Päätoimittaja Tuulia Viitanen 7.1.2022 PERJANTAI Urheilu: Ennen hiihto oli joka pojan harrastus. Sivut 10–14 SIMO HÄRKÖNEN Ruoka: Lihaa korvaavat tuotteet menevät kuin kuumille kiville. Sivut 15–18. Nyt koulujen pakkohiihdosta halutaan eroon. Tämä nimenomainen yksilö on ollut Kalastajatorpan ajojen yleisöarvonnan pääpalkinto ennen sotia. Kasviproteiinihyllystä löytyy erinomaisia mutta myös huonoja vaihtoehtoja. Sivut 39–42 ”Kyllähän se katseita kääntää” Autot: Kari Silvennoisen rakas harraste on vuosimallin 1937 Skoda 420 Popular
Sari Vanninen Päästökaupasta on tullut EU:n ilmastopolitiikan kruununjalokivi, sanoo teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työja elinkeinoministeriöstä. Vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut päästökauppa kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Minkä verran prosessista vapautuu ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, riippuu käytettävästä polttoaineesta. Hinta lähentelee jo 100 euron rajaa. Viimeistään viime vuonna päästökauppa on näyttänyt todelliset kynPäästökaupasta tuli EU:n ilmastopolitiikan kruununjalokivi Päästöoikeuden nopea hinnannousu yllätti viime vuonna kaikki. Voimalaitoksen piipun päästä tulee vesihöyryä. PERJANTAI 2 7.1.2022 ???????. Suomessa osuus on hieman alle puolet. KIMMO KIRVES. Jo yli 15 vuoden ajan päästökauppa on leikannut raskaan teollisuuden, voimalaitosten ja EU:n sisäisen lentoliikenteen päästöjä, koska päästöille asetetaan vuosittain aleneva päästökatto
Viime vuonna päästöoikeuden hinta lähes kolminkertaistui. ” Kun päästöoikeuden hinta nousee, joillain aloilla päästövähennyskeinot tulevat kustannustehokkaammiksi. Hiilivuotoalat, eli teollisuuslaitokset, joiden tuotanto olisi mahdollista siirtää alemman kustannustason maihin, saavat päästöoikeutensa ilmaiseksi. On vaikea sanoa, kuinka ylös hinta voi vielä nousta, koska päästökaupassa ei ole mekanismia, joka puuttuisi suoraan hintaan. Hinta määräytyy markkinoilla, toteaa Jyräsalo. Jo lähtötaso vuoden ensimmäisessä huutokaupassa oli päästökaupan historiassa korkea: 32,66 euroa hiilidioksiditonnilta. Päästökaupan asiantuntija Tiia Jyräsalo, Energiavirasto. –?Hinnan nousu viime vuonna yllätti kaikki, myös alaa seuraavat analyytikot. Päästöoikeuden hinta kallistui reippaasti, ja se kannusti päästökaupan piiriin kuuluvia vähentämään entisestään päästöjä. Juhani Tirkkosen mukaan nyt ollaan sillä tasolla, että energiatuotannossa ja teollisuudessa kannattaa siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Sähkönja lämmöntuotannossa päästökauppa on jo vuosien ajan vauhdittanut siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan, sillä aivan pienimpiä lämpölaitoksia lukuun ottamatta energia-ala joutuu ostamaan päästöoikeutensa markkinoilta. Ilmaisjaossakin päästöoikeuksien määrä vähenee vuosittain. Koska kaasusta on pulaa ja sen hinta on erittäin korkea, sitä korvataan ???????. –?Missään markkina-analyysitalojen ennusteissa ei ole tällaista hinnannousua osattu ennustaa. Puoli vuotta sitten kukaan ei ennustanut tällaista, toteaa Juhani Tirkkonen. Huutokaupassa 7. Myös viimeaikainen talouskasvu on lisännyt polttoaineiden ja sähkön kysyntää, kertoo Petteri Haveri. Näin tapahtuu esimerkiksi terästeollisuudessa, huomauttaa Haveri. –?Kun päästöoikeuden hinta nousee, joillain aloilla päästövähennyskeinot tulevat kustannustehokkaammiksi, sanoo päästökaupan asiantuntija Tiia Jyräsalo Energiavirastosta. Hintaan on vaikuttanut syksyllä kärjistynyt Euroopan kaasukriisi. –?Etenkin sähköntuotannossa Suomessa jäljellä on enää vain vähän fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia, sanoo ekonomisti Petteri Haveri Energiateollisuus ry:stä. Myös Tiia Jyräsalo sanoo, että viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen. Maakaasusta on pulaa tyhjilleen laskettujen varastojen ja kylmän alkutalven takia. joulukuuta hinta oli kivunnut 82,87 euroon. –?Ilmaisjaon piiriin kuuluvat joutuvat usein ostamaan lisää päästöoikeuksia markkinoilta, ja myös se kannustaa kehittämään teknologiaa ja vähentämään päästöjä. PERJANTAI 3 7.1.2022 tensä. –?Euroopan ilmastopolitiikka on ohjannut siirtymää kivihiilestä maakaasuun, jonka myötä vanhimpia kivihiilivoimaloita on poistettu käytöstä
–?Kun EU teki päätöksen päästötavoitteen kiristämisestä, markkina alkoi ennakoida sitä, että päästökauppajärjestelmään tulee kiristyksiä, koska se on ensisijainen keino EU:ssa vähentää päästöjä. MARKO PUUMALAINEN ????????. Markkinavakausvaranto alkoi vaikuttaa päästöoikeuden hintaan jo vuonna 2018, jolloin ylitettiin silloin lähes haamurajana pidetty 20 euron raja. PERJANTAI 4 7.1.2022 nyt Euroopassa kivihiilellä. Lisäksi Jyräsalon mukaan ne, joilla olisi mahdollisuus myydä oikeuksia, panttaavat niitä tulevaisuuden varalle omilla rekisteritileillään. Tilannetta korjattiin vuoden 2019 alussa käyttöön otetulla markkinavakausvarannolla, jonne siirretään huutokaupattavaksi tarkoitettuja päästöoikeuksia, kun markkinoilla oleva päästöoikeuksien ylijäämä on tietyn suuruinen. Kasvihuonekaasupäästöjä on yhteensä vähennettävä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Päästöoikeuksia ostetaan nyt varastoon, sanoo Tiia Jyräsalo. Ilmaston saastuttaminen oli tuolloin yli 30 kertaa halvempaa kuin nyt. Kuvassa Stora Enson Uimaharjun tehdas. Se osaltaan nostaa päästöoikeuden hintaa. Kun päästökauppa alkoi vuonna 2005, EU:n komissio myönsi päästöoikeuksia runsaalla kädellä nopean talouskasvun takia. Jyräsalon mukaan päästöoikeuden korkea hinta on yksi syy viime vuoden Suuret teollisuuslaitokset saavat päästöoikeuksia myös ilmaisjakona. Ja koska kivihiilen poltosta syntyy maakaasua enemmän päästöjä, laitokset joutuvat ostamaan markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Halvimmillaan päästöoikeuden hinta oli vuonna 2013 jopa alle kolme euroa hiilidioksiditonnilta. Päästöoikeuksien halpa hinta ei kannustanut yrityksiä päästöjen vähentämiseen tai vähähiilisiin investointeihin. Myös EU:n päästötavoitteiden kiristäminen viime kesänä on vaikuttanut hintaan. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut pitkä taantuma Euroopassa kuitenkin muutti tilanteen. Lisäksi päästökauppajärjestelmää tarkistetaan. Glasgow’n ilmastokokous vahvisti suuntausta. Vielä viime vuosikymmenellä päästökaupan toimivuutta epäiltiin. –?Päästöoikeuksia jäi markkinoille varsin runsaasti, ja niistä oli ylitarjontaa, sanoo Petteri Haveri. Taustalla vaikutti valuvirhe
Haverin mukaan pörssisähkön hinta on kivunnut korkealle samasta syystä kuin päästöoikeuden hinta. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasujen vähentämistä kustannustehokkaalla ja taloudellisella tavalla. PERJANTAI 5 7.1.2022 lopun pakkasissa lähes ennätystasolle nousseen pörssisähkön hintaan. . . Ilmaisjako ei koske sähköntuotantoa. Luvat tarvitaan muun muassa polttoaineiden polttoon laitoksissa, mineraaliöljyn jalostukseen, raudan ja teräksen tuotantoon sekä massan ja paperin/kartongin valmistamiseen. Molempien kysyntä on kasvanut tarjontaa enemmän. Tänä vuonna päästöoikeuksien huutokauppatuloja kertyy noin 400 miljoonaa euroa. Toki uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön varastoinnin kehittäminen tulee aiheuttamaan kustannuksia, arvioi Jyräsalo. Neljännellä päästökauppakaudella vuosina 2021–30 päästöoikeudet lasketaan liikkeelle pääasiallisesti huutokauppaamalla. –?Jotkut kivihiiltä käyttävät kaukolämpöyhtiöt ovat saattaneet nostaa kaukolämmön hintaa korkean päästöoikeuden hinnan takia, arvioi Haveri. Suomessa Energiavirasto toimii huutokaupanpitäjänä eli vastaa Suomen osuuden huutokauppaamisesta EU:n yhteisellä huutokauppapaikalla. . Joillakin toimialoilla päästökauppa EU:n päästökauppa Tavoitteena kasvihuonekaasujen vähentäminen . . –?Pitemmällä tähtäyksellä päästökaupan korkean hinnan vaikutus sähkön hintaan on oikeastaan päinvastainen. Päästöoikeudet rajoitetaan vuosittain EU:n vahvistamalle enimmäistasolle. Kaikilla päästökauppaan kuuluvilla laitoksilla täytyy olla päästölupa ja hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma. Se kannustaa käyttämään uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa, jolla sähköntuotanto on edullisinta ja josta ei tarvitse maksaa päästöoikeuksia. Lähde: Energiavirasto ????????. Ilmaisjako koskee ns. . Kauden loppua kohden ilmaisjaon osuus vähenee ja huutokaupan osuus kasvaa. . Järjestelmällä rajoitetaan energiaintensiivisen teollisuuden, energiantuottajien ja lentoyhtiöiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Yritykset saavat päästöoikeudet joko ilmaisjakona tai ostamalla päästöoikeuksia. Päästöjen määrä vähenee vuosittain. . Energiavirasto vastaanottaa Suomen huutokaupoista saadut tulot ja tulouttaa ne valtiolla. Kaukolämmössä päästöoikeuden hinnannousu näkyy, jos yritys esimerkiksi joutuu ostamaan huutokaupasta lisää päästöoikeuksia korkealla hinnalla ja siirtää sen kuluttajahintoihin. hiilivuotoaloja teollisuudessa sekä muun muassa pienempiä kaukolämpöja CHP-laitoksia
