HangUp 1/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1/2021 H er kk o K ar ja la in en / B lu n t to fa ki e / P h ot o: Ju st u s H ir vi Skeittilehti Ha ng Up Sk eitt ile hti ww w.h an gu p.fi 1/2 02 1 Skateboard Magazine Ville Nyström Jussi Vento Herkko Karjalainen Country Boys Life of Konsta Tapasin pron 12€ Kansi.indd 1 Kansi.indd 1 18.6.2021 10.42 18.6.2021 10.42
Vans_F21_HangUp_420x260.indd All Pages Vans_F21_HangUp_420x260.indd All Pages 07/06/2021 19:22 07/06/2021 19:22 hangup220_NEW.indd 2 hangup220_NEW.indd 2 18.6.2021 8.48 18.6.2021 8.48
Vans_F21_HangUp_420x260.indd All Pages Vans_F21_HangUp_420x260.indd All Pages 07/06/2021 19:22 07/06/2021 19:22 hangup220_NEW.indd 3 hangup220_NEW.indd 3 18.6.2021 8.48 18.6.2021 8.48
hangup220_NEW.indd 4 hangup220_NEW.indd 4 18.6.2021 8.52 18.6.2021 8.52
hangup220_NEW.indd 5 hangup220_NEW.indd 5 18.6.2021 8.52 18.6.2021 8.52
10 THPS-pelisarja 12 Norronflippimittari 14 Walli by Ponke’s 16 Top5–MatiasPorkka 18 Keskelläkorallimetsääkaikkituntuu-ElenaSulin 20 TyönimiBaikalDIY 24 LifeofKonsta 32 Herkko Karjalainen 44 VilleNyström 54 JussiVento 64 Huomennasetulee-novelli 66 Photography 78 Tapasin pron 86 CountryBoys-Fucktheworld 90 DJIrma&Helmz 96 Kaupallisettiedotteet Olli Lilja Switch heelflip Photo: Justus Hirvi hangup220_NEW.indd 6 hangup220_NEW.indd 6 18.6.2021 9.01 18.6.2021 9.01
@hangupmagazine hangupmagazine PÄÄTOIMITTAJA Joonas Pulkkinen APULAISPÄÄTOIMITTAJA Mikko Kempas TALONKUVAAJA Justus Hirvi ULKOASU Mikko Kempas KUVA: Arto Ekman, Hauhon Jave, Arttu Heikkinen, Justus Hirvi, Ville Uolevi Jokinen, Risto Järvelin, Samu Karvonen, Mikko Kempas, Mikko Kymäläinen Risto Laivo, Juha Nikkinen, Harri Nurmi, Keke Leppälä, Vantte Lindevall, Jaakko Ojanen, Vesa Ritola, King-Ruke, Jetro Staven, Juha Väänänen, KUVITUS Arsi Keva, Mikko Kempas, Hans-Peter Schütt, Julia Voutilainen SANA Nikolai Alin, Juho Haapala, Hauhon Eero, Risto Järvelin, Samu Karvonen, Mikko Kempas, Mikko Kymäläinen, Ale Lauraeus, Vantte Lindevall, Samuli Peurala, Joonas Pulkkinen, Vesa Ritola, Helmi Silvo, Elena Sulin, Antti Tietäväinen, Irma Vettenranta, Valtteri Väkevä OIKOLUKU Janne Hatula MAINOSMYYNTI / ADVERTISING SALES toimitus@hangup.fi +358 40 160 4069 KUSTANTAJA Krook Media Oy, Itälahdenkatu 22B 00210 Helsinki www.krookmedia.fi TILAAJAPALVELU Jaicom Oy tilaus@hangup.fi puh +358 3 4246 5300 (Soita tänne jos tilaus tökkii) PAINO Pajoprint LEGAL DISCLAIMER: Emme vastaa vahingoista COPYRIGHT Hang Up MAGAZINE 2021 ISSN 1796-432 ” Skateboarders are envied by people because they just glide so free. Any time something moves like water, they’ll make a dam. Every time something moves in nature, they want to stop it.” Mark Gonzalez hangup220_NEW.indd 7 hangup220_NEW.indd 7 18.6.2021 9.01 18.6.2021 9.01
Samaiseen artikkeliin yritettiin tavoittaa myös Kenny Hughesia muistoistaan Joni Kiiskilän tapaamisen suhteen, mutta emme valitettavasti saaneet kommenttia Pro Skaten jatkojen muistikuvista yli 15 vuoden takaa. Edellisestä onkin vierähtänyt jo monta vuotta. Seinäjoelle valmistuu syksyyn 2021 mennessä Perustavan ja Ruduksen tuella betoniparkki. Joonas Koponen pyöräytti epämääräisellä all stars -porukalla ulos leffan nimeltä Grower, joka on ehdottomasti fiilikseltään vahvaa nuorisoedustusta. Jos Keiturin skeittausta on katsonut niin tietää, että slaidit on pitkiä, joten vahakin varmasti toimii. Mukana on myös Jani Leivo. Union Fiven fyysinen myymälä suljettiin kaikessa hiljaisuudessa. Veksu perusti Jaakko ”Jaska” Ojasen kanssa Tampereelle skedekaupan, Mañana Skate Shopin. Seuraa instassa: @the_matchstick_union. Osoitteesta www.hangup. Lome Skateboards sai myös uuden leffan ulos, leffan nimi on Time is Whatever. Muutoksen takana on osittain luultavasti kenkämerkeille tyypillinen toiminnan tiivistäminen. Kaikki liukuu, ja aina riskiksi muodostuva betoniminikin on toimiva. Tarkempia liikkeitä ja tuloksia voi seurata Kisuvisions-instasta. Myös Alban rantaan on tulossa miniramppi. Lisäksi liike oli Tampereella ja Ideaparkissa. Kaupassa on ehditty juhlia jo jopa Titon El Rio Grindiltä tullutta pro-lautaa, ja kauppa edustaa varsin kattavaa valikoimaa, johon lukeutuu muun muassa Acen trukkia ja Polarin lautaa. Kun miniDV:t lähestyvät sukupuuttoaan, yksi sun toinen harrastaja pohtii ratkaisua ongelmaan itsenäisesti. Aikaisemmin talvella Rädäri haastoi itseään avantolausunnan SM-kisoissa lukemalla KIA:n manuaalia. Hienoa Jyväskylä. Viime aikojen tuotannollisesti korkeista arvoista pitää mainita myös Vanten uusin leffa, Utopia, johon Vantte on tehty jopa Physicsin Dream Realityn hengessä itse musat! Pitkään Nike SB:n leivissä Suomessa ollut Oki Kalaoja lopetti SB:n palveluksessa. Matsin löytänee Sturenkadun Alepasta. Pakko sanoa, että uusi Lapio 2.0 on loistava uudistus: sopivan monipuolinen kurbiparkki, jossa on tilaa ja ilmaa härveleiden välillä. Toisaalta artikkelin luettuanne saatatte ymmärtää myös Davisin ja Tumen dialogin kulun ja sen, minkä takia Davis ei ole paljoa itseään muutenkaan selitellyt. Arsi on Tampereella saattanut Edistyksen voima -zinensä jo neljänteen numeroon. Sampon Uudet Kengät kalastelee Närpiön Kuviokelluntaliiton tiimiläisiä. More life less skateboarding. Vuosien saatossa Union Five toimi Erottajalla, Kaisaniemessä, Kampissa ja Forumissa. Poolilegenda Allen Losi on kärsinyt pitkään harvinaisesta autoimmuunisairaudesta, joka on estänyt pääsyn laudan päälle vuosien ajan. Mukana Boo Clan -eliittiä: muun muassa Huotari, Brixi ja Lepi Boo. fi löydätte lisätietoja ja pistäkää insta seurantaan: @terminaali360. Uusista firmoista puheenollen videokuvaajana tunnettu Travis pisti pystyyn myös vaatetta, pipoja ja lippiksiä tuottavan firman nimeltä Matchstick Union. Kuva: Miika Pietikäinen. Jenkemin sivuille onkin teetetty valistava tutoriaali siitä, miten vx1000:lla on mahdollista kuvata kokonaan ilman kasettia. Skeittaajien etuja projektissa valvoo Lauri Vassinen. Samalla tavalla muutama vuosi sitten myös Adidas lopetti Suomen paikallisen toiminnan ja koko euroopan toiminnot keskittyvät monella merkillä yhä harvempiin toimipisteisiin Euroopassa työntekijöiden myös vähentyessä. 8 M atinkylän legendaarinen Cloythingin TF eli Lapio uusittiin kaikessa hiljaisuudessa. Myös Mariuksen on huhuttu olevan osallisena vaatemerkissä nimeltä TIMES Clothing. Jyväskylä sai uuden hallin, joka on kuulemamme mukaan todella hyvä. Kisu on aloittanut uuden treeniohjelman. Kuvassa Ville Välimäki. @lomesktbs Vesa Korkkulan jatkopaikasta Helsingin kaupunginvaltuustossa ei ole tämän ilmestyessä 100 % varmuutta, mutta Vesa lahjoitti yhteensä 1000 euroa rahaa eri DIY-parkkien toimintaan. Espoon Keraan nousi täysmittainen skeitti-, BMXja skuuttihalli. Loistavaa duunia, Concrete Proof ja Janne Saario. Hughes ilmeisesti kuitenkin puuhastelee nykyään kiinteistöalalla. Harva poliitikko tajuaa, kuinka kunnallisvaalikampanjaa tai siihen liittyvää budjettia käytetään tyylillä. Muista viime aikojen julkaisuista mainittakoon Mats Miinalaisen Hanskojen nostajien salakerho -zine, josta saattaa olla vielä muutama kappale jäljellä. @beyondstorefi https://www.beyondstore.fi @beyond_helsinki BEYOND HANG UP SKATE MAG AD SIZE 210MM X 260MM + 3MM BLEED hangup220_NEW.indd 8 hangup220_NEW.indd 8 18.6.2021 9.08 18.6.2021 9.08. Juho Liesmäki menee seinälle Terminal360hallissa Espoon Kerassa. Zinen perään voi kysellä osoitteesta suosikkizine@gmail.com tai tietysti Arsilta suoraan. Eetu Sundvall, Korppi (Corvus corax) rengastus 17.5.2021. Tämä löytyy myös instasta nimellä @timesgoods. Onnea ja iloa itse tekemiseen sekä Vesalle tietysti tsemppiä poliittisiin vääntöihin! Liesmäki on haastanut itseään viime aikoina YLE:n Kädet multaan -ohjelmassa palstanhoidon parissa. Kuva: Keke Leppälä Lomelta tuli ulos uusi leffa. Tässä lehdessä ”Tapasin Pron” -artikkelissa Tume muistelee kohtaamistaan Davisin kanssa, ja tuon takia Tume tahtoi erikseen pahoitella koko Davisin muistelemista. Seuraa @waks_ wax ja kysele liukuvoidetta skedekaupoista. Ville Keituri starttasi Waks Wax -vahafirman. Nettikauppa pyörii edelleen hyvällä sykkeellä osoitteessa www.unionfive.fi Al Davis on dropattu sekä Consin että Quasin listoilta pois johtuen laajoista huhuista koskien hänen epäasiallista käytöstään naisia kohtaan (huhut ovat ilmeisesti todenmukaisia, koska toimenpiteisiin on ryhdytty). Mañana on muuten aina auki, mutta sunnuntaisin suljettu. Losi kerää tällä hetkellä yhteisörahoituksen kautta rahaa hoitoihinsa osoitteessa helplosi.com, jonka tarkoituksena on saattaa Losi vielä laudan päälle. Seuraavaan lehteen mennessä tiedetään varmaan onko Pikku Eetu jo SUK:n tiimissä. Terminaali360 nimellä toimiva hanke on yksityisrahoitteinen ja muutaman euron hintaan tottuneet skeittaajat voivat hämmästellä hetken pääsylippujen hintoja. Halli on kumminkin varsin vakuuttava ja esimerkiksi kuukausilippu on aktiivikävijälle jo hyvän hintainen sijoitus. Vesa jakoi 1000 euroa siten, että Pukkila DIY:lle ja Turun rullalautailijoille meni 300 euroa, Verkkosaareen Onskarin ja kumppanien masinoimalle projektille 300 euroa, Syanide DIY:lle Porvooseen 300 euroa ja Rokkala DIY Mikkeliin 200 euroa. Fyysisen kaupan jatko on vielä avoin, ja sitä saattaa olla luvassa, jos sopiva liiketila löytyy
@beyondstorefi https://www.beyondstore.fi @beyond_helsinki BEYOND HANG UP SKATE MAG AD SIZE 210MM X 260MM + 3MM BLEED hangup220_NEW.indd 9 hangup220_NEW.indd 9 18.6.2021 9.08 18.6.2021 9.08. Eetu Sundvall, Korppi (Corvus corax) rengastus 17.5.2021. More life less skateboarding
Hawk itse asiassa joutui näkemään suuren vaivan mallintaessaan itse pelisarjan ensimmäisen osan temppuja toimivaan grafiikkamuotoon, josta peli sai myös pelialan sisällä paljonkin tunnustusta. Dokumentissa on jo 1980-luvulta materiaalia, jossa Hawk pelaa 720°-arcadepeliä. Gürin dokumentti on myös varsin kattava katsaus itse THPS-pelisarjan sekä Neversoft-pelitalon synnystä. Mutta Hawkin tapauksessa Tony Hawk Skeittauksen visionääri vai taloushaukka. Riley Hawk syntyi samana vuonna, ja Tony Hawk oli itse 24-vuotias. Hawkista tuli 14-vuotiaana pro, joka tienasi 1980-luvun lopussa omien sanojensa mukaan lautaprovikoilla 20 000 dollaria kuussa. Toisaalta dokumentti on myös kuvaus siitä, miten peliala itsessään muuttui rajattuna perspektiiviin extremeurheilupelien sovelluksista. Mitä mahtaisi pohtia esimerkiksi Arto Saari. Silti on selvää, etteivät Feastersin ja Raversin kaltaiset videot sisältäneet Future Primitiven tai Animal Chinin kaltaisia tuotannollisia arvoja, eikä näillä ollut myöskään vastaavaa myyntiin liittyvää merkitystä. Tony Hawk’s Pro Skater -pelisarja mullisti käsityksen skeittauksesta ja samalla koko skeittitalouden. Laudan oli tarkoitus olla Hawkin eläköitymiseen liittyvä pro model. Hawk skedesi myös itse streettiä Birdhousen ensimmäisissä leffoissa Feasters (1992) ja Ravers (1993), ja hyvin muuten skeittasikin. editoimalla ja tekemällä grafiikoita esimerkiksi Foundationin Cocktails-leffaan. Tällä hetkellä Hawkin omien lähteiden mukaan hän on pelkästään nimeään kantavalla videopelisarjallaan rohmunnut 1,4 miljardia euroa. Esimerkiksi vegaanina ja streittarina tunnettu Jamie Thomas suhtautui sarjaan osallistumiseen hyvinkin skeptisesti, mutta vietettyään aikaa loukkaantuneena peliä pelaten koki, että pelisarja voi totisesti lisätä tietoisuutta erilaisista tempuista, näiden nimistä ja kaupunkitilan käsittämisestä. Rodney Mullen taas kertoo dokkarissa pelastuneensa turpakeikalta, koska hänet tunnistettiin sivukujalla pelisarjan hahmoksi. Dokumentissa on ihan sinänsä kiinnostavia anekdootteja eri pelisarjassa esiintyvien skeittaajien suhtautumisesta pelisarjaa kohtaan. Skeittileffojen siirtyessä kotivideoaikaan löytyi tilaa uusille AV-tekniikkaan liittyville taidoille. Leipää tuli kuitenkin pöytään erinäisillä freelancer-hommilla – mm. Thrasher ja Grand Theft Auto -pelisarjasta vastannut Rockstar menettivät oman ikkunansa julkaistessaan sinänsä muuten hyvän ja toimivan mutta graafisesti jäykän Skate and Destroyn vain kuukausi ensimmäisen THPS-pelin jälkeen lokakuussa 1999. Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla esitetty Ludwig Gürin dokumentti Pretending I’m a Superman: the Tony Hawk video game story (2020) valottaa tapahtumia, jotka ajoivat Tony Hawkin suunnittelemaan 1990-luvun lopussa skeittaukselle pyhitettyä videopelisarjaa. Samana vuonna Birdhouse myös julkaisi pro-laudan uppoavasta laivasta, jonka nimi oli SS T-Hawk. Kun skeittaus vähitellen elpyi, ”vert was dead”. Teksti: Joonas Pulkkinen Kuvitus: Arsi Keva hangup220_NEW.indd 10 hangup220_NEW.indd 10 18.6.2021 9.10 18.6.2021 9.10. Muut vetivät 30mm renkailla ja Hawk 55mm:llä. Hawk ei löytänyt videopelejä sattumalta, vaan oli kiinnostunut pelaamisesta ja pelialasta vuosikausia ennen pelisarjan syntyä. Tulevaisuus näytti epävarmalta. Gürin dokumentti esittelee suhteellisen kattavasti varsin yleisesti jaetun näkemyksen koskien skedehistorian tulkinnan yleisiä kehityskulkuja: 1980-luvun loistovuodet päättyivät 1990-luvun skeittiteollisuuden suureen lamaan, josta harvat ja itse skeittaus nipin napin selvisivät. Mikä on kuitenkin pelisarjan todellinen perintö. Takapiharamppi oli jo lahonnut, koska kunnostamiseen ei ollut varaa. Hawk on kiinnostavasti eritellyt tätä aikaa Jenkemille pari vuotta sitten antamassaan haastattelussaan. Sinänsä tämä ei ole mitenkään ihme, sillä olihan Hawk valittu vuodesta 1990 Thrasherin jakaman SOTY-pystyn ensimmäiseksi saajaksi. Tai Berricsissä THPS-luokkakokouksessa ja pelin uuden remaken julkaisussa vierailleet Kareem Campbell ja Elissa Steamer. Ehkä on hyvä myös suhteuttaa Hawkin taloudellinen menestys johonkin mittaluokkaan. Jotenkin näyttää, että 1990-luvun lama jätti Hawkiin syvän traumajäljen samalla tavalla kuin roskapankit 90-luvun lama-Suomen yksityisyrittäjään. Sen heikko puoli on kuitenkin se, että se ei tee kovinkaan kriittistä arviota siitä, kuinka paljon Hawk hyötyi pelistä taloudellisesti tai miten skeittaukseen kohdistunut kasvava kiinnostuneisuus vaikutti pitkällä aikavälillä skeittaukseen niin hyvässä kuin pahassa. Toimivan pelitalon ja puitteiden löytäminen ei ollut myöskään itsestään selvää, vaan Hawk etsi pitkään tilaisuutta tehdä onnistunut peli, josta hänellä oli selkeitä näkemyksiä. Kaikki pelisarjassa esiintyvät skeittaajat eivät ole kuitenkaan edustettuna. Hawk otti esimerkiksi taloudellisen riskin perustaessaan Birdhousen vuonna 1992. On hyvä muistaa, että Playstationilla oli ennen THPS:ia muitakin yrittäjiä skedepelien suhteen, kuten Street Sk8er tai BMX:ää ja bleidaustakin sivunnut 3Xtreme. Tämä taas muutti skeittauksen ja talouden välistä suhdetta pysyvästi ainakin siten, että 2000-luvun alkuvuodet olivat skeittauksen suurimman extremeurheiluboomin kulta-aikaa
hangup220_NEW.indd 11 hangup220_NEW.indd 11 18.6.2021 9.10 18.6.2021 9.10. Messuosastolla markkinoitiin hiusgeeliä ja matkapuhelinliittymää ja kisattiin sormiskeittauksen sekä THPS-pelisarjan kansallisesta mestaruudesta. Näitä mittasuhteita voi kukin arvioida tähän päivään omalla tahollaan. Uusin vaihe tässä kehityksessä lienee se, miten Hawk on avannut jopa itseironisesti itseään esimerkiksi Berricsissä, haastatteluissaan ja omalla Insta-tilillään lähivuosina sekä tehnyt RIDE-kanavalla 900:n ”mahdollisesti viimeisen kerran”. Jotenkin kuvaavaa tähän liittyen on, että vuonna 2001 järjestettyjen SM-kisojen pääsponsoreina toimivat Sampo, Pepsi ja Siemensin matkapuhelimet. Hawk on hyvin tietoinen omasta statuksestaan ja tunnustuksesta Cardielin kaltaisia nimiä myöten. Dokumentti katsottavissa erinäisten on demand -palvelujen kautta. Vaikka olen itsekin pelannut pelisarjaa vuonna 2009, en tiennyt, että Hawk onnistui tekemään erillisellä laudalla, ”Ride boardilla”, pelattavan pelin, joka julkaistiin peräti Nintendo Wii:llä, Playstation 3:lla sekä Xbox 360:lla. On hyvin vaikea myös lähteä kiistämään, etteikö hän olisi varmasti yksi keskeisimmistä ja innovatiivisimmista skeittaajista ikinä. THPS-pelisarjan suosio kuitenkin vaikuttaa perustuneen vahvasti ”THPS-kombojen” tekemiseen. Hawkin myöhempi menestys käydään läpi dokumentissa ilman tarkkoja summia. on myös syytä muistaa, että Birdhouse onnistui myöhemmin Hawkin menestyksenkin siivittämänä julkaisemaan yhden kaikkien aikojen varmasti myydyimmistä skedeleffoista, The Endin. éS:n Menikmatin ohella The End oli myös pioneerileffoja DVD-julkaisussa lisämateriaaleineen. Hawk yleisesti onkin kiinnostavimmillaan hahmottaessaan skeittausta koskeneita megatrendejä, kuten voisi lukea skeittauksen tulevaisuuden selonteossa. Nämä mielestäni ansaitsivat oman esityksensä tai tulkintansa lähitulevaisuudessa, johon uskon kylläkin pelisarjan suosion myös läheisesti liittyvän. Pelin oli tarkoitus lisätä realistisuutta. 2000-luvun alun skeittauksen taloudelliset kultavuodet eivät kuitenkaan valitettavasti tule dokumentissa avatuksi. Lisätietoa dokumentin kotisivuilta osoitteessa thpsfilm.com. Kaikki tämä jotenkin vahvistaa kuvaa, jossa Hawk on aina määrätietoisesti mukautunut skeittauksen nykyhetkeen omalla tasollaan. Ironia ei välttämättä ole kuitenkaan aivan niin spontaania kuin luulisi. Dokumentin loppupuolella annetaan liikaa kenties painoarvoa pelisarjan epäonnistumisille, kuten Guitar Hero -pelisarjan tapaisesti vuonna 2009 kehitetylle Tony Hawk:Ride-pelille (Neversoftista tuli pelisarjan kehittäjä MTV:n omistaman Harmonix Music Systemsin jälkeen vuonna 2006). Gürin dokumentti on kiinnostavimmillaan oikeastaan yleisesti pelihistoriaa ja hämmästyttävän suureksi nousutta pelisarjaa sekä sen taustalla olleita pelitaloja, julkaisija Activisionia ja kehittäjä Neversoftia kuvaavana dokumenttina. Mutta jos osaa katsoa oikeasta vinkkelistä, dokumentti avaa kiinnostavan kuvan Hawkiin, rullalautasuhdanteiden todelliseen ”haukkaan”
Norrolla on tunnetusti hyvä suora flippi. Kai sitä on vaan jyystänyt niin hitosti sitä nollie heeliä. P: Pohditko sä pituutta vai korkeutta. Ehkä siinä pääsee lähemmäs sitä kulmaa, kun menee seisoo noselle. En mä kyllä tiedä, voiks pitää paikkansa. Ei tietoa, tuskin Norrokaan muistaa. Legenda kertoo Norron flippimittari P: Mistä se mindset tulee. Ai että heittää eka lähteeks nollie hiili. P: Jos spekuttaisit jotain muuta flippiä, niin toimisiko se nollie heeli myös tre flipissä tai vaikka hardissa. P: Ei ku mallailee siinä asennossa steppien päällä. Norro: No kyllä se pitää itse asiassa nyt, kun sanoit, paikkansa. 2010 ”Ehkä siinä pääsee lähemmäs sitä kulmaa, kun menee seisoo noselle. Norro: Peenistä tulee aina mitattuu, mutta kyllä jotain vähän pienempää porrastakin voisi olla kiva mittailla lähitulevaisuudessa. Et lyöty takaraivoon se. N orro on kenties yksi Suomen historian legendaarisimpia vasarasarjan hakkuuosaston miehiä, joka on naulannut flippiä oikein ja väärin päin kuin Luther teesiä niin Lepuskin, Pasilan, Stokkan ja ties minkä tuplista ja Espoo-lisällä maustetuista nurtsigapeista. Uudessa artikkelisarjassa selvitetään skeittaajia koskevia myyttejä, legendoja, tarinoita, ja näiden paikkaansapitävyyttä. Norro: (Nauraa) Kyllä ne menee välillä väkisin siihen noppa hiili -asentoon ne jalat. Norro: Ehkä Lepuskin tuplista nopa. Norro: En mä kyllä tiedä. Pulkkinen: Pitääkö legenda paikkansa. Mutta kyllä mä oon flippiä ihan samalla tavalla jyystänyt. Tarinan mukaan kuitenkin Norrolla oli tapana rappusten yläpäässä ottaa tuntumaa hypättäviin rappusiin nollie heelin stancesta ennen varsinaista yritystä. Ei näytä niin pitkälle ne portaat.” 2 1 hangup220_NEW.indd 12 hangup220_NEW.indd 12 18.6.2021 9.11 18.6.2021 9.11. Flipissä sitten Kilossa oli yhdet portaat, josta se tuntui kivalta. Niin on käynyt tuhansia kertoja. Norro: Sitä, milloin se kantapää kosahtaa. Miten nollie heel -asento voi kertoa uskottavammin tehtävän flipin mahdollisuudesta kuin jalkojen asettelu vaikkapa ihan ollie-asentoon. Ei helvetti mikä kysymys. P: Mitä mittaillaan lähitulevaisuudessa. P: Jos pitäisi valita joku flipa ja nopa, niin mitkä ne olis. Ei näytä niin pitkälle ne portaat. Norro: Hardia mä en kyllä mittaa mistään (nauraa). Kyllä mä sillä nopa heelillä mittaan. Teksti: Joonas Pulkkinen Kuva: Arto Ekman Mitattiinko tämäkin flippi nollieheel asennossa. Ensimmäisenä haastateltavana on Sami ”Norro” Miettinen
2 hangup220_NEW.indd 13 hangup220_NEW.indd 13 18.6.2021 9.11 18.6.2021 9.11
14 Tommi Björk Ollie fs wallride Photo: Mikko Kempas hangup220_NEW.indd 14 hangup220_NEW.indd 14 18.6.2021 9.12 18.6.2021 9.12
Halli ei siirtynyt ylläpidettäväksi kuitenkaan suoriltaan, vaan Wilsonin vetämänä hallissa suoritettiin varsin nopealla ajalla kattava remontti. ”Hallin päädyissä olevien vessojen kulkureitissä on pieni törmäysvaara. Se malli tuli Fräkiltä Turun Cuben puolelta, jossa ne olivat ottaneet sen käyttöön aikaisemmin. Walli by Ponkes perustettiin Ponkesin ottaessa kopin Valli indoor parkin pitämisestä. ”Se oli aika älytöntäkin, miten hyvin me pystyttiin se pitämään. Koronan takia Ponkes joutui jonkin verran järjestelemään muutenkin kaikkien duuneja, joten toi osui sikäli hyvään aikaan itseni kannalta.” Osana remonttia halliin rakentui myös pieni Ponkesin putiikki. Mun idea se kauppa ei ollut, mutta ymmärrän sen todella hyvin. Se tuli todella nopeasti. ”Skeittikoulujen kautta on tullut kanssa vakioasiakkaita, ja on pyörinyt tosi siistiä jengiä kaikin puolin. Monella sessarit eivät ole päättyneet katkenneeseen lautaan tai johonkin muuhun.” Kaupan pitämisessä hallissa on myös etuna, että sessarit on mahdollista mitoittaa myös tarvittavan kamppeen ostamiseen näiden yhteydessä. Mä tein lähinnä kahdeksaa tuntia, mutta kyllä siellä itselläkin aikaa upposi.” Palaute uudesta hallin layoutista, uudistetuista kamoista ja ministä on ollut hyvä. Koronarajoituksiin ja tautitilanteen muuttumiseen liittyviä ratkaisuja ei ole Wilsonin tarvinnut tehdä yksin, vaan asioita on luovittu yhdessä. ”Oli mahdollisuus siirtyä Ison Omenan puolelta suunnittelemaan hallia. Yllätyin positiivisesti itse, miten paljon olen jaksanut skeittaa. Liukkaudesta on tullut jotain kommenttia, mutta sitäkin ollaan saatu hallittua.” Jatkossa kaavailuna on pyrkiä uudistamaan kamoja vauhdinoton kannalta sekä lisätä pienemmän päätykaaren osalta kenties vähän korkeutta. Ne on ollut loppupeleissä tosi monipuoliset. Raksaryhmä teki todella pitkiä päiviä. Ponkesin pitämä Walli by Ponkes selvisi koronatalvesta ilman tartuntaketjua ja positiivisin fiiliksin. Wilson on erityisen fiiliksissään nuoremmista asiakkaista ja näiden vanhemmista, jotka ovat asettuneet osaksi suurempaa Walli-perhettä. ”Siitä ei ollut tarkoituskaan tulla kovin isoa, vaan juuri tollainen kopperoinen. ”Oli tosi siistiä olla mukana projektissa, joka suoritettiin noin nopeasti. ”Kauppa on pientä, mutta se on ennen kaikkea kiva palvelu sen hallin yhteydessä myytävine varaosineen. Sinne on ehdoteltu pientä peruutuspeilityylistä ratkaisua. Kun se oli purettu, tuli raksajengi raksaamaan kuukauden päiviksi hallia.” Purkamiseen aikaa kului noin kuukausi ja remontoimiseen toinen. W alli by Ponkesin isoin hefe Wilson myhäilee kevätauringossa. Ajatuksena oli, että sieltä saa vain kovaa kamaa: kaikki hardware-osat, mitä tarvitsee. Yksi viikko oltiin auki maksimissaan 10 henkilöllä.” Hallin tarjoamat privaattivuorot ovat menneet myös hyvin kaupaksi, ja vapaata on ollut Wilsonin mukaan oikeastaan vain arjen aamuvuorojen osalta. ”Vanhassa hallissa oli vanha betoninen pooli, jonka purkamisella me aloitettiin. Spine-ministä on kanssa pidetty paljon. Ja se on toiminut todella hyvin. Parannettavaa on, mutta muuten on toiminut tosi hyvin.” Wilsonin tehtävänkuvien muutos Ponkesin sisällä ei tullut hänelle aivan puskista. Helsingin Vallilassa sijaitsevassa Ääniwallissa hallia operoi Wilson Mäkelä, joka on avannut hallin yhteyteen myös pienen hardware-osastoon keskittyneen skeittiputiikin. Hallille johtamattomia tartuntaketjuja voi pitää erinomaisena saavutuksena. Sillä mentiin melkein loppuun asti. Meillä oli ensin se käytäntö maksimissaan 25 henkilöä. Niin kauan, kun siellä ei myydä mitään ylimääräistä, se on ennen kaikkea hyvä palvelu.” Wilsonin ohella hallia on pyörittänyt pari tuuraajaa ja ekstraajaa; muuten Wilson pyörittää hallia viitenä päivänä viikossa. ”Mä olen pitänyt itse niistä kamoista tosi paljon, vaikka alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat aika paljonkin. Hallin ympärille on kertynyt talven aikana myös jo aktiivinen kanta-asiakkaiden ja lokaalien porukka. Kiitos kaikille! On ollut tosi kiva talvi.” www.instagram.com/wallibyponkes Ponke’sin uudistama Walli 15 W ils on M äk el ä Ph ot o: Jo on as Pu lkk in en Teksti: Joonas Pulkkinen hangup220_NEW.indd 15 hangup220_NEW.indd 15 18.6.2021 9.12 18.6.2021 9.12. Takana on pitkä ja yllättäviä käänteitäkin vaatinut talvi hallin puuhaja säätötöissä, jolle on luvassa myös pidempää jatkuvuutta
