1/2021 7,20 Satulahuopa ja -vyö viimeistelevät satulan istuvuuden Ravigaalassa Ravigaalassa palkittiin parhaat palkittiin parhaat Tallikoiria kolmessa polvessa Hyvinvointi tärkeintä tallirakentamisessa Väkivalta ja pakottaminen eivät saisi kuulua hevosalalle Valmentaja Katariina Alongi Valmentaja Katariina Alongi Turvallisuus korostuu ratsastusvarusteissa TALLIKOIRASARJA ALKAA Hevosyrittäjä Hevosyrittäjä Malin Malin Granrothin Granrothin tavoitteena tavoitteena yhteys yhteys hevoseen hevoseen Lumesta on myös hyötyä!
NEW COLOURS Noble Blue & Graphite /backontrack?nland _backontrack WWW.BACKONTRACK.FI
vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Hän harjoittelee islanninhevostalli Dynurissa. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 5 G-horses tiimiä edustava nurmijärveläinen askellajiratsastaja Gerda-Eerika Viinanen teki Suomen ennätyksen P2 Speedpassissa. He ovat lapsiratsastajien esteratsastuksen Suomen mestari Jone Illi, 13, lapsiratsastajien kouluratsastuksen Suomen mestari Venla Lahtinen, 14, nuorten nelikäyntikombinaation lajimestari ja Suomen ennätyksen P2 Speedpassissa tehnyt askellajiratsastaja Gerda-Eerika Viinanen, 17 ja lasten luokan vikellyksen Suomen mestari Roosa Männistö, 13. Hän voitti hopeaa Lontoon paralympialaisten kouluratsastuksen vapaaohjelmasta vuonna 2012. Enemmistössä työpaikoista on selvityksen mukaan haasteita alan työehtosopimuksen noudattamisessa pääasiassa nuorista naisista koostuvan työvoiman kanssa. Järvelän lopputyö tutkimusaineiston tulokset perustuvat hevosalan yrittäjien haastatteluihin (9 kpl), sekä työntekijöille suunnattuun kyselytutkimukseen (166 vastausta). Reiningissä paras oli Mari Rapola, All Aroundissa Heidi Olin, yksinvikellyksessä Jessica Laxen ja valjakkoajossa Leena Kalalahti. Kolmantena paikan sai haapaveteläinen ampumaurheilija Jarkko Mylly. Kaksi ratsastajaa Tokion paralympialaisiin evosala kaipaa muutosta työelämän päivittämiseksi tähän päivään, totesi Marjukka Järvelä selvitettyään työlainsäädännön toteutumista hevosalalla osana agrologin (AMK) tutkintoaan. Katja Karjalaiselle Tokion kisat ovat sen sijaan jo neljännet paralympialaiset. Reitti valmistautuvat ensimmäisiin paralympialaisiinsa. Eikä vähäinen asia ole sekään, että liiketaloudellinen menestys käy usein käsi kädessä hyvän työilmapiirin ja lakisääteisten työolojen toteutumisen kanssa. Lisäksi palkattoman ja/tai pimeän työvoiman käyttö on edelleen yleistä alalla, mikä hankaloittaa kouluttautuneiden ammattilaisten työllistymistä talliyrityksiin sekä heikentää heidän mahdollisuuksiaan vaatia työnteon vähimmäisehtojen toteutumista. Lista valiomerkkien voittajista ja muista palkituista löytyy ratsastajainliiton sivulta: www.ratsastus.fi/uutiset/ ranking-tilastot-ja-valiomerkit-2020/ Lisäksi neljä nuorta urheilijaa sai Hankkijan stipendin. Suomen Paralympiakomitean hallitus vahvisti Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön esityksen kolmesta uudesta urheilijavalinnasta. Mari Ahola-Aalto Hevosalalla tarvitaan muutoksen tuulia. Mäntsäläläiset ratsastajat Katja Karjalainen ja Pia-Pauliina Reitti on nimetty Tokion paralympialaisiin. Jo aiemmin Tokion joukkueeseen oli nimetty viisi urheilijaa. 3 Pääkirjoitus 24. Esimerkiksi työn mitoittaminen ja työn vaativuusryhmän määrittäminen, työvuorolistojen tekeminen, työturvallisuus ja työterveyshuolto koettiin tärkeiksi. Eri lajien ranking-ykkösiksi tulivat senioreissa esteratsastaja Sanna Backlund, kenttäratsastaja Elmo Jankari, kouluratsastaja Anna von Wendt, pararatsastaja Sanna Koskiluhta ja matkaratsastaja Ines Beilmann-Lehtonen. Kuva: Johanna Vaurio-Teräväinen Ratsastuksen viime vuoden parhaat palkittu Ratsastuksen vuoden 2020 ranking-tilastot ja valiomerkit on jaettu. Hevosyrittäjän näkökulma asiaan on varmasti erilainen kuin selvitys kertoo, mutta tässäkään asiassa ei varmasti ole savua ilman tulta. Opinnäytetyön mukaan niin alan palkansaajien kuin työnantajienkin olisi hyvä päivittää tietämystään työlainsäädännön määräämistä velvollisuuksista sekä oikeuksista. Kannen kuvassa: Hevosyrittäjä Malin Granroth ja hänen hevosensa Vilda. Työlainsäädännön toteutuminen hevosalalla on aihe, joka nostattaa hevosalan toimijoiden keskuudessa voimakkaita näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Työntekijöiden mukaan ongelmat koskevat useimmiten työyhteisön kommunikaatiota, työaikoja ja palkkausta. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Seuraava numero ilmestyy maaliskuun lopussa. Kuva: Oona Huttunen Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen
Kirjanpidon helpottamiseksi hevosen omistaja tai valmentaja on voinut valtuuttaa haluamiaan henkilöitä tarkastelemaan ja muokkaamaan hevostensa kirjanpitoa. – Hakijamäärät ylittivät odotukset 2020 syksyllä, kertoo Savonian koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen. – Vuoden päästä tutkinnon suorittamisesta 92 prosenttia on töissä! Monimuotokoulutuksessa hyödynnetään paljon verkko-oppimisympäristöä ja etäluento-ohjelmistoa. 44 Ratsastusharrastus kannattaa aloittaa joko alkeiskurssilla tai yksityistunneilla. Hevosten sähköiseen lääkekirjanpitoon uudistuksia Suomen Hippos sekä Suomen Ratsastajainliitto edellyttävät lääkekirjanpitoa kaikkien kilpailevien hevosten osalta. Kirjanpitoa helpottavaan sähköiseen palveluun on tullut tammikuun aikana uudistuksia yksittäisten hevosten valtuutuksiin liittyen. – Uudistus helpottaa esimerkiksi täysihoitotallien toimintaa. Työllistymisnäkymät ovat hyvät. Myös maastoreitit muuttuvat tasaisemmiksi lumikerroksen myötä. Venla on lahjakas kouluratsastaja, joka on mukana Suomen maajoukkueringissä. Itselleen on hyvä antaa aikaa harjoitella rauhassa, sillä ratsastuksen tulee olla hauskaa. Sisältö 1/2021 60 11 Hollolalainen ravivalmentaja Christa Packalen uskoo lantakysymykseen löytyvän hyvän ratkaisun, vaikka hän olikin vähän kummissaan, kun Forum ilmoitti luopuvansa HorsePower-palvelustaan. 35 Hevoskuvat toivat Johanna Sjövallille Fotofinlandian voiton. Suomen Hippoksen Oma Talli –palvelusta löytyvät kilpahevosten sähköinen lääkekirjanpito helpottaa hevostenpitäjien arkea. 11 Monen tallin ja raviradan lantahuollon järjestäminen kohtasi uusia haasteita vuodenvaihteessa, kun Fortum kertoi lakkauttavansa Fortum HorsePower-kuivikeja lantahuoltopalvelunsa helmikuun lopussa. 30 Lumesta on myös hyötyä. Sama pätee esimerkiksi nuoriin hevosiin jotka eivät ole vielä valmennuksessa, mutta tallinpitäjä on muu kuin omistaja, sanoo Suomen Hippoksen tietohallintopäällikkö Jukka Niskanen. 24 Eläinlääkärin puheilla: Hyvän kunnon saavuttaminen vaatii suunniteltua ja laadukasta harjoittelua. Koulutukselle oli kysyntää, sillä agrologeja ei aiemmin koulutettu Itäja Kaakkois-Suomessa. Yhä useammalla yrittäjällä on korkeakoulututkinto, joka antaa valmiuksia laajojen kokonaisuuksien hallintaan, Kainulainen toteaa.. Sähköinen lääkekirjanpito kelpaa myös jatkossa Hippokselle virallisena lääkekirjanpitona, eikä paperista kirjanpitoa tarvita sähköisen kirjanpidon rinnalla. 19 Hevosyrittäjä Malin Granrothin Wiima Canissa on tavoitteena eläinten avulla kohentaa ihmisen elämän laatua ja yleistä hyvinvointia. 42 Venla Lahtinen tähtää kilpaurallaan niin korkealle kuin mahdollista. Koulutus antaa valmiudet yrittäjänä toimimiseen ja maaseutuelinkeinossa tapahtuvien muutosten ymmärtämiseen. Tiedot pysyvät tallessa vaivattomasti ja kaikki tiedot ovat asianosaisten tarkasteltavissa. Se tekee ratsastuskentästä mukavan joustavan ja helpon lanata. Jos esimerkiksi hevosenomistajan siitostamma asuu toisella tallilla, voi hän näin valtuuttaa tallinpitäjälle pääsyn tämän yksittäisen hevosen lääkekaappiin. 13 Satulan sovituksen yhteydessä satulansovittaja Atte Martikaisen huomio kiinnittyy myös hevosen satulahuopaan ja satulavyöhön. 38 Etelä-Karjalan Ravinaisten kolmivuotisen Laukkaa landelle -hankkeen myötä alueen ratsastusharrastus sai uusia heppailijoita ja Lappeenrannan ravirata näkyvyyttä. – Maataloudessa on tapahtunut ja tapahtuu suurta rakennemuutosta, mihin koulutuksen on vastattava. 4 6 – Väkivallan ja pakottamisen ei pitäisi kuulua hevosalalle, vaikka valitettavan usein niitä edelleen näkee, sanoo valmentaja Katariina Alongi. Aikaisemmin valtuutukset ovat koskeneet kaikki Oma Tallin tiedoista löytyviä hevosia, mutta uudistuksen myötä valtuutuksen pystyy antamaan myös yksittäisille hevosille. Tallirakentaja Petri Korhonen pitää ilmanvaihtoa niin hevosen kuin ihmisenkin kannalta yhtenä tallin tärkeimmistä ominaisuuksista. Lisäksi Ruokavirasto edellyttää tuotantoeläimiksi luettavilta hevosilta lääkekirjanpitoa. 27 Matka Rørosin markkinoille Norjaan on ainutlaatuinen perinne. Agrologi-koulutus kaakossa jatkuu Savonia-ammattikorkeakoulu jatkaa agrologien koulutusta Virolahdella yhteistyössä Harjun oppimiskeskuksen kanssa
On erittäin jännittävää seurata hänen toimintaansa tänä vuonna, ja toivon, että näemme pian naisvalmentajan, joka voittaa Elitloppetin tai miksei myös Prix d’Amériquen, Johansson sanoi.. Yhdessä 70 eläinystävän yksikään päivä ei ole samanlainen. Tiina Karhu kiittää koko tiimiä, jonka kanssa hän on jo vuosia työskennellyt yhdessä. Karhu on työskennellyt kuusi vuotta Ruotsin estemaajoukkueen kantavan voiman Henrik von Eckermannin tallilla Saksassa. Tietysti myös ne hetket, kun hevoset menestyvät kisoissa, ovat hienoja. Riittävät tilat ja hyvä ilmanvaihto tuovat viihtyvyyttä kaikille. Sen myötä niistä on myös helppo pitää hyvää huolta. Kuva: Christian Bernstorf/Svenska Ridsportförbundet Katja Melko palkittiin Ruotsissa Katja Melkon hieno vuosi ravivalmentajana huomioitiin myös Ruotsin Hevosgaalassa. Tiia Karhusta Ruotsin vuoden hevosenhoitaja Tiia Karhu valittiin Ruotsin ratsastajainliiton juhlavassa Ryttargalan 2020:ssä vuoden hevosenhoitajaksi. 69 Suomalainen työhevonen on vuoden 2021 maatiaiseläin. Hän rakastaa urheilua ja hevosia. Kaikki hevoset tulevat todella tutuiksi. – Viisivuotiaan Wimsen olen opettanut itse alusta asti positiivisella vahvisteella eli namipalkkioilla. Se on oppinut todella nopeasti ja helposti, kertoo hevosyrittäjä Malin Granroth. 5 19 52 Länsigöötanmaanpystykorva Dixie, Whoopi ja Guffi ovat Ruskeasuon tallin tallikoirat. Helen A Johansson oli itse kertomassa palkinnon perusteista. 68 Hevosopiston Vermon ravikoulussa alkoi viime syksynä sosiaalipedagoginen hevostoiminta. 64 Ratsastajan olennaisissa varusteissa tärkeintä on turvallisuus. Von Eckermann on MM-hopeamitalisti, EM-hopeaja pronssimitalisti ja kaksinkertainen maailmancupin finaalin pronssimitalisti. Hänen rauhallisuutensa leviää perustelujen mukaan myös herkkiin hevosiin, kuten maailman parhaaksi hevoseksi valittuun Toveks Mary Louhun. 60 Hevostalli on suunniteltava ja rakennettava hevonen edellä. Karhua kuvaillaan voimaksi von Eckermannin menestyksen takana. 70 Hevosopiston alaisuudessa toimiva Hevosurheilun valmennuskeskus aloittelee toimintaansa Ypäjällä. Tiluksilla emäntänä häärii Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf. Minulta isoin kiitos menee meidän koko tiimille, jonka kanssa olemme jo vuosia työskennelleet yhdessä, Karhu toteaa. Tiia on todellinen ammattilainen ja kuuluu maailman hevosenhoitajien kärkikastiin. – Olemme kaikki vaikuttuneita hänen hienosta voittoprosentistaan ja sisäänajetuista palkintorahoistaa, 9,3 miljoonaa kruunua. 52 Tallikoirasarja alkaa: Dixie, Whoopi ja Guffi viihtyvät hevosten kanssa . – Meillä on enintään kahdeksan hevosta, joten meillä on aikaa hoitaa hevoset kunnolla. 67 Menestyvän ravihevosen takaa löytyy menestyvä hoitaja. 48 Ravigaalassa 2021 palkittiin vuoden 2020 parhaat. – Nimeäminen vuoden hoitajaksi oli kiva huomionosoitus, vaikka minun mielestäni jokainen meistä olisi sen ansainnut. Hän sai erittäin arvostetun Helen Anns Pris -palkinnon. 56 Tiluksilla on lämminhenkinen perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Hänellä on tähtihevosia niin lämminkuin kylmäverisissä
Vuosien varrella hänen valmennustyönsä ydin on siirtynyt yhä enemmän tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen opettamiseen. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Jenni Backholm ja Katariina Alongin arkisto. 6 Voimakeinoista hevosalalla pitäisi päästä eroon Ei väkivallalla, vaan vuorovaikutuksella – Väkivallan ja pakottamisen ei pitäisi kuulua hevosalalle, vaikka valitettavan usein niitä edelleen näkee, sanoo valmentaja Katariina Alongi
Alongin valmennustyö onkin nykyisin pääasiassa tunnetaitojen opetusta ja vuorovaikutuskeskeistä valmennusta. – On opittu ja totuttu siihen, että hevoselle näytetään vaikka voimakeinoin, kuka on pomo. Katariina Alongi opetettiin jo lapsena ratsastuskoulussa kohtelemaan hevosia kovalla kädellä. Nykyisin on toisin. Mutta liian kiltti ei voi olla. Myöhemmin hän kyseenalaisti kaiken oppimansa, ja nyt käytössä ovat vain pehmeämmät keinot. Pakkokeinot osa hevoskulttuuria – En hyväksy hevosiin kohdistuva väkivaltaa tai pakottamista, mutta silti ymmärrän, miksi joku niin tekee, sanoo Alongi. Pakkokeinot ovat historiallisesti osa hevoskulttuuria ja ne nähdään yhtenä koulutukseen kuuluvana normaalina osa-alueena. Hevonen on yhteistyöhaluinen, kun sen viestejä ymmärretään. Hevosen lyömiseen ja pakottamiseen on monia eri syitä. Traumoja jäi hänelle itselleenkin lapsena aloitetun ratsastusharrastuksen jälkeen. Taustalla on usein oma ego, riittämättömyyden tunne ja hallinnan menettämisen pelko. Hevosten väkivaltaisesta kohtelusta pitäisi valmentaja Katariina Alongin mukaan pystyä puhumaan kiihkottomasti, jotta löydetään tie hevosten hyvään kohteluun. – Hevosharrastuksen pitäsi olla kivaa eikä tuottaa traumoja, toteaa valmentaja, FM Katariina Alongi. Monilla on ihan vilpittömästi se käsitys, ettei hevosen kanssa saa olla liian kiltti. Kuva: Jenni Backholm Hevonen on herkkä eläin, joka vaistoaa ihmisen tunnetilat ja reagoi niihin. – Kun hevonen ei tottele, katsotaan, että sitä saa rankaista joko lyömällä tai potkimalla tai sille voidaan laittaa erilaisia apuohjia, joiden avulla se saadaan alistumaan.. – Tiedon puute, pelko, kilpaurheilun vaatimukset, menestyksen hakeminen, helppojen ja nopeiden tuloksien saavuttaminen, auktoriteetteihin uskominen sekä yksinkertaisesti perimätietona saadut väärät käyttäytymismallit selittävät sitä, miksi ihminen sortuu käyttämään pakkokeinoja hevosten kanssa, Alongi luettelee. 7 K un 11-vuotias tyttö kantaa syyllisyyttä vuosikausia syyllisyyttä siitä, ettei saanut poniaan tottelemaan ja ratsastuksenopettaja siinä tilanteessa löi ponia, on jotakin pielessä. – Ajatellaan, että eihän tästä tule mitään, jos me kaikki vain kukkahattuilemme tallilla. Mutta opit tehosivat. Vuosikymmenien hevoskokemuksen jälkeen Alongi oivalsi, ettei väkivallalla ja pakottamisella pääse mihinkään. Alongi tottui käyttämään raippaa kovalla kädellä ja pitämään sitä normaalina tapana toimia
Yhteistyö ei kerta kaikkiaan toiminut. ymmärtäminen. Alongin onneksi hevonen reagoi tilanteessa jähmettymällä liikkumattomaksi – rella saanut. Ne ovat saaliseläimiä, joiden selviytyminen maailmassa on tuhansia vuosia ollut kiinni siitä, miten hyvin ne tunnistavat ympäröivien eläinten tunnetilojen vaihtelut. Jos yksi lauman hevosista pelästyy, koko lauma reagoi asiaan ja siirtyy turvallisempaan paikkaan. Omat tunteet pysäyttivät Alongi itsekin ratsasti, kilpaili ja valmensi pitkään niillä opeilla, joita oli elämänsä var– Kun hevonen sitten ei maneesissa ratsastaessani toiminut siten kuin odotin, oli vaikeasti hallittava ja vastentahtoinen, omat tunteeni kuumenivat. Joskus ihmettelen, Joskus ihmettelen, miten minulla kesti niin miten minulla kesti niin kauan näiden asioiden kauan näiden asioiden ymmärtäminen. Löin hevosta muutaman kerran. Mutta hän oli alkanut vähitellen ymmärtää, että jokin tässä yhtälössä ei ole oikein. – Hevosen tulee kunnioittaa sinun rajojasi, mutta yhtä lailla sinun pitää kunnioittaa myös hevosen rajoja. Hevoset siis ottavat tunteen viestin vastaan, toimivat sen mukaisesti ja sitten rauhoittuvat tilanteen mentyä ohi. Hevoset näkevät tunteet informaationa ja kommunikaatiovälineenä. Katariina Alongin Caching With Connection -yrityksen valmennuksen kulmakiviä ovat tekniikka, tietoisuus ja tunne. Hevonen kommunikoi tunteilla I Hevoset ovat herkkiä tunnetaidon mestareita. – Lopulta olin aivan raivona sen kanssa, suorastaan pikkulapsen itkupotkuraivari -tilassa. Nyt hän sanoi, että jos Alongi ei pysty auttamaan, hevonen lähtee teuraaksi ja omistajan ratsastusharrastus loppuu siihen.. 8 Tietoinen ratsastaja on läsnä tässä hetkessä ja kiinnittää huomiota ympärillään, itsessään ja hevosessa tapahtuviin asioihin. Ympäristön energiaa tarkkaillaan jatkuvasti ja siihen vastataan tarvittavalla tavalla, olipa se sitten pako, taistelu tai rauhoittuminen syömään. Se on onnistuneen yhteistyön perusta. Sitten tuli hetki, jolloin Alongi oli niin sanotun vaikean hevosen kanssa täysin pattitilanteessa, ja hänen ajattelunsa hevosen kanssa toimimisesta muuttui lopullisesti. Hevosen väkivallaton kohtelu ei kuitenkaan tarkoita, että hevonen saa kävellä ratsastajan ylitse. Väkivalta ja hevosten pakottaminen on niin yleisesti hyväksyttyä, että monet hevosihmiset eivät edes tiedosta tekojensa olevan väkivaltaa. Alongi ratsasti tuolloin paljon asiakkaiden hevosia ja piti itseään hyvänä ratsastajana, joka pärjää hevosella kuin hevosella. Vaikean taustan omaavan hevosen, Little Loven eli Lilon omistaja oli kertonut pyytäneensä apua ongelmiin jo monelta valmentajalta
Katariina Alongin tekniikkaopetuksessa tärkeää on ratsastajan istunta. – Joskus ihmettelen, että minulla kesti niin kauan näiden asioiden ymmärtäminen. – Nämä kaikki yhdistettynä siihen minkä jo hevosista tiesin ennestään, avasi minulle aivan uuden näkökulman hevosten ja ihmisten maailmaan. Puoliso on amerikkalainen, Piilaaksossa työskentelevä insinööri, ja perheessä on 18-vuotias poika. Verkkokurssit ovat nyt suosittuja. Ensin hän pyysi hevoselta anteeksi. Alongi on asunut noin puolet elämästään ulkomailla, muun muassa Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Nykyisin Alongi ei enää paljon kierrä talleilla, vaan luennoi, opettaa kursseilla ja pitää puhelinvalmennuksia. Mietin paljon sitä, miten nämä asiat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Hänen valmennuksessaan ovat olleet muun muassa vikellyksen Suomen maajoukkue sekä MM-pronssia voittanut yhdysvaltalaisjoukkue. Tänä keväänä ilmestyy Katariina Alongin ja Laura Mannilan kirja Tunnetaitoja hevosihmisille . Nyt jokainen hevonen, jonka kanssa olen tekemisissä, vain vahvistaa luottamustani siihen, että tämä on oikea suunta. Alongi vei hevosen talliin, meni kotiin ja mietti. Se oli helpommin hallittava ja sillä pystyi lähtemään maastoonkin. Myös siitä on apua, että tutkimustietoa tulee koko ajan lisää. Muutosta tapahtunut – Viimeisten kymmenen vuoden aikana on onneksi tapahtunut aika iso muutos hevosten kohtelussa. Sitä kautta aloin miettiä muitakin asioita ja sitä, mistä kaikki tieto tulee ja mihin se oikeastaan perustuu. – Opettajana pyrin tukemaan oppilasta siinä osa-alueessa, mikä hänelle on relevanttia, mutta samalla ohjata häntä kaikkien kolmen tärkeän osa-alueen, tekniikan, tietoisuuden ja tunteen pariin.. Opiskelua tärkeämpää Alongille on kuitenkin aina ollut hevosten viisaus, jota ei voi kirjoista oppia. toisinkin olisi voinut olla, sillä hevonen oli tunnettu taipumuksestaan hypätä pystyyn. 9 Katariina Alongi I Katariina Alongi, 53, on kilpaillut niin seurakuin kansainväliselläkin tasolla ja valmentanut urheilijoita useassa eri lajissa salibandystä ratsastukseen. Pehmeillä keinoilla suuria muutoksia – Ajatteluni alkoi muuttua. Lopulta Alongi osti Lilon omakseen. Alongi hankki mahdollisimman paljon tietoa ja opiskeli käyttäytymisteoriaa, oppimisteoriaa, tunnetaitokoulutusta, positiivista psykologiaa, operanttia kouluttamista ja eläinkommunikaatiota. Alongi kokeili kovuuden sijasta erilaisia ratkaisuja: vuorovaikutusta, hevosen viestien ymmärtämistä, joustavuutta, pyytämistä, palkitsemista. Alongi ryhtyi ottamaan selvää siitä, mitä tunnetaidot ja vuorovaikutus hevosen kanssa merkitsevät. Hän on suorittanut myös MB Elämäntaidon valmentaja -tutkinnon, Mary Wanlessin Ride With Your Mind -opettajakoulutuksen, Marta Williams eläinkommunikaatio -opinnot sekä lukuisia valmennustekniikan ja postitiivisen psykologian kursseja. Alongi on koulutukseltaan liikunnanohjaaja valmennuslinjalta, ja filosofian maisteri. Ymmärretään jo paremmin hevosen lajityypillistä käyttäytymistä, ja se otetaan huomioon hevosenpidossa.Mutta edelleen hevosia myös kohdellaan kovasti. Sitten hän päätti kokeilla jotain erilaista ja laittoi sille kuolaimettomat suitset, joita ei ollut koskaan käyttänyt, koska oli uskonut, että hevosta hallitaan kuolaimilla. – Se on kova taakka lapselle. – Tajusin, että oma kontrollini pettää, ja tämä pitää lopettaa nyt. Alongi teki Lilon kanssa paljon töitä, ja siitä sukeutui kelpo hevonen. Tunsin aivan jäätävää häpeää. Uusi näkökulma yhteistyöhön – Oli hyvin pysäyttävää ymmärtää, että olin vuosikausia kyseenalaistamatta ottanut vastaan paljon tietoa – kuten kuolaimien välttämättömyyden. Vain oikeaoppisella istunnalla voidaan kommunikoida hevosen kanssa selkeästi ja ymmärrettävästi. Muutos vaati myös paljon itsetutkiskelua ja omien tunnetilojen ymmärtämistä, eikä se ollut aina helppoa. – Tuntui, että olen ottanut väärän hevosen tallista – niin erilainen se oli. Nuorin yhteydenottaja oli tuo 11-vuotias tyttö, joka koki olevansa syyllinen siihen, että ratsastuksenopettaja löi ponia. Ymmärsin, että tätä ongelmaa ei ratkaista välineillä. – Rupesin kyseenalaistamaan kaiken, mitä olin siihen mennessä hevosten kouluttamisesta oppinut. Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita vuorovaikutuksesta hevosen kanssa. Vaihtoehtoja oli kaksi: lopettaa ratsastus tuolla hevosella tai kohdata ne syyt, jotka johtivat omaan, hallitsemattomaan käyttäytymiseen. – Kun olen itse kertonut avoimesti omaa tarinaani ja profiloitunut pehmeän linjan kannattajaksi, minulle tulee paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat joutuneet näkemään väkivaltaa tai osallisiksi siihen. Coaching with Connection -yrityksessään Alongi opettaa istunnan biomekaniikkaa, luennoi tunteista ja tarjoaa henkistä valmennusta hevosihmisille
