1/2025 10,10€ Ratsastamaan vaikka Afrikkaan Raviradat tiukassa taloustilanteessa Ratsastus kiinnostaa, mutta harrastuksista säästetään Sudet hevostallien kauhuna Talven hurmaa Väitöskirja paljasti ratsastajien heikon kunnon Lue Satulahuollon ABC Equine Innovations TOP10-yritys: Heinätin on matkalla maailmalle
3 . Aikakausmedia ry:n jäsen. Yleiseen taloustilanteeseen on vaikea vaikuttaa. Raviradat ovat tiukassa taloustilanteessa. Vuonna 2018 lämminverisiä ravitammoja astutettiin 1 580, vuonna 2024 enää 1 174. Vähentyneiden asiakasmäärien lisäksi talliyrittäjien taloutta kurittaa se, että kaikki kustannukset ovat nousseet reippaasti muutaman vuoden aikana. Kilparadoilla varsamäärien lasku alkaa näkyä enemmän vasta tulevina vuosina, mutta jo tähän asti tapahtunut aiheuttaa väistämättä laskua sekä kilpahevosten, kilpailusuoritusten että kilpailupäivien määrässä. Puolihoitosysteemi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen asiakas siivoaa ja kuivittaa oman hevosensa karsinan päivittäin. Kuten Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen jutussa toteaa, ei pienen yrittäjän asema Suomessa ole helppo. Hyvä asia ei ole ainoastaan tallipaikan huokeampi hinta, vaan asiakkaat selvästi haluavat vaikuttaa hevostensa elämään ja ottavat karsinan siivouksen reippailuna. Jos perheessä tiukkaa, eikä raha tahdo riittää välttämättömiin elämisen kustannuksiin, on selvä asia, että harrastuksista säästetään. Asiakkaat ovat ottaneet puolihoitosysteemin positiivisesti vastaan. Keravalainen Ratsutila Norra-Nybacka ratkaisi tallipaikan hinnan pysymisen asiakkaalle kohtuullisena sekä palvelun hinnan talliyrittäjälle järkevänä siirtymällä täysihoidosta puolihoitopalveluun. Suurta nousua on monissa välttämättömissä kuluissa, kuten rehuissa ja kuivikkeissa. Kaikki muut palvelut hoituvat edelleen tallin puolesta. Painatus: Printall AS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Kilpailevien hevosten määrä on Suomessa vähentynyt, ja myös syntyvien varsojen määrä vähenee edelleen. Prosentuaaliset pudotukset olivat isoja. Monet kustannukset ovat yhteiskunnassa nousseet ja se vaikuttaa luonnollisesti myös hevosalalla. Pääkirjoitus Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 53 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 60 € Digilehti: Kestotilaus: 42 € Määräaikainen tilaus: 47 € Kannen kuva: Ruska Laukka suomenhevospalvelut Seuraava numero ilmestyy: Huhtikuun puolivälissä. Hevosala muutosten kourissa hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Niiden toimintatuki putosi noin 29 prosenttia. Hevostalouden kokonaisrahoitus laski merkittävästi tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Suomenhevosten vastaavat luvut olivat 1 762 ja 1 433 kappaletta, mikä merkitsee noin 7,4 prosentin laskua vuoden 2023 lukuun 1 547 verrattuna. Täysipäiväisen tallityöntekijä jaksaa nyt työssään paremmin, ja systeemi on parantanut yhteishenkeä asiakkaiden välillä ja on aidosti toiminut hyvin. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu). Kiinnostusta ratsastukseen on, mutta suurin ongelma on nyt kotitalouksien heikentynyt ostovoima. 050 462 8446 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi Puh. – 27 vuotta – Mari Ahola-Aalto R aviala on keskellä suurta myllerrystä, johon kuuluvat sekä lyhyen aikavälin budjettileikkaukset että pitkän aikavälin pelimarkkinamuutokset. Raviratojen toimintatuki putosi keskimäärin 17,7 prosenttia ja palkintotuki 12,4 prosenttia. Velvoitteita on paljon ja kulut ovat suuret, mutta riittävää tulosta on vaikea saada aikaan. Myös ratsastustalleilla on näkynyt taloudellinen muutos. Pahiten leikkaukset iskivät Kaustisiin, Ylivieskaan, Poriin, Rovaniemelle ja Tornioon. 050 471 9780 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh
32 66 36. 4 Sisältö 1/2025 6 Useamman suden laumat alkavat olla arkipäivää monen hevostallin liepeillä. 46 Suomen talvinen luonto hurmaa ja tarjoaa monenlaista hauskaa niin hevoselle, ratsastajalle kuin kyydissä olijallekin. 18 Suomalainen hevosala on viime vuosina kohdannut suuria taloudellisia haasteita, sillä kustannusten nousu ja nyt tukien leikkaus kurittavat raviratoja rankasti. 76 Vuoden parhaat palkittiin Ravigaalassa. 56 Sekä esteettä kenttäratsastajien lihasvoiman ja kestävyyden havaittiin väitöskirjatutkimuksessa olevan jopa heikommat kuin samanikäisillä treenaamattomilla suomalaisnaisilla. 30 Uusi rakentamislaki helpottaa rakentamista hevostiloilla. Ei siis ole ihme, että noin 150 000 suomalaista ratsastaa. 66 Hevosharrastus voi parhaimmillaan viedä vaikka minne – kuten Afrikkaan safarille, Yhdysvaltoihin hevosajoon tai Mongolian aroille. Kuva: Aulangon Ratsastuskoulu/Ninja Hellman Yhdysvaltojen ratsastusmatkalla voi lähteä myös ranchille töihin. 25 Astutuksissa laskua kautta linjan. Heinätin on matkalla maailmalle. 44 Lukijan palstalla määritellään hevossuhteita. 36 Ratsastus on luonnonläheinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille. 12 Kun hevoselle on löytynyt sopiva satula ja se osataan satuloida hevoselle oikein, perehdytään seuraavaksi satulan huoltoon satulaseppä Petro Sirolan ohjein. 27 Tallinja hevosenpidon kustannusten raju nousu aiheuttaa edelleen hinnankorotuspaineita yrittäjille. 60 Hevostallin seininä betonielementti on kestävä, huoltovapaa ja tarvittaessa jopa siirrettävissä. Heinätin-heinäautomaatti pudottaa halutun suuruisen heinäannoksen hevoselle laitteeseen ohjelmoituun aikaan. Sudet ovat aiheuttaneet viime aikoina pelkoa ja huolta etenkin Länsi-Suomessa. 22 Halukkaita ratsastajia riittäisi, mutta monissa perheissä tiukka taloustilanne johtaa harrastuksista karsimiseen. 32 Hevosalan yritys, Equine Innovations on mukana TOP10-yritysten joukossa. Uuden harrastajan ensikohtaaminen voi tapahtua jo hyvinkin nuorena
www.backontrack.fi SILVES sileä musta LYNX II sileä musta CARACAS sileä musta RATSASTUSKYPÄRIEN PALKITTU URANUURTAJA TULOSSA PIAN
Ne ovat aiheuttaneet viime aikoina pelkoa ja huolta etenkin Länsi-Suomessa. Useamman suden laumat alkavat olla arkipäivää monen hevostallin liepeillä. 6 Sudet ovat levittäytyneet koko Suomeen. Teksti: Maija Salmi Sudet hevostallien kauhuna Susia on nähty viimeisen vuoden aikana yhä enemmän läntisen Uudenmaan alueella.
Hän kuvailee tapahtunutta isoksi shokiksi heille kaikille. – Olimme luulleet, että kaikki hevosemme olisivat turvassa, kun ne ovat isossa laumassa tallin lähellä. Pettersson-Perklén tietää, että tämänhetkinen susitilanne herättää paljon keskustelua hevosihmisten kesken. Kun Hanni kuoli, epäilimme suden olleen asialla myös aikaisemmin. Voiko hevosia enää laiduntaa. Hannin menehtymisen myötä tuli mieleen oman siitostamman reisilihakseen aiemmin tullut jälki. – Silloin ei tajuttu sitä suden puremajäljeksi, luultiin sen satuttaneen jalan jossain. Poni tapettiin Viime kesän tapahtumat eivät millään lailla vähennä Pettersson-Perklénin huolta: sudet tappoivat tallin shetlanninponin elokuun alussa. › Y hä paheneva susitilanne tuo kauhunsekaisia tunteita hevosihmisissä. Susille saatiin viikoksi karkotuslupa, jolloin metsästäjät karkottivat ne metsään. – Mieheni Göran oli käynyt ruokkimassa hevoset aikaisin aamulla, silloin kaikki oli ollut ok. – Eikä se ole mikään ihme, kun susia on niin paljon!! Jotenkin nykyistä susimäärää pitäisi rajoittaa. Nämä mietteet ovat perin tuttuja myös siuntiolaiselle Nina Pettersson-Perklénille, jolla on vajaan 50 hevosen ravitalli. – No ei siitä kauaa ollut apua, ne tulivat pian takaisin. 7 . Ponit olivat olleet tavanomaiseen tapaan tallin vieressä olevassa pihatossa, joka oli suojattu varsojen vuoksi neljällä sähkölangalla. Luvista ei apua Sittemmin susia näkyi tallin läheisyydessä monet kerrat. Kun hän meni kello seitsemän aikaan tallille, tilanne oli ihan toinen: tallin oven vieressä oli kahden suden jäljet, ja shetlanninponi Hanni makasi tarhassa tapettuna. – Kun on tällainen määrä hevosia, ja susia alkaa olla aina vain enemmän, se aiheuttaa suurta huolta. Mitä omalle elinkeinolle tapahtuu, jos susia alkaa olla yhä enemmän. Sudet käyvät täällä tosi säännöllises’’ Tämänhetkinen susitilanne herättää paljon keskustelua hevosihmisten kesken. Niin ei kuitenkaan ollut. ’’. Tarhan vieressä oli kaksi sutta, ja paikalle tulleet poliisit ajoivat ne pois
Ilmoitukset oli tehty Espoon, Kauniaisen, Siuntion, Inkoon ja Raaseporin alueilta. Poliisi ohjeistaa soittamaan hätäkeskukseen, jos susi aiheuttaa vaaraa. Sudet tappoivat sen pihatossa. Tammikuun aikana Länsi-Uudenmaan poliisille välitettiin hätäkeskuksen kautta 24 susihavaintoihin liittyvää tehtävää. Kuva: Nina Pettersson-Perklén. Niin ikään hätänumeroon tulee soittaa, jos susi lähestyy ihmistä tai yrittää vahingoittaa ihmistä tai kotieläintä. Kuva: Susanna Malmström Hanni-poni koki kohtalonsa viime elokuussa. –?Tilannekuvamme mukaan susia liikkuu nyt koko Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella, kertoo komisario Markus Ramstedt. Viime vuosina susia on näkynyt Nina PetterssonPerklénin pihapiirissä entistä useammin, eniten viimeisen vuoden aikana. Tällaisessa tilanteessa peloton susi voi esimerkiksi olla jonkun pihalla ja kiertelee sen lähiympäristössä poistumatta. 8 Susihavaintoja koko Länsi-Uudellamaalla Susia liikkuu nyt koko läntisellä Uudellamaalla. Suden jälkiä löytyy yhä laajemmalta alueelta Suomesta, niin Länsi-, Itäkuin Pohjois-Suomesta
– Nyt susia näkee jatkuvasti, viimeksi eilen yksi oli jäänyt hevostarhan riistakameraan. Mutta jos ne alkavat käyttäytyä poikkeavasti ja oleilla pihoilla, niiden määrää pitää kyllä rajoittaa! Suomeen pitäisi saada samanlaiset kaatoluvat susille kuin Ruotsissa ja Norjassa. 9 . ’’ – Kyllä susi kuuluu luontoon, en ole niitä vastaan. Ne eivät kuitenkaan pidä susia tilan ulkopuolella. ’’ Tallin oven vieressä oli kahden suden jäljet, ja shetlanninponi Hanni makasi tarhassa tapettuna. Talvellakin tarhaus rajoittuu valoisaan aikaan, sanoo Karjaalla asuva Saija Härkänen. Viime vuosina susia on näkynyt entistä useammin, eniten viimeisen vuoden aikana. Avuksi myönnettiin myös yksi kaatolupa, mutta kaatoa ei saatu tehtyä luvan voimassaoloaikana. Marraskuussa hän näki, kun kuusi sutta meni pellon yli. › –?Öisin hevosia ei voi enää pitää ulkona pimeään aikaan. Talon ja tallin ympärillä on voimakkaasti sähköistetyt petoaidat. Siihen aikaan niistä ei ollut Härkäsen mukaan vielä sen kummempaa haittaa.. Kuva: Mirva Härkänen ti, ovat noin kymmenen metrin päässä talosta ja tallista. Susia alkoi ilmaantua Karjaalle vuonna 2015, jolloin niitä nähtiin satunnaisesti. Rajoituksia saatava Pettersson-Perklén teki ensimmäiset susihavainnot jo kymmenkunta vuotta sitten. Huoli kasvaa Siuntion naapurikunnassa Karjaalla asuvalla Saija Härkäsellä on ollut hevosia vuosikymmeniä, mutta koskaan ennen ei niistä ole ollut samanlaista huolta kuin nyt. – Kyllä susia on täällä vähintään 11, kesällä syntyi seitsemän pentua. 15 minuuttia myöhemmin susi oli tallentunut ponipihaton kulmalla useampaan kuvaan
Härkäsen hevoset ovat päivisinkin petoaitojen sisäpuolella. 10 Kahta vuotta myöhemmin eli 2017 alkoi tapahtua Härkäsen omalla tilalla: 1.syyskuuta sudet tappoivat kahdeksan lammasta, jotka laidunsivat 20 metrin päässä talosta olevalla pellolla. Kun metsissä ei ole enää ruokaa, sudet tulevat pihoille, missä on helppoa riistaa. ?. Hän sanoo, ettei kuitenkaan ’’ Suojelupuoli on ottanut nyt niin paljon valtaa! Alan olla tähän jo aivan kypsä. – Suojelupuoli on ottanut nyt niin paljon valtaa! Alan olla tähän jo aivan kypsä. Kuva: Mirva Härkänen luota niihin täysin, koska sudet ovat menneet niistäkin läpi. Härkänen osoittaa syyttävän sormensa suojelijoiden suuntaan. ’’ Lampaat ovat sudelle helppoa saalista. Suojelijoiden valta Saija Härkänen on tiukkana susikysymyksessä: sudet eivät todellakaan kuulu ruuhka-Suomeen! – On tämä ihan käsittämätöntä! Poliisikin on sanonut, ettei asialle voi tehdä mitään. Talvellakin tarhaus rajoittuu valoisaan aikaan. Minäkin asun Helsingin ja Hangon puolivälissä, en siis tosiaan missään syrjäseuduilla, ja tilanne on kuitenkin tämä. – Öisin niitä ei enää voi pitää ulkona edes kesäaikaan. – Täältä ovat sorkkaeläimet metsistä jo vähissä, peurakantakin on romahtanut. – Mielenrauhaa on kuitenkin jollain yritettävä luoda itselle, hän summaa. Härkäsen mukaan tilallisten on itse vaikea suojautua pihalle tulevia susia vastaan. – Ne oli kaikki tapettu, mutta ruuaksi ne eivät olleet kuitenkaan kelvanneet. Kesäaika pelottaa Tulevaa kesää Härkänen sanoo odottavansa kauhunsekaisin fiiliksin. Yhdeltä oli vatsa avattu, mutta syöminen oli jäänyt yhden sisäelimen maisteluun, kertoo päätyökseen lypsykarjatilaa pitävä Härkänen. Härkäsellä on kotonaan kolme suomenpienhevosta ja kolme shetlanninponia. Nyt on mentävä susien ehdoilla
Varsinais-Suomessa ongelma on nostanut päätään entisestään viime kuukausina. S usista on riesaa myös muualla Suomessa. Paljon havaintoja Viimeisen kahden vuoden aikana susia on nähty Salossakin yhä useammin. Pihatossa asuvat shetlanninponit laitetaan yöksi sisään suljettujen ovien taakse. – Nyt tilanne alkaa kyllä olla jo ihan toinen. Hevoset eivät enää kesäaikaan laidunna yötä päivää, vaan ne otetaan yöksi pois laitumelta. Karoliina Nieminen kertoo, että nykyisin pihaton ovi suljetaan yöksi, jolloin ponit pysyvät sisätiloissa turvassa.. – Tulin autolla yöllä kotiin päin, ja näin hangessa suden. Ensimmäiset susihavainnot Nieminen oli tehnyt 8-9 vuotta sitten. – Omaa laumaa suojellaan, sehän on selvä! Ponit yöksi sisään ovien taakse ’’ Omaa laumaa suojellaan, sehän on selvä! ’’ Ponit asustavat pihatossa. Jos susia ilmaantuisi Niemisen omalle pihalle, hän sanoo, ettei tosiaankaan katselisi vierestä, vaikka onkin pyrkinyt olemaan mahdollisimman neutraalisti. Nyt pitäisi saada apua eikä vasta silloin, kun on tapahtunut jotain tosi pahaa. Kun sudet ilmestyvät pihapiireihin, se ei yksinkertaisesti käy. Eikä aikaakaan, kun näin jo kaksi sutta! Myös ratsastajat ovat kertoneet viime vuosina, että ovat nähneet lenkeillä susia. – Kun eletään näin pienessä maassa, sudet alkavat haitata ihmisten elinkeinoja. – Suvihavaintoja tehdään jo viikoittain. 11 . Nieminen kuvailee itseään pelottomaksi ihmiseksi, ja sanoo, ettei ole osannut pelätä sutta. Vielä ei varsinaista susiongelmaa ole ollut omalla kohdallani, mutta nyt siihen on jo pitänyt varautua. Kun tahti alkaa olla näin kova, se ei todellakaan ole normaalia! Nieminen sanoo pitävänsä nykyistä kehityssuuntaa hyvin huonona. Jos ei mitään tehdä, susimäärät lisääntyvät entisestään. Salossa asuvalla maanviljelijällä Karoliina Niemisellä on tallissaan kaikkiaan 32 hevosta, kuten kouluja estehevosia sekä ravureita, ja myös kaksi shetlanninponia. – Olen asunut täällä jo 30 vuotta. Viime kesänä susi oli mennyt naapuritallin pihaan. Tämä Varsinais-Suomi onkin nykyisin todellinen susispotti! Susiin varauduttu Karoliina Nieminen kertoo varautuneensa susitilanteeseen omalla tallillaan
Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Petro Sirola –?Satulaa kuuluu säilyttää putken mallisessa telineessä, jossa satula roikkuu runkonsa varassa. Kuva: Jani Koponen. 12 Satulahuollon ABC Satula on yleensä arvokas hankinta. Kun hevoselle on löytynyt sopiva satula ja se osataan myös satuloida hevoselle oikein, perehdytään seuraavaksi satulan huoltoon. Varustetilan ihanteellinen lämpötila on 17 astetta, eikä ilma saa olla kostea, opastaa satulaseppä Petro Sirola
Ennen rasvausta on tärkeää antaa satulan kuivua huoneenlämmössä hyvin. – Itse käytän harvoin saippuaa, sillä siitä tulee nahkaan niljakas pinta, toteaa Sirola ja lisää, että jos satula kuitenkin on todella likainen ja pölyinen, voi pesuun käyttää esimerkiksi suihkutettavaa satulasaippuaa. 13 . Satulasaippuaa Sirola ei suosittele käyttämään, ellei satula ole todella likainen. Kun satulasta pidetään hyvää huolta, vaikuttaa se myös satulan käyttömukavuuteen ja turvallisuuteen. Tähän artikkeliin kokosimme Sirolan huoltovinkit ja hyödylliset ohjeet, joita noudattamalla satulan käyttöikää voidaan pidentää. Nahka vaatii rasvaa Sirola suosittelee rasvaamaan satulan joka kolmas kuukausi kauttaaltaan, jolloin satula pysyy hyvässä kunnossa. Rasvaus tapahtuu myös huoneenlämmössä, sillä viileämmässä lämpötilassa rasvat kovettuvat.. – Hiekat ja lika pyyhitään varovasti naarmuttamatta satulaa. Sen jälkeen patjat voidaan pyyhkiä suihkutettavalla saippualla. Joskus patjoissa voi olla pinttynyttä likaa, joka saadaan pois liottamalla likaa siihen tarkoitetulla aineella. › E dellisessä Hevosmaailman numerossa satulaseppä Petro Sirola kertoi laajasti muun muassa satuloinnista, satulan sopivuudesta ja epäsopivan satulan tuomista ongelmista
