Sivut 7–10 KAI SKYTTÄ Terveys: Ykköstyypin diabetekseen saattaa olla olemassa rokote jo muutaman vuoden päästä. Päätoimittaja Tuulia Viitanen 26.12.2021 SUNNUNTAI Tärkeintä on olla läsnä Elämä: Sairaalapappi Pia Haikosen työ on osata kuunnella sitä, mitä keskustelukumppani haluaa kertoa. Sivut 4–6 Etätyö: Ei enää yöpaidassa etäpalavereihin – tervetuloa virtuaalinen muoti! Sivut 14–21
–?Rokote sai aikaan hyviä vasta-aineita koehenkilöissä ja vasta-aineiden tasot olivat korkealla. Haluamme Lupaavia tuloksia diabetesrokotteesta Ykköstyypin diabetekseen kehitetään rokotetta. Professori Heikki Hyöty on tutkinut mikrobien ja virusten vaikutuksia sairauksiin jo yli 30 vuoden ajan. JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO. SUNNUNTAI 2 26.12.2021 ????. Projektia vetävä Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty on jo päässyt kurkkaamaan faasi 1 -tutkimuksen väliaikatuloksia. Esa Kilponen Valmisteilla olevan diabetesrokotteen ihmisillä tehdyistä testirokotuksista on saatu lupaavia tuloksia. Se voi myöhemmin johtaa myös rokotteisiin, jotka tehoavat keliakiaan ja aivokalvontulehdukseen
Alttiuden lisäksi sairauden puhkeamiseen tarvitaan ympäristötekijöitä, joita voivat olla mm. JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO. –?Arvioisin, että kuluu vielä ainakin viisi vuotta, ennen kuin rokote on käytössä. Jos lopullisetkin tulokset 32 suomalaisen vapaaehtoisen koehenkilön rokotetutkimuksesta ovat myönteisiä, tutkimuksessa edetään faasi 2:een, eli lapsilla tehtävään tutkimukseen. Sairauden syntyyn liittyviä mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä, mutta sitä voidaan hoitaa insuliinilla. Jos sekin etenee myönteisesti ja turvallisesti, viimeisessä faasi 3 -tutkimuksessa on mukana laaja joukko ihmisiä. Eri tutkijaryhmien yhteistyönä on löydetty selkeä yhteys Tutkimustieto kertoo, että noin puolet sairastuu ykköstyypin diabetekseen virustulehduksen seurauksena, puolet muista syistä. Tähän on syynä ykköstyypin diabeteksen hidas puhkeaminen, Hyöty tiivistää. Heikki Hyöty on tutkinut jo yli 30 vuotta mikrobien ja virusten vaikutusta sairauteen. Sairauden taustalla on useita syitä. kuitenkin odottaa lopullisia tuloksia vuodenvaihteen jälkeen, ennen kuin voimme tehdä päätöksiä jatkosta, Hyöty sanoo. SUNNUNTAI 3 26.12.2021 ????. Noin 20 prosentilla väestöstä on siihen geneettinen alttius. virusinfektiot, ravintoaineet ja ympäristömyrkyt. Hyvästä hoidosta huolimatta sairaus lyhentää edelleenkin potilaan elinaikaennustetta
–?Ykköstyypin diabetes johtuu haimassa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta elimistön autoimmuunireaktion seurauksena. . Pahimmillaan ketoasidoosi voi aiheuttaa potilaan kuoleman. Oletamme, että tämä saa aikaan pitkäkestoisen tulehduksen, jonka seurauksena elimistö käynnistää vastareaktion tuhoten samalla insuliinia tuottavia soluja, hän selvittää. Insuliini pitää yllä ihmisen sokeritasapainoa. Sairauden kehittyessä haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat. . SUNNUNTAI 4 26.12.2021 kuuden enterovirusten alaryhmään kuuluvan Coxsackie B -viruksen ja taudin puhkeamisen välillä. Lähde: Diabetes-liitto ja lääketieteelliset julkaisut Heikki Hyödyn mukaan diabetesrokote sai aikaan hyvä vasta-aineita koehenkilöissä. Jos tautia ei havaita ajoissa, elimistöön voi kehittyä myrkytystila eli ketoasidoosi. Sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa, usein jo lapsena. Virukset pääsevät ihmisen elimistöön yleensä jo vauvaikäisenä erilaisten Sairaus Ykköstyypin diabetes . Yleistynyt kehittyneissä maissa 1950-luvun jälkeen. . Suomessa uusia tapauksia ilmaantuu eniten koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. . JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO ?????. . Coxsacksie B -enterovirusten aiheuttamien infektioiden yhteys sairauteen on todettu monessa tutkimuksessa. Mainitut kuusi enteroviruksen tyyppiä voivat hakeutua haimaan ja käyttää hyväkseen beetasolujen reseptoreita lisääntymiseen. Suomessa 2?000 sairastuu vuosittain, yhteensä noin 50?000 sairastaa tyypin 1 diabetesta. Laukaisevia ympäristötekijöitä on etsitty myös ravintoaineista ja ympäristömyrkyistä. . . Se vaatii sairaalan tehohoitoa ja insuliinitasapainon pikaista korjaamista. Oireita ovat jano, lisääntynyt virtsaamistarve, jatkuva voimakas väsymys, loppuvaiheessa myös oksentelu. . Elimistön autoimmuunisairaus, johon liittyy geneettistä alttiutta ja ympäristöllisiä tekijöitä. Hoitomuotona on insuliinin annostelu joko insuliinipistoksilla tai -pumpulla
Kehitteillä oleva rokote tekisi enterovirukset toimintakyvyttömiksi, jolloin ne eivät pääsisi tekemään tuhojaan haimassa. –?Enterovirukset aiheuttavat muitakin hankalia ja ikäviä infektioita, kuten sydäntulehduksia, aivokalvontulehduksia, rokkoa, nuhakuumetta ja korvatulehduksia. JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO ?????. SUNNUNTAI 5 26.12.2021 hengitystietai muissa enteroviruksen aiheuttamissa infektioissa. Viime aikoina ne on yhdistetty myös keliakiaan. Insuliini hoitaa, mutta rokote voisi ehkäistä taudin puhkeamisen. Sairauden alkaessa insuliinisolut ovat suurelta osin tuhoutuneet eikä niiden pelastamiseksi ole nykyisin käytössä hoitokeinoja. Vain insuliinihoito pitää potilaan hengissä, ja hoidon avulla ihminen voi elää kohtuullisen normaalia elämää hoitamalla sairautta tunnollisesti. –?Oletuksemme mukaan nämä virukset löytävät joissain tapauksissa veren mukana reitin haimaan ja sairaus alkaa kyteä oireettomana. Jos virus pääsee haimaan, infektio voi pitkittyä Kehitteillä oleva rokote tekisi enterovirukset toimintakyvyttömiksi. –?Rokote pitäisi antaa vauvalle alle yhden vuoden iässä ennen kuin haitalliset enterovirustulehdukset pääsevät haimaan. Rokote ei anna täydellistä suojaa, sillä sairaus voi puhjeta myös muutoin kuin virustulehduksen kautta. Ykköstyypin diabetes on Heikki Hyödyn mukaan ankkuriajuri rokotteen kehittämiselle. Silloin elimistön vastustuskyky ei vielä ole kovin vahva. Taudin syntymekanismeja ei täysin tunneta, mutta on todennäköistä, että virusten lisäksi myös muut ympäristötekijät vaikuttavat taudin synnyssä. Diabeteksen lisäksi tavoitteemme on, että saisimme kehitettyä rokotteen, joka vähentäisi näidenkin sairauksien riskiä. Mahdollinen diabetesrokote auttaa vain, jos se annetaan ennen kuin enterovirukset ehtivät haimaan. Se puhkeaa oireellisena yleensä vuoden parin kuluessa, mutta siihen voi kulua parikinkymmentä vuotta. –?Olemme eri tutkimusaineistojen perusteella arvioineet, että hieman yli puolet sairastuu virustulehdusten seurauksena, loput muiden tekijöiden vaikutuksesta
. –?Asia on jatkotutkinnassa. Faasi 2 ja 3-tutkimusten käynnistyminen riippuu ensimmäisen tutkimuksen tuloksista. Keskeisessä roolissa on myös Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knip. SUNNUNTAI 6 26.12.2021 ja kroonistua. Myös keliakiarokote voi saada alkunsa kehitystyön tuloksena. Polio on enteroviruksen aiheuttama ja siihen kehitetty rokote on ollut menestys. . Mukana ovat olleet Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Karoliininen instituutti Tukholmasta, suomalainen Vactech Oy sekä kansainvälinen rokoteyritys Sanofi-Pasteur ja amerikkalainen diabeteksen ehkäisyyn keskittynyt yritys Provention Bio. Heikki Hyöty ?????. –?Se on toinen haara tässä missiossa. . Ehkä tulevaisuudessa virukset pystytään häätämään haimasta ja palauttamaan insuliinia tuottavat, horroksessa uinuneet beeta-solut toimintakuntoiseksi, Hyöty pohtii. . . . Myyntilupa haetaan erillisessä prosessissa eri maiden ja yhteisöjen lääkevirastoilta. Diabetesrokote saataneen käyttöön noin viiden vuoden päästä, jos rokote todetaan tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi. . Taustalla on tieto, että monet viruslääkkeet ovat olleet tehokkaita muun muassa hepatiitin ja HIV:n hoidossa. . Honkimaa löysi neljä jo käytössä olevaa viruslääkettä, jotka pystyivät listimään enteroviruksia haiman solumallissa. Tutkimusryhmän jäsen filosofian tohtori Anni Honkimaa väitteli lokakuun alussa aiheesta. Diabetesrokote Laaja-alainen yhteistyöhanke . Diabetesrokotteen kehittäminen on suomalais-ruotsalaisten virustutkijaryhmien yhteistyöhanke. Kehittäminen on edennyt faasi 1:n eli 32 terveen aikuisen koehenkilön rokotetutkimusten loppuun. Tutkimustyömme on johtanut havaintoihin, joissa krooninen enterovirusinfektio pystyttiin häätämään haiman solumalleista viruslääkkeillä. Lähde: Heikki Hyöty ja lääketieteelliset julkaisut ” Kuluu vielä ainakin viisi vuotta, ennen kuin rokote on käytössä. . Samalla kehitetään rokotteita enterovirusten aiheuttamia muita infektioita, kuten sydänlihasja aivokalvontulehduksia vastaan. Yhteistyöprojektia vetää Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty. Samankaltaisia havaintoja viruslääkkeiden tehosta enterovirusten eliminoimiseksi on tehty myös Jyväskylän yliopistossa professori Varpu Marjomäen tutkimusryhmän työssä
Riina Nokso-Koivisto Kun elämä lähestyy loppuaan, kutsutaan pappi paikalle. KAI SKYTTÄ. Sairaalasielunhoitajan normipäivään kuuluu säännöllisesti esimerkiksi keskusteluhetki nuorisopsykiatrisella osastolla. Pia Haikonen on yksi Lappeenrannan kolmesta sairaalapapista. Lappeenrantalainen sairaalapappi Pia Haikonen tietää hyvin, että monilla on hänen työstään lähinnä tällainen mielikuva. Lipereistä huolimatta Haikonen ei saarnaa tai julista uskoa, vaan juttelee nuorten kanssa milloin päivänpolitiikasta, pienistä arkisista asioista Kuoleman äärellä puhutaan elämästä Sairaalapappi Pia Haikonen on oppinut, että tärkeintä hänen työssään on osata olla läsnä ja kuunnella. Kuulostaa helpolta, mutta on kaikkea muuta. SUNNUNTAI 7 26.12.2021 ???. –?Todellisuudessa teen suureksi osaksi kaikkea muuta, Haikonen naurahtaa
–?Ainoa mitä näissä tilanteissa voi tarjota, on läsnäolo ja kuunteleminen. ” Eniten kuoleman äärellä puhutaan kuitenkin elämästä. Tällöin kenenkään, edes sairaalapapin, on turha yrittää tarjoilla lohdun sanoja. Sairaalapappi Pia Haikonen ????. . Sairaalapappi voidaan hälyttää paikalle myös päivystysluontoisesti. Keskustelun sisältöön vaikuttaa ratkaisevasti myös se, missä kohtaa kriisiä ja surua sairaalapappi ihmisen kohtaa. Kaikki sairaalapapin kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niitä kirjata mihinkään ylös. Millaista oma elämä on ollut, mitä siihen on kuulunut, mistä on vuosien varrella selvitty. Sen sijaan hän voi kysyä, mitä ihminen itse ajattelee ja toivoo kuoleman jälkeen olevan. –?On älyttömän hyvä, jos sen vihan ja epäreiluuden tunteen saa purettua vaikka papille. –?Eniten kuoleman äärellä puhutaan kuitenkin elämästä. Millaista oma elämä on ollut, mitä siihen on kuulunut, mistä on vuosien varrella selvitty. Papilla ei ole tähänkään vastauksia. Moni saattaa olla vihainen sairaudelle, kohtalolle tai Jumalalle. Pitää antaa ihmiselle aikaa ja tilaa puhua tai olla puhumatta. . Sairaalapapit ovat kaikkien potilaiden ja omaisten, mutta myös henkilökunnan käytettävissä. Se on sairaalapapin tehtävä. Jos viimeisinä hetkinä ei enää pysty tai halua puhua, sairaalasielunhoitaja voi vaikkapa silittää rauhoittavasti kättä. . Kun elämä alkaa olla lopuillaan, Pia Haikosen mukaan aika harva haluaa puhua ainakaan suoraan kuolemasta. Sairaalapappi Myös henkilökunnan tukena . Sisintä jäytää kysymys, että miksi juuri minä. Toki esiin voi nousta pelkoja ja kysymyksiä siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Tarvittaessa kaikki kirkon palvelut voidaan tuoda sairaan luo eli sairaalassa voidaan kastaa, konfirmoida, vihkiä ja siunata. –?Jos hän on sairastanut jo pitkään ja ehtinyt tehdä paljon luopumistyötä, keskustelun lähtökohta on aivan eri kuin siinä tapauksessa, että tilanne on tuore eikä ihminen ole ehtinyt aloittaa asian prosessointia. Puhua siitä, mitä keskustelukumppani haluaa käsitellä. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa puhe tuntuu turhalta. –?Kaikesta mitä nuoret itse nostavat esiin. SUNNUNTAI 8 26.12.2021 ja välillä myös isoista eettisistä kysymyksistä. Oman elämäntarinan läpikäynti auttaa luopumisessa. Ihminen on saattanut esimerkiksi juuri kuulla olevansa parantumattomasti sairas
Pia Haikosen työhuonekin sijaitsee keskussairaalan kupeessa. Sairaalapapit toimivat ikään kuin seurakunnan ja terveydenhuollon rajapinnassa, ja ehkä siksikin nimitys sairaalasielunhoitaja kuvaa heidän työtään hyvin. Peruskoulun jälkeen Pia Haikonen ei lähtenyt lukioon, vaan opiskeli materiaalitalousmerkonomiksi. KAI SKYTTÄ ????. Nuorisopsykiatrian lisäksi Pia Haikosen vastuulle kuuluvat kirurgian vuodeosasto ja seitsemän palvelukotia. Kun merimiehet tulivat rankan työrupeaman jälkeen kotiin, elämä oli usein kosteaa. Sairaalapapit ovat seurakunnan työntekijöitä, joiden varsinainen työpaikka kuitenkin sijaitsee esimerkiksi Etelä-Karjalan keskussairaalassa, palvelukodeissa ja muissa sairaanhoitopiirin toimipisteissä. Kuka tahansa teologian maisteri ei voi hakeutua sairaalaan töihin, vaan siihen vaaditaan vuosien erikoistumiskoulutus, johon kuuluu paljon esimerkiksi psykoterapian opintoja. SUNNUNTAI 9 26.12.2021 Lappeenrannassa työskentelee kolme sairaalapappia, joilla on omat vastuualueet. Kuten monet muutkin naapuruston miehet, Pian isä oli ammatiltaan merimies, joka saattoi työn takia lähteä kuukausiksi kotoa pois. Pia Haikosen oma tie sairaalapapiksi oli kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Hän ei syntynyt uskovaiseen eikä akateemiseen sukuun vaan duunariperheeseen, joka asui Kotkan pahamaineisella Karhuvuoren asuinalueella. Kaikkiaan Suomessa on noin 115 sairaalapappia. Lama-aikaSairaalapappi Pia Haikosen työhön kuuluu myös paljon siunaustilaisuuksia sairaalan kappelissa
–?Pappina joutuu olemaan paljon esillä, esiintymään. –?Sairaalapapin työssä särkyy se illuusio, että itselle ei voisi tapahtua mitään pahaa. Etenkin työn alkuvaiheessa oli käsiteltävä paljon vaikeita tunteita, kuten omia kuoleman ja sairastumisen pelkoja. Aloittelijana hän myös kipuili usein sitä, mitkä olisivat oikeat sanat helpottamaan toisen tuskaa. Täällä on niin tavallista kohdata ihminen, joka on lähtenyt aamulla normaalisti töihin aavistamatta, että illalla on sairaalassa elämä muuttuneena. Yhdessä alan kirjassa kuvattiin, että auttajan pitää pystyä laskeutumaan helvettiin, mutta myös nousemaan sieltä pois, Pia Haikonen sanoo. –?Ajattelin, että enhän ollut käynyt edes lukiota, miten pärjäisin yliopistossa. –?Olin jo henkisesti alanvaihtaja, joten ratkaisu oli vaikea. Itse taas kaipasin enemmän ihmisten kohtaamista. Opinnot olivat lähes valmiit, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta lähteä erikoistumaan sairaalasielunhoitajaksi. On vaikea hyväksyä, että sellaisia ei ole. –?Olin sukuni ensimmäinen, joka lähti yliopistoon opiskelemaan ja vieläpä papiksi. On vaara sairastua myötätuntouupumukseen tai saada sijaistraumoja. Pia Haikonen itse yrittää huolehtia jaksamisestaan harrastamalla liikuntaa. Kun Haikonen kertoi sukulaisille päässeensä lukemaan teologiaa, nämä olivat aluksi kauhuissaan. En kuitenkaan ole sitä katunut. Vaikka työssä on paljon ilon hetkiä, sairaalapapin työ on kuitenkin rankkaa. Pia Haikonen oli kiinnostunut teologiasta, mutta kynnys lähteä opiskelemaan sitä tuntui korkealta. Sairaalapappi Pia Haikonen ????. Jatkuva kriisien, sairauksien ja surun keskellä oleminen kuormittaa. Joskus työtä voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että sairastunut tai kuoleva on omien lasten ikäinen. Kaipa perheeni pelkäsi, että kuinka paljon se Pia muuttuu ja voiko sille enää edes puhua, Haikonen nauraa. Sekin tunne pitää kuitenkin osata käsitellä. ” Yhdessä alan kirjassa kuvattiin, että auttajan pitää pystyä laskeutumaan helvettiin, mutta myös nousemaan sieltä pois. –?Yksi kollega sanoi, että pitää käydä aika monta kurssia osatakseen vain olla läsnä. SUNNUNTAI 10 26.12.2021 na koulutusta vastaavaa työtä ei ollut tarjolla, mutta sen sijaan hänestä tuli kahden pienen lapsen äiti. Lopulta Pia Haikonen päätti vaihtaa alaa ja opiskella sosiaalityötä. Iloa elämään ja vastapainoa työlle antaa myös perhe, johon kuuluvat aviomies, kaksi aikuista lasta ja kotona asuva seitsemäsluokkalainen kuopus. Opintojen päätteeksi hän sai pappisvihkimyksen, mutta huomasi vuosien varrella, ettei viihtynyt työssään niin hyvin kuin olisi toivonut. –?Ihminen aistii helposti, jos auttaja on itse kovin ahdistunut
Toisen ihmisen arkisten huolien kuunteleminen ja niiden lievittäminen ei ole itseltä pois vaan lisää niin omaa kuin toisen hyvinvointia. Saija Kauhanen Myötätuntoa ei kannata pihtailla. Myötätuntoa pitäisikin pyrkiä tietoisesti lisäämään, sanovat tutkijat. SUNNUNTAI 11 26.12.2021 ??. Myötätuntoisuus vähentää esimerkiksi masennusoireita ja ahdistuneisuutta, ennustaa matalaa verenpainetta ja on yhteydessä vähäiseen alkoholinkäyttöön. Myötätunto lisää onnellisuutta Myötätuntoisella ihmisellä on keskimääräistä vähemmän univajetta, yöheräilyä ja uniongelmia. JUSA HÄMÄLÄINEN
” Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että myötätuntoinen ihminen on keskimääräistä onnellisempi. Myötätuntoisuus heijastuu myös työelämään: myötätuntoinen työntekijä kokee keskimääräistä vähemmän työn kuormittavuutta, sillä ominaisuus on ihmiselle pikemminkin suojana kuin riskinä työelämässä, selviää Iina Tolosen tekeillä olevasta psykologian alan väitöskirjasta. Myötätuntoinen ihminen kun mielletään yleensä lämpimäksi ja ystävälliseksi, Tolonen pohtii. Ihmissuhteissaan myötätuntoista auttavat rakentavat konfliktien ratkaisukyvyt ja suurempi sosiaalinen tuki, Hintsanen toteaa. Alustavat tulokset Iina Tolosen tutkimuksesta kertovat, että myötätunto vaikuttaa myös nukkumiseen. Kyse voi olla myös huomion suuntaamisesta: toisten auttaminen on yleensäkin yhteydessä monenlaiseen hyvään, psykologian professori Mirka Hintsanen Oulun yliopistosta kertoo. – Voi olla, että myötätuntoisilla on yhteys sosiaalisen tuen kokemiseen. Voi olla myös niin, että myötätuntoinen ihminen hakeutuu tai hänet palkataan työhön, jossa palkitsevuuden kokemuksia on enemmän. – Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että myötätuntoinen ihminen on keskimääräistä onnellisempi. – Näyttää siltä, että korkeasti myötätuntoisilla on keskimääräistä vähemmän univajetta, yöheräilyä ja uniongelmia. Taustalla on todennäköisesti erilaisia stressin ja tunteiden säätelyyn liittyviä tekijöitä. Tolonen päätyi Mirka Hintsasen johtamaan tutkimushankkeeseen, koska halusi selvittää, miksi toiset ihmiset pärjäävät maailmassa paremmin kuin toiset. SUNNUNTAI 12 26.12.2021 ??. Myötätunnon yhteys univajeeseen saattaa selittyä ainakin osittain myötätuntoisten tehokkaammalla tunteiden säätelyllä. Koska myötätunto lisää hyvinvointia, se lisää yhtä lailla onnellisuutta. Myötätunto-tutkimuksissa on hyödynnetty vuosien 2001–2012 aineistoa. Jos samankaltaisia tutkimustuloksia saadaan aiheesta lisää, niitä voitaneen hyödyntää myös unettomuuden hoidossa, Tolonen arvelee.. Tolonen arvioi, että myötätuntoisten ihmisten hyvän unen taustalla voi olla tunteiden säätelyn lisäksi myötätuntoisuuteen liitetty vähäisempi koettu ja fysiologinen stressi. – Ihmisiä pitäisi tukea heidän vahvuuksissaan, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus voida hyvin. Tolosen tutkimus unenlaadun ja myötätunnon välisistä yhteyksistä on ensimmäinen laatuaan. Hintsanen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa myötätuntoon keskittyvää tutkimusprojektia. Aineistona on käytetty Laseri-pitkittäistutkimuksen aineistoa, jonka kerääminen on aloitettu jo 1980-luvulla eri puolilta Suomea. Mirka Hintsanen – Myötätuntoisuus liittyy laajasti ihmisen terveyskäyttäytymiseen
