HUF Independent Jessup KR3W Krooked Lakai LRG Makia Melodica Neff Organika Perus PLAN B Real Royal RVCA Spitfire SUPRA Tensor Thunder Thrasher Vans Venture Volcom Wemoto. Photo: TEEMU HELJO JAAKKO OJANEN | SMITH GRIND Almost Antihero Blind Chocolate Cliché CTRL Destructo DC Shoes Co. DGK Diamond Element Enjoi Expedition One Fourstar Girl Gold Wheels Gravis Happyhour Herschel Supply Co
DC STUDIO S 84,90€ UNION FIVE – Kamppi Kampin keskus 5 krs. ma – pe 9-21 | la 9-18 | su 12-18 UNION FIVE – Tampere Aleksanterinkatu 25 ma – pe 10-19 | la 10-17 | su 12-16 UNION FIVE – Ideapark Ideaparkinkatu 4 ma – pe 10-20 | la 10-18 | su 12-18 UNION FIVE – Verkkokauppa verkkokauppa@unionfive.fi IDEAPARKIN Union Five muuttaa uusiin tiloihin!
TÄMÄN LISÄKSI EMME VASTAA VIRHEISTÄ TAI NIIDEN AIHEUTTAMASTA MIELIPAHASTA. PainATUS Pajoprint ******************************************************************* Hangup LEHTI NAHKAHOUSUNTIE 5 00210 helsinki Hangup Magazine Street of the leather pants 5 00210 CITY OF HELSINKI Legal Disclaimer: haastatteluissa esitetyt mielipiteet ovat haastateltujen omia, eivätkä välttämättä vastaa toimituksen linjaa. SPECIAL ISSUE - Onko se nyt sitten kiva. COPYRIGHT Hang Up MAGAZINE 2013 ******************************************************************* 8. 160mm x 225mm of pure skateboarding. PäätoimitUS Sami Välikangas TOIMITUS Sami Välikangas, Mikko Kempas, Joonas Pulkkinen, Janne Hatula, Tuukka Tams, Nikolai Alin UlkoasuTUS mikkokempas.com VALOTUS Sami Välikangas, Arto Ekman, Deeli, Aleksi Fräki, Justus Hirvi, Antti Lehtinen, Tuukka Uosukainen, Riku Pihlanto, Samuli Ronkanen, Joonas Pulkkinen, Jussi Takkinen, Jetro Stavén, Morford, Phillips, Rubio, Juice, Antton Miettinen, Antti Vierola, Tuomas Soldan, Olli Oilinki, Risto Järvelin, Juho Jääskeläinen, Mikko Kempas, Samu Karvonen, Artturi Pitkälä, Kid-Kadi SANOTUS Toimitus, Tuukka Tams, Tuukka Uosukainen, Nikolai Alin, Daniel Pajunen, Tommi Björk, Jetro Stavén, Tommi Hakanen, Miikka Niiranen, Juice, Teemu Korhonen, Matti Leppänen, Juska Kuhanen, Kaarle Hurtig TARKISTUS Janne Hatula Mainosmyynti / ADVERTISING SALES Jerker Krook, jerker.krook@krookmedia.fi, +358 40 566 3035 Sami Välikangas, sami.valikangas@krookmedia.fi, +358 40 5045 722 ******************************************************************* KUSTANNUS Krook Media Oy, Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki, puh +358 39 7268 0180, fax you +358 9 7268 0181, www.krookmedia.fi Tilaajapalvelu IO Kustantajapalvelut Oy: tilaus@hangup.fi / puh +358 3 4246 5300 Jos haluat tilata lehden tai sinulla on ongelmia tilauksen kanssa ota suoraan yhteyttä tilaajapalveluun. EMME VASTAA A) PUHELIMEEN B) FACEBOOKIN TARRAKYSELYIHIN C) VIHAISIIN MEILEIHIN
Wu-tom of frontside noseslide. Photo: Deeli
Siinä missä muissa tapahtumissa on mahdollisuus hioa pyriksen kulmasta tiettyä itsensä pyörittämistä 360 asteella tai sitä, missä kulmassa liukuu kaidetta alaspäin, Helsinki Cupia leimaa arvaamattomuus. Tämä vaatisikin sitten jo laajemmat taustavoimat kuin pelkän toimituksen ja pari statistia. S (Ei se fudis-tapahtuma. Jos näin tapahtuu esimerkiksi vuonna 2020, niin vuonna 2021 voisikin olla paikka järjestää esimerkiksi Vitostie-Cup tai Bensaa suonissa -ajot. Hyvänä esimerkkinä voisi vaikka mainita kisasta nyt löytyvän Hakaniemen Ympyrätalon ”flipperipallon” droppauksen. Neljän vuoden välein järjestettävä kisa myös mittaa SM-kisoja paremmin sitä, kuka jaksaa vielä pysyä messissä (ainakin sosiaalisella tasolla). Sami Välikangas Pääkirjoitus PÄÄkirjoitus joka käsittelee Helsinki Cup -nimistä tapahtumaa. Me leikitään skeittausta.) anokaa vaan minun sanoneen, mutta on kahdet kisat, joissa suomalaisessa rullalautakulttuurissa otetaan miehestä mittaa. Milloin sitten HKI Cup tulisi laajentumaan alkuperäiskonseptinsa Thrasherin King Of the Roadin kaltaiseksi koko maan kaltaiseksi suurajoksi. Koitoksista toinen on uutisoituna uutisissa ja järjestetään vuosittain Brahen puistossa – ja toinen on Helsinki Cup. Neljän vuoden välein järjestettävälle kisalle tämä olisi luontevaa ehkä silloin, kun Afrikkaan saadaan kesäolympialaiset. Ja mikä vielä parempaa: kilpailu edellyttää suurempaa itsensä likoon laittamista kuin SM-kisat. Järjestäjän näkökulmasta onkin kutkuttavaa miettiä joku täysin mahdottomalta tuntuva juttu – ja nähdä sen tapahtuvan. Ainakin allensa laskemiseen liittyvällä kokemuksella tuntuisi luontevalta ajatella näin. Henkilökohtaisen gloorian, mammonan ja ilmaisten romppeiden toivon sijaan kilpailija laittaa itsensä likoon yhteiseen pottiin ottaen usein riskejä tai tehden itsensä täysin naurunalaiseksi. 10 -Joonas Pulkkinen. Kuka muuten jaksaisi vaivautua
Tyyppi näyttää ihan serbialaiselta palkkamurhaajalta! - Jason Dill 3. Road ragea parhaimmillaan. - Shortsit - Hyvin sisäänajetut Dickiesin kasiseiskaneloset - Kuviollista, ohutta kangasta olevat kapenevalahkeiset housut, joita myös salihousuiksi kutsutaan - Löysät villapaidat - Asusteettomuus 9. Kokemus on vaihtelevasti huvittava ja pelottava – ja joskus jopa molempia samaan aikaan. Parhaiten pukeutuvat skeittarit. Mukavimmat asusteet. Pelottavimmat liikennekokemukset. - PJ Harvey - Claire Boucher - Victoria Legrand - Elizabeth Fraser - Julia Holter 5. - Ei mene talvisin lunta selkään, jos riehuu lumikinoksessa. 2. - Pulkalla 50 km/h mopon perässä asfalttitiellä. Asiat, jotka ottaisit autiolle saarelle. Siihen mitään raejuustoja ja rahkoja tarvi... Mummo osasi kertoa, että muinaiset Simoset olivat kovia tukkimiehiä. - Skeittailu ja muut aktiviteetit. - Näyttää lesolta - Tuntuu lesolta - Ajaton fiilis - Voi käyttää liian pitkiä paitoja näyttämättä tyhmältä. - Ensimmäinen kerta Matsin kyydissä Kalliossa. - Se on pakkomielle - Se on usein erittäin mukavaa - Mieli tyhjentyy arkisonnasta - Aina tulee vastaan jotain uutta - Kaverit Teksti: Nikolai Alin Kuva: Justus Hirvi No comply gapista. Kuski ohitteli rekkoja säkkipimeässä kuin hullu. Syyt hämmentää ihmisiä. - Bussimatka Vilnasta Tallinnaan. Olin aivan varma, että kuollaan sinne. - Lidl - Asfalttipläntti - Freestyle-lauta - Piirustuskyniä - Paperia 8. Onneksi ovat tähän asti olleet varsin ymmärtäväisiä. 4. Varsinkin tällä hetkellä. - Kanansiivet Texas Pete -kastikkeella. - Joka kerta, kun saa olla isän kyydissä. Siisteimmät skedeleffat kautta aikojen. Finnhits Top 5 - Jussi Simonen 1. Kai ne lihakset kasvaa, kun niitä käyttää. Kovimmat naislaulajat. - Mind Field - Friends with Benefits - Solution - Exposed - Ducks...on a Lake! - Ctrl – Hel 6. Menee suoraan osoitteeseen!! - Taloyhtiömme hissittömyys - Tukit ku tukit 12. - 90-luvun Jason Lee - Stephen Ostrowsk - Ryan Sublette - Jim Greco. Onkohan turkulainen. - Ne lukemattomat kerrat, kun olen vahingossa peruuttanut jonkun autoon ja odotellut toisen osapuolen reaktiota. Tukkipohkeiden salaisuus. Syyt pitää paita housuissa. Aivan hirveän kuumottava tilanne. Syyt skeitata. - Ihmisten ahdasmielisyys - Jo lapsesta asti oleva pienimuotoinen tarve erottua muista - Pitkät hinkkajaiset tai hermostuttavat tilanteet saavat käyttäytymään tavalla, joka on omalle itselleenkin erittäin hämmentävää - Sokerihumala - Alkoholihumala 10. - Perimä. 7. Ei siis kyllä kovinkaan ihme, että mulla on tämmöset taistelukuution geenit
I M PAC T READY 3 6 0 ° O F I M PAC T P R OT E C T I O N
Mutta sekin on mielestäni osa oleellista festivaalitarjontaa, että tuttuja piisaa. Itselleni sitä tarjosi jo tarpeeksi Svengalighostin perjantain keikka, joka nousee yhdeksi parhaimmista elektronisista live-esiintymisistä, joita olen saanut todistaa. Pulkkisesta ei kehity kenties samantyylistä instituutiota kuin Kuudennesta Aistista, mikä on hyvä, koska Pulkkinen oli Aisteissa sen verran maistit. Lisäksi on aina kyseenalaista, kun pitäisi työn puolesta pystyä arvioimaan, onko Savages oikeasti hypensä arvoinen tai miten Thurston Moore on onnistunut ottamaan uudella yhtyeellään Chelsea Light Movingilla pesäeron Sonic Youthin tuotantoon. Miksi. No tavallaan. paras keikka. Rakenteita vastaan ei ole hyvä kapinoida tai ainakaan manata tekemättä yhtään mitään. Hakeutukaa instituution hampaisiin ensi vuonna! 14. Jos festivaalia halutaan nimittää kyläjuhlaksi, niin nimitettäköön. En myöskään arvota Kuudetta Aistia suhteessa Flow-festareihin, vaikkakin se voisi olla luonnollista. Jimi Tenor Sähkön syntymäpäivillä diskopäissään, Teethin tosi vakuuttava rumpukonelive sekä Virgo Fourin keikka, joka oli ehkä koko festivaalin Teksti ja kuvat : joonas Pulkkinen En tule arvioimaan tässä Kuudennen aistin mahdollisia okkultistisia yhtäläisyyksiä tai mehustele sitä, miten Kuudes Aisti tarjoaa tuntemattomille yhtyeille tilaa ja näytön paikkoja. Suotakoon Kuudennelle Aistille oma arvonsa ja tilansa. Elektronisen musiikin kattaus oli kuitenkin todella vakuuttava. No, se oli mielestäni ehkä paluuta Sonic Youthin alkujuurille; lyriikat ehkä vähän kämäiset, mutta muuten toimii, mutta mikä minä olen sitä arvioimaan. Huntersin ja Otto Talvion Luontosuhteen keikat tuli vain kuultua johtuen festivaalin ongelmista hallita kävijöiden virtaa eli sitä flowta. Siinä on silmä, joka pystyy hakemaan laajan kattauksen teknoa, housea, acidia, hiphoppia, punkkia ja garagea siten, että kattaus on esteettisesti yhteneväisessä linjassa. Siitä voitte vetää sitä okkultismia sitten. Salamestan ikkunat kestivät nippa nappa Otto Talvion Luontosuhteen gabber-paahtoa – onko tämä osa Kuuden Aistin institutionalisoituvaa luontoa. On liikuttavaa huomata, että yli 40-vuotiaat kaverit voivat soittaa livenä housea, joka ei ole kahdenkymmenen vuoden aikana väljähtänyt pätkääkään. Itselläni meni ainakin suurin osa ajasta vaihtaessa kuulumisia. Sunnuntaina reportteri Pulkkinen täytti 25 vuotta. Toivon vilpittömästi nyt toisen kerran jälkeen, että festivaalista kehittyisi oma instituutionsa. MMM taas saa risut, ja Simian Mobile Disconkin aikana kaljan juonti voitti. Kuudennessa Aistissa on miellyttävää tietty brutaali raakuus. Sisäsiittoinen. Levon Vincent tarjosi sitä mitä osasi odottaa, mutta syvempi tekno kuulosti jotenkin tylsältä; taittuu helposti laskuhumalan puolelle. Kylä on tässä tapauksessa todella huuruinen pohjanmaalainen herätysjuhlia viettävä kylä. Institutioitumista helpottaa se, että kahtena vuotena putkeen on jo ollut ukkonen
Näin kävi myös ystävällemme Vantelle, joka nykyään tienaa leipänsä kuvaamalla pääosin skeittausta. Yhden kesän jälkeen muut kaverit kyllästyivät ja lopettivat skedeyksen ja toinen kaveriporukka alkoi dokata ja polttaa pilveä, niin minä sitten jatkoin sinnikkäästi yhden kesän Lahden virastotalolla yksi- nään skeitaten. Saatiin isoveljen kanssa joskus 80–90-lukujen taitteessa kalalauta, jonka pohjassa oli joku ”karatella niskaan” -kaveri. Siihen meni ne pienet VHS-kassut, jotka sitten laitettiin VHS-adapteriin, jotta niitä pystyi katsomaan nauhurin kautta. Luokkakaverit jaksoivat skeitata yhden vuoden, kun eihän meistä kukaan mitään osannut. -Teemu Korhonen Miten aikoinaan päädyit skeittaamisen ja videokuvauksen pariin. Muistan vieläkin sen tunteen, kun katsoin ensimmäistä kertaa tätä maailmaa sen kameran läpi! Siinä mietti vaan, ”Wau! Saiskohan tästä joskus ammatin itelleen?!” Silloin haaveena oli tosin enemmän fiktioelokuvien teko.. Siitä sitten lähti uusi innostus, kun yhtäkkiä sitä oman ikäistä skeittaajaa olikin ympärillä. Ei siis ihme, että jokaisesta kaveriporukasta löytyy aina vähintään se yksi, joka jossain vaiheessa kaivaa papan vanhan pokkarin tai isän 80-luvulla ostaman videokameran käteensä tutkiakseen lajia linssin läpi. Tämä ei näytä Vanttea kiinnostavan. Kesällä 2000 tuli sitten videokamera mukaan. Kesällä -98 sitten törmäsin Simoon ja Vekeen, jotka olivat juuri aloittaneet rullaamaan. Jos skeittauksella ei tienaa muutenkaan, niin kaikkein vähiten jää käteen videokuvaajalle. Se oli ehkä yksi parhaista valinnoista, joita olen koskaan tehnyt. Vedettiin risun yli ollieta ja kanttareille joitain nose stalleja. Oltiinhan me katseltu välkällä, kun Teemu Korhonen ja muut isot jätkät skeittasivat koulun viereisen kaupan takana jotain kurbiviritelmää. Onneksi hihhulin leipä ei muutenkaan ole leveä, ja jokapäiväiset tattaripuurot saa kaupasta, vaikka ei joka kuukausi tili tähtitieteelliseksi venyisikään. Vaikka aikoinaan väite kalskahtikin korvaan skeittareiden keksimänä itsekehuna, en pidä väitettä täysin potaskana, sillä laji vetää puoleensa luovia ihmisiä visuaalisuutensa ja monimuotoisuutensa puolesta. Teksti: Sami Välikangas Kuvat: Samuli Ronkanen Vantte Lindevall Random Filmer Joku joskus kirjoitti johonkin julkiseen mediaan väitteen, että skeittausta harrastavien joukosta löytyy merkittävän suuri prosentuaalinen määrä poikkeuksellisen luovia ihmisiä. Sitten joskus -96 alkoi uudemman kerran homma nappaamaan. Isoveli oli aloittanut skeittaamaan, ja myös luokkakaverit olivat kiinnostuneet hommasta. Jos Vantte ei olisi niin hippi kuin se on, olisi se varmaan hylännyt unelmansa ja siirtynyt rahakkaampiin kuvioihin. Riparin jälkeen tutustuin sitten vähän eri porukkaan, josta sitten muodostui Ossit Sk8tm. Sillä kameralla sitten kuvattiin meidän eka Ossit-leffa, ”Fiasko”. Faija kyllä osti siihen sitten tilalle ihan rautaisen trukin, mutta ei se siitä sen kummoisemmaksi se skeittailu muuttunut. Olin kummisedällä duunissa tekemässä hierontapöytiä, ja sain siltä sitten analogisen videokameran lainaan. Jostain tiktakista olin kuullut puhuttavan, mutta ei ollut isoja poikia näyttämään sitä, niin se siitä sitten. Vieläkin vähän ihmetyttää, että miten sitä jaksoi aina lähteä yksinään. Myös Paluu Tulevaisuuteen ja Poliisiopisto 4 oli sahattu useampaan otteeseen! Eli kuudennen syksyllä, -96, sen voisi sanoa lähteneen liikenteeseen. Kaikille se on varmasti alkuun pelkkää temppujen taltioimista, mutta osalle kamera juurtuu käteen ja saattaa johdattaa ammatiksi asti. Siinä oli muovitrukit, joista etummainen hajosi, kun laskettiin persmäkeä kakspäällä ja osuttiin johonkin tien vieressä olevaan kantoon
Tänä vuonna Laminalla on ollut vyö vähän tiukemmalla, niin Juhkulla ei ollut varaa palkata minua talon kuvaajaksi, kuten viime kesänä olin. ” Kyllä olen tosi fiiliksissä siitä, että voin tehdä tätä suomiskeittausta. Talvitauko kameran roikuttamisesta. Ennemminkin olen vaan sitten aina ollut jostain yksittäisestä leffasta fiiliksissä. Ei minulla ole oikein koskaan ollut mitään sellaista esikuvaa, jota olisin hehkuttanut tai palvonut. Se oli vaan jotain niin yyberiä silloin, minkä fiiliksen ja kuvan skeittauksesta sen kautta itselleen silloin muodosti. Nyt olet kaiketi ollut täysin Laminan leivissä kuvaamassa. Päädyit aikoinaan kuvaamaan Hookupiin ja sittemmin DC:n skeittikouluun jne. Siinä oli se paketti, joka oli minulle aikoinaan se täydellinen skedeleffa. En mitään! En oikein perusta tällaisesta ajattelusta enää. Ja jotta pysyn edelleenkin mukana tässä kulttuurissa, niin lähden taas talveksi jonnekin vähän olemaan, mutta neljää kuukautta en ole enää ilman dekkiä, jos ei ole pakko. Kävin pari vuotta sitten Lapissa yksin vaeltamassa, minkä jälkeen sitten kelasin, että kai minä nyt sitten uskallan tuonne Aasiaankin lähtee yksin. Ei sillä, en valita. Niin, ja Antti Heikkisen kanssa on sellainen pieni Anarkia-projekti työn alla. Se olisi hyvä saada pois alta syksyyn mennessä, ettei jää taas yhtä vuotta roikkumaan. Eri asia on sitten, mistä sitten itsensä niillä teoilla löytää. Ei tämä niin helppoa ja nopeaa ollutkaan, vaikka tosi antoisaa ja opettavaa onkin. ” Etkös käynyt jossain välissä myös istumassa Intiassakin hetken aikaa. Eihän tämä ihan sellaista ole, mitä itse ”haluaisi”, eikä tule koskaan olemaankaan, mutta omalla toiminnallani minä osaltani sitä muovaan suuntaan jos toiseenkin. Kyllä olen tosi fiiliksissä siitä, että voin tehdä tätä suomiskeittausta. Jos minulla ei olisi tätä skeittauskanavaa, jolla pystyn edes jollain tapaa vaikuttamaan siihen, mitä kaikkea tuolla netissä pyörii ja mitä jengi ehkä jopa kelaa, niin seilaisin varmaan tästä länsimaalaisesta elämän reen vetämisestä jonnekin vähän eri aalloille lillumaan. Teot ratkaisevat, ja vain niillä pääsee eteenpäin. -No en ihan täysin Laminan leivissä, mutta teen niille kyllä paljon. Onko sinulla ollut joitain esikuvia videokuvauksen puolella. Kävin mm. Uudet tuulet, asioiden kyseenalaistaminen, uudet näkökulmat elämään ja hiljentyminen olivat enemmän kuin tarvittuja. Mutta kyllä jos sillä nuorisolaismielellä näitä pyörittelee, niin Misled Youth. Voi tehdä myös muiden kanssa duunia. Turhista haluista luopuminen, asioiden hyväksyminen ja ennen kaikkea ne omat teot vaikuttavat siihen, millaiseksi tämä suomiskeittaus menee. Olin viime talvena tosiaan neljä kuukautta Intiassa pyörimässä, olemassa, lukemassa, joogaamassa ja etenkin syömässä ihan övereitä kasvisruokia ja juomassa masala chaita. Kyllä se reissu oli tauko ihan kaikkeen. Toivon ainakin, että omat tekoni ovat vaikuttaneet enemmän kestävällä ja positiivisella kuin kuluttavalla tavalla. Tämän kesän pääproggis on noissa Asteen nettipätkissä. Jos saisit valita skeittileffan, jonka olisit itse kuvannut ja editoinut, niin mikä se olisi ja miksi. Kulissit kyllä murtuivat heti, kun alkoi itse tehdä leffoja. Kaikkea vähän coolia tai extremeä kokeillaan, mutta mistään ei oteta kiinni ja kavuta sinne ”vuoren rinteelle” katsomaan, että mikäs meno siellä kulissiverhon toisella puolella onkaan. Suomiskenen puolella nuo Teemun vanhat Lahden ajan leffat olivat kyllä kovia. Ja kyllä diggaan niin pirusti siitä, mitä noiden ITÄläisten päässä liikkuu – vai liikkuuko mitään. 17. Jos seuraa sokeana halujaan, niin silloin ne vibat ovat yleensä loppujen lopuksi niitä negatiivisia. Pat Duffyn kanssa kuvailemassa vähän Suvilahdessa Plan B:n uuteen leffaan. Intiassa oppi arvostamaan tätä suomiskedeystäkin ihan eri tasolla, koska tapasin siellä jonkin verran ihmisiä, jotka olivat ihan ulapalla elämästään eikä niillä ollut mitään, mistä pitää kiinni. Tekee vaan fiiliksellä! Mutta kuten sanoin, mitään varsinaista esikuvaa ei ole. Mutta jos skedeindustry tai kapitalismi muutenkaan ei nappaa, niin ei se sieltä sohvan pohjalta valittamalla tai karkuun juoksemisella parane. Työn alla se myös se “Abkhazia”-dokumentti. Ja oli myös tarve juosta omia pelkojaan päin. Omalla tavallaan tämä on vapaampaa. Sillä on loppujen lopuksi aika suuri vaikutus, että puskeeko ympärilleen niitä negatiivisia vai positiivisia viboja. Siinäkö se salaisuus. Tulee vanhat SD-roinat pihalle minileffana tai sitten yksittäispartteina, ja sitten on tulossa Asteen Tukholma-pätkä, joka käytiin kuvaamassa tuossa ennen juhannusta. Mikä on ollut tämän kesän pääprojekti. Ne leffat, jotka vaikuttivat silloin junnuna, olivat Zeron ”Misled Youth” ja Shortysin ”Fulfill The Dream”. Teen siis tällä hetkellä freelancerina duunia Laminalle ja muille. Turha haaveilu ja jossittelu ei vie mihinkään, ja mikään ei ole koskaan niin kuin “pitäisi” olla tai kuten on haaveillut. Minusta siinä mennään vähän metsään, että leffassa fiilistellään jotain tekijää eikä leffaa itsessään. Tein mainokset niille ainakin jo. Ja eiköhän minulla ole näpit jollain tapaa pelissä Hookupeissa taas, vaikka ei siitä mitään olla sovittu vielä. Olla osana tätä kaikkea. Dynaamista “Zero”-kuvausta, raju meininki, hyvät musat ja tosi simppeli ja toimiva rakenne. Ei tämä minulle ihan itsestäänselvyys ole; teen kaupallisia juttuja ja olen osaltani siten tukemassa tätä kapitalistista järjestelmää. Käytiin Samun, Mikin ja Ogin kanssa syvällä idässä viime kesänä