Satulan ensisijainen huoltotoimenpide on rasvaus. Sellainen aine on tunnistettavissa viimeistään tärpätin hajusta, eikä sitä kannata käyttää. Satulavyön huolto yhtä tärkeää Satulavyö kannattaa irrottaa satulasta heti käytön jälkeen ja säilyttää muualla kuin satulan päällä. Nyrkkisäännöksi Sirola ehdottaa, ettei mitään hihnaa kannata kovasti rasvata. – Vyö kostuu sisäpuolelta hevosen hiestä ja rapautuu ulkopuolelta. Silloin se myös imeytyy nahkaan paremmin. Ne haurastuvat yleensä hankauksesta ja myös hoitoaineista, joissa on liuottimia mukana. Suosittelen kasvirasvoista tehtyjä laadukkaita ja mahdollisimman luonnonmukaisia rasvoja, neuvoo Sirola 35 vuoden kokemuksella. Alkuun vyön voi pyyhkäistä rätillä ja poistaa siitä pahimman lian. Laadukkaissa, venymättömissä jalustinhihnoissa on nailonhihna ohuen nahkahihnan sisällä ja kaksi tikkiriviä reunassa. Uusi satula ei kestä vettä Satula saattaa kastua, jos sade yllättää kesken maastolenkin. Satulasta rasvataan kaikki pinnat, myös istuinosa, sillä ilman rasvaa istuin kuivuu ja repeytyy saumoistaan. – Jos näin on jo käynyt, kannattaa vyö käsitellä lämpimällä rasvalla tai öljyllä useaan kertaan. – Vastinhihnat rasvataan vain kerran vuodessa, muuten ne venyvät, toteaa satulaseppä, joka on nähnyt liiallisesta rasvaamisesta luiruiksi venyneitä vastinhihnoja. Jos jalustinhihnat pääsevät venymään, seuraa siitä epäsymmetriaa ratsastajan fysiikkaan sekä ratsastukseen. – Tavalliset nahkaiset jalustinhihnat, joita ennen vallan käytettiin, muuttuvat ajan kanssa varmasti epäsymmetrisiksi. Itse olen joutunut öljyämään kuivaksi koppuroituneen nahkavyön jopa viisi kertaa, jotta se taas oli kunnossa. 14 – Satulan voi pyyhkäistä puhtaaksi sienellä, jossa on satulasaippuan sijaan kevyesti rasvaa. Ompeleiden haurastumista ei tarvitse pelätä. Uusi satula, jota ei ole vielä rasvattu, ei kestä vettä. – Satulaa ei kuitenkaan pidä ylihoitaa eli rasvata niin, että se ui rasvassa, varoittaa Petro Sirola.. Vyön annetaan aina kuivua hyvin ja vasta sen jälkeen se hoidetaan rasvaamalla, muuten vyön nahka kuivuu helposti koppuraiseksi. Hapertunutta ja halkeavaa nahkavyötä ei voi enää elvyttää, eikä tietenkään turvallisuussyistä käyttää, vaan vyö pitää vaihtaa uuteen. – Uuden satulan kanssa kannattaa pysyä kaukana sateesta ja vedestä, kunnes satula on rasvattu muutaman kerran ja se on saanut vettä Satulan päällä on säilytetty varusteita, jonka vuoksi ompeleet ovat ratkenneet. Ei myöskään jalustinhihnoja, vaikka ne olisivat venymättömät, joita Sirola suosii. – Valitettavasti venymättöminä jalustinhihnoina myydään myös sellaisia malleja, jotka ovat sen verran huonolaatuisia, että ne venyvät. – Ennen satulan rasvausta, voi rasvapurkkia pitää hetken lämpimässä vedessä, jotta rasva lämpenee ja tulee lähes juoksevaksi
– Ensimmäiseksi katsotaan, että hevonen on oikein satuloitu, eli satula on oikealla paikallaan hevosen selässä, eikä liian edessä, kuten suuri osa ratsastajista satuloi. Villat vaihdetaan joka tapauksessa viiden vuoden välein tai tarpeen vaatiessa useammin. – Omistaja voi tarkastella satulan kuntoa paljonkin. › Riittävän korkealta jakkaralta ratsastaja ikään kuin astuu satulaan. ’’ Satulan voi pyyhkäistä puhtaaksi sienellä, jossa on satulasaippuan sijaan kevyesti rasvaa. ’’ hylkivän pinnan. Jos hän huomaa, että satula on mennyt esimerkiksi vinoksi, paneelit ovat epäsymmetriset tai muuten istuvuus on muuttunut, tarvitaan satulasepän ammattiosaamista, jotta satula saadaan taas korjattua sopivaksi. Samalla satulaseppä tarkastaa rungon, vastinhihnojen sekä ompeleiden kunnon. Sirola painottaa sanaa kuiva, sillä jos rasvaa levitetään vähänkään kostean nahan päälle, jää kosteus nahan sisään ja nahka alkaa homehtua. Jos hevosen käytös muuttuu, on satulan istuvuus aina tarkastettava syiden poissulkemiseksi, Sirola muistuttaa viitaten edelliseen artikkeliin satuloinnista. Satulaan jalustalta Petro Sirola huomaa satulasta, jos selkään on menty jalustimesta eli roikkumalla jalustinhihnassa. Normaali tarkastus satulasepällä tehdään puolivuosittain, riippuen satulan käytöstä. Jos jo kuukausia käytössä ollut satula, jota on rasvattu ja rasva on imeytynyt nahkaan hyvin, pääsee kastumaan, niin sen annetaan kuivua huoneenlämmössä. Kun satula on kuiva, se rasvataan hyvin. – Jos ratsastaja on noussut satulaan jalustimesta, eikä jakkaralta tai ilman vastapainoa,. 15
’’ Yksipuolinen, pisteellinen ja voimakas veto toiselle puolelle satulaa kierouttaa satulan rungon. – Suoran putken päällä olevan satulan alle voi jättää kostean huovan, jossa se asettuu itsestään irti satulasta ja kuivuu helposti siinä roikkuessa. Tällöin kosteus vahingoittaa satulan istuinta ja haurastuttaa ompeleita. – Yksipuolinen, pisteellinen ja voimakas veto toiselle puolelle satulaa kierouttaa satulan rungon, Sirola viittaa Englannissa tehtyihin laajoihin tutkimuksiin siitä, mitä satulalle tapahtuu, jos satulaan noustaan jatkuvasti niin, että paine tulee satulaan yksipuolisesti. Sirola huomauttaa, etteivät tarakkatelineet ole haitaksi ainoastaan villatopatuille satuloille, vaan myös lateksipatjat muotoutuvat telineen mukaan yhtä lailla. Tarakan kuvaa ei saa millään pois lateksista, vaan paneelin pinta pitää vähintään vaihtaa. – Jos satulaa vielä säilytetään lähellä patteria, reagoi lateksi lämpöön, jolloin se muotoutuu erittäin nopeasti tarakan mukaiseksi. – Nahalle sopiva lämpötila ja hyvä ilmastointi kannattaa varmistaa. – Satulaanhan noustaan yleensä aina vasemmalta puolelta. Tarakkateline on metalliputkesta tehty, satulan paneeleiden mallinen, seinään ruuvattava teline. Näinkin voi tehdä, mutta tarpeeksi korkea jakkara on ainoa keino säästää satulaa tältä ongelmalta. – Jos satulaa säilytetään telineessä, joka painaa jatkuvasti toppauksia, niin melko pian telineen jäljet näkyvät toppauksissa. Ainoa mitä satulan päällä saa pitää on satulan oma suojus. 16 Oikeaoppinen perushuolto pidentää satulan käyttöikää ja on myös osa turvallisuutta. Myös silloin kun jakkara ei ole tarpeeksi korkea, tarvitaan toinen roikkumaan vastakkaiselle puolelle, jotta satula pysyy paikallaan selkään nousun ajan. Vielä kun satulan päälle laitetaan tavaraa, kuten loimi, satulavyö ja huopa, on se erittäin haitallista satulalle. – Jos tilapäisesti noustaan selkään ilman jakkaraa, pitäisi silloinkin jonkun tasapainottaa nousua pitämällä jalustinhihnasta kiinni toiselta puolelta. Satulaseppä Petro Sirola muistuttaa vielä, että varustetilan ihanteellinen lämpötila on 17 astetta. – Eli kun satulaa vedetään voimalla hetkellisesti, mutta lukemattomia kertoja, vasemmalle, vääntää se satulan rungon kieroksi. Varustehuoneessa ei saa olla kosteutta, joten muun muassa loimien kuivattamista ei suositella tilassa, jossa on nahkavarusteita.?. ’’ eli toisen ihmisen apua pitämässä satulaa paikallaan toiselta puolelta, ovat satulan toppaukset epäsymmetriassa oikealta etuosan reunasta sekä vasemmalta takareunasta. Riittävän korkealta jalustalta ratsastaja ikään kuin astuu suoraan satulaan, eikä ota tukea vain toisesta jalustimesta. – Satulaa kuuluu säilyttää vain putken mallisessa telineessä, jossa satula roikkuu runkonsa varassa. Oikea säilytys Sirola harmittelee virhettä, jonka valtaosa tekee säilyttämällä satulaa tarakkatelineissä. – Jos taas ratsastuksessa hionnut satulahuopa jätetään satulan alle tarakkatelineeseen, kosteuttaa se satulan villatoppauksia. Silloin paneeleihin ei kohdistu painetta, toteaa satuloiden asiantuntija. Ajan kanssa villa huovuttuu ja kovettuu, Sirola kertoo ja neuvoo oikean tavan säilyttää satulaa ja huopaa. Ennen vanhaan suositeltiin menemään satulaan joka toisella kerralla oikealta puolelta, jotta paine jakautuisi molemmin puolin. – On myös hyvin yleistä, että satulavyö ja -huopa heitetään satulan päälle kuivumaan. Tämä käytäntö onkin yleisin syy miksi istuimen saumat repeytyvät
17 . Tarakat ja sen tyyppiset telineet muokkaavat satulan toppauksia, sanoo satulaseppä Petro Sirola. Normaali tarkastus satulasepällä tehdään puolivuosittain, riippuen satulan käytöstä.. –?Ikäväkseni voin todeta, että Suomessa valtaosa hevostallien satulatelineistä on tarakkatelineitä. Satulaa on paras säilyttää putken mallisessa telineessä, jossa se roikkuu runkonsa varassa
Vuonna 2018 lämminverisiä ravihevosia syntyi 938 ja suomenhevosia 1 087, vuonna 2023 luvut olivat 830 ja 980. Kilpailevia entistä vähemmän Kilpailevien hevosten määrä on Suomessa vähentynyt, ja myös syntyvien varsojen määrä vähenee edelleen. Raveissa ei enää käy yleisöä menneiden vuosien malliin. Valmennuspaikat ovat haastavassa tilanteessa, kun lämpötila pyörii nollan ympärillä, on kovaa maata ja jäätikköä. Yli 20 ravipäivää vähemmän – Kun kilpailevien hevosten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, olemme vähentäneet myös ravipäiviä ja pyrkineet suhteuttamaan ne kilpailevien hevosten määrään. Kun astutettujen tammojen määrä on pudonnut viime vuosina selvästi, ala on vahvasti vaarassa ajautua kierteeseen, jota on vaikea korjata. Hevospula ja talous huolestuttavat raviradoilla Suomalainen hevosala on viime vuosina kohdannut suuria taloudellisia haasteita, sillä kustannusten nousu ja nyt tukien leikkaus kurittavat raviratoja rankasti. – Tänä vuonna meillä on 401 totoravipäivää, kun viime vuonna niitä oli 424, eli se merkitsee noin viiden prosentin vähennystä. 18 H evosala on keskellä suurta myllerrystä, johon kuuluvat sekä lyhyen aikavälin budjettileikkaukset että pitkän aikavälin pelimarkkinamuutokset. Myöskään lähtöihin ei ole aina saatu riittävästi hevosia. Osa raviradoista sinnittelee pahoissa maksuvaikeuksissa. Kuva: Hippos/Aura Sainio. Vaikka hevosala kokonaisuutena on monimuotoinen ja sisältää erilaisia liiketoimintamalleja, useimmat alan yritykset ovat pieniä tai keskisuuria. Sitten lisänä ovat vielä paikallisravit. Pakkanen pitäisi osaltaan tauteja kurissa. Taloudellinen tilanne on yrityksille haasteellinen, eikä investointeja pystytä tekemään – nekään eivät uskalla, jotka ehkä pystyisivät. Kesällä 2024 ravit juostiin Jyväskylässä. Lämpötila aiheuttaa myös sen, että hevosten hengitystiesairauksia on liikkeellä enemmän kuin muina talvina. Talvi haittaa valmennusta – Tämä talvi on ollut hyvin erikoinen. Vuonna 2018 lämminverisiä ravitammoja astutettiin 1 580, vuonna 2023 enää 1 263. Porin ravirata oli konkurssin partaalla, mutta tilanne parani hieman, kun Porin Ravit Ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Kalli lainasi raviratayhtiölle 150 000 euroa. Teksti: Tarja Pitkänen Leikkauksia raviratojen toimintaja palkintotukiin osattiin odottaa, mutta suuruusluokka hirvittää toimijoita. Kuninkuusravit ovat Suomen suurin vuosittainen ravitapahtuma. Hevosia ei siksi päästä valmentamaan normaalisti, ja tämä vaikuttaa osaltaan ravien hevospulaan, toteaa raviurheilujohtaja Arto Hytönen Hippoksesta. Ravipäiviä on jouduttu vähentämään koko maassa. Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen uskoo kuitenkin, että hevosala selviää meneillään olevasta rakennemuutoksesta. Viime vuonna suomenhevosten määrä jäi alle 900:n. Joensuun perjantairavit jouduttiin tammikuussa perumaan liian vähäisen hevosmäärän vuoksi. Valtiovallan juuri päättämään lisenssimalliin meneminen voi olla pitkällä aikavälillä hevosalalle paras ratkaisu, mutta sen ongelma on, että mahdollisesta kasvusta päästäisiin nauttimaan vasta vuosien päästä. Kilparadoilla varsamäärien lasku alkaa näkyä enemmän vasta tulevina vuosina, mutta jo tähän asti tapahtunut aiheuttaa väistämättä laskua sekä kilpahevosten, kilpailusuoritusten että kilpailupäivien määrässä. Suomenhevosten vastaavat luvut olivat 1 762 ja 1 549
› –?Tänä talvena valmennus on ollut tavallista haastavampaa sääolosuhteiden vuoksi, toteaa Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen. Ja tänä vuonna se on erityisesti korostunut juuri sääolosuhteiden vuoksi. 19 . – Tarkastelemme tilannetta taas, kun loppukesästä ruvetaan rakentamaan seuravaa kilpailukalenteria. Talvikaudella näkyy Hytösen mukaan aina myös se, että harrastajia on vähemmän liikkeellä kuin kesäkaudella, jolloin toimiminen on sään puolesta mukavampaa. Silloin tarkastellaan tunnuslukuja, ja kilpailukalenterin toimivuutta muutenkin, ja tehdään linjauksia ensi vuotta varten. – Siksi uskon, että kesää kohti tilanne ilman muuta paranee. – Me pyrimme profiloimaan kilpailutoimintaamme niin, että siellä on kuitenkin har. On jokavuotinen trendi tässä vaiheessa, että meillä on hiukan vähemmän kilpailevia hevosia radalla. Rahoitus putosi reippaasti – Tietysti tähän kokonaisuuteen liittyy hevostalouden rahoitus, ja haasteet valtion taloudessa heijastuvat totta kai myös hevostalouden rahoitukseen
Hevostalouden osalta uskon, että meillä on kuitenkin hyvä tulevaisuus edelleen olemassa. Magagascar ja Santtu Raitala veivät voiton Yara Dreamista ja Antti Teivaisesta Kouvolassa 1.2.2025. ?. Niiden toimintatuki putosi noin 29 prosenttia. Hippos suunnittelee paluuta pelimarkkinatoimijaksi osittain omistamansa peliyhtiön kautta. Se työllistää merkittävästi ihmisiä, ja maaseutu pysyy elinvoimaisena hevostalouden kautta. – Nyt tiedetään, että olemme menossa lisenssimarkkinaan rahapelaamisen osalta, ja siellä meidän rahoitusmahdollisuutemme hevostalouteen tulevat muuttumaan ja jopa laajenemaan. – Harrastajien osalta raha hevostalouteen tulee pitkälti palkkatyöstä ja muualta, ja kun oma talous kiristyy, niin harrastustoiminnan jatkamista joudutaan myös arvioimaan. – Ammattimainen toiminta on erittäin tärkeää. Palkintorahat ja omistajien rahat ohjautuvat maatalouteen ja monelle eri sektorille. Pahiten leikkaukset iskivät Kaustisiin, Ylivieskaan, Poriin, Rovaniemelle ja Tornioon. Siinä mielessä ammattilaisten toiminnan turvaaminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Raviratojen toimintatuki putosi keskimäärin 17,7 prosenttia ja palkintotuki 12,4 prosenttia. Hevosala tärkeä maaseudulle – Toki olemme huolissamme sekä harrastustoiminnan että ammattimaisen toiminnan jaksamisesta ja jatkamisesta, Hytönen sanoo. Prosentuaaliset pudotukset olivat isoja. ’’ Tänä talvena ravien järjestämistä on vaikeuttanut osallistuvien hevosten vähyys ja lähtöjä on jäänyt vajaiksi. Kuva: Hippos/Jari Heikkinen rastajien näkökulmasta valtakunnallisesti riittävästi kilpailumahdollisuuksia. – Ammattimainen toiminta otetaan huomioon siten, että osassa ravipäivistä on riittävä palkintotaso, joka turvaa ammatin harjoittamista ja tavoitteellisen hevosenomistajan mielenkiinnon pysymistä lajin parissa. 20 ’’ Raviratojen toimintatuki putosi keskimäärin 17,7 prosenttia. Lisenssimarkkinat avaavat hevosalalle mahdollisuuden laajempaan omaan varainhankintaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen. – Huoli, jota tässä kuvasin, liittyy laajempaan talousnäkymään yhteiskunnassa. Hevostalouden kokonaisrahoitus laski merkittävästi tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Hytönen näkee kuitenkin hevosalan tulevaisuudessa myös positiivisia asioita. – Uskomme, että sitä kautta saadaan pidettyä vahva, toimiva hevostalous myös jatkossa
Raviradan vakituinen henkilökunta on nyt minimissään, ja osa töistä hoituu osittain ostopalveluna. rantanen@tuontihevoset.fi Soittoaika maanantaista perjantaihin klo 9-18. ?. . Suomen Ratsastajainliitto saa harrastus-, kilpailuja seuratoiminnan rahoituksesta pääosan opetusja kulttuuriministeriön kautta. Legerin sankariksi Porissa 19.10.2024., vaikka jääpussiakin tarvittiin, kun Hannu Torvinen joutui hevosen potkaisemaksi ja turvautui jääpussiin. Kuva: Hippos/Nelli Saari Hevoshotelli rauhallisessa ympäristössä Ypäjällä JR Tuontihevoset Ky:n hevoshotelli tarjoaa tilapäismajoitusta itsehoitoperiaatteella rauhallisessa ympäristössä, aivan Ypäjän Hevosopiston alueiden läheisyydessä. Kasvattajapalkintoja maksetaan suoritusten perusteella ravija ratsuhevosten sekä ponien kasvattajille. Hyödylliset oheispalvelut Vierailijoidemme käytössä on myös tallin oma ratsastushalli. Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta osaltaan rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Kätevä sijainti Hevostilamme sijaitsee upealla sijainnilla Ypäjän ratsastusalueen sydämessä. . Massimo Hoist kruunattiin St. . Muina aikoina ole yhteydessä sähköpostitse.. Yhteystiedot: JR Tuontihevoset Ky Leiritie 26, 32100 Ypäjä, puh. . Hevosalan rahoitus ?. ?. ?. Investointituella kehitetään ravirataympäristöä. Rauhallinen ympäristö Tarjoamme vuokrattavia tallipaikkoja rauhallisessa tallissamme aivan Hevosopiston ulkoilualueiden vieressä. . . Porissa raviradan toimintatuki putosi noin 29 prosenttia edellisvuodesta. Hevosjalostusliittojen toiminnan tuella turvataan liittojen toiminta. 0400 481 274 jukka. ?. ?. Toimintatukea käytetään ravikilpailutoiminnan ja ravirataverkoston ylläpitämiseen. 21 . . Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle kohdennettavalla rahoituksella tuetaan ravikilpailutoiminnan kehittämistä sekä alan koulutusta, viestintää ja neuvontaa. ?
Tallien ongelmia ovat myös kiinteiden kustannusten nousu ja opetushevosten korkea hinta. Hevostalous 22 Kotitalouksien ostovoima haaste ratsastustalleille Halukkaita ratsastajia riittäisi, mutta monissa perheissä tiukka taloustilanne johtaa harrastuksista karsimiseen. Teksti: Tarja Pitkänen
– Ostohalua on, mutta ei kykyä, toteaa tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta. – Kun korona-aikana ei juuri muuta voinut harrastaa kuin ratsastusta ja golfia, paljon uusia ihmisiä tuli talleille. Hevosavusteiseen kuntoukseen tulijoita olisi kuitenkin paljon. Juuri taloudelliset syyt kuitenkin ovat olleet usein lopettamisen taustalla. Monia talleja onkin viime vuosina lopettanut, mutta niiden määrästä ei ole tilastoa. Kun perheiden talous on tiukalla, joudutaan säästämään sellaisista kuluista, jotka eivät ole pakollisia, kuten ratsastusharrastuksesta, toteaa tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Ratsastajainliitosta. Myös tämä vähentää tallien asiakkaita. Suurta nousua on monissa välttämättömissä kuluissa, kuten rehuissa ja kuivikkeissa. › K iinnostusta ratsastukseen on, mutta suurin ongelma on nyt kotitalouksien heikentynyt ostovoima. Hevosalan ammattilaisia Suomessa on Peltosen mukaan riittävästi. Hevosia on kyllä myynnissä tälläkin hetkellä, mutta hinta karkottaa ostajia. – Toki toivoisi, että ihmiset pystyisivät tekemään koko työuransa hevosalalla ja sitten eläköityisivät suunnitellusti, ja myisivät tallin uudelle yrittäjälle. – Kun koko yhteiskunnassa monet kustannukset ovat nousseet, se vaikuttaa luonnollisesti myös hevosalalla. 23 . – Oppilaitokset kouluttavat koko ajan, ja meillä on ammattitaito korkealla tasolla. Nyt on sitten käynyt niin, että hinnat myös ovat jääneet ylös. Opetushevosen hinta korkealla Talliyrittäjiä rasittaa myös opetuskäyttöön soveltuvien hevosten korkea hinta. Jos perheessä tiukkaa, eikä raha tahdo riittää välttämättömiin elämisen kustannuksiin, on selvä asia, että harrastuksista säästetään. Koululaisille toivottu harrastus Myös hevosavusteinen kuntouttava ratsastus on kärsinyt rahan puutteesta. – Siinä kyllä moni miettii, onko parempi laittaa vain lappu luukulle ja lopettaa koko yritys. Kuva: SRL/Sonja Holma tään keskustelemaan 10 000-12 000 eurosta. Kuva: Barbara Olsen/Pexels –. Markkinat sitten tekivät markkinoiden tehtävän, eli hevosten hinnat nousivat silloin reippaasti. – Kun hyvinvointialueita perustettiin, alkuun oli haasteena se, ettei oikein tiedetty, mikä taho mitäkin maksaa. Vähentyneiden asiakasmäärien lisäksi talliyrittäjien taloutta kurittaa se, että kaikki kustannukset ovat nousseet reippaasti muutaman vuoden aikana. – Jos tälle asialle jotain voisi tehdä, niin toki tehtäisiin, mutta yleiseen taloustilanteeseen emme voi vaikuttaa. Velvoitteita on paljon ja kulut suuret, mutta riittävää tulosta on vaikea saada aikaan. – Joitakin vuosia sitten kohtuuhyvän opetushevosen sai 5 000 eurolla, mutta nyt lähdeRatsastus harrastuksena kiinnostaa edelleen, mutta harrastajamäärä on vähentynyt tiukan taloustilanteen vuoksi. Hevosalan yritykset ovat pitkälti PK-yrityksiä, ja usein yksinyrittäjien vetämiä. Olisi todella toivottavaa, että rahaa toiminnalle löytyisi ja näiden palvelujen piiriin pääsisivät mahdollisimman monet.. Talleja on tälläkin hetkellä myynnissä – monet sellaisia, joissa olisi kaikki heti valmiina uudelle yrittäjälle – mutta uskallusta isoihin investointeihin ei nyt ole, joten uusia yrittäjiä on vaikea saada. – Väkisin tulee myös mieleen, että Suomessa pienen yrittäjän asema ei ole helppo. Ja nyt on sitten tämänkin toiminnan kustannuksia karsittu, joten entistä harvemmat pääsevät mukaan. Monilla talleilla on lisäksi se tilanne, että useampi hevonen on yhtä aikaa ikääntymässä ja jäämässä pois aktiivikäytöstä. – Tämä olisi toimialan sisällä kasvava erikoistumisalue, jonka uusia ammattilaisia koulutetaan oppilaitoksissa koko ajan, ja tulokset lasten ja nuorten erilaisten haasteiden suhteenovat olleet hyviä
?. ?Hevosala luo työpaikkoja sekä omalle toimialalle että palvelualoille. Kyllä tätä varmaan tullaan pitämään esillä nyt kuntaja aluevaalien alla, Minna Peltonen sanoo. ?Ravitapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain satoja tuhansia suomalaisia. ?Ratsastajainliiton jäsentalleja oli vuoden 2024 lopussa kaikkiaan 305, mukana 188 ratsastuskoulua ja 117 jäsentallia. ?. En uskoisi, että yhteiskunnalla on varaa siihen, että tällainen tuotanto jäisi pois, siitä jäisi miljoonien, ellei miljardien eurojen aukko talouteen. Hevonen vaikuttaa 600 000 henkilön elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta. ?. ?Hevostalouden liikevaihto on noin 800 miljoonaa euroa, tukitoimialat mukaan lukien miljardi euroa. Perinteisten jouluaaton ja joulupäivän lisäksi raveja ei tänä vuonna ajeta lauantaina 24. 24 Talliyrittäjät ovat viime vuosina olleet kovilla. ?. – Tämä kertoo siitä, että tulevaisuutta ratsastusharrastuksella on, kunhan mahdollisuudet saataisiin kuntoon. ?. Juuri julkaistussa Opetusja kulttuuriministeriön tutkimuksessa ratsastus on alakoululaisilla toivotuin harrastus. ?Hevosala työllistää yhtä paljon kuin Lapin matkailu, noin 15 000 ihmistä ja 6500 henkilötyövuotta. – Hevosala kokonaisuudessaan on varsin merkittävä toimiala Suomessa. ?. ?. ?. ?Ratsastustalleja kaiken kaikkiaan on noin tuhat, joista noin puolet on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. Yläkoululaisillakin se on nyt kolmanneksi suosituin, kun se heillä oli viime vuonna viidentenä. ?Tänä vuonna järjestetään raveja 361 päivänä, yhteensä 401 totoravitapahtumaa. Hevosalan avainlukuja ?. ?Raveja järjestetään 42 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 6000 hevosta ja ponia. ?Ratsastuksen harrastajia on noin 160 000, joista yli puolet on aikuisia naisia. Lähes joka viides 10-18-vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta. . Lähteet: Suomen Ratsastajainliitto ry, Suomen Hippos ry, MTK, Hevosalan vaikuttavuusanalyysi 2023, Hippolis.fi ?. Alueellinen talousvaikutus on 274 miljoonaa euroa Suomessa. Pakolliset kiinteät kulut ja opetuskäyttöön sopivien hevosten hinnat ovat korkealla. toukokuuta, jolloin Ruotsissa ravataan Elitloppet-ravit. ?Suurimmilla hevostapahtumilla on jopa 10 miljoonan euron kokonaisvaikutus aluetalouteen.. ?Hevosia on Suomessa noin 71 500. ?. Lisäksi on tuhansittain kotitalleja. ja sunnuntaina 25. Kuva: Barbara Olsen/Pexels – Se kuitenkin ilahduttaa, että ratsastus on koululaisille tehdyssä kyselytutkimuksessa korkealla toivotuimpien harrastusten listalla
Monelle hevoskasvattajalle taloudelliset paineet näkyvät suoraan astutuspäätöksissä, joita on jouduttu siirtämään tai vähentämään, kommentoi Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää. Tarvitaan uusia ja nykyisiä omistajia, jotka ovat valmiita investoimaan alaan nyt ja tulevaisuudessa, Mäenpää jatkaa. Vastaava laskusuhdanne on nähtävissä myös muissa Pohjoismaissa sekä laajemminkin kansainvälisesti. Seuraavalla sivulla vuoden 2024 astutustilastot. › Astutustilastot vuodelta 2024 kertovat laskusta lähes kaikilla hevosroduilla Suomessa. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä M TK:n Hevosbarometri osoitti, että hevosalan toimijoiden odotukset tulevaisuudesta ovat varovaisia kasvaneiden kustannusten ja kuluttajien varovaisuuden vuoksi. – Tamman astuttaminen on merkittävä investointi, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Tämä näkyy odotetusti myös kasvatuksen luvuissa. . – Huoli kasvatuksen luvuista on jokaisessa maassa suuri, sillä kasvatustoiminnalla luodaan pohjaa kaikelle urheilutoiminnalle. – Astutusmäärien laskua on nähtävissä kaikissa Pohjoismaissa sekä myös laajemmin kansainvälisesti. Suomen tilastot asettuvat pohjoismaisessa vertailussa pienimpään. Astutuksissa laskua kautta linjan 25
Lämminveristen ratsuhevosten astutusmäärät pysyivät noin 21,7 prosentin laskussa vuoteen 2023 verrattuna. Tuontipermaoriiden käyttö on noin 32 prosenttia. Tuontispermaoriiden osuus pysyi noin 31 prosentissa. SUOMENHEVOSET LÄMMINVERISET RAVIHEVOSET LÄMMINVERISET RATSUHEVOSET PONIRODUT 2023 2024 Muutos % Tammoja 568 493 -13,20 Oriita 180 149 -17,22 Tammoja 2023 Tammoja 2024 Muutos-% Connemara 35 33 -5,71 % Gotlanninruss 31 48 54,84 % Islanninhevonen 94 60 -36,17 % Newforest 19 10 -47,37 % SRP 17 7 -58,82 % Shetlanninponi 296 262 -11,49 % Vuonohevonen 17 19 11,76 % Welsh sec A 20 12 -40,00 % Welsh sec B 6 6 0,00 % Welsh sec C 5 4 -20,00 % Welsh sec D 19 22 15,79 % Dartmoor 7 6 -14,29 % WPB 2 4 100,00 % 2023 2024 Muutos % Tammoja yhteensä 603 466 -22,72 Oriita yhteensä 140 116 -17,1 Astutukset Oriita Suomessa astuneet oriit 307 (-21,68) 22 (4,8) Tuontispermaoriit 152 (-22,45) 92 (-19,3) Arabialainen täysiverinen 7 (-53,33) 2 (-60) 2023 2024 Muutos % Tammoja yhteensä 1263 1174 -7 Oriita yhteensä 132 133 0,8 Astutukset Oriita Suomessa astuneet oriit 807 (-8,8) 67 (-7,0) Tuontispermaoriit 367 (-2,9) 66 (8,2). 2023 2024 Muutos % Tammoja yhteensä 1547 1433 -7,4 Oriita yhteensä 218 195 -10,6 Astutukset Oriita Juoksijasuunnan oriista 948 (-8,8) 69 (-12,7) Ratsusuunnan oriista 196 (-23,1) 27 (-30,8) Pienhevossuunnan oriista 74 (94,7) 17 (21,4) Työja käyttösuunnan oriista 76 (-13,6) 24 (-14,3) Ei jalostustusarvosteltu ori 139 (7,6) 58 (-1,7) Vuonna 2024 suomenhevosia astutettiin yhteensä 1 433 kappaletta, mikä merkitsee noin 7,4 prosentin laskua vuoteen 2023 verrattuna. Lämminveristen ravihevosten astutusten osalta laskua kirjattiin noin 7 prosenttia. 26 Ponirotujen astutusmäärät laskivat 13,2 prosenttia, vaikka pientä nousuakin joillakin roduilla oli
27 . – Sähkö, kuivike, heinä, rehut ja oikeastaan kaikki kustannukset, mitkä tallinja hevosten pitoon liittyvät, nousivat, Rautionmaa-Lehtinen listaa ja myöntää pohtineensa, että onko tässä enää mitään järkeä. Teksti: Susanna Malmström. Kuva: Riikka Jäntti Täysihoitopalvelusta puolihoitoon Tallinja hevosenpidon kustannusten raju nousu aiheuttaa edelleen tallipaikan hinnankorotuspaineita yrittäjille. Meillä oli siihen asti ollut aina täyspäiväinen työntekijä ja talli on pyörinyt lähes 15 vuotta täysihoitopohjalta. – Siinä mietittyäni tulin siihen tulokseen, että nyt kokeillaan rohkeasti toisenlaista mallia. Työntekijät tuntipalkoille Viime vuoden syksynä Johanna Rautionmaa-Lehtinen päätti säästää kustannuksissa ja toteutti ajatuksen siirtämällä toiminnan puolihoitosysteemiin, joka tarkoittaa sitä, että joRatsutilalla käy useita valmentajia ja hevosalan ammattilaisia, jotka auttavat niin treeneissä kuin muissakin arjen toimissa. › 27 R atsutila Norra-Nybacka, Keravalla, ratkaisi tallipaikan hinnan pysymisen asiakkaalle kohtuullisena sekä talliyrittäjälle järkevänä siirtymällä täysihoidosta puolihoitopalveluun. Tämä lisäsi paineita tallipaikan hinnan nostoon. Tallin omistaja Johanna Rautionmaa-Lehtinen huolestui, kun yleismaailmallisen tilanteen muuttuessa tallitoimintaan liittyvät kulut alkoivat nousta merkittävästi
Kuva: Emma Kallioniemi kainen asiakas siivoaa ja kuivittaa oman hevosensa karsinan päivittäin. Rautionmaa-Lehtinen kertoo jo aikaisemmin olleensa huolissaan täysipäiväisen tallityöntekijän jaksamisesta ja miettineensä tämän työmäärään muutosta, joka toteutui nyt samalla. – Tämän hetken yleinen taloustilanne on sellainen, etteivät asiakkaat välttämättä pystyisi vastaamaan nouseviin kustannuksiin. Tähän lisäksi jyrkästi nouseva kustannuspaine oli minulle merkkinä siitä, että näin ei kannata jatkaa. Eli korotus yritystoiminnalle kannattavaksi joh. 28 ’’ Kaikki tallinja hevosenpitoon liittyvät kustannukset nousivat. Asiakasystävällinen hinta Norra-Nybackassa tallipaikan hinta on kuukaudessa 860 euroa. Nyt Norra-Nybackassa työt on nyt jaettu kolmeen eri vuoroon. – Jos haluttaisiin tehdä tästä tuottavaa yritystoimintaa, niin täysihoidolla kuukausihinta nousisi 1 300–1 400 euroon näillä puitteilla. Tämän mallin myötä työntekijä ehtii tehdä paljon muutakin, ja yrittäjälle tulevat kustannukset ovat huomattavasti keventyneet. – Eihän tämä ole ainoa tapa, mutta olen kokenut tämän huojentavana vaihtoehtona, talliyrittäjä toteaa. Kaikki muut palvelut hoituvat edelleen tallin puolesta. – Tallityöntekijän työ on aika yksipuolista, fyysisesti kuluttavaa ja uuvuttavaa. – Aina asiat kuitenkin hoituvat ja näitä tilanteita on ollut todella harvassa, sanoo Rautionmaa-Lehtinen. Karsinoiden siivoaminen ja kuivittaminen edelleen perinteisesti, eli talikkoa ja kottikärryjä käyttäen, on raskasta ja aikaa vievää, vaikka tallimme lantala on lähellä ja työt on suunniteltu hyvin. – Meillä on aamu-, päiväja iltatallin tekijät ja he tekevät lyhyempiä vuoroja kuin kokopäiväinen tallityöntekijä. Hän tietää, että hintojen korotuspaineet ovat koko ajan olemassa. Suurin työ, eli karsinoiden siivoaminen, on hevosten omistajien harteilla. ’’ Ratsutila Norra-Nybacka, Keravalla, on perheyritys. Jos vielä puitteisiin joutuisi sijoittamaan enemmän, niin hinta nousisi tuostakin, arvelee Rautionmaa-Lehtinen. Hinta on puolihoidon vuoksi kohtuullinen pääkaupunkiseudun tallissa, jossa on hyvät puitteet harrastaa. Johanna Rautiomaa-Lehtisen tyttäret Jutta (vas.), Vilma ja Adalotta Lehtinen osallistuvat aktiivisesti tilan toimintoihin valmentaen ja ratsastaen. – Yrittäjälle täysipäiväisen työntekijän kulut sivukuluineen ovat huomattavat. Jos hevosenomistaja ei ehdi siivota karsinaa tai sairastuu, hän voi halutessaan pyytää tallikaveria tuuraamaan tai viime kädessä karsina siivotaan tallin toimesta korvausta vastaan
Kuva: Riikka Jäntti Tilalla on kaksi täysimittaista ratsastusareenaa, joiden pohjat on hyvin huollettu. Henki on reipas ja auttavainen. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun oman hevosen karsina on siivottu ja kuivitettu juuri niin kuin asiakas itse haluaa. Kuva: Santra Gröhn Talliyrittäjä Johanna Rautionmaa-Lehtinen ja miehensä Mika Lehtinen, joka huolehtii kaikista tilan kiinteistöhuollon töistä. 29 . – Oli myös mukava huomata, että asiakkaat ymmärtävät systeemin myötä paremmin myös talliyrittäjän näkökulmaa ja työn kuormittavuutta. taisi todennäköisesti asiakaskatoon. Se pistää miettimään, haluanko mieluummin pitää tallissa hevosia, vai tyhjiä karsinoita. Jotkut haluavat enemmän kuiviketta ja toiset vähemmän, joten kuivikkeiden kulutuksen tasapainokin säilyy. Olisin voinut siirtyä tähän paljon aikaisemmin, jos olisin tiennyt, miten hyvin tämä sujuu, toteaa Johanna Rautionmaa-Lehtinen. Hevoset tarhataan puolitai kokopäiväisesti, yksin tai tarhakaverin kanssa. – Tämä systeemi on parantanut myös yhteishenkeä asiakkaiden välillä ja on aidosti toiminut todella hyvin. ?. – Hyvä asia ei ole ainoastaan tallipaikan huokeampi hinta, vaan asiakkaat selvästi haluavat vaikuttaa hevostensa elämään ja ottavat karsinan siivouksen reippailuna. Kuva: Adalotta Lehtinen Pakkaspäivä Norra-Nybackan tarhoilla. Toimiva muutos Rautionmaa-Lehtinen iloitsee siitä, miten hyvin asiakkaat ovat ottaneet puolihoitosysteemin vastaan
Suunnittelutarvealueet ovat olleet rantoja. Muutokset ovat kuitenkin kuntakohtaisia, ja kuntien rakennusvalvonnoilla voi olla hyvinkin erilaisia käytäntöjä lain soveltamisessa. 30 Aikaisemmin rakennukselle tuli saada suunnittelutarveratkaisu, jos se oli tarkoitus rakentaa rantaalueelle, mutta uuden lain myötä se ei ainakaan kaikissa kunnissa ole enää tarpeen. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen K enties merkittävin muutos on, että alle 30-neliöisen vajan tai rakennuksen voi nyt pystyttää ilman rakennuslupaa, kunhan kyseessä ei ole asuinrakennus. Hämeenlinnassa noudatamme uutta hyväksyttyä käytäntöä, sanoo rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti. – Toinen suuri helpotus rakentajan kannalta on suunnittelutarvealueiden poistuminen. Suunnittelutarveratkaisu edellytti erillistä lupaa. – Eri paikkakunnilla on paljon vaihtelua liittyen luvasta vapautettujen rakennusten yksityiskohtiin. Aikaisemmin rakennuksille tuli tehdä suunnittelutarveratkaisu, jos se oli tarkoitus rakentaa ranta-alueelle tai alueelle, joka voi tulla kaavoitetuksi. Mahdolliset miljöön tai rakennusten suojeluun liittyvät seikat voivat vaikuttaa rakentamiseen tai laajennuksiin jatkossakin. Uusi rakentamislaki helpottaa rakentamista hevostiloilla Uusi, vuoden alusta voimaan astunut rakentamislaki toi mukanaan paljon pieniä helpotuksia muun muassa katosten, vajojen ja tallien rakentamiseen. Kun ratkaisua ei ole tarvis enää tehdä erillisenä päätöksenä, ja rakentajan osalta myös lupamaksut vähenenevät
Rakennuspaikan koolla merkitystä Eläinten pitoa sitoo aina oma erillinen lainsäädäntönsä. Lisäksi naapuritontin asuinrakennukseen tulee olla etäisyyttä vähintään 50 metriä ja eläimillä tulee olla tontilla riittävästi tilaa jaloittelua varten. Lainsäädäntömuutoksen yhteydessä maksuperusteet ovat muuttuneet, joten lupien hinnat eivät ole verrannollisia vanhoihin hintoihin. Olennaisimmat uuden rakennuslain muutokset hevostalouteen liittyvissä rakennuksissa voivat vaihdella kunnittain rakennusjärjestyksestä riippuen. – Tyypillistä on ollut, että uusilla kaavaluonnoksilla ja -muutoksilla kunnat havittelevat maa-alueita asumiskäyttöön hevostilojen läheisyydestä. Katosten osalta alle 50-neliöiset ovat lupavapaita. Hämeenlinnan rakennusvalvonta sai loppuvuodesta muutamia kyselyitä ja lupahakemuksia hevostalousrakennuksille. – Rakentajan kannattaa ottaa alustavan selvityksen jälkeen avuksi pääsuunnittelija, joka auttaa rakentajaa eteenpäin lupa-asioissa. Investointeja ei tehdä, sen sijaan hevostiloja tuntuu nyt olevan myynnissä ympäri maata, sanoo Peltonen. Ei tunnu ihan reilulta, jos yrittäjän on pakko siirtää yrityksensä pois sen takia että maita on lohkottu. Yleensä lupakustannukset ovat murto-osa koko hankkeen kuluista. tai asemakaavan lievealueita, jotka aika usein ovat myös hevostalousrakennuksille soveltuvia alueita. Laissa on pyritty siihen, ettei rakentajan tarvitsisi hakea kuin yhtä lupaa. – Lupakäsittelyn nopeutta voimme seurata vasta pidemmällä aikavälillä, mutta rakennusvalvonnan tavoitteena on nopeuttaa palveluaan. Koska kuntien rakennusjärjestysten tulee vastata rakentamislakia, uudistuvan rakentamisen sääntelyn myötä uudistuvat myös kuntien rakennusjärjestykset. Vihdissä rakennettu vähän Vilkkaassa hevospitäjässä Vihdissä rakentamisen määrä on rakennustarkastaja Mikko Leinon mukaan ollut kaiken kaikkiaan vähäistä. – Uusi laki ikään kuin kaventaa rakennusjärjestyksen voimaa hieman. Paloviranomaiset edellyttävät myös, että vastakkaiset seinät olisivat avautuvat, jotta tulipalon sattuessa savut tuulettuisivat ulos. Tänä vuonna ei ole tainnut tulla vielä yhtään lupahakemusta talleille tai muillekaan hevostalouteen liittyvälle rakennukselle, toteaa Lahti. – Alle 50 neliön suuruinen katos ei vaadi lupaa. Toimialojen tasa-arvoisuus on jäänyt joskus vähemmälle huomiolle, mistä olen yrittänyt hieman ääntä pitää. – Viime vuonna ei ollut yhtään tallirakentamishanketta. – Katoksen seinäpinta-alasta 30 prosenttia täytyy olla pysyvästi auki, jottei sitä lasketa rakennukseksi. Alan yrittäjiltä ”viedään” maita Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittämisesta vastaavan Minna Peltosen mukaan liiton jäsenistössä tallien rakennus on miltei pysähdyksissä. Yrittäjät ovat laittaneet investoinnit aika lailla jäihin, kurittaahan taloustilanne hevosalaa aika rankalla kädellä. Katokseksi lasketaan rakennelma, jossa vähintään 30 prosenttia seinistä on avattavia. Ne sisältävät yleensä eläinsuojiin liittyviä velvoittavia määräyksiä. – Tämän lisäksi Hämeenlinnan rakennusjärjestys vaatii rakennuspaikan kooksi vähintään kaksi hehtaaria. Katoksessa voi olla kiinteitäkin seiniä, kunhan tuo 30 prosenttia pinta-alasta on avautuvaa. Muistutan, että katoksen tai muiden luvasta vapautettujen rakennusten täytyy silti täyttää kaikki rakentamisen tekniset vaatimukset. Vihdissä rakennusjärjetys uusitaan jossain vaiheessa. Päinvastoin hän saattaisi monesti kaivata lisää maata. Hämeenlinnassa tämä uudistus on jo tehty ja eläinsuojien vaatimukset pysyivät pääosin ennallaan. 31 . Eläinsuojiin yleensä liittyvä suunnittelutarveratkaisu saatiin tässä yhteydessä vähennettyä yleensä pois. Viime vuosina yhtenä yrittäjyyden ongelmana on ollut se, että kunnat ja kaupungit tuntuvat varsin helposti vievän kaavoituksen kautta maa-alueita olemassa olevilta talleilta. – Uuden lain mukaan alle 30-neliöiset rakennukset ovat lupavapaita, mutta hevosille tarkoitetut rakennukset ovat käytännössä aina suurempia. Tähän eivät riitä avattavat ikkunat tai avattava ovi, vaan sillä tarkoitetaan pysyvästi avointa pintaa. Lahti kehottaa hevosharrastajaa ja alan ammattilaistakin paneutuvan suunnitteluun, jos hän aikoo hankkia tontilleen rakennuksia tai rakenteita. – Neuvoimme hakijoita odottamaan tätä vuotta, jos katsoimme, että lupakäsittely heidän osaltaan helpottuu. Lisäksi painopisteenämme on nopeuttaa erityisesti niitä toimenpiteitä, joissa hakija joutuu hakemaan myös muita lupia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat vaihdella kunnittain. Lohkominen ei ole sitä, mitä yrittäjä haluaa. Myös rakennusvalvontaviranomainen neuvoo rakentajia, mutta ensisijainen vastuu asioiden hoitamisesta on rakentajalla. Hämeenlinnan rakennusvalvonnassa on astunut 1.1.2025 uusi taksa voimaan. Etenkin kaupungeissa maata on usein aika vähän, haja-asutusalueilla laajentaminen on helpompaa koska peltoja yleensä riittää, sanoo Peltonen.?. Lahden mukan rakentamislupa riippuu rakennettavasta kohteesta. – Kunnat joutuvat uusimaan rakennusjärjestyksensä kahden vuoden sisällä
Mitä kannattaisi tehdä ja mitä kaikkea on jo tehty. On meillä Amerikassakin asiakkaita, mutta laajemmassa miHevosalan toimija mukana TOP10-yritysten joukossa Pinsiöläinen Kulmakorpien perheyritys Equine Innovations Ltd saavutti merkittävän tunnustuksen sijoittumalla avoimessa, kaikille yrityksille suunnatussa KasvuOpen-kilpailussa upeasti TOP10-yritysten joukkoon hevosalan tuotteillaan. Siihen valitaan joka vuosi mukaan reilut 200 yritystä. Niiden päivien jälkeen valittiin TOP10-yritykset, jotka kilpailivat kaikki vuoden Kasvuyritys-palkinnosta. Oikealla tiellä – Meille suurin hyöty oli se, että saimme vahvistusta sille, että olemme tehneet oikeita asioita. Pelin vei GoByBike, joka vuokraa/ liisaa yritysten työntekijöille työsuhdepolkupyöriä. Olemme viime syksyisen KasvuOpenin päättymisen jälkeen solmineet mukavasti jälleenmyyntisopimuksia ulkomaille, Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Lähi-Itään. 32 K asvu Open-kilpailu on suunnattu kaikille toimialoille, ja Equine Innovations teki tuomareihin vaikutuksen innovatiivisilla Heinätin-heinäautomaateillaan. – KasvuOpen on yrityksille maksuton sparrausohjelma. He saivat myös kilpailun vastuullisuuspalkinnon. – Ihmiset ovat löytäneet meidät myös somen kautta. – Meillä on nyt menossa varovaisen toiveikas vaihe. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Equine Innovations. Me haimme kansainvälistymisen kasvupolulle, jonne myös pääsimme, kertoo Katja Kulmakorpi, joka perusti yrityksen ja on suunnittellut heinäautomaatit yhdessä miehensä Jarkko Kulmakorven kanssa. – Ihan ensiksi kävimme täyttämässä ohjelman verkkoalustalla kaikki mahdollisen tiedot, asiat ja suunnitelmat omasta yritystoiminnastamme ohjelman asiantuntijoita varten. – Arabiemiirikuntien pääkaupunkiin Abu Dhabiin on tässä juuri lähdössä mallit. Muita TOP10-yrityksiä ei laitettu paremmuusjärjestykseen. Yhtiö etsii aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, jakelijoita ja tallinpitäjiä laajentaakseen Heinätin-tuoteperheen saatavuutta. Kun ne olivat olleet käytössä pari päivää, he tilasivat lisää. Se tuntui hyvältä, toi itsevarmuutta ja varmuutta siihen, että olemme valmiita kansainvälistymään, sanoo Katja Kulmakorpi. Sen perusteella vastaanotto on ollut positiivinen, Katja iloitsee. Sen jälkeen alkoi sparraus. Kahden sparrauskerran jälkeen tuomaristo ja sparrajat valitsivat jatkoon 60 parasta yritystä, jotka saivat kaksi jatkosparrauspäivää. Tuli toki uutta tietoa ja ajatuksia, mutta sitäkin enemmän totesimme, että eikun eteenpäin aloitetulla tiellä. – Alkuvaiheessa taisi mukana olla muitakin jollakin tavoin hevosiin liittyviä yrityksiä, mutta en tiedä, miten pitkälle ne selvisivät. Todella paljon on tullut yhteydenottoja, kauimmaiset Chilestä. TOP10:ssä me valmistavat firmat olimme ylipäätään vähemmistössä, enemmistö oli it-alan toimijoita. – Kyselyitä on tullut paljon myös Yhdysvalloista, mutta Amerikan markkinat ovat hankalat sekä lainsäädäntö ja tuotevastuuasiat ihan omanlaisiaan, eivätkä meidän rahkeemme vielä riitä joka paikkaan. Käynnistelemme vientiä konkreettisesti. – Tammikuun alussa meni Saksaan uuden myyjän kautta ensimmäiset laitteet ja mallit. Sparrauspäivissä oli mukana asiantuntijoita, joiden kanssa saimme keskustella meitä askarruttavista asioista. On jännittävää, kun viestejä voi tulla mistä päin maailmaa vaan
Kun on itse aktiivinen, oppii paljon asioita myös omasta yrityksestään. Eläinlääkärin luona tuijotimme surullisena kuvaa hevosemme haavaisesta mahasta, Katja Kulmakorpi muistelee.. – Pyrimme pääsemään tämän vuoden aikana eteenpäin näissä kohdemaissa, jotka meillä nyt on: Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa Sveitsi ja Lähi-Itä. – Menemme eteenpäin myös tuotenimellä Heinätin. – Tarvikepuolella ainakin Finntack ja Veljekset Wahlsten ovat vientiyrityksiä, mutta kannustaisin muitakin hevosalan toimijoita olemaan rohkeita. › Heinätin pudottaa halutun suuruisen heinäannoksen hevoselle laitteeseen ohjelmoituun aikaan. Omasta kokemuksesta Luonnossa hevonen on tottunut vaeltamaan ravintoa etsien ja sen maha on luotu käsittelemään pieniä määriä ruokaa jatkuvasti. Sitä ei ole yritetty kääntää, enkä tiedä pystyisikö sitä kääntämäänkään. KasvuOpen oli kiva ja mielenkiintoinen prosessi. Se on hyvin järjestetty ja organisoitu. Puuhaa riittää siinäkin, Katja Kulmakorpi toteaa. Kun Würthkin on onnistunut toimimaan kansainvälisillä markkinoilla saksalaisella u:lla, uskon, etteivät ääkkösetkään haittaa meitä, nauraa Katja. – Kun oma hevosemme vuosia sitten sairastui, emme vielä ymmärtäneet mikä merkitys tiheällä heinän syönnillä on herkälle eläimelle. tassa pyrimme niille markkinoille vasta vähän myöhemmin. 33 . Kulmakorvilla oli vienti mielessään jo vuonna 2013 yritystä perustettaessa, kun hevoskeksinnöt sai kansainvälisen nimen Equine Innovations
–?Kun optimaalinen tauko hevosten ruokinnassa olisi 3-4 tuntia, on 14 tunnin tauko myrkkyä hevosen ruoansulatukselle. Tavoitteena on auttaa tallinpitäjiä uudistamaan toimintamallejaan ja saada tallien toiminnasta kustannustehokkaampaa ja hevosystävällisempää. Rakensimme Heinätin-tuotteemme ensimmäisen version omien hevostemme auttamiseksi. Katja ja Jarkko Kulmakorpi perustivat Equine Innovations -yrityksensä vuonna 2013. Kulmakorvet ovat kehittäneet kokonaisen tuoteperheen. Ilman jatkuvaa syljen ja ruoan antamaa suojaa, vatsahapot pääsevät korventamaan mahalaukun limakalvoja aiheuttaen lopulta haavaumia ja verenvuotoa, toteaa Sjöholm. Se on kätevä asentaa, käyttää ja tarvittaessa huoltaa. Samalla pystytään helpottamaan hevosten stressiä ja ruoansulatusongelmia. Vuosia sitten kukaan ei vielä puhunut hevosten heinäautomaateista. Siinä on kaikki toiminnot, mitä tarvitaan. – Ymmärsimme silloin, miten tärkeää tiheä heinänsyönti on hevosen terveydelle. Se mahdollistaa tallityöntekijöiden työpäivän pituuden lyhentämisen ja sujuvoittaa tallin arkirutiineja. Tuote on pohjoisen ankarissa sääolosuhteissa testattu, se kestää erilaisia olosuhteita hyvin, sanoo Katja Kulmakorpi. 34 Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Anne Sjöholm on nähnyt työssään paljon mahahaavasta kärsiviä hevosia sekä talleja, joissa saatetaan jakaa iltaheinät viiden aikaan iltapäivällä ja seuraavan heinäannoksen hevoset saavat vasta aamulla seitsemältä. Sen merkitys on edelleen uusi asia osalle hevosihmisistä. Heinätin sai KasvuOpen-kilpailussa tuomariston huomion markkinapotentiaalillaan ja kyvyllään vastata hevosharrastajien ja tallinpitäjien todellisiin tarpeisiin. Aikana, jolloin hevosten hyvinvointi on yhä tärkeämmässä roolissa maailmanlaajuisesti. – Heinäautomaattimme on käytössä monilla pienillä ja isommillakin talleilla. Heinätin mahdollistaa tallien heinän ruokintakäytäntöjen muuttamisen, ja Heinättimien käytöllä voidaan vähentää tallissa merkittävästi manuaalista työtä, säästää työaikaa ja resursseja, vähentää heinähävikkiä sekä edistää hevosten vatsan terveyttä. Vientiin lähdetään etupäässä tallien sisäruokintaan suunniteltujen laitteistojen kanssa.. 3-4 tunnin tauko optimaalinen Neljän annoksen laitteisto on suosituin
– Ne toimivat kaikki myös tuotetestaajina ennen muita käyttäjiä. Mukana hevostouhuissa on myös Katjan ja Jarkon 10-vuotias Maia-tytär. Nykyisellään Heinätin työllistää päätoimisesti Katja Kulmakorven. V. – Siitä saakka niitä on ollut 1-4 kappaletta, nyt hevosia on kolme, sekalainen seurakunta. Järjestelmä koostuu ohjauskeskuksesta ja niin monesta ruokintayksiköstä, kun tallissa on paikkoja. Katja asui Hämeenkyrön Pinsiössä jo lapsuuden yrittäjäperheensä kanssa. – Heinättimien hinnat vaihtelevat mallista ja annosmääristä riippuen, mutta sisälaitteiston hinta on keskimäärin 900-1 000 euroa per hevonen, kun ohjauskeskus jyvitetään hintaan mukaan. Tuoteperheeseen syntyy uusi malli vuosittain. Jarkko Kulmakorpi työskentelee raideliikenteen erityisasiantuntijana Traficomilla. – Hän on reipas hevosmimmi ja usein mukana myös yrityksen reissuilla ja messuilla. – Opiskelin Saksassa yhden lukuvuoden ja sen jälkeen olen asunut Suomessa eri paikoissa lähinnä opintojen vuoksi, mutta palasin sitten takaisin Pinsiöön. Toistaiseksi se on ollut toimiva ratkaisu kaikille osapuolille. Heinätin Paalivahti Liteen mahtuu helposti 400-kiloinen pyörötai kanttipaali. Paalivahti antaa äänimerkin ennen kuin ovet avautuvat ja sulkeutuvat, joten hevoset oppivat nopeasti tunnistamaan, milloin ruokinta-aika alkaa ja milloin se päättyy. Armastus on ollut minulla kolmevuotiaasta lähtien, olen kilpaillut sen kanssa kenttää. 1,5 vuotta sitten hankittiin nyt 3-vuotias Ykä, joka on astumassa Aimon saappaisiin ja opetusmestarina meillä on 20-vuotias Belgiassa syntynyt kouluponi Porsse. Katjalla on ollut omia hevosia 12-vuotiaasta lähtien. ?. Brittiläinen terästoimittaja toimittaa myös esimerkiksi spesiaaleja teräslaatuja, kuten harjattua sinistä, harjattua mustaa ja harjattua kultaa tai kuvioita. 17-vuotias kookas suomenhevosruuna E. Tuotetestaajat omassa tallissa Yrityksen edellinen vahvistettu liikevaihto oli 440 000 euroa. – Toistaiseksi kaupankäynti on ollut sesonkiluonteista ja kokoonpanopuolella on tarvittu työvoimaa lähinnä kutsuttaessa. Osa asiakkaista haluaa kustomoida tuotteen tallin tai karsinoiden väreihin tai räätälöidä niitä muuten. Homman edetessä saattaa toki tulla rekrytointitarpeita, ja on kyllä mukavaa, että kerran kuukaudessa meille tulee spontaani työpaikkahakemus, Katja hymyilee. Käyttöikä laitteilla on helposti 10+ vuotta. 35
36 Harrastuksen aloitus Turvallisesti ratsaille Ratsastus on luonnonläheinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille. Ei siis ole ihme, että noin 150 000 suomalaista ratsastaa. – Ratsastusja hevosharrastus kannattaa aloittaa Ratsastajainliiton jäsentallilla. Ratsastajainliitto tarkastaa tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi, kertoo Ratsastajainliiton viestintäpäällikkö Kati Hurme. – Ratsastajainliiton jäsentallissa saa ammattitaitoisen opettajan, opetuskäyttöön so. Teksti: Kati Wikström R atsastuspalveluja tarjoavia yrityksiä on lukuisia ympäri Suomea, ja palvelutarjonta on viime vuosina monipuolistunut
Samoin kuin sosiaalipedagogista Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. 37 . Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. › veltuvan ja koulutetun hevosen sekä turvalliset olosuhteet harrastamiselle. Kuva: SRL/ Hanna Heinonen. Ratsastus on vaativa taitolaji, jossa riittää aina uutta oivallettavaa. – Lisäksi tietää, että hevosten hyvinvoinnista huolehditaan. – Hevosista kiinnostunut harrastaja löytää tallien joukosta esimerkiksi perinteistä ratsastuskoulutoimintaa sekä maastoja vaellusratsastuksia
Kuva: SRL/Sonja Holma hevostoimintaa ja yksityishevosille palveluja tarjoavia talleja, listaa Hurme. Usein ratsastustuntien jako menee ratsastuskokemuksen, ei niinkään iän mukaan, tarkentaa Hurme. Alkeiskurssilla opetellaan ratsastuksen perusasioita kuten istuntaa, kääntämistä, pysähdyksiä ja eri askellajeissa ratsastamista. – Alkeiskurssit ovat yleisin tapa aloittaa harrastus. – Ratsastustuntien hinnat vaihtelevat alueittain. Kypärä on tärkein varuste Ratsastuksen varusteisiin kuuluvat hyväksytty turvakypärä, ratsastukseen sopivat housut ja pusero tai takki, matalakorolliset saappaat ja hanskat. Yleisen suosituksen mukaan kypärä tulee vaihtaa uuteen 3-5 vuoden välein. Usealla tallilla on mahdollista kokeilla ratsastusta myös yksittäisellä tunnilla. – Käytettyä kypärää ei pidä ostaa. Turvaliiviä suositellaan myös käytettäväksi. Taitolaji opitaan toistojen kautta. Uusi kypärä kannattaa valita VG1standardin täyttävästä mallista (CE-merkintä). Kaupungeissa hinta on suunnilleen 50 euroa tunnilta ja kauempana kaupungeista noin 35 euroa tunnilta, valaisee Hurme. Varsinainen ratsastuksen opettelu aloitetaan alkeiskurssilla. Tallihakurista voi etsiä itselleen sopivaa ja Ratsastajainliiton hyväksymää ratsastuskoulua osoitteessa www.ratsastus.fi/tallihaku Taito opitaan toistoilla Ratsastukseen pääsee tutustumaan esimerkiksi talutusratsastuksessa. Alkeiskurssin kesto on noin 10-20 tuntia, ja se käydään usein läpi ratsastamalla yhden tunnin ajabn viikossa. Sen on tärkeää olla hyväksytty malli, jotta sen suojaavat ominaisuudet ovat laadukkaat, summaa Hurme. – Ratsastuksessa käytetään erilaisia varusteita ja välineitä, mutta alkuun tarvitsee oikeastaan kypärän. Pitkät hiukset pidetään kiinni. Loma-aikoina on tarjolla myös alkeisleirejä. Turvallisin on se, joka istuu päähän parhaiten. Ja aina kovan kolauksen aiheuttaman putoamisen jälkeen, koska isku yleensä vahingoittaa kypärän rakennetta, korostaa Hurme. Kerrospukeutuminen on Suomen oloissa suositeltavaa. – Taitojen kasvaessa siirrytään opettelemaan erilaisia kouluratsastusliikkeitä sekä esteja maastoratsastusta. 38 Alkeiskurssilla opetellaan ratsastuksen perusasioita kuten istuntaa, kääntämistä, pysähdyksiä ja eri askellajeissa ratsastamista, kertoo Ratsastajainliiton viestintäpäällikkö Kati Hurme. – Alkeiskurssit alkavat tyypillisesti loppukesällä ja alkuvuodesta. Harrastuksen jatkuessa omien varusteiden hankinta tulee ajankohtaiseksi. Ratsastushousuiksi soveltuvat kaikki materiaalit, jotka joustavat eivätkä ole liukkaita. ?. – Kypärän ostamiseen kannattaa käyttää aikaa. Tallipukeutumisessa on hyvä välttää kaikkea, mikä voi tarttua, kiristyä tai jäädä kiinni. Ratsastuskouluilla saattaa olla omia ikärajoituksia, mutta talutustunneilla voi käydä nuorempiakin. Alkeiskurssin jälkeen edetään jatkokursseille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi roikkuvat kaulahuivit, isot korut ja huput. – Jalkineeksi kelpaavat hyvin kumisaappaat tai muut leveäja matalakorkoiset kengät
› Turvallisessa ratsastamisessa ja harrastuksen aloittamisessa kiinnitetään erityistä huomiota hevoseen ja sen lajityypillisten piirteiden oppimiseen. Se kuuluu Suomen Ratsastajainliittoon ja on yksi liiton valitsemasta Laatutallista, joita on Suomessa 34. Teksti: Kati Wikström Ratsastuksen perustaidot kunniaan Aina voi oppia uutta –?Perusratsastustaidot tulee saada kuntoon, sillä ne ovat kaikkien eri ratsastuslajien perusta, summaa Aulangon Ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varenti. – Toki koronavuodet toivat uusien ratsastajien ryntäyksen. – Tallissamme on tällä hetkellä 50 hevosta, joista 17 on opetushevosia ja loput ovat yksityisten omistuksessa tai ratsutettavina meillä. SRL:n Laatutallit ovat malliesimerkkejä hyvin toimivista yrityksistä. Opetushevosista viisi on poneja. Tärkeintä hevosen tuntemuksen lisäksi on perusratsastustaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen. – Olemme kehittäneet uuden konseptin, joka on suunnattu erityisesti hevosharrastusta aloitteleville lapsille. Tällä tavoin aloittelija oppii hyvin siihen, millainen eläin on hevonen ja kuinka sitä tulisi käsitellä.. 39 . Laatutalleissa toimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunta on pätevää sekä monipuolisesti kouluttautunutta. Tuolloin saimme muutaman vuoden aikana yli 60 aloittelevaa ratsastajaa, kertoo ratsastuskouluyrittäjä Salla Varenti. Aulangon Ratsastuskoulu sijaitsee Hämeenlinnan Aulangonniemellä. Kuva: Aulangon Ratsastuskoulu/Ninja Hellman A ulangon Ratsastuskoulussa aloittaa vuosittain noin 10-15 uutta alkeisratsastajaa. Laatutallit ovat ammattimaisesti hoidettuja niin tilojen, ympäristön kuin hevosten hyvinvoinninkin suhteen. – Ponikoulussa hoidetaan hevosia ensin puoli tuntia ja sen jälkeen toinen puolituntinen ratsastetaan
Ennen ratsaille menoa on hyvä tietää paljonkin hevosesta ja ratsastamisesta. Turvallisuus tärkeintä Ratsastuksen aloittamiseen on tarjolla monia vaihtoehtoja. 40 – Kannustan muitakin ratsastuskouluja kopioimaan tämän konseptin, hehkuttaa Varenti. – Aloittajat käyvät tunneilla ensiksi läpi hevosen käsittelyä ja turvallisuusseikkoja. Kuva: Aulangon Ratsastuskoulu/Ninja Hellman. – Samalla tottuu hevosen kanssa olemiseen ja pääsee tunnustelemaan omaa uskallustaan ratsastuksen suhteen. Siinä saa käsityksen hevosen selässä olosta ja mahdolliset väärät mielikuvat ratsailla olemisesta karisevat, neuvoo Varenti. Hevoseen tutustuminen auttaa Hevoseen ja sille lajityypillisiin piirteisiin tutustuminen on tärkeää ratsastustaidon oppimisen kannalta. – Suosittelen niin aikuisille kuin lapsillekin myös Heppakerhoa, jossa opitaan konkreettisesti hevosen ruokinnasta, hoidosta ja käsittelystä, kannustaa Varenti. Vasta tämän jälkeen aloitetaan varsinainen ratsastustekniikan opettelu. Näitä voivat olla esimerkiksi se, ettei hevonen näe suoraan turpansa eteen, ja ettei toinen hevonen saa olla liian lähellä, tarkentaa Varenti. – Suosittelen aloittelijoille ensiksi osallistumista talutustunnille. Tunneilla opetellaan ensin mukautumaan hevosen liikkeisiin
Tämä kaikki poikkeaa esimerkiksi parinkymmenen vuoden takaisesta alkeiskurssista, jossa seitsemännellä tunnilla jo laukattiin ja kymmenes tunti sisälsi maastoratsastusta. Aina voi oppia uutta ja kehittyä, kiteyttää Varenti neljänkymmenen ratsastusvuoden kokemuksella. Hevosen ohjausta opetellaan rauhallisessa tahdissa. Se tarkoittaa esimerkiksi kahta ratsastustuntia viikossa tai alkeisleiriä, sanoo Varenti. – Suosittelen mieluummin muutamaa lyhyttä ratsastuskäyntiä viikossa kuin yhtä pitkää ratsastuskertaa. – Perustunneilla voi käydä vaikka koko harrastusaikansa eikä ketään pakoteta erikoistumaan tiettyyn alalajiin. Hyväksi ja varmaksi ratsastajaksi kehittyminen vie vuosia. – Meillä esteisiin erikoistuneet ratsastajat käyvät aivan perustunneilla ja harjoittelevat kouluratsastusta estetuntien lisäksi. ?. – Tunneilla opetellaan ensin mukautumaan hevosen liikkeisiin. ’’ Nykyään opetellaan rauhassa hevosen hallintaa ja ratsastajan omaa tasapainoa. Harrastuspohjalla ei ole pakko valita mitään niin kutsuttua erikoistumisaluetta. Tämän takia ratsastajan on tärkeintä harjoittaa rauhassa omaa tasapainoaan ja hevosen hallintaa sekä siirtyä haastavimpiin tehtäviin vasta ollessaan valmis niihin, painottaa Varenti. ’’ Ylläksen Vaellushevoset Oy Katso kesän ja syksyn leirit www.yllaksenvaellushevoset.fi ”Ratsain Lapin luontoon ympäri vuoden!” ”Ratsain Lapin luontoon ympäri vuoden!” Talutusopetuksessa tunnilla on mukana hevosen taluttaja, mutta alkeiskurssilla olisi hyvä pärjätä jo ilman avustajaa. Ylläpitääkseen harrastusta, tulisi ratsastamassa käydä vähintään kerran viikossa. Sitten harjoitellaan hevosen ohjausta eli liikkeelle lähtöä, pysähtymistä ja kääntymistä. Kaikki eivät halua hypätä esteitä, eivätkä esteet sisällykään pakollisina perusratsastuksen tuntikokonaisuuksiin. – Joskus aikuiset aloittelijat käyvät lasten kanssa saman alkeiskurssin, mutta tarjolla on myös omia alkeiskursseja aikuisille, sekä yksityisopetusta ja pienryhmiä. Perusratsastustaidot tulee saada kuntoon, sillä ne ovat kaikkien eri ratsastuslajien perusta. Suurimmat riskit ratsastuksessa liittyvät oman tasapainon menettämiseen ja yllättäviin tilanteisiin tunneilla. Kehittyminen vie vuosia – Mielestäni tehokkain tapa aloittaa ratsastus on niin kutsuttu intensiivinen aloitus. Tämän jälkeen siirrytään kevennettyyn raviin ja niin edelleen. – Nykyään opetellaan rauhassa hevosen hallintaa ja ratsastajan omaa tasapainoa. Usein puoli tuntiakin kaksi kertaa viikossa on oppimisen kannalta tehokkaampaa kuin 1,5-tunnin mittainen ratsastuskerta viikossa. Pyritään siihen, että hevonen tottelee sille annettuja pyyntöjä eikä lähde esimerkiksi laukkaan muiden hevosten mukana, ellei sille ole annettu pyyntöä tehdä niin
42 Kuva: Silja Lavonen
43 . ›
. Paitsi, että hepalta et saa nimmaria valokuvaan. Joudut raappaamaan poniasi 20 minuuttia yli tunnin aloituksen ja saat vihaisia mulkaisuja osaksesi. Kotihoito: Kun hepat tulevat kotiisi, sisustukseesi, pukeutumiseesi ja mietit voikohan hepat syödä tätä ja tota. Hoitohoito: Todellakin vain pelkkä hoitoheppasuhde. Psykiatrinen hoito: Kun ratsastuksen opettajasi käskee sinun kokeilla talliin tullutta uutta heppaa ekana. Kertahoito: Se ihanalta vaikuttava ruuna ei ollutkaan sadun prinssin polle. Perushoito: Hepan hoitotoimet jotka osaat A:sta Ö:hön ja unissaankin. Ja ratsastuskentästä saat haaveilla. Lensit sillä komeasti puskaan tai rapaojaan ja ylpeytesi sai kovan kolauksen. ’’ Avohoito: Julkinen heppastelu. Usein pakon sanelema juttu. Muistuttaa idolin fanitusta. Todellakin kerta tätä lajia riitti. Ei siteitä suuntaan eikä toiseen. Muistuttaa Nummelan ponitallin Potkua. 44 ’’ Olet oikealla tiellä rakastamaan kaikkia hevosia sellaisina, kuin ne ovat. Ja meno on sellaista, että mietit oletko kauppakeskuksen kolikkopollen kyydissä. Voikohan miehen sitoa riimunnarulla kii, jottei se karkaa baariin. Hevossuhteiden määritelmät . Kierrät kehää kouluratsulla, joka on lopen kyllästynyt hommiinsa. Ensihoito: Kaikki heppajutut mitä teet the ekaa kertaa. Kun olet oppinut ne ratsastuksenopettajasi määrää sinulle toisen pollen. Jokaisella raviaskeleella kentän kuopasta nousee pottuja.. Päivähoito: Pääset päiväksi paskanlappaajaksi jonnekin Jumalan selän taakse jossa ei tajuta mitään meikeistä, eikä merkkivaatteistakaan. Tosi heppahullu hoitaa pollensa vaikka toinen jalka paketissa ja kyynersauvat kainalossa. Hoitovapaa: Olet tauolla, et hoida heppaasi vaan joku muu tekee sen. Pikahoito: Toiveunta ja kuvitelmaa! Voi kun saisikin vain puoliksi likaisen hepan. Erikoishoito: Kun vihdoinkin olet saanut kinuttua oman vuokrapollen
Tältä saa aina hyvän ratsastuksen tai ravisuorituksen. Tehnyt: hevosrakas92. Esteillä ja maastossakin täysi timantti. Molemmat ovat hevosia ja se riittää. Hevosen ammateilla ei ole sinulle mitään väliä ja merkitystä. Kaikki maailman hepat suhde: Olet oikealla tiellä rakastamaan kaikkia hevosia sellaisina, kun ne ovat. Takuuhoito: Luotto tamma tai ruuna. Pegasos-suhde: Kun hevoshaaveesi saavat siivet alleen! Puusuhde: Kun sun on nyt ihan heti ja pakko saaha oma talli täyteen keppareita. Olet kuin Kikka Husaarin kanssa. Tehohoito: Kun huomaat opiskelevasi eläinlääkäriksi tai ratsastuksen opeksi, ravivalmentajaksi tai johonkin muuhun hevosammattiin. Ravisuhde: Sydämesi ravaa ravureiden tahtiin. Tubesuhde: Kun hevoset laukkaavatkin youtube-kanavallesi, vaikka ajattelit tehdä siitä meikki ja muotikanavan. Saattohoito: Perustat hevosten vanhainkodin, koska et halua, että yksikään pollesi joutuu makkaraksi jonkun leivälle. KirjaPollesuhde: Kun alat kirjoittaa hevosista kirjaa. Aamulla taika särkyy ja huomaat saaneesi täyden villivarsan! Sosiaalihoito: Saat hepan, josta jokaisella on omia kokemuksia. Ei paikkaa särkynyttä sydäntä, mutta tekee surusta kevyemmän kantaa. Ja kasalla laastareita (itsellesi). Shokkihoito: Ostat hepan jolle jollakin toisella ei ole enää tilaa. Ja opiskelupaikkasi tallissa hirnuu oma pollesi. Joten äkkiä puutavaraa tänne ja maaleja ja keppareiden keppejä! . Vaikka totuushan on, ettei hevosta juosten saa kiinni. Laukkasuhde: Suhteesi perustuu hepan perässä juoksemiseen. Ja pohdit vakavissasi voisitko ulkoiluttaa pollea tässä Tullin pihalla. Tai sitten saat siipeesi. 45 . Ja lisäksi se muistuttaa ihan Nummelan Ponitallin Repeä! Mies-suhde2: Kun ihastut ratsastuksenopeesi tai kengittäjään tai tallimestariin. kiertopalkintopolle. Hevossuhteiden määritelmät . Mutta päätät koulia ja kouluttaa sen silkalla hyvällä sydämellä. Sarvi-suhde: Päässäsi on enemmän kuhmuja kun maantiessä. Tukihoito: Surussa auttava polle. Ja käsket ravureista ja ratsuista riitelevien tyhjentää lantalaa. Mies-suhde: kun tallilla alkaa käydä komea ratsastava poika, jolla on oma heppa. Ja huomaatkin äkkiä päätyneesi tekemään kokonaista kirjasarjaa. Koska riitely on turhaa ja tyhmää. Vierihoito: Hyvin läheinen hevos-suhde, muistuttaa seurustelua. Lopulta huomaat ostaneesi tämän pollen omaksesi ja kouluttavasi siitä toista kisapolleasi. Ns. Ehkäpä löydät itsesi ravimiehen heilana. Pehmosuhde: Keräät kasan pehmeitä heppoja ja toivot, että jostakin tulisi oikea polle. Terminaalihoito: Kun olet tuomassa ulkomailta Suomeen pollea ja se päättää vääntää haisevat kakkarat niin, että koko hevostraileri lainehtii ja haju tulvii ympäri laivaa. Ehkä saat tunteillesi vastakaikua ja sinusta tulee tallin toinen pitäjä. Varma polle. Olet lentänyt lempiheppasi selästä monet kerrat ja aina nouset takaisin. Yhtä kaikki hepat auttavat tässäkin. Terminaalissa/tullissa joku vielä kysyy mikä täällä haisee
– Kilpailusuorituksessa valjakon aika määrää sijoituksen. Lajissa alettiin sittemmin järjestää kilpailuja, jolloin myös esteet tulivat mukaan. Nopeus ratkaisee, elleivät virheet pudota sijoitusta, valaisee Huttunen. 46 Hiihtoesteratsastus on vauhtilaji Talvella voi hevosen kanssa kokea aivan erilaisia lajeja kuin muina vuodenaikoina. Talven hurmaa H Hiihtoesteratsastuksen juuret ovat armeijassa, jossa hiihtoratsastus oli aikoinaan miehistön kuljetustapa. – Hiihtäjän on kerrottava ratsastajalle, millä nopeudella hän haluaa esteilleen lähestyä ja ratsastajan on onnistuttava kommunikoimaan tämä hevoselle. Suomen talvinen luonto hurmaa ja tarjoaa monenlaista hauskaa niin hevoselle, ratsastajalle kuin kyydissä olijallekin. – Hiihtäjän on pysyttävä riittävän kaukana hevosen kavioista ja huolehdittava siitä, ettei vetoköysi sotkeennu hevosen jalkoihin, kertoo Mika Huttunen. – Tämä tapahtuu kytkemällä riittävän pitkä vetoköysi hevosen rintaremmiin, josta se kulkee hevosen kylkiä pitkin hiihtäjälle. Teksti: Kati Wikström. Hiihtoesteratsastus on hevosen, ratsastajan ja perässä vedettävän hiihtäjän yhteistyötä. Samalla ratsastajan on kuitenkin keskityttävä omaan suoritukseensa ja ratsukon esteisiin. Harrastuspaikat harvassa Hiihtoratsastusta voi harrastaa lähes kaikkialla missä on lunta. iihtoesteratsastus on vauhdikas talvikilpalaji, jossa ratsukko suorittaa esteradan vetäen samalla omaa esterataansa suorittavaa hiihtäjää, kertoo Nuuksion Ratsastajien puheenjohtaja Mika Huttunen
› Rekiajeluista nauttivat niin ihmiset kuin hevosetkin. Kuva: Jari Debner Hiihtoesteratsastus on hevosen, ratsastajan ja hiihtäjän yhteistyötä. 47 . Kuva: Jari Debner. Kuva: Susanna Malmström Hiihtoesteratsastuksessa ratsukko suorittaa esterataa vetäen samalla omaa esterataansa suorittavaa hiihtäjää
Köydenheittoesteessä hiihtäjän on heitettävä vetoköysi tolpan yli. Myös kavalettieste ja risupuomieste ovat varsin käytettyjä. Lajin vaativuus riippuu rakennetusta esteradasta. Parhaimmillaan hiihtäjän hyppyrin nokka on ollut kolmen metrin korkeudella, josta on voinut leiskauttaa jopa 12 metriä pitkiä hyppyjä. Suomessa hiihtoesteratsastusta voi harrastaa ainakin Nuuksiossa, Kirkkonummella, Tampereella, Polvijärvellä ja Kiuruvedellä. ’’ Lumen puute estää nykyään hiihtoesterratsastuksen eteläisessä Suomessa. Samoin kuin rataeste, joka on perinteinen pystyeste/okseri tai esimerkiksi heinäpaali. Ratsukoille rakennetaan esimerkiksi pujottelueste, joka koostuu tynnyreistä tai puomikujasta. Lämpötilojen sahatessa nollan molemmin puolin, radasta voi tulla liian jäinen tai se voi sulaa. Tiukalla radalla voi hiihtäjän osuus olla ratsukon osuutta vaativampi. Hiihtäjälle suunniteltuja esteitä ovat esimerkiksi pujottelueste ja kitkaeste, jossa oljet hidastavat hiihtäjää. Nuuksiossa on perinteisesti järjestetty lajin vuosittainen kilpailu. 48 – Yhteistyön alkaessa sujua, voidaan lisätä asteittain esteitä niin hevoselle kuin hiihtäjällekin. – Kestää useita viikkoja tehdä hyvä pohja radalle, rakentaa esteet, harjoitella ja lopulta järjestää kilpailutapahtuma. Lumilaudat ovat yleistyneet suksien sijaan, tarkentaa Huttunen. . ’’ Valitettavasti ilmastonmuutoksen myötä hiihtoesteratsastuskilpailujen järjestäminen Etelä-Suomessa on vaikeutunut. – Ratsukolle tarkoitettujen esteiden enimmäiskorkeus on noin metri. Tarkkuuseste on kapea rako esimerkiksi paalien välissä. – Valitettavasti ilmastonmuutoksen myötä hiihtoesteratsastuskilpailujen järjestäminen Etelä-Suomessa on vaikeutunut, harmittelee Huttunen. Muita estetyyppejä hiihtäjälle ovat hyppyri, hyppyrisarja ja vastarinnehyppyri. Kuva Nuuksion Ratsastajien kisoista vuodelta 2006.. – Aloittaa voi vaikkapa kavaleteilla hevoselle ja helpoilla tarkkuus-/pujotteluesteillä hiihtäjälle, toteaa Huttunen. – Hiihtotyyli on lajissa vapaa. Esteitä ratsukolle ja hiihtäjälle Hiihtoesteratsastuksessa rata rakennetaan siten, että esteitä on sekä ratsukolle että hiihtäjälle, joko erikseen tai yhtä aikaa
Lämpimissä vällyissä matka taittuu rennosti talvista luontoa ihaillen. Lystiä rekiretkellä › 49 ?. Kuva: Petran Hevostoiminta. Teksti: Kati Wikström Rekiä on eri kokoisia, jotta koko seurue mahtuu mukaan talviselle ajelulle. Perinteinen rekiajelu on elämyksellinen talvilaji, joka sopii kaiken ikäisille
Toimintaan kuuluu myös sosiaalipedagoginen hevostoiminta erityistä tukea tarvitseville. Palveluihin kuuluvat hevosajelut, juhlakyyditykset ja tapahtuma-ajelutukset. Niin pääsee parhaiten nauttimaan upeista maisemista. Viime talvena lunta oli sen sijaan reippaasti ja rekiajelulle saapui porukkaa ulkomaisten turistien lisäksi myös aivan ympäri Suomea, kertoo Särkelä. alven suosituin laji on rekiajelu. Sieltä oli kiinnostavaa seurailla hevosen toimia ja tätä innostusta on nyt jatkunut melkein 40 vuotta. Monet ovatkin antaneet tällaisen ajelun synttärilahjaksi, ja muistan myös kuinka yhdelle eläkkeelle lähtevälle järjestettiin yllätys rekiajelun muodossa, nauraa Särkelä. . 50 Monesti toivotaan, että rekiajelu tehtäisiin rauhallisessa tahdissa, kertoo Petra Särkelä, Petran Hevostoiminnan omistaja. Särkelällä on useita eri kokoisia rekiä. Vaikka reen vällyissä on lämmin, saattaa talvikeli ja paikallaan istuminen kuitenkin tuntua liian heppoisissa vaatteissa. Kuva: Petran Hevostoiminta. Petran Hevostoiminnan talli sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla. – Olen viisivuotiaasta saakka harrastanut työhevosia, hoitopaikan papan nostaessa minut työhevosensa selkään. – Niitä voidaan tehdä tallillamme ja käyn myös muualla ajeluttamassa reellä esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, kertoo Petra Särkelä, Petran Hevostoiminnan omistaja. – Onpa rekeen joskus nukahdettukin. Elämys on rauhoittava, kun kauniilla reitillä lumi narskuu reen alla, hevonen pärskyy ja reen tiuku kilisee. Sitä parempaa ei mielestäni olekaan, summaa Särkelä. Ajeluja jokaiseen makuun – Rekiajeluja voidaan räätälöidä osallistujien mukaan, kaikkein suosituin on tunnin ajelu tallimme metsässä. Rauhoittava elämys – Monesti toiveena on, että matkaa taitetaan rauhallisesti. Ympäri vuoden järjestetään talutusja maastoratsastusta. – Minulla on suomenhevosia, jotka olen kaikki opettanut reelle. – Puolen tunnin ajelusta pitävät yleensä sellaiset, joilla ei ole aiempaa hevostaustaa ja esimerkiksi ikäihmiset. Poron taljojen ja villapeittojen alla on lämmintä ja raikasta talvi-ilmaa on hyvä hengittää. – Tänä talvena lunta ei ole ollut niin paljon kuin aiemmin. Rekiajelu voi olla pidempikin retki, jonka aikana paistetaan nuotiolla makkaraa ja syödään eväitä. Tunnin jälkeen pääsee halutessaan hoitamaan hevosen, sanoo Särkelä. Tilalla asustaa neljä suomenhevosta sekä muita eläimiä. Talvisin on rekiajelua ja kesällä vaunuajelua. Halusin tarjota tätä autuutta myös muille, joten aloitin ajelutukset, kiteyttää Särkelä. Esimerkiksi perinteiseen kirkkorekeen mahtuu sujuvasti kaksi aikuista, tiivistäen enemmänkin. Hevoset nauttivat talvisista rekiajeluista ja niin ihmisetkin. T. Rekiajelulle pukeudutaan luonnollisesti sään mukaan. Rekiajelulla maksimimäärä on kuusi aikuista, ja mikäli henkilömäärä ylittyy, otetaan mukaan toinenkin reki
Kuva: Ruska Laukka Maastoon kera kansallisaarteen Suomenhevosilla vaaran rinteillä Suomenhevonen on lempeä ja varmajalkainen kansallisaarteemme, joka osaa liikkua talvisessa maastossa. Maastoratsastus räätälöidään ryhmän osaamisen mukaan. Ratsastus lumisessa metsässä ja vaaran rinteillä sopii niin kokeneelle kuin kokemattomallekin ratsastajalle. Teksti: Kati Wikström 51 . ›
Ne toimivat myös terapiahevosina. Kokemattomuutta ei voi yhdistää kokemukseen, painottaa Kallunki. Ruska Laukka sijaitsee Kuusamossa Ronivaaran tilalla. Monesti kokemattomalle ratsastajalle soveltuvat parhaiten tunnin maastoratsastus ja perhemaasto. Yhteen ryhmään mahtuu maksimissaan seitsemän ratsastajaa. – Kaikki hevosemme ovat varmoja, kilttejä ja koulutettuja suomenhevosia. 52 alviset maastoratsastukset varmajalkaisilla suomenhevosille ovat joka talven suosikkeja. – Kehonhallintaa vaaditaan, sillä hevoset eivät ole moottorikelkkoja. Turvallisuus tärkeintä Maastossa edetään aina ryhmän tason mukaan. Vuosien kuluessa tila on kasvanut kahden hevosen kotitallista noin 20 hevosen ja muun eläinporukan kodiksi. – Maastoretkille osallistutaan niin kotimaasta kuin ulkomailtakin, kertoo Sanna Kallunki Ruska Laukka ky:stä. Maastossa nämä hevoT Talven maastoratsastuksessa on tärkeää pukeutua lämpimiin, mutta tarpeeksi löysiin toppavaatteisiin. Tätä suuremmille ryhmille otetaan kaksi vetäjää. – Maasto-ohjelmia on useampia niin rauhallisia maastoretkiä perheille kuin kokeneempien ratsastajien maastovaelluksia. Tilalla työskentelee isäntäväen lisäksi hevospalveluohjaajia, perhetyönohjaajia ja sosiaaliohjaajia, perhetyöntekijöitä, perheterapeutti sekä kunnossapitohenkilökuntaa. Kuva: Ruska Laukka. Retkiin voidaan lisätä myös tilavierailuja tarjoiluineen, jolloin elämykseen saadaan ripaus paikallisuutta mukaan, summaa Kallunki. – Ryhmän taitotaso, kokemus ja fyysiset ominaisuudet määrittävät maastoratsastuksen sisällön. Vuonna 2006 perustettu perheyritys tarjoaa hevoskuntoutuspalveluita. Osa seurueesta voi myös taittaa matkaa reessä, toisten ratsastaessa
Korostan kuitenkin löysyyttä, jotta ratsastus sujuu helposti – esimerkiksi lasketteluasu on usein liian kireä ratsastukseen. Osa reiteistä on tehty koneellisesti, osa on polkuja. ’’. Tänä talvena Ronivaarassa on ollut poikkeuksellisen vähän lunta, alle puoli metriä. Varmajalkaiset suomenhevoset osaavat liikkua talvimaastossa. Satumetsän talvi Korkean sijaintinsa vuoksi Ronivaaraa kuorruttaa usein muhkea lumipeite ja tykky. . – Maastoratsastukseen pukeudutaan aina sään mukaan. Pakkanen ei myöskään ole niin pureva vaaran päällä kuin alempana sijaitsevassa laaksossa. Talvisin löysät toppavaatteet ovat sopivat. Yleensä lunta saattaa olla noin 1,5 metriä. – Meiltä toki saa lainattua vaatteita, jos omat eivät sovellu ratsastukseen. 53 . – Onneksi lunta ja porukoita on kuitenkin riittänyt, kiittelee Kallunki. Talvisin löysät toppavaatteet ovat sopivat. ’’ Maastoratsastukseen pukeudutaan aina sään mukaan. Vaatetuksesta huolimatta, kaikki ratsastajat saadaan kyllä maastoon. Puut ovat aina talvisin huurteessa ja Kallunki kutsuukin ympäristöä satumetsäksi. Maastoretkillä ratsastetaan Ronivaaran tilan yksityisillä metsäteillä, poluilla, avarilla pelloilla ja vaarojen rinteillä. Kuva: Ruska Laukka set ovat turvallisia, joten ratsastaja pystyy rennosti ihailemaan maisemia ja hengittämään talvi-ilmaa, toteaa Kallunki
54 S isäosan tarkastus tehdään ottamalla hevosen kielestä kiinni ja siirtämällä se päättäväisesti itseä kohti. Hevosen suun sisäosassa tarkastele limakalvoja, ikeniä ja kieltä. Tarkasta hammaslomat ja tunnustele luiset harjanteet koko matkalta. Tällöin pystytään otsalampun kanssa katsomaan kieltä ja vastakkaista suupieltä sisäpuolelta. Havainnoi, näetkö jotain poikkeavaa, kuten vertymiä, hankaumia, haavoja tai vierasesineitä. Hevosen hampaat suositellaan hoidettaviksi eläinlääkärillä noin puolen vuoden välein.. Nuorten ja vanhojen hevosten hampaat on hoidettava eläinlääkärillä Kurkista säännöllisesti hevosen suuhun Hevosen kuolainalueen kotitarkastus on helppo ja nopea tehdä. Katso suupielet ulkoisesti, ja tutki myös suupielen helposti nähtävissä oleva sisäosa. Tarvitset vain otsalampun. Hevosen hammashuolto eli hampaiden säännöllinen tarkastus ja tarvittaessa purennan korjaus ja kiillepiikkien hionta ovat asiaan koulutetun eläinlääkärin tehtävä
Lisa toimii rauhallisesti, jotta Flash ei pelästy. Vet. Kitalaen hän tarkastaa samalla. Sitten sama tarkastus tehdään hevosen toiselta puolelta. Lopuksi hän tarkastaa vielä vasemman suupielen ulkopuolelta venyttämällä huulta. Lisa on hevosen vasemmalla puolella ja ottaa oikealla kädellä otteen kielestä. Tarvittaessa hän venyttää suupieltä vasemmalla kädellä kielestä kiinni pitäen. Muille riittää hammashoito kerran vuodessa, jos ongelmia ei ole. 6:206. 1 2 3 4 Suutarkastusohje ELL Kati Tuomola Kuvitus: Satu Cozens / Kummakko-Design Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Kujala-Wirth M, Mykkänen A and Valros A (2019) Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. ?. Vasen käsi on kevyesti turvan päällä ja raottaa huulta. Seuraavaksi hän tarkastaa vasemman hammasloman. noin puolen vuoden välein. Lisa tarkastaa ristiin oikean suupielen sisäpuolen ja posken. Otsalamppu antaa valoa. doi: 10.3389/fvets.2019.00206 https://doi.org/10.3389/fvets.2019.00206 Eläinlääkäri Kati Tuomolan suutarkastusohje. Teksti on Hevosen hyvinvointi -työryhmän laatima. Kuolainaluetta on hyvä tarkastella myös, kun kuolaimet tai suitset vaihtuvat. Hän tunnustelee luisen harjanteen koko matkalta ja katsoo erityisesti alueen, joka on ensimmäisen ison alaposkihampaan edessä. Kuolainalueelle on hyvä kurkata viikoittain, mutta esimerkiksi kuolaimeen pureminen, syljen voimakas eritys, suun alueen turvotus, veren valuminen tai näkyminen suun alueella, suitsissa tai kuolaimissa ovat tilanteita, jolloin suun on katsottava välittömästi. Milloin suuhun pitää katsoa. Lisa tarkastaa hevosensa Flashin suun etuosan viikoittain vammojen varalta. 55 . Säännöllinen suun alueen kotitarkastus on tärkeä osa hevosen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sci. Kieli tarkastetaan. Front
