1/2022 8,90 Hevosajelu on elämys Tar tuntataudit kuriin talleilla Herkästi tarttuva hevosten korona on lisääntynyt Pieni katsaus eläinlääkintäsanastoon Rautiaiset tuntevat suomenhevosten suvut TALLIN TOIMIVUUS tärkeämpää kuin puitteet
Ratsastuskouluhevoset ovat työhevosia, joille pitää järjestää sopivasti vapaa-aikaa ja lepoa, niiden on myös saatava olla porukassa toisten hevosten kanssa tarhassa ja laitumilla. Aikakausmedia ry:n jäsen. 14 Pakkasilla hevosen pitäisi saada riittävästi juotavaa ja liikuntaa. Kuva: Sinebrychoff Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 28 Antiikkisten vaunujen harrastaja Maija Räihä on ajanut hevosiaan sekä ajeluttanut ihmisiä vuosia. 18 Eläinlääkäri esittää pienen katsauksen eläinlääkintäsanastoon. hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 44 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 50 € Seuraava numero: ilmestyy huhtikuun alussa. 26 Vaunuseppä Jenni Mäntynen entisöi antiikkisia vaunuja, vaalien niiden alkuperää. Aikuista, tervettä hevosta pitäisi liikuttaa tarhassa seisomisen sijaan! Mari Ahola-Aalto Hevonen tarvitsee tilaa liikkua – 25 vuotta – Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy. Sitten niiltä voidaan edellyttää asianmukaista työpanosta. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 30 M ärkä syksy ja hyvin kylmänä alkanut talvi, ova ,josta muodostuu pahimmaillaan hevosenomistajan ja eläinlääkärin ja painajainen. Hevostietokeskuksen toiminnanjohtajan Minna-Liisa Heiskasen mukaan hevosen hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen ovat asioita, jotka jokaisen talliyrittäjän on aina otettava huomioon. Mukavuuden rakkautta on Heiskasen mukaan havaittavissa erityisesti yksityishevossektorilla; vain tiettyinä päivinä ratsastetaan ja annetaan hevosille vähän väliä lepopäiviä. Tänä talvena kovat pakkaset tulivat vielä tavallista aikaisemmin. Helsinkiläinen Viola Kantola ajaa hevosta ammatikseen. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Jos hevonen seisoo päivät pitkät pienessä tarhassa, ei se kovin kummoista hevosen elämää ole. Veden ja liikunnan puutteen pahin seuraus ovat hevosilla vakavat ummetusähkyt. Ruotsissa vaaditaan laissa, että hevosen täytyy voida laukata tarhassa. 3 Pääkirjoitus 6 Korona, pääntauti ja herpes ovat yleisimmät hevosia vaivaavat tarttuvat taudit. Hevonen turhautuu, koska se on luotu liikkumaan. Sinebrychoffin panimohevosten ajon lisäksi hän järjestää ajelutuksia omilla hevosillaan. Eläinlääkäri Anne Niemi kehottaakin kylmillä keleillä kiinnittämään erityistä huomiota hevosen liikkumiseen ja juottoon. Niemen mukaan Suomessa sallitut ”minitarhat” eivät olisi länsinaapurissa sallittuja. Hevoset liikkuvat kylmässä vähemmän, eivätkä pienet ulkoilutilat riittävää liikuntaa aina edes mahdollista. 09-413 97 395 Kustantaja: Karprint Oy Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Liian vähäinen juominen saattaa aiheuttaa ähkyn. Sisältö 1/2022 20 Tarja Ikävalko järjestää hevosajelutuksia erilaisiin tilaisuuksiin läntisellä Uudellamaalla
76 Palkitsevinta hevosyrittäjyydessä on se, että saa koko ajan oppia, sanoo ratsastuskouluyrittäjä ja toiminnanjohtaja, professori Minna-Liisa Heiskanen. 50 Tallikoira Iita ratsastaa ja rakastaa lihapullia. 54 Joskus oikea ori ja tamma löytyvät tiiviillä sukuluetteloiden tutkimisella, mutta joskus tulos on hevosmiehen vaistoa. 38 Kylmän Ratsastustallin yrittäjä Anne Avonius iloitsee lumisen talven tuomasta valoisuudesta ja hankien puhtaudesta. Kylmillä ilmoilla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota hevosen liikkumiseen ja juottoon. 58 Lajiesittelyssä matkaratsastus, joka on hevosen nopeusja kestävyyskilpailu, joka samalla testaa ratsastajan maastoratsastustaitoa. 70 Toimivassa tallissa ilma vaihtuu, on tilaa arjen työlle, lämpötila on sopiva niin hevosille kuin ihmisillekin ja valoakin on riittävästi. 34 Talvi on parasta ratsastusaikaa, tuumii Tuulensillan islanninhevostallin yrittäjä Johanna Korpi. 76 34 Tuulensillan tallin islanninhevoset pärjäävät hyvin pakkasella eikä niitä tarvitse loimittaa.. 14 44 Suomalaisen hevostutkimuksen pioneeri professori Minna-Liisa Heiskanen on tehnyt elämäntyönsä hevosten parissa. 66 Oululainen ABC-Ratsastuskeskus on ystävysten, Päivi Granatin ja Tiina Auerin yhteinen talli. 4 30 Helsinkiläinen Viola Kantola ajaa hevosta ammatikseen. 62 Tiluksilla siirrytään kovimman talven aikana vapaaseen heinään. 53 Hevosurheilun ja -kasvatuksen keskusjärjestö Hippos jatkaa ravihevosten suuvaurioiden tutkimista. Piia Anttosen perustamassa eläinsuojelukeskus Tuulispäässä annetaan pelastetuille eläimille mahdollisimman hyvä ja turvallinen loppuelämä. Laumassa nautittiin kauden ensimmäisestä paalista. 44 Piia Anttosen Somerolle perustamassa eläinsuojelukeskus Tuulispäässä jokainen elämä on arvokas
AMINOHAPPOJA KIVENNÄISAINEITA HIVENAINEITA ® GREENSTALLION.FI GREENSTALLION.EU HELPO IN TAPA SAADA HEVON EN JUOMA AN. Täysin suomalainen tuote. TestingLabin testaama 67 hevosen avulla – tulos erinomainen. Saa hevosen juomaan kesällä ja talvella. Riittoisa, tehokas ja äärimmäisen helppokäyttöinen. M A S A J O ANIMALS P u r e f o r WWW.GREENSTALLION.FI DOPINGVAPAA 100% PUHDAS LUONNON ELEKTROLYYTTI G R E E N S T A L L I O N Täydennysrehu hevosille elektrolyyttitasapainon korjaamiseen. Hevonen rakastaa tämän makua kisoissa, matkoilla ja tallilla. Hevonen jaksaa paremmin ja palautuu nopeammin. Voi tarjota juomassa, rehussa tai jopa suoraan kädestä. AMINOHAPPOJA KIVENNÄISAINEITA HIVENAINEITA ® GREENSTALLION.FI GREENSTALLION.EU LUONNON ELEKTROLYYTTI G R E E N S T A L L I O N Täydennysrehu hevosille elektrolyyttitasapainon korjaamiseen
6 Korona, pääntauti ja herpes yleisimmät Tarttuvat taudit hevosten riesana Korona, pääntauti ja herpes ovat yleisimmät tarttuvat taudit, joita hevosilla Suomessa nyt on. Influenssakin kuuluisi joukkoon, jos ei olisi rokotetta. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Katja Hautalan arkisto
7 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä olennaisia asioita ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja tarvittaessa karanteeni sekä rokotuksista huolehtiminen.
EHV-1-tartunta aiheuttaa hengitystietaudin, mutta se voi ilmetä myös vakavina tautimuotoina, kuten luomisina, vastasyntyneiden varsojen kuolemina ja hermosto-oireina. – Pelätyimpiä ovat herpes ykkösen aiheuttamat keskushermosto-oireet. – Tämä liittyy osittain siihen, että keväisin ja syksyisin, kun on kosteaa, ja ulkona ja sisällä on suunnilleen sama lämpötila, tallien ilmanvaihdot usein toimivat kaikkein huonoiten, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala. – Siihen tulee kyllä vastustuskykyä, mutta herpes on sikäli hankala virus, että suurelle osalle se jää elimistöön latenttina eli piilevänä, ja aktivoituu uudelleen ja myös tartuttaa muita, jos tapahtuu jotakin, mikä laskee hevosen immuniteettia. Pääntauti, herpes ja korona ovat Suomessa yleisimmät hevosten tarttuvat taudit, jotka leviävät tallilla helposti hevosesta toiseen. Kuva: Matheus Bertelli. Merkittävimpiä ovat herpesvirus nelonen, EHV4, ja herpesvirus ykkönen, EHV1. Pääntauti on Streptococcus equi -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Herpekseen on rokote, mutta sen teho ei ole paras mahdollinen. paras mahdollinen. Pääntautiin ei antibiootteja Pääntautia esiintyy Suomessa jatkuvasti. Hengitystieinfektioista sen sijaan on eniten kiusaa keväisin ja syksyisin. Tyypillisiä oireita ovat kaulan imusolmukkeiden turpoaminen ja paiseet imusolmukkeiden alueella, korkea kuume, yskä ja sierainvuoto. Laukaiseva tapahtuma voi olla hevosen stressaantuminen syystä tai toisesta. – Herpesrokote ei anna kauhean hyvää immuniteettia. – Herpesvirukset ovat myös yleisiä Suomessa, niitä kiertää jatkuvasti. Jotta siitä saataisiin mahdollisimman hyvä teho irti, on tärkeää rokottaa tallin kaikki hevoset, jotta rokotesuojaa saadaan laumaimmuniteetin kautta paremmaksi. – Tallikohtaisia epidemioita on koko ajan siellä täällä. EHV-4 -infektion oireita ovat muun muassa sierainvuoto, kuume ja ruokahaluttomuus, ja se sairastuttaa pääasiassa nuoria hevosia. Silloin rokote suojaa sekä herpes ykkösen että nelosen hengitystieoireilta ja luomisilta, mutta ei kuitenkaan keskushermosto-oireilta. Jos viruksia on liikkeellä, niitä myös kertyy enemmän talliin, kun ilma ei vaihdu. Herpesvirus ykkönen sen sijaan on Suomessa harvinaisempi. 8 V iime vuosina yleistynyt korona on pahimmillaan nyt talviaikaan, koska virus viihtyy paremmin kylmissä olosuhteissa, mutta pärjää huonommin lämpimänä ja kuivana aikana. Hevosten hengityselimistö rasittuu, kun ilma ei vaihdu kunnolla. Herpesviruksia on useita eri tyyppejä, joista viisi voi tarttua hevosiin. Herpekseen on rokote, Herpekseen on rokote, mutta sen teho ei ole mutta sen teho ei ole paras mahdollinen. Neurologiset oireet vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Jos tutkitaan vuoden-kahden ikäisiä varsoja ja otetaan vasta-ainenäyte eli katsotaan, ovatko varsat kohdanneet viruksen, vasta-aineita löytyy lähes kaikilta. – Silloin virukset myös iskevät helpommin jo valmiiksi huonosta ilmanvaihdosta ärtyneisiin hengityselimiin. – Meillä on tehty pieni kartoitustutkimus, jonka mukaan herpes ykkösen vasta-aineita löytyi noin joka kolmannelta hevoselta. – Herpesvirus nelonen on todella yleinen virus Suomessa
Hautala on toiminut Suomen Hippoksessa raviurheilun eläinsuojelusta vastaavana eläinlääkärinä, kunnaneläinlääkärinä, pieneläinlääkärinä, virkamiehenä, asiantuntijana kehitysyhteistyöprojekteissa ja lääketeollisuuden palveluksessa. Vaikka pääntauti on bakteeri-infektio, antibioottien käyttöä sen hoidossa tulee välttää. – Nyt on kansainvälisissä ratsastuskisoissa aina erittäin tarkat tulotarkastukset. – Hevosten tartuntatautien ennaltaehkäisyssä tärkeää on ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja rokotuksista huolehtiminen, toteaa Katja Hautala.. Telttatallissa oli huono ilmanvaihto, ihmiset kulkivat edestakaisin ja koirat juoksentelivat ympäriinsä. Kun tilannetta jälkikäteen selviteltiin, ilmeni, että eri puolilta maailmaa kilpailuihin tulleet noin 440 hevosta oli majoitettu samaan telttatalliin. Kun enemmän hevosia alkoi sairastua, niitä ei ollut mahdollista eristää ja kuumeiset hevoset jäivät talliin muiden joukkoon. Toinen tärkeä asia on se, että antibioottilääkitys heikentää immuniteetin muodostumista. Suurin ongelma oli kuitenkin se, ettei hevosille tehty niiden tullessa terveystarkastusta ja telttatalliin pääsi kuumeinen hevonen. Suurin osa hevosista paranee taudista levolla ja tukihoidolla muutaman viikon kuluessa. Hautalalla on kokemusta kilpailueläinlääkäritoiminnasta sekä raviettä ratsastuspuolella. – Siellä meni tautisuojauksen osalta pieleen lähes kaikki mahdollinen. Tällä hetkellä Hautala tekee väitöskirjaa hevosten loistartunnoista Helsingin yliopistossa ja tekee aktiivisesti tutkimustyötä hevospraktiikan ohella. Joskus pääntautibakteeeri voi kuitenkin levitä verenkierron välityksellä aiheuttaen paiseita eri puolille hevosen elimistöä. Ensinnäkään paiseet eivät antibiootteja käytettäessä kypsy ja puhkea, eli tauti ei mene luonnollista kautta ohi. – Mutta jos annetaan antibiootteja, immuniteetti voi olla hyvin lyhytaikainen. Valencian ratsastuskilpailussa puhkesi laaja herpesvirusepidemia, johon lopulta menehtyi tai jouduttiin lopettamaan noin 20 hevosta. Espanjan tilanteesta on Hautalan mukaan kuitenkin otettu opiksi. Näin virukselle annettiin huikeat mahdollisuudet levitä. Hänellä on tekeillä väitöskirja hevosten loistartunnoista. Samoin eristyksen on oltava mahdollista. Pääntaudin leviämisen ehkäisy oikeilla varotoimilla on sikäli helpompaa kuin muiden tartuntatautien, että pääntauti nostaa lämmön jo ennen kuin hevonen on tartuttava. – Sairastunut hevonen alkaa erittää pääntautia aiheuttavaa bakteeria vasta vuorokauden tai kahden kuluttua kuumeen Katja Hautala Katja Hautala on tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri. Katja Hautala tekee aktiivisesti tutkimustyötä hevospraktiikan ohella. Kun hevonen sairastaa pääntaudin eikä siihen puututa antibiooteilla, se saa monen vuoden vastustuskyvyn tautia vastaan. 9 Epidemiasta on otettu opiksi I VVaroittava esimerkki puutteellisista varotoimista ja huonosta hygieniasta nähtiin vuosi sitten Espanjassa. Ennen kuin hevoset tulevat kilpailualueelle, niiltä pitää olla kuumeet mitattuna useampana päivänä, ja ne mitataan vielä kilpailualueelle tultaessa. Hautalan TerveTalli -eläinlääkäripalvelut on erikoistunut hevosten terveydenhuoltoon erilaisissa talliympäristöissä. Hänellä on myös siittolaeläinlääkärin pätevyys. – Tautisuojaukseen liittyvät perusasiat puuttuivat, esimerkiksi talliin tuleville ihmisille ei ollut tarjolla käsienpesupaikkaa tai kenkien desinfiointimahdollisuuksia. – Siihen on kaksi syytä. Tätä tautimuotoa kutsutaan bastardi-pääntaudiksi ja se johtaa usein hevosen kuolemaan
Ensimmäisiä oireita ovat kuiva yskä, kirkas vuoto sieraimista sekä korkea kuume. Sisäloisten suhteen ongelmaksi on noussut se, että niillä on yhä enemmän resistenssiä lääkkeitä kohtaan. – Juuri tällä hetkellä Suomessa on liikkeellä tarttuvaa vuohisten alueen ihotulehdusta, jonka aiheuttaja ei ole toistaiseksi selvinnyt. Influenssa kuriin rokotuksilla Hevosinfluessa on maailmanlaajuisesti merkittävä hevosten tarttuvien tautien joukossa. Muita oireita ovat lihaskipu, jalkojen turvotus, turvonneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus. – Tämä voi olla jokin virus, jota ei vielä tunneta. On käytettävä täsmälääkitystä ja kontrolloitava tilanne sen jälkeen. On siis tärkeä tietää mitä loisia häädetään, valita lääke sen mukaisesti ja varmistaa teho vielä kaksi viikkoa lääkityksen jälkeen otettavalla lantanäytteellä. I Suurin osa hevosista paranee pääntaudista, mutta erityisesti varsoilla tauti voi johtaa jopa kuolemaan. Jos päästään heti kuumeiseen hevoseen kiinni ja viedään se pois muiden luota, voidaan ehkäistä tartunnan leviäminen tallin muihin hevosiin. Hevosinfluenssarokote olisi hyvä antaa kilpahevosten lisäksi kaikille hevosille, jotka matkustelevat paljon tai asuvat isoissa talleissa. Hevosinfluenssa on ortomyksoviruksiin kuuluvien influenssa A-virusten aiheuttama herkästi tarttuva ja nopeasti leviävä tauti, joka aiheuttaa hevoselle voimakkaan hengitystietulehduksen ja vaatii usean viikon toipumisajan. Influenssavirus kuitenkin muuntuu pikku hiljaa ajan kuluessa, joten jossakin vaiheessa voi käydä niin, ettei rokotus enää suojaa kovin hyvin. Suomessa kilpailevilla ratsu-sekä ravihevosilla on pakollinen rokotusohjelma. Vaikeaa pääntautia voivat seurata voimakkaat jälkitaudit, kuten verenmyrkytys ja keuhkokuume.. – Toistaiseksi Suomessa hevoset on vielä saatu lääkittyä ja loiset häädettyä, mutta maailmalla on jo sellaisia moniresistenttejä loiskantoja, joihin mitkään lääkkeet eivät enää tehoa. – Nykyään tilanne ei enää ole lainkaan tällainen. 10 nousemisesta. Ihotulehdusta liikkeellä Hevosten kiusana ovat myös sienitulehdukset, kuten pälvisilsa. – Tarvittaessa voi käyttää kipulääkettä ja antibioottejakin. Ennen vanhaan annettiin kaikille tallin hevosille sama matolääke samaan aikaan, ja oltiin tyytyväisiä, että nyt ne madot lähtivät. – Meillä on kuitenkin nyt hyvä tilanne rokotusten ansiosta, mutta influenssa on potentiaalinen uhka, joka ilman rokotuksia kyllä lähtisi leviämään. – Siksi lääkinnässä on oltava todella systemaattinen. Suolinkaisiin Suomessa parhaiten tehoaa fenbendatsoli, Axilur, mutta aikuisilla hevosilla tavallisiin pieniin sukkulamatoihin fenbendatsolin teho taas on huono. – Nyt on katsottava lantanäytteiden avulla, mitä loisia hevosilla on, ja lääkittävä sen mukaan niillä lääkkeillä, jotka yleensä tehoavat kyseisiin loisiin. – Uskoisin, että Suomessa on nykyisin noin 90 prosenttia hevospopulaatiosta rokotettu influenssaa vastaan. Pitkittynyt kuume ja märkäinen sierainvuoto viittaavat bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin. – On toivottavaa, että eläinlääkärit käyttäisivät mahdollisimman tuoreita ja päivitettyjä rokotteita, jotta saadaan hevosille mahdollisimman hyvä suoja. Hoitona on sama perushoito kuin rivi-ihottumaan, eli alueen pitäminen mahdollisimman puhtaana ja rasvaaminen. Siinä tulee hiukan rivityyppistä, mutta ärhäkkää ihottumaan vuohisiin. Ei pidä käyttää yhtään enempää lääkkeitä kuin on välttämätöntä. Hevosinfluenssan aiheuttama infektio johtaa harvoin kuolemaan. Harvinaisissa tapauksissa virus voi aiheuttaa sydänlihaksen tulehduksen, joka saattaa olla kohtalokas. – Suomessa loislääkkeille resistenttejä loiskantoja esiintyy yleisesti, esimerkiksi varsojen merkittävin loinen suolinkainen on usein resistentti ivermektiinille. Hevosten välillä tarttuvat myös sisäloiset. Vaikka aiheuttaja on todennäköisesti virus, voi käydä myös niin, että ensin on viruksen aiheuttamia oireita, ja sitten tulee päälle vielä jokin bakteeri. Sairastuneet hevoset ovat saattaneet olla todella kipeitä
Siihen ei ole lääkehoitoa eikä myöskään rokotetta. – Vahvasti epäillään, että hevosten koronakin saattaa levitä myös hengitysteiden kautta, mutta siitä ei ole vielä varmaa näyttöä. Hevosten koronavirus leviää lannan kautta. Hevosten korona ei oireile hengitysteissä, vaan suolistossa. Myös Ruotsissa on sama tilanne, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala. Ei lääkkeitä eikä rokotteita Hevosten korona ei oireile hengityselimistössä, kuten ihmisten korona, vaan suolistossa. H evosten korona, equine enteric coronavirus eli ECoV, on melko uusi sairaus. Pahimmillaan kuolemaan johtava – Siinä suhteessa hevosten korona on samanlainen kuin ihmisten, että sairaus on pahempi aikuisille hevosille. – Hevosten koronan klassiset oireet ovat syömättömyys, kuume ja yleinen väsymys. – Talleilla toimivien ihmisten on huolehdittava hyvästä hygieniasta, Katja Hautala toteaa.. Myös testinäyte otetaan lannasta. Kun virus on sekä herkästi tarttuva että melko säilyvä, ihmisten hygienia on sairauden leviämisen estämisessä olennaisen tärkeää. Useimmat oireita saaneet sairastuneet toipuvat tukihoidolla kotitallilla, mutta korona saattaa vaatia myös sairaalahoitoa. Varsat ja nuoret hevoset sairastuvat harvoin, Hautala kertoo. Hevostenkin korona on virustauti. Varmuudella diagnoosi voidaan kuitenkin tehdä vain ulosteesta otettavalla virusnäytteellä, josta tehdään PCR-tutkimus. Pahimmillaan korona voi hevosilla kuitenkin olla kuolemaan johtava. Nesteytys on hoidossa hyvin keskeisessä roolissa. Se todettiin ensimmäisen kerran USA:ssa vuonna 1999, Euroopassa Ranskassa kymmenen vuotta sitten ja Suomessa vuonna 2020. – Hevosten koronavirus on Suomessa nyt yleistynyt todella paljon. Hevosten korona ei ole sama sairaus kuin ihmisten korona, eikä se myöskään tartu hevosesta ihmiseen eikä päinvastoin. Virus on aktiivisempi ja tarttuu enemmän talvella, koska kylmät olosuhteet ovat sille mieluisat. Sairastunut hevonen alkaa erittää virusta ulosteissaan kolme-neljä päivää tartunnan jälkeen, ja virusta erittyy yleensä 1-3 viikon ajan. Hevosten koronatartunta on niin sanottu feko-oraalitartunta, eli sairas hevonen erittää virusta ulosteeseen, ja sitten toinen hevonen saa lantaa suuhunsa, tai koskettaa suullaan pintaa, jossa on sairaan hevosen lantaa. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi kengänpohjissa tallilta toiselle, tai hoitajien käsien ja vaatteiden välityksellä. Herkästi tarttuva ja hyvin säilyvä – Korona on hevosille siinä mielessä hankala virus, että ilmeisesti infektioannos eli toisen hevosen tartuttamiseen tarvittava virusten määrä on hyvin pieni. – Täsmälääkityksen puuttuessa sitä voidaan hoitaa ainoastaan tukihoidolla. – Virus säilyy ympäristössä jopa muutamia viikkoja. Kesällä lämpimään ja kuivaan aikaan se ei tartu niin helposti. Kuumetta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Siihen voi liittyä myös ähkyoireita ja ripulia. Useimmat hevoset toipuvat tukihoidolla kotitallilla, mutta pahimmillaan sairaus on kuolemaan johtava. On todettu tapauksia, joissa ei ole ollut minkäänlaista hevosliikennettä tallilta toiselle, vaan tauti on tullut eri talleilla käyvien ihmisten mukana. 11 Hevosten korona yleistyy Suomessa Hevosten koronatauti on yleistynyt tänä talvena ja sen oireet ovat pahentuneet. Koronaa on syytä epäillä, jos hevonen on kuumeinen ilman hengitystieoireita, ja verinäytteissä havaitaan koronalle tyypilliset, todella alhaiset valkosoluarvot. Joillakin hevosilla koronatartunta menee ohi oireettomana kuten ihmistenkin korona. – Siihen on Suomessakin kuollut joitakin hevosia, Hautala toteaa
– Jos tiedetään, että hoidettavana on sairaita hevosia, pitää pestä kädet ja kasvot sekä vaihtaa vaatteet tai käyttää kertakäyttöistä suojavaatetusta ennen seuraavan hevosen luokse siirtymistä. – Riskihenkilöitä ovat tietysti tallilta toiselle liikkuvat ihmiset, kuten eläinlääkärit, kengittäjät ja valmentajat. – Omat varusteet sekä ruokaja juoma-astiat mukaan. Vaikka uudella hevosella ei olisi sairauden oireita, se voi olla vaikkapa pääntaudin tai herpeksen kantaja. Tallien siisteys ja hygienia on tärkeää tartuntatautien torjunnassa.. Toisaalta eristäminenkin on ongelma hevosen lajityypillisen käyttäytymisen kannalta. Kuljetuksen aiheuttama stressi sitten laukaisee sairauden bakteeritai viruserityksen. Talliyrittäjien tieto tartuntataudeista on Hautalan mukaan viime vuosina lisääntynyt. Kun hevosen kanssa liikutaan muualla kuin omalla tallilla, tartuntoja on pyrittävä välttämään hyvällä hygienialla. – Se voi olla erillinen pieni talliyksikkö tai siirtotalli, ja kesällä voi käyttää laitumia. – Aina on parempi tiedottaa itse kuin antaa epämääräisten huhujen levitä. – Hoidetaan aina ensin terveet hevoset ja vasta sitten sairaat. Talleilla tulisi aina olla käsienpesumahdollisuus. Hevosten tartuntatautien ehkäisyssä on erikoiseläinlääkäri Katja Hautalan mukaan neljä tärkeää kohtaa: yksilön vastustuskyvyn parantaminen, tartuntojen välttäminen, taudin nopea tunnistaminen ja tartuntatilanteeseen varautuminen. Tartuntatautien ehkäisyssä hevosen lämmön mittaaminen päivittäin, tai kaksikin kertaa päivässä, olisi ideaalitilanne. – Meillä suuri osa talleista on sellaisia, joissa on pitkä tallikäytävä. Jo sekin auttaa, että vie sille kaveriksi yhden hevosen, vaikka sellaisen, joka ei enää ole päivittäisessä hyötykäytössä. 12 – Hevosten tarttuvia tauteja voidaan ehkäistä jo ennakolta, kunhan järjestetään sopivat talliolosuhteet ja tarvittaessa karanteeni, huolehditaan hygieniasta ja muistetaan rokotukset, sanoo erikoiseläinlääkäri Katja Hautala. – Hevosen psyyken takia sille tarvitaan kaveri. – Suunnitelmassa käydään läpi, miten tautitapauksessa toimitaan. Pitkissä kuljetuksissa on myös usein useita hevosia, joten tauti on voinut tulla toiselta hevoselta. – Jos jotain hyvää on ihmisten koronasta seurannut, niin se, että nykyisin ihan perushevosenomistajakin ymmärtää tarttuvista taudeista ja niiden ehkäisystä paljon enemmän kuin ennen koronapandemiaa. – Yksilön vastustuskykyä parantavat rokotukset, hyvä perushoito, kuten laadukas ruokinta, ja loiskontrolli. Tärkeä on myös hevosten hoitojärjestys. Kun käydään kilpailumatkoilla, on hevosen kanssa kotiin palattaessa muistettava, että riskit on vastaavat kuin jos tuotaisiin talliin uusi hevonen. Kun sitten mennään vierastalliin, katsotaan, onko se siistin ja puhtaan näköinen – ellei ole, se puhdistetaan ja desinfioidaan itse. TARTTUVAT TAUDIT voivat levitä talleilla paitsi hevosten keskinäisten kontaktien kautta, myös ihmisen huonon hygienian vuoksi. On myös tärkeää tiedottaa taudista, jos sellainen talliin tulee. Mihin eristetään sairastunut hevonen, onko desinfiointiaineita, miten henkilökunta toimii, että tauti ei leviäisi paikasta toiseen. – Kannattaa jo ennakkoon laatia suunnitelma, miten toimitaan, jos tauti kaikista varotoimenpiteistä huolimatta kuitenkin pääsee talliin. Kun sinne sitten tuodaan se uusi hevonen, tulevat uudet pöpötkin, jotka sitten talli-ilmassa lentelevät ympäriinsä, ja kaikki altistuvat. – Ihminen voi levittää tautia tyypillisesti käsissään, kasvoissaan, vaatteissaan ja kengissään. TALLEILLA PITÄISI Hautalan mukaan aina olla eristysmahdollisuus. Merkittävä osa tautiepidemioista liittyy talleilla uuden hevosen tuloon. Ainakin isommilla ammattitalleilla on Hautalan mukaan syytä olla valmiussuunnitelma. Pääasia, että talliin tuleva uusi hevonen voidaan pitää erillään. – Tallissa tulee myös olla hyvät olosuhteet, eli muun muassa hyvä talli-ilma, joka ei ärsytä hengitysteitä. Se antaa vastuullisen kuvan, ja on tärkeää yrittäjän maineenkin kannalta. – Jos jossakin hevosessa huomataan tartuntataudin oireita, kuten kuumetta, sierainvuotoa tai leuanalusimusolmukkeiden laajenemista, hevonen eristetään heti tallin muista hevosista. Pitkä kuljetus on stressannut hevosta, Hautala toteaa. Tartuntataudit kuriin hyvillä talliolosuhteilla U usi hevonen on usein suurin riski tarttuvien tautien tuloon tallille, ja siksi uudelle hevoselle on syytä varata eristystila ensimmäisiksi viikoiksi, jotta vältytään tallin kaikkien hevosten sairastumiselta. HEVOSTEN TERVEYDENTILAA kannattaa talleilla seurata säännöllisesti, koska mahdollisen sairauden nopea tunnistaminen on tärkeää. TÄRKEINTÄ ON TARTUNTOJEN välttäminen. – Uusi hevonen on saattaanut tulla pitkässä kuljetuksessa, kenties ulkomailta
(ennen 1985 syntyneet!) Tilausnro 11019 Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED (10490?) +tk 8590 . 4x4 SH.11490?+tk MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. +tk Tilausnro 11011 OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Max. +tk 9990 . 4x4 12990 . +tk Rahoituksella alk. +tk 6990 Tilausnro 11010 Rahoituksella alk. +tk . +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. Finman V-aura Hydrauliikalla 2 sylinterillä 2590. EFI SH. 8490. 179?/kk. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8590 . Tilausnro 11009 Kaikki mallit 2-paikkaisia. +tk 4x4 +tk 7790 . 179?/kk. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. EDUN ARVO 1990. V-aura Finman EU ja USA Patentti! 9-ERI ASENTOA. 159?/kk. 199?/kk. Alumiinivanteet! 4x4 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. SH. Tilaukset ja tiedustelut puh. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. 149?/kk. 169?/kk. +tk Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. UUDET 2022 TGB TRAKTORIT + FINMAN AURA LUMITÖIDEN 1 EDUN ARVO 1990. SH. SH.13990. EFI EPS LED 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta TILAA HETI OMASI! TOIMITUKSET TURVALLISESTI RAHDILLA KOTIIN ASTI!. Tehokas 3Kw moottorl TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. TGB traktorin oston kanssa! +880 . 8990. MAX KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Tilausnro 11008 600 9490 . + BOXI 390. Black Edition MAX 550 +tk 7690 . 169?/kk. Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. 169?/kk. 9490. ISO UUTUUS! 2022 Takuu 2 v. EDUN ARVO 3050. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. 179?/kk. Vetokyky yli 1200 kg. nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen 550 EFI 7990 . 9790?+tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. 149?/kk. SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! 9990 . Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. +tk Rahoituksella alk. Ohjaustehostimella EPS LED Rahoituksella alk. 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 Tilausnro 11007 Tilausnro 11006 1000 BLADE EDUN ARVO 1490. Otamme vaihdossa autoja