Viime kesänä, kun Puustisen kanssa oltiin kuvaamassa yhtä lainia hyvinkin pitkään, niin pääsin sellaiseen seesteiseen tilaan, joka kesti koko loppuillan. Ison ryhmän edessä yksin oleminen on tuntunut aina tosi epämukavalta, vaikka kyseessä olisikin ollut oman opiskeluajan luokkakaverit. Sitten puihin kiipeäminen erilaisen kuvakulman löytämiseksi on kyllä yksi niistä suurimmista iloista. Ossit-trilogiasta kaikki sai siis alkunsa. Sanoin, ettei minua kyllä kiinnosta, mutta kun olin ainut siinä tilanteessa, niin se antoi sen lukion yhteystiedot minulle, että antaisin ne jollekin, ketä tuo kiinnostaisi. Ei ole koskaan moiseen ollut kiinnostusta, eikä oikeastaan munaakaan. Ei ole kyllä mitään yhtä ja tiettyä; se koko kokonaisuus tekee siitä sen antoisan. Puhumattakaan, että pitäisi vielä opettaa. Etenkin laineja kuvattaessa tämä on tärkeää. Mutta puussa on sitä jotain. Nauroin vaan itsekseni, kun oli aika nätin näköistä. Sitten minusta tuli myös opettaja tuossa vuosi sitten. Yksi päivä, kun olin vielä koulussa, meidän yliopettaja tuli käytävällä kysymään, että kiinnostaisiko minua lähteä opettamaan tuohon naapurilukioon. Yksi antoisimmista jutuista on, kun oppii yhteisen rytmin kuvattavan henkilön kanssa. Muistan, kun kävelin tuon lähimetsän läpi asemalta kotiin, ja kaikki näytti tosi kirkkaalta ja selkeältä. Kyllä minä pääsääntöisesti yritän näillä skeittihommilla itseni elättää, mutta olen tehnyt pari kuvaus- ja leikkauskeikkaa tässä kesän aikana, että saan partaan sitä neljän viljan puuroa. On ne lehdet, puun pinta, muurahaiset ja liiton hyväksymä kuvausergonomia ja työturvallisuus…haha! Sieltä korkealta näkee maailman vähän eri näkökulmasta. Sitten tietenkin ihan vaan sellainen yksinkertainen asia, että kun vaan keskittyy yhteen asiaan niin hyvin kuin vain ikinä kykenee, niin silloin kaikki epäoleellinen häly hälvenee päästä ja parhaimmillaan kaikki käsitteellistetty / sanoihin ehdollistettu maailma häviää eli silloin on todellisessa hetkessä läsnä. Myös kaikki minkä päälle vaan voi kiivetä on jees. Mitä teet tällä hetkellä työksesi. Ihan pelkällä skedepuolella ei itseään elätä tänään. Nyt Lyyli jäi keväällä eläkkeelle, ja oli kyllä kunnia saada olla sen eläkebailuissa mukana. Fakie ollie - fakie smith. (2009) HKI HOOKUP kisakooste (2010, 2011 ja 2012) DC Skedekoulu (2011) Aste-, Lamina-, Klapi- ja ITÄ-nettipätkiä (2010 lähtien), joista mainittakoon nyt muutama erikseen eli ITÄ ”Midsummer fest 2012” ja Klapin ”Muusitour 2012”. Päivääkään en ole katunut – päinvastoin! Tämä on opettanut minulle tosi paljon, ja olen saanut kaadettua turhia egon kasaamia pelon muureja. Ja sitten näitä on ollut vähän sitä sun tätä, lyhyistä nettiklipeistä muutamaan leffaan. Tämä oli ihan ex tempore -juttu. Tosin vain pari kurssia lukuvuodessa. Mutta jos oikein listaa tekee, niin: LEFFAT Ossit: Fiasko (2000) Ossit: Legenda (2002) Ossit: Meil on munaa (2005) Hamara & Ossit: Lahti Leffa (2006) Dead for my homies (2007) King Mole Productions: Hyvässä seurassa (2010) Aste: 365° (2011) MUUT Hangup TV, Episode 13. Puoli päivää minä kuumottelin sitä lappua taskussa, kunnes tuli kela, että mitä minä voin tässä hävitä. Ei sillä, onhan se nättiä koko ajan tuolla muutenkin, mutta kun meillä ihmisillä on tapana kulkea laput silmillä märehtien mennyttä ja tulevaa – joita ei ole edes olemassa. Park session at Laune, Lahti. Tämän hetkessä olemisen tilan voi kyllä saavuttaa. Tuoko videokamera voita leivän päälle tällä hetkellä, tai onko tarkoitus tehdä siitä itselle täyspäiväinen työ. Mitä kaikkia skedeleffaprojekteja sinulla on tähän asti ollut. Kävin muuten itse kyseisen lukion 10 vuotta sitten, joten oli aika jännä fiilis mennä ensimmäistä kertaa opettajien huoneeseen, kun siellä oli pari tuttua opeakin vielä. Sillä on yksi suurimmista sydämistä ikinä! Mikä on antoisinta skedeyksen kuvaamisessa. Puhelin käteen, soitto ja seuraavalla viikolla olin opettamassa lukiolaisille elokuvakerrontaa. Se on aika pirun hyvä fiilis, kun molemmat osapuolet “surffaa samalla aallolla” eli tietää vaan miten mennä ja olla siinä toisen kanssa. Siistein juttu oli, että sen Kannaksen lukion sydän ja henki, Lyyli, joka on iltavalvoja/siivooja, tunnisti minut heti ja tuli halaamaan! Lukioaikoina kerran autettiin jätkien kanssa sitä kantamaan kaappeja, ja se heitti meille 100 markkaa ja sanoi, että menkääs pojat Paavola-pubiin bisselle
Sitten on ollut myös akillesjänteen ja polvien kanssa ongelmia liiallisen rasituksen takia. Kannattaa pitää siitä omasta olemuksestaan huolta, eikä antaa halujen viedä sitä epätasapainon suuntaan, jos siellä ei ole kerran hyvä olla. Sen olen hyväksynyt omalla kohdallani jo aikoja sitten, että ei minulla fysiikka kestä skeittausta, ja vielä vähemmän sen kuvausta – etenkään tuolla nykysetupilla, joka fisuineen painaa neljä kiloa – ilman että pidän itsestäni huolta! Kunnossapidon aloittaminen voi aluksi olla vähän vaikeaa, jos muut nauravat vieressä ja vittuilevat. Sama kuin salilla käyminen. Kotijumpasta oli apua, mutta vaikea pitää kiinni. Faija on sanonut minulle ensimmäisen kerran varmaan jo 10 vuotta sitten, että potkuttele toisinpäin myös, mutta eihän sitä silloin kiinnostanut. Hyppäsin ylhäältä laiskan ollien siihen vanerille, ja kun se ei tietenkään ollut koko gapin mittainen, niin sehän jäi hanguppiin ja sieltä tultiin olkapää edellä alas. Kuvannut olen aina molemmilla käsillä, mutta tietty enemmän oikealla. Jos joku pysyy kunnossa venyttelemättä, syömällä Evitamiineilla kuorrutettuja eineksiä ja juomalla kaljaa ja pystyy silti skeittaamaan hyvin, niin se ei meinaa sitä, että sä pystyisit myös! Aika pitkälle pääsee jo, kun kuuntelee omaa kroppaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Joogassa ei pelkästään huolleta kroppaa fyysisesti, vaan henkisesti myös. Kiitos, Teemu Korhonen, avusta, neuvosta ja eteenpäin potkimisesta! Kii- ” Se on vaan suomalaiselle miehelle niin saatanan noloa, jos ei ole kuin muut ”. Kiitos mummille taloudellisesta tuesta. Siitä tuli heti sellainen olo, että tämä on se oma juttu. Rasitusvamma nyt menee ajallaan ohi, mutta sitten tuon selän kanssa on saanut tehdä ihan töitäkin pitääkseen sen hyvässä kunnossa. Nykyään vittuilu on jäänyt vähän vähemmälle, ja jengi on alkanut kai tajuta vähän, mistä tuossa on kyse. Kiitos ja kumarrus kaikille niille, joiden kanssa tässä on vuosien varrella saanut skeitata yhdessä, joita on saanut kuvata ja jotka ovat auttaneet tavalla tai toisella. Tuli ostettua parempia pohjallisia, laitettua vasempaan kenkään extrapohjallinen, käytyä OMT-fysioterapiat ja tehtyä sieltä saatuja jumppia kotona. Vantte Lindevall vaikka joogalla tai ihan vaan istumalla hiljaa jalat ristissä blankkoa seinää tuijottaen. Jätkä on melkoinen joogi sen suhteen. Minkälaisia kokemuksia itselläsi on, ja minkälaisia neuvoja tarjoat niiden ehkäisemiseksi. Kyllä itsekin sitä vittuilua olen kuunnellut, kun olen milloin pitänyt kengännauhat kireällä tukeakseni nilkkoja (ryhti lähtee nilkoista asti) ja milloin venytellyt oudoissa asennoissa, joogasta nyt puhumattakaan. Mulla meni selkä ekan kerran jumiin 2000 kesällä, kun sitä Fiaskoa kuvattiin. Slammäsin yhdessä gapissa, johon oli laitettu vaneri ”ditsiksi”. Se on vaan suomalaiselle miehelle niin saatanan noloa, jos ei ole kuin muut. Nyt viime vuonna opettelin vihdoin potkuttelemaan svitsinä kaikki matkat – ihan vaan kropan tasapainon vuoksi. Kiitoksesi ja terveisesi vielä loppuun. Sitten löysin tai siis uskalsin viimein mennä kokeilemaan astanga-joogaa reilu vuosi sitten. Neuvona tässä siis varmaan, että mikä se oma juttu onkaan, niin siitä kannattaa sitten vaan pitää kiinni tai paremminkin siitä kannattaa tehdä osa elämää, niin silloin ei ole ”taas pakko” tehdä sitä, vaan sitä saa tai paremminkin on kykenevä tekemään sitä oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Vedin sivuskorpionin, jonka jälkeen minulla onkin sitten ollu enemmän ja vähemmän selän kanssa ongelmia. Puoli vuotta on joutunut aikoinaan pitämään taukoa, kun hyvä että pysty kävelee ilman kipuja. Pari palikkaa loksahti muutenkin tuohon aikaan kohdilleen elämässä, niin se edisti vielä lisää sitä fyysisen ja henkisen tasapainon kehittämistä ja ylläpitämistä. Videokuvaamisessa tulee varmasti kaikilla jossain vaiheessa vastaan se perinteinen niska- / ja/tai selkäkipu. Ei vaan lähde, jos siinä ei ole mieli samalla mukana. Kiitos Jari Lindevall, että lainasit minulle VHS-kameran, jonka palautin kiittämättömänä nuorisolaisena etsin toisessa kädessä
Kiinnostuneille tiedoksi, että Vanten kalustona toimii Panasonic AC160, Century Xtreme HD Fisheye ja Litepanels MicroPro -valo. Kalustolla on kokoa, lautaa ja linssiä myöten. tos, Pete Ruikka, että olet jeesannut kaikin puolin, että minulla on ollut housut jalassa, kamerassa kasetteja ja editti kuumana. Kiitos, Miki Tähtinen: sinun perässä pysyminen kameran kanssa on jo yksi saavutus. Kiitos, Juhani Salo, että olet mahdollistanut työskentelyn Importille! Kiitos, Anssi Paukkunen, että aikoinaan otit minut “työharjoitteluun” Hangup TV:lle ja muutenkin olet luottanut tekemisiini tarjoamalla projekteja. Kuvauslauta on Antiz 8,5”, leveet 159 Indyt, kolmet korotuspalat ja renkaat on 65mm / 75A. Kiitos, Samu Karvonen, hyvistä reissuista, kämpän jakamisesta, kaikesta jeesistä ja kuvauskuvakulmieni kyseenalaistamista ja ohjaamisesta! Kiitos Lahti, 15170, Api, Jurmu, Poppa, Team Ahti / Outo posse, Tommi Vilppola, Tossu, Toni Vallasjoki, Lucas Fiederling, Tommi Puustinen, Samuli Ronkanen, Eesu Lehtola, Janne Ahvenlampi, Toni Majaniemi, Jonne Heinonen + DC skedekoulussa vierailleet skeittarit, Kemppu, Jonne Nurmela, Kirill Korobkov + veljet Venäjältä – ja kiitos kaikille niille, joilta olen saanut niitä positiivisia ja myös niitä negatiivisia mutta rakentavia viboja. Kiitos, faija, että olen saanut olla ja tehdä mitä haluan ilman paineita siitä, kuka olen tai mitä minusta tulee! Kiitos, Timppa Salminen ja Anna Polkutie! No one gets there alone!
VHS-klassik Vuosi: 1998 Tekijä: Juha Pönkänen Vetäjät: Sami Ruotsalainen, Hugo Lankinen, Ande Kaarto, Tuukka Uosukainen, Tuukka Termonen, Niklas Nuppola, Juha Pönkänen. Leffassa ja sen vetäjien skeittauksessa näkyy selvästi vuoden -96 Eastern Exposure -vaikutukset. Eli pari leffaa kesässä. SHOW SKATEBOARDS – Keep the faith (1998) Arvioitaessa suomalaisen industryn ja lafkojen historiaa on hyvä muistaa, ettei Control ollut suinkaan ainut lautoja Statumin jälkeen ulos puskenut firma. Nimetty Jason Dillin A1-meats partin takia tai jotain. ”Termonen oli siihen aikaan Ponkesissa duunissa, ja sitä kautta niiden taustafirma Universal Exes päätti tehdä Show-lautoja. Pönkänen muistelee: ”… yh’täkkiä oltiin kaikki palaverissa Ponkesin Larun toimistolla, ainoo mitä muistan siitä miitistä, että keskusteltiin että leffa pitäisi saada kevääksi ulos. Alle täysikäisen Arton skeittaus on huimaa katsottavaa: pitkiä fiftareita pitkiin pyöreisiin reileihin – sekä Seinäjoen Torikadun ranit ovat varmaan sairaimpia, mitä siellä on koskaan tehty. en muista.” Leffa itsessään oli Pönkäsen alaa, jolla oli jonkin verran aikaisempaa kokemusta leffan teosta. Muistaisin, että Ravintola Kannaksen 10 markan tuopeilla oli osansa tässä prosessissa”, muistelee myös Show:lle vetänyt Niklas Nuppola. -93 tuli eka kunnon leffa Wandering Wisdom, jonka orkkis on ikävä kyllä kateissa. Se päätti kasata tiimin, kun se keksi tuon Show-nimen. Leffan teko syntyi spontaanin laskelmoidusti. ”Sen leffan ekassa versiossa oli myös Arton partti, jota siinä lopullisessa ei enää ollut, kun Arto meni Controlille”, muistelee Nuppola. Siihen aikaanhan Control oli ainoa kotimainen lautamerkki, joten tilausta olisi kyllä ollut. Silloin oli varmaan marras/tammikuu. Arton partti alkoi kuitenkin elää omaa elämäänsä ja on osittain ollut nostamassa Shown kulttimaineeseen. Sitten mutsi ja faija päätti muuttaa Lohjalle ja seuraava leffa Summer People kasattiin jossain Lohjan videopajassa. ”Joo onhan ekat kasailtu kaksilla VHS:llä -90 paikkeilla. Niistä dekeistä ei tullut sellaisia kuin piti ja tiimin sekä Ponkesin kiinnostus jotenkin lopahti ja koko homma kuihtui pois aika nopeasti. PHX paidassahan ite suurimman osan partista skedesin... oliko edes SHOW paitoja... Sit -95 pääsin Käpylän amikseen, jossa kasasin ekaks Paranormaalista oman version koulutyönä ja sit Show:n sen jälkeen.” kertaa Pönkänen omaa filmografiaansa. Leffan voi nähdä ainakin Pönkäsen Vimeo-sivuilla osoitteessa http://vimeo.com/johnnypo/. Osa partin jutuista, kuten frontside rokkari Makkaratalon edesmenneeseen hänkkään, nähtiin sittemmin myös Controlin Teensissä. Mä taisin olla ainoa joka veti niillä ja niitä riittikin pitkäksi aikaa, kun ei ne muille kelvanneet. Koko homma oli varmaan vajaassa vuodessa ohi. Nuoren Arton parttiin liittyy myös elokuvaa leimaava erikoisuus. Olivat sitä mieltä että koulut loppuu ja silloin niit menis kaupaksi. Loppujen lopuks tuli ulos varmaankin syksyllä... Ehkä siihen oli muitakin syitä, että se ei ikinä oikeastaan kunnolla lähtenyt; mä en niistä osaa sanoa. Lankinen ja Duke skeittaavat leffassa ehkä parhaiten kuin koskaan. ”Tiimissä oli Termosen lisäksi Duke, Vassinen, Ande, Ruottis, Lankinen, Pönkänen, Arto ja meikäläinen.” Leffassa vetävistä ainakin Duke ja Lankinen olivat Ponkesissa aikoinaan töissä, ja niin myös Shown puuhamies Termonenkin. Flättiparrua sekä päälisin puolen rehellistä streetvetämistä. Paikotellen aika raffiakin menoa, kuten esimerkiksi Ruottiksen jutuissa. Teksti: Joonas Pulkkinen Kuvat: Sami Välikangas S how oli Termosen idea. Näin mä sen muistaisin”, kertaa Nuoppola. Ekan leffan nimi oli jostain syystä ”Dilli”. Kasasin ”leffan” aina kun kassut oli kuvattu täyteen. Niitä lautoja tehtiin ainoastaan yksi erä ja mä muistan, että tiimiläiset ei digannu niistä laudoista. Pääkaupunkiseudulta yritti ponnistaa myös Show-niminen lafka
Juokse jo tutustumaan! Daily: 79€ (vas.) Mason: 85€ (oik.) 24 adidas Se on kuulkaas syssy nyt, joten on jo aika heittää ohutta rotsia niskaan. TUOTEPUFFIT Nike Sb / P-rod 7 P-rodin pro-mallien määrä alkaa lähennellä jo pro-mallien kaikkien aikojen ennätystä, ellei jo ole. 85 €. Deklinelle on saatu vihdoin ja viimein Suomeenkin maahantuonti sekä jälleenmyyntiä. Tämän lisäksi laaja valikoima oheissälää. DEKLINE Tämä on fiiliskamaa jos jokin. Mene ja tutustu lähimmässä alan myymälässä. Merkkiä saat ostettua tällä hetkellä ainakin Laminan nettikaupasta ja Kampin myymälästä. Leveyksiä löytyy 7,5”–8,5” lautaan sopivia, sekä matalia että korkeita. Se, että Wes Kremer ja Vincent Alvarez skeittaavat näillä, kertoo, että nehän toimivat! Omasi löydät Union Fivestä hintaan 24 € / kpl = 48€/Pari.. Adidas tarjoaa tähän helpotusta upealla syystakkimallistollaan; nämä kyseiset Silaksen omaa mallistoa. Kengästä tulossa myös vulkki-malli. Tämä seitsemäs pro-malli on selkeä muunnos matalasta Dunkistä, ollen vanhaan SB Low Dunkkiin verraten lähempänä kapeata alkuperäistä ei-skede low dunkkia. P-rod 7 on tekninen ja erittäin tyylikäs cup-sole. Silas wind jacket: 79€ (vas.) Silas lifestyle jacket: 149€ (oik.) Royal Trucks Onhan meillä muitakin vaihtoehtoja, kuin klassiset Independent ja Thunder – nimittäin vähintään yhtä klassista kamaa ovat Royalin trukit
kiksit. Katso filmi Eerosta samsung.fi/eero Älykkäät toiminnot ja tarvikkeet, jotka tekevät elämästä hauskempaa. kerran 12-vuotiaana. Milloin pääsee taas rinteeseen. Samsung Hub Esim. Olisiko tuossa Eerolla onkin puhelin jatkuvassa käytössä: hyvä hyndä. viestit, sähköpostit… Spotdigger kertoo parhaat Ammattilaisenakin Eero saa yhä lautailusta laskupaikat ja musiikki vie oikeaan mielentilaan. Premium Audio Dock* Järeään äänentoistoon. Jos ne onnistu- ammatti tuntuu edelleen hauskalta vat, ne ovat hyvää viihdettä. S View Cover* Suojaa näyttöä, muttei peitä ilmoituksia näkyviltä. Jos ne epäonnistu- harrastukselta. jokin uusi trikki. musiikin ja elokuvien sisältöpalvelut löydät täältä. No, ne ovat edelleen hyvää viihdettä. Kukaan lautailijahan ei osaa Harrastuksesta tuli ehkä ammatti, mutta niitä kaikkia. Mikään ei ole sen parempaa, kuin oppia Homma siis toimii, eikä Eerolla ole valittamista. *Myydään erikseen.. Lopulta rakkaasta harrastuksesta kuva-applikaatiot, sosiaalinen media, teksti- tuli ammatti, joka vie Eeroa ympäri maailman. Hyppyjä kuvataan. Ei mennyt kauaa, kun Ja kuvausmateriaalia jaetaan netissä ja puheli- kaikki ajatukset jo pyörivät laskemisen ympärillä: mitse sekä kavereiden että fanien kesken. ”Ammattilaisuus ei ole vienyt lautailusta lapseniloa.” Eero Ettala Lumilautailun ammattilainen Uusia mahdollisuuksia jakaa hauskanpito Eero astui lumilaudan päälle ensimmäisen vat, niin... Wireless Charger* Lataa puhelimesi ilman johtoja
Lehdestäkin tuttu valokuvaaja Arto Ekman iski päänsä yhteen yhdessä Fredu Sirviön ja Eero Ettalan kanssa, ja täten ukot lanseerasivat iloksemme uuden tuotteen. Tälläistä painojälkeä tuottaa Black Eye. Toimitus suosittelee. Lisätietoa tuotteesta: facebook.com/blackeyelens, instagram.com/blackeyelens blackeyelens.com 26. Kuvattu Samsung Galaxy S3 -puhelimella. - magneettilinssi älypuhelimiin Black Eye -linssi on uusi tulikuuma tuote suomesta. Black Eye on älypuhelimeen magneetin avulla kiinnitettävä kalansilmälinssi ja se soveltuu useimpiin älypuhelimiin mahdollistaen erittäin hyvälaatuisen skedekuvauksen älypuhelimella. TUOTEPUFFI Laitetaan nyt linssi kerralla kunnolla testiin. Linssin avulla kuvaa videomatskut ja skedekuvat helposti ja nopeasti. Black Eye on juuri kasaamassa skedetiimiä, ja huhujen mukaan asia on pistetty vireille mm. Josef Scott Yattan ja Perus Crewin kanssa. Black Eye -linssi on saatavilla useimmista skedekaupoista, ja voitkin käydä kysymässä niistä itsellesi mustaa silmää. Hinta & laatu kohtaavat