– Erityisesti keskivartalon ja alavartalon maksimivoima sekä räjähtävä voima jäivät alhaisiksi, vaikka käsien puristusvoima oli kesVäitöskirja paljasti ratsastajien heikon kunnon Sekä esteettä kenttäratsastajien lihasvoiman ja kestävyyden havaittiin väitöskirjatutkimuksessa olevan jopa heikommat kuin samanikäisillä treenaamattomilla suomalaisnaisilla. Käytännössä kaikissa muissa lajeissa oheisharjoittelu on olennainen osa lajiharjoittelun kokonaisuutta. Kiteeläinen ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja Anne-Maarit Hyttinen on tutkinut ratsastajan fyysistä suorituskykyä yli 20 vuotta.. – Tein jo fysioterapia AMK:n lopputyön sekä pro gradun aiheesta. – Tämä huomio sai minut tutkimaan aihetta syvällisesti ja kehittämään ratsastukselle erilaisia koulutuksia ja malleja ratsastajan fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen. Ollessani ratsastuksenopettajakoulutuksessa huomasin, ettei ratsastajan fyysiseen suorituskykyyn kiinnitetä huomiota oikeastaan lainkaan, vaan fokus on taitojen oppimisessa. 56 I tsekin ratsastusta harrastava kiteeläinen Anne-Maarit Hyttinen on tutkinut ratsastajan fyysistä suorituskykyä yli 20 vuotta. – Oman urheilutaustani kautta tiesin jo tuossa vaiheessa, että taidon takana on aina hyvä fyysinen suorituskyky, ja ihmettelin tätä ajatusmaailmaa ratsastuksessa. Olen kehittänyt muun muassa Ratsastajan kuntotestin, joka on ensimmäinen kenttätesti, joka on hyväksytty Suomen Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) laatujärjestelmään. Hevoselle hyvinvointia Hyttisen joulukuussa Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisten kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kilpailevien naisratsastajien lihasvoima ja kestävyys ovat monin paikoin heikot
Harjoittelujakso toi parannuksia Ratsastajat suorittivat 12 viikon harjoittelujakson, joka sisälsi kestävyysja voimaharjoittelua. Konferenssi on kaksipäiväinen. Tuleva konferenssi on Hevoset-messujen yhteydessä otsikolla: Hevosen hyvinvointi ja sen taustatekijöitä. › Väitöskirja paljasti ratsastajien heikon kunnon Anne-Maarit Hyttinen on perustanut Riding Research Center Finlandin, jonka tarkoituksena on edistää hevosurheilun ja hevosalan tutkitun tiedon jalkauttamista käytäntöön. Voimaharjoitteluohjelma seuraavalla sivulla.. Lisäksi Hyttinen korostaa, että hapenottokyvyn kehittämiseen tulee panostaa, sillä kansainvälisellä tasolla ratsastajan tulisi olla hapenottokyvyltään samalla tasolla kuin samanikäiset kestävyyslajeja harrastavat urheilijat (~50 ml/kg/min). Puutteet kestävyydessä vaikuttavat keskittymiskykyyn, lihasrentouteen ja reaktiokykyyn. Ainutlaatuinen tutkimus Hyttisen väitöstutkimuksessa ratsastajien fyysistä toimintakykyä on tutkittu ensimmäisen kerran laajasti sekä laboratorioettä kenttäolosuhteissa. Heikkoudet maksimivoimassa vaikuttavat negatiivisesti ratsastajan hermolihasjärjestelmän optimaaliseen toimintaan. 57 . Joulukuussa tarkistettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa valmisteltu väitöskirja. kimääräistä parempi, Anne-Maarit Hyttinen sanoo. Tutkimus tarjoaa konkreettisia ohjeita valmentajille ratsastajien fyysisen suorituskyvyn parantamiseksi ja painottaa ratsastajan oheisharjoittelun merkitystä. – Maksimivoimaharjoittelu kannattaisi ajoittaa kilpailukauden ulkopuolelle hevosen lepokaudelle, jolloin ratsastuksen vaikutus voiman kehitykseen on vähäisempää, sillä ratsastuksella aerobistyyppisenä harjoitteluna täysimittaisessa valmennuksessa on voiman kehitystä hidastava vaikutus. Hänen matkalleen mahtuu paljon muutakin, kuten musiikkiopinnot Joensuun konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa sekä äskettäin suoritettu yrittäjän ammattitutkinto siksi, että voisi ymmärtää paremmin yrittäjäkenttää. Tutkimus myös auttaa suunnittelemaan harjoitusohjelmia, jotka edistävät sekä ratsastajan että hevosen hyvinvointia ja lisäävät ratsastuksen turvallisuutta. – Ratsastajien koko kehon voimaa, erityisesti keskivartalon lihaksia, on kehitettävä ratsastajilla erittäin yleisten (yli 80 % tutkituista) alaselkäkipujen ehkäisemiseksi ja ratsastuksen tasapainoisuuden parantamiseksi, sanoo Hyttinen. Maksimivoimassa ei kuitenkaan havaittu merkittäviä parannuksia, mikä saattaa johtua harjoitusohjelman riittämättömästä toteutuksesta ja ratsastusharjoittelun maksimivoiman kehitystä hidastavista vaikutuksista. Yrittäjätaustaa Hyttisellä on vuodesta 1996. Tutkimus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja paljastaa heikkoudet ratsastajien fyysisessä suorituskyvyssä. (ma-a) Väitöskirja on luettavissa Jyväskylän yliopiston JYX-arkistossa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0416-7 Tutkittu tieto käytäntöön Tohmajärven kunnan viestintäja markkinointikoordinaattori, kiteeläinen Anne-Maarit Hyttinen, 51, on ennättänyt opiskella ratsastuksenopettajaksi ja ammattivalmentajaksi (V-taso) sekä fysioterapeutiksi (AMK) ja liikuntatieteiden maisteriksi. Tällä on vaikutusta hevoselle annettujen apujen tarkkuuteen, nopeuteen ja tarkkaan kohdentamiseen. Puhujina muun muassa dosentti Heli Hyytiäinen, Anne-Maarit Hyttinen, professori Jane Williams ja monia muita. Anne-Maarit Hyttisen väitöskirja Effects of strength, endurance and combined strength and endurance training on riders’ physical fitness profile and riding performance in female show jumping and eventing tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 14.12.2024. Ratsastajan lihasväsymys ja kehon epätasapaino voivat lisätä hevosen kuormitusta, mikä voi vaikuttaa molempien suorituskykyyn ja turvallisuuteen sekä erityisesti hevosen hyvinvointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin voimaharjoittelun, kestävyysharjoittelun ja näiden yhdistelmän vaikutuksia naispuolisten esteja kenttäratsastajien kunnossa ja ratsastussuorituksessa. Tällöin voimaharjoittelun kehittävät vaikutukset olisivat optimaalisimmillaan. Harrastetasolla voimaharjoittelua voi harjoittaa läpi vuoden mainiosti. Riding Research Center Finland on Anne-Maarit Hyttisen perustama tutkimuskeskus, jonka ajatuksena on edistää hevosurheilun ja hevosalan tutkitun tiedon jalkauttamista käytäntöön seminaarien, koulutusten ja julkaisutoiminnan kautta. Kestävyysja voimaharjoittelulla voidaan parantaa sekä ratsastajan että hevosen hyvinvointia ja lisätä ratsastuksen turvallisuutta. Kestävyyspainotteinen harjoittelu paransi hapenottokykyä merkittävästi, mikä näkyi nopeampina suorituksina esteradalla
4 Palauttava Kiertoharjoittelu: Verryttelykierros 40s&30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 120 astetta/10s. 3 Kova Kiertoharjoittelu: Verryttelykierros 40s/30s palautus 2 kierrosta kiertoharjoittelua 60s&30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 100 sekä 120 astetta/10 s. VOIMAHARJOITTELUOHJELMA 3 x viikossa viikot 5-8. VOIMAHARJOITTELUOHJELMA 2 x viikossa viikot 1-4. Vatsa, kämmenet kannatellen polvien päällä, staattinen pito 15s 2 Keskivahva Kiertoharjoittelu: Verryttelykierros 40s/30s palautus 1 kierros kiertoharjoittelua 60s/30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 100 sekä 120 astetta/10 s. Vatsa, kädet ojennettuina, kämmenet kannatellen polvien päällä ja kädet ojennettuina sormenpäät lähes koskettaen polvia, staattinen pito 15 s. Selkä, staattinen pito lisäpainolla 15 s. Selkä, staattinen pito lisäpaino niskan takana 2 x 15 s. Vatsa, kädet ojennettuina, kämmenet kannatellen polvien päällä ja kädet ojennettuina sormenpäät lähes koskettaen polvia, staattinen pito 15 s. Selkä, staattinen pito lisäpaino niskan takana 2 x 15 s. 1 Kevyt Verryttelykierros 40s/30s palautus 1 kierros kiertoharjoittelua 60s/30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 100 astetta/10 s. 7 Kova Verryttelykierros 40s/30s palautus 3 kierrosta kiertoharjoittelua 60s/30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 100 sekä 120 astetta/10s Selkä, staattinen pito lisäpainolla 2 x 15 s. Selkä, staattinen pito lisäpaino niskan takana 15 s. Selkä, staattinen pito lisäpaino niskan takana 15 s. Vatsa, kädet ojennettuina sormenpäät lähes koskettaen polvia, staattinen pito 15 s.. 6 Keskikova Verryttelykierros 40s/30s palautus 2 kierrosta kiertoharjoittelua 60s/30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 100 sekä 120 astetta/10s Selkä, staattinen pito lisäpainolla 2 x 15 s. Vatsa, kädet ojennettuina, kämmenet kannatellen polvien päällä ja kädet ojennettuina sormenpäät lähes koskettaen polvia, staattinen pito 15 s. Vatsa, kädet ojennettuna sormenpäät lähes koskettaen polvia, staattinen pito 15 s. 8 Palauttava Verryttelykierros 40s/30s palautus 1 kierrosta kiertoharjoittelua 60s/30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 120 astetta/10s Selkä, staattinen pito lisäpainolla 15 s. Vatsa, kämmenet kannatellen polvien päällä, staattinen pito 15 s. Vatsa, kädet ojennettuina, kämmenet kannatellen polvien päällä ja kädet ojennettuina sormenpäät lähes koskettaen polvia, staattinen pito 15 s. 58 1 Kevyt Kiertoharjoittelu: Verryttelykierros 40x/30s palautus Voimaharjoittelu: Alaraajat, staattinen pito 100 astetta/10 s
Lisäksi 44 urheilijaa saa 10 000 euron ja 101 urheilijaa 6 000 euron suuruisen apurahan. Mukana olivat pararatsastajat Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi ja kenttäratsastaja Veera Manninen. Määrällisesti eniten apurahoja myönnettiin yleisurheiluun. Apurahaa ei myönnetä urheilijoille, joiden verotettavat tulot tai selkeästi osoitettavissa olevat kilpailupalkkiot viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa ylittävät 80 000 euroa. 6 000 Pararatsastajat Laura Kangasniemi (vas.) ja Jonna Aaltonen saivat kumpikin 6 000 euron apurahan. He saivat kaikki 6 000 euron suuruisen urheiluapurahan. Apurahaa myönnettäessä otetaan ensisijaisesti huomioon urheilijan tulosja menestyskehitys suhteessa lajin kansainväliseen tasoon ja kehitykseen sekä sen lisäksi menestys kansainvälisissä arvokisoissa. 6 000 Kangasniemi Laura .... Kolmas apurahan saaja on kenttäratsastaja Veera Manninen. Verottomia urheilija-apurahoja on myönnetty vuodesta 1995 lähtien. Tänä vuonna apurahojen painopiste siirtyy myös kesälajeista talvilajeihin, jotta Milano-Cortinan talvikisoihin valmistautuvien urheilijoiden tuki voidaan varmistaa, sanoo ministeri Bergqvist. – Olemme huippu-urheilussa olympiadin päätyttyä ja uuden alkaessa vahvassa kehitysvaiheessa. Arkistokuva: SRL/Hanna Heinonen Kolmelle ratsastajalle urheilija-apuraha Pararatsastajat Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi ja kenttäratsastaja Veera Manninen saivat kaikki 6 000 euron suuruisen urheiluapurahan.. Urheilija-apurahat ovat yksi tärkeä, ellei tärkein osa tätä kokonaisuutta. . Suurimman, 20 000 euron apurahan saa 17 urheilijaa. 6 000 Manninen Veera ......... 59 . Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Sandra Bergqvist myönsi kesälajien valmennusja harjoitteluapurahat. Tuen kohdentuminen aiempaa selkeämmin toisaalta kirkkainta kansainvälistä huippumenestystä tavoitteleville urheilijoille ja toisaalta nuorille tulevaisuuden lupauksille on suomalaisen urheilun suunta. Ratsastus Aaltonen Jonna ........... Esitykset apurahojen saajista tekee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. K esälajien valmennusja harjoitteluapurahoja myönnettiin 162 urheilijalle, jotka saavat tukia yhteensä 1 386 000
Betonielementti voi näyttää vaikkapa kalliomurskeelta.. Betonielementtitalli sopii hyvin maalaismaisemaan ja on elementtienkin osalta hyvin pitkäikäinen ratkaisu. Karsinoissakin tallinpitäjät arvostavat helppohoitoisuutta ja materiaalien kestävyyttä. 60 Tallirakentaminen Horseman Finlandia tuottaa tallipaketin ja aitauksen Hevostallin seininä betonielementti on kestävä, huoltovapaa ja tarvittaessa siirrettävissä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Horseman Finlandia Oy Valkea sopii aina tallin väriksi. Ovet ja ikkunat ovat osa tallirakenteita ja aitaukset kuuluvat tallien ympäristöön
Myöskään elementtikorkeus ei ole ongelma. Elementin voi puhdistaa vaikka painepesurilla ja sen jälkeen tarvittaessa kuivata. Yli sata vuotta kestävä ulkopinta tehdään asiakkaan vaatimusten mukaisesti vaikka kalliomurskeella, valkobetonisena, maalattuna tai tiilipintaisena. Väliseinäpaksuus on normaalisti 120 milliä, mutta käyttötarkoituksen perusteella sitäkin voidaan muuttaa paksummaksi. Eristyskerros painuu hieman valmistuksen aikana jääden noin 140 millin paksuiseksi. Talliin halutaan joskus vintti vaikka varastotilaksi, jolloin sisäkuorella pitää olla kantavuutta riittävästi. Seinän kantavuudesta riippuen sisäkuoripaksuutta voidaan lisätä tarpeen mukaan vaikkapa 180 milliin saakka. – Viime vuonna kauttani tilattiin kolme tallipakettia. › T allitarjouksissa tärkeitä ovat seinät, mutta aika usein tilaaja kuitenkin haluaa seinien lisäksi ovet, ikkunat ja karsinat. Yritys toimittaa hevostalleihin betoniseinäelementtejä, karsinoita, ikkunoita ja ovia sekä ulkoaitauksia. – Betonielementtiin ei pysty aika tai hevosen hammas, eikä betoni homehdu, vaikka tallissa sattuisi vesivahinko. Allergiat ovat suhteellisen yleisiä, mutta betonelementtirakennuksissa niistä ei ole huolta. – Myös eristeen paksuutta voidaan haluttaessa muuttaa. – Eristetyssä sandwich-elementissä on 80 millin ulkokuori, nimellisesti 145 millin kovavillaeristyskerros sekä 80 millin sisäkuori. Horseman Finlandia tuottaa tallipaketin ja aitauksen. 61 . Kunnostettaviin talleihin myin erikseen lukuisia karsinoita, ovia ja ikkunoita, sanoo hallituksen puheenjohtaja Rauno Luoma teuvalaisesta Horseman Finlandia Oy Ab:stä
Hyvin todennäköisesti tilaajan lähiseudulta löytyy puutavaraliikkeitä ja tekijöitä, joilta voi tilata kattotuolit. Seiniin saattaa tulla vaikkapa läpivientejä ja ne on hyvä tietää jo valmistusvaiheessa, jolloin esimerkiksi timanttiporausta ei tarvita. Elementeistä teemme suunnitelmat tilaajan hyväksyttäviksi. Suunnnitteluun saa myös apua Ovet ja ikkunat voi jokainen tilata omien tarpeidensa mukaan. Horseman ei toimita kattorakenteita, vaan ne jäävät muualta hankittavaksi. Horseman Finlandian karsinoiden muovilankutus on näyttää ja lujaa tekoa.. Periaatteessa koko rakennus on siirrettävissä, kun vain katto puretaan poism sanoo Luoma. – Luovuimme kattojen toimituksista muutama vuosi sitten. – Toimitamme anturakartat tilaajalle tai hänen urakoitsijalleen. Luultavasti toimitus lähiseudulta tulee tilaajalle edullisemmaksikin. 62 Elementit ovat täysin irrottetavissa toisistaan. – Esimerkiksi päätyelementti voidaan irrottaa, jolloin rakennusta on mahdollista jatkaa uusilla elementeillä. Puutavaraa on saatavilla paljon ja puupuolella tekijöitäkin on runsaasti. – Tulemme aina paikan päälle pystyttämään seinät, jotka jo painavuutensa takia vaativat ammattiosaamista ja -kalustoa. Elementit saattavat painaa jopa 5-6 tonnia kappaleelta, mikä edellyttää ammattimaista pystytystä. Tilaajalle jäävät pohjatyöt ja anturat
Ovia on saatavana myös V-aukolla. – Sisäkorkeus on yleensä kolme metriä. Valmistajalla on kymmenien vuosien kokemus alalta. – Voimme toimittaa ovet myös käsittelemättöminä, koska monet haluavat kuultomaalata ne itse sillä värillä, jota on jo käytetty kiinteistössä. Oven yläosassa on joko kiinteätai avattava kalteri. Karsinoissa voi olla hieman ylellisyyttäkin kuten messinkiset koristenupit.. Muoviset karsinalankut on valmistettu Virossa kotitalouksien muovipakkauksista, uu’’ Mitä suuremmiksi elementit voidaan valmista, sen edullisemmaksi talli tilaajalleen tulee. Mitä suuremmiksi elementit voidaan valmista, sen edullisemmaksi talli tilaajalleen tulee. Asiakas valitsee haluamansa värisävyn RAL-värikartasta. Lisäksi vaihtoehtoina karsinan alaosissa ovat kuusilankku tai muovilankku, Rauno Luoma sanoo. Haluttaessa toimitamme ovet kiina-öljyllä käsiteltyinä mustantai pähkinänruskeina.Valmistajamme on ensimmäinen, joka kyllästää kaikki tuotteet kiina-öljyllä. Muovilankkuja löytyy myös eri värisinä. Yritys on ensimmäinen karjasuojien valmistaja, joka myöntää takuun koko ikkunalle. – Karsinoissa voi olla jalopuulla täytetyt etuseinät ja lankut voidaan varustaa 25 x 500 millin ilma-aukoilla, jonka ansiosta ilmastointi karsinassa toimii hyvin. Standardikarsina toimitetaan liukutai saranaovella. Elementtien korkeutta voi ulottaa vaikka kuuteen, jopa seitsemään metriin, jos talliin halutaan yläkerta. › – Niiden määrät ja koot voi tilaaja miettiä etukäteen. Ennen maalausta suoritetaan fosfatointikäsittely. ’’ Maalattu jalopuu on kestävä ja ulkonäkönsäkin puolesta miellyttävä karsinan materiaali. – Metalliosat ovat hitsausten jälkeen kuumasinkittyjä tai jauhemaalattuja. Ovien tulee olla paitsi energiaa säästäviä ja ääntä eristäviä, myös esteettisesti rakennuksen sisustukseen ja julkisivuun sopivia. Jollei tilajalla ole selvää suunnitelmaa tallistaan, kysyn häneltä toiveet ja teen kolmiulotteisen mallin, jota voidaan yhdessä vielä muokata, toteaa Luoma. 63 . Ikkunat meille tulevat Skånesta Ruotsista. Kaikki lankut ovat höylättyjä, pontattuja sekä määrämittaan katkaistuja. Karsinat kotimaasta Karsinamalleja on tällä hetkellä neljä, mihin lukeutuu kolme ylellisempää mallia. Kun elementti mitoitetaan lattian alle anturalta lähtien, korkeudeksi muodostuu 3,4 metriä
Polyeteenimuovista valmistettu aita ei halkeile talvellakaan.. Tarvittaessa meillä on Etelä-Suomen osalta tarjottavissa yhteistyökumppani, joka voi käydä karsinat kokoamassa. – Materiaalit ovat todella edullisissa hinnoissa ja niiden toimitusajat hyvinkin kohtuulliset. . ’’ Polyeteenimuoviaitaus on kauneuden lisäksi kestävä ja turvallinen. Kun pato aukeaa ja kysyntä kasvaa, alkavat materiaalien hinnat taas kohisten nousta ja toimitusajat pidentyvät. Luoman mukaan karsinalankut ovat hyvin kestävää tekoa. Esimerkiksi ikkunoiden ja ovien koko ja määrä, rakennuksen korkeus ja materiaalit vaikuttavat niin paljon hintaan, että hintamääritys pitää miettiä jokaisen tallin kohdalla erikseen, toteaa Luoma. – Tosin kahden viimeisen vuoden aikana on kahdesti ori potkaissut lankun irti. Luoma muistuttaa, että nyt on todella hyvä hetki rakentamiselle. Lankkuja saa myös laminoituina erilaisilla kuvioilla, jotka näyttävät puupinnoilta. Talleille ei ole taulukkohintoja. Rakentamisen tarve ei ole nytkään miksikään muuttunut, se on vain patoutunut tällä hetkellä. Normaali karsinoiden toimitusaika on noin 4-6 viikkoa. Muovilautoja voi työstää ihan tavallisella käsisahalla. Materiaalia voidaan käyttää hyvin laajasti muuallakin kuin vain karsinoissa, mutta sitä ei tule kuitenkaan käyttää kantavissa rakenteissa. Potkaisuvoiman täytyy olla aivan äärettömän kova. – Viime vuonna tallija muitakin toimituksia oli aika lailla entiseen malliin. Tarvittaessa se joustaa, jos hevonen juoksee vauhdilla päin aitaa. Hyvin pian tulevaisuudessa näin tapahtuu aivan varmasti. – Karsinoille annamme kokoamisohjeet ja ne pystyy aika helposti ja vähillä työkaluilla itsekin kokoamaan. – Materiaali on sahattavissa, jyrsittävissä, ruuvattavissa. – Hinta määräytyy kokonaisuuden mukaan. Kaikki metalliosat ovat kotimaista tuotantoa. 64 siokäytetyistä raaka-aineista. ’’ Materiaalit ovat todella edullisissa hinnoissa ja niiden toimitusajat hyvinkin kohtuulliset. Nyt jos koskaan kannattaa Hevosalalla on viime aikoina puhuttu jonkinasteisesta lamasta, mutta Luoma ei ole sellaista ainakaan suuremmassa mittakaavassa havainnut. Materiaali ei lahoa, ei ime kosteutta ja on helppo puhdistaa
