The Viking Hi lx Ltd
Designed and built from the ground up by Arto Saari and Gravis. Exclusively available at skate shops, go to IVSK8.COM to get connected.
Oli vain pakko saada mukaan yksi switch inward bigspin heeli. Tällähetkellä skeittauksessa vallitsee jonkinlainen "yleismies jantunen" -ihanne. Mikäli keihäänheitto olisi skeittausta, siinä voisi pärjätä tyyppi joka heittää 20 metriä sairaan hyvällä tyylillä. Kaikki sen jälkeen tulevat ovat vain apinoijia. Se kuulostaa jälleen kerran yhdeltä napakymppivastaukselta lajin luonteesta, mutta pitää sisällään oikeastaan kaiken sen, miksi jaksan yhä skeitata ja kiinnostua skeittauksesta. Jos kilpatanssi olisi skeittausta, siinä voisi pärjätä tyyppi joka tanssii teknisesti ihan päin helvettiä ja epätahtiin, mutta sillä olisi niin hyvä meininki että tuomarit tykkäisivät. Täytyy osata vetää kurbia, reilia, manuja, puulia, ditsiä ja portaita. Skeittauksessa ei oikeastaan voi edes valita polkua, sillä skeittaustyyli on lähes aina jollakin tapaa skeittaajan persoonan ilmentymä. Eivät ne, jotka yrittävät pärjätä kaikilla osa-alueilla. Ja jos oikein siirappiseksi heittäydytään, tämä pääkirjoitus voisi loppua napakymppimäiseen sloganiin: "Follow your own path".
-Sir Egmund Hanguppia taas tuuraten, M.Kempas
PÄÄTOIMITTAJA Valtteri Väkevä TOIMITTAJA Duke ULKOASU Mikko Kempas KUVAAJAT Samuli Ronkanen, Jussi Takkinen, Olli Oilinki, Jaakko Knuutila, Mikko Kautto, Aleksi Fräki, Antti Lehtinen, Unto Rautio, Kirmo Ekholm, Timo Lanki, Duke, Kempas, Seu Trinh, Juice Huhtala, Sami Välikangas KIRJOITTAJAT Toimitus, Juice Huhtala, Teemu Lehtonen, Teemu Korhonen, Oki Kalaoja, Pete Ruikka, Juho Haapala, Petri Pyörnilä, Juho Haavisto, Jape Tiitinen, Tume Nyyssönen, Ville Hartikainen, Markus Veijalainen, Vesa Korkkula, Vellu KUVITTAJAT Duke, Konsta Ojala MAINOSMYYNTI Jerker Krook, jerker.krook@krookmedia.fi, +358 40 566 3035 Anssi Paukkunen, anssi@hangup.fi, +358 44 019 7526 KUSTANTAJA Krook Media Oy, Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki, puh +358 39 7268 0180, fax +358 9 7268 0181, www.krookmedia.fi TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut Oy, tilaus@hangup.fi, puh +358 3 4246 5340, fax +358 3 4246 5341 PAINO Prismaprint, Tallinna
HANGUP MAGAZINE PL 61 00101 HELSINKI LEGAL DISCLAIMER EMME VASTAA YHTÄÄN MISTÄÄN COPYRIGHT HANG UP MEDIA VULTURES 2008 ISSUE 3/08
|9. Mielestäni kovin skeittaaja ei ole se, joka tekee crailin isoimmin tai korkeimmin, vaan se joka keksi tuoda "kielletyn" tempun takaisin ja laittaa sen parttiinsa. Ei ole oikeaa eikä väärää. Tai ainakin kansa tykkäisi. Tekniset skeittaajat ovat luonteeltaan erilaisia kuin kaarityypit tai reilitippujat. Tapahtuman yhteydessä televisiossa haastateltiin sen hetken suomalaista huippuskeittaajaa, Aki Kärjää. Jos vähän kärjistetään. Skeittauksen hienous on siinä, että sitä ei mitata numeroilla tai välttämättä edes taidoilla. Suht tyhjänpäiväisessä haastattelunpätkässä Akilta kysyttiin "mikä skeittauksessa on hienoa?" Aki vastasi: "se kun saa viedä lajia omaan suuntaansa." En muista haastattelua sanatarkasti, mutta pääpiirteittän idea oli tuossa. Jos parttiin haluaa tunkea väkisin kaikki jutut joita ei osaa kunnolla, meininki muuttuu helposti väkinäiseksi. Follow your
own path.
Joskus yhdeksänkymmentäluvulla Josh Kasper ja joukko muita Blindin tyyppejä kävi Kaivarissa jossakin surullisessa demossa. Monet selviävät näistä kunnialla, mutta"supersuorittaminen" on monesti tylsää. Toiset skeittaavat pientä ja toiset suurta. Kirjoa löytyy matemaattikko-nörteistä itsetuhoisiin rokkistaroihin. Mielikuvituksen ja omien ajatusten avulla voi saada aikaiseksi paljon hienoa, toisin kuin matkimalla muita tai "pistämällä paremmaksi". Monesti tietyt temput ovat partissa vain sen takia, että niitä kuuluu juuri nyt tehdä. Molemmat voivat päästä valitsemallaan polulla jopa ammattilaisiksi. Yhtenä vuonna gräbit ovat totaalisen passé, toisena taas kaikki ovat craililla kiinni laudassa. Skeittaus on mielenkiintoista siksi, että se on pelkkää harmaata aluetta. Vaikein ei ole skeittauksessa aina se paras vaihtoehto, eikä yleismiehien persoonasta saa yleensä mitään otetta. Skeittauksessa voi olla hyvä ilman että hyppää korkeimmalta tai liukuu pisimmälle. Partissa pitää olla x määrä switchiä ja nollieta, eikä samaa flättitrikkiä saa olla kahdesti. Hyvänä esimerkkinä ranit, joiden alkuun on pitänyt laittaa sellainen flättitrikki, jota ei osaa kunnolla. Jokainen voi tehdä kuten huvittaa, muista viis. Akin vastaus menee helposti toisesta korvasti sisään ja toisesta ulos. Hyviä videopartteja kuvaavatkin usein ne, jotka keskittyvät siihen missä ovat hyviä
-------------------------------SIVU 94
RANDOM PHOTOGRAPHER JUICE HUHTALA
"Jääpuikot ja katujen yksityiskohdat tuli aikoinaan kuvattua, kunnes tajusin että enhän mä tee niillä tekotaiteellisilla kuvilla yhtään mitään." -------------------------------------------------------------SIVU 92
RANDOM ILLUSTRATOR: KONSTA OJALA
"Mun tyyli on sellaista lapsellista ja köpöä." -------------------------------------------------------------------------SIVU 90. -------------------------------SIVU 42
TOMMI PUUSTINEN
Jos Tommi saa skedepsykoosin, taustalla olijoiden on parempi olla ihan liikkumatta. Wammarace 2008. Oulu. -------------------------------SIVU 66
SKEITTIKAUPPOJEN OUDOT ASIAKKAAT
"Äijä tuli sisään vaatteet veressä ja sanoi olevansa Björn Borg." -------------------------------SIVU 72
JOLE JUNTUNEN PHOTOGRAPHY
f4.0, f5.6, f6.0, f8.0, f -------------------------------SIVU 76 Jölen set-upissa trukit on eri paria, laakerit Clas Olssonilta ja renkaat liikkeessä irtoavaa mallia. -------------------------------SIVU 86
LEWIS MARNELL
Australianruotsalainen Lewis on oppinut kymmenessä vuodessa kättelemään ja tervehtimään. Lukijakisa. -------------------------------SIVU 56
HAPPYHOUR JOUTSASSA
Rakas päiväkirja osa 2. Festarit. ---------------------------SIVU 14
TIMO LANKI
The Skedekeräilijä. Tuotepufs. Tricktip. ÉS Game of Skate. Altamont. Leffat. Osiris Suomessa. Pelit. -------------------------------SIVU 84
REVIEWS
Levyt. Kirjat. -------------------------------SIVU 48
KLAPI SKATEBOARDS
Mynämäkeläisille skeittibisnes tarkoittaa sitä, että kun joku kusee tuulettimeen, siitä voidaan tehdä tuote. -------------------------------SIVU 34
TERO MAPPE MALINEN
Mappe kertoo lettiensä salaisuuden (ja aika paljon muutakin). HANGUP 3/08
Sisällysluettelo
Bad News
Uutiset
Eetu Sundvall suorastaan etsii harmeja. Crooked.. Skeittaus on vaarallinen laji, jossa voi sattua pahasti jos ihan välttämättä haluaa
12 | HANGUP MAGAZINE
ISSUE 3/08
| 13
Uutisoidaan tästä porukasta (Pete ja Samu) vielä sen verran, että taitaa olla ensimmäinen Hang Up missä ei ole heiltä artikkelia. Niistä lisää sivulla 40. Työn ja bändikuvioiden jälkeen ei enää riitä energiaa rullalautapuuhasteluihin. Kuulemma vaikein laite, jota Pete on eläissään rullannut. Miki Tähtinen puolestaan DC:llä.
Pitkän linjan puskija, Vammalan Sakke, eli Sakari Niskanen on nyt Asteella. Alienin leffa viiväs-
14
BADNEWS
14 | HANGUP MAGAZINE. www.plup.com. Tarjolla oli Darkstarin flowta, mutta Miettinen päätti lopulta suosia suomalaista ja vetää näin ollen yhä Perukselle. Uutta verta on kuitenkin tullut sisään melkein samalla ovenavauksella. Pete Ruikka kävi Carharttin kanssa Hellfesteillä (hevifestarit Ranskassa, Clissonissa). Sinne lähtivät Pete, Enis, Pirkka ja Samu. Firman saitilta pitäisi löytyä jonkinlaista minihaastista ja videota, jos miehen nimi ei soittele minkäänlaisia kelloja (www.asteskateboards.com). Suomen skedetoivot ovat matkustelleet ympäri
Eurooppaa kesän aikana. Melodica laittoi Akun tiimiin! Mutta kuka on Aku. Arton saunasta on tulossa artikkeli amerikkalaiseen Outdoor magazineen. Tikarin uusin kiinnitys on Pena, eli Pentti Järvelin Turengista. Suomiedustusta oli myös Baselin kisoissa. Mynämäkeläiset ovat tämän lehden ilmestyessä saamassa myös omia Klapi-dekkejään pihalle. Tuomas "Hökä" Höglund taas lopetti yhteistyönsä Circan kanssa ja vetää nykyisin DVS:n kengillä. Paikkaan oli rakennettu merirosvolaiva ja sen sisälle pooli. Tikarin isä ja alkuaikojen kantava voima Toni Salminen on lähtenyt virallisesti Tikarin laivasta. Tietolähteiden mukaan Arto olisi lyönyt pöytään jonkinlaisen prätkäsaappaan ja sanonut että "tehkää tällainen". Siitä matka jatkui Bilbaoon Volcomin huostaan ja sieltä takaisin Suomeen. Simo Mäkelä kävi Berliinissä Enjoin kesäleirillä Barlettan ja muiden kanssa. Mynämäen pojat, Kiiskilä ja Maine taas ovat saman tennarimerkin flowssa. Gravis sai Arton kengän pihalle. Ensi kerralla sitten. Kyseistä porukkaa edustava Juuso on nyt Fallenilla, Tikarista tutun Wolffin kaverina. Tikarin ruorissa on yksi kapteeni vähemmän. Tämänkin heelin Pete joutui kätsäämään ilman Tonin auttavia käsiä. Kokonahkainen hi-top on aika härski valinta. Syynä tähän ovat tiettävästi ajankäyttöongelmat. Aika lähelle päästiin, ei siinä mitään. Enis sijoittui maamme edustajista parhaiten, ollen sijalla 12. Tai jalkoja.
Davy VanLaer
BADNEWS
Hangup skateboard news 3/08
Suomi Viime Hang Upissa haastateltiin Berberi-tiimiä. Sami Miettinen on ollut kovien päätösten edeessä. Jonkinlaista leffaa on myös luvassa syssymmällä Daggereiden editointipajasta. Bam Margera edustaa suomalaissuunnittelija Stefan Lindforsin Plup-lähdevettä
LAKAI MANCHESTER
69,-
Adidas / Almost / Antihero / Bern / Black Label / Blackout Blind / Chocolate Circa / Converse / CTRL / Dc / Destructo Dickies / Different Day / Dvs / Electric / Element / Enjoi éS / Etnies / Form / Forum / Foursquare / Fourstar / Girl Goodwood / Gravis / Happyhour / Icon / Independent Innes / Ipath / Jart / Kr3w / Krooked / Lakai / LRG / Matix Melodica / Real / Royal / Rush / Skatemental / Slap Special Blend / Speed Demons / Spiewak / Spitfire Stüssy / Svea / Tensor / Thrasher / Thunder / Undefeated Vans / Venture / Volcom / Von Zipper
ISSUE 3/08
| 15
UNIONFIVE KAMPIN KESKUS 5.KRS | 010 4257 360 | WWW.UNIONFIVE.FI
En muista millä tempulla. Joku norjalainen sen koko kisan voitti. http://www.youtube.com/ watch?v=JVGgqvsz3qA. Sitten se laittoi yksi päivä tekstaria että kiinnostaisiko. Täydet pätkät Bobby Puleolta ja Jack Sabbackilta. Tälläkertaa aiheena DVS-kengät ja switch bs nosebluntslide.
Ulkomaat Amerikassa asusteleva Juho Liesmäki on bongattu Thrasher -lehden Photograffitissa. Oli miten oli, Prahaan lähti lopulta Miika Sandelin. Oulun ylpeys, skedekauppa Real Deal täytti viisi vuotta 18. Maapalloa on hyvä ajatella, mutta eikös internetserverit kuluta myös käsittämättömiä määriä energiaa?
Maukka
ÉS GAME OF SKATE, KIASMA 6.6.2008
Kiasmalla pidettiin kesäkuun alussa s.k.a.t.e-skaba, jonka voittaja pääsi matkalle Prahaan jonkinlaiseen kansainväliseen nepityskisatapahtumaan. Itärannikon Traffic Skateboards on ladannut nettisivuilleen uuden leffan. Lähes 40 prosenttia Irc-gallerian ja Habbo-hotellin käyttäjistä haluaisi nähdä olympialaisissa skeittausta ja parkouria. Internettiin siirtymisen johdosta säästetään paperia ja kuljetuskustannuksia. Slap on siis päättänyt laittaa painolehtensä pillit pussiin. Riippuu siitä tuleeko käytyä nyt Helsingissä. Toivottavasti se on pian. Miten päädyit sinne. Kannattaa tsekata kun Mr. Juholla siis pyyhkii hyvin. Sandelin & Fs air.
16
BADNEWS
16 | HANGUP MAGAZINE. Hyvää kannattaa odottaa. huom) kanssa kun oon ollut Helsingissä. Hang Up onnittelee ja ottaa mieheen!
Takkinen
Hökä on nykyään varsinainen uutisankkuri. Fallenin leffan ensi-ilta kiertue on käynnissä. Ohjelmiin etsitään hyvää teostovapaata musaa. Veditkö jotain niistä portaista. Hang Up TV:n toinen tuotantokausi alkaa syksyllä, eli ihan kohta. Mä oon hengaillut sen Seanin (Peruksen "toimitusjohtajan" toim. Jos luulet että sinulla olisi tarjota sellaista, pistä toki meiliä: hanguptv@gmail.com. Lisäksi videossa on kaveripätkä. Varmaan jotakin temppuja. Slap ilmestyy tulevaisuudessa ainoastaan internetissä. En tiedä ehdinkö kuvailemaan kovin paljoa. elokuuta. Ok. Suomeen se ei ole tulossa, mutta moneen muuhun paikkaan kylläkin. Se ilmestyy näillä näkymin vasta vuoden 2009 keväällä. Aitoa itä-menoa. Meillä oli siellä sessarit, joissa oli Alex Mizurov ja muita: se norjalainen tyyppi ja joku tanskalainen. Sanassa "skate" niitä on kuitenkin hieman vähemmän. Esimerkiksi Venäjälle. Mites Stalininaukiolla. Hang Up: Miten reissu meni. Kiitos ja palaillaan!
Voisi kuvitella että s-k-a-t-e:n Sm-kisat voittaisi joku neppaaja, kuten voittikin, mutta tämä neppaaja osaa flippien lisäksi ottaa myös ilmaa alle. Japanialainen Gou Miyagi on aiheuttanut hämmennystä Youtube pätkällään. Kisaajien kirjaimia laskenut Enis Fazilov ei ilmeisesti pitänyt silmiään auki, sillä molemmat finalistit taisivat saada ainakin yli kuusi kirjainta. Miyagi vetää kaiken putkeen. Miika: Mä putosin ekassa pelissä ja skeittasin sitten kaksi päivää Stalininaukiolla. Kyllä mä vedin frontside nollieheelin, bigspinflipin ja ss tren. tyy. Syynä tähän on muun muassa maapallon tila. Tsekatkaa muutenkin trafficin sivut: traffcskateboards.com. Skeittaamisen lisäksi Juho työskentelee vaimonsa isän rakennusfirmassa. Tuleeko sulta seuraavaan Peruspätkään jotain. Ilmestymisaikataulusta ei toimituksella ole mitään tietoa. En mä muista niitä nimiä. Ed Templetonilta on ilmestymässä uusi kirja, Deformer. Sä olet nyt myös Peruksen tiimissä
pete ruikka - switch wallride · photo: jussi takkinen
ISSUE 3/08
| 17
Kisoihin osallistui myöhemmin mainittavien lisäksi mm. Kisatoimikunnan edustaja Jasser huomautti ennen finaalia Kolumbian Vahvistukselle hänen epäilyttävän isoista renkaistaan, mutta kolumbialainen hoiti homman kotiin yhtä ylivoimaisesti jonkun muun pienempirenkaisella kompliitillakin. Webster
Winner
Ni-fi!
Kolumbian vahvistus on jo niin varma voitostaan että ajelee välissä onefoot nosemanulla pari metriä.
WAMMARACE
R A P O R T T I S P E K TA A K K E L I S TA 3 1 / 0 5 / 2 0 0 8
Teksti JUICE Kuvat SAMI VÄLIKANGAS
Tää on se kaveri mistä mutsis sua varoitti!
Kevättalvella 2008 pidettiin kolmen Wamma Racen perustajajäsenen kesken palaveri jossa suunniteltiin kuinka racea voisi kehittää. Finaaliin tiensä taistelivat sykähdyttävien kamppailujen jälkeen Hapero sekä Kolumbian Vahvistus jotka kumpikin olivat ensikertalaisia. Portugalista, Brasiliasta, Espanjasta, Saksasta, Kolumbiasta sekä Suomesta. Kemptonin hallitsemaa rataennätystä ei aika-ajoissa kukaan onnistunut rikkomaan, lähimmäksi pääsi Linssi ajalla 19.59, joka taisi olla ainoa 20 sekunnin haamurajan alittanut kierros. TULOKSET: 1. Kisapäivänä paikalle raahattiin sähköntuotantolaitos sekä äänentoistovehkeet, näin Dj Enrico pääsi soittamaan levymusiikkia sekä Jasser juontamaan kisoja oman kisaamisensa ohessa. Kolumbian Vahvistus 2. Osallistujia oli mm. Kolumbian Vahvistus antoi omasta voittobissesetistään ystävällisesti puolet hopeasijan saavuttaneelle Haperolle ja loput vapaaseen käyttöön. Kaiken kukkuraksi racealueelle pystytettiin racebar josta sai poistaa virvokkeita huokeaan hintaan palaneen kumin kuivaamien kurkkujen kostuttamiseksi. Hapero 3. Emme kuitenkaan voineet kuvitellakaan että WR`08:sta tulisi kaikkien aikojen spektaakkelinomaisin race. Wamma Race- sekä Wammapark-aktiivien toimesta kilparadan rajat vahvistettiin oluella ohennetulla lateksilla sekä upea shakkiruutuinen lähtö- ja maaliintuloalue maalattiin pitstoppeineen kaikkineen. sellaisia kovia nimiä kuin Keefer, Ace, Angus McGyver, Turbohuuli, Läski, Team Lepi, Kimi.R, Vito, Buttson, Sinilevä, Reagan sekä Vertti Pro. Osallistujamäärä kipusi korkeammaksi kuin koskaan, lopullinen luku oli yhteensä 31 racettajaa. B-finaalissa menestyksekkäimmin mm. Flink 182 tehtaili henkeäsalpaavan upean Wamma Race kiertopokaalin sekä mitalit kärkikolmikolle. Ajojen päätyttyä päivän tapahtumia mentiin puimaan viralliseen Wamma Racen jatkopaikkaan Pub Magneettiin DJ Enricon pyörittämien sävelien siivittämänä. ghettoblasteria radalla makaavien racettajien lisäksi väisteli toissavuoden mestari Webster vieden pronssimitalin kotiin. Pudotuspelien heateissa käytiin kuumaa taistoa, välillä keskellä rataa kesken heattia käytiin painiotteluakin, dramaattisten vaiheiden kautta tiensä välieriin selvittivät Linssi, Budicoff, Kolumbian Vanhvistus sekä toiseen lähtöön Hapero, Pennanen, Flink 182 sekä viime vuoden mestari König von Deutchland. Uusi yllättäjä Kolumbian Vahvistus aiheutti kohahduksia yleisössä tekemällä aika-ajossaan ohimennen Hurricanen bänkin channelin ylitse. Wamma Racen kisatoimikunta kiittää kaikkia paikalla olleita hyvästä kisahengestä!
Hapero ja Kolumbian vahvistus finaalilähdössä.
WA M M A R AC E
Haluttua valuttaa
18
ISSUE 3/08
| 19
DARYL ANGEL
ISSUE 3/08
| 21
Sen jälkeen tuli XFiles. On vähän viileämpää kuin vaikka Kaliforniassa. Ja mun kroppa väsyy ja kolhiintuu tietysti. Mä en pidä niistä tyypeistä vieläkään. Miltä tuntuu. Kun mä pääsen kotiin, mä olen vain kaksi päivää himassa ja lähden Puerto Ricoon. Mun tyttökaveri ei tykkää tästä myöskään, kun se ei tiedä mitä täällä tapahtuu. Se oli aika kauhea. Home is where the heart is. Alkaako väsyttää. Johnia, Russelia, Clinttiä... Mulla on tyttökaveri, joten mä vain katselen tyttöjä. Mutta jos murehtii siitä, ettei saa olla kotona, niin tourista tulee ikävä. Tullin läpi meneminen oli hullua. Mä en lahjonut, mutta ehkä joku muu lahjoi.
Duffel. Onhan siellä myös tv, mutta me kadotettiin kaukosäädin eikä voida vaihtaa kanavaa. Mutta Tyrone on hauska. Ja toivottavasti Helsinkikin on. Melbourne on myös mukava. Mä pidän hauskaa ja yritän olla cool skidejä kohtaan. Pariisi ja Lontoo oli mukavia. Siellä tosin satoi paljon, mutta oli spotteja ihan hauska vain katsoakin. Samana aamuna Hang Upille annettiin kuitenkin mahdollisuus haastatella Osiriksen heppuja. Mikä tekee hyvän skedekaupungin. Se on vain mun kotikaupunki. Mun pitäisi olla täällä ja käyttäytyä hyvin, mutta mä toivon että se käyttäytyy myös hyvin kotipuolessa. Mä mieluummin kruisin ympäriinsä. Kyllä mä yritän olla hyvä roolimalli. Lykästikö ketään venäläisten tyttöjen kanssa. Mulla on kiva uima-allas, sohva ja tv. Parempi se on kuin nukkua kylmässä ulkona. Annat vartijoille ruplia ja ne antaa sun skeitata. Toivottavasti sama tapahtuu Suomessakin. Se on vain esikaupunki kaukana kaikesta. Hyvin. Jalat tulee yli sängystä. Te olette kuulemma tosi kälyisessä hotellissa Suomessa. Jos menee vain virran mukana ja innostuu uusista paikoista, homma toimii. Moskovassa on myös niin paljon liikennettä, että kestää kaksi tuntia päästä spotilta toiselle. Niistä ja niiden kanssa. Mikä on sun lempipartti The Stormissa. Se on suosikkini. Mä inhoan metrossa
COREY DUFFEL
Miten touri on mennyt. Mä olen hyvä mies, yritän olla uskollinen. Mulla oli onnea, kaksi englanninkielistä ohjelmaa putkeen. Mutta saanhan mä sitten hienoja leimoja mun passiin. Meillä oli iso riita mun tytön kanssa ennen lähtöä ja nyt mä en oikein tiedä mitä tapahtuu. Mä luin kirjaa koko matkan. Nyt olen sitten ekaa kertaa Suomessa. Mutta ei siellä mitään ole. Pitää pystyä skeittaamaan tai kulkemaan muuten helposti spotilta spotille. Mitkä on sun suosikkiskeittikaupungit maailmassa. Aina. T-Bone, baby. Joo, mä näen paljon faneja. On siistiä olla Venäjällä ja kuulla, että on jonkun suosikkiskeittari. Jouduitko lahjomaan tullimiehiä. Mä näytän kuvassa itseltäni, mutta itse passi on niin kulunut. Tuskin maltan odottaa, että pääsen näkemään suomalaisia tyttöjä.