Kun joku sitten avaa suunsa, joutuu hän helposti maalitauluksi. – Monet minuun yhteyttä ottaneet ovat kokeneet jääneensä todella yksin. Suomessa tilanne on kuitenkin parempi kuin monessa muussa maassa. – Suomessa on hevosen lajinomainen pito ja hyvä kohtelu ovat selkeästi nousussa. On hyvääkin, mutta myös normaalina sellaista, mikä Suomessa olisi eläinsuojelulaissa kiellettyä. – Ei yhtään auta leimata toisia hevosihmisiä hyviksi ja toisia huonoiksi. – Kun näin edetään pikkuhiljaa, voin taata, että hevonen alkaa nostaa myös takakaviota paremmin kuin sillä menetelmällä, että huudetaan hevoselle, kun se tekee väärin. Vastakkainasettelusta ei ole hyötyä. Joskus auttaa sekin, että vain rauhassa seistään hetki ja annetaan hevosen miettiä asiaa – hetken odottamisen jälkeen hevonen voi lähteä liikkeelle jo pohkeestakin. He eivät ole kestäneet katsoa väkivaltaa hevosta kohtaan, mutta eivät myöskään ole uskaltaneet puuttua asiaan. Pitää päästä kiihkottomampaan keskusteluun. Mitä ratsastuksenopettajan olisi tuossa tilanteessa pitänyt tehdä. – Olisi voinut miettiä, miksei poni mene tuosta kohdasta. Jotta väkivaltaa voitaisiin vähentää, Alongi haluaa tuoda lisää työkaluja hevosmaailmaan. Yhdysvalloissa sijaan on laidasta laitaan kaikkea. – Ensin näytetään hevoselle, että tässä on kaviokoukku ja aion nyt nostaa sinun kaviotasi. – Hevonen ymmärtää, että ahaa, haluat tämän jalan, no voinhan sen sinulle nostaakin. Suomi voisi olla edelläkävijä Katariina Alongin mielestä asiat, joita sanotaan hevosen käyttäytymishäiriöiksi, ovat usein hevosen yritystä kommunikoida. Ja saa ehkä kuulla, että ”ethän edes ole voittanut kisoja, tai eihän sinulla ole alan koulutustakaan...”. Olisi voinut kokeilla tulla selästä alas ja taluttaa ponia. – Kun hevonen huomaa, että sitä kuunnellaan, se alkaa luottaa ja menee tilanteisiin paljon suuremmalla varmuudella. – Ajatellaan, että hevonen vain kenkkuilee, tekee tahallaan vastoin ohjausta. – Jos työkalupakissa on vain yksi työkalu, on luonnollista, että siitä ei haluta luopua, ellei saada jotain muuta tilalle. Asia on jossain pinnan alla, eikä siitä puhuta. Väkivalta ei koskaan ole eikä saa olla normaalia, mutta Alongin mielestä siitä puhuminen pitäisi saada normaaliksi. – Me ihmiset olemme usein hätähousuja, niin olen itsekin. – Hevonen on lähtökohtaisesti yhteistyöhaluinen. Kiihkottomampi keskustelu tarpeen Hevosen kohtelun parantamiseksi Alongi toivoisi myös avoimempaa keskustelukulttuuria. Jos johonkin asiaan on fyysisiä tai psyykkisiä esteitä, meidän on selvitettävä, mitä ne esteet ovat. Ja jos hevonen ei todellakaan pysty takakaviota nostamaan, on mietittävä, mitä se yrittää tällä kertoa. Sitten nostetaan toinen kavio ja taas kiitetään. Jalka saattaa olla myös kipeä. – Hevosiin kohdistuvat väärinkäytökset ovat aiheena tabu. Mutta jos otetaankin aikalisä ja edetään rauhassa, hevonen huomaa, että tämä ihminen on tässä hyvällä fiiliksellä ja kiittää, kun yritän. – Mutta ei ainakaan vielä ole tieteellisesti todistettu, että hevonen pystyisi ajattelemaan niin manipulatiivisesti, että aiheutanpa tässä nyt jollekin muulle olennolle jonkun tietyn tunnetilan. Jos se nostaa, kiitetään hevosta, joko namilla tai vaikka rapsuttamalla. Jos hevonen esimerkiksi ei halua nostaa takakaviota, vaan potkii ja riuhtoo, neuvoo Alongi komentamisen ja pakottamisen sijaan pehmeitä keinoja. Harrastajan ei ole helppoa sanoa vastaan opettajalle tai valmentajalle. Kun ratsastaja ei ymmärrä hevosen kommunikaatiota, hän turhautuu. Olisi voinut kokeilla palkitsemista, kun poni ottaa askeleen eteenpäin. – Me ihmiset ajattelemme liian helposti, että näin ei saa tapahtua ja tämä asia pitää ihan heti korjata. Jos etukavio on helppo, aloitetaan pyytämällä, että hevonen nostaisi sen. – Olen kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen, sillä uskon, että hevosten käsittely on jo muuttunut ja tulee jatkossa muuttumaan yhä parempaan suuntaan. Hevonen vaistoaa sen, ja sitten ollaankin eräänlaisessa kilpailuasetelmassa – joka usein johtaa pakottamiseen ja väkivaltaan. Jos takakavio on edelleen ongelma, lasketaan vaatimustasoa ja tyydytään siihen, että hevonen vain rentouttaa jalan eikä edes nosteta sitä, ja kiitetään tästä. 10 – Hevosen tunneherkkyyden vuoksi omat tunteemme vaikuttavat vuorovaikutukseen hevosen kanssa hyvin voimakkaasti, Katariina Alongi sanoo. I – Suomella olisikin minusta mahdollisuus olla edelläkävijä hevosen hyvinvoinnin suhteen. Pehmeästi tuloksiin I Katariina Alongilta kysytään apua moniin ongelmiin. Usein kannattaisi vain pysähtyä, laskea viiteen ja hengitellä rauhassa
Teksti: Juhani Karvonen Suurilla talleilla lantaa kertyy vuodessa tonnikaupalla. Muutama vuosi sitten Janne Ekholm oli Jokimaan raviradan projektijohtajana tutkimassa raviradan läheisyyteen suunniteltua biokaasulaitosta, joka on nyt ikään kuin tauolla. Fortumin myytyä Järvenpään voimalaitoksen toiminnan kesällä 2020, on todettu, ettei edellytyksiä Etelä-Suomen alueella sekä Ruotsissa vuosina 2017-2019 tarjotulle Fortum HorsePower -palvelun jatkumiselle ole. Fortum on tarjonnut HorsePower-palvelua hevostalleille vuodesta 2015, jolloin sen tarina alkoi Fortumin sisäisenä startup hankkeena. Viiden vuoden aikana lannalla on tuotettu noin 6 500 omakotitalon vuoden energiatarve. – Ajatus on ollut meillä tiedossa jo pari vuotta, mutta meidän ei ollut mielekästä laittaa hanketta vireille niin pitkään kuin Fortum. – Fortum tulee lopettamaan HorsePower -liiketoiminnan. Kun Suomen hevoskannaksi arvioidaan noin 75 000 eläintä, lantaa syntyy paljon, eikä kaikkea ole mahdollista levittää pelloille. Järvenpään voimalaitoksessa on Lannalle mietitään uutta hyötykäyttöä lämpöenergiana Fortum lopettaa hevosen lannan vastaanoton Hevosen lasketaan tuottavan noin tonnin verran lantaa vuodessa. Tällä hetkellä Ekholm on energiayhtiö Energy Shiftin palveluksessa. Enimmillään talleilta kerättiin 30 000 tonnia lantaa vuodessa. Kuivikelanta on toimitettu pääosin Fortumin Järvenpään voimalaitokselle, missä siitä on tuotettu sähköä ja lämpöä. Fortum HorsePower on tarjonnut lantahuoltoa niin isoille kuin pienille yksiköille, raviradoista pieniin muutaman hevosen kotitalleihin. 11 M onen tallin ja raviradan lantahuollon järjestäminen kohtasi uusia haasteita vuodenvaihteessa, kun Fortum kertoi lakkauttavansa Fortum HorsePower-kuivikeja lantahuoltopalvelunsa helmikuun lopussa. Lannasta sai lämpöä Hevosen lannan käyttö lämpöenergiana nousi uudestaan esiin, kun Fortum ilmoitti lopettavansa lannan vastaanoton Järvenpään voimalaitokselle. Kaatopaikoille lannan vieminen loppui lainsäädännöllä vuonna 2014. Lanta on luonteeltaan haastava polttoaine, joka osaltaan on rajoittanut voimalaitosten halukkuutta hyödyntää lantaa energiantuotannossa, sanoo Fortumin HorsePower-konseptista vastaava Anssi Paalanen. poltettu lantaa jätteen ohessa. Lanta on tullut jälleen ajankohtaiseksi, koska puuhaketta ja lantaa voidaan polttaa lämpöenergiaksi
Aikaisemmin lannan viennin hoiti Fortum, mutta nyt lantamme kuljetetaan Pälkäneelle Humuspehtoorille, sanoo toimitusjohtaja Päivi Lehtonen. Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, koska sen laatu vaihtelee suuresti koska sen laatu vaihtelee suuresti ja se sisältää runsaasti vettä. Edellisen hallituksen ohjelmassa haluttiin lisätä hevosen lannan hyötykäyttöä ja sallia polttaminen. – Meillä on sopimus tallien kanssa siitä, että ratayhtiö hoitaa lannat pois. Packelenilla ei toistaiseksi ole isompaa huolta lannasta. Muutos lakiin tehtiin marraskuussa vuonna 2018. poltti lantaa ja jätettä. I Hollolaiselle Kiikun tallin Christa Packalenille Forumin päätös tuli yllätyksenä. Suurimmat kustannukset kertyvät kuljetuksista. Aikaa on helmikuun loppuun. Lahden seudulla yksi vaihtoehto lämmöntuotannolle olisi Orimattila, sillä Lahdessa on jo vahva kaukolämmöntuotanto. Teivon raviradan toimitusjohtaja Päivi Lehtonen yllättyi Fortumin päätöksestä, mutta uusin lannan vastaanottaja löytyi nopeasti Pälkäneeltä. Osa lannan vastaanottajista hoitaa kuljetukset, mutta uskoisin kuljetuksen jotka tapauksessa järjestyvän jonkun muunkin toimesta, sanoo Packalen. – Kuljetusyrittäjä hakee lannan, kun ratamestari tekee tilauksen. Lakimuutosten myötä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksikössä ei enää edellyttänyt jätteenpolttolupaa. Vastanottajia on, mutta kaikki eivät tunnu ottavan uusia asiakkaita. Nyt minulla on tarjouksia vetämässä kuljetuksesta ja vastaanotosta. Niitä on miltei joka kunnassa, samoin kuin hevosiakin. En usko, että kuljetus on se suurin ongelma, vaan vastaanottajan löytyminen. Talleilla ei olisi ollut motivaatiota ottaa tätä palvelua käyttöön, koska Fortumin tarjoama palvelu toimi tallien kannalta oikein hyvin. Suomessa rakennetaan vuosittain kymmeniä pieniä lämpövoimaloita. Teivossa lanta lastataan kannellisiin kontteihin. Vaihtoehtoja sijoituspaikoiksi löytyy varmasti. Heidän kanssaan oli helppo sopia uusista järjestelyistä. Kuva: Pauli Impola Fortum yllätti niin tallit kuin raviradatkin – Onneksi kuljetusyritys, joka toimi Fortumin kanssa, oli paikallisia toimijoita ja meille tuttu. Jos lantaa ja haketta polttava lämpölaitos sijoitettaisiin hevoskeskittymän lähelle, lannalle kertyisi vain lyhyitä kuljetusmatkoja. 12 Enimmillään Fortum HorsePower keräsi talleilta 30 000 tonnia lantaa vuodessa. – Tarkalleen en osaa lannan määrää sanoa, mutta sitä kertyy aika tavalla. Teivon lanta muutti suuntaa –Tampereen raviradalla Teivossa syntyy lantaa vuosittain noin 3 500 kuutiota. Packelenin mukaan hevostilojen yhteistyö olisi kenties mahdollista, mutta käytännössä se vaihtoehto tuskin onnistuu. Kesä tasoittaa jonkin verran lannan tuottoa. ja se sisältää runsaasti vettä. Uusi innovaatio tämä ei ole, mutta nyt talliyrittäjillä saattaisi olla uutta motivaatiota asiaan, sanoo Ekholm. – Uutena ajatuksena on sijoittaa lämpövoimaloita lähelle hevoskeskittymiä tai raviratoja. Hakkeella ja lannalla tuotettu lämpö on hivenen edullisempaa kuin pelkällä hakkeella tuotettu lämpö. – Minulla on edelleen Fortumin kontti ja tilaa on runsaasti. Jollei kuljetusyritys olisi ollut tuttu, olisi lannasta eroon pääsy ollut varmaan hankalampaa. Lehtosen mukaan tieto Fortumin kuljetusten loppumisesta tuli yllättäen ja nopeasti. Monet radat ovat lähellä kaukolämpöverkkoja ja tarvittaessa erillisverkkoja voi löytyä läheltä talleja. Meillä homma toimii oikein hyvin, lanta ei jää pitkiksi ajoiksi kontteihin lojumaan, eivätkä ne pursua yli, sanoo Lehtonen. – He tunsivat meidät ja isona toimijana olimme heille sopiva asiakas. – Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, koska sen laatu vaihtelee suuresti ja se sisältää runsaasti vettä, mutta hakkeen kanssa siitä muodostuu käyttö. Kesällä suurin osa hevosista on muualla, joten lantaa kertyy vähemmän
Komposti puolestaan toimii mullan raaka-aineena. – Laitos sijaitsisi kolmen kunnan Orimattilan Hollolan ja Lahden rajalla, jolloin se palvelisi aika laajasti paikkakuntien asukkaita. I. – Lannan kosteus ja kuivikkeiden määrä vaikuttavat palamiseen, mutta automatiikka hoitaa oikean annostelun. Tällä tavoin palamisprosessi saadaan mahdollisimman täydelliseksi. Meillä on ympäristöluvassa vielä varaa ottaa lantaa vastaan. Vuosittain lantaa on otettu vastaan vaihtelevasti. Lanta yhdistettynä yhteen sidosaineeseen on myös ympäristöystävällisempää. Jokimaan raviradan kupeeseen suunniteltu lantaa hyödyntävä biokaasulaitos on ottanut takapakkia. Kunta lantaa poltetaan jätteiden ohessa, tuhka on ongelmajätettä. Tuolloin palaminen on riittävän puhdasta, jotta lain määräykset tulevat täytetyiksi, Janne Ekholm sanoo. Yrityksen toimipaikka on Pälkäneellä Etelä-Pirkanmaalla. 13 Ei enää uusia sopimuksia I Humuspehtoorin toimitusjohtajan Suvi Mantsisen mukaan lannan tarjonta on kasvanut sen jälkeen, kun Fortum ilmoitti lopettavansa lannan vastaanoton. – Vanhojen lämpölaitosten muuttaminen lantaa ja haketta polttaviksi laitoksiksi ei ole ole järkevää, koska muutetun lämpövoimalan toimintavarmuus ei olisi taattu. Yrityksen omistajilla Lahden Energialla ja Porin Energialla tuskin on innokkuutta kunnostaa vanhoja laitoksia. Jos kapasiteettia vapautuu, voimme palata asiaan. Joka tapauksessa biokaasulaitos on nyt tauolla. – Sen sijaan puuperäisen sidosaineen ja lannan poltto tuottaa tuhkaa, jolla voisi olla ihan todellisia hyödyntämismahdollisuuksia, joita kannattaa selvittää edelleen. Lannalla on etunsa Hakkeen määrällä voidaan säädellä lannan määrää. Lannan tarjonta kasvoi loppuvuodesta ja Humuspehtoori sai uusia asiakkaita. – Se olisi jo rakennettu jo vuosia sitten ilman valituksia, joita tehtiin ennen kaikkea oletetuista hajuhaitoista, joita ei minun mielestäni kuitenkaan olisi ollut. kelpoinen polttoaine. – Asiakas voi itse tuoda lannan tänne tai yhteistyökumppanimme hoitaa kuljetuksen. – Otan yhteystiedot tulevaisuutta silmällä pitäen. Yksi mahdollisuus on pääkaupunkiseutu, jossa lähivuosina on tarvetta pienille lämpölaitoksille. Lanta palaa on kaksi sekuntia 850 asteessa. Meidän tarkoituksemme on rakentaa tämän vuoden aikana lämpövoimala jonnekin maahan. Joka tapauksessa asiakas maksaa rahdin, mutta vastaanottomaksua emme lannasta peri. Se olisi ikään kuin tutustumiskohde. Koska tarjonta kasvoi äkkiä, täytyy saada lopputuotteen kysyntä myös samaan sykliin ja vasta sitten voimme kasvattaa vastaanottoa, kun lopputuote myydään samaa vauhtia ulos, sanoo Mantsinen. Nyt Mantsinen ei enää uusia sopimuksia tee. – Olemme käyttäneet hevosenlantaa jo 1980-luvulta saakka yhdyskuntalietteen kompostoinnin tukiaineena. Viime vuonna määrä oli noin 14 000 tonnia, mikä vastaa 25 000 kuutiota, sanoo Mantsinen
Satulahuovat ovat kautta aikojen olleet koristeellisia ja väriskaala on laaja. Espoolainen hevostarvikeliike Hipposport Oy tunnetaan myös edelläkävijänä satulan sovitukseen hankitun langattoman, paineanturoita sisältävän tietokonesatulahuovan käytöstä. Hyvä huopa ei jää myttyyn satulan alle, eikä se paina säkää tai selkärankaa. Hän on myynyt ja sovittanut satuloita yli 20 vuotta. Y ksi Suomen tällä hetkellä pisimpään satula-alalla toimineista asiantuntijoista on Atte Martikainen Hipposport Oy:stä. Satulavyö pitää satulan paikallaan. Vyö ei saa puristaa tai hiertää, eikä aiheuttaa hevoselle muutakaan epämukavuutta. Kouluhuopa on koulusatulan siiven mukainen ja pidempi, toteaa Atte Martikainen. – Hyvin istuva satula, kunnollinen satulahuopa sekä oikeanlainen satulavyö antavat hevoselle mahdollisuuden liikkua maksimaalisella kapasiteetillaan, Martikainen tiivistää ja jatkaa vertauskuvin.. Työntäyteiset päivät ovat antaneet paljon kokemusta, jonka ohessa hän on hankkinut viimeisimmät tiedotja innovaatiot, satulavalmistajien järjestämiltä kursseilta. Satulan sovituksen yhteydessä Atte Martikaisen huomio kiinnittyy myös hevosen satulahuopaan ja satulavyöhön. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Satulahuopa ja -vyö viimeistelevät satulan istuvuuden Estehuopa (alla) myötäilee estesatulan mallia. 14 Satulahuovan tehtävä on suojata satulaa hevosen hieltä ja mahdolliselta lialta
Urheilusukka on muotoiltu, eikä se valu kovassakaan vauhdissa. – Joillain hevosilla saattaa edelleen näkyä selässä pieniä jälkiä, jotka muistuttavat karvatupentulehdusta. Pahimmassa tapauksessa huopa kiristyi kiinni selkärankaan ja säkään, joiden pitäisi olla vapaat kaikesta paineesta. Parhaat ovat tarkoin tutkittuja ja testattuja. – Ennen huovat nostettiin edestä ja takaa ylös satulan kanssa, jotta koko matkalle selkärankaa jäisi ura. Epäsopivilla varusteilla aiheutetaan hevoselle kipua, hän toteaa ja jatkaa satulahuovista. Eikä ulkonäössä olla unohdettu ratsastajaakaan, Martikainen hymyilee ja viittaa liikkeen pitkiin satulahuopariveihin, joiden tyylikkyydessä ja väriskaalassa ei olla tingitty. 15 – Satulahuopa on kuin sukka juoksukengässä. Ensin ostetaan jalkaan sopiva lenkkari, jonka käyttömukavuuden viimeistelee sukka. Näin toimii hyvä satulahuopakin. Huonosti istuva satulahuopa ruttaantui hevosen ja satulan väliin. Väärä varuste tuottaa kipua Martikainen painottaa, että satulahuopa on osa hevosen hyvinvointia, ja sen kuuluu istua hyvin. Hyvät huovat pysyvät paikoillaan, eivätkä paina hevosta mistään. – Satulahuopia on monen mallisia, koska niin on hevosiakin. Huopa myös saattoi liikkua hevosen liikkuessa, jolloin se alkoi painaa hevosen selkää. Ne voivat olla merkki siitä, että satulahuopa vähän. Hän tuntee nykypäivän hevosvarusteiden laatuvaatimukset ja mainitsee, että muun muassa Zürichin yliopistossa, Sveitsissä, on tehty väitöskirja satulan vaikutuksesta hevosen liikkeisiin. – Kaikkia hevosten varusteita on kehitetty nykypäivänä ja hevosen hyvinvointiin kiinnitetään erityisen paljon huomiota
Lampaankarvaa voi ja kuuluukin pestä usein, sillä materiaali tykkää siitä, Martikainen neuvoo.. Mattes-kirjailu kruunaa huovan ja reunaa kiertää kaunis nyöri. Tuotteiden toimivuus on varmistettu yhteistyöllä useiden ammattiratsastajien, ratsastuksenopettajien, satuloiden valmistajien, Zürichin yliopiston eläinlääketieteellisen sairaalan hevososaston sekä saksalaisen hevosten osteopatian instituutin (Deutsche Institut für Pferde Osteopathien) kanssa. Näitä ongelmia ei enää ole, sillä laadukas, nykyaikainen huopa asettuu paikoilleen oikean leikkauksen ja jämäkän muotoilunsa ansiosta. Mattes valmistaa tuotteita lampaankarvasta ja erilaisista kestävistä kankaista. Laatua ja toimivuutta Hipposport tekee yhteistyötä usean ulkomaisen yrityksen kanssa, joiden tuotteita se tuo maahan, mutta satulahuovissa ja -vöissä Martikainen mainitsee yhden edelläkävijän, Mattesin. Lisäksi huopa on tyylikäs. Satulahuovan pienillä kohokuvioilla, eli tikkauksilla, on merkityksensä. Nykypäivänä lampaankarvahuovissa sekä padeissa on hyvä selkärangantila, jonka ansiosta se ei paina missään tilanteessa hevosen rankaa. Tuotteet ovat teknisiä ja kehitetty monilla erilaisilla tutkimuksilla auttamaan hevosta liikkumaan helpommin. – Satulavyöt puolestaan ovat anatomisesti muotoiltuja ja malleja on useita. – Lampaankarva on hevosta vasten miellyttävin, sillä se on luonnonmateriaali, joka hengittää, eikä hiosta. Mattes on vuonna 1867 perustettu saksalainen perheyritys ja kansainvälisesti tunnettu brändi. Satulavyö valitaan hevosen anatomian mukaan. Se ei ole kovin vakavaa, mutta siihen on puututtava ennen kuin pienet patit puhkeavat ja tilanne pahenee. 16 Padi laitetaan satulan ja huovan väliin. Vyössä oleva lampaankarvapehmuste on irrotettavissa pesua varten napakoilla tarroilla. Tässä padissa on hyvä selkärangantila. heiluu. Ne pitävät huovan ryhdikkäänä ja satulahuovan paikallaan hevosen liikkuessa
Tämä huopa istuu hyvin ja muotoilu on ihanteellinen tälle ponille. Lampaankarvaa voi ja Lampaankarvaa voi ja kuuluukin pestä usein, kuuluukin pestä usein, sillä materiaali tykkää siitä. 17 Kaunis satulahuopa, jossa on kaikki kohdillaan. sillä materiaali tykkää siitä.. Esimerkki satulahuovasta, joka ei sovi tälle ponille, vaan se ruttaantuu satulan alla. Aito lampaankarva on pehmeä ja hengittävä materiaali, joka tässä huovassa tulee hevosen selkää vasten. Huovassa on myös hyvä selkärangantila. Tikkaukset on suunniteltu niin, että huopa pysyy ryhdissään ja täytteet paikoillaan. Jämäkkä, muotoiltu satulahuopa pysyy kuosissaan ja on hevoselle mukava
– Satulavyön malli ja materiaali vaikuttavat hevosen liikkumishalukkuuteen paljonkin. Hänellä on takanaan valmentajan I ja II opinnot.. Näitä hevosia ovat esimerkiksi siitostammat tai sairaudesta toipuvat, lihaksensa menettäneet hevoset, joita kuntoutetaan. – Jos jatketaan vielä esimerkkiaiheella lenkkari ja sukka, niin padi on lenkkarin pohjallinen. Padi tarpeen mukaan Joskus voidaan tarvita satulan istuvuuden parantamiseen padia, romaania tai muuta alustaa, joka laitetaan huovan ja satulan väliin. Atte Martikaisen tytär, Janni Martikainen, kansainvälisellä kilpailuareenalla hevosellaan Cornado. I • 55-vuotias satula-asiantuntija on myynyt ja sovittanut satuloita yli 20 vuotta. Vyö rakenteen mukaan Kun sopiva satula huopineen on löytynyt, niin seuraavaksi katsotaan hevoselle oikeanlainen satulavyö. Kuten satula, myös vyö testataan käytännössä sopivaksi. On tärkeää, että satulavyö valitaan hevosen rakenteen mukaan ja testataan ratsastaen. Poika Joona Martikainen (26) on työskennellyt myös Hipposportissa, mutta tällä hetkellä opiskelee Turussa kauppatieteitä. Heidän asiakkaansa on muun muassa Harjun oppimiskeskus, johon yritys on toimittanut pihattohevosten seurantajärjestelmän. Opiskelujen ohessa Joona työskentelee service delivery managerina Fidera-nimisessä yrityksessä. Hän harrastaa myös golfia ja surffausta. Toiset hevoset tykkäävät padista, toiset eivät, ja saman voisi sanoa ratsastajista. – Hevoselle istuvaa ja oikein muotoiltua vyötä ei tarvitse kiristää niin paljon kuin mihin ehkä on totuttu, jotta satula pysyisi paikoillaan. • Kaksi aikuista lasta. • Käynyt useita kansainvälisiä kursseja satuloista ja niiden istuvuudesta. 18 – Janni-tyttären harrastuksen seuraaminen on ollut erittäin opettavaista. Hevonenkin kiittää liikkumalla innokkaasti ja se pystyy keskittymään työhönsä, kun varusteet ovat mukavat, eivätkä tuota kipua, Martikainen sanoo. Sopiva padi valitaan yksilöllisesti ja tarpeen mukaan useista eri vaihtoehdoista. • Töissä 31-vuotiaassa perheyrityksessä Hipposport Oy:ssä vaimonsa Virve Ruutu Martikaisen kanssa. – Lähtökohtana on aina, että satula istuu hevoselle. – Padi tasaa ratsastajan paineen satulaan ja vaimentaa ratsastajan aiheuttamaa iskua, joka kohdistuu hevosen selkään. Vyön paine jakautuu kaikkialta tasaisesti hevosta vasten, eikä se paina hevosta mistään kohtaa. Ihanteellisesti istuva vyö muotoilee hevosta koko matkaltaan ja on oikean pituinen. Asiakkaita hänellä on aloittelevista harrastajista Suomen huippuratsastajiin. Tällä hetkellä Janni opiskelee liikunnan ja valmennuksen ammattitutkintoa. • Tytär Janni Martikainen (24) on ammattiratsastaja, kouluvalmentaja sekä yksi Suomen menestyneimmistä nuorista kouluratsastajista myös kansainvälisillä kisakentillä. Kuva: Virve Ruutu-Martikainen Atte Martikainen – Tietysti siihen tarkoitukseen sopivalla pesuaineella ja oikeassa lämpötilassa, hän tarkentaa. Vaihtoehtoja on monia, Martikainen kertoo ja toteaa, että oikeanlaisen padin löytäminen on myös satulansovittajan osaamisaluetta. Kuva Lee Canham Atte Martikainen on myös Master-alppihiihtäjä, jossa kilpailee MM-tasolla. Padin käyttö on hyvin yksilöllistä. Satula on hevosen tärkein varuste, jonka hyvä satulahuopa ja oikeanlainen satulavyö viimeistelevät, sanoo satuloiden asiantuntija Atte Martikainen. On myös hevosia, jotka jostain syystä muuttuvat selästään nopeasti, jolloin kustannustehokkain ja helpoin ratkaisu on korjata satulan pientä istuvuusepäkohtaa padilla. Martikainen huomauttaa, ettei padilla voi koskaan korjata epäsopivan satulan istuvuutta sopivaksi. Eihän liian pientä, kapeaa, isoa tai leveää lenkkariakaan saa täysin sopivaksi millään pohjallisella
19 Hevosyrittäjä I Malin Granrothin toiminimi Wiima Canis nimi on lähtöisin terapiakoirakoulutuksen käyneestä Vili -nimisestä koirasta, Vildasta sekä Malin nimestä. Tavoitteena yhteys hevoseen Wiima Canissa voidaan eläinten avulla kohentaa ihmisen elämän laatua ja yleistä hyvinvointia. Hänellä on myös kehitysvamma-alan ammattitutkinto. Canis on susi, joka viittaa koiraan. Wii tulee eläimistä ja ma Malinista. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Wiima Canisin albumista V iitasaarelainen Malin Granroth,32, on mielenterveyteen ja päihdeongelmiin suuntautunut lähihoitaja. Eläimet antavat myös mahdollisuuden ja motivaation liikkumiseen. Malin teki Raaseporissa aluksi työnsä ohessa koiraterapiaa lähinnä autismi spekrtumin alueen asiakkaille ja ikäihmisille, kunnes hänen hevosensa Vilda joh– Kysyntää eläinavusteisesta toiminnasta on enemmän kuin tarjontaa, sanoo Malin Granroth hevostensa Wimse ja Vildan kanssa.. Kun lisätään vielä eläinterapiakoulutus ja rakkaus eläimiin, niin kaikki yhdessä johdattivat hänet eläinavusteisen työn pariin
Olen huomannut, että lapset ja nuoret kaipaavat paljon yhdessäoloa, leikkimistä keskenään, retkeilyä, uimista ja grillaamista, Malin luettelee. ten kanssa telttailemme yhden vuorokauden ja nuorison kanssa vietämme tallilla kaksi tai kolme yötä. Apuna voidaan käyttää kuvia, piirtää tai vaikka viittoa. – Onneksi sain tallilta eläinten lisäksi myös auttavia käsiä mukaan, Malin kiittelee tallin omistajaa Carita Wallgren-Lindholmia tuesta ja mahdollisuudesta toteuttaa haaveet Wiima Canisin toiminnasta. Ihmiset näkevät samalla, miten hevosen saa tekemään asioita pakottamatta. Asiakasmäärä kasvaa Vilda -tamman myötä sana Malin Granrothin toiminnasta lähti Malin Granroth tekee terapiatoimintaa sydämensä kutsumuksesta. Hänelle on tärkeää, että asiakas on itse mukana suunnittelemassa tallikäyntien toteutusta. Työntäyteiset päivät saivat miettimään kokopäiväistä yrittäjyyttä ja niin Malin irtisanoutui lähihoitajan työstään. Sitä täydensi vielä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutus. – Myös eläinten tunteita kunnioitetaan ja toiminta perustuu kaikkien sen hetkiseen tunnetilaan. kiertämään. Hevosen hoitaminen, kävely jalkaisin luonnossa ja arkiset askareet ovat niitä asioita, joista oppii paljon hevosesta eläimenä. datti hevosnaisen laajemmin alalle. – Ajatukseni eläinavusteiseen työhön oli alusta alkaen selkeä. – Minä tarjoan luonnon, eläimet ja rauhan, ja loput tehdäänkin sitten fiiliksen mukaan. harrastuskaveri, jolla voisi tehdä kaikkea. Tämä on ollut hyvä ratkaisu myös korona-aikaan. – Vuosittain olemme telttailleet tallialueella. – Ryhmätoiminta on ollut suosittua vuosien varrella ja samat ryhmät ovat säilyneet useamman kauden. Voimme myös ihan konkreettisesti yhdessä katsoa,. 20 – Ainoa toiveeni oli, että varsasta tulisi kiltti – Ainoa toiveeni oli, että varsasta tulisi kiltti harrastuskaveri, jolla voisi tehdä kaikkea. Suunnitelmaan ei jumiuduta, vaan eletään vahvasti tilanteen mukaan. Malinin mukaan ryhmissä pystyy hyvin toteuttamaan sosiaalipedagogista toimintaa. Halusin yhdistää eläimet ja ne ihmiset, joilla ei ollut mahdollisuutta omaan eläimeen, Malin kiteyttää ja lisää, että kaikki tehdään eläimen ja asiakkaan ehdoilla, perustuen molempien vapaaehtoisuuteen. Pienempien lasmitä tallilta ja lähiympäristöstä löytyy ja haaveillakin saa, Malin hahmottaa tallimiljöön hyödyntämistä. Sydämen asia Malin haluaa tehdä työtään oman sydämensä johdattamana, tavoitteinaan sekä eläimen että asiakkaan hyvinvointi ja onnellisuus. Samalla he oppivat lukemaan eläimiä ja saavat niistä paljon hyvää mieltä ja iloa, Malin juttelee kokemuksistaan. – Asiakas saa itse kertoa, mitä hän toivoo. Siitä syntyi yritys Wiima Canis. Kun asiakas tulee tallille, hän saa päättää hoidetaanko eläimiä vai istutaanko esimerkiksi kahvipöydän ääressä seuraamassa niiden tekemisiä. Kuvassa Vilda ja Edvin Pellinen. Myös tulla nähdyksi, Malin selkeyttää ideologiaansa, johon sopi myös koulutus ’pollesta potkua mielenterveyteen’. – Nämä koulutukset ovat lähinnä vahvistaneet omaa toimintaani ja tuonut varmuutta siihen, että teen ihan oikeaa työtä. Hän on huomannut, ettei kaikilla ole edes muuta tietoa tallilla tekemisestä, kuin ratsastus. – Minulle oli tärkeää, että voin tarjota paineetonta yhdessäoloa, mahdollisuuden pysähtyä ja vain olla. Kesällä pidämme dropin -ryhmiä, jolloin asiakas voi ilmoittautua vain yhteen kertaan. – Yöratsastus on ollut suosittua ja se kuuluu vahvasti kesään, hän lisää. – Asiakkaita tarhalapsista vanhuksiin ja mielenterveyspotilaista vaikeasti kehitysvammaisiin alkoi virrata pienelle tallille ja kohta jo tallin kissat, koirat, kanit sekä hevoset osallistuivat toimintaan, Malin kertoo
Ruotsissa koin vahvaa yhteisöllisyyttä. – Tuskin olisin aloittanut eläinavusteista toimintaa yrittäjänä ilman Vildaa. Hän kertoo, että lapset ovat hyviä keksimään kaikenlaista tekemistä. – Minulla ei ollut kiire tehdä odotettuja ”järkeviä” asioita. Perinteitä kunnioittaen Malin halusi Vildasta monipuolisen käyttöhevosen, jonka hän sanoo saaneensakin. Samalla näytettiin myös varsa, jolloin Vildasta tuli diplomitamma. Näyttelymenestystä ja varsoja – Maksoin Vildan ja se tuli kesäkuussa, vuoden ikäisenä Suomeen laitumelle. – Suomessa pohjoisruotsinhevosille ei ole omia näyttelyitä ja muutenkin, jos olisin halunnut Vildalle Suomen passin, se olisi silloin rekisteröity tilastohevoseksi, jota en halunnut hienolle, palkitulle rotutammalle. Pikkuhiljaa aloitettiin ohjasajo ja yhtenä päivänä kävin istumassa Vildan selässä hiljaisen yhteisymmärryksen merkeissä. Kun se oli kolmevuotias palasin sen kanssa Ruotsiin näyttelyyn. – Eräänä päivänä näin myyntisivuilla ihastuttavan varsan, johon minulla heti liittyi aavistus, että tämä on se oikea. – Noin 14 vuotta sitten katselin ruotsalaisilta nettisivuilta myynnissä olevia hevosia. Kaikki alkoi Vildasta Malin Granrothin luottohevonen kaikessa on hänen 14 -vuotias tammansa Vilda. Täytyy uskaltaa kysyä ja pyytää myös apua. Hevoseni oli perheenjäsen ja ystävä. – Ostin sen tunteella, enkä ollut väärässä, Malin muistelee. Heille on kunnia-asia auttaa myös siksi, että heidän oman rotunsa edustaja on myyty ulkomaille. – Vildan ensimmäiset kolme vuotta tutustuimme toisiimme, olimme yhdessä, teimme paljon kävelyretkiä ja maastakäsittelyä. Vilda on pohjoisruotsinhevonen, jonka Malin osti varsana Ruotsista. Myöhemmin pandemia vielä lisäsi Malinin eläinavusteiselle toiminnalle kysyntää, kun ihmisille tuli tyhjää tilaa elämään. – Pystyin tarjoamaan yksilöllistä toimintaa yksittäisille ihmisille, joten ketään ei altistettu tartunnalle. Vildalla ja sen molemmilla varsoilla on Ruotsin passit. – Tässä asiassa olen hyvin avoin. – He miettivät miten hevosen saa johdateltua liikkumaan omasta tahdostaan ja esimerkiksi lasten keksimä leikki, aarrejahti, on ollut todella suosittua. – Pohjoisruotsinhevonen on puhtaasti työhevonen, ei ravihevonen, vaikka rotu muistuttaakin kylmäveriravuria. Vildan ensimmäinen varsa myytiin Ahvenanmaalle ja toinen varsa, nyt viisivuotias ruuna Wimse, jäi minulle. Samana kesänä Vilda astutettiin ja se jäi Ruotsiin vuodeksi kasvattajan luokse, jossa se synnytti ensimmäisen varsansa. Tarjontaa oli paljon ja valitseminen vaikeaa. Ruotsissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat säilyttää vetoja työhevosperinteitä. 21 Hänen mielestään on tärkeää luoda avoin ja keskusteleva ilmapiiri. – Ainoa toiveeni oli, että varsasta tulisi kiltti harrastuskaveri, jolla voisi tehdä kaikkea. Vilda oppi seuraamaan vapaana ja se saikin olla pihassa irti kuin koira, Malin naurahtaa. Koen itsekin olevani oppimisen äärellä, enkä mitenkään valmis, hän myöntää. Neljävuotiaana kävimme uudestaan näyttelyissä, jolloin Vilda suoritti ajokokeen. – Kuva kuusi kuukautta vanhasta, länkivaljaisiin valjastetusta Vildasta antoi ymmärtää, että kasvattajat olivat panostaneet varsaan. Malin löysi Vildan nettimyynnistä. – Omalla luonteellaan Vilda rohkaisi minua yrittämään ja ajattelin, että jos ei nyt, niin milloin
Metsätyökurssilla vuonna 2019 Vilda toimi opetushevosena. Koulutus pohjautui tieteelliseen materiaaliin ja käytännön harjoituksiin omalla työpisteellä. 22 työhevosajoa tekevien ihmisten kanssa ja huomasin, miten helppoa oli saada asiantuntevaa apua. Kuva: Susanna Malmström. Raaseporissa toimintaa pyörittävät edelleen tallin muut hevoset ja Vildan viisivuotias varsa, Wimse. Välillä ajoimme naapuriin kahville ja hevonen odotti pihassa, ihan kuin entisaikaan oltiin tehty, Malin muistelee. Ajelimme useilla vanhoilla perinnevaunuilla, kuten myös reellä ja heinäkärryillä. I Fanny Stenroos nauttii kesäisestä ratsastuslenkistä. Parhaillaan opiskelen koirahierojaksi ja eläinkommunikoijaksi. Seidi Lindholm jatkaa omalla toiminimellään ja osa ratsastavista kehitysvammaisista asiakkaista siirtyi toiselle tallille. Koirat ovat myös lähellä sydäntäni, joten tulen myös tekemään niiden kanssa vielä jotain, Malin Granroth toteaa suunnitelmistaan. Nuoren hevosen opettaminen heidän kanssaan oli mukavaa. – Vilda on aina toiminut hyvin ja tehnyt työnsä kuuliaisesti, Malin toteaa hevosestaan, mutta myös mainitsee, että oman vähäisen kiinnostuksensa vuoksi ajohommat ovat jääneet vähemmälle. Uusia tuulia Rakkaus vei hevosnaisen Keski-Suomeen, mutta Wiima Canisin toiminta ei ole loppunut. Malin kertoo myös käyneensä ’ratsastuspedagogiikkaa pienille lapsille’ -nimisen koulutuksen viime syksynä, jonka innoittamana perustettu naperoryhmä kokoontuu kerran kuussa Raaseporissa, silloin kun Malin käy siellä tekemässä töitä. – Kurssi kesti 10 viikkoa ja viikon työpanos oli laskettu neljästä kuuteen tuntia viikossa. Samalla opin perinteisen valjastuksen ja ymmärsin työhevosajon idean. – Näiden vuosien varrella Vildalla on ajettu muun muassa hääajoa, kuljetettu Luciaa vaunuilla kulkueessa ja tehty asiakasajoja sekä reellä että vaunuilla. – Wiima Canis jatkaa vielä pienimuotoisesti Raaseporissa, vaikka otin Vildan mukaani Viitasaarelle. – Ainakin haluan tehdä eläinavusteista toimintaa, sillä se antaa niin paljon ja kysyntääkin on. Myös metsätöitä sillä on tehty. Malin pohtii uusia mahdollisuuksia toiminnan jatkamiseen sekä missä muodossa ja mikä olisi asiakasryhmä, johon hän haluaa tulevaisuudessa panostaa
Kuva: Susanna Malmström. 23 Vilda on toimiva ja luotettava vaunuhevonen. Malin Granroth ja Christopher Røhr perinneajoissa Fiskarsissa vuonna 2018
Hyvän kunnon saavuttaminen vaatii kuitenkin suunniteltua ja laadukasta harjoittelua. Paremman kunnon saavuttaminen vaatii määrällisesti lisättyä tai teholtaan raskaampaa harjoittelua. Hevosten välillä on suurta yksilöllistä vaihtelua urheiluominaisuuksien suhteen, joten myös valmennussuunni. Harjoittelu voi olla myös liian satunnaista ja kevyttä, jolloin haluttuja kunto-ominaisuuksia ei saavuteta. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitajaopinnoissaan. Tällöin voidaan saavuttaa parhaat tulokset niin kilpailullisesti kuin terveydellisestikin. Liian nopea rasituksen lisäys tai muutoin väärin toteutettu harjoittelu kuitenkin altistavat rasitusvammoille sekä suurentavat hevosen loukkaantumisriskiä. Hyvä kunto parantaa hevosen vastustuskykyä ja kun hevonen on huolellisesti valmisteltu urheilusuorituksiin, on myös loukkaantumisriski matalampi. Suunnitelman käytännön toteutuksessa tulee kuitenkin tarkoin seurata hevosen yksilöllistä vastetta harjoitteluun. Tällöin riskinä ovat muun muassa jännevauriot ja nivelongelmat. Nämä hoidot tarkoittavat myös harjoittelun keskeytymistä ja siten kehityksen pysähtymistä. Huolellinen valmennussuunnitelma edistääkin paitsi tavoitteiden saavuttamista myös hevosen terveyttä. Huolellisinkaan suunnitelma ei takaa menestystä, vaan elävien eläinten kanssa on pakko sietää epävarmuutta tulevaisuuden ja terveyden suhteen. 24 Eläinlääkärin puheilla V almennussuunnitelman laatiminen on ehdottoman tärkeää erityisesti, mikäli hevosen kuntoa ja suorituskykyä halutaan parantaa nykyisestä. Tämän vuoksi hyvään suunnitelmaan kuuluu myös joustavuus. Vakavat vauriot voivat lopettaa hevosen kilpauran kerralla ja lievemmätkin vammat tulee tutkia sekä hoitaa aikaisessa vaiheessa, jotta vakavammilta seurauksilta vältyttäisiin. Tyypillisiä rasitusperäisiä sairauksia tai vammoja ovat hankosidevauriot, pinnallisen koukistajajänteen vauriot, lihassairaudet sekä niveltulehdukset. Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa viime keväästä lähtien. Tavoitteiden kanssa eteenpäin Valmennuksen suunnittelu alkaa tavoitteiden ja lähtökohtien pohtimisesta. Valmennussuunnitelma tavoitteiden ja terveyden tukena Sopiva lihavuuskunto ja hyvä lihaskunto ovat tärkeä osa hevosten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa
Myös jokaisen yksittäisen harjoituksen tavoite tulisi miettiä ennen harjoituksen suorittamista. Riittävä rasituksen taso riippuu täysin hevosen kuntotasosta.. Valmennussuunnitelma on hyvä tehdä joko yhdeksi vuodeksi tai yhdeksi kilpailukaudeksi kerrallaan. Valmennussuunnitelman käytännön toteuttamisessa auttaa, kun isommat tavoitteet jakaa kuukausija viikkotasolle. Hevosen rasituksensietokyvyn parantaminen. 2. Hevosen loukkaantumisriskin pienentäminen. Hevosen kokonaissuorituskyvyn parantaminen lisäämällä taitoa, voimaa, nopeutta, kestävyyttä tai kaikkia näistä. Kilpailukauden kattavassa suunnitelmassa tulisi huomioida erikseen peruskuntokausi, kilpailuihin valmisteleva kausi, kilpailukausi ja palautumiskausi. Kaikilla valmennussuunnitelmilla on kuitenkin myös yhteneväisyyksiä. 25 telma tulee tehdä yksilöllisesti. Yhteisiä tavoitteita suunnitelmille ovat: 1. Jotta elimistö kehittyy, tulee harjoituksen olla riittävän rasittava. 3
Kokonaisharjoittelun monipuolisuutta ei tule kuitenkaan unohtaa. Kehittyminen vaatii kohdennettua harjoittelua, oli kyse sitten taitotai kunto-ominaisuuksista. rasitukseen.. Jos hevosella halutaan kilpailla tai muuten tehdä sunnuntaikävelyä fyysisesti haastavampia urheilusuorituksia, on suunnitelmallinen harjoittelu tarpeellista. Vaikka harjoittelu olisi huolellisesti suunniteltua ja laadukkaasti toteutettua, voivat hevosen lihakset kipeytyä. Tämä on tärkeää erityisesti loukkaantumisriskin pienentämiseksi. seuraamalla on oleellista. 26 Valmennusfysiologian perusteet Valmennusfysiologian perusperiaatteiden ymmärtäminen on lähes välttämätöntä, jos valmennussuunnitelmasta haluaa kattavan kokonaisuuden. Jotta elimistö kehittyy, tulee harjoituksen olla riittävän rasittava. Sopivan rasitustason löytäminen esimerkiksi hevosen palautumissykettä Valmennussuunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää paitsi suunnitelmat itse harjoituksista, myös niiden välissä tapahtuvista asioista. Eläinlääkärin tutkimuksia kaivataan erityisesti, mikäli hevonen kipeytyy tai sen lihakset jumiutuvat ilman selkeää syytä. Lisäksi erityisesti Eja B12-vitamiinit ovat tärkeässä roolissa lihasten toiminnassa ja hyvinvoinnissa. Toiselle hevoselle kehittävä rasitus voi tarkoittaa reipasvauhtisia laukkavetoja, toiselle riittävät kevyet ravipätkät. Sopeutumisen myötä elimistö kehittyy vahvemmaksi. Harjoittelun myötä elimistö sopeutuu toistuvaan rasitukseen esimerkiksi kasvattamalla lihassolujen pinta-alaa, lisäämällä lihasten välistä koordinaatiota ja parantamalla hapenottokykyä. Tällöin taustalla voi olla altistavia tekijöitä kuten lievä ontuma tai lihassairaus. Ylipaino heikentää hevosen suorituskykyä ja altistaa paitsi rasitusvammoille, myös useille eri sairauksille. I Harjoittelun idea Harjoittelun idea on, että elimistö on, että elimistö sopeutuu ja siten sopeutuu ja siten tottuu tekemäänsä tottuu tekemäänsä rasitukseen. Liian vähäinen ruokinta hidastaa palautumista ja estää lihasmassan rakentumista. Mikäli tämän jälkeen hevoselle annetaan mahdollisuus palautua, on se palautumisen jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen harjoitusta. Hevonen voi myös kaivata kipulääkettä, jolloin on syytä olla yhteydessä omaan eläinlääkäriin. Harjoittelun ja palautumisen välisen suhteen lisäksi yksi valmennuksen peruspilareista on oikeanlainen ruokinta. Hevonen tottuu vain sellaiseen rasitukseen, jota se tekee. Muutoin ajaudutaan nopeasti tilanteeseen, jossa harjoittelu on nykyistä kuntoa ylläpitävää eikä kuntoa kehittävää. Tavallisemmin ongelmana on kuitenkin liiallinen ruokinta ja sen aiheuttama ylipaino. Liian kevyt rasitus ei kehitä, mutta yksittäinenkin liian kova rasitus voi altistaa loukkaantumisille. Tämän vuoksi hevosta tulisi harjoittaa saman tyyppisillä harjoitteilla, joita se kilpailuissakin tulee suorittamaan. Rasituksen tehon ja keston lisäksi vaikuttaa myös rasituksen laatu. Kuva Anssi Niinisen tallista Puuppolasta. Harjoittelu itse asiassa laskee suorituskykyä lyhyeksi aikaa harjoituksen jälkeen. Tämän takia rasitustasoa tulee tasaisesti nostaa, mikäli haluaa hevosen kunnon jatkuvasti kehittyvän. Esimerkiksi uiminen rasittaa kehoa eri tavalla kuin ajamalla tai ratsastaen tehty kuntoharjoittelu. Riittävä rasituksen taso riippuu täysin hevosen kuntotasosta. Tämän takia palautuminen ja sen suunnittelu on tärkeässä roolissa. Lihashuolto osana valmennusta Valmennussuunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää paitsi suunnitelmat itse harjoituksista, myös niiden välissä tapahtuvista asioista. Hyväkuntoisellekin hevoselle uuden tyyppinen rasitus tulee aloittaa kevyesti. Lihasten kehittyminen ja hyvinvointi vaatii paitsi sopivaa ruokinnan energiamäärää, myös tasapainoista valkuaisruokintaa. Tällöin tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi hyvän hierojan avulla, akupunktiolla tai mesoterapialla. Harjoittelun idea on, että elimistö sopeutuu ja siten tottuu tekemäänsä rasitukseen
Joka vuosi yli 80 rekivaljakkoa ilmoittautuu Rørosin markkinoille. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut Kuparitehdas teki Norjan vuoristokaupungista vilkkaan kauppapaikan Matka Rørosin markkinoille on ainutlaatuinen perinne Unelma perinteiden ja vanhojen kauppareittien palauttamisesta historialliseen kaivoskaupunkiin on toteutunut. Matka tehtiin joka vuosi helmikuussa hevosilla, jotka vetivät Joka vuosi noin 80 perinnerekivaljakkoa ilmoittautuu Rørosin markkinoille. Ennen teiden aikaa oli helpompaa matkustaa ja kuljettaa tavaraa talvella jäätyneiden järvien, soiden, jokien ja purojen yli. Teksti: Susanna Malmström M uinaisista ajoista lähtien pääasiassa Ruotsin Härjedalenin ja Taalainmaan maakuntien maanviljelijät olivat vastuussa tavaroiden myynnistä ja vaihdosta Ruotsin kylien ja Norjan Rørosin välillä. Lisäksi viljelijöillä oli talvella paremmin aikaa, koska he eivät olleet kiireisiä viljelyksillään. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut. Kaivosyhteisö oli riippuvainen elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden saannista ulkopuolelta, joiden hankkiminen oli haasteellista. Vuonna 1644 keskelle vuoria kehittyi pieni kaivoskaupunki Røros. Kuva: Giljar Groven, Norja Vanhan ajan markkinatunnelmaa. 27 Matkalla
Kuva: Røros martnan Facebook-sivut. Tehtaan toimintaa varten tarvittiin työkaluja, ruutia, rautaa, savea ja köysiä. Vain hiiltä, polttopuuta ja muuta puutavaraa saatiin paikallisesti. Idea tuli ruotsalaiselta Jöns Fahléniltä (1918–2006) Jämtlandin maakunnassa, pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Klövsjön kaupungin vihannestorilta. Matkalaiset oli otettu hyvin vastaan myös rekimatkan varrella Ruotsin ja Norjan puolella sijaitsevilla vanhoilla tiloilla. Kuva: Giljar Groven, Norja Rekimatkat Rørosin markkinoille tehdään kunnioittaen vanhaa perinnettä. Rørosin pormestari toivotti ”liittolaiset” tervetulleiksi. Fahlèn aloitti huolellisen työn elvyttääkseen vanhan perinteen, joka oli ollut aikoinaan välttämätön monille hänen alueensa viljelijöille. Ihmiset eri puolilta maata tulivat Rørosiin vaihtamaan ja myymään tavaroitaan, sekä ostamaan uusia. Kun ruotsalaiset viljelijät voivat, mikseivät myös Østerdalenin, Gauldalenin ja Gudbrandsdalenin maanviljelijät voisi ylläpitää samoja Rørosin markkinoiden perinteitä kuin vuodesta 1854.” Jöns Fahlénin unelma perinteiden ja vanhojen kauppareittien lastirekiä perässään. J. Matka oli 165 kilometriä pitkä, ja se kesti viisi ja puoli päivää. Vuotuiset markkinat syntyivät Laaja kauppayhteys siirtokuntien ja maanosien välillä kehittyi vähitellen ja Rørosista tuli vilkas kauppapaikka jo parisataa vuotta ennen markkinoiden perustamista. Tämä oli ensimmäinen rekimatka yli 50 vuoteen ja se oli menestys. Røroslaiset kutsuivat lastirekien kanssa saapuneita ruotsalaisia ”liittolaisiksi”. Reet oli pakattu täyteen myytäviä elintarvikkeita ja tavaroita, kuten viljaa, herneitä, taljoja, kalaa, suolaa, lihaa, voita, juustoa, tupakkaa, pellavaa, kangasta, vanua ja viinaa. 1970-luvulla joukko Rørosin markkinat on kansallinen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain noin 70 000 kävijää. Kukaan ei tiedä, onko se pysyvää, mutta tämä on ollut hyödyllinen piristysruiske markkinoille. Vanhojen reittien löytäminen oli aikaa vievää puuhaa, mutta vihdoin, vuonna 1981, kymmenen hevosta lastirekineen tuli Klövsjöstä Rørosin markkinoille. 28 Lumikengät ovat tarpeen näillä reissuilla. Osa tavaroista meni isompiin myyntivarastoihin, osa ihmiseltä toiselle. Unelma toteutui Aftenposten kirjoitti vuonna 1981: ”Tärkeä osa kauppapaikan ympärillä olevaa traditiota on palannut. Kuva: Lara Dysaland, Norja innokkaita perinneharrastajia alkoi suunnitella matkaa hevosilla rekineen Rørosin markkinoille uudelleen. Vuonna 1853 Rørosin kauppatapahtuma virallistettiin, kun kuninkaallisessa päätöslauselmassa todettiin seuraavaa: ”Vuodesta 1854 lähtien markkinat pidetään Rørosissa, missä ne alkavat helmikuun toiseksi viimeisenä tiistaina ja kestävät seuraavaan perjantaihin.” Perinne kuolee ja herää uudelleen 1930-luvulla rautatie ja autot syrjäyttivät hevoset ja pikkuhiljaa myös Rørosin rekiliikenne lopetettiin