Tolpan sisällä on lukitusmekanismi, joka lukitsee välipuun pystytolppaan. – Polyeteenimuovi ei halkeile tai rapistu edes kovassa pakkasessa. Aitauksia on hankittu muun muassa Vermoon, kertoo Rauno Luoma Horseman Finlandia Oy:stä. ?. – Sähkölanka on valettu spiraalinnomaisesti välipuun ympärille, minkä ansiosta se ei jää roikkumaan. Potku ”pehmeää”, joustavaa ja pyöreää muoviaitaa vasten ei aiheuta samaa kipua kuin potku vasten kovaa ja kulmikasta materiaalia. – Puu, rauta tai muu aitaus, joissa on teräviä nauloja, voivat aiheuttaa viiltoja hevoseen. Ne ovat kestäneet säätä vaurioitta. RS-aitaus on on HD-polyeteenimuovista valmistettu hevosaitaus. H orsemanin maahantuomien ruotsalaisvalmisteisten EquiSafe RS-aitauksien ainoa huoltotoimenpide on tarkistaa säännöllisesti sähkövirran toimivuus. Aitaukset ovat sataprosenttisesti kierrätysmuovista valmistettuja ja niissä on kestävä UV-suojaus. Monista halvemmista muovituotteista se puuttuu tai ne sisältävät vain vähän UV-stabiloijia, mikä lyhentää niiden kestoikää. Yksi välipuu kattaa kaksi tolppaväliä. Ylipäätään RS-aitaus on turvallinen hevoselle, sillä siinä ei ole irtonaiMuoviaitaus kestää aikaa ja kolhuja sia köysiä, lankoja tai muuta, joihin hevonen voisi takertua. – Muovi joustaa ja antaa periksi liitoksistaan ja välipuu irtoaa, jos hevonen juoksee sitä päin kovalla vauhdilla tai hyppää aidan päälle. – Tärkeää on että sähkölangat yhdistetään jälleen huolellisesti toisiinsa, sillä sähkön tarkoituksena on että hevonen välttää kontaktia RS-aitaukseen. Minulla on joitakin asiakkaita, joiden aitaukset ovat vähintään tuon ikäisiä. – UV-suoja on kallis komponentti, joka suojaa muovia auringon vaurioittavalta vaikutukselta. Sekä tolpat että välipuut ovat pyöreitä, eikä hevonen voi vahingoittaa itseään niihin. Valmistaja antaa materiaalille tällä hetkellä 30 vuoden takuun. Aitausta ei tarvitse maalata tasaisin väliajoin, sillä läpivärjätty muovi sisältää paljon UV-vakaajia. 65 . Aitauksen tangot on kiinnitetty muovisokalla tolppien sisäpuolelle, mikä lisää turvallisuutta. Aitaus on helppo suoristaa ja pystyttää uudestaan mahdollisen vahingon jälkeen
Lord perusti vuonna. Ruotsalaisen HorseXplore-yrityksen matkassa pääsee ratsastusmatkoille yli 40 maahan. muissa maissa – mutta pettyi, koska matka ei ollut sellainen kokonaisvaltainen kokemus, jota hän toivoi. Ruotsalainen Viveca Lord on hevosharrastaja, joka halusi käydä ratsastusmatkoilla Hevosen selässä matkoilla maailmalla Hevosharrastus voi parhaimmillaan viedä vaikka minne – kuten Afrikkaan safarille, Yhdysvaltoihin hevosajoon tai Mongolian aroille. 66 Hevosmatkailu R atsastuslomalla ratsastus on pääasia, mutta matkaan kuuluu paljon muutakin, jotta siitä voisi nauttia täysillä. Hyvä ruoka ja juoma, mukava majoitus ja vieraanvaraiset isännät ovat myös tärkeä osa matkakokemusta. Niinpä hän haistoi markkinaraon: moni muukin varmasti haluaisi ratsastaa ulkomailla niin, että matkan kaikki palaset olisivat onnistuneesti paikallaan. Lord on hevosalalla harrastaja eikä ammattilainen, mutta hänellä oli kaupallinen koulutus. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Riitta Kososen arkisto ja HorseXplore Vedessä ratsastamisesta nauttivat niin ratsastajat kuin hevosetkin
Valikoimassa on upeita ratsastuslomia: vaelluksia, maastoa, koulua, esteitä, lännenratsastusta, working equitationia. Jokaiselle löytyy sopiva kohde Kohteet on tarkkaan valittu, ja niiden tasoa ja laatua myös kontrolloidaan. Vaelluksista löytyy myös. Jokaiselta asiakkaalta kerätään asiakaspalaute ja siihen reagoidaan. Huimaa laukkaa Tarjolla on monenlaisia vaelluksia, pitkiä ja lyhyitä, sekä maastokohteita, jos haluaa pysyä yhdessä paikassa ja maastoilla sieltä käsin. Ryhmäkoot vaihtelevat kohteittain, joskus kohteessa on vain muutama henkilö, joskus isompi ryhmä. Tarkoitus on matkoilla myös tutustua paitsi hevosalaan, Tarkoitus on matkoilla myös tutustua paitsi hevosalaan, myös paikalliseen elämään. Hevoset ymmärtävät paremmin, kun toimii maassa maan tavalla ja noudattaa paikallisten hevosihmisten antamaa ohjeistusta. Kohteet käydään paikan päällä tarkastamassa, tarvittaessa vaikka eläinlääkärin kanssa. 67 . Englannin kielellä toimitaan. Perheyritys HorseXplore järjestää nykyisin matkoja yli 40 maahan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Useimmissa kohteissa ryhmät ovat kansainvälisiä, eli mukana on väkeä monesta eri maasta. Afrikan safareille tarvitaan hyvä ratsastustaito, mutta esimerkiksi Portugaliin voi lähteä aivan aloittelijakin, koska siellä on tarjolla myös kouluratsastustunteja vain yhdelle tai kahdelle ratsastajalle kerrallaan. Reissuun lähtevällä ratsastajalla on hyvä olla joustavuutta ja valmius tehdä jotain eri tavoin kuin on Suomessa oppinut, sillä ratsastuskulttuurit eri puolilla maailmaa eroavat toistaan. › 1993 oman yrityksen, HorseXploren, joka on erikoistunut ratsastusmatkoihin kaikkialla maailmassa. Ja jos joku haluaa yhdistää ratsastuslomaansa vaikkapa joogaa, golfia tai rantalomaa, sekin onnistuu. Vaellusten ääripäät ovat Etelä-Ranska ja Georgia. Kohteita on yli 200. Etelä-Ranskassa mennään paljon käyntiä ja keskitytään maisemiin ja herkutteluun, mutta Georgiassa ratsastetaan laukkahevosilla huimaa vauhtia yläja alamäkiä, puiden oksia viistäen. Vähintään kohtuullinen ratsastustaito on hyvä olla ratsastusmatkalle lähtiessä, mutta kun kohteen valitsee omien taitojen mukaan, vähälläkin kokemuksella voi reissuun lähteä
Hinnat voivat vaihdella sesongin mukaan. ?. 68 Riitta ja kirahvit Namibiassa. Pohjoismaisia kohteita ovat issikkamaastoilu Ruotsin Lapissa ja Länsi-Tanskan upealla luonnonsuojelualueella. Sitten on paikkoja, joissa ratsastetaan savannilla villin luonnon keskellä, asutaan teltoissa ja ruokaillaan maastossa. Edullisimmat maat ovat Unkari ja Puola. Botswanassa safarille lähtijöiden ratsastustaito testataan, koska aina voi sattua jokin yllättävä tilanne. Lennot on kunkin lähtijän ostettava erikseen haluamastaan lentoyhtiöstä, eivätkä lentokenttäkuljetukset myöskään kuulu hintaan. Namibia kuitenkin sopii kaikille, sillä siellä maastoillaan valtavilla tiluksilla, joilla ei ole leijonia tai muita petoja. Joissakin paikoissa Afrikassa asutaan resorteissa, joissa on hyvät ruokailuja asuintilat. Testiratsastuksessa karautetaan kaksi tiukkaa käännöstä ja laukanlisäyksen sisältävä laukkarata, joka paljastaa oppaille ratsastajan tasapainon ja hevosenkäsittelytaidon. Unkari ja Puola edullisimmat HorseXplorella hintaan kuuluvat aina ratsastus joka päivä, majoitus ja ateriat puolitai täysihoidolla. Esimerkiksi pitkä kartanoviikonloppu Puolassa pitää sisällään neljä päivää ja kolme yötä, täysihoidon sekä kuusi tuntia maastoratsastusta ja esteitä päivittäin hintaan alkaen 440 euroa. Jos testiratsastusta ei läpäise, tarjolla on jokin helpompi vaihtoehto. Sieltä käsin maastoillaan ja kierretään kansallispuistoissa. extreme-reissuja, kohteena esimerkiksi Ecuadorin tulivuoret. Kirahvit ovat majesteetillisia ja itsellisiä eläimiä, jotka päästivät matkalaiset välillä todella lähelle ihailemaan ateriointiaan ja vedenjuontiaan. Kuva: Annukka Valkama Meille suomalaisille lähimpiä HorseXploren kohteita löytyy Ruotsin Lapista. Lännenratsastusopetusta saa esimerkiksi Italiassa. Tansanian safarin hinta onkin sitten tuhansissa, mutta esimerkiksi Namibiaan pääsee kahdeksan päivän ja seitsemän yön täysihoitomatkalle ratsastuksineen hintaan 1 740 euroa
69 . Sinne voi lähteä aloittelijakin.. › Portugalissa on tarjolla kouluratsastusta
Kun yritys sitten kaipasi parempaa kontaktia Suomeen, Kosunen ryhtyi toimeen. Mongolian aroilta Afrikan savannille Costa Ricassa riittää upeita rantoja ratsastajille.. – Jaan tietoa kiinnostuneille täällä Suomessa, ja toki toimin tiiviissä yhteistyössä Ruotsiin, jotta pysyn kärryillä tuotteista. Nyt, hiukan yli kuusikymppisenä ja vähän ennen eläköitymistä Kosunen toimii Kuhmon kaksivuotisen EU-rahoitteisen matkailuhankkeen projektipäällikkönä. Riitta Kosonen on kauppatieteiden tohtori, joka on tehnyt työuransa professorina Aalto-yliopistossa. Toisinaan myös lähden matkalle suomalaisen ryhmän kanssa. 70 S uomessa HorseXploren infopisteenä toimii espoolainen Riitta Kosonen, joka on itse reissannut yrityksen matkoilla yli 20 maassa. HorseXploren pariin hän päätyi ensin asiakkaana
On todella mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset eri paikoissa elävät. – Mongolianhevosella ratsastettaessa ohjat pidetään toisessa kädessä, raipan virkaa toimittava liina tai nahkanauhapunos toisessa. Mongolian talvi on pitkä ja kova, pakkanen putoaa -40 asteeseen ja pysyy siellä. Suuri osa mongolialaisista asuu edelleen jurtissa eläinlaumojen keskellä, ja teltoissa asuivat ratsastusmatkalaisetkin. Ystävyyssuhteitakin reissuilla on syntynyt. Raippa toimii kannustimena, ei rangaistuksena. Toki reissussa sitten tapaa aina uusia ihmisiä. – Äiti-tytär-matkoinahan nämä ovatkin todella kivoja, jos molemmat harrastavat ratsastusta. – Ja meillä on vuosien varrella syntynyt sellainen laajempi porukka, jossa ihmiset alkavat tuntea toisiaan ristiin. Aikamatka menneeseen – Minulta kysytään usein, mikä ratsastusmatkoistani on ollut paras. ’’ Oli upeaa tutustua alkuhevosrotuun, mongolianhevoseen, joka topakasti kiipeili vuorten rinteillä. Välillä vinkataan jollekin, että hei lähdettäisiinkö tuonne. – Kun aiemmin vedin ryhmiä, kokosin siihen porukkaa, joiden ajattelin hyvin sopivan keskenään. Riitta on myös reissanut aikuisen tyttärensä kanssa. Ne elävät puolivilleinä, vapaina laumoissa. › Working ranch -loman hevosajo on mielenkiintoinen kokemus. Mongolianhevonen on pieni, luonteikas ja äärettömän sitkeä. Seuraava kohde Riitalla on jo varattuna: hän lähtee kesällä Grönlantiin. ’’. – Oli upeaa tutustua alkuhevosrotuun, mongolianhevoseen, joka topakasti kiipeili vuorten rinteillä ja paineli kiitolaukkaa pitkin aroa murmelinkoloja väistellen. Silloin ovat lujilla sekä ihmiset että eläimet. Hevosille ei siellä anneta nimiä, ne ovat vain hevosia. Tai siksi, että Mongolian matka oli kuin aikamatka tuhat vuotta taaksepäin, T?ingis-kaanin aikakauteen. Mongolien elämä lampaiden, villihevoslaumojen ja jurttien täplittämillä aroilla ei juuri ole muuttunut menneistä ajoista. – Siinä sai hyvän kuvan niistä arjen selviytymistaidoista, joita siellä tarvitaan. 71 . Pähkäilen vastausta pitkään, sillä erityyppisiä reissuja on mahdoton vertailla keskenään. – Ehkä siksi, että se oli elämäni ensimmäisiä ratsastusreissuja ulkomaille. Yksi ratsastusmatka on Riitta Kososelle kuitenkin muistojen aatelia: Mongolia. Luontoa ja kulttuuria – Ratsastusmatkoissa parasta on, että pääsen hevosrotujen ja hevostraditioiden lisäksi tutustumaan hyvin monipuolisesti kyseisen kohteen luontoon, kulttuuriin ja ihmisiin
– Yövyimme hevoslomalla kuusi yötä, joista kaksi hevosajoa tarjoavalla ranchilla ja loput teltoissa hevosajon välietapeissa.. – Ratsastussafari Botswanassa vei syvälle afrikkalaiseen luontoon. Savannitunnelmaa vahvisti yöpyminen teltoissa ja avoimen tähtitaivaan alla. Limpopon safariammattilaisiksi kouliintuneet hevoset ovat eteenpäinpyrkiviä, pelottomia ja avuja tunnollisesti kuuntelevia boeperdeja, appalooseja, irlantilaisia urheiluhevosia sekä näiden sekoituksia. Villieläimet eivät hahmota ihmistä hevosen selästä, joten olin ”ratsukkona” yksi eläin muiden joukossa. Ruoskalla ei hutkita eläimiä, vaan paukautetaan tarvittaessa ilmoille voimakas pamaus. – Me olimme siellä eläinten mailla vieraina. 72 Albanian vuoristoisissa maisemissa mukana oli myös Riitan tytär. Tämän lähemmäs villiä luontoa ihminen harvoin pääsee. Riitta osallistui hevosajoon Idahossa. Hevosajossa Idahossa Yhdysvaltoihin on tarjolla myös working ranch -lomia. Ratsukot sulautuvat joukkoon, mutta on tiedettävä missä liikkuu, koska luonnossa on omat väistämissääntönsä. Kirahvien keskellä – Mieleenpainuvia ovat olleet myös ratsastusmatkat Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa, kertoo Riitta Kosonen. Leijonat kierretään, norsuja ihaillaan kauempaa, seeprojen kanssa laukataan kilpaa, ja kirahvilaumassa seisoskellaan pitkäkaulojen kiinnostuneessa tuijotuksessa. Meille kerrottiin myös, miten toimitaan, jos tarkkaavaisuudesta huolimatta ajaudutaan liian lähelle leijonaa tai norsua. Varmuuden maksimoimiseksi eräoppaiden satuloissa on kivääri ja riistaruoska. Mashatun villieläinpuistossa eläimet syntyvät, vaeltavat ja kuolevat vapaina osana luonnon kiertokulkua
Riitta kuitenkin nimitti oman ratsunsa Number Oneksi. – Maisema oli kuin villin lännen -elokuvista. Hevosajon osallistujat kuljettivat reissun aikana 40 hevosta 60 mailia Idahon vuoristossa, tasangoilla ja metsissä. Takaporukka työnsi laumaa takaa ja sivuilta pitäen lauman koossa. Mongoliassa hevoset elävät vapaina luonnossa, eikä niille anneta nimiä. Hevoset kiipeilivät metsäistä vuorenrinnettä ylös alas. Etuporukka johdatti oikeaan suuntaan ja piti yllä sopivaa vauhtia. – Oli myös hauska seurata lauman dynamiikkaa. 73 . ’’. ’’ Maisema oli kuin villin lännen -elokuvista. Ajoporukka oli jaettu kahteen osaan. Jos leiri sijaitsi heinikossa, hevoset tulivat muitta mutkitta telttojen sekaan ruokailemaan. Riitta Kosonen on kirjoittanut ratsastusmatkoistaan blogia Riitta reissaa. Yleensä hevoset lähtivät ajon jälkeen mutustelemaan heinää leirin lähialueelle. . – Tykkäsin olla takaporukassa. Oli kiva hakea karkulaisia ja seurata lauman touhuja. Riitan mongolianratsu Tuul-joen varrella. Karkulaisia hakiessa piti suunnitella reitti huolella, sillä samalla oli väistettävä puita. Hevoslauma eli vapaana koko ajan. Oli upeaa katsella lauman etenemistä tasangolla, kuulla jiihaa-huutoja ja karauttaa karkailevien hevosten perään. Joskus oli viisainta antaa hevosten puikkelehtia omia reittejään ja luottaa siihen, etteivät ne halua jäädä jälkeen muusta laumasta. Mongolien elämä lampaiden, villihevoslaumojen ja jurttien täplittämillä aroilla ei juuri ole muuttunut menneistä ajoista. Oli upeaa katsella lauman etenemistä tasangolla. Reitti halkoi Idahon vuoria ja tasankoja ja piipahti välillä mäntyiselle vuoren rinteelle. Osa hevosista halusi aina edetä lauman etupäässä, osa jäi suosiolla taakse, yksi hiljainen quarter otti aina paikan lauman takaa ja näytti pysyttelevän omissa ajatuksissaan
Hevoset vaihtuivat Emma Kanerva oli iloisena paikalla yhdessä avopuolisonsa Nils Teufertin kanssa. Myös koulujoukkueen Kanerva, Joanna Robinson ja Henri Ruoste pistesija olympialaisisEmma Kanervan kihlattu Nils Teufert (vas.), Emma Kanerva, Henri Ruoste ja Joanna Robinson Urheilugaalan punaisella matolla. Pariskunta oli vuoden lopussa ollut pitkällä lomalla etelän lämmössä ja mennyt myös kihloihin.. 74 Urheilugaalan punaisella matolla nähtiin iloisia jälleennäkemisiä, kun kouluratsastajat saapuivat paikalle eri puolilta Suomea, Saksaa ja Alankomaita. Vuoden joukkueena palkittiin jalkapallon alle 21-vuotiaiden miesten maajoukkue. Kuva: SRL/Sonja Holma Ratsastajat upeasti esillä Urheilugaalassa sa säväytti urheilutoimittajia niin, että kolmikko oli ehdolla Vuoden joukkueeksi. Kaksi ratsastuksen ehdokkuutta Urheilugaalassa on hieno saavutus. Vuoden sykähdyttävimmän urheiluhetken palkinnon voitti NHL-tähti Aleksander Barkovin Stanley Cup -voitto ja Floridan suomalaiskapteenin pokaalinnosto. S ykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi oli ehdolla Emma Kanervan ja Greek Airin suoritus Pariisin olympiafinaalissa. Kanerva sijoittui yleisöäänestyksessä 11 kovan ehdolla olleen suorituksen joukossa hienosti kahdeksanneksi
Lähde: SRL. Päätähtäin kuitenkin on edelleen Los Angelesissa 2028, katsotaan, miten sinne selviämme. Ja se areena oli todella, todella hieno, ja hienosti toteutettu. Ne tekevät koko ohjelman kotona, mutta siitä on tietysti pitkä matka radalle. Mennään kisa ja viikko ja kuukausi kerrallaan. . Vahvimmin häneen teki vaikutuksen joukkueen osana oleminen. Nimettömässä kimalteli sormus, Manninen meni Pariisin olympialaisissa kihloihin Casper Nykäsen kanssa. Emma päätti aloittaa oman yritystoiminnan pienemmässä tallissa Pohjois-Saksassa. – Pariisi kokonaisuudessaan oli se hienoin kokemus. Tuntui, että meidän suhteellisen pienikin lajimme sai valtavasti näkyvyyttä lajirajojen ulkopuolelta ja uudetkin ihmiset kiinnostuivat hevosurheilusta ihan uudella tavalla. Pariisin muistoista esiin nousee monta asiaa. Kolme niistä on vähän nuorempia. – Kyllä se oli se yhteenkuuluvuus, mikä tuntui, minkä urheilu ja kilpailu meidän välillemme toi, en ymmärtänytkään millainen paikka olympialaiset on. – Koko kokemus oli se, mikä lopuksi sykähdytti. – Totta kai arvokilpailut, Euroopan mestaruuskilpailut, ovat tavoitteena. Katsotaan, koska ne aloittavat, mutta ne ovat hyviä hevosia. Katsotaan, mitä amerikkalaiset saavat aikaiseksi. Sitä on kenen tahansa vaikea pistää paremmaksi. Joukkueen yhteiset suoritukset ja se, että sai finaalissa ratsastaa, ja koko kür, se oli minulle ihan täydellinen kohokohta. Ihan alkutaipaleella olemme, ja vielä etsimme sopivia hevosia tälle uudelle matkalle, kuvaili Kanerva tilannettaan. Olympiaratsu Glamouraline voi hyvin. Pariisin olympialaisista, joka johti Kanervan tuplaehdokkaaksi Urheilugaalassa, ratsastajalla on paljon upeita muistoja. Iso joukko ratsastuksen ammattivalmentajia oli myös kannustamassa urheilijoitamme ja nauttimassa illasta. Greek Airin ja muiden hevosten omistaja laittoi hevoset kisan jälkeen myyntiin. Ratsastan yhteensä kuusi hevosta päivässä, kaikki aika kivoja. Kuva: SRL/Sonja Holma Ratsastajat upeasti esillä Urheilugaalassa Kanervan elämä on Pariisin jälkeen muuttunut monella tavalla. Yhteenkuuluvuus parasta Pariisissa uransa ensimmäiseen arvokilpailuun osallistunut Joanna Robinson oli iloinen päästessään ensimmäistä kertaa ehdokkaana mukaan Urheilugaalaan. Tehdään sitä kohden töitä, ja katsotaan, missä kunnossa ollaan ennen mestaruuskisoja, pääsemmekö joukkueeseen vai ei. Robinson suunnittelee ensimmäisiä kansainvälisiä kilpailujaan maalis-huhtikuulle. Urheilugaalassa olivat paikalla Olympiakomitean kutsumina Veera Manninen, Sanna Siltakorpi ja Elmo Jankari. Myös Veera Mannisella oli romanttisia uutisia. – Minulla on edelleen Tiffanys Diamond. 75 . Kenttäratsastaja Veera Mannisen (oik.) seuralaisena Urheilugaalassa oli saman lajin edustaja Senni Skön. Tallin nuoremmat ja kokemattomammat hevoset pitävät päivät kiireisinä. Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajan Marjukka Mannisen johtama Iin kunta oli ehdolla Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. – Kuviot vaihtuivat, siirryin pyörittämään omaa firmaa, ja hevoset totta kai vaihtuivat. Paralympiakomitean vieraana olivat Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi. Myös Henri Ruoste saapui Urheilugaalaan kotimaastaan Saksasta kesken talven kiireisen treenikauden. – Onhan tämä ihan mahtavaa päästä mukaan ja nähdä taas joukkuekaverit ja elää niitä kesän tunnelmia, hän kuvailee
Tiimissä vahvoja osaajia Pihtiputaalainen Antti Ojanperä palkittiin vuoden valmentajana. Ravigaalassa palkittavat hevoset ja henkilöt valitsee Suomen Hippos ry:n, Ravitoimittajat ry:n ja Suomen Ravivalmentajat ry:n asettama valitsijaraati. Tallin luotto-ohjastaja Santtu Raitala palkittiin kuudetta kertaa peräkkäin vuoden ohjastajana. Jutalle iso kiitos. – Meidän tiimissä on niin vahvoja osaajia, ettei todellakaan ole tehty tätä yksin. Ravikuningas V.G. Voitto palkittiin sekä vuoden hevosena että vuoden vanhempana suomenhevosoriina. Hänen valmennettavansa kilpailivat viime kaudella yhteensä 334 kertaa, jotka toivat 100 voittoa ja yli 930 000 euroa palkintorahaa. Ei ole aina ollut helppoa, eikä varsinkaan viimeiset vuodet, kun en ole to. Gaalan päätteeksi Pertti Puikkoselle luovutettiin arvostettu raviurheilijan kultainen ansiomerkki, jonka on tähän mennessä saanut 13 arvostettua raviurheilun vaikuttajaa. Voitto on vuoden hevonen Ravikuningas V.G. Kuvat: Joel Nykänen/Ruska Media T eam Ojanperä tyhjensi palkintopöydän, kun Antti Ojanperä palkittiin vuoden valmentajana, Miia Pulkkanen vuoden hevosenhoitajana ja Main Stage vuoden vanhempana lämminverioriina. 76 Ravigaala Ravikuningas V.G. Voitto palkittiin sekä vuoden hevosena että vuoden vanhempana suomenhevosoriina, mutta eniten palkintoja satoi Team Ojanperälle, kun ravivuoden 2024 parhaat palkittiin Ravigaalassa. Ravigaalassa voidaan palkita suomalaisia raviurheilijoita, suomalaista raviurheilua edistäneitä tekoja ja Suomeen rekisteröityjä hevosia
