1/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Kesäallergiaan valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin! POLARALLE juoksu aina ollut helppoa Pahansuopa nimetön arvostelu netissä harmittaa Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Unelmien hevoskesä ratsastusleirillä lähestyy!
Messut avoinna la klo 9–19, su klo 10–18
38 TERAPIAA turvallisessa Kiurumäen laumassa. 54 KOLMEN HEVOSEN LANNASTA omakotitalon vuoden lämpö. Monessa Suomen kunnassa hevoset ovatkin merkittävä elinkeino. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. 34 KIMPPAHEVOSEN kanssa jaetaan onnistumiset ja epäonnistumiset. Valinnan varaa on! 74 HEVOSVAELLUKSELLA luonto näyttäytyy uudella tavalla 76 RAVIGAALASSA juhlittiin viime vuotta. 4 Pääkirjoitus Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 20 KYRÖJEN tallilla iloitaan pienistäkin onnistumisista. Ravija ratsastustoiminnan työpaikkamäärää ei monessa kunnassa tarkkaan edes tarkasti tiedetä, mutta monessa kunnassa on joka tapauksessa niin paljon hevosia ja hevosiin liittyvää toimintaa, että asia kannattaisi huomioida kunnan elinkeinostrategiassa, ja kehittää alaa eteenpäin. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 39 €, määräaikainen 49 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth, Tiina Lemmola, Mika Kettunen Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Kesän hevosleireillä eletään onnellisia hetkiä. 26 RATSASTUSKESKUS AINO yksi Suomen hienoimmista. Kunnat haikailevat menetettyjen teollisuustyöpaikkojen perään sen sijaan, että kehittäisivät rohkeasti uusvanhoja aloja. 52 16 60. Kuopat silmien yläpuolella ovat kipeän hevosen selkeät merkit. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Hevosia on Suomessa yli 74 000. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 16 ANTTI TUPAMÄKI iloitsee yhteistyöstä Polaran kanssa. Mari Ahola-Aalto Hyödyntävätkö kunnat hevosensa. Hyvä lihaskunto on paras este kaatumisille, sanoo geriatrian erikoislääkäri Vesa Savander. Hevostalous myös elävöittää maaseutua. Kengityssepän ammattitutkinto on Hingunniemen lippulaiva. 24 ÄHKYT lisääntyvät talvella. 09-413 97 300 Kannen kuva: Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 48 AMMATTI HEVOSALALTA. ISSN 1455-0547 Hevosala tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Suomessa on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15 000 henkilöä. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. Sisältö 1/2016 44 MAIJA RÄIHÄ on yksi Suomen vaunuhistoriallisen seuran perustajajäsenistä ja intohimoinen vanhojen hevosvaunujen harrastaja. 39 GERIATRIN PAKEILLA. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 58 JALOSTUSMARKKINOILLE lisää oriita. 60 KESÄLEIREILLE ilmoittautuminen on menossa. 12 KESÄALLERGIAAN valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt. 52 HEVONEN kertoo kivusta ilmeellään. 6 NETIN nimetön asiaton haukkuminen olisi saatava loppumaan. Antti Tupamäki omistaa puolet sekä valmentaa ja ohjastaa viime vuoden voitokkainta suomenhevosta Polaraa
– 2.8.2015 Joensuu 60 000 Helsinki Horse Fair*, 7. Lisäksi Savolainen on mm. Mahdollisuuksien hevonen – hevosalan valtakunnallinen yhteistyöverkosto on huolestunut luonnonvaraalan koulutuksen rahoituksen vähenemisestä. viisinkertaisen ravikuninkaan Vieterin kasvattaja. Hän säilytti kyllä yllätyksen täydellisesti. Suuri kiitos, Jorma Kontio lausui. Hevosalan työvoimatarve ja alalta poistuvien henkilöiden määrä huomioiden myöskään nykyinen aloituspaikkojen määrä ei takaa alalle riittävästi koulutettua työvoimaa, vaan ala tarvitsisi lisää aloituspaikkoja. Omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset. Hevosala huolissaan koulutusleikkauksista T asavallan presidentti Sauli Niinistö lupautui 29.–31. – 6.9.2015 Ypäjä 9 000 Finnderby, 4. Hevosalan avainluvut Suomessa vuonna 2015 Hevosia 74 200 Raviurheilun harrastajia ja seuraajia 210 000 Ratsastuksen harrastajia 170 000 Hevosala työllistää 15 000 Hevostalleja 16 000 Hevospelien vaihto (milj. Tasavallan presidentti lupautui Turun Kuninkuusravien suojelijaksi 3 Hevostalous lukuina 2015 2 1. Ravitapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain noin 670 000 suomalaista. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen –hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Fintoto Oy ja Suomen Hippos ry. Hän oli molempien hevosten omistaja, kasvattaja, valmentaja ja ohjastaja. – 7.6.2015 Ypäjä 7 000 *Tapahtuma on osa myös muita lajeja esittelevää GoExpo-kokonaisuutta Taulukko 2: Yleisömäärät Suomen suurimmissa hevosalan tapahtumissa vuonna 2015. Hevosella, erityisesti suomenhevosella on ollut suuri merkitys maamme historiassa. Lähde: tapahtumajärjestäjät.. Hevosalalla työskennellään isojen ja voimakkaiden pakoeläinten, hevosten, kanssa. – On upeaa, että Mahdollisuuksien hevonen otettiin osaksi Suomi 100 -hanketta. Ennen Urheilugaalaa urheilutoimittajat valitsivat Kontion ennätysmäisesti 24. Helsingissä järjestettävä päätapahtuma CityHorse esittelee kaupunkilaisyleisölle hevosia eri käyttömuodoissa, kertoo suomenhevosen tarinaa ja esittelee hevostaloutta. Rahoituksen väheneminen kahdessa vuodessa viidenneksellä vie mahdollisuuden tehokkaan ja tuloksekkaan koulutuksen järjestämiseen. Mika Häkkinen vuonna 2009 ja Jorma Kontio vuonna 2016 ovat henkilöt, joille on myönJorma Kontio ajoi 10 000. Jorma Kontio Suomen urheilun lähettiläs Turun Kuninkuusravit kunnioittaa raviurheilun ja ennen muuta suomenhevosen hienoja perinteitä ja järjestää yhteistyössä 100-vuotiaan Maaseudun Tulevaisuuden kanssa perjantaina 29.7. Tällainen tieto vain lisää ennestäänkin hyvää tekemisen meininkiä tapahtuman järjestämisessä, Turun Hippoksen toimitusjohtaja Ilmari Halinen iloitsee. Suomalaisen hevosurheilun näyteikkunoita ja suurimpia tapahtumia ovat ympäri Suomea kiertävä Kuninkuusravit ja ratsastuksen osalta Helsinki International Horse Show. – 8.3.2015 46 000 Helsinki International Horse Show, 22. Hevosalan oppilaitosten tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia työntekijöitä. Tammikuisessa gaalaillassa koettiin tunteikas hetki, kun kaikkien aikojen menestynein suomalaisohjastaja sai palkintonsa. heinäkuuta järjestettävien Turun Kuninkuusravien suojelijaksi. – 19.7.2015 Mikkeli 21 300 Suur-Hollola –ajo, 4. Ratsastuksenharrastajista yli puolet on aikuisia. Tosin muutama tiukka haastajakin saattaa kutsun saada. Jorma Kontio rikkoi ensimmäisenä ohjastajana Pohjoismaissa 10 000 voiton rajan 16.8.2015 Pihtiputaan raveissa. Hevosteema levittäytyy vuoden 2017 aikana ympäri Suomen paikallisten tapahtumien kautta, ja tähän työhön kutsutaan mukaan koko hevosväki. €) 230 Syntyneitä varsoja 3 033 Taulukko 1: Suomen hevosalan avainluvut. Valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelma on myöntänyt osarahoituksen hevosalan juhlavuoden koordinointiin. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Kilpailun suojelijana toimii itse legendojen legenda, Pentti Savolainen. – 25.10.2015 44 500 St Michel -ravit, 18. – Luulin, että Anna-Julia saa jonkin palkinnon, kun hän lähti pöydästä kohti lavaa. Ne ovat palvelleet meitä työhevosina maaja metsätaloudessa sekä sotasankareina, ja nyt ne ovat oivia kumppaneitamme harrastuksessa ja urheilussa. Kunnianosoitus on harvinainen. Ratsastustoimintaa harjoitetaan koko maassa, yritysten keskittyessä kaupunkien läheisyyteen. – 12.4.2015 Tampere 14 000 Finlandia –ajo, 17.5.2015 Vermo 9 200 Kymi GP –ravit, 27.6.2015 Kouvola 9 200 Suomenratsujen Kuninkaalliset, 3. Jo nyt alan huolena on hevosten käsittelytaitojen heikkeneminen. Hevonen mukana Suomen 100-vuotisjuhlassa Turun Kuninkuusravit kunnioittaa vanhoja mestareita netty Suomen urheilun lähettilään arvo. 5 Pohjoismaiden voitokkain raviohjastaja Jorma Kontio palkittiin Urheilugaalassa Suomen urheilun lähettiläänä. – Kuninkuusraveille tasavallan presidentin lupautuminen suojelijaksi on suuri kunnia-asia. On hienoa, että hevonen on saanut oman ja ansaitun paikkansa, kun juhlimme itsenäisen Suomen 100-vuotista historiaa, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall iloitsee. kerran vuoden parhaaksi lajissaan. Yleisömääräarviot 2015 TAPAHTUMA KÄVIJÄMÄÄRÄ Kuninkuusravit, 1. Kunkkarilegendat -lähtöön kutsutaan 12 raviohjastajaa, jotka ovat voittaneet uransa jossain vaiheessa ravikuninkaallisen tittelin. Hevosurheilu – elinkeinoja, vauhtia ja virkistystä Ravikilpailuja järjestetään 43 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 7 000 hevosta. Kuva: Hippos/Terhi Piispa Vekselin vuoden 1984 kuninkuus oli ikimuistoinen, sillä Pentti Savolainen vei myös ravikuningattaren seppeleen Vekkuliinalla. Hevonen kokoaa ympärilleen kaikenikäisiä naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia. voittonsa viime kesänä Pihtiputaalla. juhlalähdön vanhoille mestareille. Ratsastusta harrastaa 170 000 suomalaista. Hevosurheilutapahtumat vaihtelevat elämyksellisistä jääraveista, paikallisista seurojen ratsastuskilpailuista ja tunnelmallisista kesäraveista aina kymmeniätuhansia suomalaisia kokoaviin ravija ratsastusurheilun suurtapahtumiin. – Olen ajanut kilpaa ja voittanut 18 eri maassa ja yrittänyt kyllä pitää suomalaista kulttuuria yllä. Tämä palkinto tuli minulle täytenä yllätyksenä ja tuntuu huomionosoituksena todella hyvältä. – 5.7.2015 Lahti 14 900 Hevoset–messut, 11. Johdonmukaista ja turvallista hevosten käsittelyä ei voi oppia kuin tekemällä. Urheilun lähettilään palkinnon luovutti isälleen Jorma Kontion tytär, menestynyt esteratsastaja Anna-Julia Kontio. Suomen toiseksi seuratuimmassa urheilulajissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin
Valitettavasti siellä ei kukaan ajattele, että joku joutuisi ison kellon alle vastaamaan näistä puheista. Tervetuloa mukaan! Jouni Miettisen mielestä ihmiset voisivat itsekin ottaa osaa yhdistysten hommiin. Niitä pärjääviä sitten haukutaan. Miettinen muistelee, että ennen vanhaan oli niin, että kun mies avasi suunsa, niin hän vastasi puheistansa. Hän suree sanansäilän kohteeksi syyttä joutuneita. Ilkeän arvostelun kohteeksi ovat joutuneet yhdistysten hallitusten johdon lisäksi muun muassa ohjastajat, hevoset ja valmentajat. – Kun julkisuudessa ollaan, niin arvostelua täytyy toki kestää, mutta kyllä sen täytyy olla asiallista. – Kun esimerkiksi hevonen vaihtuu valmentajalta toiselle, ja pärjää sillä toisella valmentajalla, niin ruvetaan nimillä puhumaan,. – Tervetuloa kaikki talkoisiin ja osallistumaan eri yhdistysten toimintaan, eikä vain arvostelemaan. Keskustelupalstoilla pitäisi olla aika kova sensuuri ja valvojan pitäisi poistaa pahansuovat tekstit, hän pohtii. Miettinen arvelee, että asialla on varmastikin turhautuneita ihmisiä, jotka eivät itse ole menestyneitä. Pahansuopa asiaton puhe saatava loppumaan H evosmaailmaan on tullut jotakin, mikä ei sinne kuulu: pahansuopaa puhetta, joka rikkoo hyvät tavat. – Ohjastajat ja valmentajat puhaltavat yhteen hiileen, mutta hevostenomistajien, pelaajien ja julkisen sanan keskuudessa ikävä kieli näkyy. Aina on puhuttu pahaa! Miettinen pohtii, että selän takana puhumista on harrastettu aina, mutta netti on tehnyt hevospiirien lisäksi yleisen haukkumispaikan myös poliitikoita ja muita julkisuuden henkilöitä kohtaan. Yhdistysten hallitukset, ohjastajat ja valmentajat joutuvat pahansuovan arvostelun kohteeksi. – Toisaalta on hienoa, että hevospalstoja luetaan ja syntyy keskustelua. Ravivalmentaja Jouni Miettisen mielestä kissa täytyy nostaa pöydälle ja ongelmasta puhua ääneen. Kaikki keskustelu ei toki ole Miettisenkään mielestä suinkaan huonoa. Pitkän uran hevosten parissa tehnyt porilainen ravivalmentaja Jouni Miettinen, 63, on pahoillaan. Siten saadaan mainoksia ja lehtiä myytyä. 6 Ravivalmentaja Jouni Miettinen haluaa nostaa kissan pöydälle: Hevosurheilukaan ei ole säästynyt sosiaalisen median ikävämmiltä puolilta. Toimivien henkilöiden nimet tuodaan esiin, sen sijaan haukkujat toimivat anonyymisti. Puskista huudellaan nimettöminä asiattomuuksia ja keskustelijoilta puuttuvat käytöstavat. – Nyt huutelijoille annetaan palstatilaa
Sen omistaja on nyt jo 85-vuotias. 7 Pahansuopa asiaton puhe saatava loppumaan haukkumaan ja arvostelemaan sitä aikaisempaa. Miettinen kertoo esimerkin elävästä elämästä. Välillä Miettiselle on tullut mieleen joidenkin ihmisten kirjoitteluista, että pitäisi nostaa kunnianloukkaussyyte, muttei lantakasa pöyhimällä parane. Hänen hevosensa tuli pari – kolme vuotta sitten kolmanneksi Vermossa ja alitti ajan 1.30. Sitä ihmistä arvostettiin ja se oli sellainen miehen mitta, Miettinen sanoo. Nostetaan kissa pöydälle Miettinen sanoo, etteivät epäkohdat parane, jollei niihin uskalleta puuttua. Keskustelupalstoille pitäisi saada rekisteröityminen sähköpostiosoitteineen, silloin ne alkaisivat siistiytyä. Minä haluaisin nähdä tällaiset ihmiset puhumassa omilla nimillään ja kasvoillaan. Jos täällä Porissa menisi sanomaan saman, niin se ei olisi yhtään mitään. Välillä keskusteluissa vihjataan eläinrääkkäyksen suuntaan. – Ihmisiä, jotka suhtautuvat negatiivisesti tähän lajiin, ei tarvita ravitai hevosurheiluJouni Miettinen toteaa, että välillä on tullut mieleen kunnianloukkaussyytteen nostaminen joidenkin ihmisten kirjoitteluista, muttei lantakasa sittenkään pöyhimällä parane. Puhuttaisiin siitä, mikä on eläinrääkkäystä ja mikä ei, hän tuhahtaa. Hän meni Iisalmella huoltoasemalle ja sanoi: Minulla on tähtijuoksija ruuna. – Kun mennään maaseudulle, niin aletaan arvostaa hevoshommia, hän sanoo. Kissa on uskallettava nostaa pöydälle. Joku saattaa kirjoittaa ilkeyksiä nettiin vain herättääkseen pahaa verta. Se oli tälle miehelle valtava tapahtuma. Siellä häntä arvostettiin, koska kulttuuri ja arvostus on siellä sellainen. – Minulla oli taannoin valmennettavana eräs suomenhevonen. Täytyy muistaa, että hevonen on jalo hieno eläin, oli kyseessä sitten ratsastus tai raviurheilu, Miettinen sanoo.. – Minä olen kasvanut sellaisessa ympäristössä, että jos jollakin maamiehellä oli kantakirjatamma, niin me tiedettiin se kaikki. Löytyy eroja paikkakunnittain Miettisellä on Ruotsissa liikemiestuttavia ja he ovat haltioissaan hänen hevosistaan, mutta Suomessa, etenkin Etelä-Suomessa ja isommissa kaupungeissa ei hevosia niinkään arvosteta. Eikä sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. piireissä
– On tällaista varmasti ollut ennenkin, mutta se on jäänyt niin sanottuihin hevosmiesten baareihin. Pitäisi on tällainen ”tolokku” suhtautuminen asiaan.. Viime vuonna hän edusti Lahden ravinaisia Ravinaisten SM-kisoissa Porissa. Täytyy vain toivoa, että ihmiset pystyisivät erottamaan jonninjoutavuudet oikealta uutisoinnilta. Peruskoulun ohella hänellä oli parhaimmillaan kahdeksan omaa valmennettavaa ponia. 8 J ukka-Pekka Kauhanen on toiminut 30 vuotta ravivalmentajana. Aamulla on kiva mennä töihin, enkä kutsuisi tätä pelkästään työksi, Henna Halme, 21, Orimattila: – Arvostetaan tätä hienoa raviurheilua Henna Halmetta harmittaa usein kuultu negatiivinen palaute ja nimimerkin takaa huutelu. – Meillä on tällä hetkellä 25 hevosta valmennuksessa, joita itsekin valmennan. Startteja on kertynyt 514 totosijoin 32-36-39. Vaikka siellä puhutaan paljon huonoja asioita, niin paljon siellä on hyvääkin. Poniajolupa oli taskussa 2010, ja hän ajoi pian ensimmäisen startin. tyy tähän päivään ja urheiluun, eikä sille oikein mahdeta mitään. Enemmänkin kysymys on siitä, että aika muuttuu ja on tullut tällainen uusi media – sosiaalinen media. Peruskoulun päätyttyä hän aloitti työt hevosenhoitajana kotonaan eli Ravitalli Teemu Okkolinilla. Kauhanen ei lähtisi laatimaan kovin tiukkoja sääntöjä nettikeskustelulle. Hän suoritti hevoskortin 16-vuotiaana ja pääsi heti sen saatuaan ajamaan kilpaa oman tallin hevosella. Meillä on kivat hevoset ja hyvät hevosen omistajat ja hyvä tiimi tallilla. Kuulijat ja lukijat joutuvat vaativampaan asemaan. – En pidä ilmapiiriä mitenkään erityisen huonona. Hän on ohjastanut 237 starttia totosijoin 33-46-31. Sekään ei ole hyvä, että oltaisiin ihan hiljaa. – Totta kai esimerkiksi rekisteröityminen siistisi keskustelua jollakin tapaa, mutta samalla veisi voimaa keskustelulta. Tuntuu kuitenkin siltä, että negatiivinen puhe olisi lisääntynyt. Totta on sekin, että negatiivinen uutinen tulee paremmin esille kuin positiivinen uutinen. Hän on hallitseva ravinaisten Suomen mestari. Asiat hyppäävät paremmin esille kaiken kansan näkyviin. – Ei se tietenkään ole mukavaa, mutta liitRavivalmentaja Jukka-Pekka Kauhanen, 63, Iisalmi: – Negativiinen puhe on lisääntynyt H evostenhoitaja ja -ohjastaja Henna Halme ajoi ponikortin 10-vuotiaana, ja ryhtyi ajamaan poneilla kilpaa
He tekevät tätä hommaa tosissaan ja keskittyvät tekemiseensä. – Älämölö on kovinta silloin kun epäonnistutaan, mutta kun pärjätään, niin ollaan hiukan hiljempaa. Olen onnekas, koska olen saanut kotona oppia raviurheilusta ja saanut vastuuta. 9 oikeaa näkemystä oikeista asioista. – Totta on sekin, että negatiivinen uutinen tulee paremmin esille kuin positiivinen uutinen, toteaa JukkaPekka Kauhanen. Kotisohvalta helppo neuvoa Hennaa harmittaa, kun niin usein kuullaan negatiivista palautetta ja nimimerkin takaa huutelua. Heillä ei ole. Olen huomannut, että sieltä kotisohvalta näyttää olevan helppoa antaa ohjeita. On kurjaa ja karua, että netissä voidaan arvostella ilkeästi ihmisiä, Henna Halme sanoo. Joka päivä oppii jotain uutta. – Vanhemmilla ravivalmentajilla on paljon muutakin tekemistä kuin notkua internetin ihmeellisessä maailmassa. – Arvostetaan tätä hienoa raviurheilua, jota itse arvostan! – Meillä on täällä Suomessa huippuammattilaisia ja hyviä hevosia, joten iloitaan yhdessä silloin kun siihen on aihetta. Valmentajia, kuskeja ja koko lajia arvostelevat sellaiset, jotka eivät todennäköisesti ole tätä hommaa päivääkään itse tehneet. – Jouni Miettinen piti hienon puheen raveissa. Aina sitä pyrkii tekemään duunin kunnolla ja loppuun saakka, mutta erehdyksiä sattuu kaikille: jos ei koita, niin ei voita. – Haluaisin arvostelijoiden kokeilevan tätä hommaa, silloin voisi tulla ymmärrystä lajia kohtaan, eikä aina oltaisi veistä kääntämässä haavassa. vaan ennemminkin elämäntavaksi. Muutakin tekemistä kuin roikkua netissä – Älämölö on kovinta silloin kun epäonnistutaan, mutta kun pärjätään, niin ollaan hiukan hiljempaa
– Välillä tietty kuski otetaan hampaisiin ja teksti on aika rajua. Siellä menee perussivistyneenkin ihmisen suodatin pois päältä. Siinä menee raja. Täytyy olla onnellinen toisen puolesta. Hänellä on valmennettavanaan muun muassa Jokivarren Kunkku. Vanhaa treenaria ei kannata alkaa haukkua. – Huono ilmapiiri on nimenomaan somessa. – Täytyy arvostaa jokaista, joka tässä lajissa pärjää ja hankkii leipänsä, se ei helpolla tule. Meidän ammatti on aika rankka duuni ja kaikki tekevät mitä tämä vaatii, siksi toisia kunnioitetaan, sanoo Emma. – Normaali kritiikki ja asiallinen puhe on ihan “fine”. – Asioista voi keskustella, mutta sen on oltava asiallista. Alan ihmiset ovat onnellisia toistensa menestyksestä. Kuva: Virpi Piippo Antti Ojanperä, 35, Pihtipudas: – Voiko tämä laji niin huonosti. Tämä on hyvin herkkä laji ja kun ihmiset pelaavat, niin monenlaiset tunteet nousevat valtaan. Uskon heidän olevan – Täytyy arvostaa jokaista, joka tässä lajissa pärjää ja hankkii leipänsä, se ei helpolla tule.. Leipä on lujassa eikä se ole leveä. En tiedä mistä se johtuu – voiko tämä laji niin huonosti. Aina kun joku pärjää, täytyy olla tyytyväinen. Pahaa puhutaan ennen kaikkea kuskeista, se kertoo aika paljon huutelijoista. – Valitettavasti negatiivinen ilmapiiri on totta. Pari hevosta on omassa omistuksessa ja pari muiden hevosta valmennettavanani, Emma kertoo. Kaikkien tulisi puhaltaa yhteen hiileen. – Omalla nimellään esimerkiksi Twitterissä saa sanoa mielipiteensä, mutta nimettömänä keskustelupalstoilla tulee jos jonkinlaista tekstiä. Siellä on kavereita ollut vaikkapa minkälaisen ryöpytyksen jaloissa. Se harmittaa, että joillakin haukutuilla on 14–15-vuotiaita lapsia. Emma Väre, 23, Vihti: – Samaa ei ikinä kehdattaisi sanoa kasvotusten pelaajia, joiden pelit ovat menneet persiilleen ja hihat ovat palaneet. 10 A ntti Ojanperä on toiminut ammattivalmentajana kahdeksan vuotta. Kun mennään henkilökohtaisuuksiin, niin ammutaan yli. Heillä on ollut oma talli vuodesta 1986. Ennen kaikkea kuskit hampaissa – Uskon, että sosiaalisessa mediassa huutelevat eivät tee tätä työtä. Hänellä on parinkymmenen hevosen talli, joista pari on omia. Somessa menee perussivistyneenkin ihmisen suodatin pois päältä, tuumii Emma Väre. – Kuskit ja valmentajat tekevät aivan varmasti parhaansa tässä lajissa. On hirveää lukea omista vanhemmistaan kauheaa tekstiä. R avivalmentaja Emma Väreen isä Risto Väre on ammattivalmentaja ja ammatti on tullut tutuksi tyttärellekin. Se antaa rajattomat mahdollisuudet ja siellä sanotaan sellaisia asioita, mitä ei ikinä kasvotusten kehdattaisi sanoa. Minua tai meitä kohtaan ei ole ollut mitään negatiivista, vaan ennemminkin positiivista. Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Hippos – Omalla nimellään saa sanoa mielipiteensä, mutta nimettömänä keskustelupalstoilla tulee jos jonkinlaista tekstiä, Antti Ojanperä sanoo. Moni asia vaikuttaa moneen tässä lajissa. – Minulla on ollut omia valmennettavia viitisen vuotta. – Nimenomaan anonyymit puhuvat pahaa, mutta ammattilaisten keskuudessa ei pahaa puhuta ja ilmapiiri on enemmänkin kannustava. Monesti on pienestä kiinni, jos jokin asia epäonnistuu. Paljon sitä on ollut
Täyden palvelun rakennusliike!