PERJANTAI 6 7.1.2022 on vauhdittanut alasajoa. Jos samanlainen päästöjen hinnoittelu kattaisi koko maapallon, ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen onnistuisi. Raha ei ole korvamerkittyä, mutta päästökauppaa koskevan direktiivin mukaan vastaava määrä tuloja on käytettävä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. Päästöoikeuden hinnan nousu lihottaa valtion kukkaroa, sillä huutokauppatulot tuloutetaan valtiolle. Laitos käynnistetään yleisimmin kovilla pakkasilla. JUHA INKINEN ????????. –?Ihan varmasti onnistuisi jo pelkästään päästöille asetettavan vuosittaisen päästökaton avulla, toteaa Haveri. –?Lisäksi päästökauppajärjestelmä edellyttää hyvin tarkkaa raportointia päästöistä, ja läheskään kaikissa maailman maissa siihen ei ole edellytyksiä, huomauttaa Tirkkonen. EU:ssa päästökauppa on kuitenkin laajenemassa uusille alueille. –?Suomessa näitä aloja on esimerkiksi turpeen energiapoltto, sanoo Juhani Tirkkonen. Puoli vuotta sitten kukaan ei ennustanut tällaista. Haverin mukaan turpeen energiakäytölle etsitään vaihtoehtoja myös imagosyistä. Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, työja elinkeinoministeriö Joensuun Noljakassa sijaitseva Savon Voiman lämpölaitos toimii varavoimalaitoksena ja käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Ilmastotavoitteiden näkökulmasta EU:n ilmastopolitiikan kruununjalokivestä on siis hioutunut jo todellinen timantti. –?Suomi käyttää paljon suuremman summan ilmastotoimiin vuosittain, mutta päästökaupan tulo osana sitä on ihan hyvä summa, sanoo Tirkkonen. –?Komission esityksessä päästökauppa koskisi myös liikennettä ja rakennusten lämmitystä. Realistista se ei kuitenkaan ole jo senkin takia, että valtioiden olisi siitä hyvin vaikea sopia. Toteutustapaan liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, koska tällöin päästökauppa vaikuttaisi suoraan kansalaisiin, sanoo Tirkkonen. Pieni lämpövoimalaitos saa päästöoikeuksia myös maksutta. Tänä vuonna summa nousee ennätysmäiselle tasolle noin 400 miljoonaan euroon. ” Hinnan nousu viime vuonna on yllättänyt kaikki, myös alaa seuraavat analyytikot
Laitoksessa käytetään myös bioöljyä ja kaatopaikkakaasua. Vuonna 2013 ne olivat noin 30?000 tonnia enemmän, 117?000 tonnia. Viime vuonna laitoksen todennetut päästöt olivat reilut 87?000 tonnia hiilidioksidia. Turvetta tulee noin 15 rekallista. Tuolloin laitos ei vieSavon Voima Joensuu Oy:n käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen Joensuun Iiksenvaaran voimalaitoksella. KIMMO KIRVES ????????. Laitokselle tulee talvipakkasilla päivittäin noin 50 rekallista puupohjaista polttoainetta, kuten haketta, sahanpurua ja rankaa. Bioöljyn osuus on noin 1,5 prosenttia polttoaineesta, kertoo voimalaitoskierroksella käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen. –?Tällä hetkellä kattilassa palavasta polttoaineesta noin 70 prosenttia on puupohjaista polttoainetta ja 30 prosenttia turvetta. Se on Savon Voima Oyj:n suurin voimalaitos. Laitos tuottaa Joensuun tarvitseman kaukolämmön, mutta myös sähköä. Laitoksen pääpolttoaineita ovat puupohjaiset biopolttoaineet ja turve. PERJANTAI 7 7.1.2022 Päästökauppa vaatii yrityksissä tarkkaa suunnittelua ja ennakointia Sari Vanninen Joensuulaisten kaukolämpö tuotetaan Savon Voiman lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksessa Joensuun Iiksenvaaralla
Kukaan ei tiedä, miten korkealle se vielä voi nousta. Päästökaupan piiriin kuuluvissa yrityksissä pyritään ennakoimaan mahdollisimman tarkasti päästöjen määrää vuoden–kahden päähän. Ensi kesän jälkeen laitoksen päästöt putoavat merkittävästi, kun kattila muutetaan 100-prosenttisesti puupohjaisella polttoaineella toimivaksi. Se lähtee voimalaitokselta talvipakkasilla noin 115-asteisena ja kesällä 72-asteisena. Sitä varten laaditaan polttoaineen käyttösuunnitelmat ja arvioidaan päästöoikeuksien tarve. PERJANTAI 8 7.1.2022 lä ollut Savon Voiman omistuksessa. Nykyisin kattilan puhtaanapito vaatii vielä turpeen poltosta syntyvää rikkiä. Kokonaan turpeesta luopumista Savon Voiman konserni tavoittelee vuoteen 2027 mennessä. Päästöjä on vähennetty lisäämällä biopolttoaineiden osuutta polttoaineesta ja kasvattamalla energiatehokkuutta. Hiilidioksidipäästöjen vähenemisen myötä vähenee myös laitoksen päästöoikeuksien tarve. –?Päästökauppa vaatii melkoista suunnittelua, markkinoiden seurantaa ja ajan hermolla olemista. Tavoitteena on hankkia päästöoikeuksia mahdollisimman taloudellisesti, sanoo ympäristöja Voimalaitoksen kattilassa lämpötila nousee 850–1100 asteeseen. Valtavaan tulipesään pääsee kurkistamaan vain pienestä tarkistusikkunasta. KIMMO KIRVES ????????. KIMMO KIRVES Joensuun kaukolämpöverkossa kiertävä vesi palaa voimalaitokselle noin 40-50 asteisena. Esimerkiksi aiemmin savukaasut menivät taivaalle 160-asteisina, mutta nyt hukkalämpö otetaan talteen savukaasupesurissa ja siirretään kaukolämmön paluuvirtaukseen. Laitoksen kattilan biokonversio on keskeinen osa Savon Voiman hiilineutraaliustavoitetta. Se tietää säästöä päästöoikeuksien hankinnassa, sillä päästöoikeuden hinta hipoo nyt sataa euroa hiilidioksiditonnilta. Yhtiö pyrkii Joensuun-toiminnoissaan hiilineutraaliuteen vuonna 2025 Joensuun kaupungin kanssa solmitun ilmastositoumuksen mukaisesti
Lisäksi tarvitaan ulkopuolinen todentaja, joka tekee laitoskierroksia ja todentaa kaikkien laitosten polttoaineiden käytöt yksityiskohtaisesti, kertoo Turunen. Viime vuoden päästöjä varten pohjoissavolainen energiayhtiö oli hankkinut päästöoikeuksia jo aiemmin. Maksuttomien päästöoikeuksien saaminen edellyttää erillistä lupaa, tarkkailua ja todentamista, jolloin vähän käyville laitoksille ei Turusen mukaan ole kannattavaa edes hakea maksuttomia päästöoikeuksia. Erotus kertoo toimitetun polttoaineen määrän. Kaikille päästökaupan piiriin kuuluville laitoksille on oltava päästölupa. Sanna Turunen ????????. Toisaalta tarpeettoman suuria määriä emme hanki, koska siinä sidotaan samalla rahaa, sanoo Turunen. –?Savon Voimalla on Joensuussa kolme voimalaitosta, jotka voivat saada maksuttomia päästöoikeuksia, kertoo Turunen. –?Varaudumme pitkäjänteisesti siihen, että laitosten päästöoikeustileillä on tarvittava määrä oikeuksia. Huhtikuun loppuun mennessä palautetaan laitoskohtaisesti EU:n päästökauppajärjestelmän tileiltä todennettuja hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöjä. PERJANTAI 9 7.1.2022 maankäyttöpäällikkö Sanna Turunen Savon Voimasta. Niitä ei siis tarvinnut hankkia huippuhinnoilla. –?Päästöoikeustili on vähän kuin pankkitili. –?Päästöluvan tarkkailusuunnitelman mukaisesti meidän pitää hyvin tarkasti määrittää hiilidioksidipäästöt polttoaineiden käytöstä. Näiden tietojen pohjalta saadaan laskettua energiamäärä sekä turpeesta syntyvien päästöjen määrä. Sinne tulevat maksuttomat päästöoikeudet niille laitoksille, jotka niitä saavat. Laitoksissa käytettyjen polttoaineiden ja aiheutuneiden päästöjen edellisen vuoden tiedot ilmoitetaan aina maaliskuun loppuun mennessä sekä kansalliseen että EU:n järjestelmään. Lisäksi pitää huolehtia, että jokaisen laitoksen tilillä on riittävä määrä ostettuja päästöoikeuksia, sanoo Turunen. ” Päästökauppa vaatii melkoista suunnittelua, markkinoiden seurantaa ja ajan hermolla olemista. Esimerkiksi Joensuun voimalaitoksella kiinteiden polttoaineiden määrä selviää mittaamalla. Polttoaineesta otetaan laboratorioon näytteet kosteus-, lämpöarvoja päästökerroinmääritystä varten. Savon Voima ostaa suurimman osan päästöoikeuksista markkinoilta. Kun rekka tuo puupohjaista polttoainetta tai turvetta, se ajaa vaa’alle täydellä kuormalla ja sitten pois lähtiessä tyhjällä kuormalla
Aikataulua tai budjettia ei ole. SIMO HÄRKÖNEN. Auton voitti ylioppilasneiSkodalla menee jo paremmin Kari Silvennoinen kunnostaa vuoden 1937 mallia olevaa autoa, jollaista ei ole Suomessa toista. PERJANTAI 10 7.1.2022 ????. Tällaista -37 rättikattoa ei tietääkseni ole säilynyt toista. Auton historia on mielenkiintoinen. –?Se oli yleisöarvonnan ykköspalkinto Kalastajatorpan ajossa Helsingin Munkkiniemessä lokakuun viimeinen päivä 1937. Simo Härkönen Kari Silvennoisella on kunnostuksen alla harvinainen auto. Kyllähän se varmaan katseita tuolla tien päällä kääntää, arvioi vuoden 1937 Skodaa entisöivä Kari Silvennoinen. –?Yksi vuosimallin -38 entisöity kovakattoinen on ja yksi -39 matala roadster. Skoda 420 Popularia tuotiin Suomeen ennen sotia vain 50 kappaletta, ja 20 niistä tuhoutui jo tullisataman palossa
Itse pyrin kaiken tekemään, esimerkiksi englanninpyörällä en ole peltiä ennen taivuttanut. Autosta löytyy netistä myös mainio mainosfilmi 1930-luvulta. Kari Silvennoinen on syntyperäinen sääminkiläinen, kotikylä on Ruhvana. –?Sukukokouksessa reilut pari vuotta sitten naapuri kyseli mitä on työn alla. –?Ensin purin auton perusteellisesti, ja sitten aloin paikkailla. Vuosi meni tuumiessa, ja sitten Silvennoinen aloitti. Tällä hetkellä auto on runkovaiheessa, ja lokasuojat ja konepeltikin ovat irti odottamassa pohjamaalausta. KARI SILVENNOINEN. Varsinkin alaosissa oli paljon pahasti syöpynyttä. Työuransa hän on tehnyt autoalalla. –?Tuskin ollaan tien päällä vielä ensi kesänä. Audi oli kyllä jo alunperin aika hyväkuntoinen ja Donaussakin oli isoin ????. –?Hän kysyi, että kiinnostaako, ja otin puhelinnumeron ylös. Ihan rauhassa olen tehnyt, ja niin aion jatkaa. Auto haettiin Jyväskylästä. Korjaamopäällikkönä olin 35 vuotta, Mikkelissä, Keravalla ja sitten 20 vuotta Savonlinnassa. Kireää aikataulua ei ole. Juteltiin, ja keskustelun kuuli mies, jolla oli ollut autoprojekti kesken 44 vuotta ja häneltä se kesken myös jäisi. Uutta peltiä on pitänyt laittaa paljon, varmaan kymmenkunta neliötä. Laitettiin kärryyn ja tuotiin Savonlinnaan. PERJANTAI 11 7.1.2022 tokainen, tapahtumasta löytyy juttua ja kuvaa. Siinä rytyytellään huonoja teitä, ratakiskojen yli ja ohitellaan hevoskärryjä. Autoja hän on kunnostanut tätä ennen kaksi, moottoripyöriä pitempään ja enemmän. Se on sovittamista ja muotoilua, työ tekijäänsä opettaa. Se oli Jyväskylässä pressun alla tallissa. –?Ammattikoulun kävin Savonlinnassa 1971–74 ja teknillisen koulun Mikkelissä 1977–80. Mies oli aikoinaan ollut Helsingissä autopeltiseppänä ja työkaverilta hommannut kyseisen Skodan. Eihän siinä kauan mennyt, kun hain auton pois. ” Tuskin ollaan tien päällä vielä ensi kesänä. –?Sellaisia pitäisi mainosten nykyäänkin olla, Silvennoinen naurahtaa. Maalaukseen ja sen pohjatöihin Silvennoinen hakee apua alan ammattilaiselta, samoin kromaukseen. Silvennoiselle auto päätyi sattumalta. Viime talvena työtunteja kertyi arviolta 1?200. –?1980-luvun alun Audilla olen jo ajanutkin yli kymmenen vuotta, ja vuoden 1959 mallia olevan Donaun eli DKW:n hankin viitisen vuotta sitten
SIMO HÄRKÖNEN Oli moottorikin ennen kunnostusta aika lohduttoman näköinen. Suuntavilkun vipu nousee sähköllä sivulle ja siihen syttyy valo. Vieressä autoon tuleva kuuden voltin akku. KARI SILVENNOINEN. SIMO HÄRKÖNEN Moottorissa ei ole vesipumppua eikä termostaattia, lämpötilaa voi vähän säätää eteen tulevalla kaihtimella. PERJANTAI 12 7.1.2022 ????