Promo / Joy Division Disorder Dylan Rieder Gravis Part / Graham Nash Better Days Antti Heikkinen Aava / Belle And Sebastian Electronic Renaissance Top 5 temput slappykurbiin Krooked Erilaiset krooked-variaatiot Bs fiftari Tailside Fronakrooksi tuntuu hyvältä, sitä oon nyt treenaillu Top 5 kotimaiset skedeleffat DRONAQUE Lo-Film CITY OF SATAN Utu Ducks...on lake! Top 5 ulkomaiset skedepartit Louie Barletta Bag Of Suck Kenny Reed 7 Year Glitch Tim O’Connor Memory Screen Vincent Touzery Spirit Quest Dylan Rieder Gravis Part Top 5 syömiset skeittipäivään Vihis Banaani Snickers Cashew-pähkinät Vispipuuro Top 5 matskua Koirassa omaa tai toisen Benu: flamingo puun kantoon Herkko: fs zinkki 180 narinkkatorin parruun Benu: feikki haardi puuliin sisään Herkko: nosebonkki 360 Wilson: nopsajalka hipari tötsästä Top 5 instatiliä @naakkafb @vainrullalautajuhlajutut @numerozine_appreciation @555tuhatta @eetutoropainen Top 5 Herkko-momentit Klaukkalan hänkän säkityksellä Thrasher hall of meattiin. Usein siellä pyörii Ipathin Summer Preview tai esim Peken CTRL:n Hel-partti. Herkko saa kurbin kun kurbin grindaamaan. Top 5 Lauttasaaren spotit Koriskentän DIY Koivusaaren plaza Ditsi Blue Peterin kurbit Stonesoft-talo Top 5 suomalaiset skeittaajat Herkko Karjalainen Arsi Keva Antti Heikkinen Jussi Simonen Simo Mäkelä Top 5 ulkomaiset skeittaajat Louie Barletta Andrew allen Chris Millic Karl Watson Jake Johnson Top 5 biisit skedeleffoissa Arsi 360 Maffia / The High Society Brothers The Devil Gives Me Everything Jussi 2012-15 / Part Time Ganz Wien The Polar Skate Co. Herkon päivittäiset ”terveisiä saunasta” -viestit. Herkko saattaa vetäytyä useita kertoja skeittipäivän aikana tuijottamaan luuristaan jotain skeittipätkää saadakseen haippia. ”Vitostuopin” tilaaminen baarissa. Seuraa Matiasta Instassa: @matsepee Top 5 – Matias Porkka Ol lie up w al lri de cr oo ke d Ph ot o: Ju stu s Hi rv i 16 hangup220_NEW.indd 16 hangup220_NEW.indd 16 18.6.2021 9.12 18.6.2021 9.12
hangup220_NEW.indd 17 hangup220_NEW.indd 17 18.6.2021 9.12 18.6.2021 9.12
Vaaleanpunainen pilvi kuljettaa minua vielä kerran. On kauhean kylmä. Vaaleanpunaisen, hennon purppuran ja kermanvaalean välissä varjot kuin liput luovutuksen merkiksi. Katsoo silmiensä alta ja kysyy: “Leikataanko?” Leikataan. Kuvittelen sen nyt roikkumassa mukana kuin löysä letku. Sen sijaan syön niistä ihan jokaisen ja kerron nyt, millaista oli. Varon liukastumasta omaan vereeni, jota vuotaa leikkuuhaavoista solkenaan. Minä antaudun. Pyörryttää, mutten pyydä apua, koska maailmaa riivaa lepakoista kenties levinnyt pandemia. Kyllä se siitä. Anestesialääkäri toivottaa hyvää yötä, ja nauruni jää kaikumaan viileälle metallille. Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen palaan laudalle. Viikon viimeisenä päivänä otan perimmäisen. “Ihminen voi kyllä elää ilman eturistisiteitä, ehkä jopa kierukoita”, kirurgi muistuttaa. “Pomminvarmasti”, sanoo. Ainakin sitä. Polvi on paisunut kolme kertaa suuremmaksi, siniseksi valtamerialukseksi. Sain: OxyContineja koko viikon varalle. Tulee toukokuu. On niin kovin pehmeää. Nyt universumia enemmän ymmärtäen, uudella polvella vauhkosti tanssien. Kuuden kuukauden taukoa. Suren hetken tyhjää pakettia, ristin käteni ja antaudun. Tämäkin saattaa olla triggeröivää; sen haluaisin huomioida. Ristin kädet rinnalle ja suljen silmäni. Saitko kontteja. Otan suuren vesilasin kera ja asetun sängylle makaamaan. Korallimetsän siimeksessä nousee valkoisia rakenteita, vahvan polven alkuja. Kaksi vitun vuotta. Myöhemmin kuulen, ettei kyseistä polvea oikeastaan koskaan kuntoutettu. Hyvää yötä, parempia polvia! Uneksin laukkaavista hevosista, ja kun herään, on maaliskuu. Kuvittelen olevani Dracula. Kirurgi nyökyttelee: “Erittäin hyvä, erittäin hyvä”. Unissa minulle puhuvat aiemmat rakkaudet, menneiden ihmissuhteiden haamut, pelko. “Verta”, kirurgi osoittaa. Kahden viikon päästä kävelen tippa kädessä saliin. Kaikki on vain energiaa, kun korallimetsä hiljaa humisee. “Ruptura partialis”, kirurgi nyökyttelee. Keskellä korallimetsää kaikki tuntuu Teksti: Elena Sulin Kuvitus: Julia Voutilainen 18 hangup220_NEW.indd 18 hangup220_NEW.indd 18 18.6.2021 11.42 18.6.2021 11.42. K atselen tietokoneen näytölle piirtyvää rihmastoa. Seilaan sillä pitkin kotini lattioita. Ne kertovat kukin omaa tarinaansa, ja nyt ymmärrän jo paremmin. Otan tabletit aina samaan aikaan iltaisin kello kahdeksan. Pian matkaan taantuva humina korvissani universumin rakkaudessa, vaaleanpunaisten pilvien sylissä keinuen. Ensin hiljaa rullaten, myöhemmin ehkä rajummin. Myöhemmin saan kuulla, että olisin voinut myydä pienet pillerit läheisellä torilla – elää rahoilla alkukesän. Koko polven eturistisiteen mukanaan repimää sakkaista kalvoa. Rakkaus tulee, menee, kietoutuu, jättää ja poimii taas mukaansa. Kaksi vuotta. Pienen kävelylenkin jälkeen, suihkunraikkaana, juuri syöneenä. Parkilla kuuluvat potilaskertomukset venyvät pidemmiksi kuin OP-Pohjolassa kaikuneet varsin positiiviset vastaavat. Rakkaus – se ympäröi meitä kaikkia osana kaiken kattavaa kiertokulkua. Ensin minut valtaa hiipien pehmeys. Kaikki on vain energiaa
hangup220_NEW.indd 19 hangup220_NEW.indd 19 18.6.2021 9.13 18.6.2021 9.13
J: Katsotaan, mikä tästä muotoutuu. Palvelu kertoo (kuvien kanssa) tienpinnan materiaalin, kunnon, kallistuskulmat, etäisyyden lähimpään kouluun ja kaiken muun tarvittavan. Vaikuttiko tämä koronatilanne siihen, että halusitte päästä raksaamaan ja touhuamaan omassa rauhassa. Osui kohdalle ja näytti hyvältä. L: Sanotaan vaikka, että ollaan Järvenpäässä, ei niin kaukana edesmenneestä Jampan parkista. Ei halua jättää kuitenkaan sellasta viestiä, ettei haluaisi tänne ketään. L: Se on voinut olla vähän sellainen, mikä on Työnimi Baikal DIY Teksti ja kuvat: Risto Järvelin hangup220_NEW.indd 20 hangup220_NEW.indd 20 18.6.2021 9.14 18.6.2021 9.14. Tänne joutuu jo kantamaankin kaiken aika pitkän matkan. Sitten muistan Jetron hienon kuvan Maltiosta hyppäämässä flipillä rautatien yli ja masennun hetkeksi. Tervetuloa vaan kaikki. Seison tasoristeysten SAU1/01 ja SAU1/02 välisellä käytöstä poistetulla, kiskot ylittävällä tienpätkällä. Aika erikoinen sijainti parkille kuitenkin. J: Joo, ei sillai ainakaan haluta, että “locals only”. Miten te löysitte tänne. En muista kuvaa tarkasti, ja löydän kuvan Maltiosta vasta illalla kotona ja palaan takaisin väyläviraston tasoristeyspalvelun kuvapankkiin tarkistamaan paikan yhdennäköisyyttä vain muistaakseni, että paikka, jota etsin, ei ole olemassa. Tästä innostuneena puntaroin mahdollisuutta saada tarpeeksi vauhtia, hypätä kiskojen yli ja ottaa siitä raju kuva. Jatkan kuitenkin lähialueen tasoristeysten tutkimista, ja aamuyöstä löydän Maltion spotin muutama kymmenen kilometriä pohjoisempaa. L: Haahuilemalla: oltiin etsitty paikkaa ja jotenkin ajauduin tälle suunnalle. Tällaisilla paikoilla on yleensä nimi, joten onko tämä jo ristitty joksikin. Onko tämä siis korona-ajan terapiatyö, vai olisiko rakentaminen alkanut kuitenkin jossain vaiheessa. Löydettiin täältä kyllä sellainen avain, jonka avaimenperässä oli ruori ja luki Baikal, joten sillä voisi mennä tässä vaiheessa. Aivan helvetisti dataa! Aika sukeltaa takaisin aiheeseen: maailman syvimpään järveen, Baikaliin. Kaaria, luiskia ja jotain siltä väliltä. T ientyngän, jolla seison, on katkaissut toisesta päästä verkkoaita, ja toinen pää loppuu rautatiekiskoihin ja siitä alkavaan lumikasaan; matkaa verkkoaidasta kiskoihin on noin kahdeksan metriä ja leveyttä kapean autotien verran. Ei ollut Google Earthia tai sellaista. Ei tämän mikään salaisuus ole tarkoitus olla, mutta kuitenkin ois läppä silleen, et joutuisi vähän etsimään. Onko ollut isot talkoot, vai kahdenko olette painaneet. Näyttää siltä, että työt ovat kesken, mutta toisaalta, ovatko tällaiset projektit koskaan valmiita. Olen ollut täällä aikaisemminkin muutamaan kertaan kevättalven aikana tekemässä lumitöitä. Umpikujalle on rakennettu betonisia muotoja. Paikalla on myös avaamattomia S100-säkkejä, rautatankoja ja betoniharkkoja siellä täällä. Kaikki on jo tehty, mutta voisiko tämä olla sama paikka. Lumen sulaessa on kiskojen toiselta puolelta paljastunut lisää asfalttia. 3.4.2021 pääsiäislauantai. J: Olisko täällä kuutisen ollut parhaimmillaan tekemässä, mutta kaksin enimmäkseen. Moikka, Lauri ja Jaska. Haluatteko kertoa tarkemmin, missä ollaan. Tätä tasoristeystä ei löydy väyläviraston tasoristeyspalvelusta eikä edes käytöstä poistettujen listalta, joten olen siis paikassa, jota ei ole olemassa. Lähdin vain käveleen ja katteleen
Lauri Tailblock one foot 21 hangup220_NEW.indd 21 hangup220_NEW.indd 21 18.6.2021 9.14 18.6.2021 9.14
Elimistö, mieli ja keho kiittää pitämällä huolta, ettei mikrobiomi pääse köyhtymään liikaa, kun nyt yhteiskunnan tasolla on otettu tehtäväksi välttää likaa ja pöpöjä, vaikka uskon, että ne on just ne, mitkä meidät pitää pidemmän päälle terveenä. Aivan helvetisti dataa! Haluatteko sanoa vielä lopuksi jotain. Ja esimerkiksi, kun rakennetaan jotain tämmöistä, niin mun mielestä ei rakenneta pelkästään DIY-parkkia itselle, vaan rakennetaan samalla jotain koko Jäken skedejengille. antanut vauhtia tälle – alitajuisesti ainakin. Mun mielestä se on ollu aikalailla tässäkin se mentaliteetti, että on vaan hauska tehdä jotain. Miten muuten nuo kiskot – tästä kulkee siis junat vielä. Mut joo pohjatöitä: aloitin tän kuopan kaivamisen viime syksynä, ja ditsiä tähän on tarkoitus tulla. Työnimi Baikal DIY hangup220_NEW.indd 22 hangup220_NEW.indd 22 18.6.2021 9.14 18.6.2021 9.14. Toivotaan, että rakentaminen pääsee lähtemään kunnolla hansikkaasta. J: Se, että lähtee tekeen jotain ja ei jätä tekemättä sen takia, että ei tiedä, mitä tekee. Nykyään joka puolella on niin puhdasta ja elimistön pöpöja bakteerikanta näinä aikoina varmasti pienentynyt, ja sillä on vaikutus meidän vastustuskykyyn heikentävästi, niin tää on toiminut paikkana, missä on päässyt kaikenlaisen sotkun keskelle. Ilmeisesti laajennuksen pohjatöitä. Meillä on joku häilyvä visio päässä, ja sitä me tässä tavallaan ilman sen suurempaa tietotaitoa lähdetään toteuttaan. L: Monta kertaa oltiin mittanauhan kanssa tuossa; olikohan se vähän yli kaksi ja puoli metriä per sivu, miten paljon se isoin vaunu tulee yli kiskosta. Niistä kaikista tiedot ja pohjapiirrustukset näky ja vaunujen leveydet eri kohdista. Katotaan, mitä siitä sit tuleekaan. J: Me lähdettiin tähän nyt oikeestaan samalla kaavalla, kun alettiin koko hommaan viime syksynä eli alettiin vaan tekeen ilman mitään tarkempia suunnitelmia. Myös ehkä kans sellainen luomisen tarve ja sen kautta merkityksen saaminen elämään, että ei jää sellaista suorittamista ja selviytymistä, vaan että myös luo itse sitä meininkiä ittelleen, mitä haluaa. L: Jep, ei ole pakko olla mikään mestari. Ja rakentaminen jatkuu. L: Olen miettinyt sellasta juttua, että haluaisin kannustaa ihmisiä tekemään asioita enemmän ihan vaan sen tekemisen takia ja tehdä vaikka ihan paskaa ja sitten olla ylpee siitä silleen, että jee kivaa. J: Ja ei voikaan olla, jos ei ole koskaan tehnyt, mutta ei anna sellaisten asioiden estää tekemästä, että on pakko olla hyvä heti alkuun. L: Joo, siellä oli tiedot kaikista vaunuista, mitä Suomessa on käytössä. Aina ollut sellainen luomisen tarve, ja ei oo aina osannut kanavoida sitä, ja onhan tässä päässyt hengaamaan liassa ja sotkemaan ittensä kunnolla. Hetkinen, onko VR:llä netissä speksit eri vaunuista. J: Mulla ollut vähän samat fiilikset: aina ollut sen verran skeittifriikki siinä mielessä, että tykkää olla koko ajan tekemisissä. Kiitos kundit. J: Sä kävit kattoon sen sieltä VR:n kalustosivulta, ne vaunukoot. Entäs toi kiskoja lähinnä oleva kaari: olitteko jotenkin tsekanneet, ettei se mene liian lähelle. Vähän sellainen irtautuminen kaikesta sellaisesta, mistä ne uutisissa jauhaa koko ajan. Pitkää ikää Baikalille! Hyödyllisiä linkkejä ja lukemista: vayla.fi/vaylista/rataverkko/tasoristeykset/tasoristeyspalvelu www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/ Hang Up 5/12, Jäke news “slowly we rot”. L: Joo pari kertaa kuulemma viikossa; ei olla kyllä ikinä nähty. Tai vaikka sitä miettii silleen, että ei tää vaikuta mun elämään, niin kai se alitajuisesti kuitenkin jotenkin vaikuttaa. Mitä te nyt lapioitte siinä
hangup220_NEW.indd 23 hangup220_NEW.indd 23 18.6.2021 9.14 18.6.2021 9.14
24 Konsta työhuoneella Jyrki Nissisen kanssa tehdyn kynäruiskumaalauksen kanssa hangup220_NEW.indd 24 hangup220_NEW.indd 24 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19
Ne mun jutut oli vähän outoja. ”Laajika itsessäänhän on ihan valtava ja siinä on tosi monta puolta. Life of Konsta Konsta Ojalan kädenjälki on skeittaajille tunnettu Ponke`s tuotepaletin visuaalisesta ilmeestä. Hänen taiteellisessa työskentelyssään on korostunut aina vahva itsenäisyys näyttelyiden järjestämisestä erilaisiin työpajoihin. Mä olin enemmän fiiliksissä räppija musahommista. Käytän sketsausvihkoja tosi paljon, ja niitä oli mun viimeisessä SIC:n näyttelyssäkin (Monumental Moves) esillä yksi seinällinen.” Tällä hetkellä Ojalalla menee omiensa sanoin mukaan lujaa. Ojala halusi itse tuoda omanlaista kulmaa Helsingin gallerioiden näyttelytoimintaan ja myös mahdollisuuden näyttelyiden järjestämiseen. Nykyisin Kannelmäessä sijaitsevan SIC-gallerian näyttelystä teoksia päätyi valtion taidekokoelmiin. Jos SIC:llä ei ole tähän varaa, niin ei se järjestä myöskään näyttelyitä. Toiminta on jatkunut eri tiloissa jo kohta kymmenen vuotta. DIY-asenne nivoutuu myös SIC:n perustamisen lähtökohtiin. Lähtökohtana on ollut myös halu kutsua näyttelyihin taiteilijoita, joille soisi enemmänkin näkyvyyttä. Nykyään on niin vanha, että noiden nuorten on pakko antaa mun olla. Hänen ohella SIC:n perustajajäseniin kuuluivat Timo Vaittinen, Sauli Sirviö, Maija Luutonen, Olli Keränen, Laura Wesamaa, Karri ja Muriel Kuoppala sekä Kalle Leino. Anhavalla olen toiminut välillä ripustajana.” ”Suurin osa grafusta on ihan täyttä paskaa” Varsin moni kuvataiteilija on kiinnostunut nykytaiteesta graffititaustan kautta ja niin myös Ojala. Ojala ei kuitenkaan näe, että graffitikulttuuri olisi ollut hänellä mitenkään selkeä väylä kuvataiteen puolelle siirtymisessä. ”Ei mua kiinnostanut oikein moni asia yleisestikään. ”Mun oli tarkoitus kasata sinne mystiset muinaisjäänteet. Jengi ei tykännyt siitä, että mä en tehnyt varsinaisesti graffiti-graffitia. Mut nyt joku on vienyt esimerkiksi yhden himaan”, nauraa Ojala. Mutta sitten siellä jossain takanurkassa on jotain tosi kaunista, outoa ja rehellistä, ihan oikeeta taidetta. Siinä ei ole mitään mielenkiintoista; se on täysin kopioimista, ilman mitään taiteellista näkökulmaa. ”Mä en ole koskaan oikein osannut edes sitä hyvin ja mä vähän maalasin omiani, niin en mä ollut mitenkään kovin hyväksytty tyyppi skenessä. ”Oon ollut pitkälti rahaton reilut kymmenen vuotta. En mä edes tiedä enää, mitä tuolla taidekentällä tapahtuu, eikä ole niin paljoa enää voimiakaan.” SIC:n perustamisen tarkoituksena on ollut myös parantaa taitelijan asemaa. ”Laajikassa” Ojala eli 16-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen hän asui Tammisalossa pari vuotta. ”Me ollaan yritetty tuoda siihen uusia jäseniä, että saataisiin myös nuorempien ideoita esille. Se on musta vieläkin tosi siisti paikka. Tohon hommaan kuuluu ihan valtava machoilu, ja siinä mielessä se on kyllä miesten kulttuuri, jossa on kovistelua aika paljon.” Mutta ehkä graffitin tekemisen performatiivisuus näkyy Ojalan työssä edelleen pikemminkin asenteena. Tullut hengattua siellä aika paljon, kesäisin Öljysatamassa. O jala on syntynyt vuonna 1979 ja on kotoisin Itä-Helsingistä, Laajasalosta, vielä tarkemmin Yliskylästä. Kruunuvuoren huviloille oon rahannut jotain betoniveistoksia.” Ojalan äiti oli jossain vaiheessa linkannut hänelle Helsingin Sanomien jutun otsikolla ”Irtonainen pää ei kuulu julkisen taiteen kokoelmiin – suunnistaja löysi mystisen pään”, jossa oltiin ihmetelty, kuka kantaa patsaita metsään. Ollaan me tietysti myös itsekkäästi haluttu järjestää omiakin näyttelyitä, mutta myös pienentää rajaa sen välillä, että kuulutko sä johonkin tiettyyn porukkaan tai mikä sun tausta ja koulutus on.” Se, että taiteilijat saavat palkkaa, on ollut ehdoton periaate. Millainen on Ojalan maailma. Ja tietysti, että me autetaan kaikin mahdollisin keinoin. ”Suurin osa grafusta on ihan täyttä paskaa. Ojalan muu taiteellinen toiminta ulottuu kuitenkin galleriatilasta sissiinstallaatioihin ja saunoista julkisessa tilassa tapahtuviin statementteihin. Kuvataiteesta Ojala kertoo innostuneensa varsin myöhään 20-vuotiaana. Siinä pistetään yhteiskunnalle kampoihin, ja siinä mielessä se on laitonta performanssia. Räiskyvästä luonteesta huolimatta Ojala kykenee kuitenkin yhteistyöhön ja toimintaan. Ojalan mukaan työt menevät muutenkin ensi kertaa kaupaksi. Kun tein Ponkesille ensimmäisiä grafiikoita, niin sain jonkinlaista palkkaa, mutta sen jälkeen ei sitä ole pahemmin nähnyt. ”Saatin kyllä heti Teksti: Joonas Pulkkinen Kuvat: Konsta Ojalan kotiarkistot ja Joonas Pulkkinen Nkk, Norja, Dalen taiteilija residenssi hangup220_NEW.indd 25 hangup220_NEW.indd 25 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19. Piirtäminen alkoi mua ensin kiinnostaa jollain tasolla, ja diggaan siitä vieläkin. Se on oikeastaan sama, että teenkö mä vaikka veistoksen, niin mä kyllä aina sketsaan sen ensin paperille. Pakko vielä sanoa, että mun läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset on kaikki jollain tavalla tullu tuolta graffitin äärestä.” Ojala kertoo, että hänelle graffitin tekeminen palveli pitkään hänen destruktiivista puoltaan, halua tuhota ympäristöä. Siellä on mystinen lampi, jonne mun oli tarkoitus upottaa joku veistos. Ennen mun päälle räkäistiin, ja tais turpaankin tulla joskus. ”Me lähdettiin siitä, että taiteilijalle pitää maksaa palkkaa, ja että tila on maksuton
Meidän yhdistyksen säännöissä myös lukee, että me ei saada ikinä ottaa siitä toiminnasta massia.” Toimintaa ja yhdistyksen käytännön asioiden pyörittämistä on helpottanut toiminnanjohtajan palkkaaminen vastaamaan rahoituksen hakemisesta ja tiedottamisesta. Ajatus taidetyöläisyydestä näkyy erityisesti Kalasataman seripajan toiminnassa, jota hän on pyörittänyt vuodesta 2016 lähtien yhdessä Jan Konsinin, Robin Ellisin, Inka Bellin ja Juha Laatikaisen kanssa. ”Kuljetus maksoi muutaman satasen enemmän kuin itse laitteet. Mutta ihmeen hyvin se on saatu minimaalisella budjetilla pyörimään. Pelkästään valojen vetäminen on yhtäkkiä kuusi tonnia. Sai tuulettua vähän aikaa.” Ojalan työskentelyssä voisi nähdä yhdistyvän nykytaiteen oivaltamiseen liittyvän innon ja taidekäsityöläisyyden – taiteen tekemisen käsin läpi tuotantolinjan valmiiseen lopputulokseen asti. Meillä on ollut niin lapsia kuin mummoja täällä.” Ojala hyödyntää pajaa myös omaan taiteelliseen työskentelyynsä. Paja sai alkunsa, kun pajan perustajat ostivat Tampereen Ammattikorkeakoulusta tuotantolinja koulun lopetettua kuvataideopetuksen. ”Jos oon suunnitellut esimerkiksi Ponkesille jonkun paidan, niin oon saattanut tehdä täällä testiprintin. ”Pääsin sentään kyllä käymään vaihdossa Vilnassa. Niille on tehnyt vaikka mitä, alkuun jopa painoin niille myyntiin päätyneitä paitoja himassa.” Numeron kuvittajana ja Delirius Monkeyn puuhamiehenä tunnettu Konsin on Ojalalle tuttu 2000-luvun puolivälistä, jolloin molemmat osallistuivat myös Uudenmaankadulla sijaitsevan Myymälä 2:n galleriatoiminnan pyörittäOperation crazy plan, SIC, 2012 27 Monumental Moves -näyttely, SIC, 2020 hangup220_NEW.indd 26 hangup220_NEW.indd 26 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19. Mutta tutustuin kyllä siellä ihmisiin ja opin käyttää tietokonetta vähän.” Pakkaussuunnittelun opiskelussa meni Ojalan mukaan neljä vuotta hukkaan. Matskut maksaa sikana, ja jos haluat rakentaa tyhjään varastohalliin kuusi metriä korkean galleriatilan, niin ei se tule ilmaiseksi. ”Sisällölliset päätökset on silti taiteilijajäsenten käsissä koskien taitelijoita ja mahdollisia ulkopuolisia kuraattoreita.” Pakkaussuunnittelijasta galleristiksi Ojala on opiskellut pakkaussuunnittelua Lahden Muotoiluinstituutissa, josta on valmistunut vuonna 2005, ja Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua valmistumatta. ”Me opetetaan kaikentaustaisia ihmisiä, ei tarvitse olla mitään koulutusta. Ostettiin silloin kaikki, mitä oli tarjolla.” Seripaja järjestää erilaisia taidegrafiikan tekniikoihin liittyviä kursseja korvausta vastaan ja vuokraa koneita itsenäiseen työskentelyyn. ”Kuvataideakatemiaan olen hakenut kaksi kertaa tulematta valituksi. Teksti ja kuvat: Vantte lindevall alkuun 30 000 euroa rahoitusta, josta suurin osa meni rakentamiseen. En enää kyllä pystyisi mennä mihinkään kouluun; en mä niissä niin hyvin viihtynyt. Materiaalia paja tarjoaa voittoa tavoittelemattomaan omakustannehintaan. Hän painaa kangasta, julisteita ja jopa vaatekuoseja
27 Ponke’s -grafiikoita vuosien varrelta hangup220_NEW.indd 27 hangup220_NEW.indd 27 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19
