelle. Se oli hirveää aikaa. Hackmanin tehtaan ylimestari Kalle Heiskanen murhattiin Sorsakoskella 1918. Jukka-Pekka Räsänen Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 25.8.2023.. Tuuli ravistelee harmaita hiuksia. Edessä kohoaa kivi, miestä suurempi. raahataan ihmistä tänne. – Kyynel tulee silmään, huh huh. Ääni murtuu. Ja sen tarina on paljon, paljon synkempi
Torstai 2.5.2024 52 Tiistai 19. helmikuuta 1918. Sorsakoskella sijaitsevan Hackmanin hienotaetehtaan ylimestari Kalle Heiskanen on viettämässä koti-iltaa perheensä kanssa. Kalle Heiskanen kuvattuna Sorsakoski – Kylä tehtaan varjossa -kirjassa. ???????????. Heiskasten lapsista viisi vuotta täyttävä Pia on vielä liian nuori ymmärtämään ympäröivän maailman myllerryksen, mutta seitsemänvuotias Kalervo ja kohta 11-vuotias Irja jo aistivat kasvaneet jännitteet
Raivoon yltynyt sisällissota on keskeyttänyt Hackmanin tuotannon tammikuun lopulla, minkä jälkeen tehdas on seisonut tyhjillään. Varmasti ympärillä sakea metsä, pimeää ja arvasi, mitä edessä on. Perheen rauha rikkoutuu, kun oveen ryskytetään. Torstai 2.5.2024 53 Perheellä on Sorsakoskella hyvät oltavat Hackmanin tarjoamassa työsuhdeasunnossa. Äijät varmasti humalassa. Synkkiä pilviä on kuitenkin kerääntynyt talon ylle. Sisään tunkeutuu miesjoukko, joka riistää väkipakolla isän lapsiltaan, aviomiehen vaimoltaan. Aihe on ollut suvulle traaginen, minkä johdosta tapahtumien yksityiskohdat ovat edelleen hämärän peitossa. Hakivat ukin ja ampuivat kiveä vasten. Heiskanen raahataan väkisin ulos pimeään talvipakkaseen, eikä isää enää näy. – Kun kävelin kiveä kohti, yritin kuvitella ukkini tilannetta. 105 vuotta myöhemmin Kalle Heiskasen lapsenlapsi, ukkinsa mukaan nimetty emeritus-päätoimittaja Kalle Heiskanen on saapunut samaiselle kivelle. Murhapaikan löytyminen tuli Heiskaselle täyte???????????. 46-vuotiaan Kalle Heiskasen matka päättyy läheisen tien varteen, missä hänet murhataan suurta kiveä vasten ampumalla. Ei tiedetä kuinka monta miestä. Ylimestarin palkka on niin hyvä, että perheen äiti Aliina pystyy olemaan kotirouvana. Ja voi niitä siellä kotona. – Tämä asia on vaiettu täydellisesti perheessämme. Se oli äärimmäisen traumaattinen kokemus. Sen tiesin, että illalla olivat tulleet
Itse kivi ei kuitenkaan ole lainkaan piilossa. Virisi keskustelu kiven taustasta. Se on itse asiassa varsin näkyvillä, aivan Osmajärventien varressa, joten moni sorsakoskelainen tietää paikan. Kahden vastaantulevan ja kylässä syntyneen rouvan satunnaisotanta kertoo samaa viestiä. – Jotenkin tiesi, että jotain kauheaa siinä on tapahtunut, mutta eivät vanhemmatkaan siitä kertoneet, naiset muistelevat. Heiskasen tietoisuuteen kivi nousi Facebookin Sorsakoski ennen ja nyt -ryhmän kautta. Torstai 2.5.2024 54 nä yllätyksenä. – Muistan, että lapsena se risti jotenkin aina pelotti. Tarinoita, peGRAFIIKKA: MIKKO PITKÄNEN, KUVA: MAANMITTAUSLAITOS Leppävirta Varkaus Sorsakoski 533 533 5 23 10 km Sorsakoski Sorsakoski Murhapaikka Murhapaikka Osm ajä rve ntie Osm ajä rve ntie Koivutie Koivutie ???????????. Vuonna 2021 ryhmässä huomattiin kiven ristin saaneen uuden valkoisen maalikerroksen
Torstai 2.5.2024 55 lottavia kokemuksia lapsuudesta, vääriä arvailuja. – Kaikki tiedot viittaavat siihen, että kyseessä on juuri tämä kivi, Heiskanen toteaa. On jäänyt historian hämärän peittoon, ketkä Kalle Heiskasen murhaan lopulta osallistuivat. Tämän toimesta ammuttiin tehtaan työnjohtaja Kalle Heiskanen Liisalaan menevän tien varressa ison kiven viereen. Myös sisällissodan ajat on kirjattu ylös: ”Jonkun ajan kuluttua tuli kylälle Varkaudesta Åberg-niminen mies. Heiskasen isoisän kohtalon ja surmakiven paljastamisessa oli isona apuna STT:n päätoimittajana tunnettu Minna Holopainen, joka onki Heiskaselle tietoja selvitellessään oman isoisänsä taustoja. Heiskasen. Samoihin aikoihin on Sorsakosken lähellä olewassa Osmajärwen kylässä poltettu maanwilj. Savon Sanomat uutisoi ”Leppäwirran huligaanimellastuksista” 28.2.1918 näin: ”Olemme saaneet warmalta taholta tietää että Warkauden huligaanit owat lähdettyään pakoon Warkaudesta ennen mainittujen lisäksi murhanneet Sorsakoskella wiime wiikon tiistaina sen tehtaan teknillisen johtajan K. Kiveen hakattu risti on näkyvissä nykyisinkin tällä paikalla”. Holopaisten talo ja räjäytetty nawetta ilmaan sekä murhattu talon kotona oleva weljes August Holopainen”. Vastaavan kaltainen kertomus kivestä ja surmasta on kirjattu myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistoon. Mutta myös oikeaa tietoa. Vuonna 1989 julkaistussa Sorsakoski – Kylä tehtaan varjossa -kirjassa on aikalaismuistelmia kylän historiasta. Kylän historiikissa mainittu Åberg on luultavasti Sorsa???????????
Miksi Kalle Heiskanen murhattiin. Hän oli ”suhtautunut työväenolojen parannuspuuhiin mahdollisimman myötämielisesti ja ymmärtämyksellä”. Miksi Heiskanen siis murhattiin tuolloin – pu” Tämä asia on vaiettu täydellisesti perheessämme. ”Siksipä onkin kuin kohtalon iwaa, että hän paikkakuntansa ensimmäisinä punaisten uhrina kaatui juuri työläisten murhaamana, – kenties murhaajien joukossa entisiä työtowereitakin”. Kalle Heiskanen ???????????. Åberg. Kalle Heiskasen murha ajoittuu Varkauden taistelun päiviin, jotka päättyivät surullisenkuuluisiin Huruslahden arpajaisiin. Pojanpojan ja muun suvun mieltä on jäänyt askarruttamaan yksi kysymys. Kirjoituksen mukaan suhde työläisten ja Heiskasen välillä oli aina ollut verrattain hyvä. Savo-lehdessä heinäkuussa 1918 julkaistun muistokirjoituksen mukaan Heiskanen oli itse työläisestä noussut ja mielipiteiltään erittäin edistysmielinen. Torstai 2.5.2024 56 kosken punakaartin päälliköksi vuoden 1918 tammikuussa Varkaudesta siirretty K.F. Hän oli näkemyksiltään ja toimintatavoiltaan kovan linjan kannattaja, joka vangittiin myöhemmin Leppävirran kirkonkylällä ja tuomittiin kuolemaan
Aliina Heiskanen muutti lapsineen pian Kuopioon, jossa työskenteli kansakoulussa keittiöemäntänä. Muutama pojista oli hyvin vaikutusvaltaisista kuopiolaisista perheistä, joten heille vanhemmat junailivat sujuvan paluun kouluun. Hän oli hetken Sorsakoskella tehtaalla oppipoikana, ja meni sitten armeijaan Viipuriin, jossa ???????????. Punaisillahan oli ollut Sorsakoski muutaman viikon ajan hallussaan. Saattaahan olla, että tekijöillä oli jotain henkilökohtaista kaunaa, Heiskanen pohtii. – Isäni, jonka äiti oli vain koulukeittäjä, erotettiin. – Kuopion lyseossa opiskellessaan isäni ja joukko muita poikia olivat innostuneet Lapualta liikkeelle lähteneestä isänmaallisesta kansanliikkeestä. Eri selkkaukset johtivat lopulta siihen, että porukka erotettiin koulusta. Olivat oikein kunnon sinimustia. Isän kuolema vaikutti vavisuttavalla tavalla perheen elämään. – Olettamuksen mukaan Varkaudesta Sorsakoskelle tullut joukkio oli ihan vain yleisessä kostomielessä hakenut ukkini ja tappanut hänet. Torstai 2.5.2024 57 naisten alamäen jo alettua – eikä aiemmin punaisten ollessa voimiensa tunnossa. Jos he olisivat halunneet tehdä tämän suunnitelmallisesti, olisivathan he jo silloin hakeneet isännöitsijän, ylimestarin ja mahdollisesti joitakin vihattuja työnjohtajia ja tehneet selvää heistä. Kalle Heiskanen uskoo ukkinsa murhan vaikuttaneen lopulta myös isänsä poliittiseen suuntaukseen. Asunto ja turvatut tulot hävisivät isän myötä
Kalle Heiskasta askarruttaa, miksi hänen isoisänsä murhattiin. Tuo polku vei Kalervo Heiskasen merille ja lopulta 1940-luvulla lennonjohtajaksi Rissalaan. JUKKA-PEKKA RÄSÄNEN ???????????. Juha Laakkonen. Ja kuka maalasi ristin hiljattain uudelleen. Ihmiset elävät ja kuolevat, mutta Sorsakosken surmakivi pysyy. Torstai 2.5.2024 58 suoritti myös radiosähköttäjän tutkinnon. Jyväskylän yliopisto 2011. Sorsakosken kylätoimikunta 1942–1989; Pro gradu -tutkielma: Rajoitettu vai rajaton valta?: Sorsakosken hienotaetehtaan isännöitsijöiden suhtautuminen ja vuorovaikutus työväestöönsä vuosina 1891–1938. Lähteet: Savon Sanomien arkisto; Sorsakoski – kylä tehtaan varjossa. Arvoitukseksi jää vielä se, kuka kaiversi ristin alun perin kiveen. – Aulis Heiskanen, Anni Häkli, Liisa Juutilainen-Vepsäläinen
Sisällissodan aikana Varkauden punakaarti hallitsi Leppävirtaa noin kolmen viikon ajan. SDP sai vuoden 1917 eduskuntavaaleissa Varkaudessa – joka silloin kuului vielä Leppävirtaan ja Joroisiin – peräti 85,1 prosentin kannatuksen. Leppävirran pitäjässäkin kannatus oli 68,3 prosenttia ja Joroisissa 72,4 prosenttia. Mukana oli noin tuhat aseistettua valkoista tukenaan kuusi konekivääriä ja kaksi tykkiä. Punaisilla oli asettaa heitä vastaan 1 200 miestä, joista kuitenkin ainoastaan 150:llä oli kiväärit. Valkoiset pussittivat punakaartilaiset Päiviönsaarelle ja lopulta Ahlströmin massatehtaan seinien sisälle. Torstai 2.5.2024 59 Huruslahden verinen muisto Leppävirran ympäristö oli sisällissodan alkaessa yksi Suomen punaisimmista. ???????????. helmikuuta valkoisten aloittaessa operaationsa Keski-Savossa. Vyöry alkoi 19. Jo seuraavana yönä Pieksämäen sekä Huutokosken asemille kootut joukot saartoivat punakaartin viimeiseksi Pohjois-Savon linnakkeeksi muodostuneen Varkauden. Punaisten näkökulmasta tilanne oli kuitenkin heikko, sillä seutu oli jäänyt saarekkeeksi valkoisen Suomen keskelle. tammikuuta 1918 Varkaudesta kehittyi nopeasti Leppävirran ja Joroisten pitäjien vallankumoustoiminnan keskus, josta johdettiin kaikkia seudun punakaarteja. Sisällissodan sytyttyä 28
Kastuneet joukot, noin 700 kaartilaista, antautuivat. Kaikkiaan vangittiin noin 1 400 miestä. Teloitettujen valintaa on aikaisemmin pidetty täysin sattumanvaraisena, mutta myöhemmän tutkimuksen mukaan ammutut olivat todellisuudessa punakaartin johtoa, veritekoihin syyllistyneitä tai muutoin merkittävässä asemassa olleita kaartilaisia. Paniikki syntyi, kun valkoisten tykkituli rikkoi massatehtaan tornin vesisäiliön. Torstai 2.5.2024 60 Varkauden sekasortoiset ratkaisutaistelut käytiin 21.2. Itse taisteluissa kaatui parikymmentä punaista ja 12 valkoista. ???????????. Valtausta seuranneena yönä tehdyistä teloituksista on yleisesti puhuttu ”Huruslahden arpajaisina”, koska punakaartilaisista valittiin ammuttavaksi noin joka kymmenes. Se oli noin 10 prosenttia alueen työikäisistä miehistä. Kaikkiaan Varkaudessa teloitettiin noin 220–230 punaista. Jälkiselvittelyissä sen sijaan purkautui koko valkoisen Suomen siihen saakka pidätelty kosto ja voitonhurma. ” Valtausta seuranneena yönä tehdyistä teloituksista on yleisesti puhuttu ”Huruslahden arpajaisina”. Osana valkoista terroria tunnetussa tapahtumassa teloitettiin noin 90 punaista ilman oikeudenkäyntiä