JOULUKUUTA 2018 Jouluperinteitä rajan takaa Moni karjalaistaustainen kattaa joulupöytänsä yhä vanhaan karjalaiseen tapaan. TIISTAINA 25. Virpi Sauraselle ei tule joulua ilman karjalanpiirakoita. 6 PLUSSA 4
–?Olemme eläneet viisi vuotta löysässä hirressä ja kehittäneet jatkuvasti toimintaamme. Reilun 40 vuoden aikana yli puolet synnytyssairaaloista tai -yksiköistä on lopetettu. Kemissä ja Rovaniemellä syntyy tänä vuonna yhteensä alle 1?500 lasta. Taustalla vaikuttaa myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös viime keväältä. Ministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan toimiva synnytyslaitos ei mittaa alueen perhemyönteisyyttä. –?Sotien jälkeen Suomessa oli reilut 60 paikkaa, joissa synnytettiin. Uusien yksiköiden lopettamisesta ei ole päätöksiä. –?Ei ole mielekästä, että puolet synnytyssairaaloista toimii poikkeusluvalla, Saarikko toteaa. . Siksi näen, että tuhannen synnytyksen raja pitäisi hahmottaa kussakin ajassa, Saarikko pohtii. TAISTELU OULASKANKAAN sairaalan synnytysosaston puolesta on malliesimerkki siitä, miten herkkä asia toimiva synnytysosasto alueelle on. Hänen mukaansa vuonna 2014 voimaan astuneen asetuksen pitäisi elää syntyvyydessä tapahtuvien muutoksen tahdissa. Voi sanoa, että yksiköitä on vähentynyt vuosikymmenten aikana yksi per vuosi tahtia, perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo. Synnytyksiä on keskitetty alueiden keskussairaaloihin ja yliopistosairaaloihin. Miten se voi yhtäkkiä muuttua, ettei näin olisikaan. Kantelijoiden mukaan Valviran päätös perustuu osin virheellisiin ja vanhentuneisiin tietoihin. POHJOIS-POHJANMAALLA OULAISTEN kaupungissa toimivan Oulaskankaan sairaalan synnytysosaston hautajaispäivää ei tarvitse merkitä kalenteriin. Sairaalan hautajaispäivä sinetöitiin Valviran viimeisellä päätöksellä, jonka mukaan sairaalassa ei ole tehty riittävästi sellaisia muutoksia, joilla vauvojen ja äitien potilasturvallisuuden taso paranisi pysyvästi. Viikolla osa alueen kansanedustajista sekä Oulaisten kaupungin johtajista kertoi kannelleensa Valviran päätöksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vielä vuonna 1975 lapsia synnytettiin 63 synnytysyksikössä tai -sairaalassa. Lisäksi voimassa olevaan lakiin on kirjattu tiukat vaatimukset siitä, miten vastasyntyneiden vauvojen ja äitien turvallisuudesta on huolehdittava. Synnytykset keskittyvät kauas kotoa . Siitä eteenpäin on tapahtunut valtava rakennemuutos. –?Laki on tehty aikana, jolloin synnytysluvut olivat paremmat kuin tänään. JOULUKUUTA 2018 2 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA S ynnytyssairaaloita on suljettu tasaista tahtia jo vuosikymmenten ajan. Koko paikkakunnalla tiedetään, että synnytysosaston ovet sulkeutuvat 31.12.2018. Oulaskankaan synnytysosastolla ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdossa Valviran päätös on ymmärrettävästi herättänyt pettymystä ja kipakoita kommentteja. Tällä hetkellä toiminnassa olevia synnytyssairaaloita koko maassa on 24, joista yksi sulkee ovensa tämän vuoden lopussa. TIISTAINA 25. Valvira katsoi siltikin, ettemme ole tehneet potilasturvallisuuden eteen mitään, synnytysosastolla työskentelevä ylilääkäri Antti Hakala kommentoi. Tuntuu, että puhdasoppisuudessa on menty nyt liian pitkälle, Huttu-Hiltunen sanoo Lännen Medialle. Suomessa on suljettu 2000-luvulla noin yksi synnytysosasto vuodessa. Valviran päätökseen ei vaikuttanut sekään, että ministeri Saarikko ilmaisi poliittisen tahtonsa myöntämällä poikkeusluvan, jonka turvin synnytystoiminta olisi jatkunut vuoden 2021 loppuun asti. PIENTEN SYNNYTYSYKSIKKÖJEN asema on käynyt ahtaaksi, koska voimassa olevan asetuksen mukaan synnytyksiä pitäisi olla vähintään tuhat vuodessa. Tuhannen synnytyksen raja on johtanut siihen, että maantieteellisesti yli puolessa Suomea synnytystoiminta jatkuu poikkeus luvalla. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Antti Huttu-Hiltunen syyttää Valviraa liiallisesta puhdasoppisuudesta. MINNA AKIMO TEKSTI // JUKKA-PEKKA MOILANEN KUVA HYKS Tampereen yliopistollinen sairaala Turun yliopistollinen ks Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Suomen ks, Jyväskylä Kuopion yliopistollinen sairaala Hyvinkään sairaala Etelä-Pohjanmaan ks, Seinäjoki Satakunnan ks, Pori Päijät-Hämeen ks, Lahti Keski-Pohjanmaan ks, Kokkola Kymenlaakson ks, Kotka Kanta-Hämeen ks, Hämeenlinna Pohjois-Karjalan ks, Joensuu Vaasan ks/ Vasa csh Lohjan sairaala Etelä-Karjalan ks, Lappeenranta Lapin keskussairaala, Rovaniemi Oulaskankaan sairaala, Oulainen Mikkelin keskussairaala Kainuun ks, Kajaani Länsi-Pohjan ks, Kemi Lähde: THL Klaus Perälä (Kätilöopisto, Naistenklinikka, Jorvi) Synnytysten määrät vuonna 2017. Pelkästään Lapissa synnytykset vähenevät 15 prosenttia. PERHEMINISTERI SANOO, ettei hän ole valmis avaamaan nykyistä asetusta ilman perusteellisia lääketieteellisiä argumentteja. –?Oulaskankaan sairaalassa on synnytetty vuosia, ja potilasturvallisuus on ollut huippuluokkaa. 2000-luvun aikana sulkemistahti on ollut lähes yksi yksikkö per vuosi
Ministeri Saarikko itse vakuuttaa, että synnytyssairaalat pysyvät myös alueilla, joilla synnytysten määrä jää alle tuhannen. Mahdolliset seuraavat lapset syntyvät Kajaanissa, joka on noin 135 kilometrin päässä kotoa Haapavedeltä, sata kilometriä kauempana kuin Oulainen. Pienten synnytyssairaaloiden turvallisuutta lisää sekin, että kaikki riskisynnytykset ohjataan automaattisesti yliopistosairaaloihin. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 3 PLUSSA SYNNYTYSOSASTO NÄHDÄÄN merkkinä alueen lapsija perhemyönteisyydestä sekä vetovoimasta. Perheen kaikki neljä lasta ovat syntyneet samassa Oulaskankaan sairaalassa Pohjois-Pohjanmaan Oulaisissa. Lähde: THL. THL:n tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan turvallisuuteen vetoavat argumentit ovat jo vanhentuneet eivätkä tilastot tue väitteitä. TIISTAINA 25. • 2017 matkasynnytysten määrä oli 93. Ministerin mielestä kansanliikkeiden tarmo pitäisi kohdistaa alueen peruspalveluiden puolustamiseen. Ministeri Saarikon mukaan asiassa pitäisi ajatella toisin. LM–HÄSA Helena Soranta pitelee sylissään parin päivän ikäistä poikavauvaa. Uusimpien tilastojen mukaan tällaista ongelmaa ei enää ole. Suomessa maantieteelliset seikat ratkaisevat sen, että pohjoisessakin on oltava synnytyssairaaloita, Saarikko sanoo. Muita sairaalan ulkopuolisten synnytyksiä 82. Muita sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä samana vuonna 24. PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN sulkemista perustellaan määrien lisäksi potilasturvallisuudella. –?Minä en ole