1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkasilla Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista
Puettavaa hyvinvointia Back on Track valmistaa hyvinvointitekstiilejä hevosille, koirille sekä ihmisille. Kipupotilaiden lisäksi Back on trackin tutkittujen Welltexin käyttäjiin kuuluu perusterveitä ihmisiä, eläimiä sekä sellaisia urheilijoita, joille Back on Trackin suojat ja tekstiilit merkitsevät ennen kaikkea suorituksiin liittyvää optimaalista valmistautumista ja palautumista. Welltexiin vastaava toiminnallisuus tuotetaan mineraalipartikkeleilla, jotka sulatetaan polyesteritai polypropyleenikuituihin. Funktionaaliset tuotteet on tähdätty yhteistyöhön kantajansa kanssa. www.backontrack.. Pitkäaaltoinen lämpösäteily aktivoi verenkiertoa ja saattaa laukaista lihasjännityksiä parantaen näin toimintakykyä ja ennaltaehkäisten vammoja. Hevosille sekä koirille on laaja tuotevalikoima auttamaan hyvinvoinnin ylläpitämistä. Equiped with: suomi@backontrack.com /backontrack?nland _backontrack. Tuotevalikoima on laajentunut alusasuista polvisuojiin ja peitteistä petauspatjoihin. Lopputuloksena on miellyttävän tuntuinen hengittävä tekstiili, josta valmistetuilla tuotteilla voidaan aikaansaada hoitava vaikutus. Ne heijastavat ihon luovuttamaa lämpöä takaisin kehoon pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn muodossa.– Welltexin toimintaperiaate on sama kuin ensihoidossa käytettävissä alumiinipeitteissä, kertoo Back on Trackin toimitusjohtaja tohtori Erland Beselin
Muistikuvassa käytiin kääntymässä Harjulan Helmin pihalla ja jatkettiin sitten matkaa. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 48 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Pitää olla voimaa, kykyä ja halua tarttua mahdollisuuteen ja kehittää alaa eteenpäin. Jotakin sielun kelloja tammikuinen rekiretki iloisesti helkytteli. Rekiajelulla metsäteillä ja lumen peittämillä pelloilla päästiin nauttimaan talvisesta ihmeen kauniista luonnosta lämpimien villafilttien alla. Että voi jonkun arkipäiväinen elämä olla näin hienoa. 6 Ihanalla rekiretkellä 3. n Pääkirjoitus T apaninpäivänä lapset pääsivät perinteisesti rekiajelulle lammasvällyjen väliin. Retken emäntä oli järjestänyt metsään nuotion ja mukava osa rekiretkeä oli juoda yhdessä nuotiolla keitetyt pannukahvit ja syödä tuoreet korvapuustit. Tunnelmallisesta, arjen kiireestä irrottavasta rekiretkestä varmasti monikin. Hevosillekin oli heinää rouskuteltavaksi kahvitauon ajaksi. Mutta toisaalta, miten hinnoitella palvelut niin, ettei kysyntä katoa. Ehkä jotkut vieläkin. Miten voin tehdä harrastuksesta maksullista, alkaa rahastaa sillä, ajattelee moni. 24 – Kun hevosella on paksu talvikarva sekä riittävästi heinää ja vettä, sillä on ulkona hyvät oltavat. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 12 Kiireetön rekiajelu hiljaisessa talvisessa luonnossa on elämys. Hattel Horsen Terhi Huhtalalle ja Erika Pitkäselle hevosalala työskentely merkitsee harrastuksen ja ammatin yhdistämistä. Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Tuntui juhlalliselta, kun kaksi reen eteen valjastettua tammaa odottivat pihalla. Vähän pelotti, että päädytään hankeen, kun kuski kertoi, että alamäessä reki vähän liiraa. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Ajatus hevosmatkailun kehittämisestä ja hevostoiminnan kaupallistamisesta on kuitenkin varmasti helpoimmin sanottu kuin tehty. Itsekin muistan yhden lapsuuden rekiretken. Entä mitä joku olisi valmis tällaisesta arkisesta touhusta maksamaan. Mutta reessä pysyttiin. Hetki tuntui ainutlaatuiselta. Taidettiin elää juuri sitä vuosikymmentä, kun hevosista luovuttiin, koska juuri muita muistikuvia ei isoäidin talossa asuneesta hevosesta ole lapsen mieleen jäänytkään. Tuntui mukavalta, kun perässä tulleen reen edessä ollut Emilia-tamma aina välillä tuuppasi olkapäästä, kuin sanoakseen menkää lujempaa siellä edessä. Pitäisikö siitä yrittää kehittää jotenkin hienompaa. Se tunki kaunista päätään välillä edessä menevän reen rinnalle
Näin hevosenlanta saadaan entistä paremmin hyötykäyttöön ravinteina sekä energiana. Peter Untersteinerin valmentama ja italialaisen Leonardo Vastanon ajama Staro Ivy League viiletti keulasta voittoon. 56 Young Power -gaalassakin palkittiin menestyjiä. 30 Laihialainen Markku Hietanen kokee olleensa ikänsä oikeissa hommissa. Tallit valmistautuvat kesään. 16 Hevosterapiassa itsevarmuus ja luottamus kasvavat. Märässä kelissä on kylmintä. 58 Ilmanvaihto ja riittävät tilat tallissa kaikkien käyttäjien etu. – Hanke ei ole vain hetkellinen aktivoituminen hevosenlannan ympärillä, vaan haluamme rakentaa avuksi pysyviä ratkaisuja niihin tarpeisiin, mitä kentällä on, kertoo Envitecpolis Oy:n toimitusjohtaja Mika Arffman. 73 Raviurheilun tulevaisuusfoorumissa syntyi keskustelua. Baziren tallin Da Vinci B.R. Mutta laukka on ravi-ihmisen pahin vihollinen. HELMET -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa, mutta toiminta jatkuu. 76 Tunne hevosesi! 80 American bashkir curly on mysteeri. Hevosenlanta menestystarinoiksi Hevosenlanta menestystarinoiksi on hallituksen kärkihanke, jossa etsitään toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja hevosenlannan hyödyntämiseksi ja tallien lantahuollon helpottamiseksi yhdessä tallien, hevosalanyrittäjien ja koko lannan käsittelyketjun kanssa. Hankkeen toteuttaja Envitecpolis Oy on rakentanut tuotteita kentällä hankkeen kautta havaitsemiinsa tarpeisiin. 70 Ratsastajan hyvä kunto edistää myös hevosen hyvinvointia. 62 Ravivalmentaja toteutti haaveensa ja rakennutti hevostallin pihattoineen. 6 Ruoka ja paksu turkki lämmittävät paukkupakkasilla. laukkasi raivokkaasti. 45 Leirikesä lähestyy. Hevonen odottaa Heidiä Islannissa. 4. Mitään ei ollut tehtävissä. 24 Terhin ja Erikan sai hevosalalle rakkaus eläimiin. 20 Elämän hevonen Skjóna löytyi sattumalta uudelleen. Monaalan kartanon vanha ravireki on peräisin 1900-luvun vaihteesta. Norjalainen Da Vinci B.R. Wahlsten kertoi, lähdön jälkeen, että hevonen muuttui ihan toiseksi auton takana, ja heti kun auto lähti alta, se oli laukalla. 14 Harvinainen kilpareki päätyi Minna Moilasen museoon. – Reki on harvinainen, kertoo sen nykyinen omistaja Minna Moilanen. oli kilpailun suosikki, ja Wahlsten oli toiveikas ennen lähtöä. 52 Perheleiri on Pennasen perheen kesän kohokohta. 12 Rekiajelutusten suosio on selvästi noususuunnassa. 38 Tallivaihtoehtoja on – kannattaa etsiä sellainen yhteisö, jossa tuntee viihtyvänsä. 26 Ravihevoskasvattajat ovat huolissaan hevosten määrän laskusta. – Edelleen välillä on tippa silmäkulmassa kun mietin, miten onnellinen olen, että omistan Skjónan, Heidi Koivula kertoo. 34 Hevosen selkä kuntoon kiropraktikon käsissä. 66 Pakkasella on pidettävä kädet ja jalat lämpiminä. 20 Leirillä parasta ovat kesä, hevoset ja ystävät! n Sisältö 1/2019 45 14 Laukka katkaisi kisan Tomi Wahlstenin tammikuun lopun kisa Vincennesin kansainvälisessä amatöörilähdössä päättyi jo ennen kuin lähtö pääsi kunnolla matkaan. 53 Ravivuoden parhaat palkittiin Seinäjoella. 10 Luminen ja kaunis alkutalvi on ihanteellista rekiajeluaikaa
Kaikille irtisanotuille on tarjottu korvaavaa työtä. Takana on nyt muutama tilaisuus, mitkä ovat päällimmäiHippoksen jalostusinformaatikko Susanna Back herättelee kuulijoita ajattelemaan asioita uudella tavalla. Oriin vuoden parhaat jälkeläiset olivat menestyksekkäät kaudet tehneet Välähdys ja Polara. Kiertueen tavoitteena on tarjota kasvattajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille rento ja keskusteleva tilaisuus, jossa on samalla mahdollisuus oppia uutta. Vuoden 2018 kotimaisia ravihevosten isäoritilaston kärkioriita ovat Viesker ja Andover Hall. 500.000 ja n. Rakenteellisia muutoksia jatketaan vähentämällä hevosten määrää sekä uudistamalla prosesseja. Hevosopisto Oy ylläpitää Ypäjällä ammatillista oppilaitosta sekä hevosurheilun valtakunnallista valmennuskeskusta. Andover Hall hallitsi myös 3-vuotisikäluokkaa. Liising ja Turo seurasivat heti Vieskerin jälkeen n. ja Jyväskylässä 15.3. Hippos järjestää tänä kevään Jalostuksen ABC – hepalle Heila -kiertueen, jonka tavoite on käytännönläheisellä tavalla tuoda esille jalostuksen teorian keskeisimmät asiat, ja herätellä kuulijoita ajattelemaan asioita uudella tavalla. Erikasson nousi 4-vuotisikäluokan kärkeen. 70 työntekijää koskeneet koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena lakkautetaan 11 työtehtävää. Jalostusasioita päästään kuulemaan vielä Turussa 25.2., Oulussa 28.2., Vermossa 6.3., Lappeenrannassa 8.3. Osa työsuhteista päättyy eläkejärjestelyillä. Hollannin maajoukkuevalmentajana. Ravihevosten kotimaiset isäoritilastot vuodelta 2018 Callela Ladyboss on Andover Hallin menestynyt jälkeläinen. Lämminveristen osalta kärki oli tasaisempi Andover Hallin syrjäyttäessä Quite Easyn isäoritilaston kärkipaikalta 798 532 jälkeläisansioilla. Valmentaja on hollantilainen Ad van de Wetering, joka on toiminut jo kolmen vuoden ajan Juulia Jyläksen henkilökohtaisena valmentajana. Viesker jatkaa suomenhevosten isäoritilaston ylivoimaisena kärkinimenä yli 1 200 800 euron jälkeläisansioilla. Jo avoinna olevia tehtäviä tai uusia avattavia tehtäviä syntyy yhteensä 12. Varsinaiset irtisanomiset kohdistuivat lopulta vain kolmeen henkilöön. HEVOSOPISTON uudelleen organisoituminen etenee Hevosopiston marraskuun alussa päättyneiden YT-neuvottelujen toimenpiteet ovat varmistuneet. Suomen Ratsastajainliitto teki valmentajasopimuksen myös kouluratsastuksen seniorimaajoukkueen valmennuksesta kaudelle 2019. set tunnelmat, jalostusinformaatikko Susanna Back. Seuraavia sijoja pitivät Quite Easy ja Love You. Andover Hallin jälkeläisistä menestyksekkäimmät olivat Lewis Ale ja Callela Ladyboss. Viesker jatkoi tilaston ykkössijalla, Andover Hall nousi kärkeen 2018. 400.000 jälkeläisansioilla. World Cup:ssa. 65-vuotias Rien van der Schaft on itse kouluttanut yhdeksän hevosta Gran prix -tasolle sekä kilpaillut EMja MM-tasolla. 5 Hippoksen Jalostuksen ABC-kiertue vauhdissa – vielä ehdit mukaan! Suomen Ratsastajainliitto teki valmentajasopimukset esteratsastuksen seniorimaajoukkueen valmennuksesta kaudelle 2019. Paikalle ovat tulossa maailman parhaiden ratsastusmaiden joukkueet hakemaan vaadittavia tulosrajoja kesän 2019 EM-kilpailuihin sekä Tokion 2020 olympialaisiin. Luvassa on myös runsaasti oheisohjelmaa. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun Suomessa kilpaillaan 4* tasolla kouluratsastuksessa. Olen kovasti iloinen siitä, että paikan päälle ovat löytäneet sekä raviettä ratsuihmiset, kertoo Susanna. 55-vuotias Ad van de Wetering kilpaili aikanaan kansainvälisellä tasolla mm. 4-vuotisikäluokassa ykköseksi nousi Lexus Font 257.147 jälkeläisansioillaan. Ilmoittautuminen Jalostuksen ABC -tapahtumiin: paula.rintamaa@hippos.fi Uusia valmentajia seniorimaajoukkueille. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Järvenpäässä sijaitsevassa ratsastuskeskus Ainossa järjestetään 4.-7.7.2019 Nations Cup:n osakilpailu, jossa kilpaillaan sekä esteettä kouluratsastuksessa. Valmentaja on hollantilainen Rien van der Schaft, joka on toiminut mm. Viesker oli kärjessä 5-vuotiaiden isäoritilastossa. Lisäksi määräaikaisia tehtäviä päättyy kevään aikana 6. Tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä Suomessa ei ole koskaan järjestetty vastaavaa kilpailua. Nations Cup on kansainvälisen ratsastajainliiton, FEI:n, kesäkauteen sijoittuva kansainvälinen kilpasarja, jossa maiden joukkueet kilpailevat toisiaan vastaan Gran prix -tasolla. – Perinnölliset sairaudet selvästi kiinnostavat kaikkia, ja suomenhevosten sukulaistuminen ja sukusiitos ovat herättäneet tunteita ja vilkasta keskustelua. Huippukilpailu kesällä Suomessa Suomessa kilpaillaan heinäkuussa kansainvälisellä huipputasolla esteja kouluratsastuksessa
Hevonen pärjää ulkona. 6 Ruoka ja paksu turkki lämmittävät paukkupakkasilla Elämää pihatossa – rotuun katsomatta
Turkki suojaa pihatossa Kylmä sää ei ole pihattohevosille ongelma. – Kannattaa myös muistaa, että tuuli voimistaa alhaisen lämpötilan vaikutusta. vähentää aktiivisuutta . syö enemmän . Ilman totutusta hevosta ei voi siirtää tallista pihattoon kesken kylmän kauden. kasvattaa paksun karvan . 7 Hevosen talvi . – Monta vuotta lämpimässä tallissa oleilleen hevosen elimistölle pihatto-olot ovat äärimmäisen haasteellisia, koska esimerkiksi karvapeite ja lihaksisto ovat kehittyneet erilaisiksi. Silti yhä useampi hevonen seisoo suuren osan päivästä lämmitetyssä tallissa. . Myös suomenhevonen on pihattojen vakioasukkeja. Armassalo suosittaakin, että hevosilla olisi pihatossa jatkuvasti heinää tarjolla. Ja kun se viedään ulos, se loimitetaan säästä riippumatta. Ruoka pitää lämpimänä Hevonen on mestari pitämään itsensä lämpimänä ruuan avulla. Hevonen kyllä itse tietää, paljonko on syötävä. Pielavedellä työskentelevä Armassalo toimi runsaat kymmenen vuotta Turun alueella suureläinten päivystyseläinlääkärinä, joten hän tuntee hyvin hevosten elinolosuhteet. K un hevosella on paksu talvikarva sekä riittävästi heinää ja vettä, on sillä eläinlääkäri Zibelina Armassalon mukaan ulkona hyvät oltavat. Jos hevosen syömistä on rajoitettava esimerkiksi liiallisen lihoamisen takia, heinämäärä pitää antaa useampana kertana päivässä. Sopeutumisen myötä kriittinen lämpötila nousee keskija lopputalvesta 15-20 pakkasasteen vaiheille.. – Hevosta ei ole luotu seisomaan sisällä 23 tuntia vuorokaudessa. Pihatoissa näkee paljon esimerkiksi poneja, jotka kasvattavat talveksi paksun turkin, joka suojaa niitä kylmältä. – Se on paras ratkaisu. tarvittaessa loimitus Lisäruokinnassa on rotukohtaisia eroja: kylmäveriset ja ponit tarvitsevat lisäruokintaa vasta muita hevosrotuja kylmemmissä lämpötiloissa. Riittävä ravinto pitää lämpimänä. – Energiantarve lisääntyy jo aikaisemmassa vaiheessa jos hevonen on klipattu, sitä ei ole loimitettu tai jos karvapeite on kastunut. – Se pitää parhaiten hevosen mielen ja kropan kunnossa! Kriittiset lämpötilarajat Zibelina Armassalo ohjeistaa, että aikuisten hevosten lisäruokinta aloitetaan alkutalvesta nollakelien aikaan. Armassalo muistuttaa, että pihatossa elävät hevoset ovat kaikkein terveimpiä; ne voivat hyvin, kun saavat omaehtoista liikuntaa ja raitista ilmaa. Armassalo korostaa, että hevosen kriittisiin lämpötilarajoihin vaikuttavat lukuisat yksilölliset tekijät, kuten vuodenaika, ruokinta ja olosuhteet. Jos hevonen on tottunut olemaan paljon ulkona, se pärjää ulkona hyvin kovemmillakin pakkasilla. Kovilla pakkasilla ruuankulutus on aina suurempaa. Siitä voi eläinlääkärin mukaan seurata ongelmia, koska lämpimään tottuneella hevosella ei ole kylmänsietokykyä. Hevonen pitää kehonsa lämpimänä riittävällä energiansaannilla. – Lämminverisetkin voivat hyvin asua pihatossa, kunhan ne ovat asuneet niissä oloissa varsavuosista lähtien, Armassalo muistuttaa
Tarvittaessa loimella on paikkansa. Ne asuvat pihatossa, josta löytyy jokaiselle omat kylmäkarsinat. – Kyllä kunnon talvi päihittää laidunkaudenkin, kun ilmassa ei ole minkäänlaisia pörrääviä ötököitä. rehunkulutus kasvaa . Toppaloimen voi laittaa erittäin kylmillä ilmoilla, joita on kuitenkin todella harvoin. Loimitus vain tarpeeseen Ylenpalttista loimittamista Armassalo ei ymmärrä. Vastasyntyneet varsat ovat herkkiä hypotermialle eli alilämpöisyydelle. 8 – Varsoilla kriittinen lämpötila on korkeampi kuin aikuisilla. – Suomenhevosilla ja poneilla siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. – Karsinoita käytetään lähinnä kengittäessä ja satuloidessa, muuten ne ovat melkein käyttämättä. Teksti: Maija Salmi Hevonen kuin hevonen pärjää pihatossa, kun se on tottunut pihatto-oloihin varsasta lähtien. Keväällä sitten liikutetaan taas enemmän, niin mahdolliset liikakilotkin sulavat pois. vedenkulutus kymmeniä litroja päivässä . Oulun liepeillä asuva Tiina Leino peukuttaa lumisten pakkastalvien puolesta. Enemmän ruokaa . lumen syönti ei korvaa vettä . korsirehu tuottaa parhaiten lämpöä Tärkeä vesi . – Talvella niillä on aina vapaa heinä, niin pysyvät tyytyväisinä ja lämpiminä. nestehukka altistaa ähkylle Ulkona pakkasessa ja lumituiskussa . – Kannattaa muistaa, että mitä useampi loimi, sitä vähäisempi on oman karvan tuoma eristävä vaikutus, kun se painuu littaan. Hevoset ovat rauhallisia talvella, kun ei tarvitse paeta ampiaisia tai polttiaisia. Leinon 20ja 26-vuotiaat suomenhevoset ja 18-vuotias eestiläinen ovat olleet ikänsä pihattoasukkeja. tärkein ravintoaine . Aika tekee kuitenkin tehtävänsä: varsan kylmänsietokyky paranee iän myötä. Ulkona tarhassa ne tykkäävät olla, sataa lunta tai paukkuu pakkanen. vapaa heinä perusteltua . Jos varsa on sairas tai syntynyt ennenaikaisesti, sen kylmänsieto on hyvin heikko, koska se ei kykene lainkaan lisäämään elimistön lämmöntuotantoa. Välillä päästän ne laitumelle spurttailemaan hangessa. Pihattohevosilla loimien käyttötarve on Armassalon mukaan äärimmäisen vähäistä. Leinolla on kaksi suomenhevosta ja yksi eestinhevonen. Hevoset käyvät sisällä ainoastaan suolakivellä ja vesiastialla. Piehtarointi sujuu hyvin paksummassakin hangessa!. Ne kyllä protestoivat kolauttelemalla kavioillaan boksien seiniin, Leino nauraa. – Jos vettä vihmoo ihan vaakana, saatan laittaa ne joskus karsinoihin, etteivät kastuisi ihan läpimäriksi. – Vieroitetuilla, vapaasti ruokittavilla varsoilla alempi kriittinen lämpötila on todettu tutkimuksissa olevan syksyllä noin nolla-asteen vaiheilla ja myöhemmin talvella 9-16 pakkasasteessa. . – Lämminverisille ja puoliverisille hevosille olisi hyvä käyttää vedenpitävää loimea kosteilla ja tuulisilla ilmoilla kylmänä talvena
. Kylmän ilmaston ponirodut sekä islanninhevoset sietävät yleensä muita rotuja paremmin alhaisia lämpötiloja. Kylmässä pärjäämistä ei siten voida määrittää yksinomaan rodun tai ulkoilman lämpötilan perusteella, vaan se tulee arvioida yksilöllisesti ja päiväkohtaisesti. 9 Y mpäristön lämpötila on hevoselle suurin yksittäinen ilmastollinen stressitekijä. Riittävä karkearehuruokinta, säänsuoja ja loimi edistävät hevosen lämpimänä pysymistä epäsuotuisissa olosuhteissa. Milloin hevonen palelee?. Koska hevoset palelevat herkimmin karvapeitteen kastuessa, niiden tarkkailu on tarpeen erityisesti vesija räntäsateella. Talven kovimpina pakkaskausina on lisäruokinta ja/tai loimi ja tuulensuoja usein tarpeen pidempiaikaisessa tarhauksessa. Mahdollisuus käyttää säänsuojakatosta on suositeltavaa erityisesti pitkäkestoisen tarhauksen aikana. Lähde: Hevostietokeskus Hevosten kylmänsietokyvyssä on lihavuuskunnosta, karvapeitteestä, klippauksesta, ruokinnan voimakkuudesta sekä terveydentilasta ja iästä johtuvia yksilöllisiä eroja. Selvästi paleleva hevonen tulee joko loimittaa tai ottaa talliin. Myöhemmin talvella niiden lisäenergiantarve lisääntyy pakkasen vuoksi varsoilla -11 asteen ja aikuisilla hevosilla -15 asteen vaiheilla. Hevonen pärjää pakkasella hyvin, kun se on kasvattanut kunnollisen talvikarvan eikä sitä ole klipattu. Hevosia ei lähtökohtaisesti tarvitse loimittaa ulkotarhaan, sillä ne ovat kylmänkestäviä eläimiä. Ruokintaa kannattaa myös lisätä jo ennakolta sellaisella säällä, jonka arvelee olevan hevoselle haasteellinen. Märässä kelissä kylmintä Hevosten kylmänsietokyvyssä on kuitenkin lihavuuskunnosta, karvapeitteestä, klippauksesta, ruokinnan voimakkuudesta sekä terveydentilasta ja iästä johtuvia yksilöllisiä eroja. Hevosen lämmöntuotannon ja ruokinnan tarve lisääntyvät alkutalvesta asteen tuntumassa. Hevoset tottuvat kuitenkin kylmään ilmaan muutaman viikon kuluessa. Niiden lämmöntuotantotarve lisääntyy talvella vasta -20 asteen alapuolisissa lämpötiloissa. Lämpötilan lisäksi on kuitenkin huomioitava myös tuulen suunta ja nopeus, auringonpaiste, sademäärä ja sateen olomuoto arvioitaessa säätilan haasteellisuutta hevoselle
– Reen elastisuuteen tai jäykkyyteen vaikuttavat reen kaplaat eli ne osat, jotka liittävät jalakset rekikehtoon. – Rungoltaan elastinen reki ikään kuin elää lumessa. Jenni Mäntynen on vaunuseppä jo viidennessä polvessa ja hänen verstaansa on nähnyt lukemattoman määrän myös erilaisia rekiä.. Luminen ja kaunis alkutalvi ihanteellista rekiajeluaikaa Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla Kiesimestareiden tiloissa Ypäjällä järjestettiin alkutalvesta reenhuoltokurssi, jossa käytiin kädestä pitäen läpi hyvän reen tunnusmerkkejä ja opeteltiin pitämään reki hyvässä käyttökunnossa. Jäykkä reki kaatuu yllättävän nopeasti, jos esimerkiksi toinen jalas osuu lumipenkan päälle, Mäntynen kertoo. Yleensä kaplaat ovat Rekeä tulisi aina ajaa länkivaljailla. Kiesimestareiden päätoimiala onkin vanhojen hevosvetoisten ajovälineiden restaurointi. 10 O pettajana kurssilla toim i K iesimestareiden omistaja, vaunumestari Jenni Mäntynen, jonka käsien kautta lukematon määrä vanhoja rekiä on saanut uuden elämän
– Kaupunkireessä jalakset voivat olla vain peukalon paksuiset, eli todella kapeat, ja tällainen reki ei sovellu lainkaan umpihankeen. – Tähän sivuluisuunkin vaikuttaa hyvin paljon kaplastus, sekä jalasten asento, Mäntynen kertoo. Aisat tärkeässä roolissa – Aisojen kunnon ja kestävyyden voi testata laittamalla maassa olevan aisan toinen pää korkeammalle ja astumalla aisan päälle. – Jos rekeä yrittää kääntää liian ahtaassa tilassa, niin jalakset ottavat lumeen kiinni ja silloin aisa saattaa pettää ja mennä poikki, Mäntynen varoittaa. Elastisen rungon omaava reki käy vaihteleviin lumiolosuhteisiin ja auraamattomille reiteille. Tällainen reki on tarkoitettu vain ja ainoastaan puhtaalle jäälle. Hyvä reki liikkuu kevyesti lumessa ja on hevosellekin mukava. Reki kannattaa huoltaa ja säilyttää hyvin. – Kun reki laitetaan kesäksi talteen, on jalaksen teräsosaan hyvä sipaista pikkuisen öljyä estämään ruostumista ja laittaa reki vaikka puupalikoiden päälle tai muulla tavoin niin, että jalas ei ole kiinni maassa, lattiassa tai esimerkiksi sementissä. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. – Reki, joka nitisee, natisee ja heiluu joka suuntaan kuulostaa hurjalta, mutta sellainen reki joustaa. Sivuluisusta harmia Joskus reellä ajettaessa harmia aiheuttaa reen sivuttaisliukuminen. Tietysti reen pitää olla muuten kunnossa ja kestävä. . 11 . – Puukaplainen reki ei ota sivuliukua niin nopeasti ja liukkaasti kuin teräskaplainen. Edestä supussa oleva reki ei ole liikkeiltään niin levoton, kuin reki, jossa jalaslinja on täysin suora. olla myös jopa purevan kylmä ja osuessaan hevoseen aiheuttaa sille kipua. – Puuaisa antaa pahassa kaatumistilanteessa massalle anteeksi ja murtuu tai katkeaa, teräsaisa ei. – Jos sivuliuku häiritsee hevosta, voidaan rekeen asentaa olasraudat jalaksen alle, jotka vähentävät sivuliukua huomattavasti. Pakkasella teräsaisa saattaa Joskus saattaa törmätä rekeen, jossa jalakset ovat niin kapeat, että ne muistuttavat potkukelkan jalaksia. – Rekipeleissä on käytetty kahta eri aisojen kiinnitystapaa; saverikkoa, joka on molemmin puolin jalaksissa oleva kiinnitys (joutsenenkaula jalaksessa ja pujotettava lenkki aisassa) tai kakkulaa, joka on 1-piste kiinnitys reen etupäässä. Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla kokonaan puuta tai teräskaplas on liitetty rekikehtoon puisella poikkirakenteella. Jalakset käyttötarkoituksen mukaan – Paksuun lumeen tarkoitettu jalas on leveä, kun taas auratuille teille tarkoitetun reen jalas on kapea. – Hyvät aisat saa koivusta tai näreestä eli varjokuusesta, etenkin jos aisat valmistaa venäläisittäin eli kastelee ne useampaan kertaan. – Rakenteeltaan joustava reki on eri asia kuin rikkinäinen reki, joksikin sitä joskus luullaan, vaunumestari huomauttaa. Suoraan kehtoon liittyvät teräskaplaat tekevät reestä jäykän ja sellainen reki soveltuu paremmin auratulle tielle. Rungoltaan ja rakenteeltaan elastista rekeä ei pidä lähteä jäykistämään. Rekeä tulee huoltaa Mäntynen suosittelee pitämään jalakset puhtaana ruosteesta ja huolehtimaan siitä, että rekeen jäävät lumet ja muut roskat lakaistaan jokaisen käytön jälkeen huolellisesti pois. Joissakin rekimalleissa on vielä niin sanottu yläjalas, eli lumisiipi, joka auttaa rekeä syvässä hangessa, ja estää vaikeissa paikoissa, kuten isossa kinoksessa, reen kaatumisen. Jos aisa katkeaa ihmisen painosta, se olisi todennäköisesti katkennut käytössä yhtä helposti, Mäntynen neuvoo ja kertoo, että aisat vaikuttavat myös reen käyttäytymiseen ajossa. Rekeä ja aisoja ei saisi säilyttää lämpimissä sisätiloissa, Jenni Mäntynen neuvoo ja muistuttaa, että rekeä tulisi aina ajaa länkivaljailla ja lumisella alustalla on otettava huomioon reen kääntövastus. Mäntynen kehottaa välttämään teräsaisaa reellä ajaessa. Tästä on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin ajuriakin, mutta saverikko lienee astetta tukevampi
Yhden reen kyytiin mahtuu parhaimmillaan seitsemän henkeä ja jos porukkaa on enemmän, otamme toisen hevosen mukaan. – Olen myynyt lahjakortteja rekiajeluun ja eniten niitä ostetaan joululahjoiksi perheille. 12 T alvitapahtumissa saattaa päästä hevosen vetämän reen kyytiin pienelle kierrokselle, mutta kotitilalla järjestetty rekiretki on omaa luokkaansa, kertoo Mäntsälän Ohkolassa asuva työhevosharrastaja Tanja Lundsten. Rauhallisille metsäteille Tanja Lundstenin rekireitti kulkee peltojen poikki rauhallisille metsäteille. Tanja on järjestänyt kotonaan rekiajeluita nyt kuusi vuotta ja ajelut ovat vuosi vuodelta suositumpia. Rekiajelun voi olla vain puolen tunnin mittainen, Rekiretki on elämys Lumettomuus ei ollut este joulutapahtuman rekiajelulle, reen alle asennettujen pyörien ansiosta.. Se tarkoittaa sitä, että kalenteri täyttyy mukavasti ja hevosille riittää töitä. – Koska hevosia ja rekiä ei tarvitse kuljettaa pois kotitilalta, niin retken hintakin on kohtuullinen, Tanja lisää ja arvelee, että kysyntää vastaaville rekiajelutuksille Suomen talvisessa luonnossa olisi vaikka kuinka paljon, jos olisi tekijöitä ja sopivia ajelumaastoja. – Joskus mennään kahdella hevosella, vaikka osallistujia olisi vähemmän, ihan vaan tunnelman vuoksi, Tanja toteaa. Tanjan mukaan rekiajelutusten suosio on selvästi noususuunnassa ja myös hevosten omistajat ovat innostuneet ajamaan omilla hevosillaan
Heiltä ohjastus yleensä sujuukin ja muistot täyttävät mielen. 13 mutta myös puolen päivän retkiä tehdään. – Rekiajeluun osallistuvat vanhukset, ovat iloisia kun annan heille ohjat käteen. Kiireetön rekiajelu hiljaisessa talvisessa luonnossa on elämys.. – Hevoset ovat hyvässä kunnossa, lihaksikkaita ja hyväntuulisia. – Opetan mielelläni hevostenhoitoa ja rekivaljastusta halukkaille. Hyväkuntoisia ja iloisia hevosia – Rekiajelu tekee hyvää sekä ihmisille että hevosille, Tanja kertoo ja viittaa suomenhevosruunaansa Uurakseen, joka on nyt 27 vuotta vanha. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Tanja Lundstenin kotialbumi Rekiretkiä voi varata Tanjalta numerosta 040-7077329 Tanja Lundsten järjestää suomenhevosillaan ajelutuksia tapahtumissa ja kotitilallaan. Reessä on lämmin ja mukava matkustaa, aidot villavällyt pitävät lämpimänä, kunhan pukeutuu hyvin. – Tunnin ajelu on suosituin, eikä pidemmilläkään retkillä aika käy pitkäksi. Uuras (oik.) on 27 -vuotias ruuna ja Tuohivirsu on 8 -vuotias jalostusori. Kahdenksanvuotias Tuohivirsu on jalostusori ja osallistuu myös jonkin verran tapahtumiin sekä toimii moitteetta rekihevosenakin. Nekin nauttivat ajelusta. Hevostaitoja ja perinteitä Tanja Lundsten käy suomenhevostensa kanssa monenlaisissa tapahtumissa muun muassa ajeluttamassa, edustamassa, opettamassa perinnetöitä ja tekemässä työhevosnäytöksiä. – Lapset tykkäävät joskus laulella hevosaiheisia lauluja ja jos retkeläiset haluavat haluaa, kerron mielelläni suomenhevosesta ja sen historiasta. Heille hevonen ja reki ovat usein tuttuja nuoruudesta. Hevonen kelloineen, reen jalasten narskunta lumessa sekä hiljainen luonto talviasussaan ovat kuitenkin se paras elämys, jonka näistä retkistä saa. Moni tuleekin tilalleni muuten vaan auttelemaan tallitöissä ja opettelemaan hevosilla tehtäviä töitä. – Uuras on ajeluttanut reellä ja kärryillä monissa tapahtumissa yli 16 vuotta. – Jos rekiajelulla mukana ollut haluaa opetella valjastamaan, niin sekin onnistuu.
Harvinainen kilpareki päätyi museoon – Hyvin säilynyt ravireki entisöidään ja se tulee näytille museooni sekä perinnetapahtumiin, Minna Moilanen suunnittelee. 14
Siellä myös osa sen historiaa saattaa selvitä rakennustavasta. Kuvat ja teksti: Susanna Malmström Noin 40-luvulta lähtien jääravit on käyty pyörällisillä kilpakärryillä ja nykyaikaisilla valjastuksilla. Haluan entisöidä reen myös sen vuoksi, että se tarinoineen säilyy tuleville polville. – Poljinta painaessa jalaksen alle taipuu rautapiikki, joka porautuu jäähän. Ravireki on kevytrakenteinen, kaikista turhista on tingitty ja se vastaa tämän päivän ravikilpakärryjä, Veijalainen juttelee. – Valjastustapa on vielä epäselvä. Ei turvallisuushakuiselle Minna Moilanen pitää rekeään myös ravirekien esikuvana, sillä hänen yksilöään myöhemmin rakennetut reet olivat edistyneempiä ja niihin sai vaihdettua pyörät alle. Minnan mukaan erikoisuutena tässä reessä on jarrupoljin oikealla puolella. . – Olettaisin, ettei näitä rekiä ole valmistettu montakaan, sillä tällainen kilpareki on tarkoitettu huvitteluun. 15 H evosperinteitä, vanhoja vaunuja sekä -rekiä vaaliva vihtiläinen Minna Moilanen sai tuttavaltaan vinkin, että Monaalan kartanolla on vielä tallessa virheetön kilpa-ajoreki. Kun kartano jaettiin perillisille, irtaimiston mukana tuli vanhoja hevostarvikkeita. Ne on säilytetty suojassa ja siksi ravirekikin on säilynyt ehjänä. – Innostuin siitä, koska se on todella harvinainen, enkä ole nähnyt sellaista missään aikaisemmin, Minna iloitsee. – Ehkä tämä ravikilpareki on ollut liian vaarallinen, Minna epäröi, eikä ihan ensimmäseksi aio sitä kokeilla itsekään. – Voin laittaa sen rauhallisen, tutun hevosen perään näytösluonteisesti, mutta vauhtia en ehkä aio ajaa, hän naurahtaa. Varsinkin aisojen kiinnityskohdan vuoksi, sillä ne raudat, johon valjaat tulevat kiinni ovat ulospäin, eikä alaspäin, kuten normaalisti, Minna miettii. – Jos jollain on tästä varmaa tietoa, niin mielellään ottaisin tiedon vastaan, hän peräänkuuluttaa. Jalasten väli on leveä, joka estää jonkin verran kaatumista. Voisi myös olettaa, että siihen aikaan, kun vanhoja hevosvetoisia ajovälineitä surutta hävitettiin, ei ravireelläkään ollut sen kummempaa arvoa. Aion viedä reen entisöitäväksi Kiesimestareille. –Monaalan kartano, Hattulan Tyrvännössä, oli 1800 -luvun loppupuolelle asti Cavénin suvun omistuksessa. Jos ajatellaan, että ajosuunta olisi silloinkin ollut sama kuin nyt, eli vastapäivään, niin jarru oikealla on estänyt pahimman sivuluisun kaarteessa, Minna arvelee. Noin 40-luvulta lähtien jääravit on käyty pyörällisillä kilpakärryillä ja nykyaikaisilla valjastuksilla. Entisöinti takaa jatkuvuuden Ravireki on ehjä, mutta Minnaa houkuttaa sen entisöinti omaan vanhaan asuunsa. – Reki on myös yllättävän kevyt, vaikka aisat, penkki, runko ja jalakset ovat puuta. Entisajan ravikilpailut on ajettu jäällä, siksi rekeä on sanottu myös jääreeksi. Jalakset on raudoitettu ja ne on nivelöity pystyssä olevaan kaareen. – Sitä en tiedä milloin näiden käyttö on lopetettu, vaikka edelleen jäällä järjestetään ravikilpailuja. Monaalan kartanosta Hattulasta Moilanen pohtii, että ravireen on oltava todella vanha, sillä joitain edistyneempiä rekiä tehtiin Suomessa 1900 -luvun alkupuolella ja samaa arvelee myös ravireen myyjä, Jaakko Veijalainen, joka isännöi Monaalan kartanoa. Tämän ravireen aisat tulevat korkealle selustimeen, mutta valjastustapa on vielä epäselvä.. – Sen verran tiedän siitä, että muinoin Tyrvännön kirkonkylällä, Suotaalla, oli keväisin jäärata ja siellä pidettiin ravikilpailuja, jossa tämäkin reki on ollut käytössä. – Reen alkuperäinen väritys ja straippaus (käsin piirretyt koristeviivat) ovat vähän epäselviä, mutta jotain saattaa paljastua alta. Reki ei ollut myynnissä, joten kauppoja hierottiin muutama viikko, kunnes Minna onnistui saamaan kilpareen museokokoelmiinsa
– Jos ihminen tulee vaikkapa vihaisena tai kiireisenä tallille, niin hevosetkin muuttuvat heti levottomiksi. Hevosetkin ovat silti yksilöitä: ne eivät ole keskenään samanlaisia terapeutteja, vaan toiset ovat määrätietoisempia, herkempiä tai pitkämielisempiä kuin toiset. – Meillä on connemaranponitamma Milla, suomenhevosruuna Vili ja puoliverinen tamma Mausie, jotka kaikki ovat hyväkäytöksisiä. Poni taas on vähän itsepäisempi tapaus ja sopii mainiosti esimerkiksi määrätietoisille nuorille, jotka luule. H evoset hyväksyvät kaikki ihmiset ehdoitta. Ne antavat palautteen välittömästi. Laurinvaaran omalla Ilo elää -hyvinvointitallilla Kirkkonummella on tällä hetkellä kolme aikuista terapiahevosta ja kaksi nuorta hevosta, joista toivotaan kasvavan terapiatyöhön sopivia. – Puoliverinen on kaikkein rauhallisin ja sopii kaikenlaisille asiakkaille. 16 Hevosterapiassa itsevarmuus ja luottamus kasvavat Ohjat omiin käsiin! Hevoset ovat pitkämielisiä ja avarakatseisia terapeutteja, jotka elävät tässä hetkessä. – Mutta ne kiinnittävät huomion ihmisen olemukseen ja aistivat, jos ihminen teeskentelee, kertoo sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jaana Laurinvaara. Ne luottavat ihmisiin eivätkä vähästä hätkähdä, mutta ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia. Hevosterapiasta voi saada apua ja voimia esimerkiksi masennukseen ja uupumukseen. Hänen mukaansa hevoset ovat kuin peilejä ihmisille
– Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ei ole vain ratsastamista; ratsastusterapia on eri asia, joka keskittyy lähinnä toimintaja fysioterapiaan. Kymmenen käyntikertaa on tyypillinen määrä alkuun, mutta moni haluaa jatkaa jakson jälkeen. Yleensä minuun ottavat yhteyttä lasten ja nuorten vanhemmat, mutta aikuiset asiakkaat hakeutuvat toki hevosterapiaan itsenäisesti. Tavoitteena voi olla vaikkapa itsesäätelyn opettelu: jos asiakkaalla on esimerkiksi aggressio-ongelmia, ei hän voi huutaa hevoselle ja purkaa tunteita siinä paikassa, kun alkaa ärsyttää, vaan on osattava sanoittaa tilannetta tai lähteä pois. Ajatus tuntuu symboliselta: vaikeissa elämäntilanteissa oman itsenkin kohtaaminen on kuin pelottavan ja hallitsemattomalta tuntuvan mörön kesyttämistä. Eläin ei syrji, vaan hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hän on. 17 . • Vuorovaikutuksessa eläimen kanssa palaute on suora, välitön ja vilpitön. – Jos taustalla on pitkäkestoista masennusta tai uupumusta, niin toipuminen ottaa aikaa. Hinta määräytyy sen mukaan, tarvitaanko tunnilla hevostoiminnan ohjaajan lisäksi avustajaa. – Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa keskitytään myös tallitöihin, hevosen harjaamiseen ja hoitamiseen sekä hevosen maastakäsittelyyn, ja toiminnan keskiössä on psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen, Laurinvaara täsmentää. – Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ei ole Kela-korvattavaa, mutta onneksi toimintaa korvataan jonkin verran lastensuojelun asiakkaille ja sellaisille lapsille ja nuorille, joilla on tarkasti määrittelemätön lääketieteellinen diagnoosi, kuten lievä kehitysvamma. vat tietävänsä kaikesta kaiken, Laurinvaara kertoo. – Alusta saakka asiakkaan tulee kokea olevansa osa talliyhteisöä. Hevoset tarjoavat huolenpitoa, läheisyyttä ja empatiaa. Yksilötyöskentelytunti hevosten parissa Ilo elää -tallilla maksaa 55-70 euroa ja ryhmätyöskentelytunti 35-45 euroa. Katso lisää: www.iloelaa. – Olen työskennellyt paljon aikuisten työyhteisöongelmien. • Ravinnon, levon ja fyysisen toiminnan tarpeet ovat samansuuntaiset ihmisillä ja eläimillä. Laurinvaara jatkaa, että hevosten kanssa työskennellessä juuri luottamuksen ja vuorovaikutussuhteen rakentaminen isoon, ehkä pelottavaltakin tuntuvaan eläimeen on avainasia. fi/hevosterapia ja mielenterveysongelmien parissa ja huomannut, että kokemuksellisuus ja toiminnallisuus ovat tärkeitä asioita konfliktien ratkomisessa. Laurinvaara kertoo, että usein tunnetaidot ja osallisuus ovat asioita, joista lähdetään liikkeelle. Toisen merkittävän asiakasryhmän muodostavat lapset ja nuoret, joiden kuntouttamiseksi Laurinvaara tekee yhteistyötä opettajien, sosiaalitoimen ja muiden hoitavien tahojen kanssa. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa korostuu lisäksi yhteisöllisyys, vuorovaikutuksellisuus ja yksilölliset tavoitteet. Oma pitkäaikainen hevosharrastus innosti opiskelemaan hevosten terapiakäyttöä ja yhdistämään hevoset myös osaksi työnohjausprosessia. Yksilölliset tavoitteet Useimmat asiakkaat käyvät hevosterapiassa ensin tutustumassa ja sitten yhdessä pohditaan, kuinka pitkään halutaan jatkaa. Luottamus ja vuorovaikutus tärkeää Laurinvaara on työskennellyt sosiaalipedagogisen hevostoiminnan parissa kymmenisen vuotta. Eläin tarjoaa huolenpitoa ja empatiaa • Hoivan/hoidettavan kohteesta hoivaajaksi • Kokemus siitä, että voi antaa toiselle hoivaa ja huolenpitoa, on ihmiselle merkittävä. Samalla kun tehdään tallitöitä ja hoidetaan hevosia, jutellaan ja tehdään pieniä tunnetaitoihin liittyviä tehtäviä ihan kynän ja paperin avulla. Jokaisen asiakkaan hoitotavoitteet pohditaan yksilöllisesti. Apua lapsille ja nuorille Suuri osa Laurinvaaran asiakkaista on tällä hetkellä nuoria ja aikuisia mielenterveyskuntoutujia, joiden taustalla on usein esimerkiksi koulukiusaamista, syömishäiriöitä, yksinäisyyttä ja masentuneisuutta
18 Eläin rauhoittaa • Eläimiä silitettäessä endorfiinin, oksitosiinin, prolaktiinin ja dopamiinin tasot nousevat ( = luonnollinen stressinlaukaisumekanismi) • Verenpaine ja sydämen syke laskee • Kommunikontia helpottaa sanojen puuttuminen, siis enimmäkseen eleillä ja ruumiinkielellä tapahtuvaa viestintää, mikä on usein aidompaa ja todellisempaa. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jaana Laurinvaara on yhdistänyt hevosten parissa työskentelyn myös työnohjaukseen. Hevosterapiassa on tärkeää myös työskentely talliympäristössä ja hevosten maastakäsittely, ei vain ratsastaminen. Myös kielelliset erityisvaikeudet alkavat hevosten parissa työskennellessä helpottaa nopeasti: on kokemuksia, joissa täysin puhumattomat lapset ovat alkaneet tuottaa sanoja hevosterapian yhteydessä.. – Vanhemmat kertovat, että terapiatunnin jälkeen lapset ovat rauhallisempia. Kehitystä näkyy yleensä nopeasti, eikä vain tallilla terapiatilanteessa, vaan se alkaa heijastua myös asiakkaan muuhun elämään. Sanat löytyvät ja elämänilo kasvaa Laurinvaara toteaa, että mitä konkreettisemmat tavoitteet kuntoutumiselle asetetaan, sitä helpompi niitä on seurata ja mitata
Tämä on paitsi tavattoman opettavaista, myös rentouttavaa. Laurinvaara kehottaa asiakkaitaan pitämään päiväkirjaa tuntemuksistaan ja ajatuksistaan hevosterapiajakson aikana. Tällaiset kokemukset ovat kullanarvoisia esimerkiksi uupuneille. 19 Laurinvaara toteaa, että talli on yllättävän monipuolinen ympäristö myös akateemisten taitojen harjoitteluun. Mutta kun alkaa tunnistaa tunteitaan ja sitä, miten tunteet ohjaavat ajatuksia, voi päästä syvemmälle niihin alkusyihin, jotka ovat ongelman aiheuttaneet. Vähitellen he alkavat katsoa silmiin ja ryhti paranee. – On ollut tilanteita, joissa nuori ei ole suostunut pitkään aikaan menemään kouluun, mutta kun on alkanut käydä tallilla, ahdistus on helpottanut ja oppiminen alkanut taas kiinnostaa. Silloin on itsellekin helpompi huomata edistyneensä. – Konkreettinen esimerkki on ohjat: kun ihminen on henkisesti epävarma, hän unohtaa ratsastaessaan pitää ohjia kädessään tai pitää niitä löysällä. . Samalla fyysinen kuntokin paranee ja ulkoilma virkistää. – Aikuisille asiakkaille on voimauttavaa, kun tallilla heidän ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin hevosta ja läsnäoloa sen kanssa. Jos ratsastaessa ajatus harhailee, hevonen alkaa touhuta omiaan tai pysähtyy kokonaan. Jos nuorella on koulussa ongelmia vaikkapa englannin tai matematiikan kanssa, voidaan tallilla vaihtaa välillä puhekieltä tai ratkoa konkreettisia pulmia heiniä ja kauroja punnitessa. Mutta kun elämänhallinta kasvaa ja alkaa itse muuttua oman elämänsä subjektiksi, ohjat pysyvät paremmin käsissä ja katse suuntautuu hevosen selästä sen korvien väliin, suoraan eteenpäin. Aika symbolinen juttu tämäkin, Laurinvaara toteaa. – Jos taustalla on pitkäkestoista masennusta tai uupumusta, niin toipuminen ottaa aikaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Ilo Elää -hyvinvointitalli. Stressi helpottaa, osallisuuden ja onnistumisen tunteet ottavat tilaa. Ja on paljon nuoria, jotka eivät elämässään halua tai kykene tekemään yhtään mitään, mutta tallille he tulevat aina mielellään, Laurinvaara kertoo. Ohjat löytyvät ja katse kohoaa Eteneminen näkyy Laurinvaaran mukaan konkreettisesti asiakkaiden olemuksessa. Olennaiseen keskittymistä Hevosten kanssa työskentely pakottaa keskittymään olennaiseen ja olemaan läsnä hetkessä
Tärkeä koulutettava löytyi sattumalta myöhemmin ”Skjóna on elämäni hevonen” Kohtalo voi puuttua peliin ja muuttaa koko elämän. Heidi Koivula • 31-vuotias • Kotoisin Ruovedeltä • Asuu Islannissa Reykjavikissa ja Suomessa Kangasalla • Työskentelee Islannissa ratsuttajana ja ratsastusvaellusoppaana • Tekee Suomessa lastenhoitajan sijaisuuksia päiväkodeissa sekä opettajan sijaisuuksia kouluissa 20. Näin kävi Heidi Koivulalle, kun hän tutustui kirjavaan islanninhevoseen
Näitä liikennemerkkejä näkee Reykjavikissa paljon: ajokielto koskee moottoriajoneuvoja, mutta ei hevosia. Skjóna oli superherkkä kaikin tavoin, mikä oli yksi syy siihen, että siitä tuli minulle niin erityinen; me olimme oppineet ymmärtämään toisiamme ja meidän välillemme syntyi erityinen yhteys. – On hieno tunne pystyä erottamaan askellajit toisistaan ja oppia jatkuvasti erilaisia uusia keinoja, miten niitä voi puhdistaa ja parantaa. Eräänä päivänä Skjóna oli viety pois. Hending olikin tuttu Skjóna Viime vuoden marraskuussa Koivula oli Suomessa. hmm...tamma nimeltä Hending. Askellajiratsastuksen oppiminen ja sisäistäminen on vienyt Koivulan sydämen. Koko hevoskulttuuri on Islannissa hyvin ainutlaatuinen, mistä pidän erittäin paljon! Koivula kehuu, että islanninhevosista löytyy kaikille sopiva. – Niitä löytyy laiskapulskeasta ”pullaponista” huippuhienoon jalostusja kilpailuyksilöön. 8-vuotias Skjóna oli pelännyt alussa ihmisiä ja lähes kaikkea muutakin. Yksi hevosista oli kirjava tamma. Mitä enemmän tein töitä sen kanssa, sitä enemmän siihen rakastuin. – Näin kuvia eräästä hevosesta ja mietin, että onpa tuossa kivannäköinen kirjava hevonen... Islanninhevostamma Skjóna ja Heidi Koivula alkutalven maisemissa Reykjavikissa. – Mutta moni on hämmästynyt, miten paljon löytyy myös kookkaita ja sporttisia yksilöitä. Koivula oli vuonna 2016 Islannissa ratsuttajana kahdeksan kuukauden ajan. Siinä on samaa näköä kuin minun Skjónassa, ja se näyttää ihan Skjónalta. 21 . Heidi Koivula kertoo rakastuneensa islanninhevosiin juuri Islannissa. ”Islannissa ainutlaatuinen hevoskulttuuri” . Ja luonnekin kuulostaa ihan Skjónalta. Tuolloin hän oli kouluttanut monia eri hevosia. Ajattelin, etten enää ikinä kuule siitä mitään. Mietin, että voisiko se olla todella Skjóna?! Koivula sai selville, että hevonen oli tallilla treenauksessa ja myynnissä. Jotkut ovat hyvin ponimaisia ulkonäöltään erityisesti talviaikaan, jolloin ne kasvattavat erittäin paksun talvikarvan. Täällä myös oppii ymmärtämään ja arvostamaan niitä aivan eri tavalla. – En tiennyt tamman nimeä enkä omistajaa, joten se sai lempinimekseen Skjóna, joka tarkoittaa islannin kielellä kirjavaa. Samoihin aikoihin eräs ystävä tarvitsi apua hevosasioissa. Sittemmin Koivulan ja Skjónan tiet kohtasivat jälleen – ja nyt lopullisesti. Laitoin ilmoituksen Facebookiin islantilaiseen hevosmyyntiryhmään. – Tein Skjónan kanssa paljon maastakäsin työskentelyä, ja se olikin nopea oppimaan. – Hän kysyi, jos voisin etsiä hänelle hevosen Islannista ratsastuskoulukäyttöön. Kaverille olikin löytynyt sopiva hevonen, ja Koivula kertoo huvin vuoksi vilkaisseensa tilan Facebook-sivulta, mitä muita hevosia oli myynnissä. – Skjóna oli superherkkä kaikin tavoin, mikä oli yksi syy siihen, että siitä tuli minulle niin erityinen.. – En ollut pahemmin päässyt kosketuksiin issikoiden kanssa Suomessa, ja täällä Islannissahan ei muita hevosia olekaan. – Se meni jollekin laitumelle johonkin päin Islantia. – Ja onhan töltti huikean hieno ja ennen kaikkea miellyttävä. S kjóna-niminen islanninhevonen teki Heidi Koivulaan, 31, lähtemättömän vaikutuksen muutama vuosi sitten. Sain paljon tarjouksia, joista yksi tuli Hvoll 2 -nimiseltä tilalta, jossa kasvatetaan, koulutetaan ja myydään hevosia
Siitä lähtien minulla on ollut kaksi kotia: Suomi ja Islanti. Koivula kuvaa maksamaansa summaa todella edulliseksi. – Itkuun purskahtamista ei voinut estää. Muutaman työpäivän jälkeen Koivula oli kuitenkin jo rakastunut sekä Islantiin että islanninhevosiin. . – Kun tulin lokakuussa 2011 Suomeen, jo tammikuussa lensin takaisin Islantiin. Sattuma oli vienyt pikkutytöstä asti hevosia harrastaneen Heidi Koivulan ensimmäisen kerran Islantiin vuonna 2011. Ulkomaille oli tehnyt mieli, ja kun hevoshommat olivat ennestään tuttuja ja alan työpaikkoja oli tarjolla, Koivula päätti hakea töitä muualta Euroopasta. Minulla oli jotenkin sellainen kuva islanninhevosista, että ne ovat hassua ”kamelikäyntiä” jolkottavia tätiratsuja. Tiesin, että haluan sen!. Tällä hetkellä Heidi Koivula ja Skjóna ovat Islannissa. – Minulla oli ollut aivan väärät ennakkoluulot molempia kohtaan! Alun perin suunnitelmana oli olla Islannissa vain kaksi kuukautta, mutta Koivula oli vaihtanut paluupäivää kahdesti. – Islanti ja islanninhevoset eivät kiinnostaneet minua tippaakaan. Kun Koivula matkusti Islantiin viime vuoden viimeisenä päivänä ja näki vihdoinkin Skjónan, olivat tunteet pinnassa. Kaksi kotia: Suomi ja Islanti – Useiden viestittelyjen tuloksena olin 100-prosenttisen varma, että kyseinen hevonen on rakas Skjóna. 22 . Asiat etenivät vauhdilla, kun Hvoll 2 -tallin omistaja oli saanut hevosen omistajan pudottamaan hintaa. Ja pian oli päästävä taas takaisin. Koska hevosen ylläpito on Koivulan mukaan islannissa hyvin edullista, ratkaisee sekin paljon. Kaveri sanoi naureskellen, että eihän sinun nyt yhdestä hevosesta mitään tarvitse maksaa. Edelleen on välillä tippa silmäkulmassa kun mietin, miten onnellinen olen, että omistan sen. Mutta Skjóna – se oli saatava. – Ennen ostopäätöstä kysyin kaveriltani – jonka tallissa Skjóna nyt on – että paljonko minun täytyisi maksaa, jotta Skjóna saisi olla hänen hevostensa kanssa samalla laitumella silloin kun en ole Islannissa. Suomeen vai Islantiin. – En itsekään ole vielä päättänyt kumpaan maahan jonain päivänä asetun pysyvämmin – Suomeen vai Islantiin. Koivula ei olisi ikinä uskonut löytävänsä itsensä jonain päivänä Islannista. – Skjóna selvästi jollain asteella tunsi minut, koska se ei ollut lainkaan niin varautunut kuin mitä on uusia ihmisiä kohtaan. Islannin puolestaan ajattelin olevan sateinen ja ankea laavakökkäremaa sillä perusteella, että vaihdoin siellä konetta vuonna 2006 matkustaessani Amerikkaan. – Edelleen välillä on tippa silmäkulmassa kun mietin, miten onnellinen olen, että omistan Skjónan, Heidi Koivula kertoo. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Heidi Koivulan arkisto – Useiden viestittelyjen tuloksena olin 100-prosenttisen varma, että kyseinen hevonen on rakas Skjóna. – Islannissa tehdään paljon diilejä, joten on myös hyvä olla hyviä työja kaverisuhteita, jotta hevosen omistaminenkin voi olla edullista. – Skjóna tulee pysymään täällä. Sen herkkä mieli ei ehkä kestäisi muuttoa Suomeen, enkä myöskään halua ottaa riskiä, että sille puhkeaisi kesäihottuma. Laitoin sinne sähköpostia, ja hyvin pian he kysyivät, että milloin pääsen tulemaan. Tiesin, että haluan sen! Skjóna tunsi kouluttajansa Koivulalla ei ollut mitään aikeita hankkia sillä hetkellä omaa hevosta. – Kaverin kaverin kaveri tiesi Islannissa kivan hevostilan, missä tarvittiin kesätyöntekijää. Koivula myös uskoo, että Skjóna muisti hänet
– Kaverini omistaa siellä tallin, jossa on tilaa kymmenelle hevoselle. Olemme kuitenkin näiden neljän kanssa edenneet siihen pisteeseen vajaassa kuukaudessa, että nyt odotellaan kengittäjän saapumista, jotta pääsen ratsastamaan niitä myös tarhan ja kentän ulkopuolella. – Se oli ensin enemmänkin hevosten liikuttamista kuin kouluttamista, koska piti päästä tarpeeksi jyvälle askellajiratsastuksesta, mikä oli minulle täysin uutta. Alussa Heidi Koivula toimi Islannissa pääosin ratsastusvaellusoppaana. Loput olivat tulleet Koivulan oppiin lähes kirjaimellisesti suoraan pellolta. Alussa tuntuikin todella vaikealta oppia tuntemaan ja tietämään niiden erot. Jotkut nuorista ovat jo valmiiksi hyvin uteliaita ja sosiaalisia, kun taas jotkut pelkäävät ihmistä kuollakseen. Ratsuttajana kaverin tallilla. Viimeiset kolme vuotta Koivula on työskennellyt lähinnä ratsuttajana Reykjavikissa sijaitsevalla isolla tallialueella. 23 Heidi Koivula on työskennellyt viimeisten kolmen vuoden aikana pääasiassa ratsuttajana Reykjavikissa sijaitsevalla tallilla. Niistä yhdeksän on minulla koulutuksessa ja kymmenes on oma hevoseni Skjóna. – Islanninhevosten kanssa kun ei ole lainkaan niin yksinkertaista, että käynnistä reippaampi askellaji on ravi ja ravin jälkeen laukka, vaan on tölttiä sekä passija ravitahtista tölttiä... Viisi hevosista oli jo koulutettu ratsuiksi, joten tavoitteena on parantaa ja puhdistaa niiden askellajeja sekä saada ne työskentelemään oikeassa muodossa ja reagoimaan herkemmin apuihin. – Niiden kanssa ei oltu tehty vielä ikinä mitään. Koivula aloitti työskentelyn tallin hevosten kanssa tammikuun alkupuolella. . – Olemme edenneet kaikkien kanssa mukavasti. Silloin niiden kanssa lähdetään aivan nollasta liikkeelle. Täällä Islannissa kun hevoset viettävät ensimmäiset 3-4 vuotta laumassa, minkä jälkeen ne otetaan ensimmäiselle 1-2 kuukauden koulutusjaksolle
Hevosalalla työ on monipuolista, eikä likikään kaikkea opita koulunpenkillä. Kyse on oikeastaan elämäntavasta, kertoo Hattel Horse Oy:n tallia Janakkalassa pyörittävä Huhtala. 24 Hevosalalle voi päätyä montaa tietä, mutta kenties yleisimmin tie johtaa leipätyöhön harrastuksen kautta. – Jos joku hakee helppoa työtä, ei tälle alalle kannata varmaan hakeutua. Osa niistä on tallin omistajan kilparatsastaja Sanna Backlundin ja toisen kilparatsastajan Susanna Granrothin hevosia, osa yksityisten asiakkakaiden omistamia kilparatsuja. Työaikojen suhteen on oltava joustava, koska kyseessä ovat eläimet. Paras opettaja on monesti käytännön työ. Hattel Horsen tallissa Tervakoskella on 35 kilparatsua. Tallin ratsuttajana toimiva Granroth kilpailee tallin myyntihevosilla sekä omistajien ratsutuksessa olevilla hevosilla kaikilla kotimaisilla sarjatasoilla. Kaikki ei suju aikataulujen mukaan, sanoo hevosenhoitaja Erika Pitkänen. – Tätä työtä pitää rakastaa. Hattel Horse Oy:n liikeideana on toimittaa tulostavoitteellisille asiakkailleen kokonaisvaltaisesti kaikkea esteratsastukseen liittyvää asiantuntija-apua, oli tämä sitten oikean hevosen löytämiseen, valmennukseen, nuorten hevosten kouluttamiseen tai johonkin muuhun osa-alueeseen liittyvää.. Virastotyöaika ei sovi, hommat hoituvat hevosten ehdoilla Hevosalalle sai rakkaus eläimiin T allimestari Terhi Huhtala ei suinkaan päätynyt alalle palkan takia. Backlund on kansainvälisesti menestynyt kilparatsastaja, joka kisaa osan vuodesta ulkomailla
Välissä hän hoiti 20112012 AnnaJuulia Kontion hevosia Saksassa. Omia hevosia ei kummallakaan nyt ole. Hoitajan vastuulle jää varusteiden kuntoonlaittaminen ja niiden pakkaaminen. Naapurin tytön innostamana lähdin tutustumaan hevostallille ja se imaisi nopeasti mukaansa. Tallin puolesta hevosille järjestään yksi ratsastuskerta viikossa, sanoo Huhtala. Suuri osa yksityisistä omistajista on Helsingin seudulta. – Matkoilla hevoselle pitää taattava riittävä liikunta, mikä on iso osa hoitajan työtä. Asiakkaat hoitavat omat hevosensa, sanoo Pitkänen. Helsinkiläisessä kodissa eivät hevoset näytelleet mitään osaa, mutta kouluaikana Huhtala tutustui Santahaminassa Veikko Heikkilän hevostallin toimintaan. Jos alalle aikoo sen takia, että pääsisi helpolla, ei ala ole oikea, sanoo Pitkänen. – Opiskeluaikana minulla oli oma hevonen ja olin tottunut hoitamaan tallilla hevosia. Nykyisin suurin kipinä matkaelämään on hiipunut, mutta lähden toki edelleen reissuille hevosten kanssa. – En ole minäkään ollut koskaan kovin kilpailuhenkinen, naurahtaa Huhtala. – Kerran vuodessa käymme kevätretkellä Hollannissa. Huhtalan työnkuvaan kuuluu myös myydä Antarès-satulamerkkiä sekä yrityksen edustamia ranskalaisia varustemerkkejä samoin kuin muita alan johtavia tuotemerkkejä Hattel shopin kautta. – Matkoilla yhdellä hoitajalla on seitsemän hevosta vastuullaan. Hevosala on elämäntapa. Perhekin tuli vähitellen mukaan harrastukseen. Hevoselle riittää kymmenen kiloa heinää päivässä, missä määrässä on jo hieman pelivaraakin. Olen muutenkin eläinrakas, joten tämä homma sopii minulle hyvin, sanoo Pitkänen. – Kun tekee täyden päivän muiden hevosten kanssa, ei omaa enää jaksaisi hoitaa, sanoo Pitkänen. Ne on vietävä päivittäin aitaukseen ja muutenkin hevosille on taattava riittävä liikunta. Asuimme osan vuodesta 1990-luvulla Hollannissa, josta käsin teimme kilpailumatkoja Eurooppaan. Hevosharrastus vahvistui ja Pitkänen hankki oman hevosenkin. Matkavalmisteluihin kuluu yleensä matkaa edeltävä päivä. Mahdollisuus matkailuun pontimena Huhtalan alku noudatteli samaa kaavaa. Kumpikin päätyi nuorena hevostallille ja aloitti ratsastuksen. – Itse asiassa en ole koskaan sitä työtä tehnyt. Backlund oli tullut tutuksi kisojen kautta. Jokainen tallin omistuksessa oleva hevonen ratsastetaan 5-6 kertaa viikossa. – Hevoset on esimerkiksi kävelytettävä pari kertaa päivässä tai ainakin ne päästettävä tarhaan. Ulkomaille suuntautuvia kisamatkoja kertyy tätä nykyä vuosittain. En ole kilpaiHyvä organisointi toimivuuden edellytys Terhi Huhtalan työnkuvaan kuuluu tallimestarina vastata tallin päivittäisestä rutiineista. Talli työllistää Huhtalan ja Pitkäsen lisäksi kolme muuta henkilöä täyspäiväisesti. Myöskään Huhtala ei ole juurikaan kisannut esteissä. En kokenut hevosenhoitajalinjaa kovin mielekkääksi vaihtoehdoksi, koska se tuskin olisi antanut juuri mitään lisää siihen, mitä olin jo käytännössä oppinut. Pakkaaminen vaatii tarkkuutta, jotta kaikki tarvittava tulee mukaan otetuksi. Joskus kisapaikoilta voisi ostaa heinää, mutta se on laadultaan erilaista kuin mihin hevonen on tottunut, minkä vuoksi ostoa vältetään. On oikeastaan aika ihanteellista, että harrastus ja työ yhdistyvät. – Kodin kautta ei ollut mitään kosketusta hevosiin. Karsinan sisustus on mietittävä jo täällä ja kaikki otettava – Matkoilla hevoselle pitää taattava riittävä liikunta, mikä on iso osa hoitajan työtä.. Pitkänen opiskeli Kiuruveden hevosoppilaitoksessa ja valmistui ratsastuksenohjaajaksi 2008. . Alkuvuosina yhtenä pontimena oli matkustelu. – Heinät, lisäravinteet ja kaikki muu tarvittava välineistö ja ruoka on vietävä itse. – Susannalla ja Sannalla on 1520 hevosta, jotka me hoidamme. Vähitellen hoidettavia tuli lisää ja uravalinta alkoi käydä selväksi. Kisoja on joko kotimaassa tai ulkomailla miltei joka viikonloppu. Erika Pitkänen on ollut työssä Hattel Horsessa vuodesta 2000 saakka. – Opiskelijasta näkee nopeasti, onko hänellä kipinää alalle vai ei. – En oikeastaan koskaan edes harkinnut muun alan hommia. 25 Terhi Huhtalan (vas.) ja Erika Pitkäsen arkeen kuuluvat hevosten hoito ja ulkouluttaminen sekä ruokinta. Hattel Horse ottaa vuosittain muutamia harjoittelijoita alan oppilaitoksista. Jos opintoihin lähtisi täysin vailla kokemusta hevosista, tilanne varmaan olisi toinen, miettii 31-vuotias Pitkänen. lumielessä ratsastanut, kilpailuvietti ei ole koskaan ollut niin vahva, että olisin tosissani halunnut kisata. Periaatteena on, että yksityiset omistajat hoitava omat hevosensa. Kisamatkat vaativat tarkkuutta Kilpatallissa hevosenhoitajien tehtäviin kuuluvat matkavalmistelut. Muuton kisat ovat päiväkisoja, ja pääsemme hevosten kanssa yöksi kotiin, sanovat Huhtala ja Pitkänen. Pitkäsen vastuulla ovat normaalit hevosenhoitajan tehtävät. Tallin sujuva toiminta on kiinni pienistä asioista, minkä takia hyvä organisointi on tärkeää. – Se vei mukanaan ja jonkin vuoden päästä omistaja pyysi minua yhden hevosen hoitajaksi. Janakkalaan Huhtala tuli Niinisalosta. Suomessa meillä on vuodessa 2-5 viikonloppua, jolloin olemme yön yli kilpailussa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen mukaan ämpäreistä lähtien, sanoo Huhtala. Hevosen kannalta on tärkeää pitää rutiineista kiinni. Muuttuvia tekijöitä tulee olla matkoillakin mahdollisimman vähän, jatkaa Pitkänen Ura alkoi harrastuksesta Kummankin uran alulle on yhteistä, ettei kotona harrastettu hevosia. Pienet paalit ovat noin 20-kiloisia, joten heinämäärä on sikäli helppo laskea, sanoo Pitkänen. Sen jälkeen uravalinta on ollut käytännössä selvä. Pitkäsen kokemuksen mukaan hevoshoitajaksi oppii ainoastaan käytännön työn kautta. – Sanna pyysi minua töihin. Ulkomaille kaikki on otettava mukaan, sillä yleensä tarjolla ei ole kun tilapäismajoitus. – Asumme tallin läheisyydessä, joten hevoset ja talli ovat aina jollain tavoin läsnä elämässä, sanovat Huhtala ja Pitkänen. – He käyvät päivittäin hoitamassa omat hevosensa. – Teen vuorolistat, suunnittelen ulkoilutukset ja vastaan päivittäisten rutiinien sujumisesta sekä hoidan osaltani varustekauppaa
Mikäli kiinnostusta hevosen omistajuuteen ei ole, heijastuu se myös alalla olevien ammattilaisten työmahdollisuuksiin ihan kasvattajista valmentajiin sekä hevostenhoitajiin. – En tiedä, pelätäänkö lajin sisällä koko ajan, että lajissamRavihevoskasvattajat huolissaan hevosten määrän laskusta Raviala tarvitsee imagonnostoa 26 Ravialalla eletään melko synkissä tunnelmissa. Vetovoimainen laji Lajin sisällä olevien tulisi Nivolan mielestä hehkuttaa lajia rohkeammin. – Pian meillä on sellainen tilanne, ettei hevosia ole tarpeeksi täysimittaisten ravien järjestämiseen, joita tähän asti on pystytty järjestämään joka päivä, toteaa Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n puheenjohtaja Kaisa Nivola. Mikäli uusia hevosenomistajia ei saada, häviävät hevosalan ammattilaisten työpaikat eikä täysimittaisia raveja pystytä pian enää järjestämään. – Uusien hevosenomistajien houkutteleminen lajin pariin on tällä hetkellä suurin haasteemme. Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n toiminnan tarkoituksena onkin Suomessa syntyneen ravihevosen esille tuominen.. S uomen Ravihevoskasvattajat ry:ssä tunnistetaan alan tämän hetken ongelmakohdat. Mikäli lajin pariin ei saada uusia hevosenomistajia, muuttuvat uhkanäkymät todellisiksi
vuodessa. Nivolan mielestä varsojen myyntiin tähtäävän kasvatustoiminnan lisäämiseen ei ole tällä hetkellä tarvetta, nykyisetkin kasvattajat painivat sen ongelNivola muistuttaa lisäksi, että jopa kilvanjuoksu on luontaista hevoselle. Suomenhevospuolella tahti ei ole ollut ihan yhtä nopea. – Pudotus on merkittävä, tasan puolet vajaassa kymmenessä Kallelan oriaseman viime keväänä syntyneitä varsoja, jotka asuvat ensimmäisen talven pihatossa. Meidän kaikkien pitäisi tuoda voimakkaasti esiin kuinka hieno laji tämä on. 27. Olen sitä mieltä, että 99 prosenttia ravihevosista elää parempaa elämää kuin suuri osa ihmisistä, Nivola naurahtaa. Kun hevosten määrä on laskussa, heijastuu se myös kasvattajien määrään. Varsamäärä puolittunut Huoli ravialan alamäestä näkyy selkeästi vuosittain syntyvien varsojen laskussa. Eläimiä kohdellaan ja hoidetaan kuin kukkaa kämmenellä. Kun vuonna 2010 syntyi vielä 1 799 lämminverivarsaa, syntyi niitä vuonna 2018 enää 901. Sitä harjataan ja suihkutetaan päivittäin ja aika usein se saa viettää luonnonmukaista elämää. . Ravihevoskasvattajat huolissaan hevosten määrän laskusta Raviala tarvitsee imagonnostoa me on jotain, jonka vuoksi sen imago kärsii. Varsoja näyttää syntyvän tällä hetkellä melko lailla saman verran molemmilla roduilla. Osa varsoista on sellaisia, joiden emät asuvat täyshoidossa Kallelassa. Siellä vuonna 2010 syntyi 1 400 varsaa ja viime vuonna 984. – On iso epäkohta, ettei meillä ole Suomen Hippoksen valtuuskuntapaikkaa, vaikka edustamme yhtä merkittävää osaa hevostalouden toimijoista. Saaliseläimenä se nauttii saadessaan juosta ja kilpailla. – Hevonen on ylivoimaisesti parhaiten pidetty kotija lemmikkieläin. Trendi on ollut laskeva joka vuosi
Yksittäisten tammojen pitäjiä on paljon sekä muutamia kimppoja, joilla voi olla useampi tamma. Hannu Härmälä, Hoss-kasvatit . Kaisa Nivola, Callela-kasvatit . Keskivertokasvattajalla on vain yksi tai kaksi tammaa. Lisäksi on 10 – 20 kasvattajaa, joilla on tammoja kymmenen molemmin puolin. – Meillä on tällä hetkellä 14 kantavaa tammaa. . Mikäli varsojen ostajia alkaa ilmaantua, on kasvatustoiminta hyvin nopeasti lisättävissä. Kiinnostus omistajuuteen Kaisa Nivola ei ole huolissaan siitä, etteikö Suomessa olisi riittävästi osaavia kasvattajia. Määrä on. – Kasvattajamäärät ovat alhaisia, koska meillä ei ole tarpeeksi markkinoita varsoille. Vuonna 1997 perustetun yhdistyksen vuoden 2019 hallitus. 28 Hallituksessa Suomen ykköskasvattajia Kaisa Nivola ja pikkuvarsa Villeroy, joka on Venicen vuotta nuorempi täysveli. Kaisa Nivolan miehensä Hannu Nivolan kanssa pyörittämä Kallelan oriasema on yksi Suomen suurimpiin kuuluvista kasvattajista. Markku Punkari, Match-kasvatit . – Esimerkiksi hoitajina tai valmentajina toimineet ammattilaiset, jotka ovat joutuneet jättämään oman uransa, voivat jatkaa kasvattajina. Tässä tullaan taas siihen, että hevosen omistajuus olisi saatava kiinnostavaksi. Saku Mikkola, Stonecapes-kasvatit . sekä sihteerinä toimiva Eeva Karvonen www.ravihevoskasvattajat.fi Kun hevosten määrä on laskussa, heijastuu se myös kasvattajien määrään. . – Varsinaisia suurkasvattajia, mitä muualla maailmassa on, ei meillä ole lainkaan. Päivi Anttila, Savage-kasvatit . – Määrää on helppo nopeasti lisätä, tietysti jonkinlaisella viiveellä. – Kasvatustoiminta on sellaista, että sitä voi tehdä muun työn ohessa ja vähän vaatimattomammissakin puitteissa. Suomi on pienkasvattajien maa. Isto Mäki-Tulokas, Comery-kasvatit . Oskari Mäenpää, Sahara-kasvatit . Kuvituskuva man kanssa, että myytäville varsoille ei ole riittävästi kysyntää
Enimmillään jäsenmäärä on ollut yli sadan. Valtaa päätöksentekoon Suomessa korkeinta, hevosasioihin liittyvää, sisäistä valtaa käyttää Suomen Hippoksen valtuuskunta, missä ravihevoskasvattajilla ei ole jäsenyyttä. Mukana ravigaalassa oli myös Kaisa Nivola. Nivola kertoo, että epäkohdan korjaamiseksi yhdistys on ollut yhteydessä eri tahoihin, mutta toistaiseksi ilman tulosta. . Yhdistyksen jäsenmäärä pieni Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n jäsenmäärä on puheenjohtajan mukaan surullisen pieni. – Se on mielestämme iso epäkohta. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Kaisa Nivola. Olemme kyllä Suomen Hippoksen jäsenseura eli yleisessä kokouksessa meillä on ääni, mutta valtuuskuntapaikkaa meillä ei ole, vaikka edustamme yhtä merkittävää osaa hevostalouden toimijoista. Kuvituskuva. Mutta jos tamma on eliittitamma, niin kyllä tiedetään, että se on jättänyt hyvät jälkeläiset, Kaisa Nivola kertoo. 1,5-vuotias tamma Wallis on kautta aikojen yhden parhaista Suomessa syntyneistä hevosista, Venicen täyssisko. Venicen omistaja on Heikki Korhonen Kuopiosta. Syynä voi olla se, että Hippos ja hevosystäväinseurat ajavat myös kasvattajien asioita. Venice on Kallelan kasvatti yhdessä Antti Serkamon kanssa ja asustelee myös tällä hetkellä Kallelassa odottaen ensimmäistä varsaansa. Olemme yrittäneet kampanjoida, että ihmiset liittyisivät yhdistykseen, mutta hieman laihoin tuloksin. Ruotsissa eliittitammoja pidetään isossa arvossa kasvattajien kesken. – Tietysti hevosjalostusliitoilla on aika paljon paikkoja valtuuskunnassa, joten on kai katsottu, että niiden tulisi ajaa myös kasvattajien asiaa. Eliittitamma on tamma, joka on jättänyt tarpeeksi hyvät jälkeläisnäytöt. Suomen Ravihevoskasvattajat ry pitää Eliittitammat-tilastoa. Yhdistyksen jäseninä ovat yleisimmin kasvattajanimet. – Toiminta on ollut viime aikoina hiljaista, mutta annamme toki jatkuvasti lausuntoja sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti ajankohtaisista, kasvattajiin liittyvistä asioista. Voi olla, että tässä tilanteessa olisi syytä katsoa myös peiliin, seitsemän vuotta yhdistyksen puheenjohtajana toiminut eläinlääkäri Kaisa Nivola nauraa. 29 Eliittitammat . Tällä hetkellä Eliittitammoja on parisen kymmentä. Siellä on laatuluokitus, jossa on useampi kategoria. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on Suomessa syntyneen ravihevosen esille tuominen ja suomalaisen ravihevoskasvattajan edunvalvonta. Meillä asiasta ei puhuta aivan yhtä paljon. Hippos palkitsi Kallelan oriaseman Hannu Nivolan vuoden 2016 kasvattajana. Liittojen toimenkuva on kuitenkin nykyään erilainen, sillä ne toimivat enemmänkin sisäisinä valvojina, tekevät viranomaistoimintaa ja tarjoavat kasvattajille palveluja, jolloin se ei ole enää sama asia, puheenjohtaja Kaisa Nivola toteaa. – Joka tapauksessa, toivoisimme saavamme enemmän jäseniä. pysynyt suhteellisen samana viimeisten vuosien aikana. – Tällä hetkellä jäseniä on alle 50. – Ruotsissa on samanlainen systeemi. Vuonna 2010 syntyi 1 799 lämminverivarsaa ja vuonna 2018 enää 901
Hietanen ajaa edelleen päivittäin hevosta. 30 ”Faari” Hietanen aikoo hypätä rattaille niin kauan kuin jalka nousee Ensimmäinen voitto 12-vuotiaana Laihialainen 73-vuotias ohjastajaveteraani ja kasvattaja Markku Hietanen kokee olleensa ikänsä oikeissa hommissa. Hietanen on ajanut voittoja seitsemällä eri vuosikymmenellä. Hän on ohjastanut yli 20 000 ravilähtöä, joista hän on voittanut yli 2000 lähtöä ja voittanut palkintorahoja useita miljoonia euroja. Hän on tavoitellut ravikuninkaan tai -kuningattaren titteliä Kuninkuusravit 2018 olivat Markku Hietasen tavoitteiden täyttymys. Kuva: Hippos. – Tämä on niin mukavaa hommaa, ettei tätä voi lopettaakaan, kunhan vain jalka nousee rattaille, naurahtaa Hietanen. Edellisenä vuonna seppele jäi 0,2 sekunnin päähän, kun voiton vei Saaga S. H evospiireissä Faarina tunnetulle hevosmiehelle Markku Hietaselle on viime vuosina kertynyt 500 lähtöä vuodessa. Hän ohjasti Akaasian ravikuningattareksi. Hietasen saavutukseen on lukujen valossa todennäköisesti vaikea kenenkään yltää
– Ajoin kansakouluiässä viikonloppuisin tukkeja metsästä. Joskus käyn koiran kanssa jänisjahdissa, mutten viitsi juurikaan pienriistaa ampua, vaan annan koiralle vähän treeniä. 31 . Kuva: Hippos/Leena Kahisaari harvakseltaan maataloustöiden ja hevoshommien jälkeen. Ensimmäiset kisat suora-ajossa Ensimmäiset kisansa Hietanen ajoi jo noin kymmenenvuotiaana. Talvisin pitää käydä myös laskettelemassa, ei elämästä saa vauhtia puuttua. Tuntui, että kaikki kaupungin kakarat olivat kintereilläni radalla. Markku Hietasen pojat Heikki (synt. Suora-ajoihin saapui hevosia aika laajaltakin alueelta, eivät ne mitään oman kylän kisoja olleet Vaasassa kiertoradalta voitto Hietanen on yksi nuorimmista, ellei nuorin raviohjastaja, joka on ajanut todellista kisaa. 1965) ja Hannu (synt. Suora-ajo oli muodissa viikonloppuisin 1950-luvulla. Eveliina, Hannun 17-vuotias tytär, on ajanut 170 ykköstilaa poneilla. – Opettelin ajamaan vaarini Uuno Hietasen Karmenilla . Ei se mitenkään erityisen vaikeaa pikkupojalle ollut. Voitin kummatkin lähdöt. Hevosta en ole metsätöissä käyttänyt moneen kymmeneen vuoteen. Metsään liittyvät myös ne Hietasen harrastukset, joille on aikaa. Heikki asuu Isossakyrössä ja Hannu toimii sukutilan nykyisenä isäntänä. – Käyn metsällä lähinnä hirvijahdissa. – Meillä oli suorarata, mikä tarkoitti ehkä noin kilometrin mittaista suoraa, jota ajettiin päästä päähän. Hietanen pystyy nukkumaan aina, kun siihen tilaisuus on olemassa. Ei niillä silloin kukaan kilpaillut. ”Faari” Hietanen aikoo hypätä rattaille niin kauan kuin jalka nousee Ensimmäinen voitto 12-vuotiaana Markku Hietanen ohjasti 2016 kuninkuuskisassa myös poikansa valmentamaa Team Eliaksen omistamaa Elias Intomieltä. – Teen edelleen tilan metsätöitä, tosin nyt koneella. Hietasten suvussa hevosmiestaito on jatkunut sukupolvelta toiselle. Suuttunutta Faaria ei ilmeisesti tunne kukaan, mutta unenlahjoista hänet muistaa moni. AlallaHietaseen liitetään pari ominaisuutta, rauhallisuus ja hyvät unenlahjat. Suora-ajoissa oli omat sarjansa sen mukaan miten hevoset olivat menestyneet. Pikkupoikana tukkeja metsästä Hietasen hevosmiesura alkoi lapsuudessa. Suoran päissä lippumies otti ajan ja sen jälkeen ajettiin suora toiseen suuntaan. 20 kertaa, ja ohjastajanura sai hienon kruunun viime kesänä Rovaniemellä. Arkisin hevoset olivat metsätöissä, mutta viikonloppuisin ne jaksoivat kisata. – Niitä ajettiin kylillä lähes joka viikonloppu. Hevoset olivat tottuneet metsätöihin ja hoitivat yleensä oman hommansa mallikkaasti. Sillä tavoin jaksaa ja aika tulee käytetyksi hyvin. 1972) ja ovat myös raviohjastajia. – Isä ja vaarikin olivat hevosmiehiä, mutta heidän elinaikanaan hevonen oli lähinnä työväline. Alle kymmenvuotiaana Hietanen oli täysverinen hevosmies. Siihen aikaan ajettiin kaksi lähtöä hevosten vähäisyyden takia. Myös tila on ollut suvussa jo ainakin toistasataa vuotta. Ajoin sillä ensimmäiset ravini kiertoradalla Vaasassa vuonna 1957 täytettyäni 12 vuotta. Hevonen ja metsä tulivat tutuiksi. Myös lastenlapset ovat kiinnostuneet hevosista. Metsä on tärkeässä roolissa Hietasen elämässä edelleen. – Ravireissuilla nukahdan monesti heti, kun kuljettajavuoro on vaihtunut. Niitä ei tarvinnut kuin ajaa ja raskaskin tukkikuorma tuli pois metsästä
Kun hevonen oli nuori, rauhattomuus ei ollut vielä suureksi haitaksi, mutta huippusarjoissa se oli vaivaksi. Kuva: Hippos – Sen jälkeen alkoivat naapurit antaa hevosiaan ajettaviksi ja vähitellen ravihomma paisui. Yksi ensimmäisistä oli Sukkula , joka ylsi parhaimpiin saavutuksiinsa 1970-luvun puolivälin paikkeilla. Jo esittely sai se pulssin kohoamaan ja maitohapot alkoivat jyllätä heti lähdössä. Hevosten ohella Hietanen piti maatilaa, jolla oli sekä lypsykarjaa että maanviljelyä. Hietanen ohjasti sillä ensimmäisen ravikuningattaren tittelinsä. Paras tulos syntyy, kun varsan antaa varttua rauhassa, vaikka ihmismieli joskus haluaisikin nopeuttaa kehitystä. – Hannu otti päävastuun tilanpidosta parikymmentä vuotta sitten, mutta hommia riittää päivittäin. Uskoisin että paremmallla luonteella hevosesta olisi saatu paljon enemmän irti. – Sen sijaan ajan hevosia joskus heinäpellolla. – Veluri oli kyvykäs ja fysiikaltaan vahva, mutta oli luonteensa puolesta tullut äitiinsä Vilka Tyttöön turhankin vahvasti. Hietasella oli tätä ennen neljä hopeasijaa. Liikuntaa on saatava, muttei liikaa. – Sukkula oli Kunkkareissa kahdesti kakkonen ja kerran kolmonen. Kasvatuksessa ja koulutuksessa Hietanen tähdentää malttia. Kaikista ei ole ollut huipulle, otti osaa Kuningatarkilpailuun kolmatta kertaa. Varsaa pitää kasvattaa maltilla, eikä laittaa sille kärryjä ennen kahta ikävuotta. Vuosikymmenten aikana ajaminen on muuttunut. Helurilla oli selvästi kykyjä ja hyvä hermot, mutta se ei aina raveissa onnistunut, vaikka se jonkun sijoituksen juoksikin. Sukkula oli aikansa huippua Hietasen käsien kautta on vuosikymmenten aikana kulkenut kenties satoja hevosia. Kolareiden syyllisistä nousi väittelyitä, koska kuvia ei ollut käytössä. – Meillä oli lehmiä, mutta viimeiset laitettiin pois 1980-luvulla hevosten tieltä. Karmalla saavutettu menestys vei mielen siihen suuntaan, että voisin alkaa ajamaan tosissani. Viime vuonna Akaasia Varsaa pitää kasvattaa maltilla, eikä laittaa sille kärryjä ennen kahta ikävuotta.. Kahden edellisvuoden kakkossijat vaihtuivat nyt kultaan. – Akaasia yllätti täysin. Hevosen ruoka saatiin ja saadaan edelleen omalta tilalta ja jotakin jää vielä myytäväksikin. Vaivaista hevosta ei voi treenata liikaa. Akaasia palkittiin vuoden vanhempana suomenhevostammana. Vaihtelevuus tärkeää hevoselle Hietanen treenaa hevosiaan niin lumihangella kuin tielläkin sekä yläettä alamäissä. Heinässä juokseminen pakottaa nostamaan jalkaa ja toimii hieman kuin esteratana. Veluria ei saanut rauhoitettua kilpailutilanteessa. Hietasen ei pitkään tarvitse miettiä uransa kenties parasta hevosta. – Jos hevonen tuntuu innottomalta ja väsyneeltä aamulla, eikä treeni tunnu maistuvan, kannattaa pitää harjoittelussa tauko. Hevosten määrä kasvoi koko ajan ja 1980-luvulla niitä oli kolmisenkymmentä. Hevosta pitää osata lukea kuin kirjaa. Koneenkorjaukset ovat jääneet minulle. Hietanen nousee edelleen ylös aamutuimaan kuuden kieppeillä. Ylirasitus lisää vaivoja ja vaimutta poikkeusyksilöitäkin on aina joukkoon mahtunut. – Ennen raveissa sattui kolareita aika paljon, koska jotkut ohjastajat tuppasivat harrastamaan pientä kiusantekoa ja muutenkin ajettiin aika tiukkoihin väleihin. Sukkulaa seurasivat Heluri ja Veluri . 32 Akaasian omistajalla ja valmentajalla Olavi Ala-Nissilällä ja Markku Hietasella oli tammikuisessa ravigaalassa hymy herkässä. Hevosen kehitystä ei voi kiirehtiä. Pidän Akaasiaa kaikin puolin poikkeuksellisena yksilönä. Maanviljely kuitenkin jatkui ja siihen panostettiin 1970ja 1980-luvuilla aika tavalla. Elämä ei ollut aina helppoa ja raviurakin toisinaan kivinen, mutta intoa riitti. – Suomenhevonen saattaa kehittyä vielä kymmenvuotiaanakin oikealla valmennuksella. Joskus omistajat ovat olleet huolissaan siitä, ettei hevonen juokse tarpeeksi lujaa, jolloin olen kehottanut ensimmäiseksi miettimään taukoa ja lepoa. Treenaan hevosella noin tunnin päivässä, mutta treenin määrä ja kovuus riippuvat siitä, onko raveja tiedossa lähaikoina. Pohjanmaalla ei juuri ole järviä, joten uittaminen ei oikein harjoittelusta käy. Nuorempana se tuntui jotenkin pidättelevän loppua, mutta äkkiä se alkoikin kisata ja jopa kiriä aivan kalkkiviivoille saakka. Joskus vuosikymmeniä sitten hevosia koulutettiin siten, että niille annettiin reki vedettäväksi, mutta se treenimuoto on nyt jäänyt. – Hevonen ilmaisee tunteitaan ja vaivojaan mutta hevosen merkkejä on osattava tulkita, mikä on sitä hevosmiestaitoa. – Vaihtelevuus on hevoselle tärkeää, koska se osaltaan vaikuttaa motivaatioon
Odotan tuloksia nelivuotiaalta Pihlatuulelta (e. Se lähtee ensimmäistä kauttaan tosikisoihin. Jatsituuli, i. Pojista ei ollut vielä kuljettajiksi ja joskus kieltämättä väsytti aika tavalla, mutta ykkössijat ajoivat eteenpäin. 33 Markku Hietanen on työskennellyt myös lämminveristen kanssa. Raviurheilu oli myös kannattavampaa kuin nykypäivänä. – Tuolloin liikkui rahaakin raveissa. Kuuden ensimmäisen viikon aikana hän on ajanut kolmisenkymmentä starttia. Kuninkuusraveissa 2017 Hietanen ja Akaasia ottivat voiton ensimmäisessä Kuningatarosalähdössä. Valmentajan pitää hyväksyä sekin vaihtoehto, ettei kaikista tule ravureita. Ne pitää hylätä, jotka tuntuvat toivottomilta. Hevosella on kyvykkyyttä, mutta aika näyttää, mihin sillä päästään. Muistan, että yhdessä vaiheessa ajoin kolme kertaa viikossa Helsinkiin Derbyn lisäkarsintoihin. Usein taustalta paljastuu kova juoksija , joka saa itsestään paljonkin irti. Yleensä syy löytyy jostakin vaivasta, esimerkiksi suuvaivat ovat yleisiä. Kuva: Hippos/Laura Laakso vakierteestä toipuminen tahtoo olla hankalaa. Kokemus on opettanut Hietaselle, millainen hevonen voi olla juoksija. Kuluihin ei huvennut rahaa yhtä paljon kuin nyt. Veluri voitti kriteriumin ja 100 000 euroa. Jos tuota osaamista ei ole luontaisesti tarpeeksi, pitää hevosella vain treenata ja totuttaa se kilpailuihin. – Ravin helppous ja rento juoksu ovat hyviä ominaisuuksia. – Hankala hevonen on aina mukava haaste, tosin joskus hevosesta ei vain saa jalostettua ravuria millään keinolla. Tätä vuotta Hietanen ei ole vielä tarkasti suunnitellut. Hankala hevonen haaste Ravimaailmassa elettiin kulta-aikaa 1980-luvulla. Teksti: Juhani Karvonen. . Kuva: Sara Niemi Markku Hietanen aikoo jatkaa hevosten kanssa niin pitkään kuin jalka nousee rattaille. Liising). Hietanen on saanut mainetta vaikeuden hevosten valmentajana ja käsittelijänä. Osa hevosista osaa synnynnäisesti voittaa. Suomenhevonen on Hietaselle tuttu ohjastettava lapsuudesta saakka, mutta hän on työskennellyt pitkän uransa aikana sekä suomenhevosten että lämminveristen kanssa. – Ajan sen mukaan, mikä on hevosten kunto. Tuolloin Hietasella kuten monella muullakin ravimiehellä piti kiirettä. Talviaikaan häntä työllistävät eniten metsätyöt. – Voittoja kertyi vuodessa satakunta. Kun ne saadaan hoidettua, hevonen rauhoittuu. Kyky voittamiseen voi löytyä tätä kautta
Ihmisten hoitoon kouluttautuneet kiropraktikot tai eläinlääkärit voivat hankkia lisäkoulutuksen eläinten . 34 K un kiropraktikko Outi Holopainen aloittaa hevosen hoidon, ei hänellä ole kiire mihinkään. Ensin hän tutustuu hevoseen, ja vasta kun luottamus on saavutettu, hoito voi alkaa. – Nykyisin jo puolet hoidettavistani on eläimiä. Holopainen on työskennellyt Englannissa ja Skotlannissa, ja vuodesta 2005 Lohjalla. Koulutus vastaa ensimmäisen 2-3 vuoden osalta lääkärikoulutuksen vaatimuksia pääaineina mm. Kiropraktikkoja ei kouluteta Suomessa, joten opin haku ulkomailta on ainoa vaihtoehto. D. – Kiropraktiikka on manuaalista terapiaa, jota voidaan käyttää monien tukirangassa esiintyvien ongelmien hoitamiseen, Holopainen kertoo. . Palmer aloitti kiropraktiikan 1890-luvulla ja hänen poikansa B. Vaikka hevosella on suuri lihasmassa selkärangan päällä, nikamien nivelet ovat joustavia ja suhteelliseen helposti manipuloitavassa.. Paras lopputulos saadaankin usein kiropraktikon ja eläinlääkärin yhteistyöllä. – Englannissa suoritin myös IAVC-eläinkiropraktikkokoulutuksen. Kiropraktinen hoito hevoselle Holopainen hoitaa sekä ihmisiä että hevosia ja koiria. J. Kun hän oli jo pitkään toiminut ihmisten kiropraktikkona, hän päätti, että on aika hankkia tarvittava lisäkoulutus eläinten hoitamiseen. D. Ja silloinkin edetään rauhallisesti. – Kiropraktiikka ei korvaa perinteistä eläinlääketiedettä, mutta se tarjoaa uusia tutkimusja hoitomenetelmiä tukiKiropraktiikka Hevosen selkä kuntoon kiropraktikon käsissä Kiropraktiikalla voidaan hoitaa monenlaisia hevosten tukija liikuntaelinongelmia, jännityksiä ja jäykkyyttä. Usein annetaan myös ravinto-, liikuntaja/tai venytysohjeita. Suomessa kiropraktikko-ammattinimikettä saavat käyttää vain ne, jotka ovat suorittaneet Valviran hyväksymän koulutuksen ja jotka sen jälkeen on merkitty terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin eli Terhikkiin. Kiropraktiikka sopii myös eläinten hoitoon. Kiralle haluttiin kiropraktista hoitoa, koska sillä oli selkä vähän notkolla varsomisen jäljiltä. – Nykyisin jo puolet hoidettavistani on eläimiä. – Suoritin aikanaan maisteritasoisen, viisivuotisen yliopistokoulutuksen Englannissa, Portsmouthin yliopistossa. Koulutus vain ulkomailta Holopainen hoitaa sekä ihmisiä että hevosia ja koiria. Kiropraktiikasta on hyötyä myös ennaltaehkäisevänä hoitona ja iäkkäiden hevosten liikuntakyvyn ylläpidossa. Koulutettu kiropraktikko voi hoitaa potilasta ilman lääkärin lähetettä. anatomia, fysiologia, patologia ja radiologia. Kiropraktikon koulutus kestää keskimäärin viisi vuotta. Suomessa toimivat kiropraktikot ovat valmistuneet yliopistoista Euroopassa tai Yhdysvalloissa. – Olen aina halunnut hoitaa eläimiä, ja lopulta sitten päätin lähteä eläinpuolta opiskelemaan. Palmer vauhditti sen levittämistä 1900-luvulla. hiro praktikós, hoitaa käsillä) on manipulaatiohoitomuoto, joka korostaa tukija liikuntaelinten, erityisesti selkärangan, toimintahäiriöiden diagnosointia, hoitoa ja ehkäisyä käsin tehtävillä tekniikoilla. Koulutus antaa oikeuden käyttää Doctor of Chiropractic -titteliä ja kiropraktikko-nimikettä Suomessa. Kiropraktiikka (kreik. Outi Holopainen hoitaa sekä ihmisiä että eläimiä ja liikuntaelinten hoitoon. Kiropraktikko palauttaa selkärangan toimintakyvyn erilaisilla manipulaatioja pehmytkudostekniikoilla ja pyrkii näin poistamaan potilaan oireet ja ongelman
Kiropraktiikka hoitaa syytä, ei vain oireita Kysymys, jonka kiropraktikko usein kuulee on: ”Kuinka monta hoitokertaa hevonen vaatii?” – Kiropraktiikassa hoidetaan selkärankaa, jotta se kykenisi ylläpitämään normaalin liikkeen nivelissä. Kun hän oli jo pitkään toiminut ihmisten kiropraktikkona, hän päätti, että on aika hankkia tarvittava lisäkoulutus eläinten hoitamiseen. Suoritin aikanaan maisteritasoisen, viisivuotisen yliopistokoulutuksen Englannissa, Portsmouthin yliopistossa. – Olen aina halunnut hoitaa eläimiä, ja lopulta sitten päätin lähteä eläinpuolta opiskelemaan. 35 . Holopainen on työskennellyt Skotlannissa, ja vuodesta 2005 Lohjalla. Koulutus antaa oikeuden käyttää Doctor of Chiropractic -titteliä ja kiropraktikko-nimikettä Suomessa. Suurin osa hevosista edistyy huomattavasti, kun hoitokertoja on ollut yhdestä neljään. Kira-tamma on ensimmäistä kertaa Outi Holopaisen hoidossa, joten ennen hoidon aloittamista tutustutaan rauhassa.. – Krooniset ongelmat vievät pidemmän aikaa parantuakseen Korjausliike tehdään nopean, lyhyen, nivelen tason mukaisesti kohdistetun impulssin avulla. Kiropraktikkoja ei kouluteta Suomessa, joten opin haku ulkomailta on ainoa vaihtoehto. Korjaukset voidaan joutua suorittamaan useita kertoja, kunnes keho hyväksyy normaalin liikkeen ja jotta lihakset sekä nivelsiteet alkavat tukea ja ylläpitää liikettä. – Englannissa suoritin sitten myös IAVC-eläinkiropraktikkokoulutuksen
Ratsastaja – ratsastajan istunta esimerkiksi vinossa voi johtaa hevosen selkäongelmiin . Liikunnan puute – liian pieni ulkoilutila ei tarjoa hevoselle tarpeeksi mahdollisuuksia pukitteluun ja piehtaroimiseen, jotta se voisi itse helpottaa kireystilojaan . – Pienet häiriöt aiheutuvat usein pienistä muutoksista. hevosia. Trauma – liukastumiset, putoamiset, komapastumiset . Kengitys – huono kavionhoito ja vääränlainen kengitys vaikuttavat hevosen tapaan liikkkua ja johtavat ongelmiin tukirangassa . – Vaillinaisesta koordinaatiosta johtuvat virheaskellukset. Satula – huonosti istuva satula on tavallisin syy selän ongelmiin . Akuutit ongelmat ratkeavat usein nopeammin. Aivan kuin se tietäisi, että hoito on sille avuksi. Nuorilla hevosilla kiropraktista hoitoa suositellaan ennaltaehkäisevänä hoitomuotona. Ikä – ikääntyminen lisää sekä pienten että isojen selkärankaongelmien oireita Kira oli rauhallinen ja tyytyväisen oloinen koko hoidon ajan. ja vaativat useamman hoitokerran. K uljetukset – pitkät kuljetukset, onnettomuudet, huono iskunvaimennus kuljetusautossa ja epätasainen ajotyyli voivat aiheuttaa vaurioita . Jos lihasten toimintaa ohjaavien hermojen toiminta vaikeutuu, myös koordinaatio häiriintyy. Varsominen – vaikeat varsomiset, joissa varsa joudutaan vetämään ulos synnytysteistä saattaavat aiheuttaa ongelmia sekä varsalle että tammalle . Narkoosi – nukutustapahtuma kokonaisuudessaan voi aiheuttaa selän ongelmia . Nikamien normaali liikkuvuus palautuu Hevosen jokainen liike – pienestä hännän huiskautuksesta monimutkaiseen piaffiin kouluratsastuksessa – on mahdollista lihaskoordinaation ansiosta. – Kiropraktisessa käsittelyssä hoidetaan vaivan syytä, eikä pelkästään oireita, Holopainen sanoo. Myös elämänlaadun parantaminen ja terveyden säilyttäminen ovat tärkeitä, varsinkin hoidettaessa iäkkäitä Kira tutkii Outin apuvälineetkin tarkkaan. Nämä muutokset voivat kuitenkin estää hevosen parhaan suoritustason vaativimmissa harjoitteissa. Kroonisten nivelvaivojen kuten kinnerpatin, sädeluuontuman tai jännevammojen täydentävänä hoitomuotona kiropraktinen hoito voi edistää toipumista ja ennaltaehkäistä toissijaisia selkäongelmia. 36 Hevosten tukirangan ongelmien syitä . Suoritukset – jokainen liikuntasuoritusbrasittaa rankaa omalla tavallaan
– Hevosten omistajien olisi hyvä olla valveutuneita ja ottaa selvää, onko hoidon tarjoaja pätevä. – Tämä lisää mekaanista jännitystä raajoissa ja selkärangassa, ja johtaa rajoittuneisiin liikkeisiin ja lihaskunnon heikkenemiseen. Tämä valitettavasti pilaa myös meidän koulutettujen mainetta. Kira oli rauhallinen ja tyytyväisen oloinen koko hoidon ajan. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. – Eläinpuolella ei kuitenkaan ole nimekesuojalakia, kuten ihmisiä hoitavilla, ja se on todella harmillista. Kiralle tarvittiin kiropraktikon hoitoa siksi, että sillä oli selkärangan muutoksia ja jumeja varsomisen jäljiltä. Eläinpuolella ei ole nimikesuojalakia Suomessa on Outi Holopaisen lisäksi harvoja eläinten hoitoon koulutettuja kiropraktikoita – vain kymmenkunta. Kun Kira-tamma pääsee Outi Holopaisen käsittelyyn, on helppo nähdä, että hevonen nautti hoidosta. – Kiropraktiikan avulla löydetään biomekaaniset toimintahäiriöt selkärangasta. – Koulutetun kiropraktikon antama hoito sen sijaan on erittäin turvallista. Eläin muuttaa kehonsa asentoa kompensoidakseen selkärankansa rajoittunutta liikettä ja välttääkseen kipua. Tutkimuksissa on todettu, että kiropraktinen hoito on myös tehokasta ja edullista. voivat johtaa nivelten, nivelsiteiden tai jänteiden vaurioihin. Vappu Laakson omistama 11-vuotias Kira asustaa lohjalaisessa tallissa. Se on ratsastuskäytössä ja välillä ajossa, mutta kilpailemassa sillä ei käydä. Hoidon tavoitteena on palauttaa nikamien normaali liikkuvuus ja saavuttaa ihanteellinen hermoston toiminta. Kaikilla on taustallaan muun muassa lääkäreiltä vaadittavia anatomian ja fysiologian opintoja. Vaikka hevonen on ihmisen rinnalla kookas ja vahva, kiropraktinen hoito ei vaadi tekijältä suurta voimaa, vaan osaamista ja oikeaa tekniikkaa. Ristiselän kohdalla näkyi kuoppa, joka oli tullut mahan painosta. Välillä se suorastaan pyrkii ohjaamaan, mistä kohdasta Holopaisen nyt pitäisi hoitaa. Eläinpuolen koulutukseen, jonka Holopainenkin on käynyt, otetaan vain eläinlääkäreitä tai maisteritasoisen ihmispuolen kiropraktikon tutkinnon suorittaneita. Aivan kuin se tietäisi, että hoito on sille avuksi. – Kun kouluttamattomat ihmiset hoitavat, käytetään aivan kamalia tekniikoita ja tapahtuu vahinkoja. Hevonen osaa nauttia hoidosta – Kun hoito aloitetaan, ensin tutustutaan, ja sitten katsotaan koko hevonen läpi. . Kuka tahansa voi eläinpuolella sanoa itseään kiropraktikoksi ja hoitaa, Holopainen sanoo. – Aluksi venyttelen lihaskalvoja, jotta pääsen paremmin rankaan käsiksi. Me olemme vain niin pieni ryhmä, ettei äänemme kuulu – pitäisi olla iso liitto tätä asiaa ajamaan. Pahimmillaan on käynyt niin, ettei hevonen enää kävellyt asiantuntemattoman hoidon jälkeen. 37 – Hevosten omistajien olisi hyvä olla valveutuneita ja ottaa selvää, onko hoidon tarjoaja pätevä. Toivottavasti nimikesuoja joskus saadaan eläinpuolellekin
Tallia voi toki vaihtaa, jotta löytää juuri oman tuntuisen yhteisön, johon helposti solahtaa mukaan. 38 Ratsastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Jos ratsastusharrastus alkaa kiinnostaa, tallivaihtoehtoja on – kannattaa etsiä sellainen yhteisö, jossa tuntee viihtyvänsä. Harrastuksen alkuun pääsee helposti ja edullisestikin: alkeistunteihin kuluu joitakin satasia. Valintaan voi vaikuttaa myös se, onko erityisesti kiinnostunut jostakin tietystä hevosrodusta. – Ratsastajainliiton tallihakuriin on listattu kaikki jäsentallimme. M oni ratsastusta aloitteleva löytää sopivan tallin jonkun ystävän suosituksesta, mutta sopivaa tallia voi myös etsiä Suomen Ratsastajainliiton nettisivuilta. – Tärkeintä on kuitenkin, että perusasiat ovat kunnossa ja tallilla on koulutettu henkilökunta, jonka ohjauksessa toimitaan. – Useimmat tallit ovat aktiivisia myös netissä ja somessa, joten tietoa talleista on helpoo löytää. Aikuinen harrastaja haluaa ehkä löytää tallin, jossa on enemmän muita aikuisia, ja lapset ja nuoret taas hakeutuvat oman ikäistensä pariin. Jos alkeiskurssin jälkeen tuntuu, ettei tämä talli jostain syystä ole sopivin, voi mennä katsomaan muita paikkoja, kyllä se oma sieltä löytyy.. Nämä tallit ja ratsastuskoulut ovat mukana laatujärjestelmässämme, joten harrastaja voi olla varma, että toiminta on ammattimaisesti johdettua ja turvallista, toteaa Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen. Sijainti omaan asuinpaikkaan nähden on tietysti yksi valintakriteeri. Oma kypärä on hyvä hankkia, mutta muu sopiva vaatetus yleensä löytyy kotoa. Monilla talleilla on paljon sisältöä Instagramissa ja Facebookissa, ja niistä näkee paljon siitä, minkälainen fiilis tallilla on
– Siihen kannattaa heti alusta saakkaa panostaa, että opettelee toimimaan hevosen kanssa. – Jotkut tallit järjestävät alkeiskursseja ryhmäopetuksena, jolloin kymmenen tuntia on aika tyypillinen määrä. Se. Tämä kaikki muu on hyvin olennainen osa hevosharrastusta ihan lajista riippumatta. Kannattaakin selvittää, mitä kunkin tallin palvelutarjonta pitää sisällään, ja minkälaista opetusta itse haluaisi. Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille – Kannattaa heti harrastusta aloittaessa panostaa siihen, että opettelee toimimaan hevosen kanssa. Lajikohtaisista erikoisvarusteista kypärä on ainoa välttämätön hankinta. Kypärän tulee olla standardin mukainen ja turvamerkitty. – Opetellaan hoitamaan hevosta ja varusteita, opetellaan tarkkailemaan hevosen kehonkieltä ja niin edelleen. Palvelutuotteita on nykyään aika erilaisia. – Tämä siksi, että turvallisuuden kannalta henkilökohtainen, standardien mukainen, turvamerkitty kypärä on paras. Tässä harrastuksessahan on kysymys kokonaisuudesta, jossa ratsastus on vain yksi osa – tähän liittyy kaikki se muu oleminen hevosen kanssa. Hevosharrastus ei ole tekstiiliurheilua Peltonen suosittelee, että aloittelijatkin hankkisivat heti oman kypärän. Ratsastus on vain yksi osa – yhtä tärkeää on kaikki muu oleminen hevosen kanssa, toteaa Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen. On myös talleja, joissa syksyllä aloitetaan ja jatketaan sitten jouluun saakka ilman, että erikseen määritellään, milloin alkeiskurssi loppuu. Palvelutarjonnassa eroavuuksia – Kun harrastuksen aloittaa, mahdollisuuksia on monia. 39 . Toiset tallit taas hoitavat alkuopetuksen yksityistunteina
40 Kypärä on tärkein varuste . Monet tallit kyllä lainaavat varusteita, mutta tämäkin kannattaa selvittää etukäteen. – Jos ei sitten jatkaisikaan harrastusta, voi vähän käytetyn kypärän myydä. Kypärä kannattaa sovittaa kunnolla. – Yleensä kotoa löytyy kaikki, mitä tarvitaan. Housujen pitää olla sellaiset, joissa on helppo liikkua, mieluiten vähän joustavat, eikä niissä saa olla paksuja sisäsaumoja. Jos talviaikaan lähdetään pitkille maastolenkeille, talleilla voi olla lainattavaksi lämpimiä kenkiä ja haalareita. Ratsastuskengissä pitää olla hiukan vartta ja hiukan korkoa, jotta kengät ovat turvalliset jalustimessa. Tavallinen aktiiviharrastaja pärjää hyvin kypärällä, ratsastushousuilla, ratsastusjalkineilla ja hanskoilla. Käytetyn kypärän kuntoa on vaikea varmistaa. Tärkeintä on, että kypärä on oikeankokoinen ja täyttää turvallisuusvaatimukset. Jos sitten oikein innostuu ja harrastus jatkuu, voi ruveta panostamaan enemmän varusteisiin, mutta silloinkin kultainen keskitie on ihan hyvä. on tietysti hyvä myös hygienian kannalta. Tämä ei ole tekstiiliurheilua, mutta asianmukainen varustus on myös turvallisuuskysymys. Myös tuotemerkki ja malli vaikuttavat hintaan. Urheiluvakuutus on syytä hankkia Perinteisen kymmenen kerran alkeiskurssin hinta on viidensadan euron luokkaa. Turvaliivejä saattaa olla lainattavaksi, jos niiden käyttöä edellytetään joillakin tunneilla. Kypärän hihnat ovat kiristettävissä ja säädettävissä pään koon mukaan. Jalkineet valitaan oman maun mukaan, kaikki eivät halua ratsastaa saappailla. Hintahaitari on laaja. Kypärä ei saa hölskyä päässä. Talvella voi tarvita toppahousut. Nyrkkisääntönä voi pitää seuraavaa: mitä hintavampi kypärä, sitä paremmat valmistusmateriaalit ja käyttömukavuus. – Lajikohtaisista erikoisvarusteista kypärä on ainoa pakollinen. Itselläni on kahdet ratsastushousut ja yhdet jalkineet, joilla pärjään hyvin. – Kypärä, housut, jalkineet ja hanskat, ne ovat siis ne oleellisimmat. Ratsastustuntien hinnat vaihtelevat melkoisesti, alkaen 20 eurosta aina sataan euroon. Ryhmätunnit ovat halvempia ja yksityistunnit kalliimpia. Laadukkaammat kypärät ovat kevyitä, ja ne on valmistettu hengittävistä materiaaleista, joten ne eivät hiosta helteelläkään. – Kannattaa katsoa, mitä siihen rahaan sisältyy. Hanskat tarvitaan myös. Kypärän siirtyessä jollekin toiselle on kuitenkin muistettava, että se ei saa olla kolahtanut eli sen kanssa ei ole pudottu hevosen selästä. Jalkineiksi sopivat sellaiset, joissa on hiukan vartta ja hiukan korkoa, jotta ne ovat turvalliset jalustimessa. Sen ei pidä kuitenkaan olla liian tiukka, vaan niskaan, kypärän ja pään väliin, pitää mahtua sormi. Muita varusteita ei Peltosen mukaan ainakaan alkuun tarvitse hankkia. Harrastajatason kypärissä ei ole eroja lajien kesken. Kypärästä löytyvä turvamerkintä takaa, että malli on hyväksytty ja riittävän turvallinen. Kaikissa Suomessa myytävissä kypärissä tulee olla turvamerkintä. Hyvän kypärän hinta on 50 eurosta ylöspäin. Kolauksen saaneen kypärän rakenne ja turvallisuus on voinut kärsiä. – Kaupunkikeskuksissa hinnat ovat yleensä korkeammat kuin maaseudulla, koska kaupungeissa kustannustasokin on korkeampi.. Kypärän on istuttava hyvin päähän, eikä siinä saa olla yhtään kasvuvaraa. Ratsastusharrastukseen kuuluu myös se, että opetellaan huolehtimaan varusteista. Kypäriä ei ole kaikilla talleilla lainattavaksi juuri turvallisuusja hygieniasyistä
Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Suomen Ratsastajainliitto. Hevonen on siinä ja auttaa ratsastajaa, ja ratsastustunneilla opettaja tai ohjaaja on aina paikalla. Kuva: SRL/Kirsi Niskanen – Kun mietitään ratsastuksen hintaa, pitää ajatella, mitä kaikkea siihen sisältyy. Urheiluvakuutus on Peltosen mukaan kaikkien syytä hankkia. Vaatetuksen pitää ratsastaessa olla sään mukainen. Taaperoratsastus on tosin lyhytkestoisempaa, ja enemmän lähinnä hevoseen tutustumista, mutta siitä se lähtee. Ja laji sopii kaikenikäisille, taaperoista alkaen. . Jos tunti maksaa neljäkymppiä, mutta sen yhden tunnin ratsastuksen lisäksi tallilla vietetään neljä tuntia hevosten parissa, tuntihinnaksi tuleekin kymppi. Työelämään siirtyminen ja perheen perustaminen voivat myös laittaa harrastuksen tauolle, mutta kun elämä tasaantuu uomiinsa, tullaan taas tallille. Ratsastus sopii kaikenikäisille Ratsastusta voi helposti harrastaa omassa tahdissaan, elämäntilanteen mukaan useammin tai harvemmin. Kun palaa tallille vuosien jälkeen, kertaheitolla yleensä tulevat asiat mieleen. – Ja kun perustaidon on kerran oppinut, se kyllä palaa mieleen vaikka pitkänkin tauon jälkeen. 41 Hevosharrastuksessa on tärkeä osa myös hevosten hoitamisella. Sen jälkeen urheiluvakuutuksen voi hankkia joko seurajäsenyytenä tai Green Card -vakuutuskortilla. – Ja täytyy muistaa, että mukana on paitsi itse ratsastus, hevonen ja siihen liittyvät elementit, myös hevosen pitokustannukset tallille on otettava huomioon, ja se, että siellä on ja ammattilaiset vastaamassa toiminnasta. – Ratsastus on siitä kiitollinen laji, että yksin ei tarvitse olla. Ratsastustunnin yhteydessä hevostaitojen opettelemisesta tallilla ei yleensä tule mitään lisähintaa. – Alkeiskurssilaiset on meidän jäsentalleissamme vakuutettu Ratsastajainliiton puolesta. – Ratsastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, vaikka eläkeiässä. – Aika tyypillistä on, että ratsastusharrastus hiipuu siinä vaiheessa, kun lähdetään opiskelemaan, se on usein silloin sekä budjettiettä ajankäyttökysymys. Talleilla näkee nykyisin myös ratsastajia kahdessa polvessa: ratsastusta nuorena harrastaneet palaavat talleille omien lastensa kanssa
42
43
tammikuuta Seinäjoen ravikeskuksessa. Ojanperän talliin meni myös ravien viimeisenä lähtönä kilpailtu lämminveristen avoin ryhmäajo, jonka ykköseksi tykitti keulajuoksulla Regent Zet. Voitto oli Josveisin uran 24. Kuva: Suomen Hippos/ Hanna Laakso Osaomistaja ja -kasvattaja Irma Riitta Tammelin oli paikan päällä Seinäjoella seuraamassa kuusivuotiaan ruunan voittojuoksua. – Kyllä tämänkin hevosen kanssa on ollut harmaita hiuksia, että eikö tästä pidä nauttia. ?. Ruunan juoksua oli seuraamassa myös sen osaomistaja ja -kasvattaja Irma-Riitta Tammelin, joka otti ilon irti hevosensa menestyksestä. Q uestionmark Me hallitsi pääravipäivän seitsemännen lähdön tapahtumia. Questionmark Me kiihdytti kisassa ykkösradalta ja piti paikkansa keulassa alusta loppuun saakka. Suomenhevosten Valiodivisioonan karsinnassa vahvin oli Antti Ojanperän valmentama ja Santtu Raitalan ohjastama Josveis. Voitto sai Tammelinin kyynelehtimään. – En uskaltanut ladata ihan täysillä alussa, ettei vaan tulisi laukkaa, mutta kurvi oikeastaan pelasti meidät, sen avulla saimme pidettyä keulat, kommentoi Olli Koivunen voittajahaastattelussa. Terveisiä vaan koko omistajaporukalle, on tämä hienoa, sanoi Tammelin voittajahaastattelussa. Voiton ohjasti Olli Koivunen, jonka isä Harri Koivunen valmentaa ruunaa. Ruunan omistaa kimppatalli Soo Sorry Stable ja sitä hoitaa Terri Lehtonen. – Sen jälkeen sai vain nauttia. Suomenhevosten Valiodivisioonan karsinnassa vahvin oli Antti Ojanperän valmentama Josveis. Hevonen tuntui aivan superhyvältä koko matkan ja olisi varmaan jatkanut samaa vauhtia vielä kierroksen maalin jälkeen, hän jatkoi. Viikon 3 pääravit kilpailtiin lauantaina 19. 44 Questionmark Me toi onnenkyyneleet kasvattajansa silmiin Questionmark Me -ruunan osaomistaja ja osakasvattaja Irma-Riitta Tammelin ja ohjastaja Olli Koivunen
Suomen luonto, hevoset ja yhdessäolo luovat leiritunnelman. Ratsastusleirit Edessä ihana hevoskesä Ankis tallin Ninni Kullberg johdattaa leiriläisiä maastoon. Monen ratsastajan kesän kohokohta on ratsastusleiri. Teksti: Kati Wikström • Kuvat: Tallit. 45 . Vuodesta toiseen leireillä kestosuosikkeina ovat leirikaste ja erilaiset leirikisat. Niitä löytyy moneen makuun, ympäri Suomea.
Kiuruvedellä, päätallissa on 11 karsinapaikkaa, lisäksi poneille on pihatto ja viidelle hevoselle englantilaistyyliset ulkokarsinat. Tällä hetkellä tallilla on noin 30 hevosta ja ponia. Alkuun tallissa oli yksi hevonen ja sen kaveri. Suuren kysynnän vuoksi, niin palveluiden kuin hevostenkin määrä kasvoi ja tallin toiminta pyörähti käyntiin. Vanhasta navetasta peruskorjattiin talli vuonna 2009, pihatto ja puurunkoinen ratsastushalli valmistuivat seuraavana vuonna ja 2013 ratsukot saivat 30x60-metrisen ulkokentän. Pihapiirissä asustaa myös muita eläimiä, kuten kissoja, koiria, kaneja sekä kesäisin possuja ja lampaita. Kärryillä ajaminen on suosittua kesäistä ajanvietettä.. Tallin kaikki hevoset läpiratsastetaan, jotta nähdään niiden soveltuvuus tunneille, lisäksi hevoset ovat mukana Savon eläinsairaalan terveysohjelmassa. Ratsastusleirit Leireillä syntyy hyviä ystävyyssuhteita ja moni palaakin leireilemään vuodesta toiseen. Tiina Dahlgren kokeili siipiään ja piti tunteja näillä hevosilla. Dahlgren kertoo, että kesän ratsastusleireille otetaan 10-14 leiriläistä kerrallaan, majoitus on vanhassa hirsiaitassa, jonne leiriläiset sopivat kahteen huoneeseen. Kaunis kesäpäivä ja hevoset, mikä ihana yhdistelmä! . Vuonna 2017 Talli Taitavat Kaviot laajensi toimintaansa Kujalan tilalle Haapavedelle. 46 T alli Taitavat Kaviot on perustettu 1.6.2007, Koivukallion tilalle Kiuruvedelle. Haapavedellä on 25 hevosen talli. Tallin toiminnasta vastaa hevosalan ammattilainen (tallimestari erikoisammattitutkinto, ratsastuksen ohjaaja ja ratsastuksen opettaja) ja opettajat valmentautuvat sekä kilpailevat kukin omissa lajeissaan. Hummaillaan yhdessä Erilaiset leirikilpailut hauskuuttavat leiriläisiä vuodesta toiseen
Ohjelma vaihtelee leirien mukaan. – Muutamia hauskoja hetkiä on jäänyt erityisesti mieleeni. Heppailua ja eläintenhoitoa Dahlgren kertoo, että leireille tehdään aina tasoryhmät, jotta jokainen ratsastaja pääsee edistymään. Ja ihan ilman muuta rapsutella vaikkapa lampaita tai koiria. Pelataan jalkapalloa, vikelletään, hypätään, mennään ilman satulaa, ratsastetaan kouluratsastusta ja muuta vastaavaa. – Leiriruokailut tapahtuvat päärakennuksessa eli kodissamme ja mummo tekee meille kotiruokaa. ?. – Joskus on ollut oheistoimintana lehmänlypsyä, uintireissuja ja muuta mukavaa. – Aamupala on kello 8. Kumpikin tapahtuma on saavuttanut todellisen kestosuosikin aseman, nauraa Dahlgren. – Hyvä leiri on ehdottomasti sellainen, jossa kaikki huomioivat toisensa ja ovat ystäviä kaikkien kanssa. Iltapala on kello 20 ja hiljaisuus alkaa kello 22:n tienoilla. Lisäksi aivan pienten lasten leirit ovat suosikkeja, koska niitä järjestetään harvemmassa paikassa. – Ensimmäisenä tai toisena iltana on myös leirikaste ja viimeisenä päivänä meillä on yleensä leirikilpailut. Leirit ovat muuttuneet ajan saatossa jonkin verran, olemme kuunnelleet leiriläisten toiveita. Siinä oli tehtävänä kaivaa esineitä veden sekaisesta märästä purupaljusta. Esimerkiksi Pienten päiväleirillä 2-6-vuotiaat lapset tulevat talli-/ maalaismiljööseen tutustumaan leikin varjolla eläimiin ja hevosiin. Iltatunnit pitää mahdollisesti vielä erillinen ohjaaja. Yleensä teorian opetus on ruokailun ja tauon jälkeen. Iltapäivällä ratsastetaan/heppaillaan toisen kerran sekä puuhataan tallissa. Heinäkärryajelulla väsyneimmät ottavat päiväunet. Meillä oli aivan alkuaikana leirikaste kuumana kesäpäivänä. Esteet ovat monen ratsukon suosiossa. – Hummailuleirillä vietetään seitsemän päivää eli siinä on extrapitkä annos heppailua. Tietysti kestosuosikit ovat kulkeneet mukana miltei muuttumattomina. Eläintenkoulutusleirillä on eläintenkouluttaja Annukka Rainio. Tehdään normaalit tallihommat, hoidetaan muut eläimet, kerätään kananmunat ja niin edelleen. – Eläintenkoulutusleiri toteutetaan viikonloppuleirinä tai kurssimuotoisena, ilman majoitusta. Saunomme tietysti ulkosaunassa ja aamuisin herätään kukonlauluun. Leirikasteen jälkeen tytöt päättivät ottaa kaiken ilon irti, he heittäytyivät paljuun vaatteineen päivineen istumaan ja laittoivat toistensa päälle sitä purumössöä! – Toinen legendaariseksi tarinaksi kiirinyt juttu, on talon vanhan emännän Helmin kummittelu. Toinen ruokailu on yleensä kello 17. Talli Taitavat Kaviot omistaja Tiina Dahlgren toteaa hyvän ratsastusleirin olevan sellainen, jossa kaikki huomioivat toisensa ja ovat ystäviä kaikkien kanssa. – Leireillä opitaan paljon ja hummaillaan yhdessä. – Leireillä on aina tunnelmaa ja kestosuosikkeja ovat tietysti leirikaste sekä erilaiset leirikisat. Yleensä ratsastetaan ja hoidetaan hoitohepat jo ensimmäisen kerran aamupäivällä. Pääasiana on kuitenkin ratsastus ja siihen liittyvät teoriatunnit, tähdentää Dahlgren. Ajan henkeen kuuluu myös keppiheppailut ja olemme joku vuosi sitten tehneet keppihevosiakin. Leirillä ratsastetaan noin puoli tuntia päivässä, hoidetaan tilan muita eläimiä, syödään ja leikitään. – Aamut alkavat siis halukkaille tallin teolla siinä kello 7:n aikaan. Yleensä leireistä syntyy pitkäaikaisia ystävyyssuhteita eliniäksi ja moni leiriläinen palaa leireille vuodesta toiseen. Tämän jälkeen syödään ja pidetään pieni tauko. Tätä on toivottu todella paljon. – Meillä on ensi kesänä töissä Rats-ohjaaja Oona, Rats-opettaja Outi ja minä. Lisäksi jokaisella leirillä saa osallistua aamutalliin ja normaaleihin tilan töihin. – Hummailuleiri ja junnujen yöleiri ovat ehkä kaikkein suosituimpia. Luonnollisesti kaikkien rakkauden ja intohimon kohteena on hevonen. Rakkaudesta hevosiin – Jokainen leiri on kyllä uniikki! Sen osallistujat tekevät leiristä aina omannäköisen ja omanlaisensa, tietää Dahlgren. 47 . Kerromme tätä Tukkatädin tarinaa jokaisella leirillä, joten en paljasta tässä siitä sen enempää, myhäilee Dahlgren. Illasta saa puhdistaa varusteita, auttaa tuntilaisia, hoitaa pikkueläimiä, lisäksi käydään uimassa, pelataan pelejä ja tietokilpailuja. Siinä käydään läpi teoriaa ja käytännössä hevosen, koiran tai vaikkapa kanan koulutusta. Leirikasteessa voi ihan kirjaimellisestikin kastua
Ankis Stall omistaja Ann-Christine Väyrynen, kutsumanimeltään Anki, kertoo islanninhevosen sopivan kaiken ikäisille ja tasoisille ratsastajille. Hevosmiestaitojen oppimista Tallilla opettajana toimiva Ninni Kullberg on valmistunut Hólarin yliopistosta ja omaa Bachelor of science in riding and riding instruction -koulutuksen. Ratsastusleireillä opitaan hevosmiestaitoja ja yhteistyötä sympaattisten issikoiden kanssa, unohtamatta mukavaa oheistoimintaa. Leireillä parasta ovat kesä, hevoset ja ystävät. Nummis-tila, jolla talli sijaitsee, tunnetaan jo 1500-luvulta. – Töltti on islanninhevosen tärkeimpiä ominaisuuksia, ja sillä on suuri merkitys myös jalostuksessa. 48 A nkis Stall on islanninhevostalli Kirkkonummella lähellä pääkaupunkiseutua. – Laumassa kasvaneet islanninhevoset ovat luonnostaan hyvätapaisia ja sosiaalisia. Tilan 1800-luvun alussa rakennettu päärakennus on suojelukohde, josta osa on kunnostettu käytettäväksi tallin leiritoimintaan ja kokoustiloiksi. Passi vaatii hevoselta ja ratsastajalta paljon taitoa ja kokemusta. Töltti on pehmeä askellaji, joka sopii hyvin aloittelevalle ratsastajalle. Islanninhevonen erottuu tavallisista ratsuista askellajiensa perusteella. Perinteisten ratsastustuntien lisäksi, tallilla on sosiaalipedagogista ratsastustoimintaa ja vammaisratsastusta sekä ratsastusterapiaa, johon käytetään siihen tarkoitukseen erityisesti valittuja ja koulutettuja islanninhevosia. Tallin omistaja Ann-Christine Väyrynen, kutsumanimeltään Anki, on hevosten ohjaaja, erityisluokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri ja ratsastusterapeutti. Muut ratsut osaavat yleensä vain käynnin, ravin ja laukan, mutta islanninhevosella on niiden lisäksi yksi tai kaksi erikoisaskellajia: töltti ja passi. . Passi on näyttölaji, ja sitä ratsastetaan yleensä kilpailuissa. Hevostelu vie mennessään Tölttiä ja passia islanninhevosilla Islanninhevonen sopii niin aloittelevalle kuin kokeneemmallekin ratsastajalle. Osa hevosista on tuotu suoraan Islannista ja osa Tanskasta. Hänen mukaansa islanninhevonen on vahva, kiltti ja eloisa ratsuhevonen, joka sopii kaikenikäisille ja -kokoisille. Hän on Tölt in Harmony -ohjaaja, taso 1. Tallilla on kymmenen omaa hevosta. Ratsastusleirit
Leireillä olen ollut kolmesti, joista kaksi oli yleisleirejä ja yksi keskittyi askellajeihin, kaikki olivat yöleirejä. – Viikolla pidettävät leirit ovat erityisen suosittuja. Ne sopivat pienemmille aloittelijoille, mutta tarjoavat haastetta ja opittavaa kokeneillekin ratsastajille. – Hevosmiestaitojen oppiminen on kaikille olennainen osa ratsastusharrastusta. – Nyt osallistun leiriin apulaisen roolissa ja pääsen muun muassa keksimään kaikkea kivaa oheistoimintaa leiriläisille! – Tavoitteeni on kehittyä mahdollisimman hyväksi ratsastajaksi, summaa Enkovaara tulevaisuuden näkymiään rakkaan lajin parissa. Leiriavustajat keksivät innokkaasti kaikenlaista mukavaa ohjelmaa. 16-vuotias espoolainen Iida Enkovaara odottaa ensi kesän leiritunnelmaa, sillä hän on menossa leiriapulaiseksi. – Olen ollut tällä tallilla aikoinani itse leiriläisenä ja nyt opettajana leireillä. Maastoratsastuksista pidän, samoin kuin askellajitunneista ovaalibaanalla ja esteiden hyppäämisestä ratsastuspolulla. Hevostelu vie mennessään Kullberg kertoo, että ratsastusleireille mahtuu 8-12 osallistujaa ja kaikille leireillä opitaan hevosmiestaitoja sekä yhteistyötä sympaattisen islanninhevosen kanssa. Ja tietysti kummitustarinat viehättävät iltaisin, vuodesta toiseen. – Suosittuja ovat olleet erilaiset hevosten kauneuskilpailut, jossa leiriläiset saavat puunata hevosia ja vaikkapa letittää niiden harjoja. Ninnille itselleeen on leireistä jäänyt parhaiten mieleen niiden tunnelma. Parasta on tunnelma – Aamutallivuorot kauhistuttavat aina leiriläisiä, koska ne alkavat niin varhain aamulla, nauraa Kullberg. – Yöleireillä on yleensä hieman vanhempia leiriläistä, kun päiväleirit sopivat nuoremmille hevostelijoille, tietää Kullberg. – Leireillä on monta hauskaa tilannetta, erityisesti leirikasteet ja myös grillaaminen on mukavaa. Issikat ovat monipuolisia ja kilttejä. Islanninhevoset viehättävät ratsastajia niin kokonsa kuin luonteensakin Maasto ja esteet, mikä loistava yhdistelmä. – Jokaisella leirillä pyritään siihen, että leiriläinen kokisi ainakin yhden aamutallivuoron. – Oheisohjelmaa järjestetään toiveiden mukaan esimerkiksi savitöitä, maalausta, tennistä, kielikoulutusta, uintia ja kalastusta Lapinkylänjärvessä sekä paljon muuta kesäistä puuhaa, kuten saunomista ja grillailua. – Lounaan jälkeen on toinen ratsastusvuoro, jossa ryhmät vaihtavat tehtäviä. Leiriläisten toiveet eivät ole vuosien saatossa kovinkaan paljoa muuttuneet, enemmän kuitenkin toivotaan nykyään teemaleirejä. puolesta. – Askartelun tuotoksia saa kotiinsa muistoksi leiristä, erityisen pidettyjä ovat olleet muun muassa maalatut hevosenkengät, kertoo Kullberg. . – Olen ratsastanut kuusi vuotta, joista viimeiset viisi vuotta islanninhevosilla Ankin tallilla. 49 Ensi kesänä leiriapulaiseksi . Toinen ryhmä valmistelee hevosensa tunnille ja ratsastaa, kun toinen ryhmä harjoittelee esimerkiksi juoksutusta, kärryajelua tai muuta vastaavaa. Hevosmiestaitojen oppiminen on kaikille olennainen osa ratsastusharrastusta. Viimeisenä päivänä tehdään pitkä maastoretki, jolla syödään eväitä ja uidaan. – Kun aamutallivuorot on listattu, on ensimmäisenä aamuna yleensä koko leiriläisten poppoo valmiina ja innokkaana odottamassa aamutallille menoa! Niin se hevostelu vie mennessään jo aamuvarhaisesta mukavan porukan kanssa. – Sellaiset ihanat kesäiset hetket, jolloin sää on parhaimmillaan ja mennään pidemmälle maastovaellukselle. Ankis Stall sijaitsee 1500-luvun Nummis-tilalla.. Tuolloin päivä alkaa kello 7 josta mennään aamupalalle kello 8.Sen jälkeen alkaa päivän ensimmäinen ratsastusvuoro, jossa leiriläiset on jaettu kahteen ryhmään. Syödään eväitä, uidaan ja laitetaan hevoset riimuun, ne ovat kesän kohokohtia, haaveilee Kullberg. Leireillä oppiminen on riemastuttavaa
Aiemmin tila oli lypsykarjatila, lisäksi osa tilan toimeentulosta tuli metsästä ja osa emännän työstä puolustusvoimain palveluksessa. Iltanuotiot, yöratsastukset ja suomalainen kesä lumoavat leiriläisiä maasto kerrallaan. – Leirit kestävät yleensä maanantaista perjantaihin. Viikonloppuvaellukset alkavat perjantaina kello 17:n jälkeen ja päättyvät sunnuntaina noin kello 17. Viime vuonna remontoitiin ikivanha sauna ja sen tupa, siinäkin tilassa mahtuu muutama yöpymään. Nukkumaan kerrossänkyihin mahtuu kahdeksan leiriläistä. Tilalla on kesäaikaan sekä leiritoimintaa että 4H-kotieläinpiha, jossa on monenmoisia eläimiä katseltavina ja siliteltävinä. Siellä on tilaa yhdeksälle henkilölle. 50 K okkomäen tilalla Keski-Suomen Keuruulla on harjoitettu vuodesta 1985 alkaen hevoskasvatus-, ravivalmennusja ratsastusvaellustoimintaa. – Aluksi oli erikseen seniorileirejä, mutta nykyisin harrastus yhdistää monen ikäisiä. – Vaelluksilla yövymme erämiesten majalla, keskellä ei mitään, luonnonsuojelualueen kupeessa. Anita Viitanen kertoo, että tilan majoitus järjestyy omasta majatalosta päärakennuksen liepeiltä. Vaellusleireillä luonto ja maasto lumoavat. – Hevosenhoitoleirit sopivat alkajille, niissä käydään läpi. Kotirinteen tallin omistaja Anita Viitanen kertoo hyvän leirin muodostuvan välittömistä ihmisistä, jotka arvostavat luontoa ja hevosmiestaitoja. Siellä on ihana hirsinen sauna puron varrella ja laavu, jossa istumme iltaa. Tilalla työskentelee ravihevosten parissa raviohjastaja ja valmentaja Jouni Törmänen ja vaihteleva määrä hevosalan työntekijöitä sesonkien mukaan. Iltaisin käymme tutustumassa Petäjäveden keskustaan ja Unescon suojelukohteeseen vanhaan kirkkoon. – Kolmas majoituskohteemme on iso vanha maatila, jota käytämme usein viikolla vaelluksilla. Liidä ja laukkaa liinaharjalla Maastoratsastusja vaellusleirit vahvoilla suomenhevosilla vetoavat luonnon ystäviin. Martta ja Arvi Viitasen jäätyä eläkkeelle siirtyi tila tyttären Anita Viitasen hallintaan. Tilauksesta yövymme kodalla tai laavullakin, kertoo Viitanen. Iltanuotiolla kuuluukin iloinen rupattelu ikäeroista piittaamatta. Hevosemme ovat hyvin maastovarmoja ja turvallisia, mutta eivät laiskoja. Sunnuntaina illalla saa tulla paikalle, niin ollaan jo tuttuja maanantaina ja on helpompi aloittaa vaellus. Siellä on maatilamatkailutila, jossa on mahdollisuus kylpeä joko tavallisessa saunassa tai savusaunassa. Remontit on tehty vanhaa kunnioittaen. Hevosia on ratsastustoiminnassa 16, kaikki varmajalkaisia suomenhevosia. Yksi ryhmä on vallan ja vain maastoratsastajia, jotka käyvät eri talleilla ulkomaita myöten maastoilemassa. – Kotirinne on 1900-luvun alkupuolelta, mutta sekä tupa että kammari remontoitiin leiriläisten käyttöön vuonna 2007. Elämyksiä ja kansallisaarteita Ajan saatossa aikuistenkin leireily on lisääntynyt, tietää Viitanen. Ratsastajan pitää olla kiinnostunut maastoratsastuksesta ja vauhdistakin saa tykätä. – Nykyisin meille saapuvat leiriläiset käyvät usein aktiivisesti tunneilla ja haluavatkin erilaista ratsastusta täällä – luontoa, vauhtipätkiä, uittamista ja yöratsastuksia. Kosketus eläimiin, vahva tuntuma maahan, luontoon ja perinteisiin tekivät tilanpidon jatkamisen ainoaksi vaihtoehdoksi. – Suomenhevonen on kansallisaarre, sopivan kokoinen, kestävä, varmajalkainen, nopea, hidas, viisas, kaunis ja luonteeltaan niin kuin me, suomalaiset. – Toinen yöpymiskohteemme sijaitsee Petäjäveden puolella. – Leirille otetaan enintään kahdeksan osallistujaa ja heiltä vaaditaan kaikkien askellajien taitamista. Olemme järjestäneet myös erillisiä leirejä sellaisille porukoille, joilla ratsastustaitoja on vähemmän ja tuolloin matkavauhtikin on rauhallinen. Kotieläinpihalta voi löytää ainakin kaneja, kanoja, kissoja, koiran ja vuohen sekä kaksi kukkoa tepastelemassa, jotka ovat nimeltään Hermanni ja Hegemon. Elämyksiä ja luonnon hiljaisuutta
Suomenhevonen, kansallisaarteemme on vahva ja maastoratsastukseen erityisen sopiva.. Leiriläiset valmiina päivän maastovaellukseen. Ryhmä koostui monista eri kansallisuuksista ja välillä oli kielimuuriakin, mutta loput väännettiin pajunvarresta. Kun aika katoaa – Leireillä opitaan hevosmiestaitoja, maastoratsastusta, ajamista, uittamista, näyttelyasioita ja oman hevosen hankkimisessa huomioitavia käytännön asioita, luettelee Viitanen. – Se tunnelma, kun harrastus yhdistää ja istutaan nuotiolla herkutellen ja kerraten päivän tapahtumia. Leirinuotiolla aika katoaa, ikä hälvenee ja naurua piisaa. Minusta on vaikuttavaa, kuinka aika katoaa, ikä hälvenee, ollaan vain me ja naurua piisaa. Yleensä keskiviikkona ja torstaina pidetään pisimmät eli neljän tunnin ratsastusvaellukset. – Eräs tapaus jäi erityisesti mieleeni. Hevosten näyttely-/kauneuskilpailu on melkein jokaisella viikolla ohjelmassa, samoin kuin seikkailupolku, joka toimii myös leirikisana. 51 Liidä ja laukkaa liinaharjalla Uiminen on suosittua kesäpuuhaa niin hevosten kuin ratsastajienkin keskuudessa. Värikasvatuksesta saa tietopaketin, mikäli siitä on kiinnostunut. – Leirillä on aamupala kello 8-9, ohjelma alkaa kello 10. Hevosmiestaitoleirejä tehdään tilauksesta ja suosittuja ovat olleet myös äiti-lapsi/isä-lapsileirit. perusasioita, kuten hevosen hoitoa, varustamista ja opetellaan maastoilua taluttajan turvin. Kiva leiri koostuu Anitan mukaan välittömistä ihmisistä, jotka arvostavat luontoa, hevosmiestaitoja, perinteitä ja kivaa tekemistä yhdessä. EU-komissiosta oli kahdeksan hengen ratsastuskerhon ryhmä vierailemassa muutama vuosi sitten. . – Hevosten ensiavusta ja sairauksista pidämme käytännönläheisiä teoriatunteja pääosan esittäjän eli hevosen ollessa läsnä. Päivät ovat erilaisia riippuen siitä, ollaanko tilalla vai maastossa yötä. Iltanuotiolla paistetaan tietysti lettuja ja grillataan. Nukkumaan mennään yleensä kello 22, lukuun ottamatta yöratsastusta. – Leireille valmistaudutaan varaten riittävä määrä säänmukaisia vaatteita, ratsastusvarusteet, makuupussi, henkilökohtaiset peseytymisvälineet ja iloinen leirimieli, kannustaa Viitanen. Kotaja laavumajoitus ovat kysyttyjä leiriläisten yöpymispaikoiksi. Uittoretki on tehty aina, järvelle ratsastetaan metsän halki polkua pitkin, ilman satulaa niin halutessaan. – Suomenhevonen sai erityismaininnan, he eivät olleet voineet kuvitellakaan, miten hieno rotu se on. Suosittua on esimerkiksi ajaminen työkärryillä ja valjastuksen opettelu. Lähtiessä halattiin ja naurettiin. Raviurheilustakin saa tietoiskun, mikäli se puoli kiinnostaa, sillä tilalla on kuusi ravihevosta. – Parhaita hetkiä on leireillä niin kovin monia, huokaa Viitanen. Palautteena Brysselistä tuli saunatilaus ja uusi varaus retkelle tulevana syksynä, muistelee Viitanen. Hevosemme rakastavat uimista. Opitaan luonnossa liikkumista ja ympäristön kunnioitusta sekä hevoskasvatusta ja varsojen hoitoa. – Istuimme korvessa, läpsimme itikoita, tutkimme kasveja, saunoimme, loimutimme lohta ja paistoimme kansallisruokaamme makkaraa nuotiossa. Aamulla syötiin ruisleipää, ratsastettiin suomenhevosilla ja päivällä soudettiin kirkkoveneellä pätkä, lisäksi illalla mentiin savusaunaan. – Muuta ohjelmaa on 2-4 tuntia päivässä
Ratsastin nuorena niin paljon itsekseni, ilman opetusta, Taina Pennanen sanoo.´ – Ennen kaikkea haluan parantaa oleellisella tavalla istuntaani ja esteitäkin olisi taas kiva mennä. – Asuin lapsena maalla, ja saimme siskoni kanssa oman hevosen, ollessani 12-vuotias. kuitenkin kyllästyttää, kun katselimme aidan takana lasten ratsastusta ja kysyimme, josko aikuisetkin pääsisivät ratsastamaan. Lapset päiväleirille Ratsastus väheni Tainan mennessä opiskelemaan ja siirtyessä työelämään. 16-vuotiaana sain myös puoliksi englantilaisen täysiverisen Up And Down-ruunan. Mikä ihana tapa viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa! – Varsinkin lapset ovat riemuissaan, koska kerrankin isoin ja vanhin ei olekaan välttämättä se paras, ja he saavat opastaa aikuisia. ?. 52 H elsinkiläinen Taina Pennanen kertoo omaavansa pitkän hevostaustan, joka virkistyi uudelleen perheleirien myötä. Illat uidaan ja saunotaan, tehdään ruokaa ja parannetaan maailmaa. – Ihanien perheleirien innostamana sain itsekin kimmokkeen aloittaa ratsastamisen uudelleen. Ideana on, että kaikki ratsastavat. – Ihastuin leiriin, jossa hoidetaan poneja ja tallin muita eläimiä, ratsastetaan, leikitään, ajellaan kärryillä ja niin edelleen. – Veimme vuosien ajan lapsiamme Pienten lasten päiväleireille ja ystävien lapsia liittyi mukaan. Ruokahalu kasvoi syödessä, huomatessani kuinka tiukkaan juurtuneita vääriä tapoja ratsastukseni oli täynnä. Isätkin ovat innokkaita Pennasen perheen kesän kohokohta on jo vuosia ollut perheleiri. Omien sanojensa mukaan hän oli jo unohtanut sen, kuinka onnelliseksi hyppääminen tekee. – Erityisen huvittavaa ja yllättävää on ollut se, kuinka käytännössä useimmat miehistä ja isistä, joita jouduttiin aluksi maanittelemaan, kiristämään ja uhkailemaan hevosen selkään, ovat kaikki nykyisin innokkaita leiriläisiä. Käynkin nykyisin myös Poni-Haassa Vantaalla, koska siellä minulla oli onni päästä Terhi Laurilan opetukseen. Miesten edistyminen onkin ollut ällistyttävän nopeaa verrattuna siihen, että heidän ratsastusuransa alkoi vasta päälle 40tai 50-vuotiaina. – Yksi isä jopa aloitti kotonaan Helsingissä säännöllisen ratsastamisen, ja lähes kaikki muutkin treenaavat ainakin muutaman tunnin salaa talven aikana. Meitä kiinnostuneita aikuisia oli niin paljon, että meille tehtiin oma päiväleiri – näin Perheleiri sai alkunsa. Useimmat lapset ratsastavat säännöllisesti talven aikana. Hektisen arjen vastapainoksi yhteinen leiri on Pennasen mukaan ihana tapa viettää lähimpien kanssa aikaa, perheen sekä ystävien. – Lapsuus ja nuoruuteni kuluivat näiden kullanmurujen kanssa, hoitaessa ja ratsastaessa sekä vähän este-kilpailuissakin. Meitä on 3-5 perhettä eli 12-20 henkilöä. Kaunis ja älykäs Sointu suomenhevostamma oli teurastamolta pelastettu entinen työhevonen, joka oppi kaikkea, muun muassa hyppäämään 120 sentin esteitä. – Aikatauluista riippuen, olemme jokaisena kesänä muutaman päivän leirillä. Kuva: Outi Priha Pennasen perhe on käynyt Talli Taitavat Kaviot järjestämillä ratsastusleireillä kymmenen vuotta ja lapsetkin ovat kasvaneet hevosharrastukseen mukaan. Leiri kestää vain muutaman päivän ajan. – Olen saanut ratsastukseeni aivan uutta toivoa ja iloa siitä, että voin vielä kehittyä ja päästä eroon piinaavista virheistä. Kyselin tallin omistajalta, voivatko niin pienet lapset aloittaa ja sain vastaukseksi, että sehän on juuri paras ikä käynnistää hevosharrastus. Meitä aikuisia alkoi Lasten leireistä koko perheen harrastukseksi Perheleiri kesän kohokohta Taina Pennanen esteillä ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. – Talli osaa järjestää niin tunnit kuin hevosetkin kaikille sopiviksi, jolloin ikäja tasoerot eivät haittaa lainkaan. Kaiken muun hyvän lisäksi perheleiri on vielä niin ekologinenkin vaihtoehto, vaikkapa etelänmatkan sijaan. Yöksi lähdetään kotiin, koska leiriläiset ovat niin nuoria, etteivät jaksa pitkään. Ikähaitari on nykyisin 8-vuotiaista lapsista yli 60-vuotiaisiin ja tasot aloittelijasta meihin lähes koko elämämme ratsastaneisiin ja viisiottelussa SM-tasolla kilpaileviin. Perheen perustamisen myötä koko harrastus loppui kymmeneksi vuodeksi. Ohjaajia oli paljon, jotta lapsilla olisi turvallista, mutta vanhemmatkin saivat halutessaan olla auttamassa ja valvomassa. Enkä ole ainoa meistä, tunnustaa Pennanen. – Lasteni ollessa 4ja 6-vuotiaita, näin lehdessä ilmoituksen Talli Taitavat Kaviot ”Pienten lasten päiväleiristä” ja kiinnostuin. Ryhmäjaot menevät taidon, eivät iän mukaan, valottaa Pennanen. – Ihastuin leiriin, jossa hoidetaan poneja ja tallin muita eläimiä, ratsastetaan, leikitään, ajellaan kärryillä ja niin edelleen
Ohjastaja Ravivuoden 2018 parhaat palkittiin Ranch Kellyn valmentaja Anne Luttinen ja hoitaja Heidi Konga pääsivät iloitsemaan Vuoden hevonen -kategorian voitosta. Kelly’s Teamin omistama ja mäntyharjulaisen raviharrastaja Anne Luttisen valmentama Ranch Kelly teki uransa parhaan kauden viime vuonna, 10-vuotiaana. Syksyllä tamma lähti valmentajansa kanssa kilpailumatkalle Ranskaan ja onnistui voittamaan Pariisissa Vincennesin raviradalla. Ranch Kelly voitti muun muassa Suur-Hollola-ajon, Tammavaltikan ja Suomen mestaruuden. Se ansaitsi vuoden aikana yhteensä 324 680 euroa. ?. Ranch Kelly juoksi kauden 2018 aikana kolme Suomen ennätystä ja yhden maailmanennätyksen. Attack Diablo toi talliin perinteisen Killerin Eliitin voiton kesäkuussa. Yleisöääniä annettiin 5 476, joista Ranch Kelly sai 42 prosenttia. Loppuvuonna Jorma Kontio ohjasti Norjasta keväällä ostetun Chief Orlandon Ruotsissa hopeadivisioonan finaalin 300 000 kruunun arvoiseen ykkössijaan. Vuosi 2018 oli Vuoden hevosenomistajana palkitulle Esa Himaselle menestyksekäs. 53 T ammikuisessa Ravigaalassa Seinäjoella muistettiin vuoden 2018 menestyjiä. Yleisö äänesti Vuoden hevoseksi huipputamma Ranch Kellyn, jonka kasvattaja Katri Rantala palkittiin Vuoden kasvattajana
Kuva: Hippos/Hanna Laakso Monté-ohjastaja Jenni Kaija Monté-hevonen Diktaattori Hevosenhoitaja Jenna Leskiranta Nelivuotias suomenhevonen Landen Paukku Viisivuotias suomenhevonen Vixus Vanhempi suomenhevostamma Akaasia Vanhempi suomenhevosoritai ruuna Costello Kolmivuotias lämminverinen Graceful Swamp Nelivuotias lämminverinen Hachiko De Veluwe Vuoden komeetta -valmentaja Timo Korvenheimo Vuoden komeetta -hevonen Sävel-Taika Vanhempi lämminveritamma Ranch Kelly Vanhempi lämminverioritai ruuna Attack Diablo Ravirata Forssa Kesäravirata Loviisa Kasvattaja Katri Rantala Hevosenomistaja Esa Himanen Ohjastaja Mika Forss (Ehdolla olivat: Mika Forss, Ari Moilanen, Hannu Torvinen, Santtu Raitala, Olli Koivunen) Valmentaja Antti Ojanperä (Ehdolla olivat: Markku Nieminen, Tapio Mäki-Tulokas, Antti Ojanperä, Aripekka Pakkanen, Harri Koivunen) Kaikki vuoden 2018 ravivuoden parhaat Tom Erikssonin tallilla Vermossa työskentelevä Jenna Leskiranta palkittiin Vuoden hevosenhoitajana. Vuoden komeetta-valmentajan 35-vuotiaan Timo Korven-heimon Orimattilassa toimiva talli keskittyy erityisesti nuoriin ravihevosiin. 54 Yleisö äänesti Kai Kuntolan ohjaaman Saaga S -elokuvan vuoden raviteoksi. Vuoden hevonen Ranch Kelly (Ehdolla olivat: Akaasia, Costello, Graceful Swamp, Landen Paukku, Ranch Kelly) Vuoden suomenhevonen Costello Vuoden lämminverinen Ranch Kelly Vuoden raviteko Saaga S -elokuva (Ehdolla olivat Ideapark Lumiravit, Varsakunkku-kilpailusarja, Saaga S -elokuva, Ruunakunkkarit ja Josveisin voitto Pariisin kylmäveriottelussa) Kunniamaininta Staro Miamin menestys kolmivuotiskaudella Nuorisokerho Kuopion ravinuoret Vuoden voitokkain (eniten voittoja juossut hevonen) Graceful Swamp Vuoden voitokkain ohjastaja (eniten voittoja ajanut raviohjastaja) Mika Forss Salamakypärät-voittaja Arna Ruohomäki Kokelasmeetingin voittaja Taneli Säde Suomen Hippos ry:n kunniamaininta Markku Hietanen, raviurheilun eteen tehty elämäntyö. Kuva: Hippos/Hanna Laakso Vuoden valmentaja Antti Ojanperä ja Jutta Ihalainen pitävät parinkymmenen hevosen nykyaikaista tallia ravitallia Pihtiputaalla
Forss sai pystin jo seitsemännen kerran urallaan. Olet kova tekemään töitä, tuntuu, etteivät normaalit ihmiset päivittäiseen työmäärääsi pystyisi. Ennen elämäntyöpalkinnon julkistamista hänen pojantyttärensä, raviharrastaja Eveliina Hietanen, 16, piti vaarilleen koskettavan puheen. Silloin ajettiin vielä kaksi lähtöä samana päivänä ja se voitti silloin molemmat lähdöt. Eveliina Hietanen luki Markku ”Vaari” Hietaselle kirjeen gaalayleisön edessä. Tärkein lenkki viime vuodelta on ohjastaja Hannu Torvinen, hän pääsi sinuiksi Kellyn kanssa, Luttinen kehui. Silloin halusin oman Charmen, ja nyt minulla on ainakin pieni palanen Charmesta, Luttinen sanoi Ravigaala-haastattelussa. Markku Hietasen ura sai kruunun vuonna 2018, kun hän ohjasti suomenhevostamma Akaasian ravikuningattareksi Rovaniemen Kuninkuusraveissa. Akaasia palkittiin gaalassa Vuoden vanhempana suomenhevostammana. – Olet minulle tärkeä, kuin kävelevä ja puhuva tietosanakirja, joka jaksaa aina pysähtyä opastamaan. Arvostetun Vuoden valmentajan palkinnon pokkasi pihtiputaalainen Antti Ojanperä. Kauden ansiot ylsivät 169 980 euroon, mikä takasi Hietaselle uransa rahakkaimman kauden. – Kiitän vaimoani, perhettäni, ystäviäni, joita on ollut laaja joukko ja jotka avustivat, kun oli vaikeaa. Hannu Torvinen ajoi tammalla kaikki kauden 2018 lähdöt. Vuoden ohjastaja palkittiin Ruotsinkin puolella itselleen väylää raivannut huippukuski Mika Forss. – Meidän ympärillämme on iso joukko. Olen saanut seurata uraasi ihaillen. Kuva: Hippos/Anu Leppänen Ura huipentui viime kesän kuninkuusraveissa . Ravigaalan huipennuksena koettiin tunteikas hetki, kun laihialainen Markku Hietanen, 73, palkittiin Suomen Hippoksen kunniamaininnalla elämäntyöstään raviurheilun parissa. Hietanen puhui tunteikkaasti raviurheilun merkityksestä elämässään. Vuoden ravitekona palkittiin yleisöäänestyksen perusteella Kai Kuntolan ohjaama Saaga S -elokuva. Yksin tätä ei voi tehdä, kiitos kaikille. Voittoja kertyi 26, muita totosijoja 54. 55 Lähde: Suomen Hippos . Markku Hietanen kertoi lavalla uransa ensimmäisestä voitosta. Olen iloinen, että Kelly on antanut elämyksiä ravikansalle. Hänen suojattinsa menestyivät kaudella 2018 upeasti, ja valmennettavien voittoprosentti oli peräti 26. – Vastoinkäymisiä tulee aina, ja joskus on kovasti kolahtanut, mutta hevoset nostavat aina maasta eteenpäin. Elokuva sai annetuista 3 825 yleisöäänestä 48,5 prosenttia. ?. – Olin 12-vuotias, ori oli nimeltään Karma. Hän on pitkän linjan ravihevoskasvattaja, jonka kasvatit tunnetaan Ranch-etuliitteestä. Se laukkasi helposti, mutta kun pääsi vauhtiin, niin meni hyvin. Joskus mietin, miten jaksat, mutta työ ja intohimosi raviurheiluun pitää sinut kunnossa, kertoi Eveliina Hietanen isoisälleen 600-päisen yleisön edessä. – Muistan, kuinka olin kova Charme Asserdal -fani pikkutyttönä. . Yhteistyö kantoi hedelmää Tamman valmentaja ja pääomistaja Anne Luttinen vastaanotti Vuoden hevonen -palkinnon liikuttuneena. Ranch Kelly palkittiin myös vuoden paras vanhempi lämminveritamma -kategoriassa. Luttinen muistutti, että yksin hän ei ole luotsannut Ranch Kellyä huipputuloksiin. Yhteensä yli 19 000 starttia Markku Hietanen ohjasti vuonna 2008 yhteensä 291 starttia. Hevosen kasvattaja asikkalalainen Katri Rantalasai puolestaan tunnustuksen Vuoden kasvattajana. Yhteensä tallin voittotienestit ylittivät puolen miljoonan euron rajan. Kaikkiaan ”Faari” on ajanut Hippoksen tilaston mukaan kilpaa 19 930 startissa. Niin kauan kuin kuntoa piisaa, jatkan
Ensimmäisenä suomalaisena poniohjastajana 200 voittoa ohjastanut Nina Hänninen palkittiin gaalassa monta kertaa. kerran järjestetyssä Young Power –gaalassa palkittiin vuonna 2018 menestyneitä nuoria raviurheilijoita ja raviponeja. Nuori ohjastaja aikoo jatkaa poniravien parissa vielä tulevat vuodet ja harkitsee hevosiin siirtymistä sen jälkeen. Hänninen ohjasti uransa 200. Mira Kaappolan omistama poni on yksi kaikkien aikojen parhaista raviponeista Suomessa. – Ernst Rivaldo on antanut meille todella paljon, ja on nyt ansainnut eläkepäivät. Olen oppinut Ernst Rivaldolta paljon, Hietanen sanoi. Tärkeintä ponille on ollut, että sitä on rakastettu ja tehty sen kanssa kaikkea muutakin kuin vain ajettu. Kilpauransa jälkeen Mimmi VI on ehtinyt myös varsoa ensimmäisen varsansa Jalo Hermanin ja seuraavan varsan odotetaan syntyvän toukokuussa. Se palasi minulle kotiin ja viettää hyvää eläkeläisen elämää, Kaappola kertoi. ?. Mimmi VI kilpaili uransa viimeisen kauden vuonna 2015, jolloin tamma voitti muun muassa Ponikuningattaren tittelin. Ponin omistaa Oona Mattinen. 56 Nuoria raviurheilijoita ja raviponeja Young Power -gaalassa palkittiin menestyjiä 12. – Ponissa parasta on se, että se haluaa aina voittaa. Toinen Ponitähtien talliin valittu poni, Ernst Rivaldo kilpaili vuonna 2018 viimeisen kautensa. Lisäksi Hännisen valmentamia poneja palkittiin gaalassa ja hän oli oman lisenssiluokkansa voitokkain ohjastaja. – Opiskelen itse Tukholmassa, ja oli ihanaa tulla joululomalle kotiin, kun Mimmi tuli vastaan hirnuen, liikuttunut Oona Mattinen tunnelmoi. – Mimmi on tosi rakas, kiltti ja elämäni poni. – En osannut ajatella vuoden alussa, että tämä saavutus olisi mahdollinen. Mimmi IV merkitsee paljon sen omistajalle. Uransa viimeisessä lähdössä Rovaniemen Kuninkuusraveissa Ernst Rivaldo voitti Suomen Mestaruuden valmentajansa Eveliina Hietasen ohjastamana. Uran viimeinen kausi oli menestysvuosi oriille. Hänninen on yksi Suomen menestyneimmistä poniohjastajista, hänestä tuli 3. – Parasta poniraviurheilussa on se, että saan puuhastella ponien kanssa ja kaikki ystävät, jotka olen saanut tämän lajin kautta, Hänninen sanoi. Vermossa järjestetyssä gaalassa Ponitähtien talliin pääsivät Mimmi VI ja Ernst Rivaldo. Young Power -gaalan kaikki palkitut yhteiskuvassa. Olen ohjastanut suurimman osan voitoistani omilla valmennettavilla poneillani, Hänninen kertoi uransa merkkipaalusta. Useita palkintoja saanut Eveliina Hietanen valmensi Ernst Rivaldoa sen viimeiset kilpailuvuodet. elokuuta Orimattilassa ensimmäinen suomalainen poniohjastaja, joka saavutti 200 voittoa urallaan. I llan yksi suurimmista tähdistä oli poniohjastaja Nina Hänninen, joka kävi peräti viisi kertaa lavalla vastaanottamassa palkintoja. voiton Lelun Rinssillä. Kuva: Anu Leppänen Ponitähtien talliin kaksi uutta Ponitähtien Talliin valittiin Young Power -gaalassa kaksi ponia, shetlanninponi Mimmi VI ja russponi Ernst Rivaldo
Loreen Vuoden 5-vuotias ori/ruuna, Circo Vuoden vanhempi tamma, Thelma Vuoden vanhempi ori/ruuna, Ernst Rivaldo Vuoden nopein Suomessa syntynyt, Robbie Wee Vuoden ponivaljakko, B-kategorian ponit Ernst Rivaldo ja Eveliina Hietanen Kuopion ravinuorten ohjaaja ja poniohjastaja, 15 –vuotias tuusniemeläinen Nea Pitkänen palkittiin Vuoden ystävänä. Ernst Rivaldon SM-voitto uran viimeisessä kilpailussa Rovaniemen Kuninkuuraveissa Vuoden P1 -lisenssin haltijat (syntyneet 2005-2008) 1. Elina Miettunen Vuoden P/J -lisenssin haltijat (syntyneet vuonna 2000 tai aikaisemmin) 1. Alina Myllymäki Vuoden P2 -lisenssin haltijat (syntyneet 2001-2004) 1. Eveliina ja Ernst Rivaldo palkittiin myös vuoden B-ponivaljakkona. Pinja Iltanen Suomen Hippoksen kunniamaininta Nina Hänninen Nina Hänninen ensimmäisenä 200 voiton klubiin, Nina Hänninen 200 voittoa ponilähdöissä ensimmäisenä suomalaisena (Orimattila 3.8.2018). Viivi Pursiainen, 2. Kuva: Anu Leppänen Vuoden montéponi, Saphira Vuoden montéohjastaja, Viivi Mäki-Jaakkola Ponitähtien talli, Ernst Rivaldo Ponitähtien talli, Mimmi VI Vuoden Poniraviliiga, Kymenlaakson poniraviliiga, Kattedals Isse Vuoden Ponitaituri, Kouvolan seudun poniohjastajat Vuoden Aktiiviohjaaja, Minttu Virtanen Vuoden Poniravirata, Rovaniemi Vuoden Nuorisoponi, Hellä Kanelisilmä Vuoden Ystävä, Nea Pitkänen Vuoden sykähdyttävin poniravihetki. Kuva: Anu Leppänen Mira Kaappolan omistama ja Eveliina Hietasen valmentama Ernst Rivaldo valittiin Ponitähtien talliin. Hän sai myös Hippoksen Koskelan Akseli -stipendin. 57 Young Power -gaalassa palkitut A-kategorian ponit Vuoden 3-vuotias tamma, Queen Point Vuoden 3-vuotias ori/ruuna, Mäntylahen Maileri Vuoden 4-vuotias tamma, Oo Sole Mio Vuoden 4-vuotias ori/ruuna, Bonobo Vuoden 5-vuotias tamma, Jive Vuoden 5-vuotias ori/ruuna, Aarteen Kiiltopää Vuoden vanhempi tamma, Pomona II Vuoden vanhempi ori/ruuna, Dynamit III Vuoden nopein Suomessa syntynyt, Thorvald Vuoden ponivaljakko, Pomona II, Oona Halme ja Elina Miettunen B-kategorian ponit Vuoden 3-vuotias tamma, Yippee’s Abigail Vuoden 3-vuotias ori/ruuna, Aidan Wee Vuoden 4-vuotias tamma, Bibbidy Flit Vuoden 4-vuotias ori/ruuna, Charizard Vuoden 5-vuotias tamma, H.G. Viivi Mäki-Jaakkola, 3. Eveliina Hietanen, 3. Nina Hänninen, 2
– Saneerauksia, jotka liittyvät esimerkiksi pohjien uusimiseen tai suojaseinien kunnostamiseen, on jonkin verran. Sinällään rakenteilla ei ole eroa, samat lait toimivat niin ratsukuin ravitallissakin. Korkeutta saa olla yli normitusten, mutta toisaalta Suomessa on paljon vanhoja ja hienoja talleja, joissa vähimmäiskorkeusvaatimus ei aivan täyty jonkun palkin takia. T allia on aina mietittävä hevoset edellä, toisin sanoen hevosten viihtyvyys on tärkeintä. – Viime vuonna näytti olevan joitakin isoja talleja myynnissäkin. Tallinpito on tänä päivänä aika huono bisnes, välilliset työvoimakulut ovat aika suuret, eikä ihmisillä ole välttämättä varaa näin kalliisiin ”harrastuksiin”.. – Kymmenestä rakennusprojektista kuusi liittyy jollakin tavalla hevosalaan. Hän pyörittää 37 hevosen MP Riding Centertallia Hämeenlinnassa. Ratsuhevoset ovat keskimäärin ravihevosia kookkaampia, mikä voi vaikuttaa karsinoiden kokoon. – Lainsäädäntö asettaa karsinoille ja tallin korkeudelle tiukat vaatimukset, jotka tulee täyttää, mutta esimerkiksi korkeutta voi olla enemmän kuin kuin määräykset edellyttävä. Korhosella on kokemusta tallirakentamisesta. 58 Talli on suunniteltava hevosen etu edellä Hyvän hevostallin kolme avainsanaa ovat tilavuus, riittävä ilmanvaihto ja käytettävyys. Riittävä ilmanvaihto tekee olosuhteet tallissa myös työskentelyyn miellyttäväksi. Työnsä ohella Korhonen kilpailee aktiivisesti esteratsastuksessa sekä kotimaassa että ulkomailla. Leipätyönsä Korhonen tekee omassa Rakennuspalvelu P Korhonen Oy:ssa. Tallien uudisrakentaminen on tänä päivänä harvinaista. Korhonen pitää hevosten viihtyvyyden kannalta olennaisimpana hyvää ilmanvaihtoa. Minusta hienon rakennuksen purkamisessa ei ole mitään mieltä vain sen takia, että katto on kenties muutaman sentin liian alhaalla, sanoo Petri Korhonen. Oman tallinsa Korhonen rakensi vuonna 2005, minkä jälkeen miehen yritys on rakentanut talleja useita vuosittain ympäri maata
Petri Korhosen mukaan hyvässä tallissa riittää avaruutta, mikä on myös hevosille viihtyvyystekijä. Riittävän ilmanvaihdon voi toteuttaa monella tavalla, mutta olennaista on, että koko tallin ilma vaihtuu. – Ilmanvaihto voi olla sinänsä tehokas, mutta se saattaa vain kylmentää tallia. Korhonen suosittelee tallin keskimääräiseksi korkeudeksi 3,5 metriä karsinoiden kohdalla, mikä on metrin verran enemmän kuin laki suoranaisesti määrää. Toinen vaihtoehto on, ettei ilmanvaihtoa ole lainkaan. Pääsiasia on, että ilma kiertää tehokkaasti. tian rajasta kanavaan. Hyvä ilmanvaihto luo viihtyisyyttä Monissa talleissa ei Korhosen mukaan ole keskitytty kunnolliseen ilmavaihtoon. Ilman pitää vaihtua muuallakin kuin vain katon rajassa, jossa vaihtuu vain lämmin ilma. Ilma imetään karsinan alareunasta alle metrin korkeudelta. – Laki määrittää korkeudeksi kolme metriä, mutta olen rakentanut talleja, jotka ovat harjaltaan 5,5 metriä. Jokaisessa karsinassa olisi hyvä olla oma ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. – Tehokas lämmöntalteenotto tulisi aina olla osa tehokasta ilmavaihtojärjestelmää. – Olen itse käyttänyt käänteistä ilmanvaihtoa. – Ammoniakki ei omien kokemusteni mukaan nouse ylös kovinkaan merkittävässä määrin, minkä takia poistoilmalle on hyvä varata putki nimenomaan karsinan alaosasta. Tuloilma otetaan katon harjalta sen korkeimmasta kohdasta, minkä ansiosta sisääntuloilmaputki pysyy lämpimänä. Lämmöntalteenottoa ei välttämättä tarvita, jos korvausilmaputken voi asentaa kulkemaan tallin harjalla. Jokaiseen karsinaan voi sijoittaa oman ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman latRatsastustallin karsinat ovat kooltaan noin 12 neliötä.. Ei tietysti ole pahitteeksi, vaikka katossa olisi jonkinlainen poistoputki ammoniakille. Loimien kuivaushuoneeseen voi asentaa erillisen kosteudenpoistojärjestelmän. Kun ilmatila on suuri, myös valmista happea Korhonen on itse suunnitellut ilmanvaihdon, jossa järjestelmän tasapaino toimii. 59 . Putki lämmittää tuloilman, koska ilma lämpenee karsinoihin laskeutuessaan
Käytävän leveydeksi Korhonen suosittelee kolmea metriä, jos leveys on vain mahdollinen. Pesupaikkojen letkut suosittelen vedettäväksi yläkautta, mikä on käytännöllistä. – Kivilattia on työläs rakentaa, mutta se ei ole liukas. Myös muovilankku on kestävä materiaali. Pesupaikoilla lattiamateriaaliksi soveltuu esimerkiksi kumibitumi. – Karsinoiden seinien on syytä olla riittävän kovasta materiaalista. Ilmanvaihdon tulee olla riittävän, mutta silti Korhonen suosittelee talliin avattavia ikkunoita. – Meillä näitä EU-direktiivin pykäliä valvotaan tiukasti, vaikka muualla Euroopassa hevoset tuskin elävät täysin EU-direktiivien mitoitusten mukaisissa karsinoissa, Petri Korhonen sanoo. Hevosten kavioista lattialle jää helposti lunta ja jäätä. Hevosilla on tapana työntää kuivikkeita karsinoista käytäville. Tuhannesta hevosesta varmaan 999 pääsee ulos riittävästi. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. Kivilattia saattaa tulla hieman betonia edullisemmaksi, etenkin jos sen tekee itse. Laki edellyttää, että jokaisella ulkoseinään sijoittuvalla karsinalla tulee olla ikkuna, josta hevonen voi seurata ulkona tapahtuvaa toimintaa. Toisaalta siivous helpottuu huomattavasti, koska purut eivät valu käytäville karsinoiden ovia avattaessa. – Ikkunan kokoa ei ole määritelty, mutta sellainen 90 x 120 sentin ikkunakoko on yleensä sopiva. Hevosten karsinoiden pohjat kannattaa valaa kosteussuljetusta betonista, jottei ammoniakki imeydy lattiaan. – Uskon että, Suomessa hevosia pidetään äärimmäisen hyvää huolta verrattuna moneen muuhun maahan. . Hevonen ei mahdu kunnolla liikkumaan kyljittäin eikä kaksi hevosta pääse kunnolla sivuuttamaan toisiaan. Kun hevoset ovat tyypillisesti päivisin ulkona happea kertyy talliin ja happiresurssi riittää paremmin yön ajaksi. Määräykset sanelevat karsinoille tietyt vähimmäiskoot hevosen koon mukaan. Minusta karsinoiden kokoa tärkeämpää on, että hevoset saavat ulkoilla riittävästi. Avautuvat ikkunat ovat tuolloin ilmanvaihdon tukena. –Valjasja pesuhuone kannattaa sijoittaa vierekkäin ja lähelle uloskäyntiä. 60 Pesupaikan lattiamateriaaliksi soveltuu hyvin kumibitumi. Hapen määrä vähenee tallissa yön aikana. Tilajärjestys säästää turhia askeleita Tallin suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon tietty tilajärjestys. – Tuolloin käytävä pysyy puhtaana mikä helpottaa käytännön työtä tallissa. Karsinoiden lattia saa jäädä 10-20 senttiä alemmaksi kuin käytävän lattia. – Etenkin syksyllä sisätiloihin kertyy kosteutta runsaasti. – Tuota kapeampi käytävä tuppaa olemaan ahdas. Satulahuone ja pesupaikka ovat hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle sisääntuloa. – Karsinoiden seinien on syytä olla riittävän kovasta materiaalista. Bambun etuna on, ettei se elä kuten afrikkalainen puu tekee. Toisaalta kivilattia on hieman hankalampi pitää puhtaana kuin betonilattia. Tallin ulosja sisäänkäynnille paras paikka on useinmiten pääty. – Karsinan koolla ei ole suurta merkitystä, kunhan hevonen pääsee siinä kääntymään. on riittävästi. Afrikkalainen puu ja teollisesti puristettu bambu ovat tässä suhteessa parhaimmat materiaalit. Käytävälle sopii kivi Tallin lattiamateriaaliksi sopii parhaiten betoni mutta käytävät on Korhosen mukaan hyvä olla katukivestä. Tietysti se on työläs vaihtoehto, koska lattiat on tehtävä kahteen kertaan. Korhonen suosittelee lämpöeristystä satulahuoneen ja tallin välille, koska tallissa riittää seitsemän astetta, kun satulahuoneessa puolestaan tarvitaan 15-20 astetta
Kymppitallit rakentaa vuodessa 20-30 valmistallia. Nokson mukaan sekä käytännöt, että lupaprosessin pituus vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Toinen tärkeä ja lain edellyttämä toimenpide on naapureiden kuuleminen. Talli rakennetaan asiakkaan tarpeita vastaavaksi. – Kymppitallien hevostallit täyttävät valtioneuvoston hevosten suojelusta asettamat säädökset. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kymppitallit. – Yleisin toimitusmuotomme on materiaalitoimitus, mutta toimitamme myös valmispaketteja, joihin sisältyy myös rakennuksen pystytys. Kokemuksia on siitäkin, että kuuleminen voi tuoda ongelmia, jollei sitä ole hoidettu hyvin. Hallia voi jatkaa ja sen voi saada erilaisilla varustuksilla. Koolla ei ole rajoja Perusmallit ovat suuntaa antavia. Lupaprosessi voi viedä aikaa Tallin suunnittelu alkaa piirustuksista ja lupaprosessin käynnistämisellä. Ennen rakentamista on hyvä ottaa selvää kunnan linjauksista ja lupien käsittelyajoista. Tallien korkeus on karsinoiden reunoissa kolme metriä, mutta hyvän ilmastoinnin ja riittävän tilan aikaansaamiseksi korkeus on harjalla yleensä viitisen metriä. Meidän kauttamme hoituvat piirustukset, kun asiakas hoitaa ne rakennusvalvontaan. Tallien käytäväleveydet vaihtelevat 2,5-3 metrin välillä. Periaatteessa rakentamisen ehdot ovat kaikille samat, mutta tulkintoja on yhtä monta kuin on kuntaakin. Tallin ulkoverhous on lomalaudoitettu ja sisäseinät yleensä vaneria tai raakaponttilautaa. Esimerkiksi tontille kaivetut kaapelit määrittävät osaltaan tallin sijainnin. –Suosittelen, että tilaaja menee rakennusvalvontaan luonnospiirustuksen kanssa. Talli toimitetaan elementteinä. Huomattavasti hankalampaa on, jos suunnittelu on edennyt jo pitkälle ja silloin piirustuksiin vaaditaan muutoksia. Pisimmän tallimme on sata metriä pitkä, eikä tallin jatkamiselle ole mitään rajoituksia, Nokso sanoo. 61 Pesupaikan lattiamateriaaliksi soveltuu hyvin kumibitumi. – Asennus vie 2-3 mieheltä pari viikkoa. Viisi peruspakettia ovat muunneltavissa asiakkaan tarpeiden mukaan. – Hallia voi jatkaa ja sen voi saada erilaisilla varustuksilla. Jos rakennusvalvoja edellyttää piirustukseen muutoksia, on ne helppo työstää tuossa vaiheessa. . – Talleissamme on isot varustehuoneet, neljässä vakiomallissa on lisäksi erillinen iso varastotila ja pesutilat. Kymppitallit laatii asiakkaan toiveiden mukaisen luonnospiirustuksen, joka toimitetaan kunnan rakennusvalvontaan. Tallissa on alkydipohjainen ulkomaalaus, mutta lopullinen maalaus jää asiakkaalle. Karsinan koko jokaisessa mallissa on vähintään yhdeksän neliötä. . Perustukset asiakas yleensä toteuttaa itse, lähettämämme perustusmittakuvan mukaan. – Se on tehtävä kirjallisena hyvissä ajoin ennen rakentamista ja lupamenettelyn alkamista. Kymppitallin voi muuntaa tarpeiden mukaan Tallin sisäkorkeus on vähintään 2,95 metriä, isoimmissa malleissa 3,75 metriä. Toimitus on aina sääsuojattu, joten pystytykseen ei tarvitse ryhtyä välittömästi. – Rakennusvalvonnan päätös voi nopeimmillaan tulla joissakin kunnissa kolmessa viikossa, mutta meillä on myös kuntia, joissa päätös saattaa kestää jopa 6-9 kuukautta. – Asiakas voi pystyttää hallin itse tai ottaa meidän asennuspalvelumme. Sisäkorkeus on vähintään 2,95 metriä, isoimmissa malleissa sisäkorkeus on 3,75 metriä, sanoo toimitusjohtaja Harri Nokso. Valmiiden hevostallien kysyntä on tasaisesti viime vuosina kasvanut. Kauppa etenee kuitenkin aina vasta sen jälkeen, kun kunnan rakennusvalvonta on tallihankkeen siunannut. Lukkopesät asiakas hankkii itse, koska näin hän saa haluamansa avaimet. Katto on peltiä ja pariovet metallirunkoisia varustettuna lapinsalvalla. Kymppitallin perusmallit ovat suuntaa antavia
Valitsin kotimaisen toimittajan, joka oli ollut alalla monta vuotta ja jolla oli hyvä maine, kertoo Nina Pettersson-Perklén ja toteaa näiden seikkojen olleen kriteerit valinnassa. Hanke ylitti budjetin rakentajan konkurssin vuoksi. – Suunnittelin aluksi molempiin päihin isot ovet, jotta hevoset voidaan ajaa keskikäytävää. Kun ravimaailma tempasi hevosnaisen mukaansa ja valmennettaville hevosille alkoi olla enemmän kysyntää, Nina päätti miehensä kanssa laajentaa toimintaansa. Vanhassa tallissa asuu nyt vain ratsuja täyshoidossa. – Melkein loppusuoralla tallitoimittaja teki konkurssin, joka jarrutti vähän valmistumista, mutta lopuksi kaikki meni hyvin. Toukokuussa alkuun, marraskuussa valmis Rakennustyöt aloitettiin viime vuoden toukokuussa ja 10x28,5 suuruinen, kymmenen hevosen talli oli täysin valmis marraskuussa. – Yksi palkattu timpuri teki sisätyöt ja lvisekä sähkötyöt teetettiin alan urakoitsijoilla. Nina Pettersson-Perklén pyöritti tallia aikaisemmin oman työnsä ohella. Valjasja varustetilat, rehutilat ja kahvihuone ovat lämpimiä tiloja, Nina kertoo. Kumimatot laitettiin myös hoitoja kengitystiloihin säästämään lattiaa kulumiselta. Ninalla on itsellään yksi ravihevonen, joka asuu uudessa tallissa. Tilalla asuu kaikkiaan 24 hevosta, joista 19 valmennettavaa. Talli maksoi reilut 130 000 euroa. Nyt talli työllistää omistajansa lisäksi kolme kokopäiväistä ja yhden puolipäiväisen työntekijän. Helppohoitoinen ja toimiva Nina Pettersson-Perklén halusi mahdollisimman toimivan tallin ja suunnitteli sen sisustuksen omien kokemustensa mukaan. Nyt hän on täysipäiväinen talliyrittäjä. – Ulkoseinien materiaaliksi valitsin huoltovapaata peltiä, joka näyttää hyvältä, eikä sitä tarvitse olla joka vuosi maalaamassa. – Tilasin Taavetissa vuodesta 1994 saakka toimineelta Retuliini Ky:ltä valmiin tallipaketin, johon kuului myös pystytys. 62 Ravivalmentaja toteutti haaveensa ja rakennutti hevostallin pihattoineen maatilalleen Valmennuskeskus kotitilalle Siuntioon Brobackan uusi ravitalli Siuntiossa täyttyi nopeasti valmennettavista hevosista. Karsinaelementit (3mx3m) tilattiin Illikseltä ja ne tulivat pystytysvalmiina. Haaveena oli tehdä hevostallista jossain vaiheessa päätyö. Lattia on betonia. Tallissa on lämmin varustetila, rehutilat, pesu-/kengitystilat ja kahvihuone. Osan töistä teimme itse, kuten tallin perustukset. R avivalmentaja Nina Pettersson-Perklén., 45, on pitänyt hevostallia 1990 -luvulta lähtien oman hammashoitajan työnsä ohessa. Katto on profiloitua peltiä. Tilalla vanhasta navetasta oli tehty aikaisemmin seitsemän hevosen talli. Karsinoissa on paksua parsimattoa, joka on pehmeä ja eristää kylmää. – Päätyö siitä tulikin, Nina iloitsee ja viittaa kymmenen hevosen uuteen talliin sekä seitsemän hevosen pihattorakennuksiin. Ensin hänellä oli vuokratalli Espoossa yhdessä ystävänsä kanssa ja myöhemmin talli kotitilallaan Brobackassa Siuntiossa
Jokaisessa karsinassa on avattava ikkuna, jossa on turvallisuussyistä kalterit edessä. – Varastotilaa ei taida olla koskaan liikaa. Heinät ja oljet saadaan omalta tilalta. Kuten sekin, että lannat voi kipata suoraan tallista lantalaan. Karsinoiden puhdistaminen tapahtuu perinteiseen tapaan talikolla ja kottikärryillä. Myös lantalan tyhjentäminen on tehty helpoksi, ja koska meillä on viljan viljelystä, voimme hyödyntää lannan omille pelloille. Pesutila on ahkerassa käytössä. Maatilan pihapiiriin, vanhan navetan ja konehallin viereen rakennettiin ravihevosten valmennustalli. Vaikka rakennutin ison varastotilan, tila meinaa silti loppua kesken, niinpä suunnitelmissa on tallin ulkopuolinen. 63 . Jokaiseen karsinaan on tehty heinille nurkkaus, johon mahtuu kerralla niin paljon heinää, ettei se pääse loppumaan yön aikana. Tämä ratkaisu oli parempi, sillä varastotila lähellä on ehdoton toimivuuden suhteen. pitkin kärryt perässä läpi tallin, mutta päädyin siihen, että toiseen päähän tulee lantala ja kylmävarasto. Talliin ei rakennettu välikattoa, sillä korkea talli on ilmavampi ja tilavampi
Lattia on valettu betonista. Karsinoihin on rakennettu heinänurkkaus, johon mahtuvat koko yön heinät. – Näin tiedän, miten paljon hevoset juovat ja pystyn puuttumaan juomattomuuteen ajoissa. – Heinänurkkaus estää myös sen etteivät hevoset sotke heiniä ympäri karsinaa yön aikana. Ruotsissa kantovesi on jo normaali käytäntö ja nykypäivänä uusiin talleihin asennetaan enää harvemmin automaattivesikuppeja, Nina Pettersson-Perklén kertoo. 64 Seitsemälle hevoselle rakennettiin samalla pihatot. Pihattomökit ovat lautaa ja niissä on peltikatot. Vapaa vesi ja heinä Vesiautomaatteja talliin ei asennettu, vaan kaikilla hevosilla on ämpärijuotto. Heinää on aina saatavilla, sekä ulkona että sisällä. Pahimmassa tapauksessa liian vähän juova hevonen joudutaan nesteyttämään ummetusähkyn estämiseksi. Nykyisestä kahvihuoneesta tulee lisävarustetila. kahvihuone. Karsinaan tallottua heinää he
– Hevosille puhdas ja raikas talli-ilma on tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä hevostallissa. – Tarhatilaa jokaisella hevosella on 20 metriä kertaa 30 metriä. Hevoset ovat valmennettavia ravureita, joten niitä ei tarhata laumassa turvallisuussyistä. – Jokaisella hevosella on oma mökki, kooltaan neljä metriä kertaa neljä metriä, joihin hevoset voivat mennä suojaan halutessaan. – Hevoset kuuluvat ulos. Muuten ovissa on muoviliuskeet, jotka pitävät ötökät ja tuulen ulkopuolella. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Nina Pettersson-Perklén Jokaisella hevosella on oma mökki, kooltaan 4x4 metriä. . Sinne hevoset voivat mennä suojaan halutessaan.. – Tallissa on koneellinen ilmastointi, mutta sitä tarvitsee käyttää vain todella kostealla kelillä. Harjakaton korkein kohta on 570 senttiä ja reunoista se on 390 senttiä. Mies kuitenkin auttaa kiinteistöjen hoitamisessa. Jotkut ovat herkempiä kuin toiset ja toisille pelkkä heinän päälle astuminen riittää, ettei se enää kelpaa syötäväksi, Nina kertoo. – Meillä tallihevoset viettävät mahdollisimman paljon aikaa ulkona tarhassa ja ovat vain yöt sisällä, Nina toteaa. Katto avoin harjaan saakka Välikattoa rakennukseen ei tehty, sillä Nina Pettersson-Perklén halusi säilyttää tallin korkeuden ja ilmavuuden. Joka karsinassa on avattavat ikkunat ja niissä on tietysti kalterit edessä. Lattiat on valettu betonista ja oviaukot voi tarvittaessa sulkea liukuovilla. Yksi pihatto on tuplasti isompi ja siinä asuu kaksi hevosta, jotka tulevat hyvin toimen keskenään. Ilmanvaihto toimii parhaiten läpivedolla eli avaamalla ikkunat. Nina Pettersson-Perklén on tyytyväinen pihattoratkaisuun ja hänen kokemuksensa mukaan hevoset voivat pihatossa hyvin. Talli-ilma on myös suorituskyvynkin kannalta iso huomioon otettava asia. Ninan perheen miehet, aviomies ja kolme poikaa eivät ole hevosihmisiä, eikä heitä kiinnosta hevoset ja tallinpito. Ne tarvitsevat raitista ilmaa ja omaehtoista liikuntaa. Pihatot seitsemälle hevoselle Ninan isä, aviomies ja muutama kaveri oli mukana rakentamassa pihattorakennuksia. voset eivät mielellään syö. 65 Ulkovuoraus on helppohoitoista peltiä, mutta näyttää maalatulta laudalta. Hevosten hengitystiet ovat herkät pölylle ja epäpuhtauksille ja vähänkin huono talli-ilma on suuri riski sairastua hengitystiesairauksiin. Ihan kaikki hevoset eivät sopeudu pihattoon, mutta ne jotka sopeutuvat, ovat terveitä ja tyytyväisiä, Nina toteaa
Lähtökohtana ravikuskeilla lämmin puku sekä ratsastajilla lämmin takki ja housut. Talleilla työskentelevillä ja hevosia treenaavilla kerrospukeutuminen on tärkeässä roolissa. Kerrospukeutumisen avulla selviää päivästä, johon kuuluu erilaisia toimintoja.. Siinähän pikkurilli ja peukalo ovat omissa lokeroissaan ja etusormi, keskisormi ja nimetön yhdessä. Kunnon hanskat ja kengät Jokainen pakkasessa aikaa viettänyt tietää, että ensimmäisenä jäätyvät kädet ja jalat. Raviasuissa pitää olla esimerkiksi teipatut saumat, jolloin kosteus ei pääse ravipuvun läpi, kertoo Veljekset Wahlstenin toimitusjohtaja Riina Haikonen. Ravikuskeille on tarjolla suuri valikoima treenija kilpailupukuja jokaiseen kauteen sekä eri säihin. Omat varusteet eri säihin Varusteet ovat pakkasella tärkeässä roolissa. Rannikolla, varsinkin meren ollessa vielä auki, ilma on huomattavasti kosteampaa kuin sisämaassa. P akkasmittari näyttää rapsakat -20 astetta. – Ravipukuihin on mahdollista saada erilaisia vuoria. Sarja perustuu keraamiseen kuituun, joka heijastaa kehon omaa lämpöä takaisin kehoon. Toisaalta ei saa olla liian lämmin, muttei missään tapauksessa myöskään kylmä. – Niiden päälle voi kovilla pakkasilla vetää vielä tarvittaessa villasukat. Nämä kaikki ovat tuttuja asioita kaikille hevostalleilla työskenteleville. 66 Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista Kädet ja jalat lämpiminä Talvella ratsastaessa kannattaa erityisesti huolehtia, että kädet ja jalat pysyvät lämpiminä. Tuulen yhteisvaikutus pakkasen kanssa saattaa jopa tuplata kylmyyden. Talviolosuhteissa pitää ajatella myös vedenpitävyyttä, sillä Suomen talveen osuu myös räntäja vesikelejä. W-Healing-sarjasta löytyy talviolosuhteisiin sopivat sukat. Ilmankosteuskin vaikuttaa siihen, miten kylmältä sää tuntuu. – Kovilla pakkasilla käytetään paksumpia vaatteita. – Valikoimissamme on useita eri paksuisiä käsineitä. Sen vuoksi lämpimiin käsineisiin kannattaa satsata. Todella lämmin vaihtoehto talvella ratsastukseen on kolmisormirukkanen, josta meillä on olemassa kahta eri mallia. Se ei ole kuitenkaan välttämättä koko totuus. Jos tuulen voimakkuus on seitsemän metriä sekunnissa ja pakkasta on -10 astetta, Ilmatieteen laitoksen laskema purevuusindeksi eli ”tuntuu kuin” -lukema on -19 astetta. Coolmax-verkkovuorella on hyvä kosteudensiirto-ominaisuus, tikkivuori sopii syysja kevätkeleihin ja vanuvuoret takaavat hyvän eristyksen kylmää vastaan ilman, että tuote olisi painava tai paksu
67 . W-Healing-sarjasta löytyy talviolosuhteisiin sopivat sukat. Neopreenistä valmistetut kokochapsit puetaan ratsastushousujen päälle. Tapio Perttusella on Veljekset Wahlstenin mittatilaustyönä valmistama kilpailuasu myös talvikeleille. Veljekset Wahlsten Jodhpurien talvimallissa on lisäosana lämmin vuori.. Veljekset Wahlstenin valikoimista löytyy useita talvihanskamalleja. Sarja perustuu keraamiseen kuituun, joka heijastaa kehon omaa lämpöä takaisin kehoon. Lämmin vaihtoehto talvella ratsastukseen on kolmisormirukkanen, josta on olemassa kahta eri mallia. Ne lämmittävät ja ovat kevyet käyttää
Kunnon varusteissa tarkenee pakkasella myös jääraveissa. Hevari Jacson toppahame on helppo pukea ratsastushousujen päälle kokonaan aukeavan kaksisuuntaisen vetoketjun ansiosta. Hyvät talvikengät ovat Jodhpurit, joiden talvimallissa on lisäosana lämmin vuori ja joiden kuminen kengänpohja eristää kylmää eikä ole liukas. – Aiemmin niitä valmistettiin paljon nahasta. – Se on tärkeä ominaisuus meidän talviolosuhteissamme. Useat yhteistyötallimme niin ravikuin ratsupuolella testaavat tuotteitamme jatkuvasti. Testattuja tuotteita Veljekset Wahlsten on myynyt viime aikoina huomattavan paljon neopreenistä valmistettuja kokochapseja. Equipage Winterfield lämpöhousut vedenpitävällä softshell-kankaalla ja lämpimällä toppauksella.. Nahka on toki hyvä materiaali ja myös lämmin. 68 Pompano Carbon Look ravikypärään kiinnitettyinä korvanlämmittimet, jotka käyvät myös ratsastuskypärään. Näin varmistamme, että sukat ja hanskat ovat varmasti riittävän lämpöiset myös ammattilaisten käyttöön, Riina Haikonen kertoo. – Suomessa on suuret lämpötilavaihtelut, joten varmistamme, että tuotteemme toimivat täällä Pohjolan kovissakin oloissa. – Me emme ainoastaan tilaa tuotteita ulkomailta, vaan teemme täällä tarkan tuotekehityksen sekä testauksen. Tämä tuote eroaa kuitenkin siinä, että se on helppo pestä ja kevyt käyttää, Riina Hakonen kertoo. Ratsastushousujen päälle puettavat chapsit lämmittävät vaikka ovat kevyet käyttää. Tuotekehityksessä sekä tuotteiden testauksessa hyödynnetään Lahdessa sijaitsevan yrityksen omaa tuotantoa. Wahlstenin tuotteet testataan kaikki Suomen olosuhteissa. Kerros kerrokselta Lähimmäs ihoa kannattaa talvipakkasilla pukea tekninen aluskerrasto, joka siirtää hikoillessa syntyvän kosteuden ylempiin kerroksiin
Lahkeiden sivusaumoissa on alhaalta ylös asti aukeavat, kaksisuuntaiset vetoketjut sekä alhaalla jalan alle laitettavat, säädettävät kuminauhat. – Equipage Winterfield lämpöhousut ovat vedenpitävää softshell-kangasta lämpimällä toppauksella. Esimerkiksi polyesteri ja ontelokuidusta valmistetut alusasut pysyvät hyvin kuivina ja sopivat siksi hyvin työskentelyyn pakkaskeleillä. – Jacson toppahame on helppo pukea ratsastushousujen päälle kokonaan aukeavan kaksisuuntaisen vetoketjun ansiosta. Neopreenija softshellhanskat tarjoavat käsille tuulenja vedenpitävyyttä. Markkinoilla on myös kypärään kiinnitettäviä korvanlämmittimiä, jotka käyvät useampiin kypärämalleihin, myös ratsastuskypäriin. Puvun alle on olemassa ohkaisempia tikkihaalareita, jotka sopivat välikerrokseksi oikein kylmillä keleillä. Kovalla pakkasella kypärän alle kannattaa laittaa kommandopipo. Kädenlämmittimistä lisälämpöä Hevostarvikkeitaja varusteita myyvän Hevari Oy:n toimitusjohtaja Ari Kiikonen on huomannut, että ravija ratsastuspuolen ihmiset ovat varautuneet hyvissä ajoin talven pakkasiin. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Veljekset Wahlsten, Hevari 69 Equi-Theme ajokenkien vuori ja pohjallinen ovat aitoa lampaanvillaa.. Talvikypärät ovat itsessään lämpimiä, sillä niissä on lämpimät vuoraukset. Korvanlämmittimien ulkopuoli on enstexiä ja sisäpuoli pehmeää fleecea. Housuissa on pehmeät tekomokkapaikat. Välikerrasto kannattaa valita hengittävästä ja kosteutta läpäisevästä materiaalista kuten vaikkapa fleecestä tai villasta. Talvihanskoissa on laaja valikoima. Kenkiä valittaessa kannattaa muistaa, että ne ovat tarpeeksi isot, ahtaassa kengässä varpaat paleltuvat herkemmin. Toppahame lämmittää Ravimiesten talvitakit ja -housut ovat tuulta ja vettä pitäviä sekä hengittäviä. Talvipukeutumisessa ei kannata luottaa puuvillaisiin vaatteisiin, sillä ne kostuvat helposti ja kuivuvat hitaasti. Puuvillasukat eivät ole hyvä valinta, vaan ensin kannattaa pukea joko teknisettai merinovillaiset sukat. Hyvissä talvikengissä on lämmin vuori, jota voi tehostaa vielä lämpöpohjallisilla. Riittävän isot kengät Varpaat ja sormet palelevat herkästi ratsastaessa. Kypärän kanssa voidaan käyttää korvaläppiä. Myös kinesioteippiä kiinnitetään poskipäihin estämään pakkasenpuremia, kertoo Kiikonen kausituotteiden myynnistä. Hame on kevyt ja lämmin untuvamaisen toppauksen ansiosta, Ari Kiikonen kertoo. . – Sen lisäksi raviohjastajat käyttävät viimaa vastaan tuubihuiveja kasvojen edessä. Ratsastuksessa kannattaa huomioida, että hanskoilla saa pitävän otteen ohjaksista. Kysytyimmäksi tuotteeksi ovat nousseet kertakäyttöiset kädenlämmittimet, joilla saa kätevästi lisälämpöä ajohanskojen sisälle. – Pakkaset eivät tee mitään suuria myyntipiikkejä, ammattilaisilla on yleensä talvivarusteet kunnossa jo hyvissä ajoin. Sen vuoksi talvikeleillä kannattaa panostaa kunnollisiin hanskoihin ja kenkiin. Lisälämpöä antavat villasukat. Hyvän aluskerraston päälle puetaan välikerros sekä kuorikerros, joiden materiaalit kannattaa valita pakkasmittarin sekä oman liikkumisen mukaan. Kovemmilla pakkasilla keho kiittää merinovillaisesta aluskerrastosta
Harvemmin tulee ajateltua ratsastuskuntoa. 70 Ratsastajan hyvä kunto edistää myös hevosen hyvinvointia Ratsastustunneilla ja kilpailuissa keskitytään ensisijaisesti ratsastustaitoon. Ratsastajan fyysinen suorituskyky riippuu monesta eri tekijästä. Kuntotesti kertoo ratsastajan kunnon. Jokaisella on jonkinlainen käsitys omasta kunnostaan – jaksanko hyvin vai väsynkö kesken urheilusuorituksen
Testi kestää noin 30 –60 minuuttia testistä riippuen. Riippuu ratsastajan perusominaisuuksista, mitä osa-alueita kannattaa ensisijaisesti kehittää. 71 . – Yleisesti ottaen ratsastajan tulee kehittää sekä kes. Kuntotesti kertoo ratsastajan kunnon R atsastuskunto voidaan testata myös virallisella kuntotestillä. Kuntotestin perusteella kunto-ohjelma voidaan kohdentaa kehittämään ratsastajan henkilökohtaisesti tarvitsemia ominaisuuksia. Lajitaitoja kehittää parhaiten säännöllinen ratsastaminen, mutta muista liikuntalajeista ja fysiikan kehittämisestä on hyötyä lajitaitojen oppimiseen ja taitojen säilyttämiseen. Kuntotesti kertoo testattavan senhetkisen kunnon. Ratsastajan kuntotesti ei ole ”keksintö”, vaan se pohjautuu pitkälliseen tutkimukseen ja ratsastuksen lajianalyysiin sekä kuntotestauksen perusteisiin. – Testistö on yli 10 vuoden tutkimustyön tulos, kertoo Trainer4Skills -yrityksen toimitusjohtaja ja Jyväskylän yliopistossa ratsastajan fyysistä suorituskykyä tutkiva Anne-Maarit Hyttinen. Kunto koostuu kolmesta eri tekijästä Kuntotestiä varten ratsastajalle tehdään aina alkukartoitus, jossa määritellään ratsastajan tarve testistölle. Tällöin valitaan sopiva testistö, jolla mitataan tarvittavat osa-alueet. Kuntoa voi aina kehittää, ja testi kertoo mitä ominaisuuksia erityisesti kannattaisi kehittää. Ratsastajan kuntotestiin sisältyy kolme eri kunnon mittaamisen osa-aluetta: kestävyys, lihasvoima ja tasapaino sekä liikkuvuus. – Testin tavoitteena on löytää ratsastajan kehityskohteet. Kehityskohteet esille testillä Kuntotestin tulos kertoo ratsastajan kunnon suhteessa suomalaiseen ratsastajaan. – Kun puhutaan maksimaalisesta testauksesta, testejä ei voi suorittaa samana päivänä, jotta testien pätevyys säilyy ja pystytään mittaamaan niitä ominaisuuksia, kun on tarkoituskin. Yleisestikään ei suositella, että eri ominaisuuksia testattaisiin samana päivänä, kun puhutaan validista urheilutestauksesta, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. Lajianalyysin pohjalta on rakennettu ratsastajille nimenomaan ratsastusta ja ratsastuksessa tarvittavia ominaisuuksia mittaava testikokonaisuus
Hyviä yleislajeja ovat esimerkiksi hiihto, uinti, sauvakävely, lumikenkäily ja erilaiset pallopelit, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. – Ratsastus on taitolaji. Alkuhaastattelu ja esitiedot määrittävät, mikä testi kannattaa tehdä, missä laajuudessa ja miltä osa-alueilta. Testaajat ovat ratsastajiin ja ratsastukseen erikoistuneita fysioterapeutteja, jotka tarvittaessa osaavat auttaa myös ratsastajan vammojen kuntoutuksessa. Taitava suoritus vaatii hyvää kuntoa. Kun noita osa-alueita saadaan korjattua, kehonhallinta paranee, ja tätä kautta toiminnallinen lihasjäykkyys helpottuu, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. Ratsastajan hyvä kunto muun muassa lisää ratsastuksen turvallisuutta, auttaa keskittymään, lisää lihasrentoutta, reaktiokykyä, kehonhallintaa ja nopeuttaa urheilusuorituksesta palautumista, sekä mahdollistaa apujen tehokkaan, jäntevän ja tarkoituksenmukaisen käytön ja nopeuttaa lajitaitojen oppimista. Eri urheilulajeissa lihakset tottuvat juuri siinä lajissa tarvittaviin liikkeisiin. Hyvästä kunnosta monenlaista hyötyä – Hyväkuntoinen ratsastaja pystyy hyödyntämään ratsastustaito-ominaisuuksia huomattavasti paremmin kuin heikompikuntoinen, jolloin myös haasteellisemman hevosen ratsastaminen on helpompaa ja taloudellisempaa, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. Kuntotestauksen avulla voidaan selvittää ratsastajan vahvuudet ja kehittymiskohteet. Se edistää myös hevosen hyvinvointia! Ratsastajan fyysinen kunto heijastuu aina hevoseen. Riittävä fyysinen suorituskyky on siten edellytys ratsastussuorituksen taitavuudelle. 72 Vatsalihastreeni. V tason valmentajalla tulee olla liikuntatieteiden maisterin tutkinto valmennusja testausopin alalta ja fysioterapeutin AMK-tutkinto. Hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Ratsastajan kuntotesti on virallinen Liikuntatieteellisen Seuran hyväksymä kuntotesti, jossa noudatetaan hyvän kuntotestauksen perusteita. Testistöllä on mitattu jo liki 5000 suomalaista ratsastajaa, joka on erittäin mittava määrä. Testistöllä on omat viitearvot 10-65 vuotiaille ratsastajille. tävyyttä että voimaa siten, että kehoa käytetään lihaksistoltaan tasapuolisesti. Hän on Suomessa ainoa ratsastusalan tason V valmentaja. Hyvä fyysinen kunto suojelee ratsastajaa ja hevosta mahdollisilta rasitusvammoilta, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. Tämä monesti aiheuttaa ratsastajalle alaselkävaivoja, joita tutkimusten mukaan on noin 70 prosentilla ratsastajista. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Anne-Maarit Hyttinen. Kuntotestin pohjalta voidaan luoda henkilökohtainen kehittymissuunnitelma niin harrasterastastajille kuin ratsastuksen ammattilaiselle omien taustojen ja tavoitteiden mukaisesti. Fyysisesti hyväkuntoinen ratsastaja ratsastaa kevyin avuin ja hevosta kuunnellen. Toki puolieroja voi olla, ja poikkeuksia on, mutta suurin ongelma on lihasvoimassa sekä kestävyydessä. – Ratsastuksessa on käytössä lajinomaiset lihakset, eri intensiteetti ja eri liikeradat. Ammattivalmentaja ja pitkän linjan hevosalan ammattilainen Anne-Maarit Hyttinen tekee väitöskirjaa ratsastajan fyysisestä suorituskyvystä. Jos ratsastajan vatsalihakset ovat heikossa kunnossa, istunta ei voi olla tukeva ja joustava. Kaikki liikunta kehittää peruskestävyyttä ja myös jonkin verran lihasvoimaa, mutta ei ratsastuksen lajispesifejä ominaisuuksia. Tämä edellyttää, että testi mittaa juuri lajissa tarvittavia ominaisuuksia. Tästä syystä ratsastajalle ei ole mitään hyötyä, jos hänet mitattaisiin vaikkapa jääkiekkoon tarkoitetulla testistöllä, koska lajivaatimukset ovat täysin erilaiset. Taustatiedot ja -kartoitus ovat olennainen osa myös kunto-ohjelman laatimisessa. Suorituskyvyn puutteet, esimerkiksi loukkaantumiset, fyysisen kunnon lasku tai voimatason muutokset vaikuttavat välittömästi ratsastajan mahdollisuuksiin hyödyntää jo opittuja ratsastustaitoja. Sertifioituja Ratsastajan Kuntotestaajia löytyy ympäri Suomen. – Ratsastajat eivät tutkimusten mukaan yleisesti ottaen ole mitenkään jäykkiä verrattuna tavalliseen suomalaiseen väestöön. Testistössä on sekä harrastajalle että kilpailijalle omat testikokonaisuutensa, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. . Monet ratsastajat tuntevat tai epäilevät olevansa jäykkiä. – Mikäli ratsastaja haluaa tietoa omasta fyysisestä suorituskyvystään ja saada ohjeita ja neuvoja oman ratsastustaitonsa kehittämiseen, niin ilman muuta testi kannattaa tehdä. Tämä ratsastajan huono liikkuvuus on siis legenda. Testistö lajin mukaan Ratsastajan kuntotesti sopii kaikille, myös harrasteratsastajille
– Meidän on alettava nähdä raviurheilu siten, että kun kaveri pärjää, niin silloin pärjää itsekin, Rehula sanoi. – Vaikka hevonen iso eläin onkin, se on vielä kokoaankin suurempi. Hevonen on olennainen osa tulevaisuuden elinvoimaista yhteiskuntaa ja elinvoimaista maaseutua, hän sanoi. Kuva: Hippos /Hanna Laakso. 73 . Nykyiset tuet passivoivat Ministeri Leppä kertoi uskovansa vakaasti siihen, että hevonen on tärkeä osa suomalaista tulevaisuutta. – Se on intohimo, elämän tarkoitus, elinkeino. M aaja metsätalousministeri Jari Leppä toi Raviurheilun Tulevaisuusfoorumiin suomenhevosta ja nuorisotyötä korostavan puheenvuoronsa lisäksi juuri valmistuneen ministeriön hevostalousselvityksen. Raviurheilun Tulevaisuusfoorumi herätti keskustelua ja antoi eväitä työryhmätyölle Raviväki ulos poteroistaan! Tulevaisuusfoormin mind map. Rehula pyysi avajaispuheessaan raviväkeä astumaan ulos poteroistaan. Lepän mukaan vahva viesti on, että suomenhevosen erityisasemalla on vahva toimijoiden kannatus ja sille tarvitaan laaja tuki myös jatkossa. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä toi kertoi uskovansa, että hevonen on tärkeä osa tulevaisuuden elinvoimaista yhteiskuntaa. Tulevaisuusfoorumin avauksesta vastasivat Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Juha Rehula sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä
Koulutuksen tukena tarvittavien opetustallien yksilöinnin jälkeen talleille voisi vapautua resursseja opetusyksiköistä myös yksilölliseen opetukseen. Leppä muistutti millä tavalla rahapelituottojen jaon reunaehdot syntyvät. 74 Leppä ehdottikin suomenhevosten palkintotason nostoa, joka kohdennetaan nuoriin hevosiin mukaan lukien ikäluokkakisat ja tammalähdöt. Portaalista löytyisimateriaalia kaikenikäisille hevosalan harrastajille ja ammattilaisille. Hippolis seuraisitiedostojen asiasisältöä ja reagoisi tarpeen mukaan. Tiedotus ja markkinointi. Keskittämisellä kulut/oppilas pienenisivät ja tarvittavaa erikoistumista pystyttäisiin järjestämään paremmin. Myös kuinkuusravien koko palkintoskaalaa on mietittävä. Nyt raviradoille jaetaan tukia, mutta nykysysteemiä pidetään ratojen toimintaa passivoivana. Ministeri otti esille myös nuorisotyön tärkeyden ja kertoi tämän otettavan huomioon rahoituksessa. Santtu Raitala (vas.) ja Pekka Kaidesoja pohtivat paneelissa raviurheilun tulevaisuutta. Nostoja kehitysehdotuksista . . Hevosyrityksen investointikustannukset ovat korkeat suhteessa liiketoiminnan laajuuteen etenkin alkuvuosina. Esimerkiksi maaseutupolitiikanneuvostosta (MANE) hevosalan edustus puuttuu. Hevostalous eri muodoissaan voi muodostaa yhden kanavan. Mallia voi ottaa yliopistoista, missä lahjoitettua euroa kohtaan valtio antaa kaksi euroa” ministeri ehdotti. Kuva: Hippos/Hanna Laakso – Kun seuraava rahoituskausi EU:ssa alkaa, meidän on vietävä näitä omia tavoitteitamme vahvasti eteenpäin eurooppalaisilla foorumeilla.. . Opetusyksiköiden määrää vähentämällä resursseja vapautuisi enemmän varsinaisen opetustyön käyttöön. Hevosalan toisen asteen opetus on perusteltua keskittää maantieteellisesti esimerkiksi viiteen opetusyksikköön. Neuvontajärjestöjen sekä kuntien elinkeinoneuvojien tulisikin tuoda esille hevostalousasiakkailleen toiminnan kehittämiseen liittyvien mahdollisuuksien ohella myös näiden rahoitusmahdollisuudet. Lähiradoilla on mahdollisuus lisätä omarahoitusta. Ohjelma suunnattaisiin erityisesti lapsille ja koululaisille. Maatilalla harjoitettavan hevostalouden, johon kuuluu omien/vuokrattujen rakennusten ja peltojen käyttö, tulisi olla osa maataloutta toiminnan laajuudesta riippumatta. Hevosalan verkkopalvelu tietojalustaksi. Muita kehittämiskohteitaPaikallisseurojen, neuvontajärjestöjen sekä raviratojen nuoriso-ja ponikerhojen tulisi järjestää vuosittain hevospäivä, mallia ”suomenhevospäivä” tai ”Suomen Hevospäivä”. Maaseudun yritysten investointi-ja kehittämistuet soveltuvat pääosin hevosyrittämiseen. Haluan lisätä tältäkin osin kannustavuutta alalle. Tupamäen ennen eroaan koostama aineisto on viimeistelty ministeriössä virkatyönä. Maatilojen tulonmuodostus voi tulevina vuosina kehittyä myös monikanavaiseen suuntaan. -Hevosalaa koskevaan päätöksentekoon tulisi saada mukaan hevosalan edustaja kaikilla tasoilla. Maaja metsätalousministeriö asetti 15.11.2017 selvityshenkilöksi erikoiseläinlääkäri Antero Tupamäen, jonka tehtävänä oli laatia toimenpide-ehdotukset hevostalouden edistämiseksi sekä hevosalan yleisten toimintaedellytysten, alan yritysten kilpailukyvyn ja hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hevosalan keskusjärjestöjen ja hevosalan osaamiskeskuksen tulisi rakentaa olemassa olevista internetin verkkoalustoista ’Hevosportaali’. Raviurheilun tulevaisuustyöhön vahvasti linkittyvä maaja metsätalousministeriön hevostalousselvitys 2018 on valmistunut ja julkaistu. Raviurheilun omat pasirautiaiset Yksi foorumin odotetuimmista puhujista oli tulevaisuustutkija Ilkka Halava, joka kertoi arvosSelvityksessä uusia ehdotuksia . – Tähän on jo tullut muutosta tälle vuodelle ja tähän tarvitaan lisää muutosta jatkossakin. Tulkinnat hevosalan erilaisista toimintasektoreista elinkeinoina tulisi yhtenäistää. Tarvitaan neuvotteluja Euroopan Unionin suuntaan. Hevosyrittäjyys ja yritystuet. – Kun seuraava rahoituskausi EU:ssa alkaa, meidän on vietävä näitä omia tavoitteitamme vahvasti eteenpäin eurooppalaisilla foorumeilla.” Puheenvuoronsa lopuksi Leppä esitti erillistä työryhmää ministeriön ja hevosalan kesken pohtimaan alan koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan kehittämistä. Hevosportaali olisi hevostalouden tietojalusta, josta voisi hakea hevosiin liittyvää tietoa. Raviurheilulle on ratkaisevan tärkeää tulevaisuudessa, miten rahapelituottojen jakojärjestelmä eli ”valtionapujärjestelmä” kehittyy