Muistan, että tuli fiilisteltyä silloin sitä, että vanhushan puskee niin hiton hyvin, ja se pätkä sai siirtämään omaa ”parasta ennen” -päiväänsä vuosilla eteenpäin. Real to Reelin tullessa ulos homma oli taas ihan uudella levelillä. Siitä sitten muutaman vuoden päästä katseltiin Realin Kicked Out of Everywhere -leffaa, jossa meininki oli vähintäänkin yhtä randomia kun edellä mainituissa mainoksissa. Muille paitsi Gonzille lisäporras oli turha, mutta Gonz käytti porraskurbia oikein ja grindasi etutrukilla yläkurbiin ja samaan aikaan takarukilla alempaan. Timi Valo Youtubessa oli sellainen Video Daysin aikainen ”Blind In Paris” -pätkä. Todellisuudessahan Gonz ei ollut edes NIIN vanha. Tuli katsottua useasti; hämmensi oikein mukavasti. Photo: Gabe Morford ADIDAS x GONZ Photo: Skin Phillips 15 VUOTTA Gonzin ja Adidaksen yhteinen taival on kestänyt 15 vuotta, minkä kunniaksi Adidas julkaisi fiiliksiä nostattavan partin ja järjesti näyttelyitä pitkin Eurooppaa. Se näytti yhtä paljon willyltä kuin salad grindiltä.Temppu oli luonnollisin valinta siihen mestaan ja kiteytti street-skedeyksen idean. Lafkan kuvakkeet pomppasivat aina silmään, vaikkei nuorimies tajunnut niistä juuri mitään, sillä sen verran spessuja ne olivat. Me kyselimme vähän suomalaisilta skeittaajilta ajatuksia ja muistoja Gonzista, sillä miehen skeittaus on varmasti vaikuttanut jokaisen skeittaajan näkemykseen skeittauksesta tavalla tai toisella. Muistan, että ei sitä pätkää ottanut ”parttina”, vaan se oli enemmänkin joku dokumentaatio. Sen lopussa Gonz, Jason Lee ja Danny Way puskevat kurbia, jossa on kapea porras kyljessä. Pete Ruikka Ensikosketus Gonziin tuli aikoinaan varmaan 60/40:n mainoksista Thrasheristä
Toinen on laiskan miehen ollie. Temppu, joka on kyllä jäänyt vahvasti mieleen, on nollie bs 50-50 siihen punaiseen kurbiin. Minulle tuli New Dealin Useless Wooden Toys ja Anssi sai Blindin Video Daysin. Toni Hynninen Kun näin ekan kerran Video Daysissä Gonzin pätkän -91, niin osa tempuista (switch & nollie) olivat sellaisia, ettei tiennyt mitä tapahtui, ja piti muutaman kerran kelailla VHS-nauhaa, että tajusi kyseisen tempun. Gonzin partti Blindin Video Days -leffassa on yksi eniten koskaan katsomistani skeittiklipeistä, ja kyseinen leffa menee helposti all-time top 5 -listalle kaikista skeittileffoista koskaan. Gonzin taide, grafiikat, olemus, skeittaus, partit tai mikään muukaan ei liity mihinkään näistä olemassa olevista skeittauksen genreistä hesheistä puulijätkistä räppeihin kurbiskeittaajiin. 29. Mikko Kempas Gonzin vaikutuksista voisi kertoa useammankin lauseen, mutta mainitaan kolme. Se on totta se jos joku; tee, nauti, ole itsesi – tämä on vain skeittausta ja elämää. Gonz, Ray Barbee ja Tommy Guerrero ovat minulle ne herrat, jotka ovat eniten koskaan vaikuttaneet skeittauksen saralla ja paljon myös sen ulkopuolella. Ja jos se itse skeittaus ei päräyttänyt tarpeeksi, niin ainakin Real to Reelin pätkän lopussa ollut yksinkertainen viesti teki sen: ”My age has nothing to do with how much fun I have”. Gonz on legenda. Ensimmäisenä se, että Video Daysin partti sai nuoren pojan tajuamaan, että jazz ei olekaan vain vanhojen pierujen outoa musiikkia vaan aivan loistavaa kamaa. Muistan kun etsittiin samanlaista kurbia Suomesta (kuten muitakin jenkkispotteja), mutta lopputulos oli aika kaukana. Kolmas on Gonzin ”genrettömyys”. 10 cm. Säätiksen alin rappunen sopii hyvin. Näin vanhana ja raihnaisena about parasta mitä skeitillä voi tehdä on löysä ollie, missä et yritä edes suoristaa lautaa etujalalla. ”Some damn good jazz” -biisi selvisi tosin vasta monta vuotta myöhemmin, aikana ennen internetiä, täysin tuurilla kirjastosta löydetystä levystä. Vielä tänäkin päivänä yritän välillä kyseistä temppua; tosin kurbin pitää olla max. Gonzissa ja Gonzin skeittauksessa tiivistyy vain skeittaukselle sataprosenttisesti ominainen ajaton tekeminen ja maailma. Vieläkin saan parhaat skedefiilikset kyseisestä partista! Paljon on noista mainingeista koetettu ammentaa omaan toimintaan vuosien varrella. Gonz on 100% skeittaus. Muistan myös elävästi Gonzin maailman hienoiten tweakatut mellakat ja läskit varial transferit Helsingin jäähallilla, kun hän vieraili Suomessa joskus kauan sitten. Tämä ei varmaan ole varmasti ihan pelkästään Gonzista johtuvaa, mutta omassa mielessä sellainen takakenoinen ollie kaivonkannen yli tai pyriksen kulmasta yhdistyy vahvasti ensimmäisiin mielikuviin Gonzista ja tuntuu aina yhtä mahtavalta vuodesta toiseen. Antti ”Lede” Lehtinen Muistan aina, kun kävimme Savonlinnassa siellä vielä silloin asuneen Anssi Paukkusen kanssa ostamassa paikallisesta Urheilupirtti-liikkeestä sinne juuri saapuneet uudet VHS-skeittileffat. ADIDAS x GONZ Photo: Sem Rubio tuon pätkän tullessa ulos, ja nykyäänhän nuo 35 vuoden tienoilla olevat ukot hyppivät alaviistoon 10 vuotta itseään nuorempien tahtiin. Vieläkin kaivelee tuo jako, heh
Osallistujia oli ainakin mm. Inkiväärinaama psyykkasi itseään keihäänheittäjä Seppo Rädyn valjas-. Skotlannista, Britanniasta, Turkista, Iranista, Tuurista, Norjasta, USA:sta sekä Espanjasta. Onneksi sentään viime vuoden mestarin eli Kärän Pohkeiden (GBR) hallussa ollut Flinkin Parkin (FIN) suunnittelema sävähdyttävä kiertopokaali löysi tiensä Laminan näyteikkunasta komeilemaan palkintopallin päälle. Pizzaboksin pahviin kirjoitti nimensä yhteensä 43 rohkeata osallistujaa, joka on uusi osallistujaennätys! Yleisöäkin vaikutti olevan edellisvuosia enemmän. WAMMA RACE 2013 / 29.6.2013 Wamma Race 2013:n salamyhkäinen suunnittelukokous pidettiin kesäkuun toisella viikolla Sodankylän elokuvajuhlilla. Wamma Race -lippuakaan ei ole näkynyt sitten vuoden 2011. Micheal Budigoffin (ESP) räppivinyyliklassikot soivat uljaasti lämmittelyjen aikana, kunnes DJ Jaffa (PUB 26) sekä DJ Hesa (BONGOROCK) hyppäsivät puikkoihin Michealin ryhtyessä racing-hommiin. Mikkel Kuunarssonin (FIN) henkeäsalpaava alkupuhe sekä DJ Hesan tunteikkaat selostukset kuultiin myös englanniksi, koska kisakaarti oli niin kansainvälinen. Moni olikin hieman ihmeissään saapuessaan paikalle jommankumman tapahtuman perässä. Erikoisuutena mainittakoon historiallinen neljän ”gingerin” osallistujaryntäys, joita edustivat Inkiväärinaama (GBR), Angus McGyver (GBR), Oranssi (FIN) sekä Pikku-Ginger (FIN). Alex The Great (GBR) ajeli yhden lähdöistään puhelimessa puhuen ja olutta juoden. Waakku SomiTec-firmasta oli järjestänyt paikalle uuden spektaakkelinomaisen lähtö- ja maaliintuloportin sekä palkintopallin, sillä parina vuonna palvellut portti sekä upea kolmetasoinen palkintopalli olivat mystisesti kadonneet. Tämä positiivinen asia taisi johtua siitä, että Suomen hilseisin skeittilehti, Hai Jump, sattui järjestämään samalle päivälle samaan paikkaan päräyttävän viidennen numeronsa julkistusjuhlat. Palaverissa ei palaveroitu hirveämmin mistään, mutta eräänä lauantaina Wamma Race kuitenkin taas tapahtui – ja siitä kehkeytyi huikea menestystarina. Ajot pääsivät vauhtiin auringonpaisteessa, vaikka kaikissa sääennusteissa luvattiin sadetta ja jopa ukkosta. Kun saatiin piuhojen avulla pakettiauto käynnistettyä ja Skeittiliiton aggregaatti ja äänentoisto sekä Pub Magneetin levysoittimet Wammaparkkiin roudattua, Wamma Race 2013 saattoi alkaa. Mukana oli runsaasti vakuuttavan kuuloisia osallistujia kuten Jää Jii (FIN), Dick Fagner (USA), Juha Kankkunen (FIN), Perset (FIN), Siviilikriminaali (FIN), Vesa Keskinen (TUURI), Nyt menee tre (SLP), Disco Dave ”The Legend” (GBR) sekä Saddam Hussein (IRAN). Aika-ajoista kehkeytyi kaikessa huippu-urheilijuudessaan ja koomisuudessaan unohtumaton spektaakkeli
Jossain välissä iltaa Keefer (FIN) sekä joku toinen sanaseppo heittivät ilmoille myös muutamat freestyle-riimit. Ainut naisosallistuja Virpi (FIN) potkutteli aika-ajonsa mongona ja flipauttelemalla. Oranssi pyrki aggressiivisesti Ole Gunnar Solskjaerin rinnalle alkusuoralla juuri ennen 180 asteen shikaania, mutta menetti ajokkinsa hallinnan ja joutui maistamaan asfalttia. Ankeriaan sähköisyys ei kuitenkaan aivan riittänyt, vaan voittajana maaliin selvisi tiukasti johtoasemansa pitänyt Ole Gunnar Solskjaer. Kutkuttavan jännittävistä ja uskomattoman kovatasoisista semeistä tiensä finaaliin selvitti neljä mestariehdokasta: T8 (FIN), Ole Gunnar Solskjaer (SLP), Reijo Ankerias sekä Oranssi. Kaikenlaisia suuruudenhulluja suunnitelmia on jo ilmoilla, ja voittajan on huhuttu pääsevän aurinkolomalle Las Palmasiin. Samalla alkoivat livemusiikkiesitykset, jotka nostivat Wamma Race 2013:n huippu-urheilutapahtumasta myös korkeakulttuuritapahtumaksi! DJ Spacelegs veti häiriintyneen keikan suuren Tupac Shakur -kankaan edessä ja keräsi eteensä haltioituneen yleisön. Runsaskolarisen Wamma Racen kruunasi huumaavan finaalin kolariloppukliimaksi. reilut 80 kaljaa, kruiseridekin, t-paidan sekä perinteisen Wamma Race -kultamitalin. tamalla ”karjumalla voittoon” -tekniikalla sekä valmensi Angus McGyveria tämän aika-ajossa perässä seuraten. Loput vetäjät taistelivat B-finaalin voitosta, jossa voittajalle palkintona oli yksi olut. Oranssi (FIN) 5. Radalla nähtiin myös ensimmäistä kertaa koira, muttei sentään vetojuhtana, sillä se olisi ollut epäreilua muita osallistujia kohtaan. Lauteille hyppäsi yhden biisin ajaksi myös kuuma tyttöräp-duo Sofa, joka kehui race-kansaa ”hottiksiksi”. Korkeushyppykisan aikana livemusiikista vastasi Aprox, joka siivitti hyppelykisan tunnelman korkealle digitaalisen noisen ja triphopin sekoituksella. Reijo Ankerias lensi katuun heti ensimetreillä jatkaen kuitenkin heti matkaansa. Korkeushyppykilpailu sattui sopimaan Wamma Racen oheen kilpailulajina loistavasti, joten tänä vuonna nopeuden, voiman, taktiikan ja röyhkeyden lisäksi päästiin kilpailemaan myös hyppykorkeudessa. Hän saapui loppusuoralle pauhaavan huutomyrskyn saattelemana. Oluttölkkejä, olutta sekä ihmisiä lenteli ilmassa. Korkeimman hai jumpin kuninkuuden ja Hai Jumpin vuositilauksen vei T-1000 tuloksella 132 cm, joka on melko KÄSIT-TÄ-MÄ-TÖN pomppaus! Kokeilkaapa itse päästä samaan. Osa kilpailijoista oli tosin tähän mennessä jo kadonnut kilpailualueelta tai joutunut ylikuntoon, joten joissa- kin heateissa oli vain kolme vetäjää. Ensi vuonna juhlitaan Wamma Racen kymmenettä juhlakisaa. Kymmenessä vispaamalla vedettävässä pudotuspeliheatissa jatkoon pääsystä kilpaili 4–5 racettajaa per lähtö aiempien vuosien 3–4 racettajan sijaan, koska osallistujia oli niin runsaasti. Ole Gunnar Solskjaer (SLP) 2. T8 (FIN) 4. Kun kaikki osallistujat olivat vetäneet kaksi aikaajoaan, siirtyi järjestäjäporras jakamaan vetäjiä aika-ajojen aikojen perusteella pudotuspelilähtöihin. Huonoimman ajan, 57,1 sekuntia, porhalsi Disco Dave ”The Legend” (GBR), eikä Dave saanut mahdollisuutta parantaa aikaansa, koska sammui ennen toista kierrosta. Lähdöistä kehkeytyi varsinainen romurallinäytös ja rata täyttyi välittömästi oluesta, verestä, hiestä ja kyyneleistä. Kenno (ESP) 31. Reijo Ankerias (PRS) veti maaliviivalla huikaisevissa kyydeissä nollie heelin, minkä vuoksi hänet olisi voinut palkita yhdellä miinus-sekunnilla. Reijo Ankerias (PRS) 3. Semifinaalipaikkaan näistä lähdöistä pääsi käsiksi kustakin lähdöstä kaksi nopeinta ja röyhkeintä vetäjää eli yhteensä 20 kilpailijaa. Hän taisi olla ainoa, joka ländäsi aika-ajojen aikana jo muotiilmiöksi muodostuneen maaliviiva-tre-flipin. Kiertopokaalin lisäksi voittaja sai kotiinviemisinä tai hyvässä seurassa nautittavaksi ainakin n. Parhaan ajan itselleen kaahasivat Kenno (ESP) sekä Ruskea Liivi (USA) samalla ajalla (20,6 sekuntia). Kisassa nähtiin hurjia suorituksia riman flipillä alituksen lisäksi. Ole Gunnar Solskjaer sai roiman etumatkan muihin, kun T8 vielä kaiken kukkuraksi törmäsi radalla levyttävään Oranssiin. Sisuuntunut Reijo Ankerias ohitti maassa makaavan kaksikon renkaat vinkuen ja antoi Solskjaerille vielä kunnon vastuksen. Racevaliokunnan puolesta kiittäen, Juice aka Six Million Ways To Die Choose One Tulokset: 1. Ajanottajana toimi kisailun tällä kertaa väliin jättänyt alkuperäisen Wamma Race -valiokunnan edustaja Jasser Arafat (MURSU). Kaaoksesta ensimmäisenä tutisevan maaliportin lävitse ajoi kaksinkertainen Wamma Race -hopeamitalisti Kenno. Dj Spacelegsin keikan jälkeen kisa-areenalle tuotiin The Stainless Steel Ratin faijan rakentama Hai Jump -korkeushyppyteline. Wamma Race -väki hajaantui pelaamaan jälkipelejä ja jatkamaan juhlahumua erinäisiin kuppiloihin ympäri Helsinkiä. Kemptonin (FIN) uskomattomasta rataennätyksestä jäätiin siis n. Seuraavana päivänä paikkoja kolotti sopivasti. Maaliviivan ylitettyään kannatusjoukot nostivat uuden Wamma Race -voittajan kultatuolikulkueeseen, jonka remakka kuului varmasti Eiraan saakka, jonne kiertopokaali Solskjaerin mukana vuodeksi menee. 1,5 sekunnin päähän
P: Ketä siinä tiimissä oli silloin. P: Joonas ei ole sieltä päin kotoisin. J: Sieltä tuli jotain vaatetta ja perussetuppia. J: Joonas on Keravalta. Hessu saattoi olla sellainen, että siltä ostin joitain lautoja ja jotain juttelin. Siellä oli ollut jo Pönkänen ja Havis. P: Ketä muita sielläpäin silloin puski. Oliko Siltasen Janne sieltä päin kotoisin. J: Taisto ja Joni molemmat. J : Ei, vaan kyllä Funster oli ollut jo pidempään. Se oli aika vaikea päätös, mutta päädyin kuitenkin vaihtamaan Union Fivelle ja Controlille. P: Muistatko, ketä Controlilla oli silloin. Hessu lähestyi minua jossain vaiheessa Controlin suhteen. Sitten, kun oli noita kovempia mainitsemiani jätkiä, niin meillä oli parkki siellä kuitenkin, niin oli niitä vetämässä. Jassu tulee varmasti jäämään Suomen skedehistoriaan skeittaajana, joka on vetänyt todella isoja juttuja täysin omalla levelillään. J: Jotain sellaista; olisiko ollut 2000 tai 2001. Niitä sitten ihmetteli. Taisto lähestyi minua vissiin jossain lähijunassa, kun olin palaamassa Koivukylään joltain sessareilta Helsingistä ja pyysi käymään kaupalla. J: Varmaan saippuarenkailla varustetun laudan sain joskus -87. P: Oliko Juice ja Joonas Tietäväinen silloin jo kuvioissa. J: Siinä oli silloin minä, Joonas, Havis ja Stinde. J: Kyllä. Siitä se lähti. P: Tutustuitko niihin jo silloin. Kunnolla varmaan joskus -91. P: Koivukylästä sen verran vielä, että millainen se 90luvun alun meininki siellä oli. J: Se tuli heti Naomin jälkeen. P: Olitko itse siellä loppuun asti tekemisissä. Todisteena tästä käy esimerkiksi Controlin Helistä Jassun partin alusta löytyvät yritykset ollata Olympiaterminaalin hänkän yli. J: Se tuli itsellekin vähän positiivisena yllätyksenä, että Taisto taisi mainita siitä, että tässä olisi tällainen kenkädiilimahdollisuus . En muista milloin se on aloittanut, mutta se taisi harrastaa aikaisemmin jotain uimahyppyjä. Oli se kova skene, mutta ehkä erilainen verrattuna joihinkin Espoon ja Helsingin skeneihin. Temppu on otettu kahdesti osaksi Helsinki Cupin tehtäviä, mutta toistaiseksi edes haastajaa ei ole löytynyt. Joonakseen tutustuin SM-skaboissa -95. J: Joo, Siltasen Janne ja Kimmo Lindeman, ja sitten oli tietysti noita kovia vetäjiä jotka pörräsivät Sokevalla. Completea. Mutta kyllä kaikki liittyi jollain lailla skeittaukseen. Lämminhenkinen ihminen. Millaiset muistot sinulle jäi Häivölästä. Ja Hakki veti itse asiassa kanssa Funsterille, ja jotain muuta jengiä. Se lopetti joskus 2001–2002. P: Miten nuo sponsorikuviot. J: En. P: Teittekö jotain muuta kun skeittasitte. P: Millaiset muistot sulle jäi Naomista. Pulkkinen: Olet Koivukylästä alunperin. P: Funster aloitteli silloin toimintaansa. J: Hyvät, todella hyvät. Teksti: Pulkkinen Kuvat: Pulkkinen, Antton, Deeli Afterlife JASPER TAINIO Tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa esiteltiin Tatu Engeström, joka veti aikoinaan Controlille. Jassun kolme viime kesää ovat menneet Lapissa, jossa mies tekee koulutustaan vastaavaa työtä kivinäytteitä keräillessä ja poroja väistellessä. Oli se iso menetys koko Helsingin skenelle. J: Huomattavasti. P: Miten Funster tuli kuvioihin. Oliko Naomi ensimmäinen. P: Osaatko siitä synergiasta sanoa mitään, että miten se oli syntynyt se Naomi/Funster- yhteistyö. Tässä numerossa katsomme, mitä kuuluu hieman Tatua myöhemmin Controlille siirtyneelle Jasper Tainiolle. Siellä oli kaikki Hakit, Kärjät ja Hessut. Se oli varmaan suunnilleen sama silloin lisättynä Tatulla, ja Kärjä ja Hakki olivat varmaan vähän hiipumaan päin?. Kenkäsponssia en kuitenkaan vaihtanut. J: No mitä nyt nuoret tekee, kaikkia pahojaan. Olet heitä nuorempi. P: Oliko se Taisto sitten siinä se yhdistävä tekijä. Niillä oli sellainen diili, että jos oli Naomin sponssi, niin tuli heti Funsterin sponssi. J: Meillä oli aika tiivis porukka niin kuin kyllä vissiin kaikilla on alkuvaiheessa, kun alkaa skeittaamaan. Häivölän Joni tietty ja Kuhni. P: Mitä kamaa sitä kautta sieltä tuli. J: Juice oli. Jassu: Kyllä joo. P: Milloin löysit rullalautailun. P: Tämä tapahtui joskus 1999–2000
33
P: Missä vaiheessa itselläsi alkoivat Control-kuviot hiipua. 34 J: No, se on vähän sellaista itsensä kiduttamista. Saa nähdä; toivottavasti ei tule mitään uusia haavereita lisää.. P: Mikä on gradun aihe. J: Sen takia itse asiassa skeittaus alkoikin jäämään tuossa pari vuotta sitten. Controlista alko tulee siihen aikaan enemmän ja enemmän vaatemerkki, ja tuntui luontevalle vaihtaa siinä vaiheessa ympäristöä. Sitten Patjakin oli jonkin aikaa Controlilla. Huvittaa skeitata, mutta ei pysty. P: Haluatko niistä laudoista jotain puhua. J: Ehkä sitä voisi jopa sanoa noin. J: Täytyy sanoa, että on tullut itsekin vähän hämmästeltyä sitä. Hyvä yritys, ja edelleen vissiin valmistaa niitä lautoja itse. Nostan hattua. Freemanihan asuu samassa korttelissa, missä itsekin, niin sitä tulee välillä nähtyä. J: Nyt on kuusi vuotta takana, ja syksyllä olisi tarkoitus koputtaa puuta. Ehkä se oli siinä sitten se niin sanottu saavutus. J: On tullut käytyä, mutta välillä tuntuu, ettei aika riitä. P: Onko se sitten oma laitoksensa. P: Sinulla ei kuitenkaan mikään paikka ole pragannut. P: Se kuvio ei vissiin sitten harmi kyllä oikein koskaan lähtenyt käyntiin. Oli siinä aika vaikea pysyä mukana. J: Varmaan eniten Tatun kanssa tulee oltua tekemisissä. Tuli punnittua vaihtoehtoja, ja mikään ei oikein kiinnostanut, mutta se nappasi vähän. P: Mistä sinulla on lähtenyt kiinnostus geologiaa kohtaan. Siinähän aika meni sitten fysioterapiassa ynnä muussa. P: Miten se skeittaus sitten. P: Koska pääsit sitten opiskelemaan. Oli se kyllä tosi kova porukka, jonka kanssa tuli matkusteltua ja skeitattua. J: Maallikon kielellä sanottuna tutkin kolmea eri aluetta Rovaniemen kunnassa, jossa tutkin geokemiaa. Oli vähän epäonnea: ensin repesi toisesta jalasta reisilihas aika pahasti, ja sitten kun se alkoi olla kondiksessa ja menin ensimmäistä kertaa skeittaamaan, niin kymmenen minuuttia oli kulunut, kun meni toisesta polvesta eturistiside poikki. Sinne sitten päädyin. J: Se oli semmoista aikaa, että pääsi kaikkiin kilpailuihin ympäri Eurooppaa ja demoihin. P: Minkä takia. Oliko sinulla jotain koulutusta taskussa. Harvemmissa määrin sitten Patjaa ja muita veijareita; kuitenkin jotenkin tekemisissä. Valtteri taisi tulla suunnilleen samoihin aikoihin ja Tatu myös. Aheron kanssa tulee soiteltua ja nähtyä välillä. Sen kautta homma hieman hiipui. Miksi ei – hyvä porukka. J: Ai geologian siis. Nyt olen alkanut viime syksynä ja tänä keväänä käydä uudestaan. P: Se oli siihen aikaan niin kova tiimi. P: Tuo on varmaan aika kova paikka monelle sellaiselle, joka ei ole tehnyt mitään muuta kymmeneen vuoteen kuin skeitannut. Millainen tilanne sinulla oli siinä vaiheessa. J: Kyllä tykkään Lapin kesästä, mutta on se mukavaa tulla Helsinkiin tulla käymään. Jos vertaa sitä vaikka tohon Koivukylän porukkaan, niin olihan se ihan eri homma. J: Joo ne oli aika kevyitä lautoja, joissa oli käytetty jotain hiilikuitumateriaalia, jota Alien Workshop taisi käyttää kanssa myöhemmin. Vähän jälkeenpäin. En halunnut oikeastaan olla missään tekemisissä silloin skeittauksen kanssa. J: Samoihin aikoihin olin päässyt yliopistolle lukemaan geologiaa, ja se antoi sitten aikaa sille. Filosofian maisteri minusta tulee. Vertailen. Hakki oli lähtenyt Kuopioon. Sitten kun lähtee tekemään jotain soittokierrosta, niin tuntuu, että kaikilla on jotain muuta. On se aika tylsää yksin lähteä puskemaan. P: Freeman, Kuhni ja Kivelä ovat lähteneet virittelemään Controlia uudelleen pystyyn; millaisia fiiliksiä se sinussa herättää. J: Antakaa palaa; kuulostaa hyvälle. P: Olet joitain hommia siihen liittyen päässyt jo tekemään. Sitten Venäjälle ja talveksi Espanjaan asumaan. Kyllä jonkun aikaan skeittasin niin, että sekin oli joillain sessareilla mukana. P: Kun haastattelin Tatua, niin ymmärsin, että reissuille pääsi ilmeisesti aika hyvin. P: Valmistuminen tuo luonnollisesti uudet kuviot; miten veikkaat, millainen suhteesi skeittaukseen tulee olemaan kymmenen vuoden päästä. Aika pitkälti sellaista kallionperän kartoitukseen liittyvää työtä. P: Koetko pitkiä aikoja siellä Lapissa ollessasi, että voisi jotain muutakin tehdä – kun kesä nyt on Suomessa sellaista aikaa – vai viihdytkö siellä. J: Toivon mukaan sellainen, että pystyy jotain miniramppia grindailemaan. J: Kyllä se kiinnostus on sitten kasvanut; tuntuu ihan oikealta alalta. Näetkö, että kun saavuttaa sellainen aseman, niin skeittaajana kaikki kunnianhimo häviää. P: Nuoren kyynisen miehen ratkaisu. JASPER TAINIO After---life J: Kärjä oli muuttanut jo jenkkeihin. J: Se oli joku vuosi sitten, kun Laakson Vesku alkoi lähestyä, että vaihtaisinko Effectille. J: Joo pari vuotta sitten se yhdistyi maantiedon ja seismologian kanssa. J: Kolmisen kesää on tullut Lapissa pörrättyä. Sekin oli vissiin oma erikoisprosessinsa. P: Oletko valmistunut biologian maisteri. J: Ei se saanut oikein koskaan tuulta alleen. P: Oletko ollut tekemisissä noiden muiden vanhojen Control-tyyppien kanssa