Mutta miksi toiset meistä ovat ylipäätään myötätuntoisempia kuin toiset. – Empatia on sitä, että ihminen pystyy eläytymään toisen kokemuksiin ja ymmärtämään toista. Myötätunto on toisen kärsimykseen kohdistuva huoli, jota ihminen haluaa omalta osaltaan lievittää. – Myötätunto ei johda uupumiseen vaan on aina positiivinen tunne. Kärsimys taas voi olla hyvin pienikin arkinen murhe. Liiallista eläytymistä toisen kokemuksiin voi säännöstellä, sillä se ei palvele kenenkään etua. – Myötätuntoisuuden kehittymiseen vaikuttavat geenit, kasvatus ja ympäristö, kuten muidenkin persoonallisuuden piirteiden kehittymiseen. Kiire, tehokkuus , suorittaminen ja ”kaikki heti minulle” ovat yhteiskunnassamme avainsanoja. Myötätunnolle on kyllä tilaa.. Se voi jopa haitata ja ahdistaa auttajaa, joka haluaa lopulta tilanteesta pois. Hintsasen mukaan tuloksia on saatu jo kohtuullisen keveillä interventioilla. Mirka Hintsanen muotoilee, ettei myötätuntoa ole koskaan liikaa. Onko meillä tutkijoiden mukaan riittävästi sijaa myötätunnolle. Myötätuntoisuus on siis varsin tavoiteltava ominaisuus. Tutkimuksissa on todettu, että etenkin vanhemmuuden lämpöisyys ennustaa korkeaa myötätuntoisuutta vielä vuosikymmenten jälkeen aikuisuudessa, professori Mirka Hintsanen kertoo. – Hyödyllistä olisi kiinnittää myötätuntoon aiempaa enemmän huomiota ja pyrkiä samalla lisäämään sitä, koska myötätunnolla ja sen puutteella on niin laajoja seuraamuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Suomalaiset yltävät myötätuntoisuudessaan vähän yli kolmoseen, kun asteikko on 1–5. – Eniten on käytetty tietoisuustaitomeditaatioon liitettyjä, ohjattuja meditaatioharjoituksia. SUNNUNTAI 13 26.12.2021 ??. Yhteiskunnallisesti myötätuntoa ei ole arvotettu niin tärkeäksi kuin pitäisi. Tutkimusten mukaan miehillä on enemmän itsemyötätuntoa ja naisilla enemmän myötätuntoisuutta. Iina Tolonen Voiko myötätunto sitten mennä ”yli” ja kääntyä myötätuntoista itseään vastaan. Ei, sillä jo pelkkä käsite ”myötätuntouupumus” on professori Mirka Hintsasen mukaan virheellinen. Jos oma myötätuntoisuus on jäänyt esimerkiksi lapsuudenkokemusten takia alhaiseksi, asiaan voidaan vaikuttaa. Harjoitukset voivat lisätä niin itsemyötätuntoa kuin myötätuntoa toisia kohtaan. ” Myötätunnon yhteys univajeeseen saattaa selittyä ainakin osittain myötätuntoisten tehokkaammalla tunteiden säätelyllä. Arkipuheessa myötätunto sotketaan usein empatiaan, ja yliempaattisuus voi väsyttää. Tieteessä nämä kaksi termiä ovat eri asioita. Taustalla voi olla evoluutioon, kasvatukseen tai yhteiskunnalliseen elämään liittyviä asioita
Livetapaamiseen laittaudutaan ja mietitään, miten Kamerat auki, rönötys loppuu nyt! Etäpalaverikäytännöt ovat muuttuneet nopeasti. Kaikille tämä ei ole vielä selvää. Jännä, kuinka nopeasti tämä kulttuuri kehittyi näin, miettii kuopiolainen hallitusammattilainen ja kasvuyritysten sparraaja Mika Sutinen. –?Pienessä etäryhmässä videokuvatta oleminen on kuin menisi pöydän alle kasvokkaispalaverissa. PAULA POHJAMO. Tulevaisuuden Teams-palavereihin voi pukeutua vaikka virtuaalisen vaatekaapin luomuksiin tai istua virtuaaliseen palaveripöytään. Kristiina Poutiainen Alussahan kaikilla oli kamera aina pois päältä, ja nyt 1,5 vuotta myöhemmin pimennossa oleminen on epäkohteliasta. SUNNUNTAI 14 26.12.2021 ???????. Hallitusammattilainen Mika Sutisen palaveripukeutuminen on vaihtunut tärkätyistä puvuista rennompaan tyyliin
–?Ihmiselle on yhä valtavan tärkeää Jonna Koponen pukeutuu etäluennollekin kuin olisi menossa isolle estradille: ”Haastavien asioiden äärellä vaatteet tsemppaavat onnistumistani, kun voin olla varma ulkonäöstäni.” PAULA POHJAMO ” Ulkoasu luo aina vaikutelman ihmisestä viestijänä, ja siisti pukeutuminen saa näyttämään asiantuntevammalta. –?On todella raskasta puhua ihmisille, kun ei näe heidän kasvojaan. Kestää aikansa, että etävuorovaikutussäännöistä tulee normi, eikä niistä tarvitse aina ensin neuvotella. Usein esimerkiksi pyydetään laittamaan kamerat päälle, jos vain linjat kestävät. –?Ei ole osattu ajatellakaan, että etäyhteyskäytäntöihin tarvittaisiin yhteinen sopimus. Jonna Koponen. Sutinen ei usko, että videoyhteyksillä toimiminen olisi muuttanut meitä. Miksei samoin olisi Teamsissa, jatkaa etäjohtamista ja digitaalista viestintää tutkinut Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Jonna Koponen. Tarvitsemme toisten hyväksynnän ja mielipiteen, ja niitä viestitään paljon ilmeillä, hän huokaa. Mika Sutinen tekee puhetyöläisenä 80–90 keikkaa vuodessa, eikä kaikissa välineissä aina näe muita. Hänen mukaansa ilmiö on vielä niin uusi, että meiltä puuttuvat vuorovaikutussäännöt. asiat ilmaistaan. SUNNUNTAI 15 26.12.2021 ???????. Videolta kuitenkin välittyy sosiaalinen läsnäolo, tunne siitä, että kontaktissa on aito ihminen
Syntyi muoti-ilmiö ”Teams-neuleet”. Ja kas: Muotiteollisuus ei jäänyt aikailemaan, kun pandemia siirsi ihmiset kotikonttoreihin. Puheessa 12 prosenttia on sanoja ja 88 prosenttia muuta, kuten äänenpainoa ja kehonkieltä. Virtuaalilaseissa pääsee osallistumaan kokouksiin avatarina tai vaikkapa tutkimaan autojen mekaniikkaa sopivalla virtuaalialustalla. Nyt myös paikalliset elementit, kaupunkien symbolit ja vaakunat ovat tulleet neulemuotiin. –?Ulkoinen olemus tuo ihmisen persoonaa esille. Alettiin tuottaa loungewear-tyylisiä, salonkikelpoisia oloasuja, joissa oli mukava viettää etäpäivää näyttäen edustuskelpoiselta. VARJO ????????. –?Muoti muuttui. SUNNUNTAI 16 26.12.2021 ” Enää ei tunnu luonnottomalta, että konservatiivisuuden linnakkeiden, kuten pankkien, veijarit tulevat rennosti etäpalavereihin. Koposen mukaan toista tulkitaan myös etäisyyden, tuoksun ja ulkoisen olemuksen perusteella. Samassa aallossa kasvoi pehmeän, itsetehdyn neulevaatemuodin kysyntä, kertoo lankavalmistaja Novitan markkinointija viestintäjohtaja Linda Permanto. Mika Sutinen nähdä kommunikoidessaan toisen kasvot ja ilmeet, mikroilmeet. –?Niissä korostuu vartalon yläosa, ja näkyvyyttä tulee pitsija palmikkoneuloksella sekä runsaskuvioisella kirjoneuleella
THE FABRICANT ????????. Enää ei tunnu luonnottomalta, että konservatiivisuuden linnakkeiden, kuten pankkien, veijarit tulevat rennosti etäpalavereihin. SUNNUNTAI 17 26.12.2021 Luhdan hallituksessa myös Sutinen on nähnyt, kuinka vaatekauppa muuttui etäkokouksien myötä: pukeutuminen rentoutui ja yläosia myydään enemmän kuin alaosia. Tämä alkaa muuttua, enää ei voi rönöttää ruudun takana. Sutinen ei ole huomannut eri vaatteiden vaikuttavan ulosantiin. Haastavien asioiden äärellä asialliset vaatteet tsemppaavat onnistumistani, kun voin olla varma ulkonäöstäni, Koponen toteaa. Tärkätyn puvun sijaan farkut ja neule ovat standardi. –?Alussa esiin tuli hassuja sattumia, kun jonkun pukeutuminen paljastui liian epämuodolliseksi Teamsissa. –?Etäyhteyksissä ei pukeuduta niin muodollisesti. Itsekin huomaan käyttäväni erilaisia työvaatteita. Ulkoasu luo aina vaikutelman ihmisestä viestijänä, ja siisti pukeutuminen saa näyttämään asiantuntevammalta. Kerran Nordean pääekonomisti piti tilaisuuden t-paidassa. –?Etäluennolla pukeudun kuin olisin menossa isolle estradille. Koponen miettii, onko pukeutumisella vaikutusta videopalaveriin osallistujien käyttäytymiseen. Tämä The Fabricant -yrityksen ”Iridescence digital-only dress” virtuaaliluomus myytiin 9500 dollarilla vuonna 2019
Jatkossa etäpalaveriin voi sipaista ”ylleen” uuden asun vaikka virtuaalisesta vaatekaapista. Perinteiset vaatevalmistajat, kuten Ralph Lauren ja Gucci ovat tehneet virtuaalimuotikokeiluja peliteollisuuden kanssa. –?On jo syntynyt digitaalinen muoti, joka ei etene fyysiseksi tuotteeksi asti. SUNNUNTAI 18 26.12.2021 –?On mahdollista, että etänä ollaan vähän rennommin, mutta en tiedä, ollaanko ammatillisesti silti vähemmän kunnianhimoisia. Suomen tekstiili & muoti -liiton toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski tietää, että jo nyt digimuodin puolella virtuaalivaatteet voivat elää kuluttajan liikkeiden mukaan virtuaalisessa tilassa. –?Ihmisiä varmasti kiinnostaa, miten oma avatar-hahmo on puettu, että se tuntuu omalta persoonalta. Dream Circus Oy:n toimitusjohtaja Petra Ryymin ja yrityksen perustaja sekä kuosien suunnittelija Kati Kraemer katsovat 3D-mallinnuksia vaatteistaan koneelta. Ja asetelma on jäykempi kuin kasvokkain, joten ehkä etäkokous vaatiikin jään rikkomista. LAURA KEMPPAINEN / DREAM CIRCUS OY ” Virtuaalisuus säästää kaikkien aikaa ja luontoa. Edelläkävijät pukeutuvat jo nyt virtuaalipalavereissa digivaatteisiin. Petra Ryymin ????????. Niinikosken mukaan Microsoftin Teams tuo avatar-hahmot, eli virtuaaliset kaksoisolennot, kokouksiinsa mahdollisiksi jo ensi kesänä 2022. Videoyhteyden formaatti antaa muutenkin enemmän anteeksi, kun mukana ei olla koko keholla
–?Virtuaaliset valikoimat voivat olla kukkarolle edullisempia, kun esiinnytään eri digialustoilla. 3–5 vuoden päästä on tavallista valita virtuaalisesta vaatekaapista sopivin asu ylleen digialustalle. Hän uskoo videoyhteyksienkin muuttuvan. Kamerat päällä videoyhteys on kuitenkin parempi kuin puhelin, Sutinen jatkaa. Kokonaan etätyöhön, saati lähityöhön, ei mennä. Ja kun ollaan pimennossa etänä, johdon on pakko luottaa työntekijöihinsä. –?Jos jossain valaistuksessa ei koe näyttävänsä hyvälle, ei laita kameraa päälle, kertoo Mika Sutinen. Etäja lähityö ovat Sutisen mukaan nyt paineessa. Haastavat asiat ja sosiaalistuminen taas hoidetaan parhaiten kasvokkain. Parempi kuin livekokous. –?Luottamuksen rakentaminen, tutustuminen ja keskustelu sanan varsinaisessa merkityksessä on hankalampaa etänä. Toisaalta eri segmentteihin voi syntyä eri hintaisia tuotteita. –?Viestintäkulttuuri on muuttunut aina. Viestintä on jatkuvassa muutoksessa, eikä se ole huono asia. – Teams on tehokkuudessaan ylivoimainen selkeiden asioiden kanssa. Uskon, että molemmista tavoista löydetään parhaat puolet. Jonna Koposen mukaan toiset nauttivat etätyöstä ja siitä, että saavat rakentaa työpäivänsä joustavammin. SUNNUNTAI 19 26.12.2021 –?Virtuaalisuus ja todellisuus sekoittuvat yhä enemmän keskenään. Sutinen muistuttaa , että kautta historian on puhuttu siitä, mikä laite korvaa mitäkin. Marja-Liisa Niinikoski ????????. –?Kun 1800-luvun lopulla tulivat ensimmäiset elokuvat, siirrettiin vain teatteri filmille. Vaatteiden sijaan osa kiinnittää tällä hetkellä huomiota etäpisteensä valaistukseen. –?Hyvä havainto on ollut, että hommat hoituvat, mutta ongelmatonta ei ole tämäkään aika. Vuonna 2019 esimerkiksi myytiin virtuaalinen designmekko 9?500 dollarilla, taustoittaa Niinikoski. Tekijöillä meni 20 vuotta ymmärtää, että väline antaisi mahdollisuuden tehdä asia toisinkin. Sutisen mukaan etäyhteydet muuttivatkin koko työkulttuuria, kun kontrolliyhteiskunnasta heittäydyttiin pakon edessä luottamuskulttuuriin. Silloin milleniaalit, jotka ovat tottuneet yhdistämään virtuaalisuuden ja todellisuuden, tulevat työelämään, Niinikoski arvioi. Pukeutumisella on yhä sosiaalinen norminsa, jolla ilmennetään kuulumista johonkin ryhmään ja ilmaistaan itseä. ” 3–5 vuoden päästä on tavallista valita virtuaalisesta vaatekaapista sopivin asu ylleen digialustalle. Viimeisimmäksi matkapuhelimien ja älypuhelimien yleistyessä ja emojien tultua. Omaan työhön ollaan tyytyväisiä ja stressi on laskenut.?Samalla on kuitenkin myös tutkimustietoa, että toisilla sosiaalinen etäisyys työyhteisöön kasvaa ja työmotivaatio heikkenee
–?Muutoksen jälkeen etätyö toimii jopa paremmin kuin kasvokkain, Konttori ennustaa. SUNNUNTAI 20 26.12.2021 Nyt ollaan samassa tilassa etäkokouksien kanssa. Seuraavien 20 vuoden aikana nähdään valtava muutos teknologiassa ja siinä, miten tämä voidaan tehdä toisinkin, hän ennustaa. –?Silmien liike osataan jäljitellä hyvin, mutta suun alueen ilmeitä ei ollenkaan. Virtuaalilaseja valmistavan Varjon perustaja Urho Konttori on nähnyt, kuinka Kian designerit Frankfurtissa ja Etelä-Koreassa vetävät virtuaalilasit päähänsä ja tutkailevat yhdessä auton rakennetta samassa virtuaalitilassa. Ne kiinnostavat suunnittelijoita ja ilmeitä kehitetään jo. Nähdyn pitää olla todellisuutta eikä kiilloteltua todellisuutta, sillä muuten se olisi todella harhaanjohtavaa. Nykylaitteilla kuitenkaan kasvojen ilmeet, mikroilmeistä puhumattakaan, eivät näy. Näin tehdäänkin jo. –?Korealaiset näkevät toisensa oikeina ihmisinä, mutta frankfurtilaiset avatareina ja toisin päin. Pöytä, jonka ympärillä etäpalaveeraajat istuvat virtuaalitodellisuudessa, ei ole enää scifiä. THE FABRICANT ????????. Autenttisuus on tulevaisuudessakin etäläsnäolossa tärkeää. Mietinnässä on sekin, kuinka virtuaalialustojen sosiaaliset normit saadaan pidettyä hyvien tapojen rajoissa The Fabricant -yrityksen First ever Digital-Only -malliston satoa vuodelta 2021. Konttorin mukaan hybridityöskentelyssä tulee oleelliseksi se, että toimitaan kuin oltaisiin fyysisesti aina läsnä. Se säästää matkustusaikaa, ja kun tapaamisia on mahdollista järjestää useammin, tiimityö tiivistyy
Petra Ryymin ????????. Japaniin täytyy vain toimittaa postilla vaatteista näytteet sekä jotain muistamisia, koska siellä arvostetaan lahjanantokulttuuria, kertoo Dream Circuksen toimitusjohtaja Petra Ryymin. Opimme käyttämään luovemmin teknologisia ratkaisuja ja eri alustojen määrä lisääntyy. Videopalaverin taustalla on brändin logo ja edustajien päällä yrityksen vaatteita. Se säästää kaikkien aikaa ja luontoa, Ryymin kertoo. –?Kyseessä on samaa teknologiaa, jolla jo nyt voi sovittaa silmälaseja verkkokaupassa omien kasvojen päälle. Asiakkaiden mittojen pohjalta luodaan virtuaalinen kaksoisolento eli avatar, jonka päälle voi sovittaa tietyin mitoin tehtyjä tuotteita tai tehdä mittatilaustyön. –?Kun virtuaaliset tapaamiset nopeuttavat auton suunnittelua ja valmistumista, ja tuotteesta tulee harkitumpi, tienestit kasvavat. –?Korona pakotti japanilaiset hyvin muodollisista kasvokkaistapaamisista etäyhteyksiin, jotka todettiinkin yllättävän helpoiksi. Nyt kehitetään laitteita ja palveluita, jotka mahdollistavat tunteen, että olet toisessa paikassa: kuulet, näet ja tunnet kuin olisit paikan päällä. No, teleportaatio. Mitä virtuaalilasien jälkeen. Vaikka Koreassa möngitään virtuaali-Kian sisuksissa, Aasian maille oli Koposen mukaan haaste lähteä etävuorovaikutukseen. –?Palavereihin pitää voida osallistua kasvokkain tai virtuaalisesti. SUNNUNTAI 21 26.12.2021 ja miten estää virusten tai haittaohjelmien pääsy niihin. –?Joka tapaamisessa esillä on sitä, mikä voi kiinnostaa vastapuolta. –?Euroopassa se oli helppoa jo ennen koronaa, mutta Aasiassa etävuorovaikutusta ei ollut olemassa. –?On mielenkiintoista nähdä, mihin käytännöt asettuvat, komppaa Mika Sutinen. Näin vaatteen uskaltaa tilata toiselta puolelta maailmaa, eikä sitä tarvitse palauttaa. Vaikka Suomen luonto taustakuvana. Konttori lisää, että kyse on vielä jättiyritysten touhusta, mutta pienet tulevat perästä. Avatarin yllä asiakas näkee, miltä vaate näyttäisi hänellä, ja hän voi päättää, ostaako todellisen tuotteen vai ei. Myös vaatteiden sovitus onnistuu virtuaalisesti. –?Autenttisuus korostuu. Varkautelainen vaatevalmistaja Dream Circus Oy on suunnannut Japanin markkinoille. Kanssakäymistä helpottaa, kun tulkkaus käy kätevästi videopalavereissa. ” Korona pakotti japanilaiset hyvin muodollisista kasvokkaistapaamisista etäyhteyksiin, jotka todettiinkin yllättävän helpoiksi. Koponen uskoo , että jatkossa etäyhteyksissä sosiaalista läsnäoloa simuloidaan eri tavoin, sillä monikanavaisuus on tullut jäädäkseen. Se lisää muidenkin halua siirtyä uuteen tekniikkaan, vaikka se on kalliimpaa
Nappisilmäinen pujoparta hyvästeli lapset heittämällä heidän ylleen unihiekkaa. Sakari Silvola, 44, muistaa väistelleensä parhaansa mukaan tätä unettavaa hiekkapölyä – kuten monet muutkin 1970–1980-luvun lapsista. Häneltä ilmestyi alkuvuodesta 2021 kirja Nukkumatin kylmä sota (SKS). Yleisradiossa tuottajana työskentelevä Silvola on tehnyt aiheesta myös kolmiosaisen samannimisen audiDDR:n lempeä lähetti Sakari Silvola kaivautui Nukkumatin historiaan. Taru Väänänen Kello oli Pikku Kakkosen päättyessä vasta puoli seitsemän. SUNNUNTAI 22 26.12.2021 ????. SAKARI SILVOLAN KOTIALBUMI. Sakari Silvola ja Nukkumatti Berliinissä. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 16.1.2021. Aikuisiällä joensuulaislähtöinen Silvola on perehtynyt Nukkumatin historiaan perusteellisesti. Oli aivan liian aikaista mennä nukkumaan, mutta Nukkumatti oli piinallisen täsmällinen
Tv-Nukkumatti syntyi nukketaiteilija Gerhard Behrendtin käsissä vuonna 1959. Hahmon syntyä voi kuvailla Itäja Länsi-Saksan väliseksi kilpajuoksuksi, joka päättyi täpärästi idän voittoon. MAX SAMMET. Kiire näkyi lopputuloksessa. DDR:n televisioyhtiö DFF aloitti Nukkumatti-sarjansa (Unser Sandmännchen) reilua viikkoa ennen Saksan liittotasavallan televisioyhtiötä. Satuhahmolla on germaaniset juuret, ja se ponnisti ihmisten yhteisestä kulttuuriperimästä. Länsi-Nukkumatti (Das Sandmännchen) oli hyvin samankaltainen kuin idän serkkunsa, mutta suosiossa se jäi kakkoseksi. osarjan, joka on kuunneltavissa Yle Areenassa. Pihoista, taloista ja puistoista tuli Nukkumatti raitiovaunun kuljettajana. Ulkona nukkuva laitapuolen kulkija ei ollut se, mitä tavoiteltiin, ja vuonna 1960 syntyi parrakas nappisilmä. Itäversio oli yksinkertaisesti hyvin tehty, Sakari Silvola näkee. SUNNUNTAI 23 26.12.2021 ????. Se Nukkumatti, joka vielä nykyisin Suomessakin tunnetaan. Hahmon ensimmäinen versio muistutti epäsiistiä ukkelia, joka ensimmäisen jakson päätteeksi nukahti kadunkulmaan. –?Tavallinen, sosialistinen arki näytettiin sarjassa hyvänä ja elämisen arvoisena, mutta ei liian glorifioituna. Hahmo nähtiin useimmiten hyvin tunnistettavissa ja arkisissa maisemissa. Ei ole ihme , että kumpikin Saksa halusi kiihkeästi omat Nukkumattinsa
Animaatio tehtiin stop motion -tekniikalla, joka oli työlästä käsityötä. SUNNUNTAI 24 26.12.2021 katsojille tunne, että Nukkumatti voi tulla meillekin, koska meidän talomme on aivan samanlainen. Aikaa ja rahaa riitti. He kertoivat halunneensa tehdä tasokkaan nukkeanimaation, joka välittää lapsille yleisinhimillisesti hyviä asioita, kuten ystävyyttä. Esimerkiksi unihiekan heittäminen toteutettiin trikillä. Toisaalta Nukkumatti tarjosi eksotiikkaa. Satuhahmo vieraili lasten luona pioneerileirillä ja juhlisti neuvostokosmonautin avaruuden valloitusta. –?Se näyttää hyvältä vielä nykyäänkin, paljon paremmalta kuin monet nykyanimaatiot, Silvola vertaa. Suomalaisessa kansanperinteessä Nukkumatista on puhuttu ainakin 1600-luvulta lähtien. Hahmo on kiistatta poliittinen, mutta suoranaisena propagandana Sakari Silvola ei Nukkumattia näe. Kulttuuri, myös lastenkulttuuri, oli DDR:ssä politiikan jatke. Hän pääsi haastattelemaan silloisia Nukkumatin tekijöitä, jotka työskentelivät DDR:n televisioyhtiön palveluksessa. Kapitalistisia maita Nukkumatti kuitenkin karttoi. Silvola työsti aihettaan Berliinissä Helsingin Sanomain säätiön stipendiaattina vuosina 2017–2018. Zachris Topeliuksen sadussa HöyNukkumatista tehtiin jälkijättöisesti myös elokuva vuonna 2010. SCOPAS MEDIEN AG ?????. –?Siitä syntyy ihmisten kanssa helposti juupas eipäs -keskustelu. Lasin pinnalle laitettiin hiekkaa muistuttavia hiutaleita, ja kun lasia siirrettiin kuva kerrallaan kohti kameraa, syntyi illuusio lentävästä unihiekasta. Itse olen puhunut Nukkumatista DDR:n ja sosialismin lempeänä lähettiläänä ja sanansaattajana. Se ilmestyi lasten luokse kaukaisiinkin maisemiin esimerkiksi Kuubassa ja Vietnamissa. Nukkumatin tehtävänä oli omalta osaltaan siirtää totalitaristisen valtion ideologiaa lapsille
