Päätoimittaja Tuulia Viitanen Minea Bergströmin kynsitaide ihastuttaa ympäri maailmaa Sivut 2–7 Vesa-Pekka Kangaskorpi puhuu sivistyksen puolesta Sivut 17–22 Sivut 34–42 Kun pakko-oireet olivat pahimmillaan, Tuukka Hämäläinen kävi kolmesti päivässä suihkussa
Elisa Muhonen Suurin osa Minea Bergströmin asiakkaista on Joensuusta, mutta osa matkustaa kynsien laittoon Kuopiosta ja jopa Helsingistä asti. Sunnuntai 7.1.2024 2 ?????. ELISA MUHONEN. 240 000 seuraajan kynsitaiteilija Joensuulaisen Minea Bergströmin kynsikuvia katsellaan ympäri maailmaa. Kiinalainen pikavaatejättikin käyttää niitä markkinoinnissaan – ilman tekijän lupaa
Bergströmin kynsitaide on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti, sillä 240 000 seuraajaa ympäri maailmaa seuraa aktiivisesti hänen kädenjälkeään Instagramissa. ??????. Tuolloin hän sai ajatuksen, että voisi itsekin käydä rakennekynsien peruskoulutuksen koulun ohella. Niistä pääsin nipin napin läpi, hän muistelee. – Sen jälkeen tein harrastusmielessä kynsiä sekä itselleni että kavereilleni, hän taustoittaa. – Tuntui, että opettajat kannustivat suuntautumaan matemaattisiin aineisiin, mutta minua ne eivät kiinnostaneet. Noin muutoin koulunkäynti ei kuitenkaan ollut koskaan Bergströmille ”se juttu”. Kauneudenhoidosta jo tuolloin innostunut Bergström pyrki kosmetologin koulutukseen ja jäi varasijalle. Koulupaikka aukesi merkonomilinjalta, mutta pian hän huomasi, ettei ala tuntunutkaan omalta. Toisen asteen opintojensa aikana Bergström kävi säännöllisesti laitatuttamassa omia kynsiään toisella tekijällä. Bergström kertoo olleensa aina luova persoona. Kuinka hän on päässyt tähän pisteeseen vain muutamassa vuodessa. Se näkyi peruskoulussa kuvataiteen arvosanoissa, jotka olivat toistamiseen täysiä kymppejä. Kotonaan työskentelevä Bergström on ottanut päivän aikana useita asiakkaita vastaan, ja kalenteri näyttää varsin täydeltä helmikuulle asti. Sunnuntai 7.1.2024 3 J oensuulainen Minea Bergström on juuri päättänyt työpäivänsä puoli kuudelta iltapäivällä. – Siitä huolimatta jatkoin opintoja, koska muutakaan ei ollut, hän sanoo
– Sillä tiellä olen edelleen, hän toteaa. Vaikka työt menivät opintojen edelle, suoritti hän merkonomin tutkinnon loppuun asti. Sunnuntai 7.1.2024 4 Kun koulutuksen ja intensiivisen harjoittelun myötä taidot vahvistuivat, alkoi Bergström tehdä kynsiä muillekin kuin tutuille. Kynsiteknikoksi hän päätyi omien sanojensa mukaan puolisattumalta. Yrittäjyys ei ole Bergströmille täysin vieras käsite, sillä myös hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat toimineet yrittäjinä. Loppuvuodesta on pyydetty erityisesti jouluisia sävyjä, kuten punaista, vihreää, valkoista ja ruskeaa sekä glitterkynsiä. Sana hänen taidoistaan kiiri, ja pian kiinnostuneita oli kertynyt niin paljon, ettei aikoja riittänyt enää uusille asiakkaille. ??????. Vanhemmat ovat tukeneet nuorta kynsiteknikkoa Vuodenajan kierrot näkyvät asiakkaiden värivalinnoissa
Sunnuntai 7.1.2024 5 HÄN Minea Bergström . ??????. . yrityksen alusta lähtien: äiti auttoi toiminimen perustamisessa ja kynsihuoneen sisustamisessa sekä on toiminut harjoittelukäsinä, kun taas isä tuki Bergströmiä taloudellisesti hankkimalla työhuoneeseen kalustoa. Sosiaalisen median kanavista Minea Bergström vaikuttaa erityisesti Instagramissa, jossa hän esittelee lukuisia kynsitöitään. Perhe: Miesystävä, koira, äiti ja sisko. Isovanhempia nuoren yrittäjyys aluksi mietitytti. – He olivat huolissaan siitä, pystyykö kynsijutuilla oikeasti elättämään itsensä. . – Somevirrassani saattoi tulla vastaan omia kuviani muiden julkaisemana. Nyt hänellä on seuraajia ympäri maailmaa, ja yhteydenottoja tulee ajoittain ”liiaksikin asti”. Nykyään mummini on aina innoissaan tutkailemassa, että minkälaiset kynteni ovat tällä kertaa, itselleenkin kynsiä tekevä Bergström hymyilee. Koulutus: Sertifioitu kynsiteknikko. Merkonomin tutkinto. . . Ura: Yrittäjä. Harrastukset: Kuntosali ja jooga. Asuinpaikka: Joensuu. Ikä: 23. Muutama vuosi sitten hän huomasi, että hänen kuvansa olivat levinneet ympäri somekanavaa. . Sitä myöten myös seuraajamääräni kasvoivat nopeasti, hän sanoo
Viime syksynä Bergström huomasi erään kiinalaisen ultrapikavaatemuodista tunnetun jättiyrityksen käyttävän markkinoinnissaan kynsiteknikon itse ottamia kynsikuvia ja ” Nykyään mummini on aina innoissaan tutkailemassa, että minkälaiset kynteni ovat tällä kertaa. – Kuviin panostamisella on varmasti suuri merkitys. Somesuosiolla on ollut kääntöpuolensa. Minea Bergström ??????. Siitä hän myös pitää työssään eniten: kun valmiista kynsistä saa otettua kuvat ja jaettua ne sosiaaliseen mediaan. Sunnuntai 7.1.2024 6 – Usein kysytään, millä tavalla olen tehnyt jonkin tietyn kuvan kynnet ja missä palveluni sijaitsevat. Minea Bergström uskoo suosionsa salaisuuden olevan kuvaustyylissä, jolla hän kuvaa laittamiaan kynsiä. Se vähän turhauttaa, koska kaikki tiedot löytyvät profiilistani sekä kuvateksteistä. Moni on myös sanonut, että minulla on omanlainen tyylini tehdä kynsiä, hän kertoo. Niitä voi ottaa monella eri tapaa, ja nykyään älypuhelimella saa laadukkaita kuvia. On kuitenkin kivaa, että työni herättää kiinnostusta näinkin suuressa mittakaavassa, hän sanoo
– Harkinnassa on ollut muutto suurempaan asuntoon, jonne saisi kattavamman työhuoneen tai vaihtoehtoisesti rakennettua kynsistudion vaikka varaston yhteyteen. Yrittäjyydestä kiinnostuneita Minea Bergström kannustaa rohkeasti kokeilemaan siipiään. – Koulumaailmassa tuntui, että luovuudella ja visuaalisuudella ei tee mitään, mutta oman kokemukseni mukaan sillä voi päästä hyvinkin pitkälle. ??????. Hän haluaa korostaa, että myös taiteellisuudella voi menestyä: kaikkien ei tarvitse olla matemaatikkoja tai luonnontieteiden osaajia pärjätäkseen elämässä. Silloin voisin lisätä palveluihini varpaankynsien geelilakkauksen, hän pohtii. Sunnuntai 7.1.2024 7 tehneen näistä halvat tekokynsikopiot. Yritys oli myös rajannut Bergströmin nimen kuvasta pois. Haaveena ovat myös suuremmat työtilat. Tammikuussa 24 vuotta täyttävä Bergström toivoo voivansa jatkaa kynsiteknikkona ja -kouluttajana myös tulevaisuudessa. – Olen koettanut olla heihin yhteyksissä. Yhteyden saaminen on kuitenkin tehty todella vaikeaksi, enkä ole vieläkään saanut heiltä vastausta. Yritys käyttää myös muiden kynsiteknikkojen ottamia kuvia ominaan, ja todennäköisesti he tulevat toimimaan näin jatkossakin, hän huokaa. Kynsialan perusja täydennyskoulutuksia tarjoava joensuulainen haaveilee mahdollisuudesta ryhmäkoulutuksiin, jotka säästäisivät sekä hänen että kurssilaisten aikaa, jolloin jokaiselle ei tarvitsisi pitää yksilöllistä koulutusta
Sunnuntai 7.1.2024 8 ????????. Teppo Koskinen Jukka Kaski oli ruotsinsuomalainen ongelmanuori, josta kasvoi jengien kanssa työtä tekevä ammattilainen. Nyt hän kertoo, mitä Suomessa pitäisi oppia Ruotsin jengiongelmista. MAGNUS LAUPA. Kovien katujen tuntija Jukka Kaski oli aikanaan Ruotsissa suomalaisroisto
Kasken lapsuudessa kotona ei ollut hyvä olla. Mediassa näkyy tosin vain jäävuoren huippu. Suomesta sitä sai. Siksi Kaski ei halua, että hänen tarkkaa työskentelypaikkaansa mainitaan jutussa. Sunnuntai 7.1.2024 9 N o, eilen oli seitsemän tuhopolttoa, sosiaalitoimen yksikönpäällikkö Jukka Kaski sanoo linjan toisessa päässä. Ja vaarallista. Sunnuntaisuomalainen on tarkistanut Kasken taustatiedot hänen työnantajaltaan. Työikäistä väkeä muutti Suomesta Ruotsiin parhaimmillaan kymmeniätuhansia vuodessa. Suostumisen syy on lopulta yksinkertainen: ehkä Suomessa voitaisiin oppia jotain Ruotsin tilanteesta. Hän opiskeli itsensä insinööriksi työn ohessa siitä huolimatta, ettei osannut sanaakaan ruotsia tullessaan maahan. ?????????. Se on haastatteluhetken vastaus kysymykseen, kuinka oikean kuvan suomalainen media välittää ruotsalaisesta jengitodellisuudesta. Se on uutta Ruotsissa. Kaski on suomalaisten siirtolaisten jälkeläinen Ruotsissa, käytännössä koko ikänsä Ruotsissa asunut. Kaski työskentelee suur-Tukholman alueella sosiaalitoimen yksikönpäällikkönä. Kaskea on pitänyt taivutella haastatteluun. Jukka Kaski muutti vanhempiensa kanssa 6-vuotiaana Ruotsiin, Gimo-nimiseen pieneen taajamaan muutaman kymmenen kilometriä Uppsalasta koilliseen. Suomen kieli sujuu vielä hyvin, vaikka työasioista ja yhteiskunnasta onkin helpompaa puhua ruotsiksi. Kasken isä oli töissä tehtaalla. Paikkakunnalla oli Sandvikin tehdas, joka tarvitsi työvoimaa. Hän keskittyy työssään jengiväkivallan ehkäisemiseen
