1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsänsä satulassa Pärjääkö hevonen yksin. Emmi kuvaa työkseen hevosia Curlyt Hurmaavat Tupsujalkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleireillä opitaan ja nautitaan hevosista Valmentaja Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopistolla
Eteläkarjalainen perheyritys p. ja Tampereen Hevoset 7.-8.4.! MYÖS JÄNTEILLE ja HANKOSITEILLE UUTUUS Valmistetaan Suomessa. 040 738 4194, 040 738 4198 NIVELONGELMIIN ja KOVAAN RASITUKSEEN Curcuma Criollo GluKoMix HA+MSM sisältää glukosamiinia, kondroitiinisulfaatttia yli 90 %:sta, HA:ta eli hyaluronihappoa yli 90%:sta,, MSM:ää HUIPPUTARJOUKSET MESSUILLA Helsinki Horse Fair 2.-4.3. Light Nopea verkkokauppa! Natur GluKoMix HA+MSM criollo.fi Criollo Curcuma sisältää kurkumaa ja myös mustapippuria kurkuman imeytymisen tehostamiseksi Criollo Six Bar MSM+Curcuma sisältää glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia (yli 90 %:sta), hyaluronihappoa (yli 90 %:sta), MSM:ää, yuccaa, kurkumaa, ruusunmarjaa ja kollageenejä, joista mekaanista kestävyyttä; I-tyypistä luille, jänteille ja nivelsiteille ja II-tyypistä rustoille
Messunumero. Ilmestyy viikolla 13 nro 3 KESÄN HEVOSTAPAHTUMAT Kesän hevostapahtumat. Ilmestyy viikolla 34 nro 5 HEVOSEN TERVEYS Hevosen lihasten ja nivelten hoito. Täydennysrehut. Vakuutukset. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.?. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ohjastajan varusteet. Ravirataesittely. Ratsastuskeskusesittely. Ratsastuskeskusesittely. Täydennysrehut. Ilmoitusmyynti: Kristiina Hattberg puh. Tallija laiduntarvikkeet. Ravirataesittely. Ilmestyy viikolla 48 www.hevosmaailma.. Vitamiinit ja lisäravinteet. Heinät, kuivikkeet. Hevosalan koulutusten esittely. Myyntitoiminta. Ilmestyy viikolla 24 nro 4 LUONNONMUKAINEN HEVOSENHOITO Kuljetuskalusto ja -palvelut. Vitamiinit ja lisäravinteet. Hevosharrastajille suunnattu erikoislehti nro 2 RAVINTONUMERO Varsominen ja ravinto. Ilmestyy viikolla 41 nro 6 VALMENNUS JA HEVOSALAN KOULUTUS Kasvatustoiminta. Ratsastuskeskusesittely. Messunumero Kuninkuusravit. Ravikärryt. Kengitys
34 HYVÄNTEKEVÄISYYSRAVURI Koskelan Akseli keräsi varoja nuorisotoimintaan. 72 RAVIGAALASSA juhlivat viime vuoden parhaat. 76 HEVOSKUVAUKSET ovat ykkösiä Emmi Kähköselle. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 41 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 47 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Ilmoitusmyynti Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 40 TIMO NURMOS teki suomalaista urheiluhistoriaa. 68 HISTORIASSA mies ja hevonen olivat tiivis pari. 44 SOPIVAT suitset hevoselle. ISSN 1455-0547 Parhaat kaverukset: Pipo-poni ja Suomen suurin, shirehevonen Amanda. 32 AMANDA on Suomen suurin hevonen. 47 YLÖJÄRVELÄINEN Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopiston ravivalmentajana. Yksi esimerkki on tässä lehdessä haastateltu Iina Kilpi, joka on tehnyt harrastuksesta työn ja perustanut ratsastustallin mummolaansa Savitaipaleelle. Saako hän kasvatettua toimintaansa tarpeeksi. 64 VAUHTI, jännitys ja luonto vievät miehiä ratsaille. 32 42 SILMÄNILOA talvisesta hevosjulisteesta. 26 CURLYT hurmaavat ulkonäöllään ja luonteellaan. Sisältö 1/2018 Onnea matkaan! Hevosalalla voi kouluttautua aina ammattikoulutason hevosenhoitajasta ammattikorkeakoulututkintoon hevosagrologiksi asti. Työntunteja ei auta laskea ja rahatkin menevät ainakin alkuvaiheessa kaikki, omat ja lainatut. 36 HYVÄSSÄ TALLISSA ilmanvaihto toimii. Rankkaa työtä se kyllä vaatii. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 10 KONITOHTORI: Nykyhevoset sairastavat elintasosairauksia 14 IINA KILPI osti mummolansa ja perusti ratsutilan. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 50 KESÄLEIREILLÄ opitaan ja nautitaan hevosista. Tällaisia nuoria innostuneita ja ahkeria ihmisiä tarvitsevat sekä Suomi että hevosala. Iina tuumii, että hänellä on nyt kahdeksan kuukautta aikaa kokeilla, riittääkö tämä yrittäjyys työllistämään hänet. 60 TORNION Laivakangas on maakuntaradoista kansainvälisin. 19 TAPIO PERTTUNEN saa olla jatkuvasti lähdössä ja menossa. 4 n Pääkirjoitus 6 HEVOSSEURA ja riittävän iso laidun tekevät hevosen onnelliseksi. Kun osaminen on hankittu, on tie hevosalalla auki. 22 NIISUN NESTORI on temperamenttinen estemestari. Mari Ahola-Aalto. Kannattaako se vai eikö kannata
Asiasta kertoi Keski-Uusimaa-lehti. Nykänen uskoo, että kaikki menee silti hyvin. Ikää Petri Nykäsen oriilla on 12 vuotta. Täysorpo Abraham oli kenties kiintynyt enemmän hevoseen kuin ihmisiin. Orkesterimonttu kun saattaa olla vaarallisen lähellä, eikä sinne sovi kupsahtaa. Kesällä 2016 se oli isäntänsä Petri Nykäsen kanssa tuttu näky Helsingissä, Kaivopuiston kesäilloissa. Kuva: Susanna Malmström. Viimeksi se esiintyi Järvenpäässä, Ratsastuskeskus Ainon Suomenhevosen Tarina -näytelmässä, jossa olivat mukana myös Antti Reini, Anu Sinisalo ja Pertti Koivula. Lavalle nousu testattu Tammikuisena maanantaina Kiripassi kävi Musiikkitalossa testaamassa lavalle nousun. helmikuuta oopperassa Abrahamin pidot . Hevonen oli tärkeä Kiripassi sai kiinnityksen opperaan, koska hevonen oli niin tärkeä Abraham Ojanperälle. Se on myös kolminkertainen suomenhevosten kenttömestari. Ojanperä oli ensimmäinen talopoikaistaustainen mieslaulaja, joka sai koulutuksen ulkomailla. Samalla se tarkasti näyttämön rajat. Kiripassi oopperatähdeksi Kiripassi on tottunut liikkumaan muuallakin kuin kotitanhuvilla. 5 T uusulalainen suomenhevosori Kiripassi nousee lavalle Helsingin Musiikkitalossa 22.–23. Kiripassi on jalostusori, ajohevonen, työjuhta sekä ratsuja perhehevonen. Isäntä on ajeluttanut väkeä Kiripassilla niin häissä kuin hautajaisissakin sekä Helsingin kaduilla. Kiripassin isäntä Petri Nykäsen mukaan kaksikko pääsee vain yhtenä tai kahtena päivänä Musiikkitaloon harjoittelemaan. Vaikka ooppera onkin Kiripassille uusi ilmaisun muoto, on se elämänsä aikana esiintynyt ennenkin. . Hän ei mennyt koskaan naimisiin. Yleisö ei Kiripassia etukäteen pelota, mutta sen isäntää hieman jännittää, mitä ne sopraanot ja bassot tekevät Kiripassin herkille korville. Ori on isäntänsä kera ollut monessa mukana. Nykänen kertoo Kiripassin olevan rauhallisen hevosen. Kiripassi on myös Kaunialan veteraanisairaalan kummihevonen. Abrahamin pidot -ooppera kertoo liminkalaissyntyisen Abraham Ojanperän (1856–1916) tarinan lavantautiin kuolleiden vanhempien pojasta aikansa uraauurtavaksi laulupedagogiksi ja taiteilijaksi
6 Hevonen tottuu myös yksinoloon Hevosseura ja riittävän iso laidun tekevät onnelliseksi Hevosilla on saalis-eläiminä voimakas tarve kuulua laumaan. Aikoinaan pientiloilla oli tosin. Joskus kuitenkin unohdetaan se, mitä hevonen tarvitsee. H yvän valvonnan ansiosta hevoset saavat Suomessa hyvää ja ammattimaista hoitoa. Hevonen on vaeltava laumaeläin, jonka tarpeet ovat ruuan lisäksi vapaa ja riittävä liikkuminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen muiden hevosten kanssa. Yksinolo saattaa tuoda niille turvattomuuden tunnetta, mutta hevonen tottuu kuitenkin olemaan yksin
Heiskanen ei tiedä, että hevoset varsinaisesti sairastuisivat yksinolosta. Toiset rodut ovat puolestaan enemmän laumahevosia. Erityisesti täysverityyppiset rodut eivät halua, että ihan lähellä on muita. – Mutta kyllä hevonen voi paremmin, kun se on porukassa. – Aikuiset oriit saattavat tulla jonkun ruunan kanssa toimeen, mutta yleisesti ne ovat kuitenkin erikseen tarhattavia. 7 Laumassa hevoset näykkivät ja rapsuttavat toisiaan. Toki sillä oli työkaverina ihmiset sekä tilan muut eläimet. Laitumella oli 1ja 2-vuotiaita tammoja, ja vein vanhan tamman samalle. Se oli aivan surkea, ja aloin miettiä, mitä sille pitäisi tehdä. Rotujen välillä eroja Heiskanen korostaa, että hevosrotujen välillä on eroja. Hevosen elimistö ja ruuansulatus vaativat säännöllisesti liikuntaa, MinnaLiisa Heiskanen muistuttaa. Luonteissakin on eroja hevosrotujen ja yksilöiden välillä. Toivonenkin korostaa hevosten luonteiden erilaisuutta. yleensä vain yksi hevonen, ja hyvin sekin tuli toimeen yksikseen. Lämminveriset reagoivat ympäristönsä tapahtumiin yleensä herkemmin kuin kylmäveriset. Toiset yksilöt voivat olla itsenäisiä, mutta melkein kaikki voivat silti paremmin laumassa. Kaikki eivät kärsi yksinolosta Eläinlääkäri Merja-Liisa Toivonen on seurannut hevosia läheltä vuodesta 1985 lähtien. Toivonen uskoo, etteivät kaikki hevoset kärsi yksinolosta. Luonteissakin on eroja hevosrotujen ja yksilöiden välillä. Jos on yksikin tamma ruunalaumassa, voi se aiheuttaa ruunien kesken eripuraa. Isoissa talleissa on luonnollisesti paljon hevosia, jolloin ne näkevät toisiaan. Myös vuoden ajat ja kiimat vaikuttavat hevosten käyttäytymiseen. – Tammat sietävät kyllä toisia tammoja, mutta niissäkin on toki eroja. – Lämminveriset reagoivat ympäristönsä tapahtumiin yleensä herkemmin kuin kylmäveriset, toteaa Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen. Siitä on hyvä esimerkki islanninhevonen. Niiden kanssahan ratsastetaankin laumassa, jossa niillä on oma tietty järjestyksensä. Ehdottomasti ei voida näistä mitään sanoa, koska aina löytyy se poikkeuskin. – Hevonen voi mielestäni elää myös yksin, kunhan se hoidetaan asianmukaisesti ja liikutetaan säännöllisesti sekä kesällä laidunnetaan. Nykyisin harrastajilla tahtoo vain olla niin, että ensin hankitaan yksi hevonen ja hyvin pian toinenkin. Liikunta on hevoselle kaikkein tärkeintä. – Muistuu tapaus toissa keväältä, kun oma siitostammani menetti varsansa. Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja, professori MinnaLiisa Heiskanen on sitä mieltä, että hevonen yleensä tottuu tarvittaessa yksinoloon. Erityisesti oriit eivät kestä toisia oriita, vaan alkavat mieluusti tapella keskenään. – Hevonen voi kiintyä muihinkin eläimiin ja tietysti myös ihmiseen. – Toiset hevoset eivät halua toisia hevosia lähelleen. Ei niiden tarvitse olla edes samassa tilassa, kunhan vain näkevät lajitovereitaan. Sitä ei saa jättää yksin tarhaan nököttämään
tarkkaan ja tietävät kaikki tilan asiat. Ne tietävät, että on emännän talliaamu, koska tulen viisi minuuttia vakituista työntekijää myöhemmin tallille. – Siitosoriit havainnoivat. Hyvin äkkiä saattaa tulla väistämistarpeita. Kyllä se kaipaa ihmiskontakteja sekä tekemistä jonkun kanssa. On tärkeää, että laumadynamiikka toimii. Kun meille tulee uusi tamma, joka jää pidemmäksi aikaa, joudunkin miettimään mihin laidunlohkoon sen laitan, että sillä olisi kivaa. – Kun niitä seuraa tuolla laitumella, niin huomaa, että ne voivat kyllä paremmin joka tavalla, kun saavat pyrähdellä ja pötkötellä ja tehdä yhdessä asioita. Hevonen elää hetkessä Orimattilalaisella Sirkku Kyröllä on pitkä historia hevosten parissa. Ja ne tietävät, että jaan ruuan eri järjestyksessä. Ei olekaan hyvä, että hevonen jätetään yksin jonnekin ladon nurkkaan. – Kun laidunnamme siitostammoja porukassa, niin jopa kiimat kiertävät paremmin, kun niitä on laumassa optimaalinen määrä. Se on luonnon laki. 8 lohkolle. Hevosten pitää saada toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä, niin ne voivat hyvin, Merja-Liisa Toivonen muistuttaa. Se – Hevosten pitää saada toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä, niin ne voivat hyvin, Merja-Liisa Toivonen muistuttaa. Tällä hetkellä Toivonen seuraa 14 hevosen touhuja. – Mielestäni hevoset eivät ajattele, missä mun kaverini ovat. Varsat oli vasta siirretty kokonaan laitumelle, mutta ensimmäistä kertaa ne nukkuivat maassa pitkällään rauhassa, kun vanha tamma tuli niitä sinne suojelemaan. Laumahenki on tärkeä Toivonen kertoo, että monesta muustakin asiasta näkee laumahengen tärkeyden ja hevosten viisauden. Viime kesänä tilalla oli 60 – 70 hevosta, ja Toivonen toivoo, että ensi kesänä hevosia olisi taas saman verran. Ja tamma tunsi itsensä tärkeäksi, kun sillä oli taas tehtävä. Sitä vastoin hän on tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Yksinäisyydestä johtuviin sairaustapauksiin Toivonen ei ole törmännyt. Omien kokemustensa perusteella Kyrö on sitä mieltä, että hevonen ei kärsi, vaikka olisi yksinkin. Laitumen tulee kuitenkin olla niin iso, että hevosilla on tilaa väistellä
Sirkku Kyrö on kuitenkin sitä mieltä, että hevonen on tyytyväinen, kun sillä on ruokaa ja vettä. Kyllä se kaipaa ihmiskontakteja sekä tekemistä jonkun kanssa. Entisaikaan hevoset olivat töissä koko ajan. – Kiima-aikana se tietysti alkaa etsiä muita hevosia, kun sille tulee suvunjatkamistarve. 9 Kaikki hevoset eivät kärsi yksinolosta. Teksti: Soili Kaivosoja Täysverityyppiset rodut eivät halua, että ihan lähellä on muita. Hevoskasvattaja Sirkku Kyrö on sitä mieltä, että hevonen on tyytyväinen, kun sillä on ruokaa ja vettä. Ei se ole sen happamampi tai sairastu tai karva olisi kiillottomampi. – Se elää hetkessä.. – Ei hevosen luonne siitä miksikään muutu yksin ollessa. Ei olekaan kuitenkaan hyvä, että hevonen jätetään yksin jonnekin ladon nurkkaan. . Kyrö muistuttaa, että aiemmin oli täysin yleistä, että maatiloilla oli ainoastaan yksi hevonen. elää siinä, missä sillä hetkellä on. Jos se on yksin, se on yksin ja jos laumassa, niin se on lauman mukana. Sekin menee kuitenkin ohi, kun se ei näe muita, Sirkku Kyrö toteaa
Se muistuttaa taudinkuvaltaan ihmisten IItyypin diabetesta. U seimmiten ylipainon taustalla on liian suuri energiasaanti verrattuna kulutukseen, mutta myös hormonaalinen sairaus voi aiheuttaa taipumusta poikkeukselliseen lihomiseen. Pitkään jatkunut liiallinen energiasaanti ja vähäinen liikunta voi laukaista sairauden. 10 Nykyhevoset sairastavat elintasosairauksia n Konitohtori Pia Martikainen Pulleat muodot voivat aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia – erityisesti poneille. insuliiniresistenssi). Tautia epäiltäessä diagnoosi voidaan varmistaa verikokeella, josta mitataan insuliinin määrä verenkierrossa. Monesti jo pelkkä mielikuva ponista on pyörein muodoin varustettu, mutta pulleat muodot voivat itse asiassa aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia – ja erityisesti poneille. Ponin pitää olla pyöreä – vai pitääkö. Ylimääräistä rasvaa kertyy hevosilla ja poneilla tyypillisesti harjan ja hännän tyveen. Metabolisessa oireyhtymässä insuliinin verensokeria alentava vaikutus on heikentynyt (nk. Lihavuus ei ole hevoselle terveellistä, ja hevosenomistajan onkin syytä tiedostaa ylipainosta aiheutuvat riskit ja suhtautua tilanteeseen vakavasti. Ylipaino altistaa hevosen paitsi nivelongelmille myös vakavammalle oireyhtymälle eli kaviokuumeelle, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa jopa eläimen lopetukseen. Metabolinen oireyhtymä ja insuliiniresistenssi Niin kutsuttu metabolinen oireyhtymä on erityisesti ponien elintasosairaus. Omistaja on vastuussa siitä, että ravinnon määrä ja laatu sopivat kyseiselle yksilölle. Vakavin tämän sairauden oireista on kaviokuume, jolle. Mitä ahneempi eläin, sen alttiimpi se toki on lihomiselle. Kotoperäinen rotumme suomenhevonen on myös tyypillisesti melkoinen ahmatti. Sairastumisikä on yleensä 6-12 vuotta ja tavallisin päällepäin nähtävä oire reipas ylipaino. Hevosen tai ponin kärsiessä liikalihavuudesta omistajan on kuitenkin syytä katsoa peiliin pitkään ja hartaasti, sillä ihminen ruokkii hevosen. Nykyhevoset ja etenkin ponit kärsivät yhä enemmän liikalihavuuden aiheuttamista ongelmista
Monet harrastehevoset voivat hyvin ja terveesti pelkällä heinällä, suolalisällä ja kivennäisillä. Hevonen lihoo sittenkin, miksi. Kun sairaus etenee, voi ilmetä epänormaalia hikoilua (jopa levossa) sekä lisääntynyttä juomista ja virtsaamista. 500 kiloa painavalle hevoselle 5 kiloa päivässä). Myös heinät aivan oikeasti punnitaan. 11 Konitohtorin vinkit veren korkea insuliinipitoisuus altistaa. Kilomääräiset ruokintasuositukset vaihtelevat sen mukaan, onko rehu kuivaheinää vai esimerkiksi esikuivattua säilöheinää; Suomessa nämä ovat tyypillisimmät hevosten karkearehut. Koska lihavuus aiheuttaa sairauden, ainut pätevä hoito on laihdutus ihannepainoon. Tautia epäiltäessä diagnoosi voidaan varmistaa verikokeella, jossa mitataan ACTH-nimisen hormonin taso verenkierrossa. Tällöin heinät on ehdottomasti annettava useassa erässä päivän aikana ja mieluusti rajoitettava myös syöntitahtia, jotta vältettäisiin pitkät paastojaksot ja mahahaavaan sairastuminen. On hyvä muistaa, ettei kaviokuume ei aina ole akuutti, välittömästi jalat alta vievä tila, vaan se voi myös ilmetä kroonisena ja oireiltaan lievempänä, ajoittaisena ”jäykkyytenä” tai ”laiskuutena” riippuen hevosen kipukynnyksestä. Sairaus on tavallisempi vanhemmilla, yli 15-vuotiailla hevosilla ja sitä tavataan poneilla enemmän kuin hevosilla. Myös PPID altistaa hevosen kaviokuumeelle. Dieetillä olevalle hevoselle voi tulla käytöshäiriöitä, joten hevosen oireita seurataan normaalia tarkemmin laihdutuskuurin aikana. Sokerija kuiva-ainepitoisuudet voivat kuitenkin vaihdella suuresti paitsi erilaisten rehujen, myös eri rehuerien välillä. Erityisesti ongelmahevosen ruokinnassa nimenomaan ravintoarvoihin olisikin tärkeää kiinnittää huomiota absoluuttisen kilotai litramäärien sijaan.. Painoa seurataan paitsi laihdutuskuurin ajan myös jatkossa mittanauhan avulla, jottei hevonen pääse uudelleen lihomaan. rasvakertymät vatsan alueella, harjantyvessä, silmän yläpuolisissa kuopissa ja hännän tyvessä. Esimerkiksi Hevostietokeskuksen sivuilta löytyy laskentataulukoita suositeltavista määristä, ja paljon muutakin asiasisältöistä informaatiota hevosen oikeanlaiseen ja tasapainoiseen ruokintaan liittyen. Hevosen painoa ei arvioida silmämääräisesti, vaan se mitataan tähän tarkoitukseen tehdyllä mittanauhalla. 1,5% hevosen painosta. Sopiva karkearehun eli heinän vuorokausiannos hevosen painoa kohden voidaan laskea ruokintataulukon avulla. hevosen Cushingin tauti) on hormonaalinen sairaus joka aiheuttaa kortisolin liikatuotantoa. Heinän punnitseminen ei ole vaikea toteuttaa, tarvitaan heinäverkko ja koukullinen heinävaaka joka maksaa alle 10 euroa eli se ei liene mahdoton sijoitus, etenkään kun hevosen terveys on kyseessä. Taustalla myös hormonaalinen sairaus PPID (Pituitary Pars Intermedia Dysfunction, ent. Lihaskato, jota liiallinen kortisolituotanto myös aiheuttaa, on usein selkeimmin nähtävissä selän lihaksista. Miten lihava hevonen laihdutetaan. Jos tauti havaitaan ajoissa, siitä voi parantua jopa täysin, pitkälle edenneessä tilanteessa ennuste on varauksellinen. Kun hevosta laihdutetaan, ensimmäiseksi ruokalistalta poistetaan kaikki ylimääräiset väkirehut (kaurat, myslit ym.). Karkearehun eli heinän saantia voidaan tarvittaessa myös vähentää, mutta tässä tulee muistaa, että riittävä heinän syöminen on ehdoton edellytys hevosen ruoansulatusjärjestelmän terveydelle ja liian vähäinen heinäruokinta voi johtaa vakaviin seuraamuksiin. PPID:n oireita ovat mm. Lihasmassan määrän kasvaessa ja rasvaprosentin pienentyessä elimistön insuliiniherkkyys normalisoituu vähitellen. Laihdutettavalle hevoselle annetaan heinää n. Jos hevonen ei tällä dieetillä laihdu 6-8 viikon aikana, voidaan heinämäärää hetkellisesti vähentää niin, että vuorokausiannos on vain 1% hevosen painosta (esim. PPID aiheuttaa tyypillisesti myös oireita karvapeitteeseen: karvanlähtö voi viivästyä kesällä ja talvikarvan tulo aikaistua syksyllä; karva voi myös olla epänormaalin pitkää, paksua tai kiharaa. Metaboliseen oireyhtymään sairastuneelle hevoselle syötetään vain analysoitua vähäsokerista heinää (< 100g sokeria/kg ka) ja liikunnan määrää lisätään. Myös yleinen väsyneisyys ja apaattisuus ovat tavallisia oireita alkuvaiheessa. PPID:n hoitoon on olemassa lääkitys joka parantaa hevosen elämänlaatua huomattavasti. Liikuntaa lisätään aina kun se on mahdollista. Tällä yhtälöllä 500-kiloinen hevonen saa heinää 7,5 kiloa päivässä ja 300 kiloa ponille vuorokausiannos on 4,5 kiloa. Väkirehuista tingitään aina ensin, sitten vasta heinän määrästä, jos se on tarpeen
Kiertävä hevospraktiikka Pia Martikainen ruokamäärän rajoittamisesta voi seurata pitkiä paastojaksoja ilman syötävää. Hyvä keino rajoittaa syömisvauhtia on pienisilmäisten heinäverkkojen käyttö tai toki tähän tarkoitettujen ruokinta-automaattien hankkiminen. Sopivaa ruokintaa on mahdotonta laskea ilman rehuanalyysiä, hyvänä esimerkkinä pienikin määrä korkeasokerista heinää saattaa edelleen sisältää aivan liikaa energiaa lihomisalttiille yksilölle. Analyysin voi teettää myös itse, jos sitä ei tallinpitäjän toimesta ole saatavilla. Käytännön esimerkkinä tässä pieni laskelma normaalihevosen päiväannoksesta: kuivaheinän kuiva-aineprosentti on 80% ja rehun sokeripitoisuus 100g/kg ka. Mahdolliset lisärehut muokataan aina hevosen käyttötarkoituksen mukaan; monet harrastehevoset eivät tarvitse mitään väkirehuja heinän lisäksi vaan voivat hyvin ja terveesti pelkällä heinällä, mahdollisella suolalisällä ja kivennäisillä. Hevonen syö heinää 10 kiloa päivässä, tästä on sokeria 800g (1 kg heinää sisältää siis 80 g sokeria). Lihomiselle ja kaviokuumeelle alttiin hevosen tai ponin heinän tulisikin olla mahdollisimman vähäsokerista, sillä korkeasokerinen heinä lihottaa jo pienemmissäkin annoksissa ja voi laukaista ongelmayksilölle akuutin kaviokuumeen. Pitkäaikainen paasto puolestaan ei ole ylipainoisellekaan hevoselle hyväksi vaan altistaa mahahaavalle. Teolliset lisärehut sisältävät varsin usein runsaasti sokereita maittavuuden parantamiseksi, tämä on syytä huomioida rehua valitessa. Heinää hevonen syö paljon, joten sen sokeripitoisuudella on erityisen suuri merkitys. Ongelmayksilöille rajoituksia Liian energiapitoinen ravinto voi aiheuttaa joillekin hevosille vakavia ongelmia. Joillain hevosilla on taipumusta ahmia ja näin ollen pelkästä Hyvä keino rajoittaa syömisvauhtia on pienisilmäisten heinäverkkojen käyttö. Nykytietämyksen mukaan sokeripitoisten rehujen tiedetään myös pahentavan joitain hammasongelmia. Aikuisen hevosen ruokinta muokataan siis painon lisäksi yksilöllisten tarpeiden mukaan. Heinän ravintoarvojen ja määrän lisäksi syömistahtiin onkin syytä puuttua. 12 Jotta laskelmia voidaan kunnolla hyödyntää, käytettävästä heinästä tulee olla rehuanalyysi. n. Jos heinän sokeripitoisuus onkin 150g/kg ka, on samassa heinämäärässä sokeria jo 1 200g. Erityisesti ongelmahevosen ruokinnassa nimenomaan ravintoarvoihin olisikin tärkeää kiinnittää huomiota absoluuttisen kilotai litramäärien sijaan. Kilpailutreenissä olevan hevosen energiankulutus on täysin erilainen kuin kevyessä harrastekäytössä olevalla hevosella ja näissä tapauksissa lisärehuille on usein tarvetta. Vapaan tai lähes vapaan heinän toteuttaminen on näillä keinoin mahdollista jopa lihomiseen taipuvaisille yksilöille (esimerkiksi pihatoissa) kun hevoset eivät saa ahmittua nopeasti suuria määriä rehua, vaan joutuvat kuluttamaan pidemmän ajan syömiseen. Yhteenveto: korkeasokerisempaa heinää syödessään hevonen saa 400g enemmän sokeria päivässä, 2,8 kiloa enemmän sokeria viikossa ja kokonaista 11,2 kiloa enemmän sokeria kuukaudessa
Team Satulasepät Ky www.satulasepat.fi Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Sähköisen alustan hyötyinä ovat mahdollisuus kartuttaa sisältöä hankkeen edetessä, pysyvät linkit artikkeleille, yhteys tietokantoihin ja ammatillinen vakuuttavuus. Uudistuva hevostalous -kokoelma on uusi tapa tiedonvälitykseen Uudistuva hevostalouskokoelma https:// unlimited.hamk. Kokoelman muodossa artikkelit eivät jää irrallisiksi, vaan ovat helposti löydettävissä ja niitä on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com. HAMKin Unlimited-verkkojulkaisun alle perustetun kokoelman lisäksi kootaan mittavaa videokirjastoa omalle Uudistuva hevostalous-YouTube-kanavalle. fi/uudistuvahevostalous Uudistuva hevostalous kanava löytyy myös YouTubesta. Toivomme, että kokoelma auttaa yrittäjiä työssään ja herättelee hevosalaa laajemminkin, kertoo Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tieto on avoimesti ja maksutta saatavilla, toimituskunnan arvioimat kirjoitukset ovat käytännönläheisiä ja ammattimaisia. . Uudistuva hevostaloussähköinen artikkelikokoelma on nykyaikainen tapa tiedonvälitykseen. 13 H evosalan toimintaympäristö muuttuu kovaa vauhtia. Ennakoivalle, faktaan pohjautuvalle tiedolle on tarvetta. – Haluamme jakaa hevostaloutta käsittelevien kyselyidemme tuloksia ja näkökulmia jo projektin aikana, eikä perinteiseen tyyliin vasta loppuraportin muodossa. Taustaorganisaatioiden lisäksi mukana on näkemystä ja asiantuntemusta niin järjestöistä kuin yliopistoista. Kevääseen mennessä tavoitteena on koota yhteen yli 20 ammattiartikkelia. Monipuolista materiaalia Viime keväänä tehdyt kaksi mittavaa valtakunnallista kyselyä ovat artikkelien pohja-aineistona. – Tähän mennessä on julkaistu lähes kymmenkunta kirjoitusta, jotka käsittelevät kysyntää, asiakaspalvelua ja hevoskasvatusta. Lähiaikoina on tulossa katsauksia yritystoiminnan pääja sivutoimisuuteen, hankintatoimeen ja brändäykseen, avaa Pussinen kokoelman sisältöä
Lohkare on ollut Savikurentien varressa maamerkkinä sukupolvien ajan kertomassa, että vielä on jotain pysyvää tässä maailmassa. Hän pyörittää omaa ratsutilaa sukunsa mailla Savitaipaleella. 14 T ervahaudan tilan, Iinan Kilven mummolan, päärakennuksen tuvan ikkunasta näkyy aidattu ratsastuskenttä, jonka kulmassa seisoo suuri siirtolohkare. Iina Kilpi osti mummolansa ja perusti ratsutilan Isopapan jalanjäljillä Kolmekymppinen Iina Kilpi on jo saavuttanut suurimman osan lapsuuden unelmistaan. Muutakin pysyvää kuin että Kilven perheellä on hevosia. Sulo eli Ryhlyn Sudenmarja on Iina Kilven tulevaisuuden lupaus.
Apu ollut kullan arvoista Helmikuussa 2016 alkoi tallin lattian auki piikkaaminen, koska korkeutta olisi saatava lisää. Tuli tammikuu 2016 ja talliyrittäjä, jonka tallissa Iinan kaksi hevosta olivat, ilmoitti lopettavansa. 15 – Meidän muori raahasi minut Susivuoreen Kurjen ratsastustallille, kun olin ihan pikku likka, alle kouluikäinen. Siitä se sitten lähti, nauraa Iina ja katsoo seinällä riippuvaa taulua. Aloimme miettiä Samin ja vanhempieni kanssa, jos nopeuttaisimme näitä muuttoaikeita. Asiat etenivät hyvin nopeasti. – Oli kaksi kuukautta aikaa etsiä pojille uudet kämpät. Helli Kilpi muutti lapsuudenkotiinsa Savitaipaleen Välijoelle vuonna 2001. Nyt sitä asuttavat Hellin pojan tytär Iina Kilpi (29) puolisonsa Sami Rahikaisen (30) kanssa. – Naapuri linkosi ensin lumet pois aitojen rajoilta. Tietenkin ensin piti suurentaa oviaukot, että kottikärryt mahtuivat kulkemaan. Talo on rakennettu 50-luvulla kallioiselle mäelle vanhan päärakennuksen tilalle. Lapsia ja aikuisia on ollut auttamassa monia kertoja, ja se on todella arvokas asia, kiittää Iina. – Muistan hyvin, kun olin itse kisaamassa aluemestaruuksissa, ja isäni rakensi enoni kanssa karsinoita. Tarhatolpat hakattiin maaliskuussa routaiseen maahan nuotisossa lämmitetyllä rautakangella.. – Tuossahan nuo kaikki ovat, Kilven perheen menneet ja nykyiset hevoset, lisää Iinan mummo, Helli Kilpi (76), hiven ylpeyttä äänessään. Poltimme roskia ja aloitin ankaran mietinnän, miten talli rakennetaan, montako karsinaa saadaan ja miten tuonne matalaan talliin yleensä saadaan tarpeeksi tilaa. – Työnsimme kärrytolkulla hiekkaa ja moskaa ulos tallista. – Nyt on kolme enemmän, ja tulevaisuudessa kapasiteettia on tulee olemaan yhdelletoista hevoselle, Iina toteaa. – Äiti lämmitteli silloin vanhaa harrastustaan, ja sai lopulta isän innostumaan hevosen ostamisesta. Puntaroimme vaihtoehtoja, ja kun Sami lopulta oli sitä mieltä, että muutetaan, niin laitettiin iso pyörä pyörimään, muistelee Iina. Iina oli jo pikkutyttönä uumoillut mummolleen, kuinka hän sitten isompana tuo tänne hevosensa, joita tulee tallissa asumaan kuusi. Eläinsuojelulaki määrittää karsinoille minimikoon myös korkeuden puolesta. Taulusta katsoo kahdeksan eriväristä hevosta akvarelliin ikuistettuina. – Heti kun päätös ostamisesta oli tehty, aloitimme hommat. Olisin mieluummin leikkinyt veljieni kanssa hiekkalaatikolla autoilla, kertoo Iina Kilpi hymyssä suin. Mummolaan myös talli Syksyllä 2015 alettiin varovaisesti miettiä mahdollisuutta, että Tervahaudan tilan emännyys vaihtuisi. Helli-mummo oli samalla aaltopituudella, ja kohta oltiinkin jo pankissa. Minä ja Isopapan jalanjäljillä Iina Kilven ja Sulon seurana tallihommissa ovat Emmi Talonpoika ja mummo Helli Kilpi. Pohja valettiin maaliskuussa, jonka jälkeen aloitettiin karsinoiden rakentaminen. – Alustava ajatus oli tehdä pikku hiljaa remonttia tallissa. Haaveilimme, että olisi hienoa, jos kesäksi 2016 saataisiin hevoset tänne laitumelle. Talkooväki onkin ollut tässä projektissa kullan arvoinen. Mummo etsisi asunnon Savitaipaleen kirkonkylältä, ja uusiksi pehtooreiksi tulisivat Iina ja Sami. – Siitä saakka, kun Tervahaudan tila lohkottiin 1800-luvun lopulla isosta Savikuren tilasta, on täällä aina ollut hevosia. Maaliskuussa pystytettiin tarhat lumen peittämään ja roudan kovettamaan maahan
– Meillä on asiakkaita Savitaipaleelta, Lemiltä, Lappeenrannasta ja Taavetista. Iita on asiakkaana tallissa, ja hänen hevosensa liikuttamiseen kuuluu runsaasti maastoratsastusta. Kenttä kestää käyttöä kesällä ja talvella. – Tienhoitokunnan kokouksessa sanoin, että heti kerrotte, jos me ratsastetaan väärässä paikassa, Iina sanoo. Samin naurunpyrskähdys hiljentää Iinan, joka jatkaa: – Kyllähän Sami on pari kertaa jo kysynyt, että joko tuon Sulon voi myydä. Luonteikkaalla oriilla on paljon omia mielipiteiIso pelto on hyvä paikka kengättömän esikoululaisen opetella ratsun alkeita.. Sulo on Iinan tulevaisuuden lupaus, oikealta nimeltään Ryhlyn Sudenmarja, joka kääntyi juuri nelivuotiaaksi. Heinä tulee toiselta naapurilta, ja puru toiselta. Otettu hyvin vastaan Kyläläiset suhtautuvat uuteen talliyrittäjään hyvin. – Sitten kun tää miun hevosbisnes alkaa tuottaa kultarahoja... – Älä mummo päästä koiria. 16 Sami lämmitettiin rautakankea nuotiossa, jolla iskettiin tikut maahan, että saatiin joku paikka mihin hevoset pääsivät ulkoilemaan, selostaa Iina tapahtumien kulkua. Iita tuli. Rakenteilla on myös pengermäinen sarjaeste, banketti. Kentältä on suora yhteys pellolle, jossa on mahdollisuus maastoesteiden ratsastamiseen. Itse käyn keikalla muun muassa Kouvolassa, jonne ajan tunnin. Sijainti on ihan optimaalinen. Optimaalinen sijainti – Me ollaan täällä keskellä maaseutua ja kuitenkin kuutostielle pääsee vartissa, kertoo Iina Kilpi. Ja Savikuren kylällä riittää maastoja. Kesällä 2016 Iina järjesti ensimmäiset kurssit, ja syyskesällä rakentui pihatto. Kesällä ja koulujen loma-aikoina Iina on järjestänyt leirejä kaiken ikäisille. Mummo Helli toimii silloin keittiömestarina. – Tuttu urakoitsija kävi tekemässä sen, ja hyvän kentän tekikin. Vilho ja Väinö, talon springerspanielit, haukkuvat eteisessä, kun ne kuulevat auton kaartavaan tallin pihaan. – Antti, minun isäni, oli henkeen ja vereen hevosmies. Muulloinkin Helli saattaa pyörähtää keittiössä auttamassa, kuten vaikka astioita tiskaamassa. Kiireiset neljä kuukautta Kun kevät vähän eteni, oli kentän vuoro. Mummo oli teettänyt asuintalossa perusremonttia, joten Iina ja Sami pääsivät muuttamaan ilman huolta suuremmista korjauksista. Kyl kaikki kyläläisetkin sanovat, että olispa se Antti ollut hyvillään, kun tämä meni näin. – Mie oon tämmöinen kodinhoitaja, jonka palvelut tuli kaupantekijäisinä, hymyilee Helli ja rapsuttaa jaloissaan pyöriviä koiria. Samaan aikaan käytiin molemmat päivätöissä muualla. Pihasta löytyy myös siirtotalli. Hyvin hoidettuja teitä ja peltoja silmänkantamattomiin. Ne ovat menossa Emmin kanssa maastoon, ohjeistaa Iina Helliä. – Ei Suloa saa myydä, kuuluu mummon ääni sohvalta. – Käytännössä neljän kuukauden sisään tehtiin kaupat, muutto, tallirempat, piharemontti, kenttä ja tarhat. Leivinuuni lämmittää tuvan ja keittiön, ja talo pitää lämpönsä pakkasellakin. Ja kyllä minustakin on kiva, että täällä on taas hevosia, toteaa Helli Kilpi. Työllistäähän Iina välillisesti myös naapureitaan
Tällä hetkellä viikon työt koostuvat ratsastuskoulussa opettamisesta, oman kotitallin tunneista, opiskelusta, ratsutuksista ja valmennettavista ratsukoista. Ratsastuskoululla opettaminen kuuluu ratsastuksenopettajakoulutuksen opetussuunnitelmaan. – Valmistumisen jälkeen olin ensin läheisellä Ratsuniemen tallilla töissä, jonka jälkeen tein parin vuoden äitiyslomasijaisuuden ratsastuskoululla. Äitiysloman sijaisuus päättyi, jonka jälkeen Iinalle avautui mahdollisuus työskennellä hevostarvikepuolen vastaavana Puuilossa. Imatran Ratsastajien ylläpitämä ratsastuskoulu on Iinalle tuttu paikka, jossa hän on nyt vuoden verran käynyt opettamassa kaksi iltaa viikossa ja pitää Imatran tallin hengestä ja oppilaista. Lisäopinnot menossa Harjussa Iina Kilpi valmistui vuonna 2010 ratsastuksen ohjaajaksi. 17 tä, joten Iina on aloittanut Sulon esikoulun rauhallisesti. Nyt kun asiakkaita on, jää siitä pikkuisen ylimääräistäkin, Iina Kilpi sanoo. – Olen tehnyt siellä pari viime vuotta lyhennettyä työviikkoa ja loppuviikon olen täyttänyt hevosalan töillä, lisää Iina. Asuimme tuolloin Lappeenrannassa Samin kanssa, ja omat hevoset olivat täyshoitotallissa. Pariskunnan on tarkoitus rakentaa tallin maapohjaiseen eteiseen vielä kaksi ulkokarsinaa, jonka jälkeen paikkamäärä olisi Iinan mielestä kunnossa. Hän on yrittänyt suunnata toimintaansa niin, että mahdollisimman paljon töitä voisi tehdä omalla tilalla. Hän vietti ylioppilaskirjoitusten jälkeen välivuoden Belgiassa hevostallilla, jonka jälkeen hän haki ratsastuksenohjaajakoulutukseen Ypäjän hevosopistolle. Nyt Iina on opintovapaalla myyjän pestistä opiskellakseen ratsastuksen opettajaksi Harjun maatalousoppilaitoksessa Virolahdella. Myös budjetointi Savikuren maastot ovat kuin tehtyjä ratsastamiseen. Toiminta omalla tilalla – Tavoite oli alusta saakka, että sen verran pitää saada asiakaspaikkoja, että tulot kattavat omien hevosteni kulut. Sulo matkaa ratsastuksen jälkeen tarhaan.. Se edellyttää muun muassa muutaman uuden karsinapaikan, jotka ovat suunnitteilla. – Hyvä siitä tulee, kunhan saadaan se ruunattua. Että talli pyörii ikään kuin omillaan. Kahtena iltana viikossa pyörivät myös omalla kotitallilla tunnit. – Sitä on suunniteltu ja suunniteltu, lattian valaminen ei siihen kohtaan ole ihan yksinkertainen juttu
Toiselle pitää saada rutiinia ja toiselle uskallustajokaisella hevosella on omat tavoitteensa. 18 vielä puuttuu eikä kaikkea pysty kerralla muutenkaan tekemään. – Minulla on nyt kahdeksan kuukautta aikaa kokeilla, riittääkö tämä yrittäjyys työllistämään minut. Se on melko hyvä suoritus entiseltä ravihevoselta, joka haettiin aikanaan suoraan Kouvolan raviradalta. Tykkään osallistua ja mennä kisoihin. Kouluratsastuksessa pari on startannut myös 3-tasolla, vanhalta nimeltään kansallisella tasolla. Yritän viritellä sitä tässä kevään aikana enemmän kouluratsastusmoodiin. – Omistajalle, minulle ja hevoselle pitää tulla hyvä mieli. Koska minulla ei ole kymppitonnien kisatykkejä, vaan ihan tavallisia hevosia, sijoittuminen on mukava bonusei itsetarkoitus. Muilla hevosilla tavoitteet ovat enemmän omassa kehittymisessä, ja kilpailurutiinin löytämisessä. – Asiakkaiden hevosilla kilpailen heidän toiveittensa mukaan. Ryhlyn Sudenmarjan, Sulon sukutaulu. Olisi kiva, kun saisi kaiken kerralla kuntoon, sanoo Iina. – Mokkasiinin kanssa keskitytään nyt siihen, että saisin tehtyä sillä ratsastuksen opettajakoulutuksen kouluratsastusnäytön. Kannattaako se vai eikö kannata. . Virkku 318-74 FI 1969, 34,8aly 37,1ly Repsu 624-71 FI 1970 Suomenhevonen 29,0aly 28,9ly Puhemies 6572 FI 1957 26,0aly 27,8ly Railo 101929 FI 1965 : isä : emä – Minulla on nyt kahdeksan kuukautta aikaa kokeilla, riittääkö tämä yrittäjyys työllistämään minut. Yksi tavoite on kuitenkin yhteinen. Saanko kasvatettua toimintaa tarpeeksi. Se on mulle tosi hankalaa, koska pinnani on näissä rakennushommissa melkoisen lyhyt. – Kilpaileminen on yksi hyvä tavoite, miksi treenata. Teksti ja kuvat: Johanna Juslin Peltotarhassa on tilaa temmeltää kaverin kanssa. Hyvällä mielellä kilpailuihin Iina Kilven omista ratsuista vain 2003 syntynyt Mokkasiini (i.Apassi, e.Suikun Siima, ei.Suikku) on sellainen, jolla voi tällä hetkellä ratsastaa varsinaisesti kilpaa. Ponuveikko 1475-95 Rautias FI 20.7.1995 Suomenhevonen Vekseli 324-74 Punarautias FI 1971 Suomenhevonen 21,4aly 24,1ly Vekkuli Jo 101 FI 1964 Suomenhevonen 25,7aly 29,0ly Vesseli 6440 FI 1956 29,7ke Pelho 100053 FI 1953 29,6ake Vekkuli 100606 FI 1956 Suomenhevonen 37,6ke Valokko yh 1034 FI 1948 34,3ke Virkkuli 33030 FI, 35,1ke Pontella 2318-84 Tummanrautias FI 18.6.1984 Suomenhevonen 32,4aly 32,6ke Ponte 732-71 FI 1967 Suomenhevonen 24,2aly 28,0ly Passin-Voitto 6597 FI 1958 43,5ke Keva 200665 FI 1962 36,2aly 37,6ly Tähti-Tella 1602-77 FI 21.5.1976 Suomenhevonen 57,2ke Muisto 1771-78 FI 1959 27,6aly 29,3ly Tähti FI 1959 Maniella 2204-97 Punarautias FI 10.8.1997 Suomenhevonen Jaanen Suikku 2541-90 Punarautias FI 28.5.1990 Suomenhevonen 24,4aly 26,3ly Suikku 1810-78 FI 1978 Suomenhevonen 24,3aly 26,9ly Vekku-Lento 555-74 FI 1971 26,7aly 28,2ly Aritar 101057 FI 1960, 40,2ke Ero-Jaaneli 147-73 FI 1972 Suomenhevonen 28,2aly 32,9ly Ero-Lohko yh 1160 FI 1951 24,8ly Paavitar 503950 FI 1957 36,7ke Mani-Hani 1147-89 Tummanpunarautias FI 27.2.1989 Suomenhevonen 45,0ake 38,8ke Henri 1779-80 FI 27.5.1980 Suomenhevonen 24,7aly 25,6ly Hilu Jo 65 FI 1961 26,1aly 29,0ke V.P. Jos nuori nainen on jo saavuttanut suurimman osan lapsuuden unelmistaan, ei ole vaikea uskoa, että hän onnistuu myös jatkossa. Iina ja Mokkasiini ovat kilpailleet 2-tasolla rataesteitä metriin saakka ja kenttäratsastusta 80–90 cm:n tasolla. Aika näyttää kannattaako – Nyt on kiva keskittyä näihin kotihommiin, koska remontti ei ole ikinä valmis, ja ihan perusarjen pyörittämiseenkin menee reilusti aikaa, Iina pohtii
Hevonen oli Ponnetar ja paikkakunta Sodankylä. Valmentajan työ tietää lähes ympäripyöreitä päiviä ”Jatkuvasti saa olla lähdössä ja menossa” Tapio Perttunen on istahtanut kilpakärryjen päälle 45 367 kertaa sen jälkeen, kun hän starttasi ensimmäisen kerran vuonna 1973. Se ratkai. V oittajakehä on tullut sen jälkeen pohjoisen pojalle tutuksi. Sijoitus oli tuolloin neljäs, mutta jo neljäs startti toi 16-vuotiaalle nuorukaiselle uran ensimmäisen voiton. Perttunen ei kuitenkaan valita. Tällä hetkellä Tapio Perttunen, 61, on pokannut voiton 5 293 kertaa ja tienannut ajettavilleen ja valmennettavilleen yhteensä reilut 15 miljoonaa euroa. Haastatteluhetkellä tarkastetut luvut eivät tosin enää pidä paikkaansa, sillä orimattilalaisvalmentaja starttaa keskimäärin 15 – 20 kertaa viikossa, lähes jokaisena viikonpäivänä. – Kyllähän tässä saa jatkuvasti olla lähdössä ja menossa, Perttunen myöntää ajellessaan kohti Orimattilasta kohti Vermon keskiviikko-illan raveja. 19 Tapio Perttunen sai innostukseen raviurheiluun jo lapsuudenkodissaan, jossa oli aina suomenhevosravureita. Hänelle raviurheilu on yhtä aikaa sekä harrastus että työ
Ravikärpänen puri jo kotona Pelkosenniemeltä maailmalle ponnahtaneen Perttusen polte ravimaailmaan oli nuorena mieTapio Perttunen on valmentajana ja ohjastajana Suomen kärkinimiä. Päivärytmiin kuuluu viiden, kuuden hevosen ajaminen. 20 Aiempia menestyshevosia Einarsin, Hipo, Call Me, Dramatic Kemp, Kiikku´s Kid, Suvin-Sälli, Sara Salama, Kenti Kemp, Hakki Kemp, Exquisite Lady, Quattro Laukko, Yahuu Hoss, Tapsan Tahti Saavutuksia Einarsin: Kriterium 1983, Suur-Hollola-ajo 1984, St Leger Hipo: Ravikuningatar 1981, PM-mestruus Saran Salama: 4 x suomenhevosten Suur-Hollola-ajo, Ravikuningas 2006-2008, Erkon pokaali, Suurmestaruus, Olympia-ajo, Karjala-ajo, Tähtisprintteri, Gullsprint/ TGN-sprinten, Pelimanniajo Yahuu Hoss: St Leger Lisäksi Kymenlaakso-ajo 1988, 1994, 1997, Kultakenkä 1989, Villimiehen tammakilpa 1993, 1995, 2001, SH-Derby 1987, Kasvattajakruunu x2 Tallin tämän hetkiset ykkösnimet Muun muassa Kasvattajakruunun voittaneet Lolo Lee ja Leemark´s Giselle ja Sylvie De Vie. Kuningatarkisan voitto Hipolla ja ravikuninkuudet Saran Salamalla sekä Suur-Hollola-kisan ja Derbyn voitot. Siitä sitten tallille puoli kahdeksan, kahdeksan maissa. Valmentajan työ on paljon muutakin kuin hevosten valmentamista. – Sitten syömään ja taas raveihin. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Ja mikäs on miehen mennessä ja kilpaillessa, kun käsissä on jatkuvasti menestyviä ja hyviä ravureita. Kovin paljon ei tarvitse miettiä vapaaajanvietto-ongelmia. – Minulla on tapana käydä tuossa viereisessä baarissa aamukahvilla ja lukemassa päivän lehdet. Osa päivästä kuluukin puhelimen luurissa. Reilut 50 valmennettavaa Tapio Perttusen tallissa Orimattilan Hevoskylässä hirnahtelee tällä hetkellä reilut 50 ravuria tai ravurinalkua. see myös jaksamisen. Parhaat onnistumisen hetket – Tietysti kaikki klassisten kilpailujen voitot. Lähes joka ilta raveissa ajavan Perttusen päivät ovat pitkiä. Ja olihan se Einarsinin yllätysvoitto Solvallassa vuonna 1984 myös hieno. – Itse en paljon ehdi urheilla, mutta niinä päivinä, kun en ole raveissa, yritän käydä pelaamassa sulkapalloa, Perttunen kertoo. Aamu alkaa yleensä puoli seitsemän maissa, riippumatta siitä, mihin aikaan mies on ehtinyt kotiutua edellisen illan ravireissulta. Se tietää käytännössä lähes ympäripyöreitä päiviä ja paljon töitä
Kotoa saatujen oppien innoittamana hän lähti Ypäjälle Hevostalouskouluun. Raviurheilussa toivekkuutta Valmennusolot Orimattilan Hevoskylässä ovat loistavat. Vuosien varrella Tapsa oli vuokralaisena melkein jokaisessa hevoskylän tallissa, kunnes vuonna 1988 hän osti sieltä omakseen Thomas Abranof Stablen rakennuttaman hirsitallin. Synkimmistä ajoista ollaan päästy eteenpäin, Tapio Perttunen toteaa. Etenkin lämminveripuolella valmennus keskittyy pääosin hiitin ajoon, johon on tullut enemmän täsmällisyyttä. Killeriltä Perttunen siirtyi Jokimaalle viideksi vuodeksi, kunnes osti siirtyi Orimattilaan. Tallilla kymmenen työntekijää Tallilla on täysi vilske käynnissä tammikuisena päivänä. – Meillä oli lapsuudenkodissa suomenhevosravureita, joten pienestä pitäen olen tottunut puuhaamaan hevosten kanssa. Nuorimmalla, Antilla, pysyy myös ohjakset käsissä, vaikka hän on valmistumassa markkinointialalle. Tapio Perttunen ohjastamassa valmentamaansa Etuvirettä voittoon Turun toissa vuoden Kuninkuusravien lounasraveissa. Talli työllistää Perttusen lisäksi 10 henkilöä. – Tällä hetkellä starttihevosia on hieman toistakymmentä. Tallissa on 37 karsinaa ja vuonna 2001 pihavarastoon rakennettiin vielä 10 karsinan pikkutalli. Entä minkälaisena näet raviurheilun tilanteen tällä hetkellä. Se taitaa olla oikea ilmaisu. Sen lisäksi valmennuksessa on lupaaviakin 2ja 3-vuotiaita, joita valmennetaan tulevan kesän koitoksiin. . Eivät olleet nuoren miehen puheet tyhjästä. Onko valmentajan työ muuttunut kuinka ratkaisevasti näiden vuosien aikana, kun olet toiminut valmentajana. Oman valmennustallin pidon Perttunen aloitti vuonna 1981 Killerjärvellä. Omalla tallilla on kuuden hevosen kävelytyskone, mutta sen lisäksi hevoskylässä on kilometrin pituinen vanha ravirata, 900 metrin hiittisuora sekä useita kilometrejä metsävalmennusteitä. – Saran tytär opettelee vasta kävelemään, joten hän ei ole vielä näissä hevoshommissa mukana, ylpeä isoisä kertoo. Purukuormaa tuova auto ajaa peilikirkkaalla pihalla samalla, kun tallin isäntä pohtii mitä hevosia kannattaa lähteä lenkittämään vesisateen liukastamille valmennuslenkeille.. Kuva: Hippos/Sini Tuhkunen Orimattilan Hevoskylässä sijaitsevalla valmennustallilla riittää töitä. Sara Perttunen on tuttu television ravilähetyksistä. Iso osa hevosista on kimppahevosia, Perttunen juttelee työn lomassa. – Tietyllä laillahan se on edelleen samaa työtä. Ensimmäinen työpaikka hevosten parissa oli Petäjävedellä MI-Tallissa, josta Perttunen siirtyi tallin Killerjäven ratatallille. Tarina kertoo, että ollessaan Kaipaala-tallin valmentajana Pihtiputaalla, Perttunen pullisteli, että hänestä tulee vielä jonain päivänä yksi maan kärkivalmentajista. Ori jäi eläkkeelle 2011 ja sen elämä päättyi tuskallisten takapolvivaivojen vuoksi 20-vuotiaana, 2016. 21 Saran Salama oli muiden suurvoittojensa lisäksi nelinkertainen Suur-Hollola-ajon voittaja. – Voisiko sanoa, että varovaisen toiveikkaana. Tallihenkilöstä valmistelee hevosia päivän valmennuslenkeille. Oli hyvä, että pelit siirtyivät Veikkaukselle, se oli raviurheilulle oikein elinehto. Omista lapsista mukana valmennustoiminnassa on tytär Suvi. Teksti: Soili Kaivosoja henä kova. Treenataan ja lämmitellään paljon enemmän ja vedetään vetoja. Toinen voitto vuonna 2005 maistui hyvältä. Armeijaaikana Niinisalon eläinlääkintäkoulussa Perttunen sai oppeja eläinlääkäri Antero Tupamäeltä. Tosin valmennus on paljon kovempaa kuin ennen vanhaan. Samana vuonna hän ohjasti Kuningatarkilpailun voiton Mikko-isän Hipolla Oulun Kuninkuusraveissa
– Suunnittelimme Sadun kanssa yhdessä Niisun Nestorille isäoriin (Pilven Poika). Hevosen omistaja on kuitenkin Sarin sisko Satu. A ivan ihana oriksi, kuvailee Sari Hyökki kaksinkertaista esteiden Suomen mestaria, Niisun Nestoria. Vuonna 2007 syntynyt suomenhevonen on syntynyt ja asunut Hyökillä Hämeenkyrössä lähes koko elämänsä. Tulevaisuudessa nähdään toivottavasti myös menestyviä Nestorin jälkeläisiä. 22 Temperamenttinen estemestari Niisun Nestori Niisun Nestori voitti estemestaruudet vuosina 2016–17. Menestyksen taustalla on paitsi hyvä luonne, myös toimiva tiimi. Tamma. Menestyspotentiaali oli nähtävissä jo nuorena, kun kiltti mutta temperamenttinen ori pääsi hyppäämään isompia esteitä
Ehkä omistajan halusta tuli tämä keskittyminen esteisiin, Sari Hyökki pohtii. Hyökki itse on harrastanut hevosia lähes 30 vuotta. Niisun Nestori on asunut suurimman osan elämästään Sari Hyökin hoidettavana ja liikutettavana. Kun Nestori rupesi hyppäämään isompia esteitä, näin heti, että siinä on potentiaalia, Hyökki kuvaa. Kuva: SRL/ Laura Laakso Pörrin Niisukka oli meidän yhteisomistuksessamme, kunnes myin osuuteni Sadulle ennen varsomista. Vuodelta 2015 takana oli kolmas sija. – Nestori on kisannut myös kouluratsastusta ja nuorena se hyppäsi Sanna Siltakorven kanssa maastoesteitä. Nestori on kuitenkin hyvä myös niissä ja jos niitä olisi treenannut enemmän, olisi varmaankin pärjännyt myös niissä. 23 Niisun Nestori ja Marja Tetri-Rantanen veivät voiton Hevoset kaivarissa-tapatuman suomenhevosten estekisassa viime toukokuussa. Pilven Poika 1783-89 Punarautias FI 7.9.1989 Suomenhevonen Ukko-Veto 2133-83 Punarautias FI 27.7.1982 Suomenhevonen 29,2aly 33,0ke Uusi-Veto 6862 FI 1961 Suomenhevonen 24,8aly 27,7ly Aro-Veto yh 1134 FI 1948 26,3ly Lipotin 100446 FI 1951 50,0ke Salli 47-71 FI 1967 Suomenhevonen 39,6aly 41,5ly Rimmaus yh 1294 FI 1959 51,3ke Teija 38201 FI 1959 Elotar 1985-78 Vaaleanpunarautias FI 1977 Suomenhevonen 39,1aly 38,0ke Erilo 5731 FI 1950 Suomenhevonen 29,2ke Eri-Uljas 5048 FI 1944 29,5ke Ilo yh 5049 FI 1936 30,6ke Pujotar FI 1963 Suomenhevonen Pujo yh 1062 FI 1948 29,9ke Pippo FI Pörrin Niisukka 1200-94 Rautias FI 13.5.1994 Suomenhevonen Samuli 2083-86 Musta FI 25.5.1986 Suomenhevonen Kelmi 1393-80 FI 1979 Suomenhevonen Kotomies 1473-75 FI 1971 48,4aly 46,1ke Saparo 101426 FI 1962 Akuli 1009-74 FI 1974 Suomenhevonen Vekkuli Jo 101 FI 1964 25,7aly 29,0ly Pusta 158-71 FI 1967 29,9aly 34,5ly Peikon Pörri 1893-89 Tummanrautias FI 28.5.1989 Suomenhevonen Sariman 1348-77 FI 1976 Suomenhevonen 27,2aly 28,3ly Sarimus Jo 89 FI 1964 28,7aly 31,5ly Svalan FI 1962 Tähden-Peikko 2947-84 FI 30.4.1984 Suomenhevonen J.T. Aivan selvää juuri esteisiin keskittyminen ei kuitenkaan ole ollut. Anselmi 1303-79 FI 1975 41,5ake 38,3ke Ruskon-Tähti 1816-78 FI 1975 : isä : emä. Siskokset innostuivat hevosista jo nuorina ja Sari huomasi Nestorin kasvaessa, ettei kyseessä ole mikä tahansa pullapolle. Nestori on kuitenkin käytännössä asunut minun luonani ja minä olen sitä liikuttanut ja hoitanut, kertoo Sari Hyökki. – Olen itsekin kiertänyt suokkikisoja, joten on vähän silmää hevosille. Kenttäratsastuksessa se ei ole kilpaillut. Nestori voittikin vuoden 2016 ja 2017 estemestaruuden selässään Marja Tetri-Rantanen, joka on ratsastanut Nestorilla muutaman vuoden
4-vuotiaana Nestori siirtyi Sanna Siltakorvelle treenattavaksi. Temperamenttisuudestaan huolimatta Nestori ei ole jääräpäinen, eikä myöskään säpsy. 24 Kiltti mutta tempperamenttinen Vasta 11-vuotiaaksi kääntynyt ori on hoitajansa mukaan ihana oriiksi. Marja Tetri-Rantanen on kilpaillut Nestorin kanssa vuodesta 2015 alkaen, ja viimeiset viisi vuotta Nestori on asunut jälleen kotona. – Se on aina ollut terve kuin pukki, joten sillä on voinut treenata ja kisata huoletta, Hyökki kiittelee. Hyvän valmennuksen ja luonteen lisäksi Nestorin kilpailumenestystä on avittanut hyvä terveys. Nykyisin jos se hörähtää ohikulkevalle tammalle. Ihan meistä tytöistä tämä lähti ja isä yritti jonkun aikaa puhua hevosia vastaankin. – Nuorena Nestori oli toki oikein kunnon virkeä ori, mutta ei se ole ikinä purrut ketään. Iän myötä tasapaino kehittyi ja tilanne korjaantui. Silloin hevoset olivat vielä vuokratallissa ja parin vuoden päästä varsan syntymästä siirtyivät kotiin. – He käyvät antamassa aamuheinät ja hevoset asuvat nyt heidän luonaan, kun nykyiseen kotiini on vasta valmistumassa talli. Nuorempana Nestori oli Hyökin mukaan esteillä etupainoinen ja tuntui, että niinkö se selviää esteistä, mutta niin on hänen mielestään useilla nuorilla hevosilla. Se oli puoliverinen ja siitä asti hevoset ovat olleet elämäntapa, Sari Hyökki kertoo. Hän kuitenkin opettaa kanssani nuoria hevosia ajolle ja tarvittaessa juoksuttaa hevosia, Sari Hyökki kuvaa kiitollisena. Hyökki harmitteleekin, että erityisesti ratsupuolella kiinnitetään liian vähän huomiota kotiratsastajan osuuteen, joka kuitenkin ylläpitää hevosen kuntoa. Myös hevosten kasvatus alkoi melko nuorena, sillä Sari oli vasta 14-vuotias, kun ensimmäinen varsa syntyi. Ensin ratsastuskoulutunneille lähti Satu ja myöhemmin innostui Sarikin. Kaikki eivät kuitenkaan ole suomenhevosia, vaan siitostamNiisun Nestori ja Marja Tetri-Rantanen ovat kaksinkertainen SM-esteiden voittajakaksikko. Siitä huolimatta vanhemmista on ollut apua ja tällä hetkellä raskaana oleva Sari saa hevosten hoidossa myös apua vanhemmiltaan. Siltakorpi treenasi Nestoria ja kilpaili muutamat estekisat pieniä luokkia, Hyökki muistelee. Sitä voi taluttaa riimun narussa ja se on myös nöyrä ratsastajalleen. Hevostyttöjä nuoresta asti Hyökin siskokset ihastuivat hevosiin jo nuorena. Täysi potentiaali käyttöön Niisun Nestori on ehtinyt vuosien varrella olla muutamaan otteeseen valmennettavana muualla, vaikka pääsääntöisesti onkin asunut Sari Hyökin luona. – Nestorille haettiin oikeaa valmentajaa, joten se oli muutamassakin paikassa välillä. – Nuoria varsoja on pari ja 4-vuotiaita pari, lisäksi kaksi siitostammaa ja yksi poni, Sari Hyökki luettelee. Se on temperamenttinen, mutta silti kiltti. Heidi Mäkisellä Nestori oli parikin vuotta, 5-6-vuotiaana, ja silloin Hanna Mäkinen kilpaili Nestorilla. Kuva: Valokuvaus Tuulia N. Se on myös tarkka jaloistaan ja kuuntelee tarkasti. – Olin 10tai 11-vuotias, kun tuli villitys, että piti saada oma hevonen. Hän on kuitenkin itse päävastuussa Nestorin kunnosta. Kymmenen hevosta tallissa Alun perin Sari Hyökin oli tarkoitus tehdä ensimmäisestä suomenhevosestaan harrasteja rekihevonen, mutta nyt tallissa on kaikkiaan kymmenkunta hevosta. Mies auttaa myös, vaikka selkään en ole häntä saanut. Yleensä ehkä kerran viikossa, painottuen kuitenkin kesäkauteen, Hyökki kertoo. Nyt he ovat huomanneet, ettei tästä pääse irti, Sari nauraa. Jotta menestystä kisoissa tulee, on kaikkien palikoiden oltava kotona kohdallaan. Kun sitä käskee hiljenemään, ottaa se kyllä opiksi, Sari Hyökki kuvaa. – Nestori on ratsastajan puolella ja tekee kaikkensa kisoissa. – Toki Marja Tetri-Rantanenkin käy täällä säännöllisesti. Hyökit huomasivat, että se tarvitsi selkäänsä ratsastajan, joka pystyisi nostamaan sen 120 cm esteiden tasolle ja Siltakorpi pystyi sen tekemään. Yhdessä siskon kanssa saimmekin sellaisen. – Vanhempamme eivät ole olleet hevosihmisiä. Fiksu ja ajatteleva hevonen, Hyökki miettii
Itsellä on nyt lampaita noin 20 päätä ja lisäksi koira ja kaksi kissaa. Hän toivoo saavansa varsasta itselleen kouluhevosen. Myös ne ovat Satu Hyökin omistuksessa. Rotu on mennyt eteenpäin Suomenhevosen tulevaisuudesta Sari Hyökki ei toistaiseksi ole huolissaan, vaan kokee rodun menneen parempaan suuntaan ja kehittyneen huimasti. Hevosten kanssa ei koskaan tiedä, miten käy. Se palkittiin näyttelyssä III-palkinnolla. Se on ollut maastossa ja kentällä emän mukana ja hyppelee hienosti mukana. – Varsoihin ei ole kiintynyt samalla tavalla kuin vanhempiin hevosiin. – Kyllä se lämmittää sydäntä, kun kuulee ja näkee, mitä hevosesta kirjoitetaan, kun on auttanut itse pitämään sen kunnossa, Hyökki summaa. Oma vuonna 1998 syntynyt tamma Osaran Opetus on tietysti läheinen, kun se on tullut minulle jo varsana ja sen kanssa on 20 vuotta yhteistä taivalta takana ja myös pärjätty yhdessä radalla, Sari pohtii. Joskus hän on haaveillut, että hevoset voisivat olla ihan ammatti. Hän toivoo, että Nestoria käytetään jatkossakin jalostukseen. Toki Nestorikin on minulle tärkeä, mutta koska en ole sen omistaja, niin ei ehkä ihan samanlaista kiintymyssuhdetta ole syntynyt. Hyökki uskoo, että aikoo vielä itse saattaa varsoja maailmaan, jos niitä vain menee kaupaksi. Mikäli Nestori vain pysyy kunnossa, jatkuu sen kilpaura todennäköisesti vielä pitkään. . Kasvatus on pienimuotoista ja välivuosiakin on ollut. Varsan kavio meni halki ja nyt sen pitää seisoa sisällä. – Mummolla oli lampaita ja lehmiä, joten siitä se on varmaan lähtenyt. Arki on kuitenkin kiireistä ja vaatii miehen aktiivista osallistumista, sillä perheessä on ennestään kaksi lasta ja kolmas tulossa, joten puuhaa riittää. Suomenhevosille järjestetään nykyään hyvin omia luokkia, mutta mielestäni palkinnot junnaavat paikallaan. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Sari Hyökki. toivotaan tietysti menestystä, kuten aina toivoo syntyville varsoille, Hyökki pohtii. Siinä olisi paljon parannettavaa, kun vertaa ravipuolelle. Kaikki kisoissa tulleet hyvät sijoitukset ovat Hyökin mielestä tärkeitä, mutta toki mestaruudet ovat jääneet erityisesti mieleen ja niihin myös panostetaan. Koska kyseessä on temperamenttinen ori, sopii se ehkä paremmin rauhallisille tammoille. Omalla rauhallisella tammallani uskalsin sitä käyttää. Sadullakin on kotona lehmiä ja lampaita. Vuonna 2017 syntyivät Niisun Nestorin ensimmäiset jälkeläiset. Se on jarruttanut päätöstä ja olen päätynyt tekemään hevoshommaa vain sivutoimisesta, kertoo maatalousalan koulun käynyt, mutta rengastehtaalla työskentelevä Sari Hyökki. – Aina kuitenkin sattuu ja tapahtuu. Jotkut jäävät ja jotkut lähtevät maailmalle, Hyökki pohtii. Elämäntapa, muttei ammatti Sari Hyökki muistelee, että on kasvattanut siskonsa kanssa yhteensä viitisentoista varsaa. 25 Niisun Nestori oli mukana Harjun näyttelyssä Virojoella syksyllä 2013. Kuva: Eero Perttunen ma ja sen varsa ovat puoliverisiä. Eläimet ovat olleet elämäntapa lapsesta asti. – Suomenratsuja kasvatetaan mielestäni hyvin, mutta suvut tulevat olemaan jossakin kohtaa ongelma, kun sukuhaarat lähenevät uhkaavasti toisiaan. Nestorille jälkeläisiä Menestyneen Niisun Nestorin toivotaan periyttävän eteenpäin hyviä ominisuuksiaan. Pian 30 vuotta hevosten parissa puuhaillut Sari Hyökki uskoo, että hevosharrastus tulee jatkumaan eikä luopumisaikaita ole. Kasvattajalle maksettavia kasvatuspalkkioita suosisin, koska useimmiten varsasta saatavat hinnat ovat alhaisia, Hyökki pohtii. Hevoslaumassa on myös Niisun Nestorin sukulaisia, täyssisko Niisun Nella on 5-vuotias ja siskopuoli Niisun Lempi 7-vuotias. – Tietysti pitää pohtia, millainen tamma on. – Tämä oma varsa on kyllä varsin säpäkkä. Vuosikymmeniä hevosten parissa toiminut Hyökki toteaa, että omat hevoset tulevat aina sitä läheisemmiksi, mitä kauemmin ne ovat tallissa olleet ja tietysti myös, mitä paremmin ne pärjäävät kisoissa. Aina kuitenkin pitää miettiä, että kuka tulevia hevosia liikuttaa. Sille Niisun Nestori voitti esteiden Suomen mestaruuden vuosina 2016 ja 2017 sekä pronssia vuonna 2015. Toinen niistä on Hyökin oman tamman Osaran Opetuksen tammavarsa ja toinen orivarsa, joka syntyi niin ikään Hämeenkyröön. Silti ei olisi varmaa, saisiko työstä palkan. Hän ei itse ole varma, aikooko itse käyttää vielä omalla tammallaan, mutta suosittelee muille. – Vaatisi laajennusta ja investointeja, jotta tätä voisi tehdä työkseen
Lapin Curly tallin ratsut ovat Suomessa, ja maailmallakin, harvinaisia american bashkir curly -rotuisia hevosia. n Rotuesittely Lapin Curly tallin jalostusori Sun Walker.. 26 Hurmaavat curlyt Tunturi-Lapin Raattamassa asustaa huomiota herättävän näköisiä hevosia
– Olemme kasvattaneet american bashkir curly -rotuisia hevosia Pallastunturin juurella Raattamassa reilun kahdenkymmenen vuoden ajan. Kaikki värit ovat sallittuja, yleisimmät värit ovat rautias, ruunikko, kimot ja kirjavat. Monet ovat ihmetelleet, miten rauhallisia ja uteliaita curlyt ovat, Armi Laaksonen sanoo. Nämä extreme curlyt eivät ole sellaisia hulmuharjoja, Armi Laaksonen kertoo. Kesällä curlyllä on lyhyt normaali kesäkarva, vain vuohistupsuissa ja korvan sisäkarvassa sekä jouhituksessa on kiharaa karvaa muistutuksena, että kyseessä on curly. Ne tunnetaan ystävällisyydestä, uteliaasta ja rauhallisesta luonteestaan. Käytämme hevostemme nimissä saamenkielisiä sanoja, koska kielessä on paljon luontoa ja aikaa kuMyös curly-hevosen sisäkorvakarvat ovat kiharat. Curly-hevosta hoidetaan ihan kuten normaalisti hevosta hoidetaan, kertoo Armi Laaksonen yksi Lapin Curly -tallin omistajista. – American bashkir curly -hevonen on luonteeltaan koiramainen. Karvan laatu vaihtelee kiharoista laineisiin, ja jopa hevosen silmäripset ovat kiharat! – Curlyllä on talvella kihara talvikarva, joka on enemmän ja vähemmän kikkuralla. Eivätkä ne ole koskaan täysin kaljuja, vaan uusien jouhien kasvu takaisin alkaa saman tien. Talvikarvan pituus vaihtelee hevosen elinolosuhteista riippuen. Curly-hevonen on rauhallinen ja vakaa luonteeltaan, ne eivät pienestä säikähdä. 27 A merican bashkir curly -hevosilla, eli curlyilla, on hevostenmaailmassa ainutlaatuisen pitkä ja kiharainen karvapeite, joka on erilainen joka yksilöllä. – Kasvatamme curlyjä Pallas -kasvattajanimellä. Rodun erikoisuus on myös se, että ne ovat hypoallergeenisiä. Jouhet vaihtoon American bashkir curlyjen keskimääräinen säkäkorkeus on 150 senttiä, mutta rodun korkeus vaihtelee 133–165 sentin välillä. Hollannissa asuva american bashkir curly jalostusori Pallas Samana omistajansa Mireille Wostenin kanssa. Laaksoset ovat myös ensimmäinen hevosrodun kasvattaja Suomessa. Nykyisin kasvattajia on Suomessa muutama. Vain ”extreme”-curlyt vaihtavat vuosittain kaikki jouhensa, siis keväällä normaalin karvanvaihdon yhteydessä. Paitsi ulkonäöllään, curly hevoset tekevät vaikutuksen myös hyvällä luonteellaan. Tämän johdosta curlyt niin sanotusti vaihtavat jouhituksensa. Koiramainen luonne Curlyt ovat hyvin vahvoja, terveitä ja kestäviä hevosia. Samoin kauniisti kihartuvat silmäripset.. – Kaikki curly-hevoset vaihtavat ainakin osan jouhistaan. Ensimmäinen tuli Ruotsista Armi Laaksonen toi Suomeen ensimmäisen american bashkir curly -hevosen vuonna 1997 Ruotsista. Se oppii nopeasti ja sen päättelykyky on ilmiömäinen. Niillä on hyvä rakenne, vahvat jalat ja huomattavan lyhyt, vahva selkä. Curlyt ovat myös uteliaita ja haluavat olla kaikessa mukana. Jouhet ovat pehmeitä ja ne kasvavat pitkiksi ja kaartuvat molemmille puolille hevosen kaulaa
– Curly-hevonen hankitaan usein rodulle tyypillisen rauhallisen ja tasaisen luonteen sekä joissain tapauksessa hypoallergisuuden vuoksi. Rotu on virallisesti kotoisin Amerikasta, mutta kukaan ei tiedä varmuudella, mistä ne ovat peräisin. Päätimme ostaa lisää curlyjä jalostustoimintaa varten. Suomen Hippoksen rekisterin mukaan Suomeen on rekisteröity 58 rodun edustajaa. Albert Laaksonen viemässä hevosia tarhaan.. Sun Walkerista tuli tuolloin Suomen ensimmäinen american bashkir curly-jalostusori, jolla on rotunsa täydet jalostusoikeudet. Rotuun liitetään myös sellaisia myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät ole totta. Helposti koulutettavia Curly-hevoset sopivat hyvin ratsastuksen moniin eri lajeihin. Ne eivät säntää karkuun pelästyessään, kuten hevoset tyypillisesti tekevät, vaan kääntyvät katsomaan uutta tai pelottavaa asiaa. Niitä suojellaan riistansuojeluohjelmalla. Alkuperä mysteeri American bashkir curly -hevonen on vanha ja ainutlaatuisen monipuolinen rotu, jolla on arvoituksellinen menneisyys. Esimerkiksi Napoleon omisti kuusi kiharakarvaista hevosta, kaksi oria ja neljä tammaa, Armi Laaksonen kertoo. – Olemme myyneet kasvattejamme, yli 40 hevosta, sekä kotimaahan, että ulkomaille, muun muassa Hollantiin, Saksaan, Irlantiin, Belgiaan, Norjaan, Ruotsiin ja Ranskaan. Säyseän luonteensa ansiosta ne ovat hyviä ratsuja aloittelijoillekin. Tällä hetkellä rodun rekisteröityjä yksilöitä on koko maailmassa noin 5 000. – Nykyisin tutkitaan monella taholla erilaisissa projekteissa curly-hevosen historiaa. Osalla american bashkir curlyllä on säilynyt primitiivisistä ominaisuuksia, joista yksi epätavallisimmista on niin sanottu jähmettymisrefleksi. Suurempi hevoslauma tuli 2000 -luvun alussa, jolloin alkoi laajamittaisempi kasvatustoiminta. Nimi kertoo jotakin varsan syntymähetkestä tai sen suvusta, esimerkiksi Pallas Muohtacalbmi, joka tarkoittaa Pallaksen lumihiutaletta, Armi Laaksonen kertoo. Curlyjä on ollut olemassa Yhdysvalloissa ainakin 1600-luvulta lähtien, Amerikan intiaanien luolamaalauksissa on piirretty kiharakarvaisia hevosia. Suomen ensimmäiset curlyt Laaksosten enimmäinen american bashkir curly oli ori Spring Time, joka oli myös Suomen ensimmäinen rotunsa edustaja. Vuosien mittaan meiltä on lähtenyt maailmalle kasvattiemme lisäksi parikymmentä aikuista hevosta, Armi Laaksonen sanoo. Rekisteröityjä Suomessa 58 American bashkir curly on harvinainen paitsi Suomessa, myös kaikkialla maailmassa. Lisäksi rotua tavataan vielä villihevosena Yhdysvalloissa Nevadan, Wyomingin ja Coloradon alueella. Lisäksi on suunnilleen saman verran curlyhevosia, joilta puuttuu alkuperämaan roturekisteri todistus, jolloin Suomen Hippos ei myönnä hevoselle american bashkir curly -rotumerkintää. – Kiinnostuimme rodusta sen allergiaystävällisyyden sekä hyvien käyttöominaisuuksien vuoksi. Maailman vanhin american bashkir curly -rekisteri perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1971. Tutkimusten edetessä saattaa aina tulla hämmästyttäviä asioita eteen. Älykkyytensä ja hyvän oppimiskykynsä ansioista curlyt käyvät hyvin muun muassa kouluratsastukseen, esteratsastukseen, vaelluksille, westerniin ja terapiaratsuiksi. 28 vaavia sanoja
– Geenitestien tekeminen ei ole pakollista, mutta me halusimme olla tietoisia omien hevostemme kohdalla kaikesta mahdollisesta, samalla auttaen curly -rodun geeniperimätietoutta. Nuoresta asti koulutuksessa on tähtäimenä ollut toimiva monipuolinen käyttöhevonen ajossa sekä ratsuna. Se on kuin tehty työntekoon ja tekee kaiken, mitä siltä ikinä pyydetään. Geenitesteistä selvyys Tutkimuksissa on tullut esiin, että curly-hevoset saattavat kantaa verilinjasta riippuen hevoseläinten CA-, MH-, HYPP-, HERDA-, GBEDja PSSM1geenisairauksia, joita on tullut rotuun risteyttämisen seurauksena. – Jalostushevostemme geenitestit on tehty Englannissa sekä Yhdysvalloissa, joissa laumamme on todettu negatiiviseksi eli se ei periytä geenisairauksia, Armi Laaksonen jatkaa. 29 Persoona suurella sydämelllä – Luonteeltaan Sun Walker, eli Sani, on kaikkea mitä hevoselta ikinä voisi toivoa. Tallikoira Miro curly-varsojen kanssa. Vuoden vanha Pallas Hoavda. Kuva: Viola Saari. Rauhallinen, kärsivällinen ja fiksu käsitellä, eikä sen kanssa tarvitse koskaan epäillä tilanteen sujuvuutta. – Yhteiseen matkaamme on mahtunut monenmoista tapahtumaa ja nähtävää
Lapin Curly -talli toimii Laaksosten Lapinkoti-maatilalla Pallastunturin juurella Raattamassa. Kiinnostuin Torniojokilaaksossa ilmestyvän lehden artikkelista, jossa astmaa sairastava isäntä ratsasti talvisessa maisemassa kiharakarvaisella hevosella. Kuva: Emma Julkunen. Sani on suuri persoona varustettuna suurella sydämellä, Armi Laaksonen kuvailee. Ei edes curly-hevosissa, Armi Laaksonen muistuttaa. Jalostuksessa Sun Walker on vahva rotunsa edustaja, jolla on jälkeläisiä kotimaassa ja ulkomailla. – Perheessäämme on astmaa ja allergiaa ja me olemme siedättyneet tälle rodulle ja voimme toimia hyvin näiden kanssa. – Tilamme on hevoskasvatukseen ja emolehmätuotantoon keskittyvä perheyritys, joka tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden tutustua erilaisten elämyspalveluiden puitteissa muun muassa curly hevosiin, ylämaankarjaan sekä poroihin. Pojan huumori on omaa luokkaansa, se on laiskanpulskea, sitä ei voi kieltää, mutta se sopii meille vallan mainiosti. Otin yhteyttä tähän ”meänkieliseen” isäntään ja siitä se curly-kipinä lähti, eikä paluuta näy, Armi Laaksonen kertoo. Se on vaikuttanut curly-hevosjalostuksessa hyvällä menestyksellä. Riippuen henkilön allergian vahvuudesta, ihmiset reagoivat hyvin erilailla curly-hevoseen. 30 Curly-hevosten mainitaan usein olevan hypoallergeenisia, eli ne aiheuttavat mahdollisesti vähemmän allergisia reaktioita kuin muut hevoset. Kuva: Tia Hynynen Pallas Lord of Gollen estekisoissa selässään Viola Saari. Tämän parempaa suhdetta hevoseen ei voisi toivoakaan. n Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Lapin Curly talli Sopiva rotu allergikoille Pallas Lord of Gollen toimii Pihtiputalla Hiekan Westerntallin monitoimihevosena, jota nähdään kilpakentillä Viola Saaren ratsastamana. – Hevosallergikon on hyvä aloittaa työskentely curly-hevosen kanssa niin sanotusti siedätyshoitotyyppisesti. Yritys järjestää erilaisia luontokokemuksia hevosten kanssa perheille, pienille ryhmille sekä erityisryhmille. – Olen itse astmaatikko ja allerginen hevosille. Mutta on muistettava, ettei allergiavapaata hevosta ole olemassa. – Mahtavaa on ollut nähdä kuinka moneen vierailijaan Sani on tehnyt vaikutuksen., Armi Laaksonen kehuu
Pilotti on suunnattu kyseisten ELY-alueiden talliyrityksille ja niiden työntekijöille, hevosalaan liittyvien palvelujen tuottajille sekä neuvojille. Demotilaisuuksissa, jotka järjestetään hevosjalostusliittojen alueilla, perehdytään muun muassa hevosen valmennukseen, hevosen rakenteeseen ja jalkaterveyteen sekä paloja liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Materiaalit käsittelevät mm. kuivikehuollon kustannuksia, hevosten terveyttä ja ruokintaa, tarhojen ja laitumien sekä urheilualueiden hoitoa sekä talli-ilman laatua ja ilmanvaihtoa. Hankkeen tavoitteena on kehittää hevostalousalan neuvonnalle uusi malli, jossa digitaalinen neuvonta ja erityisasiantuntijoiden sekä alueellisten toimijoiden osaaminen yhdistetään hevostalousyrittäjien ja tallityöntekijöiden työhön liittyvien ajankohtaisten kysymysten ratkaisemiseksi. Kuva: Juhani Länsiluoto S uomen Hevostietokeskus ry toteuttaa hevostalousalan toimijoille suunnatun neuvontapilotin yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa. Hanketta rahoittavat PohjoisPohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. 31 Solmut auki -neuvontahanke käynnistyy Tarkempia tietoja Solmut auki -hankkeen tilaisuuksista julkaistaan alueen hevosjalostusliittojen ja Hevostietokeskuksen facebook-sivuilla. Osallistujille toimitettava sähköinen materiaali sekä neuvontatilaisuuksiin osallistuminen on ilmaista. Hanke päättyy keväällä 2019. Hankkeen tiedotuslistalle voi ilmoittautua osoitteeseen hevostietokeskus@hevostietokeskus.fi (paikkakunta mainittava ilmoittautumisen yhteydessä). Digitaalisia tietomateriaaleja lähetetään kuukausittain alan toimijoille (videolinkit ja tietosivut). ?