Deeli photo.. Fs rock edesmenneillä VR-makasiineillä
Pena x Pyssy. 50 pts.
Supported by HESACUP 9 teams, 1 cup 1.Tikari: 3770 pistettä (500€) 2.Lome: 2980 pistettä 3.Klapi: 2970 pistettä 4.Slp: 2890 pistettä 5.Itä: 2230 pistettä 6.Seven inch: 2180 pistettä 7.Melodica: 1950 pistettä 8.Statum: 1800 pistettä 9.Team feng shui: 1730 pistettä DC-MVP: Eniz Fazliov (Kisojen kovin skeittaja, 100€ lahjakortti Union Five-liikkeeseen)
TIKARI winne r takes it all. Tony Pelkonen ja no comply tailslide. 1. Tässä on Daggersia. 50 pistettä. 30 pistettä.. sija Photo: Antti Vierola NICO JURVANEN (niin kova että caps lock) ja fakie flip ditsiin
Kallion kirkkoreilin lukottaminen tuntui myös mainiolta idealta, mutta toteutus tosin jäi Juoksuvauhdit-sarja: 400m pikajuoksu ja kolmari perään. 39. On parempi, että kukaan ei tiedä tarkkaan, koska seuraava cup käy päälle. Esimerkiksi Wallride-lista oli kopioitu suoraan neljän vuoden takaa. Manuaalit oli unohdettu lähes kokonaan. Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Ihmettelin myös sitä, että Suvilahtea ei ollut listalla. ARI TIK- Tälläisten suoritusten takia Hesacuppia järjestetään. (Tähän asti ollut vain joka 4 vuosi.) Tällainen tapahtuma kokee inflaation, jos se järjestetään joka vuosi. Se hetki, kun ymmärsimme pääsevämme yli sataan skeitattuun luukkuun. Listassa oli paljon tehtäviä parkeissa ja vähemmän erilaisilta spoteilta. Maltio ja aivan helvetin hieno fiftarista ollie toiselle puolelle ditsiin sisään. 50 pistettä. Tuomariston alkuperäinen idea oli muuten tässä käyttää etualalla näkyvää suoraa kurbia, mutta käy tämä näinkin. Erikoisemmissa haasteissa oli kyllä käytetty mielikuvitusta kiitettävästi. Ainoa tiimi kuka tehtävän suoritti. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. 100 pistettä. Taisi se olla Puleoiden etsiminen ja skeittaaminen. Salainen aseemme oli luultavasti Tontsa. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Mieluummin ruukuille kuin Kiasmalle. Jo nyt vaikutti tosin siltä, että järjestäjien puolelta oli osittain menty sieltä, mistä seinä oli matalin. Muutenkin spotit oli valittu niin, että välimatkat pysyivät suht lyhyinä. Mikä oli salainen aseenne. (Jöle oli myös todella lähellä)
Heitosta valkeaan seinään Taka-Töölössä. Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Loppu on tuomariston hallussa, eikä niitä jaksa alkaa itse laskemaan. Feng Shuita ja Statumia yritimme ainakin kovasti käräyttää autoilusta. 113 Puleota tekee 1130 pistettä, ja siihen varmasti se, että saimme eniten fiftarista fs ulostautumisia eli 10p lisää. vähän puolitiehen, kun sitä todistetusti ainakin Enis silti skeittasi. 40 Tony Pelkonen Muskana 30 pistettä.. lifetime deal. Näillä tiimeillä ainakin oli meininki kohdallaan, kun tuolla törmäiltiin. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Don’t fuck with us. Kuvasta tunnistamisen perusteella spottien hakeminen. Miten korvasitte tämän. Miksi. Tikkurilan aseman wallridekurbi. Muun tiimin läsnäolo saattoi estää Pentin ja Heikin tunteikkaan suutelon kehittymisen telakoitumiseen. Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. Eihän tän pitänyt olla lätkää, vaan ns. Mielellään joukkoon muutama hyvin obskuuri valinta. Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia
30 pistettä. Cellar Doorilta, mikä lasketaan kellarinluukuksi. Totetus oli yhtä taiteellinen kun tämä kuva. Barrel jump koko tiimin yli. Ei täysiä pisteitä. Tikarin lisäksi zinen sai aikaan Itä. Tikarin zine sisälsi Penan henkilökohtaisen viikonlopputarinan lisäksi mailin Puleolle, jossa Tikarin tiimi varmisti mr. Lopullinen luukkutulos oli 113 kpl, jokaisesta 10 pistettä. 540 boneless. 30 pts. Tony Pelkonen: Bennett-grindi, Zookuja. 41
Sami Härkönen, harvoja jotka teki tän bs puolelle. Team Eniz! Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. Periksi ei anneta ja Keiturille ei hävitä. Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. Eero Timonen, kova liike. -Päätimme jättää telakoitumisen Statumin tiimille. 30 pistettä. Hakaniemen Pingball-bombdrop ja kuvaajan droppi Pasilan tupliin. Big meizel. Robocop-juoksu. Erilaiset dropit, mm. Suoritimme sen sijaan jo kertaalleen Barcelonan yössä käytetyn haaskalintujen karkoitustanssin; eeroottinen kielisambba. Leijona ja lammas. Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Skattan heitto kävelytien yli tai Pasilan hänkkä. 30 pts. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Eiii, meillä on vaan tämä hevonen, ja kyllä se laukkasi. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Puolelta tiimiläisistä äänihuulet mutella ja joka paikkaa kolottaa = aivan huikeat 60 tuntia! Uusiksi ilman muuta! Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Komee ja blondi. LOME 2. 3000 42. Musta-iho, kesän kuumin värikombo. Mikä oli salainen aseenne. Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. sija Photo: Tuomas Soldan Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Jälkeen. Ennen. Vieläkin ihmetellään taannoissa Elementdemossa euroihmettä joka teki tähän samaan härveliin flippi bs tailsliden. Miksi. Crooks Transfer. Miten korvasitte tämän
43. Juuso ”Berberi” hyppäsi katolta kyljelleen, Ari Hannola hyppää jaloilleen. Berberi challenge, 50 pts
Sepi & fakieflip ditsiin sisään. Kuningas Kivi & nosemanu kulman yli. 50 pistettä.. 50 pistettä
Lipslide! Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. Telakoitumisen suhteen ongelmaksi muodostui tiimiläisten haluttomuus telakoitua. (Tähän asti ollut vain joka 4 vuosi.) Fiilikset viikonlopusta olivat samat kuin todennäköisesti kaikilla muillakin: hauskaa oli, mutta loppua kohden ruuti kastui ja homma alkoi tuntua pohkeissa. 10 pts. Salainen aseemme oli omien dekkien fokusoiminen ZOO-kujalla Melodican poikien läsnä ollessa. Joukkueemme taktiikka oli kieroutuneen vapautunut: puolet tiimistä oli töissä puolet viikonlopusta ja osa porukasta pääsi mestoille vasta lauantaina, joten taktiikkana oli rikkoa oma peli jo ensiminuuteilla ja häiritä omaa työskentelyä mahdollisimman paljon. SEVEN INCH Photo: Duke 6.sija Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Miten korvasitte tämän. Korvasimme tämän vakavan puutteen suutelemalla toisiamme kerran tunnissa halki viikonlopun. Nosegrind läpi. Miksi. Joukkueemme ehdoton leijona oli kisakonkari, useammatkin Hesa-cupit eri porukoiden kanssa kiertänyt Mäksy, joka oli joka aamu ensimmäisenä hereillä ja illalla vikana ehdottelemassa spotteja jengille, vaikka omissakin. King DUKE! Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Paukkuja lataillaan ja kanuunoita rassaillaan pitkä talvi ja ensi kesänä ollaan taas mukana! Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. BOOM!! Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. Kasaa/duunaa oma spotti -tehtävä oli rennoin ja antoisin. Sipoon maaherra Marttila räjäytti pankin, hurmasi kassaneidin, ryösti rahat ja teildroppasi ulkona odottavaan autoon. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Myös Duke oli olennainen osa salaista asettamme. Nikke & crew. Mikä oli salainen aseenne
50 pistettä. Petrus pysy pystyssä, helposti. Osa kliinisti ja osa vähemmän kliinistä. 7”. Yllättävän moni tiimi tuli Hakaniemen pallosta alas
Ei voittoa. Kohtalainen suoritus. Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. punteissa saattoi painaa kevyt kenttäväsymys. Painaa painaa. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. 47 Hardflip Kiasman blokkien välistä oli yleisin sääntöjen kierto. Duke ryssi rajauksen, teki taidetta. Hesacup SEVEN INCH DIY-spot, Petrus + drop in. Ens kerralla tarkemmat ohjeet. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Täytyy olla pettynyt, jos ei saada 10 000 pistettä kasaan. Kuva riittää. Päälikkö Esa flippaa.. Karkea arvio: 9700 kingofthebongoa. SLP vaikutti huhupuheiden mukaan olevan full kombat -asenteella matkassa; spotit saivat huhujen mukaan kylmää vettä niskaan. Tee/kuvaa linja siellä sen ollessa korkeimmalla kohdallaan tornin huipulla + EXTRABONUKSENA hurmaa laitetta kuljettava tyttö ja pääse OHJAAMAAN laitetta. Keep up the good work, mate! Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Tuomio: 80 pistettä. Jos olet päässyt tähän asti, käynnistä kaikki moottorit ja ravistele ja kieputtele laitetta niin kauan, että laitteen alla alkaa vilkkua sinikellojen valoja ja ilmassa pörrää Karhuryhmän helikopteri. Mäksy jyrää! Lammas oli todennäköisesti Nikke, joka hääräili omiaan (oli duunissa) perjantain ja lauantain ja ilmestyi mestoille vasta iltahämärissä, valitteli polviaan ja katkaisi lauantaina Duken dekin luultuaan sitä Melodica-poikien dekiksi. Linnanmäen Panoraama-näköalatorni (ilmainen). SLP:n ohella Klapi voi olla vahva Kiiskilän laihdutettua rehvakkaat 15 kiloa vyötäröltä
Eddie seinällä. Kala kiinni. 30 pistettä. 48
Ei jarruja. Mahtava keikka! Toivoisin ehkä jatkoa ajatellen vielä hiukan lisää "yleisiä" temppuja/vaihtoehtoja noiden tarkemmin määriteltyjen lisäksi. Ysisatasella voittaa koko Helsinki Cupin. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Team Kari. Lampaat ei ole meidän juttu. Eddie oli hyvä ase, mutta ei se kovin salainen ollut! Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Team Tikarilla oli hyvä meininki ja oikea asenne. Savelan vertti. Sokkona lähdettiin voittamaan – ainakin itsemme. Skabbaa kyllä houkutteli eräs vanha paikallinen herrasmies kovasti telakoitumaan kanssaan eräässä pizzaravintolassa. Telakoiminen skipattiin; yliarvostettua puuhaa. Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Jäi helvetin hyvät fiilikset! Oli yksi parhaista viikonlopuista todella pitkään aikaan. True street! Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. mukaan? Mukaan kenties "Jokeri" eli joku oma valinta, "Sairain juttu", josta sitten tuomarit antavat pisteet...? Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. Statum oli toinen kahdesta tiimistä jotka bongasivat arkeologisen minigolf-radan Meikusta. Taktiikkana oli venyttää sääntöjä ja pitää hauskaa. Punnerrukset + barrel jump samassa tehtävässä. 49. sija Muska + Uuksu. Eddielta ollie ja rehti kruisaus alamäkeen. Miten korvasitte tämän. Näitä voisi tehdä vapaammin missä vaan haluaa/pystyy. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Tuomareille vaikea pala. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. Jaa-a. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Hauskaa meillä oli monenkin mission kanssa. KIITOS! Ja KYLLÄ, ollaan varmasti mukana, jos ensi vuonna on taas uutta rykäsyä luvassa. 100 pistettä. Pisteytys vaikka spotin/tempun omaleimaisuuden ja raffiuden yms. Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. Yleisesti koko viikonloppu oli kokonaisuutena niin antoisa, että ei pysty erittelemään sen enempiä. Salainen ase on niin salainen, että ei kerrota vieläkään – tai ehkä se on niin salainen, ettei tiedetä itsekään. Miksi. Oltaisiin siirrytty suoraan aktiin, mutta ei sille ollut omaa tehtävää. Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Kaikki. Ei meillä ole lampaita. Kyllä Eddie ja Skabba hoitelivat vahvasti leijonan hommia ja niin myös koko muukin tiimi. STATUM Photo: Lede 8. Mikä oli salainen aseenne
Kombo jolla ei voi mennä pieleen.. Eniz ja bs smitti
Kyy, wallride. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Tuomio: 50 pistettä. Jäi ikävästi väliin tämä challenge; ei vaan aika riittänyt. 51. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. WAH!!! Ollaan kyllä messissä ensi vuonnakin! Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Miksi. Mikon muuri (Berberin Lamina-mainos; flippi siitä yli). Miten korvasitte tämän. Ei itse asiassa tehty mitään näitä "Pulkkis"-challengeja. Samuel oli hoitanut meille Jägermeister-connectionin. Mikä oli salainen aseenne. Se oli meidän taktiikka viikonlopulle, mutta se kyllä lähes tulkoon hyytyi jo perjantaina.. SLP Photo: Arto Ekman 4. Eniz oli leijona, ja Laban oli ehdottomasti kaikista muista lampaista se suurin. Vähän enemmän pisteitä kun Peruksella. DIY-spotti. Grilli-challenge. Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Perus: kauhee meininki koko viikonlopun ajan. sija Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Perjantaina se oli iltaan asti myymässä kalaa ja lauantaina katosi jonnekin. Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas
Eniz oli innokkaasti menossa suorittamaan Jussi Lahti challengea bs puolelle, törmätäkseen vain Tikarin sabotaasiin, eli lukkoon reilissä. Bonuksena 180° pois.. 53 Rönkkö nosegrind läpi. 150 pistettä. Insane. Bs lipslide sateessa. Pat Duffy challenge. Se ei estänyt Fazkilzzissä gäppäämästä 1/2 reiliä boardiin. 30 pistettä
Hyvät fiilikset jäi, ja varmasti lähdetään ensi vuonna mukaan; tosin itsehän täytyy hoitaa ajoissa koko viikonloppu vapaaksi! Sunnuntai kun jäi itseltä kokonaan välistä. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Kiitos Beeffin kovan iltameiningin, lauantai starttasi melko myöhään käyntiin ja jengi oli aika väsyneitä illasta. 50 pts.. sija Photo: Justus Hirvi Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Mikä oli salainen aseenne. MELODICA 7. Salainen ase taisi olla Kumi-Tarzan. 30 pistettä. Itsehän taitoin nilkan siinä krapuloissani, niin jäi kyllä skeittaus melko vähälle. Koetettiin lähinnä pakoilla sadetta perjantai ja hoitaa joitain helpompia haasteita pois alta. Vege & ollie muurilta ledgelle. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Erik & drop
Tihinen & Switch suski grind. Snellu. Ei ainakaan satu! Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Muinaista minigolfia. Yli 80. Miksi. Zoo-kujalla tuli pari siistiä juttua, joiden duunaamista oli hauska kattoa! Vege ja Tarzan hoitelivat hommat, ja siellä nyt oli muutenkin aika sairas meininki kaikkine lautojen katkomisineen – no hard feelings! Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. SLP, Eniz! Tarviiko muuta sanoa. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. 10 pts.. 26,66 pts. 10 pistettä. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. 55 Vege & bs nosegrind revert. Ns. Oltiin vissiin kokonainen lammaslauma; olihan se välillä vähän sellaista spekuttamista enemmän kuin tekemistä, mutta todella hauskaa. Vaikea sanoa; helevetin haastavahan se lista oli. Antti Pesonen eli Tarzan eli Hullu oli kyllä se leijona, vaikka suurin osa sen jutuista ei välttämättä edes ollut listassa! Poika osaa skeitata. Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. Tarzan otti eniten punnerruksia, suoraan Oulu-Helsinki junasta. tikissä. Jos yksi lammas pitää valita, niin kyllä se meikä oli, nilkka paskana tai ei
10 pts. MELOFLU WIL-SON. Fakie Inward heel
Yritettiin osua keskustaan perjantaina klo 12:00 noutamaan listaa. Ei siis ollut etukäteen mitään erikoista strategiaa, vaan se alkoi vasta muovautumaan, kun tehtävälista oli kätösissä. 10 pts. Miten korvasitte tämän. IT Extreme-lajien kokeilu, Pete & bleidaus. Ja pienet tehtävät siellä skedeyksen välissä, esim. Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. 58 Puleo-challenge. "Muiden temppujen skeittaaminen" eli määrättyjen temppujen tekeminen ei välttämättä ole aina sitä herkullisinta, mutta kun piina on ohi, niin sittenhän se palkitsee. Jannesta lisää tulevaisuudessa - belee dat! Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. rullaluistinten lainaaminen. Extreme-lajien kokeilu, Samu & parkour. sija Photo: Takkinen Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. fiftari kellariluukkun. +10 pts. Ehkä siistein asia oli kuitenkin se, kun messissä oli Janne Huotari eli ITÄ-flow-kundi, joka oli ekaa kertaa koko jengin kanssa liikenteessä (tulikoe?) ja enemmän kuin kingi jätkä. Räppibiisin duunaaminen oli ainakin lystiä. (Tähän asti ollut vain joka 4 vuosi.) Toki lähdetään, vaikka kritiikkiä joukkueen sisällä tehtävälistasta tulikin. Salainen aseemme oli varmaan valokuvaajamme Takkisen Jussi, jonka kanssa ei ole tullut kuvattua hetkeen ollenkaan, vaikka aikoinaan enemmänkin. Erittäin hyvää seuraa tämä Jussi. Sade vähän rajasi käytettävissä olevaa aikaa, jolloin tuntui, että parkkitehtävät olivat ajanhukkaa, mutta kyllä niissä halusi käydä ne muutamat helpot pojot ottamassa pois. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Siinä aika nopsaan tuli sellainen fiilis, että halutaan ennen kaikkea koota hyvä video ja ottaa muutama helvetin hyvä valokuva. +10 pts. Tehtävälistan pakottamana sitä tunkee itsensä suin päin melko ihme tilanteisiin, joita nyt ei tulisi muuten mieleenkään tuolla kadulla suorittaa. 5. Asiaton tehtävänanto.. Mikä oli salainen aseenne. Kerättiin tarpeellinen määrä ukkoja kasaan, ja siinä se valmistautuminen kai sitten oli
59. Tämän teki aika moni tiimi, Samun suoritus ehkä rehellisin. Graffiti + mustat puvut. Karvonen kesyttää. 50 pts
LÄ-NSI Tik-tak-juoksuvauhdit-kruukedi, suorittajana Hassinen. 10 pistettä.
Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. Jos ihan uusia keloja pöytään. Miksi. Vai onko niiden kaikkien alla kellareita sitten kuitenkaan... kaupunginosittain. Hassinen oli leijona laudalla ja näytti vähän lampaalta kun sen tukan blondaus meni ihan vituiksi. Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja matka postille pitkänlainen.. Samu, fs nose. Crooked kurbiin Ruoholahdessa – ja eikun etsimään. They say "jump" – you say "how high?" Miten ois, jos mentäiskin esim. Kaupunkituntemus – onko tuttu. Eikös tämä ollut se Hesa Cup. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Terveisiä Espoosta ja DIY-spotti samalla. Tikari tietenkin. Monta oikeasti fiksua jätkää samassa ryhmässä ja se on siinä. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Telakoitumiset ja vierailut Eläintarhan hiekkalaatikolla melko nähty. Vähemmän yhteensä kuin mitä Tikari sai pelkistä kellarin luukuista. IT-Ä Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas
sija KLAPI 62 Photo: Sami Välikangas. 3. Craig Kelly Challengen voittaja: Kiiskilä ja venytetty työmiehen metukka
Noista jätkistä kukaan ei ainakaan jarrutellut Pasilan alamäessä. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. +10 pts. Kundit eivät myöskään seuraavana päivänä päässeet ennen iltaa spoteille, kun kesti hetki irrottautua. Ei mitään ongelmia. Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Teemu & bleidaus. Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Kallion työkkäri. Miksi. PI KLA Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Kiiskilä ja Maine telakoituivat niin väkevästi, ettei vaan saatu kameraa mahtumaan väliin. ITÄ ja SLP. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Me ei ehditty hirveästi mitään leirityksiä pitämään, kun porukka käy kuitenkin TÖISSÄ, ja muutenkin edellisen Helsinki Cupin jälkeinen voitonrieha on meidän porukassa jatkunut viime viikoille saakka. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. 10 pistettä. Kännykässä selattujen kuvien perusteella ainakin näyttäisi olleen ihan kivaa. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. Se on ainakin vastustajille tuttu, joten saavat tasoitusta. Kyllähän yhdessä tuollaisessa viikonlopun mittaisessa lomassa jotain 3000 pistettä raapii kasaan. Vaikea sanoa. Fiiliksistä en tiedä, mutta jos tämä univelka helpottaa ensi vuoteen mennessä ja saadaan tämä materiaalihelvetti setvittyä vuoden sisällä, niin ehkä sitä voi lähteä. Loppupeleissä käteen jäi vain löysä kanuuna ja menetetty valuutta. Ei se varmaan voittoon riitä, mutta ei viikonloppuisin tulekaan rehkiä liikaa. Miten korvasitte tämän. Rick Kosick -challengen voittaja, eli ison kuvaajan persvako. Mikä oli salainen aseenne. Leijonat roikkuvat kaulassa ja lampaat hampaankolossa, eli päättelepä siitä. Tämä spotti vaatii veroja kun lasketaan fakienä alas.
Yhtään siiliä ei vahingoitettu tämän kuvauksissa. Oli vanha kunnon Duffy varmaan ihmeissään kun puolen tusinan verran skeittaajia kävi kerta toisensa jälkeen, että voisitko mitenkään vetää bs lipsliden kameralle. 54. Tässä yks vlopun kovimmista Eltsun välin yli. 100 pistettä
Feng shui aistitaan paikanpäällä. (Tähän asti ollut vain joka 4 vuosi.) Aluksi ajatteli tämän olevan suomen raskain viikonloppu (vertaa Tuska fest.), mut loppupeleissä kaikki meni omalla painollaan ja oli yks ikimuistosimpia viikonloppuja. Minkälaiset fiilikset viikonlopusta jäi. Millaisella taktiikalla joukkueenne lähti kohti viikonloppua. Miksi. Joo enskesäksi uutta kesäbiisiä. Jumbosija TEAM FENG SHUI Photo: Oilinki, Kempas Pusu, ei telakoitumista. G-spot Kisafiilistä pidettiin perjantaina yllä GYM-bileissä We got Beeffissä.. Oltiin liian vähän Aleksin kans samoilla mestoilla. Kerro siis spotti, niin me kerromme temput. Oliko telakoitumisen suhteen jotain ongelmia. Jölppä oli leijona ja Hökä tais olla lammas ku katos aina johonki leijonan kitaan. Antton tankkaa, jotta jaksaa 400m + tre:n. 50 pts. (Flippi hengaus-kallioille) 100 pistettä. Saatte tässä samalla keksiä heti yhden spotin seuraavalle vuodelle. Mikä tehtävälistan tempuista oli loppupeleissä se antoisin ja palkitsevin. Mikä oli salainen aseenne. Riittääkö paukut lähteä mukaan jo heti ensi kesänä uudestaan. Jöle & Ankka-challenge. Ketkä olivat joukkueenne leijona ja lammas. Parhaat feng shuit oli Zoo kujalla: Sihteeri, biisi ihan lonkalta, mellican pojat katko meidän laudat ja Jöle rokkas kurbin. Miten korvasitte tämän
Jos omaa joukkuetta ei lasketa, niin mikä joukkue kuuluu ennakkosuosikkeihisi ja miksi. Tommi tailslide. Karkea arvio joukkueenne kasaamista pisteistä. 30 pistettä. Duffel-challenge SWITCHINÄ! 50 pistettä (+20 bonus). Jöle, vähän ylimääräistä. Suomeen tulee niin paljon uusia lautamerkkejä että poimin sitten niistä uusista. Ei pisteillä,tyylillä
TEAM FENG SHUI Kempas Haluaa vain hyvää. en Me vää rää ns uun taa n. 67. Nopeimmat jalat ja kevein poppi. Jöle, NBD, biiitshees! 50 pts
Tämän jälkeen on ollut hauska seurata kyseisen kaverin kehittymistä täysin sivustaseuraajan roolissa – puhumatta sanaakaan tai mitään. Arsi (Keva) tuuletti Bristonille sen vääntäessä ensimmäisiä flippejään kisoissa. Briston oli vähän sellainen maskotti Jampan parkilla. -Sami Välikangas. Tsek-out Crookedi Järvenpääläisen tuplasetin yli. Bristonista näki heti alussa, että sillä on kauhean kova palo skedeemiseen ja että se tekee sitä vain siksi, koska se on niin siistiä. Näin ensimmäisen kerran Bristonin vuosia sitten Jampan skedekisoissa Järvenpäässä. Temput ovat jo törkeän kovia, mutta viimeinen "kukkaan puhkeamisen" vaihe on aivan käsillä – niin käsillä, että oli pakko tehdä haastattelu kyseisestä young gunista. Vain muutama viikko sitten otin kaverin viimeksi puheeksi Karvosen kanssa. Nimi ja ukko jäivät kuitenkin jostain syystä mieleen. Päädyttiin siihen, että nyt Briston alkaa olla sen kynnyksellä, kun pojista tulee miehiä
Mistä saat fiilikset skedeemiseen. Olihan niitä huonojakin muistoja, mm. Kerro hieman itsestäsi. Mikä on suhtautumisesi skuuttaajiin. Jampan parkissa tuli nuorempana käytyä tosi paljon. Siitä on nyt aikaa ehkä kuutisen vuotta. Ei se skeittaus kaikkien laji ole. Tosi rentoa porukkaa sielläpäin asuu, ja niiden ansiosta siellä on tosi rento skeitata. aseella osoittelu jostain puskasta; en ole sen koommin kokenut mitään yhtä kuumottavaa. Morjesta! Ikää on 17 vuotta. Paljonkos on vuosia mittarissa ja mistä päin tulet. Tehkööt kaikki sitä, mistä itse tykkää.. Jotain huhua olen kuullut, että se koko parkki purettaisiin. Arsi hehkutti jätkää hulluna. Fiilis ja meno oli kyllä niin korkealla. Isä on kotoisin Kongosta, äiti on suomalainen. Paikallinen Manual Market sponsoroikin sinua tällä hetkellä. Sinne minut johdatti lähinnä kiinnostus, perhe ja koulu. Viime aikoina on puhuttu tosi paljon ”skuuttaajista”, koska niitä on kuulemma ”parkit aina täynnä ja ne on aina tiellä” ynnä muuta sellaista. Teksti: Jetro Stavén & Sami Välikangas Kuvat: Jetro Stavén Briston Basola Tervehdys, Briston. Skedepätkistä ja -parteista. Kattelen kaikkien partteja vähän satunnaisesti. Mikä sinut sinne ajoi. Varsinkin ne junnummat. Viime syksynä muutin pohjanmaalle. Mistä vanhempasi ovat kotoisin. Baitattu laji, hah. No ei mulla mitään skuuttaajia vastaan ole, mutta välillä ne ärsyttää. Millainen paikka Seinäjoki on skedetä. Ensimmäinen muistikuvani sinusta on Jampan skedekisoista. Seinäjoella on myös se Stache1-halli, joka on ihan älyttömän hyvä; siellä kannattaa käydä. Spotit ovat semiraffeja ja niitä on aika vähän, mutta tarpeeksi. Onko kyseessä ne pojat, jotka eivät ikinä oppineet flippiä, vaan tailwhipin. Joo, puoliksi Jäkessä ja Kurikassa. Kahden tai kolmen vuoden päästä valmistun puukalustesepäksi tai joksikin vastaavaksi. Niin paljon hyviä muistoja. Khyl. Varsinkin, kun harrastajat ovat hyvin lähellä omaa ikäluokkaasi. Siellä on meno ihan erilaista kuin Etelä-Suomessa. Vanhemmat skuuttaajat osaavat kyllä varoa. Manual Market tosiaan sponssaa, ja Armo on myös ollut sponssina pari vuotta, mutta en oikein tiedä, missä sen kanssa mennään. Aika paljon ne on oikeesti tiellä. Tuossa iässä sitä varmaan ollaan jossain koulussakin vielä. Joskus se fiilis tulee vain ihan tyhjästä. Käyn ammattikoulua, puualaa. Joo, muistan, Jamppa-jamit! Oli kyllä parhaat kisat, joissa olen ikinä ollut. Ei minulla kyllä mitään lempiskeittaajaa ole. Meno oli kieltämättä vahva jo tuolloin. Taso siellä on erittäin kova. Tuntuu, että olen ainoa nekru, joka asuu ladossa – hah! Olet skeitannut viime aikoina paljon Seinäjoen poikien kanssa. Asutko siis puoliksi Järvenpäässä ja puoliksi Kurikassa. Kotoisin Helsingistä, nykyisin asun Kurikassa. Olet sen jälkeen kaiketi muuttanut vasta pohjanmaalle
Heh. Briston Basola Frona flippi. Sitten kun valmistun, niin muutan ehkä Helsinkiin. Nuo ovat kyllä mieleenpainuvimmat kisamuistot! Olen myös voittanut ja ollut kolmen parhaan joukossa joissain pienemmissä kisoissa – ainahan se kivaa on. Benihanat on niin siistejä! Onko suunnitelmissa kuvata parttia tai jotain leffaa lähiaikoina. Ukolla on kieltämättä melko kova kisatatsi, jos niin voi sanoa. Backside ollie late flip ja benihana. Tämän kesän matskuista tulee leffa ulos varmaan ensi vuonna. Siitä meni joku pari kuukautta, niin Kontulan hallilla oli kisat, joissa oli pääpalkintona Adidaksen kengät vuodeksi. Voitin nekin. Muuta en siitä oikeastaan tiedä. Siinä on joitain Jäken lokaaleja ja pari muuta. Mitäs niitä bravuureja oikein on. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimmat kisat. 70. Varmaan skeittaan vielä; katsotaan, mitä tästä tulee. En tiedä; en yleensä suunnittele paljoakaan. Kisamenestystä jätkällä on ollut roppakaupalla. sarja). Katsotaan, kuinka paljon sitä matskua nyt tulee. Miltäs Basolan tulevaisuudensuunnitelmat näyttävät. SM-kisat 2012 voitin 16-vuotiaana (16–17 v
Kiitokset Jetrolle haastattelusta ja kuvista. Ei tähän kai enää mitään sanottavaa ole. Boardi reiliin, mihin voi mm. katkaista jalan. Haha! Toivottavasti käy yhtä hyvä tuuri tänäkin vuonna. On, koska niitä ei ole. Sanos vielä top 3 nuoret skedeejät Suomessa tällä hetkellä. Lisäksi haluan kiittää kaikkia perheenjäseniä, kavereita, Manualin koko possea, Lidliä, Kelaa ja erikoismaininta Heikki Saariselle, koska se on niin kingi. Hahah! Sinkkuna tässä mennään. Onko naisasiat kunnossa, kuten vanhemman ikäluokan suomenmestarilla Alinilla. Ehkä se on ihan hyvä. Peace out!. No, uusi mestaruus tänä vuonna, niin eiköhän se siitä. Suomen top 3 nuoret skedeejät: Miikka Huotari, Viljami (hänkkäjami) Koskipää ja Tuukka Tuomi. Vapaa sana ja kiitokset vielä tähän loppuun
PHOTOGRAPHY Dino No Comply Photo: Sami Välikangas 73
PHOTOTontsa Nosebonk Photo: Risto Järvelin
Artturi Pitkälä Bs smith Photo: Juho Jääskeläinen
PHOTOGRAPHY 78 Tommi Björk 50-50 Photo: Mikko Kempas
82 Pirkka Pollari Kickflip Photo: Arto Ekman PHOTOGRAPHY Pete Ruikka Crooked grind Photo: Samuli Ronkainen
Kiitos faija-Kropsu! Kropsu Jr. 8,5. Puoljoukkuetour Ponkes Turussa, Tampereella & Lahdessa Teksti: Nikolai Alin *** Kuvat: Justus Hirvi KROPSU / BS SMITH Kapun faija heitti poikansa Stadiin Sotkamosta asti, lainasi tourille puoljoukkueteltan ja toivotti skloddeille hyvää viikonloppua. kiittää faijaansa ja tuikkaa ekalla bs smithin tamperelaisittain kieroutuneeseen reiliin
Mies tietää mitä tekee. Tamperelaisen hautausmaan portailla Jonne keitti hiljaisia asukkaita kunnioittavan kesäkeiton ja leipoi jälkiruoaksi massiivisen ss bs ollien. JONNE / SS BS OLLIE Jonne Nordlund aka J-Nor, tuo Vuosaaren suklaasilmäinen hurmuri valmistui keväällä kokiksi. 86
Tourin kiistaton MVP ja täydellisen kaksikielinen frontside flipsander över hela reilen i Tammerfors.Benu, vi älskar dig!» HALF TEAM, 89 HALF AMAZING. BENU / FS FLIP Vårt svenskspråkigt kompis kommer från Borgå och åker rullbräda lika som itse piru olisi merrassa.Kaikki ekalla päälle
NIKKE / FS SMITH Rasitusvammaisen polvensa kanssa kreikkalaisroomalaista pystypainia läpi viikonlopun painineen Niken paluu Turun reilille. Smitti parruun ja rivakka siirtyminen katsomon puolelle.»
PONKES Puoljoukkuetour JEMEL / BS TAILSLIDE Jemelin himasta räjähti taannoin likavesiputki ja polviaan myöten ureassa kahlannut Jamalski tokaisi lyhyesti: ”Ei hätää, homma hoituu kyllä.” Huolettoman miehen huoleton bäkkiteili Turussa.
CLIFF / FS BOARD POP OFF Kunnon kiinalaisen tavoin Cliff syö aamupalaksi kuution riisiä ja riitelee loppupäivän japanilaisten kanssa samalla kun syöttää omaa lemmikkipandaansa. Itse asiassa nuoriherra Lyijynen on Singaporesta, asuu Stadissa ja hymyilee jatkuvasti. Singaporelais-kruununhakalainen fronttiborsse turkulaiseen letukkaan. 93
Tommi, Samu, Mikko, Wille ja Eero. Eikös siinä niitä kaupunkeja ja kilometrejä ole pitkäksi viikonlopuksi ihan tarpeeksi. Skedetään se, mikä jaksetaan ja kuvataan luontoa loppuaika. Ei sen suurempaa hätäilyä tai suunnitelmaa. Kenny Powerslide jossain Kalajoen ja Oulun välimaastossa.. Näin meillä ainakin. Relax, hei. Kesäöitä ja uimashortsit. Nyt on kesä. Everyday is a holiday. Mennään ylös ja tullaan sitten alas. ADIDAS WEEKEND TOUR Peltojen vilinää ja metsämaisemaa. Se on Suomi-tourin henkeä. Kuvat: Riku Pihlanto, Samu Karvonen Teksti: Tähän jotain taitelijanimiä. Hevosvoimaa perseen alle ja pohjoista kohti. Auto käy. Kolme raitaa. Sielu kiittää
sija jouduttiin hakemaan kolmosen viivalta koripallokentältä.. paikallisen koulun pihaan rakennettua parkkia, jossa pyörätelineistä oli muokattu täydelliset flättireilit repimällä ylimääräiset tangot pois tieltä – that’s DIY! Paikalliset skeittaavat Kokkolassa todella hyvin. Jopa niin hyvin, että best trickin 3. ADIDAS WEEKEND TOUR TOMMI / BS BLUNTSLIDE / Kokkola - Karleby Kokkolassa päädyttiin skeittaamaan mm
helsinkiläiset) -Ghettoblaster - X kpl yrityksiä = X kpl lautoja -Samu Karvonen – MVP -Vertti-complete AD WE TOU. SAMU & TOMMI / TUKKIKOURU Mukaan tälle spotille: -Off Aloe Vera – 2 purkkia -Kalastajahattu hyttysverkolla (huom
Alueelta löytyy kaksi pääasiallista spottia, joissa saa jämähtäneet reissujalat mukavasti auki: Noin kaksi metriä leveällä vauhdinotolla varustettu street-gappi, joissa on molemmilla puolilla viiden metrin pudotukset sekä saman levyinen tukkikouru 10 metrin molemminpuolisilla pudotuksilla. DIDAS EEKEND UR Harjavallan voimalaitos Vanhoista Captured–leffoista tuttu Harjavallan voimalaitos toimii loistavana aloitusspottina kaikille Suomi-touria suunnitteleville kesälomalaisille. Dekki kannattaa siis kastella jo kotona.
Olemme saavuttaneet sivun ADIDAS 100 WEEKEND TOUR
SAMU & WILSON / TUPLA / Seinäjoki Ensimmäinen päivä päätettiin – missä muuallakaan kuin – vanhalla kunnon torikeskuksella iltasessareilla paikallisten kanssa. Kiven ollie lonkan korkuisen reilin yli. Seuraavana aamuna vanha etelä-pohjanmaalainen sananlasku ”Seinäjoelta on ihmisen hyvä herätä” osoittautui todeksi ajettuamme paikalliselle verttirampille aamupäivällä. Mikko Kivikoski / Ollie / Oulu Lappi oli hetkellisesti alkukesästä Euroopan lämpimin paikka – miettikääpä sitä. Tommi Kalajoen vetten pääl. Wille neuvoi väsyneen reissuporukan suoraan Sam-Specialille, jonka tuhdista koostumuksesta johtuen osa porukasta päätyi hotellille hakemaan kisakuntoa huomiselle. Hyvät parin tunnin sessarit tasaisen epäsäännöllisessä tihkusateessa, tuplat Samulta & Willeltä ja kompassi Kokkolaan päin. Torilta matkaan tarttui myös paikallisena legendana, suomenmestarina ja Ikaalisten Hosoina tunnettu Wille ”Mukavuusalue” Mäkelä. Vierivä kivi ei sammaloidu.