Toimittaja Taina Revon käsikirjoittamissa kahdessa jaksossa Nukkumatti käy Lapissa ja matkustaa reellä sekä soutuveneellä. Muissa Euroopan ei-sosialistisissa maissa Nukkumatti ei DDR:n aikana matkustanut, myöhemmin kyllä. Syntynyt 1976 Joensuussa. Viralliset suhteet solmittiin vasta vuonna 1973, samana vuonna kun Nukkumatin lähetykset alkoivat. Sakari Silvola ?????. Toimittanut Ylellä muun muassa tiedeja historiaohjelmia. Palasi 2002 Joensuuhun ja toimi ylioppilaslehden päätoimittajana ja Ylen uutistoimittajana. Voi ajatella , että blokkien välissä taiteileminen poiki myöhemmin Nukkumatin matkan Suomeen. Opinnot Tampereella vuodesta 1995. Tuhmat taas eivät näe toisen, kuvattoman varjon alla unia lainkaan. Tanskalaisen Hans Christian Andersenin vaikutusta puolestaan oli se, että Nukkumatti yhdistettiin sateenvarjoon. . Andersenin sadussa (1841) Nukkumatti on poika, jonka kuvallisen varjon alla kiltit lapset näkevät kauniita unia. Mielenkiintoista on , että vasta DDR-Nukkumatti teki hahmosta myös suomalaisten mielikuvissa nimenomaan hiekkaa heittävän pikku-ukon. –?Suomi oli siinäkin suhteessa poikkeuksellinen maa, että suhteet olivat tasavahvat molempiin Saksoihin, Sakari Silvola huomauttaa. Jakautunut Eurooppa oli kylmän sodan todellisuutta. Suomen televisiossa Nukkumatti teki ensiesiintymisensä vuonna 1973 Iltasatu-ohjelmassa, myöhemmin Pikku Kakkosessa. Suomessa sarjan sosialistinen henki ei kirvoittanut Yleisradiolle juurikaan kriittistä palautetta. SUNNUNTAI 25 26.12.2021 hensaaret (1848) kiltit lapset nukahtavat kukkasten tuoksuun ja pääsevät yöksi Höyhensaarille, missä Nukkumatti vaalii heidän kauniita uniaan. Asunut vuodesta 2006 lähtien Helsingissä. ” Tavallinen, sosialistinen arki näytettiin sarjassa hyvänä ja elämisen arvoisena, mutta ei liian glorifioituna. Tästä seurasi se ongelma, ettei Suomi pystynyt tunnustamaan kumpaakaan valtiota. . Vaimo ja kaksi lasta. Nukkumatti ajoi tietenkin itäautoilla, Trabanteilla ja Wartburgeilla, mutta mukaan mahtuu runsaasti eksoottisempiakin vempeleitä, kuten kuuHän Sakari Silvola . . Harald Serowski ideoi hahmolle yli 200 erilaista kulkuneuvoa ja suunnitteli monet niistä yksityiskohtia myöten alkuperäisten piirustusten mukaan. Nukkumatti oli DDR:n vientituote, ja sitä näytettiin kymmenissä maissa. Topeliuksen vaikutusta siis on, että muun muassa Unijukaksi ja Unipekaksi kutsutun hahmon nimeksi vakiintui Nukkumatti. Nukkumatti saapui lasten luo yleensä aina eri kulkuvälineellä
Nukkumatti. Saksankielinen nimi der Sandmann tai das Sandmännchen juontaa juurensa unihiekan heittämisestä. ” Se näyttää hyvältä vielä nykyäänkin, paljon paremmalta kuin monet nykyanimaatiot. Nimi viittaa silmien ummistamiseen. . Lennot tosin kiellettiin Nukkumatilta pitkäksi aikaa, sillä kulkuvälineen pelättiin houkuttelevan loikkareita kokeilemaan onneaan idästä länteen. Sakari Silvola ?????. Kuvitusta teoksesta Kasarikirja. Yle TV2:n lastenohjelmissa Nukkumattia esitettiin 1973–2003 sekä Sub Juniorilla ja MTV3 Juniorilla vuosina 2010–2012. . Kun Saksat yhdistyivät vuonna 1990 ja DDR:n televisioyhtiö lopetti toimintansa, jäi sentään jotain. Itä-Saksan televisiossa Nukkumatti esiintyi ensimmäistä kertaa 22.11.1959. Lähde: Nukkumatin kylmä sota (SKS 2021) Nukkumatti-nukke. . Ruotsissa ja Norjassa Nukkumattia vastaava hahmo on tunnettu nimillä Jon Blund ja John Blund, Islannissa Jon Blundur ja Tanskassa Ole Lukøje. Silvolalla itsellään on 5ja 9-vuotiaat lapset. Kansanperinne Nukkumatti . . . ”Unihiekkaa” -kappaleen animaatioon on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Jaksoja valmistui DDR:n television tuottamana kaikkiaan noin 350. Suurin Berliinistä tuotu matkamuisto on kooltaan pienen ihmisen kokoinen. Nukkumatti jatkoi elämäänsä, ja sarjaa esitetään Saksan televisiossa edelleen, vaikka se onkin nykyään hyvin erilainen. Nukkumatti-sarjaa enemmän jälkikasvu pitää Nukkumatti-nukeista, joita Silvola antaa leikkeihin säännöstellen. SUNNUNTAI 26 26.12.2021 mailmapallo. –?Mietin, näkyykö lentokentällä läpivalaisussa, että parrakas ukko täyttää koko matkalaukun
????. He saivat rauhoitettua riehaantumiseksi yltyneen juhlimisen häätämällä toisen huoneistossa olleista pariskunnista ulos. Lappeteläinen polvistui noin 10-vuotiaan, itkuisen tytön vierelle. Tehtävää lähti suorittamaan Heinolan nimimiespiirissä konstaapelina työskennellyt Jarkko Lappeteläinen yhdessä työparinsa kanssa. SUNNUNTAI 27 26.12.2021 Haminan lähipoliisina tunnettu Jarkko Lappeteläinen jatkaa eläkeiässä työtään vapaaehtoisena lasten ja nuorten hyväksi. Kun partio oli jo poistumassa rakennuksesta, Lappeteläinen huomasi avoimesta ovesta asunnon käytävällä edestakaisin kiivaasti kävelevän lapsen. KIMMO SEPPÄLÄ. Tyttö kertoi äitinsä ja isäpuolensa, jotka Kotikaupunkinsa lähipoliisina työskennellyt Jarkko Lappeteläinen on suurimmalle osalle haminalaisista tuttu ”Jarkkiksena”. Ville Vanhala Jouluaattona tuli kotihälytys. Entisestä poliisista tuli koulu-ukki Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kymen Sanomissa 5.12.2020
–?Olisin voinut ottaa lapsen mukaani ja viedä hänet sosiaalipäivystyksen järjestämään turvaan, Lappeteläinen kertoo. Koira pysyi paikallaan, se oli lämmin ja se antoi turvan. Haminan lähipoliisina työskennelleen Lappeteläisen tehtäväkenttään kuuluivat myös koulupoliisin tehtävät. Haminan poliisiin entisessä palvelupisteessä, missä Lappeteläinen päivysti, on tätä nykyä baari. Kahden eri poliisiviran välisenä aikana Lappeteläinen oli perhekodissa yhteensä 20 lapsen isä. –?En osaa vieläkään sanoa, miksi jätin tytön yksin asuntoon. SUNNUNTAI 28 26.12.2021 Lappeteläinen oli hetki sitten häätänyt naapureidensa asunnosta, lähteneen baariin. Hän sanoo alkaneensa jo vähitellen tottua eloonsa eläkeläisenä, mutta se, että hänen kotikaupunkinsa Haminan poliisilaitos ajettiin vuoden 2016 lopuksi alas, kirpaisee Lappeteläistä yhä. Viimeiset kolme vuotta Lappeteläinen työskenteli Kotkan poliisiaseman esikäsittely-yksikössä. –?Tyttö nojasi kuistilla koiraan ja piti kättään sen niskassa. –?Oluthanat ovat entiseltä paikaltani käden ulottuvilla. Lappeteläinen värväytyi toisen kerran Haminaan poliisiksi 52-vuotiaana vuonna 2004. Tapahtumasta on kulunut jo kolme vuosikymmentä, mutta edestakaisin kävellyt, itkevä tyttö on jäänyt syvälle Lappeteläisen muistiin. ?????. –?Poliisi ei ole unohtanut lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä, mutta kiistaton tosiasia on, että poliisin nykyisillä resursseilla siihen ei riitä enää aikaa, Lappeteläinen toteaa. Koira pysyi paikallaan, se oli lämmin ja se antoi turvan. –?Se oli huono päätös. Kotkansaarelta on pitkä matka Haminaan ja vielä pitempi matka Virolahdelle ja Miehikkälään. Lappeteläinen teki koulukäyntejä ja hänen empatiaa käsittelevän luentonsa ehti yhden vuoden aikana kuulla yli tuhat Haminan eri koulujen oppilasta. Lappeteläinen kertoo ottaneensa vaimonsa kanssa ohjenuorakseen jo edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lausahduksen: ”Tarttis tehrä jotain.” Lappeteläinen korostaa, että hän ei olisi kyennyt pitämään perhekotia yksin, ” Tyttö nojasi kuistilla koiraan ja piti kättään sen niskassa. Lappeteläinen herkistyy vieläkin muistellessaan vuosien takaista 96-kiloa painaneen Simo-koiran ja perhekotiin sijoitetun tytön kohtaamista. Perhekoti Tuikussa asui kerrallaan neljä huostaanotettua lasta. Heidän ja Lappeteläisen ja hänen lastentarhanopettaja Lya-vaimonsa ja hänen tyttärensä Tean lisäksi talon väkeen kuului kolme bernhardinkoiraa ja kissa sekä vuokratalliin sijoitetut hevoset Tilona II ja Astra. Jarkko Lappeteläinen olisi jatkanut vielä 68-vuotiaanakin poliisin virassa, jos se olisi lain mukaan ollut mahdollista
Jarkko Lappeteläinen syntyi Kajaanissa olympiavuonna 1952 seitsemän lapsen perheen kuopukseksi. Lappeteläinen luonnehtii kuitenkin lapsuuttaan onnelliseksi ja tulleensa vanhempiensa ja sisartensa pilalle hemmottelemaksi. SUNNUNTAI 29 26.12.2021 vaan hän sanoo olleensa ja olevansa yhä vaimonsa ja tyttärensä kanssa hyvä tiimi. –?Kerran sanoin äidille niin pahasti, että hän alkoi itkeä. –?Änkyröinti kuuluu kasvamiseen. Jarkko Lappeteläistä kirpaisee yhä vieläkin se, että hänen kotikaupunkinsa Haminan poliisiasema ajettiin alas melko tarkalleen neljä vuotta sitten. Lappeteläinen sanoo olleensa enimmäkseen kelpo poika, mutta 13-vuoden iässä hän sanoo käyttäytyneenä toisinaan törkeästi. Hän oli se, kenelle uhmaja murrosikäiset sanoivat pahasti. Perhekodin isän roolissa Lappeteläinen joutui usein vastakkaiseen rooliin. Kaksi Lappeteläisen vanhemmista sisaruksista menehtyi jo lapsina. KIMMO SEPPÄLÄ ?????. –?Presidentille kuuliaisina päätimme tehdä jotain ja meillä oli palava halu auttaa lapsia ja nuoria. –?Olemme vaimoni kanssa syvästi tuntevia ihmisiä ja perhekodin äitinä ja isänä saimme fantastisia kokemuksia. Lappeteläinen toteaa, että biologinen vanhemmuus ei välttämättä luo tunnesidettä vanhemman ja lapsen välille eikä aina ole itsestään selvää, että jokainen maailmaan syntyvä lapsi on rakastettu. Lappeteläisen isä työskenteli autonkuljettajana ja äiti huolehti kotona lapsista. Toisinaan tuntui jopa siltä, että perhekotiimme sijoitetut lapset olisivat olleet omiamme
Puoli leikillään Lappeteläinen ehdottaa, että lasten kasvattamiseen pitäisi suorittaa kasvatuskortti samaan tapaan kuin lupa auton ajamiseen edellyttää ajokorttia. Lappeteläisen mielestä vanhemmuus ja kaveruus on erotettava toisistaan. –?He eivät halua tulla uudestaan hylätyiksi. Lapsen on kuitenkin myös ymmärrettävä, että se väärä teko, minkä hän on tehnyt, ei ole hyväksyttävissä. –?Kyse ei ollut meidän jaksamisestamme, vaan lapsilla on oikeus saada itselleen nuorempia kasvattajia Huostaanoton tarkoituksena ja tavoitteena on, että lapsi pystyy palaamaan omaan kotiinsa vanhempiensa luokse. Hän ei arkaile osoittaa rakkautta ja huolenpitoa, mutta tarvittaessa hän on ollut myös perhekodin määrätietoinen isä. Lappeteläisen mukaan tavoite toteutuu erittäin harvoin ja sijoitetut lapset muuttavat useimmiten täysi-ikäistyttyään omilleen. Sen lisäksi, että he soittelevat, he käyvät Haminassa myös tervehtimässä Lappeteläisiä ja esittelemässä heille ” Lapsen on aina tunnettava, että hänet hyväksytään ja hänestä huolehditaan. Ennen poliisiksi värväytymistään Jarkko Lappeteläinen työskenteli puolustusvoimissa. Jarkko ja Lya Lappeteläinen ehtivät pitää perhekotia 13 vuoden ajan ennen kuin Tuikkuun sijoitetut lapset alkoivat kutsua heitä äidin ja isän sijasta ukiksi ja mummiksi. SUNNUNTAI 30 26.12.2021 Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa änkyröidä ja aikuiset taas kykenevät sietämään lapsen uhmaa. –?Suomessakin on koteja, joissa ei huolehdita edes lapsen perustarpeista. Huostaanotetuilla ja sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on Lappeteläisen mukaan heidän oman historiansa vuoksi viime kädessä useimmiten vilpitön halu tehdä oikein. Ruokaa ei ole riittävästi ja kerran eräs lapsi kehui perhekotiamme hyväksi paikaksi, koska siellä hän sai nukkua rauhassa. Yhteydenpito Lappeteläisten ja heidän entisten sijoituslastensa välillä tapahtuu aina lasten aloitteesta. Lappeteläinen korostaa moneen kertaan olevansa pehmeiden arvojen ihminen. –?Miehekkäistä rooleista huolimatta en ole pitänyt lapsille sulkeisia enkä ole pamputtanut heitä kilteiksi, hän naurahtaa. –?Lapsen on aina tunnettava, että hänet hyväksytään ja hänestä huolehditaan. Perhekoti lopetti toimintansa 27. Entiset perhekoti Tuikun lapset alkavat nykyään olla jo kolmenkymmenen vuoden ikäisiä aikuisia. päivä toukokuuta vuonna 2004. Jos lapsi tai nuori tekee väärin, niin hänelle on tehtävä selväksi, että teolla on seurauksensa. ?????. Lappeteläinen korostaa, että lapsella täytyy olla rajat ja hänen täytyy saada rakkautta, että hän tuntee olevansa turvalliseksi
Entisestä poliisista ja perhekodin isästä on tullut eläkkeellä koulu-ukki. SUNNUNTAI 31 26.12.2021 lemmikkejään ja lapsiaan. –?Kaikilla lapsilla ei ole erilaisista syistä yhteyttä isovanhempiinsa. Jo vajaat neljä vuosikymmentä sitten Lappeteläinen teki nuorisotyötä omistamassaan ratsastuskoulussa Joutsassa. Kun eletään yhdessä, niin opitaan myös välittämään toisistamme, Lappeteläinen toteaa. –?Avun tarpeessa olevan auttaminen synnyttää voimakkaan, palkitsevan tunteen ja asettaa omat pienet murheet oikeaan mittakaavaansa. –?Kun rehtori Johanna Ristola aikanaan soittaa minulle, olen viiden minuutin varoitusajalla koululla. Siinä tapauksessa olisin saattanut olla rankka kasvattaja. –?Kaipaan ratsastukseen ja ratsastuskilpailuihin liittyviä yhteisiä kokemuksia. KIMMO SEPPÄLÄ ?????. Koronapandemian vuoksi Jarkko Lappeteläinen ei kuitenkaan ole vielä päässyt säännöllisesti vierailemaan Haminan Aseman koulun oppija välitunneilla. –?Onhan se aina hyvin tunteikasta tavata meillä ollut lapsi, saada syliin hänen pieni lapsosensa tai rapsuttaa hänen koiraansa ja kuulla, mitä kaikkea hyvää hänelle on elämässään tapahtunut. Hän ei kuitenkaan katso tehneensä perhekodin isänä mitään ihmeellistä, vaan eläneensä lasten kanssa melko tavallista perhe-elämää. Tätä nykyä Lappeteläinen toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukivanhempana omassa kodissaan asuvalle 6-vuotiaalle lapselle ja vapaaehtoisena Haminan seurakunnan diakoniatyön kauppa-apulaisena. Hän olisi yhä jatkunut työtään poliisin virassa, jos laki olisi antanut siihen myöten. Hevoset olivat olennainen osa myös Lappeteläisen perhekodin toiminnassa. Jarkko Lappeteläinen on 68-vuotiaana vielä tuore eläkeläinen. Odotan kovin sitä soittoa. Omia, biologisia lapsia Lappeteläisellä ei ole. Lappeteläisen ilme sulaa hymyksi, kun hän kertoo tapaamisistaan perhekotinsa entisten lasten lasten kanssa. –?Ehkä se on pelkästään hyvä. Vaikka Lappeteläisellä riittää lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä nykyäänkin, niin silti hän ikävöi joskus ihanaksi elämäksi luonnehtimaansa aikaansa perhekodin isänä. Koulu-ukin tehtävät selviävät varmasti tarkemmin sitten, kun toiminta saadaan käyntiin, Lappeteläinen toteaa
–?Yli 45-vuotiaista aikuisista jo 20 prosentilla on rasvoittunut maksa, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta. Yhdeksän kymmenestä rasvamaksaan sairastuneesta on ylipainoisia. Älä syö maksaasi pilalle Alkoholin ohella ylipaino on merkittävä riski maksan terveydelle. Joka viidennen yli 45-vuotiaan suomalaisen maksa on rasvoittunut. Se on niin yleinen, että puhutaan jo kansantaudista. ??. Rasvamaksa jaetaan kahteen tyyppiin: ei-alkoholiperäiseen ja alkoholin Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Teemasuomalaisessa 15.1.2019. JUSSI VEHKASALO. SUNNUNTAI 32 26.12.2021 Eija Marja-aho Suomalaisten yleisin maksasairaus on rasvamaksa
Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudok??. . Ylipaino ja alkoholi vahingoittavat maksaa. Yleisin rasvamaksan syy on ylipaino. Myös diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastavilla on suurentunut riski saada rasvamaksa. Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa pallean alla miltei täysin kylkiluiden suojassa. Lähde: Munuaisja maksaliitto, Wikipedia ” Vaihdevuosien jälkeen naiset kärsivät rasvamaksasta miehiä useammin. Maksa varastoi ravintoaineita, vitamiineja ja sokeria sekä rasvaa ja jakelee niitä vereen. USA:ssa lapsille on jouduttu jopa tekemään maksansiirtoja tulehdukselliseen rasvamaksaan liittyvän kirroosin takia, Färkkilä toteaa. Erityisen haitallista on vyötärölihavuus. Huolestuttavaa on yhä nuorempien lasten ja nuorten maksan rasvoittuminen. 90% rasvamaksapotilaista on ylipainoisia. . Virukset voivat aiheuttaa maksasairauden. Maksalla on yli 500 tehtävää. Se erittää sappea ruuansulatuksen tarpeisiin. Myös väärin annostellut lääkkeet, luontaistuotteet tai sienet voivat olla vaaraksi maksalle. –?Se liittyy nimenomaan ylipainoon. Ylipaino, alkoholi sekä virukset ja väärin annostellut lääkkeet uhkaavat maksan terveyttä. Maksa on ihmisen suurin sisäelin. Riskin suuruutta lisää vielä merkittävästi alkoholin käyttö.. Se hajottaa alkoholia, lääkkeitä ja muita vahingollisia kemiallisia aineita sekä elimistön itsensä tuottamia myrkkyjä. Rasvamaksassa maksan soluihin kertyy rasvaa, jolloin ne eivät toimi normaalisti. Maksa Elintärkeä elin . Erityisen haitallista on vyötärölihavuus. –?Vaihdevuosien jälkeen naiset kärsivät rasvamaksasta miehiä useammin. Aikuisen terve maksa painaa noin 1,5 kg. Martti Färkkilä. . . Rasvamaksan ensisijainen hoitokeino on painonpudotus. SUNNUNTAI 33 26.12.2021 aiheuttamaan. Noin 50-vuotiaaksi rasvamaksa on yleisempi miehillä, mutta sen jälkeen suhde muuttuu. Se tuottaa proteiineja ja muita aineita, jotka edistävät vammojen paranemista. Menopaussiin asti estrogeeni suojaa jossain määrin naisten maksaa, sanoo professori, ylilääkäri Martti Färkkilä HUSin Gastroenterologian klinikalta. . Rasvamaksasta puhutaan kun yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvasoluista. Rasvoittunut maksa voi painaa jopa useita kiloja. Rasvamaksa voi tulla myös normaalipainoiselle, mutta 90 prosenttia sairastuneista on ylipainoisia. Hyvät elämäntavat auttavat pitämään maksan terveenä
–?Jos on perusterve ja esimerkiksi kolmekymppisenä käy verikokeessa ja kaikki on ok, arvoja ei tarvitse tietyin väliajoin seuloa, Suomi näkee. Sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi ???. Siksi kaikki vyötärölihavat tai runsaasti alkoholia juovat eivät saa rasvamaksaa. On ihan eri asia, kuinka paljon ylipainoinen diabeetikkonainen voi juoda verrattuna normaalipainoiseen terveeseen mieheen, Färkkilä sanoo. Jokapäiväinen tissuttelu ei kuitenkaan ole millään tavalla kannatettavaa, vaan on parempi antaa maksan levätä välillä, Suomi sanoo. Alkoholi on ylipainon ohella toinen yleinen rasvamaksan aiheuttaja. Alttius maksan rasvoittumiseen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Se lisää myös riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin. –?”Turvallinen” määrä riippuu siitä, kenen kurkusta alkoholi menee alas. JUSSI LOPPERI ” Arviolta noin viidelle prosentille rasvamaksapotilaista kehittyy vakava tulehduksellisen maksasairaus. Maksan kannalta turvallista alkoholikäytön rajaa ei ole. Maksan rasvoittuminen ei ”tunnu” miltään eikä se välttämättä oireile mitenkään. Kannattaako maksa-arvojaan tutkituttaa säännöllisesti. Toisaalta hyvät arvot eivät poissulje pitkällekään kehittynyttä maksasairautta –?Vaikka henkilöllä olisi riskikäyttäytymistä alkoholin suhteen ja hän on ylipainoinen, maksa-arvot voivat silti olla normaalit, Färkkilä sanoo. –?Naisilla enintään yksi alkoholiannos päivässä ja miehillä enintään kaksi voi maksan kannalta olla ok, jos määrä ei siitä viikonloppuisin kasva. –?Arviolta noin viidelle prosentille rasvamaksapotilaista kehittyy vakava tulehduksellisen maksasairaus, Suomi toteaa. Pitkittynyt rasvamaksa voi johtaa maksakirroosiin eli maksan arpeutumiseen, joka lisää maksasyövän riskiä. Useimmiten maksan kunto tulee ilmi verikokeessa: ALAT-arvo on silloin koholla. Ylipainon ohella toinen yleinen rasvamaksan aiheuttaja on runsas alkoholin käyttö. SUNNUNTAI 34 26.12.2021 sesta koostuu rasvasoluista. Varsinaisesti rasvamaksa todennetaan kuitenkin ultraäänitutkimuksella
Ensimmäiset kansainväliset panimot ovat joutuneet boikottiin. HANNA-MARI JAAKKOLA #Oluttoo Naiset kokevat miehisellä olutalalla väheksyntää ja ahdistelua, kertoo tuore suomalainen kysely. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Shakerlehden numerossa 4/21.. SUNNUNTAI 35 26.12.2021 ????