Sitä ei huomaa kuin uusiksi tehdessä. Ne ovat pientä tähän projektiin verrattuna. PERJANTAI 13 7.1.2022 työ penkkien verhoilu. Vanhaa ja nykyistä tekniikkaa on mukava vertailla. Skoda pellit päällä. Voimanlähteenä on 4-sylinterinen tuhatkuutioinen moottori, josta irtoaa 22 hevosvoimaa. Yhden puolen pahvisapluuna ei toiselle sovikaan. Yksinkertainen kone, jäähdytys vapaakierrol????. Rahanmenoa Silvennoinen ei ole laskenut eikä murehtinut. Minusta tämä on mielenkiintoista, aika kuluu hyvin. Ne on paukutettu ja hitsattu käsityönä. –?Rakenteesta on aikoinaan oltu ylpeitä. –?Ei ole ollut prässiä painamassa kokonaisia suuria osia. Tuohon aikaan tehtiin lokasuojatkin monista osista. Skoda teki tällaisia 1960-luvun alkuun asti, vasta sitten tulivat itsekantavat korit. –?Moottorin olen jo huoltanut, se odottaa enää asennusta. Mitoissa on auton eri puolilla useiden millien heitot, ikkunalasitkin on kaikki erikokoisia keskenään. Koriosat voi ottaa kokonaan pois ja runkoa työnnellä. Ei sen loppujen lopuksi hirmu monimutkaista tarvitse olla toimiakseen. –?Kaikkihan näihin tahtoo mennä, hän naurahtaa ja lisää ettei aio kunnostuksella päiväpalkoille päästä eikä auton arvoa rahassa miettiä. Skodassa on simppeli runkoratkaisu, jossa runkopalkit haarautuvat keskiputkesta. –?Jonkun mielestä tällaista on ihan hullua tehdä. KARI SILVENNOINEN
–?Takapenkistä ei ole mitään jäljellä, mutta se on rakenteeltaan yksinkertainen ja sen osaan kyllä tehdä. Niiden kunnostaminen ei Kari Silvennoisen mukaan ole iso homma. Autossa on yhä samat renkaat alla kuin rekisteristä poistettaessa vuonna 1963. SIMO HÄRKÖNEN Etumaski oli syöpynyt niin heikkoon kuntoon, että Silvennoinen teki mallin mukaan kokonaan uuden. Ovathan ne tiellä varmasti aivan kaameat, uudet täytyy hankkia. Toivottavasti muut autoilijat huomaavat vipuvinkkarit, ehkä täytyy lisäksi ikkunasta kättä heiluttaa, Silvennoinen naurahtaa. Autossa on alla samat 16-tuumaiset renkaat, jotka siinä oli rekisteristä poistettaessa 1963. Kolme huonokuntoista on tallella. Auton etupenkit ovat kärsineet, mutta muodossaan. SIMO HÄRKÖNEN. PERJANTAI 14 7.1.2022 la. ????. –?Ne pitävät edelleen ilmaa. Huippunopeudeksi on luvattu 95 kilometriä tunnissa, mutta ihan sitä vauhtia ei taideta ainakaan enää mennä. Ovat olleet auringolta suojassa, ja varmaan tuohon aikaan käytettiin enemmän luonnonkumia kuin nykyään. Moottori ja massiivinen jäähdytin on tosin laitettava paikalleen ensin ja vasta sitten peltejä. Teknisissä osissa isoja puutteita ei ole –?Mittari oli viety ja se on hakusessa. Silvennoinen aikoo autolla ajella ja osallistua ajotapahtumiin. –?Kyllähän se varmaan katseita tuolla tien päällä kääntää. SIMO HÄRKÖNEN Etupenkeissä on muoto tallella. Pölykapseleita olen kysellyt Tsekistä, mutta toistaiseksi en ole niitä saanut. Tsekissä kyllä tehdään edelleen osia, ja niistä on myös hyvät luettelot myös näinkin vanhoihin autoihin
–?Tavallisissa ruokakaupoissa valikoima oli mitä oli. Esimerkiksi kuivaa soijarouhetta on kyllä löytynyt Lihankorvikkeet ovat jo valtavirtaa Kasviproteiinituotteiden myynti S-ryhmän ruokakaupoissa lähes viisinkertaistui neljässä vuodessa. –?Seurustelin maitoallergikko-vegaanin kanssa, ja sen ajan tuotteet tuli käytyä aika kattavasti läpi. PERJANTAI 15 7.1.2022 ???. Toni Savolainen toteaa, että joitain vuosia sitten lihan korvikkeita löytyi pääasiassa pakasteista. Nykyään kauppojen vegevalikoimat ovat huikeasti kattavampia, ja kasvisruoka pääsee myös entistä näkyvämmille paikoille. Mielin määrin tuota läpikäytävää ei ollut. Sanni Hakkarainen Kasviproteiinit eli niin kutsutut lihankorvikkeet vakiintuivat osaksi kuopiolaisen Toni Savolaisen, 39, ruokavaliota reilu vuosikymmen sitten. AAKE ROININEN
Menee kylmänä tai lämpimänä, Savolainen jatkaa. Samalla kasviproteiinit ovat raivanneet paikkansa yhä useamman suomalaisen jääkaapista. K-ryhmän ostoja myyntijohtaja Janne Vuorinen ????. Valitettavasti kuluttaja saattaa ensimmäisellä kerralla napata mukaansa sen heikomman vaihtoehdon ja jättää kokeilut siihen. Savolainen uskoo, että vierauden lisäksi myös korkeat hinnat voivat jarruttaa kasviproteiineihin siirtymistä. Vegaani voi olla aivan pähkinöissään, kun pääsee palaamaan lapsuusajan nakkikastikkeen makuun, Savolainen toteaa viitaten Citymarketin hyllyllä olevaan vegenakkipakettiin. Jos tarjouksessa on puoli kiloa jauhelihaa reilulla eurolla, hankala sitä on päihittää. Savolainen on sekasyöjä, mutta hän on kokeillut valtaosaa yleisimmistä kasviproteiinituotteista. Savolaisen kanssa samoille hyllyille on löytänyt yhä useampi. Automarketeissa erilaisia kasviproteiineja on hyllykaupalla, ja myös pienemmistä kaupoista löytyy yleensä tietty standardivalikoima. –?Kun verrataan viime vuotta ja vuotta 2016, kasviproteiinien myynti on S-ruokakaupoissa 4,5-kertaistunut, kertoo SOK Marketkaupan myyntipäällikkö Juha Nieminen. PERJANTAI 16 7.1.2022 hyllyiltä iät ja ajat, mutta minusta se ei ole kaksisen makuista. Luottotuotteet ovat löytyneet kärsivällisesti kokeilemalla. Seitanpohjaisia tuotteita kävimme torin nurkan erikoisliikkeestä. Vegehyllystä löytyy erinomaisia, mutta myös niitä huonoja tuotteita. Tänä vuonna ei ole luvassa samanlaisia prosenttilukemia. Lihaa suosivalla kokkaajalla voi mennä sormi suuhun ensimmäisten korvikekokeilujen äärellä. Verrokkina on nimittäin vuosi 2020, jolloin korona kiihdytti ruoan myyntiä kokonaisuudessaan –?niin vegekuin lihaosastoilla. –?Lihaa korvaavien tuotteiden myynti on ollut tänä vuonna hyvin lähellä viime vuoden lukemaa. K-ryhmän ostoja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo, että ryhmän kaupoissa lihaa korvaavien tuotteiden myynti kasvoi toissa vuonna noin 30 prosenttia ja viime vuonna jopa 50 prosenttia. Kun mukaan lasketaan jalostetut tuotteet kuten pyö” Prosentuaalisesti suurinta myynnin kasvu on nyt ollut kasvukeskusten ulkopuolelta. –?Monet ihmiset kaipaavat tuttuja makuja ja nostalgiaa. –?Olen hulluna tiedemiehenä testaillut ja selvittänyt, mikä toimii ja missä. –?Monesti hinnat kiipeävät lihan yläpuolelle. Viimeisen viiden vuoden aikana kasviproteiinien myynti on kasvanut kaupoissa valtavasti. –?Delikaura on hyvänmakuinen ja helppo vaihtoehto, joka sopii monenlaisiin ruokiin. Vuosikymmenessä on harpottu rutkasti eteenpäin. Mikä voisi olla helposti lähestyttävä matalan kynnyksen tuote
Alueellisesti korostuvat isot yliopistokaupungit ja Uusimaa. Asia ei välttämättä ole aina näin. Poutun Muu-tuotesarjasta löytyy useita lihaa jäljitteleviä kasvituotteita. –?Kyse ei ole enää mistään ääri-ilmiöstä, vaan lihan korvikkeiden käyttö on valtavirtaistunut. AAKE ROININEN ”Esimerkiksi Suomalainen menestysresepti -kilpailusta ovat nousseet suosioon Boltsit ja Fallerot”, kertoo Juha Nieminen S-ryhmästä. Niemisen mukaan ostajakunnassa korostuvat nuoret aikuiset, mutta käyttäjiä löytyy kaikista ikäryhmistä. Nieminen toteaa, että viime vuosina suuria hittejä on löytynyt valmisruokapuolelta. PERJANTAI 17 7.1.2022 rykät ja pihvit, kasvua on tullut noin 10 prosenttia, Vuorinen avaa. –?Mielenkiintoinen havainto kuitenkin on, että prosentuaalisesti suurinta myynnin kasvu on nyt ollut kasvukeskusten ulkopuolelta, mainitsee Vuorinen. –?Nyt ollaan tilanteessa, että valikoima on monipuolisempi kuin koskaan, ja tuotekehitykseen sekä laatuun panostetaan enemmän, kuvailee Nieminen. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab ????. –?Esimerkiksi Nyhtökaurassa (30?g/100?g) on enemmän proteiinia kuin naudanpaistissa (22?g/100?g). Myynti on lisännyt kasviproteiinien valikoimaa ja päinvastoin. Samasta ostoskorista löytyy useinkin sekä lihaa että kasviproteiineja, Nieminen toteaa. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistolta kertoo, että monet ajattelevat, että lihan korvikkeiden proteiinipitoisuus ei vedä vertoja lihalle. ” Esimerkiksi Nyhtökaurassa on enemmän proteiinia kuin naudanpaistissa. –?Esimerkiksi Suomalainen menestysresepti -kilpailusta ovat nousseet suosioon Boltsit ja Fallerot. Härkiksessä sitä on puolestaan hieman vähemmän (17?g/100?g). Lihan korvikkeista myydyimpiä ovat Vuorisen mukaan muun muassa Härkis, Nyhtökaura, Pirkan Vegejauhis, Mifu ja Elovena-kaurajauhis
–?Joustavuus on äärimmäisen tärkeää. AAKE ROININEN ” Vegehyllystä löytyy erinomaisia, mutta myös niitä huonoja tuotteita. l Elintarvikkeiden ravintoarvoista löytyy tietoa tuoteselosteiden lisäksi muun muassa THL:n ylläpitämästä Fineli-verkkopalvelusta. Sydänmerkki kertoo paremmasta valinnasta suolan määrän ja rasvan laadun sekä määrän suhteen. Osassa ruokakaupoissa vegetuotteet löytyvät omalta hyllyltään, toisissa niitä on ripoteltu eri osastoille. Voi olla, että tämän kaltaisiin tuotteisiin tarvitaan natriumia pitämään sen rakenne koossa, Schwab pohtii. On jo oikein hyvä, jos korvaa yhdenkin liha-aterian viikossa kasvipohjaisella tai vähärasvaisella maitopohjaisella korvikkeella. PERJANTAI 18 7.1.2022 Schwab harmittelee, kuinka monissa pitkälle jalostetuissa kasviproteiinituotteissa on reippaasti suolaa. Kasvisruokavaliota ei tarvitse ajaa kuin käärmettä pyssyyn. ”Minusta keskitetty tyyli on mukavampi, jotta tuote löytyy helpommin”, pohtii Toni Savolainen. –?Toisaalta siinä missä suola voi nostaa verenpainetta, sitä laskevat kuitupitoiset kasvikunnan tuotteet. Eli samalla suolalle saadaan vastavaikuttajia. Toni Savolainen ????. Häntä häiritsee ravitsemuskeskustelun mustavalkoisuus. –?Esimerkiksi maustamattomassa Nyhtökaurassa on kymmenkertainen määrä suolaa verrattuna maustamattomaan naudanpaistiin. Ylipäätään kasvikunnan tuotteiden lisääminen on terveydelle eduksi, jos nyt poissuljetaan esimerkiksi kookosrasvat ja muut kovat trooppiset kasvirasvat. Schwabin mukaan rasvan laatu on harvoin ongelma kasviperäisissä lihan korvikkeissa
Ehkä päässä polttelee ajatus, että tänään vietäisiin talven ensimmäiset verkot järveen loppiaisen kunniaksi. tammikuuta on päivä, joka ei unohdu koskaan. Bero, Ria ja Rosso ottivat Aatto ja Anna-Liisa Itkosen hännät heiluen vastaan, kun pariskunta pääsi kotiin. Jaana Hiltunen Aatto Itkonen herää ennätysaikaisin. PERJANTAI 19 7.1.2022 ????????. Sen jälkeen koirat eivät ole jättäneet kaksikkoa hetkeksikään yksin. Kunnon pakkasiakin on ollut jo monta päivää putkeen. Niin Aatto ja Anna-Liisa ItkoElossa Anna-Liisa ja Aatto Itkoselle 6. TUIRE PUNKKI Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 31.1.2021.