sellaista päätöstä tekemässä, eikä minulle ole tällaisia laskelmia esitetty. Esimerkiksi Oulaskankaan tulokset ovat olleet loistavia ja keisarileikkausten määrä on yhdeksän prosenttia, Gissler sanoo. Käytännössä selvityksessä esitelty laskennallinen malli tarkoittaisi sitä, että nykyisistä synnytyssairaaloista suljettaisiin noin puolet, jolloin synnytyssairaaloiden määrä pitkien välimatkojen maassa olisi aivan liian pieni. –?Synnytys on ihmiselämän kriittisin ja ihmeellisin hetki, mutta itse ajattelen, että perhepolitiikan ja lapsimyönteisyyden ytimessä pitäisi olla neuvolat, päiväkodit ja toimivat leikkipuistot. Alueen lapsimyönteisyyttä ei mittaa se, onko kunnassa synnytysosastoa vai ei. –?Vielä kymmenen vuotta sitten nähtiin, että pienissä sairaaloissa potilasturvallisuuden riskit olivat korkeammat kuin isoissa sairaaloissa. Nämä ovat paljon merkittävämpiä asioita perhemyönteisyyden kannalta kuin se, onko alueella toimiva synnytysyksikkö, hän sanoo. VUONNA 2012 STM julkaisi selvityksen, jossa synnytyssairaaloiden määrä oli pudotettu jopa 12 yksikköön. FAKTA Suljetut synnytysosastot Näistä sairaaloista synnytysosastot on suljettu 2000-luvun aikana: • 2018 Oulaskankaan aluesairaala • 2017 HUSin Kätilöopisto • 2016 Porvoon sairaala • 2015 Salon sairaala • 2014 Savonlinnan ja Pietarsaaren sairaalat • 2013 Vammalan aluesairaala • 2012 Raahen keskussairaala • 2010 Tammisaaren sairaala • 2009 Loimaan aluesairaala • 2008 Kuusamon terveyskeskus • 2003 Uudenkaupungin ja Iisalmen aluesairaalat • 2001 Rauman ja Varkauden aluesairaalat • 2000 Jämsän seudun aluesairaala ja Inarin terveyskeskus SAIRAALAN ULKOPUOLISTEN SYNNYTYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS • 1991 matkasynnytyksiä oli 41
KARJALANPAISTI • Yksi tärkeistä jouluillallisen osista. VIRPI SAURANEN kuuluu siihen joukkoon, joka on viettänyt karjalaista joulua lapsesta saakka. Tavat ja ruokaperinne menettävät hiljalleen merkitystään, jos vanhemmat, isovanhemmat ja isoisovanhemmat eivät noudata niitä ja opeta niitä jälkipolville. Karjalaisissa kodeissa oli tyypillisesti leivinuuni, jossa paistui melkeinpä ruoka kuin ruoka. KARJALAISEEN jouluun kuuluu paljon samoja piirteitä kuin muihinkin suomalaisiin jouluperinteisiin. Uuniin menivät usein myös puuro ja aattolohko, joka syötiin jouluillallista odotellessa. Sauranen on syntynyt Nurmijärvellä, mutta vanhemmat ovat tulleet länteen evakkoina, isä Sakkolasta ja äiti Suojärveltä. Sitten hän levittää kuoren keskelle perunamuusia ja rypyttää reunat nopeasti kaksin käsin. –?Luopuisin mieluummin vaikka kinkusta kuin itse tehdyistä piirakoista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi karjalanpiirakoiden leivonnan opettamista lastenlapsille. Hän leipoo piirakoita joka joulu toistasataa kappaletta. –?Pääsimme suoraan aamupalapöytään. Ebba Penttilä kypsentää jouluruoat vain leivinuunilla. TIISTAINA 25. Ebba Penttilän mukaan Karjalassa leivottiin aikoinaan myös ohraryynipiirakoita. PLING, sanoo uunin ajastin. Tyypillisellä karjalaisemännällä olikin leivinuuni päällä koko jouluaaton. Sen sijaan moni karjalaiset juuret omaava kattaa joulupöytään yhä keitettyjä perunoita. Uuni on kaunistanut niitä entisestään. Nyt Sauranen on suvusta se henkilö, joka yrittää istuttaa karjalaisia perinteitä seuraaviin sukupolviin. Riisipiirakoiden lisäksi leivottiin perunapiirakoita ja ohraryynipiirakoita. Pariskunta leipoo karjalanpiirakoita monta kertaa joulun alla, koska Sauraselle on tärkeää viedä piirakoita myös lapsille ja lastenlapsille. Niin myös Sauranen. UUNIPUURO • Tehtiin yleensä mieluummin leivinuunissa kuin keittämällä. Piirakat tuovat joulun, Sauranen toteaa. Ensimmäiset puut laitettiin pesään jo varhain aattoaamuna, jolloin monessa talossa alkoivat paistua karjalanpiirakat. Karjalaiset jouluruoat KARJALANPIIRAKAT • Kuuluivat Karjalassa niin arkeen kuin juhlaan. Koostui perunasta, sianlihasta ja kalasta, joka oli ongittu Karjalan vesistöistä. Saattoi olla joko riisitai ohrapuuroa. Olin aika kauhuissani, kun lautaselleni lapattiin ruskeaa ja makeaa perunamuusia, Sauranen muistelee. PARHAITEN karjalainen joulu tunnetaankin ruokaperinteestään. KARJALAINEN emäntä saattoi paistaa leivinuunissa jouluna myös setsuurin, eli sekaleivän, johon lisättiin rusinoita. Kuusi, lahjat, jouluevankeliumi ja joulukirkko olivat Karjalassakin tärkeitä. Kuten monet karjalaiset, myös Sauranen leipoo sekä riisipiirakoita että perunapiirakoita. Leipä paistettiin leivinuunissa. AATTOLOHKO • Helppo lounas ennen varsinaista jouluaaton illallista. Haudutettiin leivinuunissa monta tuntia jouluaattona.. Niitä pitää karjalaiseen tapaan kattaa joka aterialle ja viedä lapsille ja lastenlapsillekin. KUVA: Lassi Puhtimäki Virpi Sauranen luopuisi jouluna mieluummin vaikka kinkusta kuin karjalanpiirakoista. Marianna Langenoja Forssa Taikinasta näkee, että siinä on kunnolla rukiita. Sauranen nostaa pellin ruskettuneita piirakoita hellan päälle. Kylän perheet mittelivät siitä, kuka ehtii ensimmäisenä hevosella kotiin kirkosta. Jouluksi polakkaan lisättiin rusinoita ja siirappia. Lisäksi tarjolle laitettiin usein kinkkua, rosollia sekä porkkanaja lanttulaatikkoa. Tarjoiltiin rusinasopan kanssa. Hänen omassa naapurustossaan oli tapana ottaa pieni kilpaleikki heti kirkon jälkeen. Piirakat paistettiin leivinuunissa. JOULUKUUTA 2018 4 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Karjalainen joulu tulee tuoreena uunista Virpi Saurasen ja Hannu Aholan jouluun kuuluvat myös karjalaiset ruoat. Kyse on myös karjalaisen perinteen jatkamisesta. Keittiöön tulvii hento paistetun leivän tuoksu. –?Tuttavani ovat kertoneet, että minun isäni oikaisi vaikka metsän kautta, kunhan hän pääsi joulukirkosta kotiin ennen muita, Penttilä kertoo. Koen olevani karjalainen, ja olen myös hyvin ylpeä siitä, Sauranen kertoo. SETSUURI • Polakantyylinen sekaleipä, johon laitettiin kauraa, vehnää ja vähän ruista. Penttilä joutui evakkoon vain 3-vuotiaana, joten hänellä on omia muistikuvia Karjalasta vain vähän. –?Maistoin imellettyä perunalaatikkoa ensimmäistä kertaa ollessani parikymppinen. Sauranen nauttii piirakat mieluiten voin tai karajalanpaistin liemen kanssa. Äiti teki piirakat niin varhain aattoaamuna, että lapset vasta heräilivät, kun piirakat olivat jo valmiita. Virpi Sauranen nappaa pöydältä kakkaran pulikkansa alle ja pyörittää nopeasti tasaisen soikean kuoren. MONI KARJALAISET juuret omaava on leiponut tänäkin jouluna karjalanpiirakat ja setsuurin sekä antanut karjalanpaistin hautua uunissa. Karjalaiset sukujuuret omaaville vanhat perinteet eivät välttämättä ole itsestään selvät. HÄSA MITÄ NÄMÄ OVAT. Ei taida mennä edes minuuttia, kun karjalainen perunapiirakka on uunia vaille valmis. Ebba Penttilä korostaa erityisesti joulukirkon merkitystä aattoaamuna. Myös Virpi Saurasen lapsuudenkodissa noudatettiin perinnettä. Tammelan Karjalaseuran puheenjohtajan Ebba Penttilän mukaan karjalainen joulu on erityisen merkityksellinen heille, jotka ovat tottuneet viettämään sitä lapsuudestaan asti. –?Joulu ei tule ilman karjalanpiirakoita, Sauranen toteaa. Yleensä piirakat leivottiin aattoaamuna ensimmäisenä. Perunapiirakat ovat kypsyneet 10 minuuttia. Imelletty perunalaatikko ei kuulu karjalaiseen ruokaperinteeseen. –?Karjalaisessa joulussa ei ole kyse vain siitä, että karjalaiset ruoat maistuvat hyviltä. Illalla tarjoiltiin karjalanpaistia, joka oli hautunut leivinuunissa useita tunteja. Hänen mielestään munavoi keksittiin vasta, kun kaupat alkoivat myydä ”kenkärajan makuisia” piirakoita
pantit 2,25) Coca-Cola tai Coca-Cola Zero Sugar VIRVOITUSJUOMA 0,95/l (sis. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 5 PLUSSA ww w. pantit 2,25) Rajoitus 2 erää/talous 6 95 15 -PACK -38% PLUSSA-KORTILLA Joulun paras ruokakauppa Ilman Plussa-korttia 3,95/pkt (7,90-9,88/kg) Juhla Mokka SUODATINja PANNUJAUHATUSKAHVIT 400–500 g Myös tumma paahto, tosi tumma ja luomu 6,33-7,92/kg Rajoitus 1 erä/talous -19% PLUSSA-KORTILLA 2 99 KG Männistön perunan 1 19 KG VIHREÄ ja TUMMA RYPÄLE 500 g Brasilia/Etelä-Afrikka/ Peru/Namibia 4,00/kg 4 00 4 00 2 RS Taffel MEGAPUSSIT 140-325 g 6,12-14,21/kg PASTAKASTIKKEET 390 g 3,42/kg 1 99 PS Ilman Plussa-korttia 2,49 /kpl (7,66-17,79/kg) -20% 4 00 9 50 2 KPL Palvelemme joulupäivänä 12-18 ja tapaninpäivänä 11-19 Friggs MAUSTETUT MAISSIKAKUT 130 g 15,38/kg 3 PKT. 24%) Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi HÄMEENLINNA HÄMEENSAARI Kaikki Outlet-tuotteet alennettu vähintään -30% jopa -75% Hämeensaaren K-citymarketissa avattu myymälä Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi HÄMEENLINNA HÄMEENSAARI Kaikki Outlet-tuotteet alennettu vähintään -30 % jopa -75 % Hämeensaaren K-citymarketissa avattu myymälä Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi HÄMEENLINNA HÄMEENSAARI Kaikki Outlet-tuotteet alennettu vähintään -30 % jopa -75 % Hämeensaaren K-citymarketissa avattu myymälä k-ruoka.fi/kauppa Laadukas SIIKLI Paikallista Lopelta! KG 2 49 3 PRK Bruno KLEMENTIINI Espanja Valio AURA SINIHOMEJUUSTO 170 g 14,65/kg Yksittäin 2,99/rs (5,98/kg) Ilman Plussa-korttia 9,95/15-pack(1,56/l) (sis. alv. kcit ym ar ke t.f i HÄMEENSAARI Hämeensaarentie 7, 13100 Hämeenlinna MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 11-19 TIIRIÖ Katsastusmiehentie 6, 13130 Hämeenlinna MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 11-19 Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. TIISTAINA 25
Pankkitalon liiketilat ja yläkerran asunnot vuokrattiin jo ennen kuin koko talo oli valmistunut vuonna 1929. JOULUKUUTA 2017 A4 HÄMEEN SANOMAT UUTISET Helmiä eilispäivän Hämeenlinnasta . TIISTAINA 25. Raatihuoneenkadun oikealla reunalla olevan talon rakennutti vuonna 1900 Anniskeluosakeyhtiö. Hämeenlinnan vakinainen palokunta poseeraa polleana ensimmäisen hevosajopelinsä edessä vuonna 1922. . Paloasema oli tuolloin Tähtieli Sibeliuksenpuistossa. . Viipurintiellä on ollut monta siltaa. EHOn taloa ei ole vielä rakennettu ja linja-autoasema oli pahainen tölli. Pankkitalon liiketilat ja yläkerran asunnot vuokrattiin jo ennen kuin koko talo oli valmistunut vuonna 1929. Vanhoissa valokuvissa muistellaan aikaa, jonka moni muistaa vielä elävästi, mutta joka ei koskaan enää palaa. SAILA KARPIOLA TEKSTI HÄMEEN SANOMIEN JA YRJÖ VIHERVUOREN ARKISTOT KUVAT MENNYT MAAILMA. Vanhat puutalokorttelit hallitsivat vielä kaupunkikuvaa. Matkustajakoti Rannan siirtäminen oli kulttuuriteko. Kuvassa näkyy vielä vuonna 1909 rakennettu kaksikaarinen silta, joka oli pikkuhiljaa kasvavalle liikenteelle aivan liian kapea. 1910-luvulla otetussa kuvassa oikealla on ylikonstaapeli Nukanderin talo, sen jälkeen näkyy Anniskeluyhtiön ravintolan, Tillikan, pääty ja lopulta kuvassa häämöttää poliisiputka. Matkustajakoti Ranta Arvi Kariston kadun ja Raatihuoneenkadun kulmauksessa oli Hämeenlinnan taloista ensimmäinen, jonka yksityiset ihmiset pelastivat. . Kaupunki muuttuu koko ajan. Armas Lindgrenin suunnittelema talo purettiin myöhemmin parkkipaikan tieltä. Kun pankki ei tarvinnut enää taloa, myytiin se 1920-luvun alussa liikehuoneistoksi. Hämeenlinna ilmeisesti aivan 1930-luvun alussa, sillä ns. Palokunnantalo on tietenkin ollut jo pitkään paikallaan, eikä silmä voi olla erottamatta suomalaisen säästöpankin komeaa pankkitaloa. Juuri asunnoiksi remontoitua taloa vastapäätä olleet puutalot on purettu ja niiden tilalle on rakennettu liiketaloja. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT A5 UUTISET Hämeenlinna ilmeisesti aivan 1930-luvun alussa, sillä ns. Pikkutorin empirerakennuksista edustavin on vuonna 1832 rakennettu Puntilan talo, jonka tulevaisuus aiheutti kovan kohun rakennusten purkamisessa ansioituneessa Hämeenlinnassa. . Paloasema purettiin vuonna 1925. Vielä 1960ja19 70-luvuilla Hämeenlinnan keskusta oli vielä aikamoinen sekamelska. Turuntiellä oli pitkään käytännöllisyys huipussaan. Hän piirsi Raatihuoneenkatu 9:ään komean talon Pohjoismaiden osakepankkia varten. JOULUKUUTA 2018 6 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA SUNNUNTAINA 24. Rakennus purettiin vuonna 1972 ja tontin silloinen omistaja KantaHämeen Säästöpankki rakensi sille kuusikerroksisen liikerakennuksen. EHOn taloa ei ole vielä rakennettu ja linja-autoasema oli pahainen tölli. Kirkon katolta 1920-luvulla otetussa kuvassa näkyy hienosti myös Skogsterin vanha tiilinen pikkutalo, joka oli alunperin rakennettu varastoksi. Vanhat puutalokorttelit hallitsivat vielä kaupunkikuvaa. Aivan sisällissodan lopussa surmatuista Thomén veljeksistä Walter ehti työskennellä myös Hämeenlinnassa. Rauhankadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olleen puutalon yläkerrassa oli aikojen alussa tiettävästi juutalaisten synagoga. Tässä talon luuranko on jo pystyssä. Saaristenkadun varrella sijaitseva pienempi puinen asuinrakennus on vuodelta 1838. Jokaisella ajalla on omat ihanteensa. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa auki kaupungissa. Palokunnantalo on tietenkin ollut jo pitkään paikallaan, eikä silmä voi olla erottamatta suomalaisen säästöpankin komeaa pankkitaloa. Vuonna 1911 päärakennukseen liitettiin vielä tiilirakenteinen uudisosa. Talo purettiin ja siirrettiin Kustaa III kadulle, jossa se edelleenkin komeilee. SUNNUNTAINA 24.
Saaristenkadun varrella sijaitseva pienempi puinen asuinrakennus on vuodelta 1838. Aivan sisällissodan lopussa surmatuista Thomén veljeksistä Walter ehti työskennellä myös Hämeenlinnassa. Vielä 1960ja19 70-luvuilla Hämeenlinnan keskusta oli vielä aikamoinen sekamelska. Hän piirsi Raatihuoneenkatu 9:ään komean talon Pohjoismaiden osakepankkia varten. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 7 PLUSSA SUNNUNTAINA 24. Rakennus purettiin vuonna 1972 ja tontin silloinen omistaja KantaHämeen Säästöpankki rakensi sille kuusikerroksisen liikerakennuksen. Raatihuoneenkadun oikealla reunalla olevan talon rakennutti vuonna 1900 Anniskeluosakeyhtiö. Pikkutorin empirerakennuksista edustavin on vuonna 1832 rakennettu Puntilan talo, jonka tulevaisuus aiheutti kovan kohun rakennusten purkamisessa ansioituneessa Hämeenlinnassa. Juuri asunnoiksi remontoitua taloa vastapäätä olleet puutalot on purettu ja niiden tilalle on rakennettu liiketaloja. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa auki kaupungissa. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT A5 UUTISET Hämeenlinna ilmeisesti aivan 1930-luvun alussa, sillä ns. TIISTAINA 25. Palokunnantalo on tietenkin ollut jo pitkään paikallaan, eikä silmä voi olla erottamatta suomalaisen säästöpankin komeaa pankkitaloa. Vuonna 1911 päärakennukseen liitettiin vielä tiilirakenteinen uudisosa. Paloasema purettiin vuonna 1925. Pankkitalon liiketilat ja yläkerran asunnot vuokrattiin jo ennen kuin koko talo oli valmistunut vuonna 1929. EHOn taloa ei ole vielä rakennettu ja linja-autoasema oli pahainen tölli. Rauhankadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olleen puutalon yläkerrassa oli aikojen alussa tiettävästi juutalaisten synagoga. Kun pankki ei tarvinnut enää taloa, myytiin se 1920-luvun alussa liikehuoneistoksi. Hämeenlinnan vakinainen palokunta poseeraa polleana ensimmäisen hevosajopelinsä edessä vuonna 1922. Paloasema oli tuolloin Tähtieli Sibeliuksenpuistossa. Tässä talon luuranko on jo pystyssä.. Matkustajakoti Rannan siirtäminen oli kulttuuriteko. Vanhat puutalokorttelit hallitsivat vielä kaupunkikuvaa
. Liike tarjosi aina niin tervetullutta ansiotyötä naisille. TIISTAINA 25. Piippua saatiin asetella paikoilleen koko päivä kieli keskellä suuta, sillä se painoi peräti 42 tonnia. Enok Rytkönen otti valokuvan tehtaan työntekijöistä 1930-luvun alussa. Kaikki rakennukset on purettu. Emil Jokinen oli vain 19-vuotias perustaessaan oman vaatetusliikkeen ja kangaskaupan. MENNYT MAAILMA Hämeenlinnan energialaitoksen uusi piippu pystytettiin 30 vuotta sitten Keinusaareen. Ei itse työ mihinkään hävinnyt, vaan tekemisen tapa muuttui. KUVA: Yrjö Vihervuoren arkisto Suomen Turkistehdas aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1928, minkä jälkeen tehdasta laajennettiin useaan otteeseen. KUVA: Terho Aalto / Hämeen Sanomat, arkisto Hämeenlinna on ollut aikoinaan oikea käsityöläisten kaupunki. KUVA: Enok Rytkönen / Yrjö Vihervuoren arkisto SAILA KARPIOLA TEKSTI. Nahkatehdas, kenkätehdas, turkistehdas ja verkatehdas ovat kaikki olleet aikoinaan merkittäviä työnantajia, mutta aika ajoi niiden ohi. MAALISKUUTA 2018 A12 HÄMEEN SANOMAT UUTISET Työpaikat tulevat ja menevät . JOULUKUUTA 2018 8 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA LAUANTAINA 31. Tehtaan toiminta lopetettiin vuonna 2003
Hytönen / Hyvinkään kaupunginmuseo / Finna.fi Vuoden 1866 paloviinalaki ei vielä koskenut tislaamalla valmistettuja värjättyjä alkoholijuomia (konjakki, punssi, rommi, likööri ja arrakki), ja niiden verotuskin oli kevyempää. Aivan rautatieaseman kupeessa olleelle meijerille tuotiin maitoa eri puolilta Kalvolaa ja osasta tehtiin juustoa, osasta voita. MAALISKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT A13 UUTISET Metsäliiton ja Metsä-Serlan omistama Finnforest lopetti Hämeenlinnan tehtaan toiminnan vuonna 1991. KUVA: Terho Aalto / Hämeen Sanomat, arkisto Hämeenlinna on ollut aikoinaan oikea käsityöläisten kaupunki. Kaikki rakennukset on purettu. KUVA: Enok Rytkönen / Yrjö Vihervuoren arkisto SAILA KARPIOLA TEKSTI LAUANTAINA 31. Liike tarjosi aina niin tervetullutta ansiotyötä naisille. KUVA: Volker von Bonin / Museovirasto / Finna.fi Verkatehdas oli pitkään Hämeenlinnan suurin työnantaja, sillä palkkalistoilla oli parhaimmillaan jopa 1300 työntekijää. Tehtaan toiminta lopetettiin vuonna 2003. . Keinusaaren viinapolttimo perustettiin tiettävästi vuonna 1859. Nahkatehdas, kenkätehdas, turkistehdas ja verkatehdas ovat kaikki olleet aikoinaan merkittäviä työnantajia, mutta aika ajoi niiden ohi. KUVA: Helsingin kaupunginmuseo / Finna.fi Uitto oli 1960-luvulle asti tärkein tapa kuljettaa puut pitkien matkojen päähän tehtaille. Sen jälkeen uiton merkitys pikkuhiljaa hiipui. Yhtiö irtisanoi tehtaan lomautetut 230 työntekijäänsä. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 9 PLUSSA LAUANTAINA 31. Emil Jokinen oli vain 19-vuotias perustaessaan oman vaatetusliikkeen ja kangaskaupan. KUVA: Terho Aalto / Hämeen Sanomat, arkisto Edam-juustopalloja päällystetään Elannon Iittalan meijerissä 1930-luvun alussa. Suurin osa työntekijöistä joutui kortistoon. Piippua saatiin asetella paikoilleen koko päivä kieli keskellä suuta, sillä se painoi peräti 42 tonnia. KUVA: Yrjö Vihervuoren arkisto Suomen Turkistehdas aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1928, minkä jälkeen tehdasta laajennettiin useaan otteeseen. Kuva on 1930-luvulta.. MAALISKUUTA 2018 A12 HÄMEEN SANOMAT UUTISET Työpaikat tulevat ja menevät . KUVA: V. MENNYT MAAILMA Hämeenlinnan energialaitoksen uusi piippu pystytettiin 30 vuotta sitten Keinusaareen. Vaneritehtaan menetys oli isku koko kaupungille. Ei itse työ mihinkään hävinnyt, vaan tekemisen tapa muuttui. Piippua saatiin asetella paikoilleen koko päivä kieli keskellä suuta, sillä se painoi peräti 42 tonnia. Verkatehtaan toiminta päättyi vuonna 1963. KUVA: Terho Aalto / Hämeen Sanomat, arkisto Hämeenlinnan energialaitoksen uusi piippu pystytettiin 30 vuotta sitten Keinusaareen. Enok Rytkönen otti valokuvan tehtaan työntekijöistä 1930-luvun alussa. TIISTAINA 25
