5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä ainakin kerran vuodessa SUSIKAMMO jäi päälle lämminveriravuri Kizulle traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi vaatii nopeutta ja tarkkuutta Ratsastusjousiammunta Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET
Tästä kaikki alkoi 19 vuotta sitten! Tutustu ja tilaa! Kesto 39€/vuosi Määräaikainen 49€/6nroa www.hevosmaailma.?
Nina Pettersson-Perklén lähti traktorimarssille Siuntiosta. 76 HAKKARAISEN pariskunta pysyy vauhdissa hevostensa kanssa. 72 NÄYTTELYKAUSI alkaa huhtikuussa. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 39 €, määräaikainen 49 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth, Tiina Lemmola, Mika Kettunen Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Jännittävimmät ajat varsomisineen lähestyvät monilla talleilla. 52 HÄMEEN hevoskuntoutus hoitaa enimmäkseen jänneja selän lihaksiston vaivoja. Sikiö kasvaa eniten kolmen viimeisen tiineyskuukauden aikana. 12 RATSASTUSJOUSIAMMUNTA vaatii nopeutta ja tarkkuutta. ISSN 1455-0547 26 60 48 Kesä tuo tullessaan monta iloa Kevät tuntuu talven taka-askelista huolimatta tekevän joka päivä tuloaan, ja sen myötä lähestyy taas uusi hevoskesä. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 6 KOKEMUS tuo varmuutta varsomiseen. 17 ELMO JUNKKARI ratsasti maapaikan Rion olympialaisiin. 56 RATSASTAJAN kehonhuolto hyödyttää hevostakin. 4 Pääkirjoitus Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 22 KILPARATSASTAJA JUHA KONTIO kannustaa treenissä pitkäjänteisyyteen. Siitostamman hyvä hoito heijastuu suoraan varsan terveyteen ja elinvoimaisuuteen. 35 ADE-vitamiinitäydennys tarpeen tähän aikaan vuodesta. 60 ETELÄ-AFRIKAN villihevoset ovat turistinähtävyys. 66 RATSUTILA Pakula Kirkkonummella vetää puoleensa aikuisratsastajia. 18 SUSIKAMMO jäi päälle lämminveriravuri Kizulle. 20 IILIMATOHOIDON teho tunnetaan jo monilla hevostalleilla. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. Etelä-Afrikan Kaapsehoopin kaupungissa villihevoset ovat osa ihmisten arkea. Sisältö 2/2016 38 HARJUN opiskelijat töissä hevosmessuilla. 09-413 97 300 Kannen kuva: Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. 70 KUMMIHEVOSTOIMINNASSA mukana 150 hevosta taustajoukkoineen. 48 HEVOSNAISET traktorimarssilla. Tammankin energian tarve kasvaa loppua kohden. 30 VARSAN ruokinnassa tärkeintä selkeys ja jatkuvuus. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Hevoskesä on kulman takana, odotetaan odottaa vielä hetki! Mari Ahola-Aalto. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 44 HEVOSTYTTÖ Nina Mattilasta kasvoi tallinpitäjä. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. 26 TIINEYEN kolmen viimeisen kuukauden aikana ravinto korostuu. Varsanäyttely on välietappi urheiluhevoseksi kehittymisen polulla sekä kohtauspaikka kasvattajille. Kevät tuo tullessaan myös näyttelykauden. Kasvu on useita satoja grammoja päivässä
Kunkkariraati julkaistu Kunkkarirankingista huolehtii tänäkin vuonna kunkkariraati, johon kuuluu neljä asiantuntijaa. Suivikas, 47 pistettä 2. Eicku, 10 12. Lähtö on varmasti mieleen katsojille, ja mukaan jo kutsutut takavuosien mestarit ovat olleet kutsusta todella otettuja, Halinen iloitsee. Mokomani, 16 9. Opas julkaistaan Savonia-amk:n julkaisusarjassa. Mian Mari, 3 17. Sunnuntain lähtö houkuttelee toivottavasti myös ruotsalaishevosia ja niiden mukana sankan joukon ravituristeja nauttimaan Kuninkuusravien ainutlaatuisuudesta. Vitter, 45 3. Tammojen puolella puolustava ravikuningatar Saaga S on myös rankingin kärkinimi. Pikkukahveli, 10 13. Agrologikoulutuksen opinnäytetyönä tehtiin opas, johon on koottu Suomessa yleisimmin kasvavat hevosille haitalliset ja myrkylliset kasvit. Rikelme, 1 10. Virijori, 6 15. Tähen Topelius, 17 9. Eka-Assi, 4 16. Saaga S, 46 2. Hujanhajan, 11 11. Ryti-Tyttö, 32 6. Costello, 21 8. Sunnuntaina puolestaan ajetaan 5-v lämminveristen Fabritius Memorial, jonka voittaja saa 20 000 euroa. Joiviri, 1 17. Fannikka, 1 17. Köppinen, 27 6. Päälähtöjen jo ennestään hyvä palkintotaso pysyy haasteellisinakin aikoina ennallaan, mutta muiden lähtöjen palkintoja on tarkistettu. Rilon Taika, 20 7. Opas hevosille haitallisista ja myrkyllisistä kasveista Kunkkariranking 1 Terho Rautiaisen Suivikas on ensimmäisen rankingin kärjessä oriiden puolella. Rokin Maxi, 12 10. Joivi, 7 14. Suomenhevoskomeetta Vitter höyryää tosin aivan kannoilla kahden pisteen päässä. Kasvien aiheuttamista oireista ja myrkytysten hoitokeinoista on etsitty työhön tietoa. Varsinaiset kuninkuusravivalinnat tekee edelleen päätoimikunta, joten virallista asemaa raadilla ei ole. Visku, 11 11. Opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut Luonnonvarakeskus Lukelta hevostalouden erikoistutkija Markku Saastamoinen, joka on erikoistunut erityisesti hevosten ruokintaan. Keisar, 39 4. Itsestään selvää on, että korkeimmalle nostamme pääosan esittäjät eli kuninkaallisten seppeleiden tavoittelijat. Suivikas ja Saaga S ensimmäisen rankingin kärjessä Oriit: 1. Vaikka myrkytystapauksia Suomessa on vähän, on hevosen omistajan hyvä tunnistaa sen elinympäristössä kasvavat kasvit. Tammat: 1. – Haluamme, että kunkkariviikonloppu on ikimuistoinen kaikille ihan ponien Pohjoismaiden mestaruuksista alkaen. Niemen Cecilia, 8 13. Kärkikolmikkoon yltää myös hyvin kautensa aloittanut Keisar. Rouva Kaasu, 1 Suivikas ja Terho Rautiainen ovat oriiden kärjessä vuoden ensimmäisessä kuninkuusravirankingissa. Pikku Hyvä, 19 8. Suhhaus, 12 Turun Kuninkuusravien palkintobudjetti kautta aikain suurin Turun Kuninkuusravien 2016 kokonaispalkintobudjetti on kautta aikain suurin. – Turussa järjestäjän (perustettu 1984) ja Kuninkuusravien (1924) vankka historia yhdistyvät modernilla tavalla, josta osoituksena perjantain Kunkkarilegendat –lähtö. Suvi Kevätön, 5 15. Huimariina on toisena ja nouseva nimi Juliette Lax kolmantena. Juliette Lax, 38 4. Välkyn Tuisku, 25 7. Se ei yleensä syö sellaisia kasveja, joita se pitää pahanmakuisina tai mahdollisesti haitallisina. Ravipiireistä hyvin tutut Lauri Hyvönen, Iivari Ingves, Emma Väre ja Tuomo Pekonen laativat oman 12 oriin ja tamman listansa säännöllisin väliajoin, joista ranking muodostuu. A.T. Leon Salama, 3 16. Humun Humu, 1 16. Veeran Turo, 8 14. 5 Hevonen tunnetaan valikoivana laiduntajana. Joskus kasvien aiheuttamia myrkytystapauksia voi sattua, kun laitumen syömäkelpoinen kasvillisuus on niukkaa, kun hevonen ei tunnista kasvia ennestään tai kasvia on joutunut kuivatun heinän joukkoon. Perjantaina ajetaan kaikille ilmaiset lounasravit, joiden päälähtö on suomenhevosten Kunkkarilegendat -lähtö 4 000 euron ykköspalkinnolla. Taruntuuli, 34 5. Boker, 29 5. Turun Hippoksen toimitusjohtaja Ilmari Halinen kertoo kokonaisbudjetin noston olevan seurausta pääosin kahdesta asiasta. Huimariina, 44 3. Elias Intomieli, 10 11. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Rankingissa huomioidaan vain tänä vuonna startanneet hevoset
Kokemus tuo syntymään varmuutta ja taitoa ?. 6 Eeva-Liisa Penttilää ei varsominen enää yllätä Hauholaiselle Eeva-Liisa Penttilälle ei varsan syntyminen aiheuta merkittäviä mullistuksia. Hämeenlinnan Hauholla sijaitsevalla KS-Tallilla on parhaillaan tiineenä 13 tammaa. Vuosittain tallilla varsoo 10-16 tammaa
7 ?
Se hälyttää kännykän kautta 5-15 minuuttia ennen kuin varsa varsinainen ponnistusvaihe tammalla alkaa. Hyvälaatuista ternimaitoa pakastetaan Tammalla on ternimaitoa noin pari litraa. – Hyvälaatuista ternimaitoa tuottavalta Viimevuotiset varsat ovat täynnä elämäniloa.. – Otan näytteen vasta-ainepitoisuuden analysoimiseksi ensimmäisenä lypsetystä maidosta, selvittää Penttilä omaa käytäntöään. Jos maito on paksua ja voimakkaan keltaista väriltään, on se yleensä hyvää ternimaitoa. Koko prosessi siihen saakka, kun varsa on jaloillaan ja löytää omatoimisesti tamman utareelle, kestää pari tuntia, minkä jälkeen Penttilä voi mennä rauhassa takaisin nukkumaan. – Tässä vaiheessa on helppo tuttipullon avulla houkutella varsa jo tamman nisälle. Pakastettua, hyvälaatuista ternimaitoa annan varsalle tuttipullosta noin 0,5 litraa muutaman desin annoksina. – Annan vastasyntyneelle varsalle ensimmäiset pari desiä ternimaitoa tuttipullosta, kun sen imurefleksi toimii kunnolla ja varsa pyrkii jaloilleen. Tamman utareista tuleva ensimmäinen maito on kaikkein vasta-ainepitoisinta. Penttilä ei näe mitään vahinkoa siinä, että varsa saa ensimmäiset maitoannoksensa tuttipullosta. Levättyään terve varsa, ternimaidosta voimia saaneena, nousee jo pontevasti pystyyn ja etsii innokkaasti lisää maitoa. Oriasemapalveluiden lisäksi talli tarjoaa tammojen varsotuspalvelua, hevosten täyshoitopalvelua, laidunpaikkoja ja kengityspalveluita. – Tuon parituntisen aikana avustetaan itse varsomisessa. Emätamman noustua jaloilleen lypsän ternimaitoa ja teen siitä vasta-ainemäärityksen, kertoo Penttilä. Itse varsominen on hevosella nopea. Varmistan, että varsa hengittää normaalisti ja napanuora katkeaa oikeasta kohdasta. – Tätä tapahtuu nykyään entistä enemmän, koska tammoja ruokitaan hyvin ja joskus valkuaista annetaan liikaakin. 8 KS -talli on oriasema ja EevaLiisa Penttilän ja hänen puolisonsa Esko Muttosen Finnsh Warmbloodsuoritushevosten kasvattamiseen ja myyntiin erikoistunut talli. Sen ansiosta hänen ei tarvitse valvoa öitään varsovien hevosten vieressä. Minulle jää hyvin aikaa mennä tallille. Syntymä kahden tunnin prosessi Eeva-Liisa Penttilän paras apuväline on varsomishälytin. Vasta tämän jälkeen annan varsalle emän omaa maitoa. Toisen annoksen annan normaalisti kun varsa seisoo jo tukevasti jaloillaan. Lisäksi vastasyntynyt varsa pystyy imemään enemmän tuttipullosta kuin emän nisästä. Maito-annosten välillä varsa yleensä lepää joko jaloillaan seisten tai makuullaan 5-15 minuuttia, kertoo Penttilä. Hevoset varsovat pääsääntöisesti illalla tai yöllä. Tuolloin Penttilä antaa yleensä kolmannen maitoannoksen siten, että pitää tuttipulloa lähellä tamman utareita ja varsa joutuu imemään ylhäältä alaspäin. Ternimaito valuu usein maahan Usein tamma alkaa valuttaa ternimatoa ennen aikojaan maahan. – Hälytin reagoi hevosen ruumiin lämpötilan vaihteluun. Ponnistusvaihe ei kestä yleensä kymmentä minuuttia kauempaa. – Tuolloin varsalle pitää antaa pakasteesta sulatettua maitoa, koska ravitsevin maito on voinut valua hukkaan. Tämän jälkeen vasta-aineet eivät enää imeydy suoliston kautta varsan elimistöön. – Näin tiedän tarkalleen, kuinka paljon varsa on juonut ternimaitoa. Normaalisti myös varsa ulostaa pikikakan aikaisessa vaiheessa, kun suolisto lähtee toimimaan. – Osa tammanomistajista tuo tammassa meille kolme kuukautta ennen varsomista, osa haluaa niiden viettävän koko tiineysaikansa meillä, sanoo Penttilä. Jos taas jo valkoista normaalia maitoa, on syytä epäillä, että ternimaito on valunut hukkaan ennen varsomista. Varsan tulee saada ternimaitoa ensimmäisen kuuden tunnin aikana. Talli on myös hevosenhoitajaopiskelijoiden harjoittelutalli
Jollei ei palaudu sileäksi heti, on varsa jo kuivunut ja tarvitsee nesteytystä. Jos varsa on jatkuvasti utareella, on mahdollista, ettei emältä tule riittävästi maitoa. Penttilä tarjoaa emätammalle varsomisen jälkeen pari ämpärillistä lämmintä melassivettä johon on lisätty suolaa. Terve varsa imee maitoa pontevasti 3-6 kertaa tunnissa, liikkuu ruokailun jälkeen reippaasti karsinassa ja emän ympärillä ja ulostaa kunnes käy taas pitkäkseen lepäämään, sanoo Penttilä. – Emän varsakiimasta aiheutuva varsaripuli tulee yleensä aikaisintaan reilun viiden vuorokauden ikäiselle varsalle. – Tammat tykkäävät kovasti melassin mausta, jos ne on siihen totutettu. Vasta-aineiden puutos voi aiheuttaa varsahalvauksen. Näin vältetään ummetusähky, joka voi tulla varsoneelle tammalle, joka varsan lumoissa unohtaa juoda. Jos taas varsa virtsaa usein ja vain vähän, voidaan epäillä synnytyksen aiheuttamaa repeämää virtsarakossa. Jos taas maitoa valuu emän utareesta maahan, on epäiltävissä, että varsa ei juo tarpeeksi. – Vastasyntyneen varsan kanssa maltti ei ole valttia. Sairaalta vaikuttavan varsan on saatava hoitoa nopeasti. Myös muutaman päivän ikäisen varsan ripuliin tulee suhtautua vakavasti. Sairaan varsan silmät ovat myös kuopalla ja se makaa paljon eikä halua liikkua. Varsasta otetaan uusi vasta-ainemääritys vuorokauden kuluttua. – On tärkeää tarkkailla vastasyntynyttä varsaan huolellisesti ensimmäisten vuorokausien aikana. Kuivumisen voi helposti todeta nipistämällä vaikkapa varsan kaulanahkaa. KS-Tallilla käy siittolaeläinlääkäri Johanna Seppänen siitoskautena kolme kertaa viikossa ja ottaa yli 1-3 vuorokauden ikäisenä varsoista verinäytteen vasta-ainepitoisuuden määrittelemiseksi. KS-Talli muutti Hauholle Hyvinkäältä 15 vuotta sitten. – Jos pitoisuus on alhainen, varsalle annetaan suonensisäisesti plasmaa. Imettävä tamma Terve varsa imee maitoa pontevasti 3-6 kertaa tunnissa, liikkuu ruokailun jälkeen reippaasti karsinassa ja emän ympärillä ja ulostaa kunnes käy taas pitkäkseen lepäämään.. Varsoneen tamman tarkkailu tärkeää Varsomisen jälkeen täytyy tarkkailla myös emää. Penttilälle merkittävin hevonen on tällä hetkellä oma kasvattama FWB-jalostusori Konstantinos KS. Joskus joudutaan antamaan plasmaa useampi annos. KS-Tallin shetlanninponi on 35-vuotias. tammalta voi lypsää muutaman desin varastoon pakasteeseen. Maitoa jää myös omalle varsalle riittävästi. Varsinkin orivarsoilla voi olla vaikeuksia pikikakan kanssa, ja ne voivat kärsiä ummetuksesta. 9
Vanha viisaus on, että normaalista poikkeavat jalka-asennot, jotka ilmenevät varsaa sivustapäin katsottuna, normalisoituvat yleensä itsekseen. löysät jolloin varsa seisoo vuohisillaan. Tamman lypsäminen ja varsan imeminen aikaansaa tammassa oksitosiinin vapautumista. Kun taas edestä ja takaa katsottuna ilmenevät poikkeamat saattavat tarvita korjaavia toimenpiteitä. Tämä aiheuttaa supistuksia ja edesauttaa jälkeisten irtoamista. Tiineys ei ole sairaus Penttilä muistuttaa, ettei tamman tiineys ole sairaus. Joskus jänteet taas ovat niin tiukat, että varsa kävelee kavioiden kärjillä ikään kuin balettitanssija. Jalat kuitenkin yleensä asettuvat kohdalleen, kun varsa vahvistuu. Hevosella voi ratsastaa ja muutenkin käyttää tavanomaiseen tapaan tiineyden alkuvaiheessa.. – Hyvä konsti on myös viedä tamma 5-10 minuutiksi vaikkapa tarhaan ilman varsaa, jolloin liikkuminen edesauttaa irtoamista. Tällöin eläinlääkärin täytyy irrottaa jälkeiset ja varmistaa, että ne irtoavat kokonaisina eikä kappaleita jää tamman sisälle aiheuttamaan kohtutulehdusta. Jälkeisten irtoaminen ajallaan on tärkeää. 10 Hämeenlinnan Hauholla sijaitsevalla KS-Tallilla on tänä keväänä tiineenä 13 tammaa. Jos jälkeiset eivät irtoa kuuden tunnin aikana varsomisesta on tamma laitettava antibioottikuurille ja kipulääkitykselle kaviokuumeen välttämiseksi. Joskus näissä tapauksissa täytyy turvautua liimakenkiin oikean asennon saavuttamiseksi. juo päivässä 40-60 litraa eli puolet enemmän kuin normaalisti. Tästä ei kannata heti hätääntyä vaan huolehtia, ettei maahan osuva iho mene rikki. Jalka-asennoista ei kannata heti huolestua Vastasyntyneen varsan jalka-asennot saattavat näyttää alussa omituisilta. – Useimmiten varsan jalat ovat ns. Kaksi ensimmäistä kuukauttaan varsa elää emänsä maidolla. Jalostus nopeutuisi. Hevosella voi ratsastaa ja muutenkin käyttää tavanomaiseen tapaan tiineyden alkuvaiheessa. Varsan oma paino yleensä venyttää jänteitä ja jalka-asennot normalisoituvat. Penttilä sitoo tammasta roikkuvat jälkeiset narulla mytyksi kintereiden yläpuolelle. Tammalle voi myös antaa eläinlääkärin ohjeiden mukaan oksitosiinia pistoksina jälkeisten irtoamisen helpottamiseksi. Eeva-Liisa Penttilän mielestä hyvien ratsutammojen omistajille pitäisi antaa joitakin porkkanoita, että he astuttaisivat tammansa jo kolmivuotiaina. Pikkuhiljaa se alkaa syödä myös muuta ravintoa kuten ruohoa ja heinää. Sitomalla varmistan, ettei tamma astu jälkeisten päälle, jolloin ne voivat repeytyä irti niin, että osa jälkeisistä jää irtoamatta. – Jotkut ensikertalaiset tammat pelkäävät omia jälkeisiään, jos ne roikkuvat alhaalla tai laahaavat perässä
Konstantinos KS on menestynyt isänsä tavoin esteradoilla ja hypännyt menestyksekkäästi 160 sentin radoilla virolaisen Rein Pillin ja suomalaisen Anna-Juulia Kontion ratsastamana. Yhteistyötä Sammaliston Tallin kanssa KS-Talli ja riihimäkeläinen Sammaliston Talli tekevät kymmenettä vuotta yhteistyötä. Tämä olisi järkevää myös siksi, että ratsuhevosen kilpailuoikeus kansallisella tasolla, alkaa vasta viisivuotiaana, sanoo Eeva-Liisa Penttilä. Liiallisessa väkirehuruokinnassa piilee myös kaviokuumeen riski, sanoo Penttilä. Hyväluonteinen ja näyttävä ori on omaa kasvatusta jo toisessa polvessa. Näin jalostus nopeutuisi. – Lisäksi siittolakaudella meillä on erinäinen määrä hevoskasvatukseen suuntautuvia työharjoittelijoita pääasiassa Harjun oppimiskeskuksesta. – Lindblomilla on taito löytää hyviä jalostusoriita Suomeen. liston kanssa suurin toimija. Sammaliston tallin Markus Lindblom tuottaa laadukkaita oreja Saksasta. – Tiineyden kolmen viimeisen kuukauden aikana lisään valkuaisen määrää, koska tuolloin varsa alkaa kasvaa kokoa emän kohdussa. KS Tallilla työskentelee Penttilän ja Muttosen lisäksi oppisopimuksella Marjaana Elfving ja kiireapulaisena tämän puoliso Jani Vilen. Hevosmäärä on talvisin noin 30, mutta kesäisin siemennettävät tammat ja kesälaidunhevoset nostavat määrän hetkittäin jopa sataan. Rokotukset ja madotukset ennen kaikkea herpesvirus-rokotus tiineyden viidentenä, seitsemäntenä ja yhdeksäntenä kuukautena ovat tärkeitä. Laitumia hevosille on varattu noin 45 hehtaaria. Osa Sammaliston oreista sijoitetaan KS tallille astutuskaudeksi. – Väkirehua ne syövät meillä vähän, koska kantava tamma ei tarvitse energiaa, jollei sitä lisärasiteta liikunnalla. Hyvinkäältä Hauholle KS-Talli on toiminut Hauholla, Annilan Tilalla nyt 15 vuotta. Eläinlääkäri Johanna Seppänen tutkii jalkaansa arastelevan varsan vamman laatua. Königin’s Sohn KS eli 26vuotiaaksi ja on haudattu kunniapaikalle tilan pihapiiriin. 11 Jani Vilen avustaa eläinlääkäri Johanna Seppästä hammashoidossa. Oriasemat ovat vähentyneet EU-säädösten tiukentumisen myötä. Tiineen tamman pääasiallinen ravinto on hyvälaatuinen, valkuaispitoinen heinä jota KS-Tallilla tammat saavat syödä vapaasti. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen – Kolmen viimeisen kuukauden aikana tamman vatsa aiheuttaa jo omat esteensä ratsastukselle. Ratsuhevoskasvatuksessa siitostammojen keski-ikä on aika korkea, noin 15 vuotta, mikä aiheuttaa omat haasteensa tiinehtyvyydelle. Meille Sammaliston Tallin kanssa on hyvin tärkeää, että orivalikoimamme on sellainen, että sieltä löytyy sopiva ori jokaiselle tammanomistajalle ja että asiakkaamme ovat tyytyväisiä palveluihimme, sanoo Penttilä. Konstantinoksen isä Königin’s Sohn KS oli Penttilän ensimmäinen oma varsa, josta kehkeytyi suosittu jalostusori ja menestyvä estehevonen. – Ratsupuolella olemme yhdessä Samma. Omaa kasvatusta toisessa polvessa KS-Tallilla varsovista tammoista suurin osa on ratsuhevosia. – Hyvien ratsutammojen omistajille pitäisi antaa joitakin porkkanoita, että he astuttaisivat tammat jo 3-vuotiaana ja ne varsoisivat 4-vuotiaana. Viime kaudet meillä on astutettu yhteensä noin 180 tammaa. Hauhon Sappeeseen toiminta siirtyi Hyvinkäältä Penttilän kotitilalta. Hyvin tärkeä lenkki oriasemamme toiminnassa on taitava eläinlääkärimme Johanna Seppänen sekä hyvät ja luotettavat työntekijät. Königin’s Sohn jätti Suomeen 220 jälkeläistä ja menestyi, Penttilän puolison, Esko Muttosen ratsastamana esteradoilla. Tamma syö päivässä 15-25 kiloa heinää, kun sen normaali päiväannos on kymmenkunta kiloa. Penttilälle merkittävin hevonen, on tällä hetkellä, omakasvattama FWBjalostusori Konstantinos KS. Oriita meillä astuu 4-5 per astutuskausi. Herpesvirus aiheuttaa tiineelle tammalle suurella todennäköisyydellä luomisen
Suomen sääolosuhteet ovat talvella hiukan haastavat hevosen Ikivanha kulttuuriperinne on nykypäivän vaativa urheilulaji Ratsastusjousiammunta on Suomessa harvinainen laji, mutta etenkin Itä-Euroopassa sekä Aasian maissa vanhaa kulttuuriperintöä. – Sen jälkeen olen laittanut lähes kaikki rahani ja vapaaaikani jousiammunnan harjoittelemiseen. Kuva: Riika Oksanen. Kaksi lajia yhdessä Ratsastusjousiammunnassa yhdistyy oikeastaan kaksi lajia ja onkin ihanteellista, että osaa jo toisen lajeista entuudestaan. – Harjoittelen jousiammuntaa maasta käsin lähes päivittäin. Katariina Albrecht on harrastanut ratsastusta lapsesta saakka ja toiminut lähes koko aikuisikänsä hevosalan ammattilaisena, mutta jousella ampumisen hän aloitti aivan alusta. Katariina muistelee ensimmäistä kertaa, jolloin hän kokeili perinnejousiammuntaa ystävänsä innoittamana. Ratsastusjousiammunnan juuret juontavat historiaan – ennen kaikkea sodankäyntiin. – Voisi sanoa, että se oli rakkautta ensi nuolesta, hän tiivistää tunnettaan lajiin, johon hän jäi koukkuun ensi kerrasta. – Treeneissä on järkevää pitää kypärä päässä. Ratsastusjousiammunta vaatii nopeutta ja tarkkuutta Katariina Ahbrecht kotitallillaan harjoittelemassa ratsastusjousiammuntaa. 12 R aisiolainen Katariina Albrecht on harrastanut jousiammuntaa noin puolitoista vuotta ja osallistunut jo muutamiin kansainvälisiin ratsastusjousiammuntakilpailuihin
– Oheislajeina harjoittelen jonkin verran myös muita ”equestrian martial arts” lajeja, kuten miekan ja keihään käyttöä maasta ja selästä. – Iranissa pääsin näkemään lajin puhtauden ja alkukantaisuuden parhaimmillaan. Ohjat heitetään kaulalle ja hevonen laukkaa niin nopeas ti rataa kuin vaan pääsee tai kuskin taitotaso antaa myöden, ratsastajan ohjatessa sitä jaloilla ja painolla. 13 kanssa harjoitteluun, ja sormetkin tahtovat jäätyä, mutta yritän pitää myös hevosen selästä treenausta yllä talvenkin aikana. Tulikaste Iranissa Katariina Albrecht on vuoden sisällä ehtinyt käydä useassa maassa harjoittelemassa ja osallistunut maiden järjestämiin kilpailuihin. Ratsastusjousiammunta kehittää tasapainoa, kehonhallintaa ja tarkkuutta. Rohkeus koetuksella Pitkän linjan ratsastuksenopettajana Katariina Albrecht tietää, että kontrollin menetyksen tunne hevosen selässä on asia, jota jokainen ratsastaja joskus pelkää. Ikivanha taisteluja metsästys-perinne tekee tuloaan Suomeen. – Oikeastaan rodulla ei ole kuitenkaan väliä, kunhan hevonen on hyvähermoinen ja laukkaa tasaisesti sekä tarvittaessa hiukan ripeästi. – Turkin lisäksi olen tehnyt ratsastusjousiammuntamatkoja Qatariin, Puolaan, Bulgaariaan sekä kolmesti Iraniin, Katariina listaa. Kotimaassa osallistuin myös ensimmäistä kertaa pidettäviin suomenmestaruuskilpailuihin viime syksynä. Parhaimmat kokemuksensa Katariina kertoo saaneensa Iranissa, käytyään siellä kolmesti viime vuoden aikana treenaamassa lajia. Minulla ei ole maneesia, joten välillä pitää hiukan improvisoida liukkaiden kelien vuoksi. – Osallistuin viime vuonna kuuteen eri kilpailuun, josta neljä oli kansainvälisiä. – Olemme tekemisissä 500 kiloa painavien pakoviettisten eläinten kanssa, joiden kontrollointi on joka tapauksessa enemmänkin illuusio. Hullunrohkea ei pidä olla, koska normaali terve itsesuojeluvaisto ja intuitio pitää kuitenkin ratsastajan parhaiten hengissä, Katariina toteaa. Pitää pystyä luottamaan omaan kehoonsa ja hevoseen. – Mieluiten tietysti lähtisin välillä lämpimämpiin maihin harjoittelemaan, Katariina haaveilee. Hauska treeni on vaikkapa maalien noukkiminen maasta laukkaavan hevosen selästä. Onneksi voi harjoitella vaikka käynnistä ampumista, jotta jonkinlainen tekninen tatsi säilyy läpi kylmän talven. Ratsastusjousiammunnassa hevosen kuuluu laukata nopeasti ja siksi varsinkin kansainvälisissä kilpailuissa Aasiassa suositaan nopeita hevosrotuja. Kuva: Anni Jauhiainen. Voisi sanoa, että ensimmäinen matka Ratsastusjousiammunta vaatii nopeutta ja tarkkuutta . Turkkiin hän sai kutsun esiintymään ratsastusjousiammunnan show-tapahtumaan. Ratsastusjousiammunnassa joutuu kohtaamaan omia pelkojaan ja löytämään rohkeutta itsestään. Ohjat heitetään kaulalle ja hevonen laukkaa niin nopeasti rataa kuin vaan pääsee tai kuskin taitotaso antaa myöden, ratsastajan ohjatessa sitä jaloilla ja painolla
Nuolet: Yleisimmin lajissa käytetään hiilikuitunuolia, mutta puunuoletkin ovat aivan hyviä. Onneksi osa on oikein mukaviakin, Katariina toteaa. Aasiassa, jossa taas toimitaan World Horseback Archery Federationin sääntöjen perusteella, on enemmän painotusta nopeudella. Vaikka meno tuntui välillä todella villiltä, se oli juuri sitä mitä tämä harrastus parhaimmillaan voi mielestäni olla ja mitä se voi antaa. Kuva: Dogan Tanyer Biga, Turkey Ratsastusjousiampujan välineet: Perinteinen hevosjousi: Esimerkiksi korealaiset tai tataarityyppiset melko pienivastuksiset vastakaarijouset ovat suosittuja. Hevonen koulutetaan laukkaamaan tasaista vauhtia ilman ohjaustuntumaa. Kuja: Ei ole välttämätön, mutta helpottaa harjoittelua. 0Nuoliviineitä on paljon erilaisia. Tärkeää on varmistaa maalien takana olevan alueen turvallisuus. 14 Katariina Albrecht on jo tottunut asetelmaan, jossa hän on vähemmistössä sukupuolensa perusteella. Hurjapäiden kilpailulaji Euroopassa, varsinkin nuorten harrastajien keskuudessa, laji on Katariina Albrechtin mukaan turvallisuushakuisempaa, eivätkä hevosetkaan ole niitä kaikkein kuumimpia. Nuolissa on yleensä luonnonsulitus ja taulukärjet. Joillain on ratsastettu todella vähän ylipäätään, osa on tempaistu suoraan laukkaradalta, ja koko homma on hiukan ”herran haltuun”. Lisätietoja ratsastusjousiampujainliiton kotisivuita: http://srjl.fi viime vuoden helmikuussa oli jonkinlainen tulikaste tähän harrastukseen. – Turkissa ja muissa Aasian maissa kisahevoset ovat usein melkoisia epeleitä. Yleisimmät mallit lajissa ovat niin sanotut turkkilainen ja persialainen malli. Kuva: Ali Ghoorchian, Iran. Aluksi voi harjoitella myös niin, että pitää nuolia jousikädessä, vyöllä tai saappaanvarressa. Hevonen: Ratsu pitää siedättää nuolen ja jousen liikkeisiin sekä ääniin. Aasianmaiden ratsusjousiammuntakulttuuriin ei kuulu kypärä, eikä se edes sovi historialliseen pukeutumistyyliin, kertoo lajin suomalaislupaus Katariina Albrecht. Maalit: Valmiita jousiammuntamaaleja voi ostaa alan liikkeistä, mutta kotona voi harjoitella ampumista vaikkapa pahveilla täytettyyn pahvilaatikkoon, olkipaaliin tai muutamaan kerrokseen solumuovia. Aluksi ratsastusjousiammuntakuja on helppo tehdä vaikkapa ratsastuskentän aidan viereen, kuten irtohypätessä. Nuoliviine: Kotelo nuolille. – Maailman parhaisiin ratsastusjousiampujiin kuuluvan Ali Ghoorchianin kanssa laukkasimme Alborzin vuorilla kiitolaukkaa. Pisteitä tulee tarkkuudesta ja ihanneajassa pysymisestä. – Lisäpisteitä saa, jos on nopeam pi, kuten myös miinuspisAasiassa ratsastusjousiammunta on kulttuurihistoriallinen perinnelaji, jossa myös pukeutumisella kunnioitetaan perinteitä. Nuolihyllyt ja muut tähtäämisapulaitteet eivät ole sallittuja. – Myös säännöt ovat erilaiset Euroopassa, jossa käytetään International Horseback Archery Alliancen jousiammunnan tarkkuutta korostavia sääntöjä. Jousi on ase, jolla saa vakavaa vahinkoa aikaan
Valitse siis hevosesi hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ammattilaisten suosimat Foran ja Eclipse täydennysrehut! Fysio Healing Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh. Se hoitaa kar vapeitettä ja antaa hevoselle lisäenergiaa. – Hevonen oli vielä hiukan raaka lajiin tässä vaiheessa, enkä tuntenut tilannetta enää järkeväksi jatkaa. Päivittäiseen rehuannokseen on helppo lisätä Rehalyt Basic suolankor vike. Kisa käytiin Iranissa, jossa piti ampua jousella niin että vetokädessä oli yhtä aikaa keihäs olan yli, ja laukaisun jälkeen keihästää maasta maali. – Vaikka otankin tietyissä asiois sa riskejä, niin kerran keskeytin kilpailun, sillä hevonen oli siinä tilanteessa taitoihini nähden liian vaarallinen. Laji perustuu historialliseen sodankäyntiin, joten voisi sanoa lyhyesti, että ratsasta nopeasti ja ammu tarkasti, muuten sinut ammutaan, Katariina kärjistää, mutta huomauttaa, että kuitenkin varovaisuus ja pelko pitää hengissä nykyaikana. Muista myös vatsaa ja ruoansulatuselimistöä hoitava ja tasapainottava FiberPlex ja FiberPlex Sensitive. – Usein ei ole aikaa tutustua hevoseen kovin seikkaperäisesti. Lainaratsujärjestelmä toimii usein myös kansallisissa kisoissa, sillä kaikilla harrastajilla ei ole omaa hevosta tai välimatkat voivat olla pitkiä. Kesää kohden päivät lämpenevät ja tar vitaan elektrolyyttejä. Valitset sen joka sinulle satutaan antamaan tai joka tuntuu sopivalKilpailuissa voi olla jopa tuhatpäinen yleisö, runsaasti mediaa. – Hevosia ei raahata maasta toiseen kilpailuiden perässä, vaan kansainvälisissä kisoissa kisajärjestäjä tarjoaa lainaratsut kilpailijoille. 15 teitä hitaudesta. Psyllium on oiva apu hiekkaa syöville hevosille! Keväisen kar vanvaihdon yhteydessä lisää rehuannokseen Forans Karron Oilia. Lumet sulavat ja maasta kulkeutuu hevosten elimistöön hiekkaa. Kovillehan se ottaa egon kannalta; matkustaa tuhansia kilometrejä keskelle ei-mitään, osallistua kilpailuihin ainoana naisena, kuvitella olevansa kovakin soturi, ja sitten keskeyttää viime metreillä lähes tulkoon pissat housuissa, Katariina nauraa. 020 712 1515 webmaster@fysiohealing.fi www.fysiohealing.fi Laatua ja osaamista hevosten hyväksi. Kilpailut käydään lainahevosella Katariina Ahbrecht kertoo, että lisäjännitystä lajiin tuo hevosten valinta kilpailusuoritusta varten
Samasta syystä hän kertoo kokeilleensa muun muassa laskuvarjohyppyä. Sitten vaan ristinmerkki ja täyttä laukkaa sadan metrin radalle. Mitä nopeammin hevonen laukkaa, sitä vikkelämmin ja paremmin ratsastajan pitää ampua. 16 Katariina Albrecht tekee suurimman osan kilpailuvaatteistaan itse. Käymme muun muassa Singaporessa, Vietnamissa, Kiinassa ja Indonesias sa. Arvostettu miehinen laji Katariina Albrecht on jo tottunut asetelmaan, jossa hän on vähemmistössä sukupuolensa perusteella. Siksi lajissa arvostellaan nopeus ja tarkkuus. Kuva: Dogan Tanyer Biga, Turkey ta omaan taitoon nähden – ei liian nopeaa, mutta liian hitaallakaan ei pärjää – ja yrität saada hevosen kaveriksesi mahdollisimman nopeasti. Ei kova kilpailu muita vastaan, vaan enemmänkin itseään vastaan. – Kun aikaa on pari kolme Jousiammunnan oheisharrastukseen kuuluu myös miekan sekä keihään käsittely. Turkissa lajia on harrastettu jo Ottomaanien valtakaudelta lähtien, kun sotajoukot valloittivat puoli Eurooppaa, ja laji on edelleen tärkeä sekä arvostettu. Ratsastusjousiammunta on etenkin Aasiassa vielä toistaiseksi kovin miehinen laji. Kilpailuissa käytettävästä radasta riippuen sama toistetaan 2–5 kertaan peräkkäin. Toivoa sopii, että hevonen osaa myös pysähtyä, Katariina kuvailee huvittuneena. Hitaassa vauhdissa on enemmän aikaa nokittaa ja tähdätä. Katariinan elämään on tulossa muutenkin isoja muutoksia. – Olemme lähdössä mieheni Mihai Cozmein kanssa pitkälle kiertueelle maailmalle heinäkuusta eteenpäin. Teksti: Susanna Malmström. Katariinan tavoitteet ovat korkealla ja tulevaisuuden näkymät syyskuun ratsastusjousiammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa Etelä-Koreassa, jossa ei ole koskaan vielä ollut osallistujaa Suomesta. – Esimerkiksi ensimmäisissä kisoissani Turkin Balikesirissä oli kaikkiaan 40 osallistujaa, joista minun lisäkseni oli yksi bulgarialainen nainen. Mieheni opettaa lajia ammatikseen. Kilpailuissa voi olla jopa tuhatpäinen yleisö, runsaasti mediaa ja kilpailuiden järjestämiseen osallistuvat myös kaupungit ja kunnat. Vastaanotto on yleensä silti hyvä, ja suomalaisella naisratsastajalla on monessa maassa jopa suorastaan eksotiikka-arvoa, Katariina kertoo. Kuva: Anni Jauhiainen sekuntia ottaa nuoli kotelosta eli viinestä, viedä se jänteelle, sekä ampua mahdollisimman hyvä osuma tauluun, ei hevoseen ole enää aikaa keskittyä. Hitaasta suorituksesta tulee virhepisteitä, nopeudesta taas bonusta. Parasta on itsensä ylittäminen Katarina Albrecht kertoo, ettei hän ole koskaan ollut kilpailuhenkinen, mutta tässä lajissa itsensä ylittäminen ja sen mukanaan tuoma adrenaliini ovat asioita, jotka saavat kisaamaan. Hän opettaa lajia ja minä hevostaitoja ja tulevaisuudessa kun omat taitoni kehittyvät alan opettamaan myös ratsastusjousiammuntaa. Katariinalla on tarkoitus innostaa mukaan joukkue Suomesta
FEI on juuri vahvistanut, että Suomella on yksi maapaikka kenttäratsastuksessa. Kaikissa lajeissa joukkueissa on vähintään kolme ja enintään neljä ratsukkoa. Anna-Julia Kontio korkeimmalla Esteratsastuksessa korkeimmalla, yhdeksännellä sijalla Pohjois-Euroopan henkilökohElmo Jankari tähtää Rioon supertammallaan Duchess Désirée. Jankari nousi listan ykköseksi supertammallaan Duchess Désirée, jolla hän tähtää myös Rioon. Alkukauden täytyy mennä hyvin, että tulen nimetyksi joukkueeseen, ja haluan myös nostaa tulostasoamme. Maastokokeen se selvittää virheittä, jos ei tapahdu mitään kummallista. Mikäli maapaikka ei irtoa suoraan ensimmäisessä jaossa, paikkojen vapautuminen myöhemmässä vaiheessa on täysin mahdollista. Esteitä hyppää 75 ratsukkoa, joukkueita mukaan otetaan 15. Kouluratsukoita mukaan pääsee 60 ja joukkueita on 10. huhtikuuta tiedon mahdollisesti vapautuneista paikoista. Hän on ollut aiemmissa listauksissa arviolta noin viidennellä varasijalla. Kouluratsastuksessa korkeimmalla sijalla suomalaisista on Terhi Stegars. Koulupuolella se on luontaisesti todella lahjakas, toistaiseksi kuitenkin suorittaminen on välillä vähän epävakaata. – Kaikki sujui kuten suunniteltiin, tässä kohtaa on päästy tavoitteeseen, mutta vielä on paljon tehtävää. Kun kyseessä on olympialaji, olympialaiset on suurin asia, johon voi tähdätä, Jankari sanoo. Suomen Ratsastajainliitto tekee ensimmäisen mahdollisen esityksen ratsastuksen edustajista Suomen olympiakomitean huhtikuun lopun valintakokoukseen. Lisäjoukkueiden muodostuminen on mahdollista myös henkilökohtaisen rankingin kautta, mikäli siitä mukaan saadaan vähintään kolme ratsukkoa. 17 taisessa olympiarankingissa suomalaisista on Anna-Julia Kontio, edellä kahdeksan irlantilaista. Pohjois-Euroopan listan ensimmäisenä on Elmo Jankari, Sanna Siltakorpi on kolmas ja Pauliina Swindells neljäs. Rion kesäolympialaisiin osallistuu 10.500 urheilijaa 206 maasta. 5.–21.8.2016 Rio de Janeiro kesäolympialaiset 7.–18.9.2016 Rio de Janeiro paralympialaiset Elmo Jankari otti Suomelle Rion maapaikan kenttäratsastuksessa K ansainvälinen Ratsastajainliitto FEI on julkistanut Rio de Janeiron kesäolympialaisten ratsastuksen henkilökohtaiset rankinglistaukset kenttäja esteratsastuksessa. Kouluratsastuksen lopullista listausta odotetaan edelleen. Luotettava kenttähevonen Ratsukon alustavassa kilpailusuunnitelmassa kohti Rioa on kolmen tähden lyhyitä kilpailuja, Fontainebleu Ranskassa, Saksassa Marbach tai Wiesbaden toukokuun alussa ja Luhmühlen kesäkuun puolivälissä. Maiden olympiakomiteat vahvistavat 31.3. Huipputuloksia ratsastanut Kontio on harpannut listalla monta sijaa, tammikuun lopulla hän oli vielä 17:s. Olosuhteiden Riossa pitäisi olla hevoselleni hyvät, se ei nuudu lämpimässä, Jankari toteaa. Kuva: SRL/Sonja Holma. – DD on kenttähevosena luotettava. Paikan tästä lohkosta saa suoraan yksi ratsastaja. maaliskuuta. Jos Rio toteutuu, se on unelman täyttyminen, mutta siihen on vielä vähän matkaa. heinäkuuta. Rion kenttäratsastuksessa on 65 ratsukkoa ja 11 joukkuetta. mennessä käytetäänkö paikat, minkä jälkeen FEI antaa 15. Vaikka se ei ole lentänyt, se on matkustanut paljon, pitkät kisamatkat eivät ole sille uutta. Rataesteet se on tehnyt todella hyvin viimeiset kaksi vuotta, meille on tullut enintään yksi puomi kisaa kohti. Sen jälkeen katsotaan, onko tarpeen tehdä vielä muita kilpailuja. Rankingkausi sulkeutui sunnuntaina 6. Viimeinen takaraja Rioon ilmoittautumiselle on 18
Kuski putosi kärryiltä, hevonen vauhkoontui Kun hevonen pelästyy sutta, siitä voi jäädä elinikäiset traumat. Yhtäkkiä näin metsäsaarekkeessa suden, vaikka en sitä heti tajunnutkaan; vilahti vain jotain suurta ja harmaata. – Ajoin Kizulla normaalia harjoituslenkkiä siskoni kanssa. Kerrankin ne juoksivat tallin ovea päin pyrkiessään sisälle turvaan hajuilta. Näin kävi lämminveriravuri Kizulle. Se ei ole päässyt siitä vieläkään yli. 18 K aksi lämminveriravuria omistava ilomantsilainen Paula Puolakanaho tietää, millaista on elää hevosten kanssa Pohjois-Karjalan susialueilla. Susi juoksi hevosen edestä Kizu kohtasi suden ajolenkillä vuonna 2008. – En pystynyt taluttamaan niitä kotiin, koska ne olivat liian rauhattomia; yrittivät kavahdella pystyyn ja purra minua. Kerran hevoset olivat rynnänneet kylälle kahden kilometrin päähän. Myös kaikki yllättävät äänet ovat aiheuttaneet niille vauhkoontumista ja juoksemista. Kizu on pahempi, aidoista tullaan läpi jos toinen viedään johonkin. Loppujen lopuksi kaksi tuntia myöhemmin hevoset oli saatu koppiin ja takaisin kotiin, Puolakanaho kertoo Tilanne on nyt mennyt myös siihen, että toista hevosta ei voi jättää ajon ajaksi ulos entiseen malliin. – Ihan sama kumpi jää kotiin, niin se lähtee perään. – Emme kuulleet mitään epäilyttävää. Vuonna 2005 syntynyt Kaze No Kizu ja sen täysveli, kolme vuotta nuorempi Kaze No Mirai kertovat heti käytöksellään, jos lähistöllä on susia. – Syksyn ja kuluvan talven aikana molemmat hevoset ovat olleet hyvin rauhattomia. Susikammo jäi päälle. Käännyimme metsätielle, jolla olimme ajaneet varmaan tuhansia kertoja. Ajoimme kevyttä hölkkää, ja kaikki oli hyvin. Yhtäkkiä hevonen oli alkanut höristellä korviaan
Siinä vaiheessa ohjat olivat jo katkenneet ja kärry meni sivuluisussa, renkaat olivat vääntyneet pahoin. 19 Kizu, joka oli tunnetusti hyvin rauhallinen ja maltillinen ajettava, hyppäsi vauhdista metsikköön. Siitä veli oli saanut sen kiinni. – Kizu oli juossut suu ja kyljet vaahdossa kylän pääväylää pitkin, jolla ajaa säännöllisesti muun muassa rekkoja. Vahvat hajut, jotka voivat peittää muita ovat sille erityisen pahoja. Yritän nykyään ajaa keskellä päivää ja mieluummin niin, että meitä on kärryillä kaksi tai että kotona on autolla varustettu henkilö, jos jotain sattuu. – Hevosen silmät olivat pyörineet ja kaviot hakanneet maata kuin moukarit. Pohjois-Karjalassa asustaa tällä hetkellä kaikkiaan 15–18 susilaumaa. Lopulta se oli pysähtynyt halkopinon eteen täristen ja korskuen.. Välillä on tultu kotiin kauhealla vauhdilla kun on säikähdetty jotain mikä ennen suden kohtaamista oli sille ihan normaalia! Puolakanaho kertoo, ettei koskaan ennen joutunut pelkäämään Kizun kyydissä. Tällaisia ovat esimerkiksi pinossa olevat tuoreet tukit. Vuonna 2005 syntyneen Kaze No Kizun raviura tyssäsi susiin: ei voida harjoitella niin paljon kuin pitäisi. – Kyllähän tämä harrastukseen vaikuttaa tosi paljon, kun ei pysty ajamaan tarpeeksi tiheästi, että voisi käydä raveissa. Lopulta se oli pysähtynyt halkopinon eteen täristen ja korskuen rämät kärryt ja valjaat päällään. Puolakanaho joutuu kohtaamaan asian joka kerta kun laittaa hevosen kärryjen eteen. – Sudesta oli tullut havainto samalta alueelta, kun se oli ärissyt erään talon pihalla. Raahauduin kärryjen perässä useita metrejä. – Kizu on edelleen helppo ajettava, mutta se käyttäytyy nykyään outojen hajujen kohdalla arvaamattomasti. Hevonen oli jatkanut matkaa puiden välissä kärryt sinkoillen. – Minä heilahdin kärryjen sivulle, ja pikkusisko kaatui päälleni, kun kärryt menivät koivutaimikossa nurin. – Jos hevonen on selvästi säikky, pörisee ja yrittää näykkiä, kun sitä varustetaan lähtöön, olen ajanut sillä vain pellolla. Oudot hajut Kizulle pahoja Vaikka suden kohtaamisesta on jo useampia vuosia, Kizo ei ole päässyt siitä yli. Suden arveltiin loikanneen hevosen edestä tien yli. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Täyttä laukkaa kohti kotia Hevosen oli nähty juoksevan vauhkona täyttä kiitolaukkaa tielle ja kohti kotia. Itse tapahtumapaikalta oli sittemmin löydetty isot suden jäljet. – Aikaisemmin Kizu luotti ohjastajaan eikä säntäillyt ikinä päättömästi, kuten se nykyään tekee. Oli mukana melko paljon tuuria, ettei mitään pahempaa sattunut. Paikallinen taksikuski oli ajanut sitä autolla vastaan ja miettinyt, että nytkö se loppu tuli; onneksi hevonen oli pitänyt tiestä oman puolensa. Teksti: Maija Salmi Ilomantsissa asuva Paula Puolakanaho on nähnyt monta kertaa, kuinka lähistöllä liikkuvien susien hajut saavat hevoset vauhkoiksi. – Äitini oli tullut hevosta vastaan autolla juuri ennen omaa risteystämme, ja veli oli hypännyt autosta ottamaan hevosta kiinni. Sisko putosi seuraavassa nykäisyssä maahan, kun itse taistelin kärryihin kiinni jumittuneen jalkani kanssa ja samalla pidätin hevosta ohjista. Vauhti oli hidastunut sen verran, että Puolakanaho sai väännettyä jalkansa irti kyljellään olleista kärryistä. Hevosista en ole raaskinut luopua, koska ne on olleet minulla syntymästään lähtien, Paula Puolakanaho juttelee. – Joku olisi voinut kuolla tai vammautua tuossa meidänkin tapauksessamme. Kun hevonen oli kääntynyt kotipihaan kärryt olivat iskeytyneet isoon koivuun. – Hevosen silmät olivat pyörineet ja kaviot hakanneet maata kuin moukarit. Puolakanaho painottaa, ettei voida vähätellä, jos susi aiheuttaa hevosen vauhkoontumisen. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet siihen, että Paula joutuu miettimään tarkkaan, minne ja mihin aikaan lähtee ajamaan hevosta. Ennen susijuttua ajelin joskus viidenkin aikaan aamulla lampun valossa, mutta enää en uskalla
Kipuilevan hevosen lautasille laitetaan neljä, viisi iilimatoa. Hevospotilaat eivät kuitenkaan ole moksiskaan mukana keikkuvista ruokailijoista. Iilimadoista innostui ensin niin ikään hoitoalalla työskentelevä Pihlajamäen äiti. Iilimadolla on kolme suuta, joissa jokaisessa on 80 hammasta. Enää ajatus ihoon 240 hampaalla pureutuvasta madosta ei puistata, mutta ilman nitriilihanskoja ei Pihlajamäki niihin koske. Eläinten ohessa hän hoitaa myös ihmisiä, hän on kouluttautunut sekä kraniosakraaliterapeutiksi että klassiseksi hierojaksi. Pihlajamäki itse on käyttänyt iilimatoja hoitotyössään kolmen vuoden ajan. Mato iskee kiinni imukuppimaisesti, eikä hevillä päästä irti. – Iilimadot tekevät suullaan alipaineen, jonka avulla ne kiinnittyvät kohteeseen. Jos hevonen on rauhaton eikä malttaisi seistä tallin käytävällä hoidon vaatimaa aikaa, runsasta puolta tuntia, sitä voi huoletta vaikka kävelyttää, madot kyllä pysyvät kyydissä. Monica Pihlajamäki ja lasipurkillinen ”puolalaisia työläisiä”. – Kun kuljetusfirma tuo lentokentältä parin, kolmen kuukauden välein 200–250 matoa, jonkun kerran on pakko nielaista, ennen kuin niitä alkaa siirtää minigrippusseista lasipurkkeihin! Lasipurkeissa madot odottavat, kunnes pääsevät tositoimiin. 20 Kesäihottumaan, lihasvaivoihin ja tulehduksiin Iilimatojen teho tunnetaan jo monilla hevostalleilla. – Tuskin ne niitä edes huomaavat. Iilimato käy tiukasti kiinni 29-vuotias Pihlajamäki valmistui hevosja koirahierojaksi vuonna 2011. Vaikka ”työkaverit” eivät olekaan suloisemmasta päästä, niiden tehokkuutta ei voi moittia. Rauhalliselle hevoselle voi iilimatoja laittaa ikeneenkin, vähän nostetaan huulta ja madot ottavat samantien kiinni, kuvailee iilimatohoitoja antava parkanolainen Monica Pihlajamäki. Iilimatoja moneen vaivaan H ui, iilimatoja! Ajatus iholla aterioivista madoista aiheuttaa puistatuksia. Tulokset näkyvät heti kun madot ovat syöneet itsensä kylläisiksi: hevosen lihasjumit helpottavat.. Purkeissa niille riittää pelkkä vesi ja ilma. Sitä kautta myös tytär kouluttautui iilimatoihin. Puolalaiset iilimadot ovat ruokailleet yhä useamman hevosen ruhjevammassa tai lihasjumissa
– Siihen on kokeiltu vaikka mitä. Se on ainoa ruoka, minkä mato syö Pihlajamäen hoivissa. Nyt hoidot aloitettiin jälleen.. Keskisen mukaan hevoset eivät toimenpiteestä sen kummemmin välitä. Yhtä vammaa hoitaa keskimäärin neljä, viisi matoa. Niiden omistajan, Parkanossa asuvan Heini Keskisen mukaan molemmat ovat saaneet madoista apua. – Vähän se varmaan nipistelee kun madot imeytyvät kiinni. Sen huomaa siitä kun hevosen iholla näkee pientä värinää. Verta imevä juotikas Verijuotikas eli iilimato (Hirudo medicinalis) on verta imevä juotikaslaji. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Pilvi Keskinen Paavo ja Ellen käyvät matohoidoissa Suomenhevosruuna Paavo ja risteytysponitamma Ellen ovat saaneet iilimatohoitoja muutaman kerran. – Matoja laitettiin kaulaan ja sään molemmille puolille. Hevosille iilimadoista on apua muun muassa seuraavissa vaivoissa: Suomenhevosratsu Paavo (Veroisku) tunnetaan esteradoilta. – Tällä hetkellä hoidettavat ovat pääosin ratsuja, mutta ei saa kuitenkaan unohtaa ravipuolta. Ei kestänyt kauaakaan kun kalkki tuli matojen ihosta läpi, ne olivat kalkin peitossa. Monica kävi ensin hieromassa selkää, ja sittemmin alkoi käyttää iilimatoja tukihoitona. Kun neljä matoa tekee aikansa työtään ja hevosen liikkeet katsotaan uudelleen, muutoksen näkee heti. Pihlajamäki kertoo 29-vuotiaasta suomenhevosesta, jolla oli takajalassa kalkkeutumaa. Siellä on iilimatohoidoilla saatu muun muassa parempia kierrosaikoja, Pihlajamäki tietää. 21 Hoitoaika kestää sen, minkä mato ruokailee. Verijuotikas lienee hävinnyt Suomesta lähes kokonaan. Suomeen ostetaan hoitoihin käytettäviä iilimatoja lähinnä Puolasta sertifioiduilta kasvattajilta. Normaalisti siihen menee 30–45 minuuttia. – Ellenillä oli epäsopiva satula, ja sen selkä meni jumiin. Ne auttoivat selvästi ihottumaan. Tieto iilimatohoitojen tehosta on kulkenut tehokkaasti puskaradiossa. – Vaikka se tiedettiin muutenkin, haluttiin tehdä testi. – Vaikka on tutkittu, ettei iilimato levitä tauteja, en käytä samoja matoja uudestaan. Kun madot olivat tehneet työnsä ne laitettiin lasipurkkiin. Tänä talvena hoidot on jo aloitettu. Esimerkiksi lautasten kireyden huomaa siitä, ettei hevosen peppu pyöri samalla tavalla molemmilla puolilla. Hoitokertojen väli on kaksi viikkoa. Se on toisinaan sekoitettu Suomessa yleiseen hevosjuotikkaaseen, joka ei ime verta. – Iilimatojen kanssa näkee tulokset usein jo heti. Paavolla aloitettiin iilimatohoito viime vuonna. Välillä se oli aika huonossakin kunnossa, mutta viime vuodet se on ollut melkein oireeton. Heini Keskinen on kilpaillut ruunan kanssa seuraja aluetasolla, tätä nykyä Paavo toimii harrasteratsuna. Säännöllinen pesu, rasvaus ja loimitus ovat olleet perushoitona. Sinä aikana 5–12-senttiä pitkä mato pullistuu kolminkertaiseksi. Kesäaikana lasken ne tädin pellolla olevaan pieneen lampeen jatkamaan elämäänsä. Siitä on selvästi ollut apua! 17-vuotiaalla Paavolla on ollut kesäihottuman kanssa ongelmia jo vuosia. Samalla, kun ne antavat hoidettavaan ihoon omaa jytyä entsyymiään ne myös puhdistavat sitä. Tavallisimmin hevosille tehdään pari, kolme iilimatohoitoa. Tulokset näkyvät usein samantien Monica Pihlajamäki on yhä kysytympi monilla hevostalleilla sadan kilometrin säteellä Parkanosta. Kesäihottumasta kärsivä 17-vuotias suomenhevosruuna Paavo sai Monica Pihlajamäen iilimatohoitoja ensimmäisen kerran viime vuonna. 14 vuoden ikäiselle Ellenille on iilimadoista haettu apua lihasjumeihin, kun taas Paavo kärsii kesäihottumasta
Pohdin, ettei ratsastaminen niin kauhean vaikeaa voi olla, Juha kertoo. Lähdin tallille mukaan katselemaan Saijan ratsastusta, mutta jossain vaiheessa ajatus siitä, että hyppäisin itsekin ratsaile heräsi. – Mihin ryhdynkin, teen sen täysillä Juha Kontio MM-kilpailuissa Berliinissä, vuonna 2013. Juha sanoo olevansa luonteeltaan sellainen, ettei osaa tehdä Kilparatsastaja Juha Kontio kannustaa treenissä pitkäjänteisyyteen Talliyrittäjä, valmentaja, kilparatsastaja Juha Kontio kertoo menestyksensä salaisuudeksi sinnikkään, pitkäjänteisen työn ja hänet islanninhevosiin alkuaan tutustuttaneen puolison tuen. Miehellä ei ollut minkäänlaista hevostai ratsastustaustaa ennen lukiovuosiaan, jolloin hän muutti Kajaanista Espooseen. – Lukioaikana tapasin silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni Saijan, joka harrasti islanninhevosia. – Treenasin salaa pimeässä ja yhdessä Saijan kanssa, sillä en halunnut muiden näkevän haparointiani, Juha kertoo nauraen. Hevosensa Rödull frá Holtsmula 1:n, eli Roopen kanssa.. Koska Juha ei alkuun osannut ratsastaa, eikä suin päin kehdannut lähteä ratsastustunneille, harjoitteli hän ratsastusta ensin itsenäisesti. 22 K ilparatsastaja Juha Kontion, 37, taival islanninhevosten pariin ja edelleen huippuluokan kilparatsastajaksi kulki odottamatonta reittiä
Myös maajoukkuevalmentajalla, Pall Bragi Holmarssonilla, oli suuri merkitys menestymiselleni. – Vaikka minulle annettaisiin alle GP-taso estehevonen, se mitä todennäköisimmin kieltäisi ensimmäisellä esteellä, sillä meillä ei olisi toimivaa yhteispeliä, Juha vertaa. Kuva: Oona Ylipuranen. Kuvassa T.1luokan kultamitalistit Juha ja Rödull frá Holtsmula vuonna 2015. Hevosista ja kilpaurheilusta muodostui Juhalle kokonainen elämäntapa. Alun nopeasta etenemisestäni voidaan osin kyllä kiittää kisahevosta, Marshallia, joka oli todella hyvä, Juha sanoo. Islanninhevosten kanssa pätevät samat lainalaisuudet, kuin muillakin hevosroduilla. Samana vuonna Juha oli mukana MM-kisoissa sekä SM-kisoissa, jossa mies saavutti ensimmäiset SM-mitalinsa. – Askellajiratsastus on hyvin vaativa ja tekninen laji, jossa kaikkien viiden tahtilajin tulee pysyä tahtipuhtaina, ja niitä tulee kyetä ratsastamaan eri tempoissa. Nykyisen kisahevosen Rödull frá Holtsmula 1:n myötä Juha erikoistui töltti T1-luokkaan. Juhan oma kasvatti Fidel frá Dynum ensimmäisissä kilpailuissaan, IceTölt Finland 2015. Etenkin korkeammilla tasoilla edellytetään kokoamisastetta ja liikettä kouluratsujen tavoin. Kuva: Oona Ylipuranen. Askellajiratsastus vaativa ratsukkolaji Juha Kontio on kilpaillut islanninhevosten askellajiluokissa. Ratsukon yhteistyö tuottikin suurta menestystä niin kotimaassa, kuin maailmallakin. 23 mitään puolivillaisesti puuhaillen, vaan tekee täysillä kaiken, mihin tarttuu. Juha ratsasti välissä lainahevosilla, mutta nykyisen kisahevosen, Rödull frá Holtsmula 1:n, eli Roopen, hän hankki Islannista vuonna 2005. Kenties minulla oli lahjakkuutta ratsastukseen, mutta suuri merkitys oli sillä, että olen kunnianhimoinen ja minulla oli kova nälkä ja tahtotila menestyä. Menestys syntyy Juhan mukaan ratsastajan ja hevosen yhteistyötä. – Olin ratsastanut puolitoista, pari vuotta Saijan ohjaamana, kun jo olin mukana ensimmäisissä kilpailuissa. Aivan kuten missä tahansa hevosurheilussa, ei islanninhevosten askellajiratsastuksessa pelkällä hyvällä hevosella pötkitä pitkälle, vaan kyseessä on ratsukkolaji. Vuonna 2001 Juha päätti hankkia Islannista ikioman islanninhevosen. Niinpä hän suhtautui ratsastuksenkin intohimoisesti. Islanninhevoset veivät heti mennessään. ?. Grágás frá Toftumin kanssa Juha treenasi muutaman vuoden ja pääsikin vuonna 2003 mukaan maajoukkuevalmennusrinkiin. Kun miehelle valkeni, että islanninhevosilla kilpaillaan, päätti hänkin harjoitella osallistuakseen kilpailuihin. Matkan varrella Juhaa ovat valmentaneet myös Juhan omana valmentajana toiminut maajoukkuevalmentaja Eyjolfur Thorsteinsson, sekä nykyään maajoukkuevalmentajana toimiva Hjalti Gudmundsson. Juha Kontio on hevosensa kanssa saavuttanut kaiken kaikkiaan 15 SM-kultaa. – Näin jälkikäteen katsottuna alku eteni nopeasti, vain muutamassa vuodessa aloittelutasosta mitalisijoille
sijan. 24 Huipulla kisaavat hevoset ovat Juhan mukaan todella kovia, ja myös ratsastajat ovat hyvin taitavia. Juhan mukaan hevosen kanssa treenatessa olisi hyvä pyrkiä noudattamaan tiettyä rytmiä ja hevoselle tuttua ja turvallista rutiinia. Joku toinen ratsukko voi olla yhtä hyvä kuin voittaja, mutta viimeinen hienosäätö ei ole kenties onnistunut, Juha sanoo. Puolison tuki ja rehellinen, vaikkakin ajoittain harmittava palaute, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kevät on lajikohtaisen, teknisen hiomisen aikaa. Juha ja hänen Liljatyttärensä Rödull frá Holtsmulan selässä. Kasvatustyön lisäksi koulutamme ulkopuolisia ja omia hevosiamme ja tarjoamme valmennusta kilpaileville ratsukoille. Syystalvikaudella rakennetaan peruskuntoa, lihaksistoa ja hapenottokykyä. Meillä käy Dynurissa myös ulkomaalaisia opettajia vetämässä kursseja, Juha kertoo. Hevosen kanssa treenataan, ratsun iästä riippuen kolmesta viiteen kertaa viikossa. Myös olosuhteet edellyttävät toisinaan muutoksia rutiineihin, Juha Kontion kilpailusaavutuksia: Rödull frá Holtsmula 1:n kanssa: – 15 SM-kultaa ( vuosina 2007-2015 ) – 8. sija PM -kilpailuissa Tanskassa T.1 luokassa 2014 – Wolrldtoelt hallikilpailuissa T.1 kolmas sija 2013 ja T.1 neljäs sija 2014. Juha poseeraa Rödull frá Holtsmula 1:n kanssa tyytyväisenä Tanskan PMkilpailuiden T.1 A-finaalin jälkeen vuonna 2014. sija MM kilpailuissa Itävallassa T.1 luokassa 2011, – 5. Hevosurheilusta elämäntapa Jo ratsastustaipaleensa alkuvaiheessa Juha perusti vaimonsa Saijan kanssa hevostilan Nurmijärvelle. Kaksikko saavutti kisoissa 5. Kuten elämässä yleensä, ei missään ratsastuslajissakaan ole oikotietä onneen. Kisakaudella Juha suosittelee välttämään kisasuorituksen hinkkaamista. – Treenin tarkoituksena on ratsastaa hevonen joka kerta siten, että se toimii ja on rennosti avuilla. – Nykyisin meillä on täyshoitotallillamme nelisenkymmentä islanninhevosta. Treenissä on myös otettava huomioon se, että välillä on hyvä jaksottaa mukaan kevyempää harjoittelua. parin viikon kisamatkoja maailmalle, eivät ne olisi onnistuneet ilman saumatonta yhteistyötä puolison kanssa, Juha kiittelee. – Lapsi kaatuu kävelyä harjoitellessaan kenties 50 kertaa, mutta sanooko lapsi, ettei kävely ole hänen juttunsa. Kilpailuissa, etenkin kärjen, osalta pienet yksityiskohdat, kuten se, mitä edellisenä päivänä on tehty, kengitystekniset asiat sekä lämmityksen ajoitus voivat ratkaista koko lopputuloksen. Muiden hevosten kanssa saavutettua: Álfur frá Rettarholti 5 SM-kultaa vuosina 2010 ja 2011. Kärjessä erot ovat kuitenkin hyvin pieniä, ja kilpailutulos on aina sen kyseisen hetken toteutuma. – Tärkeää olisi kyetä kilpailuissa osoittamaan hevosen sen hetkinen treenitila. Kilpaurheilussa ei voi Juhan mukaan liikaa korostaa tukijoukkojen merkitystä. Nykyiselle paikalleen islanninhevostalli Dynur asettui vuonna 2008. Treeni ikään kuin minimoi niin sanotut huonot päivät. Jos ajatellaan. – Vaikka olen itse lopulta ollut perheestämme eniten radalla, ei kilpaileminen, etenkään kansainvälisellä tasolla, ole yhden ihmisen hommaa. Lisäksi monia muita mitaleita SM-kisoista useammilla hevosilla, vuosina 2002–2015. Viime kesästä lähtien Juha on keskittynyt kilpailemisen sijaan uusien tulokkaiden valmentamiseen ja omien, nuorten kasvattihevosten treenaamiseen
Yksikään hevonen tai ratsastaja ei ole valmis. Niin hevonen kuin ratsastajakin kaipaavat yleensä apua ja voivat kehittyä. Juhan mukaan pitkäjänteisyys on ratsastamisessa kaiken ydin. Talvitreenausta 2014 Rödull frá Holtsmula 1:n kanssa. Kuten ei elämässä yleensä, ei missään ratsastuslajissakaan ole oikotietä onneen. Kilpailutulos heijastaa hevosen, ratsastajan ja ratsukon yhteispelin sen hetkistä treenitilaa, parista epäonnistumisesta ei kannata lannistua. Se on myös hyvä muistaa, ettei ole itselleen liian ankara, yhtälailla tyytyväisyys yleensä katkaisee kehityksen, Juha sanoo. 25 esimerkiksi kovilla pakkasilla harjoitellaan luonnollisesti kevyemmin Juha toteaa. – On myös hyvä nähdä muita ratsukkoja. Tilannetta voisi verrata lapseen, joka opettelee kävelemään. Valmennuksessa vastaan on tullut kaksi ääripäätä. Toisessa ratsastaja moittii vain itseään, eikä usko, että hevosessa olisi kehitettävää. On avartavaa huomata, kuinka jokaisella ratsukolla on kehitettävää omassa tekemisessään. Kumpikaan näkemys ei yleensä pidä paikkaansa, vaan niin hevonen kuin ratsastajakin kaipaavat yleensä apua ja voivat kehittyä, Juha muistuttaa. T1 kultaa voittanut Juha Kontio (vas), F1 kultamitalisti Johanna Jussila, T2 kultamitalin sekä V1 ja nelikäynnin kompinaation hopeamitalit napannut Arnella Nyman, sekä T2 hopeamitalisti Minna Gylden. – Se, että suoritus menee pieleen parissa kisassa, ei tarkoita vielä mitään. Toisessa laidassa ratsastaja löytää puolestaan viat ainoastaan hevosesta. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Islanninhevostalli Dynur Lisätietoja: facebook: Islanninhevostalli Dynur, facebook: Rödull fra Holsmula 1 Dynur -tallin mitalistit yllätettiin SM 2015-kisojen jälkeen kylmällä “kultasuihkulla”. Yksikään hevonen tai ratsastaja ei ole milloinkaan valmis, kehitettävää löytyy aina, yleensä molemmilta.. Lapsi kaatuu kävelyä harjoitellessaan kenties 50 kertaa, mutta sanooko lapsi, ettei kävely ole hänen juttunsa. Pitkäjänteisyys ratkaisee Juhan mukaan harjoittelussa ei kannata hakata yksin päätä seinään, sillä Suomessa on tarjolla treenareita, valmentajia ja kilparatsastajia, joista löytää varmasti juuri itselleen sopivan valmentajan. Kaikki senioripuolen ovaaliradan kullat tulivat vuoden 2015 SM-kisoissa Dynuriin
– Sikiökin kasvaa eniten kolmen viimeisen tiineyskuukauden aikana. Viidenneltä tiineyskuukaudelta lähtien laadukas heinä on hivenja kivennäisaineiden ohella tärkeä ravinnonlähde, jollei laiduntuohoa ole saatavilla. Energia, proteiinit, kivennäisaineet ja vitamiinit ovat tärkeä osa ruokavaliota. . 26 Tiineen tamman ruokavalio ei ole monimutkainen Vihreä laidunruoho on tiineen tamman parhaita ravinnonlähteitä. Sikiön kasvua vahvistavat tuolloin proteiini, kalsium, fosfori ja A-vitamiini. Tammankin energian tarve kasvaa loppua kohden. Jollei sikiö saa kolmen viimeisen kuukauden aikana kylliksi proteiinia, kalsiumia, fosforia ja A-vitamiinia, saattaa sen luusto kehittyä huonosti. Niiden tarve on tammalla kohonnut viiden viimeisen kuukauden aikana. Heinän laadun tuntemus on tärkeää, koska sen perusteella hevosenomistaja osaa valita oikeat kivennäiset. Ilman riittävää määrää näitä ravintoaineita saattaa sikiön luusto kehittyä huonosti, sanoo Saastamoinen. – Pääasia on hyvälaatuinen karkea rehu sekä tietyt hiveniaineet ja kivennäiset , joista tärkeimmät ovat kalkki, fosfori, kupari ja sinkki. – Niiden puute voi aiheuttaa sikiölle kehityshäiriöitä, sanoo erikoistutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus LUKE:sta. – Vihreä laidunruoho on aina paras vaihtoehto. Kasvu on useita satoja grammoja päivässä. Yliruokinta tiineyden alkuvaiheessa ja aliruokinta imetyksen aikana voivat olla joskus virheitä. Ravinto korostuu tiineyden lopulla Saastamoisen mukaan ruokinta osataan yleisesti ottaen varsin hyvin, eivätkä esimerkiksi vanhat ennakkoluulot tai perimätiedot ole juurikaan ongelma. Hivenja kivennäisaineseoksissa on eroja. Oikeat kivennäisaineet, proteiinit, vitamiinit ja etenkin imetysaikana valkuainen ovat niitä kumakiviä, joiden varaan tiineen tamman ravinto määräytyy. Saastamoinen painottaa tiineyden loppuvaiheen merkitystä ravinnossa. Tiineen tamman ruokavalio on hyvin suunniteltuna yksinkertainen ja varsin edullinenkin. Hyvä rehu ja tärkeät kivennäiset vievät pitkälle T iineen tamman ravinnossa on erityisen tärkeää riittävä määrä tiettyjä kivennäisiä. Sikiö kerää maksaan mineraaleja.