Kukin tahollaan pyrkii skeittauksessaan aitouteen, niihin kuviin ja tunnelmiin, joiden takia alunperin skeittauksen aloitti. Mikä onkaan aidompaa, kuin tehdä jotain pelkästään siksi, että tykkää siitä enemmän kuin mistään muusta?. Perinteiset, vain ja ainoastaan skeittauksesta elävät brändit kouristelevat henkitoreissaan talouskurimuksen moukaroidessa maailmankauppaa ja kulutusyhteiskuntaa ankaralla vasarallaan. Papo on malliesimerkki skeittarista, joka skeittaa pelkästään aidosta ja puhtaasta skeittauksen ilosta; samasta syystä, jonka takia skeittauksen aikoinaan aloitti. Ollaan huolissaan energiajuomasponsoreista, urheilukenkämerkkien vyörystä markkinoille ja skeittauksen siirtymisestä kaduilta urheiluareenoille. -Nikolai Alin Kuvat: Artturi Pitkälä N Teksti: Dele äinä päivinä moni haikailee menneisiin, parempiin päiviin. Energiajuomalta haisevan nykypäivän keskellä onkin äärimmäinen ilo huomata, että vielä on jäljellä ihmisiä ja skeittareita, joille rahaa ja julkisuutta tärkeämpää on olla rehellinen itselleen ja tehdä sitä mistä tykkää, seurata intohimoaan. Yksi kaipaa Video Daysin aikoihin, toinen kelaa VHS-nauhan aina Mousea katsellessaan suoraan Keenanin ja Ginon pätkän alkuun, kolmas muistaa Bastienin Sorryn pätkän temput ulkoa oikeassa järjestyksessä. ”I’m one of those regular weird people.” PAPO Nykyään kuulee puhuttavan paljon suunnasta, johon skeittaus, skeittarit ja skeittauksen ympärillä pyörivä kulttuuri ovat menossa
-Janis Joplin
Aye mate!. Tasan 60 vuotta myöhemmin Papo kunnioittaa Russellin kultaista muistoa droppaamalla velodromiin flipillä. Taildrop kickflip / Velodromi Helsingin olympialaisissa 1952 ratapyöräilyn yhden kilometrin aika-ajot voitti Australian Russell Mockridge ajalla 1.11,1
Papo skeittaa niin kuin on aina skeitannut: agressiivisesti ja viihdyttävästi, hymyillen ja nauttien jokaisesta laudan päällä viettämästään hetkestä täysin siemauksin. PA--PO Papoa ei kiinnosta skeittauksen ympärillä vellovat muotivirtaukset, kulloinkin muodissa olevat brändit, trendikkäät temput tai yleisen hyväksynnän vuoksi omasta meiningistään tinkiminen. Ilu Randomin sanoin: ”Jos ois skeittareiden supersankareita, niin Papon sankarinimi ois Salama.” Papoa sponssaa Osiris Shoes. Jos törmäät Papoon, paiskaa kättä miehen kanssa, koska Papo haluaa paiskata kättä sun ja sun kaverien kanssa. Voita ei mikään voita, kuoma. Papo on positiivisuuden perikuva, sairas skedeejä, tuleva arkkitehti, ystävällinen kanssaihmisilleen – ja siksi äärimmäisen kova jätkä. Papo, sä oot kultaa ja susta tulee radikaali arkkitehti
Frontside air / Jokela Papo antaa muiden olla sellaisia kuin ovat, keskittyy omiin hommiinsa, skeittaa jos tuntuu siltä ja nauttii kesästä. Tsek me out and chill. Vapaan miehen kesäinen fs air Jokelan puulilla.
PA- PO- PA-PO PO- PA- PO- PA Ulkona paistaa aurinko ja jätkä istuu sisällä. Siinä Oulun lähellä on vielä kaikkien aikojen siistein spotti: se fullpipe. En kyllä tiedä yhtään, mitä se tulee olemaan, mutta mielenkiinnolla osottelen tulevaa. Olen kotoisin Oulusta, ja silti vasta nyt tänä kesänä pääsin eka kertaa kääntyileen siellä valtavassa metalliputkessa. Sepi on kyllä niin aktiivinen, että odotan kyllä innolla sinne muuttoa siinäkin mielessä. Jos Oulussa on hyvä skeitata, niin mites Kotka. Se on kyllä yksi todella hyvä syy käydä Oulussa. Näkee isiä ja äitiäkin useammin. Niin, sinullahan oli joku kummallinen kesätyö. Tai niin ainakin luulen; en ole siis koskaan Kotkassa käynyt, mutta se vaikuttaa aivan huikealta paikalta. Olen kyllä innoissani. No kyllä jossain määrin; nyt on kyllä flunssa vienyt viimeisetkin skedehalut. Ollaan kuvailtukin jonkin verran. Harmi, etten ole vielä päässyt siellä käymään ja että se verttikin on vielä korkkaamatta omalta osaltani, mutta viimeistään, kun pääsen Ouluun. Iski yllättäen hirveä kesänuha, päätä särkee ja nenässä on Niagara. Se on kyllä aivan älytön mesta. On se kyllä mukavaa. Se on kyllä täydellinen. Papo, onko kaikki hyvin. Jep, todellakin. Olen ollut koko kesäkuun lomalla, ja vasta heinäkuun puolivälissä alkaa työputki. Haluaisin kyllä sinne Kotkaan vielä tänä kesänä. Kestää kuukauden; kerkeää olla vielä pari viikkoa lomalla ennen koulun alkua. Muuten menee kyllä mainiosti. Kiinnostaako. Kotka on kyllä aivan älytön! Se on aivan huikea se vertti. Vähä jännittää tuo Ouluun muutto, mutta kyllä se on kiva kaupunki, ja onpa koti lähellä. Pääsin opiskelemaan arkkitehtuuria Oulun yliopistoon. Se putki kaikui varmaan vartin vielä sen jälkeen, kun oltiin lopetettu skeittailut. Olin Oulussa käymässä, ja siellä oli kyllä siistiä skeittailla. Mites nuo skedejutut. 10 7. Se on varmasti aivan sairaan kivaa. Oletko siis skeitannut vai et. No nyt on ollut joku neljä päivää taukoa, mutta siis olen skeitannut nyt kesälomalla ollessa monta kertaa viikossa. Niken kautta pääsin mukaan sellaiseen Kiasman Urb-festareille tulevaan performanssiin. Kolme välivuotta on tehnyt tehtävänsä, ja nyt on kyllä opiskeluintoa. Ja se Kotkan vertti on sellainen sopivan kokoinen; ei mikään megaramppi. No joo... Kerro vähän koulustasi; uudet tuulet puhaltelevat elämässä. Ne äänet, jotka siitä lähtee, kun siellä rullaa…ne on älyttömät. Onnea kouluunpääsystä. Olen jo pari vuotta fiilistellyt verttiskedeystä. Se on varmasti rentoa: hypitään ollieta rytmissä parkouraajien tanssahdellessa ympärillä
Takki auki.. PAPO Lipslide / Tokoinranta Kiharat vauhdit ja tunkkianen flätti tekee rauhallisesta reiliinkaartelusta utopistista unelmaa. Ulostsekkaus. Papo viis veisaa ulkoisista ominaisuuksista, ottaa mitä annetaan ja sumuttaa Tokoinrannassa lipsliden
Se on vaan niin, että kaikkia kavereita ja läheisiä on kiitettävä, kun ne tekevät kuitenkin elämästä elämää. Sitten voisin vielä voisin kertoa, että eka lautani oli sellainen joku markettilauta, jossa oli joitain kaloja; varmaan valaita tai jotain. Pikku kypäräpää oli aivan sairas. Sinivalaiden rinnalla sitä on niin pieni, että täytyy vaan keskittyä omaan juttuun ja koittaa nauttia elämästä. Ja se on kyllä siistiä, kun miettii, miten älyttömiä otuksia valaat ovat. Se lista on loputon. Sillä oli joskus vuonna 2003 Transworldissa World Industriesin mainos, jossa se teki aivan älyttömän kokoisen mellakan minissä. Kiitos, hyvät ystävät.. Haijump / Alepa Papo nostaa hattua Penalle ja Arsille loistavasta lehdestä ja viihdyttävistä radioaalloista haijumppaamalla Porvoonkadun Alepan kuumottavan parrun. Sheckler on kyllä aivan ylisairas skedeejä. Siinä on sellainen mittakaava, että se pistää miettimään, miten pieni sitä itse on. Kerro vielä lopuksi, mitä mieltä olet Sheckleristä, ja loppusanat sun muut. Lopuksi voisin kyllä kiitellä kaikkia. Ja nykyään sen skedeys on aivan älytöntä. Sheckler on kyllä taitava. Hai Faiv! Voin kyllä viedä sinut sinne Kotkaan vielä tänä kesänä. Kyllä sinun on sinne päästävä. Esimerkiksi sinivalas on valtava olio. Sen suurimmat verisuonet on niin isoja, että niissä mahtuisi ihminen uimaan
Vetekääpäs pöllöt perässä. Miika & ss tre.. Vihipöllöt tunnetaan Perus-kielen terminä switch kolmarille ja 360 astetta kääntyvästä laudasta, joka pyörähtää samalla kerran akselinsa ympäri. Pöllöt tunnetaan hyvästä hämäränäöstä, lähes äänettömästä lennosta sekä noin 270 astetta kääntyvästä päästä
SUOMI ETNIES & EMERICA KÖPIKSESSÄ PELKOA JA INHOA KÖPIKSESSÄ Teksti: Tommi Hakanen Kuvat: Justus Hirvi Päivä 1 Laskeudumme varhain aamulla sankan usvan saattelemana lentokentälle. Lapsia oli vain kaksi, ja aika kului leikkien ilman ongelmia. Nyt meitä on yhteensä neljä sponsoroitua skeittaajaa sekä valo- ja videokuvaaja. Itse vielä vetovastuussa. Metro kuljettaa onneksi vain korttelin päähän majapaikastamme. FUNSTER KÖPIKSESSÄ (Tässä jotain ideoita otsikoksi) KÖNSTER FUPIKSESSÄ Huhtikuussa Kööpenhaminaan skeittaamaan. Aistin jalometallisen 111 x 6 Raitaparkkia tsekkaamassa.. Aikuisia ollaan, mutta liittyyvätkö nämä työtehtävät jotenkin toisiinsa. Viikko pitäisi pärjätä ja viihtyä samassa seurassa. Sumuinen sää kuvastaa lyhyiden yöunien aiheuttamaa yleistä olotilaa. Edellisistä lapsenvahtihommista on kulunut 20 vuotta. Hetken soittelun ja odottelun jälkeen neonkeltaiseen Uniklubi-pipoon sonnustautunut tanskalainen mies saapuu ohjastamaan meidät sisälle
ruokailuvälineen pilkottavan omistajien takapuolista. Vaihtoehtona on odottaa, jos myöhemmin paikalle saapuva kollega ehtisi sukeltamaan laudan reilun viiden metrin syvyydestä talteen. FUNSTER KÖPIKSESSÄ ”One of the fundamental aspects of Danish culture is ”hygge”: relaxing with good friends or loved ones, often while enjoying good food and something to drink.” -No Problem, sano Jöle ja läväytti hyggemäisen bs tailin reiliin. Päädymme skeittaamaan veden äärellä olevaa puista tanssilavaa. Hetken retuutuksen jälkeen Miki onnistuu löytämään hidasteilla ja kynnyksellä reunustetun laiturin ainoan suojaamattoman kulman, josta hänen altansa karannut lauta putoaa veteen. Jostain syystä päätämme kulkea ensimmäisen päivän laudoilla polkupyörien sijaan. Auringossa t-paita päällä tarkeneminen tuntuu vuodenaikaan nähden oudolta. Nälkäisinä ja levottomina poistumme tutkimaan lähialueen spottitarjontaa. 112. Sataneliöinen, lautalattioilla ja ranskalaisella parvekkeella varustettu kattohuoneisto Kööpenhaminan keskustan läheisyydessä lienee olevan tanskalaisenkin opettajan palkalla ihmisen ulottumattomissa. Olemme ymmärtäneet, että siellä ruohokin on vihreämpää. Vastakkaisella puolella toimivan kajakkipuodin mies tarjoutuu lainaamaan meille sukellustarvikkeet omakätistä noutoa varten. Ryhmästä kukaan ei innostu hyppäämään laudan perään, ja sovimmekin tulevamme seuraavana päivän uudestaan ja jatkamme matkaa kohti EU-alueen rajoja
Emme pääse kilometriä pidemmälle, kun palvelualtis pyörävuokraaja soittaa ja ilmoittaa unohtaneensa pyöristä heijastimet. Noudamme alkuillasta polkupyörät. Nollie bs flip hai jump. Päivän loppuun mennessä Miikalla on valoista enää jäljellä toinen. Samalla ilmenee, että on jokseenkin vaikeaa saada koko ryhmä kiinnostumaan aina samasta kohteesta. Pyöriä on seitsemän ja valoja pyörää kohden kaksi. Välillä eksytään muista, käydään ruokakaupassa, soitellaan perään ja lopulta päädytään samaan päämäärään. Kajakkipuodille ei tule lähdettyä uudestaan. Loppusumma antaa kotipuolen hintatasoon perspektiiviä. Omasta kartastakin olisi suunnistaessa hyötyä. Päivä 2 Ensimmäisen päivän rennon tahdin ansiosta säästymme skeittireissujen tavanomaisuudelta; kaikki ovat edelleen yhdessä osassa. Miikan lautakin eksyy hetkeksi väärälle puolelle estettä palatakseen sieltä hyväksi havaittuun paikkaan Miikan jalkojen alle. Öisin sataa, päivisin tuulee. Päivät 3–7 Päivät alkavat muuttua yhdeksi sekavaksi jatkumoksi. Paikasta toiseen potkuttelu todetaan kollektiivisesti huonoksi ideaksi, ja päätämme hoitaa polkupyörien vuokrauksen pois alta. Kollega Suomen päässä yrittää säätää, mutta vaivasta huolimatta poistumme skeittikaupasta 100 euroa köyhempä- nä. Etuovesta päästään ulos yleensä vasta puolenpäivän aikaan. Roskia meistä kertyy käsittämättömiä määriä. Aamurutiineihin kuuluu neuroottisen luonteeni aiheuttamaa muiden jälkien siivoamista ja kiroilua. Osa jatkaa matkaa, toiset kuvaavat ja loput paistattelevat päivää. Pyöräily osoittautuu ainoaksi järkeväksi tavaksi kiertää kaupunkia. Paikallisen, suuren betonikeitaan läheltä löytyvän pyöräliikkeen pitäjä ei ole muistanut lukea lähettämiäni viestejä, ja joudumme odottamaan kulkuvälineitä iltaan saakka. Yhdestä puuttuvasta valosta rapsahtaa poliiseilta 700 kruunua sakkoa. Alkuun sovittua sääntöä ainoastaan parvekkeella tupakoinnista ei malteta noudattaa. Tämä kenties säästää kattavaa. Ensikertalaisena en halua ylittää reissubudjettia. Toisaalta se ei haittaa enää ketään. Miika tuntuu skeittaavan pienellä vaivalla kaikkea, mikä tulee vastaan. Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Tunnelman nostattajan virkaa puolitoista päivää ajanut Miki pohtii, pitäisikö yrittää saada jostain paikallisesta trukkipari sopuhintaan
Paikoitellen törmäämme kovisteleviin nuoriin. HYGGE i KÖPIS Gone Fishing kameratarvikkeiden määrää kantavan Juden tyrältä. Miika ländää taas crookedin joka päivä. Seuraamme toimintaa vaihtelevalla kärsivällisyydellä. Paikalliset eivät vaikuta poolia pumpatessaan käyttävän yläruumistaan ollenkaan. Ennestään tutuinta, valkoista spiraalimaista spottia jaksamme kuluttaa lähes kokonaisen päivän. Skeitattavaa on niin paljon, että alamme ohittamaan tylsimpiä täysin skeittikelpoisia kohteita. Christianian pooli on iltaisin tiukka ja tunnelma sen ympärillä päihdevetoinen. Muuten kontakti paikallisiin on yhtä vähäistä kuin päivittäinen ruokailu. Kööpenhaminassa sataa keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä. Ihmettelen, miksemme saa häätöjä, ja sama tunne herää skeitatessamme useita tunnetun olutmuseon läheisyydessä sijaitsevia spotteja. Jölen jalat ovat nopeat, Tuukan kipeät. Puitteet skeittaukselle ovat ainutlaatuisen hyvät. Juhlapäivistä pyhimpänä Miika käy marssissa ja näemme uudelleen vasta illansuussa. Asunnolle öisin palatessa hissittömän rakennuksen ylimpään kerrok-
Sinne ei kukaan halua mennä. Fs olliella. Tavallinenkin ois riittänyt.. Miki haluaa taas kovasti mennä parkista pitkän matkan päässä olevalle kävelykadulle. Strøget on kävelykatu Köpiksen keskustassa
Miki on sikäli hyvä olla toureilla mukana, että siitä tulee aina todella omituisia ”lifestyleshotteja”. Kärsivällisyyttä uusien paikkojen etsimiseen ei löydy enää riittävästi. Päällimmäinen tunne on kiitollisuus kaikkia osallistujia kohtaan ja toive siitä, että näille matkoille pääsee vielä uudestaan – leikkimään ja puuhaamaan. Päädymme lopuksi seuraamaan Mikin vajoamista. 117. EMERICA & ETNIES i KÖPIS seen kuljettavat satakunta askelta tuntuvat aina raskailta. Ensiyrityksen jälkeen pohdin, mihin hätänumeroon täällä soitetaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni pelottaa seurata toisen skeittausta. Ennakko-odotukset harrastuksen mukanaan tuomasta hajamielisestä elämäntyylistä syvensivät pelkoa entisestään. Viimeinen kokonainen päivä menee osittain ristiin kulkemisen takia kuvaamatta jääneiden temppujen parissa. Toisilleen osittain tuntemattomien ihmisten kanssa matkustaminen oli ajatuksena haastava. Ennalta odotettu kädestä pitämisen määrä loisti kuitenkin poissaolollaan. Toisen, onnistuneen hypyn jälkeen lupaan seuraavasta vastaantulevasta kulmakaupasta vaivanpalkaksi juotavaa
Takana oli kesä, jonka aikana kolmikko oli mukana rakentamassa DIY-hengessä Helsingin Maunulaan betoniminiä. Suomessa betoniparkkeja rakentamassa pyörineet kanadalaiset Beaver Concreten jäbät näkivät Maunulan minin ja kehuivat sitä. Oltiin äimänä, et ihan oikeestiko. ”Ne sano, et tää on parasta kädenjälkeä, mitä he on Suomessa nähny. Totta kai lähin, ei tarvinnut miettiä kahdesti. Tutkijan duuni on kiinnostavaa, mutta niin hidastempoista ja abstraktia verrattuna parkin tekoon. Se fiilis on tosi voimakas, kun oot päivän painanu hiessä hommia ja illalla edessä on 10 metriä valmista betonikaarta ja mietit, että mie tein ton”, Tero kertoo. ”Töihin palatessa vitutti. Mietittiin kahdestaan, et eiköhän nää päivätyöt ollu tässä, ja laitetaan parkkifirma pystyyn”, työmaamestarin hommat raksalla jättänyt Risto kertoo. Kun hyppäsin kyytiin, ne kertoi, että on ideoineet omaa yritystä ja kysyi lähenkö mukaan. Juusolla taakse jäivät projekti-insinöörin työt metallinjalostusteollisuudessa. ”Pojat soitti, että lähdetään kattoo Jokelan poolia; tullaan hakee sut. Juusoa vitutti kans. Se inspiroi”, Tero muistelee.. Teksti: Daniel Pajunen Kuvat: Aleksi Fräki 118 C oncrete Proof sai alkunsa viime syksynä, kun kesälomat oli lusittu ja koitti paluu arkeen. Concrete Proof Tero Pikkarainen, Risto Kotala ja Juuso Aalto jättivät viime syksynä päiväduuninsa ja perustivat skeittiparkkeja betonista valavan Concrete Proof -yrityksen. Hullu vai hyvä veto. Istahdin kolmikon kanssa kyselemään, miten homma on lähtenyt käyntiin. Aivotutkijana yliopistolla työskennellyttä Teroakaan ei tarvinnut paljoa houkutella
Yritystietojärjestelmän mukaan Concrete Proof -nimi on rekisteröity 23.10.2013. Yhteydenottoja ja tiedusteluita tuli, mutta lähinnä alustavia. ”Hommat hoidetaan aina skarpisti, mutta kyllä sen duunin hauskaa pitää olla ja välillä pitää juhlistaa; esimerkiks kun saa jonkun vaikean valun valmiiksi”, Tero kertoo. ”Oon ollu kasaamassa monta kertaa Proskaten ja SMkisojen kamoja. ”Mie oon kans ollut ruuvivääntimen kanssa noissa hallikisoissa heilumassa ja lautapoikana. ”Talven aikana otettiin kaikkiin Suomen kuntiin yhteyttä. ”Tehdään kesällä niin paljon hommia kun kerkeää ja talvella mahdollisesti jotain sisäprojekteja. Paria projektia lukuun ottamatta loppukesästä ja talvesta ei ole vielä varmuutta, mutta se ei tunnu stressaavan. Roolit jakautuvat osin edellisten töiden perusteella. Kyllä tässä pitää oppirahat maksaa raa’alla työllä. Se hankintaprosessi on vaan yks vaikeimmista”, Juuso kertoo. Helsingin rullalautalijat ry hommas sen alueen. Harjotellaan se prosessi yhdessä läpi, mikä on tietysti meillekin uutta. Maallikolle skeittiparkin tilaaminen ei ole helpoin juttu.“Se on ihan ymmärrettävää, että ihmisen, joka ei tiedä skeittaamisesta mitään, on hirveän vaikea käsittää, miten se skeittiparkki syntyy. Ollaan tehty myös yhteistyötä niiden kanadalaisten kanssa. Täysillä me luotetaan tähän hommaan”. ”Pyritään hyödyntämään meidän vahvoja osa-alueita. Skoutattiin läpi niiden päättäjät ja laitettiin kaikille mailia. Siinä oppi paljon tehdessä”, Risto muistelee. ”Siellä vietettiin isolla porukalla illat ja viikonloput rakennellen 2011 kesällä. Isommalla porukalla rakennettiin myös Suvilahden betoniparkki”, Tero sanoo. Ne on tehny betoniparkkeja vuosia ja Tero ja Risto hommissa.. Parkinrakentajan arki Helsingin skede- ja viikonloppuporukoista toisensa tuntevan kolmikon yhteistyö toimii, ja suuremmilta konflikteilta on vältytty. On jouduttu myymään eijootakin pari kertaa”, Risto kertoo. 119 Kokemusta skeittikamojen rakentamisesta kolmikolla oli jo ennen Maunulaakin. ”Suvilahti oli varmaan lopullinen sysäys betonista rakentamiseen. Siinä se. ”Keväällä näytti alkuun aika huonolta, mut kesällä puhelin on soinu pari kertaa viikossa, et tarviis tulla tekemään. Juuson kanssa ollaan rakennettu myös Vammaparkkiin”, Risto kertoo. Niiden kautta on saanu puskettua meidän nimeä eteenpäin”, Tero lisää. ”Se on kans auttanut, että on skeitannu niin kauan ja tuntee ympäri Suomea paikallisia aktiiveja. Firma pystyyn Kun päätös omasta yrityksestä oli tehty, syksy kului muodollisuuksia hoitaessa ja liiketoimintasuunnitelmaa hioessa. Paljon on kuitenkin kiinnostusta ja kyselyjä. Ongelmaksi kolmikko kertoo päättäjien tietämättömyyden. Kuntatasolla päätökset on hitaita, mutta kysyntää on. Se myy, joka on paras länkyttämään paskaa. Sitten alkoi myynti. Paukkusen Anssi antoi vapaat kädet tehdä sinne mitä haluttiin, ja ne maksoi materiaalejakin”, Juuso jatkaa. Ristolla on kokemusta johtohommasta työmaalla, niin se hoitaa sen puolen”, Juuso jatkaa. Aika hämärän peitossa on tulevaisuus. Kun kysäisen, onko päiväduuniin palaaminen käväissyt mielessä, kolmikko vastaa kovaäänisellä mölinällä ja naurulla, jonka viesti on selvä: ”Ei todellakaan, ne on historiaa”. Kesän aikana kolmikko on tehnyt parkkeja Nousiaisissa, Kotkassa ja Liedossa. Sit pitää kysellä, et minkäs verran ajattelitte käyttää rahaa ja minkätyylinen ois mielessä. ”Mut työmaalla kaikki tekee yleensä kaikkea: valaa ja hitsaa”, Tero lisää. “Joka viikko oppii uusia juttuja. Soiteltiin ympäriinsä ja odotettiin”, Risto kertoo. Yleensä ne soittaa ja sanovat vain tarvitsevansa skeittiparkin
osaa antaa hyviä neuvoja”, Risto kertoo. Se on jätetty vähälle Suomessa. Täällä on paljon vaneriparkkeja, jotka menee äkkiä huonoon kuntoon. Kotka, Katariinan meripuisto. Vastasin, et sä oot ymmärtäny ihan väärin: se käsillä tekeminen on just se, mitä haluan tehdä”, Tero selittää. Se haastaa skeittareita kehittymään ja vie koko suomalaista skeittaamista eteenpäin”, Risto sanoo. Niille pitää sanoa, et te haluutte tollasen”, Juuso lisää. Työ on fyysistä ja päivät venyvät usein kellon ympäri, mutta konkreettisuus ja käsillä tekeminen palkitsee. Onhan se ihan luonnollista, et jos meillä ei ole kolmemetristä kuppia, ei kersat tuu ikinä oppii skeittaa sellasta”, Tero jatkaa. Parkkigrafia Maunulan mini (feat Mäksy ja Jone) Nousiainen, Henrikin koulu. Ei ne osaa ajatella pidemmälle. ”Unelma olisi tehdä ensimmäiset isot betoniparkit Suomeen, joita Jenkeissä esim. ”Kun kersoilta kysyy, mitä te haluatte, ne vastaa et reili ja kolme porrasta. Parkin pitää olla sen verran haastava ja monipuolinen, et se junnu pystyy kehittymään siinä paikassa minkä vieressä asuu”, Tero kuittaa. Ei kuntien päättäjät, rakennuttajat ja muut ymmärrä sellaisista. “Mahdollisimman monipuolista muotoa, jota pystyy silti skeittaamaan. Skeneä kehittämässä Oman unelmaduunin ohella työllä on suurempikin merkitys. ”Eikä ne osaa haluta sellasta. Me nähdään askelta pidemmälle, millanen sen skeit- Concrete Proof tiparkin pitäisi olla. ”Mutsin mies sanoi, että parin vuoden päästä sä vaan myyt niitä parkkeja, eikä tarvitse itse siellä betonin kanssa rypeä. Tärkeintä kolmikolle on pitää työn jälki mahdollisimman skeitattavana. ”Parkkeja, joissa on vähän streettiä, mut myös ne isot bowlit. Loppuun vielä kiitokset kaikille, jotka ovat tukeneet: Mäksy ja Jone, Beaver Concrete, Kaarle Hurtig, Koivikon Pekka, Fräkin Aleksi, Pub 26 -jengi, Saarion Janne, Suvilahden DIY-porukka, Dickies, Anssi Paukkunen ja koko Helsingin rullalautailijat ry. Lieto, Lemminkäisen nuorisotalo. Vesilahti (työn alla). 120 Tero ja bs tail. Se on meidän tehtävä ja vastuu, että tehdään sellaisia parkkeja, mistä ne kersat voi nauttia 10–15 vuotta. Grindline ja Dreamland tekee, perus plazan sijaan”, Juuso sanoo
Julien Deniau Welcome to the team... Tuukka ”Duudson” Korhonen Pub 26 connection since day one. ROSKIS IN DA WORKS www.happyhourskateboards.com info@happyhourskateboards.com JAKE ALPO JÖLE WU ZIPI TAVE KISU SKI TEE BEE DUUDSON HÖKÄ
(UMO:n) Uuden Musiikin Orkesterin, Vesku Loirin ja Johanna Förstin tulevalla lapsille suunnatulla levyllä vierailen parilla kappaleella. Musiikin kuuntelun kautta tulee paljon keloja omiin juttuihin. Kuinka paljon vaikutat itse edellä mainittuihin. Gracias-nimellä tai ei. Mitä kaikkea. Jotain skidiä suomileffaa, ja on ollut hieman teatterihommia ja Veskun kanssa lasten musaa. Freeman otti yhteyttä ja kertoi "Capsule"-malliston ideasta, ja olin totta kai messissä. Hyvin menee. ”. Kesä on ollut hyvä. Millaista tavaraa on luvassa. Miten yhteistyö CTRL:n kanssa alkoi. On ollut vaikeuksia maalata kokonaiskuvaa seuraavan levyn yleissaundista. Ei edes välttämättä räppii. Freemanin ja CTRL:n kanssa ollaan joskus järkätty bileet, ja siitä jäi hyvät koodit. Millä mallilla tuleva levy on. Elektronisempaan suuntaan mennään selkeästi. Ihmiset inspaavat myös tosi paljon. Vaikutteita on niin paljon. Teksti: Miikka Niiranen Kuva: Sami Välikangas Miten menee. Keitä tuottajia tai featteja levyllä kuullaan. Eeppistä doom metallia. Olen aina pyrkinyt antamaan aikaa inspiksille ja ideoille. Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuudella. Mistä idikset ja vaikutteet sikiävät. All goodie! On riittänyt tekemistä koko alkuvuodelle. Mikäs tämä lastenmusahomma on. Ollaan luotu hyviä linkkejä, joten katsotaan, mitä tapahtuu. Myös Destolta on tulossa jotain. Luonnokset olivat sen verran freeshejä, että oli helppoa seistä projektin takana. Katsotaan miten käy; kesä on kiireistä aikaa musapiireissä. Kuka CTRL X GRACIAS -malliston suunnitteli. Tässä on toivelistalla vielä pari muuta tuottajaa. Ulkomaille yritetään koko ajan puskea, kun keikkamyyjä vaihtui Fullsteamiin. Tulevaisuudessa kiinnostaisi olla enemmän messissä luomassa menninkäisjuttuja. Muun muassa workshoppeja skideille, uuden levyn tekoa ja keikkoja. Mitä kaikkea sinulla on ollut työn alla. Deadlinet kummittelevat, mutta syksyksi olisi tarkoitus saada ulos. Edelleenkin sitä tutustuu uusiin ja maailman taitavimpiin musiikintekijöihin, jotka tekevät vaikutuksen tekemällä omaa juttuaan. Olet ilmeisesti puuhaillut myös musiikin teon ulkopuolella erinäisiä projekteja. Grcs EP tuli vuonna 2011, Globe vuonna 2012 ja tämä tuleva levy nyt vuonna 2013. Kuulostaa kiinnostavalta. CTRL suunnitteli koko malliston, mutta sain seurata prosessia läheltä ja antaa omia mielipiteitäni. Pienellä volyymilla olen saanut omaa ääntä kuuluviin, mutta muuten olen aika pitkälti luottanut Cocoa-jäbien visioihin. Haluan tehdä ainakin tämän levyn loppuun. Sitten on vähän sellainen "circle closed" -fillis. GRACIAS Graciaksen musiikkia on leimannut jatkuva muutos ja erilaisten tuotannollisten ratkaisujen etsiminen. Eeppistä doom metallia. Onko ulkomaille säätöjä. Metamorfoosi on yhä käynnissä eikä mies itsekään löydä tässä vaiheessa sanoja kuvaamaan tulevan levyn yleissointia. Noiden jälkeen on varmaan kevyt olo, joten olen kelannut, että rupean tekemään paljon erilaisia yksittäisiä musajuttuja. Esikois-EP:n 90-luvun kultaaikojen räpistä ammentanut ilmaisu on lipunut kokeilevampaan, modernimpaan ja elektronisempaan suuntaan. YSI-niminen kaveri ja World Mood Programme -posse tuottaa suurimman osan levyn biiseistä. Tommishock sanoi, että tulevan levyn biisi Levels (Stream Fast, Die Young) kuulostaa siltä, että Clams Casino meets Africa. ” Ei edes välttämättä räppii. Videoiden suhteen olen pysynyt skidisti taka-alalla. Levy on noin 40 prosenttisesti ready. Musavideosi ja niiden visuaalinen puoli kaikkinensa ovat olleet pitkälle kelattuja ja taiteellisesti kunnianhimoisia. Millainen kesä on ollut
123
Festivaalien henkeä ei ole turhaan hypetetty. Olen pohtinut monesti, onko se motivaattori saada ihminen näin kauas vai onko kyse hipsterien joukkovaelluksesta, joka nostattaa näennäistä yhteisöllisyyttä. Herra Nordin osoittautuukin varsin puheliaaksi kaveriksi ja koneen kiitäessä halki Suomen käy miehen monologi lähes taukoamatta. Maanantaina oli tarkoitus lähteä vielä pohjoisemmaksi katsomaan Palsan kotikontuja Kittilään, mutta siellä oli kaikki kiinni. Erikoismaininta menee 2000-luvun puolivälissä tehdylle Mika Taanilan henkilökuvalle tiedemies Erkki Kureniemestä, joka todistaa Kureniemen olleen paitsi elektronisen musiikin niin myös tulevaisuuden visionääri. On voimaannuttavaa kuunnella jengin hekotusta punaviinihöyryissä keskellä yötä katsoessa Lucio Fulcin House By the Cemetaryn kaltaista giallo-klassikkoa tai huutavan Juicen nimeä Aki Kaurismäen Bluesia Pieksämäen Asemalla -lyhärin aikana. Kyltyr check Teksti ja kuvat: Joonas Pulkkinen SODANKYLÄN FILMIFESTARIT V esku Loirin riipivä ääni mielessäni, paita likimärkänä, vyö hiertää palleaa. Elinkeinot häviävät haja-asutusseuduilta, ja siten myös kuluttajatkin, kun niitä ei tajuta pitää auki. Kohokohdiksi ohjelmasta herra nosti Philip Kaufmanin Olemisen sietämättömän keveyden. Hävettää myöntää, että en ole koskaan ollut näin pohjoisessa. Oma lukunsa on myös se, miten festivaali on onnistunut tuomaan Jan Troellin, Philip Kaufmanin, Clair Denisin ja Cristian Mungiun kaltaisia ohjaajia festivaaleille sekä panostanut näiden haastatteluihin eli niin sanottuihin aamukeskusteluihin. Myös Pedro Almodovarin paluu kevyemmän elokuvan pariin onnistui erityisen ansioituneella Matkaratkastajat-elokuvalla, joka on tätä lukiessasi jo teattereissa. ”I cried five times. Omat odotukseni liikkuivat turkkilaista elokuvaa esittelevän sarjan sekä näkemättömien helmien ympärillä. Vuodesta toiseen vierailijoiden valinnat tuntuvat olevan aidosti kiinnostavia siinä mielessä, että ne eivät ole itsestään selviä. Sain festivaaleilta kiinni myös Suomen oman Sven Nykvistin eli Juicen. Auto jättää minut kolmen koon K-kaupan eteen, mistä löytyy Alko – sellainen, joka on joka paikkakunnalla Suomessa. Voi löytää itsensä kaljaalueelta vaihtamassa sanasen uuniperunoista Peter Von Baghin kanssa tai yöllä bailaamassa joen rannasta nimettömien leffatähtien sekoillessa. Pohjautui liian löyhästi Palsan elämään; ei pystynyt piirtämään tästä henkilönä minkäänlaista tulkintaa ja oli liian pirstaleinen. Kamaa tuntuu olevan sen verran?” kysyy hän, ja vastaan myöntävästi. ”Saako tähän istua?” kysyy ylipirteä ääni. Luulen, että minut on ajanut tänne vilpitön halu nähdä elokuvia. Huhtala. ”Joo, ei siinä mitään”, vastaan ja Reino Nordin istuu viereeni. Minibussi kiidättää minut turistipirttien ja porojen ohi Sodankylään. Tosin viihdyttävä. I am not tender, I am hard as a stone, but this film pushed me over the limits.” Itse omia kuulumisiaan mies kommentoi seuraavasti: ”I just graduated as a master and took my papers to työvoimatoimisto. Saan kuulla muun muassa, miksi Pekka Lehto on nero ja kuinka paljon herra Nordin odottaa hänen uudelta Kalervo Palsan elämää käsittelevältä elokuvalta. Hän on myös aidosti pahoillaan siitä, minkä takia Game Overia ei ymmärretty. Se on hyvä. ”Ootko säkin menossa Sodikseen. Tyttöystävä käski onneksi viisi kertaa ottaa lämmintä mukaan. Onneksi on kuitenkin vielä syitä matkata edes kerran vuodessa Lappiinkin.. Koska kyseessä ovat pienimuotoiset festivaalit, voisi sanoa, että ”Sodiksessa” on Suomen omaa Cannesin henkeä. ”Maybe never, but hopefully on Sunday.” No miten se Palsa sitten. Elokuvasta kertonee paljon se, että Almodovar on luonnehtinut elokuvaa hänen ”homoimmaksi elokuvakseen”. Now it’s a really big holiday for me.” Jäämme odottamaan herran edesottamuksia herra Huhtalan valmistautuessa Venetsian biennaaleihin. Paljon siitä tuntuvat puhuvan kuitenkin. Olen saapunut Sodankylään. Pitkän linjan elokuvakonkarilta oli pakko hakea sitä aitoa festivaalihenkeä – what’s this midsummer mindfuckfestival all about. Helsinki-Vantaa on hetkisen kaunis, Lapin kesästä en tiedä. Vuonna 1982 Fatih Akinin osittain vankilasta käsin ohjaama, Cannesissa voittanut Yol olikin Sodankylän tarjonnan vahvempia elokuvakokemuksia piirtäen Turkin tuon aikaista sisäpolitiittista tilannetta. ”It’s all about being better than Woodstock”, kommentoi mr. Sori Reino, ei se ollut ainakaan minun mielestä elokuva Kalervo Palsan elämästä. Loppumatka taittuukin keskustellessa suomalaisten yleisistä käsityksistä seksuaalisuutta kohtaan – muun muassa saunakulttuuriin liittyen. Koska sitten miehen oma retrospektiivi tullaan näkemään. I just shot my first feature film, too. Itse en ota kantaa; en ole nähnyt. Rovaniemellä Helsingin helteet ovat vain muisto vain
Ahdistus ja masennus on näissä biiseissä läsnä hyvinkin konkreettisesti. Tekstien aiheet pyörivät melko pitkälti henkilökohtaisen pahan olon ja tietynlaisen yleisen toivottomuuden ympärillä: ”Heräsin, eikä mua masenna / tää on outo päivä.” Enpä voi oikein muuta sanoa kuin sen, että onneksi en ollut allapäin kuunnellessani tätä levyä ensimmäistä kertaa läpi. -Kempas Nyt ei pysty kyllä sanomaan, riippuu päivästä/100 Haluatko levysi, DVD:si, kirjasi tai muun tuotteen arvosteluun. Tätä kuunnellessa meinasi melkein tulla tippa linssiin, kun rupesi ajattelemaan sitä, miten paljon tämä bändi ja tämä keikka itselle merkitsikään. Matti Penttilän dokumentti vangitsee tämän kaiken onnistuneesti. Dokumentin lisäksi paketissa tulee mukana DVD:ltä löytyvä bändin 10-vuotiskeikka, sekä CD:lle/ vinyylille tallennettu viimeisen keikan livenauhoitus. Editti on ulkoasultaan hyvinkin riisuttua, eikä siinä ole oikeastaan mitään ylimääräistä. Olen saanut kuulla ja lukea monesta suunnasta, että tällaista musiikkia ei ole tehty tässä maassa näin hyvin sitten Mustan Paraatin. Kannattaa tsekata alkuun vaikka Youtubesta Hurt-biisin itse tehty video niin saa Yung Leanin DIY-meiningistä hyvän kuvan. Toiset pitää tätä varmasti ihan sontana, mutta ne ketkä diggaa, diggaavat sitten enemmän. Olisi saattanut imaista mukaansa aika paljon voimakkaammalla otteella. Jotkut voivat toki olla tästä kanssani eri mieltä, sillä musiikilliselta ulosanniltaan tai sanoituksiltaan bändi oli loppujen lopuksi hyvinkin tavanomainen – verrattuna vaikkapa länsinaapuristamme ponnistaneeseen Refusediin – mutta se, mikä teki Endstandista niin omalaatuisen ja muista suomalaisista (ellei jopa ihan eurooppalaisistakin) bändeistä erottuvan ryhmän, olivat sen takana seisseet ihmiset ja se omistautumisen sekä panostus, jonka he antoivat bändilleen ja sitä ympäröivälle skenelleen. Jotenkin tämä on melko huonoa ja samaan aikaan ihan helvetin kovaa, kuten hyvällä musiikilla tuppaa olla tapana. Sen pääpaino on siinä esitellyissä ihmisissä ja heidän kertomuksissaan. Anti Party julkaisi kassuna Unknown Death 2002 mixtapen, joka on jo loppuunmyyty, mutta julkaisu löytyy helposti netistä digitaalisena, muun muassa MishkaNYC-bandcampistä. Ota haltuun ja inspiroidu. Endstand on todellinen esimerkki siitä, kuinka unelmista voi tulla totta, kun on vain valmis uskomaan niihin ja näkemään riittävästi vaivaa niiden eteen. Uskallan myös väittää, että aika suuri osa 2000-luvulla perustetuista suomalaisista hardcorebändeistä on perustettu tämän bändin innoittamana. www.fireinsidemusic.com -Juska Kuhanen 75/100 YUNG LEAN UNKNOWN death 2002 Ruotsista tuleva Yung Lean on jonkinasteinen Ruotsin yhdenmiehen Odd Future, sillä erotuksella että tästä puuttuu täysin katu-uskottava Supreme-estetiikka; Yung Lean on vaan 100% hämärä. En voi moittia näitä ihmisiä mielipiteestään, sillä bändi on päässyt genrensä ytimeen niin onnistuneesti, että tämä heinäkuinen päivä, jona kirjoitan tätä arviota, alkoi tuntua juuri lokakuiselta illalta. Tunnelma on alakuloinen alusta loppuun ja ilmaisu on tyylilajilleen äärimmäisen uskollista soundeja myöten. Unenomaista ug-räppiä, yleistä pahennuksen aiheuttamista, pilipalibiittejä ja 100% diy-henkeä sisältävä meininki on hämmentävää ja mielenkiintoista. Lähetä se meille osoitteeseen : Hangup Magazine, Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki Ps. Nauhoitus on todella hyvälaatuinen ja niin kuin livelevyn kuuluukin tehdä, siitä välittyy se tässäkin arviossa paljon puhuttu intensiteetti ja energia, josta tämä bändi oli tehty. Se kulkee eteenpäin kaksitasoisena: toinen tarina käy läpi bändin alkuaikoja ja siinä soittaneiden ihmisten tuntemuksia omista ajoistaan sen parissa, toinen taas seuraa bändin valmistautumista viimeiseksi jäävään keikkaansa (joka muuten myi loppuun). Ainoa nillittämisen arvoinen asia on se, että sitä ei löytynyt DVD:n ekstroista. Tee se itse -etiikka, jonka perään Endstand kovasti kuulutti ja kannusti, näkyy myös hyvin dokumentissa itsessään. www.fireinsidemusic.com -Juska Kuhanen 90/100 Kuudes Silmä on suomenkielistä post-punkia soittava bändi. Ne saa parempia pisteitä verrattuna huonoihin.. Älä lähetä kun hyviä levyjä. Tulen varmasti kuuntelemaan tätä levyä kerran jos toisenkin sitten, kun kadut ovat taas jatkuvasti märkänä, puut tiputtavat lehtensä ja ulkona on jatkuvasti pimeää. Reviews KUUDES SILMÄ ~ s/t (CD/LP) FIRE INSIDE the story of Endstand (DVD + CD/LP) Jos olet kiinnostunut punk- ja hardcore-musiikista etkä ole koskaan kuullut tästä bändistä, tiivistän sen sinulle seuraavaan lauseeseen: Endstand oli yksi merkittävimmistä viimeisen 20 vuoden aikana vaikuttaneista suomalaisista hardcore-bändeistä, ellei jopa merkittävin. Paitsi että bändi keikkaili taukoamatta ympäri Suomea ja Eurooppaa, se oli oleellisessa osassa yhden Suomen suurimman punk-lafkan, Combat Rock Industryn luomisessa ja sen kasvattamisessa siihen statukseen, jossa se nykyään on
Kokonaisuutena Hieroista on kyllä aika jättänyt. Hyvä meininki. Merkittävyydestään huolimatta Hieroglyphicsin voittokulku taittui joitain poikkeuksia lukuunottamatta muutamaan loistavaan tai hyvään soololevyyn, kuten Casualin ”Fear Itself”, Extra Prolificin ”Like It Should Be”, Delin ”No Need For Alarm” ja ”Deltron 3030” sekä vähemmän tunnettu Pep Loven ”Ascension”. Muun muassa Del, Souls of Mischief ja Casual olivat ensimmäisiä kosketuksia siihen, että aiemmin 80–90-luvun vaihteen rapmusiikkia kuunnelleet skeittaajat kuulivat jotain uutta: samanikäisiä tyyppejä, jotka tekivät uutta, omaa juttua ilman 80-luvun hiphopin painolastia. Monella muulla bändillä tämän tuntuisi teeskentelyltä. -Juska Kuhanen www.herodishonest.com Ghost on sarjassamme bändejä, joista on vaan ihan sairaan kiva tykätä. Infestissumam on linköpingläisen porukan toinen täyspitkä ja kokonaisuutena aivan hyvä, mutta valitettavasti hieman epätasainen tuotos. Osaa vokalisteista, kuten Pep Lovea, kuuntelee edelleen mielellään, mutta keittiö kaatuu jälleen heikkoon tuotantoon. -Kempas 70/100 HERO DISHONEST ~ Alle Lujaa (LP/CD) If society Ghost ~ Infestissumam Loma Vista Aikaisemmin pääasiassa englanniksi räkinyt Hero Dishonest pisti pihalle 13 kappaletta kovaa kotimaista, ja tällä kertaa myös laulukieltä myöten. Olen niin messissä. Muutama biisi levyltä saattaa jäädä omille soittolistoille elämään, mutta muuten tätä voi kuunnella jälleen esimerkkinä siitä, miten keskikertaisuus voi hukata hyviäkin talentteja. Ghostin tapauksessa ihan älyttömän siistiltä. A-puolen kuunneltuani olen kahlannut läpi 11 kappaletta ja mietin, että muutamaa kohokohtaa (Systeemi ei Lepää, Nyt Nussitaan!) lukuun ottamatta alkaa tuntua siltä, että tämä bändi olla jo aika kuultu – levytyksiä kun on tullut pihalle kuitenkin jo noin kymmenkunta – mutta kääntäessäni levyn ympäri yllätyin. Tässä ollaan nimittäin paljon lähempänä sitä, miltä bändi oikeasti kuulostaa. Tai siis ainakin haluan olla. Palaset vaan yksinkertaisesti loksahtelevat kohdalleen muodostaen paljon kovemman kokonaisuuden kuin bändin musiikki itsessään tekisi. Soundiensa puolesta tämä on hieman edellistä ”Dangerous”-pitkäsoittoa rosoisempi, mikä on mielestäni vain hyvä asia. ”Kitchen” on Hierogryphicsin kolmas posse-levy. Meininki on enemmän, tai vähemmän tylyä alusta loppuun. Parhaimmillaan levyltä löytyy aivan erinomaisia helmiä, kuten “Ghuleh / Zombie Queen” sekä melkein yhtä hyvä “Secular Haze”, mutta välillä huomaa kiinnostuksen lopahtavan ja käden hakeutuvan seuraavalle biisille. Monet diggasivat klassikoita, mutta eivät osanneet samaistua ghetoista ponnistaneisiin kultakäätyisiin dinosauruksiin. Mustat kaavut ja naamarit toimivat, ja samoin laulaja Papa Emeritus II:n (muilla bändin jäsenillä ei ole nimiä) teatraalisen suurieleinen ja harkittu lavashow ja maskeeraus. Nämä kaksi biisiä osoittautuivatkin ylivoimaisesti omiksi suosikeikseni kaikessa kieroudessaan ja omituisuudessaan. Ja vielä hempeällä kuoropojan äänellä. ”Alle Lujaa” tarjoilee sitä, mitä tältä bändiltä osasi odottaakin ja vähän muutakin. Tälläkin kertaa ilmaisu nojaa paljon kiihkeään tempoon ja koukkuisiin biisirakenteisiin, joiden päälle lauletut lyriikat on kirjoitettu ja huudettu tietynlaisella kieli poskella -asenteella ja pilke silmäkulmassa niiden silti olematta mitään Raptori-osastoa – päinvastoin. Ghostin livekunto oli Suomessa juuri esillä Helsingin Olympiastadionilla Iron Maidenin lämppärinä. Ghostin soundi on kyllä hauska ja omalla poppihevioopperamaisella tavallaan uniikki, mutta tämän lisäksi esiintymisasut ovat ihan älyttömän siistit, levyn kansien ja muun kaman design harvinaisen tyylikästä hevibändille, ja saatanaa, luciferia ja antikristusta hoetaan niin helvetisti. 126 HIEROGLYPHICS …– KITCHEN Hieroglyphics Imperium Hieroglyphicsin esiintymisellä Plan B:n Questionablessa ja 411VM:ssä oli merkittävä vaikutus 90-luvun skeittikulttuurin muutokseen räpimmäksi. Vau. - Matti Leppänen 70/100 Infestissumam: 77/100 Ghost bändinä: 95/100. On kiva pitää niiden paitaa, kiva ommella rässiliiviin merkkiä ja kiva kertoa muille tykkäävänsä siitä. Loppupuolen “Idolatrinessa” alkaa jo tuntua siltä, että tätä läppää ei enää jaksa. B-puolelta löytyi yllättäen vain kaksi kappaletta, jotka kellottavat moninkertaisesti pidemmälle, kuin bändin muut kappaleet. Onneksi levyn päättävä “Monstrance Clock” on taas kiinnostavampi ja jättää tälle okkultiselle hevimessulle positiivisen loppumaun. Valitettavasti vaan ne hyvät hetket ovat melko vähissä. Aikaisemmat ”3rd eye vision” ja ”Full Circle” ovat molemmat sisältäneet hyviä hetkiä, ja niin tekee tämäkin kokopitkä
Bluesmainen “Alpha Omega” ja 70-luvun psykedeliasoundia hauskasti kierrättävä “Full Moon at Noon” ovat levyn parasta antia. RPK:n tuotantovelhoilu muuttaa 80–90-luvun taitteen rapin rumpukone-tuotannon tähän päivään. Ensimmäinen levy toimii varsin hyvin loistavan tuotannon ja taitavien räppien ansiosta silloin, kun tekee mieli pumpata vähän menevämpää meininkiä. Huume on jaettu teemallisesti kahteen osaan. RPK:n seuraava tuotanto tulee olemaan sitten (ehkä?) täydellinen levy; lupaan jo yhden kuulemani keikan perusteella. RPK on tuottajana täysin omalla levelillään ja lainailee taas täysin röyhkeästi ja ennakkoluulottomasti lähteistä, joita ei osaisi yhtään odottaa samaan pakettiin (kuten pornahtavaa electro-funkkia, trancea, ambienttia ja heviä). -Kempas 85/100 Lehtihän on kuin katupora! Se vaan jatkaa ja jatkaa >> 127. Molemmilla Huumeen levyillä on biisejä, joissa tuntuu, että lyriikat on kirjoitettu samoilla maneereilla eikä mitään todella tipauttavia versejä ole, vaikka hyvältä kuulostaakin, mutta onneksi B-levyn alkupuolen OLENIIKUOLET, KYLMÄMAAILMA, MIKS KUKAAN ja erityisesti SYDÄÄNI korjaavat asian. Deepimmissä vesissä uiva soundi on tähän mennessä allekirjoittaneelle lähin kokemus korvaamaan sitä, mitä Ceebrot eivät koskaan saaneet tehtyä (eli sitä täyspitkää). Goatessin parhaat palat löytyvät sen alkupäästä. Ensimmäinen levy on enemmän rap-painotteinen levy, jonka tuotanto lainailee rap-klassikoista ja on lyriikoiltaan häpeilemättömän nonsense-rap eli räpätään lähinnä taagin kuuloisia läppiä räppäämisestä. Vaikka julkaisu onkin tämän kokoonpanon ensimmäinen, niin bändin nokkamiehellä Christian “Chritus” (no, I did not mean Christus) Lindersonilla on pitkä tausta monista genren merkkibändeistä, kuten Saint Vitus ja Count Raven. Jossain mielessä yllättävä kaksikko on jatkanut tyylillistä tahkoamista vähän siitä, mihin Ceebrot loppuivat, ja uusimpana tulokkaana on varsin kunnianhimoinen tupla-CD, “Huume”. Soundimaailmaltaan Goatess on perinteistä doomia, jota on höystetty junnaavan maalaavilla stoner-trippailuriffeillä ja folk rockilla. Huume ei ole täydellinen levy, mutta harva tuplalevy on. Hyvänä esimerkkinä toimii sinkkuna toiminut “Pojatonhuudeilla”. Levyn ykkösbiisin “Know Your Animalin” erinomainen aloitusriffi luo heti alusta asti hypnoottisen tunnelman, ja puolen minuutin kohdalla mukaan tulevat basso ja rummut rakentavat mahtavan groovaavan pohjan Chrituksen tunteikkaalle, ajoittain jopa vaikeroivalle tulkinnalle. -Matti Leppänen 89/100 EURO CRACK Huume Mörssi Julma-Henrin ja RPK:n Euro Crack on jatkunut levy toisensa jälkeen, vaikka alunperin duon projekti tuntui enemmän yhden levyn sivuprojektilta. Henri ja RPK vetävät parhaat settinsä levyltä, ja lopuksi Ameeba putsaa pöydän uskomattoman kovalla versellä. Kaiken kaikkiaan Goatess on oikein vahva ensijulkaisu ja toimii kokonaisuutena paljon paremmin kuin osiensa summana. Toinen levy on sitten allekirjoittaneelle se juttu. Goatess ~ Goatess Svart Turkulainen Svart Records on taas tehnyt erittäin kiinnostavan kiinnityksen ja julkaisi heinäkuun alussa tukholmalaisen Goatessin ensimmäisen kokopitkän. Raskaista lähtokohdistaan huolimatta levy on ajoittain jopa yllättävänkin kevyttä kuunneltavaa. Sillä on loistavia biisejä, heikompia biisejä ja uskomatonta tuotantoa – mutta voin luvata, että ei tämä täysin kylmäksi jätä ketään, jos yhtään rap maistuu. Toisaalta taas levyn viimeisenä löytyvä “Tentacles of Zen” yllättää erittäin positiivisesti biisin puolivälistä alkavalla pitkällä itämaisella instrumentaaliosiolla, joka johdattaa levyn hienoon lopetukseensa. Levy jo kuulematta kovinta paskaa ikinä. Myös rakkausbiisi ANNALILJA vie väkisin ajatukset siihen, että tämän lähemmäksi ei kadonnutta Ceebro-levyä tulla pääsemään. Kuuntele siis kokonaan tai älä ollenkaan. Lopun eeppinen Futuro lopettaa levyn tyylillä ja menee suoraan samaan playlistiin kovimpien Ceebro- ja Murmur-tuotantojen kanssa. Kyseessä siis RPK + Khid: “Ei”
GMO:t ovat tulleet jäädäkseen. -Kempas 92/100 Muun muassa Nicole Willisin taustabändinä tunnettu The Soul Investigators jatkaa maailmanvalloitustaan legendaarisen Stones Throw -labelin riveissä. Myytti nro 5: Jos kerran FDA (Usan ruoka- ja lääkehallinto) ja USDA (Usan maataloushallinto) sallivat GMO:t, niiden täytyy olla turvallisia kuluttaa. Broadway on ajatonta, yksinkertaisesti hyvää musiikkia, jolla on merkitystä nyt ja vielä 10 vuodenkin kuluttua. Myytti nro 4: GMO-eli geenimuunteluteknologia on verrannollinen risteytykseen, jota esi-isämme käyttivät luodakseen perinnekasveista kestävämpiä lajikkeita. Khid maalaa tuotannossaan elokuvamaisia synkkiä tiloja, ja dubstepin parissa vietetty aika kuuluu tuotannossa sikäli, että soundit ovan vaan niin paljon tuhdimmat, tarkemmin rakennetut ja rikkaammat kuin keskiverron rap-tuottajan taustat voivat ikinä olla. Mukana on sopivassa määrin hyviä onelinereita, joihin on aluksi helppo tarttua: “Mä pidän räpit kertsivapaana / hei listapelle, oisko susta samaan”, “Lapset, kuunnelkaa Tarbashii niin kuntoon setit saa” ja niin edelleen. Ilmeisesti soundi miellytti, sillä tästä syntyi ensin Timmion-7” ja nyt tämä debyytti-LP Stones Throw -levymerkille. Myytti nro 2: GMO-viljelykasvit ovat ainoa ratkaisukeino maailman nälkään. Myytti nro 8: Monsanton tavoitteena on toimia parhaaksemme. Varaukseton suositus kaikille. Jos tämä pitäisi lokeroida niin laittaisin osastoon “taagia uuden aallon taideräppiä”. Myron & E:n yhteistyö Soul Investigatorsin kanssa syntyi vuosia sitten, kun Eric ”E” Cooke oli Suomessa keikalla E da Boss -sooloprojektinsa tiimoilta ja päätyi Soul Investigatorsin kanssa jammailemaan studiolle. Sisällöltään levy on melko vaikeaselkoista sortumatta silti liiallisuuteen. -Kempas 95/100 10 GMO-myyttiä, joihin Monsanto haluaa sinun uskovan Myytti nro 1: Kukaan ei ole koskaan osoittanut, että GMO (= muuntogeeniset organismit) on haitallista ihmisille. MYRON & E And the soul investigators BROADWAY Stones Thrown Paperi T & Khid Ex ovis pullus non natis serò fit ullus Monsp Tämä Paperin ja Khidin “hyvä” yhteis-EP jäi onneksi taas tuoreeltaan arvioimatta, sillä useampien kuuntelukertojen tuloksena se on noussut “loistavaksi”. Kuuden biisin EP rikkoo perinteistä biisirakennetta muun muassa täydellisellä kertsivapaudella ja toistuvilla, pitkillä instru-osuuksilla. Tämä on suomiräpin suurimpia syntejä – varsinkin tällä hetkellä. Jengi ylianalysoi merkityksiä, eikä voi vaan tyytyä siihen, että rap voi olla myös lyyristä ilmaisua, jota voi nauttia vaan niin, että se kuulostaa hyvältä, vaikka ei välttämättä tajua konkreettisesti sisällön merkitystä – samoin kuten voi vaikka katsoa Mulholland Drivea tajuamatta mitä leffassa tapahtuu, mutta tämä ei estä nauttimasta elokuvasta. Se, mikä tekee tästä Nicole Willisin levyjen tapaan myös erityisen tapauksen, on tapa jolla Broadway välttää olemasta retro-pastissi. Se ei kuulostaa hassuttelulta tai kunnianosoitukselta, vaikka esikuvat ovat selvät (60-luvun sielukkaat soul-legendat), vaan elää omaa elämäänsä. Rapin peruselementit ovat siis taiteellisuuden ohella myös hallussa. Kesäkuussa julkaistu rajoitettu vinyylipainos taitaa olla jo sold out, eikä CD:tä ole tullut, joten sitten vaan diginä kuuntelemaan. Kesällä oli jopa viikko, jolloin ei tehnyt mieli tehdä mitään muuta kuin kuunnella tätä. Myytti nro 3: GMO-viljelykasveja tarvitsee sumuttaa vähemmän torjunta-aineilla kuin perinteisesti jalostettuja. Mieli rakentaa levyn lyriikoista omia tulkintoja eikä ole yhtään varma, ovatko artistit ajatelleet niitä kuten itse ajattelet. Myytti nro 9: GMO:t eivät ole haitallisia ympäristölle. Tällä tasolla toimivassa tulkinnanvaraisuudessa on juuri levyn rikkaus, mikä tekee siitä minulle taidetta aivan eri tasolla kuin levyistä, joissa läpät on tajuttavissa suunnilleen ennen kun ne on ehditty sanoa. Myron & E on duo USA:n länsirannikolta ja New Jerseystä, joka tuo 60-luvun soulin tähän päivään suunnilleen yhtä sielukkaana kun se tuli Marvin Gayen sydämestä. Rugerin kolmen kombosta on aiemmin ollut ehkä vaikeampi erottua, mutta tämä julkaisu sai todellakin toivomaan sitä luvattua sooloa. Basson Kultabassokerhossa Khid kiteytti tekstien juonen hyvin. Myytti nro 7: GMO:ita on mahdotonta välttää. Suositellaan esim. Myytti nro 6: GMO:n ja ei-GMO:n välillä ei ole ravitsemuksellisia eroja. Paperi T on aikaisemmin Ruger Hauerista tuttu, mutta tämä julkaisu nosti Paperin pisteitä huomattavasti. Taustoista tulee mieleen vahvasti Kryptic Mindsin tuotanto. Lähde: www.facebook.com/MonsantoUlosSuomestaMonsantoOutOfFinland. Myytti nro 10: Totuttele GMO:hon. Taustoissa tapahtuu välillä paljon, mutta mitään ei ole silti liikaa. Soul Investigatorsin tuotantoa on suitsutettu kansainvälisessä mediassa varauksetta, eikä suotta: bändin saundi on raaka ja autenttinen, kuin suoraan aikakoneella 60–70-luvulta tänne tuotu. ihmisille, jotka eivät yleensä suomiräpistä niin lämpeä
Kuitenkin Johnston tarjosi Talmud Beachin rinnalla erilaisen keikan, jossa miehen tuotanto kuulosti neliraiturinauhoituksia huomattavasti heleämmältä. Keikat Kirjat Daniel Johnston 21.5. Mountain Dewin juominen oli ilmeisesti jäänyt; joku tajusi yleisöstäkin siitä huomauttaa. -Joonas Pulkkinen 82/100. Kirjassa on myös viitteitä pelkästään jo 20 sivua, joista mielestäni Raamatun lainaukset olisi voinut sijoittaa aivan hyvin osaksi itse tekstiä. -Joonas Pulkkinen 90/100 Paul Verhoeven Jeesus Nasaretilainen Into Synkkien tulevaisuusdystopioiden mestari ja cyberteknoprofeetta Paul Verhoeven on kunnostautunut paitsi elokuvillaan niin myös maallikkona Jeesustutkijana. Jos on onnistunut tekemään tulevaisuudesta ahdistavan, niin eiköhän myös menneestäkin saisi. Se on kunnianosoitus teidän vaikealle arjellenne ja surkealle elämällenne. On hyvä muistaa, että alkupään tuotantoa ei ole tehty missään piritokkurassa tai mielisairaalassa. Verhoeven pitää linjansa varsin selkeästi asiatekstityylisenä kirjoittajana, mutta innostuu paikoitellen pohtimaan Jeesuksen elämää liittyviä tapahtumia myös elokuvantekijä-Verhoevenina. Mutta itseäni kyllä oikeasti vähän sapettaa, että arvioitaessa Johnstonin musiikillista tuotantoa fokus on liikaa suunnattuna miehen mielenterveyteen sekä siihen, että kuka ja ketä on ollut fiiliksissä Johnstonin musiikista. Johnston tarjosi 45 minuuttia sitä mitä on: 80-luvun jälkeisen Amerikan omaperäisin lauluntekijä, jonka herkkyyttä ei tule ollenkaan kätkeä anekdoottien varjoon. @ Tavastia Fullsteam & Nuorgam järvestivät Kaikille Devil and the Daniel Johnstonin nähneille lienee selvää, ettei ole itsestään selvää, että Daniel Johnstonin kaltainen, niin henkisistä kuin myös fyysisistä ongelmista kärsivä ihminen kykenee ylipäätänsä keikkailemaan – saati sitten, että vielä tänne pohjolaan kykenisi eksymään. On hieman naurettavaa, että arvosteluissa puhutaan sitten riutuvasta skitsofreenikosta ja suunnilleen pedataan Johnstonin kuolemaa. On vaikea kieltää, etteikö aikoinaan olisi ollut Johnstonin itsensä kannalta merkitystä, että Kurt Cobain sattui käyttämään Hi, how are you. -Joonas Pulkkinen 86/100 Adam Mansbach & Ricardo Cortes Nyt vittu nukkumaan Into Kustannus Vaikkakaan minulla ei ole omia lapsia, niin tämän kirjan myötä samaistun teidän kaikkien lapsellisten ongelmiin rääkyvien, tyhmiä kysymyksiä kysyvien ja vollottavien lapsienne kanssa. Tämä olisi helpottanut lukemista huomattavasti. Verhoeven on ajoittain erittäinkin viihdyttävä kuvaillessa muun muassa vetten päällä kävelyä ”hölynpölyä”-tyylisesti. On totta, että mies ei oli laihtunut huomattavasti, mutta oma arvioni on kuitenkin se, että tilanne olisi voinut olla paljon pahempikin. Hittiä hitin perään: Walking the Cow, Don’t Let The Sun Go Down On Your Grievances, Casper The Friendly Ghost, Funeral Home, True Love will find you in the end, Some things last a long time sekä vähän uudempaa tuotantoa, kuten esimerkiksi vuoden 2003 Fear Yourselfin Mountain Top. Tai miten Johnstonin musiikkia arvioitaisiin ilman mielenterveysongelmia. Tämä saakin toivomaan, että herra vielä joskus oman tulkintansa toisikin valkokankaalle; oikea tapa aloittaa elokuva Verhoevenin mielestä olisi palava Nasaret, jossa on menossa roomalaisten joukkoraiskaus. Kirjaa siivittää Ricardo Cortesin loistava kuvitus, joka on hyvin bongannut oikeiden lastenkirjojen estetiikan ja siirtänyt tämän aikuisten oman iltasadun muotoon. Sillä aikaa, kun Verhoeven ei ole vielä pystynyt ohjaamaan häntä tyydyttävää tulkintaa Jeesuksen elämästä, on hän laatinut yhdessä Rob Van Scheersin kanssa kirjan, jonka tarkoituksena on rekonstruktoida historiallista Jeesusta. Kuitenkin esimerkiksi 2000 vuotta vanhan Palestiinan silloisen poliittisen tilanteen rinnastaminen nykytodellisuuteen on ajoittain puuduttavaa. -kassun t-paitaa, mutta tahdon kyllä vilpittömästi uskoa, että Johnston olisi kyennyt nousemaan myös omilla avuillaan jonkinnäköiseen valoon. Tämä on kirja, joka on tehty juuri teitä silmällä pitäen. Olen vilpittömästi pahoillani. Verhoeven on toiminut vuosia arvostetun Jeesus-instituutin jäsenenä ollen sen ainoa jäsen, joka ei omaa suoraa teologisesti akateemista pohjaa
SHAFIK GIVES NO FUCKS Safilla on enemmän munaa kuin sulla. Unelma joka toteutui kun joku uskalsi unelmoida, ja ai niin - tehdä töitä sen eteen. Fakie nose grind. Omana itsenään oleminen skenessä jossa on kapeat normit ja tiukka ryhmäkuri vaatii munaa. 130. Vuosi sitten Shafik soitettiin Los Angelesiin Diamondille töihin. Kannattaa kokeilla. Shafik huolehtii muiden mielipiteistä vähemmän ja tekee enemmän. Ja se kuinka “aitona” sä pidät sitä pienessä mielessäs on merkityksetöntä, se on toteutunut unelma. Muotiblogin pitäminen vaatii skeittarilta enemmän kuin ss flip kylän isoimmista kympeistä. Sanoa ääneen sen mitä muut ei kehtaa, yleisestä mielipiteestä välittämättä, muilta lupaa kysymättä ja anteeksi pyytelemättä. Kun asioita tekee, asioita tapahtuu
J Ö L E / F S O L L I E FA K I E 5 - 0 / P H OTO : J U S T U S H I RV I Funster Company Oy | (09) 650 530 riderservice@funster.fi | www.funster.fi E T N I E S .CO M BL ACK / WHITE / GUM MA RANA THE