Iso, voimakas ja kova lyömään turpaan. Äidin isä oli viisi vuotta sotavankina Venäjällä. Sunnuntai 7.1.2024 10 ” Kaski oppi olemaan väkivaltainen. Kodin ulkopuolella ei ollut paljon paremmin. Iso, voimakas ja kova lyömään turpaan. Lapselle, varsinkaan Kasken taustalla, Ruotsi ei ollut helppo paikka. Mutta huumeita ja aseita oli. Ja olemaan välittämättä. Onneksi ei ollut jengejä, Kaski sanoo. Päihteet tulivat nopeasti mukaan teini-ikäisen Jukka Kasken elämään. ?????????. Perheen arjessa kului alkoholia, väkivalta purkautui lasten nähden. Kaski oppi olemaan väkivaltainen. Ja olemaan välittämättä. Hiekkalaatikolla ruotsalaiset vanhemmat sanoivat, etteivät heidän lapsensa leiki suomalaisten kanssa. Isän piti opiskella lääkäriksi insinööriopintojen jälkeen. – Lapsuus oli yhtä finnjäveliä ja tappeluita. Niitä sai kotoa äidiltäkin, ainakin viinaa ja pillereitä. Jos yhteiskunta ei ollut häntä varten, ei hänkään ollut yhteiskuntaa varten. – Hän oli jonkunlainen nero, erittäin älykäs ihminen. Molemmat vanhemmat ottivat Ruotsiin mukaan painolastia, sotasukupolvien kokemuksia. Ja täysin hullu, aivan hullu, Kaski sanoo
– Mulla oli kaksi lasta, olin 28 tai 29. Mä nauroin ja ymmärsin, miksi mulle oli naurettu. ?????????. Ensimmäinen tuomio 14–15-vuotiaana 1970-luvun lopulla teki nuoresta rikollisesta vain pahemman. – Olin ollut hoidossa kolme kuukautta, kun sinne tuli aika huonossa kunnossa ollut kaveri, joka sanoi, ettei halua alkoholistiksi. Seuraavaksi tuli vankeutta. – Syytekohtia oli 19, sain 800 kruunua sakkoja. Psykologin luona hän sanoi suurimmaksi pelokseen sen, että kasvaisi samanlaiseksi kuin isänsä. Muistan sen vieläkin: istuin sohvalla, poliisit oli niskassa ja ajattelin, että mä en jaksa enää. Pahoinpitelyistä tuli viiden vuoden tuomio. Sehän ei ollut mitään. Työntekijät nauroivat. Sunnuntai 7.1.2024 11 ” Psykologin luona hän sanoi suurimmaksi pelokseen sen, että kasvaisi samanlaiseksi kuin isänsä. Kaksi kuukautta pahoinpitelyistä. Hän sanoi, ettei halunnut narkkariksi. Kaski hakeutui vieroitushoitoon ja pääsi. Häneltä kysyttiin vastaanotossa, miksi hän halusi tulla puoleksi vuodeksi hoitoon. Ja uudelleen vankeutta sen jälkeen, kun Kaski oli hakenut 4,5 kiloa amfetamiinia Amsterdamista. Alle 30-vuotiaana huumeidenkäyttö, repaleina ollut elämä, väkivalta ja jatkuva virkavallan pakoileminen nostivat seinän lopullisesti pystyyn
Kaski alkoi hyödyntää taustaansa työssään. ?????????. Kokin koulutuksen ansiosta hän opetti kokkikoulussa ja opiskeli sitten sosiaalityöntekijäksi, ”työhön, joka sytyttää”. Päihteet jäivät. Fyysisen toiminnan tarpeen täyttivät nyrkkeily ja judo, jossa Kaski on suorittanut mustan vyön. Sunnuntai 7.1.2024 12 Siinä vaiheessa isä oli jo kuollut. ”Paha Jukka” jäi taakse, ja nyt elämä on hyvää. Meni viisi vuotta kasvaa Jukaksi, Kaski sanoo nyt. – Näen, miksi asiat menivät minun kohdallani vikaan, ja näen samat asiat monien nuorten elämässä tänään, Suomessa on eletty kovempia aikoja kuin Ruotsissa, ja siksi yhteiskunta osaa myös sanoa, kun jokin ei käy, Kaski arvioi. Isä kuoli 46-vuotiaana alkoholiin ja pillereihin. Hän tietää, millaista jenginuorten elämä on, millaista on elää väkivallan ja huumeiden maailmassa
Esimerkiksi se, että sellainen määrä kokaiinia, joka aikaisemmin maksoi tuhat kruunua, maksaa nyt viisisataa – ja on paljon vahvempaa. Suomesta tätä ” Uusien toimintatapojen kehittäminen ja niissä pitäytyminen on vaikeaa. Sellaisetkin asiat, joita keskiluokkainen ihminen ei sohvaltaan välttämättä ymmärrä. Tilanne voi jatkua nykyisen kaltaisena vielä toisetkin kymmenen vuotta. Se on kuin pitäisi keksiä joulu uudestaan. 13-vuotias lapsi voi syödä päivällistä perheensä kanssa ja lähteä sitten ulos ampumaan toista ihmistä päähän. Olennaista on kuitenkin toimia nyt heti ja tavoilla, jotka ovat Ruotsissa olleet tähän asti vieraita. Jengirikollisuus on ottanut miltei käsityskyvyn ylittäviä muotoja. Huumeet ovat kaikkialla. – Osaan puhua heidän kanssaan samalta tasolta ja ottaa kokemukseni mukaan työhöni. ?????????. Sen kääntöpuolena ruotsalaiset ovat arkoja puuttumaan toisten asioihin. – Ruotsi on hyvä maa, ja ruotsalaiset ovat kilttejä ja hyväntahtoisia ihmisiä. Sunnuntai 7.1.2024 13 Kaski sanoo. Ongelmiin on monia syitä, mutta yksi on ruotsalaisen yhteiskunnan haluttomuus tehdä väliintuloja silloin, kun ongelmia alkaa ilmetä. Ruotsin jengiongelmaan ei ole nopeita ratkaisuja, Kaski sanoo. Samalla on pitänyt ymmärtää, että paljon on muuttunut
Toimiiko se. Sosiaalityöntekijät tekevät laajempaa yhteistyötä poliisin ja koulujen kanssa. Se on kuin pitäisi keksiä joulu uudestaan, Kaski vertaa. Yksi ulkopuoliselle vaikeasti hahmottuva ongelma jengi-ilmiön kielteisten piirteiden taltuttamisessa on se, millaista teini-ikäisten, käytännössä vielä lapsuuttaan elävien rikollisten kanssa toimiminen on. Sitten muutetaan toimintatapoja, mutta nyt on pakko tehdä jotain, Kaski sanoo. Suomessa on eletty kovempia aikoja kuin Ruotsissa, ja siksi yhteiskunta osaa myös sanoa, kun jokin ei käy, Kaski arvioi. Kaski uskoo niin. Jotkut on saatava pois kaduilta vankilaan. Lapsi ei vielä voi ymmärtää maailmaa samalla tavalla kuin aikuisuuden kynnyksellä oleva ihminen. Sunnuntai 7.1.2024 14 ruotsalaista piirrettä voi olla vaikeaa ymmärtää, koska kulttuuri ja historia ovat niin erilaisia. Siksi jengiväkivallan ?????????. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja niissä pitäytyminen on vaikeaa. Asioille pitää tehdä jotain nyt heti ja katsoa sitten, menikö hyvin ja oikein. On hyvä, että poliisin valtuuksia on lisätty, Kaski sanoo, mutta tärkeä pohjatyö jengiväkivallan ehkäisemiseksi tehdään monella tasolla ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Mutta on pakko tehdä jotain, koska Ruotsissa ei voida jatkaa näin. – Mutta koska toimimme uudella tavalla, niin ei siitä varmuutta ole. On vanhat ja syvään juurtuneet perinteet, jotka pitäisi nopeasti korvata uusilla. Kasken yksikössä tehdään nyt asioita täysin uudella tavalla. Kasken mukaan 13-vuotiaan jenginuoren kanssa on vaikeampaa tehdä työtä kuin 21-vuotiaan. Sosiaalityöntekijät menevät koteihin ja perheisiin, tekevät väliintuloja ja ennaltaehkäisevää työtä
?????????. – Jos minä saisin päättää, veisin jenginuoret viideksi vuodeksi johonkin mökkiin keskelle metsää. Tarvitaan lisää yhteiskunnan resursseja, rahaa ja työntekijöitä, ennen kuin tuloksia alkaa syntyä, Kaski sanoo. Sanoa suoraan, missä rajat menevät ja kun joku ei käy. Se ei välttämättä ole hyvä ratkaisu. Kymmenen vuotta sitten nähtiin, miten jengiongelma voi kärjistyä. Välillä Kaskenkin mieli hakee suoraviivaisempia ratkaisuja. Sunnuntai 7.1.2024 15 vastaiseen työhön pitää sitouttaa niin perheet, ystävät, koulu kuin eri viranomaiset, ja siksi työtä pitää tehdä siellä missä nuoret ja heidän lähipiirinsä ovat. Siinä ajassa nuorten aivot ehtivät kehittyä niin, että maailma alkaa hahmottua realistisemmin, Kaski sanoo. Ruotsissa on nyt 60 aluetta, joita viranomaiset pitävät rikolliselle ke” Arkuus puuttua on tehnyt ongelmista puhumisesta vaikeaa, samoin rasismi ja sen pelko. Jos nuori päätyy vankilaan, hän istuu neljän vuoden nuorisorangaistuksen ”samanlaisten jätkien kanssa”. Syvällä jengiongelmien taustalla on kehityskulkuja, jotka nähtiin jo kauan sitten
Arkuus puuttua on tehnyt ongelmista puhumisesta vaikeaa, samoin rasismi ja sen pelko. Onnistuminen vaatii aikaa ja kovaa työtä. Väkivalta on muuttunut jengeille pääomaksi, koska ruotsalainen yhteiskunta on pitkään ollut tottumaton väkivaltaan. Ruotsi otti ihmisiä vastaan hyväntahtoisesti ja avoimin sydämin, mutta unohti auttaa tulijoita, Kaski sanoo. Enhän minäkään tiedä, mikä riittää, mutta nyt on pakko yrittää. Se on keino saada stjärnstatus, tulla tähdeksi, olla jotain. Monen jenginuoren vanhemmat ovat työttömiä ja vailla kunnollista kiinnekohtaa yhteiskuntaan. Nuoria rekrytoidaan jengeihin ja niihin halutaan, Kaski sanoo. Jengeistä on tullut tavaramerkkejä: Shottaz ja Dödspatrullen ovat tunnettuja jo Itämeren tälläkin puolella. Segregaatio ja rinnakkaisyhteiskunnat ovat Kasken mukaan kasvualustaa sille vieraantumiselle ja merkityksettömyydelle, jota monet siirtolaistaustaiset ruotsalaiset kokevat. Yhteiskunnan sisällä ihmisten annettiin eriytyä toisistaan monella eri tasolla: sosiaalisesti, taloudellisesti, maantieteellisesti eri kaupunkeihin ja kaupunginosiin. Viime aikoina asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Monet Ruotsiin muuttaneet ihmiset tulivat hajonneista yhteiskunnista, kaoottisista oloista. – Nyt Ruotsissa on laajasti valmius ja halu puuttua ongelmiin. Ei ole sattumaa, että moni jengi ja jengiläinen on maahanmuuttajataustainen. Nuorilla ei ole kummoisia tulevaisuudenodotuksia, kun yhteiskunta tarjoaa ulkopuolisuutta. – Jengijäsenyydestä tulee tällaisissa oloissa tavoiteltava asia. Väkivallalla saa valtaa ja tulee huomatuksi. Sunnuntai 7.1.2024 16 hitykselle alttiina tai riskialueena. ?????????
SAMI SAARENPÄÄ. Sini Ihanainen-Alanko Vesa-Pekka Kangaskorpi on Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja ja kasvollinen omistaja. Sunnuntai 7.1.2024 17 ?????. Sivistys ja lukeminen ovat uhattuna, sanoo Vesa-Pekka Kangaskorpi Kangaskorven johtama Keskisuomalainen on kasvanut lehtien lukumäärällä mitattuna Suomen suurimmaksi mediakonserniksi
Muissakaan länsimaissa sitä ei pää” Sivistykselle ja lukemiselle ei pitäisi olla lainkaan arvonlisäverotusta. ??????. Lehtien lukumäärällä mitattuna Keskisuomalainen on suurin kotimainen mediakonserni. Sunnuntai 7.1.2024 18 I hmisillä on oltava matala kynnys sivistykseen ja lukemiseen. Hän kokee, että riippumaton kotimainen media ja lehdistö ansaitsisi tasapuoliset, nykyistä reilummat toimintaedellytykset – mikäli Suomessa halutaan säilyttää moniarvoista mediaa. Liikevaihdoltaankin se on Suomen suurimpia. tammikuuta 153 vuotta. Vapaan median toimintaympäristön turvaaminen on ykkösjuttu, johon pitäisi löytää ratkaisuja, Kangaskorpi sanoo. Kangaskorven, 60, johtama konserni tarjoaa laajat eväät lukemiseen, sillä se julkaisee yli sataa lehteä. – Itseellisen, vapaan median edellytykset ovat enemmän uhattuna kuin koskaan. Muissakaan länsimaissa sitä ei pääsääntöisesti ole. Tämä on mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorvelle ensiarvoisen tärkeää. – Sivistykselle ja lukemiselle ei pitäisi olla lainkaan arvonlisäverotusta. Yhtiö julkaisee vanhinta suomenkielistä lehteä, Keskisuomalaista, joka täyttää 7. Demokratian yksi kulmakiviä on vapaa media, jolla on mahdollisuus nostaa yhteiskunnan epäkohtia esiin. Konsernin juuret ovat vuodessa 1871
Kaipaan tasapainoa vapaan kotimaisen median ja Ylen välille, konsernijohtaja painottaa. – Sekä vapaalle medialle että Ylelle on tilaus, mutta tarvitseeko Ylen laajentua samalle alueelle, missä kaupallinen media toimii. Yle-vero ei ole talouskohtainen kuten entinen televisiovero, vaan sitä maksaa jokainen erikseen. Hän on samalla kasvollinen omistaja. Kangaskorven perhe on pörssiyhtiö Keskisuomalaisen suurin omistaja. Mediajohtajasta on outoa, että poliitikot puhuvat Ylen rahoituksen vähentämisestä, mutta taas tänä vuonna rahoitus vain kasvaa. – On kohtuutonta, että valtiollinen media saa niin paljon kakusta automaattisesti. Vesa-Pekka Kangaskorpi on tällä hetkellä näkyvin suomalainen mediajohtaja. – Googlea ja Facebookia emme voi pysäyttää vyörymästä tänne. Ennen toimitusjohtajuutta Kangaskorpi oli yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Keskisuomalainen-konserni on laajentunut tällä vuosituhannella massiivisesti Keski-Suomesta valtakunnalliseksi toimijaksi ja maan suurinten mediakonsernien joukkoon. Ylen asemasta hän on puhunut pitkään ja päättäväisesti. Tosin nekin vyöryvät osin vielä Ylen kanssa yhteistyössä. Tuona aikana konserni laajeni ??????. Se uuvuttaa ja tukahduttaa vapaata mediaa. Sunnuntai 7.1.2024 19 sääntöisesti ole. – Kilpailun oikeudenmukaisesta näkökulmasta Yle tekee kasvavalla budjetilla sisältöä samaan markkinaan mistä kaupallisten toimijoiden pitää hakea maksaja sisällölle, Kangaskorpi harmittelee. Yle-veron tuloraja on alempi kuin kunnallisveron
Kauppaa yhtiö on käynyt toiseenkin suuntaan. – Minulla on aika paljon riskiä omassa varallisuudessani Keskisuomalaisessa. ??????. Se on esimerkiksi myynyt Alma Medialle osuutensa sähköisVesa-Pekka Kangaskorpi kertoo lukevansa säännöllisesti verkossa julkaistavia näköislehtiä. – Hallituksessa on ollut ja on sitoutuneisuutta ja yhteinen iso kuva. Sunnuntai 7.1.2024 20 Keski-Suomesta Savoon. Kangaskorven toimitusjohtajakaudella konserni on tehnyt useita isoja mediayritysten ostoja. Sen takia olen hoitanut sitä kuin omaani, vaikka omistankin vain pienen siivun. Sittemmin konserni on ostanut Lehtiyhtymän ja laajentunut useaan suuntaan, kuten pääkaupunkiseudulle, Hämeeseen ja Kaakkois-Suomeen. Palkkajohtajuutensa rinnalla hän on jatkanut yhtiön hallituksessa
Sitä halutaan paljon, eikä se ole ikäkysymys. Paperilehti on edelleen yllättävän elinvoimainen. Sitä halutaan paljon, eikä se ole ikäkysymys. – Sopimus Postin kanssa toi lisäaikaa paperilehdelle. Digitalisaatiota Kangaskorpi ei koe uhkaksi. Postille konserni myi varhaisjakelun liiketoimintoja ja solmi samalla pitkän, vuoteen 2026 ylettyvän jakelusopimuksen. Paperilehti on edelleen yllättävän elinvoimainen. Sunnuntai 7.1.2024 21 tä kauppapaikkaa Etuovea pyörittävästä yhteisyhtiöstä Alma Media Partnersista. Lukijat ovat jo löytäneet konsernin lehdet verkossa. – Olemme rakentaneet ison konsernin, ja siihen liittyy ” Sopimus Postin kanssa toi lisäaikaa paperilehdelle. ??????. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin uutismediaa. Viikossa yhtiön lehtiä lukee yli kaksi miljoonaa suomalaista. Paperin hinnan ja inflaation tuoman kustannusten nousun myötä jakelun hinta tuli selkeästi ennakoitavammaksi. Laadukas paikallinen sisältö on menestyksen kannalta tärkeä, mutta rinnalla on oltava uutisia maailmalta. – Perinteinen media muuttaa pikku hiljaa muotoaan, paperi korvautuu digitaalisella. Kangaskorpi näkee, että osa konsernin reilusta sadasta lehdestä saattaa digitaalisessa maailmassa yhdistyä, mutta vasta myöhemmin tulevaisuudessa
Hän on pisimpään Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa ollut suomalainen yritysjohtaja. Kangaskorpi tuo esiin, että Keskisuomalaisella on nykyään radiotoimintaa useammassa maakunnassa ja yhtiö on Suomen suurin bussien sisäpintojen digitoija. Lähiaikojen iso projekti on yhtiön osakesarjojen mahdollisen yhdistämisen selvittely. Sunnuntai 7.1.2024 22 yhdessä tekeminen, osilla on oltava yhteinen poljento. Laajentumisen seurauksena Keskisuomalaisen valtakunnallinen painoarvo on kasvanut. ??????. Nyt hän aloittaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtajana ja valtakunnallisen Keskuskauppakamarin hallituksessa. Kangaskorpi oli pitkään Medialiiton puheenjohtaja ja jatkaa vielä sen hallituksessa. ” Olemme rakentaneet ison konsernin, ja siihen liittyy yhdessä tekeminen, osilla on oltava yhteinen poljento. Samalla uskomme maakuntien Suomeen ja markkinatalouteen. Samalla uskomme maakuntien Suomeen ja markkinatalouteen
Sunnuntai 7.1.2024 23 ??????????. Minna Harmaala Tatu Saarikko kokee, että lääkärit eivät ole aidosti kuunnelleet häntä. Tuskin olisin elossa ilman kannabista Tatu, 43, joutuu hankkimaan lääkkeensä laittomasti, koska lääkäriltä reseptiä ei saa. MINNA HARMAALA
Tämän on mahdollistanut lääke, jolla oireet pysyvät poissa: kannabis. – Olen ollut kolmen eri lääkärin potilaana, mutta jokainen on saanut (lääkäreitä valvovalta) Valviralta erityishuomiota ja olen joutunut etsimään aina uuden tilalle. – Vaikka asiaa on esimerkiksi Valviran puolesta perusteltu lääketurvallisuudella, mielestäni se on kuitenkin aiheuttanut potilasturvallisuuden heikkenemistä, koska minkäänlaista jatkohoitoa potilaille ei ole tarjottu, Hupli sanoo. T atu Saarikko, 43, oli nuorena SM-tason urheilija ja ajoneuvoasentaja, mutta krooninen kipu pudotti hänet pohjalle. ???????????. Kannabisreseptin saamisen vaikeus on ajanut monet todelliseen ahdinkoon, sanovat Saarikko ja Lääkekannabis-kirjan toinen kirjoittaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli. Nyt elämä on taas raiteillaan: Saarikko on työkunnossa, opiskellut kaksi uutta tutkintoa ja perustanut yrityksen. – Tuskin olisin elossa ilman sitä. Nyt olen puoli vuotta pyrkinyt saamaan reseptin omalta terveysasemalta, toistaiseksi tuloksetta, kertoo kaarinalainen Saarikko, joka toimii myös potilasjärjestö Suomen Lääkekannabisyhdistys ry:n varapuheenjohtajana. Ongelmana on vain se, että reseptin saamisesta on tullut lähes mahdotonta, eikä Saarikko ole onnistunut siinä pariin vuoteen. Sunnuntai 7.1.2024 24 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Uutisissa 17.10.2022. Viimeksi Saarikolle reseptin on kirjoittanut turkulainen neurologi, joka menetti viime vuonna oikeutensa määrätä kannabista
