2/19 7,00 Ravikoulussa opitaan ajamaan Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä Taikakepparin ratsut ovat arabeja Talli on hevosen KOTI Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Irlannincob hurmaava tupsujalka
Miettisen tutkimuksessa kuolaimia käyttävistä hevosista 89 prosentilla todettiin suun pehmytkudosten paikallista paksuuntumista, 78 prosentilla yksi tai useampia haavaumia, 78 prosentilla suupielien pigmenttipuutosta, 37 prosentilla punoitusta, 19 prosentilla turvotusta ja 15 prosentilla arpia. Kuten hevosten käyttäytymistieteen maisteri Jaana Pohjola sanoo, emme tiedä, mitä hevonen ajattelee, mutta voimme hyvin kuvitella, miten itse saman tilanteen kokisimme. Hevoset ovat olleet ihmisten ratsuja ajokäytössä pitkään ja varusteet ovat osittain yhtä vanhaa perua. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 3 Mirva-Kristine Varpa toteutti Kuusamossa unelmansa islanninhevosista, luonnonrauhasta ja kunnon talvesta. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 6 34 Nella ohjeistaa, ettei tallissa juosta eikä huudeta, vaan käyttäydytään rauhallisesti. Hevosen hyvinvointia ajatellen kielletään kilvanajo kengittä talvikaudella. Miettisen mukaan kuolainmallilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan kuolainten paksuudella näyttää olevan merkitystä hevosen suun hyvinvoinnille. Milloin aletaan puhua tosissaan kuolaimien käytön epäinhimillisuudestä. Kuolaimia on siis käytetty jo tuhansia vuosia sitten, jolloin tietämys hevosen suun anatomiasta oli lapsenkengissä. Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Epäsopivat kuolaimet samoin kuin kireä turpahihna voivat aiheuttaa suun haavaumia tai esimerkiksi hampaiden kulumista. Epäsopiva paksu metallitanko painamassa kieltä ja rikkomassa suuta, ei voi olla tätä päivää. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 44 Milloin siirrytään tälle vuosituhannelle?. Sopivien varusteiden valitseminen vaatii kuitenkin ymmärrystä hevosen tarpeista ja lajityypillisestä käytöksestä. Nuoret orit warlander Keijo ja suomenhevonen Arska saavat virikettä Jenny Trogenin kumikanasta. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 48 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Kannattaa ajatella, onko käsittely reilua ja onko se kivaa. Hevosen kuolainten sopivuus pitäisi Miettisen mukaan tarkistaa vuosittain, koska hevosen suun anatomiset mittasuhteet voivat muuttua hevosen ikääntyessä. Suun terveyden kannalta kuolaimen mallin valintaa vieläkin tärkeämpää on kuolaimen oikea käyttö. n Pääkirjoitus K äytettävät varusteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hevonen voi. Eläinlääkäri Mirjami Miettinen tutki muutama vuosi sitten hevosten suun mittasuhteiden merkitystä kuolaimen valintaan, suun haavaumien esiintymistä ja sijaintia sekä ratsastuksessa esiintyvien käytösoireiden esiintymistä kuolaimia käyttävillä ja kuolaimettomia suitsia käyttävillä hevosilla
48 Vuohi shettiksen kaverina. Suomen Hippos syntyi 17 hevosjalostusliiton ja 64 raviseuran allekirjoituksin. 78 Rein Pill ja Alfons voittoon Ainossa . 66 Vapun Aihe Ratsuoripäivien paras suomenhevosori. Ensimmäiset totoravit Ravirengas järjesti itse 1928. n Sisältö 2/2019 64 Taikakepparin ratsut ovat arabeja. 68 Kylmälän Hevosklinikka on erikoistunut ontumiin. 34 Issikoilla erämaamaisemissa Kuusamossa. 100 vuotta Suomen Ravirenkaan perustamisesta . 50 Alumiiniaitaus valitaan entistä useammin. 22 Teekkarit kokeilivat hiihtoratsastusta Kaivarissa. Suomalaisista Emma Tallberg sijoittui Arvenilla kolmanneksi neljän virhepisteen lopputuloksella ja Susanna Granroth neljänneksi Baccaralla kahdeksalla virhepisteellä. 16 Hevosuutisia 18 Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä. Pulssi on jo 110, sanoo ravikoululainen Sanna Hult.. 44 Muista ihminen: Talli on hevosen koti. Ravirengas toi liittoon niin hevosalan käyttövoiman, totopelit, kuin kaviouran esiintyjät, ravihevoset. Suomalaisen maatalousalan uudelleenjärjestelyn yhteydessä hevosjalostuksesta vastannut julkisen vallan jatke, Hevostalouden Keskusliitto, ja kansalaisyhteiskunnan Suomen Ravirengas fuusioituivat 1973 hevosalan yhteiseksi keskusjärjestöksi, Suomen Hippokseksi. 76 Bemer -terapiasta apua sekä ihmiselle että hevoselle. Viron Rein Pill voitti ensimmäistä kertaa kansainvälisen Aino Mastersin pääluokan, Mercedes-Benz Grand Prix´n. 72 Irlannincob – hurmaava tupsujalka vihreältä saarelta. 26 Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä. 54 Valmennus on tavoitteellista harjoittelua. 32 Kuninkuusravien 95 vuoden ikää juhlistetaan Lahden Jokimaalla. Perustamisen taustalla oli tarve yhtenäistää 1900-luvun alun tuolloin yksityiseksi kutsuttua hevosseurojen ravitoimintaa, joissa kukin seura pelasi omilla säännöillään ja tavoillaan. Ravirengas tavoitteli heti toimintansa alusta alkaen tuolloin jo muissa pohjoismaissa käytössä olleita oikeuksia organisoida raveihin rahasta pelaamista. Seura ja myöhemmin sen jäsenyhdistykset vastasivat totoravien järjestämisestä vuoden 1973 alkuun asti. 40 Hesy: Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu. – Kyllä jännittää. 14 Ihmisen ja hevosen ymmärrettävä toisiaan. 6 Turengin ratsastuskoulussa hevonen saa olla hevonen. GP-voitto oli Alfons RA -ratsulle jo uran neljäs. Helmikuussa tuli kuluneeksi 100 vuotta raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen edeltäjän, Suomen Ravirenkaan, perustamisesta. 78 Vermon ravikoulussa opitaan ajamaan. 12 Yksilöllisyys tärkeintä varusteiden valinnassa. 4 72 Irlannincob Rose’s Lorraine eli Lyyli vuoden 2018 Horse fair messuilla esiintymässä irlannincobien esityksessä. 62 Rungoton satula muovautuu ratsun ja ratsastajan väliin. Runsas karvoitus jaloissa, hännässä ja harjassa on irlannincobeilla erittäin suotavaa. Mikään yllätys voitto ei ollut, sillä Pill, 58, on yksi maansa menestyneimmistä ratsastajista. 59 Perhossa yksilöllisellä opetuksella osaavia ammattilaisia
Askellajioriista parhaaksi valittiin Freemann (Finest-Diandra-Diamond Hit) ja paras ratsuponiori oli Raatilan Vision Miller (Vernons Vision-Millesford Molly III-Bakeburn Ben). Mikäli hevonen alkaa oireilla (kuume, yskä tai sierainvuoto) on hyvä olla heti yhteydessä virkaeläinlääkäriin ja seurata hänen antamiaan ohjeita. Se oli myös paras 3-vuotias ori. 1967) on valittu Yliopistollisen eläinsairaalan uudeksi johtajaksi. Osallistuneiden oriiden hyväksymisprosentti oli tänä vuonna korkea ja nuoret oriit olivat laadukkaita. Neurologinen muoto EHV-1-taudista (herpesvirus) leviää myös tällä hetkellä nopeasti. teet vaihtaa ennen toiseen talliin siirtymistä tai muita hevosia käsittelemään ryhtymistä. Influenssaepidemian aikaan suositellaan erityistä tarkkaavaisuutta hevosten terveydentilan seurannassa, varsinkin jos ne siirtyvät tai ovat siirtyneet lähiaikoina paikasta toiseen. Hygieniarutiineista tärkeitä ovat käsienpesu saippualla ja vedellä sekä ennen että jälkeen hevosen käsittelyn. Euroopasta kantautuu tietoa nopeasti leviävästä influenssaepidemiasta. Ponien Helsinki-ajon kaksoivoitto meni Veera ja Viivi Pasaselle. . 4ja 5-vuotiaista oriista jalostukseen käyttöoikeuden saivat esteoriit Cybersekä askelaljiori Freemann. Sekä Gervards Windra, . Ottamalla ns. Kilpailuihin tai valmennuksiin ei tule lähteä sairaalla tai mahdollisesti sairastuneella hevosella. Toiseksi sijoittui Katrinebergs Malla ja Ida Rintala ja kolmanneksi Gemstone Aria ja Suvi Saarinen. Ravilauantain avauksena nähtiin kaksi ponilähtöä. – Olimme yllättyneitä ja iloisia. PCR-näyte voidaan taudin aiheuttaja selvittää muutamassa päivässä. MBA-tutkinnon hän suoritti Henley Business Schoolissa. Wahlroosilla on monipuolista johtamiskokemusta, muun muassa Eläinklinikka Avecista, Pfizer Animal Healthista, Porvoon Lääkärikeskuksesta sekä useista IT-alan start up -yrityksistä. Ensimmäisenä lähtönä ajetun ponien Helsinki-ajon kaksoisvoitto matkasi Keiteleelle kun Veera Pasasen ohjastama ja valmentama Gervalds Windra voitti ja Viivi Pasasen ohjastama Marjaleena ylsi hopeasijalle. Mikäli hevosen rokotuksesta on kulunut yli 6 kuukautta, suotavaa olisi antaa nyt uusintarokotus, jotta vasta-ainetaso pysyy korkealla. 5 . Suomen Hippos suosittelee hevosalan toimijoita tarkistamaan tallien hygieniarutiinien toimintatavat ja kiinnittämään erityistä huomiota etenkin ulkomailta muuttaneiden hevosten terveydentilan seurantaan. Vuoden 2019 Ratsuoripäivät päättyivät seitsemän uuden oriin hyväksymiseen. Kuva: Kaisa Stengård Kaksoisvoitto Pasasen talliin Keiteleelle Vermon Ravikoulun Ponimeeting, jonka voiton vei Oona Halmeen ohjastama ja valmentama Odd Molly. Voitto oli Oona Halmeen ja ennätystään parantaneen Odd Mollyn kahdeksas perättäinen. Hän on työskennellyt nimitykseensä asti porvoolaisen Eläinklinikka Avecin toimitusjohtajana. TARKISTA RUTIINIT JA PYSÄYTÄ HEVOSINFLUENSSA. Raportit kertovat, että liikkeellä on hevosinfluenssaa ja pääntautia. Vermon Ponien Helsinki-ajo avasi ponien suurkilpailukauden. Ratsuoripäivien askellajivoittaja oli Freemann. Ratsuhevosoriista hyväksyttiin 3-vuotiaat Quarante, ST Dicaprio sekä Lotto. Toinen lähtö oli B-ponien Esteori Quarante ja askellajiori Freemann parhaat Timo Wahlroos Yliopistollisen eläinsairaalan johtoon Timo Wahlroos aloitti Eläinsairaalassa maaliskuun lopussa. Timo Wahlroos on myös ollut aktiivinen Eläinlääkäriliitossa ja toiminut liiton varapuheenjohtajana sekä yrittäjävaliokunnan puheenjohtajana. että Marjaleena kumpikin yllättivät kyllä startissa positiivisesti, iloitsevat Veera ja Viivi Pasanen. ravattavat Pony Seinäjoki-Race shetlanninponeille ja ensimmäistä kertaa ajettava Ernst Rivaldo-ajo B-poneille. Lähdimme hakemaan poneille hyviä startteja, mutta kumpikaan poneista ei oikein lämmityksen jälkeen tuntunut mitenkään erityiseltä. Kädet tulisi desinfioida ja vaat. Orilautakunta valitsi Quaranten (Quiran-Dorothee-Canto) vuoden 2019 Ratsuoripäivien parhaaksi oriiksi ja parhaaksi esteoriiksi. Hevosilla on raportoitu lähiaikoina influenssaa muun muassa Irlannissa, Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Seuraavana ponien suurkilpailukalenterissa ovat Seinäjoella Seinäjoki Racepäivänä 13.4. Eläinlääketieteen lisensiaatti, MBA Timo Wahlroos (s. Tarttuvaa ja vakavaa tautia ei halua talliinsa kukaan, ja suurella osalla hevosväestä on jo käytössä hyvät rutiinit riskien minimoimiseksi
– Hevonen harvoin ilmoittaa, ettei se haluaisi lähteä ulos. Luonne-eroja hevosen sosiaalisuudessa toki on, mutta luontainen kanssakäyminen ja lajitoverin läsnäolo on tärkeää. Siitoshevoset edustavat barokkirotuja, lukuunottamatta suomenhevosori Carambaa, joka on juoksijapuolelle kantakirjattu siitosori. –Ravihevonen Voimauuno on ensimmäinen ratsastuskoululla syntynyt varsa. Voimauunoa ohjastaa Mikko Jokiaho, kertoo talliyrittäjä Jenny Trogen. Nelivuotiaalla orilla on ajettu yksi koelähtö, ja tänä vuonna on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus ajaa lisää. Hevonen hakee luontaisesti sekä turvaa, että seuraa lajitoverista ja orikin tarvitsee ystäviä. He. Meillä orit tarhaavat omissa tarhoissaan, mutta vierekkäin, Jenny Trogen, 34, sanoo. Suuri osa tuntihevosista on suomenhevosia, mutta löytyy myös puoliverisiä sekä welshponeja pienimmille ratsastajille. Hevonen haluaa lajityypillisesti seuraa – Pidän hevosiani, myös oreja tallissa vierekkäin jolloin ne pääsevät haistelemaan toisiaan ja toteuttamaan lajityypillistä käytöstä. Ei ole oikein, että ori eristetään yksin tallin nurkalle. Pitäähän tallissa vähintään yksi juoksijakin olla, joten antaa Uunon näyttää mihin siitä radalla on. Hevoset ovat ulkona aina kun sää sallii. 6 J anakkalan Turengissa sijaitseva Turengin ratsastuskoulu on pääosin nimensä mukaisesti ratsastustalli. Tallissa on kymmenkunta tuntihevosta, siitoshevosia, nuoria ja on ratsastuskoululla yksi oma ravihevonenkin
Ratsastuskoulun tuntihevoset tarhaavat laumoissa, ja pääsevät näin myös toteuttamaan lajityypillistä kanssakäymistä vapaa-aikanaan. – Ulkoillessaan paljon, myös nuori hevonen oppii hahmottamaan ympäristöään ja siedättyy erilaisille asioille, kuten liikenteelle. Työpäivän jälkeen hikiset hevoset kuivattelevat tallissa tai menevät asianmukaisesti loimitettuina takaisin ulkoilemaan. voset lepäävät tallissa useamman tunnin ennen ratsastustuntien alkua. Epätasaisessa maastossa hevonen kehittää tasapainoaan luontaisesti ja lajitoverin kanssa liikkuessa pääsee myös nuoren hevosen lihaksisto sekä liikerata kehittymään.. Töitä on maksimissaan pari tuntia päivässä. – Tuntihevoset pääsevät säännöllisesti irrottelemaan irtojuoksutuksen merkeissä ja kokeneet ratsastajat käyvät reippailla maastolenkeillä hevosten kanssa. – Laumassa tarhaavat hevoset ovat myös turvallisia alkeisratsuja, eivät ole moksiskaan, jos toinen ratsukko vahingossa ratsastaa liian lähelle. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Viime vuonna syntyneet Pura Raza Española, prevarsa Manta ja warlander-varsa Alma ovat kiintyneet Jenny Trogeniin. Trogen laittaa nuorten hevosten tarhoihin palloja ja kumiankkoja, joilla hevoset saavat leikkiä mielensä mukaan. Myös havut ja puunrungot ovat kivoja järsittäviä. 7 . Niin yksinkertaista, mutta käytännön toteuttaminen talliyrittäjyydessä vaatii kuitenkin hevosen ymmärtämistä eläimenä. Tärkein virike nuorelle hevoselle on kuitenkin lajitoveri. Ne saavat toisistaan turvaa jännittävissä tilanteissa myös silloin, kun aloitteleva ratsastaja ei vielä osaa itse hevoselle turvallisuuden tunnetta luoda. Monipuolinen liikunta sekä lepopäivät ovat hevosille on tärkeitä. Turengin ratsastuskoulussa hevonen saa olla hevonen Hevosen pitää saada olla hevonen. Hevoset myös oppivat ryhmässä toimimisen
Ongelmahevosia ei ole, joskus täytyy auttaa ihmistä ja hevosta löytämään yhteinen sävel. – Annan hevosten syödä metsästä esimerkiksi mustikan varpuja. Täytyy olla kärsivällisyyttä siihen, että varsa sisäistää opitut asiat ja johdonmukaisesti jatkaa koulutusta ihan päivittäisestä peruskäsittelystä ratsun alkeisiin, Jenny Trogen sanoo. Pihlajasta saa vitaamiineja ja havupuut tekevät hyvää hengitysteille. 8 Varsan kanssa ei saa olla kiire Varsan kanssa pääsee aloittamaan aina puhtaalta pöydältä, tuontihevosilla ja aikuisilla on aina oma taustansa. Kolmevuotiskeväänä tai oikeastaan ennen laidunkau. – Tämä on erittäin tärkeää hevosen tulevaisuutta ajatellen. – Ruusunmarjaa ja nokkosta on joskus tullut myös annettua. Hevosta pitää osata lukea ja sen käytöksen perimmäiset syyt oivallettava. Köhän tullen valkosipuli ja timjami, mutta valkosipulin jälkeen, etenkin nuorille on hyvä muistaa antaa vähän rautaa vaikka sen nokkosen muodossa. Ihminen tulkitsee hevosta väärin tai hevonen on niin hukassa että yhdessä toimimisesta tulee mahdotonta. Varsa vieroitetaan emästään noin puolen vuoden iässä. Kerään kaikki mahdolliset joulukuuset ja hakkuualueilta olen joskus käynyt luvan kanssa keräämässä kuusia sekä mäntyjä. Ihmisen tulee ottaa hevosen mieli haltuun, jotta yhdessä toimiminen on mielekästä molemmille. – Pidän hevosiani, myös oreja tallissa vierekkäin jolloin ne pääsevät haistelemaan toisiaan ja toteuttamaan lajityypillistä käytöstä. – Rehuna suosin Lucernea. Luonnosta löytyy paljon hyötykasveja. – Varsan kanssa on muistettava, että se on kuitenkin hevonen. – Minun mielestäni ei ole olemassa ongelmahevosia on vain hevosongelmia. – Varsa saa ja varsan pitää reagoida uusiin asioihin ja tilanteisiin omalla, sille yksilölle luontaisella tavalla. Hevosilla on hyvä olla rutiineja, mutta toisaalta ne eivät saa olla myöskään liian rutinoituneita tapoihinsa. Askellajit läpi ja laidunlomalle. Kuusta kuluu eikä pajuakaan kaihdeta Ravinnon suhteen Trogen on tarkka, mutta hän luottaa hevosen omaan arviointikykyyn ruuan suhteen. – Koen itse, että asioihin vahvasti reagoiva hevonen on kuitenkin helpommin tulkittavissa kuin hevonen, joka on täysin kuoressaan. Pakurikääpää on annettu vanhuksille ja siankärsämöä tarjottiin joskus mahakivusta kärsivälle. Ihminen ei saisi viedä hevoselta kaikkea reagointia pois, nämä eivät ole koneita vaan eläimiä. Varsana opitut asiat kantavat hevosta loppuelämän, tämän takia varsan kanssa ei saa olla kiire. Kaksivuotiaita ajetaan silloin tällöin ja opetetaan maasta käsin liinassa työskentelyyn. Hevosella tulee olla rauhallinen mieli, kun ihminen on lähellä. Welshponi Aatu saa apetta. –Hevonen on saaliseläin ja lähtökohtaisesti sen pelko on aina kuolemanpelkoa, jolloin reaktio pelon tullen on vahva. Aika usein kyse on vain siitä, ettei ihminen ole kyennyt luomaan yhteyttä hevoseen. Hevonen pelkää kuolemaa . Paju poistaa jäykkyyttä ja oliko jopa niin, että tulehduksiakin. den alkua hevoset laitetaan satulaan ja mikäli hevosen kehitys on siinä pisteessä, niin ratsastaja nousee kyytiin. Varsa oppii emältään paljon, mutta ihmisen tehtävä on opettaa miten asioihin reagoidaan mahdollisimman turvallisesti. Väkirehua hevoset saavat puolesta litrasta pariin litraan päivässä. Pienillä asioilla, eleillä voi olla suuri merkitys hevosen käsittelyssä. Vedestä ja heinästä Trogen ei tingi, niitä on käytännössä aina turvan edessä tarjolla. Neljävuotiskaudella alkaa vasta varsinainen ratsukoulutus. Iberianhevoset kehittyvät hitaasti ja tämä tulee huomioida nuoren hevosen koulutuksessa. Ihminen luo hevoselle turvan ja johdonmukaisella käsittelyllä, siedätyksellä, toistoilla hevonen oppii myös itse hallitsemaan pelkotilojaan ja reagointi normalisoituu, Jenny Trogen sanoo. – Vuoden ikäisenä varsat opetetaan valjaisiin ja pikkuhiljaa siitä kärryille. Varsat saavat olla laitumella ikätovereidensa kanssa, mutta samassa laumassa on aina yksi tai useampi vanhempi hevonen tai poni antamassa junioreille oppia hevosen elämästä
Lisäksi annan hevosille kuureina sinkkiä, Bja Evitamiinia. Hevonen, jolla on elämän kokemusta pystyy helpommin mukautumaan ihmisen toimiin. ?. Hevoset ovat säilyneet hyvin terveinä, eikä esimerkiksi jalkavaivoja ole juurikaan ilmennyt. Hevonen joka on ollut vain muutamalla pienellä rauhallisella pikkutallilla, muutaman ihmisen käsiteltävänä vaatii enemmän aikaa tottuakseen tuntityöskentelyyn ja vaihtuviin ratsastajiin. Harjoituskilpailuja järjestetään säännöllisesti ja niissä ratsastetaan hyvällä fiiliksellä omaa kehitystä seuraten. Ratsastus on Jenny Trogenin mukaan siinä mielessä ihana laji, ettei siinä ole koskaan valmis. – Paras D-vitamiinin lähde on aurinko, joten aina kun kelit sallivat saavat hevoset ulkoilla ilman loimia. URAN VAIHTO EI TEE HEVOSESTA YHTÄÄN HUONOMPAA . Hokkiaikaan polkemat ehkäistään käyttämältä bootseja tarhassa. – Ruokinta täytyy yksilöidä hevosen ja käyttötarkoituksen mukaan.Hevosilla on suolakivet karsinoissa, mutta keväisin maan sulaessa olen lisännyt ruokaan suolaa. – Ravurin etuna on se, että hevonen on nähnyt maailmaa, tottunut ihmisiin, hälyyn ja yllätyksiin. Se pitää hevosten mahat hyvässä kunnossa ja lisää mukavasti syljen eritystä. Molemmat ovat erittäin motivoituneita työhönsä ja pidetyimpiä tuntihevosia. Harrastusta mukavalla mielellä Ratsastajan tärkein taito on kyky lukea hevosta. Meillä on sopuisat laumat, joten suuremmilta haavereilta on onneksi vältytty. – Yksi syy on varmasti runsas ulkoilu ja sopiva määrä työtä huolletuilla pohjilla. Kaikille hevosille tuntiratsun ura ei sovi, ratsastuskouluyrittäjä ja kasvattaja sanoo. Ratsastajia opetetaan lukemaan hevosen eleitä ja ymmärtämään oman tekemisen vaikutus hevoseen. – Hevonen, jolla on elämän kokemusta pystyy helpommin mukautumaan ihmisen toimiin. Minulla on omat sekoitukset niin tiineille kun helposti lihovillekin hevosille. Trogenin kokemuksen mukaan entisistä ravureista kehkeytyy varsin hyviä ratsuja. – Jokainen ratsastuskerta, jokainen hevonen opettaa ratsastajalle jotakin. Meillä on tuntikäytössä kaksi suomenhevosta, joilla on ravitausta. Ryhmiä on sekä aikuisille, että lapsille. – Hevosten elämä pyritään pitämään luonnonmukaisena ja stressittömänä. – Keskeisimpiä asioita ratsastuksessa on oppia työskentelemään ratsukkona, ratsastajan tulee hallita oma kehonsa ja tuntea hevosen liikkeet. On surullista, kuinka raviuran tehnyt hevonen on aina vaan ”entinen ravuri”. 9 Puoliverinen Ilpo, suomenhevoset Pentti, Milli ja Akka saavat olla toistensa läheisyydessä karsinaoloista huolimatta. Meillä harrastetaan mukavalla mielellä ja edetään ratsastajan sekä hevosen ehdoilla. Uran vaihto ei tee hevosesta yhtään sen huonompaa. – Aika usein äidit innostuvat ratsaille sen jälkeen kun ovat alkaneet tuoda lapsia harrastukseen, naurahtaa Trogen. Nuorimmat ratsastajat ovat noin kolmevuotiaita naperoratsastuksessa kävijöitä. . Molemmilla näillä on helppo laukka ja ne tykkäävät myös esteistä kovasti. Turengin Ratsastuskoulussa käy viikoittain 50-60 ratsastajaa. Hevosten jalat pysyvät vahvoina, mutta eivät kuitenkaan rasitu liikaa. Vapaa heinäruokinta ja vatsaystävällinen rehu riittävän veden saannin kanssa on pitänyt myös ähkyt loitolla. Meidän rehussa on lisänä Omega3-öljyä ja mukavasti kalkkia. Siinä missä me opetamme hevosille perusasioita päivittäin, opettavat ne myös meille koko ajan itsestään
Marraskuussa 2017 saapui kotiin musta, valkoisin merkein oleva siitosori Bronco. – Vain muutama kuukausi myöhemmin äitini menehtyi syöpään. Naveganteoriin sukulinjat ovat erittäin laadukkaat ja haave kasvattaa Suomessa myös puhtaita Pura Raza Español hevosia nosti päätänsä. Warlander ja kasvatustyö veivät sydämen. Navegante valitsi minut ja minä toin hänet kotiin. – Kasvatustyössä minulle on erittäin tärkeää kunnioittaa hevosten perimää, jalostaa laadukkaita, hyvä rakenteisia, kauniisti liikkuvia selkeällä rotuleimalla varustettuja yksilöitä. Tämä äärimmäisen herkkä hevonen opetti minulle, mitä oikeasti tarkoittaa olla yhden ihmisen hevonen. Niin Friidu jäi kotiin, kantaen ainoana titteliä ”äitini hevonen”. Ori oli ns. – Oma ajatus friisiläisestä vain vaunuhevosena murtui täysin, kun kapusin tämän upean tamman selkään. – Vuonna 2015 sanoin ääneen lauseen ”minusta olisi hienoa tehdä hevosten kanssa jotain sellaista mistä jäisi jälki Suomen historiaan, jotain mistä minut hevospiireissä muistetaan.” Saman vuoden keväällä hänen pihalleen tuotiin kuvan kaunis friisiläistamma Frieda H. Tallinpitäjästä tuli ratsastuskouluyrittäjä viisi vuotta sitten. Ori on syntynyt Sevillassa 2005. Espanjalaista temperamenttia ei tammalta puutu, mutta emän roolin tamma otti vakavasti ja huolehti 2018 kesällä syntyneestä varsastaan paremmin kun hyvin. Friidun, äitini hevosen tunnearvo on minulle mittaamaton. – Metsätarhan perällä minua odotti surusilmäinen, takkutukkainen ori jonka katsetta en unohda ikinä. Warlanderissa kiteytyy friisiläisen miellyttävä luonne ja iberianhevosen herkkyys ja rohkeus. En olisi voinut muutakaan. Nuoret orit warlander Keijo ja suomenhevonen Arska saavat virikettä kumikanasta. – Syksyllä sain sertifikaatin mikä oikeuttaa käyttämään kansainvälistä warlander -logoa ja näin ollen olen minusta tuli virallisesti Suomessa toimiva warlander -kasvattaja. En sanoin pysty kuvailemaan tunnetta mikä syntyi kun nollasta sataan kiihtyvä tulisieluinen hevonen painoi päänsä syliini ja kertoi että tässä on hyvä. Warlandereita on maassa vain toistakymmentä yksilöä. – Bronco astui ensimmäiset tammat viime kesänä, jälkeläisiä odotetaan syntyviksi kesällä 2019, Jenny Trogen toteaa. . Friisiläinen on upea vaunuhevonen, mutta myös hieno ratsu. Trogen kasvoi perinteisen kaavan kautta hevostytöstä hevosen omistajaksi. – Olin jo pikkutyttönä sanonut, että kun kasvan isoksi haluan andalusialaisen hevosen. Haaveena puhdasrotuinen P.R.E. Oppiäitini kertoi oriin päätyneen hänelle monen mutkan kautta siitoskäyttöön. Warlander on iberianhevosen ja friisiläisen risteytys. Kasvattajana Suomessa minä kuitenkin jatkan vuosisatoja vanhaa espanjanlaista työtä P.R.E hevosten jalostuksessa. Pohjatyö oriin kuntouttamisessa tehtiin hyvin ja kuukautta myöhemmin mentiin selästä käsin jo kaikki askellajit. nähnyt elämää eikä takeita ratsastuskäytössä kestämisessä olisi. Tällöin todella tunsin ensimmäistä kertaa hevosen tanssivan, tunsin kuinka upea eläin minulla on käsissäni. Jatkumo oli selvä, kun loppukesästä 2015 Friidu astutettiin Navegantella. Trogenilla niitä on kolme ja kesällä syntyy neljäs. – Ori vaatii määrätietoista ja johdonmukaista käsittelyä. Surusilmästä tanssijaksi Vuoden 2015 kesällä Trogen sai oppiäidiltään puhelun koskien Pura Raza Espanolarotuista oritta Navegantea. Rotutyypilliseen tapaan jännittyneenä ori on varauksellinen ihmisiä kohtaan ja käytöksen voi lukea väärin. Tällöin olin tosin siinä uskossa että ne kaikki ovat valkoisia ja tanssivat ratsastajan alla. Sain epämääräisiä viitteitä vaivoista, joille ei kuitenkaan ollut varsinaisia perusteita. Tie P.R.E hevosen sydämeen syntyi luottamuksen kautta. 10 J enny Trogen on Suomessa vielä harvinaisen rodun, warlanderin kasvattaja. Komea oripoika Frigante syntyi heinäkuussa 2016. Äitini, joka rakasti katsella hevosia, mutta pelkäsi ison eläimen lähellä oloa, kykeni koskettamaan Friidua. Lokakuussa 2016 saapui kotiin elegantti valkoinen P.R.E tamma Emona. – Niin sai alkunsa minun ensimmäinen warlanderini. Kiitollisempi en voisi olla siitä, että äitini sai kokea Friidun kanssa edes pienen palasen siitä tunteesta mitä eläimet minulle itselleni tuovat. – Emona tuli minulle siitostammaksi ja itselle ratsuksi
– Tallillani tätä lajia harrastetaan pääsääntöisesti tehtäväradan muodossa. Tehtävät ovat hauskoja ja vaativat ratsukolta tiivistä yhteistyötä sekä tarkkuutta. – WE ei ole rotusidonnainen laji, vaan tätä voi oikein hyvin harrastaa myös suomenhevosilla, puoliverisillä ja poneillakin. Laji koostuu kolmesta osaalueesta kouluratsastus, tehtävärata ja nopeus. WE-ratsastukseen kuuluu erilaisia tehtäviä, joista suomenhevonen Nata selvisi hienosti. Niitä harjoitellaan ratsain esimerkiksi avaamalla portteja, ylittämällä pieni puusilta, ”seivästämällä” härkäfiguuri, peruuttamalla puomikäytävää pitkin, laukkaamalla voltteja ja pujottelua sekä hyppäämällä pienen heinäpaalin yli. 11 WE-ratsastus vaalii karjapaimenten perinteitä . Suomenhevonen Nelli oli vauhdissa WE-radalla.. Vielä en ole tavannut hevosta, joka ei näistä tehtävistä tykkäisi. Suomessa laji on vasta nostamassa siipiään ja harrastajamäärät ovat kasvussa. Working Equitation, WEratsastus, on eteläisestä Euroopasta lähtöisin oleva ratsastuslaji, joka vaalii karjapaimenten työssään tarvitsemia taitoja. Suomenhevonen Jekku selvitti WE-radan mallikkaasti. – Välillä järjestämme valmennusviikonloppuja, mutta tehtäviä harjoitellaan meillä ihan perusratsastustunneillakin, Jenny Trogen sanoo
Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Yksilöllisyys tärkeintä varusteiden valinnassa Sopivien varusteiden merkitys hevosen hyvinvoinnille on nykyisin entistä enemmän esillä. Asiantuntijan apua osataan myös pyytää tarvittaessa. Jopa Englannissa on julkaistu artikkeli, jossa kehotetaan tarkistamaan varusteet useita kertoja vuodessa, vaikkei Englannissa edes ole sellaisia vuodenaikavaihteluita kuin meillä Suomessa. Hevosella on pään alueella paljon herkkiä kohtia, joissa hermot ovat todella pinnassa. Hevonen voi alkaa vältellä varusteiden laittoa, aristaa selvästi käsittelyä ja käyttäytyä huonosti tai erikoisesti ratsastettaessa tai ajettaessa. – Oireita kyllä vähitellen tulee, mutta hevonen saattaa oireilla selkeästi vasta siinä vaiheessa, Fysioterapeutti Heli Hyytiäinen korostaa yksilöllisyyttä hevosen varusteiden valinnassa. Epäsopivat varusteet aiheuttavat hevoselle kipua ja muita terveysongelmia. Varuste ei saa painaa hevosta, ei puristaa eikä kiristää. 12 Y ksilöllisyys ja varusteiden sopiva malli ja koko ovat ne asiat, jotka nousevat esiin kaikkien hevosen varusteiden kohdalla. Vaikka jokin varuste on pitkään ollut hevoselle sopiva, se ei välttämättä enää olekaan. Mikään varuste ei saa olla liian tiukalla. Hevonen muuttuu ikääntyessään, eikä entinen varuste ehkä enää olekaan sopiva. Varusteet syytä tarkistaa usein – Varusteiden sopivuus pitää myös tarkistaa usein asiantuntijan kanssa. – Ihmiset välittävät myös hevosen kivusta ja puuttuvat siihen. – On myös muistettava, ettei vaikkapa sama satula sovi kaikille tallin hevosille. Myös hevosen painon vaihtelu voi muuttaa tilannetta. – Silloin näkyy muutos käyttäytymisessä. Varusteet eivät saa painaa hevosta mistään kohdasta. Omistajan on syytä olla tarkkana ja seurata varusteiden sopivuutta, sillä hevonen on hyvä peittämään ongelmia, eikä välttämättä osoita varusteen sopimattomuutta heti. Fysioterapeutti Heli Hyytiäinen toteaa, että kaikki varusteet eivät sovi kaikille hevosille, vaan yksilöllisyys on olennaisen tärkeää valittaessa varusteita. Kaikki mallit eivät sovi kaikille hevosille. – Mitään teräviä painepisteitä ei saa olla, vaan paineen pitää jakautua tasaisesti koko varusteen alueelle, toteaa eläinten fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Heli Hyytiäinen. – Eivät omistajat tahallisesti käytä epäsopivia varusteita. – Lisäksi myös ilmasto-olosuhteet vaikuttavat. Teksti: Tarja Pitkänen kun se on jo todella kipeä, Hyytiäinen toteaa. Hyytiäinen on tyytyväinen siitä, että varusteiden sopivuuteen kiinnitetään nykyisin hyvin huomioita. Tässä on Hyytiäisen mukaan tapahtunut paljon positiivista kehitystä: nykyisin näkee harvoin, että varusteita kiskottaisiin kaikin voimin hullun tiukalle, kuten joskus menneinä aikoina on tehty
– Monilla hevosilla pärjää kuolaimettomillakin varusteilla, mutta kaikille hevosille kuolaimettomuus ei sovi. . Heli Hyytiäinen on Master of science -tutkinnon suorittanut ja väitellyt eläinten fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti. – Hevosella on pään alueella paljon herkkiä kohtia, joissa hermot ovat todella pinnassa, eikä ympärillä ole mitään, mikä antaisi suojaa. – Varuste ei kuitenkaan yksinään ole hyvä tai paha, vaan olennaista on se, miten sitä käytetään. – Valinnat pitää tehdä vain hevosen mukaan, hinnan mukaan ei pidä ostaa kallista eikä halpaa. Yksilöllisiä muokkauksia täytyy toki useinkin tehdä, mutta satulan pitää olla aina sekä hevoselle että ratsastajalle sopiva. Tällä hetkellä Hyytiäisellä on kaksi hollannintyöhevosta. Suojat eivät saa hiertää – Kaikenlaiset suojat, joita käytetään kainaloista alaspäin, on – Jos vamma löydetään riittävän ajoissa, siihen pystytään usein vaikuttamaan fysioterapiassa. Pään alueella paljon herkkiä kohtia – Kun puhutaan päähän laitettavista varusteista, vaikkapa suitsista ja riimuista, niin oleellista on, että ne eivät saa painaa hevosta mistään kohdasta.. Mutta niitäkin tilanteita on, että jos varuste on päässyt pahasti haittaamaan, on syntynyt pysyvä vaurio. Myös kohtuuhintaisista löytyy hyviä. Satula ei myöskään saa olla liian pitkä eli se ei saa mennä lanneselälle saakka, vaan sen pitää pysyä rintakehän päällä, eikä se saa puristaa sivusuunnassa. Hän työskentelee Yliopistollisen eläinsairaalan hevossairaalassa Viikissä. Fysioterapialla korjataan vaurioita – Jos jokin vaurio tai vamma on päässyt tulemaan, ensimmäinen asia on, että eläinlääkäri tutkii tilanteen ja antaa diagnoosin, mistä on kysymys. – Joskus ennen saattoi nähdä sellaista, että kolme naista kiskoo pinteleitä tiukkaan kaikin voimin otsasuoni pullistuen... Eli aina kannattaa huolellisesti seurata varusteiden sopivuutta. Sama satula ei useinkaan sovi saman tallin useille hevosille. Omia hevosia hänellä on ollut vuodesta 1985. – Silloin päästään kunnolla näkemään, minkä mallinen hevosen suu on, ja minkä mallinen kuolain sinne mahtuu ja parhaiten sopii hevoselle. Fysioterapeutin työhön kuuluu myös varusteiden tilanteen arviointi ja tarvittavat ohjeet korjaavista toimenpiteistä jatkon osalta. – Pahin riski lisävarusteissa, kuten sivuohjissa tai juoksutussysteemeissä on liiallinen staattisuus: hevosta ei ole hyvä liikuttaa pakotetussa asennossa, vaan sen pitää päästä vaihtelevaan asentoon. – Suorituskyky, liikkuminen ja toiminnallisuus paranevat, kun varusteet ovat sopivat ja niitä käytetään oikein. Joskus kannattaa myös miettiä, ovat suojat oikeasti tarpeen, ja miksi ne ovat tarpeen. onneksi siitä on jo päästy. – Ja kun oikeasti hakee hyvää, olkoonpa kysymys satulasta tai mistä tahansa varusteesta, olisikin parasta ensin valita sopiva ja vasta sitten kysyä, mitä se maksaa. – Eiväthän kaikki ihmisetkään käytä samanlaisia lenkkareita. Hyytiäinen suositteleekin, että kuolaimen istuvuus ja sopivuus arvioitaisiin eläinlääkärin kanssa yhteistyössä esimerkiksi hammashuollon yhteydessä. Sen takiahan meillä varusteita on, emmekä vain viiletä tukka hulmuten menemään ilman varusteita. – Satulan valinnassa on tärkeää, että ei tehdä kompromisseja tai tehdään vain minimaalisia kompromisseja. – Perusasia satulan valinnassa on, että ranka pitää jättää vapaaksi paineesta. Jos satula ei sovi ratsastajalle, myös hevonen kärsii ihmisen huonon ratsastusasennon myötä. Samoin häntäremmin kanssa on syytä varoa, ettei se ole liian tiukka eikä vedä tai paina häntää. . Ei kompromisseja satulan kanssa – Satuloita löytyy nykyisin niin paljon erilaisia, että olisi kyllä ihme, jollei sopivaa löytyisi. — Jos vamma löydetään riittävän ajoissa, siihen pystytään usein vaikuttamaan fysioterapiassa. . Jalat ovat erilaisia ja niin ovat hevosten selätkin. Painon pitää jakautua tasaisesti koko kontaktipinnassa. Kuolain on valittava huolellisesti. – Suojata pitää, jos tarvetta on, kunhan suojat eivät hierrä, paina tai purista, ja niiden pitää olla istuvat ja sopivan kokoiset. 13 myös valittava yksilöllisesti. Kuka. . Varusteiden sopivuuden lisäksi tärkeää on kouluttaa hevonen liikkumaan oikein, ei niin, että vedetään rensselit kireälle ja pakotetaan se liikkumaan määrätyllä tavalla. – Tässä, kuten kaikissa muissakin varusteissa, yksilöllisyys on avainsana. Hän on myös sekä Hyvinkään Hevossairaalan että Hevosslääkärikeskus Hippomedin konsultoiva fysioterapeutti. – Eikä hevosen käyttötarkoitusta huononna yhtään se, että varusteet sopivat, vaan päinvastoin. Jos varuste painaa juuri hermon päälle, siitä aiheutuu melkoisia ongelmia. Kallis hinta ei Hyytiäisen mukaan ole tae parhaasta valinnasta jollekin hevoselle. Hyytiäinen asuu Vihtijärvellä Vihdissä. Varisteen tulee olla riittävän kokoinen ja malliltaan sopiva. Eläinlääkäri laittaa lähetteen fysioterapiaan ja sitten aloitetaan tilanteen korjaaminen. – Ja kun mistä tahansa varusteista puhutaan, on muistettava, että turvallisuus on ensisijaisen tärkeä asia. Varusteissa on kuitenkin niin paljon valinnanvaraa, että sopiva kyllä löytyy. Kuolain pitää sovittaa huolella – Kuolaimen sopivuus on todella tärkeä asia. nopeasti, vaikka hevosen kivun huomaaminen onkin vaikeaa
– Motivaationi kouluttaa ihmisiä ymmärtämään enemmän eläinten kouluttamisesta alkoi siitä, että ymmärsin itse, miten paljon helpommalla sekä ihminen Oikeat varusteet helpottavat yhteistyötä Ihmisen ja hevosen ymmärrettävä toisiaan – Usein hevonen pyrkii jollakin tavalla kertomaan ratsastajalle, miltä tuntuu, sanoo eläintenkouluttaja Minna Tallberg. Kun ihminen oppii tunnistamaan eläimen käyttäytymistä, ilmeitä ja eleitä, yhteistyökin helpottuu. 14 S ipoolainen eläintenkouluttaja Minna Tallberg on erityisen kiinnostunut hevosen käyttäytymisestä, kouluratsastuksesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Teksti: Tarja Pitkänen – Sekä ihminen että eläin pääsevät helpommalla, kun molemmilla on keinot ymmärtää toista, toteaa eläintenkouluttaja Minna Tallberg.
Siksi sille pitää huolella opettaa riimun paineelle myötäämistä ennen kuin sitä yritetään taluttaa, Tallberg sanoo. – Varusteiden on oltava sellaiset, että vältetään turhaa painetta. Satulan tulee sopia hevoselle niin hyvin, että se pysyisi hevosen selässä ilman satulavyötäkin. Sopivien varusteiden valitseminen vaatii ymmärrystä hevosen tarpeista ja lajityypillisestä käytöksestä. Hän on luennoinut Suomen Ratsastajainliiton Hevosen hyvinvointikiertueella vuosina 2015-16. – Myös tutkimuksia tehdään aivan eri lailla kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten, ja nykyaikana tieto kulkee internetissä nopeammin kuin ennen. – Hevosilla on todella yksilöllisen malliset suut, on erilaista kielen paksuutta, erilaista kipuherkkyyttä ja muita eroja. Löysäkin turpahihna voi estää hevosta haukottelemasta. Kuolaimettomuus ei toki ole aina jokaiselle hevoselle parempi – on hevosia, jotka eivät siedä painetta pään ulkopuolella, ja silloin kuolain ilman turpahihnaa on parempi vaihtoehto. Näin sitä ei tarvitse sitoa kiinni niin usein ja jos tarvitsee, se osaa jo pysyä paikallaan ja riimunaru on vain varmistus. – Jos varusteet eivät ole sopivat, yleensä hevonen yrittää käytöksellään jotenkin kertoa ratsastajalle, että kaikki ei ole hyvin. Jos naru on aina kireällä, ei hevosella ole varsinaista syytä pysyä ihmisen mukana. Kyllähän eläinkin kivuttomana suorittaa paremmin kuin kivuliaana. Ratsastuksen hän aloitti viisivuotiaana. Kuolain vie aina tilaa hevosen kieleltä ja siksi ohut kuolain on hevoselle miellyttävämpi kuin paksu. – Tietysti kannattaa aina käydään keskustelua, ennen kuin muutoksia tehdään, mutta on tärkeää hyödyntää tutkittua tietoa ja tarvittaessa muuttaa toimintatapoja. . . Suuhun tulee helposti vaurioita – Hevosilla on tutkitusti paljon vaurioita suussa. – Ilman kuolaimia voi kyllä ratsastaa koulua tai mitä vain, jos hevonen siihen opetetaan. Satula jakaa ratsastajan painoa – Satulan tarkoitus on paitsi auttaa ratsastajaa pysymään tasapainossa, ennen kaikkea jakaa ratsastajan painoa hevosen selässä laajemmalle alueelle kuin ilman satulaa. Tallberg asuu Sipoossa, jossa hänellä on omia hevosia. – Tärkeää on, että hevonen tuntee painetta päässään tai suussaan vain silloin, kun sitä pyydetään esimerkiksi kääntymään ja heti, kun se lähtee seuraamaan pyyntöä, paine kevenee tai poistuu kokonaan – Hevonen välttää lajityypillisesti juKuka. – Hevoselle tulee opettaa myös paikallaan seisomista ensin ilman, että se on kiinni. – Silloin hevonen tuntee kipua ja kroppaan tulee ongelmia, varsinkin, kun satulaan istutetaan vähintään 50-kiloinen tai painavampikin ratsastaja. Talutuksessa on tärkeää pitää riimunaru löysällä aina, kun hevonen kulkee halutussa kohdassa. Painon jakamisessa paras on rungollinen satula eli sellainen, jonka sisällä on esimerkiksi puusta tai lasikuidusta tehty runko. . – Siksi satulan sopivuus kannattaa pitää säännöllisesti mielessä. Hevosen ymmärrettävä ratsastajan pyynnöt – Hevosille pitää myös opettaa ohjasotteiden merkitys maasta käsin ennen kuin niillä ajetaan tai ratsastetaan. – Jos käytetään kuolaimia, pitää varmistaa että ne sopivat juuri tälle hevoselle. Oikeanlaiset varusteet ovat olennainen osa hevosen hyvinvointia. Kun turpahihna on sopivan löysä, hevonen pystyy avaamaan suutaan jonkin verran helpottaakseen oloaan, mikäli sen suussa tuntuu liian kovaa painetta. – Yhdenlainen satula ei ole kaikille paras, vaan satula on valittava hevosen mukaan. Minna Tallberg on harrastanut hevosia lapsesta saakka. 15 että eläin pääsevät, kun molemmilla on keinot ymmärtää toista, toteaa Tallberg. Hän pitää luentoja ja käytännön kursseja ympäri Suomen niin oppilaitoksissa kuin hevosharrastajillekin, ja itsekin opiskelee hevosalaa edelleen. miin joutumista ja säikähtää helposti, jos se kokee olevansa kiinni jossain. Mitä enemmän hevonen tuntee painetta varusteista, sitä huonommin se erottaa varsinaiset avut. Silloin hevonen saattaa esimerkiksi ryhtyä välttelemään satulointia tai jopa tarhassa kiinni antamista. Vääränlaisen satulan huomaa usein hevosen oireilusta, mutta välttämättä se ei oireile selkeästi, vaan vaikuttaa vain yleisesti huonosti voivalta. Jos hevonen viihtyy sellaisen kanssa eikä sen selkä kipeydy, se voi olla sille hevosyksilölle paras vaihtoehto. – Käytettävät varusteet vaikuttavat paljon siihen, miten hevonen voi. Eläintenkouluttajan ammattitutkinnon hän suoritti ensimmäisten joukossa vuonna 2010. Vaikka se olisi kuukausi sitten sopinut, nyt se ei ehkä sovikaan. – Kun hevosella ei ole sopimattomia varusteita päällä ja se on kivuton, se on sekä turvallisempi että kaikin tavoin helpompi ja säyseämpi, ja paremmin apuja seuraava, kun ei ole epämukavuutta tai kipua kilpailemassa sen huomiosta koko ajan. Turhaa painetta vältettävä Kun hevosia käsitellään, ajetaan tai ratsastetaan, käytetään erilaisia varusteita suitsista satulaan. – Jos satula on sopimaton ja esimerkiksi puristaa, hevonen ei ehkä halua nostaa laukkaa. . Liian kireä turpahihna taas estää hevosta nielemästä ja pureskelemasta. Hevosella on suuret lihakset, ja työskennellessä ne usein muuttuvat. Satula ei myöskään saa olla liian pitkä niin, että painoa tulee hevosen lannenikamille. . Jos hevonen availee suutaan tai heittää kielen ulos, tai estelee suitsien laittamista, silloin se yleensä yrittää kertoa, että jokin varuste on kipua tuottava tai vähintäänkin epämukava, Kuolain voi olla metallia tai synteettistä materiaalia, ja se asettuu hevosen suun hammaslomaan, jossa ei ole hampaita. Tallberg kouluttaa pääosin hevosia ja kirjoittaa hevosalan lehtiin. Se saattaa olla haluton liikkumaan ratsastuksessa. – Vasta viime aikoina tutkijat ovat herättäneet keskustelua siitä, onko hevosen hyvinvoinnin mukaista rajoittaa sen suun aukaisemista. Laukan nosto on iso liike ja toispuoleinen askellaji, jossa satulan sopimattomuus tuntuu kaikkein pahimmalta. Jos on ohjat ilman kuolaimia, tai suitsien kanssa käytetään liian kireää turpahihnaa, niin hevosen posket voivat painua kiinni hampaisiin ja tulee ongelmia. Näin varmistetaan, että hevonen ymmärtää ohjastajan tai ratsastajan pyyntöjä. – Varusteiden kuuluu olla mahdollisimman vähän painetta tai epämukavuutta aiheuttavia, niiden kuuluu sopia juuri sille hevosyksilölle, jolle ne laitetaan ja hevosta tulee kouluttaa reagoimaan niihin oikein, Tallberg sanoo. Tietoa paljon tarjolla Tallberg on tyytyväinen siitä, että hevosten hyvinvoinnista keskustellaan aiempaa enemmän. Hevosella on terävät hampaat, joiden ulkosyrjiin tulee usein hammaspiikkejä. ?. – Joustorunkoinen satula jakaa painoa vähemmän tehokkaasti, mutta voi muuten sopia paremmin joillekin hevosille.
Tammalla on edessään siitosura. Hetviina (Sipori Hetvi, Tino) Omistaja Christer Sandholm, Kirkkonummi Pisteitä 59,0 LÄMMINVERISET 1. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta käsitteli kokouksessaan maaliskuussa suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten jalostusarvosteluluokkien korotukset sekä jälkeläispalkinnot. Ranch Kelly (Tsar d´Inverne – Gabriela Kemp, Speedy Somolli) Omistaja Kelly´s Team, Mäntyharju Pisteitä 51,0 3. Juoksijasuunnan suomenhevostammoista valio-jälkeläispalkinnolla palkittiin kolme tammaa. SUOMENHEVOSET 1. ratsusuunnalle jalostusarvosteltu ori Valtteri Valloitus. Lämminverisistä ravihevostammoista korkeimpaan A-jälkeläisluokkaan ylsi seitsemän tammaa. Mukana ovat viime vuoden suomenhevosten estemestari Rannan Ruhtinas ja koulumestaruuden hopeamitalisti Kulta-Ahon Kasimir. Huiskeri (Viesker Virkku-Huki, Jannen Suikku) Omistaja Talli Huki, Kempele Pisteitä 60,0 2. ?. Palkitseminen perustuu tamman saamiin rakenneja käyttöpisteisiin. Ukaasi (Valtraus – Eloveena, Kihin Hiski) Omistajat Aikapojat Team & Markun Talli, Pori Pisteitä 59,5 3. Lovely Sky (Love You – Vanilla Sky, Pearsall Hanover) Omistaja Heikki Mikkonen, Juankoski Pisteitä 51,5 2. Esteripalkittiin ratsusuunnan jälkeläisistään, joita on mm. Lämminverisistä tammoista korkeimpaan A-jälkeläispalkintoluokkaan merkittiin tammat Wendy Testaburger, Our Lucy, K W Microchip, Nightlife Lobell, Lady Arnette, Briso Madigold sekä Martha De Vie. S uomenhevosten korkein valio-jälkeläispalkinto myönnettiin yhdelle oriille ja viidelle tammalle. J alostuspäivillä palkitaan perinteisesti kolme parasta suomenhevosja kolme parasta lämminveritammaa. Ratsusuunnalla valio-arvolla palkittiin kaksi tammaa. Jälkeläiset ovat niin ikään menestyneet ratsastuskilpailuissa. Quick Desire (Ever to Exel – Clash Photo, S.J.´s Photo) Omistajat Liedes Irma&Mari&Mervi, Halsua Pisteitä 50,5 Valio-jälkeläispalkinto pienhevosoriille Sibbo sekä viidelle suomenhevostammalle Pienhevossuunnalla palkittiin valio-palkinnolla suomenhevosten mestaruustasolla kouluratsastuksessa menestynyt ori Sibbo. Neljälle oriille I palkinto Ratsusuunnalla korotettiin peräti viiden oriin jalostusarvosteluluokkaa I palkintoon kilpailusuoritusten perusteella. Jos kahdella tammalla on sama yhteispistemäärä, ratkaisee ravikilpailuennätys paremmuusjärjestyksen. Juoksijasuunnalle jalostusarvosteltu tamma E. Tamman Kelmerita valio-palkinnon perusteena oli kuusi jälkeläistä, joista kolme ovat menestyneet kouluratsastuskilpailuissa. Pienhevossuunnalla palkittiin valio-palkinnolla itse suomenhevosten mestaruustasolla kouluratsastuksessa menestynyt ori Sibbo, jolla on useita jalostusarvostelussa palkittuja jälkeläisiä. 16 Valtakunnan huipputammat palkittiin Jalostuspäivillä Ranch Kelly palkittiin lämminveritammojen kakkosena. Valio-arvon saivat Hiskin Vimma, Hissun Piirto sekä Xena, jonka jälkeläisistä Vixus on viime vuoden Pikkuprinssin voittaja
Turvalliset kilpailuolosuhteet kiilaavat kaiken edelle Kilpailijoille pitää aina taata turvalliset olosuhteet. – Päivän on paistanut aurinko, ja lämpötila kääntyy pakkaselle välittömästi auringon laskeuduttua. – Sääolosuhteet eilen ja tänään ovat olleet samanlaiset, minkä vuoksi tilannetta pystyttiin tarkastelemaan eilen illalla. Oulun raviradan ratamestari Antti Jaara sanoo, että rata testattiin maanantaina illalla kello 19 aikoihin. – Ihmisten ja hevosten turvallisuudesta ravikilpailuissa ei tingitä, hän sanoo. Tunnista suuri hyöty 26. Joensuu on yksi radoista, jotka ovat tänä talvena joutuneet perumaan ravinsa. Vastuu siirron selvittämiseen on raviradalla, mutta asiasta keskustellaan myös yhdessä Hippoksen kanssa. Costello voitti Sanomalehti Karjalainen -ajon Risto Tupamäki rattaillaan Joensuussa maaliskuussa. – Noin 80 prosenttia radasta on sulanut, mutta 200 metrin pätkä takasuoran lopusta viimeisen kurvin alkuun routii, mikä saadaan aisoihin pakkasella. Sen vuoksi yhden tunnin aikataulumuutos autraa jo paljon. ?. Hän jatkaa, että esimerkiksi Jyväskylän sunnuntain 24.3. Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala keskustelee kaviourien kunnosta ratojen eläinlääkäreiden kanssa tapauskohtaisesti. Ensisijaisesti tarkastellaan aina sitä, pystytäänkö kilpailijoille takaamaan turvalliset olosuhteet. peruttujen ravien siirtoa Teivoon tai Mikkeliin selvitettiin, mutta kummallakin paikkakunnalla kaviouraa oli suolattu, eikä ravien järjestäminen ollut sen vuoksi juuri sinä päivänä mahdollista. Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen kertoo, että kaviourien tilanteesta ja mahdollisesta siirtotarpeesta käydään aktiivista vuoropuhelua ravijärjestäjien kanssa. – Mikäli kavioura ei takaa turvallisia kilpailuolosuhteita eikä ravien siirto toiselle paikkakunnalle ole mahdollista, ravien peruminen on perusteltu ratkaisu. – Pitää huomioida sekin, että vaikka periaatteessa joku rata voisi ottaa ravit järjestettäväksi toiselta, saattaa silloin radan oma tuleva ravipäivä vaarantua, mikäli rataa ollaan jo kunnostamassa sitä varten, kilpailupäällikkö Pekonen sanoo. Kuva: Hippos/Aada Pölönen Ihmisten ja hevosten turvallisuudesta ravikilpailuissa ei tingitä. 17 S uomessa on jouduttu helmi-maaliskuussa perumaan raveja olosuhteiden vuoksi. Siirto parempi vaihtoehto Ravipäivän siirto paikkakunnalta toiselle on aina parempi vaihtoehto kuin ravien peruminen kokonaan, mikäli jokin ravirata järjestysvuorossa olevan radan lähialueelta pystyy takaamaan turvalliset kilpailuolosuhteet. maaliskuuta Oulussa Äimäraution radalla ravien aloitusaikaa siirrettiin tunnilla eteenpäin. Jyväskylän, Seinäjoen ja Joensuun raviradat ovat jo olleet yhteydessä Hippokseen ja esittäneet korvaavaa ravipäivämäärää peruttujen ravien tilalle
18 Hevonen on totutettava myös paukkeeseen takanaan, sillä sukset voi pamahtaa hyppyrin jälkeen lumeen.
Mari tunnetaan rohkeana ja taitavana ratsastajana. Molempien hevosten valtti on, että ne ovat. . Ammatiltaan hän on ratsastuksenohjaaja ja lajivalmentaja hän on kouluttanut toisen tämänhetkisistä ratsuistaan kokonaan itse. Marin vahvuus on ratsastus Mari omistaa Palmun Ratsutallin, joka on 30 hevosen talli Kirkkonummella. Yhteistyössä omistajien kanssa Mari hioi Cindystä itselleen sopivan kisakumppanin, jolla hän edelleen kilpailee aktiivisesti monessa lajissa. – Kilpailen hevosillani koulussa vaativaa B:tä, esteillä 110cm ja kenttäratsastuksen tutustumisluokkia. Myös hiihtoratsastus kuuluu tallin elämystarjontaan. Sen pitää sietää liinojen kosketuksta kyljissään sekä jaloissaan, kuten myös suksien suhinaa takanaan, Mari Palmu kiteyttää. Hevostila tarjoaa ratsastustuntien ja leirien lisäksi maastovaelluksia. Toinen hänen kilparatsuistaan on oma kasvatti Cindy, joka siirtyi uusien omistajien käsiin jo kaksivuotiaana, jääden kuitenkin asumaan Palmun Ratsutallin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. 19 Hiihtoratsastus on vauhdikas urheilulaji, joka vaatii taitoa ja kylmäpäisyyttä Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Jarkko Kulmalaa ei ratsastus kiinnosta, mutta taitavana laskettelijana hän näkee vaimonsa Mari Palmun hevosen perässä hiihtämisen monipuolisena harrastusmahdollisuutena. – Hyvä hiihtoratsastushevonen on nopea, ja se pitää tietysti kouluttaa maastovarmaksi. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström H evosyrittäjä Mari Palmu (35) on harrastanut miehensä Jarkko ”Ja lle” Kulmalan (43) kanssa hiihtoratsastusta noin kahdenkymmen vuoden yhteisen taipaleen ajan
Ammatiltaan hän on muusikko. – Metsäpoluilla laukkaaminen vaatii hevoselta hyvää tasapainoa, sillä sen täytyy laukata yhtä lailla alamäkeen sekä pujotella puiden välistä. Mari kertoo, että Jalle on harrastanut laskettelua koko ikänsä ja on suksilla kuin kotonaan. Kisoihin osallistui kaikenikäisiä ratsastajia ja hiihtäjiä sekä ratsuja poneista hevosiin.. niin lumipenkkoja voi käyttää mäkinä ja hyppyreinä vuorotellen tien molemmin puolin, Jalle vinkkaa. Kilpailuja järjestetään harvoin Mari ja Jalle kävivät talven aikana hiihtoratsastuskilpailuissa, jossa he nappasivat voittoruusukkeen. Osallistujia oli kyllä mukavasti. Tietysti ratsastajan pitää hallita hevonen hyvin. Rata mentiin kaksi kertaa ja lopuksi oli finaali. Rajana vain mielikuvistus Jallen mukaan hiihtoratsastus on monipuolista urheilua, jossa vain mielikuvitus on rajana. Puiden väistely vauhdissa sekä rinteiden ja kantojen yli hyppely suksilla on konkarihiihtäjälle helppoa. – Hän on myös potkunyrkkeilyn lajivalmentaja sekä usean taistelulajin aktiiviharrastaja, eikä urheilulliselle laskettelijalle suksilla temppuilu haastavissa paikoissa hevosen perässä ole vaikeaa. Puiden väistely vauhdissa sekä rinteiden ja kantojen yli hyppely suksilla on konkarihiihtäjälle helppoa. – Pitää olla ruista ranteessa ja potkua jaloissa, eikä hiihtäjä saa häiritä hevosta, tiivistää Jalle hyvän hiihtäjän ominaisuudet ja huomauttaa, että epätasapainoinen hiihtäjä voi painaa liinoilla hevosen kylkeen, jolloin paine voi kääntää hevosta. Jos hiljaisella, auratulla metsätiellä suoraan hiihtäminen tuntuu tylsältä, Hiihtoratsastusta voi harrastaa myös metsäpoluilla puita pujotellen. – Hyvä hiihtoratsastushevonen on myös vakaa ja jäntevä, hän toteaa. – Millä tahansa metsäpolulla, jolla hevonen voi laukata, voi harrastaa myös hiihtoratsastusta, Jalle toteaa. Jalle tulee hiihtäen hevosen perässä minne vain hevosella voi mennä, tehden temppujakin samalla. – Hiihtäjä voi käyttää lumivallit ja kumpareet hyväkseen, hevosen mennessä kiitolaukkaa niiden ohi. – Kilpailuissa ei ollut esteitä hevosille eikä hyppyreitä hiihtäjälle. Virtuoosi suksilla Mari Palmun mies, Jarkko ”Jalle” Kulmala auttaa tallilla ja vastaa pääasiassa rakennusten kunnossapidosta. Hiihtäjä voi käyttää hyppyrinään rinteitä tai vaikka kantoja taitonsa mukaan. 20 hyviä omalla tasollaan kaikissa kolmessa lajissa, Mari toteaa
Metsässä pitää hiihtää lähellä hevosta. 21 Monipuolinen ratsutamma Iris Mononen (vas.) ja Sina Sipponen ja ottivat nyt kahdeksanvuotiaan Cindyn ylläpitoon tamman kääntyessä kolmevuotiaaksi. Pariskunnalla on yksi yhteinen hevosiin liittyvä harrastus, hiihtoratsastus. Jalle ei myöskään käytä vesihiihtäjille tuttua kapulaa liinojen päässä, jota hiihtoratsastuksessa usein käytetään. – Metsässä ei kannata käyttää kovin pitkiä suksia. Hiihtäjän otteen irrotessa se voi pamahtaa pahasti hevosen jalkoihin, hän sanoo. Metsäpoluilla ei kuitenkaan pitkillä liinoilla tee mitään, sillä hiihtäjä voi silloin jäädä puun toiselle puolelle. Tietysti lumitilanne on aina arvoitus, mutta toivotaan, että seuraavanakin vuonna saamme kunnon talven. Sina ja Iris ostivat Cindyn omakseen kaksi vuotta myöhemmin keväällä 2016. Yhteistyöllä saamme liinat nopeasti suoriksi ja matka voi jatkua. Mari ja Jalle kävivät talven aikana hiihtoratsastuskilpailuissa, jossa he nappasivat voittoruusukkeen.. Mosabackan Cinderella ”Cindy” syntyi vuonna 2011. Jos on riski, että hevonen pukittelee, niin liinojen pitää olla pitkät. . – Siitä lähti hitaasti mutta varmasti kehittymään taival kohti ratsun elämää, eikä matkassa voi sanoa koskaan olleen mitään ongelmia niin hevosen terveyden kuin käsittelynkään suhteen, kaverukset kertovat. – Myös pujottelu ja käännökset sujuvat lyhyillä suksilla helpoiten. – Meille voi tulla myös harjoittelemaan ja kokeilemaan hiihtoratsastusta meidän välineillä. Mari Palmu on ollut vahvasti mukana Cindyn elämässä koko tamman elinajan. – Se voi jäädä metsässä vaikka puunoksaan. – Jotkut laittavat liinat satulavyön läpi tai solmivat ne hevosen lautasten päälle. . Jos hiihtäjä irrottaa liinoista, niin tulevathan ne hevosen jalkoihin, mutta hevosemme ovat tottuneet siihen. – Vetoliinojen pituus riippuu hevosesta ja maastosta. Uskoisin, että osallistujia olisi paljonkin ja laji saisi näkyvyyttä, Mari juttelee ja kertoo suunnittelevansa ensi vuodeksi kisoja omalle tallilleen. Hevosen kavioista lentää välillä koviakin lumipaakkuja, siksi en hiihdä suoraan hevosen takana, vaan vähän sen sivuilla. Kypärä ja suojalasit ovat ehdottomat. – Olemme todenneet tämän olevan kätevin tapa, Mari toteaa. – Kävisimme enemmänkin, jos kisoja järjestettäisiin. Turvalliset varusteet Ratsastajalla on perusratsastusvarusteet, mutta Jallen mukaan hiihtäjän sukset valitaan maaston mukaan. Ensimmäisen HeA-tasoisen kouluratansa pari suoritti kesällä 2017 ja tuloksena sinivalkoinen ruusuke. Mari Palmu ja Jarkko Kulmala pitävät 30 hevosen ratsutilaa Kirkkonummella. – Jos mennään kiitolaukkaa suoralla ja isommista hyppyreistä, niin pidemmät sukset ovat paremmat, sillä ne antavat tukea paremmin. Cindy on syntynyt Palmun ratsutallilla ja myös asunut siellä koko pienen elämänsä. Iris Mononen (vas.) ja Sina Sipponen ja ottivat Cindyn ylläpitoon heti vuoden 2014 alusta, eli Cindyn kääntyessä kolmevuotiaaksi. Lyhyet temppusukset ovat kätevämmät, lajin pitkän linjan harrastaja kertoo. Sen kisaura alkoi lupaavasti kasvattajansa Mari Palmun kanssa niin estekentillä, maastoradoilla kuin kouluaitojenkin sisäpuolella. Mari käyttää hevosellaan rintaremmiä, josta liinat tulevat hiihtäjän käsiin. Cindy on 8-vuotias tamma, joka on Marin oma kasvatti
– Minun 13-vuotiaat kasvattini eivät turhia hötkyile. – Hevoset käyttäytyivät todella hyvin, eivätkä perässä muksahdelleet ja kiljahdelleet hiihtäjät haitanneet niitä yhtään, hän toteaa. Kaikillehan hiihtoratsastus-sana ei kerro mitään. – Epätasaisella pohjalla minisuksilla pystyssä pysyminen oli haastavaa, mutta teekkarihenkeen ei kuulu tehdä mitään otsa rypyssä. Innokkaita hiihtäjiä oli jonoksi asti ja katsojatkin viihtyivät. Urheiluhenkeä ja hauskanpitoa Tarkoitus oli pitää hauskaa, eikä komiikkaakaan tapahtumasta puuttunut. Varmat hiihtoratsut Hevosten omistaja sekä toisen hevosen ratsastaja, Marjo Norrbacka, kertoo suomenhevoskaksikon Aaronin ja Auroran olevan hänen luottoratsujaan, joilla voi mennä melkein mihin vain. – Niinpä tähänkin heittäydyttiin mukaan rempseästi ja iloisesti, puuhanainen Eevis Ekman toteaa ja kehuu myös tapahtumaan hyvin sopivia suomenhevosia. 22 Teekkarit kokeilivat hiihtoratsastusta Kaivarissa Helsingin Kaivopuistossa nähtiin hevosia, kun Teekkariratsastajat ry järjesti laskiaisriehan ohessa mahdollisuuden kokeilla hiihtoratsastusta. – Aaron on ehkä vähän laiskanpulskea siinä missä Aurora on taas reippaampi, Norrbacka. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström T apahtuman vastuuhenkilö Eevis Ekman kertoo idean lähteneen siitä, että teekkariratsastajien hiihtoratsastusharrastus oli ollut viime vuosina vähäisellä huomiolla. Tapahtuman varmat hiihtoratsut olivat peräisin Lohjalta, Maastotalli Preryalta. – Halusimme myös tuoda lajin muiden opiskelijoiden tietoisuuteen, niinpä laskiaisrieha sopi hyvin ajankohdaksi. Jotkut ihmettelivät, että onko ratsulla ne sukset jalassa, Ekman naurahtaa. Uskoimme, että kunhan saamme hevoset opiskelijoiden luo, hiihtäminen hevosen perässä herättää kiinnostusta
Yhdistyksen tavoitteena on edistää erityisesti opiskelijoiden mahdollisuuksia hevosharrastamiseen sen moninaisissa muodoissa. – Monet valmistuneet ovat liittyneet juurikin opiskeluaikana jäseniksi ja jäävät jäseniksi valmistumisen jälkeenkin. ratsastusjousiammunta sekä vikellys, Heidi kertoo. Tämä on meille kiva asia siinä mielessä, että juurikin nämä valmistuneet kertovat Teran historiasta ja miten asiat tehtiin menneinä vuosina, sanoo Teran puheenjohtaja Heidi Stengell. – Kaikki tapahtumat, jotka järjestetään, ovat lähteneet jäsenten toiveesta. Avasimme nettisivuille ilmoittautumislomakkeen ja keräämme porukkaa kasaan. – Teran tärkeää toimintaa ovat myös erilaiset lajikokeilut kaikentasoisille ratsastajille. Kevään lännenratsastuskokeilu lähti liikkeelle siitä, että eräs jäsenistämme halusi päästä kokeilemaan lajia ja kertoi meille potentiaalisista talleista. Kuva Heidi Seesto Teekkariratsastajat ry. Esimerkiksi nyt keväällä on tulossa lännenratsastuksen lajikokeilu ja muita ovat olleet mm. Myös täysin kokemattomille ratsastajille järjestetään tutustumista ratsastukseen edulliseen hintaan. Teekkarit kokeilivat hiihtoratsastusta Kaivarissa . 31-vuotias Teekkariratsastajat ry, tutummin Tera, perustettiin silloisen Teknillisen korkeakoulun aikaan, ja on nykyään on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) alainen yhdistys ja Suomen suurin akateeminen SRL:n ratsastusseura. Yhdistyksessä on satakunta jäsentä. Toimintaan kuuluvat muun muassa leirit, kurssit, viikkotunnit, lajikokeilut ja saunaillat. Nimestään huolimatta teekkarius ei ole edellytys jäsenyydelle, vaan toiminnassa on mukana sekä opiskelijoita että valmistuneita eri tiedekunnista. 23 . Toiminnasta tehdään täysin jäsenten näköistä. Teralla on ympäri vuoden monipuolisesti tapahtumia, joiden järjestämisessä pyritään huomioimaan sekä kaikentasoiset ratsastajat että muuten hevosista pitävät. Epätasaisella pohjalla minisuksilla hiihtäminen oli välillä haastavaa
Kannustava ilmapiiri loi edellytykset onnistumiselle. Helsingin kaupungin edustajien suhtautuminen oli erittäin positiivinen ja kaupunki vuokrasi alueen meille veloituksetta. Vaikka hiihtoratsastus sopii tapahtuman talviseen teemaan, sitä ei oltu ennen riehassa nähty. – Yhteispelillä onnistutaan, ja se ruokkii uskallusta vastaavanlaisten tai jopa isompien tapahtumien järjestämiseen myös tulevaisuudessa. ?. – Onneksi kenttäkin oli vähän syrjemmässä, eikä keskellä laskiasriehahälinää, vaikka tuskin nämä olisivat siitäkään mitään välittäneet, Norrbacka tuumaa ja kiittelee teekkariratsastajia kutsusta, sekä toivoo tapahtumalle jatkumoa. Tapahtuman järjestämiseen osallistui seitsenhenkinen hallitus sekä tapahtumapäivänä mukana auttamassa oli lisäksi jäsenaktiiveja. Ekmanin mukaan alkuun mietitytti, miten käytännössä onnistuu tuoda hevoset juhlivan kansan keskuuteen Helsingin ytimeen ja mahdollistaa turvallinen hiihtoratsastuskokemus. – Kun laskiaisriehan järjestelyistä vastaava vapaateekkari Eero Silfverberg suhtautui ideaan innostuneesti ja hänen tukensa valoi uskoa tapahtuman Kaivopuiston hiihtoratsastustempauksen puuhanaiset: Teekkariratsastat ry:n puheenjohtaja Heidi Strengell (vas), Auroran selässä Essi Rönkkö ja Eevis Ekman. onnistumiselle, uskalsimme ryhtyä puuhaamaan tapahtumaa tosissamme. Kannustava ilmapiiri Kaivopuistossa järjestettävä opiskelijoiden laskiaisrieha on jokavuotinen perinne, jossa on aikaisemmin keskitytty mäenlaskuun mitä erilaisimmilla tyyleillä. – Meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta hevostapahtuman järjestämisestä näin isolle yleisölle, joten jokaisen panos oli todella tärkeää. 24 kertoo ja samalla kehuu järjestelyjä. Rahoitus tapahtumaan saatiin teekkaritoiminnan edistämisrahastolta, TTER:ltä. Tunnin mittaisen hiihtoratsastushetken ympärille rakentuu paljon mietittäviä asioita, kuten mainostus ja viestintä, hankinnat, lupa-asiat, aikataulutus sekä logistiikka. Jokaisen työ oli arvokasta onnistumisen kannalta, Ekman kiittelee tiimiä. – 2017 Hevoset Kaivarissa -tapahtuma oli hyvin onnistunut ja raivannut tietä auki sille, että hevosia voi tuoda Kaivopuistoon
Kuva Heidi Seesto Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Le ik ka a ta lte en !. 25 Suomenhevostamma Aurora, ratsastajanaan Essi Rönkkö veti hiihtäjiä teekareiden laskiaistempauksessa Helsingin Kaivopuistossa. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman.fi Ab Horseman finlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Innokkaita hevosen perässä hiihtäjiä oli tapahtumassa jonoksi asti
26 Eläinten käyttäytymisneuvoja KOULUTTAA IHMISIÄ
Haasteet ovat aina ihmisillä. Omistaja määrittää, mikä on ongelma. Kuva: Janika Silverberg E läinkouluttaja Jaana Pohjola ratkoo eläinten kanssa tulevia ongelmia työkseen, mutta romuttaa heti ensimmäisen virheajattelun. Eli omistajasta riippuu se, minkälainen eläimen toiminta häntä häiritsee. 27 . Varsalla ei ole mitään syytä. – Hevonen ei voi tietää kuka käsittelee sitä milläkin tavalla. Tallista ryntääminen on esimerkiksi hevoselle normaalia toimintaa. Varsa oppi emän käsittelystä Mutta mennään hevosen elämän ensi viikkoihin. Kaikkia se ei häiritse, mutta on ihmisiä, joita se häiritsee ja he kokevat sen ongelmaksi. Yhtä lailla toisia saattaa harmittaa, ettei hevonen pysy paikoillaan, kun yrittää nousta sen selkään tai se, että eläin ei suostu menemään kuljetuskoppiin. Se on aika epäreilua hevosta kohtaan, toteaa hevosten käyttäytymistieteen maisteri Jaana Pohjola. Osa kurittaa ja osa namittaa ja kaikkea siltä väliltä. – Emme tiedä, mitä hevonen ajattelee, mutta voimme hyvin kuvitella, miten itse tilanteen kokisin. Toisia voi häiritä hevosen jumittaminen talutettaessa tai hevosen rynniminen vaikka ruohopuskaan. Kaikkihan on hyvin, jos hevonen toimii, mutta jos se ei toimi, on ongelmaan erilaisia lähestymistapoja. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, miten varsan kanssa kannattaa toimia, kun se on vielä ihan pieni. – Ne ovat useimmiten kaikki ihmisten kokemia ongelmia. Kannattaa ajatella, onko käsittely reilua ja onko se kivaa, toteaa hevosten käyttäytymistieteen maisteri Jaana Pohjola. Esimerkkejä tästä on lukuisia. – Ei eläimillä ole ikinä haasteita. Teksti: Soili Kaivosoja Eläinten käyttäytymisneuvoja KOULUTTAA IHMISIÄ Hyvinvointi on sitä, että hevonen otetaan huomioon. – Paras tapa on kohdella ja käsitellä sen emää kiltisti
Kaikissa ihmisen ja eläimen suhdetta tarkastelevissa tutkimuksissa on havaittu, että suhteelle tekee hyvää luottamus ja ennakoitavuus, jotka ovat seurausta toistuvasta positiivisesta vuorovaikutuksesta. Lajityypillinen käytös tarkoittaa sitä, että kyseisen lajin edustajista suurin osa toimii samalla tavalla. Mitä toivottua sinun eläimesi tänään teki ja miten sen huomioit. Toivoisinkin, että löytäisimme kaikki eläimistämme hyvät puolet. Mitä enemmän estetään ja kielletään, sitä enemmän asia kiinnostaa. Ihmisen kannattaa siis esiintyä hyvässä valossa heti alusta lähtien. Kun emätammaa ruokitaan, hoidetaan, harjataan ja vaikka nostellaan sen jalkoja, Opeta hevoselle ei:n sijasta kyllä . Eli enemmän kannattaa miettiä, miten opettaa niille sanan KYLLÄ kuin sanan ei. Ne ovat tärkeimmät taidot alussa. Yleensä pidetään tärkeänä sitä, että eläin ymmärtää mitä sana EI tarkoittaa. Kaikki on hyvin silloin, kun hevonen toimii. – Olisikin hyvä, että tamma nauttisi käsittelystä, jolloin varsalle muodostuu myös hyvä asenne käsittelyjä kohtaan. 28 olla siinä vaiheessa tekemisessä ihmisen kanssa. Reilusti ennen vieroitusta varsalla tulisi kuitenkin olla jo joitain taitoja hallinnassa. Joskus ei toivottu -toiminta yllättää omistajan, vaikka se olisi eläimelle täysin normaalia. – Siihen pitäisi pystyä koskemaan ja sitä pitäisi pystyä siirtämään tarvittaessa paikasta toiseen. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole havaittu hyötyjä pitkässä juoksussa siitä, että ihminen säikyttelee tai kohtelee eläintä pelkoa herättävällä tai väkivaltaisella tavalla. Mikä ei tietenkään helpota yhdessä tekemistä ja pahimmillaan voi johtaa stressin kroonistumiseen ja se taas sairastumisalttiuteen. Pohjola korostaa, että hevonen ymmärtää ihmisten tunteita. Tarvetta käyttäytyä lajille tyypillisellä tavalla ei voi poistaa. – Epäreilua on se, että hevonen ei voi mistään tietää, kuka sitä milläkin tavalla käsittelee. Sen vuoksi Pohjolan mielestä olisi tärKun hevonen ei toimi, käsittelevät ihmiset sitä eri tavoin. Jos keskitymme asioihin, jotka onnistuvat ja ovat helppoja, pääsemme helpommin käsiksi myös vaikeampiin asioihin. Hevosen voi opettaa puhumaan niin, että sen viesti tulee ymmärrettäväksi.. Yli puolet kaikista vuorovaikutustilanteista pitäisi olla positiivisia, silloin asennepankki ei ole heti tyhjä yhden vastoinkäymisen jälkeen. Ihminen saattaa pahimmassa tapauksessa toimia ärsykkeenä, joka laukaisee eläimessä pakotai puolustautumisreaktion. Uskalla sanoa KYLLÄ. Niin kauan, kun pidämme eläimiä ja niiden täytyy olla kanssamme tekemisissä (halusivat ne sitä tai eivät), on kohtuullista esiintyä hyvässä valossa eikä pahana poliisina. – Monen hevosen kohdalla käsittelytavat muuttuvat montakin kertaa niiden elämän aikana. Esimerkiksi vihainen ihminen herättää hevosessa pelkoa ja on siten hevoselle melkoinen kuormitus. tottuu vieressä oleva varsa siihen, että tammalle tehtävät asiat ovat ihan kivoja. Seuraavan kerran kun eläimesi tekee jotain toivottua, ota siitä ilo irti. Mitä enemmän haluttuja käytöksiä vahvistetaan, sitä useammin ne esiintyvät. Suhde ihmiseen tärkeä Jaana Pohjola haluaa muistuttaa, että se, miten hevosta käsitellään ja hoidetaan, johtuu pitkälle siitä, kuka sitä hoitaa. Eläinten kanssa kannattaa miettiä enemmän sitä, mikä on sallittua kuin sitä mikä on kiellettyä. Kaiken muun ehtii opetella myöhemminkin. – Ne eivät voi kuitenkaan millään tavoin vaikuttaa siihen, mitä me ihmiset niille tehdään. Osa kurittaa ja osa namittaa ja kaikkea siltä väliltä. Käytöksiä voi kuitenkin suunnata uusiin kohteisiin ja yrittää korvata muilla käytöksillä. Ratsutai ravitalleilla hoitajat saattavat vaihtua, kotitallilla hevosta hoitaa yleensä yksi tai muutama tuttu ihminen. Eläin ei ymmärrä, että tämä on vaan tämä yksi kerta, seuraavalla kerralla olen taas kiltti. Lähde: Jaana Pohjola www.elainkoulutus.fi Ihminen määrittelee, minkälainen eläimen toiminta häntä häiritsee. Anna sen laukata, jos se joskus itse ehdottaa sitä. Varsalle pitääkin antaa siihen syy. Varsa saa sopivasti ihmiskontakteja samalla, kun tammaa käsitellään. Mutta mikäli ei toimi, on siihen erilaisia lähestymistapoja, osa kurittaa ja osa namittaa ja kaikkea siltä väliltä. Käännä hevonen kotiin ennen kuin se alkaa vastustella poispäin menemistä. En näe sitä ongelmallisena, sillä hevonen sopeutuu kaikenlaisiin tapoihin, mutta suhde ihmiseen on silti aika tärkeä
17. Nauti hevosen seurasta ja anna sen nauttia sinun seurassasi. Kaikessa toiminnassa tulee olla hevosta arvostava kulttuuri. Keinot suhteen parantamiseen ovat monet. Hevoselle suhde ihmiseen on tärkeä. 13. Liitä itseesi vain hevosen mielestä mukavia asioita. Suhteen laadusta ja rakentamisesta on vastuussa aina ihminen. Esiinny aina hyvässä valossa hevosesi silmissä. 14. Toimi ennakoitavasti, älä yllätä hevosta. 29 Hevoset sopeutuvat yleensä hyvin eri ihmisten käsittelyyn. 10. Tee omasta seurastasi hevoselle miellyttävää. 19. Ohessa Jaanan kymmenen vinkkiä, jotka löytyvät myös hänen nettisivuiltaan: www.elainkoulutus.fi. 16. JAANAN KYMMENEN VINKKIÄ Hevosen ja ihmisen välistä suhdetta voi rakentaa monin tavoin. 15. Anna hevoselle hallinnan tunne eli tottele hevosta, kun sillä on asiaa. Kunnioita hevosta ja sen mielipiteitä. Tie hevosen sydämeen, tunteisiin ja muistiin käy vatsan kautta. Tee itsestäsi hevoselle turva-ankkuri, joka auttaa pelon hetkellä. 18. 12. Anna hevosen itse tulla kontaktiin. Ihmisen kannattaa esiintyä varsalle hyvässä valossa heti alusta lähtien.. . 11
– Kyllä ihmiset pystyvät vastaan tulevia ongelmia ratkomaan itsekin, kun miettivät pidemmälle, mitä hevonen tavoittelee. Hyvinvointi ykkönen Eläinkouluttajana sekä eläinten käytösneuvojana Jaana Pohjola ohjaa ihmisiä huomioimaan eläimet kokonaisuuksina. Jokainen, joka hevosia käsittelee, on myös vastuussa, miten niitä käsitellään. Johdonmukaista toimintaa Jaana Pohjola, 38, on aina ollut kiinnostunut eläimistä. Hyvinvointi on sitä, että hevonen otetaan huomioon. Kotikäyntien lisäksi Pohjolan opeista voi lukea monipuolisilta nettisivuilta, joissa on käytännön vinkkejä erilaisiin ongelmatilanteisiin eri eläinten kohdalla. Yleensä hevonen tavoittelee jotain reaktiota ihmiseltä. Se ei ole vain polkupyörä, jota voi siirtää paikasta toiseen. Jaana Pohjola haluaa korostaa, että kannustus ja vastuullisuus ovat tärkeitä asioita hevosta käsitellessä. Kannustusta ja vastuullisuutta Pohjolan mukaan nykyisin on hyvinkin muodikasta tulkita hevosia. Ne tietävät, että niiden toiminnalla ei saada aikaiseksi hyvää lopputulosta, mutta jos se on ainoa asia, mihin ne elämässään voivat – Emme tiedä, mitä hevonen ajattelee, mutta voimme hyvin kuvitella, miten itse tilanteen kokisin. Toisena Pohjola nostaa esille sen, että ihmisen kannattaa pohtia, onko hevosella edellytyksiä käyttäytyä siten kuin siltä odotetaan, osaako se vaadittavat asiat. Harvoin ne ovat tahallisesti ilkeitä. Niitä voi olla vaikea huomata ja tulkita. – Emme tiedä, mitä hevonen ajattelee, mutta voimme hyvin kuvitella, miten itse tilanteen kokisin. – Hevosen näkökulmasta ei ole merkityksettömiä kohtaamisia. – Hevosten eleet ja ilmeet ovat hyvin hienovaraisia. Maisterivaiheessa pääaineenani oli hevoset. Hevonen tai useampi hänellä on ollut siitä asti, kun oli 12-vuotias. – Halusin itselleni ammatin, johon liittyvät eläimet, joten lähdin opiskelemaan eläinten käyttäytymistiedettä Portsmouthin yliopistoon Englantiin. – Kaikessa hevosharrastuksessa korostetaan aina, että hevosen hyvinvointi on ykkösasia. Jos hevosta joutuu läpsimään viisi vuotta vaikkapa satulointitilanteessa, voi todeta, etteivät asiat ole menneet eteenpäin. – Kaikki tunnistavat esimerkiksi jännittävän hevosen. – Koulutan ihmisiä, en eläimiä. Ja kolmantena: – Kannattaa miettiä, kuinka johdonmukaisesti toimii. Jos hevonen ei näytä selkeästi jännitystään, sitä voi kannustaa näyttämään jännityksen selkeämmin, jolloin ihmisen on helpompi tehdä järkeviä ratkaisuja ja toimimisesta tulee molemmille turvallisempaa. Mutta vielä muutama tärkeä asia, jotka Pohjola haluaa nostaa esiin hevosen käsittelyssä. Jotain toimenpiteitä tulee tehdä, että hevosen käyttäytyminen voisi muuttua. Kun emätammaa ruokitaan ja hoidetaan, tottuu vieressä oleva varsa siihen, että tammalle tehtävät asiat ovat kivoja. Ensimmäisenä se, että ihmisen kannattaa asettautua ajoittain hevosen rooliin. Sen vuoksi olisi tärkeää, että jokaisella tallilla olisi yhteinen kulttuuri, Jaana Pohjola toteaa. Hevonen voi jopa ajatella niin, että suuttuminenkin on parempi kuin ei mitään. Mutta hevosen voi opettaa puhumaan niin, että sen viesti tulee ymmärrettäväksi. ?. – Ainakin ennen vanhaan talleilla oli seinällä tallin käytössäännöt muistuttamassa asiasta. Kannattaa ajatella, onko käsittely reilua ja onko se kivaa. 30 keää, että kaikilla talleilla olisi näkyisi kaikessa toiminnassa hevosta arvostava kulttuuri. Kotikäyntejä tekevä Pohjola toteaa, että häntä ei aina tarvita edes paikan päällä. Kannattaa ajatella, onko käsittely reilua ja onko se kivaa. vaikuttaa, niin kyllä ne valitsevat sen suuttumuksen. Yleensä Pohjolan tallivierailut kestävät vain tunnin verran
02 2437 600 toimisto@pharmaxim.com. 31 • Sisältää korkeat pitoisuudet nivelruston ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita: glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja N-asetyyli-D-glukosamiinia • Iäkkäillä hevosilla tehdyssä tutkimuksessa Synequiniä syöneillä hevosilla ravissa askel piteni 12 viikon hoitojakson aikana keskimäärin 14 cm! Pakkaus: 1 kg, 100 x 10g Ylläpitoannos: 10 g / joka toinen vrk Purkki riittää 200 päivää Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä ja apteekeista. EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä. uusissa tilanteissa • Klippaus, kengitys Sisältää: L-tryptofaania, magnesiumoksidia, B1-vitamiinia, B2-vitamiinia, B3-vitamiinia, B5-vitamiinia, B12-vitamiinia Pakkaus: 24 x 60g Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä ja apteekeista. • Kun hevosta on seisotettava karsinassa ja liikutettava kontrolloidusti • Hevosille, jotka stressaavat kuljetusta • Koulutustilanteissa: sisäänratsastus ja ajo-opetus ym. Northrop Puh. Forsyth, C.V. Olemme mukana Hevoset 2019messuilla! Tule tutustumaan messutarjouksiin! Löydät meidät osastolta A 300 ”Double Blind Investigation of the Effects of Oral Supplementation of Combined Glucosamine Hydrochloride and Condroitin Sulphate on the Stride Characteristics of Veteran Horses” R.K. Brigden and A.J
Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä ja siihen valmistautuminen edellyttää vuosien työtä. Kuninkuusraveissa juoksevat hevoset valitaan kevään juoksumenestystä pisteyttämällä. Kuva: Hippos/Marko Junttila. Jokimaan ravikeskuksen toimitusjohtaja Tomi Himanka kertoo Lahden isännöineen useita kertoja Kuninkuusraveja, voisi jpuhua jopa perinteestä tai paluusta juurilleen. Raviväen festareiksikin kutsuttu tapahtuma kerää viikonloppuun reilun 50 000 hengen yleisön elämään mukana hevosten mitellessä paremmuudestaan ravilähdöissä. Näitä edeltävät Kuninkuusravit on ajettu Lahden vanhalla Montulla. Ensimmäisten virallisten Kuninkuusravien isäntänä vuonna 1924 toimi Lahti ja seitsemän ensimmäistä kisaa ajettiin juurikin tuolla vanhalla Montulla. Ilma helli yleisöä Rovaniemellä viime kesänä. Kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunataan hevoset, jotka saavuttavat parhaan yhteisajan kahden päivän aikana ajetuissa kolmessa kilpailussa. Kilpailujen matkat ovat ensimmäisen päivän 2 100 metriä ja toisen päivän 1 609 ja 3 100 metriä. Presidentti suojelijana Kuninkuusravit on suomalaisen ravikesän suuri kohokohta, ja paremmuudestaan mittelevät suomenhevoset. elokuuta. Himanka kertoo, että Kuninkuusravit ovat Suomen ravimaailman tunnetuin ja isoin tapahtuma. 32 Kuninkuusravien 95 vuoden ikää juhlistetaan Lahden Jokimaalla K uninkuusravit on Suomen raviurheilun tunnetuin ja suurin jokakesäinen tapahtuma. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut kesän 2019 Kuninkuusravien suojelijaksi. Kuninkuusravien merkittävin sääntömuutos tapahtui vuonna 1948, kun myös tammoille saatiin oma kuningatarkilpailunsa. – Jokimaalla Kuninkuusravit on ajettu pariin otteeseen, vuosina 1987 ja 2003. – Tänä kesänä Lahdessa juhlistetaan siis Kuninkuusravien 95-vuotista taivalta, toteaa Himanka. Tulevana kesänä Kuninkuusravit järjestetään Lahden Jokimaalla 2.4. Vuoteen 1948 asti tammat ja oriit olivat kilpailleet samassa sarjassa. Kuninkuusja kuningatarkilpailuihin voivat osallistua vain kantakirjatut suomenhevosoriit ja -tammat
Kuva: Hippos/Marko Junttila. – Haasteita on, kuten kaikilla muillakin areenaurheilua tarjoavilla lajeilla. . Ei suuria remontteja Jokimaalla selvitään kesän suurraveista ilman suuria remontteja. – On erittäin hienoa saada herra tasavallan presidentti tapahtuman viralliseksi suojelijaksi, ja koko järjestelykoneistolle tämä tuo ilman muuta yhden lisävaihteen tekemiseen. – Kuninkuusravit tarjoavat jännitystä ja uljaita suomenhevosia kamppailemassa hurjassa kisassa seppeleistä. Alan pysyttävä muutosten mukana Himangan mukaan tarkkana tulee olla rakentamisen kulujen kanssa, ja suunnitelmallisuutta tarvitaan runsaasti. Kokonaisvaltaista hevostelua Himangan mukaan Jokimaalla keskitytään ensi kesänä tarjoamaan ravikansalle kokonaisvaltaista ja positiivista kokemusta. Kun viivalla ovat rotunsa parhaat, niin urheilu on ilman muuta tapahtuman pääosassa, tietää Himanka. – Kunkkarien budjetti on suuruusluokaltaan noin kolme miljoonaa euroa. Kuva vuoden 2018 Kuninkuusravien monte -kisasta. Oheisohjelmaa on luvassa, ja yksi uutuus on lauantaina ajettava suomenhevosille tarkoitettu Speed race -tapahtuma. – Isoin urakka on erilainen tilapäisrakentaminen, joka käynnistyy täydellä höyryllä sitten heinäkuun alkupuolella Suur-Hollolan jälkeen, sanoo Himanka. Palkintopotti on runsaat 600 000 euroa ja sehän tässä nykymallissa tulee Maaja metsätalousministeriöltä, niin kutsutuista MMM-rahoista. – Kuninkuusravien yhteydessä jo useampana vuonna järjestetty suomenhevosten varsahuutokauppa järjestään avauspäivänä perjantaina iltapäiväravien jälkeen. Teksti: Kati Wikström Jokimaan ravikeskuksen toimitusjohtaja Tomi Himanka odottaa jo innolla ensi kesää. 33 Kuninkuusravien 95 vuoden ikää juhlistetaan Lahden Jokimaalla presidentti Niinistön ilmoitus otettiin vastaan iloiten. Lahden kaupungin kanssa on markkinointiyhteistyösopimus, kuten muidenkin tapahtuman kumppanien kanssa, ja kaupungin väki on innoissaan ison tapahtuman saapumisesta kaupunkiin! – Tärkeimmät elementit budjetin tulopuolella ovat lipunmyynti, yhteistyökumppanuudet sekä ravintolamyynti, luettelee Himanka. – Tervetuloa elämäsi eläimyksiin on tapahtuman slogan ja tekeminen tähtää juurikin näiden eläimysten tuottamiseen. Yhteiskunta sekä kuluttajien käytös muuttuvat ja meillä on kova kiire muuttua mukana. – Kulupuolella pitää pystyä pitämään rakentamisen kulut tarkasti hallinnassa, sillä se on sektori, jossa budjettilukemat voivat helposti ylittyä, mikäli suunnitelmallisuus tekemisessä ei ole hallussa. Tavoitteena on saada myyntiin viitisentoista 2ja 3vuotiasta suomenhevosvarsaa. – Minä haluan uskoa raviurheilun tulevaisuuteen, lausuu Himanka. Huutokaupalle on ollut kysyntää. Meidän pitää luoda alamme tapahtumista niin kiinnostavia, että pärjäämme kovassa kilpailussa muita tapahtumia vastaan. Kuva: Jokimaan ravikeskus Kuninkuuden otti viime vuonna Risto Tupamäen ohjastama Costello. – Jonkin verran kisoja varten on tehtävä maatöitä, kaapelointeja, tilapäiskatsomoita ja muuta vastaavaa. Kuva: Hippos/Jari Piirala Kuninkuusravit tarjoavat jännitystä ja uljaita suomenhevosia. – Lahden logistinen sijainti on huutokaupan kannalta erittäin hyvä, ja tallipaikkoja löytyy tarvittaessa radan välittömästä läheisyydestä kauempaa tuleville, innostaa Himanka. Elementit pärjäämiseen ovat ilman muuta olemassa, vakuuttaa Himanka. Uskon että Lahden logistinen sijainti tarjoaa meille erinomaiset lähtökohdat ylittää edellisvuosien kävijämäärät
Maastovaellus koillismaalaisessa erämaamaisemassa islanninhevosen selässä on kokemus, joka jää monen kokeneenkin ratsastajan mieleen kenties loppuelämäksi. 34 Issikoilla erämaamaisemissa Varpat jättivät etelän ja lähtivät toteuttamaan unelmaansa Kuusamoon. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Mirva-Kristine Varpa toteutti Kuusamossa unelmansa islanninhevosista, luonnonrauhasta ja kunnon talvesta.