Kun oikealla seisova kirjailija Larin Kyösti (1873–1948) rusettiluisteli järven jäällä, oli ranta aivan Wetterhoffin rakennusten takana ja Rantatorin reunalla. TIISTAINA 25. Kaivokatu 12:ssa ja Hallituskatu 36:ssa oli vielä vuonna 1912 As Oy Maja, jonka omistivat Hämeenlinnan vaikutusvaltaiset miehet eli pastori, rehtori Verneri Vartia ja lyseon lehtori Ernesti Suolahti sekä maisteri G.A.Kurola. Sotilassäilyke perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 1926. Linnankadun pohjoispäässä, ns. Apuna oli vankityövoima. Seroffin talo purettiin lopulta vasta 1980-luvulla. . Vuonna 1880 rakennetusta puutalosta säilyivät vain rikkaasti koristellut julkisivut. . 1980-luvun alussa tehtaan osti Saarioinen, joka lopulta siirsi 1990-luvun lopussa lihajalostetuotannon kokonaan Hämeenlinnasta Valkeakoskelle. Sitä mukaa, kun rakentaminen kiihtyi kaupungissa, saatiin keskustaan lisää maata, kun ylijäämämaat kuljetettiin rantaan. Tehtaista huolimatta Hämeenlinnasta ei koskaan tullut suurta teollisuuskaupunkia. Kuvan etualalla oli joutomaata, mutta nykyisin siinä kulkee moottoritie. Vanajaveden ranta on ollut aina Hämeenlinnassa tärkeä, vaikka sen paikka onkin vuosien ja vuosikymmenten aikana vaihdellut. Hämeenlinnan kaupunki myöhästyi pahemman kerran huutokaupoissa ja sen ote Aulangosta irtosi lopullisesti. Kun Seroff teki vararikon, myytiin paitsi Viipurintien varrella ollut talo ja tontti myös Metsänkylä kartanoineen huutokaupalla. Asuntorekisterin mukaan Majan taival päättyi vuonna 1979. koilliskulman alueella sijaitsevan Töyryn talon rakennukset vaurioituivat tulipalossa 1980-luvulla, ja ne jouduttiin korvaamaan uusilla. Seroffin kolmikerroksisen talon rakennutti vuonna 1927 liikemies Aleksi Seroff, joka osti samana vuonna lähes viidellä miljoonalla markalla 1 100 hehtaaria maata Metsänkylästä. Rakennuksen yläkerroksessa on vain asuinhuoneita ja alempana valmistava koulu. JOULUKUUTA 2018 10 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA SUNNUNTAINA 31. Vuonna 1939 tehtaan nimi muuttui Mensaksi ja erinäisten harharetkien jälkeen se siirtyi Huhtamäen omistukseen vuonna 1960. JOULUKUUTA 2017 A10 HÄMEEN SANOMAT UUTISET Puutalot väistyvät kivirakennusten tieltä . MENNYT MAAILMA SAILA KARPIOLA TEKSTI // HÄMEEN SANOMIEN JA YRJÖ VIHERVUOREN ARKISTOT KUVAT. . Pikkuhiljaa puisten hökkeleiden kaupunki jäi historiaan, kun kivi ja tiili yleistyivät rakennusmateriaaleina
Kun oikealla seisova kirjailija Larin Kyösti (1873–1948) rusettiluisteli järven jäällä, oli ranta aivan Wetterhoffin rakennusten takana ja Rantatorin reunalla. Tavaratalolla oli mullistava vaikutus Hämeenlinnaan. MENNYT MAAILMA SAILA KARPIOLA TEKSTI // HÄMEEN SANOMIEN JA YRJÖ VIHERVUOREN ARKISTOT KUVAT SUNNUNTAINA 31. Vaatetusalan yritys toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1945 vuoteen 2011 asti. . 1960-luvulla talossa toimi myös Keskusapteekki, jota varten sisätilat muutettiin apteekille sopiviksi. Vuonna 1939 tehtaan nimi muuttui Mensaksi ja erinäisten harharetkien jälkeen se siirtyi Huhtamäen omistukseen vuonna 1960. Apuna oli vankityövoima. koilliskulman alueella sijaitsevan Töyryn talon rakennukset vaurioituivat tulipalossa 1980-luvulla, ja ne jouduttiin korvaamaan uusilla. . Punatiilinen nahkatehdas oli aivan Hämeenlinnan ydinkeskustan lounaiskulmassa nykyisen kauppakeskus Tavastilan paikalla. Moni muistaa vielä nahkatehtaan hajun takia. Skogsterin tavaratalo avattiin vuonna 1907, mutta tämä kuva on ilmeisesti vuodelta 1914. Rakennuksen yläkerroksessa on vain asuinhuoneita ja alempana valmistava koulu. Pikkuhiljaa puisten hökkeleiden kaupunki jäi historiaan, kun kivi ja tiili yleistyivät rakennusmateriaaleina. Seroffin talo purettiin lopulta vasta 1980-luvulla. JOULUKUUTA 2017 A10 HÄMEEN SANOMAT UUTISET Puutalot väistyvät kivirakennusten tieltä . Vuonna 1928 konttori siirrettiin varta vasten hankittuun omaan kiinteistöön Raatihuoneenkatu 16:een. Kauppaa vastapäätä avattiin vuonna 1924 Helsingin työväen säästöpankin Hämeenlinnan konttori, joka toimi aluksi vuokrahuoneistossa. Kuvan etualalla oli joutomaata, mutta nykyisin siinä kulkee moottoritie. 1980-luvun alussa tehtaan osti Saarioinen, joka lopulta siirsi 1990-luvun lopussa lihajalostetuotannon kokonaan Hämeenlinnasta Valkeakoskelle. Kasarmikadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa ollut Syyne Kiviluodon kangaskauppa (kuvassa vas.) oli legendaarinen. Sitä mukaa, kun rakentaminen kiihtyi kaupungissa, saatiin keskustaan lisää maata, kun ylijäämämaat kuljetettiin rantaan. Apuna oli vankityövoima. Raatihuoneenkadulla ns. Finn Karelia Virke piti tehdasmyymäläänsä myös muun muassa Verkatehtaalla nykyisessä ARX-talossa. Linnankadun pohjoispäässä, ns. TIISTAINA 25. Kun oikealla seisova kirjailija Larin Kyösti (1873–1948) rusettiluisteli järven jäällä, oli ranta aivan Wetterhoffin rakennusten takana ja Rantatorin reunalla. Sotilassäilyke perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 1926. Seroffin kolmikerroksisen talon rakennutti vuonna 1927 liikemies Aleksi Seroff, joka osti samana vuonna lähes viidellä miljoonalla markalla 1 100 hehtaaria maata Metsänkylästä. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT A11 UUTISET Puutalot väistyvät kivirakennusten tieltä Vanajaveden ranta on ollut aina Hämeenlinnassa tärkeä, vaikka sen paikka onkin vuosien ja vuosikymmenten aikana vaihdellut. Kun Seroff teki vararikon, myytiin paitsi Viipurintien varrella ollut talo ja tontti myös Metsänkylä kartanoineen huutokaupalla. Vuonna 1880 rakennetusta puutalosta säilyivät vain rikkaasti koristellut julkisivut. Vanajaveden ranta on ollut aina Hämeenlinnassa tärkeä, vaikka sen paikka onkin vuosien ja vuosikymmenten aikana vaihdellut. Vanha puurakennus purettiin 1920-luvulla ja sen tontille rakennettiin kaksikerroksinen kivikauppa, jossa toimii nykyisin Lehmusto. . Hämeenlinnassa on aina käyty ahkerasti elokuvissa, sillä saihan kaupunki ensimmäisen teatterinsa jo vuonna 1907. Kaivokatu 12:ssa ja Hallituskatu 36:ssa oli vielä vuonna 1912 As Oy Maja, jonka omistivat Hämeenlinnan vaikutusvaltaiset miehet eli pastori, rehtori Verneri Vartia ja lyseon lehtori Ernesti Suolahti sekä maisteri G.A.Kurola. Asuntorekisterin mukaan Majan taival päättyi vuonna 1979. Sitä mukaa, kun rakentaminen kiihtyi kaupungissa, saatiin keskustaan lisää maata, kun ylijäämämaat kuljetettiin rantaan. Nahkatehdas siirtyi Kantolaan vuonna 1983, ja tiiliset tehdasrakennukset olivat vielä vuoteen 1981 asti Eteläkatu 14-15:ssa. Ilmeisesti kuvanottohetkellä ei ole ollut kuvaajan mielestä riittävän paljon ihmisiä kadulla, kun ruuhka on pitänyt maalata! Nykyisin Skogsterin talossa toimii Museo Skogster eli Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Hälläpyörän talossa toimivat Hämeen Kino ja Bio Marilyn 1990-luvulle asti. Vuonna 1980 yritykselle rakennettiin oma tehdas Kantolaan. Hämeenlinnan kaupunki myöhästyi pahemman kerran huutokaupoissa ja sen ote Aulangosta irtosi lopullisesti. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 11 PLUSSA SUNNUNTAINA 31. Tehtaista huolimatta Hämeenlinnasta ei koskaan tullut suurta teollisuuskaupunkia. Nahkatehtaalla työskenteli loppuvuosina noin 80 henkilöä.. Se siirtyi pois ravintolan tieltä vuonna 1972