Kannabiksen lääkekäyttäjä vuodesta 2001, lääkärin reseptillä vuodet 2011– 2021. . . Tämä on Saarikosta käsittämätöntä. Perusti alkuvuodesta 2022 yrityksen BalanSoi Oy. 43-vuotias, diagnoosina krooninen kipuoireyhtymä, joka alkoi vuonna 1998. Suomen Lääkekannabisyhdistys SLKY ry:n varapuheenjohtaja. Moni näistä potilaista oli Saarikon tapaan päässyt kannabiksen tuella työtai opiskelukuntoon, mutta Valviran mukaan potilaan oma kokemus terveyden ja toimintakyvyn kohenemisesta ei ole riittävä peruste määrätä erikoisluvallista kannabista. . Valmistui ajoneuvoasentajaksi Turussa vuonna 1998, ympäristönhoitajaksi Tampereella 2005 ja lähihoitajaksi mielenterveysja päihdetyön koulutusohjelmasta Naantalissa vuonna 2013. Monet kannabisoikeutensa menettäneen neurologin potilaat kärsivät Valviran päätösaineiston mukaan musertavista kivuista, joihin edes voimakas opioidilääkitys ei ole tuonut helpotusta. Häntä väsyttää ajatus, että potilaat hakevat lääkäristä vain laillista päihdettä. Kouluttanut päihdetyön ammattilaisia kannabiskokemusasiantuntijana. . Valviran mukaan lääkäri oli kuitenkin määrännyt kannabista liian vähin selvityksin huomattavalle määrälle potilaita. . Sunnuntai 7.1.2024 25 HÄN Tatu Saarikko . – Sillä mitätöidään täysin potilaan kokemus siitä, mi???????????. Yritys tarjoaa ohjausta äänihoitoon, äänijoogaan ja äänimeditaation
– Annetaan ymmärtää, että minä valehtelen. Sunnuntai 7.1.2024 26 ten oirekuva on kannabiksen avulla muuttunut. Potilaiden mukaan viranomaiset ovat kiinnittäneet kannabikseen erityistä huomiota, mikä on pelottanut lääkäreitä. Valvira ei ole lähettänyt lääkärikunnalle ”pelottelukirjeitä” kannabinoidihoidon estämiseksi, vaikka sosiaalisessa mediassa Tatu Saarikko on kannabiksen avulla palannut urheilun pariin, joskin lajit ovat vaihtuneet keholle lempeämpiin. ???????????. Se on hyvin nöyryyttävää. – Valvirassa emme ”kiellä” kannabinoidihoitoa eikä virastolla ole siihen edes toimivaltaa. Se ei mahdu tieteilijöiden protokollaan
Sunnuntai 7.1.2024 27 tällaista väitetään, vastaavat kritiikkiin ylijohtaja Markus Henriksson ja ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Valviran sivuilla Toistaiseksi Valvira on peruuttanut kannabiksen määräysoikeuden yhdeltä lääkäriltä ja antanut toiselle varoituksen. ???????????. Sativex ei kuitenkaan tehoa kipuun yhtä hyvin kuin valmisteet, jotka sisältävät kannabiskasvin kukkaa. Valviran mukaan kannabista voidaan harkita vain viimeisenä hoitokokeiluna vaikean neuropaattisen kivun (hermovauriokivun) ja MS-taudin spastisuuden (hermovauriosta johtuvan lihasjännityksen) hoidossa. Silti myös Sativex on kokeiltava ennen kuin siirrytään muihin kannabisvalmisteisiin, jotka vaativat erityisluvan. Tatu Saarikon mukaan osa kannabista kirjoittaneista lääkäreistä on kuitenkin saanut täyskiellon keskushermostoon vaikuttaviin niin sanottuihin pkv-lääkkeisiin. Nämä oikeudet Valvira on 20 vuoden aikana poistanut 111 lääkäriltä. Näiden lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimean myöntämien lupien määrä on viime vuosina romahtanut: Erikoislupien saaminen tuntuu vaikeutuneen, arvioi 46 Fimea myönsi tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 46 erityislupaa kannabisvalmisteille. Suomessa on myyntilupa vain yhdellä kannabispohjaisella valmisteella, Sativexilla, joka on tarkoitettu juuri MS-taudin spastisuuden hoitoon
Vuonna 2002 hän korvasi silloiset lääkkeensä kannabiksella. – Koin, että tämä jatkumo ei ollut hyvä. – Lisäselvityspyyntöjä on tullut aikaisempaa useammin. – Kaikkia vuosituhannen vaihteessa käytössä olleita lääkkeitä on tullut käytettyä. Tatu Saarikko käyttää kannabista nykyisin tiivistemuodossa, jonka hän hengittää vaporisaattorin kautta. Kuvassa tikun päässä on hänen päiväannoksensa. Tatu Saarikon selkäkivut alkoivat vuonna 1998 ilman selvää syytä. Sunnuntai 7.1.2024 28 Jyväskylän kipupolin osastonylilääkäri Juha Nevan taus. ???????????. Ensimmäisen reseptinsä hän sai vuonna 2011. Hän kävi läpi kivun tavallisen hoitopolun. Opiaattien ja lihasrelaksanttien sivuoireet olivat kuitenkin sietämättömät: kehotuntemukset turtuivat, vatsa oireili ja päätä särki
Eräs Jyväskylän kipupoliklinikan lääkäri puolestaan vastasi konsultaatiopyyntöön, että kannabisvalmisteiden määrääminen Saarikolle vaikuttaa asialliselta. Puolen viime vuoden aikana kannabisreseptin uusimisesta on käytännössä tullut Tatu Saarikon päätyö. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) kipupoli ei konsultaatiolausunnossaan suositellut kannabishoitoa, koska Saarikolla ei ole ”sellaista neuropaattista kiputilaa, jossa kannabiksen käyttö olisi indikaationa”. Saarikko pitää kannabiksesta välillä taukoa, mutta oireet palaavat: selkä jäykistyy, tulee selkäja niskasärkyä sekä voimakasta vihlovaa niin sanottua läpilyöntikipua. ???????????. Läsnäolo ja tietoisuus ovat vahvistuneet. – Kehosta tulee möykky, johon ei saa yhteyttä. Sunnuntai 7.1.2024 29 – Kognitioni on kirkastunut, psykomotoriikka parantunut. Kannabiksen ohella Saarikko kokee saavansa apua esimerkiksi säännöllisestä paastosta, liikunnasta ja ääniterapiasta, josta on tullut hänelle myös yritystoimintaa. Kivut tekevät keskittymisestä ja nukkumisesta hankalaa. Kipupoliklinikan potilaaksi Saarikko ei ole päässyt. Terveyskeskuslääkäri ei kuitenkaan kirjoittanut reseptiä, ” Puolen viime vuoden aikana kannabisreseptin uusimisesta on käytännössä tullut Tatu Saarikon päätyö. – Lähtökohta lääkäreillä on ollut, että en minä tätä reseptiä sinulle kirjoita
– Nuorempana olen kilpaillut SM-tasolla lentopallossa ja taekwondossa. Hän kertoo saaneensa kannabiksen polttamisesta ohimenevää kurkun ärsytystä, mitä on vähentänyt siirtyminen vaporisaattoriin eli höyrystimeen. Minulla on olemassa kaikki ne taidot, joita olen nuorena oppinut. Joissakin kunnissa potilaat ovat saaneet kannabisreseptin omasta terveyskeskuksestaan. – Missä on yhdenvertaisuus, Saarikko kysyy. Joidenkin potilaiden pettymykseksi resepti kirjoitetaan Jyväskylässä kuitenkin samoilla periaatteilla kuin muuallakin – eli vain, jos kivulle on löytynyt selkeä syy, jota on yritetty hoitaa kaikilla muilla lääkkeellisillä ja lääkkeettömillä hoidoilla. Neljä vuotta sitten ???????????. Juha Nevantaus kertoo, että Jyväskylän sairaala Novaan on tullut jonkin verran yhteydenottoja kannabispotilailta sen jälkeen, kun turkulaisneurologin oikeuksia rajattiin. Prosessi on niin pitkä, että moni potilas ei ole siihen valmis. Kannabislääkityksellä on Valviran mukaan useita merkittäviä riskejä, kuten psykomotorisen toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen, pitkäkestoisen käytön aiheuttamat hengitystiesairaudet, riippuvuus sekä psykoosiriski. Haittojen korostaminen harmittaa Tatu Saarikkoa, sillä hänestä ne ovat pieni riski verrattuna elämään kivun kanssa. Sunnuntai 7.1.2024 30 vaan lähetteen Jyväskylään – yli 300 kilometrin päähän. Muilta luetelluilta haitoilta, kuten motoriikan heikentymiseltä, Saarikko on välttynyt
Sunnuntai 7.1.2024 31 Tatu Saarikko harrastaa nykyisin nuorallakävelyä. TATU SAARIKON KOTIALBUMI ???????????
Varsinkin taekwondon Saarikko kuitenkin kokee itselleen nykyään liian rajuksi lajiksi. Sen sijaan hän harrastaa muun muassa footbagia ja nuorallakävelyä. Sunnuntai 7.1.2024 32 kävin taekwondotreeneissä ja pääsin heti mukaan, en erottunut muista ja palauduinkin treeneistä. ???????????. ” Kipupolin kokemukset kannabiksesta ovat Jyväskylässä samansuuntaisia kuin Saarikolla: potilaat on saatu työtai opiskelukuntoon varsin vähillä sivuvaikutuksilla. On harvinaista, että potilas hyötyy lääkkeestä, ja todennäköisyys haittavaikutuksille on kokemuksemme mukaan tätä korkeampi, polilta kerrotaan. Tyksin kipupoliklinikalta kerrotaan päinvastaista. Välillä annosta voi joutua nostamaan, mutta toleranssi ei Saarikon mukaan nouse kuten opiaateilla. – Näillä potilailla käyttö on myös pääosin pysynyt asiallisena eli ei ole ollut niin sanottua viihdekäyttöä, Juha Nevantaus kertoo. Hän kertoo käyttäneensä kannabista koko ajan pääosin samalla annostuksella. – Yleisimmät haitat ovat pahoinvointi, huimaus ja tokkuraisuus. Haittavaikutuksia potilaat ovat kokeneet lähinnä silloin, kun ovat joutuneet käyttämään tavallista suurempaa annosta. Kipupolin kokemukset kannabiksesta ovat Jyväskylässä samansuuntaisia kuin Saarikolla: potilaat on saatu työtai opiskelukuntoon varsin vähillä sivuvaikutuksilla
Saarikko ei halua avata, mistä nyt saa kannabista. – Jos kannabiksen avulla pääsee opiaattipöhnästä ja nousee pyörätuolista SM-tason urheilijaksi, kuten puheenjohtajamme (parajääkiekkoilija Janne Silvo), sillä ei ole mitään painoarvoa. Halutaan vain tasapäistää hoito. Sen sijaan potilaista tulee lain edessä huumerikollisia eivätkä he voi osallistua urheilukilpailuihin, koska dopingsäännöt kieltävät kannabiksen. Saarikko epäilee rajoitusten syyksi sitä, että kokonaista kasvia ei voi patentoida. ” Saarikko epäilee rajoitusten syyksi sitä, että kokonaista kasvia ei voi patentoida. ???????????. Hän kertoo sen kuitenkin olevan laboratoriossa analysoitua ja kotimaassa kasvatettua, sillä hän ei halua tukea kansainvälistä huumebisnestä. Minullekin yritettiin antaa jotain uusia lääkkeitä, mutta se ei ole enää minulle vaihtoehto. Vaikka reseptiä ei ole hellinnyt, Tatu Saarikko on jatkanut kannabiksen käyttöä. Sunnuntai 7.1.2024 33 Jyväskylässä kannabista saavia on kymmenkunta, Turussa ”kourallinen”. – Jo vuonna 2011 lääkäri sanoi, että lääkitys on todennäköisesti elinikäinen. – Vaste on kohdallani parempi kuin apteekista saatavan kannabiksen. Saarikko toteaa, ettei kannabiksen lääkekäyttö lopu reseptien panttaamiseen
”Toiset vähättelevät, toiset muuttuvat varautuneiksi.” ANNINA MANNILA. Sunnuntai 7.1.2024 34 ????????. Kuin mustaa komediaa Tuukka Hämäläisen ensimmäinen askel pakko-oireista toipumisessa oli ottaa kiinni raitiovaunun kaiteesta. Taru Väänänen Tuukka Hämäläinen on vuosien varrella tottunut erilaisiin suhtautumistapoihin sairautensa kanssa
Sunnuntai 7.1.2024 35 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sunnuntaisuomalaisessa 8.1.2023. Hämäläinen halusi kotiin pesemään itsensä puhtaaksi. Näin Tuukka Hämäläinen, 35, kuvailee OCD:ta eli pakkooireista häiriötä. Oireista kärsivät ihmiset eivät elä harhojen vallassa vaan ymmärtävät, ettei heidän toimissaan ole järjen ” Absurdi tila, joka laittaa ihmiset tekemään järjettömiltä tuntuvia asioita. Hämäläinen itse on sairastanut pakko-oireista häiriötä lukiovuosista saakka. Absurdi tila, joka laittaa ihmiset tekemään järjettömiltä tuntuvia asioita. Lavalla Hämäläinen mietti niitä kaikkia saastaisia käsiä, jotka olivat hipelöineet paperia aikaisemmin. Kuulostaa aineksilta mustan huumorin sävyttämään komediaan. ?????????. P askaa hiuksissa. Tätä ajatusta Tuukka Hämäläinen toisteli mielessään toimittamansa kirjan julkaisutilaisuudessa. Paperitelineestä puoliksi irti roikkuva arkki hipaisi häntä päälakeen. Toimituksella seisoessaan hän tunsi jotain outoa. Kirjakaupan lavalla olo ei ollut iloinen ja ylpeä vaan hermostunut ja pakokauhuinen. Hetkeä aikaisemmin hän oli pistäytynyt pakon edessä korttelibaarin vessassa. Näin Tuukka Hämäläinen, 35, kuvailee OCD:ta eli pakko-oireista häiriötä. Hänen mukaansa arkinen komiikka versoo tietoisesta toiminnasta
Hämäläinen muistaa, miten hän tuli vessasta ulos mutta kääntyikin sitten takaisin. Puolen vuoden kuluttua Hämäläinen pesi käsiään jo useita kertoja peräkkäin. . hiventä. Vertaisryhmissä olen huomannut, että monille muillekin sairaus tulee siedettävämmäksi, kun sitä voi katsoa kevyemmin. Asuu puolisonsa kanssa Tampereella. Myös Hämäläinen tiedosti tämän varsin hyvin syksyllä 2018 kirjakaupan esiintymisen ja sitä seuranneen pakollisen illanvieton jälkeen, kun hän heitti vaatteensa pesukoneeseen ja syöksyi suihkuun. – Elämä kodin ulkopuolella muuttui riskialttiiksi. Lopulta oli pestävä kädet 15 kertaa, siirryttävä kyynärpäihin ja harjattava lopuksi vielä kynnenaluset. ?????????. Sunnuntai 7.1.2024 36 HÄN Tuukka Hämäläinen . – Huumori on itselleni luonteva tapa puhua asiasta. . Aloin vältellä eri paikkoihin menemistä. Lähtöisin Kotkasta. Haaveilee tekevänsä vasta perustetun yhtyeensä kanssa ensimmäisen keikan. Nuorempana elämästä oli leikki kaukana. Kädet tuntuivat yhä likaisilta. Kirjoittanut pakko-oireisesta häiriöstä omiin kokemuksiinsa pohjautuvan kirjan nimeltä Pakko – kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea ja mitä sitten tapahtui
. Masennusoireiden takia Hämäläinen hakeutui ammattilaisen luo juttelemaan. Oireet haittaavat huomattavasti jokapäiväistä elämää ja ihmissuhteita. Käynnillä hän otti esille kummallisiksi käyneet tapansa. Arvioiden mukaan 2–3 prosenttia väestöstä sairastaa OCD:tä. Tavallisimpia ovat pelot tautien tarttumisesta ja erilaisista sairauksista. Sairauteen kuuluu pakkoajatuksia tai -toimintoja, usein molempia. Ystävyyssuhteita oli vaikea pitää yllä, opiskelu kärsi eivätkä harrastuksetkaan sujuneet. Tämähän on kuin elokuvista, Hämäläinen mietti. Hän tunnisti vanhan termin pakkoneuroosi, mutta lisätietoa ei tuohon aikaan 2000-luvun alkupuolella löytynyt. – Hoitaja ei pitänyt asiaa minään. Kotona hän vaihtoi heti vaatteet ja pyyhki kodin ulkopuolella käyneet tavarat. Lähde: Terveyskirjasto Koulussa Hämäläinen ei halunnut kajota sen paremmin ovenkahvoihin kuin pulpetin kansiinkaan. ?????????. Oireet pahenivat. Mukana oli aina myös käsidesiä – aikana, jona ihmiset tuskin tiesivät, mitä se on. . Pakkotoiminnot voivat olla esimerkiksi käsien pesemistä, esineiden järjestelyä tai asioiden toistuvaa tarkistamista. Sunnuntai 7.1.2024 37 OCD Pakko-oireinen häiriö . . . 18-vuotiaana vuonna 2005 paperille kirjattiin ensimmäisen kerran diagnoosi OCD. Olin tosi pulassa
Sunnuntai 7.1.2024 38 Kun Hämäläinen 20-vuotiaana pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan teoreettista filosofiaa, hän laati opiskelijayksiössään tarkat säännöt. Seuraavina vuosina Hämäläinen selviytyi taudin kans” Joskus ahdisti niin, että oli paettava viimeisellä bussilla äidin luo Kotkaan. Taudin oirekirjo on laaja. Luennoilta lintsaavalle Hämäläiselle tämä sopi. – Tauti kuormitti oikeastaan koko ajan, sillä siihen liittyvät jutut pyörivät päässä jatkuvasti. Pesemisen ja muiden pakkotoimintojen jälkeen olo keveni, kunnes eteen tuli seuraava hankala paikka. Tähän saan koskea, tähän en. Yliopistovuosina Hämäläinen aloitti kolmevuotisen terapian. Salin penkithän olivat saastaiset, ja sitä paitsi Hämäläisellä oli muutenkin kiire. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin likaisuuden välttelyä, esimerkiksi seksuaalisia ja aggressiivisia pakkoajatuksia. Oireiden selättämisessä keskusteluista ei ollut mitään hyötyä, vertaisryhmistä sen sijaan oli. Kuuraamiseen kului aikaa. Joskus ahdisti niin, että oli paettava viimeisellä bussilla äidin luo Kotkaan. Itsenäistä työtä, kuten kirjatenttejä ja esseiden kirjoittamista oli paljon. Toisilta hän oppi lisää siitä, mitä kaikkea OCD on. ?????????
Ovia alkoi avau tua mielessä. Tuos sa vaiheessa takana oli yli kymmenen vuoden turhaut tava sairauskierre. Koronapandemian keskellä Hämäläisen järjetön käy tös olikin yhtäkkiä normaalia. Harjoituksissa otettiin aluksi kiinni raitiovaunun kai teesta. Sitten kosketeltiin kirjoja kirjastossa. Kun enää ei tarvin nutkaan käydä kolmesti päivässä suihkussa, aikaa va pautui muuhunkin elämään. Sunnuntai 7.1.2024 39 sa jotenkuten. – Ajattelin, että okei. Keväällä 2020 ihmiset alkoivat vältellä ovenkahvoihin koskemista. Se kauhistutti, mutta vaihtoehtoja ei juuri ollut. – Juuri kun olin alkanut liikkua ilman käsidesipulloa, ?????????. Terapia eteni ja oireet vähenivät. Lopulta kesällä 2017 löytyi uusi, toimivampi terapia muoto: kognitiivinen käyttäytymisterapia. Tungen vaikka käteni paskaan, jos se jotain auttaa. Ammattilai sen johdolla Hämäläinen alkoi totutella ajatukseen, että likaiset eli pelottavat asiat pitää kohdata. Sitten alkoi tapahtua kummallisia asioita. Hän koulutti mielensä uskomaan, että li kaiset asiat ovat oikeasti vaarallisia ja pelottavia. Huolellisimmat desinfioivat jopa kaupasta kotiin kantamansa ostokset. Kun Hämäläinen ensimmäisiä kertoja selvisi näistä tilanteista, mielen täytti valtava tunnehyöky. Lopulta Hämäläinen nosteli käsillään käytettyjä vaatteita kirp putorilla ja hieroi sen jälkeen hiuksiaan. Niitä vastaan kuuluikin suojautua. – Kun pystyin tekemään yhden jutun, mietin, pys tynkö menemään vielä pidemmälle
Kognitiivinen käyttäytymisterapiassa tehdyt altistukset ovat auttaneet Tuukka Hämäläistä sietämään esimerkiksi julkisia liikennevälineitä. Viime syksynä Hämäläinen huomasi tämän, kun työtahti alkoi uuvuttaa. Toistaiseksi arki on sujunut hyvin. Nyt viiden vuoden mittainen terapiajakso on ohi. Kuormittavat jaksot elämässä pahentavat usein oireita. Hoito otti takapakkia. Kun lähitapaamiset terapeutin kanssa vihdoin jatkuivat ja elämä normalisoitui, Hämäläinen tarttui uuteen mahdollisuuteen päättäväisesti. Terapia siirtyi etävastaanotoksi ja altistusmatkat kaupungille loppuivat. Sunnuntai 7.1.2024 40 sanottiin, että nyt on oltava käsidesit mukana. ?????????
Siellä käyminen jäi kokonaan. – En yleensä muista ensimmäisestä vartista mitään, koska jännitän niin paljon. Sairaus on ollut pitkään niin elimellinen osa elämää, että parin on ollut vaikea hahmottaa sitä, mistä kaikesta he ovat jääneet paitsi. Avopuolisonsa Hämäläinen tapasi jo lukioaikoina juuri, kun ensimmäiset oireet olivat tulleet kuvaan. ” Koronapandemian keskellä Hämäläisen järjetön käytös olikin yhtäkkiä normaalia. Hämäläinen on puhunut erilaisissa tilaisuuksissa kokemusasiantuntijana. Välillä on pitänyt miettiä, millainen tyyppi hän on sairauden takana. Lavalla Hämäläinen saattaa miettiä esimerkiksi sitä, etteivät katsomossa olevat ihmiset pidä hänestä. Asiat ovat pulpahdelleet mieleen yksi kerrallaan. Sunnuntai 7.1.2024 41 – Oireet eivät kuitenkaan lähteneet lapasesta. – Lapsuudessa vietin sukumme mökillä paljon aikaa, mutta myöhemmin ajatus suihkuttomalle mökille menosta tuntui mahdottomalta. ?????????. Esimerkiksi sellainen, joka tekee lauluntekstejä ja esiintyy soolokeikkojen lisäksi lavarunoilijana. Hän tuntee vetoa yleisön eteen siitä huolimatta, että kärsii pahasta esiintymisjännityksestä ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvistä pakko-ajatuksista. Se, mitä terapiassa on saavutettu, vaikuttaa pitävän
Edistysaskeleista huolimatta pakko-oireet ovat yhä Hämäläisen elämää. Sen kirjoittaminen oli vapauttava kokemus. Sunnuntai 7.1.2024 42 Työkseen Hämäläinen kirjoittaa. Hämäläinen on uskaltautunut lähtemään esimerkiksi työmatkoille. Hän tekee freelance-toimittajan töitä, minkä lisäksi häneltä on julkaistu niin tietotekstejä kuin runojakin. ” Lavalla Hämäläinen saattaa miettiä esimerkiksi sitä, etteivät katsomossa olevat ihmiset pidä hänestä. ?????????. Siksi arkiset voitot tuntuvat erityisen hyviltä. Hiljattain Hämäläinen oli työmatkalla Helsingissä. Hämäläinen pysähtyi ovelle empimään. Hän mietti, miten hankalaksi kaikki menisi, jos itsepintaisesti pidättelisi. Hän hoiti asiansa ja käveli takaisin pöytään. Ravintolassa hän kävi tutun jaakobinpainin siitä, mennäkö ruokailun päätteeksi miestenhuoneeseen vai ei. Tällaisia kokemuksia on viime aikoina ollut paljon. Ensimmäinen kaunokirjallinen teos, pienoisromaani Simpukankeräilijä ilmestyi loppuvuodesta. Uusin julkaisu on vasta ilmestynyt tietokirja OCD:stä
Miten hän sen oikein tekee. Pitkään hän oli ennen kaikkea valokuvaaja, nyt hän on kameleonttimaisesti paljon muutakin. Terhi Pääskylä-Malmström Aki Roukalan identiteetti on aina rakentunut vahvasti työn ympärille. Kameleontti Aki Roukala on musiikkija festivaalimaailman moniajaja, jonka boutique-tapahtumat myydään loppuun alta aikayksikön. ”Ehkä sitä joskus vielä saa eheän identiteetin”, hän naurahtaa. Sunnuntai 7.1.2024 43 ????????. EEMELI SARKA
Tie vei valokuvauksen pariin ja valokuvaus musiikin pariin. Google kertoo hänen olevan ainakin valokuvaaja, musiikkivaikuttaja, manageri, levy-yhtiöpomo, festivaalijärjestäjä, tuottaja ja taiteellinen johtaja. Maisemanvaihto on tosi kivaa, mutta saattaa toisaalta aiheuttaa juurettomuutta, jos sitä tekee liian kauan tai ei koskaan ehdi olla yhdessä paikassa muutamaa päivää pidempään, Roukala pohtii. Yhtä monenkirjava on miehen CV. Silti into on säilynyt. Molemmat alkoivat harrastuksena ja kasvoivat työksi. Valokuvat on sentään ehditty ottaa Helsingissä, jossa Roukalan puoliso asuu. Oma koti löytyy Tampereelta, festivaalityöt kuljettavat Pyhälle ja Hailuotoon. Ei tavatonta Roukalalle. Kuukausipalkkalaisena oleminen ja pelkkä muiden visioiden toteuttaminen voi olla luovassa työssä hankala yhtälö. Oli miten oli, koulussa hän ei koskaan viihtynyt. ?????????. A ki Roukala ilmestyy etäyhteyden päähän Rukan-mökiltään, jossa hän parantelee flunssaansa. Sitten tulivat festarit ja musiikin julkaiseminen Is This Art! -levy-yhtiön nimissä. – Jossain vaiheessa kuvasin pääasiassa muusikkoja. Siitä ajauduin tekemään esiintymisvaloja, kuljettamaan keikka-autoja ja juomaan takahuonekaljoja. – Tai sitten vaan keskittymishäiriöinen, Roukala ehdottaa. Sunnuntai 7.1.2024 44 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eventossa 3/23. – Koronan alkaessa tämä meni ihan kiertolaiselämäksi ja on sitä edelleen. Pari viikkoa aikaisemmin haastattelu on pitänyt perua yllättävän Pariisin-matkan vuoksi. – Tätä samaa minä tekisin, vaikkei siitä maksettaisikaan, ja yrittäjänähän on aina hauskaa, kun saa tehdä itselleen
Roukalan ideoista puhuttaessa otetaan esimerkiksi hänen masinoimansa Bättre Folk -kulttuurifestivaali, jota on vietetty Hailuodossa jo toistakymmentä vuotta. Pähkinänkuoressa työni on toteuttaa omia ideoitani ja yhä enenevässä määrin auttaa myös muita toteuttamaan heidän ideoitaan. Bättre Folkin talvitapahtuma vie paremman väen puolestaan Pyhätunturille. – Yritimme järjestää Rukalla kansainvälistä showcase-musiikkifestivaalia yhdessä Music Finlandin kanssa. – En oikein itsekään tiedä, mikä olen ammatiltani. Tätä nykyä peruuntumisen uhkaan ei hänen mukaansa enää tarvitse varautua. Nyt ?????????. Yhteistä kaikille Roukalan festareille on se, että liput viedään käsistä ilman sen kummempia markkinointikikkoja. Esiintyjiksi oli valittu kymmenen suomalaisen musiikin vientitoivoa, ja yleisöön oli tulossa kova kokoonpano alan ihmisiä Roskilden buukkaajista lähtien. Näin tapahtui myös koronavuosina, jolloin tapahtumat lopulta jouduttiin perumaan. – Kun tapahtumien järjestäminen kiellettiin kahdeksi vuodeksi, tilalle keksittiin uusia ajanviettotapoja. Riippuu asiayhteydestä. Kaksi talvea yritimme. Sitten kaikilla meni hermot, eikä kolmatta kertaa enää tullut, Roukala harmittelee. Sunnuntai 7.1.2024 45 Lestiin tätä suutaria ei ole muiden taholta yritetty pakottaa, mutta itsenäisesti ja omien sääntöjensä mukaan toimiessaan Roukala on kuitenkin aina kokenut olevansa jossain määrin altavastaajan asemassa. Viime kesänä päästiin ensi kertaa järjestämään Tampereen Pyynikille sijoittuva festivaali nimeltä Festivaali. Yksi suunnitelluista tapahtumista ei koskaan nähnyt päivänvaloa
Jokin salaisuus ilmiön taustalla on pakko olla. Roukalan yleisöllä taidot eivät näytä ruostuneen. Sunnuntai 7.1.2024 46 kyse on enää siitä, että ihmiset oppivat käymään festareilla uudelleen. ”Olemme marginaalissa, ja olen tyytyväinen siihen”, hän vakuuttaa. Yksittäisiä, selkeästi osoitettavia poppaskonsteja ei ole, Roukala vakuuttaa. ?????????. Esimerkiksi viime vuonna ensi kertaa järjestetyssä Festivaalissa oli hänen mukaansa ”kaikkinensa hyvä konsepti”, jossa yleisöä houkutteli” Olen esteetikko ja väittäisin, että minulla on hyvä maku. Aki Roukalan festivaalit ovat pieniä mutta laadukkaita boutique-tapahtumia
– Olen esteetikko ja väittäisin, että minulla on hyvä maku. – Tällaisilla boutique-festivaaleilla näkee heti, missä myydään herkullista ruokaa ja missä laatuviinejä. – Käyn Prismassa, mutta ahdistun siellä samoista asioista kuin suurilla festareilla: kaikki on liian isoa, mitään ei löydä, jonot ovat pitkiä, ja kaikkeen menee ” Käyn Prismassa, mutta ahdistun siellä samoista asioista kuin suurilla festareilla: kaikki on liian isoa, mitään ei löydä, jonot ovat pitkiä, ja kaikkeen menee paljon aikaa. Myös taakse jääneet vuodet Imagen valokuvaajana uusien ja vetävien ilmiöiden parissa ovat opettaneet tunnistamaan, mikä resonoi ja tekee vaikutuksen. ?????????. Sunnuntai 7.1.2024 47 vat niin esiintyjät, tapahtumapaikka, imago kuin ulkoasukin. Roukalan maailmassa onnistunut festari on omaperäinen ja kävijän näkökulmasta helposti hallittava. Vastapainona Roukala puhuu sarjatuotetuista ja monistetuista valtavan kävijämäärän ”prismafestareista”, jotka ovat hypermarkettiketjun tapaan tuttuja ja turvallisia, mutta vääriä paikkoja uniikkeja laatukokemuksia hakevalle yleisölle. – Buukkausten näkemys ja osumatarkkuus kohdeyleisöön oli hyvä, Roukala muotoilee. Massojen sijaan liikkeellä on maltillinen määrä väkeä. Keikankin voi katsoa läheltä ilman, että edessä seisoo 25 000 ihmistä. Siihen hän lukeutuu itsekin
Ymmärrän, että jengi käy stadionkonserteissa massahurmoksen takia, mutta minä olen käynyt kerran elämässäni, ja se riitti. Boutique-festivaalin onnistunut brändi voi jo itsessään myydä niin hyvin, ettei vetoavuksi tarvita kaikkein nimekkäimpiä esiintyjiä. Roukalalla on kuitenkin keinonsa. – Varman päälle valitut esiintyjät voivat näyttäytyä yleisölle vähän tylsinäkin. Sunnuntai 7.1.2024 48 paljon aikaa. Mainituista lähteistä ei myöskään selviä se, toimiiko esitys livenä. Yksi asia, mikä Roukalan festareilta puuttuu, ovat jonot. Niitä ei hänen mukaansa kuuluisi olla kenenkään muunkaan festareilla, oli niiden kokoluokka mikä hyvänsä. Toista on rohkea visio ja esiintyjien yllättävät kombinaatiot. Nykyään korjaan kaiken, minkä ?????????. Pelkät hyvät artistit eivät riitä, vaan myös heidän keskinäisten jännitteidensä pitää osua kohdilleen – että samalla festivaalilla voi nähdä esimerkiksi J. Karjalaisen ja Arpan, Roukala kuvailee. Visiot, yllätykset ja jännitteet eivät välttämättä löydy radion soittolistoilta tai Spotifyn kuunnelluimmista. – Itselläni oli aikanaan hieman ylimielinen asenne, että jos asia toimii ja tapahtuma on loppuunmyyty, miksi lähteä korjaamaan. Infraa ja työntekijöitä tulee lisätä väkimäärän mukaan, lisäksi odottamattomiin tilanteisiin pitää varautua huomioimalla kaikki, mikä huomioitavissa on. Kun kävijät luottavat saavansa laatua, järjestäjälle avautuu uudenlainen vapaus leikitellä line-upilla. – Käyn keikoilla, kuuntelen verkostoani ja luotan omaan fiilikseeni. – Jonot ovat aina osoitus huonosta järjestelystä, hän toteaa
Sunnuntai 7.1.2024 49 voin. ” Jonot ovat aina osoitus huonosta järjestelystä. Välillä festarijärjestäjän täytyy venyä jopa kokonaan uusille aloille. Pariakymmentä bussia varten Roukala tiimeineen on kehittänyt oman puhelinsovelluksen. Suuren osan kunniasta hän kuitenkin antaa yhteistyökumppaneilleen. Minä olen se tyyppi, joka rakennusvaiheessa siirtelee aitoja, penkkejä ja vessoja. Ja yhä edelleen olen sellainen fanipoika, että työskentelen mieluiten ihmisten kanssa, joita itse kunnioitan ja ihailen. Äppimaailman haltuunotto ei kameleonttimaisen Roukalan tapauksessa toisaalta yllätä. ?????????. – Kai olen tehnyt itsekin jotain oikein, mutta ennen kaikkea olen saanut tehdä töitä superlahjakkaiden ammattilaisten ympäröimänä. Jos jotain ei ole osattu, se on opittu matkan varrella. Kun muut ovat tehneet mitä osaavat, hän on aina tehnyt mitä haluaa. Esimerkiksi Hailuodon Bättre Folk on kasvanut nykyisellä 2 500 päiväkävijällään saaren logistiseen kantokykyyn nähden niin suureksi, ettei toimisi ilman Oulun ja Hailuodon välillä sukkuloivaa bussikuljetusta. Luotan tiimiini, mutta haluan varmistua asioista myös itse
He tietävät paljon muuta, kuten ympäristön, fiiliksen, arvopohjan ja palvelupolkukokemuksen. Kolmipäiväisten vaihtoehtofestivaalien tuhat lippua myydään loppuun minuuteissa. – Kaukana siitä. – Emme osta mainostilaa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi muuta markkinointiviestintää. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin kävijät, joiden kokonaiselämys on ollut niin vahva, että he haluavat kokea saman uudestaan. Tuomiston tilan maille levittäytyvä Naamat tunnetaan kulttifestarina, jonne tullaan kaikkialta Suomesta. Esiintyjäkattaus paljastetaan vasta toukokuun puoliväliin ajoittuvan lipunmyynnin jälkeen, mutta sikaa säkissä festarivieraat eivät silti osta. He myös suosittelevat festaria uudelle yleisölle. Naamat on järjestetty Keski-Suomen Muuramessa vuodesta 2000. Suurin kävijäryhmä saapuu pääkaupunkiseudulta. – Toissa vuonna meni 15 sekuntia, sanoo festivaalipäällikkö Foto Järvinen. Sunnuntai 7.1.2024 50 Muuramen Naamatfestivaalilla kokonaiselämys ratkaisee Foto Järvisen kumppaneineen perustama rockfestari Naamat painii samassa genressä kuin Roukalan perustama kulttuurifestari Bättre Folk. Esiintyjien sijaan ratkaisevaa onkin kokonaisuus. ?????????. Tapahtuman kokoon nähden olemme saaneet vuosien varrella myös paljon näkyvyyttä Suomen merkittävimmissä medioissa. Maksettu mainonta ei väkeä kuitenkaan houkuttele, sillä sitä Naamat ei harrasta
Heinäkuussa 2023 Naamat-festivaali järjestettiin sateisessa säässä. Me taas tiedämme, että onnistuneeseen festarikokemukseen tarvitaan paljon muutakin. Isot festivaalit kilpailevat yleisöstä nimekkäillä esiintyjillä. – Pieni koko mahdollistaa sen, ettei meidän tarvitse kulkea valtavirran mukana, vaan voimme tehdä omasta mielestämme hyvää ja kiinnostavaa ohjelmaa. MARKO KAUKO ?????????. ” Tuomiston tilan maille levittäytyvä Naamat tunnetaan kulttifestarina, jonne tullaan kaikkialta Suomesta. Sunnuntai 7.1.2024 51 Ennakko-odotukset ovat kovat, ja ne tulee lunastaa vuosi vuodelta
Alkuviinien tekijä Ilona Aaltonen työskentelee Noita Wineryssa, Suomen ainoassa urbaanissa viinimössä. Sari Lapinleimu Ilona Aaltosen kiinnostus viineihin alkoi vuonna 2013, kun hän työskenteli Alkon myyjänä. TIMO PORTHAN. Sunnuntai 7.1.2024 52 ?????????
Urbaaneja viinimöitä on – ei-niin-urbaanin Fiskarsin lisäksi – ainakin Lontoossa, Göteborgissa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tokiossa sekä eri puolilla Yhdysvaltoja. Hän valmistui keskellä koronaa, mutta kiinnostui viineistä jo vuonna 2013, Alkon sesonkimyyjänä työskennellessään. Aaltonen on koulutukseltaan restonomi. Rypäleet hankitaan yhteistyötiloilta, mutta viinit valmistetaan samaan tapaan kuin millä tahansa perinteisellä viinitilalla. ” Alkuviinit jakavat mielipiteitä. Sunnuntai 7.1.2024 53 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Aromissa 5/23. Toisaalta viinimöt voivat ostaa pieniäkin rypäle-eriä useilta eri viinintuottajilta, kertoo Noita Wineryn viinintekijä Ilona Aaltonen. T ehdään fakta selväksi heti alkuun: Suomi ei ole virallinen viinintuottajamaa, ja siksi Suomessa valmistettuja ”viinejä” ei virallisesti saa kutsua viiniksi. ??????????. Urbaaneiksi viinimöiksi kutsutaan viininvalmistajia, joilla ei ole omia viinitarhoja. Konsepti mahdollistaa isompienkin viinierien valmistamisen kaupungeissa sekä maissa, joissa viininviljelyn mahdollisuudet ovat esimerkiksi ilmaston puolesta rajalliset. Tässä jutussa emme tästä välitä, vaan viini on viiniä. Suomen ensimmäinen urbaani viinimö, alkuviinien valmistaja Noita Winery toimii noin 600 asukkaan Fiskarsissa. Yksi rakastaa, toinen inhoaa, kolmas hämmentyy
Asuu Helsingissä, parisuhteessa. . Kiinnostus vain vahvistui opintojen ja niiden ohessa jatkuvan myyntityön myötä: Aaltonen halusi ymmärtää, miksi viini maistuu siltä miltä se maistuu. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa viinimön kellarityötä, laadunvalvontaa sekä muiden tuotteiden valmistusta. Tein erikoistumisopinnot International Wine Business -linjalla ja käytännön oppia viinintekoon sain paikallisessa Weinbauschulessa. Sunnuntai 7.1.2024 54 HÄN Ilona Aaltonen . Noidassa Aaltonen on työskennellyt pian kaksi vuotta. Harrastaa mökkeilyä, retkeilyä, liikuntaa, viinejä, kulttuuria sekä pianonja bassonsoittoa. Noita Wineryn kanssa samoissa tiloissa Fiskarsin Veitsitehtaalla pitävät majaansa Ägräs Distillery -tislaamo, Fiskarsin panimo, osa Suomenlinnan Panimosta sekä Gastrobaari ja juomapuoti. Tänä aikana hänestä on sukeutunut alkuviinin valmistuksen ammattilainen, joka pystyy hoitamaan valmistusprosessin itsenäisesti alusta loppuun. Syntynyt vuonna 1990 Helsingissä. – Pääsin opiskelemaan viinialan bisnestä ja käytännön tekemistä myös Itävaltaan. Viinintekijä-tislaaja Noita Wineryssa ja Ägräs Distilleryssa. . Tislauksen saloihin hän perehtyy parhaillaan Ägräs Distilleryn päätislaajan Martta leena Ruohomaan opastuksella. Siellä opin alkolaisen maistamistavan lisäksi tuottajalähtöisen maistamistavan ja innostuin toden teolla, hän kertoo. Kaikkien yritysten takaa ??????????
Poikkitieteellinen osaaminen mahdollistaa myös ennakkoluulottoman tuotekehityksen, josta Noita Winery sai alun perin alkunsakin. Tämä konsepti on kansainvälisestikin harvinainen. ??????????. Rypäleistä tehtiin viiniä, ja kuoret käytettiin panimon puolella. He hankkivat viinin valmistukseen tarvittavan laitteiston ja tilasivat rypälekuorman Itävallasta. Tällä hetkellä hieman alle puolet Noidan tuotannosta menee vientiin, muun muassa Norjaan, Englantiin ja Kanadaan. – Noita Wineryn perustajat Jari Leinonen ja työparini, pääviinintekijä Simon McCabe halusivat aikanaan lähteä alkuviinin valmistukseen Fiskarsin panimon sivutuotteena. – Kun saman katon alla on useampi brändi, voimme hyödyntää yhteistä laboratoriota, laitteistoja ja pakkauslinjastoja sekä jakaa ja lisätä toistemme tietotaitoa osaavassa tiimissä. Ensimmäinen pieni alkuviinierä esiteltiin Helsinki Natural Wine -festivaaleilla vuonna 2019. löytyy emoyhtiö Brukett, joka huolehtii yritysryppään myynnistä, markkinoinnista, pr:stä, jakelusta ja viennistä. Tuote sai myönteisen vastaanoton, ja Noidan urban winery -konsepti herätti kiinnostusta ulkomaita myöten. Sunnuntai 7.1.2024 55 ” Tällä hetkellä hieman alle puolet Noidan tuotannosta menee vientiin, muun muassa Norjaan, Englantiin ja Kanadaan
Lainalaisuuksiakin toki on. Se tuo viininvalmistukseen myös yksilöllisyyttä ja suoranaista yllätyksellisyyttä, sillä viinien erot voivat olla jopa pullokohtaisia. Nuoret viinit ovat usein kevyen raikkaita; ikääntymisen myötä makuprofiilissa korostuvat esimerkiksi villihiivojen tuomat sävyt. Viiniin ei lisätä mitään, paitsi joskus hyvin pieniä määriä sulfiitteja. Siihen puututaan mahdollisimman vähän, ja esimerkiksi happikontrolli on tärkeää. – Alkuviinin valmistusprosessi on alkuperäisin ja samalla haavoittuvaisin. Alkuviinejä ei myöskään kirkasteta, stabiloida tai suodateta. – Tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja puhdaspiirteisistä viineistä leikkisiin ja jopa funkeihin viineihin. Sunnuntai 7.1.2024 56 Alkuviini, natuviini, raw wine, low intervention wine… Alkuviinejä kutsutaan monilla nimillä. Aaltosen näkemyksen mukaan tuotantotapa tuo parhaiten esiin valmistusprosessin, alkuperän ja rypäleiden eroavaisuudet. Sopivia vaihtoehtoja löytyy niin seurusteluun, juhlati??????????. Käyminen tapahtuu aina rypäleen omilla ja luonnonhiivoilla sekä rypäleen omalla sokerilla. Ne kaikki kertovat omalla tavallaan tuotteiden erityisyydestä
Tuntojen moninaisuutta kuvaa osuvasti palaute, jonka Aaltonen sai Noidan oranssista Hex Bag -viinistä, joka on tehty Grüner Veltlinerista ja Pinot Gris’sta: ”En tiedä, mitä tämä on, mutta hämmentävän hyvää, erilaista ja ainakin jotain ihan muuta.” Noita Winery ostaa vuosittain noin 26 500 kiloa rypäleitä – tai oikeammin rypäleterttuja, jotka käytetään ??????????. Tähän ei Aaltosen mukaan löydy selkeää sääntöä tai profiilia. Alkuviinit jakavat mielipiteitä. – Olen huomannut, että alkuviinit sopivat – tai eivät sovi – kenelle tahansa. Yksi rakastaa, toinen inhoaa, kolmas hämmentyy. Niitä suosivat hyvin eri ikäiset ja erilaiset ihmiset, joita yhdistää kokeilunhalu, pientuottajuuden, aitouden ja käsityön arvostaminen sekä viinit alkuperäisimmillään. Sunnuntai 7.1.2024 57 laisuuksiin kuin ruokajuomaksikin, Aaltonen sanoo. – Alkuviinin ja hyvän ruuan yhdistäminen voi olla asiakkaalle uskomattoman hieno kokemus. Kannustankin ravintoloita tekemään valmiita parituksia ja opettamaan asiakkaita, sillä kiinnostusta on! Keitä alkuviinit sitten puhuttelevat
Toiseksi haluamme 26?500 Noita Winery ostaa vuosittain noin 26?500 kiloa rypäleitä. Erä oli pienen pieni, vain 318 pulloa. Teemme kuitenkin yhteistyötä myös kotimaisten viininviljelijöiden kanssa. – Ensiksikin Itävallassa puristetun rypälemehun käyttäminen kuljetuksineen edellyttäisi säilöntäaineita, ja se ei alkuviinin valmistuksessa käy. – Oikea ajoitus on tärkeä. Se saa miettimään, miksi Noita ei osta rypälemehua valmiina ja valmista viinejään siitä. Sunnuntai 7.1.2024 58 viinin valmistukseen sellaisenaan. Valmista viiniä syntyy noin puolet tästä määrästä. Jos rypäleet ehtivät ylikypsiksi ennen aikojaan, ne alkavat käydä. – Valtaosa rypäleistä tulee Itävallasta, Julius Hafnerin luomutarhoilta. Ulkomailta tulevat rypäletertut poimitaan käsin pari päivää ennen optimaalista kypsyysastetta ja toimitetaan Suomeen kylmärekoilla. Aaltosen mukaan syitä on kaksi. ??????????. Lukema kertoo alkuviinin valmistuksen luonteesta: viinejä valmistavat pientuottajat, ja määrät ovat, suurimmillaankin, vain murto-osan perinteisten viinien volyymista. Logistiikka kuulostaa vaivalloiselta ja haavoittuvalta. Ensimmäinen täysin kotimainen alkuviini, Kesälahdella viljellystä Solaris-rypäleestä valmistettu Polaris lanseerattiin huhtikuussa
– Alko oy, vähittäismyyntimonopoli, poikkeaa monista muista maista, joissa viinejä voi ostaa paikallisesti suoraan tuottajalta, alkuviineihin erikoistuneista liikkeistä, viinibaareista tai päivittäistavarakaupoista. Tämä kertoo paljon Noidan ja sen tuotteiden mutkattomasta persoonasta. Virallisten viinimaiden alkuviinejä löytyy Alkosta varsinaisten viinien joukosta, ja niille on jopa oma alkuviinisymboli. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Alusta loppuun hyödynnetään myös rypäleet. Haasteellista. Näin Aaltonen kuvaa alkuviinien markkinoimista ja myymistä Suomessa. Juomien makuun pääsee niin ikään horeca-myynnin kautta sekä luonnollisesti Fiskarsin Veitsitehtaalla, jossa viinejä myydään myös hanasta. Alkosta Noidan alkuviinejä kuitenkin saa, jos niitä osaa kysyä tai etsiä oikeasta paikasta. Sunnuntai 7.1.2024 59 olla viinintuottaja alusta loppuun. Toiseksi Suomi ei ole EU-lainsäädännössä viinintuottajamaa, vaikka raaka-aineet ja prosessi ovat täällä ihan samat kuin muuallakin, ja viiniä viljellään myös paikallisesti. ??????????. Kanavat ovat rajalliset ja näkyvyyden saaminen kiven alla. – Niin kauan kuin emme ole virallisesti viinintuottajamaa, meillä ei ole lupa myydä rypäleistä tuotettuja ”viinejä”, vaikka ne sitä teknisesti ottaen ovat. Noidan alkuviinit löytyvät sen sijaan samasta hyllystä aromatisoitujen viinituotteiden kanssa. Hyödyntämiskelvotonta jätettä jää useamman kierroksen jälkeen vain vähän, ja sekin päätyy lopulta biokaasuksi. Se mikä jää viinintuotannossa käyttämättä, pakastetaan ja käytetään myöhemmin spritzereiden, siiderin, oluiden ja tisleiden valmistukseen
Sunnuntai 7.1.2024 60 – Meille on tärkeintä, että tuotteiden kanssa viihdytään ja fiilistellään, Aaltonen toteaa. – Olen vetänyt lukuisia tastingeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Lisäksi monille juomille on laadittu omat soittolistat tunnelman luomisen avuksi. Millaisia mielikuvia se herättää ja millaisia mielleyhtymiä saa aikaan. Mikä missäkin viinissä puhuttelee. Usein niitä kuitenkin lähestytään fiilisten kautta. Sen ytimessä on Aaltosen mukaan tuoteja tuottajalähtöisyys, elämyksellisyys, käsityö ja aitous. Maksullista mainontaa ei tehdä käytännöllisesti katsoen lainkaan. Mikä on jännää. ??????????. Sosiaalisesta mediasta, lähinnä Instagramista, vastaamme yhdessä Simonin kanssa. Alkuviinejä voi hyvin arvioida perinteiseen tapaan tuoksun, värin tai maun kautta. Sen kautta moni uusi asiakas löytää Noidan – ja moni van” Monille juomille on laadittu omat soittolistat tunnelman luomisen avuksi. Olennaista juomissamme ja tastingeissämme on, että sääntöjä ei ole! Samalla mutkattomalla tyylillä tehdään myös markkinointia. – Bruketin markkinointikoneisto tekee PR-työtä median ja vaikuttajien kanssa tavoitteenaan ansaittu mainonta. Hauskuuden ja leikkisyyden eetos näkyy niin värikkäissä etiketeissä kuin juomien nimissäkin. Vai miltä kuulostavat Behemoth (Saatanan demonikissa Saatana saapuu Moskovaan -romaanissa) tai vaikka Baba Yaga (slaavilaisen mytologian noita)
Lisäksi Noita on mukana tapahtumissa, joihin kokoontuu saman kaltaisista brändeistä kiinnostuneita osallistujia ja samanhenkisiä kumppanuuksia. Aaltonen uskoo, että Suomen markkinoilla olisi tilaa myös uusille alkuviinin tuottajille. ??????????. Markkinarakoa kyllä löytyy, ehdottomasti. Kilpailevia tuottajia suurempi haaste onkin yhä tunnettuus ja näkyvyyden saaminen. Näitä ovat esimerkiksi Raw Wine -yhteisön tapahtumat ulkomailla tai alkuviinejä tarjoavat tapahtumat Suomessa. – Olemme todistaneet, että Suomessa on mahdollista valmistaa viiniä rypäleistä ilman, että sitä saa kutsua viiniksi, siten, että se herättää kiinnostusta ulkomaita myöten, hän toteaa. Alaan kuuluu yhteisöllisyys, jokainen tuottaja tekee alkuviinejä omalla tavallaan, ja erät ovat pieniä. – En usko, että useammat tekijät sulkisivat toisiaan pois. ” Olemme todistaneet, että Suomessa on mahdollista valmistaa viiniä rypäleistä ilman, että sitä saa kutsua viiniksi, siten, että se herättää kiinnostusta ulkomaita myöten. Sunnuntai 7.1.2024 61 ha asiakas uudet tuotteemme