Onkin mielenkiintoisia, miksi niin vähän naisia osallistui keskusteluun, vaikka paneelikeskustelun kuulijoina heitä oli runsaasti. Viime kesänä yksi olutvallankumouksen ikoneista, skottilainen Brewdog nousi otsikoihin, kun yli kuusikymmentä entistä työntekijää syytti yritystä avoimella kirjeellä syrjinnästä ja kiusaamisesta. Jo pitkään olut on koettu miesten tekemäksi ja nauttimaksi. Suurin osa näistä työntekijöistä oli naisia. Silti useimmat julkisuudessa esiintyvät oluentekijät ja olutvaikuttajat ovat miehiä. Samalla on ilmennyt useita naisten asiattomaan kohteluun liittyviä tapauksia. SUNNUNTAI 36 26.12.2021 Anikó Lehtinen Naisten rooli on ollut merkittävä läpi historian sekä oluenpanijoina, oluenjuojina että oluttoimijoina. Suomessa keskustelu panimoja olutalan mahdollisista syrjivistä rakenteista ja häirinnästä käynnistyi kesällä eriAmanda Mikkola kaljanteossa. Mistä se johtuu. Oluenkuluttajien eurooppalainen edunvalvontajärjestö European Beer Consumers´ Union (EBCU) järjesti syyskuussa kansainvälisen paneelikeskustelun, joka paljasti alalla vallitsevia asenteita. Monet näistä tapauksista ovat tulleet ilmi sosiaalisen median kautta. Ilmiö ei ole uusi. Vasta viime aikoina myös olutalalla on herätty keskustelemaan naisten ja vähemmistöjen asemasta. Kuva on Joutsasta vuodelta 1923. Myös brittiläinen media on tuonut esiin alan häirintää, ja useat naispuoliset oluentekijät ovat kommentoineet muun muassa työpanoksensa väheksymistä ja uralla etenemisen vaikeutta. Osa osallistujista ei nähnyt miesvaltaisuutta ongelmana. Yhdysvalloissa on tänä vuonna tullut julki naisten vähättelyyn tai seksuaaliseen häirintään liittyviä vakaviakin tapauksia, jotka ovat muuttaneet käsitystä huolettomana pidetystä panimoalasta. Tanskalainen Mikkeller-olutikoni sai vastata samankaltaisiin syytteisiin, kun yrityksen entiset työntekijät kertoivat kokemuksistaan. LAURI LEVÄMÄKI / MUSEOVIRASTO ?????. Suurin osa osallistujista ja puhujista oli miehiä. Häirinnän ja vähättelyn kokemukset ovat saaneet aikaan keskustelua myös Euroopan tasolla. Syntyneen tilanteen takia monet pienpanimot peruuttivat tulonsa Mikkellerin lokakuussa järjestämään MBCC-oluttapahtumaan
Tästä on poikkeuksena alueelliset oluttyylit, kuten sahti, jota tehtiin edelleen naisvoittoisesti kotona. Koska keskustelu liikkui pitkälti spekulaatioiden varassa, Olutliitto päätti käynnistää kyselyn häirinnästä. Täysin naisomisteista panimoa ei Suomessa vielä ole. Koulutetuista panimomestareista naisia on noin kolmasosa, ja he työskentelevät pääosin suurissa panimoissa. Naiset ovat panneet olutta Suomessa jo rautakaudelta asti, ja myöhemmin kaupungistumisen myötä naiset pitivät olutkapakoita – sopiva ammatti naiselle, sillä olihan oluenpanokin naisten työ. Tämä johtunee osaksi siitä, että monet pienpanimot on perustettu miesvoittoisena pidetyn kotiolutharrastuksen jatkona. SUNNUNTAI 37 26.12.2021 laisilla sosiaalisen median alustoilla. Vaikka kysely oli avoin kaikille sukupuolille, suurin osa vasHistoria Nainen sai käydä yksin oluella vasta 1960-luvulla Naisten rooli on ollut merkittävä oluen historiassa, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa alkoholi ja seksuaalinen kanssakäyminen on perinteisesti liitetty yhteen, minkä vuoksi olutammattia harjoittavia naisia on seurannut epämääräinen maine. ?????. Naisten rooli oluenteossa muuttui tekijästä oluenpanoa tukevaan roolin, kuten vaikka pullottajaksi. Itse oluentekijät tai panimoiden omistajat ovat usein miehiä, varsinkin pienpanimopuolella. Samoja mainehaittoja ei ole liitetty olutta myyviin tai valmistaviin miehiin. Oluenteon teollistuessa 1700-luvun lopussa Suomessa panimoiden oluentekijöiksi palkattiin usein ulkomaalaisia panimomestareita. Naisten ei ole sopinut käydä yksin kapakassa, joten vaikka nainen on voinut myydä olutta ravintolanpitäjänä, oman maineen kannalta ei ole ollut kannattavaa juoda olutta ravintolassa. Vastauksia tuli 45 sekä panimoissa työskenteleviltä naisilta että olutravintoloiden ja festivaalien työntekijöiltä. Panimoja olutalan häirintäkyselyyn pystyi vastaamaan verkossa nimettömänä tai yksityisviestillä @oluttoo-Instagram-tilillä. Tarkkoja lukuja kotioluen harrastajien sukupuolijakaumasta ei kuitenkaan ole. Nykyään naisia työskentelee paljon panimoalalla, mutta työpaikat löytyvät enemmän viestintä-, markkinointi-, HRja myyntipuolella. Naiset päästettiinkin yksin ravintolaan vasta 1960-luvulla. Varsinaisia naisoluentekijöitä on taas karkeasti noin kolmisenkymmentä Suomen yli 130 panimossa
Kyselyn perusteella olutravintoloissa ja -festivaaleilla toistuvat hieman samat ongelmat. Kyselyn vastausmäärä on suppeahko, mutta näyttää, että alalla on jonkin verran sukupuolirakenteisiin liittyviä ongelmia. Panimoalan slangi panopuheineen koetaan häiritsevänä ja omaan tilaan kohdistuvana. Suurin ongelma kyselyn perusteella tuntuu kuitenkin olevan naisten osaamisen vähättely ja uralla etenemisen vaikeus. Useissa työpaikoissa koetaan myös sanallista seksuaalista häirintää, kuten naisten vartalon kommentointia. Panimopuolella useat naiset kokevat, että heitä ei välttämättä työntekijöinä oteta niin vakavasti kuin miehiä ja yleneminen on vaikeampaa. Olutliiton kysely ?????. Sekä Olutliiton kyselyn vastauksissa että alan keskusteluissa nousee toistuvasti esiin naisten ulkopuolisuuden tunne panimomaailmassa. FOTO ROOS / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO ” 65 % on kokenut häirintää tai vähättelyä, josta 100 % sanallista, 90 % vähättelyä, 27 % fyysistä. Naisten asiantuntijuuden vähättely on yleistä, mutta myös asiakkaiden taholta kohdistuva lähentely ja seksuaalinen häirintä mainittiin. Monet kokevat olutmaailman ilmapiiriltään miesten maailmaksi, jossa on vaikea löytää paikkaansa. Osa ravintoloiden ja festivaalien naispuolisista työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan usein sekä työyhteisön että asiakkaiden taholta Naisia töissä Sinebrychoffin panimolla Helsingissä vuonna 1948. SUNNUNTAI 38 26.12.2021 taajista oli naisia
Pink Boots Societyn tavoitteena on edistää alalla toimivien naisten urakehitystä sekä keskinäistä verkostoitumista. Global Ladies Of Worth (GLOW) on naisten perustama kansainvälinen järjestö, joka pyrkii murtamaan ennakkoluuloja alalla ja muuttamaan olutalan rakenteita. Olutalan tasa-arvon ajajia: @ratmagnet, @britishbeergirl, @punkswpurpose Naisille Naisten omia olutareenoja Amerikkalainen Pink Boots Society on järjestö olutmaailmassa työskenteleville naisille. Suomessa naisoluentekijöillä ja oluesta palkkansa tienaavilla naisilla on oma Facebook-ryhmä Beer Bitches Finland, jonka kautta on sovittu muun muassa yhteisten oluiden tekemisestä. Kansainvälinen naisten oluenpanopäivä (International Women’s Collaboration Brew) on kansainvälinen naisten verkosto, joka haluaa tuoda yhteen alalla työskenteleviä naisia ja naispuolisia kotioluentekijöitä naistenpäivänä oluentekoon. Myös Suomessa naisoluentekijät ovat kokoontuneet jo kolmatta vuotta tekemään naistenpäivän oluen. SUNNUNTAI 39 26.12.2021 eri lailla kuin miehiä. Näin ala saadaan houkuttelevaksi laajemminkin, mikä tekee hyvää sekä työyhteisöille että olutkulttuurin moninaisuudelle. Järjestöllä on myös oma naisten oluentekopäivä. Panimoja olutmaailman rakenteita tulisi muuttaa, jotta naiset ja vähemmistöt kokisivat alan omakseen. Oluiden tuotosta osa lahjoitetaan Pink Boots Societylle, joka myöntää stipendejä kouluttautumiseen. Epäkohdista huolimatta entistä useampi nainen valitsee uransa joko oluentekijänä, olutravintolassa, kirjoittaen tai luennoiden oluesta, ja naisoluenkuluttajien määrä kasvaa. Vaikka monet panimot palkkaavat naisia ja miehiä työkokemuksen mukaan sukupuolesta riippumatta, kyseessä on yksittäistä panimoa suurempi asia. Yhteistä kaikille jäsenille on se, että he ovat naisia ja ansaitsevat ainakin merkittävän osan toimeentulostaan oluen parissa. Järjestöllä on kansainvälinen naisten oluentekopäivä, jolla pyritään tuomaan naisten tietotaitoa esille. GLOW:n tarkoituksena on saada naiset näkymään olutmaailmassa ja nostaa alalla olevat ongelmat esiin. ?????. . Järjestöön kuuluu esimerkiksi panimoiden, olutravintoloiden ja olutkauppojen omistajia, panimomestareita ja olutkirjoittajia
JUSSI VILJALA Tämän drinkin teki tekoäly Tekoäly ei maista, mutta cocktailien nimien keksiminen ja reseptien sorvaaminen siltä onnistuu. SUNNUNTAI 40 26.12.2021 ????. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Shaker-lehden numerossa 4/21.