14 Kylmillä ilmoilla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota hevosen liikkumiseen ja juottoon.
Juomahalujen lisäämiseksi vettä tulisikin hieman lämmittää. – Suomessa on aika paljon pihattoja, joissa ainoa saatavilla oleva vesi on kylmää. tuplaputkistoista. Kylmällä säällä hevonen juo ja liikkuu liian vähän Pakkasilla hevosen pitäisi saada riittävästi juotavaa ja liikuntaa. Mash-puurot ja lämmin vesi saavat hevosen. Mash-puuro lisää juomahaluja Niemellä on itsellään 12 hevosta. 15 E läinlääkäri Anne Niemi kehottaa kylmillä ilmoilla kiinnittämään erityistä huomiota hevosen liikkumiseen ja juottoon. Suomessakin esimerkiksi nautojen kylmäpihatoissa juomavesi on lämmitettyä. Liian vähäinen juominen saattaa aiheuttaa ähkyn ja pahimmillaan seurauksena on hevosen lopetus. Totutamme kaikki hevosemme ajoissa tuohon makuun varsasta saakka. Talliolosuhteet vaihtelevat ja hevosilla voi olla yksilöllisiä eroja, joten mitään yhtä ja oikeaa keinoja ähkyn välttämiseksi ei ole. Lämmintä veden ei kuitenkaan tarvitse olla. – Itse pidän hyvänä pakkasella kädenlämpöistä vettä, tosin voihan hevosilla olla myös lämpötilan suhteen omia mieltymyksiään. Niiden veteen sekoitetaan ympäri vuoden Mash-puuroa. Niemi oli mukana, kun Vaasan eläinlääkäripäivystyksessä jouduttiin yhden marraskuisen viikonlopun aikana lopettamaan kolme hevosta. Ähkyt alkoivat hyvin lievin oirein, mutta aika nopeasti tilanne paheni, eikä hevosten eteen ollut enää mitään tehtävissä, sanoo eläinlääkäri Anne Niemi. Niemen kotitallilla tarhoihin viedään lämmintä ja puhdasta vettä päivittäin. Yksi syy voi olla, että hevoset juovat kylmällä säällä liian vähän, eivätkä liiku riittävästi. – Lämmintä vettä voi saada lämmitettävistä juomakupeista tai esimerkiksi kiertävästä lämminvedestä eli ns. Esimerkiksi Ruotsissa juomavesi on usein lämmitettyä. Teksti: Juhani Karvonen – Vettä olisi oltava riittävästi ja hevosen olisi sitä tietysti myös juotava. – Mash ei ole mikään autuaaksi tekevä kikka, mutta se tuo lisämakua veteen. Takana oli märkä syksy ja hyvin kylmänä alkanut talvi. – Sinällään olosuhteet eivät olleet mikään syy ja tämä ongelma toistuu vuosittain. – Kylmää vettä hevonen ei mielellään juo, sillä esimerkiksi jos hevosella on hammasvaivoja, kylmä vesi vihloo hampaita
– Sitä, miten paljon hevosen tulisi juoda pakkasella, on mahdotonta ohjeistaa juuri erilaisten olosuhteiden takia. Yhdellä jo 30-vuotiaalla hevosellamme oli talvisen aika usein ähkyjä, mutta ähkyt ovat jääneet historiaan juottamisen takia. – Jos syksyn mutavelli on päässyt jäätymään ja tehnyt pohjan epätasaiseksi, ei hevonen ole kovin halukas liikkumaan. Monet suomalaistarhat olisivat kiellettyjä Ruotsissa, jossa lait ja asetukset edellyttävät, että hevosella on tilaa laukata tarhassaan, Anne Niemi sanoo. Kun juotavaa on parikymmentä litraa, on juomaveden määrä riittävä. Niemi painottaa, että pitkään käynnissä olevaan eläinsuojelulain uudistukseen pitäisi saada vaatimus jatkuvasta veden saannista. Veden puutteen pahin seuraus ovat hevosilla vakavat ummetusähkyt. Lämmitettävät juomapaljut kannattaa sitoa liinalla kiinni aitaan tai muuhun kiinteään rakenteeseen, etteivät hevoset potki niitä nurin.. Vaikka tarha olisi pieni, voi ihminen edesauttaa hevosen liikkumista. Suomessa kylmä vuodenaika edellyttää monesti juoton tuplaamista, Jos normaalisyötöllä oleva hevonen saa jo ilta kymmenen litraa vettä, Hevosten riittävän juomisen ja liikkumisen varmistaminen talviaikaan voi vähentää ähkyjä. Oman kokemukseni mukaan Mash-ruokinnalla on merkittäviä etuja. Ähky voi iskeä hevoseen vuodenajasta riippumatta. Suurin nesteen tarve on tiineillä ja imettävillä tammoilla. – Talvisin todella kylmällä kelillä, kun lämpötila laskee 20 pakkasasteeseen ja sitäkin alemmaksi, meillä Mash-veden juotto tuplaantuu. Tarhan kokoon ei voi välttämättä vaikuttaa, mutta tarhan pohjaan voi. Me hiekoitamme tarhan pohjat joka tapauksessa varsojen takia. Siksi hevosen liikunnan varmistaminen on pakkasella tärkeää. Hevoset juovat vähän, jos juomavesiä ei vaihdeta lämpimällä säällä. 16 juomaan, vaikka se olisi muuten hieman nirsokin. – Veden hygieenisellä laadulla on aina suuri merkitys, eikä juoma-astioiden puhtauttakaan pidä unohtaa, mutta ehkä se korostuu lämpimänä vuodenaikana. Jos hevoset ovat kengättömiä, kannattaa talveksi kengittää edes etujalat, jotta liikkuminen olisi miellyttävämpää. – Toivoisin todella, että pitkään valmisteltu eläisuojelulaki saataisiin viimein päätökseen. Tarhan pohja pitäisi ennen lopullista jäätymistä lanata tasaiseksi. Nykyisten asetusten mukaan hevoselle riittää juotto kerran päivässä. Ähkylle voivat kuitenkin altistaa useat eri tekijät, joista juomattomuus on vain yksi. – Suomessa ulkoilutiat ovat usein melko pieniä, eivätkä ne välttämättä mahdollista riittävää liikuntaa. Lain tulisi edellyttää, että vettä on jatkuvasti saatavilla kaikissa eläintilossa. Veden tarve määräytyy karkean rehun syöntimäärän mukaan, mikä vaihtelee yksilöittäin. – Varsinkin kaupunkitalleilla tarhat saattavat olla varsin pieniä. Liikuntaa syytä edistää Liikunta on hevoselle olennainen hyvinvoinnin lisääjä talvisin, mutta kylmyys ei edesauta hevosten liikkumisintoa
Se sisältää myös pellavarouhetta, omenaa ja yrttejä. – Toinen jalostusoriimme DiMaggio P on Tanskassa olympiaratsastaja Severo Jurado Lopezin luona valmistautumassa tavoitteena nuorten hevosten MM -kilpailut. Niemi syöttää hevosilleen pääosin hyvälaatuista korsirehua. – Yksi omista hevosistamme sairastui vuosia sitten ähkyyn. Virkamiehenä en voi puuttua hevosen pitoon, jos se täyttää nykyisen lain kirjaimen, mutta voi toki yrittää neuvoa, jos näen mielestäni epäkohtia. – Myös hiekan syönti voi altistaa ähkylle, minkä vuoksi olo tärkeää, ettei heinän mukana hevosen suuhun päätyisi hiekkaa. Ori on kantakirjattu Suomen lisäksi Tanskassa kolmevuotiaana ja Saksassa vuonna 2014. Myös kuljetusmatkan pituus ratkaisee, selviääkö hevonen kuljetuksesta. – Täytyy muistaa, että itse leikkaus on vain osa ähkyn hoitoa. Ruokintapaikan pohjasta kannattaa pitää huolta. Oriilla on muun muassa kolme Nations Cup voittoa Ruotsin joukkueessa ja se on kilpaillut korkeimmalla mahdollisella tasolla menestyksekkäästi. Rehussa on alhainen tärkkelys(15%) ja sokeripitoisuus ( 4%). Kaikki ähkytapaukset eivät myöskään vaadi leikkaushoitoa. Hevosen hyvinvointi on kuitenkin ykkösasia ja lopettaminen on paras ratkaisu, jollei hevosta ole mahdollista saada ajoissa hoitoon. – Asetukset ja säädökset ovat niitä, joissa paneudutaan asian yksityiskohtiin. Joidenkin hevosten vatsat kestävät hiekkaa, toisilla suolisto tukkeutuu helpommin. Hevosen elämän pitkittäminen lääkkeillä on yleensä vain eläimen ”kiduttamista”. He laittoivat kaiken valmiiksi ja hevonen selvisi kuljetuksen hengissä ja leikkauskin onnistui. Tämä on tietysti kiinni hevosesta ja olosuhteista, sillä esimerkiksi imettävä tamma kuluttaa ravintoa valtavasti. – Laki määrittää että hevosta pitäisi kohdella sen luontaisella tavalla. Näistä tunnetuin on Duendecillo P (Peikko), joka on tehnyt pitkä uran Ruotsin maajoukkueessa Jeanna Högbergin ratsastamana. Korsirehun lisäksi lisäksi ruokimme litistetyn kauran ja täysrehun seoksella sekä kivennäisellä ja E-vitamiinilisällä. 17 Lars Erik Finne, Anne Niemi ja ratsuttaja Leea Ohls vastaavat tallin toiminnoista ja palkintojakin on vuosien saatossa kertynyt. – Jos ähky vaatii leikkaushoitoa, on aina kiire. Hiekkaa vältettävä Ähkyyn ei ole yleensä vian yhtä selkeää syytä. Hevonen voi vaatia leikkauksen jälkeen parin viikon tehohoitojakson. Osa omistajilta pitää kuitenkin yhtä hevosta, koska sitä ei ole laissa erikseen kielletty. Vakuutus korvaa monesti vain noin puolet ähkyn hoidosta, koska vakuutusehtojen korvausrajat alkavat paukkua. – Hevosen arvo ja käyttötarkoitus ratkaisevat osaltaan, pitääkö hevonen yrittää leikata vai onko paras vaihtoehto lopettaminen. Severo Jurado Lopez sijoittui Rion olympialaisissa viidenneksi baijerin lämminverisellä Lorenzolla. Pidämme hevoset mahdollisimman pitkään laitumella ja rajoitamme syksyllä niiden oloa hiekkatarhoissa, jotteivät ne söisi hiekkaa. Duendecillo P on nyt jäänyt eläkkeelle, sitä liikutetaan päivittäin ja se toimii ratsuttajamme opetusmestarina . – Tietyt suolistosairaudet voivat altistaa ähkylle. Sitä voidaan käyttää myös juomassa lisäämään juomahalua. Uuteen lakiin tulisi sisällyttää säädöksiä ja asetuksia, jotka toisivat selkeästi esiin mitä hevosen pidolta vaaditaan. Luontaisesti hevonen on laumaeläin, joten sen ei ole ole hyvä olla yksin. I. Joka tapauksessa leikkaus voi tuoda hevoselle toisen elämän. Tuolloin Hyvinkäällä oli vielä hevossairaala ja lähdimme täältä Vaasasta ajamaan seitsemän tuntia Hyvinkäälle. I Anne Niemi kasvattaa ratsuhevosia (kouluratsastus) ja omistaa pari siitosoria. Lakiin kirjataan monesti vain suuret linjaukset. – Ruokinnasta ei pidä tehdä liian monimutkaista. voisi määrän nostaa 20 litraan, jos pakkanen nousee vaikkapa pariin kymmeneen asteeseen. Tällä hetkellä lain tulkinnat vaihtelevat alueittain ja myös monet virkamiehet tulkitsevat lakia omalla tavallaan. Ilmoitin matkalta sairaalaan, että olemme tulossa ja arvioidun saapumisajan. Omistaja ratkaisee asian mutta päätös eläimen hyväksi on tehtävä heti. Helsingin yliopistollinen eläinsairaala on tätä nykyä ainoa paikka, Suomessa jossa hevosia leikataan päivystyksen puitteissa, Anne Niemi toteaa. Kaikkia ei tarvitse leikata Hevonen saattaa toipua ähkystä eivätkä kaikki ähkytapaukset ole kuolemaksi. – Oma ravurimme palasi kilpailu-urallaan omalle tasolleen Omassa tallista tunnettuja ratsuja ähkyleikkauksen jälkeen. Jos hevosella on huonot hampaat, se ei saa pureskeltua ruokaa riittävän hyvin, mistä voi seurata ähky. Parhaassa tapauksessa hevonen voidaan pelastaa, vaikka matka leikkaushoitoon olisi pitkäkin. Biofarmin Black Horse Mash-rehu sisältää suolistoa tukevia hyvin sulavia kuituja
Etuja jälkiliitteet Monet eläinlääkintäsanastoon kuuluvat termit ovat yhdistelmiä useammasta sanasta. Jotta tällaiset epäselvyydet saataisiin vältettyä, voidaan käyttää esimerkiksi termiä ”dorsaalisesti”, joka tarkoittaa selkää kohden. Onko selällään makaavalla hevosella ”ylöspäin” kattoa kohden vai selkää kohden. Latinan lisäksi tiedemaailman yleiskielenä toimii englanti. Suunnat Eläinlääketieteessä on eri suunnille omat terminsä. Hevosen omistajan tai valmentajan voi olla välillä vaikea ymmärtää, mitä eläinlääkärin lausunnossa tarkalleen sanotaan. 18 Eläinlääkärin puheilla Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa keväästä 2020 lähtien ja suorittaa hevossairauksien erikoiseläinlääkärin opintojaan. Täsmällisyyden varjopuolena Pieni katsaus eläinlääkintäsanastoon Eläinlääkäreiden kirjoittamat potilaskertomukset voivat joskus olla aikamoista hepreaa – tai tarkemmin ottaen latinaa. Esimerkiksi kuvan haavaa voisi kuvailla seuraavalla tavalla: n. Tähystystutkimukseen viitataan usein jälkiliitteellä –skopia. Etuja jälkiliiteitä muokkaamalla onkin mahdollista kuvata monia erilaisia sairauksia. on ymmärrettävyys. L atinankielisiä ja latinasta pohjautuvia termejä käytetään lääketieteessä täsmällisyyden vuoksi ja jotta eri maiden välillä olisi käytössä samat termit. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevostenhoitajaopinnoissaan. Esimerkiksi etuliite myoviittaa lihakseen, osteoluuhun, artniveleen, gastromahalaukkuun, entero(ohut)suolistoon, kolpaksusuoleen ja fetosikiöön. Erityisen tarpeelliseksi tämä tulee, kun eläin on esimerkiksi leikkauksen yhteydessä tavanomaisesta poikkeavassa asennossa. Taas yhdistämällä eri etuliitteisiin voidaan päätellä myosiitin tarkoittavan lihastulehdusta, gastroenteriitin maha-suolikanavan tulehdusta (tyypillisempi koirilla kuin. kinner sijaitsee proksimaalisesti kavioon nähden) Näitä termejä voi yhdistää keskenään ja anatomisten rakenteiden kanssa. 4 cm pitkä horisontaalinen viiltohaava. Käykäämme siis pieni katsaus eläinlääkintäsanastoon ja samalla saamme pienen katsauksen eläinlääkärin ajatusmaailmasta esimerkiksi lääkitysvalintojen suhteen. rintalasta sijaitsee mediaalisesti kylkiluuhun nähden) Lateraalinen = kauempana keskilinjasta (esim. korva sijaitsee lateraalisesti nenäpiihin nähden) Distaalinen = kauempana hevosen keskiosasta (esim. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. Dorsaalinen = selän puoleinen (selkäranka on dorsaalisesti vatsaan nähden), jalassa etupolven tai kintereen alapuoleisen osan etupinta Ventraalinen = vatsan puoleinen (vatsa sijaitsee ventraalisesti selkään nähden) Palmaarinen = etujalassa etupolven alapuoleisen osan takapinta (kavion kanta sijaitsee palmaarisesti kavion kärkeen nähden) Plantaarinen = takajalassa kintereen alapuoleisen osan takapinta (kavion kanta sijaitsee plantaarisesti kavion kärkeen nähden) Kraniaalinen = pään puoleinen (korvat sijaitsevat kraniaalisesti selkään nähden), jalassa etupolven tai kintereen yläpuoleisen osan etupinta Rostraalinen = päässä turvan puoleinen (etuhampaat sijaitsevat rostraalisesti poskihampaisiin nähden) Kaudaalinen = hännän puoleinen (lanne sijaitsee kaudaalisesti lapaan nähden), jalassa etupolven tai kintereen yläpuoleisen osan takapinta Mediaalinen = lähempänä keskilinjaa (esim. Näistä voimme jo päätellä artroskopian tarkoittavan niveltähystystä, gastroskopian mahalaukun tähystystä ja kolonoskopian paksusuolen tähystystä. Näistä viimeisintä ei voida hevosella tehdä suoliston valtavan pituuden vuoksi. Tulehdussairauksien jälkiliite on –iitti. kavio sijaitsee distaalisesti kintereeseen nähden) Proksimaalinen = lähempänä hevosen keskiosaa (esim. 5 cm carpuksen distaalipuolella vasemman etusäären dorsolateraalipinnalla etusääriluun päällä n
Sekä infektio että inflammaatio voidaan suomentaa sanalla tulehdus. Puolestaan patologinen nimenomaan viittaa sairauteen Kuvassa jalan latinankieliset suunnat. Astmassa keuhkoputkien limakalvossa on inflammaatio, joka aiheuttaa mm. Näin siis osteoartriitti tarkoittaa niveltulehdusta ja osteoartroosi nivelrikkoa. Tulehduskipulääkkeiden englanninkielinen lyhenne on NSAID, joka muodostuu sanoista Non-steroidal anti-inflammatory drug, vapaasti suomennettuna ei-steroidaalinen anti-inflammatorinen lääke. Myös tulehduskipulääkkeillä on siis inflammaatiota vähentävä ominaisuus, mutta ne eivät kuulu kortikosteroideihin. Särkylääkkeillä, kuten ihmisvalmiste parasetamolilla (ei käytetä hevosilla kuin poikkeustilanteissa), ei puolestaan ole anti-inflammatorista vaikutusta vaan ne ovat puhtaasti tarkoitettu kivun poistoon. Useissa pahanlaatuisissa kasvaimissa kuitenkin pääte pitenee muotoon –sarkooma tai –karsinooma. Asiaa voi kuitenkin käsitellä laajemminkin. Steriilin inflammaation esimerkkinä toimii astma. Inflammaatio on elimistön normaali puolustusmekanismi ja mahdollistaa esimerkiksi haavojen paranemisen. (intravenous) = suonensisäinen (esim. Differentiaalidiagnoosit puolestaan viittaavat tietyn oireiston mahdollisiin aiheuttajiin ja eläinlääkärit usein kokoavatkin (ainakin mielessään) mahdolliDistaali Distaali Dorsaali Dorsaali Palmaari Palmaari Mediaali Mediaali Proksimaali Proksimaali Lateraali Lateraali sia differentiaalidiagnooseja eli diffilistaa. Viimeisinä termeinä nostan esille fysiologinen ja patologinen sekä differentiaalidiagnoosi/ diffilista. nivelpiikitys on nivelinjektio. Fysiologinen tarkoittaa elimistön normaaliin toimintaan kuuluvaa, ei siis sairauteen viittaava muutos. Sen sijaan antimikrobinen lääkitys eli käytännössä antibiootit voivat hillitä bakteeri-infektiota, ainakin mikäli lääkeresistenssit eivät heitä omia kapuloita rattaisiin. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa ja tällä voi olla suuri merkitys valittavan hoidon suhteen. injektio tai nesteytys) I.m. Aluksi tämä voi vaikuttaa haastavalta, mutta termistöstä löytyy selvä logiikka. (per os) = suun kautta P.r. Tulehdus vs. Esimerkiksi turvonneen jalan mahdollisia aiheuttajia eli diffilistalle kerättäviä diagnooseja olisivat erilaiset jännevauriot, jalan murtumat, nahanalaiskudoksen tulehdus (selluliitti), verisuonitulehdus (vaskuliitti), kaviopaise tai haavatulehdus. (intramuscular) = lihaksensisäinen S.c. tulehdus Edellisessä lehdessä sivusinkin jo steriiliä ja septistä tulehdusta nivelsairauksien yhteydessä. Antibiooteilla ei ole vaikutusta viruksia tai sieniä vastaan. Terveessä elimistössä infektiota seuraa inflammaatio. Kasvainsairauksissa sanan pääte on –ooma, riippumatta onko kasvain hyvänvai pahanlaatuinen. Esimerkiksi hemangiooma on hyvänlaatuinen verisuonirakenteiden kasvain ja hemangiosarkooma pahanlaatuinen samojen rakenteiden kasvain. Kortisoni on pidemmältä nimeltään kortikosteroidi ja sillä on anti-inflammatorinen vaikutus eli se hillitsee elimistön tulehdusreaktiota. Inflammaatioiden yhteyteen voidaan vielä lisätä kortisonin, tulehduskipulääkkeiden ja särkylääkkeiden termistöä. Taudinaiheuttaja voi olla esimerkiksi bakteeri, virus tai sieni. Tulehduskipulääkkeiden anti-inflammatorinen vaikutus on huomattavasti kortisonien vastaavaa pienempi ja useissa infektioissa voidaankin käyttää tulehduskipulääkettä ilman merkittävää riskiä infektion pahenemisesta. Inflammaatio aiheuttaa tulehduksen tyypilliset merkit: punoitus, kuumotus, turvotus ja kipu, pahassa tulehduksessa myös toiminnan heikkeneminen tai menetys. Terminä steriili viittaa taudinaiheuttajien puutteeseen. I.v. (per rektum) = peräsuolen kautta Rektaalitutkimus = peräsuolitutkimus Trauma = tapaturmaperäinen Idiopaattinen = sairauden taustasyytä/syntymekanismia ei tunneta Horisontaalinen = vaakasuora Vertikaalinen = pystysuora. 19 hevosilla), koliitin paksusuolen tulehdusta ja osteoartriitin niveltulehdusta. Turvotus voi ahtauttaa hengitysteitä. limakalvon turvotuksen. tai muuten elimistön poikkeavaan toimintaan. I Lisäsanastoa Injektio = pistos, esim. Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy. Esimerkiksi –ooma-päätteeseen liittyviä poikkeuksia ovat hematooma (verenpurkauma) ja serooma (kudosnestekertymä), jotka eivät varsinaisia kasvaimia ole päätteestään huolimatta. (subcutaneous) = nahanalainen, ei juuri käytössä hevosilla P.o. Jos taas halutaan erottaa tulehdussairaus rappeumasairaudesta, vaihdetaan jälkiliitteeksi –oosi. Esimerkiksi leikkausalueelle tehdään steriili pesu, jotta ihon luonnolliset bakteerit saadaan alueelta pois. Diffilistaa karsitaan löydösten perusteella, kunnes lopussa toivottavasti päädytään yhteen, oikeaan diagnoosiin. Astman hallinnassa yhtenä hoitona voidaan käyttää anti-inflammatorista lääkitystä. Infektiolla tarkoitetaan tartuntaa eli taudinaiheuttajan pääsyä elimistöön. Inflammaatio puolestaan on elimistön tulehdusreaktio, johon liittyy esimerkiksi alueen verisuonituksen lisääntyminen ja valkosolujen lisääntyminen tulehdusalueella. Aikuisella hevosella sydämen sivuääni on usein patologista ja viittaa jonkinlaiseen sairauteen. Esimerkiksi vastasyntyneellä varsalla saattaa olla fysiologinen sydämen sivuääni, joka häviää itsestään muutaman päivän kuluessa. Jos tämä puolustusmekanismi lääkkeellisesti (anti-inflammatorinen lääkitys, kortisoni) estetään, pääsee taudinaiheuttaja lisääntymään elimistössä ja infektio pahenee. Inflammaatio voi tulla myös ilman infektiota, tällöin puhutaan steriilistä inflammaatiosta tai steriilistä tulehduksesta. Normaalia vai sairaalloista
20 Hevosajurit Menneiden aikojen kulkupeli on nykyajan eksotiikkaa Hevosajelu on elämys 20 Suomesta löytyy edelleen muutamia ammattiajureita, jotka tarjoavat nostalgiaa huokuvaa hevosajelua sekä vaunuilla että reellä. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström
Hevosajelu on elämys 21 Tarja Ikävalko 12 -vuotiaan knabstrupperhevosensa, Knab-Starin, kanssa joulukuussa Lohjan menneen ajan joulumarkkinoilla ajeluttamassa markkinaväkeä. Kaksipäiväisessä tapahtumassa hevosajelutuksen tarjosi Lohjan kaupunki.