Jutta on joutunut tulemaan minunkin saappaisiini aika vahvasti. Voitto voitti kauden aikana muun muassa suomenhevosten Suur-Hollola-ajon sekä Suurmestaruusajon, jonka voittoaika 18,2 on suomenhevosten absoluuttinen Suomen ennätys. Kuninkuuskilpailussa ori voitti kaikki osamatkat. Meillä on hieno porukka ja ollaan nautittu näistä voitoista. Ei tämä laji ole todellakaan helppoa, mikään ei tule helpolla, Ojanperä tiivisti avaimet menestykseen. Voitto palkittiin sekä vuoden vanhempana suomenhevosoriina että vuoden hevosena. 77 . Kauden 16 kilpailua toivat neljä voittoa ja yhteensä yli 160 000 euroa palkintorahaa. V.G. dellakaan ollut terve. Iso kiitos, Miialle, Annikselle, Tarulle ja Lindalle. – Hyvää sille kuuluu. Hevosen on kasvattanut Sipilän Tila ja sen omistaa Backstage Stable. Kauden 11 kilpailua toivat juvalaisen Seppo Suurosen valmennettavalle 10 voittoa, yhden kolmannen sijan ja lähes 230 000 euroa palkintorahaa. Sellaiset, jotka eivät edes ole raveissa käyneet, ovat tämän Voiton myötä tulleet hevosurheilun pariin. Voiton omistajien Grönfors Training Oy, Soile ja Jukka Grönforsin perheen lisäksi Ravigaalassa ilotsivat ohjastaja Ari Moilanen (vas.), valmentaja Seppo Suuronen ja hoitaja Kaisa Tamminen. Entiset hevosihmiset ovat tulleet takaisin ja myös erittäin paljon uusia. Ja mikä omistajajoukko meillä on takana. He ovat tukeneet pitkään ja olleet uskollisia. Se on sellainen kokonaisuus, että onnistutaan isoissa lähdöissä. Hauska oli nähdä, kun itse valmentaja pesi sitä treenin jälkeen ja puhui vain, että on meillä hieno orin köllikkä, että olet. Ensi kertaa Ravikuningas Jyväskylän Killerillä kesällä 2024 ensimmäistä kertaa ravikuninkaaksi seppelöity V.G. Se on ihanaa, että tämä hevonen on yhdistänyt ihmisiä. Lämminveristen lisäksi Ojanperä menestyi myös suomenhevosten arvokilpailuissa, kun Alarik Huikea voitti suomenhevosten Kriteriumin sekä Satakunta-ajon ja kolminkertainen ravikuningas Evartti sijoittui vuoden 2024 kilpailussa toiseksi. – Me ollaan saatu kokea todella ihmeellinen vuosi. › V.G. – Näitä hevosia on rakennettu yhdessä porukalla, niin valmentaja kuin hoitajat ja kuski. Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet mukana ja kannustaneet Voittoa, antaneet näitä elämyksiä ja olleet tässä mukana”, kasvattaja Soile Grönfors kiitti. Hänen suojattinsa, mukaan lukien Suomessa tappioton Combat Fighter sekä Finlandia-ajoonkin osallistunut Dozen of Oysters, kilpailivat kauden aikana 105 kertaa, joista 40 päättyi voittoon. Se ei ole pelkästään valmentajasta kiinni. Team Ojanperän pitkäaikainen hevosenhoitaja Miia Pulkkanen palkittiin vuoden hevosenhoitajana. Tämä on jotakin aivan ihmeellistä. Seppo kävi sitä tänään vähän treenailemassa. Tosi hienosti olette hoitaneet hevosia, kiitti Ojanperä tiimiään. Vuoden hevonen valittiin yleisöäänestyksellä. Ojanperän valmennettavista Suur-Hollola-ajon voittaja Main Stage palkittiin vuoden vanhempana lämmiverioriina. Voitto voitti äänestyksen ylivoimaisesti yli 63 prosentin äänisaaliilla. Tämä hevonen on antanut sellaisia elämyksiä. Ravikuninkuuden lisäksi V.G
Lellan pariskunta myös omistaa Impresarion. Joskus tulee ihan sellainen fiilis, että onko tätä ansainnutkaan, kun monet ovat tehneet tätä kymmeniä vuosia. Antti Ojanperän ja hänen puolisonsa Jutta Ihalaisen valmennustalli on Pihtiputaalla. Santtu Raitala on kuudennen kerran peräkkäin Vuoden ohjastaja. ’’ Kaikkihan tänne lavalle haluaa, eikä ikinä pääse. . Kyllä se meinasi vähän herkistää hoitajaakin, Kaisa Tamminen kertoi. 78 Maj-Len ja Kristian Lellan omistama, valmentama ja hoitama Impresario oli viime vuoden Voitokkain, 15 voitolla. Impresarion on kasvattanut Nika Horses Oû. Voiton ovat kasvattaneet Jukka ja Soile Grönfors. – Loppuvuonna joku sanoi, että se on vuoden voitokkain. ’’. Vuoden 2024 parhaat palkittiin Ravigaalassa Tampereella 18.1.2025. sinä niin lihava ja hieno poika. En silleen sitä seurannut, mutta sitten kun kaikki rupesivat kohkaamaan, niin kyllä sitä kävi itsekin miettimään, että olisiko siihen mahdollisuuksia. Voitoista yhdeksän syntyi kotiradalla Teivossa, jonka myötä Impresarion hoitaja MajLen Lella palkittiin Teivon hoitajaliigan voittajana Ravigaalaa edeltäneissä gaalaraveissa. 8-vuotiaaksi kääntyneen oriin omistaa Grönfors Training Stable. Impresario vuoden voitokkain Kahdeksanvuotiaaksi kääntynyt lämminveriruuna Impresario palkittiin vuoden voitokkaimpana 15 voitolla. Hevosta valmentaa Seppo Suuronen ja hoitaa Kaisa Tamminen. Vuoden ravivalmentajana Ojanperä palkittiin myös vuoden 2018 menestyksestä. Kaikkihan tänne lavalle haluaa, eikä ikinä pääse, Kristian Lella tunnelmoi. Kauden 20 kilpailua toivat lempääläläisen Kristian Lellan valmennettavalle lisäksi yhden kakkossijan sekä yli 30 000 euroa palkintorahaa. V.G
V.G. Elina Leinonen Vuoden ohjastaja 2024 .................................................... Velvet Gold Vuoden paras vanhempi lämminveriori 2024 ........... Vivillion– Suurin suomalaisomistajien voitto Raviurheilijan kultainen ansiomerkki ......................... Einari Vidgren Oy Vuoden valmentaja 2024 ................................................ Paavolan Hurmos Vuoden paras vanhempi suomenhevostamma 2024 Lumi-Oosa Vuoden paras vanhempi suomenhevosori 2024 ........ Varsakunkku– Nuorten suomenhevosten kilpailumahdollisuuksien edistäminen Kunniamaininta 2024 .................................................... Vuoden hevosenhoitaja on Team Ojanperän Miia Pulkkanen. Impresario Vuoden 3-vuotias lämminveritamma 2024 ............... V.G. Antti Ojanperä Kunniamaininta 2024 .................................................... Lappeen ravirata Vuoden komeetta 2024 ................................................... Raviurheilijan kultaisella ansiomerkillä palkittu, lähes 3 200 voittoa tähänastisella raviohjastajan urallaan ottanut Pertti Puikkonen, 70, palasi Espoonvuosikymmenten jälkeen viime vuonna kotikonnuilleen Mikkeliin. Albarino Sala Vuoden 5-vuotias suomenhevostamma 2024 ............ Main Stage Vuoden kasvattaja 2024.................................................. Caru Vuoden 4-vuotias lämminveritamma 2024 ............... Miia Pulkkanen Vuoden voitokkain hevonen 2024................................ Sands Hybrid Vuoden 4-vuotias lämminveriruuna 2024 ................. Cimallus Vuoden 4-vuotias suomenhevosori 2024 .................... Voitto 63,4 % Suven Sametti 12,8 % Main Stage 10,1 % Lumi-Oosa 7,6 % Atupem 6,1 %. Pauli Pitkänen Vuoden hevosenomistaja 2024...................................... 79 . Vanhemmat olivat mukana ilossa. Eevamaija Ramirez Salamakypärä-kilpailusarjan voittaja 2024 ................ Voitto Vuoden hevonen -yleisöäänestyksen tulokset Ääniä Vuoden hevonen -äänestyksessä annettiin 6 013 V.G. Hän ohjasti 493 kilpailusta 49 voittoa ja lähes 220 000 euroa palkintorahoja. Vipotiina. 20-vuotias Tuukka Varis voitti Salamakypäräkilpailusarjan toista kertaa peräkkäin. Lil Runner Vuoden 4-vuotias suomenhevostamma 2024 ............ Tunnetuin hänen valmentamistaan hevosista on tamma I.P. Cajsa Rok Vuoden 5-vuotias suomenhevosruuna 2024 .............. Tuukka Varis Vuoden monté-ohjastaja 2024 ...................................... Katapult Avenger Vuoden ravirata 2024 ..................................................... Santtu Raitala Vuoden hevosenhoitaja 2024 ......................................... Ginza Vuoden 3-vuotias lämminveriori 2024 ....................... Milla Markkanen Vuoden monté-hevonen 2024 ....................................... Voitto Vuoden paras vanhempi lämminveritamma 2024 ... Kaikki Ravigaalassa palkitut Montekypärät-kilpailusarjan voittaja 2024 ............... Pertti Puikkonen Vuoden hevonen 2024 (yleisöäänestys) ......................
Kultaisen ansiomerkki myönnettiin Merja Jormanainen-Ylijoelle Valkealan Ratsastajat ry:stä, Sari Kauppiselle Tallitiimi ry:stä, Hattel Ridersia edustavalle Pia ”Piude” Myrskogille, Turun Ratsastajia edustavalle Maria Möllerille, Riihimäen Ratsastajien kunniajäsenelle Ossi Sopen-Luomalle, Naantalin Ratsastajien puheenjohtajana toimineelle Tuire Suvannolle sekä oululaisen Ratsastusseura Win Win ry:n edustajalle Tanja Takkulalle. Kuva: SRL/Sonja Holma. Merja toimi Kaakkois-Suomen aluejaostossa aina vuoteen 2020 asti. Hallituksessa on puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Hän on toiminut siitä lähtien seuran puheenjohtajana ja on koko seuran motivaattorina. Vekaranjärvellä Kouvolassa asuva Merja Jormanainen-Ylijoki on perustanut Valkealan Ratsastajat ry:n vuonna 1988. Hallituksen jäseniksi valittiin äänestyksen jälkeen uudelle kolmivuotiskaudelle Carina Nyholm Vaasasta ja Valtteri Gundersby Nurmijärven Klaukkalasta. Hänellä on esteratamestari (B), estetuomari (B-PJ) ja 1-tason ratsastusvalmentaja toiRatsastajainliitto palkitsi ansioituneita toimijoita Carina Nyholm ja Valtteri Gundersby valittiin äänestyksen jälkeen uudelle kaudelle Ratsastajainliiton hallitukseen. 80 80 S uomen Ratsastajainliiton marraskuinen syyskokous valitsi kaksi hallituksen jäsentä seuraavalle kolmivuotiskaudelle
Hän on tehnyt runsaan 50 vuoden elämäntyön ratsastusurheilun hyväksi eri rooleissa. Hän on innostanut muita omalla esimerkillään niin mukaan seuran tapahtumiin, talkoisiin ja retkille kuin seuran jäseneksikin. 81 . Ossi on ratsastanut nuoruudesta lähtien ja kilpaillut esteratsastuksessa vuonna 1975 perustamansa oman West Side tallin siitosoreilla ja kasvateilla, aina 1990-luvun lopulle saakka. Isolla joukolla ratsastuskoulun oppilailla on vuosein varrelta ikimuistoisia hetkiä kilparadoilla pienemmissä ja isommissa kilpailuissa. Tuire on toiminut monta vuotta Metsämäki Ratsastus Masters puheenjohtajana. Tallilla ylläpidetään hyviä hevosmiestaitoja, sinne ovat kaikki tervetulleita, ja kohtelu on tasa-arvoista. Merjalle myönnettiin vuonna 2012 hopeinen ansiomerkki. Sarilla on hopeinen ansiomerkki. Janakkalalainen Ossi Sopen-Luoma on Riihimäen Ratsastajien kunniajäsen. Sari on ansiokkaasti luonut kaikenikäisille harrastajille elämyksiä ja kokemuksia hevosen parissa jo 40 vuoden ajan. Tanja Takkula, Oulun Kiviniemestä edustaa Ratsastusseura Win Win ry:tä ja toimii sen rahastonhoitajana. Naantalilainen Tuire Suvanto on toiminut Naantalin Ratsastajien puheenjohtajana yli 15 vuotta. Hän on kuulunut Suomen kenttäratsastusmaajoukkueeseen seitsemän vuoden ajan ja toiminut Lounais-Suomen aluekenttävalmentajana 25 vuoden ajan. Sata-Hämeen Ratsastuskoulu on kaikille turvallinen paikka harrastaa. Hän on valjakkokomitean puheenjohtaja. Hänen kannustava, mutta äärimmäisen jämäkkä valmennustyylinsä on tuottanut tulosta useille valmennettaville, kuten esteratsastajista Matleena Lijalle ja Sini Alatalolle valjakkoajossa Raisa Takkiselle sekä seuran matkaratsastajille Jaana Kivimäelle ja Saara Lampiselle. Sari on ollut perustamassa ratsastusseura Tallitiimiä vuonna 1986 ja ollut sen toiminnassa kantavia voimia. Esteratsastuksessa korkeimmalla 4 tasolla, kenttäja kouluratsastuksessa ja vikellyksessä 3-tasolla ja parakouluratsastuksessa 2-tasolla. Marialla on myös laaja kokemus ratsujalostuksesta, omasta hevoskasvatuksesta ja SRL:n luottamustoiminnasta muun muassa kenttäkomitean jäsenenä. Piude on toiminut Kuusirinteen ratsastajien puheenjohtajana, esteja stewardikouluttajana, ja hän on ollut estekomitean jäsen. Hän on kouluttautunut valjakkotuomariksi ja toiminut pitkään kotimaisissa valjakkoja esteratsastuskisoissa toimihenkilönä. Hän toimii yrittäjänä terapiatalli Bonanzassa. Merja on valmentanut useiden vuosikymmenien ajan ratsukoita ja valjakoita useissa eri lajeissa. › Kultaisen ansiomerkin saivat Pia Myrskog (vas.), Maria Möller, Ossi Sopen-Luoma ja Tuire Suvanto. Hän on myös II-tason valmentaja ja estetuomari. Nykyään Ossi keskittyy Halis Stable nimellä tunnetun tallinsa toiminnan ylläpitämiseen. Tanja toimi Suomen kouluja parakouluratsas. Ratsastuskoulun hevosilla on mahdollista myös valmentautua ja kilpailla. Hän toimi Hevosopiston edeltäjän Ratsastusopiston tilintarkastajana liiton edustajana muutaman vuoden ajan. Marialla on vuosikymmenten kokemus kilpailijana, ratsastuksenopettajana, valmentajana, agrologina ja rakennetuomarina. Salon Teijossa asuva Maria Möller on pitkän linjan hevosihminen ja ratsujalostuksen asiantuntija, joka edustaa Turun Ratsastajia. Piude on toiminut stewardina Pariisin ja Tokion olympialaisissa, Tryonin MM-kilpailuissa ja muun muassa Helsingin ja Oslon maailmancupeissa. Merja on toiminut myös matkaratsastustuomarina ja estetaitotuomarina (C). Ossi oli SRL:n hallituksen jäsen vuosina 1995-2000. Hän on tehnyt SRL:n jäsenille talousja verotusneuvontaa. Hänellä on hopeinen ansiomerkki. Kuva: SRL/Kati Hurme mihenkilöoikeudet. Hämeenkyröläisellä Sari Kauppiselle tuli tänä vuonna 40 vuotta täyteen ratsastuskouluyrittäjänä perustamassaan Sata-Hämeen Ratsastuskoulussa. Hänen valmennettavansa ovat yltäneet ikäryhmien EM-mitaleille ja jopa olympialaisiin. Sinä aikana hän uudisti liiton taloushallintoa, erityisesti raportointia ja seurantaa nykyiseen malliin. Hänen panoksensa sääntötoimikunnassa kuin myös valjakkoajon sääntöjen päivityksessä on tärkeä ja pitkäkestoinen. Hattel Ridersia edustava Pia ”Piude” Myrskog, Espoosta on kansainvälinen FEI Stewardi viidessä lajissa. Ossi on SRL:n kunniajäsen, ja hänelle on myönnetty hopeinen ansiomerkki ja SRL:n viiri. Hänen panoksensa esteratsastuksen ja valjakkoajon vapaaehtoistyössä on merkittävä
Helsinki International Horse Show´ssa Jepa toimi pitkään pidettynä ja arvostettuna vapaaehtoisten ryhmänjohtajana. Loppukesästä tehdyn jäsenkyselyn perusteella voi sanoa, että jäsenistö on tyytyväistä, erityisesti Hippos-lehti ja vakuutus ovat pidetyimpiä jäsenetuja. Se näkyy myös uudessa nimessä ”Yhteinen kilpailuja eettinen säännöstö kaikille ratsastusurheilun lajeille”, mutta lyhenteenä pidetään edelleen vanhaa KS I:stä. Tutun tyttäret Tiina Tallberg ja Marika Sohlberg kilpailivat esteratsastuksessa, ja tyttärentyttäret Emmaja Anna Tallberg ja Julia Borggreve (os. Hänellä on myös ollut valjakkoratamestarioikeus. Parhaillaan hän opiskelee liikunnanohjaajaksi (AMK). Tallberg) ovat kaikki edustaneet maajoukkueissa. Hän kertoi vuoden urheilullisesta kohokohdasta, Pariisin olympialaisista, jossa onnistuttiin niin urheilullisesti kuin näkyvyyden ja edunvalvonnan osalta. Ratsastajainliiton toimintaa haastavat parhaillaan kustannusten nousu ja taloustilanteen luoma epävarmuus. Pienenevät ikäluokat ja ihmisten sitoutumattomuus jäsenyyteen verottavat myös Ratsastajainliiton jäsenmäärää. Tutu kilpaili Soulin olympialaisissa hevosella Pakistan koulujoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Hän toimii myös ikäluokkaratsastajien joukkueenjohtajana. Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin keskustelun jälkeen. Valjakkoajossa hänellä oli ratamestarioikeudet, ja hän osallistuu aktiivisesti kilpailujen järjestämiseen. Pariisin olympialaisissa ja paralympialaisissa hän toimi ratsastuksen kaikkien lajien joukkuejohtajana. Hän on Kouluratsastuksen kannatusyhdistys ry:n, Korkin perustajajäsen yhdessä Kyra Kyrklundin kanssa. Sipoossa asuva Peltonen on vaikuttanut aktiivisesti ratsastuksen parissa myös muun muassa vammaisratsastusjaoston ja seuransa Husaariratsastajien puheenjohtajana, Etelä-Suomen Ratsastuksen hallituksen jäsenenä ja järjestelytehtävissä lukuisissa eri lajien kilpailuissa. – On tärkeä, että toimimme yhdessä ja samanaikaisesti FEI:n kanssatotesi Marjukka Manninen. Taloustilanne epävarma Syyskokouksessa hyväksyttiin hallituksen esittämä talousarvio vuodelle 2025 sekä kahden euron korotus jäsenmaksuun ja viiden euron korotus seurakilpailulupaan. 82 Vihtiläinen Jepa Idman on valmentanut ja opettanut yli 60 vuotta. Yleisiin kilpailusääntöihin tehtiin muutoksia korostaen hevosen hyvinvointia. Hän aloitti ratsastuksenopettajana 1960-luvun alussa Ruskeasuolla, jossa hänen oppilainaan oli esimerkiksi Kyra Kyrklund. Hänet valittiin Ypäjän Hevosopisto Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2010. Kuva: SRL/Sonja Holma Tapani Peltonen toimi Ratsastajainliiton puheenjohtajana vuosina 2005-2008. Vastauksena näihin hallitus jatkaa jo alkaneita taloussopeutuksia, joita ovat esimerkiksi henkilöstökulujen vähennykset, kulujen, erityisesti matkakulujen laskeminen, toimistotilojen pienentäminen edullisemmaksi ja muut talousjärjestelyt. FEI:n marraskuisen yleiskokouksen yksi pääaiheista, hevosen hyvinvointi ja alan sosiaalinen hyväksyttävyys, koskee monella tavalla myös Ratsastajainliiton toimintaa. Kirkkonummelainen Tutu Sohlberg on olympiaratsastaja. Ensi vuoden pääteema on ”Hevonen yhdistää”. Tutulle myönnettiin SRL:n mestariratsastajamerkki Soulin olympialaisedustuksesta. Hän voitti myös Suomen mestaruuden vuonna 1985. Painopiste alueet ovat Katse kohti Los Angelesia ja kansainvälisiä areenoja, Tallilta mukaan seuran toimintaan, Viestinnän painopisteet tukemaan jäsenistön tarpeita, Hevosalan ääni kuntaja aluevaaleissa. Tuomarinkylän Ratsastajat ry:n vihtiläinen Kristina ”Jepa” Idman on toiminut ratsastuksenopettajana ja kouluratsastuksen valmentajana yli 60 vuoden ajan. Hän on toiminut Ratsastajainliiton pararatsastuskomitean jäsenenä, ja hänet on palkittu SRL:n hopeisella kannuksella. Huippu-urheilun johtoryhmän Hujon jäsen Tanja on ollut vuodesta 2022. Tanjalle on myönnetty hopeinen ansiomerkki vuonna 2015. ?. Husaariratsastajat ry:n kunniajäsen Tapani Peltonen toimi Ratsastajainliiton puheenjohtajana vuosina 2005-2008 ja tätä ennen vaalivaliokunnan puheenjohtajana. Tanja on koulutukseltaan ammattivalmentaja, ratsastuksenohjaaja, hevosenhoitaja sekä remonttiratsastaja. Ensi vuoden talousarvio on noin 3,5 miljoonaa euroa. Kolmelle kunniajäsenyys Ratsastajainliiton kunniajäsenyys myönnettiin Tuomarinkylän Ratsastajat ry:n Kristina ”Jepa” Idmanille, Husaariratsastajat ry:n kunniajäsenelle Tapani Peltoselle Sipoosta ja Tutu Sohlbergille Kirkkonummelta. Jepan valmennus ja opetus ovat selkeää ja mutkatonta ja perustuvat perusasioiden tärkeyteen. Kuva: SRL/Sonja Holma tuksen maajoukkuekapteenina vuosina 2023-2024. Husaarinratsastajien puheenjohtajana ja pararatsastuskomitean jäsenenä. Hevosen hyvinvoinnissa on Mannisen mukaan syytä keskittyä kokonaisuuteen, ei ainoastaan yhteen lajiin tai varusteeseen. Sohlberg edusti kilpaillessaan Suomen Kenttäratsastusseuraa. Kuva: SRL/Sonja Holma Tanja Takkula toimii yrittäjänä terapiatalli Bonanzassa Oulussa
Lumilevy 150 cm, Tuulilasi, Vinssi, Ylläpitolaturi ja Perävaunupistoke! MÖNKIJÄT SUORAAN MAAHANTUOJALTA! Kysy V-AURAN VAIHTOTARJOUSTA kaupanpäälle tulevan 150 cm lumilevyn tilalle! UUTU US! UUTU US! UUTU US! Ohjaustehostimella T3b 4x4 4x4 2/4-veto + lukko edessä. 5980 +tk XWOLF TOURING 550 1000 V-Twin LTX PRO ABS Rahoituksella alk. Rek. 1290 . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. yli 1200 kg. +tk 13990 Finman V-AURA K KAATTSSO O FFIIN NM MAAN N VV--AAU URRAA VVIIDDEEO OTT YYO OU U TTU UBBEE.. . Vetokyky KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. 265?/kk. SAA AJAA TIELLÄ! SAA AJAA TIELLÄ! MADE IN TAIWAN Markkinoiden hienoin 1000 cc työhön ja vapaa-aikaan! Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä! Teho 32 Kw / 44 Hv EFI BOSCH RUISKU 3 VUODEN TAKUU VUODEN TAKUU . 85 Hv. Säädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. 119?/kk.. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! www.rally.fi NOPEILLE TALVIPAKETTI KAUPANPÄÄLLE ARVO 1620 . Rahoituksella alk. Tasauspyörästö takana. 2 hlö, LED valot ym
Kysy hintaa! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Pyydä tarjous jo tänään! Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman.fi Ab Horseman finlandia Oy, Teuva horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia. PAL.VKO 2025-15 274563-2501 Nyt tarjouksessa rajoitettu erä valmiita Equisafen aitauksia 20x40m, 20x60m ja 5x5m. Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus