2/18 6,90 Väärin tunnistettuja hevosia kilpailukieltoon Rakkaudella ei ole rajaa Reetta Tervosen ja Villin Viksun Turovelistä kuullaan vielä TÄYDENNYSREHUT tarpeen fyysisen rasituksen kasvaessa Hevoset valmentaja Päivi Kinnusen parhaat opettajat RYHTIRIKKO korjaa ratsastajan liikehäiriöitä Harjun hallimaastoestekisassa: Pelkoa, uskallusta ja onnistumista Yhä harvempi nuori ratsastaa
Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli, Active, Premium, Mineraali, Sport, Sport Mysli, Breeder Olemme mukana Hevoset-messuilla 7.?8.4.2018 Osastolla A 171 Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi www.vilomix.fi/edustajat SOPIVA KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE!
• Kun hevosta on seisotettava karsinassa ja liikutettava kontrolloidusti • evosille, jotka stressaavat kuljetusta • Koulutustilanteissa: satulointi, ratsastus ym. uusissa tilanteissa Sisältää: L-tryptofaania, magnesiumoksidia, B1-vitamiinia, B2-vitamiinia, B3-vitamiinia, B5-vitamiinia, B6-vitamiinia, B12-vitamiinia TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA “Double Blind Investigation of the Effects of Oral Supplementation of Combined Glucosamine Hydrochloride and Chondroitin Sulphate on the Stride Characteristics of Veteran Horses” R.K. Forsyth, C.V. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia Puh. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia. Brigden and A.J. Northrop Pakkaus: 1 kg, 100 x 10 g Ylläpitoannos: 10 g/vrk Purkki riittää 100 päivää Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä tai apteekeista • Sisältää korkeat pitoisuudet nivelruston ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita: glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja N-asetyyli-D-glukosamiinia • Iäkkäillä hevosilla tehdyssä tutkimuksessa Synequiniä syöneillä hevosilla ravissa askel piteni 12 viikon hoitojakson aikana keskimäärin 14 cm! Pakkaus: 24 x 60 g Saatavilla hevosklinikoilta,eläinlääkäreiltä tai apteekeista Puh
34 HEVOSET innostivat ja yhdistivät juhlavuonna. 78 SALLIN uusi Riding pad Ponitaivaan testissä 80 HEVOSAVUSTEINEN toiminta kaataa perinteisiä raja-aitoja. 41 OLYMPIAVOITTAJA Iivo Niskaselle kolmannes hyväsukuisesta ravivarsasta. Sääntöjen taustalla on hevosalalle vuosikymmenten aikana luotu järjestelmä, jolla suositaan merkittävin taloudellisin porkkanoin Suomessa syntyneitä hevosia. Nyt niissä luokissa on kilpaillut ihan muualla kasvatettuja hevosia. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Ilmoitusmyynti Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 60 ÄKILLISET muutokset ruokinnassa eivät ole hevoselle hyväksi. Tämä näkyy ratsastusharrastajien määrän vähenemisenä. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 58 LUMIRAVIT vetivät kansaa Ideaparkiin. Sisäruokinnasta laidunruokintaan siirryttäessä tarvitaan pitempi totutusaika kuin laidunruokinnasta sisäruokintaan siirryttäessä. Porkkanoilla on haluttu edistää suomalaista hevoskasvatusta. Niillä on omia suuripalkintoisia ikäluokkaja muita kilpailuja ja etuja ravien kilpailusarjoissa. Mari Ahola-Aalto. 36 HESSIN LEEVI keräsi katseita jo varsana. 16 HUIPPURATSASTAJA Pekka Larsen jakaa oppejaan eteenpäin ratsastuskeskus Tehossa Salossa. 14 KILPAILUKIELTOON asetti Hippoksen hallitus väärin tunnistetut hevoset, kunnes asia on tullut kaikilta osin selvitetyksi. ISSN 1455-0547 Laidunruohossa on paljon vitamiineja. 24 HUIPPURAVURI hiipui, mutta omistaja uskoo Turovelin uuteen tulemiseen. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 41 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 47 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 60 44 LAPPAJÄRVISET Tiina Koskinen ja Mika Rintala ovat saaneet hevosensa huimaan menoon. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 4 n Pääkirjoitus 6 YHÄ USEAMMALLA lapsella ja nuorella ei ole kokemusta hevosista. 54 VELJEKSET Wahlsténin tarina sai alkunsa 100 vuotta sitten työvaljaista. 66 RYHTIRIKKO-menetelmällä korjataan ratsastajan liikehäiriöt. Sisältö 2/2018 Mitä kaikkea vielä selviää Vaikka väärin tunnistettujen varsojen määrä on alle prosentin luokkaa syntyneistä varsoista ja samaa luokkaa kasvattajien joukossa, on suomalaisen ravitunnistussotku ikävä imagotahra suomalaiselle raviurheilulle. 20 VALMENTAJA Päivi Kinnunen tavoittelee tasaista tuntumaa ja luottamuksellista yhteistyötä. Nähtäväksi jää mitä vielä tulee esille, kun kyllin syvälle päästään. 70 VILLIN VIKSU kärsii toistuvasta hankosidevammasta. 62 TÄYDENNYSREHUT paikkaavat ruokinnan puutteita. 75 LAIDUNKAUTEEN syytä varautua hankintojen ja korjausten muodossa. Reetta Tervonen on päättänyt tehdä kaikkensa hevosensa kuntouttamiseksi. Varsat on tunnistettu kantakirjaan merkitsemistä varten ulkomailla, vaikka tunnistus olisi Suomen Hippoksen ravikilpailuja jalostusohjesääntöjen mukaan tullut tehdä Suomessa. 10 PAKKASELLA hevosen ravintoon ja veden saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. 48 WANNABEkenttäratsastajan maastohalliesteet Harjussa loivat onnen hetkiä. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 30 KONITOHTORI: Oikeanlaisella ruokinnalla voidaan ennaltaehkäistä terveydellisiä ongelmia ja toisaalta vääränlaisella myös aiheuttaa niitä
Ilman palkintoa hyväksyttiin oriit Pyrypolun Ruletti (RuutuSälli – Risetti, Patrik) ja Kaitaisten Onni (Onnipoika – Ustitar, Usti). Mitkä lait koskevat kimppaomistajuutta. Oulussa. Fardon on nyt Anna-Julia Kontion oma . – Kaikki oriit olivat pääosin hyvin valmisteltuja tehtäviinsä, mutta yleinen taso ei noussut kovin korkealle, Sihvo jatkoi. Kuusi uutta oritta jalostukseen S uomenhevosten superviikonlopussa Ypäjällä kuusi uutta oritta hyväksyttiin pienhevosja ratsusuunnan jalostusarvostelussa. Kuva: Leena Kahisaari . Sukan Tykin (Taajantaru – Pikkusukka, Suikku) arvostelu keskeytyi eläinlääkärintarkastukseen. Ratsusuunnan oriista III palkinnolla hyväksyttiin Leiskan Valto (Murron Valo – Vauhdin Tuikku, Vauhdin Tuikku) sekä Haavislainen (Haavekuva – Repeläinen, Repen Poika). SRL:n kilpailusääntäjen mukaan hevosella, jolle on tehty raajan hermokatkaisu, tai muu pysyvästi tuntoa poistava kemiallinen tai kirurginen toimenpide, ei saa kilpailla ollenkaan. Aiempien omistajien kanssa sillä on kilpailtu kenttäkilpailun joukkueSM-tasolla. Koulutuksessa käydään läpi mm. Kengitystiedon tulee olla ilmoitettuna ja tallennettuna Hippoksen Heppa-järjestelmään. Hyvää kapasiteettia esittänyt Leiskan Valto sai estekokeesta parhaimAjettavuuskokeella arvosteltu pienhevosori Merimaan Ruhtinas palkittiin II palkinnolla. Kengittä ajaminen on sallittua raviradoilla aikavälillä 16.3.-14.11.2018. Kun tapaus paljastui, SRL alkoi käsitellä asiaa. Ruokailu ja majoitus ovat omakustanteisia. Tampereella). Ranskassa asuva ja siellä Haras de Val Henry -hevossiittolaa pitävä omistajaperhe Amarin on siirtänyt kilparatsu Fardonin virallisesti Kontion omistukseen. Toimenpide sinänsä on sallittu. kimpanvetäjän rooli, tiedotus ja kimpan toiminta, talousasiat ja yhteisomistuksen lainsäädäntö sekä tarvittavat sopimukset. Tapahtumassa arvosteltiin yhteensä yhdeksän ratsu-, pienja työhevossuunnan oriita. Junioreiden EMkisat jäivät Amarinin ja Fardonin viimeiseksi kansainväliseksi kisaksi viime elokuussa. Kimpanvetäjien koulutus Tampereella 6.-7.4. Ruuna on nyt iältään 17-vuotias. Kuinka tiedotetaan ja hoidetaan talousasiat. Työhevossuunnalle esitetyn oriin Juholan Jojo (Likan Poika – Vauhti-Vire, Vauhti Poika) rakennepisteet eivät olleet riittävät oriin jatkamiseen käyttökokeisiin sen kasvuhäiriömuutoksen vuoksi. Määrä on vähentynyt vuodesta 2013 lähtien, jolloin teurastamojen kautta kulki 1861 hevosta. Kontio näkee sillä vielä vuosia kilpakentillä. Unikuva) ja Siru-Ukko (Sibbo – Riikan Siru, Hiprakka) palkittiin II palkinnolla. Vuonna 2016 vuosittaisesta noin 4 000 hevosen poistumasta noin 27 prosenttia, 1070 eläintä käytettiin elintarvikkeeksi. Säännän rikkominen luokitellaan dopingrikkomukseksi kilpailuissa kiellettynä menetelmänä. 5 . mat pisteet. Eläinlääkärin tekemien tutkimusten yhteydessä paljastui, että kilpailukäyttään myydylle ratsuhevoselle oli tehty hermokatkaisu takajalkoihin. Ajettavuuskokeella arvostellut pienhevosoriit Merimaan Ruhtinas (Tintin Timjami – Merimaan Ruu, A.T. Toimitko kimpanvetäjänä, suunnitteletko hevoskimppaa, teetkö kimpanvetäjien kanssa yhteistyötä tai kiinnostaako asia muuten. – Tällä kertaa arvostelussa loistivat 4-vuotiaat pienhevosoriit, jotka molemmat palkittiin II palkinnolla, kertoi orilautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo. Ratsun hermokatkaisu katsottiin dopingiksi Kengittä ajaminen sallittua 16.3.-14.11.2018 . Suomessa on 13 hevosia vastaanottavaa teurastamoa. Tampereella ja pe 26.la 27.10. Hevosenomistajuus on muuttunut ja muuttuu yhä enemmän kimppaomistuksen suuntaan. Vuonna 2016 Suomeen tuotiin 1 450 678 kiloa hevosenlihaa.. Viime aikoina Fardonilla on hypännyt Martin Fuchs, joka järjesti hevosen siirron Sveitsistä Espanjan Olivaan lahjarusetti kaulassaan. Osanottajat saavat vapaalipun Hevoset -messuille (7.-8.4. Vastuu hevosen kilpailukelpoisuudesta on ratsastajalla. Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikuntaa (EKADT) tutustui tapaukseen ja totesi lausunnossaan, että kyseessä on vuosien 2014-2018 SRL:n kilpailusääntäjen mukainen dopingrikkomus sekä hevosen sopimaton kohtelu. Nämä ja paljon muuta selvitetään kimpanvetäjien koulutuksessa. n Reilut 1 000 hevosta elintarvikekäyttöön . Koulutuksen hinta on 50 euroa, sisältäen kahvitarjoilun molempina päivinä sekä koulutusmateriaalin. Hevonen tuli perille 17.3. Tampereen koulutus järjestetään Teivon raviradalla. Hevonen ostettiin heille 1,5 vuotta sitten Kontion alta, ja siitä lähtien se oli jonkin aikaa nuoren Alexandra Amarinin kilparatsuna. Koulutukset vuonna 2018: pe 6.la 7.4. Oriiden lausunnot ovat luettavissa Hippoksen Heppa-järjestelmässä. Mikä on kimpanvetäjän rooli
Liittoon kuulumattomia ratsastajia arvioitiin olevan noin 200 000. Tämä näkyy ratsastusharrastajien määrän vähenemisenä. Kuva: SRL/Sonja Holma. Kuva Korpikylän Kartanon Ratsastuskeskuksesta. Eniten pudotusta, kymmenisen prosenttia, on tapahtunut 9–15-vuotiaiden kohdalla – nyt heitä on noin 2 500 vähemmän. Sittemmin jäsenmäärä on pudonnut noin kuusi prosenttia. Asiaa autetaan nyt viemällä hevoset ihmisten lähelle. 6 K un vielä muutama vuosi sitten ratsastustunneille joutui jonottamaan, nyt on toisin. Suomen Ratsastajainliiton jäsenmäärä oli parhaimmillaan vuonna 2013, jäseniä oli 50 000. Ratsastusharrastus vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Koko maassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 7 500 nuorta ratsastajaa vähemmän kuin muuRatsastajainliitto: Hevoset vietävä ihmisten lähelle Yhä harvempi nuori ratsastaa Yhä useammalla lapsella ja nuorella ei ole mitään kokemusta hevosista. Nuorten ratsastajien määrä on selvässä laskussa
– Jos harrastaa kerran viikossa, ja tunti maksaa 30–40 euroa, onhan se iso raha. – Kun huomattiin, että lasten ja nuorten osuus ratsastajista vähenee, alettiin tutkia asiaa. Paljon puhuttu kaupungistuminenkin on jättänyt omat jälkensä. Se kertoo siitä, että toimintaympäristössä tapahtuu isoja muutoksia. Tanssi ja ratsastus hävisivät siinä vaiheessa monelle muulle lajille. Kausikortti velvoittaa osallistumaan tunneille koko syksyn jokaisena keskiviikkona kello 18. – Tiedetään, että he oppivat vastuuntuntoa; he osaavat huolehtia eläimestä ja oppivat säännöllisyyttä. – Niin Suomen kuin muidenkin pohjoismaiden kaupunkien koululuokissa on lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koskaan olleet missään kosketuksessa hevoseen. – Se näkyy kaikissa yksilölajeissa. Kuva: SRL/Sonja Holma. Mutta kannattaa aina muistaa, että tällä rahalla saa opetuksen pienessä ryhmässä, hevosen käyttöönsä ja tarvittaessa kypäränkin lainaksi. Kuva: SRL/ Sonja Holma Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall puhuu yhteiskunnallisesta muutoksesta – kaupungistuminen on vieraannuttanut monet ihmiset hevosista. Ruotsalaistutkimuksessa on todettu, että niin sanotuista hevostytöistä tulee parempia johtajia! Kaivopuisto ja Lumiravit Ratsastajainliitossa seurataan tarkasti tilanteen kehitystä. Sitä Sundwall pitää kiistattomana. Niitä ja niiden käyttäytymistä ei tunneta. – Jos perheissä on monta lasta, kyllä siinä harrastuskuluja piti vähentää. Mitä on tapahtunut. ”Ei haluta sitoutua” Sundwall löytää syytä myös sitoutumattomuudesta ja pitkäjänteisyyden puuttumisesta. Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall uskoo, että muutos on yhteiskunnallinen. Tunti maksaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 30–40 euroa, joten kustannukset nousevat pelkkien tuntien osalta vuodessa jopa 1600 euroon. Niin ikään lasten ja nuorten kiinnostus järjestettyyn liikkumiseen on hiipumassa. 7 tama vuosi sitten. Hinnat eivät ole Sundwallin mukaan nousseet, mutta hän tietää, että taantuman aikana on tästäkin jouduttu nitistämään. – Se liittyy lasten ja nuorten liikkumisen vähenemiseen. Lisäksi olemme tutustuneet lasten ja nuorten harrastuksesta Yhä harvempi nuori ratsastaa Hevoset ovat tänä päivänä yhä useammalle suomalaiselle vieraita. Kyllä siinä liikkuminen jää väistämättä vähemmälle. Fred Sundwall haluaa korostaa, miten paljon hyvää ratsastusharrastus antaa lapsille ja nuorille. Ilmiö on havaittu Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa. Vuonna 2015 teimme tutkimuksen ja vuonna 2016 Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu teki myös oman tutkimuksen ja haastattelimme yhdessä liki 10 000 suomalaista ratsastajaa, joista suurin osa oli harrastajia. Kun katsoo ympärilleen, nuoret istuvat kännykät kädessä pelaamassa. Lisäksi vuorovaikutustaidot kasvavat hevosen avulla. – Ei haluta sitoutua. Hevoset voivat olla täysin vieraita myös heidän vanhemmilleen. Nyt halutaan harrastaa sen mukaan, miten itsellä on aikaa ja halua. Miksi ratsastus ei enää iske samalla lailla kipinää. Haluttiin tietää, mitä ihmiset haluavat harrastaa. Tuntihintoja pidetään kalliina Ratsastustuntien hintoja on kritisoitu liian kalliiksi. Myös pitkällä taantumalla on ollut asiaan osuutensa. Kun ennen luokan tytöistä 3/4 oli kiinnostunut hevosista, nyt absoluuttinen kiinnostus on enää 1/4. Juuri kuulin, että tämän ikäiset liikkuvat alle tunnin päivässä, ja se on tosi vähän
Lähde: Ratsastajainliitto Missä ovat tulevaisuuden hevosja ponitytöt. 8 tehtyyn ruotsalaistutkimukseen. Suomessa on noin tuhat ratsastustallia, joista noin puolet on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. Ratsastajainliiton jäsentalleja oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 382 (397 vuonna 2016), joista 240 ratsastuskoulua (250), 70 harrastetallia (74), 42 yksityistallia (45), viisi vaellustallia (5) ja 25 hevosavusteisia palveluja tarjoavia talleja (23). Tästä viimeisimpänä esimerkkinä maaliskuun alkupuolella pidetyt Lempäälän Lumiravit, jossa hevoset vietiin Ideaparkin kauppakeskukseen. Yksistään Hevoset Kaivarissa -tapahtuma veti paikalle liki 50 000 ihmistä. Kuva: SRL/Sonja Holma. Kaikkiaan talleja on noin 16 000, kun mukaan lasketaan pienet kotitallit. Sundwallin mukaan hevosharrastuksessa ollaan nyt tilanteessa, jossa hevosia täytyy markkinoida. Hevostaloudessa liikkuu noin 830 miljoonaa euroa vuodessa ja ala työllistää Suomessa 15 000 ihmistä kokotai osa-aikaisesti. Sundwall korostaa markkiTuhansia talleja Kun ratsastajamäärät vähenevät, se kirpaisee alan yrityksiä. Sundwall kertoo, että tilanne on sama muissakin pohjoismaissa: osa ihmisistä on vieraantunut hevosista. – Sen takia hevoset täytyy viedä ihmisten lähelle, Sundwall painottaa viitaten Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen, jolloin järjestettiin yli 1 000 hevostapahtumaa. – Kaivopuistossa ja Lempäälässä oli paikalla erittäin paljon lapsiperheitä, ja se on tärkeää koko hevosharrastukselle. Kuva: SRL/Laura Laakso Korpikylän Kartanon tallimestari Mira Valkonen. Onko heitä, vai vievätkö uudet harrastukset mennessään
Kesäleirit tuovat leiriläisiä ympäri Suomea. – Uusia lapsia ei tule tunneille ja vanhemmat vanhenevat, Therman summaa. – Pitää osata tuoda esille, mitä hyvää hevosharrastus antaa. – Perheille suunnattu, SRL:n tekemä Nouse Ratsaille -opas auttaa ymmärtämään tärkeät ja lapselle hyödylliset opit ratsastuksesta. Auktoriteetti ja hevosmiestaito on päästettävä kunniaan, jotta saamme jatkossakin tulevaisuuden nuoria ratsastajia. Ja alkeistunnit miellettiin ennen lähinnä vain lapsille, mutta nyt suuntaus on ollut, että aikuiset haluavat joko aivan alkeisiin tai takaisin satulaan -ryhmiin. Pientä muutosta on kuitenkin ilmassa. – Alkeistunnit eivät enää myy, kuten vielä pari vuotta sitten. Ratsastajia Husössä käy päivästä riippuen 30–45, päivittäin on tuplatunteja. Ratsastuskoulun Ruskeasuon toimipisteessä käy viikoittain noin 100 aikuistaratsastajaa. Ihmiset haluavat laadukasta ja tarkkaa opetusta. Meillä alkaa olla jo noin kolmasosa tunneista eri pituisia pienryhmiä tai jopa yksityistunteja. – Lapset ja nuoret kokeilevat harrastuksia tänä päivänä enemmän kuin ennen ja etsivät omaansa. Maija Salmi Nyt halutaan mukaan pienryhmiin Helsingissä toimivan Husön Ratsastuskeskuksen yrittäjä Leila Therman tietää, että asiakkaiden lukumäärä on yleisesti pudonnut joka puolella. Hevonen tai poni ei myöskään enää ole nykynuorelle niin kiinnostava kuin uusin iPhone. Tuomarinkylän Ratsastuskoulussa käy ratsastajia lähes kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Suurin osa asiakkaista tulee Helsingistä, sekä myös Vantaalta, Sipoosta ja Porvoon suunnalta. Lisäksi pitää tehdä yhteistyötä raviväen kanssa. Lajissa pysyminen pitkään ei ole välttämättä niin helppoa kuin muissa nuorten harrastuksissa, toteaa ratsastuskoulussa esimiesasemassa toimiva Lotta Aalto. Näenkin asian niin, että pian ei ole enää ratsastuskouluja vaan talleja, joissa voi sekä ajaa että ratsastaa hevosta. Viikoittain Tuomarinkylässä käy noin 250 ratsastastajaa, jotka ovat nuoria ja aikuisia. . 9 noinnin tärkeyttä myös jatkossa. – Niitä on lapsille ja nuorille tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Therman kertoo, että taloudellisesti tilanne on pysynyt pienryhmien ansiosta suht samana, mutta lasten osuus vähenee koko ajan. Olemme havainneet lajin keskeyttämistä 14–18-vuotiaiden keskuudessa, syinä ovat muun muassa opiskelut, muut harrastukset ja muut elämän uudet mahdollisuudet. Myös lajissa tarvittava pitkäjänteisyys on osalle nykynuorista lähes vieras käsite, kaiken pitäisi olla helppoa ja heti saatavilla. Vuonohevostamma Maisa ja Tuomarinkylän Ratsastuskoulun Puuhaleirin leiriläiset.. Lasten ja nuorten osuus on tästä määrästä nykyisin alle puolet. Aalto löytää syytä myös harrastuksien alati kasvavissa määrissä. Tuomarinkylässä ratsastajista 45 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Itä-Helsingissä sijaitsevassa Husössä on ollut ratsastuskoulutoimintaa 1980-luvulta lähtien. Aallon mukaan lasten vanhemmilta kaivataankin aktiivista paneutumista lajiin. Vastaavasti pienryhmien määrä on lisääntynyt. ”Uusin iPhone voi kiinnostaa enemmän” Tuomarinkylän Ratsastuskoulussa Helsingissä ei ole havaittu suurempia muutoksia nuorempien ratsastajien kohdalla. – Toimiva julkinen liikenne Helsingissä ja hyvät ulkoilureitit mahdollistavat nuorten itsenäisen liikkumisen harrastamaan. – Niille on ollut eniten kysyntää, ja varsinkin aikuiset toivovat niitä
Osa hevosista tulee toimeen ilman loimitusta koko talven. Niiden karva on kasvanut niin paksuksi, etteivät ne palele. Lämmintä vettä kuluu enemmän, mutta hevonen ei vähällä palele Pakkasjakso koettelee enemmän ihmisiä kuin hevosia Pakkasella hevosen ravintoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. – Vesimattoa käytän, kun pakkanen ylittää parikymmentä astetta, koska en itse oikein viitsi lähteä kärryyn palelemaan. Loimi. Hevoset, joilla ajetaan, vaativat pakkasilla enemmän loimitusta. Helmikuun lopun kova pakkaskausi koetteli luultavasti enemmän hevosalan työntekijöitä kuin itse hevosia. 10 T ämän talven pakkaset ovat teetättäneet tallitöitä, mutta esimerkiksi loukkaantumisia ei pakkanen sinänsä aiheuta. – Tuon muutaman hevosen sisään etuajassa lämmittämään tallia, kun ulkolämpötila alkaa ylittää 20 astetta. Jäiset kelit saavat aikaan eniten vammautumisia. – Hevosille on juotettava lämmintä vettä käsipelillä, koska juottoautomaattien kylmästä vedestä hevoset eivät tunnu oikein välittävän. Kuntoutukseen pakkanen ei sinänsä vaikuta, mutta liukkaus aiheuttaa hevosille enemmän vammoja. Kati Kuivakoski käyttää vesimattoa, kun pakkanen on parikymmentä astetta. Hämeen Hevoskuntoutuksen Kati Kuivakoski on lenkittänyt hevosia tavallista enemmän vesimatolla. Pakkanen sinällään ei yleensä tuota hevoselle suurempia terveydellisiä ongelmia. – Ne ovat joutilaita siitostammoja, joilla on tuskin koskaan ollut loimia yllään. Kovilla pakkasilla talli jäätyy, jos se olisi koko päivän tyhjänä. Tietysti hevosia on myös loimitettava enemmän kuin muina vuodenaikoina. Hevoset kestävät pakkasta hyvin yksilöllisesti. Ylipäätään pakkasella pitää lenkin olla vähän löysempi, mutta yleensä lenkitys ei ole pakkasella hevoselle este. Pakkaset tekevät päivittäisestä hevosen hoidosta aikaavievän ja lämpöisiä kelejä työllistävämmän. Loimituksen tarve loppuu viimeistän, kun ulkolämpötila lähentelee plus kymmentä astetta
11 Hevoset pärjäävät pakkasella, se ei sinällään yleensä tuota niille suurempia terveydellisiä ongelmia.
12 tuksen tarpeeseen vaikuttavat myös sateisuus ja tuulisuus. Jos sisäpäivä osuu kohdalle, jäävät talliin kaikki hevoset. Solariumin on talvisin käytössä enemmän kuin kesäaikaan. Heinää pakkasilla kuluu tuplaten normaaliin nähden. Hevoset ovat laumaeläimiä. – Hikinen hevonen on hyvä kuivata solariumissa ajon jälForssalaisen ravivalmentajan Cathy Johanssonin mukaan tänä talvena ei ollut kuin muutamana päivänä todella kovia pakkasia. Hevoset pitävät itseään lämpimänä syömällä. Kuivakoski vie hevoset ulos 25 asteen pakkasessa, mutta 30 astetta alkaa olla rajana ulkoilulle. Toiset hevoset liikkuvat laitumella luonnostaan, toiset nököttävät paikoillaan. Tallitytöt sujuvat kun vaatetus on kohdallaan. – Tänä talvena ei sellaisia pakkasia ole onneksi ollut. Pidempikarvaiset hevoset eivät kaipaa loimitusta.