Hevonen vaunuineen on siellä tuttu näky, sillä markkinoilla on vuodesta1995 saakka ollut aina hevosajelutusta, kertoo Tarja, joka silloin ohjasti markkinaväkeä kyydittänyttä Iso-Teutarin kartanon suomenhevosvaljakkoa. – Joulukadun avajaiset, markkinat, näytökset, laskiaisriehat, polttarit ja eläkkeellelähdöt sekä syntymäpäiväsankarin ajeluttaminen, hän listaa ja jatkaa, että ajelua voidaan järjestää ihan mihin vaan, minne tyylikäs hevosvaljakko sopii. Hän järjestää hevosajelutuksia erilaisiin tilaisuuksiin läntisellä Uudellamaalla. Vauhdikkaampiin ajeluihin, kuten polttareihin ja valjakkoajokilpailuihin, Tarjalla on nykyaikaiset kilpakäyttöön tarkoitetut maratonvaunut. Pakkauduttiin lämpimään vällyjen alle ja hevosen setolkkakello toimi äänimerkkinä muille. Ennen vanhaan reellä mentiin paikasta toiseen pitkiäkin matkoja. Vaunuhevosena toimi vuonohevostamma Ela, ajurina Tarja Ikävalko. Juhlavaunujen puuttuessa, kuvassa olevan morsiusparin toiveesta, vaunukyyti juhlapaikalle tehtiin nykypäivän wagoneteilla, jotka koristeltiin juhlavasti. – Nyt 26 vuoden tauon jälkeen sain olla mukana omalla ja itsekouluttamallani hevosella, hän iloitsee. Joillekin voi olla iso juttu nähdä hevonen vaunuineen, saati, että pääsee itse reen tai vaunun kyytiin. Muutaman tunnin ajelu voi helposti venähtää kymmenen tunnin työpäiväksi.. Aisakello soi heleästi, jalakset narskuvat lumessa, reen liikkuessa hangella kuin puuvene aalloilla ja hevonen hölkkää tyytyväisenä. Jos ajelutus kestää vaikka tunnin, niin useampi tunti saattaa mennä matkoihin sekä kaikkeen muuhun valmisteluun. Ajelutusta moneen lähtöön Siuntiolainen Tarja Ikävalko, 45, on pitkän linjan hevosnainen. Rekiajelutukset hoituvat Helsingin entisen vossikka-ajurin, edesmenneen Reijo Kuhakosken, vanhalla reellä. Matka saattoi kestää tunteja, hevonen höyrysi ja oli kovilla, eikä pelko susistakaan ollut aiheeton. 22 A jan saatossa ajelun rooli on muuttunut. – Ja oikeastaan hevosenkin, sillä pääseväthän nykyajan hevoset töissään paljon helpommalla, kuin ennen maatalouden koneellistumista, hän toteaa. Tarja kertoo, että nykypäivän ajelutus on enemmänkin ihmisten viihdyttämistä. Tarjalla on yleisöajelutuksiin erinomaisesti sopiva hollantilaista uudistuotantoa oleva wagonette -mallinen vaunu sekä perinneajoharrastamiseen sopivat eteläruotsalaiset noin sata vuotta vanhat jahtivaunut, jotka ovat Tarjan mielestä riittävän tyylikkäät hääajoihin, vaikka ne eivät oikeat juhlavaunut olekaan. Nyt lyhyt rekiajelu on elämysretki, jossa on ripaus maalaisromantiikkaa ja menneiden aikojen kaihoa. Tarja Ikävalkon mukaan on paljon kaupunkilaisia, jotka eivät ole olleet hevosen kanssa tekemisissä. Hevosen vetämä reki oli talvella ainoa kulkuväline ja matka voitiin oikaista ajamalla jääteitä vesistöjen yli. Ajelu on helpoin osuus Hevosajelutuksen järjestäminen on enimmäkseen kaikkea muuta kuin hevosella ajamista. Esimerkiksi Lohjan kaupunki järjestää vuosittain perinteiset Menneen Ajan Joulumarkkinat. – Siinä ajellessa tulee vastattua paljonkin kyselyihin hevosista eläimenä ja opastettua, miten hevosen läheisyydessä käyttäydytään. Hevosajelutus onkin usein eri tapahtumien vetonaula
olemus pilaa tunnelmaa.. Hän on tarkka siitä, että ajokalusto hevosineen on puhdas ja hyvässä kunnossa. Perinneajot ystävien kesken Helsingin syksyisessä Arabianrannassa. Siksi näitä asioita harjoitellaan paljon kotona ja hevonen totutetaan kaikkeen mahdolliseen, mitä voisi kuvitella tapahtuvan. – Toisinaan kysytään tapahtumapaikalle hevosajelutusta siten, että rahastaisin itse ajelutettavilta maksun, mutta sitä riskiä en suostu ottamaan. Ratsastuksen lisäksi siihen kuuluvat rennot Ajurin vaatetus vaihdetaan Ajurin vaatetus vaihdetaan päälle viimeisenä, ettei päälle viimeisenä, ettei valjastaessa nuhraantunut valjastaessa nuhraantunut olemus pilaa tunnelmaa. Olen hevosajuri, eikä siitä tulisi mitään, että ohjaksissa ollessani rahastaisin ihmisiä. Ajurin vaatetus vaihdetaan päälle viimeisenä, ettei valjastaessa nuhraantunut olemus pilaa tunnelmaa. Hääajelutuksessa morsiuspari yleensä tuodaan hevoskyydillä juhlapaikalle vihkimisen jälkeen. – Vaunuilla ajaminen on herkempää vakaville tapaturmille jo ihan vaunun massan vuoksi ja siksi hevosen on oltava ajoturvallinen ja siinä rauhallisesti toimiva. – Hevosen saaminen tapahtumapaikalle vaatii kuljetuskaluston. Pakoeläimestä ei voi koskaan tietää sataprosenttisesti, mutta pystyy kyllä sanomaan, onko hevonen turvallinen ajokäyttöön vai ei. Morsiusparia ohjeistetaan vaunuetiketistä, kuten oikeasta tavasta nousta vaunuihin ja niistä pois. – Vaunujen, valjaiden sekä hevosen puhdistamiseen saa kulumaan tunnin poikineen. Ajurin, hevosen ja vaunujen kuuluu Tarjan mukaan olla tyylikkäitä ja siistejä, jo perinteitä, asiakasta ja hevosta kunnioittaen. Vastuullista työtä Vaunuilla ajelu ihmisten seassa on haastavaa ja vaatii hevoselta paljon. Hyväkin vaunuhevonen pitää totuttaa ihmisvilinään ja kaikkeen mahdolliseen meteliin ensin ilman vaunuja. Vaikka ajurin pitää olla keskittynyt hevoseensa, niin aina pitää kuitenkin irrota pienen hymyn, joka toivottaa kyytiläiset tervetulleiksi ajeluelämykseen. Tehtäväni on keskittyä hevoseen ja tehdä ajelutuksesta turvallista, hän huomauttaa. Tarja Ikävalko, kuten monet muutkin hevosajurit, pitävät hevosensa kuntoa ja mielenvireyttä yllä liikuttaen niitä monipuolisesti. Tarja Ikävalkon kyydissä on Jenni Mäntynen. Mikäli tapahtuma on tarpeeksi lähellä kotiani, pystyn kuljettamaan ensin vaunut paikan päälle ja sen jälkeen haen hevosen. – Lisäksi olemme olleet mukana markkinahumussa, kuten ritarin asussa Siuntion Keskiaikaisia Markkinoita elävöittämässä. Riskejä ei voi tapahtumapaikalla enää ottaa. Yritys hyvä näyttää mahdollisimman siistiltä oli kuitenkin, nauraa Tarja. Vain rauhallisella, hyvähermoisella ja hyvin ajo-opetetulla hevosella voi edes suunnitella yleisöajelutuksia. Myös ajurin perinneasuun sekä hyvään käytökseen on panostettava. Nykyään otetaan niin paljon kuvia, joten olisi noloa esiintyä kuvissa heinänkorret takista roikkuen, Tarja selittää huvittuneena. Olen ollut myös mukana esittelemässä knabstrupper -rotua eri tapahtumissa ja hevosmessuilla. Sama ruljanssi tietysti ajelun jälkeen, Ikävalko kertoo. 23 Tarja Ikävalko hääajokeikalla Mustion linnassa kesällä 1996. Tarja mukaan hänen hevosensa on tottunut ihmisvilinään ratsastuskilpailuissa. Yleensä asiakaskadon syy on todella huono keli tai huonosti mainostettu tapahtuma, jossa ei ole muutenkaan yleisöä. Tarja Ikävalko painottaa, että hääajoon valmistautuminen tehdään vielä pykälää huolellisemmin, ja asiakkaan halutessa vaunua voidaan koristella hyvän maun rajoissa. – Tuohon aikaan en ymmärtänyt ajurinetiketistä tuon taivaallista. – Myöskään tapahtuman järjestäjän riskiä, että ajelutettavia ei jostain syystä tulekaan, en suostu ottamaan. Kovin kauaksi, monen tunnin ajomatkan päähän, hevosajurin ei kannata lähteä, ellei siitä makseta kohtuullista korvausta. Jos ei ole omaa kuorma-autoa, johon hevonen ja vaunut mahtuvat yhdessä, niin tarvitaan kaksi vetoautoa, hevostraileri ja vaunuille oma peräkärry
Knab-Star af Nollund soveltuu hyvin vaunuhevoseksi. Kyyditettäviä Lohjan Menneen Ajan Joulumarkkinoilla riitti molemmille päiville jonoksi asti usean tunnin ajan. Perinneajojen tuomarina hän oli ehdoton siinä, että perinneajo on mahdollisimman autenttista. Kuhakoski ajoi Helsingissä vossikkaa 30 vuotta ja vaali tiukasti ajoperinteitä. 24 Kuhakosken muistoajo I Pieni ryhmä perinneajureita kokoontuu vuosittain Helsingin Annilaan. Hänen kädenjälkensä näkyy monen perinneajoharrastajan vaunuissa sekä vaatetuksessa. Jos vettä sataa kaatamalla, ei ajelutusta ole järkevää järjestää, kertoo hevosajuri Tarja Ikävalko.. He ajavat vanhojen perinnevaunujen eteen valjastetuilla hevosillaan Annilan huvilan puistosta lenkin Arabianrantaan, kunnioittaen edesmenneen Reijo Kuhakosken muistoa. – Oli luvattu vesisadetta, mutta onneksi ajelun aikana ei juuri satanut. Knabstrupper on monipuolinen rotu
I Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. – Tietysti valjakkoajo on saanut innostuksensa vanhasta ajokulttuurista, mutta nykypäivän urheiluvaunutkin ovat aivan erilaiset, kuin vanhat perinnevaunut. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Sääntöjä ja etikettejä Tietty ryhmä hevosajureita haluaa pitää yllä vanhaa ajokulttuuria ja vaalia vanhoja hevosajeluun liittyviä perinteitä. Perinneajoharrastajat haluavat säilyttää vanhat etiketit ja säännöt, jotka koskevat sekä hevosta, vaunuja että ajuria. Le ik ka a ta lte en !. Hyvin säilyneissä vanhoissa vaunuissa on jo valmiiksi hyvät jouset, ja rautapintaiset pyörät voidaan päällystää kumilla ajomukavuuden parantamiseksi. – Valjakkoajo urheiluna ei ole perinneajoa, Tarja Ikävalko toteaa. Vanhoissa vaunuissa ei yleensä ole jarruja, eikä niihin mielellään niitä asenneta jälkikäteen, ettei jarrujen käyttö aiheuta vaunun runkoon vaurioita, kertoo Tarja. – Jotain joutuu joskus vähän soveltamaan nykyaikaan, mutta pyrimme kunnioittamaan perinteitä. Toki joillakin antiikkivaunuilla voi ajaa valjakkoajokilpailuissa kouluja tarkkuuskokeita, kuten itsekin olen tehnyt. – Aktiivisessa käytössä oleva historiallinen ajopeli on yleensä entisöity turvalliseksi ja kestäväksi, kauniin ulkoasun lisäksi. – Etiketit, siisteys ja kohteliaisuus ovat myös alan sekä asiakkaiden kunnioittamista, Tarja Ikävalko juttelee. Hyvistä opeista hän sanoo kiitoksen kuuluvan vaunumestari Jenni Mäntyselle. Tarja peräänkuuluttaakin lisäarvostusta hevosajureille ja toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät vaunuajelutuksen arvon. 25 hupiajelut maaseudulla. Hän painottaa, että vaunuhistoria on aivan toinen asia kuin valjakkoajo, joka on hevosurheilua. Reijo Kuhakosken muistoajo kokoaa perinneajureita vuosittain. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman
– Käytöstavoista ei pitäisi koskaan tinkiä ja hevosta tulee kohdella aina hyvin, oli tilaisuus tai tilanne mikä tahansa. Perinteitä voi soveltaa nykyaikaan Jenni Mäntysen mukaan perinteitä voi vähän soveltaa nykyaikaan tilaisuudesta riippuen. Hän muistuttaa myös vanhoista hyvistä käytöstavoista. Jos ajatellaan edelleen nykypäivänä suosittua hääajoa, eikä ajuri ole osannut tai viitsinyt nähdä vaivaa pukeutumiseensa, niin huomio kiinnittyy ajuriin. – Kannattaa miettiä myös minkälainen muisto hääparille jää. I Vanhoja perinteitä ei pidä unohtaa Historiaa ja perinteitä vaunukulttuurissa Nykypäivän ajureilta toivotaan samojen etikettien noudattamista kuin entisaikojen ajureilta, sillä ne ovat menneiden aikojen kunnioittamista. – Ajurin on suosittava asussaan tummia värejä ja etenkin vihkiparien kohdalla tämä on erityisesti muistettava, sillä morsiusparilta ei saa koskaan viedä huomiota. Jenni Mäntysen sympatiat kuuluvat vastuullista työtä tekeville ajureille ja hän toivoisi hyviä käytöstapoja myös ajelun tilaajalta. Kannattaakin harkita tarkoin, minkälaisen kyydin päivään valitsee ja onko se oikea paikka tinkiä muutamasta satasesta. Työssään Mäntynen panostaa myös vaunujen käyttöturvallisuuteen. Hän entisöi antiikkisia vaunuja, vaalien niiden alkuperää. – Oli tilaisuus mikä tahansa, pitää ajurin olla puhdas, käyttäytyä hyvin ja hänen pitää pukeutua tapahtumaan sopivalla asulla. Puolen tunnin hääajo on yksi häiden isoimmista kohokohdista ja jää ikuiseksi muistoksi valokuviin, joita vielä tulevatkin sukupolvet katselevat. Tunnelman saa äkkiä pilattua huutamalla hevoselle, riuhtomalla ohjista tai muuten käyttäytymällä sopimattomalla tavalla. Vaunuseppä peräänkuuluttaa hevosajurilta ennen kaikkea siisteyttä. Hyvin pukeutunut ajuri on kunnioittavaa sekä hääparia että juhlavieraita kohtaan, kuten myös vanhoja ajureita kohtaan, jotka ovat meille nämä perinteet jättäneet, toteaa vaunuseppä Jenni Mäntynen. – Näitäkin valitettavasti on nähty. Likaiset ja rikkinäiset vaatteet ajurilla on kurjinta, mitä minä olen nähnyt, Mäntynen kauhistelee ja jatkaa vielä, ettei ajurin asu ole myöskään tuulipuku, lippalakki ja työhanskat. Ei hyvässä eikä pahassa, vaan huomion kuuluu keskittyä hääpariin. Näin ylläpidetään vanhaa ajokulttuuria sekä kunnioitetaan vanhoja ajureita, joilla oli tiukat säännöt, toteaa Mäntynen ja lisää, että ehjät valjaat ja hyvin huolletut vaunut ovat myös turvallisia. – Mielestäni vihkipari voisi parhaiten kiittää ajuria hyvin tehdystä työstä maksamalla laskun ajoissa, hän sanoo tietäen, että usein ajuri joutuu pyytelemään palkkaansa pitkäänkin. – Esimerkiksi rekiajelu lasten laskiaistapahtumassa ei ole niin etikettitarkkaa. Hyviin käytöstapoihin kuuluu olla aina ajoissa, mieluummin varttia ennen sovittua aikaa, kuin minuutin myöhässä. Harrastuksenaan Mäntynen on toiminut järjestäjänä Suomen perinneajotapahtumissa, joissa ajurit ja vaunut ovat mahdollisimman autenttisia sekä noudattavat etikettiä. Myös hattu ja hanskat ovat ehdottomat. Jos taas ollaan oikein hienolla kuomullisella herraskaisreellä liikenteessä, niin kyllä mielestäni ajurilla pitää silloin olla päällä pitkä mantteli ja karvalakki, vaikkei hän ajelutettaisi ketään, Mäntynen tuumaa. Sama koskee hevosta sekä sen varusteita eli valjaita, kuten myös vaunua tai rekeä, jolla ihmisiä ajelutetaan. Edustava ajuri, hienot vaunut ja toimiva hevonen eivät ole halpaa lystiä, mutta todennäköisesti se ei ole juhlan kallein osuus. Ammattilaisen näkökulmasta esimerkiksi hääajossa tulisi olla aina juhlavaunut. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. 26 Hevosajurit V aunuetiketit ja -perinteet tunteva Jenni Mäntynen, T:mi Kiesimestarit on ammatiltaan vaunuseppä
27 Jenni Mäntynen ja Reijo Kuhakoski perinneajojen arvosteluosuudessa. Hänen historiantietouttaan on hyödynnetty muun muassa museoissa, elokuvissa ja kirjojen käännöksissä.. Jenni Mäntynen on tiettävästi Suomen ainoa vaunuseppä
28 28 Hevosajurit Antiikkisten vaunujen harrastaja, siuntiolainen Maija Räihä, on ajanut hevosiaan sekä ajeluttanut ihmisiä vuosia. Koska naiset eivät ennen ajaneet vaunuhevosia, ei naisajureille ole myöskään selkeää pukukoodistoa. Maijalla on uusi hevonen, jolla hän ajelee vielä kotikonnuillaan sekä pienissä ajelutapahtumissa, hankkien samalla nuorelle ruunalleen kokemusta. Antiikkisten vaunujen harrastaja Maija Räihä. Hänen viimeisin ajohevosensa oli uskollinen, nyt edesmennyt friisiläisruuna Quentin, jonka kanssa Maija kävi erilaisissa tapahtumissa sekä esiintymässä että ajeluttamassa. – Koska nykyään ajurinpukilla nähdään enemmän naisia, niin pukukoodisto joudutaan luomaan uudestaan, vanhaa etikettiä noudattaen, sanoo Maija Räihä ja painottaa vielä, että asiallinen hattu kuuluu ajurinasuun aina, kuten hanskatkin. Jahtivaunuihin sopiva puku on metsästysaiheinen
Vaunujen tarinaan kuuluu prinssi Philipin vierailu Suomessa. Kuva on Annalan puistosta, Reijo Kuhakosken muistoajosta. Antiikkisten vaunujen harrastaja Maija Räihä ”Vaunut lepäävät talvella, reki kesällä, mutta hevonen ei milloinkaan.”. Jahtivaunua käytetään maaseudulla ajeluun, se ei ole kaupunkivaunu. Maija Räihän juhlavaunu on Pietarissa Nobelin vaunutehtaalla valmistettu Mylordi, jolla voi ajaa kaupunkiajoja ja häitä. 29 Maijan unkarilainen jahtivaunu on Reijo Kuhakosken peruja. Housuhame helpottaa vaunuun nousua. Ajurinpuku on villakankainen puku, joka on teetätetty juhlavaunuihin sopivaksi. Maijan asu on metsästysaiheinen, joka sopii parhaiten jahtivaunuun. Se on ajaton ja laadultaan pitkäikäinen. Kuninkaallinen ajelu järjestettiin vuonna 1995 Helsingin Viikissä, jolloin ajurina toimi Reijo Kuhakoski
30 Hevosajurit Ammattina hevosajuri Hevosajuri lienee Suomesta häviävä ammattikunta, mutta vielä löytyy muutamia, jotka ajavat hevosilla täyspäiväisesti työkseen. Vaunut on tehty Pietarissa Cofmanin tehtaassa vuonna 1898. Vaunun malli on Milordi. Vaunut on entisöity täysin Kiesimestareilla Ypäjällä. Kuva: Katja Hautamäki. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Viola Kantola hevosensa Triplan kanssa ajelulla juhlavaunuilla Helsingin Arabianrannassa
Hän tietää kokemuksesta, että asiakkaat, jotka ymmärtävät ajelutuksen arvon, ovat valmiita maksamaan keikasta pyydetyn summan. Oma ajurinasu sekä hevonen koulutuksineen ja varusteineen vielä päälle, niin voidaan sanoa, että useamman kymmenentuhannen euron investoinneilla pääsee vasta ajattelemaan ajokeikkaa, joita saakin sitten heittää aika monta, ennen kuin pelkät investoinnit on kuoletettu, Viola selventää. Viola laskee kuluihin auton ylläpidon, polttoaineet ja vakuutukset, kuten myös toiminnan vakuutukset. – Teen ajelutuksia hevosillani puoliksi harrastusmielessä. Kannattavuus on kovan työn takana Viola Kantola myöntää, että jos tulot olisivat kiinni vain hänen omista hevosistaan, se olisi hänelle liian rankkaa, eikä hänellä ole siihen työhön tarvittavaa paloa. Hääajot kysytyimpiä Keikan laatu ja aika vaikuttavat tietysti hintaan, mutta hääajon hintana Viola Kantola pitää yleensä noin tuhat euroa. Jos sellaisen saa rahteineen 10 tuhannella eurolla ja kuorma-auton hevosen ja vaunujen kuljetukseen 20 tonnilla, niin sekin on jo hyvä diili. 31 H elsinkiläinen Viola Kantola, 29, on ajanut ammatikseen nyt kaksi vuotta Sinebrychoffin panimohevosia Helsingin keskustan alueella. – Halvemmalla ei kannata lähteä, hän toteaa. Ajokeikkojen kannattavuudesta Viola kertoo, että jo pelkästään alkuinvestoinnit ammattimaiseen ajurintyöhön ovat niin suuret, ettei sijoitettuja rahoja saa helposti takaisin. Viola on pikkutytöstä asti touhunnut jo edesmenneen 30 vuotta Helsingissä vossikkaa ajaneen Reijo Kuhakosken tallilla, auttanut ja hoitanut hevosia ja saanut Kuhakoskelta oppinsa. Omilla hevosillaan Viola Kantola järjestää ajelutuksia kotitallillaan Helsingin Annalassa. Vaunukin pitää huoltaa vuosittain.. Hevoseni eivät ole lähtökohtaisesti työvälineitä, eikä niiden tarvitse ansaita mitään ollakseen minulle arvokkaita, kertoo Viola pienestä hevoslaumastaan. Valjakolla ajetaan enää edustustehtäviä ja yleisöajelutukset tapahtumissa ovat tilauskeikkoja. Vaikka hevoset tekevät ajokeikkaa, rahat omien hevostensa pitoon Viola tienaa ansiotyöstään Sinebrychoffilla. – Juhlavaunut Euroopasta maksavat monta tuhatta euroa. – Mutta vaikka he maksaisivat ihan hyvinkin, ei sillä mitenkään saa katettua niitä päiviä, kun hevosella ei keikkailla, Viola viittaa myös hevosen ylläpitoon, joka on kallista. Käyn töissä maksaakseni hevosteni elämän, eikä toisin päin. Hän käy ajeluttamassa muuallakin, kuten yksityisissä juhlissa
Se on hevosenkin palkka tehdystä työstä.. 32 Viola Kantolan vaunut ovat noin sata vuotta vanhat wagonetet ja vaunuhevosena on suomenhevonen Tripla. Viola Kantola on ajanut ammatikseen kaksi vuotta Sinebrychoffin panimohevosia Helsingin keskustan alueella. – Joskus minulle tarjotaan kuvauskeikkoja, joista useimmiten voi ansaita vain näkyvyyttä, mutta tällaisessa toiminnassa se ei kannata. Omalla tallilla järjestetty hevosajelu on huomattavasti helpompaa ja siten myös halvempaa. – Kun tallilla laitan hevosen vaunujen eteen ja lähden ajamaan, niin tunnin ajelun hinnaksi tulee silloin noin kaksisataa euroa. Kuva: Sinebrychoff Viola Kantola Triplan kanssa perinneajelulla Annalan puistossa. – En myöskään koskaan lähde keikalle yksin, vaan mukanani on aina avustaja, joka ansaitsee myös palkkansa. – Kun liikun hevoseni kanssa, arvostan omaa työtäni, mutta arvostan yhtä paljon hevoseni työtä, joten kyllä siitä täytyy aina rahallinen korvaus saada
Viola Kantola Triplan kanssa perinneajelulla Annalan puistossa. Hevosajelu on myös kiva lahja ystävälle, puolisolle tai työkaverille. Onhan nämäkin työaikaa, mutta niitä ei oteta yleensä huomioon. Itse pitää arvostaa omaa ja hevosensa työtä ja pitää hinta sen mukaisena, että työ kannattaa. Kuljettaminen on työläintä Viola Kantolan talli sijaitsee Helsingin Annalassa, josta ei ole pitkä matka Helsingin keskustaan, mutta auton pakkaaminen ja purkaminen vaatii oman työnsä. – Jos lauantaina on häät, niin jo perjantaina aloitan varusteiden, juhlavaunujen ja hevosen pesun sekä tavaroiden pakkaamisen. Ajelun jälkeen synttärisankari vain totesi, että matkojen peruuntuminen ei haittaa mitään, sillä tämä oli niin ihana elämys, Viola Kantola kertoo iloisena saamastaan asiakaspalautteesta. Ajaminenhan on tässä se paras ja kivoin osuus, mutta myös ainoa, jonka asiakas näkee. – Jollei omaa ja hevosen työtä hinnoittele niin, että keikka kannattaa, ei sitä kukaan muukaan tee. Myydyin tuote Violan kotitallilla on lasten ponisynttärit. 33 Sinebrychoffin panimohevoset Helsingin sykkeessä. Koska eräälläkin pariskunnalla oli jo kaksi syntymäpäiväksi hankittua kaukomatkaa peruuntunut pandemian vuoksi, niin he päätyivät rekiretkelle Annalaan. – Vaunuajelu on helppoa asiakkaalle, koska siinä ei tarvitse osata mitään, eikä se vaadi uskallusta, kuten ratsastus. Kun kaikki on tehty ja hevonen on vihdoin vaunujen edessä, on aivan sama ajanko kilometrin vai kymmenen kilometriä. Vaunukyydissä pääsee heti vauhdin hurmaan ilman mitään osaamista, jota ratsastuksessa vaaditaan. – Monet muutkin asiat on mietittävä etukäteen, kuten reitin suunnittelu ja vaunuetikettien opastaminen hääparille. Viola näkeekin ongelman ajureissa, jotka eivät arvosta omaa työtään. Lapset saavat hoitaa ja ratsastaa sekä lopuksi kaikki viedään vielä ajelulle. Ajureina Sami Lappalainen ja Viola Kantola. Paljon aikaisemmin on otettava huomioon, että vaunut, valjaat ja hevonen ovat siinä kunnossa, että voidaan lähteä ajamaan hääkeikkaa, ja että hevonen on kengitetty kaupunkiajoa varten. Sen jälkeen sama vaiva takaisin päin; pakkaamista ja purkamista. – Nyt kun on lunta, kysellään paljon rekiajelua. Viola ajaa kesäisin useammat häät, eikä ihmiset, jotka haluavat ajelun häneltä, pidä sitä kalliina. Eivätkä asiakkaat myöskään sano, että tämä on nyt vähän liian halpaa. Hyvä palaute motivoi Hyvä palaute lämmittää aina hevosnaisen mieltä, jota hän sanookin aina saavansa. Vielä auto ja vaunut siivotaan, hevonen sekä varusteet huolletaan ja kaikki laitetaan takaisin omille paikoilleen. I. Violan mukaan pienenkin ajokeikan tekeminen muualla kuin kotitallilla voi viedä helposti puolitoista päivää
Tallielämässä osataan varautua kaikenlaisiin keleihin, olipa sitten liukasta, lumista tai kovaakin pakkasta. I slanninhevosiin keskittyvä Tuulensillan talli sijaitsee Ylöjärvellä, 35 kilometriä Tampereelta. Tänä talvena lumi ja pakkaset ovat löytäneet tiensä eteläiseenkin Suomeen. – On aina yhtä hauskaa seurata kesällä syntyneen varsan ensikohtaamista lumen kanssa, nauraa Johanna Korpi, Tuulensillan tallin yrittäjä, Feif-ohjaaja ja urheilutuomari. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Tuulensillan talli/Mikko Vattulainen. 34 Talvi on parasta ratsas t usaikaa Kuluva talvi on ollut koko maassa runsasluminen ja lämpötilojen vaihtelut ovat olleet suuret
Meillä on kuitenkin lämmitettävät vesiastiat tällaisia tilanteita ehkäisemään, sanoo Korpi. – Pakkanen lisää energiaa, jota ne purkavat tarhassa leikkien ja juosten. – Napakat, lumiset talvipohjat ovat hevosille mitä parhaimmat. Napakat, lumiset talvipohjat ovat hevosten mieleen.. Myös heinän syönti lisääntyy pakkasilla. – Meillä hevoset pärjäävät hyvin pakkasella eikä niitä tarvitse loimittaa kuin vain hiestä kuivaksi, kertoo Korpi. Johannan mielestä talvi on parasta ratsastusaikaa. Ikävää on, ellei talvella tule lunta, jolloin maa on jäätyessään koppurainen ja kova. 35 Talvi on parasta ratsas t usaikaa – Aamulla varsoja ulos viedessä on saattanut sataa lumi maahan ja varsat ovat siitä yhtä yllättyneitä kuin lapset talven ensilumesta. Sellainen jäykistää hevosen nopeasti. Tuulensuun tallilla on melko isot piha-alueet, kenttä ja ovaalirata, jotka vaativat aurausta. Vanhemmissa hevosissa lumi ei aiheuta erityisempiä reaktioita. Meillä on tarhassa päivällä jatkuvasti heinää, ja paaleja saa viedä tarhaan talvella huomattavasti useammin. – Hevosten juominen voi talvella vähentyä, joka tietysti voi johtaa ongelmiin
Pelaamme paljon säätelemällä ovien ja ikkunoiden aukkoja, kertoo Korpi. – Kaiken lumen auraamiseen ja kaiken lumimassan siirtelemiseen menee koko päivä. Tallissa on sekä koneellinen että painovoimainen ilmanvaihto. Talli on muuttanut Pirkkalasta Ylöjärven Koiviston kylään. Meillä siihen käytetään traktorin kauhaa ja lanaa. – Myös jo edesmennyt vanha eläkehevonen kengitettiin sydäntalveksi, vaikka se muuten eleli jo ilman kenkiä. – Se myös puhaltaessaan kuivattaa tehokkaasti karsinoiden oviin asetellut, edellisen päivän hikiset loimet, toteaa Korpi. Vain varsat, nuoret ja kaksi minishetlanninponia ovat ilman kenkiä, tarkentaa Korpi. Hevoset osaavat jonkin verran varoa liukkaita pohjia. – Jäätymisvaara on vesiputkissa, jos pakkanen menee lähemmäs -20 astetta, ja kun hevoset ovat päivällä ulkona. – Hevosten suuri talvitarha on rinteinen ja siellä on liukastumisvaara ilman hokkeja. Siitä on sekä hyötyä että haittaa – ne lopettavat turhan liikkumisen, mutta samalla myös leikit jäävät laumassa vähemmälle.. – Talvella koneellinen ilmanvaihto on pois käytöstä, koska tallissa ei ole lämmitystä. – Lumen auraus toki teettää jonkin verran työtä, samoin kuin pihojen hiekoitus. Hevoset ovat tallissa öisin ja lämmittävät sitä omalla lämmöllään. – Tallissa meillä on talvella varalla iso 20 kW:n hallilämmitin, se pystyy lämmittämään kaksi tallia, kun tallit on suorassa yhteydessä toisiinsa. Kovilla pakkasilla laitan sen aamulla puhaltamaan pariksi tunniksi ja se pitää kaksi tallirakennusta sopivan lämpöisinä. Koko päivä aurataan Myös tallin takapiha aurataan ulkokarsinoiden edestä, samoin kuin kulkuväylät lantalaan ja kuivikevarastoon. 36 Johanna Korpi jatkaa äitinsä Anita Tapanaisen perustaman islanninhevosiin keskittyvän Tuulensillan tallin pitoa. Hokkeja ja hiekoitusta Kaikilla Tuulensuun hevosilla on neljä hokkia talvisin
– Lumi ja pakkaset eli maan jäätyminen lisää ratsastusreittien määrää. Muutaman kerran on jouduttu perumaan pitkä maasto tai tunnit. – Teemme tunneilla sellaisia harjoituksia, joissa ei ole liukastumisvaaraa. ratsastusreittien määrää. 37 – Liukkailla keleillä hiekoitamme kulkuväylät ja kentän sekä myös hevosten tarhan sisällä olevan kulkureitin tarvittaessa. Enemmän maastoreittejä – Ratsastamme melko paljon maastossa ja sinne onkin tänä talvena muodostunut ihanat lumipolut, kertoo Korpi. Metsäpoluilla lunta on harvoin paljoa, kun puut suojaavat suurilta lumikertymiltä. – Niissä on huomattavia eroja, mutta valikoimaa onneksi riittää. Hevosten heinän syönti lisääntyy pakkasilla.. Kokeilemalla löytyy jokaiselle sopiva. – Pakkasratsastukseen varaudutaan toppavaatteilla, erityisesti suosittelen ratsastustoppahaalaria. Pääsemme ratsastamaan tällöin soisemmillekin maastoille, joita täällä meillä riittää. – Meillä on melkoisen säänkestäviä asiakkaita, sillä kaikki taisivat olla paikalla tuolloinkin, sanoo Korpi. – Tuolloin yön aikana pakkasen vaihtuessa plussakeliksi piha jäätyi jääkentäksi. – Runsaslumisena talvena saatetaan aurata myös pellolle reittejä. Lumi ja pakkaset eli Lumi ja pakkaset eli maan jäätyminen lisää maan jäätyminen lisää ratsastusreittien määrää. Levinnyt turvekuorma olikin jäätynyt siihen kiinni ja pohjasta tuli oikein pitävä. Käsineisiin ja jalkineisiin on olemassa myös erilaisia kertatai patterikäyttöisiä lämmittimiä, vinkkaa Johanna Korpi. – Eräänä talvena oli pitkiä pakkasjaksoja, joiden aikana järjestimme kevyitä tunteja, mutta asiakkaita ei velvoitettu tulemaan pakkasrajan ylityttyä. – Ratsastuskenkinä kannattaa suosia toppasaappaita, esimerkiksi kotimaisia Kuomia. I Islanninhevoset pärjäävät hyvin pakkasella eikä niitä tarvitse loimittaa. Johannan mukaan lunta ei ole koskaan Ylöjärven leveysasteilla, niin paljon että se haittaisi maastoratsastusta. Pakkasraja Tuulensillassa on -17 astetta, tallin mittarista luettuna. Viimeksi sattunut kelin aiheuttama onnellinen vahinko oli pihaan levinnyt turvekauhallinen. Jos keli menisi oikein surkeaksi, voisimme toimia tallissa tehden maastakäsittelyä tai vaihtaa ratsastuksen teoriatunneiksi, pohtii Korpi
Talvikeleillä pukeutuminen on tallipoppoolle haasteellista. Hevoset lämmittävät tehokkaasti Hevosista hohkava lämpö pitää tallin sopivan lämpöisenä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Kylmän Ratsutalli Talvella kannattaa kerrospukeutua sekä käyttää lämpimiä hanskoja ja kenkiä. 38
Hevoset lämmittävät tehokkaasti 39
40 Luminen talvi tuo mukanaan kaivattua valoisuutta. Hevosista hohkava lämpö pitää tallin lämpötilan sopivana, kertoo Kylmän Ratsastustallin yrittäjä Anne Avonius, vieressä lämmittämässä on Paavo.. S yksyt ennen lumentuloa ovat pimeitä, joten kajaanilaisen Kylmän Ratsastustallin yrittäjä Anne Avonius iloitsee lumisen talven mukanaan tuomasta kaivatusta valoisuudesta ja hankien puhtaudesta. Välillä ollaan tallissa lämpimässä ja välillä ulkona pakkasessa. Talvisin painotetaan kaikille, että tallin ovet pidetään kiinni eikä niitä jätetä auki pitkiksi ajoiksi. – Kun pakkasta on -30 astetta tai enemmän, eivät hevoset voi tarhata koko päivää. Hevoset todennäköisesti tarkenisivat, mutta talli jäähtyy liikaa. Talvi lisää myös työmäärää hevosten loimittamisessa. Runsasluminen maasto vaatii ratsastajalta hyvää tasapainoa. – Meillä on ison tallin puoli, jossa on 11 karsinaa. Lisälämmitys näkyy heti sähkölaskussa. Lumitytöt ovat varsin työläitä, erityisesti silloin, kun on satanut lunta useampana päivänä peräkkäin. Talli pysyy pakkasellakin sen verran lämpimänä, etteivät putket jäädy. – Tosin talvella hankalaksi asiaksi nousee työntekijöiden pukeutuminen. Työnteko on myös raskaampaa talven reilussa vaatetuksessa kuin esimerkiksi kesällä. Hevoset ovat tehokkaita lämmittäjiä. Sitten on muutaman hevosen pikkutallit, joissa pidetään pakkasilla lisälämmitystä, jotta putket pysyisivät sulina
Hevoset pystyvät toki lumessakin menemään, mutta se on kovin paljon raskaampaa. – Kypärän alle laitetaan korvia suojaava aluspipo. – Toki jäisellä maalla hevostenkin liikkuminen on jäykempää. ulkona pakkasessa. pukeutuminen. – Meillä on maastossa ratsastustie, joka aurataan välillä. Varpaat ja sormet ottavat ensimmäisinä kylmää. Hevoset onneksi osaavat itsekin varoa huonoa alustaa, sanoo Avonius. Tänä talvena on vasta muutamia tunteja peruuntunut kokonaan pakkasen takia, kertoo Anne Avonius. Pakkasessa ratsastamiseen varustaudutaan ehdottomasti lämpimillä kengillä ja käsineillä. Hevonen lämmittää mukavasti. Ratsastajia varten piha pitää hiekoittaa jäisten kelien tullessa. 41 Kylmän Ratsastustallin ponit talvikarvassaan. Ratsastaminen runsaslumisessa maastossa vaatii Avoniuksen mukaan ratsastajalta myös kesäkelejä parempaa tasapainoa. Suosittelen kerrospukeutumista, painottaa Avonius. – Kun kroppa lämpenee ratsastuksen aikana, voi vaatetusta hieman vähentää ja ottaa esimerkiksi takkia pois ja vaihtaa ohuempiin käsineisiin.. Välillä ollaan tallissa Välillä ollaan tallissa lämpimässä ja välillä lämpimässä ja välillä ulkona pakkasessa. – Tosin talvella – Tosin talvella hankalaksi asiaksi hankalaksi asiaksi nousee työntekijöiden nousee työntekijöiden pukeutuminen. Tyttäreni ovat innokkaita ratsastajia ja tuota pakkasrajaa kylmemmällä säällä he haluavat ratsastaa ilman satulaa. Haasteellinen umpihanki – Hevosille pitää laittaa hokkikengät talvella, niin ne eivät yleensä liukastele kovinkaan paljoa. On hyvä muistaa, ettei lähde umpihankeen liian pitkälle reissulle. I – Pakkasrajana meillä on -20 astetta. Tuolloin ratsastaja voi perua tunnin niin halutessaan
42 Kuva: Valeria Lazareva
43
Tuulispään hevosia ei ratsasteta. Tuulispäässä jokainen elämä on arvokas Eläinsuojelukeskus Tuulispää toimii Somerolla kymmenettä vuotta, ja noin 200 eläintä on saanut sieltä vuosien varrella pysyvän kodin. 44. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Piia Anttonen Hevoset liikkuvat pihatossa omaehtoisesti, mutta paremman kunnon ylläpitämiseksi hevosia käytetään myös kävelylenkeillä
Hevosia olisi tulossa enemmänkin, mutta paikat ovat täynnä. Kaupungin tai valtion tukea ei heru. Nyt Tuulispäässä on neljä kokoaikaista ja kolme osa-aikasta vakituista työntekijää. Tuulispäässä on myös löytöeläimiä. Haluamme herättää Haluamme herättää ihmisiä ajattelemaan ihmisiä ajattelemaan omaa suhdettaan eläimiin. omaa suhdettaan eläimiin. Vasta viime vuosina on ollut varaa pitää palkallista vakituista henkilökuntaa, joka on helpottanut tosi paljon. – Muun muassa maata ja rakennuksia on pystytty ostamaan lisää. Muutama turkistarhasta karannut kettukin on saanut turvakodista paikan. – Hevonen oli jäänyt yksin, sillä sen hevoskaveri oli kuollut, eikä iäkkäät omistajat halunneet enää jatkaa hevosenpitoa. – Osa eläimistä tulee meille viranomaisten kautta, erilaisten huostaanottojen yhteydessä, osa toisten eläinsuojeluyhdistysten kautta, joilla ei ole tiloja maatilan eläimille. Tämänhetkiseen, yli satapäiseen laumaan kuuluu hevosia, vuohia, lampaita, nautoja, sikoja, erilaisia lintuja ja kaneja. – Tällä hetkellä hevospaikkoja on kymmenen ja siihen sisältyvät ponit. Omaa suhdettaan eläimiin hän alkoi pohtia hevosensa myötä. Ajatus kypsyi illan aikana ja Piia Anttonen teki päätöksen paikan perustamisesta aika nopeasti. Häneltä riittää ymmärrystä myös eläimestä luopumiseen. – Toinen Tuulispään poneista oli syntynyt vääräsäärisenä ja pukinkavioisena. – Seuraavan vuoden alussa perustin eläinsuojeluyhdistyksen ja kaikki lähti lumipallon lailla kasvamaan, hän muistelee Tuulispään syntyä.. – Noin puolet hevosistamme on tullut yksityisten ihmisten kautta. Kaverihevosta etsiessäni, minulle tarjottiin hevosten lisäksi muitakin kotieläimiä, joille ei ollut paikkaa. Yksi hevospaikka on nyt vapaa, mutta emme halunneet täyttää sitä täksi talveksi. – Mietin hevosten elämää ja mitä ne oikeasti haluaisivat tehdä, jos niillä olisi mahdollisuus valita. Piia Anttonen on eläinsuojeluyhdistys Tuulispään perustaja ja toiminnanjohtaja. Samoihin aikoihin satuin törmäämään internetissä eläinten turvakotiin. Vuonna 2012 hän osti hevosen, jonka vuoksi oli rakennettu talli ja aitaukset. 45 M onenlaiset eläimet, joiden henki on ollut uhattuna tai niillä ei ole paikkaa minne mennä, asuvat nyt eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla. Eläimet jäivät hänen kotipihaansa. Enhän koirallenikaan laittaisi sellaista suuhun. Hänellä ei ollut vielä siinä vaiheessa ajatustakaan eläinten turvakodista. Usein syy on hevoselle tullut vamma, kuten hankosidevamma, eikä hevonen sovi enää siihen käyttötarkoitukseen, johon se on alunperin hankittu. Koko ajan täällä käy vapaaehtoistyöntekijöitä, joista tämä kaikki alkoi. I Tuulispää sai alkunsa siitä, kun Piia Anttonen muutti Somerolle vuonna 2006. Minulla on maatila ja eläimetkin ovat tulleet samasta syystä. Otin sen kotiini ja tavoitteeni oli tietysti ottaa sille kaveri. Henkilökunnan myötä on vastuuta päästy jakamaan ja siten toimintaa pystytty viemään eteenpäin. Se vaati leikkauksen, johon sen omistajalla ei ollut mahdollisuutta, joten päätimme auttaa pientä varsaa. Kuva Jo-Anne McArthur Kaikki alkoi hevosesta Hevosia, kuten muitakin eläimiä, tulee Tuulispäähän monesta eri syystä. Viranomaisten kautta on tullut muutama hevonen ja muutama on hylätty tallille, tallinpitäjän vastuulle. – Aluksi ratsastin, mutta minulle tuli siitä tunne, että hevonen on kuin marionettinukke, jota vain ohjailen ja se tekee mitä minä haluan. Loppuelämän koti Tuulispään seitsemästä hevosesta ja kahdesta ponista riittää paljon puhuttavaa, koska jokaisella on oma tarinansa. – Avioero, sairastuminen, rahattomuus tai kuolemantapaus ovat selkeitä syitä, miksei eläintä voida enää pitää, Anttonen kertoo. Hän oli aina haaveillut hevosista ja omasta maatilasta. Saamme myös pikku hiljaa juuri hankitut uudet tilat käyttöön, joten ensi vuonna meillä on enemmän resursseja, kertoo Anttonen. Tuulispään perustaja ja toiminnanjohtaja Piia Anttonen, 43, tietää paljon syitä, miksi eläin ei enää mahdu omistajansa elämään. Kuolaimet sen suussa alkoivat ahdistaa minua. Hän iloitsee siitä, miten upeasti lahjoitusvarat ja vapaaehtoistoiminta ovat pitäneet paikan pystyssä ja toiminta on kymmenen vuoden aikana kehittynyt ja kasvanut valtavasti. Piia Anttonen kertoo, että Tuulispää toimii täysin lahjoitusvaroin. Hoidimme sen leikkaukseen, jonka jälkeen se muutti meille pysyvästi asumaan. Päivän tutkiskelin sivuja ja mietin, että minullakin on puitteet perustaa vastaava
Piia Anttosen mukaan muihin eläimiin verrattuna hevosenpito on ehdottomasti kalleinta. kautta. Vapaaehtoistyö tärkeää Anttonen toivottaa vapaaehtoisia eläintenhoitajia tervetulleiksi tilalle, mutta ratsastustuntien toivossa Tuulispäähän on turha hakeutua. – Tämä on todella surullista, koska jos mietitään vaikka koiraa, niin yleensä niihin sitoudutaan myös niiden vanhuudenpäivillä. 46 Suuri osa rahoituksesta Suuri osa rahoituksesta tulee kummitoiminnan tulee kummitoiminnan kautta. – Hevosella voi olla kipuja, vaikka ulospäin kaikki näyttää hyvältä. Vapaaehtoisten ja vakituisten työtekijöiden lisäksi Tuulispäässä käy työharjoittelijoita, kuten eläintenhoitajaopiskelijoita. Kaikille hyvä elämä Piia Anttonen harmittelee yleistä suhtautumista vanhoihin tai vammautuneisiin hevosiin, jotka nähdään hyödyttöminä, koska niitä ei pystytä enää käyttämään. Hoitamaan pääsee aina ja meillä on kalenteri, josta voi varata itselleen sopivan päivän. Anttonen toivoisi, että ihmiset, joilla on minkä ikäisiä hevosia tahansa, kiinnittäisivät huomiota hevosensa hampaiden kuntoon. Kaikki ovat tervetulleita ja jokaiselle löytyy sopiva homma. – Yleensä vapaaehtoiset hoitajat ymmärtävät, että suurin osa hevosista on sellaisia, ettei niillä voi ratsastaa. Esimerkkinä meidän miniatyyrihevonen, joka on terve ja näemme, että sille on hyvät mahdollisuudet löytää koti muualta. Niiden kaviot vuollaan säännöllisesti ja eläinlääkäri käy vähintään vuosittain tarkastamassa sekä hoitamassa huollot. Vaikka hevonen liikkuu ja syö hyvin, voi suussa silti olla pahakin tilanne. Hevonen on monesti heittopussi, joka halutaan vaihtaa parempaan ja toimivampaan. – Hevosten hammashoito on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt valtavasti ja tietoa on jo todella paljon. Myös työvoimatoimiston kanssa teemme yhteistyötä, josta tänne löytää tiensä kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ihmisiä. Henkilökunnalla on aina vastuu Tuulispäässä jokainen eläin nähdään yksilönä ja henkilökunnalta menee aikaa siihen, kun he opastavat myös vapaaehtoisia näkemään ja hoitamaan eläimen yksilönä. Meidän hevosemme käyvät säännöllisesti klinikalla hammashoidossa ja viime vuonna kolmelta hevoselta poistetiin hammas. – Vaikka nämä elelevät täällä oloneuvoksina, niiden ylläpitämisessä pyörivät samat kulut, kuin mihin tahansa hevosen. Siinä vaiheessa on päästettävä pois, kun niille tulee jotain, ettei niitä enää voi pitää, kuten pahat hammasongelmat, sanoo Anttonen. Suurin ongelma on iäkkäät hevoset ja ne, joilla on ratsastustai ajokäytön estäviä vammoja. Vapaaehtoiset työntekijät eivät koskaan tee. Haluamme tuoda esiin vaihtoehtoista lähestymistapaa, että hevosen elämä on arvokas sellaisenaan ja sen kanssa voi puuhailla muutakin, kuin istua selässä. – Terveille ja hyvinvoiville hevosille voisi kyllä ajatella uutta kotia. Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä on seitsemän hevosta ja kaksi ponia. – Vaikka hevosemme asuvat pihatoissa, niin paremman kunnon ylläpitämiseksi käymme niiden kanssa kävelylenkeillä. Tuulispäässä halutaan turvata niiden oikeus vanheta rauhassa turvallisessa ympäristössä. Hyvin monenlaisista syistä tänne tullaan, mutta taustoista riippumatta yhdessä tehdään ja kaikkia yhdistää halu tehdä jotain eläinten hyväksi, Pia Anttonen kertoo. Hän on pohtinut myös hevosten sijoittamista uuteen kotiin. Suhtaudumme muutenkin kriittisesti siihen, että hevonen nähdään vain käyttöesineenä, jotka ovat olemassa vain siksi, että niillä voidaan ratsastaa. Täällä voi viettää kivan päivän maatilalla, Anttonen kertoo ja samalla kiittää vapaaehtoisia, joista on ollut ja on edelleen iso apu. – Yhteistyötä tehdään myös rikosseuraamuslaitoksen kanssa, joten välillä meillä on yhdyskuntapalvelussa rangaistustaan suorittavia eli tekemässä yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä
47 keskenään töitä, vaan mukana on aina henkilökunnasta joku, joka tuntee eläimet sekä tietää niiden yksilölliset tarpeet. Kummitoimintaa ja avustuksia Piia Anttonen iloitsee siitä, miten paljon on olemassa ihmisiä, jotka tukevat Tuulispäätä joko rahallisesti tai vapaaehtoistyöllään. Paikan perustajana Piia Anttonen työskentelee mukana ja hoitaa eläimiä, mutta hänellä on suurin vastuu paikan pyörittämisestä. Järjestän myös tapahtumia sekä erilaisia keräyksiä ja jos tulee vaikka talkooporukka rakentamaan aitoja, hankin tarvikkeet. Tietysti tarvitsemme lomaja vapaapäivätuuraajat. – Kesäisin järjestämme vierailupäiviä, jolloin ihmiset pääsevät tutustumaan eläimiin. – Teen hallinnollisia hommia, haen rakennuslupia ja suunnittelen projekteja. Kerromme eläimistä ja haluamme herättää ihmisiä ajattelemaan omaa suhdettaan eläimiin. – Päivävuorossa on kaksi työntekijää ja iltavuorossa yksi. Hän on tyytyväinen siitä, ettei eläinsuojelukeskuksen tarkoitus ole pelkästään auttaa yksittäisiä eläimiä, vaan siellä tehdään myös valistustoimintaa. Yksityisten ihmisten, yhteisöjen ja yritysten lahjoitukset mahdollistavat Tuulispään toiminnan olemassaolon, kehittymisen sekä tulevaisuuden suunnittelun ja laajentumisen yhä useamman eläimen auttamiseksi. Itsekin olen saanut oppia kaikenlaista tässä matkan varrella, tuumaa Anttonen. Hevosten hampaat hoidetaan myös säännöllisesti ja varsinkin vanhemmilla hevosilla se tarkoittaa hoitokertoja useamman kerran vuodessa.. Tällä henkilökunnalla olemme saaneet toiminnan pyörimään hyvin
48 Aatu muutti Tuulispäähän seitsemän kuukauden ikäisenä varsana joulukuussa 2019. – Tulevaisuuden suunnitelmiin liittyy myös rakenteilla oleva koulutuskeskus, jossa tullaan pitämään kurssipäiviä ja luentoja, muun muassa hevosten hoidosta, käyttäytymisestä ja kouluttamisesta, Piia Anttonen suunnittelee. Sillä oli etujaloissaan synnynnäinen vika, pukinkavio. Siten pystyisimme auttamaan useampaa eläintä. Aatu kävelikin elämänsä alkutaipaleen varpaillaan, sillä pukinkavio johtuu kutistuneista jänteistä. – Tuulispään hevoslauma koostuu nyt hevosista, joilla on kaikista heikoimmat mahdollisuudet saada uusi, hyvä koti enää muualta. I Tuulispään tehtävä on antaa sinne pelastetuille eläimille mahdollisimman hyvä ja turvallinen loppuelämä, jossa otetaan huomioon sekä yksilölliset että lajin tarpeet.. – Sekä työpanos että rahallinen tuki ovat todella tärkeitä. Tulevaisuudessa laajennamme toimintaamme ja pyrimme löytämään hevosille ja muillekin eläimille uusia koteja. Tuulispäässä runsaasti tulevaisuuden suunnitelmia. Yksittäisillä lahjoituksilla ja jäsenmaksuilla katamme niin kiinteitä kuluja kuin investointejakin, jotka näinkin isossa paikassa pyörivät useassa sadassa tuhannessa eurossa vuodessa. Suuri osa rahoituksesta tulee kummitoiminnan kautta. Se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi alkaa jonkun eläimen kummiksi ja toimia kuukausilahjoittajana
