2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään
Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli, Active, Premium, Mineraali, Sport, Sport Mysli, Breeder Olemme mukana Hevoset 2017messuilla 8.–9.4.2017 osastolla A139 Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi www.vilomix.fi/edustajat SOPIVA KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE!
74 SUOMEN RATSASTAJAINLIITON jäsentalleilla on käynnissä Tervetuloa ratsastamaan -kampanja juhlavuoden kunniaksi. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. 34 SEIJA KORTE seuraa kasvattinsa matkaa maailmalla. Mari Ahola-Aalto 53 HEVOSEN HYVINVOINTI on mestarisatulansovittaja Karin Rosenlewille sydämen asia. 50 ILO SELVISI ylös suonsilmäkkeestä. 73 12 SUOMENHEVOSTA lisää jalostukseen. 80 ILMALLA TÄYTTYVÄ turvaliivi suojaa ratsastajaa putoamisvammoilta.. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. ISSN 1455-0547 6 PEKKA LARSEN jäi koukkuun hevosiin kymmenvuotiaana. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 40 €, määräaikainen 46 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Kevät tuo tullessaan myös jo alkaneen näyttelykauden. 10 KALLELAN ORIASEMALLA hevosjalostusta yli 20 vuotta. Kummilapset koristelivat Linelle hienon satulahuovan. 4 Løkke Line toimii kummina Vaahteraportin päiväkodille Laitilassa. n Pääkirjoitus Sisältö 2/2017 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 68 JOKAINEN HEVONEN on yksilöllinen urheilija, jonka ruokinta vaatii suunnittelua. 09-413 97 300 Kannen kuva Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 64 LÄHDEPELLON RATSASTUSKOULU on äidin ja tyttären yhteishanke. 60 EQUITANAMESSUMATKA oli kiehtova kurkistus saksalaisten hevostallien elämään. 14 NORJAN VUONOja tunturialueilla harjoitettiin vuonohevosten jalostusta vuosisatojen ajan. – Kyllä tätä kelpaa esitellä Tampereen hevosmessuilla, jossa Line toimii talutusratsuna, Linen omistaja, Viivi Lehtonen, kertoo. Ypäjän suomenhevosten ratsuja pienhevossuunnan orinäyttelyssä nähtiin poikkeuksellisen paljon laadukkaita oriita, ja suomenhevosjalostukseen saatiin yhteensä 12 uutta oritta. Jännittävimmät ajat varsomisineen lähestyvät monilla talleilla. 28 Kevät lähestyy Kevät tuntuu talven taka-askelista huolimatta tekevän joka päivä tuloaan, ja sen myötä lähestyy taas uusi hevoskesä. Ilontuojissa on mukana monta vuonohevosta. 18 JOKA VIIDES hevonen on lihava. Varsanäyttely on välietappi urheiluhevoseksi kehittymisen polulla sekä kohtauspaikka kasvattajille. 44 KOULUTETUILLA perheratsuilla on kysyntää, todetaan Kaivaston ponitallilla. 78 MAGNUM FINLAND tekee hevostarvikkeita käsityönä. Siitostamman hyvä hoito heijastuu suoraan varsan terveyteen ja elinvoimaisuuteen. 28 KUMMIHEVOSKAMPANJA on osa Suomi100 -juhlavuotta. 59 KOSKELAN AKSELI juoksee hyväntekeväisyyteen. 22 PAULI RAIVON rakkaus on suomenhevonen, vaikka tallissa on vuosien varrella ollut myös lämminverisiä. 39 AHALTEKINHEVOSIA arvellaan olevan maailmassa 5 000-6 000 kappaletta. 56 TÄYTTÄ LAUKKAA Karibialla. Into kilparatsastukseen syttyi uudestaan
Näytelmässä nähdään selvästi, etteivät suomalaiset olisi tulleet toimeen ilman suomenhevosta. Hevostietokeskus toimii Kuopiossa 3,5 henkilön voimin. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on luotsannut Hevostietokeskusta, joka tarjoaa hevosalaa koskevia neuvonta-, koulutusja asiantuntijapalveluja. 5 Hevostietokeskuksen Heiskaselle professorin arvonimi n Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi perjantaina professorin arvonimen Hevostietokeskuksen toiminnanjohtajalle Minna-Liisa Heiskaselle. Se alkaa 1900-luvun alusta ja yltää aina tähän päivään asti. Aiemmin vastaavan tason tuomareita nimitettiin Oeli olympiatason tuomareiksi. Minna-Liisa Heiskanen on hevosalan suomalaisen tutkimustyön pioneeri. Ravikilpailuissa ei saanut 15.11. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Suomen Hippos ry, Suomen Ravivalmentajat ry ja Vermon Ravirata Oy. Kilpailun ensimmäinen lähtö on vuorossa Vermossa 12.4. Vihtiläinen Emma Väre ohjastaa ja valmentaa. Näytelmä kattaa vähän yli sadan vuoden ajanjakson. Kuva: SRL/Terhi Paavola Maria Collianderista kouluratsastuksen viiden tähden kansainvälinen tuomari n Kansainvälinen Ratsastajainliitto, FEI, julkisti, että helsinkiläinen Maria ”Mascha” Colliander on ylennetty korkeimman tason kansainväliseksi tuomariksi kouluratsastuksessa. Esityksen on käsikirjoittanut Heikki Lund ja sen ohjaa Kari Paukkunen. antaja Esa Holopainen) Matti Juutila (työnantaja Pasi Tikkala) Ville Koivisto (työnantaja Teemu Okkolin) Ellinoora Laurila (työnantaja Riina Rekilä) Terri Lehtonen (työnantaja Harri Koivunen) Iivari Nurminen (työnantaja Anssi Nurminen) Anu Penttilä (työnantaja VeliErkki Paavola) Toni Ripatti (työnantaja Kaisa Tupamäki-Kukkamo) Arna Ruohomäki (työnantaja Mia Lamminen) Tamara Skutnabb (työnantaja Erik Skutnabb) Emma Väre (työnantaja Risto Väre) Kilpailuun haki 29 nuorta, joista mukaan valittiin 12. n Ratsastuskeskus Aino ja KeskiUudenmaan Teatteri valmistavat 17. Henna Halme (työnantaja Teemu Okkolin) Olli-Pekka Holopainen (työnKenkäpakko päättyi n Suomen Hippoksen kilpailusihteerin Juhani Junttilan mukaan kenkäpakko otettiin hyvin vastaan. Hän on lajin Suomen ensimmäinen nykysysteemin viiden tähden tuomari. Rooleissa nähdään muun muassa Anu Sinisalo, Antti Reini ja Pertti Koivula. Junttilan mukaan kenkäpakko osattiin kaiketi asettaa kutakuinkin sopivaksi. nuorten kouluhevosten MM-kilpailuista, joissa hän arvostelee tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Collianderilla on vankka kokemus muista arvokisoista, mm. Ainakaan mitään suurempaa ei hänen mukaansa ole Hippokseen saakka kuulunut. ja 15.3. Muutoksen taustalla on vuonna 2015 tehty tutkimus, jossa Hippos seurasi ravihevosten kavionpohjia ennen starttia ja sen jälkeen. Salamakypärät -kilpailun aikaisemmat voittajat ovat Jere Kiveinen 2016, Jukka Torvinen 2015, Hannu Torvinen 2013 ja Iikka Nurmonen 2012. välisenä aikana ajaa hevosella ilman kenkiä. Musiikkinäytelmä suomenhevoselle Maria Colliandrin nimitys on hieno tunnustus myös suomalaiselle kouluratsastukselle. Heiskanen, 65, on tehnyt elämäntyönsä hevosten parissa. Mukana on myös hevosia. Salamakypärät 2017 valittu n Enintään 25-vuotiaiden nuorten ohjastajalupausten Salamakypärät 2017 -kilpailun osallistujat on julkaistu! Tulevaisuuden ammattiraviurheilijat ohjastavat kauden aikana kahdeksan osalähdön pistekilpailussa, jonka osalähdöistä kuusi ajetaan Vermossa, yksi Härmän PowerParkissa ja yksi Lahden Jokimaalla. marraskuuta järjestettävään ensi-iltaan musiikkinäytelmää suomenhevosesta, suomalaisuudesta ja itsenäisen Suomen vaiheista. Heiskanen on myös käytännön hevostoimija, sillä hän on ratsastuskouluyrittäjä. Näytelmä esitetään Ratsastuskeskus Ainon tiloissa Järvenpäässä. Hän aloitti uransa poniraveissa, jossa hän kilpaili vuosina 2003-2011.. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori, ja väitöstutkimuksessaan hän käsitteli hevosten keinosiementämistä
Ratsastuskeskuksen avaaminen ei ollut niinkään haave, vaan sattuman kautta syntynyt tilaisuus. – Ratsastuksen opetuksessa panostamme laadukkuuteen ja pienryhmiin. Kun Salon keskus oli tarjolla vuokralle päätin perustaa yrityksen, koska se sopi nykyiseen tilanteeseeni. 6 R aisiolaiselle Pekka Larsenille hevoset ovat elämäntapa. Toisalta tämä on liian mukavaa ollakseen pelkkää työtä, naurahtaa Larsen, 56. Keskus työllistää Larsenien itsensä lisäksi yhden opettajan, Pekka ja Pia Larsenin lisäksi Pekka Larsen uskoo Criollo Numero Unosta olevan iloa vielä vuosia. – Hevoset eivät ole minulle harrastus, koska tämä on liian vakavaa ollakseen pelkkää harrastusta. Meillä olisi parantamisen varaa hevosten fyysisen kunnon nostamisessa, toteaa valmentaja Pekka Larsen, joka perusti viime syksynä Saloon ratsastus-ja valmennuskeskus Tehon. – Tarjoamme laadukasta ja korkealuokkaista ratsastuskoulutoimintaa, valmennuksia, kursseja, kilpailuja, hevosten ylläpito-, ratsutusja hyvinvointipalveluja. Talleihin on tehty remontti pari vuotta sitten, joten siinäkin suhteessa tilat olivat valmiit. Pekka Larsen jäi koukkuun hevosiin kymmenvuotiaana Into syttyi uudestaan – Suomessa harjoitellaan liian vähän. Monipuolista toimintaa Larsen pyrkii ratsastuskeskuksessaan monipuoliseen toimintaan. Kuva: Heidi Lammi. Teho aloitti toimintansa Salon Urheilupuistossa, Salon Ratsastusseuran omistamissa, entisen Anisin ratsastuskeskuksen tiloissa marraskuun alusta 2016. Omien kilpahevosten lisäksi meillä on seitsemän omaa opetushevosta ja kaksi täysihoitohevosta. Teholla voi järjestää myös lasten synttäreitä ja mahdollisuus on vaikka opetella valjakkoajoa. Larsen on taustaltaan kilparatsastaja. Viime syksynä hän perusti Ratsastus-ja valmennuskeskus Tehon vuokrakiinteistöön Saloon. Tilaa olisi vielä muutamalle. – Minulla oli 1980-luvulla Kangasalan Vääksyssä 30 hevosen talliyritys ja olen ollut mukana myös Takkulan ratsastuskeskuksessa
– Sisko ja äiti ryhtyivät harrastamaan ratsastusta ja sisko tuli sanoneeksi, etten minä siihen pystyisi. Larsen oli hyvin lähellä onnistua toteuttamaan haaveensa. Larsen osallistui kansallisiin esteratsastuskisoihin 1970-luvulla. – Minun oli enää äärimmäisen vaikea päästä eteenpäin kansainvälisellä tasolla, vaikka haluja olisi ollutkin. Minulla oli toki sijoituksia World Cupeissa ja Grand Prix-kisoissa, mutta seuraava askel kilpailijana olisi edellyttänyt paikan vakiinnuttamista kansainvälisissä kisoissa, mikä olisi puolestaan vaatinut muuttoa ulkomaille. ?. Larsen kisasi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla parikymppisestä noin kolmikymppiseksi, kunnes elämän realiteetit tulivat vastaan. Kuva: Heidi Lammi valmennustoimintaa Tehossa pitää Karolina Blom. Esteratsastuksen koin omakseni alusta saakka, koska se tarjosi jännitystä ja vauhtia. Tuolloin harrastajamäärät olivat huomattavasti pienemmät kuin nykyisin. Lapset eivät ole mukana hevoshommissa. Ajattelin, ettei ratsastus voi olla kovin vaikeaa, kokeilin ja jäin koukkuun heti. Olin harrastanut tätä lajia puolisen vuotta, kun osallistuin ensimmäisiin kisoihini. – Vaimo auttaa siinä määrin kuin omalta työltään ehtii. Esteratsastus alkoi siskon sanoista Larsen aloitti ratsastuksen kymmenvuotiaana. 7 Pekka Larsen ja Criollo Numero Uno löysivät toisensa seitsemän vuoden jälkeen ja yhteistyö tuo tulosta
Hevosta ei saa missään tapauksessa säikäyttää uran alussa. – Sopimuskin jäi sitten allekirjoittamatta. – Hevosen pitää olla rohkea hypätäkseen mutta sen tulee ymmärtää olla varovainen, ettei osuisi puomeihin. – Ratsastuskeskus Teho tuo tähän uusia mahdollisuuksia. Ratsastuskisojen järjestäminen pääosassa Larsen alkoi keskittyä valmennukseen ja myöhemmin ratsastuskisojen järjestämiseen. – Helsinki Horse Show on oikestaan ainoa kisa, jonne voi heitä suuremmassa määrin odottaa. Toukokuussa on tarkoitus järjestää ensimmäiset kisat Salon Tehossa. Muiden omistuksessa vaille menestystä jäänyt ruuna puhkesi kukkaan. Larsenin mukaan Suomeen on vaikea saada tasokkaita ulkomaisia esteratsastajia ainakaan suurin joukoin. – En ole ihminen, joka jäisi murehtimaan menneitä ja sitä, mitä olisi kenties voinut tapahtua, en silloinkaan. Kilpailuvietti syttyi uudestaan Larsen aloitti kilpailemisen uudelleen tosissaan runsas vuosi sitten. Sopimus olisi mahdollistanut muutaman vuoden harjoittelun ulkomailla. Criollo Numeron Unolla on takanaan 15 sijoitusta vaikka sen kilpailu-uran oletettiin olevan ohi. – Criollo Numero Uno on aina ollut rehellinen ja yritteliäs. Rakensin kuntoa ja luottamusta vuoden verran ennenkuin menimme ensimmäiseen kilpailuumme. – Kilpailemisen aloitus oli sattuman summaa. – Kilpaileminen aloitetaan pienillä esteillä. Vuosien varrella kiikarissa on ollut muitakin hevosia, mutta en katsonut niillä olevan menestymisen mahdollisuuksia. Kisojen järjestäminen onkin viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut keskeistä Larsenin toiminnassa. 8 – Minulla oli jo allekirjoitusta vailla ollut yhteistyösopimus ruotsalaisen yhtiön kanssa. Valmentaja on osattava lukea hevosta. Uskoin, että sen korvien väli on kunnossa. Teho antaa harjoittelulle hyvät ulkoiset olosuhteet. Ostin hevosen Criollo Numero Unon joka oli nuorena omistuksessani. Esteratsun koulutus alkaa varsasta. Larsenin silmä ei erehtynyt. Varovaisuus ja rohkeus ovat vastakkaisia ominaisuuksia. Hevosella pitää olla sekä fyysistä että henkistä lahjakkuutta. 16-vuotiaana se on paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. – Pienillä askeleilla päästään pitkälle, mutta kovin pitkillä harppauksilla syntyy yleensä vain takapakkia. Paha säikähdys voi merkitä, että koko kilpailu-ura on ohitse. Vuonna 2007 perustettu Team Eurohorses ry on Suomen johtavia ratsastuskilpailuiden järjestäjiä. Juuri ennen allekirjoitusta yhtiön pääkonttori ilmoitti lopettavansa kaikki Suomen toimintonsa, mikä tuli täytenä yllätyksenä Suomen henkilöstölle. – Siinä mielessä ala on koventunut. Ammattitaitoinen valmentaja osaa seurata hevosta ja päätellä millä puolella viivaa kulloinkin ollaan. Seura haluaa olla mukana kehittämässä suomalaista kilparatsastusta järjestämällä korkealuokkaisia ratsastuskilpailuja. Larsen kuuluu Salon Ratsastusseuraan, joka toimii myös Ratsastusja valmennuskeskus Tehon tiloissa. Hevosen totuttaminen esteisiin on kuin veteen piirretty viiva. Larsenin kokemusten mukaan hevosen paluu esteradoille on äärimmäisen harvinaista. Esteratsun valmennus vaatii kärsivällisyyttä ja kokemuksen kautta oppii välttämään turhia virheitä. Kuva: Heidi Lammi. Hevosen tulee olla riittävän rohkea, mutta toisaalta tarpeeksi varovainen. Yksi tunti puomia ei riitä, vaan peruskuntokaudella pitäisi tehdä pitkiä kävelylenkkejä, joihin tulisi sisältyä kiipeilyä loivissa ylämäissä. Rohkea, mutta silti varovainen Esteratsun menestys tulee nimenomaan pään sisältä. Parivuotiaana hevosella aletaan ajoharjoitukset ja sitä totutetaan satulaan ilman ratsastajaa. – Jos pääsisimme näkemään sinne, olisi varmaan helpompi ennustaa, mistä hevosesta on esteratsuksi ja mistä ei. Kukaan ei voi tietää, miten hevonen reagoi isoon esteeseen ennen kuin hevosella on ensimmäistä kertaa kokeiltu esteen ylitystä. Kilpailijoiden määrä ei ole juurikaan noussut, mutta järjestäjiä on entistä enemmän. Viime vuosina ratsastuskisojen järjestäjiä on tullut lisää. Haluan katsoa eteenpäin. Tuolloin varsaa totutetaan vähitellen käsittelyyn. Suomen kisoihin osallistuvat ulkomaiset ratsastajat ovat yleensä lähtöisin naapurimaista. Olen järjestänyt vuosittain pari isoa kisaa ja useampia pieniä. Täysverinen kilparatsu hevonen on tavallisesti 7-8 vuoden iässä. Tasapainon löytyminen on esteratsastuksessa se suurin haaste. Tänä keväänä Larsen itse kilpailee ja järjestää kahdet kisat Ypäjä Spring Shown ja Salo Spring Shown. Hevonen oli ollut seitsemän vuotta muualla. Ensimmäiset kunnon estekisat ovat hevosella yleensä edessä viisivuotiaana. Suomi on syrjässä, matka tänne on pitkä ja Euroopassa on runsaasti pieniä kisoja. – Voitin amatöörien sarjan ja joukkue SM-kultaa. Aikanaan pidin sitä lupaavana esteratsuna, mutta noina seitsemänä vuotena se ei menestynyt. Ratsukon menestyksen perusta on keskinäinen luottamus. Jotkut hevoset uskaltavat ylittää miltei millaisen esteen tahansa, mutta eivät välitä puomikosketuksista
Yksi tunti puomia ei riitä, vaan peruskuntokaudella pitäisi tehdä pitkiä kävelylenkkejä, joihin tulisi sisältyä kiipeilyä loivissa ylämäissä. Ratsastajan ja hevosen yhteistyötäkään ei voi etukäteen täysin ennustaa. Bemerterapia on fysikaalinen verisuoniterapia hevosille, koirille ja ihmisille. Hevonen on yleensä mukautuvainen eläin, joka oppii sopeutumaan myös uuteen ratsastajaan. – Suomessa harjoitellaan liian vähän. Vaikka hevonen sopeutuisikin jonkin toisen ratsastajan käsittelyyn, on sillä vain yksi ratsastaja, joka saa hevosesta irti sen parhaimman tuloksen. Hevosen pitää pystyä luottamaan ratsastajaan ja päinvastoin. . Hevosala yhdistää Pekka Larsen kertoi järjestämistään kisoista Tampereen messuilla 2013. – Siihen, miten yhteistyö alkaa sujua, ei ole mitään patenttiratkaisua. Bemer-terapialla parannetaan heikentynyttä mikroverenkiertoa. Olen aina ihaillut Englannin Yorkshiren nummia, jotka ovat aivan täydellistä harjoitusmaastoa. Rasitus pitää myös rytmittää. Meillä olisi parantamisen varaa hevosten fyysisen kunnon nostamisessa. Teksti: Juhani Karvonen Pekka Larsen ratsasti viime vuoden joukkue-SM:ssa, ja joukkue voitti kultaa. 9 Pekka Larsenin vaimo, Pia Larsen on menestynyt kilparatsastaja; 130 cm -taso, este/kenttämaajoukkueratsastaja sekä liikunnanohjaaja, kasvatustieteiden maisteri/luokanopettaja. Pia Larsen on keskittynyt hevosen päivittäiseen treenaamiseen, hyvinvointiin ja kuntovalmentamiseen sekä oikeaoppiseen ruokintaan. Pia Larsen pyörittää Pro Well Horses-yritystään ja toimii Bemer-partnerina. Kuva: Tampereen messut Fyysinen kunto luodaan pitkillä lenkeillä Larsen hierotuttaa hevosensa säännöllisti samoin kuin käyttää niitä eläinlääkärin tarkastuksissa. – Laukkaharjoitukset ovat intervallityyppisiä, jotta hevosella saadaan kimmoisuutta ja räjähtävää voimaa. Kuva: Heidi Lammi. Toisaalta maailmalta tunnetaan aika paljonkin pareja, jotka on tehty niinsanotusti taivaassa. Luottamus on synnytettävä vähitellen. Larsenin hevosella tehdään pitkiä noin 10 kilometrin ja 1-2 tunnin lenkkejä. Suomessa pitkä talvi hankaloittaa harjoittelua, lumisuus ja urien jäisyys ovat riskejä
Myös oma kasvatustyö on merkittävää.. 10 Kallelan oriasemalla tehty yli 20 vuotta jalostustyötä Suomen suurin, Kallelan oriasema palvelee hevosenomistajia siemennyspalveluissa, spermanvälityksessä ja kasvatustoiminnassa. Kallelassa panostetaan palvelun korkeaan laatuun sekä laajaan orivalikoimaan