Kasvu on useita satoja grammoja päivässä. 27 Hyvä rehu ja tärkeät kivennäiset vievät pitkälle. Sikiö kasvaa eniten kolmen viimeisen tiineyskuukauden aikana. Tammankin energian tarve kasvaa loppua kohden
Sikiö kasvaa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana varsin hitaasti. Tamman tulee tuottaa riittävästi maitoa ilman laihtumista.. Ruokinnalla on merkitystä tamman lihavuuteen ja sikiön painoon samoin kuin istukan ja muun synnytyselimistön kehitykseen. Seitsemännen kuukauden alkaessa varsan paino on – Syntyneen varsan lisäruokinnalla ei voi täyttää mahdollista hivenaineiden puutosta, muistuttaa Saastamoinen. 28 – Tamman elimistö vaatii erityisen paljon hivenaineita rautaa, sinkkiä, kuparia ja mangaania. – Ensimmäisten kuukausien aikana tamma tarvitsee energiaa ja proteiineja riittävästi sisältävää perusrehua. Syntyneen varsan lisäruokinnalla ei voi täyttää mahdollista hivenaineiden puutosta, muistuttaa Saastamoinen. Ensimmäisinä kuukausina riittää perusrehu Neljän ensimmäisen kuukauden aikana tiineet tammat eivät yleensä tarvitse juurikaan rehuntäydennystä
Ruokinnalla on merkitystä, koska oikein ruokittu tamma toipuu varsomisesta nopeasti ja sillä riittää maitoa imevälle varsalle. – Jollei ravinto sisällä tarpeeksi näitä aineksia, tamma joutuu käyttämään omia kudosvarastojaan, minkä seurauksena sen yleiskunto voi huonontua. – Tammaa ei voi ruokkia liikaa eikä sikiön liiallinen kasvu ole riski. – Jos tammaa pitää laihduttaa, laihduttamisessa olennaista on painon vähittäinen pudottaminen. vain 20 prosenttia sen syntymäpainosta ja se painaa alle kaksi prosenttia tamman omapainosta. Lievä hetkellinen laihtuminen voi joskus tulla kysymykseen, mutta laihtuminen ei pitäisi olla tavanomaista, Markku Saastamoinen sanoo. 29 Yliruokinta tiineyden alkuvaiheessa ja aliruokinta imetyksen aikana voivat olla joskus ihmisen ruokinnassa tekemiä virheitä. Toisaalta liikalihavuuskin heikentää tamman tiinehtivyyttä.. Ruuan tarve kasvaa tiineysaikana muutamalla kymmenellä prosentilla. Tamman saama ravinto ei vaikuta ternimaidon laatuun, mutta maidon määrään se vaikuttaa, minkä vuoksi yleiskunnosta tulee huolehtia. Fyysisellä kunnolla merkitystä Tamman fyysisellä kunnolla on merkitystä tiinehtymiseen. Kilpailevat nuoret tammat tarvitsevat enemmän täydennysrehuja kuin vanhemmat siitostammat. Fyysisesti hyväkuntoinen tamma aloittaa kiiman aikaisemmin keväällä. Laiha ja huonokutoinen tamma tiinehtyy huonosti. Imettävän tamman tarve veden, proteiinin, energian, kalsiumin ja fosforin suhteen kohoaa huomattavasti. Imettävän tamman painon ei pitäisi laskea. Ternimaidon saanti vaikuttaa varsan immuniteettiin. Saastamoisen mukaan hevosenomistaja ei voi tehdä suurta virhettä ruokinnan määrässä. – Kilpailevilla nuorilla tammoilla tiineydenaikainen kilpailurasitus voi heikentää tiinehtivyyttä. Imetysaikana tarvitaan valkuaista Imetysaikana tamma tarvitsee erityisesti valkuaista, jolloin hyvä laidunheinä on jälleen arvossaan. Toisaalta liikalihavuuskin heikentää tamman tiinehtivyyttä. Heikkokuntoisella tammalla on myös jonkiasteinen riski varhaisluomiseen. Hyväkuntoinen tamma on kiimaltaan vahvempi kuin huonokuntoinen. – Tamman tulee tuottaa riittävästi maitoa ilman laihtumista. Teksti: Juhani Karvonen Laiha ja huonokutoinen tamma tiinehtyy huonosti
30 Varsan ravinto koostuu kaurasta, varsarehusta ja laadukkaasta heinästä Selkeys ja jatkuvuus oleellisinta varsan ruokinnassa
Ruokavalio olisi varsalla syytä pitää mahdollisimman vakaana ja selkeänä ja tarjota täydennysrehuja vain todellisen tarpeen vaatiessa. V astasyntyneen varsan korvaamatonta ravintoa on emältä saatu ternimaito, jota varsa imeekin ensimmäisen vuorokauden aikana noin 15 prosenttia painostaan. Varsan koko ja paino lisääntyvät normaalisti huimalla vauhdilla ensimmäisinä vuorokausina, viikkoina ja kuukausina, reilut puoli kiloa päivässä. Varsan ruokinta on hyvä suunnitella jo ennen varsan syntymää. 31 . Tamman maidontuotanto on suurimmillaan 6-8 viikon kuluttua synnytyksestä, hevosilla lähes kaksikymmentä litraa. Lihavuus tai laihuus eivät ole kumpikaan varsalle hyväksi. Varsan ravinto koostuu kaurasta, varsarehusta ja laadukkaasta heinästä Selkeys ja jatkuvuus oleellisinta varsan ruokinnassa On tärkeää seurata, miltä varsa näyttää, kiiltääkö karva, ja onko varsa energinen ja pirteä. Heinäanalyysin ja laskelmien kautta saadaan tarkkaa tietoa tarvittavista täydennysrehuista. Varsan kasvua ja massan kertymistä onkin syytä tarkkailla silmämääräisesti esimerkiksi säännöllisesti otettujen valokuvien sekä esimerkiksi aidantolppaan, karsinan ovenpieleen tai käytävän seinään merkityn korkeusmitan avulla.. Tamman maito on varsan varsinaista ravintoa ensimmäisten kolmen – neljän kuukauden ajan. Kaura, varsarehu ja heinä ovat ruokavalion perusta
– Varsa tarvitsee koko kasvukautensa ajan, eli kuuden kuukauden ikäisestä kolmevuotiaaksi asti kauraa, jonka on hyvä olla alle kymmenen kuukauden ikäiselle varsalle helpommin imeytyvää, litistettyä tai rouhittua laatua. Väkirehun ohella varsalle tarjotaan päivittäin, varsan koko kasvukauden ajan, 300 grammaa, erikseen varsoille suunniteltua varsarehua. Laiduntavallekin varsalle tarjotaan varsarehua kivennäisten saannin turvaamiseksi. Varsa totutetaan vähitellen omaan rehuunsa ennen vierotusta, noin neljän kuukauden iästä lähtien. Ensimmäisen elinvuoden aikaisella mineraalien ja vitamiinien riittävällä ja tasapainoisella saannilla on hevosen luustolle elinikäinen vaikutus. Kaura, laadukas heinä ja varsarehu muodostavat varsan ravitsemuksen ytimen. – Noin viikon ikäisenä varsa alkaa usein maistella karsinassa emänsä rehua. Kauran määrää voi tällöin kuitenkin vähentää. Vaikka varsan ruoansulatuskanava on riittävän kehittynyt kiinteän ruoan sulatukseen aikaisintaan kuukauden ikäisenä, ei pienistä maisteluista ole varsalle haittaa, kehitysjohtaja Mika Brofeldt Biofarmilta kertoo. 32 On syytä seurata, miltä varsa näyttää ulkoisesti, onko se energinen, pirteä ja kiiltäkö karva. – Varsan luuston kasvun kannalta kalsiumin ja fosforin tasa. Kauraa, heinää ja varsarehua Varsan ravinto koostuu väkirehusta, eli kaurasta, varsarehusta sekä laadukkaasta heinästä. – Tyypillisesti vieroitus emästä tapahtuu 6-8 kuukauden iässä, jolloin varsa alkaa nauttia maidon ohella omaa, kiinteää ruokaansa, Brofeldt sanoo. – Varsarehu sulaa käsittelyn ansiosta paremmin kuin vilja ja turvaa laadukkaan aminohappokoostumuksensa ansiosta riittävän valkuaisen saannin ja tarjoaa varsalle riittävän määrän kivennäisiä, mineraaleja ja vitamiineja, oikeassa suhteessa, Brofeldt sanoo
Varsa tarvitsee myös huomattavan paljon säännöllistä, vapaata liikuntaa kehittyäkseen kestäväksi ja ketteräksi hevoseksi. Mikäli lisävalkuaista tarvitaan, voidaan varsalle antaa soijarouhetta tai valkuaistäydennysrehua, Brofeldt sanoo. Mitään ylimääräistä varsalle ei kuitenkaan tarjota ilman selkeää tarvetta. Varsarehun syöttäminen voidaan aloittaa varsan ollessa vielä emän kanssa ja jatkaa varsarehun tarjoamista aina kasvukauden loppuun saakka. – Etenkin yhden vuoden iässä varsan valkuaisen riittävä saanti on tärkeää turvata. 33 Heinän laatu ja lisävalkuaisen tarve selviävät parhaiten heinäanalyysin avulla. paino on tärkeä. Heinäanalyysin myötä saadaan tietoa varsan tarvitsemista täydennysrehuista. Olennaista varsan ruokinnassa on selkeys ja jatkuvuus. Vesiastian ja automaattien on oltava sellaisia, joita varsakin pystyy helposti käyttämään. Ravinnon analyysin ja laadun tietämyksen lisäksi rehun tarvittavaa määrää on hyvä seurata tarkkailemalla varsan kasvua ja vointia. Lisähuomiota tulee kiinnittää hyvänlaatuiseen valkuaiseen ja kivennäisaineiden riittävään sekä tasapainoiseen saantiin. Kauran ja varsarehun ohella laadukas kuivaheinä tai säilöheinä ovat tärkeä osa varsan ruokavaliota. Etenkin yhden vuoden iässä varsan valkuaisen riittävä saanti on tärkeää turvata. – Kesäaikaan laidun on parasta mahdollista, valkuaispitoista ravintoa. Yhtälailla kalsiumin ja D-vitamiinin oikea suhde on oleellinen. Liian nopea kasvu aiheuttaa puolestaan kasvuhäiriöitä, Brofeldt sanoo. Etenkin tiineyden viimeiset kolme kuukautta, jolloin sikiö kasvaa suurimman osan koostaan, ovat ruokinnan kannalta keskeisiä. Vaikka ruokinnasta huolehdittaisiin oikein, pelkkä ravinto ei yksin riitä. Vesi on emän maidon ohella varsalle ehdottoman tärkeää. Black Horse Breederillä varmistetaan siitostammojen, kasvavien varsojen ja kilpahevosten riittävä valkuaisen saanti. Black Horse varsarehu on kivennäis-, vitamiinija valkuaistiiviste kasvaville varsoille. mista täydennysrehuista. – Täydennysrehuja on toki tarjolla laaja kirjo erilaisiin tarpeisiin, mutta niitä ei missään nimessä pidä antaa varsalle varmuuden vuoksi, vaan ainoastaan todellisen tarpeen mukaan. Suunnittele ruokinta jo ennalta Brofeldtin mukaan varsan ruokintaa on tärkeää suunnitella jo ennen kuin varsa syntyykään. Heinäanalyysin myötä voidaan tehdä tarkat laskelmat varsan tarvitseVarsan ravitsemus suunnitellaan jo ennen kuin varsa syntyykään, sillä ei ole kasvavalle varsalle hyväksi, jos ravintoa muutellaan jatkuvasti. Näkemyseroja asiasta voi löytyä, mutta suhde välillä 1,5-2 (kalsiumia): 1 (fosforia) on turvallinen. Lihavuus ja laihuus eivät kumpikaan ole hyväksi varsalle. Varsan ravitsemus lähtee jo tamman ruokinnasta. Heinänä laadusta ja esimerkiksi mahdollisesta lisävalkuaisen tarpeesta saa tiedon teettämällä heinästä analyysin, minkä myötä saadaan tietoa tarvittavista täydennysrehuista. Tamman ravinnon tarve nousee tällöin kevyen työn verran. – Rehun sisältö on parasta pitää mahdollisimman tasaisena, sillä varsalle ei ole hyväksi, jos ravintoa vaihdellaan ja säädetään pitkin matkaa, jolloin ravintoainepitoisuus voi heitellä. Varsarehussa kivennäisten mineraalien ja vitamiinien suhde on ihanteellinen, varsarehun lisäksi varsa ei yleensä tarvitsekaan muita täydennysrehuja, Brofeldt muistuttaa. – On syytä seurata, miltä varsa näyttää ulkoisesti, onko se energinen, pirteä ja kiiltäkö karva. Laiduntavalle varsalle tarjotaan silti varsarehua kasvuun tarvittavien kivennäisten turvaamiseksi supistaen kauraannoksesta, Brofeldt sanoo. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Biofarm ja Matton images. Jos muutoksia on ruokintaan pakko tehdä, niihin tarvitaan aikaa huomattavasti enemmän kuin aikuisella hevosella, Brofeldt sanoo
34 Parhaat A-kategorian ponit Parhaat B-kategorian ponit Vuoden parhaat nuoret raviurheilijat palkittiin Y Voitokkaimmat ohjastajat Young Power -gaalassa Porissa lauantaina 27.2. palkitut yhteiskuvassa. Suomen Poniraviyhdistys ry:n kunniamaininnat Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry:n kunniamaininnat
35 Huonolaatuinen heinä voi altistaa ummetusähkylle ADE-vitamiinitäydennys tarpeen tähän aikaan vuodesta.
Myös rehuntoimittajan vaihtuessa on syytä pyytää analyysia. Rehuanalyysi tulisi teettää vähintään kerran vuodessa, siis ainakin silloin, kun otetaan uuden satokauden rehut käyttöön. Hyvälaatuinen heinä on ravinteikasta Jos hevosen syömää rehua ei analysoida, vaarana on, että eläin saa syödäkseen huonolaatuista heinää. – Heikkolaatuinen, korsipitoinen karkearehu on lähinnä sulamatonta suoliston täytettä, joka heikentää muiden ravintoaineiden imeytymistä ja voi altistaa ummetusähkylle. Heinän ostaja voi pyytää analyysin voi tuottajalta. Karkearehujen kuivaaineesta suuri osa on hiilihydraatteja, jotka jaetaan selluloosa-, hemiselluloosaja pektiinikuituihin sekä helppoliukoisiin hiilihydraatteihin, eli sokereihin ja tärkkelykseen. Kuvassa hän silittelee nyttemmin edesmennyttä lämminveristamma Lady Arnettea, joka tunnetaan muun muassa Even Stevenin emänä. Heikkolaatuinen heinä voi aiheuttaa sairauksia Hyvälaatuinen, hyvin sulava karkearehu, erityisesti säilörehu ja säilöheinä, tyydyttää riittävästi annosteltuna lähes täysin hevosen ravintoaineiden tarpeen lukuun ottamatta kivennäisja hivenaineita ja joitain vitamiineja. – Vaikka pitoisuuksissa esiintyy jonkin verran vaihtelua, kannattaa analyysi silti ennemmin teettää kuin jättää teettämättä, sillä keskimääräisten pitoisuuksien pohjalta laskettu ruokintakin on parempi vaihtoehto kuin täysin sattumanvaraisesti koostettu ruokinta. – Heinän ulkonäöstä ei voi päätellä sen ravintoainesisältöä, varsinkaan kivennäisja hivenaineiden osalta. Rehuanalyysi tulisi teettää vähintään kerran vuodessa, siis ainakin silloin, kun otetaan uuden satokauden rehut käyttöön. Ei ole pahitteeksi teettää analyysia useamminkin. – Mitä enemmän rehussa on vettä, sitä suurempia määriä hevosen tulee sitä syödä, jotta se saa siitä tarvitsemansa ravintoaineet, Autio opastaa. Mikäli karkearehu on heikkolaatuista, ei se välttämättä täytä hevosen energianja valkuaisentarvetta, vaikka hevonen saisi rehua vapaasti. – Koska rehun ravitsemuksellinen laatu vaihtelee korjuukertojen ja jopa peltolohkojen välillä, tulisi rehuanalyysi teetättää ideaalitilanteessa jokaisesta suuremmasta rehuerästä, Elena Autio neuvoo. Karkearehut sisältävät myös valkuaisja kivennäisaineita sekä rasvoja ja vitamiinien esiasteita. Riittämätön ravintoaineiden saanti muun muassa johtaa puutosoireisiin, aiheuttaa laihtumista, heikentää vastustusja suorituskykyä, huonontaa siitostamman hedelmällisyyttä sekä hidastaa varsan kasvua ja kehitystä, Ele. 36 Muovitettujen säilöheinäpaalien varastoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että muovipinta pysyy ehjänä. Analyysiin lähetettävä näyte tulisi koostaa mahdollisimman monesta paalista. Hevosen tärkein rehu on heinä: sen ympärille rakentuu eläimen koko ruokavalio. Analyysi maksaa muutamia kymmeniä euroja. Heinän tarve vaihtelee hevosen koon mukaan – tavallisesti hevonen syö päivässä 6–10 kiloa kuivaa heinää. Elena Autio on toiminut muun muassa valmentajana. Rehuanalyysejä voi tilata niin yksityisiltä kuin julkisiltakin laboratorioilta. Hevostietokeskuksen ruokinta-asiantuntija, FT Elena Autio kuitenkin muistuttaa, että heinän ravitsemuksellisesta laadusta ei pääse selvyyteen pelkästään aistien avulla, vaan laatu voidaan varmistaa ainoastaan teettämällä heinästä rehuanalyysi. Lisäksi ne sisältävät vettä, jonka pitoisuus vaihtelee karkearehun tyypin mukaan: esimerkiksi laidunruohossa vettä on noin 80 prosenttia, säilöheinässä 15–55 prosenttia ja kuivassa heinässä 15 prosenttia tai alle. Analyysi ainakin kerran vuodessa Rehuanalyysillä saadaan selville heinän ravinnepitoisuudet, rehuarvot, tarvittaessa myös sokeripitoisuus sekä rehun mikrobiologinen laatu, eli sen sisältämät kokonaisbakteerit, hiivat ja homeet. H yvälaatuinen heinä on ravinteikasta, homeetonta, pölytöntä, lehtevää ja hyvän tuoksuista. Jos paaliin pääsee happea alkaa pilaantuminen. Ulkonäöstä voi kuitenkin tehdä päätelmiä nurmen kasvuvaiheesta korjuuhetkellä: aikaisin korjattu heinä on lehtevää ja vähäkortista ja yleensä ravintoarvot ja sulavuus ovat siinä paremmat kuin myöhäisessä kasvuvaiheessa korjatussa, korsiintuneessa heinässä, Autio täsmentää. Kesäisin heinän voi korvata osittain tai kokonaan tuoreella laidunruoholla. Säilöheinäpaaleissa apuna kannattaa käyttää näytteenottokairaa
Yleisesti ottaen karkearehuruokinnan lisäksi hevoset tarvitsevat ainakin kivennäisja hivenaineita sekä rasvaliukoisia vitamiineja. – Muu ruokinta tulee suunnitella rehuanalyysin ja hevosen ominaisuuksien ja tarpeiden pohjalta. Autio toteaa, että muun ruokinnan tarve on yhteydessä ennen kaikkea heinän laatuun sekä hevosen ravinnontarpeeseen ja rehunkäyttökykyyn, joten yleispätevää ohjetta ei voi antaa. Myös haittaeläinten torjunnasta kannattaa huolehtia rehuvarastossa, ja siivota lattialle varisseet jyvät ja rehuntähteet pois. Myös lisärehuista, kuten melassista, melassileikkeestä, pellavarouheesta ja leivästä tulee helposti ”piiloenergiaa”, joten lihavilla tai lihomaan taipuvaisilla hevosilla näitä tulee välttää. Heikkolaatuista rehua tulee välttää etenkin varsojen ruokinnassa, sillä niiden ruuansulatuselimistö ei ole täysin kehittynyt ja rehunkulutuskapasiteetti on rajallinen. Tähän aikaan vuodesta karkearehuissa ei siis ole enää paljoa vitamiineja jäljellä, joten ADE-vitamiinitäydennys on karkearehukaura-kivennäisrehuruokinnalla hevoselle välttämätön. Autio neuvoo, että ylisyöttämisen välttämiseksi karkearehua kannattaa säännöstellä, eli sitä ei voi olla hevosella vapaasti saatavilla niin paljon kuin se haluaisi syödä. Autio muistuttaa, että kuivaheinä on varastoitava riittävän kuivassa paikassa, jottei se homehdu ilmankosteuden vaikutuksesta. 37 Hevostietokeskuksen ruokinta-asiantuntija FT Elena Autio toteaa, että hyvälaatuinen heinä voi olla hevoselle riittävää ravintoa, jonka rinnalle ei välttämättä tarvita lainkaan väkirehuja. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Hevostietokeskus/ Elena Autio na Autio listaa heikkolaatuisen heinän haittapuolia. – Koska rehun ravitsemuksellinen laatu vaihtelee korjuukertojen ja jopa peltolohkojen välillä, tulisi rehuanalyysi teetättää ideaalitilanteessa jokaisesta suuremmasta rehuerästä, Elena Autio neuvoo. Riittävä liikunta ja työn raskauden realistinen arvioiminen suhteessa ruokinnan vahvuuteen on myös avainasemassa lihavuuden välttämisessä, Autio summaa. Karkearehun puutteita joudutaan täydentämään täydennysrehujen avulla, mikä lisää ruokintakustannuksia. – Muovitettujen säilöheinäpaalien varastoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että muovipinta pysyy ehjänä, sillä rehu alkaa reagoida ilman kanssa. – Ensiksi kannattaa vähentää väkirehuruokinnasta. Mutta jos karkearehun laatu on hyvin huono esimerkiksi valkuaisen osalta, voivat jopa harrastehevoset tarvita ruokintaansa valkuaistäydennysrehun. Jos hevonen alkaa lihoa yli tavoitellun lihavuuskunnon, tulee energiansaantia ruokinnasta rajoittaa. Säilöheinäpaalien päälle levitetty muovipeite estää lintuja nokkimasta paaleihin reikiä. Ruokintaa tulee myös säädellä tarkkailemalla hevosen lihavuuskuntoa säännöllisesti. Muun ravinnon tarve yksilöllistä Karkearehun lisäksi useimmat hevoset tarvitsevat muutakin syötävää. Viljat kannattaa säilyttää kuivissa ja viileissä olosuhteissa tiiviissä rehusäiliössä. Kosteuden siirtymistä heinäpaaleihin voidaan estää esimerkiksi peittämällä paalit tiiviisti kevytpeitteellä. Paalien alle kannattaa laittaa kevytpeitteellä vuoratut kuormalavat tai lankut, jotta kosteus ei pääse siirtymään lattian kautta. Autio kertoo, että karkearehuissa tapahtuu ravintoainetappioita varastoinnin aikana pääasiassa vitamiinien esiasteissa, jotka ovat epästabiileja. ruokinnalla hevoselle välttämätön. Heinää ei vapaasti saataville Yleinen virhe hevosen ruokkimisessa on yliruokkiminen. Jos paaliin pääsee happea, pilaantuminen alkaa, opastaa hevostietokeskuksen asiantuntija. Jos paalin muovikääreeseen tulee reikä, se tulee sulkea teipillä välittömästi. Myös natriumin saannista tulee huolehtia suolakiven tai suolalisän avulla, sillä karkearehut sisältävät sitä hyvin vähän. Oikea varastointi suojaa heinää Kevättalvella viimekesäinen karkearehu ei ole enää parhaassa mahdollisessa kunnossa. – Lähinnä vapaa karkearehuruokinta sopii kasvaville varsoille, kovassa rasituksessa oleville kilpahevosille sekä heikoille rehunkäyttäjille. – Tähän aikaan vuodesta karkearehuissa ei siis ole enää paljoa vitamiineja jäljellä, joten ADE-vitamiinitäydennys on karkearehu-kaura-kivennäisrehu. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että mikäli karkearehu on riittävän hyvälaatuista ja sitä on riittävästi saatavilla, pärjäävät jopa kilpailevat ravihevoset hyvin pelkällä karkearehulla ilman väkirehuja. Säilörehussa on lisäksi voinut tapahtua alenemista sokerija valkuaispitoisuuksissa käymisreaktioiden seurauksena