Anna-Liisa Itkonen kiittää onneaan, että hänellä on ensimmäisen kerran elämässään naskalit kaulassa. Älä hosu! Niin Itkonen vain kelPotkuri, joka joutui hengenpelastustehtäviin. Koirat pyörivät jäällä hädissään ja haukkuvat. Kun Ria putoaa, Anna-Liisa Itkonen ottaa vaistomaisesti askeleen sivuun. Pariskunnan kolme koiraa pomppivat mukana. Nouse! Pois! Rantaan! Samalla hän yrittää huutaa apua. nen keräävät kalakamppeet kasaan ja lähtevät Suonenjoen Suontienselän rantaan. Ensin putoaa Ria, saksanpaimenkoiran ja valkoisenpaimenkoiran sekoitus, sellainen plus 30-kiloinen. Koirat kipittävät vierellä. Hän iskee ne jään reunaan. ?????????. Jalassa on neopreenisaappaat, jotka kannattelevat häntä. PERJANTAI 20 7.1.2022 ” Samalla kun Aatto Itkonen roikkuu jäänreunalla ja huutaa apua, Anna-Liisa Itkonen karjuu omasta avannostaan sen minkä pystyy. Ensin tulee huoli Riasta, ja Itkonen huutaa koiralle ohjeita. Aatto menee potkurilla edeltä kuten vakiintuneilla pareilla on tapana. Puoliso potkuttelee perässä samoilla jalanjäljillä. Jäätä ei ole lumen alla lainkaan. Ria pääsee ylös, mutta Itkonen jää veteen. Samalla Itkosen mieleen tulee vanha telkkarin tietoisku. Välimatka kasvaa, kun Anna-Liisa Itkonen hakee unohtuneet verkkokepit rannasta. Paljaan jään päällä on paikoin lunta, ja koirat juoksentelevat ympäriinsä. Samassa hänkin putoaa
Itkonen ei pääse sinne asti, vaan hän rojahtaa seitinohueksi muuttuneen jään läpi. Aatto Itkonen on ehtinyt noin kolmensadan metrin päähän rannasta. Koirat pitävät ääntä Anna-Liisan avannon luona. Loppiaisena hän on vapaalla omasta työstään, Pelastusopiston erikoistutkijan hommasta. Teräsjää tuntuu vakaalta, ja välillä Itkonen kokeilee tuuralla jäätä. Vielä vähän, niin verkkopaikka olisi siinä. Jonkin ajan päästä Anna-Liisa Itkonen katsoo rantaan, jossa alkaa tapahtua. Anna-Liisa Itkonen ihmettelee, miten mies on jo niin kaukana. Ne roikkuvat aina emäntänsä kintereillä. Samalla hän tähyää, missä on Aatto. PERJANTAI 21 7.1.2022 luu rauhallisena naskaleiden varassa. Mieleen ei tule, että Aattokin on jäissä. Sen verran sekaisin hän on. Mies on Marko Hassinen, Pelastuslaitoksen Suonenjoen aseman sivutoiminen yksikön johtaja. Aaton täti asuu rannalla, ja tädin tytär on tullut lapsiensa kanssa käymään. Huudot ja haukku kantautuvat lasten korviin. Hassisen aamu on alkanut kotosalla leppoisasti. Joku mies tulee veneen kanssa Itkosen luokse. Vakituinen henkilökunta on pyhäpäivän vapailla, ja systeemin mukaan varallaolijat pysyvät paloaseman lähet” Hän huomaa heti, että jään reunalla roikkuvalta mieheltä ovat voimat lopussa. Samalla kun Aatto Itkonen roikkuu jäänreunalla ja huutaa apua, Anna-Liisa Itkonen karjuu omasta avannostaan sen minkä pystyy. Parinsadan metrin päässä näkyy vain pieni musta pampula jään pinnalla. Hän käy veden alla ja roikkuu jäänreunalla kyynärpäiden varassa. Tulee valoja ja miehiä isoissa puvuissa. Heidän äitinsä soittaa hätäkeskukseen kello 10.31. Ria joutui kohtalokkaalla verkkoreissulla veteen kaksi kertaa, mutta pääsi omin neuvoin pois jäistä. Lapset ovat juuri lähteneet hiihtämään, kun isin kännykässä piippaa. Itkonen kysyy ensimmäisenä, keneltä mies on ottanut veneen. Kumpikaan ei kuule toistaan, välimatkaa on sen verran. Ei mene läpi. ?????????. He ovat tulleet pihalle. Aatto Itkosella ei ole naskaleita, ja jalassakin vain isojalkaisen miehen elämää nähneet huopavuoriset kumpparit. Sitten Itkonen huomaa rannasta liikettä
Puvun päällä on vielä paukkuliivit, joita hän yrittää laittaa miehen päälle. Lopulta hän pääsee naisen luokse, ja ajattelee, että saa nostettua hänet veneeseen. Nyt ei mihinkään. Kun mies makaa jäällä, Marko Has” Hassinen antaa miehelle naskalit ja huutaa: ”Vedä! Vedä!” ?????????. Samalla lautta ja toinen pelastaja pääsevät kaksikon luo. Hän yrittää nousta pystyyn, ja Hassinen toppuuttelee. Aivan liian hidasta. Mies yrittää ja yrittää, mutta onneksi jalat eivät kanna. Nainen saadaan lautalle, ja kun hän on kyydissä, Hassinen yrittää lähteä veneen kanssa toista hahmoa kohti. Lapsetkin tulevat vasta parin tunnin päästä. Hassinen huutaa, että nyt vedä vielä niin paljon kuin ikinä pystyt. Nainen pitää veneestä kiinni, kun Hassinen kannattelee häntä kainaloista. Muille sivutoimisille pelastushenkilöille, kuten Hassiselle, tulee hälytys puhelimeen. Tulo kestää, koska hän putoilee koko ajan jäihin. Jää on niin heikko, että Hassinen putoaa jäihin monta kertaa. Kuskina on Jari Tanskanen, joka on pääammatiltaan postinkuljettaja. Hassinen antaa miehelle naskalit ja huutaa: ”Vedä! Vedä!” Samalla hän kiskoo miestä ylös liiveistä. Kun pelastajat pääsevät rantaan, Hassinen huomaa veneen ja alkaa työntää sitä kohti ensimmäistä avantoa, jonne on matkaa pari sataa metriä. PERJANTAI 22 7.1.2022 tyvillä. Se pääsee kuitenkin ylös. Toinen pelastaja alkaa tulla kaksikkoa kohti pintapelastuslautan kanssa. Jotenkin hän saa sököteltyä liivit puolittain miehen ympärille. Vedä! Kolmannella kerralla mies nousee jäälle. Hassinen huutaa ja kannustaa, koska on nähnyt jo toisenkin hahmon jäissä kauempana. Hyvin ehtii, kun asemallekin on vain parin minuutin matka. Se ei onnistu, koska Hassinen on itsekin vedessä. Hassinen pysyy jään pinnalla ja vaikka hän taas putoaisi, pintapelastuspuku kelluttaa ja pitää lämpimänä. Ei toimi. Jää pettää alta kaksi kertaa. Koirat haukkuvat ja juoksentelevat ympärillä, ja Ria putoaa toisen kerran jäihin. Hän etenee potkurilla toista avantoa kohti. Hän päättää, että lähtee keikalle. Ambulanssikin on paikalla hetki ennen pelastajia. Pää ei toimi, sillä hän on ollut niin kauan vedessä. Hän huomaa heti, että jään reunalla roikkuvalta mieheltä ovat voimat lopussa. Hän ajattelee, että saa niistä hyvän otteen. Ketään ei näy, mutta huuto kuuluu. Hän on tajunnan rajamailla ja sanoo, että nyt pitää päästä rantaan. Kun toinen pelastaja vie naista lautalla rantaan, Hassinen juoksee hakemaan naiselta jääneen potkurin ja heittelee kalavehkeet sen kyydistä. Marko Hassinen vetää jo asemalla pintapelastuspuvun päälle ja loput kamat autossa. Ne eivät yllä ympärille, liivit ovat olleet vähän liian tiukalla Hassisellekin. Hän tietää tasan minne kannattaa ajaa. Asemalle tulee viisi sivutoimista auttajaa, jotka lähtevät tehtävälle sammutusautolla
Lopulta lautta saavuttaa kaksikon, ja pelastajat vievät miehen takaisin rantaan samaa reittiä, mistä tämä oli tullutkin. Ei enää ikinä jäälle ilman kunnon vehkeitä Jaana Hiltunen Anna-Liisa ja Aatto Itkonen ovat asuneet tällä paikalla, Suontienselän rannalla nyt parikymmentä vuotta. Itkoset toivovat, että heidän tarinansa herättelisi ihmisiä. Pelastajan tulo on kestänyt, koska pukuun on tullut reikä. Lopulta kaikki ovat rannassa ja mies pääsee ambulanssiin. –?Jäätilanne on nykytalvina epävakaa, kun kelit vaihtelevat niin paljon. Jos jää vielä pettää, liivit voi poksauttaa auki. PERJANTAI 23 7.1.2022 sinen pukee hänelle paukkuliivit kunnolla. Pintapelastustakin harjoitellaan ahkerasti, mutta Neopreenisaappaat auttoivat Anna-Liisaa pysymään pinnalla, Aaton ?????????. Aatto Itkonen asui täällä myös lapsuutensa. Silloin pelastajille tulee vielä kovempi kiire. Pintapelastuslautta on tulossa rannasta. Seitsenkymppinen pariskunta on kokenut kalastajakaksikko, mutta tällä kertaa kokemus ei voittanut luonnon arvaamattomuutta. Matkalla mies menee hiljaiseksi. Loppiaisenakin oli paikoin paksua teräsjäätä, ja lumen alla ei yhtään mitään, Anna-Liisa Itkonen sanoo. Harjoittelu on tärkeää myös pelastajien kannalta. Jäällä he eivät ole loppiaisen jälkeen käyneet, eikä ole aikomustakaan, ennen kuin on hankittu kunnon pelastusvehkeet. Marko Hassinen jää rantaan vetämään henkeä. –?Minä aion ensi talvena tehdä avannon ja harjoitella ylösnousemista kelluntaliivien ja naskaleiden kanssa, Aatto Itkonen kertoo
Laituria pidemmälle jäälle ei menty. Pelastajatkin pääsivät apuun nopeasti, koska paloasemalta on Itkosille vain viisi kilometriä. –?Sen vielä muistan, että mies tuli ja antoi naskalit. Paikalle olivat tulleet sivutoimisten pelastajien lisäksi sairaankuljetuksen yksiköt Suonenjoelta ja Vesannolta, poliisi, palomestari ja sukellusryhmä Kuopiosta. Aatto Itkonen kertoo, että tajunta alkoi hämärtyä samaan aikaan, kun Marko Hassinen pääsi hänen luokseen. Anna-Liisa Itkonen ?????????. TUIRE PUNKKI ” Jälkikäteen on tullut mieleen, että jos ei hätäänny, tuo olisi helppo tapa kuolla. Itkosten tapauksessa oli onni, että rannalle tuli väkeä, joka kuuli huudot. Juttua riitti, kun kolmikko kävi tapahtumien kulkua läpi. –?Poliisi otti minua kädestä ja sanoi, älä hätäile, toinenkin on saatu pois järvestä. Sen jälkeen en muista mitään ennen kuin oltiin rannassa, ja puun oksat näkyivät pään päällä. PERJANTAI 24 7.1.2022 tosipaikan tullen oppia pitää soveltaa. Tärkeää oli myös se, että Itkoset pysyivät rauhallisina. Tunsin, kun hän nosti minua. Kun Aatto Itkosta nostettiin ylös, Anna-Liisa Itkonen oli jo lämpöpussissa ambulanssissa. –?Eihän tälläkään kertaa tehty läheskään kaikkea niin kuin oppikirjoissa, Marko Hassinen kertoo. Kun Itkosia lähdettiin viemään Kuopion yliopistolliseen sairaalaan KYSiin omilla ambulansseillaan, Marko Hassinen (oik.) kävi tapaamassa Itkosia
