1/17 6,50 Ylipaino sairastuttaa Unelmien hevoskesä lähestyy Ravien KENKÄPAKKO jakaa mielipiteitä Hevosmies Heikki Parviainen uskoo ukkinsa hevosoppeihin Kylmiin oloihin on totuttava Ilmastoinnin pitää tallissa olla riittävä Working equitationin edistää hyviä hevosmiestaitoja Cowboybuutsit jokaisen jalkineet
SUOMEN SUURIMMAT HEVOSALAN MESSUT 8.–9.4.2017 Tampereen Messuja Urheilukeskus hevosmessut.fi #Hevoset
Suositellaan esim. PERFORMANCE VITAMINS & MINERALS on kilpahevosille suunniteltu korkealuokkainen vitamiini ja kivennäisvalmiste. COMPETITION MIX on suunniteltu kilpahevosille, jotka tarvitsevat lisää vauhtia ja extra energiaa. www.captainstore.. Sisältää kaikki tarvittavat vitamiinit, mineraalit ja antioksidantit. ELECTROLYTES on suunniteltu ylläpitämään nestetasapainoa ja edesauttamaan palautumista rasituksesta, kuljetuksesta ja kuumuudesta. Sisältää korotetun määrän vitamiineja, Bja E-vitamiinia ja seleeniä. Voidaan syö syöttää pelkälleen tai kauran kanssa. Myynti: Feedcon Oy feedcon@feedcon.. ALFALFA OIL PLUS sisältää korkealaatuista ja pölytöntä alfalfa-silppua ja runsaasti öljyä antamaan hitaasti vapautuvaa energiaa. COMPETITION CONCENTRATE soveltuu kilpahevosille, joilla on taipumus lihoa, mutta tarvitsevat lisää energiaa. Sisältää paljon kuitua ja öljyä, kaikki kilpahevosen tarvitsemat vitamiinit ja mineraalit, antioksidantteja, lysiiniä lihaskunnon ylläpitoon ja elektrolyyttejä edesauttamaan palautumista ja ylläpitämään nestetasapainoa. Voidaan syöttää pel pelkälleen ja kauran kanssa. Soveltuu erityisesti esteja kouluhevosille optimaalisiin suoritu suorituksiin. www.feedcon.. Pienestä määrästä kaikki tarvittava. KOHTI KISAKAUTTA OIKEALLA RUOKINNALLA MENESTYKSEEN STAYPOWER MUESLI antaa hevoselle riittävästi energiaa, mutta ei kuumenna sitä. 09 242 9871. Suunniteltu kovassa valmennuksessa oleville hevosille, kuten ravihevosille. kenttäja valjakkohevosille. Maahantuonti: Captain’s Store Ltd info@captainstore.. MICROFEED on yksi markkinoiden eniten energiaa sisältävistä täydennysrehuista. Sisältää kaikki tarvittavat vitamiinit ja mineraalit
28 ILMASTOINNIN pitää olla tallissa riittävä. Chicagolaisessa kaupassa on seinät täynnä buutseja. Hevonen oli aikanaan korvaamaton kulkuneuvo ja työväline niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Viiden vuoden aikana suomenhevosten määrä on laskenut 600:lla, koko hevosmäärän laskiessa sadalla. Hevosjalostuksen tarkoituksena on parantaa hevosten perinnöllistä laatua. Leiriteemassa esitellään kesäleirivaihtoehtoja. Hänenkin poikansa jatkaa alalla. Hän pitää edelleen kolme kertaa ravikuningattareksi juossutta I.P. 80 RAVIGAALASSA palkittiin vuoden parhaat. Mari Ahola-Aalto Heikki Parviaiselle, 71, jokainen oma kasvatti on ollut hyvä ja rakas hevonen. 10 YLIPAINO sairastuttaa hevosenkin. 22 HEVOSKASVATTAJA, ammattisotilas Antti Lehtisalo aloitti Hippoksen hallituksen puheenjohtajana. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. 60 HEVOSKESÄ maaseudun rauhassa on joka hetki lähempänä. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Mitä parempia ovat hevoset, sitä suurempi on niiden kysyntä, ja sitä paremmin voi koko hevostalous. 14 HEIKKI PARVIAINEN on hevosmies kolmannessa polvessa. 4 n Pääkirjoitus Sisältö 1/2017 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 35 ISSIKAT hurmaavat Lapin kävijät Levin maisemissa. Rotua on jalostettu puhtaana vuodesta 1907 alkaen, jolloin suomenhevosen kantakirja perustettiin, vaikka jonkinlainen jalostusjärjestelmä on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Kantakirja on jalostukseen hyväksyttyjen hevosten rekisteri. 24 VLADIMIR GEORGIEV muutti Bulgariasta Suomeen ja kouluttaa nyt suomalaisten hevosia. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000, vajaa kolmannes kaikista hevosista. 32 HEVOSURHEILUSSA eletään vaikeita vuosia, toteaa kokenut hevosmies Pertti Teini Kokemäeltä. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 38 JOKIMAALLA katsotaan positiivisesti tulevaisuuteen. 48 HEPONIITYN laatutallissa on mukavat puitteet laadukkaalle tekemiselle. Pihatto-olot ovat haasteelliset pitkään lämpimässä tallissa asuneelle hevoselle. 14 Miten käy suomenhevosen. 18 KENKÄPAKKO talven kilvanajossa jakaa mielipiteet. 56 SUOLAHOITO avaa hevosen röörit. Nykyisen jo eläkeikään päässeen, hevosia maatalouden sivuelinkeinona ja harrastuksenaan valmentaneen hevosmiessukupolven kadotessa, tulee monen mieleen, miten käy suomenhevosen. 44 WORKING EQUITATION edistää hevosmiestaitoja sekä luottamusta ja yhteistyötä ratsukon välillä. 52 COWBOYBUUTSIT jokaisen jalkineet. Sukkulaa poikkeuksellisen lahjakkaana hevosena.. ISSN 1455-0547 6 TALVIOLOSUHTEISIIN täytyy totuttua. Suomen täyttäessä sata vuotta, täyttää suomenhevonen 110 vuotta. 78 HYVÄ loimi istuu hyvin. Se on ollut suomalaisen miehen työkaveri ja sielunkumppani. 72 SUOMENHEVONEN täyttää Suomen juhlavuonna 110 vuotta. Suomenhevosella on ollut tärkeä merkitys Suomen historiassa. Toivoa sopii, että suomenhevonen löytää puolestapuhujansa myös nuoremmista hevosharrastajasukupolvista. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 40 €, määräaikainen 46 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Myös erilaiset hammasvaivat ja allergiat ovat hevosilla yleistymään päin. Siinä tehdään usein virheitä. 76 HYVÄTIN säännöstelee hevosen samaa heinää
Stoneisle Lilian myytiin Ranskaan runsas vuosi sitten.. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Suomalaiskasvatti voitti Vincennesissä n Seija Kortteen kasvattama Stoneisle Lilian ravasi Ranskassa arvokkaan voiton Vincennesin radalla tammikuun alkupäivinä. Forssille valinta on ensimmäinen hänen urallaan. Vastaava sääntö on ollut voimassa Ruotsissa ja Ranskassa jo pidempään. Muutos astuu voimaan EU-asetuksen muutoksen myötä kevään aikana. 5 Lannan poltto helpottuu n Hevosten ja muiden tuotantoeläinten lannanpoltto sallitaan jatkossa ilman jätteenpolttolupaa. Urheilutoimittajat valitsivat Mika Forssin Vuoden parhaaksi raviurheilijaksi n Ohjastajien Euroopan mestarin Mika Forssin valitsi urheilutoimittajien liitto vuoden parhaaksi raviurheilijaksi. Esa Holopainen Stoneisle Lilianin rattailla. Bazire kannusti Stoneisle Lilianin kärkeen loppukaarteen alussa. Muutoksen myötä hevosenlannan poltto tulee mahdolliseksi tavanomaisissa polttolaitoksissa. Pohjoismaiden voitokkain ohjastaja Jorma Kontio on valittu parhaaksi lajissaan ennätyksellisesti 24 kertaa. Stoneisle Lilian teki hienon uran jo Suomessa Jarno Kauhasen valmennuksessa. Kokonaispisteissä Helsinki nousi 90 % pintaan (max 100 %) ja tärkeimmillä osaalueilla vielä korkeammalle. Tähän asti lainsäädäntö ei ole sallinut hevosenlannan polttoa jätteenpolttolaitoksia lukuun ottamatta missään EU-maassa. Tämä keventää merkittävästi polttoa koskevia velvoitteita ja poistaa muun muassa vaatimuksen kalliista, jatkuvatoimisilla laitteilla tehtävistä päästömittauksista. Yksi niistä antaa nyt tuomaristolle mahdollisuuden muuttaa loppusuoralla häiritsevän valjakon sijoitusta. Asetusmuutoksen jälkeen lantaa polttavat laitokset voidaan hyväksyä sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, eikä laitosten tarvitse täyttää jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia. Tamma myytiin Ranskaan runsas vuosi sitten. Suurin ykköspalkinto 35 000 euroa tuli Villinmiehen Tammakilvassa. Helsingille huippupisteet n Helsingin esteratsastuksen maailmancup-kilpailu saavutti huippupisteet kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n tuoreessa laaturaportissa. Tuotantoeläinten lannanpolttoa koskeva Euroopan unionin asetusmuutos hyväksyttiin EU:ssa tammikuun puolivälissä. Häiritsevän hevosen sijoitusta voidaan siirtää n Uusi vuosi toi mukanaan uusia ravikilpailusääntöjä. Kenttien pohjat ja radanrakennus ovat huippu-urheilun kannalta kaikkein tärkeimmät laatutekijät ja erityisesti kansainvälisten ratsastajien arviot näistä osa-alueista hipovat huippupisteitä. Jean Michel Baziren ajama ja Philippe Billardin valmentama 7-vuotias tamma juoksi ajan 14,4a/2100 metriä. Johto piti maaliin saakka, ja ranskalaisomistaja sai juhlia 22 500 euron arvoista täysosumaa. Uudistettu murtautumissääntö sallii hevosen sijoitusta siirrettävän hylkäämisen sijaan. Kanssakilpailijoita loppusuoralla häirinnyt ja siitä etua saanut valjakko siirretään välittömästi häirityn hevosen tai häirittyjen hevosten taakse
Armassalo toimii nykyisin eläinlääkärinä Pielavedellä, mutta vahvan hevoskokemuksensa hän on hankkinut Turun alueelta, jossa toimi yli kymmenen vuotta suureläinten päivystyseläinlääkärinä. Pitää totuttaa kylmiin oloihin Armassalo ei näe ongelmaa siinä, että hevoset ovat paljon ulkona talvella. Kylmiin oloihin täytyy kuitenkin tottua. Lisäruokintaa jo nollakelissä Hevonen osaa itse pitää huolta lämmittämisestään, kunhan ruokaa on riittävästi tarjolla. Päinvastoin pihatoissa elävät hevoset ovat kaiken kaikkiaan terveempiä. – Pihatossa asuvilla poneilla on paksu turkki, joka suojaa niitä kylmältä. Mitä kovempi pakkanen, sitä suurempi on ruuankulutus. Hevonen itse tietää, paljon6 Pihattohevosien vedenja rehunkulutus suurta talvella Kylmiin oloihin totuttava Valtaosa hevosista pärjää loistavasti pihatossa paukkupakkasilla. Monta vuotta lämpimässä tallissa oleilleen hevosen elimistölle pihatto-olot ovat äärimmäisen haasteelliset. Välillä maa on paljas, toisinaan taas paksun luminietoksen peitossa. 6 H evoset altistuvat Suomen talvessa suuriin säävaihteluihin. – Siksi vapaasti saatavilla oleva heinä on paras ratkaisu. Näin toteaa eläinlääkäri Zibelina Armassalo, joka on antanut kritiikkiä siitä, että yhä useampi hevonen seisoo lämmitetyssä tallissa suurimman osan päivästä ja ulkona loimitettuna säästä riippumatta. Kylmään on kuitenkin totuttava: pitkään lämpimässä tallissa asuneen hevosen elimistölle pihatto-olot ovat hyvin haasteelliset.. – Lämpimässä asuneella hevosella ei ole kylmänsietokykyä, ja esimerkiksi karvapeite ja lihaksisto ovat kehittyneet erilaisiksi. Hän nostaa esiin esimerkiksi ponirodut, jotka kestävät kylmää erittäin hyvin. Lämpötila voi hetkessä muuttua plussakeleistä paukkupakkasiin, ja sade tulla vetenä tai lumituiskuna. Myös suomenhevonen on tottunut Suomen kylmiin oloihin. Jos lämpimässä tallissa asunut aikuinen hevonen laitetaan pihattoon kesken kylmän kauden, siitä tulee eläinlääkäri Armassalon mukaan ongelmia. Hevonen pärjää hyvin lumessa ja pakkasessa, jos sillä on riittävän paksu talvikarva, ja tarjolla on vettä, ruokaa ja suojaa. Lämminverisetkin voivat hyvin asua pihatossa, kunhan ne ovat asuneet pihattooloissa varsavuosistaan lähtien. Hevosella ei kuitenkaan ole mitään hätää ailahtelevassa talvisäässä, kunhan se on tottunut olemaan ulkona
7 Kylmiin oloihin totuttava ko on syötävä. Hevonen pitää kehonsa lämpimänä riittävällä energiansaannilla. Aikuiset hevoset tarvitsevat Armassalon mukaan alkutalvesta lisäruokintaa nollakelin vaiheilla. Moni hevonen on vapaalla heinällä etenkin talvikuukausina. – Klipatuilla, ei-loimitetuilla hevosilla sekä karvapeitteeltään kastuneilla energiantarve lisääntyy jo aikaisemmassa vaiheessa. – Lämpimässä asuneella hevosella ei ole kylmänsietokykyä, ja esimerkiksi karvapeite ja lihaksisto ovat kehittyneet erilaisiksi. Lumessa piehtarointi maittaa rotuun katsomatta. Myös tuuli voimistaa alhaisen lämpötilan vaikutusta. Hevonen talvella Talviruokinta. Kylmäveriset ja ponit tarvitsevat lisäruokintaa vasta muita hevosrotuja kylmemmissä lämpötiloissa. 7 . Mikäli hevosen ruokintaa on syytä rajoittaa sen lihotessa tai erilaisten sairauksien vuoksi, annetaan tietty heinämäärä kuitenkin mieluiten useampina kertoina päivän aikana, jotta mieli ja kroppa pysyisivät kunnossa. Sopeutumisen myötä kriittinen lämpötila nousee keskija lopputalvesta 1520 pakkasasteen vaiheille
Varsan kylmänsietokyky kuitenkin paranee iän myötä. Loimitus on perusteltua, jos hevonen viettää paljon aikaa lämpimässä tallissa. Loimitus vain tarpeen mukaan Vaikka Armassalo suhtautuukin kielteisesti ylenpalttiseen loimittamiseen, loimilla on kuitenkin järkevästi käytettynä paikkansa. Mikäs sitä on ollessa, kun ei ole polttiaisia ja paarmoja kimpussa, eikä tule hiki! Kun sekä ratsulla että ratsastajalla on lämmintä yllä, ne kyllä tarkenevat. Armassalo painottaa, että loimien käyttötarve on kuitenkin äärimmäisen vähäistä pihattohevosilla ja suomenhevosilla, ja poneilla enemmänkin haittaavaa kuin tarpeellista. Täytyy muistaa, että mitä useampi loimi, sitä vähäisempi on oman karvan tuoma eristävä vaikutus, kun se painuu littaan. Vastasyntyneet varsat ovat herkkiä hypotermialle eli alilämpöisyydelle. 8 Hevosen kriittisiin lämpötilarajoihin vaikuttavat lukuisat yksilölliset tekijät, kuten ruokinta, pito-olot ja vuodenaika. Sairailla ja ennenaikaisesti syntyneillä varsoilla kylmänsieto on hyvin heikko, sillä ne eivät kykene lainkaan lisäämään elimistön lämmöntuotantoa. . – Vieroitetuilla, vapaasti ruokittavilla varsoilla alempi kriittinen lämpötila on todettu tutkimuksissa olevan syksyllä noin nolla-asteen vaiheilla ja myöhemmin talvella 9-16 pakkasasteessa, Armassalo selventää. Hevoset nauttivat talvesta. – Varsoilla kriittinen lämpötila on korkeampi kuin aikuisilla. – Lämminverisille ja puoliverisille hevosille olisi hyvä käyttää kosteilla, tuulisilla ilmoilla kylmänä talvena vedenpitävää loimea ja erittäin kylmillä ilmoilla, joita on harvoin, toppaloimea. Paljon vettä
Hevosia ei loimiteta. Vuorikkisen hevoset ovat jatkuvalla heinällä; tarhasta löytyy pyöröpaali. Vanhemmalla suokilla on ollut kerran ähky, ja silloin eläinlääkäri epäili, että se oli tullut liian vähäisestä juomisesta. Leinon 18ja 24-vuotiaat suomenhevoset ja 16-vuotias eestiläinen ovat olleet ikänsä pihattoasukkeja. Toppaloimia ei Koivukaan käytä – paitsi kerran, kun oli ollut yli 30 astetta pakkasta. Ne asuvat pihatossa, josta löytyy kaikille omat kylmäkarsinat. Koivun hevoset saavat heinää tarhaan 3-4 tunnin välein, ja talvella hän huolehtii siitä, että vesisaavissa on aina sulaa vettä. Kun ne saavat omat heinät karsinoihin, jokainen voi syödä omaan tahtiinsa. Kun hevoset ovat karsinoissa Koivu sanoo pystyvänsä paremmin myös seuraamaan niiden syömistä. Issikan turkki pystyy siis pitämään hevosen lämmön sisäpuolella ja pakkasen ulkopuolella. Koivu myös muistuttaa, että kaikki hevoset ovat yksilöitä jopa issikat. – Naapurimaneesissa hevoset loimitetaan jo muutamassa pakkasasteessa, mutta suurin osa issikoista pärjää ilman loimea paukkupakkasillakin.-ms. Kuva: Minna Koivu Heinää, vettä ja tuulensuojaa Talvi elämän parasta aikaa Lämmintä riittää kakkapatterilla Lohjalla asuvalla Linta Vuorikkisella on neljä tammaa: 18-vuotias shetlanninponi, 2,5-vuotias islanninhevonen ja 16 vuoden ikäinen suomenhevonen puolivuotiaan varsansa kanssa. – Sateella laitan hevoset toisinaan karsinoihin, etteivät kastuisi vallan läpimäriksi. – Yksi on oikea suursyömäri. Itse asiassa silloin hevoset vaikuttavat erityisen tyytyväisiltä, makoilevatkin maassa. – Höyry vaan nousee siitä, se pitää sisätilan ihan lämpimänä. Heinää tietty kuluu ainakin tuplamäärä. – Käsipelillä kannan vettä tarhaan monta kertaa päivässä. Leino sanoo katselevansa, josko veden lämpimänä pitäviä juoma-automaatteja tulisi keväämmällä tarjoukseen. Aina ne seistä nökättävät tarhassa, kun katsoo ikkunasta ulos, sataa tai paistaa. Kuva sen kertoo: ulkona on 18 astetta pakkasta, ja hevosen pintalämpötila on -17. Isoimmat kikkareet otetaan pois, päälle lisätään kuivaa olkea. – Sateella laitan ne toisinaan karsinoihin, etteivät kastuisi vallan läpimäriksi. Sakea lumisade ei haittaa Linta Vuorikkisen 18-vuotiasta shetlanninponia. Se torkkuu tyytyväisenä lumikuorensa alla. Hevoset ovat rauhallisia talvisäässä, häntä ei heilu eikä tarvitse rynnätä pihattoon ötököitä karkuun. Koivu sanoo, että oman itsensä takia hän kuitenkin vie kolmikon tallin karsinoihin. Jos sataa märkää räntää vaakana vien ne sisälle, koska ulkona ei ole silloin kenelläkään kivaa. Taannoin Oulun liepeille muuttaneella Leinolla on kaksi suomenhevosta ja yksi eestinhevonen. Kuva: Linta Vuorikkinen . Silloin ne kopisuttelevat boksien seinämiin, että hei haloo, ei me täällä haluta olla! . – Eivät ne kyllä pihattoon itse mene, käyvätköhän sisällä talviaikaan ainoastaan suolakivellä. Sisään talliin räntäsateella Kolmen 7-, 16ja 18-vuotiaan islanninhevosen omistajana siuntiolainen Minna Koivu tietää, että issikat jos mitkä viihtyvät ulkona säässä kuin säässä. Pitkäkarvainen issikka kuivataan kuitenkin loimen avulla ratsastuksen jälkeen kun hevonen on hikinen. – Pakkanen ei ole mikään kynnys, sehän on issikoista paras keli ikinä! On tuuletonta ja kuivaa, eikä ole ötököitä. – Kyllä se päihittää laidunkaudenkin, kun ei ole paarmoja ja polttiaisia. – Se pysyy hyvin lämpimänä kakkapatterilla: pohjalla on haketta ja sen päällä sahanpurua ja olkea. Hevosilla on käytössä pihatto, josta löytyy myös lämmin puoli olkikuivatuksella. Suomenhevonen ja varsa viihtyvät mieluusti sisätilan lämmössä, kun taas shettis ja issikka ovat yleensä ulkona. – Mitään ongelmia ei pahinkaan pakkanen tuo. Minna Koivu halusi tietää, kuinka paljon islanninhevosen paksu talvikarva eristää lämpöä. 9 H arrastehevosten kanssa ikänsä touhunut Tiina Leino pitää talvea hevosten parhaimpana aikana. Silloin ne kopisuttelevat boksien seinämiin, että hei haloo, ei me täällä haluta olla! Leino nauraa
10 Hevosten hammasvaivat ja allergiat yleistyneet Puolet harrastehevosista ylipainoisia Ahneuteen taipuvaisten hevosten ruokintaa voi olla tarpeen säännöstellä.