Nykyään oriasema työllistää pariskunnan kummankin osapuolen. Satakunta karsinapaikkaa Vuonna 1995 sikatila lopetti toimintansa kokonaan, ja oriaseman toiminta alkoi laajentua merkittävästi. . Ympärivuotisesti tilalla asuu 40-50 hevosta.. – Karsinapaikkoja meillä on tällä hetkellä suunnilleen sata, ja sen lisäksi on sitten vielä suuri pihatto vieroitetuille varsoille. Kaisa Nivola työskentelee oriaseman lisäksi eläinlääkärin virassa Uudessakaupungissa. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka – Ensimmäinen elävä ori muutti tilallemme vuonna 1991, Nivola muistelee. Tilalla asuva, ikioma ja tammapraktiikkaan erikoistunut eläinlääkäri on yksi Kallelan oriaseman lukuisista valttikorteista. Vuotisilla varsoilla on pihatossa reilusti tilaa. Oriasema toimii Hannu Nivolan lapsuuden kotitilalla, ja vielä 1990-luvun alussa tilalla asui pääasiassa sikoja. Kallelan oriasemalla tehty yli 20 vuotta jalostustyötä . Oriaseman karsinapaikat ovat täynnä sesonkiaikana, eli kesäisin. H evoset tulivat tilalle aikoinaan vähän niin kuin vaimon kylkiäisinä, naurahtaa Kallelan oriaseman omistaja Hannu Nivola. Kallelan oriasemalla hevosilla on tilaa. Nykyään isoon tilaan kuuluu parisenkymmentä rakennusta, joista karsinapaikkoja on seitsemässä. Siittolatoiminta alkoi ensin hyvin pienimuotoisena, ja vuosittain tilalla vierailevia tammoja oli vain muutamia. Mukana juhlassa oli myös eläinlääkärivaimo Kaisa Nivola. Hannu Nivola palkittiin tammikuisessa ravigaalassa jälleen Vuoden Kasvattajana. 11
Hippos on palkinnut Nivolan 2010-luvulla useampaan kertaan Vuoden kasvattajana. Nivola pyrkii kasvatuksella parempaan suoritushevoseen. Yritetään muokata tulevasta sukupolvesta hieman parempi kilpahevonen. Mitättömän sukuinen tamma ei Nivolaa kiinnosta, vaikka sillä olisi miten paljon rahaa. Hyvä isäori ja hyvä emätamma on hyvä alku varsalle, mutta Nivolan usein on melkoista palapeliä, mikä ori yksilönä sopisi rakenteellisesti ja luonteensa puolesta juuri sille tammalle. Henkilökuntamme on erittäin ammattitaitoista ja panostamme laadukkaaseen ruokaan Usean vuoden menestynein kasvattaja. – Hevosten hyvinvointi on meille totta kai ykkösasia. Tamma voi olla starttamaton tai juossut vain muutaman startin, jos sillä on hyvä suku. Siitosoriit ovat jo läpäisseet tiukan seulan, tammoissa hajonta on laajempaa. Laadukas hoito ja ravinto – Hevosten hyvinvointi on meille totta kai ykkösasia. – Se on helppo sanoa mikä näistäkin varsoista on kaunein, vielä kun tietäisi mikä on paras, tuumaa Hannu Nivola katsellessaan pihatossa olevia varsoja. Myös huonosukuinen, vaikka kuinka kova ori, on automaattisesti poissa Nivolan laskuista. Meiltä löytyy laadukkaita vaihtoehtoja erittäin paljon ja moneen makuun. Omien siitostammojen jälkeläiset tunnetaan Callela-etuliitteestään. Meillä on se ajatus, että teemme aina kaiken loppuun saakka kunnolla, oli se sitten hevosten hoitaminen tai mikä tahansa muu asia. Nivolan kriteerien mukaan tamman tulee olla hyväsukuinen, hyvärakenteinen, ja vähintään 160-senttinen. – Siemenneste tuodaan tähän huoneeseen käsiteltäväksi. Paraskaan periyttäjäori ei välttämättä sovi juuri sille. Lisäksi hevoset saavat Racingkivennäistä ja valkuaislisää sekä muita täydennysrehuja tarpeen mukaan. Vaikuttavan kokoisella tilalla on myös lukuisia suuria tarhoja. Kilpailusuoritukset ovat Nivolalle bonusta ja mielellään niin, että tamma on osoittanut Suomen oloissa varaista lahjakkuutta. – Pyrimme siihen, että asiakas tekisi orivalintansa aina itse. – Meillä hevosilla on erinomaiset tilat. Hevoset ruokitaan omalla tilalla tuotetulla heinällä sekä naapuritilalta ostetulla kauralla. – Henkilökohtaisesti en halua tehdä valintoja kenenkään puolesta, koska niihin vaikuttavat niin monet asiat. 12 Hannu Nivola on kasvattanut 130 Callela-alkuista amerikkalais-ranskaista lämminveristä ravihevosta. Oriasematoiminnan lisäksi tilalta löytyy muutama oma siitostamma, ja kaikenkaikkiaan tilalla asuu 15 omaa hevosta. Asiakas valitsee itse Kallelan oriasema pyrkii tarjoamaan asiakkailleen hyvin kattavan valikoiman eri oreja. Periytyminen kulkee geeneissä ja pitää olla näyttöä, että oriin geeneissä se kulkee. Kaikki karsinamme ovat vähintään 9 neliöisiä, monet 14 neliöisiä. Nivolan mukaan jalostuksessa kannattaa panostaa tammamateriaaliin, eikä katsoa omaansa liian ruusuisten silmälasien läpi. Jos haluaa kasvattaa varsan Suomen huipulle, on Nivolan mukaan emätamman kanssa oltava erittäin kriittinen. Henkilökuntamme on erittäin ammattitaitoista ja panostamme laadukkaaseen ruokaan, Nivola alleviivaa. Tilalla työskentelee ympärivuotisesti kolme työntekijää
– Meillä hyppypäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Teksti ja kuvat: Linda Rantanen Näissä karsinoissa tapahtuu tammojen siemennys. Kallelassa asiakkaiden käyttöön on pyritty saamaan mahdollisimman tasokas ja laaja jalostusaines. – Meidän tiineysprosenttimme ovat olleet aina huippulukemissa. Kallelassa tammoja ei astuteta, vaan kaikki keinosiemennetään. . – Kauimmaiset asiakkaat ovat tulleet Ivalosta ja Juvalta. Talvisin saamme lopetella jo viiden, kuuden maissa. Kasvatustyötä on tietenkin hieman hankalakin niin vain lopettaa, pohtii vuonna 1957 syntynyt Nivola. Silloin työtä piisaa paljon. Paikanpäältä löytyy useita oreja, ja tuontispermalla käytössä on kattava valikoima huippusukuisia oreja. Sujuvasta toiminnasta huolimatta ainakaan suurempaa toiminnan laajentamista ei lähiaikoina ole tiedossa. Kesäaikaan työpäivät venyvät usein myös hyvin pitkiksi. Oriasema on selkeästi osoittanut erityisosaamisensa tammojen tiinehdyttämisessä, ja heillä on myös erikoisosaamista ongelmatammojen hoidosta. – Uskon ja toivon että siittolatoimintakin tulee ainakin jossain määrin jatkumaan myös tulevaisuudessa. – Meidän tiineysprosenttimme ovat olleet aina huippulukemissa.. – Kesäisin työskennellään aamukuudesta iltakymmeneen, joten työntekijätkin työskentelevät vuoroissa. Tammoja ympäri Suomen Parhaimpina vuosina tilalla on vieraillut yli 400 tammaa, nykyään luku on vakiintunut 200 paikkeille. Toki asiakkaan toiveiden mukaan joustetaan. – Seuraava suuri muutos lienee sukupolven vaihdos, ja se on sitten pojan asia mitä lähtee tekemään. Lisäksi lisäksi spermaa toimitetaan miltei yhtä monen tamman siemennykseen ympäri Suomen, ja myös muualle Eurooppaan. 13 – Kesäisin työntekijöitä on tietenkin paljon enemmän, ja meillä on myös muun muassa eläinlääkäriharjoittelijoita. Kallen oriaseman asiakaskunta on hyvin laaja. Oritalli on oriaseman muiden tilojen tapaan erittäin avara ja siisti
Vain sitkeät ja vahvat vuonohevoset pärjäsivät ja selvisivät vaativissa olosuhteissa. Liikkeet ovat energiset, tahdikkaat, matkaavoittavat ja joustavat siten, että se liikkuu hyvin sekä tiellä, maas. Se on rohkea ja kärsivällinen. Nykyään vuonohevosia käytetään pääasiassa ratsuina ja valjakkohevosina, mutta esimerkiksi kiinnostus hevosmetsätyöajoon on viime aikoina lisääntynyt vuonohevosharrastajien joukossa. 14 N orjanvuonohevonen on yksi Norjan kansallisroduista. den hevosrotujen kanssa. Vuonohevonen on lihaksikas ja pirteä hevonen, jolla on selvä sukupuolileima. Vuonohevosia käytettiin monipuolisesti ratsuina ja vaunujen edessä sekä kantojuhtina ja maataloustöissä. Vain sitkeät ja vahvat vuonohevoset pärjäsivät ja selvisivät vaativissa olosuhteissa Norjan vuonoja tunturialueilla. Se on yksi maailman vanhimpia ja puhdasrotuisimpia hevosia. Luonnonolosuhteet ovat osaltaan estäneet norjanvuonohevosen risteytymisen muiNorjassa vuonohevoselle vaativat kantakirjaustestit sekä polveutumisvaatimukset Maailman vanhimpia ja puhdasrotuisimpia hevosia Norjan eristyneillä vuonoja tunturialueilla harjoitettiin vuonohevosten jalostusta vuosisatojen ajan
15 . Kuva: Jonna Heino Ennen maanviljelystä vuonohevosta käytettiin kantohevosena ja kulkuneuvona ratsain. Norjassa vuonohevoselle vaativat kantakirjaustestit sekä polveutumisvaatimukset Pohjoismaiden suurin vuonohevoskasvattaja löytyy Suomesta, Tammelasta. 1800-luvulla vuonohevosesta tuli kärryhevonen.. Yli-Tokon vuonohevostilalla on tällä hetkellä 48 vuonohevosta ja keväällä odotetaan syntyväksi 11 varsaa
Vuonohevosten ”tavaramerkki”, pystyharja, on leikattu lyhyeksi viikinkiajoilta lähtien. Kuva: Jonna Heino Suomessa syntynyt Trollguten on 1. 16 Yli-Tokon vuonohevostilalla järjestetään vuosittain vuonohevosille käyttöajosekä käyttöratsastuskilpailut, joilla myös tuodaan esille vuonohevosen monipuolisuutta. palkinnolla jalostukseen hyväksytty kantakirjaori, ohjaksissa Maarit Yli-Tokko. Valkoiset merkit eivät ole sallittuja oriilla. . Kaikki hyväksytyt vuonohevosen värit ja niiden eri sävyt tulee huomioida. Kuva: Marjo Uimi tossa että ratsastusja ajoalueilla. Norjassa, kuten Suomessakin, jalostukseen tarjottavilla vuonohevosilla tulee olla tiedossa viisi rekisteröityä sukupolvea sekä jalostukseen hyväksytyt isät viidessä polvessa. Sen halkaisija ei saa olla viittä senttiä suurempi. Pieni tähti voidaan hyväksyä tammalla. Lähde: Suomen Vuonohevosyhdistys ry. Jalostusarvosteltavan vuonohevosoriin tulee suorittaa ja läpäistä käyttökoe, joka sisältää ratsastuskokeen ja ajosekä juontolaiteajokokeen. Tammoilta vaaditaan hyväksytty ratsastustai ajokoe. Kuva: Marjo Uimi Gnist Varde ”Nisse” valjakkohevosena. Ominaista rodulle ovat paitsi edellä mainitut hallakko-värit, myös alkukantaiset merkit, kuten harjasta selän kautta häntään ulottuva tumma siima (juova) sekä seepraraidat jaloissa. Rodun virallisia värejä on viisi: ruunihallakko (yleisin), harmaahallakko, punahallakko, valkohallakko ja keltahallakko (harvinaisin). Vaativat kantakirjaustestit Nykyjalostuksen tavoitteena on säilyttää vuonohevonen puhdasrotuisena ja monipuolisena yleishevosena sekä kehittää rodun muita hyviä ominaisuuksia, kuten sen luontaista hyväntuulisuutta, yhteistyökykyä ja fyysistä kestävyyttä. Erityisen tärkeää on säilyttää vuonohevosen rotuleima ja -tyyppi. Ohjaksissa Nissen omistaja Annika Tanskanen. Suomessa on noin 470 virallisesti rekisteröityä vuonohevosta. Vesiesteellä viimevuoden käyttöratsastusmestarit Sigrid Hugleikson ”Siku” ja Tanja Myhrberg. Alkuperäiset rodulle ominaiset värit ja merkit tulee säilyttää. Niitä värejä ja merkkejä, jotka eivät ole rodulle ominaisia, ei tule hyväksyä. Vuosittain syntyy keskimäärin 10 -20 varsaa. Alkukantaiset värit Vuonohevosella on jäljellä alkukantainen villiväritys, hallakko
Kuva: Anita Saito Vuonohevosen olemuksesta huokuu rauhallisuus ja lempeys. Kuva: Tanja Hämäläinen. Hyvin pidetty ja oikein kohdeltu vuonohevonen on yhteistyöhaluinen ja siitä on paljon iloa kaikenlaiseen harrastamiseen koko perheelle. Hänen toimialaansa olivat metsien ja puistojen kunnostussekä raivaustyöt. Rotuyhdistyksen perustajajäsen sekä jalostusvastaava, Gunilla Avellan, kertoo vuonohevosen olevan erittäin hyvä kantohevonen, koska se on rauhallinen ja varmajalkainen. Kuskina Jukka Yli-Kotila, joka työskenteli Helsingin kaupungilla hevosmetsurina. Kuva: Mikko Vuohelainen Nykyjalostuksessa vuonohevonen pyritään pitämään monipuolisena yleishevosena. Parivaljakossa hevoset Simeon ja Emil. Harva enää tekee metsätöitä ja harvasta hevosestakaan on siihen enää. Marjo Uimi metsätöissä 4-vuotiaan Valhalla Nemon kanssa. Myös näistä ominaisuuksista pitävät huolen Norjan vaativat kantakirjaustestit sekä polveutumisvaatimukset. Rodun puhtaus, alkuperäinen ulkonäkö sekä vuonohevosen vahvuudet halutaan säilyttää. 17 Vuonohevonen toimi aikoinaan kantojuhtana Norjan jyrkissä vuoristoissa sekä työhevosena maatilalla
Tutkimusten mukaan hevosten liiallinen lihavuus on yleistymässä. – Lihavuuskunnon arviointi vaatii harjoittelua ja toistoja eri hevosilla, jotta asteikkoa oppii käyttämään erilaisilla hevosilla ja virhemarginaali pienenee, tutkija Elena Autio sanoo. Tutkijat suosittelivat hevosenomistajia analysoimaan ruokinnassa käytetyt rehut ja muodostamaan hevosen ruokavalion ruokintasuositusten mukaiseksi, sekä huolehtimaan hevosen säännöllisestä liikunnasta. Lihavuuskuntomääritys on virallinen tapa arvioida hevosen painoa. Kesyhevonen on täysin ihmisen ehdoilla elävä eläin, se elää kaukana luonnollisista elinolosuhteista. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista 300:sta hevosesta oli liian lihavia. Se on samaa tasoa kuin monissa ulkomaisissa tutkimuksissa. Asteikko auttaa hahmottamaan, mitkä rakenteelliset kohdat rungosta alkavat näkyä tai peittyä – Lihavuuskunto määritetään lihavuuskuntoasteikon avulla, joita on olemassa useita erilaisia, esimerkiksi 1-5 tai 1-9. Liikalihavuuden aiheuttajaksi paljastui laidunja karkearehuruokinta, eikä väkirehuruokinta. Liikalihavuus on yksinomaan kesyhevosten ongelma. – Määritys tapahtuu arvioimalla hevosen olemusta silmämääräisesti ja käsin tunnustelemalla ja vertaamalla havaintoja lihavuuskuntoluokitukseen. Laadukkaat rehut ja liikunnan puute aiheuttavat liikalihavuutta Joka viides hevonen on lihava Hevosten lihavuus on nykyään varsin yleistä ja se aiheuttaa niille monia terveyshaittoja. Lihavuuskuntoluokituksella arvioidaan rasvan määrää hevosen kehon eri alueilla. – Myös ohuessa kesäkarvassa laihuus on helpompi havaita kuin paksussa talvikarvassa. Monesti juuri kevytrakenteiset hevoset arvioidaan laihoiksi, samoin kuin kilpailukunnossa olevat ravihevoset. Kaksiulotteisesta valokuvasta lihavuuskuntoa ei myöskään pysty tarkasti määrittämään. Ne syövät usein energian kulutukseensa nähden liikaa tai liian ravinteikasta rehua ja lihovat. Tutkimuksessa karkearehujen parantunut laatu ja liikunnan puute todettiin siten pääasialliseksi liikalihavuuden aiheuttajaksi. – On totta, että hevosen rotutyyppi voi hieman hämätä lihavuuskuntoa arvioitaessa. Suomessa lihavia hevosia on Hevostietokeskuksen selvitysten mukaan noin 20 prosenttia. Vastaavasti taas raskasrakenteiset hevoset ja tiineet tammat voi kokematon arvioitsija tulkita lihavaksi, kertoo Hevostietokeskuksen tutkija, FT, Elena Autio. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista hevosista oli laiduntai heinäruokinnalla, ja ne saivat vain pieniä määriä väkirehuja. 18 L uonnossa ei esiinny ylipainoisia villihevosia. Kansainvälisesti yleisimmin käytetty luokitus on niin sanottu Henneken asteikko, joka perustuu Texasin yliopiston tutkijoiden vuonna 1983 laatimiin määritelmiin. Hevostietokeskuksen mukaan eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa todetaan, että hevosten liikalihavuus on esimerkiksi Yhdysvalloissa luultua yleisempää. Lihavuuskuntoluokituksella arvioidaan rasvan määrää hevosen kehon eri alueilla.. Tutkijoiden laatima asteikko Lihavuuskuntoluokituksella arvioidaan rasvan määrää hevosen kehossa. Virallinen tapa arvioida Yleensä maallikkokin voi silmämääräisesti havaita hevosen olevan liian laiha tai liian lihava, mutta hevosen voi myös arvioida väärin. – Lihavuuskunto määritetään lihavuuskuntoasteikon avulla, joita on olemassa useita erilaisia, esimerkiksi 1-5 tai 1-9
– Myös teolliset väkirehut ovat erilaisten mekaanisten ja kypsennyskäsittelyjen vuoksi perinteistä kauraa sulavampia ja niissä saattaa olla myös melassia maittavuutta parantamassa, mikä on nopeasti sulavaa energiaa. Joillakin hevosilla voi olla näkyvästi iso maha, niin sanottu heinämaha. Heinämahaisen hevosen kylkiluut voivat silti näkyä. Henneken luokituksessa tavoiteltavana lihavuuskuntona pidetään luokkaa 5 ja tyydyttävänä luokkia 4 ja 6. Rehuilla on väliä rasvakertymillä, kun hevonen laihtuu tai lihoo. Jos säilöheinäpaali on vielä tarhassa hevosten vapaasti syötävissä, lihovat hevoset silloin helposti. 19 . Tietyt rehut saattavat olla lihottavampia kuin toiset. Eri puolilla kehoa, etenkin kaulassa, säkässä, kyljissä ja hännäntyvessä on silmin ja sormin havaittavia pehmeitä, pullottavia rasvakertymiä ja kuve on rasvan täyttämä. Jos lihavuuskuntoluokka on yli 6, hevonen on liian lihava. Lihavan hevosen kylkiluut ovat sormin painettaessa huonosti tunnettavissa tai niitä ei tunnu lainkaan. Hevosen ylipainon voi päätellä useasta eri kehon kohdasta. – Nykyisin yleisesti käytettävä, hyvälaatuinen säilöheinä on perinteistä kuivaheinää paremmin sulavaa, jolloin se on ravitsevampaa ja hevonen saa siitä enemmän ”irti”. Heinämaha ei kuitenkaan ole hyvä lihavuuskunnon mittari. Suurin osa hevosista kuuluu näihin luokkiin. Alipainon syynä voivat olla myös loiset, hampaiden huono kunto tai jokin sairaus. – Hevosen lihavuuskuntoa kannattaa seurata säännöllisesti ja pyytää vaikka ulkopuoliselta ammattilaiselta siitä mielipide, kuten vaikka kengityssepältä tai eläinlääkäriltä. Lihavuuden ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin lihavan hevosen laihdutus, joten siihen kannattaa panostaa. Lihavuuskunnon arviointi vaatii harjoittelua ja toistoja eri hevosilla, jotta asteikkoa oppii käyttämään erilaisilla hevosilla ja virhemarginaali pienenee, Elena Autio sanoo. Hevonen voi siis lihoa pelkästään hyvälaatuisella säilöheinällä ja laidunruoholla, varsinkin hyvät rehunkäyttäjät, Hevostietokeskuksen tutkija Elena Autio sanoo. Jos säilöheinää on tarhassa hevosten vapaasti syötävissä, lihovat hevoset helposti.. Kilpahevoset yleensä kuuluvat luokkaan 4, siitostammat puolestaan saavat olla hieman painavampia. – Hyvä keino on seurata hevosen rinnanja vatsanympärysmittaa mittanauhan avulla ja kirjata lukemat ylös. Hyvälaatuinen säilöheinä on perinteistä kuivaheinää paremmin sulavaa, jolloin se on ravitsevampaa ja hevonen saa siitä enemmän irti. Heinämaha voi johtua esimerkiksi huonosti sulavan karkearehun käytöstä, jolloin rehun huonosti sulava kuitu täyttää suolistoa. Ennaltaehkäisy helpompaa. Tällöin huomaa ihan konkreettisesti jos hevonen alkaa lihoa tai sitä onnistuu laihduttamaan, Elena Autio neuvoo. Vastaavasti lihavuuskuntoluokkaa 4 laihemmat hevoset saavat ruokinnasta liian vähän energiaa
20 Hevonen voi lihoa pelkästään hyvälaatuisella säilöheinällä ja laidunruoholla, erityisesti hyvät rehunkäyttäjät.
21 – Mutta tässä on kyse jo hyvin lihavasta hevosesta. Eli yksinkertaisesti ylensyöminen ja liikunnan riittämättömyys. Teksti: Tuuli Turtola Lihavuus on Suomessa ennen kaikkea kevyesti ja kohtalaisesti työskentelevien harrastehevosten, ponien ja suomenhevosten ongelma. – Lihavuus on Suomessa ennen kaikkea kevyesti ja kohtalaisesti työskentelevien harrastehevosten, ponien ja suomenhevosten ongelma. Hevosen ylipainon aiheuttaa yleisimmin liika energiansaanti suhteessa hevosen tarpeeseen tai sen tekemän työn raskauteen. Laidunkaudella hevoset ovat taipuvaisia myös lihoamaan vahvalla laitumella. . Lihavuus rasittaa hevosen luustoa, niveliä ja jänteitä. Lihavuus on terveysriski – Kuten ihmisille, on ylipaino hevosillekin terveysriski ja energiayliruokintaa on syytä välttää. Lisäksi lihavuus altistaa aineenvaihduntasairauksille, kuten esimerkiksi metaboliselle oireyhtymälle ja kaviokuumeelle ja ylläpitää elimistössä tulehdustilaa. Lihavahkoilla hevosilla rasvaa kertyy ensin kylkiluiden päälle, säkään ja hännäntyveen, Elena Autio sanoo. Myös siitostammoja ruokitaan joskus liian vahvasti alkutiineyden aikana, jolloin ne voivat lihoa. Liiallinen energia lisää myös kasvuhäiriöiden riskiä varsoilla sekä ihan käytännön tasolla nostaa turhaan ruokintakustannuksia. Ylipaino vaikeuttaa lämmönsäätelyä, joka on ongelmallista etenkin jos hevonen joutuu työskentelemään kuumassa ilmastossa. – Niin sanotut hyvät rehunkäyttäjät, kuten alkuperäisrodut, kylmäveriset hevoset ja monet ponirodut ovat siten taipuvaisia kerryttämään ylimääräistä rasvakerrosta, Elena Autio sanoo. Monessa tapauksessa hevosen työ arvioidaan todellista kuormittavammaksi ja sitä ruokitaan siihen nähden liikaa. NEW FOR SPRING 2017 www.veljwahlsten.com Horse Comfort • Lami-Cell W-Profile • ACAVALLO • rain buster
22 V uonna 1990 loppuivat metsurin työt loppuivat Myllykoski Oy:llä ja koko ikänsä hevosia harrastanut Pauli Raivio muuttui päätoimiseksi alan yrittäjäksi. – Suomenhevonen on monipuolinen ja viisas eläin. – Jos hevonen ei ole yhteistyökykyinen ihmisen kanssa, siitä pitää pystyä myös luopumaan. – Ensimmäiset kymmenen vuotta ihmettelin, miten tällainen homma pyörii. Sellaista hevosta ei ole reilua myydä esimerkiksi harrastehevoseksi. – Varsan kasvatus ja myynti on monella tavoin oma lukunsa hevosalalla. Kun se haettiin Hankasalmen rautatieasemalta, muisti se 30 kilometrin mutkikkaalla reitillä oikein jokaisen risteyksen päästäkseen kotiin. Silmä Oinasjärven jäällä kelpaa treenata talvellakin.. Tällä hetkellä Raivion tallissa on kahdeksan hevosta. Toisaalta tässä hommassa pitää olla hyvää onneakin. Tuntipalkkaa ei kannata ynnäillä, mutta kyseessä onkin elämäntapa. Valmennusopit kantapään kautta Raivio on oppinut valmennuksen salat paljolti kantapään kautta. Pauli Raivion, 57, rakkaus on suomenhevonen, vaikka tallissa on vuosien varrella ollut myös lämminverisiä. Alunperin Raivion ajatuksena oli pitää siitostammoja ja kasvattaa varsoja. Taloutta helpottaa, että talli on oma ja hevosten syötävät kasvavat omilla pelloilla, jonne voi ajaa myös lannan. Vähitellen toiminta kuitenkin painottui enHankasalmen Pirttimäeltä tulee suomenhevosten mestariainesta Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Virkku L:ää, Visulia, Tähen Topeliusta, Tähen Toivomusta, Ellin Sisua ja monia muita juoksijoita yhdistävät Hankasalmen Pirttimäki ja Pauli Raivio. Onneksi myös palkintosummat ovat nousseet. Kokemattoman aloittelijan käsissä sellaisen hevosen kanssa voi sattua mitä tahansa. Kriterium-voitot auttavat jaksamaan. Jollei varsasta tule ravuria, sitä kehkeytyy yleensä ratsu tai oiva harrastehevonen. Enimmillään hevosia oli 14, joista 13 oli ajohevosta ja yksi siitosori. Tytär työskentelee oman lähihoitajan työnsä ohessa tallilla päivittäin ja lisäksi entinen työntekijämmme käy joskus tekemässä meillä muutaman tunnin ajokaverina. Muutaman huonon vuoden jälkeen suunta näyttää nyt hyvälle. – Valmennuksella elää, kun ei laske työlleen hintaa. Jaakko-sedällä oli aina hevosia ja sieltä se hevoskipinä syttyi Pauliinkin jo pikkupoikana. tistä enemmän ravihevosten valmennukseen. – Kahdeksan hevosta riittää minulle ja vaimolle. Varsojen kauppa on ehkä hieman piristynyt. Vuosien varrella olen oppinut kuuntelemaan itseäni. Setä kertoi tilan työhevosesta, joka oli rintamalla täydet viisi vuotta. Jollei pieniä kasvattajia olisi olemassa, Suomesta loppuisivat hevoset ja ennen pitkää ravitkin. – Uskon kuitenkin tulevaisuuteen, vaikka kaupankäynnin elpyminen vie vielä vuosia. Raiviot pitävät Paulin sedältä ostettua pientilaa
Jos otan liikaa hevosia, alkaa kytkin niinsanotusti luistaa. Ellin Sisu äänestettiin myös suomenhevosten kuukauden hevoseksi kahtena kuukautena peräkkäin. Ellin Sisu tuonut mainetta tallille Raivion talli ja Ellin Sisu kuuluvat yhteen etenkin viime vuoden menestysten myötä. – Lonkkavikaisenakin se ehti juosta rahaa 50 000 markkaa, ja oli viisivuotiaissa maan 4-5:n nopeimman tamman joukossa. – Syötän hevosille Biofarmin täysrehua ja kivennäisiä. Porkkanan voimalla syntyy tuloksia on kehittynyt sen suhteen, millaisia hevosia otan valmennukseen. – Minulla on ollut sama porkkanantoimittaja jo pitkään. Tässä talossa oli muutaman viikon aika hiljaista. Yksitoistavuotiaana se sai kuitenkin paksunsuolenkierymän, eikä sen sydän kestänyt leikkausta. Edellinen suomenennätys oli vuodelta 1993 ja sen juoksi Visulin isä Jaanen Suikku ajalla 1.29,5/1600m. – Jokin hevonen reagoi stressiin vatsallaan herkemmin kuin toinen, Pauli Raivio sanoo. – Hevosen maha on elin, jonka varassa koko eläin toimii. Visulin emä oli Virkku L, emälinja, Palmu 732 LV, jonka Raivio osti Haminasta. Entinen SE-tulos parani kaksi kymmenystä. Kaikilla hevosilla ei aina voi menestyä, mutta mitään ei saa jäädä tekemättä ajanpuutteen tai kiireen takia. Suomenhevosten Kriteriumin voitto vuonna 2016 oli Raiviolle toinen peräkkäinen, sillä edellisenä vuotena voiton nappasi Pauli Raivion valmentama ja osaomistama Tähen Toivomus. – Visulin kuolema oli kova paikka. Kuva: Hippos Jollei pieniä kasvattajia olisi olemassa, Suomesta loppuisivat hevoset ja ennen pitkää ravitkin.. Ellin Sisu on kaikkien aikojen nopeimpia nuoria suomenhevosia. Uskon porkkanalla olevan vaikutusta vatsan toimintaan. – Tänä päivänä minulle tarjotaan enemmän valmennettavia kuin voin ottaa. Kaikilla hevosilla ei aina voi menestyä, mutta mitään ei saa jäädä tekemättä ajanpuutteen tai kiireen takia. Visul jäi muistoihin Pauli Raivion elämän hevonen oli oma kasvatti Visul. Parivuotiaana sen kavio jäi yöllä kiinni karsinan ikkunaritilään, minkä seurauksena tuli lonkkavika. Jorma Kontion ohjastama Ellin Sisu juoksi Oulu Expressin finaalissa uuden 4-vuotiaiden SE-lukeman 25,0a /2100 metriä. Kaura on tietysti pääravinto ja heinää hevoset saavat yleensä niin paljon kuin jaksavat syödä. 2002 syntynyt Visul ehti juosta rahaa 230 000 euroa. Pauli Raivio omistaa hevosen yhdessä Teemu Liimataisen, Erkki Rossin ja Unto Variksen kanssa. Haluan seurata jokaista hevosta yksilöllisesti. Visulille jäi 27 jälkeläistä. Visul kuoli sydänkohtaukseen vuonna 2013. 23 . Jollei maha toimi, eivät jalatkaan pelaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hevosia myös hierotaan peruskuntokaudella sekä ennen kovia kisoja. Se juoksi 3-vuotiaana Suomen ennätyksen 1.29,4/2100m. Hyvällä ravinnolla on suuri merkitys hevosen menestykselle ja hyvinvoinnille. Hän on vuokrannut oriin omistusoikeuden. Vuoden 2015 paras nelivuotias suomenhevonen Tähen Toivomus on yksi Ritva ja Pauli Raivion tallin kyvyistä. Juoksijauran jälkeen Virkku L teki yhdeksän varsaa, joista parhaiten menestyi ori Visul. Tarkoitus oli, että radat jätettyään se siirtyisi siitokseen. Hevosten määrä pysyy kahdeksassa, sitä ei ole tarkoitus kasvattaa. – Visul oli aina notkea kovienkin kisojen jälkeen, joten hieronnan tarve on yksilöllinen
En kaikkia tarjouksia noteeraa, mutta kirjeen maininta Visulin jälkeläisestä kosketti. Kuva: Hippos Pauli Raivio juhli yhdessä Pekka Korven kanssa vuoden 2015 menestystä. Pauli Raivio juhli Teivonmäen katoksilla Kriterium-voiton jälkeen.. 24 Tähen toivomus ei jätä hommaansa kesken ja tuloksia syntyy
Nelivuotiaana sillä on jo kaksi Suomen ennätystä, mikä on sen ikäiselle hevoselle kova saavutus. Raivio aikoo avata kauden Ellin Sisulla 8.4 Porissa. Ellin Sisun askellaji pysyy Ellin Sisulla ajanut Jorma Kontiokin piti hevosta poikkeuksellisena kykynä. – Ellin Sisu tarvitsisi vielä malttia, malttamattomuus on nuorella Ellin Sisu on tehnyt “puhdasta jälkeä” raviradoilla. – Se lähtee aina ravilla eikä askellaji juurikaan muutu. Kaksi peräkkästä Kriteriumvoittajaa Tähen Toivomus ja Ellin Sisu ovat erilaisia hevosia. – Viisivuotiaille on kisoja rajoitetusti, joten tilaisuudet tulee käyttää hyväksi.. – Sisu on vilkas, Tähen Toivomus ja sen isoveli Tähen Topelius ovat aika viilipyttyjä, mutta työtään ne eivät jätä kesken. – Korostan säännöllisyyttä, koska se on pohjakunnon luomisen perusta. Laidunaikana sillä ei ajettu yhtään. Raivio ei ole treerannut Ellin Sisua millään muotoa eri tavoin kuin muitakaan varsojaan. 25 Sukujuuret saivat matkaan Raivion talliin Ellin Sisu löytyi Tampereelta. Syksyllä aloin ajaa sillä 1-2 viikossa 6-8 kilometrin lenkkejä. Kahluutreenit kärryn kanssa ovat yksi keino hillitä menohaluja. . Varsalla oli nuoresta saakka jonkinlaista menevyyttä. – Kaksivuotiaana ajoin sillä muutaman kerran keväällä ennen laitumelle viemistä. Kuva: Hippos Visulin menetys oli kova paikka Raivioille. Raivio pitää kolmevuotiasta normaalisti valmiina treenattavaksi. Luontainen nopeus on sen suurin valtti. Hevonen on luotu ulos, joten pidän niitä paljon ulkosalla. hevosella luontainen taipumus. Sille ravi on helppoa ja toisaalta se osaa rentoutua kisan jälkeen ja pystyy vaikka nukkumaan. Ellin Sisu oli varhaiskypsä. Sen välitykset ovat isot. – Kasvattaja, Jussi Virtanen laittoi kirjeen ja tarjosi minulle hyvänoloista orivarsaa. Lähdin katsomaan varsaa, ja heti kiinnittyi huomio siihen, että kuusikuukautinen varsa tuli tarhasta riimussa ennen emää, mikä kieli varsan itsenäisyydestä. En kaikkia tarjouksia noteeraa, mutta kirjeen maininta Visulin jälkeläisestä kosketti
Raivion mukaan ehkä suurimmat virheet tehdään 3-4-vuotiaina, jolloin on vaarana ylitreenaaminen. Annan varsan olla vapaana aika pitkään ennenkuin aloitamme valjaskokeilut. Jos se pääsee väsymään, voi juoksuhaluja olla vaikea palauttaa. – Kahtena päivänä ajan reippaamman lenkin. Suomenhevonen ei yleensä ole mikään muutaman vuoden huuma. Hevosella pitää olla joka kerran hyvä mieli, kun tullaan lenkiltä kotiin. Kaksi päivää on tarkoitettu levolle. Hevonen on luotu ulos, joten pidän niitä paljon ulkosalla. – Jos ehdin ajaa päivässä viisi hevosta noin tunnin per hevonen, ei juuri sen enempää ehdi tehdäkään. – Korostan säännöllisyyttä, koska se on pohjakunnon luomisen perusta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Raivioiden arkisto sesti, mikä on tarpeen jo oman ajankäytönkin takia. Lahjakkaan hevosen treenauksessa pitää olla tolkku mukana. Alkuun ajetaan säästellen – Kaksivuotiaaksi ajan hevosia säästellen mutta kolmivuotiaana ajomäärät nousevat. – Hevosta on treenattava rauhallisesti. Läheinen Oinasjärvi tarjoaa hyvät harjoittelumahdollisuudet niin kesällä kuin talvellakin. – Minulla on parin kilometrin oma lenkki, jossa on loivaa nousua 500-600 metriä. Liialla ajolla hevosen saa vain väsymään ja se Lenkit eivät ole kovin pitkiä, mutta olennaista ei ole lenkin pituus, vaan ajamisen säännöllisyys. – Uittamista pidän merkityksellisenä harjoituksena, koska se kasvattaa sydämen ja keuhkojen kapasiteettia. 26 Tähen Toivomus viihtyi orivarsalaitumella. Varsan luottamus on voitettava, eikä valjaita pidä alkaa sovitella liian varhaisessa vaiheessa. . Monet suomehevoset juoksevat kelpo tuloksia vielä 12-13-vuotiaana. Kahluuharjoitukset kuuluvat arkeen Raivion tallissa. Alussa Raivio kävelyttää varsoja koneessa valjaissa ja kärryt perässä. – Suomenhevonen alkaa kestää vauhtia ja kovuutta noin seitsemänvuotiaana, sitä ennen ei lahjakkaallakaan kannata ajaa liikaa. Kahlaaminen on hevoselle luonnollista ja vesi tarjoaa sopivan vastuksen. Ravit ovat nykyisin tiukkoja ja vauhdit kovia. Kaiken perustana säännöllisyys Pauli Raivio pitää hevosiaan peruskuntokaudella valjaissa viitenä päivänä viikossa. Talvella ajan paljon jäällä ja kesällä järvessä. – Se on turvallinen ympäristö aloittaa ajoharjoittelu. – Huonolla säällä kävelytän hevosia kävelytyskoneessa. Harjoitutan hevosia mahdollisimman yksinkertai. saattaa käydä haluttomaksi koko treeniin
uusissa tilanteissa Sisältää: L-tryptofaania, magnesiumoksidia, B1-vitamiinia, B2-vitamiinia, B3-vitamiinia, B5-vitamiinia, B6-vitamiinia, B12-vitamiinia TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA “Double Blind Investigation of the Effects of Oral Supplementation of Combined Glucosamine Hydrochloride and Chondroitin Sulphate on the Stride Characteristics of Veteran Horses” R.K. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia. Brigden and A.J. • Kun hevosta on seisotettava karsinassa ja liikutettava kontrolloidusti • evosille, jotka stressaavat kuljetusta • Koulutustilanteissa: satulointi, ratsastus ym. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä. Forsyth, C.V. Northrop Pakkaus: 1 kg, 100 x 10 g Ylläpitoannos: 10 g/vrk Purkki riittää 100 päivää Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä tai apteekeista • Sisältää korkeat pitoisuudet nivelruston ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita: glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja N-asetyyli-D-glukosamiinia • Iäkkäillä hevosilla tehdyssä tutkimuksessa Synequiniä syöneillä hevosilla ravissa askel piteni 12 viikon hoitojakson aikana keskimäärin 14 cm! Pakkaus: 24 x 60 g Saatavilla hevosklinikoilta,eläinlääkäreiltä tai apteekeista Puh. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia Puh
Kummihevosen taustajoukkojen toivotaan lähettävän hevosensa tervehdys kummikohteelle vähintään kerran kuussa, eli yhteensä viisi kertaa videoklippien tai kuvien kera. Kummihevoskampanja käynnistyi vuoden alusta ja jatkuu Hevoset Kaivarissa tapahtumaan 21.5.2017, jossa järjestetään yhteinen kiitostilaisuus kummihevosten taustajoukoille. . Kampanja on vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyyttä. hippolis.fi/kummihevonen. Lähde / lisätietoja: http://www. Kummikohde voi olla päiväkoti, vanhainkoti, hoitolaitos, urheiluseura tai vaikkapa työyhteisö. 28 K ummihevoskampanja on Mahdollisuuksien Hevonen nuorisotyön vastuuryhmän hanke. Kummihevoskampanja on osa Suomi100 -juhlavuotta Kummihevonen ilahduttaa Tervehdyksessä voi kertoa hevosen elämän arkea sekä kertoa lyhyesti päivittäisistä rutiineista. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään hevosen ja kummien kanssa tapaaminen. Hevosen ja kohteen mukaan Kummihevosen omistaja ja kummit voivat sopia milloin ja missä muodossa kummihevosen tervehdys välitetään kummeille. Kummihevosen taustajoukot lähettävät terveisensä kummeilleen ja kertovat hevosen arjesta ja kuulumisista. Sen ovat mahdollistaneet Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto ja Hevosalan kehittämiskeskus Hippolis. Kummihevosen tervehdys voi olla kuva tai video, kertomuksen kera. Hankkeen tarkoituksena on viedä hevosen tuomaa iloa eteenpäin ja hevosta tunnetuksi niille, jotka muuten jäisivät siitä paitsi
33 lapsen päiväkotiryhmä kävi tapaamassa Meteoria Saaren kotitilalla. Løkke Line toimii kummina Vaahteraportin päiväkodille Laitilassa. 29 . Toukokuussa Hevoset Kaivarissa -tapahtumassa kummivuoniksia on mukana näytillä sekä rapsuteltavana. Fjord Horse International mainitsi Suomi 100 juhlavuoden, kummihevoskampanjan sekä kummivuonikset virallisilla kotisivuillaan kuvien kera. Meteor on Päivi Saaren omistama 7-vuotias ruuna ja toimii kummi-hevosena Pälkäneellä. – Kyllä tätä kelpaa esitellä Tampereen hevosmessuilla, jossa Line toimii talutusratsuna, Linen omistaja, Viivi Lehtonen, kertoo.. – Päivä oli täynnä touhua ja iloista mieltä, Päivi toteaa lyhyesti. Facebook-ryhmä ja kummivuonikset ovat saaneet huomiota myös kansainväliseltä vuonohevosjärjestöltä. Osa kummivuoniksista on tavattavissa talutusratsastuksen ja ajelutuksen merkeissä. Kummilapset koristelivat Linelle hienon satulahuovan. Kummivuonisten tekemisiä voi seurata Facebookissa osoitteesta Kummivuonikset 2017. Kummivuoniksia tapaamaan Laskiaisen aikaan kummivuonis Ela toimitti tärkeää virkaansa ja ajelutti turvallisesti kummilapsiaan reellä omalla kotitilallaan Kirkkonummella. Kummihevonen ilahduttaa Kummivuoniksia voi ihastella Tampereen hevosmessuilla huhtikuussa
– Kummin tehtävähän on myös suojella lapsiaan, Anniina vinkkaa iloisesti. Samoilla linjoilla on Roosan pitkäaikainen ratsastaja ja hoitaja Anniina Poikela. ?. 30 Kilttiin ja suloiseen vuonohevoseen on helppo ihastua Vuonohevonen sopii kummihevoseksi V uonohevosia taustajoukkoineen lähti mukaan kummihevoskampanjaan rodun määrään nähden mukavan kokoisella kokoonpanolla. Roosa tulkitsee tunteita Kotalan Glimrende Rosa ”Roosa” toimii kummihevosena KouKoululaiset tutustuvat kummihevoseensa Roosaan Jokelan koulun pihalla Kouvolan valkealassa. Lasten ilo on hevosten taustajoukkojen sekä lastenhoitajien ja -opettajien mielestä upea kokemus. – Hevonen tunnistaa herkät ihmiset ja voi vain kuvitella minkälaiset tunteet tällaiselle lapselle kummitapaamisesta jää. Muutenkin hoitajien mielestä on erittäin mukavaa olla mukana Suomi 100sekä suomenhevonen 110-vuotta kampanjassa, joka on aikuisillekin ollut hieno tapa sukeltaa historiaan ja oppia hevosista. – Olen myös todella onnellien siitä, miten ihanasti yritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan kummivuoniksia ja olemme saaneet vietyä lapsille mukavia tuliaisiakin, Hanna kiitelee. Roosan omistaja, Hanna Tiainen, ylistää rodun luonnetta, joka hänen mukaansa sopii kummitehtävään loistavasti. Anniina Poikela talutti Roosaa koulun pihalla ja jakoi myös heijastimia lapsille. – Jotain oli sattunut ja menin pojan luokse. Sanoin, että mennään katsomaan Roosaa, se lohduttaa. Suurin osa kummivuoniksista on jo järjestänyt tapaamisen kummilastensa kanssa. volan Valkealassa sijaitseville Ruusulaakson päiväkodille sekä Jokelan koululle. Nämä ovat parhaita hetkiä. Lastenhoitajat tuntuvat olevan yhtä innoissaan kuin lapsetkin, koska kaikille hevoseen tutustuminen ei olisi muuten mahdollista. Hoitajat ovat yhtä mieltä siitä, että elämyksen lisäksi kummihevonen opettaa eläimistä ja eläiten pidosta. Laitoin pojan posken Roosaa vasten ja itku vaihtui hymyyn. Kummivuoniksia on mukana kymmenen ja kummilapsia on hevosilla yhteensä reilut neljäsataa eri päiväkodeista ja kouluista. – Koska lapset sekä päiväkodin ja koulun työntekijät ovat iloisia ja innokkaita hevosen kohtaamisesta, niin nämä kummitapaamiset antavat voimia aivan mielettömästi meillekin, Anniina kertoo. Myös Hanna kertoo vastaavanlaisesta mieleenpainuvasta tilanteesta, jossa yksi poika itki päiväkodin pihalla. – Parhaita hetkiä ovat olleet, kun hiljainen tyttö vähän taaemmalta yritti rapsutella Roosaa koululla ja kysyi hiljaisella äänellä jotain, niin Roosa kääntyi tyttöä kohti ja painoi päänsä tytön syliin
Hevonen aistii tunnetilat ja peilaa meidän ihmisten tunteita. Kirsin kokemusten mukaan hevonen elää hetkessä ja sille voi kertoa ilot ja surut. Niken kummikohteet ovat Saimaan koulu Lappeenrannassa sekä Päiväkoti Karhunpesä Rautjärvellä. ?. Mielestäni yhteisöllisyys korostui rodun mestaruuskilpailuissa, jossa hyvä henki, kanssakilpailijoiden hyväntahtoisuus sekä auttamishalu oli upea kokemus. Vuonohevonen on suloinen ja ponimainen, mutta silti hevonen. – Nikke on 20-vuotias, rauhallinen, rohkea ja kärsivällinen. – Monet tarinat olen Nikelle kertonut ratsastellessa. Olemme ilontuojia porukkahenki on käsinkosketeltavissa vuonohevosten kummikampanjassa. Kirsi kokee kummikampanjan huikeana tilaisuutena saada olla ilontuojana lapsille ja lasten kanssa työskenteleville aikuisille. Se on aina aidosti läsnä. – Vuonohevosporukka on ainutlaatuinen. Mukana tukijoukoissa on myös vuonohevosten rotuyhdistys. . – Vaikka kummikohteemme ovat maalaislapsia ja tottuneet eläimiin, niin silti lapset ovat innoissaan sekä aidosti kiinnostuneita hevosesta. Samanlainen Kirsi Savolainen lähti kummihevoskampanjaan mukaan vuonohevosruunansa Niken kanssa. Vuonohevonen on muutenkin helposti lähestyttävissä sympaattisen olemuksensa vuoksi, Kirsi kertoo ja huomauttaa, että yleensäkin hevosilla on terapeuttinen vaikutus. Kirsi on iloinen siitä, että vuonohevoset ovat lähteneet mukaan kampanjaan yhteistuumin ja auttavat toisiaan onnistumaan. Kuva: Emmi Roiha Kirsi Savolainen kuvailee ruunansa luonnetta juuri sopivaksi kummihevostoimintaan. Kummivuonisten taustalla on mahtava joukko innostuneita ihmisiä sekä yrityksiä tukemassa kampanjaa. – Tai oikeastaan Nikke on ne kirjoittanut lasten kielellä, Kirsi huomauttaa. Kuvan otti Iida Savinainen kummitapaamisella Karhunpesän päiväkodilla, Rautjärvellä. 31 E telä-Karjalan kummivuonis Ny Vestergårds Niclas, eli Nikke, on omistajansa Kirsi Savolaisen mukaan juuri sopiva kummihevosen rooliin. Sen erikoinen ulkonäkö pystyharjoineen kiinnostaa ja herättää paljon kysymyksiä. – Kirjeissä on kerrottu hevosen arjesta ja tallirutiineista sekä mitä ollaan tehty ja mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat. Juuri sellainen, kuin vuonohevosen kuuluisikin olla, omistaja kuvailee ruunansa luonnetta. Kirsi on kirjoittanut Niken kummilapsille kirjeitä, joissa käsitellään hevosen kuulumisia
Vuonohevoset Levinsens Luna (vas.) ja Steinskogens Ljos (lempinimeltään PH) toimivat kummihevosina yhdessä Tampereen Terälahden päiväkodille. – Lunan poika, PH, taas otettiin mukaan siksi, että kummikohteen lasten kanssa saman ikäinen nuori hevonen toimii helppona samaistumisen kohteena. _ Helppo lähteä mukaan Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Kummihevoset. Kummivuonis-porukan tarjoama tuki ja ideointiseura, lasten innostuksen lisäksi, ovat tehneet toiminnan meille mielekkääksi, Nelli Helin kertoo. – Oman taideja käsityökiinnostukseni vuoksi sama teema on levinnyt myös kummihevossuunnitelmiin itse tehtyjen värityskuvien ja muiden lasten luovuutta rohkaisevien suunnitelmien kautta. – He ovat kiinnostuneita tapaamaan kummihevosiaan ja kuulemaan niiden elämästä. 32 N elli Helinille kummihevoskampanjaan mukaan lähteminen oli helppoa, sillä läheisen päiväkodin väki oli jo ennalta tuttua, lasten käytyä tutustumassa talliin aikaisemminkin. . – Vanhat, kaiken nähneet luottohevosetkaan eivät tietenkään ole olleet sitä aina, joten sellaiseksi tähtäävä PH:kin aloitti homman osaavamman hevoskaverin turvin. PH on Lunan 5-vuotias varsa, jonka omistaa Nelli Helin. Keväälle onkin suunnitteilla päiväkotilaisten retkipäivä kummihevosiaan tapaamaan. – Lunan omistaa Aitotalli ja se valikoitui mukaan toimintaan lapsille ennestään tuttuna sekä kilttinä ja kokeneena, tallin suosituimpana opetushevosena. Nelli kertoo, että lapset ovat kovasti innostuneita kummihevoshankkeesta
Erikoisemman värinen, hopeisen harmaa kummivuonis Haavanesko kävi omistajansa Roosa Kujanpään kanssa tervehtimässä kummilapsiaan Östersundom Ankkalampi Ankdammen päiväkodilla. 33 Kymmenes kummivuonis Leo on 14-vuotias ruuna Turun saaristosta, Satavan saaresta. Leon omistaja Hanna Laine kuvailee hevostaan kiltiksi ja söpöksi, jolla on pilkettä silmäkulmassa. Vilppulankosken koulun 1B-luokan kummihevonen on Pilvi Huhtisen omistama Langthjems Silja. Kuvassa Siljan ja Pilvin pojan Aatun hellyyttävä hetki. Koululla odotetaan kovasti lapsirakkaan vuonohevosen tapaamista, joka järjestetään huhtikuun alussa. Leon kummikohde on turkulainen, englanninkielinen päiväkoti Daycare Daisy, ryhmät Butterflies ja Ladybirds. – Lapset olivat innoissaan ja onnellisia kauan odotetusta tapaamisesta, Roosa iloitsee ruunansa tuomasta tunteesta.
Lilianin isä on S.J´s Caviar ja emän isä Lindy. Oman kasvatin menestys kotimaassa ja nyt myös maailmalla lämmittää kasvattajan sydäntä. – Pienestä varsasta oli alkuun tietysti liian varhaista ennustaa suurta menestyjää, vaikkakin Lilianilla tiedettiin olevan Yhdysvalloissa todella menestyneitä täysveliä ja sisaria. 34 Ranskaan reilu vuosi sitten myyty huipputamma Stoneisle Lilian varttui Seija ja Kari Kortteen hoivissa Kivisaaren oriasemalla. Vuonna 2010 pieni Lilian näki ensi kertaa päivänvalon Kivisaaren oriasemalla Kouvolassa. Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian juoksee nykyisin Ranskassa Huipputamma erottui edukseen jo varsana S uomen parhaaksi tammaksi valittu, voitokas juoksija Stoneisle Lilian saapui Yhdysvalloista Suomeen emänsä Ginger Tree Meganin mahassa
Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian niitti menestystä jo Suomessa. Lilian vietti ensimmäisen kesänsä laitumella Seija ystävän, Ulla Rosten-Lahden luona. Kuva: Suomen Hippos/Ilkka Nisula Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian juoksee nykyisin Ranskassa Huipputamma erottui edukseen jo varsana Lane. Lilianin varttuessa huomattiin, että se oli rakenteeltaan urheilutyyppinen ja kevyt ja sillä oli suorat jalat. Vuonna 2005 varsapihatossa asusti 12 varsaa. 35 . Kari ja Seija Korte perustivat Kivisaaren oriaseman vuonna 2001. – Ulla kertoi tuolloin kiinnittäneensä huomiota siihen, että muiden tammavarsojen kanssa kirmailevalla Lilianilla oli erityiJo nuorena Lilian oli rakenteeltaan urheilullinen ja kevyt ja omasi hyvän ravin.. Tämä on todettu erittäin toimivaksi sukuyhdistelmäksi, kasvattaja Seija Korte kertoo. Kotimaan vuosina huippuhevosen omisti Jarno Kauhanen ja hevosen vakio-ohjastajana toimi Esa Holopainen. – Muistan kun varsoja tultiin tunnistamaan, Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton Jenni Timlin pysähtyi puolivuotiaan Lilianin kohdalla ja kysyi uteliaana: ”Mikäs se tuossa on?” Satoja varsoja näkevä Jenni kiinnitti heti huomiota sporttiseen ja hyvärakenteiseen varsaan, Seija muistelee
Kuva: Enni Lahti sen hyvä ravi. Muutoin Lilian oli tavallinen varsa ja luonteeltaan hyvin ihmisystävällinen, Seija kertoo. Jarno Kauhasen huippuvalmennukseen Kun Lilian oli puolitoistavuotias, se myytiin Ypäjän huutokaupassa eläinlääkäri, hevosmies Jarno Kauhaselle ja Equifit Oy:lle. Sen nykyinen omistaja on maltalaissyntyinen Yorgen Fenes. 36 Nuori Lilian (edessä oikealla) kavereidensa kanssa laitumella. Vaikka hyvät sukujuuret ja hyvä geeniperimä luovat pohjan hevosen menestymiselle, on valmennuksella todella suuri merkitys hevosen lopulliseen voittokulkuun radoilla.. – Valmennus ja se, miten hevonen osataan laittaa, ja sopivatko systeemit kyseiselle hevoselle, lopulta ratkaisevat sen, kuinka hevonen pärjää. – Kyllähän oman kasvatin kisaamista tulee seurattua netin välityksellä. Oli aivan mahtavaa seurata, kuinka Lilian vastasi valmennukseen, onnistui ja pärjäsi. Toki oleellista on myös, ettei hevonen loukkaa itseään ja välttyy muutoinkin erilaisilta sairauksilta, Seija pohtii. Edes voittaja ei välttämättä mahdu mukaan kisaan, jonne on voitu ilmoittaa samaan lähtöön satakin hevosta, Seija kertoo. Jarnohan on vaimonsa Minnan kanssa aivan erityisesti panostanut valmennuspuoleen. Huipputamma myytiin Ranskaan Toissa syksynä Lilian myytiin Ranskaan. Varsinkin mieheni <cTypeface.Bold>Kari Korte seuraa tiiviisti, mihin kilpailuihin Lilian on ilmoitettu, ja pääseekö se mukaan. Lähtökohdiltaan huipputason hevonen sai Jarnon ohjauksessa hyvät mahdollisuudet menestyä. Sehän ei ole Ranskassa mikään itsestäänselvyys. Kotimaan ravien ohella Lilian saavutti menestystä Solvallassa, Seija kertoo. Suomessa Lilian keräsi seitsemän 10 000 euron voittoa, suurimman potin 35 000 euroa se keräsi juostuaan Villimiehen tammakilpailun voittoon syksyllä 2014. – Lilianin vakio-ohjastajana Suomessa oli Esa Holopainen. Vaikka hyvät sukujuuret ja hyvä geeniperimä luovat pohjan hevosen menestymiselle, on valmennuksella Seijan mukaan todella suuri merkitys hevosen lopulliseen voittokulkuun radoilla. – Oli hienoa, että Lilian pääsi hyvään paikkaan
Fabritius Memorial ...................................10 000 € . Lilianin täyssiskoon, yksivuotiaaseen Rowenaan kohdistuu luonnollisesti suuria odotuksia.. Tammikuun toisena päivänä Jean Michel Baziren ajamana juostu voitto Ranskan pääradalla Vincennesissä toi 225 00 euron palkintosumman. L. Isla-ajo .........................................................10 000 € . Uudenmaan Upein .......................................10 000 € . Stoneisle Lilian 1-vuotiskesälaitumella. Sporttinen ja suorajalkainen Lilian on kuvassa oikealla. Lilianin puolisi. E. Lilianin parivuotias täysveli Stoneisle Quinlan valmistautuu parhaillaan tulevaan uraansa Orimattilan hevoskylässä. – Rowena on hieman eri näköinen kuin Lilian, jonkin verran isompi, riskimpi ja leveämpi. – Kookkaalla veljellä on silläkin loistava ravi. Vuonna 1998 syntyneellä Megan-emällä on nippu todella menestyneitä jälkeläisiä Yhdysvalloissa. Wigrenin Muistoajo ..................................12 000 € . Prix de Charleville (Vincennes) ....................22 500 € Stoneisle Lilianin suurimmat voitot: . – Onhan se valtavan upeaa, että Lilian pystyy pärjäämään Ranskan radoilla. Muut varsat laitumella ovat Zippy Kemp (edessä), tumma Zarrine Kemp ja viirupäinen Stoneisle Looker (keskellä.) Kuva: Enni Lahti Seijan mukaan on hienoa huomata, ettei oman kasvatin menestys loppunut Suomen kisoihin. Lilianin täyssiskoon, yksivuotiaaseen Rowenaan kohdistuu luonnollisesti suuria odotuksia. – Kyllähän Lilian on toistaiseksi meidän paras kasvattimme. Uskoa omaan työhön Kortteet ovat harjoittaneet pienimuotoista ravihevosten kasvatusta vuodesta 1992 lähtien. Derbyn Tammachampion ............................10 000 € . Perintötekijöidensä puolesta sillä on kuitenkin loistavat mahdollisuudet huipulle. Villimiehen Tammakilpa ...............................35 000 € . Esimerkiksi Ginger Tree Jimmy on juossut jo useamman satatuhatta dollaria, ennätys on siinä kympin pintaan. – Lilianin sukuyhdistelmä on havaittu hyväksi. Solvallan voitto ............................................11 080 € . Lilianin voittokulku on Seija Kortteen mukaan valanut entisestään uskoa omaan kasvatustyöhön. Lämmittää kyllä sydäntä seurata Lilianin menestystä. . 37 Sisar odottaa vuoroaan Vaikka Lilian loistaa tällä hetkellä parrasvaloissa, on sen sisko Stoneisle Rowena varttumassa kovaa vauhtia. – Sellaisia tammoja kuin Megan, joiden jälkeläiset ovat voittaneet niin Solvallassa kuin Vincennesissä, ei kovin paljoa ole, Seija iloitsee
Sen jälkeläisistä voi tulla vaikka mitä, Seija Korte sanoo innoissaan. Kun kevät etenee ja päästään huhtikuun alkuun, alkavat tammat varsoa. Jos kaikki onnistuu ja sujuu hyvin, tulossa on vilkas varsakesä. – Il Villagion jälkeläisistä tamma Nefertiti Frido oli ikäluokkansa kiistatta paras kaksivuotias Suomessa. Tänä kesänä Lilianin emä Megan ei varso. Kivisaaren oriit ovat tuottaneet huippujälkeläisiä. Niistä 12 on varsomassa tulevana keväänä. Tamma Staro Litchi juoksi puolestaan kaksivuotiaana Ruotsin ennätyksen ajalla 13,8. Kuva: Suomen Hippos/Satu Pitkänen. Se osoitti omaavansa muihin ikäisiinsä verrattuna kovemman nopeuden ja täydellisen ajettavuuden. – Nana on parhaillaan kantavana. Myös Citation Lindy on tuottanut voitokkaita varsoja, Seija kertoo. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kivisaaren oriasema, Suomen Hippos SUKU JA JÄLKELÄISET :Isä :Emä S.J.'s Caviar* US-TF-216 Ruunikko US 1998 Amerikkalainen 10,7aly S.J.'s Photo* US-J40137 Ruunikko US 1990 Amerikkalainen 10,2aly Photo Maker* US-534-AX US 1979 Amerikkalainen 11,7aly Yankee Bambino* US-0909-L 14,0aly Waynette* US-5578-A US 1961 16,6aly Sassy Jane* US-B-3950 US 1983 Amerikkalainen 16,6aly Kawartha Mon Ami* US-052-AR 16,2aly Lady Jane* US-304-BT US 1976 16,7aly Spawning* US-N-2369 Ruunikko US 1994 Amerikkalainen T V Yankee* US-3171-Y US 1980 Amerikkalainen 12,1aly Speedy Crown* US-9498-H US 1968 12,8aly Yankee Bambi* US-1692-T US 1976 Trout* US-1757 V 1977 Amerikkalainen Bonefish* US-8971-L US 1972 13,5aly Tarport Lady Ann* US-4168-H 16,4aly Ginger Tree Megan US-TH-924 Tummanruunikko US 8.5.1998 Amerikkalainen Lindy Lane* US-M-8373 Tummanruunikko US 1993 Amerikkalainen 10,1aly Valley Victory* US-E-3089 US 1986 Amerikkalainen 11,8aly Baltic Speed* US-3578-Z US 1981 12,1aly Valley Victoria* US-9021-Z US 1981 15,0aly Lindiliana* US-G-8803 US 1988 Amerikkalainen 13,8aly Speedy Crown* US-9498-H US 1968 12,8aly Petrolianna* US-3299-Z US 1981 12,3aly Ginger Tree Darla* US-N-8070 US Amerikkalainen 15,5aly Sierra Kosmos* US-H-9862 US 1989 Amerikkalainen 10,7aly Nearly Perfect* US-A-3614 US 1982 10,9aly Sunkiss Bel* US-1487-X US 1979 18,8aly Hathaway* US-3987-X Amerikkalainen Speedy Scot* US-108446 US 1960 12,6aly Honor Donut* US-9516-K US 1971 Esa Holopainen tuulettaa Stoneisle Lilianin voittoa Villinmiehen Tammakilvassa. . 38 sar, 5-vuotias, hyväravinen Nana ei ole koskaan startannut vaan on siitoksessa. Varsapihatossa on tällä hetkellä 11 varsaa, kahdeksan niistä on syntynyt Kivisaaressa. – Yksi kesävarsa on myyty, mutta viisi tulevaisuudenlupausta odottavat vielä uutta omistajaa, Seija Korte sanoo. – Meillä on paikan päällä neljä oria, ranskalaisamerikkalainen huippuori Juliano Star, Il Villaggio, Citation Lindy ja International Chip. Suomenpienhevosori Tintin Sahrami kuten myös connemaraponi Gold Rock Laddy käyvät meillä hyppäämässä. – Meillä on tällä hetkellä 16 siitostammaa, niin omia kuin vieraitakin. Vilkas kesä tiedossa Vuodesta 2001 toimineella Kivisaaren oriasemalla elellään vielä talven hiljaiseloa, mutta vähitellen kevään edetessä oriita ryhdytään herättelemään siitoskauteen. EU-asemalta tehdään siirtoja myös ulkomaille
Otsajouhien puuttuminen on rodun erityispiirre. Maailman kauneimmaksikin kutsutun rodun erityispiirre on metallinhohtoinen karvapeite, jollaista ei ole millään muulla hevosrodulla. Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Ahaltekinhevonen on yksi maailman vanhimmista ja harvinaisimmista hevosroduista. Ahaltekinhevoset Myrat ja Kemput. Niistä syntyi kaksi orivarsaa, jotka ovat nykyään jalostusorejamme. Jos kasvatustyö ei onnistu, sitten vain myymme hevoset pois. Venäjällä syntynyt musta Myrat-ori on yksi Euroopan parhaista rotunsa nykyisistä edustajista. Älykäs, utelias ja seurallinen Ahaltekinhevonen on itämainen täysiverihevosrotu. Katsotaan, miten tässä käy Eläinlääkäri Leisson on kasvattanut rotua etelä-Virossa sijaitsevalla Akhal-Teke Est -farmilla vuodesta 2001 alkaen, jolloin hän hankki ensimmäisen ahkaltek – tammansa Moskovasta sekä Turkmenistanissa syntyneen oriin Virosta. – Varsinainen kasvatustyömme alkoi vuonna 2004 kun hankimme lisäksi kuusi tammaa Venäjältä, joista kaksi oli kantavana. – Rotu on edelleen harvalukuinen, vaikka nykyään kiinnostus sitä kohtaan on jatkuvasti kasvamassa. Nyt 15 vuotta myöhemmin meillä on yli 30 ahaltekinhevosta, emmekä ole katuneet rodun valintaa koskaan! Kätlin Leisson iloitsee. 39 . Kuva: Jako-Priit Raud A haltekinhevonen melkein katosi 1970-luvulla, jolloin niitä oli jäljellä vain muutama sata yksilöä. Se on. Nykyään niitä arvioidaan olevan noin 5 000-6 000 kappaletta. Suurin osa ahaltekinhevosista on Venäjällä ja Turkmenistanissa ja lisäksi niitä on noin tuhat Euroopassa ja 500 USA:ssa, kertoo virolainen ahaltekinhevosten kasvattaja Kätlin Leisson. – Ajattelimme aluksi, että katsotaan, miten tässä käy
Kuva: Artur Baboev Auringonvalon osuessa ahaltekinhevoseen, se näyttää lähes satuolennolta.. 40 Saksassa syntynyt ahaltek-ori Chirchiq A on upea ilmestys. Kuva: Artur Baboev Ahaltekinhevonen Serdarjan on Kätlin Leissonin kasvattama jalostusori
Teksti: Tuuli Turtola Palomino-värinen ori Kadjaran on ahaltekinhevosille tunnusomaisesti metallinhohtoinen. Ne oppivat hyvin nopeasti asioita ja tylsistyvät jos samaa tehtävää toistetaan monta kertaa. Ahaltekinhevosten kantakirjasta vastaa Venäjän valtiollinen hevosjalostusorganisaatio VNIIK. Nykyään ahaltekinhevosten kantakirja on suljettu, mikä tarkoittaa sitä, että vain todistetusti puhdasrotuiset yksilöt hyväksytään kantakirjaan. Ensimmäinen ahaltekien virallinen kantakirja perustettiin vuonna 1931. Tällä hevosmäärällä olemme yksi suurimmista ahaltekinhevoskasvattajista Euroopassa, Kätlin Leisson sanoo. Historiansa saatossa rotua on käytetty eri käyttötarkoituksiin kuten sotaratsuna ja armeijan käytössä. Ahaltekinhevonen on kotoisin Turkmenistanista, ja sitä pidetään yhtenä maailman vanhimmista tunnetuista hevosroduista. Harvinaisuus Suomessa Ahaltekinhevosten kantakirjassa on noin 3 500 hevosta. Nykyiset ahaltekinhevoset ovat näistä hevosista muodostettu rotu, ja niiden kantakirja on suljettu. . Venäjän valloitettua suuren osan Keski-Aasian maista 1800-luvun lopulla alkoi turkmeenihevosten kasvatus nopeasti muuttua. Saman tyyppisiä hevosia kasvatettiin Kaukaasiassa jo ennen ajanlaskun alkua. Lisäksi kantakirjaamattomia yksilöitä, joiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, on Turkmenistanissa sekä muun muassa Iranissa. Turkmenistan itsenäistyi vuonna 1991. Kilparatsastajat hankkivat harvemmin ahaltekinhevosta, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei rotu ole kovinkaan tunnettu heidän keskuudessaan. Lämminverisinä hevosina ne tietenkin ovat vireitä ja eloisia, mutta eivät hermostuneita tai pitelemättömiä. Ahaltekinhevoselle on hyvin tärkeää, että se voi luottaa ratsastajaansa. Tilalla syntyneitä hevosia on myyty useisiin Euroopan maihin, USA:aan ja Arabiemiraatteihin. Suomessa rotu on aina ollut harvinaisuus. – Yleensä ostajat ovat tavallisia hevosharrastajia, jotka ovat ihastuneet rotuun. Maassa on ristiriitaisia mielipiteitä siitä, onko hyväksyttävää kasvattaa hevosia venäläisten hallinnoimaan kantakirjaan. Myös muut kasvattajat ovat ostaneet meiltä oreja kasvatustyöhönsä, Kätlin Leisson kertoo. Turkmenistan onkin nykyään alkanut käyttää hevosistaan enemmän nimitystä turkmeeninhevonen. – Meillä on nyt yli 30 hevosta ja joka vuosi syntyy useita varsoja lisää. 41 kevytrakenteinen, sillä on siro pää, suuret korvat ja ilmeikkäät silmät, sekä hoikat ja pitkät jalat. Virallinen kantakirja vuonna 1931 Ahaltekinhevonen on kehittynyt Turkmenistanin paikallisista turkmeenihevosista. Hevosen alkuperä voidaan varmistaa DNA-kokeella, eikä mitään risteytyksiä hyväksytä kantakirjaan. Sen harja ja häntä ovat yleensä ohuet ja otsajouhet voivat puuttua kokonaan. – Ahaltekit ovat erittäin älykkäitä, uteliaita ja seurallisia. Suomen Hippoksen rekisteriin on merkitty 1970 vuodesta lähtien 14 ahaltekinhevosta. Nykyään Venäjällä ja Euroopassa on useita ahaltekinhevosen kasvattajia. Hevoskasvatus alkoi siirtyä valtionsiittoloihin, kun aiemmin ahaltekeja olivat kasvattaneet lähinnä yksityiset hevoskasvattajat ilman varsinaista kantakirjaa. Nykyään ahaltekinhevosia käytetään monipuolisesti ratsuina niin este, kenttä, koulu kuin matkaratsastuksessa. Kätlin Leissonin hevostila on ainoa kasvattaja Virossa. Myöhemmin risteytyskokeiluista luovuttiin, sillä puhdasrotuiset ahalteket havaittiin suorituskyvyltään paremmiksi. Ahaltekinhevonen on Turkmenistanin kansalliseläin, joka on kuvattu myös maan vaakunassa. Kuva: Artur Baboev Kilparatsastajat hankkivat harvemmin ahaltekinhevosta, rotu ei ole kovinkaan tunnettu heidän keskuudessaan.. 1930-luvulla ahaltekinhevosiin kokeiltiin risteyttää englannintäysverihevosta. Silloin se kirjaimellisesti menee läpi tulen ja veden kanssasi, Kätlin Leisson kuvailee. Turkmenistanin karuilta aavikkoseuduilta kotoisin olevan ahaltekinhevonen on erittäin sitkeä ja kestävä rotu. Epäselvä tilanne on johtanut siihen, että Turkmenistan ei enää 1990-luvulta alkaen ole kantakirjannut ahaltekinhevosiaan ja ne ovat kantakirjan ulkopuolella
42
43 Hyvää kevättä!
44 Koulutetuilla perheratsuilla on kysyntää Ponijalostus myötätuulessa Kainaston ponitallilla panostetaan kasvatustyöhön. Viisivuotias issikkatamma Mila juttelee Tiina Kotolammen kanssa.. Ponit Juulia, Aada ja Roope. Huolellisilla jalostusvalinnoilla päästään parhaaseen lopputulokseen ja asiakas saa juuri etsimänsä harrastuskaverin. Tallilla on perehdytty erityisesti shetlanninponien ja islanninhevosten kasvatustyöhön. Shettiksen turkki on paksu eikä niille tule kylmä talvellakaan
Perheen lapsista nelivuotias Leo touhuaa jo kovasti tallilla. Poneja on hyvin monen mallisia ja säädettävä satula on helpoin saada istumaan hyvin. Issikkaoreja meillä ei ole, sillä Suomesta löytyy hyviä oreja. Shettissiitosoreja on neljä ja ne ovat käytettävissä myös vieraille tammoille. Issikat tulivat mukaan puolivahingossa. Tiina Kotolammella ei ollut aikaisemmin paljon kokemusta poneista. Mieluisimpia ovat inkkarileikit, kun ratsutkin ovat sopivan kokoisia. Kun käyttää vieraita oreja saa aina uutta verta ja pystyy helpommin kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä. Tila on Marko Nevalan synnyinkoti ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006. Poneja ja islanninhevosia Kainaston poniperheeseen kuuluu 150 ponia, joista noin puolet on shetlanninponeja. – Leo ratsasti ensimmäisen kerran yksin juuri Molivialla. Nuorempi, viisiviikkoinen perheenjäsen vasta uneksii hepoista. – Alkuun 90-luvulla meillä oli myös muutamia russponeja. Koulutetuilla perheratsuilla on kysyntää M arko Nevala, 37, pitää yhdessä puolisonsa Tiina Kotolammen, 35, kanssa ponitallia Kauhajoen Kainastolla. Perheen elanto tuli vuoteen 2010 asti emakkosikalasta, mutta sen jälkeen ponit tulivat kokonaan possujen tilalle. Vähän sattumankin kautta valitut rodut ovat osoittautuneet oikein mukaviksi. Marko on kasvanut ponien kanssa ja opit kasvatustyöhön ovat tulleet verenperintönä, sillä vanhemmat aloittivat ponikasvatuksen 1990-luvulla. – Issikat ja shettikset ovat samantyylisiä, ne ovat hyväluonteisia, uteliaita ja rohkeita sekä soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Tallin vanhin poni on 27-vuotias shettistamma Molivia. Kun käyttää vieraita saa aina uutta verta ja pystyy helpommin kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä, Marko Nevala kertoo. Hän on opetellut asioita Markon rinnalla ja käynyt erilaisissa valmennuksissa nuorten hevosten kanssa. Tamma on nykyään tallityttöjen lemmikki, sitä harjataan ja. Marko Nevala esittelee varustepuodissa säädettävää Trekker-satulaa. Iältään tallin asukit ovat viime kesänä syntyneestä varsasta yli 20-vuotiaisiin. Ne osoittautuivat kuitenkin mukaviksi hevosiksi ja tulivat osaksi kasvatustyötä. Ponit ovat olleet osa Marko Nevalan elämää aina, sillä isosisko sai nelivuotiaana ensimmäisen shetlanninponin ja siitä lähtien ovat ponit kuuluneet perheeseen. 45 . Toinen puolikas on islanninhevosia ja joukossa on myös muutama newforestinponi
– Se on erittäin oman arvonsa tunteva poni. – Jalostusvalinnoissa täytyy miettiä, kuinka tamma ja ori sopivat toisilleen ja mitä ominaisuuksia ne tuovat varsaan. Se on 32-vuotias ja asuu hyvässä eläkekodissa toisen hevosen kaverina. Tiina ja Marko käsittelevät poneja paljon, niin nuoret ponit tottuvat ihmisiin. Sitten voi olla hyvärakenteinen tamma, mutta liikkeisiin toivotaan lennokkuutta ja silloin valitaan ori, jolla on hienot liikkeet, hyvää rakennetta unohtamatta. Aina ei onnistu Ponien periyttämisestä saa paremmin tietoa muutaman varsan jälkeen. Marko Nevalalla on tavoitteena kasvattaa hyväluonteisia ja sopivan kokoisia poneja monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Perusja erikoisvärejä ja niiden eri sävyjä ja yhdistelmiä on kymmenittäin.. – Kasvatus on osaltaan arpapeliä, koska geenien periytyvyyttä ei voi ennalta tarkasti aavistaa. Pyrimme kasvattamaan mukavia heppoja, joilla on hyvä luonne ja ne soveltuvat moneen käyttöön. Silloin näkee tuleeko jälkeläisistä toivotun luonteisia ja rakenteisia, vai tuleeko jälkeläisiin mahdollisesti ei toivottuja ominaisuuksia. Tuntemusta tarvitaan jalostustyössä, jotta saavutetaan mahdollisimman hyviä tuloksia ja päästään omissa linjoissa eteenpäin. Tällä hetkellä kaikkein vanhin on jo tallilta lähtenyt poni on Pimu II. Se tietää, mitä haluaa ja osaa sitä myös vaatia. Pienemmälle tammalle haetaan kokoa hieman isommasta oriista. Eläinlääkärikin ihmetteli, kuinka sen hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin monella nuoremmalla. Pimu on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Shettiksillä on tärkeää, että korkeus pysyy yli metrissä, pienemmät soveltuvat paremmin vain toisten hevosten kaveriksi, eivät niinkään ratsastukseen. Jalostus vaatii tuntemusta Jokaisella tallin ponilla on nimi ja isäntäpari tuntee poninsa hyvin. – Syitä on esimerkiksi se, että tamma tekee liian pieniä varsoja tai se ei periytä mukavaa luonnettaan tai liikkeet eivät ole toivotun mukaiset. Korkeudeltaan Molivia on noin 95-senttinen, tarvittaessa pippurinen, mutta yleensä hyvin mukava mummo, Marko Nevala juttelee. Aina kun halutaan parantaa jotain ominaisuutta, katsotaan sellaista oria joka on periyttänyt juuri tätä toivottua asiaa, Marko valaisee. Kaksivuotias issikka Jupiter on väriltään hallakko. Näyttelyistä se sai aikoinaan arvion, ettei ole kovin kaunis rotunsa edustaja, mutta on kuitenkin periyttänyt Ija IIpalkittuja jälkeläisiä. 46 talutellaan, se saa viettää ansaittua eläkettä. Joskus joutuu jättämään yksilöitä myös pois jalostuksesta. Kasvatuksessa pyritään aina eteenpäin, mutta joskus tamma pitää jättää pois jalostuksesta. Islanninhevosissa sallitaan kaikki värit
Iloisiakin yllätyksiä Marko Nevala kertoo kasvatustyön olevan hyvin mielenkiintoista ja joskus myös yllättävää. Marko Nevalan mukaan ponit ovat tallissa vain opetusvaiheessa. 47 Shettis Ponikujan Tess. Tavoitteena kasvattaa hyväluonteisia ja sopivan kokoisia poneja monenlaiseen käyttötarkoitukseen. – Jalostusvalinnoissa on kivaa kokeilla erilaisia yhdistelmiä ja on palkitsevaa sitten nähdä, että sieltä tulee sitä lennokasta ravia ja miellyttävää ulkonäköä. – Ja tietysti silloin, jos tamman jälkeläisissä on purentavikaa tai muuta perinnöllistä vikaa, jäävät yksilöt pois jalostuksesta. Joukosta nousee kuitenkin yksi ori, jonka Marko haluaa nimenomaan mainita.. Jokainen on tärkeä Vaikka poneja on paljon, ovat ne kaikki omia persooniaan ja jokainen on omalla tavallaan tärkeä. – Myös väritykset tuottavat välillä hauskoja yllätyksiä, näin kävi kun mustat vanhemmat tuottivat yhtenä kesänä punarautiaan liinaharjaisen varsan, Marko nauraa. Muuten ne asuvat pihatossa.