?????????. Tapaaminen on liikuttava, ja samalla Itkoset saavat kuulla, miten tapahtumat etenivät. Hän pääsi KYSistä kotiin jo seuraavana päivänä, Aatto Itkonen oli sairaalassa päivän pidempään. Auttajallekin kohtaaminen oli koskettava. Kuukauden päivät loppiaisen jälkeen Itkoset ovat ehtineet kerrata tapahtumia tuhat kertaa. Lämmöt alkoivat kuitenkin nousta nopeasti. Aatto Itkoselle tuli kuitenkin rytmihäiriöitä ja kammiovärinää, ja nyt hän syö verenohennuslääkkeitä. Nyt he tapaavat Marko Hassisen kuivalla maalla, oman kodin lämmössä. Aatto Itkonen kiitti Marko Hassista sydämensä pohjasta. Marko Hassinen puolestaan tunsi kovan fyysisen rasituksen kehossaan parin päivän ajan. Läpi meni, mutta tuntui kyllä poikkeuksellisen raskaalta. Kummallekaan ei tullut kovaa kuumetta eikä vakavia paleltumia. PERJANTAI 25 7.1.2022 rantaan jääneet saivat huokaista. Eivät kuitenkaan vielä helpotuksesta, sillä peli ei ollut tällä selvä. He muistavat miehen, joka nosti heidät vedestä. Kun Itkoset olivat olleet vedessä yli puoli tuntia, Aatto Itkosen ruumiinlämpö oli 28,6 ja Anna-Liisa Itkosella 30,4. –?Muistan, että KYSissä oli hirmuisesti ihmisiä sängyn ympärillä, ja minulle kerrottiin heti, että Aatto on teholla, Anna-Liisa Itkonen kertoo. Kun Itkoset pääsivät kotiin, tytär oli jo tullut Etelä-Suomesta auttamaan kotihommissa. –?Seuraavana päivänä oli itse asiassa Pelastusopiston kuntotesti
Välillä vielä väsyttää ja kädet ja varpaat ovat kylmät. Hän korostaa, että työ on joukkuepeliä ja hoitoketju on joka tapauksessa pitkä siitäkin, kun henkilöt on saatu turvaan. Marko Hassinen puolestaan käy avannossa harva se päivä. Kun ihmiset oli saatu turvaan, koirakolmikko Ria, Rosso ja Bero piti vielä saada lämpöiseen hoitoon. Hassinen tuntee pelastusalan hyvin, sillä Pelastusopiston erikoistutkijana hän tutkii ja kehittää pelastusalan menetelmiä. Kun kylmyys ja vesi ovat tuttuja elementtejä, hän pysyi rauhallisena, vaikka tilanne oli vakava. Aaton rytmihäiriöt ovat tasoittuneet. Se on yksi hypotermian piirteistä, kun elimistön lämmönsäätely menee sekaisin. –?Toisaalta on tämä tapaus erikoinenkin. Marko Hassinen ei kuitenkaan ota itselleen hengenpelastajan viittaa. Hän kertoo, että vedessä ollessaan ei tuntenut kylmyyttä lainkaan. ?????????. PERJANTAI 26 7.1.2022 Beagle Rosso kipittää saman tien Hassisen jalkoihin, kun mies tulee tupaan. –?Ei sitä vieläkään osaa käsittää, miten vaarallinen tilanne se oli. –?Sinähän se et meinannut antautua meille millään kiinni, muistatko, Hassinen juttelee Rossolle. Sivutoimisissa pelastuslaitoksen hommissa hän on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta, ja haluaa Sammutusauton uumenista löytyy myös pintapelastuskalusto. Paukkuliivit ovat kätevät, Marko Hassinen sanoo. Hassinen sekä muut tehtävälle osallistuneet sivutoimiset saivat Pelastuslaitokselta palkinnonkin. Itkoset eivät ole avantouinti-ihmisiä, eivätkä sillä tavalla karaistuneet kylmyyteen, mutta Aatto vippailee talvellakin mieluusti paljain varpain, lumessakin. Tuntuu, että en se edes ollut minä, joka siellä vedessä oli, Anna-Liisa Itkonen pohtii. Harvoin samalla tehtävällä pelastetaan kaksi ihmistä vieläpä eri avannoista. Henkisen puolen kanssa on vielä tekemistä, sillä tilanne oli niin raju. Hassisesta tuntuu erikoiselta, että Itkosten tapaus on noussut niin isoon rooliin pelastustoimen saamassa mediahuomiossa. –?Jälkikäteen on tullut mieleen, että jos ei hätäänny, tuo olisi helppo tapa kuolla. Itkoset ovat toipuneet koettelemuksesta yllättävän hyvin. Onhan tämä myös poikkeuksellista, että pääsee juttelemaan näin jälkikäteen yhdessä
–?Meillä Suonenjoella on sellainen seitsemän hengen aktiiviporukka, joka on tehnyt hommia 20 vuotta, eikä pienistä hätkähdä. Porukkaa saisi kyllä olla enemmän. On hyvä juttu, että ihmiset tulevat eri ammattitaustoista, siitä on todella paljon hyötyä. Kävellessään lumisella rantatiellä Itkoset kiittävät sydämensä pohjasta Hassista ja muita auttajia. Hän ei olisi jaksanut pitää jäänreunasta kiinni yhtään pidempään. Kyllä itselläkin nousi arvostus pelastustyötä kohtaan, ja tekin vielä teette sitä vapaaehtoisesti, Anna-Liisa Itkonen sanoo. PERJANTAI 27 7.1.2022 nostaa esiin myös sivutoimisten merkityksen varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Itkosen pariskunta ja Marko Hassinen kävelevät yhdessä rantaan, josta kaikki alkoi. Aatto Itkonen Seitsenkymppinen pariskunta on kokenut kalastajakaksikko. Nyt sen tunnearvo on entistäkin suurempi. TUIRE PUNKKI ?????????. Koirat hakeutuvat jalkoihin. Tarinaa kerratessaan Itkoset ottavat toisiaan kädestä kiinni. Anna-Liisa Itkonen työntää sinistä potkuria, jolla Marko Hassinen meni Aattoa auttamaan. Potkuri on ollut aiemminkin tärkeä, sillä se oli Anna-Liisa Itkosen edesmenneen äidin menopeli. ” Minä aion ensi talvena tehdä avannon, ja harjoitella ylösnousemista kelluntaliivien ja naskaleiden kanssa. Aatto Itkonen tuumaa saaneensa toisen elämän. –?Jos te ette olisi tulleet, meitä ei tässä olisi
Simu Perälä Kuultuaan ohjaajaltaan sanan ”etsi”, Ansa-koira lähtee liikkeelle ja alkaa nuuhkia jalkalistoja ja sohvanpieliä. Sileäkarvainen noutaja etsii hajuaistinsa avulla lutikoita, jotka ovat kooltaan niin pieniä, ettei ihminen voi havaita niitä katseellaan. Meillä on nyt työssä kaksi koiraa, ja työpäivän aikana ne voivat vuorotella, tuholaistorjuntaa tekevän Anticimexin lutikkakoiraLuteet löytyvät haistelemalla Työkoira Ansa löytää tuhoeläimet, joita ihmissilmä ei näe. Ansa jaksaa tarkastaa päivässä jopa kymmenen asuntoa. PERJANTAI 28 7.1.2022 ??. KAI SINERVO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Suomen Sanomissa 15.11.2021.. –?Yksi koira jaksaa päivässä tarkistaa 10 asuntoa. Lutikkakoira Ansa on koulutettu jähmettymään paikoilleen aina kun elävä lutikka löytyy
Useimmiten lutikkakoirat ja niiden ohjaajat kutsutaan paikalle, kun yhdestä taloyhtiön asunnosta on löytynyt lutikoita ja halutaan varmistaa, onko niitä myös naapuriasunnoissa. Sitten sille opetetaan jokin ilmaisukäytös, millä se kertoo löytäneensä jotakin, Saarikko selittää. Kuolleiden luteiden löytämisestä koira ei saa palkintoa, vaan koira opetetaan ilmaisemaan vain elävät lutikat. Uskomme lutikkakoirien olevan välttämättömiä tuholaistorjunnan kannalta, Mäennenä sanoo. Vaatimustaso lutikkakoirille on kova, ja niille tehdään säännöllisesti tasotestejä. –?Se ei toimi, vaan voi itse asiassa pahentaa lutikkaongelmaa ja levittää ne myös naapuriasuntoihin, Saarikko ja Mäennenä sanovat. –?Tässä työssä koiralla ei saa olla pelkoja, ja sen on oltava ihmisystävällinen, Mäennenä sanoo. –?Koiran on oltava työmotivoitunut, sillä sen pitää tehdä töitä viitenä päivänä viikossa, Mäennenä lisää. Koiran pitää pystyä tekemään töitä, vaikka asunnossa olisi monenlaisia aistiärsykkeitä. Joskus asukkaat yrittävät torjua lutikoita kaupasta ostamillaan myrkyillä. Lutikkatilanne saattaa äityä pahaksi ja levitä naapuriasuntoihin, jos asukas ei kehtaa kertoa kotiinsa ilmestyneistä hyönteisistä. Koiranohjaajan koulutukseen kuuluu noin puolen vuoden perehdytys. Mäennenä sanoo, että lutikkaongelmien taustalla on usein elämänhallintaongelmia. Koirien koulutuksen kesto riippuu koirasta. –?Koiralle opetetaan, että lutikan hajusta saa ruokaa. PERJANTAI 29 7.1.2022 ??. Anticimexillä on ” Lutikat eivät kerro ihmisen tai asunnon likaisuudesta, vaan ennen kaikkea huonosta tuurista.. Lutikkakoiralle tärkeää on myös terve rakenne, eikä koira voi olla lyhytkuonoiseksi jalostettu, koska silloin sillä voi olla haasteita haistella. ohjaaja Noora Saarikko sanoo. –?Meillä on tietääksemme ainoana Suomessa lutikkakoiraohjaajia palkansaajina. Jos se löytää asunnosta eläviä lutikoita, se jähmettyy niille sijoilleen, Saarikko kertoo. Työ on koirille fyysisesti rankkaa eikä mikä tahansa koira sovi työhön, yrityksen palvelupäällikkö, lahtelainen Tanja Mäennenä lisää. Lutikkatarkastusten ja tuholaistorjuntojen määrä on vuosi vuodelta kasvanut, Mäennenä sanoo. –?Useimmiten hyönteinen ei näissä asunnoissa ole ainoa ongelma. Aikuisen koiran kouluttaminen vie parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Sitten päästän koiran haistelemaan. –?Tarkistan sängyn ja listat ensin silmämääräisesti. Jos koulutus aloitetaan pentuiässä, koira voidaan ottaa töihin 1-vuotiaana, jolloin se totutetaan töihin vähitellen. Viime viikolla Saarikko kävi kahden koiransa kanssa tutkimassa kerrostaloasuntoja Lahdessa
–?Koirat ovat koiranohjaajien omia. Ansa-koira työssään. Ne kertovat ennen kaikkea huonosta tuurista. On haasteellista löytää työhön sopiva ihminen, jolla on myös työhön sopiva koira, Mäennenä kertoo. –?On meillä asiakkaita, joiden luona käydään kuukausiakin, jos asukas ei noudata ohjeita tuholaistorjunnan onnistumiseksi. PERJANTAI 30 7.1.2022 ??. Mutta miksi lutikoiden etsintään kannattaa käyttää koiraa. Lutikoiden ympärillä on myös stigmaa, ja Mäennenä sanoo, että monet eivät kehtaa kertoa asunnon lutikkaongelmasta, vaan koettavat sen sijaan hoitaa tilanteen omin avuin. –?Lutikat ovat usein piilossa. parin vuoden ajan ollut kahden koiraohjaajan tiimi ja nyt toisen ohjaajan lähdettyä hänelle etsitään korvaajaa. Jotta ihminen voisi havaita niissä lutikoita, listat pitäisi irrottaa kokonaan, koiraohjaaja Saarikko mainitsee. Koira pystyy haistelemalla tutkimaan myös lattialistat. Yrityksellä on toimisto myös Lahden Jokimaalla, ja siellä työskentelee kaksi yli 10 vuotta alalla toiminutta teknikkoa. Lutikoiden määrä lisääntyy ja niitä etsitään ja paikannetaan myös koirien avulla. KAI SINERVO. Lutikkaongelmat saadaan pääsääntöisesti hoidettua asunnosta kolmella käynnillä. Yritys toimii koko maassa, mutta suurin osa lutikkakoiratöistä painottuu pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. –?Se on sääli, sillä lutikat eivät kerro mitään ihmisen tai asunnon likaisuudesta
Ruoka on aina ollut Natalia Salmelalle sydämen asia. Ensin hän opetteli kokkaamaan omaksi ja kavereiden iloksi, sitten hän lähti ravintoloihin etsimään enemmän intohimoa. Vaatimattomuus ei kuitenkaan somessa kaunista. Suurin ongelma ravintoloiRohkeutta somemarkkinointiin Somevaikuttaja Natalia Salmela on ravintola-alan nöyrien huippujen väsymätön puolestapuhuja. Terhi Pääskylä-Malmström Onnistunut markkinointi erottuu. PERJANTAI 31 7.1.2022 ???. Tapoja erottautua on paljon, mutta monesti somevaikuttaja Natalia Salmelan mukaan riittää jo se, että tekee jotakin: passiivisten sometilien joukosta ponnahtaa esiin olemalla läsnä ja tuottamalla materiaalia. JANITA AUTIO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Aromilehdessä 8/21.
Ruoka on aina ollut Salmelalle sydämen asia. Seuraavan kerran syömään mennessäni jono ulottui ulos asti, enkä mahtunut sisään seuraavaan puoleen vuoteen. Siksi hän kannustaa hyödyntämään markkinoinnin ammattilaisten asiantuntemusta. PERJANTAI 32 7.1.2022 den markkinoinnissa onkin se, ettei sitä tehdä. Mitä osaavampi tyyppi, sitä nöyrempi hän on. Kun huippukokki toisensa jälkeen kuittasi mestariteoksensa sanoen ”tämmönen tästä nyt tuli”, Salmela totesi idoliensa tarvitsevan puolestapuhujaa – sellaista, joka kehuu heitä heidän puolestaan. Nykyään hänet tunnetaan nimenomaan ruoka-alalla tekemästään työstä. Salmela teki yrityksensä WTD Median kautta pitkään myös kumppaniravintoloidensa markkinointiprojekteja sekä somessa että sen ulkopuolella. – Kun kirjoitin kuusi vuotta sitten postauksen nimeltä Suomen paras burgeri, oli Herttoniemessä sijaitseva Treffi Pub & Bistro pienen piirin lähiöravintola. ????. – Olen tutustunut lukuisiin ravintoloitsijoihin ja huomannut, että alan huipputyyppejä yhdistää yksi asia: heidän on todella vaikea kehua itseään. Sen sijaan hän toimii osakkaana ja konsulttina ravintola Löylyn entisen vuoropäällikön Janni Kitin luotsaamassa Kulta Creativessa, joka on ottanut haltuunsa ” Juuri elämyksellisyys pitää tuoda digitaalisiin kanaviin ja muuhun markkinointiin. – Jos joku keskittyy ikänsä siihen, miten tehdään täydellinen kastike, ei saman ihmisen voi edes olettaa tuntevan markkinoinnin saloja, Salmela huomauttaa. Yksi näkyvimmistä oli Naughty Brgr:n muutaman vuoden takainen brändiuudistus, jonka Salmela toteutti yhdessä Anna Salmisalon kanssa. Vanhempainvapaan myötä markkinointityö on kuitenkin jäänyt ”pikku breikille”, eikä Salmela enää itse tuota asiakkaidensa somesisältöjä. – Se on ollut kantava teema sekä omassa sisällöntuotannossani että asiakkaideni markkinointiprojekteissa. Monessa mukana olleen vaikuttajan somekanavilla kantavana sisältönä ovat jo pitkään olleet ravintola-arvostelut. Ensin hän opetteli kokkaamaan omaksi ja kavereiden iloksi, sitten hän lähti ravintoloihin etsimään enemmän intohimoa. Kun markkinointikumppani tekee omaan ydinosaamiseen kuulumattoman työn, omat rajalliset työtunnit saa käytettyä siihen, mistä on eniten hyötyä. Kiireisen serviisin jälkeen kukaan ei jaksa miettiä somen tavoitteellista päivittämistä. Toinen ongelma markkinoinnissa on Salmelan mukaan liika vaatimattomuus. Parhaimmillaan yksi blogikirjoitus voi olla ravintolalle kultaakin kalliimpi. Kädentaidot ja osaamisen näkee sitä paitsi parhaimmin boksin ulkopuolelta
Avoimuudella lisätään myös alan näkyvyyttä. Kirjoittanut Halparuokakirjan (2017) yhdessä Alisa Wilskan kanssa. Lisäksi olennaista on pohtia oman ravintolan vahvuuksia ja sitä, mitä niistä halutaan nostaa esiin. Siinä ei etsitä lempiviinejä, vaan kuvauksen mukaista tuoksuja makumaailmaa. Monesti markkinointia suunniteltaessa kirkastuu myös ravintolan identiteetti. Työn alla ruoka-aiheinen podcast. – Omasta työstä kertomalla markkinoidaan omaa ravintolaa, palvellaan kollegoja ja luodaan arvostusta koko alalle. . Ravintolan markkinointia hän vertaa viinitastingiin. Instagram: @natasalmela ????. Lähikapakkamainen ruokapaikka voi puhutella asiakkaitaan rennosti myös somessa, mutta Michelin-ravintolan annoksista ei kannata julkaista hämäriä kännykkäkuvia. Yhden sisältökonseptin Salmela vakuuttaa silti toimivan ravintolassa kuin ravintolassa: tuo esiin kasvot kulissien takaa. 33-vuotias somevaikuttaja ja ravintolamarkkinoinnin asiantuntija. . – Samalla tavoin kuin kuvauksen tulee osua viinin ominaisuuksiin, tulee ravintolan palvelukokonaisuuden olla yhtenäinen somesta laskunmaksuun. – Niistä haetaan elämyksiä. . Satokausikalenterin osakas ja luova johtaja. Yhdelle sosiaalisen median tavoite voi olla myynnillinen, toiselle brändillinen, kolmannella kanavat tiedottavat lounaslistoista ja poikkeusaukioloista. WTD Median yrittäjä ja toimitusjohtaja. PERJANTAI 33 7.1.2022 hänen aiemmin tekemänsä markkinointibisneksen. Juuri elämyksellisyys pitää tuoda digitaalisiin kanaviin ja muuhun markkinointiin, Salmela painottaa. Kerro, kuka tekee ruuat, kuka esivalmistelee ja kuka kaataa viinit. Ideaalitilanteessa ravintola-alan markkinointiviestien pitäisi vastata siihen, miksi ravintoloissa ylipäänsä käydään. ” Jos yrittäjällä ei ole valmiutta tai halua panostaa isoihin mega trendeihin, hän voi heittää toiminnalleen hyvästit. – Tähänastisen urani suurimpana saavutuksena pidänkin sitä, että olen siirtänyt ravintoloiden markkinointiin liittyvän osaamiseni eteenpäin, tätä nykyä asiantuntijan ja neuvojan roolissa vaikuttava Salmela sanoo. – Loppujen lopuksi oikeita markkinointitapoja on yhtä monta kuin on ravintoloitakin. . Se on tärkeää etenkin nyt, kun ravintoloiden houkuttelevuus työpaikkoina on koronan myötä laskenut. Kuka Natalia Salmela . . Lisäksi työn parhaiden puolien jakamisella on merkitystä alaa ammattinaan harkitsevien uusien sukupolvien näkökulmasta, Salmela korostaa
– Lupasin itselleni, ettei arkeni ravintolassa käymisen osalta muutu, mutta kyllähän se muuttui. Reilu vuosi sitten syntynyt Benkku järisytti Salmelan elämää. Asian voi sanoa kiertelemättä juuri niin kuin se on: meille voi tulla myös lasten kanssa, meillä on syöttötuoleja, puhdistuspyyhkeitä ja runsaasti servettejä. Jos yrittäjällä ei esimerkiksi ole valmiutta tai halua panostaa isoihin megatrendeihin, hän voi heittää toiminnalleen hyvästit. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä ravitsemuksesta, vaan myös kulttuurista, Salmela muistuttaa. Koronan karsimat toimijat olisivat todennäköisesti karsiutuneet joka tapauksessa. – Yrittäjänä tiedän, että tärkein taitomme on sopeutua liike-elämän vallitsevaan ilmapiiriin ja sen muutoksiin. PERJANTAI 34 7.1.2022 Koronan myötä Salmelan yhteistyöja kumppanuuskuvioissa on korostunut nimenomaan elintarvikepuoli. Tämä on kylmä fakta alalla kuin alalla. ????. Alkoholittomuus ja sober curious -ilmiö ovat etenkin pääkaupunkiseudulla valtava nouseva trendi, jota ei Salmelan mukaan kannata ohittaa. Ruokakaupoissa alkoholittomien juomien valikoima on Salmelan sanoin ”infernaalinen”, mutta ravintoloissa valinnanvaraa ei useinkaan ole. Ja kun viesti on muotoiltu, se menee tehokkaasti perille esimerkiksi kohdennetulla Facebook-markkinoinnilla. Kynnys uusien ravintoloiden kokeiluun on perheenlisäyksen myötä kuitenkin entistä korkeammalla, ja Salmela löytää itsensä yhä useammin tutuista, toimiviksi tietämistään ruokapaikoista. Ravintolamaailman megatrendeistä Salmela mainitsee muun muassa digitalisaation, vastuullisuuden ja kasvisruokatrendin, koronan myötä jalansijansa vakiinnuttaneen kotiinkuljetuksen sekä alkoholittomuuden. Omissakin somekanavissa painopiste on siirtynyt ravintoloista kotikokkaamiseen. ” Perheissä on iso potentiaali. – Kun avasin alkoholittomuuskeskustelun Instagramissa, kymmenet seuraajani kertoivat ravintolatyöntekijöiden nauraneen heidän yrittäessään tilata alkoholitonta juomaa. Siksi on viimeisen markkinointivinkin aika. Alan käsiväliharvennuksesta ei voi hänen mielestään kuitenkaan syyttää vain pandemiaa. – Kyllähän koronarajoitukset ovat rokottaneet ravintoloita kohtuuttoman paljon. Vauva on käynyt ravintoloissa enemmän kuin moni suomalainen koko elämänsä aikana, mutta pitkien illallisten ja maistelumenujen sijaan ensisijaiset tarpeet ovat siirtyneet kivojen ja helppojen lounasravintoloiden puolelle, Salmela kertoo. Listalla saattaa olla vain yksi alkoholiton olut, ja pahimmassa tapauksessa alkoholittomana vaihtoehtona tarjotaan limsaa tai vettä. – Perheissä on iso potentiaali. Ilmiö oli tuttu kaikkialla Suomessa
Nacho on ikäisekseen liian pieni, eikä sen selviäminen ollut aluksi ollenkaan varmaa. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sunnuntaisuomalaisessa 8.9.2019. Elämänlangan tila on eläinhoitola, eläinten turvakoti ja löytöeläinpalveluja tarjoava yritys Keski-Suomessa. Villiintyneistä kissoista huolehtiminen ei kuulu kunnolla kenellekään. PERJANTAI 35 7.1.2022 ???. –?En tajunnut heti, ettei se osaa syödä märkäruokaa, mutta maidolla ja ravintogeelillä se on saanut lisää voimia, Elämänlangan tilan omistaja Sanna Ohvo kertoo. Viime vuonna Elämänlangan tilalla asui erilaisia aikoja kaikkiaan 104 kissaa. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan Suomessa hylätään noin 20?000 kissaa joka vuosi. Unohdetut Suomessa elää noin 20 000 hylättyä kissaa. Kissoja on liikaa. Ira Blomberg-Kantsila Yksitoista viikkoa vanha Nacho-kissa venyttelee nojatuolissa Killi-kissan kyljessä. Samanlaisia yrityksiä sekä eläinsuojeluyhdistyksiä on ympäri Suomen, ja kaikilla niillä ongelmat ovat yhtäläisiä. Ongelma ratkeaisi, jos ihmiset leikkauttaisivat lemmikkinsä. Kuvassa Nacho. MIKKO VÄHÄNIITTY
Sukukypsä, leikkaamaton kissa päästetään liikkumaan luontoon vapaasti, se tapaa leikkaamattoman kollin, ja pian kotiin palaa tiine narttukissa. Se kasvoi maalla vanhan mummon luona kymmenien muiden kissojen kanssa. Vähitellen keskenään parittelevia kissoja on kymmeniä. Populaatiokissoista huolehtiminen ei oikeastaan kuuluisi Sanna Ohvon työhön. Löytökissojen huolenpidosta maksaa kunta viidentoista päivän ajan, mutta populaatiokissat eivät ole löytökissoja. Kissapopulaatio syntyy varsin helposti. Osa niistä villiintyy, ja villikissojen kanssa on ammattilainenkin ihmeissään. Kissat eivät ole kranttuja, vaan lähisukulainenkin kelpaa parittelukumppaniksi. Sanoin, että tuo tänne ja leikkuuta ne kotiin jäävät kissasi, Ohvo huokaisee. Evira) linjauksen mukaan kunnalle tai millekään muulle viralliselle taholle ei ole säädetty velvollisuutta ottaa kiinni villiintyneitä kissoja tai kissalaumoja tai kuljettaa niitä löytöeläintaloon, vaikSanna Ohvon pitämään eläinten turvakotiin tulee jatkuvasti hylättyjä kissoja. Tällä tavalla suunnittelemattomasti lisääntyneistä kissoista puhutaan populaatiokissoina. Nacho-kissa on kissakatastrofin ilmentymä. MIKKO VÄHÄNIITTY ????. He toivat kolmekymmentä kissaa pois sieltä, mutta tilanne ei ole vielä ohi. Siksi ne yleensä lopetetaan, Ohvo sanoo. Siellä pitäisi vielä käydä, jotta kaikki kissat saataisiin kiinni. Niistä huolehtimisesta ei maksa kukaan. Hänellä oli jo kahdeksan kissaa. Ruokaviraston (ent. Minulla on tavoitteena löytää kissoille aina uusi koti, mutta eihän villiä kissaa voi kenellekään myydä. Koska kissanaaras on sukukypsä 4–5 kuukauden iässä ja kantaa pentuja kaksi kuukautta, sama voi toistua kolmesti vuodessa. –?Villikissojen kanssa tapellessa tulee monesti mieleen, että onko tässä mitään järkeä. Kerralla pentuja syntyy 1–10. Toisinaan kissa ei palaa kotiin, vaan jää jonkun ruokkivan ihmisen pihaan lisääntymään. –?Sitten mummo kuoli, ja kissoja ruokkineet sukulaiset soittivat minulle. PERJANTAI 36 7.1.2022 –?Puoli tuntia sitten soitti nainen, että haluatteko kahdeksan kissanpentua
Tällaisia ratkaisuja on tehty muutamassa maassa, ja Löytökissoista moni pääsee omaan kotiinsa. Tilanne saattaa paljastua siinä vaiheessa, kun naapurit alkavat valittaa kissanpissan hajusta. Jos populaatioita ei hajoteta, kissoja sikiää haitaksi asti. Viranomaisetkin tekevät kissapopulaatioiden tyhjennyksiä, mutta vain mikäli resurssit riittävät, viestintäpäällikkö Maria Lindqvist SEY:sta sanoo. MIKKO VÄHÄNIITTY ????. Se voi tarkoittaa myös sitä, että kissoille järjestetään hoito muualta. Ohvon mukaan kaupunkipopulaatiot syntyvät vaikkapa niin, että perheeseen otetaan urosja narttukissat, eikä niitä leikata. Kissapopulaatioiden hoitaminen kuuluu kunnaneläinlääkärin vastuulle, jos niistä tehdään eläinsuojeluilmoitus. –?Eläinsuojeluviranomainen ei yleensä pysty yksin hoitamaan loukutuksia, jotka vaativat päivittäistä loukkujen tarkastamista useiden päivien ajan, sanoo Viitasaaren alueen valvontaeläinlääkäri Elina Sirainen. Mielestämme vähintäänkin vapaana ulkoilevat kissat tulisi määrätä leikattaviksi. PERJANTAI 37 7.1.2022 ka ne olisivat kesyjäkin. –?Käytännössä työ lankeaa pitkälti vapaaehtoisille, esimerkiksi noin 40 jäsenyhdistyksellemme ja 80 eläinsuojeluneuvojallemme ympäri maata. –?Usein näihin tilanteisiin liittyy mielenterveysongelmia ja päihteitä, Ohvo sanoo. Siksi Ohvo menee pyydystämään populaatiokissoja. Kissapopulaatio-ongelma on pahin syrjäkylillä, mutta populaatioita syntyy kaupungeissakin. Kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuskäynnin ja antaa määräyksiä tilanteen kohentamiseksi. Edelleen tarvitaan myös asennekasvatusta ja vapaaehtoistyötä, jotta kissojen tilanne paranisi. –?Kun kissoja otetaan kiinni, yleensä osa pakenee metsään karkuun, ja taas kissat lisääntyvät. Kuvassa Kikkuri. –?Vielä yhtenä ratkaisuna kissaongelmaan olemme esittäneet pakollista leikkauttamista sellaisille kissoille, joita ei käytetä suunnitelmallisesti siitokseen. Monet kissat kuolevat sairauksiin tai paleltuvat kuoliaiksi. – Siksi yhteistyö eläinhoitoloiden ja eläinsuojeluyhdistyksien kanssa on tärkeää. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, ja lopulta luonto hyvin usein hoitaa osansa. SEY odottaa kissatilanteeseen helpotusta uudesta eläinsuojelulaista
Hän haluaa SEY:n tapaan, että kaikki kissat sirutettaisiin ja rekisteröitäisiin, jotta niiden omistaja löytyisi helpommin. Sen sijaan koirista kotiin haetaan 91 prosenttia. –?Olen kuullut monenlaisia selityksiä. Summa on monelle liikaa, koska kissoja tarjotaan vapailla markkinoilla myös ilmaiseksi. Onneksi lapsemme ovat tottuneet siihen, että suurin osa eläimistä on meillä vain käymässä, Sanna Ohvo toteaa. Nacho-kissa on siirtynyt nautiskelemaan olostaan sohvalle. Kissasta luovutaan kevyin perustein. Kissan sirun numeron voi myös ilmoittaa liian moneen paikkaan. Kun oma pentu on valittu, käsissä on yleensä vielä monta kotia tarvitsevaa pentua. Nachon kanssa samasta paikasta tulleet, toisen emän neljä populaatiopentua kisailevat hoitolan puolella. SEY:n löytöeläintaloille tekemän tuoreen kyselyn mukaan kissoista 26 prosenttia palautui alkuperäiselle omistajalle, kun vuonna 2007 luku oli 11. –?Minulla on sirulukija, mutta kissaa ei ole aina rekisteröity mihinkään, vaikka siltä siru löytyisikin. –?Vielä en tiedä, jääkö Nacho meille vai etsinkö sille uuden kodin. –?Sanon ihmisille, että tulkaa hakemaan täältä, pentuja riittää. Toivoisin, että kaikki rekisteröitäisiin Kissaliittoon, Ohvo toteaa. Esimerkiksi maine coon -rotuinen kissa voi maksaa yli tuhat euroa. Löytökissat ovat oma lukunsa. Sanna Ohvoa ärsyttävät ihmiset, jotka teettävät kotikissallaan pentuja huvikseen ja piittaamattomasti vain siksi, että haluavat jälkeläisen omalle kissalleen. Kissanpentuja ja tiineitä talteen otettuja kissoja on koko ajan liikaa. Kuilu kissojen ja koirien arvostuksen välillä on valtava, Sanna Ohvo sanoo. ????. Se asuu Ohvojen kotona kahden aikuisen populaatiokissan tavoin. –?Kissa on monelle ihmiselle arvoton, eikä siitä haluta maksaa, Ohvo sanoo. Kodittomille kissoille voi ryhtyä myös sijaiskodiksi. Aikuiset kissat Ohvo leikkuuttaa aina. PERJANTAI 38 7.1.2022 uskomme, että se sopisi Suomeenkin, Maria Lindqvist toteaa. Se väsyttää. Ne ovat luovutusikäisiä viikon päästä. ” Kissa on monelle ihmiselle arvoton, eikä siitä haluta maksaa. Kaikki kissat myös madotetaan ja rokotetaan. Leikattu narttu maksaa Elämänlangan tilalla 160 euroa, pennut 100–120 euroa. SEY ajaa sitä myös eläinsuojelulakiin. Kuilu rotukissojen harrastajiin on suuri. Määrä on silti edelleen suuri. Niiden määrä on sosiaalisen median ja valistustyön ansiosta laskussa, ja entistä useampi kissa pääsee takaisin kotiinsa. Jos jo pentukissojen steriloiminen ja kastroiminen olisi Äänekoskella mahdollista, yksikään kissanpentu ei lähtisi Elämänlangan tilalta uuteen kotiin leikkaamattomana. Vaikka Äänekoskella luvut ovat paremmat, kissojen arvostuksen puute näkyy