Siellä kykeni myös yöpymään, minkä takia siellä kävi paljon jengiä. Työhuoneen jakaa Tatu Engeström, jonka kanssa yhteiselo on sujunut hyvin. Me haluttiin perustaa taidegalleria ja ehdittiin järjestää neljä näyttelyä. Molemminpuolinen arvostus on kuitenkin Ojalan ja Vaittisen välillä säilynyt. Ennen Engeströmiä hän on muun muassa jakanut työhuoneen Timo Vaittisen kanssa. Me oltiin kerätty sen toiminnan pyörittämiseen naurettavan pieni määrä rahaa, mutta päätettiin, että se mitä jäi yli, niin ostetaan sillä aina bisseä, avataan ovet ja tuodaan levarit mestoille.” Rahat ehtivät loppua välissä ilman häätöäkin. ”Jos Suomesta tuli jotain jengiä Stokikseen, niin kyllä ne usein kävivät sitten piipahtamassa myös meidän galleriassa. Se oli tilana tosi hieno ja siinä oli kaksi kerrosta. Taiteilijavetoisen gallerian perusti Jan Joenniemi vuonna 2002. Me myös asuttiin siellä. Me oltiin kirjaimellisesti Slussenin sissejä!” nauraa Ojala. Häätöihin vaikutti galleriatoiminnan vilkas sosiaalinen elämä. ”Sen kanssa ollaan tehty artsyprojekteja, ja meillä oli sama työhuone, kunnes jonkun juhlimisen päätteksi se totesi, että se ei halua olla enää mun kanssa samalla huoneella”, nauraa Ojala. Se olisi voinut hangup220_NEW.indd 28 hangup220_NEW.indd 28 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19. ”Mä arvostan sen töitä, ja se tekee tosi monipuolista juttua.” Arvostusta lisää Ojalan silmissä se, että Vaittisella oli rohkeutta siirtyä realistisista kollaaseistaan muihin töihin. ”Alun perin se oli Mechelininkadulla sellainen pikkuinen huone. Yhtäkkiä sinne tuli joku rastapäähörhö kaverinsa kanssa pariksi yöksi.” Galleria oli kuitenkin jälkeen päin merkittävä paikka myöhempien suhteiden muodostumisen kannalta. miseen. Se testamentattiin eteenpäin ehkä Janille ja kumppaneille, ja siellä myymälässä itsekin tutustuin Janiin. Mä päätin jostain näyttelyistä, olin välillä valvomassa ja hoidin yhteydenpitoa joihinkin taiteilijoihin. Engeström tosin uhoaa minulle vieraillessani työhuoneella, että väliseinän rakentaminen voisi tulla ajoittain tarpeen. Kollaborointi ja yhdessä oppiminen Ojalan työhuone sijaistee rikoshistoriallisesti kiinnostavalla paikalla Pohjois-Helsingissä. ”Välissä Herman meni takaisin stadiin roudaa Metallicaa ja tuli bäkkiin rahoittamaan vikan kuukauden”, nauraa Ojala. Työhuonekavereilla on ollut kuitenkin Ojalan työskentelylle merkitys. Aika vähäistä kuitenkin se mun panostus oli. ”Me ei siis oikeasti tunnettu Tukholmasta ketään, niin me järkättiin bileitä siellä joka viikonloppu. ”Se olisi voinut breikata niillä psykedeelisillä maalauksillaan, joihin se kaatoi sen superkiiltävän hartsin päälle. ”Meillä oli siellä galleria nimeltä WOW. Se oli tosi lyhytaikainen viritys, koska saatiin häätö sieltä. Järjestin myös jotain näyttelyitä.” Ojala muun muassa eli yhden kesän hobo-henkistä galleriaelämää Tukholmassa yhdessä Herman Isoahon ja Juha Laatikaisen kanssa
Hahaha. Mutta ollaan sen verran aikuisempia, että sitäkin nykyään tapahtuu harvemmin.” Jokapäiväinen piirtäminen Ponkesille Ojala on tehnyt töitä jo kolmena vuosikymmenenä. Muita materiaaleja lähiaikoina ovat olleet kepit ja keramiikka. ”Kyllä se on saattanut multa sille tulla. En osaa skeittaa yhtään. Me järkättiin Belgiassa jotkut avajaisjuhlat ja jollekin 10 tyypille lennot ja mahdollisuus esittää töitään. ”Aika monet jutut tulee sillä tavoin vastaan. ”Mä en siinä vaiheessa vielä tajunnut, kuinka loistavia ne oli, ja olin vaan, että naah. Ojala ei esimerkiksi reproa töitään vaan luottaa kännykkäkameraan ja Photoshopiin. Se on hirveästi pois voimavaroja siitä, että haluan itse lähinnä olla vaan työhuoneella piirtämässä. ”Mutta yksi maissipiippu meni ideana läpi! Kukaan ei varmasti tajunnut, mistä on kyse!” nauraa Ojala. ”Ajauduttiin jollain Himos-keikalla ryyppäämään samaan mökkiin ja mulla oli ite tehty t-paita. Ja ne murtuu helposti. Ojalan työskentelytavassa välittyy rentous. Isoja yli 50-kiloisia levyjä, joissa on raudat sisällä. Mutta mitäköhän kautta mä siihen varsinaisesti tutustuin – se taisi olla joku yhteisnäyttely, jossa vasta tajusin, kuinka hieno meininki sillä on. Mutta se ongelma oli just se, että se toinen oli sen verran hyvä, että sitä olisi pitänyt alkaa tehdä täyspäiväisesti. Ojala on kollaboroinut lähiaikoina Engeströmin ja Nissisen ohella myös Alan Kuivasen kanssa. Se on tehnyt kankaasta juttuja ja veistoksia ja videota, jota ollaan tehty myös yhdessä. Steissillä oli sellainen black box -niminen konttigalleria, johon me tehtiin mustalle kankaalle hopeisilla kannuilla maalaus, ja Seksihullut (yksi Jyrkin bändeistä) esiintyi kontin katolla.” Taidejulkaisujen kummajaista, Adiosta, Ojala teki aluksi yksin ja myöhemmin Vaittisen kanssa. Kaksi kirjaa me saatiin julkaistua. ”Vaikka en ole koskaan Kuvataideakatemiaan päässyt, niin olen onnistunut järjestämään asiat silleen hyvin, että olen kyennyt aina hyödyntämään koulun resursseja”, nauraa Ojala. Se oli kyllä typerin mahdollisin pohja, jolle voi maalata. Ojala on suunnitellut myöhemmin Ponkesille muun muassa lautagrafiikoita ja jopa messuosastojen ilmettä erilaisiin tilasuunnittelua koskeviin ratkaisuihin. Se tekee mitä se haluaa ja se on just oikein.” Ojalan työskentelyssä yhdessä tekeminen on luonteva tapa taiteelliseen työskentelyyn. Sovittiin, että teen niille sitten jotain grafiikoita. Mä rakensin hirveällä vaivalla sellaisia betonisia pohjia, joille me maalattiin yhdessä. Kannattaa lähteä vaan himasta ulos. Mutta oon mä käynyt viime kesänä mun tyttären kanssa skedeemässä.” Ponkesille Ojala päätyi lumilautailun kautta ollessaan snoukkaamassa Tuomas ”Keke” Keskikallion kanssa 2000-luvun puolivälissä. ”Eka satsi ei ihan onnistunut, koska joku meni vetää valkoisen puumaalin, kun niiden oli tarkoitus olla täysin puunvärisiä lautoja, joihin on vedetty seri päälle.” Ainoa rajoite Ojalan työskentelylle Ponkesin kanssa on ollut sopimus, että törkyä ei saa olla. Voi olla, että tein sen karhun heti ykkösellä”, nauraa Ojala kommentoidessaan kenties tunnetuinta Ponkesin yksittäistä t-paitagrafiikkaa. En olisi koskaan muuten varmastikaan tehnyt, vaikka sprayn kanssa on tullut pelleiltyä.” Myöhemmin Nissinenkin on käyttänyt työskentelyssään paljon kynäruiskua. Useat yhteistyöt tuovat Ojalalle yksin tekemiseen vaihtelua, intoa ja ideoita. Siitäkään ei mitään rahaa tullut, niin en sitten vaan jaksanut.” Julkaisutoiminta on kuitenkin jatkunut zinejen muodossa. Hän ei hifistele turhaan. Mutta koska se Lidlin paska ruisku tarttuu niihin huonosti, niin siitä tulee siisti jälki ja oma fiilis. Kynäruiskun löytäminen välineenä oli Ojalan mukaan täysin tuurista kiinni. Omaa skedetaustaansa hän kuvaa kuitenkin ”ihan avuttomaksi”. Lidlistä sai siis 60 eurolla kynäruiskun ja kompurasetin. Se oli että ’Mikä tää on’. jatkaa sitä loputtomiin, mutta se oli makeata, että se totesi, että nää on nyt vaan tehty. Mutta Jyrkillä oli alusta lähtien niin siisti meininki siinä; se viiva, mitä se tekee, on tosi hieno.” Nissinen oli yrittänyt tarjota töitään jo Ojalan toimittamiin Adios-julkaisuihin, mutta Ojala ei vielä tässä vaiheessa häneen tutustunut. Ojala piirtää lyijykynällä päivittäin ja käyttää kynäruiskua myös edelleen aktiivisesti. ”Sekin lähti fanityyliseltä pohjalta, mutta mä vaan päätin, että jos mä haluan tehdä tällaisen, niin sitten myös sen teen. 29 Life of Konsta hangup220_NEW.indd 29 hangup220_NEW.indd 29 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19. ”Oon skeitannut viimeksi varmaan 25 vuotta sitten. Työhuoneen seinällä on iso, yli kaksi metriä korkea ja leveä kynäruiskulla maalattu maalaus, jonka hän on toteuttanut yhdessä Jyrki Nissisen kanssa. ”Jyrkin kanssa on helppoa, Alanin kanssa on ihan iisiä, Tatun kanssa me voidaankin vähän kinata, kun ollaan niin hyviä kavereita. ”Se lähti kanssa samantyylisistä lähtökohdista, että saisi tuotua esille taiteilijoita, jotka saisi enemmän arvostusta.” Ojala kuvailee, että hänen vahvuuksiaan on aikaansaava luonne
Noita ja kissa, joilla on suhde keskenään. ”Todennäköisesti ensin tulee näytille mun ja Jyrkin [Nissinen] yhdessä tekemät maalaukset. Musa tietty inspaa kanssa. Ja mä sitten tietysti myös opetan täällä, niin ihan senkin takia. Ne on niin isoja, että niitä ei mahdu kuin pari siihen samaan aikaan. ”Kun tein esimerkiksi yhden julkisen teoksen, niin se painettiin pajalla ja siinä meni monta kuukautta. Pari muutakin näyttelyidistä on kyllä tuonne.” Uuden taiteellisen nosteensa Ojala on käyttänyt esimerkiksi uusien materiaalien hankintaan. Me periaatteessa painettiin Konsinin kanssa neljä päivää viikossa täällä pajalla. Nyt on mennyt rahan suhteen niin hyvin, että ollaan ostettu niillä opetuspalkkioilla ikimetsää Luonnonperintösäätiöltä. ”Siinä viehättää ajatus näyttelyiden ja tapahtumisen järjestämisen helppoudesta pienellä porukalla ja nopealla varoitusajalla.” Gallerian avajaisia on optimistisesti mallailtu ympäri tammikuuta, mutta koronarajoitukset sekä yllättävä lumilautainto ovat näitä toistaiseksi siirtäneet. ”Kyllä mä photoshoppaan, mutta en mä kyllä muuten. Me saadaan kaikki palkkaa nykyään opettamisesta; ennen kaikki meni tilojen vuokriin.” Tietokonetta Ojala ei juuri työssään käytä. Ojalan työskentely jakaantuu Seripajalle, Metsälän työhuoneelle ja kotioloihin viikon ja tilanteen mukaan. Mutta mä ostin just koneen, koska tarvitsen sitä kuitenkin tuotantoon, jos haluan tehdä jotain toteutuskelpoista grafiikkaa. Ne polttaa tosi paljon dänkkiä ja on tosi masentuneita. Mutta mun mieli toimii silleen, että joku päivä kiinnostaa milloin mikäkin.” www.instagram.com/konstaojalakonstaojala Life of Konsta Taiteilija Ojala Kalasataman seripajalla hangup220_NEW.indd 30 hangup220_NEW.indd 30 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19. Siinä on hyvä nykypäivän meno. Sitten tietty piirretyt, perus South Park ja Simpsonit, kaikki psykedeelinen. ”Mulla on niin kiire tehdä tota arttia, niin en jaksa sitä open call -touhua. ”Joku pronssiveistos olisi kiinnostava tehdä. Kuvien käsittely on ihan hirveätä paskaa. Viimeksi olen ostanut Simon Hanselmannin Meggia ja Moggia. Yksi video pitäisi kanssa tehdä. Mä inhoan leikkaamista ja muuta. Viimeksi oon lukenut Sini Silverin Titaanidiskon, Antti Salmisen Mirin ja Mikko Rimmisen uusimman kirjan, Jos se siltä näytää. Mä en voi vaan piirtää kuvaa ja antaa sitä, että tässä on tää lautagrafiikka.” Uutta galleriaa kasaamassa Ojalan töissä on paljon yksityiskohtia: eläimiä, referenssejä populaarikulttuurin kuvastoon, symbolismiin ja psykedeliaan. Ja eläimet on tietty siistejä! Just näin kauriita toissa päivänä Keskuspuistossa keskiyöllä!” Ojala kertoo olevansa liian ylpeä hakemaan näyttelypaikkoja. ”Mä katon tosi paljon leffoja ja luen joka päivä kirjoja ja kerään sarjakuvia. Noin 20 neliön näyttelytilaan näkyy tosin myös Kalasataman teollisuusalueella sijaitsevan Vanhan talvitien kadun puoleltakin, joten voi olla hyvin, että galleria tätä lukiessasi jo pyöriikin. Mutta yleensä ne ovat menneet omalla painollaan: jostain joku on soittanut tai kysynyt, mutta en ole itseäni tyrkyttänyt.” Tällä hetkellä Ojala on rakentanut Seripajan porukan kanssa galleriatilaa pajan yhteyteen. Mutta kyllä mä täällä oon tehnyt muutenkin paljon – en tosin ajatustyötä
hangup220_NEW.indd 31 hangup220_NEW.indd 31 18.6.2021 9.19 18.6.2021 9.19
Bl un t to fa ki e Teksti: Samuli Peurala Kuvat: Ville Jokinen & Justus Hirvi Photo: Ville Jokinen hangup220_NEW.indd 32 hangup220_NEW.indd 32 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Onkin siistiä, kun pystyy jakamaan ajatuksiaan aiheista silloin, kun kaikki tietävät, mistä puhutaan – olipa kyseessä sitten vanha ug-skeittivideo, spotti tai esimerkiksi 20 vuotta vanha hamppuinen skeittikenkä. Uskonkin, että Herkko on paremmin perillä esimerkiksi Quim Cardonan vanhoista parteista kuin tämän hetken kuumimmista instagram-skedeejistä. Niin, ja tämä rantakalliolla sijaitseva "spottikin" täyttyi pikkuhiljaa merivedestä Herkon yhä yrittäessä temppua. Muutaman yrityksen jälkeen Herkon lauta tippui mereen, minkä jälkeen herra suoritti temppua täysin märällä kompliitilla ilman minkäänlaista valituksen sanaa. Aikoinaan muuttaessani Helsinkiin huomasin, että monet samanlaisia kiinnostuksen kohteita omaavat skeittarit ajautuivat mystisesti yhteen. Ihailtavaa periksiantamattomuutta. Edellä mainittu kuulostaa kyllä joltain salaseuran toiminnalta, mutta uskon, että ainakin kaikki vähän pidempään skeitanneet tietävät, mitä tarkoitan. Follow your path, Herkko! -Ville hangup220_NEW.indd 33 hangup220_NEW.indd 33 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Ikäerosta huolimatta Herkon kanssa pystyy fiilistelemään näitä aivan samoja vanhoja ilmiöitä skeittauksessa kuin omien ikätovereidenkin kanssa. Seuraavalle kuvauskerralle Herkko oli saanut hoidettua jalkoihinsa Ipathin muutaman numeron liian isot Cats-kengät. Sinä vuonna, kun Herkko syntyi, olin itse skeitannut aktiivisesti jo useamman vuoden. Moni varmaan sanoisi, että Catseillä ei voi skeitata – varsinkaan silloin, kun niissä on monta numeroa kasvunvaraa. Herkolle oli kuitenkin hyvin tärkeää, että kengät näkyvät kuvatuissa matskuissa, joten hän veti poutaisen kesäpäivän temput päälle villasukat kenkiensä sisällä. Eihän merivesi mitään haitannut: temppu päälle ja siitä sitten seuraavalle kalliolle kuvaamaan. Ensimmäisellä kerralla, kun päädyimme kuvaamaan Herkon kanssa, hän vei minut salaiselle spotille merenrantaan
Shove fs crooks Kickflip to fakie 34 Photo: Ville Jokinen hangup220_NEW.indd 34 hangup220_NEW.indd 34 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Elffi oli luvannut Herkolle 30 % provision, jos Herkko saisi completen myytyä satasella. Herkko Karjalainen, tervetuloa! “Pitääks sun olla takas kokona Klaukkalassa johonkin tiettyyn aikaan?” “Ei, voin mennä sit, kun mä haluun. “Periaatteessa aina siitä lähtien, kun aloin N os em an ua l hangup220_NEW.indd 35 hangup220_NEW.indd 35 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Historialla on aikansa ja paikkansa, mutta nyt tutustutaan mieluummin tulevaisuuteen. Ensimmäisenä yritin olla hauska ja lyödä jauhot suuhun kyselemällä muinaisia faktoja Tikarin perustajista, leffojen nimistä ja tiimin kokoonpanosta ensimmäisen leffan aikaan. Helsingissä Herkko alkoi käydä enemmän, kun alkoi skeitata Kampissa asuneen Marcus Hakkaraisen kanssa. Ensimmäinen oma partti on kuvattu digipokkarilla vuonna 2012, ja se kuulemma löytyy ainoastaan salasanan takaa Youtubesta. Pitkäkyntisiä tai erikoisempia asiakkaita hän ei ollut vielä ehtinyt kauppiaana toimiessa kokea. 34 Photo: Ville Jokinen Ei jumalauta, 5 euron kissat! 9.11.2020 kylmän illan päätteeksi mentiin Herkon kanssa falafelille kauppakeskuksen uumeniin. Ihanteellinen kasvuympäristö.” Skeittauksen Herkko aloitti Klaukkalassa mennessään ensimmäiselle luokalle kouluun. Tästä muodostui eräänlainen työhönottohaastattelu. @freeherkko a.k.a. “Ei noilla merkonomin papereilla pitkälle pötki; kyllä koulunkäyntikin vielä kiinnostaa.” Kysyttäessä, haluaisiko Herkko olla skeittikauppias, on vastaus nopea. Mummo ja vaari naapurissa. “Ehkä, mahdollisesti. Oon just pari viikkoa aikaisemmin yllättänyt Herkon puhelinsoitolla, jossa kolmas lause oli: “Oliskohan sun jo aika alkaa skeitata Tikarille?” Vähän tämän jälkeen, kuin tilauksesta, päätoimittaja Pulkkinen värväsi minut vielä tekemään haastattelua. Tarinan mukaan Elffi oli lopulta saanut itse tehtyä kaupat kympillä. Monet silloin mallia näyttäneet vanhemmat skeittarit kuulemma skeittaavat edelleen. Alkuaikojen suurimpien vaikuttajien nimiä kysyttäessä Herkko mainitsee Juha Lassilan. Klaukkalalaisnuorelle Kampin kauppakeskus ja sen ympäristö näyttäytyivät unelmaspotteina, mutta helsinkiläiset kaverit olivat jo ehtineet viettää aikaa Kampissa riittämiin, joten spottimetsälle lähdettiin usein ympäri kaupunkia muun muassa Käpylään ja Eiraan. Mä oon työtön”. Tosin asiakkaana ollessa oli kerran kuitenkin Elffi pamahtanut paikalle Ponkesiin kaupittelemaan Bob Burnquistin pipoa ja tarjoamaan completea myytäväksi. Herkko on juuri valmistunut merkonomiksi ja suorittanut viimeisen työharjoittelunsa Jumbon Ponkesissa. KLAUKKALA–HELSINKI 45 min. Mä kyllä laitoin tänään työhakemusta Ponkesille.” Spekuloimme skeittikauppaduunin mahdollisia skeittikiinnostukseen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, joita Herkko ei ollut vielä missään määrin kokenut. Tämä johti yhteystietojen vaihtoon ja lopulta siihen, että Herkko joutui blokkaamaan Elffin numeron tämän soiteltua keskellä yötä kysellen lautakaupan edistymisestä. Klaukkalassa kasvaminen on Herkon sanoin ollut “aika unelmaa”. “Omakotitalo pellolla. Realiteetit valkenivat nopeasti: Herkko on ollut Tikaria perustettaessa yksivuotias ja tuntee paremmin Toni Salmisen pojan Okon kuin perustajakaksikko Kotosen ja Salmisen nimet. Mut vaikeeltahan sinne tuntuu just nyt päästä. Kouluun kilometrin kävelymatka
Ei nyt enää osaa ajatella niin pitkälle, että tuleeko mentyä.” Muista aktiviteeteista kysyttäessä Herkko vastaa: “Itse olen ollut jollain lailla ujo jotenkin, ettei ole nuo joukkuelajit kiinnostaneet. “Kun meen Helsinkiin ja kaipaan skeittifiilistä, niin silloin kuuntelen aika reggae-painotteista musaa. Fiilistellyt kyllä musiikkia, mutta en ole oikein itse soittanut. Kotimatkoilla sitten yleensä jotain melankolisempaa tunnelmaa.” Jollain tavalla tuosta reggae-filistelystä viestittävät myös Herkolla jalassa olevat, Tori.fi:n kautta hankitut Ipathin Catsit. Äiti on kyllä koettanut kannustaa, mutta ei oo sellasta kipinää itsellä ollut vielä. Rummut on periaatteessa ainut, minkä soittamisesta tajuun, ja veli on niitä paljon soittanut.” Musiikki on kuitenkin alati läsnä Herkon viettäessä usein noin kaksi tuntia päivästään bussissa matkustaen. Skeittihistorian suhteen Herkko kertookin olevansa eniten fiiliksissä vuosista ’95–’05. Nyt ilmeisesti koronavirus oli myöntänyt lykkäystä sotaleikeille. Kyllä tuo eittämättä jotain kertoo omistautumisesta, jos käy stadissa skeittaamassa välillä kuusikin kertaa viikossa. Quim Cardona, Matt Field ja reggae-musiikki inspiroivat. Taitaa löytyä multa edelleen jostain laatikosta täysin toimivana.” Aiemmin kesällä kohdatessamme olin jututtanut Herkkoa vääjäämättömästi lähestyvistä valtion velvollisuuksista. ”Inttiin meno oli ajankohtainen vielä kesällä, kun puhuttiin, mutta nyt meidän ikäisten saapumiserä on siirtynyt vuodella. Herkon ensimmäiseksi leffaksi paljastuu kuitenkin melkoisen kontrastin rastavähangup220_NEW.indd 36 hangup220_NEW.indd 36 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Olla nyt random porukan kanssa ja koettaa tutustua. Silloin oli vielä selvää, että armeija kutsuu tammikuussa. Ipath-merkin luomat mielikuvat eivät välttämättä ole tämän hetken skeittikulttuurissa juurikaan läsnä, ja Ipath-altistumisesta kysyttäessä juurisyyksi paljastuvat Skate 2 -peli ja rastaväriset Grashopperit – kengät, jotka Herkko joka pelikerralla valitsi hahmonsa jalkoihin. Itä-Hollola Installaatiota tulee myös kuunneltua paljon. skeittaamaan, oon kuvannut. Aina sitä haaveili jostain paremmasta kamerasta, mutta iskä oli sitä mieltä, että GoPro saa luvan riittää, koska se on niin kestävä. Myöhemmin sitten löytyi myös Ipathin Summer Preview 2005 -video, jossa vakuuttivat Danny Renaud ja Jack Sabback. Aluksi digipokkarilla ja sitten veljen ostamalla GoPro Hero 2:lla. Korista pelasin puoli vuotta, lätkää hetken ja futistreeneissä kävin kerran
Fs crail 37 Photo: Ville Jokinen hangup220_NEW.indd 37 hangup220_NEW.indd 37 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
hangup220_NEW.indd 38 hangup220_NEW.indd 38 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Photo: Justus Hirvi Gonz Kickflip hangup220_NEW.indd 39 hangup220_NEW.indd 39 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Mä olin niin modessa, että hyppäsin vaan sen tsinkin ja lensin sitä jäbää päin ja siitä sitten portaisiin selälleen. Se kuvaaminen on kuitenkin jotenkin raskasta. “Palomaan veljeksiin tutustuin ekana, kun ne tuli sattumalta Klaukkalaan joskus. Jengi oli vähän, että mitä hittoo nuo tekee. Toisaalta mulla oli oma visio, joten halusin kyllä kuvata. Siitä se leffa sitten syntyi. Sit sieltä Karvonen tai joku muu kuuluttaja huutelee että ’Herkko voisit vähän kattoo etees’. Niin siis Eetun oon tuntenut kyllä kaikista pisimpään. Urheilusta en niin tiedä, mutta eräs hetki skeittauksessa on jäänyt mieleen: nimittäin parin vuoden takaisessa Helridessä Kampin tuplaputkella sessioiden hiljetessä ilmestyi Herkko lähes tyhjästä ja teki parilla yrityksellä frontside 180 ollie nosegrindin eli tuttavallisemmin frontti tsinkin. Voi v**tu, mitä mä oikein täällä teen. Sitten Saastamoiset Lahdesta, Aake Pertunmaalta, Eetu ja Otso Stadista. Subwaxin leffa viimeistään toi heidän kaveriporukkansa suuremman yleisön tietoisuuteen. Eka ja vika. reihin luova Black Labelin God Save the Label. Siinä oli pari jätkää, jotka yritti hauskuuttaa yleisöä jollain caveman pers-slideillä. Sitten mietin, että jos nuo uskaltaa hyppiä tohon, niin mä vaan päätin että uskallan hypätä tohon. “Mä katoin sitä kisaa; tilanne oli vähän hiipunut. Subwaxin historiaan Herkko antaa kattavan kattavan selvityksen. Kyllä mä varmaan vielä joskus tuun kuvaamaan jengiä, mut nyt on molemmat kamerat basana, eikä niistä tulis sen näköistä jälkee kuin haluisin. WAX ON WAX OFF Herkko kokee, että skeittiskene on ottanut uusia nuoria hyvin kannustavasti vastaan. Halusin kuulla, miten tuohon ratkaisuun oli päädytty ja mitkä olivat tunnelmat jälkikäteen. Siinä kärsii välillä omat visiot, kun kuvaa muita ja ei jää aikaa omalle tekemiselle. Fs wallride 28 Photo: Ville Jokinen hangup220_NEW.indd 40 hangup220_NEW.indd 40 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Se leffa oli tavallaan viimeinen puristus. ” Bunt-podcastissa kysytään aina suosikkihetkeä urheilussa ja skeittauksessa. En tiedä oliko se toka yritys, kun joku jätkä oli jäänyt seisoon siihen reilin päälle yrityksensä jälkeen. Suomimeiningistä Dogit ovat taas puhutelleet aina silloin kun niitä on saanut käsiinsä. Me vaan skeitattiin paljon yhdessä siihen aikaan, ja mä olin vastuussa siitä kuvaamisesta ja editoinnista. Subwaxin kanssa ei kyllä olla kahteen vuoteen skeitattu koko porukan kanssa
Photo: Ville Jokinen 41 Ollie hangup220_NEW.indd 41 hangup220_NEW.indd 41 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Hieman myöhemmin, Herkon ollessa Windmillä kesätöissä ja ekana työpäivän automatkalla parkkityömaalle, Nikke (Alin) soitti Herkolle ja pyysi mukaan Ponkesin tiimiin. Ensiaskeleet sponsoroinnin maailmaan Herkko asteli voitettuaan Windmillin järjestämän instavideokisan. 42 Photo: Justus Hirvi hangup220_NEW.indd 42 hangup220_NEW.indd 42 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Edellisessä Hesacupissa Tikarin joukkueessa vieraillut poika oli nyt niin sanotusti tullut kotiin. Syytä tähän selvitettäessä käy ilmi, että Kader Sylla on ollut suurin vaikuttaja. Ponkesin valintaan vaikutti paljon, että Matse (Matias Porkka) oli jo kaupan tiimissä. Antiheron ja Cardielin fanittaminen vei Herkon Suvilahteen, jossa fs airit ja crailit tulivat haltuun suhteellisen nopeasti. Ajattelin, että miksi olisin sitten lafkalla, mistä ei ole niin fiiliksissä. “Ei vaan Wilsonilla ja Nikellä ollut niin paljon aikaa, mitä itse olisin toivonut. Sainkohan siitä sit 20 vai 50 euroa. Palkintolautaa lähettäessään Rona (Tuomo Ritakallio) yllätti herkon kirjoittaen: “Jos tulee muita tarpeita, voidaan katsoa hiukan alennusta”. Santur sitten lähti vähän mun jälkeen. Bs 50-50 No sitten tein sen tsinkin päälle – kolme tai neljä yritystä. Se ei vaan toiminut itselle. Se oli semmonen päähänpisto.” Muistan, että tuolloin Herkko skeittasi vielä 9-tuumaisilla dekeillä. Siinä kohtaa sitten piti tehdä valintoja, että kumman skeittikaupan tiimissä ajaa. Se skeittaskin silloin varmaan vuoden jollain Simosen Jussilta saadulla Tikarin sheippidekillä.” Tässä kohtaa Tikarilla oltiin tarkkana ja chatti lauloi vähän väliä kysymyksistä, että Milloin Herkko tulee Tikarille ja kuka kysyy tiimiin. Meininki oli, että kuvataan jollain Samsung Galaxylla leffaa. Nyt Herkko siis skeittaa sekä Ponkesille että Tikarille, Location of Louieta unohtamatta. Isot laudat eivät liittyneet mitenkään niin sanottuun kaarivaiheeseen, joka Herkolla oli hiukan tuon kisan jälkeen. Tätä ei kestänyt kuitenkaan kauaa. “Mutta sitten se vaan loppu”, Herkko toteaa. Seuraava liike sponsorimarkkinoilla oli FLU, johon Herkko liittyi samaan aikaan Santurin (Santeri Saastamoinen) kanssa