OSIRIS
Millainen matka Pietarista Helsinkiin oli. Kaikki muistaa varmaan sen 360 flipin. Mä tykkään käyttää takkeja ja siellä on joskus liian lämmin. Punk as fack.
22
22 | HANGUP MAGAZINE. Mä katsoin Pet Sematary leffan. Mä olen rakastunut tähän tyttöön. Sen seurauksena Kaivarin parkissa nähtiin demo, joka oli varsin paska. Otatko koskaan kuvia heistä. Mä muistan lapsuudesta keitä proita tapasin ja ketkä niistä oli kusipäitä. San Francisco ja Oakland on myös mun suosikkeja. ja autossa istumista. Kiusasimme Duffelia, Mariusta ja Alex Mizurovia kysymyksillä, ja tässä taas sen seuraukset.
Niinhän siellä skeitataan spottejakin. Eikä ikinä tiedä saako häädöt, ja siellä saa aika helposti häädöt. T-Bone, siis Tyrone Olson. Toivottavasti täällä on hauskaa. Mä kyllä kaipaan mun koiria ja mimmikaveriani. Mutta tykkään silti katsella mimmejä. Se on aika hauska. Onko paineita olla roolimalli. Mutta se on siistiä. Mä olin reissussa kolme viikkoa ennen tätä. Suomi on muutenkin ollut kiva paikka. Muut kattoi skeittileffoja. Te kierrätte kuukauden ajan Euroopassa. Olin siis jo etukäteen aika väsynyt. Venäjä oli hauska, paljon kuumia chicksejä. (Omenahotelli -toim. Suuri osa ohjelmista oli onneksi englanniksi. Liikennettä ei saa olla liikaa. Olin jäädä jumiin Venäjälle. Kukaan ei oikein jaksanut tehdä mitään päälle. Lensin suoraan North Carolinasta Venäjälle. Ei niiden pitäisi. huom.) Hotelli ei ole niin paha, mutta meitä on neljä isoa kaveria yhdessä huoneessa. Mä olen kaupungista nimeltä Walnut Creek. Mukavaa kun ohjelmia ei dubata täällä. Mutta huone on ilmainen, enkä voi valittaa. Joo. Mitä te katsoitte televisiosta. Lontoossa ja Pariisissa oli hirveä liikenne, vaikka spotit oli hyviä. Ei siellä ole mitään. Näetkö koskaan toureilla skidejä, jotka baittaa sun tyyliä - pukeutuu kuten sä. Kun mut otettiin tiimiin, pyysin Stormin itselleni ja katsoin sen. Ne yrittää aina pölliä mun tavaroita tai pyytää niitä itselleen. Niinpä yritän olla cool, koska en halua että kaikki skidit Suomessa ajattelee että Corey Duffel on persereikä.
OSIRIS SUOMESSA
Stormin taakka on pois pyyhitty
Teksti VALTTERI & DUKE Kuvat DUKE, TAKKINEN
Osiriksen jenkkitiimi kävi Helsingissä Euroopan kattavalla Capital Tourillaan. Ne luuli että mulla on väärennetty passi, koska se on niin vanha. Ei paha. Miksi ihmisten pitäisi matkustaa Walnut Creekiin
Aluksi kukaan ei tykännyt niistä, mutta ne vaan myi niin hyvin. Mä olin siellä talvella. Mä en sano nimiä, koska olen ollut jo aiemmin kusessa puhuttuani paskaa muista pro-skeittareista. Joo. Me ollaan hyviä kavereita. Mun faija tuntee jonkun generaalin tai jonkun hullun jätkän siellä. Joka paikassa. Aivan. Sehän oli Dave Matthewn kenkä. Mikä on paras paikka johon olet matkustanut. Yleensä kun mä olen himassa, mä en edes skeittaa, koska olen niin väsynyt matkustamisesta. Dubai. Kaksi kesää sittenhän se tehtiin. Mä rakastan pokeria. Myös skeittaus kaduilla on aika siistiä. Paljon marmoria, eikä liikaa häätöjä. Mitenkäs D3:t. Se ois ollut vitun rentoo, jos ois pitänyt vaikka lähteä kuukaudeksi johonkin reissuun. Oliko Peter Smolik siinä. Saleen tammikuun seitsemäs päivä sinne. Miten sun elämä muuttui silloin. Mä taidan muistaa jonkun sen bäkkitailslide fronttishove-it bäkkitailsliden.
Isoista jutuistaan tunnettu Corey Duffel vetää ison ollien ditsiin.
Mikä on sun suosikkikenkä Osiriksen kengistä. Se on tylsää. Joo, se team manager sai potkut, tai siis lähti, tai sai potkut. Nolliesta ja switchistä kyllä. Silloin kun Mizurov ei vedä flättiä, se tuijottaa ja hymyilee.
Mitä mieltä olet teidän hotellista. Ne matskut tulee luultavasti uuteen leffaan nimeltä "Proof" Sen tekee sama kaveri, joka teki P-Rodin "Forecast" -leffan. Joo. Onko kukaan voittanut sua. Kyllä mä sanon niille asiasta, kun näen niitä, mutta en ala kertomaan nimiä.
ALEX MIZUROV
Sun kohdalla kaikki alkoi, kun voitit Game of S.k.a.t.e.:n. Paras lämpötila ikinä. Vielä ei tosin olla pelattu.
MARIUS SYVÄNEN
Mitä kaikkea on tapahtunut sun Hang Upin haastattelun jälkeen. Tapasin lokaleja ja ne tiesi missä voi skeitata ja missä ei. Mä kuvasin jotain siellä. Mun faija haluaisi että mä hoidan sen jotenkin, mutta en kyl pysty. Vitun rentoo. Ei innosta. Joskus mä suostun, mutta jos ihmisiä on liikaa, yritän kieltäytyä. Mutta se oli hyvä homma. Joo. Se on outo, vähän pieni. Voititko. Juuri nyt mä tykkään Diego Bucchierin kengästä. Mukava paikka hengailla, mutta ei asua. Kaikki muut oli jo valinneet oman pro-mallinsa, ja Dave sai valita viimeisenä. Sit mä lähdin. Mä itse halusin vain skeitata ja satuin voittamaan.
Kerrohan ketkä prot oli kusipäitä sua kohtaan aikoinaan. Mä olen matkustanut paljon sen jälkeen, tosi paljon. Mutta älkää opetelko näitä juttuja vain voittaaksenne mut s.k.a.t.e:ssa. Skeitannut. Sulla on ollut kuumotuksia intin kanssa. Jätkä lähti ainakin Santa Cruzilta. Kun sä matkustat ympäriinsä, tuleeko ihmiset haastamaan sua s.k.a.t.e.:en. Onko jotain flättitemppuja, joita sä et osaisi. Ei ollut sama fiilis kun se ei enää ollut siellä duunissa. Mä olen nähnyt kuinka ihmiset sekoaa, kun ne haluaa vain voittaa. En pelaa kuitenkaan kasinoilla, mutta kavereiden kanssa ja joskus pienistä rahasummista. Enkä osaa backfootflippejä regularina. Esimerkiksi Yannick Schall Berliinistä. Mitäs siitä on puoltoista vuotta. En oo kyllä menossa. Ei ole mun tyyliä. Vähän kuin pelaisi pokeria hyvien tuttujen kanssa. Eilen me pelattiin s.k.a.t.e:a Pietarissa demon jälkeen. Olen ehkä ländännyt yhden. Nyt mä saan Habitatilta lautoja. Saa nyt nähdä. Turistipaikkana se on hauska, käytiin rannalla ja muualla. Varmaan jossakin lumessa ryömin...
ISSUE 3/08
| 23
23
OSIRIS. 20 euroa on varmaan suurin summa jonka olen voittanut. Mä tiedän mitä sillä on ja se tietää mitä mulla on. Mä olen kuvannut Skateboard Magia varten. Toivottavasti siitä pääsee jotenkin pois. Onko sulta tulossa jotain haastatteluja lehtiin. Aika hullua. Joo, todella paljon. Mikä on suosikkipartti Osiriksen Storm-videossa. Jotain on jo kasassa, mutta pari kuvaa tarvitaan vielä. Se on ok. Se joutui ottamaan D3:n, mutta lopulta se oli sille hyvä homma, koska se sai paljon rahaa. Paljon. . Monet. Smolik luultavasti. Koitin olla eka skeittari urheilukoulussa. Mutta meidän huoneessa on vain kolme tyyppiä, joten tilaa on enemmän kuin muilla. Se koitti säätää asiaa, mutta ei se toiminut. Meidän team managerilla on pokerisetti mukana ja me pelataan kiertueella. Mun pitäisi olla huomenna intissä, mutta sain kuusi kuukautta lykkäystä kun väitin että oon menossa johonkin collegeen. Mä en kestä yhtään. Mä en ole ollut täällä 13 vuoteen talvella. Frontfoot impossibleja mä en osaa
Damia mä odotan, pääsee pärisemään sinne. Mä sain urheilukoulua varten Osirikselta kirjeitä, että mun on pakko päästä sinne ja reissuille. Ei ainakaan videopätkiä. Joo, jes! Saleen joku Chad Fernandez. Kaikki mestat johon ollaan menossa on mulle uusia. Eka Eurooppareissu jossa olen mukana. Skeittaus siellä on vitun vaikeeta. Perus! Vitun rentoo että se on firma, vähän mä oon fileissä kun kuulin siitä.
Takkinen
Mariuksen koko suku taisi olla Kaivarissa todistamassa demoa. Vau. Musta on outoo että olen näiden porukoiden kanssa ja tää tapahtui tällä tavalla. No, ainakin sun Feed the Need pätkä oli aika kupissa. Onko Diegossa mitään normaalia kurbispottia, missä voisi vain käydä skeittaamassa. San Diegossa saa häätöjä kaikkialta, ei mitään spotteja. Aika outoo. Kelaa jos Postin kurbit olisi San Diegossa, siis vittu. Vittu kun mä en vaan kestä olla siellä enää nyt kun high school on loppu. Tänne vaan ja Postiin töihin. Skateboard Magiin on tulossa jotain. Porukka on niin ärsyttävää Jenkeissä. " PORUKKA ON NIIN ÄRSYTTÄVÄÄ JENKEISSÄ. Joo, onhan ne. Mutta eikö Jenkeissä vaikka New York ja itärannikko yleensä olisi paljon rennompia. Marius ei pettänyt perhettään ja latasi tämän flippibäkkiteilin ainakin viisi kertaa.
Marius antoi demossa tuutin täydeltä! bs noseblunt.
24
OSIRIS
24 | HANGUP MAGAZINE. Heh. Voidaan varmaan olla aika mahtavassa kännissä jotkut yöt. Ei. Meidän mutsikin sanoi että "saa nähdä miten jaksat" Varmaan oon aika vitun sekaisin sen jäl. Mä oon vain kuvaillut. IHAN TOTTA, EI SIELLÄ VAAN VOI OLLA.
Kyllähän sieltä saa helposti vapaata, kun jätkäkin on maailmanmestaruustason skeittari. Saa nähdä. Vitun siistiä. Aurinko paistaa koko vuoden, mutta skeittaus on silti vaikeaa. Terveisiä Suomeen kaikille frendeille. Sitten mä lähdenkin takaisin San Diegoon. Damissa on tullut käytyä, mutta ei muuten. Wes Kramer on mun frendi ja sillä oli just TWS:n uudessa am-issuessa haastattelu, jossa se sanoi että "The Storm has finally cleared" San Diego on viimein . Pakko muuttaa bäkkiin Suomeen. En tiiä, pretty much. Joo, kolme ja puoli viikkoa olen näiden mukana. En mä tiedä, ihan randomia. Ihan totta, ei siellä vaan voi olla. Onko sulla mitään haastatteluja tai videopätkiä tulossa. Onko terveisiä vielä lopuksi. Kaikki on kaukana ja pitää ajaa kaikkialle. Mikä on sun suosikkipartti The Stormissa. Tai jonnekin Eurooppaan. Vähän ois siistiä. Mutta ei onnistunut. Kelaako jätkä, että et ole sillä tasolla ja et ansaitsisi tätä. Touri on edessä. Miten jaksaa olla kolme ja puoli viikkoa tourilla. Suomi for life. keen. Menneisyyden taakka on siis viimein poissa. tulossa takaisin. Kyl se käy. Mutta mites nyt
ISSUE 3/08
| 25
Me saimme bäkkiteiliä näyttämään Tero Pikkaraisen, jolla saattaa hyvinkin olla Suomen "Best bsts in bisness". Veä täysillä 2. Annahan sen liukua huolella 5. Vaikka temppua on sudittu jostain 80-luvulta lähtien niin silti se ei ole menettänyt merkitystään. Rykäse takas ramppiin
26
TRICKTIP
Kempas. Kunnollisesta bäkkiteilistä näkee kuka osaa skeitata, sillä semisiä suorituksia sohii monet, mutta kunnolla kupissa olevia ja pitkiä slaideja vetää vain alan konkarit. Paino pelekälle varpaalle 4. Tutkitaa tästä tyyliä, ajaton klassikko.
Teron ohjeet 1. Mulijauta teilille 3. TRICKTIP
Backside Tailslide by Tero Pikkarainen
Backside tailslide kurbiin on viheliäinen opeteltava, mutta kaareen se taitaa olla vielä vaikeampi
Duffelin mukana oli muitakin tuote-esittelijöitä, mutta missä oli Bronx. Graafisesti mennään samoilla linjoilla kuin ennenkin. Lautoja voi käydä kyselemässä ainakin Kampin Laminasta: www.lamina.fi -Duke
OSIRIS: DUFFEL & BRONX
Corey Duffel piipahti kesällä Suomessa esittelemässä omia prokenkiänsä. Hyvältä näyttää. Onko kyseessä promokiertue. Ajaton klassikko. Ne oli Osirikset. -Duke
PONKES DEKIT
Ponkes on pukannut markkinoille uuden dekkisarjan. Näitä myydään kolmessa koossa. -Duke
TUOTEPUFS 28
NIKE SB: P-ROD 2 HIGH & BEAVERTON FLANEL
Aikaisemmin hyvin limitedinä julkaistu P-rod 2 High on saanut nyt laajemmalti julkaistun version. Monitorista voi seurata käyrää. Nähtävästi herra B ei ole yhtä innokas promoamaan tuotettaan kuin herra D. Siltäkin on tullut näemmä oma kenkä. www.ponkes.com. Huhujen mukaan Bronx on tällä hetkellä jossain päin New Yorkia. Konsta Ojalan kynästä on pukannut klassista karhua, piippua ja lisäksi on viiden laudan sarja, joiden pohjat ovat edellämainittuja hieman villimmät. Tästä laudasta valmistetaan ainoastaan yhtä kokoa: 7.875 tuumaa. Nyt on siis hyvä sauma hoitaa Konstan töitä olohuoneen seinälle. Vahvasti vanhemmista koriskengistä vaikutteita ottava malli on sama kuin P-rodin matalampi malli, mutta nilkkaa tukevalla ja suojaavalla korkealla varrella. TUOTEPUFS
Stuff you love to love.
ALIEN WORKSHOP / ARTO PROBOARDS
Arton ensimmäinen lautasarja on ulkona. Näissä on se hyvä puoli että sessareiden välissä voi ongelmitta vetäistä parit dunkit(ei siis ne kengät) jos siltä tuntuu. Flanelliahan pitää nykyään olla ja jos halpahalliversiot ei maistu niin Nike SB:ltä voi poistaa vähän vähemmän grungen näköistä versiota parissa eri väri-versiossa. Abduction-laudan pohjassa kuumottava ulkoavaruuden munapääkolmikko ampuu viikinkikypäräistä Artoa sinappisuihkulla naamaan. Kengät Ponkesista hintaan 89 e. Soldier-laudassa ulkoavaruuden Arto on sonnustautunut Suomenlippu-pyjamaan ja vetänyt päähänsä saunakypärän. Aina valmiina, jos vaikka sota syttyy. 7.5, 7.75 ja 8.125 tuumaa. Sitä emme tiedä. -mk. Konsta on käsittääkseni jossain määrin noteerattu taiteilja
an Onni onnettomuudessa kuitenkin. Perusdekkejä myyvät ainakin Grey Market Supply ja Kampin Lamina. Kyseistä kenkää tulee syksyllä Suomeen joitakin pareja. Noh, oli miten oli, kyseinen herra Sherwood muistetaan erinäisistä flipflop-sarjoista, tyyliin "pressureflip to 50/50 to pressureflip out". Altamontin vaatteita myy Kampin Lamina, Beamhill, Real Deal ja Beyond. gät olivat väärää kokoa. Kun kävin katsomassa kenkää firman sivuilla, kävi ilmi että kyseessä on 1600 parin rajoitettu erä. www.unionfive.fi -Duke
30 | HANGUP MAGAZINE. Hieman tarkemmin asiaan perehdyttyäni huomasin kuitenkin, että kenvellä. -Duke
PERUS SKATEBOARDS
Peruksen dekit ovat vihdoinkin ulkona. Markkinoilla on Altamont t-paitasarja, joihin on painettu Boogien valokuvia. Altamont tekee myös kollaboraatiota muiden mielenkiintoisten hahmojen, kuten valokuvaaja Boogien kanssa. Kakanvärinen vahakapula döfää joltakin tumman suklaan ja kolakarkkien välimaastosta. altamontapparel.com. En mä niillä voi kävellä. Näistä saa taatusti paremmat rahat Ebayssa, koska näillä ei attaa ole kävelty. Moni ei sellaista toimintaa pysty ottamaan ja heidän mielestään Nate onkin haiseva friikki. Vaatteitakin on tulossa tuota pikaa, mutta dekit ovat tietysti pääasia. Asiasta voi olla montaa mieltä - mutta sataprosenttisen varmaa on, että ainakin Jackedin kurbivaha haisee. http:// peruscrew.blogspot.com/ -Duke
JACKED SKATEBOARDS / KURBIVAHA
Jacked on muistaakseni Nate Sherwoodin firma. "Waffaa", ajattelin. Toisaalta, eipä se nyt siinä skeittauksen mukanaan tuomassa hien ja lian sekaisessa konkurssissa paljon paina. Suurempi ongelma on se, miten sitä vahaa oikein säilyttäisi, koska haju tunkee muovipussin läpi ja tarttuu sormiin ja kaikkeen mikä vain on lähietäisyydellä. Kurbit alkavat kyllä luistaa hyvin, mutta se haju se naurattaa joka kerta. Yllättävän kauan kesti kunnes Perus laittoi hommat käyntiin ja perusti kunnon firman. ALTAMONT APPAREL
Altamont valmistaa vaatteita, jotka suunnittelee Altamontlaivan kapteeni Andrew Reynolds. Skeitata voi ilman vaatteita, mutta ilman lautaa se olisi parkouria - ja parkour on tosi noloa. Puolitoista numeroa liian isot. Andrewn sivupotkuna ja grafiikkavastaavana toimii Fos, joka tunnetaan taiteestaan ja englantilaisesta Heroin Skateboardsista. Siihen on nimittäin tungettu ties mitä suklaaesanssia. Sieltä löytyi pari Arton uusia ltä masin kenkiä. Hang Upin toimitus sai oman vahaac sta a tte pökäleensä Mic Macista. Tai ainakin sillä oli jotain tekemistä Jackedin kanssa. Suosittelemme erikoisuuden tavoittelusta diggaaville kurbineppareille. -Valtteri
IVSK8 / ARTO SAARI / VIKING HI LX LTD TUOTEPUFS 30
Olin ihan fiiliksissä, kun Fedexin kaveri kävi tuomassa mulle paketin. Kannattaa olla kärppänä Union Fivessä kun ne saapuvat
ISSUE 3/08
| 31
Idea ja toteutus eivät kohtaa." KUVAAJA: Jani Kääriäinen VETÄJÄ: Pekka Välitalo TEMPPU: Ajelu PAIKKA: Ristikiven parkki, Tuusula ARVIO: "Yleensä on huono idea tsiigata kameraa skeittikuvassa, mutta joskus se toimii. Tää voisi olla Benjaminin kuva jostakin 90-luvun alusta. Raffista spotista itäpisteitä. Ammattimaisen selailun jälkeen kuvat jakautuivat ensin kolmeen pinoon: hyviin, semisiin ja huonoihin. Jos mopo ja reput on omia tavaroita, ne olisi voinut siirtää pois kuvasta. On yritetty kliinistä, mutta tämä ei oikein ole sitä. Kiitoksia kaikille siihen osallistuneille! Lähetettyjä kuvia arvostelemaan kutsuimme Tuukka "Deeli" Kailan, joka tunnetaan Kingpin Magazinen random editorina ja ennen kaikkea yhtenä parhaista skedekuvaajista tällä pallolla. Tästä tulee vähän mieleen vanhat Dogtown & Z-Boys kuvat. Ja lopulta voittajakin löytyi.
1.
VOITTAJA KUVAAJA: Joonas-Juhani Mikola VETÄJÄ: Riku Lokka TEMPPU: Fs. Deeli oli arvioissaan kriittinen - kuten aina. Tämä tahtoo vain mennä vähän tylsäksi. Tuusulan Dogtown & Z-Boys."
32
K U VA K I S A
KUVAAJA: Jarkko Suomalainen VETÄJÄ: Sakari Lähdesmäki TEMPPU: Blunt to fakie PAIKKA: Kotka ARVIO: "Tekisi mieli sanoa, että tää on kuvattu värinegalle, mutta ei uskalla. Värit on kuitenkin siistit ja temppu. Tuota tummaa aluetta on ehkä vähän liikaa tuossa alalaidassa."
32 | HANGUP MAGAZINE. On perussalamat vastakkaisilta puolilta. air PAIKKA: Rovaniemen pooli ARVIO: "Kyllä se tämä on. Tässä on hyvää ajatonta fiilistä. Miinusta myös kuvaajan varjosta ja liike-epäterävyydestä."
2.
HYVÄT
KUVAAJA: Niki Rutanen VETÄJÄ: Janne Törmänen TEMPPU: Ollie PAIKKA: Lohikosken parkki, Jyväskylä ARVIO: "Idea on hyvä, ollie tissistä. Siisti sommitelma - tosi perus fisukuva. KUVAKISA
Viimekertaisen lukijakisan tulokset.
Viime Hang Upissa järjestimme skedekuvakisan. Temppukin on hyvä."
TOINEN SIJA KUVAAJA: Juha-Pekka Suoranta VETÄJÄ: Ville Jokinen TEMPPU: Ollie PAIKKA: Turenki Arvio: "Tosi hyvä sommitelma ja fisun käyttö. Sitten ne ruodittiin yksi kerrallaan läpi
Kuvaaja: Jimi Määttänen Vetäjä: Roope Solajoki Temppu: Fs noseslide Paikka: Ykspihlajan kirkko, Kokkola Arvio: "Siisti temppu, mutta laajakulma ei toimi tässä."
Vetäjä: Korso-Teemu, eli Soikkeli Temppu: Bs smith Paikka: Herttoniemi Arvio: "Vähän mitäänsanomaton sommitelma. Uusiksi vaan.". Onnistunut kuva, mutta olisi voinut rajata vielä tiukemmin. Värikuvien ottaminen pilvisellä säällä ilman salamaa on ongelmallista. Jos tämä on oikeasti keskikoon kuva, silloin käytetty linssi on aika lyhyt, ja kun kuva on otettu alaviistosta, suorat viivat kallistuvat ikävästi. Kuva on ehkä vähän epätarkka. Jos fiiliksenhaku on pääasia, sen pitää mennä ihan nappiin. Vetäjä on myös kuvassa aika pieni. Arvio: "Tässä haetaan kliiniä, mutta ei päästä siihen. Ja skeittari on aika keskellä kuvaa, mikä tekee monesti sellaisen vaikutelman että ei ole liikettä."
Kuvaaja: Samuli Härkönen Vetäjä: Simo Temppu: Crooked Spotti: . Sommitelma ja juttu ovat kuitenkin siistejä."
Kuvaaja: Janne-Juhani Hyvärinen Vetäjä: Aleksanteri Martin Temppu: Ollie Paikka: Rovaniemellä Arvio: "Tää idea on moneen kertaan nähty ja onnistuu harvemmin." Kuvaaja: Matias Flinck Vetäjä: Roope Temppu: Ollie Paikka: Arvio: "Ajoitus on vähän myöhästynyt. Sommitelma on huono. Maassa on myös salamajuovia. Onhan toi toki paha temppu, etenkin jos sen reilin vetää ihan alusta loppuun."
SEMIT
Kuvaaja: Henri Nieminen Vetäjä: Jöle Temppu: Ollie Paikka: Kuopio Arvio: "En oikein tiedä mikä tässä mättää. Väreistä tulee juuri tuollaiset. Tämä olisi voinut jäädä ottamatta."
Kuvaaja: Mirella Lempinen Vetäjä: Jani Kääriäinen Paikka: Hyvinkää Arvio: "En ole henkilökohtaisesti vitsikuvien ystävä. Jätkä isolla fisukuvassa antaa sellaisen fiiliksen, että spotin täytyy olla pieni. Salamat ja värit ovat kyllä kivat." Kuvaaja: Sami Laitinen Vetäjä: Niilo Nikkanen Temppu: Bs flip Paikka: Pasila Arvio: "Aika siisti kuvakulma tuolta spotilta. Voihan toki olla että toi tyyppi on tuon näköinen ja vetää tuollaisia temppuja."
HUONOT
ISSUE 3/08
| 33
33
K U VA K I S A
Kuvaaja: Jukka Honkanen Vetäjä: Vili Haatanen Temppu: Ollie Paikka: Kruna Arvio: "Siisti spotti ja temppu, mutta laajislinssi pilaa kaiken. Tämä voisi ehkä olla semipinkassa." Kuvaaja: Antti Venäläinen
Kuvaaja: Ville Nylander Vetäjä: Pauli Rinne Temppu: Bsts Paikka: Arvio: "En tiedä mitä tästä sanoisi. Liikennemerkin olisi kyllä saanut jakoavaimella irroitettua ja pois kuvasta. Vaikka bs flip on kuvattu edestä, naama on saatu näkymään
Kukaan suomalainen ei kuitenkaan liene kasannut yhtä vakuuttavaa kokoelmaa kuin Timo Lanki. Hieman enemmän tavaraa ympärilleen kaipaavilla on seinällään pari lautaa joilla on muistoarvoa sekä kirjahyllyssään kaikki suomalaiset skedelehdet. Skeittareiden suhtautuminen tähän tavaranpaljouteen vaihtelee. Jotkut taas diggailevat sen verran, että nostalgisoivat kuinka "siinä Vallelyn yhdessä laudassa oli tosi siistit grafiikat" ja ottavat olkapäähänsä norsutatuoinnin. Kuten seuraavilta sivuilta selviää, nimitys "The Keräilijä" ei todellakaan ole liioittelua. Osalle laudat ja kengät ovat pelkkää kulutustavaraa. Niitä tulee ja menee, eikä kovin syvällistä suhdetta synny. Taustalla on nykyään Micropolis.
THE KERÄILIJÄ
34 | HANGUP MAGAZINE
Timo Lanki
Skeittaukseen liittyy olennaisesti kaikenlainen materia: dekit, kengät, lehdet, videot ja sen sellaiset. Eltsun mäessä 1986 tai 1987 omatekemä Psycho Stick replica kädessä. Muutama hassu jossakin kerää jopa fanaattisesti skedeleffoja tai vanhoja vaikka Thrashereita. -Valtteri
Teksti VÄKEVÄ Kuvat TIMO LANKI
Paljon on myös kaikenmaailman lippua lappua ja lehtileikkeitä. Vanhat skedelehdet ja artikkelit ovat lähes korvaamattomia tietopankkeja, ja hyvä keino muistella mitä tapahtui minäkin vuonna. Mm. Yleisesti ottaen lähes mikä tahansa skeittaukseen liittyvä kiinnostaa, kunhan vuosikerta ja tyyli on "oikea" . Mulla on arkistossa melko paljon kuopattujen helsinkiläisten skedekauppojen esitteitä ja katalogeja. Vai miksi muuten luulet, että mä olen tällä hetkellä kasvattamassa blondattua Kevin Staab -heittolettiä. Idea on, että ne päätyy johonkin lautaan. Kokonaisuutena mua kiinnostaa vanhassa skeittikulttuurissa ja tavaroissa erityisesti 80-luvun alkupuoli ja puoliväli. Noista skedeosista on yleensä tarkoitus kasata joku kompliitti, koska en mä pelkästään keräämisen ilosta mitään renkaita tai trukkeja varastoi. Kokoelmassa on myös jonkin verran vanhoja skedevaatteita, kuten t-paitoja, kenkiä ja hip packeja ym. Pääasiassa dekkejä, trukkeja, renkaita ja lehtiä. Jostain syystä mulle tuli koko. Vuodesta 1983 aina 80-luvun loppuun asti on sellainen ajanjakso, jota mä diggaan. Vuosien mittaan on tullut hommattua muutama pari 1970-80 -lukujen taitteen rullaluistimiakin, pelkästään niissä mukana olleiden vanhojen merkkirenkaiden takia. Silloin laudat, grafiikat ja sellainen tietynlainen trash-asenne olivat kaikin puolin kohdallaan. City Hobby, SkiSystems, Skatesystems jne., sekä paljon ulkomaisia postimyyntikatalogeja, joita aikoinaan tipahteli postiluukusta tai tuli tilausten mukana. Mun Thrasherin tilaus alkoi joulukuussa 1987 ja loppui muistaakseni 1991. Skedekokoelma vuonna 1989
THE KERÄILIJÄ
38 | HANGUP MAGAZINE
Mitä kaikkea skeittaukseen liittyvää keräät
maisin tapaus oli dekki, johon oli laitettu aitoon 80-luvun tyyliin tuhanneksi sormenpään kokoiseksi palaseksi revittyä grippiä. Suurin osa keräilijöistä keskittyy lähes pelkästään dekkeihin, joka on yleensä se olennaisin osa keräilyä. Kyllä tähän kokoelmaan on uponnut rahaa, mutta en ole pitänyt mitään kirjaa siitä, eikä se ole edes kovin olennaista. 1970-luvun kamojen kanssa on vain se ongelma, että en ole silloin vielä itse skeitannut ja se aikakausi jättää mut vähän kylmäksi, vaikka arvostankin sitä paljon. Mä olen ylpeä voidessani sanoa, että vain muutama lauta on hommattu eBaysta. Hinta oli 30 markkaa. Kun mistä tahansa laudasta on tänä päivänä helppo tehdä uusintapainos, se tuntuu vähän turhalta. Kuva sen alla oli koskematon. Onko sen suhteen joku eettinen sääntö. Toiset kerää minttukuntoista, koskematonta tavaraa, mutta mun mielestä esine jossa näkyy käytön jälkiä ja joka parhaimmillaan huokuu jonkun henkilöhistoriaa jostain menneisyydestä, kertoo paljon enemmän. Koska oikeastaan kaikki nuo laudat ovat aina peräisin amerikasta, mä olen vastapainoksi koittanut haalia myös kokoon jonkinlaista Suomi-kokoelmaa 1970- ja 80-lukujen Statumeista. Eräs parhaita löytöjä on joitain vuosia sitten bongattu 1986 Team Losi "Pool Dreams" -dekki minttukuntoisena yhdeltä kirpputorilta. Ebay, tai "evilbay" kuten keräilijät sanoo, on , viimeinen oljenkorsi jos jotain tiettyä juttua ei mistään muualta löydy. Mä pyrin parhaani mukaan tarvittaessa korjailemaan pohjakuvaa, jos se on paikattavissa niin, ettei se näytä paikatulta. Ei sellaiseen harrastukseen voi, eikä kannata laittaa hintalappua. Mä olen myös hyvin kiitollinen muutamalle kaverille, jotka ovat pitäneet silmänsä auki erilaisia toreja kierrellessään ja bongatessaan lautoja parempaan kotiin. Mä löysin kerran meidän vintiltä vanhoja Suosikkeja 70-luvun lopusta. Se ei ole mun juttu. Hommasin vähän aikaa sitten 80-luvun lopun Statumin "Dirty Abraham" dekin, jonka pohja oli vedetty umpeen tussilla ja maalilla. Pieniä skraaduja grafiikoissa tai esimerkiksi tahallaan sotkettua kuvaa voi yrittää puhdistaa tai paikkailla, jos se on se lopputulos mitä haetaan. Kyseessä on ollut pari huonokuntoista taiwanilaista kasaridekkiä, jotka on tulleet vastaan kirppiksillä, ja joissa on ollut järkyttävän mauttomat grafiikat.
ISSUE 3/08
| 39. Jos homman tekee huolellisesti, niin yleensä kaikki keräilijät osaa arvostaa hienosti entisöityä dekkiä. pohjakuvaa voi itse maalailla. Ihan peruskorjailuun kuuluu esimerkiksi irronneiden laminaattikerroksien uudelleenliimaus tai pinnassa olevien halkeamien korjailu. Rapistuneet grafiikat on helppo pilata, jos lähtee hätiköimään. Noiden lehtien parasta antia ovat totta kai vanhat mainokset. Pitää olla valmis näkemään vaivaa. Jos löydän jonkun laudan raadon, jossa on grafiikat suunnilleen tallella ja itse dekkikin on ok-kunnossa, mutta siinä on käytön jälkiä, niin todennäköisesti vain puhdistan sen perusteellisesti ja jätän sellaiseksi kuin se on löydettäessä. Mä olen myös kunnostanut muutaman säädyttömän ruman halpislaudan alusta asti uuteen uskoon. Mulla on ne kaikki kaksoiskappaleet edelleen tallella, suljettuna alkuperäisissä muoveissaan. Käytetyssä laudassa on kuitenkin sellaista menneen ajan henkeä, jota ei saa siihen takaisin kunnostamalla eikä uusilla painatuksilla. Enimmäkseen ollaan tekemisissä ventovieraiden ihmisten kanssa, joilla ei välttämättä ole muuta yhteistä, kuin intohimo vanhoihin skeitteihin. Toinen periaate on, että käytetty kama kelpaa aina, jos se on tarpeeksi mielenkiintoista ja/tai kunnostettavissa. 95 prosenttia mun kokoelmasta on hommattu toisilta keräilijöiltä, ulkomaisista kaupoista, kirppiksiltä, kavereilta, kerjätty entisiltä luokkakavereilta, kyselty tutuilta ja tuntemattomailta. Kannattaa pitää silmät ja korvat auki. Enimmäkseen tulee keskityttyä sellaisiin lautoihin, joista saattoi nuorena vain haaveilla tai sellaisiin, joita ei koskaan Suomesta saanut. Riskejäkin on pakko uskaltaa ottaa, jos haluaa löytää jotakin. Olen mieltynyt grafiikoihin, joissa esiintyy sarjakuvamaisia skeittihahmoja tai 80-luvun urbaaneja skedemaisemia. Melko laajan ja näyttävän kokoelman haalimiseksi ei välttämättä tarvita paljon rahaa, jos tietää mitä haluaa ja mistä sitä lähtee etsimään. Pelkästään sen ajan painojälki, värimaailma ja taitto ovat niin eri henkistä kuin nykyään, että ilokseenhan niitä lukee. Riippuu siitä, paljonko on valmis siihen investoimaan. Mä olen sittemmin hommannut järjestelmällisesti puuttuvia vuosikertoja ja eri lehtien irtonumeroita muilta keräilijöiltä. Ne rahat mitkä joku muu pistää esimerkiksi autoon, ulkona syömiseen, viinaan, vaatteisiin tai tupakkaan, mä olen pistänyt lautoihin ja tähän nostalgiaan. Tämä on intohimo ja elämäntapa, joka antaa paljon enemmän takaisin kuin pelkkä raha. Monesti on käynyt tuuri, kun on löytänyt jotain harvinaista puoli-ilmaiseksi. Olen oppinut, että käytetystä ei saa uutta, eikä kaiken tarvitse olla virheetöntä. Yritän kuitenkin aina muistaa, että joku juttu on alkuperäinen vain yhden kerran, ja jos sitä lähtee liikaa entisöimään, se saattaa muuttua jopa huonommaksi. Mua viehättävät erityisesti 80-luvun alun lyhyet ja läskit laudat, kuin myös se valtava kirjo 80-luvun puolivälin himmeän muotoisia lautoja. Kokoelman vanhimmat lehdet on vuoden 1979 Skateboarder sekä 1983 Transworldeja. Mulla on se periaate, että mä en hanki mitään siksi, että mä voisin myydä sen kalliimalla eteenpäin vuosien kuluttua. Muutamina viime vuosina ei ole tullut tehtyä montaakaan kirpputorilöytöä. Tavaroita olen hankkinut sen mukaan, mitä on milloinkin tullut vastaan ja mihin on sillä
hetkellä ollut varaa. Sitä paitsi se kama joka on nyt meille kolme- neljäkymppisille äijille arvokasta, ei tarkoita sitä että se olisi yhtä arvokasta skideille vaikkapa 50 vuoden kuluttua, kun meidät on kuopattu. Siinä oli sen verran onnea, että laudassa oli Statumille ominainen, huonekaluissakin käytetty laminaattipinta, jonka ansiosta maalit sai puhdistettua kokonaan pois. Se oli sellainen lauta, jonka mä olin halunnut suunnilleen siitä saakka kun aloitin, eikä se oikeastaan ollut kallis nykymittapuun mukaan kun toisinaan mistä tahansa huonokuntoisesta Powellin raadosta pyydetään ylihintaa. Hyvät kontaktit muihin keräilijöihin ovat iso etu, elleivät jopa välttämättömyys. Jotkut diggaa paikkailla pohjakuvia enemmänkin, toiset ei koske niihin ollenkaan. Olen nähnyt lautoja, jotka on vedetty kokonaan
Ankkis-Boneless
Allekirjoittanut vuoden 1989 Skate SM kisoissa
puhtaaksi, ja niihin on luotu uudelleen alkuperäiset painatukset. Miten vanhan skedesälän kerääminen käytännössä toimii. Hommaan näitä tavaroita pelkästään oman nostalgian ja fiilistelyn tarpeeseen, sekä viehätyksestä 80-luvun estetiikkaan. Sitten sillä oli vedetty sateessa. Karu fakta on, että suuri osa 80-luvun tavaroista on jo kerätty parempaan talteen, tai heitetty kaatikselle. Mä olen tullut viime vuosina korjailun ja entisöinnin suhteen yhä varovaisemmaksi. Joku saattaa kerätä esimerkiksi pelkästään pinkkejä Powellin lautoja vuodelta 1985 ja joku on kerännyt kaikki mahdolliset Natasit jne. Kuinka paljon esim. Miten kalliiksi harrastus käy. Kunnostat hankkimiasi lautoja. Tappioita on tullut onneksi vain kerran. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen taannoin hankkimani 70-luvun lopun Statum, jonka yksi tuttu pelasti jätelavalta. Mä olen pikkuhiljaa kasannut myös jonkinlaista 70-luvun lautojen kokoelmaa, jos niitä on tullut vastaan. Jotkut haalii takaisin tiettyjä nuoruusvuosiensa lautoja, kun taas jotkut keskittyvät esimerkiksi tiettyyn merkkiin tai jonkun tietyn artistin tekemiin kuvituksiin. Niissä on monia ihan korvaamattomia, varhaisia skeittaukseen liittyviä artikkeleita ja mainoksia, eli palanen jokseenkiin kadonnutta suomalaista skedekulttuuria. Voit ihan hyvin bongata monen sadan arvoisen dekin muutamalla eurolla, jos sulla on tuuria ja olet perillä tavaroista, tai sä voi tuhlata puolitoista tonnia eBayssä ja saada dekin, jonka kaikki muutkin haluaa samaan aikaan. Joskus edellisen omistajan laittamat gripit tuottavat päänvaivaa, etenkin kun on niin monenlaisia käsityksiä siitä millaiset gripit on "siistit" Painajais. Eettisistä säännöistä en tiedä, lähinnä se on makuasia. Kyseessä on yleensä ollut joku superharvinainen 70-luvun lopun dekki, jolle on tehty täysi kasvojenkohtus. Mun oma ideologia on aika laaja. Tietysti lautojen grafiikat ovat keskeisessä asemassa, koska perustuihan koko laudan hankkiminen monesti lähes kokonaan siihen, millainen kuva pohjassa oli. Hyvänä esimerkkinä vaikka Variflexin Pool Fool, Team Losin Pool Dreams ja Trackerin Dan Wilkes. Kallein dekki on muistaakseni käyttämätön 1986 JFA paisley mid, josta maksoin 300 dollaria. Thrasherin 1989 vuosikerta tuplana ja tiedän pari muutakin suomalaista tilaajaa, joille kävi samoin. Maalattujen lautojen kohdalla voi tarvittaessa täyttää pahimpia kolhuja ja sekoittaa päälle oikean sävyistä maalia. Tiedän kyllä keräilijöitä, jotka haalivat tavaroita puhtaasti sijoitusmielessä ja myyvät niitä voitolla eteenpäin voitolla. Sen johdosta dekki oli alkanut halkeilla ja maali hilseillä, niin että gripin palaset irtoilivat jo suunnilleen pelkästä katsomisesta
Sanoisin, että se on samaa luokkaa harvinaisuudessaan tuon JFA Assassinin kanssa. Ja kuten sanottu, olisihan noita vaikka mitä, jotka olisi "ihan kiva" omistaa, mutta pitää jättää loppuelämäksikin jotain porkkanaa, niin pysyy mielenkiinto yllä.
JFA -aiheinen kokoelma
40 | HANGUP MAGAZINE. Se kuuluu mun kohdalla tähän SkiSystems nostalgiaosastoon, koska tuon laudan mä muistan sieltä hyvin sen pohjakuvan takia. Joskus tulee tyttöystävän puolelta sanomista, kun on jonkun laudan tai fillarin kasaus- tai kunnostusprojekti viikkotolkulla kesken, ja kämppä täynnä osia ja työkaluja. Oletko suunnitellut, että laittaisit joskus sun kokoelmaa julkisesti esille jonnekin. Siinä on myös ajalle tyypillisesti Power Pivot jarrupala, ACS-651 trukit ja superharvinaiset Excellerator-renkaat. Niitä pystyy pinoamaan ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Omistaja ilmoittautukoon! Mä olen vuosien mittaan myös treidannut monia sellaisia lautoja pois, joille ei mulla ole ollut käyttöä tai tunnearvoa, tai ne on olleet niin huonokuntoisia ettei niissä ole ollut edes paljon katseltavaa. Siinä on hienot 70-luvun puolivälin Gullwing Phoenixit, alkuperäisellä pivot laatalla, joka yleensä puuttu. Tietysti aina löytyisi jotain joka muka puuttuu, ja se on loputon suo jos sille tielle lähdetään. Muuten sopu on kyllä säilynyt oikein hyvin. Ongelmia tulee lähinnä erilaisten osien säilytyksessä, sekä keskeneräisistä dekeistä. Tunnearvoltaan tärkeimmät laudat ovat totta kai eka lauta, eli lasikuitu-KickTail, sekä kaikki faijan kanssa tehdyt ja itse maalatut laudat. Toinen 70-luvun aarre on Statumin pineapple -tyylinen kompliitti, jonka yksi tuttu pelasti jätteiden seasta. Kokoelman aarteiksi mä lasken montakin dekkiä, koska jokaiseen liittyy jokin tarina. Kaikessa yksinkertaisuudessaan mä olen poistanut niistä ensin maalit kokonaan, paikannut halkeamat, täyttänyt kolot ja tarvittaessa siirtänyt trukinreikiä haluamaani kohtaan. Kaikki sanoo, että kun täältä lähdetään, niin ei mitään saa mukaan. Joo. Niitä on vielä monta, mutta yleisesti ottaen olen jo todella tyytyväinen tämänhetkiseen kokoelmaan. Mitkä tavarat ovat tunnearvoltaan tärkeimmät. Se oli eka lauta, jonka hommasin englannista keräilymielessä. Tähän mennessä mä olen nähnyt samanlaisen vain kerran, ja siinäkin oli pohjakuva puoliksi pilalla. Se olisi kuriositeettinä hieno ja täydentäisi mun JFA -kokoelmaa. Toi JFA oli mulla käytössä vain vähän aikaa, enkä pysty oikein sanomaan miksi. On siinä sekin, että olen hirveän tarkka mun tavaroista/kokoelmasta, ja sellaisenkin lautamäärän kuskaaminen jonnekin paikaan, jossa mä en voi itse sitä koko ajan valvoa, on vähän stressaava ajatus. Pyörien ja skeittien lisäksi kerään vielä vinyylilevyjä, eli pääasiassa konemusiikkia 80-luvulta ja 90-luvun alusta. Mä olen sitä mieltä, että varmasti saa, kun vaan muistaa ottaa! En mä tiedä, pitäisikö noille sitten rakentaa mausoleumi vai pis-
1987 Skull Skate Dead Guys vol.1 1986 Powell Peralta Tommy Guerrero XT "Flames"
tää kiertoon. 1986 Team Losi "Pool Dreams" on myös sellainen tapaus, jota mä en ole nähnyt missään muualla kuin vanhoissa lehdissä. Mä olen vuosien varrella löytänyt sellaisiakin lautoja, joista en olisi nuorempana voinut edes unelmoida, ja kyllä jokainen lauta on ollut tervetullut kokoelmaan. 70-luvun laudoista mulle kovin juttu oli täyspuinen kompliitti, jonka mä veikkaan olevan Statum, koska se on koivua. Mutta en mä ole näyttelyn ideaa vielä ihan kokonaan tyrmännyt. Se löytyi yhdestä käytettyjen tavaroiden mestasta 70 markalla. Pari dekkiä mä olen saanut vanhoilta skedekavereilta ja ne ovat myös kunniapaikalla. Mä tilasin sen suoraan Placebo Recordsilta, joka jakeli siihen aikaan JFA-skedekamaa, eikä se dekki ollut silloinkaan kovin kauan saatavilla. Toinen oli "Boneless one" -nimeä kantanut, samanhenkinen lauta shakkiruutuineen. Skeitit ovat siitä kiitollinen keräilykohde, että ne saa ripustettua siististi seinälle riviin, kuten taulut konsanaan. Kaikenlaiset pohjakuvien allas- ja ramppigrafiikat kiehtoo mua, ja Losissa ne on kohdallaan. Eka leveä lauta eli Night Stalker ja eka Gonzales ovat myös korvaamattomia. On tullut myös hommattua muutamia halpislautoja ihan vain varaosiksi. Mä teen myös itse musiikkia vanhoilla 80-luvun rumpukoneilla ja syntikoilla, joita on tullut haalittua vuodesta 1993 lähtien. Trukkejakin saa pinottua siististi muutamaan kerrokseen, mutta ne kasat luhistuvat aika helposti. Mitkä on sun mielestä sun kokoelman aarteet. Tavallisimmin venyttänyt wheelbasea ja vetänyt pohjamaalin ja lopullisen maalikerroksen. Renkaat mahtuvat vaikka kenkälaatikoihin, kunnes ne löytävät tiensä sopivaan lautaan. Pelkkä maalausprosessi vei yhdeksän tuntia. Mä kerään, kunnostan ja rakennan alusta asti 80-luvun Freestyle BMX pyöriä. Ja jos ei ole tarinaa, niin vähintään löytyy joku hyvä syy tai selitys sille, miksi mulla on joku tietty dekki kokoelmassa. Ja yleensä ne trukit joita tarvitset seuraavaan projektiin ovat alimmaisena. Kai noi Gonzalesit vei silloin voiton käyttölautoina. Mutta on aikamoinen logistinen ongelma roudata kaikki mun kamat paikasta A paikkaan B. Sitten on varmaan Trackerin Dan Wilkes "Lizard" -dekki vuodelta 1986. Ne ovat yleensä lattialla tai hyllyssä. Ne renkaat jotka siinä alunperin oli kiinni, olivat jotain kakkoslaadun uretaania ja murenivat palasiksi itsestään. Laudan erikoisuus on 70-luvun lopulle tyypilliset, dekkiin jyrsityt urat, jotka toimivat ennenvanhaan reileinä. Renkaiksi mä pistin yhden treidin mukana tulleet ekan polven Kryptonicsit, koska ne sopivat siihen ajallisesti parhaiten. Eka tällainen projekti oli JFA "1986 Tour Skeleton" -tribuutti, jossa on käsinmaalattu kuva. En mä muuta toivo, kuin että sitten kun meikäläisestä on jäljellä vain luut, niin laudat päätyy jollekin sellaiselle, joka osaa arvostaa niitä ja pitää niistä yhtä hyvää huolta kuin mä olen pitänyt. Jonkinlaiseksi saavutukseksi voisi sanoa voittoa Freestyle Bike of the Year 2008 kilpailussa, jossa siis valittiin paras kunnostettu ja/tai entisöity old school Freestyle BMX -pyörä. Laudalle ei tarvinnut tehdä muuta kuin puhdistaa se kunnolla. En mä sitäkään ole nähnyt kuin kerran eri värisenä yhdellä keräilijällä. Sitten on muutamat laudat, jotka mä olen itse ostanut 80-luvulla, ja joilla mä silloin skeittasin. Niitä ei voi korvata mikään. Sitten on yksi Lepakosta löydetty, limevihreän Vallelyn puolikas, jonka mä olen jotenkin kummasti onnistunut säilömään tähän päivään saakka. Toi JFA (Reagan) Assassin on hankittu vuonna
1988. Onko jokin tietty dekki tms joka sulta puuttuu ja jonka ehdottomasti haluaisit. Keräät myös pyöriä. Jos nyt pitää nimetä muutamia, niin ainakin Variflexin Pool Foolin haluaisin lakattuna sinisenä, koska sen värisenä mä sen muistan SkiSystemsistä. Oletko laskenut kuinka paljon sulla on dekkejä ja completeja. Vanhaa teknoa, acidiä, reiviä, kasariräppiä, jne. Kyllä se idea on käynyt mielessä useastikin. Miten pystyt säilyttämään kaiken tavaramäärän. Tällä hetkellä lautoja on kaikkiaan 98 kappaletta, joista kompliittina on 66. On mulla myös tallella kaikki mun vanhat hevi- ja thrashmetal -LP:t. JFA Don Lincoln on kaikkein sairaimman muotoinen dekki jonka mä tiedän. Se on toinen intohimo, sekä muutenkin pitkäaikainen harrastus vuodesta 1989 lähtien
Käsillä on Klapien toinen tuleminen.