Lisärehujen määrä ei kuitenkaan ole merkittävästi isompi, Oksanen vertaa. Se on hyvin sosiaalinen myös hevosseurassa. Oma shireruunani oli kroonisesti sairas ja olin päättänyt, että seuraavana syksynä on aika päästää hevonen vihreämmille laitumille laukkailemaan. Oksanen osti sen viime keväänä. – Alustavasti katselin Englannissa myytävänä olevia, mutta sitten huomasin myynti-ilmoituksen Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistyksen nettisivulla ja otin yhteyttä Amandan myyjään, Soinissa asuvaan Kirsi Hautakankaaseen. Selkään nousua varten onkin olemassa puusta tehty reilun puolen metrin korkuinen pukki, jolle nousemalla saan jalan jalustimeen ja siitä pääsee selkään. Vaikka Amanda on iso, on sillä XXXXL-kokoinen lempeä jätti painaa henkilöauton verran Suomen suurin hevonen Tupsujalkainen Amanda on Suomen suurin hevonen. Varusteiden hankkimisessa on myös omat ongelmansa. Sen komea olemus oli kerännyt paljon ihailijoita esimerkiksi viime kesän Farmarinäyttelyssä, ja sekös oli ollut Amandasta pelkästään mukavaa! Kun hevonen on iso, se asettaa haastetta myös ratsastajalle. Kaverina pieni Pipo-poni Amanda oli tullut varsana emänsä mukana Ruotsista. – Heinää Amanda syö noin 25–30 kiloa päivässä, eli vähintään tuplasti sen mitä ”normaali” hevonen. Jätti on osoittautunut lempeäksi ja sosiaaliseksi hevoseksi.. – Kavio on ison ruokalautasen kokoinen, ja yksi kenkä painaa noin kilon verran, kertoo Amandan omistaja Virpi Oksanen. Monesti vietänkin aikaa hevosten kanssa metsässä ja oikein ajan kanssa rapsuttelen Amandan korkeimpia kohtia. Rauhallinen, fiksu ja kiltti Shiremäiseen tapaan Amanda on osoittautunut hyvin rauhalliseksi, fiksuksi ja kiltiksi. Satuloita löytyy tämän kokoiselle, mutta esimerkiksi kouluvyön olen teettänyt mittatilauksena. – Amandan selkään ei ihan helposti pääse maasta. Amandalla on muitakin huikeita mittoja. 32 K eski-Suomessa Uuraisilla asuu tiettävästi Suomen suurin hevonen. Oksanen kertoo, että Amanda on ihmisille hyvin ystävällinen, ja osaa olla varovainen lastenkin kanssa. – Amandasta ja Piposta on tullut hyvät kaverit. Kun ostotarkastus saatiin tehtyä, hain Amandan uuteen kotiinsa meille tänne Uuraisille. Välillä sitä miettii, olisiko Amandasta mukavampi, jos kaveri olisi isomman kokoinen ja ylettyisi rapsuttelemaan Amandaa selän ja pään päältä. Isolle tarvitaan kaikkea enemmän Amandan iso koko näkyy muutenkin lompakossa. Kyllähän se Amanda näistä kahdesta pomo on, vaikka Pipo välillä keksii omia jäyniänsä. Kun esimerkiksi suomenhevosen kengänkoko on noin neljä, Amandalla se on valmistajasta riippuen 14–16 ja sitäkin kengittäjän täytyy vielä tuunata sopivaksi. Myös Suomessa olevat markkinoiden suurimmat loimet ovat liian pieniä Amandalle, mutta Englannista olen löytänyt Big Horse Shopista sopivan, kun ottaa kaikista suurinta kokoa mitä sieltä löytyy. Shirehevonen Amanda on ollut Virpi Oksasen omistuksessa vajaan vuoden verran. – Kaikkea tarvitaan enemmän näin isolle hevoselle. Suitsetkin on pitänyt teettää, koska riittävän isoja on vaikea löytää. Se todistettiin viime kesänä Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella, kun eläinlääkäri Mari Vettenranta mittasi Amandan säkäkorkeudeksi 191,5 senttimetriä. – Olin jo vähän aikaa katsellut myytäviä shirehevosia. Kahdeksanvuotias shirehevonen Majagårdens Amanda on todellinen jätti: sen korvat ovat yli kahden ja puolen metrin korkeudessa, ja painoa on noin 1300 kiloa. Jos Pipo on Amandan mielestä tehnyt jotain ärsyttävää, Amandan tarvitsee vain ottaa korvat luimussa askel Pipoa kohti, jolloin Pipo tajuaa heti poistua takavasemmalle. – Shirehevosistahan sanotaan ihan yleisestikin, että ne ovat sellaisia lempeitä jättiläisiä. Kengittäjäkin veloittaa palveluksistaan enemmän, koska näin iso hevonen on raskas kengittää. Myös ruokahalu on iso. Pipon säkäkorkeus on vain noin 110 senttiä, mutta kokoero ei kaveruksia haittaa. Suomessa ei ollut silloin myynnissä sen ikäistä hevosta, jonka Oksanen olisi halunnut. Tämä kuvaus sopii kyllä todella hyvin Amandaan! Amanda osaa myös paistatella valokeilassa. Tamman säkäkorkeus lähentelee kahta metriä ja painoa on henkilöauton verran. Sovittiin, että käyn katsomassa Amandaa; tosin olin hevosen nähnytkin jo muutamaan kertaan aikaisemmin yhdistyksen näyttelyissä ja kokouksissa. Amandan seurana on Hollannista ostettu pieni pilkullinen Pipo-poni. – Monet kerrat olen nähnyt Amandan ja Pipon rapsuttelevan toisiaan tarhassa. Vaikka omistankin pitkät jalat, ei jalkani yllä jalustimeen
Shiret ovat myös suosittuja ratsuja. Joskus innostutaan kaverin kanssa ottamaan laukkapyrähdykset maastossa ja silloin kyllä vauhtia on, kun hevoset innostuvat! Amanda ja Oksanen ratsastavat etupäässä metsäteillä, mutta siirtymiin käytetään myös maanteitä. Amandan kavio on ison ruokalautasen kokoinen, ja yksi kenkä painaa noin kilon verran. – Autoilijat hidastavat kohdalla ja päät kääntyilevät autoissa ihmeissään, että mikä ihme tuo on! . Voimakkaita shirehevosia käytettiin ensin sotaratsuina, ja sittemmin kuormahevosina ja maataloustöissä. Autoista Amanda ei piittaa mitään – kun taas Amanda ei jätä autoilijoita kylmäksi. – Ravissa toki vähän pompottaa, mutta laukassa on helppo istua. Liikkeet eivät ole kovinkaan matkaa voittavat, vaan ennemminkin hitaat ja korkeat. Tammojen säkäkorkeus alkaa 163 sentistä ylöspäin ja oreilla 173 sentistä. Rotu polveutuu isoista paikallisista hevosista, joita risteytettiin 1500ja 1600-luvulla hollantilaisten maahan tuomien flanderinhevosten ja myöhemmin friisiläishevosten ja lämminveristen kanssa. Ylärajaa ei ole. Shire jaksaa vetää jopa viiden tonnin painoisia kuormia. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Virpi Oksanen Maailman suurin hevosrotu Englantilainen shirehevonen on maailman suurin hevosrotu. Hei täältä tullaan!. 33 Oksasen mukaan aika tasaista ratsastaa. Lähde: Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistys ry Parhaat kaverukset: Pipo-poni ja Amanda
Sen lisäksi, että voitokas ruuna tahkosi rahaa raviurheilun nuorisotyölle; voitoista ja elämyksistä pääsi vuoden aikana nauttimaan Talli Pohjantähden alla kimppatallissa mukana olleet osakkaat. Ainutlaatuinen hyvän mielen vuosi Hyväntekeväisyysprojektin edetessä varoja lahjoitettiin vuoden 2017 ja 2018 Ponikuninkuusra. Tammikuussa 2017 käynnistynyt nuorisotoiminnan hyväntekeväisyysprojekti alkoi hyvissä merkeissä Koskelan Akselin voittaessa heti ensimmäisen lähtönsä Jyväskylässä. Loppuvuosikin oli yhtä juhlaa. 34 Hyväntekeväisyysravuri Koskelan Akseli keräsi 15 900 euroa nuorisotoimintaan Akseli juhlavuoden nuorisourheilija numero yksi Raviradan Lahjoitettava nuorisotoiminta summa: Vermo 600 Lahti 600 Mikkeli 600 Seinäjoki 400 Turku 600 Forssa 600 Jyväskylä 600 Kuopio 600 Oulu 400 Rovaniemi 600 Kajaani 400 Joensuu 600 Lappeenranta 600 Kaustinen 400 Kouvola 600 Pori 600 Ylivieska 400 Tornio 600 Vieremä 200 Tampere 600 Tulevat tammikuussa maksuun yhteensä 10 600 Koskelan Akseli-rahasto 1 000 Koskelan Akseli -stipendit 500 PM-matkan 2018 kuluihin 400 Vuoden 2018 aikana maksuun 1 900 Vuonna 2018 jaettava tuki yhteensä 12 500 Aiemmat lahjoitukset vuonna 2017 Ponikuninkuusravit 2017 1 000 Ponikuninkuusravit 2018 1 000 Seinäjoen ravinuoret 200 Kaustisen ravinuoret 200 Ylivieskan ravinuoret 200 Oulun ravinuoret 200 Kajaanin ravinuoret 200 Vieremän ravinuoret 200 Ponien PM-matkatuki Tanskaan 200 Vuonna 2017 jaettu tuki yhteensä 3 400 Hyväntekeväisyyslahjoituksen kokonaissumma: 15 900 Koskelan Akselin & Talli Täällä Pohjantähden alla -hyväntekeväisyysrahasto T alli Pohjantähden alla vuokrasi vuoden 2017 ajaksi ravuri Koskelan Akselin hyväntekeväisyystoimintaan. Vuoden aikana Koskelan Akseli kilpaili Jukka-Pekka Kauhasen valmennustallista yhteensä 17 kertaa. Projektin tuotot jaetaan tukena ja stipendeinä raviratojen nuorisotoimintaan ja nuorisotapahtumien järjestämiseen. Se voitti ravikilpailuistaan kuusi ja sijoittui kolmen joukkoon yhteensä 14 kertaa. Vuoden vaihteessa päättynyt projekti toi raviurheilun nuorisotoiminnan hyväksi jaettavaa yhteensä 15 900 euroa
?. Koskelan Akselin tienaama kokonaispotti julkaistiin Lahden Jokimaan Ravigaala-raveissa 20. Keväälle jaettavaksi jää Koskelan Akselistipendejä sekä Koskelan Akselirahastosta haettavaa erityistukea. Kuva: Hippos vien järjestelyihin, raviratojen nuorisotoimintaan ja ponien PM-matkan tukemiseen yhteensä 3 400 euroa. Ilahduttavasti myös moni ravirata oli innolla järjestämässä tapahtumia ja markkinoimassa hanketta. maan suoraan raviradoille nuorisotoiminnan tukena vielä tammikuun aikana. Mukana julkistamistilaisuudessa olivat raviratojen nuorisovastaavat eri puolilta Suomea, Talli Pohjantähden edustajisto: Erja Mattila, Heikki Kankainen, Helena HyvämäkiMäenpää sekä Arja ja Jukka-Pekka Kauhanen Dahlia-tallilta. – Projektissa yhdistyi ainutlaatuisella tavalla Suomen ja suomenhevosen juhlavuosi, hevosenomistajuus, hyväntekeväisyys, raviurheilu, nuorisotoiminta sekä yhdessä tekemisen meininki. Projektista Suomen Hippoksessa vastannut nuorisotoiminnan koordinaattori Helena Hyvämäki-Mäenpää lähti projektiin mukaan heti kun näin hieno tilaisuus tarjoutui. – Uskomattoman hienoa on, että mukaan saatiin 300 osuuden hankkinutta yritystä tai yksityishenkilöä, jotka halusivat Koskelan Akselin kautta tukea nuorisoravityötä. Projektia ideoimassa ja tukemassa olleen Hankkijan osastopäällikkö Heikki Kankainen kertoo projektin ylittäneen odotukset. Sen lisäksi, että Akseli kokosi uskomattoman hienon hyväntekeväisyyspotin, toi se meille kaikille suuren määrän unohtumattomia elämyksiä ja hyvää mieltä – niitä ei rahassa mitata millään mittakaavalla. – Vuosi Koskelan Akselin matkassa on ollut upea ja varmasti yksi hienoimmista projekteista, joissa olen ollut mukana. tammikuuta. – Aivan upea vuosi on ollut. He tekivät tämän tarinan mahdolliseksi. Lapset, nuoret sekä aikuiset saivat olla mukana seuraamassa nimikkohevosensa elämää aitiopaikalta, HyvämäkiMäenpää kiitää. Jukka-Pekka Kauhanen huolehti erityisellä paneutumisella ja huolellisuudella ruunan valmennuksen ja kilpailuttamisen, Kankainen kiittelee. Suurin osa nyt jakoon tulevasta 12 500 eurosta, eli yhteensä 10 600 euroa tullaan lahjoitta– Vuosi Koskelan Akselin matkassa on ollut upea ja yksi hienoimmista projekteista, joissa olen ollut mukana, sanoo Helena Hyvämäki-Mäenpää. Raviradan nuorisotoimijat saavat käyttää tuen parhaaksi katsomallaan tavalla paikallisen raviurheilun nuorisotoiminnan hyväksi. Se on Suomen juhlavuoden nuorisourheilija numero yksi, Kankainen naurahtaa. 35 Koskelan Akseli keräsi upean potin hyväntekeväisyyteen raviurheilun nuorisotoiminnalle. Suurin kiitos kuuluu silti Akselille itselleen. Erityiskiitokset Koskelan Akselin omistajille Arja Korpiniemelle ja Eero Matikaiselle
Työnsä ohella Korhonen kilpailee aktiviisesti sekä kotimaassa että ulkomailla esteratsastuksessa. Hyvä hevostalli on yksinkertaisesti viihtyisä. – Korkeutta saa olla yli normitusten, mutta toisaalta Suomessa on paljon vanhoja ja hienoja talleja, joissa vähimmäiskorkeusvaatimus ei aivan täyty jonkun palkin takia. – Tärkeintä on kuitenkin hyvä ilmanvaihto, sanoo talliyrittäjä ja -rakentaja Petri Korhonen. Minusta hienon rakennuksen purkamisessa ei ole mitään mieltä vain sen takia, että katto on kenties muutaman sentin liian alhaalla, sanoo Petri Korhonen. Leipätyönsä Korhonen tekee omassa Rakennuspalvelu P Korhonen Oy:ssa. Oman tallinsa Korhonen raLaki säätelee tallin korkeutta ja karsinoiden kokoa Hyvä ilmanvaihto tärkeintä Petri Korhosen yritys rakensi muutama vuosi sitten Järvenpäähän nykyaikaisen Aino-ratsastuskeskuksen. 36 L ainsäädäntö asettaa karsinoiden koolle ja tallin korkeudelle tiukat vaatimukset. Kilpatallin karsinoiden ovet ovat puristettua bambua.. Korhonen pyörittää 37 hevosen MP Riding Centertallia Hämeenlinnassa
Avautuvat ikkunat ovat tuolloin ilmanvaihdon tukena, Korhonen sanoo. Lain mukaan kaikissa talleissa sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus, mutta aina kuitenkin vähintään 2,2 metriä. Karsinoiden edessä olevista luukuista lannan putoaa suoraan kuljettimelle. – Kymmenestä rakennusprojektista kuusi liittyy jollakin tavalla hevosalaan. Uskon että, Suomessa hevosia pidetään äärimmäisen hyvää huolta verrattuna moneen muuhun maahan. Meri Suvannon on vaivatonta luoda lanta luukusta sisään.. Hyvä ilmanvaihto tärkeintä Toimivassa ilmanvaihtojärjestelmässä on jokaisessa karsinassa oma ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. 37 kensi vuonna 2005, mikä jälkeen miehen yritys on rakentanut useita talleja vuosittain ympäri maata. Ilmanvaihdon tulee olla riittävä, mutta silti suosittelen että ikkunat saa auki. Etenkin syksyllä sisätiloihin kertyy runsaasti kosteutta. Minimikorkeus 2,2 metriä riittää kuitenkin vain poneille ja hevosille, joiden säkäkorkeus on enintään 146 senttiä. Ilmanvaihtoon kannattaa panostaa Talli kannattaa rakentaa ilmavammaksi ja korkeammaksi kuin laki määrää, jos se vain on käytännössä mahdollista. – Laki määrittää käytännössä korkeudeksi kolme metriä, mutta olen rakentanut talleja, jotka ovat harjaltaan 5,5 metriä. Meillä näitä EU-direktiivin pykäliä valvotaan tiukasti, vaikka muualla Euroopassa hevoset tuskin elävät täysin EU-direktiivien mitoitusten mukaisissa karsinoissa. – Minusta karsinoiden kokoa tärkeämpää on, että hevoset saavat ulkoilla riittävästi. Riittävästi ulkoilua Määräykset sanelevat karsinoille tietyt vähimmäiskoot hevosen koon mukaan. – Karsinan koolla ei ole suurta merkitystä, kunhan hevonen pääsee siinä kääntymään. Tuhannesta hevosesta varmaan 999 pääsee ulos riittävästi
Lannan voi hoitaa suoraan kuljettimella Fortumin lavalle poltettavaksi. Kuljetin ja Fortum on ehkä hyvä ratkaisu. Lanta kompostoituu kompostorissa pari viikkoa. – Karsinoiden edessä on hyvä olla lantaluukku, josta lannan voi lapioida lattian alla olevalle kuljettimelle. 38 Kyllin kovaa materiaalia Karsinan seinät tulee rakentaa kovasta puusta, betonista, tai muovilankusta, jotteivät hevoset pääse järsimään puuta. Ne voi puhdistetaa kerran tai kahdesti vuorokaudessa. Pienet yksityiskohdat voivat helpottaa tallinpitoa merkittävästi. Pesupaikkojen letkut suosittelen vedettäväksi yläkautta, mikä on käytännöllistä, Korhonen sanoo. Kompostorista lanta tulee ulos lastaussillalle. – Kompostoitu lantaa tulee ulos kuljetinta pitkin ja se voidaa käyttää suoraan peltojen lannoitteeksi. Pellettipohjaiset aluset ovat käytännölliset. Sinällään rakenteilla ei ole eroa, samat lait toimivat niin ratsukuin ravitallissakin. Tallin ulosja sisäänkäynnille paras paikka on useinmiten pääty. – Ratsuhevoset ovat keskimäärin hieman kookkaampia kuin ravurit, mikä voi vaikuttaa karsinoiden kokoon. – Ikkunan kokoa ei ole määritelty, mutta sellainen 90x120 sentin ikkunakoko on yleensä sopiva. Omassa tallissani on lannankuljetin, muttei kompostoria. – Kompostori maksaa 70– 100 000 euroa ja kuljetin luukkuineen noin 70 000 euroa. Toimiva lannankuljetusjärjestelmä on Korhosen mukaan kuitenkin suorastaan jäätävän kallis. Katettua erillistä lantalaa ei siis ei välttämättä tarvitse rakentaa lainkaan. Korhosen kokemuksen mukaan käytävillä ehdoton materiaali on katukivi. Käytännöllisyys huomioon Tallin suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon tietty tilajärjestys. Nykytekniikalla lannankuljetuksen voi suunnitella siten, että kuljetin vie lannan suoraan kompostorille, jossa lantaa kompostoituu pari viikkoa. Lannankuljetin säästää selkää Korhonen on suunnitellut ja rakentanut paljon talleja. Aino Anttila saa pestä hevosen yhdessä maan nykyaikaisimmista talleista Järvenpäässä.. Puristettu bambu on kestävää, eikä se elä kuten ns. Ravi-ja ratsutallilla ei hänen mukaansa ole merkittävää eroa. – Tallin työntekijän ei tarvitse heilua lapion varressa selkä vääränä. Automaattinen lannanpoistojärjestelmä kompostoreineen pitää huolen siitä, että lanta on tallilta lähtiessään valmista levitettäväksi pelloille. Puristettu bambu on näyttävämpää kuin tavallinen puu, eivätkä hevoset saa syötyä sitä ollenkaan. – Karsinoiden lattia saa jäädä 10–20 senttiä alemmaksi kuin käytävän lattia. – Kun hevosen kavioissa on esimerkiksi jäätilsaa, se irtoaa karkealla kivetyksellä. Kuljetin on työtehon kannalta järkevä investointi, vaikka se maksaakin. Tuolloin käytävä pysyy paremmin puhtaana, Letkut on vedetty pesupaikalle yläkautta. Kuljetinjärjestelmän ansiosta uskoisin käveleväni päivässä kilometin vähemmän. – Karsinoiden materiaaliksi soveltuu myös puristettu bambu, joka tosin on materiaalina aika arvokas. Nykymääräysten mukaan jokaisella ulkoseinällä olevalla hevosella pitää olla mahdollisuus tarkkailla ulkona tapahtuvaa toimintaa. Afrikan puu elää. – Valjasja pesuhuone kannattaa sijoittaa vierekkäin ja lähelle uloskäyntiä
Jos esimerkiksi vanhan navetan lattia on piikattava auki, jotta sitä saadaan alemmaksi, pitää ulkoseinustaakin usein kaivaa. – Karkea pinta sitoo kosteutta. Määräysten mukaan hevosen säkäkorkeus määrittää karsinan koon. 39 mikä helpottaa käytännön työtä tallissa. Lämmöneristys käyttömukavuutta Talli kannattaa eristää villalla. – Tiloissa tulee olla jokin ratkaisu sähkökatkon varalta. Kun hevosen säkäkorkeus on 149–160 senttiä, on pinta-alan oltava kahdeksan neliötä ja jokaisen sivun vähintään 2,35 metriä. Karsinan lattiaa voi tietysti aina laskea, mutta piikkaus on usein isotöistä. Sen alapuolelle ei periaatteessa saisi ulottua mitään ilmastointikanavaa tai muutakaan tukipalkkia. Kokonaisuus ratkaisee toimivuuden, toimivuus ei ole yksnomaan sitä, mitä tapahtuu hallin sisällä. Käytännön kannalta esimerkiksi valjashuoneen ja kärrytilan on hyvä olla lähekkäin. Kun säkäkorkeus nousee 161– 179 senttiin, pinta-ala kasvaa yhdeksään neliöön ja sivun mitta 2,5 metriin. Jollei tallissa ole koneellista lannankuljetusta, kannattaa työntömatkat suunnitella mahdollisimman lyhyiksi. Maalämpöä on Korhosen mukaan usein edullinen lämmitysmuoto myös hevostalleissa. Kun säkäkorkeus menee yli 179 sentin karsinan pinta-ala nouseen kymmeneen neliöön ja sivujen vähimmäispituus kolmeen metriin. Vanha navetta ei huono Navetta on Petri Korhosen mukaan usein hyvä vaihtoehto uudisrakennukselle. Etukäteen kannattaa miettiä, mistä kautta hevoset talliin kulkevat ja missä laitumet tai ulkotarhat sijaitsevat. Työ on aika mittava yhden palkin takia. – Jos lattiaa lasketaan pitää ainakin periaatteessa ottaa maata pois pois myös ulkoseinän vierestä, jotteivät sadevedet tule sisälle. Suomessa on paljon hienoja vanhoja navettoja, jotka soveltuvat tiloiltaan hevostalleiksi. Vaikka lattilalla olisi pudottamisvaraa puolimetriä, ilman että rakenteet kärsivät, kulut kuitenkin kasvavat, Korhonen sanoo. Tallin lämmityksen voi järjestää monella tavoin. – Läheskään aina uuden tallin rakentaminen ei ole paras vaihtoehto. Hevostietokeskukselle oman rakennussuunittelupalvelunsa kautta hevostalleja suunnittelevan rakennusmestarin Juhani Halosen mukaan tallin sunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava myös tallin ympäristö. . Ylhäältä tuleva ilma lämpenee alas laskeutuessaan. Ei missään alle 2,2 metrin Peruskorjattavassa eläinsuojassa tulee huonekorkeuden pääsääntöisesti olla 2,5 metriä kuitenkin niin ettei huonekorkeus missään hevosten oleskelualueella saa olla alle 2,2 metriä. – Tosin esimerkiksi saneerattaessa tallia vanhaan kiinteistöön, saattaa vaatimus olla monissa tapauksessa kohtuuton. Talvipakkasella eristämättömässä tallissa saa olla aina hansikkaat käsissä. Sisätilat on hyvä suunnitella järkevästi. -jk Rakentamisessa huomioitava myös ympäristö Ratsutallissa karsinoiden ulkoasu on hieman kilpatallia vaatimattomampi.. Hevosilla on tapana työntää pehmikettä karsinoista käytäville. Ilmanvaihdon on pelattava, vaikka sähköt katkeaisivat. Yksi hieman matalammalla roikkuva tukipalkki tai ilmanvaihtoputki ei vaikuta hevosen elämään millään tavoin. Korhonen on suunnittellut ilmastointijärjestelmän, jossa ammoniakki ei suuresti haise, vaikka hevosia olisi tallissa runsaasti. Jonkinlainen painovoimaisen ilmastoinnin mahdollisuus tulisi olla takataskussa. Tuon kovuusluokan betoni on sellaista, että se pitää tilata erikseen betoniasemalta. Pienessä rakennuksessa, esimerkiksi navetassa, painovoimaisuus toimii, isossa yleensä ei. Loimien kuivaushuoneeseen voi asentaa erillisen kosteudenpoistojärjestelmän. – Nuo mitat ovat kaiken lähtökohta. – Yksi 10–20 sentin tukipalkki ei kuitenkaan saisi pilata tallin saneerausta vanhaan navettaan. Painovoimainen ilmanvaihto toimii, jos kiinteistön hormi on riittävän korkea. – Karsinoiden pohjat kannattaa valaa kosteussuljetusta betonista, jottei ammoniakki imeydy lattiaan. – Lämmöntalteentottoa ei välttämättä tarvita, jos korvausilmaputken voi asentaa kulkemaan tallin harjalla. Karkea pinta sitoo kosteutta Sisäkaton Halonen suosittelee rakennettavaksi raakapontista. – Tallin ulkoinen liikenne on tärkeää. – Jokaiseen karsinaan voi sijoittaa oman ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta. – Ilmeisesti huuma meni ohitse ja vuokratalleja on tällä hetkellä käytössä, eikä niihin kaikkiin riitä asiakkaita. – Hevosten käsittely on huomattavasti mukavapaa eristetyssä tallissa kuin eristämättömässä. Lattian betonin tulee olla kovuusluokaltaan K30 ja mieluusti puuhierrettynä, jolloin se ei ole liukas. Seinä on hyvä olla lasikuitupinnoitettu, koska siihen eivät hevosen hampaat pysty. Korhosen mukaan mineraalivilla on hyvä vaihtoehto, mutta muutkin villalaadut käyvät. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen . Myös Halonen korostaa ilmanvaihdon merkitystä. Ravitallin suhteen on huomioitava esimerkiksi harjoitusradan sijainti, sanoo Halonen. Tietysti hevoset kasvavat, joten suunnittelussa on otettava huomioon myös kasvu. Ainoa ongelma voi direktiivien valossa olla, että vanhat navetat ovat usein verrattain matalia. Toisaalta vanhat rakennukset on viisaasti aikanaan rakennettu jonkinlaiselle kumpareelle, eikä ulkoseinustaa välttämättä veden takia tarvitsisi edes kaivaa. Halosen kokemuksen mukaan tallirakentaminen on Suomessa hiljentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Pesupaikoilla lattiamateraaliksi soveltuu esimerkiksi kumibitumi. Eristyksellä tallin lämpötilan saa pidettyä 10 asteessa kovemmallakin pakkasella. – Mitä vähemmän kottikärryjä tarvitsee hallissa työntää, sen enemmän työ helpottuu
. Nurmoksesta tuli toinen suoma la inen va lmentaja, joka on juhlinut voittoa Prix d’Amériquessa. Pitkän linjan valmentaja pitää Prix d’Ameriqueta uransa merkittävimpänä kilpailuna, joten miehen suunnaton riemu oli helppo ymmärtää. Palkinto oli neljä miljoonaa kruunua, lähes 420 000 euroa. Timo Nurmos on vaikuttanut Ruotsissa vuodesta 2002 lähtien. Jori Turjan luotsaama Varenne vei kisan vuosina 2001 ja 2002. Jorma Kontio ajoi hänen valmentamallaan, kasvattamallaan ja omistamallaan Villiamilla Ruotsin Kriteriumissa lokakuussa keskipitkän matkan uuden ME-tuloksen 12,0. Voitto kaikissa ikäluokissa Kaikki suurimmat ikäluokkakilpailut nuorempana voittanut Readly Express näytti talven Ranskan lähdöissä, että se on tämän hetken paras eurooppalainen ravuri myös absoluuttisella tasolla. Suomen lippu liehui Pitkään Ruotsissa vaikuttanut Nurmos kirmasi voiton jälkeen Vincennesin kaviouralla kuin nuori varsa. Hevosen omistavat ruotsalaiset Rolf ja Kirsi Andersson. Villiam oli syksyllä koko raviurheilevan 100-vuotiaan Suomen ylpeydenaihe. 40 S uomalainen ravivalmentaja Timo Nurmos, 58, voitti valmentamansa Readly Expressin kanssa Prix d’Ameriquen, maailman kovimman ravikilpailun sunnuntaina 28.1. Ruotsissa syntynyt Readly Express, hevosen ruotsalainen ohjastaja Gjörn Goop ja valmentaja Nurmos olivat kaikki juhlittuja sankareita 40 000 katsojan edessä Ranskan Vincennessä. Kuva: Kanal75/Lars Jakobsson. Kirsi Anderssonilla on suomalaiset juuret. Nurmos ja Readly Express jäävät suomalaiseen urheiluhistoriaan Timo Nurmoksella on viime aikoina sujunut hyvin. Hän on onnistunut Ruotsin vuosinaan nousemaan maan menestyneimpien ja arvostetuimpien valmentajien joukkoon. Hän juhli voittoa Suomen lippua liehuttaen historiallisella Vincennesin raviradalla. Prix d’Amériquen voittaja kuittasi 450 000 euron palkintopotin. 25 startissaan vain neljä tappiota kokeneen 6-vuotiaan oriin voittosumma nousi Prix d’Ameriquen myötä jo päälle 1,5 miljoonaan euroon. Readly Express oli ensimmäinen Nurmoksen tallin hevonen, joka osallistui Pariisin superkilpailuun ja heti tärppäsi. Readly Express siirtyi Pariisin talvimeetingin päättäneen Prix d’Ameriquen jälkeen kotitalliinsa Ruotsiin valmistautumaan toukokuun lopussa Tukholmassa ravattavaan kutsukisaan Elitloppetiin, joka on maanosan arvostetuin sprintterilähtö
Kello 10–14. Jalostuspäivät on joka vuotuinen, kuninkuusravipaikkakunnalla järjestettävä pääsääntöisesti ravihevosten jalostusta ja kasvatusta käsittelevä tapahtuma. Kuva: Hippos Joutsenon PURUPAALI OY Pakattua kutterinlastua kuivikkeeksi, hevosille, lehmille, sioille, siipikarjalle ja lemmikkieläimille. maaliskuuta Arktikumissa Rovaniemellä. Perjantaina jalostuspäiväyleisö saa kuulla ruotsalaisen menestysvalmentaja Jan-Olov Perssonin ajatuksia niin legendaarisesta Järvsöfaksista kuin nuorten hevosten valmennuksesta. Menestysvalmentaja Jan-Olov Persson Jalostuspäivillä . Bokerin kilpaura päättyi . Bonaatti) juoksi urallaan 332 300 euroa. 41 Rekikurssi Oulun raviradalla . Vuonna 2003 syntyneen Bokerin kilpakengät laitettiin naulaan. Päiviin sisältyy myös runsaasti keskustelua nuorten hevosten valmennuksesta ja kilpailuttamisesta kotimaan kärkivalmentajien ja kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla. helmikuuta. Boker asuu Puumalassa Minna ja Pekka Luukkosen tallissa. maaliskuuta mennessä. Pohjolan hevosystävien Suomenhevonen osa elävää maaseutua -hanke järjestää luennon suomenhevosen rekivaljastuksesta Oulun raviradalla lauantaina 17. Se ulkoilee puolen hehtaarin tarhassa, jossa se pääsee halutessaan metsään. Vuoden 2018 Jalostuspäivien teemoina ovat pohjoismaisen kylmäveriravikasvatuksen näkymät sekä muut jalostuksen ajankohtaiset aiheet. 041 4450 307 Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com. TILAUKSET puh. Tyytyväiset käyttäjät ovat toimintamme tärkein tavoite! Järvisentie 19 61640 Ala-Valli gsm. Kurssin vetää Hannu Vähäkangas. Lämpimimpänä muistona niistä taustajoukoilla on mailin osamatkan voitto Sorsasalossa 2013. Aiheena ovat rekivaljastus, valjaiden sovitus ja rekiajon perusteet. Vieskerin poika (e. Boker juoksi viidesti kuninkuuskisassa. Suomenhevosoriiden kärkikaartiin kuuluneella Bokerilla olisi iän puolesta ollut vielä yksi kausi jäljellä, mutta omistajat tekivät päätöksen, että kilpailu-ura on päättynyt. Boker juoksi kaikki starttinsa Esa Holopaisen tallista käsin. Ilmoittautuminen tapahtumaan tulee tehdä 12. Jalostuspäivät 2018 järjestetään 22.–23. 05-453 5002 www.purupaali.. Ensimmäisenä päivänä Sofia Mikko Svenska lantbruksuniversitetistä kertoo uusimman tiedon tulevaisuuden hevosjalostuksen mahdollisuuksista ja eläinlääkäri Ritva Kaikkonen paneutuu tarkemmin suomenhevosten terveys tilanteeseen
42
43
Kuolaimia on myös erilaisista materiaaleista. Ja tietenkin, että hevosta opetetaan ymmärtämään Sopivat suitset hevoselle Suosittelen jokaista kokeilemaan: laita kankikuolain ja ketju oman jalkaterän ympäri ja ota ohjat käteen. Kokeile omassa jalassa Kankikuolain on vipuvarsikuolain, johon kuuluvat suuosa, varret ja leukaketju. Suitsia ja kuolaimia on hyvin monenlaisia, eri tarkoituksiin. Eli jos hevonen ottaa kuolaimet mielellään suuhunsa ja pitää suun rennosti kiinni silloinkin, kun ohjat on tuntumalla, voidaan olettaa kuolainten olevan sopivat, sanoo hevosten kouluttaja Minna Tallberg. – Olen käsittänyt, että vanhastaan kankisuitsia käytetään kouluratsastuksessa niin, että nivelohjalla käännetään ja asetetaan hevosta ja kankiohjalla pyydetään hevosta myötäämään niskastaan. Kankikuolaimen vaikutus kohdistuu hevosen niskaan, leukaan ja kieleen. Turpahihnan pitää olla niin löysällä, että hevonen pystyy hieman liikuttamaan leukojaan, eli vanha tuttu neuvo, ”nenäpiin ja turpahihnan väliin pitää mahtua kaksi sormenleveyttä” pätee yhä. – Niitä on nykyään monenlaisia, kun taas parikymmentä vuotta sitten käytössä oli lähinnä hackamore, vipuvarrellinen sekin. Käytössä ketjukapson Kuolaimettomat suitset vaikuttavat taas hevosen nenäpiihin tai pään ympäri mallista riippuen. Yleisimmin käytetty on yksinivelinen ruostumattomasta teräksestä tehty nivelkuolain. Otsahihna ei saa kiristää. Näissäkin olennaista on se, että hevonen viihtyy niissä ja että ne soveltuvat ratsastajan haluamaan käyttöön. – Suitsista kannattaa katsoa, että poskihihnat ovat tarpeeksi pitkät – ei niitä kahta ryppyä suupieliin, mitä ennen opetettiin: silloin suupielissä tuntuu aina hieman vetoa. Mitä enemmän painetta hevonen tuntee päässään, sitä vaikeampi sen on erottaa varsinaiset ohjasavut. Se näyttää sen kyllä, hevosten kouluttaja Minna Tallberg sanoo. Nykyään löytyy vaikka millaisia kuolaimettomia ratkaisuja, kuten kapsoni, kärrynpyörät, sidepullit ja crossunderit. Kun laittaa leukahihnan kiinni pitää muistaa, että kun hevosen pää työskennellessään lähestyy luotiviivaa, etäisyys niskan ja leuan välillä pitenee eli silloin hiukankin liian lyhyeksi säädetty leukahihna voi jo kiristää hevosta leuasta. – Mielestäni hevonen on ainoa, joka voi kertoa kuolainten sopivuudesta. 44 M istä tietää että suitset ja kuolaimet ovat sopivat hevoselle. Suosittelen jokaista kokeilemaan: laita kankikuolain ja ketju oman jalkaterän ympäri ja ota ohjat käteen, Minna Tallberg neuvoo. – Hevonen on ainoa, joka voi kertoa kuolainten sopivuudesta. Olen ratsastanut myös riimulla, kaulanarulla, naruriimulla, sidepulleilla, crossundereilla ja LG-kärrynpyörillä sekä aika monella erilaisella kuolaimella, Minna Tallberg kertoo. Kankiohjaimen ei siis kuulu olla jatkuvasti tuntumalla vaan sitä käytetään kevyesti vain tarvittaessa hienosäätöön. Kankikuolaimilla ratsastajan käteen tuntuva voima on aina suurempi hevosen leuassa. Metallin lisäksi kuolaimia valmistetaan muovista ja kumista.. – Itse käytän turpahihnaa vain kuolaimettomien suitsien kanssa
Olivat kuolaimet millaiset tahansa, tärkeintä on, että hevosta ei saa koskaan repiä tai nykiä suitsista. – En usko, että hevosen hallinnan täytyy perustua kipuun tai sen uhkaan, ei kuolaimilla eikä kuolaimettomillakaan. Suomi noudattaa kansainvälisiä sääntöjä kuolainten ja suitsien sekä apuohjien osalta. – Ratkaisut tulevat yleensä kouluttamalla. Kouluttamalla hevosta niin, että se oikeasti osaa kääntyä ja pysähtyä, mahdolliset ongelmat poistuvat. Se muotoutuu hevosen nenän ympärille ja on hämmästyttävän tarkka väline, mutta myös ihan yhtä kova kuin kuolain, jos sitä käytetään väärällä tavalla. Kansainväliset säännöt Ratsastuskilpailujen kilpailusäännöissä määritellään millaisia kuolaimia niissä saa käyttää. Eli jotta hevonen kokee myötäämisen tavoiteltavana, pitää avun olla edes vähän epämukava, Minna Tallberg kuvailee. Hän itse käyttää useimmiten niin sanottua ketjukapsonia, jossa nenän päällä kulkee pehmusteen sisällä polkupyöränketju. Siinä eivät auta kovemmat kuolaimet eikä se kouluttaminenkaan, koska kipu on ryntäämisen syy ja se pitää hoitaa pois. Veljekset Wahlstenin W-Profilesarjan anatominen turparemmi on hevoselle miellyttävä ja jakaa painetta tasaisesti.. Se, aiheuttavatko kuolaimet aina hevoselle jonkinasteista epämukavuutta on mielipiteitä herättävä aihe. Tai jos hevonen on etupainoinen ja joutuu siksi juoksemaan lujempaa, korjaaminen ei onnistu kuolainta vaihtamalla vaan opettamalla hevoselle, miten se pitää itsensä paremmassa tasapainossa. 45 apuja niidenkin kanssa, Minna Tallberg sanoo. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Minna Tallbergin arkisto . Koulutuksella, ei välineellä Jos hevonen on kovin vauhdikas ja vahva, sille usein vain laitetaan voimakkaammin vaikuttavat kuolaimet. Ja heti kun hevonen reagoi halutulla tavalla, paine myödätään, Minna Tallberg sanoo. Hallinta tulee koulutuksella, ei välineellä. Tämä ei hevostenkouluttajan mielestä välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu ongelmaan. Ratsastuksen eri lajeissa on eri säännöt. Jos kuitenkin käytetään apujen opettamisessa ja ratsastuksessa paineen poistoa palkintona hevoselle – eli kun hevonen hidastaa pidätteestä, sille myödätään – niin jonkun asteinen epämukavuuden kokemus on todennäköisesti syy siihen, että hevonen oppii toimimaan kuten haluamme. – Mielestäni ehkäpä olennaisin asia, kun käytetään painetta on, oli kuolain tai kuolaimeton millainen tahansa, että paine aloitetaan kevyestä ja voimistetaan asteittain tarvittaessa. . Esimerkkinä vaikka hevonen, joka vatsahaavasta johtuen muuttuu levottomaksi esimerkiksi laukan jälkeen. – Ellei kyseessä sitten ole kipu, joka saa jotkut hevoset juoksemaan sitä pakoon
Kuolainten oikea koko selviää sovittamalla. Suunnittelussa mennään hevosen mukavuus edellä. Sama hevonen voi käyttää samoja suitsia hyvin koko elämänsä ajan, jos ne ovat sopivat ja hevoselle miellyttävät. Moni tuotesarja tehdään kokonaan kaukomailla. – Suitsia kehitetään koko ajan ja viime vuosina erityisesti niskaja turparemmin muotoilu on uudistunut W-Profile suitsissa. Valmistamamme W-Profile suitset on mahdollista rakentaa yksilöllisesti omien toiveiden ja mittojen mukaan. Ei siis tarvitse ostaa monia eri suitsia, Riiina Haikonen sanoo. Kuolaimettomat kiinnostavat Myös kuolaimettomat suitset herättävät kiinnostusta hevosenomistajissa. Kuolaimia on monia erilaisia, ja niiden vaikutus hevoseen on erilainen. Sopivuus tärkeää On tärkeää, että suitset ovat hevoselle ja käyttötarkoitukseensa sopivat. Tuotteiden suunnittelussa on mukana alan huippuammattilaisia Suomesta. Olen nähnyt ratsastettavan kuolaimettomilla suitsilla ja näkemilläni ratsukoilla yhteistyö on sujunut erittäin hienosti, Riina Haikonen kertoo. Kehitys menee eteenpäin Hevosurheilun tason jatkuvasti noustessa Veljekset Wahlstén panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen ja suunnitteluun. Siiri Kyrön hevosella Kyrö Märchenillä on W-Profile suitset.. – Oman hevosen suitsija kuolainvalintaan saa varmasti apua esimerkiksi omalta valmentajalta sekä hevostarvikeliikkeestä. 46 S uomalainen Veljekset Wahlstén on Pohjoismaiden suurin ravija ratsastusvarusteita valmistava ja maahantuova yritys. – Markkinoilla olevissa suitsissa on paljonkin eroja. Suitset ovat tärkeä hankinta. Riina Haikonen antaa vinkkejä sopivien suitsien valintaan. Veljekset Wahlsténin varusteet ovat tunnettuja ja arvostettuja ympäri Eurooppaa. Kuolaimia emme valmista itse vaan tuomme ne ulkomailta. Yritys on toiminut vuodesta 1918. Olemme valmistaneet myös täällä meillä asiakkaiden tilauksesta muutamat kuolaimettomat suitset. Markkinoilla olevissa suitsissa on sekä toiminnallisia sekä pelkästään esteettisiä eroja. Eniten myymme suitsia perinteisellä kaksoisturparemmillä ja nivelsekä kolmipalakuolaimia. Veljekset Wahlsténin W-Profile on kotimainen ratsun nahkatuotesarja, jolle on myönnetty Avainlippu-diplomi, kertoo Veljekset Wahlsténin toimitusjohtaja Riina Haikonen. Erilaiset turparemmit sopivat erilaisille hevosille sekä eri lajeihin. Kuolaimia on myös eri kokoisia. – W-Profile tuotesarjan suitsia on saatavana sekä poniettä hevoskokoisina ja lisäksi myös mittatilauksena juuri omalle hevosille mittojen mukaan räätälöitynä. – Minulla ei itselläni ole kokemusta kuolaimettomista suitsista. W-Profile suitsisarjan etuna on se, että suitsiin voi ostaa useamman turparemmin ja vaihtaa niitä tarpeen mukaan. . Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Veljekset Wahlstén Veljekset Wahlstén valmistaa suitsia kotimaassa Riina Haikonen aloitti Veljekset Wahlsténin toimitusjohtajana viime syksynä. Meidän suitsissamme käytetään laadukasta ruotsalaista Tärnsjö-nahkaa, joka täyttää kestävyydeltään ja muotoutuvuudeltaan asetetut korkeat vaatimukset. – Suitset ovat silloin sopivat, kun ne on oikein sovitettu ja hevosen yksilölliset tarpeet on huomioitu muun muassa turparemmin ja niskaremmin valinnassa. Tähänkin voi kysyä apua esimerkiksi valmentajalta. – Toki suitsissa on myös laadullisia eroja. – Meidän valikoimastamme kuolaimia löytyy 9,5 senttiä – 15,5 senttiä väliltä. Samat suitset saattavat hyvinkin olla säädettävissä useammalle saman tallin hevoselle
P itkän linjan valmentaja, Aripekka Pakkanen, 55, valikoitui lähes 20 hakijan joukosta Ypäjän Hevosopiston ravivalmentajaksi. – Perheellämme on ollut hevostila Ylöjärvellä vuodesta 2003 lähtien. Pakkanen ei ollut erityisesti suunnitellut tähtäävänsä tehtävään, vaan jatkavansa tallinpitoa kotona. Valmentajatilaston mukaan vain kerran aikaisemmin Pakkasen valmentavat hevoset ovat juosseet viime vuotta enemmän. Tilaisuus Hevosopiston ravivalmentajaksi tuli nopeasti. Pakkanen ei ohjasta itse, vaan keskityy yksinomaan valmennukseen. – Huomasin lehdestä, että Hevosopisto etsii valmentajaa ja päätin laittaa hakemuksen sisään. Lisäksi noin 20 hevosen määrään kuuluu pari siitostammaa ja varsaa. Valtakunnan valmentajatilastoissa 10-15 parhaan joukkoon, parhaimmillaan 7. Pakkanen tunnetaan useiden huippuhevosten valmentajana. Joskus tallissa on ollut yli 40 hevostakin, jolloin talli työllisti myös 5-6 oman perheen ulkopuolisen ulkopuolista työntekijää. Ykkössijoja kertyi 24, kakkossijoja kymmenen ja kolmossijalle hevoset juoksivat kahdeksan kertaa. Talli keskittyy kilpahevosten valmennukseen, kasvatus on ollut viime vuosina lähinnä harrastus. Vuonna 2011 ne toivat lähes 251 000 eroa. Näistä viimeisimpiä ovat Hotshot Luca ja Air Gunner. Hevosopisto tarjoaa valmennuksella sellaiset puitteet, joita Aripekka Pakkanen halusi ottaa tilaisuudesta vaarin, kun valmentajan pesti Hevosopistolla tuli tarjolle.. Viime vuonna Pakkasen valmentamat hevoset juoksivat 239 000 euroa 112 startissa. Ylöjärvellä vuodesta 2003 Keski-Suomesta lähtöisin oleva Pakkanen on asettunut Pirkanmaalle. Pääosan starteista ajavat maan huippukuskit, kuten Antti Teivainen, Mika Forss, Ari Moilanen ja Hannu Torvinen. Kaikki tallin hevoset ovat lämminverisiä. Tässä iässä yli viisikymppisenä vastaavaa tilaisuutta tuskin enää eteen osuu, ja halusin ottaa tilaisuudesta vaarin. Tallissa on tällä hetkellä 15 vierasta hevosta, joista muutamassa Pakkanen on osaomistajana. 47 Kokemusta ja ammattitaitoa vaalitaan opiskeluympäristössä Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopistolla Ylöjärveläinen Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopiston ravivalmentajana. sijalle sijoittunut valmentaja ottaa uuden tehtävän innolla vastaan
Hevosen perusluonteeseen ei valmennuksella voi vaikuttaa. Muutama kaveri oli hevosenhoitajina Jorma Pesosen tallilla. Kavereiden kanssa aloin käydä raveissa. 48 Tasaisuudella ja rauhallisuudella hevosmies pääsee pitkälle. – Raviurheilu on kova laji ja nuoresta hevosesta on mahdotonta sanoa kehkeytyykö siitä joskus ravuri. Omat hevoset Ypäjälle Pakkanen vie 15 omassa valmennuksessaan olevaa hevosta Ylöjärveltä Ypäjälle ja saa lisäksi valmennettavakseen 17 opiston omaa hevosta. Nuoren hevosen treeni on tietysti hieman kevyempää, mutta samaa intervalliperiaatetta siinäkin käytetään. Tasaisuudella ja rauhallisuudella pääsee pitkälle. – Nyt takana on vahva organisaatio, tietotaitoa ja runsaasti aputyövoimaa. Itse asun toistaiseksi Ylöjärvellä, mutta opistolla on käytössäni yksiö, jossa voin tarvittaessa yöpyä. Ylöjärven tallin lisäksi Pakkasella oli aiemmin talli myös Solvallassa, Ruotsissa, jossa hänellä on edelleen voimassa valmentajalisenssi. Oman tallin Pakkanen perusti 1980-luvulla Laukaaseen ralliautoilija Juha Kankkusen omistamiin vuokratiloihin. Pakkasen kokemuksen mukaan lämminverihevonen on yleensä parhaimmillaan 5-8vuotiaana. Toistoja pitää olla riittävästi ja rauhallisuudella saadaan syntymään luottamus. Harjoittelussa käytän vastuksena yläja alamäkiä ja lumihankia. – Ajatan hevosia aika usein maitohappokynnykselle saakka. Matkaa on tunti ja vartti yhteen suuntaan. Vaimo on kotoisin Tampereen seudulta ja kun Ylöjärveltä tuli myyntiin 1980-luvulla rakennettu hevostila, tartuimme tarjoukseen. Hevonen on luonnostaan epäluuloinen eläin. Hevonen on urheilijana verrattavissa ihmiseen, jolloin huippu-urheilussa on oltava kaikki menetelmät ja välineet käytössä. Pelkkä ravisuku ei tee hevosesta huippuravuria, mutta pääasia on, että hevonen pääsee näyttämään kykynsä. – Voin haastaa itseni ja osaamiseni eikä minun tarvitse välittää resursseista. – Olin noissa tiloissa 4-5 vuotta ja sen jälkeen Jyväskylän seudulla useammassa paikassa. – Hevosen itseluottamusta voi kasvattaa esimerkiksi sparrauksella. Voima ja nopeus korreloivat tunnetusti keskenään. Intervallivalmennusta Pakkanen treenaa hevosiaan intervallityyppisesti. – Perhetallissa olen tottunut hoitamaan kaiken autonkuljettajan, hevoshoitajan ja ratamestarin roolista valmentajan työhön. Ypäjällä on toimivat valmennusolosuhteet sekä hyvät etäisyydet radoille Forssaan, Tampereelle ja Turkuun. – Alan tutkimus ja koulutus ovat nurkan takana, ja terveydenhoito on huippua. Rauhallisuus tärkein ominaisuus Itseoppineen hevosmiehen kokemus on osoittanut, että valmentajan tärkein ominaisuus on rauhallisuus. Heidän ei tarvitse olla teorian varassa, sanoo Pakkanen. yksityisellä perhetallilla harvemmin on käytössään. Kun toinen hieman. Opiskelijoille on varmasti etua siitä, että he pääsevät oppimaan aidoissa tilanteissa ja reaalikilpailumaailmassa. – Kun kaikki hevoset ovat samassa paikassa, on valmentaminen helpompaa. Hevosopiston saama valtakunnallinen valmennuskeskusstatus saa valmentajankin yrittämään parastaan. – Olen kaupunkilaispoika, jonka kotona ei hevosia ollut eikä ala muutoinkaan ollut esillä. Ne ovat varmasti kunnossa. – Kovapäisiä hevosia toki on, mutta jalostus etenee ja vaikuttaa hevosten älykkyyteen. Entistä harvemmin tuntuu tulevan vastaan sellaisia hevosia, joiden kanssa en pärjäisi. – Valmentajalla pitää olla tasainen luonne eikä hätäillä saa. Kaupunkilaispojasta hevosmieheksi Pakkanen on ollut hevosalalla yli 40 vuotta. Perusluonne tulee monesti esiin tiukoissa paikoissa. Fyysiset rajoitukset tulevat vastaan. Hakeuduin tekemään tallille kaikkea sekalaista työtä ja koulun jälkeen jäin alalle
Määräaikainen pesti Valmentajan työsopimus on määräaikainen. Pakkanen aloitti Ypäjällä tammikuussa tutustumalla hevosiin ja henkilökuntaan. Hevosopisto on ylläpitänyt ammattilaisen vetämää ravitallia jo useamman vuoden ajan. Yksi kriteeri valinnassa oli ammattilaislisenssi sekä urheilullinen menestys. Ilkka Korpi oli tehtävässä yhdeksän vuotta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Sara Yli-Houhala Pakkasen kokemuksen mukaan lämminverihevonen on yleensä parhaimmillaan 5-8-vuotiaana.. H evosopiston ravitalli toimii oppimisympäristönä koulun opiskelijoille. Teksti: Juhani Karvonen opiston hallitus yhteistyössä, Mansikkamäki sanoo. Meidän hevosemme ovat sekä opiston että ulkopuolisten omistamia mutta Kokemus on osoittanut, että valmentajan tärkein ominaisuus on rauhallisuus. 49 Valmentaja luo opiskeljoille valmiudet menestyä työssään Tärkeässä roolissa Suomen Hippos näkee Hevosopiston ravitallitoiminnan erittäin tärkeässä roolissa, kun tuotetaan tulevaisuuden huippuammattilaisia Suomen raviurheiluun. – Oman ammattivalmentajan kautta haluamme opetuksellisesti luoda mahdollisimman ammattimaisen ravitalliympäristön, koska koulutamme sekä ravivalmentajia että hevosenhoitajia. Määräaikaisuus tarkoittaa viittä vuotta ja optiota. – Hevosopiston tavoitteena on kouluttaa alalle parhaita ammattilaisia. Pakkasen näyttöjä Mansikkamäki piti vakuuttavina. Ammattivalmentajan odotetaan antavan osaamistaan eteenpäin, vaikkei varsinaisesta opetustehtävästä ei olekaan kyse. Opetuksellisesti iso tavoite on, että toimitaympäristö toisi opiskelijoille entistä paremmat valmiudet menestyä työssään. Hän oli ensimmäinen opiston ravivalmentaja. . Valinnasta päättivät operatiivinen johto ja kaikilla kilpaillaan. Yhteistyö Aripekka Pakkasen kanssa tukee erinomaisesti koulutustoimintaa. Jos hevosella olisi erityisen vaikea luonne emme sitä ottaisi mutta toisaalta omistajat eivät sellaisia meille ole tarjonneetkaan. – Urheilullisten tavoitteiden suhteen olemme realistisia. Mansikkamäen mukaan valmennuksen tavoitteeet ovat vielä osin keskustelun alla. – Huippuvalmentaja tuo toiminnalle uskottavuutta ja tekee siitä nuoren alaa harkitsevan näkökulmasta erittäin houkuttelevan, arvioi Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen. Hevosopisto odottaa paljon yhteistyöltä nopeampi hevonen härnää maalilinjalle saakka, mutta toisen annetaan voittaa, hevosen itseluottamus kasvaa. – Tärkeää on tietysti pitkäaikainen sopimus. Toinen tärkeä kriteeri on halukkuus toimia oppilaitosympäristössä. Meille voisi nykyisellä rakenteella ottaa 50 hevosta, minkä jälkeen olisi kenties mietittävä uusia rakenteita. Odotamme paljon alkavalta yhteistyöltä ja toivomme, että valmentajavalinta miellyttää tallimme asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki. Opiston tallin hevosilla ei sinänsä ole mitään ikärajaa eikä muutakaan rajoitetta. Hevonen oppii ymmärtämään että sillä olikin voimia maaliviivalle saakka eikä sen tarvitse luovuttaa tiukassa paikassa, vaikka toinen vähän ahdistelisikin. Valmentajalla on merkitystä muun muassa siihen, miten paljon opiston talliin tarjotaan hevosia valmennettaviksi – Meille on jo nyt tullut kyselyjä uusista hevosista. . Varsinkin opintojen loppuvaiheessa syventävien opiskelujen aikana ammattilaisen vetämä talli toimintaympäristöineen luo konkreettisen kuvan todellisesta ravitallista
Maastoja kenttä ratsastuksen lisäksi luvassa on hevosten uittoa, teoriaa, käytännönharjoituksia sekä mukavaa oheisohjelmaa leirikasteista discoihin. Turvallisissa ja laaduikkaissa puitteissa syntyy unohtumattomia kokemuksia keskellä kaunista maaseutua. 50 Kesäleirit Kesäleireillä opitaan ja nautitaan hevosista Lukuisat ratsastuskeskukset eri puolilla Suomea järjestävät tulevana kesänä antoisia ratsastusleirejä. Leirien ohjelma suunnitellaan ratsastajien tason mukaan. Tekstit: Terhi Niinimäki Kuvat: Tallit
Kuva: Tuulensillan talli. 51 Monet leiriläiset palaavat leireille yhä uudestaan ja se on paras leireistä saatu palaute
Lisäksi tallilla on kanoja ja lampaita, koiria ja kissoja. Kesällä syntyy myös varsoja. Meillä oppii paljon hevosten lajityypillisestä käyttäytymisestä. Riippuen leiristä voi olla myös retkipäiviä tilan ulkopuolelle, ja poniagilityakin opetellaan. Tipuja syntyy myös usein, Ihalainen kuvaa. Tallilla on nelisenkymmentä hevosta, joista muutamaa minishetlanninponia ja yhtä eestinhevosta lukuun ottamatta muut ovat islanninhevosia. – Aikuisten leirit ovat yleistyneet huimasti. Meillä voi tilata leirin myös omalle ryhmälle. Porebileet kuuluvat jokaiselle leirille, sillä saunaosastolla on poreallas. Sen sijaan aikaisempaa kokemusta askellajiratsastuksesta ei tarvitse olla. Sennuleiritkin Tuulensillan tallilla tasokkaat puitteet myös tilausleireille Tuulensillan tallilla on myös omaa kasvatusta ja kesäisin syntyy varsoja.. – Meillä on muutama ratsastuskerta päivässä tai saattaa olla myös koko päivän kestävä retkimaastokin, riippuen leiristä. 52 täyttyivät heti. Aitta on pieni ja käytännöllinen ja ikkunasta ja terassilta näkee hevosten touhuja, sillä se sijaitsee heti ison hevosY löjärven Viljakkalassa, Tuulensillan tallilla on järjestetty leirejä vuodesta 2005. Leirien ohjelmaa suunniteltaessa kuunnellaan leiriläisten toiveita. – Meillä on tallilla myös kaksi astuvaa jalostusoria ja omaa kasvatusta. Hevoset elävät suuressa laumassa, ilman stressiä, ja ovat siksi myös mutkattomia ja kilttejä käsitellä, Ihalainen kertoo. Jokainen saa joko oman hoitohevosen tai sitten hevosta voi vaihtaa eri ratsastuskerroille. Tulevana kesänä 12 leirillä ratsastamaan pääsevät eri-ikäiset kuusivuotiaista minijunnuista sennuihin. Kokoustiloja ja kulinaristisia elämyksiä Tuulensillan tallilla ratsastetaan paljon maastossa, mutta myös kahdella eri kentällä sekä ovaaliradalla. Junnuleireillä yömaasto on ollut aina suosikki. Onkin käynyt niin, että meillä käy säännöllisesti kerran tai kaksi vuodessa, tietyt vakiintuneet ratsastajaporukat, kertoo Johanna Ihalainen. Tuulensillan tallin teoriatunnit ovat yleensä käytännön sävyttämiä hetkiä. Ovaaliradalla käydään islanninhevosten askellajikilpailuja. Myös oman hevosen kanssa voi saapua leirille, jos tallipaikkoja sattuu olemaan vapaana. Tuulensillan leireille mahtuu kymmenkunta ratsastajaa. Leireillä on vähäiset mahdollisuudet talutukseen, pääsääntöisesti vain minijunnuleirien aluksi, joten edes vähäinen ratsastuskokemus on eduksi. Sennujen leireillä liitetään ratsastukseen oheisharjoitteita istunnasta, teoriaa islanninhevosista ja askellajiratsastuksesta sekä hemmottelua hierontaja kosmetologihoidoin. Leiriläiset oppivat paljon hevosten pidosta ja tammojen ja varsojen hoidosta. Majoittumiseen leiriläisten käytössä on siisti, hirsinen, sähköistetty ja eristetty leiriaitta, jonka leiriläiset saavat kokonaan omaan käyttöönsä
Ohjelma suunnitellaan leireittäin. Loistavat puitteet * Ovaalirata, kaksi kenttää, monipuoliset maastot * Koulutetut ohjaajat * Osaavat hevoset * Laadukkaat kokoustilat * Saunaosasto porealtaineen Vain 35 km tampereelta . Tuulensillan leirit saattavat sisältää koko päivän maastoretken tai yömaaston. 53 tarhan vieressä. Kokoustilat keittiöineen ovat leiriläisten käytössä ja ilta sujuu mukavasti tasokkaissa tiloissa tallin ylisillä, Ihalainen kuvaa. Noin 30 kilometrin päässä Tampereesta sijaitsevalle tallilla vanhemmat tuovat pääsääntöisesti itse lapsensa, mutta myös kyyditseminen onnistuu. Tuulensillan leireillä kaikki ruoka valmistetaan itse. – Sopimuksesta voimme hakea leiriläiset linja-autolta tai junaasemalta Ylöjärveltä tai Tampereelta, Ihalainen lupaa. – Majoitus voidaan järjestää myös tallin ylisillä olevassa kokoustilassa, joissa on myös vuodepaikkoja. Leireillä laitetaan istunta kuntoon ja opetellaan myös teoriaa sekä tehdään oheisharjoitteita. Aitan alakerran kaksi majoitushuonetta ja yläkerran avara iso huone. Sennujen leireillä kulinaristiset elämykset liittyvät olennaisesti leiriin ja ruoan on oltava hyvää. Tilausleirillä on mahdollista myös säästää kustannuksista ja tuoda omat eväät. Majoittumaan mahtuu 12 henkeä. Elämyksiä ja askellajiratsastusta Tallillamme astuu jalostusorit Hrimfaxi från Flottatjärn ja Sæþor frá Sæfelli
Hän korostaa myös, että heillä hyvä ja salliva ilmapiiri on itsestäänselvyys. Junnuleiri 23.-25.7. Aika paljon on otettu vuosien varrella leiriläisten toiveita huomioon ja kyllä leirien ohjelmat on nykyään hyvin erilaisia kuin 13 vuotta sitten, kun oli ensimmäiset leirimme, Ihalainen muistelee. . – On tärkeää, että opetus on laadukasta ja askellajiratsastukseen perehdytään syvemmin islanninhevosten kanssa. – Meillä leirit täyttyvät ennen kevättä joka vuosi. Tallilla on myös muutama minishetlanninponi sekä lampaita, kanoja, koiria ja kissoja.. Junnuleiri 16.-19.7. Kaveria ei jätetä eikä ketään syrjitä. Junnuleiri 18.-21.6. Leirien hinnat vaihtelevat 180–390 € välillä leirin pituuden ja sisällön mukaan. – Täydellisen leirielämyksen saa keräämällä tutuista, hyvistä ystävistään mukavan porukan ja tulee viettämään meille viikonloppua. Minijunnuleiri yöpymisellä 7.-8.6. Jotkut sennuleiriläiset ovat käyneet jo kymmenen vuottakin. Nuorten leiri 2.-5.7. Joistakin junnuleiriläisistä on tullut nuorten leirien ja täysi-ikäisyyden jälkeen leiriavustajia meille, Ihalainen kertoo. Sennuleiri 29.6.-1.7. Nuorten leiri 9.-12.7. 54 Leiriläiset palaavat yhä uudestaan Monet leiriläiset palaavat uudestaan vuosi toisensa jälkeen ja se on Ihalaisen mukaan paras palaute. Tuulensillalla tallilla on laadukkaat puitteet, mahdollisuus kokoustilojen käyttämiseen sekä maittavaa ruokaa. Se ei ole pelkkää puskailua – elleivät leiriläiset sitä toivo. Puitteet ovat laadukkaat ja meillä ohjaajat ovat aina ammattilaisia, Ihalainen kannustaa. Junnuleiri 11.-14.6. Tuulensillan leirit 2018 Vaellusleiri nuorille 16.-18.3. Syyslomaleiri 15.-17.10. Minijunnuleiri (päiväleiri) 4.-5.6. Hän itse on islanninhevosiin keskittynyt FEIF-ratsastusohjaaja sekä urheilutuomari. Sennuleiri 27.-29.7
Yksi päivä käytetään myös hevosten uittoon, Janné kertoo. Farmilla on tarjolla laaja valikoima eripituisia leirejä jo talvikuukausista alkaen aina pitkälle syksyyn. Suuri osa leireistä on tarkoitettu 8-14-vuotiaille, mutta lisäksi tarjotaan äiti-lapsileirejä. Kesäleirillä ohjelmaa on toki järjestetty muutoinkin kuin hevosten parissa. – Näistä on pidetty erityisesti, sillä moni odottaa viikoittaista ratsastustuntia hartaasti ja kun se sitten lopulta on, ehtii juuri päästä kunnolla vauhtiin, niin pitää jo lopettaa. 12 lapsen palju on myös kova juttu sekä lapsille että aikuisille. Farmin leireillä ratsastetaan pari tuntia päivässä. Lisäksi käytetään runsaasti aikaa hevosten hoitamiseen. Leirien pituus vaihtelee muutamasta vuorokaudesta kuuteen päivään. Hevosten valintaan on panostettu erityisesti, jotta ne ovat sopivia lapsille. Mustilan Farmin leirit ovat pidettyjä ja monet lapset palaavat leirille yhä uudestaan. Lisäksi on tietysti leirikasteet ja myös ex tempore -ohjelmaa. – Jos mukana on eritasoisia, voidaan leiriläisiä jakaa kahteen tai kolmeen eri ryhmään, Janné toteaa. Niille tulija voi varata itselleen viikonlopuksi oman hevosen. – Äiti-lapsileireille voi tulla jopa vain 6–8-vuotiaan lapsen Hevosten uittamiseen valmistaudutaan Mustilassa huolella ja siihen saatetaan käyttää koko päivä.. 8–14-vuotiaiden leireille osallistuvilta toivotaan pääsääntöisesti jonkinlaista aikaisempaa kokemusta ratsastamisesta, sillä tavallisella leirillä mahdollisuudet taluttamiseen ovat vähäiset. 55 Mustilan farmilla viihdytään turvallisilla leireillä kanssa ja se on hyvä, turvallinen tapa aloittaa ratsastus. Lammessa pääsee virkistäytymään ja tulevaksi kesäksi on valmistumassa tallidisco. K anta-Hämeessä, Hauholla, on Mustilan farmilla järjestetty pidettyjä ratsastusleirejä vuodesta 2015. Antoisaa ohjelmaa Mustilan farmilta löytyy tällä hetkellä 15 hevosta, joista osa on poneja ja osa suomenhevosia. Mustilassa ovat yleistyneet myös ns. Jos leiriläisten taso ei riitä maastoratsastukseen, saatetaan se järjestää lyhennettynä ja taluttajien kanssa pienelle ryhmälle. vuokrausleirit, joita on lähes ympäri vuoden. – Toisin kuin arkitunneilla, leireillä pääsee oppimaan hevosten hoidosta ja kuntoon laittamisesta ja pääsee osallistumaan esimerkiksi varustehuoltoon. Viikonlopun vuokrausleirillä saakin jatkaa, kun on päässyt vauhtiin, Janné kehuu. Kiitettyjä leirejä Mustilassa muutaman vuoden pyörineet leirit ovat keränneet osakseen paljon kiitosta ja täyttyvät nopeasti. – Järjestän usein Ari special -ohjelmaa, josta lapset kovasti pitävät, ja saatamme käydä mörkömetsäretkellä läheisessä kuusikossa. Järjestelyiden avulla yhdestä kahteen aloittelijaakin kuitenkin voidaan ottaa mukaan. Kylmästä lähdevesilammesta kiljuen lämpimään paljuun pulahtaminen on vetonaula läpi vuoden, Janné kuvaa. – Meillä panostetaan erityisesti turvallisuuteen sekä maittavaan kotimaiseen ruokaan, kertoo yrittäjä Ari Janné. Maastopuitteita Janné kuvaa loistaviksi ja useimmilla leireillä pääsee ratsastamaan myös maastossa. Saa äidin tukena ja taluttamana tutustua ratsastukseen, rauhallisemmassa tahdissa kuin arkitunneilla, Janné kuvaa
Käytämme paljon kotimaisia ja myös lähiseudun tuottajien aineksia. . Olemme melko pieni paikka, mutta siitä olemme saaneet myös kiitosta, Janné toteaa. 6pv Kesäleiri 3 25.-28.6. – Olemme ottaneet käyttöön myös avustajaja viihdeavustajapaikat, joille voivat tulla aikaisemmin mukana olleet leiriläiset. Vaikka Mustilan Farmi on ollut olemassa vasta vajaat kolme vuotta, muutamat leiriläiset ovat käyneet leirillä jo 8–10 kertaa. 4pv Kesäleiri 4 29.6.-3.7. 4pv Kesäleiri 6 10.-13.7. Huomioimme esimerkiksi laktoosittoman, gluteenittoman ja kasvisruokavalion, Janné listaa. 5pv Kesäleiri 8 23.-26.7. Mustilan farmilla leiriläisten käytössä on kaksi suurta majoitustilaa sekä keittiö ja ruokailutila. Siitä huolimatta leiripaikat eivät meinaa riittää. äiti-lapsileireillä ja avustajien majoittamiseen. 6pv Kesäleiri 2 15.-20.6. 6pv Kesäleiri 11 7.-11.8. Mustilassa on hienot maastot ja lähes jokaisella leirillä on mahdollisuus maastoratsastukseen. 4pv Kesäleiri 7 16.-20.7. 5pv Kesäleiri 5 4.-7.7. 5pv Kesäleiri 1 9.-14.6. Monet leiriläiset palaavat leireille yhä uudestaan ja osa siirtyy kesäleirien jälkeen myös vuokrausleiriläisiksi. 56 Mustilan Farmin leirit 2018 4.-8.6. 4pv Kesäleiri 13 Leirien hinnat vaihtelevat 150–360 € välillä leirin pituuden ja sisällön mukaan. 5pv Kesäleiri 12 13.-16.8. Kesän jälkeen vuokrausleirit kimppakyydein! 4 pv 260€ 5 pv 310€ 6 pv 360€ Leiriläisten kommentteja: ! Paras paikka ikinä ! ! Parhaat ruoat ! ! Paras ope ja hepat ! + Leiriavustajat (2) + Viihdeavustajat (4) + Tallidisco + Keppihevosrata + Palju www.mustilanfarmi.fi. Erillisiä mökkejä käytetään mm. 5pv Kesäleiri 10 1.-6.8. – Panostamme myös ruokaan. 4pv Kesäleiri 9 27.-31.7. Ratsastusta, leirejä, elämyksiä ja majoitusta Keväällä aikuisten leirejä ja äiti-lapsileirejä
Yleisleireillä ratsastuksessa keskitytään kokonaisuuden kehittämiseen, mm. Vuohimäessä on jo 40-vuotiset perinteet ratsastusleirien järjestämisestä ja leiriläisiä jo toisessa polvessa. Tulevana kesänä tarjolla on kymmenen ratsastusleiriä. Lisäksi mukana menossa on kolme jackrussellinterrieriä. Laadukkaita yleisja esteleirejä Vuohimäessä – Sadepäivinä ratsastamme tietenkin maneesissa. Leirejä eritasoisille Yleisleirillä opetellaan ja kehitetään esteratsastustaitoja, hypätään esteitä ja mennään erilaisia esteharjoituksia. Jokaisella leirillämme ratsastetaan koulua ja työstetään hevosia tasaisella, hypätään esteitä ja pidetään suosittu leikkitunti, ratsastuksenopettaja Essi-Lotta Rautiainen mainostaa. Vapaa-ajalla leiriavustajat ohjaavat erilaisia aktiviteetteja leiriläisille ja on mahdollisuus kepparileikkeiVuohimäessä järjestetään runsaasti myös esteleirejä kokeneemmille ratsastajille. 57 K eskellä Suomen kauneinta järviluontoa, kuusi kilometriä Savonlinnasta, sijaitsee Vuohimäen Ratsastuskeskus. – Jos esteratsastus on vieraampaa eikä kokemusta hyppäämisestä ole ennättänyt kertyä, yleisleiri sopii silloin hyvin. Vuohimäestä löytyy erikokoisia, -tasoisia ja –ikäisiä hevosia eri tasoisille ratsastajille.. Ratsastus tapahtuu etupäässä ulkona kentällä, ja käytössä onkin kaksi isoa kenttää, joilla järjestetään myös kansallisen tason estekilpailuja. Puitteet ovat laadukkaat ja tallilla järjestetään kesällä myös OperaGames-esteratsastuskilpailut. Vuohimäessä on noin 30 hevosta, joita on erikokoisia, -tasoisia ja – ikäisiä. harjoitellaan apujen käyttöä ja vaikutusta hevoseen sekä tehdään erilaisia istuntaharjoituksia, Rautiainen kertoo. Leirin ohjelmaa suunniteltaessa järjestäjät kuuntelevat myös leiriläisten toiveista, ja jokaiselle leirille räätälöidään omat ohjelmat ja tehtävät leiriläisten tason ja toiveiden mukaan. – Päivittäin on kaksi tuntia ratsastusta, lisäksi on teoriaa ja esimerkiksi poniajoa, poniagilitya ja ratsastusklinikka. Vuohimäen yleisleiri sopii hyvin ratsastajille, joille ei ole vielä kertynyt vuosien kokemusta perusratsastuksessa ja vaikutuksessa hevoseen on vielä parantamisen varaa. Ryhmät jaetaan ratsastajien tason mukaan. Leireillämme ratsastetaan 5–7 henkilön ryhmissä. Leirien ratsastusohjelma on monipuolista ja suunniteltua. – Suurin osa leireistä on yleisja esteleirejä, ja lisäksi löytyy nuoremmille 7–12-vuotiaille suunnattu junnuleiri ja sennuille suunnattu oma leiri kurssimuodossa kesän lopussa. Lisäksi ratsastamme maastossa ja käymme uittamassa hevosia, Rautiainen kuvaa
Poniagility on suosittu ohjelmanumero.. – Esteleireillä harjoitellaan ja kehitetään myös perusratsastusta ja käydään maastossa. Junnuyleisleiri, 7-12 v. Esteleirit ovat tarkoitettu jo vähän edistyneemmille ratsastajille. Esteleiri 11.-15.6. Yleisleiri 17.-21.6. Kesällä järjestämme myös OperaGames-esteratsastuskilpailut jo 26. Pihamökissä on lisäksi suihku ja sauna. Yleisleiri 30.7.-3.8. Meiltä löytyy kepparirata sitä varten. Suositus ikäraja esteleireille on vähintään 12 vuotta, Rautiainen kuvailee. Leirin ratsastusohjelma tehdään jokaiselle leirille leiriläisten tason ja tavoitteiden mukaan. Sadepäivinä Vuohimäessä ratsastetaan maneesissa. Moni leiriläinen tulee myös seuraamaan kilpailujamme. Lisäksi paljon erilaisia pelejä ja tietenkin leirikaste, Rautiainen listaa. Leiriläisten ruokailu on järjestetty päärakennuksen alakerrassa. 16.-20.7. kerran, 6.–8.7.2018. Yleisleiri 25.-29.6. Esteleiri 5.-8.8. 58 hin. Sennukurssi Esteja yleisleiri 5 vuorokautta 430 € Teholeiri (yleis/este) 4 vuorokautta 350 € – Lämpiminä päivinä pääsee helposti uimaan viereisen leirintäalueen hiekkarannalle. Kilpailuissa ratsastetaan Suomen Ratsastajainliiton GP-sarjan 4. Esteleirille tullessa olisi hyvä olla kokemusta esteratsastuskilpailuista ja hyppäämisestä. . osakilpailu. Esteleiri 9.-13.7. Haemme tarvittaessa asemalta ja viemme asemalle leirin päätyttyä, Rautiainen kertoo. Jos on ratsastanut vähintään kaksi vuotta säännöllisesti ja hypännyt jo enemmän sekä suoriutuu 50 –60 cm esteistä, esteleiri sopii hyvin. Esteleiri, yli 14 v. Vuohimäen ratsastusleirit 2018 4.-8.6. Suositut leirit ja hyvät puitteet Vuohimäessä leiriläiset majoittuvat päärakennuksen yläkerrassa, josta löytyy siistit huoneet sekä yhteistilat leiriläisille. Meille pääsee helposti niin omalla autolla kuin yleisillä kulkuneuvoilla. – Meillä on hyvät ja turvalliset tilat, laadukas opetus ja hevoset ja panostamme asiakkaidemme viihtyvyyteen. Esteharjoitukset ovat esteleireillä yleisleirejä vaativimpia. Estetunneilla esimerkiksi työskennellään puomiharjoituksia apuna käyttäen, harjoitellaan erilaisten este-etäisyyksien ratsastamista sekä tehdään esteistuntaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia. Muutoin meillä on kaikki toiminnot saman pihapiirin yhteydessä. 25.-29.6. OperaGames-kilpailut ovat monelle hevosharrastajalle täälläpäin yksi kesän kohokohdista! Isot kilpailut, joissa Suomen huippuratsukot ovat mukana ja tietenkin expo-alue, Rautiainen kehuu. Yleis/esteleiri 5.-8.8. Vuohimäen leirit ovat olleet suosittuja ja monet leiriläiset palaavat vuosi toisensa jälkeen uudestaan tai tulevat muiden suosituksesta. Vuohimäen leireillä ratsastetaan myös maastossa ja uitetaan hevosia. Esteleiri 23.-27.7. Esteleiri 30.6.-4.7
esteleiri Leiri 10 su-ke 5.7.–8.8. Leiriohjelma: 20 x 75 m). Ratsastuskenttämme on Savonlinna OperaGames -esteratsastuskilpailuiden pääareena 6.7.–8.7.2018 Ope ttavaiset leirit vu os ie n ko ke m u ks ell a! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: ratsastuskoulu@vuohimaki.com | Merja Rautiainen, puh. Monipuoliset, opettavaiset ja suunnitellut tunnit: sis. esteleiri Leiri 2 ma-pe 11.6.–15.6. yleisleiri Yleisja esteleirit nro 1–9 430 € / 5 vrk Yleisleiri nro 10 350 € / 4 vrk Ennakkomaksu 100 €, ei palauteta mahdollisen peruutuksen sattuessa. Leiripaikalla toimii kioski ja WIFI. Opettajina toimivat: Master-ratsastuksenopettaja Essi-Lotta Rautiainen ja ratsastuksenohjaaja Reeta Kosonen. yleisleiri / esteleiri Leiri 5 la-ke 30.6.–4.7. junnuyleisleiri, 7-12-v. 0400 653 630 Vuohimäentie 40, 57600 Savonlinna | www.vuohimaki.com | facebook.com/vuohimaki LEIRIKESÄ ODOTTAA | Leirit 2018 Leiri 1 ma-pe 4.6.–8.6. Vapaa-ajan viettoon paljon erilaisia pelejä, TV sekä kaikenlaista mukavaa ohjelmaa. kouluja estetunnit, maastoja leikkitunnin ja tietenkin hevosten uittoa Leiripaikalla myös aito Lapinkota grilli-iltojen viettoon! VARAA OMASI! Leiriläisten vapaassa käytössä kepparirata! Su om en suositu im pia le iri p ai kk o ja !. Leiri 7 ma-pe 16.7.–20.7. yleisleiri Leiri 3 su-to 17.6.–21.6. esteleiri Leiri 8 ma-pe 23.7.–27.7. yleisleiri Leiri 9 ma-pe 30.7.–3.8. esteleiri, yli 14-v. Leiri 4 ma-pe 25.6.–29.6. 59 Vuohimäen Ratsastuskoulun RATSASTUSLEIRI ON KESÄN KOHOKOHTA Olemme SRL:n hyväksymä ja valvoma täyden palvelun ratsastuskeskus keskellä Suomen kauneinta järviluontoa, vain 6 km päässä Savonlinnan keskustasta. esteleiri Leiri 6 ma-pe 9.7.–13.7
– Meillä käy vuosittain runsaasti ravureita koko pohjoisKalotin alueelta, pääasiassa pohjois-Ruotsista ja satunnaisesti myös Norjasta. Jolleivat ravit ole ykkösravit koko maassa, on niihin vaikeampi saada hevosia arkisin. Eri lajit huomioidaan Torniossa järjestetään vuosittain yhdeksät ravit. Toto4-ravit ovat meille aika hyviä tapahtuma. Profiilipäivinä olisi hänen mukaansa aika helppo saada hevosia Tornioon laajalta säteeltä koko pohjois-Kalotin alueelta. Keskimaunu toivoo lisää profiilipäiviä Tornioon. Joudumme joka vuosi käymään saman väännön 76-raveista, eikä mikään tunnu Helsingin päässä riittävän. – Kansainvälisiä pelejä olisi mahdollista saada Tornioon juuri sen takia, että tänne pääsee ajamaan maan rajojen ulkopuolelta maanteitse. V uosittain toistuva ilmiö harmittaa myös projektityöntekijä Markus Keskimaunua Länsi-Lapin Hevosystävistä. Länsi-Lapin Hevosystävissä on jäseniä rajan. Totta kai sellainen taistelu turhauttaa ja alkaa väsyttää. Pohjoisen näkökulmasta harmittaa, että jossain etelän kabineteissa pyritään sanelemaan mikä kannattaa ja mikä ei. Kaipaisimme profiilipäiviä sunnuntaille. Aika usein täällä vallitsee tietynlainen maaottelutunnelma. – Tänä vuonna 76-ravit vaihtavat ajankohtaa ja ne ajetaan elokuussa. Ruotsin pohjoisimmalle radalle Bodeniin ja Ouluun on Torniosta sama matka. 60 n Tornion ravirata Tornion Laivakangas on maakuntaradoista kansainvälisin Jokavuotinen vääntö V76-raveista turhauttaa Tornion ravirata Laivakangas on Suomen maakuntaradoista kansainvälisin. Viimeisimpiin 76-raveihin tuli Ruotsista 40 hevosta. Etelästä halutaan sanella liikaa – 76-ravipäivää on yritetty ottaa meiltä jo vuosia pois, vaikkei millään mittarilla ole voitu osoittaa, etteivät raveja kannattaisi järjestää Torniossa. Silti ravirataa ylläpitävä Länsi-Lapin Hevosystäväin seura joutuu vuosittain vakuuttamaan Hippoksen päättäjät siitä, että maan toiseksi pohjoisimmalla radalla ovat tarpeen ainakin yhdet V76-ravit. Tornioon ulkomaiset kilpailijat pääsevät maitse eikä hevosia ja ihmisiä tarvitse laivata, eikä heidän tarvitse käyttää lentokonetta päästäkseen osallistumaan suomalaisiin raveihin
Yleisöä on riittänyt Laivakankaalle.. Länsi-Lapin Hevosystävien Markus Keskimaunulla on kylmäverinen itsellään. Kerho valittiin vuoden 2013 nuorisoravikerhoksi. Kuva: Hippos Tornion radan rakennukset ovat käytännössä kopio Turun raviradan rakennuksista. 61 Tornion ravinuorten aktiivinen kerhotoiminta alkoi vuonna 2010
Hankkeessa kirjataan toteuttamiskelpoiset uudet ideat kehittämisasiakirjaan, joka tulee syksyllä 2014 seuran johtokunnan käsittelyyn. Siitä se voidaan edelleen seuran ja sitoutuneiden toimijoiden kanssajatkojalostaa aluetta kehittäviin toteuttamis-ja investointihankkeisiin. Hankkeen tuloksena Laivakankaan alueen mahdollisuudet ovat tulleet uudella tavalla keskusteluun niin suurelle yleisölle kuin alueen aluekehityksestä vastaaville toimijoille ja organisaatioille. 62 n Laivakangas 2020 -hanke (LAIKA2020) tekee tunnetuksi Länsi-Lapin Hevosystävien toimintaa Laivakankaan raviradalla ja avaa yhteistyön ovia alueen hevosharrastajien, yrittäjien, alueen kylien, yrittäjien sekä koulujen ja oppilaitosten väliselle uudelle yhteistyölle. – Olemme rakentaneet keskialueelle ratsastuskentän ja. kummaltakin puolen niin Torniosta kuin Haaparannastakin. Hanke tekee Laivakangasta tunnetuksi Ravipäivät 25.2.2018 25.3.2018 13.5.2018 8.6.2018 17.6.2018 27.7.2018 19.8.2018 2.9.2018 23.9.2018 Radan nettisuvun www.laivakangas.fi Lämmittelyssä saattaa olla jo maaottelutunnelmaa. – Ravien määrä on aika sopiva, koska järjestämme ravit hartiapankilla ja talkoovoimin. Viime vuonna valmistuivat valjastustilat, Markus Keskimaunu sanoo. Alueellinen näkyvyys on hyvä ja saamme raveihin niin yleisöä kuin toimihenkilöitäkin Ruotsista. Viime vuonna aloitettu uusi hanke valmistuu kevään aikana. Yhdistys on investoinut rataansa “jokaisen liikenevän euron”. Kokonaisuudessaan tähdätään hevostalouden, -yrittäjien ja -harrastajien, alueen oppilaitosten sekä alueen muiden toimijoiden parempaan vuorovaikutukseen sekä tiivistyvään yhteistyöhön ja sitä kautta alueen elämää niin asukkaiden kuin elinkeinoelämänkin kannalta piristävään vaikutukseen
Raviradan alueella on myös kolme ratatallia, jotka ovat yksityisten valmentajien omistuksessa. Ravikauden ulkopuolella on radalla ajettu muun muassa rallia ja totohalli on vuokrattu agility-harrastajille. islanninhevosradan. Aktiivisia talkoolaisia on ollut mukana 40-50. Ely-keskuksen perusrahoitus ratsastuskentälle ja islanninhevosradalle oli 60 000 euroa. Tietääksi millään muulla raviradalla ei ole otettu huomioon hevosurheilun eri lajeja yhtä laajasti. Ravureita saapuu Tornioon myös Ruotsista. Kevään 2009 aikana rataremontti saatettiin päätökseen ja rata sai vielä uuden pintakerroksen. Vielä 1980-luvulla kansa kävi paikan päällä seuraamassa raveja niin meillä kuin muuallakin Tornioon saapuu yleisöä ja hevosia Pohjanmaalta, Kainuusta ja jopa 400 kilometrien päästä Ivalosta, Markus Keskimaunu tuumii. Hevosurheilukeskuksen suurin osakkeenomistaja on Tornion kaupunki, sen lisäksi pienemmällä osakemäärällä ovat mukana Kemin kaupunki, Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat. – Kieltämättä tilat ovat aika isot mutta olemme toisaalta puolen Suomen rata. Uskomme ratsastuskentän palvelevan harrastajia laajalla säteellä. Ilmainen konetyö ja hartiapankki ovat suurimmalta osaltaan tehneet kaiken mahdolliseksi. Myös rataa reunustava aita ja rata-alueen äänentoisto on uusittu. Radan katsomorakennus valmistui 1981. – Pyrimme tarjoamaan lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa ponien ja hevosten parissa turvallisesti ja ohjatusti. Islanninhevosrataa on ymmärtääkseni puuhattu vuosia sitten Teivoon, mutta hanke ei onnistunut. Kaviouran pohjakerrokset vaihdettiin ja kaarteet muotoiltiin uudelleen, lisäksi rataa levennettiin. Kemin maalaiskunnassa suunniteltiin kovasti ravirataa Itäkoskelle ja Torniossa Laivakankaalle. 900. 1970-luvulla ravi-innostus eli suurta nousukautta ja ravit olivat lähinnä jääraveja. 63 Ohjastajia tulee laajasti koko pohjois-Kalotin alueelta. Tornion ravinuorten aktiivinen kerhotoiminta alkoi vuonna 2010. n Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Jari Piirala. Myös koiranäyttelyitä on järjestetty jonkin verran. – Sateinen syksy piti maaperän pehmeänä ja hankaloitti työtä. – Yhdistyksessä on muutama islanninhevosista innostunut jäsen. Laivakankaan ravihistorian huipentuma ovat olleet vuonna 1986 järjestetyt Lapin läänin ensimmäiset Kuninkuusravit. Voimat yhdistettiin ja raviradan suunnittelut aloitettiin Laivakankaan maisemiin. Kausi ulottuu helmikuusta syyskuuhun. – Tallikahvio on iso talkootyön voimannäyte, kun Kalle Kantolan kipparoima Kallen Kurvi saatiin valmiiksi. Laivakangas kopio Turun radasta Tornion radan rakennukset ovat käytännössä kopio Turun raviradan vastaavista rakennuksista. Tallikurvissa on nyt Suomen hienoin tallikahvio, sosiaalitilat ohjastajille sekä ravien sisäänkirjoitus, Keskimaunu sanoo. Kenttä ja rata ovat pintatöitä vaille valmiita ja ensi kesänä harrastajat pääsevät niitä käyttämään. Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy perustettiin vuonna 1973 ja se kuuluu Tornion kaupungin konserniin. – Syystä tai toisesta rovaniemeläiset eivät halunneet ottaa ohjelmaan perjantain lounasraveja, joita tarjottiin meille. Kerho valittiin vuoden 2013 nuorisoravikerhoksi, Keskimaunu iloitsee. Tänä vuonna Tornion rata pääsee nauttimaan Rovaniemen Kuninkuusraveista. Yksityisiä osakkeenomistajia on n. Ely-rahoituksella ja talkoilla Islanninhevosrata on 280 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. Otimme tarjouksen mielellämmme vastaan Toiminta alkoi 1974 Tornio rata on perustettu vuonna 1974, jolloin siellä ajettiin myös ensimmäiset kisat. Vuodenvaihteen jälkeen maanrakennusta on päästy tekemään kun ilmatkin kylmenivät. Syksyllä 2008 aloitettiin rataremontti yhdessä Länsi-Lapin Hevosystävien talkooväen kanssa. – Nuorisotoiminta on radalla vilkasta. Ensimmäisenä ratavalmentajana työskenteli Pauli Iivari. He alkoivat puuhata rataa. Olosuhteet ovat Laivakankaalla kohdallaan
”Hevosen selästä näkee kaiken yläviistosta erilaisena” Vauhti, jännitys ja luonto vievät miehiä ratsaille Ratsastajista vain viitisen prosenttia on miehiä. Siinä on kuitenkin vuosien mittaan valtavasti edistetty naisten tasa-arvoa, naisten ei tarvinnut esimerkiksi enää istua satulassa sivuttain. Hän kannustaakin miehiä ratsaille. – Alun alkaen ratsastushan oli pelkästään miesten laji. n Miesratsastajat. Viiden prosentin eli 8500 miesratsastajan joukkoon kuuluvat myös lohjalaiset Eero Soinio, 60, ja Markku Lehtola, 47. Nyt miehiä on kaikista ratsastajista vain muutama prosentti, joten asia on kääntynyt täysin päälaelleen. Paikalla on satunnaisesti myös pari muuta miesratsastajaa – loput ovat tyttöjä ja naisia. 64 A rviolta jo noin 170 000 suomalaista harrastaa ratsastusta. Eero Soinio ja Markku Lehtola löysivät ratsastuksen lastensa kautta. Ala on kuitenkin perin naisvaltainen, sillä miehiä on kaikista ratsastajista vain noin viisi prosenttia. Nyt tähän tarvittaisiin tasa-arvoa miesten puolesta! Eero Soinio heittää. Molemmat käyvät ratsastamassa Lohjan Hyönölässä sijaitsevalla Leppämäki Farmin tallilla
65 – Tässä jos missä saa kyllä elämäänsä jännitystä jos sitä kaipaa! Jos hankkii moottoripyörän, saa sen kääntymään mihin haluaa. Kylmiltään Soinio ei hevosen selkään noussut. Vauhti, jännitys ja luonto vievät miehiä ratsaille Ennen kahden tunnin maastoratsastusta ehdittiin yhteispotrettiin: Eero Soinio (vas.), Markku Lehtola ja espoolainen Ninni Klingberg. Kynnys olisi ollut vielä suurempi, jos kaikki muut olisivat olleet naisia. Leppämäki Farmin pitäjä Pekka Kuparinen tarkistaa, että Soinion hevosen satulavyö on riittävän tiukalla.. Tädin maatilan hevonen oli tullut pikkupoikana tutuksi, ja kouluikäisenä Soinio oli ajanut työhevosta heinäpellolla. Sitten tuli parinkymmenen vuoden tauko. – Sillä oli iso merkitys, kun siellä oli toinenkin mies. Pelko nousee helpommin pintaan Kun Soinio kipusi vuosikymmenien tauon jälkeen ratsaille, tuntui se ensin uudelta ja pelottavalta. – Kuskasin tyttöjä tallille, ja aloin kyllästyä seisoskelemaan siellä. Siitäkin oli ollut apua, että Markku Lehtola alkoi ratsastaa Leppämäessä samoihin aikoin. – Aloin taas kuskata teinejä tallille, ja oltiin samassa tilanteessa, Soinio nauraa. – Mutta nopeammin siihen tottui, kun silloin 1990-luvulla. Maastolenkki alkaa. Vanhaa hevostaustaa löytyy takavuosilta paristakin paikasta. Ratsastin silloin parin vuoden ajan. Leppämäki Farmia Soinio pitää aika samanlaisena kuin takavuosien Lapinjärven tallia. Tyttäret veivät hevostalleille Eero Soinio alkoi ratsastaa 1,5 vuotta sitten. Leppämäki Farm sijaitsee valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan Keräkankareen lähistöllä, joka tarjoaa komeat puitteet ratsastukselle. Oman perheen vanhimmat lapset alkoivat ratsastaa Lapinjärvellä 1990-luvulla, ja se antoi sysäyksen hevosharrastukseen. – En olisi välttämättä uskaltanut mennä mihinkään hienoon talliin, mutta Leppämäki on maanläheinen ja minulle sopiva. Kun hevosen selässä yrittää samaa se ei välttämättä onnistu; hevonen voi olla täysin eri mieltä asiasta
Pääsee samalla nauttimaan luonnosta. – Niissä on aika paljon samoja tekijöitä. Markku Lehtolalla ei ollut aikaisempaa hevoskokemusta. Lehtola korostaa tasapainon – Hermanni on sellainen suomalainen mies; ei niin kovin sosiaalinen ja välillä vähän omapäinen, mutta hyvin ollaan tultu juttuun, Markku Lehtola kehuu ratsuaan. Selässä pysyy tasapainolla Ensimmäiset kymmenen tuntia otettiin tuntumaa kentällä. – Se tuli juuri sopivaan aikaan. Lehtola muistaa tunteneensa kymmenen alkeistunnin jälkeen pelkästään positiivista meininkiä. – Oli se ensimmäinen kerta jännittävä paikka. On hienoa, että saman saa nyt bonuksena ratsastuksen lisäksi. – Se on sellainen suomalainen mies; ei niin kovin sosiaalinen ja välillä vähän omapäinenkin, mutta hyvin ollaan tultu juttuun. Lehtola kehuu Hyönölän ja Keräkankareen harjumaastoja. – On jyrkkiä mäkiä ylös ja alas, tosi monipuolista. Muistan hyvin sen fiiliksen, että hei, tämähän on mukavaa! Pelkoa Lehtola ei tuntenut, ei silloin, eikä myöhemminkään. – En tykkää tehdä mitään veren maku suussa, esimerkiksi palloilulajit eivät ole minun juttuni. – Olin katsellut Ronjan menemistä. Siihen ne hevoskokemukset jäivät. Vauhti on vaan tosi kivaa, sitä pitää mielellään olla. Jossain vaiheessa tilanne muuttui. Ensimmäisinä vuosina hevoset eivät kiinnostaneet Leppämäessäkään sen kummemmin, ”ne olivat siellä enkä kiinnittänyt niihin kovin paljon huomiota”. Haasteellisinta oli Lehtolan mukaan se, että neuvojen vastaanottaminen ja niiden toteuttaminen oli paljon vaikeampaa kuin jos olisi ollut 10-vuotias. Aikoinaan Lehtola löysi joogan, joka oli tuntunut heti omalta. Tytöllä oli aina into lähteä tallille, siitä ei tarvinnut keskustella. Lehtola vertaa ratsastusta ja joogaa myös henkiseltä puolelta. – Mikähän minussa on vikana, kun en osaa pelätä. n Markku Lehtola oli kuljettanut viitisen vuotta tytärtään Leppämäkeen tunneille, ennen kuin itse nousi hevosen selkään. – Ensimmäinen maasto oli todellinen kokemus; tajusin että tätä pitää saada lisää. Lehtolalla ei ollut minkäänlaista aikaisempaa hevoskokemusta. – Ratsastaessa tulee liike alaselkään, joka on yksi joogan perusliikkeistä. Hän ei koskaan rutissut lähtöä vastaan, oli millainen keli tahansa tai muuten huono päivä. – Ensimmäiset pari, kolme kertaa muistan ajatelleeni, että kunhan pysyn selässä niin se on pääasia. Tämä jäi pyörimään ”Maastoilussa zeniläistä meininkiä” omaan päähän, että mikä tämä juttu oikein on, kun tyttökin on siitä niin intona. Pääkopan pystyy tyhjentämään, ollaan vaan siinä hetkessä. Sen jälkeen pystyi jo alkaa ajatella muutakin. Hän on löytänyt yllättäen ratsastuksesta yhtäläisyyttä sen kanssa. Nyt hän on ratsastanut viikottain reilun vuoden ajan.. Samalla kurssilla aloitettiin Eeron kanssa reilu vuosi sitten. – Ja tajusin silloin tyttöäkin paremmin, tämähän on oikeasti tosi nastaa! Maastossa kolahti ja kunnolla Kun alkeisryhmä sittemmin pääsi maastoon, silloin kolahti ja kunnolla. – Onhan tämä oppiminen ja omaksuminen ollut hieman hidasta, kun ei mene tässä iässä kerralla enää ihan kaikki kaaliin. Joogan kanssa paljon samaa Markku Lehtola kertoo olleensa aika huono harrastamaan urheilulajeja. Samoihin aikoihin Leppämäessä järjestettiin aikuisten alkeiskurssi. Lehtolan luottoratsuna Leppämäessä on 22-vuotias suomenhevosruuna Hermanni. – Yläastevuosilta on mielikuva, että luokan tytöt toivat myyjäisiin hevosen, jota sai taputella. 66 tärkeyttä; kun se on kunnossa, pysyy kyydissä. Maastoilussa on samanlaista zeniläistä meininkiä. Tunne oli niin uskomaton: täällä ollaan äijänä suomalaisessa metsässä suomalaisen hienon hevosen kanssa
Siitä selvittiin ilman suurempia nirhamia. Jo nyt täytyy esimerkiksi miettiä, miten pääsee mahdollisimman varovasti hevosen selästä alas! Ennen sellainen ei olisi käynyt edes mielessä. n Teksti ja kuvat: Maija Salmi n Leppämäki Farmin pitäjä Pekka Kuparinen sanoo, että myös Leppämäen ratsastajista miehiä on viitisen prosenttia eli samaa luokkaa kuin muuallakin. Soinio on pudonnut kerran selästä – kun hevonen oli kompastunut käynnissä metsäpolulla. Vähintään kerran viikossa Soinio pyrkii käymään ratsastamassa vähintään kerran viikossa jo kunnonkin takia. – Tytär on sanonut, että huojun hevosen selässä säälittävällä tavalla, Soinio nauraa. – Miehet istuvat paremmin hevosen selässä ja pysyvät siellä naisia paremmin. Tasapainokin löytyy, vaikka Soinio sanoo, ettei se varmaan ole vieläkään kovin hyvä. Nyt talvella on esimerkiksi ollut hauskaa katsella, mitä kasveja hevonen yrittää jyrsiä matkan aikana. Luonnon tarkkailua hevosen selästä Leppämäen läheltä löytyvä Keräkankareen harjualue antaa maastoratsastukselle komeat puitteet. Soinio korostaa myös maastoratsastuksen tarjoamaa kokonaisvaltaista henkistä hyvinvointia. Soinio sanookin juuri luonnossa olemisen olevan tärkeä osa harrastusta. Kuparinen listaa, mitä ratsastus antaa myös miehille: se on erinomaisen hyvää liikuntaa ja työkiireet nollaantuvat. Soinio myöntää, että se on hänelle fyysisesti raskas suoritus. Leppämäessä on huomattu, että miehet istuvat paremmin hevosen selässä ja pysyvät siellä naisia paremmin. – Ratsastus sopii tosi hyvin miesten anatomiaan, Kuparinen summaa. Ratsastamassa Soinio aikoo käydä niin kauan kuin se on mahdollista. – Liikun muutenkin paljon metsässä, mutta hevosen selästä näkee kaiken yläviistosta erilaisena. Vaikka vanhat opit olivatkin tallella takaraivossa, Soinio tietää, että iän myötä myös pelkääminen nousee helpommin pintaan. 67 Silloin se oli ollut täysin uutta. Selästä käsin on hienoa tarkkailla luontoa. – Aina kun mennään laukkaa niin pelottaa! Kyllä sitä tulee mieleen että hitto jos tästä nyt lennän, niin se oli sitten siinä. Viikonlopun maastolenkki kestää kaksi tuntia. – Tietysti fysiikka asettaa omia rajoituksia. – Se antaa lisäksi myös hienoja luontoelämyksiä! ”Ratsastus sopii miesten anatomiaan” Eero Soinio pyrkii käymään ratsastamassa Leppämäessä vähintään kerran viikossa. Ratsastuksen opetteleminen on miehille muutenkin helpompaa. – Meillä on ollut ratsastustoimintaa parikymmentä vuotta, ja miesten osuus on pysynyt suurin piirtein vakiona. Ratsastuksen opetteleminen on miehille muutenkin helpompaa, sanoo Leppämäki Farmin pitäjä Pekka Kuparinen.. – Olen tällainen tavisäijä, saan paikat kyllä kipeiksi! Soinio on huomannut, että ratsastaminen on tehnyt selälle hyvää; selkävaivat ovat selvästi helpottaneet
Ratsastuksesta olivat kertomassa niin hevoalan ammattilaiset kuin myös harrastajat. 68 H yvinkääläinen Heponiityn ratsastuskoulu järjesti miehille ja pojille tarkoitetun tutustumistilaisuuden tammikuisena lauantaina. Tosin historiassa nimenomaan mies ja hevonen olivat tiivis pari.. Kun mies päätyy elämässään jossakin vaiheessa ratsun selkään, taustalta löytyy hyvin usein nainen. Halukkaat saivat kokeilla ratsastusta hevosilla ja poneilla sekä harjoitella hevosten ja ponien käMonen ratsastavan miehen takaa löytyy nainen Satulassa mies nollaa itsensä Hevosen selässä mieskin nollaa itsensä
Myös Ypäjällä sijainnut puolustusvoimien ratsukoulu lakkautettiin. Oma tytär aloitti ratsastuksen vuosia sitten ja minä seurasin jossain vaiheessa perässä. Ratsastus on ollut myös iso apu selkävaivoihin. Hevosharrastukseen kävi Hyvinkäällä tutustumassa noin 30 miestä. Konsta Mönkkönen osti ensiksi kertakortin, sen jälkeen viiden ja kymmenen kerran kortit Miika Kylmälä (vas.), Konsta Mönkkönen, Arvo Pakarinen, Pekka Louhemäki, Axel ja Tero Tapaila eivät hevosharrastuksestaan hevillä luovu. Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 vain upseerit saivat osallistua, mutta seuraavissa olympialaisissa Helsingissä vuonna 1952 sääntöjä höllennettiin sen verran, että naiset pääsivät osallistumaan kenttäratsastukseen ja myös aliupseerit saivat luvan kilpailla. Seuravana päivänä huomasin, että ratsastus sujui juuri kuten kirjoissa oli sanottu. Toisaalta esimerkiksi kengitys on säilynyt miesvaltaisena alana ja ravivalmennuksessa mieskulttuuri on säilynyt. Kun työhevoskulttuuri hiipui, haihtui myös miehinen kuva hevosmiehestä. Harrastajaksi lukeutuva Pekka Louhemäki pelasi aikoinaan jääkiekkoa, eivätkä hevoset juuri mielessä käyneet. Kävin lainaamassa samana iltana kirjastosta hevoskirjoja ja selvitin, mikä on vastalaukka ja miten se toimii. Kisoissa vain upseerit Kulttuuriohjaaja Juha Erola Suomen Hevosurheilumuseosta kertoi miesten roolista hevosmaailmassa. Ratsastus oli vain ja ainoastaan upseereiden laji 1940-luvulle saakka. Tammakantaa varsotettiin järjettömän paljon ja 1950-luvun alussa varsoja vietiin suoraan teuraaksi suuri määriä. – Vielä 1920ja 1930-luvuilla ratsastuskilpailuihin pääsivät osallistuman vain miehet ja heistäkin vain upseerit. 69 sittelyä maastakäsin. – Tulin sanoneeksi silloiselle tyttöystävälleni, että osaan ratsastaa, koska olin joskus lapsuusiässä hieman ratsastanut. Tapaila oli joskus nuoruudessaan hieman ratsastanut, mutta sitten asia vaipui vuosiksi unholaan. Selkävaivat helpottivat Heponiityn tallin aktiivisten miesratsastajien taustalla on ollut usein nainen. Seurauksena kaikesta oli, että ne siviilit jotka harrastivat kilparatsastusta, jäivät tuuliajolle. – Meillä yli 95 prosenttia ratsastusharrastajista on naisia. Ralli jäi toiseksi Miika Kylmälä olisi voinut valita hevosen sijaan Tunturi-rallin. – Jopa sen arkistot tuhottiin, eikä esimerkiksi valokuvia ole jäänyt juurikaan jäljelle. – Ratsastus on huipputapa nollata itsensä. Erolan mukaan Suomi erottuu muista Euroopan maista hevosharrastuksessa. Juha Erolan mukaan mies satulassa on Euroopassa huomattavasti yleisempi näky kuin Suomessa.. Tyttöystävä tokaisi, että huomenna mennään sitten vastalaukkaa. – Voisin olla yhtä hyvin tekemässä nuotteja Tunturi-ralliin, mutta hevostalli veti tänä päivänä enemmän. Myös Tero Tapailan toi tallille tyttöystävä. Myös Arvo Pakarisen selkäkivut jäivät hevosen satulaan. Siitä se alkoi, enkä vaihtaisi enää tätä harrastusta pois. Yksikään kerta ei ole samanlainen. Hevosmies katosi Suomesta Sotien jälkeen Suomessa oli runsaat 400 000 hevosta, jotka olivat 95-prosenttisesti työhevosia. – Ratsastus on uskomaton mielenvirkistäjä. Suomessa ratsastuskoulutoiminta alkoi pohjalta 1960ja 1970-luvuilla. – Vaimolla oli kuitenkin haave ratsastuksesta ja hän sai minut hokutelluksi miehille tarkoitetulle ratsastuskurssille. – Ajan vuodessa noin 80 000 kilometriä, mutta vaivat ovat ratsastusharrastuksen aloittamisen jälkeen jääneet todella vähiin. Jossain määrin tämän ymmärtää, nelikymppisen miehen on vaikea tulla peruskurssille parikymppisten naisten kanssa. Suomenhevosten määrä laski 1970-luvulla noin 18 000 yksilöön. Työhevosmiehiä ei ollut, joten miehinen osuus oli aika vähissä. Siinä touhussa velatkin muuttuvat saataviksi. – Talleja alkoi nousta 1970-luvulla ja naiset alkoivat harrastaa hevosia. Ratsupuolella on edelleen aika hiljaista. Kiinnostuneet pääsivät kokeilemaan myös hevosen jalan nostamista kengityssepän valvonnassa. – Monet viljelijät, jotka samalla olivat hevoskasvattajia, eivät jaksaneet uskoa, että hevosen aika työkäytössä oli ohitse
Vähitellen moottoriurheilu jäi ja jonkin ajan päästä hankin oman hevosen ja perustin oman ratsastuskoulun. pujen lopuksi siitä tuli minulle ammatti. – Hevosen selässä ei voi miettiä mitään muuta kuin ratsastusta, mikä on todella rentouttavaa. Miehen ja hevosen yhteistyö jotenkin puhutti. Monipuolisuus on valttia Hassan Ibram joutui kouluissa kiusanteon kohteeksi, kun poikaa kiinnostivat hevoset eivätkä tavalliset poikamaiset puuhat. Asuimme isän kanssa puoli vuotta Hollannissa asuntoautossa ja olimme töissä talleilla. – Minutkin toi tallille tyttöystävä. – Vaari oli hevosmies, mutta lapsena seurasin, miten pientilallinen teki töitä hevosella. Aluksi hieroin hevosia iltaisin ja viikonloppuisin, mutta lopKymmenvuotias Remy Aerts näytti mallia ratsastuksesta. Minulla on tavoitteena ammattiratsatajan ura ja olympialaiset. Hän vei minut tallille ja ensimmäisellä kerralla tuskin edes uskalsin koskea hevoseen. – Olin puhdas kaupunkilaispoika, joka ei ollut 30-vuotiaaksi saakka tainnut nähdä hevosta kuin telkkarista. Rauno Puronen on kengittänyt hevosia 15 vuotta ammatikseen. – Kiusaajat pelkäsivät hevosia itse, kun vein heitä tallille. Myöhemmin Nylundia alkoivat kiinnostaa autot ja moottoriurheilu. Hevosalalta ammattikin Hevosalasta voi tulla myös ammatti. Loppilaisesta Jari Nylundista tuli harrasteratsastaja ja menestynyt ravivalmentaja. Olen kengittänyt hevosia ammatikseni 15 vuotta ja kotona on vaimon kanssa kymmenen omaa hevosta. Kymmenvuotias Remy Aerts aikoi härkätaistelijaksi, mutta isä käännytti hänet ratsastuskouluun.. Otin naljailun huumorilla vasJari Nylund vaihtoi aikoinaan moottoriurheilun hevosiin. Hevosalalle voi päätyä töihin, vaikkei olisi lapsuudessa mitään kontaktia hevosiin. Remy Aerts tähtää ammattiratsastajaksi. Olin hieronut koiria ja tyttöystävä oli kiinnostunut hevosista. 70 ja lopulta kausikortin. Hevoselle kuten jokaiselle huippu-urheilijalle lihashuolto on tärkeää, koska se ennaltaehkäisee nivelvaivoja. Tytöt valloittaa lajia mutta jos ne ovat kivoja, ei se haittaa. Kengitysseppä Rauno Puronen kehotti miehiä ryhtiliikkeeseen. – Hevoset on mun juttu, koulu tulee perässä. Olen päässyt kilpailemaan useita kertoja kengityksessä EM-tasolla ja saanut oppia alaa myös Hollannissa. Hevoshieroja Marko Kaunistonkin tarinan takana on osaltaan nainen. – Hevonen on kertakaikkisen hieno eläin
– Olisi kiva että miehet tulisivat ratsastuskouluun ihan itsellisesti ilman että kaiken takana on nainen. Kulkaskaan ei ollut lapsuudessaan innostunut ratsastuksesta vaan häntä kiehtoivat tennis ja jääkiekko – Äidillä oli hevosia ja sisko innostui poniratsastuksesta. 71 taan, koska päätin, etten antaisi heidän pahoittaa mieltäni siitä, mitä haluan tehdä. Hassan Ibram näytti miehille, miten kokenut ratsastaja käsittelee hevosta.. Rauno Puronen kehotti miehiä ryhtiliikkeeseen. Tänä päivänä olen ratsastaja, kengitän hevosia, hoidan kuljetuksia ja teen vähän kaikkea hevoseen liittyvää. Nyt miehellä on oma talli ja hän opettaa valmennusta ja osaa monta asiaa hevoalalla. Monipuolisuus on tällä alalla valttia. Marko Kaunisto ei ollut kolmekymppisenä kaupunkilaispoikana edes tavannut hevosta. Olen vaihtelevasti hevoshommissa ja ajoin välillä rekkaakin. Kursseille ei vielä kukaan ilmoittautunut, mutta kiinnostusta hevosharrastukseen miehillä oli, naurahtaa toinen omistajista, masteropettaja Sanna Jahnukainen. Joka tapauksessa järjestämme miehille ja pojolle tarkoitetun lyhyen alkeiskurssin helmikuussa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Miehet tarvitsevat rohkaisua Heponiityn ratsastuskoulu eli Hyvinkään ratsastuskeskus järjesti tutustumiskäynnin ensimmäistä kertaa. – Alaa en enää vaihtaisi mistään hinnasta. Kurssille on ilmoittauntut nyt kolme miestä ja kahdeksan voidaan ottaa. Suomessa ei yhdellä toimialalla elätä itseään, mutta leivän saa pöytää, kun tekee vähän kaikkea. Ville Kulkas päätyi hevosalan ammattilaiseksi, vaikka nuoruudessa veti puoleen enemmän muun muassa jääkiekko. . – Uskoisin päivän annin poikivan pitemmällä tahtäimellä. Nyt hän hieroo niitä työkseen. Hassan Ibram ei antanut nälvijöiden pilata tulevaisuuttaan hevosen selässä. Tulin kokeilleeksi sitä minäkin, innostuin siirryin hevoseen ja lukion jälleen tie vei Hollantiin opettelemaan hevosalaa eri talleilla. Hevoset ovat hienoja eläimiä. – Miehet haluavat lähtökohtaisesti kilpailla, naiset ovat enemmän hoitajia. Ammattiratsastaja Ville Kulkaksen mukaan kilparatsastus on naisvaltainen, mutta miesvoittoinen laji. – Päivän aikana meillä kävi noin 30 miestä
Ravigaala huipentui kautta aikojen kuudennen raviurheilijan kultaisen ansiomerkin luovutukseen. Mukana ohjastaja Ari Moilanen (vas.). Vuoden hevoseksi kansa äänesti siuntiolaisten Jyrki ja KatiMaija Korhosen ravikuninkaan Köppisen. T unteikas Ravigaala juhlittiin lauantaina 20. Ravigaalan arvostetuimman palkinnon raviurheilijan kultaisen ansiomerkin sai ravivalmentaja Markku Nieminen. Vuoden lämminverinen oli toiseksi yleisöäänestyksessä valittu Midnight Hour. Tunnetuin kasvateista on oriiden ja ruuKuvat: Hippos/Ilkka Nisula. Vuoden raviteoksi äänestettiin Polaran Elitkampen -voiton. Ennen Antti Tupamäen valmentamaa Polaraa tämän kovimman kansainvälisen kylmäverilähdön on viimeksi voittanut Vitter vuonna 2016. 72 Markku Niemiselle raviurheilijan kultainen ansiomerkki Ravivuoden 2017 parhaat palkittiin Markku Nieminen palkittiin raviurheilijan kultaisella ansiomerkillä. tammikuuta Lahden urheiluja messukeskuksessa. Vuoden hevoseksi kansa äänesti siuntiolaisten Jyrki ja Kati-Maija Korhosen ravikuninkaan Köppisen. Vuoden hevoseksi hevoskansa äänesti ravikuningas Köppisen. Vuoden kasvattajana palkittiin Jalohepo Oy Leppävirralta. Kultaisen ansiomerkin vastaanotti yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista ravivalmentajista, urjalalainen Markku Nieminen. Timo Hulkkosen kasvateista Next Direction oli vuoden paras 4-vuotias, vaikka hävisikin Derbyn niukasti
Venice oli viime vuosien tapaan myös vuoden paras lämminveritamma. lv-tamma Venice Vanh. Voitokkain Mika Forss Vuoden ohjastaja on jälleen kerran hämeenkyröläinen Mika Forss, joka saavutti viime vuonna yhden unelmistaan. Emma Väre 3. sh-ori/ruuna Välähdys 3-v. Korhosen vävy Jukka Hakkarainen on ollut mukana valmennustyössä.. Tähtien talliin nousi Heikki Korhosen tallin menestyinen hevonen Venice, johon on aiemmin hyväksytty kaksikymmentä menestysravuria niiden koko kilpailu-uran saavutusten perusteella. Valmentajien ykköseksi nostettiin maaninkalainen Ossi Nurmonen, jonka valmennettavisa menestyi parhaiten Midnight Hour. lv-ori/ruuna Midnight Hour Ravirata Kaustinen Kesäravirata Riihimäki Kasvattaja Jalohepo Oy Hevosenomistaja Heikki Korhonen Ohjastaja Mika Forss Valmentaja Ossi Nurmonen Vuoden hevonen Köppinen Vuoden lämminverinen Midnight Hour Vuoden raviteko -yleisöäänestysehdokkaat Polaran Elitkampen -voitto Kunniamaininta D.D.’s Hitman Finlandia-ajon voitto Nuorisokerho Jyväskylän nuorisokerho Vuoden voitokkain (eniten voittoja juossut hevonen) Costello Vuoden voitokkain ohjastaja Mika Forss Salamakypärät 3 parasta 1. Nykäisy Raviurheilijan kultainen ansiomerkki Markku Nieminen Suomen Hippos ry:n kunniamaininta Pesiskimppa nien Suomen ennätyksen haltija Suprise Lord, joka palaa Hulkkoselle siitoskäyttöön lopetettuaan kilpailu-uransa viime vuonna. Emma Väre Kokelasmeetingin 3 parasta 1. Antti Veteläinen Tähtien Talli Venice Raviliigan voittajajoukkue Forssa, Real Red Raviliigan tsemppijoukkue Ratsastajainliitto, R.R. suomenhevonen Ellin Sisu Vanh. Arna Ruohomäki 3. Hän sijoittui ajajien MM-kisan kakkoseksi Kanadassa. suomenhevonen Vixus 5-v. Tamma siirtyi siitosuralle marraskuussa. Vuoden voitokkaimHeikki Korhonen (oik.) omistama ja valmentama lämminveritamma Venice sai kiinnityksen Tähtien talliin. Terri Lehtonen 2. sh-tamma Saaga S Vanh. Nyt 7-vuotias ruuna nousi kansainväliselle tasolle voittamalla yhden Euroopan arvostetuista kilpailuista, Åby Vuoden valmentaja Ossi Nurmonen. lämminverinen Hotshot Luca 4-v. Vuoden hevosenomistaja on Heikki Korhonen Kuopiosta. Joni-Petteri Irri 1. Ruuna palkittiin tästä hyvästä vuoden vanhempana lämminverisenä. 73 Ravigaalan kaikki palkitut Monté-ohjastaja Jenni Kaija Monté-hevonen Licence Holder Hevosenhoitaja Marika Salin 4-v. lämminverinen Next Direction Vanh. Stora Prisin
Hevosen omistavat heidän lapsensa. Vuoden voitokkain oli orimattilalaisen Ville Herttuan valmennettava ja Herttuan perheen omistama Costello. Suomen Hippoksen kunniamaininnan saa myös Pesiskimppa, jonka on perustanut ja jota vetää ammattipesäpalloilija Juha Puhtimäki. Parhaana suomenhevostammana palkittiin itse oikeutetusti kolmannen kuningatartittelin voittaja Saaga S, jota valmentaa ja jonka omistaa Ravitalli Pyysalo Taipalsaarelta. Kokelasmeetingissä ravitermein ilmaistuna ”tasapääjuoksuun” päätyivät Väre ja Joni-Petteri Irri ja kolmantena kukitettiin Antti Veteläinen. Nykäisyn omistajajoukko. Ravivuoden parhaista useimmat valinnat tekee Ravitoimittajat ry:n hallitus. Ruotsissa syksyyn asti kilpaillut, nyt 7-vuotias ori otti harvinaisen voiton Suomen kansainvälisimmästä kilpailusta. Tänä vuonna yleisöänestyksessä oli kaksi luokkaa. Pirkanmaalla vahvoja naisia Vuoden hevosenhoitajana palkittiin Marika Salin, joka on työssä Ari-Pekka Pakkasella Ylöjärvellä. Vuoden kasvattajana palkittiin Timo Hulkkosen Jalohepo Oy. Voittoisia suomenhevosia Suomenhevosten parhaana vanhempana oriina palkittiin Välähdys. 74 Salamakypärät-liigan kärkikolmikko: Emma Väre (vas.), Terri Lehtonen ja Arna Ruohomäki. . Salamakypärät-liigan kärkikolmikko oli Terri Lehtonen, Arna Ruohomäki ja Emma Väre. Salinin hoitama Hotshot Luca juoksi 3-vuotiaiden maailmanennätyksen ja valittiin myös ikäluokkansa parhaaksi Ravigaalassa. Paras 5-vuotias Pauli Raivion valmentama Ellin Sisu, joka voitti 4-vuotiaiden pystin vuosi sitten. Paras 4-vuotias oli ikäluokkakisoja hallinnut Katja Melkon valmentama Vixus. Costello oli eniten voittoja kerännyt hevonen molemmista roduista, sille kertyi 15 voittoa ja voittoprosentti oli 65. Osan palkituista päättää Suomen Hippos. Kaija voitti ohjastajaliigan ja lämminveristen suomenmestaruuden Irrin perheen valmentamalla Licence Holderilla. Raviliigan voittajana palkittiin Real Red in joukkue Forssasta ja tsemppijoukkue oli Ratsastajainliiton kokoaman R.R. Välähdyksen ansiona painoivat Pohjoismaiden mestaruus ja Nordic Kingin voitto naapurimaiden kovia kylmäverisiä vastaan. Ville Herttua ja Tia Malinen juhlivat Costellon palkintoa. Samalla hän nousi kaikkien aikojen ajajatilastossa kymmenen parhaan joukkoon. Ville ja Hanna Korjus iloitsivat Välähdyksen palkinnosta.. Paras nuorisokerho oli Jyväskylä. Suomen Hippos myönsi gaalassa kunniamaininnan seinäjokisen Reima Kuislan omistamalle D.D.’s Hitmanille, joka voitti Finlandia-ajon. Ruuna oli myös vuoden monté-hevonen. Palkintoja nuorille kyvyille Ravigaalassa palkittiin tuttuun tapaan myös nuoria kykyjä. Vuoden monté-ohjastajana Pirkanmaan vahvaa panosta lisäsi Tampereella asuvan Jenni Kaijan valinta. pana palkittu Forss jäi hieman edellisvuoden 300 voitosta, mutta ylitti arvostetun 3 000 voiton rajapyykin. Kotkalaisen Ville Korjuksen valmentama ja osaomistama ori jatkoi syksyllä hienoja esityksiään, vaikka kuskiksi vaihtui Kuninkuusravien jälkeen Harri Kotilainen
. 09 413 97 300 Teemoina mm. Uudistuksia ratsuhevosjalostuksessa Suomen Hippos ry:n jalostusjohtaja Minna Mäenpää teki katsauksen ratsuhevoskasvatuksen tunnuslukuihin, Suomen Hippoksen strategiaan 2018–2020 ja kasvatustoiminnan tavoitteisiin. Ratsuja ponivaliokunnan puheenjohtaja Anu Korppoo puhui suomalaisten varsojen laadusta avatessaan tilaisuuden. – Ideana on, että kuullaan niitä ihmisiä, jotka toimivat ratsuhevoskasvatuksen parissa ja siksi olemme täällä, Mäenpää pohjusti. Tilaa Talomestari Kestotilaus 36€/vuosi 6nroa Määräaikainen 41/vuosi 6nroa www.talomestari-lehti.. 75 H ippos-talolla Espoossa järjestettiin ratsuhevoskasvatuksen keskustelutilaisuus tammikuisena tiistai-iltana. – FWB-status lähtee kantakirjoissa nousemaan. tilaukset@karprint.. ja remontointi rakentaminen Mukana kesäkuussa ilmestyvä, suosittu -teemanumero. – Vaikka määrät ovat tippuneet vuoden 2007 jälkeen, niin laatu rupeaa olemaan huikea ratsuhevosissa. Ratsuhevoskasvatuksessa uudistuksia vuonna 2018 – Haluamme, että kasvatuksemme laatu on korkea, linjasi Ratsuja ponivaliokunnan puheenjohtaja Anu Korppoo ratsukasvatusillassa. Tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisen ratsukasvatuksen tulevaisuudesta Hippoksen uuden strategian ja kasvattajakyselyihin saatujen vastausten pohjalta. Mäenpää kertoi myös keskeisistä muutoksista vuodelle 2018: 1) Tammojen jalostusarvostelu: ratsain esittäminen vapaaehtoista, sanallinen arviointi tamman suvusta ja suorituksista 2) Oriiden suorituskyvynkoe: 3-vuotiaat askellajioriit – ensimmäinen ratsain esittäminen korvataan juoksutuksella 3) Tammakohtaiset luvat: lomakkeen yksinkertaistaminen, Suomen Hippos vastaa DNAtietojen hankinnasta, mikäli tammalle sama ori, seuraavan vuoden maksu tulee olemaan 50 € 4) Suomen Hippos / FWBYyhteistyö KE-tilaisuudet ja 3-vuotistesti (lineaarinen profilointi: rakenne, askellajit, irtohypytys) 5) Laatuarvostelun askellajihevosten paraimmistolle testiratsastus 6) Kasvattaja-/kilpailupalkkiojärjestelmän kehittäminen – tähän vaikuttaa maaja metsätalousministeriössä meneillään oleva hevostalouden selvitystyö – suoritushevosten painottaminen 7) Hevospassin kannet FWBlogolla, passiuudistus EU:n jalostuslainsäädännön mukaisesti sekä ruotsi neljänneksi kieleksi FWB-yhdistys tyytyväinen – Tavoitteet ja päämäärät ovat selkiytymässä, FWB-yhdistys katsoo tätä hyvällä, kiitteli yhdistyksen puheenjohtaja Håkan Wahlman Suomen Hippoksen uutta strategiaa. Tilaisuuteen kokoontui kolmisenkymmentä henkilöä paikan päälle ja skype-yhteydellä keskustelemaan. Miten varmistetaan, että huippuyksilöt saavat oikeanlaisen mahdollisuuden koulutuksen myötä?, Wahlman nosti esille puheenvuoronsa lopussa. – Vaikka meillä on pienet määrät syntyviä hevosia kansainvälisiin huippumaihin verrattuna, niin haluamme, että kasvatuksemme laatu on korkea, Korppoo linjasi. Kiitos tästä lankeaa kasvattajille, Wahlman nosti kasvattajat esille. Kuva: Hippos/Emmi Korpiola Talomestari lehti uudistuu Vuonna 2018 ilmestyy 6 teemoitettua numeroa, täynnä hyödyllistä tietoa pientaloasujalle ja -rakentajalle. Mukana oli niin hevoskasvattajia kuin hevosalan muitakin toimijoita
Peruskoulun jälkeen Emmi Hevosta kuvatessa on oltava läsnä Emmi Kähkönen on 25-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja. Niiden ainutkertaisuus ja herkkyys on opettanut minua näkemään maailmankin kauniina, Emmi sanoo. – Tarkoituksena on koostaa kuvista yhdessä kirjaprojekti. V iimeiset viisi vuotta Emmi Kähkönen on tehnyt freelancer-valokuvaajan työtä. Hänellä oli jo silloin selkeä ajatus siitä, että hän haluaa valokuvaajaksi. Hevoset ovat kuuluneet hänen elämäänsä aina. 76 – Viimeiset kaksi vuotta olen matkustanut työn vuoksi niin paljon, etten ole pystynyt käymään säännöllisesti ratsastamassa. Hevosten kuvaaminen on tärkeä osa hänen työtään. – Äitini ja isosiskoni ovat ratsastaneet siellä, seurasin heidän jalanjälkiään. Hän myös opettaa valokuvausta ja tekee somea. Muutaman vuoden jälkeen hän osti ensimmäisen digijärjestelmäkameransa. Ratsastuksen alkeiskurssin Emmi aloitti Keravan ratsastuskoululla 1999. Emmi Kähkönen päätti jo nuorena tyttönä haluavansa valokuvaajaksi ja siitä päätöksestä hän on pitänyt johdonmukaisesti kiinni. Kuvat ovat hetkiä, joihin olen pysähtynyt, Emmi Kähkönen sanoo.. – Olen saanut elää rakkaustarinaa hevosten kanssa lähes koko elämäni. Helmikuussa Emmi lähtee Amerikkaan, Marylandin saarelle kuvaamaan villihevosia yhdessä amerikkalaisen antropologipoikaystävänsä kanssa. Hevoskuvat ykkösiä Emmi Kähkönen aloitti kuvausharrastuksen 13-vuotiaana filmikameralla. – Kuvatessani minun täytyy malttaa. Viikoittainen ratsastustunti kuului pitkään Emmin ohjelmaan. Monilla ystävilläni on kuitenkin hevosia, joten saan edelleen olla tekemisissä niiden kanssa
Annan sen olla läsnä eläimenä ja vapaana.. 77 – Kunnioitan hevosen tilaa
Myös kärsivällisyys ja rauhallisuus ovat kuvattaessa avainasemassa, pitää odottaa, että hevonen tuntee olonsa levolliseksi. Pelkkänä hevoskuvaajana ei elanto kuitenkaan irtoa. – Olen tehnyt myös muutamia muistokuvauksia. – Aluksi tein muitakin töitä kuvausten ohella, mutta kolme viimeistä vuotta olen elänyt kokonaan valokuvausja opetustuloilla. Joskus hevonen on lopetettu heti seuraavana päivänä. Emmiä työllistävät yhteiskuvat ihmisistä ja heidän hevosistaan. Luottamus heijastuu kuvista, joihin on taltioitu ihmisen ja eläimen kohtaaminen.. – Valokuvaaminen on minulle läsnäoloa. 78 kävi vuoden viestintälukiota, mutta päätti seurata valokuvausunelmaansa. Loppuvuodesta olin pari kuukautta kuvaamassa Lapissa ja lähden taas ensi viikolla Ylläkselle. Luottamus heijastuu kuvista, joihin on taltioitu ihmisen ja eläimen kohtaaminen. Uskon, että läsnäolon ja keskittymisen taito on kehittynyt hevosten ja muidenkin eläinten kanssa ollessa. Eläimiä kuvatessa on Emmin kokemuksen mukaan oltava hyvin läsnä. Eläinten kanssa oltava läsnä Emmi Kähkönen sanoo hevosten olevan yksi vaikeimmista kuvauskohteista, mutta ehdottomasti vaivan arvoisia. Nuori kuvaajan alku siirtyi opiskelemaan audiovisuaalista viestintää valokuvauslinjalle ja valmistui 2012. – Hevoskuvaukset ovat ykkösiä, mutta teen myös yrityskuvauksia ja otan henkilökuvia sekä promoja mainoskuvia. Oikea hetki voi olla sekunnissa ohi. On tiedetty, että hevonen tullaan lopettamaan ja halutaan ottaa viimeinen yhteiskuva. – Hevonen on maailman kaunein eläin, niin kiehtova yhdistelmä voimaa ja herkkyyttä. Emmi käsittelee kuvaustaiteessaan erityisesti ihmisen ja eläimen vuorovaikutussuhteita
79 Hevonen on upea eläin, jossa yhdistyvät voima ja herkkyys.
– Odotan oikeaa hetkeä ja kohtaamista, jossa valo taittuu linssissä ja hevonen hyväksyy minut. Emmi Kähkösen Ystäväni Hevonen -valokuvanäyttely oli tammikuun ajan esillä Papu Galleriassa Helsingissä. Emmin mukaan hevosia kuvatessa haetaan yleensä vähän erilaista kuvakulmaa, joko ylhäältä tai alhaalta. – Ystäväni hevonen alkoi tvsarjana, jonka pääosassa oli kirjailija, juontaja Ronja Salmi. – Hevosen kauneus puhuttaa, läsnäolo lohduttaa ja sen voima liikuttaa, sanoo valokuvaaja Emmi Kähkönen. -ma-a ?. Emmi kuvaa 98-prosenttisesti luonnonvalossa. Työnsä ohella Emmi opiskelee Humanistisessa AMK:ssa yhteisöpedagogiksi ja suuntautuu taidekasvatukseen, erityisesti eläinavusteiseen nuorisotyöhön sekä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Yle työllisti Emmiä runsaasti. – Pidän kiireisen työvuoden vuoksi juuri välivuotta opinnoista, mutta aion silti valmistua aikataulussa, Emmi toteaa. edelleen heppainstagramia, jolla on 32 000 seuraajaa. – Suora auringonvalo ei kuitenkaan ole paras valo. Valo kaiken perusta Emmi on kuvannut hevosia luonnonvalossa, ohikiitävissä hetkissä ja tilanteissa. Emmi Kähkösen tunnin kuvaustyö maksaa 150–200 euroa. Hevonen antaa läsnäolollaan minulle luvan ottaa kuvan, tallentaa hetken. Emmi suuntautuu taidekasvatukseen, erityisesti eläinavusteiseen nuorisotyöhön sekä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. 80 – Hevonen on herkkä ja vaatii rauhallista, mutta nopeaa reagointia. Olihan blogimedia tarkoitettu muillekin kuin lapsille. Se on oltava selkärangassa. kaikki lähtee Emmin mukaan valon ymmärtämisestä ja tekniikan osaminen on kaiken perusta. Teimme syksyyn 2017 saakka laajasti erilaisia artikkeleita hevosalasta. Emmin kamera on Canon 5D Mark III. Kuvaamisessa Opintoja työn ohessa Emmi Kähkösen hevosvalokuvat ovat olleet merkittävä osa Ylen vuosina 2013–2017 julkaisemaa heppatytöille suunnattua Ystäväni Hevonen -sisältökokonaisuutta. Ylen tuotantona Ystäväni hevonen on loppunut, minä pyöritän – Kauneimmat hetkeni kylpevät valossa. Sen jälkeen luotiin blogialusta ja instagram, jossa vaiheessa minä tulin valokuvaajana mukaan. Näyttelyyn oli koottu valokuvia viimeisten viiden vuoden ajalta. Hän edustaa omissa kuvissaan ajatusta, jonka mukaan yksinkertainen on kaunista
Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. kaveriksi koko vuodeksi. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 41€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. tilaukset@karprint.. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Määräaikaistilaus 47€ www.lehtiluukku.
Kurkuma kuuluu inkiväärikasveihin ja sen juurakossa on kurkumiinia, joka auttaa kehon toiminnan hyvinvointiin. N y t C r i o l l o MagnAm+BE on uudistunut ja entistä tehokkaampi: lisätyt vitamiinit B1, B6 ja niasiini (B3) ovat erittäin tärkeitä lihaksiston ja hermoston toiminnalle. MSM (metyylisulfonyylimetaani), orgaaninen rikki on oleellinen osa hyvien ja terveiden solujen tuottamisessa. Criollo Curcuma sisältää myös mustapippuria, koska sen vaikuttava aineosa, piperiini, lisää tehokkaasti kurkumiinin imeytymistä. Criollo Curcuma ei sisällä täyteaineita. Ruusunmarja on C-vitamiinirikkain kaikista marjoista (1000 3000 mg/ 100 g) ja lisäksi siinä on paljon E-vitamiinia. Kurkuma stimuloi ruuansulatusnesteiden eritystä ja auttaa kaikkiin vatsavaivoihin, se myös vähentää kaasun muodostumista suolistossa. 30 päiväannosta Criollo GastroMix pitää vatsan kunnossa Criollo MagnAm+BE rauhoittaa n Criollo MagnAm + BE on täydennysrehu hevosille lihasten, hermoston, sydämen ja verenkierron toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Varsink in illalla annettu magnesium rentouttaa koko kehon niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Annetaan kuureina tarvittaessa tai soveltuu pieninä annoksina myös jokapäiväiseen käyttöön tarvittaessa. Hiivan avulla hevonen sietää paremmin tärkkelyspitoista ruokintaa ilman, että sille kehittyy ruokinnallista häiriötä elimistöönsä, sillä hiiva hyödyntää osan tärkkelyksestä omaan kasvuunsa. 82 n Tuoteuutuuksia n Criollo Curcuma on täydennysrehu hevosille nivelten, vatsan, ihon ja kehon toiminnan ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Kurkumasta on apua ruokahaluttomuuteen, ruuansulatushäiriöihin ja vatsan liikahappoisuuteen. Inkiväärin sisältämät karvasaineet kiihdyttävät ruoansulatusnesteiden eritystä ja näin ollen inkivääriä käytetään lisäämään ruokahalua ja edistämään ruoansulatusta; inkivääri lisää myös syljen eritystä. Erityisesti rankan suorituksen jälkeisessä palautumisessa magnesium auttaa rasittuneiden lihasten rentoutumisessa ja korjaamalla suolatasapainoa. Se rauhoittaa vatsan seinämää ja suojelee sitä vatsahappojen syövyttäviltä ominaisuuksilta, hidastaa mahan happoeritystä ja ylläpitää mahan normaalia toimintaa erityisesti stressitilanteissa, toimii erityisesti vatsahaavaongelmissa ja niiden tukihoitona. Pakkauskoot: 1,5 kg = n. Kurkuman juurakossa on kurkuminoideja, joiden vaikutus on tulehdusta hillitsevä. Pakkauskoot: 450 g 1,5 kg n Criollo GastroMix on täydennysrehu hevosille vatsan toiminnan ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Nämä rasvat ovat erittäin tärkeitä solujen toiminnalle. n Criollo Curcuma lisää hyvinvointia. 15 päiväannosta ja 3 kg n. Kurkumassa on myös runsaasti eteeristä öljyä. Lesitiini suojaa mahalaukun limakalvoa. Pektiini ja lesitiini suojelevat stressimahaa. Kurkuma vaikuttaa tulehduksiin kortisonin tavoin, sitä kutsutaankin ”luonnonkortisoniksi” ja se auttaa kipuun. Criollo GastroMix ei sisällä mitään täyteaineita, ei dopingvaroaikaa. Criollo GastroMix sisältää panimohiivaa, ruusunmarjaa, lesitiiniä, MSM:ää (metyylisulfonyylimetaania), inkivääriä, kurkumaa, yuccaa ja tyrniä. Magnesium auttaa hevosta myös rauhoittamalla stressitilanteissa, keskittyminen ja suorituskyky paranevat, joten sitä voi antaa tarvittaessa myös ennen kilpailuja. Magnesium edistää myös ruokahalua. Mukana on nyt myös yleiskunnon kannalta tärkeät Aja C-vitamiinit; C-vitamiinia tarvitaan muiden vitamiinien toimintaan. Lisäksi ruusunmarjan sorbitoli estää vatsan liikahappoisuutta ja lisää syljeneritystä. Panimohiiva (Saccharomyces cerevisiae) helpottaa ruoansulatusta, rajoittaa haitallisia muutoksia hevosen ruoansulatuksessa, auttaa suolisto-ongelmiin ja lisää ruokahalua. Kurkumassa on myös runsaasti eteeristä öljyä. Yksi merkittävistä käyttökohteista on myös erilaiset vatsavaivat. Yksi merkittävistä käyttökohteista ovat erilaiset vatsavaivat. Inkivääriä on vuosituhansia käytetty mm. MSM voi auttaa moniin hyvinvointiin liittyviä tiloihin, kuten ruoansulatusja vatsan ongelmiin, sekä verenkiertoon ja soluhengitykseen sekä ravinnon imeytymiseen liittyviä ongelmiin. tulehdustilojen ja vatsan ongelmiin. Lesitiini sisältää runsaasti fosfolipidejä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Kurkuman juurakossa on kurkuminoideja, jotka antavat juurakolle väriä ja joiden vaikutus on tulehdusta hillitsevä. Lesitiini on myös arvokas lisä stressin vähentämisessä. Yucca auttaa ylläpitämään suoliston optimaalista pH-arvoa ruoansulatuskanavassa; sen on todettu lisäävän ravinnon tehoa. Ei suositella kantaville tammoille. Tyrnimarjassa on limakalvoja vahvistava, supistava ja antiseptinen vaikutus. Ei suositella kantaville tammoille. Testeissä on pystytty osoittamaan nopeutunutta haavaumien paranemista syötetäessä pektiiniä ja lesitiiniä. Tyrnin sisältämät vitamiinit, pektiini ja aineyhdisteet vaikuttavat suotuisasti ruoansulatuksen tauteihin ja vatsahaavaan. Tyrnimarjassa on kuituja, jotka avustavat suolen toimintaa
KO UL UTA KOIRASTA SIEN ES TÄ JÄ ! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi. Kissafani & Meidän Koira -lehden irtonumerot löydät nyt myös Faunatar-myymälöistä kautta maan.. www.meidankoira.. Suomen omat lappalaisrodut HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito täplikäs kaunotar Koko perheen lemmikkilehdet Tietoa ja vinkkejä lemmikkisi hyvinvointiin ja aktivointiin! Tutustu ja tilaa: www.kissafani.
Täyden palvelun rakennusliike! 050 411 7000 Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti 050 411 7000