Lisäksi hintatason pitää olla kilpailukykyinen, Varha toteaa. Korkea laatutaso sekä mittatarkkuus ovat ne tekijät osaamisessa, joilla pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. päivänä tammikuuta. JOULUKUUTA 2018 12 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Jaakko Leinonen Forssa Loistoristeilijäbuumi siivittää Hemiva Installation kasvua. Tilat otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Forssalaisyritys teki viime kuun lopulla merkittävät sopimukset Europlan Engineering oy:n kanssa. KUVA: Tapio Tuomela Risteilijän kunnostus Bahamalla Jaakko Leinonen Forssa Hemiva Installationin toimitusjohtaja Henry Varha sanoo yrityksen siirtyvän tammikuussa loistoristeilijän kunnostuskeikalle Bahamalle. Vuoden alusta Lepistönkadun varrella olevassa kiinteistössä otetaan tuotantokäyttöön noin 600 suuruinen teollisuushallin osa, jota käytettiin ennen varastotilana. Hallin kustannukset ovat noin 0,5-1 miljoonaa euroa. Varha sanoo muutoksen telakkateollisuuteen suhtautumisessa muuttuneen Suomessa todella nopeasti. Muutostyöt on tehty omana työnä. Sopimukset koskevat Wismarin telakalla Saksassa valmistettavien Dream Cruises -varustamon käyttöön tulevien kahden risteilyaluksen toimituksiin osallistumista. –?Meillä on suunnitelmissa lisätä tuotannon esivalmistelua Forssassa merkittävästi. Halli pitäisi saada valmiiksi ensi elokuussa. –?Työkalut ovat lähteneet Forssasta Bahamalle merikontissa jo kaksi kuukautta sitten. HÄSA Hemiva Installation jatkaa kasvuaan . Varha sanoo, että risteilijän uudistuksen aikataulu on todella kireä. Uudet hytit rakennetaan julkisiin tiloihin, jotka ovat olleet vähällä käytöllä. Varha sanoo suomalaisella osaamisella olevan kysyntää telakoilla. Tontille ollaan suunnittelemassa noin tuhannen neliön teollisuushallia kasvavan tuotannon tarpeisiin. Hemiva on ostanut myös Lepistönkadun varrelta naapurissa olevan teollisuustontin Pekolan Liikenteeltä. Erikokoisia kylpyhuonemoduuleita on yhteensä 38 kappaletta. Kun nyt telakalla tehdään sviittihyttien toimituksiin tarvittavista töistä noin 90 prosenttia, aiotaan Forssassa lisätä kokonaistyömäärän osuutta parilla kymmenellä prosentilla. Laajennusten myötä henkilöstömäärää ollaan nostamassa 15–20:een. Laivahyttikokonaisuuksia risteilyaluksiin toimittava Hemiva Installation oy on rakentamassa teollisuushallin Forssaan Lepistönkadulle. Varha sanoo pätevän henkilöstön hankkimisen olevan melkoisen haasteen. Kontti on saapunut jo perille. Toimitusjohtaja Henry Varha esittelemässä juuri tuotantotilaksi kunnostettua 600 neliömetrin hallin osaa Lepistönkadulla. Hemiva Installation toimittaa työnimeltään Global 1:een ja Global 2:een yhteensä 28 valmiiksi sisustettua sviittiä, kooltaan yhteensä 2?200 neliömetriä. Ensimmäiset meistä lähtevät yhteensä kaksi kuukautta kestävälle työkeikalle jo 3. Risteilijät aloittavat liikenteen vuosien 2021 ja 2022 alussa ja 230 neliömetrin sviitin varaaminen viikon risteilyä varten voi maksaa noin 100?000 euroa. Wismarin telakalle nyt rakennettava laiva on päänavaus risteilijätilauksiin. Hemiva Istallation on juuri saanut valmiiksi hyttitoimitukset 28 sviitistä Turun telakalle TUI Cruisesin Mein Schiff 2 -risteilijään. HYVÄN TILAUSKANNAN myötä yritys on laajentamassa tuotantotilojaan Forssassa. Esivalmistelun lisääminen auttaa pitämään kokonaisuuden paremmin hyppysissä, koska aikataulut telakoilla ovat kireät, toimitusjohtaja Henry Varha kertoo. Ensi vuonna liikevaihto nousee noin kahden miljoonan euron tasoon. Hemivalla on ainakin tarjota yrityksensä kasvunäkymiä vuosiksi eteenpäin. Varha kertoo yrityksen tämän vuoden liikevaihdon olevan noin 1,5 miljoonaa euroa. –. Yritys rakentaa kaikkiaan 14 uutta hyttiä vuonna 2002 Turun telakalla valmistuneeseen Navigator of The Seas -alukseen, jonka hyttien toteuttamisessa yritys oli mukana jo tuolloin juuri perustettuna uutena yrityksenä. Telakka on käytössään jättihalli, jonka sisällä laiva voidaan valmistaa suojassa sateelta ja tuulelta. TIISTAINA 25. Tällä hetkellä yritys työllistää kaikkiaan 12 henkeä. Hemiva on valmistamassa Turun telakalla valmistettavaan Bahamalle rekisteröityyn Costa Smeralda-risteilijään neljä baarikokonaisuutta. Vielä muutamia vuosia sitten ala koettiin auringonlaskun alana ja nyt kotimaan telakoiden tilauskirjat ulottuvat käytännössä pitkälle 2020-luvun puolivälin ylitse.. Suurin suite-hytti on kooltaan 230 neliömetriä. Varha sanoo loistoristeilijäbisneksen olevan todella kansainvälisen alan. . Tarvittavat matkaliput on myös hankittu, Varha paljastaa
–?Puiston portilla on asiasta muistuttava kyltti, mutta siinä kaikki. Noin 27 prosenttia ranskalaisista tupakoi edelleen. KUVA: Iida Ahonen Strasbourg on Ranskan ensimmäinen kaupunki, joka kielsi tupakoinnin viheralueilla. TIISTAINA 25. PUISTOSSA TUPAKOINNISTA voidaan antaa pienet sakot, mutta niiden jakamista ei ole vielä aloitettu. Nykyinen tupakoitsijoiden määrä puistoissa ei ole mitenkään verrattavissa siihen, kuinka paljon heitä oli ennen. • Vuonna 2015 kielto laajennettiin Ranskassa koskemaan ensimmäisenä kaikkia lapsille tarkoitettuja julkisia tiloja. • Kiellon taustalla ovat sekä kansanterveydelliset ja ympäristösyyt. Tällä hetkellä Ranskassa on meneillään kolmatta kertaa tupakaton kuukausi, johon on ilmoittautunut vajaat 240 000 tupakoitsijaa. • Ensimmäinen savuttomuuskokeilu puistossa järjestettiin vuonna 2017. Ranskalaiset ovat kehittäneet viime vuosina useita keinoja tupakointia vastaan. Itä-Ranskassa tupakoitsijoita on vielä enemmän, noin 31 prosenttia. Tupakantumpin heittämisestä maahan voi saada 68 euron sakon. Yksi tumppi voi saastuttaa jopa 500 litraa vettä, sanoo Strasbourgin kaupungin terveysja ympäristöedustaja Alexandre Feltz. FAKTA Edelläkävijä • Strasbourgin puistojen tupakointikielto on ensimmäinen laatuaan Ranskassa. Tuloksiakin on tullut, sillä tuoreimpien tutkimusten mukaan viime vuonna tupakointi väheni Ranskassa kaikissa muissa ikäluokissa paitsi 45–54-vuotiaiden naisten keskuudessa. klo (11)12-18/19 Torstaina 27.12. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/goodmankauppakeskus Instagram @kauppakeskusgoodman www.kauppakeskusgoodman.fi Kauppakeskus Goodman Kaivokatu 7, 13100 Hämeenlinna Pysäköi 3h ilmaiseksi GOODMAN – helppo tulla, hyvä olla Palvelemme joulun aikaan Joulupäivänä 25.12. Tämä oli yksi syy savuttomiin puistoihin. –?Etenkin nuorten suosimissa puistoissa polttaminen tuntuu jatkuvan kuten ennenkin. 8-21, la 8-19, su 11-19. Kielto ei herättänyt niin suurta polemiikkia julkisuudessa, että kaikki olisivat seuranneet keskustelua ja olisivat tietoisia asiasta, Hemmert sanoo. Iida Ahonen Strasbourg Ranskan Strasbourgissa kaupunginvaltuusto päätti kesäkuun lopussa yksimielisesti tehdä kaikista kaupungin puistoista ja julkisista viheralueista savuttomia terveysja ympäristösyiden vuoksi. klo (8) 920/21 HENKEÄSALPAAVA Talviale alkaa Tapaninpäivänä 26.12. Kiellon rikkomisesta sakkoja. Kaupunki suunnittelee myös palkkaavansa terveysalan opiskelijoita tai ammattilaisia keskustelemaan julkisissa tiloissa tupakoitsijoiden kanssa ja antamaan neuvoja lopettamiseen. Sosson kyseenalaistaa jonkin verran kiellon vaikutuksia, sillä kukaan ei tunnu vahtivan, noudatetaanko kieltoa todella. Halvan tupakan helppo saatavuus Saksan puolelta on meille todellinen ongelma, Feltz sanoo. Strasbourgissa keskustellaan nyt siitä, voiko muissakaan julkisissa tiloissa enää tupakoida. Liikkeet palvelevat vähintään: ark. –?Vuonna 2017 järjestimme kokeilun, jossa ainoastaan muutaman tunnin aikana kaupungista kerättiin lähes 100 000 tupakantumppia. 