Se voi olla lajien suosiolle hyväksi. Hiihto kuului ennen lasten arkeen koulussa ja koulumatkoilla. MUSEOVIRASTO Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sunnuntaisuomalaisessa 7.2.2021.. Kauas on tultu niistä vuosikymmenistä, joina hiihto oli niin arkinen osa suomalaista elämää, että kouHyvästi pakkohiihto Koulussa hiihdetään ja luistellaan entistä vähemmän. Kuvassa Uuraisten Höytiän kansakoulun hiihtojoukkue vuonna 1929. Pohjoisemmassakin Suomessa kasvaa nuorisoa, joka ei vapaaehtoisesti suostu suksille. PERJANTAI 39 7.1.2022 ???. Aki Jörgensen Kun Tuomas Pulkkinen opettaa, häneltä kysytään usein, onko koulussa pakko hiihtää. –?Meillä on paljon pääkaupunkiseudulta tulevia opiskelijoita, joille hiihto on eksoottinen juttu, kertoo Pulkkinen, joka opettaa liikuntakasvatusta Itä-Suomen yliopistossa. Kysyjät eivät ole lapsia vaan tulevia luokanopettajia
Viime aikoina hiihdosta on tullut trendilaji. –?Voidaanko silloin olettaa, että perhe hankkii kalliit välineet vain yhtä tai kahta koulun hiihtotuntia varten, kysyy Pulkkinen. Ja kun talvilajien kausi jää ilmaston muuttuessa yhä lyhyemmäksi, maastohiihto ei voi enää kuulua kaikkien suomalaisten lapsiperheiden elämään. Se on aika kaukaa tuleva kaiku. PERJANTAI 40 7.1.2022 luissa voitiin noin vain lähettää lapset liikuntatunniksi latua kiertämään. Opetushallituksen Matti Pietilän mukaan lajivaatimuksia ei pudotettu opetussuunnitelmasta ensisijaisesti koululaisten hiihtohalujen puutteen, lajien kirjon lisääntymisen eikä ilmastonmuutoksenkaan takia. Tuomas Pulkkinen nostaa koululiikunnan pohjalta vielä vanhempia ajatuksia: 1800-luvun kansakoulun ihanteita terveydestä ja kurista. Monien kaupunkikoulujen lähelle ei mahdu latua hyvinäkään talvina. Koulun on siis tarjottava välineitä, jos se haluaa kaikille sukset jalkaan. Huonot sukset johtavat helposti kiukkuun ja inhoon. –?Vieläkin kuulee puhuttavan, että poikien olisi opeteltava koulussa hiihtämään, että pärjäävät intissä. Tärkein tavoite oli silti filosofisempi: ohjata koululiikunta ”pois kilpaurheilun eetoksesta ja kohti hyvinvoinnin eetosta”. Vai ” Jos katsotaan lihaksistoa, hiihto on varmaankin uinnin ohella monipuolisin liikuntamuoto. –?Jos ei ole lunta, on vaikea hiihtää. Silloin valtakunnassa velvoitettiin esimerkiksi, että pojille tuli opettaa kaksivaiheista vuorohiihtoa, potkutonta tasahiihtoa sekä oiko-, haaraja viistonousua. Nämä kaikki tosin kietoutuvat toisiinsa. Siitä taas päästään siihen, kuinka välinelaji hiihto on. Vastaus on, että ei voida?–?nimittäin jo siksi, että perusopetuksen on oltava maksutonta. Hiihto ja luistelu katsottiin niiksi talviliikunnan taidoiksi, jotka kaikkien tulisi hallita, kertoo liikunnan yhteiskuntatieteiden professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. ????. Siis pois esimerkiksi suoritustekniikasta, kohti liikkumisen iloa. Perinteet ovat näkyneet vaikkapa sukupuolijaossa jääpelejä pelaaviin poikiin ja kaunoluisteleviin tyttöihin. Luntakin on riittänyt. Perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ei enää nimetä lajeja, joita koulujen liikuntatunneilla olisi pakko opettaa. Aiemmin koululaisilta edellytettiin hyvän arvosanan vastineeksi esimerkiksi sujuvaa luistelutaitoa ja hiihdon perustekniikkojen hallintaa. –?Peruskouluun siirryttäessä 1960–70-luvuilla lajeja oli rajallisesti. Vielä tarkemmin liikuntatuntien sisältöä säädeltiin 1980-luvulla. Opetushallitus ylittäisi roisisti toimivaltansa, jos se määräisi rakentamaan hiihtoputkia, sanoo opetusneuvos Matti Pietilä Opetushallituksesta. –?Onko oppiaineessa tarkoitus opettaa mailapelin rannelaukausta. Lajivaatimukset jäivät pois vuonna 2016
Seppo Pehkonen sijoittui toiseksi. ????. Pulkkinen kannustaa opettajaopiskelijoitaan ylipäätään viemään lapset ja nuoret ulos: Vuonna 1957 hiihto oli joka pojan harrastus. KESKISUOMALAISEN ARKISTO ” Talvisen luonnon voi nähdä leikkikenttänä. Jämsänkosken hiihtojen nuorten sarjan voittaja oli Kalevi Vuorinen (oik.). PERJANTAI 41 7.1.2022 onko tarkoitus opettaa tasapainotaitoja, liikkumistaitoja ja välineenkäsittelytaitoja, Pietilä kysyy. Todennäköisesti edelleen useimmissa. –?Jos katsotaan lihaksistoa, hiihto on varmaankin uinnin ohella monipuolisin liikuntamuoto, Pietilä sanoo. Suksillaan lipsuva hiihtotaidotonkaan ei voi kiistää, etteikö lajin harjoittelussa olisi kyse juuri tasapaino-, liikkumisja välineenkäsittelytaidoista. Sitä opetussuunnitelma ei tarkoitakaan, etteikö opettaja saisi opettaa koulussa hiihtoa. Eikä sitä, etteikö hiihto olisi hyvää liikuntaa. Ehkä hieman yllättäen ei ole edes olemassa tutkimustietoa siitä, kuinka monessa Suomen kouluista nykyisin lopulta opetetaan esimerkiksi juuri hiihtoa
Hiihdon harrastamisen kannalta saattaakin olla hyvä, että latumatkojen pakkohiihto kouluissa hiipuu ja mieleen jäävät sen sijaan elämykset lumessa liikkumisesta. Itkonen huomauttaa, että lumikauden kapenemisellakin voi olla useammanlaisia vaikutuksia talvilajien suosioon. ” Tietoisuus ilmaston muutoksesta saattaa kannustaa ottamaan talvesta kaiken irti. Huomaamaan, miten hieno juttu lumi ja pakkaset ovat. Joissakin kouluissa kokeilussa voivat olla jo liukulumikengät tai lumiskeitit eli rullalaudat ilman pyöriä. Pulkkinen tosin huomauttaa, että sekin jakaa mielipiteitä: luistelutaitojen tasoerot vaikuttavat liikunnan iloon, ja joitakin kaatuminen kovalla jäällä pelottaa. Opetukseen on tuotu leikkiä, joka samalla tutustuttaa välineisiin: sukset jalassa saatetaan pelata sählyä tai frisbeegolfia. –?Lapsuudessa ja nuoruudessa korostuvat yhdessä tekeminen ja hauskuus, jotka ohjaavat joukkuepelien suuntaan. –?Luistelu on hiihtoa lähempänä nuorisokulttuurista liikkumista kuten skeittausta, liikunnan yhteiskuntatieteiden professori Hannu Itkonen sanoo. Perinteisten hiihdon ja luistelun lisäksi koulujen liikuntatunneilla saatetaan nykyisin harrastaa esimerkiksi lumikenkäilyä, hankifutista tai pulkkailua. Nuorisokulttuuriin istuu Itkosen mukaan hyvin myös laskettelu, hiihdon suosittu kilpailija. Liikuntatunneille se sopii huonosti, koska laji vaatii hiihtoakin kalliimpia varusteita ja erityisiä olosuhteita eli rinteitä ja laskettelukeskuksia. Aikuisena moni alkaa hiihtää, vaikkei teknisesti niin taitavasti osaisikaan, koska siinä elämänkulun vaiheessa korostuvat oma hyvinvointi ja luonnossa rauhoittuminen, liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Pulkkinen sanoo. Huomaamaan, miten hieno juttu lumi ja pakkaset ovat. –?Tietoisuus ilmastonmuutoksesta saattaa kannustaa ottamaan talvesta kaiken irti. –?Koululiikunnan synnyttämän muistijäljen hiihdosta voi myöhemmin palauttaa omaksi harrastukseksi, Pietilä sanoo. Luistelun suosiota ovat pitäneet yllä jääkiekon lajisuosio ja jälleen mutkan kautta ilmastonmuutos ja kaupungistuminenkin: koska tekojäälle tai jäähalliin pääsee huonompinakin lumitalvina, luistelu on pysynyt hiihtoa paremmin mukana suomalaislasten arjessa. Jäällä on myös hiihtoa helpompi liikkua kaverien kanssa vapaasti: rinnakkain luistellen tai vaikka hippaa pelaten. ????. Mutta vaikka yläkoulussa harva on hulluna hiihtoon, moni löytää suksille aikuisena. PERJANTAI 42 7.1.2022 –?Talvisen luonnon voi nähdä leikkikenttänä, valtavana oppimisympäristönä, jossa voi liikkua monella tavalla. Luistelu on pysynyt lasten ja nuorten suosiossa paremmin kuin hiihto