Lähdetään yhdessä seikkailemaan! Leirien hintaan sisältyy ruokailu (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) ja majoitus opiskelijaasuntolassa. Leiri toteutetaan toiveiden ja taitotason mukaan. – Itse uskon henkilöbrändäykseen vahvasti, vaikka se meille suomalaisille vaikeaa onkin. Leiriläiset ovat tapaturmavakuutettuja. Leirillä ratsastetaan päivittäin, opetellaan hevosmiestaitoja turvallisessa ja rennossa ympäristössä. Lahdessa Jokimaan raviradalla lauantaina 2. Uskon tarinoihin. Lindberg painotti puheenvuorossaan sitä, että yleisö pitää päästä kokemaan laji nimenomaan hevosen välityksellä. Halava jatkoi kehotuksella miettiä lajimarkkinointia ja antoi siihen liittyen terävän esimerkin. Paikallisia tarinoita Foorumin paneelikeskustelussa esiintyivät raviurheilija Santtu Raitala, Veikkauksen liiketoimintapäällikkö Petri Huikko sekä media-alan ammattilainen Pekka Kaidesoja. 5pvä 350€ Taitoleiri on suunnattu jo hieman enemmän ratsastaneille kouluikäisille. Videotallenne Tulevaisuusfoorumista julkaistaan Suomen Hippoksen Youtube-kanavalla. – Olemmeko me poistaneet hevosesta sitä mystiikkaa, jota siinä on joskus ollut?. Svensk Travsportin pääsihteerin Johan Lindbergin esitys nähtiin ja kuultiin logistisista syistä johtuen Skype-yhteyden välityksellä. – Rotta ja orava ovat molemmat hankalia tuholaisia, mutta oravaa rakastetaan, koska sillä on niin hyvä PR-osasto. Hän esitti kysymyksiä siitä, miten hevonen ja raviurheilun nähdään yhteiskunnassa tällä hetkellä. Tutustumme paremmin hyviin hevosmiestaitoihin ja opetellaan uusia juttuja ratsastuksen lajeista. hän kysyi. Leirillä ratsastetaan päivittäin, kehitetään ratsastustaitoa ja haetaan elämyksiä. 4pvä 300€ Seikkailuleiri on tarkoitettu alakouluikäisille ratsastuksesta hurahtaneille lapsille, vähimmäistaitovaatimusta ei ole, vaan pelkästään into riittää taidoksi tässä vaiheessa. tavansa valtavasti sitä, millaista rakkautta ravi-ihmisillä lajia kohtaan on. Vili Nurmi viestintätoimisto Republic Of Communicationista haastoi ravi-ihmiset pohtimaan tulevaisuutta workshopissa. Seikkailuleiri 17.-20.6. Leirille on mahdollista ottaa mukaan myös oma hevonen. kesäleirit PERHON RATSASTUSKO ULUN 2019 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sorja Pyykkönen puh. Leirille on mahdollista osallistua myös päiväleirinä, hinta on silloin 20€ edullisempi (ei sisällä majoitusta ja iltapalaa). 040 808 5056 | sorja.pyykkonen@kpedu.fi Kpedu Perho |Haanentie 26 | www.kpedu.fi/perho | p. Paneelikeskustelussa syvennyttiin muun muassa raviurheilijoiden, niin hevosten kuin ihmisten, henkilöbrändiin. 75 Taitoleiri 10.-14.6. Leiri toteutetaan leiriläisten toiveiden ja taitojen mukaan. . Kansallisella tasolla mediahuomion saavuttamiseen tarvitaan se kansainvälinen tähti, mutta paikallisella tasolla riittää paikallinen tarina, Pekka Kaidesoja sanoi. Yleisön tuotokset tallennettaan ja viedään eteenpäin tulevaisuustyön ohjausryhmän sekä työryhmien pohdittavaksi. helmikuuta järjestetty Tulevaisuusfoorumi keräsi paikalle noin 100 raviurheilun ystävää, ja foorumi oli katseltavissa myös livelähetyksenä. Kuva: Hippos/Hanna Laakso – Entä saako raviurheilun kentästä nousta suuria persoonia, lajin omia pasirautiaisia. – Olemmeko me poistaneet hevosesta sitä mystiikkaa, jota siinä on joskus ollut. 040 808 5520 Ilkka Halava pohti nouseeko raviurheilun kentästä suuria persoonia, lajin omia pasirautiaisia
76 H elsingin yliopiston hevossairaalan johtavalla eläinlääkärillä Kati Niinistöllä on helpon tuntuinen ohje jokaiselle hevosenomistajalle – tunne hevosesi! Tehtävä ei ole niin helppo, miltä se kuulostaa, sillä sanotaanhan, että hevosmiestaitojen oppiminen vaatii kolme sukupolvea. Tehtäväkenttää helpottaa huomattavasi oman hevosen perusteellinen tunteminen. Hevosen hoito vaatii hevosmiestaitoja Tunne hevosesi! Hevosen hyvinvoinnin varmistaminen kuuluu sen omistajan tai hoitajan tärkeimpiin tehtäviin. Hevosen hoidon kannalta on kuitenkin tarpeellista tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. – Eiväthän ihmisetkään heti ryntää lääkäriin esimerkiksi ensimmäisten flunssaoireiden vuoksi, Niinistö muistuttaa. Helsingin Yliopiston hevossairaalan johtaja Kati Niinistö kehottaa opettelemaan tuntemaan oman hevosensa, sen tavat ja vaivat.. Oppimisen edessä kannattaa olla myös nöyrä ja valmis tekemään hevosensa eteen kaikki mahdollinen. Maalaisjärjen käyttämisestä sekä oman hevosen tuntemisesta voi olla taloudellistakin hyötyä. – Ennen kuin hevosen oppii tuntemaan kunnolla, kuluu siihen paljon aikaa. Maalaisjärjen käyttökin on suotavaa
Heinää on oltava tasaisesti saatavilla. Rutiineista turvallisuutta Säännöllisyys on suurimmalle osalle hevosista tärkeää. 77 . Jalat ovat kuitenkin hevosen tärkein osa. – Varsat eivät tarvitse ehkä niin säännöllistä elämää. Ruokinnan säännöllisyys on rutiineista tärkein. Samalla tavalla kuin tutkailee omiakin oireitaan. Väkirehu on annosteltava riittävän pieniksi annoksiksi. – Käyttöhevoselta kannattaa tarkastaa jalat joka kerran ennen kuin lähtee liikuttamaan hevosta. Jalkojen tarkistus liikkeelle lähdettäessä Tallilla kannattaa olla muutamia hyväksi koettuja rutiineja, jotka helpottavat hevosen terveydentilan seuraamista. Kaikesta hevosen terveydentilaan liittyvästä kannattaa pitää jonkinlaista muistikirjaa, josta eläinlääkäri voi tarvittaessa nähdä hevosen taustoja. Näppituntumalta voi kuitenkin sanoa, että mitä vanhemmaksi hevoset tulevat, sitä enemmän niitä häiritsee, jos rutiinit muuttuvat. – Hevoset ovat hyvin pitkälle tapojensa orjia. Se on hyvä tapa. Jalat voi myös mahdollisesti kylmätä aina liikutuksen jälkeen. Lämmön mittauksella pystyy poimimaan pienet muutokset hevosessa. Rutiinit tuovat niiden elämään turvallisuutta. Hevosilla on oma sisäinen kellonsa, Kati Niinistö kertoo. Muistiinpanoista on apua, mikäli joudutaan turvautumaan eläinlääkärin puoleen. Jopa niin, että ne järkyttyvät, mikäli kaikki ei menekään niiden aikataulujen mukaisesti. – Ulosteen määrän pitäisi olla aika lailla vakio, sillä hevoset syövätkin säännöllisesti ja yhtä suuria annoksia. Lämmön ja jalkojen lisäksi kannattaa seurata hevosen syömistä ja ulostamista. Hevosen hoidon kannalta omistajan on tarpeellista tietää, mikä on normaalia ja mikä ei.. Aamulämpö olisi siinä kaikista paras. Oireita voi seurata Kati Niinistö muistuttaa, että hevosen hoidontarvetta voi huoletta tutkia ja miettiä ihan maalaisjärjellä. – Ravimiehet mittaavat hevosen lämmön päivittäin. Toki tämäkin on aika paljon yksilökohtaista
Haavojen hoito riippuu esimerkiksi haavan koosta ja sijainnista. Mikäli se kuitenkin lakkaa syömästä, saattaa se tarvita tukihoitoa, ettei se saa kuumeen lisäksi ähkyä, Niinistö neuvoo. – Eläinlääkäriä ei kuitenkaan tarvitse kutsua paikalle, jos kuume vaikuttaa flunssatyyppiseltä ja eläin on muuten hyvinvoiva. Hyväravinteista heinää voi myös liottaa, että siitä lähtee osa energiasta pois. Koska ulostenäyte ei ole 100-prosenttinen, on hevonen syytä madottaa kerran vuodessa, Niinistö neuvoo. Jos paljon tekee, niin paikat kuluvat osittain. Myös liikkumattomuus edesauttaa lihomista. – Tietysti, jos hevosella on jotain vakavaa tai jotain sellaista, mitä ei pysty omalla järjellä selittämään, kannattaa ottaa heti yhteys eläinlääkäriin. – Alkuperäisrodut on jalostettu niin, että ne elävät kanervalla ja sammalella. Esimerkiksi Australiassa on nykyisin erityisiä hevosheiniä. – Täytyy toki muistaa, että urheilijalla on urheilijan ongelmat. Paras keino lihavuuden hallitsemiseen on se, ettei yksinkertaisesti päästä hevostaan lihavaksi. Toki niitäkin voi ennalta ehkäistä jonkin verran. Liikalihavuuden syynä on liian hyväravinteinen heinä, jossa on liiaksi energiaa. – Jos hevonen on vaikkapa kolauttanut itsensä ja saanut turvotusta eikä sillä ole kuumetta tai muita yleisoireita, voi tilannetta rauhassa seurata jonkin aikaa. Jos hevonen kilpailee, ovat influenssarokotukset tarpeen. Kuumettakin voi seurata muutaman päivän. Hyvällä tuurilla perusterveen hevosen kustannukset terveydenja sairaudenhoidosta voivat jäädä asuinpaikkakunnasta riippuen vuositasolla 150 – 400 euron välille. Kukaan ei tällä hetkellä pysty sanomaan johtuvatko ne teollisista rehuista vai nykyisistä elintavoista. Syitä niihin on vaikea arvailla. Liian energiapitoinen via ongelmia, niin riittää, että eläinlääkäri käy tarkastamassa hevosen kerran, kaksi vuodessa. Näin flunssakautena hevoset kuumeilevat siinä kuin ihmisetkin. – Hevosten lihavuudesta puhutaan ja ihmisiä valistetaan asiasta, mutta asia on todella vaikea. Nykysuositusten mukaisesti hevoset madotetaan vain tarpeen mukaan.. 78 heinä ei ole hevosille hyväksi. Hankintahinta kuluista pienin Rahasta puhuminen vetää hiljaiseksi. Liikalihavuus ongelmana Nykyhevosen terveysongelmista Niinistö nostaa vakavimmaksi liikalihavuuden. Kilpailemisesta ja harjoittelusta syntyvät vammat on tavallaan vain hyväksyttävä. Niinistö lisää ongelmalistaan myös epämääräiset maha-ongelmat, jotka ovat yleistyneet. Jos taas tallissa on paljon nuoria hevosia, niin pitäisin myös herpes-rokotusta asiallisena. Hevosen kipulääkkeet ovat aina eläinlääkärin reseptin takana, joten jos niitä ei ole tallissa, niin yhteys eläinlääkäriin on tarpeen. – Ihmisille kannattaa painotPitkällä aikavälillä hevosen hankinta on pienin hevosesta aiheutuva kuluerä. Pari eläinlääkärikäyntiä vuodessa Mikäli hevonen on perusterve eikä sillä ole mitään havaitta– Siitä huolimatta ulostenäyte pitää katsoa ainakin kaksi kertaa vuodessa. Rokotukset ovat ensimmäinen syy varata eläinlääkäriaika. Totuus on kuitenkin harvoin näin hyvä. Riittävän liikunnan varmistaminen on myös tärkeää. – Joko ne huomataan nykyisin paremmin tai sitten niitä on vain enemmän. – Mikäli omistaja todella on rokotuksia vastaan, niin kuitenkin edes tetanus-rokote tulisi ottaa. Tiedän kokemuksesta, että vaikka kuinka laskee kiloja ja energiamääriä, niin silti tuntuu, että osa hevosista ei vain laihdu. – Mielestäni suurin osa ratsuhevosista tekee liian vähän töitä, Niinistö uskoo. Laihduttaminen vaikeaa Suomessa hevosille syötettävät heinät ovat hyvin samantyyppisiä kuin naudoille syötettävät. Rutiinihoitoihin ja –tarkastuksiin kuuluvat myös hevosen hampaat, jotka tulee tarkastaa 1 – 3 kertaa vuodessa. – Hevoselle tulisi löytää heinää, joka on riittävän vähäravinteista
– Esimerkiksi ohutsuoliähkyleikkaus, joka komplisoituu, voi tulla maksamaan jopa 10 000 Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Ainakin haavoja syntyy ja myös jalkojen turvotukset ja tulehdukset ovat yleisiä. Osa niistä ei hoidu kotihoidolla, vaan avuksi tarvitaan eläinlääkäriä. . Suurin lasku tulee kuitenkin aina ähkyleikkauksesta. Ja yllätyksiin hevosenomistajat voivat varautua. Laatuvoittajat EQ3 Lynx ja EQ3 ovat kumpikin suunniteltuja sekä hyväksyttyjä kaikkeen ratsastukseen. Sieltä voi sitten tarvittaessa irrottaa rahaa yllättäviin hoitoihin. – Jos hevonen sairastuu, niin hoito ikävä kyllä maksaa. 050 467 1674 Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski www.laajavaljas.com • Satulan sovitus, toppaus ja korjaustyöt • Satuloita myynnissä • Hevosvarusteet tilauksesta euroa, Kati Niinistö kertoo. Teksti: Soili Kaivosoja. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Satulaseppä AT Eeva-Liisa Sorainen Puh. Itse leikkaus ei välttämättä ole kallein, mutta jälkihoitoineen kasaan saadaan sievoinen summa. Back on Trackin kypärät EQ3 Lynx ja EQ3 nousivat vakuutusyhtiö Folksamin turvallisuustestin kärkeen MIPS-mekanisminsa (Multidirectional Impact System) ansiosta. Puhutaan äkkiä 500 – 1 000 eurosta, riippuen hevosen vaivasta. Eläinlääkärin kulujen lisäksi joudutaan maksamaan fysioterapiasta ja sairaskengityksistä. Reservikassaan hoitorahaa Vakuutus ei korvaa kaikkia kalliitakaan leikkauksia ja hoitoja, joten monet hevosenomistajat ovat jättäneet vakuutukset ottamatta. – Ainakin haavoja syntyy ja myös jalkojen turvotukset ja tulehdukset ovat yleisiä. 79 taa, että pitkän päälle hevosen hankinta on se pienin hevosesta aiheutuva kuluerä, Kati Niinistö tipauttaa maan pinnalle. Turvallisuuskärkeä EQ3 Lynx -kypärä Löydä lähin jälleenmyyjäsi verkkosivuilta: www.backontrack.fi n Hevostuote haavat ja erilaiset tapaturmat ovat aika tavallisia. – Kun joudutaan menemään klinikalle, summaan joutuu lisäämään vielä työpäivän menetyksen sekä autokulut. Svh: 239 euroa. – Klinikkareissut ovat aina paitsi hermoja koettelevia, myös rahaa vieviä, Kati Niinistö muistuttaa. Miellyttävä päässä ja helppo käyttää takana olevan säätönapin ansiosta. Erityisesti nuorilla hevosilla ähky, Hevosen omistajat voivat varautua yllättäviin menoihin. Osa niistä ei hoidu kotihoidolla, vaan avuksi tarvitaan eläinlääkäriä. – Neuvoisin kuitenkin säästämään hevosenhoidon reservikassaan ainakin sen vakuutusmaksun verran vuodessa
Bashkir-nimi on peräisin tuon nimisestä, Ural-vuoristossa asuneesta kansasta, joka oletettavasti kasvatti kiharakarvaista venäjän bashkir -rotua. Vielä 1970-luvun alkuun uskottiin curlyjen olevan sukua toiselle kiharakarvaiselle rodulle, venäjän bashkir-hevoselle. Rekisterissä oli tuolloin 21 hevosta. Suomen ensimmäinen curly-varsa, Pallas First Runner, syntyi Raattamassa vuonna 2002.. Vuonna 1898 Peter Damele ja hänen poikansa Benny tekivät mielenkiintoisen löydön. Mongolien ja navajo-intiaanien on tutkittu olevan sukua keskenään, joten yhden teorian mukaan mongoleja hevosineen olisi vaeltanut jään peittämän Beringin salmen ylitse. Yhdestä syntyneistä varsoista tuli yksi rodun kantaoreista, joka sai nimekseen Copper D. Niiden mukaan rotu olisi elänyt syrjäisillä seuduilla vuoristossa, ja pysynyt siten piilossa. 80 V asta reilun viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa yleistyneet kiharakarvaiset american bashkir curly -rodun hevoset ovat rauhallisia, älykkäitä ja ystävällisiä sekä yhteistyöhaluisia. – Kaikki suoraharjaiset hevoset olivat menehtyneet ankaran talven aikana. Rodun juuret ovat jääneet hämärän peittoon ja luultavasti hämäryyteen myös jäävät. Lisäksi on olemassa myös suorakarvaisia curlyjä, kertoo Katri Alatalo rotuyhdistyksestä. Curly löytyi sattumalta Curly eli villilaumoissa mustangien kanssa ja ehti metsästyksen takia jo miltei hävitä. Rekisterin alussa sallitut curly -risteytykset olivat appaloosa, fox trotters, quatter, arabi, mustang ja morgan. Jäljelle jääneet kolme tammaa astutettiin arabian työhevosorilla ja morgan-orilla. Curly-hevosen alkuperälle on monta olettamusta. Osa nykypäivän curlyista voidaan jäljittää intiaanireservaatteihin Pohjoisja Etelä -Dakotaan, monet curlyt ovat peräisin villihevoslaumoista Yhdysvalloista. He näkivät ensimmäisen kerran kiharakarvaisia hevosia vuorijonon huipulla KeskiNevadassa. Toisekseen ne ovat olleet käytössä PohjoisAmerikassa pitkään, jatkaa Laaksonen. Kuva: Katri Alatalo American bashkir curly on mysteerihevonen alkuperänsä perusteella. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 19511952 toinen tappava talvi iski alueelle ja Dameleiden hevosista jäljelle jäi vain kolme kiharakarvaista tammaa ja varsa. – Koska amerikan kiharakarvainen villihevonen muistutti valokuvassa nähtyä venäjän bashkir– hevosta, rotu sai nimekseen american bashkir curly horse, sanoo Alatalo. Vuonna 1932 oli erittäin ankara talvi Nevadassa. – Pelkkä kihara karva ei tee hevosesta curlya, vaikka se rodun tunnusmerkki onkin. Suomen ensimmäinen american bashkir curly, Spring time, tuli vuonna 1997 Raattamaan, Pallastunturin juurelle Ounasjoen rannalle. Damelet tunnistavat poikkeuksellisen sitkeyden näissä hevosissa ja päättivät aloittaa näiden hevosten säilyttämisen ja kasvattamisen vakavissaan. Kiharageeni osoittautui hallitsevaksi. Kun kevät tuli ja ulkona laiduntaneet eläimet kerättiin, Damelen pojat löysivät elossa vain kiharaharjaisia hevosia. American bashkir curly on mysteeri Armi Laaksonen ja Olivia ovat kavereita keskenään. – Tähän mennessä varmuus on vain kahdesta asiasta: Curlyilla ei ole todellista yhteyttä venäjän bashkir -rotuun. Kiharakarvaisuus vaihtelee yksilöittäin. Nykypäiviin saakka on säilynyt valokuva sioux-intiaanista, joka ratsastaa kiharakarvaisella hevosella jo vuonna 1801-1802. Rotu on herätellyt suomalaisia enemmän vasta 2000-luvulla. Sen perustajat lähtivät pelastamaan harvinaista rotua sekä edistämään ja valvomaan kasvatustoimintaa säilyttääkseen rodun ominaispiirteet. Damelet tajusivat, että kiharakarvaiset hevoset pysyisivät varmasti hengissä, jos ne voisi kouluttaa ja muuttaa karjahevoseksi, sanovat Laaksonen ja Alatalo. Tähän teoriaan ei ole löytynyt todisteita esimerkiksi fossiileista, kertoo Katja Laaksonen rotuyhdistyksestä. Ennakkoluuloja on pitänyt karistella American Bashkir Curly-rekisteri perustettiin 1971. Vuonna 1989 tehty tutkimus osoitti, ettei american bashkir curly ollut mitään sukua venäjän bashkirille. Erään uskomuksen mukaan rotu olisi kehittynyt Amerikassa ja selvinnyt jääkaudesta. Vuosituhannen vaihteessa Suomeen tuli kymmenkunta hevosta. – Erään teorian mukaan rotu olisi peräisin Mongoliasta. Näin ollen kiharuus voisi olla paikallinen mutaatio kylmällä ja karulla seuduilla eläneissä hevosissa. Joidenkin kertomusten mukaan Tom Dixon -niminen mies olisi tuonut kiharakarvaisia hevosia Pohjois-Intiasta vuonna 1880. Mongoleilla on olemassa lokai -hevonen, jolla esiintyy kiharaa karvaa
Joiltakin yksilöiltä löytyy ns. jähmettymisrefleksi. Kiinni jäädessään se ei riuhdo, vaan odottaa auttajaa. Kesyjä ja ABC-rekisteröityjä curlyja on maailmanlaajuisesti noin 5 600. Rekisterin ulkopuolella määrä vielä kasvaa. Teksti: Juhani Karvonen. Vielä nykyäänkin Yhdysvalloissa Nevadassa, Coloradossa ja Wyomingissa elää curlyja villeissä mustangilaumoissa, joita suojellaan riistansuojeluohjelmalla. Tutkimuksissa on todettu curlyn hilseen sisältävän vain noin neljä allergeeniä, kun muilla roduilla hilseessä on 24 allergeeniä, sanoo Laaksonen Curlyt kaipaavat tekemistä – Meillä on kokemusta siitä, että hevonen ikävystyttyään avaa pilttuunsa oven ja samalla muidenkin lajikumppaneiden pilttuiden ovet, jotta vapaus olisi kaikilla. Curlyja nähdään myös westernissä, kouluratsastuksessa, valjakossa sekä esteillä. Kuva: Katja Laaksonen Pallas Rivttes Warrior, kuskina Päivi Valtonen ja groomina Laura Aalto. Hevonen nauttii seurasta, oli kyseessä sitten ihminen tai toinen hevonen, sanoo Alatalo Curly sopii terapiahevosen rooliin ja se toimii hyvin myös vaellusratsastuksessa, jossa se on omiaan kestävyytensä ansiosta. – Hevonen kantaa itsensä kauniisti ja se on terveydeltään hyvä. Pelästyessään se jähmettyy ja katsoo tilanteen, sanoo Alatalo. Pulssi on luonnostaan joillakin korkeampi kuin muilla roduilla. 81 Hevoseen on liittynyt paljon erikoisia ennakkoluuloja ja uskomuksia sen villihevostaustan takia. Hevosia ei saisi kengittää, eikä pitää tallissa. – Tulevaisuudessa curlyja näkyy myös Suomen kisakentillä paljon enemmän, kun tietous tästä rodusta ja sen monipuolisuudesta on lisääntynyt. Rodun hevosten selkä on kaksi nikamaa muiden selkää lyhyempi. – Poikkeuksellisen korkeasta punasolumäärästä aiheutuu muun muassa lääke-aineiden, nukutusja rauhoitusaineiden nopeampi poistuminen elimistöstä, jatkaa Laaksonen. – Vuosien varrella on epäilty, ettei rodun hevosille saisi antaa rehua, vaan ainoastaan ylivuotista heinää. Curly -hevosen ihosolujen proteiinisekoitus eroaa muista hevosista. Suomen Hippoksen rekistereissä on tällä hetkellä 58 american bashkir curly-hevosta. Kyse on kuitenkin aivan tavallisesta hevosesta, muistuttavat Alatalo ja Laaksonen. Kehuja useista ominaisuuksista Curly saa kehuja monessa suhteessa. Tähän asti Suomessa curly on ollut lähinnä perhehevonen ja harrasteratsu. Curly on erittäin hyvä ryhmähevonen, koska se ei ole kilpailuhenkinen. . Curlyjen erityispiirteitä on kiharan karvan lisäksi muun muassa veren korkea punasolujen määrä. – Kiharakarvaisuus ei yksin tee hevosesta rodun edustajaa, vaan sen tulee täyttää American Bashkir Curly–roturekisterin vaatimukset, sanoo Laaksonen. Nyt myös tavoitteelliset harrastajat ovat huomanneet curlyn varteen otettavaksi vaihtoehdoksi, iloitsevat Alatalo ja Laaksonen. Kuva: Leena Valtonen miellyttämishaluinen ja hyvän työmoraalin omaava. – Curly on osoittautunut hypoallergiseksi roduksi. Pallas Gierrat Storm. – Rauhallisella laukalla isokin ryhmä pysyy kasassa. – Se on utelias, sitkeä, kekseliäs, oppivainen, monipuolinen, Curlyjen karvan kiharuus voi vaihdella ja värejä löytyy monenlaisia. Spring Time laski ankat ja lampaatkin vapaiksi, naurahtaa Alatalo
Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Nimi: .................................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Puhelin: ............................................................................................................................. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. kestotilauksena 42€/v . Allekirjoitus: ................................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. itselleni . Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. määräaikaisena 48€/v. tilaukset@karprint.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Lähiosoite: ...................................................................................................................... Sähköposti: ..................................................................................................................... Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 1) Tilaus Tilaan . Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) . 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari
Vuonna 2005 aloittanut, nykyaikainen 37 karsinan valmennuskeskus. www.peterakentaa.. Täyden palvelun rakennusliike! • hevostalousrakennukset • maanrakennus • perustukset • teollisuusja myyntitilat • toimistoja liikerakennukset • kaikki rakentamispalvelut Rakennuspalvelu P. Korhonen Oy Seunakorventie 98 14300 Hämeenlinna 050 411 7000 pete.korhonen@peterakentaa.. Petri Korhonen 050 411 7000 pete.korhonen@peterakentaa.. MP Riding Center on tarkoitettu kaiken tasoisille ja -ikäisille ratsastajille ja hevosille. Täyden palvelun täysihoitotalli Ingliston Wickerin kotitalli MP Riding Center Ky Seunakorventie 98 14300 Hämeenlinna www.mpridingcenter.?
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesia kokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen VETERINARY.BEMERGROUP.COM BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-14 274563-1901. BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin