Sivut 2–6 Luonnossa tulee hyvä mieli Luonto: Mikko ”Peltsi” Peltola on luontotoimittajana unelmatyössään, vaikka ohjelmien tekeminen alkoi vahingossa. Päätoimittaja Tuulia Viitanen 25.12.2021 LAUANTAI Puisto: Viipurin legendaarisen Monrepos-puiston restaurointihanke on saanut kovaakin kritiikkiä. Sivut 18–21 KIMMO BRANDT /COMPIC. Sivut 41–48 Auttaminen: Vapaaehtoistyö digitalisoituu, mutta ihmiset ovat yhtä innokkaita auttamaan kuin ennenkin
Joensuulainen Alina Hiltunen tekee vapaaehtoistyötä kriisipuhelinpäivystäjänä. PETRA MUSTONEN. Siitä hänellä ei ensin ollut mitään ajatusta. Kriisipuhelin on Mieli ry:n valtakunnallinen, ympäri vuorokauden päivystävä puhelinpalvelu, joka tarjoaa Vapaaehtoistyö muuttuu, mutta intoa riittää yhä Eniten vapaaehtoistyötä tekevät alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ja keskituloiset, kertoo tuore selvitys. Mutta millaista. Ajattelin, että nyt minulla olisi mahdollisuus käyttää tätä taitoa hyvän tekemiseen, Hiltunen kertoo. – Sitten näin ilmoituksen, että Pohjois-Karjalan kriisikeskus etsii vapaaehtoisia kriisipuhelinpäivystäjiä. Petra Mustonen Kun Alina Hiltunen, 34, muutti syksyllä 2019 töiden perässä Joensuuhun asuttuaan sitä ennen kymmenen vuotta Lontoossa, elämä muuttui vähemmän hektiseksi. Viimeinkin hänellä oli aikaa toteuttaa jo pidempään mielessä ollut asia: voisi alkaa tehdä vapaaehtoistyötä. LAUANTAI 2 25.12.2021 ????. Minulle on aina sanottu, että olen hyvä kuuntelija
– Aika nopeasti jännitys hälveni. Me vapaaehtoiset käymme päivystämässä suunnilleen kerran kuukaudessa, silloin tehtävä ei käy liian rankaksi. Hiltunen kertoo, että puhelinpäivystäjän tärkein tehtävä on aktiivinen kuunteleminen, oli puhelu millainen tahansa. Koulutus alkoi viikonlopun mittaisella teoriaosuudella, minkä jälkeen käynnistyi käytännön harjoittelu kriisipuhelimessa. Suomenkielisen kriisipuhelimen numero on 09?2525?0111 ja siihen voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos sen aikana tai jälkeen huomaisin, ettei päivystäminen olekaan minun juttuni, tehtävässä ei ole pakko jatkaa, Hiltunen sanoo. Vastaajat ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita sekä koulutettuja vapaaehtoisia. Kriisi voi tarkoittaa mitä tahansa tilannetta, joka aiheuttaa pahaa oloa, ja jota soittajalla on tarve ?????. Jo ensimmäisen puhelun jälkeen tuli sellainen olo, että kyllä tämä lähtee luistamaan. Ensimmäinen puhelu jännitti valtavasti. – Hiukan jännitti tehtävään hakeutuminen, koska eihän minulla ollut minkäänlaista alan koulutusta tai kokemusta mistään vastaavasta. Onneksi ennen ensimmäistä puhelua oli mahdollisuus seurata kokeneempien päivystäjien työskentelyä. LAUANTAI 3 25.12.2021 keskusteluapua elämän kriisitilanteisiin. Koskaan ei voi etukäteen tietää, millainen soittajan tilanne olisi. Toisaalta ajattelin vain, että koulutuksen nyt ainakin voin käydä
Yhdistykselle lyhytkestoista vapaaehtoistyötä tekevä ei välttämättä liitykään sen jäseneksi. Usein soittaja on juuri kokenut jonkin mieltä järkyttäneen tapahtuman. – Yksinkertaisesti siitä, että saa puhua jonkun sellaisen henkilön kanssa, joka kuuntelee ja suhtautuu empaattisesti, voi olla suuri apu vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle, Hiltunen sanoo. Puheluiden kestokin voi vaihdella muutamasta minuutista tuntiin. Puhelut voivat olla soittajille todella tärkeitä. Silti työpanos voi olla hyvin merkityksellinen. Suomalaiset ovat ahkeria tekemään vapaaehtoistyötä, mutta mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti. – Toisaalta tutkimusten mukaan ne, jotka ovat pidempään mukana toiminnassa, myös saavat siitä enemmän. Vaikeimpienkin puheluiden päätteeksi Hiltusesta tuntuu kuitenkin siltä, että hän on pystynyt auttamaan. Esimerkiksi yhdistyksille tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että jäsenyyskäsitykset tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti muuttumaan. Jotta päivystäminen ei kävisi liian voimavaroja kuluttavaksi eivätkä puhelut jäisi pyörimään mielessä, käydään jokaisen päivystysvuoron jälkeen kriisikeskuksen työntekijän kanssa puhelut läpi. – Vaikeimpia puheluita ovat sellaiset, joissa soittajalla on itsetuhoisia ajatuksia tai sellainen elämäntilanne, ettei mikään tunnu olevan enää hyvin tai elämä ei tunnu elämisen arvoiselta. Nyt olisikin hyvä miettiä järjestöissä, kuinka lyhytkestoisesti mukana ????. Lisäksi vapaaehtoisten täytyy osallistua neljä kertaa vuodessa työnohjaukseen, jossa viimeistään saa apua asioiden käsittelyyn, Hiltunen kertoo. Hiltusen mukaan paljon tulee myös soittoja ihmisiltä, jotka joutuvat odottamaan pitkään esimerkiksi terapian alkamista, ja kaipaavat keskusteluapua jo ennen hoitosuhteen alkamista. – Yksi iso muutos on se, että ennen vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet toimivat pitkiä aikoja samoissa yhdistyksissä. Vapaaehtoistyön asiantuntija Marion Fields. ” Digitaalisesti tehtävä vapaaehtoistyö on lisääntynyt erityisen nopeasti korona-aikana. Lisäksi vapaaehtoistyön kentällä tapahtuu juuri nyt murroksia, joista järjestöt, kunnat ja seurakunnat sekä muut vapaaehtoistyötä hyödyntävät tarvitsisivat lisää tietoa, kertoo opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields. Silloin voi tulla itselle sellainen olo, että kuinka oikein osaisin olla avuksi, Hiltunen kertoo. Mietityttämään jääneet asiat pääsee purkamaan heti, jolloin ne eivät seuraa kotiin. LAUANTAI 4 25.12.2021 päästä purkamaan. Kaikkein antoisinta vapaaehtoistyössä on Hiltusen mielestä se, että saa kokea pystyvänsä auttamaan toista ihmistä. Jo pidemmän aikaa kehitys on kuitenkin mennyt siihen suuntaan, että halutaan tehdä hyvää lyhytkestoisemmin ja ehkä projektityyppisesti eri organisaatioissa, Fields sanoo. – Se on todella tärkeää
LAUANTAI 5 25.12.2021 oleville vapaaehtoisille pystyttäisiin tarjoamaan heidän ansaitsemansa kokemus osallisuudesta ja oppimisesta, Fields pohtii. Toisaalta kriisiaika on myös aktivoinut ihmisten auttamishalua ja vapaaehtoistyö on saanut uusia muotoja, kuten kauppa-apuna toimimisen. Nuorten innostus tehdä vapaaehtoistyötä on huomattavassa kasvussa, mikä lupaa hyvää vapaaehtoistyön tulevaisuudelle. Vapaaehtoistyöntekijä Alina Hiltunen ?????. – Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2018. Ensinnäkin aktiivisesti vapaaehtoistyötä tekevissä oli huomattava osuus sellaisia vastaajia, jotka aikoivat tulevaisuudessa joko vähentää tai lisätä vapaaehtoistyön tekemistä riippuen Alina Hiltunen oli halunnut tehdä vapaa ehtoistyötä jo pidempään, mutta Lontoossa elämä oli siihen liian hetkistä. – Kun analysoin kyselyn vastauksia sen perusteella, kuka vapaaehtoistyötä tekee tällä hetkellä ja kuinka he aikovat tehdä sitä tulevaisuudessa, nousi esille kaksi erityisen kiinnostavaa ryhmää, jotka kentällä olisi nyt erityisen tärkeää huomioida, Fields kertoo. Esimerkiksi ikäihmisten tekemä ja ikäihmisten parissa tehtävä vapaaehtoistyö on vähentynyt koronarajoitusten vuoksi. Tulotasoittain tarkasteltuna sitä tekevät eniten keskituloiset. Heistä 47 prosenttia kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana. PETRA MUSTONEN ” Jo ensimmäisen puhelun jälkeen tuli sellainen olo, että kyllä tämä lähtee luistamaan. Aktiivisimmin vapaaehtoistoimintaan osallistuvat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. – Lisäksi digitaalisesti tehtävä vapaaehtoistyö on lisääntynyt erityisen nopeasti korona-aikana. On kiinnostavaa nähdä, millaisena kehitys jatkuu sitten, kun korona-aika joskus jää taakse, Fields sanoo. Siihen verrattuna vapaaehtoistyön tekemisen määrä ei näytä juurikaan muuttuneen. Sen sijaan vapaaehtoistyön luonne on jonkin verran muuttunut, mitä osaltaan selittää korona-ajan vaikutus, Fields kertoo. Vapaaehtoistyön nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä on tänä vuonna selvitetty Siviksen, Kansalaisareenan ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, johon vastasi 1?094 suomalaista
Nyt kannattaisikin vapaaehtoistyötä tarjoavien tahojen miettiä, kuinka tällaisia henkilöitä saataisiin rohkaistua ja kannustettua lähtemään mukaan, Fields sanoo. Fieldsin mukaan vaikuttaa siltä, että erityisesti vastuullisissa ja paljon byrokratiaa sisältävissä tehtävissä olevat vapaaehtoiset ovat nyt väsyneitä. – Toinen kiinnostava ja iso ryhmä ovat henkilöt, jotka haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä mutta ovat epävarmoja siitä, riittävätkö heidän kykynsä ja taitonsa siihen. ?????. LAUANTAI 6 25.12.2021 siitä, kuinka tehtäviä tulevaisuudessa organisoidaan. He olisivat kuitenkin kiinnostuneita jopa lisäämään vapaaehtoistyötä, jos se olisi paremmin organisoitua
Kalastuksella poistetaan vesistöjen ravinnekuormaa ja vähennetään vesistöjen rehevöitymistä. Suomen vesistöistä voisi Luken laskelmien mukaan nostaa kestävästi kymmeniä miljoonia kiloja eväkkäitä vuodessa. Siihen on painavat perusteet. Luonnonvarakeskus Luken yliaktuaari Mika Rahikainen luottaa siihen, että suomalaista luonnonkalaa syödään tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään. Pienen parvikalan, kuten muikun, kalastuksen hiilijalanjälki on pieni verrattuna vaikka sianlihaan ja kasvatettuun kalaan, Rahikainen sanoo. – Ilmastollisesti luonnonkala on paras eläinproteiini. KAI SKYTTÄ Särjessä on järkeä Suomalainen luonnonkala on tulevaisuuden ruokaa. LAUANTAI 7 25.12.2021 ??????. Janne Urpunen Suomalaisen luonnonkalan syömisessä on järkeä. Kotimaisen kalan syöminen tukee myös suomalaista työtä. Siihen on painavat perusteet. Kala on terveellistä ja kalan syönnillä on myönteisiä ympäristövaikutuksia. Silti 72 prosenttia Suomessa myytävästä kalasta on tuontitavaraa.
– Kaikille alueille, missä olisi kestävästi kalastettavia kantoja, osakaskunnat eivät myy lupia kaupallisille kalastajille. – Norjalainen lohi oli hyvin edullista, kun sitä lanseerattiin meidän markkinoille. Se oli tasalaatuista ja siitä oli helppo laittaa ruokaa. PAULA POHJAMO Lahna. Se on ollut hankala kilpailija kotimaiselle luonnonkalalle. LAUANTAI 8 25.12.2021 Tuhansien järvien maan syödyin kala on norjalainen lohi. Joillain alueilla kalastajaSuomen kaupallinen kalansaalis kalalajeittain sisävesialueella 2020 GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS Luvut 1000 kg Muikku 2 094 Kuha 912 Lahna 382 Ahven 287 Hauki 238 Siika 160 Made 57 Lohi ja taimen 23 Särki, kuore ja muut kalalajit 1 159 Kuha ja made. Yliaktuaari Rahikaisen mukaan kalatalousalan pullonkauloja ovat Suomessa pyyntilupien saatavuus ja kaupallisten kalastajien määrä. JUHA PEURALA ???????
Ketjuun tarvitaan usein useampia kalastajia, että kuljettamisesta tulee kannattavaa. LAUANTAI 9 25.12.2021 määrä oli vähenemässä, ainakin Kainuussa ja Lapin tekojärvien suunnalla, mutta alalle on saatu aivan viime vuosina uusia kalastajia. AAKE ROININEN Taimen. Muikkusaalis sisävesialueella 2000-luvulla GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS 1000 kg 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Saaliita ei ole tilastoitu joka vuonna Hauki. Yksi kalastaja ei pysty kalastamaan riittävästi pottiin. ISMO PEKKARINEN / AOP ???????. Rahikainen huomauttaa, että järvien pirstomassa pitkien kuljetusmatkojen Suomessa kalastajia on oltava alueilla niin paljon, että kalojen kuljettaminen apajilta tukkuun, vähittäiskauppaan ja kuluttajille on taloudellisesti kannattavaa. – Pitää olla riittävästi kuljetettavaa per hakureissu
Kisälli voi halutessaan suorittaa ammatissa oppimisen ohessa osan ammattikalastajatutkinnosta, Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki sanoo. Ikääntyvät kalastajat haluavat työlleen jatkajan. LAUANTAI 10 25.12.2021 ” Meidän pienellä paikkakunnallakin saa ihan mukavat myynnit. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa tehdään yhteistyötä. Koulutuksessa kisälli on vuoden aikana kuusi kuukautta kokeneen ammattikalastajan matkassa eri vuodenaikoina. Kääpän suku on myynyt Lahden torilla kalaa 60 vuotta. Kalastaja Karoliina Kääpä Kalastajien pääsy vesille on pyritty turvaamaan kalastuslaissa. Keskisessä Suomessa uusia kalastajia koulutetaan Mestari–kisälli-hankkeella. En tiedä, kuinka paljon mekanismia on käytetty, Rahikainen sanoo. Karoliina Kääpä karauttaa yrityksen kala-autolla Lahden kuukausimarkkinoille joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Siitä on suoritettava maksu kalastusoikeuden haltijalle. – Jos kaupallisen intressin ja vesialueen omistajan lupakäytännön välillä todetaan ristiriita, ELY-keskus voi kalastuslaissa olevien ehtojen täyttyessä myöntää määräaikaisen luvan kaupalliseen kalastukseen. MIRJA HUSSAIN ???????. Hankekausi jatkuu ensi kesäkuun loppuun, mutta uusi kausi on jo vireillä. – Hanke on pyörinyt meillä pari vuotta. – Meidän kahdeksan mestaria jakavat osaamistaan avoimin mielin
LAUANTAI 11 25.12.2021 – Meillä aloitti kaksi uutta kisälliä lokakuussa. Karoliina Kääpä karauttaa yrityksen kala-autolla Lahden kuukausimarkkinoille joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Kainuu 61 Pohjanmaa 20 Keski-Suomi 25 Pohjois-Savo 28 Pohjois-Karjala 31 Etelä-Savo 42 Kaakkois-Suomi 9 Pirkanmaa ja Häme 26 Uusimaa ja Varsinais-Suomi 23 ???????. Kesäisin troolit ovat vedossa kuudesti viikossa ja tuoretta kalaa on myynnissä joka päivä. Hankkeesta on valmistunut seitsemän. Lahden torilla Kääpän suku on myynyt kalaa 60 vuotta. Sisä-Suomen kalatalousryhmän alueella Päijänteellä isänsä ja veljensä kanssa ammatikseen kalastava Karoliina Kääpä sanoo, että ainakin yhtiön kotipaikalla Kuhmoisissa asiakkaat ovat löytäneet lähikalan. – Jos hankkeen myötä saadaan viisikin uutta kalastajaa, pidän sitä todella hyvänä tuloksena. Sisä-Suomen kalatalousryhmän alueella kalastaa Niemimäen mukaan noin 30 ammattilaista. Sisävesien kaupalliset kalastajat alueittain 2020 GRAFIIKKA: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS Lappi 55 Luvuissa ovat mukana kalastajat, joiden itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 euroa. Heistä neljä on jatkanut suoraan kalastajana tai töissä kalastajalla, jolla on ollut opissa. Muillakin valmistuneilla on haluja kalastajiksi. – Meidän pienellä paikkakunnallakin saa ihan mukavat myynnit. Suoramyynti on kasvanut vuosi vuodelta
– Kesällä kuhaa ja haukea tulee troolin sivusaaliina. – Särkikala on maukasta ja laadukasta, mutta osalla kuluttajista on toisenlainen mielikuva. Iso muikku ei viihdy samalla alueella, mutta se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna muikkua on hyvin. Suomalainen kala on usein kalliimpaa kuin tuontikala. Ei päästy enää kalaan. Muuten myyntikala on tuoretta. Talvella muikkua kalastetaan jään alta nuotalla. – Iso muikku oli tiukemmassa tänä vuonna. Lahti on ollut meille hyvä myyntipaikka. LAUANTAI 12 25.12.2021 – Savumuikku on Lahdessa suosittua. Satama jäätyi, Kääpä joutui huikkaamaan tuoreen kalan kyselijöille. – Jos nuottaamaan ei päästä, savustetaan pakastettua muikkua. Kuhaa tulee varsinkin heinäkuussa, jolloin ne ovat keskellä selkää muikkuparvien perässä, Karoliina Kääpä sanoo. Hän lopetti liiketoiminnan viime keväänä kannattamattomana. PÄIVI KETOLAINEN Ahven. Kannattaa ajaa tunnin matka Kuhmoisista. Joulukuun markkinoilla Kääpällä oli myydä vain muikun mätiä, kun pakkanen päätti avovesikalastuskauden Päijänteellä marraskuun lopulla. Sillä on vakioasiakaskunta. Kotimainen särkikala on tulevaisuuden ruokaa, mutta lahnajauhelihan kehittänyt lahtelainen Paavo Vallas sanoo, että tulevaisuutta joudutaan vielä odottamaan. Vallas pyöritti Särkifood-yritystään viitisen vuotta. Kalastuskauden pituus vaihtelee, samoin muikkujen määrä. Kelirikko. KAI SKYTTÄ ” Koronan aikana on tullut esiin, että on hyvä olla tällaisia reservejä ruokahuollossa. Mätivuodestakin voi odottaa selvästi parempaa, Kääpä sanoo. Se johtuu varmaan siitä, että muikun poikasia oli niin runsaasti. Kotimaisen kalan jalostaminen on vielä pitkälti käsityötä ja käsityö Muikkusaalis. Kuhaa, haukea ja madetta Kääpä pyytää talviverkoilla. – Ei ole kalaa. Luken yliaktuaari Mika Rahikainen ???????
Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö. – Koronan aikana on tullut esiin, että on hyvä olla tällaisia reservejä ruokahuollossa. Toisaalta niitä yrittäjiä, jotka kalastamalla korjaavat typpija fosforikierron ongelmia ja ennallistavat vesistöjä, voidaan tukea enemmän. Myös ennakkoluulot särkikaloja kohtaan hälvenevät, kun useammat särkikaloja maistavat. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Järvija rannikkokalaa voidaan tuottaa kohtuullisen tehokkaasti suuria määriä silloinkin, jos ruuan tuonti ulkomailta syystä tai toisesta takkuaa. Yhtenä tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä, kun nyt syödään 1,7 annosta. Vallas uskoo, että väkevin muutosvoima on silti ympäristön tila. Kun ympäristöä kuormittavalle ruuantuotannolle pannaan hintalappu, kotimaisen kalan kilpailuasema paranee merkittävästi, Vallas sanoo. Tulevaisuudessa työvoimakustannuksen merkitys jalostuksessa vähenee, kun automaatiokehitys edistyy. LAUANTAI 13 25.12.2021 maksaa. Kalatalouden yritysten kokonaisarvon odotetaan nousevan 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon. Lisäksi kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla. Luken yliaktuaari Mika Rahikainen ottaa esille vielä yhden argumentin suomalaisen luonninkalan puolesta. Kotimaisen kalan edistämisohjelma Valtio haluaa lisätä kotimaisen kalan kulutusta Valtioneuvosto hyväksyi kesällä kotimaisen kalan edistämisohjelman. Jos ohjelman tavoitteet saavutetaan, alan päätoimisten työpaikkojen määrän arvioidaan nousevan viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen. Se on huoltovarmuus. Kansanterveydellisiä hyötyjä lasketaan saatavan 1–2 miljardin euron edestä. Olin liian aikaisin liikkeellä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä, ohjelmassa todetaan. ???????. – Ympäristön tuhoamisen hinta nousee. Ohjelmalla pyritään lisäämään erityisesti kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen
AGATA ANTTONEN. Uuna Tourunen (vas.), Eeva Tourunen, Oosa Tourunen ja Aino Kelo vaihtavat säännöllisesti kuulumisia perheen ja lähisuvun yhteisessä pikaviestintäryhmässä. Mummojen ja muksujen kuulumiset kulkevat pikaviesteinä Uusi digiteknologia voi auttaa ylläpitämään perhe suhteita kolmen sukupolven välillä. LAUANTAI 14 25.12.2021 ???. Arkea jaetaan pikaviestintäpalveluihin perustetuissa ryhmissä
On mahdollista, että niitä käytetään myös positiivisessa mielessä perhesuhteiden ylläpitämiseen, hän sanoo. Apulaisprofessori Sakari Taipale. Italiassa ja Sloveniassa WhatsAppia ei käytetty perheenjäsenten väliseen viestintään, Taipale mainitsee. Maiden eroja selittävät myös eritahtisuus laitteiden ja sovellusten käyttöönotossa. Suomessa tyypillisimpiä pikaviestintäpalveluun perustettuja perheryhmiä ovat olleet kahden peräkkäisen sukupolven, kuten vanhempien ja lasten tai sisarusten väliset ryhmät. Se on lisääntynyt paljon enemmän kuin esimerkiksi internetin käyttö ostosten tekoon, Taipale kertoo. Nykyteknologia voi kuitenkin toisaalta myös mahdollistaa tai tiivistää yhteydenpitoa lasten, vanhempien ja jopa isovanhempien välillä. –?Yli 80-vuotiaita oli mukana vain muutamia. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori Sakari Taipale on lanseerannut käsitteen digitaaliset perheet. LAUANTAI 15 25.12.2021 ???. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2014–15. Näin näyttäisi tapahtuneen erityisesti nyt korona-aikana, kun esimerkiksi isovanhempiin on pidetty yhteyttä aiempaa enemmän älypuhelimella ja sen sovelluksilla. –?Esimerkiksi Sloveniassa perheenjäsenet asuvat fyysisesti hyvin lähekkäin, joten asioita hoidetaan kasvokkain. –?Mukana oli kolme, neljä sukupolvea perheestä riippuen. 20–35-vuotiaat, jotka olivat meidän avaininformanttejamme, sekä heidän vanhempansa ja isovanhempansa. –?Kolmen sukupolven ryhmät oli” Pienillä viesteillä on mittaansa suurempi merkitys. Lapset muuttavat aikaisin kotoa ja saattavat tavata vanhempiaan harvakseltaan. He olivat vielä tuolloin sukupolvea, joka ei ollut ottanut teknologiaa niin laajasti käyttöön. Tutkimuksessa kävi ilmi, että perheiden suosituimpia uusia yhteydenpitomuotoja olivat johonkin pikaviestintäpalveluun, kuten WhatsAppiin, perustetut perheryhmät. Eija Marja-aho Älypuhelimen käytöstä ja ruutuajasta puhutaan perheissä ja parisuhteissa hyvin usein kielteiseen sävyyn niiden ongelmia korostaen. Joissakin perheissä näillä 20–35-vuotiailla oli myös omia lapsia, joita haastateltiin.. Syynä on se, että Suomessa perhesuhteet ovat maantieteellisesti hajanaisia. –?Elämme aikaa, jossa ensimmäistä kertaa kolme peräkkäistä sukupolvea käyttää digitaalista mediaa, viestintävälineitä ja -sovelluksia. –?Myös tilastojen mukaan korona-aikana on lisännyt pikaviestintäpalvelujen käyttöä yli 75-vuotiailla. –?Se oli silloin 5–6 vuotta sitten tyypillistä erityisesti suomalaisperheille. Taipale tutkimusryhmineen on tutkinut perheiden digitaalista arkea Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa
–?Ulkopuolisuus ei kuitenkaan ollut totaalista, sillä viestien ja keskustelujen sisältöjä jaettiin myöhemmin kasvokkain ja puhelimitse. Yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori Sakari Taipale Jyväskylän yliopistosta on tutkinut perheiden digitaalista arkea Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa. Ryhmä perustetaan usein siinä vaiheessa, kun esimerkiksi joku lapsista muuttaa pois kotoa tai kun perheeseen syntyy lapsenlapsi. Perheryhmässä voidaan hoitaa myös käytännön asioita: sovitaan aikatauluista ja organisoidaan tapaamisia. Apulaisprofessori Sakari Taipale ????. Niillä synnytetään yhteenkuuluvuutta ja jaetaan asioita. –?Pienillä viesteillä on mittaansa suurempi merkitys. – Voisi hyvin ajatella, että myös korona on ollut yksi tällainen taitepiste, Taipale pohtii. Uudet viestintävälineet voivat toisaalta synnyttää uudenlaista lokeroitumista perheenjäsenten välille. Myös videopuheluita aletaan näissä tilanteissa käyttää enemmän. MARKO KAUKO ” Korona-aikana on lisännyt pikaviestintäpalvelujen käyttöä yli 75-vuotiailla. Isät ja isoisät olivat passiivisempia ja jäivät siten ulkopuolelle. LAUANTAI 16 25.12.2021 vat vielä tuolloin 2014–15 harvinaisia, mutta varmasti niitä nyt jo on, Taipale toteaa. –?Meidän tutkimuksessamme tyypillistä oli, että ryhmässä keskustelivat äiti ja lapset. Perheenjäsenet vaihtavat ryhmässä ennen muuta arkisia kuulumisia ja lähettävät kuvia ja viestejä
–?Joskus saattaa olla monta päivää hiljaista, sitten yksittäinen kuuluminen käynnistää viestien vaihdon. Ryhmien aktiivisuus vaihtelee. –?Kuvia jaetaan paljon ja myös videoita esimerkiksi lasten harrastuksiin liittyvistä soittoesityksistä ja urheilukilpailuista. Itselläni on kolme sisarusta ja miehen lapsuudenperheeseen kuuluu viisi veljestä, joten porukkaa riittää. Laukaalainen Eeva Tourunen kertoo, että heidän perheellään on kaksi isoa WhatsApp-ryhmää, joihin molempiin kuuluu 20–25 jäsentä. –?Perheen nuoret ovat laitehankinnoissa aktiivisia tiedon hankkijoita. He kuitenkin korostivat haastatteluissa, että lopullisen valinnan tekevät kuitenkin vanhemmat eli he, jotka maksavat. Taipale jakaa digitaaliset kotityöt kolmeen kategoriaan: laitteiden hankintaan, niiden asentamiseen ja käyttöönottoon sekä varsinaiseen käyttövaiheeseen liittyviin töihin. Jo vuosia sitten perustetuissa ryhmissä vaihdetaan muun muassa arkisia kuulumisia, uutisia ja kyläjuoruja sekä onnitellaan merkkipäivien johdosta. ????. Molempiin kuuluvat isoäiti sekä lapset ja lapsenlapset perheineen. Sen avulla ratkaistaan laitteiden ja sovellusten toimivuuteen, yhteensopivuuteen ja käyttöön liittyviä ongelmia. Tourusen mukaan kuulumisten vaihtaminen ryhmissä ei ole vähentänyt kasvokkain tapaamisia, mutta kylläkin puheluita. Puhelimeen tarttuu silloin, kun haluaa oikeasti jutella jostain asiasta syvällisemmin. Yhteydenpito Mahtiryhmissä riittää kuulumisia Pikaviestintäpalvelujen perheryhmät voivat ylittää ydinperheen ja olla myös lähisuvun kohtaamispaikkoja. –?Vanhemmat taas näkivät, että laitevalinnan tekevät kyllä käytännössä nuoret. Kuulumisia vaihtaa kolme sukupolvea. –?Meillä on sekä minun että mieheni puoleisen lähisuvun ryhmät. LAUANTAI 17 25.12.2021 Laitteet ja sovellukset lisäävät myös perheenjäsenten tekemää digitaalista kotityötä. Nuorilla on aktiivinen rooli myös laitteiden käyttöön liittyvien ongelmien ratkomisessa, sovellusten asentamisessa ja päivitysten tekemisessä. – Äitien huolenpitovietti tulee puolestaan esiin siinä, että he ovat muita perheenjäseniä enemmän huolissaan tietoturvasta. –?Ryhmässä kaikki tavoittaa kerralla
–?Taisi olla vuosi 2007, kun ajattelin, että YleX:n tekeminen alkaisi riittää. Niiden tekeminen lähti suosituksi radiojuontajaksi nousseelta Peltolalta kuitenkin aikoinaan ”tavallaan vahingossa”. Helsingin Keskuspuistossa lenkkiseurana oli kiharakarvainen noutaja Pippi. Laitoin sähköpostin silloiselle Erätulilla-ohjelman tuottajalle. Yhtäkkiä huomasin olevani Lapin Käsivarressa kalastamassa. Antti Launonen Tammikuussa ne taas jatkuvat. Metsiin, tuntureille ja vesistöihin. Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan kuvausmatkat Suomen luontoon. KIMMO BRANDT /COMPIC. Luontoon liittyviä tv-ohjelmia 47-vuotias Peltola on tehnyt jo noin 15 vuoden ajan. Mikko Peltola sanoo kuitenkin arvostavansa myös lähiluontoa. LAUANTAI 18 25.12.2021 ???. Luonto on Peltsin toinen luonto Kokenut luontotoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola toivoo järkeä ”luokattomaan” susikeskusteluun
Kakkoskaudella Peltsi vierailee muun muassa Korvatunturilla tapaamassa Joulupukkia, kalahommissa Kilpisjärvellä ja Norjassa sekä melomassa Kiiminkijoella. Loppu on tietojen hakemista, käsikirjoittamista ja editointia. Peltola myöntää olevansa tällä hetkellä unelmatyössään. . Kotoisin Helsingistä. . Tv-ura alkoi Ylen Summeri-nuortenohjelmassa. Kuvaajana Peltolalla on ollut lähes kaikissa sarjoissa Juha Korhonen. Ja toki tähän työhön liittyy kaikenlainen markkinarumba. Korhonen on kotoisin Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta. Juontajana mm. –?Kieltämättä työnteko on varsin mukavaa juuri nyt. Mikko ”Peltsi” Peltola, 47, on toimittaja ja juontaja. Mutta ehkä juuri siinä onkin oma rikkautensa. . LAUANTAI 19 25.12.2021 Erätulia on seurannut muun muassa sarjat Peltsin Lappi ja Peltsin toinen luonto, jonka toinen kausi pyörii parhaillaan televisiossa. Niiden kuvaukset on jo tehty. Susi on siinä jaksossa keskiössä. Palkittiin Telvis-gaalassa suosituimpana radiojuontajana kolme kertaa peräkkäin vuosina 2004–2006. Televisiotyö jaksottuu ennakkovalmisteluihin, kuvauksiin ja jälkitöihin. –?Kesäkuussa kävimme tietokirjailija Antti Haatajan kanssa Kuhmon metsissä kokeilemassa, näkisimmekö edes vilauksen suurpedoista. –?Ja sen se muistaa kyllä aina mainita, helsinkiläinen Peltola toteaa. Toisaalta voin olla kotona, etteivät lapsetkaan ala vierastaa, Peltola naurahtaa. Vuonna 2019 teki yhdessä Tom Nylundin kanssa ohjelmasarjan Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom.. –?Yhden tv-jakson kuvaaminen vie noin viikon. Parhaillaan tv:ssä esitetään Peltsin toinen luonto -sarjan toista kautta. Nousi radiojuontajana suosioon Radiomafiassa yhdessä Juuso Myllyrinteen kanssa. Reissaamista on sopivassa määrin. ???. Hän on Ylellä kuukausipalkkainen toimittaja, mutta tekee oman yhtiönsä kautta myös erilaisia juontokeikkoja. Parivaljakolle on vuosien mittaan muodostunut kiinteä työsuhde. Naimisissa, kaksi lasta. Sarjan kolmas kausi on jo hyvää vauhtia valmistumassa. Luonto-ohjelmista ensimmäinen juonnettava oli Erätulilla. –?Hyvin meillä synkkaa, vaikka olemme ihmisinä varsin erilaisia. . euroviisukarsinnoissa sekä Seinäjoen tangomarkkinoilla. Mikko ”Peltsi” Peltola Summerista luontosarjoihin . . Vuonna 2017–2018 teki sarjan Peltsin kova vuosi, jossa hänellä oli suoritettavanaan kuusi pitkää kestävyysurheiluhaastetta luonnossa. Lisäksi tehnyt Peltsin Lappi ja Peltsin toinen luonto -sarjat. Saan tehdä juuri sitä, mitä olen aina halunnut
Niitä nyt on vain kertynyt. Nyt voin myös olla luonnossa tekemättä mitään. Hän kertoo omistavansa noin kymmenen polkupyörää. –?Ihan perusarjessa käyn koiran kanssa lenkillä metsässä. –?Kyllä se varmaan on tuo Käsivarren erämaa. –?Osin se on saamattomuutta. Saan tehdä juuri sitä, mitä olen aina halunnut. Aina on ”suoritettava” jotain. Vaellus Haltille on jäänyt Peltolan kuvausmatkat Suomen luontoon jatkuvat tammikuussa. Ja sitten ovat tietysti nämä retkeilyt ja vaellukset. Erilaisia luontokohteita Peltolalle on kertynyt lukuisia. –?Sitä olen paljon miettinyt. Se on luontainen elinympäristöni. ????. LAUANTAI 20 25.12.2021 Luonto-ohjelmien tekoon Peltola tuskin olisi ajautunut, ellei luonto olisi kiehtonut häntä jo nuoruudessa. Peltolalla on monta tapaa nauttia luonnosta. –?Varmaan ajan myötä suhtautuminen on muuttunut. KIMMO BRANDT /COMPIC ” Kieltämättä työnteko on varsin mukavaa juuri nyt. Ja kalastus, totta kai. Maastopyöräilen, juoksen ja hiihdän. Mutta en oikein sen syvempää ole keksinyt kuin sen, että luonnossa tulee hyvä mieli. Maastopyöräily on ollut Peltolan intohimo jo pikkupojasta saakka. Pari–kolme pitäisi myydä pois. Vanhemmat luontoihmiset syyttävät nuorempia sukupolvia joskus siitä, että luonnossa ei osata vain olla. Mutta mikä niistä on ollut kaikkein kiehtovin. Peltolakin on tullut tunnetuksi toiminnasta ja erilaisista tempauksistaan. Mikä siinä eniten viehättää
Mielipiteet luonnonsuojelusta käyvät joskus kiivaanakin. Toisaalta halutaan suojella vanhoja metsiä. Harvoin mistään sitä on saanut yhtä paljon lokaa niskaansa kuin tästä kommentista. Tai oikeastaan se koski vain sitä, että minulle tuli hyvä mieli, kun passia kysyttiin. Peltolakin on saanut siitä osansa. –?Kaikkialla, Helsingissäkin, on hienoa luontoa. Lappiin ei aina voi matkustaa. Toki hieno homma on, että vapautetaan virtoja koskiluonnolle ja vaelluskaloille. Metsänomistus perustuu täällä siihen, miten metsä tuottaisi mahdollisimman hyvin. Toisaalta Peltola kehottaa tutkimaan myös lähellä omaa elinpiiriä. Kärkevä ja vastakkainasettelua ruokkiva keskustelu velloo etenkin sosiaalisessa mediassa. –?Kun on niin kauan tehnyt julkista työtä, on karttunut eräänlainen teflonpinta. –?On saastutettu, on laskettu jätteitä mereen, on tuhottu, on hakattu. Suomalaisen luonnon tila herättää kokeneessa luontoreissaajassa kaksijakoisia tunnelmia. –?Mutta on huomattava, että susi on luonnon eläin siinä missä muutkin eläimet. Peltola sanoo ymmärtävänsä kannanhoidollisen metsästyksen, jos viranomaiset päätyvät sellaiseen ratkaisuun. Ja kun tietää, mitä itse edustaa ja seisoo sen takana, voi ihan hyvin olla suoraselkäisenä myös somessa. Peltolan mukaan luontotoimissa keskitytään tällä hetkellä vanhojen virheiden paikkailuun. Kiintiö olisi alkuvaiheessa 20 sutta. Toki ymmärrän myös niitä ihmisiä, jotka ovat nähneet, kun susi tulee liian lähelle. Maaja metsätalousministeriö haluaisi aloittaa suden kannanhoidollisen metsästyksen alkuvuodesta. –?Some mahdollistaa kaikkien äänien kuuluvuuden. Tämä näkyy esimerkiksi pienvesivoimaloiden purkuhankkeina ympäri maata. Ja nyt näitä sitten korjaillaan. ikuisesti mieleen, Peltola sanoo. –?Erehdyin laittamaan Twitteriin rokotepassia koskevan positiivisen kommentin. –?Yleensäkin se Käsivarren puuttomuus ja karu luonto sykähdyttää. Peltola aikoo kuitenkin edelleen olla aktiivinen somessa. Julkisuudessa käytävää susikeskustelua Peltola pitää luokattomana. –?Ihmisillä on mennyt usko viranomaisiin, ja kun joku Esson baarin parlamentti päättää jotain, niin se on sitten ihmisten mielestä totuus. Se on luontainen elinympäristöni. Mutta se on aika äänekästä. –?Kaksijakoisuuden näkee esimerkiksi suomalaisessa metsäkeskustelussa. No, toki se tuli aika pieneltä porukalta. Se haluaa vain tulla toimeen ja kasvattaa jälkeläisiään. ????. Huono asia siinä on se, että sinne tulee myös paljon epätiedettä ja kummallisia salaliittoteorioita. LAUANTAI 21 25.12.2021 ” Luonnossa tulee hyvä mieli. Tulee mieleen, että voiko tämä olla ollenkaan Suomea. Kun vain osaisi sitä arvostaa
Moni Tututkin pillerit voivat yllättää Reseptittä saataviin särkylääkkeisiin suhtaudutaan välillä liian huolettomasti tai niistä ei tiedetä tarpeeksi. Aina ei pysähdytä miettimään esimerkiksi sitä, että erilaiset vaivat vaativat oman lääkkeensä tai sitä, että kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Suomen Apteekkariliitosta. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Teemasuomalaisessa 20.2.2018. Silti apteekkien henkilöstö törmää päivittäin väärinkäsityksiin ja puutteellisiin tietoihin esimerkiksi itsehoitoon tarkoitettujen särkylääkkeiden annostelusta, yhteisvaikutuksista ja riskeistä. Buranassa vaikuttava aine on ibuprofeeni. – Myös liian huolettomasta suhtautumisesta pitäisi päästä eroon. Eija Marja-aho Suomalaiset hallitsevat apteekista reseptittä myytävien särkylääkkeiden turvallisen käytön yleensä hyvin. KAI SKYTTÄ. LAUANTAI 22 25.12.2021 ??. – Särkylääkkeet ovat monille tuttuja mutta eivät kaikilta osin niin tuttuja kuin toivoisimme
Tähän vastaavat Elina Aaltonen sekä Duodecim Terveyskirjaston ja Lääkehoidon perusteet -sivuston artikkelit. Suurina annoksina tai runsaan alkoholinkäytön yhteydessä se voi kuitenkin aiheuttaa vakavia maksavaurioita. LAUANTAI 23 25.12.2021 ??. Tulehduskipulääkkeet ärsyttävät usein vatsaa, koska ne vähentävät mahalaukun sisäpintaa suojaavien aineiden syntymistä. –?Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää myös, jos on munuaisten vajaatoiminta, vatsahaava tai käytössä on varfariinia tai uudempia antikoagulantteja, Aaltonen mainitsee. 3 Varo päällekkäistä käyttöä. Parasetamoli sopii hyvin kivunhoitoon, koska suositelluilla annoksilla sen haittavaikutukset ovat yleensä vähäisiä. Moniin kipuihin sekä tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, että parasetamoli auttavat yhtä hyvin. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänongelmaisille, sillä tutkimusten mukaan ne voivat lisätä sydäninfarktin riskiä. – Näin flunssa-aikaan on hyvä muistaa, että flunssalääkejuomissa on usein myös särkylääkettä, joten kahta valmistetta ei pidä käyttää päällekkäin, Aaltonen toteaa. Sitä suuremmilla annoksilla lisääntyvät vain haitat.. pitää itsehoitolääkkeitä vaarattomampina kuin reseptilääkkeitä, vaikka niistä voi seurata vakavia haittoja, jos ne valitaan väärin ja väärälle henkilölle tai jos niitä käytetään liian paljon ja liian pitkään. Ne myös alentavat verenpainelääkkeiden tehoa, ja osa astmaatikoista voi saada niistä hengenahdistusta. Mitä itsehoitoon tarkoitettujen särkylääkkeiden käytössä pitää ottaa huomioon. 1 Valitse oikea lääke. Särkylääkkeitä käytettäessä pienin tehokas annos on turvallisin, sillä haitat lisääntyvät, kun annos suurenee. Älä käytä yhtä aikaa reseptittä saatavaa ja reseptillä saatavaa särkylääkettä. Tulehduskipulääkkeiden teho lisääntyy vain tiettyyn rajaan asti, joka on korkeintaan valmisteen suurin suositeltu vuorokausiannos. Esimerkiksi ibuprofeenia myydään muun muassa nimillä Burana, Ibusal ja Ibumax. 4 Annostele oikein. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella myöskään lapsille, raskaana oleville eikä iäkkäille. Pahimmillaan seurauksena on vatsahaava. Parasetamoli lievittää kipua ja alentaa kuumetta, mutta se ei lievitä tulehdusta. Parempi vaihtoehto on tällöin parasetamoli. Ole uudelleen yhteydessä lääkäriin, jos reseptilääke ei auta. Särkylääkkeillä on kuitenkin myös erilaisia käyttötarkoituksia ja haittavaikutuksia. Apteekeissa törmätään välillä myös siihen, että osa asiakkaista ei osaa hahmottaa lääkkeiden kauppanimiä, ja he käyttävät tietämättään samaa lääkeainetta eri nimillä. 2 Onko sinulla perussairaus
Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. (esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni) . Asetyylisalisyylihapon käytöstä pitää aina keskustella lääkärin kanssa, Aaltonen sanoo. Käy särkylääkkeistä parhaiten raskaana oleville ja imettäville, lapsille, astmaatikoille, maha-suolikanavan oireista kärsiville ja veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä käyttäville. Verenkiertoon ja elimistöön pääsee lääkettä hyvin vähän verrattuna suun kautta otetun lääkkeen määrään, minkä takia haittoja esiintyy vähemmän. . Siksi tulehduskipulääkkeet voivat haittavaikutuksena aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon. Apteekkien henkilöstö kohtaa päivittäin tilanteita, joissa asiakas haluaa ostaa oma-aloitteisesti asetyylisalisyylihappoa ehkäistäkseen veren hyytymistä ja sitä kautta veritulppien muodostumista. Jos veritulppariskiä ei ole, syömisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Parasetamoli . Lääkettä ei kannata syödä tavan vuoksi. . LAUANTAI 24 25.12.2021 ??. 6 Mene ajoissa lääkäriin. Suurina annoksina tai runsaan alkoholinkäytön yhteydessä voi aiheuttaa maksavaurioita. Estävät kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden syntyä kaikkialla elimistössä. Lievittää kipua ja alentaa kuumetta, mutta ei lievitä tulehduksia. Moni vaiva helpottuisi elintapoja muuttamalla. Kipulääkkeet Kipugeelit ja -voiteet . Lähteet: Duodecim terveyskirjasto, Lääkehoidon perusteet -sivusto 5 Älä syö lääkettä varmuuden vuoksi tai turhaan. Käytetään kivunhoidossa aiempaa vähemmän sen haittavaikutusten takia. . Samalla kuitenkin estyy myös hyödyllisten, mahaa suojaavien välittäjäaineiden tuotanto. Käytetään pieninä annoksina ehkäisemään verisuonten tukoksia. . Tulehduskipulääkkeet . Maailman yleisin tulehduskipulääke. Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini . Se ärsyttää vatsaa, ja sen säännöllinen syönti saattaa lisätä sisäisen verenvuodon riskiä tai lisääntymistä. Jos kivut jatkuvat pitkään, toistuvat usein tai pahenevat, mene lääkäriin.. – Omin päin ei missään tapauksessa pidä ruveta syömään sitä. Tällaisia ovat mm. niska-hartiasärky, nivelten venähdykset tai urheiluvammat. Esimerkiksi liikunta, hieronta ja riittävä lepo voivat auttaa niskaja selkäkipuun. Iholle paikallisesti kipukohtaan levitettävät lääkevoiteet ja -geelit sopivat parhaiten pintakudosten kiputiloihin.
Tuotteita viedään myös 30 maahan. Muoti muuttuu myös joulukoristeissa Weisteen tuotannosta yli puolet viedään ulkomaille. Johanna Weiste koristelee oman kuusensa usein joulun trendinauhoin ja palloin. Yönsininen, pastellisävyt ja luonnonmateriaalit ovat nyt muotia. Kaukaisim???. LAURA OJA Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 25.11.2019.. LAUANTAI 25 25.12.2021 Liisa Tanninen Latvatähti, kimaltavat punokset, koristekävyt ja -pallot. Helsingin Pukinmäessä on paikka, jossa on joulu ainainen. Suomalainen K.A.Weiste Oy ei ehkä nimenä ole tuttu, mutta sen valmistamia joulukoristeita löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista
Johanna Weiste on serkkuineen alenevassa polvessa neljäs koristeyrittäjä perheyrityksessä. Ennen pallot olivat pehmeitä ja menivät lommoille maahan pudotessaan. –?Latvatähteä ostetaan tyypillisesti lähellä joulua. Materiaalit ja trendit ovat muuttuneet, mutta joulukuusen latvatähti tehdään edelleen samalla sapluunalla. Koristeyrittäjä Johanna Weiste LAURA OJA ????. Kun suomalainen ostaa joulukoristeita, päätökseen vaikuttavat ulkonäkö ja kestävyys. Mallit muuttuvat ja materiaalitkin ovat kovin toisenlaisia kuin 1920-luvulla. Hänen isoisoisänsä Kalle Weiste perusti yrityksen vuonna 1924 Helsinkiin. Osa asiakkaista arvostaa perinteisiä sävyjä ja muotoja, osa hakee uusia tuulia. Se on yrityksen klassikko. –?Meillä on pieni myymälä tehtaan pihapiirissä, Kalle Weisteen entisesYönsiniset, kullalla kirjaillut pallot ovat viime vuosien suosikki. –?Koristeiden valmistaminen on ydinalaamme. Nyt materiaalit ovat kestäviä. Pukinmäen tehtaalla tehdään joulukuusen nauhat ja havut. Hangossa on pallotehdas ja Virossa kokoonpanoa, kuten rusettien kiinnitystä. ” Ranskan jälleen myyjämme kertoi meille yksi sarvisilmiöstä, ja teemme niitä edelleen Eurooppaan. Myös hopeapunos ja punaiset pallot ovat edelleen suomalaisten koristesuosikkeja, tietää Weiste. LAUANTAI 26 25.12.2021 mat kohteet ovat Mongolia ja Australia. Balettitanssija on uudempaa tuotantoa. VillaWeiste-tuotemerkillä myydään tuontikoristeita
Palautteissa on kiitelty sitä, että koristeet ovat kotimaista työtä, Weiste sanoo. Siellä on monta hallillista joulua esillä. Sinisen sävyt stemmaavat hopeaan ja valkoiseen, koristeiden ripustusnauhat ovat hamppunarumaista materiaalia. Syvä burgundinpunainen, vedenvihreä ja kulta ovat mukana. Joulukuusennauhoissa käytämme sateenkaaren värejä ja laajaa sävyvalikoimaa. Vientiin teemme samoja tuotteita eri väriteemoilla. Kun muu maailma tammikuussa toipuu jouluähkystä, suuntaa Weisteen väki alan suurimmille messuille Saksaan. LAUANTAI 27 25.12.2021 sä kodissa, ja saamme sieltä arvokasta asiakaspalautetta ja toiveita. LAURA OJA ????. Tuotannossa alkutalvi on hiljaisinta aikaa, silloin kiirettä on suunnitteluosastolla. Tapahtumassa tavataan jälleenmyyjiä ja haistellaan tulevan joulun virtauksia. Esimerkiksi Ranskaan teemme usein omat, asiakkaiden toivomat värit, Weiste kertoo. Trenditietoisille koristelijoille Weiste vinkkaa, että yönsininen, pastellisävyt ja luonnonmateriaalit ovat nyt muotia. Keväällä vauhti jo kiihtyy, Maricris Ojala tekemässä nauhakierteitä joulukuusen punokseen. –?Ranskan-jällenmyyjämme kertoi meille yksisarvisilmiöstä, ja teemme niitä edelleen Eurooppaan. –?On uusissa koristeissa myös itämaista vivahdetta. Tonttuja keijuovia valikoimaamme kuuluu myös, Weiste virnistää
Olemme tehneet kekseliäitä juttuja, ja alan muut toimijat tuntuvat seuraavan meitä tarkkaan. Joulunalus on parasta aikaa. –?Tuotesuunnittelu on meillä valtti. –?Joulu on ja pysyy paikoillaan, ja koristelu lisääntyy. Toinen iso asia on pitkät asiakassuhteet ja luottamus. Muutosta tehdään ihan pienilläkin jutuilla. Weisteella on töissä 40 työntekijää, joista puolet on tuotannossa. Me näemme työmme tulokset ja kuulemme asiakkailta joulumuistoja ja vinkkejä. Asiakkaamme tietävät, että toimitamme tuotteet ajoissa ja ne määrät mitä on sovittu, Weiste kertoo. Suomalaiset pitävät perinteisesti hopeasta, kullasta ja punaisesta joulukoristeissa. Suomalaisten sisustusbuumi näkyy kotimaan kasvavana myyntinä. Isoimpia asiakkaita on Ranskassa, Belgiassa ja Venäjällä. Koristeet on saatava vientiin ajoissa, jotta ne ennättävät kaupan hyllyyn sesongiksi. LAUANTAI 28 25.12.2021 ja elo–lokakuu on ruuhkaa. LAURA OJA ” Joulunalus on parasta aikaa. Ei tähän kyllästy. Vientiin tuotannosta menee 60 prosenttia. Koristeyrittäjä Johanna Weiste ????. Ei tähän kyllästy, Johanna Weiste vakuuttaa. Me näemme työmme tulokset ja kuulemme asiakkailta joulumuistoja ja vinkkejä. Kalle Weisteen vanha kotitalo on nykyisin tunnelmallinen tehtaanmyymälä
Asiaa tutkinutta Kati Tuomolaa ei enää pyydetä raviradoille kilpailueläinlääkäriksi. Hevosten suuvauriot GRAFIIKKA JA KUVITUS: ANSSI HIETAMAA, LÄHDE: ETELÄ SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, KATI TUOMOLAN HIPPOKSELLE SUORITTAMA TUTKIMUS Vammoja Vakavia tai kohtalaisia vammoja Ravihevoset, tutkimus 2017 Ravihevoset, tutkimus 2021 Kenttäratsut, tutkimus 2018?19 84% 64% 58% 33% 52% 30% Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Suomen Sanomissa 16.11.2021. Starttiin haavoista huolimatta Yli puolet ravihevosista kärsii kisan jälkeen suun vammoista. Neljä vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa ????. LAUANTAI 29 25.12.2021 Suvi Lempinen Etelä-Suomen aluehallintoviraston tämän vuoden elo–lokakuussa tekemässä tutkimuksessa liki 60 prosentilla ravihevosista oli vaurioita suussa kuolaimen vaikutusalueella
Lisäksi hän viittaa Hippoksen järjestämiin hevosten hyvinvointitarkastuksiin ravitapahtumissa. Silloin viidesosalla hevosista oli vakavia vaurioita suussa. –?En ole varma, onko luokittelu avin tutkimuksessa ollut sama kuin Kati Tuomolan Hippokselle tekemässä tutkimuksessa, Tala sanoo. Se on ihan totta, mutta toisin kuin monissa muissa eläinurheilumaissa, niin meillä tätä ei ole lakaistu maton alle. –?Vaurioita on todettu. Ääni, jota kaikki eivät halua kuulla. Aiheesta väitöskirjaa tekevästä Tuomolasta on sittemmin tullut hevosten suuvaurioiden ääni. Hevosten suuvaurioista on uutisoitu viime vuosina jopa valta mediassa hevosalan omista kanavista puhumattakaan. Silti hän ei suhtaudu vuoden 2017 ja avin tämän syksyn tuloksiin aivan kritiikittömästi. Vauriot ovat vähentyneet 26 prosenttiyksikköä, mutta yhä yli puolella ravihevosista on startin jälkeen suussa haavoja ja mustelmia. Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala sanoo, että tilanne on parantunut, mutta Hippoksessa aiotaan jatkaa tutkimuksia ja halutaan selvittää esimerkiksi, miltä hevosten suut näyttävät ennen starttia, sen jälkeen ja viikkoa myöhemmin. Eläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Kati Tuomola Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ei yllättänyt avin tuoreista tuloksista. Tämä on avoimesti kerrottu, olemme huolissamme asiasta ja haluamme parantaa tilannetta, Martti Tala sanoo. Eläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Kati Tuomola ?????. Hän tutki vuonna 2017 yli 200 ravihevosen suut startin jälkeen raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen tilauksesta. –?Saamieni tietojen mukaan tarkastettujen hevosten suut eivät ole täysin yhtäpitäviä Tuomolan tekemän tutkimuksen kanssa, Tala jatkaa. KATJA LUOMA ” Oma näkemykseni muuttui, kun tajusin, että vaurioita on tosi paljon ja osa niistä on tosi vakavia. Tietämättömyyden verhon taakse raviväki ei voi piiloutua. Läänineläinlääkäri Tanja Häkkinen kertoo, että avin tutkimuksessa hevosten suut tarkastettiin samalla tavalla samoista kohKriittisiä huomioita raviurheilusta tehneet eläinlääkärit ovat saaneet jopa tappouhkauksia. LAUANTAI 30 25.12.2021 vaurioita oli yli 80 prosentilla. Kesällä 2019 aloitetuissa hyvinvointitarkastuksissa hevosten suut tarkastetaan ennen starttia, kun taas näissä kahdessa tutkimuksessa suut tarkastettiin startin jälkeen
Tuomolan tutkimusryhmään kuuluva Nina Mäki-Kihniä varmisti Tuomolan löydökset. Ravisääntöjen mukaan kilpailueläinlääkäri, tuomaristo, valjakkotarkkailija ja varikkoalueen valvoja tarkkailevat hevosten hyvinvointia. Toistaiseksi niiden ulkopuolella on iso osa maan ravitoiminnasta. Kati Tuomola ei ole raviurheilun vihaaja, päinvastoin. –?Meidän eläinsuojeluongelmat raviurheilussa eivät todellakaan ole 75-tasolla, lauantairavien tasolla tai suurkilpailuissa, vaan ne on ihan paikallisraveissa ja pikkutasolla. Sinne tulee hevosia, valjaita ja kärryjä, jotka eivät ole tilanteen tasolla, mutta niitäkin pyritään valvomaan, Hippoksesta Martti Tala sanoo. –?Voi olla, että jos raviradoilta kysyttäisiin syytä, he sanoisivat jotain muuta, mutta yhdistän sen tähän suututkimukseen, Tuomola sanoo. Käytiin tallilta raveissa. Enää raviradat eivät pyydä Tuomolaa kilpailueläinlääkäriksi. Ravit ”Ongelmat paikallisraveissa” Lokakuussa Hippos jatkoi hevosten hyvinvointitarkastuksia raveissa 11 maakuntaradalla. Se ei ole eläinlääkäreille päätyö, vaan esimerkiksi Tuomolalla oli noin 13 vuoroa vuodessa ja päätyönä oma praktiikka. –?Sain jopa pientä palkkaa, että ajoin hevosia ja siivosin karsinoita. Tanja Häkkinen kertoo, että avin tutkimus otettiin hyvin vastaan. Lokakuussa raviurheilusta tehdyn Ylen MOT-ohjelman mukaan osa eläinlääkäreistä on saanut jopa tappouhkauksia. Tuomola ei kuulu heidän joukkoonsa, mutta hevosten suutarkastuksissa ihmisiltä tuli myös negatiivista palautetta. Aina ei ole haluttu, että hevosen suuhun katsotaan. ?????. Talan mukaan hyvinvointitarkastuksia on tarkoitus laajentaa myös maakuntaratojen ulkopuolelle. Muuten Tuomolalle tullut suora palaute on ollut positiivista. Eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen Tuomola alkoi vuonna 2006 toimia raveissa kilpailueläinlääkärinä. LAUANTAI 31 25.12.2021 dista ja myös pyrittiin pisteyttämään samalla tavalla kuin Tuomola teki. Olin ihan innoissani siitä, Tuomola muistelee. Hän ajoi ravikortin 16-vuotiaana ja oli nuorena kesätöissä ravitallilla. Suomessa on 43 ravirataa ja vuosittain on yli 500 ravipäivää, joissa ajetaan lähes 5?000 lähtöä ja joihin osallistuu lähes 7?000 hevosta. Ravikilpailun aikana tarkastetaan keskimäärin viisi hevosta ennen starttia
Raveissa vastaavaa sääntöä ei ole, mutta suuvaurioita sekään ei toki estäisi. Tuomolan puhuessa raskaasta aiheesta ääni välillä lähes särkyy. Se tarkoittaa, että ratsukon suoritus hylätään, jos hevosessa näkyy tippakin verta, suussa tai muualla hevosessa. Riskianalyysissa tietyt kuolaimet ja sukupuolena tamma olivat riskitekijöitä suuvaurioille, Tuomola kertoo. Kansainvälisessä kilparatsastuksessa on ollut voimassa jo vuosia blood rule eli verisääntö. LAUANTAI 32 25.12.2021 Tuomola on halunnut pitää asian esillä, koska suututkimuksessa esiin tulleet vakavat vauriot ja ihmisten suhtautuminen niihin herättivät Tuomolan itsensäkin asian vakavuuteen. MIRJA HUSSAIN ?????. Kilpailueläinlääkäri voi määrätä hevosen terveystarkastukseen ja kilpailukieltoon, mutta sen voi purkaa toisen eläinlääkärin todistuksella. Se on vain jäävuoren huippu, sillä tutkimuksessa ulospäin verta näkyi vain kahdella prosentilla hevosista, silti viidesosan vauriot olivat vakavia. Kilpailueläinlääkäri tarkastaa ohjeiden mukaan hevosen suun silloin, jos hevosen suusta tulee verta. –?Tutkimuksessa katsottiin myös, laukkasiko hevonen, oliko sekki vai ei, oliko kielisidettä vai ei, oliko sijoitus kolmen parhaan joukossa, oliko hevonen rahasijalla, oliko autolähtö vai Moni ravihevonen kilpailee suu vammautuneena. Tutkimuksessa oli 51 hevosta, joilla oli vakavaksi luokiteltavia vaurioita, ja niistä 13 kilpaili jo viikon sisällä uudestaan ja kaksi seuraavana päivänä. –?En tajunnut aikaisemmin, että kaikki eivät ole halunneet pitää lepoa vaan starttiin on menty haavoista huolimatta. –?Oma näkemykseni muuttui, kun tajusin, että vaurioita on tosi paljon ja osa niistä on tosi vakavia
Tuomolan väitöskirja aiheesta on menossa esitarkastukseen. Oikealla koulutuksella hevonen oppii varsasta lähtien, mitä kuolain ja kommunikointi sen avulla tarkoittavat. Todennäköinen syy sille, miksi tietyillä kuolaimilla tulee paljon vaurioita, on että niitä käytetään, kun on ongelmia ajossa. Suuvaurioiden varsinaisia syitä ei ole vielä tutkittu, ja Tuomola tietää, että monet hakevat suu vaurioihin vikaa varusteista. Niihin mihinkään ei tullut mitään tilastollista merkittävyyttä, Tuomola sanoo. –?Ensisijaisesti eläinlääkärin tehtävä on antaa neuvoja ja ohjeita. Tosin asiaan vihkiytynyt Kati Tuomola suorittaa parhaillaan Kaustisella hevosen kouluttamisen opintoja. Paras kuolain oli ravinivel, ja silläkin oli kahdeksalla prosentilla vakavia vaurioita, Kati Tuomola kertoo. l Kati Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä ovat tehneet hevosihmisten avuksi Ravihevosen suuterveyden oppaan, joka löytyy verkosta Google-haulla. Uusia määräyksiä ei ole vielä julkaistu. Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala ?????. Kilpailueläinlääkärillä on vain vähän mahdollisuuksia auttaa tilanteessa, jossa suu on jo haavoilla. –?Kyse on siitä, kuinka hevoset opetetaan kuolaimeen niin, että hevoset ymmärtävät mitä niiltä odotetaan, Tala sanoo. –?Kuolain itsessään on just niin hyvä tai paha kuin käsi, mikä on ohjan päässä, Hippoksen Martti Tala sanoo. –?Kielletystä ajotavasta tulee huomattavan suuret sanktiot ohjastajalle. LAUANTAI 33 25.12.2021 volttilähtö, minkä matkan se juoksi, oliko ammattivalmentaja vai harrastajavalmentaja, millä kortilla ja kokemuksella kuski ajoi. –?Ratkaisua haetaan kuolaimesta. Tämä on sama suunta kuin muualla Skandinaviassa, Tala kertoo. Tätä lehtijuttua varten haastatteluilla eläinlääkäreillä on kuitenkin melko yhtenevät mielipiteet syistä: ihmisen käsi ja hevosen koulutus. Se, että hevonen koulutettaisiin ihan uudelleen, on paljon vaikeampi juttu, eikä se ole eläinlääkärin osaamisaluetta, Tuomola sanoo. ” Kuolain itsessään on just niin hyvä tai paha kuin käsi, mikä on ohjan päässä. Jossain tapauksissa ne auttavat, mutta tutkimuksessa huomasin, että esimerkiksi puoltajankuolaimella, jota olin pitänyt hyvänä kuolaimena, oli paljon vaurioita. Ohjastajien ajotaparikkomuksiin on tulossa ensi vuoden alusta sääntömuutoksia, jotka voivat osaltaan parantaa ravihevosten hyvinvointia. –?Yritän saada lisäoppia siitä, miten hevosia koulutetaan niin, että vältetään stressiä. Eihän eläinlääkäri ole opiskellut tällaista, hevosen käyttäytymistiedettä ja oppimisteoriaa, Tuomola sanoo. Linja tulee muuttumaan radikaalisti. Yleisesti neuvo suuvaurioissa on ollut kuolainten vaihtaminen tai hampaiden hoito
Sarja kolahti todella vahvasti, David Hasselhoff oli huikea supersankari, ??. Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela kertoo, että KITT-auton rakentaminen auttoi häntä jaksamaan korona-aikana. ”Se oli pakopaikka arjen haasteista”, hän kertoo. LAUANTAI 34 25.12.2021 Mauri Nurmi Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela on tunnetusti innokas automies. Miehen tuorein hullutus tulee suoraan Hollywoodin tv-maailman huipulta, ihan sieltä 1980-luvulta. ARI LAHTI. Kela nimittäin rakennutti itselleen Ritari Ässän KITT-auton replikan. –?Olin 11-vuotias teinipoika, kun Ritari Ässä -tv-sarja tuli telkkarista. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Länsi väylässä 6.10.2021. Anssi Kela rakennutti itselleen Ritari Ässän KITT-ihmeauton Haastava projekti kesti reilun vuoden ja vaati melkoista salapoliisityötä
Ulkoisesti ja sisutukseltaan se muistuttaa mahdollisimman pitkälle esikuvaansa. Impulsiivinen, mutta onnistunut hankinta, Kela summaa. Niistä viisi säilyi, loput romutettiin sarjan kuvausten päätyttyä. Sarjan kuvauksissa käytettiin noin kahtakymmentä autoa. Se oli varustettu supertietokoneella ja osasi kommunikoida Ritari Ässän kanssa. Suurena apuna oli vastaavan auton aikaisemmin rakentanut Marko Sand sekä joukko muita autoharrastajia. Alkuperäisen tv-auton suunnitteli Michael Scheffe. Anssi Kelan KITT on replika-auto. Se oli rakkautta ensi puraisulla, Anssi Kela sanoo. ARI LAHTI. Laite on varustettu 5-litraisella V8-moottorilla. LAUANTAI 35 25.12.2021 ja etenkin ihmeauto KITT säväytti. Väriltään se oli alun perin sininen, mutta tekniikka vastasi pitkälle esikuvaa. –?Rakennustyö alkoi kesällä 2020. KITT:llä oli sarkastinen huumori, ja auto pystyi muun muassa liikkumaan itsenäisesti. Myöhemmin versioita rakensi myös legendaarinen George Barris, joka muistetaan myös 1960-luvun Batman-auton tekijänä. Sarjan ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa tammikuussa 1984 MTV-kanavalla. –?Löysin vastaavan mallisen ja ikäisen Trans Am -siviilimallin Ruotsista. Sain vähän muuta mietittävää. Haastava rakennusprojekti kesti reilun vuoden. Korona-aikana se oli jonkinlainen pakopaikka arjen haasteista. Telkkariauto oli todellinen superyksilö. ??. Näyttelijä David Hasselhoffin roolihahmo Knight Rider eli Ritari Ässä ei tullut alkuperäisestä projekti-Pontiacista mieleen. Auto oli ruosteeton ja hyväkuntoinen yksilö. Muskeliauto murisee hienosti. Auton keulalle piti luonnollisesti saada punainen valo, jolla tv-sarjan KITT tarkkaili ympäristöään. Tekniikkaa on paranneltu ja päivitetty nykyauton tasolle. Muut ovat yksityisillä omistajilla. ” Vielä en ole tehnyt Ritari Ässän autosta biisiä, mutta eihän se mahdoton ajatus ole. Tv-sarjassa käytetty KITT (Knight Industries Two Thousand) on alun perin Pontiac Trans AM vuosimallia 1982. Ilman ammattilaisten apua auton valmistuminen olisi ollut haastavaa. –?Ostopäätös syntyi nopeasti, sillä KITT-auton aihio piti saada. Yksi alkuperäinen KITT on Petersen-museossa Los Angelesissa. Rokkari halusi rakennuttaa nimenomaan ensimmäisen Ritari Ässä -tuotantokauden näköisen pelin
Tämä auto on kuin pop-taideteos. Jos jossain tulevassa teoksessa lauletaan mustasta autosta, niin jäljet johtavat sylttytehtaalle. –?Digitaalinen ohjaamo, koelauta ja KITT-ratti piti saada. Oletko tyytyväinen autounelmaasi ja tähän kulttuuritekoon. Toki pieniä viilauksia vielä tehdään. Palaute on ollut pelkästään postitiivistä, Kela todistaa. Se on herättänyt seuraajissa valtavasti keskustelua. KITT tuo taiteilijalle ja ihmisille iloa. Pelkkä KITT:n katselu ja fiilistely antaa minulle hyviä fiiliksiä. –?Olen saanut valtavasti palautetta sen jälkeen, kun esittelin projektin sosiaalisessa mediassa. Arkiautona perheellä on Peugeotin hybridiversio. –?Ehdottomasti. ARI LAHTI ???. LAUANTAI 36 25.12.2021 Auton KITT-replikaosia jouduttiin metsästämään ympäri maailmaa. Se oli Käpylän Ritari Ässälle melkoista salapoliisityötä netin ihmeellisessä maailmassa. Suomestakin löytyy muutama auto. Oikeanlaiset vakiovanteet löytyivät autoromuttamolta Kanadasta. Luonnollisesti projekti oli suhteellisen arvokas toteuttaa, mutta olen onnellinen tästä autosta. Kiertelin netin kauppapaikkoja ja etsin osia. Näitä KITT-replikoiden rakentajia löytyy ympäri maailmaa. Nyt auto on lähes valmis. KITT ei ole mikään arkiauto, vaan tällä ajetaan vähän ja harkitusti. –?Uusia replikaosia löytyy, kun jaksaa kaivaa tietoa. Sekä punainen skanneri eli ledivalo vilkkumaan keulalle. –?Vielä en ole tehnyt Ritari Ässän autosta biisiä, mutta eihän se mahdoton ajatus ole. Anssi Kela joutui metsästämään replikaosia ympäri maailmaa. Pitkän etsinnän jälkeen, lauluntekijä toteaa
Mutta kaikkeen tottuu. Putouksesta koko Suomen suosikiksi noussut näyttelijä juontaa nykyään keikat suvereenisti niin kotoa käsin, keikkalavalta kuin tv-stagelta. Itkunauru! EE RO KO KK O Suosikkikoomikko Ernest Lawsonin keikat ovat siirtyneet lavoilta läppärille, mutta yksi asia ei ole muuttunut: asiakkaan on jaettava hiljainen tieto, jotta yleisön saa nauramaan vedet silmissä.. Viimeisen vuoden aikana Lawson, kuten monet muutkin esiintyjät, on luonut työskentelytapansa uusiksi. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eventossa 5–6/2021. LAUANTAI 37 25.12.2021 Hanna Ojanpää Vielä muutama vuosi sitten Ernest Lawson ei olisi voinut kuvitellakaan esiintyvänsä ilman yleisöä, yksin läppärin edessä, omasta makuuhuoneestaan. –?Itse asiassa uusi erilaisten esiintymisten haitari on kiinnostava ilmiö, Lawson kertoo. ???
Jos jutut eivät naurata, työt loppuvat. Täytyy olla kiinnostunut ajan ilmiöistä ja seurata niitä aktiivisesti. LAUANTAI 38 25.12.2021 Lawsonin ammatti on saada ihmiset nauramaan. Lawson teki pitkään opettajan töitä ja keikkaesiintymisiä rinnakkain, mutta esiintyminen alkoi viedä enemmän aikaa. Lawson siirtyi freelanceriksi vuonna 2016, ja jo vuonna 2017 Putous teki hänestä kertaheitolla ammattinäyttelijän ja koko kansan julkkiksen. Ernest Lawson ryhtyi koomikoksi jo yläasteikäisenä, kun hän huomasi, että toisten naurattaminen oli tapa erottautua muista. Se on henkilökohtaista, ja kaikki eivät naura samoille asioille. Ammattihauskuuttajankin on koko ajan kehitettävä itseään, aina voi yltää korkeammalle. ????. Mitä tahansa teenkin, koen, että minulla on mahdollisuus ja velvollisuus tulla paremmaksi, Lawson sanoo. . Siksi koomikon tärkein työkalu ei olekaan vitsit vaan taito virittää ihmiset tilaan, jossa heidän on turvallista nauraa. –?Työssä kuin työssä täytyy olla tavoite. Ja kuten tiedämme, huumori on lajeista haastavin. –?Jokaisen nuoren tapaan olin epävarma, ja hauskana huomasin saavani positiivista huomiota. Naimisissa, kaksi lasta. –?Näin muutaman vuoden jälkeen voin sanoa olevani onnekas, että lähdin tähän epävarmaan ja vaihtelevaan ammattiin vasta aikuisiällä. Myöhemmin Lawson opiskeli itsekin opettajaksi ja ammensi kokemuksistaan Putous-hahmoonsa, opettaja Ansa Kynttilään. . –?Kun onnistun siinä, se ruokkii itse itseään. Yleisö kertoo nauruillaan ja reaktioillaan, mitä he tänään haluavat kuulla ja nähdä. Näitä oppejaan hän hyödyntää työssään edelleen. . –?Parhaimmillaan livekomedian rytmi taukoineen elää yleisön kanssa. Kuka. Olennaista esimerkiksi improvisaatiossa kehittymisessä on olla ajan tasalla siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Onneksi ei aiemmin, Lawson ajattelee. Nyt osaan käsitellä sekä työtäni että siihen liittyvää julkisuutta paremmin. ”Ap, ap, ap… opettaja puhuu!” pauhasi tv olohuoneissa. Ernest ”Erkku” Lawson . Kasvatustieteiden maisteri. Opettajat tosin olivat varmaan eri mieltä. Hauskimmilla ihmisillä komiikka on sisäsyntyistä ja vaistonomaista, mutta komiikkaa voi myös opetella. Lawson oppi jo kouluikäisenä komiikan rytmin: milloin kannattaa olla hiljaa, milloin taas on oikea hetki iskeä väliin, ja mitkä asiat eivät ylipäätänsä naurata ketään. Tv-työt: Putous, Huuma, Talent Suomi, Kontio & Parmas. Kotoisin Oulusta, nykyinen kotikaupunki Espoo. Heille olin lähinnä rasittava ja keskittymiskyvytön huutelija, Lawson hymähtää. Juontaja, näyttelijä
TONI TERVO ????. LAUANTAI 39 25.12.2021 –?Aivoni ovat virittäytyneet sellaisella taajuudelle, että tarvittaessa löydän vitsin aihetta jokaisesta keskustelusta, lehden otsikosta tai radiosta tulevasta biisistä. Kun se puoli on kunnossa, minun ei tarvitse miettiä, loukkaanko jotakuta, Lawson sanoo. –?On tärkeää tiedostaa, että komedialla on valtaa. Ernest Lawson tuli tunnetuksi Putous-tv-ohjelman kautta. Lawson ei kuitenkaan pyri olemaan jatkuvasti hauska. Siksi hän on lavalla ” Vasta kun pääsen kiinni sisäpiirin juttuihin, koen olevani vahvoilla. Lawsonin mielestä yleisö on nykyään fiksua ja tiedostavaa, ja siksi huumorillakin on rajansa. Esimerkiksi vaimon ja lasten ei tarvitse nauraa hänen jutuilleen. Kun tietää rajansa, komiikan tekemistä ei pidä pelätä. –?Perusajatukseni on, että turkulaiset eivät ole sorrettu vähemmistö. Huumori muuttuu ajan kuluessa samoin kuin se, mille nauretaan. Lawsonin omin genre on improvisaatio, viihdyttäminen ilman käsikirjoitusta. Lawson ei myöskään tee juontoja lapusta lukien. Väsyneimmät stereotypiat ja ilkkuva nauraminen vähemmistöille ei koskaan ole ollut ”coolia”, eikä sitä lavoilla enää juuri kuule. Yksi periaate Lawsonin komiikassa kuitenkin pitää vuodesta toiseen: hän ei tee naurunalaiseksi kenenkään alisteista asemaa eikä törki niitä, joita sorretaan. Toisin kuin vaikka stand up -koomikoilla hänellä itsellään on harvoin valmista materiaalia. Mutta se, minkälaisia arvovalintoja teen, on täysin oma päätökseni. Liika varovaisuus tekee viestistä hajuttoman ja mauttoman
Adrenaliini valtaa kehon, väsymys on poissa. ????. Lawson esiintyy myös yksityistilaisuuksissa. Vasta kun pääsen kiinni sisäpiirin juttuihin, koen olevani vahvoilla. Onnistumisen tunteet ja paras voittajafiilis kimpoaa silloin, kun yleisöstä tulevat ensimmäiset naurunhörähdykset. –?Minun tehtävänäni on saada asiakas vakuutettua, että otan työni vakavasti ja pystyn luomaan tunnelman, jossa olemme kuin tuttujen kesken pitämässä hauskaa, Lawson sanoo. Näin välttyy varmimmin myös tilanteilta ja vitseiltä, joille kukaan ei naura. Kysele paljon, sillä hauskimmat jutut tulevat sisäpiiritiedosta, jonka vain firmassa työskentelevät voivat esiintyjälle paljastaa. Suurin ero lähija etäesiintymisessä on palautteen saaminen: kasvotusten ihmisiltä saa ilmeiden ja naurun kautta välittömän palautteen, mutta virtuaalikeikoilla palaute tulee pienestä videoruudusta näytön kulmassa tai chatin kautta viiveellä. –?Juttelemalla ja pienellä vaivannäöllä selviää pian, mille kahvitauoilla nauretaan ja mitkä heidän pelkonsa ja toiveensa tilaisuuden suhteen ovat. Kuluneen vuoden aikana Lawsoninkin keikat ovat siirtyneet pääosin lavoilta läppärille. Tietoa saa toki googlaamalla, mutta hiljainen tieto tulee vain ihmisiltä. Esiintyjälle: Näe vaivaa: Etsi tietoa, googlaa, kysele. Lawson valmistautuu tapahtumiin tapaamalla asiakkaan kasvotusten tai Teamsissa. Asiakas kannattaa aina tavata, etänä tai face-to-face. Ja sitten chattiin tulee pling: ”Ihan mahtava keikka, ollaan naurettu vedet silmissä!” Ammattilaiselta Lawsonin vinkit juontoon valmistautumiseen Asiakkaalle: Ota selvää esiintyjästä ja valitse hänet, joka on valmis räätälöimään esityksen juuri teidän ja tilaisuuden näköiseksi. Oma vakiokysymykseni kaikille asiakkaille: ”Mille sisäpiirijutuille teidän firman kahvipöydissä ja WhatsApp-ryhmissä nauretaan?” ” Perusajatukseni on, että turkulaiset eivät ole sorrettu vähemmistö. LAUANTAI 40 25.12.2021 aidosti läsnä ja joutuu lukemaan yleisöä ja päättelemään, mikä heihin uppoaa. Hyvä valmistautuminen on myös asiakkaan tilaisuuden arvostamista, sillä vaikkapa firmalle tapahtuma on aina jotain uniikkia – ensimmäinen juhlaseminaari tai hienoimmat joulujuhlat. Tällöin ennakkotyö ja asiakkaaseen tutustuminen luo improvisaatiolle turvalliset rajat. Siitä jää osallistujille parhaat ja pitkäikäisimmät muistot. –?Kyse on vuorovaikutuksesta, Lawson tiivistää. Kun Lawson huikkaa viimeiset kivan illan toivotukset ja näyttö pimenee, aika pysähtyy
LAUANTAI 41 25.12.2021 ???????. Kymmenisen vuotta sitten temppeli paloi, mutta on myöhemmin pystytetty uudestaan. Neptunuksen temppeli on Monrepos´n tunnetuimpia rakennuksia. Se on saanut Sekä Venäjältä että Suomesta ankaraakin kritiikkiä.. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Venäjän Aika -lehdessä 4/2021. SVETLANA ALEKSEJEVA Monrepos menee uusiksi Viipurin legendaarisessa Monrepospuistossa on käynnissä sen historian mittavin restaurointihanke
SVETLANA ALEKSEJEVA ” Juuri minä olin restauroinnin innokkaimpia kriitikkoja, ja ilmeisesti sen seurauksena minusta päätettiin tehdä puiston uusi johtaja. Osa viipurilaisia päiväretkeilijöitä ja osa ympäri Venäjää saapuneita matkailijoita. Kukapa nyt lähtisi päiväretkelle riehuvan merituulen armoilla olevaan Monrepos-puistoon. Vaikka kesäsesonki on jo ohitse, on lipunmyyntikojun edessä pitkä jono puistoon pyrkijöitä. Mutta yllätys yllätys: Puistoa lähestyttäessä ovat tienvarret täynnä henkilöja linja-autoja jo kilometrin päässä pääportilta. Portti on kopio alkuperäisestä, mahdollisesti Carl Engelin suunnittelemasta portista. Pariskuntia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Eli yksi asia varmistuu paikalla käymättäkin: jos puistosta halutaan kehittää massaturismikohde, on asiallisen ja riittävän suurikokoisen paikoitusalueen rakentaminen tulevaisuudessa välttämätöntä. Aleksandr Smirnov ????????. KoroMonrepos’n pääportti ja puiston johtaja Aleksandr Smirnov. LAUANTAI 42 25.12.2021 Martti Kiuru Tuulinen ja kylmä syyspäivä Viipurissa
Puiston restaurointia ei ole sinällään vastustettu, mutta lähes jokaisella tuntuu oleva oma mielipide siitä kuinka projekti tulisi toteuttaa. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. Kenties riitely asian tiimoilta on paradoksaalisesti myös lisännyt puiston suosiota ja kävijämääriä, koska Ludwigsburgin hautakappelia ei ole toistaiseksi restauroitu. Kulku ankarasti kielletty”-kyltit. Entisöintityö käynnistyi vuonna 2017 ja näyttäisi nyt olevan loppusuoralla. Turistit voivat myöhemmin käydä saaressa veneellä. LAUANTAI 43 25.12.2021 napandemiasta johtuen ulkomaalaisia on toistaiseksi liikkeellä erittäin rajoitetusti. Venäjän valtion omistuksessa oleva Monrepos on ollut viime vuosina taajaan esillä mediassa. Hankkeen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Venäläiset suhtautuvat kieltoon kuitenkin melko välinpitämättömästi ja pujahtavat kielletylle alueelle aitojen raoista. Medianäkyvyyden keskeinen syy on puistossa suoritettava laajamittainen restaurointityö, jonka päärahoittajana on Maailmanpankin alainen Kansainvälinen jälleenrahoitusja kehityspankki (IBRD). Toistaiseksi alue ei ole kokonaisuudessaan auki turisteille, ja asiasta kertovat ”Vaarallinen vyöhyke. Kappeli sijaitsee saarella, mutta sinne ei rakenneta siltaa
Näyttävällä paraatiportilla tapaamme puiston nuoren johtajan Aleksandr Smirnovin, joka on koulutukseltaan arkeologi ja työskennellyt aikaisemmin asiantuntijana Viipurin linnassa. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. LAUANTAI 44 25.12.2021 jokainen haluaa muodostaa oman mielipiteensä asiasta. Smirnov on lupautunut esittelemään Monrepos’n nykytilaa. Turvallisuussyistä myös kävelyreitteKiinalainen kaarisilta. Monrepos´n puiston rannat on turvallisuussyistä reunustettu kivimateriaalilla. Jos Monrepos-puistoon tulijalla on aikaisempaa kokemusta paikan päällä vierailusta, niin kieltämättä vaikutelma on aluksi hieman hämmentävä. Tuntuu ikään kuin entisen satumetsän luoma salaperäinen lumous olisi jotenkin kadonnut. Lyhyen toimikautensa aikana Smirnov lienee jo totaalisesti kyllästynyt toimittajien uteluihin puistoremontin yhteydessä käydystä debatista ja riitelystä, joten hän kuittaa asian ironisoiden: –?Juuri minä olin restauroinnin innokkaimpia kriitikkoja, ja ilmeisesti sen seurauksena minusta päätettiin tehdä puiston uusi johtaja, Smirnov tokaisee. Puistoalue vaikuttaa aikaisempaa avarammalta, sillä puiden määrää on karsittu ankarasti
Aleksandr Smirnov ????????. Monrepos’n historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin, mutta nykymuotoisen puiston varsinaisina alullepanijoina pidetään saksalaista Nicolayn sukua, joka omisti alueen 1700-luvun lopulta Entisöitävät rakennukset ilmakuvassa. Mutta toki ero entisöinnin ja uudisrakentamisen välillä on jossain määrin veteen piirretty viiva. Juuri puiden radikaali vähentäminen on ollut eräs kriitikoiden innokkaimmin käyttämistä argumenteista. Vasemmalla päärakennus, johon sijoittuu museo. SVETLANA ALEKSEJEVA ” Vanhoista rakenteista säilytetään yli 35 prosenttia, joten kyseessä on restaurointi. –?Totta kai puisto näyttää tässä vaiheessa parturoidulta, mutta jo muutaman vuoden kuluttua nyt istutetut puuntaimet alkavat päästä oikeuksiinsa, Smirnov sanoo. Aleksandr Smirnov perää yleisöltä kärsivällisyyttä. LAUANTAI 45 25.12.2021 jä on tehty helppokulkuisemmiksi ja rannat on kivetty. Oikealla kirjastorakennus, johon tulee arkisto ja tieteellinen osasto. Puiston kunnostajat ovat taas olleet sitä mieltä, että sairaat ja vaaralliset vanhat puut on parempi poistaa yhdellä kertaa
Epäselvää tuntuu olevan missä määrin tavallisella rahvaalla oli mahdollisuus tutustua puistoon 1800-luvun puolivälissä muissa kuin työtehtävissä. Kenties myös potaattipelto ja viljan kasvatusta. Ludwigin ideana saattoi olla myös Monrepos’n kehittäminen taloudellisesti omavaraiseksi kartanoksi, eli puistoon suunniteltiin hedelmäpuutarhoja, arboretum ja kasvihuoneita. Puiston nykyisen restauraatiotyön eräänlaisena lähtökohtana on palauttaa se ”alkuperäiseen” asuunsa, ja tätä silmällä pitäen Ludwig Nicolayn vanhat suunnitelmat (joita ei koskaan kokonaisuudessaan toteutettu) on kaivettu arkistojen kätköistä. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????. LAUANTAI 46 25.12.2021 lähtien. Huvimajoja, kaarisiltoja, salaisia kohtaamispaikkoja rakastavaisille ja niin edelleen. Puiston kävelyreittejä on levennetty ja tehty helppokulkuisemmiksi. Ludwigin poika Paul hylkäsi osan isänsä suunnitelmista, mutta juuri Paulin aikana puistoon rakennettiin sen tunnetuimmat rakennustaiteelliset elementit, kuten Neptunuksen temppeli, Ludwigsburgin hautakappeli ja Väinämöisen patsas. Ludwig Heinrich von Nicolay oli runoilija ja tiedemies, jonka laajoissa puistosuunnitelmissa eli ajalle ominaisen romanttisen tyylisuunnan mukainen henki
Kenties vasta 1970-luvulla Neuvostoliitossa herättiin siihen, että Monrepos-puiston historiallisen arvon vaaliminen sopii myös sosialistiseen kulttuuriperintöön. Neuvostoliiton kaatuminen pani liikkeelle suunnitelmat puiston perusteellisesta restauroinnista, mutta alkuvuosina Venäjää Aleksandr Smirnov on puiston johtaja. –?Viipurin väestö vaihtui sotien seurauksena täydellisesti, ja neuvostopropagandassa Suomi ja suomalaiset sekä heidän historiansa täytyi esittää kansalle hyvin kielteisessä kontekstissa, Smirnov muistuttaa. Neuvostovuosina puisto olikin muussa kuin matkailijakäytössä, ja se rapistui nopeasti. Alueella järjestettiin myös suuria kansanjuhlia viipurilaisille. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeisinä neuvostovuosina puiston kosmopoliittinen ja suomalainen historia on saattanut olla päänvaiva viranomaisille. LAUANTAI 47 25.12.2021 Aleksandr Smirnovin mukaan Monrepos on näyttäytynyt historiansa aikana niin monimuotoisena, että kaikilla tuntuu olevan varma ja oikea käsitys siitä miltä puiston tulee näyttää. Eri aikoina alueella sijaitsi esimerkiksi kommunistijohtaja Kalininin mukaan nimetty huvipuisto, päiväkoti Metsäsatu, asuntoja ja toimistoja. SVETLANA ALEKSEJEVA ????????
–?Noin 500 000 henkeä vuodessa. Temppeli paloi vuonna 2011 ilmeisesti tuhopolton seurauksena, mutta on nyt pystytetty uudelleen. Aleksandr Smirnov ????????. Osa hirsistä on kuitenkin käyttökelvottomia. Hanke edellyttää huippuluokan ammattitaitoa, eikä sellaista löydy Viipurista tai lähialueilta. Aika ajoin puiston kohteita, kuten Väinämöisen patsasta ja Neptunuksen temppeliä on myös vandalisoitu. Ja kukahan puiston tulee avaamaan. Myös lapset on otettu huomioon suunnittelussa. Totta kai myös Smirnov odottaa jo kiihkeästi aikaa, jolloin valtakunnanraja aukeaa, ja myös ulkomaalaiset pääsisivät ihmettelemään alueen uutta ilmettä. Nyt toteutettavassa restauroinnissa uudistetaan myös Monrepos’n suurimmat rakennukset, eli päärakennus ja kirjasto, jotka on rakennettu 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa. Entisöityyn päärakennukseen sijoittuu museo ja kirjastorakennukseen arkisto sekä tieteellinen osasto. –?Toki puisto ei ole tuolloin vielä valmis, vaan lopullinen tulos on nähtävissä kenties vuosikymmenen kuluttua. –?Vanhoista rakenteista säilytetään yli 35 prosenttia, joten kyseessä on restaurointi. Ilmeisesti tarkoituksena on, että puistoon tulevat ostaisivat pelkän sisäänpääsylipun lisäksi puistoalueelta myös oheispalveluita. –?Ekspertit tulevat eri puolilta Venäjää ja ovat paikan päällä kuukausikaupalla, Smirnov kertoo. Mutta toki ero entisöinnin ja uudisrakentamisen välillä on jossain määrin veteen piirretty viiva. Peruskorjauksessa käytetään alkuperäistä hirsimateriaalia mikäli mahdollista. Molemmat talot olivat ennen remonttia erittäin huonossa hapessa, joten käytännössä ne on purettu ja koottu uudestaan. Näin saataisiin kerrytettyä kassavirtaa. LAUANTAI 48 25.12.2021 vaivasi krooninen rahapula, joten alueen rapistuminen jatkui. ” Suuri toiveemme on, että Venäjän ja Suomen presidentit tulisivat avajaisiin ja vihkisivät legendaarisen puiston yhdessä käyttöön. –?Suuri toiveemme on, että Venäjän ja Suomen presidentit tulisivat avajaisiin ja vihkisivät legendaarisen puiston yhdessä käyttöön, Aleksandr Smirnov ehdottaa. Puiston uudistustyö on jonkin verran viivästynyt, ja tällä hetkellä on suunnitelmissa, että avajaisia vietettäisiin ensi kesänä. Luonnollisesti puistoalueelle tulevat myös ajanmukaiset WC-tilat ja erilaisia palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita. Mutta onko päärakennusten osalta kyseessä enää restaurointi vai onko kyse kokonaan uusista taloista. Entä mikä on vuotuinen kävijämäärätavoite