Tiina kouluttaa ponit ratsastukseen ja muuhun käsittelyyn. Omien shettistensä kanssa Marko ja Tiina ovat käyneet näyttelyissä mukavalla menestyksellä ja myös raveissa tallin kasvatit ovat menneet mukavasti. Jokaiselle ostajalle pyritään löytämään juuri sellainen heppa, mitä he ovat hakemassa, Marko Nevala sanoo. Issikoiden kanssa on myös käyty varsanäyttelyissä ja muutaman kerran saavutettu näyttelyn paras varsatitteli ja varsat ovat saaneet myös I-palkintoja. Shettis on jo kooltaan erittäin hyvä lapsen ensimmäinen ratsu ja siitä on hyvä siirtyä isompaan. – Se toimii meillä kiimantarkkailussa ”käsihevosena” eli sen kanssa kuljetaan laitumella tutkimassa tammoja. Elämä laumassa on tärkeää Iso lauma poneja tömistelee laitumella, osa syö rauhassa, joku joukko ottaa pikaiset laukat ja joku porukka kisailee keskenään. Issikat tunnetaan liitteestä ”fra Nevala”. Se heiluttaa päätään, jollei tammassa ole hajuja ja matka jatkuu eteenpäin. – Toisinpäin on mukavaa huomata, kuinka me olemme poneille tärkeitä. Niille on myös omat askellajikisat, Marko kertoo. – Meillä on kantatammoja, jotka tekevät mukavia varsoja ja ne ovat tietysti meille hyvin tärkeitä. Myös newforestit ovat pärjänneet mukavasti, vuonna 2013 tallista tuli paras nuori tammaja 2016 orivarsa. Issikat ovat hyvin oppivaisia ja niille voi opettaa mitä vain. – Shettikset sopivat myös agilityyn ja niiden kanssa käydään näyttelyissä. – Ne oppivat sosiaalistumaan lauman hierarkiassa ja kavereiden kanssa telmiminen kuluttaa energiaa, eivätkä ponit turhaudu mitään tekemättömänä. Monipuoliseen käyttöön – Ponien kanssa voi harrastaa monenlaista. Sellaisetkin tammat, jotka eivät tavallisesti paljon kontaktia ihmiseen ota, tulevat hakemaan turvaa ihmisestä, kun varsomisen aika on käsillä. Tallilla on ohjattuja ratsastustunteja maneesissa tai sovitusti myös maastossa. Sitten se meni makuulle suoraan minun jalkojeni päälle ja alkoi saman tien synnyttää, Marko muistelee. Poneille elämä laumassa on hyvin tärkeää. Koulutus ja opettaminen tavoille ovat myös helpompaa, kun ponit saavat purkaa ylimääräisen energiansa kavereiden kanssa, eikä niiden tarvitse painia enää ihmisen kanssa. Hyvin usein shettis on myös toisen hevosen kaverina. Mutta ehkäpä sellainen merkittävin heppa on tämä meidän vanha herra Ytterhalls Frosson. Se on Tiinan tärkein kaveri, lempeä mukava siitosori. Ravipuolella harrastus on myös lisääntynyt ja shettis sopii myös aikuiselle harrastuskaveriksi vaikka kärryajoon. Islanninhevosen on oma tyypillinen askellaji on tölt. 48 Ratsastajaan totuttaminen aloitetaan maasta kouluttamalla. Ponit tottuvat kuitenkin samalla ihmisiin ja toimimaan ihmisen kanssa. Myytävänä olevissa poneissa on hyvin erilaisia yksilöitä, sillä osa asiakkaista haluaa jo valmiiksi koulutetun ratsun ja osa haluaa kouluttaa poninsa itse. Niin halutessaan saa myös. – Meillä on hyvin monen ikäisiä poneja. Muistan kerran, kun shettistamma laukkasi laitumelta minun jalkoihini, ja vaikka vaihdoin paikkaa, se vain seurasi perässä. Tallin shettikset tunnetaan Ponikujaetuliitteestä. Oskadiksen meno on vauhdikasta. Ne soveltuvat hyvin ratsuiksi vaelluksille ja maastoon. Toimintaa nyt ja tulevaisuudessa Tallin yhteydessä on myös myymälä, josta voi hankkia satuloita, suitsia ja muuta poneille tarkoitettua tarviketta
Työssä tarvitaan myös ulkopuolista työvoimaa. Kaikilla 150 ponilla ja hevosella on oma nimi. Kaksi ohjaajaa on aina paikalla viikonloppuisin, ja kesällä, kun talli auki koko kesäloman ajan. Jos vain tilat on olemassa, halutaan niihin usein ottaa heppa. Poneja voi mennä myös hoitamaan ja tallilla käykin useita heppatyttöjä touhuamassa. Teksti ja kuvat: Erja Pekkala. Siitosorit ovat yöt karsinoissaan ja päivät omissa tarhoissaan. Ponin hankkiessaan voi samalla hankkia myös sille sopivan riimun Myynnissä on monenlaisia satuloita shetlanninponeille. Aamulla laumat lähtevät pihalle, laitumelle syömään ja illalla sisälle jaloittelutarhaan. Kenkiä löytyy myös kultaisia. – Nykyään ihmiset haluavat kaverin, jonka kanssa harrastaa ja touhuta ja samalla unohtaa kiireisen arjen. Meillä on ratsastusta ilman ajanvarausta kello 11-18 tallin ollessa avoinna. . Erityisesti turvallisilla perheratsuilla on kysyntää, olipa se sitten shettis, issikka tai isompi hevonen, tuumaa Marko Nevala lopuksi. Esikuivattu heinä on pääravinto, lisäksi vitamiinit ja kivennäiset. Suuren ponilauman hoitamisessa riittää työtä, kavioiden vuolusta ruokkimiseen ja opettamiseen sekä kaikissa muissa juoksevissa maatalouden asioissa. – Kymmenkunta ohjaajaa hoitaa ratsastuspuolta. alkeisopetusta tai talutusta. He myös valvovat ratsastusta ja auttavat tarvittaessa. – Tilan kauppa on avoinna sopimuksen mukaan, aina kun ollaan kotosalla, puhelimella saa kiinni, sanoo Marko Nevala. Lisäksi nuoriso saa hieman kauraa. Kesäisin poneja vuokrataan myös koteihin. – Aikuisia pitää hieman seurata ja rajoittaa, etteivät syö itseään turhan tuhtiin kuntoon. Työtä ja touhua riittää Ponit ja islanninhevoset asuvat pihatoissa, vieroitetut varsat omassaan, nuoret oriit omassaan ja päälauma isossa pihatossa. Ohjaajat hakevat ja auttavat valmistelemaan ratsuja asiakkaille. Kymmenkunta ohjaajaa. Isäntäpari katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. – Nuoriso saa syödä heinää koko ajan vapaasti, koska ne kasvavat vielä sekä leikkivät ja liikkuvat enemmän kuin aikuiset, Marko Nevala sanoo. Ponien kasvatuksessa suuntaus näyttää valoisalta. Vaikuttaa siltä, että hevosharrastus on lisääntymässä ja kauppa käy tasaisesti. 49 Issikat Kleo (oik.), Mila, Jara ja Kolli
Pääsin hevosen selästä pois astumalla alas. Seuraavana päivänä se oli jaloistaan jäykkä.. Palomiehet tekivät töitä tunnin verran. Sipori) ja Katja Hednäs olivat olleet ratsastamassa tutussa metsässä helmikuussa. – Ilo oli onneksi rauhallinen eikä riehunut, muuten se olisi rikkonut itsensä jäälauttoihin. Sitten vaihdettiin taktiikkaa: hevonen kaadettiin kyljelleen. – Laitettiin liina kiinni hevosen riimuun ja kokeiltiin, nouseeko se, mutta ei onnistunut. Metrin levyistä suonsilmää mitattiin myöhemmin 1,5-metrisellä karahkalla, eikä silläkään ylletty pohjaan saakka. Hevosen takapää oli pudonnut suonsilmään. Hednäs ja yksi palomiehistä olivat tarkkailleet, etteivät takajalat väänny nosto-operaation aikana. 50 Lupaava suomenhevosravuri putosi ratsastuslenkillä suonsilmään Lohjalla. Ilman palomiehiä hevosta ei olisi saatu ylös. Liising, ei. Tiesin siellä olevasta kosteikosta ja yritin kiertää sen, mutta sitten räsähti jää alta! Hednäs kertoo. – Ensin sidottiin nostoliinat hännän taakse, jos siten saisi vedettyä takajalat ylös. – Sen maha oli jään pinnalla, mutta takajalat eivät osuneet pohjaan; siksi se ei päässyt ponnistamaan sieltä pois. voinut rikkoa takajalat, Katja Hednäs kertoo. – Saatiin pujotettua liina etujalkojen takaa ja liu´utettiin se mahan alle takajalkojen eteen. Hednäs oli soittanut miehelleen Peterille, joka tuli apuun Ari Jääskeläisen kanssa, jonka tallissa Ilo on hoidossa. – Ilo tykkää mennä umpimetsässä. Hednäs oli yrittänyt kannustaa hevosta ylös, mutta turhaan. S eitsemänvuotias suomenhevostamma Arlan Ilo (i. Siinä vaiheessa oli soitettu hätäkeskukseen. – Se joi vettä ja oli tyytyväisen näköinen kun pääsi syömään, Hednäs kertoo. Hevosta oli nostamassa kaikkiaan kymmenkunta palomiestä. Jää räsähti alta kesken ratsastuslenkin, palokunta apuun Tamma putosi suonsilmään – Liina pujotettiin etujalkojen takaa ja liu´utettiin mahan alle takajalkojen eteen. Hevonen näytti olevan muutenkin kunnossa, kuumetta ei ollut. Se ei kuitenkaan onnistunut, se olisi Hevonen oli räsähti jään läpi suonsilmään takaosastaan. Tapahtumapaikalle pääsivät kuitenkin ainoastaan palomiehet, auto jouduttiin jättämään tien viereen. Riskinä pysyvä munuaisvaurio Kun hevonen oli saatu kuivalle maalle, otti Ari Jääskeläinen sen hoiviinsa; Jääskeläinen juoksutti hevosen runsaan kilometrin päässä olevaan talliin. – Tajusin, että se oli syvällä, koska omat jalkani ottivat jään reunaan. Tilanne olisi Katja Hednäsin mukaan ollut vielä paljon pahempi, jos sinne olisi menty etupää edellä. Hevonen vedessä pari tuntia Pusulan VPK tuli paikalle noin puolen tunnin kuluttua. – Kun me pääsimme tallille, oli Ilo jo lämpimässä suihkussa ja sai päälleen tuplaloimet. – Sillä konstilla 500-600-kiloinen hevonen saatiin nostettua aika helposti; se nousi seisomaan haparoivin jaloin. Hevonen ehti olla jääkylmässä vedessä kaikkiaan pari tuntia
Palomiehet tekivät töitä tunnin verran.. Lohjalla Pusulassa asuvalla suomenhevostamma Ilo tähtää raviradoille. Koelähdön se suoritti alkutalvesta. 51 . Hevonen ehti olla jääkylmässä vedessä kaikkiaan pari tuntia
Sittemmin paikalla käynyt eläinlääkäri kuunteli keuhkot ja sydämen ja kokeili lihaksia. . – Lihaksistossa tapahtuu hajoamista, ja maitohappo tuhoaa lihassolukkoa. Hevonen ylös miesvoimin nostoliinoilla – Kun näitä hajoamistuotteita menee verenkiertoon, ne eivät mene läpi munuaisten ohuista verisuonista. Pusulan palomiehet ovat harjoitelleet hevosten pelastamista Helsingin pelastuslaitokselta lainatulla puisella hevosella. Huttunen pitää pelastusoperaatiota epätavallisena, mutta ei kuitenkaan kovin harvinaisena. Näin oli Ilonkin kohdalla. – Jalka kerrallaan hevonen sieltä saatiin ylös. Hoito vaikuttaa syvälle lihaksiin, lisää verenkiertoa ja stimuloi lihaksia sekä aktivoi solutoimintaa. Nyt jo treenikunnossa Veriarvot lähtivät kuitenkin laskuun. 52 Ilo poseeraa Riihimäen raviradan tallialueella. Riskinä on pysyvä munuaisvaurio. Eli hyvin ne tulivat alaspäin. – Silläkään ei päästy ihan kohdalle saakka, kertoo yksikön johtaja Eero Huttunen. Ja kerran pelastettiin sonni lietealtaasta, mutta siihen tarvittiin avuksi jo kaivinkonetta. Huttusen mukaan suonsilmään pudonneen hevosen tapaus oli palomiehille erittäin hyvää harjoitusta, koska kyse oli todellisesta tilanteesta. – Eläinlääkärin mukaan lihakset olivat ihmeen vähän jäykät. – CK oli huolestuttava. Miesvoimin oli siirretty hevosen peräpäätä sivuun, jolloin liinat ujutettiin käsipelillä hevosen alta. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Katja Hednäsin arkisto Pusulan VPK sai hälytyksen suonsilmään pudonneesta hevosesta. Kun hevonen sitten tunsi että on kovaa maata jalkojensa alla, se nousi seisomaan. Palomiehillä oli mukanaan leveitä nostoliinoja. Ilo oli useamman viikon levossa, mutta nyt sen kanssa treenataan jo normaalisti. Asat oli ensin yli 4200 ja muutaman päivän kuluttua 2500. Hevosia on nostettu kesäaikaan vetelästä ojasta. Ilosta otettiin myös veriarvot, jotka osoittautuivat korkeiksi. Pelastusyksikön auto jouduttiin jättämään läheiselle tielle, ja tavaroita kuljetettiin onnettomuuspaikalle mönkijällä. Helsinhgissä Töölän sairaalassa kipuhoitajana työskentelevä Hednäs kertoo, että myös ihmisillä esimerkiksi pahojen liikenneonnettomuuksien ja palovammojen seurauksena tietyt veriarvot, kuten esimerkiksi lihasarvoja mittaavat CK ja Alat ovat korkealla. Lisäksi on tutustutti pelastuksissa tarvittaviin välineisiin sekä hevosiin. – Kun näitä hajoamistuotteita menee verenkiertoon, ne eivät mene läpi munuaisten ohuista verisuonista. Kun sen viitearvo on 260, Ilolla oli ensimmäisessä mittauksessa 4080. – Vuosittain on keskimäärin yksi suureläinpelastus. Riskinä on pysyvä munuaisvaurio.. Muutaman päivän kuluttua sammattilainen hieroja Tytti Qvintus kävi antamassa Ilolle biolight equine -hoitoa, jossa hevosta hoidetaan lähi-infrapunalla ja punavalolla
M onipuolisena hevosalan tehonaisena tunnettu Karin Rosenlew, 60 ryhtyi pyörittämään omaa hevosalan yritystään, Vixen Oy:tä vuonna 2001. 53 Hevosen hyvinvointi on mestarisatulansovittaja Karin Rosenlewille sydämen asia Elämänarvot uusiksi ja hevosten hyvinvoinnista ammatti Pitkä harrastehistoria, monipuolinen koulutus sekä vastuu asiakkaan tyytyväisyydestä, joka käy käsi kädessä hevosen hyvinvoinnin kanssa, ovat satulansovittaja Karin Rosenlewin ammattiylpeydet. ?. Yrittäjyyden lisäksi hän on Suomen Ratsastajainliiton kurinpitolautakunnan puheenjohtaja sekä toimii Euroopassa suositun kilparatsastuslajin, Working Equitationin aktiiviharrastajana Suomessa. – Mietin, missä asiassa olin ratsastajana saanut kaikista huonointa palvelua ja tilanteet liittyivät satuloihin sekä ruokintaa, Karin Rosenlew muistelee mietteitään hevosalan yritystä perustaessaan
– Meitä oli kolme vähän päälle kymmenvuotiasta siskosta. Silloin Karin on sanonut, että satulan vaihdos ei ole enää mahdollista, vaan omistajan on vaihdettava isompaan hevoseen, jolle voi laittaa isomman satulan. Mona Aromaa tuli pitämään meille tunteja ja auttoi nuoren hevosen koulutuksessa, Karin muistelee. Opinnot ja perhe edelle Hevoset ovat aina olleet Karin Rosenlewille tärkein harrastus, vaikka lähtö 19-vuotiaana Helsinkiin opiskelemaan muutti. Esimerkiksi satula. Laji on vasta rantautunut Suomeen ja sen suosio kasvaa jatkuvasti. 54 Karin Rosenlewin pitkäaikainen hevoskumppani on 25-vuotias budjonnynhevonen Vega, joka toimii myös mallina satulansovitusluennoilla. Hevosen pidon ja ratsastuksen opit hän sai isänsä hankkimien hevosten myötä. – Kilpailin molemmilla hevosilla koulu-, esteja kenttäratsastuksessa. Se kuuluu ammattietiikkaan, hän huomauttaa. Kuvat: Susanna Mansner – Halusin yrityksen, jossa satuloiden lisäksi saa asiantuntijapalvelua hevosten ruokintaan sekä terapialaitteisiin liittyvissä asioissa. Joskus omistaja ei mahdu satulaan, joka sopii hevoselle. – Myytävä satula on aina sovitettava hevoselle ammattilaisen toimesta. Karin Rosenlew Vegan kanssa Working Equitation tutuksi tapahtumassa, Ratsastuskeskus Ainossa helmikuussa. Hevosen puolestapuhuja Syntyjään porilainen Karin Rosenlew asui nuoruutensa maalla, jossa oli mahdollisuus pitää hevosia. Karin Rosenlew ei kiertele, vaan neuvoo hienotunteisesti, mutta suoraan, kun jokin asia ei vain enää ole hevosystävällistä. – Ponien esteissä sekä junioreiden maastoratsastuksessa minulla on SM-mitalit. Suorapuheinen hevosnainen on saanut paljon positiivista palautetta siitä, että hevosen hyvinvointi menee kaiken muun edelle. Vixen Oy sijaitsee Hyvinkäällä, mutta Karin Rosenlew liikkuu paljon asiakkaiden luona satulansovituksissa. Hevosista toinen oli 4-vuotias tamma ja toinen vanha kisahevonen
– Halusin yrityksen, jossa satuloiden lisäksi saa asiantuntijapalvelua hevosten ruokintaan sekä terapialaitteisiin liittyvissä asioissa. Neuvontaa ja valmennusta Karin Rosenlew toteaa, että hevosen hyvinvointi kiinnostaa harrastajia yhä enemmän, ja hevosavusteisten valmennusten ymmärrys on nousussa. – Vuonna 2005 suoritin ensimmäisenä suomalaisena arvostetun Qualified Saddle Fitter -tutkinnon ja lisäksi hevostieteiden tutkinnon (Diploma in Equine Science) vuonna 2009. Karin Rosenlewille hevosen merkitys on saanut uusia ulottuvuuksia elämän myötä. Olin mukana Akateemisessa ratsastusseurassa sekä kilpailin yliopistoiden välisissä kisoissa Euroopan kisakentillä. – Otin silloisen kenttähevoseni Helsinkiin Kyra Kyrklundin talliin, jossa jatkoin ratsastusharrastustani. Hevonen on kuitenkin niin suostuvainen ihmisen ohjaukseen. – Opintojen edetessä luovuin ratsastuksesta noin kymmenen vuoden ajaksi. – Lisäksi olen käynyt kursseja hevosen ruokinnasta, fysiologiasta, anatomiasta, satuloista sekä satuloinnista. Budjonny on perinyt kantaroduiltaan niiden kestävyyden. – Hevosavusteinen valmennus kehittää tutkitusti johtamistaitoja työelämässä. Monien muiden venäläisten rotujen tavoin budjonnyja käytetään laukkahevosina ja ovatpa muutamat budjonnyt voittaneet Parbubicen risuestelaukkakilpailun. Hevosen selkä muuttuu ja lihakset voimistuvat oikean satulan kanssa, jolloin satula tarvitsee säännöllistä huoltoa, Karin Rosenlew kertoo. Toinen oli satulat ja toinen hevosen ruokinta, Karin tiivistää. – Hevonen on minulle todiste iäisistä arvoista ja hyveistä. Aloin suunnitella alan vaihdosta ja halusin tehdä harrastuksestani työn. Eräs menestyineimmista budjonnyista lienee Nona Garsonin esteratsu Rhythmical. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. Olen kouluttanut kaksi, jotka ovat suorittaneet Englannissa satulansovittajatutkinnon, Karin kertoo. Vahva iso kaunis eläin jonka selässä sain kokea huikeita asioita: esteitä, kiitolaukkaa, uimista. . Rodun tarina alkaa 1920-luvulta, jolloin alettiin kokeilumielessä risteyttää erilaisia paikallisia hevosia. – Oman yrityksen perustamisen ajatus oli, miten voisin tarjota asiantuntijapalveluita niissä hevosalan asioissa, joissa en mielestäni itse ole saanut tarpeeksi tietoa, enkä hyvää palvelua. Useimmat risteytykset eivät tuottaneet onnistunutta tulosta, mutta chernomorinhevosiin, doninhevosiin ja täysiverioreihin perustuneet risteytykset tuottivat hyvän ratsuhevosen, budjonnyn, joka on saanut nimensä marsalkka Semjon Budjonnyn mukaan. Hän on kautta aikain maineikkaimpia venäläisiä ratsuväen sotilaita. Risteytys tuotti hyvän ratsuhevosen – Kun ammattilainen on sovittanut satulan hevoselle ja se sopii myös ratsastajalle, on satulan sopivuutta jatkuvasti seurattava. – Hevosen kanssa voi kommunikoida vain oikealla aivopuoliskolla.. – Kävin vielä lisäkursseja, jotta voin opettaa Suomessa satulansovittajan ammattiin. Olen myös hevosavusteinen johtajavalmentaja ja minulla on Horse Assisted Educator, G & K HorseDream GmbH:n valmentajakoulutus. Uranvaihdos tarkoitti myös sitä, että Karin joutui hankkimaan asiantuntemuksen lähtemällä opiskelemaan moneksi vuodeksi ulkomaille. Tavoitteena oli kehittää armeijalle ratsuhevonen. Käytämme liikaa vasenta puoliskoa, jonka rasittavasta metelistä saamme levätä hevosen seurassa. 27-vuotiaana valmistuin juristiksi, olin naimisissa ja minulla oli silloin kaksi lasta. Vanhemmalle Karin Rosenlewille hevonen on opas henkisyyteen. 55 Budjonnyinhevonen on venäläinen kevyt lämminverinen hevosrotu. – Lapsena ja nuorena hevonen oli minulle kumppani. Vuosien koulutus Karin Rosenlew opiskeli Englannissa viisi vuotta. Hevosten kanssa tehdään vuorovaikutteisia tehtäviä ja hevosilla osallistutaan maasta käsin (ei ratsain) valmennukseen. Budjonny on pääasiallisesti ratsuhevonen, mutta kelpaa myös vaunuhevoseksi. Lamaaika toi siihen omat haasteensa. Nyt lapsia on kolme, joista nuorin on 19-vuotias. – 1990-luvun lamasta seurasi huonoja asioita, kun pankkikriisi aiheutti monenmoista sotkua myös minun ammattikunnassani. Harrastuksesta työ Karin Rosenlewin 25 vuoden liikejuristin työ vaihtui vuonna 2001 oman hevosalan yrittäjyyteen. – Lähdin perustamaan uutta yritystä täysin nollasta. elämän suunnan ja myöhemmin harrastus jäi tauolle. Hyvien liikkeiden takia se pärjää myös ratsastuksen eri lajeissa. – Satulansovituksen lisäksi neuvontapalveluita sekä luennoin satuloista ja hevosen ruokinnasta. – Uskon aivokirurgi ja hevoskuiskaaja Hamiltonin teoriaan siitä, että hevonen aktivoi ihmisen passiivista oikeata aivopuoliskoa