Liian myöhään aloitettu kesäallergian hoito on usein turhaa hoitoa. Hyönteisyliherkkyydestä johtuvaan sairauteen on olemassa kuitenkin monia eri ennaltaehkäisyja hoitokeinoja. 12 H evosten kesäihottuma on monia hevosia ja poneja kiusaava jokakesäinen vaiva, johon ei ole vielä löydetty parannuskeinoa. Satu Marttila selvitti Hämeen ammattiJokainen kesäallergiaa sairastava hevonen tai poni on hoidettava yksilöllisesti Kesäihottuma on monitahoinen ja monimutkainen sairaus. Kesäihottumaa esiintyy hevosilla kaikkialla ympäri maailmaa. Liian myöhään aloitettu hoito on usein turhaa hoitoa. Siksi jokainen sitä sairastava hevonen tai poni on hoidettava yksilöllisesti
Kesäihottuman diagnosointi perustuu tyypillisiin sairauden aiheuttamiin oireisiin.. Hyönteiset suurin aiheuttaja Kesäihottuma aiheutuu ensisijaisesti hyönteisten pistoista ja niiden syljestä johtuvasta yliherkkyysreaktiosta. Eri paikkakunnilla ja eri laitumilla allergisoivien hyönteisten määrä vaihtelee ja siten myös oireiden voimakkuus vaihtelee. Oireet alkavat yleensä keväällä tai alkukesästä, ja voivat jatkua pitkälle loppusyksyyn asti. Luonnollisesti kesäihottuman oireet ovat voimakkaimmillaan pahimpana hyönteisaikana. Yleisimmät kutinapaikat ovat harjamarrossa, hännäntyvessä sekä selässä ja mahan alla. – Kesäihottuman vakavuus riippuu aina yksilöstä. – Kutina aiheuttaa hevosessa hinkkausreaktion, joka taas johtaa rikkoutuneeseen ja tulehtuneeseen ihoon. 13 . korkeakoulusta kesäihottuman yleisyyttä Suomessa ja sen hoitoa lopputyössään Hevosten kesäihottuma ja sen eri hoitomuodot. Muutkin hyönteiset, kuten paarmat, mäkäräiset, hyttyset ja kärpäset aiheuttavat kutinaoireita ja voivat pahentaa oireita, ärsyttämällä jo tulehtunutta ihoa. Siitä seuraa intensiivinen kutinan lievitys eli hinkkaus, joka johtaa jouhien ja karvojen irtoamiseen. Oireet ilmenevät kausittain. Yliherkkyyttä aiheuttavat hyönteiset ovat etenkin Culicoidespolttiaissukuun kuuluvia lajeja. Nämä hyönteiset eivät kuitenkaan ole taudin varsinaisia aiheuttajia, vaan pikemminkin sitä pahentavia tekijöitä. Joillakin hevosilla ilmenee myös voimakasta hilseilyä. Kesäihottuma on kaikkein yleisin allerginen ihosairaus hevosilla ja poneilla. Varsinkin, jos ihottumaa ei hoideta kunnolla, Satu Marttila sanoo. Mitä kesäihottuma on. Kesäihottuman oireita voidaan ennaltaehkäistä ja lievittää erilaisilla tuotteilla ja hoitokeinoilla, jotta siitä kärsivä hevonen pystyisi elämään mahdollisimman tavallista hevosenelämää. Alkuun kutiavilla paukamia Kesäihottuman iho-oireet alkavat usein kutiavilla paukamilla. Liian myöhään aloitettu hoito on usein turhaa hoitoa Työn tutkimusosion Satu Marttila toteutti internet-kyselynä, johon vastauksia saapui 280 kappaletta. Se voi johtaa sekundäärisiin oireisiin, kuten karvan ja jouhien lähtöön, ihon tulehtumiseen ja parkkiintuneeseen, paksuuntuneeseen ihoon, Satu Marttila kuvailee. Jouhien irtoaminen on usein ensimmäinen merkki, josta hevosen omistaja huomaa, ettei kaikki ole kunnossa. – Kesäihottuma on monitahoinen ja monimutkainen sairaus. Tutkimustulosten mukaan yleisimmät Suomessa kesäihottumasta kärsivät rodut ovat suomenhevonen, islanninhevonen ja shetlanninponi. Kesäihottuma on yleisyydestään huolimatta yhä varsin salaperäinen sairaus. Kesäihottuma ilmenee ihon ja karvatupen kutinana. Oireet ovat kuitenkin jokaisella hevosella yksilölliset. Ihottumaalueet voivat laajeta ja pahentua hyvinkin nopeasti. Hyönteisyliherkkyydestä johtuva kesäihottuma aiheuttaa pahoja kutinaoireita ja huonontaa siitä kärsivän hevosen elämänlaatua, Satu Marttila toteaa tutkielmassaan. Myös levottomuus ja tuskaisuus ovat yleisiä oireita. Se voi joissain tapauksissa äityä jopa niin pahaksi, ettei hevosella voi ratsastaa tai kilpailla. Hoitamattomana ihoalueille syntyy lopulta ihonalaista turvotusta ja verenpurkaumia sekä pintaverisuonten tuhoutumista. Hevosen asuinpaikalla on paljon merkitystä oireiden voimakkuuteen. Sitä on tutkittu jo vuosia, mutta sairaudelle ei ole vielä löydetty parannuskeinoa. Siksi jokainen sitä sairastava hevonen tai poni on hoidettava yksilöllisesti. Käytöksessä ilmenevistä oireista yleisin on Satu Marttilan kyselyn hermostuneisuus
Sukupuolen ja värin vaikutuksesta kesäihottuman puhkeamiseen on useita eri mielipiteitä ja tutkimustuloksia. Culicoides -suvun polttiaislajien määrä on Suomessa suuri. Polttiaisten ja mäkäräisten ohella myös muut kesähyönteiset vaikuttavat omalta osaltaan kesäihottuman taudinkuvaan. Nämä verta imevät hyönteisnaaraat ovat aktiivisimmillaan yleensä lämpimällä ja tyynellä säällä, aamuja iltahämärän aikaan ja yöllä. Jokaiselle hevosyksilölle puhkeava kesäihottuma on aina eri tekijöiden summa ja juuri siitä syystä ei sille ole löydetty toimivaa parannuskeinoa. Tutkimusten mukaan kaiken rotuiset hevoset ja ponit voivat sairastua kesäihottumaan. Aikuiset polttiaiset imevät ravinnokseen kukkien mettä. Suomessa esiintyvistä Culicoides lajeista ainakin kolme on erityisen kiinnostuneita hevosista. Yliherkkyystilaan joutunut hevonen reagoi herkemmin myös muihin hyönteisiin, kuten paarmoihin ja hyttysiin. Myös Simulium -sukuun kuuluvien mäkäräisten on todettu aiheuttavan kesäihottuma yliherkkyysoireita. Mutta on todettava, että esimerkiksi myös puoliverisiä hevosia on paljon Suomessa, mutta niillä ei kuitenkaan yleisesti todeta kesäihottumaa, Satu Marttila toteaa. Iällä ei ole suoraa vaikusta kesäihottuman puhkeamiseen. – Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että siellä ei esiinny lainkaan Culicoides-polttiaisia. Polttiaisten pistoja puremajälki on kutiseva, kirvelevä ja usein se myös tulehtuu. Nykytietämyksen valossa niillä ei näyttäisi olevan merkitystä kesäihottuman syntyyn. 14 Aina eri tekijöiden summa Kesäihottuman puhkeamiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Oletettavasti puhkeamisikä vaihtelee myös roduittain, mutta siihenkin vaikuttaa moni eri osatekijä. Sellaiset tilanteet, joissa iho on rikki ja ruvella ovat toivottavasti yhä harvinaisempia, kertoo Johanna Ihalainen Suomen Islanninhevosyhdistyksestä.. Maailmalla myös muilla roduilla Ympäri maailmaa kesäihottumaa on tavattu muillakin roduilla, muun muassa quarterhevosilla, arabialaisilla täysverisillä, friisiläishevosilla, shirenhevosilla sekä useilla poniroduilla. Polttiaisnaaraat tarvitsevat kuitenkin muniensa kehittymiseen verta. Mielenkiintoinen seikka on se, että kesäihottumaa ei ole tavattu lainkaan Islannissa. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Johanna Ihalainen Kesäihottuma pysyy kurissa hyvällä hoidolla. Ilmastolla, maantieteellisellä sijainnilla, polttiaishyönteisten esiintymistiheydellä ja yksilön perinnöllisillä taipumuksilla on kaikilla oma vaikutuksensa. Sairautta ilmenee niin nuorilla kuin vanhoillakin hevosilla. Noin 50 prosenttia Islannista Eurooppaan tuoduista islanninhevosista sairastuu kesäihottumaan, koska niille ei ole kehittynyt vastustuskykyä niitä vastaan. Se, että suomenhevosia on määrällisesti paljon Suomessa varmastikin vaikutti tutkimuksen lopputulokseen. Hevosen värillä ei väliä Hevosen rodun, sukupuolen ja värin vaikutusta kesäihottuman puhkeamiseen on tutkittu useissa eri tutkimuksissa. – Islanninhevoset ja suomenhevoset ovat tutkitusti herkimpiä sairastamaan kesäihottumaa. Satu Marttilan mukaan Suomessa kesäihottuma on yleisin islanninhevosilla, suomenhevosilla sekä shetlanninponeilla. Niitä esiintyy runsaasti etenkin Lapissa. Muualla Euroopassa syntyneiden islanninhevosten sairastumisprosentti on noin viisi prosenttia, eli ei sen suurempi kuin muidenkaan rotujen
Ihottuma-alueet kannattaa pestä ainakin kerran päivässä. Ihon voi pestä pelkällä vedellä tai hevosshampoolla. Tärkeintä on hevosen hyvinvointi ja että se pystyy viettämään mahdollisimman normaalia hevosenelämää, Satu Marttila sanoi. Mielestäni kesäihottumaisen hevosen hoitajalla tulisi olla matala kynnys ottaa eläinlääkäriin yhteyttä, Satu Marttila pohtii. Loimi tulee puhdistaa mahdollisimman usein, sillä lika ja hiki voivat pahentaa ihon kutinaa.. Myös kortisoni hillitsee kutinaa ja pahoja tulehdusreaktioita ja siten helpottaa hevosen tuskaista oloa. Antihistamiineista kesäihottuman hoitoon sopivat setiritsiini ja klorfeniramiini. Näiden sisäisesti käytettävien hoitokeinojen vaikutuksen näkee yleensä vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Ihottumaloimea ei pidä sekoittaa tavalliseen hyönteisloimeen, sillä polttiaiset pystyvät usein tunkeutumaan hyönteisloimen verkkokankaan läpi. Lääkinnällisistä hoitokeinoista kesäihottumaa voidaan lievittää kortisonilla ja antihistamiineilla sekä antibiooteilla. Huppu on myös tärkeä osa ihottumaloimea. – Mistä sitten tietää, että on löytänyt hyvän ja toimivan hoidon. Ihottumaloimi on tiivis, mutta hengittävä ja kevyt loimi, joka on tehty lämpöä ja valoa heijastavasta kankaasta. Kokeilla voi myös lisäravinteita Satu Marttilan tutkimukseen vastanneet hevosenomistajat olivat kokeilleet kesäihottuman hoitoon myös lisäravinteita, kuten biotiinia, yrttejä, sinkkiä ja valkosipulia. – Haluan vielä muistuttaa, että kesäihottumaisen hevosen hoitaminen voi olla todella työlästä ja aikaa vievää. Siitä, että oireet on saatu kuriin ja ulkopäin katsomalla ei pysty toteamaan hevosen sairastavan kesäihottumaa. – Ihottumaloimen voisikin sanoa olevan tärkein hevosen suojaamiskeino. Liian myöhään aloitettu hoito on usein turhaa hoitoa. Polttiaiset ja mäkäräiset eivät pysty lentämään kovalla tuulella, joten tuuliset, aukeat ja puustosta kaukana olevat laidunpaikat ovat sijainniltaan ihanteellisimmat. Loimitus tulisi aloittaa jo hyvissä ajoin ennen hyönteiskautta ja lisäravinteiden antaminen kuukausia aikaisemmin. Kesäihottuman hoito yksilöllistä Hyvällä hygienialla ja siistillä tallilla on myös suuri vaikutus hevosen yleiseen hyvinvointiin. – Antibioottikuuri on erityisen tärkeä, jos hevonen on kutinan ja hinkkauksen ansioista saanut ihotulehduksen. Hevosen säännöllinen peseminen ja harjaus pitävät ihon puhtaana. Kesäihottumaan sairastavan hevosen on usein pidettävä ihottumaloimea koko kesän ajan, Satu Marttila sanoo. Käytännössä se tarkoittaa hyönteiskarkotteiden ja ihottumaloimen käyttämistä, rajaamalla hevosen ulkoilumahdollisuuksia tai rakentamalla hyönteissuojiksi tarkoitettuja ulkokatoksia. 15 J okaisen kesäihottumaa sairastavan hevosen hoito on aina yksilöllistä. Pahasti kesäihottumaiset hevoset on pidettävä kesällä öisin sisällä tallissa. Kesäihottuman kaikkein tehokkain ennaltaehkäisyja hoitokeino on suojata hevonen hyvin kaikkien hyönteisten pistoilta ja puremilta sekä hyönteiskontaktin välttäminen. Matalalla kynnyksellä lääkäriin Eläinlääkärin apua tulee hakea heti, kun niin sanotut kotikonstit eivät riitä. Usein parhaimman hoitokeinon löytää vain kokeilemalla. Niiden käytöllä pyritään vähentämään kutinaoireita ja ihoärsytystä. Hevosen hyvinvointiin on todella paneuduttava. Iholle jäävä lika pahentaa kutinaoireita ja lisää hinkkaamisen tarvetta. Tulehtunutta ihoa ei noin vain hoideta kotikonsteilla. Laidunten sijainnilla on myös huomattava merkitys hyönteisten määrään
Tapaaminen on siellä missä ruuna Polarakin – hevosen toisen omistajan Janne Tiaisen isän Tarmo Tiaisen kotitilalla. Polara olikin viime vuoden voitokkain suomenhevonen. Hevonen kostaa, jos olet sille ilkeä.. – Olimme juuri Jannen kanssa myyneet yhden hevosen, joten ostimme tämän sitten Ristolta. Polara ostettiin sen kasvattajalta Petteri Saloselta vuosi sitten. 16 O len synnytyksessä, kuinka haastattelun kanssa toimitaan, kirjoittaa Antti Tupamäki. Vastassa Polaralle juoksu on aina ollut helppoa Polara oli heti alusta juoksijan oloinen, mutta 15 voittoa 19:stä startista oli kuitenkin yllätys hevosen toiselle omistajalle Antti Tupamäelle. Ikää sillä on nyt kuusi vuotta. Tapaaminen siirretään seuraavaan päivään, jolloin Antista on tullut pienen hiukan alle kolmikiloisen tyttövauvan isä. Vuoden verran hän on ollut myös isäntänä kotitilallaan, joka siirtyi hänelle sukupolvenvaihdoksessa. Yhdeksästätoista startista Polara on voittanut 15. Hevosta kaupiteltiin ensin Antin isälle Risto Tupamäelle, joka ostikin hevosen onnistuneen startin jälkeen. pihalla ovat Jannen äiti Anne Tiainen ja Minttu-koira. Eläimiä ei saa koskaan lyödä
Koko opetusjärjestelmää voisi tarkastella ja koulutusaikoja lyhentää, hän kritisoi. Hevoskauppoja oveluudella Miehet ovat yhteistuumin pohtineet kuinka hevoskauppoja tehtäisiin naisia suututtamatta. Treeniä maltillisella vauhdilla Hevosta ajetaan hyvin hiljaisella vauhdilla, jotta jalat ja korvien väli pysyisivät ehjinä. Se pysähtyy aina tallin ovella ja se voi olla siinä viidestä sekunnista kahteen minuuttiin ennen kuin se tulee talliin. Miehet ovat antaneet sen tehdä temppunsa, eivätkä ole sitä kieltäneet. Persoonallinen hevonen Polara on rauhallinen, mutta sillä on omaakin tahtoa, ja kilpailuluonne on hyvä. – Voiton jälkeisenä aamuna on paljon mukavampaa herätä, toteaa Antti Tupamäki. Suotta opintoja venytetään kolmeen vuoteen. Soitin Antille ja sanoin, että osta Jannen kanssa puoliksi. – Se oli kauhean lahjakkaan näköinen hevonen. – Tyhjiin ei olla ikinä ajettu eikä väsyksiinkään koskaan, vaan virtaa on vielä jäänytkin.. Hänellä on Mikkelissä hyvät puitteet, on kylmäysvehkeet ja toistakymmentä treenattavaa. Se pysähtyy metri ennen sitä paikkaa, jossa se laitetaan kiinni. Sisko Kaisa, 29, on samalla alalla, vaikka on lukenut myös ruotsin kielen opettajaksi. Voimaa tulee tätä kautta. Polaralle juoksu on aina ollut helppoa Sukupolvenvaihdos vuosi sitten Petäjävetinen Antti, 28, kävi Tupamäen koulua 300 metrin päässä kotoaan. – Kotona on aina ollut hevosia ja ravitalli koko minun elinaikanani, joten olen kasvanut tähän hommaan. – Kun lapset olivat pieniä, olin välillä aika piipussa. Olisi sen mielellään pitänyt itsekin. – Jos se olisi joku huonompi hevonen, emme kenties olisi jääneet odottamaan pysähtyykö se. Kävin töissä ja lypsyllä, Tarmo puolestaan hääräsi koko ajan hevosten kanssa. Se on älykäs hevonen, Tarmo Tiainen pohtii. Lisäksi se on terve kaikin puolin, Antti Tupamäki kertoo. – Polaralla on omia persoonallisia juttuja, joita se haluaa tehdä joka päivä. Sitten se tulee ja napsaistaan kiinni. Kerran hevonen pyöritteli päätään, kun se vietiinkin toiseen paikkaan kuin mihin se on tottunut. – Tyhjiin ei olla ikinä ajettu eikä väsyksiinkään koskaan, vaan virtaa on vielä jäänytkin. Rasitusta annetaan siten, että Tarmo istuu jarrukärryissä ja ajetaan mäkeä, välillä myös hangessa. Polara on rauhallinen hevonen, mutta tarhassa se ei anna heti ottaa itseään kiinni. Yläasteen hän kävi Petäjävedellä ja suoritti maatalousalan perustutkinnon Saarijärvellä. Se kun oli sellainen hoikkanen, kun se tänne tuli. Isä ja äiti työllistivät perheen. Minä sanoin, että jos taloon tulee kymmenes hevonen, niin minä lähden. Tarmo Tiaisen hevoskiintiö oli siis täynnä, joten hän ehdotti pojalleen Jannelle, että tämä ostaisi hevosen. 17 . Hevosia on sellaiset 25. niin sama homma. – Paljon seurataan luontoakin ja ennustellaan ilmoja, Tarmo Tiainen jatkaa. – Saadakseen sukupolvenvaihdoksessa, EU-kelpoisen tilan, täytyy olla maatalousalan koulutus, valistaa Tupamäki. Vapusta marraskuun alkuun saakka hevonen oli koko ajan laitumella, Antti Tupamäki selostaa. Antti oli kehunut sitä ajettuaan sillä. – Ravi on sille ihan älyttömän helppoa. Treenejä on kaksi tai kolme kertaa viikossa. Siitä alkoi pyöristyminen. Kun se otetaan karsinasta, – Ei se työlle tunnu, vaan mukavalta harrastukselta, ennen kaikkea hyvän hevosen ansiosta, Antti Tupamäki tuumii. Nykyajan valmennukseen on Polaran pidossa se ero, että Tarmo laittoi sen oikein kovaan vihreään heinään. – Tämän päivän opiskelu on enemmänkin sellaista jankkaamista, kun pitäisi olla enemmän työharjoittelua. Ei tästä tule mitään, Anne Tiainen muistelee. Ei se Anne siitä hermostu, kun te sen ostatte. – Ruokaa se on saanut niin paljon kuin se haluaa. Hevonen seisoo paikallaan vähän aikaa. Se voitti neljä starttia yhdeksästä puolessa vuodessa, kunnes sille ilmaantui ostaja. Sillä on hyvin taloudellinen ravi, eikä se rasita sitä niin kovasti. Koulu sijaitsee Tupamäen mailla
Antti Tupamäki on aina ollut hevosten kanssa tekemisissä. – Kyllä joku varmaan ajattelee, että eikö näillä muuta tekemistä ole, Tiainen naurahtaa. Se on mielekästä ennen kaikkea hyvän hevosen ansiosta, Antti Tupamäki kertoo. Ajellaan kilpaa. Anne Tiaisen mukaan miehet parantavat maailmaa. Anne Tiaisen mukaan hevosmiehen optimistisuus on tärkeä ominaisuus. – Kauhea pulina kuuluu tuolta pellolta, kun ne ajaa siellä.. Kunnia kuuluu hevoselle Miehet vastaavat yhteen ääneen, että valmentajan paras ominaisuus on ”hyvät hermot”. Kun noin hyvin on mennyt, niin isompirahaisia lähtöjä sitten jatkossa, Antti Tupamäki pohtii. – Paljon seurataan luontoakin ja ennustellaan ilmoja. – Uudesta hevosesta ajatellaan aina, että siitä tulee juoksija. Huonosta hevosesta ei hyvää saa. Tulkitaan tuulta ja katsellaan joutsenia, Tarmo Tiainen kertoo. Eihän hevosta jaksaisi vuositolkulla valmentaa, jollei siihen luottaisi. Heidän mielestään on silti turha korostaa liikaa valmentajien roolia. Myös Polaran omisti ensin hetken hänen isänsä Risto Tupamäki. Samalla kaavalla jatketaan. – Ei se työlle tunnu, vaan harrastukselta ja on mukavaa. Hevoselle tarpeeksi heiniä Tarmo Tiaisen isän opit näkyvät hevosen hoidossa. – Polaraa ei kuitenkaan ole nyt tarkoitus myydä, ja oletusarvo on, että se juoksee hyvin jatkossakin. Hevonen oli tärkein talossa. – Hän oli Karjalassa syntynyt vanhan kansan mies. Maailman parantamista otsalampun kajossa Antti Tupamäellä on paljon töitä omassa tallissa, ja työpäivän päätteeksi miehet lähtevät illalla ajamaan otsalampun valossa. – Hevonen on pääasia. Rahassa se on juossut noin 42 000 euroa vuodessa. 18 Polara on ruunattu vasta nelivuotiaana, joten välillä se kaipaa tammoja
Isällä oli autossa kasetteja. Hevosen pysähtyessä rahtia ajettaessa ja kuormaa purettaessa sille annettiin ensimmäisenä heiniä. Siirtomatka saattoi olla kymmenen kilometriä, jopa pidempi. Kesällä sen avulla tehtiin kaikki peltotyöt. Siinä sitten opin Janne Tulkin ja Yölinnun kappaleet. Hevosella pidettiin myös pääpussia, jossa oli leipää, kauraa ja muuta. – Muuten minulla on huono muisti, mutta muistan laulun sanat ja hevosen suvut. Kuuden aikaan aamulla annettiin jo seuraavat heinät. Hevonen teki koko vuoden töitä ja sitä kunnioitettiin. – Hevosille paljon hyvää heinää, kauraa ja kivennäisaineita, lisäksi melassia, miehet listaavat. VIESKER 1228-89 Tummanpunarautias FI 20.6.1989 Suomenhevonen 19,9aly 22,5ly VOKKER 662-72 Tummanrautias FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly FORTE Jo 55 FI 1961 Suomenhevonen 25,4aly 27,1ly PONNE 5902 FI 1951 29,7ke KIITO 502672 FI 1953 35,0ke HALLA 502888 FI 1952 Suomenhevonen LÄHETIN 5096 FI 27,9ke MURTIMA 54136 FI 1941 VIESKA 2062-84 Vaaleanpunarautias FI 12.5.1984 Suomenhevonen 51,6aly JASKA 230-72 FI 1969 Suomenhevonen 35,4aly 36,2ly ERILO 5731 FI 1950 29,2ke ERO-VIHJE 38216 FI 1959 30,1ke VIESTA 2309-75 FI 1975 Suomenhevonen 29,3aly 32,2ly VIETERI 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly ESTA 101580 FI 1963 34,1aly 36,6ly RYNTÄYS 1799-01 Rautias FI 13.6.2001 Suomenhevonen 28,2aly 26,9ke POIKA-SIRO 1703-81 Punarautias FI 14.7.1981 Suomenhevonen 27,3aly 27,4ly VIRHAKKA 1172-76 FI 1975 Suomenhevonen 27,1aly 26,9ly VIETERI 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly PIRHAKKA 782-71 FI 1970 33,3aly 37,6ke ERO-SIRO 1072-76 FI 1962 Suomenhevonen 27,1ake ERO-LOHKO yh 1160 FI 1951 24,8ly ARIN-SIRPA 100229 FI 1954 31,7ke TIPAN TUIKKU 1533-89 Punarautias FI 20.5.1989 Suomenhevonen 29,5ake 29,9ke SUIKKU 1810-78 FI 1978 Suomenhevonen 24,3aly 26,9ly VEKKU-LENTO 555-74 FI 1971 26,7aly 28,2ly ARITAR 101057 FI 1960 40,2ke YLI-TIPPA 1208-78 FI 17.6.1977 Suomenhevonen 47,9ke YLI-VETO yh 1270 FI 1958 26,9aly 28,8ly POSTI-NEITI 848-71 FI 1968 25,8aly 28,8ly SUKU JA JÄLKELÄISET ISÄ EMÄ – Hevosille paljon hyvää heinää, kauraa ja kivennäisaineita, lisäksi melassia, miehet listaavat.. Tuntuu, että nykyään tiettyjä ruokia pihistetään. Karaokea missä vain sattuu olemaan. – Ennen hevosen ruokinta ja sen kohtelu olivat tärkeintä. Siellä hevonen käveli kahdeksan tuntia ja illalla hevonen käveli vielä kotiin. – Nyt kun Antin kanssa ajetaan 17 kilometriä, niin entisajan hevoset nauraisivat tälle. Häntä on pyydetty kirkkoonkin laulamaan. Saviolla voitin ohjastajien laulukisan toissa kesänä. – Kyllä minä aika paljon hoilaan. – Raveihin mennessä emme ole laulaneet autossa, mutta paluumatkalla kylläkin. – Jatkossa aikaa tulisi antaa tenavallekin, pohtii tuoreen isän onnitteluja Anne Tiaiselta vastaanottava Antti Tupamäki. Liikkuvalle hevoselle täytyisi antaa heiniä niin paljon kuin se syö. Ennen miehet veivät kymmenen aikaan viimeiset maukkaat kylmät heinät. Hevosella mentiin rahtiin ja savotalle. 19 Sillähän perhe eli. Laulan myös hevosta ohjastaessa, jopa koulun tunneilla. Laulava hevosmies Antti Tupamäki on hyvä laulamaan, siinä voisi olla hänelle jopa toinen ammatti. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Hevoset saavat Tiaisen tallissa syödä vapaasti heinää
Ensimmäisen shetlanninponinsa Siiri ratsasti kantakirjaan kuusivuotiaana. Rinnalla on Siirin onneksi kulkenut yli 40 vuotta erityisesti suomenhevoskasvattajana ansioitunut äiti, Sirkku Kyrö. Muutamien ulkomailla, Saksan lisäksi muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, vietettyjen vuosien jälkeen Siiri palasi kotimaahan ja aloitti oman yritystoimintansa. Vuokratilat löytyivät muutaman kilometrin päästä kotitilalta, Mäntsälän Ruohojärven kartanolta. – Koko elämäni olen kulkenut hevoset edellä. Matka ammattiratsuttajaksi sekä kilparatsastajaksi ja oman tallin vetäjäksi on ollut pitkä. Aleksis Kyrön vastuualueina neljännessä polvessa suvussa olevalla tilalla ovat lypSiiri Kyrön tallilla iloitaan pienistäkin onnistumisista Siiri Kyrö ratsasti kolmevuotiaana omalla shetlanninponillaan. – Se oli huvittavan näköistä, kun pieni tyttö tutti suussa yritti väkisin vetää kuolaimista ponia toiseen suuntaan kuin mihin se oli menossa, muistelee Sirkku Kyrö tyttärensä alkutaivalta hevosmaailmassa. – Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2008, jolloin perustimme veljeni kanssa maatalousyhtymän. Jokainen varsa on silmissäni GP-tähti! 4-vuotiaan San Allegron ja Siiri Kyrön kotitalli sijaitsee Orimattilan Sammalistossa.. 18-vuotiaana hän matkusti Saksaan opiskelemaan oppisopimuksella ratsuttajaksi. Se oli näissä oloissa melko looginen ratkaisu, kertoo pienestä tytöstä asti hevosten kanssa puuhaillut puuhaillut Siiri. 20 N yt, 32 vuotta myöhemmin, Siiri Kyrön tallin hevoset tottelevat nuorta naista jo huomattavasti paremmin. Sukutilalle sukupolvenvaihdos Paluu kotitilalle Orimattilan Sammalistoon tuli ajankohtaiseksi vuonna 2008, kun Siirin isä, Kyösti Kyrö tuli luopumistuki-ikään 58-vuotiaana
– Kasvatustoiminta on melko pienimuotoista. Pin Rocks Black Velvet) on yksi tallin lupauksista. Vuonna 2014 Siiri pokkasi kasvattajapäivien Best in show -palkinnon orivarsalla Kyrö San Allegrolla. Raamikkaalla FWB-ori Kyrö San Allegrolla oli viime vuonna 27 astutusta. Nykyisin tilalla on siitostammana Dancing Bird, joka on Korun jälkeläinen kolmannessa polvessa. Ratsuttamisen sekä kilpaurheilun lisäksi Siirin vastuualueella on kasvatustoiminta. Normaalisti vuodessa syntyy vain yhdestä kolmeen varsaa, Siiri kertoo. Uusi tallirakennus valmistui vuonna 2012. Sirkku Kyrön Kyrö Catleya (i. Sirkku Kyrö on kasvattanut hevosia Orimattilan Sammalistossa yli 40 vuoden ajan.. 21 . Dancing Bird (i. Don Schuffro) (oik.) on Kyrön tallin oma kasvatti neljännessä polvessa. Tallin tähdissä GP-ainesta Kouluratsastuksessa kilpaileva Siiri Kyrö sai uransa tähän asti hienoimman kruunun toissa vuoden nuorten kouluhevosten MMkilpailuissa Saksassa ratsastamalla voittoon Kyrö Hot Flowlla eli Leolla. Samalla Suomen Hippos palkitsi hänet vuoden kasvattajana. Ensimmäinen suomalainen lämminverinen ratsuhevonen, Koru, ostettiin Kyröille vuonna 1978. sykarja, peltoviljely sekä heinäntuotanto
– Olkikuivitus on Euroopassa hyvin tavallista ja toimii mielestämme oikein hyvin. Kesäisin Siiri pyrkii kilpailemaan kaikki Suomessa järjestettävät kilpailut. Kyösti puolestaan hoitaa lannan siirrot, rehujen tuonnin tallille sekä yleensäkin traktorihommat kuten talvisin lumen aurauksen. – Siiri on meille monelle esikuva ratsastuksessa. Vanhemmat apuna arjessa Tallilla kaikki toiminnot on pyritty järjestämään niin, että Siiri Kyrö pääsee joka aamu hevosen selkään viimeistään aamukahdeksalta. Hot Flown ja San Allegron lisäksi tallin kirkkaimpiin tähtiin kuuluu Kyrö Catley, jossa on ainesta vaikka GP-tason kouluratsuksi. Siirin käsiin tuotavat ratsutettavat viipyvät tallilla eri mittaisia aikoja. Jokainen varsa on syntyessään tähti Kyrön tallilta on tullut joka vuosi hevosia, jotka ovat olleet ikäluokkansa parhaita tai päässeet esimerkiksi Kyvyt esiin – tai Laatuarvostelufinaaliin. Hevosenhoitajaksi Koulutuskeskus Salpauksessa opiskeleva Essi Aaltonen on tyytyväinen työharjoittelupaikkaansa. – Se on erittäin harvinaista Saksassa ja saimmekin kyllä melkoisesti huomiota, Siiri myöntää. Lahjakkaita hevosia on paljon. – Jokaisella hevosella on paikkansa tässä maailmassa. Vierailut liittyvät yleensä ratsastettavuuteen, koulutukseen tai kokemattomaan ratsastajaan, jolle nuori varsa voi olla liiankin pirteä. – Seuraava ulkomaankilpailu on toivottavasti 1,5 vuoden kuluttua nuorten hevosten MM-kisat Hollannissa, jonne tähtään Kyrö San Allegron kanssa. – Lupaukset näkee aika nopeasti liikkeessä. Näkemystä vahvistaa, kun pääsee niiden selkään. Sirkulle on luonnollisesti upeaa seurata tyttärensä menestystä ja osaamista. Mietin usein, osaanko edes kehua häntä tarpeeksi. On yhtä arvokasta viedä vaikka tätejä metsään. Asiakkaiden ratsutettavia hevosia on vaihtelevasti kymmenen molemmin puolin. – Siiri on todella taitava. Se tarkoittaa sitä, että karsinat pöyhitään joka aamu ja niihin lisätään olkia. Karsinoiden tyhjennys tapahtuu joka toinen viikko. – Se on hyvin pitkälle johdonmukaisen käsittelyn sekä maalaisjärjen käytön ansiota, isä-Kyösti uskoo. Kyrön talilla on olkikuivitus. Kaikista ei luonnollisestikaan voi tulla tähtiä, mutta siitä Siiri ei ole huolissaan. Tallin yhden palkatun työntekijän lisäksi päivän rutiineissa auttavat vanhemmat, Sirkku ja Kyösti Kyrö. Sirkulle kuuluu karsinoiden hoito, loimien korjaukset, hevosten kuljetukset sekä matonäytteiden otot. Lupaukset erottuvat Siiri Kyrön tallissa on 11 omaa hevosta. Varsinaisia ongelmatapauksia Siiri ei ota. Sirkka eli Kyrö Märchen esittelee karsinaansa, jossa on olkikuivitus.. Joskus hevosen kyvyt eivät vastaa ratsastajan toiveita, mutta silti hevosella on täällä joku tehtävä. – Hän on kisakuski, videokuvaaja, kokki, äiti sekä se, joka täällä määrää ja jonka kanssa voi kinastella kaikista asioista, Siiri nauraa. Se, ovatko hevoset ratsastettavia ja nöyriä luonteeltaan, selviää puolestaan ajan myötä. – Osalla hevosista on kilpailutavoitteita, ja ne viipyvät tallilla pidemmän aikaa, Siiri kertoo. – Pääpaino on ratsastamisessa eikä lannansiirrossa, Kyösti kertoo. Viime vuonna se valittiin Laatukilpailussa Suomen parhaaksi nelivuotiaaksi ratsuksi. Täällä on mukavaa, kun saa tehdä töitä hevosten kanssa eikä tarvitse koko päivää tehdä vain karsinoiden siivousta. 22 Ratsukko sai ansaittua huomiota, sillä on harvinaista, että kilpailija on sekä kasvattanut että kouluttanut ja vielä omistaa hevosen, jolla kilpailee. Ulkomaan kilpailumatkat ovat Suomesta lähteville ratsukoille rankkoja ja pitkiä, joten niitä on kilpailukalenterissa yleensä vähemmän. Lupauksiakin tulee tallille välillä
Siiri ja oma kasvatti, Kyrö Hot Flow, voittivat viime vuonna kotimaisille FWB-hevosten kasvattajille suunnatun Breeders Prizen (yläkuva). Lukuisia sijoituksia Suomessa nuorten hevosten arvokilpailuissa ja kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa. Siiri Kyrön päivät täyttyvät ratsuttamisesta, kilpailuista sekä kasvatustoiminnasta. Kyllä hevonen vettä kestää, vaikka tietysti asianmukaiset suojat on oltava. Joskus tuntuu, että hevosia inhimillistetään nykyisin liikaa ja unohdetaan niiden lajityypillisyys. Tallin motto onkin; kun itse tekee, saa semmoisen kun sattuu tulemaan, Siiri Kyrö nauraa. 2014 Suomen edustaja nuorten kouluratsujen MM-kilpailussa Saksan Verdenissä oman kasvatin, Kyrö Hot Flown kanssa. Normaaleja, elämään kuuluvia ristiriitoja enemmän Kyröjä harmittaa erilaisten sääntöjen ja säädöksien lisääntyminen. 2011 Suomen edustaja nuorten kouluratsujen MM-kilpailuissa Saksan Verdenissä Rolf Schmidtin omistamalla 5-vuotiaalla hannovertammalla Sabrina II. – Enemmän pitäisi olla huolissaan, vaikka yliruokkimisesta, joka näyttää tulleen yleiseksi, Kyröt toteavat. Enemmän pitäisi olla huolissaan, vaikka yliruokkimisesta, joka näyttää tulleen yleiseksi.. Se on aina se hienoin. – Kyllä tässä on läpikäyty kaikki eri variaatiot. – En tee tätä työtä hampaat irvessä. 2014 Vuoden kasvattaja. Jokainen varsa on syntyessään silmissäni GP-ratsu. Viisi Laatuarvostelu-finaalin voittoa. – Totta kai. Vaikka kisatavoitteitta asetetaan, olen kyllä onnellinen ihan pienistäkin onnistumisista. Työtä ei tehdä hampaat irvessä Vanhempien ja tyttären keskinäinen suhde vaikuttaa mutkattomalta ja leppoisalta. Entä näkeekö varsasta jo heti sen synnyttyä, onko se lahjakkuus. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Äiti ei suostu ottamaan kunniaa itselleen, vaikka onkin periyttänyt tyttärelleen monta arvokasta asiaa hevosten käsittelystä, suhteesta eläimiin sekä niiden kasvattamisesta. Arjessa ei kuitenkaan aina vältytä törmäyksiltä. Sirkku Kyrö uskoo, että Kyrö Catleyasta tulee kelpo kouluratsu. 1996 Kouluratsastuksen SM-kulta ja maajoukkue-edustus ponilla Chevalier. Moni on sanonutkin, ettei pystyisi työskentelemään näin tiiviisti vanhempien kanssa, Siiri Kyrö myöntää nauraen. Tai, että sillä pitäisi olla yövalo tai ulkona sadekatos. 23 Siiri Kyrön saavutukset 2015 Kouluratsastuksen Breeders Prize ykköstila omalla kasvatilla Kyrö Hot Flow sekä kokonaiskilpailun kakkostila Cherie Noirilla. – Hevosen hyvinvointi ei voi olla karsinan koossa kymmenestä sentistä kiinni, kun hevonen viettää sentään koko päivän ulkona. Kyrön Cherie Noire (alakuva) tuli toiseksi. – Siiri tietää nykyisin kyllä niistä jo paljon enemmän kuin minä, Sirkku vakuuttaa. Tosin mielipide muokkautuu kyllä kasvun myötä, Siiri nauraa
– Ihanteellista olisi, että hevonen saisi hoitoa jo muutaman tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Muita tavallisia syitä ovat äkilliset ontumat ja tapaturmat, kuten haavat. E läinlääkäri Pia Martikainen, Nurmijärveltä, toteaa, että ähkyyn sairastunut hevonen vaatii useimmiten välitöntä eläinlääkärin hoitoa, oireilun vakavuudesta riippuen. Kylmässä hevosen energiantarve lisääntyy ja tätä myötä karkearehun eli heinän tarve lisääntyy, joka välillisesti lisää edelleen nesteen tarvetta. – Vaikka vesi saataisiin pysymään sulana, varsin monet hevoset karsastavat lähellä jäätymispistettä olevan veden juomista,. 24 Ähky on aina akuutti ja vakavaksi luokiteltava sairastumistila Hevosten ähkyt lisääntyvät talvella Ähky on hevosen yksi yleisimmistä akuutin sairastumisen syistä. – Sääolosuhteista kylmyys on yksi selkeästi alstistava tekijä, vaikka itse kylmyys ei aiheuta ähkyä. Lämmintä vettä Pakkanen voi hankaloittaa sulan juomaveden tarjolla pitämistä hevosilla ulkotarhauksen aikana. Yksilöiden ähkyherkkyydessä on eroja, kuten myös siinä kuinka selvästi ähkyoireet ovat nähtävissä, hän kertoo. Kylmillä keleillä hevosten juomishalut ovat usein vähäisemmät kuin lämpimässä säässä. Nestevaje altistaa ummetukselle Varsin monet asiat voivat vaikuttaa ähkyn syntyyn; riippuen hevosesta, pito-oloista ja ympäristöstä
Eläinlääkäri Pia Martikainen tekee kokopäiväisesti hevospraktiikkaa yksityisenä Nurmijärveltä käsin, toimialueenaan koko Uusimaa ja Kanta-Häme. joten tilanne Suomen olosuhteissa voi olla ajoittain varsin haastava. Kylmillä säillä tärkein ähkyn ennaltaehkäisevä asia on riittävän nestesaannin varmistaminen. Hiekka aiheuttaa ähkyä Toinen sääolosuhteisiin liittyvä ähkylle altistava tekijä on normaalia lämpimämmät syksyt. 25 Paukkupakkasillakin hevonen tarvitsee liikuntaa. – Muutamina vuosina pitkälle loppuvuoteen jatkuneet plussakelit, sateet ja maan sulana pysyminen ovat lisänneet huomattavasti hiekkaähkyjen määrää. Ahneet hevoset, joille tarjotaan heinät maapohjalta ja erityisesti hiekkapohjaiselta alustalta, saattavat viimeisiä heinänkorsia tarkasti maasta hamutessaan syödä heinän mukana myös hiekkaa, joka suolistoon kertyessään voi aiheuttaa vakavan ähkyn. Ruokintapaikan voi vuorata vaikkapa havuilla suoran maakontaktin välttämiseksi jos ruokinta-alustaa ei ole, eläinlääkäri Pia Martikainen neuvoo. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Lisätietoja www.konitohtori.fi. – Hiekkaähkyjä toki esiintyy ympäri vuoden, mutta loppusyksy tuntuisi olevan näille ongelmille tyypillisintä aikaa, Pia Martikainen toteaa. Paukkupakkasilla myös hevosen liikunnan määrä saattaa jäädä vähäisemmäksi kuin normaalisti, ja liikunnan puute osaltaan myös lisää edelleen ummetusriskiä. – Hiekkaähkyjen ennaltaehkäisyyn tärkein tekijä on välttää karkearehun syöttämistä sulalta maapohjalta
Aktiiviratsastaja Petri Korhonen on kokenut hevostallien rakentaja.. 26 Järvenpäähän valmistuivat maan kenties komeimmat tallit maneeseineen Järvenpäähän valmistuneessa Ratsastuskeskus Ainossa on 30 hevosen talli, kansainväliset mitat täyttävä maneesi, verryttelymaneesi ja ravintola kahdessa kerroksessa. Automaattinen lannanpoistojärjestelmä kompostoreineen pitää huolen siitä, että lanta on tallilta lähtiessään valmista levitettäväksi pelloille. Tekniikka on viimeisintä huutoa. Ratsastuskeskus Aino vie hevosalaa eteenpäin Kilpatallin karsinoiden ovet ovat puristettua bambua, jota hevoset eivät syö
Työnsä ohella Korhonen kilpailee esteratsastuksessa aktiivisesti sekä kotimaassa Kilpamaneesi sallii järjestettäväksi kansainvälisiä ratsastuksen hallikisoja. – Uskallan väittää, että Ratsastuskeskus Aino on varmaan tällä. Oman tallinsa Korhonen rakensi vuonna 2005, mikä jälkeen miehen yritys on rakentanut talleja useita vuosittain ympäri maata. 27 . Tänä vuonna hänen on tarkoitus ottaa osaa GP-sarjaan. L annanpoisto on työläs ja kaikin puolin ikävä työvaihe. Whotanslie vh Juhxot Z -hevosellaan hän voitti vuonna 2013 Racing Trophy nuorten hevosten sarjan. Tallin neliömäärä on 715, koko keskuksen noin 5 000 neliötä. Leipätyönsä Korhonen tekee omassa Rakennuspalvelu P Korhonen Oy:ssä. – Kymmenestä rakennusprojektista kuusi liittyy jollakin tavalla hevosalaan. Keskuksen rakennustyöt alkoivat viime vuoden toukokuun 18. Lanta hoitaa itse itsensä Järvenpään Lepolaan rakennetun Aino-keskuksen omistaa Erkki Siltala perheineen. Korhosella on kokemusta tallirakentamisesta. – Koneellinen lannanpoisto helpottaa huomattavasti tallityöntekijöiden arkea, sanoo keskuksen käytännössä rakentanut Petri Korhonen. päivänä ja avauskisat pidettiin joulukuun puolivälissä. että ulkomailla. Ratsastuskeskus Ainossa on 30 hevosen talli, kansainväliset mitat täyttävä maneesi, verryttelymaneesi ja ravintola kahdessa kerroksessa. Korhonen pyörittää vaimonsa Mia Korhosen kanssa parinkymmenen hevosen MP Riding Center -tallia Hämeenlinnassa
Puristettu bambu on kestävää, eikä se elä kuten ns. – Puristettu bambu on näyttävämpää kuin tavallinen puu, eivätkä hevoset saa syötyä sitä. Tallissa on yksi käytävä, jolla on karsinoita kummallakin puolella. Jokaisessa karsinassa on oma ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. Hevosten karsinoiden pohjat kosteussuljettua lattiabetonia, jottei ammoniakki imeydy lattiaan. Keskuksen rakennuskustannukset olivat noin 3,5 miljoonaa euroa. Kilpahevoskarsinoiden ovat näyttävät muotoiltuine ovineen, kun taas ratsastuskouKilpatallin karsinat ovat kooltaan noin 12 neliötä. Kilpahevosten karsinat 12:n neliön suuruisia ja ratsastuskoulun hevosten noin yhdeksänneliöisiä. 28 hetkellä yksi maan hienoimpia, sanoo Korhonen. Talli on pitkänomaisen rakennuksen toiselle sivustalla. lun hevoskarsinoiden ovet ovat ulkonäöltään hieman vaatimattomammat. Erillistä lantalaa ei tarvita Jokaisen karsinan edessä on lantaluukku, josta lannan voi lapioida lattian alla olevalle kuljettimelle. Karsinoiden materiaalina on puristettu bambu. Tallin käytävän lattia on pihakivestä, pesupaikoilla lattiamateraalina on kumibitumia. Komposoitu lanta tulee ulos kuljetinta pitkin ja se voidaan käyttää suoraan peltojen lannoitteeksi.. – Tallissa on pellettipohjaiset aluset, jotka puhdistetaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa. Talli on jaettu kahteen osaan, toisessa ovat kilpahevosten karsinat, toisessa ratsastuskoulun hevosten karsinat. Afrikan puu elää. Kuljetin vie lannan suoraan kompostorille, jossa lantaseos kompostoituu pari viikkoa. Keskus pitää saman katon alla kaksi maneesia katsomoineen, tallin, kaksi ravintolaa ja tuomariston tilat. Maneesit ovat vierekkäin ja niiden välissä toisessa kerroksessa on ravintolatila, josta näkee kumpaankin maneesiin
29 . – Lämmöntalteentottoa ei tarvita, koska korvausilmaputki kulkee tallin harjalla. Lanta kompostoituu kompostorissa pari viikkoa. Meri Suvannon on vaivatonta luoda lanta luukusta sisään. Ylhäältä tuleva ilma lämpenee alas laskeutuessaan.
Loimien kuivaushuoneessa on erillinen kosteudenpoistojärjestelmä. – Lämmöntalteentottoa ei tarvita, koska korvausilmaputki kulkee tallin harjalla. Jokaisessa karsinassa on oma ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. Hevosten määrästä huolimatta tallissa ei juuri ammoniakki haise. Kuivaamon vuokrasin eteenpäin, navetassa on kauppa ja tallipaikkoja 13 hevoselle. Ilmastointi vie hajua Tallin toinen hienous on Korhosen suunnittelema ilmastointijärjestelmä. Ylhäältä tuleva ilma lämpenee alas laskeutuessaan. . Ratsutallissa karsinoiden ulkoasu on hieman vaatimattomampi. Toisessa kerroksessa ovat tallitilat. WC Varasto Porrashuone Karsinat. Kuljetin on työtehon kannalta järkevä investointi, vaikka se maksaakin. Omassa tallissani on lannankuljetin, muttei kompostoria. – Kompostori maksaa 70– 100 000 euroa ja kuljetin luukkuineen noin 70 000 euroa. Järvenpään kaupunki on suhtautunut hankkeeseen äärimmäisen myötämielisesti. Meillä on ollut jo pari kilpailua, jotka ovat keränneet sellaisia katsojia, jotka eivät ehkä muutoin ratsastuskilpailuihin tulisi. 30 – Katettua erillistä lantalaa ei ole tarvittu lainkaan. Keskus työllistää viisi Siltalan perheen ulkopuolista henkilöä. Siltalan perhe myös pyörittää keskuksen toimintaa. Lapsiperheiden on helppo tulla seuraamaan sisätiloissa vedettävää kisaa, sanoo Siltala. Siltala pitää tärkeänä keskuksen monikäyttöisyyttä. Kauppaan kuului neljä hehtaaria maata. – Senaatti Kiinteistöt myi keskeltä Järvenpäätä entisen maatalousoppilaitoksen navettoineen ja kuivaamoineen. – Voimme pitää täällä messuja ja muita tapahtumia, koska maalämmöllä saamme maneesien lämpötilan yli 20 asteeseen. Toimiva lannankuljetusjärjestelmä on Korhosen mukaan suorastaan jäätävän kallis. Siltaloilla vahva motiivi keskuksen perustamiselle Tavoitteena ratsastusurheilun kehittäminen Tallin perheineen omistava rakennusyrittäjä, sijoittaja Erkki Siltala haluaa viedä Aino Ratsastuskeskuksellaan hevosurheilua eteenpäin. Sopiva sijainti ratkaisi Keskuksen rakentamisen ratkaisivat osaltaan sijainti sekä keskeinen tontti. – En itse harrasta ratsastusta, mutta näen tärkeänä sen suosion kasvattamisen Suomessa. Jollei sijainti olisi ollut näin hyvä, olisin tuskin alkanut rakentaa keskusta muualle
Keittiö Maneesi WC Huolto WC Maneesi Aula Varasto Karsinat Maneesi WC WC Katsomoparvi Sosiaalitila Kokoustila Varasto Eteinen Tekninen tila Toimisto Karsinat Ravintola Ullakko/Parvi Kahvila Suihkutilat WC. 31 Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi maneesia
Ratsastuskouluopettajana toimii Mervi Hartonen, jonka päätyö on viimeiset 15 vuotta ollut opetustyö eri kokoisissa ratsastuskouluissa. Traumdeuter. Keskuksessa palvelee myös ratsastustarvikeliike Putiikki Aino, jota pyörittää Charles Tardiveau. Maalämpöä puolsi sen käytön edullisuus. Ravintola Maneesia pitävät Jaakko Elonen ja Piia Helasto. – Järjestelmään kuuluu kaksi 80 kilowatin maalämpöpumppua. – Pesupaikkojen letkut on vedetty yläkautta, mikä on käytännöllistä. Tardiveaun lisäksi Lepolassa toimii säännöllisenä valmentajana myös kenttäja esteratsastaja Piia Pantsu. Romanov ei. Ratsastuskeskus Ainossa pidetään kansalliset esteratsastuskilpailut kerran kuussa. Ratsastusseura Aino on ratsastuskeskuksen oma seura. Valmistaja: Detria Oy Rovaniemi www.detria. Relaxant® Animal hoitotuotteet riviin, kurarupeen, varustehankaumiin, ihovaurioihin sekä sieniselle iholle. Ratsastuskoulukäytössä on kuusi hevosta ja kaksi ponia. Seuraan voivat ensisijaisesti liittyä ratsastuskeskuksen asiakkaat. Karsinan juomakuppi edustaa sekin viimeisintä tekniikkaa. 32 Lämpöeristetyssä maneesissa on 30 asteenkin pakkasella 8–15 astetta plussalla. Tallissa on betonirunko kaksi pesupaikkaa, valjashuonetta ja kuivaushuonetta. Ratsastusseura järjestää kilpailuja ja kursseja. Jos maneeseissa järjestetään messuja tai näyttelyitä, voidaan ne lämmittää 25 asteeseen. Hän myös kilpailee kouluratsastuksessa FWB hevosellaan May Rex Ws i. Lue lisää: relaxantanimal. Valmennuskeskus ja ratsastuskoulu Ratsastuskeskus Ainossa toimii ratsastuskoulu sekä kilpahevosten valmennuskeskus. Niiden tehoa ei tarvita arkikäytössä. Tallissa lämpötila on 10 astetta plussalla. Koko alue onkin suunniteltu säännöllistä ratsastuskouluja kilpailutoimintaa ajatellen. Keskuksessa on 16 maalämpökaivoa. Kilpahevosten puolella pesupaikan vieressä on solarium, jossa hevosen voi kuivata pesun jälkeen. Myynti: Agrimarketit, hyvinvarustetut apteekit, hevostarvike-, lemmikkieläinja luontaistuotekaupat sekä www.relaxantanimal. Tardiveau on esteratsastuksen SM-kultamitalisti. Superyrteistä tehokas apu iho-ongelmiin. Ratsastuskoulutoiminta alkoi tammikuussa 2016. Valmennuskeskuksen pyörittäjäksi Erkki Siltala sai viime syksynä Oulussa tähän asti asuneen esteratsastajan Hanna Tardiveaun. Omistaja valitsi tallin lämmitysmuodoksi maalämmön
– Kansainväliset kilpailut sallivia sisämaneeseja ei ole Suomessa kovin monta. Suurempi maneeseista sallii järjestettäväksi kansainvälisiä ratsastuksen hallikisoja. Maneeseissa on myös oma kamerajärjestelmänsä. Pienempi verryttelymaneesi on yhteydessä kilpamaneesiin. Hevosia ei tarvitse tuoda ulkokautta siirryttäessä maneesista toiseen. Solariumissa hevosen voi kuivata pesun jälkeen. Kumpikin maneesi on Ratsastuskeskus Ainossa altakasteleva. Rakenne on ainutlaatuinen halliolosuhteissa Suomessa. Normaalipäiväkäytössä järjestelmä pyörii tyhjäkäynnillä eli tavoitteena mahdollisimman alhaiset käyttökustannukset. 33 – Kentän tiiviyttä säädetään vedenpintaa nostamalla tai laskemalla. Maneesit ovat kooltaan 28x78 ja 24x44 metriä. – Kamerat seuraavat ratsastajaa radalla ja videon voi saada myös omalle youtube-tilille, kertoo Petri Korhonen. Katsomoon mahtuu yli 500 ihmistä. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. Pesupaikalle letkut on vedetty yläkautta. – Täydellä 160 KW:n teholla sähkökilowattitunti maksaa 24 euroa eli vuorokaudessa hinta olisi 576 euroa. Automaatti huolehtii asetetun tason säilymisestä. Työn teki ratsastuskenttiin erikoistunut Leveland Oy Ypäjältä. Maalämmöllä vastaava summa on 115 euroa. – Kentän tiiviyttä säädetään vedenpintaa nostamalla tai laskemalla. Maneeseissa automaattinen altakastelu Keskuksen talli ja kaksi maneesia ovat yhteydessä toisiinsa sisäkautta
– Meillä oli tavoitteena, että kimppa toteutuu, mikäli kasaan saadaan 20 osakasta, joista jokainen maksaa 500 euroa, kertoo kimpan vetäjäksi päätynyt Mika Lindqvist. Kimppaomistaminen on huoleton tapa nauttia hevosen omistamisen iloista – ja suruista. 34 Kimppahevonen Kimppahevosen omistajaksi pääsee pienelläkin rahalla Jaetut onnistumiset ja epäonnistumiset Voi vain kuvitella miten kädet hikoaisivat, jos tiukassa loppusuorakirissä olisi mukana oma ravihevonen. K aksivuotiaalla Quite A Boylla, eli kotoisammin Kallella, on 22 omistajaa, jotka pääsevät jännittämään lämminveriruunan uraa toivon mukaan jo tulevan kesän aikana. Kimppaomistuksen ansiosta jännittämään pääsee ihan tavallisen palkansaajankin tuloilla. Ainakin Quite A Dream Stablen 22-henkisen omistajajoukon haaveissa.. Huutokauppaan mennessään Toivosella oli taskussa 10 000 euroa. Sukutaulu kunnossa Mika Lindqvist on tottunut kimppahevosTässäkö tulevaisuuden lupaus. Kimppahevoseksi varsa päätyi osana Suomen Hippoksen projektia, jossa kymmenkunta valmentajaa ympäri Suomea keräsi hevoskimppoja. Quite A Boy on viime elokuussa Ypäjän hevoshuutokaupasta ostettu kimppahevonen, joka valmistautuu kilpahevosen uraansa Kirkkonummella valmentajansa Kaisa Toivosen tallissa. Quite A Boy vaihtoi omistajaa 6 000 eurolla
– Kun Bosses Lily voitti tuolloin Kriteriumin, niin Quite An Avanger oli toinen maalissa, Lindqvist kertoo tyytyväisenä kimppahevosen hienosti menestyneistä sukulaisista. Tunnen kuitenkin Kaisan ja hänen miehensä Ville Toivosen jo aiemmilta ajoilta ja yhden yhteisen kimppahevosenkin ajoilta, joten en voinut mukavilta ihmisiltä kieltäytyäkään, kun he pyysivät kimpan vetäjäksi, Lindqvist perustelee uutta pestiään. Edellinen yhteinen kimppahevonen, Darth Vader, tienasi viiden vuoden aikana yhteensä noin 50 000 euroa. He ilmoittivat kimpasta muun muassa Hevosurheilu-lehdessä sekä Vermon käsiohjelmissa. – Kaisa ja Ville tekivät ison työn, että kimppa lopulta saatiin kasaan. – Sumu Sireeni on Toivosen tallin varsinaiHevosenhoitaja Elina Kuisma tekee tuttavuutta Kallen kanssa. Kimppahevosen omistajaksi pääsee pienelläkin rahalla Jaetut onnistumiset ja epäonnistumiset Kalle tapasi osan omistajajoukostaan marraskuussa Vermon tallialueella. – Olen aina sanonut, että en lähde koskaan varsaprojekteihin, koska varsan valmentaminen kilpahevoseksi vie mielestäni liian pitkän ajan. Kallen emä on puolestaan Lil Wonder, joka on muun muassa myös vuoden 2012 Kriterium-voittaja Bosses Lilyn emä. 35 . Quite A Boyn rattailla valmentaja Kaisa Toivonen. Olen aina ollut mukana vain valmiiden kilpahevosten kimpoissa. Quite A Dream Stablen vetäjäksi ja varsan osaomistajaksi hän ajautui kuitenkin vähän vahingossa. Jos yhteistä menneisyyttä voidaan pitää tulevaisuuden mittarina, niin hyvältä näyttää. Quite A Boyn eli Kallen sukutaulu on kunnossa, joten ainakin tässä vaiheessa on mahdollisuus haaveilla, vaikka kuinka loisteliaasta tulevaisuudesta. Paras vuosi oli 2013, jolloin voittotili kasvoi 30 000 eurolla. Voi olla, että kimpan syntymistä helpotti se, että varsa pääsi samaan talliin, missä asustaa monelle tuttu aasirouva Sumu Sireeni. Samasta isästä, Quite Easysta, on vuoden 2013 Derby-voittaja Quite An Avenger, joka taisteli tammikuun viimeisenä päivänä Prix d´Amerique -viikonloppuna Pariisissa omassa lähdössään Mika Forssin ajamana viidenneksi. Sumu Sireeni apuvalmentajana Lindqvist kertoo, että kimppaa ei ollut ihan helppoa saada kasaan. 60 euron kuukausimaksu sisältää kaikki kulut sekä ikäluokkakilpailuiden ilmoittautumismaksut.. omistaja
Yksi osaomistaja on Australiasta ja yksi Belgiasta. Raviliiga on osoittanut toimineensa hyvin, sillä se on vetänyt uusia ihmisiä ravihevoskimppoihin. Kallen valmentaja Kaisa Toivonen oikealla. Quite A Dream Stablen hevoskimppalaiset ovat tehneet kimppaomistamisesta kirjalli. Mukavinta on, että meillä on kansainvälinen porukka. – Jotkut jakoivat kaveriporukan kesken osuuksia, jolloin mukaan pääsi pienemmällä alkupääomalla. Sehän se melkein valmentaa tallin ravurit, Lindqvist nauraa yli 12 000 tykkäystä Facebookissa saaneesta Sumu Sireenistä. nen tähti. Mika Lindqvist ja entinen kimppahevonen Darth Vader. Sen lisäksi olen ollut osakkaana Bonny W:ssä sekä jo mainitussa, 75-lähtöjäkin voittaneessa Darth Vaderissa. Myöhemmin kävi ilmi, että kimpassa on ihmisiä, jotka ovat minulle tuttuja parinkymmenen vuoden takaa, Vermossa muun muassa apuja päälähettäjänä sekä tuomarina aiemmin työskennellyt Mika Lindqvist kertoo. Kuukausimaksu riittää kuluihin eikä sen korotukseen varmaankaan tule tarvetta, Mika Lindqvist arvelee. 80-luvun lopun Kymenlaaksoajon voittaja Incredible Hawk oli myös hyvä hevonen. Osa kimppaomistajista omistaa vain puolikkaan osuuden, joillain on puolestaan 2,5 osuutta. Prosentuaalisesti vain pieni osuus hevosista tienaa oman leipänsä. – Puskurirahasto on hyvä olla olemassa, kun koskaan ei tiedä, jos tulee jotain yllätyksiä. – Raviliigassa hevosen omistamisen makuun pääsi sadalla eurolla. 36 Linkkarin kimppahevoset Iltalehden ravitoimittajana tunnetulla Mika ”Linkkari” Lindqvistillä on ollut kaikkiaan noin parikymmentä kimppahevosta. Aarrearkkuun jaettavaa Osa kimppahevosen omistajista on ottanut tuntumaa hevosen omistamiseen Raviliigan kautta. Quite A Boyta alias Kallea opetetaan ensimmäistä kertoja olemaan valjaissa. – Suomenhevosori Viltri tienasi aikoinaan 80-luvulla mukavasti rahaa. Kallen kaikki kulut katetaan 60 euron kuukausimaksulla, joka sisältää valmentamisen lisäksi ruuat, eläinlääkärikulut sekä ennakkomaksut ikäluokkakilpailuihin. Nämä ovatkin ainoat parista kymmenestä hevosesta, jotka ovat tienanneet itsensä. 10 000 alkupääomasta jäi muutama tonni puskurirahastoksi, kun huutokauppasummaan oli lisätty arvonlisävero sekä kaupasta aiheutuneet kulut
Darth Vader tienasi omistajakimpalleen noin 50 000 euroa. – Niistä ei olla vielä puhuttu, Lindqvist nauraa. Kesällä tositoimiin Kimppaomistajat ovat antaneet hevosen valmentajalle vapaat kädet toimia valmennuksessa ja kilpailuttamisessa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tässä vaiheessa se on kuitenkin vain haaveissa, kun varsa ei ole edes vielä startannut. Laadi kirjallinen sopimus asioista, mihin sitoudutaan. Kimppatallin perustaminen . Osinkoja jaetaan, kunhan aarrearkkuun kertyy riittävästi rahaa. Mieti mitä haetaan ja millä porukalla. 37 . Tällä hetkellä on hiljaiseloa, kun kaikki perusasiat on saatu hoidettua. Valmentajaa pitää kunnioittaa, koska hän tietää parhaiten, missä hevosen kanssa milloinkin mennään. – Hippoksella on olemassa valmis sopimuspohja, jota muutimme hieman, että siitä tuli juuri meidän kimpalle sopiva. Kaikki saavat toki mennä varsaa katsomaan tallille tai olla suoraan yhteydessä Kaisaan. . . Yritän vähintään kerran kuukaudessa lähettää kaikille osakkaille tiedotteen, missä kerrotaan hevosen kuulumiset. Hyvässä kimpassa on aktiivinen vetäjä. Ehkä siinä vaiheessa, kun hevonen on kilpailuiässä, on varmaan Kaisallekin helpompaa, että yhteydenotot ja tiedustelut kanavoidaan kauttani. . Nyt odottelemme, milloin varsa pääsee tosi toimiin. sen sopimuksen, johon on kirjattu kimpan kannalta tärkeät asiat. Lisätietoja www.hevosenomistaja.fi, josta löytyy muun muassa sopimuspohjia sekä hevosen omistamiseen liittyviä lomakkeita. Tarpeelliset sopimukset ovat kauppakirja, yhteisomistussopimus eli kimppatallisopimus sekä valmennustai hoitosopimus. Entä miten suuret voittorahat tullaan jakamaan. – On aika selkeää, ettemme me ala häntä neuvoa. Silloin meitä oli paikalla viitisentoista osakasta. – Mitään ei olla vielä sovittu, mutta uskoisin, että jotain kivoja kesäjuhlia tai tallitapaamisia tullaan järjestämään. Se olisi varmaan mahdollista kesällä tai viimeistään loppukesästä, Mika Lindqvist uskoo. Toistaiseksi meillä on ollut vain yksi tallitapaaminen. Mika Lindqvist uskoo, että yhteisen hevosen myötä omistajaporukalle syntyy myös jonkinlaisia traditioita. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Mika Lindqvist, Mirja Honkanen ja Ville Toivanen. – Voisin olettaa, että jaamme osinkoja, mikäli aarrearkkuun kertyy niin paljon rahaa, että siinä olisi jaettavaa
Tallin kuusi hevosta ovat pihatossa ja Katjalla on aikaa juoda rauhassa aamukahviaan. – Easel® on Suomessa kehitetty kokemuksellinen tunnetaitovalmennuksen integratiivinen työmuoto. – Romuluksella on tapana haukkua aina, kun tapahtuu sen mielestä jotain poikkeavaa. Hevoset tuovat lisäarvoa tunnetaitoihin Katja ja hänen nykyinen aviomiehensä Joni Kiuru ovat molemmat toimineet pitkään lastensuojelun parissa. Sen lisäksi hän on ratkaisukeskeinen perheterapeutti ja suorittanut mielenterveysja päihdetyön erikoistumisopinnot sekä kouluttautunut Easel Traineriksi. 38 Talliesittely Kiurunmäen tallin hevoset ovat yhtä paljon opettajia kuin oppilaitakin Terapiaa turvallisessa laumassa Kiurunmäen tallin perhepsykoterapeutin Katja Kiurun työtovereina on lauma hevosia ja koiria. Se juontaa varmasti sen lapsuuteen. Ne tuovat työskentelyyn monipuolisia ja turvallisia kohtaamia, joissa voi harjoitella vuorovaikutustaitoja sekä saada korjaavia kokemuksia. Se on kotoisin Roomasta, josta se löydettiin hyljättynä emänsä ja kaksoisveljensä Remuksen kanssa vanhalta autopurkaamolta, Katja kertoo nyt 10-vuotiaasta perheen tallikissojen puolustajasta. Katja on pohjakoulutukseltaan lapsiin ja nuoriin suuntautunut sairaanhoitaja. Katjan kohdalla se tarkoittaa psykoterapiaa, työnohjausta ja tunnetaitovalmennusta, jossa etsitään yhdessä muutoksia tuovia tekijöitä, harjoitellaan tunteiden säätelyä ja saadaan. Kerro jotain itsestäsi. Helsingistä viisi vuotta sitten Pitkäpäähän muuttanut 42-vuotias Katja miettii hetken. H aastattelun aluksi perhepsykoterapeutti, Easel Trainer, Katja Kiuru joutuu rauhoittelemaan roomalaislähtöistä seropi-uros Romulus Ilmaria. Loviisassa, Pitkäpään kylässä sijaitsevalla Kiurunmäen tallilla on muuten rauhallinen hetki. – Tärkein cv:ni on, että olen ollut kahdesti naimisissa sekä kaksi lastani ensimmäisestä avioliitosta, Katja nauraa
www.kiurunmäki.fi ja www.easeltraining.fi Terapiatalli Kurunmäki Kiurunmäen Wenla ja Katja Kiuru tutustuivat toisiinsa. Kissat 5-vuotiaat Hera, Merlin ja Frodo, jotka asustelevat tallissa niin hyvissä oloissa, etteivät viitsi edes jahdata hiiriä. – Easelissa pidetään tärkeänä arvona, että kaikki ohjaajat ovat oman alansa vahvoja ammattilaisia, jotka ovat ottaneet työmuodon osaksi ammatillista osaamistaan. Hevoset shetlanninponi Gandalf, 12 v., suomenhevostamma Kiurunmäen Venla, 2 v., puoliverinen Eemeli, 10 v., irlannincob Randa, 2 v., suomenhevosruuna Aarteen Vanikka, 6 v. ja Jenna 23 v. . sekä irlannincobtamma Dotti, 12 v. . Turvallisuustestin läpäistyään he voivat työskennellä myös tehtävään soveltuvien eläintyöparien kanssa. Tutkimusten mukaan luontoympäristö ja erityisesti metsä vaikuttavat hyvinvointiimme positiivisesti. Eläinavusteisuus on vaikea kenttä – Easel kehitettiin alun perin erityisoppilaita varten. Koirat seropiuros Romulus, 10 v., 13 viikkoa vanha alaskanmalamuutti, maailman ihanin Wicca. Lisäksi päälukuun voidaan laskea naapuristossa asuvan tyttären jämtlanninpystykorva Ringo. Ajattelun lähtökohtana on, että turvallisen ilmapiirin ja luottamuksen rakentaminen ovat kaiken oppimisen ja muutoksen perusta, Katja selventää. Nykyisin yli 200 Easelohjaajaa Suomessa ja muualla Euroopassa hyödyntävät työmuo. Eläinten osallisuus tuo arvokasta lisäarvoa nimenomaan vuorovaikutuksen dynamiikan tutkimiseen ja siitä oppimiseen. Terapiaa turvallisessa laumassa . 39 Meidän oli päästävä pois kaupungista elämään ja asumaan luontoon ja eläinten kanssa. Aviomies Joni Kiuru, 42 v., lähihoitaja, mielenterveysja päihdetyö . Tyttäret Veera, 21 v. työkaluja omaan elämään. Katja Kiuru, 42 v., ET perheterapeutti, EASEL® Trainer, työnohjaaja (Story) .
Ensimmäinen porras on molemminpuolinen kunnioitus. Hevoset sosiaalisesti turvallisia Katja hyödyntää työssään niin ihmisten kuin eläintenkin samankaltaisuutta sosiaalisina laumaeläiminä. – Hevoset ovat meillä täysin tasa-arvoisessa asemassa työskentelyssä. Totta kai minun täytyy olla laumanjohtaja ja minulla on oltavat sellainen suhde hevosiini, että yhteinen työskentely on turvallista. Kaikkialla missä tehdään vaativaa vuorovaikutustyötä, kohdataan ja johdetaan ihmisiä. – Meillä työskennellään niin, että hevoset ovat aina asiakastyössä isolla alueella vapaana, jolloin ne voivat milloin vain valita osallisuutensa harjoituksissa. Neurobiologi Jaan Panksepp on muun muassa määritellyt yhteiset neurologiset radat kaikille nisäkkäille. Siinä kuljetaan tiettyjen portaiden, steppien, kautta eteenpäin. Psykoterapiassakin työntekijän ja asiakkaan välinen suhde on tutkitusti kaikkein merkityksellisin, riippumatta siitä, mikä työntekijän viitekehys on. Easelissa aktivoidaan erityisesti sosiaalisesti positiivisia ratoja, jotta työskentely olisi turvallista ja eettisesti kestävää. Vuonna 2012 julkaistiin Cambridgen julistus, jossa todetaan, että kaikilla nisäkkäillä, linnuilla ja muun muassa mustekaloilla on. Aidoissa tilanteissa työstetään sitten aitoja kokemuksia. Vaikka kaikki me eläinten kanssa töitä tekevät ja elävät kokemuksellisesti tiedämmekin niiden viisauden ja parantavan voiman, termi eläinavusteisuus ei vielä kerro mitään ammattilaisen osaamisesta eikä siitä mitä tehdään. – Se tarkoittaa, että meillä kaikilla on lähtökohtaisesti sama arvo olla olemassa. Gandalf, Kiurunmäen Venla, Eemeli, Randa, Aarteen Vanikka, sekä Dotti ovat perheenjäseniä sekä työpareja. – Hevoset ovat riittävän samankaltaisia, mutta kuitenkin niin erilaisia, että ne ovat sosiaalisesti turvallisia, ja niiden kanssa voi harjoitella vuorovaikutusta. Molemminpuolinen kunnioitus Easelin suhteenrakentumisen prosessi kulkee mukana läpi koko työskentelyn. toa muun muassa lastensuojelussa, psykiatriassa, toimintaterapiassa ja yritysmaailmassa. – Hevosista osa on jo pitkän linjan konkareita ja osan kanssa olemme vielä alkumetreillä. Ohjaustyön herkkyys ja ohjaajan omat tunnetaidot ovat avainasemassa tällaisessa työskentelyssä. Eli, jos Katjan asiakkaalla on huono itsetunto tai vaikeus olla toisten ihmisten kanssa, voivat he treenata asiaa turvallisemmin hevosen kanssa. – Nykyisin eläinavusteisuutta ei Easelissa korosteta, sillä se on todella vaikea kenttä. Ne ovat pelko, paniikki, aggressio, himo, hoiva, leikki sekä etsiminen ja tutkiminen. Hevosemme elävät turvallisessa ja luonnonmukaisessa laumassa, tallilla huomioidaan aina ensisijaisesti hevosten terveys ja tallitoiminnan mielekkyys hevosen kannalta, Katja korostaa. Shetlanninponi Gandalf on kylän pikkutyttöjen suosiossa. 40 Irlannincobtamma Dotti eli Lady Casey Dots on yksi Kiurumäen tallin terapiahevosista. Perheenjäsenet ja työparit Katjan ja Jonin laumaan kuuluu kaksi, jo kotoa muuttanutta tytärtä, kolme kissaa, kaksi koiraa sekä kuusi hevosta. Alusta lähtien Easelissa on ollut mukana eläinavusteisuus erityisesti hevosia ja koiria apuna käyttäen
– Meillä on traileri kentällä ja me ihmiset menemme sinne ensin. Easelin oppimiskäsitys on eettinen sosiaalinen konstrukstionismi, myös hevosilla. – Asiaan perehtymätön voi helposti luulla, että tämä on kukkahattutoimintaa, hevoset kulkevat vapaana niityllä, syödään mansikoita ja aurinko paistaa. Rajat ovat kuitenkin jo siinä, että myös hevosilta edellytetään rajoja ja tietynlaista kunnioitusta ihmisiä kohtaan. Halutaan ja pystytään ottamaan toisen tarpeet huomioon ja tunnistetaan, tuntuuko esimerkiksi harjaaminen aidosti hyvältä vai sietääkö se sitä, koska on tottunut siihen. Hoivan osa prosessissamme on se, missä kohdassa koskettaminen tuntuu hyvältä. Ja taas selventävä esimerkki. – Luottamus syntyy yhteisen kielen löytymisen kautta, kertoo Katja Kiuru. – Hevosilla, niin kuin meillä ihmisilläkin, kestää vähintään kolmesta kuuteen kuukautta sopeutua uuteen paikkaan. Toista ei voi tutkia ja kuunnella, mikäli se on sidottu ketjuin kaksin puolin käytävällä. Tykkääkö se, että kosketan sitä. Leikillä tarkoitetaan vastavuoroista, tasavertaista yhteistä toimintaa. Joillain menee kauemminkin. Pelkistetysti se tarkoittaa sitä, että kaikki me sosiaaliset laumaeläimet opimme, kehitymme ja tulemme omiksi itseksemme suhteessa muihin. Tutkimusten mukaan luontoympäristö ja erityisesti metsä vaikuttavat hyvinvointiimme positiivisesti. Ahdistus alkoi tulla esiin jälleen, kun hänen täytyi lähteä takaisin kaupunkiin. Tässä suhteessa biologinen maailmankuvamme on muuttunut järisyttävällä tavalla. Joni Kiuru ohjaamassa laumaansa laitumelle. 41 Arjen hevostaidot Terapiatalli Kiurunmäen Arjen hevostaidot -kurssi on ensisijaisesti kohtaamispaikka ja keskusteluareena hevosystäville. Itse ajattelen, että oikeastaan vasta täyden vuoden jälkeen voin nähdä uuden hevosen oikeasti kotiutuneen ja asettuneen. Tässäkin kohtaa on tärkeää muistaa, että hevonen on vapaana. Easelissa ajatellaan, että hyvä laumanjohtaja on sellainen yksilö, jota toiset arvostavat ja seuraavat vapaasta tahdosta. Vasta tämän jälkeen tulee leikki. Johtaja pitää toiset turvassa ja johdattaa veden ja ruuan äärelle. tunteet, tietoisuus itsestään ja siihen perustuvaa toimintaa. Katja antaa taas esimerkin. On itseasiassa ihan hauskaa, kun kaikki menevät traileriin, jossa ollaan yhdessä ja kaikki ovat turvassa, Katja kertoo. Kiurunmäellä varsat ovat oppineet muun muassa menemään trailereihin itse. Aprillipäivänä vuonna 2014 syntynyt Wenla kaipaa hoivaa ja huolenpitoa. Myös Katja on kokenut luonnon ja eläinten yhdistelmän kuitenkin rauhoittavana tekijänä monissa yksittäisissä kohtaamisissa asiakkaidensa kanssa. Sillä lailla opitaan kuulemaan toista ja sitä kautta rakentuu luottamus. – Tässä vaiheessa voidaan pohtia jo jotain syvempääkin, mutta turvallisuuden tunne täytyy olla silloin jo aika iso. Molemminpuolisessa kunnioituksessa on molemmilla osapuolilla aina 50 prosenttia. Vuorovaikutuksessa on vain löydettävä balanssi. – Samalla opimme hiukan toisenlaisesta tavasta olla hevosten, mutta ehkä myös muiden läheistemme sekä itsemme kanssa, Katja Kiuru korostaa. Aivan kuin ihmissuhteissakin. – Kerrankin tänne tilallemme tuli erittäin ahdistunut skitsofreenikko, joka asui kerrostaloasunnossa kaupungissa. Johtajuus on tietyllä tavalla ansaittava joka päivä. Asiakkaiden kanssa päästään harvoin kuitenkaan aitoon leikkiin. – Yhteisen kielen rakentamisella varmistetaan, että ymmärretään ihan oikeasti mitä toinen tarkoittaa ja pystytään näkemään käyttäytymisen alla olevat syyt. Ne eivät voi käyttäytyä miten vain. Hevonen voi toki tarjota palloa tai jotain muuta esinettä, mutta sellainen leikki, jossa on mukana huumoriakin, vaatii luottamuksellisen suhteen ja usein jo pidemmän prosessin. Jo parinkymmenen minuutin metsälenkin jälkeen hän rentoutui silmin nähden. Sama prosessi toimii myös suhteessa työkaveriin, kumppaniin tai jopa omaan itseen. Kumpikaan ei voi ylittää toisensa rajoja. – Koen, että tärkein tehtävämme on tarjota asiakkaille tilaisuuksia aitoihin kohtaamisiin sekä antaa työkaluja ja ajatuksia oman elämän ja ihmissuhteiden vahvistamiseen ja vaalimiseen, Katja Kiuru toteaa päästäessään Romuluksen tarkastamaan, mitä ulkona tapahtuu. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Katja Kiuru ja Charlotta Forsberg. Yhteisen kielen löytäminen Seuraavalla askelmalla on yhteinen kieli, jota lähdetään tutkimaan ja rakentamaan. Hevoset saattavat leikkiä aika hurjastikin keskenään, jolloin on tärkeää, että asiakastyössä energiataso pidetään rauhallisena ja ohjaaja pystyy tarvittaessa vaikuttamaan tilanteeseen. Koulutuksen aikana ryhmä tutkii yhdessä erilaisia maastakäsittelytapoja sekä pohtii ratkaisuja hevosen arkielämän kysymyksiin. Vasta helmikuun alussa tulokas tuli vapaaehtoisesti kysymään, voitaisiinko jutella, ja kertoi mistä halusi rapsutettavan. Heille tuli uusi hevonen juuri ennen joulua. – Ymmärrämmekö toisiamme, mitä toinen viestii, mitä hevonen yrittää minulle sanoa. Leikin jälkeen syntyy ansaittu johtajuus. Viitekehys Easel tarjoaa kurssille vankan tieteellisen perustan sosiaalisten laumaeläinten oppimisen ja ajattelun ymmärtämiseen. Eli rohkein menee ensin ja opettaa toisetkin. Leikin kautta johtajuuteen Hoivan jälkeen tulee yhdessä etsiminen, tutkiminen ja oppiminen. Luontoympäristöstä hyvinvointia Katjan asiakkaita ovat niin päihdekuntoutettavat, työikäiset, lapset kuin pariskunnatkin. – Kun luottamus syntyy, niin vasta sen jälkeen tulee hoiva. Teemoina ovat luonnollisten hevosmiestaitojen vahvistaminen, ansaitun johtajuuden ja luottamuksellisen suhteen rakentuminen sekä hevosen kommunikoinnin tunnistaminen
42
43 ?
44 Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Ajokulttuuria ja kunnostuskursseja Maija Räihä on jäsen myös Siuntion Pro Hevonen (Sipro) ry:n hallituksessa. Kuva: Markkinoilta vuonna 2015, Jocce Jönsson.. Maija on hevosensa Quentin kanssa ajeluttanut markkinavieraita joka vuosi ja innokkaita kyytiläisiä on ollut runsaasti. Yhdistys on järjestänyt jo kolmena vuonna peräkkäin Siuntion Hevosmarkkinat -nimisen tapahtuman Sjundbyn linnan kauniissa miljöössä
Kaija oli suomenhevonen ja luotettava ajohevonen. Jäsenille järjestetään muun muassa hevosajopelien kunnostuskursseja, tutustumismatkoja sekä seura ylläpitää kansaivälisiä kontakteja, kiteyttää Räihä seuran tarkoitusta.. Vuonna 1987 Maija Räihä osti ensimmäisen oman hevosensa Reijo Kuhakosken avustuksella. Tein jonkin verran muitakin ajokeikkoja ja pikkuhiljaa hankin erilaisia ajopelejä ja vaunuja, Maija kertoo. Suomalainen seura perustettiin vuonna 2009 ja vuodesta 2014 lähtien Maija on ollut seuran hallituksen jäsen. – Reijo Kuhakoski ajoi vuosikausia vossikkaa Helsingissä ja teimme aikoinaan myös yhteistyötä. Tällä hetkellä Maijalla on 10-vuotias friisiläinen ruuna, Quentin, jonka Maija osti Hollannista vuonna 2009. Rakkaus eläimiin johti myös siihen, että Maija opiskeli eläinlääkäriksi. Myös pöytäliina ja posliinikattaus kuuluvat aina asiaan, hän hymyilee. – Haluamme kasvattaa kiinnostusta vaunujen käyttöön ja niiden historialliseen arvoon. – Quentin on monipuolinen hevonen. S iuntiolainen Maija Räihä on yksi Suomen vaunuhistoriallisen seuran perustajajäsenistä, seuran hallituksen jäsen sekä intohimoinen vanhojen hevosvaunujen harrastaja. Maija Räihälle kulttuurin säilyttäminen ja tyyli on tärkeä asia hevosajelussa. Maija Räihä Maija Räihä reessä ohjaksissa vuonna1963. Kiinnostus eläimiin vei eläinlääkäriksi Eläimet ovat aina olleet lähellä Maijan sydäntä ja kiinnostus hevosiin alkoi jo lapsena. Lapsuusajan kesät Maija vietti maalla sukulaisten tilalla, jossa hän ajoi hevosta heinäpelloilla ja kuljetti maitotonkkia. Näyttävistä päähineistä ja tyylikkäistä vaatteista ei tingitä ja shampanjat juodaan oikeista laseista. – Teemme ystävieni kanssa hevosajeluretkiä vaunuilla sekä reellä ja käymme piknikeillä. Kuva: Maijan isä Lauri Tankka Suomen vaunuhistoriallisen seuran tarkoitus on ylläpitää ja viedä tuleville polville vanhaa historiaa, joka liittyy hevosvetoisiin ajoneuvoihin ja vaunukulttuuriin. Maija liittyi 1990-luvun alussa mukaan jäseneksi Ruotsin vaunuhistorialliseen seuraan ja teki erilaisia opintomatkoja Ruotsiin. 45 . Se toimii hyvin ajohevosena sekä kouluja vaellusratsuna. Muun muassa Joulukadun avajaisikulkueessa kyyditsin Lumikuningatarta Amin Balladinimisellä suomenhevostammallani monena vuonna peräkkäin
Tähän asti kurssit on pidetty Ypäjän Hevosopistolla osaavien opettajien johdolla. – Viikonloppukurssi sisältää opetuksen, majoituksen, ruuan ja kunnostusvälineet, Räihä selvittää. – Ajopelien kunnostuskursseja on pyritty järjestämään vähintään kerran vuodessa. Osallistujat voivat tuoda kursseille oman ajopelinsä tai osia siitä. ! Suomen vaunuhistoriallinen seura ry perustettiin kesäkuussa 2009. – Kunnostustyö on käsityötä ja välillä erittäin haastavaakin, riippuen kohteesta. 46 Maija Räihä ja Phaeton-vaunun entisöintiä Vaunuhistoriallisen seuran kunnostuskurssilla. Vaunuhistoriallinen seura on tukenut saamiensa avustusten kautta osallistujia, jotta kurssihinta on pystytty pitämään kohtuullisena. Seura järjestää vaunuihin liittyviä tapahtumia, tutustumismatkoja ja kunnostamiskursseja sekä ylläpitää kansainvälisiä kontakteja. www.vaunuhistoria.fi. Kuvan valjaat saivat uuden nahkalenkin. Kuva: Jocce Jönsson. Kuva: Maija Räihä Kunnostus ja huolto tärkeitä Maija Räihä painottaa, että ajokalustoa kuuluu kunnostaa ja huoltaa, jotta ne säilyvät hyvässä kunnossa ja ovat turvallisia käytössä. Selvitämme parhaillamme muita mahdollisia kurssien pitoon soveltuvia tiloja ja kehitämme myös kurssiohjelmamme sisältöä. Seuran tehtävä on vaalia ja kehittää hevosvetoisten ajoneuvojen tuntemusta ja vaunukulttuuria sekä kasvattaa kiinnostusta vaunujen historialliseen arvoon ja käyttöön. Opetusta on annettu sekä puu-, metalliettä nahkapajoissa. Erittäin tärkeä asia on, että hevoset ovat hyvin hoidettuja ja turvallisia sekä ajokalusto kunnollinen valjaita myöten
Ajurin kuuluu kunnioittaa vanhoja tapoja ja perinteitä, ensinnäkin pukeutumalla ajan hengen mukaisesti, päähinettä ja hanskoja myöten. sella seuralla on suunnitelmissa osallistua perinneajojen merkeissä Pentinkulman päiville. Ensi kesäksi Vaunuhistorialli. Perinneajot nousussa Suomessa uutena ja erikoisena tapahtumana Vaunuhistoriallinen seura järjesti perinneajokilpailut elokuussa Oitbackan kartanolla Kirkkonummella, jolloin myös kartanon vaunumuseo avattiin yleisölle. Se ei ole valjakkokilpailu, jossa tähdätään urheilusuoritukseen. – Toisaalta olemme luomassa uutta ajokulttuuria varsinkin kuskien pukeutumisen suhteen, sillä nykyään kuskinpukilla istuu useimmiten nainen. – Mahdollisuuksien mukaan järjestämme yleisöajelutuksia, Räihä kertoo ja painottaa, että yleisöajelutuksissa hevosen tulee olla turvallinen ja kaikissa tilanteissa hyvin käyttäytyvä. – Ajokulttuuri on usean tekijän kokonaisuus. – Tärkeintä on, että kaikilla on mukavaa, ei kilpailuhenkisyys, hän huomauttaa. Pentinkulman päiviä on pidetty vuodesta 1978 ja nykyisin ne järjestetään Väinö Linnan seura ry:n ja Urjalan kunnan kanssa. Pentinkulman päivät on valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään heinä-elokuun vaihteessa Urjalassa, Väinö Linnan synnyinmaisemissa. Perinneajossa on tärkeintä vanhan ajokulttuurin vaaliminen. Suunnitelmissa oleva reitti on noin viiden kilometrin pituinen. Satsataan enemmän tyyliin ja toisten auttaminen sekä yhteistyö kuuluvat asiaan, Maija Räihä kertoo. Naiset ovat kyllä ennenkin ajaneet omia vaunujaan, mutta kuskeina he eivät ole toimineet. Kuva: Maija Räihä Vanhat tavat kunniaan Vaunuhistoriallinen seura ylläpitää ajokulttuuria ja tuo historiaa ihmisten tietoisuuteen muun muassa esittelemällä vaunuja ja rekiä erilaisissa tapahtumissa. – Perinneajo on eurooppalaisissa isoissa hevoskulttuurimaissa suosittu ja nouseva kilpailulaji. Hevosen lisäksi ajokaluston kuuluu olla turvallinen, puhdas ja hyvin huollettu. 47 Vaunuhistoriallinen seura järjestää kunnostuskursseja Hevosopistolla, jossa on asianmukaiset puitteet ja välineet
Kuva: Marjo Tikkanen. Monté-raviratsastustunnilla ohjastaja istuu kärryjen sijaan satulassa. H ingunniemen koulutilalla Ylä-Savon ammattiopistossa on yhteensä noin 200 opiskelijaa. Koulutusvastaava Arja Aalto kertoo, että koulutukseen on jatkuva haku, joten opiskelupaikkoja voi ottaa vastaan myös kesken lukuvuoden.. 48 Hevosalan opintoja perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon Kengityssepän ammattitutkinto on Hingunniemen lippulaiva Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden yksikössä Kiuruveden Hingunniemessä voi suorittaa hevostalouden perustutkinnon tai syventää osaamistaan erilaisissa ammattija erikoisammattiopinnoissa. Koulun vetonaula on suosittu kengityssepän ammattitutkinto. Heistä yli puolet opiskelee hevostalouden perustutkintoa, jonka voi Hingunniemessä suorittaa monella eri tavalla: tarjolla on ammatillista peruskoulutusta nuorille sekä näyttöperusteista monimuotoja oppisopimuskoulutusta aikuisille. Päiväopetusmuotoinen koulutus on erityisesti nuorten, juuri peruskoulunsa päättäneiden opiskelijoiden suosiossa, muihin koulutussuuntauksiin hakeutuu myös vanhempaa väkeä
Tämän mahdollistaa opintojen henkilökohtaistaminen. . Hevosen hyvinvointiin ja käsittelyyn liittyvien asioiden lisäksi perustutkinto-opiskelijat perehtyvät yhteisissä tutkinnon osissa perinteisiin kouluaineisiin kuten äidinkieleen ja matematiikkaan. Hevostenvalmentajan ammattiopinnoissa voi suuntautua ravivalmentajaksi, valjassepäksi tai hevoshierojaksi. Kuva: Tuovi Huttunen. Tutkinnon osa kohtainen osaamisen arviointi tapahtuu asteikolla tyydyttävä 1 – hyvä 2 – kiitettävä 3. Kuva: Sanna Pukarinen – Koska enää ei ole selkeitä lukukausia, moni opiskelija valmistuu kesken lukuvuoden ja opiskelupaikkoja vapautuu. Ammatillinen peruskoulutus suoritetaan ammattiosaamisen näyttöjen kautta. Suorittamalla hevostalouden perustutkinnon, saa valmiudet työskennellä joko hevostenhoitajana tai ratsastuksenohjaajana. Arja Aalto, 10.11.2014, kuvannut Sanna Pukarinen Kolutusvastaava Arja Aalto Hingunniemen hevostalouden yksiköstä kertoo, että hevostalouden opintoihin voi hakea ympäri vuoden. Aalto toteaa, että ammattitutkinnon suorittajilla saattaa olla joskus pitkäkin työura takana, sillä moni haluaa pätevöityä myös tutkintonimikkeellä, vaikka työtä olisi tehnyt vuosia. Ammattitutkintoon ei myöskään hakeuduta suoraan perustutkinnon jälkeen, vaan välissä täytyy kartuttaa työkokemusta, Aalto kertoo. Pystymetsästä ammattitutkintoon ei voi tulla, vaan täytyy olla valmiiksi hevostietoja ja -taitoja.. Viisi ammattitutkintoa Hingunniemessä on valittavana myös viisi erilaista ammattitutkintoa. 49 Hingunniemen koulutila sijaitee idyllisissä maisemissa Ylä-Savon Kiuruvedellä. Ammattitutkintoja varten ei tarvitse suorittaa hevostalouden perustutkintoa, mutta haittaakaan siitä ei ole. Niihin on yleensä sen verran hakijoita, ettei kaikkia voida ottaa sisään. Valinnaisissa opinnoissa on mahdollista tutustua muun muassa hevossiittolassa työskentelemiseen tai ravihevosen hoitamiseen ja ajamiseen. Lisäksi voi opiskella ratsastuksenopettajaksi tai kengityssepäksi. Ammattitutkinnon suorittajat ovat Arja Aallon mukaan yleensä aikuisia opiskelijoita, joilla on jo vuosien kokemus hevosalalla työskentelemisestä. Ammattitutkintokoulutus kestää 1,5–2 vuotta Suosituimpia ammattitutkintoja Hingunniemessä ovat kengityssepän ja hevoshierojan koulutukset. – Pystymetsästä ammattitutkintoon ei voi tulla, vaan täytyy olla valmiiksi hevostietoja ja -taitoja. Kuva: Rauni Juutinen Kengityssepän koulutus on suosittu ja tasokas
Ammattitutkintoihin valmistavat koulutukset kestävät 1,5–2 vuotta ja niihin kuuluu opiskelijan opintojen aikana tekemät noin 200 opiskelijatyöpäivää. liiketoimintasuunnitelman tekeminen. Erikoisammattitutkinto valmistaa hevosalan esimiestason tehtäviin. Yritystaloutta painotetaan kaikilla tutkintotasoilla perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon, Aalto toteaa. Reinikainen kiittelee opintoihin kuulunutta yrittäjyysvalmennusta. Tallimestari toteaa, että opiskelu on tuonut hevosalan yrittämiseen varmuutta ja ammattimaista toimintaa: – Hevosten kanssa oleminen on paljon muutakin kuin ratsastelua. Työssäoppiminen on tärkeä osa ammatillista koulutusta. Sitten alkaa paletti olla aika hyvin kasassa. Opinnoissa perehdytään muun muassa hevosen anatomiaan ja yrittäjyyteen. Hingunniemi on myös paikkana tosi mukava – siellä on hirmu siistiä, mahtavat puitteet ja sinne on helppo mennä oman hevosen kanssa. Asiasta on jo neuvoteltu paikallisen eläinlääkärin kanssa. – Ilman koulutusta sekään ei olisi mahdollista! Yrittäjyysopinnoista hyvät eväät Reinikaisella on seitsemän hevosen täyshoitotalli pihattoineen Sotkamossa. Ammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina tutkinnon osittain ja osaamisen arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty – hylätty. Reinikainen on tyytyväinen paitsi koulutukseensa, myös uuteen elämänsuuntaansa. Reinikainen myös suunnittelee ensi kesänä ottavansa tallilleen siemennettäviä tammoja. Ratsastuksenopettajan koulutus onkin hieman pidempi kuin muut opintosuunnat, sillä omaa ratsastustaitoa täytyy tutkintoa varten kehittää pitemmällä ajanjaksolla. – Koulua ei voi suorittaa niin, että käy vain lähiopetuspäivinä paikalla ja muun ajan tekee jotain muuta. Jos rahoitus sallisi, otettaisiin toki enemmänkin, Aalto kertoo. Kehittymiseen tarvitaan ehdottomasti hevosten parissa työskentelyä. Vaikka hänellä oli paljon kokemusta esimiestason tehtävistä, pienyrittäjän elämän kiemurat tulivat uusina asioina: – Opinnoissa sai hyvän kokonaiskuvan hevosalan yrittämisestä; käsiteltiin verotusta, markkinointia, ilmoituksia ja niin edelleen. Elämänlaatu on kohentunut huomattavasti! Hingunniemessä voi opiskella myös ravivalmennusta. – Ajattelin, että olisi kiva tehdä välillä jotain muutakin. Ylä-Savon ammattiopiston lisäksi erikoisammattitutkinto-opintoja on tarjolla vain Ypäjällä, jossa voi opiskella tallimestarin lisäksi myös master-tason ratsastuksenopettajaksi.. Olen ollut nuoresta saakka hevosten kanssa tekemisissä ja elämänmuutoksen myötä muutto Kainuuseen mahdollisti aktiivisen toimimisen hevosten kanssa. Tallimestariksi opiskelleista esimiehiä Ammattitutkintojen lisäksi Hingunniemessä voi suorittaa tallimestarin erikoisammattitutkinto-opinnot. Hevosten hyvinvointi on aina kärjessä. Kuva: Tuovi Huttunen – Hakijamäärät vaihtelevat 20–50 välillä ja sisään otetaan yleensä 10–12 opiskelijaa. 50 Elämänlaatu koheni alanvaihdon myötä Kun Anne Reinikainen oli työskennellyt matkailualalla 25 vuotta, alkoi tuntua siltä, että laivat ja lentokoneet olivat antaneet hänelle jo kaikkensa. – Ja polku vain jatkuu! Helmikuussa aloitan hevosenvalmentajan ammattitutkinnon opiskelun, johon kuuluu myös hevoshierojan tutkinto. – Enää ei tarvitse elää käsi matkalaukun kahvalla, vaan saan nauttia kodista ja sen pihapiiriin rakennetusta tallista hevosineen. Reinikainen ryhtyi sanoista tekoihin ja haki samalla Hingunniemeen opiskelemaan hevostalouden perustutkintoa. – Koska hevosalalla työskentelevät yleensä työllistävät itse itsensä, opintoihin sisältyy paljon yrittämisen opintoja ja niihin sisältyy mm. Opinnot suoritettuaan hän jatkoi melko pian tallimestarin erikoisammattitutkintoon tähtääviin opintoihin, joista hän valmistui viime keväänä
Ammattitutkinnon suorittaneista lähes kaikki työllistyvät omalle alalleen. Melko suuri osa jatkoopiskelijoista hakeutuu sosiaalija terveysalan opintoihin. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. – Lähiopetusta voidaan järjestää eri tutkintojen opiskelijoille samaan aikaan. Työllistytään hyvin, keskeyttäneitä vähän Hingunniemessä hevosalaa opiskelleet työllistyvät hyvin. – Ammattitutkinto-opiskelijoilla on selkeä tavoite työllistyä jo opintoihin tullessa, Aalto sanoo. Aalto muistuttaa, että ketään alle 25-vuotiasta ei jätetä oman onnensa nojaan, vaikka koulu jäisikin kesken. Täydennyskoulutuksia on vähennetty Myös erilaisille täydennyskoulutuksille olisi Hingunniemessä kysyntää, mutta koska täydennyskoulutusten valtionosuusrahoitus on lopetettu, niitä ei enää juuri järjestetä. Vaikka tavoitteena yleensä on koko tutkinnon suorittaminen, niin tulevaisuudessa lisääntyy myös työelämälähtöisesti yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen valtionosuusrahoituksella, Aalto kertoo. 51 Anne Reinikainen on opiskellut Hingunniemessä tallimestariksi ja pyörittää nykyään omaa talliaan Sotkamossa. Arja Aalto kertoo, että erikoisammattija ammattitutkintojen valmistavissa koulutuksissa on myös paljon yhteneväisyyksiä. – Valtakunnallinen verkosto nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi pitää huolen siitä, että jokaiselle löytyy uusi opiskelutai työpaikka. Henkilökohtaiset opintopolut ja monimuoto-opiskelu helpottavat kuitenkin useimpien opiskelijoiden sitoutumista koulutukseen. Tässä ovat mukana niin oppilaitoksemme oma opiskeluhuoltojärjestelmä kuin Etsivä nuorisotyökin. – Jotkut huomaavat koulutuksen aikana, että hevosten parissa työskentely ei ehkä olekaan itselle sopivaa. – Lyhytkoulutuksia voimme jatkossa toteuttaa vain opiskelijan tai esimerkiksi hänen työnantajansa kustantamina. Aalto kertoo, että perustutkinnon suorittaneista noin puolet siirtyy heti valmistumisen jälkeen työelämään, noin neljännes hakeutuu jatko-opintoihin ja noin neljännes jää miettimään seuraavaa siirtoaan. Tallimestariksi valmistuvat ovat hevostalouden moniosaajia, jotka voivat työllistyä hevostalouden eri sektoreille. Opintonsa keskeyttää Aallon mukaan muutama opiskelija vuosittain. Valtaosa keskeyttäneistä on nuoria ja syitä keskeyttämisiin on paljon. Aiemmin oli tarjolla muun muassa kengitykseen ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan liittyviä kursseja
– Hevonen pystyy peittämään kipua hyvin, mutta kipuilmettä hevonen ei pysty peittämään, eläintenkouluttaja Minna Tallberg kertoo. Sieraimet ovat laajentuneet ja poskilihas on kireä. Sairaan hevosen kuuluisi saada hoitoa nopeasti, ja joskus nopea avunsaanti voi pelastaa hevosen hengen. Silmän yläpuolen lihas on supistunut ja ilme jännittynyt. 52 Eläintenkouluttaja Minna Tallberg peräänkuuluttaa hevosten omistajilta hevosen kivun tunnistamisen opettelua, jotta sairas hevonen saisi hoitoa hyvissä ajoin Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Hevonen ei osaa kertoa tuntemuksiaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että hevosen kasvojen ilmeet kertovat kaiken. Kivun tunnistaminen on ollut haaste myös eläinlääkäreille, mikä vaikeuttaa asianmukaisen hoidon ja kivunlievityksen arviointia. – Yleisesti saaliseläin peittää kivun ja yrittää viimeiseen asti olla esimerkiksi ontumatta, sillä sairas eläin joutuu ensimmäisenä pedon syömäksi. – Kun hevosen kivun tunnistaa ilmeestä, niin tilanteeseen pystytään puuttumaan heti. Minna Tallbergin mukaan kivun peittäminen on saaliseläimelle tyypillistä käyttäytymistä. Kuva samasta hevosesta, kun se ei tunne kipua. Siinä vaiheessa, kun hevosen on pakko luovuttaa Kipua tunteva hevonen: Korvien asento on epätyypillinen. Hevonen tuijottaa. O n tärkeää, että yhä useammat hevosten kanssa tekemisissä olevat ihmiset opettelisivat tunnistamaan hevosen kipuilmeet. Hevosen kasvojen lihakset ovat rennot.
– Pateja ei tullut kovin usein, mutta kun tuli, puutuin niihin heti. Avainalueita ovat korvat, silmät, sieraimet, kuono ja poskilihakset. – Ero terveeseen ja rentoon hevoseen on hyvinkin selkeä, eläintenkouluttaja toteaa. Tiesin milloin oli aika alkaa syynäämään eri puolelta kehoa, löytyykö pattia, Elina kertoo. – Silmät ovat peili hevosen tunteisiin, Elina Parpala toteaa. Syötin kuurin antihistamiinia, joka selvästi helpotti hevosen oloa. – Kun tuntee hevosensa, aistii, jollei kaikki ole hyvin. Zamulla oli vuoden ajan erilaisia allergisia oireita. Hevosissa on myös yksilöllisiä eroja siinä, miten kipu näkyy, mutta mitä aikaisemmin ihminen tunnistaa hevosen kivun, estyy hevosen tila menemästä hoitamattomuuden vuoksi huonommaksi. 53 ja se esimerkiksi alkaa selkeästi ontua, voi hevonen olla jo todella kipeä. in Veterinary Anaesthesia and Analgesia, published Kivuliaan hevosen sieraimet ovat laajentuneet. Elina Parpalan hevonen on vuonna 2004 Portugalissa syntynyt lusitanoruuna Zambujo (Zamu) ja yhteistä taivalta heillä on kuusi vuotta. Varmaan vaikea löytää kaikkia hevosia yhdistäviä ja helposti tunnistettavia merkkejä, vaikka niitäkin kaiketi on, Elina Parpala arvioi. Nykyisin tilanne on hyvä, joten todennäköisesti syy oli jossain heinäsadossa oleva yksittäinen kasvi, Elina tuumaa. Kuopat silmien yläpuolella ovat kipeän hevosen selkeät merkit. Alussa pahempana nokkosrokkomaisena ihottumana, myöhemmin satunnaisemmin ilmaantuvina suurina patteina. – Terve ja rento hevonen roikottaa alahuultaan, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Syytä haettiin ruokavaliosta ja kokeiltiin jättää yksi aine kerrallaan pois. Z amun poissaoleva ja sulkeutunut katse kertoo omistajalle, kun jotain on vialla. Sieraimet ovat laajentuneet ja korvat roikkuvat sivuille alaspäin. al. – Tunnistin hevoseni ilmeestä, sen silmistä ja katseesta, milloin ihottuma alkoi taas oireilla. Zamun katse kertoo allergian tulevan Hevosen kiputilan tunnistaminen, ja sen hoitoon saaminen ajoissa, voi säästää jopa hevosen hengen.. – Kipuilmeet ovat tietyillä kasvojen alueilla ja ne ovat hyvin yksinkertaisia todeta. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Karina Bech Gleerup (From “An equine pain face”, KB Gleerup et. Kivuliaan ja sairaan hevosen huulet ovat kireät sekä tiukasti yhdessä. Kivusta johtuen myös silmien ympäristön lihakset ovat jännittyneet. Kipuilme on helppo tunnistaa Minna Tallberg kertoo, että kivun merkit ovat helposti luettavissa ja ne ovat melko samankaltaisia kaikilla
Järvenpään vuosituotanto on noin 0,4-0,45 terawattituntia. Se Lämpöarvoltaan kuivikelanta vastaa hyvin kuivunutta puuta. – Poltto on ehdottomasti energiantuotantoa, eikä lannan hävitystä, sanoo Anssi Paalanen Fortumilta. Lannan polton ansiosta lannasta syntyvät metaanipäästöt ilmakehään vähenevät. Lanta on hevostalleille kasvava ongelma.. – Tässä mittakaavassa olemme ensimmäinen hevoslannan polttaja Euroopassa. Lannassa piilee melkoinen lämmityspotentiaali. Koepolttovaiheen jälkeen talleille mahdollistettiin räätälöity palvelu lannanpoltolle. 54 Fortum aloitti lannan polton Järvenpään laitoksellaan viime kesänä Kolmen hevosen lannasta omakotitalon vuoden lämpö F ortum on kehittänyt noin kaksi vuotta hevosen kuivikelannasta energiantuotantoon sopivaa biopolttoainetta sekä samalla uutta palvelukonseptia hevostalleille. Talleilla lanta sekoittuu kuivikkeeseen, joka kerätään ja poltetaan voimalaitoksessa, kertoo HorsePower-konseptin kaupallinen päällikkö Anssi Paalanen Fortumilta. Tulos riippuu suurelta osin lannan koostumuksesta. Koepolttojen jälkeen vauhtiin päästiin viime kesänä. – Hevostallit käyttävät kuivikkeena tyypillisesti muiden prosessien sivutuotteita, kuten sahanpurua. Parhaassa tapauk sessa hevoslannan poltolla voidaan tuottaa energiaa ja lämpöä puoli terawattituntia, 500 gigawattituntia vuodessa, minkä määrän Järvenpään voimalaitos tällä hetkellä tuottaa vuodessa. Määrä vastaa noin prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Puupohjainen kelpaa polttoon Fortum keräsi lannan sopimustalleiltaan koepolttovaiheessa ilmaiseksi. Näin lyhyelle jaksolle ei ollut järkevää tehdä sopimuksia tallien kanssa. Suomessa on hevosia noin 77 000. Lannan sisältämä metaani saadaan sitä paremmin hyötykäytetyksi, mitä nopeammin lanta saadaan kuljetetuksi biopolttolaitokselle. – Tämä koski kolmen viikon jaksoa kesäkuussa, jolloin kokeilimme lannan teknistä soveltuvuutta kattilan kannalta. Kolmen hevosen vuoden aikana tuottaman lannan energiamäärä vastaa yhden omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta. Suomessa arviot hevosenlannan käyttömahdollisuuksista ovat 0,5–1,0 terawattitunnin välillä. Tulos voisi ideaalitapauksessa olla jopa kaksinkertainen. – Määränä prosentti saattaa tuntua pieneltä, mutta luonnolle se on suuri. Lannan lämpöarvo on noin 0,7 megawattituntia per kuutio. – Suomessa hevosten kuivikelannan energiasisältö on noin 500 gigawattituntia ja ylittää esimerkiksi Järvenpään voimalaitoksen vuotuisen polttoainekäytön. Myös fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee
55 koostuu tallille toimitettavasta, puupohjaisesta kuivikkeesta, lannan noutamisesta ja polttamisesta. Olki on polttoaineen syötön ja polton kannalta vaikea, muttei mahdoton aine. Vastaavalla palvelulla voisi olla markkinoita myös Suomen ulkopuolella, sillä esimerkiksi Ruotsissa hevosia on 360 000 ja Puolassa 300 000. Polttoteknisesti turveja olkipohjaisen lannan polttaminen on mahdollista. Palvelusta voisi olla vientituotteeksikin Hevostalleille lanta on yhä kasvava ongelma, koska biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan vuoden 2016 alusta. Polttolaitos voi käyttää ainoastaan puupohjaista kuivikelantaa. Fortumin Järvenpään laitos on edelläkävijä hevosen lannan hyötykäytössä.. – Lantaa kannattaa kerätä noin sadan kilometrin säteellä polttolaitoksesta. Olki on rajattu pois teknisten riskien ja käytännön ongelmien vuoksi. – Kehittämämme palvelu tarjoaa talleille uuden ja vaivattoman ratkaisun ongelmaan. – Turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi, minkä vuoksi emme tarjoa turvevaihtoehtoa. Järvenpäässä lannan määrä ei ole ongelma, lähiseudulla on talleja runsaasti, sanoo Paalanen. Lantaa ei myöskään saa levittää kalteville pelloille. Palvelu pitää sisällään sekä kuivikkeen toimituksen talleille että kuivikelannan noudon talleilta
Tällä hetkellä sopimustalleja on 80, ja niissä on noin 1 500 hevosta. – Kyse oli siitä, tulkitaanko lanta juridisesti biomassaksi vai jätteeksi. Hevosen kuivikelanta nähdään hyvänä lisänä Järvenpään tyyppisille lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksille. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on laintulkinnan muuttaminen. Suomessa on aika paljon polttolaitoksia, joiden kattilat soveltuisivat lannan polttoon ja ehkä jopa puolet Suomen lannasta voitaisiin hyötykäyttää. kolmasosa. Paalasen mukaan monet tallit ovat luopuneet puuperäisen kuivikelannan käytöstä, koska materiaalista on hyvin vaikea päästä eroon. – Koepolton perusteella hevosenlanta soveltuu hyvin energiantuotantoon tukipolttoaineeksi. – Maanviljelijöiden käyttöön lantamme on tavallista tallilantaa purupitoisempaa. Jätteenpolttoon erikoistuneita laitoksia on selvästi vähemmän. – Puukuivike on kuitenkin metsäteollisuuden sivutuote, minkä takia sen kotimainen käyttö olisi suotavaa, sanoo Paalanen. Kokeilu oli hyvin pienimuotoinen. – Meillä kertyi viime vuoden aikana useita kymmeniä tuhansia kiloja lantaa, mikä vielä joulukuuhun asti vietiin kaatopaikalle, sanoo klinikkamanageri Ulla Nieminen. 56 Paalasen mukaan Fortum on kehittänyt palvelua tiiviissä yhteistyössä hevostallien kanssa. Fortum tuo kuivikkeet ja vie lannan pois. Eria asia ovat sitten kuljetusmatkat ja logistiikka, kertoo Paalanen. – Meille tulee lantaa satoja kuutioita kuukaudessa. Kesän ja syksyn aikana lisäsimme tallien määrää ja tavoitteena on saada kymmeniä talleja mukaan. – Olimme hakeneet lupaa jo ennen kuin saimme tietää uudesta hallitusohjelmasta. – Viimekeväisessä pilottihankkeessa oli mukana neljä tallia Espoosta ja Kirkkonummelta. Polton alkuvaiheessa lantaa sekoitettiin puuhakkeeseen suhteessa 1:10. – Lannan suhteen asiointi on helpottunut, koska nyt kaikki hoituu yhdeltä luukulta. Pilottijakson aikana muodostui näkemykseksemme, että lantaa voitaisiin käyttää moninkertaisesti nykyistä enemmän Järvenpäässä. Se vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ulkomaisten biopolttoaineiden tuontia sekä luo lisää paikallisia työpaikkoja, sanoo Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila. Kevään pilottivaiheessa tehtiin koepolttoja yhteistyössä myös VTT:n kanssa. Jos lanta tulkittaisiin biomassaksi, voisivat useat kymmenet laitokset Suomessa sitä polttaa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Fortum Fortumin palvelu koostuu tallille toimitettavasta, puupohjaisesta kuivikkeesta, lannan noutamisesta ja polttamisesta.. Laintulkinta on vaikeuttanut polttoa Hevosenlannan polton esteenä on ollut pitkään ympäristöministeriön tulkinta, joka kielsi hevosenlannan polttamisen. Lantaa poltetaan hakepuuseoksen joukossa energiaksi. Hevossairaala on yksi pilottikohde Fortumin hankkeessa. Yksi hevonen tuottaa lantaa noin kuution kuukaudessa. Myöhemmin lannan osuutta lisättiin siten, että lannan osuus on polttokattilassa Animagin lanta palaa energiaksi Hyvinkäällä toimivan Animagin hevossairaalan lanta palaa Järvenpäässä. Lupa myönnettiin lain vaatimassa käsittelyajassa. Testasimme lannan noutoa. Pälkäneelle Humuspehtoorille lantamme olisi kelvannut mutta valitsimme Fortumin tarjoaman vaihtoehdon. Voimalaitospää ei ollut tässä talven ja alkukevään testissä mukana. Nykyisen tulkinnan mukaan se on jätettä, jota voidaan polttaa vain asianmukaiset luvat omaavissa laitoksissa. Fortum tyhjentää lantalavan tällä hetkellä kerran viikossa. – Hevosenlannan hyödyntäminen on kotimainen cleantech-sovellus
T ALLI T UKKU.FI
Kolme oritta jalostusluokaan III Lämminverisistä ravihevosista Enjoy Lavec (Pine Chip) arvosEnjoy Lavec palkittiin jälkeläisistään A-palkinnolla. Isäntä veti vetokokeessa täydet kymmenen porrasta. Työsuunnan vetokokeen suorittanut ori Isäntä (Kesä-Toto) palkittiin III palkinnolla. Suomenhevosista palkittiin II palkinnolla juoksijasuunnan ori Lilin Jytky (Humeeti) sekä pienhevosuunnalle ajettavuuskokeella arvosteltu Tuulensuun Kipinä (Tussarin Luonnos). 58 Ypäjän orinäyttelyssä jalostusarvosteltiin 12 oritta Tervetullut lisä orimarkkinoille V uoden 2016 ensimmäisessä orinäyttelyssä Ypäjän hevosopistolla jalostusarvosteltiin yhteensä 12 oritta helmikuun alussa. Lautakunnan puheenjohtaja iloitsi sen hyvästä tyylistä. Ori Kikan Sälli oli poissa. Suomenhevosista palkittiin II palkinnolla juoksijasuunnan ori Lilin Jytky.. – Oli myös ilahduttavaa nähdä tänä päivänä noin hyvällä tyylillä vetokokeessa vetävä suomenhevonen, Sihvo jatkoi. Suomenhevosilla noudatettiin ensimmäistä kertaa 1.1.2016 voimaanastunutta jalostusohjesääntöä. Juoksijasuunnan oriit Fiiling (Liising), Haltija (TuskaPoika), Tulinko (Turo) ja Larvan Hurmos (Joihuri) hyväksyttiin suomenhevosten jalostusarvostelussa ilman palkintoa. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käytännössä pääsimme kokeilemaan uutta suomenhevosten jalostusohjesääntöä ja se toimi hyvin, lautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo kertoi tyytyväisenä. Lämminverisistä ravihevosista Enjoy Lavec palkittiin jälkeläisistään A-palkinnolla
Lisäksi nähtiin kaksi mielenkiintoista III jalostusluokkaan merkittyä oritta, hän jatkoi. Hienoa oli nähdä mukana useita nuoria suomenhevosoriita. Oriin Lee Van Cleef (Tap In) yhteispistemäärä oli 27, ja ori merkittiin jalostusluokkaan V. Uudistettu pienhevosten ajettavuuskoe vaikuttaa myös hyvin toimivalta, kommentoi Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Uuden jalostusohjesäännön mukaisesti oriiden luonnetta arvioidaan monipuolisemmin ja tämä näkyi tänään arvosteluissa. Mythical Lindy merkittiin jälkeläistensä perusteella AB-jalostusluokkaan. 59 teltiin jälkeläistensä perusteella ja ori palkittiin A-palkinnolla. Myös pienhevosuunnalle ajettavuuskokeella arvosteltu Tuulensuun Kipinä sai kakkospalkinnon.. Teksti: Hippos Kuvat: Hippos/ Pirje Fager-Pintilä perusteella AB-jalostusluokkaan. Lisäksi yksilöarvostelussa esitettiin kolme oritta, joista jalostusluokkaan III yhteispisteillä 68 merkittiin oriit Still Loving You (Love You) ja Swan In A Million (Andover Hall). – Tänään esitetyt jälkeläisnäyttöiset oriit ovat osoittaneet vahvan periyttämiskykynsä ja ovat tervetullut lisä kotimaan orimarkkinoille. Toinen jälkeläisarvostelussa ollut ori oli Mythical Lindy (S.J.’s Caviar), joka merkittiin jälkeläistensä Tervetullut lisä orimarkkinoille – Päivän aikana näimme kattavan otannan sekä lämminveriettä suomenhevosoritta
Ensi kesä tarjoaa unohtumattomia elämyksiä ratsastusleirien merkeissä ympäri Suomen. Omalla ratsastusporukalla voi lähteä myös hevosvaellukselle Lapin tuntureille. Unelmien hevoskesä ratsastusleirillä. 60 Ensi kesän leirejä varataan jo kovaa vauhtia Haluaisitko viettää kesää islanninhevosten parissa, uittaa hevosia järven rannassa, maastoilla kauniin kesäisissä maisemissa, saada oppia nuoren hevosesi kanssa tai kokeilla hypätä vesiesteitä kenttäradalla
61 Unelmien hevoskesä ratsastusleirillä
Peltolan Ratsutila on Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli. 62 Koulupainotteisia leirejä Peltolan Ratsutilalla P eltolan Ratsutila sijaitsee Parikkalan Kinnarniemessä, kauniin Simpelejärven läheisyydessä. Peltolan Ratsutilalla on omia, leirikäytössä olevia hevosia seitsemän. K5nuorten leiri ei tarkoita osallistujien alaikärajaa, vaan hevosten yläikärajaa. Tämä leiri onkin suunnattu nuorille hevosille ja heidän omistajilleen, ja leiri sopii myös senioriratsastajille. Leiriläisillä on tuttuun tapaan vakuutus talon puolesta ja myo?s mahdollisuus suorittaa ratsastusmerkkejä. K16jatkoleiri starttaa heti koulujen loputtua. – Nuorten hevosten leirillä kartoitetaan kunkin ratsukon tason ja tehdään yhdessä suunnitelman, mihin asioihin leirin aikana pyritään. Taitojen mukaan voi kokeilla hyppäämistä myös maastoesteillä. Viiden päivän intensiivileiri on suunnattu niille, jotka ovat aikaisemmin osallistuneet K12leireille. K8yleisleirillä kehitetään ratsastustaitoja niin koulukuin esteratsastuksessa.. Tila on hyvien kulkuyhteyksien varrella; Imatralta ja Savonlinnasta on autolla vain noin tunnin ajomatka, Helsingistä junamatka suoraan Parikkalan rautatieasemalle vie vain reilut 3 tuntia. Leirillä pääsee tutustumaan myös tilan muihin eläimiin, kanoihin, lehmiin, kissoihin ja koiriin. Imatran Ratsastajat ry:n hevoset ja ponit saapuvat laiduntamaan ja täydentämään hevoskatrasta heinäkuun alussa. Leirit ovat koulupainotteisia, mutta ratsastajat pääsevät myös lyhyemmille maastolenkeille ja saavat taitojen mukaan harjoitella ja puomeja, esteitä tai kokeilla pieniä maastoesteitä. Nuorten hevosten leiri sopii senioriratsastajillekin, leirillä keskitytään ennen kaikkea nuoreen hevoseen, Ulla kertoo. Voimme harjoitella niin lastausta, ajoa, uittamista, juoksuttamista kuin maastoiluakin, sillä tilalla riittää apukäsiä kokeneista hevosihmisistä ja edellä kulkijoiPeltolan Ratsutila sijaitsee Parikkalassa Kinnarniemessä. ta vanhoista ja viisaista hevosista. Monilla on jatkoleirillä mukana oma hevonen, mutta se ei ole tietystikään välttämättömyys. Ryhmäkoko on enintään kuusi hevosta omistajineen. – K8yleisleirillä harjoitellaan hevosenhoitoa ja kehitetään ratsastustaitoja niin koulukuin esteratsastuksessa. Kesäleiriin kuuluvat tietysti uiminen, hevosten uittaminen, muurinpohjaletut ja muu mukava. Leirille mahtuu kahdeksan innokkainta, ratsastus tapahtuu neljän hengen tai tarvittaessa pienemmissä tasoryhmissä, leirien ratsastuksenopettaja, IV-tason koulutuomari, Ulla Kujanpää kertoo. Kesäleiri järven äärellä Kesäisin Peltolan Ratsutilalla on ohjelmassa eri pituisia, suosittuja leirejä ja kursseja. Ratsastuskenttä on uusittu viime vuonna, tunnelmallisen maatilan pihapiirin tilat ovat siistit. Opetuksessa painotus on hyvässä istunnassa ja apujen pehmeässä, mutta tehokkaassa käytössä. Leirille voi tuoda mukana oman hevosen, hintaan sisältyvät tarhaja tallipaikka sekä perusrehut
Osaavat hevoset ja tasokas opetus takaavat sen, että pienryhmissä toteutetun 3 x 1,5 tunnin ratsastuksen jälkeen voi lähteä monta ahaa-elämystä ja ideaa rikkaampana kotiin. Leiri on tarkoitettu niille, joka kaipaavat rentoa, mutta sisältörikasta viikonloppua hevosten ja hyvinvoinnin parissa. Seniorien oma viikonloppuleiri P eltolan Ratsutilalla järjestetään tulevana kesänä seniorien oma, Hyvää mieltä, parempia valintojaviikonloppuleiri. Aikuisten leireillä keskitytään ratsastuksen kehonhuoltoon, hyvinvointiin ja ravintoon. Peltolan sennuleiri 19.–21.8.2016. Ratsastusten ja liikunnan välissä leirillä nautitaan maittavaa, lähiraaka-aineita hyödyntävää kotiruokaa. 63 Peltolan Ratsutilan kesäleirit ja kurssit: Kursseja aikuisille Valtaosa Peltolan Ratsutilan leireistä on tarkoitettu lapsille ja nuorille, mutta tulevana kesänä tarjolla on myös aikuisten viikonloppuleirejä ja lyhytkursseja. Aikuisille on ohjelmassa myös kolmen, peräkkäisen illan istuntakursseja. Leirin kruunaa saunominen rantasaunassa ja pulahdus Simpelejärveen. Maatilan viihtyisissä maisemissa on ihana ratsastaa.. Leirillä tehdään parempia valintoja oman kehon hyväksi liikkumalla personal trainer Katri Leväsenjohdolla lauantaina ja sunnuntaina noin kahden tunnin setin verran. Kuvat: Veera Hirvonen Kesäleirillä uitetaan hevosia. Myös leiriläiset pääsevät uimaan Simpelejärveen ja saunomaan Peltolan Ratsutilan omaan rantasaunaan. Kesäleirin kruunaa päivittäin lämpiävä, oman tilan sauna Simpelejärven rannassa. Päivään kuuluvat aamupala, lounas, päiväjuoma, päivällinen ja iltapala. – Kaikilla leireillä ja viikonloppukursseilla nautimme maittavaa ja terveellistä kotiruokaa. Leirillä keskitytään erityisesti ratsastuksen kannalta tärkeisiin lihasryhmiin ja huolletaan kehoa myös venyttelyllä. Peltolan Ratsutilan ratsastuskenttä on uusittu viime vuonna. Leireillä majoitutaan päätilan yhteydessä, omakotitalossa
64 Islanninhevosleirille Tuulensillan tallille T uulensillan talli sijaitsee Viljakkalan kauniissa maisemissa, Ylöjärvellä, 35 km Tampereelta. Aiempaa kokemusta islanninhevosista tai askellajiratsastuksesta ei vaadita, vaan perusratsastustaidot riittävät. Maatilamaiselta tallilta löytyy hevosten ohella lampaita, kanoja ja kissoja. – Leireillä ratsastetaan noin pari tuntia päivässä. – Leireillä panostetaan hevosmiestaitoihin ja opetellaan hevosen hoitoa, käsittelyä ja varustamista. Osa ensi kesän leireistä on jo täyttynyt, mutta juhannuksen jälkeen on mahdollista päästä vielä leirille. Tuulensillan tallin leirit täyttyvät nopeasti, sillä leireille halutaan aina uudestaan vuodesta toiseen. Tallin ympäristöstä löytyy monipuolisia, pitkiäkin maastoreittejä. Tallilla on viihtyisä, avara pihapiiri, kaksi ratsastuskenttää sekä ovaalirata. Tallin kaikki asukit ovat kilttejä, luotettavia ja koulutettuja ratsuja. Tuntihevosten lisäksi tallilla asustaa yksityisessä omistuksessa olevia hevosia sekä nuoria tallin kasvatteja, jotka eivät ole vielä ratsukäytössä. Tuulensillan talli on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ja valvoma talli, jossa voi tutustua islanninhevosiin ja askellajiratsastukseen. Leirillä hevosen kuntoon laittamiseen saa hyvää oppia ja Teoriatunnilla tutustuttiin hevosten vaistoihin. Tuulensillassa on hyvä tunnelma, siksi leireille halutaankin aina uudestaan vuodesta toiseen.. – Tuntikäytössä meillä on kaksitoista islanninhevosta. Leireille saa toki tulla myös omalla hevosella, leirien opetuksesta vastaava, FEIF ratsastuksenohjaaja, paikalliskerhotuomari, Johanna Ihalainen kertoo. Islanninhevosten askellajiratsastus tulee leirien mittaan tutuksi. Ohjaajina toimivat ammattilaiset, jotka ovat kaikki suorittaneet jonkin hevosalan tutkinnon tai koulutuksen. Leireillä opitaan hevosmiestaitoja Tuulensillan tallilla on tulevanakin kesänä leirejä joka lähtöön minijunnuista nuorten leireihin ja aina senioreihin saakka. Kuvassa islanninhevosori Hirmfaxi. Tuulensillan tallilla on islanninhevosia jo kokeneille tai vielä aloitteleville ratsastajille. Junnuleireillä leiriläisillä on koko ajan ”leiri-isoset” paikalla. Leireillä ratsastetaan ratsastustunneilla tasoryhmissä. Joukosta löytyy toki myös herkempiä ja pitkälle koulutettuja askellajitaitureita ja ohjaajien omia kisahevosia tavoitteellisille ratsastajille
Hemmotteluleirit senioreille Tuulensillan tallilla erilaisia aikuisten viikonloppuleirejä järjestetään myös tilauksesta. Halutessaan leireillä voi suorittaa SRLratsastusmerkeistä maastoratsastustai askellajimerkin ja sekä hoitomerkkejä, joiden aihepiirejä käsitellään leirien teoriatunneilla. – Harrastekerhot, työporukat tai kaveriryhmät voivat tilata toiveidensa leirin, jossa on mahdollisuus harjoitella maastakäsittelyä, hevosenhoitoa, käydä läpi varustehuoltoa, maastoilla tunnin lenkeistä kokopäiväretkiin tai esimerkiksi, harjoitella tehokkaasti askellajeja. Tuulensillan tallin tilat ovat uudehkot ja viihtyisät. Jokaisella leiriläisellä on mahdollisuus saada oma hoitohevonen, jota voi toki vaihdellakin, Johanna kertoo. Valoisina kesäöinä on mahdollisuus myös yölliseen maastoretkeen, Johanna kertoo. Hevosten kanssa touhuaminen vie suurimman osan leiripäivästä, mutta muuhunkin kesäkivaan jää aikaa. Senioreille on järjestetty myös alkeisleirejä, joille ei vaadita aikaisempaa ratsastuskokemusta, Johanna sanoo. Tuulensillan tallilla järjestetään tilauksesta erilaisia aikuisten viikonloppuleirejä. Iltaisin on leiriavustajien vetämänä mukavaa ohjelmaa sään mukaan joko ulkona tai sisätiloissa. Leiriläisten käytössä ovat tunnelmallinen, hirsinen leiriaitta, sekä isot ruokailukokousja saunatilat poreammeineen. Leirikioskista voi ostaa herkkuja. Tämä tarkoitta sitä, että leiriläiset saavat esittää ennalta omia lempiruokatoiveitaan, joita otamme sitten huomioon. 65 Tuulensillan kesäleirit: rutiinia. Tuulensillan leireillä nautitaan herkullista kotiruokaa. Tallin ympäristöstä löytyy monipuolisia, pitkiä maastoreittejä.. – Meillä on Tuulensillassa täyshoito ja niin sanottu lempiruokatakuu. Leirin ajaksi voi saada oman hoitohevosen. – Leireillä käymme uimassa ja vierailemme myös läheisellä Hevoslaakson tilalla. Leireillä ratsastetaan noin pari tuntia päivässä. Tuulensillan tallilla harjoitellaan hevosen käsittelyä, hevosiin tutustumista ja hevosten varustelua. Leiriläiset voivat halutessaan tilata leirille hemmotteluhoitoja, kuten hierontaa, henkistä valmennusta tai vaikkapa kosmetologin palveluita
66 Ihana heppakesä Kiviharjun tilalla K iviharjun tila on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu maaseudun rauhassa, Valkealassa, Anttilan kylässä. Miltei joka kesä Kiviharjun tilalle myös syntyy varsoja. – Aamupalan jälkeen hevoset haetaan laitumelta ja laitetaan itse kuntoon. Talilla asustaa kolmisenkymmentä hevosta ja miltei joka kesä Kiviharjun tilalle syntyy varsojakin.. Leiripäiviin kuuluu hevosten hoitoa, teoriaa, leppoisaa maalaiselämää, iltaohjelmaa, retkiä ja leirikisoja. käytössä on viitisentoista ratsua poneista isoihin hevosiin. Vaikka ajatuksena onkin hoitaa hevosia yhdessä, jokainen saa halutessaan myös oman hoitohevosen. Myös perheen pienimmille on tarjolla päiväleirejä, joissa yöt vietetään kotona ja päivä puuhastellaan tallilla leiriohjaajien kanssa. Talilla asustaa kolmisenkymmentä hevosta, joista leiriläisten Kiviharjun kesäleireistä löytyy itselle sopiva leiri, oli sitten aloittelija, tai jo hieman pidemmälle ehtinyt ratsastaja. Pääsääntöisesti leirien alaikäraja on 8 vuotta, mutta esimerkiksi alkeisleireille pääsevät jo seitsemänvuotiaat ja vastaavasti esteleiriläiset ovat yleensä 10–16-vuotiaita. Tulevana kesänä tilalle saadaan kenties ajoponejakin. Yhdessä ryhmässä ratsastaa enintään seitsemän leiriläistä, jotta opetus säilyy yksilöllisenä ja opettaja ehtii huomioida jokaisen ratsastajan. – Leireillä ratsastetaan tasoryhmissä pari tuntia päivässä. Koulujen kesälomien aikaan Kiviharjussa järjestetään kesäleirejä kaikentasoisille ratsastajille. Ratsastuksen opetuksesta vastaa iloinen ja positiivinen, Ypäjältä valmistunut ratsastuksenohjaaja Johanna Kaipainen, Petri kertoo. Tilalla on ratsastajien käytössä kaksi kenttää, toinen kouluratsastukseen, toinen esteratsastukseen, maneesi, sekä oma kenttärata vesiesteineen. Päivällä on myös aikaa puuhastella hevosten kanssa. Leirille voi tietysti tulla myös omalla hevosella. Luonnonkauniita maastoreittejäkin löytyy tilan liepeiltä. Kuva on leirin estekisoista. Moni leireillä viihtynyt tulee Kiviharjuun tosin vanhempanakin, tilan isäntä Petri Kiviharju kertoo. Kiviharjun tila sijaitsee Valkealassa, maaseudun rauhassa. – Meillä Kiviharjun tilalla on tarjolla monipuolinen valikoima kesäleirejä päiväleireistä ja alkeisleireistä yleisleireihin ja esteleireihin
Ratsastusleirillä majoitutaan 2–4 hengen huoneissa tallirakennuksen yläkerrassa, jossa ovat myös ruokailutilat. Leiripäivät sisältävät ratsastuksen ohella hevosten hoitoa, teoriaa, leppoisaa maalaiselämää, iltaohjelmaa, retkiä ja kivoja leirikisoja. Samassa rakennuksessa, alakerrassa sijaitsevat wc, suihkut ja sauna. Kiviharjun tilan leireillä kuunnellaan leiriläisten toiveita ja pyritään pitämään päivät leppoisina, vaikka niihin paljon ratsastusta sisältyykin. 67 Kiviharjun tilan kesäleirit: lännenratsastusta, leikkitunti, ratsastusta ilman satulaa tai maastoilua. Kiviharjun oma väki, Petri ja Terhi perheineen, asuvat samassa pihapiirissä, joten apu ja turva ovat lähellä ympäri vuorokauden. Tulevaa kesää varten leiritilat kunnostetaan uuteen uskoon. Leiriläisten toiveita toteutetaan ratsastajien taitotason antamissa rajoissa, niin että leirillä on huippukivaa, mutta myös turvallista, Petri sanoo. Kesäleireillä puuhataan kaikenlaista kivaa hevosten kanssa. Esteleirillä on leiriläisten tasosta riippuen mahdollisuus päästä kokeilemaan maastoesteitä. – Aivan erikseen järjestämme toiveja teemaleirejä, joissa tunneilla on toiveiden mukaan erilaisia teemoja, esimerkiksi Ratsastajat ja hevoset vilvoittelevat Kiviharjun tilan kenttäradan vesiesteellä. Kiviharjun leireille pääsee myös itsenäisesti saapumalla junalla Kouvolaan, josta tallin väki voi hakea leiriläiset tilalle. Kuvassa on meneillään poniagilitykisa. | www.eyk.. – Ratsastuksenopettajien ja leiriavustajan lisäksi leireillä työskentelevät leirikokki ja vapaa-ajanohjelmasta vastaava ”isonen”. Kesän 2016 islanninhevosleirit ovat täynnä seikkailua ja elämyksiä! Tarjolla lasten ja nuorten leirit sekä aikuisten viikonloppu. Esimerkiksi nuoriso on Petrin mukaan toivonut hieman myöhäisempiä aamuherätyksiä. Hyväntahdon lomitus ja hevospalvelut -Kesän ratsastusleirit -Ratsastustunnit -Lomituspalvelut Ota rohkeasti yhteyttä: 050-4867313 / hyvantahdonlomitus.com 040-7380502 | Laura Erkkola | caprilli.fi 040-7380502 | Laura Erkkola | caprilli.fi Rautalampi | 040-8385599 info@eyk.
Kahdelle hevoselle on rakennettu tilava pihatto tallin pihamaalle. Tallista löytyy pesupaikka, koneellinen ilmanvaihto, wc, suihku, 2 varustehuonetta ja pesukone, tallinpitäjä, leirivastaava Mia Käri kertoo. Tallivintillä on leiriläisille viihtyisää oleskelutilaa, josta löytyvät tv ja videot. Kuusikorven tilan 21. Hevoset asuvat tallissa, jossa on avarat karsinat. – Tilamme puutarhamaisesta pihapiirissä on grillinuotio ja lähistöllä sijaitsee uimaranta, jossa leiriläiset pääsevät vilvoittelemaan ratsastuksen lomassa. Leiriläiset majoittautuvat joko leirimökissä tai päärakennuksessa. Tallin pihalta pääsee suoraan hiekkateille, jotka johtavat ihanille maastolenkeille. Ratsastusleireillä on ratsastusta kaksi tuntia päivässä, tasoryhmissä. Kuusikorvessa on mahdollista yhdistää kaksi leiriä pidemmäksi, parin viikon yleisja esteleiriksi. Tilalla on valaistu, aidattu 32 x 64 m ratsastuskenttä, jonne on hyvät näkymät leirimökin terassilta. – Meillä on rauhalliset ja mukavat hevoset, jotka soveltuvat ratsuiksi niin aloittelijoille kuin tavoitteellisimmillekin ratsastajille. Kesällä hevosia voidaan uittaa joko hiekkakuopilla tai järven rannassa. leirikesä: Kuusikorven ratsastusleireillä nautitaan ratsastuksesta rennolla otteella. – Ratsastukseen sopivia maastoja löytyy Kuusikorvesta kilometrikaupalla. Kuusikorven leireille voi osallistua myös omalla hevosella. Leiriläiset saavat nauttia täysihoidosta, ja lisäksi ostaa herkkuja leirikioskista. Double-leirin ajankohta on 5.6.–17.6.2016.. Talille on hyvät kulkuyhteydet kaikkialta Suomesta. Kuusikorven tila on yli kahdenkymmenen hevosen nykyaikainen talli, jossa on upeat puitteet hevosharrastukseen, ja onnistuneeseen leirikesään. Lisäksi leiripäiviin kuuluu teoriaa, oman hoitohevosen tai hoitoponin kanssa puuhaamista, yötai iltaratsastuksia ja erilaisia leirikisoja. Lähistöllä sijaitsevat myös hiekkakuopat, jonne ratsastajat pääsevät uittamaan hevosia. Tilalla järjestetään kesäkuusta elokuuhun viisi vuorokautta kestäviä ratsastusleirejä. 68 Rennosti ratsailla Kuusikorven tilalla K uusikorven hevostila sijaitsee Mynämäellä, Luhdan kylän upeassa maalaismiljöössä. Tuleva kesä on Kuusikorven 21 leirikesä. Kelien salliessa hevosia voi päästä uittamaan myös järvelle, Mia kertoo
Kokeneet ratsastajat saavat tuntea tunturiylänköjen kauneuden ja vauhdin hurman viiden päivän vaelluksilla, jotka suuntautuvat Pöyrisjärjelle sekä reitille PallasYllästunturin kansallispuistoon. – Pieniä retkiä tehdään päivittäin tilauksesta. Tärkeää on ottaa mukaan useammat ratsastushanskat siltä varalta, että yhdet kastuisivat. Metsäretki ratsain on yhden tunnin mittainen elämys, Mäntymetsän lenkillä ratsastetaan opastetusti parin tunnin kierros Levin kauniissa tunturimaisemissa. Omia satulanpehmusteita voi myös ottaa mukaan reissulle. Aurinkolasit tai suojalasit ovat tarpeelliset vaelluksilla, jossa laukataan niin, että tanner pölisee, Päivi sanoo. Lisätietoja: Päivi: 040-4139248 info@polarlightstours.fi Koe unohtumattomia elämyksiä Polar Light Toursin ratsastusvaelluksella, Lapin jylhissä maisemissa. Pohjolan jylhän luonnon ja yöttömän yön voi kokea aivan uusin silmin, erämaan halki kulkevilla ratsastusvaelluksilla. Marjat kiisseliä varten kerätään itse suoraan luonnosta. Myös hevosten väkirehut ja kivennäiset saadaan huoltokuljetukselta, tuntureillahan ei riittävän ravitsevaa heinää riitä laidunnettavaksi, Päivi sanoo. – Pöyrisjärven vaelluksella pääset nauttimaan ratsastamisesta vaihtelevissa maastoissa Ruotsin rajalta Norjan Rajalle. – Lounastarpeet ja välttämättömät varusteet kulkevat satulalaukuissa ja ratsastajien vyölaukuissa. Ruokailua luonnon helmassa Vaelluksilla ruokaillaan luonnon helmassa nauttien reissun päällä valmistetuista Lapin herkuista, kuten poronkäristyksestä tai loimutetusta lohesta. Viiden päivän vaellusretkellä tarvitaan kuitenkin ratsastustaitoja, sillä matkaa taitetaan myös ripeästi laukaten. Tunturihuiputusvaellus soveltuu kokeneille ratsastajille, sillä reitti on paikoin haastava jyrkkien yläja alamäkien johdosta. Ratsastat hiekkateillä, metsätaipaleilla, järvien rannoilla ja puuttomassa tunturiylängössä. Vaellusseurana voi olla satapäinen porotokka, Päivi sanoo. – Kun erämaassa liikkuu hevosella, voi omien jalkojen sijaan keskittyä ihastelemaan maisemia. Vaelluksille voi osallistua ryhmä jossa on kahdesta seitsemään ratsastajaa. Turvaliivi ei ole pakollinen varuste, mutta sitä kuitenkin suositellaan vauhdikkaille vaelluksille. Päiväretkillä, iltaretkillä tai parin tunnin maastoretkillä myös vasta-alkajat saavat kosketuksen Lapin upeaan luontoon hevosen selästä käsin. . 69 Hevosvaellukselle tunturimaisemiin L apin kesä on valoisuudessaan ainutlaatuinen kokemus. Kansallispuistovaellukset ajoittuvat kesäkuun lopulta elokuun puoleenväliin saakka. Lapin luonnon hiljaisuus, hevosen lämpö ja hengitys luovat miltei meditatiivisen kokemuksen. – Ratsastusvaellukselle on hyvä varata mukaan sopivat jalkineet ja mukavaksi pehmenneet, vedenpitävät vaatteet. Myös kumisaappaat on hyvä olla mukana, jos sade yllättää tai matkan varrella ylitetään soita. Lapin yöttömässä yössä matkaa voi taittaa ilman, että hämärä laskeutuisi lainkaan, Polar Lights Toursin eräja luonto-opas Päivi Hiukka kertoo. Pöyrisjärven huikeisiin maisemiin vaelletaan elokuusta syyskuun alkuun ja ruskan loistoon saakka. Aivan aloittelijat pääsevät tutustumaan hevosiin kentällä pidettävien ratsastustuntien muodossa tai tallin ympäristössä kiertävällä maastotunnilla, Päivi kertoo. Vaellus tehdään varmoilla suomenhevosilla. Lapin vaelluksia myös aloittelijoille Parin päivän vaellukset Levin ympäristössä sopivat myös hieman kokemattomammille ratsastajille. – Moni haluaa kerätä ihan oman ratsastusporukan, jolla lähdetään oppaan johdolla seikkailemaan jylhiin tunturimaisemiin. Näillä reissuilla majoitutaan myös majatalossa tai erämaamökissä. Kesän vaelluksilla yövytään majataloissa tai erämaamökeissä. – Tulevana kesänä Polar Light Toursin ohjelmassa on myös päivän mittainen ratsastusvaellus Levitunturin huipulle, josta voi ihastella huikeita maisemia. Huoltokuljetus tuo kuitenkin isommat illallistarpeet erämaahan. Vaellushevoset ovat varmajalkaisia ja reippaita suomenhevosia, jotka ovat tottuneet Lapin luontoon, eläimiin ja osaavat odotella puihin sidottuina taukojen ajan. Hevoset yöpyvät siirtoaitauksissa, tarpeen mukaan loimitettuina. Vaelluksille osallistuvat voivat oman tyylinsä mukaan valita joko englantilaisen satulan, lännensatulan taikka matkasatulan, turvajalustimet jokainen saa halutessaan. Vaellushevoset ovat varmajalkaisia, lapin luontoon ja eläimiin tottuneita suomenhevosia.. Kaikille vaelluksille ja retkille lähdetään tilauksesta
Jokaisella leiriläisellä on oma hoitohevonen tai hoitoponi. Koulujen kesälomien aikaan Vuohimäessä järjestetään ratsastusleirejä jatkoleireistä esteleireihin. Jatkoleireillä harjoitellaan apujen käyttöä ja vaikutusta hevoseen sekä tehdään erilaisia istuntaharjoituksia. Upeat puitteet ratsastusleirille Vuohimäen ratsastuskoulussa on kaksi ratsastuskenttää. Leiri sopii hyvin esimerkiksi oman hevosen kanssa kilpaileville. Leireillä voi saada myös ajoja valjastusopetusta ja kaikilla on mahdollisuus ajoharjoitteluun. Elokuun alussa ratsastajille on tarjolla myös valmennusleiri. Leireillä voi suorittaa SRL:n ratsastusmerkkejä perusmerkistä A-merkkiin, Essi kertoo. Leirin lopussa pidetään leirin lopettajaiskilpailut, joissa parhaat palkitaan ruusukkein. Leirin ratsastusohjelma tehdään kuitenkin jokaiselle leirille leiriläisten tason ja tavoitteiden mukaan. Leiriläisten toiveet otetaan huomioon tuntien suunnittelussa. Perusmerkki ja c-merkki vastaavat hyvin jatkoleirin tasoa.. Kesällä uitetaan hevosia Kaikilla Vuohimäen leireillä ratsastetaan pari tuntia päivässä, 5–7 henkilön ryhmissä. Isompi Esteleirejä ja valmennusta Vuohimäen esteleirit on tarkoitettu jo vähän edistyneemmille ratsastajille. – Jatkoleiri sopii hyvin ratsastajille, joille ei ole vielä kertynyt vuosien kokemusta perusratsastuksesta ja esteratsastus on vielä vieraampaa, Vuohimäen Ratsastuskoulun ratsastuksenopettaja Essi-Lotta Rautiainen kertoo. Kun näkee omaa ratsastusta videolta, pystyy hahmottamaan mahdolliset virheet ja korjattavat asiat helpommin. Ryhmät jaetaan ratsastajien tason mukaan. Leirin lopuksi on mahdollisuus suorittaa hoitomerkkejä. Etäisyyttä Savonlinnan keskustaan on silti vain noin kuusi kilometriä. Esteleirille tullessa olisikin hyvä olla kokemusta hyppäämisestä ja esteratsastuskilpailuista. Jokaiselle leirille räätälöidään omat ohjelmat ja tehtävät leiriläisten tason ja toiveiden mukaan. – Jatkoleirillä hypätään myös esteitä ja mennään erilaisia esteharjoituksia. Valmennusleiri on tarkoitettu kilparatsastusta aloitteleville ja kokeneemmille ratsastajille (koulu väh. Estetunneilla tehdään puomiharjoituksia, harjoitellaan erilaisten este-etäisyyksien ratsastamista sekä tehdään esteistuntaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia. helppo B ja rataesteet 80 cm). 70 Unohtumaton leirikesä Vuohimäessä V uohimäen Ratsastuskoulu sijaitsee kauniilla ja rauhallisella paikalla Savonlinnan Pihlajaniemessä. Leiriläisten toiveita otetaan huomioon tuntisuunnitelmia tehdessä, mahdollisuus on esimerkiksi hauskaan ja vaihtelua tuovaan leikkituntiin. Esteharjoitukset ovat esteleireillä jatkoleirejä vaativimpia. Järvi-Suomessa on ihanteelliset olosuhteet hevosten uittamiseen. – Yksi ratsastustunti videoidaan. – Tarkoituksena on kehittää ratsastajan vaikutusta hevoseen painottaen oikeiden apujen merkitystä ratsastuksessa. Teoriatunneilla harjoitellaan käytännön hevosmiestaitoja muun muassa varusteiden huoltamista, valjastamista ja ajamista. – Jos on ratsastanut vähintään kaksi vuotta säännöllisesti, hypännyt jo enemmän ja ratana suoriutuu 50–60 cm esteistä, esteleiri sopii silloin hyvin, Essi sanoo. – Jokaisella leirillä, oli kyseessä jatkoleiri tai esteleiri, ratsastetaan koulua ja työstetään hevosia tasaisella, hypätään esteitä, käydään maastossa, yömaastossa ja uittamassa hevosia
Leiriläisten käytössä on ensiluokkainen uimaranta ja rantasauna. – Tallin vieressä on reilun päärakennus, jossa on tilat yli kahdenkymmenen leiriläisen majoitukseen. 71 Vuohimäen Ratsastuskoulun kesäleirit: Vuohimäen Ratsastuskoulun tallilta pääsee helposti upeille maastopoluille ja -reiteille. Päätalo toimii myös tallin isäntäperheen asuintalona. – Ne, jotka saapuvat leirille julkisilla kulkuvälineillä, voivat saada kyydin tallille junaja bussiasemilta, Essi sanoo.. Vuohimäessä on myös tilava, 20 x 75 m kokoinen maneesi. Leiripaikalla toimii myös kioski, josta voi ostaa muun muassa karkkia, limsaa ja jäätelöä. Heti tallin takaa alkaa viiden kilometrin mittainen maastorata. Heti tallin takaa lähtee vastikään kunnostettu, viiden kilometrin mittainen maastorata, jonka varrelta pääsee myös uittamaan hevosia. Tallilla on ensiluokkainen estekalusto, ja myös kouluratsastuksen tarpeet on otettu hyvin huomioon. Leirillä voi pelata muun muassa lentopalloa, sulkapalloa tai pingistä ja leiriläisillä on käytössään myös TV ja videot. kilometrin mittainen peltorata. Leiriläisten majoitusta varten pihassa on vuonna 1995 valmistunut hirsirakennus sekä kenttä on kooltaan 60 x 90 m, ja sillä on järjestetty vuodesta 1993 alkaen perinteiset OperaGamesesteratsastuskilpailut. Lisäksi tallilta pääsee helposti maastopoluille ja -reiteille. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat Vuohimäessä moninaiset
Arranmaalla syntyy ihania kesämuistoja Arranmaan kesäleirit: Arran Nestori ja Eeva Nevanranta tyytyväisinä ratsastustunnin jälkeen. 72 Leiriläiset maastoretkellä. Suomenhevosratsukoiden valmentajana toimivat ratsastuksenopettaja sekä hevosvalmentajan ammattitutkinnon suorittanut pitkän linjan hevosmies Lassi Lehmusto. Valmennusleiri suunnataan ensisijaisesti suomenhevosratsukoille, mutta mikäli tilaa niin muutkin ratsukot ovat tervetulleita. Lisäksi tulevana kesänä on jälleen ohjelmistossa valmennusleiri suomenhevosratsukoille. A lkeisleirit, yleisleirit, esteleirit, sennuleirit sekä äitilapsileirit ovat kuuluneet Arranmaan ratsastuskoulun kesäohjelmistoon jo monena vuonna. Pauliina Hatunen Arran Aleksin kanssa kisatreenissä. Ajankohta 15.-17.7.