Ruokinta-automaatti voi olla hyvä ratkaisu lihomaan taipuvaiselle hevoselle, jonka nauttiman Tämän päivän hevosia hoidetaan hyvin. Hevosilla ylipainossa puhutaan kymmenistä, jopa sadasta kilosta ylimääräistä, Martikainen sanoo. Tämä voi muodostua kuitenkin ongelmaksi ahneille hevosille, jotka rohmuavat ruokaa ja syövät päivän mittaan aivan liikaa. Martikaisen mukaan pihatto, jossa on vapaa ruokinta, tarjoaa hevoselle ihanteelliset, lajityypilliset olosuhteet. Myös erilaiset hammasvaivat ja allergiat ovat hevosilla yleistymään päin. – Usein hevosenomistajat kyselevät paitsi lihavuudesta, myös laihtumiskeinoista. – Moni omistaja tarjoaa hevoselle kauraa ja väkireuhuja, vaikkei hevonen niitä aidosti tarvitsisi. Hän suosittelee teettämään rehuanalyysin, jonka avulla voidaan selvittää heinän ravintoainepitoisuudet. Toisinaan ylipaino tulee omistajalle yllätyksenä, pyöreys ei olekaan karvapeitettä, vaan aidosti ylimääräisiä kiloja. Eläinlääkäri Pia Martikaisen mukaan lihavuudesta aiheutuvat elintasosairaudet, allergiat ja hammasvaivat ovat hevosilla yleistymään päin. – Ylimääräisestä painosta koituu tukija liikuntaelinten vaivoja. Lihavuudesta elintasosairauksia Lihavuus ei ole harmitonta, vaan siitä seuraa hevosille sairauksia. 11 . Kun kaurat jätettäisiin pois ja korvattaisiin reilummalla määrällä karkearehua, olisi syömiseen kuluva aikakin pidempi, mikä olisi hevosen vatsalle parempi vaihtoehto, Martikainen sanoo. – Pihattoryhmät onkin syytä pitää sellaisina, että hevosilla olisi melko lailla samankaltaiset ruokailutavat. Tällöin joudun huomauttamaan hevosen tai ponin lihavuudesta ystävällisesti, mutta suoraan. Lihavuus aiheuttaa hevosille ja poneille aineenvaihduntaan liittyvää metabolista oireyhtymää, joka muistuttaa ihmisten II – tyypin diabetesta. – Runsassokerista rehua tulee välttää, jos hevosella on taipumus lihoa herkästi. Sokereita saa poistettua heinästä liottamalla, Martikainen neuvoo. Todellisuudessa hyvälaatuinen karkearehu, eli heinä ja kivennäiset riittäisivät ravinnoksi monelle, kohtuullisen raskaassakin käytössä olevalle hevoselle. Martikaisen mukaan moni hevosenomistaja oivaltaa itse kysyä eläinlääkäriltä, näyttääkö hevonen liian pulskalta. Kenties voidaan sanoa, että liiankin hyvin, sillä lihavuus on yleinen, elintasosairauksia hevosilla aiheuttava vaiva. Lihavuus pahentaa erilaisten kulumien oireita, aivan kuten ihmisilläkin. ruoan määrää on jarrutettava ilman pitkiä taukoja. Hevonen on suunniteltu laiduntamaan lähes ympäri vuorokauden, joten pitkät ruokailutauot eivät ole hyväksi ja ne voivat aiheuttaa mahahaavaa. L iika pyöreys vaivaa nykyhevosia. Lihavuus aiheuttaa hevosille ja poneille myös aineenvaihduntaan liit. Vapaa heinä ahneen unelma Hevosten lihomiseen on syynä myös puhdas ahneus. Ahmattien ruoan saantia on syytä rajoittaa erilaisin keinoin. Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella hevospraktiikkaa tekevän eläinlääkärin, Pia Martikaisen mukaan jopa puolet harrastehevosista on ylipainoisia. Hevosten ja ponien lisääntyvään lihavuuteen on monta syytä
– Allergiaa voivat aiheuttaa monenlaiset asiat ruoka-aineista ympäristöallergeeneihin, kuten siitepölyyn, pölypunkkeihin tai kasveihin, sanoo Pia Martikainen. Nykyisin sairauteen on lääkitys, millä hevosen elämänlaatua ja eliniän ennustetta voidaan parantaa. Muutokset käyttäytymisessä voivat kertoa jostakin vaivasta tai sairaudesta. Tuulinen, pelottava sää ja liukas keli ovat riskialtis yhdistelmä.. Monet ympäristöperäiset allergiat ovat riippuvaisia vuodenajasta. Pölypunkkiallergikot ovat usein oireettomia Omistaja tuntee hevosensa parhaiten. Metabolista oireyhtymää sairastavan hevosen veren insuliinipitoisuus on normaalia korkeampi, ja siitä voi seurata kaviokuume. PPID ilmenee usein muutoksina karvapeitteessä ja sen vaihtumisessa, etenkin pörröisenä ja kiharana karvana, lisääntyneenä juomisena, pissaamisena ja hikoiluna. 12 tyvää metabolista oireyhtymää, joka muistuttaa ihmisten II -tyypin diabetesta. – Hevonen saattaa kärsiä voimakkaasta kutinasta ja saada ihoonsa jopa paukamia. Useimmiten allergia ilmenee iho-oireina, tyypillisimmin voimakkaana kutinana. Iho saattaa mennä raapimisesta rikki ja tulehtua. Martikaisen mukaan rasvan poikkeuksellinen kertyminen voi olla myös oire sairaudesta. Usein pienet haaverit sattuvat vapaa-ajalla tarhassa. – Selän lihakset usein katoavat ja vatsa alkaa pullottaa, hevonen on myös normaalia väsyneempi ja apaattisempi. Hoitamattoman taudin vakavin seuraamus on kaviokuume, jolle PPID:tä sairastava hevonen on hyvin herkkä. Erilaiset tapaturmaiset haavat ja venähdykset ovat hevosilla tavallisia. – Aivolisäkeperäistä sairautta, PPID:tä esiintyy etenkin varttuneilla, yli 15-vuotiailla hevosilla ja poneilla, mutta sitä tavataan myös nuoremmilla hevosilla. Allergiat yleistyneet Lihavuuden ohella erilaiset yliherkkyysperäiset sairaudet ovat nykyään yleisiä
Tapaturmia vapaa-ajalla Lihavuuden, allergioiden ja hammasvaivojen ohella erilaiset pienet tapaturmat ja haaverit ovat hevosilla yleisiä. Siinä, missä toiselle hevoselle jonkin arvon viiterajan 30-80 alapää on normaali, toiselle hevoselle se voi olla yli 80. – Paiseen asianmukainen avaaminen poistaa ontuman. Mikäli hevosen suun anatomiassa on ongelmaa, hampaat voidaan joutua huollattamaan muutaman kuukauden väleinkin, Martikainen muistuttaa. – Hevosten hampaista löytyy suututkimuksen yhteydessä paljon korjattavaa. Mikäli hevosella ei ole ongelmia purennan kanssa, hampaiden huolto kotitallilla kerran vuodessa yleensä riittää. – Hevonen reagoi esimerkiksi tuulisella säällä säikähdykseen usein äkkinäisen vauhdikkaasti. Näin muutoksia voidaan havainnoida hevosen sairastuessa. Tieto kunkin hevosen normaaliarvoista auttaisi tulkitsemaan dataa myöhemmin, Martikainen sanoo. Kuitenkin arviolta jopa 80 prosenttia hevosista kärsii jonkin asteisesta purentaviasta, mikä vaatii tihennettyä hammashoitoväliä – Nykyisin valtaosalla hevosista on suussa jotakin poikkeavaa, jolloin ne tarvitsevat hammashoitoa puolivuosittain. Rokotuksen tai hammashoidon yhteydessä tehty Martikainen suosittelee, että nuorten, alle viisivuotiaiden ja vastaavasti iäkkäiden, yli 20-vuotiaiden hevosten hampaat huolletaan puolivuosittain hampaisiin perehtyneen eläinlääkärin toimesta. – Hevosen yleisvointi ja käyttäytyminen arjessa ovat parhaita mittareita hevosen terveydentilasta, omistaja useimmiten tuntee hevosensa parhaiten. Muutosten syyt hyvä tutkia Harrastehevoselle ei välttämättä tarvitse tehdä vuosittain perusteellisia terveystutkimuksia, jos terveydentila vaikuttaa hyvältä, eikä hevosen olemisessa ja elämisessä ole mitään poikkeuksellista. Pihatto, jossa on vapaa ruokinta, tarjoaa hevoselle ihanteelliset lajityypilliset olosuhteet. Kun menoreikä sulkeutuu, bakteerit lisääntyvät ja synnyttävät paiseen, Martikainen kertoo. – On syytä muistaa, että esimerkiksi rasitus ja näytteenottohetki vaikuttavat veriarvoihin. Bakteerit pääsevät reiästä sisälle kavioon. Jos keli on sateinen ja liukas, venähdyksiä voi sattua ja haavoja päästä syntymään, etenkin jalkoihin. Teksti: Tuula Kolehmainen Lisätietoja:www.konitohtori.fi – Kaviopaise on hevosilla hyvin yleinen. 13 kesällä, mutta talvella hevonen saattaa saada toppaloimen käytöstä hurjat allergiaoireet. Akuutit silmävaivat on aina syytä tarkistuttaa eläinlääkärillä mahdollisimman pian, vähintään samana päivänä. Hammasväliongelmissa kahden hampaan välissä on epänormaali rako, jolloin rehua pakkautuu pureskellessa hampaiden väliin. Hampaissa voi olla reikämuutoksia eli kariesta, myös hammasvälien kanssa on ongelmia, Martikainen kertoo. Tästä syystä olisi toki hyvä, jos hevoselta on otettu terveenä perusverenkuva. Toisinaan omistaja saattaa luulla jotakin hevosen käytöstä niskuroinniksi, vaikka taustalla saattaakin olla jokin kiputila. – Hammasväleihin jäänyt rehu alkaa käydä, tulehduttaa ikenen ja pahimmillaan myös hampaan kiinnityskudoksen. Siitepölyallergikot taas oireilevat pahiten siitepölyaikoina, kuten ihmisetkin. Useimmiten kaviopaiseeseen ei tarvita lääkehoitoa, Martikainen selittää. Erilaiset revähdykset ja venähdykset ja pikkuhaavat ovat hevosilla tavallisia. Kaviopaiseen hoitona on paiseen avaaminen kavion pohjasta kengittäjän tai eläinlääkärin toimesta. – Keskustelun pohjalta arvioidaan, onko asiaa syytä lähteä tutkimaan tarkemmin. Hampaissa paljon korjattavaa Myös erilaiset hammasvaivat ovat hyvin yleisiä. Hevoset ovat myös yksilöitä, ja eri rotujen välillä on suurtakin vaihtelua. Tyypillisimmin hevonen oireilee suukipua syömällä hitaammin kuin normaalisti, jättämällä heiniä tai pudottelemalla puoliksi pureskeltuja rehumällejä suustaan syödessään. Koska moni hevonen jännittää eläinlääkärin käyntiä ja ei tutkimushetkellä välttämättä käyttäydy normaalisti, Martikaisella on tapana haastatella omistajaa käynnin yhteydessä ja kysellä, onko voinnissa ollut jotain poikkeuksellista. yleiskatsaus riittää vuosittaiseksi terveystarkastukseksi useimmille hevosille. Tämä voi muodostua kuitenkin ongelmaksi ahneille hevosille, jotka rohmuavat ruokaa ja syövät lopulta päivän mittaan aivan liikaa.. – Sarveiskalvoon pääsee syntymään haavoja. Jos voinnissa on jotain poikkeuksellista, sitten tutkitaan. Sinänsä harmiton vaurio voi hoitamattomana aiheuttaa pysyviä muutoksia hevosen silmään, Martikainen huomauttaa. Muutokset ovat kenties jääneet omistajalta huomaamatta tai omistaja on pitänyt niitä normaaleina, esimerkiksi vanhenemiseen liittyvinä seikkoina. Vanhemmalla hevosella, jolla hammasjuuret ovat jo lyhyemmät, voi tästä syystä esiintyä hampaiden väljyyttä. Martikainen ei koe tarpeelliseksi harrastehevosen veriarvojen jatkuvaa monitorointia. Yleistä on, että hevosen vapaaajalla, tarhassa tai karsinassa sattuu myös silmävaurioita. Toki on tilanteita, jossa eläinlääkärinä havaitsen hevosen yleisolemuksessa sairauteen viittaavia muutoksia edelliseen käyntiin nähden. Esimerkiksi kaviopaise on yleinen vaiva ja tavallisin syy akuuttiin ontumiseen. – Eläinlääkäri tutkii hampaat suunavaajan ja valon kanssa ja diagnosoi hampaiden huollon yhteydessä suusta mahdollisesti löytyviä ongelmia. Kaviota tulee pitää muutamien päivien ajan desinfioivassa hauteessa pohjaan tehdyn aukon suojaamiseksi. Se ei vaadi syntyäkseen kuin terävän kiven tai kepin, joka laitumella, tarhassa tai maastoillessa tekee pistemäisen reiän kavion pohjaan. Moni kisahevosen omistaja huollattaa hevosensa hampaat ennaltaehkäisevästi puolen vuoden välein. Nuorella hevosella, jonka hampaat vaihtuvat, rehua saattaa kerääntyä heiluvien ja uusien pysyvien hampaiden väliin. Tätä kivuliasta vaivaa esiintyy varsin yleisesti aikuisilla hevosilla.
Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. 14 Heikki Parviaisen mukaan valmennus on herkkä laji, jossa ei koskaan tule liian hyväksi
Se on hevosen puhetta ja eri äänenpainot kertovat hevosen tilasta. Tallista ulos mentäessä ja sisään tullessa järjestys on aina sama. Taika) nimestä. Valmennus on herkkä laji, jossa ei koskaan tule liian hyväksi. Se voi käyttäytyä ennalta Heikki Parviaisen mukaan valmennus on herkkä laji, jossa ei koskaan tule liian hyväksi. Ei ole lainkaan samantekevää, vastaanko hirnahdukseen vai en. Ukki oli aikanaan valmennuksessa edelläkävijä. Silmämääräinen arviointi on tärkeää ja sen oppii vain kokemuksen kautta. – Aamulla menen tallille 5.30 ja päivä päättyy 18.30. – Peruskuntoa luodaan maatöissä. Vilkas oli tuolloin valtakunnan nopein hevonen. – Isä kertoi millaisia valmennusmetodeja ukki oli aikanaan käyttänyt. Tarina, I.P. Tilalla on eri-ikäisiä suomenhevosia yhteensä viisitoista. – Hevosen pitää tietää, että ihminen on lauman johtaja. – Toisaalta on koko ajan muistettava se, että hevonen tuntee vaistonvaraisesti olevansa saaliseläin. Minä vastaan aina hevosen hirnahdukseen. Lennotar, I.P. Tilalla toimii nykyään oriasema, ja tilalla asuu yksi maan suosituimmista siitosoreista I.P. Liikunta on juoksemista ja ylämäeissä kannattaa tehdä vetoja. Parviainen toisti tempun 101 vuotta myöhemmin ajessaan I.P. Jokainen hevonen on yksilö heikkouksineen ja vahvuuksineen. K ajaanilainen Heikki Parviainen, 71, on hevosmies kolmannessa polvessa. – Hevonen on viisas eläin. Sukkulan ravikuningattareksi. – Gradusta on ollut hyötyä valmennuksessa. Lento. Hirnahdukseen pitää vastata Parviainen tekee edelleen pitkää päivää. – Hevoseen pätevät samat asiat kuin ihmiseenkin. Ukin opein jatketaan Heikki Parviaisen hevosmiestaidot ovat ukin peruja. Hän selvitti, millaisia rasituksia missäkin treeneissä hevoseen kohdistuu. – Hevoset oppivat järjestyksen ja myös nauttivat siitä. Kun menen aamulla karsinaan ja hevonen hirnahtaa, tiedän väliemme olevan kunnossa. I.T. Parviainen on vuosikymmenten aikana oppinut, että hevonen ajattelee ja haluaa kommunikoida ihmisen kanssa. Se kommunikoi hirnahduksilla. Hevosen innostusta ei saa liialla treeneillä tapaan, vaan tietyn leikkimielisyyden on säilyttävä koko ajan. Hovi-Posti, e. Hevosta on kuitenkin osattava koko ajan lukea esimerkiksi hikoilun ja hengästymisen kautta. – Ukki kasvatti, valmensi ja ajoi tamma Vilkkaan vuonna 1895 voittoon silloisissa Valtionajossa, joita keisari Nikolai II:n tuki. Maare, I.P. Parviainen harrasti nuorempana urheilua, mikä sekin on opettanut hevosmiestaitoja. Etuliite I.P. Kun minä kunnioitan hevosta, kunnioittaa sekin minua. Antti Parviainen teki opintojensa gradutyön sykemittarin käytöstä valmennuksessa. Siitostammoja ovat I.P. Tällä alalla ei voi hommista laistaa. Sellaista ei taida onneksi olla tulossa. 15 . Hevonen oppii nämä asiat, mutta opettaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Vipotiina, Virimai ja I.P.Liekki. Samoja asioita olen noudattanut varsojen opetuksessa ja valmennuksessa. Tallissa on oltava järjestys Parviainen tekee tallitavat hevosille selväksi varsasta saakka. tulee kantatamma Ilta-Postin (i. Perinteisiä hevosmiestaitoja uusien rinnalla toteuttaa myös seuraavan sukupolven isäntä, Antti Parviainen, jolle Kajaanin Kuluntalahdessa sijaitseva Sivolan tila siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä. En ole oppinut hevosesta vielä likikään kaikkea, naurahtaa Heikki Parviainen.. Laitumella hevoset eivät ryntää ruokailuun vaan tulevat sille vasta luvan saatuaan. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Heikki Parviainen on hevosmies kolmannessa polvessa Hevosista on aina oppimista – Se päivä, jona luulen tietäväni kaiken hevosesta, olisi pahin päivä elämässäni. Meillä eivät hevoset paukuta karsinoiden seiniä
Se asui koko elinaikansa Heikki Parviaisen tallissa. Sukkulaa piti hillitä Parviaiselle jokainen oma kasvatti on ollut hyvä ja rakas hevonen. Kuninkuusravithan osoittavat, että suomenhevosta arvostetaan. Silloin alkavat loppua hevoset ja ohjastajat. – Sukkulalla oli valtavat menohalut. Tilanteisiin pitää reagoida nopeasti, minkä takia hevosen tuntemus on tärkeää. Ainoa hidaste oli lähtöauto, muistelee Parviainen. Kolminkertainen kuningatar millä lähdöillä kuin nykyisin. Hevonen menehtyi sairaskohtaukseen 20-vuotiaana. Raviurheilu tuo rahaa ratojen lisäksi myös monelle alan yritykselle. Se nautti juoksemisesta ja kilpailemisesta. Ensimmäisen kerran Oulussa vuonna 1994 ja viimeisen kerran vuonna 2001 Turussa. Parviainen toivoo helpotusta amatööriohjastajan rooliin. Sukkula oli niin ylivoimainen, että voitimme lähtöjä, vaikka lähdimme takarivistä. Tamma muistetaan erityisesti 3100 metrin matkan erikoishevosena. Kilpailuuransa jälkeen I.P. – Palkinnoista ei pitäisi vähentää, koska käytännössä hevosmies maksaa säästöt. Sukkula juoksi kuningattaren tittelin. Amatööriohjastajalle helpotusta Parviainen kasvattaa ja valmentaa, mutta ajaa itsekin jonkin verran edelleen. Sukkula osallistui kuninkuusraveihin seitsemän kertaa. I.P. Nyt ajokorttiin pitää olla 50 lähtöä omalla hevosella, mikä on harrastelijalle aika paljon. – Uskon saavani tutusta hevosesta enemmän irti kuin tuntematon ammattiohjastaja saisi. 15. Tuolloin lähtöauton oli tapana jurrata hevosten edessä ja vasta lähtöviivalla kiihdyttää täyteen vauhtiin. Jos olimme eturivissä, Sukkula hermostui auton hitaaseen jurraukseen ja lähti laukalle. Jos iltaravien kolmas tila ei riitä edes kunnolla kattamaan kustannuksia, ei amatöörin kannata kovin paljon iltaraveja harrastaa. Mikkelin (1996), Porin (1999) ja Joensuun (2000) kuninkuusraveissa I.P. Sukkula lahjakas nuoresta saakka, mutta sillä oli valtava kilpailuvietti. Esimerkiksi Kajaanista on aika pitkä matka etelän raviradoille. Siellä mahdollinen laukka ei haitannut muita hevosia. Ilta-Posti, i. Sukkula sai neljä jälkeläistä. Näin jälkikäteen ajatellen Sukkulan koko kilpailu-ura kärsi suuresti nimenomaan lähtöautojen takia.. Suikku) (s. huhtikuuta 1988, k. 15. Kuva: Hippos/Leena Kahisaari I.P. elokuuta 2008) oli menestyksekäs suomenhevonen. Hän pitää edelleen I.P. – Amatöörit tuntuvat olevan suuremman tarkkailun alla kuin ammattilaiset ja säännöt ovat enemmän amatöörejä vastaan kuin puolesta. Esimerkiksi Bajokortti pitäisi saada vähemHeikki Parviainen on viime vuosina saanut kilvan ajon jälkeen hienoisia rytmihäiriöitä, mikä on saanut vähän hiljentämään tahtia. Kilpailumahdollisuuksia tulisi kuitenkin suomenhevosille järjestää nykyistä enemmän. – Kuninkuusravit ovat koko kauden kohokohta yleisömäärillä mitattuna. – Kuten kaikki varsamme, oli I.P. Moni haluaa kuitenkin itse ajaa omaa hevostaan. Parviainen toivoo lisää lähtöjä myös suomenhevosille. Sukkula (e. 16 arvaamattomasti. – Viime vuosina on muutamien lähtöjen jälkeen tullut hienoisia rytmihäiriöitä, mikä on saanut vähän hiljentämään tahtia. Jos hevonen säikähtää jotakin, voi ihminen menettää sen hallinnan hetkeksi, olisi hevonen miten koulutettu tahansa. Säästöjä Parviainen lähtisi hakemaan muun muassa tehostamalla raviratojen toimintoja. Sukkulaa poikkeuksellisen lahjakkaana hevosena. Minun oli annettava tasoitusta jättäytymällä takariviin
– Ennen hevosmiestaidot opittiin talleilla, mutta nyt niitä ei näytetä tiedettävän edes alan oppilaitoksissa. 1996) tuli kaikkien I.P.-etuliitteellä nimettyjen hevosten kantaemä. Myöhemmin Ilta-Postista (s. Pääkasvastussuunta on kuitenkin ollut suomenhevonen. – Sen sijaan se, kuten kaikki muutkin hevosemme, sai aina leipäpalan ja sanallisen kiitoksen palkinnoksi, olipa sijoitus mikä hyvänsä. Kilpailu-uran jälkeen Vipotiina tuli meille takaisin siitostammaksi. Vuoden maaseutuyrittäjä Kajaanissa ja Kainuussa. Vipotiina juoksee kylmäveritammojen maailmanennätyksen. Parviainen näkee myös paljon parannettavaa hevosalan koulutuksessa. Leasing-sopimus oli tehty jo hevosen ollessa varsa. Kusti Sivosen tytär Eila ja hänen miehensä Heikki Parviainen ostivat Sivolantilan. Seuraavat ravikuningattaruudet tulivat Porissa 1999 ja Joensuussa 2000. Eila ja Heikki Parviainen ostavat Ilta-Posti –nimisen suomenhevostamman Unto Lunkalta Valkealasta. I.P. Vipotiina voittaa ensimmäisen ravikuningattaruutensa Lappeenrannassa. Palkinto on kuitenkin annettava, koska hevonen on sellaiseen oppinut. Oriasema aloittaa toimintansa. 17 Heikki Parviaisen ja Sivolan tilan historiaa 1976 ... . Samalla tila siirtyi karjataloudesta hevostalouteen. Hänen kokemustensa mukaan nuorilta opiskelijoita puuttuu monesti nimenomaan käytännön hevosmiestaito. I.P. Kuva: Olli-Pekka Latvala Parviaisen ei koskaan tarvinnut käskeä Sukkulaa vitsalla. – Puikkosen Pertti onnistui ohjastajana saamaan Vipotiinan luottamuksen ja tulosta syntyi. 2011 .... Sukkula voittaa ensimmäisen ravikuningattaruutensa Mikkelissä. Koulutus ei valmista ammattiin Heikki Parviainen on kasvattanut sekä suomenhevosia että lämminverisiä. – Kun kolmen vuoden opintojen jälkeen osataan kertoa sujuvasti vähimmäispalkka ja työaikalainsäädäntö, muttei osata laittaa hevosta valjaisiin, tuntuu se minusta aika oudolle. Antti Parviainen Sivolan tilan isännäksi. – Se on meidän kasvattimme, mutta kilpailu-uransa ajan se oli leasing-hevosena toisella omistajalla. 1989 ... 1970, k. I.P. Koulut rahastavat pitämällä oppilaat siellä kolme vuotta, vaikkei oppilaalla olisi haluja tai kykyjä koko alalle. Heikki Parviainen on kasvattanut sekä suomenhevosia että lämminverisiä. 1996 ... Kuva: Olli-Pekka Latvala – Amatöörit tuntuvat olevan suuremman tarkkailun alla kuin ammattilaiset ja säännöt ovat enemmän amatöörejä vastaan kuin puolesta, tuumii Heikki Parviainen. Vipotiina voitti ravikuningattaruuden kolmena vuonna peräkkäin vuosikymmenen vaihteessa. Hevoselle säännöt ovat samat joka päivä. 2009 ... Teksti: Juhani Karvonen – Muutaman kerran olemme joutuneet maksamaan sakkoja, kun leipäpala on tullut annetuksi ennen verikokeen ottoa.. 1985 ... 2003 ... Se ei ole kenenkään etu, ei edes oppilaan. Muutaman kerran olemme joutuneet maksamaan sakkoja, kun leipäpala on tullut annetuksi ennen verikokeen ottoa. Vipotiina on viisas tamma, jonka luottamus oli voitettava. Seuraavat ravikuningattaruudet tulivat Oulussa 2010 ja Tampereella 2011. Hevosmiestaito häviää vähitellen tätä menoa kokonaan. Navettarakennus peruskorjataan hevostalliksi. I.P. Pääkasvastussuunta on kuitenkin ollut suomenhevonen. Vuoden hevoskasvattaja
Kavion kovuus vaihtelee Katja Hautalan mukaan hevosen kavioiden kovuus paljolti yksilöllinen ominaisuus. Kenkäpakkoa voidaan jatkaa Kenkäpakkoa voidaan jatkaa suunnitellusta ajakohdasta 15.3., jos olosuhteet sitä vaativat. Lisäksi kansainvälinen suunta on, että kengättömyyttä rajoitetaan. Kärkikenkä ei sen sijaan ole sallittu, koska se ei suojaa koko kaviota. Runsaat vesisateet lisäävät tarvetta karkean pintamateriaalin ajamiseen radoille, Hevosen terveys on kaikkien mielestä tärkeintä Kenkäpakko jakaa mielipiteitä Ravivalmentajien mielipiteet Hippoksen sääntövaliokunnan määräämän talvikelien kenkäpakon tarpeellisuudesta vaihtelevat. Noin 15 prosenttia tutkituista hevosista aristi hieman kaviopihtitutkimusta. – Normaali hevosenkenkä materiaalista riippumatta, samoin kuin päärynä-, fläppija idioottikenkäkin ovat sallittuja, vaikka idioottikenkä aukeaakin hieman kärjestään. Kahdella hevosella kavionpohjat olivat verestävät. – Parhaiten hevosen tuntee yleensä valmentaja, jonka ainakin pitäisi tietää hevosmiestaitonsa ansiosta, mitä hevonen kestää mitä ei. – Jonkun hevosen kaviot saattavat kestää hyvinkin kulutusta ja ilman kenkiä kilpailemista. Hippoksen sääntövaliokunan puheenjohtajan, varatuomari Ismo Kovasen mukaan tärkein syy päätökseen on hevosen hyvinvointi. – Raviurheilussa on aina edettävä hevosen terveys edellä, joten yksikin kavion turha kuluma on tässä suhteessa liikaa, sanoo Hippoksen johtava eläinlääkäri Katja Hautala. Myöskään erilaiset kaviopinnoitteet eivät ole määräysten mukaisia, sanoo Hautala. Mittaukset tehtiin syksyllä, jolloin raviratojen pinnat ovat karkeimmillaan. Sallituiksi kengiksi on määritelty ne mallit, jotka suojaavat koko kavion. Talvikaudella 15.11.2016-15.3.2017 ei Suomessa ajaa hevosilla kilpaa ilman, että ne on kengitetty. Hippos kiristi jo viime vuonna sääntöjä siten, ettei kaksivuotiailla lämminverihevosilla ja enintään kolmevuotiailla suomenhevosilla saa ajaa ilman kenkiä. Jos kavioongelmia ilmenee, on kenkäpakkoa mahdollista laajentaa, Katja Hautala sanoo. Viime kesänä kilpailueläinlääkäri apulaisineen tutki Vermossa noin 400 hevosen kaviot, eikä liiallista kulumista ilmennyt yhdelläkään hevosella. Virhearviointeja voi kuitenkin sattua ja kenkäpakolla ne pyritään minimoimaan.. Keväällä ja syksyllä radat kovimmillaan Hippos tutki vuoden 2015 syksyllä 68 hevosen kaviot neljällä raviradalla. Toisilla hevosilla kavioaines on taas niin heikkolaatuinen, ettei kenkiä kannata riisua ollenkaan. jotta vesi saadaan kulkemaan radan pinnasta syvempiin maakerroksiin. – Radan pintaan ajettu karkea hiekka voi kuluttaa kavion nopeasti. – Jää ei vaikuta kavion kulumiseen, mutta liukkaus on vaarallista kengättömille hevosille. Kova karkea rata kuluttaa kavioita selkeästi enemmän kuin pehmeä, hienopintainen kesärata. – Eläinlääkärit tarkkailevat tänä keväänä kavioita. 18 I lman kenkiä kilpaileminen on Suomessa kiellettyä aikavälillä 15.11.2016 – 15.3.2017. Syksyisin ja keväisin radoille ajetaan karkeampaa soraa, minkä takia kavioiden kuluminen on ongelma erityisesti noina vuodenaikoina. Tärkein syy päätökseen on hevosen hyvinvointi
Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Pakottaminen on negatiivista Turkulainen ravivalmentaja Harri Koivunen ei pidä kenkäpakkoa millään tavoin tarpeellisena. Harkinta asiassa kuuluu valmentajalle. 19 . Koivunen uskoo, että jokainen valmentaja tuntee hevosensa. – Esimerkiksi vuodenvaihteen tienoilla eräissä raveissa rata oli todella kurainen sateiden takia ja lämpötilakin taisi olla 6-7 astetta. – Minusta kaikki pakottaminen on negatiivista. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Valmentajan asiantuntemukseen kuuluu tietää, voiko hevosella ajaa ilman kenkiä ja missä olosuhteissa. Ravivalmentaja Harri Koivunen pitää kenkäpakkoa turhana sääntönä. Raviurheilussa on pidettävä hevosen terveys tärkeimpänä mielessä. En ymmärrä, miksei hevonen saa juosta parhaalla mahdollisella varustuksella, jos olosuhteet sen sallivat. Kaviot tietysti kuluvat hevosilla karkealla pinnalla, mutta näen sen hyvin pienenä eläisuojelullisena ongelmana. – En jaksa uskoa, että kukaan haluaa hevosilleen pahaa. Koivunen pitää orjallista kenkäpakkoa jopa haitallisena tietyissä olosuhteissa. Suojien laittaminen noissa oloissa on hankalaa ja kuraa pääsee suojiin, joissa ne saattavat hangata ja saada aikaan hiertymiä. Luulisin hevosen kärsivän enemmän hankaavista suojista kuin kengättömyydestä
Omilla valmennettavillani ei ole koskaan ollut kavioiden aristusta puhumattakaan verenvuodosta, sanoo Holttinen. Tosin ilmeisesti netissä on jotakin kritiikkiä esitetty tyyliin “kyllä valmentaja tietää”. – Ruotsissa vastaava kenkäpakko on ollut voimassa jo pari vuotta, tosin kuukauden lyhempänä kuin meillä. – Kavioiden kuluminen on hyvin yksilöllistä, mikä on tietysti jokaisen valmentajan tiedettävä, tuumii Johansson.. Siellä kenkäpakossa ovat mukana kaikki radat, myös eteläisimmät. Kovasella itsellään on hoidossa pari veteraanihevosta, lisäksi hänellä on pari siitostammaa, ja hän on mukana muutaman hevosen kimppaomistuksessa. Suomessakin lyhyempi jakso oli mietinnässä, mutta sääntövaliokunta päätti määrätä sen neljäksi kuukaudeksi. Kovasen mukaan sääntöuudistuksen taustalla oli etenkin hevosen hyvinvointi. Hollolalainen Juuso Holttinen pitää kenkäpakkoa kaksipiippuisena asiana. Kukaan ei ole ainakaan minuun ottanut yhteyttä ja esittänyt kritiikkiä. Taustalla hevosen hyvinvointi Sääntövaliokunnan puheenjohtaja, varatuomari Ismo Kovanen näkee kenkäpakon positiivisena uudistuksena. Ruotsissa myös resurssit pitää radat kunnossa ovat paremmat kuin meillä. – Ruotsissa iso osa raveista järjestetään maan eteläosassa, jossa ilmasto on selvästi lämpimämpää kuin meillä. Kova ja karkea pinta ilman muuta kuluttavat kavioita. Kun sora on karkeaa, se kuluttaa kavioita. Hyvä uudistus Forssalainen ravivalmentajaCathy Johansson pitää kenkäpakkoa hyvänä uudistuksena. Radat eivät ole pinnoiltaan kesäisiä, mutteivät oikein talvisiakaan. 20 Forssalainen ravivalmentaja Cathy Johansson pitää kenkäpakkoa hyvänä uudistuksena. Varsinkin Tanskan ja Ruotsin kesken on kaivattu yhteneväisiä sääntöjä, koska tanskalaiset ohjastajat käyvät paljon ajamassa Ruotsissa. Pakkoa voidaan tarvittaessa laajentaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut määrätä mahdollinen kenkäpakko erikseen jokaisiin raveihin. Ruotsista kenkäpakosta saadut kokemukset ovat hyvät. Jos tälläinen leima voidaan ennaltaehkäistä, miksi emme sitä tekisi, Kovanen pohtii. Kansainväliset käytännöt puoltavat Kovasen mukaan sääntöuudistusta puolsivat myös kansainväliset käytännöt. Käytäntö olisi kuitenkin hankala toteuttaa. . – Hevosten kengättömyys tai kengällisyys on siis omakohtainenkin asia. – Olemme pyrkineet viime vuosina luomaan yhtenäisen pohjoismaisen säännöstön. Suomessa kaviovaurioita ei ole ollut ainakaan siinä määrin, että ne olisivat antaneet aihetta yksistään kenkäpakolle. – Minusta kyse ei ole niinkään säätilasta, vaan radan alustasta. Näin monesti varmaan onkin, muttei aina, mitä osoittavat nuo paljastuneet tapaukset, sanoo Kovanen. Teksti: Juhani Karvonen Kaksipiipuinen juttu Hollolalainen ravivalmentaja Juuso Holttinen näkee kenkäpakossa sekä hyvää että huonoa. Ranskassa nuorilla hevosilla pakko on voimassa läpi vuoden. Vaikka säätila sallisi kengättömyyden, ei radan pinta sitä välttämättä salli. Jokainen maa tekee tietysti itsenäiset päätöksensä, mutta jonkinlainen yhteneväinen peruslinja olisi hyvä olla olemassa. – Minulla on se käsitys, että uudistus on hyväksytty aika laajasti. – Yksikin pahasti syöpynyt kavio leimaa koko lajia negatiivisesti. – Viime vuosina talvet ovat olleet leutoja ja vetisiä, eivätkä samaan tapaan vakiintuneita kuin joskus ennen. – Ainakin etelässä radat ovat näin leutoina talvina sellaisia, että niillä voisi ajaa ilman kenkiä. – Jokaisen valmentajan on kuitenkin kyettävä itse arvioimaan kenkien tarve kaikissa olosuhteissa. Kun meillä on kaikkia koskeva selkeä sääntö tietylle ajalle, pysyy linjakin johdonmukaisena kaikilla radoilla. – Ymmärrän, että kavioiden kuluminen on riski karkealla alustalla ja kenties aristavilla kavioilla voidaan luoda huonoa imagoa koko lajille
Hevonen eläimenä on vetovoimainen, lajimme ainutlaatuinen ja hevosihmiset rohkeita, joten lähtökohdat onnistumiselle ovat hyvät. Muutosten aikaa – Ratsastus elää lajina isossa muutoksessa. Seurat ja tallit ovat kaikessa avainasemassa, ja tätä haluamme tiimissämme tukea. Tallitoiminnan kehittäjän toimi on määräja osa-aikainen vuoden 2017 loppuun. Peltonen on ollut kehittämässä hevosalaa myös järjestötasolla Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistyksen hallituksessa. Tulemme tekemään rohkeita uusia avauksia, myös sitä tarvitaan tässä ajassa, Kaipio painottaa. Peltonen toimii myös tallineuvojana ja tekee jonkin verran tallikäyntejä. Minna Peltonen tallitoiminnan kehittäjäksi Vuoden 2017 isoja asioita ovat koko liiton tallijärjestelmän uudistaminen, hevosalan koulutuksiin vaikuttaminen sekä perusharrastustoiminnan vetovoimaisuuden varmistaminen. Kampanjalla toivotetaan tervetulleiksi ratsastuksen pariin kaikki kiinnostuneet. . Hevosalan työkokemusta hänellä on 27 vuotta, joista 18 vuotta ratsastuksenopettajana. – Olen iloinen, että saimme mukaan työhön rautaisen ammattilaisen edellisen tallipäällikön, Kielo Kestinmäen, siirryttyä muihin tehtäviin. Tallitoiminnan tehtävänkuvaa on uudistettu ja muokattu kehitystarpeiden mukaisesti. Lähden mukaan työhön koko osaamisellani ja intohimollani, Peltonen lupaa. Koko alalta kysytään avarakatseisuutta ja uudistumiskykyä. Häneen voi olla yhteydessä liiton jäsentallien toimintaan liittyvissä kysymyksissä. On hienoa, että liiton hallitus haluaa panostaa vahvasti harrastetoiminnan kehittämiseen ja on mukana tukemassa alan ammattilaisten työtä, näkee liiton seurapalveluiden linjapäällikkö Nina Kaipio. Hevosala murroksessa Minna Peltonen lähtee innostuneena uuteen tehtävään.. Hänen vastuualueelleen kuuluvat ratsastusja yrittäjäpalvelut, tallija merkkijärjestelmän uudistus sekä hevosalan koulutuskysymykset. Kuva: Sonja Holma S uomen Ratsastajainliitto palkkasi Minna Peltosen tallitoiminnan kehittäjäksi liiton seuraja tallipalveluiden organisaatioon. Tänään tehdyt ratkaisut kantavat pitkälle huomisen yli. Mahdollisuudet ovat suuret, ja meillä on yhtenäiset näkemykset siitä, mihin suuntaan olemme viemässä kehitystyötä. – Teemme tiivistä yhteistyötä seurojen ja tallien kanssa ja mietimme tulevaisuuden ratsastustoimintaa. Peltonen on koulutuksen ja asiakaslähtöisen ajattelun puolestapuhuja, kokenut hevosihminen ja intohimoinen golfari. Minna Peltonen, 43, on koulutukseltaan AMK restonomi, yritysvastuuasiantuntija ja ratsastuksenopettaja. Minna Peltonen on ollut mukana tallipalveluiden hankkeissa aiemminkin, ja hänellä on hyvä, inspiroitunut ote uudistustyöhön. Peltonen aloitti työnsä helmikuun alussa. Jäsentalleilla on käytössä etukuponki uusille harrastajille: Mahdollisuuksien hevonen – Tervetuloa ratsastamaan! Minna Peltosella on hevosalan työkokemusta 27 vuotta, joista 18 vuotta ratsastuksenopettajana. Tallineuvojina jatkavat edelleen Antti Heikkilä, Rosali Kivitie ja Tero Kortelainen. Tallineuvojana aikaisemmin toiminut Jenni Niittumäki on myös mukana tallipalveluiden kehittämistyössä ja osallistuu sen tiimoilta myös yksittäisille tallikäynneille. 21 Alkanut vuosi tuo muutoksia Ratsastajainliitossa Tervetuloa ratsastamaan! Ratsastajainliiton jäsentallien Tervetuloa ratsastamaan -kampanja jatkuu vahvasti osana Mahdollisuuksien hevonen ja Suomi 100 -juhlavuotta. – Elämme hevosalalla murroksen aikaa niin koulutuksessa kuin liiketoiminnassakin
Lewis Alen on lupaava varsa, joka on Derby-voittajan velipuoli. – Hevosten sukujen tutkiminen viehättää. 22 P ikkupoikana kotitilalla alkoi Hippoksen hallituksen puheenjohtajan Antti Lehtisalon, 52, hevosmiehen ura. Virma jätti Lehtisaloon muisUusi puheenjohtaja Antti Lehtisalo haluaa panostaa lapsija nuorisotyöhön Tuleviin hevosalan ammattilaisiin Hippoksen hallituksen uutena puheenjohtajana Antti Lehtisalo haluaa vaikuttaa siihen, että hevosalan elinkeinonharjoittajille on turvattava elinkeino. Toisaalta Virma opetti olemassalollaan, miten tärkeää on eläimen, ihmisen ja luonnon kokonaisuus. Vaikka kasvatus on puhdas harrastus, tietysti sen kultakimpaleen etsiminen tuo motivaatiota. – Yksi hevosista on Ranskassa Normandiassa. Nykyinen yrityksenikin on nimeltään Kuusaan Virma Oy. Kasvatus vaatii paljon tietämystä ja asioihin perehtymistä. – Nyt olen mukana neljässä kimppaomistuksessa. Kaikki ovat omia kasvatteja ja olen itse koonnut kimpat. ton ja 15-vuotiaana hän löysi itsensä monesti raveista. Toinen tärkeä asia on aloittaa systemaattinen lapsija nuorisotyö. Kokemus on kantanut yli 40 vuotta. Meillä oli työhevosena suomenhevostamma Virma , jonka traktori vähitellen korvasi ja hevonen jouduttiin sen ikääntyessä lopettamaan. Tällä hetkellä eversti Lehtisalo toimii Jääkäriprikaatin komentajana. Virma-tamman muisto kantaa Kenties suurin Lehtisalon hevoskokemus on lapsuudesta. Kimppaomistus on mielenkiintoinen hevosharrastuksen muoto, koskaan ei voi tietää mistä hevosesta tulee se kultakimpale. 1980-luvun alussa kimpat alkuun Lehtisalon aktiivinen hevosharrastus alkoi 1980-luvun alussa. Kultakimpaleen etsiminen motivoi Kasvatus on kiinnostanut Lehtisaloa aina. – Minulla on kaksi siitostammaa ja olen neljässä kimppaomistuksessa ryhmän vetäjänä, sanoo Lehtisalo. Hänen mukaansa se on hevosalan tulevaisuus. Hippoksen hallituksen uuden puheenjohtajan Antti Lehtisalon hevosmiehen ura alkoi pikkupoikana kotitilalla. – Pikkupojalle Virman lopettaminen oli kova paikka. – Pelimaailmaankin tuli tutustuttua siinä ohessa. Lehtisalo pitää kimppaomistamista hyvänä mahdollisuutena päästä kiinni hevosharrastukseen. He innostuivat vähitellen harrastuksesta ja hankimme kimppahevosen, Vigon , joka olikin hyvä hevonen. – Isä kuoli, kun olin kolmevuotias ja äiti jäi hoitamaan yksin meitä lapsia ja karjatilaa. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. – Sotakorkeakoulussa luin Hevosurheilua ja viisi opiskelukaveria alkoi kysellä hevosista. Nykyisin Jääkäriprikaatin komentajana työskentelevä eversti Lehtisalo on edelleen hevosmies. Se perusfilosofia on kantanut tähän saakka. Kimppaomistuksella päästään kiinni hevosharrastukseen pienellä riskillä. – Heidi Alen, Isa Alen, Kiara Alen ja Lewis Alen ovat kaikki mielenkiintoisia hevosia
– Aika moni taho tuntui toivovan, että asettuisin puheenjohtajaehdokkaaksi. Hänen mukaansa se on hevosalan tulevaisuus. Jääkäriprikaati vastaa Lapin läänin puolustuksesta ja prikaatilla on varuskunnat Rovaniemellä ja Sodankylässä. Hevosalan arvostusta lisättävä Pelitoiminnan siirtymistä Veikkaukselle Lehtisalo pitää hyvänä asiana. Kun sain omilta esimiehiltäni luvan hoitaa tätä luottamustehtävää, päätin suostua ehdokkaaksi. Hyviä käytäntöjä on jo nyt paljon eri puolilla maata muun muassa Seinäjoella. Suomessa on kaikkiaan 42 ravirataa, joista maakunnallisia ratoja on parikymmentä. Lehtisalon kasvattamat lämminveriravurit tunnetaan kasvattajanimestä Ale. Täytyy muistaa, että nykyisistä lapsista ja nuorista kasvaa tulevaisuuden hevosalan ammatinharjoittajia. – Matkustan joka viikonloppu perheen luo Kuusankoskelle, jossa minua odottavat vaimo ja 6-, 9ja 16-vuotiaat lapset. – Ne ovat olleet minulla pari vuotta. – Meillä on määrällisesti kattava kilpailutarjonta. Teksti: Juhani Karvonen. Toinen tärkeä asia on aloittaa systemaattinen lapsija nuorisotyö, joka tulee organisoida raviratojen ja hevosjalostusyhdistysten kanssa. – Kasvatusta olen harrastanut yli kymmenen vuotta. . – Nykyinen nousu on hyödynnettävä. Esimerkiksi kaupunkilaisella hevosharrastuksen tulisi olla helposti lähestyttävä ja halpa. – Koska palkintosummat ovat nousussa ja pelaaminen todennäköisesti kiinnostaa entistä enemmän, tulee ihmiset saada viihtymään raviradoilla. Työ pohjoisessa, koti Kymenlaaksossa Lehtisaloa pyydettiin ehdokkaaksi hallituksen johtoon aikaisemminkin. Resursseja on keskitettävä esimerkiksi iltapäiväkerhoihin. 23 Lehtisalon kasvattamat varsat ja siitostammat ovat Nastolassa vieraalla hoidossa. – Pelimaailma tuottaa rahaa koko hevosurheilulle entistä paremmin. – Hevosalan elinkeinoharjoittajille on turvattava elinkeino. Siitostammoja on kaksi Reding Girl ja Emily Hoist, mutta keväällä tammoja on todennäköisesti kolme. Viidettä kaksivuotiskauttaan hallitusta johtanut Lintilä siirtyi vuoden vaihteessa elinkeinoministeriksi. Tärkeintä on hoitaa kilpailut hyvin, se on parasta mainosta raviurheilulle. Monesti kuitenkin jokin työtai luottamustehtävä vaatii, että olen etelässä myös jonkin arkipäivän. – Tuolloin kieltäydyin, koska omalta työltä Jääkäriprikaatin komentajana ei tuntunut liikenevän aikaa. Parhaiten Lehtisalon kasvateista on menestynyt Edward Ale, joka on urallaan juossut lähes 360 000 euroa. Palkintosummien nousu tälle vuodelle tuo lisää elinvoimaa koko alalle. nassa. Marraskuisessa puheenjohtajaäänestyksessä Lehtisalo sai 30 ääntä ja hallituksen varapuheenjohtaja, oululainen asianajaja, Kari Eriksson 14 ääntä. Esimerkiksi aloittelevan hevosalan yrittäjän olisi helpompi hoitaa pankkineuvottelu, kun maine riskibisneksenä vähitellen unohtuisi. Lapsija nuorisotyö tulevaisuutta Puheenjohtajana Lehtisalo aikoo kiinnittää huomiotaan kahteen hevosalan tärkeään kysymykseen. Keskeinen asia on, että hevosala pysyy parantamaan julkisuuskuvaansa. Systemaattisuudella taattaisiin yhtäläiset mahdollisuudet kaikille nuorille ja lapsille harrastaa hevosia. Hevosalan yleisen arvostuksen lisääminen on tärkeää, onhan hevosurheilu noin 200 000 hengen harrastajamäärällään toiseksi suurin urheilulaji Suomessa jääkiekon jälkeen. – Kun varsat syntyvät keväällä, on niitä tietysti viikoittain nähtävä, vaikka viikonloppu vierähtääkin nopeasti kotioloissa. Kansainvälisten lähtöjen määrää Lehtisalo pitää riittävänä. Toinen ei ole vielä varsonut, toinen synnytti ensimmäisen varsansa Kisan viime kevänä. Tämänhetkinen koulutuksen määrä ei kata kysyntää. Kaupunkilaislapsille ja -nuorille hevosia voi olla vaikea harrastaa, eikä esimerkiksi oman hevosen omistus ole yleensä mahdollista ilman varakkaita vanhempia. Olen viikot pohjoisessa, jossa minulla on vastuullani noin 1 500 varusmiestä ja nelisensataa henkilöstöön kuuluvaa. Yhdeksänvuotiaan ruunan omistaa Ilkka Kemppi/Harju Trot Oy. Vuoden miettimisen jälkeen Lehtisalo taipui pyyntöihin viime keväänä. Alan yrittäjille tulee tätäkin kautta luotua suotuisat edellytykset. – Tavoitteena on, että vuonna 2018 nuorisoja lapsityö olisi samansisältöistä koko valtakun• ainutlaatuinen profiilijärjestelmä • aidan pituudessa säätömahdollisuudet, helpottaa asennusta huomattavasti • saranatai liukuovi • erittäin hiljainen oviripustus, miellyttävä niin hevoselle kuin hoitajalle • vahvaa Pellon laatua Pellon karsinat Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon hevostallit Lehtisalo pitää kimppaomistamista hyvänä mahdollisuutena päästä kiinni hevosharrastukseen. – Systemaattista koulusta tulisi järjestää esimerkiksi kahtena päivänä viikossa kahdelle eri ikäryhmälle mahdollisimman monella maakunnallisella radalla. Markkinointiin on kiinnitettävä huomiota, koska nyt uudistukset houkuttelevat uusia pelaajia. Antti Lehtisalo keräsi viime keväisessä Hippoksen valtuuskunnan kokouksessa toisella kierroksella saman kannatuksen kuin istunut puheenjohtaja Mika Lintilä, jolloin sääntöjen mukaan mentiin arvontaan, jonka Lintilä voitti. – Nyt olisi oikea aika saada hevosalan maine jonkinlaisena riskibisneksenä jäämään unholaan
24. Vladimir tunnetaan Suomessa myös hevoskouluttajana. Näytökset pariskunta on joutunut lopettamaan 56-vuotiaan Vladimir Georgievin sairastaman nivelrikon vuoksi
Haaveista tuli totta, kun kykyjenetsijä löysi Vladimirista rohkean ja taitavan stuntnäyttelijän. – Parikymppisenä työskentelin laukkahevostallilla, jossa kisasin jockeysekä risuesteratsastajana ja tienasin niillä elantoni, Vladimir kertoo. Sinä aikana opin hevosista paljon. Hevosen ymmärtämisen taito on Vladimir Georgievillä verissä Taitoratsastusta ja hevostaitoja – Ei riitä, että saan hevosen niin sanotusti kuriin, vaan myös omistajan on muutettava asennettaan ja tekemistään, toteaa bulgarialainen Vladimir Georgiev, joka kouluttaa suomalaisia hevosihmisiä ja heidän hevosiaan. H evoskouluttajana tunnettu Vladimir Georgiev syntyi Bulgariassa vuonna 1960. – Elämä oli mallillaan, kunnes itäblokin sisäiset kriisit pakottivat miettimään muuttoa pois kotimaasta. Stuntratsastajaksi elokuviin – Ikivanha kulttuuri, kuten intiaanien ja ritarien aika, on aina kiehtonut minua ja vanhat elokuvat ovat olleet minulle intohimo. Hoidin ja käsittelin tammoja, oreja ja varsoja, ylipäätään erilaisia hevosia laidasta laitaan. Hevoset tulivat lähtemättömästi nuoren Vladimirin elämään, kun hän oli 21-vuotias. Olemme eläneet niiden kanssa symbioosissa ja ne ovat meidän ystäviämme. Tein stuntnäyttelijän työtä noin 20 vuotta. – Moni ystäväni oli jo lähtenyt ja niinpä minäkin etsin paikan, jossa voisin elää onnellisena. 25. – Pääsin taitavien venäläisten ja bulgarialaisten stunttien oppiin. Koulutin nuoria hevosia ja kilpailin niillä. Myös karate oli hallussa, samoin taistelulaji martial arts. Hän oli nuorena aktiivinen kilpaurheilija. Tilalla oli kilpahevosten lisäksi hevosjalostusta. – Opissani oli myös kuuluisia näyttelijöitä, muun muassa Jean-Claude Van Damme ja Christopher Lambert. Opin hevosista myös seuraamalla niiden käyttäytymistä laumoissa. . Suomeen vuonna 2004 – Kun Bulgarian, kuten muidenkin ItäEuroopan entisten sosialististen maiden demokratisoiminen ja epävakaa poliittinen tilanne alkoi vaikuttaa kansalaisten elämään, aiheutti se muuttoliikkeen, kertoo 56-vuotias Vladimir Georgiev. Lahjakas nuori stuntti ei pelännyt suorittaa vaarallisimpiakaan kohtauksia ja kun kokemusta karttui, alkoi Vladimir opettaa stuntratsastajia, tehdä temppuja sekä kouluttaa stunthevosia. Jonkin aikaa esiinnyin myös bulgarialaisen sirkuksen taitoratsastajana. – Elokuvissa, joita katselin, oli aina mukana hevosia ja haaveilin usein, että saisin ratsastaa ja esiintyä vanhoissa sotaelokuvissa. Sijaisnäyttelijä korvaa oikean näyttelijän erityistaitoja vaativassa kohtauksessa tai vaarallisissa kohtauksissa. – Asuin laukkahevostilalla kuusi vuotta. Päädyin Suomeen vuonna 2004. Hevoset ovat tuhansien vuosien ajan kuuluneet maani kulttuuriin. Hän kilpaili telinevoimistelussa ja uimahypyssä. Treenasin paljon ja sain näytellä monenlaisia erityistaitoja vaativia rooleja, kuten auto-onnettomuudessa, jossa pyörin liikkuvan auton yli, katolta hyppäämistä ja kaikkenlaista muuta, mitä stuntnäyttelijä voi tehdä. Vladimirin urheilulliset taidot ovat syy siihen, miksi hän lähti hevosalalle ja ratsastus oli helppoa. Hevosillahan tehtiin työt ja käytiin sodat, Vladimir Georgiev selvittää
Ongelmahevosia kouluttamaan Koska Vladimir Georgiev osasi kouluttaa hevosia ja oli taitava ratsastaja, häneltä pyydettiin apua ongelmahevosten kanssa. Maarit Heinosen hevosinnostus alkoi seitsemänvuotiaana.. Näissä asioissa ihmisillä on ongelmia. Ensimmäiset taitoratsastuksen maailmanmestaruus kisat pidettiin Moskovassa kesällä 2016. – Perustimme oman yrityksen ja esiinnyimme taitoratsastajina näytöksissä. Nyt heidän hevostilansa on Vihdin Otalammella. – Soturit muun muassa istuivat laukkaavan hevosen selässä väärin päin ja ampuivat samalla jousella ja he poimivat maahan pudonneita aseita samalla kun hevonen laukkasi kovaa eteenpäin. Apua tarvittiin niin hevosten koulutuksessa kuin laittamaan ihmisistä yliotteen saaneita hevosia kuriin. – Huomasin pian, että minulla on paljon annettavaa suomalaisille hevosihmisille. Siitä ei seuraa kuin ongelmia, koska hevonen ei kunnioita ihmistä, suorasanainen hevosmies tiivistää ongelman ytimen. Vladimir ja Maarit ovat asuneet eri puolilla Suomea. Ei riitä, että saan hevosen niin sanotusti kuriin, vaan myös omistajan on muutettava asennettaan ja tekemistään. Melko pian sana taitavasta hevoskouluttajasta ja taitoratsastajasta levisi hevosihmisten keskuudessa ja Vladimiria pyydettiin pitämään kursseja. – Moni kurssilaisista on joutunut muuttamaan omaan käyttäytymistään ja suhtautumista hevoseen. Hevonen tarvitsee kuitenkin aina selkeän johtajan, johon se voi turvata ja jota se kunnioittaa. Taustani vuoksi pystyin kouluttamaan ja ratsastamaan hankaliakin hevosia. – Erittäin rohkeat ja taitavat soturit olivat taisteluissa jatkuvasti liikkeellä hevosen selässä. Olen myös pitänyt ratsastajille jonkin verran putoamiskursseja, jotka ovat olleet suosittuja sekä tarpeellisia. Hevosilla ei ole ongelmia, ainoastaan ihmisillä, Vladimir huomauttaa ja muistuttaa, että hevonen toimii aina eläimelle lajityypillisellä tavalla. – Eli taitoratsastustempuilla on pitkä historia ja taito ollut ainoastaan keino säilyä sodissa hengissä. – He pystyivät hämäämään vihollista ja suojautumaan pyörähtämällä hevosen toiselle sivulle, hevosen kaulan tai mahan ympäri, kertoo Maarit Heinonen. – En tarkoita liialla pehmeydellä sitä, että hevosta pitäisi kohdella kovalla kädellä. Vladimir tapasi Suomessa kihlattunsa Maarit Heinosen, jonka kanssa hän on tehnyt yhdessä työtä hevosalalla. – Suomessa laji on vielä melko tuntematon eikä lajin harrastajia ole vielä monta. Maarit tekee hevosten lisäksi työtä lasten kanssa. – Sanoisin, että yli 60 prosenttia suomalaisista hevosnaisista ovat hevosilleen liian pehmeitä ja pitävät niitä lapsinaan. Hevonen opetettiin menemään makuulle, koska näin soturit pystyivät piiloutumaan maastoon. Vihollisen oli vaikea osua taitaviin ja nopeisiin sotureihin. 26 Yli tuhat vuotta vanha perinne Djigitovka eli taitoratsastus on yli tuhat vuotta vanha aasialainen sodankäyntiin liittyvä perinne. Taitoratsastus lajina on levinnyt Eurooppaan ja Amerikkaankin
– Kävimme koko perheen voimin; äidin, isän ja siskoni kanssa Poni-Haassa tunneilla, Ann-Christie “Chrisse” Fagerströmin opissa, kertoo Maarit hevostaustastaan. Hän jatkaa kursseja sekä koulutuksia mahdollisimman pian, kunhan on tervehtynyt leikkauksesta. Vladimir Georgiev ja Maarit Heinonen ovat tehneet yhdessä työtä Suomessa. Näytösten järjestäminen onkin nyt tauolla Vladimirin sairastaman nivelrikon vuoksi. Pystyn neuvomaan erilaisia tekniikoita, joilla hevosen selästä on mahdollista pudota vahingoittumatta. – Hän on opettanut myös muutamia temppuja laukkaavan hevosen kyydissä ja historiallisten aseiden käyttöä hevosen selässä. Haaveena minulla olisi perustaa suomalainen temppuratsastajien tiimi, jonka opettajana ja valmentajana voisin toimia. – Tunne on niin mahtava esityksen jälkeen, kun on saanut tehdä hevosen kanssa yhteistyötä ja luottamus hevoseen on huippua, Maarit hehkuttaa ja mainitsee, että tämä kaikki on mahdollista taitavan puolisonsa ansiosta. Esiintymisradalla sivallan miekalla kaalin halki ja poimin keihäällä renkaita tolpasta. Kurssillahan ei lähdetä ensimmäisenä putoamaan hevosen selästä, vaan harjoitellaan turvallisesti matalalta pukilta, sympaattinen hevosmies juttelee. – Hevosten kouluttaminen vaatii paljon kokemusta, mutta kyky kommunikoida hevosen kanssa on pakko olla verissä, hän tuumaa pienen harkinnan jälkeen. Vladimir on opettanut minulle paljon hevosten käsittelystä ja koulutuksesta. Tulevaisuuden unelmia Tulevaisuuden suunnitelmista Vladimir Georgiev kertoo, että nyt hän on sairauslomalla ja odottaa leikkausta, jossa hän saa uuden lonkkanivelen. Olisin edustanut siellä Suomea, Vladimir harmittelee. 27 Vladimir Georgiev puhuu kokemuksesta, mutta ei osaa vastata, mikä on hänen salaisuutensa hevosten ymmärtämisessä on. – Tarkoitan sillä sitä, että hevostaitoja voi kyllä opetella, mutta taito ”puhua hevosen kieltä” on 80-prosenttisesti lahja, hän arvioi. . – Leikkauksen jälkeen en pysty enää jatkamaan esityksissä taitoratsastajana, mutta ratsastamaan kyllä pystyn. Vladimir Georgiev ja Maarit Heinonen asuvat hevostensa kanssa Vihdin Otalammella.. – Sain kutsun Moskovaan taitoratsastuksen ensimmäisiin maailmanmestaruuskisoihin viime kesänä, mutten voinut osallistua lonkkavaivani vuoksi. – Myös putoamiskursseilla on kysyntää. Teksti: Susanna Malmström Mustavalkoiset kuvat: Hanna Arvonen Värilliset kuvat: Tarmo Ojanen Yhteistyö hevosen kanssa mahtavaa Vladimir Georgievin kihlatun Maarit Heinosen hevosinnostus alkoi seitsemänvuotiaana Poni-Haan ratsastuskoulussa Vantaalla
Korhosen kokemusten mukaan karsinoiden lattioiden pitäisi olla käytävien lattioiden alapuolella. Oman tallinsa Korhonen rakensi vuonna 2005, minkä jälkeen miehen yritys on rakentanut vuosittain useita talleja ympäri maata, muun muassa vuoden 2015 lopussa Järvenpäähän valmistuneen ratsastuskeskus Ainon. – Jokaisessa karsinassa on oma ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. Ilman pitää vaihtua muuallakin kuin vain katon rajassa, jossa vaihtuu lämmin ilma. Hevonen on kiinnostunut seuraamaan elämää ympärillään. Leveydeksi riittää 2,5 metriäkin, mutta silloin käytävä tuppaa käymään hieman ahtaaksi. Koneellinen lannanpoisto helpottaa huomattavasti tallityöntekijöiden arkea. Tallirakentaja Petri Korhonen korostaa ilmastoinnin merkitystä hyvässä tallissa. – Pesupaikoilla lattiamateraaliksi sopii kumibitumi. Karsinan ovessa pitää olla luukku tai ikkuna, muttei takaseinän ikkunakaan ei ole pahitteeksi.. Karsinoissa on imuputki, joka imee ilman noin metrin korkeudelta. – Kolme metriä on tarpeeksi leveä, jotta hevoset ja hoitajat mahtuvat liikkumaan väljästi. Toisaalta siivous helpottuu huomattavasti, koska purut eivät valu käytäville karsinoiden ovia avattaessa. Ilmastoinnin pitää olla riittävä lämpenee karsinoihin laskeutuessaan. Betoni sopii tallin lattiaan Betoni on hyvä lattiamateriaali. – Riittävän ilmanvaihdon voi toteuttaa monella tavalla, mutta olennaista on, että koko tallin ilma vaihtuu. Hevosten karsinoiden pohjaksi sopii kosteussuljettu lattiabetoni, jottei ammoniakki imeydy lattiaan. 28 H ämeenlinnalaiset Miaja Petri Korhonen pitävät ratsastajille tarkoitettua 30 karsinan MP Riding Centervalmennuskeskusta. Petri Korhosella on myös rakennusliike ja hän on rakentanut myös hevostalleja. Lämmöntalteentottoa ei tarvita, koska korvausilmaputki kulkee tallin harjalla. Koko tallin ilman vaihduttava Korhonen pitää hyvän hevostallin yhtenä kriteerinä oikein mitoitettua ilmanvaihtoa. Ikkuna tuo viihtyisyyttä Korhosen mielestä hevosella tulisi olla karsinastaan ikkuna ulos. – Tietysti sen on työläs vaihtoehtoa, koska lattiat on tehtävä kahteen kertaan. – Olen itse käyttänyt käänteistä ilmanvaihtoa. – Lannanpoisto on työläs ja kaikin puolin ikävä työvaihe. Korhonen pitää käytävän riittävänä leveytenä kolmea metriä. Pesupaikkojen letkut kannattaa käytännöllisyyden vuoksi vetää yläkautta. Korvausilma otetaan katon kautta ja ilma Ratsastuskeskus Ainon kilpatallin karsinoiden ovet ovat puristettua bambua, jota hevoset eivät syö. Koneellinen lannanpoisto helpottaa tallin arkea. Korhosen suunnittelemissa talleissa on automatisoitu lannanpoistojärjestelmä, joka minimoi kottikärryliikenteen
Kun kävelymatka on lyhyt, säästyy aikaa, sanoo Petri Korhonen. 29 Maaja metsätalousministeriön ohjeissa mainitaan, että jokaisessa karsinassa tulisi olla oma ikkuna. . Suunnittelussa lähtökohtana on hyvä pitää mielessä toimivuus. – Suurin osa hevosista haluaa seurata, mitä ulkona tapahtuu. Karsinoiden edessä olevista luukuista lanta putoaa suoraan kuljettimelle. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Aktiiviratsastaja Petri Korhonen on kokenut hevostallien rakentaja. Ratsastuskeskus Ainon jokaisessa karsinassa on oma ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta ilmastointikanavaan.. Pesupaikan lattiamateraaliksi sopii kumibitumi. Toisaalta nykyisissä elementtirakentamisessa suunnitteluvaiheessa voi tehdä monenlaisia ratkaisuja. Se helpottaa työlästä karsinan puhdistusta. – Hevostallissa saa kävellä päivittäin aivan tarpeeksi, joten esimerkiksi lantalan, heinävaraston ja muiden tilojen sijoittelu kannattaa suunnitella huolella. – Koska runkojako ja ikkunajako eivät aina mene yksi yhteen, ei ikkuna ole aina mahdollinen. Sitä paitsi maaja metsätalousministeriön ohjeissa mainitaan, että jokaisessa karsinassa tulisi olla oma ikkuna. Pesupaikalle on vedetty letkut yläkautta
– Laajaan toimitussisältöön kuuluvat seinäelementit ja muut rakennustarvikkeet kattavasti. 200 neliöisen hevostallin katto rakennettiin maassa. H arva ryhtyy enää rakentamaan tallia pitkästä tavarasta, vaan tallit ovat valmispaketteja, joissa on kirjoa muun muassa siinä, mitä toimitukseen sisältyy. 30 Ilmastointiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska riittämätön ilmastointi on usein virhe, joka hevostallin rakentamisessa tehdään. rakentaja säästää hieman kustannuksissa. Kortesniemen Ryhti-Hallin tallirakennukset nousevat sokkelista ylöspäin. – Parasta elementtirakentami. Isojokelaisen Veistämö M. Sisällöstä puuttuvat lähinnä karsinat, lattia ja perustukset, sähköja putkityöt, kertoo toimitusjohtaja Markku Kortesniemi. Kumpaakin toimitustapaa käytetään yhtä paljon. Oman työn osuutta voi myös sisällyttää hankkeeseen, jolloin tallin Toimivuus ja riittävät mitoitukset hyvän hevostallin merkkejä Omat toiveet esiin suunnitteluvaiheessa Useimmat hevosihmiset ratkaisevat tallirakentamisen valitsemalla valmistajien valmistallipaketteja. Tallin tai hallin saa valmiiksi asennettuna toimitussisällön mukaan tai pakettina, jonka asiakas pystyttää itse tai etsii pystyttäjät. Tallin rakennuttaja voi ottaa osaa suunnitteluun alusta alkaen, mitä tallitoimittajat toivovatkin. Suunnittelun kannalta olennaisia tietoja ovat esimerkiksi tallin asemointi tontilla, karsinoiden lukumäärä, sosiaalitilojen ja varastojen tarve
Veistämö M. – Työskentely maanpinnan tasossa on turvallista ja nopeaa. Se takaa hevostilalle toimivuutta ja turvaa pitkälle tulevaisuuteen. 010 768 4041 oiva.rissanen@hankkija.fi Laadukkaat Hevostallit ja Maneesit sekä muut Halli ja Tuotantorakennukset. Sisäverhoilu on alhaalta tummanruskeaa ja yläosaltaan valkoista filmivaneria, mikä luo valoisuutta talliin. Keskikokoisen 6-8 hevosen tallin asennuksessa aikaa menee noin kaksi viikkoa riippuen tallin varustelusta ja asennustavan laajuudesta. – Toinen asennusvaihtoehto on sateelta suojaan, jossa seinät ja kattokokonaisuus on asennettu mutta osa toimitussisällöstä jätetään asiakkaan hoidettavaksi. Yleensä talliin tehdään myös omat tilat rehuladolle. Yritys toimittaa 4-10 karsinapaikan talleja sekä maneeseja. Myös maneeseja on mennyt kaupaksi, kertoo Kortesniemi. Erityishuomio ilmastointiin Ilmastointiin kannattaa Kortesniemen mukaan kiinnittää huomiota. Henkilökuntaa yrityksessä on 15. – Puuelementtirakenteinen Ryhti-Maneesi on kotimaisesti valmistettu ja asennettu. . 010 768 3158 lauri.jarvinen@hankkija.fi Itä-Suomi Oiva Rissanen puh. Maneesi voi olla tarpeesi mukaan kylmä tai lämpöeristetty, Kortesniemi kertoo. Keskikokoisen 6-8 hevosen tallin asennuksessa aikaa menee noin kaksi viikkoa riippuen tallin varustelusta ja asennustavan laajuudesta. Kortesniemi Ky on Isojoella Etelä-Pohjanmaalla toimiva perheyritys, joka on perustettu vuonna 1985. Maneesissa yhdistyvät laadukkaat raaka-aineet ja eteläpohjalainen rakentamisen osaaminen. Olemme mukana Hevoset 2017 messuilla 8.-9.4 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa.. Elementeissä ovat ikkunat asennettuna ja sisäja ulkoverhoilut valmiit. Hevostalleissa ja halleissa yritys käyttää asennustapaa, jossa koko kattokokonaisuus tehdään ensimmäiseksi valmiin sokkelin päälle. Laaja toimitussisältö räätälöidään kohteen mukaan. 31 Parasta elementtirakentamisessa on sen nopeus ja hyvä laatu, rakenteet pysyvät kuivina koko rakentamisen ajan. Riittämätön ilmastointi on usein virhe, joka hevostallin rakentamisessa tehdään. Teksti: Jussi Karvonen Kuvat: Ryhti-hallit Yhteystiedot: Tehdas Veistämö M.Kortesniemi Ky puh. Ota yhteyttä kerromme mielellämme lisää. Hevostallin pystyyn nosto tehdään yleensä yhden päivän aikana nosturikalustolla. 0400 753 634 tarjouslaskenta 040 131 3244 Hankkija Oy Länsi ja Etelä-Suomi Lauri Järvinen puh. sessa on sen nopeus ja hyvä laatu, koska rakenteet pysyvät kuivina koko rakentamisen ajan ja tallin sisätiloja voidaan alkaa laittaa kuntoon, vaikka ulkotyöt olisivatkin hieman kesken. – Hevostallien kysyntä oli viime vuonna yllättävänkin hyvää. Tämä asennustapa on edullisempi kuin valmiiksi -asennus. Kaksi asennusvaihtoehtoa Ryhti-Halleilla on kaksi asennusvaihtoehtoa. Nämä loppuasennukset on helpompi hallita vaikka omana työnä niin haluttaessa
Ennen lähes täysin miehinen raviurheilu vetää nyt myös lahjakkaita naisia lajin pariin. Joku onkin sanonut, että suomenhevosta pitäisi suojella nyt niin kuin liito-oravaa on suojeltu. – Maaseudulla asuneen pussihoususukupolven poistuessa radoilta, jatkuvuus on epävarmaa. Hevosurheilu on tässä maassa vanhempaa kuin kansallinen itsenäisyys, sillä ensimmäiset ravit järjestettiin jääraveina jo 1800-luvun lopulla. Kun nimekkäät kasvattajat ja itse hevosiaan ajaneet ohjastajat jäävät eläkkeelle, nuorempi polvi siirtyy lämminveristen pariin. – Olen erityisen huolissani suomenhevosen tulevaisuudesta. Suomenhevosille syntyy tällä hetkellä koko maassa alle tuhat varsaa vuodessa. Kokenut hevosmies Pertti Teini Kokemäeltä: Hevosurheilussa eletään vaikeita vuosia S uomi juhli satavuotista itsenäisyyttään. Hevonen on palvellut ihmistä sodan ja rauhan vuodet. Se on niin vähän, ettei rotu voi Pertti Teinin mukaan säilyä elinvoimaisena. Nuoret eivät paneudu suomenhevosiin, koska näkevät toiminnan hiipuvan koko ajan. Kokemäkeläinen Pertti Teini, 69, ei näe hevosen ja hevosurheilun tulevaisuutta kovin valoisana. Kuva: Susanna Malmström. 32 Hevosurheilu on Suomessa vanhempaa kuin kansallinen itsenäisyys. Suomalaisen rinnalla on arjen askareissa aina ollut suomalainen hevonen. Kokenut hevosmies Pertti Teini Kokemäeltä on huolissaan suomenhevosen ja hevosurheilun tulevaisuudesta. – Vanhan ajan hevosmiesten sukupolvi on vaihtunut nuoriin ihmisiin
Seuraavalla vuosikymmenellä ryhdyttiin järjestämään ravilähtöjä lämminverisille hevosille, muistelee Pertti Teini. Suomenhevoset kuitenkin kiinnostavat yleisöä. Suomenhevosten varsatuotantoon pitäisi paneutua nopeasti. Vain muutamalla radalla riittää myös suomenhevosia täyttämään niiden harvat lähdöt. Ongelma on siinäkin, että monin paikoin lämminverisiä olisi tulossa enemmän kuin lähdöissä on tilaa. Kun Viesker oli astutuksessa, Hevosurheilussa eletään vaikeita vuosia Varsoja syntyy liian vähän Erityisen huolissaan Teini on suomenhevosten koko ajan laskevasta varsatuotannosta. Kuopiossa järjestetään ravit, joissa on lähtöjä pelkästään suomenhevosille. Vaikeuksien taustalla ovat hevosalaa koettelevat rakennemuutokset. – Markkinoilla on liikaa halpoja hevosia. 33 on vaikeita täyttää. Se on niin vähän, ettei rotu voi säilyä elinvoimaisena. Se on Teinin mielestä poikkeustilassa. Määrät kuvastavat, miksi kasvattajat ovat huolissaan suomenhevosen tulevaisuudesta. – Olen ollut hevosten kanssa tekemisissä koko ikäni. – Varsoja syntyy aivan liian vähän. – Ongelma on todellinen, vaikka esimerkiksi Jyväskylässä ajetaan useampi lähtö suomenhevosille. Näkyvillä on selvä jako suomenhevosten ja lämminveristen välillä. Me elämme suomalaisen hevosurheilun vaikeita vuosia. Kokenut hevosmies pitää hyvänä lämminveristen hevosten tuloa Suomeen. Lämminveriset pyörittävät ravitoimintaa Suomessa järjestetään raveja jossakin melkein vuoden jokaisena päivänä. Kekkosen orlovilaiset sijoitettiin valtion hoitoon Ypäjälle. Meillä luovuttiin aivan liian helposti erityisalueiden tukitoimista, joita nyt olisi tarvittu suomenhevosen tukemiseen. – Nyt ollaan kokonaan toisenlaisessa tilanteessa. Hän on erityisesti huolissaan suomenhevosen kohtalosta. Lämminverinen tuli 1950-luvun lopulla – Presidentti Urho Kekkonen sai 1957 Neuvostoliiton johdolta lahjaksi pari lämminveristä hevosta, mistä lasketaan alkaneen lämminveristen aika Suomessa. Tuo vajaus koskee sekä raviettä ratsuhevosia. – Raveissa suomenhevosten vähyys näkyy vähäisinä lähtöinä ja siinä, että vähäisetkin lähdöt Faktaa 1947 Pertti Teini kuuluu vanhan kansan hevosmiehiin. Jotta suomenhevonen säilyisi voimissaan, pitäisi vuosittain syntyä vähintään 1 500 varsaa. Suomenhevosten kohdalla on pulaa tasokkaista siitoshevosista. . Hevosalan ammattilaiset valittavat, että jalostustoiminnasta on tullut kannattamatonta, suorastaan tappiollista toimintaa. – Nykyisin hevostallit eivät enää sijaitse maaseudulla ja maatiloilla. Yksi ongelma on raviradoilla yhteinen sekä lämminverisille että suomenhevosille. se astui yhtenä vuotena 67 tammaa. Mielestäni varsoja pitäisi syntyä vuodessa vähintään 1 500. Hyvät hevoset täytyy aina kasvattaa. Ravit pitäisi saada niin mielenkiintoisiksi, että ihmiset tulisivat paikan päälle ja pelaisivat mieluiten radoilla.. Uusien yrittäjien tallikeskittymät sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella taajamien tuntumassa. – Varsakauppa ei käy juuri lainkaan. – Mikä on konsti, jolla saadaan ihmiset radoille pelaamaan. – Suomenhevosille syntyy tällä hetkellä koko maassa alle tuhat varsaa vuodessa. Lämminverihevosten tulosta alkoi suomalaisen raviurheilun voimakas kehittymisen aika. Kaupan on myös varsoja, joiden tulevaisuuteen ravureina ei uskota. Väki vähenee ja pelitoiminta siirtyy internetiin. – Suomi on kärsinyt myös EU:n maatalouspolitiikasta. On totuus, että halvat hevoset laskevat myös hyvien hintaa, pohtii Teini. Nimekkäät ja valmiit hevoset menevät aina kaupaksi, mutta muuten eletään suvantovaihetta. – Uusi hevosrotu tuli pelastamaan suomalaista hevostaloutta ja nostamaan raviurheilun tasoa. Vaikka juuri nyt on luvattu kohtalainen nousu palkintotasoon. Tässäkin on taas kerran todettava kilpailujen palkintojen taso. Ongelmallinen hevoskauppa Yksi raviurheilun tulpista on hevoskauppa
Perheen kilpailutoimintaa on pitänyt yllä avopuoliso, Tiina Ruusunennoin 1700 lähdön nainen. – Vielä ei kuitenkaan ole näköpiirissä mitään erityisen myönteistä muutosta. Kotona ollut aina hevosia Pertti Teinin kotona on aina ollut hevosia. Kokemäen raviradan hallitukseen hän kuulunut tämän vuosituhannen. – Kun puhun Kokemäen raviradan puolesta, pelitoiminnan siirtyminen MTV:lle aiheutti sen, ettemme itse voi päättää raviradan mainosten asettamisesta emmekä niiden myynnistä. Tapahtuma on ministerivetoinen, koska ulkoministeri Timo Soini kesäravien vakiovieras. Sen jälkeen on ollut sekä lämminverisiä että suomenhevosia. Suomenhevosvarsoja syntyi vuonna 2015 Suomessa 939. – Uusi peliyhtiö tuo ravipeleihin suuren Veikkausyhtiön markkinointiedut. – Meillä on tänä vuonna raveja neljänä päivänä. Kokemäellä Soini on omiensa joukossa, vaikka turvamiehet ovatkin mukana. Hevosalan järjestötoiminnassa Pertti Teini on ollut mukana vuosikymmeniä. Kokemäen kuuluisat juhannusravit järjestetään tulevanakin vuonna. Pienet kesäradat joutuvat entistä ahtaammalle, Pertti Teini pahoittelee. Ensimmäisen oman hevosen hän sai hankituksi noin 14-vuotiaana. – Siihen joukkoon on mahtunut kolme vähän paremmin menestynyttä hevosta. Lähtöjä on useampia ja ne täyttyvät ilman ongelmia. Kesällä meno on toisenlaista. Sastamalassa kesäänsä viettävä ulkoministeri Timo Soini on innokas hevosmies ja Kokemäen ravien vakiovieras. Yksi lähtö on hänen puolueensa nimikkolähtö.. Myös järjestötoiminnassa hän on koettanut edistää sen asiaa kilpailuja jalostustoiminnan parissa. Pelejä on liikaa ja kaikki ovat netissä, joka rajaa ulos vanhemman väen. Pienet radat entistä ahtaammalle Ravipelien osalta Suomessa on tapahtunut suuria muutoksia, jotka eivät ole tulleet suomalaisille vielä täysin tutuiksi. 34 – Esimerkiksi Porissa on erinomainen rata ja hyvin järjestettyjä raveja. Kokemäellä vallitsee hyvä yhteishenki ja uskollinen talkooporukka on tehtäviinsä harjaantunutta. – Palkintojen suuruus on ainainen järjestäjien vaiva. Tällä hetkellä tallissa on alle kymmenen hevosta. Vanhempi väki valittaa, että pelaaminen on mennyt liian monimutkaiseksi. . Monet käyvät kerran kesässä raveissa ja silloin mennään Kokemäen juhannusraveihin. Hän puhuu lämpimästi maineikkaan kesäradan puolesta. Myös lämminverivarsojen määrä laski samaan aikaan 761:llä. – Nykyisin meillä on ministerivetoiset juhannusravit. Siellä ovat erinomaiset olosuhteet nauttia ravipäivästä, Teini kehuu. – Kokemäen juhannusravit ovat monelle raviperheelle kesän kohokohta. Lähde Suomen Hippos ry Kokemäen rata talvisena pakkaspäivänä. Kesäravit kesän kohokohta Pertti Teini pitää itseään suomenhevosen kannattajana. Määrä laski viidessä vuodessa lähes 471:lla. Kokemäellä riittää vetoa myös suomenhevosille. Isommat ne saisivat olla