9-20, la 9-18, su 12-18. suljettu Tapaninpäivänä 26.12. –?On selvää, että kieltoa ei ehkä koskaan noudateta sataprosenttisesti, mutta se toimii hyvin. Tupakantumpeista syntyy ranskalaisissa kaupungeissa eniten jätettä. Tämä johtuu ennen kaikkea halvasta tupakasta, jota myydään lähellä, naapurimaassa Saksassa. Kielto astui voimaan heinäkuussa 2018. Kauppakeskus on avoinna ark. ENEMMISTÖ HYVÄKSYY • 70 prosenttia tupakoimattomista kaupunkilaisista ja yli 50 prosenttia tupakoitsijoista kannatti kieltoa koeajan jälkeen. • Kaupunki teki ensimmäisen savuttomuuskokeilun vuonna 2014 lasten leikkipaikalla. He yrittävät lopettaa tupakoinnin teemakuukauden aikana. –?Tarvitsisimme yleiseurooppalaisia tupakkalinjauksia. • Tupakointikielto on yksi osa laajempaa Strasbourgin kaupungin kansanterveysohjelmaa, johon kuuluu esimerkiksi lääkäreiden mahdollisuus määrätä reseptillä potilaille kuntosalikäyntejä ja muuta urheilua.. PUISTOJEN TUPAKOINTIKIELTO astui Strasbourgissa lopullisesti voimaan heinäkuun alussa. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 13 PLUSSA Kauppakeskus Goodman toivottaa hyvää ja rauhallista joulun aikaa. Feltzin mielestä kiellolla on ennen kaikkea symbolinen merkitys: se viestittää, että tupakointi ei ole hyväksyttävää tiloissa, joissa se haittaa muita. LM–HÄSA Tupakat piiloon myös puistossa Mathilde Sosson ja Guillaume Hemmert myöntävät, että tupakointikielto Strasbourgin puistoissa pakkaa välillä unohtumaan. STRASBOURGILAISET yliopistoopiskelijat Mathilde Sosson ja Guillaume Hemmert ovat kuulleet tupakointikiellosta ja pitävät sitä tärkeänä, vaikka myöntävät itse välillä unohtavansa kiellon olemassaolon
Tulkoon mitä tulee. Romaani myi mainiosti niin kotimaassa kuin käännöksinä, oli Finlandia-ehdokas ja voitti Runeberg-palkinnon lisäksi tärkeän käännöskirjapalkinnon Ranskassa. Hotakainen tietää, että kirjaa voi kirjoittaa kolme päivää, eikä haittaa, jos syntyykin kaksitoista liuskaa silkkaa tylsyyttä. –?Ainakin Juha (Lehtola) sanoi kesken kaiken, että tämähän alkaa välillä sujuakin. Ei auta, pakko jatkaa. ROMAANI VUODELTA 2009 • Elokuva on saanut innoituksensa Kari Hotakaisen romaanista Ihmisen osa (2009). Jokaisessa minuutissa piilee vaara. –?Elokuvan kanssa on toinen juttu. Ihmisen osa on kuitenkin ensimmäinen Hotakais-elokuva, jonka käsikirjoittamiseen kirjailija on osallistunut. –?Seuraavaksi kohti oopperalibrettoa! Hotakainen ei ryhtynyt työhön täytenä noviisina. Elokuva on monessa mielessä romaania julmempi väline. • Toteutuneen elokuvan käsikirjoittajat ovat kirjailija Hotakainen ja ohjaaja Lehtola. Adjektiivien laveampi latelu jääköön kriitikoille. Käsikirjoitusoppeja hän otti Francis Ford Coppolalta ja Jope Ruonansuulta. Ihmisen osa -elokuva kuvattiin vuosi sitten suurelta osin Helsingin kantakaupungissa, liikenteen keskellä. Ja mitäpä muuta voisi olettaa, kun kirjailija itse on vankasti vastuussa elokuvan käsikirjoituksesta yhdessä ohjaaja Juha Lehtolan kanssa. . Kysytään Hotakaiselta, kävikö sovitushomma voimille. Se kun ei maksa mitään. Sen, missä Hannu-Pekka Björkman esitti ikimuistoista autokauppiasta. KOLMAS HOTAKAIS-ELOKUVA • Hotakaisen romaaneista myös Klassikko ja Juoksuhaudantie ovat päätyneet valkokankaille. . Hups, kysymyksen alku pulpahtaa suoraan alitajunnasta ja on merkki television komediapaneelien liiallisesta katselusta. Kari Hotakainen, pitääkö olla huolissaan, jos on tykännyt sinun Ihmisen osa -romaanistasi ja teoksen teatteriversioista ja nyt kuulee että samoista hahmoista on tehty elokuva, jossa tarinaa on menty muuttelemaan. • Pääosaa esittää Jussi-palkittu HannuPekka Björkman. Björkman kuulostaa juuri nyt enemmän Tyhjiö-elokuvan joviaalilta kirjailija Kuutsalta kuin Ikitien hyytävältä NKVD-hirviö Kalloselta. –?Ehkä mä opin siinä jotakin, Hotakainen arvelee. Kari Hotakainen kirjoitti Ihmisen osa -menestysromaanistaan hilpeän elokuvan. VAJAAT KAKSI TUNTIA myöhemmin salin valot syttyvät uudelleen. Valoja jo himmennetään, kun on vielä pakko varmistaa myös Hannu-Pekka Björkmanin kanta. ON AIKA ASTELLA elokuvasalin uumeniin, vaikka edelleen hiukan epäilyttää. TIISTAINA 25. Hinnaksi neuvotellaan seitsemän tuhatta euroa. JOULUKUUTA 2018 14 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA K ari Hotakainen, pitääkö olla huolissaan... Elämänohjeita postikortteihin rustaava Salme on Hotakaisenkin mielestä ihana hahmo, mutta elokuvan tarpeisiin liian staattinen. Pitkästyykö katsoja. Noh, se oli varmaankin kannustusta. –?Romaanissahan voi olla vaikka mitä ihmeellisiä luontokuvauksia, mutta elokuvasta ei voi selittää, että no joo, vähän väsytti Juhan kanssa yks yö, niin tuli hiukan huonot neljä minuuttia väliin. Äänensävyssä on jotakin, joka lisää luottamusta. Kappas, Hotakainen ja Björkman olivat oikeassa. . Kirjailija Kari Hotakainen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman kävivät nyt katsomassa valmiin elokuvan ja palasivat hetkeksi kuvauspaikoille. • Ensimmäiset uutiset elokuvan teosta julkaistiin pian romaanin ilmestymisen jälkeen. Jos joku nyt tahtoo muutoksista pahastua, saa Hotakaisen puolesta niin tehdä. • Draamakomedian ohjaaja on neljällä Venla-patsaalla palkittu Juha Lehtola, jonka ensimmäinen teatterielokuva oli Aikuisten poika (2014). Niinpä yksi jos toinenkin tietää, mistä Ihmisen osassa on kyse: eläkkeelle jäänyt ex-lankakauppias Salme Malmikunnas myy elämäntarinansa aihepulaa potevalle kirjailijalle. Tuotantoyhtiö Kinottaren hanke kuitenkin hautautui ja heräsi henkiin pari vuotta sitten tuotantoyhtiö Bufossa. –?Elokuvan käsikirjoittaminen on vaikein kirjoittamisen laji, mitä olen kokeillut. Ihmisen osasta on sukeutunut onnistunut elokuva, itsenäinen, toimiva teos. Pitääkö olla huolissaan. Jo vuosituhannen alussa hän kirjoitti Neloselle kymmenosaisen tv-sarjan Tummien vesien tulkit. Käännösoikeudet on myyty kahteentoista maahan.. Vuonna 2009 ilmestynyt Ihmisen osa on teos, jonka poikkeuksellisen moni tuntee. 1,4 miljoonaa euroa! Aatteleppa omalle kohalle . • Kimi-kirja on ampaissut bestsellerlistojen kärkeen myös muun muassa Unkarissa ja Virossa. Tähän on pantu rahaa. –?Ei, ei tarvitse, hänkin vakuuttaa. SIMOPEKKA VIRKKULA TEKSTI // JOEL MAISALMI KUVA ENSI-ILTAELOKUVA Ihmisen osa • Ensi-ilta elokuvateattereissa 21.12. • Hotakaisen viimeisin teos on myyntiennätykset rikkonut Tuntematon Kimi Räikkönen (Siltala). Pekka on romaanin ainoa henkilö, joka tuottaa koko ajan toimintaa. Romaanille uskolliset teatteriversiot täyttivät saleja Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa, ja Ritva Valkama luki kirjaa radiossa kaikella kypsän komediennen viisaudellaan. Olen suuttunut.” Saa suuttua, eikä se mitään haittaa. VALKOKANKAALLA EI kauppoja tehdä. Näyttelijä-kirjailijan uralle mahtuu myös näyttelijäntyön professuuri Teatterikorkeakoulussa. –?Ei pidä olla huolissaan, tietenkään, Hotakainen lausuu tutun tyynellä nuotilla. Kirjailija on pyyhitty pois ja Salmen sijasta tarinan päähahmoksi on nostettu huijaripoika Pekka, menestyvää liikemiestä teeskentelevä konkurssin tehnyt tyhjätasku – roolissa näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. Teos on palkittu useasti ja käännetty kymmenelle kielelle. –?”Tämä seinäryijy on minulle tärkeä, ja nyt siitä on tehty tuoli
Valehtelu ei lopu koskaan. KUN PÄÄHENKILÖKSI nousi huijari Pekka, elokuvan teemaksi kirkastui valehtelu. TIISTAINA 25. Lukuisia kirjoja kirjoittaneen näyttelijän seuraava teos käsittelee hovinarreja. –?On se kyllä, Björkman vahvistaa. Kuvaa piti edeltää vinyylilevyltä kuuluva pateettinen kappale. Tuttuus auttoi kirjoitustyössä. Nyt paljastuu, että Hotakaisella on Coppolan lisäksi toinenkin auktoriteetti. Itsensä ja toisten pettäminen. Sekin on yksi puoli ihmisen osaa. Pacinolla on alun perin repliikki, missä mafiapomo haukkuu alaisen kovaan ääneen. –?Myös korkeimmalla tasolla, hän tarkentaa. Ja tulee jo seuraavassa sekunnissa tunnontuskiin. Elokuva ei viittaile uutisaiheisiin. Björkmanin Pekka Malmikunnas ja Kari Hietalahden esittämä ammattipuhuja Kimmo Hienlahti kohtaavat sairaalan pihalla. –?Tässä pätee se mitä Jope ( Ruonansuu) niin kauniisti sanoo: ”aatteleppa omalle kohalle”. TÄSTÄKÖS HOTAKAINEN ja Björkman oikein innostuvat. –?Kovinkin pirteä ajankohtaisuus on monesti noloa kahden vuoden päästä, Hotakainen perustelee. LM–HÄSA Ihmisen osa -elokuva kuvattiin vuosi sitten suurelta osin Helsingin kantakaupungissa, liikenteen keskellä. Ja samaistuu miespolon tilanteeseen. Sitten ohjaaja keksii: Pacino onkin vaiti, katsoo vain. Kirjailija Kari Hotakainen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman kävivät nyt katsomassa valmiin elokuvan ja palasivat hetkeksi kuvauspaikoille.. Jälkimmäiseltä on irronnut kieli. Ja karsiminen, jatkuva karsiminen. Kun musiikki poistettiin, teho kasvoi. Valkoisiin, mustiin, keltaisiin, vihreisiin, Hotakainen pohtii. –?Jokainen meistä syyllistyy valheisiin. Nostavat puheeksi muitakin Ihmisen osan kohtauksia ja kuvia. Ihmisen osassa poliittiset mielleyhtymät jäävät katsojan vastuulle. Semmoisenkin, jossa seinättömässä purkutalossa majaileva, äärimmäiseen ahdinkoon ajautunut Pekka Malmikunnas tarttuu yöllä paloletkuun ja peseytyy jääkylmä vesi roiskuen. Teema on ikuinen, mutta Björkmanin mielestä juuri nyt julkisempi ja röyhkeämmin muodissa kuin aikoihin. JOULUKUUTA 2018 HÄMEEN SANOMAT 15 PLUSSA HOTAKAINEN JA LEHTOLA ovat tunteneet toisensa ammoisista 1990-luvun alkuvuosista. Aihe on Björkmanille läheinen. –?Otettiin kaikki teksti pois, ja onpas se nyt hyvin kirjoitettu kohtaus, Hotakainen kehaisee. Hotakainen vetoaa Francis Ford Coppolaan ja Kummisetään. Muistatteko hetken. Al Pacinon esittämää Michael Corleonea vastaan tuodaan todistaja, entinen alainen. –?Mä olin kirjoittanut siihen merkittävää dostojevskiläistä dialogia. Sitten tuli ajatus, että entäs jos ne eivät sanoisikaan mitään. –?Television katselu olisi paljon mukavampaa, jos myös Putinin ja Trumpin ympärillä pyörisi palkattuja irvistelijöitä, Björkman pohtii. Tähän on viisasta lopettaa. Outo ammattikunta sai muinoin palkkansa pilkkaamalla valtaa ja paljastamalla kuninkaiden valheita. –?Ihan hölmökin oppii tuommoisista jotakin. –?Tilanne on niin raaka, että katsoja kyllä kuulee musiikin, vaikkei sitä ole. –?Voi olla, että ihminen joutuu esimerkiksi antamaan lehdistölle kaunistellun kuvan omasta ammatistaan. –?Se on aika merkittävä katse, Hotakainen huokaa. Hotakainen ottaa esimerkin, kohtauksen elokuvan loppupäästä
Hänen lavavarmuutensa saa yleisön rentoutumaan nopeasti, mutta hytkymään vielä nopeammin. Liput: Kestotilaajat 16€ (150 paikkaa, 2 / kestotilaaja) Peruslippu 26€. klo 15 PIKKU PAPUN MUSIIKKISIRKUS Pikku Papun Musiikkisirkus on sirkusryhmä Blind Gut Companyn ja lastenmusiikkia soittavan Pikku Papun Orkesterin esitys, jossa yhdistyvät ihastuttava lastenmusiikki, leikkisä nykysirkus ja kiehtova visuaalisuus. Jack Björklund on yksi Suomen eniten keikkailevista koomikoista. 31.1. 26€ Tapahtumat tuottaa: HUOM! Kestotilaajaliput voi lunastaa vain Verkatehtaan lipunmyyntipisteestä vuoden 2019 kestotilaajan numeroidulla etukortilla. 2.5. 30.3. klo 19 STAND UP: ANDRE WICKSTRÖM, HELI SUTELA, JACK BJÖRKLUND Heli Sutela hauskuuttaa lämpimällä ja sympaattisella tavallaan naisten lisäksi myös miehiä. Konsertissa kuullaan ensimmäistä kertaa Kirkan rakastettuja lauluja uusina ja upeina a cappella -versioina. André on lavalla kuin yhden miehen kokonainen teatterinäytös, joka saattelee ihailtavasti yleisön hienoksi hiotun komiikan syövereihin. André Wickström on naurattanut yleisöä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. klo 12-17 Lipunmyynti suljettu 23.12.2018-6.1.2019. Häntä on kutsuttu “2000-luvun tangon ääneksi” ja “Buenos Airesin parhaaksi ääneksi”. Hinnat sisältävät käsittelykulut. Waltteri Torikka nousi koko kansan tietoisuuteen voittamalla Tähdet, tähdet -televisiosarjan vuonna 2015. Kestotilaajat 15 € Norm. 7.4. Kyllä tapahtuu… Verkatehdas Vanaja-sali 1.3. Kestotilaajille on varattu tapahtumista 150 paikkaa. Liput: Kestotilaajat 15€ (150 paikkaa, 2 / kestotilaaja) Peruslippu 29€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. klo 19 WALTTERI TORIKKA Torikka on Suomessa ja ulkomailla uraa luova uuden ajan oopperaja konserttilaulaja. JOULUKUUTA 2018 16 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA CLUB FOR FIVE SONGS OF KIRKAN RAKASTETUT LAULUT UUSINA UPEINA A CAPPELLA -VERSIOINA. Torikan ensialbumi Sydän myi platinaa ja toinen levytys Rakkaus ylitti kultalevyn rajan. Liput: Peruslippu 31€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. klo 19 MARTIN ALVARADO & QVINTETO OTRA VES Marti?n Alvaradoa pidetään yleisesti Argentiinan merkittävimpänä nykytangon laulajana ja jopa yhtenä hienoimmista vokalisteista tangon historiassa. Kohderyhmänä ovat ala-asteikäiset ja sitä nuoremmat lapset perheineen. 25€ Kestotilaajat 16 € Norm. Aiheet komiikkaan löytyvät todellisesta elämästä ja ärsyttävätkin asiat muuttuvat naurattaviksi. TIISTAINA 25. Liput: Peruslippu 44€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. klo 19 CLUB FOR FIVE: SONGS OF KIRKA Konsertti yhdistää nämä kaksi ainutlaatuista artistia ennennäkemättömällä tavalla. 29€ Kestotilaajat 15 € Norm. Liput: Kestotilaajat 15€ (150 paikkaa, 5 / kestotilaaja) Peruslippu 25€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. Verkatehtaan lipunmyynti avoinna la 22.12