Myös Boko-tallin käyttämä. – Etenkin lämpimän veden tarve nousee pakkasella. Hevosella pitää olla pakkasella saatavissa lämmintä vettä. Pakkanen lisää hevosen energiakulutusta. Hevoselle voikin juottaa lämmintä vettä. Talvi on kuntoutuksella kiireisempää aikaa kuin kesä. Kylmä saattaa joskus aiheuttaa hevoselle lihasjäykkyyttä. – Vesiputkien jäätymistä on varottava. Juhani Karvonen Pakkanen hankaloittaa tallinpitoa, mikä tietysti vaikuttaa päivittäisiin työoloihin. – Hevonen kestää yleisesti ottaen pakkasta hyvin. Jääkelit aikaan saavat vammoja, mutta pakkasella ne eivät yleensä ole erityisen pahoja. Sitä on on oltava tarjolla. Ulkoseinien lumetus auttaa tallin lämpötilaa yllättävän paljon. Yleensä myös pakkasella hevonen liikkuu vähemmän. Talvella on pöpöjä vähemmän minkä ansiosta vammat yleisesti paranevat hieman parmemin kin lämpimän vuoden aikaan. – Hokkikenkä on aina oma riskinsä ja joskus potkaisuvamma voi olla sen takia aika pahakin. Olennaista on muistaa, että pakkasella hevosta pitää liikuttaa harkiten ja mieluusti hieman vähemmän kuin yleensä. Itse olen tavannut ajaa lattialle aika paljon kuivikkeita, jotta lattian kautta pääsisi talliin virtaamaan kylmää ilmaa mahdollisimman vähän. – Periaatteessa pakkanen voi lisätä hevosen ähkyriskiä, koska hevoset eivät monesti kylmällä juo riittävän hyvin vettä. – Hevonen on tarkka rutiineista, eikä halua niiden häiriintyvän. Kuntoutettavan hevosen kävelyttäminen kesällä on miellyttävmpää kuin talvella. Yksi hyvä loimi on parempi kuin monta huonoa Forssalainen ravivalmentajaCathy Johansson pitää tärkeänä, että hevosilla on riittävästi lämmintä vettä ja ruokaa. Liikkumattomuus ja kylmyys altistavat ummetusähkylle. Riski ähkylle voi kasvaa Hyvinkään Hevossairalaan eläinlääkärin Kira Kanervan mukaan pakkanen voi aiheuttaa joillekin hevosille terveydellisiä ongelmia. . – Talvisin aika moni hevosenomistaja haluaa ulkoistaa palvelut. Yksi laadukas loimi on parempi kuin monta heikkolaatuisempaa päällekkäin. Vaikka pakkaset olisivat kovatkin, rutiineista on pidettävä kiinni. Kyse on osittain myös siitä, että itsellänikin on mukava tehdä töitä solariumin lämmössä. Optimaaliseen luuston kehitykseen ja vahvistamiseen Calphormin. Onneksi tänä talvena ei ollut kuin muutamana päivänä todella kovia pakkasia tällä korkeudella, joten loppujen lopuksi tästä talvesta selvittiin aika vähällä. – Jos loimia on monta päällekkäin, voi niistä aiheutua hiertymiä tai jopa painevaurioita. www.veljwahlsten.com/calphormin VAHVA LUUSTO RAKENTUU JO VARSANA.. 13 keen. Tuulensuoja on hevoselle pakkasella tärkeää. Se on tietysti työläs homma, mutta kokemukseni mukaan kannattaa tehdä. – Jos hevosella on taipumusta hengitystieongelmiin, saattavat ne pakkasilla tuoda mukaan terveydellisiä vaikutuksia. Paleltumisvammoja hevoset saavat harvoin. – Treenihevosella ei kokonaisenergiantarve välttämättä kovasti lisäänny, oloneuvoshevosilla sen sijaan voi tarve on suurempi
Ranskassa sirutetuilta, Suomessa etätunnistetuilta varsoilta, vaaditaan uusi tunnistaminen 27.4. Pyrimme selvittämään kasvattajien motivaatioita ja mahdollisista sanktioista päätämme myöhemmin. Tunnistukset on saatu dokumenteilla näyttämään siltä, että kaikki olisi tehty oikein, vaikkei näin olekaan tapahtunut. Tunnistajat toimineet väärin Suomen Hippos on selvittänyt ongelmaa joulukuusta asti tunnistuksia hoitaneiden hevosjalostusliittojen kanssa. mennessä, jonka jälkeen jalostusvaliokunta käsittelee asiaa varsojen kantakirjastatuksen osalta. – Osittainen kilpailukielto tarkoittaa, ettei hevonen saa osallistua Suomessa syntyneille hevosille rajattuihin lähtöihin. Hevosen tunnistamista koskevia sääntöjä rikkoneita kasvattajia tullaan kuulemaan asiassa. Varsat on tunnistettu kantakirjaan merkitsemistä varten ulkomailla, vaikka tunnistus olisi Suomen Hippoksen ravikilpailuja jalostusohjesääntöjen mukaan tullut tehdä Suomessa. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen ja kansainvälisten ravialan sääntöjen mukaan varsa on tunnistettava siinä maassa, jonka kilpailurekisteriin se on aikomus ottaa. Näiden varsojen kohdalla tunnistaja on tunnistanut hevoset valokuvasta fyysisesti näkemättä hevosia. Suurin osa kyseisistä, ulkomailla tunnistetuista varsoista on edelleen Suomen rekisterissä. Tunnistaja ei ole välttämättä hevosta koskaan edes nähnyt, sanoo Mäenpää. Hevonen on tunnistettava fyysisesti siinä maassa mihin se rekisteröidään. – Tammat voivat laiduntaa joko kokonaan tai lähes vuoden ympäri, minkä ansiosta niiden hoitokustannukset ovat Suomea pienemmät. Imago kokenut kolauksen Hippoksen hallitus päätti asettaa kaikki väärin tunnistetut hevoset osittaiseen kilpailukieltoon siihen asti, kunnes asia on tullut kaikilta osin selvitetyksi ja asiasta tehdään lopullinen päätös. Sääntörikkomus koski alunperin Suomen Hippoksen mukaan 56 lämminverivarsaa, joiden emät on siis viety varsomaan joko Tanskaan, Ruotsiin tai Viroon. – Tässä on menetelty ilman muuta sääntöjen vastaisesti. Hevosten verinäytteet ja mikrosirujen numerot on toimitettu hänelle postissa. Kilpailukieltoon määrättyjen hevosten nimet on julkaistiin Hippoksen intersivuilla ja Hevosurheilulehdessä 16.3., Mäenpää sanoo. Asian valmistelu jatkuu Hippoksen sääntövaliokunnassa. – Väärin tunnistettujen varsojen määrä oli alunperin tuo runsaat 50, mutta maaliskuun puoliväliin mennessä aikana tapauksia on tullut ilmi muutama lisää. Kilpailurekisteri puolestaan suo mahdollisuuden Hippoksen tunnistussotku vaatii lisää aikaa selvitäkseen Ulkomailla väärin tunnistettuja varsoja nyt yli 70 Yli 70 suomalaisten kasvattajien ravurisukuista varsaa on tunnistettu ulkomailla, mutta ne on merkitty Suomessa syntyneiksi. Hippoksen yhteistyökumppaneina on 16 hevosjalostusliittoa, joiden toimihenkilöillä on ollut oikeus tunnistukseen. Näiden varsojen etätunnistamisesta vastanneen henkilön tunnistusoikeudet on otettu pois pysyvästi. Näissäkin tapauksissa hevosjalostusliiton toimihenkilön täyttämään tunnistuspöytäkirjaan sekä heppa-järjestelmään varsojen tunnistuspaikaksi on merkitty suomalainen paikkakunta, sanoo Mäenpää. Ensimmäisten ikäluokkien hevoset ovat Hippoksen tilaston mukaan jo startanneet Suomessa. 14 V arsan syntymämaalla ei ole sinänsä väliä, mutta sääntöjen mukaan se on tuotava Suomeen syntymävuoden loppuun mennessä. Tarkka kokonaismäärä selviää myöhemmin, sanoo Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. – Uusien selvitysten mukaan Hippoksen tietoon on tullut lisää Ranskassa väärin tunnistettuja varsoja. Hevosten kuljettamiseen liittyy aina riskinsä, mitä on hevosenomistajat ovat ehkä halunneet välttää. Vanhin varsoista on syntynyt vuonna 2012. Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpään mukaan väärin tunnistettujen varsojen määrä on runsaat 70. Asiassa tullaan myös käyttämään ulkopuolista oikeudellista asiantuntemusta.. Mäenpää uskoo, että väärinkäytöksiin on monta syytä. muun muassa oikeuden juosta kunkin maan kasvattajakilpailuissa, joissa on muihin ravilähtöihin verrattuna korkeammat palkinnot
– Olen korostanut toimikaudellani raviurheilun julkisuuskuvan merkitystä ja sääntöjen noudattamista. Ravikilpailusääntöjen mukaan Suomessa syntyneeksi lämminveriseksi ravihevoseksi määritellään hevonen, joka on varsana tunnistettu Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolella. – Tässä on menetelty ilman muuta sääntöjen vastaisesti.. Kannan tässä kohtaa vastuuni asiassa ja päätän puheenjohtajakauteni tähän. Kasvattamistani varsoista kolme on erheellisesti tunnistettu toisessa EU-maassa. Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo erosi, koska hänen kasvattamistamistaan varsoista kolme on erheellisesti tunnistettu toisessa EU-maassa. Raviliiga Jypin tilannetta selvitetään kokonaisuudessaan ja osakkaille tullaan lähiaikoina antamaan tarkempi selvitys tapahtuneesta sekä tietoa siitä, miten tilanne tullaan ratkaisemaan. Hän erosi sotkun ja saamansa arvostelun vuoksi tehtävästään maaliskuun alussa. – En halua sitoa Hippoksen hallituksen ja muiden toimijoiden käsiä. Hän toimii tehtävässään väliaikaisesti seuraavaan Suomen Hippoksen valtuuskunnan sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään toukokuussa. Myös hallituksen jäsen Kari Lähdekorpi ilmoitti luopuvansa hallituspaikastaan. Juliane De Veluwen tapauksessa virhe on hevosen kasvattajan ja tässä tapauksessa myös hevosen myyjän tekemä sääntörikkomus hevosen rekisteröintiprosessissa. Tälläinen toiminta on ilman muuta vahingoksi Hippoksen julkisuuskuvalle, sanoo Hippoksen toimistusjohtaja Vesa Mäkinen. Suomen Hippoksen hallitus jatkaa viiden jäsenen voimin valtuuskunnan kevätkokoukseen saakka. Suomen Hippoksen valtuuskunnan sääntömääräinen kokous pidetään 24.5.2018. Itse tekisin tilanteessa sen, että kohdistaisin sanktion kaikkiin meihin virheen tehneisiin kasvattajiin siten, että niiltä varsoilta, jotka on tunnistettu virheellisesti, otettaisiin kasvattajarahat kokonaan tai osittain pois. Lehtisalo valotti asiaa myöhemmin Hevosurheilussa. Toivotan suomalaiselle raviurheilulle ja hevostaloudelle menestystä jatkossakin, sanoo Lehtisalo julkisuuteen saattamassaan lausunnossa. Hallitusta johtaa varapuheenjohtaja, Pohjolan Hevosystä vien hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Kari Eriksson. Lehtisalon omat jupakkaan liittyvät varsat ovat Kiara Ale, Katie Ale ja Lewis Ale. Hallituksen puheenjohtaja erosi Yksi rikkomuksen tehneistä kasvattajasta on Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo. Juhani Karvonen Epäselvyyksiä Killerin raviliigahevosen Juliane de Veluwen rekisteröinnissä On selvinnyt, että Killerin Raviliiga-hevonen Juliane de Veluwe on yksi varsoista, joka on tunnistettu Suomen Hippoksen sääntöjen vastaisesti. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa tullaan valitsemaan uudet hallituksen jäsenet eronneiden tilalle sekä valitaan hallitukselle uusi puheenjohtaja. 15 – Selvitämme toiminnan laajuutta ja olemme aloittaneet myös eräiden lisäselvitysten teon. Osakkaille on tiedotettu asiasta.
Ratsastuskeskus Teho aloitti toimintansa marraskuussa 2016. Junioreista senioreille on tarjolla este-, alkeisja yleisleirejä. Pialla on oma päivätyönsä, jonka ohella hän valmentaa ja auttaa talleilla minkä ehtii. Asiakkaita on toistaiseksi kymmeniä, ei satoja. Pekka Larsen muistetaan kansainvälisilläkin kentillä menestyneenä huippuratsastajana. Kesäisin järjestämme ratsastusleirejä. Toiminta on vähäisestä henkilöstömäärästä huolimatta monipuolista. – Meillä on tällä hetkellä kymmenen opetushevosta. Viikonloput on varattu esteja kouluratsastusvalmennuksiin, joihin voivat osallistua myös viikolla ratsastavat vakiotuntilaiset. Haastatteluun jää aikaa tunnin verran ennen seuraavan oppilaan tuloa. – Siinä meillä on vielä paljon parantamisen varaa, Pekka Larsen toteaa. Salossa on räpännyt paksua, märkää räntää, ja mies menee viemään loimet kuivumaan ja hakemaan itselleenkin kuivan takin. – Tällä hetkellä meillä ei ole lainkaan palkattuja työntekijöitä. Monen vuoden jälkeen hän teki paluun kilpailuihin. Pekka Larsenia kiinnostavat veteraanien EM-kilpailut.. Lisäksi meillä on apuna aikuisopiskelija, joka suorittaa tallillamme opintojaan työharjoittelulla, Pekka Larsen kertoo. Tarjolla on kaikenlaisia ratsastustunteja alkeistunneista lähtien. 16 M onipuolinen hevosammattilainen Pekka Larsen on juuri ennen haastattelua hakenut hevoset tarhasta. Ratsastustunteja on maanantaista perjantaihin. Ratsastuskeskus Tehossa monipuolista toimintaa Pekka Larsen jakaa oppejaan eteenpäin Pekka ja Pia Larsen pyörittävät Salon urheilupuistossa ratsastusja valmennuskeskusta toista vuotta
Tallitilat on remontoitu muutama vuosi sitten. Niiden lisäksi järjestämme Ypäjällä hallissa kilpailuja. Pitkä kilpailu-ura Pekka Larsen aloitti ratsastamaan 10 vuoden iässä. – Sen lisäksi alueella on talo, jossa on ruokailutilat, keittiö, varustekaapit sekä pukuhuoneet. – Onneksemme olemme löytäneet hyvän reitin, josta pääsee hevosten kanssa kävellen 45 minuutissa fantastiseen maastoon. – Lopetin jossain vaiheessa kilpailemisen ja silloin ratsasPia ja Pekka Larsenilla riittää työtä ratsastuskeskuksessa ja kilpailuiden järjestämisessä. Järjestämme lähinnä esteratsastuskilpailuja. – Kävelemme sinne 45 minuuttia, ratsastetaan eri reittejä toista tuntia ja pysähdymme hetkeksi juomaan kahvia ja syömään välipalaa ennen kuin palaamme ratsastuskeskukseen, Pakka Larsen kertoo. Mukana on ihmisiä, jotka ovat vasta aloittaneet ratsastuksen, mutta myös erittäin kokeneitakin ratsastajia. Täällä Salossa meillä on kesän aikana kolmet isot kansalliset esteratsastuskilpailut. Larsen kilpaili ammattilaisena toistakymmentä vuotta korkealla kansainväliselläkin tasolla. Ratsastuskeskus Tehossa panostetaan myös uudenlaiseen toimintaan. Ratsastusjousiammunta on erittäin mielenkiintoinen ja haastava, vähän uudenlainen tapa harrastaa hevosurheilua. – Sillä tiellä tässä ollaan edelleenkin. Maneesi on kooltaan 24x65 metriä. Sen lisäksi on kaksi siirtotallia, joihin mahtuu neljä hevosta, joten meillä on yhteensä 17 tallipaikkaa. Yhteistyö hevosten kanssa on mielenkiintoista ja houkuttelevaa. Maastoretkille eväät mukaan Maastoretkien kannalta haasteellista on se, että ratsastuskeskus sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Talvella hallissa ja kesällä tietysti ulkokentällä. Alueella on hyvät latupohjat, joissa ei ole juuria eikä kiviä. – 13-paikkainen talli on remontoitu muutama vuosi sitten. Muulloin se on ratsastuskoulun käytössä. – Kilpailujen järjestäminen on yksi tärkeä osa toimintaamme. Aina voi oppia uutta.. Hevosten kanssa olen työskennellyt koko ajan, vaikka välissä oli aika, jolloin ratsastin aika vähän ja epäsäännöllisesti. Tarjolla on niin tasaista kuin yläja alamäkiäkin. Sitä käytetään kilpailuissa verryttelyalueena. Kilpailukenttä on 50x100metrinen hiekkakenttä, joka on pohjaltaan hyvä kilpailuille. Saimme luvan käyttää entistä hiihtokeskusta maastoretkiin sen jälkeen, kun kaupunki lopetti hiihtokeskuksen ylläpidon ja se jäi käyttämättömäksi. Pienempi hiekkakenttä on kooltaan 30x60 metriä. Hiihtokeskuksen maastoon tehdään keväästä syksyyn kolmen tunnin maastoretkiä. Ratsastusjousiammunta on osoittautunut varsin suosituksi lajiksi. Monipuolista kilpailutoimintaa Larsenit tunnetaan erittäin aktiivisina kilpailujen järjestäjinä. – Pienemmässä kentässä on samanlainen pohja kuin kilpakentässäkin. Päästäkseen korkealle tasolle, joutuu kokenutkin ratsastaja tekemään paljon töitä ja harjoittelua, kuten muissakin lajeissa, Pekka Larsen kertoo. 17 Kaksi hiekkakenttää Ratsastuskeskuksessa on monipuoliset tilat ja alueet harjoittelulle. Pienempiä kilpailuja järjestämme ratsastuskeskuksessa kerran kuukaudessa. – Meillä on ollut jo useampia päivän mittaisia kursseja ja ne on otettu hyvin vastaan
– Kyllä se varmaan loppupelissä on se yhteistyö hevosen kanssa. Pekka Larsenilla oli vakava aikomus osallistua tänä vuonna veteraanien EM-kilpailuihin. Pekka Larsen kilpaili Carnival Candylla yhden kauden. Pekka Larsen kilpaili ammattilaisena toistakymmentä vuotta korkealla kansainväliselläkin tasolla. Silloin meidän oli aika luopua Candysta, kertoo Pekka Larsen. Kilpailu-uran jälkeen tamma sai viisi varsaa. Ja kyllähän hevoset vain ovat kerta kaikkiaan niin hienoja eläimiä. Se on äärimmäisen mielenkiintoista ja houkuttelevaa. Larsenin omaan historiaan kuuluu myös kilpailujen tuomarina toimiminen sekä esteratojen rakentaminen. Uutena lajina on ratsastusjousiammunta, joka on herättänyt laajasti kiinnostusta. Carnival Candy edusti Suomea PM-kilpaluissa Mikko Mäentaustan kanssa. Irlantilaistamma hyppäsi urallaan yli 60 voittoa sekä sijoitusta vaativissa ja vaikeissa esteluokissa. – Hänen kilpailuviettinsä hävisi kuitenkin perheen perustamisen myötä. Candylla on edelleen hallussa Helsinki International Horse Show´n pääluokkien paras suomalaistulos, GP:n toinen sija vuonna 1992 ratsastajanaan Thomas Ehrnrooth. Ja aina voi tehdä paremmin sen, minkä joskus on oppinut. Työ hevosen kanssa mielenkiintoista Myös Pia Larsen on kilpaillut aikoinaan niin esteissä kuin kenttäkilpailuissakin. Tulihan sitä aikoinaan rakennettua ratoja SMja GP-osakilpailuja myöten, mutta nykyisin olen jättänyt sen homman kokonaan muille. Larsen tosin toteaa, että sopiva hevonen olisi mahdollista löytää, jos vain pankkitilillä olisi riittävästi rahaa. Aina silloin tällöin kilpailin tosin, mutta ilman sen suurempaa motivaatiota. Menestynyt Carnival Candy Pia ja Pekka Larsenin silmäterä oli Carnival Candy, yksi Suomen menestyneimmistä estehevosista. Tehossa järjestetään kilpailuja kuukausittain.. – Candy oli perheessämme 26 vuotta. – Nykyisin, kun toimin kilpailujen johtajana olen antanut tuomarija ratamestarioikeuksieni vanhentua. Se tuli meille viisi vuotiaana ja se jouduttiin lopettamaan kaksi vuotta sitten 32-vuotiaana. 18 taminen jäi vähemmälle. Muutama vuosi sitten kävi kuitenkin niin, että innostuin uudestaan kilpailemisesta. Hevosten kanssa toimiessa löytyy aina uusia näkökulmia ja uusia asioita, joita voi oppia. Edelleenkin Pia kuitenkin treenaa hevosia minkä päivätyöltään ehtii, Pekka Larsen kertoo. Larsen pohtii, mikä pitää niin tiukasti kiinni lajissa, johon saa helpommin uppoamaan rahaa kuin tulemaan. Tällä hetkellä mietinkin löytyisikö jostain hevonen, jolla voisi lähteä EM-kilpailuihin. – Kävi kuitenkin niin ikävästi, että hevoselle, jolla olen kilpaillut, sattui tapaturma ja se jouduttiin lopettamaan
Punajuurta käytetään nostamaan kestävyyttä ja nopeuttamaan palautumista. Voi olla, etteivät ihmiset ole enää riittävän pitkäjänteisiä. Nyt sille on tullut stoppi. . Maahantuonti & markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo NÄHD ÄÄN MESS UILLA ! Osas tolla paljo n uutu uksia ja tarjo uksia !. Valinnanvaraa on enemmän kuin ennen, Pekka Larsen pohtii ja kiirehtii jatkamaan päivän töitä. – Niin, onhan meillä tosiaan muutakin toimintaa. Monet tutkijat pitävät spirulinaa ”superfoodina”, koska sen ravintosisältö on erittäin korkea. CHIANSIEMEN Chia on ravintorikas siemen, jolla on korkea proteiini-, rasva-, mineraali-, vitamiini -ja antioksidanttipitoisuus. Järjestämme täällä ratsastuskeskuksessa lasten syntymäpäiväjuhlia, jotka ovat nykyisin suosittuja. 19 Harrastajamäärät vähenemässä Entä millaisessa tilassa ratsastusharrastus on tällä hetkellä. Ratsastus on hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Pirunkouralla voidaan ennaltaehkäistä jäykkyyttä ja parantaa liikkuvuutta vanhemmilla hevosilla sekä myös helpottaa olemassaolevia ongelmia. Spirulina on yksi parhaimmista proteiinilähteistä (jopa 70%). Chiansiemen sisältää vähän sokereita ja tärkkelystä, mutta sillä on korkea Omega 3ja ALA-pitoisuus (Alfalinoleenihappo). OSASTOMME A461 SUPERFEED HYVINVOINTIA – VÄLITTÄMISTÄ – HUOLENPITOA PIRUNKOURA Etelä-Afrikassa pirunkouraa on perinteisesti käytetty ihmisille vuosituhansien ajan. Alustavia neuvotteluja on käyty myös kanien estehyppykilpailuiden pitämisestä ja syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna täällä järjestetään ratsastusjousiammunnan SM-kilpailut. Lisäksi punajuuren väri (betaniini) on vahva antioksidantti, joka suojaa soluja ja verisuonia vapailta radikaaleilta. Joten kiirettä pitää jatkossakin. Toisaalta kilpailu harrastuslajien kesken on myös koventunut. Ratsastus on ollut harrastuksena vuosikymmenet kasvussa ja kerännyt koko ajan enemmän ja enemmän harrastajia. Tule tutustumaan tarkemmin uutuuksiimme Hevoset -messuille 7.–8.4.18 Tampereelle. PUNAJUURI Punajuuri on vitamiinirikas ja sisältää erilaisia mineraaleja. SPIRULINA Spirulina on sukua syötäville cyanobakteereille, joita kutsutaan sinivihreiksi mikroleviksi. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Ratsastuskeskus Teho Tehon tilat ja maastot ovat monipuoliset. – Ensimmäistä kertaa elämäni aikana se on selvässä laskusuhdanteessa
20 U lkona on reippaasti pakkasta, mutta joutsenolaisen Rekun tallin maneesin lämpömittari näyttää melkein nollaa. Ilmassa voi erottaa hevosen hien tuoksun. Päivi Kinnusella takana 30 vuotta hevosalalla Päivi Kinnunen käy säännöllisesti valmentamassa HaminaVirojoki -akselilla. Päivi Kinnunen, 51, opiskeli 90-luvulla Ypäjän hevosopistolla ensin hevosen hoitajaksi ja suoKohti tasaista tuntumaa ja luottamuksellista yhteistyötä Ratsastusvalmentaja, tallimestari ja III tason kouluratsastustuomari lappeenrantalainen Päivi Kinnunen tiesi jo kahdeksanvuotiaana, että hevoseläimet veisivät hänet mennessään. Täällä ei oteta aamunokosia, sillä valmennusta on pitämässä Päivi ’Pake’ Kinnunen. Pidä vakaa käsi ja jalat hevosen ympärillä, kaikuu hallin seinistä. Ratsastajien posket punoittavat ja ponien hengitys on muuttunut raskaammaksi. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, hän työskentelee edelleen unelma-ammatissaan. – Tasainen tuntuma ja ratsasta sitä kohti. Kuva: Iida Laaksonen
Hän pääsi käyttämään oppejaan ystävänsä Jukka Martikaisen ratsastuskoulussa. Ratsuttajan ja tallimestarin töiden kautta hän päätyi tekemään kokopäiväistä valmentajan työtä. – Yhteistyö Jukan kanssa on merkittävässä roolissa urallani. – Lapsena pelkästään hevosen näkeminen aiheutti ison reaktion, ja tunsin kuuluvani näiden eläinten pariin. 21 ritti myöhemmin tallimestarin ammattitutkinnon. Oli ilmiselvää, että tätä minä haluan. Kilparatsastus ei ollut miun juttuni, Päivi muistelee. – Jukka Martikainen jatkoi kilpailemista hevosellani. Käännekohtia uralla Ensimmäiseksi uransa käännekohdaksi Kinnunen nimeää tutustumisen Håkan Wahlmaniin. Kuva: Johanna Juslin Rekun tallin maneesissa valmennustunnilla Emma Lonka Vilillä (kimo poni) vieressään Virve Reponen ja Poppis. Toinen käännekohta Kinnusen uralla ratsastuksellisesti oli, kun Maarit Raiskio saatiin opettamaan Joensuuhun. Valmentaminen on aina kiinnostanut. Hän mätti sontaa, kuljetti hevosia tarhan ja tallin väliä tuhansia kilometrejä, ratsasti, ratsutti ja kilpaili. Hän oli tuolloin kilpaillut jo aika paljon, ja eli omien sanojensa mukaan ”kovassa kuvitelmassa, että osaan jo vaikka mitä”. Kinnusen oppilaissa on paljon kohti helppoa A:ta pyrkiviä ja sillä tasolla parantavia ratsukoita. Päivi Kinnunen sai lapsen syksyllä 1992, jonka jälkeen kiinnostus kilparatsastukseen lopahti pikku hiljaa. Kouluratsastus vei mennessään Päivi Kinnuselle oli hyvin aikaisin selvää, että hän kuuluu hevosalalle. Kinnunen työskenteli ystävänsä tallissa 13 vuotta tallimestarina. Emma Lonkan Vili-poni pääsi valmentajan kainaloon. – Kun päätin lopettaa kilpailemisen, ymmärsin että minä osaan ja voin auttaa muita ratsukoita. Jukka oli aina läsnä ja teimme monta asiaa yhdessä, muistelee Päivi lämpimästi vuosiaan Jokirannan ratsastuskoulussa. Joensuussa oli käynyt monia opettajia, joilta Kinnunen oli saanut monia tärkeitä oppeja ja ajatuksia. Maarit Raiskio sytytti palon kouluratsastukseen. – Raiskion opetuksessa ymmärsin, että oikotietä ei ole. – Kun Hokkus tuli Joensuuhun valmentamaan, me mentiin ihan sekaisin, naurahtaa Päivi. Raiskio vei minut aivan uuteen maailmaan. Varsinkin kouluratsastus, joka 90-luvulla oli kovin erilaista, vei naisen mennessään. – Håkan Wahlman oli innokas ja ihana opettaja. Perusasiat kuntoon Päivi Kinnunen kertoo useimmiten valmentaessaan työskentelevänsä aivan perusasioiden kanssa. – Maarit tuli, ja auttoi minut löytämään sen, miltä tuntuu, kun hevonen on oikeasti perään annossa. Tunnilla harjoitellaan laukan nostoja, ravin tahtia ja vastalaukkoja. – Ihaninta on voida auttaa ratsukon etenemisessä ja kehittymisessä, hymyilee Päivi. Kuva: Johanna Juslin. Päivi Kinnunen onkin tehnyt työtä. Vain työtä tekemällä voi edistyä. Silloin todellakin kilpailtiin! Mutta näin jälkeen päin, kun ajattelen, en siitä erityisesti nauttinut, Kinnunen tunnustaa. Mutta Raiskion opetuksessa tapahtui se kuuluisa ahaaelämys. Suhde opettamiseen ja valmentamiseen syventyi vuosien varrella. – Nuorena ei olisi tullut mieleenkään, etten olisi kilpaillut. Kesäkauden viikonloput hän kiertää tuomaroimassa kouluratsastuskilpailuissa. Kinnunen kertoo jo kahdeksanvuotiaana tienneensä, että hevoset vievät hänet mennessään. Hänen suvussaan ei ole hevosihmisiä, eikä yhteyttä hevostalouteen tullut sitä kautta. Martikainen perusti Jokirannan ratsastuskoulun Kontiolahdelle 90-luvulla. Hän kertoo olleensa kova jännittämään ja suhtautuvansa ylikriittisesti omaan ratsastukseensa. Ammattivuosia alkaa olla takana kolmisenkymmentä. – Ylipäätään se, että saimme Raiskion tasoisen ihmisen valmentamaan meille Pohjois-Karjalaan, oli jo sellaisenaan ihanaa. Saatiin oppia siitä, mitä kouluratsastus oikeastaan on. Puhumattakaan siitä, mitä ovia hän avasi kouluratsastuksen maailmaan ajatuksellisella tasolla, muistelee Päivi. Hänellä oli tieto ja kyky saada minut tekemään paremmin
Kinnunen tahtoi tammasta varsan, joka on nyt hänellä yhteisomistuksessa Mertsi Kontion kanssa. Se oli trakehnerin ja arabin risteytys, jonka Kinnunen osti neljävuotiaana huutokaupasta. Kinnunen saavuttikin tiimeineen Kasvattajakilpailun voiton Ypäjällä kesällä 2013, oriin ollessa kuusivuotias. Mutta yleisesti ottaen, minulla on paljon helppo B-A -tasoista valmennustyötä. Päivi Kinnuselle heräsi vuosien jälkeen kiinnostus puoliverisiin hevosiin, kun Cherrygarden’s kasvattajalta Sanna Aallolta löytyi oikeanlainen tamma. – Se oli pieni ja kevyt hevonen, joka opetti kaiken muun lisäksi minulle eniten malttia. – Ajettiin sinne, ja heti kun näin sen orin pihalla ajattelin, että tuon mie otan. Yhden vääränlaisen kankiohjasta nyppäisyn jälkeen, hevosta sai rauhoitella kaksi viikkoa. Nyt Kinnusella on omana ykkösratsuna Lerkkanan poika, Anisian Alvar. palkinnon ratsukantakirjaori Päivi etsi opiskelutovereineen itselleen hevosta 90-luvulla. Jos tällaisen ratsukon kanssa pääsee starttaamaan vaativia luokkia, se on juhlan paikka. – Se hevonen oli niin ylitse muiden, että ajattelin, ettei toista tuollaista voi enää tulla. -jj Hevoset opettajina Harjun oppimiskeskuksen maneesissa terävän katseen alla Sari Ahmaskari suomenhevosella Keissi. – Ettei passaa riehua ja reuhtoa siellä selässä, se ei auta, nauraa Kinnunen. – Jukka sanoi, että osta sinä se. – On myös ratsukoita, jotka ovat kasvaneet hyvinkin raa’asta nuoresta parista vahvalle helppo A -tasolle. Vaativasta eteenpäin Jotkut harvat ratsukot pääsevät edistymään vaativista luokista eteenpäin kohti Grand Prixtasoa. – Mutta kyllä heidänkin kanssaan perusasioita käydään välillä läpi. Trubaz oppi teknisesti monia asioita. n Paras opetusmestari, joka Päivi Kinnusella on ollut, oli ori Trubaz. 22 Vaativalle tasolle siirryttäessä aletaan koota hevosta vähän enemmän, eli harjoitellaan kokoavaa ratsastusta. 1. Kun varmuus löytyy, siirrytään parantamaan tuloksia tällä tasolla. – Joidenkin kanssa toki voidaan tehdä vähän piruettilaukkaa ja harjoitella sarjavaihtoja. Päivin mukaan pidemmällä olevien ratsukoiden tilanne on sellainen, että joko hevonen on kokenut konkari, jolla voi tehdä enemmän tai sitten on ratsastaja, joka voi kouluttaa hevostaan eteenpäin. Kuva: Iida Laaksonen Päivi Kinnunen ja Anisian Alvar oman tallin kentällä kesällä 2016.. Eräs Päivin ystävistä kertoikin pian, että Riihimäellä olisi hieno suomenhevonen. Voin auttaa ja tehdä tuomarin silmin havaintoja, muttei minulla ole taitoja viedä hevosta GP-tasolle. – Lerkkana ja Tihku-Tyttö oli hyvin ajateltu yhdistelmä, ja minulla on nyt taas I palkinnolla palkittu kantakirjaori tallissa, hymyilee Päivi. – Työn tavoite ja palkinto on siinä, kun tulokset paranevat, kertoo Kinnunen. Hän sanoo etenevänsä aina vain kyseisen ratsukon mukaisesti. Siinä tarvitaan enemmän osaamista, sanoo Päivi Kinnunen. Sen kanssa hän kertoo päässeensä ensimmäistä kertaa kiinni ratsutuksen ytimeen. Sitten löysin kuitenkin Lerkkanan. Hän kertoo, että on mukava joskus päästä pidemmällä olevien ratsukoiden kanssa treenaamaan vaativampia asioita. Kilpaileminen on tarkoitus aloittaa nuorten hevosten luokista, ja jatkaa niistä eteenpäin, niin pitkälle kuin vain mahdollista. – Taitavia lykin eteenpäin taitavammille valmentajille. FWB ruuna Cherrygarden’s Wake Me Up on viisivuotias raamikas hevonen, jonka ura ratsuhevosena on päässyt hyvään vauhtiin Kontion ratsutuksessa. Harvalla on siitä enempään rahkeita, toteaa Kinnunen. Kinnunen tarjosi Lerkkanaa ensin Martikaiselle, mutta hän oli juuri ehtinyt hankkia itselleen uuden hevosen. Anisian Alvar tehtiin ajatuksella, että Kinnunen haluaa kasvattaa varsan, joka voittaa Suomenratsujen Kasvattajakilpailun. Trubazin jälkeen alkoi Päivi Kinnusen elämään ilmestyä suomenhevosia, vaikka hän ei ollut niistä aluksi yhtään kiinnostunut. Kinnunen ajatteli ensin ratsuttavansa ja myyvänsä Lerkkanan, mutta toisin kävi. Jos ratsukon tavoite on siirtyä helppo B -tasolta seuraavalle, eli kilpailemaan helppo A -luokissa, haetaan ensin suoritusvarmuutta. Apunaan hänellä oli valmentaja Maarit Raiskio ja ystävä Jukka Martikainen. Silloin tehdään enemmän sulkuja avotaivutuksia, harjoitellaan laukan vaihtoja käynnin kautta ja sitten jo ihan laukanvaihtoja. Sitten saapui Pilven Poika Jukka Martikaisen ratsastettavaksi
– Minulle työ on aivan yhtä arvokasta riippumatta siitä, kilpaileeko ratsukko vai ei. Tulevaisuudelta Päivi toivoo, että omat hevoset pysyisivät mukana pitämässä ratsastuskuntoa yllä. Että jokaiselle löytyisi se oikea oma hevonen. Auton mittariin kertyy yli 50 000 kilometriä vuoden aikana. – Unelmoin myös, että voisin vaikuttaa enemmän siihen, että ihmiset ostaisivat sopivampia hevosia itselleen. – Teen viikonloppureissuja säännöllisesti Savon ja Jyväskylän seuduille sekä Ravijoki-Hamina alueelle. -jj Päivi Kinnunen valmensi LakuStallin ulkokentällä kesällä 2017. Kinnusen valmennettavista löytyy myös paljon sellaisia ratsastajia, jotka eivät koe kilpailemista omakseen. Kinnunen on vuodesta 2015 saakka asunut Lappeenrannassa, joten lähialueisiin kuuluu Imatra-Joutseno-Lappeenranta. Työn puolella hän haluaisi tehdä yhä tiiviimpää yhteistyötä ratsukkokohtaisesti. Ratsastajalla ei vain ole intohimoa kilpailemiseen, mutta he haluavat valmentautua ja kehittyä. Itselle sopivaan ratsuun kannattaa panostaa, toteaa Päivi Kinnunen ja vilkaisee kohti tarhaa, jossa Anisian Alvar ja Cherrygarden’s Wake me up mutustelevat heiniään. Ratsastajat haluavat kehittää yhteistyötä hevosensa kanssa ilman kilpailemisen tuomaa painetta. Entinen hyvin koulutettu ratsu säilyy oppilasringissä uuden ratsastajansa kanssa. – Olen nähnyt monta kertaa, miten säännölliset yksityistunnit vaikuttavat nopeasti ratsukon kehittymiseen, kertoo Kinnunen. Tältä sektorilta löytyy Kinnusen mukaan todella hienoja hevosia, jotka tekevät vaativan tason asioita. Auton takaosassa kulkevat mukana jack russelin terrierit Iita ja Roo. – Jokainen jota se onni on kohdannut, tietää että se on tavoittelemisen arvoista. Kuva: Päivi Kinnusen arkisto. Onnea sateessa kesällä 2013, kun suomenratsujen kasvattajakilpailun voitto saavutettiin tiimillä Inka Iljin (kasvattaja) – Päivi Kinnunen (omistaja) – Mertsi Kontio (ratsastaja). Etualalla Emma Taskinen ja Lintunen, taaempana Mari Moilanen-Oikarinen ratsunaan Kelmi. 23 – Ihannetilanne on esimerkiksi sellainen, jossa kokenut ratsastaja laittaa ratsunsa myyntiin ja siirtyy uuden ratsunsa kanssa treenaamaan GP-tasoa, jollekin toiselle valmentajalle. n Teksti: Johanna Juslin 50 000 kilometriä vuodessa auton ratissa n Valmentaminen vie Päivi Kinnusta ympäri Suomea. Heillä on tavoitteita, mutta ne eivät ole kilpailemisen puolella
Huippuravuri hiipui, mutta uusi omistaja uskoo comebackiin Turovelistä kuullaan vielä hyviä uutisia Turovelillä oli takanaan pitkä kilpailutauko, kun se palasi viime vuoden alussa komeasti takaisin. Vuoden 2013 suomenhevosena palkittu ja vuoden 2014 suurmestariksi juossut Turoveli starttasi viime vuoden tammikuussa seitsemän kuukauden kilpailutauon jälkeen Joensuussa. Puikkoluu katkesi Viime vuoden aikana heinäkuuhun mennessä hevonen ehti juosta noin 14 000 euroa, mutta lupaavasti alkanut kausi loppui puikkoluun katkeamiseen syyskuussa. Loppukesästä hevonen joutui jälleen vetäytymään radoilta. Siitä on menty parempaan suuntaan, vaikka vanha vaiva uusiutuikin jälleen. – Päätimme katsoa, miten luu luutuisi ja itse asiassa luutuminen kävikin aika hyvin, mutta alkoi näyttää siltä, että olisi riskinä, että luu jäisi virheasentoon. Jämsän Äijän -ajossa heinäkuussa Turoveli voitti Camrin ja saattoi legendaarisen Vekselin vuonna 1983 juokseman 24,8rataennätyksen uusiin lukemiin. Viime vuonna voittoja kertyi viisi, vaikka hevonen juoksi peruskengillä ja korvat umpitukossa. Puikkoluun vaivat ovat verraten yleisiä ainakin huippuravureilla. 24 K un vieremäläiset Markus, 38 ja Marita, 35 Kiiski ostivat Turovelin vuoden 2016 elokuussa omaan yksityistalliinsa, kärsi hevonen kesäihottumasta ja kavioiden huonosta kunnosta. Tammikuussa Turoveli kävi startissa, mutta vanha vaiva uusiutui ja nällä näkymin sen paluuta voidaan odotella kesään saakka.. Raveihin ei kuitenkaan kannata lähteä liian aikaisin, sanoo Markus Kiiski. Luusta katkaistiin kolme senttiä ja pätkä on nyt piirongin laatikossa tallessa, naurahtaa Kiiski. Turoveli löi taululle uusiksi numeroiksi 23,8 ja kuittasi 4 000 euron voittorahojen lisäksi 1 000 euron bonuksen rataennätyksen rikkomisesta. – En epäile yhtään, etteikö hevonen palaisi vielä radoille
Kuva: Hippos. Hevosen kasvattaja on maatilayhtymä Juonala, Orimattilasta. Turovelin Kiiskin perheen lasten Epeli-poni on Turovelin matkakaveri. Lisäksi suoritan ravivalmentajan tutkintoa, joskin opinnot ovat nyt jäänyt hieman taka-alalle kiireiden takia. Olemme nyt keventäneet treeniä ja jätämme ravit väliin. Fysiikka kova ja pääkin kestää Kiiskin mukaan Turoveli on fysiikaltaan äärettämän kova hevonen. Kiisket uskoivat Turoveliin, vaikka terveysongelmia olikin. Kuntoutus tuotti nopeaa tulosta Kun Turoveli saapui Vieremälle toissavuoden elokuussa, kesäihottuma oli silmin nähden paha ja kavioissakin oli Kiiskin mukaan aika paljon sanomista. Kaviot saatiin kuntoon puolessa vuodessa. Kiisket aloittivat hevosen kuntoutuksen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Hevonen on fyysisesti luonnonlahjakkuus. Vuonna 2014 Turoveli juoksi Mikkelissä Suurmestariksi rattaillaan Hannu Hietanen. – Turovelillä on taipumusta juosta yksikseen turhankin kovaa, mutta ryhmässä vauhti pysyy maltillisena. Turoveli on hyvin virkeä ja menohaluja sillä riittää. – Startti meni sinänsä hyvin, mutta treeneissä jalka alkoi taas vaivata. Anturatulehdus oli jokaisessa kaviossa. – Kauhasen Jukka-Pekka kehotti miettimään Turoveliä, jota hän piti lahjakkaana hevosena, vaikkei se ollut edeltävänä vuonna juossut euroakaan. Joka toinen päivä ajan jarrukärryillä ja vaimo ratsastaa hevosella hangessa. Kun hevonen on kunnossa, on treenikin varsin kovaa, Markus Kiiski sanoo. Turovelin startit ajaa Kauhanen. Turoveli juoksi syyskuun jälkeen ensimmäiset ravinsa tämän vuoden tammikuussa. Tämä vaiva paranee. Lihashuoltoon on myös kiinnitetty huomiota, Niilolan hevoshuoltamon Henna Halonen on käsitellyt Turovelin säännöllisesti viime keväästä saakka. Olemme tehneet yhteistyötä Kauhasen kanssa ja olemme saaneet treenata Turovelia Dahlia-tallin hevosten kanssa. Kuntoutus piti sisällään muun muassa pitkiä kävelylenkkejä ja ratsastusta. Tarkoitus oli hankkia toinen hevonen, jonka kauppa meni sivu suun. Olen oppinut paljon noista harjoituksista. 25 – Mistään kriittisestä vaivasta ei onneksi ole kysymys. Kauhanen suositteli hevosta Turoveli päätyi Kiiskin omistukseen sattuman kautta. – Vaikka kesäihottuma oli pahan näköinen, vaiva hoitui ihottumaloimella eikä lääkehoitoja tarvittu. Hevonen oli kuitenkin hyvässä peruskunnossa. Kyseessä on 11-vuotias hevonen, joka varmasti kuntoutuu. Kun sen mieliala piristyi, alkoi tulostakin syntyä. Kiuruveteläinen kengityseppä Jukka Kemiläinen hoiti kavioiden halkeamat ja anturatulehdus parani. – Turoveli ei ollut oikein menestynyt lahjojensa edellyttämällä tavalla, eikä menestyksettömyyteen käsittääkseni ollut mitään selkeää elimellistä tai terveydellistä syytä. – Peruskuntokaudella olemme kerran viikossa olemme ajaneet kovemmat treenit
Jotta hevosen sykkeen saa nousemaan, pitää Turoveliä treenata kovempaa kuin montaa muuta hevosta. – Vaimo on ratsastanut Turovelillä 3–4 kertaa viikossa ja hevosella on myös annettu ohjattuja tunteja. – Se on kokonaisuudessaan aika ylivoimainen hevonen. – Turovelille sopii mäkitreeni ja toistoja tarvitsee tehdä monta. Turoveli onkin tällä hetkellä varmaan yksi parhaista kaarrejuoksijoista. Kössi 1548-82 Punarautias FI 25.5.1981 Suomenhevonen 22,3aly 24,5ke Vokker 662-72 FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly Forte Jo 55 FI 1961 25,4aly 27,1ly Halla 502888 FI 1952 Ilo-Pilleri 275-73 FI 1970 Suomenhevonen 38,4aly 38,4ke Erilo 5731 FI 1950 29,2ke Pulitar yh 61969 FI 1955 31,8ke Saumatar 2262-78 Punarautias FI 1978 Suomenhevonen 32,7aly 33,7ly Poika-Luonnos 192-74 FI 1970 Suomenhevonen 24,4aly 26,0ly Luonnos Jo 99 FI 1964 28,4aly 29,5ly H.P. Turoveli on hevonen joka tuntuu kaipaavan huomiota, minkä vuoksi sille sopii parhaiten nimenomaan pieni talli. Ratsastuksella hevosella saadaan pidettyä peruskuntoa yllä ja toisaalta ratsastus notkistaa hevosta. Turoveli lähtee nopeasti ja aina Turo 2577-84 Vaaleanpunarautias FI 8.7.1984 Suomenhevonen 23,8aly 25,1ly Suikku 1810-78 Punarautias FI 1978 Suomenhevonen 24,3aly 26,9ly Vekku-Lento 555-74 FI 1971 Suomenhevonen 26,7aly 28,2ly Vekkuli Jo 101 FI 1964 25,7aly 29,0ly Mutrin-Lento Jt 57 FI 1956 25,2aly Aritar 101057 FI 1960 Suomenhevonen 40,2ke Ari yh 1054 FI 1947 29,4ke Suhina 18767 FI 9.5.1948 27,1ke Marine 2184-76 Punarautias FI 1975 Suomenhevonen 27,6aly 28,4ly Hilu Jo 65 FI 1961 Suomenhevonen 26,1aly 29,0ke Vihi 6035 FI 1951 28,0ake Eri-Pulu 19868 FI 17.5.1951 32,5ke Marilla 445-72 FI 1970 Suomenhevonen 29,2aly 30,9ly Eri-Matti 5625 FI 1949 28,1ly Tuuveli 1822-90 Punarautias FI 19.6.1990 Suomenhevonen 26,3aly 26,1ke K.K. 26 pää myös kestää tiukossakin paikoissa ja sillä riittää terveenä motivaatiota harjoitteluun. – Kun se saa huomiota, sen halu treenatakin kasvaa, mikä on hevosessa tietysti hieno piirre. Ratsastuksesta piristystä Yksi hyväksi havaittu keino on ollut ratsastus, joka on vaikuttanut fyysisesti mutta myös henkisesti. Ensi kesänä on tarkoitus uittaa Turoveliä. Sauma 693-72 FI 1969 Suomenhevonen 32,9aly 35,1ke Hovi-Paavi Jo 74 FI 1964 29,2aly 33,2ly Solu 101154 FI 1959 : isä : emä Erilon-Tähti 354-71 FI 1966 35,8aly 37,0ly Teija 38578 FI 1964 41,1ke Markus Kiiski ajaa Turovelin hiitit. Lähde: Hippos
Tai ainakin saavat ajatukset pois työasioista. Suur-Hollola-ajon sekä Tähtisprintterin ja tienasi lähes 140 000 euron palkintorahat. Turoveli tarvitsee huomiota, mikä saa sen myös treenaamaan entistä paremmin. Hevosella on ajettu kaikkiaan 88 starttia. Alunperin hankimme Turovelin sillä ajatuksella, että voittaisimme sillä muutamat paikallisravit. Hevoset tulivat Kiiskin elämään Marita-vaimon kautta. – Se ei ole vielä antanut kaikkeaan raviradoilla. Toissavuonna hevonen ei yltänyt kuudessa lähdössään lainkaan palkinnoille. Vaimolla oli harrastehevonen ja se otettiin kotiin, kun rakensimme talon maalle. Kiiski uskoo, että 11-vuotiaasta ruunasta kuullaan vielä moneen otteeseen. Kun vaimo osti ravivarsan, oli pakko lähteä siihen mukaan, jos siitä olisi tullut kunnon juoksija. Jukka-Pekka Kauhanen on Turovelin vakio-ohjastaja. Yhteensä se on kerännyt urallaan radoilta 195 980 euron potin. 27 täysillä. 2017 Turoveli juoksi 14 starttia, joista tienasi 13 600 euroa. Marita Kiiski vastaa sen hoidosta.. Kun vaimon harrastehevonen kuoli, ostimme Väisäsen Mikolta kantavana olevan siitostamman Hissun Siron. Kun ohjastaja saa juoksuun rauhallisuutta, Turoveliltä voi odottaa vielä mitä tahansa. Hevonen voitti mm. Se varsoi meille Turoveli pähkinänuoressa Kaudella 2013 kuusivuotias Turoveli voitti 18 yhteensä 25:stä kilpailustaan. Hevosen ennätysaika on vuonna 2014 juostu 20,4a. Sille piti sitten hankkia kaveri. Hermolepoa yrittäjälle Konepajayrittäjälle hevoset ovat harrastus. – Itselläni ei ole aiemmin ollut mitään kosketuspintaa hevosiin. – Kehitys on kulkenut sellaista vauhtia eteenpäin, etten olisi sitä koskaan uskonut. Vuonna 2013 Turoveli juoksi suomenhevosista eniten – 138 990 euroa ja vuonna 2014 vielä 18 900 euroa, mutta vuonna 2015 kaikkiaan 12 startin voittosumma hiipui 5 050 euroon. Potentiaalia on vielä parempaan. Hevosia tuskin hankimme tämän enempää, koska yrityskin täytyy hoitaa. Niin ei käynyt, mutta pikkuhiljaa opin hevoshommaan mukaan. Viime vuoden lopussa ensimmäinen oma kasvattimme, lupaavasti aloittanut Harjujen Helmi menehtyi suolenkiertymään, mikä oli tietysti iso menetys. Markus Kiiskin Debomix Oy työllistää yli kaksikymmentä työntekijää – Hevoset tarjoavat hermolepoa yrittäjän elämään
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kiiskien arkisto Vilja Kiiski on päässyt Turovelin selkään. Pariskunnan työnjako on selvä. Kiiskillä on puolenkymmentä hevosta, joista osassa on osaomistus. Minä autan tallilla sen minkä omilta töiltäni ehdin sekä ajan vedot ja hiitit. Uusin hevonen viisivuotias lämminverinen Ridgehead Laurette, joka on tienannut 10 000 euroa. – Olemme siinä puoliksi mukana. – Sen kanssa vielä opettelemme yhteistä säveltä. Laadukas ja turvallinen koti hevosellesi, myös asennettuna! www.hevostallit.fi puh. . 0407 10 10 10 Me toteutamme unelmiesi hevostallin! Tutustu tuotteisiimme! Haaveiletko omasta hevostallista?. – Suomenhevonen on jotenkin rehellinen, mutta ovat nuo lämminverisetkin hienoja otuksia, naurahtaa Kiiski. Se on startannut vasta viisi kertaa, mutta on jo voittanut kerran. – Yhdessä suunnittelemme aina hevosten liikutukset viikkokalenteriin mutta vaimo pyörittää tallin arjen; hoitaa hevoset, ruokkii, hieroo, laittaa jalat, ratsastaa ja ajaakin jonkin verran. 28 neljä varsaa. Kiiskien oma kasvatti on vielä starttaamaton nelivuotias Harjujen Taika. Kiiskit ovat pitäytyneet paljolti suomenhevosissa, mutta nyt joukossa on yksi lämminverinen. Vaimo on enemmän kiinnostunut kasvattamisesta, itseäni kiehtoo nimenomaan raviurheilu. Kuusivuotias Harjujen Roomeo on myös Kiiskien oma kasvatti. Meillä on myös 40 prosentin osuus kaksivuotiaasta Trixie Vice -nimisestä varsasta. Kuusivuotias ruuna Villihuhulla on ajettu koelähtö ja yksi paikallisravistartti. – Se kulkee Turovelin kanssa ravireissuilla, jolloin Turoveli matkustaa rennosti sekä syö ja juo hyvin matkan päällä. Tallin tärkeä asukas on perheen lasten shetlanninponi Pikkuvirran Elämännälkä eli Epeli. Marita Kiiski ratsastaa Turovelillä 3–4 kertaa viikossa. Se on treenannut talven hyvin ja aloittaa starttaamisen nyt keväällä
ratojensa tapahtumissa. Miina tunnetaan tunnollisuudestaan ja hän tekee hienoa työtä poniraviurheilun hyväksi liigaponi Jepen kanssa, perustelee valintaa Lappeen ravinuorten nuorisovastaava Jenna Hartikainen. Tähän mennessä on jo palkittu myös Seinäjoen raviradan Vuoden Ystävä Oona Viita, Turun raviradan Vuoden Ystävä Anna Lähteenmäki, Tornion Vuoden Ystävä Maija Lamminparras sekä Joensuun raviradan Vuoden Ystävä Roosa Kervinen. – Miina on esimerkillisen positiivinen nuori ja aina iloinen ja ystävällinen niin muille ihmisille kuin myös poneille. 2004 syntynyt Miina palkittiin 100 euron Hevoset Kaivarissa -stipendillä Lappeen sunnuntairaveissa. Kaikki ehdokkaat tullaan palkitsemaan Suomen Hippoksen 100 euron Hevoset Kaivarissastipendillä kevään aikana omien Lappeenrannan raveissa palkittiin Vuoden Ystävänä Miina Tikka Lappeen raviradan Vuoden Ystävä 2017 on Miina Tikka. Heinäpojat Oy | Suoniityntie 43 | 7900 Loviisa Myymälä 044 972 3208, myynti 044 050 1240 ja 044 237 9403 www.heinapojat.fi | uudenmaan@heinapojat.fi Kevät tulee oletko valmis! Laitumelle verkkokaupan kautta. www.heinapojat.?. Hänet palkitsi Lappeen raviradan toimitusjohtaja Kari Tiainen. . Raviratojen nuorisovastaavat saivat valita oman ratansa ehdokkaaksi toiset huomioon ottavan, positiivisen, ystävällisen ja kannustavan kerholaisen, poniohjastajan, ohjaajan ja muutenkin esimerkillisesti raviyhteisössä toimivan kotiradan nuoren. Vuoden ystäväksi 11 ehdotusta Ehdotuksia perusteluineen tuli Suomen Hippokseen määräaikaan mennessä kaikkiaan 11 ja näistä Gaalaraati valitsi yhden Young Power -gaalassa palkittavan, Vilja Kivisen Kouvolan ravinuorista. Vilja palkittiin Suomen Hippoksen 200 euron Hevoset Kaivarissa stipendillä, Vuoden Ystävä-kunniakirjalla ja muistoksi Vilja saa Hevoset Kaivarissa – Cityravit 2017 loimen. Stipendit luovutetaan Hevoset Kaivarissa -tapahtumassa järjestetyn hyväntekeväisyyshuutokaupan raviurheilun nuorisotoimintaan suunnatuista tuotoista. 29 L appeenrannan raveissa palkittiin Lappeenrannan raviradan Vuoden Ystävänä Miina Tikka
Joissain tilanteissa, kuten esimerkiksi kasvavalla varsalla, tiineellä tammalla tai kilpahevosella oikeanlainen ruokinta vaatii osaamista ja suunnitelmallisuutta. 30 n Konitohtori Pia Martikainen Vitamiinit, kivennäiset ja lisärehut hevosen ruokinnassa Tasapainoisen ruokinnan tavoite on, että hevonen saa rehusta kulutukseen nähden sopivasti energiaa, riittävästi valkuaista sekä kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja oikeassa suhteessa. On myös paljon samaa – kummankin hyvinvointi edellyttää välttämättömien ravintoaineiden saantia sekä riittävää karkearehun. Keskitynkin lähinnä pohtimaan aihealuetta eläinlääkärin näkökulmasta ja nostan esiin joitain perusasioita liittyen lisärehujenja ravinteiden käyttöön aikuisilla hevosilla. Kaikille hevosille sopivaa yhteistä yhtälöä ruokintaan ei ole, käyttötarkoitus kun voi vaihdella olympiaurheilijasta lemmikkiin jolloin myös ravintoainetarpeet ovat varsin erilaiset. Käyttötarkoituksen mukaan Hevosen ruokinta on aihealueena niin laaja, että sen käsitteleminen kattavasti kolumnissa on täysin mahdotonta
Liian tärkkelyspitoinen ruokinta aiheuttaa ongelmia ruoansulatukseen jolloin kaiken rehun hyväksikäytettävyys heikkenee. Vesiliukoisia vitamiineja sekä K-vitamiinia hevosen elimistö pystyy muodostamaan myös itse, rasvaliukoiset ADE-vitamiinit sen on saatava täysin rehuistaan. Kotimainen kaura soveltuu ravintoarvoiltaan erityisen hyvin hevosen rehuksi; tärkkelyksen määrä on vähäinen ja se sisältää runsaammin rasvaa ja valkuaista kuin muut viljat. Ne sisältävät sopivassa suhteessa hevosen päivittäin tarvitsemia kivennäisja hivenaineita. Vääränlaisesta ruokinnasta ongelmia Oikeanlaisella ruokinnalla voidaan ennaltaehkäistä monia terveydellisiä ongelmia ja toisaalta vääränlaisella ruokinnalla valitettavasti myös aiheuttaa niitä. Monet valmisrehut sisältävät myös yllättävänkin runsaasti sokereita maittavuuden parantamiseksi mikä tulee huomioida sokeriherkillä yksilöillä. Energian ja valkuaisen eli proteiinin sekä joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden tarve on kuitenkin hyvin erilainen kovassa fyysisessä rasituksessa olevalla hevosella verrattuna vain rauhallisia kävelyitä harrastavaan lajikumppaniinsa. On myös paljon teollisia täysrehuja ja myslejä, joilla voidaan korvata väkirehun kuten kauran osuus ruokinnassa joko kokonaan tai osittain; vaihtoehtoja löytyy paljon ja moniin erilaisiin tarkoituksiin. Erityisesti sokerija tärkkelyspitoinen ruokinta altistaa tälle sairaudelle. Rajuimmillaan lannehalvaukseen sairastunut hevonen voi lihaskrampeista johtuen olla lähes liikuntakyvytön ja myös virtsaaminen on usein vaikeutunut. Vitamiinit ovat puolestaan välttämättömiä aineita normaaleille elintoiminnoille ja lisäksi ne vaikuttavat muiden ravintoaineiden hyväksikäyttöön. elimistön stressitiloissa. Lievissä tapauksissa riittää lepojakso sekä ruokinnan tarkistus. Tarvitaan runsaasti energiaa ja sopivasti oikeanlaista valkuaista eli proteiinia lihasmassan kasvattamiseen ja ylläpitoon, mutta nämä tulee antaa Rankassa fyysisessä käytössä olevaa kilpahevosta voidaan verrata huippu-urheilijaan, joten ruokinnan optimoiminen vaatii osaamista.. Öljylisää kun tarvitaan runsaasti energiaa Rankassa fyysisessä käytössä olevaa kilpahevosta voidaan verrata huippu-urheilijaan, joten ruokinnan optimoiminen vaatii osaamista. Tila on hevoselle hyvin kivulias ja rajuoireinen lannehalvaus vaatiikin eläinlääkärin hoitoa. luuston ja jänteiden rakennusaineita sekä veren ainesosia. Riittävän lämmittelyn ja kunnollisen loppuverryttelyn merkitys fyysisen rasituksen jälkeen on myös tärkeässä roolissa lannehalvauksen ennaltaehkäisemiseksi oikein suunnitellun ruokinnan lisäksi. Näiden suosio on lisääntynyt paljon viime vuosina. Hevosen elimistö pystyy jossain määrin kompensoimaan tilannetta jossa saanti ei vastaa tarvetta, mutta pitkässä juoksussa on ongelmia tiedossa. Yhtälö onnistuneelle ruokinnalle on siis melko yksinkertainen; vain kivennäisaineiden ja vitamiinien tarvetta on syytä täydentää päivittäisellä peruskivennäisellä ja sisäruokintakauden vitamiinilisällä, jos ja kun heinä on laadukasta. Vääränlainen energiatai valkuaisruokinta voi aiheuttaa hevoselle monenlaisia ongelmia. lihasvaurioihin ja joidenkin ravintoaineiden liikasaanti puolestaan estää toisten imeytymistä, jos saanti on epäsuhdassa. Hyvin suunniteltu tasapainossa oleva ruokinta on edellytys hevosen yleiselle hyvinvoinnille ja antaa urheiluhevoselle paitsi eväät parempaan suorituskykyyn, myös palautumiseen fyysisestä rasituksesta. Liiallinen energiasaanti kulutukseen nähden voi johtaa lannehalvaukseen, joka on erityisesti urheiluhevosten aineenvaihdunnallinen lihassairaus. Välttämättömien vitamiinien puutokset voivat johtaa mm. Hevosilla tavallisimmin käytetyt yleiskivennäiset on suunniteltu täydentämään heinä-kauraruokintaa (tai laidunruokintaa), ja niitä voi ja on syytäkin käyttää kaikentyyppisillä hevosilla. Ruokintalaskurien käyttö on varsin suositeltavaa, jotta vitamiini-, kivennäisja hivenaineruokinta saadaan tasapainoon ja ongelmilta vältytään. Katse valmisrehujen pakkausselosteisiin Harrastehevonen saa lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet ja riittävästi energiaa jo pelkästään hyvälaatuisesta heinästä – edes kauralle ei kevyemmässä käytössä välttämättä ole tarvetta muutoin kuin henkisellä tasolla – kun muutkin saavat jotain. Vitamiinien tarve nousee mm. Suomen oloissa tarvitaan kivennäisten lisäksi aina myös vitamiinilisä (ellei käytössä ole valmiiksi vitaminoituja teollisia rehuja), muutoin tärkeiden vitamiinien saanti pitkällä ja pimeällä sisäruokintakaudella jää puutteelliseksi. Oireet vaihtelevat suorituskyvyn alenemisesta täydelliseen akuuttiin suurten lihasten lihaskramppiin. 31 Konitohtori muistuttaa saantia. ohraa tai maissia), joten jos näitä valmisteita haluaa käyttää ainoana väkirehuna, rehuarvoihin ja erityisesti tärkkelyksen määrään kannattaa kiinnittää huomiota. Erityisesti ulkomaisissa tuotteissa käytetään usein raaka-aineina hevosen kannalta huonommin hyväksikäytettäviä ja tärkkelyspitoisempia viljoja (mm. Kauran sulavuus on myös huomattavasti parempi verrattuna moniin muihin viljoihin. Suomessa ylivoimaisesti käytetyin väkirehu hevosille on kaura – eikä syyttä. Kun fyysisen rasituksen määrä kasvaa, hyvälaatuinenkaan heinä ei välttämättä enää riitä vastaamaan energiantarpeeseen tai hevosen syöntikyky voi olla rajoittava tekijä. Myös suolan riittävä saanti on tärkeää erityisesti urheiluhevosilla. Ruokinnan suunnittelun ja lisäravinteiden käytön tulisi aina perustua tutkittuihin faktoihin ja laskelmiin. Kivennäishivenaineja vitamiinilisät Kivennäisja hivenaineet ovat mm. Onnistuneen kivennäisruokinnan perustana tulisi aina olla rehuanalyysi: mikäli heinän ja kauran ravintoarvoissa on puutteita, voi joidenkin hivenaineiden saanti kivennäislisänkin kanssa jäädä vajaaksi tai epätasapainoon. Myös hevostyypillä on merkitystä, jos vaikkapa verrataan kylmäveristä, raskasta työhevosta tai lämminveristä lajikumppaniaan keskenään
Käyttöohjeisiin ja ohjeannoksiin kannattaa siis tutustua huolella, varmuuden vuoksi kuureja ei missään nimessä tule antaa. Erityisesti rasvaliukoisten vitamiinien annostussuosituksia tulee noudattaa tarkasti ja yliannostusta tulee välttää, sillä ne kertyvät elimistöön. Öljyn osuus ruokinnasta voi olla jopa 5–10 prosenttia luokkaa totuttelun jälkeen. Huomionarvoista on, että Hyvin suunniteltu tasapainossa oleva ruokinta on edellytys hevosen yleiselle hyvinvoinnille ja antaa urheiluhevoselle paitsi eväät parempaan suorituskykyyn, myös palautumiseen fyysisestä rasituksesta. Apuna voidaan käyttää energiarehuja ja rehutiivisteitä täydentämään valkuaisen ja/tai energian tarvetta. Todennäköisesti syynä on joku muu tekijä joka esim. Rautakuurit, joita annetaan hevosille hyvin herkästi, kun verinäytteissä on todettu alhainen hemoglobiini, ovat useimmiten turhia. Liiallista tärkkelysruokintaa tulee välttää ja käyttää vain hyvin sulavaa valkuaista. 32 Kiertävä hevospraktiikka Pia Martikainen sellaisessa muodossa, ettei siitä koidu muita terveysongelmia. estää raudan imeytymistä. monet vitamiinija hivenainevalmisteet sisältävät myös muita ainesosia kuin mitä purkin kyljessä isolla lukee. n. Öljyn käyttö lisää E-vitamiinin tarvetta, joten öljyruokinta edellyttää aina myös korotettua E-vitamiiniannosta. Myös muiden vitamiinien ja hivenaineiden (mm. Heinässä ja kaurassa on siis riittävästi rautaa hevosen tarpeisiin. Vitamiinivalmisteiden väärinkäyttö voi olla hevoselle vaarallista, jos annostus ei perustu tarkkoihin laskelmiin. Useampaa tuotetta ristiin käyttäessä yhteisvaikutus voi aiheuttaa ongelmia. elektrolyyttien) tarve kasvaa kovassa fyysisessä rasituksessa. Infektioiden ja loistartuntojen lisäksi matalan hemoglobiinin taustalla voi olla epätasapaino ruokinnassa, kuten liian runsas kalsiumin saanti tai kuparin puute. rypsi-, auringonkukkatai pellavaöljy), jota voidaan antaa muiden rehujen lisäksi, kunhan hevonen vain totutetaan vähitellen öljylisän käyttöön. Hevosen kannalta turvallinen, varsin suositeltava ja hyvin hyödynnettävissä oleva energialisä on kasviöljy (esim. Vitamiinit väärin käytettyinä vaarallisia Vitamiinien riittävä saanti tulee varmistaa etenkin Suomen oloissa. Äärimmäisen harvoin matalan hemoglobiinin taustalla on todellinen raudan puutos ruokavaliossa. Nämä lisät perustuvat valitettavan harvoin mihinkään laskelmiin ja todelliseen tarpeeseen. Ei ole ollenkaan tavatonta, että hevosen päivittäiseen rehuannokseen otetaan mittalusikallinen tai pari useammastakin lisäravinnepurkista. Teolliset täysrehut saattavat sisältää jo kaikki tarvittavat vitamiinija kivennäislisät. Ruokintayhtälö muuttuu astetta haastavammaksi; kauran ja valmisrehujen maksimiannostussuosituksia tulee noudattaa tai ongelmia on tiedossa
Juhlavuosi oli todellista yhdessä tekemisen juhlaa hevosen vetovoimalla, Hippoliksen toiminnanjohtaja Anne Laitinen summasi. Vuoden käynnisti Kummihevoskampanja, jossa oli mukana lähes 150 turpalähettilästä. Vuoden päätapahtuma Hevoset Kaivarissa keräsi 20.–21. Loppuvuonna hevonen puhututti eduskuntatalolla marraskuun Hevosvaltiopäivillä ja vuoden huipensivat itsenäisyyspäivän juhlatapahtumat. Hevonen toi yhteen niin eri ikäluokat kuin toimialatkin. – Koskaan aiemmin hevosala ei ole näyttäytynyt näin yhtenäisenä ja samalla monipuolisena ja rikkaana. Esu oli Suomen juhlavuoden kummihevonen. 34 M ahdollisuuksien hevonen -tapahtumia järjestettiin yli tuhat eri puolilla Suomea. – Kaivarissa vietettiin todellista kansanjuhlaa, kun yli sata hevosta taustajoukkoineen esitteli hevoslajien kirjoa, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall hehkutti. Juhlavuoden muita kärkitapahtumia olivat Helsinki International Horse Show, Kuninkuusravit, Suomenhevosen päivä ja Suomenratsujen kuninkaalliset. Hevonen yhdisti Juhlavuoden teemat ilo, yllätyksellisyys ja kiitollisuus välittyivät niin pienissä kuin isoissa hevosalan tapahtumissa vuoden aikana. Mahdollisuuksien hevonen -kokonaisuus toteutettiin yhdessä koko hevosalan voimin, lajirajat ylittäen. Kuva: Anna Aalto. Juhlavuosi sai hevosalan tekemään ennennäkemättömällä tavalla yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnan tasolla teemalla #yhdessä. – Suurimmat kiitokset kuuluvat niille tuhansille vapaaehtoisille, jotka tekivät hevosta ja Hevoset innostivat ja yhdistivät juhlavuonna Hevoset ja hevosala olivat näyttävästi mukana juhlistamassa Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja ainoan alkuperäisen hevosrotumme, suomenhevosen, 110-vuotista taivalta. toukokuuta toi Helsingin Kaivopuistoon 45 000 katsojaa
Maininnan arvoista on, että suomenhevosiin liittyvä tietotaito hyväksyttiin kansallisen elävän perinnön kohteeksi vuonna 2017. Juhlavuonna myös suomenhevosjärjestöt tiivistivät yhteistyötään ja työ rodun elinvoimaisuuden parantamiseksi jatkuu. Kuva: SRL/Laura Laakso Jouko Tarvaisen Hevillä nautti saunomisesta Kaivarin rannassa. 35 hevosalaa tutuksi juhlavuoden aikana eri puolilla Suomea aina tallin avoimista ovista ja laskiaisriehatapahtumista isoihin alueellisiin ja valtakunnallisiin hevostapahtumiin saakka, hän kiitti. Suomenhevonen on palvellut suomalaisia niin sodassa, työhevosena savotassa ja pelloilla, raviurheilussa ja tänä päivänä yhä useammin ratsun tehtävissä ja terapiatyössä. Maailman monipuolisin Juhlinnan keskiössä oli luonnollisesti kansallinen hevosrotumme suomenhevonen, jota on jalostettu puhtaana kantakirjarotuna vuodesta 1907 lähtien. Hevoset innostivat ja yhdistivät juhlavuonna Mahdollisuuksien hevonen – juhlavuosi Hevoset Kaivarissa Hevoset irrottivat Kaivarissa hymyjä ja loivat hyvää mieltä. Suomenhevonen on luotettava kumppani, johon kiteytyy paljon samaa sielun maisemaa kuin suomalaisiin. . Kuva: SRL/Laura Laakso
– Isojalkaisella hevosella kestää oppia tekniikka ja kehittää tasapainoa. – Tuskin missään muualla olisi tullut vastaavaa menestystä. Leeville kokoaminen on helppoa ja kouluratsastuksessa sekä Katja että Leevi ovat päässeet toteuttamaan itseään. 4ja 5-vuotiskaudet eivät olleet helppoja eikä 6-vuotiaanakaan laukka ollut vielä valmista. On ollut mahdollista tehdä jatkuvaa työtä ilman keskeytyksiä. Nöyrä katseenvangitsija 12-vuotiaaksi kääntynyttä oria Sinda kuvaa hyväluonteiseksi ja nöyräksi hevoseksi, jolla on vahva itsetunto. Vuonna 2017 Leevi saavutti muun muassa kolmannen sijan suomenhevosten kouluratsastuksen mestaruuskisoissa ja voitti hallimestaruuden. Omistaja Katja Kuokka ja Leevi ovat optimaalinen tiimi. Sindan Hessi-tallissa asuessaan Leevi ehti osallistua yhteen näyttelyyn ja sen jälkeen työn on tehnyt pääosin Katja Kuokka. – Leevi lähti meiltä Urjalasta jo nuorena varsana, poikkeuksellisen aikaisin, mutta jo silloin oli nähtävissä, että siitä tulisi jotain erityistä. Heidi Sinda on kasvattanut tähän mennessä 54 varsaa.. 36 S uomenhevonen Hessin Leevi (e. Lastun Leka) oli jo varsana poikkeuksellisen jalo ja keräsi katseita. – Toki pitää aina miettiä, tarvitseeko jokaisiin kissanristiäisiin lähteä, sillä Itä-Suomesta Kouluratsastusmenestyksen taustalla sinnikäs työ Hessin Leevi keräsi katseita jo varsana Isojalkainen Hessin Leevi oli jo varsana nöyrä ja jalo. Ei olisi voinut olla parempaa paikkaa Leeville. Vanhempana se on alkanut menestyä myös kouluratsastuskilpailuissa. Niinpä sen uskalsi antaa sinne jo ensimmäisen laidunkesän jälkeen, lähes maitovarsana, Sinda muistelee. Leevin kehitystä on edesauttanut myös terveenä pysyminen. Sinda asuu Urjalassa ja Leevi Liinakkotallilla Virolahdella. Kasvattaja itsekin on päässyt seuraamaan Leevin taivalta varsin tiiviisti. Kasvattaja Heidi Sinda kiinnitti hevoseen jo silloin erityistä huomiota. Sinda kiitteleekin, että Leevin menestyksen taustalla on pitkälti juuri oikea koti. Olimme tehneet Kuokan Katjan kanssa jo aiemmin yhteistyötä, joten tiesin, että Leevi on menossa hyvään kotiin. – On Leevillä toki hypätty esteitäkin ja se olisi upea kärryjenkin edessä, mutta sen liikemekaniikka on sellainen, että se sopii erityisesti kouluratsastukseen, Sinda pohtii. Kasvattaja Heidi Sinda, 45, on seurannut ylpeänä Leevin kehitystä ja menestystä. Menestyvä kouluratsu Leevin tie juuri kouluratsuksi oli melko selvää alusta asti, sillä Katja Kuokka on itse keskittynyt kouluratsastukseen. Menestykseen on kuitenkin ollut pitkä tie ja usein suomenhevoset ovat valmiita vasta yli 10-vuotiaina, Sinda kuvaa. Se sai leikkiä, ja myös ryhmä kasvatti ja muokkasi sen käytöstä, Sinda kertoo. Toki takana on myös paljon periksiantamatonta työtä, Sinda pohtii. Sitä toki helpottavat nykyiset viestintävälineet, sillä etäisyys Sindan ja Leevin välillä rajoittaa näkemistä. Aivan pienenä isojalkaisesta Leevistä ei vielä nähnyt, että se tulisi menestymään kouluratsastuskilpailuissa. Katja ja Leevi toimivat poikkeuksellisen hyvin yhteen. Olen myös itse päässyt Leevin selkään melko säännöllisesti, Sinda kiittelee. Ehkä sen toimivuuteen on vaikuttanut myös se, että se eli jo ensimmäisen kesänsä isossa laumassa, jossa oli 6–7 varsaa. Jeviiritär, i. – Olen varsottanut Leevin emää Jeviiritärtä muutenkin paljon ja Leevistä näki jo varsana, että siinä oli tämän emän varsoista jotain erityisen poikkeuksellista. – Leevi ei ole ollenkaan räyhä. Hessin Leevi on asunut elämänsä Sindalta lähdön jälkeen Katja Kuokan luona, joka on myös tehnyt valmennuksen perustyön. – Kerran vuodessa pyrimme käymään katsomassa paikan päällä Liinakkotallilla ja toki Leeviä näkee myös OriSuoralla ja SM-kisoissa, mutta treenejäkin on nähty. – Kun Leevi oli nuori, olisi sillä esteratsastajiakin selässä, mutta myöhemmin sillä ovat kilpailleet vain Katja Kuokka ja Stella Hagelstam. Silti se oli ennakkosuosikki kasvattajakilpailuihin vuonna 2012 ja voitti ne melko ylivoimaisesti Stella Hagelstamin kanssa. Vaikka kyseessä on ori, on Leevi silti toimiva hevonen, joka voi jalostuskäytöstä huolimatta elää normaalia arkea. Takana on paljon työtä niin omistajan kuin ratsastajankin puolelta, Sinda toteaa. Isokokoinen ja järeäjalkainen, vuonna 2006 syntynyt hevonen menestyi jo nuorena näyttelyissä ja laatuarvosteluissa. Se on pienestä asti nauttinut ihmisten seurasta ja on miellyttämisenhaluinen, Sinda kuvaa. 6-vuotiaana Leevi voitti kasvattajakilpailun, ja menestystä vaativamman tason kouluratsastuksessa on alkanut syntyä sinnikkään työn ansiosta
37 Hessin Leevin liikemekaniikka on sellainen, että se sopii erityisesti kouluratsastukseen, johon myös sen omistaja Katja Kuokka on keskittynyt.
– Enemmän tulee seurattua itsellä kasvaneita hevosia. – Kyllähän omat rakkaimmat ovat ne, joiden kanssa itse tekee työtä päivittäin ja saa jännittää niiden kanssa. Olisi toki hienoa, jos kokoontumisajoja olisi enemmänkin ja pääsisi näkemään hevosia, mutta kaikkeen ei vain aika yksinkertaisesti aika riitä, Sinda toteaa. Lisäksi astutuskausi on oriille rankka ja tuo taukoa reissaamisesta, Sinda kertoo. Leevi ei kuitenkaan yletä Sindan elämän hevosten viiden läheisimmän joukkoon. Hän huokaa, että kasvattajana on myös ihanaa ja helppoa, kun voi vain mennä katsomaan hevosen suoritusta. Hän kertoo myös katselevansa Leevin jälkeläisiä nähdäkseen, mitkä isän piirteet niihin ovat periytyneet ja millaisia vahvuuksia niillä on. Katja ja Leevi toimivat poikkeuksellisen hyvin yhteen.. 10-vuotiaana hän sai ensimmäisen poninsa. Olin 15–16-vuotias, kun innostuin suomenhevosista. 38 Vuonna 2006 syntynyt Hessin Leevi voitti Suomenratsujen kasvattajakilpailun kouluosuuden vuonna 2012 selässään Stella Hagelstam. Sen avulla jaksaa itsekin taas arjessa, kun miettii, onko tässä hevostouhussa mitään järkeä, kun taistelee tällaisenakin talvena jäätyvien putkien kanssa, Sinda nauraa. Toki sitä on ylpeä jalostusvalinnoista, jotka ovat johtaneet tällaiseen hevoseen, Sinda pohtii. On todella hienoa nähdä Leevi kärkikolmikossa. Ei olisi voinut olla parempaa paikkaa Leeville. Hessin Leevi ja Katja Kuokka voittivat Suomenratsujen koulumestaruuskisoissa pronssia viime vuonna. Kasvattajan huippuhetkiä Sindalle Leevi on tarjonnut unohtumattomia hetkiä kasvattajana. Arkityön ovat tehneet omistaja ja ratsastaja. – Hevoset veivät heti mennessään ja menin koulua ja esteitä. reissaaminen on melko rankkaa. – Ovat nämä sellaisia once in a lifetime -hetkiä. Tarkemmin hän ei kuitenkaan ehdi seurata Leevin jälkeläisten menestystä, sillä jälkeläisiä on kertynyt tähän mennessä 35. Hänen enollaan oli ravureita ja kavereiden seurassa hän päätyi ratsastustunneille ekaluokkalaisena. 20-vuotinen kasvattajaura Heidi Sindan oma taival hevosten parissa alkoi lapsena
Kun olin saanut ensimmäisen suomenhevosoriin, piti saada pian tammakin ja siitähän sitä lähdettiin tekemään varsoja, Sinda kertoo. Sillä voi mennä maastossa ja pitkiä matkoja, ja myös valjakkoajo tuo tavoitteellista tekemistä. Hän uskoo, että esimerkiksi Hessin Leevi tulee kuitenkin jatkossakin saamaan hienoja jälkeläisiä ja jatkamaan menestyksekästä kilpauraansa niin pitkään kuin mahdollista. Heidi Sinda kiittelee, että suomenhevonen on kehittynyt vuosien varrella paljon, erityisesti ratsupuolella. Tänä vuonna ei kuitenkaan tule varsoja, eikä lasten myötä pystykään hevosten kanssa samanHeidi Sinda innostui lähes 30-vuotiaana myös valjakkoajosta ja on voittanut useamman mestaruuden. Hevosten valinnassa Heidi on luottanut intuitioon. – Suomenhevonen on todella monipuolinen. Viime aikoina määrä on ollut 10–15. Esimerkiksi suomenhevosten jääraveissa on aivan omanlaisensa tunnelma. Esimerkiksi Suomenhevosliiton hallituksessa istunut Sinda on päässyt itsekin kehittämään suomenhevosten kilpailuja ja seuraamaan tilannetta läheltä. 39 Valjakkoajo vei mukanaan, kun olin lähemmäs 30-vuotias. Hän kuitenkin harmittelee, että tukipolitiikka on tehty kankeaksi eikä palvele käytännön tekemistä. Tähän mennessä 54 varsaa kasvattanut Sinda sai huhtikuussa 2017 kasvattajapalkinnon Tampereen Hevosmessuilla. – Vikellys on noussut nyt lasten myötä osaksi arkea ja varmaan silloin tällöin tulee joku varsa. Poika voitti viime vuonna aloittelevien junioreiden valjakkoajon ja tyttö puolestaan on innostunut vikellyksestä. Sinda uskookin suomenhevosen tulevaisuuteen ja rotuun itseensä. Vuosien varrella Sindalla on ollut muutamia shetlanninponeja, mutta muutoin tallissa on ollut suomenhevosia. – Pahimmillaan tai parhaimmillaan niitä oli 50. Myös Sindan 8-vuotiaat kaksoset ovat innostuneet hevosista. Hän naurahtaa, että edelleen on riittävän hulluja ihmisiä hevosia kasvattamaan ja kehittämään. Ajat ovat muuttuneet niin, ettei vastuullisia työntekijöitä ole enää niin helppo saada kuin ennen, joten tämä on riittävä määrä, Sinda miettii. Suomenhevosella laajat harrastusmahdollisuudet. Aika näyttää, kuinka paljon Sinda itse tulee kasvattamaan suomenhevosia. Se tapahtui päivälleen 20 vuotta ensimmäisen varsan syntymän jälkeen. – Tuon mä otan, totesin heti, kun kävin hevosta katsomassa, Sinda nauraa. Se on pienin mahdollinen määrä, jolla toiminta vielä kannattaa. Hän on myös itse menestynyt valjakkoajossa. Sen paikka on maaseudulla ja siihen liittyy tiettyä maanläheisyyttä. On paljon harrastusmahdollisuuksia, mitä suomenhevosensa kanssa voi tehdä, Sinda kannustaa. – Ennen tuilla lähes ruokit hevosen koko vuoden, mutta nyt kovat kustannukset ovat haaste, Sinda pohtii. Jokaiselle löytyy jotakin. – Suomenhevonen on Suomen kansallisaarre, jolla on aina paikka sydämessä ja sitä pitäisi kunnioittaa
Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Katja Kuokka, Heidi Sindan arkisto ja Reijo Järvenpää Heidi Sinda on kilpaillut suomenhevosilla kenttäratsastuksessa ja valjakkoajossa. Heidi Sindan toimihenkilöoikeudet: erikoisammattitutkintoa Suomalainen valjakkoajaja ja hevoskasvattaja Heidi Sindan tytär Mikaela on innostunut vikeltämisestä. Maailmanmestaruustasolla Sinda ajoi Ranskan Contyn kisoissa 2002 joukkuehopeaa Jehun Viimalla. 2013 valjakko-ajon PM-kilpailuissa Dronningelund/Tanska Instruktor, Hessin Muusa suomenhevosmestaruus pronssia sekä Ypäjän toukokuun vaativan luokan voitto, Gnist Varde vuonohevosmestaruus hopeaa. Urheilu-uransa ohella Sinda kasvattaa omistamallaan Hessi-tallilla suomenhevosia. Onhan se hullun hommaa, mutta äärettömän mielenkiintoista, Sinda hymyilee. Hän pohtii, että varsottaa kenties myöhemmin nyt 4-vuotiaaksi kääntynyttä tammaansa, mutta ei aio enää pitää isoja tammamääriä. Pohjoismaiden mestaruuksissa Sinda sijoittui Jehun Viimalla vuosina 1999 ja 2001 henkilökohtaisesti viidenneksi ja joukkuehopealle, Pikku-Pedolla henkilökohtaisesti neljänneksi 2003, Nelson III:lla joukkuehopealle 2008 ja parivaljakkojoukkuehopealle 2009 Jorrikilla ja Jorrik M:lla. 2016 Vuonohevosten EM-maraton voitto Tanska -Gnist Varde. Valjakkoajon Suomen mestaruuksissa Sinda voitti Jehun Viimalla hopeaa vuosina 1999 ja 2001 sekä kultaa 2000 ja Pikku-Pedolla kultaa 2003 ja 2004. Suomenhevonen on Suomen kansallisaarre, jolla on aina paikka sydämessä ja sitä pitäisi kunnioittaa.. Vuonna 2005 hän sai ponisarjan pronssia Ukkosen Pojalla ja vuonna 2008 hevossarjan pronssia KWPNhevosella Nelson III. Sen verran paljon on ultraamista ja muuta. Hän on myös ollut mukana kehittämässä suomenhevosten kuninkaallisia ja muita suomenhevosten kasvattajakilpailuita. – Jos olisi paljon kasvatustoimintaa, pitäisi nykyisin melkein olla itse eläinlääkäri. Hän voitti suomenhevosten kenttämestaruuden kultaa vuonna 1992 Pehtolla ja pronssia vuonna 1996 Vahtolla. 40 laiseen intensiivisyyteen kuin ennen, Sinda toteaa. . 2015 PM-henkilökohtainen kulta vuonohevosten PM/Vaggeryd/Ruotsi -Gnist Varde, PM joukkuekultaa yksikköhevoset -Instruktor. Mikaela vikeltää Hessin Leevin emän Jeviirittären viimeisen varsan Hessin Ritarin selässä
– Iivo Niskasen suoritus oli tärkeä koko suomalaiselle huippu-urheilulle. Perinteisesti arvokisavoittajille aina lahjoitetaan tonttejakin ja päätettiin sitten yhdessä, että kyllähän hevosmiehelle kuuluu hevonen lahjoittaa. Lahjoitusta ei mietitty kauan upean hiihdon ratkaisuhetkien jälkeen. 41 R aviurheilun konkari Kari Lähdekorpi sekä Hossravihevoskasvattajat Hanna ja Hannu Härmälä lahjoittivat hiihtäjä Iivo Niskaselle osuuden ravihevosvarsasta hänen voitettuaan olympiakultaa 50 kilometrillä Pyeonchangissa. Olympiavoittaja Iivo Niskaselle lahjoitettiin osuus ravurivarsasta Iivo Niskanen omistaa yhdessä Kari Lähdekorven kanssa menestysravuri Victory Bonsain. Lahjoitettu osuus on kolmaosa orivarsa Gunvald Hossista, ja hevosen tulevat omistamaan Iivo Niskasen lisäksi edellä mainitut lahjoittajat. Menestyksekkäät ravurit ovat avoimella tasolla kilpaileva Victory Bonsai ja ikäluokkalähdöissä onnistunut Cameron Evo, joista suomalainen hiihtosankari ja innokas hevosharrastaja Niskanen omistaa myös merkittävät osuudet. Se on nyt vuoden ikäinen, ja syksyllä sitten alkaa sen valmennus sekä ensiaskeleet kohti raviuraa, Härmälä kertoo. Kauaa ei mietitty Hevosen pidosta seuraa aina myös kuluja. Halusimme ehdottomasti lähteä tukemaan tätä projektia Maaseudun Tulevaisuuden kanssa, Suomen Hippoksen markkinointi – ja viestintäpäällikkö Merja Tuunanen kertoo. Koska Iivo on maaseudun miehiä, oli mitä luontevinta lähteä mukaan tähän ravikimppaan, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen perustelee. Odotukset ovat korkealla tulevaisuutta ajatellen, mutta aika näyttää sen. – Oli niin hieno asia tämä Iivo Niskasen olympiavoitto! Laitoin Karille heti viestiä, että mitäs me keksitään. Suomen Hippos lähti suurella innolla mukaan tukemaan Iivon varsapalkintoa. Olympiakullan kunniaksi hänelle luovutettiin osuus ravivarsa Gunvald Hossista. Lahjaksi valikoitui kolmasosa vuoden ikäisestä orivarsasta Gunvald Hossista, hankkeen toinen osapuoli Hannu Härmälä kertoo. – Ori on erittäin hyväluonteinen ja kova puuhailemaan kaikenlaista. Kuva: Miika Lähdeniemi Kyllähän hevosmiehelle pitää olympiavoitosta hevonen lahjoittaa tai ainakin osuus.. Lahjoitus tehtiin olympialaisten aikana Ylen Korea tunnissa -olympiastudiossa, missä Lähdekorpi oli Iivon ravikaverina mukana live-lähetyksessä. – Iivo Niskanen on positiivinen, upea urheilija ja hän toimii hienona esikuvana monille. – Ja kun hevosen osuudesta tietysti tulee kuluja, niin oli hyvä, että saatiin lahjoitukseen yhteistyökumppaniksi mukaan Maaseudun Tulevaisuus ja Suomen Hippos huolehtimaan valmennusmaksuista uran alkutaipaleella. Ulkonäöltään se on urheilullinen ja kevytrakenteinen. Lähdekorvella ja Niskasella on jo kaksi aiempaa yhteistä hevosta. Hyväsukuinen varsa Gunvald Hoss (isä Zola Boko emä Yalumba Hoss emänisä Cantab Hall) on Suomessa 24.4.2017 syntynyt hyväsukuinen varsa. . Iivo on tuonut useaan otteeseen esiin Vieremältä alkaneen raviharrastuksensa ja kertonut rentoutuvansa lajin parissa. Kun 26-vuotias Iivo Niskanen ylitti maalilinjan, oli hevoskasvattaja Hannu Härmälä heti yhteydessä Suomen Hippoksen hallituksessakin istuvaan Kari Lähdekorpeen. Suomen Hippos ja Maaseudun Tulevaisuus ovat mukana tukemassa palkitsemista ja ottavat vastuun Iivo Niskasen omistaman osuuden hoitomaksuista tulevan kahden vuoden ajan, jolloin Gunvald Hossin on tarkoitus aloittaa kilpauransa. Olympiavoitto on aivan upea sinivalkoinen saavutus ja hevosen lahjoitus kekseliäs teko yksityishenkilöiltä
42
43
– Kerran viikossa pelaan sählyä työporukan kanssa, muuten vapaa-aika kuluu hevosten kanssa, kertoo Rintala. Hevosten kanssa voi sattua mitä vain – Tavoitteita meillä ei ole, hevosalalla voi sattua mitä tahansa eikä mitään pitkiä suunnitelmia kannata tehdä. Sen jälkeen syömme aamupalan, viemme tytön hoitoon ja menemme itse töihin. – Nousemme puoli viisi, minkä jälkeen teemme tallityöt, ruokimme hevoset ja viemme ne tarhaan. Vanhemmat hoitavat myös hevosia tuon ajan, joten voimme molemmat lähteä. Perheeseen kuuluu myös kohta kaksivuotias tytär Aino. Pariskunnalla riittää touhua sananmukaisesti aamusta iltaan. Koko perhe, Tiina, Mika ja Aino, on päässyt nauttimaan voitoista.. Harrastus vai työtä. – Teen lyhennettyä työviikkoa eikä kummallakaan ole vuorotyötä mikä helpottaa hevosvalmennusta, sanoo Koskinen. Kengitysapua saan velipojalta, joka on kengitysseppä. Hevoset ovat sisällä ja hoidettu seitsemän maissa, kuvaa Mika Rintala, 29, hänen ja Tiina Koskisella, 27, arkea. Se oli toki ääripää eikä sellaisia vuorokausia kovin usein eteen tule, naurahtaa Rintala. Harrastuksen ja työn raja on hevoshommissa alkanut hämärtyä. Rintalan kilometrin päässä asuvat vanhemmat hoitavat tarvittaessa tytärtä. – Harrastukseksi tämä on aika laajaa toimintaa, muttei tätä työnäkään voi pitää koska kummallekin maksetaan palkkaa muualta. 44 L appajärven Itäkylässä päivä alkaa aikaisin. Käymme joskus myös Ruotsissa raveissa ja matka voi venähtää yön yli. Bodenissa voittoa juhlistivat ohjastaja Hannu Hietanen (vas.), omistaja Tarja Leppilampi Särkkäin Pihvituvalta, Grand Ale, Tiina ja Mika. – Vanhemmista on korvaamaton apu, koska voimme heidän hoitaessaan Ainoa kumpikin yhdessä ajaa hevosia. – Helsingin raveista tultiin puolineljän aikaan ja tunnin päästä piti lähteä töihin. Ravipäivinä päivä venyy helposti pitkälle iltaan jopa aamuyölle. Kumpikin käy ansiotyössä kodin ulkopuolella ja perheeseen kuuluu pieni tytär. Kaikki tuotot menevät takaisin kiertoon, viimeksi Tiina Koskinen ja Mika Rintala saaneet hevosensa huimaan menoon Ansiotyö ei estä valmennusta, vaikka kiirettä pitää Lappajärveläisillä Tiina Koskisella ja Mika Rintalalla on tallissaan viisi starttihevosta. Iltapäivällä sama kuvio toistuu. Rintala on alumiinityöntekijä ja Koskinen kerroshoitaja hotellissa Kivitipussa
Olemme tehneet tilaa vieraille hevosille, koska kysyntää tuntuu olevan. Vaihtuvuus oli viime vuonna melko suurta. Nyt tuntuu olevan sen aika. Kahden ihmisen tallissa ei voi alkaa hommia eritellä, naurahtaa Rintala. Rahan takia emme tätä tee, vaan pikemminkin rakkaudesta lajiin, sanoo Rintala. Asioita voidaan sopia omistajan kanssa yksittäistä starttia ja ohjastajaa myöten. – Minua kiinnostaa hevosessa sen urheilullisuus. Jalkavaivoista kärsinyt Grand Ale tuli talliin 1,5 vuotta sitten ja on päässyt vähitellen hyvään kuntoon.. Tässä työssä näkee hevosen kehityksen, mikä jo sinänsä palkitsee, pohtii Koskinen. Yksi puolitoistavuotias on vielä “harjoittelijan roolissa. En varmaan harrastaisi hevosia, jollei harrastuksessa olisi tätä kilpailullista ulottuvuutta Vaikka päivät ovat täysiä, ei hevosharrastus tunnu rasittavalta. Pariskunnalla on valmennuksessaan kolme Antti Lehtisalon kasvattamaa ale-päätteistä ravuria, joista Ilkka Kempin Harju Trot Oy:n Edward Ale on viimeisin tulija. – Kummankin on tehtävä kaikkea. Särkkäin Pihviravintola Oy:n omistamalla ruunalla oli urheilijan vammoja kahdessa jalassa. – Kaksi omaa hevosta laitoimme pois. Siinä suhteessa olemme keskellä Suomea, sanoo Rintala. Heidän kotiratansa on Nikulan ravirata Kaustisilla. Jalkavaivoista kärsinyt Grand Ale tuli talliin toissa syksynä. Menemme kumpikin aamukuudeksi töihin ja pääsemme pois jo iltapäivällä, joten hevosia ehtii hoitaa illalla ilman, että päivä venyy tolkuttoman pitkäksi. Toinen ei oikein ravitreeniä kestänyt ja toista ei vain huvittanut juosta. 45 uusimme kuljetuskalustoa. Ouluun ja Tampereelle on tästä lähes yhtä pitkä matka. Tämä on hyvä vastapainoa ansiotyölle. Hevosilla ajettiin viime vuonna reilut 80 starttia. Se on juossut kymmenvuotisen uransa aikana noin 400 000 euroa. Suoranaista kasvatusta tallissa ei ole, vaikka yksi lämminverivarsa kesällä talliin syntyikin. Tallissa viisi starttaavaa Pariskunnalla on kuusi hevosta, joista viidellä startataan raveissa. Heidi on voittanut useita 75-lähtöjä, sanoo pariskunta. Meille on tullut hevosia isoista kaupunkitalleista maaseudun rauhaan lepäämään ja toipuAnsiotyö ei estä valmennusta, vaikka kiirettä pitää Aino-tytär tekee tuttavuutta Edward Alen kanssa. Omistaja saa vaikuttaa Pienellä tallilla on etunsa isoihin verrattuna. – Heidi tuli meille Forssasta. – Suurin ero on kenties se, että omistaja voi halutessaan vaikuttaa hyvin paljon hevosen kilpailuttamiseen. Heidi Ale kuumahengityksessä. – Grand Ale on alkanut juosta ja voitti muun muassa Ruotsissa 75-lähdön ja Suomessa 76-lähdön sekä muita tavallisempia lähtöjä. – Valmentaminen on meidän pääjuttu. Kun hevosmäärä on pieni, tällainen käytäntö onnistuu, sanoo Rintala. Ajan itsekin lähtöjä ja viime vuonna niitä kertyi kuutisenkymmentä. Työnjakoa pariskunnan kesken ei ole. Muut ovat Lehtisalon osaomistama Heidi Ale ja Grand Ale, joka on yltänyt 70 000 euron voittorahoihin
Hevoset tuttuja lapsuudesta saakka Hevoset ovat Rintalalle lapsuudesta tuttuja, sillä kilometrin päässä sijaitsevassa kotitalossa on aina ollut hevosia. Koskinen ja Rintala harkitsevat hevosmäärän kasvattamistakin. Sen jälkeen Grand Ale on juossut kilpaa 13 kertaa, voittanut neljästi ja juossut lähes 25 000 euroa. Jarrukärryllä tehotreeniä Koskisen lisenssin alla kilpailevat hevoset ovat tänä vuonna startanneet 84 kertaa. 46 maan. – Veimme Grand Alen Stall neet Lappajärven harjoitusradalla, mutta etenkin talvisin täällä voi ajaa melkein missä vaan, kun peltotiet ja pellot kovettuvat. – Meillä on 350 metrin juoksusuora, jota on aikomus pidentää 700 metriin. Käymme Kruunupyyssä Stall Biskopilla vesija kuivamatoilla. Minulla tuli olo, että olin turhan usein väärässä paikassa väärään aikaan. Ensimmäisen yhteisen hevosen pariskunta hankki seitsemisen vuotta sitten. Koskisen lapsuudenkodissa ei sen sijaan hevosia pidetty, mutta kiinnostus hevosta kohtaan on ollut kouluikäisestä lähtien suuri. Kolme vuotta sitten rakennetussa tallirakennuksessa on 200 neliötä, joista 140 neliötä on tallin osuutta. Mailin ryhmäajo taittui kilometriaikaan 1.12,0 ja palkintorahaa tuli 11 000 euroa. – Innostuin hevosista kymmenvuotiaana ja aloin käydä katsomassa komeita eläimiä läheisellä Ketolan Eskon tallilla. Grand Ale on yltänyt 70 000 euron voittorahoihin.. Muutaman kerran viikossa hevosia kävelytetään. Tänä vuonna on ollut yksi startti, joka sekin oli ehkä enemmän hyväntekeväisyyttä, Koskinen muistelee. Tosin en ole kymmenen vuoteen juurikaan kisannut. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Koskisen ja Rintalan arkisto Biskopin matolle ja laseroitavaksi kahdesti viikossa. Nyt tilalla on kuuden hevosen talli, pesupaikka ja valjashuone sekä heinähuone. – Siitä ei suurta menestystä koskaan tullut, naurahtaa Rintala. Myöhemmin olin jonkin aikaa töissäkin Hietasen Hannun tallilla. Suurin voitto tuli Bodenissa kesäkuussa. . Laserhoitoakin hevoset siellä saavat, sanoo Koskinen. Nuoruudessa ajoin ponikortin ja myöhemmin C-ajoluvan. Kävely piti hevosen niin hyvässä kunnossa, että hankositeiden parannuttua se kykeni heti hiittiin. Koskinen ja Rintala ovat aina valmentaneet hevosiaan samalla tavalla, mutta jokaisella hevosella on silti yksilöllinen ohjelma. Kylätie on hyvä paikka harjoitteluun, kun siihen tulee kunnon polanne. – Myös Edwardille kävelymatosta ja laserhoidosta on ollut suurta apua kuntoutuksesta, sanoo Koskinen. Hevoset ovat juosseet rahaa omistajilleen 47 000 euroa. – Tässä lajissa nimenomaan hevonen ratkaisee, sanoo Rintala. Edward Ale tuli toipumaan hankosidevammasta. Paikalliset autoilijat osaavat meitä jo varoa ja hevoset ovat tottuneita liikenteeseen, sanoo Rintala. – Heinähuoneesta olisi mahdollisuus ottaa tilaa kahdelle karsinalle, sanoo Rintala. Sounds Good on emänsä tarkassa valvonnassa. Joskus olemme käyIndyana Poliss nauttii elämästään maaseudun rauhassa. Voittoja on yksitoista ja muita totosijoja 17. Hoidon tulokset ovat kiistattomat. – Kovavauhtinen lenkki kevyellä kärryllä lisää loukaantumisriskiä. Siellä on myös nouseva mäki, jonka kapuaminen kestää kuutisen minuuttia, mikä tekee treenistä entistä tehokkaamman. Jos hevonen on väsynyt edellisistä treenistä, ei sillä voi lähteä ajamaan. Suurinta osaa hevosistaan Koskinen ja Rintala harjoituttavat kerran viikossa jarrukärryillä kovemman harjoituksen
Y our So Vain on kahdeksanvuotias, sen on kasvattanut Robert Rosenheim Stbs Ltd ja oriin omistaa Reima Kuisla Stable Seinäjoelta. Yhteispistemäärän perusteella oriit jaetaan luokkiin jalostusarvon ennusteen mukaan. Your So Vainin voittosumma on 548 501 euroa ja ennätyksekseen on ori juossut 08,9 aly. Kokonaispistemäärästä 30 pistettä tulee oriin suvusta, 50 pistettä oriin omista suorituksista, 10 pistettä terveydentilan perusteella ja 10 pistettä lautakunnan yleisarvion perusteella. . Your So Vain paras Seinäjoella Seinäjoella järjestettiin tiistaina 13.3. yksityisnäyttely, jossa arvosteltiin neljä oritta. – Esillä oli hienosukuisia oriita, joiden suorituksia siitoksessa ja kaviourilla odotamme mielenkiinnolla, totesi orilautakunnan puheenjohtaja Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Kuva: Lotta Kosonen. Tarkastuksessa ori saa enintään 100 pistettä. Your So Vain oli päivän paras ja se hyväksyttiin jalostusluokkaan II pistein 75. Your So Vain (Donato Hanover-Tennis Lover-Muscles Yankee) 75 pistettä, II jalostusluokka Everest De Ginai (Love You-Nymphe De Ginai-Derby Du Gite) 58 pistettä, III jalostusluokka President Lindy (Cantab Hall-True Diva-Valley Victory) 56 pistettä, III jalostusluokka Federal Hill (Muscle Hill-Gala Dream-Enjoy Lavec) 43 pistettä, IV jalostusluokka Näyttely voittaja Your So Vain. 47 Lämminveristen ravihevosoriiden arvioinnissa käytetään tuoteselostemallia
Kauden 2018 kenttäkilpailut aloitettiin helmikuun alussa kilpailemalla Harjun oppimiskeskuksen hallissa maastoesteitä taitoarvostelulla. Taitoarvostelussa ihanneajan lisäksi muita arviointikriteereitä ovat muun muassa ratsastajan istunta, apujen käyttö ja keskittyminen. Karhapää on vuoden 2013 kenttäratsastuksen SM-kultamitalisti. Hallimaastoestekilpailut vaativat monen työntekijän ja talkoolaisen panoksen Eri alojen opiskelijat mukana Kenttäratsastuksesta käytetään usein nimeä ratsastuksen kuninkuuslaji. Hänellä on I-tason valmentajakoulutus ja maastoratojen suunnittelijan pätevyys. Se on monipuolinen, vauhdikas ja vaativa laji. Tavoitteena on rento ilmapiiri ja treenipohjainen kilpailusuoritus. Korkeudet olivat 60 cm, 80 cm ja 90 cm ja osallistujia yhteensä lähes 50. Taitoarvostelun tuomareina toimivat Osmo Metsälä (tuomariston puheenjohtaja) ja Aki Karhapää. Valvottu verryttely menossa 60 cm:n luokassa. Tuomarit arvioivat myös ponnistuspaikkoja, kontrollia, ratsastettuja teitä ja linjojen suoruutta. Koulutuksellista kilpailua Myös radan suunnittelija Antti Luoma oli koulutuksellisella linjalla.. Luontoja ympäristöalan perustutkinnon opiskelijat valmistivat kilpailun esteitä marras–joulukuussa. 48 H arjun oppimiskeskuksessa Virolahden Ravijoella järjestettiin helmikuisena sunnuntaina vuoden ensimmäiset hallimaastoestekilpailut taitoarvostelulla. Kilpailut käytiin kahdessa maneesissa, kolmessa eri luokassa. Karhapää kertoi, että 60 cm:n luokka on ollut nyt käytössä kaksi vuotta, ja yleensä aina käytetään taitoarvostelua. – Kilpailujärjestelmän pitää tukea kouluttavaa ratsastusta sekä ratsulle että ratsastajalle, totesi Karhapää. Hän toimi kilpailuissa myös teknisenä asiantuntijana
– Harjussa vapaaehtoiset opiskelijat ilmoittautuvat talkooporukkaan, ja siitä se sitten lähtee.. . – Luontoja ympäristöalan perustutkinnon opiskelijat valmistivat esteitä marras–joulukuussa, ja niistä tulikin todella hienoja. 49 – Rata on suunniteltu ja rakennettu siten, että ratsastajalla on esteiden välissä aikaa ottaa hevonen haltuun. – Opiskelijat kaatoivat kaksi lavallista kuusia ja karsivat niiden alaoksat, yhtään mukisematta. Opiskelijat mukana Harjun oppimiskeskuksen opiskelijat pääsivät mukaan auttamaan kilpailujen toteutuksessa. Maneesissa hääräili myös kilpailun johtaja, Harjun oppimiskeskuksen taitovalmentaja, Minna Pekkala. Suurimmat panoksensa Harjun väki lyö kenttäratsastuskilpailuihin toukokuussa ja syyskuussa. Käyn lanaamassa pohja jokaisen ryhmän jälkeen, selosti Niskanen. Turvallisuuspäällikkönä toimi toisen vuoden hevostalouden opiskelija Elmeri Niskanen, 17. – Kilpailujen aikana minua työllisti eniten maneesin pohjan lanaus. Antti Luoma ja Aki Karhapää konsultoivat toisiaan ratojen suunnittelussa jo heti alku vuodesta. Hän kehui opiskelijoitaan vuolaasti. – Harjussa vapaaehtoiset opiskelijat ilmoittautuvat talkooporukkaan, ja siitä se sitten lähtee, selventää Pekkala. Kilpailuja edeltävänä päivänä radat rakennettiin, tarkistettiin esteiden välit kuntoon ja tehtiin viimeiset viilaukset. Hän opiskelee ravihevosten hoitajaksi, ja oli yksi vapaaehtoisista talkoolaisista. Ensimmäiset luonnokset kaikista kolmesta radasta nähtiin tammikuussa. Teksti ja kuvat: Johanna Juslin Hallimaastoestekilpailut vaativat monen työntekijän ja talkoolaisen panoksen Antti Luoma (vas.) suunnitteli radan, Aki Karhapää toimi kilpailussa tuomarina ja opiskelija Elmeri Niskanen oli kisan turvallisuuspäällikkö. Kilpailuäivän aikana he saivat monipuolista työkokemusta ratsastuskilpailujen järjestämisessä kilpailun kaikilla osa-alueilla. On pysäköinninvalvojia, suitsien tarkastajia, kirjureita, kahvion myyjiä, kanslian henkilökuntaa ja tietenkin ratatoimihenkilöitä. Kilpailuiden järjestäminen vaatii noin 20 hengen työpanoksen. Helmikuun kilpailut olivat hyvää harjoitusta tulevalle kaudelle, jolloin Harjun oppimiskeskuksessa järjestetään toistakymmentä ratsastuskilpailua. Pekkala jatkaa, kuinka hienoa on ollut seurata eri alojen opiskelijoiden yhteishengen kehittymistä. Olemme pyrkineet radalle pystytettyjen kuusien avulla auttamaan ratsukkoa löytämään hyvät tiet esteeltä toiselle, kertoi Luoma. Elmeri Niskanen ja Veera Ruotsalainen huoltavat radan pohjaa tauolla. Hän jatkaa, että perimmäisenä tarkoituksena oli järjestää itsetuntoa kohottavat kilpailut kauden alkuun
Onnekseni hevoseni lastaaminen on helppoa, ja pääsimme aikataulussa matkaan. Lähtö hermostutti Kilpailua edeltävänä päivänä pakkasin niin hevosen kuin Martta-maneesin eteen alkoi kertyä ihmisiä ja hevosia aamun aikana. Täytin kaksi heinäverkkoa, menoja paluumatkalle omansa. Ajoimme idyllisen kartanomiljöön läpi kohti suurta porttia, missä meitä odotti ensimmäinen keltaliivinen. Kello soi 4.30 ja heräsin jo naksahdukseen ennen pirinää. Trailerin renkaat vaatisivat ilmaa, ja vetoauton öljytkin pitäisi tarkistaa. Wannebekenttäratsastajan kolmas maastoestekisa sujui hyvin. K auden 2018 ensimmäiset maastoestekilpailut järjestettiin Harjun oppimiskeskuksessa sunnuntaina 11.2. Maksoin hevosen vuosimaksun sekä oman kilpailulupani ja ilmoittauduin. Omat tavarani keräilin K-kaupan kestokassiin ja hevosen tavarat Ikean sinisiin. Herra kilparatsu saattaisi olla nälkäinen päivän päätteeksi. Viimeinen ilmoittautuminen oli tehtävä kilpailukutsun mukaan 5.2. Sitten aloin tarkistella varusteitani. Keltainen liivi tuo aina turvallisen tunteen kilpailupaikalla. Auton kello näytti tässä vaiheessa puoli kahdeksaa. Keltaliivinen opasti meidät paikoitusalueelle, ja kertoi mistä löytyy kilpailukanslia. Koukkasimme ystäväni kotipihan kautta, ja otimme hänet hevosineen kyytiin. Ovathan turvaliivi ja kypärä standardin mukaisia, kestäisivätkö vanhat ratsastuskengät vielä tämän reissun ja millaisia omat tavarani valmiiksi. Liiviin pukeutunut kuuluu henkilökuntaan, ja tietää mihin umpikireän ja jännittyneen ratsastajan kuuluu kulkunsa suunnata. Kuulin jännityksen hiipivät askeleet selkäni takana. Lähtömaksut maksettaisiin sinne, ja samalla tarkistettaisiin ratsastamahdollisia muutoksia Suomen Ratsastajainliitto on vuoden vaihteessa päivittänyt kilpailusääntöihin. Aamuinen lähtö hermostutti, ja nukuin huonosti. Kahvi ja puuro, eväät kangaskassiin ja tallille. Keltainen liivi tyynnyttää Yhdeksän maissa olimme Virojoella ja käännyimme Katariinankujalle, Harjun oppimiskeskuksen pihatielle. Nämä olisivat kevään ensimmäiset kilpailut minulle ja ratsulleni. Kannoin kaikki valmiiksi autoon, aamulla olisi aikainen lähtö. 50 Pelkoa, uskallusta ja onnistumista Pelko, uskallus ja onnistuminen ovat kenttäratsastuksen koukuttavin kolmikko. – Maaliintulon jälkeinen tunne on sellainen, mitä en ole vielä mistään muualta saanut. Suomenhevonen ei yhtään ymmärtänyt, mihin näin aikaisin pitää lähteä. mennessä. Maastoesterata nukkui talviuntaan lumen alla, ja vesieste odotteli hiljaisena kevään saapumista
Hevoseni ravi tuntui hyvältä, moottori oli käynnissä. Ohjeet mielessäni nousin hevoseni selkään. Luokassa yksi verryteltäisiin ohjatusti neljän ratsukon ryhmissä. Hyviä ohjeita kokeneemmalta Minä suuntasin kulkuni kohti Martta-maneesia, jossa luokka 1, maastoesteratsastus taitoarvostelulla tasolla 60 cm, oli juuri alkamassa. Parkkialueen tasainen rivistö. Radan muistaminen on varhaiskeski-ikäiselle wannabe-kenttäratsastajalle osoittautunut esteratsastuksen haastavimmaksi osioksi. Lähtölistassa lähtijöitä oli 24, eli kuusi eri ryhmää. – Ihanneaika on ihanneaika, ei kannata paljon oikoa kaarteissa, neuvoi kokeneempi ystäväni. Radan muistaminen on varhaiskeski-ikäiselle wannabe-kenttäratsastajalle osoittautunut esteratsastuksen haastavimmaksi osioksi.. Voisin ensin toivoa mahdollisuutta kävellä rata jalan, ja sen jälkeen rauhassa katsoa muutaman suorituksen, jolloin voisin kerrata radan kulun. Olimme myöhästyneet sen verran, että radan näyttö jalkaisin ilman hevosta, oli jo päättynyt. Portinvartijat keltaisissa liiveissään ottivat tulijat vastaan. Kylläpä esteet näyttivät suurilta. Maastoesteet näyttävät ulkona huomattavasti vähemmän pelottavilta, ehkä siksi että ne kuuluvat ulos, maastoon. Kävelimme radan läpi ystäväni kanssa, ja katsoimme hankalimmat paikat. Kohta se olisi menoa. Ohimennen vilkaisin 80 cm:n luokan rataa, joka oli jo rakennettu edellisenä päivänä valmiiksi. Kanslia sijaitsi Nestori-maneesin lämpiössä, josta pystyy lasin läpi katselemaan ratsastusalueelle. Selvisi, että ensimmäisen verryttelyryhmän jälkeen kenttä lanattaisiin, ja me myöhästyneet saisimme silloin kävellä radan jalan. Verryttely rentoutti Odotellessani maneesiin pääsyä kiersin hangen peittämää maastoesterataa verryttelymielessä. Talvisessa säässä vetoautossa pitää olla voimaa. Minä olisin kolmannessa verryttelyryhmässä, mikä tuntui hyvältä. Me hullut lajiin vihkiytyneet vaan haluamme harjoitella niitä talvisin myös sisällä. Ensimmäinen ryhmä oli jo tulossa maneesiin verryttelemään. Syke tuntui kaulalla. 51 Pelkoa, uskallusta ja onnistumista jan varusteet. – Tämä linja on mentävä suoraan, et anna kiemurrella, ja tuolla suoralla laukkaat henkesi edestä
Tie esteelle neljä oli kieroista kieroin ja tietenkin suoraan kohti tuomaristoa. Teksti ja kuvat: Johanna Juslin len, tuomaristo oli vielä lämmittelemässä varpaitaan kahviossa. . Tästä aiheutui se, että hevonen tuli esteeltä alas väärässä laukassa enkä saanut korjattua laukkaa oikeaksi tarpeeksi nopeasti. Taavetin S-marketin pihassa meitä odotti toinen traileri, johon ystäväni hevosineen katosi. Saisin jatkaa suoritusta suoraan verryttelystä, maneesista poistumatta. Video löytyy puhelimeni suosikeista. Maaliintulon jälkeinen tunne on sellainen, mitä en ole vielä mistään muualta saanut. Omina neuvoinani mietin, että muista hengittää tai käy todella huonosti. Kilpailun johtaja Minna Pekkala palkitsi luokan kolme voittajan, Nina Holmbergin hevosellaan Mecenas. Pilli soi lähtömerkiksi. Maneesin edustalle alkoi kertyä hevosia, suoritustaan odottavia ja sen jo tehneitä. Vihdoin kuuluAdrenaliini jylläsi kropassa Radan jälkeen adrenaliini jylläsi kropassa. Verryttelyaika kului nopeasti ja huomasin tuomariston saapuvan paikalle. Vilkaisin katsomoon. Kiersin taas raviradalle tehdyn maastoradan, ja annoin hevoseni kävellä loppukäynnit. Kilpailijat pääsivät tutustumaan jalan Nestori-hallin rataan. Harrastehevonen parhaasta päästä. Toinen puoli oli täynnä yleisöä, tuomareiden puolella oli tyhjää. Oikeaan kierrokseen verryttelyeste oli este numero yksi, tukki. Sain tilanteen haltuun ajoissa, ja hevonen hyppäsi kuuliaisesti nelosesteen. Hengitin syvään kerran, nostin laukan ja kokeilin vielä kaasun ja jarrun ennen lähtölinjan ylittämistä. Ensimmäiset kaksi estettä sujuivat hyvässä rytmissä, mutta kolmannelle tultaessa ponnistuspaikka tuli yllättäen liian lähelle. Kahviossa ehdimme juoda muutamatkin kahvit, ennen kuin tuomareiden arvostelupöytäkirjat löytyivät, ja lähdimme ajelemaan kotia kohti. – Muista rytmi ja suoruus, älä anna kiemurrella, kaikui korvissani. Kun oikein synkkä hetki koittaa, avaan sen ja muistan mitä on olla onnellinen. Kirjurit istuivat penkillä kyniään teroitelJohanna Juslin on harjoitellut maastoesteratsastusta keväästä 2017 saakka.. Kilpailujen johtaja Minna Pekkala toimi verryttelyvalvojana, mikä tuntui sekin hyvältä ja rauhoittavalta. Muutaman hypyn jälkeen aloin rentoutua, ja hevonen tuntui koko ajan vain paremmalta. Video on armoton, mutta tällä kertaa se oli armollinen. Pelko, uskallus ja onnistuminen ovat kenttäratsastuksessa se koukuttavin kolmikko. Radan kutsun kuulin Tekisin kilpailusuoritukseni ryhmäni ensimmäisenä. Samalla avasin pelonsekaisin tuntein puhelimeni, mihin ystäväni oli lähettänyt taltioimansa videon meidän suorituksestamme. Itse jatkoin matkaa suorempaa reittiä kohti kotitallia, ja ajatukset kääntyivät jo kohti illan työvuoroa. Sitten loimet niskaan ja traileriin odottelemaan kotiinlähtöä. 52 Laukkaa en uskaltanut nostaa, jarruista kun ei ollut ihan täyttä varmuutta. Kehuin ja taputtelin, lahjoin porkkanoilla ja ylistin, kuinka hieno hevonen minulla on. Keltaliivisiä käveli ympärilläni ja maneesin ovea työnnettiin milloin auki, milloin kiinni. Kun viimein sain hevosen hoidettua talliin ja trailerin siivottua, ehdin istua alas ja syömään eväät. Kuva: Titta Halloran tettiin kolmas verryttelyryhmä sisälle
1) Maarja Martinson/Banderas B, Viro 0-0/29.88, 2) Saara Kauppi/Everest, Suomi 0-0/30.84, 3) Petra Heikkinen/Hands Up HX 0-0/30.87, 4) Linda Metsämäki/Careiro, Suomi 0-0/31.08, 5) Linda Metsämäki/Tesoro Del Bedesco, Suomi 0-0/31.87, 6) Helena Wist/Beatrix Fina, Suomi 0-0/32.27, 7) Sanna Backlund/Lissabon, Suomi 0-0/32.96, 8) Paul-Richard Argus/Ping Pong V, Viro 0-0/33.52, 9) Janina Kvarnström/Heather Nova, Suomi 0-0/33.98, 10) Mira Rantanen/Warnaba L Z, Suomi 0-4/31.20, 11) Noora Forsten/ Casalia R, Suomi 0-4/31.42, 12) Nelly Repo/Auckland, Suomi 0-4/32.13. Tiit Kivisild ja Don Kide sijoittuivat toiseksi neljän virhepisteen tuloksella ja nopeimmalla toisen kierroksen ajalla. Kullo Kender ja Artas vievät kolmannen tilan hieman hitaammassa ajassa. astetta vaativammalla, CSI2*-tasolla. 37 lähtijää ja 12 sijoittuu. Janna Jensen Bleu Ladyllä oli neljäs ja ensimmäisen kierroksen virheettömästi hypännyt Petra Heikkinen ja Alabama viidensiä. 1) Paul-Richard Argus/Renessin, Viro 0-0/54.44-0, 2) Tiit Kivisild/Don Kide, Viro 4-0/44.424, 3) Kullo Kender/Artas, Viro 4-0/46.53-4, 4) Janna Jensen/Bleu Lady, Suomi 4-0/46.60-4, 5) Petra Heikkinen/Alabama Balia, Suomi 0-12/48.83-12, 6) Maarja Martinson/Donna, Viro 4-8/50.07-12, 7) Tiit Kivisild/Henrietta, Viro 4/60.16-4, 8) Linda Palin/Tricolore 111 Z, Suomi 4/61.32-4, 9) Sanna Backlund/Star Blue, Suomi 4/61.66-4, 10) Susanna Granroth/Leopoldo, Suomi 4/61.91-4, 11) John Antell/Denzel, Suomi 4/61.93-4, 12) Paul-Richard Argus/Caesar, Viro 6/68.32-6, 130 cm, yksi uusinta. Ratamestari on itävaltalainen Andreas Bamberger. Argus lähti toiseksi viimeisenä ja ratsasti radan rauhallisesti alusta loppuun. Mukana on myös nuorten hevosten luokkia, joissa tulevat kansainväliset nelijalkaiset tähdet ottavat mittaa toisistaan. – Olin päättänyt, että lähden hyppäämään nollaa ja se saa riittää, totesi voittaja Paul-Richard Argus kylmäpäisesti. Arguksella oli mielessään jo seuraavana viikonloppuna Ainossa hypättävä kahden tähden kansainvälinen kisa. Sen pääluokassa Mercedes-Benz Grand Prix´ssa on jaossa lähes 25 000 euroa ja maailmanlistapisteitä. Viimeisenä toiselle kierrokselle lähtenyt Petra Heikkinen lähti tavoittelemaan voittoa, mutta sortui virheisiin ja jäi viidenneksi. Kansainväliset esteratsastusluokat Grand Prix 140 cm, kaksi kierrosta. Ainon Grand Prix´ssa kolmoisvoitto virolaisille. Esteratsastuksen Aino Masters 16.–18.3. Paul-Richard Argus 11-vuotiaalla Renessinillä oli ainoa kaksi virheetöntä rataa hypännyt ratsastaja. Ensimmäisenä viikonloppuna kansainvälisessä Mercedes-Benz Aino Masters -tapahtumassa Järvenpäässä kilpailtiin CSI1*-tasolla. 1) Susanna Granroth/Tay Malaysia, Suomi 0-0/33.37, 2) Sanna Backlund/St Quel Exelance, Suomi 0-0/33.62, 3) Sanna Kröger/ Stormreaver FP, Suomi 0-4/30.97, 4) Venla Keränen/Dorette B, Suomi 0-4/31.05, 5) Paul-Richard Argus/Renessin, Viro 0-Kesk., 6) Annika Voho/Peppermint Z, Suomi 4/57.22, 7) Kia Orhanen/ Jarco van de Rundsvoort, Suomi 4/60.67, 8) Ida-Lotta Nousiainen/ Cidurmie, Suomi 4/61.34, 9) Julia Engblom/Goldykaat, Suomi 4/62.98, 10) Kätlin Sehver/Quick Time JP, Viro 4/65.38, 11) Sofia Stenius-Linna/ Claipeda, Suomi 4/65.64, 12) Janna Jensen/Gambia, Suomi 4/66.41, 120 cm, yksi uusinta. ja 23.-25.3. Viron parhaimmisto, kuten maailmacupin finaaliin kvalifioitunut Urmas Raag, saapuu paikalle entistä vahvemmalla miehityksellä, joten luvassa on entistä tiukempi Suomi-Viro maaottelu. Pääluokkana on sunnuntaina jännittävä Mercedes-Benz Grand Prix, jossa jaossa on ratsastajille arvokkaita maailmanlistan pisteitä ja huikeat 24 700 euroa palkintorahaa. Pääluokkana hypätyssä 140-tason Grand Prix´ssa kolmen kärki tuli Suomenlahden eteläpuolelta. Kaksi virheetöntä ensimmäisellä kierroksella Kuusi parasta pääsi mukaan toiselle kierrokselle, jolle lähdettiin käännetyssä paremmuusjärjestyksessä. Järvenpäässä Ratsastuskeskus Aino järjestää kansainväliset kilpailut kahtena viikonloppuna peräkkäin. 22 lähtijää ja 12 sijoittuu. Kansainvälinen tunnelma jatkuu seuraavana viikonloppuna 23.-25.3. . Vain kaksi ratsukkoa 22:sta hyppäsi ratamestari Johanna Mikkolan laatiman teknisen radan ensimmäisen kierroksen virheittä. Mercedes-Benz Aino Masters CSI1*, Järvenpää, tulokset 18.3. 29 lähtijää ja 12 sijoittuu. 53 A ino Mastersin ensimmäinen kansainvälinen viikonloppu päättyi virolaisten juhlaan
54 S uomalaisuus ja laatu ovat valtteja, joista ravija ratsastusvarusteita sekä valmistavassa että maahantuovassa Veljekset Wahlsténilla halutaan pitää kiinni. Toinen lähtökohta Valjaita ja muita hevostuotteita 100 vuotta Veljekset Wahlsténin tarina alkoi vuonna 1918 työvaljaista Veljekset Wahlsténin tarina sai alkunsa 100 vuotta sitten työvaljaiden valmistuksesta. Avainasemassa ovat kuitenkin edelleen oma tuotanto ja laadukkaat, kestävät tuotteet sekä ammattitaito. Myyjille oli ensiarvoisen tärkeää, että uusi omistaja jatkaa yritystoimintaa arvokkaita perinteitä kunnioittaen. Yrityksen tarina alkoi jo sata vuotta sitten, kun Hugo ja Aino Wahlstén alkoivat valmistaa työvaljaita ja myydä niitä markkinoilla. Sen jälkeen maailma on muuttunut paljon ja myös yritys kehittynyt. Veljekset Wahlstén aikoo myös jatkossa panostaa omaan tuotantoon. Vuodesta 1990 yrityksessä työskennellyt, toimitusjohtaja Markku Wahlstén ja hänen markkinoinnista vastannut sisarensa Anne Santonen, päätyivät perheyrityksensä myyntiin viime elokuussa, kun oli käynyt selväksi, ettei jatkajaa perheen sisältä löytynyt. Yrityksen toiminta on laajentunut ja kansainvälistynyt, ja valikoimasta löytyy kaikki, mitä hevostallilla tarvitsee. – Nykyinen Veljekset Wahlstén perustettiin 1972 ja se säilyi suvun omistuksessa aina elokuuhun 2017 asti, jolloin lahtelainen monialakonserni WestStar osti yrityksen, kertoo yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Riina Haikonen. Kestävien tuotteiden takana ovat laadukkaat materiaalit ja ammattitaitoinen henkilökunta.