Maa oli jo aikaisemmalta lomalta tuttu, ja nyt hän osasi olla tarkkana tallija hevosvalinnoissa. Minulla on tästä omakohtaisia kokemuksia. Grandell oli nyt tavannut hotellissaan ratsastusmatkoja järjestävän Chiquito Garcian. 56 T ukka hulmuten täyttä laukkaa eteenpäin pitkin merenrantaa. ”Kaikesta näki, että rahaa oli” Grandell kertoo käyneensä ratsastamassa monissa maissa ja monenlaisilla talleilla, mutta helmikuisen matkan kaltaista Jättimäinen ratsastuskeskus Dominikaanisessa tasavallassa Täyttä l a ukkaa Karibialla Karibian-lomalla voi käydä myös ratsastamassa. Tallialueella oli jättimäinen katos, jossa oli isot boksit ja oleskelutilat. Välillä tuli niin iso aalto, että sekä ratsastaja että hevonen kastuivat. – Niistä iso osa on hyvin pitkälle koulutettuja yksityishevosia. Näin kuvailee vihtiläinen Haidi Grandell ratsastuskokemustaan Karibialla. Grandell oli helmikuussa kahden viikon lomamatkalla Dominikaanisessa tasavallassa, ja oli käynyt siellä kahdesti ratsastusvaelluksella. paikkaa hän ei ole nähnyt missään muualla. Vihreää, hoidettua nurmikkoa. – Sielläkin on paikkoja, joissa on vähemmän hyväkuntoisia hevosia kyseenalaisin välinein. Sea horse Ranch Equestrian Center on ranskalaisen Alexandre de Wazieresin omistama ratsastuskeskus, jossa on noin 60 hevosta. Tunteja sai varata koulutai estepuolelta, ja siellä oli mahdollisuus päästä opettelemaan vaikka hevospooloa. Siksi on etukäteen selvitettävä, millaiseen paikkaan on menossa. Haidi Grandell laukkasi meren rannalla Dominikaanisessa tasavallassa. – Garcia esitteli hevosten kuvia, joten tiesin millaiseen paikkaan olin menossa. – Tallit olivat kaiken kaikkiaan viimeisen päälle, niitä oli hoitamassa kuusi palkollista miestä. Haidi Grandell halusi ratsastaa ilman kypärää, ja oli allekirjoittanut paperin, että tekee sen omalla vastuulla
Rannalla päästeltiin tukka hulmuten. – Dominikaaninen tasavalta on köyhä maa, joten alue, jossa myös tämä ratsastuskeskus sijaitsi, oli kuin toinen maailma. Samalla alueella myydään ja vuokrataan luksushuviloita, ja siksi maastolenkilläkin näki miehiä, jotka vartioivat aluetta järein asein. – Länkkärisatulalla mentiin 3,5 tuntia; päästettiin hanaa rannalla, mentiin niin paljon kuin lähti! Huomasi hyvin, että hevosillakin oli hauskaa.. Vihreää nurmikenttää riitti silmänkantamattomiin. oli silmänkantamattomiin. Jouduin allekirjoittamaan lapun, että teen sen omalla vastuulla; muuten ratsastaja oli siellä kokonaan vakuutettu. Joka asiasta Grandellin mukaan näki, että rahaa oli. 57 . Grandell kävi ratsastamassa kahdesti viikon välein. Siellä asuvat ovat todella rikkaita ulkomaalaisia. – Päätin, että nyt mennään tukka hulmuten ilman kypärää, vaikka se ei tietty ollutkaan järkevää. Molemmilla kerroilla oli sama melko pienikokoinen ratsu, joka oli osoittautunut mukavaksi, herkäksi ja tosi nopeaksi. – Villinä toimivilla talleilla ei vakuutuksia ole. Yksi ranchin hevosista odottaa vuoroaan, kun kaveria jo pestään. – Länkkärisatulalla mentiin 3,5 tuntia; päästettiin hanaa rannalla, mentiin niin paljon kuin lähti! Huomasi hyvin, että hevosillakin oli hauskaa. Kova kuumuus toi haastetta Oman haasteensa ratsastamiselle toi kuumuus, lämpötila oli kivunnut yli 30 asteen
58 Rannalla ratsastaminen oli Grandellin mukaan tosi maagista. Kertakaikkiaan hieno kokemus. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Haidi Grandell – Ajattelin lähteä seuraavaksi viikon vaellukselle Espanjaan. . Maailman näkee pikkuisen erilaisena hevosen selästä. Kyllä siinä peffa kiittää, kun ollaan päivän aikana satulassa 5-7 tuntia.. – Kun tuli iso aalto hevonen hyppäsi heti! Se ihana tuuli ja vauhdin hurma – ne ovat todella kokemisen arvoisia! Rannan lisäksi reitti kulki viidakossa, hotellien luona ja surffarien rannalla. Kaikki kolme seisoivat rinta rinnan, kun niiltä otettiin päitset ja satulat pois. – Paikan omistava ranskalaismies työllistää jonkin verran paikallisia. – Hevoset selvästi tiesivät, mitä tapahtuu. Grandell on ratsastanut 5-vuotiaasta lähtien, ja hän on omistanut kaksi suomenhevosratsua. Haaveena viikon vaellus Espanjassa Kun ratstajat saapuivat takaisin tallille, siellä olivat miehet vastassa. Kyllä siinä peffa kiittää, kun ollaan päivän aikana satulassa 5-7 tuntia. – Ne seisoivat irrallaan aivan liikkumatta, kun ne suihkutettiin päästä varpaisiin. Iso osa niistä on esteratsuja. – Siinä sai samalla nähdä erilaisia paikkoja. – Tuollaiseen paikkaan voi mennä hyvillä mielin ratsastamaan. Ranchilla on noin 60 ratsua, joista osa on yksityishevosia. – Ajattelin lähteä seuraavaksi viikon vaellukselle Espanjaan. – Sitten niille näytettiin, että menkää tuosta portista sisään, siellä niitä odotti valtava heinäkasa. – Mennään kylästä kylään, yövytään ja taas jatketaan matkaa. Siksi lomamatkatkin tulee suunniteltua pitkälti niin, että sieltä löytyy ratsastusmahdollisuus. Molemmilla ratsastusreissuilla oli mukana sekä Chiquito Garcia että ranchin edustaja. Grandell oli kaiken kaikkiaan vaikuttunut ranchista ja hyvinvoivista hevosista
Teksti: Helena Hyvämäki-Mäenpää. Koskelan Akselia valmentaa ja ohjastaa JukkaPekka Kauhanen ja ruuna on valmennuksessa Dahlia-tallilla Iisalmessa. Talli Pohjantähden allaosuuksia ehtii vielä lunastaa 50 euron arvoisina osuuksina. Lahdessa 29.4. Hevosen kuukausikulujen jälkeen jäljellä jääneet tuotot lahjoitetaan haettavaksi vuosien 2017 ja 2018 aikana valtakunnalliseen raviratojen nuorisotoimintaan. Maksu sisältää kimpan osakkuuden vuoden 2017 ajaksi ja muita kuluja ei osakkaalle synny. 59 Raviurheilun nuorisotoiminnan hyväntekeväisyysravuri Koskelan Akseli kiri voittoon Suomen Cupin karsintalähdössä valmentajansa JukkaPekka Kauhasen ohjastamana. Koskelan Akseli liisattiin vuodelle 2017 Talli Pohjantähden alla -nimiin ja ruuna on nyt kilpailut kaksi kertaa, joista kaksi voittoa. Menestyshevonen kilpailee vuoden 2017 ajan Talli Koskelan Akseli on raviurheilun nuorisotoiminnan hyväntekeväisyysravuri. Projekti on yksi itsenäisyyden juhlavuoden Mahdollisuuksien hevonen -teoista ja sitä tukevat Suomen Hippos ry ja Hankkija Oy. Hyväntekeväisyysravuri Koskelan Akseli voittoon Ylivieskassa L ähtö oli kovatasoinen ja jännittävä, vaikka yhden poisjäännin myötä lähdössä kilpailikin vain kuusi valjakkoa. ajettavaan Suomen Cup –finaaliin pääsi suoraan kaksi parasta – voiton vienyt Koskelan Akseli ja toiseksi sijoittunut Siirin Älli Ahti Antti-Roikon ohjastamana. Osakkuuksia ehtii vielä lunastaa Koskelan Akseli on raviurheilun nuorisotoiminnan hyväntekeväisyyravuri. . Kuva: Hippos Jukka-Pekka Kauhanen ajoi Koskelan Akselin viimeistelyajot Ylivieskan starttia varten jäällä. Kuva: Suomen Hippos/Niilo Pirinen Pohjantähden allanimissä. Koskelan Akselin voittoaika oli 28,8 ja hyväntekeväisyyspotti kasvoi 1 200 eurolla palkintorahoja. Talli Pohjantähden alla on liisannut Koskelan Akselin omistajiltaan Arja Korpiniemeltä ja Eero Matikaiselta vuoden 2017 ajaksi
– Olen kokenut hevosmaailmaa Saksassa vähän joka alalla. Pieksämäeltä kotoisin oleva, entinen kilparatsastaja Sanna Grönqvist on harrastanut hevosia 50 vuoden ajan ja asunut Saksassakin 30 vuotta. Tutuksi ovat tulleet niin ravipuoli, esteratsastus, kouluratsastus, hieman myös kenttäkisat, niin kasvatus kuin työ hevoskauppi. Reissussa oli niin hevosalan yrittäjiä kuin kisaavia ratsastajia ja jo vanhempia harrastajiakin. Alkuaan Sanna matkusti Saksaan 1980-luvun alussa tuttaviensa ravihevosten kanssa (mm. Lisäjännitystä matkan alkuun aiheuttivat Helsingin lentokenttälakot, joista matkan oppaalle Sanna Grönqvistille tuli hienoinen déjà-vu. – Olen ollut useita kertoja oppaana Forssan matkatoimiston järjestämillä hevosmessureissuilla Saksassa ja Itävallassa ja välillä Hollanninkin puolella. 60 P erjantaina 17.3. Oppaana hevosmatkalla toimi Saksassa asuva Sanna Grönqvist. koitti vihdoin päivä, jota oli odoteltu jo kaksi vuotta, sen verran Forssan matkatoimiston edellisestä Equitanamessumatkasta oli ehtinyt vierähtää aikaa. Neljä vuotta sitten messureissun retkipäivä jouduttiin perumaan Hevosmatka Equitanamessuille oli kiehtova kurkistus saksalaisten hevostallien elämään. Vuonna 1987 Sanna lähti jälleen Saksaan, vuodeksi valmentautumaan ja jäi sille tielleen. – Perjantaiaamuna lähdin kapsäkkini kanssa junalla kohti Düsseldorfin lentokenttää vastaan kuuden hengen matkaryhmää. Ikimuistoinen Equitanamatka maaliskuussa Saksan hevosmatkalla tutustuttiin talleihin lentokenttälakkojen vuoksi, Sanna kertoo. ME-tamma Keystone Winter), mutta jäi saksalaisen esteratsastajan tallille töihin, ennen kuin palasi takaisin Suomeen
Matkalaisten kommentit kuulostivat siltä, ettei olisi lainkaan haittannut, vaikka bussin perässä olisi ollut hevosperäkärry, Sanna nauraa, Kahvitarjoilun aikana herra Wilbers kertoi matkalaisille siittolan historiasta ja oriensa menestyksestä. – Perhe Wilbers on kasvattanut hevosia 25 vuoden ajan. Olen tutustunut myös paikallisiin hevosihmisiin ja talleihin, Sanna kertoo. Muuten siittolan omistajilla on yleensä jokin toinen toimeentulon lähde, jolla kasvatustoiminta ylläpidetään, Sanna Grönqvist selittää. Olen kuullut monen aloittavan selkään nousun tallissa, mutta itse en ole voinut kuvitella nousevani selkään karsinassa, enkä myöskään nähnyt, kuinka kaikki tapahtuu käytännössä. Tällä kertaa kuitenkin päätimme ravita ruumista sielun sijaan ja suuntasimme Pyhän Klaran aukiolla sijaitsevaan Trattoria La Piazzaan. Matkalaiset olisivat jaksaneet seurata hevosia ja ratsastusta kauemminkin, mutta lounasaika lähestyi. He ovat myös yksi harvoista hevoskasvattajista Saksassa, jotka saavat elantonsa hevoskasvatuksesta. Herra Wilbers esitteli matkalaisille uusia, nuoria orejaan, jotka olivat suorittaneet oritestit sijoittumalla Saksan kärkeen.. Muun muassa Saksan Bundeschampionat-titWarwick McLean & Evita harjoittelevat karsinassa. – Lähdimme ajelemaan kohti Kevelaeria, joka on noin 28 000 asukkaan kaupunki ”vasemmalla puolen” Reiniä. Warwick McLean on Suomessakin tunnettu hankalampienkin hevosten ratsuttajana ja kouluttajana. Odotettu retkipäivä starttasi Lentokentältä matkalaiset lähtivät innokkaasti kohti ensimmäistä retkikohdettaan Warwick ja Carolina ”Linus” McLeanin tallia Tönisvorstissa, joka sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Düsseldorfista. Herra Wilbers esitteli matkalaisille muutamia, uusia, nuoria orejaan, jotka olivat suorittaneet oritestit sijoittumalla Saksan kärkeen. Tällä tavalla rauhallisesti tehtynä se on varmasti ihan hyvä vaihtoehto, Sanna pohtii. – Näimme maasta esitettyinä hannoverilaisorit Bob Marleyn ja Falihandron sekä vieraan omistuksessa olevan Fernandellin. aallakin. – Nämä messumatkat saavat aina huomaamaan, mitä uusia näkemyksiä, kokemuksia, neuvoja sitä saa ollessaan samanhenkisten ihmisten parissa, Sanna hämmästelee. – Jännittävintä oli seurata, kuinka Warwick nousi ensimmäisiä kertoja nuoren hevosen selkään karsinassa. Kokemuksesta huolimatta koettavaa ja nähtävää riittää. Heillä on oriasema ja siitokseen hyväksyttyjä oreja, poneja kahdeksan ja hevosia 13. 61 . Kevelaer on Brockhausin mukaan PohjoisEuroopan suurin pyhiinvaelluskohde. Oriasema kiinnosti Lounaan jälkeen seuraava kohde Ferienhof Stücker (Familie Wilbers) oli vain varttitunnin ajomatkan päässä ruokapaikasta, Hollannin rajan tuntumassa sijaitsevassa kaupungissa nimeltä Weeze. – Nämä messumatkat saavat aina huomaamaan, mitä uusia näkemyksiä, kokemuksia, neuvoja sitä saa ollessaan samanhenkisten ihmisten parissa
Ostosten makuun Seuraavaan kohde oli niin ikään Weezessä sijaitseva Graf von Schmettowin ratsastuskoulu. – Mielestäni myös varsin uskomatonta, että heillä on sekä esteoreja että kouluoreja ja myös poneja, jotka kaikki menestyvät. Silti herra Wilbers vaikuttaa pysyneen maan pinnalla, Sanna hämmästelee. – Meillä retkeläisillä alkoi olla myös kova polte päästä vielä perjantain aikana katsomaan, mitä Kamp-Lintfortissa sijaitsevalla ratsastustarvikeliike Reitsport Voss-Teurkings GmbH:lla olisi tarjottavana. – Ratsastustarvikeliike sijoittui sopivasti meidän perjantain Warwick McLeanin tallilla matkaryhmä otettiin ystävällisesti vastaan ja ryhmä sai tutustua sekä talliin että nähdä ratsastusta. Myös nuorten hevosten maailmanmestaruuksissa kasvatit ovat yltäneet kärkisijoille. – Koska Graf von Schmettowin ratsastuskoulutunnit alkoivat vasta illalla, piipahdimme lähinnä ratsastuskoulun pihalla. Saksan hevosmatkaryhmä Warwick McLeanin tallilla. Valitettavasti näin ei käynyt. Wilberseillä matkalaiset katselivat karsinoissa sekä pihatoissa olevia tulevaisuuden lupauksia. Kuvissa Warwick McLeanin ulkokenttä. Kuvassa vasemmalta Raija Kyöstilä, Anne Typpö, Satu Kokkonen, Marja Särkilahti, Sanna Grönqvist, Carolina McLean, Warwick McLean, Taina Marttinen ja Ossi Kaurio.. Erityisesti reissulaiset jännittivät, ennättääkö viimeisillään oleva tamma varsoa vierailun aikana. – Ainakin itse toivoin ratsastusta seuratessani kovasti olevani vielä poniratsastaja, Sanna huokaa. 62 teleitä FS kasvateilla on yhteensä 23, johon ei tähän mennessä vielä kukaan muu kasvattaja ole yltänyt. Sään suosiessa matkalaisia joukko siirtyi ulkona sijaitsevan koulukentän laidalle, jossa he saivat ihailla Bundeschampionaatin voittanutta ponioria Numero Unoa, jota Alissa Horz ratsasti Euroopan mestari Anna Abbelsenin ohjauksessa tähtäimenään ponien FEI-ohjelmat
Vastasin varmaan ensin ei, koska olen jo sen ikäinen, ja hevosellanikin on jo oikeastaan kaikkea. Poniori Numero Unon kanssa on Alissa Horz. Seura kuitenkin todellakin taitaa tehdä kaltaisekseen, ja niin minäkin sitten villiinnyin shoppailemaan. Valitettavasti lentoyhtiöiden ikävät säännöt vievät ostonautinnosta parhaimman ”terän”. . – Kaupassa olisi voinut viettää kauemminkin aikaa. Oli mielenkiintoista nähdä eri rotujen edustajia, Sanna kertoo. – Show oli hieno elämys. Messualue on sunnuntaisin niin täynnä, että on melkein mahdottomuus katsella mitään rauhassa. Ahkerimmat messukävijät jaksoivat vielä lauantai-iltana lähteä katsomaan HopTop Showta. – Maanantaina ehti vielä suorittaa viimeisen tarkistuksen, oliko messuille sittenkin vielä jäänyt jotain, mitä välttämättä saattaisi tarvita – ja löytyihän sieltä vielä ostettavaa. Hevosmatkoille on kysyntää, näillä reissuilla, hyvässä seurassa, ei aika mene hukkaan, Sanna Grönqvist toteaa. Reissussa ideoitiin hyviä suunnitelmia tulevaisuuden hevosmatkoja varten. Tietysti teimme vain todella tarpeellisia ostoksia, emme mitään heräteostoksia, Sanna nauraa. Osa matkaajista kävi sunnuntaina Essenin kiertoajelulla ja osa nautti hotellihuoneen rauhasta ja kävi kaupungilla syömässä. Maanantaina, viimeisenä reissupäivänä käväistiin vielä messuilla, jossa shoppailu jatkui edelleen. – Sunnuntai-iltana oli vuorossa Hengstschau eli oriesittely. Matkaryhmä vieraili Ferienhof Stückerin oriasemalla ja pääsi ihastelemaan upeita saksalaishevosia.. Odotetut messut starttasivat Seuraavat 2,5 matkapäivää vierähtivät Equitana-messuilla. Visiitti paikalliseen ratsastustarvikeliikkeeseen ei aivan pelkäksi katselemiseksi jäänyt, huolimatta siitä, että seuraavana päivän edessä olikin Equitanan ostostaivas. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Satu Kokkonen Ferienhof Stücker sijaitsee Hollannin rajan tuntumassa kaupungissa nimeltä Weeze. – Monia kiinnostaisi lähetä isoihin kisoihin, esimerkiksi Wiesbadenin kouluratsastuskilpailuihin, joissa tapahtumaareenana toimii upea linnan puistoalue. 63 kotimatkallemme Weezestä Esseniin. – Kanssamatkaajat kyselivät, karkaako minulla ostoshuumassa koskaan ”mopo käsistä”. Mutta kurinalaisena, ei ostohulluuteen taipuvana ryhmänä nousimme taas kerran bussiin. Sunnuntaina osa matkaporukasta jätti suosiolla messupäivän väliin. Tällä kertaa kohteena olikin jo majapaikkamme InterCity Hotel Essenissä. On aina yhtä ihmeellistä nähdä, kuinka uskomattomiin suorituksiin nelijalkaiset ystävämme rauhallisella ja systemaattisella koulutuksella pystyvät. Saksan eri siittolat esittelivät orejaan ja Saksan huippuratsastajat esiintyivät kilpaoreillaan. Kuvassa ori Falihandron kanssa Janine Drissen
Oma talli hyvä ratkaisu Eija Sivusalolla on pitkä hevostausta, vaikkei hän itse ratsastakaan. 64 Ä idin ja tyttären Eija ja Sanna Sivusalon ykkösajatuksena oli ratsastuskoulutoiminta, mutta hyvänä kakkosvaihtoehtona he pitivät yksityistallitoimintaa. Viikonloput menivät useimmiten kisoissa. Lopulta kaksikko teki päätöksen ratsastuskoulun perustamisesta, ja kaupat lyötiin lukkoon. – Pohdimme että riittääkö täällä asiakkaita kahdelle ratsastuskoululle, ja toinen on vieläpä aika lähellä meitä, muistelee Sanna Sivusalo. Varasuunnitelmaa viiskymppinen äiti ja puolta nuorempi tytär eivät ole tarvinneet, sillä asiakkaita ratsastuskoululla on riittänyt ensihetkistä saakka. – Kävin aiemmin päivätöissä, sieltä päästyäni menin hoitamaan ja ratsastamaan vuokratallissa olleet omat hevoset. Se alkoi tuntua aikataulullisestikin ihan mahdottomalta, Sanna muistelee. – Piti pysähtyä miettimään, että mitä tässä sitten oikein aletaan tehdä. Tytär Sanna sen sijaan on ratsastanut kahdeksanvuotiaasta saakka, ja kilpaillut aktiivisesti 12 vuotta. Tallirakennuksen lisäksi kauppaan kuului neljä hehtaaria maata sekä tallin kupeessa sijaitseva Lähdepellon ratsastuskoulu äidin ja tyttären yhteishanke Eija ja Sanna Sivusalo päättivät ostaa raumalaisen vanhan hevostallin, eivätkä ole päätöstään katuneet.
Kumpikin naisista toteaa tuloksen olevan kaiken vaivan väärtin. Kenttä on yksi tallin ylpeydenaiheista, ja se pidetään aina hyvässä kunnossa. – Olen hieman perfektionisti, haluan että tavarat ovat paikallaan, Eija naurahtaa. Ratsastuskoulutoiminta ei päässyt käyntiin heti kauppojen jälkeen, vaan etenkin talli ja tarhat vaativat kokonaisvaltaisen kunnostuksen. Viimeisimpänä ennen tyhjilleen jäämistä tiloissa toimi hetken aikaa myös itsehoitotalli. Yleiset ylläpitotyöt ja hevoset hoidetaan yhdessä. Sanna kertoo, että usein uudet ratsastajat eivät oikein osaa arvioida omaa tasoaan, jolloin otetaan yksi koetunti, jolla katsotaan läpi taidot, jonka jälkeen ratsastaja osataan ohjata oikeaan ryhmään. omakotitalo, jossa Eija Sivusalo nyt asuu. Asiakkaita tallille alkoi ilmestyä nopeasti avaamisen jälkeen. Sanna taas hoitaa tuntitoiminnan ja ratsastaa hevoset. Sanna suorittaa tulevan kevään aikana ykköstason valmentajatutkinnon ja valmistuu harrasteohjaajaksi. Viime kädessä se alkaa varmasti syödä motivaatiotakin.. – Jos ratsastaja on väärän tasoisessa ryhmässä, junnaa kehitys paikallaan. Sanna (vas.) ja Eija Sivusalon pitelemät hevoset ovat tallin pienimpiä ratsuja, mutta haaveissa siintää pienempien ponien hankinta. Viikottaisia tunteja ratsastuskoululla pyörii tällä hetkellä viitisentoista. – Hain mukaan syksyllä alkavaan ratsastuksenohjaajakoulutukseen, vielä ei ole tietoa että pääsinkö mukaan. 65 . Tallille on myös helppo tulla julkisilla kulkuneuvoilla, ja pyörätiekin tulee aivan tallin kulmalle. Eija tekee öisin työtä lehdenjakajana, ja tulee sieltä suoraan tekemään aamutallin. Jokaiselle oikeaa tasoa Eija että Sanna Sivusalo kokevat ehdottoman tärkeäksi sen, että jokaiselle ratsastajalle löytyy oikeantasoinen ryhmä. – Kolme kuukautta meillä siinä touhussa meni. Valoisa talli loistaa siisteyttään ja tarhojen pohjan ollessa kunnossa, myös ne on helppo pitää siisteinä. Eija kertoo heidän sijaintinsa toimivan jo itsessään mainoksena, ja puskaradio toimi selkeästi hyvin. Viime kädessä se alkaa varmasti syödä motivaatiotakin, Eija pohtii. – Ensin tämä sijainti vähän hirvitti, kun olemme aivan Kodisjoentien vieressä. – Talli tyhjennettiin kauttaaltaan, siellä oli viisitoista vuotta vanhat puukarsinat, niiden kunnon tietää. – Töiden lisäksi Sanna opiskelee, joten olemme kokeneet parhaaksi, että hän pääsee omaan asuntoonsa irti tästä työstä. Eija asuu pihapiirissä ja Sanna lähtee työpäivän jälkeen omaan kerrostaloasuntoonsa kaupungin keskustaan. Vuonna 2001 rakennetussa tallissa on aiemmin toiminut sekä ratsastuskoulu että yksityinen täysihoitotalli. Kevään kurakeleistä huolimatta tarha, talli ja hevoset ovatkin erittäin siistissä kunnossa. Mutta tästä saavat mennä ohi mitkä tahansa hälytysajoneuvot tai lumiaura, eivätkä hevoset korvaansa lotkauta. . Tarhoista otettiin maata pois todella paljon ja sinne ajettiin kivituhkaa. Selkä työnjako Eija Sivusalo kertoo työnjaon olleen alusta alkaen selkeän. Alaikäraja ratsastajille on kuusi vuotta – josta saatetaan hieman joustaa. – Minulla on ravitausta, ja sieltä juurtui selkärankaan että paikat on pidettävä tip top, Eija kertoo. Tuntikäytössä olevia ratsuja on kaikkiaan kahdeksan: kaksi ponia ja yksi pienhevonen sekä – Jos ratsastaja on väärän tasoisessa ryhmässä, junnaa kehitys paikallaan
– Meille on tärkeää että hevoset voivat hyvin, ja siksi niillä on ainakin yksi päivä viikossa joka on pyhitetty vain levolle. – Meillä on talutuslista, jonka mukaan aktiiviset ja hevostaitoiset tallityttömme tulevat taluttamaan alkeistunneille. Lisäksi tallissa asuu pari vuokrahevosta, kilpahevosen uralta eläkepäiville jäänyt Pikachu sekä Sannan nykyinen kilparatsu Lore. Sunnuntaisin tallilla ei ole tunteja, silloin on hevosten lepopäivä. – Se on myös taluttajalle erittäin hyvää kokemusta. Sanna Sivusalon entinen kilparatsu Pasats, eli tuttujen kesken Pikachu, viettää nykyään eläkepäiviään ja vierailee toisinaan alkeistunneilla.. Se on jopa vaarallista, Sanna toteaa. – Jonkun ratsastusharrastus saattaa kaatua siihen, jollei vanhemmalla ole kokemusta hevosista. Tallilla on oma kuljetuskalusto, ja hevoset on totutettu matkustamiseen. Näihin ryhmiin on päässyt 12 aktiivista, kilpailusta kiinnostunutta ratsastajaa. Parhaimmillaan lauantaisin tunneilla käy 24 talutettavaa ratsastajaa. Vanhempien osallistumista talutukseen ei ole kielletty, mutta Eijan mukaan se ei ole pedagogisesti järkevää. – On ihan eri asia lähteä tosissaan kilpailemaan ratsastuksessa, kuin jossain muussa urMeillä eivät hevoset ja pienet ponit tule koskaan kulkemaan samoilla tunneilla, se on mielestäni erittäin vaarallista. Palkaksi taluttajat saavat ratsastustunnin aina 2,5 tunnin talutusta vastaan, ja tämä onkin todettu hyväksi porkkanaksi. Tavallisten tuntiryhmien lisäksi tallilla on kaksi kilparyhmää, jotka treenaavat kaksi kertaa viikossa. Talutuksesta palkkioksi tunti Alkeisratsastajia tallilla on runsaasti, ja näitä tunteja varten Sivusalot ovat kehittäneet toimivaksi koetun järjestelmän. – Vanhemman kanssa lapsi alkaa helposti kiukutella ja kinata. 66 viisi hevosta. Alkuun tallin hevosilla Ratsastuskoulu on ollut toiminnassa reilun vuoden ja sillä on vakiintunut asiakaskuntansa. Vanhemmat tiedustelevat tuntia varatessaan, että tulevatko he tunnille taluttamaan
Toisella puolella sijaitsee vilkas autotie ja keskusta, toisella puolella on kaupungin pururata, jonne ei hevosten kanssa ole asiaa. Eija Sivusalo kertoo kauhistelleensa useasti sitä, miten monissa kisoissa ja tapahtumissa alueita ei ole juurikaan rajattu, vaan pienet lapset saattavat pyöriä lastattavien hevosten joukossa. – Silloin paikalla on valmiiksi taluttajia, jotta jokaiselle ratsukolle olisi yksi taluttaja ja yksi kiinni pitäjä, Lähdepellon tallin naiset tuumivat. Leireillä perehdytään intensiivisesti hevosen käsittelyyn sekä tasokohtaisesti ratsastukseen. Me haluamme antaa nuorille mahdollisuuden, ja he saavat kilpailla meidän hevosillamme, Eija Sivusalo tiivistää. Se on hevosellekin stressittömämpää. Haaveissa pihatto ja maneesi Asiakaskunta on sen tyyppinen, ettei maastoon lähtijöitä löydy kovinkaan usein. – Se ei kuitenkaan ole ehkä ihan lähimmän vuoden juttu, mutta mahdollinen kuitenkin. Kokeneimpien ratsastajien on mahdollista päästä myös maastoon mutta tallin sijainnin vuoksi se vaatii hieman järjestelyjä. Olemme huomanneet, että alle kymmenvuotiaille viiden päivän leiri on liian pitkä, ja vanhemmat ovat olleet samoilla linjoilla. – Vaatii ratsastajalta kokemusta, että voimme lähteä maastoon. Kaikenkaikkiaan meiltä on valmistunut vajaa nelisenkymmentä kurssilaista. Se ei ole ollenkaan hyvä juttu. – Meillä on yksi viiden päiAvara talli on siisti, ja kaikilla hevosilla on reilun kokoiset karsinat. Harkitsemme parhaillaan että teemmekö pihaton ja otamme sinne poneja, jolloin saataisiin ihan oma ryhmä pienille ratsastajille. – Olisi kysyntää pienemmille ratsuille. – Jaan mielelläni kokemuksen kautta kerättyä tietoa. Meillä eivät hevoset ja pienet ponit tule koskaan kulkemaan samoilla tunneilla, se on mielestäni erittäin vaarallista. Uusia kisoja on luvassa tulevana kesänä. Naiset tuumaavat yhteen ääneen, että heidän mielestään pienten ratsastajien kohdalla on tärkeää että heidän kanssaan on kokoajan läsnä aikuinen. Kisojen ja leirien kesä edessä Riuskat naiset ovat ehtineet järjestää kahdet kisat omalla tallillaan. Osaan olla tukena, koska olen käynyt sen kaiken läpi itsekin. – Kaikki taluttajammekin ovat suorittaneet perusmerkit. Aivan pienimmille hevoshulluillekin on suunniteltuna toimintaa. Ensimmäiset leirit tallilla järjestettiin viime kesänä, ja kesäkuussa alkaa uusi leirikesä. Kilparatsastus on rankka laji sekä fyysisesti että psyykkisesti. 67 heilulajissa. Pitäisi olla oma hevonen ja oikeastaan myös kuljetuskalusto, eikä kukaan voi tietää, onko kilpaileminen oma juttu. Pitkän kilpailutaustan omaava ja edelleenkin uraansa jatkava Sanna kokee pystyvänsä opastamaan nuoria ratsastajia kilpauran alkuun. Lähdepellon ratsastuskoululla tätä ei ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Tallilla on järjestetty neljä Suomen ratsastajainliiton kurssia, joilla ratsastajat ovat saaneet suorittaa tasosta ja iästä riippuen joko minimerkin tai perusmerkin. Haaveissa siintää myös maneesi, sille olisi jo paikkakin katsottuna. Trailereille on oma alue ja hevoset saadaan purkaa rauhassa, erillään yleisöstä. Voimme kuitenkin pakata hevosia viiden hevosen traileriimme ja hurauttaa tuonne muutaman kilometrin päähän. . Teksti ja kuvat: Linda Rantanen. Vaikka talli keskittyykin pääasiassa kouluratsastukseen, päästään tunneilla toisinaan myös hyppäämään. Hevosemme asuivat aiemmin vuokratallissa, ja olemme saaneet luvan maastoiluun siellä, Eija ynnää. – Jos hevosen lastaaminen tuottaa ongelmia, saa se aina yleisöä. vän mittainen päiväleiri hieman isommille lapsille, ja sitten on kolmen päivän mittaisia leirejä. Toisensuuntaiseen pyyntöön Eija Sivusalo törmää usein. – Olemme ajatelleet että aivan lähitulevaisuudessa, lauantain alkeistuntien jälkeen ottaisimme ”walk in”-periaatteella talutusratsastajia maksutta lyhyisiin ratsastushetkiin. – Järjestelystä on tullut paljon kiitosta
Siksi sillä on ulkona loimi päällä. Tulos alias Teppo on terhakka 13-vuotias harrastehevonen. 2004 syntynyt Teppo on juossut kilpaa. Äiti on ollut tekemi. Erityisesti tulee varoa hevosen syöttämistä liian lihavaksi. Ruokinnan oltava tarpeen mukaista Maaseudulla asuvan perheen hevosharrastus on antanut tyttärelle virikkeen opiskella hevosalan ammattiin. Sitä ennen meillä oli kuusi vuotKuiva hyvälaatuinen heinä on hevosen jokapäiväistä herkkua, niin harrastehevonen Teponkin. – Teppo on ollut meillä noin kaksi kuukautta ylläpidossa. Tällä hetkellä Teppo on Annukka Joonan, 43, tallissa Kokemäen Kauvatsalla. 68 Harrastehevosen ruokinta vaatii suunnittelua Muutakin kuin vettä ja heiniä Harrastehevosen ruokinta ei anna erivapauksia kilpahevoseen verrattuna. Sen isä on viime syksynä kuollut Liising ja emä Turos. S uomenhevosori RR. Tepon karva on klipattu. ta oma suomenhevonen, ruuna, joka oli Tepon tavoin kokonaan harrastehevonen
Liiallisen ravinnon saantia on erityisesti varottava. Hevosen koko tietysti ratkaisee. Erityisesti tällaista pihahevosta on varottava syöttämästä liian lihavaksi. Teksti: Pentti Eerikäinen Kuvat: Annukka Joonan albumi Hevosella tule olla koko ajan saatavilla vettä.. . Annukka esittelee Tepon päivittäisen ruokalistan: Aamuruokinta: . Heinää ulkotarhaan noin kaksi kiloa. Hevosen syömistä ja käyttäytymistä on tarkkailtava. Liikuntaa on 2-5 kertaa viikossa, 0,5-2 tuntia kerrallaan. . – Ruokinta on suunniteltava jokaiselle hevoselle niiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 69 . . . Heinä on perusrehu Myös harrastehevosen tärkein rehu on aina hyvälaatuinen heinä. Heinää noin viisi kiloa. Kuureina annetaan myös Biotiinia kavioiden ja karvan hyvinvointiin. Heinää ulkotarhaan noin neljä kiloa . Ruokinta on osattava suhteuttaa kulutukseen. . Harrastehevosen ruokinta vaatii suunnittelua Edessä ovat iltaheinät ja kaurat, jotka annetaan sisällä tallissa. – Väkirehuna hevosilla käytetään Suomessa yleensä kauraa. – Ruokinta on suunniteltava jokaiselle hevoselle niiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. – Harrastehevosen hoito ei anna erivapauksia kilpahevoseen verrattuna, muistuttaa Annukka Joona. Erityisesti tällaista pihahevosta on varottava syöttämästä liian lihavaksi. . . sissä hevosten kanssa 14-vuotiaasta lähtien. . – Hevosen on saatava tarpeeksi liikuntaa ja hoitajan on aina tiedettävä, mitä hevoselleen antaa. Ruokintaan liittyvät sairaudet uhkaavat harrastehevosta niin kuin kilpahevostakin. Tepon liikunta tapahtuu maastossa tai pelloilla ja se koostuu ratsastuksesta ja kärryillä ajosta. Talvella viedään ulos lämmintä vettä. Vesi koko ajan saatavilla Iltaruokinta, sisällä tallissa: . . Sitä on varottava syöttämästä liikaa, vaikka se kuinka hevoselle maistuisi. Kivennäistä noin 150 g Vesi koko ajan saatavilla puhtaassa astiassa. Puhdas vesi on koko ajan saatavilla Päiväruokinta: . – Oikein suunniteltu ruokinta ehkäisee sairauksia. Kauraa noin 0,5 – 1,0 litraa, kulutuksesta riippuen. Hevoselle ei kannata tehdä kovin äkillisiä ruokintamuutoksia. . – Harrastehevonen vaatii hoitoa siinä missä se tuottaa vastapainoksi iloa, Annukka muistuttaa. . Tunne hevosesi Harrastehevosen omistan on opittava tuntemaan hevosensa. – Heinän hyvälaatuisuutta kannattaa korostaa, Annukka muistuttaa – Hevosen päivittäisen kuivan heinän tarve vaihtelee noin kuudesta kilosta aina reiluun kymmeneen kiloon
Jokainen ravihevonen on yksilöllinen urheilija Maija Salmela ja valmennettava, viisivuotias tamma Legendary Corps. Maijan vastuulla on viisivuotias tamma Legendary Corps. Kuivaa hyvälaatuista heinää on. – Sano vaan reilusti Lyyti! Hyvä heinä on hevosen perusravintoa – Hevosella on takanaan seitsemän starttia, joista kaksi voittoa ja yksi kolmossija. Hevonen on yksi tallin toivoista, ja siihen kohdistuu suuria odotuksia. – Toinen kuluttaa enemmän, vaikka koko ja treenit olisivat samanlaiset. K ouvolan kupeessa, Kimolassa, sijaitsee Kaija Aholan (50) ravitalli. – Samalla ruoka-annoksella toinen lihoo ja toinen hoikistuu. Kello 19 Lyyti saa pihalle jälleen kaksi litraa kauraa, litran boosteria ja kolme desiä turvotettua Racing mash –rehua. Yksi niistä on jo eläkkeellä. Jokainen ravuri on yksilöllinen urheilija, jonka ruokavalio riippuu siitä, millainen vaihe hevosella on menossa. Siellä tekevät työtään hevosalan ammattilaiset Maija Salmela (40) ja ohjastaja Juhani Tapani (52). Juhani Tapanilla on treenissä kahdeksan hevosta ja minun vastuullani on seitsemän hevosta. Meidän tamma saa kolme kertaa päivässä väkirehuja ja heinää on tarjolla vapaasti. Ravurien ruokinta on yksilöllistä. Nuoret hevosnaiset olivat 1990-luvun puolivälissä samanaikaisesti Saksassa hakemassa alan lisäoppia ja työkokemusta. Voittosumma on 3 000 euroa, Maija Salmela kehaisee. Tällainen on sen tavallisen päivän menu: Kello 7 Lyyti tulee talliin sisälle ja saa kaksi litraa kauraa ja litran Booster black horse -täysrehua Kello 13 saadaan päiväjyvät, kaksi litraa kauraa ja litra boosteria. 70 Ruokavalion suunnittelu on tärkeä osa ravivalmentajan ammattitaitoa. – Jokainen hevonen on yksilö, kuten me ihmisetkin. Kello 15-16 Lyyti menee toisen hevosen kanssa pihalle suurten heinäkasojen viereen. – Tallissa on nyt yhteensä 16 hevosta
Muutokset ruokinnassa Millaisia ovat olleet hevosen ruokinnassa tapahtuneet muutokset. Hevonen joutuu tekemään enemmän töitä poistaakseen kohonneen lämmön. Omistaja: Hasa-Talli, Nastola . Legendary Corps on syntynyt 26.6.2012 . saalta se tuo hoitajalle vastuun hevosen lämpimänä pitämisestä. Ohjastaja: Juhani Tapani Tuleva tuhannen taalan tamma tarjolla koko ajan sekä karsinassa että ulkona. Kaikille tämä ei välttämättä sovi, mutta meille se sopii oikein hyvin. Se johtuu hevosen lämmönsäätelystä. Kaijalla ja Maijalla on yhteistä työuraa 1990-luvulta, jolloin he olivat hakemassa koulusta ja kokemusta Saksasta. . Lyyti on sisällä karsinassa noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja lopun aikaa se on tarhassa. – Klippaus edesauttaa palautumista ja lämmönsäätelyä. Mitä ruokinnassa on varottava. Säännöllisyys, ruokinnan johdonmukaisuus ja asioiden pitäminen yksinkertaisina ovat hyvän ruokinnan peruskiviä. – Treeneihin ja hevosen kulutukseen nähden liian suuret väkirehumäärät ovat haitallisia. Siihen lisätään 20-50 g Pansuolaa. Sitä on saatavilla ympäri vuorokauden. Energian tarve lisääntyy talvella Treenattavan hevosen talviruokinnassa on muistettava, että talvella energian tarve lisääntyy. – Se on tärkeää ruuansulatuselimistön kannalta. Ne johtavat usein hevosen liikalihavuuteen, mikä tuo mukanaan sairauksia tukija liikakuntaelimiin, kuten ihmisillekin. – Ylireagointeja! Pikaisia suuria muutoksia ja liiallista ruokintaa. Amerikkalainen lämminveri ravuri . – Hevonen ei mielellään juo kylmää vettä, joten hoitajan on huolehdittava siitä, että tarjolla on myös lämpöisempää vettä. Suku: isä: Amour Ami . – Ruokinta pitää ehdottomasti mitoittaa jokaisen hevosen kohdalla yksilöllisesti. – Äärimmäisen tärkeää on seurata, että hevonen juo hyvin ja sen elektrolyytitasot pysyvät kunnossa, Maija Salmela muistuttaa. – Kehon lämpötila nousee ja paksu karva estää lämmön hävikin kehosta. Valmisteet annetaan lämpimän veden seassa. Karvanlähdön aikaan keväisin lorautan joukkoon myös ruokaöljyä. Maija Salmelan ruokinnassa hevosella on heinää saatavilla koko ajan. Kaija Ahola omistaa tallin Kimolassa, Kouvolan kupeessa. – Tämän vuoksi kilpahevosia klipataan, eli tuuhea talvikarva ajetaan pois. Emä: O’Hill’s Rose . Kasvattaja: Jari Haapasalo . Samoin monivitamiinia ja E-vitamiinia syötetään päivittäin. Hevosen lisäravinteet Maija Salmela tarjoaa valmennettavalleen vapaasti heinää. – Kun pikkutyttönä aloin käydä talleilla, täysrehuvalmisteita. 71 Hevosen tärkein rehu on hyvälaatuinen heinä. – Lisäravinteina menee päivittäin yhdistettyä rauta+ Bvitamiinivalmistetta. – Treenien aikana, etenkin talvikarvan kasvattanut hevonen, käyttää energiaa lämpötilan tasapainottamiseen. 7 starttia, joista 2 voittoa, 1 kolmossija, voittosumma 3 000 € . Emänisä: Continental Spirit . Toi. Hevoskohtaiset liian suuret väkirehumäärät altistavat lihasongelmille, samoin ruuansulatuselimöstön sairauksille, kuten ähkylle
Toinen hevonen kuluttaa enemmän kuin toinen. Tamman kilpailu-ura on alkanut hyvin. – Vaikka ruokinta oli yksinkertaista, hevosilla oli mielestäni enemmän ongelmia esimerkiksi – Jokaiselle yksilölle on löydettävissä oikea energiamäärä kulloisenkin kulutuksen mukaan. Nyt olemme pienellä huoltotauolla. Tarkkaile hevosta! Useimmissa rehuvalmisteissa on ohjeet, joiden mukaan valmistetta annetaan. Kumpaakin lajia varten treenataan valtavasti, Maija Salmela vakuuttaa. font ähkyjen ja lannehalvausten kanssa, Maija arvelee. – Tuskinpa käyttötarkoituksella on paljon vaikutusta. Teksti: Pentti Eerikäinen Kuvat: Maija Salmelan albumi. Tällä hetkellä ravuri on pienellä huoltokatkolla. . Sitä on tehtävä jatkuvasti. Iltajyvien joukkoon turvotettiin melassileikettä. Ruokinta on ollut yksinkertaisempaa, mutta tuskin alan ihmisillä on ollut sellaista tietomäärää kuin nykyisin. Levon määrä on tärkeä mitoittaa vaatimusten mukaiseksi. Joskus sekaan turvotettiin lesettä. B-vitamiinia ja rautaa pistettiin pitkään hevosen lihakseen. Perusvalmennuskaudella ollaan treenataan 3-5 kertaa viikossa. Toinen tekee treenit suuremmalla sykkeellä kuin toinen. – Kaurojen lisäksi hevoset saivat heinää. Lyyti on aisoissa joka toinen päivä. 72 Lyyti ja tarhakaveri. ei juuri käytetty. Kumpi kuluttaa enemmän energiaa ravivai ratsuhevonen. Niitä ei ollut siinä määrin markkinoilla kuin nykyisin, Maija Salmela sanoo. Lisäravinteita käytettiin vähemmän. Kylkiluiden tulee tuntua selvästi, mutta ne eivät saisi näkyä, Maija Salmela luennoi. – On tärkeää muistaa tarkkailla hevosta. Meillä päiväohjelma on muokattu täysin tulevien starttien mukaan. Kilpaileva ratsu tai ravuri kuluttaa työskennellessään varmasti saman verran. Jokaiselle yksilölle on löydettävissä oikea energiamäärä kulloisenkin kulutuksen mukaan. – Liiallisen energiansaannin paras ennaltaehkäisy on oikea ravinto ja oikeanlainen ruokinta suhteessa rasitukseen
– Oriit olivat poikkeuksetta hyvin hoidettuja ja valmisteltuja. III palkinnolla palkittiin oriit Pikku Verneri (Pikku-Laakeri), Helmen Lelu (Lerkkana), Hiljalan Fantom (Ilo-Ilmari), Rohkelikon Into (Hermeli) ja Kulmalan Taika (Pilven Poika). – Ratsastuskokeen taso oli todella hyvä. 73 Y päjän hevosopistolla pidetyssä ratsuja pienhevossuunnan orinäyttelyssä nähtiin poikkeuksellisen paljon laadukkaita oriita ja suomenhevosjalostukseen saatiin yhteensä 12 uutta oritta. Koskaan aikaisemmin emme ole jalostusarvostelussa nähneet näin montaa hyvää ja hyvin valmisteltua oritta, askellajituomarit Anna-Leena Laakso ja Maria Wennerstrand kehuivat. Esitettyjen oriiden suuri määrä antaa uskoa tulevaisuuteen ja myös sukujen kirjo oli ilahduttavan laaja, orilautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo kommentoi tyytyväisenä. Oriit olivat hyvin valmisteltuja, hyvin käyttäytyviä ja tehtäviensä tasolla. II palkintoon ylsivät myös oriit Vili Veikeä (Vili Ponteva), Kuukson Kaipaus (Sumiainen), Karkurin Samba (Totaarin Aihe) ja Päällikkö (Musta Magia), joka sai parhaat suorituspisteet. Mutta kaiken kaikkiaan olemme todella ilahtuneita oriista, kiitos oriiden Laadukkaita uusia oriita suomenhevosjalostukseen Kulta-ahon Kasimir oli orinäyttelyn paras ori. Oriin luontaista kykyä koota ja venyä kehuttiin askellajikokeessa. Positiviisista kehitystä – Suomenhevosjalostuksessa on tapahtunut mahtava positiivinen kehitys. Oriin Voiveeti (Voiveikko) arvostelu hylättiin. Kokonaisuudessa kaksipäiväinen orinäyttelytapahtuma antoi positiivisen merkin suomenhevosen tulevaisuudelle. ?. Hevosta tulisi ratsastaa enemmän pohkeella ja vähemmän kädellä. – Ainoana kritiikkinä voisi sanoa, että ratsastajien tulisi muistaa opettaa hevonen kantamaan itsensä. Ori palkittiin II palkinnolla. Kuva: Hippis/Pirje Fager-Pintilä omistajille hyvästä työstä, tuomarit päättävät. Unikuva) ja Harjulan Simson (Kiraus). Myös testiratsastaja Anna Kärkkäinen oli tyytyväinen päivän saldoon. Parhaana oriina palkittiin Jaakko ja Johanna Elonheimon kasvattama ja Heidi Aallon omistama Kulta-ahon Kasimir (Säkkärän Sälli). Estekokeessa Kulta-ahon Kasmirin jalkatekniikkaa, kapasiteettiä ja reaktiokykyä kehuttiin hyväksi. Palkittujen oriiden lisäksi jalostukseen hyväksyttiin oriit Valon Ville (A.T
Hevosten, ihmisten ja ystävyyden luoma tunnelma on ainutlaatuinen. H eponiityn Ratsastuskoulu on toiminut Hyvinkään Hyyppärässä vuodesta 1985. Minna Nuora, 49, aloitti ryhmässä 25 vuotta sitten. – Heponiityssä on aina ollut todella hyvät ja vaativat opettajat, ensin Riitta ja sitten ”Jahnu” vuodesta 2004 alkaen. Perustajajäsenistä Tarmo Reunanen, 72, on ratsastanut samalla tallilla 28 vuotta. Keskiviikko on hienoin päivä viikossa, Tarmo toteaa. Täällä tulee aina hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on, huonokin huumori kestetään ja jaetaan iloja ja suruja, isojakin asioita. – Harrastuksen taika on hevonen, sen ihanuus sekä ystävät, jotka ovat suuri rikkaus. Hän on ratsastanut seitsenvuotiaasta, taukoa on tullut vain murkkuvuosina sekä vauvalomien yhteydessä. Se aloitti toimintansa nimellä Hyvinkään Ratsastuskeskus mastertason ratsastuksenopettaja, ammattivalmentaja Riitta Holopaisen vetämänä, nykyään puolet tallista omistaa masteropettaja Sanna Jahnukainen. Ja hevosen selässä arki unohtuu. Kyllä, kyseessä ovat aikuisharrastajat, mutta nimi juontuu alun perin keskiviikosta ja tunnin alkamisajasta kello 18. On kiva tulla tallille ajoissa, että saa hoitaa hevosen rauhassa ja puhua samalla kaiken maailman asiat. Paikalle on kokoontunut K-18 ryhmä. Välillä on vähän kerätty itsetunnon rippeitä kaviouran pohjalta ja kun tunti on ohi, käydään huumorilla asiat. 74 Ihmisen ja hevosen ystävyys kantaa Harmaa, hyytävän kolea talvipäivä. – Kun minulla oli kolme pientä lasta, tallilla pääsi kotiasioista irti kolmeksi tunniksi viikossa. Täällä ei tunneta titteleitä, paikalla on joukko hevosia ja niiden ihmisystäviä. Tallin ovi aukeaa, ja ilma täyttyy lämpimästä tunnelmasta täynnä ystävyyttä, yhdessäolon leppoisuutta ja iloisia naurun kuplia
Teksti ja kuvat: Ratsastajainliitto/Sonja Holma Mari, Samuel, Venla ja Miika Kylmälä ovat innostuneita ratsastuksesta. Ikäeroa meillä on 65 vuotta, mutta samalla viivalla ollaan saman harrastuksen parissa, Tarmo Reunasta hymyilyttää. Ratsastus vei täysin Äiti liittyi kaviouralle puolitoista vuotta sitten. Myös pikkuveli Samuel, 8, on kokeillut ratsastusta. – Pääasiassa ensin kuskasin Venlaa tallille, mutta olen nuoresta pitäen ollut kiinnostunut hevosista, ja kun oli tilaisuus kokeilla tyttären siivellä, tartuin siihen. – Tämä on tosi ihana harrastus! . Tasa-arvoisia harrastajia Tallilla ollaan tasa-arvoisia kaikenlaisten ja -ikäisten ratsastajien kesken. – Sukunimillä ja ammateilla ei ole väliä, kun tänne tullaan. – Ratsastus vei minut täysin. 75 . Tämä on minulle pikkutytön unelma, mitä toteutan edelleen. Asta Aaltonen, 68, tunnetaan ryhmäläisten – ja hevosten – keskuudessa taskuista, jotka pullistelevat täynnä huolella kuorittuja ja pilkottuja porkkanoita. Näinä ruuhkavuosina osa ratsastuksen viehätyksestä on irtiotto arjesta ja täysi keskittyminen ihan muuhun. Ratsastus on huippujuttu elämässäni. – Aloitin ratsastuksen tyttäreni synnyttyä. Leena Vilkka liittyi ryhmään 17 vuotta sitten. Nyt olen käynyt aktiivisesti tallilla kaksi vuotta. – Hienoa tässä lajissa on monipuolisuus, voi mennä koulua, esteitä ja käydä maastossa. Ratsailla Asta Aaltonen Lissulla sekä Leena Vilkka Pähkelillä. Eikä aikaakaan, kun satulaan kipusivat myös isä Miikaja äiti Mari. Ihmisen ja hevosen ystävyys kantaa K-18-ryhmästä: Asta Aaltonen (vas.), Saija Okker, Pähkel, Leena Vilkka, masteropettaja Sanna Jahnukainen, Kapsu, Tarmo Reunanen, Minna Nuora ja Maria Wakeham-Hartonen. Yhteinen harrastus tyttären kanssa on hirmu tärkeää ja kun ratsastuksessa tulee onnistumisen tunne, hanskaa 600-700-kiloisen eläimen, se koukuttaa, Miika Kylmälä sanoo. Kaikki hevoset ovat erilaisia ratsastaa ja hoitaa, Venla kertoo. läpi ja terapoidaan toisiamme, Minna virnistää. Hevoset ovat kivoja, eläviä olentoja, joiden kanssa on mukava touhuta. Perjantaina työ. Oli veikeä tunne, kun kakkosluokkalainen Julia viime syksynä pysähtyi viereen jututtamaan, että millä sä meet ja onks se kiva heppa. Ratsastus yhdistää Kylmälän perheen V enla Kylmälä, 11, aloitti ratsastuksen Heponiityssä kesällä 2014 viiden päivän ponialkeiskurssilla ja jatkoi syksyllä ponitunneilla
Saan oivalluksia työhön omasta ratsastuksestani, ja tunnit ovat kuin laboratorio, jossa pääsen kokeilemaan niitä käytäntöön muiden kanssa. – Minusta on innostavaa opettaa ratsastusta. – Kun kokeilin, se oli kivaa, vaikka vähän jännitti. Näinä ruuhkavuosina osa ratsastuksen viehätyksestä on irtiotto arjesta ja keskittyminen ihan muuhun. Oma lempilaji on kouluratsastus, jossa hän on kilpaillut aina vaativalla tasolla asti. Ja vanhemmallakin iällä talliporukkaan pääsee hyvin mukaan, Mari iloitsee. Kokeilen ehkä uudelleen vielä Rolek-ponilla, se on kiltti ja kiva ratsastaa. Holopainen tunnetaan myös olympiaratsastaja Emma Kanervan ensimmäisenä valmentajana. – Täällä on saanut myös kivoja kavereita, joiden kanssa jutellaan hevosista ja voidaan leikkiä keppareilla. Venla saa keppareineen kutsun tulla mukaan Suomen suurimmalle keppariareenalle, joka pystytetään Hevoset Kaivarissa -tapahtumaan 20.-21. Se on kuin opettaisi ihmisille uuden vieraan kielen, ja minä olen mukana tulkkina. Reippaaseen lisäliikuntaan voi ottaa seuraksi myös keppihevosen. Ketään ei hätyytetä, mutta innostuneita tuetaan, Sanna kertoo. Jahnukainen teki pitkän kierroksen maailmalla sekä opiskelemassa, ratsastamassa, valmentamassa ja opettamassa ennen paluutaan kotikonnuille. – Meidän toiminnassamme on sekä leveyttä että syvyyttä. Samuel vielä miettii ratsastusta. Pienemmille lapsille on omia tenavatunteja. toukokuuKahden masteropettajan Laatutalli Talliyrittäjä Sanna ”Jahnu” Jahnukainen on kotoisin Hyvinkäältä ja ratsasti nuorena Hyvinkään Ratsastuskeskuksella Riitta Holopaisen oppilaana, joka omistaa ratsastuskoulusta toisen puolikkaan. Venla ratsastaa kaksi kertaa viikossa, vanhemmat kerran, minkä lisäksi pohditaan Venlalle vuokraponikuvioita. Sanna ratsastaa päivittäin kahdella omalla hevosellaan. Meillä voi koulutuntien ohessa maastoilla ja hypätä esteitä, osallistua istuntapainotteisille pilatestunneille ja harjoitella hevostenkäsittelyä esimerkiksi hoitokerhossa. Kylmälän perhe nauttii ratsastusharrastuksen monipuolisuudesta. – Tarjoamme myös monipuolista toimintaa. Täällä voi käydä viihtymässä ilman paineita, ja jos haluaa panostaa enemmän ja rahkeet riittävät, voi edetä kilpauralle esimerkiksi Talent-ryhmästämme alkaen. Seurana Heponiityn Arla-tamma.. Tässä työssä kehittyy jatkuvasti. 76 asiat jäävät täysin tallille tullessa. Osakkaaksi ratsastuskouluun hän lähti vuonna 2005. Hyppään niillä esteitä, rakennan esteitä myös itse ja käyn maastoilemassa
. Heponiityn ratsastuskoulusta Tervetuloa Ratsastamaan! -etukupongilla: – maksuton Tervetuloa tallille -käynti – uudelle asiakkaalle viiden euron alennus kokeilukerrasta vakiotunneilla – kupongilla voi osallistua hoitokerhoon viikon ajan, kerrat joka viikko ti, ke ja to – kupongilla saa yhden tenavatunnin eli ponitalutuskerran lapsille lauantaisin puoleen hintaan Tallin kotisivut: http://hyvinkaanratsastuskeskus.fi/ Tervetuloa ratsastamaan! Masteropettaja Sanna Jahnukainen omistaa puolet Heponiitystä.. Kokeilemisen kynnystä madalletaan mukavasti jokaisen tallin itse määrittelemällä etukupongilla. Ratsastus antaa läheisyyttä, opettaa vastuuntuntoa ja luo tasa-arvoa. Kaivopuisto täyttyy silloin myös ihka elävillä hevosilla. – Emme vaihtaisi takaisin karsinatalliin. – Tarhat ja tallit siivotaan päivittäin, mutta kun hevoset ovat vapaalla heinällä, töiden järjestely on vapaampaa, ei ole esimerkiksi vapaapäivinä ja juhlapyhinä sidottu tarkkoihin aikatauluihin ruokinnoissa. Hevosen kanssa voit liikkua harrastamisen ja kuntoilun ilosta tai huippu-urheilla olympialaiset mielessä. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Arla-tamma on hänelle vähän liian suuri. Hevosia pääsee myös tervehtimään lähietäisyydeltä, ja talutusratsastusta pääsevät kokeilemaan sekä lapset että aikuiset. Koko perheen tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Laatutalliksi vuonna 2015 Heponiityn Ratsastuskoulu sai Suomen ratsastajainliiton Laatutalli -luokituksen vuonna 2015. Teksti ja kuvat: SRL/Sonja Holma Heponiityn hevoset asuvat pihatoissa ne jaloittelevat enemmän, Sanna Jahnukainen toteaa. 77 V uonna 2014 Heponiityn tallille valmistuivat uuden tilat, ja nimeksi muuttui kuvaavasti Heponiitty. Suomen ratsastajainliiton jäsentalleilla on käynnissä Tervetuloa ratsastamaan -kampanja juhlavuoden kunniaksi. Etukupongilla talleilta saa tuntuvia tutustumisetuja. Laatutallien henkilökunta on monipuolisesti kouluttautunutta, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Hevonen rakentaa ihmisen yhteyttä luontoon, antaa ihania muistoja ja elämän mittaisia ystävyyssuhteita. Tallilla vietetty aika antaa voimia myös muuhun elämään. Kaikkiaan kaviokkaita on vajaat 40, joista 16 opetushevosia ja 12 poneja, loput ovat henkilökunnan omia ratsuja sekä nuoria hevosia, joita koulutetaan opetushevosiksi tai omaan käyttöön. Heponiitty valittiin Ratsastajainliiton vuoden 2016 Laatutalliksi marraskuussa 2016. Laumaelämässä ne eivät ole saaneet vammoja yhtään aikaista enempää, ja tuntuu että vanhat hevoset ovat myös vähemmän jäykkiä, kun Samuli Kylmälä suunnittelee kokeilevansa ratsastustusta ehkä uudelleen vielä Rolek-ponilla. . ta. Hevoset ovat tyytyväisen oloisia, letkeitä ja rentoja. Kampanjalla toivotetaan tervetulleiksi ratsastuksen pariin kaikki kiinnostuneet. Aktiivisena toimijana Heponiitty on mukana myös Ratsastajainliiton Tervetuloa ratsastamaan -kampanjassa, joka järjestetään Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Laatutallit ovat malliesimerkkejä hyvin toimivista yrityksistä, jotka ovat ammattimaisesti hoidettuja niin tilojen, ympäristön kuin hevosten hyvinvoinninkin suhteen. Ne esittelevät näytöksissä ja kilpailuissa mitä kaikkea mahtavaa hevosten kanssa voi tehdä. Ratsastus on vaativa taitolaji, jossa riittää aina uutta oivallettavaa. Hevoset ovat ihania. Hevoset elelevät pihatoissa omassa rauhassaan, ja ennen tunteja ne haetaan talliin, missä ne hoidetaan ja satuloidaan. Tallin kaikki hevoset asuvat pihatoissa, joissa ne liikkuvat vapaasti ulkona ja pääsevät halutessaan myös sisätiloihin lämmittelemään ja sään suojaan. Kampanjalla toivotetaan tervetulleiksi ratsastuksen pariin kaikki kiinnostuneet
M agnum valmistaa Mag-heinätyynyjä ja heinäsäkkejä, esteja kouluhuopia, painetta tasaavia romaaneja, ilmastoituja sadeloimia ja satulasuojia ja talliverhoja. Vielä neljän tunnin jälkeen lämpötila pysyi +2 asteessa ympäröivän lämpötilan ollessa +17 astetta. Suoja on tulossa kevään aikana markkinoille toden teolla. Varsinainen sarjavalmistus teetetään alihankMagin huopa kestää niin kulutusta kuin konepesunkin. Yrityksen viimeisin innovaatio on Mag-Ice kylmäysja lämmityssuojat. Uusin innovaatio on kylmäysja lämmityssuojat. Kivistön mukaan eristetestauksien mukaan lämpötila-anturi osoitti verkon ja kylmättävän kohteen välissä olevan +5 astetta viisi minuuttia jääpussin laitosta ja alle kymmenessä lämpötila laski minuutissa +2 asteeseen. Kylmälähteen ja jäähdytettävän jalan välissä on verkkopussi, joka eristää jään suorasta ihokontaktista. – Suojissa päälija sisäkankaan välissä on keraaminen mikrokuitueriste. – Eristeen keraamiset partikkelit heijastavat hevosen kehon tuottamaa infrapunasäteilyä takaisin jalkaan, jolloin suoja toimii lämmittimenä. Uskoisin kysynnän olevan suurta myös ravipuolella, jossa hevosten jalkojen jäähdytys on tärkeää. Pääpaino tuotekehityksessä Ylöjärvellä toimiva yritys työllistää Kivistön lisäksi yhden työntekijän. Keraamisella mikrokuitueristeellä varustettu suoja myös lämmittää jalat kilpailuun tai harjoitukseen ja edistää pienten ruhjeiden paranemista. Standardin mukaisen jääpalapussin tai kylmäpussin voi laittaa valmiiseen verkkotaskuun nopeasti harjoituksen tai kilpailun jälkeen, jolloin pussi alkaa heti jäähdyttää jänteitä, sanoo yrittäjä Mauri Kivistö. – Tuotetta testattiin ratsastajilla runsas vuosi ja muun muassa Anna-Julia Kontio on ollut tyytyväinen suojiin. Suoja kestää konepesun 40 asteessa, kuten miltei kaikki muutkin tuotteemme. Viimeisin innovaatio sekä lämmittää että jäähdyttää Magnum Finland tekee hevostarvikkeita käsityönä – Olemme valmistaneet hevostarvikkeita nyt kolmisen vuotta, kertoo Magnum Finlandin yrittäjä Mauri Kivistö.. – Kun pussiin laitetaan kylmäainetta suojan rakenne johtaa kylmää jalkaan ja pitää sen kylmänä pitkään. – Teemme lähinnä tuotekehitystä ja valmistamme prototyypit ja pieniä sarjoja. Suoja toimii myös pehmeänä kuljetussuojana. 78 Magnum Finland Oy on ainoita hevostarvikkeiden valmistajia Suomessa
Viennistä Keski-Eurooppaan käydään myös parhaillaan keskusteluja, Mauri Kivistö sanoo. Tuotekehitys perustuu nimenomaan käyttäjätestaukseen, minkä takia verkoston on oltava hyvä. Magnum Finland Oy valmisti alun perin veneistuimia ja valmistaa niitä edelleen toisena tuoteryhmänä. Kaikilla tuotteilla on normaali valmistusvirheiden ja materiaalien takuu. Hevostarvikkeiden valmistus sai alkunsa Kivistön ja ratsastajien välisistä keskusteluista. – En ole koskaan itse harrastanut hevosia, mutta tuttavien, työntekijöiden ja muiden harrastajien sekä ammattilaisten kanssa on syntynyt hyvä verkosto. Kankaat kestävät kulutusta eivätkä nyppyynny, ne kestävät konepesun ja osa kankaista on myös homesuojattuja. Yrittäminen on loppujen lopuksi aika samanlaista toimialasta riippumatta, mutta jokaiseen toimialaan pitää aina perehtyä perusteellisesti. Juhani Karvonen En ole koskaan itse harrastanut hevosia, mutta tuttavien, työntekijöiden ja muiden harrastajien sekä ammattilaisten kanssa on syntynyt hyvä verkosto.. Keraamisella mikrokuitueristeellä varustettu suoja myös lämmittää jalat kilpailuun tai harjoitukseen ja edistää pienten ruhjeiden paranemista. – Tällä hetkellä hevostarvikkeiden valmistus on volyymillä mitaten ohittanut veneistuimien pehmusteiden valmistuksen. – MAG-tuotteet ovat suomalaista käsityötä. Kivistö on toiminut yrittäjänä monella alalla, muun muassa pitkään markkinointiviestinnän yrittäjänä. Olemme yksi harvoja hevostarvikkeiden kotimaisia valmistajia. Yrityksellä on tuotekehityksen alla uusia tuotteita muun muassa suitsipusseja ja satulasuojia. Romaani on kotimaista käsityötä. Tuotekehityksessä pitää vain osata poimia käyttökelpoisimmat ideat. Tuotteet ovat tulossa markkinoille kevään aikana. – Näitä tuotteita ovat toivoneet niin harrastajat kuin ammattilaisetkin. – Ideoita uusista tuotteista tulee hevosharrastajilta ja -ammattilaisilta. – Itse asiassa ideoita on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Hevostarvikkeiden valmistus tuli mukaan Magnum Finlandin toimintaan alunperin sattumalta. – Olen ostanut ja myynyt yrityksiä. . 79 Magnum Finland tekee hevostarvikkeita käsityönä Huovan kuivatusteline on paitsi käyttökelpoinen myös tyylikäs. – Hinnalla emme pysty kilpailemaan Kauko-Idän tuotteiden kanssa, mutta fokuksemme onkin laadukkaissa ja kestävissä tuotteissa. Ainakin toistaiseksi Suomesta löytyy käsityön taitajia, vaikka esimerkiksi ompelimoiden määrä on painunut aika vähiin. Materiaalien ja työn laatu ovat Magnum Finlandin ykkösasiat. MAG-Ice kylmäysja lämmityssuoja toimii kahteen suuntaan. Hevostarvikkeita olemme valmistaneet nyt kolmisen vuotta. Tuotekehitys vie tyypillisesti toista vuotta. – Toistaiseksi tuotteita on valmistettu vain kotimaan markkinoille ja parhaillaan rakennamme hyvistä alan erikoisliikkeistä jälleenmyyntiverkostoa. Ala opettaa hevosille Ideoita ei Kivistön mukaan tarvitse tonkimalla tonkia. kijoillamme. Testaamme tuotteet aina ensiksi ratsastajilla, jotka saavat sanoa kokemuksensa ja mielipiteensä tuotteista. Kaikki alihankkijamme ovat suomalaisia yrityksiä, muun muassa ompelimoita. Pyrimme vastaamaan heidän toiveisiinsa mahdollisimman kattavasti
– Liivien sisällä on hiilidioksidipatruuna, joka lauetessaan täyttää liivin ilmalla 0,1 sekunnissa. Ratsastaja kiinnittää liiveistä lähtevän hihnan satulaan. RT-Ratsuturvan Håkan Sandberg tuo maahan Point Two-turvaliivejä. Vaikkei hän sitä heti muistaisikaan mekanismi antaa anteeksi satulasta hivuttautumisen. Kilpailuissa tapaturmat ovat harvinaisempia. Tuolloin ratsastaja yksinkertaisesti unohti irrottaa liivin hypättyään reippaasti alas. – Liivi estää taittumisvam. Valtaosa tapaturmista, noin 70 prosenttia, sattui ratsastettaessa maastossa tai ratsastuskoulussa. Olemme testanneet ääntä hevosten läheisyydessä, eivätkä ne ole olleet äänestä moksiskaan, sanoo Sandberg. Cambridgen yliopiston tutkimuksen mukaan tapaturmaan joutuneista suurin ryhmä oli vapaa-ajan harrastusratsastajat. Parin vuoden ajalta on tiedossani vain yksi vahingossa laukeaminen. Liivi on suunniteltu estämään etenkin lanneja rintarankavammoja, jotka ovat ratsastajille ne pahimmat vammat. Ilmalla täyttyviä turvaliivejä kutsutaan myös paukkuliiveiksi. 80 Hiilidioksidipatruuna laukaisee ilmatyynyn sekunnin kymmenesosassa Ilmalla täyttyvä turvaliivi suojaa ratsastajaa putoamisvammoilta T urvaliivit voivat pelastaa ratsastajan loukkaantumiselta. Vammoista 80-90 prosenttia selkärangan murtumista kohdistui lanneja rintarankaan, ei kaularankaan. Liivin muotoilu perustuu tuhanteen tutkittuun ratsastusonnettomuuteen. Lukkomekanismin laukeaminen edellyttää aikuisten osalta 40 ja lasten osalta 30 kilon vedon. – Ainoastaan kenttäratsastuksen maastoesteillä tulee ratsastajan käyttää Point Two-liivin lisäksi betatason-3 turvaliiviä. – Ratsastaja ei hyppää hevosen selästä, vaan yleensä laskeutuu, jolloin hänellä on aikaa muistaa irrottaa liivi. Sandberg vertaa liiviä ilmapatjaan tai ilmalastaan, jonka avulla käyttäjä ikään kuin vierii sivuun. Patruuna laukeaa, jos vastinhihnan lukkomekanismi aukeaa vedon seurauksena. Liivien toimintaperiaate on yksinkertainen. Kun ratsastaja putoaa, hihna laukaisee liivin rintamukseen piilotetun kaasupatruunan Liivi sallii liikkuvuuden ja on kaiken lisäksi tyylikäs. Tutkimus osoitti, että muun muassa 54 prosentilla tapaturmapotilaista oli rintakehävamma. Jotkut ratsastajat ankkuroivat hihnan D-renkaisiin, mutta minusta jalustinkoukku on varmasti riittävän tukeva. Ensi-iskun jälkeen hevosen tullessa päälleni, pullahdin liivin ansiosta sen alta pois. Alunperin liiviä kehitettiin moottoripyöräilijöille. Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Takana tiukat testit Sandbergin mukaan Point Two-liivi on markkinoiden ensimmäinen, jolle myönnetty SATRA-M38-sertifikaatti sallii liivin käytön sellaisenaan ilman erillistä turvaliiviä. 22 prosenttia vammoista kohdistui vatsan alueelle. ja liivi täyttyy silmänräpäyksessä ilmalla. Sen ääni muistuttaa paperipussin poksautusta. Liiveistä lähtevä hihna on kiinnitetty vastinhihnaan lukkomekanismilla ja vastinhihna on puolestaan ankkuroitu jalustinkoukkuihin. Sama tutkimus osoitti vapaa-ajan harrastajalle tapahtuvan yhden vahingon jokaista 100:a ratsastustuntia kohti. – Paukkuliivi on hieman harhaanjohtava käsite, koska liivi ei pauku vaan pikemminkin se tussahtaa. Patruuna ei laukea vahingossa, jos ratsastaja muistaa irrottaa kiinnityksen ennen satulasta nousemistaan. – Olen kerran pyörähtänyt 800-kiloisen hevoseni kanssa etukautta ympäri. Point Two-liivit on testattu useilla puolueettomilla testeillä, muun muassa Transport Research Laboratory (TRL) samaan tapaan kuin autojen turvatyynyjä on testattu – Testit ovat todistaneet liivin antaneen yksin käytettynä jopa 45 prosenttia paremman suojan alaselälle kuin perinteiset turvaliivit
Käyttäjien toivomusten mukaisesti kehitetty, uudentyyppisen ja patentoidun, pikalukollisen patruunan vaihto sujuu helposti parissa minuutissa. Varapatruunan hinta on 27 euroa. Liivi toimitetaan aina täysin käyttövalmiina sisältäen yhden varapatruunan. Valmistajan suosituksen mukaan kerran vuodessa. Aikuisten malleissa on soft shell-mallisto, ja liivi muistuttaa aivan tavallista ulkoiluliiviä. Nämä liivit maksoivat yli 500 euroa, mutta ne olivat ainoat liivit, joiden toimivuus on testattu. Lisäksi kaikki mahdolliset muut vauriot voidaan korjata huollon yhteydessä. Jollei patruuna ole lauennut vuoden mittaan kertaakaan, minun suositukseni on että ne voi huol. Liivejä voi kevyesti pyyhkiä kostella mikorokuituliinalla liasta, mutta muutoin niitä ei kannata alkaa esimerkiksi pesemään pesukoneessa. Ne ovat nykyään pääasiassa niin sanottuja palaliivejä. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Lasten kokoja voi kasvattaa tehtaalla yhdellä koolla. Tutkin yli vuoden eri malleja. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tavallisen turvaliivin hinnat alkavat noin sadasta eurosta. Liivit lähetetään Englantiin huollettavaksi, mikä maksaa noin 75 euroa lähetyskuluineen. lattaa kerran kahdessa vuodessa. Huollossa liivi pestään ja air-bag vaihdetaan ilman eri korvausta, jos siinä havaitaan mikä tahansa vika. Liivi ennen huoltoa Liivi huollon jälkeen Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 40€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Uusin malli on myös niskaa tukeva. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Liivi tyhjentyy automaattisesti kahdessa minuutissa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Iskusuojaus suojaan sisäelinvammoilta ja kylkiluiden katkeamiselta. Tavallinen turvaliivikin käy paukkuliivin alle. Lapselle liivi sopii 10-11 vuodesta ylöspäin. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. – Oma tytär putosi hevosen selästä ja loukkaantui. Tämän päättää tietenkin viime kädessä käyttäjä. Huolto kerran vuodessa Sandberg aloitti Point Twoliivien maahantuonnin ja myynnin parisen vuotta sitten. Määräaikaistilaus 46€ www.lehtiluukku.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Liivit vaativat myös aika ajoin huoltoa. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r – Etenkin esteissä ja maastossa riskit kasvavat. 81 mojen syntymisen tukemalla selkärankaa esimerkiksi ratsastajan pudotessa esteen päälle. Teksti: Juhani Karvonen Kuva: Sandberg/ RT Ratsuturva – Huollossa liivi pestään ja air-bag vaihdetaan ilman eri korvausta, jos siinä havaitaan mikä tahansa vika
82 Wahlstenin kevät/kesäuutuuksia Tuoteuutiset Kesän Rain Buster sateenpitävä ulkoloimi on tänä vuonna liukuvärjätty hopean harmaa. Hevosharrastuksessa on mahdollista olla mukana myös muuten kuin ratsastamalla, esimerkiksi hoitamalla hevosia tai osallistumalla hevoskerhoihin. Ovh. 69-79€ ja kaulakappaleet 26-27€. Hevoskerhoissa opetellaan hevosten hoitamiseen liittyviä taito ja sekä leikitään, askarrellaan ja puuhataan muuta hevosiin liittyvää. Hevosten hoitamisessa auttaminen ei maksa mitään ja hevoskerhot ovat joko ilmaisia tai osallistumismaksut ovat pieniä, 10–30 euroa/kerhokausi. 0400-298566 Pekka Tissari, Pieksämäki Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus. Loimet ovh. Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Joillakin talleilla harrastuskuluja voi vähentää auttamalla hevosten hoitamisessa tai vaikkapa taluttamalla ratsastustunneilla. 34,90€. 52€ Maahantuonti: www.veljwahlsten.com, jälleenmyyjät ympäri Suomea. Suurten kaupunkien ympäristöissä, Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla se on enemmän, yli 30 euroa, muualla Suomessa hieman vähemmän. Horse Comfort Crystal satulahuovassa on uusi turkoosi väri. Tässä loimessa löytyy sekä poniettä hevoskoot 95 -165 cm, sekä niihin sopivat irrotettavat kaulakappaleet. Aidot lammaskarva pehmusteet riimuun. Suurin osa hevoskerhoista on tarkoitettu alakouluikäisille. Maahantuonti: www.veljwahlsten.com, jälleenmyyjät ympäri Suomea. Tästä löytyy mallit sekä yleis/estesatulaan että koulusatulaan. Hyvän mallisessa huovassa on quick dry vuori. Toki useimmat ratsastajat ostavat ratsastukseen suunniteltuja vaatteita harrastuksen edetessä, vaikka tavallisillakin vaatteilla harrastaminen on mahdollista. Tarrakiinnitys, ovh. Horse Comfort Premium. Useimmiten ratsastaja ratsastaa tunnin viikossa ja yhteensä noin 10 kuukautta vuodessa, jolloin vuosikustannukseksi tulee 25 euron hinnalla 1 000 euroa (25x4x10=1 000 e). 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com www.hevostrailerit.. Pakollisia varustehankintoja ei ole, sillä kypärän saa lainaksi useimmilta talleilta, ja kannalliset kengät sekä housut, joissa ei ole hankaavia saumoja, riittävät. Ratsastustunnin keskihinta Suomessa 2530 euroa Ratsastustuntien keskihinta on noin 2530 euroa. Maahantuonti: www.veljwahlsten.com, jälleenmyyjät ympäri Suomea. Ensin kannattaa kokeilla Ennen 10–20 tunnin alkeiskurssiin sitoutumista voi useilla talleilla käydä yksittäisellä talutustai tutustumistunnilla kokeilemassa, onko laji oma juttu. Tuntihinta sisältää opetuksen, hevosen käytön, tilojen vuokran, hevosen varusteiden ja mahdollisesti myös ratsastajan varusteiden (kypärä, raippa, turvaliivi) lainauksen. Harrastuskertojen määrä on melko vapaasti itse päätettävissä eli harrastuksen kustannuksiin voi itse suoraan vaikuttaa harrastuskertoja vähentämällä/ lisäämällä, mikä ei joukkuelajeissa ole mahdollista
Täyden palvelun rakennusliike! BAS2 Posti Oy Posti Green