Messujen aukioloaikoina omistajat itse hoitivat hevosiaan, mutta öisin hevosten hyvinvoinnista vastasivat messuavustajina opiskelijat. Horse Fairissa oli yli sata eläintä ja parikymmentä eri rotua. Yksi hevonen kaatui, muttei onneksi mitään vammoja sille tullut, kertoo opettaja Katri Korpi. – Hevosalan opiskelijalle ei Suomen mittakaavassa tarjoudu monta vastaavaa tilaisuutta päästä hoitamaan kymmeniä erirotuisia hevosia. Hieman vastaava tapahtuma oli joskus kymmenkunta vuotta sitten, kun osallistuimme oppilaitoksena Haminassa Bastiontapahtumaan, jossa siinäkin oli toistasataa hevosta ja kansainvälinen esteratsastuskisa. Toinen opettajistamme otti kaaoksen haltuunsa ja autoimme omistajia purkamaan hevoset ulos. Kaikkiaan messujen kilpailutalliin majoitettiin 49 kilpahevosta. Harjun hevostalouslinjan nuorisoasteen 13 toisen ja kolmannen lukuvuoden opiskelijat hoitivat noin 60 hevosta messujen aukioloaikojen ulkopuolella. Asiakaspalvelua käytännön tasolla Opettajille messut oli hyvin erilainen työrupeama, kolmen päivän jälkeen takki olikin aika tyhjä. Helsinki Horse Fair -messujen yhteydessä kilpailtiin yhden tähden kansainvälinen estekilpailu Horse Fair International by Safety System, jossa oli mukana 15 ratsastajaa kuudesta eri maasta. – Osa oppilaista yöpyi Mes. 38 Harjun opiskelijat saivat kurkistaa kulisseihin Horse Fairissa pidettiin huolta turvallisuudesta ja siisteydestä Virolahtelaisen Harjun oppimiskeskuksen hevosalan opiskelijat ja opettajat olivat ensi kertaa työtehtävissä Helsingin messukeskuksen hevosmessuilla. Horse Fairiin kuuluneeseen kansainväliseen ratsastuskilpailuun osallistuneita muutamaa kymmentä hevosta hoitivat ainoastaan omistajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt, eikä messuavustajilla ollut näiden hevosten hoitoon lupaa. 17-18-vuotiaat opiskelijat valmistuvat joko hevostenhoitajiksi tai ratsastuksenohjaajiksi. sukeskuksen edustussaunassa. – Jo tapahtuman alku torstaina oli aika mieleenpainuva. U usia kokemuksia oudossa ympäristössä, hälinää, ääntä, liikettä ja uusia ihmisiä. Hevosia pidettiin silmällä ja hoidettiin tarpeen vaatiessa myös öisin. Suomalaisia ratsastajia osallistujalistalla oli 18. Meidän opiskelijamme ovat olleet mukana tietysti omissa tapahtumissamme sekä Tampereen hevosmessuilla. Omistajat ajoivat hevoskärrynsä suoraan messuhalliin, eikä järjestäjän puolesta ollut mitään liikenteenohjausta. Tätä kaikkea tarjosi Helsingin Messukeskuksessa järjestetty Horse Fair maaliskuun alussa
Ympäristö ei vaikuttanut mainittavasti hevosten esiintymisiin ja ylipäätään olemiseen, vaikkeivät karsinat olleetkaan eristettyjä. Näytökset osoittivat, mitä kaikkea hevosella voi tehdä. – Samalla he oppivat toimimaan paineen alla. Jakso oli hyvin intensiivinen, mutta antoisa, Katri Korpi sanoo. Harjulaiset pääsivät harjoittelemaan asiakaspalvelutaitojaan messuilla. Moni näki myös uusia harvinaisia rotuja. Samalla he pääsivät näkemään ja kokemaan, miten hyvin järjestetty hevostapahtuma toimii. Järjestäjä antoi jokaiselle oppilaalle työtodistuksen messuavustajana toimimisesta. – Perjantaina oli koululaispäivä, jolloin kymmenet lapset yhtäaikaa työnsivät sormensa karsiHarjun opiskelijat pääsivät poseeraamaan ponien kanssa.. Asiakaspalvelu on liitetty tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. – Opiskelijoille messut tarjosi tilaisuuden asiakaspalveluun, mikä on hyvin keskeinen osa koko linjan opinnoissa. Oppilaat näkivät hevosen hoitoa laajasti, mutta ehtivät myös seurata tapahtumia ja näytöksiä. – Oli hieno tilaisuus päästä näkemään kulissien taakse esimerkiksi turvallisuustekijöiden puolesta. Harjulaiset toivat poneja yleisön rapsuteltavaksi. 39 . Suurissa hevostapahtumissa ei voi koskaan täysin varautua kaikkeen
Kuva: Jutta Sihvola noiden puolelle hevosille heinää tarjoten. Horse Fairissa hevosten hoidosta ovat aikaisemmin vastanneet Hyrian opiskelijat. 40 Harjun opiskelijat osaltaan vastasivat yleisön turvallisuudesta hevosia messualueella liikuteltaessa. Messumaiset olosuhteet voivat tuottaa yllätyksiä. Osalle opiskelijoista messut osuivat hiihtolomaviikon takia sopimattomaan aikaan, Katri Korpi sanoi. Kerta tuskin jäi viimeiseksi. Korven mukaan hevosten hyvä käytös oli monelle yllätys. – Korostimme oppilaille, että hevosten syömistä ja juomista on noissa olosuhteissa erityisesti tarkkailtava. – Horse Fairin jälkeen saamamme palaute on ollut niin hyvää, että meillä on ainakin hyvät mahdollisuudet jatkaa samassa roolissa ensi vuonnakin. – Tänä vuonna ei Hyrialla ollut kuitenkaan hevostalouden opintolinjoja, joten meidät kutsuttiin paikkaamaan heidän poissaolonsa. Osa hevosista jaksoi olla paijattavana kaikki kolme päivää, osa vetäytyi tarpeeksi huomiosta saatuaan takaseinälle seisomaan. Sairastapauksia ei ilmennyt, mikä oli tietysti hyvä asia. Nuorisoasteen opiskelijoita otetaan oppilaitokseen vuosittain 40-60. Harjussa vahvuus on kaiken kaikkiaan noin 120 opiskelijaa. Teksti: Jussi Karvonen Kuvat: Harjun oppimiskeskus Osa hevosista jaksoi olla paijattavana kaikki kolme päivää, osa vetäytyi tarpeeksi huomiosta saatuaan takaseinälle seisomaan. Ensimmäinen kerta tuskin jäi viimeiseksi Harjulaiset olivat Horse Fairtapahtumassa ensimmäistä kertaa. Kuva: Messukeskus Helsinki/Petri Mast. Tapahtumaan saapuvat hevoset ovat jo luonteeltaan ja käytökseltään rauhallisia, mutta eläin on aina eläin. Etummaisena kulkee Tytti Huovila. Olemme saaneet jo toivomuksenkin, että jatkaisimme ensi vuonna samassa tapahtumassa. Oppilaitoksen hallitus tietysti päättää lopullisesti asiasta, Katri Korpi sanoo. – Kaikki halukkaat eivät välttämättä messuille päässeet. Horse Fairin Messukeskus tilapäisine karsinoineen oli hevosille varmasti kotitallista poikkeava elementti
– Yhden yön valvoimme pareittain tarkistamalla parin tunnin välein hevosten voinnin. – Meitä varoitettiin, että joukossa oli hevosia, jotka olivat ensimmäistä kertaa yleisötapahtumassa. – Asiakaspalveluun kuului hevosten vastaanottaminen, oikeiden karsinoiden etsiminen ja omistajien kysymyksiin vastaaminen. – Ilman muuta tämä oli erittäin opettava kokemus. Hevoset eivät ainakaan ulkopuolisen silmin vaikuttaneet erityisen hermostuneilta. Tutkintonimike on hevostenhoitaja, mutta opiskelijan valitessa tutkinnon sisällä hevosharrastepalvelujen tuottamiseen erikoistavat opinnot, on hänellä mahdollisuus saavuttaa Suomen Ratsastajainliiton myöntämä hevosharrasteohjaajan nimike. – Tampereen hevosmessuilla olen ollut, mutten Horse Fairessa edes vieraana. Tämä oikeuttaa hänet toimimaan hevostenhoitajan tehtävien lisäksi myös harrasteohjaajan tehtävissä ratsastuskouluissa/ harrastetalleilla. Olosuhteet olivat erilaiset kuin tallissa. Vesterinen suorittaa Harjussa kaksoistutkintoa, joka sisältää ylioppilastutkinnon ja hevostalouden perustutkinnon. Yksikään hevonen ei suoranaisesti hermostunut. Piia Vesterinen on tyytyväinen saatuaan kokea Horse Fairin tunnelmat ennen opintojen päättymistä.. Meidän tehtävänämme oli paljolti yleisön turvaaminen narukujilla. Messuille osallistuminen oli erilaista, mutta mukavaa koulunkäyntiä. Siivosimme myös hevosrekkoja ja -trailereita. Onneksi ehdin sen vielä kokea ennen opintojen päättymistä. – Oli mielenkiintosta päästä näkemään kulissien takaisia tapahtumia ja samalla nähdä miten hienosti niin iso tapahtuma toimi. Isossa tapahtumassa on paljon pieniä seikkoja jotka tulee ottaa huomioon. Vaihdoimme vedet ja annoimme aamuja iltaruuan. Yövuorossa valvottiin hevosten hyvinvointia Suuren tapahtuman toimivuus kiinnosti K ouvolalainen Tytti Huovila oli ensimmäistä kertaa Horse Fairessa. – Miniatyyrihevonen oli aika hauska. Messukeskuksessa oli lämmintä, minkä takia hevosten hyvinvontia oli tarkkailtava. 41 M yös tuusulalaisen Piia Vesterisen yllätti hevosten rauhallisuus. Huovila opiskelee Harjussa vielä ensi vuoden. Parinkymmenen hevosrodun joukossa oli muutama, joita Huovila ei ollut koskaan ennen nähnyt. Ensimmäisenä iltana yksi hevonen oli levottoman oloinen, mutta siirto kaverin viereen rauhoitti sen. – Horse Fair oli avartava kokemus. Omistajat huolehtivat hevosten hoidosta esimerkiksi harjauksesta. Hevoset suhtautuivat yleisöön ja olosuhteisiin rauhallisesti. Kolmesta vuodesta jäljellä on puoli vuotta. Avustajien päivään kuului liikutella hevosta messukeskuksen sisätiloissa, vastata hevosten ja yleisön turvallisuudesta ja siisteydestä. Uusia rotuja olivat myös lipizzan hevonen ja jakutian hevonen, jonka olemus oli ponimainen. Messuavustajana oli mahdollisuus päästä suljettujen ovien taakse, sanoo Huovila. Alussa kävimme kysymässä omistajilta, mitä kukin hevonen syö, minkä kirjasimme itsellemme tiedoksi. Tytti Huovila pääsi messuilla tutustumaan uusiin rotuihin, muun muassa miniatyyrihevoseen
42
43
Ympäripyöreät päivät ovat Nin. Sen jälkeen pitää siivota karsinat, ehkä huoltaa aitoja, täyttää vesikupit ja tehdä kaikenlaisia paperitöitä: suunnitella ratsastustunteja ja miettiä tulevia kursseja. 44 Talliesittely Lapin ratsastuskeskus on Pohjois-Suomen suurimpia ratsutalleja Hevostytöstä kasvoi tallinpitäjä Lapin ratsastuskeskus Keminmaassa on Lapin suurimpia ratsuhevostiloja, jonka historia yltää aina 1800-luvulle saakka. Hän ruokkii ja loimittaa tallin kaikki 35 hevosta ja taluttaa ne sitten tarhoihinsa jaloittelemaan. Pian päivälevon jälkeen saapuvat ratsastuskoululaiset ja iltatallin jälkeen kello käy usein puoltayötä. Nina Mattila aloitti hevosuransa tällä tallilla jo pikkutyttönä. K un herätyskello soi aamukuudelta, keminmaalainen Nina Mattila, 34, hyppää auton rattiin ja huristaa Lapin ratsastuskeskukseen. Puolilta päivin Ninni lastaa heinäsäkit mönkijän kyytiin ja ajelee tarhalta toiselle ruokkimaan hevoset. Nykyään hän toimii tallin yrittäjänä
Yhteistyösopimus on toimiva. Täällä NiemiNiemelänä tunnetulla tallilla riitti vilinää ja ratsastusseuratoiminta oli hirmu aktiivista. Jo pikkutyttönä hän pyöräili samaiselle Lapin ratsastuskeskukselle rapsuttelemaan hevosia ja lapioimaan vaikka lantaa, että saisi vain viettää aikaa hevosten kanssa ja joskus ratsastaakin. Maneesissa ja kentällä järjestettiin lähes kuukausittain seurakisoja ja joskus isompiakin mittelöitä, Mattila muistelee. nille tuttuja. – Tällä hetkellä hoidan myös tallin yksityisomistuksessa olevia hevosia, Mattila listaa. – Tallityttökulttuuri oli 90luvulla tosi vilkasta. Huolehdin hevosten hoidosta sekä kaikista tallin rutiineista ja olen saanut käyttööni hyvät varusteet töiden hoitamiseen. Tallilla pitkät perinteet Nykyään Mattila vastaa Lapin ratsastuskeskuksen pyörittämisestä. Lapin ratsastuskeskus on suurin Peräpohjolassa toimiva ratsuhevostila – ilmeisesti myös koko Lapin suurimpia. Muutaman mutkan jälkeen hän on palannut kotitallilleen, nyt yrittäjän roolissa. 45 Nina Mattilan hevosura alkoi jo pikkutyttönä Lapin ratsastuskeskuksessa. Isohko talli, kaksi maneesia, hevosten tarhat ja muut maaalueet omistaa Lapin ratsastuskeskus, jolta Mattila on vuokrannut tilat käyttöönsä. Aivan ratsastuskeskuksen vieressä on Paavo Väyrysen luotsaama Pohjanrannan kylpylähotelli-tapahtumakeskus. Ratsastustunneilla käy väkeä Naurahdin, että noilla säännöillä eivät meikäläiset hevoset monena päivänä talvella ulkoilisi. – Olen vuokrannut täältä 27 hevospaikkaa tarhoineen ja minulle on varattu opetuskäyttöön kuusi maneesituntia seitsemänä päivänä viikossa. ?
Jokaisella hevosella on oma iso ulkoilutarha. – Pohjanmaalla hevosharrastuksilla on selkeämpi yhteys muuhun maatalouteen. – Sääolosuhteet ovat tietysti merkittävästi erilaiset. Kesä alkaa etelämmässä paljon aikaisemmin ja jatkuu pitemmälle syksyyn, joten lämpöä ja valoa riittää eri tavalla kuin täällä. Pakkanen ei pelota Mattila naurahtaa, että myös jotkut käytännön asiat hoidettiin etelän talleilla eri tavalla: – Kun olin Annina Hietikon. Nina Mattila jakaa Lapin Ratsastuskeskuksen hevosille päiväheinät mönkijällä. 46 Lapin Ratsastuskeskuksen talli rakennettiin vuonna 1991. Harjoittelija Nina Vinni auttaa hevosten ruokinnassa. jopa sadan kilometrin matkan päästä Ylitorniolta. Mattila toteaa, että myös ratsastuskulttuuri on Pohjanmaalla erilainen kuin Lapin läänissä. – Vaikka hevoskulttuuri on vuosien varrella muuttunut merkittävästi, ratsastusharrastus on Pohjois-Suomessa edelleen suosittu. Pohjois-Suomessa erilaista kuin Pohjanmaalla Mattila opiskeli ratsastuksenohjaajaksi Ylä-Savon ammattiopistossa Kiuruvedellä 2000-luvun alussa. Lisäksi etäisyydet ovat lyhyempiä: asuin viisi vuotta Myrkyssä, ja neljänkymmenen kilometrin säteellä oli viisi isompaa ratsutallia ja hyvätasoisia valmentajia vieraili alueella useita. Pihapiirissä on myös kaksi maneesia. Pohjois-Suomessa ainakin isommat hevostallit keskittyvät yleensä pelkästään hevostoimintaan. Hän kertoo, että PohjoisSuomen hevoskulttuuri poikkeaa melkoisesti ainakin Pohjanmaan hevostoiminnasta. Monella tallilla oli omia peltoja ja laitumia, ja usein myös tuotantoeläimiä kuten lampaita. Tällä tallilla on pitkät perinteet ja kaikki paikalliset tietävät olemassaolostamme, joten hirveästi ei tarvitse edes mainostaa, Ninni kertoo. Ninnin lisäksi ratsastustunteja vetää hevosharrasteohjaaja Marika Hoikkaniemi
Tapaturma oli koitua turmioksi: ympäri kehoa tuli useita murtumia ja toinen käsi oli pitkään toimintakyvytön. Henkisiä mustelmia tapahtuma ei kuitenkaan jättänyt: – Yhtä pörrö sitä on näiden hevosten kanssa vieläkin kuin pikkutyttönä, Mattila naurahtaa. Nuorempana hän kilpaili aluetasolla esteratsastuksessa, mutta nykyään ratsastusharrastuksella ei ole taidon ylläpitämistä ja henkilökohtaista kehittymistä suurempia tavoitteita. – Ei pakkanen hevosia haittaa. Perinteiset ryhmäja pienryhmätunnit ovat suosittuja, mutta rinnalle olisi kiva saada muunkinlaista toimintaa: – Suunnitteilla on muun muassa estekurssi aloittelijoille, puomikursseja ja sekoituskurssi, jossa tiiviissä paketissa opeteltaisiin niin esteratsastusta, puomityöskentelyä kuin kouluratsastustakin. Lapin ratsastuskeskukseen rakennettiin uusi talli vuonna 1991. Mattila toteaakin, että hevoset eivät ole pohjoisen kireistä pakkasista moksiskaan, kunhan loimia on puettu päälle tarpeeksi. Aikaisemmin hevostalli toimi tilan vanhassa navetassa, jonka historia ulottuu aina 1800-luvulle saakka. Maneesissa järjestetään yleensä hyppytunteja ja -kisoja. Huippuvalmentajat vierailevat Mattilalla on paljon suunnitelmia Lapin ratsastuskeskuksen tulevaisuuden varalle. On sille satulaa laitettu ja kyllä se kantaa ratsastajan, mutta paljon on vielä oppimista. – Kunhan Ensio toipuu ruunauksesta, tarkoitus on alkaa valmentaa sitä enemmän. Suuremmassa, puurakenteisessa maneesissa on Mattilan mukaan kiva pitää ratsastustunteja. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Mattilan hevoshistoriaan mahtuu myös yksi vakava loukkaantuminen, kun hän vuonna 2002 tippui pystyyn nousseen hevosen selästä ja jäi sen alle. Pakkasta pahempaa on sade ja kylmä tuuli. Säännöllisesti Lapin ratsastuskeskuksessa vierailevat esimerkiksi oululainen Tiina Porali ja Petra Aittola EteläRuotsista. Omaa ruunaa valmentamaan Nina Mattila itsekin osallistuu innokkaasti valmennuksiin, kun niitä on tallilla tarjolla. Talvikarva kasvaa kyllä ja hevonen tarkenee. Ratsastuskeskuksessa käy myös nimekkäitä valmentajia, jotka houkuttelevat paikalle hevosalan ammattilaisia ja tavoitteellisia ratsastajia. Mattila kuitenkin miettii, että erilaiset yhteistyökuviot läheisen tapahtumakeskus-kylpylähotelli Pohjanrannan kanssa olisivat mahdollisia toimintaa kehittäessä. 1990-luvulla Niemi-Niemelässä järjestettiin suosittuja kesäleirejä, mutta niiden pitäminen olisi nykyvaatimusten vuoksi haasteellista. 47 Lapin ratsastuskeskuksessa asuu yhteensä 35 hevosta. Ninnillä on tällä hetkellä kaksi omaa hevosta, nelivuotias Ensiona tunnettu ruuna For Delight F ja 11-vuotias shetlanninponi Bonice, joka on lähinnä Ninnin lasten lemmikki. Naurahdin, että noilla säännöillä eivät meikäläiset hevoset monena päivänä talvella ulkoilisi. Ratsastustunneilla käy väkeä jopa sadan kilometrin matkan päästä Ylitorniolta. tallilla töissä, minua ohjeistettiin, että hevosia ei viedä ulos, jos pakkasta on yli 15 astetta. Ratsastuskeskuksessa vierailee säännöllisesti kengittäjiä. Lapin ratsastuskeskuksessa on kaksi maneesia, joista peltikattoinen on pienempi. Yksi erikoisimmista kavereista on ratsastuskoulun opetuskäytössä oleva sinisilmäinen Buli
Maanviljelijöinä Nina ja Göran ovat sopimusviljelijöitä ja mukana tukijärjestelmässä. Pelloilla kasvaa heinä oman tallin hevosille. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK järjesti traktorimarssin, jolla haluttiin kiinnittää huomiota maatilojen hätään ja ahdinkoon. Hevosnaiset traktorimarssilla 48 Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Inkoosta lähti MTK:n traktorimarssille noin 60 traktoria, mukana myös kaksi hevosnaista. Pelloilta heinä omille hevosille Nina Pettersson-Perklénillä on miehensä Göran Perklénin kanssa noin 120 hehtaaria maata viljelyksessä. Onneksi meillä on muita töitä, joista tulee leipä pöytään. osallistui yli 700 traktoria ja 5 000 viljelijää. – Vaatihan se vähän rohkeutta lähteä traktorilla Helsinkiin, Nina tuumi. Viljeliijöiden mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla perjantaina 11.3. Osa on omia sukupeltoja ja osa vuokralla. – Tämä oli kuitenkin niin tärkeä asia ja hyvä tilaisuus mennä mukaan kannattamaan kotimaista ruuan tuotantoa sekä vaatimaan oikeuksia maajusseille, etten epäröinyt hypätä New Hollandin puikkoihin. Maatilaan pitää jatkuvasti investoida ja jostain se raha on revittävä, kun tuet tulevat milloin sattuu, jos tulevat, Nina jyrähtää ja toteaa, että näin vielä viljan viljelijä selviää jonkin Kaikki eivät mahtuneet Senaatintorille, joten traktoreita parkkeerattiin myös Unioninkadun varrelle sekä Kaisaniemen puistoon. T raktorin pukilla miesten joukossa istuivat Nina Pettersson-Perklén Siuntiosta ja Susanna Malmström Kirkkonummelta. – Tuotantoon menee uskomattoman paljon aikaa ja rahaa. Viljan hinnan laskun ja tukien putoamisen vuoksi viljelytoiminta on kannattamatonta. Nina valmentaa ravihevosia
– Lisäksi tuottajatkin ovat kuluttajia, ja ostan itse aina kotimaista, jos se on mahdollista. Maanviljelystä ja metsätaloutta Susanna Malmström pitää kotonaan pihattotallia ja hänellä on vuonohevosia. aikaa, jollei ole velkaa. ?. Eläimet on hoidettava ja ruokittava monta kertaa päivässä, ja jos siihen ei ole varaa, niin voi vain kuvitella sen ahdingon. – Viime talvena tammani toi tukkeja ulos metsästä niin vaikeista paikoista, etteivät mitkään koneet olisi niistä yhtä siististi selviytyneet. Susanna Malmström komppaa ystäväänsä ja sanoo lähteneensä mukaan puhtaan kotimaisen ruuan puolesta sekä halusta pitää maaseutu elävänä. Tammalle olisi Susannan mukaan käyttöä vastaavissa töissä vaikka kuinka paljon, mutta nyt se on jälleen kantavana. – Sen sijaan sääliksi käy tuotantoeläintiloja, jotka vaikeuksissa vasta ovatkin. Työn jälki oli huomaamatonta ja metsä kiittää. Hevosnaiset traktorimarssilla 49 Nina Pettersson-Perklén lähti traktorimarssille Siuntiosta
– Syöjiä tulee koko ajan lisää, mutta maata ei, joten eihän tämä. Mieheni on sitä mieltä, ettei tulevan sukupolven kannata tätä kituuttamista jatkaa, vaan hankkia hyvä työpaikka. – Osallistuin marssiin myös maajussin vaimona. – Sen kaksivuotias varsa kehittyy, mutta opettelee jo työhevosen alkeita. Meidän hevosilla tehdään pikkuhommia harrastemielessä, traktoria ne eivät voi korvata. Tilat velkaantuvat Susanna Malmström haluaisi kuitenkin uskoa päättäjien lupauksiin ja maaseudun valoisampaan tulevaisuuteen. 50 – Pientä ja kevyttä työtä, kuten oman pottumaan muokkausta, sillä voi hyvin vielä tehdä ja ensi talvena jatkamme taas tukkisavotassa. Malmströmien pariskunnan omat sekä osa vuokratuista pelloista on ollut viljelyksessä samoilla suvuilla satoja vuosia. – Toivomme tietysti, että viljantuotanto pelloilla jatkuisi ja tuottaisi ihmisille sekä eläimille jatkossakin ruokaa
Jotkut jopa juoksivat vierelle, että saivat peukutuksensa varmasti perille kuljettajalle. Ainakin usko kotimaisen ruuan kulutukseen nousi. Myös osoitus, että suomalaista ruuantuottajaa arvostetaan, lämmitti varmasti jokaisen maajussin sydäntä. Autojen ikkunoista nousi peukkuja ja autoilijat tööttäilivät. 51 Senaatintori täyttyi traktoreista, maanviljelijöistä ja tukijoukoista viljelijöiden mielenosoituksessa maaliskuun 11. Globaaliin tuotantoon ei ole luottaminen ei laadussa eikä hinnassa, Susanna Malmström arvioi. Susanna Malmström lähti Kirkkonummelta traktorimarssiin Valmet Valtralla. Suurin odotuksin on jatkettu useiden sukupolvien tekemää rakasta työtä. – Kun autoilijat ajoivat ohi peukut ulkona ikkunoista ja torvet soiden, tajusimme, että tööttäys oli sama kuin tykkäys. Viljelijöille maaseutu on sydämen asia, eikä hätä ole ainoastaan omasta toimeentulosta. Nina otti kuvan edellään ajavasta Susannasta Rautatientorilla, jossa traktorijono mateli noin tunnin. Kiitos siitä heille. – Ajoimme letkassa pitkin Helsinkiä ja kuluttajat kaduilla taputtivat, peukuttivat ja kuvasivat. näin voi jatkua. Haaveissa on ollut peltojen ja maatilan siirtäminen taas tuleville polville. Kadunvarsilla muutamilla oli mukana myös kylttejä, joihin he olivat kirjoittaneet tukensa tuottajille ja ilmoittivat syövänsä kotimaista ruokaa. – Oli todella hienoa, että kuluttajat tukivat meitä. päivä. Maanviljelijöiden ja tuotantoeläintilallisten tilanne on tällä hetkellä katastrofaalinen; tilat velkaantuvat ja yhä useampi joutuu lopettamaan. – Päättäjillä on viimeinen hetki ymmärtää ja muuttaa kurssia, tai maaseudun autioitumisen ja monen työttömän lisäksi meillä on nälänhätä ennemmin kuin tajuammekaan. Moni sai pyyhkiä kyyneleitä, kun kuunteli viljelijöiden puheita Senaatintorilla. Hevonen on tärkeä osa maaseudun matkailuelinkeinoa ja sekä jälleen myös maaja metsätaloutta.. Noin 700 traktoria lähti lähes samaan aikaan Helsingistä paluumatkalleen. Susanna ja Nina myöntävät, että alkuun Kehä III:lla he ihmettelivät miksi heille tööttäillään. – Toivomme tietysti, että viljantuotanto pelloilla jatkuisi ja tuottaisi ihmisille sekä eläimille jatkossakin ruokaa. Tunnelma katossa Molemmat naiset hehkuttavat koko traktorimarssitapahtuman tunnelmaa, joka oli katossa myös traktorissa
52 H umppilassa toimiva Hämeen Hevoskuntoutus kuntouttaa hevosia ympä r i maata. Tällä hetkellä noin puolet on ravureita ja puolet ratsuja. Vesi kannattelee ja antaa vastusta Vesikävelymaton nopeuden voi säätää myös juoksumatoksi. Harrastehevosiakin tuodaan kuntoutukseen joskus. Veden määrääkin voi säädellä, mutta yleensä vesi ulottuu polveen saakka. Jännevammoihin tehoaa nivelystävällinen hoito siitä hankalia, ettei hevosesta tiedä, kestääkö se enää sitä käyttöä, mihin hevonen on alunperin tarkoitettu. – Vesi on nivelystävällinen eleLaser vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, kertoo kuntoutusyrittäjä Kati Kuivakoski.. – Rasitusperäiset vammat ovat Hämeen Hevoskuntoutus auttaa vesimatolla ja laserilla Vesimattokävely, laserhoito ja lämpö helpottavat hevosten jännevaivoja samoin kuin selän lihaksiston vaivoja. Aikaisemmin Vesilahdella, Laukon kartanossa toimineella yrityksellä on tallipaikat vajaalle parille kymmenelle hevoselle. Vaivojen syynä ovat tyypillisesti rasitus ja tapaturma, mutta joskus vaivojen alkuperä jää mysteeriksi. Yleisimmät vammat ovat jännevammat ja lihasperäiset vaivat selän alueella. – Täysihoitohevosista olen luopunut, minkä takia karsinoita on Humppilassa kymmenkunta vähemmän kuin Vesilahdella, sanoo yrittäjä Kati Kuivakoski. – Suuri osa asiakkaista tulee pääkaupunkiseudulta, mutta kuntoutettavia saapuu joka puolelta maata
Laser vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa kuten solarium. mentti. Keski-Euroopasta tuodut ratsut menevät helposti matolle, koska siellä tämä hoitomuoto on yleinen ja hevosille tuttu. Jännevamman hoidossa kylmää ei voi olla koskaan liikaa. Useat rasitusvammat parantuvat pitkässä levossa, mutta hevosen suorituskyky laskee jälkioireiden takia. – Käyn uuden hevosen aina läpi sen meille tullessa, mutta pelkästään käsin en enää hiero hevosia. – Raviradat on pinnaltaan aika kovia, mikä näkyy hevosten jaloissa. – Hevoset eivät yleensä arastele vesimattoa. Jos hankositeestä on yli 50 prosenttia mennyt, kannattaa ajatella, onko kuntoutuksessa enää järkeä. – Esimerkiksi hankosidevammojen ennusteeseen vaikuttaa vamman laajuus ja jonkin verran myös sijaintikohta. Kuivakoski uskoo nähneensä paljon eri variaatioita jännevammoista. Sähkömagneettisella loimella voi parantaa verenkiertoa ja jalkoihin laitettavilla magneettisuojilla ajetaan samaa asiaa. Silloin hevonen on helpompi totuttaa niille kenties outoihin laitteisiin tai ääniin. Solarium palauttaa vesimatolta, kuivattaa ja rentouttaa lihaksistoa. – Saksassa hevosten infrapunasolariumeista on pitkä kokemus, ja niiden käytöllä on saatu aikaan erittäin hyviä tuloksia hevosten kuntoutuksessa ja kunnon ylläpidossa.. – Hevonen on vieraskorea, minkä vuoksi pyrin aloittamaan sekä vesimattoja solariumhoidot heti. – Infrapunasolariumia käytetään eri kudosten lämmitykseen ja hoitoon. Näitä ovat esimerkiksi arpikudoksen ja kiinnikkeiden muodostuminen lihasrevähdyksen tai jännevaurion kohtaan, tai lihasten toispuoleisuus pitkän toipilasajan jälkeen. Vesimattokävelyn ansiosta kouluhevosten käynti on Kuivakosken mukaan parantunut. 53 . Kaikkia ei kuntoutuskaan auta Osalle hevosista hoidot vaikuttavat ja vaivat häviävät, mutta joillekin hevosille kuntoutus ei enää auta. Hevosten aineenvaihdunta lisääntyy, verenkierto paranee ja suorituskyky nousee. Liike on hoidossa hyväksi, mutta liikuntaakaan ei saa Kuivakosken mukaan antaa liikaa. Hämeen Hevoskuntoutukselle löytyi lähes valmiit tilat Humppilasta. Solarium sopii kaikille Infrapunasolarium sopii lähes kaikille hevosille ikään ja kokoon katsomatta. – Saksassa hevosten infrapunasolariumeista on pitkä kokemus, ja niiden käytöllä on saatu aikaan erittäin hyviä tuloksia hevosten kuntoutuksessa ja kunnon ylläpidossa. Vesi kannattelee hevosta, mutta toisaalta antaa riittävästi vastusta liikkeeseen, mikä pakottaa hevosen käyttämään kaikkia lihaksia. Tallipaikkoja Humppilassa on parikymmentä. Kuivakoski on koulutukseltaan hevoshieroja, muttei kuntouta hevosia juurikaan hieromalla
Sunnuntaisin en anna mitä hoitoja. Solarium on 5-6 kertaa viikossa, laser harvemmin. Vesimattokuntoutus voisi olla ennelta ehkäisevää, mutta usemmiten se jää omistajalle kauniiksi ajatukseksi. Vesimattokävelyssä ei tuota riskiä ole. – Kotikuntoutuskin onnistuu, mutta yleensä se on omistajalle tylsää. Vesimattokäsittelyn Kuivakoski tekee hevoselle 5-6 kertaa viikossa samoin kuin laserkäsittelyn. Vastaavia kuntoutuskeskuksia on Suomessa vain Humppilan lisäksi vain pari.. – Jos jännevamma ei esitä mitään parantumisen merkkejä 4-6 viikossa, täytyy miettiä, kannattaako kuntoutusta jatkaa. Kuivakosken mukaan omistajat unohtavat joskus vamman eikä esimerkiksi jalkaa enää kuntoutusvaiheen jälkeen hoideta. Humppilasta löytyi hyvä paikka Yritys työllistää Kuivakosken lisäksi yhden henkilön vakituisesti ja yhden osa-aikaisesti. – Jännevamma kuitenkin kulkee hevosella läpi sen elämän. – Monesti innostus kestää kerran tai kaksi, mutta sitten into lopahtaa. Lisäksi maata on on vuokralla 12 hehtaaria ja kaksi isoa pihattoa. Hevosta ei voi muuta kuin kävelyttää. Peruskuntoharjoittelusta se ei käy, koska etenkään kävelyvauhdilla syke ei nouse. Terveelle hevoselle vesimatto on vaihtelua lajinomaiseen harjoitteluun. Jos hevonen esimerkiksi liukastuu tai muuten tekee äkkinäisen liikkeen, voi jännevamma pahentua. Lisäksi on pari omaa hevosta. – Toisaalta pysyn paremmin tilanteen tasalla kun teen kaikkea karsinoiden siivouksista lähtien. – Tämä oli valmis paikka eikä remontteja tarvinnut tehdä. Muutto Vesilahden Laukosta tuli ajankohtaiseksi, kun kartano päätti keskittyä matkailuun ja kulttuuriin. Säännöllinen infrapunasaunominen lisää Kuivakosken mukaan vastustuskykyä tarttuville taudeille ja lisää myös luonnollista D3-vitamiinin tuotantoa. – Rasitusperäiset vammat ovat siitä hankalia, ettei hevosesta tiedä, kestääkö se enää sitä käyttöä, mihin hevonen on alunperin tarkoitettu. Jännevamma seuraa läpi elämän Osa hevosenomistajista haluaa yrittää kuntouttaa hevosensa kotiloissa. Tilojen löytyminen ei ollut aivan helppoa. Minulla on kuntoutuksessa 12-15 hevosta yhtä aikaa. Humppila on myös sijanniltaan erinomainen. Kuntoutuksen jälkeen jänteiden kylmääminen, laserkäsittely ja hieronta ovat tarpeen, jottei vamma uusiutuisi. Solarium palauttaa vesimatolta, kuivattaa ja rentouttaa lihaksistoa. Tarhoja olen vähän kunnostanut. Humppilassa hevonen kuntoutuu yleensä kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Kaikki eivät mene 5–6 kertaa viikossa matolla, osa esimerkiksi kolme kertaa viikossa. Kymmenen hevosen tiloja oli tarjolla useitakin, mutta parinkymmenen hevosen tallipaikkoja on harvassa. Kylmä vesi kylmentää jalat ja kumimatto on pitävä alusta. 54 Selkälihaksille solarium on erityisen hyvä. Vastaavia kuntoutuskeskuksia on Suomessa vain Humppilan lisäksi vain pari. Kertakäyttömattoja on useammassa paikassa, mutta sellaisia, joissa hevonen voisi olla hoidossa on vain muutama. Vesimatto voi olla hyvä harjoittelumuoto 1-2 kertaa viikossa. Kotioloissa kävelyttämisessä on myös omat riskinsä
Vesikävelymaton nopeuden voi säätää myös juoksumatoksi.. Hämeen Hevoskuntoutuksen ulkotarhoissa on tilaa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Vesi on nivelystävällinen elementti. Koulutukseltaan hän on hevoshieroja ja hevostenhoitaja. Sitä ennen hän oli vajaat pari vuotta yrityksessä työntekijänä. 55 Kuivakoski aloitti yrittäjänä Vesilahdella. Kuivakoskella on kolme omaa, joista yksi on viime kesänä syntynyt varsa. Vesi kannattelee hevosta, mutta toisaalta antaa riittävästi vastusta liikkeeseen, mikä pakottaa käyttämään kaikkia lihaksia
Pilates-harjoittelu vahvistaa lihaksia, ryhtiä, kestävyyttä, lisää Ratsastajan kehonhuolto hyödyttää hevostakin Jokainen ratsastaja tietää, että ratsastus on täyttä kuntoilua. Liikkeet huoltavat erityisesti niitä, joiden selkä rasittuu istumatyöstä tai joutuu rankassa treenissä kovalle koetukselle, esimerkiksi ratsastajille ja urheilijoille. Tapa käyttää kehoa tekee harjoituksesta pilatesta, eivät pelkät liikkeet. Omaa kehoaan voi ja kannattaa huoltaa, jolloin ratsastuksesta tulee miellyttävämpää niin hevoselle kuin ratsastajallekin. Pilates-harjoitteissa olennaista on keskivartalon syvien lihasten aktivoiminen. Sen pääasiallisena tavoitteena on kehittää optimaalista ryhtiä vahvistamalla vartalon keskialuetta ja syventämällä hengitystä. Kun ratsastaja löytää oikean asennon, lihakset rentoutuvat ja tämä rentous siirtyy hevoseen, opastaa Anu Valve oikealla.. 56 P ilates on yksi parhaista ratsastusta tukevista liikuntamuodoista. Ne vahvistavat kehon syviä tukilihaksia, jolloin selän kuormitus vähenee. Pilates-menetelmä on saksalais-amerikkalaisen Joseph Pilateksen (1883–1967) luoma kehonhallintamenetelmä. Pilatesharjoittelu perustuu kuudelle kehonkäytön pääperiaatteelle, joita ovat keskivartalon syvä tuki, hengitys, hallinta, keskittyminen, liikkeen virtaus ja tarkkuus
Monille on myös vaikeaa aluksi osata liikuttaa vain yhtä kehon osaa kerrallaan, esimerkiksi jännittää vatsalihaksia ilman että samalla jännittää hartioita, Anu Valve kertoo. Pilates sopii erityisen hyvin ratsastusta tukevaksi liikunnaksi, mutta kaikenlaisesta muustakin liikunnasta on toki hyötyä.. Ratsastajan ryhti on sama kuin seistessä. liikkuvuutta, kehonhallintaa sekä kehotietoisuutta ja se sopii kaikille ihmisille. Se on epämukavaa niin hevoselle kuin ratsastajallekin. Ei jäykällä ja suoralla selällä Tunneilla käytetään apuvälineinä muun muassa isoja jumppapalloja. – Ihmisten on yleensä hyvin vaikeaa hahmottaa omaa selkäänsä. Neutraaliasennossa selkä on luonnollisessa asennossaan, loivan s-kirjaimen muotoisena. Tunnilla opittu hevosen selkään Anu Valve, ratsastajiin erikoistunut pilatesja streching-ohjaaja, pitää Espoossa ratsastajille suunnattuja pilatestunteja kahdesti viikossa. Pilateksen avulla ratsastaja oppii paremmin tiedostamaan omaa asentoaan. Se on tärkeää paitsi ratsastuksessa, myös yleensäkin elämässä. 57 . – Ennen opetettiin, että ratsastajan takapuolen pitää olla takana ja lapaluut yhdessä. Pilateksen avulla ratsastaja oppii paremmin tiedostamaan omaa asentoaan. – Ratsastuspilates on normaali liikuntatunti sisätiloissa pilatesstudiolla, siis ilman hevosta. Ratsastuksessa tarvitaan erityisen vahvaa ja joustavaa keskivartaloa, vain silloin ryhti on hyvä, hartiat rennot ja kädet kannatetut. Jumppapallon päällä istuminen jäljittelee asentoa hevosen selässä, ja sen avulla voidaan hakea selän neutraaliasentoa ja joustoa. Se on ihan kauhea asento, jossa selkäranka ei jousta yhtään! Jos selkärangassa ei ole joustoa, ravissa ratsastaja pomppii holtittomasti. Hevosen selässä kuuluu istua ryhdikkäänä, mutta se ei tarkoita jäykkää ja ylisuoraa selkää. Anu Valve järjestää ratsastusja pilatesmatkoja myös Espanjan Andalusiaan. Anu Valve mainitsee usein selän neutraaliasennon. Pilatestunnilla voi keskittyä miettimään omaa kehoaan, eikä kehon tarvitse elää mukana hevosen liikkeessä. – Omaa kehoa kannattaa harjoituttaa muualla kuin hevosen selässä, siellä on niin paljon muutakin tekemistä, hän naurahtaa. Kaikki pilates sinänsä on hyväksi ratsastajille, mutta ratsastajille suunnattu pilatestunti huomioi erityisesti ratsastuksen kannalta oleellisia asioita, hän kertoo. Pilatestunnilla opitut asiat voi sitten siirtää hevosen selkään. Silloin ratsastaja istuu oikein, eli suoraan istuinluiden päällä, lantion paino yhtä paljon kummallakin istuinluulla, selkärangassa vyötärön kohdalla on normaali pieni notko ja rintarangassa on pieni pyöreys
Pilates sopii erityisen hyvin ratsastusta tukevaksi liikunnaksi, mutta kaikenlaisesta muustakin liikunnasta on toki hyötyä. Kehonhuolto mielletään helposti pelkäksi venyttelyksi. Vinkkejä oman kehon huoltoon Ratsastajien suurin ongelma ovat yleensä kehon jännitykset. Käsiä ja hartioita on hyvä rentouttaa ja tehdä lonkan aukikiertoja. Kehonhuolto hyödyttää myös hevosta. Ihanteellista olisi käydä kehonhuoltotunnilla ainakin kerran viikossa. 58 Omaa kehoa hahmottamaan Kehonhallinnan tarkoituksena on hakea tasapainoa, oppia hahmottamaan omia puolieroja ja työstää esimerkiksi vinoutta. Jokainen ihminen on yksilöllinen, mutta lähes kaikilla on kireyksiä ja epäsymmetrisyyttä kehossa. Ratsastajan tulee siten hallita kehonsa kokonaisuutena ja myös osina, joita pystyy liikuttamaan, jännittämään ja rentouttamaan yhdessä ja erikseen. – Itse asiassa ratsastus on helpompaa aavistuksen jäykille ratsastajille, Anu Valve yllättää. Nykyään monilla ihmisillä on jäykkä rintaranka ja kireyttä pakaran ja etureiden lihaksissa lantion alueen ja reisien lihasten kireyksiä, jotka vaikuttavat ryhtiin ja selän hyvinvointiin. – Ennen ratsastustuntia kehoa kannattaa lämmitellä ja herätellä. Anu Valve suosittelee kaikkia oman kehon hallintaa ja tuntemusta edistäviä lajeja, pilateksen lisäksi esimerkiksi tanssia ja kamppailulajeja. Hevosen kannalta ratsastajan painoa oleellisempaa on, miten ratsastajan tasapaino ja miten hän kantaa itsensä. Käsiä ja hartioita on hyvä rentouttaa ja tehdä lonkan aukikiertoja. Epätasapainoinen, säkkimäisenä istuva ratsastaja on hevoselle huomattavasti raskaampaa kantaa. Tehokkaimpia ovat venytykset, joissa lihasta jännitetään ja venytetään, eli rauhallinen pumppaava venytys, joka parantaa lihaksen aineenvaihduntaa. venymisestä ei ole ratsastuksessa kovinkaan paljon hyötyä. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Anu Valven arkisto Lonkkia avaavat liikkeet ovat tärkeä osa ratsastajan kehonhuoltoa. Pelkästä Tasapaino ja itsensä kantaminen olennaista Onko ratsastus oikeastaan luonnotonta ihmiskeholle. Pilates-harjoittelu on enemmän kuin pelkkää venyttelyä, se lisää myös voimaa ja liikkuvuutta. Ratsastajien, joilla on yliliikkuvat nivelet, kannattaa olla varovainen venyttelyn kanssa, suositeltavampaa olisi kehon hallinnan lisääminen.. Jokainen voi kehittyä näissä asioissa, mutta mikään pikareseptiä siihen ei ole, Anu Valve miettii. – Päinvastoin. Koko ranka kannattaa herättää. Kehonhuoltoa voi suositella kaikentasoisille ja ikäisille ratsastajille. Hevonen on herkkä eläin, joka aistii ratsastajan pienimmätkin käden ja jopa sormien liikkeet, sekä jalkojen asennon, rentouden ja puristusvoiman. Myös lonkankoukistajat ja etureidet kannattaa kevyesti venyttää, näin jalan saa helpommin pitkiksi ja rennoiksi, Anu Valve neuvoo. – Ennen ratsastustuntia kehoa kannattaa lämmitellä ja herätellä. – Ratsastus on vaikea laji, sen oppiminen vaatii aikaa. Liikkuvuus on laajempi käsite kuin venyminen. Ratsastus on luonnollisempaa kuin esimerkiksi staattinen istuminen! Nivelet on tarkoitettu liikkumista varten, liikkuessa niiden aineenvaihdunta paranee ja nivelet saavat voitelua. Tunnin jälkeen kannattaa venytellä ainakin lonkan koukistajat, etureidet, reiden lähentäjät, eli sisäreidet. Monilla myös ei ole lantion seudulla tarpeeksi hallintaa. Hevosen selässä ratsastaja ei oikeastaan istu, vaan ryhti on sama kuin seistessä, Anu Valve sanoo. Kehonhuoltoon kuuluu myös voiman ja liikkuvuuden harjoittaminen, tavoitteena kimmoisa, vahva ja rento keho
Vermo ke 18.5. Vermo ke 19.10. Uutta ! Kauden 2016 Salamakypärät: Henna Halme (työnantaja Teemu Okkolin) Antti-Joonas Heikkinen (työnantaja Tuomas Korvenoja) Jere Hurme (työnantaja Bella Varjonen) Jere Kiveinen (työnantaja Olli Lähtinen) Olli Koivunen (työnantaja Harri Koivunen) Niko Kärnä (työnantaja Dimitri Hedman) Jonny Länsimäki (työnantaja Juha Länsimäki) Niko Riekkinen (työnantaja Pekka Korpi) Toni Ripatti (työnantaja Kaisa Tupamäki-Kukkamo) Tamara Skutnabb (työnantaja Erik Skutnabb) Martta Smura (työnantaja Juhamatti Hoffren) Emma Väre (työnantaja Risto Väre) Kauden 2016 Salamakypärät -lähdöt ke 13.4. Vermo ke 14.9. Vermo. Tarjous voimassa 15.5.2016 asti. Vermo la 19.11. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Suomen Ravivalmentajat ry, Suomen Hippos ry, Fintoto Oy ja Vermon Ravirata Oy. www.nokkoskauppa.. Vermo pe 25.6. Härmä ke 13.7. Kilpailuun ilmoitti halukkuutensa 25 nuorta raviohjastajaa, suuri kiitos kaikille kiinnostuksensa esittäneille! Salamakypärät 2016 -kilpailusarjan ensimmäinen lähtö nähdään Vermossa keskiviikkona 13.4. 4+1 kg 99 € Pölyämätön nokkospelletti luonnonmukaiseen hevosenhoitoon. 59 K okelasohjastajakilpailussa kaudella 2016 ohjastavat nuoret ajajalupaukset on valittu. Gogo Eldorado toi Jukalle voiton kauden päätösosalähdössä. Vermo ke 10.8. Ammattivalmentajalisenssin A tai kilpailijalisenssin B haltijoiden talleissa työskentelevät kokelaat kohtaavat toisensa kahdeksan osalähdön pistekilpailussa. Jukka Torvinen voitti viimevuotisen Salamakypärätkisan. Kuvat: Hippos/Ikka Nisula Salamakypärät 2016-kisa käyntiin huhtikuussa Ärmätin nokkostuotteet ovat 100% kotimaisia, tutkittuja ja turvallisia
Etelä-Afrikka oli välietappi pitkillä matkoilla ja samalla vilkas kauppapaikka. Tämä tilanne säilyi noin 150 vuotta. Tällä on kuitenkin arvioitu. Näistä kahdesta tapahtumasta muodostui rodun runko. Hevoset oli tarkoitus päästää jaloittelemaan maalle. 60 Etelä-Afrikan villihevoset Nuhjuiset hevoset kirmaavat vuoren päällä olevalla tasangolla upeissa maisemissa villeinä ja vapaina. Kun luonnonolosuhteet ovat hevosille joinakin vuosina rankat, lähinnä runsaiden vesisateiden aikana, hevosia sairastuu tällä alueella esiintyvään hevossairauteen. Kaapsehoop sijaitsee Etelä-Afrikan kaakkoisosassa ja on maan ainoiden villihevosten kotikylä. Tulevina vuosikymmeninä rotu maustui vielä andalusian ja isabellan hevosilla, joita kuljetettiin laivoilla Espanjasta Etelä-Amerikkaan. Sisäsiittoisuusongelma ratkesi onnekkaasti, kun Persian shaahin laiva jäi jumiin Etelä-Afrikan satamaan. Sukujuuret voidaan jäljittää 1600-luvun puoliväliin, kun Hollannin kauppalaivat alkoivat sukkuloida Euroopan ja Intian välillä. Korkeampi ilmanala vuoren päällä todennäköisesti myös säästää hevosia Afrikan hevossairaudelta, joka on yleinen muualla Etelä-Afrikassa. Turkit ovat likaisia ja hoitamattomia, ja muutamilla on isoja märkiviä haavoja jaloissa. Kylän lähellä pysyttelevät hevoset ovat tällaisina aikoina selvinneet paremmin ja kannan vähenemistä on tapahtunut enemmän yksilöissä, jotka ovat laskeutuneet vuorelta alaspäin. Kyläläiset haluavat suojella villihevosia. Boerperd kehittyi pikku hiljaa Boerperd on aito eteläafrikkalainen hevosrotu, jolla on pitkä ja vaiherikas historia, joka liittyy siirtolaisten tuloon Etelä-Afrikkaan Englannista ja Hollannista. Van Riebeek oli johtamassa ensimmäisten hollantilaisten asutusta Etelä-Afrikkaan. Autoilijoita kehotetaankin erityiseen varovaisuuteen, sillä ne eivät aristele ihmistä. Uituaan laivasta rantaan, niitä vastassa olivatkin hollantilaisen Van Riebeekin miehet. Kanta vaihtelee Hevosten rotu on lähtökohtaisesti boerperd, ja niitä on noin 200 yksilöä. Tosin 1700-luvulla, kahteen otteeseen, tuhansia hevosia kuoli afrikkalaiseen hevossairauteen. Muitakin tarinoita liikkuu ja kaikista vieläpä useita versioita, eikä kukaan oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä tarua. V illihevosten alkuperästä liikkuu pariakin tarinaa. Toisen mukaan ne ovat Kaapsehoopin poliisiaseman hevosia, jotka korvattiin sata vuotta sitten autoilla. Hevosia kuolee ja kanta harvenee. Laivassa oli 14 Persian Shaahin valio-oritta. Tarkempaa syytä tähän ei ole tutkittu, mutta ihmisten lähellä pysyttely auttaa. Hevoset ovat kuitenkin täysin omillaan ja siten villejä. Osa hevosista saattaa olla jopa kesympiä kuin tavallinen ratsastushevonen. Villiintyneitä, muttei villejä Selvää kuitenkin on, että ne ovat ihmisten kanssa eläneiden kesytettyjen hevosten jälkeläisiä, ja vaeltaneet vuorilla vapaasti yli sata vuotta. Vakiintuneissa laumoissa on reilu 20 hevosta ja nuorien oriiden laumoissa kolmesta neljään yksilöä. Ensimmäiset hevoset olivat pieni määrä Javalta tuotuja berberi-arabianponeja. Hevoset kaapattiin hollantilaisille. Yhden mukaan ne jäivät brittiläisiltä sotilailta buurisotien jälkeen reilu sata vuotta sitten. Ehkäpä villiintynyt kuvaisi paremmin näitä hevosia kuin täysin villi
61 Villihevoset tulevat asutuksen pihoihin juomaan. olleen positiivinen vaikutus perimään, kun luonnonvalinta karsi heikoimpia yksilöitä. Toinen vaihe rodun jalostumisessa tapahtui 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun buurisodissa rotuun sekoittui sotaratsuja: hollantilaisia flaamin oriita sekä hackney-, norfolk trotters ja cleveland bays –rotuja Englannista.. Niiden vaikutus ei ole voinut olla kovin suuri, sillä hevosia oli tuolloin jo noin 225.000, mutta jotain vaikutusta täysverisillä on todennäköisesti ollut hevosen kokoon ja ryhtiin. Vuonna 1820 lordi Somerset toi 40 arabialaista ja täysveristä oritta Englannista
Lähellä oleva Kaaps-laakso ja Hoop eli ”Hope” – toivo kullan löytymisestä. Sieltä löytyi kultaa 1800-luvun lopulla ja siitä juontuu myös nimi. Villihevosten värikirjo on laaja. Varsa on tarkan valvonnan alla, sen emä ei päästä ketään lähelle. Etelä-Afrikasta löytyy useita ratsastusretkien järjestäjiä, jotka vievät asiakkaat ratsastamaan Kaapsehoopin alueelle.. Kaapsehooppieni kylä Kaapsehoop, tai toisin kirjoitettuna Kaapsche Hoop, on pieni kylä, jossa on noin 180 asukasta. Johannesburgista ajaa kylään noin 3,5 tunnissa. Se sijaitsee noin 1 400 metrin korkeudella vuoren päällä olevalla tasangolla. Tästä vaiherikkaasta polusta muodostui boerperd-rotu, joka tunnetaan vakaasta luonteenlaadusta, rohkeudesta, älykkyydestä, kestävyydestä, vakaasta askelluksesta ja kovuudesta. Ensimmäiset julkiset rakennukset rakennettiin 1880-luvulla ja Villihevoset elävät luonnon armoilla ja se näkyy hoikissa hevosissa. Kaapsehoop on kansallisesti suojeltu perintöalue. Lähimpään suureen kaupunkiin, Nelspruit, on matkaa 25 kilometriä. Villihevosten kolhut hoitaa luonto omalla ajallaan. 62 Villihevoset näyttävät myös vauhdikkaamman puolensa aina silloin tällöin. Kuivana aikana ei ole kovin runsaasti ravintoa
. monet niistä ovat edelleen pystyssä. Kokeneet oppaat vievät ratsastajat upeisiin vuorimaisemiin, josta löytyy laaksoja, vanha kaivos ja uinti vesiputouksella. 63 Pienissä laumoissa olevat hevoset nauttivat luonnon antimista. On iltapäivä ja työmiehiä kapsäkkeineen seisoo tien vieressä odottamassa kyytiä kotiin. Mutta ehkäpä tärkeintä on mahdollisuus laukata villihevosten rinnalla. Hevosia tien laidalla Kaapsehoopin alueelle tultaessa, tien laidalla alkaa näkyä varoituskylttejä villeistä hevosista. Ratsastusta villihevosten rinnalla Etelä-Afrikasta löytyy useita ratsastusretkien järjestäjiä, jotka vievät asiakkaat ratsastamaan Kaapsehoopin alueelle samaan tyyliin kuin aikoinaan ensimmäiset kullankaivajat tutkivat uutta aluetta. Kullan löytyminen suuremmissa määrissä lienee jäänyt toiveeksi, sillä kylä on pysynyt pienenä ja vaatimattomana. Villihevosten värikirjo on laaja.. Villihevoset ovat suojelemisen arvoinen asia, mutta alueella esiintyy myös runsaasti kotoperäisiä lintuja, muun muassa Blue Swallow – sininen pääsky. Vanha kaivos ei ole toiminnassa. Tie kylälle nousee maltillisen tuntuisesti ja ympärillä on metsää, jossa on havupuita ja lehtipuita sulassa sovussa
Se vilkuilee kuitenkin vaivihkaa koko ajan ja pitää silmällä vierailijaa. Ei tunnu siltä, että olisi kauhean korkealla merenpinnasta, sillä nouseminen vuorelle on tapahtunut muutaman kymmenen kilometrin matkalla. Paviaanien kanssa sulassa sovussa Tie nousee hiukan mutkitellen vielä korkeammalle. Valokuvaaja nousee hiljaa autosta ja ottaa ensin muutaman kuvan kauempaa, ihan varmuuden vuoksi, että saa edes jotakin tallennettua, jos hevonen kirmaakin pois. Ne ovat. Vasemmalla puolella tietä näkyy kolme villihevosta. Kun se on syönyt itsensä kylläiseksi, se hypähtää maantielle ja lönkyttelee asfaltin laitaa kiltisti tien oikealla puolella. Hevonen ei kuitenkaan tunnu ihmisestä piittaavaan, vaan jatkaa ateriointiaan keskittyneen näköisenä. 64 Paikalliset naiset pyysivät päästä kuvaan. Kylään on saavuttu, kun silmät tapaavat kauniit, ehkäpä hiukan brittiläistyyliset, talot pienenä rykelmänä vasemmalla puolella tietä. Tien oikealla puolella yksi uljaan näköinen tumma hevonen on tullut syömään kasvillisuutta lähelle maantietä. Autot hidastavat hyvissä ajoin sen kohdalla. Heti niiden jälkeen avautuu nummimainen maisema, jossa näkyy viiden hevosen ryhmä erivärisiä villihevosia. Kuvauksen jälkeen he tanssahtelivat kadulla. Hevoset asuvat ihmisten lähellä, joten ne eivät ole mahdottoman arkoja, vaikka varuillaan ovatkin
Sellaista tarvitaan täällä. Aiemmin nähty viiden hevosen ryhmä on nyt tullut kauempaa maantielle ja lähtenyt kävelemään määrätietoisesti kohti kylää. Yhdellä jos toisellakin hevosella on vuotavia haavoja kavioiden yläpuolella. Valokuvaajallekin tulee kiire takaisin autoon, kun yksi hevosista lähtee pillastuneen näköisesti kohti. 65 Kylä taustalla on hevosten vierailukohde. Ne eivät ole silotellun näköisiä ja arvet ja naarmut kertovat rankastakin elämästä luonnossa. Lauma astuu sisälle kylään johtavasta portista, ja tietää heti minkä talon pihasta löytyy vettä. Kylään juomaan Matkalla takaisin kylää kohti, näkyy hevosia metsän siimeksestä siellä ja täällä. Toisaalta hevosiin on siellä totuttu, mutta tulee mieleen, että esimerkiksi pienet lapset on opetettava pienestä pitäen kunnioittamaan ja varomaan villihevosia, sillä pahaa aikomatta ne saattavat talloa pienen kulkijan jalkoihinsa. selvästi enemmän varuillaan kuin aiemmin nähty hevonen. com/p2/history/sa-boerperd-breed-history.html Lauma astuu sisälle kylään johtavasta portista, ja tietää heti minkä talon pihasta löytyy vettä. Hevosillakin on selvästi omat luonteensa ja toinen on arempi ja toinen sosiaalisempi ja rohkeampi. Tien laidalla on yllin kyllin varoituskylttejä kylää lähestyttäessä, jotta ihmiset ymmärtäisivät hiljentää ajovauhtiaan. Kuivana aikana ei ole kovin runsaasti ravintoa. Hevoset ja paviaanit mahtuvat hyvin samoille ruoka-apajille. Nyt hevoset ovat selvästi enemmän varuillaan ja vilkuilevat hermostuneen oloisina alati ympärilleen. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Lähteet: – Kaapshoop-kylän nettisivut: http://www.kaapsehoopinfo.co.za/horses.php – South Africa Blog: http://www.southafrica.com/blog/ wild-horses-of-kaapsehoop – Alueen matkailusivusto: http://www.sa-venues.com/ things-to-do/mpumalanga/run-with-wild-horses/ – Kaapshoop Hevosten suojelujärjestö: http://www.kaapsehoopwildhorses.co.za – Boerperd-rodusta yleinen eteläafrikkalainen hevossivusto: http://www.theequinest.com/breeds/boerperd/ – Boerperd-rodun oma sivusto: http://www.saboerperd. Näyttää siltä, että kylässä ollaan ylpeitä hevosista, ja niiden kanssa osataan elää. Näiltä hevosilta löytyy luonnetta ja se villikin puoli. Villihevoset elävät luonnon armoilla ja se näkyy hoikissa hevosissa. Muutama paviaani syö maan antimia keskittyneesti ja välillä punainen muhkurainen takamus vilahtaa korkeassa ruohikossa. Kyläläiset ja hevoset naapuruksina Kun katsoo hevosia niiden liikkuessa ihmisten pihoilla ja pienessä kylässä, on tunne erikoinen. Nyt hevoset ovat selvästi enemmän varuillaan ja vilkuilevat hermostuneen oloisina alati ympärilleen.. Joukossa on pörröisen näköinen poni. Yhdessä, kuitenkin erikseen. Ihmiset ovat sopeutuneet hevosiin. Ne ovat kukin oman värisiään ja kauniita katsoa
– Tallille tullaan ajoissa ja jäädään seuraamaan myös seuraavaa tuntia. Aiomme myös laajentaa tätä toimintaa, sillä se on erittäin pidettyä. Sitä ennen tunti ei ala. – Meillä käy eniten aikuisia. Sillä voidaan tukea kuntoutumista fysio-, toimintaja psykoterapiassa, ja joissakin tapauksissa asiakkaalta on myös voitu jättää pois muita terapiahoitoja, kun ratsastus on esimerkiksi neurologin mielestä toiminut erittäin hyvin sekä fyysisellä että henkisellä puolella, hän kertoo. Yhteys luontoon ja hevoseen koskettaa Asiakkaat ovat kiinnostuneita hevosista monipuolisesti. Ratsastus on yksi osa ympyrästä, loput täyttää saman henkisten ihmisten seura, luonto, sosiaalinen ympäristö ja hevoset. Valtaosa asiakkaista tulee Espoosta ja Helsingistä, ja heille rauhallinen paikka luonnon keskellä on tärkeä osa viihtyisyyttä. Moni haluaa paneutua hevosiin syvemmin, aikuisratsastajia kiinnostaa esimerkiksi hevosten käsittelykurssit, hieronta, ohjasajo ja kärryajelu ratsastuksen ohella. Talli on monelle tärkeä henkireikä kiireisen arjen keskellä. Koska tallimme on pieni, meillä ei ole poneja, ja sijainti edellyttää auton käyttöä. Viihtyisä ajanvietto muiden kanssa on tärkeä osa harrastusta. 66 K ymmenen vuoden aikana aikuisratsastajien harrastuksessa on vahvistunut se suuntaus, että tallilla vietetään enemmän aikaa. Pakulalla on monipuolinen näkemys alaan, sillä hän on koulutukseltaan fysioterapeutti, Centered Riding -ohjaaja, hevosharrasteohjaaja ja personal trainer. Tittelit unohtuvat täällä, kaikki ovat hevosihmisinä samalla aaltopituudella, kertoo talliyrittäjä Sari Pakula. – Fysioterapeuttina olen nähnyt, miten ratsastus toimii usein monen terapian yhdistelmänä. Ratsastajat haluavat paneutua myös hevosen hoitoon Kirkkonummelainen ratsutila Pakula vetää puoleensa aikuisratsastajia viettämään aikaa maalaistallilla luonnon helmassa. Matte Rapila toipuu lonkkaleikkauksesta ja odottaa jo malttamattomasti pääsyä takaisin hevosen selkään. Hän ratsastaa Sari Pakulan tallilla Kirkkonummella.. – Meillä kaikki auttavat toisiaan, että hevoset saadaan valmiiksi tunneille. Sunnuntaisin ennen ratsastustuntien alkua opettaja käy puolen tunnin ajan läpi teoriaa ja hoitamista, kuten vaikkapa jalkojen pintelöintiä. Hevosetkin viihtyvät ja rauhoittuvat, kun ihmisillä on aikaa käsitellä niitä kiireettä. Vuorovaikutus hevosen kanssa lähtee jo tallista. Moni haluaa paneutua hevoseen – Aikuisratsastajille on tärkeää tulla ajoissa tallille ja viettää aikaa sekä toisten ratsastajien että hevosten kanssa. Monipuolinen terapeutti Sari Pakula arvostaa hevosten monipuolisuutta terapiakäytössä. – Mukana on paljon aikuisia ja kaikki ovat tervetulleita. Usein koko ilta on varattu hevostelulle. He nauttivat, kun saavat hoitaa hevoset itse
Toin hänet tallille, ja vaikka hevoset jännittivät häntä, hän halusi kokeilla ratsastusta. – Fysioterapeuttina olen nähnyt, miten ratsastus toimii usein monen terapian yhdistelmänä.. 67 . Hän oli kerrankin rentoutunut, kaikki kommunikoi siinä hetkessä, hevonen, luonto ja me. Pakula työskentelee myös personal trainerina kuntosaleilla, lenkkipoluilla tai vaikka golfkentällä. – Lähdimme kulkemaan metsäpolkua upeana aamuna, ja ehdotin että olemme seuraavan puoli tuntia aivan hiljaa. Monelle hevosen kanssa vietetty aika auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa. Takaisin pihassa hän ei saanut liikutukselta sanottua sanaakaan. – Minulla oli asiakkaana kiireinen ja stressaantunut yritysjohtaja, joka meni täysillä koko ajan hektisessä tahdissa, ja kaikkeen kului koko ajan liikaa aikaa. Se näkyy kehossa, hevosen käsittelyssä, ratsastuksessa, habituksessa sekä tavassa kommunikoida. Tallit ja hevoset ovat silta yhteyteen luonnon kanssa, minne jokainen kaipaa tiedostamattaan. Se oli pysäyttävä hetki. – Terapeuttina pystyn havainnoimaan hyvin pian, jos ihmisellä on jotain pielessä, murheita tai paineita. Ratsastajaa hänestä ei tullut ratsastajaa, mutta hän viihtyy tallilla ja vie nykyään lapsenlapsensa ratsastamaan
– Kuulin, että ratsastus tekee hyvää ja auttaa lihasreumaan. Hän aloitti harrastuksen yhdessä tyttärensä kanssa, kun tämä oli kuusivuotias. Ratsastus tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Ja tulee niin hyvä mieli, kun ratsastus sujuu, hevosen kanssa löytyy yhteinen sävel. Hevonen vaikuttaa suoraan henkiseen hyvinvointiin, sen kanssa rauhoittuu ihan toisella tavalla. Se on auttanut minua myös tasapainon kanssa, enää ei tarvitse katsoa maahan joka askeleella ja ryhtini on suoristunut, Arvola iloitsee. Hän viettää tallilla paljon aikaa, vaikkapa avustamassa kilpailuissa ja leireillä. Tämä on merkittävä näkökohta myös alan yrittäjille ja toiminnan kehittämiselle, Ratsastajainliiton puheenjohtaja Laura Airaksinen toteaa. Ikääntyvien ratsastajien ryhmä on selvässä kasvussa ja harrastus saatetaan aloittaa vasta eläkeiässä. Joudun kasvamaan hevosen kanssa, opettelemaan yhteyttä, kasvattamaan itseäni ja etsimään yhteistyötä. Ratsastus ennaltaehkäisee sairauden etenemistä ja parantaa lihaskuntoa. Ratsastustaidoissa Fysioterapeutti Sari Pakula on mukana ohjaamassa Pirjo Arvolan ja Turon Hurmurin ratsastusta. ratsastuskouluissa, mutta sen rinnalle on vahvistumassa kysyntä rauhalliseen ja luontokeskeiseen harrastamiseen, jossa pääasiana on hevosen kanssa toiminen itse ratsastuksen lisäksi. Sari Pakula on auttanut häntä fysioterapeuttina. – Usein harrastus alkaa kiinnostuksesta hevoseen, minkä jälkeen se syvenee osaamisen kehittämiseksi ja jopa kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, jossa hevoset ja talliyhteisö ovat tärkeä osa arkea. Perinteinen ratsastusharrastus jatkuu vahvana mm. – Onneksi ortopedi on luvannut, että pystyn ratsastamaan jälleen, on pakko päästä takaisin satulaan. Kolme tuttavaani suositteli minulle Pakulaa, ja tulin tänne. Ratsastuksesta haetaan fyysisen kuntoilun ohella myös henkistä hyvinvointia. Pirjo Arvola saa ratsastuksen tuomasta liikunnasta apua lihasreumaansa. 68 Ratsastus hyvinvoinnin lähteenä P akulan tallin Marja-Leena, Matte, Rapila, 65, on ratsastanut 24 vuotta. Täällä on hirmu mukavat ihmiset, puhumme yhdessä kaikesta ja Sari on ihana opettaja, Rapila hymyilee. Pirjo Arvola aloitti ratsastuksen 59-vuotiaana viime elokuussa. – Ratsastus on maailman ihanin juttu. Arvolalla puhkesi lihasreuma kolme vuotta sitten ja hän kärsii myös huimauksesta. Luonnonläheinen suuntaus kasvussa myös selvitysten perusteella S uomen Ratsastajainliitto on selvittänyt yhteistyössä KPMG:n kanssa ratsastuksen harrastajakuntaa ja harrastamisen suuntauksia. kehittymisen rinnalle on noussut merkittävänä suuntauksena kiinnostus hevosten ymmärtämiseen, niiden hoitamiseen sekä mukavaan yhdessäoloon, hän pohtii.. Rapila toipuu parhaillaan lonkkaleikkauksesta, mutta veto hevosten luokse on kova, vaikka ratsaille ei hetkeen pääsekään. Tallissa olemalla oppii ja huomaa hevosen kielen ja mielen, millä tuulella se on ennen tuntia ja miten kannattaa toimia, että yhteistyö alkaa sujua heti alusta. – Kaikki selvitykset nostavat esiin sen, että harrastuksen ydin kumpuaa rakkaudesta hevoseen, haluun toimia yhdessä hevosen kanssa, ei vain hevosella. Ratsastus ja hevosten kanssa toimiminen tuottaa hyvinvointia, mitä hyödynnetään monin tavoin myös terapiassa. Ensimmäisen kerran maastossa kyyneleet valuivat silmistäni, se oli sanoinkuvaamaton, kokonaisvaltainen elämys. Yhteys ainutlaatuiseen luontokappaleeseen koetaan tärkeäksi, luonnosta nauttiminen ja siellä hevosen kanssa liikkuminen on antoisaa
edunvalvonnassa, turvallisuusasioissa ja hevosen hyvinvointikysymyksissä. Tekstit ja kuvat: SRL/ Sonja Holma Eemeli Dahlia on yksi Sari Pakulan terapiahevosista. – Ratsastajainliitto ajaa koko alan asiaa, ja mitä suurempi joukko ratsastajia on mukana toiminnassa, sitä voimakkaampi on äänemme yhteiskunnassa, Kaipio korostaa. 69 Ratsastuksen rikkaus heijastuu liiton toiminnassa K PMG:n selvit yk sen mukaan harrastajien mielikuva Ratsastajainliitosta oli varsin kilpailukeskeinen. Lisäksi on lukuisia yhteistyökumppaneiden etuja, kuten huomattavia alennuksia ratsastustarvikkeisiin ja hevostapahtumiin. Liitto toimii lajin ja hevosalan hyväksi monin tavoin mm. Useampi tuhat mielipidettä S uomen Ratsastajainliiton ja KPMG:n toteuttama selvitys pohjautui liiton keväällä 2015 toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 2.814 harrastajaa sekä liiton vuonna 2014 ikääntyville harrastajille toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi 136 harrastajaa. KPMG toteutti oman kyselyn lajin harrastajille lokakuussa 2015. Ratsastajainliiton jäseneksi liitytään jäseneurojen tai -tallien kautta. Kyselyyn vastasi 919 harrastajaa. – Liiton tapaturmavakuutus on voimassa myös tallissa, hoitotilanteissa ja talli-matkoilla, ei vain ratsailla. Ratsastuksen rikkaus on juuri siinä, että harrastaa voi niin monella eri tavalla elämän eri vaiheissa. Tapaturmavakuutus on voimassa myös tallissa, hoitotilanteissa ja tallimatkoilla, ei vain ratsailla. Jäsenyyteen ollaan nyt kehittämässä uusia, matalan kynnyksen ratkaisuja. Tutkimuksessa nousi selvästi esiin myös lajin vetovoima, suuri kiinnostus hevosiin ja ratsastukseen. Ratsastuksen rikkaus on juuri siinä, että harrastaa voi niin monella eri tavalla elämän eri vaiheissa, liiton seurapalvelupäällikkö Nina Kaipio sanoo. Moni KPGM:n kyselyyn vastannut koki liittymisen käytännössä hankalaksi. Neuvontaja tietopalvelut sekä edunvalvonta ovat myös tärkeä osa liiton toimintaa, Kaipio muistuttaa. – Näemme tärkeäksi tarjota palveluja ja tietoa kaikille harrastajille. Selvityksessä huomioitiin myös Helsinki International Horse Show’n yleisögallup vuodelta 2014, johon vastasi 1.310 tapahtuman vierailijaa. – Liiton jäsenedut palvelevat kattavasti koko harrastajakuntaa. Uudistunut Hippos-lehti tarjoaa entistä monipuolisemmin tietoa sekä tuhdin lukupaketin kaikille hevosista kiinnostuneille
Kummihevostoiminnassa 150 hevosta taustajoukkoineen Mokomani odotetumpi kuin joulupukki sa, kirjeitä, videotervehdyksiä, kortteja, askartelua, lämpimiä kosketuksia, iloisia hörähdyksiä ja ratsastusta sekä kärryajeluita ja paljon muuta. He välittivät hevostensa kanssa ilosanomaa syksyn 2015 aikana muun muassa päiväkodeissa ja vanhainkodeissa. Kummihevoset tarjosivat faneilleen ikimuistoisia tapaamisia talleilla ja kummikohteisKati Salmela vieraili Mokomanin kanssa kehitysvammaisten ja erityislasten toimintakeskuksessa. 70 K ummihevonen -projektiin osallistuneita vapaaehtoisia kiitettiin Vermon ravikatsomossa helmikuussa järjestetyssä tilaisuudessa. Yhteistyötä jatketaan Kummihevoskampanjaan osallistuneen kauden 2014 ravikuningattaren Mokomanin taustajoukkoihin kuuluva Kati Salmela Kummihevostoiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset palkittiin ruusukkein ja diplomein.
Kiitostilaisuuden järjesti kummihevoskampanjan koordinoinut Mahdollisuuksien hevonen -nuorisotyöryhmä. suomenhevosen päivänä ja jatkui vuoden loppuun saakka. Mokomanin kummikohde oli kehitysvammaisille ja erityislapsille päiväja työtoimintaa järjestävä raahelainen toimintakeskus Kuutti. Toiminnassa mukana olleet harrastajat ja hevosalan ammattilaiset levittivät hevostensa avulla iloa ja toivat hevoselämää lähelle yhteiskunnan eri toimijoita. Toiminta on aukaissut omiakin silmiä, ja yhteistyötä kummikohteen kanssa jatketaan. Ei parempaa voi olla! Kaikki kampanjaan osallistuneet hevoset palkitaan osallistumisestaan ruusukkein ja diplomein. Puh:+358 (0)40 413 9248 info@polarlightstours.. 71 oli yksi mukana olleista Vermon kiitostilaisuudessa. www.polarlightstours.?. Tästä saa niin paljon enemmän kuin se ottaa, Salmela kannusti. – Tosi ihanaa oli olla mukana. Lasten ilmeet, kun he pääsivät paijaamaan, harjaamaan ja katsomaan hevosta, olivat aivan mahtavia. Valtakunnalliseen kummihevoskampanjaan osallistui 150 hevosta taustajoukkoineen. Kummihevoskampanja oli hevosalan yhteinen taidonnäyte, joka osoitti että hevosväellä on suuri sydän ja hevoset tuovat paljon iloa ympärilleen. – Mukana oleminen tässä hienossa toiminnassa oli parasta, samoin kanssakäyminen ja ihmissuhteet, joita saimme. – Kaikista hienointa oli mielestäni kun meille kerrottiin, että Mokomania oli odotettu koko syksyn enemmän kuin joulupukkia, Salmela hymyili. Lasten ilmeet, kun he pääsivät paijaamaan, harjaamaan ja katsomaan hevosta, olivat aivan mahtavia. – Tosi ihanaa oli olla mukana. Tämä joukko järjesti yli 450 erilaista tapaamista ja tapahtumaa. Lasten ilmeet mahtavia Mikkeliläinen Pirjo Heinikainen oli mukana kummihevonen -kampanjassa 19-vuotiaan ruunansa Akordin kanssa. Ei ole koskaan niin kiire, ettei tällaiseen olisi aikaa. Kampanja käynnistyi 6.9. – Suosittelen aivan ehdottomasti kaikille Kummihevoseksi lähtemistä
Laukaassa. Lisäksi näyttelykauden kolme parhailla pisteillä arvosteltua tammaa palkitaan rahapalkinnoin ja pokaalein seuraavan vuoden jalostuspäivien yhteydessä. Ensimmäisen tammaja varsanäyttelyn järjestää KeskiSuomen hevosjalostusliitto 9.4. Hyväksymisen ehdot sekä. Tammaja varsanäyttelyihin ilmoittaudutaan Heppa-järjestelmän kautta Oma talli -tunnuksilla. Parhaille tammoille rahapalkintoja Jokaisessa tammanäyttelyssä arvostellaan sekä lämminveriettä suomenhevostammoja. Oriin on kasvattanut Katri Kela ja Seaground Oy. Hieman yli puolet ikäluokan tammoista on jalostusarvostelukelpoisia. Voittajaksi nousi suomenpienhevonen Merimaan Ruhtinas (Tintin Tinjami). Suomenhevostammoja voidaan arvostella niillä suunnilla, jotka näyttelyjärjestäjä on ennakkoon ilmoittanut. Näyttelyihin ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen Hippokseen rekisteröidyt varsat ja tammat. Suoritusten lisäksi hevosista arvostellaan rakenne, kestävyys, liikkeet ja luonne sekä tutkitaan perinnölliset sairaudet, ennen kuin ne hyväksytään arvostelussa. Näyttelystä varsa hankkii kokemusta sekä saa puolueettoman rakenneja liikearvostelun. Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten tammaja varsanäyttelykausi käynnistyy huhtikuussa. Näyttelyiden ajankohdat viimeisine ilmoittautumispäivineen löytyvät Heppa-järjestelmästä. Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten tamma1-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallisen varsanäyttelyn finaalissa marraskuussa 2015 nähtiin viisi orivarsaa. Pian käynnistyvä kevään näyttelykausi kestää huhtikuusta kesäkuuhun ja syksyn elokuusta marraskuuhun. Jalostusarvostelu perustuu hevosten suorituksiin. Kaudella 2016 toteutuu kaikkiaan 52 suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten tammaja varsanäyttelyä eri puolella Suomea. Varsanäyttely on välietappi urheiluhevoseksi kehittymisen polulla. Oriin esittänyt Lia Merimaa löytyy Merimaan Ruhtinaan omistajan Seagroudin takaa. 72 J alostusarvostelussa tamma saa jalostushevosen arvon ja tamman omistajat hyödyllistä informaatiota tamman mahdollista siitoskäyttöä varten. Jalostusarvostelluille tammoille maksetaan rahapalkintoja tietyin edellytyksin*. Kevään tammaja varsanäyttelykausi käynnistyy Varsanäyttelyt tukevat kotimaista kasvatusta ja varsanäyttelyitä järjestetään keväisin ja syksyisin
Varsanäyttelyillä on myös neuvonnallinen rooli. Näyttelyihin ovat oikeutettuja osallistumaan Suomessa syntyneet 1-3 -vuotiaat suomenhevosvarsat ja 1 2 -vuotiaat lämminveriravurivarsat. Oriin omistaa Team Liekeissä. Rakennetarkastettu tamma ei yksilönä ole vielä oikeutettu jalostushevosen arvoon, mutta tamman omistaja saa hyödyllistä informaatiota tamman rakenteesta mahdollista siitoskäyttöä varten. Rakennetarkastetut tammat hyväksytään myöhemmin jalostusarvostelluiksi jälkeläispalkinnolla, mikäli tamman jälkeläiset täyttävät jälkeläispalkintojen vaatimukset. Näyttelyjärjestäjinä toimivat hevosjalostusliitot yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa. Näyttelytuloksista saadaan puolueeton selostus varsan rakenteesta ja liikkeistä sekä nähdään viitteitä varsan vanhempien jalostusarvosta. Kauden aikana varsanäyttelyyn voi osallistua kahdesti, kerran keväällä ja kerran syksyllä. 2-3-vuotiaiden varsojen liikkeet voidaan esittää ajaen jos se on erikseen näyttelykutsussa mainittu. Rakennetarkastuksessa tamma mitataan, sen purenta ja jalkaterveys tarkistetaan, arvostellaan kaviot sekä tehdään rakenneja liikearvostelu. Suomenhevostammoille rakennetarkastus Vähintään 4-vuotiaalle tammalle voidaan tehdä rakennetarkastus jalostusarvostelutilaisuuden yhteydessä, vaikka se ei suorituksiltaan täyttäisi jalostusarvostelun minimivaatimuksia. I tai II palkinnoilla palkituille tammaja orivarsoille voidaan maksaa rahapalkintoja. Hevosesta arvostellaan tyyppi, runko, jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys. Näyttelyt toimivat kasvattajien kohtauspaikkana ja näyteikkunana yleisölle. 73 Kolmanneksi valtakunnallisessa varsanäyttelyssä tuli juoksijasuunnan varsa Aika Liekeissä (Tuli-Viesker), jonka ovat kasvattaneet Anu ja Eero Aho sekä Annika Räisänen. Kokemusta varsoille ja välietappi omistajille Varsanäyttelyiden tarkoituksena on tukea kotimaista kasvatusta. Näyttelyissä varsa oppii lastaukseen, kuljetukseen, vieraisiin hevosiin ja paikkoihin sekä mittaukseen ja tarkastukseen. Tamman voi esittää rakennetarkastuksissa niissä näyttelyissä, missä jalostusarvostellaan kyseisen jalostussuunnan tammoja. Jalostusarvostelu perustuu hevosten suorituksiin.. Varsanäyttelyiden huipentuma on Valtakunnallinen varsanäyttely, jossa ikäluokan parhaat palkitaan 1500 euron ykköspalkinnolla. palkitseminen löytyvät jalostusohjesäännöstä. Myös ruunat ovat oikeutettuja osallistumaan näyttelyyn
– Tämä on eläimelle luontainen tapa hoitaa elimistöään. Nokkonen sisältää runsaasti kuitua ja proteiinia. – Suomalaista byrokratiaa ja säädösviidakkoa on välillä vaikea ymmärtää, mutta kontrollilla on myös vahvat puolensa.. – Yhden tuontinokkoserän tarkastuksessa selvisi, että siitä puuttuu C-vitamiini lähes kokonaan. Vitamiinin puutos johtui mitä todennäköisimmin liian korkeasta kuivatuslämpötilasta. Kotimaisia rehuja ja valmisteita ostaessaan voi olla varma niiden puhtaudesta. Kuivatuissa yrteissä myös raskasmetallipitoisuudet ovat olleet hälyttävän suuria kotimaisiin verrattuna, toteaa kainuulainen nokkosviljelijä Matti Veijola. – Suomalaista byrokratiaa ja säädösviidakkoa on välillä vaikea ymmärtää, mutta kontrollilla on myös vahvat puolensa. Aminohapot suojaavat ja korjaavat eläimen elimistön toimintaa ja puhdistavat sitä kuona-aineista, Veijola kertoo. Hevonen puhdistaa elimistöään nokkosella Kevään edetessä laitumet alkavat sulaa paljastaen edellisvuoden kasvustoa. E läinten ruokinnassa kannattaa pidättäytyä kotimaisissa valmisteissa. Lisäksi nokkonen nostaa hemoglobiinija varastorautaarvoja piristäen samalla hevosen koko olemusta. 74 Ulkolaisista yrteistä voi puuttua vitamiineja Lähiruoka on suosiossa myös hevosen ravinnossa. Hevoset tykkäävät kuopia ja syödä muun muassa kohmettunutta nokkosta. – Kotimaisia rehuja ja valmisteita ostaessaan voi olla varma niiden puhtaudesta, toteaa nokkosviljelijä Matti Veijola
Valmentajan kilpailukielto koskee hänen kokonaan omistamia hevosia sekä toimimista ohjastajana, vastuullisena valmentajana ja hevosenkäsittelijänä ravikilpailusääntöjen perusteella järjestettävässä kilpailutoiminnassa. Hevosen kaikki lääkintä on ravikilpailusääntöjen mukaan kielletty vähintään neljän vuorokauden ajan ennen kilpailua. Tessa Frontlinen Ylivieskassa 8.11.2015 saavuttamaa palkintoa (250 euroa) ei makseta. Kymmenen viime vuoden aikana annetuista rangaistuksista on puolet tullut tapauksista, joissa näytteestä on löytynyt alhaisia jäämäpitoisuuksia hevosten normaaliin lääkintään yleisesti käytettävistä aineista. Näytteitä otetaan sekä kilpailuissa että harjoituskaudella. Ossi Lindgrenin valmentama hevonen Tessa Frontline kilpaili Ylivieskan raveissa marraskuussa sijoittuen toiseksi. Hevonen Tessa Frontline S-123637 asetetaan kahden vuoden kilpailuja siitokseenkäyttökieltoon. Hevosen kiellon purkamisen edellytys on negatiivinen uusintanäyte. Suomalaisessa raviurheilussa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty – 5 lääkeainetestilöydöstä vuosittain. Hevoselta otettu doping-näyte sisälsi tammoille asetetun kansainvälisen raja-arvon ylittävän pitoisuuden testosteronia. Dopingvalvontaa lajissa kehitetään koko ajan. Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunta käsitteli tapausta kokouksessaan 27.1.2016 ja totesi karkean dopingrikkomuksen. Muutama lääkeainetestilöydös Suomessa vuosittain Doping-rikkomus Ylivieskassa marraskuussa R tot K evo L v my t V o upp mm Heinäpojat Oy | Suoniityntie 43 | 7900 Loviisa Myymälä 044 237 9403, myynti 044 050 1240 www.heinapojat. Hevosen valmentaja Ossi Lindgren on asetettu kilpailukieltoon ajalle 27.2.2016 – 26.2.2018 ja hänelle on määrätty 2 000 euron sakko. Useille lääkkeille on määrätty kuitenkin selvästi pidempi käyttökielto ennen kilpailua. | uudenmaan@heinapojat.. Uusintanäyte voidaan ottaa aikaisintaan 27.2.2018. Testosteronin käyttö on kokonaan kielletty ravikilpailusääntöjen 45 §:n mukaan. 75 R avihevosilta tutkitaan Suomessa vuosittain noin 1 250 lääkeainetestinäytettä
76 H evoset ovat kulkeneet mukana koko Raimo Hakkaraisen, 82, pitkän elämän. Viidestätoista kerrasta yhdeksäsHevoset ovat tärkeä osa Raimo Hakkaraaisen eläkepäivien kulua.. Tukkiajosta ravivalmentajaksi Hakkaraisen ollessa lapsi 50-luvulla, saattoi ajoa hevoskuorman kanssa tulla seitsemän lähtivät mukaan töihin. Hakkarainen ajaa lämminverisellä maltillista vauhtia kahtena peräkkäisenä päivänä. Hevoset pitävät Raimon ja hänen 77-vuotiaan vaimonsa Leenan hyvässä kunnossa. Perheeseen kuului usein suomenhevonen, josta oli iso apu elantoa hankittaessa. Piti selvitä itse ja leipä tuli pöytään kovan työn kautta. Olen itse valmentanut sitä, mutta vien sen kohta uudestaan Tupamäelle. sä se on ollut ykkönen, kaksi kertaa kakkonen, loput on hylättyjä. On tullut menestystäkin Hakkaraisen tallissa on neljä hevosta. Tämä muisto on ensimmäisiä hevosiin liittyviä. Hakkarainen ajoi metsäajoja kymmeniä vuosia, ihan poikasesta saakka. – Ei ollut muuta vaihtoehtoa, sillä silloin ei tullut yhteiskunta hätään joka käänteessä. – Sillä on tullut rahaa päälle 12 000 euroa. 8-vuotias Vaaran Vappu voitti muun muassa tammasarjan 2014. Vähintään joka toinen päivä hän ajaa reellä pellolla. Hän valmentaa niitä itse. Pienestä pojasta saakka hevosten kanssa työskennellyt mies tekee edelleen täyden työpäivän hevosten parissa. Raimo Hakkarainen muistelee olleensa niin pieni poika tallilla käydessään, että hän seisoi pitkän tovin rappusilla, koska ei uskaltanut mennä pimeässä sinne yksin. Siihen aikaan oli tavallista, että kaikki lapsetkin Hevoset pitävät Hakkaraisen pariskunnan liikkeellä Viitasaarelainen Raimo Hakkarainen osti ensimmäisen ravihevosen, kun hänen oli lopetettava tukinajo hevosella sydänsairauden takia
– Minulla oli kolme veritulppaa. Ajoimme talvella pitkät matkat kuorman kanssa ja kyllä sitä tiesi tekevänsä työtä silloin. Ravit ovat Leena Hakkaraisen mielestä pitkäveteisiä. Töistä ei tullut enää mitään, sillä kun hän metsässä yritti nostaa jotakin, niin rintaan alkoi koskea. Nykyään kasvatetaan isoa mahaa ja valitetaan joka asiasta, Hakkarainen ihmettelee. Lämminverinen hevonen oli nimeltään Sandira. Ne ovat meidän elukoita ja niistä pitää pitää huolta, Hakkaraiset sanovat. Hevoset pitävät Hakkaraisen pariskunnan liikkeellä Kun on ankea lapsuus, niin on iloinen nuoruus, Hakkarainen nauraa. Minä ajoin hevosella tukkia ja Leena hoiti lehmiä, Hakkarainen kertoo. Minä vaan ostin. Aamusella työpäivä alkoi seitsemältä ja loppui kuuden aikaan illalla. – Keväällä kun työt alkoivat helpottaa ja tukinajo loppua, alkoi ottaa selästä, eikä päässyt mihinkään. Toiset sanoivat, että älä hyvä mies, nyt kun lähdet sinne ohitusleikkaukseen. Onneksi ne olivat sydänlihaksen alareunalla, parhaalla mahdollisella kohdalla, niin se ei ollut niin vaarallista. – Tämä tila on vanha, isäni ja äitini asuivat ikänsä tässä. Matka lyheni, kun sydänmaalle tehtiin traktoriteitä. – Hevoset ovat tärkeitä. Kun lähdin ohitusleikkaukseen, ostin ennen leikkuuta ravihevosen.. 77 . Tärkeä suomenhevonen Ennen lähes kaikki peltotyöt tehtiin hevosen kanssa. Pohjakuntoa paljon ajamalla Ensimmäisen ravihevosen Hakkarainen osti vuonna 1980. Heinät niitettiin, haravoitiin ja ne kasattiin, kaikki hevosen avustuksella. Hakkaraisilla on kaksi tytärtä, joista toinen asuu lähellä, Viitasaarella ja toinen Kuopiossa. kilometriä suuntaansa. Tukinajolle piti kuitenkin laittaa piste, sillä Hakkaraiselle tehtiin ohitusleikkaus vuonna 1980. Kun lähdin ohitusleikkaukseen, ostin ennen leikkuuta ravihevosen. Hän sairasti sydänsairautta viisi vuotta ennen leikkausta. – Vähän aikaa sitä katselee, kun oma hevonen juoksee, muttei muuten, hän sanoo
Hevonen oli omapäinen ja radallakin se hyppäsi selälleen. Eivät ne muuten tule kuntoon. Eikä hevonen väkisin juokse. – Olen sanonut muillekin, että jos hevonen ei piiskatta lähde tielle ajamaan, niin sillä ei tarvitse ajaa kilpaa ollenkaan. Se ei antanut periksi. Nytkään sitä ei voi päästää pihalle, jos ei laita koppaa päähän. Tuntuu, että kun kärryyn istutaan, että nyt alkaa tuulemaan. – Sillä tuli menestystä, ja siten kai tämä homma jatkuikin, kun se oli kauhean kova juoksemaan. Hevosen täytyy tietää, että ajomies on se, joka määrää. Minä olen ajanut. Nyt kun sen päästää koppa päässä ulos, niin se kaivaa maata paljaaksi, mutta hiekkaa se ei onneksi saa syötyä. Sandiralla piti ajaa joka päivä. Lenkit olivat kahdenkymmenen kilometrin pituisia, ja ylämäkiä oli paljon. Mutta jos se on oikein kelvoton, niin minä otan tuulettajanhihnan, jolla pikkuisen lopsautan sitä kupeeseen, jos se ihan tahallaan aina vain konstailee. Yhden hevosen kanssa on kuitenkin ollut ongelmia. Hiekkaa syövä hevonen Hakkaraisen kaksi suomenhevosta ja kaksi lämminveristä hevosta ovat olleet suurin piirtein terveitä. Mutta kun sen sai kääntymään lähtösuuntaan, niin jo saivat alkaa rahapussia aukomaan. Entisessä tallissa, jossa oli hometta, hevoset sairastivat paljon. Valmensin sitä itse, mutten koskaan ohjastanut. – Olen sanonut, että kun savupiippu herkiää näkymästä, minä käännyn takaisin. Ei piiskaa hevosille Hakkarainen ei mielellään sanoita tekemisiään, eikä ryhdy valmennusperiaatteitaan muille jakamaan. Sitä ajoi itse kukin, Ari Hartikainen enimmäkseen. – Niitä on kuulemma paljon sellaisia hevosia, mutta tapaan ei kukaan tunnu tietävän syytä. Onneksi uudessa tallissa ei tällaisia ongelmia ole. – En minä periaatteista niin tiedä. Hevonen on myös jostakin kumman syystä innostunut syömään hiekkaa, ja sen seurauksena sille on kehittynyt mahahaava. Hiekanpoistoon on olemassa lääkitys, joka lisää limantuotantoa, ja siihen hiekka sitten tarttuu. – No, sen sanon, että minä en milloinkaan pidä piiskaa mukana, kun ajan hevosella. – Minä ajoin aika pitkiä lenkkejä, mutta en kauhean kovaa. Se oli sen verran hävytön hevonen. Minä ajan useammin, koska ajan niille pohjakuntoa. 78 – Lämminverinen on mielestäni kovempi juoksija. Hakkaraiset rakensivat pihapiiriinsä aikanaan uuden tallin, kun vanhassa oli hometta.. Se on sairastellut flunssaa. Suomenhevonen on sellainen jumputtelija. Jos hevoset ovat kunnossa, niin kaksi ajokertaa viikossa riittää. Hevosia kannattaa pitää paljon ulkona, Hakkaraisen mielestä se edistää terveyttä. Muuten en räpsi hevosia. Hyvää ruokaa ne ovat aina saaneet. Jos se ei kuuntele ajomiestä, niin kilpailu saa jäädä. Nyt en enää viitsi lähteä kauas. Se alkaa heti purra maata
On ihan hiljaista, kun aamulla lähtee, eikä ole kärpäsiäkään. Ruotsissa sillä oli ajettu, mutta pennin latia ei ollut tullut. Että on tässä isänmaata itse kukin vähän jelppaillut, Hakkarainen kertoo. 79 Sota-aika elää muistoissa – Saimme sota-aikana koulusta niin sanottuna Amerikan avustuksena niin isot maihinnousukengät, että olisimme sopineet koko perhe niihin. Kaveri sanoi, että käyttöä tulee varmasti ja jätti sen tänne. Poikkiteloin oleva hevonen oli sen aistinut, Hakkarainen hymyilee. – Eipähän sitä muuten tulisi aamulla lähdettyä lenkille, mutta nyt on lähdettävä luomaan lantaa. – Olen opiskellut valtiotieteitä ja viestintää pääaineina aikoinaan, Jaana kertoo. Se että Suomessa syntyneet hevoset kilpailevat etusijalla, harmittaa, sillä oman hevosen kanssa ei tahdo päästä matkaan. – Tullaan takaisin tupaan ja syödään puurot, jonka jälkeen Raimo lähtee ajamaan tunniksi tai puoleksitoista. Yksi isän veljistä meni Hitleriä auttamaan Saksaan, ja kun hän kieltäytyi ampumasta juutalaisia, joutui hän heti itse ammutuksi. Ruotsissa syntynyt kakkossijalla Raviurheiluun lyödään Hakkaraisen mielestä aina vain lisää pykäliä. Päivärytmi on kuitenkin säännöllinen, sillä kuuden tai puolen seitsemän aikaan noustaan aamukahville. Kymmenen ja yhdentoista aikaan hän tulee kotiin lounaalle. Tallille mennään seitsemään mennessä. Metsäteillä on rauhallista. Kilpailuvälit ovat kuitenkin pitkiä ja se on turhauttavaa. – Ei ole varaa pitää rokulipäiviä, vaan hevosia on hoidettava joka päivä. – Tuolla lämpöisellä on toki ajettu, mutta kun se on Ruotsissa syntynyt ja Suomessa syntyneet ovat etusijalla, niin vähäiseksi on jäänyt. – Viikko sitten se juoksi Kuopiossa. Minä vetelen savuja ja käk’ kukkuu helekyttellee ja linnut visertelee. – Isän ja äidin elämänasenne on hieno. Hevosurheiluhan on sitä, että välillä onnistutaan ja välillä ei. Kun kuulin, että 19, ajattelin ettei minun hevoseni siihen sovi. – No olen mukana ainakin luomassa lantaa. Nuorempi tytär Taina, joka on ollut varsinainen hevostyttö nuorempana, työskentelee nykyään sairaanhoitajana Viitasaarella. Sanoin, ettei minulla ole käyttöä sille. Olen ajatellut paljon heidän optimistisuutta ja jaksamista ja yrittämistä. Hevoset luovat päivärytmin Monet Hakkaraisen ikäiset ihmiset elävät hoitolaitoksissa, ja joutuvat olemaan muiden autettavina. Muuta ei tullutkaan, Raimo Hakkarainen muistelee. Käk´ kukkuu helekyttellee Mikä saa miehen jaksamaan raskastakin työtä hevosten parissa. Tätähän voi tehdä vointinsa mukaan, eikä kukaan määrää tahtia. Sitten hän lähtee ajamaan toisella hevosella, sitten nautitaan kahvit ja lähdetään ajamaan uudestaan. Minä kysyin asiasta riistavalvojalta, ja hän sanoi, että karhu se siellä vain oli liikkeellä. Eikä hän painanut edes neljääkymmentä kiloa, kun pääsi pois sieltä. Hän on elänyt ajan, jolloin kaikki syrjäkylät olivat puutteellisia paikkoja. – Isä oli sodassa. Hän ei ole koskaan ajanut kilpaa, eikä ikä sitä enää sallisikaan.. Kahteen paikkaan sen tänä talvena ilmoitin, mutta en tiedä pääsikö se toiseen. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Hakkaraisen tallissa on neljä hevosta. Pikkumurheet lähtevät ajellessa. Iloinen elämänasenne Pariskunnan tytär Jaana Hakkarainen ihastelee ja ihmettelee vanhempiensa elämänasennetta. Isän veljiä kaatui Suomen rintamalla ja yksi oli linnassa koko ajan, kun ei ottanut pyssyä. Minä aloin sillä sitten ajaa, ja onhan se jotenkin pärjännyt. Kimeitä vihellyksiä kuului sieltä. Yksi kaveri toi Pihtiputaalta tamman ja sanoi, että siinä on hevonen. Kuopiossa kysyin, montako hevosta on ilmoitettu lähtöön. – Yhtenä pyhäaamuna menin aikaisin, ja mietin, että mitä se hevonen katselee kalliolle. Tämä hevonen tuli meille vähän niin kuin vahingossa. Olosuhteet vähän niin kuin pakottaa, Leena naurahtaa iloisesti. Olen sanonut, että vielä tänne voisi tuoda vanhuksiakin meille hoitoon, Raimo nauraa ja iskee silmää. Hän uskoo, että tämä johtuu siitä, että orinpitäjät saisivat Suomessa siitoshommia enemmän, jos ei tuotaisi Ruotsista varsoja. – Kun esimerkiksi keväällä lähtee metsäautotielle ajelemaan ja hevonen siellä lompsii. – Sinne jäi äiti ison musikkalauman kanssa, ja pidän ihmeenä, kuinka hän sai pysymään musikat hengissä, hän miettii. Hän valmentaa niitä itse. – Se, että aina jaksetaan yrittää uudestaan, on iso asia. Hakkarainen on monesti miettinyt miksi ihmiset aina valittavat. Mietin, että onkohan sitä parempaa maanpäällisitä taivasta. Hänen mielestään kunkin pitäisi kuitenkin itse saada ajaa millä haluaa. Sekä Raimo että Leena-vaimo uskovat, että hyvän kunnon salaisuus on se, että tallille on lähdettävä säännöllisesti joka päivä. Itse olen ollut ehkä hiukan enemmän lukutoukka ja työskentelen TE-toimistossa esimiehenä. Leena osallistuu yhtä lailla hevosten hoitamiseen
Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Van ha Tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I 1/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Kesäallergiaan valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin! POLARALLE juoksu aina ollut helppoa Pahansuopa nimetön arvostelu netissä harmittaa Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Unelmien hevoskesä ratsastusleirillä lähestyy! Käytä palvelukorttia, kun Tilaa Hevosmaailma Netissä: www.hevosmaailma.. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosharrastajille suunnattu erikoislehti. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Puhelimella: 09-413 97 300 5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä ainakin kerran vuodessa SUSIKAMMO jäi päälle lämminveriravuri Kizulle traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi vaatii nopeutta ja tarkkuutta Ratsastusjousiammunta Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin
09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Nainen! kunnollinen laulavainen komeaksi kehuttu mies 52/187/96 etsii sydänystävää sinusta! Vast: yhteinen.onni1@gmail.com. PALVELUHAKEMISTO 81 Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net www.hevostrailerit.
Etujalkoja kengitettäessä voidaan käyttää pelkkää tolppaa ja takajalkoihin U:n muotoista tukea. Maahantuonti ja myynti: www.kotieläintarvike.fi Kavioteline EcoFlex 2in1. Myynti: www.kotieläintarvike.fi Kuumemittari Digital Large Animals. Hinta: 10,50€. 79,95€. Erittäin turvallinen ja laadukas Charles Owen YR8 -turvakypärä. Kypärän pintamateriaalina on tyylikäs microkuitumokka sekä Sparkly -koristehile. Hinta: alk. Helppokäyttöinen kavioteline, jonka avulla kengittäjä pystyy hoitamaan hevosen kaviot ergonomisemmin. Suositellaan vain ammattikäyttöön. Suosittelemme! Hinta: alk. Kaviotelineessä on erittäin helppo korkeudensäätö. Myynti: www.kotieläintarvike.fi. Erittäin laadukas ja kestävä Haas Original Diva lampaankarvainen kiillotusharja. Digitaalinen kuumemittari on nopea ja tarkka, lämmönmittaus 8 sekunnissa. Kenkien ainutlaatuiset tekniset ominaisuudet varmistavat käyttömukavuuden. Maahantuonti ja myynti: www.kotieläintarvike.fi Charles Owen Turvakypärä YR8. 179,90€. Turvallinen kuumemittari hevosille ja isoille eläimille. 20,90€. 82 Hevostuotteita Veredus Yin Yang –System Minichapsi ja Jodhpur -yhdistelmä. Suosittelemme! Hinta: alk. Viimeisin mitattu arvo jää muistiin. Kypärän sisukseen on käytetty hopealankaa, jonka ansiosta kypärä on antibakteerinen ja näin ollen pysyy kauemmin raikkaana. Täysin uusi ja innovatiivinen minichapsi ja jodhpur yhdistelmä YIN YANGSYSTEM, joka on erittäin laadukas sekä huippuunsa suunniteltu kokonaisuus. Maahantuonti ja myynti: www.kotieläintarvike.fi Haas Original Kiillotusharja Diva Lambskin. Owen turvakypärät valmistetaan Englannissa. Haas harjat valmistetaan Saksassa. Automaattinen virrankatkaisu. Italialainen suunnittelu, ajaton ja tyylikäs ulkonäköja muotoilu sopii niin miehille kuin naisillekin. Paristokäyttöisessä kuumemittarissa on 14cm pitkä koetin. Täyttää uudet turvallisuusluokitukset. Tukeva kavioteline, jota on helppo käyttää ja siirtää. Pehmeät hevosenjouhiharjakset ja lampaankarva puhdistaa pölyn ja kiillottaa hevosen karvan erityisen kiiltäväksi
TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
Täyden palvelun rakennusliike! BAS2 Posti Oy Posti Green