Samoissa tiloissa valmistettiin silloin muun muassa hevosenkenkiä, hokkeja sekä satulahuopia. Oma tuotanto keskittyy ravivaljaiden, ratsutuotesarjan sekä mittatilaustuotteiden valmistukseen, Haikonen kuvaa. Laatu paras kilpailuvaltti Veljekset Wahlsténin kilpailuvaltti on lukuisten tuotteiden kotimainen valmistus, mutta lisäksi tuodaan laadukkaita tuotteita ulkomailta. Nahkatuotteisiin tuodaan Ruotsista laadukasta kasviparkittua nahkaa, joka ei aiheuta ihoreaktioita. Nahkatuotteiden valmistuksessa yrityksellä on satavuotinen historia. 1980-luvulla yritys muutti nykyisiin tiloihinsa. Tuotteiden kotimaisuudesta kertoo yritykselle myönnetty Avainlippu-tunnus. Kaikki tuotanto tapahtuu Lahden tiloissa, joissa työskentelee tällä hetkellä 24 henkilöä. Mittatilaustuotteita ovat esimerkiksi raviohjastajien ajopuvut mainoksineen. – Nykyisin tuomme hokit ja hevosenkengät maahan. oli, että yrityksen työntekijät voivat jatkaa tutussa ympäristössä: yrityksen tuotantotiloissa Lahden Jokimaan raviradan välittömässä läheisyydessä. 55 Laadukkaiden hevosvaljaiden valmistuksessa Veljekset Wahlsténilla on pitkät perinteet, mutta valikoimaan on tullut uusia tuotteita, kuten pantoja ja hihnoja, koirille. Riina Haikonen on ollut pitkään työssä Veljekset Wahlsténilla ja aloitti lokakuussa 2017 toimitusjohtajana.. Myös riimuja ja silmälappuja tehdään sekä lisäksi painetaan palkintoloimia
Kotimaassa ratsupuoli on suuremmassa asemassa, mutta vientiä hallitsevat ravituotteet. – Markku Wahlstén ja Anne Santonen puolisoineen olivat helmikuuhun asti töissä täällä ja ovat sanoneet, että aina voi soittaa. Myös henkilökunnalta saadaan ideoita esimerkiksi puuttuvista tuotteista tai uusista toteutustavoista. Lisäksi koirille tuodaan joitain tuotteita, kuten takkeja, joitain pantoja ja hihnoja. Kaikkea, mitä tallilla tarvitaan Veljekset Wahlsténin tuotevalikoimasta löytää oikeastaan kaiken, mitä voi kuvitella hevostallilla tarvitsevansa. Koirille oma tuotesarja Laadukkaiden tuotteiden valmistus on poikinut omaksi tuotesarjakseen myös koirille tarkoitetut tuotteet, kuten pannat ja hihnat. Takana on pitkiä, jopa kymmenien vuosien työsuhteita ja valtavasti tietoa, taitoa, innostusta sekä halua puhaltaa yhteen hiileen. Kuvassa Tapio Perttusen selkä. Yrityksen myynnin jälkeen myös Wahlsténin suvun hiljaista tietotaitoa on pyritty siirtämään nykyisille toimijoille. Merkkinä on Dog Comfort. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi ja Ranska. Laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi hän painottaa ammattitaitoista henkilökuntaa, joka on mahdollistanut menestyksen. Yritys hakee parhaillaan myös vientipäällikköä, sillä vientiin on tarkoitus panostaa entistä enemmän. 56 – Teemme laadukkaita, kestäviä tuotteita, joilla on hyvä hinta-laatusuhde. He ovat olleet hyvänä tukena ja haluamme jatkaa heidän perintöään, Haikonen kiittelee. Oman tuotannon lisäksi valikoimassa on kattava valikoima esimerkiksi erilaisia loimia, ratsastajanvaatteita, treeniasuja ja hevostenhoitotuotteita, kuten lisäravinteita ja kiillokkeita. On hienoa, että voi tarjota tuotteita asiakkaille, jotka ovat todenneet ensin tuotteiden laadun hevospuolella, Haikonen pohtii. Yrityksen 25 työntekijästä 24 työskentelee Lahdessa ja yksi myyntiedustaja Ruotsissa. Pitkän historian kunniaksi tavoitteena on korostaa asiakkaille, että yrityksellä on edelleen omaa tuotantoa.. – Monilla talleilla on myös koiria, joten nämä kulkevat oikeastaan käsi kädessä. Markku Wahlstén ja Anne Santonen kasvattivat sitä voimakkaasti ja tällä hetkellä noin kuuden miljoonan liikevaihdosta 45 prosenttia on vientiä, Haikonen kertoo. Wahlsténilta löytyvät tarvikkeet niin ratsukuin ravipuolelle. – Wahlstén-brändin alta löytyvät myös ravikypärät ja kengät. Lisäksi meillä on luotettuja merkkejä, kuten Horse Comfort ja Rain Busters, Haikonen kuvaa. Ruotsissa yrityksellä on oma työntekijä myyntiedustajana. Nahkavaljaiden lisäksi tehdään synteettisiäkin, Haikonen mainitsee. – Vielä 1990-luvun alussa viennin osuus oli vain kolme prosenttia. Esimerkiksi valjaisiin tuomme ruotsalaista laadukasta nahkaa, joka on kasviparkittua ja myrkytöntä, eikä aiheuta ihoreaktioita. – Painopiste tulee edelleen pysymään hevosissa, mutta Veljekset Wahlsten tekee myös mittatilaustuotteita, kuten raviohjastajien ajopukuja mainoksineen. Vientiä on kuitenkin myös muualle Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin
Niin loimia, riimuja, valjaita, vaatteita kuin hevosenhoitotuotteita.. ravija ratsupuolen ammattitalleja ja koko ajan pyritään pysymään ajan hermolla. Se oli nuorella tytölle ihmeellistä, kun sai ihailla kaikkia niitä loimia ja isoja kasoja hevostarvikkeita, Haikonen muistelee nauraen. – Tällä hetkellä kyllä riittää mielenkiintoista työtä muutoinkin. Yritys on kuitenkin hänelle tuttu jo nuoruusvuosilta. Pitkän historian kunniaksi tavoitteena onkin korostaa asiakkaille, että yrityksellä on edelleen omaa tuotantoa. Hän kertoo, että palaset ovat loksahdelleet vähitellen kohdilleen, ja uuden kuvaston kasaaminen, kauppiaspäivien järjestäminen, kevätmessut ja 100-vuotistapahtuma vievät tällä hetkellä huomion. 57 koi rien tuotteita tullaan kehittämään rinnalla, sillä WestStar omistaa myös lemmikkieläintarvikekaupan Rahulan Rehun. Huhtikuussa Lahden myymälässä järjestetään asiakkaille avoin kaksipäiväinen tapahtuma, jossa on ohjelmaa, makkaranpaistoa, tarjouksia sekä myynnissä varastosta löytyviä yksittäiskappaleita. Hän sai myös oman shetlanninponin ja myöhemminkin oli omia hevosia. Tällä hetkellä omia hevosia ei ole, vaan arkea työllistää 1,5-vuotias lapsi ja jackrussellinterrieri. Tehdä hyviä pitkäikäisiä tuotteita. Sain kahden viikon työn varastossa ja liimailin suomenkielisiä etikettejä pulloihin. – Innokkaana heppatyttönä kävelin 15-vuotiaana kysymään Markku Wahlsténilta ja Anne Santoselta kesätöitä ja se jännitti tietysti kauheasti. Toki vanhat omistajatkin ovat neuvoneet, että aina pitää olla myös jotain uutta, Haikonen päättää. – Jatkossakin aiomme panostaa omaan tuotantoon. Aina saa tukea ja myös WestStarilla tuetaan hyvin, Haikonen kiittelee. – Lisäksi olemme tänä vuonna mukana Tampereen Hevosmessuilla esittelemässä omia tuotteitamme, Haikonen paljastaa. Sen jälkeen Haikonen oli kaikki kesät töissä Wahlsténeilla ja samoin lukion jälkeisen välivuoden. Järjestämme myös jälleenmyyjille kauppiaspäiviä ja lisäksi heiltä tulee palautetta sähköpostitse ja puhelimitse, Haikonen toteaa. 100-vuotisjuhlaa Satavuotisen taipaleen kunniaksi Veljekset Wahlsténilla aiotaan järjestää tavallisesta poikkeavaa ohjelmaa. Sen on ykkösjuttu. Nyt 30-vuotias Haikonen on koulutukseltaan tradenomi ja työskenteli ennen toimitusjohtajan tehtävää myyntiedustajana kotimaan myynnissä. Täällä on kuitenkin hyvä porukka ja kiva olla töissä. Oma pitkäaikainen kasvatti Riina Haikonen aloitti Veljekset Wahlsténin toimitusjohtajana lokakuussa 2017 palattuaan äitiyslomalta. Myös muiden tuotteiden osalta kehittäminen on jatkuvaa. Vastuuta ja töitä riittää, ja omaksuttavaa on paljon. Työ toimitusjohtajana on alkanut hyvin, ja Markku ja Anne auttoivat hyvin alkuun. Koirapuolenkin markkinoimiseen on alettu nyt panostaa, ja palaute on ollut hyvää, Haikonen kuvailee. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Veljekset Wahlstén Oy Veljekset Wahlsténin valikoimasta löytyy kaikki, mitä hevostallilla tarvitaan. Kokoaikaisesti hän palasi yritykseen töihin vuonna 2010. Haikonen on itsekin ollut heppatyttö pienestä asti. Haaveissa siintää kuitenkin oma hevonen taas jonain päivänä ja oma tyttärenkin kanssa olisi mukavaa päästä tallille. – Koska meillä on Lahdessa myös oma myymälä, saadaan siellä asiakkailta suoraa palautetta. Hänen äitinsä harrasti ratsastusta ja tyttö innostui mukana. Lahden myymälässä vieraillessaan asiakkailla onkin mahdollisuus päästä kurkistamaan myös tuotantotyötä. Hevostuotteiden kehitystyössä yrityksellä on mukana mm.
Jotkut olivat tulleet paikalle varta vasten, joillekin tapahtuma oli iloinen yllätysbonus kauppareissun kylkeen. Niiden ympärillä pyöri pikkuväkeä ruuhkaksi saakka. Ylivoimaiset vetonaulat olivat haliponit ja keppihevoset. Kaksikko oli jopa yllättävän etevä, vaikka HP totesikin partneristaan, että ”kyseessä on Pohjanmaan notkein rautakanki.” Miesten liikkeet eivät ehkä olleet sääntöjen mukaisia, mutta sitäkin enemmän yleisöön meneviä. – Tällaisia tapahtumia tarvitaan, että saadaan uusia ihmisiä lajin pariin. Suomenhevosten kisassa oli ohjastamassa myös pohjoishämäläinen raviurheilun ikoni Seppo Sarkola (70). Ratsuhevoset ovat tuttuja, mutta olen pienestä pitäen käynyt raveissakin, nykyään vaan vähemmän, kertoi Ravihevoset vetivät kansaa Lempäälän Ideaparkiin Lempäälän Ideaparkissa ajettiin 10.–11.3. Hevosella on vetovoimaa Väkeä oli liikkeellä paljon. järveläisen Rantanen-Gustafssonin perhe. – Ostoksille tultiin, mutta sitten jäätiin katsomaan näitä suomenhevosia. Shetlanninponien finaalin etevin oli Eerika Haralan Alba Salma, montén veivät Triolet ja Miia Myllymäki, ja suomenhevosten nopeimmaksi osoittautui Kari Venäläisen ohjastama Tosi-Jänkä. Shetlanninponit, lämminveriset monté-hevoset ja suomenhevoset kilpailivat cup-tyyppisissä eräajoissa hevonen hevosta vastaan. Rämäpäät laskettelivat hevosen vetämässä pulkassa ja harrastivat vikellystä – taitovoimistelua hevosen selässä. Myös kokenut Seppo Sarkola sai Lempäälän Ideaparkissa uusia elämyksiä.. Sunnuntaina raviurheilun ystävät näkivät 250 metrin kilpailumatkalla hurjinta vauhtia, mitä Suomessa on koskaan ravihevoselle mitattu. Ideaparkissa kävi päivän mittaan 29 000 henkilöä. Hevonen hevosta vastaan Maailman ensimmäiset kauppakeskusravit tarjosivat nimensä mukaisesti myös raviurheilua. Kauppakeskusjohtaja Visa Vainiolan mukaan päivä oli huikea menestys. maailman ensimmäiset kauppakeskusravit. Monenlaisista ohjelmanumeroista suuren suosion saavutti Duudsonien Jarpin ja HP:n näytös. Sarkola on ehtinyt ajaa kilpaa kuudella eri vuosikymmenellä ja kokenut myös vanhan ajan suoralla ajetut kilpailut. Ja hyvinhän täällä väkeä onkin, Sarkola koki. – Oripäässä olen ajanut. 58 L empäänä Ideaparkissa oli perheen nuorimmille tarjolla runsaasti aktiviteettaja. Hän oli tyytyväinen päiväänsä, vaikka hänen ajokkinsa, Erkki Kyrölän Aika-Aatu, tippui jo alkuerässä. Siellä oli kilometrin suora, jossa käytiin päässä kääntymässä ja taas laskettiin menemään, Seppo Sarkola muisteli. Jälkimmäistä lajia edusti ylöShetlanninponien finaalin etevin oli Eerika Haralan Alba Salma. Ensimmäisenä päivänä paikalle kokoontui 29 000 katsojaa
59 perheen äiti Sari kertoi. Teksti: Harri Lind Kuvat: Ilkka Nisula ja Hanna Heinonen Vikellys-näytös kiinnosti yleisöä. Tosi-Jänkä oli suomenhevosten nopein rattaillaan Kari Venäläinen.. Joskus 80-luvulla omistin puolikkaan suomenhevosesta ja nyt tämä Raviliiga on innostanut takaisin hevosenomistajaksi, Kurikka sanaili. Varjomannin alkueräparin, eilisen voittajan Tosi-Jänkän jäätyä kotitalliin sairastamaan, sai Jenni Kaijan ohjastettava kilpailla jatkopaikasta yksin. Sitä tarjosi suomenhevosten monté-kilpailu, jonka suurimpiin suosikkeihin kuulunut Varjomanni tippui jo alkuerässä mitä erikoisimmalla tavalla. . – Ne ovat söpöjä, pehmeitä ja ihania, oli tyttöjen tyhjentävä vastaus kysymykseen, miksi ponit ja hevoset kiinnostavat. Monté-finaalin voitti kaukaa Polvijärveltä saapunut Shaka, jota ohjasti Heidi Kuossari. Eräajon voittaja lämminverinen Feast Your Eyesilta vaadittiin finaalissa aivan käsittämätön kilometriaika 0,56,4. Varjomannihan päättikin mennä lähes koko kilpailumatkan kiellettyä askellajia, peitsiä, ja tuloksena oli hylkäys väärästä askellajista. Forssalainen Jukka Kurikka tuli katsomaan Pilvenmäen raviradalla Ville Mäkelän hoteissa valmentautuvaa HPK:n varsaa, josta hän oli ostanut osuuden heti, kun ne tulivat myyntiin. Lumiraveissa esittäytyivät Tampereen Tapparan ja Ilveksen varsat, sekä Hämeenlinnan Pallokerhon Callela Exclusive. – Tämä on helppoa ohjastamista, kun ei tarvi käyttää järkeä. Päivän pehmeitä arvoja tarjosivat muun muassa haliponit ja Suomen suosituin aasi Sumu Sireeni. Me omistajat saamme tosi hyvin informaatiota mitä hevoselle kuuluu. 11-vuotiaat kaverukset Miia ja Iida harjasivat ja paijailivat Kessu-ponia. Seurasin sen kaikki lähdöt, enköhän seuraa tätäkin. Päivän russponien kilpailun voitti Båtares Dina ja Susanna Kauranen. Hän voitti myös viime kesänä Kaivopuistossa ajetun vastaavan sprinttikisan. On mahtavaa, kun sen kanssa löytyy yhteinen sävel, hän summasi. Draamaa ja upeita suorituksia Sunnuntaina raviurheilun ystävät näkivät 250 metrin kilpailumatkalla hurjinta vauhtia, mitä Suomessa on koskaan ravihevoselle mitattu. – Olin mukana jo Forssan edellisessä Raviliiga -hevosessa Real Redissä. Hevonen osoitti Ideaparkissa vetovoimansa ja suomenhevosten lähdön voittoon ohjastanut Kari Venäläinen kiteytti asian: – Hevonen on viisas ja palvelualtis eläin. Hänellä oli mukanaan Matias (6), Iida (7), Joel (15) ja Janne (18), jotka seurasivat silmä tarkkana suomenhevosten edesottamuksia ratasuoralla. Erkki Kujansuun valmentaman voittajan ohjissa oli myös edellispäivän voittaja, hollolainen kengittäjä-ohjastaja Kari Venäläinen. Raviliiga kiinnostaa Raviliiga yhdistelee raveja ja jääkiekkoa.12 jääkiekkoliigajoukkueella on nimikkovarsa, josta voi sadan euron summalla ostaa itselleen 1/1000-osan. Voittoaika tarkoittaa 64 kilometriä tunnissa. Raviurheilu tarjoaa parhaimmillaan upeita urheilusuorituksia, kuten lämminveristen kilpailussa nähtiin, mutta myös draamaa. Ensi vuonna ajan ponilähdötkin, hauskuutti Venäläinen yleisöä
A-, Bja E-vitamiinit hevonen saa laidunruohosta aika hyvin. – Harvemmin muistetaan viedä laitumelle kuivaheinää ja tehdä sitä muutosta asteittain. Hevoset selviävät lyhytaikaisesta kivennäispuutoksista.. – Kivennäispuoli ei tule täyteen laidunruokinnalla. Keväällä on tärkeää syöttää hevoselle ruohoa vähitellen. Ainoastaan kaliumia laidunruohosta saa riittävästi, mutta muiden kivennäisten varmistamista tarvitsee miettiä, Nina Jaakkola sanoo. Kivennäisiä laitumelle Laidunruohossa on paljon vitamiineja. Sillä on huomattava ero ruokinnallisesti suolistomikrobien kannalta. – Riippuu tietysti laitumen kunnosta ja siitä, miten laidunta on hoidettu ja minkälainen kivennäistasapaino maassa on. Muutos kuivaheinäruokinnasta suoraan laidunruoholle täytyy kuitenkin tehdä asteittain. Se on hyvä tapa ja yleensä hevosenomistajat muistavatkin tehdä keväisin muutoksen asteittain, kertoo maatalousja metsätieteiden maisteri, ruokintaneuvoja Nina Jaakkola. Monet toki muistavat, mutta se saattaa unohtua helpommin. Vuodenajat vaikuttavat hevosen ruokintaan merkittävästi. Dvitamiinia hevonen saa puolestaan auringonvalosta. Hevosille saattaa tulla ripulia syksyisin, kun siirrytään laitumelta takaisin kuivaruohoon. Se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä hevonen saa laidunruohostakin riittävästi kuitua. Voi olla hyvinkin, että laidunruohosta tulee riittävän hyvin Äkilliset muutokset ruokinnassa eivät ole hevoselle hyväksi Vähitellen laidunruoholle Kasvaakseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä hevonen tarvitsee ruokinnasta sopivan määrän energiaa, valkuaista, kivennäisja hivenaineita sekä vitamiineja. Kesällä laidunkautena kuidun määrä vähenee. – Äkillinen muutos on aika iso. Laidunruohossa on melko vähän kuitua. Se, kuinka kuitupitoista ravinto on ja minkä tyyppisiä kuituja ravinnossa on, vaikuttaa hevosen suoliston mikrobikantaan. Hän mainitsee erityisesti kalkin, fosforin, natriumin, magnesiumin, seleenin, jodin, sinkin ja kuparin. Hevonen saa kesällä kaikki tarvitsemansa vitamiinit, mikäli se laiduntaa ulkona parikin tuntia päivässä ja laidunruohoa on saatavilla. 60 K uidun määrä on ratkaiseva tekijä hevosen ravinnossa
Kuivaheinästä vitamiinit katoavat yleensä melko tarkkaan jouluun mennessä. – Kyse on kuitenkin lyhytaikaisesta, parin kolmen kuukauden jaksosta. Perustarpeen voi laskea elopainon perusteella. Yleensä hevoselle annetaan yleiskivennäisvalmiste, jos hevonen saa sitä ylimääräisiä vitamiineja, ei se ole kovin vaarallista, Nina Jaakkola kertoo. – Kuivaheinän laatukin vaihtelee. Varmista D-vitamiinin saanti Nina Jaakkola muistuttaa, että hevoset selviävät aika hyvin pienistä, lyhytaikaisista kivennäispuutoksista, vaikkei laitumelle vietäisi lainkaan kivennäisiä. Harvemmin peruskivennäisistä eli kalkista, fosforista, magnesiumista ja natriumista tulee puutetta, jos syöttää hevoselleen jotain kivennäistä. Teksti: Soili Kaivosoja Sinkki, kupari, seleeni ja jodi ovat harvinaisia Suomen maaperässä, joten niiden saanti kannattaa kesällä varmistaa.. Tarve on sitä suurempi, mitä enemmän hevonen tekee töitä. Hyllytavaratuotteista löytyy kaikki kivennäiset ja vitamiinit samasta paketista. Hän muistuttaa, että etenkin kuparin, sinkin, seleenin ja jodin saantia on syytä tarkkailla. Kuivaheinän laatu vaihtelee Vitamiinitarve on suurempi talvella, jolloin myös kotija harrastekäytössä olevat hevoset tarvitsevat vitamiinitäydennystä. – Kannattaakin tutkia kuinka paljon kyseisiä vitamiineja valmisteissa on. Koska kuivaheinässä on huonoja kivennäispitoisuuksia, on joitain kivennäisiä välttämätöntä käyttää tukemassa hevosen ruokintaa. Mutta hyvin harvoin suomalaisesta laitumesta saa tarpeeksi sinkkiä ja kuparia ja varsinkaan seleeniä ja jodia, jotka ovat hyvin harvinaisia Suomen maaperässä. Erityisesti kasvaville hevosille kannattaa käyttää niille tarkoitettuja vitamiinivalmisteita, jotta varmistetaan riittävä D-vitamiinin saanti. pääkivennäiset kuten kalsium, fosfori ja magnesium. . – Mikäli haluaa välttää jotain tiettyä vitamiinia tai kivennäisainetta, on otettava useampia purkkeja. Laadukkaampaa, aikaisemmin tehtyä kuivaheinääkin on toki mahdollista tehdä ja sitä on myös olemassa, Nina Jaakkola toteaa. Suomen oloissa on aika tyypillistä, että heinä on myöhään korjattua, jolloin siinä on jo aika paljon kortta, paljon sulamatonta kuitua ja aika vähän valkuaista. Ne ovat sellaisia, joita on välttämätön täydentää laidunkaudella, jos haluaa varmistaa, että hevonen saa kaikkea riittävästi. Kivennäisten saanti on kuitenkin turvattava kasvaville hevosille, kantaville tammoille sekä kilpahevosille. Samoin erityisesti E-vitamiini jää helposti vajaaksi ja erityisesti kasvavilla hevosilla myös D-vitamiinin saanti, Nina Jaakola sanoo. Kivennäisvalmisteissa jäävät yleensä vajaaksi kalleimmat vitamiinit eli Eja D-vitamiinit. 61 Kivennäiset ja vitamiinit tarkkailuun Ravinto on tärkeä osa hevosten hyvinvointia, mikä myös tiedostetaan hevostenomistajien keskuudessa hyvin. Se menee helposti taiteiluksi. – Hivenaineista jää aika tyypillisesti vajausta, sillä monissa kivennäisissä niiden pitoisuudet ovat aika heikot
Täydennysrehujen käsite on laaja ja terminologia on helposti harhaanjohtava. Varmuus laskelmalla Käytettäessä erilaisia täydennysrehuja kauran lisäksi on oltava erikoisen tarkkana, että hevo. – Esimerkiksi kilpahevosille voidaan antaa energialisää ja tarvittaessa valkuaislisää. Niiden käytön edellytyksenä tietysti on, Täydennysrehut jaetaan kolmeen eri ryhmään Täydennysrehut-termi pitää sisällään teollisesti valmistetut rehut. Näissä rehuissa on erilaisia pitoisuuksia energiaa, valkuaista ja tärkkelystä. Tiivisterehujen avulla lisätään jonkun aineosan saantia, yleensä valkuaisen saantia. – Perusrehujen lisänä voidaan käyttää myös esimerkiksi vihanneksia, palkokasveja ja yrttejä sekä valkosipulia, kannustaa Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja, professori Minna-Liisa Heiskanen. 62 H evosten täydennysrehut jaetaan yleensä kolmeen ryhmään, jolloin niiden merkitystä on helpompi ymmärtää. – Eri hevosryhmille on olemassa omat rehusarjat, joiden ohjeita on hyvä noudattaa, jos päädytään tähän ruokintakäytäntöön. Myös lopputiineyden aikana sekä imettäville tammoille voi valkuaislisän antaminen olla tarpeen. että rehua annetaan riittävä määrä, eikä vain pieniä määriä, koska rehut sisältävät myös kivennäiset ja vitamiinit. Niitä on Suomen markkinoilla satoja erilaisia. Niin sanotut täysrehut sisältävät kaiken, mitä hevonen heinän lisäksi tarvitsee. – Erityisesti kasvaville varsoille on syytä antaa valkuaistiivistettä, jolla varmistetaan, että ne saavat riittävästi oikeita, kasvulle tärkeitä aminohappoja. – Tällöin puhutaan usein täysrehuista, puolitiivisteja tiivisterehuista, kertoo Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja, professori Minna-Liisa Heiskanen. Puolitiivisteillä vahvistetaan heinäja kauraruokintaa. Esimerkiksi huonona heinävuonna, jolloin heinässä on vähän valkuaista, Minna-Liisa Heiskanen sanoo
Laajasta valikoimasta johtuen käyttöohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja jos rehun tarkoitus jää epäselväksi, sanoo Satu Yrjänen.. Hevosen perusravintoa on heinä. TalliPro Premiumin sisältämät melassileike, ohra ja merilevä täydentävät kaurasta monipuolisen rehuannoksen. – Liiallisina annoksina valkosipuli voi ärsyttää mahaa, aiheuttaa allergisia ja atooppisia reaktioita sekä johtaa jopa verenvuototaipumukseen. . Siis kannattaa antaa vain kohtuullisia määriä! – Aiemmin jotkut oriinpitäjät antoivat kananmunia siitosoriille. Perusruokintana heinä ja kaura ovat hyvä konsepti täydennettynä kivennäisillä ja vitamiineilla suurimmalle osalle hevosista. Tuote sisältää runsaasti myös biotiinia, joka ylläpitää karvan laatua ja kavioiden kuntoa. 63 set saavat riittävästi ja oikeassa suhteessa kalsiumia ja fosforia ja muita hivenaineita. Jokainen hevonen tarvitsee vähintään myös kivennäistäydennyksen ja suolakiven saataville, raikkaan veden lisäksi. Esimerkiksi valkosipulin arvioidaan estävän virusten, bakteerien, sienien ja loisten lisääntymistä ja helpottavan allergiaja hengitystieoireita. Jos hevonen on laiha hevonen, kannattaa antaa energiarehuja. Vihanneksia, palkokasveja Perusrehujen lisänä voidaan käyttää myös esimerkiksi vihanneksia, palkokasveja ja yrttejä. Täydennysrehut jaetaan kolmeen eri ryhmään Täydennysrehut paikkaavat ruokinnan puutteita TalliPro Premium on rakeistettu kaikille hevosille sopiva, tarvittavat kivennäiset ja hivenaineet sisältävä vitaminoitu täydennysrehuseos, joka täydentää heinään tai säilöheinään ja kauraan pohjautuvaa ruokintaa. Esimerkiksi, jos on kasvava, laiha varsa, niin energiaja valkuaistiivisteseos on paikallaan, Minna-Liisa Heiskanen sanoo. Jos hevosen energiatarve kasvaa, kasvaa myös valkuaisen tarve. TalliPro Premiumin hivenaineet on lisätty orgaanisessa kelaattimuodossa, jolloin niiden hyväksikäyttö on paras mahdollinen ja seleeni on orgaanisessa muodossa. – Varminta on tehdä ruokintalaskelma, joka onnistuu nykyisillä atk-pohjaisilla ohjelmilla helposti. Ennen lisärehun hankkimista kannattaa pohtia muun muassa mihin käyttötarkoitukseen rehua etsitään, mistä raakaaineista tuote on valmistettu, sisältääkö tuote kilpahevosilta kiellettyjä ainesosia, saako hevonen päällekkäisiä ravintoaineita, erityisesti rasvaliukoisia vitamiineja muista rehuistaan ja tarvitseeko hevonen todella tuotetta, Hevostietokeskuksen nettisivuilla opastetaan. Myös tärkkelyksen sulavuus ohutsuolessa on hyvä, Heiskanen sanoo. Harrastehevosille hyvälaatuinen heinä voi olla pääasiallinen tai ainoa energianja valkuaisenlähde, mutta kivennäisten tai hivenaineiden tarve ei pelkällä karkearehuruokinnalla täyty. Monet peruskivennäiset sisältävät myös vitamiineja, mutta kevättalvella pieni lisä ADE-vitamiinia on usein tarpeen, koska heinän vitamiinipitoisuus vähenee varastoinnin aikana. Kaura on verraten turvallinen väkirehu, koska se on kuitupitoinen ja sen energiaja tärkkelyspitoisuus on muita viljoja alhaisempia. . Nykyisin korkea-arvoinen valkuaislisä on helpointa saada valkuaistiivisterehuista
Haittapuolina on myös raa´an kananmunan sisältämä avidiini, joka heikentää biotiinin hyväksikäyttöä. Täydennysrehu on rehusekoitus, jota annetaan TalliPro Premium on myydyin tuotteemme. Laajasta valikoimasta johtuen käyttöohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja jos rehun tarkoitus jää epäselväksi, kannattaa tarvittaessa kysyä tuotteen markkinoijalta tai valmistajalta lisätietoja. Aina on siis tarpeellista katsoa hevosta päältä ja seurata sen lihavuuskunnon ja lihaksiston kehitystä ja seurata samalla muun muassa kavioiden ja karvapeitteen kuntoa ja arvioida tarve sen mukaisesti, kertoo tuotekehityspäällikkö Satu Yrjänen Vilomix Finlandilta. Sana täydennysrehu kattaa virallisesti hyvin suuren osan kaupoista saatavista hevosten rehusekoituksista. Rehu täydentää monipuolisella koostumuksellaan muuta väkirehuannosta, sillä se sisältää myös melassileikettä, ohrajauhoa, sinimailasta, soijarouhetta ja merilevää. Optimoinnin tulos on hyvä apu, mutta ohjelma ei toki huomioi hevosen mahdollista laihdutustai lisämassan tarvetta. 64 TalliPro Sport on urheiluhevosille kehitetty täydennysrehu. Hygienia tärkeää Hevosen ruuansulatuskanava on hyvin herkkä vaihteluille ja erityisesti mahdollisesti pilaantuneille rehuille. hevoselle heinän lisäksi. Sport sisältää tärkeiden kivennäisaineiden lisäksi hivenaineet, vitamiinit ja aminohapot. Hevoselle ei kannata antaa sattumanvaraisesti mitä tahansa. – Kivennäislisänä käytettävä orgaanisia hivenaineita sisältävä. Myös ruokinta-astioiden ja juomakuppien hygienia kannattaa pitää mielessä, jotta ongelmilta vältyttäisiin. – Esimerkiski raa´an kananmunan kanssa kosketuksissa olleet rehuastiat ovat helposti epähygieenisiä, vaikkei salmonellaa suomalaisissa kananmunissa esiinnykään. Myös erilaiset yrttisekoitukset luokitellaan täydennysrehuiksi. Lisäksi nestemäinen nivelten hyvinvointiin suunniteltu TalliPro Hyaluronihappo on hyvin suosittu tuote, Satu Yrjänen kertoo. Hyviä lisävalkuaisenlähteitä ovat myös esimerkiksi sinimailanen, pellavansiemenja hamppupuriste. Sport varmistaa myös aminohappojen riittävyyden lihaksiston kehittymiseen ja ylläpitämiseen. . Se voi kattaa hyvin monipuolisesti lähes kaiken tarvittavan, annostusohjeita noudattaen, tai vai hyvin pienen osion hevosen tarpeesta, kuten esimerkiksi vitamiinitai aminohappotäydennysrehu. Se täyttää raskaassa valmennuksessa ja kilpailukäytössä olevien urheiluhevosten tarpeet. Optimointiohjelman avulla saa energian ja valkuaisen saannin lisäksi laskettua hevosen kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien saanti halutusta rehuyhdistelmästä. TalliPro Sportin koostumuksessa on otettu huomioon erityisesti kovassa rasituksessa olevalle hevoselle tärkeä E-vitamiini ja B-vitamiinit. Täydennysrehuilla voi siis lisätä hevosen energian ja valkuaisen saantia, kivennäisten saantia, hivenaineita, vitamiineja, korvata hien mukana poistuvia elektrolyyttejä ja tehostaa ruuansulatuskanavan toimintaa muun muassa. TalliPro Premium riittää kevyessä käytössä olevalle hevoselle täydennysrehuksi sellaisenaan ja kovemmassa käytössä sen rinnalle lisätään kauraa. Mistä sitten tietää tarvitseeko hevonen jotakin muuta, eli niin sanottuja täydennysrehuja. – Nykyään on tarjolla hevosille suunniteltuja valkuaisvalmisteita, joita ennemminkin suosittelisin tarpeen tullen käyttämään. Ilmeisesti ”ennen vanhaan” hevosille annettiin kananmunia muun muassa täydentämään hevosen valkuaisensaantia ja tehostamaan karvankiiltoa. Tutki tarkasti käyttöohjeet Sana täydennysrehu kattaa virallisesti hyvin suuren osan kaupoista saatavista hevosten rehusekoituksista. Pellavansiemenja hamppupuristeen sisältämä öljy on hyväksi myös iholle ja karvalle, Satu Yrjänen sanoo. – Ruokinnan suunnittelun avuksi on saatavilla nettipohjaisia optimointiohjelmia kuten Hopti tai PC-Horse
MSM (metyylisulfonyylimetaani eli orgaaninen rikki) on luonnostaan esiintyvä rikkiyhdiste lihasten ja nivelten luonnollisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Käyttöohje: suihkutetaan suoraan iholle 1–2 krt päivässä; voidaan hieroa kevyesti, joka tehostaa vaikutusta; imeytyy nopeasti kudoksiin. Inkivääri vilkastuttaa aineenvaihduntaa, kiihdyttää pintaverenkiertoa, lisää hikoilua, nopeuttaa nesteen poistumista ja viilentää siten elimistön lämpötilaa sekä vähentää turvotuksia. Erityisesti rankan suorituksen jälkeisessä palautumisessa magnesium auttaa rasittuneiden lihasten rentoutumisessa ja korjaa myös suolatasapainoa. Magnesium on tärkeä hermoston, verenkierron ja lihastoiminnan hyvinvoinnille ja myös energiantuotannossa, auttaa rasittuneiden lihasten rentoutumisessa ja korjaa myös suolatasapainoa. Inkivääri auttaa näin myös lihaskipuihin. Vatsan hoidossa inkiväärin sisältämät karvasaineet kiihdyttävät ruuansulatus-nesteiden eritystä ja näin ollen inkivääriä käytetään lisäämään ruokahalua ja edistämään ruuansulatusta; inkivääri lisää myös syljen eritystä. sidekudoksia, sydäntä, verisuonistoa ja kehon energiantuotantoa, lievittää tehokkaasti tulehduksia, auttaa myös allergioissa, astman hoidossa ja ruoansulatushäiriöissä, lievittää lihasarkuutta ja nopeuttaa lihasvammojen parantumista, edistää ihon ja karvapeitteen terveyttä. 65 n Tuoteuutuuksia Criollo Ginger+MSM nivelille ja lihaksille n Criollo Ginger+MSM sisältää inkivääriä ja MSM:ää (metyylisulfonyylimetaani eli orgaaninen rikki), täydennysrehu hevosille, nivelten ja lihasten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin, tulehdustilojen ja vatsan ongelmiin, turvotuksiin. Inkiväärin puhdistavat vaikutukset ulottuvat niin sisäelinten kuin ihon hyvinvointiin. Koostumus: glukosamiini, magnesiumkloridi, vesi Criollo Magnesium + Glucosamine Oil – täsmähoitoa ulkoisesti nivelille ja lihaksille Criollo-nivelravinteiden oheen! Ei dopingvaroaikaa! 500 ml, ovh 34,90 € sis. Magnesium myös vähentää väsymystä ja uupumusta. Inkivääri lievittää yskää ja tukkoisuutta ja nopeuttaa liman poistumista, joten se sopii flunssan olon helpottamiseen. Magnesiumöljy imeytyy nopeasti kudoksiin. Criollo Magnesium Oil – täsmähoitoa ulkoisesti lihaksille! Ei dopingvaroaikaa! 500 ml, ovh 29,90 € sis. Rikki on oleellinen osa hyvien ja terveiden solujen tuottamisessa. Kehon rakennusaineet, aminohapot ovat rikin sitojia ja ovat tärkeässä osassa kehon toimintoja säätelevien hormonien ja entsyymien tuotannossa.MSM ylläpitää nivelten liikkuvuutta ja lievittää niveltulehduksissa ja tukee monia rakenteita (niiden joustavuutta) ja toimintoja kehossa, mm. Criollo Ginger+MSM ei sisällä täyteaineita! Ei suositella kantaville tai imettäville tammoille. Niveltulehdusten hoidossa inkivääristä on apua kivun ja tulehduksen hillitsemisessä sekä nivelten liikkuvuuden parantamisessa; se edistää nivelten notkeutta. MSM tekee solujen seinämät paremmin läpäiseviksi, jolloin vesi ja ravinteet pääsevät virtaamaan vapaasti soluihin ja kuona-aineet ja myrkyt taas ulos soluista. Koostumus: magnesiumkloridi, vesi. Sitä esiintyy pieniä määriä elimistössä. Erinomainen lihaskramppeihin, lihasjäykkyyteen, kipeytyneille ja väsyneille lihaksille, edistää verenkiertoa lihaksissa, nopeuttaa palautumista rasituksen jälkeen, on nopeasti vaikuttava relaksantti. Magnesiumöljy suihkutetaan suoraan iholle 1–2 krt päivässä; voidaan hieroa kevyesti, joka tehostaa vaikutusta. Criollo Ginger+MSM sisältää inkivääriä 20% ja MSM:ää 80%. Magnesium on tärkeä hermoston, verenkierron ja lihastoiminnan hyvinvoinnille ja myös energiantuotannossa. alv Magnesium+Glucosamineoil nivelravinteiden oheen n Criollo Magnesium + Glucosamine Oil on glukosamiinia ja magnesiumia sisältävä suihke ulkoiseen käyttöön erityisesti nivelten ja lihasten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Inkivääri auttaa astman ja allergioiden hoidossa, sillä se irrottaa limaa keuhkoista. Glukosamiini ylläpitää nivelten rustojen terveyttä ja elastisuutta, suojaa nivelrustoja rappeutumiselta, vaimentaa tulehdusta ja hidastaa nivelrikon kehitystä. alv.. 20,90 € sis. n Magnesium Oil täsmähoitoa lihaksille n Criollo Magnesium Oil on magnesiumia sisältävä suihke ulkoiseen käyttöön erityisesti lihasten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. alv. 59,90 € sis. Alv, 2 kg, ovh. Ei dopingvaroaikaa! 600 g ovh
– Virheellinen ryhti synnyttää epäsymmetrisen liikkeen ja keho kuormittuu, ja se tuntuu kiputiloina. Omaa ryhtiään ei useinkaan itse hahmota, ja sitä on vaikea itse mitata. – Ratsastusvalmentaja usein kyllä huomaa tilanteen, mutta hevosen selässä virheasentoa on vaikea saada korjatuksi, toteaa erityisliikunnanohjaaja, ratsastajiin erikoistunut urheiluvalmentaja Piia Solajärvi, 40. Samalla kartoitetaan biomekaniikan vaikutusta kehonhallintaan, jossa otetaan kehon toiminta kokonaisvaltaisesti huomioon. Nykytekniikka mahdollistaa täsmällisen tiedon saamisen kehon liikeradoista.. Ryhtirikko auttaa tunnistamaan ongelmakohdat. Ratsastajan epäsymmetrinen asento estää kehityksen Ryhtirikko-menetelmällä korjataan liikehäiriöt Ryhtirikko on urheiluvalmentaja Piia Solajärven kehittämä menetelmä, joka mittaa kehon virheasentoja. – Menetelmän kehittämiseen olen kuitenkin saanut innoituksen nimenomaan ratsastajien ryhdin korjaamisesta. Ryhtirikko on Solajärven kehittämä ryhdin mittaamismenetelmä, jossa mitataan kehon lihasepätasapainoa. 66 K un ratsastajan asento hevosen selässä on vino tai epäsymmetrinen, kehitystä ei tapahdu. Solajärvi on keskittynyt erityisesti ratsastajien fysiikkavalmennukseen. Menetelmällä ennaltaehkäistään isompien ongelmien syntymistä ja korjataan asentovirheitä. – Menetelmä sopii kaikille, niin tavallisilla kuntoilijoille kuin aktiiviurheilijoillekin
lun jälkeen totesin, että haluan yhdistää teorian ja käytännön, eli tehdä ihan perustyötä ratsastajien parissa. – Luotan kaikessa tutkittuun tietoon, mutu-tuntumalla ei pitkälle pääse. Ryhtirikko-menetelmä pitää sisällään asiakkaan, yleensä ratsastajan, liikeratojen ja asennon Jos ratsastajan asento hevosen selässä on vino tai epäsymmetsinen, kehitystä ei tapahdu. En ole tutkijatyyppi, joka vain istuu päivät tietokoneella. – Kaiken teoreettisen opiskePiia Solajärvi on ratsastajiin keskittynyt urheiluvalmentaja, jolla on myös omaa urheilutaustaa. Koti on Vihdin Moksissa, jossa hänellä on myös siitostammoja, tällä hetkellä neljä. Nyt Solajärvi telee ratsastajien fysiikkavalmennusta ja kouluttaa muita Ryhtirikko-menetelmän käyttöön. Hänen Movebalance-yrityksensä toimii Espoossa. Taustaltaan hän on myös monia lajeja harrastanut urheilija, muun muassa jalkapallon puoliammattilainen Sveitsin A-liigassa. – Tulin Suomeen leikkaukseen, ja kun edessä oli puolitoista vuotta kestävä kuntoutus, ja silloin päädyin miettimään muuta työtä. Pääsin myös seuraamaan kahden olympiatason ratsastaja valmentautumista. – Jalkapallon lisäksi toimin Sveitsissä ratsuttajana, joten hevoskokemus kasvoi sielläkin. – Valmistuin erityisliikunnanohjaajansi Pajulahdesta, ja sitten hain lisäoppia myös Lapin urheiluopistosta, ja olin opiskelijavaihdossa Espanjassa. 67 Pitkä kokemus ja urheilutausta Solajärvellä on 20 vuoden kokemus hevosalalta. Mittaukset ja ohjeet Solajärven menetelmä perustuu mittauksiin, joista liikehäiriö tulee selkeästi näkyviin. Hevosen selässä tilannetta on vaikea, ellei mahdoton korjata, mutta apu löytyy usein ratsastajan kehon liikehäiriöiden korjaamisesta.. Yrityksellä on myös maahantuontia, erilaisia apuvälineitä, kuten faskiaraappoja, satulaistuimia ja pohjallisia ratsastajien käyttöön. Solajärven ammattilaisura päättyi nilkan vammautumiseen. Kuopion yliopistossa suoritin vielä liikuntalääketieteen perusopinnot
– Tyypillisesti liikehäiriö syntyy jonkun vamman jälkeen, kun vammautunutta kohtaa helposti varotaan käyttämästä samoin kuin kehon toista puolta. – Ryhtivirheitä syntyy pienistä traumaperäisistä vammoista tai päivän aikana syntyvistä yksipuolisista liikkeistä. Liikehäiriö on terminä melko uusi. – Asiakas saa mukaansa helpon kotiohjeen virheasentojen korjaamiseen. Tutkittu tieto ja kaikki käytettävissä olevat mittausapuvälineet ovat pohjana Piia Solajärven Ryhtirikko-menetelmässä. 68 tarkat mittaukset. Ryhtirikko-menetelmä perustuu selkeisiin mittauksiin, joilla asiakkaan liikehäiriöt kartoitetaan.. Haluaisinkin olla uusien tuulien tuoja, toivon, että tästä palvelusta i syntyisi jonkinlainen ilmiö. Nämä liikehäiriöt juontavat juurensa arjesta, usein yksipuolisesti kuormittavasta työstä. Toinen syntytapa johtuu yksipuolisista toistoista, joku taaja tekee toista asiaa kuin toinen. Vinous ryhdissä aiheuttaa kompensaatiomuutoksia aina koko kehoon. Liikehäiriöitä on lähes kaikilla. Luennoillani sanon aina, että ihan vapaasti saa kopioida tätä tietoa ja menetelmää niin paljon kuin haluatte, Piia Solajärvi sanoo. Kun virheasento on tunnistettu, Solajärvi antaa asiakkaalle yksilöllisen harjoitusohjelman, jolla liikehäiriö korjataan. Yksinkertaisesti sanottuna se väärä tapa liikkua. Uusien tuulien tuoja – Olen hevosalalla ehkä vähän tällainen kummajainen, kun minulla on hiukan uudenlainen ideologia. – Olen työurani varrella kompastunut liikehäiriöön monta kertaa ja monessa lajissa. Siksi niiden korjaaminen vaikuttaa koko hyvinvointiin, ja auttaa parantamaan suoritusta. Piia Solajärvi ohjaa ratsastajia faskiaraapan käytössä osana lihashuoltoa. Usein asento on vino tai epäsymmetrinen – toinen hartia saattaa olla edempänä kuin toinen, tai toinen raaja alempana kuin toinen. Keho kuormittuu ja syntyy liikehäiriö. Muutosta kontrolloidaan sovitulla aikajänteellä
Kun se on opittu tapa, siitä voi myös oppia pois. – Sanoisin, että jos ratsastajan aerobinen kunto ei kasva tai lihaksisto ei kehity, suuurimmaksi osaksi syy on korjaamattomisaa liikehäiriöissä. – Tämä on usein myös sellaista varhaisvaiheen kuntoutusta. Luentojen aiheita ovat muun muassa ratsastajan biomekaaniikka, ratsastajan fysiikkavalmennuksen suunnittelu, ratsastajan ravinto ja fysiikkavalmennuksen tarvekartoitus. Niinpä hän on vienyt palvelun talleille, joissa liikehäiriö voidaan todeta nopeilla mittauksilla, ja antaa ratsastajalle liikuntaohjeet sen korjaamisen. – Minusta meillä Suomessa tilanne on selkeästi huonompi kuin monessa muussa maassa. Uskoisin tämän johtuvan osaltaan myös vähän kömpelöstä kuntoutusjörjestelmösrämme, joka ei esimerkiksi vammojen jälkeen auta riittävästi korjaamaan tilannetta. Helppo ja nopea palvelu – Kun liikehäiriö on syntynyt, siitä on tullut aivoihin muistijälki, jolloin epäsymmetrinen tai vino tapa liikkua toistuu. 69 Korjattava ilman hevosta Asiana ratsastajan virheellinen asento ei toki ole uusi – ratsastuksen lajivalmentajat ovat siitä hyvin tietoisia. Solajärvi myös luennoi valmentajille ja muille kiinnostuneille, jotta nämä voisivat ottaa menetelmän käyttöön. – Uutta on se, että liikehäiriön korjaaminen siellä hevosen selässä ei tahdo onnistua. – Mielestäni tämä palvelu on sellainen, josta koko ratsastuslajo ja -kulttuuri Suomessa hyötyvät merkittävästi. Liikehäiriö johtaa helposti uusiin ongelmiin, esimerkiksi nivelen väärä asento saattaa edesauttaa nivelrikon syntymistä. Kuvassa EBEF2015 voittaja, estevarsa Con Corde, EBEF2016 voittaja, kouluvarsa Swamphill Platinium, ja nuorten estehevosten CHAMPION2016 voittaja estevarsa Ivory. Solajärvi mietti palvelua kehittäessään, miten saisi sen mahdollisimman monen ulottuville, helposti ja pienillä kustannuksilla. Piia Solajärvi kasvattaa Swamphill-kasvattajanimellä siitostammoja Vihdissä. Hän on seurannut hevosalaa myös muualla, Sveitsissä, Saksassa ja Yhdystvalloissa. – Silloin tilanteeseen helposti jätetään puuttumatta, varsinkin, kun ratsastaja itse ei ole asiaa tiedostanut, vaikka mittauksissani saattaa sitten näkyä merkittävä epäsymmetrisyys liikkumisessa. Haluan tuoda lajivalmentajien käyttöön uusia työkaluja tilanteen korjaamiseen, Piia Solajärvi sanoo. – Meillä Suomessa liikehäiriöt näyttävät olevan yleisempiä kuin muualla. . – Liikehäiriön korjaaminen ei edellytä mitään rankkaa liikuntaa, vaan pieni, kevyitä korjaavia harjoituksia, joita toistetaan riittävästi. Liikehäiriö aiheuttaa ajan kuluessa hankaluuksia myös hevoselle – ratsastajan virheasennot vaikuttavat hevoseen ja voivat edesauttaa vammojen ja sairauksien syntyä myös hevoselle. Itse vaikea tunnistaa Ratsastaja ei itse tunnista omaa liikehäiriötään. Liikehäiriöt aiheuttavat usein kiputiloja – voi tulla selkäsärkyä tai muuta – mutta kipuja ei välttämättä aina ole. Ulkomaiden kokemuksestani on ollut paljon hyötyä menetelmän kehittämisessä. Piia Solajärvi
– Kun näkee hevosen intohimon liikkumiseen ja riemun juoksemiseen, voi sanoa, että sillä on vielä paljon annettavaa, toteaa Reetta, joka on päättänyt kuntouttaa hevosensa. Reetta Tervosen elämän hevonen Villin Viksu kärsii hankosidevammasta. Satulan alla tuntui kytevän mahdoton määrä voimaa ja vauhtia, Reetta Tervonen muistelee. Kuuden vanhana Reetta sai ensimmäisen poninsa, shetlanninponitamma Nanikan. – Heti ensimmäisen ratsastuksen jälkeen sanoin ystävälleni, että tämän tamman ennätys ja tienesti eivät ole tässä. – Äitini piti minua tallilla mukana pienestä pitäen, ja päiväuniakin tuli nukuttua vanhan englannintäysiveritamman Mistin kyydissä, kun olin äitini sylissä mukana ratsastamassa. 70 H evoset ovat aina olleet osa Reetta Tervosen, 20-vuotiaan Petäjävedellä asuvan biologian opiskelijan elämää. Sama vanha tamma toimi opetusratsuna siinä vaiheessa, kun Reetan jalat alkoivat yltää satulaan. Alustava innostus Ystävänsä vuoksi yrittää parhaansa Kun rakkaudella ei ole rajaa, haluaa ystävänsä vuoksi yrittää parhaansa. – Nannan kanssa piti opetella ihan uusia puolia hevosten kanssa toimimisesta: se kun oli perinteinen itsepäinen shetlanninponi, joka osasi kyllä luistaa töistä tehokkaasti. Sen ansiosta herkkyys, johdonmukaisuus ja rauhallisuus hevosten käsittelyssä sekä ratsastuksessa tulivat itsestäänselvyyksiksi heti alusta alkaen. – Misti oli todella kuuliainen ja kärsivällinen, mutta erittäin herkkä ja itsetietoinen. Kuvat: Kari Leo
Siinä oli vain jotain kiehtovaa, ja tunsin jonkinlaista hengenheimolaisuutta. Muutama vuosi myöhemmin talliin tuli newforestinponi Dooris, jonka kanssa oli tarkoitus päästä hieman kilpailemaankin. Kesän alussa lähdin etelä-Suomeen isommalle tallille hevosenhoitajaksi, ja Viksu jäi treenarilleen Savoon. – Kilpailuja katseltiin toiveikkaasti, mutta suunnitelmat vesitti Dooriksella alkanut puhkuri, joka oli kyllä talvisin oireeton, mutta kesäisin siitepölyn, kuumuuden ja muiden kesävitsausten vuoksi puhkesi ja hankaloitti ponin oloa ja rajoitti treenausta. – Heti ensimmäisen ratsastuksen jälkeen sanoin ystävälleni, että tämän tamman ennätys ja tienesti eivät ole tässä (lukemat olivat silloin 1.39,0 ja 0e), satulan alla tuntui kytevän mahdoton määrä voimaa ja vauhtia. Vaikka Doorista koulutettiinkin meillä eteenpäin ratsastuksessa, vaihtuivat esteja koulukenttähaaveet pitkiin maastolenkkeihin ja matkaratsastuskilpailuihin tähtäävään valmentautumiseen. Matti alkoi kaupitella hevosta silloin minulle oikein tosissaan, oli joskus aiemminkin maininnut, että ostat siitä itsellesi hevosen. Reetta teki syksyn aikana Viksun kanssa töitä niin paljon kuin ylioppilaskirjoituksiltaan ehti. Aika tarkalleen kolme vuotta sitten hän kiipesi ensimmäisen kerran hyvin siron ja pienikokoisen viisivuotiaaksi kääntyneen suomenhevosen selkään. – Ponin kuumuus, herkkyys ja koulutuksen vähäisyys sekä valmentautumismahdollisuuksien rajallisuus tulivat vastaan, ja touhu Dooriksen kanssa jäi muutamia harjoituskilpailuja lukuun ottamatta kotona harrasteluun. – Tamman yleiskäytös oli edelleen erittäin vauhdikasta ja jopa hieman epämiellyttävää, eikä siihen saanut kontaktia. Viksu oli silloin todella ujo, jopa vähän arka, ja hyvin varsamainen. Sen raviura oli hyvin laukkapainotteinen. Matin tallilla pääsin opettelemaan sekä treenauksen että kilpailun saloja. – Odotin jonkinasteista rodeota hiljalleen selkään kiivetessäni, mutta mitään sellaista ei tullut. Matilla oli silloin neljä starttihevosta, joista yksi oli muuan Villin Viksu. Kova työ tuotti tulosta Seuraavan kevään ajan Reetta ratsasti Viksulla tiheään tahtiin. 71 ajamiseen syntyi Nannan kanssa kärrytellessä, mutta raviponijutut jäivät silloin väliin, kävin satunnaisesti ratsastustunneilla eri talleilla. Ensiratsastus oli myös rakkautta ensi silmäyksellä, rakastuin aivan täysin siihen pieneen tammaan, jota kuvailtiin ’’kummalliseksi’’ ja ’’omalaatuiseksi’’, joka ei antanut tarhassa kiinni ja väistyi karsinan toiseen laitaan kun ihminen tuli lähelle, säntäsi aina lenkille lähtiessä ja jyräsi taluttaessa niin kovaa että tarvitsi narun tai ketjun vähintään turvalle, usein jopa suuhun, jotta pysyi käsissä. – Opettelimme tuntemaan toisemme. Erään laukkastartin jälkeen Matti kysyi, josko kokeilisin pitääkö tamma ratsastajaa selässään, kun ei raviura oikein ottanut tuulta alleen, Reetta Tervonen kertoo. Sekä jo melko harvinaista työhevoskulttuuria. Kävelimme hetken aikaa lumihangessa ja hölkkäsimme sitten harjoitusrataa ympäri. – Innostuin lajista valtavasti, vaikken siitä paljon tiennyt, ja aloin etsiä päämääräisesti tallia, jossa saisin opetella enemmän. Pyrin opetYstävänsä vuoksi yrittää parhaansa Viksu on Reetan elämän hevonen, vaikkei se enää ikinä juoksisi metriäkään kilpaa.. Kesän lopussa vastassa oli jo huomattavasti aikuisemman oloinen tamma, ainakin fyysisesti kasvanut. – Pienistä ennakko-odotuksista huolimatta myös C-lupakurssi luontui kuumalta tammalta mainiosti, ja sain ajettua sillä ravikortin. Satulassa satoja kilometrejä viikossa Reetta Tervosen kotikulmilla Pohjois-Savon metsissä oli hyvä ratsastaa, hiljaisia hiekkateitä riitti ja kilometrejä satulassa kertyi parhaimmillaan satoja viikossa. Samoihin aikoihin Reetta innostui raviurheilusta siinä määrin, että kulki raviurheilua harrastavan ystävänsä mukana kaikissa raveissa, joissa heidän hevosensa juoksivat. Rakkautta ensi ratsastuksesta – Viksu oli pitkään vain yksi hevonen muiden joukossa, hoidin sitä silloin tällöin, mutta en tutustunut siihen sen enempää. Opettelupaikka löytyi loppujen lopuksi hyvin läheltä: ratsastusmatkan päässä kotoani oli reilu kymmenen hevosen ravitalli, jota piti ja pitää edelleen vuosikymmeniä lajia harrastanut Matti Nissinen
Ensimmäisen yhteisen starttimme maaliintulon jälkeen itkunauroin tuloksesta: sija oli vasta viides, mutta Viksu ei laukannut kertaakaan, vaikka taulu oli täynnä laukkoja! Vielä huikeampi tunne oli ensimmäisen voittostartin jälkeen Killerin talvisissa raveissa sittemmin vakikuskiksi muotoutuneen Risto Tupanmäen ohjastaessa Viksun keulajuoksulla voittajakehään. – Ihmiset ympärillämme ovat tarjonneet apuaan ja ideoitaan Viksun kuntoutumisen puolesta, Reetta sanoo.. Aluksi yhteinen aika oli melko yksipuolista, hevonen ei ottanut kontaktia minuun, sieti mutta ei välittänyt vaan väisti. Kilpailuissa Reetta ja Viksu ovat eläneet tiiviisti yhdessä viimeiset kolme vuotta. Viksu antaa aina kaikkensa Viksun kanssa Reetta Tervosen mukaan parasta on keskinäinen yhteistyö, hevosen luonne sekä työmoraali. – Ja ihan vain siellä karsinan lattialla istuen, kun oma hevonen työntää pään syliin ja puhaltaa lämmintä ilmaa. – Vaikka lukuisia kertoja on ajettu puoli Suomea laukkastartin takia, ovat onnistumiset maistuneet sitäkin paremmalle. Eivätkä ne huikeat tunteet ole voittoa tarvineet: käsittämättömiä onnentunteita on koettu huonommillakin sijoituksilla, sekä ihan tavallisilla treenilenkeillä Suomen kauniissa suvessa ja talvessa. – Siitä on tullut yhteisten vuosien aikana todella sosiaalinen ja ihastuttava persoona, joka rakastaa lapsia ja huomiota. Ylipuhuin kuitenkin äitini kokeilemaan Viksua ratsain: tiesin että hänkin pitäisi tammasta, sillä hevosmakumme on varsin samanlainen. Viksu oli siirtynyt valmentajansa nimiin, ja oli nyt menossa myyntiin. – Sinne menivät kesätyöpalkat, mutta seuraavana päivänä Viksusta tuli minun hevoseni. Pieniä asioita, mutta tuntuivat lottovoitoilta silloin. Kun tallinpitäjien pienet lapset pyörivät jaloissa, seisoo Viksu hiirenhiljaa paikallaan ja antaa lasten hoitaa. Jonakin kevättalvisena päivänä koitti myös se hetki, kun Viksu tuli suoraan luokseni tarhasta, josta sitä oli ennen saanut odotella ja jahdata pahimmillaan tunteja ennen kuin neiti suvaitsi antaa kiinni. Puhelun loppuun mainittiin, että vaikka hintapyynti ilmoitukseen oli tarkka ja tingitty, minulle hevonen myytäisiin huomattavasti halvempaan hintaan. Maaliskuun alussa puhelin soi jo varsin vakavissa merkeissä. – Lopulta se alkoi kuitenkin tulla luokse ja ottaa huomiota vastaan. Lenkillä Viksu on herkkä mutta vauhdikas, ja sen mieli tahtoo kuumua aina liiaksi. 72 tamaan Viksulle treenilenkeillä kilpavalmennuksen ohessa myös ratsujuttuja. Reetalle saneltiin myynti-ilmoitus, joka piti laittaa nettiin seuraavaan maanantaihin mennessä, valmentaja, kun ei itse internettiä käyttänyt. Tai kun se tulee tarhassa vastaan höristen. Se tuntuu tajuavan, että lapset ovat pieniä ja hentoja, eikä niitä saa vahingossakaan kohdella kovakouraisesti. – Se paperilappunen on minulla edelleen tallessa. – En pystynyt lupaamaan ostamista, lopettelin juuri lukiota ja edessä olivat yliopisto-opinnot, eikä hevosen ostaminen siihen saumaan olisi ollut missään määrin järkevää. 19:05 soitin jännityksestä jäykkänä Matille että älä myy sitä hevosta, jos et ole jo myynyt, minä ostan sen. – Vietin illan jos toisenkin pohtien ongelmaa. – Syyskelien kurjentuessa aloin viettää aikaa Viksun kanssa enemmän, vietin tuntikausia sen karsinassa, istuskelin, rapsuttelin, hieroin, syötin porkkanoita ja lauloin. Ilmoituksen määräaikaa edeltävänä lauantaina Reetan puhelin soi: Viksulle oli löytynyt ostajaehdokas. Äidilleni uskalsin mainita asiasta vasta muutaman päivän kuluttua. – Minut oli kuitenkin mainittu etuoikeutettuna ostajana, jonka päätöstä piti sen illan kello seitsemään asti odotella. Hetkeäkään en ole katunut – Monenlaista palautetta olen ostoksestani saanut, mutta voin sanoa, etten ole hetkeäkään katunut, Reetta vakuuttaa. Elämäni hevonen oli karkaamassa käsistäni, ellen sitten itse ostaisi sitä. Kovasti äitinikin tykästyi tammaan, ja väläytti mahdollisuutta jonkinlaisesta leasing-sopimuksesta, Reetta Tervonen sanoo. Viksu meni myyntiin Viksun kaupittelu kiihtyi entisestään, ja valmentaja pohti vaihtoehtoja myymisen ja siitosuran välillä
Viksulla voi ratsastaa rennosti ratsastusvyöllä metsäpolkuja pitkin, kiitää tukat hulmuten montéstartissa, ajella minkä tahansa liikenteen seassa ilman ongelmia, käydä maastakäsin lenkkeilemässä tai ihan vain humputella pellolla. – Laukat ovat olleet riesana koko uran ajan liiallisesta kuumenemisesta johtuen, mutta mikäli ravi maistuu, ei pärjääminen jää ainakaan juoksupäästä kiinni. Viime syksynä hyvän tauoltapaluustartin jälkeen oikea etujalka reagoi voimakkaasti, ja hankositeessä ultrattiin olevan pieni ruhjetyyppinen vamma, Reetta Tervonen sanoo. . Meillä molemmilla on ollut vaikeutemme, mutta niistä on päästy pitkälti yli yhtä matkaa. Verihiutaleet erittävät kasvutekijöitä, jotka edistävät kudoksen uusiutumista ja näin vamma-alueen paranemista. Ne myös uusiutuvat helposti, sillä hankositeen joustavaksi tarkoitettu kudos ei palaudu koskaan vammautumisen jälkeen aivan entiselleen, niin kuin ei muidenkaan jännerakenteiden. Monipuolinen harrastehevonen Viksu on harrasteravuri, mutta myös todella monipuolinen harrastehevonen. Sanotaan että omistajissa on paljon samaa kuin heidän eläimissään, ja allekirjoitan tämän täysin. Tällä hetkellä samassa laumassa ovat Viksun lisäksi kaksi suomenhevosratsua, kaksi pientä ponia ja yksi lämminveronen siitostamma. Paljon lepoa mutta useasti ja sopivina jaksoina kontrolloitua liikuntaa. Vammakohtiin muodostuu paranemisprosessissa helposti arpikudosta, josta vamma uusiutuu useassa tapauksessa. – Viksu asusti jonkin aikaa Killerin raviradan vieressä, ja toiveenani oli päästä kokeilemaan aitoa kenttätyöskentelyä. Tämä toteutettiin Teivon hevosklinikalla ell Meeri Rantasen tekemänä. Mutta miten saada kuuma, ylivauhdikas tamma rauhoittumaan paranemisen ajaksi. – Kun tutustuin Viksuun, olin itse aika rikki vuosia jatkuneen koulukiusaamisen jäljiltä. Se kuitenkin jäi, kun muutimme pois. Helmikuun lopussa jalka alkoi kuitenkin turpoilla epämääräisesti. – Diagnoosi oli shokki, vaikka sitä ehti pelonsekaisesti ounastellakin, kun turvonnutta jalkaa kääri. PRP eli Platelet Rich Plasma on hevosen verestä valmistettua seerumia, jossa veriplasmaa on rikastettu niin, että sen verihiutalepitoisuus on korkea. Lauma nautViksu on harrasteravuri, mutta myös todella monipuolinen harrastehevonen. Viksun uralle on mahtunut joitakin sairastumisiakin. – Viihtyvyyden takaavat sopivan pieni talliyhteisö ja tarhakaverit. Viksun kohdalla näistä valittiin hoidon aloitukseen PRP-hoito. Hankosideja jännevammojen hoito-ohje on periaatteessa aina yksinkertainen: paljon vamma-alueen kylmäystä ja kävelyä. Hiljaiset hiekkatiet ovat rauhallinen ja siten parempi ympäristö kuumakallen treeniin kuin aina hektiset ratatallin treenipaikat, Reetta Tervonen sanoo. Mitään selkeää syntyhetkeä tai syytä vammalle ei voi määrittää: hankosidevammat ovat käytännössä aina rasitusperäisiä, mutta tarkempi syyn etsintä on usein hankalaa. Käynti Laukaan klinikalla varmisti eniten pelätyn: hankositeeseen oli tullut repeämä, 35 prosentin luokkaa. 73 tii isosta laitumesta ja tarhailee koko vuoden valtavan kokoisella rinnepellolla. – Onneksi varsin vähällä on päästy. Hankoside repesi . – Hankosidevammojen hankaluus piilee juuri siinä, etteivät ne välttämättä merkkaa itseään juuri mitenkään, mutta voivat paheta nopeasti. Vamma uusiutuu helposti Viksukaan ei vaikuttanut ulkoisesti mitenkään kipeältä: se oli lenkeillä oma iloinen ja virtava itsensä, riehui tarhassa ja liikkui puhtaasti. PRP injektoidaan Viksu on kovapäinen, ja se antaa itsestään aina parhaansa. Arpeutumisen välttämiseksi hevosen säännöstelty, rauhallinen liikuttaminen on paranemisen aikana ehdottoman tärkeää. PRPhoito tuottaa tulosta Jännevammojen hoidossa voidaan perinteisen kylmäyksen lisäksi käyttää myös erinäisiä muita hoitoja, kuten laseria, huippukylmää, kylmäkompressiota, kantasolutai PRP-hoitoa ja Shockwavea. Repeämä sijaitsi hankositeen alapään ulkohaarassa, täysin eri kohdassa kuin vanha ruhje oli ollut. Ehkä minäkin olen jotain sille pystynyt opettamaan, mutta Viksu on antanut minulle vielä enemmän. Koska pelkkä tarhailu ei riitä liikunnaksi, ei määränsä eikä varsinkaan säädeltävyytensä puolesta, täytyi keksiä muita vaihtoehtoja. Turpoaminen oli kevyttä, ja neste laski jalasta nopeasti. Ujon pikkutamman astuminen kuvioihin toi eräänlaisen käännekohdan elämälle. Viksu asustaa tällä hetkellä Petäjäveden Ylä-Kintaudella Anu ja Antti Lamminahon tallissa. Toivon että joskus päästäisiin kokeilemaan oikeilla esteillä hyppäämistä, ainakin yksittäiset rungot ja ojat metsäteillä ovat helppoa kauraa! Viksun ansiosta olen myös tutustunut valtavaan joukkoon ihania ihmisiä, joista on tullut merkittäviä ystäviä ja mentoreita niin raviurheilussa kuin muussakin elämässä. – Liinaharjan herkkä mieli kestää elämää paljon paremmin, kun se saa olla laumassa, ja tarhaus on kokopäiväistä. Tallillamme ei ole kävelytyskonetta, joka voisi toimia yhtenä apuvälineenä liikuttamisessa. – Se parani mainiosti, ja suuntasimme kohti maaliskuun kilpailuita. – Kävely ei maistu lenkeillä ikinä pitkiä matkoja kerrallaan, ja on kuolleena syntynyt ajatus pidellä sitä koko matkaa käynnissä, kun Viksun päässä alkaa keittää, siitä tulee vetokilpailu
Viksulle piikitettiin niin kutsuttua allogeenistä PRP:tä, eli vieraiden, optimoidusti ruokittujen ja terveiksi varmistettujen hevosten verestä valmistettua seerumia. . ?. Koska vamma on melko suuri ja samoin uudelleenloukkaantumisriski, venyy kävelykuuri todennäköisesti vielä reilusti eteenpäinkin. – Meidän kannaltamme tallin tärkein varuste on vesikävelymatto, joka mahdollistaa tehokkaan mutta hellävaraisen kuntouttavan liikunnan. Viksun kaunista ulkomuotoa ja hellää katsetta on ihasteltu laajasti, ja ystäväni Rakkaudella ei ole rajoja keksi idean eläinmainosmallista työhönsä liittyen. Kaikkea täytyy kokeilla Kaikkea ehkä hieman hulluakin täytyy kokeilla, sillä kokeilematta ei ainakaan voi onnistua, ja päämäärä antaa uskoa. – Missä menee järjen ja järjettömyyden raja, mutta kun rakkaudella ei ole rajaa, haluaa ystävänsä vuoksi yrittää parhaansa. Vesikävelyn ohella ohjelmaan kuuluvat myös hoitolaserilla ja kylmäkompressiolaitteella toteutettava tukihoito. Vesi tuo lisävastusta lihaksistolle, joka joutuu työskentelemään tehokkaasti alhaisesta nopeudesta huolimatta kuormittamatta niveliä tai jännerakenteita. PRP on myös huomattavasti kantasoluhoitoja halvempi, ja tutkitusti tehokas. Reilun viikon paranteluajan jälkeen, kun itse PRP-piikityksestä aiheutunut haava on parantunut, vien Viksun Kaisa TupamäkiKukkamon Stall Blombackelle Mikkeliin. – Olen todella iloinen siitä, että ihmiset ympärillämme ovat tarjonneet apuaan ja ideoitaan Viksun kuntoutumisen puolesta. Viksun kuntoutus on kotioloissa hyvin hankalaa. Nyt, monta sekuntia nopeammalla ennätyksellä ja tonneja rahakkaampana on näytettävä niille, jotka sanovat, ettei tuosta hevosesta tule enää yhtään mitään. Opiskelijan kukkarolle hevoset eivät ole paras mahdollinen harrastus. Tämän hetken suunnitelmassa suurin osa kuluista täytyy kattaa lainarahalla. – On olemassa ihmisiä, jotka sanoivat minulle vuosia sitten, ettei tuo hevonen tule juoksemaan yhtäkään laukatonta starttia, saati sitten rahaa. – Tallimaksut pysyvät kurissa tallitöitä tekemällä, ja ravikyydeissä sun muissa pystytään usein hyödyntämään kimppakyytejä ja muita ryhmäratkaisuja, mutta eläinlääkärilaskuja ei makseta tiskaamalla koeputkia tai lakaisemalla klinikan lattioita, Reetta Tervonen miettii. Se mahdollistaa kontrolloidun vauhdin ja poistaa monta perinteisen liikutustavan riskiä. Kuntoutus maksaa noin 1 000 euroa kuukaudessa. Hän opiskelee biologiaa Jyväskylän yliopistossa. – Ei millään muulla ole niin suurta väliä kuin sillä, että se maailman rakkain ja kultaisin olento tervehtyy entiselleen. Myös hevostaitokerhojen ohjaaminen tuo pientä lisätuloa kassaan, ja vireillä on jopa idea Viksun mainosmalliksi tarjoamisesta. Viksu on pystynyt tekemään sen ennenkin, ja luotan siihen, että se pystyy tekemään sen nytkin. 74 . – Voi olla, että epäonnistumme, ja kaikki työ on turhaa. Äitini apu on merkittävää myös, sekä taloudellisesti että henkisesti. Viksu tuli minun elämääni tärkeällä hetkellä ja nosti minut jaloilleni. Tärkeintä on kuitenkin yrittää, ja uskon, että siinä yrityksessä vielä onnistutaan: eläinlääkärin lausunnot, mentorien kokemukset ja hevoseni taistelutahdon tunteminen antavat toivoa. Vaikka kyseessä on ’’vain’’ harrastehevonen, jonka saavutukset eivät rahallisesti ja meriitillisesti ole vertailtavissa oikein mihinkään. Vesikävely on hyvästä siis paitsi jänteille, myös nivelille ja lihaksille. – Minulle se on yhtä rakas hevonen, juoksi se sitten enää ikinä metriäkään kilpaa tai euroakaan rahaa. Jo yksin liikkumisen riemu on syy saada parasta mahdollista hoitoa, ja antaa uusi mahdollisuus, Reetta Tervonen sanoo. Näin ehkäistään vamman aiheuttaman tulehduksen vaikutus hoidossa käytettävän veren laatuun. – Piirrän harrastuksekseni valokuvamalleista hevosia, amatööritasolla, mutta täydellä sydämellä, Reetta Tervonen sanoo. ultraääniohjatusti vammakohdan ’’onteloon’’, jossa se pääsee vaikuttamaan suoraan jänteen repeämään. Riskit vanhan vamman pahenemiselle ja uusien synnylle ovat suuret, mikäli hevonen pääsee hurjastelemaan. Operaatio itsessään oli varsin nopea ja kivuton, ja se pystyttiin tekemään lievällä rauhoituksella sekä paikallispuudutuksella. Se mahdollisuus täytyy aina huomioida, kun puhutaan eläimistä ja tämän tyyppisistä vammoista. Avuista huolimatta kustannettavaa jää vielä, ja Reetta pyrkiikin tienaamaan kuntoutusprojektiin rahaa muun muassa tilauspiirroksilla. Nyt kun PRP-injektiolla on saatu vamman paraneminen alkuun sisältäpäin, on siirryttävä seuraavaan vaiheeseen, eli kuntouttavaan valmennukseen. – Tämän vuoksi päädyin kuntoutuksessa ulkopuoliseen apuun, vaikka se kallista onkin, ja vie liinaharjan kauaksi kotoa. Nyt on minun vuoroni, Reetta Tervonen toteaa. Kuntoutusta on sovittu toteutettavaksi Blombackella ainakin vamman seuraavaan kontrollikuvaukseen asti, joka tarkoittaa vähintään kuutta viikkoa vesikävelyssä. Se on paljon rahaa, ja tilanne on kestämätön opiskelijalle. – Piirrän harrastuksekseni valokuvamalleista hevosia, hyvin amatööritasolla, mutta täydellä sydämellä hevosia ja piirtämistä kohtaan. – Klinikkakäynteihin on kulunut tähän mennessä noin 650 euroa, ja useat kontrollikäynnit tuovat summaan vielä paljon lisää. Mutta kun näkee hevosen intohimon liikkumiseen ja riemun juoksemiseen, voi sanoa, että sillä on vielä paljon annettavaa
Pylväitä on saatavilla puisina, lasikuituisina ja muovisina. Langoissa on eroja ja hyvälaatuinen lanka kestää. – Jos aitauksesta on tarkoitus Laidunkauteen voi varautua hankintojen ja korjausten muodossa Aitatarvikkeet ja varusteet syytä varata ajoissa Laidunkausi lähestyy ja hevostalleilla suunnitellaan huoltotöitä, korjauksia tai rakennetaan peräti uutta. Mitä aitaustarvikkeita laidunkaudelle kenties tarvitaan. Erilaiset solmuliitännät ovat vieläkin huonompi konsti korjata lanka. Aggregaatin maadoitus on myös hyvä tarkistaa samalla. 75 P ari vuotta sitten markkinoille tulleet paarmapyydykset ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi ratkaisuiksi hevosille kiusalliseen paarmaongelmaan. – Muovipylväät ovat helppoja asentaa ja käyttää, minkä vuoksi ne soveltuvat paremmin tilapäisten aitausten materiaaleiksi. Huonolaatuisempia lankoja saa ostaa kahdesti vuodessa, ainakin siinä tapauksessa, jos langat ovat olleet avoimen taivaan alla läpi talven. – Yleensä korjaukset ovat hyvin tilapäisiä ratkaisuja, koska sama vika toistuu nopeasti jossakin toisessa langan kohdassa. tehdä pysyvä, ovat puupylväät paras vaihtoehto. Puupylvään maahan iskeminen on hieman työläämpäää kuin muovipylvään. Teline on 2,3 metriä korkea ja pallonmuotoisen pyydyksen halkaisija on 1,2 metriä. – Pallo lämpenee ja kerää paarmoja sisäänsä. Langat syytä tarkastaa Langat kannattaa ennen laidunkautta tarkastaa etenkin, jos ne ovat olleet koko talven paikoillaan sään armoilla. Jos aitaus pitää esimerkiksi jakaa, on muovisten pylväiden liikuttelu vaivatonta. Jos laidun on suuri, ei yksi pyydys tyhjennä koko laidunta, mutta toisaalta hevoset osaavat hakeutua mahdollisimman lähelle pyydystä, sanoo toimitusjohtaja Christer Bomberg Uudenmaan Heinäpojista. Puupylväät pysyvimpiä Aitatarvikkeet tekevät kauppansa ennen laidunkauden alkua. Niissä on vähiten huollettavaa ja korjattavaa, vaikka ne ovat hinnaltaan ehkä hieman kalliimpia kuin PVCmuoviset pylväät. Muovi-lasikuitupylväässä lankaa kannatteleva eristin on integroitu pylvääseen, puupylvässä eristin pitää ruuvata jokaiseen tolppaan erikseen. – Muutamalla kympillä saa digitaalisen aitausmittarin, jolla sähkön kulun langassa voi tarkistaa. On hyvä hetki suunnitella myös kesällä sisätiloissa mahdollisesti tehtäviä korjauksia. Jos aitauksesta katoaa sähkö, on vika harvoin itse paimenessa, vaikka se yleensä Jos aitauksesta on tarkoitus tehdä pysyvä, ovat puupylväät paras vaihtoehto.. Kun sähkönkulku langassa takkuilee, voi katkopaikkoja korjata erityisillä liittimillä
Luonnonkumimatto kestää Kun hevoset ovat laitumella voi tallissa helpommin tehdä erilaisia korjauksia. Laidunkauden aikana talliin voi vaihtaa uudet kumimatot. Esimerkiksi viime kesänä akut pysyivät hyvin latauksessa, vaikkei aurinko tunnetusti juurikaan paistellut. Se pysyy aina latauksessa eikä tyhjene koskaan. Jos vuoto jatkuu liian pitkään, jossakin vaiheessa lattialla lainehtii. Pilvipoutakin riittää tuottamaan tarpeeksi sähköä. – Viime vuosina aika moni on investoinut aurinkopaneeliakkuun. – Käännettävä ruokuppi on suositeltava malli, koska se on jo rakenteeltaan järeämpi kuin tavallinen kuppi. Tietysti se maksaa hieman enemmän, muttei ruokakuppien kovin usein toistuva uusiminenkaan ole halpaa. Ruokakuppi on monessa tallissa se kaluste, joka useimmiten rikkoontuu. Ikäkään ei ole välttämättä kymmentä vuotta. Jollei aitauksen sähkö ole yhdistetty verkkovirtaan, sähkönsaati turvataan akulla. Vikaa kannattaa etsiä maadoituksesta tai langasta. Kierrätysmuovista valmistetut matot ovat hinnaltaan kalliimpia ja eri toimituserien kesken on aika isojakin laatueroja. – Korjausten tarve on hyvä katsoa aikaisin keväällä, koska joissakin tarvikkeissa voivat toimitusajat venyä. Sveaboxenin karsinoita saa vakiomittaisina tai ne voidaan valmistaa jokaiseen talliin sopiviksi mittatilaustyönä.. Juomakuppien venttiilit saattavat vuotaa minkä takia ne on hyvä vaihtaa ajoissa. Ennen laidunkautta kannattaa tarkistaa myös aitausten portit ja vesihuolto. 76 syyt viasta saakin. Juomakuppien kunto on hyvä tarkistaa keväällä. Aurinkopaneeli on huoleton, koska silloin ei ihmisen tarvitse miettiä, onko akussa tarpeeksi virtaa. Bomberg suosittelee luonnonkumista valmistettuja mattoja – Ne kestävät ormaalikäytössä ainakin 10 vuotta. Juomakuppeihin on saatavissa aika hyvin varaosia ja monesti vika korjaantuu uuden osan vaihtamisella
– Uusimmat talikot ovat ergonomisesti muotoiltuja ja piikit ovat entistä kestävämpää muovia joka sietää myös pakkasta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Heinäpojat Käännettävä ruokuppi on suositeltava malli, koska se on jo rakenteeltaan järeämpi kuin tavallinen kuppi. . Ergonomista kehitystyötä on aivan liian vähän, vaikka juuri hyvällä ergonomialla säästettäisiin työntekijöitä ja aikaa. 77 Kun varusteet pysyvät kunnossa, on se helpotus myös työntekijöille, muistuttaa Bomberg. Ergonomia on sellainen ominaisuus, jota tallivarusteisiin kaivattaisiin nykyistä enemmän. Langat kannattaa ennen laidunkautta tarkastaa etenkin, jos ne ovat olleet koko talven paikoillaan sään armoilla.. Monen tallityöntekijän eniten käyttämä väline on talikko
Parinkymmenen ponin lisäksi kyytöt, aasit, siat, lampaat, vuohet, kissa, koirat ja minipossu vastaanottavat yhdessä harmonisesti uuden päivän. Vuonna 2016 laajensimme toimintaa Lahden Jokimaan raviradan alueelle. Harrastuksen pitää myös lähteä lapsen halusta, ei vanhemman. Istumaergonomian asiantuntija ja markkinoiden terveellisimmän istumakonseptin luoja on päättänyt testauttaa uusinta tuotettaan Salli Riding Padia, ratsastushuovan ja satulan kombinaatiota, Ponitaivaan ratsastajilla. Kovin aran lapsen kanssa kannattaa panostaa vielä enemmän tutustumiseen ja jutella opettajan kanssa rauhassa toimintatavoista. Sallin kärkituote eli satulatuoli on luotu alun perin siirtämällä satulan parhaat ergonomiset ominaisuudet työpöydän ääressä työskentelyyn. Tilan omistaja ja tallin toiminnasta vastaava ratsastuksenopettaja Lia Merimaa kertoo, että Ponitaivas on Suomen Ratsastajainliiton SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu. Pian 30 vuoden tuotekehityksen tuloksena Salli Sallin uusi Riding pad Ponitaivaan testissä Ponitaivaassa ratsastava Ella Vainio ja 8-vuotias suomenpienhevostamma Ruu pitävät Salli Riding Padista.. Lapsen kiinnostuessa ratsastusharrastuksesta, on Merimaan mukaan syytä ottaa muutama seikka huomioon. Lapsen oma valinta Ratsastus kehittää lapsen motorisia taitoja, vuorovaikutussuhteita ja sosiaalisia taitoja. Istumaergonomian asiantuntemusta Oikeanlainen opettaja, lapselle soveltuvat ratsut ja turvalliset sekä miellyttävät välineet ovat tärkeässä roolissa harrastusta aloittaessa. – On hyvä käydä ensin lapsen kanssa tutustumassa tallilla. – Perustimme Ponitaivaan vuonna 2007 yhdessä ratsastusterapeutti Katri Kelan kanssa tuottamaan palveluja erityisesti lapsille ja nuorille. Tässä vaiheessa Salli Satulatuoli astuu kuvioon mukaan. 78 n Tuoteuutisia A urinkoinen talvipäivä avautuu raikkaana Lahden Uudessakylässä Ponitaivaan ratsastuskoulussa. Maaseudun idylli on luokseen kutsuva ja koko tila tuntuu huokuvan onnellisuutta
– Moni pikkuponin omistaja ilahtuisi varmasti pienestä Padista. Pienten varusteiden kohdalla valikoimat ovat paljon suppeammat. Salli on aina tarttunut pioneerihengessä ergonomisiin haasteisiin, joten odottaa sopii, kehittyykö myös Salli Riding Pad omassa luokassaan ylivertaiseksi ergonomiatuotteeksi ratsastajien keskuudessa. Muutama viilaus voisi olla Merimaan mielestä paikoillaan. Onneksi moni on jo oivaltanut, että vaihtoehtoisesti istuma-aikansa voi viettää omaa terveyttään tukien ja elämänlaatuaan lisäten kaksiosaisella satulatuolilla aktiivisesti istuen. Esimerkiksi satuloissa siipi on usein yhtä pitkä niin pienessä satulassa kuin isommassakin, vaikka lapsen jalka on aikuisen jalkaa paljon lyhempi. Ponitaivaan Merimaa odottaa jo aurinkoista kevättä ja aikaista laidunkauden alkua. Kaikissa Padeissa on ainutlaatuinen design ja keskeltä löytyy ura, joka poistaa painetta lantion alueelta. Piti ja pysyi paikoillaan – Helmikuussa 2018 Ponitaivaan tallilla Salli Riding Padia kokeili useampi suomenpienhevosratsukko ja myös pari poniratsukkoa. Ihmiset alkavat tiedostaa myös, että aktiivisenkin liikunnan vaikutukset saa helposti nollattua istumalla työpäivän ajan vanhanaikaisella tuolilla. On aika käydä juttelemassa Ponitaivaan edustajien kanssa tuotteen toimivuudesta. Myös etukaarella oleva kahva, mikäli se on kahvaksi tarkoitettu jää ratsastajan alle ja on hiukan liian pieni, jotta siitä saisi tarvittaessa helposti otteen. Jalustinhihnat saisivat myös olla kiinni taaempana kuin itse mahavyö. Testaajina oli niin aikuisratsastajia kuin eri-ikäisiä lapsiakin. Ajatustavan muutos alkaa jo näkyä monissa toimistoissa ympäri maailmaa. Ensisijaisesti Ponitaivaan omistaja kuitenkin kiittelee Salli Ridin Padin toimivuutta ja ominaisuuksia ja on samalla iloinen Sallin tuotekehityksestä sekä kiinnostuksesta käyttäjäystävällisyyden lisäämiseksi. n Teksti ja kuvat: Minni Salminen Erityisesti padin pinta keräsi kiitosta. 79 on jalostunut terveyttä tukevaksi kaksiosaiseksi, keskiraolliseksi, keinumekanismilla varustelluksi satulatuoliksi. – Riding Padin istuin on miellyttävä, riittävän paksu ja erityisesti pinta keräsi kiitosta. – On todella hyvä saada uusia tuotteita markkinoille, jotta löytyy jokaiselle oma toimiva ratkaisu ja on hienoa, että Sallilla niitä työstetään käyttäjälähtöisesti. Koko tuotteen viimeistely on huoliteltua ja kokonaisuus on laadukkaan näköinen sekä oloinen. Salli tahtoo tuoda pitkälle kehittynyttä satulatuoliergonomiaansa nyt myös ratsastajille keskiraollisen Riding Padin muodossa. Ponien kohdalla on usein ongelmia mitoituksessa ja tuotteet ovat liian suuria jostain kohdista. Tällä hetkellä Padia on enemmän ratsastajan takana kuin edessä. Ponitaivaan Lia Merimaan mukaan Riding padin istuin on miellyttävä ja riittävän paksu.. Pinta piti ratsastajan mainiosti paikoillaan ja myös itse Padi pysyi hyvin paikoillaan. Hyvä saada uusia tuotteita Salli pyysi Ponitaivaan omistajalta avoimesti myös kehitysehdotuksia. Lisäksi löytyi ihania värivaihtoehtoja. Testaus suoritettiin kaikissa askellajiessa ja useammissa puomitehtävissä, kertoo Merimaa. – Ei mikään ole sen kauniimpi näky kuin lauma hevosia laitumella! Sisätiloissa kaunista katseltavaa ovat puolestaan hyvässä ryhdissä istuvat ja terveydestään huolehtivat ihmiset. Pinta piti ratsastajan hyvin paikoillaan ja myös itse padi pysyi paikoillaan. Keskiura poistaa painetta Tällä hetkellä Sallin tuotevalikoimasta löytyy kolme erilaista Riding Padia: Ponitaivaan testaama kilon painoinen Basic-malli, pehmustetulla teräksisellä etukaarella varustettu Arch-malli sekä kahdelle ratsastajalle, esimerkiksi vammaisratsastukseen sopiva Duo-malli. Ponitaivaan omistaja haaveilee jo myös pienestä Salli Riding Padista. – Satulavyön kiinnitys voisi olla taaempana. Vanhanaikainen, tavallisella tuolilla istuminen tiedetään hyvin epäterveelliseksi
SOS-lapsikylän Sote-asiantuntija Margit Rajahalme näkee hevosavusteisen toiminnan kustannustehokkaana kuntoutusmuotona esimerkiksi käytöshäiriöissä tai tunne-elämän ongelmatilanteissa. – Hevosen avulla saadaan nopeavaikutteisia tuloksia. 80 H evosavusteisella toiminnalla voidaan auttaa monenlaisia asiakasryhmiä ja sitä käytetään laajaalaisesti fyysisessä, psyykkisessä tai sosiaalisessa kuntoutuksessa. Muutos lapsessa näkyy jo yhden, kahHevosavusteinen toiminta kaataa perinteisiä raja-aitoja Yritystoimintaa ja yhteistyötä Uudistuva hevostalous -hankkeen järjestämässä toimialarajat ylittävässä seminaarissa Helsingissä pureuduttiin hevosavusteisen toiminnan vaikuttavuuteen sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.
Hevoset ja talliympäristö on miljöö, jossa nuorten kanssa on päästy positiivisiin tuloksiin usein hyvin käytännönläheisen tekemisen kautta. Yhdessä tekemisen ohessa syntyy merkityksellisiä keskusteluita muussa ympäristössä hyvinkin sulkeutuneiden nuorten kanssa, Mickelsson kertoi. Kuntoutusjaksot kestävät kymmenestä kerrasta aina pariin vuoteen. Hevosen läsnäolon ydin on fyysisen kontaktin ja läsnäolon lisäksi siinä, että myös terapeutin rooli muuttuu avoimemmaksi ja inhimillisemmäksi. Toiminta on kodinomaista ja luontolähtöistä. Hevosavusteinen toiminta nähdään kiinnostavana vaihtoehtona. Asiakkaiden ikähaarukka on laaja. Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Eeva Aartolahti on vastannut KELAn rahoittamasta hevosavusteisen kuntoutustoiminnan vaikuttavuutta ja merkityksiä selvittäneestä tutkimuksesta. Talliympäristö on myös paikka, jossa pojat eivät menetä maskuliinisuuttaan. Hevonen tuo ihmisyyden tason terapeutistakin mukaan, Purola kiteytti. Mickelsson kuvaa hevosavusteisuuden kauaskantoisuutta. – Siivosimme yhdessä hevosten pihattoa. – Meille tullaan lääkärin lähetteellä, kuten mille tahansa poliklinikalle, kertoi ratsastusterapeutti Terhi Purola. Packalen peräänkuulutti hevosavusteista toimintaa suunnittelevilta rohkeutta lähteä yrittäjäksi ja rakentaa oman näköinen toiminta. – Talliympäristössä ja hevosten kanssa oppilaat näyttävät tunteitaan aivan eri tavoin kuin perinteisessä kouluympäristössä. Ratsastusterapeutti Terhi Purola tekee työtään yhdessä suomenhevosen kanssa.. Hevosen kanssa toteutettava terapia voi tulla harkittavaksi silloin, kun pelkkä keskusteluterapia tai poliklinikkatapaamiset eivät auta tai motivoi. – Tallilla tekemisen ohessa on helpompi puhua vaikeistakin asioista. Reksin kanssa tallilla Hevostoiminta toimii myös oppimisen edistäjänä koulumaailmassa. Samassa pihapiirissä toimii luontevasti erityisryhmien päivätoiminta ja tyttären Christa Packalenin ammattiravivalmennnustalli. Lisäksi kysyntä ja palvelun tarjoajat pitäisi saada kohtaamaan. Hevoset reagoivat tunteisiin heti, ja tämä auttaa oppilaita tunnistamaan omia tunteitaan ja näkemään niiden vaikutuksen eläimiin, – Talliympäristössä ja hevosten kanssa oppilaat näyttävät tunteitaan aivan eri tavoin kuin perinteisessä kouluympäristössä. 81 Yritystoimintaa ja yhteistyötä den kerran jälkeen. HUS:n psykiatrinen ratsastusterapiayksikkö Lohjalla on Suomen ainoa kunnallista palvelua tarjoava yksikkö. Kaitaan koululla Espoossa hyödynnetään tallitoimintaa ennakkoluulottomasti. Tulevaisuudessa työelämässä empatiataidot korostuvat yhä enemmän. Myönteiset vaikutukset ovat myös pitkäkestoisia. Laakspohjan kartanossa toimivassa yksikössä toimii tällä hetkellä kolme ratsastusterapeuttia ja neljä suomenhevosta. Taustalla on usein masennus, ahdistuneisuus tai erilaiset neuropsykiatriset ongelmat. Yhdessä tekeminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Erityisryhmä ravitallin arjessa Ravuri Oy on erityisryhmien päivätoimintaa ja asumispalveluita tarjoava hollolalainen yritys. Toimialarajat ylittävä toiminta luo myös uudentyppisiä mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja hevosella uskotaan olevan yhä kasvava rooli hyvinvoinnin edistäjänä. Tavoitteena on oikea tekeminen ja onnistumisen kokemukset. Ja miksikäs ei, sillä uusin opetussuunnitelma suorastaan kannustaa uusin oppimisympäristöihin. Eräs poika sanoi, että tässä sitä lapioidaan reksin kanssa lantaa. . Hankittavasta palvelusta pitää olla selkeä kuvaus. Ratsastusterapia on tavoitteellista psykoterapiapainotteista toiminnallista terapiaa. HAMK:n, Hippoliksen ja Luken toteuttaman Uudistuva hevostalous-hankkeen seminaari kokosi kattavan joukon hevos-, sosiaalija terveysalan toimijoita niin julkisen kuin yksityisen sektorin puolelta. HUS:lla uniikki terapiayksikkö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrinen ratsastusterapiayksikkö Lohjalla on Suomen ainoa kunnallista palvelua tarjoava yksikkö. koulun rehtori Ritva Mickelsson sanoi. Yrittäjä Susanna Packalenin tarina on rakentunut pala palalta nykymuotoonsa, mutta hevoset ovat aina olleet osa toimintaa. Kuntoutukseen lähettävän tahon näkökulmasta merkityksellistä on kuntoutujan tarpeita vastaavat tavoitteet, kuntoutuksen seuranta, sekä tarve saatavuusja vaikuttavuustiedolle. Esille nousseita kehittämiskohteita olivat muun muassa kohdennettu markkinointija brändäyskoulutus, vaikuttavuustutkimus sekä tiedotusta eri menetelmistä ja vaikuttavuudesta. Asiakkaat eivät koskaan taannu lähtötasolle, hän kertoi. Suotuisat vaikutukset: ryhmädynamiikka, yhteisöllisyys, tunnetaitojen kehittyminen ja pystyvyyden lisääminen, eivät rajoitu vain lapsuuden ja nuoruuden ikävaiheeseen. Hevonen pääsee sellaisten muurien läpi, mitä ihmistyöntekijänä on vaikea päästä läpäisemään. Suurimpana haasteena Rajahalme näkee palvelun tarjonnan
Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. 82 Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Team Satulasepät Ky www.satulasepat.fi Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 041 4450 307 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Järvisentie 19 61640 Ala-Valli gsm. kaveriksi koko vuodeksi Tilaa Hevosmaailma Kestotilaus 41€/vuosi Määräaikainen 47€/6 nroa www.hevosmaailma.. 09-413 97 300 Varaa paikkasi! Ota yhteyttä: Kristiina Hattberg 09 413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.?. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa. tilaukset@karprint.
Täyden palvelun rakennusliike! 050 411 7000 Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti 050 411 7000