Teksti JUHO HAAVISTO Kuvat ALEKSI FRÄKI
42 | HANGUP MAGAZINE. Toisin kuitenkin kävi. Hän tarttui kirveeseen ja alkoi hakata puita. Kohta nuorukainen palasi takaisin saunaan, sylillinen dekkejä mukanaan, ja ilmoitti: "Täs on teil Klapei". Kyseisessä elokuvassa esitettiin kohtaus, joka alkoi muutaman alastoman nuorukaisen mölyämisellä saunan lauteilla. Team Klapi 2008 tukioppilaineen luokkakuvassa.
Monien ensikosketus Klapi-rullalautoihin tapahtui vuoden 2004 paikkeilla, kun mynämäkeläinen Napoleonin paluu-rullalautailuelokuva ilmaantui yleiseen tietoisuuteen. Kohta joku kaljapullolla genitaalialueita peittelevistä saunojista tajusi, että polttopuut eivät riitä pitämään meininkiä kuumana. Muutamien itsetehtehtyjen lautojen jälkeen harva uskoi, että Klapi-lautoja enää jatkossa nähtäisiin. Alkoi yleinen hälinä, ja joku huusi: "Puut ovat loppu." Seuraavaksi käsivaralla keikkuva kamera seurasi rotevaa alastonta nuorukaista saunasta lumiselle takapihalle. Kohtuullisen heikkotasoinen, mutta samalla yllättävä puujalkavitsi osoittauttui mynämäkeläisen dekkiprojektin mainokseksi
Kun ne laudat olivat kerran koivusta, niin ne olivat klapeja. Myös kunnon rullalautaa voi sanoa klapiksi. Parasta, mitä voi polttaa saunan pesässä. Niitä tehtiin joku sata, eikä koululle maksettu niistä koskaan senttiäkään. Otettiin malliksi joku Controllin 01-dekki, joka oli todella loiva. Haluttiin kokeilla lautojen tekemistä koivusta, kun siitä oli sanottu ettei se materiaalina kestä. Ei meillä tässä ole mitään suurempia suunnitelmia.
Kiiskilän fs 180 ollie to fakie 50-50, WTC Turku.
ISSUE 3/08
| 43. Kyllä. Oikeastaan nimi tuli siitä, että meillä oli muutama vuosi sitten mahdollisuus ja mielenkiintoa tehdä koululla dekkejä. Mitkäs teillä nyt sitten on suunnitelmat. Eikä ne sitten kestäneetkään, mutta sai ainakin harjoitella prässin käyttöä. "MITÄ SILLÄ ON VÄLIÄ KUINKA MONTA MERKKIÄ SUOMESSA ON. Klapi on rehellinen suomalainen koivuhalko. Eikö näitä myös myyty jonkin verran. Kerrottiin heti kärkeen, että tässä on se varaus, että voivat alla heikkoja. Mutta jos jotain kysytään, niin en myönnä mitään. Jengi kuitenkin osti niitä, kun hinta oli jotain 15 euroa. EI OLE AINAKAAN VIELÄ YHTÄÄN TURKULAISTA LAUTAMERKKIÄ.
Joni Kiiskilä, fs blunt.
Kun me kerran istutaan tässä Katariinan kirkon hautausmaan aidalla, niin kerrohan Kiiskilän Jony, mistä nimi Klapi ja mistä tämä homma oikein lähti
Teemu "Drago" Pirinen ja tukkimiehen tuplakinkki boardslide.
Kiiskilän lipslide Turun yliopiston kymppireiliin.
44 | HANGUP MAGAZINE
Ne olivat jotain ässäarvalla voitettuja dekkejä. Ja miksei sitä tee, jos on mahdollisuus. Mitä etua on Klapilla suhteessa muihin. Miksi te haluatte myydä rullalautoja omalla nimellä. Eikö teillä ollut jotain säätöjä näiden koivukokeilujen ja jenkkilautojen välillä. Ne hoitivat yhteyden kuntoon. Kaikki olevat, menneet ja tulevat merkit edistävät jotenkin tätä touhua täällä Suomen maassa. Pete Ruikan ja Juhani Salon hyvällä avustuksella. Jukka Maine, frontfoot impossible to mayday.
Turhaanko mä teitä sitten tässä haastattelen. Tarkoituksena on pitää hauskaa ja olla itsekin mukana suomalaisen rullalautailun kehityksessä. Ei ole ainakaan vielä yhtään turkulaista lautamerkkiä. Esimerkiksi jos joku väkisin haluaa virtsata tuulettimeen, niin sen se saa tehdä ja huutoäänestyksellä päätetään, onko se
ISSUE 3/08
| 45. Tarkoitus olisi nyt saada näitä dekkejä laajemmin jengin käyttöön, kun kyselyä kuitenkin on ollut. Ei tässä mitään oikein kunnollista ollut, syksystä lähtien meillä on ollut satsi maalattuja blankkoja, joilla skeittailtiin itse ja jota Maine myi pikkupojille omien verkostojensa kautta. En ole ihan varma mistä ne tulee, from USA kuitenkin tilattiin. Lautoja olisi tulossa ainakin Turun skeittikauppohin, ja Lamina osastolla Hämeenlinnaan ja nettikauppaan elokuun lopulla tai syyskuun alussa, ja toki kaikkialle muuallekin, jos vain kiinnostusta löytyy. Toisaalta - tämä on samalla sitä meininkiä, miten me skeitataan yhdessä. Eikö Suomessa ole jo tarpeeksi merkkejä. No, kyllä me tilattiin tossa isompi satsi lautoja myyntiin. Hehehee. Omaa nettikauppaakin pistetään pystyyn, vaikka se nyt ei ollut edes ihan alkuperäinen suunnitelma. En mä sitä meinannutkaan, vaan miten te eroatte muista. Jukka tuntee parhaiten asiakaspiirin. Joku heittää tai tekee jonkun hyvän jutun, niin käytetään sitä sitten mahdollisesti Klapin tuotteissa. Mitä sillä on väliä kuinka monta merkkiä suomessa on. En mä tiedä muista, mutta Klapi on ainakin niin saatanan rehellinen
Normaali käytäntö on se, että maahantuoja myy laudat tiettyyn hintaan liikkeille, jotka määrittelevät dekkien lopullisen hinnan. hyvä vai huono läppä ja kelpaako se ehkä Klapituotteeksi. Aina on kuitenkin vähintään yksi, jonka mielestä halvin lauta on aina paras. Vai nosepickgrind. Siihen me ei voida vaikuttaa. Kuka ei olisi yrittänyt koulussa piirrellä niitä vihkoihin. Vaikka grafiikat ovat hyvän laudan suhteen aika toissijaisia, niin ei me lähetä nössöilemään millekään Jamaica- tai orvokkilinjalle. Klapin graafinen linja on aika pääkalloa. Kiiskilä ja nosegrind nosepick. Veikkaan, että liikkeestä ostettuna hinnaksi tulee grippeineen vähän yli 50 euroa.
Mynämäkeläinen innovaatio. Me haluttiin siitä vain helvetin vahva, eikä mitään siroiluja. Häh?
Pirinen, eli Poju, eli Drago, willygrind to smithgrind.
46 | HANGUP MAGAZINE. Eikö se ole jo kulunut läppä. Mutta silloin, kun itse aloitin rullalautailun, halvin kunnollinen lauta oli markoissa jotain 450, joka on jotain 75 euroa. Se on aika haasteellinen, kun sen voi tehdä esimerkiksi sarjakuvamaiseksi, piirrustetun näköiseksi tai muuten ihan päin persettä. Pääkallo on aina helvetin kova klassikko. Ette ole ajatelleet lähteä hinnalla kilpailemaan. Lautoihin rajattiin se kallo sitten silleen, ettei se tule dekkiin vaan orvosti keskelle. Vai nosegrind indy. Nykyään lautojen hinnat on siihen nähden niin alhaalla, että halvemmalla ei ole enää mitään järkeä myydä laadukkaita tuotteita
Minä olen ainut, jolla on tässä rahaa kiinni. Poju on otettu mukaan, että se oppisi arvostamaan alkoholikulttuuria. Markus hoitaa graafisen puolen, kun on siinä taitava, ja esiintyy samalla Huvila & Huussi -televisioohjelmassa. Mitenkäs tästä eteenpäin. Jukka: Jotkut läpät menee kyllä ihan yli. Voi sitten hyötyä valtiosta tekemällä vähennyksiä. Ja raha-asioita hoidan tekemällä itse oikeita töitä! Kaikki Klapissa kiinni olevat rahat on mun omasta pussista ja tienattu rehellisillä raksahommilla. Mitäs jos kysyttäisiin pojilta, mitä tää Klapi homma niille merkkaa. Jotain tiimiä on vähän koitettu muodostaa ja otettu mukaan Poju, eli Drago, eli Pirisen Teemu ja Jukka Koskinen. Aleksi: Kyllä kuule on hienoa, että pojat vääntää ja jaksaa puskee... En ole edes huomannut. Vedättekö ihan y-tunnuksella vai kenkälaatikkokirjanpidolla. Keitä muita tässä on mukana. Mikä fiilis Klapista. Teemu: Ei noista läpistä kyllä kaikki todellakaan kaikki kiinnosta. Drago, ss crooked.
Nyt kun rahasta puhutaan, niin kuka tästä sitten ottaa loppupeleissä vastuun. Älä. Jos dekkimyynnissä tulee turpaan, niin pahimmillaan tulee tilattua itselle kerralla lautoja loppuelämäksi. Onko tulossa jotain rättejä tai muuta. Vähitellen katellaan, aloitellaan dekeillä kuitenkin. Oikeastaan voisi siteerata mitä oli kirjoitettu Laakereilla lepäilyä -näyttelyn vieraskirjaan: onnea valitsemallanne tiellä!
Klapi-meininkiin voi virittäytyä osoitteessa klapistreetboards.blogspot.com tai hakkaamalla halkoja.
"TEEMU: EI NOISTA LÄPISTÄ KYLLÄ KAIKKI TODELLAKAAN KAIKKI KIINNOSTA.
ISSUE 3/08
| 47. Pitäisi varmaan katsoa enemmän tv:tä. Jukka Maine ja Markus Aso. Ei teillä ole mitään enempää sidettä tähän. Ja Jukka nyt osaa nuoresta iästään huolimatta viinaa juoda, mutta on muuten vaan panostus tulevaisuuteen. Perustin oman toiminimen tätä varten. Teemu: Ihan siistii kai. Jukka: Saa halvalla lautoja. Tähän tuli juuri fillarilla Aleksi Fräki, kysytäänpä Alpon mielipidettä tähän loppuun. hahaa. Aivan, täyttä uskollisuutta siis
48 | HANGUP MAGAZINE
1997 talvella oltiin Kärän kanssa Rukalla lumilautailun MM-kisoissa vetämässä verttidemoa pakkasessa. Milloin tutustuit Tampereen vakionaamoihin. Sen kautta tutustuin sitten keskustan tyyppeihin. Oli myös Rouhu, joka veti freestyleä ja oli Statumin tiimissäkin joskus 80-luvun lopulla. Lentävänniemestä. Ekan sisähallin myötä alkoi nähdä muita tyyppejä. "
aika paljon tästä touhusta, kun laudat tuli ihan ulkomailta ilmaiseksi. Kerro siitä. Ekana talvena ei päässyt vielä skeittaamaan sisälle ja tuli pelattua lätkää. Se oli siinä mielessä hienoa, koska tajusi että oli ikään kuin skeittityöläinen. Ei siellä mitään skeitattaavaa ollut, kaikki piti rakentaa itse. Se halli oli varmaan jäähallin kokoinen. Rouhu oli 9 vuotta mua vanhempi ja sillä oli vihreä Lada. Itse asiassa Tampereen eka halli oli tän omistajan, tän Helmisen järjestämä. Tää on otettu Kreikassa vuonna 1987, jolloin olin yhdeksän vanha ja olen nyt siis 31-vuotias. Mun naapurissa asui Petäjämäen Samppa, jolla oli yhteydet vanhempiin tyyppeihin. Samat LP:t löytyy kuitenkin yhä hyllystä. Koulussa huomasin muutenkin, että olin kiinnostunut vähän vanhempien tyyppien asioista. Se toinen halli oli ihan täynnä huvijahteja ja jenkkirautoja. Mutta tosiaan, kun aloin pyöriä keskustassa, tutustuin myös omanikäisiin skeittareihin. Sitten homma alkoi sujua paremmin. Missä vaiheessa tajusit että skeittaus on "lifetime deal". Ja päällä on AC/DC:n paita. Median sponssi tosin kuivui aika nopeasti, kun niitä lautoja ei tilattu enää Cartelliin. Mä olin myös Cartellin perustamiskuviossa mukana, joskus 1994 ehkä. Mutta siten oppi rakentamaan heti alusta härveleitä. Joillakin kavereilla oli kunnolliset laudat, jenkeistä tuodut Santa Cruzit. Istuin "aivan liian nuorena" siellä
"Kalevan luiskaa on aina pidetty tylsänä, koska se on kapea, jyrkkä, ja siinä kelvoton alareuna. Sitä testailtiin aika paljon, mutta homma unohtui kun lumi tuli, varsinkin kun pelasin myös lätkää. Keksin sille nimen ja logon, ja sain tavaraa mainoksia vastaan. Mun naapuri teki silloin vanerista lautoja ja ostin sellaisen. Ei olisi arvannut tuon saman lelun nostattavan samanlaisen hymyn 20 vuotta myöhemmin. Jälkeenpäin olen miettinyt, että vaikka mun porukat on ollut täysillä tukemassa kaikkia mun intohimojani, niin kyllä se varmaan vähän arveluttavalta näytti, kun 10 vuotta vanhempi partasuu tuli hakemaan joka päivä autolla kotipihasta. Seuraavana kesänä homma jatkui vimmatusti ja tajusin että on pakko saada oma lauta. Muistan elävästi sen hetken, kun kävelin siihen Kreikan lelukauppaan ja heti oven suussa oli pino muovilautoja. Se on todennäköisesti ensimmäinen, jolla oli rullalauta Tampereella, koska se sai sen 70-luvulla Lontoosta. Tampereen keskustassa pyöri tosin muutamia tyyppejä, jotka oli hankkineet laudan jo 10 vuotta aikaisemmin. Rukalla eräs brittiaksentilla puhuva äijä nimeltään Justin tuli sitten kysymään Kärältä, että "kiinnostaisiko vetää tällaiselle uudelle brittiläiselle vaatefirmalle nimeltä Dope?" Se oli myös Dragonin team manager ja tarjoili lisäksi aurinkolasisponssia. Mun naapuri oli saanut edellisenä kesänä (-86) sukulaiseltaan jenkkituliaisina samanlaisen banaanilaudan. Ne myi niin hyvin, että tää Hepola pisti pystyyn ihan putiikin. Missä vaiheessa sponssit tuli mukaan kuvioihin. Yks kerta tajuttiin, että siinä vieressä on toinenkin halli ja saatiin se ovi jotenkin auki. Se myös tiesi, mistä saa hyviä lautoja. Toisinaan tarvitaan auringonpistos ja pihanurmella lojuva satakiloinen valas bikineissä, että vanhaan spottiin löytää uuden näkökulman. Vedettiin kaikenlaisia ramppeja hampaat irvessä. Seuraavana talvena tuli eka sisähalli ja sitten ei enää jaksanut käydä lätkätreeneissä. Toisaalta sitä samaa tekee nykyään itse. Ollaan siis Tampereella. Ei sillä mitään tienannut, mutta pystyi kustantamaan elantonsa skeittaamalla. Kasvisburger on kuulemma hyvää. Ruvettiin miettimään, että onkohan se skedehalli vaan joku kulissitoiminto. Siinäkin mielessä tuo kuvan hetki oli elämän taitekohta. Kuvan tuore lauta on juuri ostettu takana olevasta lelukaupasta. Se toinen kauppa ei ikinä auennut ja Helminen katosi näistä touhuista. Myöhemmin Helminen oli laittamassa uutta skeittikauppaa pystyyn ja huomasin, ettei se ihan streittiä bisnestä ollut. Helsingistä lähdettiin ostamaan kenkiä, ja ne jouduttiin ostamaan käteisellä, koska kukaan ei suostunut myymään sille velaksi. Raivattiin umpimetsään Animal Chinin innoittamana ihan sairas microminikompleksi, mutta kaupunginäijät löysi ja purki sen parin kesän jälkeen. Ovesta astuessa on tosin vielä vaikea sanoa, onko ravintolan päätuote tulinen tortillakäärö vai halpa tuoppi. Siinä se h-hetki oikeastaan oli muuhun ei ollut aikaa. Juotiin Pepsiä ja skeitattiin. Tuossa mun banaanilaudassa oli se ongelma, että se ei liikkunut ollenkaan, kun renkaat pystyi puristamaan käsin kasaan. Kesällä -87, kun sain tuon laudan kaikki naapuruston kaverit repäisi myös jostakin laudan. Hain siihen Gullwingin trukit Tukholmasta ja renkaat jostakin markettilaudasta. Siellä myytiin sellaista lautamerkkiä kuin Media. Jupiin ja Miskaan (Kamppi) tutustuin myös silloin. Pöydätkin ovat vielä saapuessamme tyhjät. Mä pelasin silloin vielä kesät futista Ilveksessä ja talvet lätkää Tapparassa. Siinä vaiheessa innostuin
"Etukäteen ei koskaan voi tietää miten pienet hetket voivat muuttaa ihmisen kohtalon. Kärä sanoi, että "mulla on tässä tällainen vähän streetimpi kaveri, otetaanko se myös mukaan kuvioihin?" Seuraavalla viikolla piti sitten lähettää jotain videota
ISSUE 3/08
| 49
Faija Malinen. Yleisvaikutelma on hieman nuhjuinen, ja enemmän baarin- kuin ruokapaikanomainen. Sportbusters-kauppa taisi olla eka. Istumme ravintola Pancho Villan ikkunapöydässä, Tammelan Puistokadulla. Mistä päin Tamperetta olet. "
Ladan takapenkillä ja kuuntelin Zeppeliniä, Hendrixiä ja Doorsia, kun koulukaverit kuunteli jotain Michael Jacksonia. Oltiin kierretty kasattavan vertin kanssa festareita muutaman kesän ajan. Me laitettiin Kärän kanssa sponsor-me tapet niille ja alettiin saada lautoja ikään kuin Jenkeistä. Se ei ikinä ollut kovin virallista. Sulla on tässä kuva, jossa olet ekan lautasi kanssa. Kärä myi aluksi lautoja auton takakontista. Tajusin, että homma ei toimi. Silloin tuli se iso buumi. Kun oltiin viimeksi Tukholmassa, mun piti olla 17-vuotiaan Maken faija, että se pääsi laivaan sisään. Se on 12 kilsaa keskustasta, keskiluokkainen rivi- ja omakotitaloalue. Ajo ylös ja frontside tailslide. Tutustuin vain niihin myyjiin ja omistajaan. Sen hän sitten tilaakin, mutta syöminen jää puolitiehen, kun haastattelunauhurille puhuminen vie huomion.
Teksti VALTTERI Kuvat JAAKKO KNUUTILA
Aloitetaan ihan alusta. Kärän ja Pennan kanssa tuli pyörittyä paljon. Olin aina tuohon asti etsinyt lelukaupoista jotain figuureja ja leluautoja, mutta tuosta hetkestä lähtien muut lelut jäi. Joo, sama paita voisi olla päällä vieläkin musiikkimaun puolesta. Mappe kertoo käyvänsä täällä usein syömässä sunnuntain krapulamätöt. Ravintola jossa olemme, on osa Pirkanmaalaista texmex-ketjua, joka on mainostensa mukaan laajentunut aina Lempäälän Ideaparkiin asti
Mä olin silloin saanut ekat jutut Numeroon ja tulin siihen tulokseen, että ei olisi mahdollista pyörittää Suomessa toista lehteä. Oon mä tehnyt Ransulle myöhemminkin muita duuneja, kun se pärisee nykyään jotain extremeportaaleja nettiin. Kieltäydyin siis, mutta Jupi siitä kuitenkin innostui ja pyysi mua tekemään juttuja Dekkiin. Laudat, lehdet. Ennen digiaikaa oli vaikea saada kuvia. Mulla ei ole vieläkään jemmassa muuta kuin Etniesin "High Five" jonka sain 1995. Siinä vaiheessa painotalosta tuli puhelu, että ne ei paina lehteä ennen kuin laskut on maksettu. Jossain vaiheessa aloin sitten taittaakin sitä lehteä. Toki mä opin sinä aikana tosi paljon, eikä jäänyt niin paljon pystyjä sinne, että pitäisi olla kiukkuinen. Harmittaa että ei ole tallessa sitä ekaa lautaa. Siellä pääsykokeissa vasta innostuin, että täähän voisikin olla hienoa. Muistan, että se oli eka taloudellisesti kannattava numero, mainosmyynti peitti kulut. Jätkä ei ole mikään videoidenhaalija. Joo. El Rio Grindin tuotannot on tietenkin lähellä sydäntä, koska niihin on antanut oman panoksensa. Yhtäkkiä TTVO:lta tuli lappu, että nyt pääsykokeeseen. Ja Lakain Fully Flared luonnollisesti. Tilaajia ja irtonumeronostajia tuli lisää. Viikon verran askarreltiin ja piirreltiin. Sitten se kaatui mun harteille - tai oikeastaan mä olin ainoa joka sitä halusi jatkaa. "Tuskin ehdin hakata jäät runupista, kun vartija tuli kyselemään yliopiston kulkukorttia Hervannan TTY:n uudella spotilla. Muutenkin olin Deelin ja Hyppösen kaverina Numeron kannalla, ja Ransu vaikutti aika extremejätkältä. Vuoden verran olin puikoissa ja hoidin lopuksi mainosmyyntiäkin. Siinä lafkassa oli jatkuvia taloudellisia vaikeuksia ja Jupi kyllästyi lopulta koko touhuun. Se olis siisti olla. Ransu kysyi mua siihen jo silloin kun se oli
perustamassa koko Roc Mediaa. Käytännössä mä hengasin viestinnän puolen kavereiden kanssa ja opiskelin ohjelmistoja
ISSUE 3/08
| 51. Kysymys lienee ollut retorinen, sillä kukaan ei voi sekoittaa frontside wallridea rakettitieteeseen. Lehti lehdeltä parani niin mainosmyynti kuin sisältökin. Pääsin ihan puskista sisään opiskelemaan mediataidetta. Se jäi tosi pahasti hampaankoloon, että ikinä ei ilmestynyt sitä onnistunutta lehteä. Lopulta oman kämpän takia oli pakko osallistua yhteishakuun, yrittäen välttää joutumasta mihinkään opiskelemaan. Thrasher on tullut vuodesta 1988 ja ne on kaikki hyllyssä, kuten myös kotimaiset lehdet aika pitkälle. , Mites muu skedekeräily. Mutta ei mulla mitään hirveästi ole ylitse muiden. Sitten 2005 keväällä piti tulla lehti Proskateen. Olin mainostoimistossa vuoden työharjoittelussa, yhtenään sairaslomilla katkenneiden raajojen takia ja sitten hoidin sivarin. Päätoimitin, taitoin ja tein suuren osan jutuista. En. Tietty jotku éS:n ja Flipin ekat kiinnostaa, kun niissä on Arto ja muukin tiimi on niin sairas. Hain yliopistolle ympäristöpolitiikkaan ja TTVO:lle opiskelemaan taidetta. Lukion jälkeen mua kiinnosti vain skedeys. Aina odotettiin milloin tulee seuraava Powellin leffa, ne oli merkittäviä tapauksia. Sähän olit itse päätoimittamassa Dekki-lehteä vähän aikaa. "
Siitä oli aika ihmeessään. Vuodessa mä olin tehnyt lehdestä kannattavan ja samalla firman
koko muu touhu oli niin velkaantunutta, että pulju kaatui. Mikä sun koulutus on
Jotakin maailman luonnon tilasta tai kapitalismin kiroista. Aiemminhan oli puhe siitä AC/DC:stä. Jooga on vissiin sulle aika pitkäaikainen harrastus. En edes muista. Sitten satuin menemään yhtenä päivänä kouluun hiukset leteillä ja tytöt oli mielissään. Vanhaa rockia kuuntelen, kuten Hendrixiä ja Zeppeliniä. Minkä kirjan luit viimeksi. Jazz ja blues on toinen kuvio joka kiinnostaa. Kärän kanssa vedettiin myös joogaharjoituksia ja puskettiin ramppia. Mikä ilmaisumuoto on läheisin. Sisäpihan heitto on bändikämppien ja taidetyöhuoneiden ympäröimä. Mun isällä on konsulttifirma ja koulun jälkeen sovittiin, että laajennetaan sen firman toimenkuvaa. Entä musiikki. En ollut niin vakavasti kiinnostunut taideteorioista. Ei tässä huviveneitä osteta, mutta nuudelit saa pöytään ja se riittää. Sen jälkeen ne on olleet näin. Nekin oli joskus sivariaikoihin. Voi olla, mutta suurin syy lienee nuorentunut skedeseura. On ollut ihan työkuvaustakin skedekuvien lisäksi, mutta aika noviisi olen siinä vielä. 20 ikävuoden jälkeen alkaa kangistua, eikä palaudu skedeyksestä enää samalla tavalla, ellei tee jotain. Sä olet kuvannut, kirjoittanut, tehnyt tv-ohjelmaa ja graafista suunnittelua. Lähinnä se on venyttelyä, en mä ole siinä mihinkään
edennyt. Ainoa on Ozzy Osbourne, joka on just ja just hengissä. Melkein kaikki sankarit on kuolleet. Miten skedekisat. Netissä tulee enimmäkseen perehdyttyä nykyään asioihin. Laitoin sen takia letit, jotta hiukset ei olisi niissä asennoissa tiellä. Mikä on sun lettien tarina. Joskus 2001 kiinnostuin joogasta ja mulla oli nuttura niskassa. Se on lähinnä piirtämistä, josta olen kotoisin. "
ja muuta. Mic Macille tein hiljattain nettisivuja. Mä oon juuttunut samoihin perusliikkeisiin, joilla pidän kroppaa sen verran yllä, että pystyn skedeemään. Tosin silloinkin kun Elämystaikurit järjesti ne surullisen kuuluisat SM-kisat ja mä olin töissä siellä, niin skeittaamaanhan mä jouduin. Mä ajoin 1996 siilin ja sen jälkeen en ole hiuksia leikannut. Kukaan ei ole sitä paperia kysynyt, eikä sillä vissiin mitään tee. Mä en oikein edes lue kirjoja. Käytännössä olen yksityisyrittäjä. Työnäytteillä oon pärjännyt. Ei tarvi keikoille lähteä. Nettileiskojen suunnittelu on hauskaa, kun joutuu miettimään myös toiminnallisuutta. Ihan viime aikoina olen panostanut valokuvaukseen. En ole pitänyt tilastoa, mutta mielestäni oon osallistunut joka vuosi SM-kisoihin. Hyvin vähän poppia tai kotimaista. Vedin jäähallissa Flipin de-
52 | HANGUP MAGAZINE. Olen enemmän koukussa TV-dokumentteihin. Alkuvaiheessa luin aika paljon kyllä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Mä olen kuitenkin virallisesti kuvataiteilija AMK. Joogassa on asentoja, joissa ollaan niska maata vasten. Kyllä mä graafisesta suunnitelusta eniten pidän. Asiakkaita on kristillisestä seurakunnasta moottoripyöräkerhoon. "Suomen Trikoo on perinteistä tamperelaista teollisuusmiljöötä tyypillisimmillään. Paitsi ehkä parina vuonna olin kisajärjestäjänä muissa tehtävissä. Kun valitsee työn josta pitää, ei tarvitse tehdä päivääkään töitä. Ympäristö on siis mitä sopivin 360 flipille, jossa on hitunen rokkia ja ripaus artsua. Mä perustin siihen rinnalle Malinen Design -osaston. Se, että yrittää pysyä nuorempien mukana. Mitä tykkäät niistä. Onko siinä sun jaksamisen salaisuus, syy siihen että olet jaksanut puskea skedellä näin pitkään näin vahvasti
"
ISSUE 3/08
| 53. Siitä eivät skedeejät kuitenkaan ole pahastuneet, sillä missä vaara - siellä 50-50 transfer. 1836) kulmalle, tehtiin restauroinnin myötä ohikulkijoille käsittämättömän vaarallinen, matalalta nouseva kaide. "Suomen teollisuushistorian juurille, Finlaysonin Kuusvooninkisen (r
Aiemmin kiersin enemmän kisoja, mutta vieläkin tulee välillä käytyä. Tehtiin prototyyppejä, mutta koko touhu kusi siihen, miten elementin ja asfaltin reunan saisi tasaiseksi. " CHRIS SENN VETI TREENEISSÄ SEITSEMÄN METRIN FLIPPI-INDYJÄ LIPSLIDEEN GÄPISTÄ, JOSTA OLISI ITSE PÄÄSSYT OLLIELLA, JOS OLISI SAANUT MOPOLLA VAUHDIT.
"Vinopiha lienee Tampereen häätöalttein spotti. Viikkoa myöhemmin sama juttu sattui Tampereen parkilla. Asennus oli toinen ongelma. Olin tyyliin 79. Voitin Puupposen, varmaan ainoan kerran. Sanoin että jos sitä ongelmaa ei ratkaista, näitä on ihan turha tehdä. Siinä on se huono puoli, että kun mä olen ne suunnitellut, kaikki luulee että se on mun idea laittaa niitä joka paikkaan. Kaverit sitten raahasi mut jalka koukussa hostellille, jossa vedin ensiapuna pleksit. Se meni vaikeaksi, koska mä en halunnut klassista Vepe-touhua, eli sitä että koko Suomi on täynnä samanlaisia ramppeja. Chris Senn veti treeneissä seitsemän metrin flippi-indyjä lipslideen gäpistä, josta olisi itse päässyt olliella, jos olisi saanut mopolla vauhdit. Onhan mulla nimirampin SM-voitto vuodelta 1998 tai jotain. Sen 45-asteen raffi bänkki on ollut kaikkien kaupungin skedesukupolvien mieleen, trikkien jatkuvasti kehittyessä. Mutta eipä ole ollut sen jälkeen ongelmia. Prahan Mystic Cupissa olin mukana silloin kun Teixeira voitti. Tämä oli 10 vuotta sitten, ja lääkäri totesi jo tuolloin että "sun on parempi lopettaa, koska sun polvet ei kestä tätä pomppimista" . Muuten se olisi voittanut, minkä tiesin Kaukajärven treenien perusteella. Joitakin vuosia sitten oli Lemminkäisen kanssa betoniprojekti. Entä eurokisat. Yleisö buuasi ihan syystä, kun meikä ja raksajengi kaatuili siellä Flipin tiimin sijaan. Aamulla jalka oli ihan terve. Ruotsissa olin kerran nousemassa kaaren päälle hallilla, kun jalka jäi koukkuun, eikä oiennut. Syy voittoon oli vain se, että Kärällä oli kyynärpää poikki. Vanhemmiten voi siis tulla ongelmia.
Lähivuosinahan sä ole häärinyt aika paljon parkkipuolella. Se oikaisi selän ja kehotti venyttelemään jos meinaan vielä urheilla. Sitten selvisi mitä teräsmuotit maksaa ja ne vähensi määrän kymmeneen. Mutta lähdin kuitenkin suunnittelemaan. Syy on tää klassinen, että on vain hauska nähdä kavereita. Oon siitä niin fiiliksissä. Sitten menin itämaiselle kiropraktikolle. Niissä ei siis oikein pysty skedeemään. Ne halusi tehdä 30 erilaista betonielementtiä, joista voisi koota skeittiparkkeja, ja pyysi mut suunnittelemaan niitä. Lemminkäinen on kyllä myynyt niitä elementtejä kaikesta huolimatta paljon. Ainoa paikka missä ne elementit on saatu asennettua tasaisesti on Messukeskuksen lattia. Onko tullut pokaaleja. Kärä veti flippi-indejä ja meikä vaan nysväsi putkella. Lemminkäistä ei vain kiinnosta niiden skeitattavuus pätkääkään.
54 | HANGUP MAGAZINE. Koitettiin erilaisia metallilevyjä, eikä mikään toiminut. Ranteet on murtuneet kertaalleen ja nilkat menneet kunnolla ympäri. Kaikkialla muualla on hirveet gäpit osien välillä. Ihme kyllä ei mitään kovin vakavaa. Haastavinta Vinopihalla on kuitenkin talonmies, joka luultavasti kykenee haistamaan skederenkaiden polyuretaanin satojen metrien päähän ja on yleensä jop portilla vastassa haravan kanssa. sijalla. Menin lääkäriin ja ne totesi, että mulla on kierukka halki. Ei kuitenkaan sattunut mihinkään. Se kokemus laittoi hyvin jalat maahan. Polvi tosin kuulemma kuluu, kun siinä ei ole kierukkaa. Menin siis taas skedeemään. Noseblunt hit and run. Leikkauksessa ne sitten poisti sen kokonaan. Muutamilla euromessuilla olen ollut, ISPO:jen minikisoissa.
Onko sulle sattunut paljon loukkaantumisia. Ennen joogatouhua mulla meni selkä vertillä niin, että en päässyt sängystä ylös kahteen päivään. McCrank ei mokannut mitään kolmeen päivään. Siitä ei lopulta tullut oikein mitään. Joo, jotain vanerirakennelmia olen tehnyt, viimeksi tehtiin miniramppi Ylöjärvelle. "
moa, kun tähtiä ei näkynyt ja Boulala saapui paikalle prätkäbootseissa, ilman lautaa
Päinvastoin. Yhteyttä luontoon mä arvostan myös. "Pirkanhovin silta erottuu edukseen TampereHelsinki-motarilla. Oppi paljon noista kuvioista. Ei ole ollut hinkua muuttaa pois. Ei, ellei ne halua sijoittaa kohteeseen joka aktivoi nuoria järkevään puuhaan ja lisää turismia, kuten näkisin että Lohjalla on käynyt. Siellä kaupunki on kuulemma ollut niin tyytyväinen, että ne aikoo laajentaa sitä parkkia vielä puolella. Jos lähtee ajamaan polkupyörällä mihin suuntaan tahansa, niin on vartin päästä umpimetsässä tai järvessä. Eli ei sovi pikkukunnille. Vanerista voi tehdä hyvän minin 20.000 eurolla ja hyvään valubetoniparkkiin pitää olla 100.000 euroa. Se näyttää aina hyvältä kuvissa. Eikö ikinä tule sellaista fiilistä, että pitäisi päästä pois tästä kaupungista. Käytännössä se on johtanut siihen, että enää ei voi suositella parkin tekemistä kuin valubetonista, kivestä ja teräksestä. Siinä projektissa oli kuitenkin se hyvä puoli, että tuli otettua parkkihankkeen kokonaisuudesta hyvin selvää. Missään en ole viihtynyt niin hyvin kuin Tampereella. Ne ei uskaltanut tehdä 400-sivuista opusta. Frontside pop shove heti mustan Volvon jälkeen. On välttämätöntä mennä välillä metsään ja tajuta olevansa osa kosmosta.
YRITÄN SEN SIJAAN MUUTTAA TAMPERETTA MIELEISEKSENI, ELI RAKENTAA UUSIA PARKKEJA JA SELLAISTA MUKAVAA.
ISSUE 3/08
| 55. Kannattaa seurata ruuhkatiedotuksia ennen sessiota, sillä muuten voi päätyä seisoskelemaan keskikorokkeelle katkemattoman autojonon keskelle. Joo, "Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu numero 95" Siinäkin on se harmi, että mä olisin halunnut . Yritän sen sijaan muuttaa Tamperetta mieleisekseni, eli rakentaa uusia parkkeja ja sellaista mukavaa. Lomalle on toki kiva lähteä ja nähdä uusia paikkoja ja ihmisiä, mutta tää on sopivan pieni kaupunki. Töitäkin pystyy täällä tekemään. siitä syvällisemmän, mutta Rakennustieto halusi aika ohuen kirjan. Skedeposse on tiivis ja täällä tuntee aika hyvin kaikki. Se on ainoa oikea tapa tehdä skeittiparkki. On myös sopivasti kulttuuria ja yöelämää. Sen sata tonnia voi laittaa myös nuorisopsykiatriaan ja vierotushoitoihin, mutta parkki on ennaltaehkäisevä ratkaisu nuorison levottomuuteen.
Kuten puhetta oli, sä alat olla sukupolvesi viimeisiä aktiiviskeittareita Tampereella. "
Mutta nythän sä teit sitten parkkioppaan, jossa neuvotaan miten hyvä parkki pitää rakentaa
Ja mitä skeittaukseen tulee, kuvat on ainakin kovaa kamaa. Puustinen oli aika jumissa kun me tehtiin tätä haastattelua. Jos haluaa nauttia kaunokirjallisuudesta, niin onhan noita kirjoja. Vastaukset on siis vähän vaisuja, mutta mitä sitten. Hitto soikoon! -Duke
Haastattelu DUKE Kuvat SMULI
56 | HANGUP MAGAZINE
Smuli. Jos kaveri saa viikossa aikaan tällaista matskua, mitä väliä sillä on mitä se kysymyksiin vastaa. Hang Up on skeittilehti, eikä mikään dialogijulkaisu. Se oli tullut samana päivänä Tallinnasta, ja tietäähän sen missä hapessa sieltä tullaan takaisin. Mikäli Tommiin on uskomista, suurin osa niistä on viikossa kuvattu
Ei. Ne sai vähän rahaakin. En mä tiedä. Sillai rannalla... Ainakin Virosta, ja oisko ollut Liettuastakin. Ollie.
Sä tulit tänään reissusta, mikä systeemi se oli. Ne oli aika bmx-tyyliset. Mitäs Boaz. En oikein päässyt mitään päälle. Teemu sai vissiin 500 euroa ja Miki 300. Jurmalan biitsin lätkäyleisö olisi varmasti taputtanut tälle. Kuka ne voitti, Boaz. Ei kun ne oli sellaiset pienimuotoiset kisat, joissa oli vähän ulkomaalaisia mukana. Aika paljon. Kaksoisvoitto! Joo. Oliko ne Riiganmestaruuskilpailut. Teemu voitti ja Miki oli toinen. Siellä oli mountainbikee, bmx:ää ja bleidausta. Ei se mitään, otti rauhallisesti. Mä olin seitsemäs. Ai, missä ne oli. Hang Up 2/2006 toim. Mistä muualta siellä oli ulkomaalaisia kuin Suomesta. Millaiset härvelit siellä oli. Eli skeittaukseen ei oltu oikeen panostettu.
58 | HANGUP MAGAZINE
Smuli. Ai niin, Boazkin (Aquino, kts. Miten jätkällä meni ne kisat. huom) oli siellä. Ne oli vaan sellaset kisat. Kuis nyt niin. Riigassa, Latviassa
Mitä kävi. Aina kun joku hyppäsi korkeelle niin sitten ne taputti. No, miten sen nyt ottaa. Oliko siellä paljon yleisöä. Joo, siellä oli sellaista lätkäyleisöä. On se ihan kivaa välillä, mutta ei sitä ikinä lähde skaboihin mikään voitto mielessä. Kuski ajoi ylinopeutta ja poliisit pysäytti meidät ihan Tallinnan ulkopuolella. Ootsä käynyt muuten paljon skaboissa. Dikkaatko skeittaa skaboissa. Se oli sellainen pitkä ranta. Kun poliisit pysäytti, kuumottiko ne teitä ollenkaan. Ei se ollut ihan Riigassa, vaan vähän ulkona siitä. Lähtikö teillä homma käsistä iltaisin. Kai se vähän lähti. Ne skabat oli siis rannalla, niinkuin uimarannalla. Ei. Varmaan paras on ollut toka sija.
Smuli
Haastattelusta ei selviä minkä matkan voi kontata baarista himaan, mutta yhdeksän potaan reilin kanssa ei ainakaan näytä olevan ongelmia. Talvella Tommin aika menee pitkälti varastohommia paiskiessa.
ISSUE 3/08
| 59
Smuli. Perus bmx-meininki. Myöhästyttiin laivasta kahdella minuutilla ja jäätiin Viroon yöksi. Ei mitenkään erikoisen paljon. Ootko sä ikinä voittanu skaboja. Jättimax olisi juossut tuon lipsliden.
Kesällä on aikaa tehdä bs smith flippejä, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. En. Niin, tosiaan eilen myöhästyttiin laivasta. Kuski sai vaan pisteen johonkin korttiin tai jotain. Joku Jurmala tai jotain. Lähdettiin vähän liian myöhään sieltä. Emmä tiedä mitä mun pitäs tohon sanoa. En mä varmaan liikaa, enkä varmaan liian vähänkään
Poliisit tuli kerran häätämään meitä ja me tultiin samalle spotille takaisin. Ei me edes tiedetty, että se on kiellettyä. Ei siellä ollut oikein sitä fiilistä. Jonkin verran. Jos virkavalta olisi sattunut paikalle tuosta olisi rapsahtanut viiden Euron pikavoitto. Viime lehdessä oli Berberi-juttu. Ainakin Vilnassa. Mä taisin just silloin olla kotona ja pian lähdössä sinne Vilnaan. En mä muista. Mitä siellä Vilnassa tapahtui. In your face polizai!
Fräki
Mitä mieltä olet, kun SM-kisat on Kontulassa jäähallin sijaan. Tai sit se oli niin, että mua ei tarvittu siellä haastattelussa. Se oli Funsterin (És, Etnies & Emerica merkkien maahantuojan) matka. Se oli vähän hämärä. Skateboarding is a crime. Sitten ne vei meidät sitten poliisiasemalle ja antoi viiden Euron sakot.
P MAGAZ MAGAZINE G 60 | HANGUP MAGA INE. Ei mitenkään erikoisen paljon. Ja se oli senkin takia huono, kun etukäteen jo tiesi mitä siellä voi tehdä. Otettiin mainoskuvia. Poikkeuksena tietysti Willen ranit. En mä tiedä onko se parempi kuin jäähalli, mutta on se parempi kuin Eltsu. Siellä on skeittaus kielletty ja mekin saatiin kerran sakot. Miksi et ollut mukana. Saitteko te paljon matskua sieltä. Missä sä olit kun sitä tehtiin. Mä taisin olla Vilnassa. Pivotgrind 270 ulos
Ootko lähdössä mihinkään talvella. Ei. Mistä sä säästät rahaa, käytkö töissä. 20-vuotias. Onko se ihan täysipäivänen duuni. Siinä ei hirveästi ehdi skeittaamaan talven aikana. Se laki on kai siellä niin, että tokalla kerralla saa isommat sakot ja kolmannella joutuu vissiin vankilaan tai jotain. On tullut siihen pisteeseen, että on pakko mennä töihin. Kun me mentiin ekalle spotille paikallisten kanssa, ehdittiin vetää ehkä 15 minuuttia flättiä, kunnes paikalliset huusi että kytät ja lähti juoksemaan. Riittääkö se sulle. Mä oon toistaiseksi työttömänä, mutta mun pitäisi päästä varastoduuniin ensi viikolla. Tommi ei tee yhtään mitään muuta kuin skeittaa. Ei. Tuntui ettei voinut hengittää. Sitä alkoi vain skeittaamaan niiden kanssa. Se menee siihen kolmeen päivään viikossa. Joo. Kävin jo työhaastattelussa ja vielä pitäsi käydä jossain työhöntulotarkastuksessa. Ei se varmaan riitä, mutta ei oikein muutakaan voi nyt tehdä. Varmaan ainakin talven. Joo, oli. Miten ne paikalliset suhtautui poliiseihin. Latviassa ehdittiin yhdelle spotille. Ehkä mä säästän rahaa ja lähden Barcelonaan. Niiden kanssa olen skeitannut varmaan joku 4-5 vuotta.
ISSUE 3/08
| 61
Smuli. Missä kaikkialla sä oot käynyt skeittaamassa. Jossain vaiheessa tutustuin hallilla Juusoon ja Jussiin, ja myöhemmin Jontteen. Mutta se on vaan maanantaista torstaihin.
Miten pitkään oot ajatellut olla siellä duunissa. Joo, se on kahdesta päivällä iltakymmeneen. Mä sain jonkun ihme paniikkikohtauksen, kun oli krapula päällä. Sain sitten odottaa aseman ulkopuolella. Aloitko heti pyörimään Berberien kanssa. Ei me tajuttu yhtään mitään aluksi, mutta lähdettiin sitten juoksemaan niitten perään. Sitten ne tavallaan lopetti. Joutuiko muut putkaan. Ja sitten jos sinne Viron kisoihin pääsisi. Me piileskeltiin jossain sisäpihalla ja paikalliset kävi väijymässä, vieläkö poliisit on paikalla.
Oliko Vilnassa hyviä spotteja. En mä tiedä. Tunnin tai kaksi ne meitä siellä piti. Eka mä skeittasin isoveljeni ja parin kaverin kanssa. Minkä ikänen sä olet ja kauan oot skeitannut. Nosegrind to the rocks.
Jouduitteko olemaan kauan siellä poliisiasemalla, oliko kuumottavaa. En. Mä aloin skeittaamaan varmaan 11-vuotiaana. Virossa ja Berliinissä. Tai en mä ole hirveesti käynyt ulkomailla, mutta oli siellä paljon kurbeja ja kaiken näköistä
Sitä paitsi Jussi provosoi mua silloin. Tänä vuonna se on tapahtunut vain kerran. Joo ja en. Mikä se on. Katotaan mihin toi homma tosta lähtee. Altamont on kuitenkin siistein vaatefirma tällä hetkellä. Ei, se oli viime vuonna. Siisti temppu vaikkakin aikamoinen sanahirviö.
62 | HANGUP MAGAZINE. Videoa tulee kuvattua satunnai-
Bigspin bs tailslide to fakie. Yhtenä päivänä Anssi soitti ja kysyi, onko mulla vaatesponssia. Miten sä noihin päädyit. Emerica, Altamont, Aste ja Lamina. Ekana mä sain Markus Aarnilta (Funster) puoleen hintaan kenkiä. Sitten Pete pyysi Laminalle ja sitä kautta Asteelle. Tänä vuonna se tuli kun yritettiin ottaa kuvaa treflipistä Valimon reilin yli. Valokuvia ei oikeastaan tule otettua, paitsi nyt kun oli tää haastattelu. Ei se mitenkään aina ole. En oikein saanut kaikkea irti mitä olisin halunnut. Oliko tää se tapaus kun meinasit potkaista Jussia laudalla päähän. Jotenkin nappasi pari kertaa varpaat kiinni siihen reiliin ja alkoi jännittää se ja kaikki vaan liikkui siellä taustalla. Viikon sisään hyppi sitten ihan täysiä. Paljon tulee otettua kuvia tai videota. Ootko tyytyväinen noihin haastattelun kuviin. Pete on noissa ollut takana. Tosi harvoin se tulee. Smuli
Jussi sanoi Berberi-jutussa että sulla on skedepsykoosi. Se sanoi että olis tämmönen Altamont, jos kiinnostaa. Mites noi sun sponssit. Hoitaako sponssit sulle muuta kun tavaraa. Ja sitten tänä vuonna pääsin kunnolla Emericalle. Tuli jotenkin tosi kiire, kun luuli että lehti tulee vasta talvella. Enemmän kuin kiitollinen olen kaikesta ilmaisesta kamasta. Sen Vilnan matkan maksoi Aarni, mutta muuten se on pelkkää tavaraa. En sitten tosiaan sanonut ei. Muuttuu ihan tyhmäksi jotenkin. Joskus vaan jos on vähän pelottavampi temppu, niin alkaa keskittymään kaikkeen epäolennaiseen
360flip reilin yli.
ISSUE 3/08
| 63. Ei se mitään vakavaa ole. Jos vaan porukat antaisi kaverille työrauhan, niin kaikki olisi aina hyvin. Puustisella iskee välistä päälle skedepsykoosi
Enintään kolme kertaa viikossa. Oli siitä joskus puhetta, mutta en tiedä mitä sille kävi. En kyllä yhtään mitään muuta. Tuleeko paljon juotua sitä olutta. Paljon sä skedeet normaalisti. Mitä muuta sä teet kuin skeittaat. Useat kaverit juo paljon enemmän kuin mä. Ja kaikki kaverit.
64 | HANGUP MAGAZINE. Kyllä mä haluaisin osata vetää verttiä, mutta en oo uskaltanu edes droppaa sisään... Nyt ei oikein enää jaksa. Voi olla ihan ylpeä itsestään. Sen kanssa tulee käytyä myös. Manuaaleja mä en oikein osaa. Hartikainen teki joskus saman, mutta se juoksi. Valitettavasti. Onko Asteelta tulossa leffa. Joo, kyllä mä sen näin. Mielummin on niin, että ei kanna mukana mitään, skeittaa vaan. Joo. Ja välillä Teemun ja Samun kanssa. Mitä mieltä olet noista megarampeista. Mites toi vertti. Ehkä miniä. Ihan kaikkea. On vähän vapaampi olo.
Mitä sä dikkaat skeitata eniten. Kohta teet sitten töitä senkin edestä. Nyt kestää tulla bussilla keskustaan joku 45 min. Välillä tosi paljon ja välillä on viikon jossain Kiasmalla, eikä jaksa lähteä mihinkään. Tänä vuonna ei varmaan tule mitään. Useimmiten Berberien tai Puplen kanssa. Maksimissaan joku kaks viikkoa, mutta ei se oo paha, kun kaverit on juonu melkein koko kesän putkeen. Niin ja tietysti Kirves. Niin, sä olet aiemmin kuvannut ja editoinut teidän leffat. Ei niin paljon. Niin. Mieluummin skeittaa itse enemmän. Kenen kanssa sä yleensä käyt skedeemässä. En varmaan itse lähtisi. En mä oikein tiedä mitä muuta tuohon uskaltaisi sanoa. Heti kun herää niin lähtee ja on sitten skeittaamassa koko päivän. Aika kova suoritus. Toivottavasti ei, mutta aika jännäksi se voi mennä parin vuoden päästä. En mä ihan keskustaan ajatellut muuttaa, mutta silleen että pystyy konttaamaan baarista kotiin. Ootko kokeillut millaisen matkan pystyy konttaamaan himaan. Tai en mä tiedä. Mä oikeestaan kuvasin kaikkien muiden jutut ja editoin melkein kokonaan. Ei se edes uskalla dropata sisään. Siihen tulee multa jotain juttuja. Tyttöystävä. Fräki
Puustinen ei vedä verttiä vaikka haluaisi. Netissä oli "Bri Your Mind". Mites noi videopätkät. Mieluummin vain skeittaisi joka päivä, mutta pakko on tehdä jotain, että saa rahaa.
Asutko sä vielä himassa. Kesällä on ollut vähän pidempiä kuureja. Berberien, Puplejätkien ja välillä Eniksen kanssa. Pete, Berberi, Paukkunen, Isi ja Äiti ja Perhe. Näin ollen puustinen vetää bs nollieheelin alakaaressa.
sesti. Se homma on lähtenyt ihan käsistä. Oisko sulla jotain kiitoksia loppuun. Ajattelin muuttaa joskus talvella stadiin. Näitkö sitä Danny Wayn slämiä. Ei oikein ole jaksanut kuvata tänä vuonna omalla kameralla. Joka päivä. Oikeestaan ainoa mikä on tulossa tänä vuonna, on Lurkin kuvaama leffa. Jättimax on myös juossut jostain baarista Hertsikaan. Ei riitä tasapaino. Aarni. En oikeastaan muuta. Joku varmaan delaa vielä siinä touhussa. En, mutta Juuso on kävellyt keskustasta Jakomäkeen. Aika sairasta touhua
Alusta ylellistä veluuria ja alla kuvauskomplete.
ISSUE 3/08
| 65. Miehekäs ollie
JOUTSAEXPERIENCE
66 | HANGUP MAGAZINE
wit h H A PPY H OU R
Kai ne oli aika hyviä siinä, vaikka osa niistä ei tehnyt juuri mitään, oli vaan tosi sekasin ja puhui jotain ihme kieltä. Ei se mua niin kiinnostanut. Se niitten kapteeni, se tosi vanha tyyppi oli ollut niille tosi vihanen. Se yks oli kuulemma niiden floussa. . Se fifti-sentin näköinen hopparijäbä puuttui, mut se on varmaan jo ihan eri kokoluokan meiningeissä. Ski blunted to fakie.
ISSUE 3/08
| 69. Se yks ulkomaalaisen näköinen teki jotain ihan hulluja hyppyjä, mut en mä niin niistä tajunnut. Mirkku diggaa tosi paljon siit jostain Raijanist, mil on se
Kovimmissa demoissa härvelit raksataan 5 min demon alkamisen jälkeen ja vielä ylijäämäpaloista ilman naulan naulaa. Se oli sentään ainut noista jäbistä, joka näytti niinq oikeesti hopparilt. Ne flou-tyypit on varmaan niinku koeajalla niitten jengiin. Varmaan sil on jo kansainvälinen ura. käytti sellasii halpahallist ostettui munakukkaroita, yök!!!! No ne skeittas siin hetken. Me kateltiin siin aikamme, mut ei ne ruennut tanssimaan. Ne yhet sano vaan koko ajan että "mäne" "kene" "mieheen" ja , , joku "wiidikoukku" Mä en tajunnut yhtään mitä ne puhu. Mä vähän kyselin silt toiselta ja se sano et niil oli ollut kotibileet ja sitten ne oli myöhästyneet junasta. Sitten niillä oli taas mukana pari tosi nuorta tyyppiä. Respect. Ei mitään sellaista, mitä mä oon nähnyt himas eurosportilta kun ne näyttää niit x-geimssejä. Mä en tajunnut mitä se meinas, vissiin jotain hoppi-slangii. Kyl mä siis tiedän, et skeittaus on yks hip hopin viidestä elementistä, mut ei se mua niin kiinnosta. Mä en vieläkään tajuu sitä. Mä ootin vaan koko ajan et ne alkais tanssimaan
JOUTSAEXPERIENCE
Kempas
Reissun sekkarivastaava Hörssi tekee valinnan ja ottaa nollie-lähestymisen siitä mistä muut menee normaalisti. Pyöriihän siellä vielä kolmarikin välissä. Sick!
70 | HANGUP MAGAZINE
En mä usko että kukaan niist olis sillai mun tyylinen. Mä halusin niin paljon nähä kun ne jäbät tanssii. No, sit me jouduttiin lähteen. Ei nyt millään kakskymppisel voi vielä olla lapsii. Kai ne sit vissiin oli skeittareit. Se oli siin huoltiksen pihalla röökillä ja soitti vissiin kotiin. Niil oli vissiin joku matsi Rikun kaa, kun Mirkku oli katellut niin paljon niit Happyhour-skeittareit. Tommin laiskajalka bs ollie. Mä kysyin sit, et ooksä niinq hoppari vai räppäri, niin se sano et se kuuntelee rokkii. Ne vetäis salettiin jotain moovei siellä discossa. Tuskin ne osas edes tanssii.
Eniz ei paljon piittää jos kaaret ei ole ihan täysin tikissä. Mä en oikeesti tiennyt et skeittaavat tyypit voi kuunnella rokkii!! Sit se kyl sano, et se puhu sen lapsen kanssa puhelimessa! Varmaan! Se tais vaan muutenkin kusettaa mua. Mä olin aluks vähän myrtsinä, mut ei se oikeeastaan ollut niin huono juttu, kun ne kundit ei siis vissiin ollut hoppareit, niin ei ne mua oikeestaan ees niin kiinnostanut. Fs pivot.
ISSUE 3/08
| 71. Mä puhuin niistä yhen kanssa. Must tuntuu edelleen tosi tyhjältä. Mirkku veikkas et osa olis kolkyt, mut siis haloo, varmaan mitkään kolkylvuotiaat enää skeittaa. Tulee mieleen Jason Lee vuonna 94.
oma ohjelma musateeveel, mut mä en oikein diggaa siitä. Mirkku ei vaan millään enää suostunut tulee. Se väitti et ei oo, et se Raijan on niinq skeittari, eikä sil oo tekemistä hopin kaa, mut mä olin et haloo hei. No arvaa mitä! Siel bensiksel oli disco ja ne kaikki jäbät oli siellä. Mut ne jäbät oli osa tosi vanhan näkösii kakskymppisiks. Me sit kiisteltiin siinä vähän Mirkun kaa, et onks niinq skeittaus hoppii ja sillai. Mä kysyin silt, et mitä genree ne niinq edustaa ja se sano et ne skeittaa. Mentiin sit tankkaan autoo siihen bensikselle joskus 12 aikaa. Mä vaadin väkisin et Mirkku ja Riku tulis sisään, vaik ne halus lähtee himaan. Me sit lähettiin joskus yöllä meneen, kun Happyhour-jäbätkin oli kadonneet jonnekin. Se vaikuttaa kyl tosi helkält kundilt, mut ei sekään oo sillai hoppari kun mä haluisin vaik sil onkin timanttii korvissa
Friikkejä, myymälävarkaita, nistejä, hulluja ja tyhmiä kyseleviä juntteja. Ponkes sijaitsi niihin aikoihin Kluuvin kauppakeskuksessa. Boksereiden merkki oli muuten Björn Borg. Aina välillä se kävi ikkunan takana ensin pyörimässä, tuli sitten sisään ja höpötteli saman tarinan alusta loppuun. Se tulee aina välillä kertomaan vahvalla stadin slangilla ja englanniksi Mic Mac -intiaaneista. Päälle sitten räkäiset naurut. Katsellaan skedeleffoja ja jutellaan niitä näitä kavereiden kanssa. Ja kyllä, myös sinun kokoisen kaverin, jos ei vaan käy huono tuuri. Se oli semmoinen Olli Jokis -tyyppinen kaveri. Rahaa sillä kyllä riitti ja kultaisen kortin tunnuslukukin muistui
helposti. Väänsin tovin kaverin kanssa, että sain hänet pysymään sovituskopissa ja kuuntelin samalla, kuinka häntä oli hakattu taltalla päähän edellisenä yönä. Seuraava lause kuului: "enhän mä kehtaa näin kulkea, nyt tarvitaan uudet farkut. Loistojuttuja, nauru on aina herkässä. sortin pommi. Toisaalta, kun minä en puhu venäjää eivätkä he varmaankaan suomea, niin mitäpä me siinä rupatelemaan. Kyseessä oli aina eri porukka, mutta toimintamalli sama. Ei sitä kuitenkaan koskaan kuulunut ja niin me saatiin säilyttää henkiriepumme. Ja pilkkihaalareita kysellään aina talvisin. Kuulostaa hieman samalta kuin Andy McCoy. Tässä muutama tarina heistä.
Tekstien kokoaminen VALTTERI Kuvitukset DUKE
TEEMU LEHTONEN, työskennellyt Lahden Laminassa ja Helsingin Mic Macissa "Myymälään on kerran unohdettu pommi. Sumuiset silmät, hidas puheenparsi ja agres-
siivinen hien haju. Mokomakin tyhjänjauhaja!" TEEMU KORHONEN. Sattumalta vartijat kävelivät juuri ohitse ja veivät hemmot mukanaan. Pahaa tekee vieläkin. Laudan renkaat toimisivat siinä jotenkin kuljettimina. Laudanostajien lisäksi skeittikaupoissa pyörii kuitenkin myös vaikka minkälaista outoa porukkaa. Eräs hassu kaveri käy välillä ostamassa pelkän gripin, jonka hän asentaa lautaansa vanhan päälle. Kyseli vain uudestaan ja uudestaan. Vartijat sitten totesivat, että "Jaahas, tälläistä tällä kertaa" Repussa oli siis jonkin . Ainakin tuntui janottaneen sinä kyseisenä aamuna. Joka kerta kuultiin yhtiön väen sadattelu ja parjaaminen. En pysty nyt kaivamaan lisää rahaa, kun nää lakat ei oo vielä kuivuneet. Oltiin kerran tyttökaverin kanssa molemmat tiskin takana, kun sisään vaappui joku perus deeku aamukänneissään. Rahaa ei löytynyt tarpeeksi, joten hän tokaisi "Varaatko tän mulle. Kyllä noin isoille jaloille löytyy sopivat. Mulla olis kyllä lisää massia mun rintsikoissa, mutta en viitti pyytää sua kaivamaan niitä sieltä. Lopulta päädyimme kompromissiin, että mies tulisi sulkemisaikaan kello kolmelta ja tappaisi meidät vasta sitten. Yksi tapaus jäi mieleen röyhkeytensä vuoksi. "Lahden Laminassa kävi huikea tyyppi tasaisin väliajoin. Hän ei myöskän halua leikata grippiä muotoon, vaan kääntää ylimenevät osat laudan pohjapuolelle. Skedekauppojen
KUMMAJAISET JA KIUSANKAPPALEET
Ulkopuolisen silmin katsottuna skeittikaupassa työskentely on rentoa puuhaa. Se oli kai skeittauksesta kiinnostunut ja sille sai antaa aina samat vastaukset: "Kyllä meiltä löytyy numeron 13 kenkiä. Se alkoi selittämään, kuinka oli tehnyt 30 vuotta kattohommia Kalliossa, mutta saanut auringon pistoksen katolla ja siitä asti on janottanut. Työskennellyt Lahden Laminassa ja Helsingin Mic Macissa. Rullaluistimia, skoottereita ja mitä lie rengaskenkiä kyseltiin jatkuvasti. Ukko lopetti keskustelun jännillä kysymyksillään. Eräänä lauantaiaamuna myymälään astui keskiikäinen mies, joka esitteli itsensä Björn Borgiksi. " DUKE, oli töissä Kluuvin Ponkesissa muutama vuosi sitten "Ponkesissa tuli selväksi, että skeittikaupoissa käy pistäytymässä melko sekalaista porukkaa. Eräänä päivänä hieman ronski baariruusu olisi halunnut ostaa huivin, joka sopi hänen juuri lakattuihin kynsiinsä, jotka olivat vielä märät. Hetkeä myöhemmin repun omistajat tulivat agressiivisina etsimään reppuaan ja syyttivät sen varastamisesta. Sitä hien hajua on hankala unohtaa. Kyseessä oli äkäinen isä joka suivaantui, koska me ei oltu Seban kanssa annettu sen pojalle alennusta laudasta. Kyllä skeitti kestää yli satakiloisen. Sitä oltiin viemässä tiskin taakse jemmaan, kun aukinaisen repun sisältä näkyi jotain epäilyttävää. Noin 15 minuutin kierros sanomatta sanaakaan. Iso ja lihava. Takki lähti kanssa päältä, vaikka sillä ei ollut mitään tekemistä housujen sovittamisen kanssa. " Ei muuten tullut hakemaan huiviaan. Kaksi piripäätä sekoilivat liikkessä ja toinen unohti reppunsa. Eiks farkut ole nyt in?" Mies sai farkut käteensä ja olikin seuraavaksi alushoususiltaan keskellä myymälää. Ei mitenkään uhkaava käytökseltään, mutta kännissä. Ei se ikinä ostanut kenkiä, " skeittiä tai mitään muutakaan. Se
72 | HANGUP MAGAZINE. Eräs henkilö kävi satunnaisen säännöllisesti. Jostain syystä aamupäivän vakio oli 3-5 Venäläistä random-turistia. Takin alla ei tietenkään ollut mitään. Pää oli paketissa, kuin muumiolla konsanaan. Ihan tarkkaa selkoa asiaan ei koskaan tullut, mutta se selvisi, että taloyhtiö oli ampunut useaan otteeseen hankkeen alas. Se kundi halusi rakentaa kerrostaloasuntonsa parvekkeelta (varmaan jostain kolmannesta kerroksesta) katolle ulottuvan teleskooppiantennin, jonka voisi nostaa seinän vierusta pitkin ylös. Nätti paketti. Hetken aikaa se vaati alennuksen verran rahaa takaisin, mutta kun selitin että kauppa oli jo tehty, eikä alennusta myönnetä jälkikäteen, se pisti kovat piippuun ja uhkasi tappaa. Hänen vaatteensa olivat yltäpäältä veressä. Soitettiin vartijoille. Ja antaa tarroja lapsille. Paikalle saapuneet vartijat veivät miehen saattueessa ulos, etteivät lapset pelästy "hieman" karua ulkonäköä. Välillä pitää laittaa grippi tai kasata complete. Sitten on loistava tyyppi, jota kutsumme Mic Mac -intiaaniksi. Loppujen lopuksi myin miehelle housut ja vyön. Tunsin vahvaa myötähäpeää miehen puolesta, koska kyseinen laudan ostaja seisoi vieressä, tuijotellen kenkiensä kärkiä ja miehellä oli rattaissa laudan ostajan nuorempi sisar
Kaveri huutaa möreällä heviäänellä, "hevisormet" pystyssä: "Jeiii jeeeee myy mulle dekki!" Katsottiin sille halvimmat osat ja kiero dekki, että halvalla päästiin. Ei siinä mitään, iloisia
kavereita ja hienoa että löytyi niille vähän heikommin myyville tuotteille löytäjänsä! En muuten suosittele, että kukaan kysyy Beamhilliin mennessään, että "onks tää Streetbeat?" (Mikonkadun sisätiloissa oleva tekno/trance/whatever musakauppa). Mun ensitapaaminen oli, kun tämä hawaijipaitainen, piikkitukkainen tyyppi puskee todella pöyristyttävät aurinkolasit päässä sisään noin 10.30 kesäaamuna. Puhelun loputtua tyyppi vannoo, että rahat ovat vihdoin lähteneet matkaan ja lähtee uudestaan juoksemaan Forexiin. " OKI KALAOJA, työskennellyt Beamhillissä "Loppuvuonna 2006 Pietarilainen, about 30 vuotias jäbä tuli innostuneena selittämään, että se ja sen frendi on avaamassa vähän vastaavanlaista kauppaa Pietariin. Hänen veljensä, jonka on pitänyt siirtää ylimääräiset 1500 euroa tilille on tehnyt oharit ja akku on loppu kännykästä. Silloin dekki oli jäänyt metroon. Joskus 2006 talvella oli parin kuukauden jakso, kun joka perjantaina liikkeeseen tuli homopari after-work känneissä, klo 17-19 välillä. Pari tuntia myöhemmin tyyppi tuo matkalaukun Beamhilliin ja kysyy, saisiko jättää henkilökohtaiset tavaransa hetkeksi syrjään, koska hänen pitäisi lähteä etsimään Forexia. Ei tainnut ehtiä. Noh, tyyppi pahoittelee änkyttäen sen minkä ehtii mun ja Juhan huutamiselta, ja kertoo sitten ilouutisen. Koko homma alkaa menemään oudompaan ja oudompaan suuntaan, mutta silti jostain syystä lainaan tyypille kännykkääni ja hän soittaa kiivaan puhelun venäjälle. Lopulta tyyppi ilmestyy klo 19.30 Beamhilliin. Tässä vaiheessa olemme Juhan kanssa ehtineet kirota miehen ja hänen bisnesideansa totaalisesti, sekä kirjoittaa hänelle suht vihaisen kirjeen, jonka suunnittelemme teipata liikkeen ikkunaan. Kaksi tai kolme paria kenkiä se saa niillä rahoilla ostettua. Sebu (Beamhillin myymälävastaava about 2002-2005) kertoi, että sille oli käynyt sama juttu pari vuotta aiemmin, yhtä sekavissa merkeissä. Tukisukkia ei myöskään löydy, eikä Lordipaitoja (turisteille menis kuin häkä).
ISSUE 3/08
| 73. Alkaa olla hieman kiire, sillä kolmen tunnin päästä lähtisi lento takaisin Pietariin. ne ostivat röyhkeintä gearia mitä oli pirtissä tarjota. Hän kiitti ja poistui ostamaan jääkiekkovarustekasseja, joilla kuljettaisi kamat Pietariin. Jälkikäteen näin sen äijän duunissa lahtelaisessa kierrätyskeskuksessa, johon sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä. Muistan vieläkin, että kirje alkoi sanoilla "You really fucked it up man" Hauskaa . Mikäs siinä, tungen matkalaukun samaan sovituskoppiin missä 12 kenkälaatikkoa ja kaksi isoa säkkiä vaatteita odottelee jo ennestään. Kolmantena tulee mieleen "perjantai-illan homot" . tuijotti hetken Tiinaa (tyttökaveriani siis) ja sen vaaleeta hipiää. Sen verran naama punotti, että on tainnut janottaa yhä. Liike on tyhjä ja mies täysin sekaisin (hän oli muistaakseni tullut suoraan ruotsinlaivalta). Kerrankin yksi sälli osti Asteen renkaat kynttilänjaloiksi ja ihmetteli vähän hintaa, mutta osti silti, kun oli niin perkeleen siistit. Sitten hän kysyi hintaa, joka taisi nousta reiluun 1500 euroon. Noin viikko tästä sama jäbä tulee taas aamukänneissä liikkeelle ja valittelee, että oli jäänyt dekki sporan alle. se kysäisi ohi mennen, että miksi me ollaan niin eri väriset ja koska me mennään naimisiin. Toinen sälli ihmetteli trukkeja ja kyseli, että kuinka noi maaliruiskut on niin halpoja. Tyyppi
" KERRANKIN YKSI SÄLLI OSTI ASTEEN RENKAAT Ä KYNTTILÄNJALOIKSI JA IHMETTELI VÄHÄN HINTAA, MUTTA OSTI SILTI, KUN OLI NIIN PERKELEEN SIISTIT.
saisi lukea sen siitä tullessaan noutamaan tavaroitaan myöhässä. Seuraavan kerran tyyppi juoksee hiki hatussa noin puoli seiskan aikoihin sisään ja pahoittelee ettei saanut vielä rahoja. Kävelysauvoja ei myöskään kannata kysyä (Intersport vastapäätä). Sitten on näitä tyyppejä, jotka kyselee jotain henkseleitä ja coretex-hanskoja. Olen jo eteisessä teippirullan ja viestilapun kanssa. Mä olen siis tässä vaiheessa venannut oman työajan lisäksi puoli tuntia ylimääräistä tyypin takia. Tyyppi oli päättänyt ostaa "vähän kaikenlaista" Beamhillistä ja viedä kamat Pietariin näytille, saadakseen palautetta siitä, kannattaako bisnestä lähteä siellä pyörittämään. Siis puoli tuntia sen jälkeen kuin kauppa on mennyt kiinni. Tyyppi valkkasi täysin kylmänviileesti noin 12 paria kenkiä, muutaman t-paidan ja hupparin. Jollakin ihmeen kaupalla se jäbä sai rahat kasaan vielä ihan muutamassa päivässä. Tässä vaiheessa tyypillä on 1,5 tuntia koneen lähtöön ja mies on 30 kilometrin päässä kentältä. Tokana tulee mieleen todella viinaan menevä nuorukainen, joka on asioinut Beamhillissä jo kauan ennen mun aikaa, jostain vuosituhannen alusta ainakin. Se sai rahaa Forexista, ainoana miinuksena on, että rahaa on vain 300 euroa. Huudan hänelle lähtiessä, että tyypillä on 30 minuuttia aikaa, ennen kuin kauppa menee kiinni. Kello on tässä vaiheessa noin kuusi ja Beamhill on menossa kiinni seitsemältä. sinänsä, että tyyppi ryskii Beamhilliin sisään juuri samaan aikaan, kun olemme päättäneet lähteä
Kuulemma kova juttu Saksassa, miksi ei myös Suomessa. Siitä olis saanut hyvän intron omaan skedepätkään. Helsingin ja Turun Laminoissa "Puhelimitse kyseltiin jossain vaiheessa paljon rullaluistimia, joka on tavallaan ihan ymmärrettävää, kuten kävelysauvatkin - jos luulee soittavansa perus urheilukauppaan. Näitä paitoja tuodaan kiinasta euron kappale!" Tälle asiakkaalle totesin yhtä isoon ääneen kuin hän itsekin puhui, että "totta, JOILLEKIN nämä hinnat voi olla liian korkeita" Loppui jankutus . Ja ei, mulla ei ole tietoa kuka sitä haluisi sulle myydä. Ota jo ne kamat. Pari nistiä olen juossut kiinni kadulle, että olen saanut viedyt kamat takaisin. siihen ja pari 35 euron t-paitaa lähti mukaan. Olkapään kohdalla kuitenkin törrötti henkari pullistaen paitaa ja siitä huomauttamalla kaivettiinkin kohta niitä byysia sieltä hupparin suojista. Siellä jouduin pikkasen pyöräyttään sitä jätkää. Kopista poistuttuaan nitku perinteisesti pyysi varaamaan farkut joita oli juuri sovittanut. Sinnikäs oli myös saksalaismies, joka kauppasi toistuvasti t-paitoja, joihin oli painettu solmio. Yleensä nämä on tietenkin lasten ja nuorten vanhempia. Ne kyselee aina jotain "rastaleijonakenkiä" ja osamaksuja. Sitä jengiä riittää, jotka ei tajua että t-paidat voivat maksaa yli 15 euroa. " PETE RUIKKA, työskennellyt mm. On myös kysytty "onko teillä haulikon panoksia?" Sellaisia ylilyöntejä sattuu silloin tällöin, että tyypit tulee bisset tms. Luennot kestivät tietenkin
74 | HANGUP MAGAZINE. "Skeittareita" kysytään usein, mikä on aika hämmentävää. Silti täytyy myöntää, että uimalakkeja kysyttäessä pokka ei pitänyt. Kovin muisto mitä on tapahtunut, oli se kun Ghostface Killah oli Theodore Unitin kanssa liikkeessä ja Ghost kysyi Nikeistä kokoa. Kerran pyysivät kerholle soittamaan "piripolkkaa" En mennyt. Voin kertoa, että sillon oli melkein kuset housussa. Kai ne näki levarit kaupalla ja . Loppukaneetti kuitenkin kruunasi koko homman: "Sori että tässä kävi näin" Jep, selvä vahinko "ei . Ei, me ei myydä pajaria. Pölinä alkoi luonnollisesti aina siitä renkaiden uretaanista, mutta eteni siitä sitten johonkin ihan muualle. Vaikka tiskin toisella puolella joku on joskus saattanut hörppyä ottaa, ei se tarkoita sitä että kaupalle tullaan ässäilemään bissenjuonnilla. Ja vaikka olisikin, niin en vittu elläissään kertois. "Teillä on ihan riistohinnat. " PETRI "PEF" PYÖRNILÄ, Real Dealin omistaja "Moottoripyöräjengiläiset ostaa kengät aina sovittamatta. " Erikoinen oli myös mies, joka hänkin ilmestyi aina sulkemisaikaan ovelle, kertomaan materiaaleista. Hauskoja on sellaiset asiakkaat, jotka kehuskelevat tietävänsa kaikista kamoista ja merkeistä kaiken. arvioi, että multa löytyisi alan musaa. Useimmiten ostosten teossa meni tällä metodilla about kolme varttia, ihan sama mitä oltiin ostamassa. Juttu tietenkin jatkui oven toisella puolella vielä. "Löytyykö teiltä isompia skeittareita?" 183 cm ja 79 kg ei vissiin riitä. Poliisilla on valvontakameran nauha, jossa mä juoksen yhden nistin perään kadulle pesismailan kans. Ei natsannut. Skeittikengät on huolestuttavan monelle aikuiselle sama asia kuin skeittarit. Kerran yksi penska kysyi ihan vakavalla naamalla, onko meidän kaupan kellarissa skeittiparkki. Huvittava oli myös nisti, joka jäi kiinni housujen pöllimisestä. Sanoin, että onhan se ok, jos annat ne toiset sieltä vyötäröltä paitasi alta. Ja aina parempi jos voi välttää solmion kokonaan. Eli ei sekään ukko ihan iskemättömällä pakalla pelannut. En oikein edes muista kunnolla mitä siellä tapahtui, kun olin niin kieseissä. Pari kertaa tämä oli ihan viihdyttävää, mutta muutaman kerran jälkeen ovi oli vaan heitettävä kylmästi kiinni nenän edestä, että pääsi ennen auringon laskua pois duunista. Silmästä silmään kohdatuista erikoisista asiakkaista tulee mieleen mies, joka tuli aina poikansa (usein kolmen ja todella nuoren) kanssa liikkeeseen viittä vaille sulkemisaikaa. Ihan sama. se mitään" . Eikä silloinkaan, kun koitettiin kaupata extremehenkisiä alusvaatteita, joiden kohderyhmä olisivat kuulemma skeittaajatkin. Ihan sama mikä materiaali oli kyseessä, juttua riitti. Yksi tyyppi pölli sellaisen lippiksen, jota ei takuulla ole tässä maassa kuin kaksi kappaletta. Ogi tuli kaupalle tuuraamaan ja mä juoksin sen kundin kiinni, just kun se oli mennyt Laminaan. Onneksi se antoi sen takas kun "nätisti" pyysin. JUHO HAAPALA, omistaa Jyväskylän Beyondin "Nistien kanssa joutuu aina olemaan varpaillaan. kädessä pirttiin ja hörppii niitä ihan muina miehinä, niin kuin se kuuluisi meillä shoppailuetikettiin. Tässä meni tietenkin vielä vartti ja se päättyi kiristykseen: "säkin varmaan jo haluisit kotiin, kun kellokin on näin paljon, eli eiköhän tehä kaupat tähän-ja-tähän-hintaan. Pesismaila mulla on tossa tiskin alla, mutta sen heiluttelu loppui siihen kun yksi nisti sai sen multa ja alkoi uhittelemaan. Tajusin vasta myöhemmin, että se vei tän toisen niistä lippiksistä. Kun vierestä kuuntelee, niin puhuvat ihan potaskaa. Tommi oli kerran töissä koiransa Ruskan (r.i.p) kanssa. Eli vanha kunnon kaksi-tuotetta sovitukseen-mutta-toinen-vain-ulos. Tommin kieltävään vastaukseen poika reagoi kovana: "meikä ossaa" .
" POLIISILLA ON VALVONTAKAMERAN NAUHA, JOSSA MÄ JUOKSEN YHDEN NISTIN PERÄÄN KADULLE PESISMAILAN KANS.
peita ja ostopäätös tehtiin huutamalla pojalle että "päätä jo itse ja heti" Poika oli tietenkin maailman . Solmiot ja t-paidat erikseen, kiitos. hiljaisinta sorttia ja puhe oli harvassa. Sovitusverhon yläosasta paistoi sen verran läpi että silhuetista näki kaverin tunkevan housuja housuihinsa. Koko päivän vitutti ihan törkeästi. Merkki oli vasta kuulemma tulossa markkinoille, joten piti vain toivotella onnea ja menestystä myyntimiehen valitsemalle uralle. Mutta kyllä siinä kauppiaallakin menee hermo, kun ruuhka-aikaan joku keski-ikäinen rupeaa kovaan ääneen haukkumaan hintoja, kun kauppa on täynnä asiakkaita. Kuulemma siellä ei ollut mitään. Harmi, että en saanut sitä nauhaa itelleni. Erikoinen tapa sovittaa. Yleensä ne selittävät näitä juttuja kaupalla kavereilleen. Pojalle piti saada roip-
enemmän kuin sen vartin. Jep, materiaaleista. Klassinen on myös se täysi-ikäisyyden rajapyykkiä kolkutteleva "rasta" joka pamahtaa pirttiin Cypress , Hillin tai Eminemin t-paidassa, kyselee alle kahdenkympin skeittikenkiä, ostaa korkeintaan kannullisen sprayta ja loppuhuipennukseksi kysyy pajaria. Pojalta tivaamisen ja huutamisen (siis pelkästään isän huutamisen jälkeen) alkoi tietenkin tinkaaminen. Illalla joskus kuuden pintaan Ogi soitti ja sanoi, että se kundi kävelee kaupungilla se lätsä päässä. Pikkupoika katseli hetken koiraa ja kysyi Tommilta, osaako koira nostella painoja. Ei kyllä löytynyt tarpeeksi isoa, harmi
ISSUE 3/08
| 75
CHINA TOWN Photo TAKKINEN
PHOTO- - - - -- - -76 | HANGUP MAGAZINE
Tosin mä olen ollut nyt neljä vuotta juomatta, oon ottanut iisisti sillä saralla. En muista monenneksi Lewis kilpailuissa sijoittui, jos sijoittui. Eli skeitannut. Muutitko sä Australiaan varta vasten skeittaamisen takia. Mä oon ihan fiiliksissä siitä. Almostin on myös tarkoitus pistää video ulos. Hyvältähän se tuntuu. Te olette nyt kiertueella. Mitä sulla on Ruotsin jälkeen tiedossa. Mä teen vieläkin samoja juttuja. Rapakon takaa
Lewis Marnell
Taisi olla EM-kilpailut, kun näin Lewiksen ensimmäistä kertaa. Eipä se sinänsä niin paljon ole muuttunut. Sillon se selviää. Ihmiset ja juhliminen on Suomessa myös hyvää. Joo. Pieni kaveri. NikeSB:llä oli demo siellä bunkkeriparkissa. Kymmenisen vuotta tämän jälkeen tapasimme uudestaan, nyt Helsingissä. Mutta Suomen jälkeen mun on tarkoitus mennä kahdeksi viikoksi viettämään Ruotsin kesää kavereiden kanssa. Mitkä on top 3 -asiat Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa. Mathias Ringström kysyi multa, että haluunko mä lähteä Suomeen kisoihin ja tietysti mä halusin. Joo joo. Kuvaatteko uutta videota. Meillä oli Tukholmassa yksi sisäparkki jota me skeitattiin koko talvi joka päivä. Mulla oli aika hyvä vuosi. Ja kerran Malmössä. Mutta tavallaan sitä tekee samaa juttua mitä on aina halunnut tehdä. Mä luulen, että mä meen himaan. Mä olen käynyt Tukholmassa kahdesti sen jälkeen kun muutin Australiaan. Mä en halua ketään erityisesti mainita, mutta aika hulluja juttuja noilla reissuilla tapahtui. EM-kisojen jälkeen kävin Ruotsissa, Fryshusetilla skeittaamassa. -Duke
Koska olit viimeksi Suomessa. Kaikki tuntui tapahtuvan oikeaan aikaan. Onko niistä reissuista jäänyt mieleen mitään erityistä. Siitä onkin jo muutama vuosi aikaa. Käytkö sä usein Ruotsissa. Kävimme jopa kymmenen minuutin keskustelun, jonka aikana kävi ilmi, että Lewis on varsin mukava kaveri. Sessioiden lomassa satuimme Lewiksen kanssa samalle hyllylle ja morjestin häntä. Ruotsissa on sama kuin Suomessa, eli talvet on pitkiä ja masentavia. Kyseessä oli vanha Frysäri. Näyttäisi siltä, että se oli oikea päätös. Kova skeittaamaan. Tai eihän sitä tiedä, jos vaikka olisi Ruotsissa pidempään. Pitää varmaan odottaa siihen, että leffa tulee ulos. Etkös sä käynyt nuorempana enemmänkin Suomessa. Ne oli siistejä ne kilpailut, ja niiden takia mäkin Suomeen tutustuin. Se missä lattia oli vaneria. Parempi että on enemmän kuin vähemmän. Lewis ei morjestanut takaisin, tuijotti vain ja droppasi sisään. Australia: sää, spotit ja se että se on koti. Thank you to all my sponsors and keep ripping all you skaters out there!
84 | HANGUP MAGAZINE
Seu Trihn. Ruotsi: kesä, perhe ja kaverit. Eli en ole hirveästi käynyt. Miten sun elämä on muuttunut sitten niiden vuosien. Se oli samalla Niken tourilla, jolla olin myös Suomessa. Koskahan se nyt tarkalleen oli. Ruotsissa taitaa olla nykyään aika hyviä betoniparkkeja. Koko ajan sitä yrittää kasata materiaalia. Joo, onhan niistä jäänyt muutamia muistoja. Se oli melkein pari vuotta sitten tai jotain. Koko ajanhan me kuvataan, mutta NikeSB:ltä on tulossa vissiin am-video. Luuletko, että Daewon ja Haslam kehittää jotain Cheese and Crackers -tyylistä uuteen videoon. Skedeen ja... En tiedä. Mä kävin Suomessa aika usein, koska asuin Ruotsissa. Kiitos haastattelusta, oliko vielä jotain loppuun. Joo, niin näyttäisi olevan. Sut valittiin Australian vuoden skeittariksi, mitä se sulle merkitsee. Mä kelasin sitten, että äh, mä muutan Australiaan skeittaamaan ja hengaamaan kavereiden kanssa . Suomi: spotit, on muuten kumma juttu että Suomi ja Ruotsi on niin lähekkäin, mutta Suomen spotit on paljon parempia kuin Ruotsin. Teillähän oli tapana tulla Ruotsista kunnon bändillä Suomeen, kun meillä oli täällä joku kilpailu. Edelleen pieni kaveri ja kova skeittaamaan. Siitä ei kuitenkaan tiedä vielä milloin se on tulossa. En ole ihan varma. Tällä kertaa Lewis morjesti ja kätteli. Mitä teillä on mielessä Niken kanssa. Olisipa niitä ollut jo silloin kun mä asuin siellä. Näin Lewiksen silloin toisen kerran. On hommat sinänsä muuttuneet, kun on tullut noita sponsseja ja musta tuli pro. niin, kyllähän mä matkustan nykyään enemmän. Tuli videopätkää, sain prolaudan ja vielä toi titteli päälle. Australianruotsalaiseksi. Mun faija on ruotsalainen ja me muutettiin vähäksi aikaa Ruotsiin Australiasta
Switch fs flip fs 5-0.
ISSUE 3/08
| 85
Seu Trihn. Katso Lewis Marnellin loikkaa, Almost on löytänyt sen
Jöle ei turhia stressaa tai jaksa aina kovin kauaa hinkata juttuja. Bs flip.
86 | HANGUP MAGAZINE. Ulkomaan miehistä täytyy mainita Johnsonin Mark ja Lavar McBride, vaikkei se enää vissiin skeittaakaan.
Fräki
Onko tämä jyrkkä vai mikä. Toisaalta Jölen skeittausta ei tarvitse katsoa kuin yhden flättitrikin verran ja voi todeta että ei se Eniz ole väärässä. Veikataan, että vuonna 2000. Kaverin isällä oli kaksi kalalautaa, ja hän laski niillä poikansa kanssa istualtaan mäkeä. Jos ei lähde niin ei lähde. Sit paria vuotta myöhemmin alkoi savon veteraanit löytyä, eli Tiksat, Fräkit jne. Suomirivistöstä Häppärin ryhmä ja lukemattomat määrät muita suuruuksia. Jenkkimiehistä ekana tulee mieleen Vallelyn Mike ja Nate Jones Realin leffoissa. Jölen skeittaus on vain yhtä huoletonta kuin mies itse.
Milloin aloitit skeittauksen. Ekaan pariin vuoteen en edes tiennyt ketään skeittareita, kuhan suhasin. Ketkä olivat sun mielestä kovia skeittareita silloin kun aloitit. Mikä sai aloittamaan. Ainoa ongelma on vain se, että Jölen skeittaus on vähän kuin eksynyt kaupunkikissa. Ihana varmaksi en asiaa muista. Ketäs niitä onkaan... Teksti JAPE Kuva FRÄKI, OILINKI
Jöle Juntunen istui Japen piinapenkkiin.
Eniksen mukaan Jöle on suunnilleen maailman paras skeittaaja. Varsinkin jos Jölea haluaa nauhalle tai filmille. Siihen minä sit menin mukaan ja sille tielle jäin. Entä ketkä on tällä hetkellä kovimpia. Mukava kuin mikä, mutta se pitää houkutella esiin lämpimällä maidolla ja muilla herkuilla
Fräki
VIlnassa skeitatessa saattaa heikkohermoiselle tulla pää kipeäksi. Jöle pitää pään kunnossa ja jalat laudalla. Joko siitä kun stressaa putkaan joutumisesta tai sitten tälläisestä mosaiikkihelvetin katsomisesta. Fs boardslide.
ISSUE 3/08
| 87
Oilinki
Kaksi ekaa vuotta asustelin niinkin suurella paikkakunnalla, kuin Vehmersalmi. Siellä taisin ottaa ekat askeleet. Uudet löydöt rokkaa aina. Etnies tarjoaa tennareita ja Häppäriltä tulee puutavaraa tarpeen mukaan. Olis jäänyt omalta kohdalta fakie 5-0:t vetämättä, kun takafillari ei ollut millään kiinni trukissa. Millainen set-up sulla on alla. Menin ekaa kertaa koskaan Kontulaan yhtenä talvena. Meininki ratkaisee. Sit jossain vaiheessa olin ihan tuskassa ja Jake tuli jututtamaan. Nosemanual kulman yli.
Oilinki
Mikä oli eka skeittileffa jonka näit. En oo ihan varma. Tällä hetkellä alla on Häppärin 7.6" dekki. Laudan leveys, renkaiden koko, jne... Olin ihan paniikissa ja neppailin flättiä siellä yksinäni. Jos jätetään pois laskuista ne kymmenet huippuspotit mitä Vilnassa ei voinut skeitata putkan pelossa alkaa tämä olla parhaasta päästä. Tuttujen näkeminen ja uusien kavereiden saaminen on paljon tärkeämpää kuin itse skabaaminen. Eipä tuo näyttänyt paljon äijän menoa haittaavan, vaikka rengas lenti irti joka toisella yrityksellä. Parhaimmat fiilikset saa siitä, kun menet spotin ohi huomaamatta sitä, ja seuraavana päivänä löydätkin tämän saman paikan, joka onkin täysin uusi tuttavuus. Entä minkä leffan näit viimeksi. Ootko jo nähnyt Lakain leffan. uudesta Trafficin leffasta oon nähny Bobby Puleon partin. Siinä me sit aikamme turistiin ja lähettelin Jakelle vähän footagea kun pääsin kotia. Tietysti luonnonspoteista. Se kyseli että mikä pössis, saanko mistään kamaa ja silleen. Monesti Clas Ohlsonin laatukamaa. (Viime viikolla Jöleltä hajosi yksi laakeri. -Japen huomio) Mitä mieltä olet skabaamisesta. Eka leffa jonka näin oli muistaakseni Captured #1 tai Realin Real to Reel. Renkaat ja laakerit on mitä sattuu. Ketkä sponssaa sun skeittausta. Häppärin raati ilmeisesti tykkäili koska tässä ollaan.
88 | HANGUP MAGAZINE. Millaista skeittaus on Kuopiossa. Oletko aina asunut Kuopiossa. Tykkäätkö käydä skeittikisoissa. Yleensä lähdetään fillareilla liikenteeseen ja mennään johonkin spotille ja hengataan tai koitetaan skeitatakin siinä samalla. Miten päädyit Häppärille. Kyllä skaboissa on kiva käydä, mutta ei niissä jaksa stressata. Lakaita en ole muuten nähnyt vieläkään kokonaan. Kenkien virkaa toimittaa Etniesin Arto 2 -tossut. Millaisista spoteista tykkäät. Harvemmin lähdetään suunnitelmallisesti johonkin tietylle spotille hampaat irvessä kuvaamaan. Uusin kokopitkä leffa... Toinen trukki
on Furyn Evo ja toinen todennäköisesti Supersport
Noin tunnin odottelun jälkeen poliisit palautti meille tavaramme ja kirjoittivat jokaiselle huimat 10-15 euron sakot. Hetken kuluttua poliisi tuli paikalle ja tuli ajamaan meidät pois. Konstaapelit keräsivät meiltä kaikilta arvotavarat talteen ja siirsivät meidät poliisiautoilla laitokselle. Wallride.
ISSUE 3/08
| 89
Fräki. Miten se on vaikuttanut sun elämään. En ole ainakaan toistaiseksi huomannut mitään normaalista poikkeavaa. Hetken kuluttua samat karpaasikytät tuli takaisin ja alkoi mesomaan paikallisella kielellä jotain, josta ei tajunnut yhtään mitään. Tällä hetkellä mennään viimeistä vuotta, eli viittä vaille työtön. Raksa-alaa koitan parhaani mukaan opiskella amiskassa Kuopiossa. Hyvä reissu, säät suosi ja matskuakin tuli. Siellä oli mukavasti pientä spottia vierivieressä. Sä täytit juuri 18 vuotta. Vähän vaikea vastata kattavasti, mutta hyvillä mielin tässä ollaan, että saatiin partti kasaan. Altaaseen pääseminen oli jo temppu sinänsä, eikä ländäyskään ole siitä parhaasta päästä. Tämän jälkeen me siirryttiin vähän syrjemmälle lähiöihin skeittaamaan, koska Liettuassa rullailu on kielletty. Ne nuhteli ja lähti menemään. Eipä juuri mitenkään. Loppukiitokset. Olitko tyytyväinen sun pätkään Häppärin viimeisimmässä leffassa. Oltiin Eniksen, Tommin, Oilingin, Willen, Linssi Paukkusen ja Fräkin kanssa on thö roud. Millainen reissu se oli. Kävitte Funsterin porukan kanssa Vilnassa jokin aika sitten. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Opiskeletko jotain vai käytkö päivätöissä. Eräänä päivänä me mentiin paikallisen ostarin pihalle skeittaamaan. Jakelle ja koko Häppärin porukalle, Funsterin Markukselle, Linssi Paukkuselle, äitille, isälle ja koko suvulle, Japelle Swidille, kaikille kavereille ja kaikille niille ketkä tietävät kiitokset ansaitsevansa.
Vilnassa puuliskeittaus on vähän toista kun Kaliforniassa. Passeja ne tuntui olevan vailla kaikilta. Me kuitenkin ajateltiin jäädä vielä hetkeksi spotille kun jäi vähän ranit kesken
Homma lähti galleriaprojektista joka mulla oli Tukholmassa parin kaverin kanssa. Siellä sitten innostuin. Kiinnostihan se.
90 | HANGUP MAGAZINE. Ja sitä ennen oli tietysti Laajasalon kristillinen opisto. Kysytään mikä laittaa Konstan piirtämään.
Missä vaiheessa selvisi että haluat tehdä kuvittamista/taidetta. Sitä saa Myymälästä, Kiasma-shopista, Napa Booksista, Grey Market Supplysta ja multa pyytämällä. Sä teet myös "Adios" -nimistä lehteä. Lähetin sinne meiliä, että pääsiskö piirtämään teille jotain kuvituksia, koska tykkäsin siitä lehdestä. Adios on periaatteessa sen gallerian ruma velipuoli. Enemmän tekstiä, parempia kuvia ja apuraha. Tulevaisuudessa (syksyllä) on mielessä sellainen kirja, mutta hillot uupuu. Parikymppisenä tuntui että varastomiehen hommat alkoi olla nähty, joten menin Laajasalon kristilliseen opistoon kuvallisen viestinnän linjalle, kun en muutakaan keksinyt. Edellinen Adios-numero oli jotenkin liian varman päälle tehty, ja eihän sellanen peli vetele. Ehkä jouluksi sitten. Yritettiin tehdä siellä kopiokoneella sellaista zineä. Ulkomailta sitä saa Barcelonasta, Pariisista, New Yorkista, Tokiosta, Lontoosta ja Amsterdamista. Olen lähettänyt sitä ympäriinsä kauppoihin joita olen netistä bongannut, tai sitten omilla matkoillani raahannut niitä mukana. Oli masentavaa, kun ne ei alkuun vastanneet mitään. Lahden muotsikasta (muotoiluinstituutti) valmistuin vuonna 2005. Laitoin pari kuvaa liitteenä. Siinä on sama periaate, eli mä pyydän mukaan mun mielestä hyviä taiteilijoita/kuvittajia, suomalaisia ja ulkomaalaisia. Miten se homma meni läpi. Sulla oli myös jotain duuneja arvostetussa Arkitip -lehdessä. Muistaakseni sitä tuli kaksi numeroa. Ulkomailla ollut parempi vastaanotto ja olenkin lähettänyt lehteä sinne kaikenlaisiin gallerioihin ja kauppoihin. Olen mä pyytänyt myös ehdotuksia koulujen sähköpostilistojen kautta, mutta vastaukset on olleet järjestään tosi paskoja. Se on ainoa kerta kun olen lähettänyt mihinkään lehteen piirustuksia näytille. Taiteilut alkoi kiinnostaa aika myöhäisessä vaiheessa. Mitä opiskelet. Random Illustrator
KONSTA OJALA
Moni skeittaaja on nähnyt Konsta piirrustuksia Ponkesin tuotteissa, mutta harva on herran nimeä välttämättä kuullutkaan tätä ennen. Kyllä sitä nuorempanakin tuli piirrettyä ei kovin vakavissaan jotain vitsikkäitä (Delta)graffitityylisiä hommia. Miten idea siitä syntyi. Aika laiska mä olen ollut sitä tarjoamaan täällä Suomessa mihinkään. Me pidettiin siellä vuonna 2004 taidegalleriaa, johon kutsuttiin meidän mielestä kiinnostavia taiteilijoita. Mistä lehteä voi ostaa. Puoli vuotta meni ja sitten sieltä kysyttyiin, kiinnostaisiko tehdä kymmenen sivun satsi seuraavaan lehteen. Tällä hetkellä Taikissa graafista suunnittelua. Galleriahan meni konkurssiin ja meidät häädettiin samana kesänä liian juhlimisen takia
Teetkö muita hommia kuin kuvituksia/taidetta. Se duuni hymyilyttää vieläkin kun niitä kuvia katsoo.
ISSUE 3/08
| 91. Kaikki fyrkat menee aika lailla maaleihin/vehkeisiin ja afterski-kaljanjuontiin. Ketkä kuvittajat/graafikot/taitelijat on tällä hetkellä sun suosikkeja. No se on sellasta aika lapsellista ja köpöä. Siellä oli puinen poliisiauto, joka meni seinän läpi ja hakattavia poliisinukkeja. koht lempiduunisi. Kaikki jotka on Adioslehdessä, on mun suosikkeja. On sitä välillä joutunut käymään Utriksen raksafirmassa mopottetavana, kun on jäänyt vuokrat rästiin. Riittääkö bucksit elämiseen. Aina kun saa vähän isomman liksan, voi sitten tehdä yhden lehden lisää tai pitää jonkun kliffan näyttelyn. Joskus joutuu olemaan vähän pitkäkyntisenä noitten maalien kanssa. Mikä on henk. Ehkä joku Syrup on ollut aina mun mielestä omalla tasollaan. Tällä hetkellä ei ole varaa edes työhuoneeseen, mutta homma menee kausittain. Ponkes mua pitää tällä hetkellä hengissä ja niitten kanssa homma sujuu tosi hyvin. Kaikki pyörii kuitenkin enemmän tai vähemmän piirtämisen ja taiteilun ympärillä. Mutta ei siitä voi syyttää kuin itseään kun ei ole myyntimiehen taidot hallussa. Olen aika laiska myymään itseäni. Varmaankin Laatikaisen Juhan kanssa tehty näyttely Myymälä 2 galleriaan. Välillä on varaa pitää joku näyttely tai painaa lehti. Sitten on Tadanori Yokoo ja jotain muita japanilaisia, joilla on tosi vaikeet nimet. Mistä tulee fiilikset ja vaikutteet tekemiseen. Varsovan julistebiennalesta löysin tällaisen kaverin kuin Michel Quarez, vanha homppeli joka tekee aivan kingejä julisteita. Aika paljon tulee myös katsottua leffoja ja luettua ja tietysti kuunneltua musaa. Graffitihommat vaikuttaa jonkun verran. Miten kuvailisit sun tyyliä. Päivätöissä/mainostoimistossa mä en pystyisi käymään, kun alkaa masentaa liian helposti. Suomalaisten graafikoiden/kuvittajien töistä mä en paljoa tiedä, kun ei tule seurattua. Siitä mä olen kiitollinen ettei tarvitse tehdä mitään kompromisseja, kuten paskoja mainoshommia, jotka hävettäisi myöhemmin. Sitä tulee tehtyä jotain, ettei pääsisi ihan tylsistymään. Hyviä taiteilijoita on tosi paljon: Anssi Kasitonni, Tommi Musturi, Folkert De Jong, Paper Rad, Les Derniers Cri, grafuhommista CAP ja ERS
Random photographer
JUICE HUHTALA
Jassu naamioitumassa saksalaiseksi. Siinä ei voi ruveta brassailemaan "omalla tyylillä" Jos elokuva tarvitsee rumaa . Mun mielestä kuvan "laadulla" ei ole mitään väliä, jos on jotain sanottavaa. Elokuvaamisessa kiehtoo sen monimuotoisuus ja tutkiva luonne, se että kuvan täytyy aina palvella vain ja ainoastaan kyseisen elokuvan tarinaa ja maailmaa. Suurin osa ottamistani kuvista, joita on varmaan lähemmäs tuhat rullaa, on salaperäistä materiaalia jota ei tähän lehteen laiteta. Ehdottomasti filmi. Digi vai filmi. Se on ollut monessa mukana! Filkat joita lataan noihin kameroihini, on yleensä halvimpia markettimatskuja. Kaikki aika menee elokuvahommissa, se on se intohimo ja ammatti. Kumpi voittaa, liikkuva kuva vai still. Sitä ennen mulla oli Canonin AE-1, joka ei enää toimi, kun kytät rikkoi sen. Mulla ei ole edes MP3-soitinta. Perin faijalta vanhan Minoltan, jonka se peri jo edesmenneeltä faijaltaan. Oletko kuvannut pääasiassa skeittausta. kuvaa, niin sitten tehdään sitä. Mä olen todella vanhanaikainen ihminen. Jassuhan on ollut kaikissa omissa skedeleffaprojekteissani aina pääosassa ja tulee varmaan aina olemaankin. Mutta kyllä mä koko ajan otan kuvia, vaikka en koskaan "lähde ottamaan kuvia" Fotaaminen ei ole . Jos ei ole skedesessioilla videokameraa mukana, niin tuskin on stillikameraakaan. Ketkä ovat olleet aktiivisimmin kuvauksen kohteena. Jos olen kännissä tai muuten vaan tiedän, ettei valo tule riittämään, niin otan mukaan 90-luvun puolessa välissä hommatun Fujin räpsyn. Photo:Antti Vierola
Kuinka kauan olet ottanut valokuvia ja mikä sai tarttumaan kameraan. En todellakaan. Se on makeeta kun niitä juttuja sitten valmistuu. Dortmund 2006.
Laiskan Miehen No Comply Wallride. Toi HD- ja megapikselihypetys on alkanut melko lailla vituttaa. Nytkin on miljoona rautaa tulessa. Yleensä dokumentoin reissut ja ihan vaan omaa elämää muistoksi. Välillä on miellyttävää rullata ilman mitään kantamuksia. mulle harrastus, se on enemmänkin vain osa mun muistia. Ellei ole Stanley Kubrick, Fritz Lang tai Robert Bresson. Circa 2000.
92 | HANGUP MAGAZINE
Atte assaroi mua kun Paul ottaa postikorttikuvaa.. Lainasin faijan Canonin järjestelmäkameraa vuonna 1992, rullasin äkkiä Koiviksen skedeparkille ja otin noin vartissa rullallisen todella randomeja skedekuvia. Ainut wahwa skedekuva meikäläisestä. Mua vähän harmittaa välillä noi skedekuvat, kun jengi laittelee niitä salamoita mihin sattuu, tuikkaa vain valoa tarpeeksi kehiin. Kuinka aktiivisesti otat kuvia nykyään, vai meneekö kaikki aika elokuvahommissa. Suomesta ehdottomia suosikkeja ovat Ryhis ja Deeli, joilla kummallakin on hommat
Jassu saksalaiseksi naamioituneena. Kaikki frendit, jotka on mun kameran eteen sattuneet ja tietenkin koirat! Jassun kanssa on tullut pyörittyä kaikenmoisissa merkeissä yhtä kauan kuin olen kuvannut sekä liikkuvaa että stilliä, joten siitä on ihan sairaasti kuvia. Olet tehnyt useita skedeleffoja. Olen pärjännyt aina 50 mm objektiivilla. Se on sellainen luodinkestävä perusjärkkäri. Elokuvan tekeminen on niin iso pihvi purtavaksi, ettei sitä koskaan pysty haldaamaan täydellisesti. Millaisella kameralla kuvaat. Dortmund 2006.
Aleksi ja Budikoff ottaa lepoa Koskenkorvan hallilla.
Jassun smitti pökäleeseen Itäkeskuksessa.
Erno ja Rad Mike etsii spottia jossain Tuusulassa. Niin useasti mennään fisulla kliseisesti. Liikkuva kuva voittaa, vaikkakin mua kiinnostaa kaikki kuvat, oli ne sitten piirroksia, maalauksia, stillejä, liikkuvia kuvia tai mitä vaan. Toki yritän ottaa sellaisia kuvia, joihin voi olla tyytyväinen ja joihin jää jotakin tärkeämpää kuin
niiden kauneus. Siitä lähtien on ollut aina kamerassa rulla ladattuna. Suosikkisi skedekuvaajista. Jääpuikot ja katujen yksityiskohdat tuli aikoinaan kuvattua, kunnes tajusin että enhän mä tee niillä tekotaiteellisilla kuvilla yhtään mitään
, Kiitokset. Esa Vuorinen, a.k.a. Kimmon ollie Battery Parkissa maailman suttuisimpana printtinä. Helsinki.
Kaikki tuntee Hugon, mutta missä Hugo on nyt. "Onnellisten Aika" -elokuvan kuvauksissa jenkkiläinen valoryhmä kutsui sitä "espanjalaiseksi amatööriksi" koska Nestor , kuvasi melkein koko leffan sinisen hetken aikana. Iso Paha Susi, jolta olen oppinut eniten. Upper East Side, NYC 1999.
ISSUE 3/08
| 93. Body from Dortmund, 2002. Nestor Almendros on ainoa, joka on onnistunut pysäyttämään mun veret monta kertaa. Ulkkareista ehdottomasti parhaiten on jäänyt mieleen Daniel Harold Sturt. NYC 1999.
hanskassa. Sampo ja Antti proffailee uusia linjoja Kaisaniemessä.
Siltasen ollie Paloheinän poolilla. Jassu, Hanna, Faija, Koivis!, Lipponen, joka aina jaksaa henkisesti mua kouluttaa, ELO:n juopot, Stanley Kubrick, kaikki koirat ja ihmiset joiden sielun olen kaapannut filmille. Kimpis ja Onnela. Entä ei-skedekuvaajista. YO!
Kimmo feeling the street. Suomalaisista leffoista on eniten päräyttänyt Esa Vuorisen kuvaus Mollbergin ohjaamassa "Tuntemattomassa Sotilaassa" joka on kyllä melkoisen kova leffa. Jonte Malmön betonihelvetissä 2006. Barcelona 2002.
Job is done, Deeli ja Jassu, Lontoo 2005.
Siltasen koira Edi. Tammisaari 2007 . Oscarihan siitä kuvauksesta sitten tuli. Stillikuvaajien juttuja en ole paljoakaan seurannut, eli käännän vastauksen elokuvan maailmaan
CW on loppujen lopuksi hardcorebändi joka on kiertänyt ympäri maailman ja soittanut perseensä verille. Myös bändin keikoilla käymistä ja kaiken merchandisen ostamista suositellaan vilpittömästi. Kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta vaikka uusia liikkeitä ja aseita matkan varrelta siunaantuu, ja veri ja raajat lentävät, peli käy pidemmän päälle tylsäksi. Vokalisti Elijah kuulostaa edelleen varsin myrkylliseltä ja miehen ääni on yksi bändin tehokkaimpia aseita. Olisikohan minusta siihen. On hienoa nähdä, että bändi kehittyy, eikä jää paikalleen nysväämään ja julkaisemaan samankuuloisia levyjä kerta toisensa jälkeen. Melodioiden taju yhdistettyvä murskaavaan raskauteen ja raastavan raskaaseen vokalisointiin toimii. Rejected SPLIT 7"
Kanavakaupungin levyt 90%
Rejected on paras. Markus Veijalainen
Born To Lose SAINTS GONE WRONG
People Like You Records 75%
Tosi kovaa punkkia austinista. Fractures tarjoilee kaksitoista raitaa raakaa energiaa ja soundi on kehittynyt huomattavasti raskaampaan suuntaan sitten In Place, Apart -levyn. veness ovat hyviä raitoja ja jättävät kaipaamaan lisää. En mä kyllä keksi tästä kymmeniä rivejä sanottavaa, toisin kuin se Pitchforkin arvostelija. On taustahoilausta ja kaljanjuontia. Big Brother -lehden vaiheita käydään myös läpi ja dvd-extroista löytyy vielä lyhyt pätkä pelkästään Big Brotheriin liittyvää spekua. Yksi ensimmäisistä julkaistuista biiseistä oli Time To Break Down, hieman grungehtava raita joka toimii nyt LP:n loistavana päätöksenä. Ei sitten millään. Se jääköön nähtäväksi. -Ville Hartikainen
Cut/Copy IN GHOST COLOURS
Modular 2008 80%
Jossakin taannoin esitetyssä sketsisarjassa (jonka nimen olen unohtanut) ilkeä musiikkimanageri menee (oikeassa elämässäkin hyvin arvostetun) indielevyarvioita julkaisevan Pitchforkmedian toimistolle. Cursed ja Your Destruction taas vievät luulot pois levyn toisella puolella. Varsinkin viimeksi mainitun vanhempi materiaali on The Carrierin tyylistä. Tarinat vaihtelevat katkerankuuloisista tilityksistä mahtaviin stooreihin, joista selviää mitä mielenkiintoisempia juttuja skedefirman pyörittämisestä ja proskeittarin elämästä 1990-luvulla. No Love Can Save Me on mainio levy täynnä mainiota melodista hardcorea. Pidänköhän minä vastakkaisesta sukupuolesta. Bändi teki hieman yli vuosi sitten diilin Deathwishin kanssa, ja täyspitkää on odotettu siitä lähtien. -Tume
Stranded vs. Ihme tyyppejä. Lappeenrantalaiset varmaan diggais tästä. Jos jokin hieman omalaatuisempi maistuu, suosittelen Whagwania, jossa vierailee Warrior Queen. Roccon tyyli tehdä skeittibisnestä ryöväsi markkinat aiempien ei-skeittari -omisteisten markkinajohtajien käsistä ja tasoitti tietä muille skeittarien omistamille firmoille. Sen lisäksi dvd-ekstroissa on galleria aikakauden dekkigrafiikoista sekä parisenkymmentä minuuttia editoimatonta skedematskua Socrates Lealin arkistoista. Cold World on sekoittanut nerokkaasti hip-hop -vaikutteita, metallia ja hardcorea - julkaisten levyn joka lyö jalat alta. Asiasta toiseen pompitaan välillä aika nopeastikin. Bändi osaa yhä melodioiden upottamisen sinne tänne. Vaikka ajatusta kuinka pureskelisi ja pyörittelisi, niin ei se silti olisi minun juttuni. Levyllä on tukku muitakin vierailijoita. -vv
Cold World DEDICATED TO BABIES WHO CAME FEET FIRST
Deathwish Inc. Todistin bändin live-esiintymisen ja väitän, että kyseessä on yksi lupaavimmista bändeistä tämän päivän raskaassa hardcoressa. Bostonin herrat kuulostavat paljon bändeiltä Modern Life Is War, Life Long Tragedy ja Killing The Dream. Minä pidän siitä mistä ennenkin. Ne edustavatkin levyn parhaimmistoa. Mutta vähän mitäänsanomatonta myös. Jep jep. Naisista. Sama kaavaa toistuu tällä uudella levylläkin. Samalla käy ilmi monia muitakin juttuja, kuten vaikkapa se, minne katosi Simon Woodstock ja mistä Blind sai nimensä. 2008 85%
Bostonilaisen Meltdownin kolmas seiska on sen tähän mennessä metallisin ja raskain julkaisu. Pitchforkin asteikolta löytyy kuitenkin myös kymppi. -Ville Hartikainen
The Carrier NO LOVE CAN SAVE ME 7"
Deathwish Inc. Mielestäni leffa tulisi pakkosyöttää jokaiselle skeittarille, taannoisen Dogtown dokkarin tapaan. Haastateltaviksi on saatu Roccon itsensä lisäksi asianomaisia Mike Vallelysta Rudy Johnssoniin ja Larry Flyntistä Randy Colviniin. Mä en ees viitti ruveta luettelemaan niitä satoja bändejä, jotka tulee Austinista, Texasista, ja on vaan niin miljoona kertaa parempia ku nää dudet. Kun kaikki kerta koko ajan sitä niin toitottaa. Ja vaikka kyseinen skeittauksen aikakausi ei olisi ennestään tuttu, kannattaa tämä dokumentti silti katsoa. 51 iski välittömästi ja sai etsimään bändin levyjä ympäriinsä. Tämä tuntuu vähän samalta, kun krapulassa rupeaa kelaamaan, että olenkohan minä sittenkin homoseksuelli. Rynnitään lineaarisesti eteenpäin ja piestään vihollisen pahoja ninjoja. No Tomorrow täyttää seiskan koko toisen puolen. Eli siis ei tää oo hyvää musiikkia. Soittajat ovat ottaneet vaikutteita raskaasta metallista (kuten Machine Head) ja hevimmästä metallisesta hardcoresta (kuten Earth Crisis), lisäten hieman thrashahtavaa svengiä. Sitä rupeaa kelamaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Nimikkobiisi Fractures tarjoaa todella rankkaa otetta, joka jatkuu muun muassa kappaleissa Hang The Jury ja Holding The Claws. Levyn ensimmäinen kappale No. Ihan mukavaa elektroa tämä onkin. Tämä kolmen kappaleen seiska julkaistiin vähän ennen kuin bändi sai ulos täyspitkänsä. Jos joku Rancid-tyylinen punk yhtää putoaa, bändi on kyllä tsekkaamisen arvoinen. Nimikkokappaleessa ääntään lainaa muun muassa George Blacklistedistä. Ruudulla on niin paljon toimintaa, että kontrolloitua taistelutekniikkaa on vaikea suorittaa - ja huonosti toteutetut kamerakulmat tekevät pelaamisesta päätöntä nappien takomista. 2008 95%
Cold World on ollut massiivisen hypen alla. Fakta on kuitenkin, että paidat ja merch eivät tee bändiä. Voi vain kuvitella millaista tuhoa Meltdown saa aikaan täyspitkällä levyllä. Odotus oli sen arvoista. In Ghost Colours on saanut Pitchforkissa arvosanan 8.8 ilmeisesti ilman mitään teräaseilla uhkailua. Fractures kuulosti aluksi hieman tylsältä, mutta muutamalla soitolla siitä avautui kelpo hardcorelevy. Markus Veijalainen tullut jopa käytettyä biisi kaveriporukan skedeleffassa ei tosin omassa partissa. Tsekkaa vaikkapa kappaleet Do The Knowledge, Roaches & Rats tai No Angels, jotta ymmärrät. Worldin ja Girlin/Chocon ysärileffoista tykkääville tämä dokkari on aivan ehdotonta kamaa. Veitsellä uhkailemalla se saa päätoimittajan antamaan suojatilleen arvosanaksi jonkun seiskan ja on tosi tyytyväinen. Rakenteellisesti dokumentti on hiukan hajanainen. Toisen puolen Hello Uncertainty ja Epilogue Forgi-
NINJA GAIDEN 2
Xbox360 60%
Ninja Gaiden 2 on vanha kunnon arcadepeli. Äitinikin sitä joskus luuli. Markus Veijalainen
Pop Levi NEVER NEVER LOVE
Ninja tune 75%
Hämmentävää. -Duke
The Briggs COME ALL YOU MADMEN
Side One Dummy
Lue edellinen arvio. Sellaista housevaikutteista ja tanssittavaa. -Ville Hartikainen
75%
95
REVIEWS. Eiköhän tässä ole vuoden hardcorelevy. The Man Who Souled the World tarjoaa sen kaliiberin katsauksen skeitti-industryn sisuksiin, että tokkopa tällaista on nähtävissä missään muualla. Ostakaa niiden levyt ja kaikki tällaisetkin joissa ne on vaan toisella puolella. Viihdyttävyystasoon verrattuna nämä asiat ovat kuitenkin vain kosmeettisia puutteita. 2008 65%
Killing the Dreamin ensimmäinen täyspitkä otti aikansa, mutta alkoi tippua hiljalleen yhä enemmän. Dokkari olisi ansainnut myös selkeästi paremman ja selkeämmän lopetuksen. Bändin paitoja myydään älyttömiin hintoihin Ebayssa, kidit kun maksavat niistä mitä tahansa. -vv
THE MAN WHO SOULED THE WORLD
www.themanwho.com 95%
Kyseessä on World Industriesin perustajan Steve Roccon ympärille kietoutuva dokumentti. -vv
Killing The Dream FRACTURES CD
Deathwish Inc. Onneksi albumi on ulkona ja aikaisempiakin seiskoja löytyy. Pelin suunnitelija Team Ninja ei tällä kertaa vakuuttanut. Niiden vanhojen hyvien aikojen paluuta odotellessa. Seiskan "nimikko"-kappale No Tomorrow on täydellinen esimerkki tästä ja tuo hitaan alkunsa vuoksi mieleen parin uusimman Machine Headin levyn materiaalin. 2008 80%
Bostonilaisen The Carrierin ote on melodinen, raskas ja ahdistava. Ne on mun kavereita. Heille, jotka eivät häntä tiedä, selvennettäköön että toisin kuin nykyään, 90-luvun alussa World Industries oli se kaikkein kovin firma. Markus Veijalainen
Meltdown S/T 7"
Deathwish Inc
Albumien surrealistisen huvittavia sarjiksia lukiessa tuntuu siltä, että Nissinen on parhaimmillaan usean sivun tarinoissa, joissa juoni ehtii vääntyä usealle mutkalle. -vv
Jyrki Nissinen KAIKKI VIERAILUNI ITALIALAISESSA KODISSA
Zum Teufel 2008 92%
Jyrki Nissinen on suomalainen ug-sarjakuvapiirtäjä, josta on sittemmin tullut vähän isompienkin massojen tuntema, tämän piirrettyä esimerkiksi Auttajahaisarjakuvaa Nyt-liitteeseen. Välillä, ja aika useinkin on tarpeen lukea albumillinen tällaisia törkeyksiä. Tapahtumien keskiössä ovat hankalat ihmissuhteet ja estoton päihteidenkäyttö. Kaikki vierailuni italailaisessa kodissa -albumi kokoaa yhteen samannimisen pienlehden kolme ilmestynyttä osaa. Mukana on kaikista raffeimmat spotit ja röyhkeimmät valinnat. Hankkimisen arvoinen vähintään tulevan keräilyarvonsa puolesta. Nimen perusteella odotin jotakin todella outoa sairaalamaailmaan sijoittuvaa tekelettä. Kolmen ruudun stripissä se ei niin helposti onnistu. On hienoa että joku pitää tälläistäkin näkemystä elossa. Kaiken lisäksi sieltä täältä koottuja bonussarjakuvia on vielä yli 60 sivua. Se ei vain toiminut, ainakaan minulle. Albumin hinta on muistaakseni jotain 12-14 euroa. Ei siinä, ettei meininki olisi hyvää, mutta skeittaus ei ole koko ajan sitä kovinta. Lääkäriromaani on tekijänsä ensimmäinen täyspitkä romaani. -vv
desta Turussa. -vv
Hugleikur Dagsson ONKO TÄMÄ MUKA HAUSKAA?
Atena 2008 90%
Dagssonilta on nyt julkaistu toinen kokoelma irvokkaita, poliittisesti epäkorrekteja yhden ruudun sarjakuvia/ pilakuvia. Tikari sisältää paljon aidompaa mehua ja on paljon monitahoisempi tetra, kuin se tyypillinen hyllytavara. -vv. Kirjan päähenkilö Mikko Virtanen on "kansallisuustransvestiitti" suomalaiseksi syntynyt mies, joka ko, kee kuitenkin olevansa sisimmiltään ruotsalainen. 270 sivun ajan seurataan sitten Virtasen päiväkirjamerkintöjä, kun hän yrittää muuttua syntyperäiseksi ruotsalaiseksi. Mikä on vain hyvä asia. Väärässä olin. Juoni oli korkeintaan ihan jees, ja niistä kansallisten luonteenpiirteiden eroavaisuuksista olisi voinut kehitellä vielä lisää huvittavia esimerkkejä, vaikka kirja niitä nytkin tursuaa. Sen henkisiä sukulaisia ovat sarjisrintamalta esimerkiksi Gary Larsonin duunit ja Fingerpori. Se onkin tämän kirjan parhaita puolia: sen lukemiseen ei kovin kauan mene. Siinä sivussa syntyy ruumiitakin. -mk
paremmin, ovat iloisempia, menestyvät ja elävät pidempään, onnellisina. Muidenkin kannattaa lukea kirja ihan vaan sen takia, että hyvän tekstin lukeminen on aina palkitsevaa. Popuularikulttuuriin viitataan usein, ja veikkaisinkin että teos putoaa parhaiten niille 70-luvulla syntyneille, jotka ovat tyyliin käyneet katsomassa Pearl Jamia Ruisrockissa vuonna yks tai kaks. Ei takakireille älyköille. On nuorta ja vanhaa, mutta kaikkia yhdistää jollaintavalla samankaltainen asenne skeittaukseen, vaikka temput voivat olla hyvinkin eri maailmasta. Monille Tikari tuntuu olevan vain yksi punklafka lisää, mutta henk. Tikarilla on oma paikkansa skeittauksen maailmassa ja se tekee asiansa juuri niin aidosti kuin voi. Lisäksi osa matskuista on mukana enemmänkin legenda- tai kaveristatuksen takia, ja homma käykin puolessavälissä aika puuduttavaksi. Yleistietoahan on, että ruotsalaiset tekevät kaiken
97
REVIEWS
jokaista leffaa tänä päivänä (myös omia edittejäni). Lopulta tärväsin Vadelmavenepakolaisen lukemiseen puoli päivää kesälomastani. Lupaavat lähtökohdat, mutta lopputulos on lievä pettymys. Grabejä otetaan niin maalla, merellä kuin ilmassakin, eikä skeittauksen "slap approved" -etiketistä välitetä paskan vertaa. näkemykseni mukaan Tikarille ei löydy vastinetta Amerikan stereotypioista. Tikarissa tiivistyy joka suhteessa skeittauksen kirjo parin vuosikymmenen ajalta. Siltä osin kun skeittaus on kovaa, se on kovaa. Se kertoo päähenkilön nuoruudesta ja varhaisesta aikuisuu-
Miika Nousiainen VADELMAVENEPAKOLAINEN
Otava 2007 65%
Tämä teos olisi pitänyt arvostella Hang Upissa jo vuosi sitten, mutta laiskuuttani en saanut sitä ikinä luettua. Varsinkin näissä kohdissa olisi kannattanut suorittaa karsintaa, sillä nyt sormi eksyy aika nopeasti kelausnapille. Riku Korhonen LÄÄKÄRIROMAANI
Sammakko 2008 89%
Korhonen on hyvä kirjoittaja. koht. Itseäni kyrsi ensinnäkin se tyyli jolla kertojanääni oli kirjoitettu. Leffan kovimmista tempuista vastaa Vento, erikoisimmista linjoista Sampo ja kunniamaininnan arvoinen on vielä Hynninen, joka oikean miehen ikäisenä on saanut vielä hyvän partin aikaiseksi. Esimerkiksi Hesarin kulttuurisivujen kolumnisteista hän on ainoa jonka kirjoitusten lukeminen palkitsee yleensä kerta toisensa jälkeen. Nissisen uusille faneille se on palvelus, sillä kyseiset lehdet on varmaankin myyty loppuun jo aikoja sitten. Hyviä partteja on Petellä, Sampolla, Wolffilla ja Puple-Erikillä. Lääkäriromaani on Korhosen ilmeisesti erittäin pitkälti omaan elämään perustuva romaani. Aihe on kyllä varsin lupaava. Pelkkää parhautta tämä on joka tapauksessa, ja vieläpä edullista sellaista
Kempas
Duudsonilla on kyllä pöllöt kupissa. Salettin tilaa Hang Uppia!
HANGUP MAKSAA POSTIMAKSUN
p! Tilaa Hang U
in kestotilauks Tilaan Hang Up ntaan 20 euroa (4 numeroa), hi ena
Nimi: Osoite: Postinumero: : Postitoimipaikka Puh-numero: E-mail: Ikä:
alvelut Oy IO Kustannusp P INFO: HANGU 5015736 Tunnus ähetys 30 003 Vastausl
TILAA HANGUP!
LEIKKAA KUPONKI IRTI, MAILAA TAI SOITA
03 4246 5340
tilaus@hangup.fi
98 | HANGUP MAGAZINE
ISSUE 2/08
| 99
| www.funster.. Oilinki
Enis Fazliov, fs feeble to bricks
HSU black/white
Funster Company Oy | (09) 650 530 | riderservice@funster