Suuren suosion ovat saavuttaneet asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöidyt ratsastusviikonloput. Lukumäärällä mitaten tila on Pohjois-Suomen suurin islanninhevostila. Entinen raviponi rakastaa kärryjen vetoa ja ilahduttaa tallin pienimpiä asiakkaita myös ratsuna. Kuva: Vesa Varpa. – Tallilla keskitytään pääasiassa maastoratsastukseen. Työskentelin muiden töideni ohella kaverini tallilla eteläisessä Suomessa, mutta jotenkin mieli veti aina pohjoiseen. – Olimme etsineet toimintaamme sopivaa perinnetilaa ympäri maata kymmenkunta vuotta. Meillä opetetaan kuitenkin maastojen aikana aina myös ratsastusta ja kokeneempien ratsastajien kanssa syvennytään enemmänkin askellajiratsastuksen ja erityisesti töltin saloihin. Lumi antaa valoa riittävästi, jotta luonnossa näkee. Issikoilla erämaamaisemissa K un Mirva-Kristine, 39, ja Vesa Varpa, 41, ostivat viitisen vuotta sitten Kuusamosta perinnetilan ja aloittivat maastoratsastukset islanninhevosilla, täyttyi pariskunnan suuri unelma. Arktisen yön ratsastuksissa lähdetään erämaahan ihailemaan tähtitaivasta ja revontulia ilman otsalamppuja tai muitakaan keinovaloja. Maastojen lisäksi meillä järjestetään erilaisia kursseja ja leirejä. Halusimme kokea kunnon talvia ja luonnonrauhaa, sanoo Mirva-Kristine Varpa. Islanninhevosten ohella tilalla on lampaita, kanoja, koiria ja kissoja sekä minishetlanninponi Gigant. Wanhan Raatesalmen tila kunnalliskoteineen ja pihapiireineen osui kohdalle netissä. 35 . Mirva-Kristine työntekijöineen vastaa ratsastustoiminnasta. Järvenpäästä lähtiessä Varpalla oli kolme omaa islanninhevosta, nyt niitä on kaikkiaan 21. Vesa hoitaa hevosia ja tekee muita tilan töitä
– Meillä ratsastetaan aina tasoryhmissä. Meillä on käynyt myös erityisryhmiä kuten kuuroja ja sokeita ratsastajia nauttimassa issikoiden pehmeästä kyydistä. Nyt kasvatustoimintamme saa lisämausteen sillä pari viikkoa sitten tehdyltä Islannin matkalta löytyi meille jalostusori Kasper frá Skálafelli I. – Vertaisin isoja hevosia katumoottoripyöriin ja islanninhevosia mönkijöihin. Porot hakevat hevosista lauman suomaa turvaa ja tietysti ruokakin on helpommin saatavissa laitumelta kuin luonnosta. – Hevosen selässä ihminen pääsee kuitenkin paljon lähemmäksi poroa kuin mitä poro muutoin ihmisen päästäisi. Ne ovat oppineet tulemaan aitaukseen lankojen alta nostamalla langat sarvillaan ylös. Riikka Säkkinen on palkittu ratsastusterapeutti, joka tekee omilla hevosillaan Kelan korvaamaa kuntoutusta. Hevosten ja porojen yhteiselo sujuu saumattomasti. – Islanninhevonen sopii niin ensikertalaiselle, kun kokeneellekin ratsastajalle. Erämaa on elämys Islanninhevonen sopii erinomaisesti pohjoisen oloihin ja maastoon. Poro hakee turvaa hevosista Poroja ratsastajat kohtaavat kesäisin lähes jokaisella retkellä. Puhdas ilma ja hiljaisuus ovat elämyksiä, joita Kuusamossa voi kokea. Maastossa matka taittuu leppoisasti issikoiden omasta askellajista töltistä nauttien. Issikka pärjää miltei missä tahansa maastossa, Mirva-Kristine Varpa sanoo. Minishetlanninponi Gigant on entinen raviponi rakastaa kärryjen vetoa ja ilahduttaa tallin pienimpiä asiakkaita myös ratsuna. polkuja, joita pitkin hevosen on helppo edetä. Kasper on 5-käyntinen erikoisen splash-värityksen omaava ori, joka saapuu Suomeen syksyllä. Saatamme uittaa hevoset kirkasvetisessä järvessä, jonka vettä voisi ihminenkin juoda. Maastossa poro väistää ratsastajaa ja hevosta. Laitumella on niin mustaa kuin valkoistakin. – Maaliskuussa meillä aloitti myös toimintansa Fysioja ratsastusterapia Koodi. 36 – Olemme myös kaiken muun toiminnan ohella kasvattaneet pienimuotoisesti islanninhevosia. Porot ovat tallanneet maastoon Issikat viihtyvät laitumella, mutta talvisin niillä ei ole poroseuraa. ?. Ilmeisesti poro kokee hevosen jotenkin kumppanikseen ja ihminen tulee siinä sivussa. – Porot tulevat hevosten kanssa samalle laitumelle. Ratsastuksen lomassa voimme pysähtyä syömään hilloja tai mustikoita. – Emme käytä teitä liikkumiseen, vaan ratsastamme erilaissa metsätyypeissä soilta kankaille. Maastoja löytyy tunnin mittaisesta retkestä aina koko päivän kestävään vaellukseen saakka. Aloittelijoiden kanssa etenemme rauhassa, mutta kokeneiden kanssa mennään pidempiä pätkiä tölttiä ja pyrähdetään välillä reippaaseen laukkaan. Olosuhteet ovat unohtumaton elämys kokeneellekin ratsastajalle
45 €/m 2 VAIN MEILTÄ KUMIMATTOA METRITAVARANA!. Maton yläpinnassa on liukueste profiili, joka vähentää liukastumisia ja rihlattu alapinta tuulettaa alustaa. Se sopii hyvin mm tallin käytäville, karsinoihin, trailereihin ja rampeille, autotalleihin. Leveydet ovat: 150, 175 ja 200 cm ja paksuus 13 mm. Matto painaa noin 16 kg/m 2 . Eristää kylmältä, säästää lattiaa sekä vähentää huomattavasti melua. 37 Myymälä avoinna ma-pe 10-18 la 10-14 Uudenmaan Heinäpojat oy, Suoniityntie 43, 07900 Loviisa Puh: 044 237 9403 ja 045 787 65577 Verkkokauppa; heinapojat.fi Kumimatto lisää tallihygieniaa, viihtyisyyttä tallissa ja eläinsuojissa
– Talvisin meillä on erilaisia pohjia millä ratsastaa. Talvella ei ole porojen polkuja, joten reitit pidetään kunnossa eri tavoin. Osan hevosistaan Varpa on tuonut Islannista, osa on suomalaista Tilan osti 1900-luvullla Kuusamon kunta, joka rakensi tilan yhteyteen kunnalliskodin. Wanha Raatesalmi on entinen kruunun uudistila 1800-luvun alusta. Kunnalliskodin työtekijöiden asuinrakennus Villa Raatteenranta on meillä majoitustilana. Omalta rannaltamme ei näy kuin yksi mökki, jos osaa katsoa juuri oikeaan kohtaan. Vuosituhannen vaihteessa kaupunki myi tilan yksityiselle. Kuusamossa taisteltiin parikymmentä vuotta sitä, säilytetäänkö tämä paikka vai rakennetaanko ranta täyteen mökkejä. Ruuhka-Suomessa asuvan voi olla vaikea kuvitella koillismaalaisen korven hiljaisuutta ja autiutta. Tila oli täysin omavarainen ja yhteisö tuli toimeen paljolti omin voimin. – Nykyistä tieyhteyttä ei silloin ollut ja paikka oli niin syrjässä, ettei tänne päässyt talvisin maanteitse lainkaan. . On umpihankipolkuja, moottorikelkalla ja lanalla tehtyjä sekä ihan traktorillakin lingottuja kulkureittejä, Varpa sanoo. – Kettua suurempaa petoa emme ole koskaan hevosen kanssa kohdanneet, mutta metsäjäniksiä ja lintuja sitäkin enemmän. Talviset olosuhteet Kuusamossa ovat maastoratsastukselle ainutlaatuisen hienot. – Monilla on issikoista kuva vain maastoratsuina eikä tietoa siitä, miten moneksi tästä rodusta Lampaat elävät samalla laitumella hevosten kanssa.. Olemme jatkaneet työtä heidän jalanjäljissään. Rakennus on museoviraston suojelema ja kunnostuksen alla. Kuusamossa on runsaasti lintuja ja hevosen selästä voi päästä näkemään pöllöjä, metsäkanalintuja, kotkia ja joutsenia. Hevonen saattaa ihmetellä vaatetta vasten kahahtavan oksan ääntä, mutta järkevänä ja rauhallisena eläimenä islaninhevonen ei juuri mistään säiky. on. Itse asumme tilan vanhimmassa rakennuksessa niin kutsutussa Työnjohtajantalossa. tai ruotsalaista alkuperää – Islannissa ei ole juurikaan puita ja niiden olemassaolo on Islannista tuodulle hevoselle jonkinasteinen yllätys. – Kesällä tilallamme on myös kesäkahvila, häitä tanssitaan melkein jokaisena viikonloppuna ja kesän kohokohta on heinäkuussa Puutteenkylän kylätoimikunnan kanssa yhteistyössä järjestettävä Perinnepäivä-tapahtuma, johon odotetaan jälleen noin paria tuhatta kävijää. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää. – Kuusamojärven rantaviivaa on näkyvissä silmän kantamattomiin. Koko tilan rakennuskanta ja ympyränmuotoinen pihapiiri ovat suojeltuja kohteita. Jopa oma ruumishuone löytyi, sillä talvella kuolleet vainajat saatiin kirkkomaahan vasta keväällä, Mirva-Kristine Varpa sanoo. Rappiolle päässyt suojeltu tila vaati mittavat kunnostukset. Kuusamon erämaissa asustavat kaikki Suomen suurpedot ja ylipäätään lajikirjo on runsas. 38 Ainutlaatuinen miljöö rauhoittaa mielen . Onneksi ei rakennettu, toteaa Varpa. Rauhallinen perusluonne ei pienestä järky Islanninhevonen elää kotimaassaan puolivillinä karuissa oloissa ensimmäiset 4-5 elinvuottaan. Toiminnassamme pyrimme lisäämään ihmisten tietoa tästä mahtavasta ja monipuolisesta hevosrodusta. Kuva: Vesa Varpa Talvisin porot pidetään omissa aitauksissaan eikä niitä juuri luonnossa tapaa. Hyvin koulutetulta issikalta taittuu niin kouluratsastus kuin esteetkin ja kaiken kruunaa niiden omien askellajien tuoma lisä ratsastukseen. – Ensimmäinen omistaja ehti entisöidä tilaa kymmenisen vuotta. Islanninhevosen ominaisuuksia ratsuna ei Suomessa ehkä osata vielä tarpeeksi arvostaa. Tilan osti 1900-luvullla Kuusamon kunta, joka rakensi tilan yhteyteen kunnalliskodin
Kuva: Vesa Varpa BEMER Horse-Set. 39 Talviset olosuhteet Kuusamossa ovat maastoratsastukselle ainutlaatuisen hienot. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesia kokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen VETERINARY.BEMERGROUP.COM BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo. Hevosesi hyvinvointiin
Hevosalaa kasvattaa eniten harrastajamäärien lisääntyminen. Hevosen stressi näkyy tyypillisesti joko levottomuutena, reak. Asennemuutos edellyttää, että koko toimiala eli muun muassa ratsastustallin pitäjät, opettajat ja asiakkaat sekä kilpailutuomarit, seurat, valmentajat ja alaa seuraava yleisö noudattavat hevosen hyvää kohtelua vaalivia arvoja. Omistajan on huolehdittava ison eläimen hyvinvointitarpeista ja ylläpitokustannuksista, jotka ovat korkeat. Tyydyttämättä jäänyt käyttäytymistarve aiheuttaa usein käytösongelmia sekä haitallisia ja vaarallisia tilanteita harrastusja kilpailukäytössä. Erityisen suuri merkitys tässä on talleilla, joista monet lapset ja nuoret saavat mallin ratsastukseen sekä hevosen pitoon ja kohteluun. Hevosia on nykyisin Suomessa noin 75 000 ja määrän otaksutaan kasvavan 90 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä. Käyttäytymistarpeiden toteutuminen on hyvinvoinnin edellytys, ja niiden estyminen vaikuttaa hevosen aivokemiaan ja aiheuttaa stressiä. Avainasemassa asumismuoto Hevosen hyvinvoinnin kannalta erityisen suuri merkitys on sen asumismuodolla ja mahdollisuudella toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. – Tämä on oikea suunta. Oleellista on, että hevosten kouluttajat Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu Hevosten kohteluun ja pito-olosuhteisiin tarvitaan Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen mukaan parannuksia. 40 H evosala kasvaa Suomessa. Hesy toivoo, että ihmisillä olisi rohkeutta puuttua arkisissa tilanteissa havaitsemaansa hevosen epäasialliseen koulutukseen ja käsittelyyn. Esimerkiksi raipan ja kannusten käyttö pakottamisja rankaisukeinoina eli muina kuin merkinantovälineinä ei ole hyväksyttävää. Hevosten kovakätinen koulutus on väistymässä, ja hevosalan toimijat ja harrastajat suosivat yhä enemmän eläinten koulutuksessa positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä. Oppimisen tulee pohjautua motivoimiseen ja palkitsemiseen. Hevosta ei saa hallita kurittamalla, komentamalla ja pakottamalla. Hevosen hyvinvoinnin takaaminen on sekä hevosen että koko hevosalan etu, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen. ja ratsastajat ovat perehtyneet oppimisteoriaan ja hevosen käyttäytymiseen. Hevosen pitäminen edellyttää sen käyttäytymisen tuntemista, oikeita käsittelytaitoja ja aikaa. Hevostalleja Suomessa on arviolta 16 000. Asenteet muuttumassa Helsingin eläinsuojeluyhdistys on tyytyväinen siihen, että hevosalalla on nähtävissä merkkejä asennemuutoksesta. Hevosen omistaminen merkitsee suurta vastuuta. Hevosen käyttäytymistarpeita ovat liikkuminen, laiduntaminen, lepo, kehonhoito ja lajitoverin seura ja koskettaminen. Helsingin eläinsuojeluyhdistys kantaa huolta hevosten hyvinvoinnista nousujohteisen trendin jatkuessa
• ainutlaatuinen profiilijärjestelmä • aidan pituudessa asennusta helpottavat säätömahdollisuudet • saranatai liukuovi • erittäin hiljainen oviripustus, miellyttävä niin hevoselle kuin hoitajalle • vahvaa Pellon laatua Pellon karsinat Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon hevostallit. Kaikki hevoset eivät tule toimeen keskenään, joten tarvitaan tilaa ja mahdollisesti kaksi laumaa. Jos hevonen on yön karsinassa ja päivällä pienessä tarhassa yksin, se on vastaava asia kuin häkittäminen koiralle. Tämä voi joskus vaikuttaa terveeltä rauhallisuudelta olematta kuitenkaan sitä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys täyttää tänä vuonna 145 vuotta ja haluaa juhlavuotensa tähden nostaa esiin hevosten aseman nyky-Suomessa. Välineestä yhteistyökumppaniksi Helsingin eläinsuojeluyhdistys muistuttaa, että positiivisen vahvistamisen suosiminen ja lajityypillisten tarpeiden täyttäminen muuttaisivat hevosen roolin välineestä yhteistyökumppaniksi. – Liikkumisen tarve patoutuu ja voi purkautua usein ihmiselle vaarallisella tavalla, kuten rautään paremmin esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi, jonka perusteluissa tunnustetaan eläimen itseisarvo. Hevosen pitää saada liikkua vapaana kaikissa askellajeissa muiden hevosten kanssa. 0407 10 10 10 Me toteutamme unelmiesi hevostallin! Tutustu tuotteisiimme! Haaveiletko omasta hevostallista. . – Ihmisen hevoselle tarjoama ”liikuttaminen” ei korvaa sen omaehtoista jokapäiväistä liikkumista. Laadukas ja turvallinen koti hevosellesi, myös asennettuna! www.hevostallit.fi puh. Tallissa asuvien hevosten elinolosuhteita voitaisiin parantaa esimerkiksi muuttamalla pienet yksilötarhat suuremmiksi ja tarhaamalla hevosia laumassa tai laumoissa. hattomuutena, alhaisena reaktiokynnyksenä ja voimakkaina reaktioina. Tämä vastaisi hengeltiivisuutena tai passiivisuutena. Nykyään yhdistyksen päätehtävä on kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ja eläinten arvotuksen lisääminen. Lajitoverin seura ja mahdollisuus koskettaa lajitoveria ovat hevosen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä tarpeita, sanoo eläinkouluttaja AT Aino Koivukunnas. Hesy toivoo, että ihmisillä olisi rohkeutta puuttua arkisissa tilanteissa havaitsemaansa hevosen epäasialliseen koulutukseen ja käsittelyyn. – Eläimen arvo on riippumaton sen välineellisestä arvosta ihmiselle. – Onneksi pihattoratkaisut ovat lisääntymässä ja monilla hevosilla on aktiivipihatoissa hyvät mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Koivukunnas lisää. 41 Liikkumisen tarve patoutuu ja voi purkautua usein ihmiselle vaarallisella tavalla, kuten rauhattomuutena, alhaisena reaktiokynnyksenä ja voimakkaina reaktioina. Hevosilla pitää olla tarpeeksi tilaa väistää toista yksilöä. – Paras asumismuoto hevoselle olisi pihatto. Ongelmilta yleensä vältytään, jos tarha on riittävän suuri. Toiseksi paras vaihtoehto on talli ja pitkä tarhaus laumassa suuressa tarhassa. Yhdistyksen juuret ovat hevosissa: Hesyn toiminta keskittyi alkuaikoina loppuunajettujen työhevosten auttamiseen. Eläin ei ole hyödyke, vaan tunteva olento, jota on suojeltava sen hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta, Luukkainen summaa
42
43
– Talli on hevosten koti, joten siellä tulee käyttäytyä rauhallisesti ja hevosten kotia kunnioittaen. H elsinkiläisen Tuomarinkylän ratsastuskoulun esimies Lotta Aalto kertoo, että tallilla on selkeät säännöt ratsastajille. Säännöissä on kyse kaikkien turvallisuudesta niin hevosten kuin ratsastajien sekä vielä HelsinTeksti ja kuvat: Kati Wikström. Tallissa tulee välttää juoksemista ja huutamista. – Turvallisuus tulee ottaa aina hevosten kanssa huomioon. Tallisääntöjen tarkoituksena on taata ratsukolle turvallinen harrastus ja hevosille rauhallinen sekä mukava koti. 44 Tallisäännöt ovat turvaamassa hevosia ja ratsastajia Talli on hevosen koti Tallissa tulee käyttäytyä siten, ettei aiheuta vaaratilanteita ihmisille eikä hevosille
45 . Säännöt ovat meille tärkeitä edellä mainituista seikoista johtuen ja yleensä ne muistetaankin ja niitä noudatetaan varsin hyvin. Tärkeimmät säännöt ovat myös tallin ilmoitustaululla. Ratsastusta katsellessasi, älä anna ohjeita ratsastajille. Se on ratsastuksen opettajan/ ohjaajan tehtävä. Alkeiskurssilaisille kerromme aina teoriatuntien yhteydessä selkeästi tallin perussäännöt, samoin kuin uusille oppilaille, Lotta Aalto sanoo. Hevosia ei saa ruokkia eikä niille saa antaa makupaloja ilman lupaa. Älä koske hevosiin, äläkä mene karsinoihin tai tarhoihin, ilman tallin henkilökunnan tai omistajan lupaa. Tuomarinkylän ratsastuskoulun säännöt ovat yhtenä esimerkkinä tallilla noudatettavista säännöistä. – Muita tärkeitä kohtia ovat tietysti turvallisuus ylipäänsä, hevosten hyvinvointi sekä kaikille osapuolille mukava harrastaminen. Säännöt hyvin esillä Aalto sanoo sääntöjen muotoutuneen vuosien varrella, mutta pääsääntönä olevan sen, että hevosten kodissa käyttäydytään hyvin. Varo sähköistettyjä tarha-aitoja. Tallisäännöt ovat turvaamassa hevosia ja ratsastajia Netta Ja Lotta Aalto kertovat, että tallisäännöissä on kyse kaikkien turvallisuudesta. Useimmiten säännöt ovat luettavissa tallin seinällä. Kleopatra toivottaa vierailijat innokkaasti tervetulleeksi kotiinsa.. Pidä huolta erityisesti lapsista. gissä huomioiden muun muassa ulkoilijat, koiran ulkoiluttajat ja autoilijat. Sähköistetyt aidat on merkitty varoituskyltillä. Hevoset saattavat pelästyä lepattavista kankaista ja sateenvarjoista, joten pidä niitä varoen. Tallin säännöt Jokaisella tallilla on omia, tallikohtaisia sääntöjä. . Tupakointi on kielletty tallialueella, paitsi tupakointiin osoitetuilla paikoilla. – Säännöt ja ohjeet ovat selkeästi esillä kotisivuilla eli kaikkien nähtävillä. Talli on hevosten koti, joten siellä tulee käyttäytyä asiallisesti ja rauhallisesti ja välttää esimerkiksi juoksemista ja huutamista. Älä työnnä lastenvaunuja hevosten lähelle, hevonen saattaa pelästyä niitä. Säännöt koskevat kaikkia tallialueella liikkujia. Autot tulee pysäköidä vain niille osoitetuille paikoille. Sääntöjä tarvitaankin, sillä Tuomarinkylässä on oppilaita noin 250 ja hevosia runsaat 25, Ruskeasuolla on oppilaita 100 ja hevosia kymmenisen kappaletta. Opasta lapset toimimaan ohjeiden mukaan. Jos tuot omia lemmikkieläimiä tallin alueelle, pidä ne remmiin kytkettyinä. Joskus joudutaan myös ohikulkijoita muistuttamaan siitä, ettei tarhassa olevia hevosia saa syöttää eikä häiritä
Ratsastusseura harrastusta tukemaan Tuomarinkylän ratsastuskoulun tallirakennus rakennettiin vanhalle, puretulle navetan betonipohjalle vuonna 1929. Tallin ilmoitustaululla on tärkeitä tietoja ratsastajille sekä tallisäännöt kaikkien nähtävillä. Vuonna 1994 ratsastuskoulun oppilaiden aloitteesta perustettiin Karin Aallon johdolla toinen ratsastusseura, Tuomarinkartanon Ratsastajat (Tukara). Siitä alkoi Tuomarinkylän ratsastuskoulun tarina. Ratsastusseura ja -koulu aloittivat toimintansa vuonna 1969 ja toiminta laajeni myöhemmin myös Ruskeasuolle. Nuori mies viihtyi päivät pitkät tallitöissä hevosten parissa. Käytävällä on 16 karsinapaikkaa, toimistohuone, satulahuone ja wc. Vuonna 1968 Tuomarinkylään perustettiin ratsastuskoulu ja samalla ratsastusseura. Alueella toimii kaksi ratsastuskoulua ja kaksi talliosakeyhtiötä, joiden talleissa on yksityisten omista. Tuomarinkylän kartano hallitsee perinteikästä maisemaa. Tuomarinkylän Kartano peltoineen kuuluu nykyään Helsingin kaupungille. Käytössä on maneesi (22 x 42 metriä), kolme kenttää sekä maastoreittejä. Pentin veli Kauko Aalto ja Pentin puoliso Karin Aalto kunnostautuivat samalla alalla. 46 Aallon perheen innostus hevosiin kantaa 50 vuoden jälkeenkin . Tuomarinkylän talli sijaitsee Pohjois-Helsingissä, Tuomarinkylän kartanossa Vantaanjoen kupeessa. Kartanoaluetta on kehitetty myös urheiluja ulkoilukeskuksena. Aallon perhe sai hyvän ystäväjoukon mukaan hankkeeseen ja näin syntyi Tuomarinkylän Ratsastajat (TKR) tukemaan Tuomarinkylän Ratsastuskoulun ratsastajien harrastusta. Hänestä kehittyi hyvien opettajien avulla osaava ratsastaja, joka oman poliisin ja ratsastuksen kilpauransa päätyttyä jatkoi ratsastajien koulutusta. Tallirakennuksessa on 28 karsinapaikkaa, toimistohuone, satulahuone ja wc. Kaikki alkoi, kun nuori hevoshoitajapoika Pentti Aalto, joka silloin asui Ruskeasuo 10:n kujalla, oli löytänyt oman harrastuksen kivenheiton päästä. Aallon perhe rakensi tallin vanhan navetan tilalle vuonna 1929. Navetasta ratsastuskouluksi Ruskeasuon talli sijaitsee Ruskeasuon liikuntapuiston vieressä lähellä Länsi-Pasilaa ja Laaksoa. Käytössä on lämmitetty maneesi, 2 kenttää sekä maastoreittejä. Seppo-hevosen hoito-ohjeet löytyvät sen oman kodin ovesta
Olen siis aina ratsastanut Tuomarinkylän ratsastuskoulussa. Heille hevosten kanssa toimiminen on luontaista ja sääntöjen noudattaminen kuuluu normaaliin tallikäyttäytymiseen. – Kymmenen vuoden ajan ratsastin Tuomarinkylän toimipisteessä. – Viralliset ohjeet löytyvät ilmoitustaululta sekä SRL:n ohjeet satulahuoneen seinältä. Kun Helsingin kaupungin liikuntavirasto julkaisi haettavaksi yhden Ruskeasuon talliosan vuoden 2000 marraskuussa, tuli mahdollisuus laajentaa koulun toimintaa ja palata juurilleen. mia hevosia. Aloittelevien ratsastajien kanssa käydään säännöt läpi ja yleensä ne omaksutaankin hyvin nopeasti. Ja ne ovatkin mielestäni ne tärkeimmät säännöt. – Ruskeasuon toimipiste on tarkoitettu aikuisratsastajille, joista useilla on jo monen vuoden ratsastustausta. Kaikki noudattavat sääntöjä ja jos on jotakin huomautettavaan niin tallin työntekijät ja opettajat sanovat sen heti. Tallilla on tietenkin myös omat tapansa toimia ja kirjoittamattomia sääntöjä, ja ne tulevat nopeasti tutuiksi tallilla käydessä. Netta on samaa mieltä, että sääntöjä noudatetaan hyvin. Mielestäni tärkeintä on huomioida se, että talli on hevosten koti ja siellä käyttäydytään se huomioiden, alleviivaa Netta ja Nella toteaakin kaikkien osaavan ja haluavan arvostaa hevosen kotia. Tallikäyttäytymisen oppii nopeasti ja tallisäännöt myös muistetaan hyvin, koska kaikki haluavat kunnioittaa hevosten kotia. Virallisia sääntöjä löytyy tallilta ilmoitustaululta sekä satulahuoneesta, tietää Netta. Siellä olen ratsastanut noin 2 vuotta. Nella on käynyt noin neljän vuoden ajan tallilla, kehuu sitä parhaaksi talliksi ja muistaa tärkeimmät säännöt hyvin. Tallikäyttäytymisen oppii nopeasti Kahden Tuomarinkylän Ratsastuskoulun ratsastajan mielestä tallin säännöt löytyvät helposti ja ovat kaikkien nähtävillä. Juuri sinne, missä Pentti Aalto aikoinaan löysi kipinän hevosiin.. . 25-vuotias Netta ja 13-vuotias Nella tulevat tallille muutaman kilometrin päästä, kyseessä on siis kaikin tavoin heidän kotitallinsa. – Säännöt koskevat ihan yleisesti hevosten kanssa käyttäytymistä, niissä on perusohjeita ratsastustunnille sekä tietysti käytössä ovat myös Suomen Ratsastajainliiton ohjeistamat yleiset tallisäännöt. Sen jälkeen, noin neljän vuoden ratsastustauon jälkeen palasin Tuomarinkylän Ratsastuskoululle, mutta Ruskeasuon toimipisteeseen. Tuomarinkylän Ratsastuskoulun tallimiljöötä. Netta kertoo ratsastaneensa 12 vuoden ajan Tuomarinkylän Ratsastuskoulussa eli koko sen ajan, jonka hän on viettänyt ratsastusharrastuksen parissa. 47 Kotia kunnioitetaan Nella ohjeistaa, ettei tallissa juosta eikä huudeta, vaan käyttäydytään rauhallisesti. Tuomarinkylän kartano hallitsee perinteikästä maisemaa. – Käytössä ovat ihan perustallisäännöt eli ei juosta, puhutaan hiljaa ja rauhallisesti sekä arvostetaan hevosten kotia
Kun nämä kakarat olivat luovutusikäisiä, emä muutti takaisin kotiinsa, ja pukit Romeo ja Julia – joka oli nimestään huolimatta sekin poika – jäivät meille, Nina kertoo. – Se oli meillä yhden talven, ja sitten se meni takaisin sinne mistä se oli hankittu. Elämä kahden pukkipojan ja shettiksen välillä sujui hyvin. Kavereina aina vuohia Ensin kaveriksi hankittiin Viiru-vuohi, joka ei kuitenkaan tottunut poniin. S hetlanninponi Rosinalla on kaikki hyvin, kun vieressä kiehnää sen paras kaveri, Romeo-niminen vuohi. – Siellä ne köpsöttelevät ja paistattelevat päivää. Romeo oli mukana lähinnä kolmantena pyöränä. Julia oli Ninan mukaan ollut enemmän Rosinan perään, ne olivat tosi hyvät kaverit. 48 Shetlanninponi Rosina ja Romeo-vuohi ovat erottamattomat. ”Ovat kuin paita ja pylly” Vuohi shettiksen kaverina Nina Kuusiston poika, 12-vuotias Joska Salminen ratsasti nuorempana Rosinalla. Ne elävät kylki kyljessä. Tilalle tuli emä ja sen kaksi kiliä. Kun Julia muutaman vuoden ikäisenä sairastui ja se jouduttiin lopettamaan, pääsi Romeo ponin luottoystäväksi. – Siitä lähtien eli viimeiset 6-7 vuotta ne ovat olleet kuin paita ja pylly! ”Hyvin pitkälle samanlaisia” Kaksikko viettää päivisin aikaa metsätarhassa. 16-vuotias Rosina on asunut perheessä vuodesta 2008, ja Romeokin melkein yhtä pitkän ajan. Sittemmin poni jäi liian pieneksi.. – Ne eivät mene ikinä mihinkään ilman toisiaan, nauraa Nina Kuusisto. Siksi ei Ninan mukaan ollut paineita hommata sille hevostai ponikaveria – joku seuralainen piti kuitenkin saada. Rosina oli jo aiemmin tottunut elämään ilman lajikumppania. Kaksikko viettää leppoisaa elämää somerolaisella lypsykarjatilalla. Kesäsuojana niillä on tarhassa vasikkaiglu, jonne molemmat mahtuvat samaan aikaan
49 Vuohi kannusti laukkakilpailuissa n Maailmalla tunnetaan monia tarinoita eri eläinlajien välisestä ystävyydestä. Rosina on shetlanninponiksikin pienikokoinen, joten kokoaeroakaan ei ole niin kovin paljoa. Poni on sisäistänyt vuosien varrella hyvin asioita, joista vuohetkin pitävät. – Sinne ne menivät naapuritallille täyttä vauhtia. – Eihän sitä tiedä tulisiko Rosina toisten hevosten kanssa enää ollenkaan toimeen. – Holly oli mukana Ladyn elämässä pitkään. Kun tämä sairastui, Holly muutti samaan tallipihaan Ladyn kanssa – ja siitä alkoi vuosien mittainen tiivis ystävyys. oma väki tärkeitä . Vuohi shettiksen kaverina Tiedämme hyvin, että olemme hurjan söpöjä! Rosina . Hyvin pian oli näet huomattu, että Lady on kova vuohen perään, ja hevosen omistaja Shirley Newton oli päättänyt kerran leikkimielellä ottaa vuohen mukaan laukkatreeneihin. – Niiden touhuja on kiva seurata, ne tulevat kyllä tosi hyvin juttuun keskenään. Poni on muun muassa näyttänyt vuohelle mallia, kuinka tarhasta voi karata. Sitä oli ollut aina paikalla kannustamassa sen paras kaveri, Holly. vuohi . Sittemmin vuohi oli ollut aina myös kisoissa. jonkin verran ratsastettu . . Vuohi eli melkein 16-vuotiaaksi. kuuliainen ja rauhallinen Romeo . shetlanninponi . Rosina miehiin ja Romeo mukaan On kaksikko osoittanut omia konstejaankin – ja tietysti yhdes. Nina kuvailee Rosinaa ja Romeota hyvin pitkälle samanlaisiksi aina ruokintaa myöden. ei mene vieraiden luo Metsätarhan suojassa on hyvä köllötellä. Rosina lähti sinne miehiin; siellä se potki etukavioilla seiniä että päästäkää minut sisään! Romeo oli tietysti hommassa mukana. Sittemmin aitoja on korotettu, joten karkumatkat ovat enää vain muisto. Mutta se tiedetään, että tamman menohalut kasvoivat huimasti; ennen niin käskytettävä tamma sai ihan uudenlaista vauhtia, Newton on kertonut. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Nina Kuusisto kanssa, eikä sillä edellisessäkään paikassa ollut ilmeisemmin hevosseuraa. 10-vuotias pukki . – Alkuun sitä naureskelivat, että vuohellako tuo aikoo voittaa, mutta vitsailemiset loppuivat, kun hevonen oikein syttyi radalla! Menestyksekkään kilpauran päätteeksi Lady oli siirtynyt siitoskäyttöön – ja tietenkin vuohen kera. Englannissa Northamptonissa eli aikoinaan Lady-niminen englantilainen täysverinen, joka saavutti monia voittoja laukkakilpailuissa. opetettu aikoinaan ajolle . 16-vuotias tamma . Ninan mukaan vuohi toimii hyvin ponin kaverina. Kun tammalla oli useampikin varsa vuosien mittaan rinnalla, Holly sai toimia hoitotätinä. Sitä kuvailtiin ainutlaatuiseksi, koska aiemmin hyvinkin keskinkertaiseksi luokiteltu Lady oli saanut uudesta kaveristaan ennennäkemätöntä puhtia. Holly oli vuohi, joka alunperin oli asunut Ladyn omistajan ystävällä. – Ne saavat kuivaa heinää ja kivennäistä, lisäksi on suolakivi. Vihreää ruohoa ne saavat kesäaikaan vain vähän, koska ponilla on kerran ollut lievä kaviokuume. Meillä se on ollut ainoastaan vuohien sä. On esimerkiksi kilpahevosia, jotka eivät juokse ilman omaa ystävää – lammas tai vuohi otetaan mukaan raveihin tai laukkakilpailuihin. – Mistä moinen into sitten hevoseen syntyi vuohen takia, sitä ei tiedä kukaan. – Rosina rapsuttelee Romeota, joka nauttii siitä kovasti
Merkitystä kestävyydessä Kankaisen mukaan Hankkijalla on maan kattavin valikoima aitaustuotteita. – Alumiinielementtejä on ollut myynnissä jo pari vuotta, mutta uskoisin alumiinielementtien lyövän nyt itsensä läpi. Aitamateriaaleilla on merkitystä kestävyyden kannalta. – Alumiinielementtiä hevoset eivät järsi. Vaakaputkien korkeus on vapaasti muunneltavissa. – Alumiinija muoviaitaelementtien hinnat ovat likimain Alumiiniaitaus valitaan entistä useammin Jos tämän vuoden hitiksi laiduntuotteissa pitää mainita jokin, pitää Hankkijan osastopäällikkö Heikki Kankainen sellaisena alumiiniaitauksia. Alumiinista Silber-aitaa saa kahdella, kolmella tai jopa neljällä vaakaputkella. Teksti: Juhani Karvonen • Kuvat Hankkija EquiSafen tolpissa lanka kulkee tolpan reikien läpi, eikä niissä ole eristintä joka voisi rikkoontua.. Elementtiaitoja myydään kilometreittäin. Kyllästetty puu on aika perinteinen aitamateriaali. Ontot läpimitaltaan 6,3-senttiset kierrätysmuovista valmistetut muovitolpat ovat sinänsä kestäviä, mutta kovalla pakkasella ne saattavat mennä rikki, jos esimerkiksi mönkijä sattuu osumaan tolppaan. Aitamateriaaleista edullisimmat ovat yksittäiset lasikuitutolpat. Aitaja tolppamateriaaleja ovat kyllästetty puu, muovi, lasikuitu, teräs ja alumiini. Ne säilyttävät ryhtinsä ja sähkönjohtokykynsä hyvin myös talvella. 50 T arhat aidataan entistä Heikki Kankaisen mukaan useammin aitaelementeillä kuin yksittäisillä tolpilla ja niiden väliin vedettävillä langoilla, köysillä tai nauhoilla. –Määrällisesti myymme eniten lasikuitutolppia. Tolpissa on reiät, joiden kautta langat, nauhat ja köydet voidaan vetää läpi. Pystytolpan pituus on 2,3 metriä
Alumiiniaitaus valitaan entistä useammin samat, mutta alumiinielementtiaidat ovat ennen kaikkea käyttövarmoja. Langan jatkokset kannattaa liittää tarkoitukseen valmistetuilla liittimillä. – Olennaista niissä on ohmiluku, joka kuvaa sitä tehokkuutta, jolla sähkö siirtyy johdinta pitkin. Alumiinielementtien käyttöä puoltaa myös huoltovapaus. . Monet suosivat nauhaa, koska se näkyvin. Verkkovirran katkettua yhdistelmäpaimen siirtyy automaattisesti akkukäyttöiseksi. EquiSafen tolpissa lanka kulkee tolpan reikien läpi, eikä niissä ole eristintä joka voisi rikkoontua. Laidunportin leveydeksi riittää pari metriä, jolloin siitä pääsee traktorilla läpi. Aurinkopaneeli on huoleton Yhdistelmäpaimenia voi käyttää verkkovirralla tai 12 voltin aurinkovoimalla varattava akku. EquiSafen tolpissa lanka kulkee tolpan reikien läpi, eikä niissä ole eristintä, joka voisi rikkoontua. Pystytolpan pituus on 2,3 metriä.. Esimerkiksi Hankkijan myynnissä oleva ruokintakatos sopii pyöröja kanttipaaleille 1,8 metrin halkaisijaan saakka. Sisämitat ovat kaksi kertaa kaksi metriä ja ulkomitat 2,12 x 2,12 x 2,5 metriä. on asiakkaan valinnan mukaan kahdesta neljään. Aitalankana EquiSafetolpan kanssa toimii 3-4 millinen lanka. – Muoviaitauksissa poikkiputket tulisi kiertää yhden neljäsosakierroksen akselinsa ympäri kerran vuodessa. 51 . Nykyisin aitausten myös halutaan näyttävän edustavilta. Valmiin EquiSafeelementtiaidan korkeus asennettuna on tolppien ja vaakaputkien asennuskorkeudesta riippuen noin 1,70 metriä. Kun ohmiluku alkaa liikkua kolmen tai neljän tienoille, eivät materiaalit ole erityisen laadukkaita ja sähkön siirtymisessä on enemmän vastusta. Vaakaputkien määrä Ohmiluku kertoo langan laadusta Aitalangoissa vaihtoehtoina ovat nauha, lanka ja köysi. Aurinkovoima lataa riittävästi, joten hevoset voi jättää laitumelle turvallisesti pitkäksikin aikaa. – Johtimet ja liitokset on tarkistettava ja siitepölyt ja muut liat puhdistettava. Laiduntarvikkeissa on tarjolla monia hevosten viihtyvyyttä ja helppohoitoisuutta lisääviä tuotteita. – Kallioisessa ja kivisessä maastossa saattaa perustaminen olla hieman vaikeampaa, mutta meidän kauttamme siihen järjestyy tarvittaessa ammattitaitoinen urakoitsija. EquiSafe-tarhassa vaakaputkien määrä on asiakkaan valinnan mukaan kahdesta neljään. Vaikka muovi on kestävä materiaali, ei se ole täysin huoltovapaa. Teknisesti nauhalla köydellä tai langalla ei ole eroja. Siirrettävän EquiSafelaiduntolpan voi painaa suoraan maahan. EquiSafen aidan pystytys alkaa reiän poraamisesta maahan, minkä jälkeen tolppa laitetaan pystyyn ja maata tampataan tolpan kylkeen. Paneelit ovat huolettomia, niille annetaan jopa viiden vuoden takuu. Alumiinista Silber-aitaa saa kahdella, kolmella tai jopa neljällä vaakaputkella. Kun ohmiluku on lähellä nollaa, on sähkön kulku tehokasta ja johdinmateriaali varmasti laadukasta. – Paketti sisältää verkkoadapterin, liitäntäkaapelit ja kaapelin maadoitukseen. Häkki on suunniteltu vakaaksi, avattava kahdelta sivulta. Poikkiputket tulee kääntämisen lisäksi mieluusti myös puhdistaa vuosittain, koska muutoin ne sammaloituvat ajan myötä. Mitä pienempi ohmiluku on, sen paremmin johdin kuljettaa sähköä. Kalterin aukon leveys 28 senttiä. Uuden tekniikan avulla laite säätää virrankulutusta aitausolosuhteiden mukaan, Kankainen sanoo. Valmiin EquiSafeelementtiaidan korkeus asennettuna on tolppien ja vaakaputkien asennuskorkeudesta riippuen noin 1,70 metriä. – Johtimet, langat, köydet ja nauhat heiluvat tuulissa ja myrskyissä ja ennen pitkää yleensä johtimia menee rikki eikä sähkö enää kulje aidassa. Aitauksen perustaminen on helppoa. Portilla hyvä olla leveyttä kolmisen metriä, jotta traktori mahtuu sisään. Aitauksen perustukset eivät normaalissa maaperässä edellytä mitään perustusvarustuksia. Kankaisen mukaan moni investoi elementtiaitaukseen, koska se on huolettomampi ylläpitää
Myymme myös irtopaneeleita, jotka voi liittää akkupaimeneen jälkeenpäin. – Kuvion on oletettu jo pitkään vaikuttavan ehkäisevästi paarmoihin, mutta nyt se on myös tieteellisesti todistettu, Bomberg sanoo. Kevät on sopivaa aikaa miettiä lankojen vaihtoa kenties kokonaisuudessaan. Ukkossuoja on hintansa väärti Aurinkopaneeleita menee kaupaksi koko ajan enemmän. Voiteet valuvat hevosesta sadeveden mukana. Johtimet saattavat olla rikki, mikä ei aina näy ulospäin. Toiset ottavat langat talveksi pois, mutta suurin osa ei, sanoo toimitusjohtaja Christer Bomberg Uudenmaan Heinäpojista. Seeprakuvioinen loimi on saanut kiitosta paarmojen karkottajana. Bomberg suosittelee hankkimaan myös parinkympin euron. – Lumi on saattanut katkoa tai venyttää varsinkin alalankoja. 20-wattinen paneelijärjestelmä, joka sisältää kaiken tarvittavan; niin säätimen, pylväskiinnikkeet kuin asennusohjeenkin, maksaa170 euroa. Köysi on hinnaltaan lankaa kalliimpi, mutta voi pitkässä juoksussa tulla edullisemmaksi jos langat katkeilevat kovin usein. Sähkön kulku kannattaa varmistaa digitaalimittarilla. Pyydyksen etuna on myös se, ettei se ole kertakäyttöinen, vaan se on käyttökelpoinen monta vuotta. Paarmoja voidaan ehkäistä pyydyksillä, loimilla ja voiteilla. Juhani Karvonen • Kuvat: Uudenmaan Heinäpojat laitumella hevosten kiusana. Akkupaimenten tehohyötysuhde on parantunut. Yksi pyydys kattaa noin hehtaarin alueen. – Aika usein aurinkopaneelijärjestelmä hankitaan, kun paimenet uusitaan. Paarmapyydys on myös hyväksi havaittu keino pitää paarmoja loitolla laitumelta. Paarmoille löytyy karkotus Paarmat ja muut ötökät ovat Laitumille tarjolla monta vaihtoehtoa Laiduntarvikkeissa riittää valikoimaa. – Köysi on lankaa vahvempi, kestää enemmän kulutusta ja on ehkä hieman näyttävämpikin. On olemassa myös voiteita, mutta niiden käytössä on sateella ongelmansa. 52 A italankojen tarkistus on etenkin tänä keväänä tarpeen. Yksi paarmapyydys kattaa noin hehtaarin alueen. – Pyydys on myrkytön. Aitaelementit, tolpat, langat, johtimet ovat laitumilla perustarvikkeita, mutta viime vuosina esimerkiksi aurinkopaneelit ovat yleistyneet laitumilla. – Jos akku on kunnossa, aurinkopaneelin kapasiteetti riittää lataamaan akun koko kesäksi eikä tallinpitäjän tarvitse miettiä, riittääkö sähköä vai ei
Tule tutustumaan tarkemmin uutuuksiimme Hevoset -messuille 6.–7.4.19 Tampereelle. Jos salama iskee sivulle, ukkossuoja suojaa paimenen. PIRUNKOURA GEELI 0,5 L DJÄVULSKLO GEL Pirunkoura on Afrikkailainen kasvi jota on vuosituhansien ajan käytetty nivelkipujen hoitoon ja särkyyn. Sähkön kulku aitauksen johtimissa kannattaa varmistaa digitaalimittarilla. Sisältäen eukalyptusöljyä, kamferia, arnikauutetta ja hamamelisuutetta. Vesihuollon pelattava laitumella Ruokatoksia hankintaan tilakohtaisesti. B -vitamiinien tarve kasvaa ruokinnassa, silloin kun hevonen ei pysty tuottamaan riittäviä määriä itse paksusuolessaan. Kyllästetty puutolppa on yleisin aitamateriaali. Geeli on syvävaikutteinen. Lasikuitutolppa alkaa myös kallistua helposti aikaa myöten. . Erinomainen esilämmittelyyn ennen fyysistä lämmitystä ja suoritusta. 020 712 1515 • myynti@fysiohealing.fi NÄHD ÄÄN MESS UILLA ! Osast olla paljo n uutuu ksia ja tarjou ksia! MILT BALSAM SPRAY 0,5 L MIETO HOITOAINESUIHKE KARVAPEITTEELLE JA JOUHILLE Hoitaa ja tutkitusta estää ihon kuivumista sisältäen Aloe Veraa. Hoitosuihke antaa kauniin terveen kiillon jouhille ja karvapeitteelle. LINIMENT RED 0,5 L KAKSITEHO LINIMENTTI Lihaksille, jänteille, nivelille ja nivelsiteille. Käyttämällä pirunkoura geeliä voidaan ennaltaehkäistä jäykkyyttä ja parantaa liikkuvuutta sekä helpottaa olemassa olevia ongelmia. – Jos salama kuitenkin vioittaa paimenta, saattaa takuukorjaus kestää viikkoja, minkä ajaksi on etsittävä muita ratkaisuja. Jos laitumen lähellä on esimerkiksi lähde, akkupumppujärjestelmä on toimiva vaihtoehto. Suoraan hyllystä ei pumppujärjestelmiä löydy, vaan ne pitää suunnitella tilakohtaisesti. Laitumen vesihuolto on hevosten kannalta elintärkeä. Doping varoaika, ei suositella tiineille tammoille. Puutolppa on siisti ja kestävä. hermosto, aineenvaihdunta, verisolujen tuotanto. UUTUUDET!. B -vitamiineilla on monta tärkeää tehtävää elimistössä mm. Pika-aitauksissa voi käyttää PVC-muovista valmistettuja tolppia tai lasikuitutolppia. OSASTOMME A431 B -VITAMIINI TOTAL 450 G JA 2 KG B -VITAMIINI JAUHE Viisi hevosen tärkeimmistä B -vitamiineista yhdessä inuliinin ja hiivan kanssa, yhdessä ne tukevat hevosen omaa B -vitamiinituotantoa suolessa. – Vesilähteen pitäisi kuitenkin sijaita parinkymmenen metrin säteellä laitumesta. Monipuolinen uutuus jolla ei ole doping varoaikaa ja jota voit käyttää hevosellesi aina tarvittaessa niin usein kun tarvetta. – Katos on paikallaan jos hevosia on paljon ja ne tarvitsevat esimerkiksi täydennysrehuja päivittäin. – Elementtiaita on kustannuskysymys, eikä se välttämättä ole järkevä hankinta suurissa aitauksissa. Aita yleisimmin puutolppaa Puutolpat sopivat kaikkiin aitauksiin. Katos pitää ruuan kuivana, mutta yhden hevosen takia se on aika kallis hankinta. Suihkauta ja harjaa. Ukkossuoja auttaa jollei salama iske aivan suoraan johtimeen mitä tapahtuu hyvin harvoin. B1, B2, B6, B7, B12 Sisältö: B -vitamiiinit, inuliini, hiiva Maahantuonti & markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo Puh. Ukkossuoja on edullinen ratkaisu salamaniskua vastaan. Vesihuollossa tärkeintä ovat riittävän suuret ja mieluiten muoviset vesiastiat, Bomberg sanoo. stressin, kovassa treenissä, kilpailukaudella, karvanvaihdon, ruoansulatuksen tueksi ruokinnan muutoksissa, ympäristön vaihdon yhteydessä. – Lasikuitutolpat ovat hyvä ratkaisu tilapäiskäytössä. Osa tallinpitäjistä rakentaa sellaisen itsekin. Ne tikkuuntuvat aikaa myöden UV-säteilyssä ja muuttuvat hankaliksi käsiteltäviksi paljain käsin. Jäähdyttävä vaikutus vähentää sisäisen verenvuodon lisääntymistä ja lämmittävä vaikutus lisää verenkiertoa alueella täten edistäen palautumista. Suositeltavaa lisätä B -vitamiineja hevosen ruokintaan mm. 53 hintaisen ukkossuojan, vaikka monilla paimenilla on jo sinänsä kolmen vuoden ukkostakuu
Suomen Ratsastajainliitto ry:n urheilujohtaja Aki Ylänne sanoo valmennuksella olevan merkittävä vaikutus kilparatsastukseen ja myös koko lajin harrastukseen. Ylänteen mukaan valmennukselle on Suomessa kovaa tarvetta ja sen merkitys muun muassa kilpailuissa menestymisille on vahva. Valmennusta käytetään niin aloittelijatasolla, harrastusratsastuksessa kuin erityisesti kilpaurheilussa. Tämä tapahtuu yleisesti ratsastuskouluilla ja opetushevosten kanssa. Siinä valValmennus on tavoitteellista harjoittelua Tähtäimessä menestys Ratsastusvalmennuksen tavoite on nostaa hevosen ja ratsastajan taitotasoa. Kuva: Suomen Ratsastajainliitto/ Sonja Holma. Valmennusta käytetään niin menestykseen kilpakentillä, kuin ihan kehittyäkseen omaksi ilokseen ja rakkaudesta harrastukseen. 54 S uomen Ratsastajainliitto ry:n urheilujohtaja Aki Ylänne kertoo valmennuksen tähtäävän ratsukon parempaan taitotasoon ja pääpainon olevan lajiharjoittelussa. – Usein harrastajille ja aloittajille valmennus on lajiharjoittelua, jota valmentaja käy kerran viikossa pitämässä pienryhmälle. – Monesti ratsukkoa valmennetaan, jotta se pärjäisi paremmin kilpailuissa. – Kilpatasolla ja omilla hevosillaan harjoitteleville valmennus voi olla myös huomattavasti tiiviimpää toimintaa. – Suomen Ratsastajainliitolla on oma valmentajakoulutuksensa eri tasoille. Mutta myös ilman kilpailutähtäintä halutaan parantaa hevosen ja ratsastajan yhteistyötä ja nostaa kummankin taitoja. – Suomessa on myös valmentajan ammattitutkintoja, joista osa on lajiin erikoistuneita ja osa lajirajat ylittäviä, valaisee Ylänne. Suomessa valmennusta on tarjolla kaikille ratsastuksen lajeille ja erilaisille osaamisen tasoille. Teksti: Kati Wikström mentaja huomioi ratsukon kokonaisuutena, niin henkisen puolen kuin fyysiset harjoitteetkin ja valmennus on kokonaisvaltaista tavoitteellista toimintaa. Kolmas taso on huippuvalmentajan koulutusta ja siinä tähdätään lähinnä vain kilpaurheilun pariin, tavoitteelliseksi huippu-urheilun valmentajaksi. Ensimmäisen tason valmentaja on yleinen ratsastuksenvalmentaja ja toiselta tasolta valmistutaan tiettyyn lajiin erikoistuneeksi valmentajaksi
Completen kaikki ainesosat auttavat suojelemaan nivelten rustosoluja niitä hajottavilta entsyymeiltä sekä kiihdyttävät uusien rustosolujen kasvua. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com. Valmennuksilla on merkittävä vaikutus ratsastusharrastukseen ja lajiin. . 55 . 050 467 1674 Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski www.laajavaljas.com • Satulan sovitus, toppaus ja korjaustyöt • Satuloita myynnissä • Hevosvarusteet tilauksesta oppilaitokset tai ratsastusseurat käyttävät myös valmentajia ja monelle alan yrittäjälle tasaisin väliajoin vierailevat valmentajat voivatkin olla todellinen vetonaula. – Kokenut valmentaja saa harrastajankin edistymään ja antamaan kaikkensa, vaikkei kilpailuihin tähtäisikään. Valmentajan tavan opettaa tulee sopia Suomen ja Pohjoismaiden valmennuskulttuuriin sekä työskentelytapoihin ja käytäntöihin, Ylänne sanoo. Kuva: Peikin Ratsastuskoulu Satulaseppä AT Eeva-Liisa Sorainen Puh. – Erityisesti kilpaurheilussa valmennuksen rooli on erittäin merkittävä. – Monesti valmentajien kanssa tehdään pidemmät vuositason sopimukset. Tähtäimessä menestys Valmennus parantaa ratsukon yhteistyötä ja taitotasoa. Merkittävä vaikutus lajiin Valmentajilla voi olla pitkäaikaisempia sopimuksia tai kertaluonteisia valmennuksia. – Kokenut valmentaja saa harrastajankin edistymään ja antamaan kaikkensa, vaikkei kilpailuihin tähtäisikään, vahvistaa Ylänne. – Suomen Ratsastajainliitto valitsee käyttämänsä valmentajat heidän kokemustensa, näyttöjensä ja soveltuvuutensa mukaan. Hyvällä valmentajalla on lisäksi näkemystä alasta ja sen tulevaisuudesta sekä visioita lajista. Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Yksittäiset tallit, Cartivet Complete on monipuolinen, kotimainen täydennysrehu hevosille ja poneille tukemaan rasittuneiden, ikääntyvien tai vahingoittuneiden nivelten toimintaa. Monesti ratsukko herääkin hehkuun nimenomaan valmentamisen kautta ja saavuttaa menestystä
Kauniaisten Ratsastuskeskuksessa pureskelee heinää yhteensä 45 hevosta, joista noin 36 on ratsastuskoulun käytössä. Opetustunnit. Andersin kertoo opetusta olevan aivan alkeistasosta melko vaativaankin tasoon, muttei kuitenkaan huippu-urheiluvalmennusta. Valmennus koetaan tärkeäksi niin lajin ymmärryksen, hevosten hyvinvoinnin kuin taitojenkin parantamiseksi. – Ratsastajamme kilpailevat melko paljon niin koulukuin esteratsastuksessa. Ratsastuskeskuksessa järjestetään säännöllisesti esteja kouluratsastuskilpailuja, muun muassa joka kolmas tiistai järjestetään kaikille avoimet esteharjoituskilpailut. 56 Opetuksen tasossa on suuria eroja Hevosen hyvinvoinnin ehdoilla Kilpailuissa menestynyt talli peräänkuuluttaa alan opettajien ja valmentajien yhdenmukaista koulutusta. Ratsukot ovat menestyneet niin estekuin koulupuolellakin tuoden mitaleja mestaruuskilpailuista ja talli on myös saavuttanut Menestynein Ratsastuskoulu -tunnustuksen. Tallilla toimii myös Kauniaisten Ratsastajat ry. Teksti: Kati Wikström • Kuva: Peikin Ratsastuskoulu P eikin Ratsastuskoulu on esteratsastaja Peik Andersinin vetämä ratsastuskoulu Espoon ja Kauniaisten rajalla
– Huippuvalmennuksessa valmennetaan yhtä ratsastajaa useita tunteja päivässä ja kymmeniä tunteja viikossa, kun taas tuntiratsastajat käyvät tallilla 1-3 kertaa viikossa. Peikin Ratsastuskoulun vetäjä Peik Andersin toivoo alalle yhdenmukaisempaa koulutusta, mutta on ilahtuneena huomannut asenteiden muuttuneen hevosystävällisemmiksi. – Tällä hetkellä opettajien taso on kovin vaihteleva, ja tason nostamiseen tarvittaisiin yhdenmukaisempaa koulutusta. Tällä tavoin varmistetaan se, etteivät mahdolliset väärät tavat pääse kehittymään pysyviksi. – Tietenkin ratsastajalle on tärkeää hallita ratsastus hyvin, oli tavoite sitten kilpailuissa tai ei. Tyytyväinen hevonen oppii ja innostuu helpommin. 57 alkavat aina verryttelyllä ja sen jälkeen edetään suunnitelmien mukaisesti. Koulutukseen pitää panostaa Valmennus on todella tärkeää lajille, ja Andersinin mukaan myös hevosten hyvinvoinnin kannalta. Valmennus ja opetus tapahtuvat aina hevosen hyvinvoinnin ehdoilla.. – Ratsastajia tunneilla on korkeintaan kahdeksan, jotta jokaiseen pystytään keskittymään ja harjoittelusta saadaan yksilöllistä ja intensiivistä, sanoo Andersin. Andersin peräänkuuluttaa ratsastuksenopettajien ja valmentajien koulutusta. Valmennuksen avulla ratsastajan taito, ymmärrys lajista ja hevosesta lisääntyvät ja vartalonhallinta petraantuu. . Esimerkiksi huonoon istuntaan tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sitä pääsee nopeammin kehittämään eikä se muutu tavaksi. – Ratsastus tapahtuu aina opettajan katseen alla. Huippuvalmennuksen ja ratsastuksen opetuksen maailmat ovat hyvin erilaisia. – Asenne eläimiä kohtaan on muuttunut hyvin radikaalisti ja se onneksi näkyy opetusmetodeissa ja tavassa kohdata sekä kohdella hevosia. Nyt mennään hevosen hyvinvoinnin ehdoilla, kiittelee Andersin. – Pelkän pedagogiikan osaamisen lisäksi tarvittaisiin parempaa ymmärrystä ihan käytännön asioista, alkaen vaikkapa hyvästä istunnasta
En halua jatkaa tietäni kipeänä tai kaltoin kohdeltuna, joutua vanhoilla päivilläni huonoihin oloihin! Huolehdi minusta kunnialla loppuun saakka. 7. Opeta minua rauhallisesti ja huolella, suuttumatta. Huolehdi myös rokotuksista ja hampaiden raspauksesta sekä tarvittaessa loishäädöstä. 8. Ruoki ja juota minua riittävästi ja usein puhtaista astioista. Laita selkääni suojaava loimi tarvittaessa myös kylmän ja sateen aikana. Tarkista päivittäin, että minulla on kaikki kunnossa. Mitoita työt ja tehtävät kuntoni ja vointini mukaan. Suomen Hippos ry Hevosen pyyntö. 12. Älä aiheuta minulle kipua tai tuskaa, käytä taidon voimaa. Anna oikeanlaista ja hyvälaatuista rehua sopiva määrä. Älä anna minua välinpitämättömille ihmisille tai osaamattomiin käsiin. Liikkuminen on minulle ilo, kun olen kunnossa. Siitä on iloa meille molemmille. Valitse ja hoida varusteet niin, että minun on hyvä tehdä niissä työtä, etteivät ne satuta, purista, paina tai hankaa. Käsittele minua rauhallisesti ja johdonmukaisesti, ystävällisesti mutta päättäväisesti. Muista että pidän rauhasta ja levosta. Harjaa minua tarvittaessa ja useamminkin, jos pidän siitä. Vuonna 2016 sitä päivitettiin hiukan. 14. Puhdista minut, jos olen likainen tai hikinen, anna minun kuivatella lämpimässä tai loimen alla. Pidä huoli, että saan liikuntaa riittävästi ja säännöllisesti. Kilpailun tavoitteena oli päivittää 1910-luvulta peräisin olevan Hevosen pyyntö -huoneentaulu nykyiseen hevosenpitoon sopivaksi. Anna minulle tilava makuupaikka, jossa on raikas ilma ja riittävästi kuiviketta. Ole hyvä johtaja, kiitä minua oikein tehdystä työstä. Älä opeta minulle huonoja käytöstapoja. Anna minun vertyä rauhassa ennen työtä ja juoksua ja myös sen jälkeen. Muista oikeanlaiset ja sopivat varusteet, jotka ovat turvalliset sinulle ja minulle. 9. Pyydän, että hankit riittävästi tietoa hoidostani ja tarpeistani, ennen kuin otat minut vastuullesi. 6. 4. 13. Toivon, että harkitset tarkasti millaiseen kotiin minut myyt, jos on tullut aika erota. Älä pidä minua nälässä, mutta älä myöskään syötä minua liian lihavaksi. Älä pyydä minulta sellaista, mitä en ymmärrä tai osaa, mihin voimani ja taitoni eivät riitä. Kohtele minua hyvin, koska terveenä ja tyytyväisenä voin paremmin. Selvitä myös huolella, millainen hevonen sopii parhaiten sinun elämääsi. 10. 11. Jos omat taitosi eivät riitä minun kouluttamiseeni tai käsittelyyni, hanki ammattiapua. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto järjesti 2009 yhdessä Suomen Ratsastajainliiton ja Hippoksen kanssa Hevosen pyyntö 2010 -kilpailun. Anna minun elää hyvää hevosenelämää, johon kuuluu päivittäinen ulkoilu ja lajitovereiden seura. Kerro rehdisti uudelle omistajalleni minusta, jotta yhteinen taipaleemme alkaisi hyvin. Hoida kavioitani, anna ammattilaisen vuolla ja tarvittaessa kengittää ne säännöllisesti. Mieti kahdesti ennen kuin hankit hevosen, hyvä hevosenpito vaatii paljon. 58 1. 5. 2. Pidä ympäristöni puhtaana ja turvallisena. Jos sairastun, älä epäröi kutsua eläinlääkäriä. Hyvä omistajani! Kun näet voimieni uupuvan, lopeta elämäni tuskattomasti. 3. Kokemattomuus ja tietämättömyys voivat viedä terveyteni, jopa henkeni. Lopullinen Hevosen pyyntö 2010 koottiin useiden ehdotusten pohjalta
Ohjaimissa opettaja Kirsi Kettunen ja taluttamassa opiskelijat Nina Koskela ja Ninni Helpakka sekä opettaja Katja Vola.. Teoriaopetukselle järjestetään aikaa päivällä. Perhon ratsastuskoulu on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu ja osa Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa. Ammattiopisto omistaa hevoset, joita käytetään sekä hevosenhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa että ratsastuskoulun toiminnassa. Perhossa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon eli yhdistää hevosalaan lukio-opinnot. Opiskelijat huolehtivat tallitöistä kolmessa vuorossa: ensimmäinen ryhmä aloittaa tallilla puoli seitsemältä Perhon ratsastuskoululla pieni ja viihtyisä talli Yksilöllisellä opetuksella osaavia ammattilaisia Perhon ratsastuskoulun talli on kuin mikä tahansa talli – mutta kaikista tallitöistä huolehtivat hevostalouden perustutkinnon opiskelijat, ohjaajan valvonnassa toki. Opiskelijat voivat tuoda myös oman hevosen mukanaan Perhoon. 59 K oulupäivä Perhossa sujuu aika lailla toisin kuin monessa teoriapainotteisemmassa oppilaitoksessa. Hevosia on tällä hetkellä kymmenen. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Perhon ratsastuskoulu aamulla, osa tulee sitten päivävuoroon ja osa iltavuoroon. Opiskelijoille vastuuta työstä – Kun joku kysyy, mitä teen työkseni, niin välillä vastaan, Varsat totutetaan ajoon
Opintopolku on kuitenkin yksilöllinen, koska opiskelijoiden taustat voi at olla hyvinkin erilaisiet: joku on jo kokenut ratsastaja, toisella taas on vain vähän kokemusta. – Perhossa opiskelu painottuu työelämään, suuri osa asioista opitaan käytännössä. Opettajia on kolme. KOULULLA HYVÄT TILAT . Talven aikana varsat opetetaan ohjasajolle ja käsittelylle. Pyrimme saamaan myös hyviä valmentajia tänne käymään. Ja kun pääsee yhteisymmärrykseen hevosen kanssa ja näkee, että 500-kiloinen eläin tekee sen, minkä siltä pyydät, niin onhan se huikea tunne.. Toisessa päässä rakennusta on maneesi ja toisessa päässä talli. – Ja nyt oppilaitoksen houkuttelevuutta lisää sekin, että olemme kasvattaneet valmentautumisja kilpailutoimintaa. Maneesi on tilava, kuitupohjainen, ja lisäksi siellä on useita isoja peilejä. – Opiskelijat pitävät ratsastustunteja tallimestarin valvonnassa. Tallimestari Sorja Pyykkönen ja Vereena eli Vera tallin pihassa. 1ja 2-tason koulukilpailut järjestetään syksyllä yhteistyössä Perhonjokilaakson ratsastajien kanssa. Ratsastuskoulu tarjoaa paitsi tunteja ratsastajille, myös kerhoja ja kesäleirejä. Lisäksi Kärkelän tallilla on 11 karsinaa, valjastuskatokset, varustehuoneet ja kengityspaja sekä pakkopilttuu eläinlääkärin toimintoja varten. Perhossa järjestetään myös monenlaisia hevosalan tapahtumia. Työn kautta oppimista – Kun tätä alaa lähtee opiskelemaan, pitää muistaa, että ala on vaativa ihan fyysisestikin. – Minusta tänne kannattaa tulla opiskelemaan, sillä tämä on pieni ja viihtyisä maalaisoppilaitos, jossa on pienet luokkakoot ja henkilökohtainen opetus. Tarjolla on muun muassa suosittu heppakerho 5-13 -vuotiaille. Ammattiopistolle otetaan varsoja lukuvuoden ajaksi kasvamaan kylmäpihattoon. Ensimmäisenä vuotena opiskelijat keskittyvät perusasioihin, hevosen hoitoon ja käsittelyyn ja ratsastustaitoon. Ihan samanlaista tallityötä tämä on kuin missä tahansa tallissa. Iso ulkokenttä on hiekkapohjainen ja valaistu, joten sitä voi käyttää myös hämärän aikaan. Ammattiopiston omistamat hevoset asuvat Maneesitallissa, jossa on kymmenen sisäkarsinaa, ulkokarsina, varsapihatto, pesukarsina, varustehuoneet, heinävarasto ja lantala. Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa niitä, kertoo tallimestari Sorja Pyykkönen. Useimmiten vuorossa on kolme-neljä opiskelijaa kerrallaan. Perhon ratsastuskoululla on kaksi kokoaikaista tallimestaria, ja lisäksi kolmas osa-aikainen. Tallilla asuu pääasiassa opiskelijoiden ja henkilökunnan hevosia. Tallimestari vastaa kuitenkin aina siitä, että hevoset tulevat oikein ja hyvin hoidetuiksi. Sitten tulin Perhoon töihin. – Toki osallistun joskus itsekin käytännön työhön, mutta parhaiten olen onnistunut työssäni silloin, kun näen, että opiskelijat osaavat hoitaa työt omatoimisesti. Välillä on paikalla koko luokkakin, ja silloin tehdään esimerkiksi tarhojen siivousta ja muita isompia töitä. Tallimestarit vastaavat tallin toiminnasta, oppilaiden ohjauksesta, ratsastuskoulusta ja kilpailutoiminnasta. Sorja on viihtynyt Perhossa hyvin. että seison kädet taskussa ja katson, kun toiset tekevät, nauraa tallimestari Sorja Pyykkönen. Yläkerrassa on luokkatila ja kahvio, joista molemmista on hyvät näkymät sisälle maneesiin. – On mukava työskennellä hevosten kanssa, hevonen on aivan valtavan hieno eläin. Tänä keväänä ohjelmassa on muun muassa Veera Peltokankaan valmennus, irtohypytysharjoituksia, estekilpailuharjoituksia, koulukilpailuharjoituksia. Päivävuoro jatkaa sitten siitä, ja iltavuoro aloittaa ruuan jälkeen ja jatkaa, kunnes hevoset laitetaan yöpuulle. Ratsastustunteja, kerhoja ja leirejä . Vesa Peltokankaan suunnittelema maastoesterata valmistui kesällä 2013. Lisäksi on tietysti teoriaopetusta, muun muassa ruokintalaskut pitää opetella ja perehtyä hevosen sairauksiin tai mahdollisiin muihin ongelmiin. Antoisaa nähdä työn tulokset T allimestari Sorja Pyykkönen aloitti itse ratsastuksen seitsemänvuotiaana, ja alkoi heti käydä säännöllisesti ratsastustunneilla. Koululla on opiskelijoita varten asuntola. Tenavatalutukset sopivat 3-8 vuotiaille hepoista innostuneille, jotka haluavat kokeilla ratsastusta kilteillä ratsuilla ohjattuna ja avustettuna. Myös kaverija työporukoille on mahdollisuus järjestää omia tunteja. Nuorten suomenhevosten laatuarvostelun yksi karsinta järjestetään Perhossa. Oma hevonen hänellä on ollut 14-vuotiaasta saakka. – Kesäleirit järjestetään yhteistyössä ammattikoulun kanssa. Ratsastustunteja on sekä aloittelijoille että kokeneemmille. Ja hevoset hoidetaan joka päivä, oli joulu tai juhannus, Sorja Pyykkönen sanoo. He tekevät tuntisuunnitelman ja pitävät tunnin, ja tunnin jälkeen sitten katsotaan, mikä onnistui hyvin ja mitä kannattaa vielä parantaa. Koululta löytyy myös monipuolinen estekalusto sekä kouluaidat ja hevosten kävelytyskone. Heppakerhossa tutustutaan hevoseen eläimenä, sekä sen hoitoon ja käsittelyyn. Karsinnoissa ratkotaan finaalipaikkoja syksyn finaaliin, joka järjestetään Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaallisten yhteydessä. 60 . – Aamuvuorossa ruokitaan hevoset ja viedään ne ulos, ja siivotaan tallit. – Opiskelin sitten ensin ratsastuksenohjaajaksi, ja sen jälkeen ammattikorkeakoulussa maatalouselinkeinojen agrologiksi. – Mutta vakavasti puhuen tavoitehan on, että opiskelijat oppivat alusta alkaen ottamaan vastuuta ja toimimaan hevosten kanssa itsenäisesti. – Antoisinta tässä työssä on nähdä, että opiskelijat oppivat
Hevostalouden perustutkinto on käytännönläheinen koulutus hevosten parissa työskentelemisestä kiinnostuneille. Työpaikka on löytynyt Pielavedeltä. Nyt opinnot ovat loppusuoralla. Hevosten ja talliympäristön hoidon perusteiden osaamisen lisäksi hevostalousalalla toimiminen edellyttää vastuuta omasta työstä ja turvallisuudesta, hoidettavista eläimistä, yrityksen ympäristöstä sekä asiakkaiden turvallisuudesta ja palveluiden laadusta. Koen, että olen saanut sen, mitä olen lähtenyt hakemaan. . Helmiina on Perhosta kotoisin, joten koulu oli lähellä. Suomenhevosruuna Elastinen eli Ela rekiretkellä.. Jos taas jollakin on jo olemassa olevaa taitoa, sen voi osoittaa koulussa suorittamalla näyttöjä tai muulla tavoin todentaa osaamisensa, ja saada siitä hyväksi luvun, jolloin opinnot etenevät nopeammin. Tutkinnon jälkeen voi toimia muun muassa hevostenhoitajana, hevosharrasteohjaajana tai itsenäisenä yrittäjänä hevospalveluja tuottavassa yrityksessä (harrastetallit, ratsastuskoulut, vaellustallit) tai erilaisilla talleilla (siittolat, oriasemat, valmennustallit). Hevoskasvatusopinnoissa harjoitellaan mmuun muassa varsojen ja siitoshevosten hoitoa, ratsastusta ja ajamista monipuolisesti. – On meillä yleensä joka vuosi joku, jolla ei ole ennestään hevosalan kokemusta, mutta se ei ole este, kun opiskelija on motivoitunut ja halukas oppimaan. Hän on tyytyväinen siitä, että hän on tarvittaessa saanut paljon henkilökohtaista ohjausta. Hevostalouden perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä (osp). Ravipuoli on keskitetty Kaustiselle, mutta yhteistyötä tehdään, eli Perhon opiskelijat käyvät tutustumassa ravipuoleen Kaustisella, ja Kaustiselta puolestaan tullaan Perhoon tutustumaan ratsupuoleen. Hevostenhoitaja on hevosalan ammattilainen, joka huolehtii hevosten hyvinvoinnista erilaisissa olosuhteisssa ja käyttötarkoituksissa. Opintoja voi painottaa joko hevosharrastepalvelujen tuottamiseen tai hevoskasvatukseen tai voi yhdistellä valinnaisista tutkinnon osista oman kokonaisuuden. Kun Helmiina keväällä valmistuu, hän menee vuodeksi tallille töihin. Ara asustaa Pielavedellä Riitan tallilla. – Mutta pian siihen tottui, ja kyllä tässä ovat voimat kasvaneet, Helmiina nauraa. . Hevoset ovat aina kiinnostaneet Helmiinaa, mutta hän ei ollut ennen koulun aloittamista edes ratsastanut. – Kun aloitin koulun, tallityö tuntui raskaalta, kun en ollut tottunut fyysiseen työskentelyyn, ja olihan se vähän jännittävääkin, kun ei ollut kokemusta hevosista. – Sen jälkeen ehkä opiskelen vielä musiikkipuolta, sillä soitan myös pianoa. – Valmistun keväällä, ja sen jälkeen on mahdollinen työpaikkakin jo tiedossa. Kuva: Katja Timonen Tallityö aluksi raskasta H elmiina Herttelillä , 18, ei ollut juurikaan kokemusta hevosista, kun hän päätti lähteä opiskelemaan hevostalouden perustutkintoa, suuntautumisvaihtoehtona harrasteohjaaja. Motivaatio korkealla Helmiina on ollut alusta saakka motivoitunut oppimaan. Ammatillinen perustutkintokoulutus koostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osp) ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (35 osp). Kolmas opiskeluvuosi alkaa koululla, mutta sitten siirrytään työssäoppimisjaksolle ratsastuskouluihin tai yksityistalleille, vaellustalleille tai kilpatalleille. Hyvä fyysinen kunto helpottaa työskentelyä vaihtelevissa työolosuhteissa. Oman ponin ostaminen on Helmiinalla tulevaisuudensuunnitelmissa. – Mutta kivojahan ne kaikki ovat. Ja mahdollisesti jatkan myöhemmin myös hevosalan opintoja. Toisena vuotena erikoistutaan, osa suuntautuu harrasteohjaajiksi ja osa ratsuhevosen tai siitoshevosten hoitamiseen. Hevosharraste-painotuksella harjoitellaan muun muassa ratsastusta, ratsastuksen ohjaamista ja ratsastusretkien järjestämistä. – Olen ollut opiskelualan ja koulun valintaan todella tyytyväinen. Ala kiinnostaa koko ajan enemmän ja enemmän. Helmiinan suosikkihevonen Perhossa on Palon Jupiter, ”Pauli”, joka on vuonna 2011 syntynyt suomenhevosruuna. Työ vaatii asiakaspalveluhenkisyyttä, sitoutumista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. 61 Hevostalouden perustutkinto Eestinhevosruuna Risk eli Ara on Helmiina Herttelille tärkeä. Hän myös toivoo voivansa ostaa sen, kunhan elämäntilanne vakiintuu. Valmistumiseen vaadittavat näytöt suoritetaan suurimmaksi osaksi työssäoppimispaikoilla, joissa ne arvioidaan ja myös videoidaan, jotta koulu voi antaa arvosanan
– Sitä voi verrata optimaalisesti mitoitettuun runkosatulaan. 62 R ungottomasta satulasta puuttuu nimensä mukaisesti runko. Honkanen sanoo myyvänsä rungottomia hevosen hyvinvoinninkin näkökulmasta. – Se jakaa ratsastajan painon laajemmalle alueelle ja syvemmälle kylkien kohdalla. Se on hevoselle huomattavasti mukavampi vaihtoehto. Teksti: Maija Salmi Rungoton satula muovautuu ratsun ja ratsastajan väliin ”Elää hevosen elinkaaren mukana”. Myös rungottomien satuloiden iskuvaimennuskyky saa Honkaselta kehuja. Hän on nähnyt, kuinka kiinnostus rungottomiin on kasvanut koko ajan. – Se on aivan omaa luokkaansa. Koulun hevosilla käytettiin pelkästään rungottomia satuloita. – Hevosen lihaksisto on harvoin yhtä hyvä molemmilta puolilta, joten rungoton satula kykenee muovautumaan tosi hyvin hevosen kehon mukaan. Rungoton kuitenkin elää hevosen elinkaaren mukana, mitä runkosatula ei tee, Honkanen vertaa. Kuitenkin nykyaikaisilla rungottomilla voi tehdä aivan samoja asioita kuin rungollisillakin. Satulan ideana on mukautua hevosen selkään, jolloin ratsastajan paino jakautuisi tasaisemmin. Mutta haasteitakin riittää. Harvoin samanlainen kummaltakin puolelta Rungottomien satuloiden suurimpana etuna Honkanen pitää niiden muovautumista hevosen ja ratsastajan väliin. Rungottomaan liittyy edelleen epäluuloja. Lisäksi luullaan, ettei sen kanssa voi hypätä tai mennä koulua. Uusien asioiden omaksuminen on monille haastavaa. Marko Honkanen pitää rungottomien suurimpana etuna niiden muovautumista hevosen ja ratsastajan väliin. – Se ei kuitenkaan ole ongelma, kun vastapainona on satulan tukeutuminen hevosen selkärankaan. Ratsastaja oppii itsekin nopeasti parempaa tasapainoa. Niin runkosatuloilla kuin rungottomilla on omat kannattajansa – rungoton satula löytyy kuvassa etualalla olevalta hevoselta. Marko Honkanen on myynyt kymmenenen vuoden aikana satuloita Hevoskuiskaaja.fi -verkkokaupassaan. – Väitteitähän on aina helppo heittää, mutta itse tiedän kokemuksesta, kuinka hyvin rungottomat sopivat sekä hevoselle että ratsastajalle. . Erilaisista materiaaleista tehdyissä rungottomissa on limittäin esimerkiksi solumuovityyppisiä rakenteita, ja ne toimivat tehokkaina iskuvaimentimina. – Niin helposti ajatellaan, että hevosen selkä kipeytyy kun ratsastaa rungottomalla satulalla. Marko Honkanen piti entisen vaimonsa kanssa ratsastuskoulua yli kymmenen vuotta. Kuva: Marko Honkanen Rungoton vai perinteinen runkosatula – kumpi on parempi. Sen Honkanen myöntää, että rungottomat satulat ovat aavistuksen kiikkerämpiä vasen-oikea -suunnassa. Kuva: Marko Honkanen Lännenratsastajatkin ovat löytäneet rungottomat satulat, vaikka suurin osa niin sanotuista perinteisistä lännensatuloista ovat rungollisia. Suurimpana ongelmana rungottomien todelliselle läpilyönnille Honkanen pitää ennakkoluuloja ja ratsastusmaailmassakin mustavalkoista ajattelutapaa
Islanninhevosiin ja erityisesti niiden satuloihin erikoistuneen Kaakkolan verkkokaupan Anita Kaakkola ei suosittele rungotonta satulaa nuorille hevosille tai heikkotasapainoisille ratsastajille. – Se ei kuitenkaan jaa ratsastajan painoa tasaisesti hevosen selkää vasten, vaan pistekuormitusta tulee helposti jalustinhihnojen kiinnityspisteisiin ja ratsastajan istuinluiden kohdalle. – Siksi niitä käytetään usein askellajikilpailuissa ja näyttelyiden liikearvosteluissa, jolloin hevosen halutaan liikkuvan maksimaalisesti. Tällaisessa lyhyessä käytössä ongelmia rungottoman kanssa ilmenee harvoin. Kaakkola muistuttaa, että mikäli satulassa ei itsessään ole selkärangantilaa, tulee sen alla käyttää erikoishuopaa, joka jättää rangan avoimeksi. Anita Kaakkola korostaa ylipäätään satulan sovittamisen tärkeyttä. 63 ”Paino ei jakaudu tasaisesti” . Rungottomissakin satuloissa tulee hevosen selkärangalle siis jäädä tarpeeksi tilaa. – Kun puhutaan painon jakaantumisesta, on myös tärkeää muistaa, ettei painoa saa tulla hevosen selkärangalle. Kuin reppu ja rinkka Kaakkola vertaa rungollista ja rungotonta satulaa taakankannossa reppuun ja rinkkaan: tavallisessa repussa ei ole tukirakenteita jakamassa painoa, vaan kuormitus tulee yksinomaan hartioille, kun taas rinkan runko jakaa painon tasaisemmin eri kehon osille. – Rungottoman kanssa kaikki ratsastajan tasapainon muutokset välittyvät hevoselle liiankin voimakkaasti, Kaakkola perustelee. Rungoton satula mukautuu hevoseen ja siitä haetaankin usein apua satulaongelmissa. – Sen takia tarjoamme satulat mieluiten sovitettuina satula-auton kautta. Rungoton satula muovautuu ratsun ja ratsastajan väliin. – Etukaaren puuttuminen taas saattaa aiheuttaa satulan painumisen hevosen säkää vasten tai satulan epävakauden, jolloin se saattaa pyörähtää hevosen kyljelle tai valua kaulalle. Parhaimmillaan rungottomat satulat antavat hevoselle tilaa liikkua täysin vapaasti
– Valmistamme tällä hetkellä velboakankaisia hevosia, aiemmin valmistimme myös fleecekankaisia, mutta velboakankaan karvapinta muistuttaa enemmän oikean hevosen karvaa. – Ihan esimmäinen keppihevonen syntyi 2013, josta sitten pikkuhiljaa kehittyi Taikakepparin hevosmalli. Kappareille myös varusteita Keppihevonen koostuu nimensä mukaisesti kepin päässä olevasta hevosen päästä. Näille ratsuille saa myös varusteita, kuten suitsia ja riimuja. Kepparia ei kannata säilyttää ulkona tai piharakennuksessa, sillä pikkulinnut ja hiiret rakastavat Taikakepparin ratsut ovat arabeja Julia Aarrekivi (vas.) perusti Taikakepparin vuonna 2015. Vuonna 2017 vaihdoimme osakeyhtiöön, yrityksen omistaja Virva Klaasio kertoo. Keppihevoset toimitetaan aina käyttövalmiina, kepin ja vanun kera. Kaikki materiaalimme ovat CE hyväksyttyjä,Virva Klaasio kertoo. Yritys työllistää Virvan kokopäiväisesti. Mallista riippuen keppihevonen sisältää varusteet tai on ilman, jolloin ne voi hankkia erikseen. Monet malleista ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä. Keppihevosen sisällä on vanua. Kannattaa valita hevonen vapaina olevista malleista. Virva ja Julia valmistavat itse kaikki keppihevoset käsityönä. – Meillä ei ole muita työntekijöitä, vielä ei ole taloudellisesti mahdollista palkata ulkopuolista työvoimaa. – Satunnaista kiireapua olemme käyttäneet alihankintaompelun muodossa kiireajoilla esimerkiksi jouluna, Virva Klaasio kertoo. Yritys sai alkunsa silloin 11-vuotiaan tyttäreni Julia Aarrekiven toimesta vuonna 2015 toiminimen muodossa. Emme myöskään ota keppihevosiemme ennakkovarauksia, jotta asiakkaamme säilyvät tasa-arvoisessa asemassa hevosen hankinnan suhteen. 64 L epaalla toimiva Taikakeppari valmistaa käsintehtyjä keppihevosia varusteineen. Hevosten harjat valmistetaan langasta tai hiuskuidusta, joka muistuttaa oikeita jouhia. – Emme ennätä ottamaan yksittäisiä hevostilauksia vastaan. Nyt yritys työllistää täysipäiväisesti hänen äitinsä Virva Klaasion.. Valmistamme hevosia kaiken aikaa, ja päivitämme niitä saataville verkkokauppaan sitä mukaa kun saamme valmiiksi. Hevoset viedään käsistä Suomalaiset on selvästi innostuneet keppihevosista, sillä niillä on ollut suuri menekki. Se on myös laadukkaampi materiaali kuin fleece ja tästäkin johtuen vaihdoimme materiaalin
Harrastuksesta innostuvat myös aikuiset! Mutta mistä saisi sopivan ratsun. – On makuasia, mistä kukin tykkää, valtaosa hevosistamme on kaikenaikaa loppuunmyyty, emmekä pysty vastaamaan kysyntään. Myös yksi vuonohevonen löytyy ja knabstrupia muistuttavia pilkullisia hevosia. Jotta meidän markkinoiden laajin varusteosio. Myynti koostuu hevosista, varusteista, maahantuonnista, kankaiden ja muiden tarvikkeiHilla Tykkyläinen oli keppariradalla toukokuussa 2017 Hevoset Kaivarissatapahtumassa. Taikakeppari käy myös tapahtumissa, kuten Helsinki International Horse Showssa, jossa tuotteet suorastaan vietiin käsistä. Velboakankaasta valmistettu voikko keppihevonen. keppihevosten vanua, ja ne tekevät reikiä keppihevosiin. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Taikakeppari on mahdollinen, on hevosien päiden oltava samankokoisia jotta varusteet ovat yhteensopivia valmistamillemme hevosille, Virva Klaasio sanoo. Taikakeppari Oy on kuitenkin ensimmäinen keppihevosiin täysin erikoistunut verkkokauppa, Keppihevosia harrastaa moni lapsi, mutta myös aikuinen. 65 Taikakepparin ratsut ovat arabeja Kepparieli keppihevosbuumi jatkaa suosiotaan Suomessa. Taikakepparin hevosilla on kysyntää myös ulkomailla. Tuotteita on kaikkiaan verkkokaupassa reilut sata. Ilmiö ei siis ole lainkaan uusi, mutta alkuperäisesti tässä mittakaavassa harrastus on peräisin Suomesta, Virva Klaasio sanoo. Hevosten väreistä ehkä Läsipäinen ruunikko keppari on ollut hyvin suosittu malli. – Emme enää ole laskuissa mukana, montako hevosta täällä on tarkalleen syntynyt. Keppihevosten hinnat vaihtelevat sadan euron molemmin puolin. Tämän vuoden keppihevosten SM-kisat ovat Seinäjoki Areenalla 15.6.2019. Tärkeintä on pitää hevosien päät samankokoisina. Erillisiä toimitiloja yrityksellä ei Hattulassa Lepaalla ole, vaan kotitalosta osa on muutettu keppihevosten valmistuksen käyttöön. Suomessa järjestetään vuosittain myös lajin SM-kilpailut. Pääosin rodultaan arabeja Taikakepparin keppihevoset ovat rodultaan arabeja. Asiakkaiden suosikkikepparia Virva ei osaa mainita, kaikenlaiset hevoset, kun menevät kuin kuumille kiville. – Olen itsekin harrastanut keppihevosia pikkutyttönä, reilu 30 vuotta sitten. Kyse ei ole siis vain leikkimisestä, vaan oikeasta lajista. Erilaisia hevosia on tällä hetkellä 38 kappaletta, joten valinnnanvaraa riittää. Yrityksen liikevaihto vuonna 2018 oli hieman yli 200 000 euroa. kuitenkin ruskea on suosituin, hän sanoo. Suomessa on Taikakepparin lisäksi useampia muitakin toimijoita, jotka valmistavat keppihevosia. – Mallisto vaihtelee saatavilla olevien värien mukaan. Virva ja Julia suunnittelevat mallit itse. . Kuva: SRL Laura Laakso den jälleenmyynnistä. Ruotsi on suurin vientimaa, ja keppareita on lähtenyt myös Ranskaan, Tanskaan, Viroon, Slovakiaan, Sveitsiin ja Australiaan
Suomenhevosoriita oli määrällisesti tänä vuonna vähän, mutta kaikki oriit olivat tasaisen laadukkaita. Tänä vuonna mukana oli myös suomenhevosten ratsuja pienhevossuunnan oriita. Tender sopii hevosille, joiden ruokinnassa tärkkelyksen ja sokerien (hiilihydraattien) määrää halutaan rajoittaa. II palkinto Taranis (Haavekuva – Egeria, Ellun Voi) ......................................................... Hevostuote R atsuhevoskasvatuksen vuoden ykköstapahtumaan Ratsuoripäiville Ypäjän Hevosopistolle kokoontuivat 28.-31.3. Myös testiratsastajana toiminut Siiri Kyrö piti oriin ratsastettavuutta hyvänä. MOS sitoo ruoansulatuskanavan haitallisia bakteereja vähentäen niiden kiinnittymistä suolen seinämään, Tenderin yrttiseos (Oregostim) parantaa rehun maittavuutta ja tekee siitä miellyttävän tuoksuisen. Rehu sopii myös herkkämahaisille, kaviokuumeherkille, toipilaille tai lihasten jäykkyydestä kärsiville hevosille. Mukana myös mykotoksiinien sitoja.. . Oriin on kasvattanut Liisi Uski ja sen omistaa Sari Engren. Kaikki oriit myös paransivat suorituksiaan testiratsastajan alla. 66 . Se sisältää myös hevosen päivittäin tarvitsemat vitamiinit ja kivennäiset. Erittäin hyväluonteinen ja hyvää Black Horse –sarjaan uusi rehu . Mäen kasvattama ja omistama 9-vuotias ori Vapun Aihe. II palkinto Jutun Aihe (Totaarin Aihe – Sutun Sointu, Hermeli) ....................................... Black Horse-rehusarja sai täydennystä matalatärkkelyksisestä ja vähäsokerisesta Tenderistä. Suomenhevosten orilautakunta oli selkästi tyytyväinen viikonlopun antiin oriiden vähäisestä määrästä huolimatta. Black Horse Tender on hevosille ja poneille suunniteltu matalatärkkelyksinen (5%) ja vähäsokerinen (5%) täydennysrehu. niin kasvattajat, hevosammattilaiset kuin hevosharrastajatkin seuraamaan jalostukseen tarjottavia ratsuhevosja ratsuponioriita. Taranis palkittiin III palkinnolla. II palkinto Lakeus Kingi (Kuningas Ässä – Lakeus Primaveera, Pilven Poika) ............... Ratsusuunnan oriista parhaana palkittiin Virroilla asuvien Pasi ja Riitta-Liisa Vihtiläisen Liisi Uskin kasvatti 4-vuotias pienhevosori Johan ori lautakunnan mielestä karismaattinen ja laadukas. Ori palkittiin II palkinnolla saaden 33 käyttöpistettä. Ratsusuunnan oriit: Vapun Aihe (Totaarin Aihe – Summamutikka, Maasturi) .............................. III palkinto pienhevostyyppiä edustava ori palkittiin I palkinnolla. Raaka-aineet Tenderissä ovat hyvin maittavat viherjauho, kauralese, vehnälese, pellavarouhe ja melassileike, joista hyötyvät myös suoliston (umpi-paksusuoli) mikrobit. Hevoset hyvin valmisteltuja Suomenpienhevosori Johan suoritti ajettavuuskokeen. II palkinnolla jalostusarvostelussa palkittiin myös tasaisen hyvin suorittanut Jutun Aihe sekä 41,5 pistettä rakenteesta saanut Lakeus Kingi. Kuva: Leena Kahisaari Vapun Aihe suoritti hyvin sekä esteettä askellajikokeet. Ori suoritti hyvin sekä esteettä askellajikokeet. Lautakunta totesi, että kaikki oriit olivat erittäin hyvin valmisteltuja tehtäviinsä ja lahjakkaita. Kuitupitoisena rehuna se sopii erinomaisesti täydentämään lajinmukaista ruokintaa. Tender rehu on testattu erinomaisin tuloksin ammattitalleilla ennen tuotteen lanseerausta. Kuva Leena Kahisaari Vapun Aihe Ratsuoripäivien paras suomenhevosori Neljä laadukasta ratsusuunnan suomenhevosoritta ja yksi suomenpienhevosori hyväksyttiin Ratsuoripäivillä. Tender sisältää lisäksi suoliston bakteerikannan hyvinvointia ylläpitävää mannaanioligosakkaridia (MOS), jota saadaan hiivan soluseinämästä
suomi@backontrack.com /backontrack?nland _backontrack Equiped with: SUOJAA ELÄIMILLE – TURVAA RATSASTAJILLE Positiiviset kokemukset Welltex-materiaalista laajennettiin Back on Trackilla pian myös eläinten arkeen. Ratsastajien Welltex-suosikkeihin kuuluvat hevosten jalkasuojat ja selänlämmittimet, jotka voivat lievittää turvotusta ja lisätä liikkuvuutta. www.backontrack.. Vakuutusyhtiö Folksamin turvallisuustestin kesällä 2018 voittaneen EQ3 Lynx –kypärän havaittiin suojaavan päätä peräti 30 prosenttia keskivertokypärää paremmin. EQ3 Lynxin iskuenergiaa vaimentava MIPS-mekanismi (Multidirectional Impact System) pienentää Folksamin mukaan potkuja putoamistilanteissa syntyvän aivovamman riskiä olennaisesti.. Hevosurheilijoille itselleen Back on Track tarjoaa markkinoiden turvallisimman kypärän. Eläimillä saadut hoitokokemukset kiinnostavat Back on Trackin tuotekehitystä laajemminkin, sillä koirien ja hevosten kohdalla tuloksista voidaan ihmisiä varmemmin eliminoida lumevaikutukset
Biolääketiede hoitomuotona Kudoksia uudistavat hoitomenetelmät, PRP -verihiutalekaste ja IRAP -veriseerumi sekä kantasoluhoidot ovat myös klinikan erityisalaa. Näyttöpääte on tämän hetken markkinoiden tarkin. – Annamme myös Shockwave -laitteella paineaaltohoitoa jänne, nivelside ja lihasvammojen hoidon tueksi. Huippuluokan kuvat ja tulokset Timo Talvion mukaan hevosten yleisimpiä vammoja pystytään hoitamaan ja jopa kokonaan parantamaan nykytekniikan sekä uusimman tiedon avulla. Ultraäänilaitteen väridoppler antaa arvokasta tietoa esimerkiksi jännevammoja tutkittaessa ja seuratessa niiden paranemisen edistymistä. Suurin osa asiakkaista tulee Uudenmaan läänistä, mutta paikan päälle saavutaan pitkienkin matkojen päästä. Verihiutaleet saadaan potilaan omasta verestä erikoismenetelmällä. Paineaalto lisää kipualueen aineenvaihduntaa ja kudoksen hapensaanti paranee. – Klinikalla on käytössä myös korkealaatuisia laboratorio-olosuhteissa valmistettuja, pakastettuja verihiutalekasteita, Talvio kertoo.. Vakinaisena avustajana toimii pitkälle koulutettu ja erittäin kokenut hevosalan ammattilainen Janiina Arvinen. Kuva siirtyy näytölle langattomasti kahdessa sekunnissa. Tarkan kuvan lisäksi päästään myös pieniin sädeannoksiin, jolloin kuvaaminen on turvallisempaa. – Ultraäänitutkimuksen merkitys ontumadiagnostiikassa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Klinikan yhteydessä on tunnelmallinen takkahuone keittiötiloineen, jossa matkaajat voivat levähtää. Shockwave on nopea, turvallinen ja tehokas hoitomuoto. – PRP nimi tulee sanasta platelet rich plasma, joka tarkoittaa verihiutalerikastetta. – Klinikan suoradigiröntgen on huipputarkka ja äärimäisen herkkä. Sitä käytetään hoitomuotona esimerkiksi vaikeasti paraneviin jännevammoihin, nivelsairauksiin ja jopa ihon vaurioiden korjaamiseen. Korkealaatuisen ultraäänilaitteen avulla saadaan tärkeää lisätietoa muun muassa Kylmälän Hevosklinikalla tutkitaan ja hoidetaan pääasiassa ratsuja, joilla on alentunut suoritustaso tai ontuma. 68 K linikkatilat valmistuivat vuonna 2015 eläinlääketieteen tohtori Timo Talvion hevostilalle Kirkkonummen Kylmälään. Vaikka klinikka on keskittynyt ratsujen ontumiin, tehdään myös perusterveydenhuoltoon liittyviä tarkastuksia sekä hoitoja. nivelten sisältä sekä sitä ympäröivistä pehmytkudoksista. Klinikalla on myös laaja osaaminen hevosten nivelja selkäongelmien tutkimisessa ja hoidossa. Kuvat voidaan lähettää saman tien eteenpäin ja ne voidaan ladata omistajalle mukaan joko muistitikulle tai CD-levylle. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Ajan hermoilla olevalla klinikalla on käytössään uusin tekniikka ja -tieto Kylmälän Hevosklinikka on erikoistunut ontumiin Timo Talvio on panostanut huippuluokan digiröntgeniin
Timo Talvion vaimo, Hanne Talvio, on terveydenhuoltoalan ammattilainen ja pitkän hevosalan kokemuksen omaavana hän auttaa mahdollisuuksien mukaan tutkimusja hoitotoimenpiteissä. Erikoisseerumi valmistetaan potilaan omasta verestä patentoidulla menetelmällä, – Talvio kertoo ja samalla huomauttaa, että niveltulehdus on yksi hevosten yleisimpiä vaivoja ja nivelrikon aiheuttajia, joka rappeuttaa nivelen nopeasti hoitamattomana. Ajan hermoilla olevalla klinikalla on käytössään uusin tekniikka ja -tieto Kylmälän Hevosklinikka on erikoistunut ontumiin Klinikan ultralaite on laadukas, mutta kehitystä seurataan ja uusi, vielä laadukkaampi laite on tilauksessa. 69 . – IRAP eli interleukiinireseptorin antagonistiproteiini on käänteentekevä biolääketieteen hoitomuoto niveltulehdukseen. Talvion mukaan IRAP -hoitomuoto tarjoaa aivan uuden ulottuvuuden niveltulehduksen hoidossa, sillä se ei pelkästään hoida oireita vaan myös parantaa muuttunutta niveltä sen sisältämien kasvutekijöiden vuoksi. Shockwave paineaaltohoito on nopea ja tehokas apu muun muassa lihasja jänneongelmiin. Juuri tämä. – Vaikka IRAP onkin hoitona ”ylitse muiden”, ei se yleensä ole riittävä ja ainoa hoitomuoto nivelrikon hoidossa, vaan onnistuneen lopputuloksen saamiseksi on eri hoitomuotoja yhdisteltävä oikeassa suhteessa
Kaupungin klinikalla potilas voi olla vaikka pikkulintu, joka on murtanut siipensä tai jokin nivel on mennyt pois paikoiltaan. Kylmälän Hevosklinikka Kirkkonummella on keskittynyt pääasiassa ratsujen ontumien, liikehäiriöiden ja puutteellisen suorituskyvyn tutkimiseen ja hoitamiseen. Parhaiten mieleeni jäivät Adams ”Lameness in horses” ja Rooney ”The lame horse”, jotka ovat edelleen kirjahyllyssä uusimpien painosten kera. Molemmat tyttäremme ovat suuntautuneet ammattimaisesti esteratsastukseen. Tällä hetkellä meillä on kilpahevosten lisäksi neljä kantavaa siitostammaa, sekä näiden eri ikäisiä jälkeläisiä, eli vietämme hevosten kanssa melkoisesti aikaa, Timo Talvio kertoo. Olen hoitanut pieneläimiä Helsingin keskustassa sijaitsevalla klinikallani Etelä-Helsingin Eläinlääkäriasemalla yli 30 vuotta erittäin kokeneen pieneläinhoitajan kanssa. ”kokkaus” vaatiikin ammattitaitoa ja kokemusta. Samaan aikaan sain myös kliinisen väitöskirjani valmiiksi. Selkäydin-, selkäydinhermovaurioiden ja ortopedisten vammojen korjaukset ovat yleisimpiä toimenpiteitä kaupungin klinikallamme, Timo Talvio sanoo. Ajoissa löydetyt – Silloin tällöin käy myös niin, että syy hevosen ongelmaan löytyy satulan päältä, joka huomataan vasta kun ratsastaja vaihtuu.. Oletko siis pieneläinlääkäri vai hevoseläinlääkäri. – Tähän voisin vastata, että yli 20 vuotta olen käynyt säännöllisesti hevosalan jatkokoulutuksissa, joista suurin osa on useamman päivän mittaisia kursseja ulkomailla, joiden myötä myös laaja kansainvälinen verkostoni on muodostunut. Kasvatamme ja koulutamme hevosia. 70 Elinikäinen kiinnostus hevosiin . Asiakkaitamme ovat muiden muassa urheilukoiraharrastajat, kasvattajat, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, vankeinhoitolaitos. Olin valinnut aiheen siten, että se kosketti sekä pieneläinten että hevosten selkäsairauksia. Terveystarkastus rutiiniksi Klinikalla käy paljon vakioasiakkaita, jotka tuovat hevosensa rutiininomaisesti terveystarkastukseen. Olen opettanut erikoisopettajana yliopistolla ainakin kymmenen vuotta muun muassa selkäsairauksia, neurologiaa ja lihassairauksia. Seuraan myös päivittäin netin välityksellä uusimpia tutkimuksia. Hankin itselleni jo tuohon aikaan laadukkaita hevosalan oppikirjoja. – Kiinnostus hevosiin alkoi jo lapsena, mutta opiskeluaikana minut ohjattiin pieneläinkirurgian pariin, koska tuohon aikaan hevosia oli pääkaupunkiseudulla vain vähän. Olemme myös leikanneet menestyksekkäästi aivoverenvuotoja. – On melko luontevaa, että intohimoni on urheiluhevosten tukija liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy, diagnostiikka ja hoito, sillä olemme vaimoni kanssa kilpailleet pitkään esteratsastuksessa. Suurin osa potilaista on ontuvia tai liikuntarajoitteisia koiria. – Kantasolut tilataan tapauskohtaisesti ja ne toimitetaan parin vuorokauden kuluessa pakastettuna klinikalle, jossa ne ruiskutetaan välittömästi, hellävaraisen sulatuksen jälkeen ja verihiutalekonsentraatin kera, hoidettavaan niveleen, Talvio kertoo. Talvio puhuukin säännöllisten eläinlääkärintarkastuksien merkityksestä hevosen hyvinvoinnin takaamiseksi. Klinikalta on suora kulku maneesiin. – Meillä on mikrokirurgiset valmiudet kaikkein pienimpienkin potilaiden hoitoon. Hevosesta otetaan verikokeet ja tehdään perustutkimus. – Tämä kuuluu Euroopassa valveutuneen hevosenomistajan rutiinitoimenpiteisiin. Timo Talvio (64) on toiminut eläinlääkärinä 40 vuotta. – Joskus kuulen kysyttävän, että vieläkö hoidat koiria. – Valmistuin eläinlääketieteen lisensiaatiksi ja viitisen vuotta myöhemmin suoritin pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkärin tutkinnon
Luottoeläinlääkäri on tärkeä Säännöllisen terveystarkastuksen lisäksi Talvio suosittelee käyttämään vakituista lääkäriä. ?. Testiratsastus kuuluu palveluun Eläinlääkärin tyttäret auttavat tarvittaessa ratsujen ratsastuksellisten ongelmien analysoinnissa. – Pidän myös suuressa arvossa hyviä kengitysseppiä, joilla on asiantuntemus hevosten kavioiden hoidossa, Talvio kiitelee yhteistyökumppaneitaan, pitkän linjan kengitysseppiä Petri Mayeria ja Ismo Saarista. Hän auttaa hankalien ongelmien ratkaisuissa etänä, mutta myös työskentelemällä kanssani Kylmälän klinikalla erikseen sovittuina aikoina. viat saadaan hoidettua sekä tulevat ongelmat ennaltaehkäistyä. – Hyvän kengittäjän tärkeyttä ei voi koskaan liikaa korostaa, sillä kengityksellä ja kaviotasapainolla on suuri vaikutus hevosen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja ontumien ennaltaehkäisyyn. Henk van der Veen opettaa urheiluhevosten sairauksien tutkimista ja hoitoa säännöllisesti ympäri maailmaa. Hyvä ja turvallinen juoksutusja ratsastuspaikka on tärkeä osa hevosen tutkimusta. Suomessa tällainen käytäntö on vielä vähäistä ratsupuolella, Talvio toteaa ja huomauttaa, että myös harrastehevoset ansaitsisivat säännöllisen terveystarkastuksen. – Joskus tutkimuksen kannalta on erittäin tärkeää, että potilaaksi tuotu hevonen pystytään esittämään eläinlääkärille ratsain klinikalla, Talvio kertoo. Yleensä ajoissa huomattu muutos voidaan hoitaa helpoimmin, jolloin se säästää myös omistajan kukkaroa. Näissä ei ole doping-vaaraa. – Omalääkäri tuntee hevosen sekä huomaa helpoiten muutokset terveydessä, vaikkei hevonen vielä oireilisi. Käytämme lisäravinteita myös omilla hevosillamme ja kokemuksemme ovat positiivisia, Talvio kertoo. Hänellä on pitkäaikainen ja laaja kokemus kansainvälisestäkin ratsastuskilpaurheilusta. Kun pieniinkin terveydellisiin muutoksiin puututaan ajoissa, ne pystytään myös hoitamaan ennen kuin terveydentila menee huonommaksi. 71 Klinikalla suositellaan lisäravinteita tukihoidoksi ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Yhteistyökumppanit tärkeitä Nykytekniikka mahdollistaa tutkimusdatan siirron nopeasti, joten klinikka voi käyttää yhteistyökumppaneita myös eri puolilla maailmaa, aina Amerikkaa myöten. – On hevosia, joiden kengitys tehdään röntgenkuvien perusteella, eläinlääkäri toteaa. – Lisäravinteemme ovat meidän oma tuotemerkki ja ne ovat eläinlääkäreiden suunnittelemia, tarkoin tutkittuja ja korkealaatuisia. – Silloin tällöin käy myös niin, että syy hevosen ongelmaan löytyy satulan päältä, joka huomataan vasta kun ratsastaja vaihtuu, hän toteaa. Monet ongelmat olisi voinut ehkäistä oikealla kengityksellä. Tällä hetkellä paikalla on Johanna Talvio (22). – Tällä hetkellä klinikan merkittävin yhteiskumppani on hollantilainen eläinlääkäri Henk van der Veen, jolla on erittäin arvostettu hevosten tukija liikuntaelinsairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon kohdistuva ISELP-tutkinto. Näin saadaan hevosen aktiiviuraa pidennettyä. Toinen tytär, Eveliina Talvio (22), on nyt Hollannissa ammattiratsastajana, mutta muuten auttaa klinikalla kuten Johannakin. Kengittäjät tekevät yhteistyötä Talvion kanssa
72 Kaunis, tupsujalkainen ja jykevä irlannincob on nimensä mukaisesti Irlannista kotoisin oleva hevosrotu. Suomessa rodulla on oma kasvava ihailijakuntansa. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: I.C Holm Photography IRLANNINCOB – hurmaava tupsujalka vihreältä saarelta
Gypsycob, tinker ja traditional gypsycob ovat osin päällekkäisiä ja osin rinnakkaisia nimityksiä. – Rotua kantakirjataan Suomessa ja monissa Euroopan maissa nimellä irlannincob. Koska kaikki ovat risteytysrotuja, voi yksi hevonen täyttää monenkin edellämainitun rodun määritelmän ja päästä kantakirjaan, kertoo Suomen irlannincobyhdistyksen perustajapuheenjohtaja Kristiina Peltonen. IRLANNINCOB – hurmaava tupsujalka vihreältä saarelta Rose’s Lorraine valjakkoajon koulukilpailuissa. Nykyään rodulla on jo oma rotuyhdistyskin Suomessa, Suomen Irlannincobyhdistys. Hämmennystä herättää se, että niitä on rekisteröity muun muassa Suomen Hippoksen rekisteriin myös rodun monilla vaihtoehtoisilla nimillä, kuten gypsycob, tinker ja traditional gypsycob. Esimerkiksi tinkerhevosille on Tanskassa ja Saksassa oma kantakirja ja rotumääritelmäkin on melko erilainen. Irlannincobin runko on tukeva luustoltaan ja lihaksistoltaan. 73 . I rlannincob on rakenteeltaan roteva hevonen, jonka säkäkorkeus vaihtelee pienestä lastenponista isoon ja jykevään 170:n senttimetrin säkäkorkeuteen. Irlannincob tunnetaan myös nimellä tinker. Rattaillaan Heidi Niskanen ja groomina Lotta Hilden. Irlannincob on ryhdikäs ja vaikuttavan näköinen hevonen, joka herättää huomiota kirjavalla värillään ja karvaisilla jaloillaan. Hän toimii tuomarina sekä rotutarkastajana ja on Suomen Irlannincob-kantakirjan johtoryhmän jäsen. Irlannincob on ryhdikäs ja vaikuttavan näköinen hevonen.. Irlannincobeja on maassamme muutama tuhat yksilöä. Ensimmäinen irlannincob tuli Suomeen1990-luvun loppupuolella
Heidi Savelan Rose Stable -talli on yksi suurimmista. Kaikki ovat tulleet minulle puolivuotiaana ja olen itse kouluttanut ne ratsuiksi ja valjakkohevosiksi. Osa on rekisteröity Hollannin kantakirjaan. – Varsasta lähtien kaikkia hevosia on käsitelty paljon, tutustuttu erilaisiin asioihin ja tilanteisiin. Haave olisi tulevaisuudessa saada SM-rotumestaruudet irlannincobeille valjakossa, Heidi Niskanen kertoo. Suomen Irlannincobyhdistyksen hallituksen jäsenellä Heidi Niskasella on ollut kolme irlannincobia. Neljä Suomessa on valjakkoajossa kilpaillut neljä irlannincobia: Rose’s LorraineHeidi Niskanen, She sekä sen jälkeläinen Shea´s Quinlan-Matti Lahtinen ja Midget-Sonja Manninen. Heidin mukaan hänen hevostensa välillä on ollut paljonkin luonne-eroja. Se on ensimmäinen Hippoksen ulkopuolinen, itsenäinen kantakirja ja sitä ylläpitää Suomen irlannincobyhdistys FSCI ry. Rotua en vaihtaisi pois enää. Omat hevoseni ovat myös kiintyneet kovasti tuttuihin ihmisiin ja eläimiin, samassa tarhassa samalla ruokakasalla saavat syödä rauhassa myös lampaat ja vuohet, Heidi Niskanen kertoo. – Tällä hetkellä koulunpenkillä on 4-vuotias Rose’s Primrose eli Ruusu, joka mahdollisesti tulevalla kaudella starttaa jotain pientä ja tutustuu lajiin. – Ensimmäinen irlannincobini tuli minulle 2010. Monet olivat tinaseppiä, irlannin englanniksi ”tinceard”. . Hippokseen ei automaattisesti rekisteröidä, koska kilpailuluvat hevoselle saa myös Suomen kantakirjan kautta. Tinker nimitys nimitys on peräisin niiden ihmisten elinkeinosta, joiden vankkureita hevoset vetivät. Hyvä irlannincob on seurallinen, ystävällinen, rauhallinen ihmisiä ja muita eläimiä kohtaan. – Omat hevoseni ovat kaikki olleet niin sanotusti yhden perheen hevosia, eli omistajalleen uskollisia. Muun muassa hevoshierojalta ja eläinlääkäriltä on tullut kehuja hyvin käyttäytyvistä ja luottavaisista hevosista. – Irlannincobeja rekisteröidään Suomen Irlannincobyhdistyksen ylläpitämään kantakirjaan. – Kaikki ovat olleet ystävällisiä, tasaisia ratsastaa ja ajaa sekä helppoja kouluttaa. Suomeen irlannincobeja on tuotu Irlannista, Englannista, Hollannista, jonkin verran Norjasta ja viime aikoina myös Virosta. Suomessa on muutamia irlannincobien kasvattajia. Suomeen rekisteröityjä irlannincobeja on tällä hetkellä joitakin tuhansia. Perimässä useita alkuperäisrotuja Irlannincobin alkuperä liittyy Irlannin kiertelevien tilattomien ja romaanien historiaan. Englannissa ja Irlannissa rotua kutsuKiltti ja monipuolinen hevonen Irlannincob Rose’s Lorraine eli Lyyli vuoden 2018 Horse fair messuilla esiintymässä irlannincobien esityksessä. Irlannincobit ovat olleet esiintymässä Helsingissä Horse Fair messuilla useampana vuonna ja Helsinki international Horse Showssa kertaalleen.. Suomessa syntyy vuosittain joitakin kymmeniä varsoja ja ulkomailta tuodaan jonkin verran irlannincobeja joka vuosi, Kristiina Peltonen sanoo. Ne ovat syntyneet Suomessa ja peräisin samalta kasvattajalta. Irlannincobeille järjestetään vuosittain irlannincob CUP osakilpailuja ympäri Suomen kouluja esteratsastuksessa ja viime vuonna ensimmäistä kertaa valjakossa, Suomen irlannincobyhdistys järjestää vuosittain kantakirjanäyttelyitä eri puolella Suomea 2-3 kertaa vuodessa. 74 Itsenäinen kantakirja Suomessa on ollut oma kantakirja irlannincobeille vuodesta 2012 alkaen. Runsas karvoitus jaloissa, hännässä ja harjassa on irlannincobeilla erittäin suotavaa. Kaikki ovat olleet hyvin luottavaisia ja helppoja käsiteltäviä erilaisissa paikoissa ja tilanteissa, mutta tämän eteen on myös tehty töitä, Heidi Niskanen kertoo. – Rose’s Lorraine voitti vuonna 2016 valjakkoajossa koko Suomen aluemestaruudet. Oman kokemuksen mukaan irlannincobit ovat varsinkin vetohevosiksi omiaan, Heidi kertoo. Luottamus minua kohtaan on ollut hyvä, mutta ne ovat kilttejä myös vieraille ihmisille
Ne ovat varsin yleisiä kotimaassaan, Kristiina Peltonen sanoo. Ne sopivat moneen lajiin, kuten maastoratsuksi, terapiahevoseksi, työhevoseksi ja valjakkoajoon. Valjakkokilpailut voi aloittaa hyvin myös koppakärryillä. Groomina Lotta Hilden. Hyväksyttyjä värejä ovat kaikki muut paitsi albiino, yleisin väri on kirjava. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea jäsentensä toimintaa ja kehittää heidän taitojaan ponin kasvattajina. 75 taan myös mustalaisten hevosiksi tai perinteiseksi hevoseksi. kilpailuja, näyttelyitä, kursseja sekä monipuolisesti muuta toimintaa! Vuosittain yhdistys julkaisee neljä jäsenlehteä, jotka postitetaan kaikille jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Suomen Shetlanninponiyhdistys ry Suomen Shetlanninponiyhdistys ry on perustettu vuonna 1989, joten vuonna 2019 juhlimme 30 toimintavuotta teemalla ”30 vuotta shettiselämää!” Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaista shetlanninponikasvatusta ja kehittää sekä jalostaa suomalaista shetlanninponikantaa rodun alkuperämaan periaatteiden ja rotumääritelmän mukaan ottaen huomioon rodun eri käyttötarkoitukset ratsu-, valjakkosekä raviponina. Irlannincob on risteymärotu, joka periytyy muun muassa dales-, connemara-ja fellponeista, sekä shireja clydesdalehevosista, sekä mahdollisesti muistakin roduista. . Ensimmäinen irlannincobini, tamma Shea, tuli Suomeen Irlannista vuonna 2000, sillä ratsastettiin, maastoiltiin, tehtiin ratsastusterapiaa ja kilpailtiin valjakossa, Kristiina Peltonen kertoo. Säyseä ja eloisa Ihanteellinen irlannincob on säyseä, eloisa ja ystävällinen koko perheen hevonen. Kaikki ovat kuitenkin yksilöitä. Iso-Britanniassa, Hollannissa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa. Etsin itselleni perhehevosta ja löysin omani ruotsalaisen irlannincobharrastajan kautta. Se on varmajalkainen ja erittäin monipuolinen harrasteja kilpahevonen tilanteessa kuin tilanteessa. – Nykyään irlannincobeja käytetään Irlannissa turistibisneksessä ja vapaa-ajan ratsuina. Heidi Niskasen irlannincob Rose’s Primrose eli Ruusun ensimmäinen valjakko koulukoe. Yhdistys toimii valtakunnallisesti järjestäen jäsenilleen mm. – Rotumääritelmän mukaan irlannincobin tulisi olla ystävällinen ja rauhallinen, niin sanotusti pomminvarma. Rodun erityispiirteinä ovat erittäin tuuheat vuohiskarvat jaloissa, tuuhea harja ja häntä sekä ylähuulessa olevat viikset. Shettislehti on tuhti lukupaketti, joka sisältää ajankohtaisia juttuja näyttelyistä ja kisakentiltä, asiantuntija-artikkeleita, henkilöhaastatteluita, iloisen junnupostin sekä sivukaupalla muuta poniasiaa! Tervetuloa mukaan Shetlanninponiyhdistyksen toimintaan! TUTUSTU TOIMINTAAN & LIITY JÄSENEKSI OSOITTEESSA WWW.SHETTIS.C OM Suomen Shetlanninponiyhdistys ry @shettisyhdistys. Irlannincob on hyväksytty rotuna virallisesti Irlannissa, Rodun erityispiirteinä ovat erittäin tuuheat vuohiskarvat jaloissa, tuuhea harja ja häntä sekä ylähuulessa olevat viikset. Irlannincobeilla on kilpailtu kouluja esteratsastuksessa ja valjakossa
Maru Jääskeläinen antamassa hoitoa. 15-vuotias FWB-tamma Larosa nauttii aineenvaihduntaa tukevasta ohjelmasta sekä takapolven paikallishoidosta. Olon pikkuhiljaa kohentuessa ja käsien toiminnan parantuessa Jääskeläinen päätyi vuoden sisätyökokeilun jälkeen siirtymään takaisin entisiin töihinsä hevosten pariin. Nykyisin hän keskittyy pääosin hevosten kouluttamiseen, valmentamiseen sekä hevosten lihashuoltoon. Jääskeläinen tutustui fysikaaliseen verisuoniterapiaan vuoden 2015 lopulla, kun hevospiireistä tutut Bemer-terapian käyttäjät suosittelivat sitä hänelle nivelrikkokipuihin. Hän oli kärsinyt nivelrikosta ranteissa ja sormien nivelissä silloin jo viitisen vuotta. Myös uniongelmat, joihin Jääskeläinen oli jo kokeillut lääkkeitäkin, alkoivat helpottaa ja unet paranivat ja pitenivät. 76 . – Ilman terapiaa en todennäköisesti pystyisi tekemään töitä hevosten parissa yhtä täysipainoisesti, kuin nyt teen, hän jatkaa. Jääskeläinen olikin päättänyt jättää entiset työnsä ja kokeilla ”siistejä sisätöitä” hevosalan yrityksessä. Lääkityksestä huolimatta kivut ja puristusvoiman katoaminen käsistä olivat alkaneet haitata elämää jo siinä määrin, että hevosten kanssa toimiminen oli alkanut tuntua vaikealta. Jo melkein 30-vuotisella urallaan Jääskeläinen on ehtinyt toimia ratsastuksenopettajana, ratsuttajana ja lajivalmentajana kuin myös koulutuomarina ja näyttötutkintomestarina. BEMERTERAPIASTA apua sekä ihmiselle että hevoselle. Hoitoa hevosille hyvin tuloksin Jääskeläinen aloitti Bemer-hoitojen antamisen hevosille samaan aikaan kuin itselleenkin ja alkoi nopeasti huomata tuloksia. – Olen kiitollinen, että sain kuulla tästä mahdollisuudesta tutuiltani ja kutsun Kokkolaan Bemer -luennolle joulukuussa 2015, kertoo Jääskeläinen. Bemer-hoidon aloitus auttoi kuitenkin käsien kipuihin nopeasti. Hevoshierojan työssään hän käyttää Bemer-hoitoa melkeinpä aina ja erityisesti hieronnan jälkeen, jolloin verenkierron tehostuminen saa hieronnassa liikkeelle laitetut kuona-aineet poistumaan kehosta tehokkaammin. Hevostuote M ari-Tiina Jääskeläinen, Maru, on monipuolinen ja kokenut hevosalan ammattilainen Pyhäjärveltä, Pohjois-Pohjanmaalta
Onneksi kuitenkin kävi toisin, muistelee Jääskeläinen tyytyväisenä. Ne on yleensä vaikeasti hoidettavia, koska toipumisaika on pitkä. 77 Paikallishoitoon tarkoitettua hoitovyötä voi käyttää esimerkiksi jalkojen hoitoon. Tutkimustyhteistyötä Bemer International tekee jatkuvasti yliopistojen, kuten Milanon yliopiston, sekä suurten hevoskeskusten kanssa. Eräässä tällaisessa tapauksessa eläinlääkärin ennakoima kuuden kuukauden toipumisaika saatiin lyhentymään päivittäisellä Bemer-hoidolla kahteen kuukauteen, mikä oli tietysti loistotulos. Niille hevosihmisille, joilla Bemer Horse Set -hoitoloimi on käytössään, Jääskeläinen suosittelee myös terapian käyttöä hevosille sekä ennen treeniä lämmittelyyn että sen jälkeen palautumiseen. Toisessa mieleen jääneessä tapauksessa estehevosen etujalan syväkoukistajan vamma parani säännöllisellä Bemer-terapialla viidessä viikossa, jonka jälkeen hevonen palasi esteradoille. Siinä on myös ohjausyksikköön integroitu akku. – Eläinlääkäri piti alkuun esteradoille paluuta epätodennäköisenä, koska etujalkoihin kohdistuu suuret voimat esteeltä alas tullessa. ?. Koko kehon hoitoon tarkoitetussa hoitoloimessa on ohjausyksikköön integroitu akku. Maru Jääskeläisen kokemukset kertovat omalta osaltaan näistä moninaisista vaikutuksista, joista ovat vakuuttuneet myös monet muut hevosalan ammattilaiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Parantaa mikroverenkiertoa Fysikaalisen Bemer-verisuoniterapian vaikutukset pohjautuvat sen kykyyn parantaa verenvirtausta pienimmissä verisuonissa eli mikroverisuonissa. Ihmisellä näitä mikroverisuonia on 74 prosenttia kaikista verisuonista ja hevosillakin niitä on samaan tapaan pääosa verisuonistosta. Esimerkiksi takajalkojen hankosidevammoissa toipumisaika on jopa puolesta vuodesta vuoteen, jolloin hevosen lihaskunto ehtii heikentyä ja uusien vammojen riski kasvaa. Muiden muassa esteratsastajat Ludger Beerbaum ja Peder Fredricson sekä hevoskouluttaja Linda Tellington Jones käyttävät Bemer-terapiaa niin itselleen kuin hevosilleenkin. Sama ohje pätee kyllä ratsastajallekin, mikäli ihmiselle tarkoitettu laite on käytettävissä. Bemer-terapia on käytössä myös Paul Schockemöhlen talleilla, Hof Kasselmann -tilalla sekä Horse Cempetence Center Germany -koulutuskeskuksessa Saksassa. Kuumien ja reaktiivisten hevosten rauhoittamisesta Bemer-hoidolla on Jääskeläisellä myös monia hyviä kokemuksia. Bemer-terapia voikin edistää hevosen rentoutumista, auttaa sairauksien ja vammojen ennalta-ehkäisyssä, nostaa suorituskykyä, edistää lihaksiston kehittymistä, parantaa vastustuskykyä tulehduksia vastaan sekä tukea toipumista hiertymistä, loukkaantumisista ja leikkauksista. Hoidon jälkeen jännittynytkin hevonen on yleensä vastaanottavaisempi hieronnalle. Erityisesti mieleen on jääneet onnistumiset jänneja hankosidevammojen hoidossa. Koska solujen aineenvaihdunta on riippuvainen hyvästä mikroverenkierrosta ja sen mukanaan tuomasta hapesta ja ravintoaineista sekä sen kyvystä kuljettaa kuona-aineet pois, on helppoa ymmärtää, että mikroverenkierron merkitys niin ihmisten kuin hevostenkin terveydelle on suuri. Kovin jännittyneelle tai kipeälle hevoselle Jääskeläinen käyttää Bemer-terapiaa ennen hierontaa hevosen rentouttamiseen
Hänen suvussaan ollut ravureita pitkään ja perheessä oli ratsu. Suomenhevosen omistaja Petra Harin, kertoo tulleensa opettelemaan ja kokeilemaan ajohommia. Siuntiolainen Kati Palokangas on mukana parissa kimppahevosessa Nina Pettersson-Perklénin tallilla Siuntiossa. – Ravikoulusta löytyi sopiva väylä takaisin tähän maailmaan. Näillä hommilla on vähän tapana karata käsistä, Ossi tuumii. – Jos mahdollisuus tulee, niin menen ilman muuta hiitille. – Olen miettinyt, miten järjestän muun elämän infrastruktuurin, että tämä unelma mahdollistuu. sikoihin ja siitä edelleen ravihevosiin. Ensin käydään lyhyesti läpi teoriaa ja sitten ryhdytään valmistelemaan hevosta ajolenkille. – Katsottiin, miten hevonen valmistellaan, harjataan ja putsataan, miten valjastetaan ja jo ensimmäisellä kerralla päästään rattaille, tandem-rattaille ohjaajan kanssa tosin, Ossi Vasala kertoo. Tarja kertoo käyneensä nuoruudessaan monta vuotta ravitallilla ja 20 vuoden tauon jälkeen oli kova hevosikävä. Tämän jälkeen jatkokurssille ja olen ajatellut kortinkin ajoa, katsotaan miten käy, Kati sanoo. Innostuin isRavikoulussa opitaan ajamaan Viisi innokasta kurssilaista valmistautuu illan ajoon Vermon ravikoulussa. Pyysin, että ope tulisi vielä tänään minun kanssani tandemkärryillä, sanoo Petra.. Tarja sanoo, että kurssin myötä on tullut pakkomielle oman hevosen hankkimisesta. Koossa ollaan neljättä kertaa, osa vasta kolmatta. – Ajan kolmatta kertaa, ja olen kyllä vielä aika epävarma. Kimppahevosen rattaille Espoolainen Ossi Vasala haluaa joskus päästä ajamaan treenilenkkiä omalla kimppahevosella. – Tämä on ihan mahtavaa, elämys, iloitsee Tarja Pudas. – Tai eihän sitä koskaan tiedä. Sanna toivoo pääsevänsä tallilla mukaan kimppahevosten palauttelulenkille, että ajotuntuma pysyy. Jatkokurssia suunnittelevat muutkin. – En kyllä osaa kuvitellakaan, että menisin hiittaamaan hevosta. Ajattelin ostaa hevoselleni koppakärryt ja ajaa fiilistelyvauhtia pitkin Luukin teitä, kertoo espoolainen Petra. – Saa nähdä, mihin asti tämä vie. Käytännön tekemiseen Kurssilla mentiin suoraan asiaan, käytännön tekemiseen. – Tämä on tosi koukuttavaa. – Hevoseni osaa ajohomman, minä en. – Seuraan paljon raveja ja haluan vähän ymmärtää hevosen käsittelystä ja ajamisesta, Ossi kertoo. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Pulssi on jo 110, vaikka vasta istun tässä, hymyilee Sanna Hult. 78 J atkokurssilaisilla on kaik illa käytännön kokemusta hevosesta, kaikilla ei tosin ravihevosesta. – Ekalla kerralla jännitti kamalasti, nyt kolmannella kerralla olo on jo vähän varmempi, sanoo porvoolainen Sanna Hult. – Nyt osamme pääosin jo ajaa sekä yksin että jonkinlaisessa porukassa sekä vaihtaa paikkoja. – Olen ylikasvanut tallityttö, olen heppaillut pienestä pitäen, mutta sitten harrastuksessa on pitkä pitkä tauko. Menen tallille viikonloppuna tyrkylle, jos vaikka pääsisin ajamaan, Sanna hymyilee
Ratsastaessa on hevonen karannut hallinnassa, tässä ei, sanoo Ossi. – Ratsastus on kalliimpaa, toteavat kurssilaiset. Kurssin hinta 255 euroa. – Kyllä se varmasti näin on, sen näkee puskaratsastajakin. – Tänään harjoitellaan ryhmässä ajamista ja ohittamista, tilanteen hallintaa, oman tilan käyttöä ajaessa ja sitä miten kärryt käyttäytyvät perässä. Mutta minulle on ollut hankalaa se, että avut ovat niin erilaiset. Tilanne hallintaan Aluksi jaettiin hevoset, tallissa on seitsemän hevosta, Pertti ja Focus haettiin valjastettaviksi tarhasta. – Tässä ollaan aika ison eläimen perässä ja se pysyy ainakin jotenkin lapasessa, Sanna hymyilee. Se miten erilaisia hevoset ovat ajaa yllätti Katin. Erityisesti ensin alkuun niitä sekoitin. Oman aikansa kahdesta tunnista vie hevosen valjastaminen. Se ei ravihevosen kanssa ole kauhean hyvä idea, sanoo Petra. – En tiedä, mitä ratsastajaihmiset ovat mieltä, mutta minusta ajamiseen makuun pääsee helpommin kuin ratsastamisen makuun. Ajamisesta jyvälle pääseminen on tuntunut parhaalta. Kun toinen tulee rinnalle, niin edessä mennyt ei haluakaan luovuttaa paikkaansa, hän juttelee. Minä olen jo veteraani, kun minulla on menossa kuudes kerta, Ossi sanoo. Tarja Pudas, Ossi Vasala, Kati Palokangas, Petra Harin ja Sanna Hult valmiina illan haasteisiin. – Ei tässä vielä kilvanajosta puhuta, enemmänkin tilanteen hallinnasta, Hanne Lepistö sanoo.. – Tässä pääsee pitkälle tosi nopeasti. Kun pidätän selästä ja hevonen hidastaa, niin minä myötään heti. Kertoja on viisi. 79 . Siinä, että osaa nostaa laukan oikein, vie huomattavasti pidempään. Kaksi tuntia kerrallaan Aikuisten kursseilla yksi kurssikerta kestää kaksi tuntia. – Hevosten kilpailuvietti näkyy ainakin osassa hevosia. Tässä tuntee aika äkkiä, että ajan hevosta, ja se tekee kutakuinkin sitä mitä haluan
Valjastuksessa on niin monta muistettavaa yksityiskohtaa. – Ravikoulun toiminnan ajan, reilut kaksi vuotta Pertti on ollut Vermossa opetusmestarina, kertoo Hanna Lepistö. – Vaatii aikaa päästä sisälle, miten kaikki menee oikein. Petra Harinin hevosena oli Focus. – Pelaajilla on monilla hevosia ja niistä saadaan paljon jutunjuurta. Olemme opetelleet kaulaunaruilla. – Tytär on ratsastanut pienestä pitäen ja tekee vaativampaa, minä tykkään maastoilla. Sanna Hult, 56, on mielellään mukana aikuisten ryhmässä. Hevonen asuu pienessä yksityistallissa Pohjois-Espoossa ja jompi kumpi äiti tai tytär käy pihattotallilla joka päivä. – Emme pysyisi rohkeiden nuorten likkojen vaudissa. Ryhmässä on ihan mahtavaa. – Rapsutuksessakin kannattaa toimia hevosen mukaan. Omasta hevosestani tiedän, että hevostenkin päivät ovat erilaisia. – Meillä on joka kolmas päivä pihaton siivous ja jokainen käy hoitamassa oman osansa. Focus arvosti rapsutusta. Eivät kaikki hevoset tykkää, että vieras ihminen menee niitä lääppimään. Menevätkö ohjat rintaremmien alta vai päältä, nyt kyllä muistan, että suora rintaremmi menee päältä ja y-remmissä alta. Ensin putsattiin ja sitten valjastettiin.. – Nyt jännittää. Jääkiekkoa ja raviurheilua yhdistävässä Raviliigassa Vermon hevonen on pärjännyt tosi hyvin. – Herkkäsieluinen Pertti on lunastanut kaikki opetushevoselle asetetut tavoitteet. Petra Harinin hevosena oli Focus. . 80 Aikuisten ryhmässä on mahtavaa . Kimppahevosen tallilla tuli juttua ravikoulusta ja ajattelin, että ei hitsi, nyt haluan lähteä mukaan. Porvoon Hinthaarassa asuva Sanna työskentelee Jääkiekkoliitossa Hartwall Areenalla. Kun olemme kaikki aikuisia, saamme tehdä rauhassa. Pertti, lupaa olla kiltti, sanoo Sanna ennen liikkeelle lähtöä. Vajaat kolme vuotta on äidillä ja tyttärellä on ollut yhteinen 13-vuotias suomenhevonen. Se on ollut mukana myös Salatuissa elämissä. – Apassilaisesta hevosesta on aikanaan yritetty ravuria, mutta vauhti ei ole riittänyt, ja siitä tuli harrastehevonen. – Olin ilmoittautunut jo ennen ravikoulua Vermossa pidetyille ajokursseille, mutta minulla leikattiin alaselkä, enkä uskaltanut tulla. – Olemme Katin kanssa mukana saman tallin kimpoissa, mutta eri hevosissa. Opetusmestarin matkassa Sannan illan hevonen on hyvin rauhallinen kymmenvuotias ruuna Pertti, Ypäjä Engelbert, joka on Hevosopiston kasvatti ja tehnyt kilpauransa Ypäjällä Ilkka Korven valmennuksessa. Pihaton siivous joka kolmas päivä Ensin ajettiin harjoitusradalla peräkkäin. Oli kiva tavata täällä. Startteja Pertille ehti kertyä 55 kappaletta ennen opetushevoseksi siirtymistä, ja muutamia totosijojakin se ehti juosta. Sitten ajettiin ryhmässä rinnakkain ja ohiteltiin. Espoolaisen Petran haaveissa ovat koppakärryt ja fiilistelylenkit pitkin Luukin teitä. Pertti on lämminverinen ravihevonen, kuten kaikki muutkin ravikoulun hevoset
– Tänään opetellaan myös kurakelin ajoa, Ossi arvelee maaliskuun lopun pehmeillä keleillä. – Sekki menee turparemmin päältä ja otsaremmin alta. Sitten vaihdettiin Vermon raviradalle. Ravikoulun kurssit pyörivät pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin. – Noo, harjoitusta vaaditaan vielä, jonossa ajamista opetellaan seuraavalla kerralla, Hanna sanoi ajon jälkeen. Hevoset riisuttiin ja vietiin pesulle ja varusteet huollettiin Iloinen puheensorina täytti tallin. Hän on opiskellut Mustialassa agrologiksi ja hevosenhoitajaksi Kaustisen raviopistossa. Pääosan hevosista korvat peitetään. Ravikoulua pyörittää kaksi vakituista työntekijää, joista toinen on nyt äitiyslomalla ja joukko tuntityöntekijöitä. – Onneksi oli tasainen hevonen, joka tietää, mitä tekee. Yleensä ryhmässä on kaksi ohjaajaa, mutta tällä kertaa sairastapauksen vuoksi vain yksi. . En ole vielä koskaan ajanut noin kovaa ja kaikki myös ohittivat vuorollaan. Jollakin olivat korvahuput väärin päin. Istutaan kyytiin ja lähdetään. Isolla radalla oli hankalaa, kun emme kuulleet Hannan komentoja, Sanna sanoi. – Kieltämättä ajo hämärällä raviradalla oli aika jännittävää. Ravipäivinä ei turvallisuuden vuoksi ole ravikoulua. – Kaikki ne kolme, joita olen hoitanut ovat olleet valtavan kilttejä, Petra Harin sanoo. Välillä oli sellainen tunne, etten uskalla lähteä, kun en nähnyt mitään, kun valo heijasti ajolaseista. 81 Ypäjän Hevosopiston toimintaa Kaikki perustuu aikaan. Vajaan tunnin ajon jälkeen suunnattiin takaisin tallille. – Toisinaan pysyy hallinnassa, nauraa Sanna, ja toetaa, että aina voi sattua jotakin yllättävää. Harjoitusta tarvitaan Ensin juostiin muutama kierros harjoitusradalla, joka uhkasi pehmentyä ajon alla. Lopuksi vedetään kärryt perään ja kiinnitetään valjaisiin. Isolla radalla harjoiteltiin ohittamista, jonon viimeiseksi jäänyt ohitti vuorollaan koko letkan. Hanna-avunhuutoja kuuluu sieltä täältä. Hanna opastaa kurssilasia, ja tarkistaa lopuksi, että varusteet ovat kunnossa. Fokukselta puuttui yksi hokki. Tallissa asuu seitsemän hevosta, jotka viettävät talvikauden jälkeen kesänsä Ypäjän laitumilla. Hannalla on kotitallissan kolme omaa kilpahevosta. – Ravihevoset opetetaan 1,5vuotiaina ja niitä käsitellään koko ajan niin paljon, että niistä tulee aika säyseitä, vaikka olisivat alun perin luonteeltaan tulisempiakin, Henna Lepistö sanoo. Hanna on kokenut ravialan ammattilainen. Topias nautti Markku Lihavaisen suihkuttamisesta. Kuulokoje ja pimeännäkölasit kaikille, Kati nauraa ja jatkaa, ettei hienompaa kokemusta voi olla. Vermon ravikoulu on Ypäjän hevosopiston toimipiste, joka toimii Vermon raviradalla. Hanna Lepistö opetti kurssilaisille aikojen laskemista. Kypärät ja lasit ovat tallin puolesta kaikille, omiakin voi käyttää. Joku laittoi ensi kertaa y-remmiä ja tarvitsi apua siinä. Tallin ovella nähtiin onnellisia ilmeitä ja kuraisia ilmeitä. Tämän illan opettaja vihtiläinen Hanna Lepistö vetää ravikoulun toimintaa. Vähän oli remmeissä korjattavaa. Ne ovat rauhallisempia korvahuput korvillaan, vaikka opetushevoset ovat kaikki valmiiksi rauhallisia. . Ratatallien kanssa samassa rakennuksessa toimivan ravikoulun työntekijät hoitavat tallin ja vetävät tunnit. Jollakin olivat korvahuput väärin päin.. Onko suussa kaikki kunnossa. Kun ajataan letkassa ja ensimmäinen hidastaakin vähän turhan reippaasti niin jarrutusliike on letkan viimeisellä aika tiukka. Ravikoulussa on hevosella ja ponilla ajamisen, hoidon ja käsittelyn kursseja eri tasoja ikäryhmissä. Ajon jälkeen hevoset vietiin pesulle, jonka jälkeen ne kuivattiin ja loimitettiin
tilaukset@karprint.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Puhelinnumero: .......................................................................................................... kestotilauksena 42€/v . kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. itselleni . 1) Tilaus Tilaan . Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Sähköposti: ..................................................................................................................... 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Puhelin: ............................................................................................................................. Nimi: .................................................................................................................................... lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) . Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. määräaikaisena 48€/v
Täyden palvelun rakennusliike! • hevostalousrakennukset • maanrakennus • perustukset • teollisuusja myyntitilat • toimistoja liikerakennukset • kaikki rakentamispalvelut Rakennuspalvelu P. Korhonen Oy Seunakorventie 98 14300 Hämeenlinna 050 411 7000 pete.korhonen@peterakentaa.. www.peterakentaa.. Vuonna 2005 aloittanut, nykyaikainen 37 karsinan valmennuskeskus. Petri Korhonen 050 411 7000 pete.korhonen@peterakentaa.. Täyden palvelun täysihoitotalli Ingliston Wickerin kotitalli MP Riding Center Ky Seunakorventie 98 14300 Hämeenlinna www.mpridingcenter.?. MP Riding Center on tarkoitettu kaiken tasoisille ja -ikäisille ratsastajille ja hevosille
KOTIMAISET REHUT POHJOISIIN OLOIHIN NORRAHORSE.FI NORRAHORSE.FI Ilmainen toimitus suoraan ovellesi! Tilaa kätevästi verkkokaupastamme. Norra-rehut valmistetaan Suomessa. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-21 274563-1902 Norra on suomalaisen heinän oheen suunniteltu, laadukas hevosrehusarja, jonka ytimessä on hevosten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen. Tuotevalikoimasta on helppo rakentaa oikea ruokintaratkaisu jokaiselle hevoselle