Mukaamme lähti sitten kaksi hevosta. n Talliesittely. – Jossain vaiheessa tuli ajankohtaiseksi hankkia oma hevonen. He tykkäävät Miltä kuulostaisi Keskiyön auringon ratsastusleiri tai kuutamoratsastus revontulien loimutessa. Islanninhevonenhan on niin laumarakas rotu, etten raaskinut ostaa ainoastaan yhtä hevosta, Keskitalo muistelee. Hevoshulluja ei näytä häiritsevän, vaikka taivaalta sataisi kissoja tai koiria. Vähitellen kyläläiset alkoivat kysellä, pääsisikö pienikokoisilla issikoilla ratsastamaan. – Sieltä ne tulivat rekalla Sahalahden kartanosta tänne meille pohjoiseen. käydä ratsastamassa erityisesti iltavaelluksilla, koska heille revontulet ovat todella tärkeä asia. Hevosilla oli käytetty satulaa selässä, mutta me koulutimme ne täällä. Brittejä ja venäläisiähän täällä on käynyt jo kymmeniä vuosia, mutta nykyisin uutuutena on tosi paljon ranskalaisia, kiinalaisia, saksalaisia ja itävaltalaisia. Parhaillaankin ollaan menossa maastossa, nauraa Lapin Saaga -tallin yrittäjä Hannele Keskitalo. Helmikuussa, viikolla kahdeksan, kun Suomen hiihtolomakausi alkaa, suurin osa asiakkaista tulee etelämmästä Suomesta. Issikat hurmaavat Lapin kävijät Islanninhevostalli Lapin Saaga avaa asiakkailleen mahdollisuuden eksoottisiin ratsastusja vaellusmaisemiin Levin maisemissa. – Tämä talvi on ollut ihan omituinen. . Ajattelin, että haluan tyttärelleni turvallisen ja hyväluonteisen hevosen. 35 S irkan kylässä, aivan Levitunturin kupeessa haastattelupäivänä puhaltava tuuli nostattaa pöllyävän lumen ilmaan ja uhkaa nousta melkein myrskyksi. Bussiopastusten ohella Keskitalolta sujuivat niin Lapin tarinat kuin laulutkin. Aikaisemmin pankissa työskennellyt Hannele Keskitalo alkoi järjestää ohjelmapalveluja turisteille. Sitten 6-vuotias tytär Susanna innostui ratsastuksesta. Sahalan kartanosta issikoita Lapin Saagan tarina sai alkunsa 20 vuotta sitten. On ollut myrskyjä ja lämpötila on välillä plussan puolella ja välillä mittarissa on taas 30 astetta pakkasta. Ratsastuselämyksiä ja -kokemuksia hakevat ulkomaiset turistit. Yksi niistä on Selkeällä kelillä tunturista näkee Pallakselle asti. – Joulukuusta tammikuuhun noin 70 prosenttia on ulkomaisia asiakkaita. Bisnesvainuinen Keskitalo ajatteli, että hevoset olisi mukava lisä ohjelmapalveluihin, ja muutaman vuoden kuluttua ensimmäisistä hevosista, lauma kasvoi neljällä uudella issikalla. Lähdimme Rautalammille Sahalan kartanoon katsomaan, löydämmekö sieltä sopivaa islanninhevosta. Saagan islanninhevostallissa eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa
Hannele Keskitalo on itse aloittanut ratsastamisen vasta aikuisella iällä. Hevosen ei tarvitse kokea kipua. Esimerkiksi jos asiakas hakee tukea ohjista ja repii hevosta suusta ja jännittää hevosen selässä, ja mikäli tilanne ei neuvoilla korjaannu, voi hevosta joutua taluttamaan. Hennin tehtävänä on toimia talliemäntänä ja hoitaa hevoset. – Muutamana viime vuonna on ollut myös Lucia-kulkue, jossa Lucia ratsastaa seurueineen Levillä islanninhevosilla. – Olen aina korostanut, että asiakaspalvelu on tärkeää ja asiakkaiden pitää saada sitä, mitä he haluavat. Lyhyimmät retket Levin upeissa maastoissa ovat muutaman tunnin mittaisia. Olen todella tarkka siitä, että kaikki hevoset saavat vapaapäiviä. Hän käy edelleenkin ratsastamassa, kun siihen on tilaisuus. Tallilla on jatkuvasti myös opiskelijoita. Sieltä tulee meille aina talveksi sesonkitöihin kuusi islanninhevosta ja vastaavasti, kun meillä on kesällä hiljaisempaa, lähtee meidän hevosiamme Hannele Keskitalo pyörittää Levin Sirkan kylässä islanninhevostalli Lapin Saagaa. Sesonkiaikoina Keskitalo palkkaa lisäksi muutaman oppaan. – Sen suhteen minulla ei ole siis mitään hätää, koska Henni on vasta vähän päälle 20-vuotias, Keskitalo nauraa. Kesäisin pystyn lataamaan omia akkujani, käymään pitkillä lenkeillä ja miettimään siinä sivussa, mitä uusia asioita voisin asiakkaillemme tarjota, hän kertoo. että säälin niitä ja käyn siksi itse harvemmin ratsastamassa. siirtynyt jo vihreämmille laitumille, mutta kolme on edelleen töissä. Hevosiin suhtaudun kuitenkin vähän kuin omiin lapsiin, niiden etu menee aina edelle. Tarjolla on myös kolmen päivän ja kahden yön Keskiyön auringon ratsastusleiri, jossa majoittaudutaan Kätkäjärvellä vanhassa hirsimajassa ja saunotaan järven rannalla sijaitsevassa rantasaunassa. Kiinnostava työpaikka Pikkuhiljaa hevosia on tullut lisää ja nykyisin Lapin Saagan pihatoissa ja talleilla asustelee jo 17 omaa hevosta. – Joka aamu on mukava herätä. Jo perinteisiä ovat Talvikauden avajaiset, Laskiaisrieha sekä Ystävänpäivätapahtumat. – Olemme tehneet kymmenisen vuotta yhteistyötä Power Parkin kanssa. Inhimillisyys tärkeintä Lapin Saagassa palvellaan mielellään asiakkaita, mutta hevoset ovat kuitenkin aina pääroolissa. Hevosharrasteohjaajaksi kouluttautunut Henni Kuusela on luvannut olla Lapin Saagassa töissä siihen asti, kun täyttää 65 vuotta. vahvistukseksi Alahärmään. Lappi, Levi ja hevoset ovat sellainen yhdistelmä, että se kiinnostaa nuoria hevosnaisia. – Meidän hevoset tekevät sesonkiaikana niin paljon töitä, Vaelluksilla saa bonuksena Lapin upeat maisemat. Laumaan kuuluu myös pari risteytystä, jotka ovat toistaiseksi vielä koulutuksessa. Monipuolisia retkiä ja vaelluksia Tallin tarjonta on monipuolinen. Henkilökuntaa Lapin Saagassa on Keskitalon lisäksi yksi ympärivuotinen työntekijä. Pyrimme järjestämään myös ilmaistapahtumia ja toimintaa kaiken ikäisille, Hannele Keskitalo kertoo.. – Työssäoppijoita olisi tulossa vaikka kuinka paljon, kaikkia ei pystytä ottamaan. Ympäri vuoden kaikkea kivaa Lapin Saaga järjestää paljon erilaisia tapahtumia pitkin vuotta. Hevosten hyvinvointi on meidän tallilla ykkösasia. 36 Norjalainen kylmäverinen Allu-ruuna on rekihevonen, jolla järjestetään rekiajeluita niille ulkomaalaisille asiakkaille, jotka eivät halua tai uskalla lähteä ratsastamaan. Vaikka työ on raskasta ja sesonkiluonteista, ei Keskitalo ole päivääkään katunut ryhtymistään tallinpitäjäksi. Missään muulla alalla ei näe näin paljon eri kulttuureita
– Käytössä on myös yksi talli, jonne kovimmilla pakkasilla viedään yöksi joko Allu tai jompikumpi risteytysponeista. Kahden tunnin tölttivaellus on tarkoitettu kokeneemmille ratsastajille. Issikkaori Manu on omassa tarhassaan ja risteytysponit omassaan. Tarhoja siivotessa näkee, että suurimmat siivottavat ovat tarhassa, eivätkä pihatoissa, Hannele Keskitalo kertoo. 37 4-vuotias ruuna Garpur viihtyy maastovaelluksilla. Maastovaellusten lisäksi on Allun rekiretket sekä kenttätunnit, joilla opetetaan nuorempia oppilaita. myrkkyä, niin metsässäkin voi ratsastaa rauhassa sääskiltä. Ainoastaan tuulella ja sateella ne hakevat suojaa. Keskitalo korostaa, että vaikka Levillä toimitaan täysin talliolosuhteissa, käyvät maksuvälineiksi niin pankkikortit kuin liikuntasetelitkin. Kesällä ja syksyllä ovat suositut kesäleirit. – On mukava, että työnantajat kannustavat työntekijöitään eri liikuntamuotoihin. Issikat viihtyvät pihatossa Lapin Saagan islanninhevoset viihtyvät pääasiassa pihatoissa, missä myös Allu viihtyy. Syksyllä on vakiintuneesti syyslomaviikon leiri. Asiakkaat saavat tallilta myös tarvittavat varusteet. Ne ovat tottuneet paksun karvansa ansiosta olemaan ulkona. – Täytyy sanoa, että kun kuuntelee tuttuja, joilla on lämminverisiä, on niissä paljon enemmän työtä. Myös ruskaretket ovat kysyttyjä ja suosittuja, Hannele Keskitalo kertoo. – Lisäksi on pienempiä tarhoja. – Kesäleiri on ennen juhannusta, ennen kuin täällä on paljon sääskiä. n Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Lapin Saaga – Kesäisin neuvomme ihmisiä laittamaan nilkkoihin hyttysmyrkkyä, niin metsässäkin voi ratsastaa rauhassa sääskiltä.. – Kesäisin neuvomme ihmisiä laittamaan nilkkoihin hyttysAllu ”Uljas Musta” on norjalainen kylmänverinen ja huolehtii talliasiakkaiden rekiretkistä. Pääasiassa issikat tykkäävät olla pihatoissa. Issikat ovat helppohoitoisia. Etenkin ulkomaalaisilla on harvoin maastoon sopivia asusteita. Muuten kaikki islanninhevoset ovat samassa tarhassa
– Olemme pystyneet uudistumaan ja toimintamme on dynaamista. – Suur-Hollola-viikonloppu on edelleenkin raviratamme ykkösjuttu. Jokimaalla katsotaan positiivisesti tulevaisuuteen Lahden ravit kiinnostavat yleisöä. – Kyseessä ei ole mikä tahansa huutokauppa, vaan myyntiin tulee ainoastaan huippusukuisia Suomen kolmanneksi suurimmalla raviradalla, Lahden Jokimaalla, katsotaan tulevaan positiivisin ja luottavaisin mielin. Aktiivinen näkyvyys muun muassa sosiaalisessa mediassa on tänä päivänä tärkeää, kertoo Jokimaan raviradan vt. – Emme ole pysähtyneet paikoillemme, vaan pyrimme koko ajan kehittämään uusia ideoita. Raviradan johdon mukaan uudet ideat ja aktiivinen toiminta hyödyntävät niin oman radan kuin koko raviurheilun menestystä. toimitusjohtaja Mikko Korpela. – Tänä vuonna perjantaina 30. Jokimaan ravikeskuksen yksi tärkeimpiä kulmakiviä on SuurHollola-Ajo, joka on ajettu vuodesta 1975 lähtien. kesäkuuta perinteisen Lahti Ascot-lounasravitapahtuman jatkoksi järjestetään täysin uudenlainen hevoshuutokauppa kansainvälisessä Ascot-hengessä. 38 n Ravirata K okenut organisaatio sekä hyvä toiminnan taso ovat Lahden Jokimaan raviradan valtteja Suomen raviurheilukentässä
– Huutokaupalla saamme perjantaille lisäväriä ja uskonkin, että siitä tulee hieno tapahtuma. toimitusjohtaja Mikko Korpela (vas.). Päätapahtumat Suur-Hollola-Ajon ohella Jokimaalla on muitakin merkittäviä ravitapahtumia. Jokimaan raviradan kaviouraa on kehuttu aina hyväksi. Idean taustalla ovat Lahden Hevosystäväinseuran Mika Vilkman sekä Lasse Kotiranta, jotka ovat vieneet uutta toimintamallia ansiokkaasti eteenpäin. varsoja ja emätammoja sekä laadukkaita kilpahevosia. Huutokaupalla halutaan tuoda uutta väriä sekä huutokauppakulttuuriin että Suur-Hollola -viikonvaihteeseen. toimitusjohtaja Mikko Korpela kertoo.. Sunnuntain kruunaavat kummankin rodun SuurHollola-Ajot. Ascot Sales luo uusia perinteitä Ascot Sales -huutokaupalla pyritään lanseeraamaan Suomeen täysin uudenlainen huutokauppakulttuuri. Suurimpia tapahtumia ovat perinteiset Koruja kivimessut sekä Rompetori. Ensimmäinen laatuaan oleva kilpailu on nopean syklin ennakkomaksullinen kilpailu, jossa hevoset ilmoitetaan kilpailuun vasta lähellä karsintoja. – Lahden MM-kisojen ajan parkkipaikkamme toimii kisavieraiden paikoitusalueena. Meillä on käytössä hyvät ulkoja sisätilat, Mikko Korpela kertoo. – Mukana on jo nyt muutama mielenkiintoinen varsa kuten esimerkiksi ravikuningas Vitterin 2-vuotias velipoika Salpaus Seppo, Korpela kertoo. Huutokaupan lopulliset säännöt vahvistetaan helmikuun aikana. Lauantaina radalla ravataan toto76-ravit. Oheistapahtumia on ihan mukavasti, vaikka toivomme niitä tietysti lisääkin. – Raviratojen oma vastuu korostuu entistä enemmän tässä uudessa veikkausmaailmassa, toteaa Jokimaan raviradan vt. 39 . – Jokimaa Tekee Tähtiä -kilpailu on kiinnostanut hevosenomistajia todella mukavasti, Jokimaan raviradan vt. Huutokauppaan hyväksytään kaikkiaan 25 hevosta, joiden minimihinta on 5 000 euroa. Huhtikuun lopulla ajetaan perinteinen kylmäverihevosten Suomen Cup, jonka karsintakilpailut järjestetään alueellisesti Suomessa toimivien Hevosjalostusliittojen aluerajojen mukaisesti. Yhteistyötä Salpauksen kanssa Keskeisen sijaintinsa ansiosta, vain muutaman minuutin matkan päässä valtatie 4:ltä, Jokimaa on suosittu yleisötapahtumien pitopaikka. Jokimaan ravikeskus tarjoaakin monipuoliset tilat ravien ohella erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Hän oli toimitusjohtaja Tomi Himangan kanssa ravigaalassa vastaanottamassa Jokimaan raviradan palkintoa. Valintatoimikunta valitsee laatuun perustuvaan huutokauppaan kelpuutettavat hevoset. Lokakuussa ajettava Jokimaa Tekee Tähtiä on rajattu enintään 17 000 euroa voittaneille lämminverisille
– Salpaus näkyy vahvasti arjessamme. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Muutama vuosi sitten alkanut yhteistyö koulutuskeskus Salpauksen kanssa on piristänyt Jokimaan arkea huomattavasti. – Suunta on ollut useamman vuoden hieman laskeva. Niin myös Jokimaalla. Seuraavat investoinnit Kuninkuusraveihin Viimeiset isommat investoinnit on radalla tehty katsomorakennukseen, jonne remontoitiin opetustiloja Koulutuskeskus Salpaukselle. Paikat Kuninkuusraveja varten tulee saada viimeisen päälle kuntoon hyvissä ajoin. Se antaakin Korpelan mukaan positiivista signaalia koko lajille. Itselläni on kuitenkin ihan positiiviset tunnelmat, Mikko Korpela kertoo. Yleisömäärätkään eivät ole enää samat kuin joskus 1980-lu. Pystymme käyttäAscot Sales’ssa myynnissä Ravikuningas Vitterin 2-vuotias veli Salpaus Seppo (I.P.Lento Aneliatar) Stonecapes Sparrow, 1-vuotias ori (Ready Cash – Enchanted Victory) MAS Commander, 2-vuotias ori, isä, Conway Hall, emänisä Express Ride Piece of Quality, 2-vuotias ori (Quite Easy – Piece by Piece) mään hyödyksi toistemme tiloja ja pyrimme jatkuvasti lisäämään oppilaiden mukanaoloa omassa toiminnassamme. Peliyhtiöiden yhdistymisen myötä provisiot poistuivat ja maksatus muuttui avustusperusteiseksi. – Palkintoihin on pystytty suuntaamaan enemmän rahaa kuin aiemmin. Vuoden vaihteessa tulonjako uudistui ja vanhat rakenteet muuttuivat aika lailla. – Suunnitelmissa on rakentaa lisää valjastuskatoksia. Kun viime vuonna lämminveristen finaalin ykköspalkinto oli 100 000 euroa, niin 2. Uudistuksen ansiosta palkintosummat tulevat nousemaan selkeästi, joka on havaittavissa jo nyt. Tulevat investoinnit tähtäävät vuoden 2019 Kuninkuusraveihin, jotka järjestetään Lahdessa. 40 Jokivarren Kunkku voitti viime vuonna kolmannen kerran Suur-Hollola-ajon Jorma Kontion ohjastamana. Vastaavasti myös suomenhevosten Suur-Hollolaan on luvassa pientä korotusta. Aikaisemmin raviradat saivat omiin raveihinsa kohdistuvasta pelaamisesta sekä oman pelialueensa pelaamisesta tietyn provision. Sen lisäksi parannamme kuulutuslaitteita, antennijärjestelmiä sekä peruskorjaamme sähkötöitä. – Tämä ensimmäinen vuosi uudistetun tulonjaon myötä on tietysti melko mielenkiintoinen. Katsotaan nyt, miten vuosi lähtee käyntiin. Ainoa, mikä on noussut, on ollut ulkomaille – lähinnä Ruotsiin – kohdistuva pelaaminen, Korpela toteaa. Kavioura on Jokimaalla kunnossa, eikä sille ole tarpeen tehdä lähitulevaisuudessakaan suuria muutoksia. Vuoden alusta lähtien maaja metsätalousministeriö maksaa veikkausvaroista raviradoille yleisavustusta sekä päiväkohtaista toimintatukea. Koulutuskeskuksella on käytössään kaksi tallia sekä syksyllä 2015 valmistunut ratsastusmaneesi. – Olemme viime aikoina saaneet paljon kiitosta radan kunnosta niin valmentajilta kuin kilpailijoiltakin. Pelivaihdot laskussa Pelivaihtojen kehitys on ollut pitkän aikaa kauttaaltaan laskussa. Ja rata pitääkin olla hyvässä kunnossa, kun alueella on kolme isoa valmennustallia, joissa on toista sataa treenattavaa hevosta, Mikko Korpela kertoo. Sen lisäksi raviradat saavat palkintotukea, joilla maksetaan ravien palkinnot. Salpauksen opiskelijoille on remontoitu katsomorakennukseen opiskelutilat. päivä heinäkuuta se on 120 000 euroa. Uudistettu tulonjako vaikuttaa talouteen Viime vuoden talouslukuihin oltiin Jokimaalla tyytyväisiä. Suur-HollolaAjon palkinnotkin nousevat taas tänä vuonna
– Olen harrastajapelaaja. Lopuksi pitäisi vielä kurkistaa raviurheilun tulevaisuuteen. Puolen vuoden pesti päättyy, kun toimitusjohtaja Tomi Himanka palaa huhtikuun alussa opintovapaalta. Sieltä matka jatkui Kuopion kunkkareihin vuonna 2015, jonka jälkeen toimin Kuopiossa 2,5 vuotta toimitusjohtajana, Korpela kertoo. Kasvanut palkintotaso edesauttaa lajin eteenpäin menoa. Tulevaisuudessa Ponitaivas tulee lisäämään tehoja Jokimaan omaan nuorisotoimintaan. Mikko Korpela on toiminut vt toimitusjohtajana lokakuun alusta lähtien. Ponitaivaan yrittäjänä toimii . Maalisuoralla oli tasaista lämminveristen Suur-Hollola-ajon finaalissa viime vuonna. osa-aikaisia. Joskus tulee tehtyä joku tukipeli, mutta aika huonolla menestyksellä, Korpela nauraa. Laakereilleen ei voida jäädä lepäilemään, koko ajan täytyy ideoida sekä mennä eteenpäin toiminnassa. Entä minkälainen ravimies vt. Pelaan ehkä enemmän tunteella kuin järjellä, mikä näkyy myös peleissä. Ainahan toki saisi olla enemmänkin väkeä. n Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Jokimaa www.jokimaanravit.fi Facebookissa: Jokimaan ravikeskus vun lopulla, kun raviurheilun yleisömäärissä elettiin kukoistusaikaa. – Näen raviurheilulla ilman muuta mahdollisuuksia. Harrastajasta on tullut pikkuhiljaa raviratojen ammattilainen. toimitusjohtaja on. Sitä kautta urheilu kehittyy, ja hyvä urheilu kiinnostaa aina katsojia. 41 Lahden Hevosystäväinseura ry:n omistama Jokimaan ravikeskus on valmistunut vuonna 1981. Ravisportti viehättää enemmän, hevosiakin on ollut omistuksessa. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Tunteella pelaava harrastajapelaaja Mikko Korpelalla on hevostaustaa yli 20 vuodelta. – Alussa työskentelin Teivossa erilaisissa tehtävissä ja olin tekemässä siellä vuoden 2011 Kuninkuusraveja. Ratavalmentajat MAS Breeding Oy:n varsat saavat alkeisopetuksen Salpauksen ravitallilla.. Lajin pariin on nyt tärkeä saada lisää uusia hevosenomistajia sekä uusia hevosia. – Niihin aikoihin ja yleisömääriin on vaikea enää palata, mutta sanotaan nyt niin, että olemme aika hyvin säilyttäneet asemamme. Raviratojen oma vastuu korostuu entistä enemmän tässä uudessa veikkausmaailmassa, Mikko Korpela toteaa. Lahti on kuitenkin maan kolmanneksi suurin ravikeskus ja Lahden ravit kiinnostavat ihmisiä edelleenkin. Itselläni on hyvin optimistinen tunne tulevaisuuden suhteen. Venice (numero 5) kuittasi 100 000 euron ykköspalkinnon ohjastaja Mika Forssin avustamana. Suur-Hollola-viikonloppu kerää joka kesä ravikansan nauttimaan Suomen parhaiden kylmäja lämminverihevosten suorituksista. Henkilökuntaa Lahden Jokimaalla on kuusi, joista osa on Ponitalli Ponitaivas Jokimaalle on valmistunut Ponitalli Ponitaivas, joka järjestää Jokimaalla muun muassa poniravikoulutoimintaa. – Tulevaisuus on paljon myös raviratojen omissa käsissä
42
43
Nimi working equitation tulee suoraan käännöksenä työratsastuksesta. Kyseessä on neliosioinen laji, jolla on mahdollisimman monipuolisesti mitelty ratsukkojen paremmuudesta. Suomessa lajista käytetään virallisesti ainakin vielä nimeä working equitation, tai WE. Ennen kaikkea laji on hauska tapa harrastaa ratsastusta.. Suomessa lajia on ollut vuodesta 2011 ja Monipuolisia esteitä ja karjanpaimennusperinteiden arkisia taitoja Working equitation sopii kaikille ratsastajille Working equitation on Suomessa uusi ratsastuksen laji, joka yhdistelee hevosen käsittelytaitoa, kouluratsastusta, ongelmanratkaisua ja saumatonta kommunikointia hevosen ja ratsastajan välillä. Vuonna 2013 yhdistys Suomeen Working equitation on Suomessa vielä verrattain uusi laji. Lajissa on mukana koulu-, esteja lännenratsastuksen tekniikoita ja se sopii tueksi kaikkien ratsastuslajien harjoitteluun ja kaikentasoisille ratsastajille. Työratsastus on käännösnimenä lähinnä kirjoituksissa, ei niinkään puhekielessä. 44 L aji on perustettu 1998 Etelä-Euroopassa, lähinnä Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa
45 . Working Equitation Finland ry tarjoaa tietoa lajista ja edistää lajin näkyvyyttä ja tunnettavuutta Suomessa. – Työratsastus käy kaikille vauvasta vaariin ja ponista työhevoseen. Samoja piirteitä löytyy molemmista lajeista. Kuva: Terhi Paavola Working Equitation Finland ry yhdistys, eli WeFi on toiminut aktiivisesti vuodesta 2013 lähtien. Yhdistys järjestää myös lajin kilpailuja ja näytöksiä. Lajit ovat kehittyneitä samasta alkulähteestä, lännenratsastus amerikkalaisten karjapaimenten juurilta, ja työratsastus eteläeurooppalaisten karjanajajien jäljiltä. Sen jälkeen tulevat peruutukset, väistöt ja esimerkiksi portin ratsastus. Se pitää yhteyttä muihin lajia harjoittaviin tahoihin myös kansainvälisesti. – Silloin tietenkin taitojen ja tasapainon tulee olla paremmalla tasolla. Molempien lajien arvostelussa kiinnitetään paljon huomiota ratsukon yhteistyöhön ja luottamukseen. Monipuolisia esteitä ja karjanpaimennusperinteiden arkisia taitoja Nimi working equitation tulee suoraan käännöksenä työratsastuksesta. Etelä-Euroopassa valtaosa Working Equitationin harrastajista on miehiä. Vasta vaativammissa luokissa ruvetaan vaatimaan enemmän hevosen kokoamista ja laukanvaihtoja, ja ratsastamista yhdellä kädellä. Mutta niinhän se on kaikissa lajeissa, Anni Rauma sanoo.. Kaikentasoisille ratsastajille Suomessa suositussa lännenratsastuksessa ja työratsastuksessa on yhteneviä piirteitä. Alkuun pääsee vaikka hevosta taluttamalla. – Vasta viime vuonna on tullut selkeämpi nytkähtäminen lajista kiinnostuneiden ja siinä edistymisen kanssa, että olisikohan nyt “oikea aika” lajille, sanoo WeFi ry:n puheenjohtaja Anni Rauma. Kunhan hevonen liikkuu eteenpäin, kääntyy ja pysähtyy, niin ollaan jo hyvässä alussa, Anni Rauma sanoo. Ratsastaja voi lähteä harjoittelemaan ihan alusta alkaen niin kuin missä tahansa lajissa
– WAWE:n eli lajin Portugalissa toimivan kattojärjestön säännöt on julkaistu nyt suomeksi käännettyinä. Kuva: Terhi Paavola Working Equitation Finland ry:n puheenjohtaja Anni Rauma kilpailee lajissa lusitanoruunallaan Ecolla. Ensin oman tammani kanssa ja kun jouduin lopettamaan hevoseni vuonna 2014, hankin nuoren lusitanon, ja nyt treenailemme lajia. Aivan kuten vanhemmissa suomalaissakin työ-, ajo-, tai Moninkertainen arvokisamitalisti Miguel da Fonseca valmentaa säännöllisesti Suomessa. – Itse ratsastan lajia tavallisella kouluratsastussatulalla, ja portugalilaisilla suitsilla, joissa turpahihna on kiinni poskihihnoissa. Lusitano sopii hyvin lajiin Korkeammilla tasoilla kilpaillessa on hyötyä hevosen ketteryydestä ja nopeudesta. Ratsukon keskinäinen yhteistyö ja luottamus on todella tärkeää tässä lajissa, Anni Rauma mainitsee. Aloitteleva ratsukko pääsee hyvin alkuun millaisella varustuksella tahansa. Kansainvälisissä mestaruuskilpailuissa portugalilaiset ratsukot sekä Portugalista kotoisin olevat lusitano -rotuiset hevoset ovat perinteisesti olleet working equitation kisojen menestyjiä. Suomessa on järjestetty lähinnä vasta kilpailuja rataharjoituksia, sillä täällä ei ole vielä lajin virallisia tuomareita. Working equitationin tavoitteena on edistää hyviä hevosmiestaitoja sekä luottamusta. – Toisaalta esimerkiksi Saksan mestaruusjoukkueessa vuonna 2014 kilpaili kaksikin ponia, eikä yhtään lusitanoa, ja he pärjäsivät hyvin mestaruuskilpailuissa. Sääntöjen kääntäminen on myös vielä kesken. Perinteet näkyvät myös vaatetuksessa ja varusteissa. Anni Rauma on kouluttautunut Paulo Bastoksen opeissa, sekä viime vuonna portugalilaisen Miguel Da Fonsecan kanssa, joka on tämän hetkinen lajin kaksinkertainen maailmanmestari. Mikä kenenkin makuun parhaiten sopii. Olen ihan harrastaja, tosin olen pitänyt jonkin verran lajiopastuksia ja tunteja, hän kertoo. Kuva: Terhi Paavola Working Equitationin esteiden avulla hevonen oppii rohkeaa suhtautumista erilaisiin asioihin. Suomessa lajisäännöt tullaan tekemään Suomen Ratsastajainliiton peruslajisääntöjen mukaisesti. Lusitano soveltuu lajiin erinomaisesti, sillä se on nimenomaan karjanpaimennukseen ja härkätaisteluun jalostettu rotu. Tänä vuonna toivomme, että tuomarikoulutus edistyisi, ja saisimme Suomeen virallisia lajituomareita, Anni Rauma sanoo. Ruotsissa työratsastuksessa saa kilpailla kuolaimettomillakin suitsilla. 46 Perinteitä kunnioittaen Working equitation eli työratsastus on kilpailulaji, joka kunnioittaa ja ylläpitää perustajamaidensa karjanpaimennuksen ja maatiloilla ratsain tapahtuvan työskentelyn perinteitä. Hän ratsastaa itsekin lusitano hevosella. – Itse aloitin lajin harrastamisen 2011. Kaikkialla saadaan virallisissakin kilpailuissa kilpailla Portugalin perinneasussa. Kuva: Terhi Paavola näyttelysuitsissa, Anni Rauma kertoo. Rodun ominaisuudet, kuten hyvä kokoamiskyky, nopeus ja hyvä työmoraali toimivat hyvin tässä lajissa. Lajissa kehotetaan vaalimaan jokaisen maan perinteistä varustusta ja hevosrotuja
Nopeuskokeessa tehdään samoja tehtäviä, kuin teknisellä radalla, mutta siinä ratsastetaan aikaa vastaan. 47 Working equitation kilpailut koostuvat neljästä osaalueesta. Kilpailut toimivat siinä hyvänä mittarina. . Nopeuskoe on kilpailujen kolmas vaihe ja osakilpailuista vauhdikkain ja jännittävin seurata. Teknisessä esteradassa kiteytyy parhaiten se, mitä hevosten kanssa on perinteisesti tehty maatöissä. Suomessa toimii jo useita työratsastukseen perehtyneitä opettajia, ja myös ulkomaisia valmentajia käy täällä pitämässä kursseja. Teksti: Tuuli Turtola. Tehtäviä on maksimissaan viisitoista ja niiden tarkoitus on arvostella ratsukon välistä yhteistyötä ja luottamusta. Este on yleensä matala, esimerkiksi heinäpaaleista tehty. Suurin ero perinteiseen kouluratsastukseen verrattuna on se, että vaativissa luokissa radat ratsastetaan ohjat yhdessä kädessä. ja yhteistyötä ratsukon välillä. Mitä korkeammalla tasolla ratsastetaan, sitä vähemmän ravityöskentelyä esitetään. Suomalaiset käyvät katsomassa kisoja keskija etelä-Euroopassa, kuten viime syksynä, Portugalin Golegassa. Tehtäviä ovat esimerkiksi erilaiset sillat ja niiden ylitys, portit, pujottelut, seipään kanssa työskentely sekä peruutustehtävät, jotka muodostavat radan, joka suoritetaan luokan vaikeustasosta riippuen käynnissä ja laukassa. Tekniikkaja nopeuskokeessa on samanlaiset radat, joissa voi olla mukana myös hypättävä este. Ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut lajissa järjestettiin vuonna 1996, ja maailmanmestaruuksista kilpailtiin vuonna 2002. Suomessa on järjestetty lähinnä vasta kilpailuja rataharjoituksia, sillä täällä ei ole vielä lajin virallisia tuomareita. Ratsukon tulee suorittaa tehtävät sääntöjen mukaan ja esteisiin koskematta, mutta muuten tyyli on vapaa. Ne ovat koulukoe, tekniikkakoe, nopeuskoe ja karjanajo. Nopeuskokeen voittaa luonnollisesti ratsukko, joka on suorittanut radan nopeiten ja virheittä. Keskija Etelä-Euroopassa on mukana myös karjanajo, joka ei eettisistä syistä johtuen ole sallittu esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Working equitationista tekevät mielenkiintoisen ja monipuolisen lajin varsinkin käsittelyja nopeuskokeiden erilaiset esteet, joita suorittamista on yleisönkin hauskaa seurata. Yleensä kilpailuissa on niistä kolme ensimmäistä, tai kaksi niistä. Koe suoritetaan yleensä samalla esteradalla kuin käsittelykoekin, mutta radalta voidaan poistaa joitain esteitä. Tehtäviä maatöistä. Myös sääntöjen kääntäminen on vielä kesken. Karjanerottelu tehdään joukkueena. Kuvat: Anni Rauma Working equitationin tavoitteena on edistää hyviä hevosmiestaitoja sekä luottamusta ja yhteistyötä ratsukon välillä. Kilpailut koostuvat neljästä osa-alueesta Viime vuonna ilmestyi ensimmäinen lajista kirjoitettu suomenkielinen kirja, Terhi Paavolan Lajina Working Equitation, joka tutustuttaa lukijansa Working equitationin historiaan, kilpailumaailmaan sekä lajin harrastamiseen Suomessa. Korkeimman tason kokeet ratsastetaan pääosin vain laukassa. Koulukokeessa arvostellaan muun muassa ratsukon sujuvaa yhteistyötä ja ratsastajan apujen käyttöä
48 Heponiityn ratsastuskoulu Hyvinkäällä valittiin vuoden 2016 Laatutalliksi Heponiityn Ratsastuskoulun omistajat Riitta Holopainen ja Sanna Jahnukainen. Mukavat puitteet laadukkaalle tekemiselle. Mukana tallin kolmevuotiaat suomenhevoset Hamurai ja Intomani
Kolmen ison pihaton lisäksi on vielä niin kutsuttu pikkupihatto, jossa asuu kaksi kolmevuotiasta suomenhevosruunaa, Jahnukainen kertoo ja toteaa, että pihattotarhojen lisäksi hevosilla on käytössään myös laiduntilaa. Ratsastuskoulun perusti Riitta Holopainen. – Ponit ovat omissa pihatoissaan ja hevoset omissaan. Kuva: Vudekan kirjasta Tavoitteena tasapaino. Sanna Jahnukainen kertoo, että kaikki kaviolliset asuvat kolmessa eri pihatoissa, joissa on isot oleskelutilat ja katostilaa. H eponiityn ratsastuskoulu aloitti vuonna 1985 nimellä Hyvinkään ratsastuskeskus. Lisäksi koululle rakennettiin oma maneesi kahvioineen ja valaistu hiekkapohjainen kenttä. – Maneesin ratsastusala on 20 x 60 metriä ja maneesin pääty on kaksikerroksinen. Monipuoliset tilat Jahnukainen kertoo, että hevoset asutettiin pihattoihin, mutta tilalla on hoitotalliksi nimetty paikka, jossa on karsina sairaustapauksia varten ja 17 pilttuuta, joissa ponit ja hevoset hoidetaan. Koulu muutti omiin, uusiin tiloihin Heponiityn tilalle. Mukavat puitteet laadukkaalle tekemiselle Ratsastustallitoiminta uudistettiin täysin vuonna 2014 ja hevosten hyvinvointi parani uusilla pihattoratkaisuilla. – Hevosilla on tilaa liikkua ja ne saavat olla laumassa. – Yläkerrassa on kahvio, josta näkee sekä maneesiin että ulkokentälle sekä ratsastajille oma oleskelupaikka. Hyvinkään ratsastuskeskuksen omistama Fatuhiva-poni ja Emma Kanerva vuonna 2010. Niillä on jatkuva heinätarjoilu sekä lämmin automaattinen vesikuppi. Alakerran toisessa päädyssä sijaitsevat ratsastuskoulun toimisto, wc-tilat, suihku, säilytyslokerot asiakkaille, työntekijöiden taukotupa sekä varustevarasto. Molemmat osakkaat ovat valmistuneet Ypäjältä mastertason ratsastuksenopettajiksi. Ratsastuskoululla on valaistu pyöröaitaus, joka on halkaisijaltaan 23 metriä, ja sitä käytetään sekä ponituntien pitoon että hevosten koulutusja juoksutuspaikkana. Talli toimi Hyvinkään urheiluratsastajien vuokratallissa Hyyppärässä. 49 . Fatuhiva oli alunperin ratsastuskoulun opetuskäytössä ja viimeiset vuodet eläkkeellä. Hevoset viihtyvät pihatossa Sanna Jahnukainen kertoo kokemuksesta, että hevoset voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti paremmin pihatossa kuin perinteisessä tallissa. Yläkerrasta löytyvät myös leikkitilat perheen pienimmille. Pehmeähiekkaisessa paikassa voi piehtaroida ja niille on tehty kumpu, jossa ne voivat kiipeillä. Heponiityssä ei ole yksityishevosia ja henkilökunnan omat hevoset asustavat omassa pihatossaan. Vasemmalla ovat Heponiityn omistajien omat hevoset ja takana näkyy laidun. Se eli 30-vuotiaaksi, kunnes jouduttiin lopettamaan talvella 2015. 15 opetushevosta, 11 ponia Heponiityn ratsastuskoulussa on 15 hyvin koulutettua opetushevosta, 11 ponia. Hyvinkään Heponiityn hevoset ja ponit asuvat omissa pihattotiloissaan. – Hoitotilojen lisäksi tallissa on vesiboxi, varustehuone ja kuivaushuone. Holopaisella on lisäksi ammattivalmentajan erikoistutkinto. Sanna Jahnukainen on ollut koulun toinen osakas vuodesta 2005. Lisäksi henkilökunnalla on yhteensä kahdeksan hevosta. Maneesin pitkällä sivulla on kylmä katsomo. Edessä on ponien pihatto, sen takana on opetushevosten pihatto
Mukaan voi tulla vaikkei kokemusta hevosista ja poneista olisi lainkaan.. Muun muassa Kari Vepsä on käynyt kahdesti pitämässä hevosenkäsittelykoulutusta. Monet aikuisratsastajat suunnittelevat sennukisojen esiintymisasujaan ja kür-ohjelmiaan kuukausia ennen kisoja. Tällä kokemuksella emme enää siirtäisi hevosia karsinoihin, Jahnukainen toteaa. – Kerhossa voi käydä silloin kun itselle sopii. – Hevoset ovat todella tyytyväisiä ja onnellisia laumassa pihatoissa. Tuntien jälkeen hevoset viedään taas takaisin pihattoihin. Mukaan voi tulla vaikkei kokemusta hevosista ja poneista olisi lainkaan. Hevostaitoja ja puuhaleirejä Ratsastuskoulussa kokoontuu myös hoitokerho kolme kertaa viikossa. tilaisuuksia, kursseja ja luentoja järjestämme säännöllisesti ja toiveiden mukaan. Toimintaa kaikenikäisille Heponiityssä pyritään Jahnukaisen mukaan räätälöimään tunnit ja kurssit asiakkaan tarpeen mukaan. – Leirillä tehtiin hevosten kanssa paljon muutakin, kuin ratsastettiin. Kysynnän mukaan järjestetään aikuisille hevosen käsittelykursseja. – Kerhossa voi käydä silloin kun itselle sopii. – Ratsastamaan pääsee vaikka jo kaksivuotiaasta alkaen poneilla tenavatunneille, eikä yläikärajaa ole. Kerhossa opetellaan perusasioita ja hevostaitoja. Siellä muun muassa vikellettiin, ajettiin pitkillä ohjilla, juoksutettiin hevosia ja harjoiteltiin muita hevostaitoja kurssilaisten toiveiden mukaan. Heponiityn hoitotallissa hevoset hoidetaan ja laitetaan kuntoon tuntia varten. Heponiityssä on kolme pihattoa. – Hevosiin liittyviä koulutusSuomenhevosruuna Sepetius hoidettiin estetunnin jälkeen hoitotallin pilttuussa. – Kesäisin pidämme päiväleirejä, Jahnukainen kertoo ja mainitsee esimerkkinä viime syksynä pidetyn senioreiden puuhaleirin. Näissä kilpailuissa on pukuratsastus-, kürja pariratsastusluokat kouluratsastuksessa sekä esteillä kilpaillaan onnenratsastuksluokassa. 50 Hevoset haetaan sisälle ennen ratsastustuntien alkua, ja oppilaat laittavat ja hoitavat ratsunsa kuntoon. – Kilpailuharjoituksia järjestetään kouluja esteratsastuksessa ja hauskaksi perinteeksi ovat myös muodostuneet seniorija juniorikisat loka-marraskuussa. Aikuisille on omat alkeiskurssit ja estesekä kouluvalmennuksia pidetään kurssimuotoisesti kauden aikana
Tällä kokemuksella emme enää siirtäisi hevosia karsinoihin. – Emma kävi Riitta Holopaisen tunneilla, Riitan vielä pitäessä suurimman osan hevostunneista. Panostus laatuun Sanna Jahnukaisen mukaan Heponiitty pyrkii tarjoamaan mukavat puitteet laadukkaalle ja monipuoliselle harrastamiselle. Suomen Ratsastajainliiton laatutallit ovat malliesimerkkejä hyvin toimivista yrityksistä. Emma pääsi Riitan valmennuksessa nuorten kansainväliselle tasolle saakka, voittaen Fatuhivan kanssa ponien suomenmestaruuden sekä PM-pronssia kouluratsastuksessa. Ammattimaisesti hoidettuja, hyvin toimivia – Näillä tunneilla kaiken tasoiset ratsastajat voivat aktivoida istuntaansa. 51 – Hevoset ovat todella tyytyväisiä ja onnellisia laumassa pihatoissa. Talentvalmennuksia pidetään noin kaksi kertaa kuukaudessa. Heponiityn kaksikerroksinen maneesi on ratsastusalan lisäksi käytännöllinen ja mukavuuksin varusteltu. Talent-oppilaita on yhteensä kymmenen. Laatutallien yritystoiminta on läpinäkyvää ja taloudenpito ammattimaista ja huolellista. Laatutalleissa toimintaa kehitetään jatkuvasti. Erimuotoisia ilmalla täytettyjä palloja voi laittaa esimerkiksi istuinluiden alle, jolloin pallo aktivoi lantion ja lonkkien liikettä sekä ratsastaja oppii huomaamaan muun muassa vinouden asennossaan. Laatutallien henkilökunta on pätevää ja monipuolisesti kouluttautunutta. Talent-valmennusryhmä lopettamassa estetuntia. Neljä hevosissa ja kuusi poneissa. Heponiityn hevoset viettävät pihatoissa onnellista ja rauhallista hevosenelämää.. . Istuntaa aktivoimaan Viime vuoden elokuusta alkaen tarjontaan on tullut mukaan istunnan aktivoimismetodi pilateksesta tutuilla Franklin-palloilla. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Susanna Malmström ja Heponiityn ratsastuskoulun arkisto Leiri osottautui erittäin suosituksi, joten suunnitelmissa on ensi kesänä järjestää vastaavia leirejä enemmänkin. Normaalin tallikäynnin yhteydessä käydään läpi tallien peruskriteerit. Laatutallit ovat ammattimaisesti hoidettuja niin tilojen, ympäristön kuin hevosten hyvinvoinninkin suhteen. – Toiminnassamme on sekä leveyttä että syvyyttä, eli kaiken ikäiset hevosista kiinnostuneet voivat käydä harrastamassa rennosti ilman paineita, mutta oppilas pystytään opastamaan lajissa vaikka kuinka pitkälle, Sanna Jahnukainen juttelee ja muistuttaa, että ratsastaja Emma Kanerva on lähtöisin Hyvinkään ratsastuskeskukselta. Laatutalleille tehdään laatukäynti kolmen vuoden välein
Chicagossa sijaitsevassa buutsikaupassa käyvät niin paikalliset kuin turistitkin. Cowboy-buutsien muoto vakiintui 1800-luvun teollistumisen myötä, ja saappaita alettiin valmistaa myös teollisemmin. Tuolloin yleisin oli Wellington-saapas, joka oli suosittu cowboyden keskuudessa 1860-luvulle. Sen jälkeen tyylejä alkoi tulla enemmän erilaisin tikkauksin ja leikkauksin. Tänä päivänä niitä pidetään muutenkin. Amerikkalaistyylisiä buutseja tehtiin erityisesti Texasissa, Oklahomassa ja Kansasissa, joissa on runsaasti karjatiloja. Monet 1800-luvulla perustetut buutsivalmistajat ovat edelleen toiminnassa. Kannattaakin varata rutkasti aikaa, jotta malttaa etsiä juuri sen täydellisen parin saappaita itsellensä.. Tosin alkuaikoina cowboy-buutseissa oli kokonaan pyöreä tai pyöristetty tylppä kärki. Buutseja on kaupan jokaisella seinällä lattiasta kattoon. Buutsien historia alkaa 1500-luvulta, jolloin espanjalaisten hevospaimenten saappaista tuli vaikutteita ratsastussaappaisiin. C owboy-buutseilla tarkoitetaan tietyntyyppisiä nahkaisia ratsastussaappaita, joita cowboyt käyttivät. Niissä on korkea viisto korko, pyöristetty terävä kärki, korkea varsi, eikä nauhoja. Buutseista on mainintoja jo tuon ajan muotilehdissä. Lukuisten käsityöläiset tekivät kaiken käsin ja jokaisella oli oma tyylinsä. Sen jälkeen armeijan ratsujoukkojen saappaista siirtyi myös piirteitä cowboy-buutseihin. 52 Cowboyn buutsit sopivat kaikille Ratsastussaappaita on käytetty vuosisatoja hevosten kanssa. Buutsien kirjo on valtava ja niitä tehdään sekä käsin, että tehtaissa
Myös matalampaa ”kävelykorPerustajapariskunta on kunniapaikalla myymälän seinällä. Malleja ja värejä on valtavasti. 53 . Jos on löytänyt itselleen täydellisesti istuvat bootsit, ei muita kenkiä enää jalkoihinsa huoli.. Alcala´s buutsikauppa Chicagossa on noin kymmenen kilometrin päästä keskustasta. Western-tyyli on se, jonka kaikki lännenelokuvista tunnistavat: korkea varsi ja vähintään 2,5 senttiä korkea ja voimakkaasti viistetty korko. Cowboyn buutsit sopivat kaikille Buutseissa kaksi perustyyliä Cowboy-buutsit jaetaan kahteen perustyyliin: westerneli klassiseen tyyliin ja ropertyyliin
Siinä vasikka lassotaan hevosen selästä, mutta sitten cowboyn tulee hypätä alas ketterästi ja juosta vasikka kiinni ja sitoa se maassa. . Eksoottisista löytyy muun muassa kengurua, ankeriasta, python-käärmettä, liskoja ja krokotiilia. Vuonna 1972 hän perusti lännenasusteliikkeensä Chicagon laitamille. Lisäksi nauhat ylipäätään voivat aiheuttaa jalustimeen kiinnijäämisen. 54 Miellyttävä ja ammattitaitoinen myyjätär auttaa asiakasta löytämään mieluisat kengät. Se estää saapasta irtoamasta jalasta, jos ratsastaja putoaa hevosen selästä. Alsacalla on noin kymmenen buutsitoimittajaa. Korkea korko estää saapasta lipsahtamasta jalustimen läpi, minkä seurauksena ratsastaja voisi jäädä roikkumaan jalustimesta. Hän todellakin aloitti pohjalta. Chicagon suurin buutsikauppa Chicago on keskilännen suurkaupunkina ollut merkittävä lihakarjan tuotannon ja kaupan keskus. Korkea varsi myös suojaa ratsastajan säärtä hevosen selkään noustessa jalan hiertyessä jalustimen hihnoja vasten. Asiakkaiksi tulee myös koko ajan uusia asiakasryhmiä. Varsi on myös tärkeä osa turvallisuutta. Yritys kasvoi ja kun Luis Alcala kuoli vuonna 2014, ohjiin olivat siirtymässä jo lapsenlapset. Tästä voi seurata vakava loukkaantuminen, etenkin kun hevonen saattaa helposti pillastua tällaisessa tilanteessa ja raahata ratsastajaa jalasta perässään pitkäänkin. Minä en olisi tässä kaupassa istumassa ja kertomassa tätä tarinaa ilman häntä. Kauppa on niin tunnettu, että jos joku Chicagon keskustassa kysyy, mistä voisi ostaa buutsit, hänet melko varmasti ohjataan kaupungin laidalle Alcala’s Western Wearin pakeille. Kaupan myyjältä ei tullut selkeää vastausta, tapetaanko käärmeet bootseja varten luonnossa, vai kasvatetaanko niitä tätä käyttötarkoitusta varten. Uusia tyylejä tulee eri valmistajilta koko ajan, sillä makuja on yhtä paljon kuin käyttäjiä. Luis Alcala saapui Yhdysvaltoihin maahanmuuttajana Meksikosta 1940-luvulla ja aloitti raatamalla puuvillapelloilla. Richard kertoo, että hänen juuri yliopistosta valmistunut poikansa David, 25, tuo taas uutta ajattelua yritykseen. Käsin tehtyjen hinnat liikkuvat 500 – 1500 dollarin välillä. Korolla ja varrella on suuri merkitys ratsastajan turvallisuudelle. Sieltä löytyy myös yksi keskilännen suurimmista lännenasusteiden kaupoista Alcala’s, joka on samalla Chicagon suurin buutsikauppa. Krokotiili kasvatettu buutseiksi On kaupan hyllyssä yhdet 13 000 dollarinkin buutsit. Sille ei ole käytännöllistä syytä ja työkäytössä parempi ja mukavampi buutsi on usein tasakärkinen. Hän on luonut tämän kaiken, kertoo Luis Alcalan poika Richard Alcala, 57, chicagolaiselle dnainfo-uutispalvelulle antamassaan haastattelussa vuonna 2014 juuri isänsä kuoltua. Kallein ei välttämättä ole sopivin, mutta käsin tehty kallis buutsi on lähtökohtaisesti laadukkaasti valmistettu. Turisteja käy kaupassa yhä enemmän. Riski tällaiseen oli erityisesti aikoinaan suuri, kun cowboyt ratsastivat usein nuorilla kokemattomilla hevosilla ja maaperä saattoi olla hyvinkin epätasainen. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo – Lännenvaatteet ja buutsit eivät ole suunnattu vain rajatulle kohderyhmälle, niin kuin usein luullaan.. Tähän suunnatun roper-buutsin varsi on matalampi ja korko on matala ja suora. Joskus niissä on käytetty myös nauhoja, jotta saapas pysyy paremmin jalassa juostessa. Laskeutuessa cowboyt tarvitsivat myös suojaa maaston kivikkoja, karheikkoja ja piikkipensaita vastaan, ja saattoihan kiven takana vaania kalkkarokäärmekin. Käärmeet ”jatkavat elämäänsä” buutseissa. Toisaalta siitä seuraa myös turvallisuusriski, sillä saapas ei välttämättä irtoa jalasta, jos ratsastaja jää roikkumaan jalustimesta. Liikkeessä löytyy tällaisia 3000 – 4000 dollarin hintaluokassa. Hyvät buutsit saa 250 dollarilla ja siitä ylöspäin. koa” käytetään ja siinä myös koron viiste on vähäisempi. Mukavat jalassa Buutsien pitää olla mukavat ja hyvin tehdyt, ja ennen kaikkea sopivat. Myymälässä on yli 8 000 paria buutseja. Roper-buutsi vie rodeoon Roper-tyyli on uudempi ja saanut nimensä ”calf roping”-esityksestä, jota rodeoissa esitetään. Yleisimmin perusbuutsit ovat naudan nahkaa ja myös vuohen nahkaa käytetään. Yrityksessä on töissä kymmenen Alcala-perheen jäsentä. Materiaalina on krokotiilin nahka, jossa ei ole naarmuja tai arpia, sillä se on poikasesta saakka kasvatettu huolella vain näitä buutseja varten. – Isä oli hyvin ylpeä saavutuksestaan. Hinta nousee ylöspäin, kun puhutaan eksoottisista materiaaleista. Sieltä hän siirtyi Chicagoon ja myi markkinoilla vaatteita. – Lännenvaatteet ja buutsit eivät ole suunnattu vain rajatulle kohderyhmälle, niin kuin usein luullaan. Hänellä oli vain muutama taala taskussaan saapuessaan Chicagoon. Jokien ylityksissä varsi esti mudan menemisen saappaaseen ja sateella jalat pysyivät paremmin kuivana. Lännenvaatteita käyttävät kaikenrotuiset, -ikäiset ja –maalaiset. Vaikka buutsit usein tunnistetaan myös terävästä pyöristetystä kärjestä, niin se on itse asiassa vasta 1940-luvulla muotiin tullut piirre
Lestikin on tuttu väline tavallisten nahkakenkien kanssa. Kirjailut ovat kauniita nahalla. Kenkärasvaa voi käyttää. Buutsien rouheudelle ne ovat mukava vastapaino. Buutsin huolto on sinänsä samanlaista kuin minkä tahansa nahkakengän. Puhdistus nahanpuhdistusaineella muutaman kerran vuodessa. Hurjan näköiset saappaat saattavat ihastuttaa tai vihastuttaa.. Buutsin pohja kuluu ensin loppuun, jos sillä kävellään paljon. Usein se on kuitenkin jatkuvasti jalassa oleva arkisaapas. 55 Oikeaa hoitoa Buutsi voi olla osa juhla-asustusta, etenkin hyvin koristeltuna. Eksoottisemmille nahoille löytyy lisäksi omia hoitoaineitaan. Hyvin pidettynä käyttöikä voi olla 20 vuotta tai enemmänkin. Jos buutsia ei käytetä pidempään aikaan, niiden sisälle kannattaa laittaa puinen kenkälesti, joita Alcala myös myy
Eikä se ole sairastellut. Kun lähdöllinen hevosia on menossa ja etummainen pärskähtää, ovat pöpöt kaikissa. Eikä se ole sairastellut. Adams Hall, e. Pitkään ihmisten suolahuonehoitojen kehittämistyötä tehnyt Lohjalla toimiva Polar Health Oy on kehitti myös hevosille sopivan suolahengityslaitteen. Viime kesänä tamma teki uuden ennätyksensä. Tutkimuksen myötä Viherlahden yritys päätyi erilliseen hengityslaitteeseen, jossa suolapölyä sisältävä ilma kuivuu jonkin verran lämmityksen ansiosta ja näin tunkeutuu syvemmälle keuhkoihin. – Ravihevoset joutuvat myös koville, ne joutuvat aina antamaan kilpailussa kaikkensa. Nilema Lindy), joka saa säännöllisesti suolahoitoa.. Laitteessa on lämmitys, joka vähentää ilman viileyden tuntua ja samalla tekee ilman kuivemmaksi. Suolahoito voisi auttaa muun muassa pieniin puhkureihin, hän sanoo ja toteaa, että ravihevoset ovat usein tukkoisia. Vaikka tulokset olivat lupaavia, niin ongelmaksi näytti muodostuvan ilmankosteus, Viherlahti kuvaa. – Keveytensä ansiosta laite on myös helppo säilyttää kuivissa tiloissa hoitojen välillä, Viherlahti toteaa. Suolahoito parantaa hapenottokykyä Kuusivuotias mustanruunikko lämminveritamma on ollut suolahoidossa niin kauan kun laite on Zellelässä ollut. – Valmistimme viitisen vuotta sitten hevosille tarkoitetun suolahuonetrailerin, jossa suolapöly puhallettiin sisäilmaan ja sitä kautta hengitykseen. – Aina menossa jotakin, ja bakteerit leviävät todella nopeasti raveissa. Taso raveissa on kuitenkin niin kova, että hevosella pitää olla kaiken sataprosenttisesti kunnossa, jos halutaan saavuttaa tulosta. Myös se altaistaa infektioille, että aina mennään maksimitehoilla. – Kehittämämme laite hajottaa suolarakeita hyvin hienojakoiseksi pölyksi ilmavirran avulla. Suolahengityslaitteen hintaluokka on 1 500 euroa. Koneeseen ladataan puhdasta suolaa, näyttää Satu Juurinen. 56 Z ellelän hevostilalla Vihdin Haimoossa on käytössä suolahengityslaite. – Suolahoito parantaa hapenottokykyä ja poistaa tulehduksia ennen ja jälkeen startin. – Olosuhteet ovat yleensä melko kosteat, ja hevosen voimakas hikoilu lisää ilmankosteutta, jolloin ilmaan puhallettu suolapöly kostuu, eikä vaikuta niin tehokkaasti kuin kuiva suolapöly. Lisätietoja: www.suolahuone.fi Suolarakeet hienoiseksi pölyksi – On hevosia, joilla on ongelmia hengitysteiden kanssa. Tallissa yksi starttihevonen Zellelässä on yksi starttihevonen Elvira C Palema (i. Se laajentaa keuhkoja, toteaa yrittäjä Satu Juurinen. – Suolahengityshoito on todettu myös eläimillä tehokkaaksi inhalaatiohoidoksi erilaisissa hengitystieoireissa ja sairauksissa, toteaa Polar Health Oy:n toimitusjohtaja Kari Viherlahti. Viime kesänä tamma teki uuden ennätyksensä. Viherlahti päätyi kehittämään erillisen suolahengityslaitteen kokeiltuaan ensin suolahoitoa hevosille toisessa muodossa
Seitsemän hevosen joukossa on sekä lämminverisiä että suomenhevosia. Kun hevonen tuli Suomissäkin, missä on sarjoja. Se ei puuskuta startin jälkeen. Koneen kennoon ladataan puhdasta suolaa. Hevonen totuttelee ensin töttöröön päässään, jonka jälkeen siihen kytketään kiinni laitteesta tuleva ilmaputki. – Kouluratsupuolella olen ammattilainen. meen, oli sillä korkea, 40 asteen kuume, ja se piti viedä suoraan klinikalle. Hän on kokenut kasvattaja ja ratsupuolen tuomari. – Sillä oli kuljetuskuume. Viimeiset startit menivät huonosti, ihan omista mokista johtuen, Satu Juurinen toteaa. Hyvä vointi näkyy päällekin Elvira on Ruotsin tuonti. Suolakiteet hajoavat kennon pyöriessä laitteessa pienemmiksi osasiksi ja kone puhaltaa ne ilman mukana keuhkoihin. Se on ollut Juurisilla vähän yli kaksi vuotta. Hevonen palautuu juoksusta nopeasti. Ravivalmennus on mukava harrastus, iloitsee Satu Juurinen. Viime vuonna tammalla ajettiin 12 starttia. – Sen tuloon liittyi surullinen tarina. Elviiran lisäksi ei raveissa käy muita, mutta myös nuoria ravihevosia laitellaan Zellelässä starttikuntoon. – Enemmänkin pitäisi sitä käyttää, mutta kun starttihevosia on vain yksi. Tänä vuonna ei vielä yhtään. Yksinkertainen käyttää Suolahengityslaite on helppo ja yksinkertainen käyttää. – Nyt se voi hyvin ja näyttääkin hyvältä, iloitsee Satu Juurinen. Hevonen oli puoli vuotta todella huonossa kunnossa, karva oli huono ja sillä oli varmasti vatsahaavakin. – Käymme starteissa milloin. – Olemme antaneet tammalle puoli tuntia suolahoitoa pari päivää ennen starttia ja puoli tuntia juuri ennen raveihin lähtöä. 57 . Myös ne saavat toisinaan suolahoitoa. Parhaimmillaan se on ollut kolmas
Elvira-tamma rentoutuu Hevonen pitää ilmaa puskevaa töttöröä päässään puoli tuntia tai kolme varttia. Hevonen pärskyttelee aluksi ja silloin tällöin hoidon aikana. – Ihmiselläkin alkavat keuhkot laajentua ja lima valua, ja kun hengittää koneen puhaltamaa suolapitoista ilmaa. Hevosen hengitystiet aukeavat. Koneessa on lämmitin, joka lämmittää hevosen keuhkoihin puskevan ilman. Sama laite on käytössä myös ihmisillä. – Kupu on sen jälkeen täynnä räkää. Hevonen hengittelee suolailmaa yleensä 30-45 minuuttia. 58 Kupu on helppo pestä käytön jälkeen desinfioivalla pesuaineella. Hevonen saa maistaa ja totutella. Suola maistuu sen suussa. Ensin totutellaan Hevoset sietävät hyvin suolahengityshoitoa, mutta ne täytyy totuttaa siihen. – Se on suolakoneen idea ja hyvä idea onkin, Satu Juurinen kehuu. Röörit putsaantuvat.. – Hevonen saa ensin rauhassa tottua, että nyt on vähän meteliä. Suolakiteet hajoavat kennon pyöriessä laitteessa pienemmiksi osasiksi ja kone puhaltaa ne ilman mukana keuhkoihin. Ilman painetta voidaan säätää tarpeen mukaan. Sitten ryhdytään asettelemaan tötteröä päähän ja varmistetaan, että se on oikealla etäisyydellä
Käyttöjännite 12 V tai 220 V. Valmistamme myös hevosen suolahuoneeseen / traileriin sopivia helposti siirrettäviä suolageneraattoreita. – Olemme erikoistuneet hannoverinhevosiin, Satu Juurinen sanoo. – Se on helppo desinfioida pesuaineella, ja samaa kupua voidaan käyttää kaikilla hevosilla. Myös koulutamme kouluhevosia. Tilalla on myös vesikävelykone. PEGASOS-hengityslaite on kevyt, helposti puhdistettava, hygieeninen ja tehokas. 59 Tavaraa lähti liikkeelle rööreistä, vaikkei ihan täyttä aikaa koneessa tällä kertaa oltukaan. – Talvisin tilalla tehdään työtä kouluratsujen myyntitoimeksiantojen kanssa. Kun aika loppuu, kone sammutetaan, ja tötterö otetaan irti. Tilalla on myös omia siitostammoja, lämminverinen ja ratsu. Esittelemme niitä asiakkaille. Se selvästi rentoutuu ja nuolee kupin reunoille kertyneitä suolakiteitä. Lisätietoa suolahengityshoidosta www.polarhealth.fi PEGASOS-SUOLAHENGITYSLAITE HEVOSILLE Polar Health Oy Österkullantie 20, 03100 Nummela Puh. Omille ja vieraille hevosille annetaan vesikävelykuntoutusta.–ma-a R tot K o L my t Heinäpojat Oy | Suoniityntie 43 | 7900 Loviisa Myymälä 044 237 9403, myynti 044 050 1240 www.heinapojat.fi | uudenmaan@heinapojat.fi. 010 219 1830, gsm 0500 210 638 info@polarhealth.fi polarhealth.fi Elvira tuntuu nauttivan hoidosta. Oriasema vilkastuu keväämmällä Satu ja Tuomas Juurisen omistaman Zellelän tilan päätuotantosuunta on oriasema, jossa toiminta jälleen vilkastuu kevään ja kesän tulleen. Lievittää kaikkia hevosen hengitystieoireita tehokkaasti
60 Unelmien hevoskesä maaseudun rauhassa Pienet leirikoot takaavat yksilöllisen opetuksen
Tekstit: Tuula Kolehmainen Kuvat: Tallit. Tulevan kesän leireillä nautitaan ratsastuksesta maaseudun kauniissa maisemissa. Pienet leirikoot takaavat yksilöllisen opetuksen Salo Perttelissä sijaitsevan Hyväntahdon lomituksen leirit ovat leiriläisten ratsastustaustasta riippuen rentoa puuhastelua hevosten kanssa tai tavoittellisempaa ratsastusvalmennusta. Leireillä voi ratsastaa koulua, hypätä esteitä, kokeilla lännenratsastusta, seikkailla metsässä, ottaa osaa leikkimielisiin kisoihin tai hoitaa hevosten ohella muita maatilan eläimiä. Menosta nauttivat tilan emännän Mari Powneyn tyttäret Minja ja Milla. 61 Ratsastusleiri tekee kesästä täydellisen. . Islanninhevosvaellus luonnon helmassa on unohtumaton elämys
Tilan Ikimuistoinen leirikesä Kiviharjun tilalla lähistöltä löytyy luonnonkauniita maastoreittejä. Leiriläisten toiveita toteutetaan ratsastajien taitotason antamissa rajoissa, niin että leirillä on huippukivaa, turvallisuudesta tinkimättä. Tilan muutkin eläimet kuten vuohet, kissat ja kanat ovat leiriläisten hoidettavissa. Esimerkiksi nuoret ovat Petrin mukaan toivoneet hieman myöhäisempiä aamuherätyksiä. Myös päivällä on aikaa puuhastella hevosten kanssa. Esteleiriläiset ovat yleensä 10-15-vuotiaita. Talilla asustaa kolmisenkymmentä hevosta, joista leiriläisten käytössä on viitisentoista ratsua poneista isoihin hevosiin. Ratsastuksen opetuksesta vastaa iloinen ja positiivinen, Ypäjältä valmistunut ratsastuksenohjaaja Johanna Kaipainen, Petri kertoo. Jokainen saa halutessaan myös oman hoitohevosen. Tilalla on ratsastajien käytössä kaksi kenttää, toinen kouluratsastukseen, toinen esteratsastukseen, maneesi, sekä oma kenttärata vesiesteineen. Myös perheen pienimmille ratsastajille on tarjolla päiväleirejä, joissa yöt vietetään kotona ja päivä puuhastellaan tallilla leiriohjaajien kanssa. Kiviharjun tila sijaitsee maaseudun rauhassa, Valkealassa, Anttilan kylässä. Esteleireillä voi ratsastaa alkeisryhmässä tai jatkoryhmässä. Tässä ohjelmassa oli ponien kauneuskisa.. – Kiviharjun tilalla on tarjolla monipuolinen valikoima kesäleirejä päiväleireistä ja alkeisleireistä yleisleireihin ja esteleireihin. ??Toiveja teemaleireillä tekemistä toteutetaan leiriläisten toiveiden mukaan. Leirien alaikäraja on pääsääntöisesti 8 vuotta, mutta esimerkiksi alkeisleireille pääsevät jo seitsemänvuotiaat. – Järjestämme aivan erikseen toiveleirejä. Leiripäivät sisältävät hevosten hoitoa, teoriaa, leppoisaa maalaiselämää, iltaohjelmaa, retkiä ja leirikisoja. Kiviharjussa järjestetään kesäleirejä kaikentasoisille ratsastajille. Niissä tunneilla on toiveiden mukaan erilaisia teemoja, esimerkiksi lännenratsastusta, leikkitunti, ratsastusta ilman satulaa tai maastoilua. – Aamupalan jälkeen hevoset haetaan laitumelta ja laitetaan itse kuntoon. Miltei joka kesä Kiviharjun tilalle myös syntyy varsoja. Talilla asustaa kolmisenkymmentä hevosta ja miltei joka kesä Kiviharjun tilalle syntyy myös varsoja. Näin opetus säilyy yksilöllisenä, ja opettaja ehtii huomioida jokaisen ratsastajan. Moni leireillä viihtynyt tulee Kiviharjuun tosin vielä vanhempanakin ratsastamaan tunnille tai tuomaan jo omia lapsia hevosharrastuksen pariin, tilan isäntä Petri Kiviharju kertoo. Erikseen toiveleirejä Kiviharjun tilan leireillä kuunnellaan leiriläisten toiveita ja pyritään pitämään päivät leppoisina, vaikka niihin paljon ratsastusta sisältyykin. Valkealassa sijaitsevalla Kiviharjun tilalla voi viettää ikimuistoisen leirikesän. Kiviharjun tila on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu. Leirille voi toki tulla myös omalla hevosella. ??Kiviharjun tilan esteleirit kiinnostavat erityisesti 10-16vuotiaita nuoria. – Yhdessä ryhmässä ratsastaa enintään seitsemän leiriläistä. 62 . Leppoisaa maalaiselämää Leireillä ratsastetaan tasoryhmissä pari tuntia päivässä. Esteleirillä on leiriläisten tasosta riippuen mahdollisuus päästä kokeilemaan myös maastoesteitä. Ohjelmassa voi olla lännenratsastusta, leikkitunti, ratsastusta ilman satulaa tai maastoilua
Tule Kiviharjun tilalle Valkealaan! 045-133 3076 -ratsastusleirivaraukset (Terhi) www.kiviharjuntila.?. 63 KESÄKUU Kiviharjun tilan kesäleirit 2017: HEINÄKUU Ratsastusleirillä majoitutaan 2-4 hengen huoneissa tallirakennuksen yläkerrassa, jossa ovat myös ruokailutilat. . Kesä ei ole kesä ilman hevosten uittoa. Vilvoitella voi Kiviharjun kenttäradan vesiesteellä. Kiviharjun oma väki, Petri ja Terhi perheineen, asuvat samassa pihapiirissä, joten apu ja turva ovat lähellä ympäri vuorokauden. Samassa rakennuksessa, alakerrassa sijaitsevat wc, suihkut ja sauna. – Ratsastuksenopettajien ja leiriavustajan lisäksi leireillä työskentelevät leirikokki ja vapaaajanohjelmasta vastaava ”isonen”. – Kiviharjun leireille pääsee myös itsenäisesti saapumalla junalla Kouvolaan, josta voimme hakea leiriläiset tilalle, Petri Kiviharju kertoo
64 . RatsasKesän viettoa islanninhevosilla maastoillen Sahalan kartanon kesäleireillä on ratsastuksen ja hevostenhoidon lisäksi ohjelmassa kaikenlaista kesäkivaa yhteistyötehtävistä leikkimielisiin kisailuihin.. Savon sydämessä, Rautalammin kunnassa sijaitseva Sahalan kartano tarjoaa luonnonkauniin paikan kesäisille ratsastusleireille. Sahalan kartanon kesäleirit ovat täynnä kesäkivaa. Sahalan leirien suosiosta kertoo se, että osa leiriläisistä on käynyt Sahalan leireillä kymmenenä kesänä peräkkäin. Sahalassa on tuotettu, kasvatettu ja koulutettu yhteensä 89 islanninhevosta. Ensimmäiset islanninhevoset saapuivat tilalle vuonna 1996 täydentämään Elämysten ja Ystävyyden Kartanon seikkailullista ohjelmatarjontaa. Sahalan Kartanolla hevoskesää vietetään islanninhevosten kanssa. Supersuosituilla Elämysten ja Ystävyyden Kartanon ratsastusleireillä nautitaan kesästä ja yhdessä tekemisestä hevosen kanssa ja ilman. Nykyisin Sahalan tilalla asustaa 23 islanninhevosta, jotka kaikki ovat syntyneet ja kasvaneet Sahalassa. – Tavoitteenamme on järjestää sellaisia leirejä, joilla jokainen leiriläinen viihtyy, ja että leiriviikko on mukavaa ja kiireetöntä yhdessäolon aikaa, Sahalan isäntä ja emäntä Marie Jalkanen ja Veli-Jussi Jalkanen kertovat
Ratsastusta kertyy viikonlopun aikana noin 12 tuntia. Kattilavirrassa uiminen tai sillalta alas hyppääminen tarjoaa uusia uintielämyksiä. – Ohjaaja on leiriläisten apuna ja turvana ympäri vuorokauden. Sahalan Kartano sijaitsee kolme kilometriä Rautalammin kirkonkylän pohjoispuolella ja Rautalampi Kuopion ja Jyväskylän keskivaiheilla. Lisäksi viikonloppuun sisältyy monipuolisesti kehoa ja mieltä hellivää ohjelmaa ja terveysvinkkejä. Vaelluksia, maastoesteitä, hevosten uittamista ja maastakäsittelytaitoja sekä paljon kesäistä oheistoimintaa ratsastuksen lisäksi.. Sahalassa on jopa pidetty kauneuskilpailuita issikoille, joiden harjassa ja hännässä letitettävää riittääkin. Aikuisille oma leiri Aikuisten loppukesän ratsastusviikonloppu on tarkoitettu ratsastuksen harrastajille, joilla on jo vähän enemmän kokemusta. Sahalassa panostetaan ruuan maittavuuteen ja terveellisyyteen. Perheen pienimmille suunnatut, opastetut satumetsäratsastukset ja seikkailutalutusratsastukset niin sanotuilla ”kahvasatuloilla” soveltuvat kaiken ikäisille jo kaksivuotiaasta alkaen. – Muutaman tunnin retkillä sekä päivän ja puolen päivän vaelluksilla voi päästä monipuolisesti kokemaan Rautalammin upeita maastoja, luonnonkauniita polkuja, jylhiä mäkiä ja kallioita ja näkemään puhtaita vesistöjä. Sahalassa voi nauttia hevoskesästä turvallisesti. – Aikuisten leiri alkaa perjantaina ja kestää sunnuntaihin iltapäivään. HolySmokesuursavusauna antaa leiriläisille löylyt melkein joka ilta. – Meiltä löytyy polkuja ja maastoja toista sataa kilometriä. . Oheisohjelmana tehdään melontaretki Tuulinuoli-suurkanootilla vaikka Rautalammin kylälle. Samoja polkuja ei tarvitse tallata, isäntäväki vakuuttaa. tuksen ja hevosten hoidon lisäksi leireillä tehdään yhteistyötehtäviä, leikitään ja kisaillaan leikkimielellä kentällä. Vuorokauden mittaiselle vaellukselle voi tulla vaikka omalla porukallakin. Sahalan kesäleireillä on hyvä yhteishenki. Leiriviikko on mukavaa ja kiireetöntä yhdessäolon aikaa islanninhevosten parissa. Kesäleireillä rakennetaan tietoisesti ensin hyvä yhteishenki. Leireillä vietetään nuotioiltoja, yövytään kodilla, kahlataan ja uitetaan hevosia, ratsastetaan yömaastossa ja harjoitellaan hevosten maastotaitoradalla. Sahalassa järjestetään ympäri vuoden islanninhevosvaelluksia ja ratsastusretkiä. – Myös nukkuma-ajoissa ja unirauhassa ollaan tarkkoja niin, että kaikki saavat riittävästi unta, Sahalan isäntä kertoo. 65 Kesän viettoa islanninhevosilla maastoillen Sahalan ratsastusleirit 2017: Kesäleireihin kuuluvat tietysti vilvoittavassa vedessä kahlaaminen ja hevosten uittaminen. Polkuja toista sataa kilometriä Sahalan kesäleireillä ratsastetaan pääosin maastossa, mikä on niin issikoille ja kun ratsastajillekin mukavaa ja rentouttavaa. Niiden varressa on muun muassa neljä näköalavuorta ja kolme hevosten uimarantaa sekä useita kiipeilyrinteitä kuten 90 metrin nousu ”extreme”-polulla. Paikalle pääsee bussien lisäksi junalla Suonenjoen asemalle, josta leiriläiset noudetaan
– Pidennetyn viikonlopun mittaiselle, yli 18-vuotiaille suunnatulle aikuisten leirille ei ole taitovaatimuksia. – Ajatuksena onkin sen, että leirille voivat osallistua myös ratsastuskoululaisten vanhemmat. Lasten ja nuorten leirit ovat viisipäiväisiä elämyksiä. Ratsastusleireille ei ole pakollisia taitovaatimuksia, mutta perusratsastustaito on suotavaa. Perhon ratsastuskoulu on Suomen ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja aikuiskoulutuksen yhteydessä. Taitoleirillä opitaan uutta Taitoleiri on tarkoitettu nuorille ratsastajille, jotka haluavat kehittää ratsastusja hevosenhoitotaitojaan. Tärkeää on, että leiriläiset selviävät ratsastuksesta itsenäisesti, ilman taluttajaa. – Aikuisten leirillä voidaan tehdä maastovaellus järven rantaan ja viettää iltaa hyvässä Rento hevoselämys Perhon ratsastuskoulussa. 66 . – Tulevana kesänä järjestämme kolme kesäleiriä, joista seikkailuleiri ja taitoleiri on suunnattu nuorille ja yksi leiri on tarkoitettu hevosista ja ratsastamisesta kiinnostuneille aikuisille, Perhon ratsastuskoulun tallimestari Sorja Pyykkönen kertoo. – Leirillä ratsastetaan koulua, esteitä ja voidaan kokeilla myös Working Equitationia, eli lännenratsastustyypistä tehtäväratsastusta, Sorja sanoo. Kesäisin Perhon ratsastuskoulu tarjoaa ratsastusleirejä niin nuoremmille kuin varttuneemmillekin ratsastajille. Osallistujat ovat kouluikäisiä, seitsemästä ikävuodesta teini-ikäisiin. Leireillä voidaan tehdä yhteistyötä ammattiopiston luonto-ohjaajien kanssa, joiden johdolla voimme päästä esimerkiksi metsäseikkailulle. – Seikkailuleirillä opitaan hevosja ratsastustaitoja seikkailun lomassa
. Jokaiseen päivään sisältyy tunnin verran teoriaa. – Toki kokeneemmat aikuiset ratsastajat voivat halutessaan kehittää leirillä ratsastustaitojaan, Sorja sanoo. Hinta 330 € Aikuistenleiri 20.7. Leirillä seikkaillaan turvallisessa talliympäristössä sekä ratsastusretkellä lähimaastolla. 040 808 5056, sorja.pyykkonen@kpedu.fi Lähde mukaan ja anna seikkailun viedä mennessään! porukassa. 67 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Hevosala, Perhon toimipaikka, www.kpedu.fi Perhon ratsastuskoulun kesäleirit 2017 Seikkailuleirillä 12.6. Kaikilla Perhon ratsastuskoulun kesäleireillä ratsastetaan pari tuntia päivässä. opitaan ratsastusta ja hevosenhoitoa seikkailun lomassa. Hinta 330 € Taitoleirillä 10.7. hiotaan ratsastusja hevosenhoitotaitoja. Hinta 300 € Leirin hinta sisältää majoituksen, ruokailun (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). – Perhossa on kymmenen kilttiä ja osaavaa opetushevosta, suurista hevosista pienikokoisiin suomenhevosiin. Kesäleireillä yövytään oppilaitoksen majoitustiloissa, täyshoidossa. Hevosen ylläpito kuuluu leirin hintaan. 14.7. – Haluamme pitää leiriryhmät pienempinä, jotta voimme tarjota jokaiselle yksilöllistä opetusta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Sorja Pyykkönen, p. Perhon ratsastuskoululla on käytössään kenttä, maneesi ja alueen hyvät maastot. Leirillä testataan ratsastusja hevosenkäsittely taitoja erilaisten tehtävien avulla. Haluamme tarjota leiriläisille rennon hevoselämyksen. – Perhon oppilaitos sijaitsee lähellä kylää. Kaikki leiriläiset saavat halutessaan hoitohevosen ja voivat näin oppia nimenomaan oman hevosen hoitoa. Perhon ratsastuskoulun kesäleirit 2017: Keski-Pohjanmaan ammattiopiston yhteydessä toimiva Perhon ratsastuskoulu järjestää kesäisin ratsastusleirejä kaikenikäisille hevosharrastajille. Leireille on mahdollisuus tuoda oma hevonen mukaan. 16.6. Kesällä on myös mahdollisuus hevosten uittamiseen. Leirillä puuhastellaan hyvässä hengessä hevosten kanssa, hiotaan tai opitaan ratsastuksentaitoja. Nuorten taitoleirille voi osallistua myös päiväleirinä, jos asuu paikkakunnalla tai yöpyy esimerkiksi sukulaisten luona. Perhon ratsastuskoulu tarjoaa upeat puitteet leirikesään, Sorja Pyykkönen sanoo. Oppilaitoksen majoitustiloissa Leireille mahtuu enintään kahdeksan osallistujaa. Perhossa on kymmenen kilttiä ja osaavaa opetushevosta, suurista hevosista pienikokoisiin suomenhevosiin. Paikka on aikaisemmin ollut perinteinen, idyllinen maatila, jonka rauhallisen viihtyisä miljöö ja tunnelma ovat säilyneet. – 23.7 on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille. Kaikki leiriläiset saavat halutessaan oman hoitohevosen.
68 . Leiri sisältää kaksi ratsastustuntia päivässä, teoriaa, videointia, valokuvia, yöpymisen pihamökissä, aamupalan, lounaan, illallisen ja iltapalan. Opetuksesta leireillä vastaa harrasteohjaaja Mari Powney joka on myös talon emäntä. – Jokaisen leiriläisen tarpeista huolehditaan niin hyvin kuin mahdollista. – Koska haluamme tarjota henkilökohtaista opastusta hevosenhoitoon ja ratsastukseen, leirikoot ovat pieniä. Hyväntahdon lomituksen tallilta löytyy ratsastuskenttä ja runsaasti hyviä maastoreittejä. – Olemme pieni ja kotoisa leiripaikka, jossa jokainen leiriläinen voi kokea olevansa osa talliperhettä. Leireillä pyritään muodostamaan ratsastusryhmät taitotason mukaisesti. Suomen ratsastajainliiton jäsentallilla on yhteensä kahdeksan tasokasta opetushevosta ja -ponia. Jokaiselle kesäleirille mahtuu 4-6 osanottajaa, alaikäraja leireille on 7 vuotta. Leiriläisten ratsastuskokemuksesta riippuen leiri Ihana hevoskesä ’kotitallilla’. Salon Perttelissä sijaitsevan Hyväntahdon lomituksen kesäleirit järjestetään pienellä ja viihtyisällä kotitallilla, rauhallisessa, metsän ja peltojen reunustamassa maalaismiljöössä
Jokaisella leiriläisellä on mahdollisuus omaan hoitohevoseen. 2017 leirit: Seniorileiri 29-30.4.2017 Kesäleirit: 1) Yleisleiri 5-8.6.2017, 4 pv 2) Esteleiri 12-15.6.2017, 4 pv 3) Yleisleiri 10-13.7.2017, 4 pv 4) Esteleiri 17-19.7.2017, 3 pv Lisätiedot: hyvantahdonlomitus.com mapowney@gmail.com 050-4867313 Hyväntahdon lomituksen kesäleirit 2017: Ihana hevoskesä ’kotitallilla’ . Hyväntahdon lomituksen tallilla ratsastetaan kentällä ja lähiseudun hyvillä maastoreiteillä. 69 Kesän 2017 hevosleirit varattavissa! Kaipaatko yksilöllistä opetusta ja aitoa hevoselämää maaseudun rauhassa. Kesäleireillä on mahdollisuus päästä myös uimaan läheisellä uimarannalla, johon matkaa noin kuusi kilometriä. Varsinais-Suomen viljavat maisemat tarjoavat upeat puitteet unelmien ratsastusleirille. Mari Powneyn tyttäret, aluetasolla valmentautuva Milla sekä ikänsä hevosia harrastanut Minja ovat leireillä menossa mukana. Iltaisin myös tilan isäntä Dave valvoo leiriläisten puuhastelua. – Leiriläisistä riippuen voidaan ratsastaa joko yhdessä ryhmässä tai parissa eritasoisessa ryhmässä. ?. voi olla hevosten kanssa puuhastelua kauniissa maalaismiljöössä, tai painottua enemmän valmennustyyppiseen työskentelyyn. – Tulevana kesänä leireillä on myös kaksi isosta, jotka tukevat ja auttavat leiriläisiä ja keksivät leiriläisille kaikkea mukavaa leiritekemistä. Yleisleireille ei ole taitovaatimuksia, mutta esteleireille oallistuvilta odotetaan perusratsastustaitoja. Miltä oma hevonen tuntuisi. . – Leirillä on tarkoitus voida kokea, miltä tuntuisi, jos hoitohevonen olisi ikioma
Tilan omistajan Mervi Ilolan valmistuttua vammaisratsastuksenohjaajaksi ohjelmaan ovat tulleet myös erityisratsastajien päiväleirit. – Jokaiselle leiriläiselle haetaan parhaiten sopiva hoitohevonen. – Hevosten hoidossa painotamme hevosmiestaitoja, turvallisuutta ja ennakointia eri tilanteissa. – Ratsastustunneilla harjoitellaan joko ratsastuksen alkeita, koulua, esteitä, western ratsastusta, maastoillaan tai treenataan poniagilityä. Tallilla asustaa tusinan verran erilaisia hevosia ja poneja. Kesäkuussa, arkipäivinä ennen juhannusta meillä pidetään parin päivän leirejä. Näin jokaiselle ratsastajalle voidaan antaa yksilöllistä opetusta.. Tallilla asustaakin monenlaisia heppoja suomenhevosista täysverisiin ja shetlanninponeihin. Pääosin leirit kuitenkin painottuvat yläkouluikäisten leireihin. Leirin lopuksi järjestetään leirikisat. Tämän takaa valoisa, hyväpohjainen, puuverhoiltu maneesi Metsäkansan Helmi, joka on kooltaan noin 44 x 24 metriä. Yksittäisiä leiripäiviä järjestetään pitkin syksyä, Mervi sanoo. Ilolan talli on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ja valvoma Ratsastuskoulu, jossa järjestetään kesäleirejä kaikentasoisille ratsastajille. – Tallilta löytyy myös apuvälineistöä erilaisiin hevosja ratsastustehtäviin, kuten esimerkiksi poniagilityyn, Mervi Ilola kertoo. Ilolan maatilamatkailu ja ratsastuskoulu sijaitsee luonnon läheisyydessä, Pirkanmaalla Valkeakosken Metsäkansassa. Eri osa-alueita voidaan painottaa leiriläisten toiveiden ja taitojen mukaan. Ilolassa järjestetään ratsastusleirejä kaikenikäisille ja -tasoisille ratsastajille, jopa perheille. – Leirit järjestetään useimmiten pienryhmissä, jolloin samantasoiset ratsastajat voivat harjoitella yhdessä. Ilolan leireillä on mahdollisuus omaan hoitoheppaan. 70 Ratsastusleiri maatilan sydämessä . Ratsastajien mukaan leireillä voidaan opetella ratsastuksen alkeita harjoitella koulua tai hypätä esteitä. Ilolan ratsastustallissa on karsinoita 12 hevoselle. – Ilolan Ratsastuskoulu on SRL:n hyväksymä ja valvoma talli. Ilolan Ratsastuskoululla on valaistu, 27x67 metrin kenttä estekalustoineen. Leirit suunnitellaan osallistujien taitotason mukaan. Ilolan leiripäivät sisältävät puolesta puoleentoista tuntiin ratsastusta päivässä, hevosen käsittelyä, hoitamista, ruokkimista ja ajamista. Tallilla on iso ulkokenttä, Ratsastus sujuu säällä kuin säällä. Ilolan maatilan leirien ryhmäkoot pidetään pieninä. maneesi (Metsäkansan Helmi) estekalustoineen, kouluaidat, tallin ympäristössä paljon maastoja, sekä ramppi erityisratsastajille. Leireille voi toki ottaa mukaan myös oman ratsun. Ilola on luomuviljelytila erilaisine kotieläimineen, tilalla on jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan harjoitettu maatilamatkailua. Ilolan perhe, johon kuuluu kolme eri sukupolvea, ovat kaikki maatilan toiminnoissa mukana
– Leireillä on mukana kokeneita aikuisia ja isoset. ?. Osallistujamäärä leireille on 5-6 ratsastajaa. Ruokailussa huomioidaan erilaiset allergiat. – Sadekeleillä voidaan tehdä leiripaitoja, tai kasseja tai suunnitella mieleistä tekemistä leiriläisten kanssa, esimerkiksi järjestää hevosnäyttely ja opetella rakenteen ja esittämisen perusasiat. – Ilolan ratsastusleireillä ohjaajina toimivat koulutetut ratsastuksen ohjaajat. 040 596 8027 Vedentaantie 30, 37850 Metsäkansa, Valkeakoski kaiselle. Ilolan leireillä yövytään tilan ympärivuoden asuttavissa huoneissa. Ilolan leireillä puuhataan kaikkea kivaa, hevosaiheista tekemistä. Leireillä syödään herkullista kotiruokaa. – Tilan eläimiä pääsee talonväen tai työntekijän valvonnassa sovitusti hoitamaan. Mukana on muiden muassa Salla Ollikka, jolla on vankka tausta rippileiri-isosena ja -leiriohjaajana, sekä hevoskerhojen vetäjänä. – Painotamme opetuksessa pienryhmätyöskentelyä sillä haluamme tarjota yksityisempää ja tasapuolisempaa ohjausta joILOLAN RATSASTUSKOULU JA MAATILAMATKAILU www.ilolanmaatila.. – Nuorempien leiriohjelmassa voi olla keppihevosten tekemistä ja askartelua. – Leireillä voidaan mahdollisesti tehdä myös retkiä vaikka raveihin, Mervi kertoo. – Olemme pitäneet niin leirien kuin ratsastustuntienkin koot pieninä. Tilan liepeiltä löytyy runsaasti maastoreittejä. Ilolan maatilalla kasvatetaan aberdeen angus-nautakarjaa ja sieltä löytyy myös lampaita, kanoja, Roosa-minipossu, ankkoja, kissoja, moro-rotuisia koiria, myskisorsia, viiriäisiä ja kaneja. – Tarvittaessa eri lajien ammattivalmentajat voivat olla sovitusti lisänä. Sosiaalisiakin taitoja Ratsastustaitojen ohella leirit kehittävät leiriläisten sosiaalisia kanssakäymistaitoja. 71 Ilolan maatilamatkailu kesäleirit 2017: Ilolan tilan kesäleireillä pääsee nauttimaan aidosta maatilatunnelmasta. Ilolankin leireille mahtuu vain rajoitettu määrä osallistujia. – Kesäaikaan maatilan eläimet oleilevat piha-alueella aitauksissa ja laitumilla. Arkena ratsastustuntien koko perustunneilla on vain 2-5 henkilöä, Mervi Ilola sanoo. Puh
1900-luvun alussa hevonen oli korvaamaton kulkuneuvo ja työväline niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Kustaa Vaasan aikana perustettiin niin sanottuja Kuninkaan kartanoita, jotta saataisiin suomenhevosia Ruotsin kuninkaan ratsuiksi. Täkäläistä hevoskantaa pidettiin hyvänä, eikä hevosia haluttu myydä Venäjälle, kertoo kehittämispäällikkö Päivi Laine Ypäjän Hevosopistolta. Suomessa on noin 20 000 suomenhevosta.. Itsenäisen Suomen historia on myös suomenhevosen historiaa. Suomenhevonen polveutuu suomalaisista maatiaishevosista, mutta rodun tarkka alkuperä on hämärän peitossa. Jo Ruotsin vallan aikana suomenhevoselle asetettiin vientikieltoja. – Jo 1500-luvulla käytössä oli jonkinlainen jalostusjärjestelmä. 72 Korvaamaton suomenhevonen Hevosella on ollut suuri merkitys 100-vuotiaan Suomen historiassa. S uomenhevosen kantakirja täyttää tänä vuonna 110 vuotta
Tärkeä apu sotatoimissa Viime sotien aikana hevosten panos oli tärkeä. . Mikään muu hevosrotu kuin suomenhevonen ei olisi kestänyt kuukausia ulkona jopa 40 asteen pakkasissa, ja niukalla ruokinnalla. Noin 7-16 prosenttia maamme koko hevoskannasta oli armeijan käytössä. Talvisodassa hevoset hoitivat kaiken kuljetuksen, kuten muonituksen, joukkojen ja loukkaantuneiden kuljettamisen ja toimivat ratsuina, Päivi Laine sanoo. . Hevosten turvin joukot pystyivät käyttämään hyväkseen myös Suomen tietöntä maastoa. Valjakko veti tykkiä kovaa kyytiä vaikeassa maastossa.. Loiset saivat kyytiä kapisaunassa. Puuroa tai soppaa jaettiin tonkasta pakkeihin. Silloin hevonen opetti kokematonta ajomiestä. Siinä kyllä korostuivat suomenhevosen käyttöominaiMuonahevonen toi ruokaa rintamalle jatkosodassa. Talvisota käytiin täysin hevosvoimin, sillä harvoista traktoreista ja kuorma-autoista ei ollut hyötyä vaikeakulkuisessa maastossa. – Ei silloin ollut vielä juurikaan moottoriajoneuvoja. – Paljon on puhuttu siitä, että rintamalle lähti kaupunkilaispoikia, jotka eivät olleet koskaan aiemmin ajaneet hevosilla. Vasta jatkosotaan saatiin moottoreita Saksasta. Myös hevoset saunotettiin rintamalla. . 73 Ypäjän Hevosopiston kehittämispäällikkö Päivi Laine omistaa Ekulius-oriin. Suomen metsien vaikeakulkuisuuden ja lumisuuden vuoksi hevonen oli korvaamaton apu moottoriajoneuvoihin verrattuna. Sotien aikana suomenhevonen pääsi näyttämään monipuolisuutensa
Työhevonen katosi maisemasta 1970-luvun puolivälistä alkaen, kun vanhojen työhevosten tilalle ei enää hankittu uusia, vaan ne korvattiin traktoreilla. Vielä 1970-luvulla tiloilla ajettiin paljon vanhoilla, yli 20-vuotiailla hevosilla. Koko taloushan pyöri sen varassa, miten nopeasti hevonen kävelee. Sodan jälkeinen Suomi oli köyhä maa, ja hevoset hyödynnettiin tarkasti, niitä ei tuhlattu. Maatalouden koneellistumisesta huolimatta hevosella oli vielä käyttöä metsätöissä puun siirrossa metsästä kuljetusväylien varteen. 1940ja 1950-lukujen taitteessa Suomessa oli historiansa suurin suomenhevosmäärä, noin 409 000 yksilöä. Suomenhevonen oli ennen työkaveri, nykyään se liittyy vahvemmin harrastuksiin. Suomenhevosen jalostuksessa tärkeimpänä ovat aina painottuneet käyttöominaisuudet, eivätkä esimerkiksi väri tai ulkonäkö. Myös Turussa oli aiemmin ollut raitioliikennettä, Kuva vuoden 1961 Viljelijälehdessä näyttää miten suuri merkitys hevosella oli maatilan töissä. Esimerkiksi ”Suomi makkara” oli tehty pääosin hevosenlihasta. Metsäkoneita ei vielä ollut, ja silloiset traktorit eivät pystyneet kulkemaan metrin lumihangessa metsässä. – Suomenhevonen on erikoinen rotu, sillä on aina ollut paljon käyttötarkoitusta, Päivi Laine sanoo. Myös pidemmät matkat liikuttiin hevosilla, Päivi Laine sanoo. Työhevosen tärkein ominaisuus oli nopeus ja ripeä kävely. Lantarattaiden kori tyhjennettiin kippaamalla pellolle. jota liikennöitiin hevosilla vuosina 1890–1902. Henkilöautot alkoivat yleistyä Suomessa vasta 1950-luvulla. Helsingin raitiotieverkko toimi hevosilla vuosina 1890–1900 ja sähköllä, kuten nykyisinkin, vuodesta 1900 alkaen. 1970-luvun alussa suomenhevosten kasvatus romahti ja 1980-luvulle tultaessa suomenhevosten määrä oli laskenut hieman alle 20 000. Helsingissä myös raitiovaunujen ensimmäiset versiot olivat hevosvetoisia. Hevosta tarvittiin apuna töissä Peltotyöt tehtiin menneellä vuosisadalla pääasiassa hevosilla. – Hevosella menivät kaikki, jotka eivät halunneet kävellä tai pyöräillä. Raviharrastus pelastuksena Ennen virallista kantakirjaa, ratsutilojen isännät itse valitsivat jalostukseen mielestään parhaiten sopivat yksilöt. Hevosvoimilla mentiin Ennen autojen yleistymistä Suomessa, kaikki liikkuminen hoidettiin hevosilla. Menneinä vuosikymmeninä hevosenliha oli myös tärkeä ja yleinen elintarvike Suomessa. Puolustusvoimat lakkautti ratsuväen ja viimeisetkin hevoset lähtivät Niinisalosta vuonna 1993. Sotien jälkeen tapahtunut tekniikan kehitys, teiden parantuminen sekä henkilöja kuorma-autojen yleistyminen vähensivät nopeasti hevosten merkitystä Suomessa. 74 suudet ja hyvä luonne, Päivi Laine pohtii. 1960-luvulle saakka hevonen oli ainoa vetovoima metsätöissä. – Sen jälkeen työhevosten käyttö maataloustöissä alkoi loppua. Hevosella on luokkivaljaat
Työhevosen tärkein ominaisuus oli nopeus ja ripeä kävely. Vuonna 1924 järjestettiin ensimmäisen kerran Kuninkuusravit, joita yhä edelleen järjestetään joka vuosi. Lämminverisille ravureille on ollut omat, viralliset lähtönsä 1960-luvulta lähtien. Raviurheilu saattaa olla syy, joka ratkaisi sen, että suomenhevonen jäi eläten nopeasti hevonen kävelee, ei kuljetuksia vievä hevonen voinut hidastella, Päivi Laine kuvailee. 75 hevoseen, joka on suunnilleen sama määrä mitä suomenhevosia on tänäkin päivänä. Tarkoituksena oli löytää parhaat siitosoriit työhevoskannan kehittämiseen. Ravihevosten määrä kasvoi sitä mukaa kun työhevosten tarve väheni. Myös hevosen rauhallinen luonne ja yhteistyökyky olivat työhevoselta vaadittavia ominaisuuksia. Myös kilpailuissa tarjolla olevat suuret rahapalkinnot lisäsivät ravien suosiota. – Aluksi ravurit olivat vain suomenhevosia. . – Ei minun nuoruudessani ollut harrastuksia. Hevosia ei kuitenkaan pidetty huvin vuoksi tai harrastuksena, kuten nykyään. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com. – Osa ratsutilojen isännistä harrasti raviurheilua, se oli vähän kuin ”piiloharrastus”. Teksti: Tuuli Turtola mään, eikä kadonnut kokonaan, hän kertoo. Vasta 1970-luvulta lähtien ihmisillä alkoi olla harrastuksia, esimerkiksi ratsastustunneilla käymistä, Päivi Laine toteaa. Nykyään suurin osa Suomen hevosista on vapaa-aikaan ja urheiluun liittyvässä käytössä, eli ratsuina ja ravureina. – Työhevosjalostuksessa väri tai ulkonäkö ei ollut tärkeää, vaan suomenhevosta on aina jalostettu hyvien käyttöominaisuuksien mukaan. Raveista löytyivät jalostusoriit Ravikilpailujen tarkoitus ensisijaisesti oli hakea sopivia jalostusoreja. Ei kenelläkään ollut vapaa-aikaa tai voimia harrastuksille, jos koko viikko oltiin ruumillisissa töissä. Työviikko oli kuusipäiväinen ja sunnuntaisin käytiin kirkossa. Koko taloushan pyöri sen varassa, miKeski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh
Akun kesto on 10 – 12 päivää. Johtoja ei tarvitse vetää eikä laite häiritse tallityöntekijöitä eikä toisia hevosia. Single-malli on suunniteltu akkukäyttöisenä yksittäisen hevosen tarpeisiin vaikkapa vuokratalliin keskikarsinaan. Multi-mallissa erillisen ohjainyksikön voi asettaa vaikka tallin käytävälle ja sen avulla voidaan ohjata karsinoihin tai pihattoihin sijoitettuja erillisiä Heinätin-kaappeja. Pirkanmaalla valmistettavaa tuotetta on kahta mallia, yksittäisen hevosen tarpeisiin tai yhden ohjaimen Multi-malli erikokoisten tallien käyttöön.. 76 E guine Innovation Ltd:n, Katja ja Jarkko Kulmakorven perheyrityksen, kehittämän heinäautomaatin avulla voi helposti säädellä hevosten ruokintaa silloin, kuin itse haluaa. 1 – 5 heinäautomaatin ohjaimet Heinätin kotitalleille tai ammattikäyttöön Kotimainen keksintö tarjoilee heinät automaattisesti Heinätin -heinäautomaatti on kotimainen keksintö hevosten ympärivuorokautiseen ruokinnan säännöllistämiseen
Kulmamalliset Heinätin-kaapit ovat pulverimaalattua terästä ja sitä on saatavana eri väreissä. Katja Kulmakorpi on osallistunut laitteen suunnitteluun yhdessä miehensä, Jarkko Kulmakorven kanssa. Näin tuotteesta on saatu turvallinen ja kestävä. Heinätin Single on akkukäyttöinen eikä se vaadi sähkökytkentöjä. Heinättimessä on kolme heinäannosta. Tulossa ulkomalli Kulmakorpien tallilla on testikäytössä jo seuraavakin tuote, ulkomalli, joka on tarkoitus saada markkinoille huhtikuun aikana. . Käyttö opetettava Katja Kulmakorpi korostaa, että Heinättimen käyttö on opetettava hevoselle heti alussa huolellisesti. Syntyi tarpeeseen Niin kuin useimmat hyvät innovaatiot, myös Heinätin on syntynyt tarpeeseen. Single käyttää sähköä keskimäärin noin 48 sekuntia vuorokaudessa. Toimintaperiaate on sama kuin sisälle asennettavissa Heinättimissä, mutta ulkomalli on suunniteltu siten, ettei se tarvitse katosta. – Se on aidan ulkopuolelle asetettava automaatti. Single toimii 12 voltin jännitteellä ja Multi-malli 24 voltilla. – Myynnissä on myös Tee se itse -paketti, joka sisältää ohjaimen sekä tarvittavan määrän lukkolaitteita. – Heinätin kuluttaa hyvin vähän sähköä. – Meillä oli kotona kroonisesti mahahaavainen hevonen, jolle ei auttanut mikään ratkaisu. Kouluttaminen on tärkeää, sillä pakoeläimenä hevonen voi pelästyä laitetta, eikä sen jälkeen suostu käyttämään sitä enää. Verkot auttoivat vähän, mutta ajansaatossa niistä tuli sivujuonteena hammasongelmia. Komponentit ovat kotimaisia ja työ suomalaista. Tee se itse -pakettiin voi rakentaa haluamansa näköi. Kun automaatti ruokkii, se sujauttaa heinän siten, että heinä liukuu aidan ali. Sen avulla hevonen oppii laitteeseen 10 – 20 minuutissa, Kulmakorpi kertoo. – Laitteeseen on lisätty toiminto, millä hevoset pystytään nopeasti kouluttamaan siihen, että luukku aukeaa ja sieltä tulee heinäannos. Turvetuotanto Pitkänen Oy 040 560 3382 www.turvetuotantopitkanen.com Kotimainen keksintö tarjoilee heinät automaattisesti soveltuvat pienemmille talleille, kun puolestaan ammattikäyttöön on suunniteltu 1 – 25 heinäautomaatin ohjain. Heinätin Single -pakettiin kuuluu kolmen annoksen Heinätin, kiinteästi asennettu ohjainlaite, akku sekä akun latauslaite. Käyttövalmiin paketin alvillinen hinta on 998 euroa. – Pystymme räätälöimään minkälaisen kokonaisuuden tahansa. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Oy Equine Innovations Ltd Lisätietoja www.hevoskeksinnot.fi. Hevonenhan on suunniteltu syömään maasta, mutta verkot jouduttiin asettamaan aika korkealle, ettei hevonen sotkeutunut niihin. Heinätin valmistetaan Pirkanmaalla ja sen valmistuksessa käytetään kotimaisia osia. Multi-malleissa on akkuvarmistus sähkökatkon varalta, Kulmakorpi kertoo. 77 Kuiviketurvetta ja kutteria irtotavarana perille toimitettuna Eteläja LounaisSuomen alueelle. Laitteen mukana on koulutusvideo, joka on tehty yhdessä hevoskouluttajan kanssa. – Tuote on niin suomalainen kuin vain voi olla. Vähitellen hevosen ratsastettavuus vaikeutui kipeytymisen myötä, Kulmakorpi kertoo Heinättimen synnyn syistä. Kun asiakas kertoo, minkälaisen tarvitsee, mietimme mahdollisimman kustannustehokkaan ratkaisun, kertoo Katja Kulmakorpi. Valmistutamme Heinättimet alihankintatyönä Pirkanmaalla, jossa tuotteet kootaan. sen ja muotoisen kaapin halutusta materiaalista. . Yhden annoksen koko on enimmillään noin kuusi kiloa. Ohjainlaitteeseen voi syöttää kuusi aikaa, jolloin heinäannos putoaa laitteesta. Hevonen sai myös hankalia jumitiloja niskan, kaulan ja säkän seuduille
– Aika suosittu on ollut 100 gramman Full Neck -ulkoloimi. Ihottumaloimet ovat monen hevosen pelastus kesäisin. Santonen muistuttaa, että oikean kokoinen ja hyvin istuva loimi pysyy pitempään ehjänäkin. Niitä halutaankin erityisesti ratsuille, jotka ovat lihaksikkaita edestäkin. Yleinen hyvä istuvuus, erityisesti etuosassa on tärkeää, ettei loimi ole kaulalta liian iso. Istuva ja oikean kokoinen Anne Santonen arvelee, että yksi hevonen tarvitsee pari, kolme loimea. – Talliin puetaan hyvä talliloimi, joka kuivattaa hevosen nopeasti. – Lapalaskokset antavat liikkumisväljyyttä. Hinta. Myös vuorivaihtoehtoja on useita. Talven kovimpina pakkaskausina loimi kuitenkin toimii hyvänä tuulensuojana ja on usein tarpeen pidempiaikaisessa tarhauksessa. Kisakuljetuksiin on monella vielä eri loimi. – Hyvä ihottumaloimi on paras apu kesäihottumaan. – Kilpahevosilla pitää olla ehkä edustusloimi, jossa näkyy mahdollisten sponsoreiden logot. Kuivatusloimet ovat yleensä ohutta villaa tai fleeceä tai niiden yhdistelmiä, joissa on kevyt pintakangas. Koko mitataan säästä hännän juureen. – Olemme pyrkineet pitämään loimien hinnat järkevinä. Kireälläkin pakkasella hevoselle riittää pääsääntöisesti yksi hyvä toppaloimi, jossa on riittävä vanuvuori. Loimen kaava varmistaa, että loimi istuu hyvin hevosen päälle. Loimien hinnat liikkuvat Veljekset Wahlsténilla 39 eurosta 169 euroon. On todella tärkeää osata valita oikea koko. Ravureille on viittamaisia coolereita, jotka voidaan pukea hevosen päälle, kun se on valjaissa. Kesällä ihottumaloimet ovat monen hevosen pelastus. Se suojaa ötököiden puremilta ja uv-suoja suojaa auringolta. Ensimmäinen kysymys kuuluukin, tuleeko loimi sisävai ulkokäyttöön, kertoo markkinointipäällikkö Anne Santonen Veljekset Wahlsténilta. Räntäja vesisateella kannattaa käyttää loimea, jossa on vedenpitävä pintakangas. Eniten loimen käytöstä on hyötyä hevoselle vesija räntäsateella sekä tuulisella ja viileällä säällä, sillä karvapeitteen kastuminen ja tuuli lisäävät lämmön poistumista hevosesta. 78 H evoset ovat kylmänkestäviä eläimiä, joten niitä ei välttämättä tarvitse loimittaa ulkotarhaan. – Valinta voi joskus olla vähän vaikeaa, kun on siroja ravureita ja lihaksikkaita, isoja ratsuhevosia. Klipatut hevoset tarvitsevat lämpöisempiä lomia ja myös heLoimen tarkoitus on estää hevosen paleleminen sekä sen karvapeitteen kastuminen. Uudet materiaalit ovat hengittäviä Hyvä loimi istuu hyvin vosissa on eroja, toiset palelevat herkemmin kuin toiset. Ihottumaloimi pelastaa Kesällä suosittuja ovat verkkotyyppiset kuivatusloimet, jotka ovat verkon ja fleecen yhdistelmiä. Materiaalit ovat nykypäivänä hengittäviä, eivätkä hiosta hevosta. Kunnon loimi ei hiosta – Markkinoilla on todella paljon erilaisia loimia, joista on vara valita eri tilanteisiin. Kevyimmät loimet on varustettu nailonvuorella. Kun hevosella on kunnollinen talvikarva eikä sitä ole klipattu, pärjää se pakkasellakin hyvin ulkona. Kunnollisessa loimessa on myös teipatut saumat, joten saumakohdatkin pitävät veden. Lisäksi on eri paksuisia fleeceja vanuvuoria. – Ulos kannattaa valita automaattisesti vettä pitävä loimi. – Niissä selkäosa on teknistä fleeciä, joka pitää selkälihakset lämpiminä, ja reunat ovat verkkoa, kertoo Santonen. Sen lisäksi kannattaa hankkia yksi lämpimämpi loimi talveksi. Silloin loimi alkaa liikkua taaksepäin ja kiinnitys voi painaa hevosen kaulaa. Loimi, jossa on kevyt vanu, on ollut kysytty, koska nykyisin on harvemmin kovia pakkasia. Hevoselle riittää yleensä yksi hyvä toppaloimi sekä toinen, vedenpitävällä pintakankaalla varustettu sadeloimi
. 79 haarukka on markkinoilla olevilla muilla loimilla jopa suurempi, mutta meidän asiakkaamme ovat järkiperäisiä ostajia, Anne Santonen toteaa. Vedenpitävä ja hengittävä Full Neck ulkoloimi ohuella 100g vanuvuorella kevätja syksykäyttöön. Loimitustarpeeseen vaikuttavat lämpötila, tuuli, sade, auringonpaiste, hevosen kylmänsietokyky ja terveydentila sekä tarhauksen kesto ja suojan saatavuus.. Kuivattava fleeceloimi tähtikuvioilla. Vohveliloimi puuvillaa full neck, hengittävä kesäloimi. Tallitoppaloimi 200 gramman vanulla ja irrotettavalla kaulakappaleella. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Veljekset Wahlstén High Neck ulkoloimi on vedenpitävä ja hengittävä 300 gramman vanuvuorella
Vuoden komeetta: Akaasia. Vanhempi suomenhevostamma: Saaga S Palkinnon vastaanottivat valmentaja Ilkka Pyysalo ja hovikuski Matti Nisonen. 80 n Ravigaala Vuoden parhaat saivat palkintonsa Vuoden hevosenhoitaja Stefan Willstedt työskentelee Harri Koivusen tallilla. Rauno Asosen Raq Team Oy palkittiin vuoden hevosenomistajana. Asonen juhli viime vuonna luottovalmentajansa Markku Niemisen kanssa voittoja sekä Kriteriumissa Callela Leonardilla että Tammakriteriumissa Callela Elizalla. Huiman nousun tammahuipulle tehneen Akaasian valmentaja Ari Oja-Nisula vastaanotti palkinnot.. Palkinnon vastaanottivat Laura ja Pauli Raivio, hevosen valmentaja sekä Ellin Sisun omistajat Unto Varis, Erkki Rossi ja Teemu Liimatainen. 4-vuotias suomenhevonen: Ikäluokan hallitsija Ellin Sisu oli luonnollinen valinta. Vuoden valmentaja Markku Nieminen jakoi kiitosta henkilökunnalleen ja omistajille
Vuoden voitokkain hevonen: Siirin Älli Viime kaudella 14 kertaa voittanut Siirin Älli oli vuoden voitokkain hevonen. Hevonen oli myös vuoden 4-vuotias lämminverinen. Vuoden ohjastajan Mika Forssin viime kausi oli unohtumaton. Hamis Fameraiserilla oli yhtä paljon voittoja, mutta Siirin Ällillä oli enemmän kakkossijoja. Elian Webin kanssa menestyksekästä työtä tekee pariskunta Janne Soronen ja Katja Melkko (oik.). Vuoden hevonen yleisöäänestys – Elian Web. Mukana alarivissä myös Elian Webin kasvattajat Petri Rahko ja Antti Harju. Siirin Ällin omistaja Tapani Krapu vaimonsa Mervin kanssa. Pertti Koskenniemi ja Mika Lintilä saivat Ravigaalassa Hippoksen kultaiset ansiomerkit. Hän oli vuoden ohjastaja, vuoden voitokkain ohjastaja. Vuoden ravirata on Turku.. Hippoksen hallitus palkitsi ohjastajien Euroopan mestarin myös kunniamaininnalla. Omistajaporukka Talli Webbie otti ilon irti. 81
Antti Veteläinen, 2. 82 Olli Koivunen oli vuoden komeetta ja Ratu Royalen huima EE-juoksu Elitloppet-sunnuntaina ansaitsi kunniamaininnan. Vuoden raviteko: Nordic King, Nordic King-tapahtuman tiedottaja Pekka Kaidesoja vastaanotti palkinnot, kun Härmän Powerparkin pääarkkitehti Pekka Lillbacka ei päässyt paikalle. Henna Halme, 3. Jere Kiveinen, 2. Mukana Ratu Royalen valmentaja Vesa Santanen. Killerin raviradalla on panostettu voimakkaasti nuorisotoimintaan. Ravikuningasta valmentaa Jalmari Svart ja sen omistaa Svart Stable. Jukka Torvinen Raviliigan voittajajoukkue: Lahti, Jokimaa – Stone Capes Olive Raviliigan tsemppijoukkue: Jyväskylä, Killeri – Golden Luxi Toto76-ohjastajaliiga: Mika Forss Toto76-valmentajaliiga: Antti Ojanperä Vuoden Monté-ohjastaja: Karoliina Sinkkilä Kuvat: Hippos/Ilkka Lukka Vuoden suomenhevonen: Yleisöäänestys – Vitter. 5-vuotias suomenhevonen: Äänestäjä. Vitter palkittiin vuoden vanhempana suomenhevosena.. Joni-Petteri Irri, 3. Vuoden Kasvattaja: Uudessakaupungissa toimivan Kalelan oriaseman omistaja Hannu Nivola. Kokelasmeeting: 1. Kuvassa Suvi Rautiainen (vas.), Mervi Honkonen ja Sari Piirainen. Vuoden nuorisokerho: Killerin ravinuoret. Niko Riekkinen. Derby-voittaja on kimppahevonen 3-vuotias lämminverinen: MAS Archien Vanhempi lämminveritamma: Venice Vuoden parhaaksi vanhemmaksi lämminveriruuna: Surprise Lord Kesäravirata: Härmä Powerpark Kunniamaininnat: Baletin Salama ME-juoksu, Ratu Royale EE-juoksu, Mika Forss ohjastajien EM ja Suivikas PM, Jokimaan RaviHyvä Salamakypärät: 1. mukana myös eläinlääkärivaimo Kaisa Nivola
asti 16/10/36 €, shop.messukeskus.com Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 18/11/39 € 17.–19.3.2017 Messukeskus Helsinki OIKEITA KOHTAAMISIA. Messuosastojen lisäksi alan ammattilaiset loistavat eri ohjelmanumeroissa ja esityksissä. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Avoinna: pe klo 12–20 (Kuva&Kamera klo 12–18), la klo 10–18, su klo 10–17 Liput edullisemmin verkkokaupasta 16.3. Helsinki Horse Fair –tapahtumasta löydät erikoisliikkeet, yhdistykset, maahantuojat ja yrittäjät. horsefair.. Lataa Messukeskus-appi älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! UPEA HEVOSTAPAHTUMA KAIKILLE HARRASTAJILLE, AMMATTILAISILLE JA HEVOSISTA KIINNOSTUNEILLE Messukeskuksen hallit täyttyvät hevosista ja poneista. Tule ja hyödynnä ostosmahdollisuudet ja ohittamattomat messutarjoukset! Samaan aikaan ja samalla lipulla Messukeskuksessa muut vauhdikkaat tapahtumat: Fillari, Kunto, Golf, Ball Sports, Outdoor ja Kuva&Kamera. AITOJA ELÄMYKSIÄ. • facebook.com/horsefair • #horsefair HELSINKI HORSE FAIR