No niin. Bonukset katsotaan sitten myöhemmin. Mulla oli Tikarin lautoja, ja olin katsonut ylöspäin esimerkiksi Maltiota. Okei, paikka on teidän. Ei sitä osannut edes haaveilla, että olis tiimissä, mut aina ollut ihan sikafiiliksissä. Onhan se vähän uskomatonta nyt edustaa Tikaria”. Jos tämän haluaisi pukea jotenkin kauniisti, niin sanoisin, että sehän on parasta elämää, kun unelmat voivat toteutua ilman, että niitä sen kummemmin tavoittelee. Kun pääsin mukaan Location of Louien meininkiin, niin on tuntunut tosi luontevalta nyt. Vanha klisee siitä, että vaan “skeittaa ja pitää hauskaa, ja kyllä sut huomataan” piti jälleen paikkansa. Jään innolla seuraamaan, mihin suuntaan Herkon läsnäolo tiimin toimintaa kehittää. Ei paineita Herkko, tik-takit runien keskellä on aivan OK. Musta jotenkin tuntuu, että tässä otettiin Tikarin saappailla tärkeä jatkuvuuden askel. Tomiin ja Rimppaan oon tutustunut jo viime keväänä ja kesänä. “Silloin kun tuli One Song -video, niin se oli sairaan kova” Se räjäytti mun tajunnan, ja periaatteessa katoin sen joka päivä, kun lähdin skeittaamaan. Bs tailslide Photo: Justus Hirvi hangup220_NEW.indd 43 hangup220_NEW.indd 43 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Ville Nystrom Villen tyyli ottaa matskua haltuun noudattaa hyvin pitkälti samaa kaavaa vuodesta toiseen: aamupäivästä officelle sumpille (El Rio Grind -toimisto Tampereen keskustassa), päivän spottien miettiminen, itse spotilla metallimusiikin kuuntelua kaiuttimesta, ja ei muuta kuin hyppäämään kitarasoolon kaikuessa. Tuntuu löytäneen hyvän tasapainon omille asioilleen, sillä kaveri näyttää hyvin tyytyväiseltä omaan meininkiinsä ja matskut sen kun pahenevat! – Joonas Nyström Teksti: Vesa Ritola Kuvat: Vantte Lindeval, Jaakko Ojanen, Vesa Ritola hangup220_NEW.indd 44 hangup220_NEW.indd 44 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Nykyään Villen arkea pyörittää myös ahkera opiskelu, videopelit, mökkeily ja avopuoliso. Edes juhlapyhät eivät menneet rennommin, kun joulupäivänäkin otettiin bussi keskustaan, että saisi vähän skedekitkuja pois – joko sitten Frenckelin pölyisessä parkkihallissa tai Siperian kolmosilla. Ennen Villen mielessä pyöri skeittaus 24/7 ja hän muisti jokaisen skeittipartin temput ulkoa. Ville on aina valmis lyhyen varoitusajan eeppisiin skeittireissuihin – oli kyseessä sitten osakilpailut tuleviin olympialaisiin, Suomi-touri tai kaveriporukalla kuvailu lähimailla ja souribissen nautiskelu. Ville on tosi jalat maassa oleva kaveri ja erittäin kiintynyt tuttuun Tampereen kaupunkiin
45 hangup220_NEW.indd 45 hangup220_NEW.indd 45 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Ollie Photo: Vesa Ritola 46 hangup220_NEW.indd 46 hangup220_NEW.indd 46 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29
Olin, että Ollie Hippy jump Photo: Jaakko Ojanen 47 hangup220_NEW.indd 47 hangup220_NEW.indd 47 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Näytti ihan samalta, mutta eri pituiset jätkät. Mä näin mielessäni sellasen Kalifornia-skedeparkin, poolit ja kaikkee. Oltiin vaan haipeissa. Veksu: Koskas aloit sitten tekeen kaikki samat temput ja reilit, jotka Jaakko oli jo tehnyt. Vähän niinku Vilunen olis. Kaikilla muilla oli ihan yhtä perseestä, niin ei jaksanut valittaa. Morjes, morjes! Kova! (jengi nauraa) Ville: Joonas osti Biltemasta pyörän ja alko treenaan flätländiä vai mikä se on. Ville: Aateltiin vaan, että se on helmee, kun pystyy tekeen samat jutut, kun joku hyvä skedeejä on tehnyt. Ojaset oli siellä Vapiksella kortsupipot päässä ja pillifarkut käärittyinä pohkeisiin ylös. Mä olin että mikä tää nyt on… Ei ne muut spotit siellä Vapiksella niin kiinnostaneet, mutta siellä oli sellainen hiekkahyppyri, josta oli hyvä hyppiä BMX:llä. Sääksjärvellä oli ihan hyvää flättiä pihassa ja tehtaan piha vieressä, ja siellä vähän lainailtiin kamaa ja rakennettiin hyppyreitä ja kaiteita. Sääksjärvi Veksu: No niin, kerro alkuun, kuka olet. Millaista oli aloittaa skeittaminen Sääksjärvellä. Ville: Itse tempuissa ei oikein ikinä mitään käynyt. Pientä pintahaaveria vaan. Skeitannut ehkä 12 vuotta. Spoteille Veksu: Missä vaiheessa te aloitte käymään spoteilla. Oon tehnyt kaikki melkein isoveljen perässä: Joonas alotti BMX:n ensin, mä tein perässä ja… Joonas: Oho! Heittää mut bussin alle heti. Käytiin Tamskaten pihaminillä, niin poljettiin pyörillä sinne, ja mulla oli BMX, skuutti ja skeitti mukana. Ville: No, mä en jaksanut kantaa niitä kaikkia enää mukana. Mä aloin sitten hyppiin ja olin koko ajan turvallani. Joonas: Menikö tuo BMX-homma aina ihan mutkitta vai tuliko mitään onnettomuuksia. Ville: Siinä oli sellainen vuoden periodi, kun ei me tajuttu silloin, että se on paha tehdä samoja temppuja, jotka on jo tehty. Kerran, kun venasin kaveria tien vieressä, käänsin tankoa vähän väärin, ja tuli tanko säkeille, niin jouduin tikattavaksi. Sitten pikkuhiljaa alkoi skeittaan enemmän. Joonas: Olet alun perin kotoisin Lempäälästä. Ville: Mä oon Ville, tamperelainen, 23 vuotta. BMX:n jälkeen tykkäsit skuuttailla, niin mikä sai sut sitten vaihtaan lajia. Joonas: Et ihan suorilta siihen skeittaukseen kuitenkaan vaihtanut. Sit Joonas vaihto skeittiin ja tein senkin perässä. Oltiin kuultu kaverilta, että Kalevassa on kunnon parkki, että siellä voi vetää kunnolla. Vedettiin markettilaudoilla joku vuosi; sitten ostin ekan kunnon Elementin Muska-dekin, niin oppi flipin kunnolla. Veksu: Äijä teki cover-pätkiä. Ville: Kun uskaltauduttiin Tampereelle, mentiin Vapikselle (Kalevan vanha parkki). Olin kattonut koko elämäni Jaakon ja Laurin videoita. Ville: Kohtuu paskaa, mutta ei sitä silloin tajunnut. Sitten me mennään sinne, niin siellä on ne Lemminkäisen betonikamat, jotka on joka paikassa
Mä en ollut vissiin ikinä viinaa juonut, niin noi tarjos sitä mulle. Veksu: Eikö tuo ole ihan sama, kun menet sinne Kangasalan reilille viidettä kertaa, etkä vieläkään ole ländännyt sitä. ketähän nuo on; aika cooleja äijiä. Ville: Opiskelen laboratoriotekniikan insinööriksi, mutta tuo duuni, mitä nyt teen, on ihan harjoittelua laboratoriossa. Koetat neljä tuntia, sattuu joka paikkaan ja vituttaa… Ville: Joo, mutta sen teen ihan omin ehdoin. En tiedä. Ville: Ei mulla oikein ole. On jengiä, jotka treenaa vaan kisoja varten, mutta ei se minulle ole mikään ongelma. Miksi lopetit sen. Kisat kun kisat, ja onhan noita isoja kisoja ollut aina. Niin sieltä se sitten tuli. Siis kaikki skeittaus ja lumilautailu, joissa on hyvä yhteisöllisyys, on parasta. Kelaa, kun ländäät sen sitten: vähän fiilis. Sitten vasta myöhemmin, kun alkoi hengaan tuon jengin kanssa, niin ne alkoi oikein roustaan siitä, että on tehny samat temput. 50/50 Photo: Vesa Ritola 48 hangup220_NEW.indd 48 hangup220_NEW.indd 48 18.6.2021 9.29 18.6.2021 9.29. Ville: Sitäkin harrastin sun perässä. Mutta lapset on lapsia. Katsoin sitten ammattikorkean kaikki laskuainealat, että mikä olisi kiinnostava. Kävin pari kertaa jossain yliopiston pääsykokeissa lukemassa taloustieteitä, mutta se on ihan perseestä. Noi naureskeli että Vergi-Ville, viinaa menee. Otin siitä kunnon huikkaa ja ilme ei värähtänykään. Ville: Mun käsittääkseni insinööri voi tehdä ihan mitä vaan: se on niin laaja alue. Ville: Se nyt ei ihan skeittipaikaksi muutu; jotain tarvis lisää. Joskus alaikäisenä oltiin Plazalla skeittaamassa, niin varmaan Laurilla, ”vergiparonilla”, oli Vergiä mukana. Veksu: Tutkiin Omenahotellista löydettyjä spermanäytteitä. Mutta jos mennään tiettyyn aikaan ja tiettyyn paikkaan treenaamaan jotain ja joku on huutamassa sulle, että tee tätä tee tota – sitten lähdet sieltä meneen ja vituttaa. Harmaat farkut ja Justin Bieber -tukat (paskaista naurua). Ville: Olen aika hyvä kaikissa laskuaineissa: kirjotin pitkät matikat, kemiat, fysiikat. Niin siitä vasta tajusin, että tuo onkin aika paha juttu. Joonas: Harrastit myös lentopalloa. Shonkonen: Skeittilukio tulossa. Mut ei sitä kukaan ajattele niin, se on vaan VV. Ville: No sekin on ylläri taas: noitten Ojasten porukan juttuja. Jos miettii jotain mielenkiintoista, niin voisi mennä vaikka rikoslaboratorioon töihin. No lopetin sen, kun en tykkää joukkuelajeista: ne on ihan perseestä. Onhan se hyvä, jos sen kautta tulee vaikka Tampereelle uusia parkkeja. Shonkone: Nyt kun oot iteskin menossa jonnekin karsintoihin, niin mikä on sun mielipide olympialaisista. Veksu: Mutta mitä teet sitten, kun valmistut. Jengi on yleensä joko tai. VV Joonas: Mistäs tuo sun lempinimi VV oikein tulee. Veksu: Mikä sinusta tulee, kun valmistut koulusta
Nosegrind Photo: Vesa Ritola 50/50 49 hangup220_NEW.indd 49 hangup220_NEW.indd 49 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30
Ville: Suomessa Aatsi on yks fiiliksimmistä skedeejistä. Aina kun se kaatui, se käveli suoraan ylös, ja uusi yritys. Siellä vedettiin kyllä pahat perseet ja skeitattiin joka päivä. Ville: No tässä varmaan alkukesästä on tulossa. Oltiin Turussa Maskun reilillä, ja se yritti hänkkään varmaan kolme tuntia. Ville: En enää niin paljon, mitä joskus katsoin. Ville: Kyllä se on ollut mun eka reissu tällä kaveriporukalla, johon kuuluu just kaikki ERG:n tyypit ja kaikki. On siellä muutama juttu, joita en lähtisi uudestaan koettaan. Siinä on parin vuoden matskut. Joskus katsoin päivittäin, ja Laurin myös. Joonas: Onko sulla ollut jotain lempireissua. Se on sellainen äijä, että se lähtee hyppään. Pääliköinti ja fanitus Joonas: Kuka on tän jengin sendipäällikkö. Niitä on niin paljon. Joonas: Joko Australia tai sitten Viro!. Barcelona 2016. Ville: Tänä vuonna. Ja ootko tyytyväinen matskuihin. (jengi nauraa) Ville: No Australia tai Kiina – tai Japani. Ulkomailta Ishod on all time favourite, sit Jamie Foy, Franky Villani ja Tom Knox. Mutta Viki on paras esimerkki. Ville: Sendipäälliköitä on kaikki, mutta jos sendipäällikköä miettii, niin Viktor. Ville: En todellakaan. Miko: Onks sulla jotain paikkaa, mihin haluaisit päästä reissuun. Ville: Sellainen video, mitä ei ole olemassa, Lauri on hävittänyt sen johonkin roskakoreihinsa. Siinä Joonas sai vähän ansionsa mukaan, kun tuli mua häiritseen. Joonas oli juonut pullon viinaa ja tuli hyppimään mun päälle. ”Ei pysty, voi kusta tatsi, jos lähtee vaihtaan tai riisuun tai yhtään mitään; tuntuu erilaiselta.” Välissä vaihtoi laudan, ja sitten kun ei enää pystynyt yrittään, niin mentiin syömään, ja Viki veti vaan kaksi energiajuomaa ja sanoi että en mää syö mitään. Ville: No Australia olisi sellainen, mutta mihin voisi oikeesti päästä, niin varmaan Viro. Joonas: Mikä on Viron reissun myllyvideo. Enhän mä oo käynyt kuin ehkä neljä kertaa koettaan. Lauri: Koska ajattelit ländää. Laurikin on silleen sairas, että sekin näkee kyllä vaivaa ja saattaa monta tuntia aivan soijassa olla hinkkaamassa matskua. Barley Grind Photo: Vesa Ritola 50 hangup220_NEW.indd 50 hangup220_NEW.indd 50 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Lauri: Katotko vielä jokaisen skedepätkän, joka tulee nettiin. Ei kyllä itse pystyisi siihen, mitä tapahtui viime keväänä. Oli siellä yksi välipäivä, kun oltiin rannalla ja otettiin jalkahierontoja koko päivä. Olin väsyneenä vihainen ja saatoin vähän tirvasta naamaan. Siellä oli ehkä 15 astetta lämmintä, ja sillä oli t-paita, pitkähihainen, huppari ja takki. Se on ainoa kerta, kun oon lyönyt ketään. Veksu: Onko sinulla muita, joista oot fiiliksissä, kuin Jaakko ja Lauri. Kauppinen otti joku kolme putkeen. Shonkone: Onko tulossa jotain uutta leffaa. Shonkone: Kuinka usein katsot Jaakon partteja. Avasin Laurin Youtube-kanavan ja aloitin ekasta ja kaikki putkeen. Ei ole enää aikaa tuollaiseen. Kysyin, että sähän valut soijaa, että etkö voi ottaa takkia pois
Tailslide kickflip to fakie Photo: Vantte Lindeval 51 hangup220_NEW.indd 51 hangup220_NEW.indd 51 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30
Joonas: Onko sinulla sitten omia faneja. Ville: Isoin vaikutus on ollu Jaakon Sexwax-partilla, se on vähän harvinaisempi. Shonkone: Ketkäs on parhaat instakäyttäjät. Ishodin Chronicles II on ihan superhyvä ja sitten Vikin Rio Grande -partti – se on suomihistoriaa. Villen kiitokset: Haluan kiittää äitiä, isää, El Rio Grindia, New Balance Numericia, Mañana Skate Shopia, tyttöystävää ja kaikkia kavereita! 50/50 Frontside boardslide Frontside kickflip Photo: Jaakko Ojanen Photo: Jaakko Ojanen Photo: Vesa Ritola 52 hangup220_NEW.indd 52 hangup220_NEW.indd 52 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Ne oli jotain 10 sillon. En edes päässyt koko temppua, ja ne aloitti skeittaan sen takia. Shonkone: Mikä on kaikkien aikojen paras partti. Lemppari suomileffoista on Kuosin Korjaussarja: Jaakko ihan mukelona siinä, ja Jarno Jussila ja Nyrhinen ihan sairaita. Ville: Kyllä jotkut laittaa DM:ää, ja se on fiilis. VV: @__viralworld__ @lookatthisrussian ja @hirvoset on paras tili kautta aikojen. Kerran yks jätkä laittoi viestin, että lopetti pyöräilyn ja aloitti skedeen! Ne samat jätkät, jotka oli siellä Kangasalan reilillä. Kannattaa ottaa seurantaan. Toinen niistä kysyi sillon, että saako skeittarit paljon naisia, ja sanoin, että joo, niin sen takia ne varmaan aloitti
Ville Nystrom Frontside boardslide hangup220_NEW.indd 53 hangup220_NEW.indd 53 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30
24 Hang Up Magazine Wallride 5-0 54 N os es lid e, La ut ta sa ar i. Ku va : Ju ha Vä än än en 20 03 . hangup220_NEW.indd 54 hangup220_NEW.indd 54 18.6.2021 11.44 18.6.2021 11.44. Tä m ä sp ot ti ka nn at ta a kä yd ä to di st am as sa liv en ä
Vennonkadun takapihalla Jussi ehti kuitenkin oppia miniskeittaamisen perusteet. Punk-skeneä seuranneet saattavat tietää Jussi Vennon Anal Thunder -yhtyeen kitaristina. Vähemmälle mediahuomiolle on sen sijaan jäänyt miehen skeittaus. Jussin skeittauksen alkutaival muistuttaa monen samanikäisen tarinaa, johon kuuluu muun muassa Poliisiopisto 4 -elokuvan aiheuttama skeittikipinä. Erään nimettömän kadunpätkän varteen oli noussut jo kolme taloa, ja kaupungin päättäjät totesivat, että tielle tarvitaan nyt nimi. Hän on valmis hinkkaamaan sekä biisejä että trikkejä niin pitkään, kunnes on tyytyväinen. ”Äitiäni vitutti se asia, ja hän valittikin siitä”, Jussi Vento, kyseisen perheen poika, muistelee naureskellen. Ku va on ilm es ty ny t N um er os sa 1/ 20 04 (G oo fy -is su e) , jo te n ve ik ka isi n et tä tä m ä vo isi ol la ot et tu vu on na 20 03 . ”Disasterit, early grabit, fiftarit, rokkislaidit ja jotain käppäsiä bluntteja. ”Siinä on hirveä määrä sointuja – oikeastaan kaikki, mitä ihminen tarvitsee.” 25 Hang Up Magazine Skeittilehti – Skateboard Magazine Jussi Vento N os es lid e La ru ss a. Lappeenrantalaislähtöinen Anal Thunder -yhtyeen kitaristi ja yksi Suomen aliarvostetuimmista skeittareista. ”Olen aina yhdistänyt skeittauksen siihen punk-hommaan. Ei niitä häätöjä menty hakemalla hakemaan, mutta että olihan se aina sulka hattuun, mitä enemmän sai urputettua vakseille. Kävin saman tien pyytämään Teemun soittamaan meidän bändiin, ja se raahasi rummut meidän isän luo Vennonkadulle.” Jussilla ei ollut itsellään musiikillista harrastustaustaa, ellei lasketa isän opettamia ”Nousevan auringon talon” sointuja. Sen jälkeen isäni on pessyt kätensä tästä harrastustoiminnasta. Se olisi ollut periaatteessa helppo tehtävä, sillä lähialueen muut kadut oli nimetty eri eläinten mukaan: Minkinkatu, Vuohenkatu, Mäyränkatu, Siilinkatu jne. Ihan sama se meille, kun ei ole verttiä. Pian myös yksi naapureista alkoi valittaa metelistä. Näennäisen huolettoman oloinen tyyppi, jonka ulkokuoren alla piilee tinkimätön visionääri ja perfektionisti. Isä rakensi sen rampin kuitenkin.” Päätös alkoi kaduttaa isää ennen kuin mini oli edes valmis. Loppujen lopuksi koko rakennelma kuljetettiinkin viereiseen Skinnarilan kaupunginosaan, keskelle metsää. Sillä oli cooli heittotukka ja Airwalkin huppari. Kuka on Jussi Vento. Joku sanoi, että se kuulemma soittaa rumpuja. Sitä Jussi pitääkin yhä koko soittotaitonsa perusteena. Se on jo oma kaupunginosansa.” Istumme Jussin työhuoneella Helsingin Vallilassa. Se oli kyllä aivan liian iso ramppi pienille pojille, ja paha alkeiden opetteluun. Sitten kun leveät housut tuli muotiin, piti vielä riidellä myös junttien kanssa.” Kaljaa ja bändihommia Yläasteikäisenä Jussin elämässä tapahtui isoja muutoksia: hänen vanhempansa erosivat ja ensimmäiset bändikuviot saivat alkunsa. Ku va : Ha rri N ur m i 55 hangup220_NEW.indd 55 hangup220_NEW.indd 55 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Niku kaatui sinne ja siltä katkesi käsi tosi pahasti. ”Tilattiin helsinkiläisestä Skatesystems-kaupasta paperiset piirrokset. ”Ei se suosio siellä voinut romahtaa, kun Lappeenrannassa skeittasi edelleen ne samat 20 tyyppiä kuin ennenkin. Jostain syystä nimi päätettiin kuitenkin antaa erään kadun varrella asuvan perheen mukaan, ja siitä tuli Vennonkatu. Toisella puolella oli vastassa pelkkä ruoto. Aluksi Jussi laski ikätovereidensa tavoin mäkeä huoltoasemalaudoilla ja pujotteli Coca-Cola-tölkkejä, mutta ala-asteen kuudennen luokan kesälomalla hän painosti isänsä rakentamaan minirampin takapihalle. ”Nyt jo edesmennyt ystäväni Niku eli Niklas Peitsamo droppasi sitten kaareen siinä vaiheessa, kun vasta toinen pääty oli valmis. Isä mietti, että ei vittu, tällaistako tää on.” Rampin valmistuttua mayhem vain jatkui, ja välillä flätillä oli verilammikoita, kun isä tuli töistä. Kyllä sitä hinkattiin niin kauan kuin se siellä oli. Ku va aj a Ju ha Vä än än en . Lappeenrannassa se ei Jussin mukaan vaikuttanut juuri mitenkään. ”Näin yhdellä välitunnilla Teemu Paanasen, joka oli muuttanut Järvenpäästä Lappeenrantaan. Jussin yritys Cmykistävä on erikoistunut ikkunateippauksiin, jättikokoisiin tulosteisiin ja sen sellaiseen. 1 980-luvulla Lappeenrannan Uus-Lavolassa sijaitseva omakotitaloalue kasvoi vauhdilla. Tänään ei ole kuitenkaan tarkoitus jutella tulostuspalveluista tai Lappeenrannan kadunnimistä, vaan musiikista ja skeittauksesta. ”Mutta nythän se on reteetä, kun se katu on jatkunut ja siitä haarautuu myös Vennonpolku. Olen nyt itse rakentanut minin takapihalleni. Ympärillä näkyy isokokoisia tulostimia ja rullakaupalla erivärisiä tarrapapereita. Isä kävi äskettäin kylässä ja katsoi sitä sen näköisenä, että milloin tämä paska oikein loppuu.” 1980ja 90-luvun vaihteessa paska osui tuulettimeen ja skeittauksen suosio romahti maailmanlaajuisesti. Siellä verta, luita ja hikeä vaatinut mini lopulta rapistui ja lahosi palasiksi. Jotta päästään tarinan alkuun, täytyy palata 1980-luvulle ja Vennonkadulle. Joka päivä skeitattiin edelleen, ja talvella käytiin värjöttelemässä parkkihalleissa.” Ympäröivän yhteiskunnan näkökulmasta skeittarit olivat tuohon aikaan häiriötä aiheuttavia hylkiöitä, mikä oli Jussin mielestä ”siisteintä kaikessa”. Skeittilehdissä luki, että vertti on kuollut. Isäni on ammatiltaan rakennusinsinööri, ja hänen mielestään ne olivat naurettavimmat piirrokset, jotka hän oli ikinä nähnyt
Bändiksi Eevan tyttäret muuttui, kun musiikkihommissa kokeneempi Mikko Tuuliainen marssi eräänä päivänä sisään kaljakassin kanssa. Sitten Tapanaisen talon yläkerrassa alkoi pyöriä yhä enemmän ihmisiä, ja monet heistä perustivat bändin. SMC:tä lainatakseni Ojasen tatsi ja skeittaus on kuin jatsia. Mutta ei skeittaus ole edelleenkään laji, jossa voi kisailla ja antaa pisteitä. ”Kukaan meistä ei ollut täysi-ikäinen, joten vuokrasopimuksessa oli isäni nimi. Jossain muualla olisin kenties kehittynyt enemmän, mutta toisaalta olisin myös voinut hajottaa itseään enemmän. Jussi Vento käpertyi niiden ympärille, kunnes oli pakko mennä. Katson kyllä Street Leagueta ja muita kisoja mielelläni, kun vetäminen on nykyään niin älytöntä. ”Mikko osasi soittaa D-beatia (yksi hardcore-punkin muoto). Se pysyi nuotissa, mutta osasi myös tarvittaessa huutaa.” Pian kävi selväksi, että bändin täytyy löytää oikea treenikämppä. Varmaan tämä kuulostaa kliseeltä, mutta asia on yksinkertaisesti niin. Jussin isä joutui avustamaan tässäkin asiassa. ”Jossain vaiheessa pystyin tekemään kaiken, mitä leffoissa tehtiin, mutta talvella jäin aina jälkeen. Ku va : Ta kk in en Vennonkadulla sai alkunsa Eevan tyttäret -yhtye. Eikä Lappeenrannassa ollut ketään kunnon kirittäjää, jonka kanssa olisi voinut lähteä oikeasti haastamaan. Sen yläkerrasta vuokrattiin pientä yhden huoneen ja keittiön asuntoa, jonka Jussi ystävineen sai hoidettua soittopaikaksi. Et voi verrata sitä mitenkään johonkin kisakoneeseen.” Myöskään minkäänlaisia sponsseja Jussilla ei ole koskaan ollut. Vielä 1990-luvulla Lappeenrannan ydinkeskustassa seisoi kaksikerroksinen, viehättävän vanhanaikainen Tapanaisen talo. Hän ohjeisti Teemua hakkaamaan rumpuja niin nopeasti kuin pystyy ja lyömään peltiä niin paljon kuin kerkeää. ”Se oli hauskin niistä känniprojekteista. Touhu oli tosi holtitonta, mutta pysyi kuitenkin kasassa. ”Sponsorointi tuntui silloin itsensä myymiseltä, se oli viimeinen asia, jonka voi tehdä. Lappeenrannasta muutin sitten lukion jälkeen Joensuuhun ainoastaan todetakseni, että sielläkään ei ollut hallia.” Nuoremman polven lappeenrantalaiset skeittarit pohtivat usein, miksi Jussi ei osallistunut koskaan SM-kisoihin, vaikka oli niin hyvä skeittaamaan. Jos olisin kisannut, olisin luultavasti skeitannut kännissä. Soitin itse rumpuja ja koskettimia soitti Janne Ruokonen, joka joutui kerran putkaan yrittäessään pölliä hotelli Patrian lippusalosta Tanskan lippua, minkä seurauksena se lippusalko katkesi.” Punkkikämpällä ei juuri ollut sääntöjä, ja suurin osa siellä käyneistä oli alaikäisiä. Treenikämpällä syntyi myös kokeellisia, lyhytikäiseksi jääneitä projekteja. Kun poliisit tulivat, jäljellä oli enää kiljupönttö ja mankka, joka soitti ska-punkbändi Operation Ivyä. Hän päätyi soittamaan rumpuja skeittipunkbändi Projectiin, jonka kitaristi Jussi oli. Aluksi treeniksellä soitti Eevan tyttärien lisäksi Perse-yhtye, jossa lauloi nykyisin standup-koomikkona tunnettu Jukka Lindström. Yhtye käytti symbolinaan Tanskan lippua. Sponsorointi on itsensä myymistä Bänditouhut ja juominen verottivat Jussin skeittaukseen käyttämää aika. Kokoonpano vakiintui niin, että Mikko alkoi soittaa bassoa ja minä kitaraa. Niistä myyttisimpään asemaan on noussut Delaa, jonka ”hittikappale” oli Heitän sua kivellä päähän. Kukaan ei ollut valvomassa esimerkiksi alkoholinkäyttöä, ja Jussin muistikuvissa aika Punkilla olikin ”non-stop-ördäämistä”. Teemu soitti rumpuja ja Luukkosen Pekka lauloi, koska se oli ainoa, joka osasi laulaa. Näin hangup220_NEW.indd 56 hangup220_NEW.indd 56 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. ”Olin ihan helvetin ujo. Ikkunat hajosivat ja niistä oksenneltiin kadulle. Aluksi soittimina oli myös urkuja ja nokkahuiluja – oikeastaan mitä tahansa, mistä lähti ääntä. Delaa teki jopa oikeita keikkoja. (Ote kirjasta Valtio vihaa sua – suomalainen punk ja hardcore 1985–2015). Poliisi kävi siellä säännöllisesti taskulamppujen kanssa katsomassa, että mikä meininki ja onko kukaan kuollut.” Jussi asui välillä käytännössä Punkilla, ja hän oli myös viimeinen, joka lähti paikan ovesta ulos, kun treenikämppä sai viimein häädön. Oman haasteensa aiheutti vielä se, että Lappeenrannassa ei ollut talvisin hallia. Kisaaminen ei kuitenkaan Jussia tuolloin kiinnostanut, eikä kiinnosta edelleenkään. ”Kaikki tiesivät, että sitä ei voi sössiä, mutta silti siellä sössittiin. Hän on tietämättään tai hyvää hyvyyttään vaikuttanut vahvasti Lappeenrannan skeittija punkkiskenen syntyyn ja ollut samalla vastuussa aika monen nuoren turmiosta.” Treenikämppä ristittiin Punkkikämpäksi, ja heti ensimmäisenä Jussi hankki Eevan tyttärien rumpalin Teemun kanssa sinne kiljuntekovehkeet. Ainoa vaihtoehto oli paikallinen parkkihalli, jossa sessiot saattoivat kuitenkin loppua jo vartin päästä vartiointiliikkeen auton kaartaessa paikalle. Punkilla kävi muun muassa sittemmin suomirapin kentällä vaikuttanut Laineen Kasperi
Näin jälkikäteen Jussi myöntää, että skeittisponssista olisi kyllä ollut iloakin. Bändiin poimittiin mukaan ”kylän kovimmat juopot”, ja etenkin nyt jo yhtyeen jättänyt rumpali Torso oli tällä saralla suorastaan legendaarinen hahmo. Ihan hirveetä.” Persemyrsky nousee Jos Punkkikämpän aikoihin päihteidenkäyttö Lappeenrannassa oli ollut vielä ollut holtitonta, 90-luvun lopulla mentiin toiseen äärilaitaan. Omistaja laittoi sitten ikkunaan lapun, jossa kerrottiin, että ikäraja on 15. ”Jos Lappeenrannassa ei olisi silloin olleet kaikki muut selvin päin paitsi minä ja bändin jäsenet, niin tuskin sitä olisi perustettu.” Yhtyeen maskotiksi ja tunnuskuvaksi otettiin Magyar Feher Bor –pullo, yksi Alkon halvimmista kyykkyviineistä. Tästä lienee osittain kiittäminen Vennontien miniramppia, mutta myös 90-luvun skeittileffoja. Olen aina tykännyt pienistä, vittumaisen kireistä kaarista.” Toisaalta Jussi on myös aina hallinnut niin tekniset jutut kuin korkealta tippumisen. Skeitattiin joka päivä niin paljon kuin pystyttiin.” Ja toki kielikurssilla myös juhlittiin. Dekissä pitää olla poppia, eikä renkaissa voi olla flatspotteja. Nyt olenkin päättänyt, että kaiken täytyy olla vimpan päälle. Silloin ei tullut darraa. Miehen skeittausta on kuitenkin tallentunut videoille ja kuviin varsin vähän. Se omistaja opetti meille härskiä kielenkäyttöä: näin puhutaan englantia naisille. ”Niitä ei ikärajat haitanneet. Ne kysyi, kuka täällä on nuorin. Itse taas olin siinä kunnossa kuin nuoren miehen kuuluukin olla. Ei satanut, vaikka oltiin Englannissa. Se on myös tosi ujo, ja Torson kanssa ulkomaanreissut on olleet aika hurjia.” Jussi muistelee Anal Thunderin Englannin-kiertuetta, jonne lähdettäessä rumpali joi kentän Kotipizzasta kaikki saatavilla olevat oluet. Se oli ylivoimaisesti tunnetuin häiriökäytöksestä ja alkoholin väärinkäytöstä. Siellä baarissa oppi enemmän kieltä ja kulttuuria kuin itse kurssilla. En tiedä, onko koskaan ollut sen jälkeen niin hyvää tatsia. Joku vastasi olevansa 15-vuotias. Mulla oli silloin todella hyvä tatsi. Levytyssopimusta ei tarvinnut näillä meriiteillä allekirjoittaa. ”Torso vähän kuin sinetöi sen linjan. Tosin juuri tämänhetkisessä dekissä on poppi ohi ja renkaissakin flädärit.” Jussi on profiloitunut erityisen hyvänä tiukkojen kaarien skeittaajana. Kaupunkiin iski straight edge -buumi: suurin osa punkkiskenen ihmisistä piirsi x-kirjaimet käsiinsä ja lopetti päihteiden käytön kokonaan. Tikarin I See Dead People -leffassa vuodelta 2004 on lyhyt partti, ja tuon ajan Numero-lehdissä on myös satunnaisia fotoja. Silloin jopa hieman pelotti, että pystynkö oikeasti lähtemään mukaan tällaiseen touhuun, jos Torso on siinä mukana. ”Äitini oli itse käynyt sellaisella ja säästänyt siihen minulle rahaa. Pystyi skeittaamaan ihan täyden päivän ja juhlimaan illalla, eikä aamulla haitannut millään lailla. Lappeenrantalaisten skeittareiden VHS-nauhureissa on pyörinyt myös Jussin puolivalmis leffa Tytöt tahtoo aina vaan sitä jostakin 90-luvun puolivälistä. ”Kaikissa leffoissa oli silloin miniramppipätkä. Ennen kuin oltiin Frontside Grab – Jätkäsaari 2020 Photo: Jetro Stavén Ku va : Va ltt er i Vä ke vä hangup220_NEW.indd 57 hangup220_NEW.indd 57 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. En voinut uskoa sitä, ja sattumalta ystäväni Ruotsalaisen Ville oli lähdössä myös kielikurssille. Jussi huomasi jääneensä vähemmistöön. sen samalla tavalla kuin soittajan isolle levy-yhtiölle menemisen; se oli jopa halveksittava asia.” Jussin skeittipunkbändiä Projectia yritettiin 1990-luvulla kosiskella levy-yhtiö Sonylle, josta annettiin rahat demolevyn äänittämiseen. ”Oli tosi erikoista, kun mentiin jonkin kaverin luo illanviettoon ja kaikki muut oli selvin päin. Esimerkiksi Plan B:n Questionablessa oli älyttömän hyvää miniramppiskeittausta. Säädettiin asia niin, että oltiin siellä about samaan aikaan. Se oli siisteintä ikinä.” Juhlimisen opinahjona toimi King’s Wine Bar. Se oli täydellinen kesä. ”Sillä reissulla opin, että on siistiä olla päissään. Sadalla markalla sai tuolloin Jussin mukaan kaksi pulloa Magyaria, kaksi pulloa Koffia ja punaisen LM-askin. Niinpä heti demonauhan alkuun äänitettiin äänekkäästi röyhtäisemällä sana ”Sonyyyy”, ja hiotun tuotannon sijaan Project soitti kaikki biisinsä ”karmean kuuloisena” studiolivenä. Sitä tuli katsottua. ”Torso sammui saman tien, kun päästiin koneeseen. ”Nykyään on varaa ostaa uusi dekki ja hieman vituttaa se, että skeittasin 25 vuotta älyttömän huonoilla laudoilla. Silloin teki vain mieli olla entistä kovemmassa humalassa.” Tämä innoitti perustamaan Jussin tunnetuimman bändin, jo yli 20 vuotta pahennusta Suomessa ja maailmalla aiheuttaneen Anal Thunder -yhtyeen. Bändin jäsenet totesivat, että Sonylle meneminen tarkoittaisi musiikillista itsemurhaa. Sen kuvauksista iso osa on kielikurssireissulta Englannin Brightonista
Sama pätee hänen mukaansa myös skeittaukseen. Torso katsoi silmät pyöreenä ja kysyi: ’Miksi?’” Jussin parhaat keikkamuistot Anal Thunderin kanssa liittyvät nimenomaan ulkomaankiertueisiin. Ja sitten kun bändi täytti 20 vuotta, kelasin että se täytyy toteuttaa. Sen jälkeen se piti vielä harjoitella ja äänittää. Pyörittelin sitä vuoden ajan useita tunteja viikossa. Keikkajärjestäjä ei puhunut sanaakaan englantia, ja sillä oli märkivä avohaava kaulassa. Meidän basisti Vekku yllytti, että teet vain monta biisiä ja laitat ne peräjälkeen. Eikä pitänyt soittaa mitään keikkoja, ja nyt niitä on soitettu lähes mihin tahansa punkkibändiin verrattuna paljon.” 58 Pari vuotta sitten bändi levytti 20 minuuttia pitkän punkbiisin. Ne sytytti nuotion siihen keskelle keikkapaikkaa ja sanoi, että soittakaa. ”Se oli suoraan apinoitu NOFX:n Declinestä, joka kestää 17 minuuttia ja jotain. Se alkoi kuitenkin käydä aika raskaaksi, kun siinä on niin paljon osia ja kohtia ja miljoona eri variaatiota. Nostin Torson penkille ja se kysyi, missä ollaan. Puolan-kiertueilla vakioelementti on ollut myös paikallisten natsiskinien aiheuttama kuumotus. Se kysyi, että mihin ollaan menossa. ”Tykkään jankata autistisesti ja hakata päätä seinään. Loppujen lopuksi selvisi, että oma koira oli purrut sitä keikkajärjestäjää. On hauskaa reissata humalassa ympäri Suomea, mutta hauskinta on se, että pystyn vaikka 12 Nosegrind Lauttasaaressa (About 2005) Kuva: Jussi Takkinen hangup220_NEW.indd 58 hangup220_NEW.indd 58 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Niinpä se tyyppi tuli saattamaan meitä, ampui ilmaan aseella ja sanoi että okei, nyt voitte mennä.” Päätä seinään ja katuun Anal Thunder perustettiin vuonna 1997, ja alun perin vitsibändiksi tarkoitetun yhtyeen taival on ollut hämmästyttävän pitkä. Parkkipaikan viereisen kukkulan takana oli kuulemma aina natsiskinejä imppaamassa ja niillä oli puukot. Joku vain kiipesi tolppaan ja sai ensin sähköiskun sieltä. Vastasin, että Englantiin. Sanoin, että lentokoneessa. Sen jälkeen en koskenutkaan kahteen vuoteen kitaraan, ellei ollut pakko.” Vaikka Jussi vaikuttaa ensi alkuun varsin huolettomalta kaverilta, hänestä paljastuu visionääri ja perfektionisti, joka on valmis vaikkapa hinkkaamaan yhtä biisiä vuoden verran, jos saa jonkin suuruudenhullun idean päähänsä. ”Kerran keikkapaikka oli valtatien varressa, kaupungin ulkopuolella. Sitten se kiipesi kumihanskat kädessä sinne ja otti sähköt. 24 edes noustu ilmaan, se tipahti käytävälle. ”Kerran luultiin, että meidät tapetaan rituaalinomaisesti puolalaisessa metsässä. ”Ei sen pitänyt alun perin olla mikään bändi ollenkaan. Eikä siellä ollut sähköjäkään. Bändi on kiertänyt Englannin lisäksi muun muassa Espanjaa ja Itä-Euroopan maita. Oltiin tekemässä lähtöä, kun meille tultiin ilmoittamaan, että nyt ei ole ihan turvallista lähteä
Muistan kun tupaantuliaisissa Ruokosen Janne sanoi, että tästä ei sitten tule mikään ryyppäyskämppä. Meillä oli bändi nimeltään Perse. Oli jo pimeä ja hyppäsin smith grindiin siitä penkistä jotenkin ohi. Vitutus, joka niistä taidoista syntyi, kanavoitiin siihen huiviin. Se on kuin palapelin kasaamista. Silloin oli ihan käsittämätöntä, että Jussi osasi sekä soittaa että skeitata hyvin. Ja sittenhän siellä oli jo kahden viikon päästä ihan hillitön meno viikonloppuisin. Ja oli hampaat poikki ja nenä murtunut. En ymmärrä mitä siinä kävi, mutta naama oli eka asia, joka osui maahan. YLE:n Noin viikon uutiset -ohjelma ”Ensikohtaamiseni Jussin kanssa tapahtui Lappeenrannassa, kun olimme kaikki skeitanneet noin vuoden verran. Oltiin kuunneltu Eppu Normaalin Aknepop-levyä, HC:ta ja skeittipunkkia, ja sitten tehtiin omia biisejä. Kaikkein karmeintahan on se, että Jussi on 25 Nosegrind Kuva: Jetro Staven 59 Dive in Lappeenrannassa 2020 Kuva: Juha Väänänen hangup220_NEW.indd 59 hangup220_NEW.indd 59 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Kahdesta tai kolmesta ikkunasta jengi oksensi suoraan kadulle. Soitettiin varmaan yksi tai kaksi keikkaa, kunnes lopetettiin. Lähdin sitten ajamaan autoa ja huomasin vasta vaihdekeppiin koskiessa, että sormi on vinossa. Se oli poikkeuksellinen lahjakkuus. Todennäköisesti kyse oli kuitenkin siitä, että Jussi oli jo silloin paljon parempi kuin muut. Muistan, että meitä vitutti, kun tuollainen huivipää tulee tänne skeittaamaan. ”Se aina vain unohtui, kun meni parkille ja hinkkasi miljoonatta kertaa jotain bs flippiä, eikä pystynyt lopettamaan ennen kuin se meni.” Hinkattujen temppujen sijaan Jussi sanoo kuitenkin olevansa skeittauksen saralla tyytyväisin ystävien kanssa vietettyisin yksittäisiin sessioihin, jotka hän uskoo muistavansa lopun ikäänsä. Paremmin tutustuin Jussiin punk-treenikämpällä. ”Ja sitten muistan jotain pannuja, esimerkiksi sen kun löin ekan kerran pääni. Ja kerran murtui hampaat, nenä ja sormet Kaivarin parkissa. tuntia putkeen tekemään jotain biisiä. Ja sama pätee siihen, kun jankkaat jotain temppua. Se on sellaista pakonomaista jynssäämistä.” Hyvä esimerkki on tähän haastatteluun kuvattu 270 nosepick revert, jota Jussi oli suunnitellut jo useamman vuoden ajan. Jussi tuli jonnekin spotille ja sillä oli huivi kaulassa. Mietit, mikä meni väärin ja mikä meni oikein. Mutta eikö itsensä satuttaminen ole skeittauksessa se suola, joka aiheuttaa janon?” JUKKA LINDSTRÖM Toimittaja ja stand up -koomikko, mm
Se on meidän sukupolven taiteilijoiden juttu. Kierretään eri ympäri Suomea porukalla ja katsotaan, kuka tekee siisteimmät jutut.” LAINEEN KASPERI Suomi-palkinnon saanut rap-artisti, jonka viimeisin levy Psyko Cowboy ilmestyi 2020. Seuraavan kerran tavattiin jo Punkkikämpällä. Moni Punkkikämpällä pyörinyt on pitänyt kiinni siitä meiningistä, että tehdään asioita itse ja pyöritään taiteellisten aiheiden parissa. myös graafisesti saatanan lahjakas. Siinä on joku sellainen do it yourself -meininki: kirjoitat itse juttusi ja esität ne itse. Jussilla oli vihreä dreadit ja saderotsi päällä. Jussi oli vitun magee jätkä. Jussi on kunnianhimoinen, mutta se ei mielellään halua näyttää, että tekee asioita kunnianhimoisesti. Se jäi junnuna itseltä huomaamatta; ajattelin, että se vain tekee ne jutut. Itse olen päättynyt tekemään stand upia enkä vaikka teatteria. Lagströmin Harri sanoi joskus, että stand upissa ja skeittaamisessa on paljon yhteistä. Sitten joku spurgupipo Nosepick, 2020 Kuva: Arttu Heikkinen hangup220_NEW.indd 60 hangup220_NEW.indd 60 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Se oli niin nopeaa toimintaa, biisin nimikin oli Fast. Sen hiusten värit vaihteli tosi tiuhaan. Katsoin, että nyt on hurja meininki. Jussin skeittaus on aina ollut tosi tyylikästä ja vaivatonta, mutta nyt kun ollaan nelikymppisinä taas käyty skeittaamassa yhdessä, huomaan, että se on saatanan sinnikäs jauhamaan. Muistan, kun soitettiin meidän ekaa biisiä. Jouduin saman tien basson varteen, ja siitä tuli myöhemmin Project-niminen bändi. ”Todennäköisesti näin Jussin ensimmäistä kertaa, kun Eevan Tyttäret soitti Lappeenrannan kesäteatterin lavalla. En ollut ikinä soittanut nopeaa skedepunkkia, ja muistan, että Jussi nauroi meikälle, kun yritin pysyä bassolla mukana ja jalka tamppasi ihan hirveästi
24 late heelflippiä. Se tekee, kirjoittaa, sanoittaa ja säveltää biisejä. Ehdotettiin sitten nollie takajalan 61 hangup220_NEW.indd 61 hangup220_NEW.indd 61 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Jussin skeittauksesta on jäänyt mieleen yksi tosi kirkas hetki Lappeenrannan Ala-Cityn ditsillä. James Kelchin kuvat Thrasherissa oli nähty. Jussi on sairaan luova tyyppi. Olihan se aika voittajamatskua. Jengi ei meinannut uskoa sitä. Mulle jäi fiilis, että Jussi ei koskaan miettinyt skeittausta kilpailuna, vaan hauskanpitona ja yhdessäolona. Monille on unelma, että voittaisi jotkut kisat – Jussille ei. Soundcheckin ja keikan välissä Jussi veti minillä yhden runin ja jengi huomioi sitä aika isosti. Toinen hetki oli skeittauksen SM-kisojen jatkobileet, joissa oltiin Projectin kanssa soittamassa. Oli viihdyttävää katsoa, saako se ne päälle. Se oli myös aika hyvä kitaristi ja biisintekijä. Jussi oli myös kaikkein suvereenein skeittaaja, jonka olin koskaan nähnyt. Fs 27 no se pi ck 27 re ve rt Ku va : Ju ss i Ta kk in en päähän ja ajalle ominaisesti tosi isot housut ja nuhjuiset vaatteet. Jussi veti niin suvereenisti, että sitä ei huomannut tyylistä. Se oli yksi niitä hetkiä, jolloin tajusin, että mun ei tarvitse välttämättä enää jatkaa skedeystä, vaan ehkä keskityn musiikkiin. Jussi poppasi nollien todella korkealle, polkaisi heelflipin, kätsäsi ja ländäsi tyylipuhtaasti. Meikä on itse kanssa niin päsmäri, että me tultiin hyvin toimeen. Jussi skeittasi ja me ehdoteltiin trikkejä, joita se voisi testata. Sitten joku kertoi, että se veti koko ajan switchinä. Sillä oli jyvät ja meikä tykkäs miettiä, miten ne asetellaan järjestykseen. Ja kaiken lisäksi vielä mimmit diggasi siitä
Keväällä 1993 hommasin kahdeksanraitaisen kelanauhurin, ja pian paikalliset bändit alkoivat tulla luokseni demoja äänittämään. Mutta onhan se sellainen statement. Muistelisin, että ensimmäisillä keikoilla Jussilla oli tapana hypätä lavalta Saimaaseen, mikäli sellainen mahdollisuus oli tarjolla. Koska hekin ovat sielultaan vannoutuneita punkkareita, Bodomit halusivat aina kuulla Anal Thunderin uudet kappaleet. ”Ensikohtaamiseni Jussin kanssa lienee tapahtunut rippikoululeirillä, jossa olin isosena joskus 90-luvun alussa. Se on satuttanut lähinnä itseään. Istuttiin meidän toimistolla joulun alla. Jälkikäteen kuulin, että hän oli käynyt matkalla sodan joulukuusia vastaan jossain Lauttasaaressa. Selvinpäin ollessaan Jussi on jopa vähän hiljainen, mutta siitä kuoriutuu tietynlainen peto, kun se saa vähän juomaa alleen ja pääsee lavalle. Nauhoitussessiot muistan valtavina ilottelutapahtumina. Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua Jussi esittää Anal Thunder Syndromea tai jotain toista punkoopperaa lavalla, ehkä vähän vanhempana ja viisastuneempana.” ANSSI KIPPO Lappeenrantalaisen Astia-studion omistaja. Jussilla on ollut näitä humalatilan aiheuttamia ylilyöntejä, mutta ikinä ei ole käynyt mitään vakavaa. Eläkeläisten, Pää Kiin, Karkkiautomaatin ja Pelle Miljoonan musiikkia. Jälkimmäisestä toimii oivana esimerkkinä Will Fuck for Crack -julkaisulta tutun My Ass -veisun kitarasoolo ja etenkin sen jälkimmäinen puoli.” hangup220_NEW.indd 62 hangup220_NEW.indd 62 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30. Julkaissut Anal Thunderin lisäksi mm. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu, kun Anal Thunder on keikalla. Ja vaarallisuus. Silloin syntyi tietty hylkiöasenne. Se on lyömätön sanoittaja ja peloton tyyppi. Mutta se on toisaalta tärkeää sanoitusten kirjoittamisessa. Ajattelin, että tämä taitaa olla aika menevä kaveri, kun sille päälle sattuu. Joku viisas sanoi, että jokaisen, joka kirjoittaa, täytyy kokea yksinäisyys. Se on jättänyt identiteettiin position, josta on vaikea pyristellä irti. Bändiltä, joka pyrkii aina keksimään uusia temppuja, punk-ooppera oli suorastaan looginen temppu. Sanoituksissa on usein kaksi tasoa: henkilökohtainen ja yleinen. Ei se muutenkaan ole mikään tyhmien ihmisten bändi. Aina ne jotain jäynää keksii, etenkin Jussi. Kitaristina Jussista on mieleeni jäänyt väkevä lavakarisma, energisyys ja hieno melodian taju. Miksasin myös Jussin Project-yhtyeen keikkoja ja innostuin heistä niin paljon, että teimme yhdessä mini-CD:n. ”Eihän tämä Hangup ole mikään lasten lukemisto. 26 M el on Gr ab 20 02 Ku va : Ta kk in en 62 fro nt 3.7 5 in ch es w id e ba ck 9 in ch es ta ll Ph ot o by : Ka rp in sk i tm_axel_hoepad.indd 2 tm_axel_hoepad.indd 2 6/10/21 10:17 AM 6/10/21 10:17 AM Jussin lahjakkuus on ehdottomasti sanoituksissa. Tein samoihin aikoihin yli 20 äänityssessiota erään Children Of Bodom -yhtyeen kanssa. 20-minuuttisen punkbiisin tekeminen oli niiltä rohkea veto. Jussi on monilta osin positiivisesti edukseen erottuva muusikko ja kitaristi. Vaikka Jussi saattaa olla muuten hieman huuruisa, hänellä on aina erittäin selkeä visio siitä, mille musiikin tulee kuulostaa. Jussi on kekseliäs ja ehdottomasti skarppi kaveri soittaakseen bändissä nimeltä Anal Thunder. Ennen Anal Thunderin äänityssessioita miksasin usein heidän live-esiintymisiään. Ellen väärin muista, siihen kului tasan 11 sekuntia. Olisikohan Drink Myself To Death ollut eniten heidän sydäntään lähellä. Äänitykset tehtiin aidolla punk-asenteella, mutta tinkimättä soiton tiukkuudesta. Ei se kaupallisesti mikään järkevä veto ollut. Jossakin sessiossa rumpali Torso laittoi Maggis-pullon rumpuhuoneen toiseen päähän ja tuijotti putelia koko äänitysten ajan. Koskaan ei voinut tietää, mitä sessiossa voisikaan sattua. Punkilla vietetty aika jätti varmasti moniin myös negatiivisia jälkiä. Siihen aikaan, kun tutustuin Jussiin, hän oli kova ottomies. En valitettavasti muista siitä juuri mitään. ET:n musiikissa oli jotain erityistä, joka erotti heidät kaupungin muista yhtyeistä. Jussin biisit on teini-iästä asti kertoneet niistä ajoista, joita eletään, siitä positiosta missä hän on. Sonyn kanssa oli jotain diilivääntöä, mutta Jussin tuntien itsensä myyminen oli viimeinen asia, johon hän olisi suostunut. Me näytettiin niin järjettömiltä ja käyttäydyttiin niin huonosti. Terävän sävellyskynän ohella skarppi huomiointikyky ja taito katsoa asioita poikkeuksellisesta vinkkelistä ovat sellaista, jota olen aina hänessä arvostanut. Olen sen muutaman kerran kuunnellut läpi, ja onhan siinä hetkensä. Silloin näkee kirkkaasti, kun ei koe kuuluvansa joukkoon.” JOOSE BERGLUND Stupido-levy-yhtiön perustaja ja omistaja. Niillä on aina joku päämäärä ja juju niiden tekemisessä. Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa tuntui siltä, että siellä oli me ja sitten se vakava outo, suvaitsematon ja syrjivä maailma. Jussi veti sitten aikamoiset tymät siinä ja lähti kotia päin. Äänittänyt ja tuottanut Anal Thunderin lisäksi muun muassa Children of Bodomia, Impaled Nazarenea ja Stam1naa. Äänitysten ohella miksasin Eevan Tyttärien keikkojakin ja muistan bändin nauttineen melko laajaa underground-suosiota. Kun rumpuraidat olivat ripeästi purkissa, sipaisi hän kolmen vartin putelin yhdellä huikalla. Oli palaverin tynkää ja myös palaverijuomia. Anal Thunderista tekee ainutlaatuisen jokin lappeenrantalainen hulluus. Useimmiten oli. Joukossa oli yhtye nimeltä Eevan Tyttäret, jossa kitaraa soitti eräs Jussi Vento. Se julkaistiin studioni kautta. Ei siitä tule Spotify-kuuntelurahaa eikä se soi radiossa
M el on Gr ab 20 02 Ku va : Ta kk in en fro nt 3.7 5 in ch es w id e ba ck 9 in ch es ta ll Ph ot o by : Ka rp in sk i tm_axel_hoepad.indd 2 tm_axel_hoepad.indd 2 6/10/21 10:17 AM 6/10/21 10:17 AM hangup220_NEW.indd 63 hangup220_NEW.indd 63 18.6.2021 9.30 18.6.2021 9.30
Se tarkoittaa, että huomenna Pete palaa takaisin”, Martti sanoi. Jo kaukaa he näkivät, että kaikki ei ollut niin kuin piti. Nyt Ilkka oli pukeutunut siskoltaan lainaamiin mustiin, kireisiin farkkuihin ja mustaan t-paitaan, josta hän oli leikannut hihat irti. Viimeinen puoli metriä oli pystysuoraa seinää eli verttiä. Kohta se varmasti tulee. Lopulta kello soi ja koulu päättyi. Siä meet meijän luokan pahimman hikarin bileisiin?” Ilkkaa ei varsinaisesti ollut kutsuttu Hannan bileisiin, mutta hän oli kuullut niistä, koska Hanna istui luokassa Ilkan vieressä. Se ei oo tulossa tänne tänään, joten myö voidaan aivan yhtä hyvin lähteä. Ilkka tuijotti ramppia. Ramppi seisoi paikallaan, mutta kukaan ei skeitannut siinä. Kun eräs rinnakkaisluokalla oleva poika nauroi Ilkan uusille vaatteille, Ilkka hyökkäsi tämän kimppuun. Ilkka ei jaksanut keskittyä opetukseen. Ilkka vältti juuri ja juuri jälki-istunnon, mutta joutui pyytämään pojalta anteeksi kaikkien edessä. ”Lähdetään jonnekin skeittaamaan”, Martti sanoi. ”Valtava”, hän ajatteli. ”Mitä myö täällä tehdään. Pete oli legendaarinen verttiskeittari, jota ei ollut näkynyt vuoden 1989 jälkeen. ”Anna kun miä kerron. Ahdisti, päätä särki ja suussa maistui kamalalta. Tarinan mukaan Pete oli viimeisenä iltana uhonnut baarissa, että palaa takaisin kuuden vuoden, kuuden kuukauden ja kuuden päivän päästä. Pete oli lähtenyt kaupungista, koska oli saanut potkut töistä ryyppäämisen vuoksi. ”Verttiairi, aivan mahdoton”, Ilkka sanoi. ”Miksi siulla on tuollaiset vaatteet?” Martti sanoi. Koita nyt.” Ilkka astui rampille. Ilkka katsoi ramppia. ”Entä jos se tulee kun miä skeittaan?” ”Ei tuu. Mennään nyt”, Ilkka sanoi. ”Se on jossain muualla. En miä osaa skeitata verttiä”, Ilkka sanoi. ”Joo, mennään skeittaamaan. Niillä voi olla pullaa.” Ilkka ja Martti lähtivät pyöräilemään kohti Askon kotia. Ilkka tunsi olonsa hermostuneeksi. Hänen hymynsä oli valloittava. Tänään on 16. Se oli valtava. Pojat istuivat rampin vieressä olevalle penkille. ”Okei, mitä?” Martti sanoi. Se päivä olisi huomenna. Siellä ei taaskaan ollut ketään. Ilkka katsoi vielä kerran ramppia ja lähti sitten polkemaan kohti keskustaa. Oli noloa olla pukeutunut niin kuin Pete aikoinaan. Pojat eivät puhuneet hetkeen mitään. Kun Hanna kirjoitti, hänen kätensä liikkui rauhallisesti ja piirsi huoliteltuja kaunokirjaimia. toukokuuta 1995. ”Onpahan vaan!” Ilkkaa ärsytti. Kello on vasta kaksi”, Ilkka ajatteli. Jopa hänen käsialassaan oli jotain maagista. Viimeisellä välitunnilla Ilkan pinna katkesi. LAUANTAI Ilkka istui rampin vieressä olevalla penkillä. Kaikki skeittasivat kaduilla – hinkkasivat kurbia ja harjoittelivat erilaisia flippejä. KESKIVIIKKO Ilkka ja Martti katsoivat raviradan parkkipaikalla seisovaa vanhaa, suurta skeittiramppia. Tehdään jotain muuta”, Ilkka sanoi. Pete oli grindannut rampin päällä olevia putkia niin kovaa, että niistä oli lähtenyt kipinöitä. Huomenna se tulee Teksti: Antti Tietäväinen Kuvitus: Hans-Peter Schütt hangup220_NEW.indd 64 hangup220_NEW.indd 64 18.6.2021 9.38 18.6.2021 9.38. ”Koita siä tuota ramppia”, Martti sanoi. Välillä Hannan rinnat painautuivat pulpetin kulmaan niin, että niitä saattoi vilkuilla kaula-aukosta. ”Huomenna se tulee”, Ilkka ajatteli. Meen Hannan bileisiin.” ”Hannan. ”Häh, se ei oo täällä!” Ilkka huusi. Lisäksi Peten kerrottiin nousseen laudallansa yli metrin rampin yläpuolelle. Huomenna se tulee.” Pojat kävelivät pyöriensä luokse. Baarissa tai jossain. Tää ramppi on ihan liian iso. Se oli noin kolme metriä korkea. Oli vuosi 1995, eikä kukaan enää skeitannut verttiä. ”Mennään hankkimaan miulle viinipullo.” ”Aijoks siä riipasta lärvit?” ”Joo. Ilkka ei voinut ymmärtää, miten sitä olisi mahdollista skeitata niin kuin Pete. ”En miä. Lisäksi muut oppilaat kyselivät Ilkalta jatkuvasti tämän uusista vaatteista. ”Koita siä tuota ramppia”, Martti sanoi. Opettaja tuli keskeyttämään tappelun. ”Ehkä se tulee vasta myöhemmin. ”Mennään.” Pojat lähtivät hankkimaan Ilkalle viinipulloa. ”Mitä siä höpiset?” Martti kysyi. Ilkka oli hiljaa. ”Häh, se ei oo täällä!” Ilkka huusi. Ilkan hengitys salpautui. Mutta tullaan huomenna tänne takaisin. ”Kuuleks siä?” Martti kysyi. Mennään hyllylle odottamaan.” Pojat kiipesivät rampin päälle. ”Tehdään jotain muuta”, Ilkka sanoi. Hanna oli todella hot. Hän tajusi, että jotain mieletöntä tulisi tapahtumaan. ”Mennään Askolle pelaamaan Mortal Kombatia.” ”Hyvä idea. Koulun jälkeen Ilkka ja Martti pyöräilivät rampille. Hän ei voinut irrottaa katsettaan rampista. Hänen silmissään oli jännä katse. Ilkka katsoi ramppia. Ilkka yritti muistaa, milloin oli viimeksi skeitannut raviradan rampilla. Aika kului hitaasti. Hänellä oli krapula. ”Lopeta. Siitä oli pitkä aika. PERJANTAI Koulupäivä meni huonosti. Ilkka heräsi ajatuksistaan. Ilkka katsoi alas kaareen. Pojat lähtivät polkemaan kohti ramppia. Ilkka muisteli temppuja, joita Pete oli rampilla tehnyt. TORSTAI Koulupäivä eteni hitaasti. Tavallisesti Ilkalla oli päällä ylileveät vakosamettihousut, World Industriesin tai jonkin muun skeittimerkin huppari ja pipo. ”Äh, en miä osaa skeitata verttiä.” Seurasi hetken hiljaisuus
”Näytä!” Ilkka sanoi. ”Katsokaa, miten leveästi tuo rouva hymyilee”, Asko sanoi ja osoitti ohi kävelevää keski-ikäistä naista, ”On varmaan saanut kovaa kyytiä joltain kuskilta hevostallien takana.” Ilkka ja Martti alkoivat nauraa. ”Hei, pitää mennä. Mitä enemmän hän ramppia tuijotti, sitä arvokkaammalta se tuntui. Mennään uimaan”, Martti sanoi. ”Lämpenemään päin”, Ilkka sanoi. ”Nyt se tulee”, hän ajatteli. ”Okei, mennään, mutta tullaan huomenna takaisin. Vähän ajan päästä Ilkka sai koottua itsensä. Ilkka lähti bileistä ja meni torille, jossa hän joi viinipullon tyhjäksi. ”Tehdään jotain muuta. Ilkka hämmästyi, mutta ei sanonut mitään. Ilkka ei vastannut mitään. Tilanne tuntui ahdistavalta. ”Ainiin, miulla on teille lahja”, Asko sanoi ja kaivoi repustaan vanhan skeittilaudan. ”Ai Asko...” Ilkka sanoi ja laski pään polviin. Ilkka katsoi hasispalaa. Ilkka alkoi pumpata vauhtia rampin kaarelta toiselle. Hän laittoi jalat skeitin päälle. Ilkka pyysi tätä hakemaan hänelle pullon Marlin omenaviiniä. Pian hän palasi ja toi pullon Ilkalle. Ilkka tunsi kehossaan tärähdyksen, aivan kuin olisi saanut pienen sähköiskun. Martti hymyili ja pyöritteli päätään. ”Oldskool-skeitti! Mistä siä tuon sait?” Ilkka kysyi. Häntä ahdisti. ”Milloin tapaat Hannan uudestaan”, Martti sanoi ja tökkäisi Ilkkaa kyynärpäällä kylkeen. ”Okei, moi. ”Asko!” Martti huusi. Seurasi hetken hiljaisuus. ”Mieletöntä!” Ilkka sanoi ja istui penkille. Hän kertoi hauskan tarinan Mattilan äijästä, joka oli ollut raveissa niin kännissä, että hänet heitettiin ulos raviradalta. Martti alkoi nauraa. Kuka se. Jointti kiersi pojalta toisella. ”Äsken kun miä skeittasin, miä ajattelin, että miä oon se!” Ilkka sanoi. Aluksi Ilkka joi puolet viinistä, jotta sai kerättyä rohkeutta. 65 hangup220_NEW.indd 65 hangup220_NEW.indd 65 18.6.2021 9.38 18.6.2021 9.38. ”Noh, mites Hanna, saitko?” Edellisen illan tapahtumat palasivat Ilkan mieleen: Rampilta pojat menivät Alkon kulmille. Poikien kaveri Asko käveli kohti ramppia. ”Eiks se oo vieläkään täällä?” ”Ei oo näkynyt...” Martti istui Ilkan viereen. Yhtäkkiä jotain kummaa tapahtui. Pitäiskö polttaa se?” Asko kysyi. Huomenna se taas tulee”, Ilkka sanoi. Pilvi vaikutti Ilkkaan todella vahvasti. Asko hymyili ja pyöritteli päätään. Hän katseli raveihin meneviä ihmisiä. Mies nauroi, otti Ilkan rahat ja lähti Alkoon. Ilkka katsoi lautaa. Tämän jälkeen hän meni Hannalle. Renkaat olivat isommat kuin poikien skeiteissä. Aivan erilaista kuin se peruslätkä, jota pojat olivat aiemmin polttaneet. ”Joo, kiitti! Nähdään”, Martti sanoi. Martti pyöritti päätänsä. Loppuillasta Ilkalla oli vain hämäriä mielikuvia. Hänellä oli selässään valtava rinkka. Laudan pohja oli musta ja siinä luki Hosoi Hammerhead. Viini alkoi nousta päähän. Ramppi veti Ilkkaa puoleensa maagisella tavalla. Hannan luona Ilkka huomasi, että bileissä oli vain tyttöjä. Makea haju täytti ilman. Ja kiitti!” Ilkka sanoi. Asko oli ollut raveissa keräämässä pulloja. ”Skeitataan vähän”, Ilkka sanoi. Ilkka osallistui korttipeliin, mutta sekosi jatkuvasti laskuissa. Se oli leveämpi kuin poikien laudat ja sen takaosa oli neliskulmainen. Asko sekoitti muruset tupakkaan, käänsi jointin ja sytytti sen. Parhaimmillaan vauhti riitti kohtaan, jossa seinä kaartui pystysuoraksi seinäksi. Hän muisti juoneensa jonkun kanssa kossua ja tapelleensa häntä koulussa haukkuneen pojan kanssa. Myös Ilkan mieliala parani hieman. ”Löysin raviradan roskiksen takaa”, Asko vastasi. Hän oli hieman hämmästynyt nähdessään Ilkan, mutta kutsui tämän sisälle. ”Koita siä!” ”En miä”, Martti sanoi. Ilkkaa ahdisti. ”Huomenna se taas tulee. Sen jyrkät kaaret kohosivat korkealle taivaalle. Mitä siä höpiset?” ”Ei mitään, et siä tajua”, Ilkka sanoi ja nauroi. Vähän ajan päästä paikalle tuli joku spurgu. Pojat hyppäsivät pyöriensä selkään ja lähtivät polkemaan kohti uimarantaa. ”Hei, miulla ois pieni pala hasista. ”Hei, kato kuka tuolta tulee!” Martti huusi. Ilkka havaitsi monia tuttuja kasvoja, mutta ne näyttivät erilaisilta kuin ennen: jotenkin paljon karismaattisimmilta. ”Pete varmaan skeittasi tällaisella”, Ilkka ajatteli. Hetkeen kukaan ei puhunut mitään. Se hajosi pieniksi murusiksi. Ilkka katseli ramppia. Asko lämmitti hasista sytkärillä. ”Miä ajattelin, että miä oon se!”, Ilkka toisti. He joivat Schweppesiä ilman viinaa ja pelasivat korttia. Rampin päällä olevat putket olivat vielä kaukana, mutta tunne itsensä ylittämisestä tuntui mahtavalta. Ilkka otti Askon tuoman vanhan skeittilaudan ja astui rampille. Martti nauroi Askon jutulle. Pitää viedä pullot kauppaan”, Asko sanoi. Loppuilta ei mennyt putkeen. Ilkka soitti ovikelloa. Se oli pehmeää ja öljyistä. Asko lähti. Pian Martti saapui. Ilkka säpsähti hereille. Hanna avasi oven
Ri m bb a W all rid e Ph ot o: Ju st us Hi rv i hangup220_NEW.indd 66 hangup220_NEW.indd 66 18.6.2021 10.00 18.6.2021 10.00
Niclas Anero Wallride crooks to fakie Photo: Vantte Lindevall Tommi Björk Ollie up –Wallie Photo: Justus Hirvi hangup220_NEW.indd 67 hangup220_NEW.indd 67 18.6.2021 10.00 18.6.2021 10.00
M at s M iin al ai ne n Fs ro ck ’n ’ro ll Ph ot o: Vi lle Jo ki ne n Arsi Keva Fs wallride Photo: Juha Nikkinen hangup220_NEW.indd 68 hangup220_NEW.indd 68 18.6.2021 10.00 18.6.2021 10.00
Tito Aiha Nosebluntslide Photo: Keke Leppälä Mogi Ollie Photo: Vantte Lindevall hangup220_NEW.indd 69 hangup220_NEW.indd 69 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
42 Rune Glifberg: Madonna Photo: Keke Leppälä hangup220_NEW.indd 70 hangup220_NEW.indd 70 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Jaakko Ojanen Boardslide Photo: Vesa Ritola hangup220_NEW.indd 71 hangup220_NEW.indd 71 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Pentti Linnamaa Fs boneless wallride Photo: Samu Karvonen hangup220_NEW.indd 72 hangup220_NEW.indd 72 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
45 Viktor Palomäki: Ollie Photo: Vantte Lindevall hangup220_NEW.indd 73 hangup220_NEW.indd 73 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Biddy Boo Bs Flip Photo: Mikko Kempas hangup220_NEW.indd 74 hangup220_NEW.indd 74 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Lauri Ojanen Invert Photo: Vesa Ritola Eero Tyrisevä: Ollie Photo: Arttu Heikkinen hangup220_NEW.indd 75 hangup220_NEW.indd 75 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Jussba 50-50 Photo: Ville Jokinen Miro Silvennoinen Switch wallride Photo: Risto Laivo hangup220_NEW.indd 76 hangup220_NEW.indd 76 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Pentti Järvelin Bs ollie fakie nosegrind Photo: Harri Tarvainen hangup220_NEW.indd 77 hangup220_NEW.indd 77 18.6.2021 10.01 18.6.2021 10.01
Cairo on todella mukava kaveri ja oli pelkästään innoissaan siitä, että saa matskun vielä videolle. Tämän artikkelin lähtökohta on tavallaan täysin vastakkainen. Cairo oli tuonut kokonaisen armeijan ammattiskedeejiä seuraamaan Eeron Transworld-debyyttiä. Voitte vaan kuvitella, miltä ujosta 16-vuotiaasta suomalaispojasta tuo tilanne voi tuntua. Pro-skeittareihin törmättiin usein Macballa, spoteilla ja yöelämässä. Rullalautatoimittajan työhön kuuluu etuoikeus ja vitsaus tavata proskeittaajia työn puolesta. Yleensä sovitut haastattelut tuottavat harmaita hiuksia, pitää tehdä työtä ja säätää mahdollisesti jonkun agentin kanssa, ja milloin mikäkin maailman stara saapuu Hummerilla minnekin. Eero päätyi Transworldin sivuille printtiin ja Flipin kanssa Amerikan-matkalle. Ajateltiin, että mennään sinne ja vuokrataan kämppä. Jutut on kerrottu jo Thrasheria ja nettipodcastia myöten useaan kertaan, tai sitten tyypin kanssa ei haluaisi astua tapaamisen jälkeen enää edes samaan pelastusveneeseenkään. Tämän jälkeen Cairo pyysi meitä mukaan etsimään spotteja, ja samassa siinä päivän aikana Amerikan pojat ihmettelivät Eeron skeittausta. VESA RITOLA 2001 loppuvuodesta päätettiin Tipin (Timo Hätinen) ja Eeron (Anttila) kanssa lähteä Barcelonaan skeittaamaan. Cairo kuumotti Briania ottamaan kuvaa Eerosta, mutta Eero ei suostunut mihinkään, koska kaikki oli kuulemma liian helppoja. Toivottiin, että kämppä löytyisi pidemmäksi aikaa. Seuraava ilta koitti. Päivisin tietysti kierreltiin ympäri kaupunkia ja kuvailtiin, joten se kämpän etsiminenkin oli hiukan toissijaista. Meillä ei ollut kämppää eikä mitään hostellia etukäteen katsottuna, kun ei silloin vielä ollut nettisysteemeitä, joista katsella valmiiksi. On myös hyvin tyypillistä, että haastattelua siirretään, koska on tiukka aikataulu tai ei muuten vain yhtään fiilistä. Sovittiin näin. Paikan päällä huomattiin, ettei se kämpän löytäminen ollutkaan niin helppoa. Koko pro-jengi oli aivan fiiliksissä, joten tästä lähdettiin suoraan Plaza Tripin viereiseen rokkibaariin jatkoille. Eräänä päivänä spotteja etsiessä Llucmajorin alueella kuultiin epäilyttävää kolinaa kulman takaa ja huomattiin, että siellähän on Cairo Foster hyppimässä hänkkään. Tai minkälaisia havaintoja voi tehdä legendoista tai vähän myyttisimmistä vetäjistä samoilla sessareilla. Itse olin tuhlannut kaikki rahat ja lähdin takasin Suomeen. Eero oli voittanut sievoisen summan käteistä Proskaten kakkossijasta, Tipi lähti etsimään puhelinmyyjän hommia ja itse otin loparit Teleringistä. Ei mennyt montaa yritystä, kun Cairo teki crookedin tähän reiliin, ja se päätyi ERG:n The Kuumotus -videon kaveripätkään. Lainasin Eerolle omaa complariani, joka oli tietenkin aivan erilainen, kun Eeron oma. Eero alkoi hyppimään nollie bs heeliä reilin yli, ja se oli alkuun heti nähtävissä, että temppu on tulossa. Mentiin varovasti lähemmäs kysymään, onko ok kuvata videolle, sillä Cairon mukana oli vain Transworldin valokuvaaja Brian Uyeda. Ehdotin treffejä seuraavalle illalle Catalunya Plazalle, jossa Eero oli kaavaillut jotain sen kuuluisan kaidegäpin yli. Asuttiin sitten hostellissa ja maksettiin joka aamu uusi yöpymismaksu. Ei mennyt kuin pari yritystä, ja temppu oli ländätty. Useampi on törmännyt pro-vetäjiin aivan sattumalta Suomessa ja maailmalla liikkuessa. Ricky Oyola, Kenny Reed, Paul Shier, Kenny Hughes, Clint Peterson, Justin Strubing, Tom Penny ja paljon muita. 78 Tekstin koonti: Joonas Pulkkinen Kuvitus: Arsi Keva Tapasin pron hangup220_NEW.indd 78 hangup220_NEW.indd 78 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Jos vielä on sattunut tyyppiä jollain lailla ylöspäin katsomaan, voi yhteisestä juttutuokiosta muodostua todellinen antikliimaksi. Lukuisten ländien ja wheelbaittien jälkeen kuitenkin dekki meni poikki. Mitä nämä satunnaiset tapaamiset kertovat ammattilaisvetäjistä, kun kaksi skeittaajaa tapaa täysin vilpittömästi. No, Eero oli edellispäivänä tehnyt gäpistä tren yli, eikä pitänyt sitä minään. Tipi jäi etsimään duunia ja kämppää
Valehtelematta flipit lähtivät lantion korkuisina, hirveistä vauhdeista, ja samalla lailla switchinä ja normaalisti. Se nyt ei kovin yllättävä, koska piti ite järjestää ittensä sinne. Luulen, että Dylanilla oli samanlainen aura ja vaikutus niihin, jotka näkivät sen skedeevän. Kun shreddaajat pysähtyivät kohdalle, todettiin, että siinähän oli Frank Gerwer ja Peter Ramondetta. Mutta se, että se on yksin siellä kaupassa tiskin takana hiljaisena arkipäivänä, eikä ketään muita käynyt siellä sen reilun tunnin aikana, kun siellä olin. Lähdettiin sitten kruisailemaan Gerwerin perässä jonnekin kujille, ja kohta jo kömmittiin sen kämpille. Gerweri vaan tokaisi, että hän asuu tässä nurkan takana, joten tulkaa sinne, niin vaihdetaan sinulle laakeri. Haslam oli ihan ihmeissään, ja kyseli että miten vetelen niin paljon trikkejä samaan reiliin (vaikka trikit sinänsä olivat iisejä). 100% häjässä otettiin kaverikuva, mutta nimmari dekkiin unohtu. Muistan, kun käytiin Hertsikan droppireilillä ja Haslamilla oli tarve yhdelle valokuvalle; olisiko ollut Globen mainokseen. Kivi kertoi joskus, kuinka rajua oli nähdä aikoinaan H-streetin Hokus Pokus ja tajuta, että skeitillä voi oikeasti tehdä jotain, mistä ei ollut siihen asti edes osannut kuvitella. Austyn Gillette = mind blowing Oltiin Berliinissä 2012 ja törmättiin parina päivänä Habitatin jätkiin: Mariukseen, Delatorreen, Austyniin ja kuvaaja Brennan Conroyhyn, jotka olivat kuvaamassa kaupungissa. Gino katsoi tennistä telkkarista, ja ite hädissään koittaa ettiä mitä vaan XL-ostettavaa. Se paikka olin entinen hautaustoimisto. Häjässä koittaa olla coolisti, mutta ei tahdo millään onnistua. TUME Muutamia vuosia sitten mielestäni yksi skeittauksen ammattilaismaailmaa koskevista suurimmista kysymyksistä oli se, miten industryn tyylikkäim79 Tapasin pron hangup220_NEW.indd 79 hangup220_NEW.indd 79 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Toinen samanlainen hetki oli ensimmäistä kertaa Malmön Vert Attackissa, kun näin Jimmy Wilkinsin, Bob Burnquistin ja muut skeittaamassa kunnolla verttiä. Sama kävi itse asiassa myös parin muun Antizin teamiläisen kanssa, ja siitä oon oppinut, että ensivaikutelma pettää melkein aina. Oasista oli taustamusana. Eihän sellaiseen myllyyn osannut valmistautua: se toiminta on aika kaukana siitä, mitä itse on tehnyt viimeiset 20 vuotta. Ai niin, se kuvaaja oli nykyisin DC:n team managerina toimiva Gaston Francisco, josta jäi tosi hyvät vibat. Siinä näkyi ammattimiehen ja harrastelijan ero: toinen oli töissä, toinen skeittasi huvikseen. Muut lie sellaisia ei niin yllättäviä, mielistelyä baaritiskillä -tyylisiä. Tervehdin huutamalla taksin ovelta ”Wadap Dill!” Moikkas takas hämmentyneenä. Sovittiin treffit Johanneksenkirkon puistoon, ja kun pääsin mestoille, liukasta muovikurbia hinkkasi Chris Haslam, ja jo silloin varsinaisen pro-uransa lopettanut Clint Peterson neppaili flättiä. Gerweristä jäi todella hyvät fiilikset: todella avoin ja sydämellisen oloinen tyyppi, jonka avoimesta asenteesta tuntemattomia skedeejiä kohtaan olen koettanut ottaa esimerkkiä. Sillä oli ihan sairas meno ja se muun muassa säkitti kisaranissa parkin isoimpaan hänkkään, nousi ylös ja teki sen tempun päälle. Lentokentältä dropattiin reput ensin hostellille ja lähdettiin samoin tein kruisimaan täysin fiiliksissä katuja ristiin rastiin. Meillä kävi tsägä: kaksi skedeejää kruisailikin suoraan meitä päin, ja ajateltiin kysyä reittiä lähimpään skedekauppaan. Skeitattiin reiliä yhdessä, ja itse aloitin tuttuun tyyliin boardeilla, fiftareilla, lipslideilla – eli ihan perussessarit spotilla. Esa halusi näyttää ulkomaalaisille kavereille spotteja ja totta kai lähdin mukaan. Petersonista jäi sen sijaan lähinnä koominen muistijälki: se puhui jatkuvasti itsekseen auton takapenkillä, kasteli ikkunasta ja höpötteli juttuja, ja aika nopeasti höpinästä tuli sellaista mukavaa taustahälyä, johon ei enää kiinnittänyt edes huomiota. Sisällä baarissa tuijotti mua, mutta kumpikaan ei mennyt jutteleen, kunnes tuli heikohko olo ja takas kämpille. Jännin tapaaminen kuitenkin on ehkä, kun menin käymään Ginon kaupalla silloin, kun sillä oli se Long Islandilla. NIKOLAI ALIN Haslam & Clint Peterson Ensimmäinen selkeä muisto pro-skeittarin tapaamisesta, mikäli Proskatea ja muita skaboissa spottailuja ei lasketa, ajoittuu noin vuoteen 2010. Tää tais osua aika hyvin niihin Dillin bailuvuosiin. Ihan kusipäänä pidin pitkään, mutta nyt en enää voi oikein muodostaa sen kummempaa mielipidettä, kun en ole kaverin seurassa viettänyt aikaa juuri koskaan. Kerrottiin paskaksi menneestä laakerista ja että etsitään lähintä skedekauppaa. WU-TOM Mulla ei ollut heittää Method Manille röökii ku se pyys. Se teki siihen reiliin tasan yhden tempun, ss nosegrindin, jota se hinkkasi ehkä puolisen tuntia. Me lähestyttiin varovasti sessareita, kunnes Pontus näki meidät ja huusi vihaisesti: ”Where’s your skateboards!?” Ei me osattu siihen mitään kai sanoa ja hissukseen sitten vaan lähdettiin meneen. Muistan ikuisesti, miten päräyttävää oli nähdä Austyn Gilletten skeittaavan flättiä. Puolen tunnin päästä oltiin jossain päin Market Streetiä, kun Tommilta levisi laakeri ja piti alkaa metskaamaan lähintä skedekauppaa, koska varalaakerit olivat kämpillä. Olin vastikään päässyt Seven Inchille, ja yhtenä päivänä Esa (Hytönen) soitti kuvailemaan – sillä oli kuulemma joku valokuvaajafrendi käymässä, ja autossa olisi tilaa. Oltiin oltu kaupungissa ehkä tunti, ja löydettiin itsemme Gerwerin sohvalta silittelemässä sen kissaa sillä aikaa, kun se vaihtoi Tommin laakerin ja neuvoi kartasta mestoja, missä kannattaisi käydä. Pistin sen piikkiin jäyhän meiningin sekä omalta että Ginon osalta. Vert Attackissa käynnin pitäisi kuulua mun mielestä jokaisen skeittarin reissukalenteriin vähintään kerran elämässä. Toinen tarina tulee mieleen Pontus Alvista. Me päädyttiin pitkällä karavaanitourilla Malmöön ja jotenkin löydettin silloin komeimmillaan oleva Steppe Side DIY, jossa oli kunnon grillisessarit käynnissä. Gerwer & Ramondetta Lähdettiin intin jälkeen 2011 Tommin (Björk) ja Sepin (Laukkanen) kanssa San Franciscoon kuukaudeksi skeittaamaan ja aistimaan isoa maailmaa. Kun postasin sen kuvan, Ruikka luuli, että Ginolla oli Lakait ja pahotti mielensä (molemmat oli silloin Nikellä). Haslam oli tuohon aikaan kovaa kamaa ja teki vaikutuksen; ei pelkästään skeittauksellaan, vaan olemalla todella mukava – ja oikeastaan tosi tavallinen hemmo. Ois ollu kova jotain koettaa veistää, mut minkäs teet. Lopulta minultakin tuli yksi kuva noilta sessareilta: bs smith samaiseen reiliin, ja se kuva päätyi muistaakseni HangUpiin Osiriksen mainokseen. Mulle Austynin flättiskeittauksen näkeminen oli tällainen hetki: en kerta kaikkiaan uskonut, että sillä tavalla voi skeitata, enkä ollut ikinä nähnyt vastaavaa. Se Dill-episodi meni lyhykäisyydessään niin, että nousin voittajana vahvassa nousuhumalassa taksista trendibaarin edessä ja näin oitis Dillin röökillä edessä. PEF Dillin kohtasin New Yorkissa randomisti, mutta se ikään kuin kariutui mun laskuhumalaan. Vaikka tuo suoritus oli hyvin miehekäs, en silti pitänyt kaveria juuri minään, kunnes myöhemmin aloin vetämään Antizille itse ja Hugosta tuli yksi rakkaimmista ystävistäni. SAMU KARVONEN Näin Hugo Liardin ekaa kertaa kisoissa Linköpingissä Ruotsissa. Sen jälkeen se ei sitten skeitannutkaan
I don’t want to hear it.” Minä: ”Really. Jumalauta, mikä herrasmies!!! Olin 9-vuotias. How--” Al: ”Hold on, sounds bad. Sanchez oli Thrasherin kannessa samoihin aikoihin eli aika nosteessa. Ysärillä moni pro skeittari teki lisätienestiä myymällä tehtailta pöllittyä kamaa, jota ne sitten huutokauppasivat torikauppiaina siellä. You blew it. Siellä törmäsi päivittäin pro-skeittareihin, kultaa vuolemaan tulleisiin skeittinuoriin ja tuleviin Jackass-tyyppeihin. Halusin ottaa Alin mahdollisimman hyvin huomioon tämän kiusallisen mutta sitäkin tärkeämmän kysymyksen äärellä, joten pohjustin tilannetta muutamaan otteeseen illan aikana Aliin törmätessä. Se oli siihen aikaan myös vaarallinen paikka, joka sijaitsi Mission Districtin ”The Missionin” kupeessa, ja se toi oman mausteensa, kun seassa liikkui todellisia gangstereita.Yhtenä iltana juostiin karkuun, kun losilainen jengi oli tulossa tekemään drive-by-iskua sinne. Maantieteelliset sijainnit tarjosivat allekirjoittaneelle mahdollisuuden kysyä tätä polttavaa kysymystä vuoden 2016 Helriden jatkoilla asianomaiselta itseltään. I don’t want to insult you or disrespect you in any way, but I have to ask this. Uusia firmoja tuli ulos paljon, ja ensimmäiset huhut kuuli aina tietenkin EMB:llä, kun uusia yllättäviä kokoonpanoja oli yhdessä skeittaamassa tai kuvaamassa. You don’t even want to hear my question?” Al: ”Yeah man. Siihen aikaan se oli aika friikki homma. Aloitin keskustelun tyylikkäästi keskeyttämällä Alin ja toisen henkilön keskustelun, mutta jotta asia saataisiin niin sanotusti hoidettua alta pois, Al kuitenkin sanoi, että ”OK, just ask your question.” Keskustelu meni jotakuinkin näin: Meitsi: ”Ok. min pukeutuva henkilö, Al Davis, skeittaa sen hetkisen industryn vähiten tyylikkäimmälle vaatefirmalle, Asphalt Yacht Clubille. Se ihmetteli ja hangup220_NEW.indd 80 hangup220_NEW.indd 80 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Siellä oli porukkaa eri puolilta maailmaa, ja jopa venäläinenkin skeittari siellä taisi jonkin aikaa pyöriä. Rahaa ei kauheasti uskaltanut pitää mukana, koska riski oli aina, että jengiläiset tulevat ryöstämään. ALE LAUREAUS Embarcadero San Franciscossa oli ysärin alussa skeittauksen mekka. Satuttiin kerran Juuson (Mykkänen) kanssa paikalle, kun Henry Sanchez – aikansa kovimpia skeittareita – oli myymässä kamaa siellä ja ostettiin siltä kaikenlaista. Sukassa oli taala tai pari jemmassa. ”Hey dude, I have an important question I want to ask you later.” Myöhempi hetki koitti lopulta joskus valomerkin jälkeen. Henkka oli sen verran nopean rahan perään, että lähdettiin sitten sen valkoisella Honda Civic CRX:llä motellilta hakemaan käteistä ja viemään siltä ostettuja tavaroita sinne. I don’t want to hear it.” KIISKILÄ Saku Koivu on ehkä se kovin
81 Nikolai Alin 50-50 Photo: Justus Hirvi hangup220_NEW.indd 81 hangup220_NEW.indd 81 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43
Taisi olla kesällä, kun lähettelin ne. Joku nainen levitti kokkelit siihen ison peruskaaren päällä olevan betonisen penkin päälle ja hoiti hommat. Kun astuin ovesta sisään, tuulikaapissa edessäni kulki muuan Patrick Duffy. Vastaavanlaisia erikoisia sattumuksia tuli paljon reissujen aikoina. Ekana rullaa vastaan Rob Welsh ja moikkaa mua iloisesti. ”Me ei kuule käytetä kelloa täällä Burnsidessa”, Atchley vastasi. Yhtäkkiä hän kääntyy ja sanoo meikälle, että hienosti vedetty tänään! Meikä ihan hämillään, ja saan sanotuksi hädin tuskin englanniksi kiitokset. Jälkeenpäin vasta kuvista parinkymmenen vuoden jälkeen kuvia tarkemmin katsottua tajusin, kuka se oli. Ajattelin, et kumpikohan on hullumpi, Phelps vai se random läski. Niissä kurbeissa ei ollut nanoakaan vahaa. Muut siirtyivät katsomoon C-kirjaimen päälle. Sitten yhtenä päivänä, niin kuin joka päivä Friscossa, menin taas Pier 7:lle skedeen. Ihan paskanjäykkänä yritin jotain skedee. Sitten finaali alkoi ja Cardielia kuulutettiin, ja sieltä alkoi vertin päältä läski lennellä. Jamie Thomas oli siihen aikaan tuntematon poika Alabamasta, mutta veti aivan tolkuttoman kovaa ja isosti. Sitten menee noin viikko, niin Pate soittaa ja kysyy, että lähdenkö Kontulaan sessareille. Näin me saatiin Mayor of Embarcaderon siunaus, eikä joka päivä tullut sen jälkeen kuumottajia niskaan. Ja nyt ollaan hyviä kavereita! JUHO HAAPALA Rob Welsh Vietin itsekseni reilun kuukauden Kaliforniassa keväällä 2003. Ei oltu nähty Beefin keissin jälkeen, ja kun menin Paten luo Kontulassa ja kysyin, että saitko renkaat, niin Pate ei tunnistanut heti meikää. Saavutaan siis mestoille aamulla 9, ja koko show on mulle täysi shokki. Mutta jälkikäteen sain tietää, että se oli Brent, jolta menin kysymään, tietäiskö se, paljonko kello on. Tuona aikana vitutti kovasti lokaalin porukan kylmyys ja välinpitämättömyys. Sitten Welsh otti dekin ja näytti mulle trukkeja. Minulla on sellainen projekti, että pitäisi saada akseli näkymään näistä Indyistä.” Naureskeltiin sitä siinä sitten aikamme ja ihmeteltiin trukkeja. Siellä sataa yli 300 päivänä vuodesta, joten skedettiin joka päivä ulkona ja hallissa. Mä vastasin pöhnässä ja siellä oli Tony Hawk. EMB oli sen verran hierarkinen paikka, ettei sellainen oikein sopinut, ja se oli aika pahasti koulukiusattu siellä. SAMULI ”HESSU” HEINO Steve Rodriguez muutti mun elämän, ja John Cardiel Munsterissä. Respektit vaan kaikille, jotka siellä tekivät noihin aikoihin mitä tahansa temppuja. Sanoin, että olen Rad Mike, ja sitten Pat tajusi kuka olen ja kiitteli kovasti. Lähinnä biletti siellä, ja me sitten jaksettiin ainoina olla sen seurana iltaisin Hubballa, kun se kertoi stoorejansa ja imutti pilliänsä, ja me suomalaisina otimme vain viinaa. ”Siihen meni 2,5 tuntia”, se sanoi ja lähti meneen. Hän kutsui myös minut seuraavalle Birdhousen tourille. Chicagossa olin tottunut aivan erilaisiin amerikkalaisiin. Sheffeyn kanssa istuimme sunnuntaipäivänä Wallenbergilla, ja se oli ihan ihmeissään, kun kerroimme mistä olimme kotoisin. hangup220_NEW.indd 82 hangup220_NEW.indd 82 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. En kuullut mitään takaisin, joten ajattelin, että ketään ei kiinnostanut sponssata tätä finski-sloboa, kunnes seuraavana tapaninpäivän aamuna (just joulun jälkeen) soi puhelin joskus kuudelta aamulla. Welsh tuli ihan viereen istumaan ja kyseli kuulumisia ja että mistä olen. Eli kaksi pro-tapaamista samalla kertaa! RAD MIKE En muista tarkalleen vuotta, mutta SM-kisat pidettiin Eläintarhan parkilla. En muista sen tyypin nimeä nyt, mutta sillä oli jotain matskuja Static 2:ssa. Se oli kuullut, että Suomessa on karhuja kaduilla. Yks sen ajan semi-pro ei suostunut kertomaan minulle Pier 7:lla ohjeita 3rd And Armylle, koska ”Se on niin paska spotti, kun siellä vahataan kurbeja ja skeitataan muovia”. Ei mitää muuta temppua. Welsh veti sen perus Pier 7:n manupädin kurbia alhaalta ylös crookedilla koko ajan. Samassa puhelussa hän kysyy, että mistä Lohjalta saa ostettua halvalla talvirenkaat. ”Eikö näykin akseli?” No näkyyhän se, vastasin. nauroi, kun kuvasimme koko matkan ja höpöttelimme innoissamme suomeksi. Mukava kaveri, ja sellainen fiilis siitä välittyi mitä leffoistakin sai. Se läski sanoi päässeensä finaaliin ja että pitäisi keksiä joku temppu. Back To The City -kisoissa pääsin sattumalta kuvaamaan niin, että vieressä oli Rick Kosick, joka tosin siihen aikaan ei ollut vielä mitenkään tunnettu nimi. AKI KÄRJÄ Kun olin noin 16-vuotias eli vuosi taisi olla 1992, lähettelin sponsor me -videoita muutamiin eri firmoihin Amerikkaan. Sitten Patrick lähtee kävelemään sisään ja meikä herää ja huutaa: ”Hei Pat – ei sulla sattuis olemaan mitään tarroja?” Pat pysähtyy ja sanoo, että ei mulla ole kuin näitä ja kaivaa taskusta pikkupussillisen Plan B:n tarroja ja ojentaa ne meikälle. ”Katso: minulla on Indyt, vaikka skeittaan Venturella. Asustelin myös viikon Tonyn luona Carlsbadissa. Taisi vetää muun muassa Gonz-gapin paljain jaloin, mikä ärsytti lokaaleja, kun Alabamasta tullaan pistämään paikka uuteen uskoon. Meikä sanoo, että kiitos! Ja Pat sanoo ”Eipä kestä” ja lähtee hakemaan juomaa. Sitten yksi syksy Paten vaimo laittaa viestiä, että voinko antaa Patelle sun puhelinnumeron, että voitte mennä yhdessä sessareille. Sanoin, että totta kai voit. Siitä sitten Beefiin iltabileisiin. Siihen aikaan siis lähetettiin VHS-kasetteja ja ne piti konvertoida amerikkalaiseen standardiin, mikä oli aika kallis prosessi. Mesta haisee aivan kuselta, jengiä nukkuu joka paikassa; sieltä lehtereiltä aletaan heräileen ja huuteleen jotain epämääräistä. Saatiin kyyti takaisin vielä sinne siltä. Sama tapahtui, kun Jovontae Turner, Lavar McBride tai Mike Carroll saapui paikalle. Ohjasin Paten Euromasteriin, koska olin kesän alussa ostanut itselleni sieltä kesärenkaat! Sovittiin sessarit Kontulaan renkaittenhakureissun jälkeen. Sateen jälkeen siellä pohjalla saattoi olla vettä, vaikka sillan alla onkin. En tajunnut että se oli se, vaikka olin fanittanut sitä ihan kybällä sitä ennenkin. En tuolloin tiennyt kuka on Brent Atchley, eikä tiennyt varmaan moni mukaan Portlandin ulkopuolella. Hävetti aivan saatanasti, ja oli pakko lähteä meneen. Se ei tainnut asua San Fransiscossa siihen aikaan, eikä sitä sen koommin tullut nähtyäkään. Siitä se nainen sit droppasi kaareen ja suhi ympäri parkkia erittäin kovaa. Phelps alkoi repiä vertin hyllyn kaiteita ja sanoi, että hyppää täältä bänkkiin. James Kelchiin tutustuimme vissiin sen takia, että se oli siihen aikaan crack-koukussa, eikä se skeitannut kovinkaan paljoa. Yleensä ne pyrki ajamaan outsiderit ja rullaluistelijat siellä aika agressiivisesti veks. Pelkkää kiveä ja mitä lie trukin palasia. Aivan kauheella kaasulla pelkkää crookedia. Itse en saanut mitää muuta kuin hikisesti 50-50:n niihin kurbeihin. Olin lähettänyt Birdhouselle videon, tiimi oli vihdoin katsonut sen, ja ne halusivat laittaa minut Ponkesin kautta flow-tiimiin. Sillä oli jo valmiiksi kuivuneet veret naamalla, joten meikä oli jo ihan valmis himaan. Friscossa olin noin 1,5 viikkoa. Huhujen mukaan se asui makuupussissa EMB:n puskissa Antiheron originaalin Sean Youngin kanssa; Sean oli sellainen todella raffi street-kaveri, mutta todella mukava. Jason Dill ja Jeremy Wray skeittasivat ja kuvasivat siellä kanssa aika paljon, ja kun he tulivat paikalle, koko EMB meni katsomotilaan. Meikä oli, että mitä helee…koska kukaan ei ole sanonut mulle täällä vapaaehtoisesti sanaakaan! Siinä sitten jossain vaiheessa istahdin alas. Vastaukseksi tuli naurua ja huutelua kaikilta, jotka sen tilanteen kuulivat. Istuin hyllyllä, ja viereen tuli läski jäbä ja Phelps. Brent Atchley Friscosta lähdin moikkaamaan mun Chicagon frendejä Portlandiin. Sovittiin, että mennään sinne kuivana aamuna klo 9. Burnside oli tietty itsellä kiiltänyt mielessä pyhiinvaelluskohteena. Jonkun ajan päästä Welsh tuli näyttämään sitä trukkia. Kysyessäni kelasin mielessäni, että nyt kyllä mokasin. Selitin sille hommat, ja siinä sitten spekutettiin niitä näitä. Siellä tapasin noin yksivuotiaan Riley-lapsen — ja taisin jopa pitää sylissä. Ainakin sillon Pier 7:lla oli tosiaan vahauskielto
Mulla on sellainen mielikuva, että Paukkusen Anssi kuvaili sitä. Annoin sen lehti/DVD-paketin Pontukselle. Pontus Alv 2011 Berliinissä muotiviikoilla tapasin ekaa kertaa Pontuksen. Ensimmäinen, joka tulee siellä vas83 hangup220_NEW.indd 83 hangup220_NEW.indd 83 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Sitten näin, kun Greco käveli yksin sisään hotelliin. Lupasi palauttaa. Mysteerihahmo, jonka Static II:n parttia on tullut etenkin itse fiilisteltyä. En nähnyt rotsia enää koskaan. Itse olen edelleen siitä kuvasta aivan fiiliksissä, ja alkuperäinen on mun olohuoneen seinällä. Se venytti suun niin isoksi, että sai tuopin pysymään silleen ja meni siitä käsiseisontaan. Muuten heitetään pari ja kolmatta erillistä lukua ja yrität saada isoimman mahdollisimman luvun. Pirinen sanoi, että ilman muuta, ja totta kai sen ikäisenä uskoi sitä Amerikan maailmaa ja oli tähdet silmissä, että vau jes. Jos esimerkiksi heität 1-2-3 häviät heti, mutta 4-5-6, niin voitat heti. Siinä se Haslam sitten pyöri muistaakseni noin kaksi viikkoa nurkissa. JARKKO POROPUDAS Menin vuonna 1996 Seattleen Henkan kanssa. Ja paidat menivät kuumille kiville. No me sitten juodaan siinä kaljaa ja jauhetaan paskaa, ja se yht’äkkiä nousee siitä ja ottaa kurkut pois. Pietari ei siihen aikaan enää niin hirveästi skedennyt, mutta ohjasi sitten Steven meille, että tuolla on frendin kauppa, että mene tuonne. Siellä taisi olla sen leffan Bulgarian ensi-ilta. Niinpä tehtiin. joi kädellä seisoen bisseä. Hetken päästä ovikello soi ja muistaakseni Tiittanen menee avaamaan oven. Annoin uuden army-rotsin. Sitten siellä oli samaan aikaan kanssa joku jenkkiviritys; olisiko ollut I-Pathin joku random touri, koska siellä oli meinaan ainakin Kenny Reed ja Jack Sabback silloin. Pontus sanoi, että on hyvä idea, mutta Polarilla oli työn alla niin isoja yhteistöitä, että se ei halua tästä Polarin collaboa, mutta voidaan tehdä Beyond X Pontus Alv. Kolmen vuoden päästä olin taas Burnsidella, ja sillon kaikki jo tiesivät Atchleyn. Meikä istui respan sohvalla, enkä voinut olla kuulematta. Olin tavannut sen pari kertaa aikaisemmin, mutta en kyllä tunnistanut kurkunviipaleet päällä. Siinä kateltiin joitain skeittileffoja hetken, ja Haslam ja Louie lähtivät ulos. Myöhemmin se tunnusti minulle, että oli antanut sen piirustuksen, koska se oli hänen mielestään huonoin piirustus, joka vihkossa oli, eikä itse tykännyt siitä ollenkaan. Pasilan blokkiin half flip darkslide 360 spin nollie half hardflip ulos. Chris Haslam ja Louie Barletta Ollessani Skatelandilla (Laminalla) töissä me saatiin Chris Haslam vieraaksi, kun oltiin silloin Dwindlen jakelija Suomessa. Eli tää Jackass-jätkä. Sillä oli joku Karibian kruiseri, Suomessa tehty; se oli duunissa siellä ja hypännyt Jenkeistä tai Karibialta kyytiin. Sitten vasta tajusimme, että siinä on maannut Fred Gall koko ajan. Steve-O oli nähnyt yhden frendini, Pietarin (Kiviharju, rap-artisti ”Pietari”), kaupungilla, ja koska siihen aikaan skedekenkiä pitivät vain skedeejät, ja Pietarilla oli rikkinäiset skedekengät, Steve-O ajatteli sitten, että Pietari on skedeejä ja kyseli, lähtisikö Pietari skeittaamaan, koska Steve-O on jonkun aikaa Turussa. Samoihin aikaan meillä kummallakin oli asiat hyvin (Juha) Pirisen kanssa, eli SK8-Importin, joka toi Dwindleä maahan. Kaikki oltiin silloin Laminalla duunissa ja asuttiin kimpassa. No me mentiin sitten Vancouveriin, joka itsessään oli jo aika sairasta, koska kun tullaan jenkeistä, niin se on sairaan puhtaan näköinen kaupunki. En käynyt sen kanssa skeittaamassa muuta kuin joitain demoja ja muuta sellaista, mutta esimerkiksi Modus Bearings -partti kannattaa kattoa Youtubesta: siinä on matskua siltä reissulta. Oli tullut t-paita päällä Kaliforniasta Suomeen toukokuussa. Sitten se huusi puhelimeen yli puoli tuntia siinä respassa, ja asia kävi hyvin selväksi, että siinä tehtiin eroa. Louie pyysi multa takkia lainaan. Yhtenä yönä tulin laitamyötäisessä hotellille ja jäin kuuntelemaan musaa hotellin ulkopuolella jollekin penkille. Se kiersi ihan pöytiä siellä ja kysyi, paljonko annatte rahaa, jos se vetää täyden tuopin silleen. Jim Grego Vuoden 2013 kesällä Berliinin muotiviikoilla jouduin ottamaan kaupungin isoimman ja helvetin kalliin hotellin, kun kaikki muut oli täynnä. Vaikka tiesin, että Sofia on hyvä skedekaupunki, en olisi ikinä uskonut, että päädyn siellä opettelemaan tällaistä peliä Bobby Puleon kanssa. Supralla oli silloin demo siellä, ja mestoilla oli Muska, Ellington, Greco ja muita. MIKKO KIVIKOSKI Elettiin ysärin loppua tai 2000-luvun ihan alkua; en ole ihan täysin varma. Se kysyi vielä, että haittaako, jos soittaa kaukopuhelun. Oltiin just tehty meidän eka isompi leffaproggis, Yours Truly Beyond. Voi olla, että se oli vaan joku Reedin itse järkkäämä, mutta me oltiin siellä iltaa viettämässä, kun jenkit paukkaavat mestoille ja näen ensi kertaa Bobby Puleon. Sattumoisin siihen aikaan onneksi mainostettiin, että Vancouverissa on kisat, koska siihen aikaan ei olisi varmaankaan osannut netissä edes selata tämmöisiä. Olin, että totta kai. Haslam majoittui kämpilleni, jossa asuivat myös Pete Ruikka, Eesu Lehtola, Pasi Salminen ja Sami Tiittanen. Samana vuonna oli tullut Blueprintin viimeiseksi leffaksi jäänyt Make Friends With the Colour Blue ja Blueprintin jäbät olivat tahollansa samaan aikaan Sofiassa. Puoli vuotta myöhemmin Berliinissä kysyin Pontukselta, että pitäisikö tehdä siitä piirustuksesta Beyond/Polar-collabo. Siinä heitetään paria ja kolmatta lukua. Greco kiitti lainasta. Aikansa kahlattuaan Pontus repäisi mulle yhden sivun, jossa oli yksi sen tavaramerkiksi muodostuneita doodle-piirustuksia. Ei haittaa. Yhtenä päivänä, kun Haslam oli meillä, se kysyi, voisiko sen frendi tulla käymään. Sitten sillä on sellaiset kurkkuviipaleet silmillä ja kasvomaski. Se seisoi sitten Turussa viimeisteltävänä telakalla tuon ajan. Mulla oli avaimet hallille, joten käytiin privasessareilla. Totta kai. Siinä sitä oltiin kuin kummituksen nähneitä, kun ovella olikin Louie Barletta. TUUKKA ”DUUDSON” KORHONEN Olin Bulgariassa, Sofiassa Kingpinin reissulla. Toinen juttu, joka tulee mieleen, oli se, kun vietin aikaa Barcelonassa, jossa nyt sinänsä näkee paljon skedeejiä; se ei ole mikään yllätys etenkään Macballa tai missään muualla. Oli muuten kolmessa vuodessa homma siistiytynyt Bursidessa ihan kunnolla. Vietettiin siinä iltaa ja se opetti mulle, miten pelataan cee-lota nopilla. Välttelin kundia edelleen. Puhuttiin sen kanssa, että olisiko mahdollista päästä käymään Dwindlen tehtaalla. Jenkkinoppapeli, jota pelataan rahasta. Soitettiin Piriselle ja kysyttiin, että onko homma hoidossa ja se oli silleen, että tapaatte Mullenin Vancouverissa. Itse en ollut siis niiden tourilla, vaikka tiesin, että ne ovat siellä. Jostain kumman syystä tallensin sen numeron. Steve-O pärähti siihen sitten ja me juteltiin siinä juttuja ja se oli sitten viikon Turussa. Päästiin Seattleen; oltiin eka kuusi päivää siellä ja oltiin lähdössä sitten Vancouveriin. Kerran tosin mentiin baari-illan jälkeen jatkoille yhdelle tyypille, joka ei sinänsä ollut niin sanotusti skedejengissä, vaikka kaikki tavallaan kuitenkin tuntevat ikään kuin kaikki. Ei ehkä true skeittari, mutta menee tähän kategoriaan ihan hauskasti. Me oltiin sitten, että ei vittu, että vielä Mullen. Paikallisessa baarissa eli Dynamossa se teki sitten kaiken maailman taikatemppuja; mm. Etsitte vaan sen ja se tietää tämän jutun. Joka tapauksessa minulla oli frendin kanssa skeittikauppa Point Turussa ja sinne pamahti yks kaks Steve-O sisään. Hotlan respassa istui Greco yksin sohvalla, ja ohi kävellessäni se kysyi, olisinko voinut lainata puhelinta. Ross McGouran, Deeli ja ruotsalaisista ainakin Miikka Edin olivat messissä. Jonkun ajan päästä päätin itse lähteä kans nukkumaan; kello oli jotain 4–5 yöllä. Seuraavana päivänä se tuli nykimään hihasta ja kehui lehteä ja leffaa ja samalla kaivoi muistikirjansa esiin ja selaili sinne tuherrettuja piirustuksia. ”Greco’s Ex” löytyy edelleen puhelimesta. Me mennään sinne ja ihmetellään, kun siellä on pitkätukkanen äijä jo valmiina, ilman t-paitaa, ja se nojaa sellaiseen nojatuoliin, joka on vedetty matalaksi, kokonaan selällään. Teki melkein päälle mm
Se meni sohvalle sitten ja jotain sähläs, kääräs ja otti himusen sienipussin pöydälle. Siellä oli Marc Johnson goisaamassa. Se vaan nauroi sellaista hullunnaurua ja jotain se sai syljen mukana sanottua, että ”Ask Mike”. Nähtiin skedekaupan pihalla, josta sitten potkuteltiin spoteille. Sille aika erikoinen juttu; jotenkin aika koomista. Sean Sheffey oli siinä vieressä, katsoi meitä ja Mullenia ja pyöritti päätään. Ollaan naurettu sille sitten viimeset parikymmentä vuotta. P-Rod duunas kauheaa fs heeliä. Se oli kuitenkin ok kaikesta, ja loppuilta meni hyvin. Käytiin ullakollakin sen kanssa. Mennään sisään, ja lyhytkasvuinen mies tanssi keskellä keittiötä uutta Alkaholiksin levyä. Se jäi tähän sitten. Me ollaan sitten että jaa, että minkälaiset bileet. Kerran mentiin Hollywood Highille, jossa Greco haastaa samaan aikaan nollie bs flippiä ja Reynolds fakie flippiä. Louie on sitten, että menkää hakemaan kaljaa tuolta, ja se lyhytkasvuinen tulee, että ketä wittua te ootte. Mullen istui jonkun roskiksen päällä; sillä oli jalat korkealla maasta. Muistaakseni ensitapaaminen maestron kanssa. Katottiin silleen, että vittu toi on vanha äijä ja nyt ollaan samanikäisiä ja joudutaan tekemään ihan samaa juttua. Kaikki päälliköt mestalla. Eka ihminen, jolta se pyytää tulta, sattui olemaan Pat Duffy. San Josen reissulla 2002 taas sitten oltiin tavattu jengiä Tilt Mode Housella ennen sessareita. Ja Mikesta ei oo mitään havaintoa; Ternasky ei ollut ainakaan silloin enää elossa. Se oli tosi random; tosi hauska jätkä kyllä. Caballero hyppi 45 minuuttia axle stallia kurbin reunaan ennen kuin alkoi tehdä yhtään mitään muuta. Lähettiin skeiteillä sitten ja päästään omakotitalon pihaan ja Louie sanoo, että piilottakaa skeitit puskiin. Aina oli kyllä joku eri trikki, mikä meillä piti mennä. Ne oli tiimin pakussa ja Satva Leung huusi meille sieltä: ”Where are you guys from?” Me oltiin sitten, että Suomesta, ja se oli sitten, että ”Kaurapuuroo!” Se oli ollut tyyliin Davon kämppis tai naapuri ja oppinut suomea siltä. Virossa heitin kerran Tony Tavelle pakurikääpää ja sain hirveän Nixonin rannekellon palkkioksi. taan, on Guy Mariano skeittaamassa yksin jotain reiliä. Ei me oltu sitä ikinä tavattu, ja kun se kääntyi, me oltiin Henkan kanssa kumpikin, että eikä! Seattlessa oli kanssa aikaisemmalla reissulla Toy Machinen demo, josta luettiin lehdestä. Ensimmäisenä päivänä me ei uskallettu mennä juttelemaan kenellekään, mutta toisena päivänä kerättiin rohkeus. Piriselle oli vielä sanottu, että ”Skate with the guys”, että olisi ollut tarkoitus mennä niiden kanssa skeittaamaankin. Tyyliin, että tänään menee pop shove-it. Kerran oltiin San Josella sellaisella suoralla valkoisella ledgellä, johon Pat Washington haastoi nose blunttia ja otti hirveät säkitykset. Kävi välillä vessassa. Sheffeyn sekoiluista Euroopassa Kaartisella (Kari) on on tosi hyvä pätkä muuten: se asuu kaaren alla ja pitää kynttilää päässä – paljon kovempaa matskua kuin 411:ssä. Mentiin sitä sitten katsomaan: tuli muskat, donnybarleyt ja jamiethomasit. Nimeto?n 1.indd 1 Nimeto?n 1.indd 1 20.5.2021 12.21 20.5.2021 12.21 hangup220_NEW.indd 84 hangup220_NEW.indd 84 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Se keräili siinä sitten itseään hetken. Ne sen muuvit oli vielä tosi gangstamuuveja, joita se oli keittiössä yksin tanssinut. Aina, kun mentiin skeittaamaan, niin eihän se mitään mukaan lähtenyt. Ikinä ei otettu yhteyttä mihinkään tms. Muistan vielä sen, kun se oli itsestänikin hyvä biisi. Mentiin takaisin Tilt Mode Houselle, ja sieltä oli tarkoitus lähteä bileisiin. / New Balance / Antihero Emerica / Huf / Last Resort Ab / New Deal / Palace / Quartersnacks / Spitfire / Toy Machine / Sour / Adidas / DC / Butter Goods... Henkan mukaan se oli absurdein tilanne, missä se on ollut. Jarkko Poropudas Pivot to fakie www.realdeal.fi | Kirkkokatu 20 Oulu Nike SB / Stussy / Happy Hour / Lakai / Dickies / Girl / Carhartt Wip / Enjoi / Vans / Polar Skate co. Että ei kannata ikinä ottaa niitä tuonne, koska ne pöllitään saman tien. Lähetä kokemuksesi ja mahdollinen kuva osoitteeseen toimitus@hangup.fi niin julkaisemme parhaat artikkelin jatko-osassa. Se oli sitten viikon samassa kohtaa sohvaa putkeen. Henkka oli sinne mennessä hyvässä nousussa, jolloin se on hauskimmillaan, ja se meni sitten pyytämään tulta. Mutta ei siitä sekavasta naurusta saanut selvää, olisiko se ollut Michael. Me katsottiin Henkan kanssa toisiamme silmiin, käännyttiin 180 astetta, eikä ikinä menty Dwindlelle. Nähdään se vielä liikennevaloissa ja se tuntuu satumaiselta. Kerran myös Barlettan kämpillä mun makuupussista pilkisti punkkupullo ja vähän kaljaa. Onko sinulla hyviä kohtaamisia pro-skeittaajien kanssa. Pihaan tuli sitten Caswell Berry pitkällä takatukalla ja Steve Cabballero pick upilla ja vietettiin niiden kanssa sitten koko päivä. Että ei helvetti ole totta! Tietenkin ne oli yksin skeittaamassa: kun muut olivat kisoissa, niin sai skeitata yksin niitä kaikkia spotteja. Sitten Mullen alkoi yht’äkkiä nauraa ratketakseen ja meni ihmislinkkuveitsiasentoon, jatkoi, eikä saanut sanaakaan suustaan. SAMI NORRO MIETTINEN Heti tuli mieleen, kun oltiin Arton luona Jenkeissä, kun Gerwer pamahti ovesta sisään. Se on kyllä vieläkin jossain tallessa. Se oli Pancho Moler. Kaikkien piti lähteä skeittaamaan, mutta Marc Johnson oli, että ”I am not feeling, not feeling” ja me mietittiin, että johtuuko se meistä vai onko se aina tuollainen. Kun tullaan enemmän keskustaan, nähdään vielä autosta Matt Reason skeittaamassa yksin. No mennään kisa-areenalle ja ne on sellaiset isot messut, jossa iso streetti ja vertti – siihen aikaan varmasti isoimpia kisoja, mitä oli, kun kattoo vaikka jotain 411 Video Magazinea. Me vähän siinä sitten tsekkaillaan, ja ei sinne sekaan uskaltanut mennä. Mennään sitten esittelemään itsemme, että ”We are from Finland” ja se oli jotenkin todella outo, kun aloitettiin. Meilläkin on niin älytön huumori Henkan kanssa, että käännettiin se, että ”Vittu toi oli sekaisin”
Nimeto?n 1.indd 1 Nimeto?n 1.indd 1 20.5.2021 12.21 20.5.2021 12.21 hangup220_NEW.indd 85 hangup220_NEW.indd 85 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. / New Balance / Antihero Emerica / Huf / Last Resort Ab / New Deal / Palace / Quartersnacks / Spitfire / Toy Machine / Sour / Adidas / DC / Butter Goods... www.realdeal.fi | Kirkkokatu 20 Oulu Nike SB / Stussy / Happy Hour / Lakai / Dickies / Girl / Carhartt Wip / Enjoi / Vans / Polar Skate co
Olihan edellisestä Countryboys-leffasta melkein kymmenen vuotta. THE MOVIE AND THE PROCESS 86 Teksti Eero & Kymis Kuvat: King-Ruke, Kymis, Jave hangup220_NEW.indd 86 hangup220_NEW.indd 86 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Olimme vielä silti nuoria ja omaan kolmikymppisyyteemme havahtumisen kynnyksellä. Nyt palasimme takaisin teini-iän unelmaan, kiertolaisiksi omaan lapsuuteemme. Se oli kevättä 2016, kun aloimme uudelleen herättelemään ”jotakin mennyttä” ja jo kauan sitten elämiemme henkilökohtaisiin kiireisiin hautautunutta unelmaa. Sitä kun herää kohmeiseen aamuun ymmärtääkseen omien vuosiensa tekemättömyyden turhuuden, on aika heittää kuokka kaivoon, pakata eväät, koota toverit, rasvata rullalauta ja häipyä näiltä suurilta hauholaisilta oopiumija puuvillaplantaaseilta
Näin olimme siis valmiit valloittamaan tämän maailman ja vielä kaiken lisäksi valmiina köyrimään sitä – Fuck The World. Pena oli paskonut selkänsä, Jave tyri lippujen oston, ja Miska ei päässyt muista syistä mukaan. Heidän mieleensä ei varmasti tullut ensimmäisenä kutsua meitä koteihinsa juomaan hapanmaitoa tai syömään tuorejuustopiirakoita. Totta kai aikojen kulku ja kohtalo ovat kuljettaneet tätä kyseistä porukkaa ennenkin, eikä niistä reissuista ole koitunut kenellekään koskaan varmasti mitään hyvää. Onneksemme kuitenkin tämän teini-unelman saisimme ilman energiajuomia ja ilmassa leijailevien puhjenneitten immeinkalvojen epävarmaa tuoksua. Belgrad 2016 Meidän matkamme YK:n pommittamaan Belgradiin ei mennyt ihan ilman häröilyä tai kaaosta. Ja mehän bailaisimme aivan holtittomassa humalassa läpi berliiniläisen yön. Kymis, Miska ja Pena majoittuivat muun muassa erään sadomasokistinaisen kotiin, ja hän kääri öisin tunnelukkonsa lateksiin ulvoakseen punaista kuuta. Emmekä me Kymistä olisi halunneet siementää; olihan hän nyt kännissä aivan avuton, eikä se olisi ollut soveliasta. Eero taas oli löytänyt itselleen joukon opiskelijoita, jotka iltai87 Pena method Malagassa 2018. Olisimme halunneet päästä kylvämään myös hauholaista siementä näihin ihaniin saksalaisiin pakananaisiin, mutta loppujen lopuksi saimme vain nostella sammunutta Kymistä ostoskärryihin ja työnnellä häntä tuutulaulun saattelemana aamun koiton metroon. Berliini 2016 Lempäälässä tuolloin aikoinaan pakkasi eräs Miska-niminen pitkätukka omaisuutensa, karjansa ja mustan raamattunsa, liftasi perämettiä ja mökkiteitä pitkin Hauholle traktorien kyydissä ja voitti Hauhon skeittikilpailuista palkinnokseen Hauhon kansalaisuuden. No eipähän tarvitse palata tähän kirkonkylään peläten törmäävänsä menneen ajan hurmioista syntyneisiin äpärälapsiin. Näin Miska toivotti meidät tervetulleeksi ja samalla sinetöi kohtalonsa asioihin, joista tulisi elinikäisiä traumoja ja henkinen huono olo ikuisesti. Tuo ihmeellinen mies, joka asui nyt Berliinissä, oli äärimmäisen potentiaalinen ensimmäinen henkilö, jota voisimme lähestyä varovaisin kysymyksin eräänlaisesta hyväksikäytöstä: josko voisimme levitellä siskonpetimme pitkin hänen itäsaksalaisen karheata lähiökerrostalon permantoa. Elimme spottien yltäkyltäisyydestä, ja saavuttamattomat nautinnot olivat silmiemme edessä notkuvana herkkupöytänä, joka tarjoili meille kaikkea ja ihan kaikkea, joka joskus toisi moisia vaivoja, sairauksia, kihtiä, tippuria ja deliriumeja. Tuli!! Ja tippuri!! Nämä ovat aina seuranneet siellä, minne ovatkaan lautojemme kolinan äänet kantaneet. Tästä todisteena olivat hämärät majapaikkamme. Mutta valveunissa luikertelevat lohikäärmeet olivat silti kaukana tuosta hetkestä, ja me ahnaana kävimme tämän notkuvan herkkupöydän kimppuun. Se oli meillle Serbia ”kiteytettynä”. Olimme saava erittäin tyydyttävän matkaseuran näistä kahdesta jalosta sankarista, joiden tunnollisia mieliä pääsisimme nyt Kymiksen kanssa ultraamaan oikein huolella puolentoista viikon ajaksi. Miska talonvaltauksessa. Serbia kohteli meitä kuitenkin lempeästi, kuin kadunkulmassa istuva vanha hampaaton mummo, baabuska, joka märillä ikenillään yrittää puraista palasta reidestäsi. Vaikka nämä vuodet olivatkin kuluttaneet meitä, temponeet ja kuljetelleet kohtaloamme, olimme nyt vihdoin palaamassa, kuin kohtalomme olisi ajanut meidät yhteen niin kuin jonkun kultin johtojäsenet! Tosin meidän kultissa ei palvota “BAALIA” tai “MOOLOKKIA” vaan me hauholaiset olemme aina palvoneet ”HEIKIN PUIMURIA” ja sen ”SUURIA KUMISIA RENKAITA”. Kymiksen ja Eeron seuraksi lähtivät kuitenkin Ruuhari ja Vilffi, jotka korvaisivat puuttuvat hauholaiset. Päivät otettiin matskuja ja iltaisin viihdytimme itseämme alitajunnan sumentamisen tuomalla holtittomuudella. Kymis vakuutti vielä tuolloin pahaa-aavistamattoman Miskan ja osasi muovata asiat niin, että kuulosti siltä, kuin olisi hyvä homma, että majoittuisimme hänen luokseen. Köpis 2017 Oi säälikää joku noita tanskalaisia, jotka ovat jääneet kahden meren ja niiden tuulien väliin! Nyt heidän tilannettaan tulisi hankaloittamaan myös lantun ja lehmänperseen hajuiset country boysit. hangup220_NEW.indd 87 hangup220_NEW.indd 87 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Tanska on kuulemma pervojen, mystikkojen ja huumeidenkäyttäjien maa. Berliinin spotteja kaahailtiin ristiin rastiin julkisilla liikkumavälineillä. Maailman sykkivä rytmi oli saanut meidät transsiin. Voitte vain kuvitella, mitä juuri sodasta palaavat serbit olivat meistä mieltä. Osa pummilla, osa kolikoita lippuihin tuhlaillen. Kun itäinen raitiovaunumme rymisteli ohitse pommien nakertamien rakennusten, kuljettaen likaista hienhajuilla hemmoteltua poppootamme, kädet täynnä rullalautoja ja tatuointeja, mielessämme olivat vain spotit ja börek, tuo taikinaan kääritty pinaattipuska
Skeittaus oli raakaa, tuottoisaa, konkistadorimaista röyhkeyttä, joka leijui eteerisen pilven tavoin yllämme. Etelä-Espanjalaiset siistit, jopa suihkussakin käyvät katolilaiset olivat aivan hädissään meidät nähdessään. Eero tuli mestoille Marokon Tangerista, jossa hän oli elänyt jonkin sortin puolihullua William S. sin haahuilivat hevosille ja norsuille tarkoitettujen lääkkeiden letargisessa houreessa ympäri Kööpenhaminaa. Meidän dysforinen kulttimaineemme kolisteli aina kilometrejä edellämme siellä, missä koskaan liikuimmekaan. Kahmimme spotteja Malagan ympäristössä ja päätimme piipahtaa myös Sevillassa huutamassa perinteisiä hauholaisia pakanaloitsuja näissä espanjalaisissa pääsiäisviikon pyhissä orgioissa, kun katu täyttyy ristiinnaulitsemiskiimassa vaeltavasta kansasta, joka mumisee loitsuja häpeästä ja lankeemuksesta. Oli miten oli, onnistuimme kaikki välttämään öisien kohtaloiden syyhyävän tuskan ja selvisimmekin vallan mainiosti kera videomateriaalien. Tyttäret naitettiin hätäisesti naapureille, jotta he pelastuisivat ikuiselta kiirastulelta. Burroughs -unelmaansa liftaten Pohjois-Afrikan preeriaa pitkin yöpyen hiljaisen aavikon beduiinituulessa. He alkoivat naulita itseään seiniin ja vierittelemään suuria kiviä, kun revohkamme asteli pitkin näitä koiranpaskaisia katuja. Jätkät joutuivat näin ollen pitämään huolen siitä, etteivät herää käsiraudoista, kun taas Eero joutui pitämään huolen siitä, ettei heräisi toisesta todellisuudesta. Malaga 2018. Eero menee ineen. Oli Kymistä ja Miskaa! Oli Windmillin poppoota, Raivon poppoota, oli Ronia ja Viltsuja. Saapuivatpa hauholaiset isännätkin (Marko ja Heikki) perämetsistään kera nahkaremmein ja nopein lomin ennen kevätkylvöjen alka72 Country Boys ”FUCK THE WORLD” Pena ja Kymis suorittaa. hangup220_NEW.indd 88 hangup220_NEW.indd 88 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Barcelona 2019 – Grande Final Tämä kaiken kattava kohokohta oli meidän jo muutaman vuoden takaisen päättömän hulluuden huipentuma, jonkinlaisen kliimaksin ja antikliimaksin yhtenemä. Malaga & Sevilla 2018 Kymis, Miska, Pena ja Ruke lensivät Malagan lämpöön pakoon Suomen kevättä, kun lumi itkee itsensä hengiltä liejuksi hauholaiseen peltoon saaden Kyröjoen kausittain tulvimaan. Olimme niin kovin lamaannuttava näky heidän pedantissa katolilaisessa verkkokalvossaan
Lähiö, joka tuudutti yöllä sen nokiset hauholaiset espanjalaiseen matadoriuneen herättääkseen ne aamun lempeään saasteusva-aurinkoon. mista. Tämän lisäksi mainittakoon, että jokainen on tehnyt oman biisinsä ja rallatuksensa parttiinsa. Penan paine jakautui onneksi usealle kuukaudelle, kun taas Mikon paineet kasvoivat kasvamistaan aina viimeiseen iltaan asti, jolloin oli jo ihan pakko, tiedätte kyllä mitä…enkä ole koskaan nähnyt Mikolta tai keneltäkään vastaavaa mielihulluutta! Olihan Mikko nyt häkkiin ahdettuna, pakotettuna viimeisen päivän aikana viikate kurkulla liekittämään! Ja se oli yksi Countryboysin historian sairain päivä ikinä, piste. Ei siksi, että olisi halunnut peseytyä, vaan siksi, että pääsisi lämmittelemään öistä kohmeloaan. Osa edelleen pummilla, osa edelleen tunnollisesti kolikoitaan asemalle ripotellen. Pentti ja Eero asuivatkin täällä jo, skeitaten ja työskennellen omien kirjoitusproggiksiensa parissa – Eero omansa (mitä se ikinä tarkoittaakaan) ja Pentti omansa (joka ehkä jopa tarkoittaa jotakin). Lisäksi Eero yritti skeittausta Intian Delhissä, mutta kadun mutaiset imppaavat lapset yrittivät puukottaa hänet ja kuvaajan lasinsirpaleilla, joten Delhin tourilta ei tallentunut matskua. Pena rankaisi myös. Tästä sitten aina keräsimme porukkamme, ja usein olimmekin jo puolenpäivän aikaan jyrisemässä pitkin katuja suunnaten sen maanalaisiin metron madonreikiin. Uhaten, rymyten, huutaen! Aina paskaa syöden, vaatteet likaisena. Niin vielä hehkutettakoon kuuluisaa Ruuharia, King-Rukea, jonka Eero ja Kymis aivopesivät Serbiassa. leffa CUMING SOON! 73 Kymis madonna, Arnheim 2019 hangup220_NEW.indd 89 hangup220_NEW.indd 89 18.6.2021 9.43 18.6.2021 9.43. Säikyttelimme tarjoilijoita niukoilla tipeillä ja tavallisia kansalaisia maalaisolemuksellamme. Kymis oli vain tehnyt myyntitemppujaan ja yhtäkkiä skeittasimmekin jonkun saksalaisen synteettisiä tekokyrpiä valmistavan korporaation piikkiin. Mehän emme tästä välittäneet, vaan saimme siitä suurta nautintoa ja hupia sadistisiin mieliimme. Pentti hoiti, jumalauta, homman kotiin! Muuta Lisäksi toureja tehtiin erilaisilla kokoonpanoilla monessa muussakin maassa kuten Gran Canarialla, Portugalissa, Hollannissa, Ateenassa, Turun Saaristossa, ja Sao Paulossa. Tässä teille siis, raakana kuin kepinnokkaan survottu varhainen peruna, naiset ja herrat: Country Fakking Boys!! Ja mikä homma se yhteistyö saksalaisen pornokauppa Dildokingin kanssa on?. Hän editoi meidän maanisen sekoilun ja näin ynnäsi holistisen summan historiankirjoihin. Enemmän tai vähemmän ja lattiapaikasta riippuen aloitimme kohmeisina aamutoimien välttämättömyyden. Keittiössä porisi suuri hauholainen perinnepuuro ja joku ehkä kävi suihkussa. Kaivakaas Instagramista @Countryboys_Original ja pysykää pöksyissänne…. Oli Vitali neuvostoliitosta, ja oli Vilffi hämeenlinnasta. Aikainen hapuilu oltiin saatu nyt otteeseen, eikä enää tarvinnut edes pelätä kuolemaakaan. Kylmä kostea kämppä, joka sijaitsee Badalonan puolella Sant Rocin tekemättömän korttelien kohmeisessa, uinuvassa saamattomuudessaan. Meillä oli paineita! Penan piti saada noin puoli parttia kasaan ja Kymikseltä piti kuvata viimeset temput omaan parttiinsa. Ei edes ehditty tajuamaan mitään tai mistään. Olimme varsinaisia törppöjä, emmekä olisi voineet vähempää välittää mitä muut olivat meistä mieltä meillä oli oma juttumme
Eeppisen kokeellinen muusikko ja Kawasaki-kitarasynasoftan luoja siirtyi viime vuonna ajasta ikuisuuteen. Tää on niin kaunis. Siinä seikkaillaan fuusiojazzin, progen, funkin, kitaratiluttelun, elektronisten elementtien, pelimusiikin ja sielukkaan tunnelmoinnin välillä. 90 hangup220_NEW.indd 90 hangup220_NEW.indd 90 18.6.2021 9.45 18.6.2021 9.45. Tämä puertoricolainen artisti (jolla ei ole siis mitään tekemistä Outkastin Big Boin kanssa) on tehnyt Mis Ojos Lloran Por Ti -levyn vuonna 1996 ollessaan 21-vuotias, ja kyseinen levy on ajan myötä luettu osaksi reggaeton-musatyylin syntyä. Oon ollut aina mieltynyt matalataajuisen synkkään, toistoon perustuvaan musiikkiin, ja tähän olisin voinut valita melkein minkä tahansa muunkin biisin arkistoista, mutta oli vaan pakko päästä sanomaan, että on ihan hirvee ikävä hikistä reivaamista ihmisten keskellä, ja tulee nykyään melkein tippa linssiin, kun paukuttaa tällaista evil-soundia itsekseen. Tämä upea utuinen kappale on toimittanut minulle sitä virkaa repeatilla jostain viime loppukesästä asti. Tiiätkö, kun joku sun tunne, mitä et osaa sanoittaa, löytyy jostain biisin muodossa ja palaat uudelleen ja uudelleen sen biisin pariin kierimään siinä tunteessa. Japanilaisen musan koluaminen on aina toiminut itselleni hyvänä työkaluna virkistää mieltä silloin, kun länsimaisen musiikin raamit alkavat dominoida kuuntelutottumuksia liikaa. Löytäessäni Sir Liselotin Maniduros-albumin kelasin olevani hyvän marginaalimusiikkilöydöksen äärellä, mutta yllätyksekseni tämä levy Tällä kerralla toplistaa avaavat muun muassa Kaiussa, Jackiessa ja Tenhossa levyjä pyöritelleet Irma ja Helmz. Sir Liselot: Löydät mut Tää biisi herkistää mut täysin. Kawasakin tuotanto on erittäin antoisaa juurikin tämän genrerajattomuuden ja erilaisten kokeilujen saralla. Rakastan sitä, kun kuulen musiikkia, jota en ymmärrä, en tiedä mitä tyyliä se edustaa tai kun en keksi mitään vastaavaa, mihin verrata. Hyvää mystiikkaa ja upeet kitarat. Että siinä vähän Big Boyta Suomen kansalle! Buttechno: TR-919 Tämä biisi on loistavaa kellarinkatkuista lo-fi-jytkettä makuuni. RIP. He soittavat varsin usein levyjä yhdessä, mutta yksinkin soittaessa kummankin selektiossa kuuluu laaja-alainen lähestyminen musiikkiin: tilaa herkistelyyn johtaville tuntemuksille sekä tanssimusiikin kyvylle osoittaa, että siinä on tilaa hassutteluun pilke silmäkulmassa. Ryo Kawasaki: Hawaiian Caravan Tää on ollut mun ja Irman vakio jumittelubiisi viime aikoina. DJ IRMA & HELMZ Top 5 levyt HELMIN LISTA Big Boy: Voz Sensual Ostin tämän levyn yhdellä dollarilla kannen perusteella Ecuadorista piraatti-CD-kiskalta yli kymmenen vuotta sitten, ja kyseinen levy on sen jälkeen kaivettu esiin luukutusta varten joka kesä
Ja niin, tämä koko “Zen”-albumi on ihan himmee, ja kokonaisuudessaan kuuntelemisen arvoinen. Tätäkin biisiä on muuten sämplätty vaikka missä. En sinänsä pidä tuollaisia gaaloja juuri minään, mutta on hienoa, että noinkin omaehtoinen ja originaali artisti saa näkyvyyttä tuollaisella alueella. Tässä kiteytyy ne kaikki taivaallisen musiikki elämyksen elementit. Ghetto Houselle on aina tilaa. Psychic TV on ollut keskeinen tekijä acid house -genren synnyssä. Tätä voi kuunnella oikeastaan missä vaan: tanssilattialla tai vaikka puutarhassa teekupposen ääressä. Hi (1994) Useilla eri pseudonyymeillä (Ebi, Stevia, Yokota, Yin & Yang, 246) esiintynyt Susumu Yokota oli japanilainen musanero, säveltäjä, tuottaja ja house-DJ. Enjoy! Donald Byrd: The Emperor (1972) Spontaania jazzia. Yes, we have it all. Groovystä orgaanisesta musiikista tulee jotenkin tosi kodikas olo. White: The Sun Can’t Compare (2006) Tämä ihana, sielukas, moderni houseklassikko kyllä määrää. Välillä kun löytää uutta vanhaa musaa, sitä käväisee ajatuksessa, että jos sitä voisikin rakentaa aikakoneen ja matkustaa sillä kaiken maailman klubeille ja keikoille. Tämä biisi tuo varsin futuristisen ja samalla jotenkin nostalgisen fiiliksen – ja kaipuun menneeseen aikaan, jolloin en itse ollut (valitettavasti) vielä edes olemassa. Ajatuskin tästä biisistä saa mut hykertelemään onnesta ja roikkumaan ylösalaisin elämän kattokruunusta. Ne tuotti pari feikkiä acid-kokkariakin (Jack The Tab ja Tekno Acid Beat) popularisoidakseen tuota musatyyliä jengille. Oh yes, joku tämäntyylinen voisi olla hyvä oman elämän soundtrack. Bagarre: Lemonsweet (1982) Italodisee, wahhhhh. Ja illasta aamuun… “Ebi” aka Susumu Yokota: . Donald Byrd oli hemonen virtuoositrumpetisti, ja soitti Jazz Messengers -uransa jälkeen myös muun muassa Herbie Hancockin, John Coltranen, Thelonius Monkin ja monien muiden päälliköiden kanssa. Avainsanoja tälle: ysäri, industrial ja reivit – ja tietenkin acid house, joka musatyylinä jytisee itselläni ja lujaa. Yokotan tuotannossa yhdistyy hienovaraisesti hengellisyys, kokeellisuus, meditatiivinen ambient, jazz, house ja techno. Psychic TV: Pain (1993) Oli vaikea valita yhtä biisiä Peak Hour -albumilta. Salute Mr. Heard! Tätä vois kans kuunnella aamusta iltaan. Suomalainen musiikki on mun mielestä parempaa kuin koskaan, ja se ilahduttaa! DJ Slugo: Freaky Ride Tämä ei kulu koskaan. oli hiljattain pidetyn Emma-gaalan Kriitikoiden valinta -kategoriassa ehdolla. Rakkauden ja UG-bileiden täyteistä kesää kaikille! ******************************************** IRMAN LISTA Larry Heard Presents Mr. Ikoninen keulahahmo Genesis P-Orridge jatkoi matkaansa ajasta iäisyyteen viime vuonna <3 91 hangup220_NEW.indd 91 hangup220_NEW.indd 91 18.6.2021 9.45 18.6.2021 9.45. PTV – psykedeliaa, punkkia, rokkia, kokeellista elektronista musiikkia, avantgardea ja okkultismia. Hienoinen acid, sensuelli lyriikka, clapit ja hypnoottinen rytmi
M ar co Ka da : Ki ck fli p hangup220_NEW.indd 92 hangup220_NEW.indd 92 18.6.2021 9.45 18.6.2021 9.45
Pandemian takia kaikki eivät päässeet mukaan, mutta ne jotka pääsivät olivat mukana sitäkin paremmalla fiiliksellä. Seuraaavana aamuna lähdimme kohti Sveitsiä, sillä sää näytti suosivan siellä paremmin ja Matthiaksen tuntemus paikallisista spoteista teki päätöksestä helpon. Skedetourien järjestäminen vuonna 2020 koki muutoksen kaikkialla maailmassa. Valitettavasti Fabian ja Mike eivät voineet enää jatkaa meidän kanssa iltapäivällä, mutta mukaan hyppäsi Jimmy van Genabith joka oli hetki sitten liittynyt Blue Tomato Zurichin teamiin ja oli luonnollisesti inSkedetrippi Alppien halki Sunlight matkailuautolla Kaupallinen yhteistyö Levi Loeffelberger bigspin fs boardslide Teksti: Blue Tomato Kuvat: Hannes Mautner hangup220_NEW.indd 93 hangup220_NEW.indd 93 18.6.2021 9.45 18.6.2021 9.45. Seuraavana listalla oli Zurich, missä paikalliset Blue Tomato Zurichin vetäjät Fabian ja Mike esittelivät meille kaupunkia ja hoitivat neuvottelut paikallisten viranomaisten kanssa kauniilla sveitsinsaksalla. Kolmen vetäjän, kahden kuvaajan ja team managerin voimin lähdimme kohti loukkaantumisia, koheltamista parkkiksella ja sadetta A jelimme kahdella Sunlightin tarjoamalla matkailuautolla ja touri alkoikin Innsbruckista minne Marco Kada tuli Wienistä, Levi Löffelberger Satzburgista ja Phillip Gerisch Saksan Leipzigistä saakka tapaamaan kuvaaja Matthias Reichiä ja valokuvaaja Hannes Mautneria. Viisi minuuttia myöhemmin, ensimmäiset keräilivätkin jo leukaansa lattialta, Markon ja Levin ledgen bängereiden jälkeen. Kamerat piti ladata, joten tarvitsimme sähköä ja seuraava etappi olikin leirintäalue. Samalla alkoikin satamaan, joten oli siirryttävä suojatulle spotille ja siitä takaisin matkailuautoille. Edellisen vuoden suunnitelmat piti perua, uusia, siirtää tai muuttaa. Ensimmäinen lokaatio oli pieni kylä nimeltä Chur, jossa skeittasimme pari päivää eri spoteilla joita löytyi laaja skaala gäpeistä ledgeihin ja reileihin. Elokuun lopussa pääsimme kuitenkin aloittamaan tourin. Phillip ländäsi lasisirpaleisiin ja homma oli muutenkin jo paketissa kun alkoi taas satamaan ja kameran akku oli tyhjä. Lämmittely ja tutustuminen lähti käytiin Tivolin klassikko ledgellä. Chur on oikein suositeltava mesta jos satut olemaan Sveitsissä
Samalla kuitenkin oma sänky, rauha ja kolmen ukon kuorsaamisen puuttuminen tekivät kotiinpaluusta mieluisan tourin jälkeen. Phillip Gerisch: Drop-in Innsbruckissa hangup220_NEW.indd 94 hangup220_NEW.indd 94 18.6.2021 9.45 18.6.2021 9.45. Jimmyn johdolla koko porukka lähti kohti Aargauta ja sen monipuolisille spoteille. Kaupungin ulkopuolellakin poikkeuksellisen pitkä matkailuauto oli vaikea handlata ja jopa urheilupuiston iso parkkipaikka oli varsinainen esterata, onneksi oli peruutuskamera! Kymmenen päivää myöhemmin oli aika lähteä takaisin ja samalla otimme kaiken irti Itävallan halvemmista hinnoista verrattuna Sveitsiin ja luonnollisesti Innsbruck’in spoteista. Sekalaisin tuntein (erityisesti koska meidän piti tyhjentää matkailuauton vessat), luovutimme matkailuautot Sunlightille takaisin. Sateinen sunnuntai toi pienen breikin lepuuttaa ja suuntasimmekin keilaamaan ennen maanantaita ja paluuta normaaliin elämään. noissaan esittelemässä kaupungin spotit uusille teamiläisilleen. Pikku vinkkinä; ei ole helppoa parkkeerata kahta isoa matkailuautoa keskustassa. Jimmy: Backside Tailslide, Zuerich Marco Kada: Kickflip Zurichissä. Valitettavasti Levi oli jo poissa pelistälämmittely portaissa johti kantapään loukkaantumiseen jonka täydellinen parantuminen kesti pari viikkoa. Lähtö, spotin etsintä, kahdelle matkailuautolle parkkipaikan etsiminen, spotin vetäminen, parkkimittarin lataus, viimeiset bangerit, evästä ja koko homma taas alusta. Kuten aikaisemminkin Marco otti haltuun ja suoritti bangereitä toisensa perään
Levi Loeffelberger: switch bs flip Innsbruckissa hangup220_NEW.indd 95 hangup220_NEW.indd 95 18.6.2021 9.45 18.6.2021 9.45
Toimitus suosittelee, huomattavasti paremmat jo suoraan boksista kun aiemmin! Esimerkiksi tämän Sk8-Hi hinta 95 € mm. Kaupalliset tiedotteet Vans skate sk8-hi Vansin klassikkomallisto koki uudistuksen ja classic-mallit tottelevat nykyään yleisnimeä SK8. www.manana.fi & www.elriogrind.com Shorty’s Legendaarinen Shorty’s on tehnyt paluun, valikoimassa klassisia grafiikoita muun muassa Muskalta ja Steve Olsonilta. Design by Ilona Partanen. MAAILMA MUSIIKKIVIDEO C M Y CM MY CY CMY K Saarioinen Mainos2.pdf 1 25.5.2021 15.05 Last Resort AB Last Resort AB syntyi kun Polarista tunnettu Pontus Alv sekä Polarille ja WeSC:illekin graffoja suunnitellut Sami Tolppi alkoivat suunnitella yhteistyössä simppeleitä skeittaukseen hyvin sopivia ja edullisia kenkiä ilman sen kummempia kikkoja. @thisisalifetimedeal hangup220_NEW.indd 96 hangup220_NEW.indd 96 18.6.2021 9.48 18.6.2021 9.48. www.instagram.com/lastresortab Erg Tito Aiha Raparperitaivas 1 ja 2 Tito Aiha sai ansaitun pro modelin El Rio Grindin katalogiin. Last Resortit löytyvät hyvään 69,90-89,90 € hintaan Suomen skedekaupoista sekä lyhytja pitkävartisena mallina. Jos merkki ei ole tuttu, niin kyseessä on 2000-luvun alkupuolen megailmiöksi noussut merkki, jota siivitti muun muassa erittäin tekninen kurbiskeittaus Fulfill the Dream leffassa. Muun muassa Authentic, Sk8-Hi, Slip On ja Old Skool on uudelleen muokattu mukavemmaksi ja skeittaukseen vielä paremmin toimiviksi. Ponke’sista. Kannattaa tsekata, hienoa ajankuvaa. Toimitus suosittelee. Tarkkasilmäiset huomasivat varmaan, että tiimi on kaventunut ja vanhukset siirtyneet uuteen elämänvaiheeseen. Instagram: @vans_europe KATSO MYÖS MELO MINÄ VS. Uudet SK8-sarjan mallit tunnistat pienestä checkerboard-tagistä kyljessä. www.shortysinc.com. 96 Lifetime Deal Happy Hour otti ja jakaantui kahdeksi, pysyen silti yhtenä. DURACAP materiaali kengän kärjessä auttaa suojaamaan kenkiä sellaisilta kohdilta jotka saavat eniten kulutusta. POPCUSH pohjallinen, joka on tehty paremmasta materiaalista kuin aiemmin auttaa suojaamaan jalkoja kovilta iskuilta. Raparperitaivasta saa muun muassa vasta-avatustaa Mananan nettikaupasta tai suoraan ERG-nettikaupasta hintaan 65 euroa. Vaatteet ja dekit skedekaupoissa. Mallit VM001 ja 002 ovat simppeleitä skedekenkiä, toimii ja kestää
MAAILMA MUSIIKKIVIDEO C M Y CM MY CY CMY K Saarioinen Mainos2_fix.pdf 1 22.6.2021 17.57 96 hangup220_NEW.indd 97 hangup220_NEW.indd 97 22.6.2021 18.00 22.6.2021 18.00. KATSO MYÖS MELO MINÄ VS
Real Dealistä ja My Favorite Thingisistä hintaan 75 €. xx. Teknisen ominaisuudet ovat huipussaan, mutta Evant ei kumminkaan ole mikään megamuhkea kenkä vaan myös dekkituntuma on hyvä. Tokiosta tuleva merkki tunnetaan laatudekeistä ja omalaatuisista grafiikoista. éS Evant Evant on éS vahva uutuusmalli, jonka on ulkonäkö pohjautuu vanhoihin klassikoihin ja muistuttaa ulkonäöltään vahvasti vuosituhannen vaihteen skedekenkiä. Laminasta hintaan 110 €. Saatavilla Jyväskylän ja Helsingin liikkeistä sekä nettikaupasta hintaan 65 €. Eli suomeksi Beyondin omat dekit. Beyond BTFOF Beyond BTFOF 8,0”-8,6” medium high concave. Dekit saatavilla mm. Pistä insta seurantaan: @worldpeace. Vahva suositus, saatavilla mm. www.beyondstore.fi World Peace Uusi kotimainen dekkimerkki. Darkroom Legendaarisen Alien Workshop graafikko Don Pendletonin, oma dekkimerkki, Darkroom, jatkaa Pendletonin tunnistettavaa kuvitustyyliä AWS-laudoista 2000-luvun alkupuolelta. Evisen Skateboards Japanin skeittimerkkien kirkkainta kärkeä edustava Evisen on perustettu vuonna 2011. Dekit saatavilla muun muassa My Favorite Thingisistä, Real Dealista ja Beyondista hintaan 65 €. Hyvää kamaa Jyväskylän huudeilta. Darkroomia Suomessa saa Laminasta hintaan 75 €€. Darkroomin tiimi on myös kohdallaan, kannattaa tsekata insta. Tiimissä Katsumi Minami, Laurence Keefe, Maru, Shinpei Ueno, Akira Imamura, Koichiro Uehara, Seimi Miyahara ja Shor West. 98 Kaupalliset tiedotteet Blue Tomato Book | blue-tomato.com/book instagram.com/bluetomato | #yourrideourmission Pi c: Ha nn es M au tn er | Bl ue To m at o Te am Ri de r: Ch ris Sc he rs ch er | Tir ck : Ol lie yrom-hangup-skate-dez-20-170x240-3mm-300dpi-ic.indd 1 yrom-hangup-skate-dez-20-170x240-3mm-300dpi-ic.indd 1 10.12.20 11:26 10.12.20 11:26 hangup220_NEW.indd 98 hangup220_NEW.indd 98 18.6.2021 9.48 18.6.2021 9.48. Tiimistä löytyy Kusti Kauppinen, Max Aiha, Roope Venäläinen, Samuli Saastamoinen, Mujan Sherrif, Matias Porkka ja Veikko Tuomainen. BTFOH aka Browse the fuck outta here
Blue Tomato Book | blue-tomato.com/book instagram.com/bluetomato | #yourrideourmission Pi c: Ha nn es M au tn er | Bl ue To m at o Te am Ri de r: Ch ris Sc he rs ch er | Tir ck : Ol lie yrom-hangup-skate-dez-20-170x240-3mm-300dpi-ic.indd 1 yrom-hangup-skate-dez-20-170x240-3mm-300dpi-ic.indd 1 10.12.20 11:26 10.12.20 11:26 hangup220_NEW.indd 99 hangup220_NEW.indd 99 18.6.2021 8.48 18.6.2021 8.48
ET_SU21_Marana_Slip_Trevor_Hang_Up_Mag_Ad-Layout-F.indd 1 ET_SU21_Marana_Slip_Trevor_Hang_Up_Mag_Ad-Layout-F.indd 1 6/15/21 10:42 AM 6/15/21 10:42 AM hangup220_NEW.indd 100 hangup220_NEW.indd 100 18.6.2021 8.48 18.6.2021 8.48