Hän syötti tekoälylle satoja klassikkokirjoista poimittuja cocktailreseptejä, joiden perusteella tekoäly loi mallin siitä, miltä cocktailresepti näyttää. Inhaled Tartar (kuva edellisellä sivulla) . 3 cl sitruunamehua . 3 cl Oloroso sherrya . Matti Tedre on tietojenkäsittelytieteen professori ja cocktailharrastaja, jota askarrutti, voisiko tekoäly olla juomien tekijänä luova, Viljala kuvailee. inkivääriolutta pidentämiseen . – Minulle koko tekoälyjuoma on sairaan pelottava ajatus. . Lasi: Highball. dash Angostura -bitteriä . . Lasi: Cocktail. curry-jauhetta maun mukaan . Tältä pohjalta se loi satojatuhansia cocktailreseptejä yhden yön aikana. Koristele karamellisoidulla inkiväärillä ja appelsiinisiivulla. Tekoäly vaatii ison datan toimiakseen kunnolla. 1 cl tummaa rommia . 3 cl sitruunamehua . . JUSSI VILJALA Royal Punch sisältää muun muassa rommia, sherryä ja appelsiini-bitteriä.. dash appelsiini -bitteriä . Mariaana Nelimarkka Ravintoloitsija Jussi Viljalan kanta-asiakkaisiin joensuulaisessa Another Doggy -ravintolassa kuuluu Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre. Valmistus: Ravista. Tedre kertoo tutkineensa, miten tekoälyä opetetaan lapsille ja vasta-alkajille. Hän päätti kokeilla samaa cocktailreseptien kanssa. 3 cl sokerilientä . 3 cl tuorepuristettua appelsiinimehua . 2 cl Ouzoa . 3 cl Martinia . Valmistus: Rakenna. Kaksikon kohtaamisissa syntyi idea: voisiko tekoälyä käyttää cocktailien luomiseen. SUNNUNTAI 41 26.12.2021 ????. – Kokeilimme toista neuroverkKokeile itse Tekoälyn luomat reseptit Royal Punch
Se onnistui myös tekoälyjuomilla. Toinen Another Doggyn kanta-asiakas Tapani Toivonen on Suomen johtavia tekoälytutkijoita, ja hän lähti kehittämään ideaa eteenpäin. – Kun kaksi tekoälyä kilpaili paremmuudesta, luovuus tuli esiin. HENRY SIIKANEN ?????. SUNNUNTAI 42 26.12.2021 koarkkitehtuuria, LSTM:ää eli long short-term memorya, joka onnistui käyttämään yhteenkuuluvia raaka-aineita ja niille sopivia teko-ohjeita, Tedre summaa kokeilun. – Tapahtumalla oli huikea suosio, ja juomia kysellään vieläkin. Yhden illan ajan tekoälydrinkit vetivät talon täyteen, ja valittavana oli neljä juomaa: Royal Punch, Inhaled Tartar, Green Turf ja Nimetön. Itse ilta oli super. Kokeilussa syntyi niin paljon reseptejä, että baarimestareilla oli täysi työ poimia parhaat juomat esiin. Tekoälyhankkeen toteutumiseen tarvittiin pyhä kolminaisuus: cocktailbaarimestarit, huippuluokan tutkijat ja markkinointi-ihminen. Ne keksivät cocktaileille myös nimet ja käyttötarkoituksen, Viljala toteaa. Moni kävi koko listan läpi. Kun Jussi Viljala esitteli idean tekoälycocktaileista kollegoilleen, nämä ” Tarvitaanko meitä baarimestareita enää. Jussi Viljala Jussi Viljala on joensuulaisen Another Doggyn ravintoloitsija. Lopputulos oli maisteltavissa syyskuun alun tapahtumassa. – Juomat tuovat ihmisiä yhteen. Tuleeko meistä automaatteja, jotka esivalmistelevat ja syöttävät tiedot koneelle. Viljalalle on ollut tässäkin prosessissa tärkeää toteuttaa Another Doggyn missiota. Ne luonut malli tiesi cocktailresepteistä vain sen, mitä klassikkococktailkirjat sisältävät, eikä niissä ole mitään kovin luovaa. Matti Tedrellä ja Tapani Toivosella riitti juttuseuraa. Siihen tarvittiin kaikki mahdollinen kapasiteetti. Ihmisten kirjo oli mahtava, kun baari oli täynnä tekoälystä kiinnostuneita, baarissa esillä olleen taidenäyttelyn takia tulleita ja cocktail-ihmisiä. Hän laittoi kaksi tekoälyä kilpailemaan paremmuudesta. Viljalalle tulee ensimmäisen tekoälyn cocktaileista mieleen 1900-luvun alkupuolen cocktailit
Vai lähtisikö tekoäly mustikkametsälle hakemaan shrubin aineksia. Tuleeko meistä automaatteja, jotka esivalmistelevat ja syöttävät tiedot koneelle. Entä hankkeen jatko. Miten tekoälyn luomukset eroavat ihmisen luomuksista. – Tekoälytutkijat eivät ole erityisen kiinnostuneita sovelluksista vaan algoritmeista ja teknologian kehittämisestä. SUNNUNTAI 43 26.12.2021 tyrmistyivät: ”Mehän ollaan pian työttömiä!” Viljalalla itselläänkin on kahtalaiset ajatukset. Toisaalta kahden tekoälyn kamppailussa paljastui, että tekoäly voi olla hyvä keksimään nimiä. – Tekoälyn keksimät nimet eivät välttämättä liity juomaan, mutta on mielenkiintoista, miten sitä voi opettaa. Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre ?????. Toisaalta hänen teki mieli kehitellä ideaa mutta toisaalta: – Tarvitaanko meitä baarimestareita enää. Kiinnostavaa tulevaisuudessa olisi, millaista dataa ja millaisia algoritmeja tai neuroverkkoarkkitehtuureja voisi kokeilla, että lopputulos saataisiin yhä paremmaksi. Hän aikoo hyödyntää tekoälyä juomien nimeämisessä jo listan seuraavan uudistuksen yhteydessä vuodenvaihteessa. Voi syöttää tarinaa juomien takaa ja auttaa sillä tavalla luomaan parempia nimiä. Tedren mukaan tähänastinen projekti kertoo yhtä paljon tekoälyn mahdollisuuksista kuin sen rajoituksista. Tedre ja Toivonen pohtivat aiheesta tieteellistä julkaisua. ” Voisiko sitä parantaa esimerkiksi niin, että käyttäjä voisi luetella raaka-aineet, joita kaapissa on, ja katsoa, mitä tekoäly ehdottaa niistä. Voisiko sitä parantaa esimerkiksi niin, että käyttäjä voisi luetella raaka-aineet, joita kaapissa on, ja katsoa, mitä tekoäly ehdottaa niistä, Tedre puntaroi. Henkilökohtaisesti kuoppaisin asian, tekoäly on niin pelottava. Osa yhdistelmistä on toki erittäin onnistuneita. Another Doggyn baarimestareiden ei tarvitse pelätä työttömäksi jäämistä, sillä heidän cocktailiensa tarina linkittyy niin vahvasti paikallisuuteen joka tasolla, että ihmisen panos ei ole korvattavissa. Käyttämämme tekoäly on aika vähällä työllä tehty ja alkeellinen. – Kyse on cocktailkielimallista, joka on datan pohjalta oppinut luomaan loputtomasti samankaltaisia reseptejä kuin mitä sen opetusdatassa on. – Tekoälyn tekemässä cocktailissa voi olla yllätyksellinen aspekti, mutta huomaa, että se on tehty maistamatta. Lisäksi yksinkertaiset juomat ovat kuin koottujen cocktailien kirja, ja jos ne ovat vielä nimettömiä, kuten yksinäisen tekoälyn luomukset, se on tylsää. Mutta se ei tiedä, onko lopputulos hyvä vai huono, tai miten sen esittämät aineet kemiallisesti käyttäytyvät keskenään. Viljalasta ne ovat hyvin teknisiä. Tämä on juuri se, mitä toivoin: kun suunnittelemme listaa, vaikeimpia tehtäviä on keksiä juomille nimet, Viljala toteaa
Isompi osa antaa palautetta kuin osasin kuvitella. Kun American IPA -tyylinen olut sitten päätyy kauppaan ja kuluttajan käteen, AI Brew ohjaa QR-koodilla antamaan oluesta palautetta. SUNNUNTAI 44 26.12.2021 Mariaana Nelimarkka Oppivan oluen taustalla on tekniikan tohtori Lari Melander kavereineen. Suomen ensimmäinen tekoälypohjainen olutkonsepti syntyi brewersfriend.comin reseptipankin pohjalta. Hommasta tulee mielenkiintoista, kun saa paljon dataa, joten olut oli saatava kaupan hyllylle, Melander taustoittaa. LARI MELANDER Nörttiolut kehittyy palautteesta ?????. Melander hyödynsi sivustolla arvosteltuja reseptejä. Oluet ovat tehneet hyvin kauppansa, niistä on oltu kiinnostuneita, ja palautetta on saatu. – Joka tölkissä on koodi, joka oikeuttaa yhteen arvosteluun ja erottelee, mistä erästä on kyse. Tekoälyalgoritmi kehitti reseptin, joka toimi konseptin lähtötilanteena, Melander selostaa. – Mallini pyrki löytämään yhteiset tekijät hyvien oluiden välillä, ja ensimmäisen oluen pohjana oli 150 reseptiä. Miten olutreseptiä voisi kehittää tekoälyn ja kuluttajapalautteen avulla. Tämä motivoi jatkamaan konseptia, Melander kertoo. Olut-algoritmin kehittäjä Lari Melander. – Mitä saisi aikaan, jos yhdistäisi panimoprosessin ja koneoppimisen. Kaverusten konsepti AI Brew ei ole panimo, vaan se teettää oluensa kiertolaispanimoiden tapaan lohjalaisella UG Breweryllä. Alkuperäiset 150 reseptiä ovat pohjalla tietopankissa, johon Melander liittää kuluttajapalautteen. Koeponnistin asiaa kotioluella. Tamperelaistunut Melander on sekä kotiolutharrastaja että automaatiotekniikasta väitellyt ”nörtti”, jonka näkökulmasta oppivassa oluessa yhdistyy kaksi maailman kiinnostavinta asiaa. – Tekoälyalgoritmi kehittää kaiken olemassa olevan tiedon ja palautteen perusteella uuden reseptin, jolla tuotamme uuden erän oluesta