Kuljetuskustannusten jälkeen se riittää Archien hoitoon vielä pitkäksi aikaa. Archie pääsi elämään vapaata pihattoelämää laumassa ja nauttimaan elämästään vailla tulosodotuksia. Tuleeko pissa kitistäen. 2007) on suomalaissyntyinen ja Suomessa hyvin menestynyt lämminverinen ravihevonen, joka uransa jälkeen myytiin Maltalle jatkamaan raviurheilua. Tuulispää tarjosi Archielle eläkekodin, joka Archien kohdalla voi tarkoittaa kymmentäkin elinvuotta lisää. Archien kuljetuskustannuksiin järjestettiin Suomessa keräys, josta kasvoi mahtava potti, 8 472,04 euroa. Keräyksen ylimenevä osuus käytetään Archien eläinlääkärija ylläpitokustannuksiin. Easypeen kaikki ainesosat, karpalo, C-vitamiini, metioniini, glukosamiini sekä N-asetyyli-D-glukosamiini vaikuttavat virtsateiden hyvinvointiin.. Tuulispäähän otettiin yhteyttä ja pyydettiin apua Archien kotiuttamiseksi takaisin Suomeen. Onko hevosellasi virtsaamisvaikeuksia. Archie Ride päätyi kuitenkin maltalaisen RMJ Horse Rescue -järjestön hoiviin etsimään uutta kotia jostain päin maailmaa. 49 Nosto Nosto ARCHIE RIDE (ruuna, s. Archien matka Suomeen viivästyi koronavirusepidemian takia, mutta heinäkuussa 2020 Archie saapui loppuelämän kotiinsa Tuulispäähän
50 T allikoira Iita, viralliselta nimeltään Napos Izabella, on kohta 3-vuotias pumi. Iita rakastaa kaikkia ja kaikkea. Tallikoira. Ja oppii vaikka mitä – jos vain saa lihapullia tai muita herkkuja. Kaikki tallityöt ovat Iitan mielestä kivoja. – Se kulkee päivittäin mukanani ratsastuskoululla, kertoo ratsastuksenohjaaja Nea Leppänen, 25. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Nea Leppäsen kotiarkisto Ja taas mennään. Nea Leppänen on kotoisin Ylöjärveltä. Hän opiskeli ensin kokiksi, mutta lapsuudenhaave Tallikoira Iita ratsastaa ja rakastaa lihapullia Tallikoira Iita on innokas apulainen, kun Nea Leppänen tekee työtään Vuokatin ratsastuskoululla
Näyttelyissäkin Iita on menestynyt: sillä on Suomen muotovalio -titteli. – Kyllä se tekee mitä vain, kun motivoidaan herkuilla, Nea nauraa. – Kun lanataan maneesia, viedään vesiä ja siirrellään paaleja, Iita on tietysti mukana kyydissä. Hevosten kanssa Iita tulee hyvin toimeen, onhan se tottunut niihin jo ihan pennusta saakka. Iitalla on hyvin sosiaalinen luonne. Yksi niistä, Tytti, on myös nyt Nealla. – Tällä hetkellä mennään pikkuluokkia nuoren hevoseni kanssa. Kävin ratsastuskoulussa kerran viikossa. – Iitasta on ollut siinä – Iitasta on ollut siinä tilanteessa paljon iloa, tilanteessa paljon iloa, kun se on niin sosiaalinen kun se on niin sosiaalinen ja ottaa kontaktia kaikkiin ja ottaa kontaktia kaikkiin ihmisiin. – Kun joku hevonen on vaikkapa pesupaikalla, Iita saattaa tuoda sille lelun. Silloin nousevat kierrokset vähän liikaakin. – Ei se pelkää hevosia, mutta ei myöskään mene niiden jalkoihin. Lihapullat ovat Iitan erityisessä suosiossa. Iita sallii myös sen, että jotkut hevoset raputtavat sitä huulellaan. Iita osallistuu mielellään myös tallilla järjestettävään ratsastusterapiaan. Ja nyt on Iitallakin teetetty pennut. – Usein Iita haukkuu kovasti silloin, kun se on jostain oikein innostunut. – Joskus se on sitten kadonnut, ja lopulta löytynyt jostain tilasta suljetun oven takaa. Aina se on minulla mukana töissä. – Joskus joudun pesemään sen tallilla, ennen kuin voin ottaa sen autoon. – Kotona ei ollut hevosia, mutta innostuin itsekin, kun isosiskoni ratsasti. Huonoja puolia Iitan tallilla olosta ei juuri ole – paitsi ehkä se, että toisinaan Iita on aika likainen, kun pitäisi lähteä kotiin. Lihapullat motivoivat Iita on osoittaunut oppivaiseksi – varsinkin, jos tarjolla on herkkuja. Kun Iita on niin ihmisrakas, se lähtee helposti kulkemaan tallin eri tiloissa ihmisten mukana. Kun siskolleni tuli Iita-koiran äiti, ihastuin rodun aktiivisuuteen ja halusin sen pennun. – Tavoitteellisen ratsastuksen ja kilpailemisen aloitin kuitenkin vasta aikuisena ratsastuksenohjaajaksi opiskellessani. Nea Leppänen ihastui pumiin rotuna, koska pumi on niin aktiivinen. ihmisiin. Iita on Nean ensimmäinen koira. Ihmisrakas ja sosiaalinen Tallitytöistä Iita saa usein seuraa, sillä Vuokatissa heitä on paljon. Nea kilpailee kouluratsastuksessa ja esteissä. Sen suuri vahvuus on lasten kanssa leikkiminen. Opiskeluaikana hän kisasi helppoa A:ta kouluratsastuksessa, ja esteissä ysikymppisiä. Iita itse tykkää leikkiä erilaisilla leluilla. – Pallon heittäminen on ihan parasta. Iita osaa myös ratsastaa ja ajaa ponilla, ja ajaa mukana Avantin kyydissä. Se on mennyt jonkun perässä vaikka toimistoon ja jäänyt sitten huomaamatta sinne. Työpaikka löytyi Vuokatista. 51 ratsastusalan työstä vei voiton, ja hän kouluttautui Pudasjärvellä ratsastuksenohjaajaksi. Iita osaa myös ratsastaa. Myöhemmin Nea sitten kävi myös liikuttamassa ravureita ratsastamalla. Hevosalan työ aina haaveissa Nea aloitti ratsastuksen 6-vuotiaana. Jos Iitaa ei ole talilla pesty, kotona se yleensä harjataan, ennen kuin mennään sisälle, ja jalat pestään heti. – Kotona meillä oli vain kissa. Rally-toko on 2000-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa kehitetty laji, joka yhdistää elementtejä tokosta, agilitystä ja koiratanssista. – Iita on näissä harrastuksissa tosi innokas ja vauhdikas menijä. Iita on melko herkkä haukkumaan – kuten pumit yleensäkin. Hevosille leluja – Iita rakastaa kaikkia ja kaikkea. Nea asuu poikaystävänsä kanssa Sotkamossa. Jotkut hevoset ovat sen suosikkeja, ja niille se vie välillä omia lelujaankin.. Agilityä ja rally-tokoa Nea ja Iita harrastavat myös. Kaikkien kanssa se ei kuitenkaan käy. – Ja sen mielestä kaikki, mitä yhdessä tehdään, on kivaa. – Iitasta on ollut siinä tilanteessa paljon iloa, kun se on niin sosiaalinen ja ottaa kontaktia kaikkiin ihmisiin. Nyt kotona on Iitan lisäksi jo Iitan pentukin. Tallilla sitä voi pitää vapaana. Se on ihan Iitan lempipuuhaa. Niinpä se on päätellyt, että varmasti hevosetkin tykkäävät, ja vie usein muutamille suosikkihevosilleen omia lelujaan
Määrätietoinen kasvatus tarpeen Nallekarhumaisesta ulkonäöstään huolimatta pumi ei ole mikään helppo sylikoira. Se sitoutuu voimakkaasti omistajaansa. Lähteet: Unkarinpaimenkoirat ry, Pumit ry Pumi on eloisa, ilmeikäs ja rohkea. Arka tai flegmaattinen käytös ei ole rodunomaista. Iita on aina mukana, kun ajetaan Avantilla, olkoonpa kyse sitten paalien siirtelystä, vesien viemisestä tai maneesien lanaamisesta. Pumi haukkuu suhteellisen paljon. Se on erittäin rohkea, mutta silti hieman varautunut vieraita kohtaan. Virallisesti pumi tunnustettiin roduksi 1920-luvulla. Ensimmäinen pumi rekisteröitiin Suomeen vuonna 1973, ja siitä lähtien rekisteröintejä on ollut joka vuosi. Se soveltuu myös suurten eläinten paimentamiseen. Se on paimenkoira, joka on osoittautunut erinomaiseksi petoeläinten ja jyrsijöiden torjunnassa. Pumi tarvitseekin lempeän, mutta määrätietoisen kasvatuksen ja paljon sosiaalistamista erilaisiin tilanteisiin. Pumi on ollut tarpeellinen maatilan yleiskoira. Haukkumista pystyy hyvin rajoittamaan koulutuksella, kunhan opettaminen aloitetaan heti pennun saavuttua uuteen kotiinsa. Pumi sai rotuna alkunsa 1600-1700 -luvun Unkarissa, kun alkukantainen puli risteytyi maahan tuotujen saksalaisten ja ranskalaisten pystykorvaisten, terrierityyppisten koirien kanssa. Pumi on eloisa ja ilmeikäs, ja sillä on uupumaton temperamentti. Kokonaan hiljaista pumista tuskin saa. Pumilla on paimenkoirana voimakas paimennusvietti ja se haluaa pitää laumansa kasassa, siksipä pumi harvoin karkailee, ja irti ollessaan se haluaa pitää koko laumansa näköpiirissään. Pumi tarvitsee paljon liikuntaa. Koko olemus ilmentää toimintahalua; vilkkautensa ja toimeliaisuutensa vuoksi koira on tuskin koskaan paikallaan. Pumi on älykäs ja saa äkkiä muut tanssimaan oman pillinsä mukaan, jollei sitä johdonmukaisesti kasvateta. Pumi on myös mainio kotikoira, joka sopii hyvin sisätiloihin, ja erinomainen seuraja harrastuskoira. 52 Iita omistajaansa Neaan kiintynyt, mutta se on myös hyvin sosiaalinen muiden ihmisten kanssa. Pumi on aina aktiivinen ja valmiina toimintaan. Silloin siitä saa mitä parhaimman kaverin. Pumi on myös valpas pihavahti, ja sen kuuluukin hälyttää haukullaan kaikesta poikkeavasta
I. – Suuvaurioita on tutkittu maailmallakin, mutta niiden paranemista ja kotitallilla tapahtuvan käsittelyn vaikutuksia ei juurikaan. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen Jos pieniäkin vaurioita Jos pieniäkin vaurioita ilmenee, on käännyttävä suun ilmenee, on käännyttävä suun terveyteen erikoistuneen terveyteen erikoistuneen eläinlääkärin puoleen. – Jos pieniäkin vaurioita ilmenee, on käännyttävä suun terveyteen erikoistuneen eläinlääkärin puoleen. Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala muistuttaa, että jokaisen ravihevosen suun tila on tarkistettava säännöllisesti. Tutkimuksen toteuttajana toimii Helsingin Yliopisto, ja mukana on kaksi eläinlääketieteen opiskelijaa. Uudessa tutkimuksessa tarkastetaan ravihevosen suun tila myös kilpailusuorituksen ulkopuolella. Käytämme tutkimuksessa samaa asteikkoa kuin eläinlääkäri Kati Tuomola, jotta tutkimustieto on parhaalla tavalla yhdistettävissä. Jatkotutkimus antaa arvokasta lisätietoa esimerkiksi kilpailukieltoaikojen keston määrittämiseksi suuvaurioiden yhteydessä, kertoo tiedotteessa tutkimuksessa mukana oleva Anu Penttilä Helsingin Yliopistosta. Otanta tullaan keräämään alkuvuoden 2022 aikana, ja tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2022 aikana. Mirjami Anttilan aikaisemmin keräämä, yli 700 hevosen suututkimuksen aineisto, josta valmistellaan lisensiaatin työ uuden tutkimuksen ohella. Hevosen suu tarkastetaan aina ajotaparikkeiden yhteydessä ja useasti myös doping-näytteenoton yhteydessä sekä aina, jos suun ulkopuolella näkyy verta. – Kati Tuomolan ja tietokirjailija Nina Mäki-Kihniän toteuttama Ravihevosen suuterveyden opas s tarjoaa selkeät ohjeet hevosen suun tutkimiseen. On tärkeää, että tämä työ saa nyt jatkoa. 53 S uomen Hippos kertoo käynnistävänsä vuonna 2022 jatkotutkimuksen ravihevosten suuterveydestä. eläinlääkärin puoleen. Näin tieto tarvittavista toimista suunterveyden ylläpitämiseksi kasvaa entisestäänm kertoi Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Sami Kauhanen tiedotteessa. Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala muistuttaa, että jokaisen ravihevosen suun tila on tarkistettava säännöllisesti. – On meidän hevosihmisten vastuulla huolehtia hevosten hyvinvoinnista ja puuttua epäkohtiin. Hevosten hyvinvointi lähtee meistä ihmisistä: siitä, miten opetamme, käsittelemme ja ohjastamme, sanoo Kauhanen. Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu myös eläinlääkäri Ravihevosten suiden tutkiminen jatkuu Vuonna 2022 jatketaan ravihevosten suunterveyden tutkimista. UUDESSA TUTKIMUKSESSA ravihevosten suu tutkitaan sekä kilpailusuorituksen jälkeen että noin viikon päästä kilpailusta. Yhdessä eläinlääkärin kanssa voi parhaiten arvioida esimerkiksi kuolaimen sopivuutta ja tehdä tarvittavia muutoksia varusteisiin, muistuttaa Tala tiedotteessa. Lisäksi tutkimuksen aikana pidetään kirjaa hevosten liikutuksesta ja kuolainvalinnoista, jotta esimerkiksi vaurioiden paranemisesta ja kuolainten vaikutuksista saadaan lisätietoa. Ravihevosten kohteluun liittyviä sääntöjä on viime vuosina tiukennettu ja vuodenvaihteessa tiukennettiin entisestään. – Ravihevosten suuterveyden epäkohdat on tunnistettu Suomessa eläinlääkäri Kati Tuomolan ansiokkaan tutkimuksen toimesta. TIEDOTTEESSA HUOMAUTETAAN, että hevosten suuterveyden parantaminen ja hevosten hyvinvointi vaativat jatkotutkimuksen, valvonnan ja ohjeistuksen lisäksi jokaisen hevosalan toimijan tekoja
Joskus oikea ori ja tamma löytyvät tiiviillä sukuluetteloiden tutkimisella, mutta joskus tulos on hevosmiehen vaistoa. Kasvatustyömme keskittyy suomenhevosten kasvatukseen ravikilpailuja varten. Näistä useamman taustalta löytyy 2016 kuollut Kari Hintikan kasvattama ori Tuisku-Topi . – Siitosoriin valinnassa sanotaan, että tunne tammasi. Me tunnemme tammojemme suvut erittäin hyvin, samoin kuin sen, mitä ne kullakin orivalinnalla ovat tuottaneet. Rautiaiset tuntevat suomenhevosten suvut Hyvät suvut ja niiden tuntemus vuosikymmenien takaa ovat ehdottomat edellytykset onnistuneelle jalostustyölle. Tunnemme niiden taustat ja uskomme niiden hyvyyteen myös jalostuksessa.. Jalostuksessa luotetaan vahvasti yli puolen vuosisadan mittaiseen kokemukseen. – Tuiskun-Topi oli isän löytö, jota ei voi oikeastaan selittää. on kasvattanut ravisukuisia suomenhevosia vuodesta 1963 lähtien. Kasvatusja jalostustoiminta alkoi, kun suomenhevonen kävi tarpeettomaksi tilan maataloustöissä. Isä ja tytär, Taisto ja Mari Rautiainen ovat perehtyneet suomenhevosten sukuihin. 54 Hevoskasvatus P ohjois-Karjalassa Rääkkylän Rasivaaran rinteellä Taisto Rautiainen, 77. Tämä pätee myös kasvattamiemme kantakirjaoriiden käyttöön. – Isä on ollut koko ikänsä tekemisissä hevosten kanssa, mikä jatkuu edelleen, käyttötarkoitus on vain muuttunut. Rasivaaran laitumilta ovat lähteneet 73 muun varsan lisäksi muun muassa Piskon Pouta, SE-oriit Tähen Topelius ja Rapin Aatos sekä vuoden 2019 ravikuningas Tähen Toivomus. Jalostustyössä Rautiaiset arvostavat hevosen hyvää rakennetta ja erityisesti palvelevaa luonnetta, tavoitteena tuottaa kestäviä ja rehellisiä kilpahevosia. Hän muistaa etenkin vanhoja sukuja ilmiömäisen tarkasti, naurahtaa Mari. Kasvatustyöhön on tullut mukaan myös tytär Mari Rautiainen, 45. – Taisto vain jotenkin näki, että nämä suvut sopivat hyvin yhteen
Jalostustyön orivalinnoissa Rautiaiset kiinnittävät ensisijaisesti huomiota oriin sukuun ja sen soveltuvuuteen siitostammalle. 55 Laumassa varsat oppivat laumahierarkian ja kisailevat toistensa kanssa. Tänä keväänä syntyy 3 varsaa. Laumassa varsat oppivat laumahierarkian ja kisailevat toistensa kanssa. Suurin osa varsoista on kuitenkin varaamatta ja ne me tietysti pyrimme saamaan ne markkinoiduksi hyviin ravikoteihin, Mari Rautiainen toteaa. Hippoksen Heila-jalostusjärjestelmä on erittäin kattava apu sukujen tutkimisessa, mutta isän muisti etenkin vanhoihin sukuihin liittyen on myös suureksi avuksi, Mari Rautiainen sanoo. Niistä tulee meille aikanaan uusia siitostammoja. – Laitumella vieraillaan päivittäin seurustelemassa varsojen kanssa. erisukuisia hevosia. Sukupuun varmistamisessa ei ole kuitenkaan kiire, Mari Rautiainen sanoo. Ihannetilanne on, jos varsa siirtyy uudelle omistajalle heti vieroituksen jälkeen, mutta yleisimmin varsat menevät kaupaksi 2-3vuoden iässä. – Muutamia varsoja pidämme tarkoituksella itsellämme tulevaisuuden siitostoimintaa ajatellen. Emme pane astutuksessa liikaa painoa esimerkiksi oriin kilpailumenestykselle, koska siihen saattavat vaikuttaa monet tekijät. Suuret laitumet takaavat varsalle tilaa liikkua, jotta lihaksisto vahvistuu ja keuhkot kehittyvät. Se oppii yleensä nopeasti ja helposti kunhan se oppii luottamaan ihmiseen. – Aikaiseen varsomiseen liittyy tiettyjä riskejä säiden muodossa. Emälinjat saattavat joskus katketa menestyksettömyyteen, mutta uusia hyviä sukuja nousee esiin. Tälläkin hetkellä meillä on viisi treenihevosta siitostammojen ja varsojen lisäksi. Rautiaiset tuntevat suomenhevosten suvut Sukusiitosriski mahdollisimman pieneksi Kasvatuksen pääajatuksena on aina ollut kasvattaa hyvärakenteisia, ja kestäviä suomenhevosia ravikäyttöön. Varsoistaan Rautiaiset pitävät erityisen hyvää huolta. Suomenhevospopulaatio on varsin pieni ja sukusiitoksen vaara on mahdollinen. Hänen mukaansa vanha suku on yleensä hyvä myös tänä päivänä. Se voi käyttäytyä raviradalla hyvin, koska se on siihen koulutettu, muttei ole välttämättä kotioloissa esittele samaan luonteenlaatua. Myymättä jäänyt maitovarsa saa kasvaa Rautiaisten hoteissa, ja sitä aletaan viedä eteenpäin, koulutetaan samalla kun sitä markkinoidaan edelleen. Meillä varsat kulkevat pienestä pitäen riimu päässä narusta taluttaen. Oriin luonteesta saattaa olla vaikea saada täyttä selkoa, mutta sitäkin pyrimme selvittämään parhaan mukaan. Haluamme osaltamme auttaa suomenhevosen säilymistä terveenä alkuperäisrotuna valitsemalla siitokseen erisukuisia hevosia. Pyrimme pitämään kasvateillamme sukusiitosprosentin mahdollisimman alhaisena. laitumelle heti, kun se kelien puolesta on mahdollista. – Oreissa haemme hyvän rakenteen ja luonteen lisäksi kestäviä vahvoja sukulinjoja. Tilausvarsoja halutaan tietystä tammasta Vuosittain talliin syntyy 3-4 varsaa. Jo näiden ensimmäisten vuorokausien aikana varsan kanssa kuitenkin aletaan touhuta. Nuoret hevoset tutkimme aina tarkasti, oriin jälkeläisnäytöt eivät aina välttämättä kerro koko totuutta. Lisäksi tamman maito ei ole niin ravitsevaa tallikauden aikana, kuin laidunkaudella ja mm. Toisinaan tuntuu siltä, että joillakin kasvattajilla on kiire saada astutettua oma tammansa nimekkäällä oriilla. Varsat syntyvät yleensä touko-kesäkuussa, mutta tänä keväänä varsominen aikaistuu huhtitoukokuulle. – Noihin tavoitteisiin on mahdollista yltää nimenomaan sukujen tuntemuksella. Osa niistä on tilausvarsoja, joille on omistaja jo sovittu. Yksi onnistuneen jalostuksen edellytys on hevosten hyvinvointi. luun ja ruston kasvuja kehityshäiriötä, osteokondrioosia on havaittu liian aikaisin syntyvillä varsoilla. Vanhat suvut ovat jalostuneet näiden ominaisuuksien suhteen. Isä valmentaa hevosia ja minä hoidan tallin muut arkirutiinit. – Pari ensimmäistä vuorokauttaan varsa saa olla emänsä vieressä karsinassa, jotta se ehtii leimautua emäänsä. Joskus saattaa olla muotia käyttää hyvin kilpailuissa menestynyttä oritta huomioimatta kuitenkaan sen todellista sopivuutta tammalle. Rakenteeseen kiinnitämme myös huomiota, etteivät ainakaan samat rakennevirheet kertaantuisi molemmilta puolilta. Optimitilanne olisi, että kaksi kolmesta olisi tilausvarsoja. – Vanhojen sukujen vahvuutena on monesti kestävyys ja vauhti. – Yleensä tilausvarsa halutaan tietystä tammasta. – Emme lähde kasvattamaan hevosia minkään muodin mukaan. Tämä on myös hevosen ostajan etu, mikäli hevosta tullaan käyttämään myöhemmin siitoksessa. Tämä ei ole Rautiaisille välttämättä optimitilanne, varsa vie silloin karsinatilaa mahdollisilta uusilta syntyviltä varsoilta. – Myöhemmin kesällä syntyneillä tvarsoilla taas lyhyemmäksi jäänyt laidunkausi rajoittaa kehitystä.. – Olemme hyvin tarkkoja siitä, että suvut natsaavat yhteen. Sitä kautta hevosen rakenne säilyy hyvänä ja luonnekin on yleensä tasainen. Kilpailuissa hevosiamme ajavat ammattikuskit. Aikaisemmin syntyneillä varsoilla elämän alkuvaiheen liikunta jää vähäisemmäksi tallikauden vuoksi. Hyvä luonne on kolmas seikka johon kiinnitämme huomiota sukujen ja rakenteen ohella. Muodin mukaan ei mennä Rautiaiset kehittävät koko ajan omaa emälinjaansa elinvoimaiseksi. Varsan hyvinvointi taattava Varsa on optimaalinen kasvatettava. Varsa pääsee Haluamme osaltamme auttaa Haluamme osaltamme auttaa suomenhevosen säilymistä suomenhevosen säilymistä terveenä alkuperäisrotuna terveenä alkuperäisrotuna valitsemalla siitokseen valitsemalla siitokseen erisukuisia hevosia. Olennaista on kuitenkin se sukupuu ja oriin sopivuus tamman suvun kanssa. Kasvatustoiminta on helpompaa, kun eläimen taustat tiedetään
56 Hyvän hevosen leima näkyy yleensä varsaiässä. Onnea tarvitaan aina Kasvatus on paljolti myös silkkaa hyvää onnea. Mari Rautiaisen poika Julius Rautiainen saa hyvää hevosoppia jo nuorena.. Tietenkään kaikista varsoista tai edes lähimain suurimmasta osasta ei voi maitovarsana ollessaan sanoa, että juuri tästä yksilöstä tulee se huippu ravuri, mutta aina kannattaa haaveilla, Mari Rautiainen hymyilee. Sen luonne on joustava ja yhteistyöhaluinen. Varsa liikkuu helpon oloisesti vapaana ollessaan ja sen koordinaatio on hyvä. Varsan jalka-asennot ovat kohdallaan eikä muitakaan merkittäviä rakennepuutteita näy. Voimme vain toivoa parasta kun varsa lähtee meiltä uusiin olosuhteisiin. Kasvattajalle on tärkeää saada varsa sellaiseen kotiin, jossa se saa täyden mahdollisuuden kehittyä ravihevoseksi ja että sitä viedään eteenpäin oikeaoppisesti ja varsan kehityksen mukaisesti. – Kun olemme osamme kasvattajina tehneet, huippuihmiset ryhtyvät viemään hevosta eteenpäin. – Jo ihan pienestä varsasta voi heijastua hyvän hevosen piirteitä
– Rapin Aatos saadaan tänä keväänä astumaan Itä-Suomeen, mikä on ilman muuta isoa asia. Joensuun kupeessa Kontiolahdella oleva Varsanvalmistuslaitos-oriasema on Rautiaisten käytössä ahkerasti. Mietintämyssyt ovat vielä päässä. Aatos on meidän kasvattimme ja luotamme sen vahvuuksiin jalostusoriina. 57 Suuret laitumet takaavat varsalle tilaa liikkua, jotta lihaksisto vahvistuu ja keuhkot kehittyvät. Yhtään hevosta emme ole palautuksena saaneet takasin. I. – Hyvät suvut ja niiden tuntemus vuosikymmenien takaa on ehdoton edellytys onnistuneelle jalostustyölle. – Hyvä hevonen voi taantua tavalliseksi eivätkä kaikki hevoset loppujen lopuksi sovi ravihevosiksi. Jollei hevonen jostain syystä ole onnistunut ravurina, on se saanut käyttötarkoituksensa harrastehevosena. Sosiaalisuuden oppiminen on varsasta saakka tärkeää. Tarkoitus on tänäkin keväänä astuttaa 4-6 tammaa, osa Aatoksella ja osa jollakin muulla oriilla. Taisto Rautiainen valmentaa hevosia ja treenilenkit ovat osa arkea. Joskus oikea ori ja tamma löytyvät tiiviillä paperityöllä ja sukuluetteloiden tutkimisella, mutta joskus tulos on vanhan hevosmiehen vaistoa
Hevosen tulee myös läpäistä kaikki eläinlääkärin tarkastukset kilpailun aikana, myös maalissa. Aikaisempaa hevosharrastustaustaa minulla oli siinä vaiheessa yli 20 vuotta. – Sumaran hallituksessa olen ollut vuodesta 2019, ja tämä on kolmas puheenjohtajakauteni. Maastoilin omaksi ilokseni tämän ystäväni hevosella, kunnes havahduin meidän tekevän matkaratsastustreeniin verrattavia lenkkejä. – Säännöllinen ja asteittain lisääntyvä harjoittelu parantaa hevosen kestävyyttä, mutta palautumisen ja levon merkitys hevoselle on myös merkittävä, tähdentää Hydén. Täl. – Seuraavalle tasolle tai pidemmälle matkalle ei ole kuitenkaan pakko siirtyä, vaan ratsukko voi suorittaa vain lyhyitä matkoja halutessaan, sanoo Hydén. Hyvän ratsukon edellytykset Matkaratsastus sopii kaikille hevosroduille, vaikka suuri osa aktiivisesti lajissa kisaavista hevosista onkin arabeja. 58 Lajiesittely Tasaista tahtia, sopivalla sykkeellä Matkaratsastus on hevosen nopeusja kestävyyskilpailu, joka samalla testaa ratsastajan maastoratsastustaitoa. On myös hyvä, jos hevonen on rauhallinen ja omaa hyvän ruokahalun. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Suomen Matkaratsastusseura M atkaratsastuksen harrastamisen aloittaminen on helppoa. – Hevosen tulee olla tietysti maastoja liikennevarma sekä hallittavissa erilaisissa tilanteissa. Jos kilpaileminen kiinnostaa, hän kannustaa osallistumaan matkaratsastuksen starttikurssille. Kaikki voivat lajia harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti, omista lähtökohdistaan. – Itse aloitin lajin harrastamisen noin kahdeksan vuotta sitten. Matkaratsastustuomarin oikeudet sain vuonna 2021 ja sain myös kunnian tulla valituksi seuran vuoden 2021 toimihenkilöksi. Olennaiset hevostarkastukset Matkaratsastuksessa on tärkeää edetä hevoselle luontevassa askellajissa ja rennossa muodossa. – Sitten kävin Suomen Matkaratsastusseuran starttikurssin, josta innostus matkaratsastukseen vain lisääntyi. Tavoitteena on rauhallinen ja tasainen etenemisvauhti. – Matkaratsastuksen voi hyvin aloittaa kotioloissa tekemällä hevosen kanssa monipuolisesti esimerkiksi 10-20 kilometrin mittaisia, rauhallisia maastolenkkejä, kannustaa Suomen Matkaratsastusseura ry:n, Sumaran puheenjohtaja Nina Hydén. Hevosen treenaaminen esimerkiksi kansalliselle tasolle kestää useamman vuoden. Kultakin tasolta on saatava hyväksytty tulos ennen kuin saa siirtyä seuraavalle tasolle ja pidemmälle matkalle, valaisee Hydén. – Esimerkiksi suomenhevosella on startattu 160 kilometrin matka, islanninhevosella ja vuonohevosella 100 kilometriä sekä shetlanninponilla 50 kilometriä. Hevostarkastuksessa tutkitaan syke, hengityselimistö, yleistila, aineenvaihdunta, liikkeiden säännöllisyys, lihasten ja selän kosketusarkuus sekä mahdolliset haavat ja hiertymät. – Matkaratsastuskilpailuissa voi halutessaan edetä tasolta toiselle. – Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on aina matkasta ja tasosta riippumatta, että hevosen syke on hevostarkastuksissa alle 64 lyöntiä/minuutissa. Se tarjoaa monipuolisen tietopaketin kaikille lajista kiinnostuneille, harrastamisen tai kilpailemisen aloittamista suunnitteleville sekä ratsukoiden huoltajille. Tästä innostuneena Nina lähti tutustumaan netistä löytyvään lajitietouteen. Vuonna 2016 Nina Hydén valittiin Sumaran vuoden senioriksi ja hän voitti hevosensa Star Trekin kanssa Etelä-Suomen aluerankingin. Lisäksi on hyvä muistaa, että hevosen on oltava vielä maalissakin niin hyväkuntoinen, että se voisi vielä jatkaa matkaa. Riittää, että hevonen on terve ja peruskunto hyvä. – Minua on erityisesti kiehtonut matkaratsastuksessa korostuva pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ hevosen kanssa. – Lajissa kehittyminen vaatii erityisesti pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Lisäksi matkaratsastuksessa painottuu hevosen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen huomioiminen, joka mielestäni ensiarvoisen tärkeää, summaa Hydén. Matkaratsastus on yksi ratsastuksen vanhimpia kilpalajeja. Laji tuntui heti omalta. Suomen Matkaratsastusseuraa on edustanut kilpailuissa myös muuli, kertoo Hydén. – Tutustuin sattuman kautta ihmiseen, jolla oli jo kokemusta matkaratsastuksesta
– Ratsastajalta vaaditaan hevostaitojen lisäksi erityisesti kärsivällisyyttä ja kestävyyttä. Toki ratsastajallekin kannattaa varata omaa evästä mukaan, ohjeistaa Hydén. – Ihanneaikaluokkia on seuraja aluetasolla, nopeusluokissa kilpaillaan puolestaan aluetasolla sekä kansallisella tasolla. Matkalle varustautuminen Kilpailumatkalle tulee ottaa mukaan erityisesti hevoselle paljon juomista ja syömistä. Nopeuskilpailussa hevosen tulee olla vähintään kuusivuotias ja suomenmestaruusluokissa vähintään seitsemänvuotias. Ihanneaika ja nopeus Kilpailuihin voi osallistua sen vuoden alusta, jolloin ratsastaja täyttää 12 vuotta. Talvella järjestetään kilpailuja kuitenkin sääja keliolosuhteiden mukaan, jolloin kiinnitetään huomiota erityisesti pohjien turvallisuuteen. Nopeuskilpailun voittaa ratsukko, joka ensimmäisenä saapuu maaliin – kuitenkin sillä edellytyksellä, että hevonen läpäisee kaikki hevostarkastukset. Kesäkaudella kisoja on yleensä kuukausittain, kertoo Hydén. Kestävyyttä tarvitaan myös muutenkin kuin ratsastaessa, sillä kilpailupäivät ja -reissut ovat usein pitkiä. Alle 12-vuotias voi kuitenkin osallistua niin sanottuihin lasten luokkiin tai avoimiin luokkiin kilpailutuomariston päätöksellä. – Mukaan tarvitaan vesikanistereita hevosen juottamista varten ja kesällä viilennystä Kesällä on erityisen tärkeää viilentää hevosta, kuten matkaratsastuksen SM-kisoista 2020. Ratsastajan tulee myös tuntea hevosensa hyvin, jotta osaa lukea hevosta ja tunnistaa esimerkiksi väsymyksen merkit. Viisivuotiaalla hevosella voi puolestaan osallistua ihanneaikaluokkiin. Neljävuotiaalla hevosella voi osallistua seurakilpailuun. – Ratsastajan tulee hallita hevosensa liikenteessä ja erilaisissa maastoissa. Ihanneaikaratsastuksessa hyväksytyn tuloksen saavuttavat ratsukot, jotka suorittavat reitin ihanneajassa ja läpäisevät hevostarkastukset. 59 laiset hevoset eivät yleensä stressaa vieraita paikkoja sekä syövät ja juovat kisatilanteessakin hyvin. Kuva: Salla Kuikka Matkaratsastuksessa huomioidaan hevosen hyvinvointi kokonaisvaltaisesti ja se on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, sanoo Suomen Matkaratsastusseura ry:n puheenjohtaja Nina Hydén. Kilpailumatkoja on 12 kilometristä aina 160 kilometriin asti. – Matkaratsastuksen kisakausi kestää pääsääntöisesti helmikuusta marraskuuhun. Suomessa matkaratsastuksessa kilpaillaan ihanneaikaja nopeusluokissa. Matkaratsastuksen harrastaminen vaatii myös tietynlaista tahtotilaa, sillä laji on toisinaan melko yksinäistä puurtamista. Kuva: Seija Paananen
– Monet harrastajista käyttävät gps-/urheilukelloa, jolla voi kätevästi seurata hevosen keskinopeutta ja ratsastettua matkaa. Esimerkiksi satulointi on vapaa eli kilpailuun voi sääntöjen mukaan osallistua, vaikka ilman satulaa. Matkaratsastus on tiimityötä ja huoltojoukkoja tarvitaan. Matkaratsastus on tiimityötä, eikä ratsukko selviä ilman omaa tiimiä. Huoltojoukkojen olisi hyvä olla tutustunut etukäteen huollettavaan ratsukkoon. Jossain määrin olisi myös hyvä, että hevosenkäsittely olisi jo entuudestaan tuttua. Lajissa on tärkeää osata mitata hevosen sykettä, joten erityisesti kilpailuissa stetoskooppi tai sykekahva on tarpeellinen. Tärkeintä on välineiden mukavuus sekä hevoselle että ratsastajalle. 60 varten. – Meidän perheessä huoltamista on harjoiteltu kotioloissakin, jolloin toimiminen kilpailutilanteessa on sujuvampaa, toteaa Hydén. tunnistaa väsymyksen merkit. – Matkaratsastuskilpailuissa ratsastajan ja hevosen varusteet ovat varsin vapaat. – Huoltoporukalta vaaditaan myös hyvää autonajoja kartanlukutaitoa. Lisäksi varasatulahuopia ja loimia, jotta hevonen pysyy varmasti lämpimänä, ja jotta jokaiselle lenkille voi laittaa puhtaan ja kuivan satulahuovan hiertymien minimoimiseksi. Kuva: Salla Kuikka Hevoselle tulee ottaa mukaan paljon juomista ja syötävää. Raipan tai kannusten käyttäminen on kiellettyä. HuoltojoukRatsastajan tulee tuntea Ratsastajan tulee tuntea hevosensa hyvin, jotta hevosensa hyvin, jotta hän osaa lukea hevosta ja hän osaa lukea hevosta ja tunnistaa väsymyksen merkit. – Jokaisella ratsukolla tulee olla ainakin yksi huoltaja mukana kilpailuissa. I. Kuva: Seija Paananen ko liikkuu kilpailuissa autolla ratsastettavan reitin varrella ja huolehtii ratsukon hyvinvoinnista ja muun muassa ratsukon juottamisesta, syöttämisestä sekä kesällä hevosen viilentämisestä niin reitillä kuin tauollakin
Kuva: Salla Kuikka T I L U K S I L L A . Sumara ei ole sidottu paikkakuntaan, vaan seura yhdistää lajin harrastajia ja toimii yhteystyössä muiden seurojen kanssa. Hyväksytty kilpailusuoritus vaatii hyväksytyn eläinlääkärin tarkastuksen ja sen, että hevosen syke on hevostarkastuksissa alle 64 lyöntiä minuutissa. C O M. Aluksi se toimi vain muutamien jäsenten voimin, mutta jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti vuosien mittaan ja jäseniä on tällä hetkellä noin 100. Kuva: Seija Paananen Huoltojoukot ovat kilpailussa tärkeässä roolissa. Sumara:n toimintaan kuuluu sekä matkaratsastuskilpailujen järjestäminen että ratsukoiden valmennustilaisuudet ja lajiin perehdyttävät starttikurssit kuin myös muut tapahtumat. Seura on valtakunnallinen ja sillä on jäseniä ympäri Suomea. Matkaratsastuskomitean tilastojen mukaan vuonna 2019 seuratasolla kilpaili 52 ratsastajaa, aluetasolla 28 ja kansallisella tasolla 8. Kansainvälisellä tasolla kilpailee kymmenkunta ratsukkoa. Jäsenet voivat siis halutessaan kuulua myös ”kotitallinsa” seuraan. Suomen Matkaratsastusseura ry (Sumara) perustettiin vuonna 2002. Koronatilanne on vaikuttanut matkaratsastuksen kotimaan kilpailutoimintaan eikä kisoja ole vuosina 2020 ja 2021 pystytty järjestämään samoissa määrin kuin aikaisemmin. 61 Matkaratsastusseuralla 20-vuotisjuhlavuosi I Suomen Matkaratsastusseuran tehtävä on matkaratsastustoiminnan edistäminen koko Suomessa. Omaksi ilokseen lajia harrastavien määrää voidaan vain arvailla. Vuosi 2022 on seuran 20-vuotisjuhlavuosi
Suomenhevosesta ja hänen heinäpaalistaan.. Se on puhdasta rakkautta pursuava ja ylistystä ansaitseva kokonaisuus, kun kahdesta tulee yhtä. Tiluksilla 62 Kauden eka paali Heinäpaalissa on Kaisterista sellaista erityistä kauneutta, mitä muut eivät tunnu niin hyvin ymmärtävän
Kovimman talven aikana siirrytään tilalla vapaaseen heinään. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen. Kaksijalkaiset kun eivät ilmeisesti pysty kulkemaan hangessa ja haluavat siirtää lumen sivuun kulun helpottamiseksi. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle. Tilalla heinäpaalit ovat suurissa n. Eivät moiset haasteet nelivedolla kulkevia hevosia hierrä. Kesällä kun on helpompaa, koska silloin luonto itse tarjoaa mahdollisuuksia ravintoon, eikä kukaan tai mikään tule silloin suomenhevosen ja hänen ruokansa väliin. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. Siihen kuuluu, kauhistus, kyttäys, hippa, hepulit ja vahtaus. ENSIMMÄISEN VAPAAN paalin saalistus on sekalainen sarja eriasteista toimintaa. Traktorin pörinä talviaikaan kertoo usein kahdesta asiasta, joista toinen on mielenkiintoinen ja toinen ei niinkään. Siksi aidalla tuijotellaan tyynesti ja pudistellaan tuon tuosta lumisia harjoja, kuin osoittaakseen, ettei se lumi nyt niin iso juttu ole. Välttämättä laumahämmästyksen syy ei ole itse heinäpaali vaan se, että mitä ihmettä tuo yksi noin nahoissaan Kauden eka paali. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Kaikki alkaa siitä, kun suomenhevonen ei uskoa silmiään. RUOKA-ASIAT SAAVAT lauman aina kiinnostumaan ja seuraa laumahämmästys. Talvessa on enemmän haastetta. Ennemmin se säikähtää sitä, että heinät hukkuvat lumen alle, eikä niitä löydy enää ikinä, tai joku talvikarvattomuudesta kärsivä on niin jäässä, että unohtaa ylipäätä kantaa niitä heiniä nenän eteen. Vapaalla heinällä olisi sijaa muinakin vuodenaikoina, mutta syksyn ja kevään kuraralli polkeennuttaa merkittävän määrän heinää, eikä polkeentuneen heinän mutustelu ole suotavaa, paitsi ehkä suomenhevosen mielestä. Jos lunta ei ole satanut ja traktorin ääni kuuluu silti, on kyse hyvin todennäköisesti ruoka-asioista. Ne ovat kaikki äärimmäisen tärkeitä osa-alueita, kun monimuotoisen lauman silmämuniin piirtyy kuva kamalan suuresta heinäpaalista ja siinä nokkelammilla saattaa aluksi mennä suurin osa ajasta ihan kaikkeen muuhun, kun itse syömiseen. Ei edes aita. Erityisesti suomenhevosen huoli kasvaa talvella. Se on ollut tapa mahdollistaa hevosten ja muiden eläinten oma säätely myös lämmitysjärjestelmän energiantarpeet huomioon ottaen. K un pakkanen pihalla paukkuu ja elohopea kutistuu kahdenkymmenen miinusasteen tuntumaa, ei talvipörrönsä antaumuksella kasvattanut hevoseläin sitä säikähdä. 63 I Tiluksilla emäntänä häärii 40-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. Ne siirtelee traktori. Kun lunta tupruttaa, on usein traktorin pörinä suoraa seurausta sille. Näin ollen pakkanen ja kuiva, luminen maa mahdollistaa vapaan heinän ja laajassa tarhassa ehtii tehdä onneksi muutakin kuin syödä. 300-kiloissa “traktorin munissa”, joten ihan pelkkä Pyhä henki ja hartiapunnerrus eivät riitä niitä siirtelemään. Hevonen luottaa siihen, että kyllä se paksuna pysyy suomenhevonen edelleen ja varmasti
Se olisi järkyttävää. Kun traktori saapuu näköpiiriin, mukanaan uusi muna, paikalle saapuvat ne, jotka juuri sillä hetkellä olivat muutenkin ajatelleet tulla ruokituksi. On aika siirtyä suoraviivaiseen suorittamiseen. Kun heinäpaaleja on pihalla seisoteltu useampia, etsitään lepopaikat aina sään ja fiiliksen mukaan muualta. Paalista on tullut tavanomainen, itsestään selvä ja tärkeäksi se tulisi enää vain sillä, että se katoaisi. Lopulta mukaan pyörimiseen liittyvät muutkin hevoset. Derkunista on on mahtavaa saada vihdoin kokoisensa ruokalautanen. Kukaan muu ei saa tulla paalille, kuin suomenhevonen itse, koska jos tulee, saattaa olla, ettei suomenhevonen itse ehdi syödä kaikkea yksin. Se on rytmikästä työstöä, missä päämäärä on kaikilla sama; maha täyteen. Ei se palaa. Se on aika nyt! Kun paali lasketaan maahan ja traktorin kyydistä pihalle pompsahtaa vielä karvalakkiin sonnustautunut, paalin kuorintaan erikoistunut ja työkalusarjalla varustettu kädellinen, alkaa lopulta hippa. Suomenhevonen meinaa. KUN ENSIMMÄINEN PAALI on lopulta syöty, toisen kohdalla ei sen suurempaa innostusta enää synny. Pyöritään traktorin ja paalin ympärillä, eikä kukaan tunnu tietävän, mistä toiminta edes johtuu. johtuu.. Ei se palaa ennen kun on taas sen kauden ensimmäisen heinäpaalin aika ja se on vain kerran vuodessa. Lähes yhtä järkyttävää, kun kesällä laitumen avaus, jolloin pitäisi ehtiä itse jokaiselle neliömetrille ekana ja yksin. Vahtauksen aikana huolehditaan siitä, ettei paali häviä kesken torkkujen ja ettei vaan kukaan kavereista pääse aloittamaan uudestaan yksin. Siirtymä levosta ruokailuun ei vaadi sen suurempaa suunnittelua. Se loppuu, kun suomenhevonen tajuaa, että itseasiassa eivät kaverit välttämättä paha lisä ole, koska syöminen itsessään on tärkeämpää kun kavereiden jahtaus, joten syökööt nyt muutkin sitten. Ketään ei kiinnosta vahtaaminen ja lepopaikoille siirrytään sinne, missä lepo-olosuhteet milloinkin ovat parhaimmillaan. Siirtyminen kauden ensimmäisen paalin syömisestä ruokalevolle on hyvin lyhyt. 64 pyörii. Paali on täysin unohtunut. Samalla kaavalla mennään joka ikinen talvi, mutta vain ensimmäisen paalin kohdalla. Hippa kestää hetken. Ensimmäisen päivän jälkeen ollaan aamulla helpottuneita, kun paali ei kadonnut yönkään aikana. TASAISTA TAHTIA LEUAT käyvät ihan joka ikisellä. Ristiriita purkautuu epämääräisenä sekoiluna ja pyörimisenä. Suomenhevonen sen kuitenkin tietää. I Pyöritään traktorin ja paalin Pyöritään traktorin ja paalin ympärillä, eikä kukaan tunnu ympärillä, eikä kukaan tunnu tietävän, mistä toiminta edes tietävän, mistä toiminta edes johtuu. Parhaat pisteet saa niistä, joissa maassa ei ole yhtään kaviota ja melko hyvä on myös sellainen, missä vain yksi kavio koskettaa maata. Vuohet saavat taas maata heinillä, ilman että joku haluaa juuri siitä alta syödä ja pitkin pihamaata hipatessa aika kuluu myös syömisten välillä. Kun maha alkaa olla täynnä ja loputtomalta tuntunut jauhanta pistää unettamaan, on aika siirtyä levolle. On syytä ottaa hepulit. Silloin on esteetön pääsy paalille myös tilan pikkuväellä, eikä kukaan jaksa niitä hätistää enää matkoihin. Paali mahdollistaa tuumasta toimeen tyyppisen ruokailun. Tai se loppuu viimeistään siihen, että laumanjohtaja sanoo kerran, että nyt lopeta se päsmäröinti ja keskity olennaiseen, senkin paksukainen. Kun pieni ruokalepo tulee päätökseen, aloitetaan taas työstö. Hepuleissa tärkeintä on saapua paalille riittävän monipuolisella sarjalla erilaisia ilmaliikkeitä. Lopulta viimeistään noin neljännen tai viidennen paalin kohdalla, alkaa suomenhevonen jälleen miettiä, että miltä ruoho mahtaa maistua hangen alla aidan toisella puolella ja kurottelee jälleen kaivaen olkisänkeä maasta. Keskimäärin noin yhden askeleen pituinen, joten alkaa vahtaus. Kun suomenhevonen on tajunnut, että nyt ei ole kyse lumitöistä vaan nyt ollaan vakavalla ruoka-asialla, on siinä vaikea löytää sopivaa balanssia sisäisen äänen ja fyysisen toiminnan suhteen. Se on olemassa vain silloin, kun siitä tekee mieli syödä, mutta muuten se nököttää hiljaa ja odottaa, että se samainen yltäkylläisyyden innostama lauma palaisi
– Ratsukkoa ei voi lähteä ohittamaan ”kyllä tuosta mahtuu” -asenteella, jos vastaantulevien kaistalla on liikennettä. Jos tämä pyytää sinua pysähtymään, pysähdy. I Lähde: Hippos, artikkeli on julkaistu ammattiautoilun erikoislehden Ajolinja-lehden numerossa 09/21. Ratsukon tai valjakon ohittamisen aikana on tärkeintä pitää nopeus tasaisena ja huolehtia riittävistä turvaväleistä joka suuntaan. 65 K un kohtaa tien päällä hevosen, on ensin alennettava ajonopeutta. – Hevonen voi pillastua yllättävissä tilanteissa, vaikka se olisikin hyvin koulutettu ja totutettu liikenteeseen. Keskikokoinen hevonen on samaa suuruusluokkaa kuin hirvi, ja hevosen säikähtämisellä voikin olla ikävät seuraukset. Hevoskuljetuksien ja hevosten huomioimisella liikenteessä varmistetaan turvallinen matka sekä eläinten hyvinvointi. Hevostrailerilla ajetaan muutenkin varovaisesti, koska kyydissä on helposti vauhkoontuva eläin. Toimi näin, kun kohtaat hevosen liikenteessä Kun kohtaat hevosen, alenna ajonopeuttasi. Jos ohittamiselHevoskuljetukset ja -valjakot huomioon liikenteessä Hevoskuljetusta ohittaessa on syytä välttää kovia ääniä tai kiihdytyksiä, jottei kyydissä oleva hevonen pillastu. Ajoissa kytketyllä vilkulla voi pyrkiä varmistamaan, että ohitettavan ajoneuvon kuljettaja huomaa ohitusaikeet jo ennalta. Sen jälkeen on oltava varma siitä, että ohituksen voi tehdä kaikille osapuolille turvallisella tavalla. On myös syytä välttää kovia ääniä tai kiihdytyksiä. Suomessa hevoskuljetukset tunnistaa lakisääteisistä merkeistä ajoneuvojen perässä. le ei ole esteitä, on se kuitenkin syytä tehdä liikaa vitkastelematta, ettei turhaan häiritse hevosta, Taskinen sanoo. Hevosen pillastumisesta voi koitua kohtalokkaat seuraukset.. Lisäksi maanteillä liikkuu säännöllisesti valjakoita ja ratsukoita. – Ensin kannattaa miettiä, onko ohitus todella tarpeen. Älä soita äänimerkkiä tai kaasuta. Äkkinäisiä liikkeitä tai äänimerkkejä on vältettävä. Siksi ratsukon tai valjakon ohittamiseen on aina syytä suhtautua varovasti, korostaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen. Mitä suurempia ajoneuvo on kyseessä, sitä aikaisemmin hevoskuljetuksien tai hevosten huomioiminen tulee aloittaa. Hevostraileriakin ohitettaessa on jätettävä tavanomaista enemmän tilaa eteen, sivulle ja taakse. Silloin pitää odottaa rauhassa turvallista ohituspaikkaa. Vaihda myös pitkiltä lyhyille ajovaloille. Tarkkaile ratsastajan tai ohjastajan käsimerkkejä. Erityisen tärkeää on reilu marginaali myös omalle kaistalle palatessa, jotta hevoskuljetusajoneuvo ei joudu jarruttamaan ohitustilanteessa, Taskinen alleviivaa. Pidä vauhti tasaisena ja nosta nopeutta maltillisesti vasta reilusti ohituksen jälkeen. Sen jälkeen on otettava katsekontakti ratsastajaan ja seurattava tämän käsimerkkejä. Ohita ratsukko kunnon turvavälillä ja vain turvallisessa paikassa, ei tunkemalla ahtaaseen väliin. Ratsastaja tai hevosen ohjastaja voi pyytää autoilijaa pysähtymään nostamalla käden pystyyn esimerkiksi silloin, jos eläin on säikähtänyt tai takaa on tulossa lisää ratsukoita tai valjakoita. Hevoskuljetusta ohittamaan varoen Hevostrailerit ovat useimmiten jarrullisia peräkärryjä, joilla saa ajaa korkeintaan kahdeksaakymppiä. Valojakaan ei saa vilkutella, mutta suuntamerkkiä on näytettävä normaaliin tapaan
Hevoset pääsevät joka päivä yhteistarhaukseen. – Kookkaan tallirakennuksemme yhteydessä on täyspitkä maneesi. – Asuessani Oulussa, alkoi ajatus yhteisen ratsastuskeskuksen perustamisesta itää, ja Tiinankin muuttaessa Ouluun, päätimme toteuttaa tämän yhteisen haaveemme, muistelee Granat. Siitä puolet on tuntiratsastajien käytössä ja toinen puoli yksityisratsastajilla. – Seudulla oli toki talleja, mutta niistä useamman toiminta oli suunnattu erilaisille erityisryhmille. 66 T alliyrittäjistä toisen, Päivi Granatin haaveena oli jo pidempään ollut perustaa Oulun seudulle ratsastuskoulu. – Toimin siellä ratsastuksenopettajana ja lasten sekä nuorten valmentaminen on aina ollut sydäntäni lähellä. Nyt oma tyttäreni ratsastaa myös. Talliesittely. – Vuoden vaihteessa meillä aloitti ratsastuksenopettaja Aino Pylkäs. Talleilla olen pyörinyt aivan pikkutytöstä asti ja kilpaillut esteissä. Mittavat tallipuitteet – Mieheni Toni toimii tallilla yleismiehenä, valmentaa ravureita ja muun muassa kengittää, listaa Päivi Granat. Tavoitteena vakioratsastajat – Jo alunperin meillä oli tavoitteena ja ajatuksena harjoittaa pienimuotoista ratsastuskoulutoimintaa, koska käymme kumpikin Tiinan kanssa muualla töissä, kertoo Päivi Granat. Täysmittainen ulkokenttä on molempien käytössä. Tuomas on lisäksi niin sanottu tallimestari, joka auttaa kaikessa, muun muassa kengittää. – Talli on nyt ollut toiminnassa 2,5 vuotta ja olemme mielestäni pysyneet tavoitteessamme Ystävykset Tiina Auer (vas.) ja Päivi Granat toteuttivat haaveensa ja perustivat yhteisen tallin. Talli on kooltaan suurehko, hevosia on tuntikäytössä 12 ja yksityispuolella 26. Ratsastuskeskus ABC:n toinen yrittäjä, Tiina Auer oli Päivi Granatin valmennettava, joten ystävyyden lisäksi heillä on myös yhteistä hevoshistoriaa. Koin, että asiakkaita olisi varmasti sellaisellekin tallille, jossa on ratsastusta tarjolla ihan jokaiselle ja kaiken tasoisille ratsastajille. Nyt Oulussa sijaitseva Ratsastuskeskus ABC on ollut toiminnassa lähes kolme vuotta. – Lisäksi meillä on kaksi tallityöntekijää, Janetta ja Emmi sekä 12-vuotias tyttäreni Sofia, josta on tullut täysverinen tallityttö. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Ratsastuskeskus ABC Aivan tyhjästä tämä ajatus ei kuitenkaan syntynyt, sillä Granatin vanhemmat omistivat Rovaniemellä sijaitsevan ratsastuskeskuksen. Ystävysten yhteinen talli Yhteisen hevoshistorian omaavat ystävykset haaveilivat omasta tallista ja ryhtyivät tuumasta toimeen
67 Suuressa maneesissa riittää tilaa sekä tuntiettä yksityisratsastajille. Kuva: ABC-ratsastajat. Kuva: ABC-Ratsastajat ry ABC-Ratsastuskeskuksessa harrastaa iloinen joukko ABC-Ratsastajia
– Toimintamme on kannattavaa eli pysymme hengissä, naurahtaa Granat. Ratsastuskeskus ABC:n tallissa on tuntihevosia 12 ja yksityispuolella asustaa 26 hevosta.. Nyt meillä on noin sata viikkotuntiratsastajaa. – Suomessa Vermo toimii hienona esimerkkinä, lisäksi olemme käyneet Ruotsissa tutustumassa tällaiseen toimintaan. Tulevaisuuden haaveena olisi perustaa myös pienimuotoinen poneille suunnattu ravikoulu. Maanantaisin meillä on oma Training Team, joka harjoittelee tavoitteellisesti kilpailuihin. Ratsastuskeskus ABC:n tien toisella puolella sijaitsee Virpiniemen hevosystävien harjoitusravirata, joten sekin puoltaisi tätä ajatusta. Onneksi se alkoi kuitenkin viikko toisensa jälkeen elpyä ja lisääntyi kesää kohden. Näin varmistamme, että ratsastajalla on hyvä pohja, jos hän jonakin päivänä hankkivat oman hevosen ja jatkaa sen kanssa treenaamista. I Talliin kohdistuvien suunnitelmien lisäksi, ylläpidetään myös omia kisatavoitteita. Kuvassa Tiina Auer. 68 ja noudattaneet sovittua linjaa. – Koronan alkaessa tallin toiminta hiljeni aluksi. Ratsastajistamme yli puolet on vakioasiakkaita ja juuri sellaista tilannetta toivoimmekin. – Toivon, että asiakaskuntamme pysyisi pitkälti vakioasiakkaina. – Näiden tallitavoitteiden lisäksi vien valmennettaviani kohti heidän omia kilparatsastustavoitteitaan, summaa Granat. Yhteistarhaus on jokapäiväisessä käytössä
Ypäjällä sijaitseva rata on vuosien myötä päässyt kaventumaan ja sitä on mm. Askellajiratsastuksen ratahankkeen rakennustöiden kilpailutus ja alueen raivaustyö ehdittiin aloittamaan, kunnes korona pisti stopin kaikelle. laajennettava, pohjaa on korjattava ja aidat on uusittava. Suomen Miekkailuja 5-otteluliitossa ollaan melko tyytyväisiä lopputulokseen, jossa sääntöjä on muokattu lähemmäs ratsastuksen lajisääntöjä. Esimerkiksi estekorkeutta lasketaan vähemmän kuin olisimme toivoneet. I. I Askellajiradan rakennushanke Ypäjälle peruttu 5-ottelun ratsastusosuuteen muutoksia Esimerkkejä muista muutoksista jo ensimmäinen putoaminen tai satulasta suistuminen johtaa hylkäykseen (aiemmin vasta toinen); verryttelyssä pudonnut ratsastaja saa jatkaa vasta kun ensiapuhenkilöstö on tarkastanut hänen vointinsa kolmas kieltäytyminen johtaa hylkäämiseen (aiemmin neljäs) tempovaatimusta lasketaan 350 m/min (aiemmin 375 m/min) radan pituus 10 estettä sisältäen 2 kaksoissarjaa (aiemmin 12 estettä, yksi kaksoisja yksi kolmoissarja) verryttelyssä esteiden hyppäämiseen tarkoitetulla alueella saa olla korkeintaan kuusi ratsukkoa kerrallaan eläinlääkäri arvioi nyt myös hevosen henkistä tilaa, ja varmistaa, että liiallisesti stressaantunut hevonen ei kilpaile (aiemmin arvioitu vain fyysistä kuntoa) eläinlääkäreitä vaaditaan jatkossa kaksi, mikäli verryttely ja rata eivät ole vierekkäin oman satulan käyttö on kielletty (omat jalustimet ja hihnat sallitaan) ratsastus järjestetään yhtenä kierroksena jokaiselle urheilijalle oltava oma hevonen, jolloin tarve varahevosen käyttöön ensimmäisen radan tapahtumien perusteella poistuu ratsukko ei saa ottaa vastaan ulkopuolista suullista apua (aiemmin sallittu) urheilija voidaan hylätä turvallisuussyistä esimerkiksi varusterikon kohdatessa yli 30 sekunnin mittainen vastustelu johtaa hylkäämiseen (uusi sääntö) kaikkiin liiallista raipankäyttöä koskeviin sääntökohtiin lisätty myös kannukset raipan käyttö rajattu enintään kolmeen kertaan per tilanne (uusi sääntö) karsintakilpailujen estekorkeudelle on määritelty minimi, senioreilla 100 cm järjestäjälle on mahdollisuus kieltää raipan ja/tai kannusten käyttö jollain hevosella hevosen taputtaminen radan päätteeksi on pakollista UIPM tulee myös myöhemmin ohjeistamaan kansallisia lajiliittoja kriteereistä, joiden perusteella urheilijalle myönnetään ratsastuslupa. Saimme sääntöihin läpi myös stewardin käytön, mutta siitä ei valitettavasti tullut pakollista, kertoo Suomen Miekkailuja 5-otteluliiton hallituksen varapuheenjohtaja Janne Saarikko kertoo. – Korona on vaikuttanut Ypäjän taloudelliseen tilanteeseen ja meidän on elettävä hyvin tarkasti talouden kanssa. S uomen Ratsastajainliitto (SRL), Suomen Islanninhevosyhdistys (SIHY) ja Ypäjän Hevosopisto (YHO) aloittivat yhteistyössä vuoden 2018 lopulla ratahankkeen, minkä tavoitteena oli rakentaa askellajiratsastukselle kansainväliset vaatimukset täyttävä kilparata-alue Ypäjän Hevosopiston alueelle. Investointirahaa ei käytännössä ole, ja se investointiraha mitä Hevosopistolla on käytössä, on laitettava opetustyöhön ja opiskelija-asumiseen, kertoo YHO:n Valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd. Muuttuneen taloudellisen tilanteen lisäksi hankkeen lopullinen budjetti kasvoi viime kädessä lähes kaksinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna, toteaa SIHY ry:n puheenjohtaja Silvia Ufer. Myös ratahankkeen kustannussuunnitelma on muuttunut aivan totaalisesti, jonka vuoksi AVI:lle olisi tehtävä uusi rahoitushakemus, lisää SRL:n toiminnanjohtaja Jukka Koivisto. Uusi estekorkeus on 110 cm, kun meidän toiveemme olisi ollut 100 cm. SIHY toteuttaa keväällä 2022 vanhan radan kunnostusprojektia. Asiasta äänestettiin UIPM:n kongressissa, ja selvä enemmistö kansainvälisestä jäsenistöstä kannatti muutosta, joten asia siirtyy jatkovalmisteluun. Taloudellinen epävarmuus hankkeen toteuttamisessa johti loppujen lopuksi hankkeen peruuttamiseen kaikkien osapuolten yhteisymmärryksessä. Maarianhaminassa, Ahvenanmaalla. Tämä tulee tapahtumaan vuoden 2024 Pariisin olympialaisten jälkeen. SRL, SIHY ja YHO jatkavat edelleen askellajiratsastuksen puitteiden kehittämistä Hevosopiston alueella, jotta tulevaisuudessakin alueella on mahdollista järjestää kansainvälisen tason askellajiratsastuskilpailuita. Tämän kevään radan kunnostusprojekti tulee olemaan SIHY:lle taloudellinen ponnistus PMja 40-vuotisjuhlavuoden lisäksi. PM-kilpailut järjestetään 9.-14.8. Jo pitkään kestäneet koronapandemian aiheuttamat vaikeudet ovat vaikuttaneet kaikkien osapuolten toimintaan. Ratsastus on kuitenkin mukana vielä vuosina 2022-2024, ja ratsastusosuuden kehittämiseen tähtääviä sääntömuutoksia on tulossa useita. Nyt ratahanke on kaikkien osapuolten yhteisellä päätöksellä päätetty perua. Suurimpana muutoksena on jo aiemmin julkaistu tieto ratsastuksen korvaamisesta jollain toisella, toistaiseksi määrittelemättömällä lajilla. – Koemme, että muutokset ovat pääasiassa hyviä ja tulevat parantamaan hevosten hyvinvointia sekä hevosten ja ratsastajien turvallisuutta. – Tilanne on tosi paljon muuttunut ratahankkeen alkuvaiheista. 69 K ansainvälinen nykyaikaisen viisiottelun liitto UIPM on julkaissut sääntömuutokset koskien 5-ottelun ratsastusosuutta. Suomen Miekkailuja 5-otteluliitto valmisteli omia muutosehdotuksiaan UIPM:lle yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Kaikkia ehdottamiamme muutoksia emme saaneet läpi ihan sellaisenaan. – Tässä vaiheessa ei ole realistista toteuttaa hanketta suunnitellun laisena. Kunnostuksella rata saadaan täyttämään taas kansainväliset vaatimukset, jolloin mahdollistetaan jatkossakin kansallisenja WR-tason kilpailujen järjestämistä Ypäjällä
Pihatossa viihtyvät shetlanninponi ja islanninhevonen.. 70 Tallirakentaminen Navetta oli hevostallina aikansa elänyt Runko tuli valmiina, sisätilat hartiapankilla Toimivassa hevostallissa ilma vaihtuu, tilaa on riittävästi arjen työlle, lämpötila on sopiva niin hevosille kuin ihmisillekin eikä valaistuksessakaan ole valittamista. Teksti: Jussi Karvonen Kuvat: Mäkinen/Lavola Tallissa on noin 100 neliötä lämmintä tilaa, mihin mahtuvat karsinat, kuivausja satulahuone sekä tekninen tila ja wc
toimiva ratkaisu. – Sitä ei haihdu ilmaan mitään aineita, eivätkä lika ja hämähäkinseititkään seinissä tai katossa näy. Tallin rakentaminen tuli ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten, sillä vanha navetta ei enää ollut tätä päivää hevosten pidossa. – Tilaan nähden se on varmasti tehokas, vaikka tallin harjakorkeus on viitisen metriä. Tallissa on koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Lämmitykselle on joka tilassa omat säädöt, sanoo Lavola. Hevoset ovat perheen harrastus. Kolmen metrin levyinen käytävä on kymmenisen metriä pitkä. – Karsinoissa ja käytävällä on kosteussuojatut ledputkivalaisimet. Valaistusta ei voi koskaan olla hevostallissa liikaa. Ilmanvaihtokoneessa maksimi-ilmanvirtaus on 360 litraa sekunnissa. Ilmanvaihto huippuluokkaa Tallissa on noin 100 neliötä lämmintä tilaa, mihin mahtuvat karsinat, kuivausja satulahuone sekä tekninen tila ja wc. Mitään kaupallista ratsutallitoimintaa meillä ei ole. – Väitän, että meidän tallissamme ilmanvaihto on parhaasta päästä. Lämpötila pysyy tallissa plussan puolella. Käytin rei’itettyjä ilmanvaihtoputkia, mikä takaa tasaisen ilmankierron koko talliin. – Kaikki tallin asukkaat ovat ratsuja ja aktiivisessa käytössä, sanoo Lavola. – Hevoset lämmittävät ilmaa ja eristykset osaltaan pitävät lämpötilan plussalla. Päädyssä on noin 70 neliötä kylmää tilaa kuivikkeille ja heinille. 71 N urmijärveläiset Petri Mäkinen ja Nora Lavola rakennuttivat ja osin itsekin rakensivat Kymppitallien hevostallin maatilalleen kaksi vuotta sitten. Navetta oli hevostallina aikansa elänyt Yksi hevonen vastaa noin 1000 watin lämmitintä. Rei’ityksen ansiosta ilma vaihtuu joka osassa tallia, Mäkinen sanoo. Mäkinen oli rakentamisen aikaan työssä ilmanvaihtoalan yrityksessä ja teki itse kanavien kiinnitykset. Sisätilat rakennettiin hartiapankilla Tallin sisäkaton verhoilu on ruskeansävyistä lämpökäsiteltyä puuta. Navetta on nyt tyhjänä, sanoo Lavola. Käytävään menee tallitilasta noin 30 neliötä. – Ilmanvaihto on todella tärkeä koska se pitää tallin kuivana. Monesti ilmanvaihdossa ongelmana on epätasaisuus, koska ilma vaihtuu tehokkaasti tallin keskiosassa, muttei seinustoilla. Lattialämmitystä olemme tallissa käyttäneet viime talvena pari kertaa, kun pakkanen oli pitkälle yli 20 astetta. Tallissa on lattialämmitys, jota on tarvittu tallin puolella vain muutaman kerran. – Navetassa oli kynnyksiä, kulmia ja ahtautta ja tietysti tekniikka oli vanhan navetan tekniikkaa eli aika olematonta nykyiseen verrattuna. Sisätiloihin ne eivät suostu juurikaan astumaan. Nora ja Emily Lavolan sekä Petri Mäkisen arkeen kuuluvat hevoset ja ponit kutenwpb-ruunat Goldriver Rhytmic Reynold (vas.) ja Hollannista syksyllä tullut Mr.Domingo.. – Leveä käytävä on kuitenkin hevosen hoidon kannalta toimiva ratkaisu, sanoo Lavola. Karsinoiden rungot ovat kuuma– Leveä käytävä on – Leveä käytävä on kuitenkin hevosen kuitenkin hevosen hoidon kannalta hoidon kannalta toimiva ratkaisu. Ilmanvaihtokone Ilox 397 on kooltaan 1,3x1,2x0,8 metriä ja painaa 180 kiloa. Satulaja kuivaushuoneessa on lattialämmitys päällä. Niille riittää mainiosti kylmä pihatto. Tallissa ei myöskään tuoksahda lainkaan. – Tyttäremme Emily Lavola kilpailee kouluratsastuksessa ponien kansallisissa luokissa ja tavoitteena on tänä vuonna ponien kouluratsastuksen SM-kilpailut. Karsinassa työskentely helpottui selkeästi, kun valoa on riittävästi. Lämmityksenä on suora sähkö, mutta kulutus oli viime vuonna 5 000-6 000 kilowattituntia. Pariskunnan tallissa on viisi ponia ja kaksi hevosta. Karsinoita sisällä on viisi ja islanninhevonen ja shetlanninponi asustavat pihatossa
Rei’itetyt ilmanvaihtoputket takaavat tasaisen ilmankierron koko talliin.. Maaperä vaati kunnolliset perustukset, minkä vuoksi päädyttiin reunavahvistettuun perustukseen. Kymppitallin toimitukseen kuuluivat seinäelementit tuulensuojalevyihin saakka ja kattotuolit. 72 Ennen pystytystä teetettiin betonilaatta paikallisella urakoitsijalla. Samalla värillä maalattiin karsinoiden puuosat. Tallin sisäkaton verhoilu on ruskeansävyistä lämpökäsiteltyä puuta, joten lika ja hämähäkinseitit eivät katossa näy. Paikallinen urakoitsija hoiti valun
Näin talli ja koti ovat samassa linjassa. Toimitussisältöön kuuluivat ulkopaneelit, mutta ne piti asentaa itse tallin pystytyksen jälkeen. mielekäs vaihtoehto. – Ikkunat ja ovet kuuluivat toimitussisältöön, mutta ne kiinnitin itse paikoilleen. 73 sinkittyä terästä ja panelointi kuusilankkua. Lämminvesivaraaja on teknisessä tilassa, joten hevoset saadaan pestyä treenin jälkeen lämpimällä vedellä. Talliin haluttiin sekä pystyettä vaakapaneelia asuintalon paneloinnin mukaan. Sisätyöt tein hartiapankkina, mutta tietysti luvanvaraisiin sähköja putkitöihin sekä ilmastointiasennukseen oli käytettävä ammattilaisia, Petri Mäkinen kertoo. Myös toimitukseen kuuluneet villat ja muovit asennettiin itse. – Koneellinen lannanpoisto – Koneellinen lannanpoisto ei olisi ollut tämän kokoisessa ei olisi ollut tämän kokoisessa tallissa taloudellisesti tallissa taloudellisesti mielekäs vaihtoehto. Ikkunat ovat hevosten pään korkeudella, mutta ne ovat sisäpuolelta kalteroidut. Kymppitallien toimitukseen kuuluivat seinäelementit tuulensuojalevyihin saakka ja kattotuolit. – Tilasimme pystytyksen Kymppitalleilta ja heidän käyttämänsä pystytysporukka teki työnsä parissa päivässä hyvin ammattitaitoisesti. – Peltikaton tilasimme erikseen, mutta senkin pystysporukka laittoi päälle lisätyönä. – Halusimme pystyvaakapaneelin, koska talossamme on sellainen. Nora ja Emily Lavola ovat aktiivisia hevosihmisiä. Toimitukseen kuuluneet villat ja muovit asennettiin itse. Karsinoiden rungot ovat kuumasinkittyä terästä ja panelointi kuusilankkua.. Hevosilla on juoma-automaatit karsinoissa
– Meillä ei ole mitään tarvetta lisähevosille, enkä usko, että laajennusmahdollisuutta koskaan tullaan käyttämään, Lavola sanoo. Maansiirtotyöt hoiti toinen paikallinen urakoitsija. – Paperitöihin ja byrokratiaan kului aikaa ja energiaa. Talli oli Kymppitallien mallistossa standardimalli. – Koneellinen lannanpoisto ei olisi ollut tämän kokoisessa tallissa taloudellisesti mielekäs vaihtoehto. Lisäksi oman työn osuus oli suuri, sillä käytin vuoden verran kaiken vapaa-aikani rakentamiseen, Petri Mäkinen toteaa. – Tallivarusteiden kirjo oli valtava. Tallin hinta oli selkeästi yli 100 000 euroa. Emme ole kaava-alueella, joten kaikkeen rakentamiseen edellytetään poikkeuslupaa. – Maaperä vaati kunnolliset perustukset ja päädyimme reunavahvistettuun perustukseen. Tallin pohjatyöt tehtiin elo-lokakuussa 2018 ja talli oli vesikatossa marraskuun loppussa 2018. Kallein tarjous oli 7 000-8 000 euroa kalliimpi kuin muut. Lannan saamme levitetyksi omille pelloille. Talli valmistui maalis-marraskuussa 2019 ja sen käyttöönotto oli marraskuun lopussa 2019. – Materiaalikustannusten hinnat ovat – Materiaalikustannusten hinnat ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja, mikä kasvaneet kymmeniä prosentteja, mikä vaikuttaisi hintaan nyt kymmeniä tuhansia. Rakennusluvan haku aloitettiin noin vuotta ennen rakentamista. Tallin varustelu kilpailutettiin Ennen pystytystä oli teetetty pohjan betonilaatta paikallisella urakoitsijalla. vaikuttaisi hintaan nyt kymmeniä tuhansia.. 040 416 6052 Lannanpoisto hoituu perinteisesti kottikärryillä ja hartiavoimilla. I WC kuuluu tallin varustukseen. 74 www.hevossairaala.. – Sen verran mallia muutimme että päätyyn tuli kaksi traktorilla ajettavaa aukkoa. Tarjouksiin sisältyi monenlaisia hienouksia, mutta halusimme pitää tallin yksinkertaisena, mutta silti toimivana kokonaisuutena. Betonilattia ja eristykset ovat jo valmiina. Periaatteessa tallia voi tarpeen tullen laajentaa rakentamalla kuivikevarastoon lisää karsinoita. – Materiaalikustannusten hinnat ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja, mikä vaikuttaisi hintaan nyt kymmeniä tuhansia. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh
– Asennus vie 2-3 mieheltä pari viikkoa. Valmispaketista voi rakentaa minkäkokoisen tallin haluaa.. Sisäkorkeus on vähintään 2,95 metriä, isoimmissa malleissa sisäkorkeus on 3,75 metriä, sanoo toimitusjohtaja Harri Nokso. Perusmallit ovat suuntaa antavia. – Valmistajia on vähän, eikä liimahirren hintaa voi koskaan ennakoida. Huomattavasti hankalampaa on, jos suunnittelu on edennyt jo pitkälle lupakuvavaiheeseen ja pääpiirustuksiin vaaditaan muutoksia. Kymppitallit laatii asiakkaalle ensin toiveiden mukaisen luonnospiirustuksen. Tallien korkeus vakiona on karsinoiden reunoissa kolme metriä ja hyvän ilmastoinnin ja riittävän tilan aikaansaamiseksi käytetään saksiristikoita, jolloin sisäkorkeus keskellä nousee neljään metriin. Toinen tärkeä ja lain edellyttämä toimenpide on naapureiden kuuleminen. Tallin ulkoverhous on siis lomalautaa tai paneelia, sisäseinien levyt asiakas hankkii itse. Nokson mukaan sekä käytännöt, että lupaprosessin pituus vaihtelevat suuresti eri kunnissa. – Kymppitallin hevostallit täyttävät valtioneuvoston hevosten suojelusta asettamat säädökset. Tyypillisesti asiakas haluaa esimerkiksi pesutiloja tai valjashuoneen toimistotai virkistystiloja tai muuta lämmintä tilaa. – Suosittelen, että tilaaja menee rakennusvalvontaan luonnospiirustuksen kanssa. Kymppitallit Oy:n toimitusjohtajan Harri Nokson mukaan sekä käytännöt, että lupaprosessin pituus vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Toimitamme hallin elementteinä. Vakiona elementteihimme on valmiiksi kiinnitettynä lomalauta, mutta vaihtoehtona myös paneeli, jolloin elementit toimitetaan tuulensuojalevypintaisina. Yleisin toimitusmuoto on materiaalitoimitus, mutta Kymppitallit toimittaa myös valmispaketteja, mihin sisältyy myös rakennuksen pystytys. Kymppitalleilla on viisi perustallipakettia jotka ovat muunneltavissa asiakkaan tarpeiden mukaan. – Se on tehtävä kirjallisena hyvissä ajoin ennen rakentamista ja lupamenettelyn alkamista. Tallissa on alkydipohjainenpohjamaalaus, mutta lopullinen ulkomaalaus jää asiakkaalle. Periaatteessa rakentamisen ehdot ovat kaikille samat, mutta tulkintoja on yhtä monta kuin on kuntaakin. – Perustukset asiakas yleensä toteuttaa itse lähettämämme perustusmittakuvan mukaan. Kokemuksia on siitäkin, että kuuleminen voi tuoda ongelmia, jollei sitä ole hoidettu hyvin. – Rakennusvalvonnan päätös voi nopeimmillaan tulla joissakin kunnissa kolmessa viikossa, mutta meillä on myös kuntia, joissa päätös saattaa kestää jopa 6-9 kuukautta. Kymppitallit toimittaa valmispaketin Pitkästä tavarasta rakentamalla saattaisi säästää materiaaleissa, mutta tallirakentamisessa nimeomaan asennus maksaa. Lukkopesät asiakas hankkii itse, koska näin hän saa haluamansa avaimet. Esimerkiksi hirsi ja leveä paneeli sopivat hyvin yhteen. Lupaprosessi voi viedä aikaa Paneelin osuus verhoilumateriaalina on viime vuosina kasvanut. Se ei myöskään anna anteeksi kuin yhden virheen, Nokso sanoo. Esimerkiksi tontille kaivetut kaapelit määrittävät osaltaan tallin sijainnin. – Liimahirsi on materiaalina vähän käytetty, koska yli 170-senttistä liimahirttä ei ole oikein markkinoilla saatavilla. Pisin tallimme on sata metriä, eikä tallin jatkamisella ole mitään rajoituksia. Elementtirakenteisia talleja voi jatkaa ”loputtomasti”. – Pelti on kestävä materiaali ja peltikaton asennus on nopeaa. Toimitus on aina säältäsuojattu, joten pystytykseen ei tarvitse ryhtyä välittömästi. Kymppitallit Oy rakentaa vuodessa 20-30 valmistallia. – Jos me pystytämme tallin, on vastuu myös meidän, mutta jokainen kuluttaja tietysti ratkaisee itse, miten hän tallinsa rakennuttaa. Asiakkaat haluavat muutoksia peruspaketteihin 80-prosenttisella varmuudella. Meidän kauttamme hoituvat myös lupakuvat, paitsi asemapiirros, ja asiakas toimittaa ne rakennusvalvontaan. Ennen rakentamista on hyvä ottaa selvää oman kunnan linjauksista ja lupien käsittelyajoista. Tallin ulkoverhoilumateriaali kannattaa valita päärakennuksen mukaan. Tallien käytäväleveydet vaihtelevat 2,5-3 metrin välillä. – Vielä kymmenisen vuotta sitten lomalauta oli suosittu, mutta nyt paneeli on ajanut selvästi ohitse. Karsinan koko jokaisessa mallissa on vähintään yhdeksän neliötä. Tallien katot ovat yleisesti peltiä. Karsinoiden rakentamisen ja materiaalit hoitavat ja toimittavat muut yritykset, mutta välitämme niistä tietoa asiakkaille. Myös pariovet etuseinälle ovat joskus asiakkaan toiveena. Jos rakennusvalvoja edellyttää piirustukseen muutoksia, on ne helppo työstää tuossa vaiheessa. 75 H evostallien kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Pariovet metallirunkoisia varustettuna lapinsalvalla. – Hallia voi jatkaa ja sen voi saada erilaisilla varustuksilla. Kauppa etenee kuitenkin aina vasta sen jälkeen, kun rakennusvalvonta on osaltaan tallihankkeen siunannut. Talleissa on suuret varustehuoneet, neljässä vakiomallissa on lisäksi erillinen iso varastotila ja pesutilat. Asiakas voi pystyttää hallin itse tai valita tallipakettiin meidän asennuspalvelumme. Paneeli entistä suositumpaa Tallin suunnittelu alkaa piirustuksista ja lupaprosessin käynnistämisellä
Hevostallia Heiskanen ryhtyi pitämään jo opiskeluaikanaan, aluksi hyvin pienimuotoisesti. Viimeiset yli kaksikymmentä vuotta hän on vetänyt Suomen Hevostietokeskusta, joka tarjoaa hevosalaa koskevia neuvonta-, koulutusja asiantuntijapalveluja.. Hänellä on yli viidenkymmenen vuoden monipuolinen kokemus hevosista: hän on toiminut tutkimusja neuvontatyössä sekä ratsastuskoulun pitäjänä. Nykyään oman ratsastuskoulun toiminta on laajentunut. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Minna Heiskasen arkisto T oiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen, 70, on tehnyt elämäntyönsä hevosten parissa. Vuosikymmenien varrella hevosala on muuttunut paljon ja kohdannut monia uusia haasteita. Väitöskirjansa hän teki hevosten keinosiementämisestä. Heiskanen on koulutukseltaan filosofian tohtori. 76 Hevosyrittäjä on monitaituri – Palkitsevinta tallinpidossa on se, että saa koko ajan oppia uutta, sanoo ratsastuskouluyrittäjä ja Suomen Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen
Hän toimii edelleen myös ratsastuskouluyrittäjänä.. 77 Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen on tehnyt mittavan elämäntyön hevosten parissa
– Virkatyöni kannalta oli ratkaisevaa, että pääsin agronomiopintojeni jälkeen professori Pekka Mäenpään vetämään hevostutkimusryhmään tohtorikoulutettavaksi Kuopion yliopistoon. On pienimuotoisempaa ja isompaa, on täysihoitotalleja, kirjo on laaja. joka päivä. Vakituisia työntekijöitä on nyt neljä, kaksi ratsastuksenopettajaa, hevostenhoitaja ja osa-aikainen tallitalkkari, sekä lisäksi viikonloppuapulaisia. Selvät säännöt toki pitää olla – niin hevosille kuin ihmisillekin. Pitää osata hevosenkäsittely, hoito ja koulutus, ratsastuksen opetus, asiakaspalvelu, markkoinointi. Myös tallien toiminta on nykyisin monin tavoin ammattimaisempaa kuin vuosikymmeniä sitten. – Kun lähtee tietoa hankkimaan, aina kannattaa miettiä sitä, onko tarjolla oleva tieto luotettavaa. Heiskanen on kirjoittanut tai osallistunut useiden hevosalan neuvontakirjojen laatimiseen. Pääsääntöisesti kaikki alalla olevat haluavat hyvää hevosille, mutta ylilyöntejäkin nykyisin näkee. – Sitten niiltä voidaan edellyttää asianmukaista työpanosta. – Ehkä joku toinen on keksinyt paremman tavan, ja siksi aina pitää kokeillakin. Pyöritimme yhdessä hevostallia ja reissasimme ostamassa hevosia – ja hauskaa oli. – Äitini Kirsti-Liisa Heiskanen oli myös hevosihminen. Hevosta pitää liikuttaa Hevosta pitää liikuttaa kohtuullisesti lähes kohtuullisesti lähes joka päivä. Kun Heiskanen aloitti, oli vielä armeijallakin hevosia. – Ratsastajat ovat mukavia, ja harvoin talleilla on mitään ongelmia. Pitää analysoida ja miettiä – niin talliyrittäjänä, ratsastajana kuin hevosenhoitajanakin – miten tämän voisi parhaiten tehdä, kun ei ole hulvattomasti rahaakaan käytettävissä. – Hevostyö on hyvin mielenkiintoista, koska siihen liittyy niin monta erilaista asiaa. Tämä koko homma pitää hoitaa kunnolla. Palkitsevinta on se, että koko ajan saa uutta oppia. – Esimerkiksi ratsastuskouluhevoset ovat työhevosia, joille pitää järjestää sopivasti vapaa-aikaa ja lepoa, niiden on myös saatava olla porukassa toisten hevosten kanssa tarhassa ja laitumilla. – Talliyrittäjyys on moniottelua, jossa todella vaaditaan monitaituruutta. Aikuista, tervettä hevosta pitäisi liikuttaa tarhassa seisomisen sijaan! Hevosala on muuttunut ja kehittynyt paljon. Hän oli hevosista kiinnostunut ja ratsasti. Hevosalalla Heiskasta viehättää myös se, että talleilla viihdytään. Uranvalintansa Heiskanen sanoo tulleen perheen kautta. Tieto on siis lisääntynyt, mutta niin myös virheelliset käsitykset, joita saattaa levitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Koulu aloitti toimintansa samassa paikassa vuonna 1969. Tästä taustasta lähti kehitys kohti nykyaikaista hevosurheilua. Rauhalahden Ratsastuskoululla järjestetään monia kursseja, eritasoisia ratsastajan taitojen mukaan.. – Suomessa on reilut pari tuhatta ratsastustalliyritystä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse uskoa. – Olen siellä kaupungin vuokralaisena, mutta rakennukset ovat tallin omistuksessa. Uravalinta perheen kautta Heiskasen Rauhalahden Ratsastuskoulu toimii Kuopion kupeessa Rauhalahden kartanon mailla, Kallaveden rannalla kauniissa ja idyllisessä ympäristössä. Hevostietokeskuksella suuri merkitys juuri siksi, että se tarjoaa tarkistettua, tosiasioihin perustuvaa tietoa mitä moninaisimmista hevosenpitoon liittyvistä asioista. – Hevonen turhautuu, koska se on luotu liikkumaan. Hevonen on luotu liikkumaan Hevosen hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen ovat asioita, jotka jokaisen talliyrittäjän on aina otettava huomioon. Hevosia tallissa on 22. 78 Vuonna 2017 presidentti Sauli Niinistö myönsi Heiskaselle professorin arvonimen. Ja oikeaa tietoa hevosista, niiden hoidosta ja käyttäytymisestä. Aihepiirejä ovat muun muassa tallien toimintaympäristöt ja tilavaatimukset, hevosten pihattohoito ja opas tallinhoitajille. – Siellä on nyt paljon asiantuntijoita. Työssä tarvitaan näkemystä ja kokemusta siitä, mikä on hevosille hyväksi. – Viime aikoina kuntourheilun ja harrastuksen osuus on kasvanut voimakkaasti. – Pitää pystyä opettamaan, neuvomaan ja kertomaan, miten hevosia pitää hoitaa, jotta ne toisaalta voivat hyvin ja toisaalta tekevät työnsä hyvin. Maatiloilla oli työhevosia. Jos hevonen seisoo päivät pitkät pienessä tarhassa, niin ei se kovin kummoista hevosen elämää ole. Oikeaa ja väärää tietoa Oikean tiedon lisäämiseksi Heiskanen on vuosikymmenien varrella tehnyt työtä, niin tutkijana kuin Hevostietokeskuksen toiminnanjohtajanakin. Hevosten terveys ja hyvinvointi ovat luonnollisesti keskiössä. – Joskus on havaittavissa mukavuuden rakkautta erikoisesti yksityishevossektorilla; vain tiettyinä päivinä ratsastetaan ja sitten annetaan hevosille vähän väliä lepopäiviä. Tallilla järjestetään ratsastustuntien lisäksi eritasoisia kursseja, yleiskurssien lisäksi muun muassa esteja kouluratsastuskursseja
– Luontoyhteys ja yhteys elävään eläimeen, ja ylipäätään maaseutuun, ovat nykymaailmassa myös merkittäviä asioita, ja ratsastusharrastus mahdollistaa niitä luontevasti. Myös maastoreittejä tulee olla tarjolla, jotta ratsastusta voidaan harrastaa monipuolisesti. Osa nuorista lopettaa ratsastuksen aikuistuttuaan, mutta viime vuosina heidän joukossaan on ollut paljon niitä, jotka palaavat takaisin ratsastuksen pariin. – Tallien ei myöskään pidä olla liian kaukana taajama-alueista, jotta vanhempien ei tarvitsisi kuljettaa nuoria harrastuksen pariin, vaan he pääsisivät sinne muutenkin, vaikka polkupyörällä. – Ei voida toimia parhaalla mahdollisella tavalla, jos hevosia on paljon ja on käytössä vain hyvin pienet alueet. – Hevosille olisi hyväksi, että harjoittelisimme nykyistä enemmän ulkona! Maneesit ovat tietysti tarpeen, koska meillä ilmasto on sellainen, että puoli vuotta on hyvää aikaa ulkotiloissa, ja toinen puoli sitten vähän hankalampaa. – Kaupunkien ja kuntien pitäisi suhtautua myönteisesti hevosharrastukseen, koska talleilla tehdään mittavaa nuorisotyötä. 79 Ratsastuksesta on myös tullut kaikkien ikäryhmien harrastus. Sanotaan että vauvasta vaariin – tai ehkä paremminkin mummoon, koskaan valtaosa harrastajista on tyttöjä tai naisia. Ratsastustalli tarvitsee tilaa Hevosharrastus toimii Suomessa pitkälti yksityisten yrittäjien varassa. Kaupunkilaiselle täysihoitotallit mahdollistavat oman hevosen hankkimisen. Heiskanen katsoo, että kuntien ja kaupunkien pitäisi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa nykyistä paremmin ottaa huomioon se, että hevostalli tarvitsee ympärilleen tilaa. Suomessa harrastajia on sekä maaseudulla että taajamissa ja kaupungeissa. Moni toteuttaakin aikuisena nuoruuden haaveensa ja ostaa oman hevosen. Suurin osa ratsastajista on tyttöjä ja naisia. Hevosharrastus on paljon muutakin kuin ratsastusta. Ely-keskuksia Heiskanen kiittää siitä, että ne ovat monilla alueilla olleet mukana mahdollistamassa maneesien rakentamisen. Ratsastus on monelle elinikäinen harrastus. Rauhalahden Ratsastuskoulussa on nykyisin 22 hevosta.. – Meillä on lapsia, nuoria ja aikuisia
Ohjelmalla voidaan laatia erilaisille hevosille optimaaliset ja yksilölliset, ruokintasuositusten mukaiset ruokintasuunnitelmat. Saatavissa on myös valmiita ruokintasuunnitelmia. Hevostietokeskuksen verkkosivustolta löytyy ajankohtaista, tarkistettua tietoa muun muassa hevosten terveydestä, hoidosta, ruokinnasta, kasvatuksesta, talliympäristöstä, valmennuksesta ja kengityksestä, turvallisuudesta ja taloudesta. Kun ratsastuksesta innostuu, se on koko eliniän harrastus! – Meillä on paljon perheitä, joissa ratsastetaan jo kolmessa polvessa. – Näiden eri ammattilaisten jatkokoulutusta pidän tärkeänä, jotta saadaan uutta kipinää ja jaksetaan tehdä töitä talleilla ja ratsastuskouluilla, koska tämä ihan tavallisilla talleilla toimiminen on myös arvokasta työtä. Siksi on tärkeää, että on ammattitaitoisia opettajia. Pikalaskureilla voi laskea hevosen elopainon, karkearehun ja veden tarvemäärät, tamman varsomisajankohdan sekä tallin lantavaraston vähimmäiskoon. Hevostietokeskus tarjoaa myös hevosalan neuvonta-, tutkimus-, koulutusja suunnittelupalveluja. Silloin ratsastus tuo perheelle mukavaa yhteistä tekemistä. – Alan koulutustarjontaa meillä on niin hevostenhoitajille, ratsastuksenohjaajille kuin ratsastuksenopettajillekin, ja sitä kautta saadaan uusia osaajia. – Silloin tutustutaan tallityöhön vielä paremmin ja nuoret näkevät, mitä kaikkea on tehtävä, että ratsastustunnit pyörivät. Keskiössä ovat hevosen hyvinvointiasiat. Nettisivuilta löytyy myös Tallin terveysohjelma ja Hevosten ruokintakoulu. Rauhalahden Ratsastuskoulu toimii Kuopion kupeessa idyllisellä Rauhalahden kartanoalueella.. Taustatyötä on paljon. – Näyttää siltä, että päättäjät ymmärtävät, että golfkenttä tarvitsee tilaa, mutta usein unohdetaan, että hevostallikin tarvitsee ison ja turvallisen alueen. – Kunhan vain opetusja hevoset hoidetaan hyvin ja niin, että harrastuspaikkoja on riittävästi ja hintataso pysyy kohtuullisena. Kustannukset ovat nousseet viime aikoina melkoisesti, erityisesti sähkön hinta ja polttoaineet, kuten myös muualla yhteiskunnassa. Jos tallin osaaminen loppuu, ratsastaja lopettaa ainakin sillä tallilla. Hevostietokeskus tekee sähköistä neuvontaa, joka on tarkoitettu sekä alan ammattilaisille että harrastajille. Pienimuotoiset kilpailut – tallikisat ja aluekilpailut – ovat ratsastusharrastuksessa tärkeitä. Hevostietokeskus tuottaa myös neuvontavideoita, jotka löytyvät Videot-sivuilta tai YouTube-kanavalta. I Suomen Hevostietokeskus neuvoo ja kehittää I Suomen Hevostietokeskus ry on hevosalan neuvonnan ja koulutuksen kehittämisyksikkö. – Viedään hevosille rehuja, siivotaan tallia ja pidetään urheiluja harrastusalueet kunnossa. Hevostietokeskuksella on verkkokauppa, josta voi ostaa yhdistyksen julkaisuja ja tilata hevostalouden laskentaohjelmia, kuten Hopti-ruokintalaskurin ja Hokki-hevosyritysten talouslaskentaohjelman. Tilanpuute on erityisen ongelmallinen pääkaupunkiseudulla, ja nykyisin jo muuallakin. – Hevosala on kohdannut viime vuosina myös monia uudenlaisia haasteita ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Ratsastus on vain pieni osa kaikesta tallitoiminnasta. – Ja nehän ovat oikeutettuja vaatimuksia. Vain riittävillä tiloilla turvataan hevosten hyvinvointi ja voidaan myös huolehtia ympäristöstä. 80 Heiskanen pitää tärkeänä myös sitä, että nuoret näkevät talleilla käydessään koko monivaiheisen työprosessin – kaikkea sitä työtä, jota tarvitaan mahdollistamaan ratsastus. Hopti-ruokintaohjelma on Hevostietokeskuksen ruokinta-asiantuntijoiden kehittämä ja ylläpitämä, kotimainen hevosten ruokinnansuunnitteluohjelma. Kaikki eivät toki tähtää kansalliselle tasolle, mutta osallistuvat silti mielellään kilpailuihin, se tuo tavoitteellisuutta harrastukseen. Niiden vuoksi pitäisi alueita varata tallien ympäristöön riittävästi, jotta hevosharrastuksessa voidaan turvata sekä hevosten hyvinvointi että ympäristövastuullisuus. – Talleja ei saa ahdistaa liian pieniin tiloihin. – Minusta sellaista ei ole näköpiirissä, vaan harrastajien määrä Suomessa kasvaa koko ajan, joten lajin tulevaisuus näyttää hyvältä. – Tallit ovat kehittyneet niin, että ne usein pystyvät tarjoamaan riittävää tasoa ratsastajan kehittymisen myötä. Myös TET-harjoittelut ovat nuorille hyvä tapa tutustua hevosalaan. Ympäristövastuullisuutta edellytetään talleilta entistä enemmän, ja hevosten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota lisääntyvässä määrin. Ratsastuksen suosio kasvaa Ratsastuksen suosiolle ennustettiin välillä vähenemistäkin ikäluokkien pienentyessä, mutta siihen Heiskanen ei usko. – Jos vähän kärjistän: minusta se, että nuoret saavat ratsastaa, on ihan yhtä arvokasta kuin se, että aikuiset lyövät golfpalloa
Sitä käytetään yleisesti haavautumien sekä kuivan ja halkeilevan ihon hoitoon. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Sinkki kuivattaa vaurioituneita ihoalueita. 020 712 1515, www.fysiohealing.. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Manteliöljy on tunnettu kosteuttavasta vaikutuksestaan. Tuote toimii kolmessa vaiheessa: Vaihe yksi kuivaa kavion säteen, poistaa bakteerit ja sienet pesimäalueelta. Tämä auttaa ihoa säilyttämään oman luonnollisen kosteutensa ja paraneminen nopeutuu. Lanoliinin ja avokadoöljyn yhdistelmä mehiläisvahalla lisättynä, antavat nahalle upean kiillon ja tuoksun, jättäen tuotteelle kosteutta hylkivän pinnan. 020 712 1515, www.fysiohealing. 81 Hevostuote Sinkkisalvasta apua vuohisrupeen ja haavoihin Hevosharrastajan oma lehti Tilaa nyt Hevosmaailma! Kestotilaus 44,00€ tai 12 kk määräaikainen tilaus 50,00€. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. 020 712 1515, www.fysiohealing. Lanoliini hidastaa kosteuden haihtumista iholta muodostaen osittaisen kosteussuojan. kaviogeelistä taloudellisen käyttää ja välttää sotkua. MSM, Aja Dvitamiinit pehmentävät ihoa ja nopeuttavat ihon uusiutumista. • sähköpostilla tilaukset@karprint.. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Kavioöljy pensselillä ei sotke I Effol Hoof-Oil-Gel 475ml geelimäinen kavioöljy pensselillä antaa loistavan kiillon kavioille valuttamatta öljypisaroita lattialle. Eron huomaa jo muutaman käyttökerran jälkeen. Laventeliöljy omaa miedon rauhoittavan tuoksun. Voit tehdä tilauksen • netissä osoitteessa .hevosmaailma.. Sopii kaikentyyppisiin kavioihin ja tuotteella ei ole varoaikaa. Geelisuihkeesta apua säteen ongelmiin I Effol med HoofVital+ 75 ml geelisuihke, kuuriluontoinen hoitoaine säteen ja sädemädän hoitoon. Nahalle lisää käyttöikää I Effax Leather-Balm, 150ml, maailmanlaajuinen kestosuosikki nyt saatavilla myös tuubina! Effax Leather Balm nahkabalsami hoitaa sekä pidentää nahan ”käyttöikää” ja siksi se on maailmanlaajuisesti suosittu sekä hyväksi todettu moniin eri käyttötarkoituksiin. Vaihe kolme estää uusia halkeamia ja lisäbakteerien kulkeutumisen. 020 712 1515, www.fysiohealing. Kaviogeeliä on helppo käyttää kuten perinteistä öljyä, mutta se ei valu. • puhelimitse 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-11.30) I Sinkkisalva 100g ja 350g on tarkoitettu mudan aiheuttaman vuohisruven hoitoon sekä pienten haavojen ja ihottuman kaltaisten hankaumien hoitoon. Effol Hoof-Oil geelin kosteuttava koostumus tekee kaviosta joustavan ja antaa kauniin kiillon. Vaihe kaksi säätelee kosteustasapainoa. Pakkaukseen sisältyvä erikoissuti tekee Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh
Ravikilpailuja järjestetään 43 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 7 000 hevosta. Paras suoja saadaan rokottamalla tallin kaikki hevoset. – Karanteeni voidaan toteuttaa karanteenitallissa tai pitämällä hevonen erillään muista hevosista, mielellään erillisessä rakennuksessa. Suomen toiseksi seuratuimmassa urheilulajissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 miljoonan euron kokonaisvaikutus lähiseudulle. Muutoinkin eri tallien välillä liikkuessa olisi hyvä vaihtaa eri vaatteet ja kengät sekä pestä kädet hyvin, vaikka sairaita hevosia ei olisi vielä todettukaan, Mäki muistuttaa. Hevosalan avainluvut Suomessa vuonna 2020 Hevosia 74 000 Ratsastuksen harrastajia 160 000 Hevosala työllistää 14 000-15 000 Hevostalleja 16 000 Hevospelien myynti (milj. Terveydentilaa seurattava Hevosen terveydentilaa tulee seurata päivittäin ja esimerkiksi lämpö on hyvä mitata kaksi kertaa päivässä. Ratsastustoimintaa harjoitetaan koko maassa, yritysten keskittyessä kaupunkien läheisyyteen. Virus leviää ulosteen välityksellä, jolloin sairaan hevosen ulostetta joutuu toisen hevosen suuhun esimerkiksi kenkien tai vaatteiden välityksellä. Mikäli hevonen on ollut kontaktissa sairastuneisiin hevosiin, on karanteensuositus kolme viikkoa tai mikäli hevonen on sairastanut herpesviruksen, on suositus neljä viikkoa. €) 234,1 Syntyneitä varsoja 2 919 luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle myös muille toimialoille. Tulevaisuudessa hevonen nähdään entistä vahvemmin hyvinvoinnin edistäjänä kuntoutus-, matkailuja virkistyspalveluissa. Hevosia on Suomessa 74 300. Hevosalan ja hevosen rooli muuttuu muun yhteiskunnan mukana. I Ulkomailta tuleville hevosille suositellaan vähintään kahden viikon karanteenia. Hevoset voidaan rokottaa herpesvirusten (EHV-1 ja EHV-4) aiheuttamia hengitystietulehduksia vastaan. Myös tarhaus tulee tapahtua 50 metrin erolla muihin hevosiin. Mikäli lämpö on yli 38.5 tai toistuvasti yli 38.3 astetta, on hevosella kuumetta. Hevosella tulee olla myös omat hoitovälineet ja ruokinta-astiat, Mäki alustaa. Omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset. 82 U lkomailta tuleville hevosille suositellaan vähintään kahden viikon karanteenia. Välilliset vaikutukset ovat moninkertaiset muun muassa monipuolisten palvelujentarjonnan, rehu-, rakentamisja varustekaupan kautta. Hevosten herpesvirusta ja koronavirusta on edelleen liikkeellä. – Herpesviruksen ensioireita ovat kuume, sierainvuoto, ruokahaluttomuus ja apaattisuus. Hevosella on merkittävä rooli suomalaisten liikuttajana vapaa-ajassa ja urheilussa. Ravitapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain noin 640 000 suomalaista. Koronaviruksen oireita voivat olla ruokahaluttomuus, kuume ja väsymys tai hevoset voivat olla myös oireettomia. Koronavirusta vastaan ei ole rokotetta. Ratsastusta harrastaa 160 000 suomalaista. Ratsastuksenharrastajista yli puolet on aikuisia. Hevosen eristäminen on tärkeää, mikäli sen epäillään sairastuneen tautiin, joka voi levitä muihin hevosiin. Molemmat virukset tarttuvat herkästi, joten edellä mainittujen ohjeiden noudattaminen on tärkeää viruksien leviämisen estämiseksi. I Hevosala on toimiala, joka tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla, kunnissa kuin kaupungeissa. I. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen -hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Veikkaus Oy ja Suomen Hippos ry. Hevostalous elävöittää maaseutua. Hevosharrastamisen kasvu Ulkomailta tulevien tai sairastuneiden hevosten karanteeniohjeet Harrastus luo elinkeinotoimintaa Suomen hevosalan avainluvut. Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäkikertaa ohjeet karanteeniolosuhteiden varmistamiseksi. Suomessa on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15 000 henkilöä. Karanteenissa olevia hevosia käsitellään viimeisenä, hevosten käsittelyn välillä tulee vaihtaa vaatteet sekä kengät ja on huolehdittava hyvästä käsihygieniasta (pesu ja desinfektio). Virus leviää pisaratartuntana
Chevinal 1 l, 2.5 l ja 5 l on täydellinen monivitamiinivalmiste hevosille turvallisen, hyvän ja monipuolisen ruokinnan perustaksi. Rehukalkki 2 kg ja 6 kg pohjoismaista peräisin olevaa, erittäin puhdasta luonnollista kalsiumkarbonaattia.. Biomineral Total 1.2 kg ja 3.6 kg on mineraalivalmiste. Niitä tarvitaan mm. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Löydä lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu lisää tuotteisiin www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa SUOLAT ovat yhtä tärkeitä niin talvella kuin kesälläkin! Monivitamiini, TALVIRUOKINNAN vankka perusta! Riippumatta vuodenajasta elektrolyyttien ja suolan saanti on tärkeää. Refuel Liquid 1 l ja 5 l yhdessä ja samassa tehokkaassa tiivisteessä sekä elektrolyytit, glukoosi ja B-vitamiinit. Helppo annostella pumpun avulla. Suola 7 kg elintarvikelaatua olevaa puhdasta laadukasta suolaa. Seuraa meitä myös somessa Effol med Electrolyte-Syrup 500 ml ja 1 l sisältää tehokkaasti ja hyvin imeytyvät elektrolyytit. Ne auttavat parantamaan suorituskykyä ja ylläpitävät hermojen ja lihasten toimintaa. 020 712 1515 • www.fysiohealing. Mineraalit ovat ryhmä aineita, joilla on suuri merkitys kehon ja elinten toiminnoille. Se sisältää kaikki hevosesi tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. Rehalyt Basic 1.5 kg, 3 kg ja 12 kg sisältää natriumia, myös kaliumia, kloridia, glysiiniä (jotta suola imeytyy maksimaalisesti) sekä kelatoitua kalsiumia ja magnesiumia. luuston, lihaksiston ja nivelten rakenteisiin ja toimintaan sekä moniin muihin kehon toimintoihin. Valitse oikeat ja laadukkaat tuotteet hevosellesi. Sopii kaikille hevosille, vain annostelu on erilainen hevosen tarpeen mukaan
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM. Hevosesi hyvinvointiin. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-13 274563-2201 BEMER Horse-Set