Vuonna 1853 tehdyn kuninkaallisen asetuksen mukaisesti Rørosin markkinat on pidetty joka vuosi, vuodesta 1854 lähtien. Joka vuosi Røros muuttuu vilkkaaksi kauppapaikaksi, jossa on vanhan ajan markkinoiden lisäksi erilaista tapahtumaa ympäri vuorokauden. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut palauttamisesta Rørosiin on toteutunut. Pienten puisten talojen Røros on paitsi Norjan kaunein kylä, myös yksi kylmimmistä. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut Vanhojen reittien Vanhojen reittien löytäminen oli aikaa löytäminen oli aikaa vievää puuhaa, mutta vievää puuhaa, mutta vihdoin, vuonna 1981, vihdoin, vuonna 1981, kymmenen hevosta kymmenen hevosta lastirekineen tuli lastirekineen tuli Klövsjöstä Rørosin Klövsjöstä Rørosin markkinoille. Markkinoilla on torikaupan lisäksi paljon ohjelmaa läpi vuorokauden. Rekien saapumista Rørosiin juhlitaan joka vuosi osana markkinoiden ohjelmaa. markkinoille. Ne on jaettu kahdeksaan ajojoukkueeseen. I Lähteenä käytetty useita norjalaisia julkaisuja.. 29 Muinaisina aikoina Røros oli riippuvainen ruuan ja muiden tarvikkeiden saamisesta ulkopuolelta, joita tuotiin kaupunkiin hevosilla, jotka vetivät perässään lastirekiä. Useat muutkin pitivät Klövsjö-ryhmän aloitteesta ja nyt joka vuosi yli 80 rekivaljakkoa ilmoittautuu markkinoille. Kulttuurihistoriallinen Røros on 5 650 asukkaan kunta Norjan keskiosassa, Etelä-Trøndelagin läänissä. Kaivostoiminta Rørosissa lopetettiin vuonna 1977 ja vuonna 1980 Røros valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Rakennuksia on entisöity vanhaan tyyliin ja kaupunkia on kehitetty kulttuuriperintökohteena vuodesta 1900. Vuoden 2021 markkinat on peruttu koronapandemian vuoksi. Røros uudelleenrakennettiin sen jälkeen, kun ruotsalaiset joukot tuhosivat sen vuonna 1679. Mukaan hyväksytään rekivaljakkoja (kuormakuljettajia ja ”liittolaisia”), jotka seuraavat vanhoja reittejä Kløvsjøn lisäksi Dalarna Femundista, Nord-Østerdalista, Hedemarkenista, Gudbrandsdalenista, Trøndelagista, Selbusta ja Tydalista. Kulttuurimaisemaan kuuluu myös talvikuljetusreitti. Talot ovat yksitai kaksikerroksisia puutaloja ja kaupungilla on keskiaikainen yleisilme. Nykyään Rørosin tärkein elinkeino on matkailu ja historiallinen kaupunki on retkeilijöiden, käsityöläisten ja taiteilijoiden suosiossa. Ihmiset viettävät aikaa basaareissa, tanssisaleissa, ravintoloissa, majataloissa ja kulttuuripaikoissa. Talven pakkasennätys on –50,4 astetta vuodelta 1904
Teksti: Tuuli Turtola senohjaaja Maria Paso Polaris Point Horses -hevostilalta. – Kun lämpötila putoaa alle -25 asteen, ehdotamme lyhyempää retkeä ratsastajille varpaiden ja sormien varjelemiseksi. – ”Oikea talvi” on yksi syistä, miksi rakastan asua Lapissa. Moni on Lapissa vain kerran elämässään, eikä halua jättää väliin tilaisuutta ratsastaa lumisessa erämaassa, Maria Paso kertoo. – Täällä talven ihmemaassa Ivalossa on tänä vuonna tavallista vähemmän lunta, mutta viime talvena rikoimme lumiennätyksiä ja se asetti omat haasteensa. Pidän lumesta ja lumisesta maisemasta kovasti, Maria Paso kertoo. Pääosa lumitöistä on ulkoistettu, joten traktori hoitaa esimerkiksi asiakkaille ajoväylät pihaan. Lumi teettää talleilla luonnollisesti lisätöitä. Luminen talvi teki ratsastusreittihuollosta haastavaa, sillä hevosten tekemät askelpolut katosivat jatkuvasti satavan ja tuiskuttavan lumen alle, ja muuttuivat raskaaksi. – Edellinen talvi oli todella luminen, ja silloin sai tehdä mielin määrin lumitöitä pihamaalla ihan hartiavoimin. Sitä kylmemmällä kelillä ratsastamme rauhallisia lyhyitä lenkkejä, mikäli ratsastajat haluavat olosuhteista huolimatta ratsastaa. Kempeleestä Oulun läheltä kotoisin oleva Maria Paso muutti Saariselälle vuonna 2015 ja ”Pohjantähden alle”, Polaris Point Horsesin tiloihin 2019. Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen, sillä alkuvuodesta etelä-Suomessa oli ajoittain jopa kylmempää ja lumisempaa kuin pohjoisessa. Pakkasella lyhyempiä matkoja Ivaloon saapuvat ratsastajat ja turistit eivät hekään yleensä arkaile pakkasta. Tallillamme ei ole maneesia, tai ylipäänsä karsinatallia, vaan hevosilla on käytössään pihatot, kertoo talliyrittäjä ja ratsastukLumesta on myös hyötyä Talvisen lumimyräkän innoittamina kysyimme talleilta, miten hevosten ja ihmisten elämä sujuu kinosten keskellä. Kovilla pakkasilla hevosia ei kuitenkaan rasiteta liikaa, vaan maastoratsastusretket ovat lyhyitä ja rauhallisia. 30 L apissa lumi ja kylmät talvet on normaali asia joka vuosi. Hän kertoo itse nauttivansa lumisista talvista. Täällä on upeat ja selkeät vuodenajat, ja talvessakin on monta erilaista jaksoa: kaamos, ankara sydäntalvi, ja upea aurinkoinen kevättalvi
Mahdolliset haavat pysyvät puhtaina tarhassakin ja kylmä on luonnollisesti Päivittäisellä käytöllä Päivittäisellä käytöllä polut pysyvät auki polut pysyvät auki hevosvoimin, eikä hevosvoimin, eikä koneellista huoltoa koneellista huoltoa tarvittu. – Joten ehdottomasti lunta saa talvella olla! Lumen hyödyt ja haitat Hyviä puolia lumisessa talvessa ovat Marian Pason mukaan muun muassa puhtaus ja kylmyys – hevosten jalat ja karva pysyvät puhtaina ja kuivina, talvikarva ei kastu vaan pääsee pörhistymään säiden mukaan. Se aika on talleilla haastavinta, kun maa on kova mutta lumi ei ole vielä satanut pehmusteeksi. Kuva: Maria Paso Suomenhevonen ei vähästä hätkähdä, ja lumen tulo on niille aivan luonnollinen ilmiö. Sopivan löytyessä sellainen kyllä hankitaan, Maria Paso kertoo. tarvittu.. Kuva: Maria Paso Maria Paso nauttii Ivalon talvimaisemista. Päivittäisellä käytöllä polut pysyvät auki hevosvoimin, eikä koneellista huoltoa tarvittu. 31 Viime talvena Ivalossa oli ennätysmäärä lunta. Ivalossa on tavallisesti melko lyhyt ”jääkausi”, eli maan jäädyttyä lumi sataa yleensä pian maahan. Kuva: Maria Paso kävellä
– Elinkeinomme on pääosin matkailusta kiinni, joten ”kunnon talvi” on ehdottomasti hyödyllinen, Maria Paso sanoo. – Ypäjällä emme ole saaneet nauttia lumesta näin paljon ihan joka talvena. Meillä on työkavereina aina vain suomenhevosia, kansallisrotumme on minulle erityisen rakas ja arvostan sitä suuresti, Maria Paso sanoo. – Lumen huono puoli voisi olla esimerkiksi tierat, joita joskus pitää naputella irti hevosenkengistä. Reitistöt ovat laajemmat kesällä, kun maastot ovat auki, mutta talvireittiverkosto on varsin kattava eikä siihen ehdi muutamassa kuukaudessa kyllästyä, Maria Paso kertoo. – Meillä on kuusi reipasta suomenhevosruunaa, lauman pomo Hege, komea työhevonen Mahti, reipas ikiliikkuja Martti, topakka ja utelias Tarmo, ahkera työmyyrä Vertti ja rauhallinen ja lempeä Velmu. Hevosille kasvaa paksu ja lämmin talviturkki, jolla ne pärjäävät pohjoisen pakkasissa. Meillä Ypäjällä on viisi hehtaaria katettua ja lämmitettyä alaa. Lappi on tavallisena vuonna kansainvälisesti suosittu matkailukohde erityisesti olosuhteiden ja talvisen tunnelman ja arktisen elämäntavan ansiosta. Talvisin ratsastusja rekiretket kestävät yhdestä kahteen tuntia, kesällä ja syksyllä pääsee vaeltamaan ratsain parhaimmillaan useita päiviä kestäviä seikkailuja koskemattomaan kairaan. Yleensä hevoset kiirehtivätkin ensimmäisenä piehtaroimaan, kun pääsevät loimesta eroon. Lumi teettää jonkin verran lisätyötä talleilla ja talliympäristössä. Kunnon talven tuomia etuja on myös kansainvälinen kiinnostus. Se on kuitenkin olematon vaiva kaiken positiivisen rinnalla. tapahtuu harvemmin jos koskaan. Hevosopistolla nautitaan talvesta Hevoselle on tärkeää ulkoilla ja päästä liikkumaan päivittäin kelistä riippumatta. Parissa tunnissa karva kuivuu ja loimet voi riisua kuivumaan. Liukastumisia ja muita tapaturmia Maria Paso ehkäisee hevosten hokeilla. Ravitallin ammattilaiset huolehtivat raviradan ja hiittisuoran kunnossapidosta niin kesällä kuin talvellakin. Joskus hevoset saattavat kirmaillessaan astua odottamattoman syvään hankeen ja kompuroida, mutta suurempia vahinkoja tapahtuu harvemmin. – Syksyllä en loimita hevosia heti säiden viiletessä, joten ne saavat seurata luonnollista rytmiä ja kasvattaa itselleen sopivan palttoon, jolla pärjää kovassakin pakkasessa. – Moni hevonen rodusta riippumatta sopeutuu kyllä vallitseviin olosuhteisiin, kun siihen on riittävästi aikaa, eli viikkoja ja kuukausia, mutta kylmän sietäminen on myös yksilöllistä, Maria Paso sanoo. Kesäkauden aikana tehdään lyhyiden retkien lisäksi 1-4 päivää kestäviä ratsastusvaelluksia. – Hevoset saavat yleensä hokit ennen maan jäätymistä, joten liukastumisia tapahtuu harvemmin jos koskaan. Hevosetkin tuntuvat nauttivan lumisesta talvikelistä. Säiden viiletessä ja iltojen pimentyessä elokuun tienoilla ne alkavat kasvattaa talvikarvaa valmistautuakseen tulevaan talveen. Talviturkki suojaa hevosta kylmältä Maria Pason hevoset elävät pihatossa. Aurinkoisina kevätpäivinä ne pötköttelevät hangessa silmät kiinni, nautiskellen pehmeästä pedistään. I – Hevoset saavat yleensä hokit ennen – Hevoset saavat yleensä hokit ennen maan jäätymistä, joten liukastumisia maan jäätymistä, joten liukastumisia tapahtuu harvemmin jos koskaan. – Lumisateet työllistävät kunnossapidon tiimiämme, joka huolehtii lumitöistä ja teiden aurauksista. Suomenhevosen lisäksi monet alkuperäisrodut kestävät hyvin erilaisia sääolosuhteita. Seuraamme myös maneesiemme lumikuormaa. Polaris Point Horses -yritys järjestää ympäri vuoden ratsastustunteja ja ratsastusretkiä erämaahan suomenhevosilla. Lumi tekee ratsastuskentästä mukavan joustavan ja helpon lanata. Lumi tuo valoa ja muistuttaa meitä Suomen upean luonnon eri vuodenajoista, kertoo Hevosopiston markkinointija viestintäjohtaja Suvi Louhelainen. Maria Pason ratsut tykkäävät piehtaroida lenkin jälkeen lumessa. Hevoset ovat sekä ratsuja että ravureita. Hevosopiston alueella on useita talleja, tarhoja ja maneesit. Lumityöt tietenkin lisäävät työmäärää, mutta ehdottomasti olemme onnellisia lumisesta talvesta. Nautimme lumesta ja ”oikeasta” talvesta. Suomenhevonen ei hätkähdä vähästä, ja lumen tulo on niille aivan luonnollinen ilmiö. Pakkaset lisäävät toki lämmityskustannuksia. – Hevoset tavallisesti hikoavat reippaiden maastoretkien jälkeen, jolloin ne hyvän harjauksen jälkeen tarvittaessa loimitetaan ja päästetään pihattotarhaan liikkumaan. Myös maastoreitit muuttuvat tasaisemmiksi lumikerroksen myötä. Tapaturmia sattuu vähän Tallin kaikki hevoset ovat suomenhevosia. 32 hyväksi hevosten jaloille. Kuva:Hevosopisto/Tanja Konttila Y päjän Hevosopistollakin olosuhteet ovat tänä talvena olleet varsin lumiset
Kauniin lumisen talvimaiseman haittapuolena on lisääntynyt riski erilaisiin tapaturmiin, kuten liukastumisiin. välttämätöntä.. Jotkut hevoset jopa innostuvat lumesta. Rapakeli aiheuttaa hevosille helposti tylsiä ihovaivoja, kuten pahimmillaan riviä vuohisiin. 33 Hevosopistolla nautitaan talvesta säännöllisesti, Suvi Louhelainen kertoo. Osa hevosista, erityisesti nuoremmat, innostuvat ensilumesta, mutta nekin tottuvat siihen pian. – Hevoset nauttivat ehdottomasti lumesta. Hevosten liukastelua voidaan estää niiden kenkiin kiinnitettävillä hokeilla. Suosittelemme turvakenkiä aina hevosia käsitellessä, jotta turhilta ”hokinpolkemilta” vältytään, Suvi Louhelainen kertoo. Tarhatessa hevoset toki uteliaina tutkivat erityisesti ensilunta. – Hevosilla on talvisin hokit alla, se on turvallisuuden näkökulmasta välttämätöntä. Talvikelillä henkilökunta ja opiskelijat noudattavat erityistä varovaisuutta. Lumipatja on erinomainen alusta hevosen treenaamiseen, ehdottomasti parempi kuin esimerkiksi kesällä kova hiekkainen alusta. Hevoset nauttivat lumesta Suvi Louhelaisen mukaan hevoset nauttivat lumikelistä, ainakin enemmän kuin rapakelistä. Lumi on hyväksi ravihevosille Lumikelistä on myös hyötyä. Talvella olosuhteet ovat siten erinomaiset ravurien – Hevosilla on – Hevosilla on talvisin hokit talvisin hokit alla, se on alla, se on turvallisuuden turvallisuuden näkökulmasta näkökulmasta välttämätöntä. Järven jää on parhaita paikkoja myös hevosen jalkaterveyden kannalta treenaamiseen. Vanhemmille hevosille lumentulo on jo tuttu juttu
Ajolenkin jälkeen myös huolehditaan siitä, että hevonen pääsee talliin suojaan ja pesun jälkeen loimitettavaksi. lutessaan suojaan. Hevosiin näillä asioilla ei tiettävästi ole yhtä selkeää vaikutusta. Ravikilpailuissa pakkasraja on rannikolla -15-20 ja sisämaassa -20-25 astetta. riippumatta. Todella kovia pakkaspäiviä onneksi on harvoin, niiden sattuessa hevosen ajomahdollisuudet arvioidaan päivän tilanteen mukaan. Kuva: Hevosopisto/Tanja Konttila treenaamiseen, kun hevosten hoidosta huolehditaan hyvin. Kuva: Hevosopisto/Tanja Konttila Lumi ja pakkanen eivät estä ravihevosten treenaamista. Kurjimmilla keleillä hevosen tulisi päästä ha– Kunhan hevosella on seuraa, se ruokitaan – Kunhan hevosella on seuraa, se ruokitaan säännöllisesti, se saa liikettä ja suojataan säännöllisesti, se saa liikettä ja suojataan pahimmilla keleillä loimella tai otetaan sisälle pahimmilla keleillä loimella tai otetaan sisälle suojaan, on hevonen onnellinen vuodenajasta suojaan, on hevonen onnellinen vuodenajasta riippumatta. 34 Tarhatessa hevoset tutkivat uteliaina erityisesti ensilunta. – Hevonen pitää suojata vedolta ja viimalta. Kovimmilla pakkasilla hevosen kuljetukseen kisamatkoilla pitää myös kiinnittää huomiota. Ravikilpailuissa pakkasraja on rannikolla -15-20 ja sisämaassa -20-25 astetta. I. Tuuliolosuhteet vaikuttavat asiassa myös, Suvi Louhelainen sanoo. – Me ihmiset taidamme reagoida valon muutoksiin mielialallamme enemmän kuin hevoset. Vuodenajat, pimeys ja sää vaikuttavat voimakkaasti useimpien ihmisten vireyteen ja mielialaan. Hevoselle on tärkeää ulkoilla ja päästä liikkumaan päivittäin kelistä riippumatta, Suvi Louhelainen sanoo. Kunhan hevosella on seuraa, se ruokitaan säännöllisesti, se saa liikettä ja suojataan pahimmilla keleillä loimella tai otetaan sisälle suojaan, on hevonen onnellinen vuodenajasta riippumatta
Hän on toiminut ammattivalokuvaajana vuodesta 2006 alkaen. Hevoskuvissa Johanna Sjövall haluaa tuoda esiin hevosten uljauden ja luonteenomaisen jyhkeyden. – En toimi enää ratsastuksenopettajana, tallilla käynnit ovat tätä nykyä melkein pelkästään valokuvaukseen liittyviä. Hänen elämässään hevosia on enää vain valokuvien kautta. – Omia hevosia minulla ei ole koskaan ollut. Hän on voittanut useita alan tunnettuja kotimaisia ja ulkomaisia kilpailuja. Ura ratsastuksenopettajana ja hevosten parissa sai kuitenkin yllättäen lopun, sillä Sjövallilla todettiin allergia, joka pakotti alan vaihtoon. Hevosen selässä en ole käynyt vuosiin, Johanna Sjövall kertoo. Olen hevostellut kymmenvuotiaasta saakka, menin silloin kaverini kanssa talleille, kun hänellä oli ratsastustunti. Ratsastusta Johanna Sjövall on harrastanut jo lapsesta saakka. 35 Hevoskuvat toivat Fotofinlandian voiton Hevosalan ammattilainen Johanna Sjövall saavutti voiton arvostetussa Fotofinlandia-kilpailussa. Hänen perheeseensä kuuluvat mies ja 8-vuotias lapsi.. A ikaisemmin ratsastuksenopettajana toiminut porilainen Johanna Sjövall vaihtoi työnsä valokuvaukseen. Voiton Sjövallille toi kuvasarja Magic of Horses. Unenomainen, melankolinen ja dramaattinen ovat Johanna Sjövall on toiminut ammattivalokuvaajana vuodesta 2006 saakka. Sittemmin Sjövall valmistui Ypäjän Hevosopistolta ratsastuksenopettajaksi ja toimi ratsuttajana Saksassa ja Tanskassa. Minulla on ollut hoitohevosia ja olen käynyt ratsastustunneilla, Johanna Sjövall kertoo hevoshistoriansa alkutaipaleesta. Sen jälkeen olisin halunnut olla talleilla ihan joka päivä. Voitto on merkittävä, sillä Sjövall oli kisassa mukana ensikertalaisena. Hän on suorittanut valokuvaajan ammattija erikoisammattitutkinnot ja alan arvonimistä hänellä on muun muassa Suomen ammattivalokuvaajien myöntämä mestarinarvo
Toiset hevoset ovat erittäin herkkiä ja toiset taas eivät välitä yhtään mitään. Johanna mukaan hevoset kyllä usein huomaavat, että tilanne on normaalista poikkeava. Sarja on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka tekeminen kesti useamman vuoden. – Valkoinen welsh cob -ori jota olen kuvannut paljon, tuntee jo minut ja kamerani ja poseeraa ja liikkuu tottuneesti kuvaustilanteessa. Boss on todella vaikuttava persoona, hän kertoo. Ammattivalokuvaajana hän kuvaa jonkin verran myös tuotteita ja tiloja. Ehkä tuo Blue Boss -niminen valkoinen welsh ori, jonka kuvista koko hevoskuvausprojektini on lähtenyt liikkeelle, on sellainen minulle tosi tärkeä hevonen. Johanna Sjövall ei itse lähde arvaamaan, mitkä seikat siivittivät juuri hänen työnsä Fotofinlandia kilpailun voittoon. – Tätä on vaikea arvioida. – Osa hevosista taas on sellaisia, joita olen kysynyt malliksi. Eläimet, kuten hevoset, suhtautuvat valokuvaamiseen vaihtelevasti. Fotofinlandia kilpailun tuomaristo perusteli voittajavalintaansa seuraavasti: Johanna Sjövallin kuvat ovat yhtä suurenmoisia ja vaikuttavia kuin hänen kuvauskohteeksi valitsemansa hevoset. Sjövall kertoo, että myös koirien kuvaus on lähellä hänen sydäntään. Kuvasarjassa esiintyy erirotuisia hevosyksilöitä tunnelmallisissa kuvissa ulkona kuvattuina. Monet arkipäiväisistä asioista poikkeavat asiat voivat tuntua hevosista pelottavilta. Kameralaitteistokin saattaa kummastuttaa hevosta. 36 sanoja jotka usein kuvaavat tunnelmaa hänen kuvissaan. Nämä kuvaukset täyttävät hänen kalenteriansa pääsääntöisesti. Jollakin tavalla hevoset pystyvät aistimaan katseleeko ihminen niitä muuten vaan, vai valokuvaus mielessään. Hevosten ja muiden eläinten lisäksi Johanna Sjövall kuvaa myös paljon ihmisiä, sekä kuluttajaettä yritysasiakkaille. Valokuvissaan Johanna Sjövall haluaa tuoda esiin sekä hevosiin liittyvää unenomaista mystiikkaa että niille eläiminä luonteenomaista herkkyyttä ja voimaa. Erityisesti silloin kun tein arvonimisarjoja niin oli välillä helpompi kuvata ihan omia projekteja joissa minulla on täysi vapaus tehdä sellaisia kuvia kuin haluan, Johanna kertoo. Johanna Sjövall kuvaa kaikenlaisia hevosia. Usein se myös innostuu toden teolla esittämään itseään, Sjövall kertoo. Toiset kuvat pärjäävät jossain kilpailussa ja toisessa ei, hän pohtii. – Hevoset harvemmin säikkyvät salaman välähtävää valoa, mutta heijastimet ja softboxit ja salamalaite itsessään usein pelottavat, ja jos niitä käytän niin aloitan usein varovasti ja totutan hevosen näihin laitteisiin. Aina kun on kyse arvostelulajista, jossa ei voida mitata varsinaisesti mitään konkreettista, on vaikea sanoa mikä asia sitten sen kilpailussa pärjäämisen. Fotofinladia 2020 voittajatyö Magic of Horses koostuu kahdeksan kuvan sarjasta. Toiset ottavat rennosti, toisia tilanne hermostuttaa. Kuvat: Johanna Sjövall. Suhtautuminen vaihtelee Johanna Sjövallin valokuvissa esiintyvät hevoset ovat yleensä hänen asiakkaidensa hevosia, eli hevostenomistajien, jotka ovat pyytäneet ammattikuvaajan kuvaamaan hevosiaan. Yksittäiset kuvat ja niihin taidokkaasti vangitut hetket muodostavat kokonaisuutena mieleen jäävän tarinan, joka ansaitsi ykkössijan tiukassa kilpailussa. Henkilökohtaisesti hän kertoo pitävänsä eniten muhkummista hevosista, kuten esimerkiksi welsh cob ja shire -rotuisista hevosista. – Mutta kaikenlaisista hevosista löytyy ihania persoonia. Taianomaiset hevoset ja valkea ori I Voitokasta kuvasarjaa Magic of Horses (”hevosten taika”) kehuttiin nimensä mukaisesti taianomaiseksi
Fotofinlandia-kilpailussa on seitsemän kategoriaa: mainoskuva, taidekuva, kuvituskuva/ digitaalinen taide, luontokuva, muotokuva, lehtikuva sekä portfoliosarja. Hevoset tuovat yllätyksellisyydellään sitä omaa persoonaansa kuvissa esiin, Johanna sanoo. Siitäkin on toki hyötyä, ettei kuvaaja itse pelkää hevosia! – Luulen, että lähes kaikki jotka enemmän kuvaavat hevosia ovat jollakin tavalla muutenkin hevosihmisiä. Kuvat: Johanna Sjövall. sijan voittaneiden joukosta koko Fotofinlandian voittajan. Toisaalta hän pitää myös kuvista, joissa voi käyttää digitaalisuutta hyväkseen ja luoda kuvan sellaiseksi kuin haluaa. 2020 -kilpailun voittajat julkistettiin palkittujen kuvien näyttelyn avajaisissa Lempäälän Ideaparkissa 3. – Minusta on välillä kiva luoda jotain mikä ei ole totta vaan esittää tavallaan illuusio. Kilpailu on avoin kaikille valokuvaajille. Se että hieman osaa lukea hevosen eleitä ja aikeita auttaa paljon. I Luonnollisia ja käsiteltyjä kuvia I Nykyään kuvia voidaan muokata ja käsitellä reippaasti kuvankäsittelyllä. – Fotofinlandian kansainväliseen viisihenkiseen tuomaristoon kuuluivat tänä vuonna uusiseelantilainen Ollie Dale, yhdysvaltalainen Jamie Hayes, norjalainen Pål Hermansen, tsekkiläinen Jan Pohribny ja ruotsalainen Laila Villebeck. Mutta yhtä usein suunnitelmia pitää vaihtaa. Valokuvia voi ottaa spontaanisti tai etukäteen suunnitellen. Onneksi voin siis tehdä molempia, enkä osaa sanoa, että arvottaisin niitä kuvia mitenkään eri tavalla, Johanna Sjövall sanoo. Johanna itse suunnittelee kuvausta usein jonkin verran ennakolta. – Minusta tuntuu, että ne yllättävät tilanteet luovat sellaisia hetkiä joita ei pysty suunnittelemaan. Valokuvaus on muuttunut viimeisen reilun kahdenkymmen vuoden aikana valtavasti. Johanna Sjövall kuvaa mielellään kuvia, jotka ovat hyvinkin luonnollisia ja dokumentoivia. Erityisesti asiakkaan kanssa mietitään hieman esimerkiksi kuvan toivottua tyyliä ja kuinka siihen päästäisiin. F otofinlandia on ammattija harrastajakuvaajille suunnattu valokuvakilpailu. Ensimmäisen kerran Fotofinlandia-kilpailu järjestettiin vuonna 1988. marraskuuta 2020. Fotofinlandia-voittaja saa 10 000 euron rahapalkinnon. Tuomaristo luonnehti tämän vuoden loppukilpailuun valittuja kuvia laadultaan erittäin korkeatasoiseksi. Kuvaajana hän ei anna kuvalle erityistä arvoa sen perusteella, miten luonnollinen tai todenmukainen se on. 37 Fotofinlandia, Suomen suurin valokuvakilpailu Omasta hevostaustasta on Johannan mukaan ollut apua hevosten kuvaamisessa. Toisaalta välillä on mahtavaa vaan tarkkailla ja dokumentoida asiat niin kuin ne ovat. Fotofinlandia -kilpailun järjestää Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry. Kansainvälinen tuomaristo valitsee jokaisesta kategoriasta kolme palkittua sijoille 1.-3., ja kaikkien sarjojen 1. Kaikki kilpailussa palkitut kuvat on nähtävissä Fotofinlandian nettisivuilla. Fotofinladia 2020 voittajatyö Magic of Horses koostuu kahdeksan kuvan sarjasta
38 Hevosharrastus tutuksi uusille ihmisille Laukkaa landelle Etelä-Karjalan Ravinaisten kolmivuotisen Laukkaa landelle -hanke myötä alueen ratsastusharrastus sai uusia heppailijoita ja Lappeenrannan ravirata näkyvyyttä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Etelä-Karjalan Ravinaiset ry Laukkaa landelle -hankkeen aikana Etelä-Karjalan Ravinaiset ry järjesti monia hevostapahtumia.
