TIISTAINA 26. Tuoreimmat uutiset: www.hameensanomat.fi. JOULUKUUTA 2017 Kunnas kelpaa sukupolvelta toiselle 6 PLUSSA 2–4 Plussa julkaistaan vain digitaalisena
Suositun lastenkirjailijan teokset kelpaavat lukijoille sukupolvesta toiseen. 80-sivuinen teos luotaa Suomen historian 1500-luvulta 1800-luvun alkuun, koiramäkeläisten näkökulmasta tietenkin. Töitä tehdessään hän usein kuuntelee äänikirjoja tai radion ajankohtaisohjelmia. JOULUKUUTA 2017 2 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA M illä nimityksellä voi kutsua sellaista, joka on kirjoittanut ja piirtänyt kymmeniä lastenkirjoja, laatinut useamman albumin verran anarkistisia sarjakuvia ja mätkinyt vuosikausia poliitikkoja pilakuvillaan. –?Tai no, olen tehnyt jo monta pääteosta. Kirjan tekeminen kesti kaksi vuotta, mikä on Kunnaksen mukaan poikkeuksellisen kauan. Kirjan tarinat päättyvät Suomen sotaan, mutta syy ei ole vallan vaihtuminen. –?Olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja halusin kai sitten taas tyrkyttää tietojani, Kunnas perustelee. Mutta on tässä jollain lailla enemmän latinkia kuin aiemmin. Kirja nousi tänä vuonna Finlandia Junior -palkintoehdokkaaksi, mutta ei lopulta tullut palkituksi, monen yllätykseksi ja ehkä pettymykseksikin. Graafikko. . Työ oli ”raakaa muskelityötä kauhealla kiireellä ja paineella”. Pirun terävä lyijykynä . Siellä on sohva, jolla luonnokset syntyvät ”puolimakuuasennossa”. –?Pilapiirtäjänä totuin keksimisen jujuun. On aina yhtä vaikeaa, kun pitää keksiä jokin ammattinimike. Kuvataiteilija. TIISTAINA 26. 67-vuotiaan Kunnaksen tuotantoa luetaan sukupolvesta toiseen, ja jos yhtään saa arvata, hänen uusin teoksensa Koiramäen Suomen historia liittyy samaan jatkumoon. Kunnas sanoo, että siinä kohdassa yksinkertaisesti ”voimat loppuivat”. Pitää olla paperia ja pirun terävä lyijykynä. –?En mä osaa sanoa. Kirjoitan ylös mitä päähäni tulee ja piirtelen pieniä kuvia, Kunnas selvittää. –?Olen saanut nyt vähäksi aikaa historiasta tarpeekseni. Mauri Kunnas luonnostelee tarinat työhuoneen sohvalla. KUVA: Tuukka Ylönen / Com.pic SARI RAUTANEN TEKSTI. KUNNAS KIRJOITTAA ja piirtää kotitalonsa kellarissa sijaitsevassa työhuoneessa. Kunnas itse sanoo, että kirja on hänen pääteoksensa. Käsikirjoittaja, ehkä. Mauri Kunnaksen uutuuskirjassa Koiramäen väki perehtyy historiaansa, mutta tiesitkö, että Kunnas on suunnitellut koiria myös asumaan Kuuhun. Kun asiaa kysyy Mauri Kunnakselta itseltään, vastauksen hakeminen kestää tovin. Olen käyttänyt kirjailijaa, mutta joku tämmönen piirtäjä-kirjailija, Kunnas vastaa kotonaan Espoossa, samassa paritalonpuolikkaassa, johon muutti perheineen 27 vuotta sitten. Jatkoa ei ole edes luvassa, ainakaan toistaiseksi
Kunnas itse kokee, että viime vuosina julkaistut kirjat ovat selvästi parempia kuin 40 vuoden takaiset. Kunnasta harmittaa, että painetuissa kuvissa värit eivät ole alkuperäisen veroisia. ”Vaimo huutaa yläkerrasta, että eksää meinaa ollenkaan lopettaa, ja jos joskus menee yli yhdeksään, sitten hän hermostuu. Seuraavan teoksen aihe on usein mielessä jo kesällä, ja silloin Kunnas tekee taustatyötä – lukee kirjoja tai koluaa vaikkapa museoita. KUVA: Tuukka Ylönen / Com.pic KUKA. Piirtäminen ja kirjoittaminen sujuvat parhaiten illalla. • Soittaa kitaraa ja laulaa Nyrok Dolls -yhtyeessä yhdessä muun muassa Arto Nybergin (laulu) ja Kjell Westön (kitara) kanssa. Se ei ole välttämättä huono asia. Mitään piirrosta ei voi hioa loputtomiin. • Kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969 ja valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1975. –?Jos kustantaja ihmettelee, mitä vikaa jossain kuvassa muka on, niin mä sanon, että ei mitään, antaa mennä. Tekniikka ja tekotapa ovat erilaiset kuin ennen. Sitten alkaa vesivärityö. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT 3 PLUSSA Sen jälkeen hän suurentaa kuvat vanhalla kopiokoneella, parantelee niitä ja piirtää ne lopuksi läpi akvarellipaperille. • Saanut yli 30 palkintoa ja tunnustusta: muun muassa Pro Finlandia (2012), Kirjallisuuden valtionpalkinto (1981), Positiivisuuden Elämäntyöpalkinto (2009), Aalto-yliopiston kunniatohtori (2003). Isä oli puuseppä. Alkuperäisiä kuvia eli originaaleja hän säilyttää pimeässä varastossa, koska värit haalistuvat valossa. Nyt teen kaikenlaista räpellystä. TIISTAINA 26. Äiti työskenteli ensin kotona ja myöhemmin Vammaskosken tehtaan työmaaruokalassa. Yleensä koitan tulla katsomaan puoli yhdeksän uutiset.” MAURI KUNNAS Jatkuu seuraavalla sivulla.. Joskus kymmenen minuuttia illalla tuottaa enemmän tulosta kuin ”kahden päivän tyhjänpäiväinen yrittäminen”. –?Olen omasta mielestäni kehittynyt niin perkuleesti niistä päivistä. Kirjan tekeminen alkaa syksyllä, ja takaraja on seuraavana kesänä. Vanhat kirjat näyttävät omiin silmiini kauheilta. Luonnokset siirtyvät valmiiksi kuviksi hämmästyttävän tarkasti. helmikuuta vuonna 1950 Vammalassa. Sai Tarja-vaimon kanssa kaksi tytärtä, Jennan (1983) ja Nooran (1987). Ennen piirsin viivoja ja väritin. • Meni naimisiin vuonna 1977. Mauri Kunnas • Syntynyt 11. PIIRTÄJÄ-KIRJAILIJAN TYÖPÄIVÄ riippuu siitä, missä vaiheessa kirja on. –?Olen huomannut, että kun on vanhentunut, on hidastunut
Entäpä jos Koiramäen väen toisi 1850-luvulta nykypäivään tai jopa tulevaisuuteen. –?Olen tehnyt jo kolme joulupukkikirjaa, eikä ole ihan simppeli homma keksiä uutta tulokulmaa. –?Mutta ei niitä ole vielä kaikkia myyty. –?Aina tulee sanomista, mutta sitä on tullut niin kauan, että olen jo tottunut. Omiin tyttäriin isän työ ei tehnyt suurta vaikutusta, tai niin Kunnas kuvitteli. Laskeskelin kuitenkin, että pilapiirtäminen on paras tapa tienata. VAIKKA KUNNAS on julkisuudessa enimmäkseen kirjojensa kautta, kaupoissa ja kaduilla ihmiset tunnistavat tutut kasvot. ENTÄ MITÄ seuraavaksi. JOULUKUUTA 2017 4 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA Mauri Kunnas kuvitteli, että hänen työnsä ei tehnyt suurta vaikutusta omiin tyttäriin, kun nämä olivat lapsia. Saan siitä ihan uutta potkua elämään.” Sup-lautailee mielellään: ”Siinä on jotain samantyyppistä kun lapsena, jolloin hiihtelimme hissukseen kavereiden kanssa, nauroimme ja puhuimme pötyä.” Tykkää Rex Stoutin dekkareista ja TVsarjoista: ”Vaimon kanssa katsomme joka ilta tunnin sarjoja. LM–HÄSA TÄTÄ ET TIENNYT Mauri Kunnas nauttii ukonilmasta Rakastaa kesää: ”Olen totaalinen kesäihminen. Mutta en ole enää pikkupoika. Kunnas sanoo, että koska yhteen kirjaan menee kokonainen vuosi, on pakko miettiä, minkä aiheen kanssa jaksaa olla tekemisissä. Kunnas on julkaissut vuosikymmenten aikana useita joulukirjoja, ja uusi on suunnitteilla. KUVA: Tomi Vuokola Kunnas myöntää, että iltatyöstä tulee sanomista. Pelkästään vuonna 1981 julkaistua Joulupukkia on myyty noin 1,5 miljoonaa nidettä. Se on tosi hyvä.” Yritti päästä Aku Ankan piirtäjäksi: ”Opiskeluaikana, näsäviisaana mukulana päätin, että Aku Ankan taso on laskenut niin paljon, että se alkaa olla mun tasollani. –?On ihan kummallista, että vanhojakin kirjoja myydään koko ajan hirveästi. Kunnaksen piirroksia julkaistiin ainakin Turun Sanomissa, Aamulehdessä ja Avussa. Sen jälkeen töitä riitti. Jo sitä ennen hänet tunnettiin taitavana sarjakuvaja pilapiirtäjänä. –?Näin jälkeenpäin ajattelen, että aika köykäisiä kuvia ne olivat. –?Olen kyllä joskus suunnitelmissani asettanut koirat Kuuhun ja miettinyt, miten ne siellä asuisivat ja mitä viljelisivät. Ikinä en nähnyt, että he olisivat kirjoihin millään lailla reagoineet. 1980-luvulla perheeseen syntyi kaksi lasta, ja sen jälkeen piti valita. Siitä huomaa olevansa vanha. –?Kun toin kotiin uuden kirjan, he katsoivat että jaa, ja menivät matkoihinsa. Jos vielä 15 vuoden päästä piirrän, rupeaa tulemaan horjuvaa viivaa. –?Olen kerännyt kohtalaisesti eläkekassaa, Kunnas kuittaa. Näin jälkeenpäin on ollut pirun noloa, kun olen tavannut samoja ihmisiä ja he ovat olleet yleensä ihan kivoja. Muitakin, toistaiseksi toteutumattomia suunnitelmia on vuosien varrella ollut. –?Kun aloitin, politiikka oli minulle ihan tuntematon areena. Näin jälkeenpäin on ollut pirun noloa, kun olen tavannut samoja ihmisiä ja he ovat olleet yleensä ihan kivoja.” MAURI KUNNAS Jatkuu edelliseltä aukeamalta.. Yleensä koitan tulla katsomaan puoli yhdeksän uutiset. Mutta hauskaa oli. Parhaillaan katsomme Sopranoksen kolmatta kautta. Senkin piirsi joku muu.” ”Välillä oli aika karkeaakin pilkkaa joitakin kohtaan, joista en tykännyt. –?Kirjat olivat myyneet alusta asti hyvin, ja aika paljon taloudellinen puoli ratkaisi. Voisin jopa olla parempi. –?Yleensä he kertovat lukeneensa kirjoja lapsilleen ja lastenlapsilleen. Tämän syksyn uutuuskirjaa on painettu jo yli 200?000 kappaletta. Tähän mennessä kirjoja on myyty noin 10 miljoonaa kappaletta. Myöhemmin on paljastunut, ettei se ihan niin mennyt. Mutta vauhti ei ole hyytymässä, päinvastoin. Tykkään maleksia silloin mökillä.” Nauttii ukonilmasta: ”Ukkosesta ilahdun tolkuttomasti. Mielessä oli nimikin, Moon Dogs. Menestyksen myötä nimi on jo pitkään löytynyt eniten ansaitsevien taiteilijoiden listan kärkipäästä. PILAPIIRROSTEN JA sarjakuvien tekeminen loppui ajan puutteeseen. Kyllä se johonkin tökkää. Kaksi käsikirjoitusta sain myytyä, ja niistä toinen julkaistiin. –?Hän oli paljon huonompi piirtämään kuin minä. Ura alkoi, kun opiskelutoveri tuli kehumaan myyneensä kuvan iltapäivälehdelle sadalla markalla. TIISTAINA 26. Ei elämä voi niin hienoa olla, Kunnas toppuuttelee. Näen vieläkin kauheita painajaisia, että olen luvannut Turun Sanomiin tehdä pari kuvaa viikossa, mutta en saa mitään aikaiseksi. Nyrok City -sarjakuvassa esiintyivät viihdemaailmasta tunnistettavat hahmot, kuten Peppu Epänormaali ja Virveli Rosti. Mutta sellaista kehittelen, Kunnas paljastaa. KUNNAKSEN ENSIMMÄINEN lastenkirja Suomalainen tonttukirja ilmestyi vuonna 1979. Yhden päivän myyntiennätys on 10?000 kirjaa. Suuri hämmästys oli, kun joskus myöhemmin kysyin asiasta ja he kertoivat lukeneensa kirjat heti silloin. Vaimo huutaa yläkerrasta, että eksää meinaa ollenkaan lopettaa, ja jos joskus menee yli yhdeksään, sitten hän hermostuu. Välillä oli aika karkeaakin pilkkaa joitakin kohtaan, joista en tykännyt. Kirjoista tienasi ylivoimaisesti eniten, eivätkä aikataulut aiheuttaneet ahdistusta. Palautetta Kunnas sai yllättäen enemmän sarjakuvistaan kuin pilapiirroksistaan. –?Yleensä kohteet tykkäsivät, mutta joskus tuli kitkerää palautetta. Sisuunnuin, ostin kioskista nipun sanomalehtiä ja istuin niin pitkäksi aikaa, että sain jonkinlaisen kuvan tehtyä
Lukemattomat putiikit asettavat kesät-talvet myyntitiskejä myös jalkakäytävälle. Itselleni tilaan pitkät kalsongit Suomen joulupukilta. Koululaiset käyttivät lounastauon eväiden nauttimiseen ja piirtelyyn. KUVA: Colourbox Kotiäidit tuntuvat olevan siellä, mihin julkinen sektori ei yllä. – Vähän on kylmä, mutta en halua pukea talvitakkia tämän uuden, itse kirjailemani farkkutakin päälle, vakuuttaa pariisilainen Rachel Karé, 23, ponnekkaasti. KUN PARIISILAISET lähtevät kaupungille, he vähentävät vaatteita. Haalareiden alle laitan monta vaatekerrosta. Talven tullen ikkunat teipataan tiiviimmiksi. Iltapäivisin koulussa on erilaisia maksullisia kerhoja, jotka ovat myös vanhempien ideoimia ja organisoimia. Patrick Le Louarn Pariisi Kun mittari näyttää Pariisissa nollaa tai on pikkupakkanen, kylmyys tunkeutuu luihin ja ytimiin. Olen kertonut, kuinka naiset Suomessa juoksevat ravintolan ulko-ovelta suoraan vessaan villahousuja riisumaan. Omakotitalojen kattoeristykset olivat liki olemattomia. Lämpöeristäminen oli hakusessa kaupungissa 1980-luvun lopulle asti. Sisällä hytiseminen on eräänlainen ylpeyden aihe. Ranskattarista se on hauskaa. Kotiäidit häärivät niin keskeisten asioiden parissa, ettei heidän työnsä arvoa kukaan kyseenalaista. Akut simahtavat, nesteet jäätyvät ja tuulilasit halkeilevat, hymisee korjaamon isäntä, Christian Lesage. Nykyisin valtio tukee eristysremontteja verohuojennuksilla. Naapureille kehutaan, kuinka vähän asunnossa on asteita ja montako villapuserokerrosta on niskassa. Kotiäitien rooli on urakeskeisessä Piilaaksossa äärimmäisen tärkeä. Lukuisissa Pariisin vanhoissa kerrostaloissa jokainen hoitaa lämmityksen edelleen itse. Minä saan nauttia kotiäitien panoksesta päivittäin, sillä poikani julkinen koulu San Franciscossa toimii pienistä määrärahoistaan huolimatta hyvin, koska kotiäitien tuki on niin vahva. LM–HÄSA Pariisilainen palelee, mutta tyyli pitää Moni ranskalainen sinnittelee talvisäässä suomalaisittain kesätamineissa. Kun aamuisin ajan poikani koulun parkkipaikalle, vastassa on muutamia äitejä, jotka auttavat lapset ulos autosta ja ohjaavat koulunpihalle. Ikä tai välivuodet cv:ssä eivät itsessään ole este työn nappaamiselle, erityisesti jos pystyy osoittamaan, että on käyttänyt kotona vietetyt vuotensa hyödyllisesti. TIISTAINA 26. Lapset käyttävät toppahaalareita vain hiihtokeskuksissa. Puolelta päivin koulunpihan portit avataan ja sisälle astelee uusia äitejä. Tämän vuoden unisex-muotia ovat topatut hihattomat, vyötärölle ulottuvat liivit. Amerikkalaiset kotiäidit tuntuvat olevan siellä, mihin julkinen sektori ei yllä. Hanskat kädessä ei konepellin alle pääse. Ovien alla on reilut raot, jotka tukitaan niin sanotulla ovikoiralla. Siellä heitä odottaa on taas uusi vapaaehtoinen äiti, joka kuittaa palautukset ja merkitsee uudet lainat. Kotona pihistellään ja asetetaan termostaatti 17 asteeseen. Pikkupajat ovat järjestään kevytrakenteisia. Naiset myös työllistyvät kotoa käsin, kun aika sille on kypsä. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT 5 PLUSSA Viisi vuotta Amerikassa ovat opettaneet minulle sen, ettei amerikkalainen kotiäiti ole papiljotit päässä aamutossuissa iltapäivään televisiota tuijottava kotikissa vaan aikaansaava tahtonainen. Heidän roolinsa on työja urakeskeisessä Piilaaksossa hyvin näkyvä. Asunnon viileys on ylpeyden aihe. Tämän on kuitenkaan turha odottaa yleistyvän niin kauan kun Piilaakson hyväpalkkaiset työt ovat vain lähinnä miesten hallussa. Koulujen ja tarhojen ohella he ovat aktiivisia myös esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöissä ja kirkkojen toiminnassa. Aamulla, kun käsien pikkuhaavat napsahtelevat auki, tuntuu tosi ilkeältä, sanoo autonasentaja Adrien Clerton. Muutama äiti taas saapuu paikalle viikoittain antamaan tukiopetusta lukemisessa sitä tarvitseville. Kotiin jääminen on edelleen naisten valinta, vaikka kovin tervettä olisi nähdä myös miehiä koti-isinä. Ikkunat olivat yksinkertaiset ikkunat ja karmeissa ei ollut eristeitä. Rahalla on täksi lukuvuodeksi palkattu yksi osa-aikainen matematiikan opettaja ja hankittu muutama soitin. OPPILAIDEN VANHEMMAT keräsivät poikani koululle myyjäisillä ja arpajaisilla viime vuonna 63 000 dollaria, jonka käytöstä he myös päättävät. Palkkatöihin kiiruhtavien vanhempien ei tarvitse nousta autosta ollenkaan. Ei aaltomuovinen katto mitään eristä, ja puolet pajasta on taivasalla. Vaikka talokohtainen kaasulämmitys oli täysillä, tuntui kylmältä. Kädet lämmitellään taskuissa. Näitä hiukan mäyräkoiran muotoisia ”vedonestäjiä” myydään täällä Ikeassakin. Suurten tavaratalojen edessä myyjät joutuvat talvella tärisemään tiskien takana koko työvuoronsa. Ranskalaiset eivät ole tajunneet, että ne voisivat olla näppäriä myös koulussa ja leikkipuistossa. Busseissa ja lähiliikennejunissa ainoina pattereina toimii lähimmäisen lämpö. –?Pakkassäät ovat kiireistä aikaa. He osallistuvat pitkän välitunnin valvontaan ja jäävät vielä lounastauolle seuraamaan, että ruokalassa pysyy järjestys. Pipot tekevät diskreettiä esiinmarssia. Parannettavaa toki löytyy. Pariisin leveysasteella mitään ei ole suunniteltu talven Varalle. Jossain nurkassa hönkäilee sähköpatteri. KOULUPÄIVÄN AIKANA luokassa pyörähtelee vaihtelevassa tahdissa äitejä tekemässä pieniä tehtäviä, joihin opettajalla ei ole aikaa. Harvalla perheellä on toistaiseksi varaa jättää isää kotiin. Kerran kotonani Suur-Pariisissa ulkomittari näytti 12 astetta pakkasta. Kun haen oman poikani shakkikerhosta, yksi äiti kyselee nimiä listaan niiltä, jotka olisivat kiinnostuneita aloittamaan keväällä espanjan kerhon. Hän kertoo jo organisoineensa lähes kaiken, mutta vielä tarvitaan sitoutuneet oppilaat. Tavallisimpia ovat joko kiinteästi asennetut tai liikuteltavat puhaltavat sähköpatterit, jotka ovat hurjia energiasyöppöjä. Yksi kiinnittää piirustuksia seinään, toinen niputtaa ja niittaa yhteen seuraavan viikon kotitehtävämonisteita, kolmas pistäytyy täyttämässä hankkimillaan muropaketeilla luokan välipalalaatikon. VAIKKA PARIISIN tienoilla on vuosittain kylmä kausi, monet asiat ovat kuin Välimeren rannalla. Kylmyyttä lisäävät kosteus ja leveät bulevardit, joilla tuuli ottaa vauhtia. KUVA: Patrick Le Louarn. Lähtiessään töihin pariisilainen vääntää lämmön pienemmälle. Talvipukeutuminen on vähän paksumman takin, pikkukenkien tai hepsankeikkasaappaiden ja ison kaulaliinan varassa. Mittasin lämmöt: katossa 38 astetta, lattianrajassa vain 14. Villahousut tai pitkät kalsarit ovat tuntemattomia. Kerran viikossa poikani luokka pääsee koulun kirjastoon. Koulut turvautuvat kotiäiteihin MAAILMALLA Hanna Artman palaute@ lannenmedia.fi K otiäideillä voi olla Suomessa huono maine, mutta Amerikassa asiat ovat toisin. Tärkeintä on kuitenkin se, että arvostus heitä kohtaan näkyy sanahelinän sijaan tekoina. –?Verstaan puoli on oikeastaan ulkona. Äidit käyvät kiinnittämässä piirustukset seinälle
TIISTAINA 26. JOULUKUUTA 2017 6 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA MiG-21F-13 (etualalla) ja MiG-21BIS Karhulan ilmailukerhon lentomuseossa, Kymin lentoasemalla Kotkassa lokakuussa 2017.
Ensin lähti Kekkonen Novosibirskiin ja kohta kauppavaltuuskunta Moskovaan. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT 7 PLUSSA KOVAA JA KORKEALLA . TIISTAINA 26. Se nosti suomalaiset lentäjät kahden Machin kerhoon. Yllätyskone oli kuitenkin kova rauta, joka palveli ilmavoimia 35 vuoden ajan. MIKKO PULLIAINEN TEKSTI // JOHANNES WIEHN KUVA Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. . Kun ilmavoimat etsi itselleen uutta hävittäjää 1960-luvulla, valinta tehtiin nopeasti ja kokeilematta. . . Pian ilmavoimien komentajalle esiteltiin torjuntahävittäjä MiG-21
Veikko Tähtinen (vas.) ja Pentti Teulahti saivat nuorina upseereina ensimmäisten suomalaisten joukossa MiG-21-koulutusta Neuvostoliitossa. Viikonloppuisin oli mahdollista vierailla Kirgisian puolella Frunzen (nyk. –?Huomasi kyllä, kun aukaisi kaasun, että rupesi selkää painamaan. Kukin tulokkaista oli lentänyt vasta nelisensataa tuntia, ja suihkukonekokemusta heillä oli vain 120 tuntia Fouga Magisterista. Ryhmä tiesi lähtevänsä itärajan yli, mutta siihen matkaohjelma loppuikin. –?Venäläisten ohjeet olivat sellaiset, että jos lentäjä oli 20 päivää lentämättä, ei edes päässyt ilmaan, ennen kuin joku vanhempi ohjaaja teki tarkastuslennon. ENSIMMÄISET KONEYKSILÖT saapuivat Karjalan Lennostoon huhtikuussa 1963, ja 10. 1960-LUVUN ALUSSA Suomen ilmavoimat oli kehnossa valmiudessa. Hävittäjäpiloteista oli Suomessa pula, joten matkaan lähti sellaisiakin miehiä kuin Pentti Teulahti: –?Meitä oli viisi nuorta luutnanttia, ja kadettikouluajoistamme oli kulunut vain puolitoista vuotta. Sen jälkeen ei kuulunut mitään. Sitä sai verrata kiväärisulkeisiin, Pentti Teulahti kertoo. Neljän kuukauden koulutuksen aikana suomalaiset olivat saaneet MiG-21-lentokokemusta alle kolme tuntia lentäjää kohti. Palvelustoverit – toisilleen ”Vexi” ja ”Pena” – viettävät eläkepäiviään naapureina Salossa. Matkan yksityiskohdista oli perillä vain komennuskunnan johtaja Lauri Pekuri. –?Kun saimme matkaliput, ne olivat Moskovaan, kertoo everstiluutnantti evp Veikko Tähtinen. Oliko hänellä valtuudet kirjoittaa matkalippu, Pekuri kysyi. Komennuksesta syntyi elinikäinen ystävyys, kun mukana olleet 63 lentäjää, mekaanikkoa, tulkkia ja lääkäriä perustivat oman seuransa, Kirgiisikillan. Ohjauskyvytön kone joutui rajuun pyörimisliikkeeseen. Bishkek) kaupungissa, mutta sekin tarkoitti parinsadan kilometrin junamatkaa. Teulahti hyppäsi polkupyörän selkään ja polki lentoaseman poikki Juurusveden rantaan, jossa odotteli syöksyvene moottori käynnissä. Komentaja vastasi myöntävästi. Vanhentuvia hävittäjäkoneita oli parisenkymmentä siinä, missä Ruotsin ilmavoimien vahvuus lähenteli tuhatta taistelukonetta. Lähtijät tiesivät lähtevänsä lentokoulutukseen, mutta edes konetyyppiä ei ollut kerrottu. Sitten juhlittiin lokakuun vallankumousta, joten suomalaiset odottivat kolme viikkoa peukaloitaan pyöritellen. –?Kun pääsimme perille, Juvonen käveli meitä vastaan isännän pussihousut jaJatkuu edelliseltä aukeamalta. Varsovan liitto tarvitsi uhkaa torjumaan hävittäjiä, jotka lentäisivät tosi lujaa tosi korkealla ja pudottaisivat imperialistit taivaalta. KOULUTUKSEN HITAUTEEN kyllästynyt komennuskunnan johtaja Pekuri lähti Suomeen keskustelemaan asiasta ilmavoimien komentajan kanssa. Myöhemmin tutkijat selvittivät koneen jäännöksistä, että moottorivaurion vuoksi koneen hydraulineste oli syttynyt tuleen. Olimme aika vihreitä.” PENTTI TEULAHTI Veikko Tähtinen on säilyttänyt suuren määrän dokumentteja, valokuvia ja muistoesineitä suomalaislentäjien koulutuksesta Neuvostoliitossa 55 vuotta sitten.. KUVAT: Mikko Pulliainen ”Meitä oli viisi nuorta luutnanttia, ja kadettikouluajoistamme oli kulunut vain puolitoista vuotta. (Paikallinen versio, ”Dsambulin”, kysyi vahvaa vatsaa.) Koulutus sujui hitaasti ja pikkutarkasti. Koulutus kangerteli syystä jos toisestakin. TIISTAINA 26. Se oli todella vähän. Ensilento oli yksinkertainen laskukierros, mutta kone paljasti siinäkin luonteensa. Ensin tuli noottikriisi, sitten lähti Kekkonen Novosibirskiin ja kohta kauppavaltuuskunta Moskovaan. Tähtinen kertoo, kuinka eräänä aamupäivänä lennonopettajat totesivat, että lentäminen loppuisi tältä päivältä. Motivoi Neuvostoliittoa sitten vilpitön huoli Suomen puolustuskyvystä tai halu estää länsikoneiden hankinta, MiG-21 oli kehitetty todellista uhkaa, vastapuolen yliäänennopeudella lentäviä ydinpommikoneita varten. Vapaa-aikaa saattoi viettää uimalammella tai pistäytyä kaupungissa oluella. Asemalla pysähtyvien junien ravintolavaunuista sai ostaa Stolishnajasekä Moskovskaja-vodkaa. Lennonjohdossa pelättiin jo pahinta, kun puhelin soi. Suomalaisia lennätettiin kahdella eri konetyypillä, ennen kuin MiG-21:n kuomu aukesi. Pentti Teulahti oli Rissalan lennonjohdossa seuraamassa esimiehensä lentoa. Komentaja sanoi, että ei hänellä ollut sellaiseen valtuuksia. Suomalaiset lähtivät kotiin samana iltana. toukokuuta kapteeni Kauko Juvonen ylitti ensimmäisen kerran Suomessa kaksinkertaisen äänennopeuden. Teulahti ja Tähtinen ylittäisivät sen kolminkertaisesti. –?Yhtäkkiä Juvonen ilmoitti radioon, että palovaroitusvalo palaa. –?Se on kinkkinen tilanne: mitään ei voi tehdä ja tietää, että kone palaa. 63 hengen joukko on supistunut kahteenkymmeneen ja 15 lentäjästä elossa on kuusi, mutta kilta kokoontuu edelleen. Pekuri sai täydet valtuudet toimia, palasi Lugovajaan ja ilmoitti rykmentin komentajalle suomalaisten jatkavan koulutusta kotimaassaan. Ilmavoimat oli käynyt testaamassa uutta kalustoa niin Ruotsissa kuin Ranskassakin, mutta lopulta ulkopolitiikka ratkaisi. –?Erään maatalon emäntä kertoi, että täällä on mies laskuvarjolla tulossa heidän rantaansa. Ilmavoimien komentajalle esiteltiin torjuntahävittäjä MiG-21F-13, ja ostosopimus syntyi muutamassa päivässä, ilman koelentoja. Kyllä se ensimmäinen startti oli aika jännä, vaikka osasi odottaakin, että siellä takana olisi vähän tukevampaa puhtia, Veikko Tähtinen muistelee. –?Ihmettelimme, mistä oli kysymys, päivä kun oli helkutin nätti. JOULUKUUTA 2017 8 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA K esällä 1962 viisitoista suomalaista sotilaslentäjää valmistautui salaperäiselle komennukselle. Vasta päivällisellä kerrottiin, että kyseessä oli ydinkoe. Menimme kämpille, ja joskus puolen päivän jälkeen koko taivas valkeni yhtäkkiä. Ensimmäiset prototyypit lensivät 1950-luvun puolivälissä, ja jo 1960 Neuvostoliitto valmisti kaksinkertaisella äänennopeudella (2 Mach) lentävää MiG21-konetta sarjatuotantona. MIG-KOULUTUSTA ANTAVA lentotukikohta sijaitsi Kazakhstanissa, neljän kilometrin päässä ränsistyneestä 20?000 asukkaan Lugovajan kaupungista, joka taas sijaitsi keskellä ei mitään. Kun suomalainen komennuskunta saapui Moskovaan heinäkuun 1962 lopussa, lentäjät kuulivat olevansa matkalla tämän raketin ohjaamoon. Hitaahko ranskalainen harjoituskone kiihtyi vaakalennossa nopeuteen 650 km/h. Olimme aika vihreitä, everstiluutnantti evp Teulahti muistelee. –?Paras teoriakoulutus, jonka olen koskaan saanut. Kuuban kriisin ajaksi lennot loppuivat, kun koneet aseistettiin ja venäläislentäjät olivat jatkuvassa valmiudessa. Jos Juvonen putoaisi järveen, hän tarvitsisi apua irrotakseen valjaistaan. Toukokuussa 1964 Juvonen teki uudestaan suomalaista MiG-21-historiaa
Teulahden mukaan vauhdin huomasi lähinnä nopeusmittarista, kyyti ei muuttunut sen hurjemmaksi. F-versio oli ensimmäinen ilmataisteluohjuksilla varustettu hävittäjä Suomessa, mutta sen suurin heikkous oli oman tutkan puute. Ette tiedä, miten siinä tuli pala kurkkuun. –?Viipuri ja Pietari olivat Kuopion tasalta oikein hyvin näkyvissä, Tähtinen kertoo. TIISTAINA 26. Oli hyvä katsella, kun Vienanmeri ja Kuolan niemimaa jäävät oikealle puolelle, Teulahti muistelee. Palvelustoverit – toisilleen ”Vexi” ja ”Pena” – viettävät eläkepäiviään naapureina Salossa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Rissalan tekninen henkilökunta oli mitoitettu seitsemää Fougaa varten, joten kaksikymmentä lisäkonetta kuormittivat huoltoa melkoisesti. MIG-KOULUTUS LÄHTI hitaasti käyntiin jo lentäjien kokemattomuuden vuoksi. Ilmassa oli länsikoneita ja venäläisiä kuten tänäkin päivänä, Teulahti kertoo. –?Hän sanoi, että ”kuulkaa pojat, minä olen vanha ilmavalvontalotta ja osaan vieläkin nämä hommat”. Ilmavoimat rekrytoi jopa vanhoja sotaajan mekaanikkoja, jotka osoittautuivatkin varsin onnistuneiksi rekrytoinneiksi. Niin pitkälle koneitamme johdettiin. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT 9 PLUSSA lassaan. Sotilaat hieman ihmettelivät talon emännän oma-aloitteista toimintaa. Kun Rissalasta lähdettiin 1960-luvulla lakikorkeuteen, ensin lennettiin Savonlinnaa kohti ja noustiin kymmeneen kilometriin. Marraskuun 1962 lopussa suomalaiset palasivat kotiin. Tunnistuslennoilla kone oli riippuvainen taistelunjohdosta, ja taistelutilanteessa kone olisi pitänyt ohjata vihollisen taakse, jotta pudotus olisi onnistunut. 1960-luvun puolenvälin tienoilla Karjalan Lennoston MiG-lentäjät tekivät jo tunnistuslentoja. Virallista koulutusohjelmaakaan ei ollut. Hyvällä säällä MiG-21 oli Suomen komein näköalatoimisto. –?Kone oli hyvin suunniteltu. Seuraavaksi kaarrettiin suuntaan 340, hieman Kajaanista vasemmalle. Monissa koneissa kun mennään yhden Machin alueelle, saattaa tulla painopistetai ohjausmuutoksia, mutta MiG:ssä ei ollut mitään. Pulaa oli myös mekaanikoista, sillä MiG21 vaati paljon huoltoa. Rissalan lentoasemalla läheiset olivat vastassa Tähtistä (vas.) ja Teulahtea (taustalla). Suorituskykyä koneesta kyllä löytyi, sillä nopeuden lisäksi nousut 20 kilometrin korkeuteen tulivat MiG-lentäjille varsin arkipäiväiseksi toiminnaksi. KUVAT: Mikko Pulliainen Kirgiisikillan jäsenten muistoesineisiin kuuluvat esimerkiksi aidot neuvostoliittolaiset kirgiisipäähineet, tässä nimikirjoituksin ja erilaisin pinssein koristettuna. –?Sitten oli pitkä kiihdytysosa, kolmessatoista kilometrissä otettiin 1,9 Machin nopeus ja vasta sitten lähdettiin nousuun. Veikko Tähtinen (vas.) ja Pentti Teulahti saivat nuorina upseereina ensimmäisten suomalaisten joukossa MiG-21-koulutusta Neuvostoliitossa. –?Oli kavereita, joita kutsuttiin Gotlannin kiertäjiksi
Jos se oli 60–70 miinusastetta, tiesimme jo etukäteen, että kone nousee ja kiihtyy kuin raketti, Lindberg kuvailee. • Moottori Tumanskij R-25-300, työntövoima 7 100 kp. MiG-21F-13. Periaatteena oli, että otetaan irti kaikki, mitä koneesta ja äijästä lähtee. ILMASOTAKOULUN 66. –?Lensimme pois perjantaina, ja seuraavana tiistaina tukikohdassa oli kaksi moottoroitua jalkaväkirykmenttiä. –?Sen tutka oli alkeellisempi kuin Drakenin, jonka tutkalla pystyi hyökkäämään etusektorista. MiG-21:n nokkakartio liikkui ulosja sisäänpäin. Vuonna 1967 Teulahti oli toinen niistä kahdesta lentäjästä, jotka toivat MiG21:t ensimmäistä kertaa varalaskupaikalle Joutsassa. Hän on edelleen oikein tyytyväinen kadettina tekemäänsä valintaan. KUVA: Puolustusvoimien arkisto. MIKOJAN-GUREVITSH MIG-21BIS • Siipien kärkiväli 7,15 m. Koneen nokasta törröttävä piikki on pitot-putki, jolla mitataan koneen ilmanopeutta. Sillä säädeltiin moottorin ilmanottoa. Viimeinen MiG-lento Suomessa tehtiin Rissalassa 7.3.1998. • Pituus 13,75 m. MiGillä lienee hallussaan myös Rovaniemi-Helsinki -matkan nopeusennätys: 37 minuuttia. Lindbergin mukaan lentäjien tuli jopa varoa, että kone ei menisi vahingossa rakenteellisen 2,05 Machin rajan yli. • Lentopaino 7 265 kg. Lindberg lensi MiGiä 11,5 vuoden ajan. Tavan mukaan kurssin priimus sai valita, mihin joukko-osastoon lähtisi. –?Se lähti kuin tykin suusta. Kiihdytin yleensä 20 metrin korkeudessa 700 km/h nopeudella kiitoradan päähän ja kiskaisin sauvan täysin taakse. Kuuden ja puolen minuutin päästä minulla oli minimipolttoaine, 500 litraa, jolla tulin laskuun ja tein lyhyen jarruvarjolaskun. Koneiden vertailu ei hänestä kuitenkaan ole mielekästä. LM–HÄSA Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Ilmavoimat hankki vuosina 1978–1986 yhteensä 26 konetta. • Suurin nopeus vaakalennossa korkealla Mach 2,05 (2 150 km/h). Viittä vuotta myöhemmin hän oli mukana ensimmäisessä talvisessa maantietukikohtaharjoituksessa. • Tyhjäpaino 5 000 kg. Ohjusten laukaisuetäisyys oli korkeimmillaan kymmenen kilometrin luokkaa, mikä on varsin vähän. • Ilmavoimat hankki vuosina 1963–65 yhteensä 22 konetta. –?Kun lensi Suomenlahden keskilinjalla, MiGin tutkavaroitin näytti, milloin ilmatorjuntapatteri otti koneen seurantaan ja milloin se lukitsi kohteen. Kirgiisikillan miehistä hän on ainoa, joka ehti myös ruotsalaiskoneen ohjaimiin. Ensin laitoin moottorin täydelle teholle ja sytytin jälkipolton jarruja vastaan. Maksimilämpötila taisi olla 760 astetta, ja jos sen antoi nousta liian korkeaksi, oli riski, että moottorin turbiinikiekko sulaisi. • Koulutuksessa käytettiin myös neljää kaksipaikkaista MiG-15UTI -konetta. Pojat veivät mukanaan paketin lunta, ja paluulennolla mukana oli valkovuokkoja. Tunnistuslentojen kohteet olivat yleensä Itämeren rannikkovaltioiden tiedusteluja merivalvontakoneita, välillä hävittäjiäkin. –?Kaksipaikkainen MiG-21 lensi silloin Rovaniemeltä Helsinkiin. Filmit vietiin suoraan laivueen valokuvalaboratorioon, jossa ne kehitettiin välittömästi. KUVA: Johannes Wiehn Jarmo Lindberg lensi MiG-kalustolla 1980ja 1990-luvuilla. Siinä menetettiin torjunnan ulottuvuutta, kun vastustaja väkisinkin pääsi pidemmälle. –?MiG-kalusto tuntui eksoottiselta ja haasteellisella, kun lennetään kahta Machia, puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg perustelee. BIS-versio oli järjestelmiltään päivitetty, mutta siltikin kone alkoi jäädä länsikoneista pahasti jälkeen. 1970-luvulla Teulahti ehti vielä komentaa Draken-laivuetta Lapin Lennostossa. –?Katsoimme aina tarkkaan tropopaussin (ilmakehän kerros, sijainnista ja olosuhteista riippuen noin välillä 6?000–18?000 metriä), korkeuden ja lämpötilan. Parhaimmillaan Lindberg nousi MiG:illä 21?450 metrin korkeuteen. Sitten, kun jatkoi matkaa, näki miten lukitus purettiin ja seuraava it-ohjuspatteri alkoi etsiä konetta, Lindberg kertoo. • Moottori Tumanskij R-11F-300, työntövoima 5 750 kp. Viimeisen näytöslentonsa Lindberg teki 16.8.1991 Kubinkan lentotukikohdassa Neuvostoliitossa, juuri ennen vallankaappausyritystä. Etelässä tarkkaili Neuvostoliitto. Hän aloitti MiG-21BIS -lennnot vuotta myöhemmin, ja kahden Machin kerhoon hän liittyi elokuussa 1983. LENTÄJÄT PÄIVYSTIVÄT paljon eteläisen Suomen siviilikentillä, joilta pääsi nopeasti katsomaan Itämeren lentoliikennettä. Ohjaamoergonomia oli aivan eri tasolla kuin nykyisissä kuvaruutunäytöillä varustetuissa hävittäjissä. Tyypilliset alkuaikojen tunnistustehtävät lennettiin äänennopeutta hitaammin, mutta harjoituksissa MiG-lentäjät onnistuivat jäljittämään jopa 1,3 Machin nopeudella kulkevan maalikoneen. • Suurin nopeus vaakalennossa korkealla Mach 2,05. Tämä riippui myös koneyksilöstä ja sääolosuhteista. –?Kun nuorena luutnanttina pääset kaksiykköseen ja lennät sillä kymmenen vuotta, niin vaikka sen jälkeen tulisi minkälainen kone tahansa... • Varustettu infrapunaohjatuilla ilmataisteluohjuksilla. • Varustettu hävittäjätutkalla, tutkaja infrapunaohjuksilla. –?Ajoimme 50–100 metrin etäisyydelle ja käytimme käsikameraa, jolla sai erittäin korkealaatuisia kuvia. • Ne palvelivat hävittäjinä ja tiedustelukoneina vuosina 1963–1986. Se on edelleen palveluskäytössä useissa maissa, esimerkiksi Romanian ilmavoimissa. –?Se olisi kiihtynyt vaikka mihin, mutta suihkuputken lämpötila nousee koko ajan. Koneet ovat ottaneet osaa myös Syyrian sisällissotaan. Lentoonlähdössä kone siirrettiin tielle ennen käynnistystä, jottei navetassa majaileva lehmä säikähtäisi. Näytökset ovat hänen lempimuistojaan konetyypistä. • MiG-21-hävittäjäsarjan viimeinen versio. Silloin hävittäjät naamioitiin maassa vanhoilla jarruvarjoilla, ja yhden koneen pysäköintipaikka oli navetan päädyssä. Isäntä tarjosi koneelle voimavirtapistokkeestaan sähköt ja otti akut sisälle lämpimään. Venäjänkielisiä tekstejäkin löytyy. –?Lähdin vajaatankatulla koneella, 2?300 litran polttoainemäärällä, jotta sain paremman suorituskyvyn. Neljän vuoden ajan Lindberg oli myös MiG-esityslentäjä. MIG-21BIS. Hän valitsi Karjalan Lennoston. MUUTA • Näiden lisäksi ilmavoimilla oli yhteensä kuusi kaksipaikkaista opetuskonetta, tyyppejä MiG-21U ja MiG-21UM. Siinä oli 1–2 sekuntia aikaa päästää jarrut ennen polton syttymistä, muuten renkaat olisivat palaneet alta. Siinä voi lähteä suoraan vastapalloon ampumaan vastustajaa, mutta MiGillä piti käytännössä aina kaartaa vastustajan taakse. kadettikurssi valmistui keväällä 1982. • Tyhjäpaino 5 843 kg, lentopaino 8 500 kg. TIISTAINA 26. • MiG-21:n eri versioita on valmistettu yli 10 000 kappaletta. Mikojan-Gurevitsh MiG-21F-13 • Siipien kärkiväli 7,15 m. KUVA: Johannes Wiehn MiG-21BIS:n ohjaamoihin asennettiin länsimaista elektroniikkaa, kun koneet tulivat Suomeen. JOULUKUUTA 2017 10 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA MIKÄ. • Pituus 15,5 m
KUVA: Johannes Wiehn ”Koneen ilmanottomoottorisuihkusuutinjärjestelmä on loppuun asti hiottu.” JYRKI LAUKKANEN. –?Suurella Mach-luvulla moottorin työntövoima vain kasvaa, kun ilmanottojärjestelmä puristaa liian nopeuden staattiseksi paineeksi. –?Moottori pyöri [ilmavirrassa] 50 prosentin kierroksilla, mikä riittää pumpuille ja generaattorille. –?Kyllä F oli parempi lentää. Ei kukaan ikinä saa minua kiinni. Nykykaluston veroinen se ei toki ole, mutta kunnostautui esimerkiksi Vietnamin sodassa. Suorituskyvyllä oli hintansa. Kone oli kauhean näköinen, kun ohjaamo oli valkoisia teippilappuja täynnä. Laukkanen oli ilmoittanut lennonjohdolle, että tarvittaessa hän kolmen kilometrin korkeudessa suuntaisi koneen Päijänteeseen ja hyppäisi. MiGistä tuli lentopojalle se oikea hävittäjäkone Jyrki Laukkanen pääsi ilmavoimien koulutuskokeilun vuoksi Karjalan Lennoston MiG-21F-13-koneeseen vain 250 lentotunnin kokemuksella. –?Ajattelin, että jos lähden sinne, niin saan pysyä MiG-hommissa. –?Moottori pyöri siinäkin tuulimyllynä, joten hydraulipaineet pysyivät ja autopilotti pystyi ohjaamaan. Hieman kehnommin meni toisella MiGlentäjällä 1990-luvun alkuvuosina, kun lähestymisessä Rissalaan laskuteline ei tullut kokonaan ulos. Tämä on vähän epävakaampi, kun se on tuollainen pullero. Jo aiemmin hän oli saanut lempinimen ”Hullu-Laukkanen” lentointonsa vuoksi. Minusta tehtiin everstiluutnantti, jotta saisin lentää vielä kolme vuotta. –?Kävin ankaran vastataistelun ja kaverit lobbasivat minua, jolloin päätettiin, että sain lentää muulla kalustolla paitsi MiGillä ja Hawkilla. Laukkanen onnistui silti onkimaan itselleen Hawkin kakkoslentäjän kelpuutuksen, jolloin lennoilla oli aina mukana nuorempi lentäjä koneen muodollisena päällikkönä. 1970-LUVUN LOPPUA kohden F-sarjan MiGkoneiden korvaaminen tuli ajankohtaiseksi. F-version tankkeihin mahtui 2?400 litraa polttoainetta, ja täydellä jälkipoltolla moottori kulutti 200 litraa minuutissa. Laukkanen tietää siis hyvin, miten 1950-luvulla suunniteltu neuvostokone saadaan kulkemaan kovaa. –?Vuonna 1997 aloin kiilata, että pääsisin vielä MiG-kyytiin. Sitten Paavo lähti lennolle. Päällikkö keksi, että merkitään se koelentokoulutukseksi. –?Kun minulle tuli 45 vuotta täyteen, olin ainoa MiG-mies koelentueessa. Pienellä nopeudella moottori saa liian vähän ilmaa, suurella taas liikaa, eikä Drakenissa ole ilmanottoa, joka puristaisi nopeuden paineeksi. Laukkanen oppi kurssilla venäjää, joten hän lensi vastaanottolennot 24 yksilölle, ennen kuin ne menivät Valmetille ohjaamon modernisointiin. Insinööriupseerina sekä silkkaa itsepäisyyttään Laukkanen onnistui lentämään ilmavoimissa 60-vuotiaaksi asti. –?Parhaimmillaan, kun ilma oli kirkas ja kaartoi koelennolla Mikkelin ja Savonlinnan välissä takaisin [Kuoreveden] Halliin, Vienanmeri ja Norjan lumiset vuoret näkyivät hyvin. Vastaavasti peräpäässä suihkusuuttimen aukon koko vaihtelee niin, että ulos tuleva virtaus on aina maksiminopeudellaan. ERÄÄLLÄ BIS-KOELENNOLLA Laukkanen oli juuri noussut 19?000 metriin, kun moottori sammui. Maisema oli kuin avaruuslennoilla: horisonttiviiva oli kaareva, sininen ilmakehä ohut, ja sen päällä musta taivaankansi. TIISTAINA 26. –?Vastasin, että ajatelkaa, minkälainen loma: kaksi MiG-keikkaa päivässä, vielä puljaa (lentokoneiden muodostelma), mikä on hienoa, ja sitten lopun päivää vain saunoo ja käy uimassa! Jyrki Laukkanen tarttui purjekoneen ohjaimiin 1950-luvun lopussa, ja siitä lähtien hän on halunnut vain lentää. Laukkanen painottaa, että vaikka F-versio oli mukava lentää, ei se ollut paras. –?Muistan, kun ennen mittarien liikettä äänestä kuuli, että nyt lähtivät kierrokset kasvamaan. –?Kun moottori sammuu ääntä nopeammin lennettäessä, vastapaine kasvaa ja ilma pomppaa sieltä ulos. Kone lensi muina MiGeinä pohjoista kohti, kunnes polttoaine loppui Sotkamossa. Kun kone lentää suurella nopeudella, sen nokkakartio liikkuu ulospäin. Olin kaksi viikkoa paikalla, kun muut olivat lomalla, ja minulla ajatettiin koko osastolentokoulutus. Kun ilmavoimat kyseli halukkaita lähtijöitä Neuvostoliittoon opiskelemaan koneen tekniikkaa, Jyrki Laukkanen tarjoutui vapaaehtoiseksi. Esimerkiksi Drakeníssa ei näitä ole, ja se hyytyy puoleentoista Machiin. F-versioita painavampi ja suurempi BIS ei ollut yhtä paljon Laukkasen mieleen. Lentäjä hyppäsi ulos Nilsiän päällä, mutta jätti autopilotin sekä moottorin käyntiin. Kone ei pysy ilmassa. Hän lensi koelentokeskuksen kaksipaikkaisellä MiGillä helmikuuhun 1998 asti. Kevyenä, täydellä teholla MiG oli hieman nopeampi: –?Ensin kiihdytys tuhanteen kilometriin tunnissa ja kone pystyyn. Ensin piti hidastaa ääntä hitaammaksi, jotta sain sen paukkeen loppumaan. Yli 30 vuoden koelentäjäuran tehnyt 75-vuotias insinöörieverstiluutnantti evp, lentotekniikan diplomi-insinööri, ilmailukirjailija sekä -valokuvaaja on poikkeusyksilö jopa lentäjien standardeilla. –?Koneen ilmanotto-moottori-suihkusuutinjärjestelmä on loppuun asti hiottu. Kerran koelentäjä Paavo Janhunen halusi lentää Kuoreveden Hallissa olevalla venäjänkielisellä yksilöllä. Ohjaamossa ei kuitenkaan palanut varoitusvaloja, öljynja hydraulipaineet olivat normaalit, generaattori tuotti sähköä ja paineistuskin toimi. –?Joku lähti aina mukaan, mutta kaverit eivät tehneet muuta kuin istuivat siellä. –?Hän sanoi, että ”Jyrki, huomenna otat mustan tussin ja valkoista teippiä ja kirjoitat joka paikkaan tekstit suomeksi”. MIG-21:N LENTOTUNTEJA Laukkasella on 1?350, mikä on yksipaikkaisten MiGien Suomen ennätys. –?Mutta jokaisella on my real fighter. JOULUKUUTA 2017 HÄMEEN SANOMAT 11 PLUSSA Mikko Pulliainen Kotka MiG-21:n tarinaa on vaikeaa kertoa käymättä Karhulan ilmailukerhon lentomuseossa. Kuten hävittäjissä yleensä, myös MiG21:n moottorissa oli jälkipoltin, eli polttokammion ja turbiinin jälkeen moottorin peräosassa virtaukseen suihkutettiin lisää polttoainetta. LAUKKASEN URA ei tietenkään loppunut viisikymmenvuotispäivään. Se on se kone, jolla on päässyt mukaan ja lentänyt paljon. Kesällä 1970 Laukkanen oli Rissalassa MiG-koulutettava nuori vänrikki, jonka työsopimukseen kuului kahden viikon kesäloma. Nyt mie olin lentopoika kuusikymppiseksi, ja lentotunteja ilmavoimissa tuli kymmenentuhatta. Se lisäsi tehoa, polttoaineenkulutusta sekä mökää. –?Sillä palkalla ei ollut oikein rahaa mihinkään, ja olin vielä poikamies. Lopulta Laukkasen lentolupaa pidennettiin poikkeusjärjestelyllä 50 ikävuoteen. Totesin, että no problem. Sitten moottori vetää taas ilmaa sisään ja ilmanotosta kuuluu hirveä pauke, kun aalto menee ulos–sisään. TYYPILLINEN MATKUSTAJAKONE nousee kymmenen kilometrin korkeuteen 20–30 minuutissa. Ensin Laukkanen yritti käynnistää moottorin 15 kilometrissä. Sitten kiihdytettiin kahteen Machiin (2?150 km/h), ja viisi minuuttia lisää, niin korkeutta oli 20 kilometriä, Laukkanen kertoo. Siellä on kaksi koneyksilöä, ja Jyrki Laukkanen. –?Suihkusuutin ja säätyvä ilmanotto, niillä päästään kovaa. –?Toisaalta jos MiG-21:n kartio menee täysin ulos ja suihkusuutin leviää, työntövoima ei riitä. Hänellä on kokemusta 153 eri konetyypistä. 48-vuotiaana olin edelleen ainoa MiG-mies, ja sanoin, että tehkää minusta eversti, niin saan lentää 52-vuotiaaksi. Hänen hävittäjälentäjän uraansa BIS kyllä pidensi. Seuraavan yrityksen hän teki 12 kilometrin korkeudessa. Se laskeutui eikä syöksynyt. Sitten kävin ihmettelemään, että ”se on sammunut”. Vuosina 1978–1986 Suomi vastaanotti yhteensä 26 koneyksilöä. Startista kaksi minuuttia tai säästä riippuen vähän allekin, niin mennään kymmenessä kilometrissä äänennopeudella. Olen nähnyt kuvia, kun kone on ehjänä suossa. –?Kadettina olisin 45-vuotiaana joutunut pois lentämästä. Vastattiin, että ”ei sinusta sen vuoksi voi everstiä tehdä että saat MiGillä lentää”. Valintaprosessi oli nyt kunnollinen, ja Suomi päätyi MiG-21:n viimeiseen kehitysversioon, tarkalta nimeltään MiG-21BIS. Kone oli ketterä ohjattava kahden Machin koneeksi. Kysyin, että herra majuri, saanko mie olla töissä. Niinpä lakikorkeuteen noussut kone joutuikin palaamaan tukikohtaan käytännössä saman tien
JOULUKUUTA 2017 12 HÄMEEN SANOMAT PLUSSA YLI 12 000 TUOTETTA LEMMIKEILLE WWW.DREAMPETSTORE.COM YLI 15 000 TYYTYVÄISTÄ ASIAKASTA Klikkaa!. TIISTAINA 26