Kesän ratsastusleirit olivat jo silloin suuressa suosiossa ja ovat sitä edelleen. leirikesä LEIRIT 2016 6.-9.6. Lassi Lehmusto vetää Arranmaalla myös ohjasajokurssin 23.4. Uusia kavereita ja mieleenpainuvia kokemuksia ja lisäksi hyvää ruokaa ja sopivasti iltaohjelmaa. Perinteinen maatila alkoi tuolloin vähitellen. Majoitustilat ovat pihalla sijaitsevassa aittarakennuksessa, ateriat tilan päärakennuksessa. Teoriaa ja käytännön harjoitusta on ohjelmassa joka päivä. Jatkoleiri ma-pe 365€ VARAUKSET: ANITA SALONEN 050-3800 810 e-mail: myynti@arranmaa.fi erikoistua ratsastusja raviopetukseen. Este/jatko su-pe 420€ 1.-5.8. Este/alkeet ma-pe 420€ 10.-15.7. Alkeisleiri su-ke 300€ 27.6.-1.7. Leiriläisillä oma hoitoponi/hevonen. Leirillä mahdollisuus suorittaa SRL:n hoitoja/ tai ratsastusmerkkejä. Teemaleiri su-pe 420€ 19.-22.6. Arranmaalla järjestetään 3–7 vuorokauden pituisia leirejä hiihtolomaja pääsiäisaikaan sekä kesäisin. Kaikilla leireillä on tehokas, pätevä opetus ja vähintään kaksi tuntia ratsastusta päivässä. Tuolloin ratsastusopetus oli harvinaista herkkua pikkukaupungeissa ja tähän tarpeeseen yritys perustettiin. – Hyvä leiri sisältää paljon oppia, mutta myös hevosten kanssa muuta puuhailua sekä hauskaa yhdessä oloa saman henkisten kanssa. Päiväleiri ma-to 180€ 5.-9.6. Yleisleiri su-to 340€ 12.-17.6. Toiveleiri II su-pe 420€ 24.-29.7. Pohjois-Pirkanmaalla sijaitsevassa Oriveden kaupungissa sijaitseva Arranmaan tila on tarjonnut hevosalan palveluja vuodesta 1986 lähtien täydellä teholla. Toiveleiri I su-pe 420€ 17.-22.7. 15. 73 Arranmaan majoitustilat ovat pihan aittarakennuksessa, ateriat syödään päärakennuksessa. Iloisia leiriläisiä leirikisaruusukkeineen. Tilalla on kaksi kenttää, maneesi sekä omat maastot. Leirille voi ottaa mukaan oman hevosen. Sellaisesta koostuvat ne ihanat kesäleirimuistot! Iloitsee Arranmaan tilan emäntä Anita Salonen. Kaikille leireille voi ottaa oman hevosen, ja hinta on sama
Kop-kop-kop-kop hevonen ravaa rauhallisesti, sen hengitys huuruaa pikkupakkasessa ja niska on pehmeä ja lämmin. – Hevonen naulitsee tähän hetkeen. Mukaan retkille mahtuu 5–6 ratsastajaa.. Hevosen selässä mieli virkistyy K ainuun Vaellustallin islanninhevosratsastuksella pääsee piipahtamaan metsän siimeksessä vapauttavalla ja luonnollisella tavalla. Hevosen selässä luonnossa liikkuessa pää tyhjenee ja ajatukset kirkastuvat, toteaa Kainuun Vaellustallin yrittäjä Olga Pohjola. Lämmin ja voimakas matkakumppani tuo retkeen oman ainutlaatuisen vivahteensa. Sen selässä on mahdoton ajatella rahahuolia tai huomisen kauppalistaa, vaan on pakko ankkuroitua siihen, mitä on tässä ja nyt. Jäkäläpeitteiset polut risteilevät lumen peittämällä mäntykankaalla ja hiutaleet leijuvat hiljakseen satulan alla puuskuttavan islanninhevosen harjalle. Viisi vuotta sitten Pohjola muutti puolisonsa kanssa KaiOlga Pohjola (jonon kärjessä) johtaa yleensä vaelluksia itse. Aikaisemmin hän työskenteli elokuvayhtiön tuotantopäällikkönä ja vietti kiireistä uraelämää Helsingissä. 74 Islanninhevosvaelluksella luonto näyttäytyy uudella tavalla Kainuulainen metsämaasto avautuu jylhänä ja lähes koskemattomana. Elokuva-alalta hevospalveluyrittäjäksi Pohjola on toiminut hevospalveluyrittäjänä Sotkamossa 2,5 vuotta. – Nuorena harrastin ratsastamista, mutta opiskelun ja myöhemmin työkiireiden takia hevoset unohtuivat pitkäksi aikaa. Kun kymmenisen vuotta sitten sain ystävältäni joululahjaksi ratsastustunnin, se oli menoa saman tien! Pian ratsastustuntinsa jälkeen Pohjola hankki vuokrahevosen ja haave omasta tallista alkoi vähitellen kyteä. Hevosen selästä katsellessa kaikki näyttää vähän erilaiselta kuin maan tasolla kävellessä
75 isojen puoliveristen kanssa. Kainuun Vaellustallille saapuu ratsastajia lähinnä Vuokatin matkailukeskuksesta. Työyhteisöistä löytyy Pohjolan mukaan usein sellaisia ratsastajia, joille hevosen selkään nouseminen on todellista itsensä voittamista: – Islanninhevoset ovat pieniä ja kärsivällisiä, kutsunkin niitä matalan kynnyksen hevosiksi. Me suomalaiset ehkä turrumme toisinaan luontomme olemassaoloon: on hyvä muistuttaa itseään välillä siitä, kuinka arvokas ja upea asia metsä on! Itsensä voittamista ja elämyksiä Turistien lisäksi Kainuun Vaellustalli palvelee muun muassa tyky-porukoita. Eläimen kanssa metsässä liikkuminen on kokonaisvaltainen kokemus niin fyysisesti kuin henkisestikin.. Kun on koko ikänsä asunut suurkaupungissa, tuntuu varmasti ihmeelliseltä, että suoraan ovelta pääsee puhtaaseen metsään. Islanninhevoset ovat pieniä, rohkeita ja rauhallisia. Kolmen tunnin vaelluksella ratsastetaan hieman vaativammassa maastossa. Hevoset ovat herkkiä eläimiä, jotka aistivat helposti ratsastajan tunnetiloja. nuuseen ja rakensi hirsitalon. Ne ovat kuin nelijalkaisia terapeutteja, Pohjola pohtii. Ne ovat valloittaneet sydämeni kokonaan! Nelijalkaisia terapeutteja Kainuun Vaellustallilla järjestetään yhden, kahden ja kolmen tunnin mittaisia islanninhevosretkiä, joista lyhyemmät sopivat myös vasta-alkajille. Eläimen kanssa metsässä liikkuminen on kokonaisvaltainen kokemus niin fyysisesti kuin henkisestikin. Vaelluksien ja ratsastustuntien hinnat vaihtelevat 20 eurosta 80 euroon. Kainuun Vaellustallilla on yhteensä seitsemän islanninhevosta. Islanninhevosissa kiehtoo niiden ihmisläheisyys, rohkeus, nöyryys ja halu tehdä töitä. Vaelluksia järjestetään ympäri vuoden ja kesäkuukaudet, joulu, uusivuosi ja hiihtoloma-aika ovat tärkeimmät sesongit. Oravanpyörästä hyppääminen ei ole kaduttanut hetkeäkään, vaan luonto ja hevoset ovat avanneet elämästä uuden, terveemmän ja rauhallisemman lehden. Olga hakeutui luontoalan opintoihin ja harjoittelujakson jälkeen ryhtyi yrittäjäksi islanninhevostallilla. Islanninhevosratsastus sopii myös 12 vuotta täyttäneille lapsille. Kainuun Vaellustallin yrittäjä Olga Pohjola teki pari vuotta sitten uratäyskäännöksen jättäytyessään elokuva-alalta hevospalveluyrittäjäksi. Ratsastajien jännitys yleensä sulaa metsäpoluilla, ja tallipihaan palataan aina hymyssä suin. Vaellustallin reissuilla keskitytään toistaiseksi vain ratsastamiseen, mutta Pohjola on suunnitellut lisäävänsä retkille mahdollisuuden keitellä kotakahvit luonnon helmassa. Pohjola kertoo, että päätös on tehnyt hyvää terveydelle ja mielenrauhalle. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Ulla Leinonen Kainuun Vaellustallin kotisivut löytyvät osoitteesta kainuunvaellustalli.fi. Vaelluspaikkoja kannattaa kysellä hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa. Myös venäläisturistit hakeutuvat tammikuisella talvilomallaan islanninhevosten selkään: – Pietarilaiset ja moskovalaiset turistit ovat aina häkellyksissään Suomen luonnosta. – Vaelluksen viehätys on elämyksessä itsessään. – Islanninhevoset olivat minulle uusi tuttavuus, olin aiemmin työskennellyt lähinnä – Vaelluksen viehätys on elämyksessä itsessään. Myös pienemmät pääsevät halutessaan hevosen selkään maastotalutustunnilla
Ravigaalassa Lahden Sibeliustalossa elettiin uudelleen viime vuoden hienoja ravihetkiä.. 76 Monté-ohjastaja: Karoliina Sinkkilä Hevosenhoitaja: Suvi Himanka 4-vuotias suomenhevonen: Tähen Toivomus 5-vuotias suomenhevonen: Vitter Vanhempi suomenhevostamma: Saaga S Vanhempi suomenhevosori/-ruuna: Jokivarren Kunkku 3-vuotias lämminverinen: Elian Web 4-vuotias lämminverinen: Victory Bonsai Vanhempi lämminveritamma: Venice Vanhempi lämminveriori/ -ruuna: Bret Boko Ravirata: Joensuu Kesäravirata: Jämsä Kasvattaja: Star-Racing Oy Hevosenomistaja: Ramppivalo Oy Ohjastaja: Mika Forss Valmentaja: Pekka Korpi Vuoden hevonen: Jokivarren Kunkku Vuoden lämminverinen: Bret Boko Vuoden raviteko: Lauri Hyvösen omistautuminen Kuninkuusraveille Vuoden komeetta – ohjastaja: Jukka Torvinen Vuoden komeetta – hevonen: Välähdys Vuoden komeetta – valmentaja: Antti Ojanperä Kunniamaininta: Jorma Kontion 10 000. voitto Pihtiputaalla Kunniamaininta: Erkki-Pekka Mäkisen menestyskausi Kunniamaininta: Teemu Keskitalon amatööriohjastajien EM Suomen Hippos ry:n kunniamaininta: Ravinaisten toiminta ympäri Suomen Suomen Hippos ry:n kunniamaininta: Kummihevonen -projekti Fintoton kunniamaininta: Peliravintola Bubbles, Mikkeli Vuoden parhaat palkittiin Ravigaalassa Hämeenkyröläinen Mika Forss on vuoden ohjastaja
Viime kesän ravikuninkuus oli vuoden hevosen, Jokivarren kunkun ja sitä ohjastajaneen Jorma Kontion yhteistyön tulos. Jukka ja Emma Väre ovat myös Salamakypärien kaksi parasta. Kontio ajoi 10 000. Pekka Korpi pokkasi vuoden valmentaja-kiertopalkinnon.. 77 Nuorisoravikerho: Kouvola Vuoden voitokkain hevonen: Global Option Vuoden voitokkain ohjastaja: Mika Forss Tähtien Talliin: Brad de Veluwe Salamakypärät, 3 parasta: Jukka Torvinen – Emma Väre – Iikka Nurmonen Oppilasmeeting, 3 parasta: Jukka Torvinen – Toivo Niemi – Olli Koivunen Bret Boko palkittiin sekä vuoden lämminverisenä että vanhempana lämminverioriina/ruunana. voittonsa viime vuonna. Jukka Torvinen on vuoden komeettaohjastaja. Hevosen omistaa seinäjokelainen talli Stable Bet on Bret ja sitä valmentaa Markku Nieminen
Suomenhevostammoja astutettiin kaudella 2015 yhteensä Jalostussuunta Astutuksia 2015, kpl Astutuksia 2015, % Astutuksia 2014, % Juoksija 1152 71,7 75,5 Ratsu 275 17,3 15,5 Pienhevonen 43 2,7 3,3 Työhevonen 29 1,9 2,7 Jalostukseen hyväksymätön 102 6,4 3 Astutuksissa sekä nousua että laskua 1601 ja lämminveritammoja 1550. – Oli tosi hyvä fiilis, olen tehnyt todella kovasti töitä tämän eteen, ja vihdoin se palkitsee ja tuottaa tulosta. Luokka ratkaistiin välittömässä uusinnassa, jonne jatkoivat ensimmäisen vaiheen puhtaasti selvittäneet 16 ratsukkoa. – Olemme olleet koko ajan lähellä, nyt tuli vihdoin nappisuoritus. Hevosen omistaa C.H.C. Saksan Christian Ahlmann, maailmanlistalla yhdeksäs, jäi Cornado II:lla taakse 2,5 sekunnin kaulalla. Vuoteen 2014 verraten suomenhevosten astutusten alamäki pysähtyi (-0,3 %), mutta lämminveristen astutusluvut olivat edelleen laskusuuntaiset (-9,6 %). 78 Esteratsastaja Anna-Julia Kontio näytti mistä aineksista hänet ja musta ori, Pasific des Essarts, on tehty. Samat omistajat omistavat Fardonista puolet. Hevosen isä on Diamant de Semilly, emänisä Totoche du Banney. Ori palasi Kontion käyttöön tasan vuotta myöhemmin viime toukokuussa. Pacific des Essarts, 13-vuotias, ranskalaissyntyinen selle francais -ori, vastaa menestyksellä jatkuvasti mittavampiin haasteisiin ratsastajansa kanssa. Lähdin radalle ennakkoluulottomasti oman suunnitelmani mukaan. Olin oikeastaan ensimmäinen lähtijä, edelläni meni vain illan luokkaan verrytteleviä nuoria ratsastajia. Horses SA. Kaikkiaan käytettiin 207 suomenhevosoritta. Tammoista 71,7 % astutettiin J-suunnan oriilla, 17,3 % R-suunnan oriilla ja 2,7 % Pja 1,9 % T-suunnan oriilla. Suomenhevosilla säilytettiin sama taso, ja puolestaan lämminveristen ravihevosten sekä kokonaisuudessaan ponirotujen astutusmäärät laskivat edelleen. Kuva: SRL / Outi Räisänen Vuoden 2015 astutustilastot kertovat sekä nousua että laskusuhdannetta. Ratsukko on tehnyt huipputuloksia aivan kansainvälisen kärjen kannoilla, ja Zürichin viiden tähden esteillä se karisti muut kauas taakseen, joukossa tukku maailmanlistan kärkinimiä ja arvokisamitalisteja. Muutto odottaa maaliskuussa, tällä hetkellä pariskunta on vielä Martinin isän, Thomas Fuchsin tallilla. Jalostukseen hyväksymättömien oriiden käyttö kasvoi edellisvuoteen verraten, yhteensä kauden aikana astutettiin 102 tammaa jalostukseen hyväksymättömällä oriilla (46 tammaa vuonna 2014). Kauden 2015 aikana käytettiin yhteensä 165 lämminverioritta. Edellisvuoden lukuja korkeammalle päästiin lämminveristen ratsuhevosten osalta. Minulla ei niinkään ole mielessä voiton juhAnna-Julia Kontion ja mustan oriin, Pasific des Essartsin yhteistyö sujuu. Suomenhevosvarsoja oli ilmoitettu 29.12.2015 mennessä Suomen Hippokselle vuonna 2015 syntyneeksi 931 ja lämminverivarsoja 1022. Jännitimme loput 44 ratsukkoa miten käy, olin luokan puoleen väliin ainut, joka oli tehnyt tuplanollan, ratsastaja kertoo paikan päältä tavoitettuna. Gallenin välille yhdessä sveitsiläisen avopuolisonsa, huippuratsastaja Martin Fuchsin kanssa. Kontio asuu Sveitsissä, ja hän on perustamassa omaa kilpaja valmennustallia Zürichin ja St. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä. Astutuksista 29 % tehtiin tuontispermalla. Kaikki onnistui täydellisesti, pystyin tekemään itse parhaani ja hevonen hyppäsi upeasti. Suomenhevosvarsoja syntyi 7,7 % vähemmän ja lämminverisvarsoja 16,6 % vähemmän kuin vuonna 2014. Kontio hyppäsi hevosella kevätkauden 2014, mutta se myytiin muutaman onnistuneen kilpailun jälkeen. Suomenhevosten astutustilastojen kärjessä jatkoi Liising (Patrik Leiman-Liina, Vekkuli) 116 astutuksella, toisena Viesker (Vokker Vieska, Jaska), jolla astutuksia 98 ja kolmantena Kihisee (Kihi T – Noppee, Jaanen Suikku), joka sai 75 tammaa. TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA. Anna-Julia Kontio ja Pacific des Essarts voittoon Zürichin viidessä tähdessä listaminen, vaan enemmänkin haluan pitää vireen yllä, parantaa ja jatkaa edelleen! Voitto päivän pääluokassa 150 cm:n esteillä irtosi puhtaalla radalla ja yli 1,5 sekunnin erolla Itävallan Max Kühneriin hevosella Electric Touch. Lämminverioriiden astustustilaston kärjessä oli Mr Pine Chip (S.J.´s Caviar Miss Pine Chip, Pine Chip) 97 tammalla, toisena Pilgrims Taj (Broadway Hall – BWT Maija, Tagliabue), joka sai 71 tammaa ja kolmantena uutena oriina Suomessa aloittanut Even Better Odds (Cantab Hall – Better Odds, Pine Chip) 43 tammalla
TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA. 79 Astutuksissa sekä nousua että laskua ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
Rotanloukku on erittäin taloudellinen käyttää, sillä se tappaa jopa 50 rottaa yksillä paristoilla. Suomalainen ilman torjunta-aineita viljelty kokonainen öljyhampunsiemen, joka sisältää juuri oikeassa suhteessa (3:1) omega-6 ja omega-3 rasvahappoja. Loukkuun syttyy vihreä valo, kun loukussa on kuollut rotta. Helppo ja turvallinen käyttää. Victor® Elektroninen Hiirenloukku on erittäin taloudellinen käyttää, sillä se tappaa jopa 100 hiirtä yksillä paristoilla. Hävitä rotat varmasti ja myrkyttömästi. Kokonainen hampunsiemen sisältää yli 30% öljyjä! Hinta: 21,90€/ 2.5kg ja 39,90/ 5kg. Altaan tilavuus 65 litraa. Valmistettu Italiassa! Hinta: 22,90€. Uutuustuote! Huippulaadukkaan ja erittäin kestävän lantatalikon haarukka ja varren kaareva muotoilu takaavat paremman työasennon. Hiirenloukku on erittäin turvallinen ja helppo käyttää. Tämä sähköisesti laukeava ansa tappaa hiiren antamalla sille korkeajännitteisen sähköiskun. Maahantuonti ja myynti: www.kotieläintarvike.fi Hevostuotteita Kerbl Harjalaatikko Siena. Uutuustuote! Victor® elektroninen hiirenloukku, joka on yksi markkinoiden kehittyneimmistä loukuista. Raikkaat uutuusvärit! Erittäin laadukas ja kestävä harjalaatikko, jonka kansi kestää painoa jopa 100kg. Myynti: www.kotieläintarvike.fi Lantatalikko SverigeGrepen®. Hinta: 329€ Maahantuonti ja myynti: www.kotieläintarvike.fi Victor® Sähköinen Hiirenloukku. Haarukka on valmistettu erittäin vahvasta muovista, jota on melkein mahdotonta saada rikki. Lämmitysteho juottoaltaassa on 120W. Laatikko sisältää irrotettavan kaviosutitelineen ja kahvallisen pikkulokerikon. Uutuustuote! Victor® elektroninen rotanloukku, joka on yksi markkinoiden kehittyneimmistä rotanloukuista. Se sisältää myös runsaasti e-vitamiinia, joka toimii elimistössä antioksidanttina. Lisäksi öljyhampussa on gammalinoleenihappoa ihonhoitoon ja ihovaurioiden korjaamiseen sekä stearidonihappoa, joka tasapainottaa rasva-aineenvaihduntaa. Runsas kuitupitoisuus auttaa tasapainottamaan vatsan toimintaa. 80 Victor® Sähköinen Rotanloukku. Patentoitu lantatalikko on suunniteltu ja valmistettu Ruotsissa! Katso esittelyvideo! Hinta: 49,20€. Maahantuonti ja myynti: www.kotieläintarvike.fi. Sopii erityisesti hevostarhoihin, tai kylmiin eläintiloihin kuten pihattoihin. Hiirenloukku on 100%:sti varmatoiminen – yksikään hiiri ei pääse pakenemaan loukusta. Myynti: www.kotieläintarvike.fi Hevosten Lämmitettävä Juoma-allas Willab 65L Sähköllä lämmitettävä juottoallas, joka on valmistettu iskunkestävästä polyeteenistä (HDPE). Kahvaosa tarjoaa käyttäjälle neljä erilaista tapaa pitää talikon varresta kiinni. Haarukka on muotoiltu niin, että sillä saa eroteltua hyvin lannan oljista/heinistä. Hävitä hiiret varmasti ja myrkyttömästi. Varsi on valmistettu kestävästä alumiinista tehden lantatalikosta erittäin kevyen ja mukavan käyttää. Katso esittelyvideo! Hinta: 39,90€. Pitkän ja kaarevan varren ansiosta käyttäjä pystyy työskentelemään ergonomisesti selkä suorana. Loukussa on sisäänrakennettu turvakytkin, joka sammuttaa loukun automaattisesti, kun sen kansi avataan. Pakkaspäivinä hevonen juo mielellään lämpöisempää vettä. Käytännöllinen harjalaatikko, joka toimii tarpeen mukaan myös pikkujakkarana. Tämä sähköisesti laukeava ansa tappaa rotan antamalla sille korkeajännitteisen sähköiskun. Katso esittelyvideo! Hinta: 59,90€. Myynti: www.kotieläintarvike.fi Suomalainen Kokonainen Hampunsiemen Martan Hamppu
0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. PALVELUHAKEMISTO 81 Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net www.hevostrailerit.. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p
Jukka Torvinen voitti Salamakypärät 2015 -kilpailun Jämsäläinen Jukka Torvinen voitti nuorten kokelasohjastajien Salamakypärät 2015 -kilpailusarjan. Kokonaiskilpailun kaksi parasta pääsivät palkintomatkalle tammikuun Prix d´Ameriqueen Ranskaan. Heillä on paras tieto oriiden liikkeistä, suorittamisesta ja periyttämisestä. Irma-Riitta Tammelin. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä – On myös todella tärkeää tuntea oma tammansa. Lauri Hyvösen vetämässä keskustelussa kokemuksistaan kertoivat Kaisa Nivola Kallelan oriasemalta, Hanna Härmälä Sukkisten kartanosta ja Irma-Riitta Tammelin Me-hevosten takaa. Naisilla oli toiveita kasvatustoiminnan nostamiseksi Suomessa: – Huutokauppakulttuuri Suomessa on saatava nousuun, Kaisa Nivola. Mielestäni tammalla tulee olla hyvä rakenne, koko sekä liikkeet. – On myös todella tärkeää tuntea oma tammansa. – Haluan, että hevosella on hyvä säkä ja vahva moottori, totesi John Bootsman. Orivalintaa tehdessä on olennaista valita ori, joka täydentää tamman heikompia ominaisuuksia, hän kiteytti. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä. Naiset kertoivat toimintatavoistaan varsomisen ohella sekä vieroittamisesta. John Bootsman painotti hevoskasvatuksen vaativan kovaa työtä Kasvattajanaisilla toiveita Jalostuspäivillä haastateltiin myös varsinaissuomalaisia kasvattajanaisia tamman varsottamisesta sekä ravija kasvatuspolitiikasta. Kolmanneksi sijoittui maaninkalainen Iikka Nurmonen. – Myös hevosta pitäisi nostaa enemmän esille. Hevonen on se, joka ensin koukuttaa lajiin. – Omistajia tulee nostaa enemmän esille, ilman omistajia ei ole kasvattajia tai valmentajia, Hanna Härmälä. Kilpailua ennen päätösosalähtöä johtanut Torvinen ohjasti viimeisessä osakilpailussa Gogo Eldoradon voittoon ja vei kokonaiskilpailun 10 pisteen erolla vihtiläiseen Emma Väreeseen. Hevoskasvatus vaatii paljon taustatyötä, Bootsman painotti. – Vietän tunteja valmentajien kanssa sparraten tietoani siitosoriiden ominaisuuksista. 82 Suomen Hippos ry:n järjestämien Jalostuspäivien päätöspäivän kohokohtana kuultiin Boko-kasvattaja John Bootsmanin haastattelu. – Astuttakaa ihmiset tammoja, varsoja tarvitaan ja kun varsa syntyy niin tunne on kuin jouluna totesivat Irma-Riitta Tammelin (vas.), Kaisa Nivola ja Hanna Härmälä. Bootsman painotti hevoskasvatuksen vaativan kovaa työtä sekä hyvän verkoston valmentajiin. Mielestäni tammalla tulee olla hyvä rakenne, koko sekä liikkeet. Martti Ala-Seppälän haastattelema Boko-kasvattaja John Bootsman kertoi huippuravureiden kasvattamisesta
Upea hevostapahtuma kaikille harrastajille, ammattilaisille ja hevosista kiinnostuneille Messukeskuksen hallit täyttyvät hevosista ja poneista. asti verkkokaupasta 15/9/36 €, shop.messukeskus.com. Liput edullisemmin ennakkoon 3.3. Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 18/11/39 €. Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17. • facebook.com/horsefair • #horsefair Yhteistyössä:. Ohjelmasta vastaa yli sata alan todellista ammattilaista. Messuilta löydät erikoisliikkeitä, yhdistyksiä, maahantuojia ja yrittäjiä. Tule ja hyödynnä ostosmahdollisuudet ja ohittamattomat messutarjoukset! Samaan aikaan, samalla lipulla Messukeskuksessa koet myös 7 muuta vauhdikasta tapahtumaa: Fillari, Kunto, Golf, Ball Sports, Outdoor ja Kuva&Kamera. FILLARI BALL SPORTS HORSE FAIR KUNTO OUTDOOR GOLF KUVA & KAMERA Lataa uusi Messukeskus-applikaatio älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! 7 tapahtumaa samalla lipulla! 4.–6.3.2016 MESSUKESKUS HELSINKI horsefair.