Laukkiskerho oli erityisesti nuorimmille heppafaneille mieluinen. sekä hevostaloudesta. Teimme retkiä kokemusasiantuntijoiden luokse ja järjestimme erilaisia tapahtumia. Kuvassa komeilee myös orivarsa Keikari von Retee. – Tiainen järjesti yhteispalaverin Lappeen raviradan tiloissa, ja mukana oli edustajia sekä raviradan puolesta että Etelä-Karjalan Ravinaisista ja Leader Länsi-Saimaan asiantuntijoita.. – Tavoitteena oli myös tehdä tunnetuksi Lappeenrannan raviradan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja lisätä raviradan näkyvyyttä tapahtumapaikkana. 39 L aukkaa landelle-hankkeen vetäjän Tuula Nampajärven mukaan tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman paljon näkyvyyttä, vuoropuhelua sekä uutta kanssakäymistä maaseudun ja kaupunkilaisten välillä. – Lapsia ja nuoria pyrittiin aktivoimaan hevosharrastuksen pariin ja innostumaan hevosalasta – Parasta hankkeessa olivat uudet ihmiset, uudet kokemukset ja toiminta-mahdollisuudet, kertoo Laukkaa landelle -hankkeen vetäjä Tuula Nampajärvi. Poniveeruskat saivat alkunsa Laukkaa landelle -hankkeen aikana ja ovat jatkaneet suosiotaan myös sen jälkeen. Idea 2019 päättyneeseen hankkeeseen tuli silloiselta raviradan toimitusjohtajalta Kari Tiaiselta, joka ehdotti hanketta Etelä-Karjalan Ravinaisille, sanoo Nampajärvi
Lukuisia hevostapahtumia Laukkaa landelle -hankkeen aikana perustettiin muun muassa Laukkiskerho. – Hankkeen koko keston eli kolmen vuoden ajan järjestimme monia tapahtumia ja aktiviteettejä, joissa hevosharrastukseen ja raviradan toimintaan pääsi tutustumaan iloisissa merkeissä, summaa Nampajärvi. 40 Poniveeruskan voittajakolmikko vuosimallia 2020: voittaja Månstorps Universum & Anton Punkka, kakkosena maalissa olivat Pikku Humanteri & Ronja Grönman (alakulma) ja kolmantena Kantolan Whole Lotta Rosie & Maria Kiukas (yläkulma). – Teimme myös pari isompaa linja-autoretkeä, jolloin kävimme Tampereen Hevosmessuilla ja Helsingissä Horse Fair -tapahtumassa. Alueella oli myös pomppulinna ja suurena vetonaulana Rutalan VPK, joka esitteli palomiesten toimintaa ja kalustoa. Näiden lisäksi meillä oli pienempiä tapahtumia, kuten koirien leikkimielinen Match Show ja järjestimme kepparikisoja useampana vuotena, koko hankkeen ajan. Wild Cup -tapahtuma oli vuosittainen suurkilpailu, jossa oli keppihevosille niin estekuin kouluratsastusluokat edustettuina. Ratsukot kiertelivät alueella usean tunnin ajan, jolloin yleisö sai tutustua rakuunoiden toimintaan ennen ja nyt. – Vierailimme erilaisissa tapahtumissa esittelemässä Lappeen raviradan toimintaa sekä itse hanketta. – Kävimme päiväkodeissa ja kouluilla järjestämässä kepparisekä ponitapahtumia. – Tapahtuma sai huikean avauksen, kun rakuunaratsukot olivat pääportilla vastaanottamassa yleisöä, jota olikin paikalla ilahduttavasti. Suurin hankkeen projekteita olivat toukokuussa 2018 raviradalla järjestetyt Maalaismarkkinat. Saimme paikalle museoautoja ja traktoreita, jotka kiinnostivat yleisöä. Laukkiskerhon kanssa teimme myös Villimiehen tammakilpailuun avausnumeron, joka oli katrilliesitys keppihevosilla ratsastaen, kertoo Nampajärvi. – Hanke toteutti alueelle erilaisia hankintoja, kuten opastekyltit raviradalle ja muutama pöytä. – Siinä askarreltiin ja järjestettiin lapsille sekä nuorille aktiviteettejä, esimerkiksi kepparikisoja ja -näytöksiä. – Päivä sai näyttävän päätteen, kun palokunta joutui poistumaan paikalta oikeaan tehtävään, lähialueella olevan maastopalon vuoksi, toteaa Nampajärvi. – Tuolloin alueelle kokoontui maakunnista tuotemyyjiä, paikalla oli maatilojen eläimiä ja lapsille monenlaista puuhaa poniajeluista ratsastukseen
– Mieleenpainuvin kiitos tuli vanhalta herrasmieheltä, joka osallistui ravien yhteydessä järjestettyihin kengitysnäytöksiin. Varsinkin hankkeen aloitus on haasteellinen, ennen kuin rutiinit alkavat toimia ja homma rullata. Tämä herra istui kaikki kolme esityskertaa alusta loppuun, siinä samalla kuuntelin hänen tarinoitaan omista hevosistaan. – Jokavuotinen päätapahtumamme on Lappeessa ravattavat Veeruska-ajot, joissa on lähtö suomenhevosille sekä lämminverisille. – Järjestämme raveihin lapsille erilaista ohjelmaa, esimerkiksi kasvomaalausta, ongintaa, poniratsastusta ja niin edelleen. Tämä on oikeaa tiimityötä parhaimmillaan. Meidän onnemme oli aivan loistava Leader -henkilöstö. Tiedän, että muutamalla tytöllä on keppari vaihtunut omaan hevoseen. Myös harjoitusraveissa pidetään tallikahviota. Myös ensimmäiset viralliset Poniveeruskat, aloittivat toiminnan hankkeen innoittamana, kertoo Nampajärvi. Uusia ihmisiä ja kokemuksia Nampajärvi uskoo, että jalkautuminen kaupungille eri tapahtumiin, auttoi varmasti hevosurheilun tunnettuuden ja mielikuvan parantamisessa ihmisille, joille hevoset olivat hieman vieraampi juttu, – Parasta hankkeessa olivat uuja Karjalan evakkotaipaleesta. I det ihmiset, uudet kokemukset ja toimintamahdollisuudet. – Laukkiskerho valitettavasti päättyi, kun hanke loppui. Poniveeruska jatkuu Hankkeen jälkeenkin ajetaan A-ponien Poniveeruska-tapahtuma, joka on myös Hippoksen ponien suurkilpailukalenterissa. Voittajakehän koristelu on myös kuulunut tehtäviimme. Pehmeää tutustumista puolin ja toisin. – Byrokratiaa on melkoisesti ja se sitouttaa useammankin ihmisen hankkeeseen. Myös keppihevostelijat löysivät oman lajinsa, ja alueella toimii heille oma yhdistys. 41 Tukea ja tunnettuutta raviharrastukselle I Joukko raviurheilusta ja hevosista innostuneita naisia, haluaa omalla panoksellaan edistää raviurheilun tunnettavuutta erityisesti naisten keskuudessa sekä tukea raviharrastusta Etelä-Karjalassa. – Tarvitaan myös hyvää yhteishenkeä sekä tiimiä, joka on valmiina auttamaan. Osallistumme raviradan ympäristön somistukseen hankkimalla sponsoreiden avulla sinne kukat ja istuttamalla ne. – Kouvolan raviradan järjestämissä Nostalgia-raveissa olemme jo olleet vuosia yhteistyössä 1 000 metrin naistenajossa. Hankimme raveihin yhteistyökumppaneita, palkintoja sekä hoidamme koristelut ja muun ohjelman. Tällainen hanke on hyvä mahdollisuus, mutta siihen kannattaa Nampajärven mukaan valmistautua todella huolella. – Toimimme normaalioloissa aktiivisesti kotiratamme Lappeen kanssa tiiviissä yhteistyössä. – Tänä vuonna ravit ajetaan jo 33. – Osallistumme erilaisten teemaravien järjestelyihin. – On hienoa, kuinka tapahtuma on saavuttanut vuosi toisensa jälkeen yhä enemmän osallistujia ja arvostusta, sanoo Nampajärvi. Etelä-Karjalan Ravinaiset ry:ssä on tällä hetkellä noin 80 jäsentä. kalusto lasten leikkipaikalle. Osa kerholaisista siirtyi Lappeen ravinuoriin, osa puolestaan löysi ratsumaailman. kerran, siellä toivottavasti kohtaavat hevosihmiset ja upea ravitunnelma, tietää Kontunen. Esimerkiksi kotieläinpiha on ravien yhteydessä ollut lapsiperheiden keskuudessa erittäin suosittu. Lisäksi järjestämme erilaisia retkiä ja matkoja hevosaiheisiin tapahtumiin. Korona-aika on luonnollisesti ollut hiljaista tapahtumapuolella, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sari Kontunen. En voi kylliksi kiittää Leader Länsi-Saimaata saamastamme tuesta ja neuvoista, Tiina Sirppiniemi on todellakin ihminen oikealla alalla, kiittää Nampajärvi. Vuonna 2018 järjestetyillä Maalaismarkkinoilla olivat yleisöä vastaanottamassa rakuunaratsukot. Ravinaiset pyörittävät usein raveissa pienimuotoista kahvilatoimintaa paistamalla lettuja/ vohveleita. Myös alkupääomaa pitää olla, kun hankkeeseen ryhtyy. Paras palaute tulee kentältä, oli paljon iloisia ihmisiä, jotka kiittelivät tästä toiminnasta. – Itse pidän Poniveeruskan voittajaa eräänlaisena ponien suurkilpailun voittajana, joka loimitetaan vuosittain suunnittelemaani loimeen
Yläkoulussa kahdeksannella luokalla opiskeleva Venla kertoo, että etäopiskeluaikana liikuntatunnitkin vietettiin hevosen selässä. Venla harjoittelee sitkeästi pitäen myös pohjatyön kunnossa. Venla Lahtinen on myös kouluratsastuksen suomenmestari lapsiratsastajissa. Alle 18-vuotiaisiin junioreihin siirryttäessä kilpailuihin tulee lisää haasteita, joihin täytyy paneutua. Lapsiratsastajissa kilpailevat 12–14-vuotiaat ratsastajat. Teksti: Tarja Omenainen Kuvat: Tarja Omenainen, Tarja Pitkänen ja Lahtisten arkisto V ihtiläinen Venla Lahtinen (14) holsteinruuna Classified tekivät oman ennätystuloksensa lapsiratsastajien EM-kilpailujen finaalissa Unkarissa viime vuoden elokuussa. – Kun tähdätään korkealle täytyy löytää myös oikeanlaiset hevoset. 42 Venlan tavoite on korkealla Venla Lahtinen tähtää kilpaurallaan niin korkealle kuin mahdollista. Koulunkäynnin täytyy myös sujua suuresta harjoittelumäärästä huolimatta. Hevosen kanssa opetteVenla Lahtisen äiti Marika Lahtinen on yksi Venlan valmentajista. Lisäksi valmentajana toimii maajoukkuevalmentaja Kikko Kalliokoski. – Ratsastan päivittäin vähintään kolme hevosta, Venla valottaa. – Venlasta on tullut taitava ratsastaja, koska hän joutuu omaksumaan asioita monelta valmentajalta. Hän omistaa miehensä kanssa Vihdin Ratsutallin, jossa Venlan harjoitteluolosuhteet ovat maksimaalisen hyvät.. Venla on lahjakas kouluratsastaja, joka on mukana Suomen maajoukkueringissä. – Haen Venlan koulusta, jotta hän ehtii ratsastaa ennen kuin ratsastustunnit tallilla alkavat, Marika Lahtinen kertoo. Venlan vahvuus on, että hänellä onkin todella vahva valmennustiimi taustalla, Marika Lahtinen sanoo. Seuratasolla Venla edustaa Tervalammen Ratsastajia. Hyvät harjoitteluolosuhteet Venla on elänyt koko ikänsä hevosten parissa. Uuteen ikäluokkaan Venla Lahtisella alkoi vuodenvaihteessa uusi aikakausi ratsastuksessa, kun hän kilpaili viime vuonna viimeistä kertaa lapsiratsastajissa. Harjoitteluolosuhteet ovat mitä parhaimmat, kun oman kodin pihapiirissä pääsee hevosen selkään kätevästi niin usein kuin haluaa. Kokonaisuuteen kuuluu riittävä määrä unta sekä oikeanlainen ruokavalio. Vahvuutemme on, että pystymme ottamaan hevoset meille nuorina ja luomaan ne omiksi. Venla pääsi finaaliin ja sijoitus oli 16. Venla Lahtista valmentavat kotioloissa Eeva-Maria PorthanBroddell sekä hänen äitinsä Marika Lahtinen, joka on ratsastuksenopettaja ja yrittäjä Vihdin Ratsutallissa. – Tämä tarkoittaa, että tulevalla kaudella kilpailen enemmän poneilla
Finaalipaikka sellaisessa sakissa on todella kova tulos, totesi Björs Venlan saavutuksesta Ratsastajaliiton tiedotteessa. vähintään kolme hevosta.. se opettaa. Kuva: Tarja Pitkänen lemme tällä hetkellä muun muassa laukanvaihtoja, joita hevoseni ei aivan vielä osaa, Venla sanoo. – Kaikki hevoset opettavat jotakin ratsastajalle. Hevosia täytyy osata ratsastaa. Ne eivät ole koneita. Aika näyttää toteutuvatko suunnitelmat. Kalenterissa ovat ovat SM-kisat, PM-kisat sekä EM-kisat. Vuoden 2021 kilpailut ovat vielä arvoitus koronarajoitteiden vuoksi. – Vahvuuteni on, että olen kärsivällinen. Venlalla on takanaan pitkä ratsastusura Maskerade HE-ponilla, joka on opettanut hänelle paljon. Kylmänviileät kisahermot – Valmentaja Marko Björs valmensi Venlaa hienosti sujuneissa EM-kisoissa ja kehui häntä ratsastajaksi, jolla on kylmänviileät kisahermot, Marika Lahtinen muistelee. – Hän tietää tekevänsä parhaansa ja se riittää, Marika Lahtinen toteaa. Rakastan myös esiintymistä. Mitä hankalampi hevonen on sitä enemmän Venla ja Clasu (Classified) Woikosken SM-kisoissa syyskuussa 2020. I – Ratsastan päivittäin – Ratsastan päivittäin vähintään kolme hevosta. 2013 Tanskassa syntyneestä Clasusta tulee Venlalle osaava kouluratsu. Zorro on erittäin reaktiivisilla vaistoilla varustettu poni. Haluan tähdätä kilpaurallani niin korkealle kuin mahdollista, Venla sanoo. Eteen voi tulla millaisia tilanteita vain, Marika Lahtinen toteaa. Työtä täytyy tehdä aina nöyrästi ja kärsivällisesti. – Kun lähdetään radalle kilpailemaan niin viimeisenä muistutan Venlaa, että nauti! Tämä ohje antaa aivoille oikeanlaista viestiä kisatilanteessa. 43 Venla Lahtisen mukaan hänen vahvuutensa hevosen kanssa on kärsivällisyys
Myös tuntien pitäminen on hauskempaa, kun hevoset tuntee kuin omat taskunsa. Hevoselle on tärkeää, että se saa elää omassa tutussa laumassaan ja vanhoissa ympyröissä. 44 Hauska uusi harrastus Ratsastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa. Harrastus kannattaa aloittaa joko alkeiskurssilla tai yksittäisillä tunneilla. Talli on rakennettu 1870-luvulla, jolloin kookas kivirakennus toimi Kuhmoisten seurakunnan navettana. Teksti: Kati Wikström K irjonurmen talli on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu Kuhmoisissa, eteläisessä Keski-Suomessa. – Haluamme opettaa oppilail. – Pyrimme mahdollisimman pieneen hevosten vaihtuvuuteen, joten myymme hevosia vain aivan erityistapauksissa. – Tallissamme on noin 25 hevosta: suomenhevosia, poneja ja puoliverisiä, kilpahevosia, yksityishevosia ja tuntiratsuja, kertoo tallin ratsastuksen opettaja ja koulutuskeskus Salpauksessa ratsastuksen ja hevosaineiden opettajana toimiva Meija Lahtinen. Itselleen on hyvä antaa aikaa harjoitella rauhassa, sillä jokainen suorittaa omalla tasollaan ja ratsastuksen tulee olla hauskaa
Kuva: Miia Lahtinen/ Kirjonurmen talli le kykyä kuunnella hevosta. Korkealla selässä olemiseen tottuu yleensä muutamassa minuutissa. Tietysti ratsastus vaatii aina hieman roh. Hyvä peruskunto tekee Lahtisen mukaan ratsastuksesta turvallisempaa, kun tasapaino kestää paremmin hevosen liikkuessa. On tärkeää tuntea ratsunsa, ja osata vaatia asioita niin, että hevonen työskentelee aktiivisesti ja on kuuliainen, mutta siltä ei vaadita enempää, kuin mihin se sillä hetkellä pystyy. Kirjonummen talli tekee yhteistyötä Kuhmoisten hevoslukion kanssa. Jotkut vanhat vammat voivat estää ratsastusharrastuksen, mutta vain kokeilemalla tietää, kestävätkö esimerkiksi selkä tai polvet ratsastusta. Esimerkiksi tunnin alussa ei lähdetä tekemään isoja temponmuutoksia, kun hevonen ei ole vielä vertynyt. 45 Hauska uusi harrastus Harrastus kannattaa aloittaa alkeiskurssilla tai yksittäisillä tunneilla. Hevosilla on rajansa siinä, kuinka painavaa ihmistä ne jaksavat kantaa. Rohkeasti ratsaille! Ratsastusharrastus sopii monenlaisille ihmisille, ainoastaan paino voi asettaa rajoitteita. – Monesti isoa eläintä jännittää aluksi, mutta jännitys menee oikeastaan aina ohi. – Jos harrastajalla on isompia fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita, kannattaa hakeutua ratsastamaan esimerkiksi sellaiselle tallille, jossa on hevosavusteisia palveluja tai terapiaratsastusta, ja ratsastus tapahtuu pienryhmässä tai yksityistunnilla
Veera Helminen ja Solklar maastoesteillä. koulutettu tehtäväänsä.. – Jonkinlainen laadun tae on se, että tallilla on Ratsastajainliiton hyväksyntä. Hevoset ovat pyöreitä, lihaksikkaita ja liikkuvat mielellään. Kuva: Miia Lahtinen/Kirjonurmen talli keutta, jos haluaa ratsastaa ilman talutusta, sanoo Lahtinen. Aloittelija tarvitsee mukavat, joustavat housut ja kannalliset kengät. Kuva: Salla Kuikka/Kirjonurmen talli Oppilaille on tärkeää kuunnella hevosta ja tuntea ratsunsa. Kypärän saa alkuun lainaan tallilta. Se kertoo siitä, että tallilla on koulutettu henkilökunta, sanoo Lahtinen Opetuksessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että se on ystävällistä, mutta opettaja antaa myös neuvoja istunnasta ja sen vaikutuksesta hevoseen sekä korjaa vuorovaikutusta hevosystävälliseksi, eli ohjissa ei roikuta eikä jaloilla puristeta. Aikaa sopivan tallin valintaan Tallin valintaan kannattaa käyttää aikaa. 46 – Hyvällä tallilla toiminta on organisoitua, turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota ja ratsastuksenopettaja on koulutettu tehtäväänsä, tietää Meija Lahtinen. Käsineet on myös hyvä olla. – Sukulaisten vuosikymmenten takaisia kypäriä ei kannata käyttää, sillä ne eivät vastaa enää tämän päivän turvallisuusvaatimuksia, korostaa Lahtinen. Kuvassa komeilee myös Corfu Z. – Moni opetushevonen lähtee liikkeelle mukavuudenhaluisesti käsijarru päällä, mutta jos kokeneemmatkin ratsastajat joutuvat koko tunnin käskemään hevosia eteenpäin, niin silloin on joku pielessä. – Eli puitteet ovat kunnossa ja hevoset hyvinvoivan näköisiä, Meija Lahtinen sanoo. Hevosilla pitää olla kohtuullinen työmäärä viikossa, ja niiden pitää päästä ulkoilemaan paljon. – Yllättävää kyllä, moni pelkää enemmän hevosia maasta käsin kuin selästä. Aloitteleva ratsastaja ei vielä pysty arvioimaan opetuksen ja toiminnan laatua, joten kannattaa kysyä vinkkejä pidempään ratsastusta harrastaneilta. – Hyvällä tallilla toiminta on organisoitua, turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota ja ratsastuksenopettaja on koulutettu tehtäväänsä. – Hyvällä tallilla toiminta on – Hyvällä tallilla toiminta on organisoitua, turvallisuuteen organisoitua, turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota ja kiinnitetään paljon huomiota ja ratsastuksenopettaja on ratsastuksenopettaja on koulutettu tehtäväänsä. Varsinkin lapset uskaltavat ratsastaa, mutta hevosen varustaminen karsinassa vaatii pitkään harjoittelua, ennen kuin se sujuu itsenäisesti
Erityisen tärkeää on saada kädet rauhassa paikoilleen. – Kannattaa valita huolella talli, jolla ratsastaa. – Talutusratsastuksessa harjoitellaan ratsastuksen alkeita, kuten pysäyttämistä ja liikkeelle lähtöä sekä kokeillaan vähän ravia. I. Kannattaa käydä katsomassa ja testaamassa useampia paikkoja. Sitten eteneminen onkin kiinni ratsastajasta. Opettaja käski kevennyksen harjoittelussa menemään satulassa ylös ja alas, ylös ja alas. Omaan tahtiin opettelua Nykyään etenemisessä ei ole suorituspaineita, vaan jokainen voi edetä omaa vauhtiaan. – Opettajalle kannattaa kertoa rohkeasti omista toiveistaan harrastuksen suhteen sekä, jos joku mietityttää tai pelottaa. Joku oppii laukkaamaan muutamassa tunnissa, toisella menee viikkoja, että oppii keventämään. Turvallisuus on hyvin tärkeää, siksi kannattaa ratsastaa tarpeeksi kauan hitailla poneilla ja talutuksessa. Tämä on usein aikuisena aloittaneiden miesten ongelma. Tarkemmin ratsastukseen voi alkaa perehtyä 6-7-vuotiaana. – Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos tunneilla edetään hirveällä vauhdilla ja muutaman tunnin päästä jo laukataan, vaikka osalla on vielä tasapainon kanssa haasteita. Lisäksi sitä isompi osa tunnista menee siihen, että muistelee, mitä siellä pitikään tehdä. – Joskus meillä aloitti ratsastuksen kaksi insinöörimiestä. Jos on taustaa esimerkiksi tanssissa tai motocrossissa, on oppiminen helpompaa. Toisaalta iso lihasvoima voi hidastaa kehittymistä korkeammalle tasolle, kun voimaa tulee käytettyä liikaa ja vaikuttaminen hevoseen ei ole kyllin pehmeää. – Nämä miehet alkoivat sitten analysoimaan sitä, onko kevennyksessä kaksi vai kolme vaihetta, kun heidän mielestään vaiheita oli kolme ja opettaja sivuutti yhden. Jos on jäntevä ja joustava vartalo, oppii liikkeisiin mukautumaan nopeasti ja lihaksia on helppo käyttää. Kouluiän kynnyksellä voi ratsastusharrastuksen aloittaa syvällisemmin. Ei pakoteta ravaamaan ennen kuin sen itse uskaltaa tehdä. Ratsastuksen oppimisen kannalta, olisi hyvä käydä ratsastamassa mahdollisimman usein. – Ratsastuksessa noudatamme tallissa selvää linjaa. Toki se voi monelle riittää rentouttavaksi harrastukseksi. – Lapsille kannattaa selittää, että ratsastuksen opettelussa kaikkia ratsastajia aina neuvotaan paljon ja istuntaa sekä apujen käyttöä korjaillaan. – Kannattaa rentoutua ja heittäytyä harrastukseen sekä ratsastaa alkuun vain fiiliksellä eikä analysoida liikaa, tähdentää Lahtinen. 47 Talutuksella turvallisesti alkuun I Talutusratsastus sopii kaiken ikäisille lapsille jo muutaman vuoden iästä alkaen. Ravaamista harjoitellaan pienissä pätkissä, pikkuhiljaa matkaa pidentäen, Lahtinen sanoo. Liian nopeaakaan eteneminen ei saa olla, koska silloin toiminta ei Lahtisen mukaan ole turvallista. Ratsastusharrastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. – Ratsastajan urheilullisuus on usein ratkaisevaa. Jos vuodesta toiseen tunneilla ravataan vain pitkät sivut, niin ratsastuksessa ei paljon etene. Hevosen tulee reagoida etenkin jalkoihin nopeasti ja kuuliaisesti, toteaa Lahtinen. – Mitä pidemmäksi tauot venyvät, sitä jännempää on aina kiivetä kyytiin. – Joskus jo 2tai 3-vuotiaat lapset tykkäävät ratsastaa puoli tuntia. Näin täytyy tehdä, jotta ratsastus pysyy turvallisena, ja ponit tottelevaisina. Kuva: Meija Lahtinen/Kirjonurmen talli – Tunneilla pitäisi tapahtua kehitystä. Silloin hänellä täytyy olla mukana avustaja, joka kävelee koko ajan vierellä ja pitää lapsesta hieman kiinni. Käsien pitäisi yhä edelleen pysyä rentoina. – Tunneilla opetellaan ensin rentoutumaan ja mukautumaan hevosen liikkeisiin. Talvea ihailevat Minnea Lehtonen ja Otto-Ville. – Jos lapsi ei ole aiemmin ratsastanut, hänen kannattaa osallistua muutamalle puolen tunnin talutusratsastustunnille, kertoo Kirjonurmen tallin ratsastuksen opettaja Meija Lahtinen. Kuva: Hilla Lundahl/Kirjonurmen talli Kirjonurmen talli on rakennettu 1870-luvulla, jolloin se toimi Kuhmoisten seurakunnan navettana. Sitten opetellaan kaasu, jarru ja kääntäminen. – Jos hevonen kompastuu tai säikähtää jotakin, avustaja saa napattua lapsen suoraan syliinsä, eikä mitään riskejä pitäisi olla. Ensimmäiseksi: ratsastajan pitää yrittää olla häiritsemättä hevostaan. Sen jälkeen aletaan vaikuttamaan hevoseen enemmän. Kun hyvä talli on löytynyt, voi luottaa opettajan ammattitaitoon ja antaa hänen ohjata harrastuksessa eteenpäin, summaa Lahtinen. Toki rahatilanne ja muu elämä asettavat rajoitteita siihen, kuinka paljon pystyy harjoittelemaan. – En vieläkään tiedä, mikä se kolmas vaihe oli, mutta molemmat oppivat kuitenkin keventämään, nauraa Lahtinen
Odotetun Vuoden valmentaja –palkinnon vei urjalalainen Markku Nieminen.. Kuva: Hippos/Suvi Hakkarainen Markku Niemiselle historiallinen valinta vuoden ravivalmentajaksi Mascate Match on Vuoden hevonen Vuoden 2020 parhaat raviurheilijat saivat palkintonsa Ravigaalassa. 48 Ravigaala Yleisön valinta Vuoden hevokseksi oli Raviliiga-tähti Mascate Match. Gaalassa useamman palkinnon keräsi myös hallitseva ravikuningas Evartti. Illan jännittävin hetki nähtiin, kun yleisö valitsi Vuoden hevoseksi Raviliiga-tähti Mascate Matchin. Tamma juhli Villinmiehen Tammakilvan voittoa syyskuussa Lappeenrannassa hoitajansa Hanna Rakkolaisen ja valmentajaohjastajansa Pekka Korven kera
Sen kunniakirjan vastaanotti omistaja Christer Sandholm.. Pekka Korpi on palkittu kuudesti. Nieminen on valittu Vuoden valmentajaksi kuusi kertaa aikaisemmin, edeltävän kerran palkinto on matkannut Pirkanmaalle viime vuonna ja ensimmäisen kerran vuonna 1998. Ne tunnelmat ovat olleet ainutkertaisia, Mascate Matchin kanssa Ravigaala-lähetyksessä esiintynyt kimpanvetäjä Pauliina Raento kommentoi Vuoden hevonen –palkintoa. ”Massi” keräsi 37,6 prosentin osuuden annetuista äänistä. Tallin nykyiset kilpailijat nähtäneen jatkossakin voittajakehissä, mutta uusia menestyjiä sopii odottaa radoille myös kuluvan vuoden kilpailuissa. – Ollaan menty kovempaa kuin vuoristorata, ylös sekä alas. joulukuuta 307 000 eurolla Massi Stablelle, johon kuului paljon hevosen Raviliiga-taipaleen omistajia. Kokeneen valmentajan tavoitteet vuoteen 2021 ovat selvät. Avoimella tasolla menestyksekkäästi esiintyivät mm. Palkinto myönnettiin urjalalaiselle Markku Niemiselle, 64. Raviliigan päätyttyä puolet hevosten tuloista lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen ja summaan lasketaan mukaan myös Raviliigan huutokaupasta saadut tuotot. Mascate Match huutokaupattiin 30. Luulen, että sieltä tulee vielä uusiakin hevosia. 49 L auantaina 16.1. – Tunnustus vetää todella nöyräksi. Gaala huipentui Raviliiga-tähti Mascate Matchin palkitsemiseen Vuoden hevoseksi. Mascate Match voitti viime vuonna muun muassa ikäluokkansa pääkilpailun Suuren Suomalaisen Derbyn, ja ykkössijoja kertyi yhteensä 13 kappaletta. Vuoden valmentaja Markku Nieminen I Vuoden valmentaja –palkinnon julkistaminen oli jälleen yksi Ravigaalan odotetuimmista hetkistä. Markku Niemistä kuultiin Ravigaalan lähetyksessä etäyhteyksiä pitkin. Ehdolla olivat myös Elian Web, Evartti, Next Direction, Parvelan Retu ja Virin Camilla. Skyfall Shine vei 4-vuotiaiden, Consalvo 3-vuotiaden ja Time Match 2-vuotiaiden lämminverioriiden/ruunien loppukilpailut. Miehelle itselleen palkinto tuli yllätyksenä. Pekka Korven valmentama tamma kellotti Mikkelissä myös 4-vuotiaiden tammojen uuden Suomen ennätyksen 10,0 1609 metrin ryhmäajossa. Vuodessa on ollut toisaalta Derbyn sekä Villinmiehen Tammakilvan voitot, SE-aika Mikkelissä ja sitten toisaalta loukkaantuminen loppuvuodesta, mutta paljon todella hienoja hetkiä myös ihmisten kesken. Mascate Matchin taustajoukoista palkintoja Ravigaalassa keräsi Vuoden hevosenhoitajaksi valittu Hanna Rakkolainen sekä Vuoden kasvattajaksi valittu Punkarin Hevostalli Ky, joka on Mascate Matchin osakasvattaja. Vuoden hevonen oli toinen palkintokategorioista, johon yleisö sai valita voittajan. Markku Niemisen valmennettavat voittivat viime vuonna peräti kolme Kasvattajakruunu-finaalia eri ikäluokissa. Peräti tuhanteen omistusHetviina oli vuoden paras vanhempi suomenhevostamma. Sitä kuukausien mittaan odottaa, että mihin sitä tänä vuonna ovat rahkeet riittäneet, talliltaan juhlahumun keskeltä tavoitettu Markku Nieminen kommentoi. järjestetyssä Ravigaalassa Ravitoimittaja ry:n hallituksen valitsemat voittajat sekä yleisön suosikit saivat ansaitsemansa tunnustukset. – Viime vuonna kilpailleiden pitää vielä nostaa hieman tasoaan, ja oikeasti uskon, että ne vielä tekevät sen. Massista tuli kallein koskaan Suomessa huutokaupattu hevonen. Niemisellä on nyt eniten vuoden ravivalmentajan titteleitä Suomessa. Kyllä se tavoite on, ja oli viime vuodelle, että miljoona menisi rikki. Mascate Matchin menestys kaviourilta tietää suurta jättipottia hevosen hyväntekeväisyyskohteena toimivalle Sylva ry:lle. Kyllä meidän täytyy siihen pystyä tänä vuonna, palkintorahoja valmennettavillaan yli 870 000 euroa viime vuonna kerännyt valmentaja pohti tulevaa vuotta. Massilla on hieno fanijoukko, johon kuuluvat omistajat sekä muut ihmiset jotka seuraavat Massia mediassa ja radalla. Gaala järjestettiin tänä vuonna vastuullisesti suorana tv-lähetyksenä yleisötapahtuman sijaan, mutta illan palkintokategoriat olivat edellisistä vuosista tuttuja. Lexus Dream ja Vuoden vanhempana lämminveritammana gaalassa palkittu Willow Pride. Tamman voittosumma vuodelta 2020 oli yli 300 000 euroa. – Kyllähän tunnelmat ovat hienot, eihän siitä mihinkään pääse
Ravigaalan palkitut: Ohjastaja: .....................................................................Santtu Raitala Vuoden voitokkain ohjastaja: .....................................Santtu Raitala Valmentaja: ..................................................................Markku Nieminen Hevosenomistaja: .........................................................ML Stable Oy Kasvattaja: ...................................................................Punkarin Hevostalli Ky Hevosenhoitaja: ...........................................................Hanna Rakkolainen Komeettahenkilö: ........................................................Kimmo Ahola Komeettahevonen: .......................................................MAS Champ Montéohjastaja: ............................................................ Evartti oli kansan suosiossa myös Vuoden sykähdyttävin ravihetki yleisöäänestyksessä, kun Evartin tie vaikeuksien kautta ravikuninkaaksi äänestettiin kategorian voittoon 26,8 prosentin ääniosuudella. Tiivis kaksikko on raivannut tiensä raviratojen seremoniakehiin. Tamma loukkaantui syksyllä ja aloittaa alkaneena vuonna siitoksessa. Kyllähän tämä on ihan once in a lifetime -tilanne, Raento katsoo Mascate Matchin uraa taaksepäin. Mikko Laakkosen ML Stable Oy vuoden hevosenomistaja. Meillä on porukassa ollut mukana myös konkareita. Janita Antti-Roiko Montéhevonen: .............................................................Nitro Diablo Salamakypärät-voittaja: .............................................Niko Riekkinen Juniorikypärät-voittaja: ..............................................Anna Hiltunen Ravirata: ......................................................................Vermo Kesäravirata: ...............................................................Hankasalmi Nuorisokerho: ..............................................................Turku 3-vuotias lämminverinen: ...........................................An-Dorra 4-vuotias lämminverinen: ...........................................Mascate Match Vanhempi lämminverinen tamma: ............................Willow Pride Vanhempi lämminverinen ori/ruuna: ........................Elian Web 4-vuotias suomenhevonen: ..........................................Ville Kalle 5-vuotias suomenhevonen: ..........................................Parvelan Retu Vanhempi suomenhevostamma: .................................Hetviina Vanhempi suomenhevosori/-ruuna: ...........................Evartti Vuoden voitokkain hevonen: ......................................Sorretun Voima (15 voittoa) Vuoden hevonen – yleisöäänestys: ..............................Mascate Match Vuoden sykähdyttävin ravihetki – yleisöäänestys: .... 50 Vuoden voitokkain hevonen Sorretun Voima Mari Koikkalainen, 15 ykkössijaa viime vuonna. Toiseksi eniten ääniä Vuoden hevonen -äänestyksessä keräsi hallitseva ravikuningas Evartti 28,5 prosentin osuudella, mikä merkitsee sitä, että Evartti on yleisön valinta Vuoden suomenhevoseksi. Pihtiputaalaisoriin taustajoukoista palkintoja keräsi myös. Mascate Matchin ainutkertainen lahjakkuus tulee näkymään suomalaisessa raviurheilussa pitkään. Evartin matka ravikuninkaaksi osuuteen jaetut Raviliiga-hevoset toivat lukuisille ihmisille ensikosketuksen raviurheiluun. Mascate Matchin kilpailu-ura päättyi 4-vuotiskauteen. – Se on antanut kaiken ja vielä enemmän. Viime kaudella ML Stablen ykkösnimiä olivat Derbyn kakkoseksi sijoittunut Always Ready ja kolmevuotiskaudellaan kaikki neljä starttiaan voittanut Road To Hill, jonka suurin meriitti oli Kriterium-karsinnan voitto. Ne jotka aloittivat tässä projektissa kysymällä, mikä on laukan ja ravin ero, ovat menneet suoraan raviurheilun huipulle. Evartti palkittiin gaalassa myös Vuoden parhaana vanhempana suomenhevosoriina/ruunana
– Evartin ravikuninkuus oli ilman muuta kauden ykkönen. Vuoden ohjastajavalinta oli 29-vuotiaalle Raitalalle toinen peräkkäinen. Vuoden kasvattajana palkittiin Punkarin Hevostalli Ky:n Markku Punkari. Vuoden raviradan kunniakirjan vastaanotti Vermon toimitusjohtaja Heikki Häyhä. Nappikausi toi myös ajajaliigan ykköstilan 277 voitolla ja mittavalla erolla seuraaviin. 51 Vuoden hevosenhoitaja Hanna Rakkolainen otti vastaan myös Mascate Matchin kunniakirjan. Vuoden kohokohtia olivat ravikuninkuus Evartin rattailla ja Finlandia-ajon voitto Zarenne Fasilla. I BLACK HORSE biofarm.fi @biofarmoy #blackhorserehut MyGastro Limakalvot Vatsahapot Solukalvot C-Max Vastustuskyky Raudan imeytyminen Antioksidantti MULTIliq Monipuolinen Ympärivuotiseen käyttöön Piimax Luusto Nivelet Kaviot Cartivet + msm Nivelet Liikkuvuus Ylläpito/rasitus Cartivet Cartivet Nivelet Hevoset ja ponit Seniorit Amino-Booster Lihakset Valmennus/kilpailu Aminohapot ADEliq Vastustuskyky Luusto ja lihakset Talvikausi Eliq Lihakset Solujen suojaus Vastustuskyky Biomet Kaviot Karvapeite Iho Ferrimax Rauta Suorituskyky Veriarvot Elektrolyytti Palautuminen Elektrolyytit Liukenee veteen Cartivet Complete Jänteet Rustot Nivelet Stressless Magnesium ja tryptofaani Hermosto Lihakset Carragen Hengitystiet Luonnollinen Perinteinen C-Garlic Hengitystiet Vastustuskyky Luonnollinen Bliq Lihakset Hermosto Iho/karvapeite Yeast Booster Suoliston toimintahäiriöt Elävä hiiva Mos. Antti Ojanperän valmennettavista Evartin ohella menestyi MAS Champ, joka valittiin gaalassa Vuoden komeettahevoseksi. Kuvat: Hippos/Juho Hämäläinen hovikuski Santtu Raitala, joka valittiin Vuoden ohjastajaksi ja Urheilutoimittajain Liitto valitsi Raitalan Vuoden parhaaksi raviurheilijaksi. Hurjan voittosaldon arvoa nostaa, että ravit olivat kaksi kuukautta tauolla koronan vuoksi keväällä. Siitä olen haaveillut aina, Raitala sanoi gaalalähetyksessä
Sen jälkeläinen, mamma Whoopi puolestaan on 11, ja Whoopin poika Guffi 7-vuotias. – Koira on minulla aina mukana tallilla. Göötti hyvä tallikoira Tina Schoultz aloitti aikanaan ratsastuksen Tuomarinkylän ratsastuskoululla. Pia ja Jukka puolestaan tutustuivat Ruskeasuon talleilla käydessään Tinaan ja Inkaan, jotka ovat molemmat toimineet Pian ja Jukan opettajina. Tinalla on myös villakoira Leo, joka myöskin pärjää hyvin mukana tallilla. Talleilla toimii TuoTallikoirasarja alkaa I Hevosmaailma etsi loppysyksyllä Facebookissa tallikoiraa. – Hevoset meitä yhdistivät alkuun, ja sitten myös koirat, nauravat Tina Schoulz, Inka Noramaa sekä Pia ja Jukka Mussalo. – Päädyin sitten juuri länsigöötanmaanpystykorvaan, kun tiesin, että Kyra Kyrklundilla oli samanrotuinen, Tina toteaa. Dixie, Guffi ja Whoopi ovat viihtyneet tallilla koko elämänsä ajan. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Pia Mussalon kotialbumi Tämä iloinen kolmikko hoitelee tallikoiran hommia Ruskeasuon talleilla Helsingissä. – Vaaratilanteita ei ole tullut. – Tämä rotu on luonnostaan sopiva tallikoiraksi. Valinta on osoittautunut oikeaksi. Kentillä ja maastopoluilla on tilaa ratsastaa. Inkalla kaksi hevosta Kun Tina ja Inka sitten tapasivat Ruskeasuon talleilla, Inka totesi, että tällainen koira pitää saada. Jos omalle koiralle tarvitaan tilapäistä hoitopaikkaa, apua löytyy aina. Kolmikon vanhin, mummi Dixie on jo 16-vuotias. Se ei pelkää hevosia, mutta osaa tarvittaessa väistää ja kunnioittaa niitä. – Tutustuimme, kun Tina opetti minua täällä. Ruskeasuon tallit on ihanteellinen paikka niin hevosille kuin koirillekin, keidas keskellä Helsinkiä. Dixie, Whoopi ja Guffi juoksentelevat tottuneesti hevosten lomassa, pelkäämättä, mutta tarvittaessa kunnioittavasti väistäen. Piti saada sellainen koira, joka toisaalta sopii alakouluikäisen pojan talutettavaksi, ja toisaalta myös pärjää hyvin hevosten kanssa tallilla. Ensimmäisen göötin jälkeen hänellä onkin ollut niitä useita. 52 L änsigöötanmaanpystykorvat Dixie, Whoopi ja Guffi ovat kukin vuorollaan kasvaneet toimimaan luontevasti hevosten parissa, vanhemmat nuoremmille mallia näyttäen. Tinan koirat ovat aina saaneet olla talleilla vapaana. Tästä numerosta alkaa tallikoirasarja, jossa esittelemme erilaisia tallikoiria, niiden touhuja, tallikoirarotuja sekä koirien isäntiä ja emäntiä! Tallikoiria kolmessa polvessa Dixie, Whoopi ja Guffi viihtyvät hevosten kanssa Iloinen haukunta kuuluu kauas Ruskeasuon talleilla. Innostuin sitten itsekin kouluttautumaan ratsastuksenohjaajaksi, Inka kertoo. Inkalla on Ruskeasuon talleilla nyt kaksi omaa hevosta. Dixie on Tinan, Whoopi Inkan ja Guffi Pian ja Jukan. Ei uskoisi, että tällainen paikka voi ollakaan näin lähellä kaupungin keskustaa. Koiran hän halusi hankkia kouluikäiselle pojalleen seuraksi. Hieno paikka sekä hevosille että koirille Ruskeasuon tallien maat ja rakennukset ovat Helsingin kaupungin. Koirat kirmailevat innokkaina ratsujen perässä. marinkylän Ratsastuskoulu, ja siellä ovat vuokralaisina muun muassa Marko Björs ja Janne Berg. Saimme riemastuttavat 21 vinkkiä! Kiitos niistä. Niinpä Inkalla on nyt Tina Dixie-koiran jälkeläinen Whoopi. Muutaman kerran vuosien varrella on sattunut, että hevonen on vahingossa potkaissut, kun koira on pyörinyt aivan jaloissa. Niinpä. Ne pysyttelevät kuitenkin aina omistajansa lähistöllä eikä karkaamista tarvitse pelätä. Kolmen sukupolven tallikoirien omistaja asuvat kaikki Helsingissä melko lähellä toisiaan, joten yhteyttä on voitu pitää muutenkin kuin tallilla. Koirat asuvat eri omistajien luona, mutta niiden yhteys toisiinsa on säilynyt kiinteänä Ruskeasuon talleilla, jossa omistajat käyvät ratsastamassa ja usein muutenkin ulkoilemassa. Yksityisten hevosille on tallipaikkoja
usein tallilla ihan vain omaksi iloksemme ja katselemassa muiden tunteja, Pia kertoo. Käymme laumansa jäsenenä, Inka sanoo. sitten Inkan Whoopin jälkeläinen Guffi päätyi heille. 53 – Kokeneemmat talleilla liikkuvat koirat – Kokeneemmat talleilla liikkuvat koirat opettavat kokemattomammille, kuinka opettavat kokemattomammille, kuinka talleilla liikutaan. – Toinen hevoseni, ruuna, on sellainen, että sillä on vähän pilkettä silmäkulmassa, ja välillä näyttää siltä, että sen tekisi mieli hätistellä koiraa pois tieltä. Sen näkee, että ko. Mutta enimmäkseen niillä on keskinäistä leikkiä. – Jos hevoset kokevat, että koira on liikaa jaloissa, ne eivät kuitenkaan koskaan tee mitään aggressiivista. talleilla liikutaan. Ne saattavat hiukan nostaa jalkaa kuin näyttääkseen, että menetkös siitä, Inka toteaa. – Mutta se käy silti täällä monta kertaa viikossa, sillä asumme aivan lähellä ja lenkkeilymme suuntautuu aina tänne. – Hevosihmisillähän on usein myös koiria. Hevoset ja koira samaa laumaa – Minusta tuntuu usein, että omat hevoseni pitävät koiraa oman Hevosten ja koiran keskinäisiin väleihin omistajan ei tarvitse puuttua, ne hoitavat kyllä kommunikointinsa itse, kun ei ihminen mene sähläämään siihen väliin. Kun Pia ja Jukka käyvät ratsastustunneilla, Guffi ei yleensä ole mukana. – Jos käydään kävelemässä ja koira jää jonnekin haistelemaan, hevonenkin pysähtyy, ja katsoo ikään kuin sanoakseen, että hei, nyt yksi jäi jälkeen ja puuttuu laumasta
54 Kunnon poseeraus, kuuluva hirnahdus ja hymyä kameralle! Kun Jukka ja Pia Mussalo, Tina Schoultz ja Inka Normaa tulevat tallille, koirat ovat mukana. Näin, että hevosta vähän jännitti. Ne pyörivät ja hyörivät innokkaina lähistöllä jo hevosia varustetettaessa. mutta kun Leo oli nuori, se käveli kerran hyvin diivana tallilla sillä seurauksella, että putosi lantaluukusta lantalaan. Ruskeasuon talleillakin käy paljon koiria, joista monet voivat olla siellä vapaana. Mutta kun koira meni edellä, hevonen uskalsi tulla perässä ja oli paljon rennompi. Viisaitahan villakoirien pitäisi olla... keneemmat talleilla liikkuvat koirat opettavat kokemattomammille, kuinka talleilla liikutaan, Inka sanoo. Menee enemminkin niin päin, että koirat vahtivat omistajia. Onneksi oli eräs kengittäjä paikalla ja saimme sen yhteisvoimin sieltä ylös.. Koirasta apua hevoselle – Ei näillä koirilla ole talleilla ja tallin ympäristössä liikkuessa ole aikomustakaan karata, Tina sanoo. – Göötit ovat viisaita koiria. Gööttien kanssa Tinalle ei ole koskaan sattunut tallilla kommelluksia, mutta villakoira Leon kanssa sen sijaan on. – Ne luottivat toisiinsa ja ymmärsivät toisiaan. Kun Tina oli aikanaan Tuomarinkylässä maastossa kokemattoman hevosen ja koiran kanssa, koirasta oli hevoselle apua. – Oli syksy ja pimeää
55 – Ruskeasuon talleilla tunnelma on mukava ja olosuhteet hyvät, toteaa Pia Mussalo. Länsigöötanmaanpystykorva sopii hyvin perheja seurakoiraksi. Rodun liikunnantarve on suuri, joten koiran kanssa voi harrastaa monenlaista. Lyhyistä jaloistaan huolimatta länsigöötanmaanpystykorva on ponteva koira. Koiran osattava lukea hevosta Talleille sopii paimenkoira, joka luontaisesti seuraa omistajaansa. Mutta siihen oli varmasti joku hyvä syy! I. Luonteeltaan se on uskalias, valpas, älykäs, ystävällinen ja energinen, ja sillä on taipumus haukkua. Koiran pitää osata lukea hevosia ja ymmärtää niiden kommunikointia, Tina sanoo. Koiran ruumiinrakenne on vankka. – Ja tietysti sopiva luonne. Oikein kova haukkujakaan ei ole paras mahdollinen tallikoira. Turkki on lyhyt ja kova, alusvilla tuuheaa ja pehmeää. – Ja totta kai koiran pitää olla ketterä liikkeissään, että pystyy tarvittaessa väistämään nopeasti. Ja ettei mene tuonne tarhoihin jahtaamaan hevosia, Inka toteaa. Se rakastaa seuraa ja leikkii mielellään toisten koirien kanssa, mutta parhaiten se viihtyy perheensä kanssa eli laumassaan. Se on Ruotsista kotoisin oleva lyhytjalkainen, tarmokas koirarotu, jonka historia ulottuu viikinkiajalle, jolloin se toimi lehmäpaimenena ja vahtikoirana. Kouluttaminen on melko helppoa, ja länsigöötanmaanpystykorvia on käytetty myös pelastuskoiratoiminnassa. – Ei ehkä mielellään esimerkiksi collie, joka haukkumalla ajaa. Koirakolmikon omistajat vakuuttavat, etteivät nämä göötit ole hurjia haukkujia – ja juuri silloin puhkeaa melkoinen haukkukuoro. Länsigöötanmaanpystykorvan erikoispiirteenä on häntien monimuotoisuus, sillä rodussa esiintyy synnynnäistä töpöhäntäisyyttä. Länsigöötanmaanpystykorva I Länsigöötanmaanpystykorva sopii hyvin tallikoiraksi. Likaa hylkivä, hyvä karva on myös eduksi. Länsigöötanmaanpystykorva muistuttaa suuresti saksanpaimenkoiraa, mutta on huomattavasti pienempi
Pihalla isännän ilmeestä pystyi päättelemään, että pari-kolmesataa suomalais-ugrilaista voimasanasarjaa oli saattanut laaksoon jo levitä. Ne mistä pitäisi lähtökohtaisesti päästä kulkemaan esimerkiksi sisään tai ulos, olivat joko jäätyneet kiinni tai eivät auetessaan enää suostuneet sulkeutumaan. Pakkanen oli jäädyttänyt kaikki myös ympäristöstä. Aavistelin myös, että pelloille tai metsään he eivät lähtisi. Siihen kun olisi ollut niin kovin vaikea vastata. Lumisilla laitumilla ei juuri ääntä laukasta lähde, pelkkä pärskintä kertoo, että nyt on vauhtia ja villi meno, joten kyse ei ollut siitä. villihevosena. Varsinaista huolta irtolaiset eivät minussa aiheuttaneet, he tuskin omalla toiminnallaan saisivat vahinkoa aikaiseksi ja varmajalkaisina selviäisivät itsekin valitsemistaan reiteistä. Ensinnäkin eteneminen hangessa olisi liian työlästä ja vauhdin huuma tuntui paljon kovemmalta tietä pitkin kiihdyttäessä. Läpiliikennettä ei ole ja nekin kulkijat, jotka tupiinsa kylänraittia kulkevat, näkyvät satojen metrien päähän. Tuoreen kahvin höyry hiveli lempeästi paleltuneita poskipäitä, mutta ei hivellyt kauaa. Aamupäivän pakolliset puuhastelut tallissa oli saatu päätökseen ja nyt vihdoin voisi hetken hengähtää ja nauttia itsekin kupin kahvia. Kylmänviileesti emännästä ohi vaan, ettei tuo turhia rupeaisi reissun tarkoitusta kyselemään. Hörppäsin sen ensimmäisen ja todennäköisesti viimeisen lämpimän hörpyn kahvistani ja puin kumisaappaat takaisin jalkaan. Oli kai parempi mennä itsekin paikalle selvittämään mitä oikein Hetkeni Kärjessä kotia kohti kaarsi tilan suomenhevonen Kaisteri ja hyvänä kakkosena risteytysponi Jerry. 56 Tiluksilla P akkanen paukkui pihalla ja sen tunsi myös poskissa. J J J Tila sijaitsee keskellä peltoja. Ikkunan alta hetkeä aiemmin kuulunut kolmitahtinen, rytmikäs ja neljän hevosen kaanonissa kaikunut töminä oli juuri päättänyt minun kahvihetkeni. Mutta sopivasti myös ne, minkä pitäisi olla visusti kiinni, olivat pakkasen pyörityksissä saaneet luvattoman suurta letkeyttä ja sen olivat huomanneet myös hevoset. Katsoin varmuudeksi vielä ikkunasta pihatielle saadakseni vahvistuksen jo melko varmalle päätelmälleni: hevoset olivat irti
Tunnen laumani. 57 Hetkeni I Tiluksilla emäntänä häärii 39-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. päättömäksi toiminnaksi. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle.. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. Tunnen sen innon ja vimman Tunnen sen innon ja vimman joka joskus jännän äärellä oikein joka joskus jännän äärellä oikein kihelmöi ja kutkuttaa, saa tekemään kihelmöi ja kutkuttaa, saa tekemään mielenkiintoisia ratkasuja ja mielenkiintoisia ratkasuja ja muovautuu laumaälyn alla yleensä muovautuu laumaälyn alla yleensä päättömäksi toiminnaksi. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen. villihevosena Tunnen laumani. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940-luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä
Kukaan hevosista ei säikähtäneellä olemuksellaan kirinyt tietä pitkin pierupukkisarjojen lyödessä tahtia ja tilsojen lennellessä puolikaaressa pientareille. Jännää oli ollut, mutta ei hitsit kun maistuikin hyvälle noi porkkanat. oli tapahtunut. Nyt oli askarreltu. Se oli silkkaa laumaelämän tiivistämää iloa, hurmosta ja pikku jännää, mitä yleensä suhteellisen turvallisessa elämässä maatalon pihalla ei synny, ilman pientä askartelua. Päätin kävellä suoraan pihatiemme puoliväliin ja viheltää. Se on huumaava tunne, sen pienen hetken, kunnes jollekin ekana tulee mieleen, että olisko tää jätkät nyt sitten tässä. Perää pitänyt Pelle puolestaan luotti sisuun, sillä oli ennenkin pärjätty. Voin silmissäni nähdä sen ujosta ajatuksesta pikkuhiljaa mahdollisuudeksi ja edelleen toiminnaksi jalostuneen suunnitelman. J J J Tein nopean tilanneanalyysin siitä mitä ja ketä olin ikkunasta nähnyt ja missä he nyt menivät. Jos hyppää ihan vaan vähän, voi hypätä ihan yli asti. Ei tuo elämänsä vimmoissa edennyt orkesteri pieniä ja isoja, mutta sitäkin uljaampia hevosia pitkälle lähtisi ja todennäköisesti ihan kohta tapahtuisi se käänne, että joku alkaisi miettiä matkan tarkoitusta, johon kukaan porukasta ei osaisi antaa vastausta ja siinä kohtaa oikein tarjoiltu valmis ratkaisu ongelmaan “mulla on hei jo hiki” olisi erittäin tervetullut. Sen verran ehdin toimintaa ikkunasta kuitenkin nähdä, ettei kyseessä ollut paniikki. Tuon suoraviivaisen ajatusmallin kautta syntyi suhteellisen tarkka syväanalyysi siitä, miten asia tulisi ratkaista. J J J Tässä vaiheessa isäntä oli saanut kokoon jo nätin lajitelman erikokoisia riimuja, monivärisiä naruja ja ämpärillisen porkkanaa ja ryki nyt jäätynyttä tallin ovea takaisin kiinni. pullea, reilusti pörröinen ja jokseenkin helppoon elämään tottunut. Saattoipa olla ihan niin, että heinäjakelu olisi tuokion päästä jo portilla ja nälkähän se oli matkalaisille tosiaan tullut. Portin laudat olivat jääkuuran peittämänä lipsuneet osittain omiaan, mutta varmasti myös hieman avustettuina. 58 Tilan raskaskalusto kotimatkalla. Vihelsin kerran ja huusin “pooojaaaat..” kaikki liike pellon toisella puolen pysähtyi. Mentiin niin vimmatusti, tosin nyt 180-astetta toiseen suuntaan. Sekunnin aikana kukaan ei tiennyt mistään mitään, kunnes jollain välähti. Ja taas mentiin. J J J Käsitys laumaeläimestä tiivistyi konkretiaksi, kun katselin nyt naapurin pihatietä porhaltavaa nelikkoa. Tunnen laumani. Korvaparit pyörivät nyt linnuntietä noin 400 metrin päässä, kuin käynnistääkseen sopivaa ratkaisumallia täytäntöön pantavaksi. Siihen asti suunnitelma oli todennäköisesti valmis, mutta siitä eteenpäin sitä ei enää ollut. Yleensä se on Pelle-poni, jolla jo pienen kokonsa vuoksi on aika paine pysyä perässä, eikä se kuntokaan ole enää viimevuosina ollut ihan huippuunsa viritetty. Porkkanoiden päälle piehtaroinnit, hörppy vettä ja sitte taas odotettiin. pyynnöstä. Derkun vanhana virkamiehenä luotti loppukirissään silkkaan voimaan. Toiminta totisesti oli alkanut, myös isännällä, joka kiukunpuna poskilla ryki tallin kiinni jäätynyttä ovea auki hakeakseen jotain kättä pidempää, millä tuo nyt kylänraittia edennyt hippolauma pyydystettäisiin. “Vie vaan tarhaan ne porkkanat, ansaitsevat kyllä palkan, kun palasivat pyynnöstä, mutta riimuja ei enää tarvita.” Tarhassa puolestaan mittelöitiin nyt siitä, että kuka oikeastaan olikaan ollut kaikista rohkein ja kuka juoksi kurvissa kovimpaan. Tai se on itsevarmuuteensa sokaistunut suomipolle, jolle mikään ei ole este, paitsi sitten jos alkaakin jännittää. Päämäärää ei ollut, ei suunnitelmaa, eikä oikeastaan mitään ajatustakaan lopputuloksesta. I. Siinä hurmoksessa kiteytyi pihan perällä leppoisasti elävien laumaeläinten yltiöpäinen innostus, mikä yleensä purkautuukin kaahailuna, mutta joka harvakseltaan johtaa mihinkään aitojen ulkopuolella. Touhukas meininki sai aaseihinkin sähköä ja pihalla tanssittiin hetki koko porukalla, aina tasan siihen asti, kunnes isäntä ja porkkanaämpäri saapuivat paikalle. Lopulta kun tämä suunniteltu suuri ja kielletyksi tiedetty loikka oli todistettu jo monen toimesta, saatiin yhdessä aikaiseksi eräänlainen hurmos. Tunnen sen innon ja vimman joka joskus jännän äärellä oikein kihelmöi ja kutkuttaa, saa tekemään mielenkiintoisia ratkaisuja ja muovautuu laumaälyn alla yleensä päättömäksi toiminnaksi. Ei väliä jätkät, nyt vaan hitsisti hanaa ja mennään! He olivat hetkellisesti elämänsä huipulla, rohkeina kaikki ja uhmasivat suurta maailmaa villihevosina. Lopputuloksena kuitenkin oli, että kolmesta laudasta kaksi ylimmäistä oli tippunut hankeen. Koko pumppu kaarsi tietä pitkin ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle, seuraavasta oikealle ja lopulta korvat tötteröllä minun ohitseni suoraan takaisin tarhaan, mistä olivat alun alkaen lähteneetkin. Ei, he olivat jalosukuisia ja sairaan nopeita. Se hurmos alkaa yhdestä todellakin itsensä ylittäneestä ja kerää lisää energiaa seuraavasta samalla paisuen ja pullistuen. Kaikilla oli tosi kyseessä, mutta kukaan ei tiennyt miksi ja mihin toiminnalla ylipäätä pyrittiin. Ei isäntä sitä tiennyt, mutta hän tiesi, että tuolta ne tuli ja tuonne ne nyt oli menossa. Heistä kukaan ei juuri nyt ollut lievästi Vie vaan tarhaan ne Vie vaan tarhaan ne porkkanat, ansaitsevat porkkanat, ansaitsevat kyllä palkan, kun palasivat kyllä palkan, kun palasivat pyynnöstä
Ja se näkyy kyllä sitten kilparadoilla. www.hevossairaala.. – Jos kaikki ratsuhevoset otetaan mukaan, niiden astutusten lukumäärä viime vuonna oli 733, edellisvuonna 658. Näkee, että kun kasvattajat tekevät valintojaan, he todella panostavat laatuun. – Samoin on lämminveristen ravihevosten kohdalla. On tärkeää seurata, mitä populaation sisällä tapahtuu, eli miten sukulaisuus ja sukulaistuminen etenevät. 040 416 6052 Suomenhevosten astutukset säilyivät lähes edellisvuoden tasolla, pudotusta on vain hieman. Meidän ikäluokkamme menevät nyt kovempaa kuin ennen, Mäenpää sanoo. Esimerkiksi suomenhevosien kohdalla perinnöllinen taso sekä ratsuettä ravipuolella on noussut huomattavasti. Lämminveristen ratsuhevosten astutuksissa kasvua Suomenhevosten astutuksissa oltiin viime vuonna suunnilleen suunnilleen edellisvuoLämminveristen ratsujen astutukset lisääntyneet Kasvatustoiminnan laatu parantunut Suomalaisessa hevoskasvatuksessa laatu on hyvä, ja se on edelleen parantunut. 59 K otimaisessa ratsuhevoskasvatuksessa Suomessa tehdään Hippoksen jalostusjohtajan Minna Mäenpään mukaan kansainvälisen tason laatukasvatusta, vaikkakin pienessä mittakaavassa. Määrän osalta suomenhevosissa oltiin nyt suunnilleen sillä tasolla, jolla on oltu viimeiset viisi vuotta. – Mutta ilahduttavaa on syntyneitten varsojen määrä, joka viime vuonna oli 1 105. – Kasvatustoiminnan laatu on kaikessa parantunut. Samoin lämminverisillä ravihevosilla oltiin lähes samalla tasolla, vähennystä edellisvuoteen oli noin 30 astutusta. Ponien kohdalla astustusmäärä on ollut sama sekä viime vuonna että edellisenä, 626. den tasolla, nyt oli vain muutama astutus vähemmän, ilmenee Hippoksen viime vuoden alustavista astutustilastoista. – Ratsut ja ponit ovat hiukan haasteellisemmat ilmoittaa – me seuraamme tietysti ennen kaikkea meillä kantakirjattuja rotuja, mutta meillä on astutustilaistoissa muutakin informaatiota, Mäenpää toteaa. Viime vuonna astutuksia oli 1 832, kun vuonna 2019 niitä oli 1 838. Viime vuoden luku oli 1 545, ja edellisvuoden 1 575. Suomenhevosilla pientä piristystä Kriittisimpänä rotunamme on pidetty suomenhevosta, koska se on suljettu populaatio, jota ei tuonnilla voida tukea. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. – Mutta kun puhutaan suljetusta populaatiosta, pieni määrän muutos ei vielä hirveästi ratkaise, Mäenpää sanoo. – Aika kapea se ikäluokan kärki tietysti on, mutta ilahduttavaa on myös se, että joukko kapean kärjen takana on laaja, Mäenpää toteaa. Vastaavassa luvussa oltiin viimeksi vuonna 2013. Astutusmäärät kasvoivat viime vuonna lämminverisillä ratsuhevosilla, mutta muilla ne ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla. – Huoli suomenhevosista ei siis sikäli ole kasvanut, vaan päinvastoin on nähtävissä pientä piristystä. Lämminveriset ratsuhevoset olivat reilusti plussan puolella edellisvuoteen verrattuna, ja rotuponien osalta määrä pysyi samana. I. Kun peilataan muutama kymmenen vuotta taaksepäin, sukulaisuusaste on kasvanut varsinkin juoksijoiden kohdalla. – Seuranta tunnuslukuja kehitetään koko ajan
Ratsuhevoset ovat keskimäärin hieman kookkaampia kuin ravihevoset. Samat periaatteet pätevät sekä raviettä ratsutalleissa, mutta tietysti esimerkiksi karsinoiden koko on mitoitettava hevosten koon mukaan. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. 60 Tallirakentaminen Hevostalli on suunniteltava ja rakennettava hevonen edellä Riittävät tilat ja hyvä ilmanvaihto tuovat viihtyvyyttä kaikille Hevostallin voi rakentaa tai rakennuttaa monella tavoin, mutta riittävät tilat, tehokas ilmanvaihto ja ennen kaikkea käytännöllisyys ovat olennaisia asioita
Putki lämmittää tuloilman, koska ilma lämpenee karsinoihin laskeutuessaan. Ilman pitää vaihtua muuallakin kuin katon rajassa, jossa vaihtuu vain lämmin ilma. Jokaiseen karsinaan voi sijoittaa oman ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. Tallinsa Korhonen rakensi vuonna 2005. Viime vuosina talleja on tullut myyntiinkin, mikä kielii muutoksista koko hevosalalla. Yksi ilmanvaihdon kannalta oleellinen tila on loimien kuivaushuone. Korhosen tallissa on automaattinen lannanpoisto, jota on vieläkin melko harvassa tallissa. Ilmanvaihto voi olla eri tavoin hoidettu tallin eri osissa. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana Korhosen yritys on rakentanut talleja useita vuosittain ympäri maata. Korhonen on itse suunnitellut ilmanvaihdon, jossa järjestelmä toimii tasapainoisesti koko tallissa. Tilajärjestys säästää askeleita Tallin tilojen suunnittelu riippuu suuresti tilojen käytöstä ja hevosten määrästä. Itse asiassa uudisrakentaminen on aika harvinaista, ei edes jokavuotista. – Tuloilma otetaan katon harjalta sen korkeimmasta kohdasta, minkä ansiosta sisääntuloilmaputki pysyy lämpimänä. Korhonen pyörittää 30 hevosen MP Riding Centertallia Hämeenlinnassa. Talli oli tuolloin monessa suhteessa aikaansa edellä ja on sitä edelleenkin. Ilmanvaihto pitää tallissa olla, mutta ratkaisut ovat hyvin kirjavia. Avautuvat ikkunat toimivat tuolloin ikään kuin ilmanvaihdon tukena. – Tallia on aina mietittävä hevoset edellä. – Kilpailut ovat jääneet koronan ja osin oikean hevosen puuttumisen takia. Pääsiasia on, että ilma kiertää tehokkaasti. Ilma imetään karsinan alareunasta alle metrin korkeudelta. Vaikka ilmanvaihto olisikin tehokas, suosittelee Korhonen silti talliin avattavia ikkunoita. Työnsä ohella Korhonen on kilpaillut aktiivisesti esteratsastuksessa sekä kotimaassa että ulkomailla. 61 O lennaista on aina hevosten viihtyvyys. – Sinne suosittelen aina asennettavasi erillisen kosteudenpoistojärjestelmän. – Riittävän ilmanvaihdon voi toteuttaa monella tavalla, mutta olennaista on, että koko tallin ilma vaihtuu. Kuivaushuone on ehkä tallin kostein ja lämpimin huone. Toinen tärkeä seikka on työntekijöiden arjen helpottaminen erilaisilla päivittäiseen työntekoon vaikuttavilla tilaratkaisuilla, sanoo useita hevostalleja rakentanut hämeenlinnalainen Petri Korhonen. – Hyvän ilmanvaihtojärjestelmän tärkein ominaisuus on tehokas lämmöntalteenotto. Toimiva tilaRiittävät tilat ja hyvä ilmanvaihto tuovat viihtyvyyttä kaikille Petri Korhoselle hevosten, kuten Ellin, viihtyvyys on tärkeintä.. – Olen itse käyttänyt käänteistä ilmanvaihtoa. – Tallinpito on tänä päivänä aika huono bisnes, välilliset työvoimakulut ovat aika suuret, eikä ihmisillä ole varaa näin kalliisiin ”harrastuksiin” . Ilmanvaihto voi olla sinänsä tehokas, mutta se saattaa vain kylmentää tallia. Ilmanvaihtoon kannattaa paneutua Korhonen pitää hevosten viihtyvyyden kannalta olennaisimpana hyvää ilmanvaihtoa. – Kymmenestä rakennusprojektista kuusi liittyy jollakin tavalla hevosalaan, mutta kaikki projektit eivät ole uuden rakentamista. Tallien saneeraukset liittyvät aika usein pohjien uusimiseen ja suojaseinien kunnostamiseen. Suosittelen lämpöeristystä satulahuoneen ja tallin välillle, koska tallissa lämpötila on noin seitsemän astetta, kun satulahuoneissa asteita on 15-20. Myös tallityöntekijöille tehokas ilmanvaihto luo miellyttävän työympäristön. Kuivaushuoneeseen voi asennuttaa erillisen ilmanvaihtokoneen, joka kuivaa ilmaa tehokkaasti. Harjoittelen koko ajan ja aion palata kilpailuihin, kun olosuhteet sallivat. Lämmöntalteentottoa ei välttämättä tarvita, jos korvausilmaputken voi asentaa kulkemaan tallin harjalla. – Ammoniakki ei omien kokemusteni mukaan nouse ylös kovinkaan merkittävässä määrin, minkä takia poistoilmalle on hyvä varata putki nimenomaan karsinan alaosasta. – Etenkin syksyllä sisätiloihin kertyy kosteutta runsaasti. Leipätyönsä Korhonen tekee omassa Rakennuspalvelu P Korhonen Oy:ssa. Ei tietysti ole pahitteeksi, vaikka katossa olisi jonkinlainen poistoputki ammoniakille
Kahden käytävän talli tulee kalliimmaksi, mutta on käytettävyytensä ansiosta ehdottomasti parempi vaihtoehto. Karsinan tulee vaatimusten mukaan minimissään kooltaan 3x3 metriä. Jos hevosia on yli 20 ja tallissa vain yksi käytävä, tallista tulee aika pitkä. Tallin ulosja sisäänkäynnille paras paikka on useinmiten pääty. Pesupaikkojen letkut suosittelen vedettäväksi yläkautta, mikä on käytännöllistä, sanoo Korhonen. Satulahuone ja pesupaikka ovat hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle sisääntuloa. – Valjasja pesuhuone kannattaa sijoittaa vierekkäin ja lähelle uloskäyntiä. järjestys säästää turhia askeleita. Monesti tallin suunnitteluvaiheessa ei tulla ajatelleeksi, että ihmisillä kertyy työpäivän mittaan askeleita aika tavalla. – Kahden käytävän talli puoltaa paikkaansa, jos hevosia on enemmän kuin parikymmentä. 62 Kaksi ulostuloa päädystä helpottaa muun muassa hevosten viemistä tarhoihin. Samasta syystä tallista pitäisi olla lyhyt kävelytysmatka tarhoille. Käytävän tulee olla sen verran leveä, että hevoset mahtuvat ohittamaan toisensa. Karsinassa tilaa kannattaa olla hieman enemmän, etenkin jos hevonen on kookas. – Työntekijöiden kävelymatkat vähenevät ja hevosiakin on helpompi viedä ulos. Käytännöllisyyden kannalta on hyvä, jos tallissa pääsee kiertämään ympäri. Karsinassa saa olla tilaa ja korkeutta. – Mikään ei estä rakentamasta minimivaatimuksia tilavammankin tallin tai karsinan, esimerkiksi korkeutta voi olla enemmän kuin määräykset edellyttävät. Vähimmäiskoko ja -korkeus Määräykset sanelevat karsinoille tietyt vähimmäiskoot hevosen koon mukaan. Kookas
Hapen määrä vähenee tallissa yön aikana. – Minusta karsinoiden kokoa tärkeämpää on, että hevoset saavat ulkoilla riittävästi. Syviä uria voi tietysti tasoittaa, jos tarve vaatii. Mutta käytävä pysyy puhtaana, mikä helpottaa käytännön työtä tallissa. Kivilattia saattaa tulla hieman edullisemmaksi, etenkin jos sen tekee itse. Korhonen suosittelee tallin keskimääräiseksi korkeudeksi 3,5 metriä karsinoiden kohdalla, mikä on metrin verran enemmän kuin laki suoranaisesti määrää. Siivous helpottuu huomattavasti, koska purut eivät valu käytäville karsinoiden ovia avattaessa. – Betoni on helppo pitää puhtaana, mutta sen ongelmana on kuluminen. Hevosten karsinoiden pohjat kannattaa valaa kosteussuojalla käsitellystä betonista, jottei ammoniakki imeydy lattiaan. Ikkunan alareunan tulee olla hevosen kaulan alaosan kohdalla. Hevosten kavioista jää lattialle helposti lunta ja jäätä. Tuhannesta hevosesta varmaan 999 pääsee ulos riittävästi. – Tänä päivänä afrikkalainen puu ei ole ekologisesti paras vaihtoehto. hevonen pitää ison karsinansa puhtaana paremmin. Kun hevoset ovat tyypillisesti päivisin ulkona happea kertyy talliin ja happiresurssi riittää paremmin yön ajaksi. Aikanaan on suosittu kovaa afrikkalaista puuta, mutta Korhonen ei pidä sitä hyvänä ratkaisuna. Hevosilla on tapana työntää kuivikkeita karsinoista käytäville. Hevonen on utelias eläin ja sille ikkuna, josta todella näkee ulos, luo viihtyvyyttä. Toisaalta kivilattia on hieman hankalampi pitää puhtaana kuin betonilattia. Käytävälle sopii kivi Karsinoiden lattiamateriaaliksi sopii parhaiten betoni, mutta käytävien on hyvä olla betonista valmistettua katukiveä. Betonin etu on sen helppohoitoisuus. – Laki määrittää korkeudeksi kolme metriä, mutta olen rakentanut talleja, jotka ovat harjaltaan 5,5 metriä. Muovilankku on kuitenkin edullista ja ehdottoman kestävää karsinan seinissä. – Ikkunan kokoa ei ole määritelty, mutta sellainen 90 x 120 sentin ikkunakoko on yleensä sopiva. Teollisesti valmistettu puu on kovaa ja sillä voi korvata afrikkalaisen puun kovuuden puolesta. Suomessa on paljon vanhoja ja hienoja talleja, joissa vähimmäiskorkeusvaatimus ei aivan täyty jonkun yksittäisen palkin takia. – Kivilattia on työläs rakentaa, mutta se ei ole liukas. 63 hu mm a & ka ik ki o nn is tu u! MANEESIT Jarkko 0400 861 156 | Turkka 0400 311 686 | Iro 040 652 2264 | Automaattisesta lannanpoistosta merkkinä ovat karsinoiden edessä olevat lattialuukut, joiden kautta lanta kulkee lattian alla olevia kuljettimia pitkin ulos tallista. – Tietysti se on työläs vaihtoehto, koska lattiat on tehtävä kahteen kertaan. Uskon että, Suomessa hevosia pidetään äärimmäisen hyvää huolta verrattuna moneen muuhun maahan. Muuten hevonen tuppaa hyppimään karsinassa. Pesupaikoilla lattiamateriaaliksi soveltuu esimerkiksi kumibitumi, Petri Korhonen sanoo. Kun lattia kuluu rosoiseksi, sen harjaaminen luudalla käy työstä. I. Karsinoiden lattia saa jäädä 10-20 senttiä viereisen käytävän lattiaa alemmaksi. Karsinan seinien materiaaliksi Korhonen suosittelee muovia tai teollisesti valmistettua puuta. – Minusta hienon rakennuksen purkamisessa ei ole mitään mieltä vain sen takia, että katto on kenties muutaman sentin liian alhaalla. Pesupaikan letkut on vedetty yläkautta. Kun ilmatila on suuri, myös valmista happea on riittävästi. Teollisesti valmistettu puu on yleensä puristettu bambusta, eikä se elä kuten puu yleensä tekee. Ikkunan pitää olla riittävän iso Määräysten mukaan ulkoseinällä jokaisen karsinan kohdalla tule olla ikkuna, josta hevonen voi seurata maailman menoa. Hevoselle lattian urat ovat vain hyvästä, sehän pysyy paremmin pystyssä. – Keski-Euroopassa EU-säännökset otetaan monesti aika väljästi ja siellä tuskin kiinnitetään tällaisiin yksityiskohtiin kovin paljon huomiota, sanoo Korhonen
Kangastuotteiden erityisellä lämmöllä hoidetaan sekä omia että hevosen lihaksia. Tuotteet sopivat käytettäviksi vammojen ennaltaehkäisyyn, lihasten tulehdusperäiseen kipuun sekä niveloireisiin. Kuva: Back on Track Kypäriä on useanlaisia ja sopivan löytämiseksi, sitä tulisi aina sovittaa. Kovilla pakkasilla tärkeintä on tietenkin kerrospukeutuminen ja siinä ratkaisevaa on alin kerros. Lämpöä heijastava ominaisuus – Kaikki Back on Trackin tuotteet on valmistettu funktionaalisesta Welltex-kankaasta, jolla on lämpöä heijastava ominaisuus. Kypärämme EQ3 Lynx, voitti Folksamin turvallisin kypärä -testin vuonna 2018. Pitkäaaltoinen lämpösäteily vilRatsastajan olennaiset varusteet Turvallisuus on tärkeintä Ratsastusvarusteiden tulee olla turvallisia, istuvia ja mukavia käyttää. – On myös hyvä huolehtia hevosesta, jolle Welltex-kankaan lämpöhyödyt sopivat erinomaisesti. – Viilentämiseen, esimerkiksi hellekeleillä, on tarjolla Cool on Track -peite. – Koska materiaali toimii ihon kanssa yhdessä, soveltuu se niin pakkasille kuin helteillekin. – Olennaisin varuste ratsastusharrastuksessa on kypärä. – Tärkeää kypärässä on myös sen istuvuus. Kuva: Back on Track Vauhdikkaassa harrastuksessa suojataan pää hyvällä kypärällä ja käytetään paukkuliiviä. I Ratsastushousujen pito auttaa pysymään satulassa. – Tuotteet heijastavat kehon lämpöä ja olemme vuosien varrella kehittäneet kangasta siten, että se on mahdollisimman hengittävä. – Tärkeimpiä varusteita ratsastajalle ovat kypärä, paukkuliivi eli mukava turvaliivi ja hyvät ratsastushousut, luettelee Virtanen. Samanlainen peite löytyy myös koirille. Hevosurheilussa saattaa sattua ja tapahtua, joten päätä on syytä suojata ihan tallityöskentelystä tunnille. Sen tulee sopia hyvin ja olla mukava pitää, näiden seikkojen takia kypärää kannattaa aina sovittaa ennen ostamista, kannustaa Virtanen. 64 Ratsastajan varusteet B ack on Track Oy:n country managerin Krista Virtanen mukaan ratsastusharrastuksessa, kuten kaikissa varusteissa, kannattaa aina ottaa lähtökohdaksi turvallisuus. Kuva: Back on Track Welltex -kankaasta tehdyillä varusteilla on lämpöä hyödyntäviä ominaisuuksia, kertoo Back on Track Oy:n country manager Krista Virtanen.. Teksti: Kati Wikström kastuttaa verenkiertoa, jolloin lihakset vetreytyvät ja kykenevät parempaan suoritustehoon, Virtanen sanoo
– Kypärän tulee olla oikean mallinen ja sopivan kokoinen, housujen tarpeeksi istuvat, ei siis liian löysät eikä liian kireät. Lehtonen korostaa, ettei lasten ratsastusvarusteissa tulisi olla liikaa kasvuvaraa. Monesti nykyään saappaan sijasta käytetään ratsastusnilkkureita, joihin on tarjolla erilaisia pohjavaihtoehtoja ja niiden kanssa minichapseja. Kuva: Börjes Kotimäki Oy – Ratsastusjalkineen pohjan tulee olla tarpeeksi taipuisa ja pitävä, jotta tuntuma jalustimeen säilyy. Kuva: Börjes Kotimäki Oy. Hanskat eivät saa pyöriä käsissä, mutteivat myöskään kireydellään estää käsien kunnollista liikuttamista. 65 B örjes Kotimäki Oy:n yrittäjän Tuikku Lehtosen mukaan on ymmärrettävää, ettei ratsastusharrastusta aloittaessa välttämättä halua hankkia heti kaikkia mahdollisia varusteita. – Istuvuus on varusteissa tärkeää, jotta hevosen selässä ei tarvitse miettiä epämukavia ja epäsopivia vaatteita eikä esimerkiksi korjailla kypärän asentoa. I Ratsastusvarusteissa on mistä valita, olennaisinta on kuitenkin varusteiden sopivuus itselle. Erityisesti lapsilla, tällaiset seikat voivat saada liikaa huomiota ja keskittymisen vaarallisesti herpaantumaan. Turvaliivit suojaavat ratsastajaa ja vahvistavat nimensä mukaisesti turvallisuutta, sanoo Börjes Kotimäki Oy:n yrittäjä Tuikku Lehtonen. Epäsopivat varusteet ovat turvallisuusriski. Kuvassa myös satulapukki, jossa saa kätevästi testattua turvaliivien ja housujen sopivuuden myös satulassa istuen. – Korollisia, ratsastukseen sopivia kenkiä tarvitaan, jotteivat jalat luiskahda jalustimista. Lehtosen mukaan hyvän pidon antavat housut, esimerkiksi minichapsit ja turvaliivi sekä ratsastushanskat ovat kaikki varusteita, jotka suojaavat, parantavat turvallisuutta ja mahdollistavat keskittymisen itse ratsastamiseen. Mukavuutta ratsastukseen Juuri oikean kokoista Ratsastusvarusteiden tulee olla sopivia ja mukavia, jotta harrastaessa pystyy keskittymään olennaiseen. Kuva: Börjes Kotimäki Oy Ratsastushanskat ovat on hyvä sovittaa ennen ostamista. Kypärän tulisi olla uusi, eikä esimerkiksi kaverin vanha, koska sellainen ei aina täytä turvallisuusvaatimuksia eikä kenties jo kolhuja kokeneena auta kiperässä tilanteessa. Kuva: Börjes Kotimäki Oy Ratsastussaappaisssa ja nilkkureissa oleva korko estää jalan luiskahtamisen jalustimesta. – Olennaisinta ovat hyvät varusteet, joilla parannetaan turvallisuutta sekä ratsastamisen mukavuutta
Samat valintakriteerit koskevat myös raviharrastajia. Kuva: Eläintarvikeliike Voimaeläin Oy Euro-star Lava talviratsastustakki, jossa on heijastavia yksityiskohtia. Vaatteissa on myös paljon eroja hengittävyydessä, vedenpitävyydessä, kestävyydessä… – Vaatteissa on isojakin hintaeroja, jotka monesti selittyvät teknisillä ominaisuuksilla. Takin materiaali on hengittävää. I. Niitä on testattu ja suunniteltu juuri ratsastajien tarpeisiin. – Pidempään ratsastaneet, kilpailevat ratsastajat tarvitsevat laadukkaita saappaita ja kilpailuvaatteita. Muotoiltu vyötärö pitää selän lämpimänä, samoin kuin lämmin toppaus. Jatkuvasti lisääntyvät myös erilaiset lifestyle-asusteet, esimerkiksi joulukuussa saimme ihania Penelope -malliston nahkalaukkuja, ihastelee Simonen. Penelope -malliston laukut ovat herättäneet ihastusta. Kypärän on täytettävä turvallisuusluokitukset ja turvaliivin on oltava juuri oikean kokoinen. – Asusteista suosituimpia ovat tietysti ratsastussukat, joita on kivaa vaihdella fiiliksen mukaan, valikoimaa on runsaasti. – Ratsastusjalkineitä ja kypäriä voi myös tuunata persoonallisemmiksi. Tuotteissa on myös paljon erilaisia teknisiä ominaisuuksia, joilla lisätään ratsastusmukavuutta. Kuva: Eläintarvikeliike Voimaeläin Oy R atsastajan olennaisimmat varusteet ovat kypärä, turvaliivi ja ratsastukseen soveltuvat jalkineet. C O M Huomio materiaaleihin Säässä kuin säässä Omaan tarpeeseen hankitut, juuri oikeanlaiset varusteet tuovat iloa pitkään. Vaatteiden materiaaleihin ja puhtaanapitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Myös puolichapsit ovat hyvin suosittuja ja niitä löytyy sekä nahkaisina että synteettisinä. – Lisäksi tarvitaan sopivat ratsastushousut sekä hyvät sormikkaat, listaa Eläintarvikeliike Voimaeläin Oy:n yrittäjä Susanna Simonen. Teknisillä ominaisuuksilla lisää mukavuutta Simosen mukaan tärkeintä on, että varusteet istuvat ja ovat sopivia käyttäjälleen. Oikein valitut ratsastusvaatteet tekevät harrastuksesta mukavaa säällä kuin säällä. 66 T I L U K S I L L A . Panostaminen turvallisuuteen ja materiaalien teknisiin ominaisuuksiin maksaa itsensä ajan kanssa takaisin
Hevosten valmentajat voivat lisätä hoitajat Heppa-järjestelmään. Raviratojen tilastointi mahdollistaa paikallisten hoitajaliigojen järjestämisen, ja vuodelle 2021 liigat ovat käynnissä mm. Hippoksen Mobiilihepan vertailutyökalun avulla päästään seuraamaan hoitajien eri vuosien valtakunnallista sekä alueellista menestystä. – Periaatteessa hoitaja tekee kaiken passihevosen kanssa, vaikka toki Markku Nieminen ajaa niin paljon meidän hoitajien hevosia kuin hiittipäivien aikana kerkeää. I. Ravihevosten hoitajan tulee olla myös 16 vuotta täyttänyt. Tilastotyökalun ominaisuudet ovat päivittyneet hoitajatilastojen myötä. – Vuosi oli tosi poikkeuksellinen, kun korona katkaisi ravit kokonaan ja omalta osalta tuntuu, että voitot alkoivat kertyä vasta kesäkuun alusta. eri vuosien sekä raviratojen välillä. Ei sitä tässä ammatissa sillä tavalla ajattele numeroita. – Olihan se mielenkiintoista, kun tilastot tulivat julki. Hoitajien menestystä on mahdollista seurata nyt Mobiilihepan tilastotyökalun kautta. Viimeinen puolikas ja varsinkin syksy sujuivat hevosilta hyvin. Tosi kiva lisä, että hoitajillekin tuli oma tilasto, Himanka kommentoi. Sitten jalkojen hoidot ja muut hommat. Edellytys hoitajan lisäämiseksi on, että hoitajalla on tunnukset Heppaan. Voittojen lisäksi hevosten sekä taustajoukkojen tilastoja on mahdollista suodattaa starttimäärän ja voittosumman perusteella. Kuva: Hippos/Hanna Laakso Himangan hoitohevosiin lukeutuvat muun muassa komeissa voittoputkissa kilpailevat Joseph Boko ja Skyfall Shine sekä kolmivuotisikäluokan parhaimpiin lukeutuvat Consalvo ja Star Town Kemp. Kuvassa Mika Forssin ohjastama Himangan passihevosiin kuuluva Q-Rex Oak. Hevosten hyvinvoinnista ja valmistautumisesta vastaavien ammattilaisten menestyksen seuraaminen on jatkossa helpompaa Hippoksen Mobiilihepan vertailutyökalun avulla. Menestyvän ravihevosen takaa löytyy menestyvä hoitaja Suvi Himanka oli viime vuonna Suomen voitokkain hevosenhoitaja. Periaatteessa hoidat kaikki asiat ruokinnoista tarhauksiin sekä ajamiset ja raveissa käymiset. Oikeastaan kaikki mitä hevosen elämään liittyy. Työkalusta käykin ilmi, että viime vuoden hoitajaliigan voittajaksi nousi Markku Niemisen tallilla työskentelevä Suvi Himanka, jonka ”passihevoset” juoksivat vuonna 2020 kilparadoilla peräti 35 ykkössijaa. Vuodesta jäi tosi hyvä fiilis, Suvi Himanka toteaa. Make on tosi mukava pomo, ja saamme hoitajina paljon vastuuta.” – Hoitajan tärkein tehtävä on tuntea oma passihevosensa. H evosenhoitajan rooli ravihevosen menestyksessä on kiistaton. Joka päivä, kun sama ihminen toimii saman hevosen kanssa, niin sitä huomaa, että mikä käytös on sille milloinkin normaalia, Himanka avaa hevosenhoitajan roolia. Se on harvinaista, että kaikki passihevoset ovat talvitauolla samaan aikaan. Hippoksen Mobiilihepan tilastotyökalun avulla hoitajien menestyksen seuraaminen helpottuu merkittävästi. Hoitajatietoja on pystynyt lisäämään Heppa-järjestelmään muutaman vuoden ajan, mutta varsinaisia tilastoja hoitajien osalta ei ole ollut. 67 Viime vuoden voitokkain hevosenhoitaja oli Suvi Himanka. Hoitaja tunteekin omat passihevosensa perin pohjin. Mielenkiintoista että pärjättiin hyvin, vaikka oli tuommoinen erilainen vuosi. Hoitajatilastoja pystyy vertailemaan mm. Jyväskylän Killerin, Joensuun Linnunlahden sekä Vermon raviradoilla. Selvä yhteys menestykseen Hoitajat vastaavat hevosten hyvinvoinnista ja yhteys kilpailijan menestykseen on kiistaton
Luottamussuhde hevosen kanssa – Elämyksellisyys ja toiminnallisuus ovat tärkeitä, kertoo Emmi Paananen. Maatiainen ry valitsee vuosittain vuoden maatiaiseläimen. I Suomalainen työhevonen vuoden 2021 maatiaiseläin Suomalaisia työsuunnan jalostusoreja edustaa 2011 syntynyt Tanja Lundstenin omistama Tuohivirsu (R.T. Jekku-ponia värjättiin vesiliukoisilla, turvallisilla väreillä. 68 H evosopistolla on pitkät perinteet järjestää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutusta. Vuoden 2021 maatiaiseläin on suomenhevosen työhevoslinja. Maatiaisrotujen sukupuutto merkitsisi myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä. Sankari – Eri-Luonnos). Yhteisöpedagogi Emmi Paananen on vetänyt tavoitteellista hevostoimintaa Vermossa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Toiminnan yksi tavoite on, että nuori saavuttaa hevosen kanssa luottamussuhteen. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, paras tapa auttaa häntä ei välttämättä ole koulumainen opetus, vaan erilaisia taitoja opetellaan tekemisen ja toiminnan kautta. Kuva: Hippos/Fager-Pintilä T yöhevosten aika ei suinkaan ole ohitse – erilaiset työja perinneajotavat tekevät voimakasta paluuta. Työhevosella on tärkeä tehtävä erityisolosuhteissa, joihin esimerkiksi metsätai peltotyökoneet eivät sovellu. Hevosen kanssa opitun voi siirtää arkielämään ”Elämyksellisyys on tärkeää” palaute on välitöntä. Eräskin nuori oli alussa niin arka, että jo talliin tulo pelotti. – Toivomme, että työhevosen perinteinen rooli säilyy tulevaisuudessakin, mutta samalla monipuolistunut käyttö tuo paljon uusia mahdollisuuksia. – Kun nuori uskaltaa tutustua hevoseen, hän samalla harjoittelee kommunikointia sen kanssa ja joutuu miettimään sen hyvinvointia kaikessa toiminnassa. Hevosen kanssa toimiessa harjoitellaan kaikkea tätä, ja opitun voi siirtää sitten arkielämään. Moni voi kokea keskittymisen, hahmottamisen, muistamisen tai vaikka sosiaalisten tilanteet haastaviksi. Nyt suomalainen työhevonen on valittu myös Vuoden maatiaiseläimeksi. He ovat 15-29 -vuotiaita nuoria, joilla on elämässään erilaisia haasteita, kertoo Asta. Ominaisuuksiltaan maailman monipuolisin ja luonteeltaan nöyrä ja palvelualtis alkuperäisrotumme antaa mahdollisuudet moneen käyttöön, summaa kansallisrotumme parhaita puolia Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä monella eri tavalla. Eräs konkreettinen esimerkki oppimisesta on toiminnanohjauksen sekä kehollisten koordinaatiotaitojen vahvistuminen, kun harjoittelemme vaikka ohjastamista kärryillä. Toiminnallisuuden avulla monet taidot vahvistuvat ihan huomaamatta. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kehittäminen Ravikoululla jatkuu hyvien kokemuksien myötä. Työhevosilla on kysyntää luontoa säästävässä metsätyössä, maaperän elvytyksessä ja viheralueiden hoidossa sekä monenlaisessa harrastuskäytössä. Työhevosella on ollut myös tärkeä rooli hevostaitoperinteiden säilymisessä. Kuva vuodelta 2017. Ihmisen kesyttämien eläinlajien geneettinen monimuotoisuus turvataan yhdeltä osaltaan ylläpitämällä alkuperäisrotuja. I Teksti ja kuvat: Paula Rintamaa/Hevosopisto. Vermon Ravikoulun toiminta on osa osana Emmi Paanasen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutusta Itä-Suomen yliopistolla. Monet suomalaiset alkuperäisrodut ovat nykyisin pieniä, uhanalaisia rotuja. Viime syksynä toiminta on alkoi myös Hevosopiston Vermon ravikoulussa. Rodut ovat tärkeä osa suomalaisuutta ja ansaitsevat tulla säilytetyksi elävänä osana maamme kulttuuriperintöä. Kaikki suomenhevosen työsuunnan jalostukseen hyväksytyt oriit löytyvät Heila-jalostusjärjestelmästä, jossa suomenhevosten sukuihin kannattaa tutusta laajemminkin. – Jos nuorella on keskittymisvaikeuksia, hevosen kanssa toimiessa on pakko keskittyä siihen mitä on tekemässä, sillä hevosen Hevosopiston Vermon ravikoulussa järjestettiin yhteisöpedagogi Emmi Paanasen (oik.) johdolla tavoitteellista hevostoimintaa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Nuoret ovat osallistuneet valmentajansa Asta Kohtalan kanssa toimintaan osana Kohti itsenäistä elämää -nuorten kurssia, jota järjestää Helsingin seudun erilaiset oppijat ry. Nykypäivän työhevonen on sekä nostalgisten tunteiden herättäjä, että innostava harrastuskumppani. – Meillä on tällä kurssilla ollut seitsemän osallistujaa. Geenivarantoa unohtamatta Suomenhevosen työhevoslinjoissa on säilynyt harvinaisempia sukulinjoja, joiden merkitys voi tulevaisuudessa korostua pyrittäessä pitämään suomenhevonen puhtaana perinnöllisistä sairauksista ja koko rodun geenivaranto laajempana. Toiseksi viimeisellä kerralla hän jo halasi isoa lämminveriravuria Don Herkulesta, iloitsee Emmi. Syrjäytymässä olevilla maatiaisroduilla on taloudellis-biologinen ja tieteellinen merkitys, sillä niiden erityisominaisuuksia voidaan tarvita tulevaisuuden kotieläintaloudessa, kun tuotanto-olosuhteet, jalostustavoitteet ja kuluttajien tarpeet muuttuvat
MUILLE 990. SH. +tk Tilausnro 11009 OHJAUSTEHOSTIMELLA 550 EPS 550 EPS 550 EPS Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. 9990 SH. + tk . + tk Toimi heti! Toimi heti! Toimi heti! Alumiinivanteet. + tk . + tk . NYT SE ON TOTTA! Siiven asennon siirto keräävästä sivulle heittäväksi kestää vain 2 sekuntia! Finman V-aura sopii pienellä sovitteella melkein kaikkiin 4x4 mönkijämalleihin! 1) Paketti sisältää KAIKKÍ TARVITTAVAT OSAT ja on valmiina käyttökunnossa toimittaessa. + tk . 8490 SH. + tk . + tk 4x4 83hv 83hv 83hv OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA 7290 . + tk . 139?/kk. + tk Alumiinivanteet. 9990 SH. TASAUSPYÖRÄSTÖ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. 13990 SH. ETUSI ARVO ETUSI ARVO ETUSI ARVO NYT 2570 NYT 2570 NYT 2570 ??. MODULARBOX OY Suomen Suurin Mönkijäkauppa MODULARBOX OY Suomen Suurin Mönkijäkauppa MODULARBOX OY Suomen Suurin Mönkijäkauppa UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! TRAKTORIMÖNKIJÄ ERIKOISERIKOISERIKOISERÄ! ERÄ! ERÄ! 6490 6490 6490 ??. 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. +tk SH. 10490 SH. 13990 SH. 169?/kk. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 MÖN KIJÄ CENTER MÖN KIJÄ CENTER MÖN KIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 9990 . 179?/kk. +tk Tilausnro 11019 Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI!. ETUSI ETUSI ETUSI ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ??. OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! 1000 BLADE 1000 BLADE 1000 BLADE LTX EPS LED LTX EPS LED LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA 11990 11990 11990 ??. Sisältää sylinterin, Hydraulikoneikon, letkut ja liittimet, akun ja Finman V-auran (800?) Akku: 45 Ah Geeliakku, P 225 mm x L 120 mm x K 180 mm Hydrauliyksikkö: TGB ostaj alle Ilman Hydr auliik kaa 800e KOTIMAINEN Finman V-AURA SAATAVANA HYDRAULIPAKETILLA! Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. 4x4 KAUPANPÄÄLLE: 550 550 550 EFI EFI EFI BLADE BLADE BLADE VINSSI + VINSSI + VINSSI + PERÄVAUNUPERÄVAUNUPERÄVAUNUPISTOKE PISTOKE PISTOKE 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. +tk SH. 8490 . 9490. 10490 . 8490 SH. + tk . TGB OSTAJILLE PARAS KOTIMAINEN FINMAN V-AURA 800. Tilausnro 11010 Alumiinivanteet! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg Rahoituksella alk. 10490 SH. ETUSI ARVO ETUSI ARVO ETUSI ARVO NYT 2990 NYT 2990 NYT 2990 ??. 4x4 Pikasäädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. SH. Tilausnro 11006 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 550 EFI+EPS 550 EFI+EPS 550 EFI+EPS SPECIAL SPECIAL SPECIAL EDITION EDITION EDITION FULL LED FULL LED FULL LED Rahoituksella alk. KAIKKI IN! SH. +tk Tilausnro 11017 UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! 600 EFI+ 600 EFI+ 600 EFI+ EPS FULL LED EPS FULL LED EPS FULL LED 8290 8290 8290 ??. + tk UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! 4x4 7790 7790 7790 ??. Paine: MAX 200 bar Öljysäiliö: 6 L Ohjaus: 2-toiminen sähköventtiili KAIKKI NYT PAKETTIHINTAAN! KOKO PAKETTI 2) Finman V-aura 2 sylinterillä 1990 . +tk KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Kaikki mallit 2-paikkaisia. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. ETUSI ETUSI ETUSI ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ??. P 450 mm x L 200 mm x K 250 mm Moottori: 1,6 kw / 12V DC Pumppu: 4-9 L min. + tk . 13990 . Alumiinivanteet. 199?/kk. 159?/kk. +tk 2490
70 Hevosurheilun valmennuskeskukseen uusia kasvoja Hevosopiston alaisuudessa toimiva Hevosurheilun valmennuskeskus on uudessa strategiassaan kaavaillut kullekin olympialajille omaa lajiasiantuntijaa. Toimintaan luodaan tasoryhmiä urheilijan polun eri vaiheessa oleville. – Valmennuskeskuksen toiminta tukee Suomen Ratsastajainliiton maajoukkuetoimintaa jo nyt maajoukkuevalmennusten kotipaikkana, ja tulevaisuudessa toivottavasti myös toiminnallisesti nykyistä laajemmin ja syvemmin. – Urheiluakatemiayhteistyön myötä lajijohtajat antavat tukensa myös motivoituneille ja lahjakkaille ratsastajille, joiden tavoitteet ovat korkealla kansainvälisellä tasolla, kertaa Mansikkamäki. Suomen Ratsastajainliitto ry:n puheenjohtajan tehtävästä luopunut MM-tason kilparatsastaja näkee tilaisuuden tarttua valmennuskeskuksen asiantuntijatehtävään juuri sopivaksi. Toivottavasti voidaan tehdä hyvää hevosalan osaamisen ja urheilun tason puolesta. Mikael Forstén aloittaa urheilujohtajana. Useimmiten se tarkoittaa asumista ja olemista ulkomailla. Henri Ruosteen ja Juulia Jyläksen mukaan lähteminen on iso askel eteenpäin ja juuri sitä työtä, jota Olympiakomitea meiltä odottaa, riemuitsee Hevosopiston toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki. Se että Suomen Ratsastajainliitto ja suomalainen ratsastusurheilu saavat Hevosopiston kautta avukseen todellista kansainvälistä ajassa olevaa osaamista, on mittaamattoman arvokasta. Koko managementista aasta ööhön. – Olemme tehneet Hevosopistolla kovasti töitä yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa, jotta saamme hevosja ratsastusurheilun luontaiseksi osaksi muuta urheiluperhettä. Tämä on suomalaiselle ratsastusurheilulle loistava asia, iloitsee myös huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Antti Linna. L ajiasiantuntija toimii paitsi asiantuntijan myös mentorin roolissa. – Ajattelin jo vuosia sitten, että oman aktiiviurani päätyttyä kilparatsastuksessa haluan antaa oman osaamiseni ja kokemukseni ratsastusurheilun ja –valmennuksen kehittämiseen, MM-tasollakin kilpaillut Mikael Forstén kommentoi. Mitä parempi osaaminen meillä on valmennuksissa ja hevosten käsittelyssä, mitä korkeampi taso kilpailuissa, sitä valmiimpia nuoret olisivat tavoittelemaan unelmiaan, linjaa Mikael Forstén haluaa antaa osaamisensa ja kokemuksensa ratsastusurheilun kehittämiseen. I Mikael Forstén aloittaa hevosurheilun valmennuskeskuksen Sports Directorin tehtävässä. Lajiasiantuntijan toivotaan tuovan näkemystä ja konkretiaa valmennuskeskuksen toiminnan kehittämiseen, jotta Suomen ratsastusurheilun kehitys oikeaan suuntaan jatkuu. Haluan osallistua ennen kaikkea asiantuntijana, tuon kokemusta ja näkemystä ammattimaisesta hevostyöstä ja kuviosta esteratsastuksessa. Ratsastusteknisesti tietysti olen kilpaillut isoja ratoja ja isoja kisoja, olen pysynyt ajan hermolla ja voin sieltä tuoda vinkkejä ja ajatuskulmia, mihin kiinnittää huomiota ja mitkä asiat ovat tärkeitä huippu-urheilussa, iloitsee huippuesteratsastaja ja hevoskasvattaja Juulia Jyläs. Toimintaa tarjotaan tavoitteellisille ja motivoituneille ratsukoille ja heidän sidosryhmilleen, ei pelkästään maajoukkueratsastajille. En ole nähnyt vain kilpailemista vaan koko tuottoprosessin alusta loppuun saakka ja käynyt sen läpi henkilökohtaisesti. Lisää tasoa ja osaamista – Tämä on mahtavaa, olen tosi otettu tästä pestistä! Nastan kuuloinen projekti ja asiallinen juttu. Nuorten olisi hyvä saada laadukasta valmennusta ja kokemusta kilpailuista Suomessa, jotta olisivat valmiita ulkomaille. Lajiasiantuntijoiden myötä Valmennuskeskus muun muuassa kehittää urheiluakatemiatoimintaa, tuottaa valmennusklinikoita ja pyrkii luomaan suhteita etenkin nuorille ratsastajille ja viemään heitä urheilijan urallaan eteenpäin. Aiemmin Hevosopisto solmi yhteistyösopimuksen Elmo Jankarin ja Sanna Siltakorven kanssa, jotka toimivat kenttäratsastuksen lajiasiantuntijoina. Lisäksi haluan tuoda osaamistani kasvatuksesta, josta meillä on kokemusta 25 vuotta. – Meillä on kiinteä joukko ratsastajia, jotka satsaavat kansainväliseen uraan. – Koen tärkeäksi tehtäväni viedä eteenpäin Hevosurheilun valmennuskeskuksen uutta strategiaa ja mahdollistaa sen toteutumisen. Lajiasiantuntijat toimivat yhteistyössä maajoukkuevalmentajien kanssa. Annan mielelläni osaamiseni Ypäjän nostamiseksi siihen gloriaan, joka sille kuuluu, Forstén jatkaa
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meillä olisi heitä, kertoo olympiapaikkaa Tokioon odottava kouluratsastaja Henri Ruoste. Tietysti kilparatsastus on ratsukkokohtainen asia, meillä on nytkin monta kansainvälisen tason ratsastajaa, joilla ei ole sopivaa hevostilannetta. Se nopeuttaa oppimisprosessia. Juulia Jyläs Valmennusja myyntitalli puolisonsa kanssa Hollannissa, myös omaa hevoskasvatusta. Ypäjän Hevosopisto Suomen suurin hevosalan ammatillinen oppilaitos Tarjoaa koulutuksen hevosalan kaikkiin tutkintoihin Urheiluakatemiayhteistyön kautta Ypäjällä on mahdollisuus urheilijan kaksoisuraan Hevosurheilun valmennuskeskus Toimii Hevosopiston alaisuudessa Hevosurheilun valmennuskeskus tarjoaa puitteet ratsastuksen olympialajien maajoukkuevalmennuksille. Haluan olla mukana luomassa toimintamallia, joka tukee uraa, auttaa nuoria ihmisiä saamaan mahdollisimman laajan pohjan ja näkökulman siihen, mitä ura kilparatsastajana on ja mitä se voi olla. I. 71 Hevosurheilun valmennuskeskukseen uusia kasvoja Juulia Jyläs – Finishing Touch Wareslage olivat mukana Horse Show’ssa vuonna 2015. He tuntevat ja ovat nähneet ja kokeneet toimintakentän ja osaavat auttaa, ettei samoja virheitä tarvitse tehdä uudelleen. Valmennuskeskus toteuttaa ratsastuksen maajoukkueja aluevalmennuksia yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Ehdolla edustamaan Suomea Tokion Olympialaisiin 2021. Valmennuskeskuksessa voi valmentautua, harjoitella, kilpailla ja opiskella lähes kaikissa hevosurheilun lajeissa HUJO Kansainvälisen huippu-urheilun johtoryhmä ja ratsastuksen huippu-urheilun asiantuntijayksikkö Mikael Forstén aloittaa urheilujohtajana Suomen Ratsastajainliiton urheilujohtaja Jutta Koivula. Yhdessä tekeminen auttaa koko maata ja urheilua. Edustanut Suomea EM-kilpailuissa, useita Grand Prix-tason voittoja ja sijoituksia. Kun harrastajia on paljon, autamme ja tuemme nuoria ja nautimme tuloksista myöhemmin kansainvälisesti pärjäävien senioriratsastajien muodossa. – Päätös lähteä mukaan oli omalta osaltani nopea. Fyysisesti kouluratsastuksen tilanne on hyvä, meillä on laaja pohja harrastajia ja enemmän kansainvälisiä ratsastajia kuin pitkään aikaan. – Osaaminen ja tekeminen on mennyt vuosia oikeaan suuntaan. Mitä vahvempi pohja on harrastajamäärissä, sitä enemmän sieltä tulee kilparatsastajia ja heistä aina joku nousee kansainväliselle tasolle. Kansainväliset urheilijat ovat monessa maassa mukana mentorina, avaamassa ovia, auttamassa, tukemassa, jakamassa kontaktejaan. Edustanut Suomea EMja MM-kilpailuissa, kilpaillut World Cup-tasolla ja Grand Prix-luokissa. Kilpaillut GP-tasolla omakasvatti Courage T Z:llä. Kuva: SRL/Hanna Heinonen Henri Ruoste Pyörittää omaa valmennusja myyntitallia Saksassa puolisonsa ja liikekumppaninsa kanssa, pääpaino myyntihevosissa
72 Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi toimivat Hevosurheilun valmennuskeskuksen kenttäratsastuksen lajiasiantuntijoina. Huippu-urheilu tarvitsee nimenomaan ensin massaa ja harrastajia, joista joku innostuu vähän enemmän ja sieltä alkaa pikkuhiljaa nousta huippu-urheilun edellytyksiä täyttäviä tähtiä. Kenttäratsastus hyvässä nosteessa Maajoukkuevalmentaja Sanna Siltakorpi näkee kenttäratsastuksen tilanteen tällä hetkellä todella positiivisena. Minusta on mukava huomata, että nykyinen johto todella panostaa asioihin ja käyttää alan asiantuntijoita maailman huipulta, kiittää Elmo Jankari. Mukana on kaikenlaisia 2-vuotiaista olympiahevosiin. Suurin osa näistä on omia tai kasvattajien ja muiden omistajien kanssa yhteisomistuksessa. – Voimme olla enemmän ja henkilökohtaisemmin apuna ja ratsukot voivat halutessaan tulla useammin valmentautumaan. Opiskelijoille taas voimme tarjota polun huippuammattilaiseksi Hevosopiston tarjotessa koulutusmahdollisuudet ja meidän osaksemme jää huippu-urheilu, Jankari kertoo. – On upeaa saada maailmanluokan urheilijoiden osaamista Hevosopistolle. – Seuraavat arvokisatavoitteet on 2021 EM-kilpailut, jos ne järjestetään ja 2022 MM-kilpailut Rooman Pratoni del Vivaronissa. Kahteen tähteen asti Suomen tarjonta riittää hyvin, mutta kehittämistä olisi vielä kilpailukauden pituudessa. Olimme siellä tänä syksynä kilpailemassa, hevoset viihtyivät hyvin ja tekivät hyvän kilpailun. Nyt se loppuu turhan aikaisin. – Sanna ja Elmo antavat asiantuntemustaan valmennuskeskuksen olosuhteiden ja kilpailutapahtumien kehittämiseen, olemme todella iloisia alkavasta yhteistyöstä koko suomalaisen ratsastusurheilun puolesta. Jos hevosille saadaan tarpeeksi rutiinia ja kaikki menee hyvin, siellä olisi noin neljä hevosta, joilla olisi edellytyksiä menestyä, Jankari ja Siltakorpi toteavat. – Kenttäratsastuksen ympärillä on nyt todella paljon porukkaa ja massa lisääntyy koko ajan. Yhteistyö Hevosopiston kanssa syventää ja tiivistää entisestään valmentamista. Ykköshevosten kanssa on lähdettävä Eurooppaan, koska Suomessa ei ole neljän tähden kilpailuja. Yksi maailman parhaista maastoratojen suunnittelijoista, Eric Winter, oli 2019 Hevosopistolla ja hän teki varmasti hyvän pohjatyön kartoittaessaan alueita. I. Sen sijaan kuluneena vuonna saimme ratsastettua nuorilla hevosilla todella onnistuneen kilpailukauden Suomessa. Hevosaines on nyt hyvä, kahden vuoden sisällä pitäisi olla 3–4 uutta neljän tähden hevosta. Näkemystä kehittämiseen – Haluamme tuoda Hevosopistolle omaa ammattiosaamistamme sekä näkemystä toiminnan kehittämiseen. – Kilpailukaudella joudumme tietysti miettimään, miten ratkaisemme asiat. Pariskunta on vuokrannut käyttöönsä karsinoita Hevosopistolta ja siirtää toimintansa Ypäjälle. Sanna ja Elmo toimivat esikuvina opiskelijoillemme ja tuovat arvokkaan lisään oppimisyhteisöömme, iloitsee toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki. Kun massaa on tarpeeksi, ratsastajat kehittävät toinen toisiaan ja nostavat toisiaan korkeammalle tasolle. Jankari toimii Etelä-Suomen ja Kaakkois-Suomen alueiden liittovalmentajana ja Siltakorpi kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentajana. Kuva: Hevosopisto Siltakorpi ja Jankari muuttavat Ypäjälle Yhteistyö Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin kanssa alkoi vuoden 2021 alusta lähtien. Uskon, että ollaan oikealla tiellä ja tehty oikeita asioita. Hevosopistolla taas on tarjota Suomen parhaat fasiliteetit meidän treenaamiseemme. Muutama vuosi sitten liittovalmennukseen yhdellä alueella oli hakijoita alle 10, tänä syksynä lähes 60, Siltakorpi toteaa. N euvottelut etenivät Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin kanssa nopeasti. – Meillä on noin 30 hevosta tallissa, joka muuttaa Ypäjälle
Nimi: .................................................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) kestotilauksena 43€/v määräaikaisena 49€/v. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Puhelin: ............................................................................................................................. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Allekirjoitus: ................................................................................................................... 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Sähköposti: ..................................................................................................................... Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ tilaukset@karprint.. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.
Aikuisratsastajien osuus harrastajista näyttää kasvavan vuosi vuodelta, toteaa seuran tiedottaja Jarkko Kosonen. Suunnitteilla on myös oma tapahtuma keppihevosratsastajille. Kuva: Jarkko Kosonen Olympiakomitean tähtiseurat lukuina Tähtiseuroja on Suomessa 556, 45 eri lajissa. SarRa viettää juhlavuotta erilaisten ja eri-ikäisille ratsastajille suunnattujen tapahtumien ja kilpailujen merkeissä. Seuran juhlavuosi on osoitus toiminnan pitkäjänteisyydestä ja lajin suosion säilymisestä Mikkelissä. Suomessa on noin 500 Suomen ratsastajainliittoon kuuluvaa seuraa. Keskeinen ja tärkeä osa toimintaa on koulutettujen ohjaajien pitämä, 7-12 -vuotiaille lapsille suunnattu junnukerho. Tähtiseurassa jokainen voi urheilla ja liikkua omalla tasollaan ja kohti omia tavoitteitaan seuran tarjoaman taustatuen avulla. 74 30-vuotias Sairilan Ratsastajat palkittiin M ikkelissä toimiva ratsastusseura Sairilan Ratsastajat ry on saanut viidentenä ratsastusseurana Suomessa Olympiakomitean ja Suomen Ratsastajainliiton myöntämän Tähtiseura-tunnuksen sekä lasten ja nuorten että aikuisten kategorioissa. 29 ratsastusseuraa on saanut tähtimerkin lapset ja nuoret -kategoriassa. Tähtimerkki on osoitus ja lupaus toiminnan laadusta ja Sairilan Ratsastajien puheenjohtaja Eija Wall iloitsi seuralle myönnetystä tähtimerkistä, joka on osoitus toiminnan laadusta ja turvallisuudesta. Huippu-urheilu:?19 seuraa, 3 lajia. Seurassa on 253 jäsentä, joista alle 18-vuotiaita juniorijäseniä 122 ja aikuisia 131. turvallisuudesta. Olympiakomitea ja lajiliitto myöntävät tähtimerkin tunnuksena urheiluseuralle, jonka toiminta täyttää määritellyt laatutekijät seuran valitsemilla osa-alueilla ja seura suorittaa hyväksytysti Tähtiseura-laatuauditoinnin. – Jäsenmäärämme on pysynyt vakiona viime vuodet ja olemme yksi Etelä-Savon suurimmista ratsastusseuroista. Lapset ja nuoret: 540?seuraa, 44 lajia. Tähtiseurat auditoidaan kolmen vuoden välein. Junnukerhossa opitaan hevostaitoja, luodaan yhteishenkeä ja opitaan pienestä lähtien huolehtimaan hevosisista ja kunnioittamaan hevosta. Keskiössä jäsenten ja hevosten hyvinvointi Sairilan Ratsastajat (SarRa) on mikkeliläinen ratsastusharrastusta edistävä seura, joka toimii yhteistyössä Relanderin Ponitallin kanssa. – Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii hyvin monenlaisille harrastajille, tiivistää Eija Wall. Seura järjestää vuoden aikana kahdet kouluratsastuskilpailut ja kahdet esteratsastuskilpailut. Viidellä ratsastusseuralla on tähtimerkki sekä lasten ja nuorten että aikuisten kategorioissa. Monenlaisille harrastajille Seuran tammikuisessa vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajana jatkamaan mikkeliläinen Eija Wall. Seuran toiminnassa vahvasti kehittyvä toiminta-alue on ratsastajien oheisharjoittelun merkityksen korostaminen harrasteratsastajien lajiharjoittelun tukena. Tänä vuonna Sairilan ratsastajat kehittää kaikkien ikäryhmien (lapset, nuoret ja aikuiset) toimintaa. Aikuiset: 97 seuraa, 20 lajia. – Hevosen arvostus ja hyvinvointi ovat ratsastajan tärkeimpiä arvoja, Eija Wall tiivistää. I. Nämä seuratason kilpailut ovat avoimia myös muiden seurojen ratsastajille
yms! Meiltä löytyy ruokia ja tarvikkeita kaksija nelijalkaisille. Voimaeläimessa satsataan vahvasti kotimaisiin tuotteisiin, joita löytyy mm. Tiloissamme toimii myös trimmaamo Koira-Expertit! Meillä on ruokia ja tarvikkeita kissoille, linnuille, lampaille, pieneläimille, kanoille yms. Tarkista tuoreimmat kampanjat ja alennukset verkkokaupasta tai poikkea kylään! Olemme täällä Sinua ja lemmikkiäsi varten. Yli 500m 2 :n myymälä – Yli 20 000 tuotteen valikoima kaksija nelijalkaisille www.voimaelain.fi – löydät meidät myös Koodilla HEVOSMAAILMA verkkokaupan ostoksista Kuponki voimassa 31.3.2021 asti.. 044 242 9194 • Avoinna ma–pe 10–18, la 9–15 myynti@voimaelain.fi • www.voimaelain.fi Harjat hepalle, koiralle ja tallin siivoukseen. ruuista, luista, koiran ulkoilutuotteista ja monipuolisesti tarvikkeista. Hämeentie 37, Salo • Puh
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-13 274563-2101 BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin