2/2020 7,20 Lepo makuullaan välttämätöntä hevosen hyvinvoinnille Kengittäjä Teresa Forsström nauttii myös ratsastuksesta Uusi talli omalla työllä – HINTA PUOLEEN Pararatsastus luo onnistumisen elämyksiä Ruokinta suunniteltava yksilöllisesti Säännöillä pohja turvalliselle harrastamiselle Seinäjoella uskotaan loppukesän Kunkkareihin
Equiped with:
Myös valmentajat vievät hevosiaan suurempien palkkioiden naapurimaahan. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Moni ohjastaja lähtee harjoittamaan ammattiaan Ruotsiin. Moni on ihmetellyt raviurheilun etujärjestön nopeaa reagointia koronavirukseen lopettamalla kilvanajo kokonaan, samaan aikaan, kun Ruotsissa ravataan kuten ennenkin. Nähtäväksi jää, miten pitkäaikaisia ne ovat ja miten pysyviksi jäävät. 76 Luonnonmukaista hevosenpitoa Granåsassa – Olen viimeisten kymmenen vuoden aikana oppinut, kuinka tärkeää on se, missä mielentilassa hevosten kanssa ollaan, ja tapa, millä hevosta ohjataan. Suomessa ollaan huolissaan raviurheilun harrastajamäärien vähenemiseen ja etsitään uusia työkaluja lajin kehittämiseen. Tuokokuun loppuun jatkuvan seisokin aikana jää jakamatta noin 4,3 miljoonaa. vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Suomessa on 800 ratsastuspalveluja myyvää tallia ja niiden tuen tarpeen arvellaan olevan kuusi miljoonaa euroa kuukaudessa. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Raviurheilun harrastajavalmentajien, hevosen omistajien sekä kasvattajien määrä on viime vuosina laskenut. Ammattivalmentajien tulomenetys on noin 1,2 miljoonaa kuukaudessa. Raviratojen lisäksi noin 300 000 euroa kuukaudessa. – Kun hevonen ymmärtää pyynnön, että hei voitaisiinko nyt tehdä yhdessä, se huomaa, että tämähän onkin ihan hyvä juttu, eikä asiasta tarvitse riidellä. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) Koronaviruksella suuret vaikutukset hevostalouteen – Luonnollisessa hevostaidossa tärkeää on jokapäiväinen käsittely – ei voi mennä maneesiin tai kentälle kouluttamaan ja sitten tehdä mitä tahansa siinä välissä, toteaa Granåsan hevostilan yrittäjä Åsa Grönlund. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Palkintorahoja jää jakamatta ainakin 1,2 miljoonaa. Ravit ovat maassa pysähdyksissä. Hippoksen ratkaisu lopettaa Suomesta ravit 18.3. . Nähtäväksi jää, kuinka kovasti tapahtuvat vauhdittavat suomalaisen raviurheilun alaspäin kääntynyttä käyrää. alkaen, heti hallituksen valmiuslakien tullessa voimaan on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia. 3 Pääkirjoitus 23. . K oronaviruksen aiheuttamalla epidemialla on suuret vaikutukset myös hevostalouteen. Jollekin hevoselle voi olla valtava merkitys sillä, pyydetäänkö sitä vai käsketäänkö. – Kun hevonen saa olla hevonen ja elää luontaisten tarpeidensa ja ominaisuuksiensa mukaisesti, sen voi kouluttaa melkein mihin tahansa, sanoo Åsa Grönlund, Inkoossa toimivan Granåsan hevostilan yrittäjä. Oli olemassa riittävät tiedot siitä, että vallitsevissa oloissa edes entistä huolellisemmalla toiminnalla ei olisi kyetty jatkamaan tapahtumia osoittaen samalla yhteiskuntavastuuta. Granåsan tallissa hevoset elävät laumoissa suurissa pihatoissa, ja niitä sekä hoidetaan että koulutetaan niin luonnonmukaisesti kuin ihmisen hoidossa on mahdollista. Ravitoiminnan keskeyttämispäätös perustui Hippoksen mukaan niin valtionjohdon kuin terveysviranomaistemmekin siihen mennessä tekemiin julkisiin linjauksiin sekä vahvempien toimien valmistelun taustatietoihin. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Hevosalan yrittäjille tehdystä kyselystä käy ilmi, että useiden ratsastustallien tilanne ajautuu nopealla tahdilla kohti talouskriisiä, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia ei vain tallien nykyiselle toiminnalle, vaan myös pitkällä aikavälillä. Mari Ahola-Aalto
21 Valmennuksilla ja kursseilla on suuri merkitys hevosharrastuksen kehityttymisessä. 66 Katja Karjalainen ratsasti Suo melle maapaikan paralympialai siin. – Tilanne on erittäin valitettava. Yt-neuvotteluilla ei tavoitella pysyviä henkilövähennyksiä. – Seuraamme viranomaisohjeistusta ja teemme sen perusteella päätöksen tämän vuoden SeaHorse Weekin järjestämisestä viimeistään toukokuun aikana, toteaa kilpailunjohtaja Mia Maukonen. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa Suomen Hippoksen toimintaan monin tavoin. 44 Suomen Ratsastajainliitto juhlii 100 toimintavuottaan. 32 Perinteiset työhevoset ovat vä hentyneet, mutta tilalle on tullut monimuotoisempi yleishevonen. 36 Suomen kengittäjät perustivat oman yhdistyksen 30 vuotta sitten. Vallitseva tapahtumakieltotilanne aiheuttaa tällä hetkellä ja lähikuukausina mittavia haasteita järjestäjille, ratsastajille, kävijöille ja kaikille kohderyhmille. 76 Granåsan hevostilalla Inkoossa kaiken perustana on luonnonmu kainen hevosenpito ja luonnolli nen hevostaito. 24 Yöratsastuksella hiljaisuus antaa tilaa rauhoittumiselle. Haluamme varmistaa, että ratsastajat ja hevoset saavat tasavertaiset ja hyvät valmistelumahdollisuudet. Koronavirusepidemiaan liittyvät toimenpiteet ovat muun muassa keskeyttäneet ravikilpailutoiminnan sekä peruuttaneet näyttelyitä ja muita Hippoksen tapahtumia. 4 Esteratsastuksen Grand Slam siirtyy kaudelle 2021 . Muuttuneen toimintaympäristön seurauksena Suomen Hippos käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena päädytään mahdollisesti lomauttamaan henkilöstöä. . – Pidimme Grand Slam -järjestäjien Tampereen Hevoset-messujen, Ypäjän Finnderbyn sekä Hanko SeaHorse Weekin kanssa pikakokouksen. 39 Kengittäjältä vaaditaan hevostai toja ja fyysistä kuntoa. 60 Pararatsastus tarjoaa elämyksel listä liikuntaa kaikille ratsastajille. 18 Säännöt, siisteys ja hyvä käytös ovat avainasemassa Ankin tallin viihtyisyydessä. Tässä tilanteessa on mahdotonta arvioida, miten kesän kisat viedään läpi, toteaa Grand Slam -sarjasta vastaava Helsinki Horse Show´n tapahtumajohtaja Tom Gordin. SeaHorse Weekin järjestämisestä tehdään päätös myöhemmin keväällä. 68 Jalostuspäivillä luotiin suuntavii voja hevoskasvatuksen tulevai suuteen. 6 Koska hevonen on iso ja voimil taan vahva eläin, on oikeanlainen käsittely kaikissa tilanteissa myös tärkeä turvallisuusseikka, toteaa hevosja eläinkouluttaja Marjut Turunen. Uusi Grand Slam -sarja on päätetty siirtää kokonaan kaudelle 2021. 10 Eläinlääkärin puheilla: Hevosen suun tutkimus ja hammastarkas tus 13 Hevonen tarvitsee useita kymme niä litroja hyvälaatuista juomavet tä vuoden jokaisena päivänä. Kaikki tukivat ajatusta, että keskitämme voimamme kaudelle 2021 ja uusi Grand Slam -sarja saa silloin lentävän lähdön, toteaa Gordin. Lisäksi tilanne tulee vaikuttamaan viiveellä myös muihin Hippoksen toimintoihin. – Valtiovallan kokoontumisja tapahtumakielto ulottuu tällä hetkellä 31.5.2020 asti. Tilanne aiheuttaa epävarmuutta kesän kilpailutoiminnan suhteen. 32 52. . 30 Teräsrakenteisen maneesin kestävyys on omaa luokkaansa. Toimenpiteillä pyrimme sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen, ja toivon sydämestäni, että poikkeustilanteen vaikutukset Suomen Hippokseen ja koko hevosalaan jäävät mahdollisimman pieniksi, sanoo Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen. 26 Pilvi Niinistön tekemä oma työ puolitti uuden tallin hinnan. 70 Koronavirus aiheuttaa harmia ja hankaluutta myös hevosväelle. Aulangon Ratsukoulun yrittäjälle Salla Varantille kaira on yksi parhaista avuvälineistä. 56 Riittävä lepo ja uni ovat hevoselle elintärkeitä. Sisältö 2/2020 Hippoksessa menossa ytneuvottelut . 14 Oikeanlaisella ruokinnalla turva taan hevosen ruuansulatuselimis tön toiminta. 48 Seinäjoella uskotaan tulevan kesän Kuninkuusraveihin! 52 Kaira korvasi rautakangen ja tallinpitäjän hartiat kiittävät
Kuva: Hippos/Hanna Laakso . Virkun Tyttö on laanilla. 24 26 26. Päivityksiä pyritään nostamaan esille myös Hippoksen kanaviin. 5 Ohjastaja Mika Forss muutti Ruotsiin Mika Forss aikoo asua työuransa loppuun Ruotsissa. . Tunnisteella #talliarkipyörii ollaan jakamassa nelijalkaisten ystäviemme sekä tallihenkilökunnan kuulumisia. Hän on saavuttanut suomalaisessa ravimaailmassa paljon. Suomen Hippos kannustaa tallinpitäjiä päivittämään otteita arjen askareista sosiaaliseen mediaan. Tallin kuulumisia someen . Kengityssepän työ on ollut Teresa Forsströmin haaveammatti jo vuosia. Pilvi Niinistö sanoo olevansa kaiken kaikkiaan tyytyväinen talliin. Mika Forss päätti viime joulukuussa muuttaa Ruotsiin. Ruotsin raviradoilla ajetaan ainakin toistaiseksi kilpaa jokaisena iltana viikossa. Somessa odotetaan treenivideoita, valokuvia tai tarinoita arjen sattumuksista. Omassa ravitallissa on 12 hevosta, joita Forss valmentaa yhdessä puolisonsa Marjo Kivimaan kanssa. Muuttonsa jälkeen hän päätti jäädä pysyvästi Ruotsiin ja palata asumaan Suomeen korkeintaan eläkeläisenä. Hänet on valittu viisi kertaa vuoden ohjastajaksi, ja hän on voittanut lähes kaikki isot kisat, myös Ravikuninkuuden. Hevosten taustajoukkoja ja samalla koko hevosalaa kiinnostaa nähdä, että arki jatkuu ja mitä talleilla tapahtuu koronatilanteesta huolimatta. Hän rakensi sen pääosin itse. 39 Silmä tottui vähitellen yöratsastuksen pimeyteeen ja kuutamossa maaston muodotkin alkoivat erottua. Forss asuu noin 60 kilometrin päässä Tukholmasta, lähellä Arlandan lentokenttää. Forss haluaa uudistua ammatillisesti Ruotsissa. Perinteiset työhevoset ovat vähentyneet, mutta tilalle on tullut monimuotoisempi yleishevonen. Pariskunnan kolme varhaisessa aikuisiässä olevaa lasta asuvat perheen talossa Hämeenkyrössä. . Erityisesti nuorten hevosten valmentaminen on kiinnostanut Forssia aina, mutta sille ei ole jäänyt aikaisemmin aikaa
6 Hyvä hevosen käsittely luo turvallisuutta
Tähän perustuvat esimerkiksi ratsastuksessa ratsastajan käyttämät avut. Koska hevonen on iso ja voimiltaan vahva eläin, on oikeanlainen käsittely kaikissa tilanteissa myös tärkeä turvallisuusseikka. Pyyntöjen pitää olla aina hevosen kannalta loogisia ja pyyntö pitää lopettaa, kun hevonen vastaa pyyntöön. 7 . Hevoset ovat yksilöitä, mikä on hyvä huomioida hevosen kanssa toimiessa. – Hevosen pitää ymmärtää, mitä siltä pyydetään eli hevonen pitää kouluttaa tehtäviin, joita siltä pyydetään. Hevonen ei ole riittävän hyvin yleistänyt tehtävää tai pyyntöä tapahtumaan eri paikoissa. Kuva: Tiina Virtanen Teksti: Tuuli Turtola. Jotta koulutus on hevoselle stressitöntä ja siihen suuntaan etenevää, mihin ihminen haluaa, täytyy ymmärtää hevosen lajityypillistä käyttäytymistä sekä tietää miten hevonen oppii, sanoo hevosja eläinkouluttaja Marjut Turunen. Jos hevosta ei ole opetettu tiettyyn asiaan, ei se osaa sitä myöskään pyynnöstä tehdä. Marjut Turusen mukaan tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa hevosta ei ole opetettu tehtävään ollenkaan tai riittävän hyvin. Hevosen kanssa toimiessa ratsastustaitojen lisäksi tärkeitä ovat myös niin sanotut hevosmiestaidot. Hevonen ei automaattisesti ymmärrä ihmistä. – Ristiriitaiset pyynnöt tai pyynnön jatkaminen hevosen jo tehdessä asiaa voivat aiheuttaa sen, ettei hevonen ymmärrä ihmistä. V äärinkäsityksiä sattuu, jos hevonen ei ymmärrä mitä ihminen haluaa. Vaaratilanteita voi syntyä silloin, jos hevonen ei ymmärrä ihmistä, tai hevosta käsitellään väärin. Millaista on hyvä hevosen käsittely. Siksi nuoret ja kouluttamattomat hevoset eivät sovi aloittelijoiden käsiteltäviksi ja ratsastatettaviksi. Kaikki Marjut Turunen (oikealla) on ollut hevosalan yrittäjä 26 vuotta ja kouluttanut hevosia lähes koko tuon ajan. Normaali hevonen ei tahallaan vahingoita ihmistä
Hevonen oppii koko ajan Mielenkiintoinen seikka on se, että hevonen oppii koko ajan, vaikka emme ajattelisi opettavamme sille mitään. Lisäksi Marjut Turunen pitää omilla hevosillaan kursseja, joissa harjoitellaan hevosen kouluttamista. Marjut Turunen on erityisopettaja, psykoterapeutti, ratsastuksenohjaaja ja Centered Riding -ohjaaja. Myös esimerkiksi hevosen kokema kipu, stressi tai epäsopivat varusteet voivat aiheuttaa käytökseen muutoksia ja sitä kautta myös vaaratilanteita. – En ajattele, että hevosta pitää joka kerta erikseen kiittää jollain ihmiselle kiitosta merkitsevällä tavalla. Taustalla voi olla esimerkiksi pelkoa jotakin tilannetta kohtaan, Marjut Turunen kertoo. Huolellinen maastakoulutus saa aikaan rennon, luottavaisen ja eteenpäinpyrkivän hevosen. Hevonen tulee opettaa ja totuttaa erilaisiin jokapäiväisiin toimenpiteisiin ja varusteisiin. Kouluttamisen aluksi on hyvä miettiä, mikä on haluttu lopputulos. Esimerkiksi ratsastaessa jatkuva taputtaminen ja kiittäminen jokaisesta liikkeestä voi myös hämmentää hevosta. Erilaiset hevosen ja koirien hyvinvointia tukevat hoitomuodot kuuluvat myös toimintaan. Tärkeä palkinto hevoselle on pyynnön lopettaminen. Hevonen oppii meiltä tai asioita meistä aina, kun olemme tekemisissä sen kanssa. Hevonen ei välttämättä nauti samoista asioista kuin ihminen tai niistä asioista mistä ihminen kuvittelee sen pitävän. Sen jälkeen nämä asiat ovat yleensä helppoja ja miellyttäviä hevoselle. Hän kouluttaa hevosia myös erilaisiin työtehtäviin, kuten toimimaan hevosavusteisessa kuntoutuksessa tai hyvinvointipalveluissa. Hevonen voi esimerkikRatsun peruskoulutus alkaa asioiden opettelulla maasta käsin. Hevosta tulee kohdella hyvin, mutta ei inhimillistää. missa tilanteissa. Hevosille mieluisia asioita ovat esimerkiksi pääsy muiden hevosten luo, pääsy syömään ruohoa, makupala, rapsutus tai jokin muu mikä sillä hetkellä hevosesta tuntuu palkitsevalta. Marjut on ollut monia vuosia eversti Christian Carden valmennuksessa ja opiskellut maastatyöskentelyä sekä hevosten ongelmien korjaamista Tuire Kaimion opastuksella. Kiittäminen on sitä, että tekee asiat hevoselle tutulla tavalla ja opettaa mahdolliset uudet asiat pienissä palasissa. Hänen menetelmänsä hevosten kouluttamista ja ongelmien korjaamista perustuu eläinkouluttaja Tuire Kaimion oppeihin. Arkielämän tilanteissa hevonen voi joskus tuntua temppuilevan tahallaan tai testaavan ihmistä. Esimerkiksi jos pyydetään hevosta liikkeelle pohkeella, kun hevonen lähtee liikkeelle, pyyntö pohkeella loppuu, Marjut Turunen neuvoo. Palveluihin kuuluu myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa ryhmäja yksilöohjauksessa. Taputtamisen sijaan rapsuttaminen on hyvä. Muuten halutun asian oppiminen estyy tai ainakin merkittävästi hidastuu, Marjut Turunen kertoo. Marjut Turunen aloitti ratsastamisen ratsastuskoulussa 7-vuotiaana. Vuodesta 1991 hänellä on ollut omia hevosia. Hän on suorittanut sosiaalipedagogisen hevostoimintakoulutuksen sekä eläinavusteisen terapiaja valmentajakoulutuksen ja opiskellut erilaisia eläinten ja ihmisten hyvinvointia tukevia hoitomuotoja. Marjut pitää yksittäisiä tunteja ja kursseja liittyen ratsastajan pelkoihin ja niiden kohtaamiseen. – Hevosta on hyvä siedättää asioihin hieman enemmän kuin olisi tarpeen, jotta se ei stressaannu tai pelästy odottamatto. Tällä hetkellä Marjutilla on viisi hevosta. Esimerkiksi hevoset eivät automaattisesti ymmärrä kaulalle taputtamista kiitokseksi. Hevoset ovat herkkiä, ja liian voimakas taputus voi olla niiden mielestä jopa epämiellyttävää. Marjut Turunen neuvoo pilkkomaan opettamisen pieniin osiin, jolloin koulutus etenee nopeammin kuin vaatimalla heti paljon. Kuten sanottu, niin tärkeää on lopettaa pyyntö hevosen toimiessa haluttuun suuntaan, Marjut Turunen sanoo. Ymmärtääkö hevonen kiitoksen. Oppi menee perille oikeassa mielentilassa Marjut Turunen kouluttaa työkseen erilaisia hevosia ja opettaa ihmisiä kouluttamaan omia tai vuokrahevosiaan. pyydetään. – Hevonen voi oppia ottamaan taputuksen kiitoksena, koska se saa yleensä samalla olla rauhassa pyynnöiltä. 8 Omassa tallissa tai asiakkaan luona . – Pidän mielessäni muun muassa sen, mikä on hevoselle lajityypillistä käyttäytymistä, mitä tiedän sen historiasta, kokemuksista ja tavasta toimia ja reagoida, tunnen hevosen oppimisen periaatteet, yritän huomioida myös ulkoiset tekijät, Marjut Turunen sanoo. Eri hevosille kullakin eri hetkellä erilaiset asiat voivat olla mieluisin palkinto. 17-vuotiaana hän siirtyi esteratsastajan tallille hoitajaksi ja kiersi kisoissa mukana hoitajana vuosia. Hänen tallinsa on lohjalainen ratsutalli Raudikko. Kuva: Katarina Lundgren Hevosen pitää Hevosen pitää ymmärtää, mitä ymmärtää, mitä siltä pyydetään siltä pyydetään eli hevonen eli hevonen pitää kouluttaa pitää kouluttaa tehtäviin, joita siltä tehtäviin, joita siltä pyydetään. Marjut pitää ratsastusja maastatyöskentelytunteja ja -kursseja Ratsutalli Raudikon tiloissa sekä sopimuksen mukaan muualla. aiemmat kokemukset vaikuttavat hevoseen. – Periaatteena on, että koulutan hevosta silloin, kun se on mielentilaltaan rauhallinen ja tyyni
– Periaatteena on, että koulutan hevosta silloin, kun se on mielentilaltaan rauhallinen ja tyyni. Hevosen rankaiseminen huonosta käytöksestä ei ole yksinkertainen asia. – Rankaisua parempi keino on ennakoida ja opettaa hevonen toimimaan tietyllä tavalla, Marjut Turunen sanoo. Hevoselle tulisi opettaa nämä asiat niin, että se ymmärtää ja osaa toimia ihmisen haluamalla tavalla. Positiivinen rankaisu tarkoittaa, että lisätään jotakin, esimerkiksi raipalla lyöminen. – Ihmisen pitää itse pysyä loogisena pyynnöissään, jotta hevonen ymmärtää, mitä siltä halutaan. Hevonen voi yhdistää rankaisuhetkeen muitakin asioita ja alkaa pelätä niitä. On varottava, ettei ihminen tässä tilanteessa aiheuta pikemminkin vahinkoa kuin mitään koulutuksellista hyötyä. Muuten halutun asian oppiminen estyy tai ainakin merkittävästi hidastuu, sanoo Marjut Turunen. Jos hevonen välillä pääsee tekemään ei-toivottua käytöstä, se saattaa lisätä sen käytöksen yrittämistä, Marjut Turunen kuvailee. Ja kaikkien hevosen kanssa toimivien pitää toimia samalla tavalla. Ihminen on usein liian hidas tässä suhteessa. – En ajattele, että hevonen testaa ihmistä. Positiivinen rankaisu voi lopettaa sen hetkisen käytöksen, mutta se ei opeta mitä hevosen kuuluisi tehdä. 9 si pullistella vatsaansa, jolloin satulavyön kiinnittäminen on hankalaa. Kuva: Minna Tallberg Kiittäminen on Kiittäminen on sitä, että tekee sitä, että tekee asiat hevoselle asiat hevoselle tutulla tavalla tutulla tavalla ja opettaa ja opettaa mahdolliset uudet mahdolliset uudet asiat pienissä asiat pienissä palasissa. Hevonen ei välttämättä ymmärrä tehneensä mitään väärin. Rankaisuun liittyy helposti negatiivisia tunnetiloja. Kuten sitä, ettei satulavyö kiristä tai ei joudu ottamaan kuolaimia, vaan voi syödä heinää. Rankaisun on oltava ajoitukseltaan täydellisen oikea, jotta se toimisi. . – On olemassa negatiivista ja positiivista rankaisemista. palasissa.. Hevonen on voinut oppia, että toimimalla tietyllä tapaa esimerkiksi pullistelemalla tai nostamalla päätään, se saa jotain, mitä se haluaa
Usein hyvään suun tutkimukseen vaaditaan Rauhoituksella pysäytetään kielen liike. Yhteisesti hyväksyttyä on, että eläinlääkärin tekemä hevosen huolellinen suun tutkimus on edellytys oikean diagnoosin saavuttamiseksi ja asianmukaisen hoidon suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Sopivasti rauhoitettu potilas Tutkimusympäristön olisi hyvä olla rauhallinen, tallissa valitaan esimerkiksi pesupaikka tai tutkimus voidaan tehdä myös hevosen karsinassa. Erilaisia käytäntöjä ja tapoja on tästä syystä runsaasti. Myös rauhoitetut hevoset reagoivat ympäristön tapahtumiin. Hevosen suun tutkimus ja hammastarkastus Suurimmalle osalle hevosen omistajista hevosen hammastarkastus 6-12 kuukauden välein on osa hevosen terveydenhuoltoa siinä missä rokotus ja kavioiden hoitokin. n Eläinlääkärin puheilla Kirjoittaja ELL Elina Koskenranta työskentelee Hyvinkään Hevossairaalassa pääasiassa hevosten hammastutkimusten ja -hoitojen parissa. 10 H evosten hampaiden hoito on nopeasti kehittyvä eläinlääketieteen osa-alue ja siten rutiinihoidon ja perustutkimuksenkin käytännöt ja suositukset ovat muuttuneet hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja muuttuvat edelleen. Muuta hevosliikennettä kannattaa välttää tutkimushetkellä, samoin kannattaa miettiä, ettei tutkimus olisi juuri ruokinta-aikana tai tallin ruuhkaisimpaan aikaan. Potilaan tulee olla sopivasti rauhoitettu
Hyvä huuhtelu lämpimällä vedellä on tarpeen. Rauhallinen tila ja hetki tallissa, jossa mieluiten sähköpistorasia tai jatkojohto . Lisäksi eläinlääkäri käyttää koetinta tunnustellakseen hampaiden pintoja erityisesSuun avaajan ja valon kanssa tarkastetaan suun pehmytkudokset eli suupielet, poskien limakalvot, kitalaki, ikenet ja kieli. Suun pitää olla puhdas Perusteellisen tutkimuksen tekemiseksi suun pitää olla puhdas. Leivän, heppanamien tai pellettimuotoisten väkirehujen syöttämistä kannattaa välttää erityisesti ennen tutkimukseen tuloa usean tunnin ajan. Herkuksi kannattaa valita mieluummin porkkana, joka huuhtoutuu vedellä helposti hampaiden pinnoilta. Tästä syystä niiden syöttöä ei voi muutenkaan erityisesti suositella palkkana. Tyhjä ämpäri tai vati valumavesien keräämiseen melko voimakasta rauhoitusta, jotta kielen liike pysähtyy hetkeksi ja mahdollistaa koko suuontelon tutkimuksen. Tämä ei ole hevosen hankaluutta tai eläinlääkärin taidoista riippuvainen asia vaan refleksinomainen liike, jonka saa aikaan hevosen suuhun laitettu tutkimusväline esimerkiksi peili. Näiden avulla on mahdollista nähdä hampaiden eri pinnoille ja myös limakalvoille viimeisten hampaiden taakse. Ne tarttuvat hampaiden pinnoille eivätkä useinkaan ole huuhdeltavissa pois vedellä vaan irtoavat ainoastaan harjaamalla/ rapsuttamalla. karsinassa.. Löydökset talteen nauhuriin tai paperille Suunavaaja, tehokas lamppu ja hammaspeili tai tähystin ovat suun tutkimuksen perusvälineitä. Ämpärillinen lämmintä vettä . Eläinlääkärin tuloon valmistautuminen . Hevosen aiempi hammastutkimusraportti . Käsien pesu ja kuivaus mahdollisuus . Tutkimusympäristön olisi Tutkimusympäristön olisi hyvä olla rauhallinen, hyvä olla rauhallinen, tallissa valitaan esimerkiksi tallissa valitaan esimerkiksi pesupaikka tai tutkimus pesupaikka tai tutkimus voidaan tehdä myös hevosen voidaan tehdä myös hevosen karsinassa. Eläinlääkäriä varten on hyvä olla saatavissa ämpärillinen lämmintä vettä ja riippuen tallista toinen tyhjä ämpäri suusta valuvan veden ja rehujen keräämistä varten. 11
Lisäksi voidaan käyttää erilaisia pihtejä, viiloja ja piikkejä hammasvälien puhdistamiseen. Tässä on kuitenkin vielä kehittämistä, sillä muutosten yhtenäinen nimistö ja koodisto puuttuu ja muuttuu vielä. Lisäksi tarkastetaan huulet ja suupielet. . Siitä on apua oikeanlaisen röntgenkuvan ottamisessa ja sen arvioimisessa. Löydösten kirjaamiseen eläinlääkäri voi käyttää nauhuria tai avustajaa tai täyttää paperille muistiinpanoja. Löydösten perusteella voidaan suunnitella ja toteuttaa hoito tai määritellä jatkohoidon tarve. Suun tutkimuksen tavoitteet . Myös käsikirjanpitoa tehdään melko paljon erityisesti hammaskarttojen osalta. Lisäksi todetaan mahdolliset hammaspiikit, korkeammat tai matalammat hampaat ja sekä mahdolliset hammasmurtumat ja hiusmurtumat. . Toisinaan kotitallilla tehdyn tutkimuksen jälkeen hevoselle suositellaan hampaiden röntgenkuvausta. Seurata muutosten etenemistä . Suun avaajan ja valon Hammaspeili ja koetin ovat suun tutkimuksen perusvälineitä. Mitä tutkitaan. Varsinaisessa suun ja hampaiden tutkimuksessa etuhampaat ja kulmahampaat tutkitaan usein ilman suunavaajaa. Yksittäisten hampaiden Yksittäisten hampaiden pinnat tarkastetaan pinnat tarkastetaan karieksen, murtumien ja karieksen, murtumien ja ydintä peittävän pinnan ydintä peittävän pinnan muutosten varalta. 12 ti purupinnan muutoksia. Näissä voi olla viitteitä varusteiden, erityisesti kuolainten, käytöstä aiheutuneista vaurioista sekä hammaspiikkien aiheuttamia haavaumia tai esimerkiksi hammasjuuripaiseesta erittävä fisteli. ja onko käytöksessä ollut muutoksia. Hampaiden välit tarkastetaan mahdollisten rehukertymien ja hammasta ympäröivän kudoksen tulehduksen varalta kielen tai kitalaen ja posken puoleisilta pinnoilta. Tehdä huolellinen, perusteellinen hampaiden ja suun sekä muiden hampaiden kanssa tekemisissä olevien rakenteiden tutkimus ja kirjata ne huolellisesti. Alaleuanluiden arvio voidaan tehdä joko suunavaajan kanssa tai ilman. muutosten varalta.. Suun rutiinihoitoa on siis erityisesti hyvä tutkimus, sen perusteella suunniteltu hoito, joka voi olla hammaspiikkien raspaus, purennankorjaus tai mahdollisesti jatkotutkimusta ja –hoitoa vaativan tilan toteaminen. Useimmilla eläinlääkäreillä on käytössä potilasohjelma, johon hammaskartat tai muistiinpanot liitetään ja josta ne voidaan myöhemmin tarkastaa ja luovuttaa omistajalle. Lisäksi voidaan kysyä ruokavaliosta ja sen muutoksista. Näitä numeroita ja erilaisia lyhenteitä käyttäen hampaiden muutokset on mahdollista kirjata siten, että ne ovat myöhemmin ymmärrettävissä ja verrattavissa. Sieraimet tarkastetaan vuodon ja hajun varalta sekä arvioidaan sierainten ilmavirtaa. Kiinnostavia esitietoja Ennen suun tutkimusta kiinnostavia tietoja ovat erityisesti hevosen käyttö ja edellisen tutkimuksen ajankohta sekä löydökset. Selittää löydökset ja suunnitelma omistajalle kanssa tarkastetaan suun pehmytkudokset eli suupielet, poskien limakalvot, kitalaki, ikenet ja kieli. Purennasta johtuen voidaan todeta muun muassa hammaskoukkuja. Tällöin olisi hyvä jos omistaja saisi kirjallisen raportin mikä muutos hampaassa on ja mistä hampaasta (nro) on kysymys. Hampaat lasketaan ja nuorilla hevosilla tarkastetaan hampaiden vaihtuminen eli mitkä ovat maitohampaita ja mitkä jo vaihtuneet. Suunnitella ja toteuttaa hoito tai mahdollinen jatkodiagnostiikan ja -hoidon tarve sekä tehdä hevoselle jatkohoitosuunnitelma, toisinaan tähän tarvitaan erikoiseläinlääkärin konsultaatiota . Dokumentointi ja raportointi Hevosten hampaiden numeroinnissa on käytössä yhteisesti hyväksytty numerointijärjestelmä. Lisäksi eläinlääkäriä kiinnostaa hevosen vointi; ratsastettavuus/ajettavuus ja syöminen; vastustaako kuolainta, pureeko kuolaimeen tai aukooko suuta, tiputteleeko heinää, nirsoileeko tai dippaako esimerkiksi heinää veteen ym. Jokaisella hampaalla on oma numeronsa. Hammasrivistön tutkimuksessa arvioidaan hevosen purenta ja hampaiden purupinnan kulma sekä purupinnan väri. Tarkemmassa pään tunnustelussa ja tutkimuksessa arvioidaan pään luisten rakenteiden symmetria ja turvotukset, tunnustellaan leukanivelet, purulihakset ja leuanalusimusolmukkeet sekä sylkirauhaset. Arvioida löydösten merkitystä hevosen hyvinvoinnille ja niiden vaikutusta sen syömiskykyyn, ratsastettavuuteen tai ajettavuuteen . Hevosta voidaan ensin tarkkailla hieman kauempaa, tällöin eläinlääkäri arvioi muun muassa hevosen yleisilmeen, lihavuuskunnon, mahdolliset sieraintai silmävuodon, turvotukset tai epäsymmetriat. Yksittäisten hampaiden pinnat tarkastetaan karieksen, murtumien ja ydintä peittävän pinnan muutosten varalta. Lisäksi tarkastetaan ovatko hampaat yhtenäisessä rivissä vai onko jokin hammas siirtynyt kieltä tai poskea kohti, kiertynyt tai kallistunut
Juoma-astiaan joutuneet roskat (rehuntähteet, kuivike, ulosteista puhumattakaan) tulisi poistaa heti huomatessa, sillä eloperäinen aines toimii oivallisena kasvualustana bakteereille ja heikentää juomaveden hygieenistä laatua nopeasti. Etenkin uimurikuppi limoittuu nopeasti, koska kupissa on jatkuvasti vettä. Puhdistetun juoma-astian voi tarvittaessa (esimerkiksi tautitapauksissa) desinfioida turvallisesti muun muassa Virkon S -desinfiointiaineella, kun juoma-astia huuhdotaan desinfioinnin jälkeen huolellisesti puhtaalla vedellä. Uimurilla varustetussa juomakupissa on aina vettä ja kupissa olevan vedenpinnan korkeus on säädettävissä. Juomaveden alkuperällä ja laadulla on yhteys Hevonen juo useita kymmeniä litroja päivässä Hevonen tarvitsee useita kymmeniä litroja hyvälaatuista juomavettä vuoden jokaisena päivänä. Juomaveden riittävä saanti Karsinatallissa hevosen juomavedensaanti turvataan usein karsinakohtaisella automaattisella juomakupilla. Lähde: Suomen Hevostietokeskus. Uimurikuppi soveltuu erityisesti hevosille, jotka eivät osaa juoda putkiventtiilillä tai painolevyllä varustetusta kupista. Laidunkaudella tulisi muistaa, että seisovan pintaveden käyttö hevosten juomavetenä voi sisältää hygieniariskin hevosille. Vesi saattaa maistua hevosille huonosti jos se sisältää esimerkiksi runsaasti natriumia, kaliumia, magnesiumia, rautaa, kloridia tai sulfaattia. Loppukesästä luonnonvesissä voi tietyillä alueilla esiintyä myös myrkyllistä sinilevää. Kun hevonen majoittuu vieraassa tallissa esimerkiksi kisareissulla, on ruokaja juomakupin puhtaus ja juoma-automaatin toimivuus viisainta tarkistaa ensimmäiseksi. . Omasta kaivosta otettava juomavesi tulisi sitä vastoin tutkituttaa vesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa vähintään kolmen vuoden välein. Pintaveden, pieneläinten tai lika-aineita sisältävän pohjaveden päätyminen kaivoon vaarantaa kaivoveden laadun juomavetenä. Hevosten juoma-astiat puhdistetaan perusteellisesti lämpimällä vedellä vähintään 1-2 kertaa viikossa. Oikein toimivaan putkiventtiilillä tai painolevyllä varustettuun juomakuppiin tulee vettä vain silloin kun hevonen painaa putkea tai painolevyä turvallaan. Riittävän vedensaannin ja juomaveden moitteettoman laadun varmistaminen edistävät hevosen terveyttä ja ennaltaehkäisevät sairauksia. Automaattiseen juomakuppiin tulevan veden virtausnopeuden tulisi olla kirjallisuuden mukaan noin 8-10 litraa minuutissa. 13 J os tallilla käytetään kunnan vesijohtovettä, on veden laatu yleensä moitteeton. Huomio! . Riittävän vedensaannin ja juomaveden moitteettoman laadun varmistaminen edistävät hevosen terveyttä ja ennaltaehkäisevät sairauksia. Tarttuvat taudit leviävät hevosesta toiseen muun muassa likaisten ruokaja juoma-astioiden välityksellä. Puhdasta vettä puhtaista astioista Jotta hevosella olisi mahdollisuus juoda riittävästi hyvälaatuista vettä, pitää automaattisten juomakuppien toimintakunto sekä kaikkien juoma-astioiden puhtaus tarkastaa silmämääräisesti päivittäin
Karkearehun minimimäärästä on huolehdittava, ja ruokintakertoja tulee olla riittävästi. Siksi heikkolaatuista karkearehua joudutaan täydentämään ruokinnassa muilla rehuilla.. – Optimaalisena määränä pidetään kuitenkin hieman runsaampaa annostelua, eli noin puoltatoista kiloa sataa elopainokiloa kohden. 14 Oikeanlaisella ruokinnalla turvataan hevosen ruuansulatuselimistön toiminta ”Ravintoaineita riittävästi ja sopivassa suhteessa” Hevosen ruokinnassa pitää ottaa huomioon hevosen ruuansulatusfysiologiset vaatimukset. Teksti: Tarja Pitkänen H yvä karkearehu täyttää riittävästi annosteltuna suuren osan hevosen ravinnontarpeesta. Huonolaatuinen rehu lisää ravintoainepuutosten riskiä erityisesti kilpahevosilla, siitostammoilla ja varsoilla. – Hevonen tarvitsee minimissään yhden kilon karkearehun kuiva-ainetta hevosen sataa elopainokiloa kohden, toteaa ruokinta-agronomi, MMM Heli Suomala Suomen Hevostietokeskuksesta. Riittävä määrä karkearehun kuiva-ainetta tukee hevosen ruoansulatuskavan terveyttä
Automaatti avautuu tietokoneohjatusti kahdeksan kertaa päivässä. – Hevonen tottuu rytmiin hyvin nopeasti, eikä ole hyväksi vaihdella ruokinta-aikoja. Hevosen luontainen tapa on syödä pieniä rehumääriä kerrallaan useita kertoja päivässä. Rehun valinnassa ja annostelussa tulee aina huomioida hevosen yksilölliset piirteet, kuten rotu, ikä, käyttötarkoitus, terveydentila sekä hevosen pito-olosuhteet. – Ihmisen silmä tottuu hevoseen, joten lihavuuskuntoa voi tarkkailla helposti ottamalla säännöllisesti kuvan hevosesta. Suomalan mukaan hevosenomistajat ovat yleensä valveutuneita ruokinnan suhteen. – Kahden ruokintakerran malli on ehdottomasti liian vähän. Ja omaa tietämystä on toki hyvä välillä päivittää. Karkearehuista liikkeelle – Käytännössä ruokinnan suunnittelussa lähdetään karkearehusta liikkeelle, Suomala toteaa. Heinä on hevoselle kaikkein tasapainoisinta ja luonnollisinta ravintoa. – Mitä parempaa on karkearehu, sitä vähemmän tarvitaan muita rehuja täydentämään ruokintaa. Tärkeää on myös säilyttää sama ruokintakertojen rytmi. Oikeanlaisella ruokinnalla turvataan hevosen ruuansulatuselimistön toiminta Heinän ravitsemuksellinen laatu tarkoittaa sitä, kuinka hyvin heinän sisältämät energia, valkuainen, kivennäisja hivenaineet sekä vitamiinit tyydyttävät hevosen päivittäisen ravintoainetarpeen. – Erilaisessa käytössä olevilla hevosilla on erilainen ravintoaineiden tarve, ja se pitäisi kyetä arvioimaan. Pelkästä heinästä koostuva ruokinta sekä heinä-kaura -ruokinta on aina tasapainotettava kivennäisaineilla. Kun tietää, millainen hevonen on normaalina ja terveenä, huomaa, jos jokin on muuttunut: miten hevonen syö, maittaako rehu vai jääkö ruuantähteitä, kuinka halukas se on työskentelemään, millainen on karvapeitteen kunto, onko sonta normaalia ja onko sitä normaali määrä. Porvoolaisen PR-tallin hevoset odottavat heinäautomaatin avautumista, kunnes pääsevät syömään. – Kyllä meiltä ruokintaohjeitakin kysytään. Kasvava varsa, imettävä tamma, harrastekäytössä oleva hevonen tai kovassa työssä oleva hevonen tarvitsevat hyvin erilaisen määrän eri ravintoaineita. Jos hevosta ruokitaan liian harvoin, heikentyvät sekä hevosen fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. – Rehun valinnassa ja annostelussa tulee aina huomioida hevosen yksilölliset piirteet, kuten rotu, ikä, käyttötarkoitus, terveydentila sekä hevosen pito-olosuhteet, toteaa ruokinta-agronomi Heli Suomala Suomen Hevostietokeskuksesta. Ihanteellista olisi, jos ruokintakertoja pystyttäisiin järjestämään viidestä kuuteen. Karkearehun laatu sanelee, paljonko muita rehuja ruokinnassa tarvitaan. Vanha hevonen, joka ei enää työskentele, ei myöskään välttämättä pärjää pelkällä heinällä.. Kannattaa katsoa, minkälaisista lähteistä hakee tietoa, jotta se olisi varmasti luotettavaa. Ruokintakertoja riittävästi Käytännössä hevosia useimmiten ruokitaan kolmesta neljään kertaan päivässä. – Jos hevonen on kovassa työssä, ei heinän sisältämä energia pelkästään riitä, ja silloin täytyy ottaa väkirehut avuksi. – Nykytekniikan tuomien ruokinta-automaattien avulla voidaan talleilla työmäärän puolesta järjestää useampia ruokintakertoja päivässä. Hevosen ruokinta on myös suunniteltava yksilöllisesti. 15 . – Ruokintakertoja on oltava riittävästi, eikä myöskään ruokinnan muutoksia saa toteuttaa liian nopeasti. Myös hevosen lihavuuskuntoa pitää seurata. Hevosen käyttäytymiseen kannattaa aina kiinnittää huomiota. Ruokinta yksilöllisesti Ruokinnassa pitää ottaa huomioon hevosen ruuansulatusfysiologiset vaatimukset, jotta ruuansulatuselimistön toiminta turvataan
16 Hevoselle tarkoitetun heinän tuotannossa suositaan timoteivaltaista kasvustoa. Heinän hygieeninen laatu on ensisijaisen tärkeää, sillä heikkolaatuinen karkearehu voi pahimmillaan aiheuttaa jopa varsan luomisen, Suomala sanoo. . Karkearehu on usein joutilaan hevosen ainoa rehu, joten sen tulee olla ravintoarvoiltaan kohtalaisen hyvälaatuista. Timoteitä täydentävinä lajeina käytetään muun muassa nurmi-, punaja ruokonataa, koiranheinää sekä niittynurmikkaa. Harrastehevosten heinän energia-, valkuaisja sokeripitoisuudet sekä sulavuus saavat olla suositusarvojen keskivaiheilla. Timoteitä eli nurmitähkiötä (kuvassa) täydentävinä lajeina käytetään muun muassa nurmi-, punaja ruokonataa, koiranheinää sekä niittynurmikkaa. Hyvä heinä on sekä ravitsemukselliselta että hygieeniseltä laadultaan moitteetonta. Heinän laatuunkin pitää kiinnittää huomiota, vanha hevonen tarvitsee sulavaa, ohutkortista lehtevää heinää, koska se ei useinkaan pysty pureskelemaan niin hyvin kuin nuoret hevoset. Heinän ravitsemukselliseen laatuun vaikuttaa ensisijaisesti kasvin kasvuaste sen korjuuhetkellä. Mikäli ruokittavana on kasvavia varsoja, imettäviä tammoja tai kovassa valmennuksessa olevia hevosia, voi seoksessa olla mukana myös punatai valkoapilaa lisäämässä rehun valkuaispitoisuutta ja monipuolisuutta. Myös heinän hyvään sulavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Timoteivaltainen kasvusto hyväksi Hygieenisesti hyvälaatuinen heinä on pölytöntä ja homeetonta, eikä se sisällä hevoselle haitallisia hiivoja tai bakteereita. Ikääntyminen saattaa heikentää vanhojen hevosten pureskelukykyä sekä ruoansulatuksen Heinä kannattaa valita hevoselle sen käyttötarkoituksen ja ravintoainetarpeiden mukaisesti. – Ruuansulatus ja imeytymiskyky saattavat heikentyä vanhalla hevosella. Valmennuksessa olevan kilpahevosen heinä saa sisältää melko runsaasti energiaa ja valkuaista. – Korsiintuneen heinän valkuaispitoisuus on usein matala ja sokeripitoisuus korkea, sillä kasvit kerryttävät sokereita kasvin korsiosaan. Sillä varmistetaan tasapainoinen ja yksilön tarpeita vastaava ruokinta. Hevosen heinän tuotannossa suositaan timoteivaltaista kasvustoa. – Myöhäisessä kasvuvaiheessa korjattu, korsipitoinen rehu sisältää yleensä runsaasti hevosen ruuansulatuskanavassa sulamatonta kuitua, mikä heikentää ravintoaineiden sulavuutta. – Rehuanalyysi kannattaa teettää jokaisesta rehuerästä. Lihomisen välttämiseksi ruokinnassa riittää energia-, valkuaisja sokeriarvoiltaan ”köyhempi” karkearehu. Kun rehuerä vaihtuu, olisi hyvä syöttää hevosille vanhaa ja uutta erää jonkin aikaa päällekkäin. – Siitostammojen heinän valinnassa on syytä kiinnittää huomiota hyvään sulavuuteen sekä riittävään energian ja valkuaisen määrään. Kohtalainen ja jopa korkeahko sokerimäärä tekee rehusta maittavaa. Kaviokuumeherkkien hevosten sisäruokintakauden karkearehuksi suositellaan valittavaksi karkearehua, jonka sokeripitoisuus on suhteellisen matala. Ikääntyminen vaikuttaa kuidun sulavuuteen ja fosforin hyväksikäyttöön sekä valkuaisen tarpeeseen. Vieroitettujen varsojen ruoansulatuselimistö ei ole täysin kehittynyt, ja niiden rehunkulutuskapasiteetti on rajallinen. Rehuanalyysi tarpeen Rehuanalyysi on Suomalan mukaan tarpeen. Lehtevä ja vähän paksua kortta sisältävä rehu on tehty korsiintunutta heinää nuoremmasta kasvustosta, jolloin sen sulavuus ja rehuarvot ovat yleensä paremmat. Heinästä pitäisi olla analyysi, ja mielellään ainakin vähintään suppea kivennäisaineanalyysi. Optimaalisen ravintoarvon varmistamiseksi kuivaheinä tulisi korjata silloin, kun timotein tähkä on juuri tullut näkyviin. Erilaisessa käytössä olevilla hevosilla on kuitenkin erilainen ravintoaineiden tarve, ja se pitäisi kyetä arvioimaan. ?. Siksi iäkkäälle hevoselle valitaan lehtevää ja hyvinsulavaa karkearehua. Heinän lämpeneminen tai paha haju ovat varoitusmerkkejä rehun hygieenisen laadun heikkenemisestä, eikä tällaista pilaantunutta heinää saa hevosen ruokinnassa käyttää. Varsoille soveltuu ensiluokkainen, hyvin sulava, ohutkortinen ja mielellään apilapitoinen heinä. Hyvälaatuinen laidunheinä on hevosen perusravinto. tehokkuutta. Heinä valitaan yksilöllisesti – Heinä kannattaa valita hevoselle sen käyttötarkoituksen ja ravintoainetarpeiden mukaisesti, Heli Suomala neuvoo
Väkirehuihin lasketaan yleensä viljat ja teolliset täys-, puolitiivisteja tiivisterehut. Ähkyn jälkeinen ruokinta suunnitellaan aina kunkin hevosen tarpeiden mukaisesti. Nivelten toiminnan tukemiseen voidaan käyttää glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia ja monityydyttämättämiä rasvahappoja sisältäviä rehuja. Ähkyn jälkeiseen ruokintaan varovasti – Ähkyyn sairastuneen hevosen ruokinta on aloitettava varovasti, Heli Suomala sanoo. Väkirehuista kauraa sisältävät rehut sulavat paremmin kuin ohraa, vehnää ja maissia sisältävät rehut. – Jokainen ähkytapaus on yksilöllinen. Lähteet: Heli Suomalan haastattelu ja Suomen Hevostietokeskuksen nettisivut www.hevostietokeskus.fi. Väkirehun palauttaminen hevosen ruokintaan on tehtävä varovasti ja asteittain. Mikäli hevonen joudutaan pitämään karsinalevossa, tarkkaillaan sonnan määrää ja laatua. Näiden kuiva-ainepitoisuudet eroavat toisistaan huomattavasti, mikä on otettava huomioon hevosta ruokittaessa. Ähkyn uusiutuminen pyritään estämään ruokkimalla hevosta usein ja säännöllisesti hyvälaatuisella rehulla, pieni rehumäärä kerrallaan. Hevonen ei voi saada kaikkea kerrallaan, vaan sen täytyy käydä useammin. Ähkyn oireiden helpotuttua hevoselle voidaan antaa vettä, ja ruokinta aloitetaan hevosen normaalien suolistoäänien sekä sonnantuotannon palattua. Suoliston toiminnan edistämiseksi hevoselle voidaan antaa esimerkiksi puuromaista mash-rehua tai pellavavelliä. Hevosen saatavilla tulee aina olla raikasta ja puhdasta vettä. Hevosen hampaiden hyvästä kunnosta on huolehdittava. Hevosen säännöllisestä loishäädöstä pitää huolehtia. mikrobien toimintaa. Jos hevonen juo huonosti, voidaan hevosta houkutella juomaan paremmin lisäämällä veden joukkoon esimerkiksi seosmelassia. 17 Rehuautomaattiin ohjelmoidaan kunkin hevosen päivittäinen väkirehumäärä ja kone jakaa sen tunteihin. On myös varmistettava, että hevonen liikkuu riittävästi, mielellään vähintään tunnin päivässä. Ruokinnassa tulee aina huomioida eläinlääkärin antamat ohjeet. Aluksi pieni määrä uutta rehua kannattaa sekoittaa jo hevoselle syötettävän rehun joukkoon. Karkearehumäärää nostetaan vähitellen. Mahahaavasta kärsivien hevosten tulisi saada koko ajan hieman karkearehua mahalaukusta erittyvän mahahapon puskuroimiseksi. Ähkyn jälkeen on hyvä arvioida, oliko hevosen ruokinnalla tai vedensaannilla syy-yhteyttä ähkyyn. Hevosen ruokinnan tulee sisältää myös riittävästi suolaa. Karkearehujen rinnalle väkirehuja . Talvella lämmitettävät juomakupit vähentävät ähkyn riskiä. N opeita ruokinnanmuutoksia on vältettävä ja mahdolliset muutokset pitää tehdä kahden-kolmen viikon kuluessa. Karkearehuihin lasketaan laidunruoho, kuiva heinä, esikuivattu säilörehu, säilöheinä, olki sekä heinäpelletit, -hakkeet ja -jauhot. Hevosen pitämistä hiekkatarhassa tai lyhyeksi kalutulla laitumella sekä rehujen syöttämistä suoraan maasta on hyvä välttää. Hevosten ruokinnassa käytettäviä viljoja ovat kaura, ohra, vehnä ja maissi, sanoo Heli Suomala. Stressaantuneen hevosen käytöksen tasoittamiseen käytetään usein magnesiumia, tryptofaania, B-ryhmän vitamiineja tai yrttejä sisältäviä rehuja. Rehua putoaa 10-15 grammaa kerrallaan, 10 sekunnin välein, kunnes annos on syöty. Erittäin kuituinen karkearehu lisää ähkyriskiä, varsinkin, jos hevosella on hammasongelmia. Lisäksi voidaan perusruokinnan täydentämiseen käyttää täydennyseli lisärehuja, joita ovat muun muassa kivennäis-, hivenaineja vitamiinirehut, melassi ja melassileike, vehnänlese, pellavansiemenet, palkokasvit, kasvirasvat, vihannekset ja yrtit. Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat rehut sisältävät prebiootteja, probiootteja ja hiivaa. Karkearehuruokinta edesauttaa tasapainottamaan suolistoRuokinnalla voi ehkäistä ähkyä Ähkyä voidaan ehkäistä monilla ruokintaan liittyvillä valinnoilla. – Hevosen päivittäisen ravinnontarpeen täyttämiseksi karkearehujen rinnalle tarvitaan monesti väkirehuja. Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat biotiini ja välttämättömät rasvahapot. Sinimailasen on havaittu suojaavan hevosia mahahaavaa vastaan. Ähkyriski kasvaa, mikäli hevonen saa päivässä yli 2,5 kiloa väkirehua tai yli 2,7 kiloa kauraa. – Karkearehuvaltaista ruokintaa on hyvä suosia, ja jakaa väkija täysrehut usealle eri ruokintakerralle, toteaa Heli Suomala. Ähkyn jälkeen hevosen riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen on erittäin tärkeää
Heinäkuu on hevosten lomakuukausi ja myös joulun tienoilla hevosilla on lomaa 2-3 viikkoa. – Ohjeistan aina henkilökuntaa, että jokaista tallilla kävijää tervehditään ystävällisesti hymyillen ja katsotaan silmiin. – Saa vaan nähdä miten korona verottaa toimintaa tänä vuonna, Anki sanoo. Normaalioloissa tallilla käy 100120 oppilasta viikossa. 18 Säännöillä pohja turvalliselle harrastamiselle Kirkkonummelaisella Ankin tallilla on selkeät säännöt sekä hevosten että asiakkaiden mukavuuden mutta ennen kaikkea turvallisuuden vuoksi. Käytöstavat kunniassa Erityisen tärkeänä asiana tallin toimivuuden sekä hevosten hyvinvoinnin lisäksi Anki pitää tallin sääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Kesällä on 7-8 leiriä. – Lisäksi käy yritysryhmiä, tyky-ryhmiä ja terapia-asiakkaita. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymällä tallilla harrastetaan tuntitoiminnan lisäksi sosiaalipedagogista hevostoimintaa, vammaisratsastusta, ratsastusHevosia ei haeta tarhasta niin, että riimu laitetaan päähän ja kiskotaan perässä talliin, vaan niitäkin tervehditään ensin taputtamalla ja juttelemalla. On valmennusta ja yksityistunteja, hevoskerhoa, tallikisoja ja kepparikisoja. Hevosten hyvinvointi on etusijalla. Heistä on lapsia yli puolet. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Susanna Malmström ja Ankin talli A nkin talli järjestää monipuolista toimintaa islanninhevosilla. Tallin toiminta on monipuolista, sillä tallinpitäjä Anki Väyrynen on luova ja idearikas. – Hevosia ei haeta tarhasta niin, että riimu laitetaan päähän ja kiskotaan perässä talliin, vaan. Säännöt, siisteys ja hyvä käytös ovat avainasemassa viihtyvyydessä terapiaa, maastoratsastusta ja kilpailutoimintaa. – Vanhat hyvät käytöstavat meinaavat unohtua internetin maailmassa, kun ihmiset eivät enää kohtaa toisiaan, hän huomauttaa ja painottaa samaa kunnioittavaa kohtaamista hevosen kanssa
hevosiakin tervehditään ensin taputtamalla ja juttelemalla. – Varusteet ovat omilla paikoillaan ja satuloihin laitetaan aina suojat päälle jo senkin vuoksi, etteivät kissat pääse niitä raapimaan, Anki kertoo ja huomauttaa, että tavaroiden paikoilleen laitosta joutuu olemaan tarkka jo turvallisuussyistä. – Myös kaikkien ovien on oltava joko kiinni tai auki, ei siltä väliltä. Puhtaus, järjestys ja siisteys luovat viihtyvyyttä ja halua pitää paikat siistinä.. painottaa. – Hevoset ovat työkumppaneita minulle ja niitä kohdellaan hyvin. Tallille ei voi tulla miten ja milloin huvittaa, vaan aina on sovittava aika. Hän kertoo vahvuutensa olevan hyvän koulutuksen. Hän kasvattaa islanninhevosia, pitää ratsastuskoulutunteja ja valmentaa sekä on kilpaillut islanninhevosilla. Monipuolisen toiminnan tallin omistaja Anki Väyrynen pitää useita lankoja käsissään. Anki huomauttaa, että hevosten hyvinvointi on hänelle erityisen tärkeää. Tavarat järjestyksessä Ankin Väyrysen mukaan siisteys ja rauha ovat asioita, joita ei voi liikaa painottaa. 19 . Ankin Väyrysen Ankin Väyrysen mukaan siisteys ja mukaan siisteys ja rauha ovat asioita, rauha ovat asioita, joita ei voi liikaa joita ei voi liikaa painottaa. Anki on kasvatustieteiden maisteri, erityisluokanopettaja, ratsastusterapeutti sekä islanninhevosharrasteohjaaja. Näiden lisäksi Anki on siittola-avustaja ja sosiaalipedagonginen hevostoimitaohjaaja. Meillä käy myös näkövammaisia ja on melkoinen riski, jos joku ottaa tukea osittain auki olevasta ovesta. Myöskään tarhoihin ei saa mennä omin luvin, hevosia ei saa ruokkia itsenäisesti eikä hevosten päivärutiineja sekoiteta. Myös ylimääräisten tavarat, kuten kottikärryt tai talikko ovat käytävällä riskejä. Muutenkin siisteys ruokkii siisteyttä. Säännöt, siisteys ja hyvä käytös ovat avainasemassa viihtyvyydessä Kun tallissa on rauha, säännöt ja rutiinit, niin kaikki voivat hyvin
– Kiusaamista ei hyväksytä, eikä hevosen huonoa kohtelua, tiuskimista tai läpsimistä. Ruokaja juoma-astiat ovat ehjiä ja tukevasti paikoillaan, etteivät hevoset vahingoita niihin itseään, hän listaa. kohtaa toisiaan. – Suomen ratsastajainliiton taulussa on hyvin selitetty perussäännöt ja kerrottu miksi. Suosittelemme myös asiakkaitamme käyttämään kypärää aina hevosen kanssa ollessa. Ankin mukaan koskaan ei voi painottaa liikaa sitä, että hevonen on elävä olento, pakoeläin, joka vaatii läsnäoloa. 20 Vanhat hyvät Vanhat hyvät käytöstavat käytöstavat meinaavat meinaavat unohtua internetin unohtua internetin maailmassa, kun maailmassa, kun ihmiset eivät enää ihmiset eivät enää kohtaa toisiaan. Henkilökunnalla on kännykät mukanaan ainoastaan, jos jotain yllättävää tapahtuu, muuten kännykän käyttöä ei tallilla hyväksytä. Tallilla keskitymme hevoseen, Anki toteaa. Jokaisen tehtävä on huolehtia, että varusteet ovat puhtaat ja omilla paikoillaan. Tarhat pidetään puhtaina, tavarat järjestyksessä ja aidat kunnossa. – Irti oleva koira on aina riski, sillä se voi säikäyttää hevosen juoksemalla yhtäkkiä jalkoihin jostain. Hevosenlukutaitoa sekä hevosen käyttäytymistä tietyissä tilanteissa opetetaan asiakkaille jatkuvasti, Anki kertoo. – Jos ajatus ja keskittyminen siirtyy kännykän käyttöön, niin hevosen käsittelijältä jää huomaamatta paljon pieniä asioita, joita hevonen viestii sekä mitä tallilla tapahtuu. Ankin Tallilla on hyvät tilat myös yrityksille ja ryhmille pitää kokouksia ja ruokailukin järjestetään toiveiden mukaan. Henkilökunta on aina mukana ohjaamassa hevosen käsittelyssä ja selittää miksi säännöt ja läsnäolo ovat tärkeitä, sanoo Anki Väyrynen. – Kun tallissa on rauha, säännöt ja rutiinit, niin kaikki voivat hyvin. Kännykät pois ja koirat kiinni Ankin mukaan henkilökunta on malliesimerkki asiakkaille sekä hyvissä käytöstavoissa että myös siisteydessä. Henkilökunnan tehtävä on kertoa, miksi hevonen tekee kuten tekee ja käsittelijän kuuluu olla valppaana. . – Silloin tällöin joudun huomauttamaan asiakkaalle, että kännykkää ei voi käyttää hevosen kanssa ollessa. Ratsastuspainotteisilla leireillä on mahdollista harrastaa monen kesäisen tekemisen ohessa esimerkiksi savitöitä, maalausta, tennistä, kielikoulutusta, uintia ja kalastusta. Kaikki tekevät kaikkia töitä ja hoitavat kaikkia hevosia, niin mitään hierarkiaa ei synny. Valppaus sekä monen asian huomioiminen etukäteen voivat ehkäistä jopa vaaratilanteen. Tavaroiden järjestys on myös turvallisuuskysymys. Säännöt tuovat turvaa kaikille, Anki selvittää ja viittaa tallisääntöihin, joista on iso kuvitettu taulu seinällä. Ankin Talli sijaitsee Kirkkonummen Lapinkylänjärven rannalla. Jos sellaista tapahtuu, yritän aina selittää asiakkaalle, miksi niin ei hevosen kanssa saa käyttäytyä. Kaunis maalaismaisema sekä hyvin pidetyt hevoset ja hyvin hoidettu paikka rauhoittavat mielen. Kaikki käyttäytyvät toisiaan kohtaan ystävällisesti ja siksi meillä ei ole hevosille. Suomessa on kaksi islanninhevotallia, joilla on SRL:n Laatutalli hyväksyntä. Ankin tallilla koirat pidetään aina kiinni ja tilan omat koirat ovat tukevien aitojen takana omassa tarhassaan. – Pukeudumme siististi ja korjaamme jälkemme. – Tallilla käy paljon ryhmiä ja terapia-asiakkaita, joilla ei ole välttämättä aikaisempaa hevostaustaa. . – Hevosen lukuja käsittelytaito on loputonta opettelemista ja jokaisen asiakkaan kanssa käymme aina läpi näitä samoja asioita jo hevosen ensikohtaamisesta lähtien, Anki kertoo. Säännöistä pidetään kiinni Ankin tallilla on selkeät säännöt sekä hevosten että asiakkaiden mukavuuden mutta ennen kaikkea turvallisuuden vuoksi. nimettyjä omia hoitajia
21 E rilaisia kursseja ja valmennuksia löytyy moneen lähtöön, esimerkiksi istuntakursseja, hevosenkäsittelykursseja, ulkomaisten huippuvalmentajien klinikoita. Valmennuksilla ja kursseilla on suuri merkitys hevosharrastuksen kehityksessä Hevososaajat jakavat tietojaan Talleilla järjestetään erilaisia ratsastusvalmennuksia, joissa hevososaajat jakavat tietojaan ja osaamistaan heitä katsomaan ja kuuntelemaan tulevalle yleisölle. Katsomalla, seuraamalla ja kuuntelemalla muiden ratsastusta voi oppia myös paljon. ?. Minna Kotkamaan Pipsa-hevonen on ollut yksi merkittävimpiä hevosia hänen hevoskoulutusurallaan. Myös ratsastajilla on erilaisia odotuksia ja tavoitteita. Useimmille kursseille voi osallistua joko ratsastajana tai pelkästään katsojana
Parhaassa Parhaassa tapauksessa kurssista tapauksessa kurssista ei jäänytkään käteen ei jäänytkään käteen se mitä oli alun se mitä oli alun perin toivonut, vaan perin toivonut, vaan sieltä saikin paljon sieltä saikin paljon enemmän. Toinen vaihtoehdoista on tarkoitettu ratsastuskoulujen lapsille ja toinen aikuisille. Minna Kotkamaalla on myös tallimestarin erikoisammattitutkinto, Ylä-Savon ammattioppilaitoksesta vuodelta 2018. Ratsastusvalmentaja ja hevoskouluttaja Minna Kotkamaa, 33, kiertää eri talleilla järjestämässä kursseja, valmennusta ja koulutusta. Hevosen ja ratsastajan yhteinen tanssi – Ratsastuksessa opetustyylini on maanläheinen ja painotan istunnan tärkeyttä, toivon että asiakkaani löytävät satulassa tasapainon ja rentouden ja sitä kautta yhteyden hevoseensa, Minna Kotkamaa sanoo. Hevoskoulutuskurssit suosituimpia Minna Kotkamaa pitää erilaisia kursseja kysynnän mukaan ympäri Suomea. Tunneillani käy myös ratsastajia joilla on käytössään vuokrahevonen ja lisäksi teen yhteistyötä muutaman ratsastuskoulun kanssa. – Ratsastus on mielestäni parhaimmillaan hevosen ja ratsastajan yhteinen tanssi, jossa molemmat pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa ilman sanoja. Tallin valmistuttua tarkoitus on tarjota hevoskoulutuspaikkoja sekä valmennusta myös kotitalliltaan. – Erityinen mielenkiinnon kohteeni ovat myös ratsastajat, jotka kokevat pelon tai fyysisen kivun rajoittavan harrastustaan. Suositumpia kurssivaihtoehtoja ovat olleet erilaiset hevoskoulutuskurssit, jossa osallistujat oppivat muun muassa paremmin ymmärtämään hevosen luonnollista käyttäytymistä ja miten hevosta voidaan käsitellä turvallisesti ja oikeudenmukaisesti. Monenlaisia tavoitteita Erilaisia tavoitteita Minna Kotkamaan mukaan valmennuksissa käyvien ratsastajien tavoitteena on yleisimmin halu kehittyä yhdessä hevosensa kanssa ja monella on myös jokin tietty tavoite mielessään. – Myös istuntakurssini ovat olleet kysyttyjä, niissä osallistujat saavat kattavan teorian lisäksi tehdä runsaasti kehontietoisuusharjoituksia muun muassa jumppapallolla ja trampoliinilla, Minna Kotkamaa kertoo. Minnan opetuksessa käy niin koulu-, estekuin lännenratsastajia aina aloittelijoista kilparatsastajiin. Näille asiakkaille minulle löytyy paljon erilaisia työkaluja ja yhdessä ollaan löydetty heille ratkaisuja ongelmiinsa, hän kertoo. Minnalla on myös liikunnanohjauksen peruskurssi Varalan urheiluopistosta. Hän on myös Centered Ridingratsastuksenohjaaja ja elintarviketieteiden maisteri Helsingin yliopistosta vuodelta 2016. Myös nuorten hevosten kasvatus kiinnostaa Minnaa. enemmän. Minna Kotkamaan tien hevosmaailmassa on kulkenut pienestä heppatytöstä kansainvälisen tason kilparatsastajaksi hevoskouluttajaksi ja Centered Riding -ohjaajaksi. Näin ollessaan sekä ratsastajan että hevosen hyvinvointi kasvaa ja kummankin kehitys on laadukasta. 22 – Olen käynyt paljon erilaisilla kursseilla ja valmennuksissa ja monesti ne saavat minut jaksamaan eteenpäin, kun välillä asiat eivät sujukaan toivotulla tavalla, Minna Kotkamaa sanoo. Hän on työskennellyt tallimestarina vuosina 2013-2014 sekä oppilaana ja avustajana usealle eri hevoskouluttajalle kuten Kari Vepsälle ja Mia Jurvalalle, 20142017. – Ratsastuskouluille minulla on kaksi valmista kurssipakettia, kummassakin tarkoitus on opettaa ratsastuskoulujen asiakkaille hyviä ja turvallisia hevosen käsittelytaitoja. Hän asuu Pohjois-Pohjanmaalla, Ii:n Oijärvellä perheensä kanssa ja hevostallin rakentaminen on suunnitteilla. – Työskentelen paljon hevosenomistajien kanssa, erityisesti nuorten hevosten koulutus sekä erilaisten hevosten käytösongelmien ratkaiseminen ovat lähellä sydäntäni. – Tavoitteen ei tarvitse välttämättä olla menestyminen kilpailuissa, moni toivoo esimerkiksi löytävänsä yhteisen kielen hevosensa kanssa, ja että. Hän kiertää viikoittain Oulun seudulla, Meri-Lapissa ja Rovaniemellä sekä kuukausittain Kainuussa kouluttamassa ja valmentamassa
Jos haluaa oppia ymmärtämään hevosta, pitää olla valmis oppimaan uuden kielen ja katsomaan hevosta ilman ennakko-odotuksia. – Kurssit tuovat saman alan ihmiset yhteen ja monesti lähdetäänkin kurssilta ”puhaltamaan yhteiseen hiileen”. Minna kannustaa omia oppilaitaitaan käymään myös muiden opettajien tunneilla. Mielestäni meiltä löytyy Suomesta paljon laadukasta osaamista ja taitavia hevosalan ammattilaisia ja uskon että yhä useampi alkaa nähdä tämän, Minna Kotkamaa sanoo. Kun oppilaat saavat uusia näkökulmia, me keskustelemme niistä ja parhaassa tapauksessa myös minä opettajana saan uusia oivalluksia ja kehityn opettajana, ratsastusvalmentaja Minna Kotkamaa sanoo. On tärkeää muistaa, että se mikä tuntuu ihmiselle luonnolliselle ei välttämättä lainkaan ole hevoselle luonnollista, Minna Kotkamaa muistuttaa. Yhteistä heillä on halu ymmärtää kehonsa vaikutusta hevoseen ratsastuksen aikana sekä kiinnostus oman kehonhallintansa kehittämisestä. Moni kokeekin, että kurssieni avulla lajin turvallisuus lisääntyy merkittävästi, Minna Kotkamaa kertoo. 23 – Suomesta löytyy – Suomesta löytyy paljon laadukasta paljon laadukasta osaamista ja osaamista ja taitavia hevosalan taitavia hevosalan ammattilaisia ja uskon ammattilaisia ja uskon että yhä useampi että yhä useampi alkaa nähdä tämän. Jos kyseessä on valmentaja, joka on kuuluisa, kansainvälisesti tunnettu tai hyvin kokenut, voivat valmennukset olla hyvinkin kalliita. – Joskus suomalaisia kouluttajia aliarvioidaan, koska he ovat suomalaisia. Hyvän ratsastuksen lähtökohta on tasapainoinen ja rento istunta sekä oikeanlaista kehonhallintaa. – Pelko oli myös se asia, mikä aikoinaan sai minut osallistumaan ensimmäiselle hevoskoulutuskurssilleni, ja josta koko urani hevoskouluttajana sai alkunsa. Tiesin jo hyvin paljon nuorempana, että haluan tulevaisuudessa tehdä töitä hevosten kanssa ja halusin löytää turvallisen tavan tehdä tätä. ratsastus olisi mukavaa yhteistyötä painostamisen ja väärinymmärrysten sijaan. – Istuntakursseilleni hakeutuvat kaikentasoiset ratsastajat aina lapsista iäkkäämpiin. Kursseilta voimaa omaan arkeen Suomessa käy vuosittain myös useiden eri ratsastus-ja koulutusmetodien ulkomaisia edustajia pitämässä monenlaisia kursseja ja klinikoita. Minna Kotkamaa kokee, että valmennukset ja kurssit ovat erittäin merkittävässä roolissa hevosharrastuksen kehityksessä. Kyse on ennemminkin opettajan ammattitaidosta ja kyvystä opettaa ja kohdata ihmisiä ja hevosia. Moni osallistuja on kokenut pelkoa hevosen kanssa ja toivoo löytävänsä tavan toimia hevosen kanssa turvallisesti. Uskon, että jokaiselta kurssilta ja valmennuksesta voi oppia uutta, kun sinne menee avoimin silmin. Istuntakursseilla keskitytään erityisesti juuri tähän asiaan. Turvallisuus kiinnostaa Turvallisuus on myös seikka, joka tuo ihmisiä hevoskoulutuskursseille. Hevoskoulutuskursseille osallistujat haluavat monesti oppia ymmärtämään hevosta eläinlajina. Suomessa laadukasta osaamista – Arvostan sitä, että ulkomaalaiset valmentajat tulevat tänne opettamaan meitä. Itse olen käynyt paljon erilaisilla kursseilla ja valmennuksissa ja nämä ovat monesti ne jotka saavat minua jaksamaan eteenpäin, kun välillä asiat eivät sujukaan toivotulla tavalla. Minna Kotkamaan mielestä pelkästään se, että valmentaja on ulkomaalainen ei kuitenkaan automaattisesti tuo kurssille mitään ekstraa. alkaa nähdä tämän. – Vieras opettaja voi huomata asioita, joita oma tuttu opettaja ei huomaa. Jokainen ratsastaja haluaa voida satulassa hyvin ja riippumatta siitä, millä tasolla harrastetaan niin hevonen on aina ratsastajan paras ystävä, hän kertoo. ?. Parhaassa tapauksessa kurssista ei jäänytkään käteen sitä mitä oli alun perin toivonut, vaan sieltä saikin paljon enemmän
24 Arktisessa yössä vain pimeys, tähtitaivas ja hevonen Hiljaisuus antaa tilaa rauhoittumiselle Silmä tottui vähitellen pimeyteeen ja kuutamossa maaston muodotkin alkoivat erottua.
Ohjaaja voi antaa vaelluksen aikana joitakin ohjeita, mutta yleensä ratsastus sujuu hiljaisuuden merkeissä, vaikkei puhumiYöratsastuksesta palataan hyvillä mielin. Pelkäävä asiakas tarvitsee usein hiukan tukea ohjaajalta. – Vaikka reissun tarkoituksena on hiljentyä, pelkäävien asiakkaiden kanssa pidetään yleensä yllä pientä keskustelua. Kun tajuan, että issikkani kulkee todella jonossa ja seuraa edellisen häntää ilman poukkoiluja, jännitys katoaa nopeasti. Umpipimeydessä alaja ylämäkiä ei tosin voi silmällä erottaa, mutta hevosen askelluksesta saa nopeasti tuntuman, millaista maastoa alla on. Issikka on perusluonteeltaan rauhallinen, mutta yksilöiden kesken on tietysti luonne-eroja. ?. Kokemattomalla pieni jännitys kuuluu asiaan, mutta Varpa on kohdannut myös pelokkaita ratsastajia. Huomaan keskittyväni hevosen askeltamiseen ja tasapainon pitämiseen, mutta loppua kohden maisemaan pystyy kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Näin pystymme jakamaan kaikille ratsastajille mahdollisimman sopivan hevosen. Meillä ei myöskään koskaan ratsasteta hevosilla rinnakkain. Joku on kertonut heti pelkäävänsä kuollakseen pimeää ja hevosia. Alkumatkasta muut aistit ovat vireät ja tunnen todella hyvin hevosen liikehdinnän. Pimeys on olennainen elementti, joten Arktisen Yön Ratsastuksia tehdään vain vuoden pimeimpänä aikana, sanoo Mirva-Kristine Varpa. Pimeys olennainen elementti – Arktisen Yön Ratsastuksen ideana on nimenomaan tarjota kokemus täydellisestä pimeydestä, jota etenkään kaupunkilaiset eivät voi juurikaan kokea. Olennaista on rentous ja hevosen liikkeiden myötäily. Monesti ilmapiiri syntyy ikään kuin itsestään. Niinpä niillä voi turvallisesti ratsastaa turpa edellä olevan hännässä kiinni. – Ennen ratsaille menoa ohjaaja haastattelee jokaisen ratsastajan kysymällä aikaisemmasta ratsastuskokemuksesta ja onko ratsastajalla jotain toiveita hevosen suhteen. Ihmissilmä tottuu ennen pitkää pimeyteen ja maiseman muodot alkavat erottua paremmin. Tarkoitus on luoda rauhoittava meditatiivinen ilmapiiri, jossa ihminen voi rauhoittua hevosen selässä. Ylämäissä on nojattava hiukan eteenpäin ja otettava seisovampi asento, alamäissä voi nojata hieman taakse päin. Oma hevoseni hörähtää muutaman kerran matkalla, mikä on kuulemma merkki tyytyväisyydestä. On mahtava fiilis, kun maaston jälkeen tallin pihasta lähtee iloinen asiakas, joka on päässyt yli pelostaan, sanoo Varpa. Lyhyellä ohjeistuksella itse tekniikkakin kävi selväksi. Tunti islanninhevosen selässä rauhoittaa, vaikka loppumatkasta lähes 15 asteen pakkasessa sormet alkavat hieman kylmettyä. 25 Hiljaisuus, täydellinen pimeys, tähtitaivas, yli metrinen hanki ovat jo elämyksiä sinänsä ainakin etelän kaupunkilaiselle. nen olekaan kielletty. Jonossa ei hötkytä Hevosten eteneminen jonossa on toisaalta luontaista, toisaalta koulutuksen tulos. Hän tulee Arktisen Yön Ratsastukselle voittaakseen omat pelkonsa. Siinä toimii vähän terapeuttina samalla. Ideana on saada kuvaa ratsastajan taidoista ja vähän kiinni myös persoonasta. –Hepat asuvat meillä pihatossa isossa laumassa. Näin jonossa liikkumisesta tulee niille opittu tapa, kertoo Varpa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen K äytännössä täysin noviisille ratsastajalle kuusamolaisen Wanhan Raatesalmen ratsastustilan tarjoama Arktisen Yön Ratsastus on pienen alkujännityksen jälkeen rentouttava kokemus
Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos kahta vuotta aikaisemmin. Lähes omin käsin rakennettu runsaan 130 neliön hevostalli. Lisäksi siinä pörrää konetta ja traktoria, joten se ei olisi ollut siinäkään mielessä hevosille paras paikka. RakenPilvi Niinistö on rakentanut tallin lähes kokonaan itse.. – Oli ollut mielessä, että kun teen tallin, se on tällainen. – Piha on kuitenkin ahdas, sinne ei olisi saanut rakennettua kunnollisia tarhoja. Suunnitelma oli hanskassa mittoineen päivineen. – Tämä on sen verran kaukana talon pihalta matkaa on noin 300 metriä – etteivät kärpäsetkään häiritse talon luona! Rakennushanke käynnistyi vuonna 2015. Maatilan pihapiiristä löytyi myös talli, jossa oli aiemmin hevosia. Hyvä tallipaikka löytyi tilan mailta mäen laelta. joulukuuta, mutta haave omanlaisesta tallista juontuu paljon kauemmas. – Ihan on kuulemma tekijänsä näköinen. Hevoset tuotiin uuteen talliin 14. Rakennusalan koulutus varmisti sen, että Niinistö tiesi, mitä teki. 30-vuotias Pilvi Niinistö katselee lohjalaisessa maalaismaisemassa mäen päällä olevaa tallia. Kyllä siinä itsekin huomaa oman käden jäljen, jota kestää katsella. – Päätin jo nuorena, että jos elämässäni jotain teen niin rakennan oman tallin! Niinistö on ollut vuosien mittaan töissä useammallakin hevostallilla, joten mielikuva hyvästä tallista on syntynyt kokemuksen kautta. Kyllä tämä sellainen on kuin pitikin, sanoo talonrakentajaksi vuonna 2008 valmistunut Niinistö. Niinistö kertoo suunnitelleensa erilaisia talliversiota ruutupaperille jo seitsemänvuotiaana. – Kun fundeeraa esimerkiksi, että miten mikäkin rakenne toimii, pääsee jo aika pitkälle! Tallihanke alkoi 2015 Pilvi avioitui vuonna 2010 Hannu Niinistön kanssa. 26 Uusi talli omalla työllä N yt se alkaa olla jo melkein valmis. Somerolainen pääsuunnittelija piirsi lupakuvat omien kuvien pohjalta
Lisäksi on kuivaushuone, valjashuone sekä jarrukärryille tarkoitettu lämmin tila. Kuivaushuoneessa ja pesupaikalla oma poisto sulkupelleillä. Lisäksi on suunnitteilla puupannu, jos – Ei tarvitse pihistellä ilmanvaihdon kanssa, hevosilla on hyvä hengitysilma eikä rakenteita tarvitse olla korjaamassa jo 20 vuoden kuluttua. . . – Lannalla lämmitetään sen verran kuin se riittää. Kauko-ohjattu nosto-ovi helpottaa, kun työskentelee yksin. Talli lämpiää lannalla. Talli lämpiää lannan avulla 136 neliömetrin suuruinen talli on valmis. Piireihin jaettu lattialämmitys, lantalan pohjavalussa lämmönkeruuputkisto. Lisäksi löytyy kahvihuone, jonka ikkunasta on komeat näkymät läheiselle Hiidenvedelle, joka on yksi Uudenmaan suurimmista järvistä. Uusi talli omalla työllä Kun suunnittelee ja rakentaa hevostallin itse, saa mieleisensä. Teksti ja kuvat: Maija Salmi 136 neliömetrin 136 neliömetrin suuruinen talli on nyt suuruinen talli on nyt valmis. . Uudessa tallissa on monta tarkkaan harkittua yksityiskohtaa: . . Se kuivaa mukavasti muutamassa tunnissa ainakin 4-6 loimea. Puutavara on lähtöisin omasta metsästä lukuun ottamatta listoja lantalasta ei saada riittävästi lämpöä, Pilvi kertoo. Tallin seinät on tehty 350 milliä leveistä eristetyistä valuharkoista. . Eristetty kanavisto yläpohjassa, vaakakanavan matalimmassa kohdassa poistoputki kondenssivedelle. Noin 100 neliön valmis. Noin 100 neliön kuivike/heinävaraston rakennustöihin päästään keväällä. Loimien kuivauksessa kanavapatteri: varaajan vesi kiertää kennoissa ja säädettävä kanavapuhallin puhaltaa ilman läpi. Koneellinen poistoilmanvaihto, venttiilit karsinoissa ja harjalla. Ajoittain se täytyy tietysti puhaltaa paineilmalla puhtaaksi niin kuin muutkin tallin sähkölaitteet, Niinistö kertoo. päästään keväällä. Kustannuksissa säästää jopa puolet. Painovoimainen tuloilma. Lantalassa on lämmön talteenotto, ja sisällä rakennuksessa on piireihin jaettu lattialämmitys kaikkialla muualla paitsi karsinoissa. – Aikani mietittyä paloturvallista ratkaisua loimien kuivaukseen päädyin kanavapatteriin. Hinta saatiin puolitettua nusluvan kanssa ei ollut suurempia ongelmia. Hannu Niinistö on ollut tallin rautarakenneja maanrakennusvastaavana, vaimon vastuulla on ollut timpurointipuoli. Monet yksityiskohdat Seinäylitys ohjaa höyryn poistokanavaan pesupaikan kohdalla. 27 . Kosteus ja kylmyys eivät vaivaa jatkossakaan siitä on pidetty huolta.. Tallissa on neljä 3x3 metrin suuruista karsinaa, pesupaikka sekä palo-osastoitu tekninen tila, jossa on sähkökaappi, painesäiliö, lämminvesivaraaja, niin sanottu tekniikkakaivo ja viemärien kokoomakaivo. – Muun muassa appiukko ja isäni ovat olleet niin ikään tarvittaessa apuna, kirvesmiehenä työskentelevä veli puhelinsoiton päässä rakennusteknisenä tukena. Noin 100 neliön kuivike/heinävaraston kuivike/heinävaraston rakennustöihin rakennustöihin päästään keväällä
Uudessa tallissa ei ole omaa hevosta.. Sen kanssa tuli kuitenkin hakattua päätä seinää kuusi vuotta, sillä oli jos jonkinlaista vaivaa hengitysongelmien lisäksi. 28 Taikuri Luttisena tunnettu suomenhevosruuna Inkun Taikuri on Pilvi Niinistön äidin Helena Aulasvuoren hevonen – kuvassa ollaan lähdössä päivälenkille. Seinät on tehty Lammin kiven 350 milliä leveistä eristetyistä valuharkoista. Olisi tullut vielä halvemmaksi, jos seiniä ei olisi tehty harkoista. Pilvi Niinistö laskee, että omalla työllä kulut saatiin suunnilleen puolitettua. ja kattotuoleja. – Jos kaikki olisi teetetty vieraalla maanrakennustöineen ja timpurointeineen, tämä olisi tullut maksamaan varmaan 150 000 euroa. Nyt selvittiin puolella. – Hevonen asui muutaman vuoden vieraalla tallilla, mutta tuli kotiin rakennettuun ulkotalliin pihatto-olosuhteisiin pölyallergian vuoksi. Maatalouden sivubisnes Kun Pilvi muutti kymmenen vuotta sitten Lohjan Retlahteen joka siihen aikaan oli vielä Nummi-Pusulaa ennen kuntaliitosta hän hankki jo samana vuonna suomenhevosorivarsan. Pesupaikka kaataa toiseen reunaan, jossa on hiekkapesällä varustettu raskaan kaluston kantava pitkänmallinen kaivo
– Lannan mättö sopi selälle, kun taas isojen ratsujen loimittaminen oli olkapäälle ihan tuskaa. . Ideana on tarjota muutaman kuukauden latauspaikkaa kilpahevosille, jotka jostain syystä sellaista tarvitsisivat. Voidaan tarjota sellaisenaan tai rehuun sekoitettuna. Tiilissä on neljää eri pituutta ja kolmea leveyttä, ja saumassa tarkkaan harkittu sävy, Pilvi Niinistö esittelee. Toinen annoksista voidaan tarjoilla myös ennen harjoitusta, kuljetusta ym. Radalle tämän tamman kanssa ei kuitenkaan päästy, koska sillä oli keuhkovika, jonka vuoksi se jouduttiin lopettamaan vuonna 2005. 20 vuoden kuluttua. Rauhallinen pieni talli, paljon ulkoilua, mäkisiä treenipaikkoja ja uittoa. Pilvi Niinistö on ollut lähes koko ikänsä tekemisissä hevosten kanssa. Tällöin, eläimen kunnosta riippuen, voidaan annostusta pienentää jopa puoleen. 2 dl vettä / 1 mitallinen (30 g), turvotetaan ja sekoitetaan paksuksi geeliksi. – Ainakin tuo karsinakoko hillitsee sitä, etten erehtyisi varsottamaan mitään tammaa! Niinistö sanoo olevansa kaiken kaikkiaan talliin tyytyväinen. LIMAKALVOT VATSAHAPOT SOLUKALVOT MyGastro sekoitetaan veden kanssa n. Premium Muista myös muut mahan ja suoliston toimintaa tukevat valmisteemme! MATALA SOKERIJA TÄRKKELYSPITOISUUS SIS. Ravurit harvemmin ovat yli 180 senttiä korkeita ja toisaalta lämmitettävää tilaa olisi tullut muutamia kymmeniä kuutioita enemmän. Niinistö kertoo olleensa 12-vuotiaasta lähtien töissä useammillakin talleilla iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, joitakin vuosia myös kokoaikaisena. 29 – Ei tarvitse pihistellä – Ei tarvitse pihistellä ilmanvaihdon kanssa, ilmanvaihdon kanssa, hevosilla on hyvä hevosilla on hyvä hengitysilma eikä hengitysilma eikä rakenteita tarvitse rakenteita tarvitse olla korjaamassa jo olla korjaamassa jo 20 vuoden kuluttua. – Vaikka harkkoseinät omin kätösin nousivatkin, niin tätä olisin vielä tänäkin päivänä hieromassa jos itse olisin muurannut. Myös jatkuva/jaksoittainen annostelu on mahdollista. Päiväannos on hyvä jakaa kahteen syöttökertaan, aamu ja ilta. Se oli kuitenkin pitänyt lopettaa harvinaisen hermostosairauden takia viisi vuotta myöhemmin. – Tämä on maatalouden pientä sivubisnestä, jota pyöritetään viljatilan ohessa. Nämä pitää ottaa aina huomioon, töiden pitää olla vaihtelevia. – Olisihan tämä tietty voinut olla yhden harkkovarvin korkeampi, sillä olisi saatu 20 senttiä lisää korkeutta seinille. Mutta toimii tämä hyvin näinkin. Selän kulumat ja aiemmin sijoiltaan mennyt olkapää kuitenkin laittoivat näihin hommiin omat rajoitteensa. Mitään hinkua omaan hevoseen ei Pilvillä tässä vaiheessa edes ole. Suositellaan käytettäväksi noin kuukauden ajan. Perheeseen oli vuonna 2002 hankittu myös suomenhevosravuri, Neiti Nokkonen, jonka kanssa ajettiin myös startteja. Hän kertoo päätyneensä luudanjatkeeksi vihtiläistallille jo kuusivuotiaana. – Tallista löytyy tällä hetkellä aika sekalainen seurakunta muiden hevosia: yksi on äitini, yksi on puoliksi liisattu ja lisäksi on kaksi ponia, shettis ja russi, joista shettis toimittaa seuraponin virkaa. . MOS JA OREGOSTIM KUITUPITOINEN Tender SUOLISTON TOIMINTAHÄIRIÖT ELÄVÄ HIIVA MOS Yeast Booster Annostus Hevonen 3 mitallista/pv (90 g) Poni (koosta riippuen) 1-2 mitallista/pv (30-60 g) Pakkaus sisältää mitan (50 ml=30 g) 1/ 20 20. Black Horse UUTUUS! MyGastro Mahaärsytykseen Täydennysrehu, joka yhdessä hevosen lajinmukaisen ruokinnan kanssa auttaa ylläpitämään mahan normaalia toimintaa ja happotasapainoa. – Sittemmin systeri osti sieltä lämminveritamman, ja sen kanssa tuli touhuiltua muutama vuosi. Karsinoiden 3x3-koko myös jarruttaa, jos jossain vaiheessa iskisi hevoskuume. Jo kuusivuotiaana luudanjatkeeksi Tiiliseinän kävi ammattilainen muuraamassa
30 Maneesin tulee olla turvallinen ja vahvoja, jotta se ei sorru lumikuorman alla ja kestää muuttuvia olosuhteita. Yritys on suomalais-hollantilainen ja sen pääkonttori sijaitsee Hollannin Eindhovenissa. Palkissa yhdistyvät materiaalinkäytön optimointi ja korkea rakenteellinen jäykkyys. Ratkaisuksi sopivat kuumavalssatusta umpiraudasta tehdyt, patentoidut maneesien rungot. Sääolosuhteet huomioitava Maneesien yleisin kokoluokka on 21-24 metriä x 42-48 metriä. – Ennen kaikkea teräs I-palkissa eli kuumavalssatussa umpiraudassa on kestävyys ihan omaa luokkaansa. – Rakennusten koko on kuitenkin aika monessa projekteissa kasvanut, kun on selvinnyt kuinka kustannustehokkaasti suuremman rakennuksen voi saada ja budjetti onkin riittänyt hieman isompaan, kertoo Kivelä. – Nämä ja asennusyritykset mukaan luettuina, työmaillamme on noin 80 henkilöä. Lisäksi rakenteiden. Olosuhteet näissä rakennuksissa ovat todella vaativia, joten rakenteiden ja muiden materiaalien kestävyydeltä edellytetään paljon. Yritys on panostanut maneeseihin ja maneesirakentamiseen aikaisempaa enemmän. – Runko on teräksinen I-palkkirunko, jossa on oma patentoitu FSC-malli. Conexx/Westmoor Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kivelä kertoo, että Suomessa hoidetaan Skandinavian myynti, osittain suunnittelu sekä asennusten ohjaus. Lisäksi FSC-palkilla saavutetaan materiaalien tehokkuuden kautta noin 20 prosentin päästösäästö. Kaikkien CoTeräsrakenteisen maneesin kestävyys omaa luokkaansa nexx Groupin yritysten myynti yhteensä on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa. Vuosittain teemme Suomessa jotakuinkin 80 rakennusta. – Tällä hetkellä rakennuksistamme on lähes puolet maatalouden tuotantorakennuksia. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Conexx/Westmoor Oy C onexx Group on Euroopan alueella toimiva tera?srakenteiden tuotantoon keskittynyt yritysryhma?, joka on rakentanut tera?srunkoisia rakennuksia, kuten maneeseja, Suomeen vuodesta 2006
– Esimerkkihinta tyypillisestä eristetystä maneesista, jonka koko on 21,5 metriä x 48 metriä, on 130 000-140 000 euroa, riippuen tietenkin lumikuorma-alueesta sekä rakennuspaikan olosuhteista. – Olemme rakentaneet Suomeen 15 vuoden aikana lähes 1000 rakennusta ja jokainen tuo. Maneesien halutaan nyt olevan eristettyjä. – Niissä hinnat ovat 125 –135 euroa neliä ja asennus päälle noin 40 euroa neliö. – Rakennamme koko Euroopan alueella, joten meillä on tietämystä ja ymmärrystä maasekä kulttuurikohtaisista eroista niin toimintatavoissa kuin tuotantoja toteutustavoissakin. Toimitusjohtaja Jarkko Kivelä kertoo heidän rakentamansa pohjoisimman maneesin sijaitsevan Norjan Vadsöstä, jonka lumikuorma on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Eli perustus, runko, betoniset sokkelielementit, seinät, katto, ovet, ikkunat, viimeistelylistat, sadevesijärjestelmän... Perustoimitus käsittää täydellisen kuoripaketin perustuksista viimeistelylistoihin, asennettuna tai ilman. Kylmät maneesit, riippuen käytettävästä kattomateriaalista, maksavat 105-120 euroa neliö ja asennus 35 euroa neliö, tietää Kivelä. Suomessa tarkat määräykset Suomessa on erittäin tarkat ja hyvät rakennemääräykset, jotka määrittelevät muun muassa alueelliset lumija tuulikuormitukset. – Onneksi maneesien kestävyyteen ja sitä kautta niiden turvallisuuteen on alettu kiinnittää huomiota. na aikana rakennettu rakennus kestää tarkastelun, sanoo Kivelä. – Rakennelaskennassa käytetään käyttöikäolettamana kaikissa rakennuksissamme 50 vuotta, mutta mikäpä niihin senkään jälkeenkään tulisi, toteaa Kivelä. Tiedämme, millaisia vaatimuksia sääolosuhteet aiheuttavat rakennuksille. – Emme ole vielä tehneet potkuseiniä, mutta nekään eivät ole mahdottomuus. Ja tiedostettu, että laadukas rakennus voi olla vakuusja jälleenmyyntiarvoltaan myös hyvä sijoitus, sanoo Kivelä. Asennus siihen on 40 000 euroa, summaa Kivelä. 31 Runko on teräksinen I-palkkirunko, jossa on oma patentoitu FSC-malli. – Pohjoisin maneesimme löytyy Norjan Vadsöstä, joka on Norjan pohjoisimpia paikkoja Barentsinmeren rannalla. Eristetyt maneesit suosittuja juuri nyt Yhä enemmän toivotaan eristettyjä maneeseja, johon osasyynä on jopa yllättävän pieni hintaero verrattuna eristämättömään maneesiin. . Lumikuorma tuolla alueella on suunnilleen kolminkertainen Suomen kuormituksiin verrattuna. Teräsrakenteisen maneesin kestävyys omaa luokkaansa stabiilisuus ja muuttuvien olosuhteiden, kuten kosteuden, kuuman ja kylmän kesto ovat erinomaisia. – Luonnollisesti materiaalit eivät ratkaise koko kestävyyttä, vaan laadukkaaseen ja kestävään lopputulokseen vaaditaan ammattitaitoa niin suunnittelijoilta kuin valmistajiltakin, sanoo Kivelä
32 Työhevonen osana kulttuuriperintöä
Perinteiset työhevoset ovat vähentyneet, mutta tilalle on tullut monimuotoisempi yleishevonen. Julio. Kansallishevosemme merkitystä ja katoavaa kulttuuriperinnettä on syytä vaalia ja työhevosharrastukset ovatkin lisääntyneet. Ohjaksissa Markku Mässeli. Teksti: Kati Wikström Troikassa tammat Aarteen Pusu, Vilpotar, A. 33 . Pussaus ja takana ori A. Kuva: Milka Kurkisuo
Kiinnostuksen määrä kursseille vaihtelee paljon vuosittain, kuten myös jäsenmäärämme. – Vaikka suomenhevonen on kantava voima seurassamme, haluamme tuke myös arkipäivän hevosmiestaitoja kaikilla hevosilla. Seuran puheenjohtaja, haminalainen Essi Putus kertoo, että yhdistys haluaa säilyttää perinteitä, sillä työhevosten käyttö on katoavaa kulttuuriperintöä. – Tavoitteenamme on muun muassa edistää työhevosten käyttöä ja arvostusta sekä maamme luonnonoloihin sopeutuneen alkuperäisrodun eli suomenhevosen monimuotoisuuden säilyttämistä. Tavoitteenamme on lisäksi elvyttää työhevosen jalostusta, kasvatusta ja työkäyttöön ottamista sekä lisätä suomenhevosta koskevaa tietoutta. – Hallituksen lisäksi meillä on alueellista toimintaa, jonka koordinoijat vastaavat oman alueensa toiminnasta ja tekijöistä. 34 S uomen Työhevosseura on perustettu vuonna 1993 yhdistämään koko Suomen työhevosihmiset ja työhevosperinteistä kiinnostuneita. Oma tiimi vastaa myös esimerkiksi Työhevos-lehdestä sekä sosiaalisesta mediasta, sanoo Putus. Suomen kansallisperinnettä sekä haluaa tutustuttaa ihmisiä työhevosen eri käyttömuotoihin myös nykyisessä ympäristössä. Suomenhevonen on kuitenkin yksi Hyvä työhevonen ei Hyvä työhevonen ei katso rotua, vaan katso rotua, vaan enemmänkin se enemmänkin se tarvitsee sopivan tarvitsee sopivan luonteen. Yhdistys pyrkii omalta osaltaan säilyttämään suomenhevosen puhtaana rotuna ja osana Alueellista toimintaa Seuran hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi hallituksen jäsentä ja kolme varajäsentä, kaikki eri puolilta Suomea kuten jäsenetkin. – Samalla hevosella parhaimmillaan ajetaan raveissa, osallistutaan ratsastuskilpailuihin ja lisäksi se toimii ajeluhevosena sekä tarvittaessa hakee puita metsästä. Seuramme arvostaa kaikkia hevosia, myös shetlanninponit ja lämminverinen ratsuhevonen pärjäävät työhevostöissä, tämä on taitolaji ja vaatii ohjastajalta enemmän.. – Työhevosista kiinnostuu yhä useampi ihminen ja meillä on ilo tarjota kursseja, henkilökohtaista opetusta ja neuvontaa eri puolilla Suomea. Työhevosesta on moneksi – Suomenhevoset, kuten muutkin hevoset, ovat nykyisin yhä enemmän yleishevosia, kertoo Suomen Työhevosseuran hallituksen jäsen, kälviäläinen Mikko Uusimäki. luonteen. Suomenhevonen on loistava yleishevonen, ja useimmiten meille tuleva yhteydenotto onkin: ”Olisiko minun hevosestani työhevoseksi?”, toteaa Putus. Sisua ja silti rauhallisuutta sekä osaavan ohjastajan
– Kilpailujen tarkoituksena on myös säilyttää perinteikäs työhevoskulttuuri elävänä, vinkkaa Putus. – Mitä kauemmas ihmiset erkaantuvat luonnosta ja maaseudusta, sitä enemmän herää kiinnostus muun muassa rekiajoon ja metsäsekä peltotöihin hevosen kanssa. Kiinnostus siis työajoon ja hevosen työajoon kouluttamiseen on lisääntynyt runsaasti viime vuosina. Työhevosen kanssa voi siis tehdä lähestulkoon mitä vaan, peltotöistä puunajoon ja asiakaspalveluun tai kilpailemiseen. Voimme kukin varmistaa suomenhevosen linjan jatkamisen ja rodun monipuolisuuden, sekä perinteiden että osaamisen ylläpitämisen, tekemällä töitä suomenhevosten kanssa. – Mielestäni parasta on yhdessä tekeminen hevosen kanssa ja muiden työhevosihmisten kesken, sanoo Putus. Se on kuin luotu tekemään myös työhevoshommia yhdessä meidän suomalaisten kanssa, ja edistämään perinteiden ylläpitoa. Kuvassa on hänen oma hevosensa Viksvaltter. Kuva: Sirkka Putus tärkeys korostuukin entisestään, sillä vanhanajan työhevosmiehet vähenevät hälyttävästi ja paljon perinnetietoa on jo kadonnut. Kiinnostus kulkee kuitenkin aaltomaisesti. Kuva: Matti Pakarinen Kyntötöissä hevosten käyttö on suosittua. 35 parhaista roduista työhevoseksi. Se näkyy Suomen Työhevosseuran ja Työhevosharrastajien järjestämien kurssien osallistujamäärissä. Usein myös hyvä työhevonen on mukava muissakin lajeissa ja nauttii ratsastuksesta. Myös kaikenlaiset yleisöajelutukset voidaan Uusimäen mukaan laskea työhevosen töihin nykyään. Edessä on Vokmarin Vappu ja takana Pihan Alma, ohjaksissa Matti Ahola. – Työhevosten määrää on vaikea määrittää juuri siksi, että työhevoset harvoin tekevät enää pelkästään työhevostöitä. Kantakirjattujen työhevosten määrä on laskussa, mutta työhevosharrastus on lisääntynyt, sanoo Uusimäki. Tällä hetkellä työhevosille järjestetään vuosittain kolmet kilpailut: Valtakunnalliset Työmestaruuskilpailut, Koillis-Savon Vetokisat ja Hevoskynnön SM-kilpailut. – Meillä on erinomainen kansallisrotu, suomenhevonen, joka on ehkä maailman monipuolisin hevosrotu. Välillä on hiljaisia vuosia ja välillä on vilkkaita vuosia. Asenteiden muuttuessa ympäristöystävällisempään suuntaan, on myös kiinnostus hevosten käyttöön erilaisissa työtehtävissä, kuten metsätöissä, lisääntynyt, Mikko Uusimäki sanoo. Ympäristöystävällisyys kiinnostaa – Työhevosperinteiden ylläpidon Virkun Tyttö on laanilla. Perinteiden vaalimista – Näen työhevosen tulevaisuuden melko hyvänä, kertoo puheenjohtaja Putus. Kuva: Suomen Työhevosseura Suomen Työhevosseuran puheenjohtaja Essi Putus toivoo ihmisten tutustuvan työhevosen eri käyttömuotoihin myös nykyisessä ympäristössä. – Useimmista hevosista saa erinomaisia työhevosia, se vain vaatii juurikin sitä työtä ja hevosen kanssa tekemistä. – Meillä jokaisella on vastuu pitää huolta läheisistämme, myös meitä esimerkiksi sodassa palvelleesta suomenhevosesta. Työhevosille järjestetään omia kilpailuja, joissa tuodaan esille hyvin toimivan työhevosen ominaisuuksia. Myös hevosen luontaiset avut esimerkiksi sen vetotyyli ja luonne vaikuttavat paljon. Muita kilpailuja järjestetään vaihtelevasti. ?
Teksti: Susanna Malmström . Koska me kengitimme hevosia ammatiksemme, niin nimike otettiin takaisin käyttöön, Mayer kertoo ja toteaa parhaimmillaan kengittäneensä noin 1 500 hevosta vuodessa. Hän kulki kengittämässä yhdessä Jaakko Granströmin kanssa ja koska kaverukset tekivät kengityksiä päätoimisesti, ajattelivat he perustaa oman yrityksen. Kuvat: Matti Hietanen S uomen kengityssepät ry:n alun puuhamiehenä toimi Petri Mayer, joka on kengittänyt ammatikseen yli 40 vuotta. Suomalaisen hevosenkengän esimuoto oli nimeltään viskari. Meille sanottiin, että kengittäjän ammattinimike oli poistettu luettelosta 70-luvun alussa, eikä sellaista ammattia enää ollut. Kommunikointivälineitä ei siihen aikaan ollut, sepät riitelivät keskenään ja viimeinenkin arvostettu koulutuspaikka puolustuslaitoksella lopetettiin. Mayerin mukaan sekä koulutuksen että hyvien seppien kysyntä jatkuvat tasaisesti hevosten määrän lisääntyessä Suomessa. hevosten harrastekäyttö kasvoivat. Nykyhevonen on noin miljoona vuotta vanha, mutta ihminen on käyttänyt hevosta hyötyeläimenä vain 5 000 vuotta. – Mayer laittoi Hevosurheiluun ilmoituksen kengitysseppien avoimesta tapaamisesta, jossa toivotettiin kengittäjät keskustelemaan tarpeesta perustaa yhdistys. kanssa.. 700-luvulla kengät osattiin kiinnittää nauloilla. Tärkeää on myös koulutusten järjestäminen sekä yhteistyö toisten kengittäjien ja eläinlääkäreiden kanssa. Koulutuksia järjestettiin Suomen puolustuslaitoksella ja sepän työ opeteltiin vanhemman kengittäjän opeissa. – Samalla tahdomme kohottaa kengitysseppien arvostusta, hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä, järjestää kengitysseppäkilpailuja ja toimia yhteiselimenä muihin alaan liittyviin yhdistyksiin ja liittoihin. Kengittäjän ammattinimike takaisin käyttöön Petri Mayer muistaa vielä ajan, jolloin kengityssepälle ei ollut edes ammattinimikettä. Kengityssepän työ oli arvostettu ammatti. – Päätimme perustaa yrityksen nimeltä Mayer&Gransröm ay. Vuosi oli 1979 ja yrityksen oli tehtävä elinkeinoilmoitus Patenttija rekisterihallitukseen. . Seppiä tarvittiin ja hyvistä sepistä oli huutava pula. Nahkaiset hipposandaalit tunnettiin noin 100 jKr. Antiikin Kreikan hevosten kaviot suojattiin pronssija rautasandaaleilla. 36 Suomen kengittäjät perustivat oman yhdistyksen 30 vuotta sitten Kengittäjän ammattinimike oli jo poistettu rekisteristä Vielä 1950-luvulle asti hevoset toimivat monissa tehtävissä ja hevosella oli monta virkaa. Metallikengät 1700-luvulta saakka – Muutama vuosi kokeneen kengittäjän mukana opettaa ammattiin parhaiten, sanoo Petri Mayer. – Hevosten määrä Suomessa oli alimmillaan 1980-luvun alussa, jonka jälkeen määrä alkoi taas nousta, kun hevosurheilu ja – Tärkeää on – Tärkeää on myös koulutusten myös koulutusten järjestäminen sekä järjestäminen sekä yhteistyö toisten yhteistyö toisten kengittäjien ja kengittäjien ja eläinlääkäreiden eläinlääkäreiden kanssa. Nykyisten metallikenkien kaltaiset kengät ovat olleet käytössä 1700-luvulta saakka. Paikan päälle saapui kolmisenkymmentä kengitysseppää. Näistä asioista johtuen, sepät päättivät istua alas Vermossa vuonna 1990. Koskiniemi kertoo. Keskustelun päätteeksi sepät päättivät tavata uudestaan Vermon katsomossa, jolloin perustettiin Suomen kengityssepät ry, kertoo Mika Koskiniemi, Suomen kengitysseppien yhdistyksen hallituksen jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia suomalaisten kengitysseppien yhteiselimenä ja kohottaa jäsentensä ammattitaitoa
Kengittäjän tärkeimmät käsityökalut ovat purkurauta, nahkanuija, irrotushohtimet, metalliharja, vuolupuukko, kavioleikkuri, lyömäveitsi, kavioraspi, naulausvasara, kotkausmöykky eli vastarauta, kourutaltta, kotkauspihdit, naulankatkaisupihdit, alasin, kavioteline, koetuspihdit, takovasara, kuumasovituspihdit. Mayerin mielestä kengittäjän työ on parasta silloin, kun luottamus ja rehellisyys asiakkaan välillä ovat kohdillaan. – Muutama vuosi kokeneen kengittäjän mukana opettaa parhaiten, konkari huomauttaa. Varsat, siitostammat ja lepohevoset eivät tarvitse kenkiä, mutta silti kaviot tulee vuolla säännöllisesti. Kengityksen tarkoitus on pääasiallisesti suojata sarveisainetta olevaa kaviota kulumiselta. Petri Mayer on kengittänyt ammatikseen yli 40 vuotta.. Lähde: Hevosen kengitys: Granström, Johansson, Laiho, Skarra, Opetushallitus 2011 Hän kuitenkin peräänkuuluttaa vanhaa kisällikäytäntöä koulun suorittamisen jälkeen. . Näin saadaan aikaan hyviä tuloksia ja onnistumisia. Hevonen kengitetään sen käyttötarkoituksesta riippuen 4-8 viikon välein. 37 . Kengitys on kivuton toimenpide. Kaviota lyhennetään, raspataan, sitä ja kavion sädettä vuollaan, kaviota ja kenkää muotoillaan ja uusi kenkä kiinnitetään paikoilleen erityisillä kengitysnauloilla. Talvella kenkiin ruuvataan liukastumista estävät hokit. – Toivottavaa olisi, että hevosen omistajalla on oma valmentaja, oma eläinlääkäri ja oma seppä, jotka kommunikoivat avoimesti keskenään. Kengitys suojaa kulumiselta . Kavio kasvaa mittansa verran noin vuoden kuluessa. Vanha kenkä poistetaan. Suomen eläinsuojelumääräyksissä mainitaan, että hevonen on kengitettävä tarvittaessa ja sen kaviot on vuoltava säännöllisesti
Hevostalouden erikoisammattitutkinto, hevosten kengityksen asiantuntijana toimimisen osaamisala, tutkintonimike: kengitysseppä. Hakeutujilta edellytämme monipuolisia tietoa ja taitoa hevosalalta. Sisältö: erilaisten hevosten kengittäminen, varsojen ja kengättömien hevosten kavioiden vuoleminen ja hoitaminen, yleisimmät kaviovammat ja sairaudet. KENGITYSTÄ voi opiskella muun muassa seuraavissa oppilaitoksissa Salpaus koulutuskeskus, Lahti . Kolmas taso, tähtäimenä kengittämisen erikoisasiantuntemus. Opintojen kesto ja toteutus määritellään henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Edellytyksenä hevostalouden ja kengittämisen perusosaaminen. Lisätietoja: sofia.heikkonen@hevosopisto.fi Hevosopisto, Ypäjä . . Sisältö: hevosten kengittäminen, erikoisja sairaskengitykset, taonta, erilaisten kenkien suunnittelu ja tekeminen. Edellytyksenä vahva rutiini ja kokemus kengitystyöstä. Kurssilta saa vankan pohjan kengityksen perusteista esimerkiksi. Tutkinnon suorittanut henkilö on kansainvälisen tason huippuosaaja ja asiantuntija, tekee erikoisja sairaskengityksiä. . Kurssi antaa vankan pohjan kengityksen perusteista, joten voit kouluttautua alalla lisää tai saada vahvaa osaamista harrastuksesi pariin. Sisältö: Hevosen kengitystarpeen arvioiminen, kengittäminen, kengitysmateriaalin työstäminen ja kengittäjänä toimiminen, peruskengityksen tekeminen Valmistumisen jälkeen osaamisalan suorittanut henkilö pystyy itsenäisesti tekemään peruskengityksen. Kurssille valitaan haastattelujen perusteella 12 opiskelijaa. Hevostalouden ammattitutkinto, hevosten kengittämisen osaamisala, tutkintonimike: kengittäjä Toinen taso tähdättäessä kengittämisen ammattilaiseksi. 38 Harjun oppimiskeskus, Virolahti . Koulutus on tarkoitettu peruskengitystaidoista ja kengittäjän ammatista kiinnostuneille. Kengityksen peruskurssi Koulutuksen sisältö kengitystyökalujen valinta, kengityksen perusteet, kavion ja jalan anatomia, rakenne ja liikkeet. Kengitykseen erikoistuminen hevostalousalan tutkinnoissa Kengityksen opintoja voi suorittaa perustutkinnossa, ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa. Kun hevosten määrä alkoi 1980-luvulla kasvaa, tarvittiin seppiä ja hyvistä sepistä oli huutava pula. Sopii myös talliyrittäjille ja hevosalan työntekijöille.. jatkokoulutusta varten. Valmistumisen jälkeen tutkinnon suorittanut henkilö on kengityksen rutiiniammattilainen, toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. . Kengityksen pitkä peruskurssi Kurssin kohderyhmänä ovat hevostalouden perustutkinnon suorittaneet, jotka haluavat täydentää tutkintoaan erikoistumalla kengittämiseen. Mikäli sinulla ei ole riittävää kokemusta hevosalalta, hakeudu ensin suorittamaan koko hevostalouden perustutkinnon pakolliset tutkinnon osat. Hevostalouden perustutkinto, kengittämisen osaamisala (vaihtoehtoina osaamisalan tai koko tutkinnon suorittaminen) Ensimmäinen taso tähdättäessä kengityksen ammattilaiseksi. Kurssin kohderyhmänä ovat myös maatalouden perustutkinnon hevostalouden koulutusohjelmassa suorittaneet, jotka haluavat päivittää tutkintonsa hevostalouden perustutkinnoksi
Omistajat haluavat kengittäjän kohtelevan hevosiaan hyvin ja ymmärtävän hevosten erilaiset luonteenpiirteet. Kyselyt sähköpostilla teresa.forsstrom@gmail.com tai puhelimella 050-3737047. – Hevosten hyvinvointi on aina kiinnostanut minua ja kengitys on iso osa sitä. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström K engitysseppä Teresa Forsström, 37, tekee kengityksiä osa-aikaisesti, muun työn ohessa. Hän on huomannut, että hevosenomistajat ovat monessa asiassa vaativampia kuin ennen. Vuonna 2007 aloin puhua hevoseni kengittäjälle, Peter Hindsbergille, että hän ottaisi minut oppitytökseen. Koko kengityskoulun ajan hän kulki vanhemman kengittäjän mukana oppityttönä. Kengitys suuri osa hevosen hyvinvointia Pikkutytöstä asti hevosia harrastanut Teresa omistaa kaksi hevosta ja tekee vuorotyötä vanhusten hoitokodissa. – Ennen oli normaalia, että kengittäjää joutui odottamaan pitkäänkin, mutta nykyään hevosenomistajat odottavat kengittäjän tulevan ajallaan. Silloin kengityskouluun vaadittiin vuosien kokemus.. Teresa Forsström kengittää Uudellamaalla, mutta ajaa pidemmällekin, mikäli kengitettäviä on useampia samalle päivälle. 39 . Kengitys on haasteellinen ja palkitseva työ, jossa näkee oman kätensä jäljen Hevostaitoja ja fyysistä kuntoa Kengittäjän ammattitaito pitää sisällään monta asiaa. Tämän päivän hevostenomistajat toivovat kengittäjältä kädentaidon lisäksi asiakaspalvelua ja hevosystävällistä hevosenkäsittelytaitoa. – Toivottavaa on myös, että kengittäjä on muutenkin mukava ja tulee toimeen ihmistenkin kanssa, Forsström kertoo kokemuksestaan
40 Kengityssepän työ on ollut Teresa Forsströmin haaveammatti jo vuosia. yksin. Tähtäimenäni on osallistua taonnan debytanttien luokkaan ja joskus vielä suomenmestaruuskilpailuihin. Jonkin verran olen niitä tehnyt, mutta vain eläinlääkäreiden ohjeiden mukaan. – Tämän työn oppii parhaiten tekemällä, ja hyvillä sepillä onkin paljon kokemusta erilaisista hevosista sekä niiden kengityksistä. – Vielä 10 vuotta sitten kengittäjät olivat pääasiassa miehiä,. – Takomaan minut opetti kengitysseppä Mika Koskiniemi. – Paras palkinto tästä työstä on se, että asiakkaani hevonen on alkanut liikkua paremmin. Eläinlääkärin ohjeen mukaan Vihtiläinen Forsström kertoo kengittäjän työn olevan palkitsevaa ja erikoiskenkien takominen on hänen mielestään jopa koukuttavaa. Myös silloin, jos hevonen on aluksi ollut vaikea kengitettävä, mutta kerta toisensa jälkeen luottaa enemmän, rentoutuu ja kengitys helpottuu, tiedän onnistuneeni työssäni. Sen jälkeen suoritin kengityssepän ammattitutkinnon samassa opistossa, joten sain myös samalla eurooppalaisen ammattivaatimuksen Certified Euro-Farrier (CE-F) -hyväksynnän. Vaikka kenkien takominen on mielestäni kivaa ja koukuttavaakin, pidän itseäni vielä liian kokemattomana, jotta ryhtyisin yksin tekemään sairaskengityksiä. Pidän itseäni Pidän itseäni vielä liian vielä liian kokemattomana, kokemattomana, jotta ryhtyisin jotta ryhtyisin tekemään tekemään sairaskengityksiä sairaskengityksiä yksin. Kengitys ei ole voimalaji Nykyään ei enää katsota ihmeissään, kun kengittämään saapuu nainen. Onneksi pääsin arvostetun kengittäjän kisälliksi vielä koulun jälkeenkin, kiittelee Teresa opettajaansa Peter Hindsbergiä. – Noin vuoden opiskelin Harjussa, jonka jälkeen suoritin kengittäjän ammattitutkinnon. Joskus olen ehdottanut jollekin hevoselle erikoiskenkää, kun olen todennut sen olevan tarpeellinen. – Kenkien takominen on minulle melkoinen intohimo ja harjoittelen sitä todella paljon
Seuraavan aukeaman kuvassa hän ratsastaa 19-vuotiaan latvialaisen puoliveritammansa Diksijan kanssa. Eikä ole haitaksi kysyä tallikaveria myös nostamaan silloin tällöin varsan jalkoja, niin varsa oppii muidenkin käsittelyyn ja luottaa siten myös kengittäjään. mutta nykyään naisia pyrkii opiskelemaan alaa jatkuvasti enemmän. Sillä hevosella oli tapana riuhtoa jalkaa kengittäjältä ja olin päättänyt, että irti en päästä. Jos hevonen on sairas tai vaikea kengittää, näistä olisi hyvä kertoa ajoissa, jotta seppä osaisi varautua sekä varata aikaa. Se säästää työkaluja kulumiselta. Teresa on omistanut tamman 15 vuotta. – Harjoittele lyhyitä jaksoja aloittamalla siitä, että varsa antaa koskea jalkaansa. – Jos hevonen rauhoitetaan, ämpäri tarvitaan kengityksen viereen saman asian vuoksi, Teresa Forsström sanoo. – Turhaa riskiä ei tietenkään kannata ottaa ja joskus on pakko turvautua pieneen rauhoitukseenkin, itseään suojellakseen ja terveyttään säästääkseen. Kun nostat jalkaa, niin älä väännä sitä sivulle, ettei varsa menetä tasapainoaan. Ennen kengitykseen tuloa kannattaa käyttää hevonen karsinassa, jossa se yleensä pissaa, niin sitä ei sitten pissata kengityksessä. Naiset pärjäävät kengittäjinä siinä missä miehetkin, Teresa juttelee ja muistaa sitten erään tilanteen. – Voimalaji tämä ei ole. – Minulla ei ole ongelmaa tulla toimeen varsojen ja vaikeampien hevosten kanssa, mutta jos kouluttaminen kengitykseen jätetään sepän vastuulle, niin onhan varsojen vuolu ja kengittäminen silloin haastavampaa sekä aikaa vievää. . Se kävi nopeasti ja siinä piti vain toivoa, ettei hevonen astu päälleni. Teresa Forsströmille ratsastus on intohimo kuten kengityskin. Menossa kengän hionta.. Ei onneksi astunut, Teresa toteaa ja huomauttaa, että varovainen pitää aina olla. – Olisi hyvä, että hevosten jalat olisivat puhtaat sekä kuivat. Opetus alkaa varsasta Teresa toivoisi, että asiakkaat opettaisivat hevosensa jo varsasta käsittelyyn sekä jalkojen nostamiseen. Työ on fyysistä, sitä ei voi kieltää, joten kyllä tässä ovat kovilla polvet, selkä ja ranteet ja ajan kanssa hajoavat paikat, oli sitten mies tai nainen, Teresa kertoo ja viittaa siihen, että kengittäjän on syytä pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa. Teresa listaa vielä muutaman toivottavan asian, jossa kengittäjä huomioitaisiin. Teresa kertoo muutaman vinkin, joilla voi opettaa varsaa nostamaan jalkojaan luottavaisesti ja mielellään. Onhan hevosen helpompi tempaista mukaansa 60-kiloinen nainen, kuin 100-kiloinen mies. – Kun varsa nostaa jalan helposti ja pitää sitä ylhäällä jonkin aikaa, voi harjoituksessa mennä eteenpäin ja naputella kavioita esimerkiksi kaviokoukulla. – Hevonen pääsi vetämään minut jalallaan mahansa alle. Kun varsa alkaa ymmärtää, mitä siltä vaaditaan ja nostaa itse jalan pyynnöstä, niin sille voi antaa palan porkkanaa tai muuta herkkua. Kaikki kengitykseen tarvittavat välineet kulkevat Teresan mukana pakettiautossa. 41 Teresan tytär, neljävuotias Aidana, on kiinnostunut äidin töistä. Tätä voi harjoitella vaikka päivittäin pienissä osissa ja hetken kerrallaan
42
43 Kuva: Susanna Malmström
Vuosi rakentuu näyttävistä kansallisista ja alueellisista tapahtumista. – Laskemme itse erittäin hienoihin juhlavuoden tekoihin sen, että parissa päivässä yli 800 vapaaehtoista ilmoittautui mukaan hevosalan yhteiseen valmiusryhmään, hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ratsastuskouluoppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut ovat monelle ratsastuskoululle vuoden tärkein tapahtuma ja päätavoite. 44 Suomen Ratsastajainliitto juhlii 100 vuottaan Suomen Ratsastajainliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ratsastus näkyy ja kuuluu ympäri Suomea, vaikka koronavirus tekeekin juhlintaan tauon ainakin kevääksi. Vierailut kauppakeskuksissa ja kouluissa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan syksyllä. Koronavirustilanne voi vaarantaa hevosten hyvinvoinnista huolehtimisen esimerkiksi yrittäjän tai henki. Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni voi harrastaa ratsastusta omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Valmiusryhmä hätäapua antamaan Kevään ajalta tapahtumat ja kilpailut on peruttu koronaviruksen vuoksi. Kuva: SRL/Hanna Heinonen – SRL100-juhlavuosi näkyy kaikessa toiminnassa vuonna 2020. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni kohtaisi hevosen juhlavuoden aikana. Suomen Ratsastajainliiton viestintäpäällikkö Sonja Holma kertoo, että hevosen kohtaaminen on yksi juhlavuoden kantavia teemoja. Liitto kuuluu Suomen kymmenen suurimman lajiliiton joukkoon. Juhlavuosi käynnistyi suuren suosion saaneessa Ratsastuksen tulevaisuus -foorumissa helmikuussa. Teksti: Kati Wikström S uomen Ratsastajainliitto viettää tänä vuonna satavuotisjuhlavuottaan
Hevonen on ihmisen peili . Hevoset ovat mahtavia persoonallisuuksia . Nautin ratsastuksesta . Hevonen on parhain kuuntelija . Niissä oli yhteensä 41 840 starttia. Hevonen saa aina hyvälle tuulelle . • Suomalaiset osallistuivat 625 kansainväliseen kilpailuun, startteja kertyi yhteensä 4 806. Hevosen tuoksu . Hevosen kanssa kaikki muu arjen tohina ja stressi unohtuu . Hevonen on kaunis . Yhteys hevosen kanssa on parasta mitä tiedän Sata syytä rakastua hevoseen ja ratsastamiseen -kyselyssä oli monta vastausta, joissa korostetaan hevosen ja ihmisen ainutlaatuista yhteyttä. Hevonen hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet . • Jäsentalleja on 372 • SRL:n jäsenmäärä oli 45 780 vuoden 2019 lopussa • Seurojen jäseniä on 42 643 • Senioreita on 64 prosenttia, 27 163 • Junioreita on 36 prosenttia, 15 480 • Senioreista naisia 94 prosenttia ja miehiä 6 prosenttia • Junioreista tyttöjä 98 prosenttia ja poikia 2 prosenttia • Green Card -harrastajia on 3 137 • Suomessa on 74 400 hevosta. Niistä noin puolet niistä on ratsukäytössä, mukana myös ponit ja suomenhevoset • Suomessa on hevostalleja 16 000 ja alan yritykset työllistävät 15 000 ihmistä • Hevosenomistajia Suomessa on noin 35 000 • Suomessa on noin 1 000 ratsastusalan palveluja tarjoavaa yritystä, joista lähes 400 on Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleja . SRL:n hallituksen puheenjohtaja Mikael Forstén osallistui kilpailuun hevosella Nabab’s Atlanto. Hevoseni on kantanut minut suurimpienkin surujen yli . Hevonen on rehellinen . Tunnetuin Suomessa järjestettävistä kansainvälisistä kilpailuista on Helsinki International Horse Show, jossa oli yli 50 000 kävijää viime vuonna. • Suomessa järjestettiin 159 kansallisen tason ja 328 aluetason kilpailua vuonna 2019. Tässä muutamia vastauksia: . Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Ratsastus lukuina Sata syytä rakastua. Hevonen on voimakas, mutta lempeä . • Kilpailulupa oli kansallisella ja aluetasolla 5 574:lla ja seuratasolla 4 753:lla ratsastajalla. • Suomessa järjestetään myös kansainvälisiä kilpailuja. Muita kilpailulajeja ovat lännenja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askellajikilpailut sekä vikellys. Tunnetuin niistä Helsinki International Horse Show, jossa oli yli 50 000 kävijää viime vuonna. 100 syytä rakastua -kysely on edelleen käynnissä liiton sivustolla. • Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttäja kouluratsastus sekä paralympialaji pararatsastus. • Hevosten kilpailulupia oli 7 194 vuonna 2019. Ratsastuksessa oppii kokoajan lisää . Kuva: SRL/Hanna Heinonen Tasa-arvoinen kilpalaji • Ratsastus on urheilumuotona tasa-arvoinen, se on yksi harvoista lajeista, joissa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa. 45 . • Suomen Ratsastajainliitolla on 508 jäsenseuraa ja jäsenmäärä on tuhatkertaistunut alkuvuosista lähes 46 000:een jäseneen. Hevonen on hyvä ystävä . • Kansainvälinen FEI:n kilpailulupa oli 373 ratsastajalla ja 514 hevosella. Hevonen ei arvota . Hevonen opettaa tärkeitä elämäntaitoja . Suomen Ratsastajainliitto kerää juhlavuoden kunniaksi syitä rakastua hevoseen ja ratsastukseen
– ”Mestikset” ovat kasvaneet tapahtumana vuosi vuodelta, osallistuvien koulujen ja oppilaiden määrä on noussut huimasti. • FINLANDS RYTTARFÖRBUND RF Suomen Ratsastajainliiton organisaatio Jäsenistö Hallitus Vuosikokous Kurinpitolautakunta Vaalivaliokunta Seura-, alueja tallipalvelut Viestintä, talous ja IT-palvelut Urheilutoiminta Työvaliokunta Toimisto Seuraja tallipalveluiden alueryhmä Alueiden puheenjohtajisto Seuraja tallipalveluiden johtoryhmä Alueet Lajikomiteat Kansainvälisen huippu-urheilun johtoryhmä Kansallisen urheilun johtoryhmä Sääntövaliokunta Ratsastuksen harrastajien etujärjestö Suomen Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto kertoo, että tärkeimpiä syitä ratsastuksen kasvuun ovat hevosen ja harrastuksen oman vetovoiman lisäksi lajin yhteisöllisyys ja monipuolisuus. Tunnelma syntyy ylpeydestä, ilosta ja yhdessä tekemisestä. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheiluja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Liiton yhteisöjäseniä voivat olla ratsastuskoulut, harrastetallit, yksityisja vaellustallit, hevosavusteiset palvelut -tallit sekä muut ratsastuspalveluja tarjoavat yritykset, oppilaitokset tai yhteisöt. – Vuosi huipentuu juhlavaan gaalailtaan marras–joulukuussa. NBCH Ypäjä: Pohjoismaiden ja Baltian mestaruudet este-, kouluja pararatsastuksessa Ypäjällä • Pe-su 3.–5.7. Ratsastuskouluoppilaat juhlakisassa – Mikäli juhlavuoden kesäkauden tapahtumat voidaan toteuttaa, suunnitelmissa on SRL100-juhlakilpailuna ratsastuskouluoppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut Ypäjän Hevosopistolla heinäkuussa, kertoo Suomen Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto. Kuva: Ratsastuksen tulevaisuusfoorumi 2020/SRL, Hanna Heinonen lökunnan sairastumisen vuoksi. liiton hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valinta sekä seuraavan vuoden toimintaja taloussuunnitelma. Ratsastajainliiton nimissä hypätään myös iltanäytöksen kansainvälinen juhlakilpailu. Istuva hallituksen puheenjohtaja on Mikael Forstén, ja jäsenet Janne Lappi, Marjukka Manninen, Osmo Metsälä, Carina Nyholm, Petri Pesonen ja Salla Varenti. Syyskokouksen asialistalla ovat mm. Jokainen liiton jäsenseura kuuluu johonkin näistä kahdeksasta alueesta. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920 ja se on kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI) jäsen vuodesta 1923. Ratsastuksen historia 1920-luvulta nykypäivään, vauhdikkaat ja näyttävät lajit sekä tulevaisuuden tähdet ovat SRL100 Juhlanäytöksen teemoina lokakuussa Helsinki International Horse Show´n lauantai-illassa. Tapahtuma tunnetaan mahtavasta tsemppitunnelmasta ja yleisömäärästä. Suomen Ratsastajainliitto ry:n varsinaisia jäseniä ovat paikalliset rekisteröidyt ratsastusseurat. Juhla-risteilyllä koittaa aika juhlapuheille, iltapuvuille ja tanssille historian havinan siivittämänä, summaa Koivisto. – Tapahtuma järjestetään historiallisen hienoissa puitteissa. Lauantaina järjestetään koko perheelle mukavaa tekemistä hauskassa Heppativolissa. Kilpalajeina ovat koulu-, esteja pararatsastus sekä uutuutena myös kenttäratsastus. Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös. Koiviston mukaan ”Mestikset” ovat osallistujille iso asia, takana on vuosien työ ja tunnit satulassa. Yksittäiset henkilöt voivat kuulua Ratsastajainliittoon liittymällä sen jäsenyhdistysten jäseniksi. – Monelle ratsastuskoululle ”Mestikset” on vuoden päätavoite ja tärkein tapahtuma, jonka mukaan suunnitellaan tuntikalenteria ja tavoitteellista tarjontaa. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheiluja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Alueet organisoivat ja koordinoivat liiton toimintaa paikallistasolla. Ypäjän Siittolanmäki on suomalaisen ratsastusurheilun aikaikkuna, monin tavoin suomalaisen ratsastusurheilumme sydän, toteaa Jukka Koivisto. Suomen Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Talliryhmän mukana paikalle tulevat runsaslukuiset kannustusjoukot. SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO R.Y. Vuosikokouksen valitsemaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Näillä alueilla on omat jaostot, jotka järjestävät ja koordinoivat liiton toimintaa paikallistasolla yhdessä alueen seurojen kanssa. SRL100 Juhlakilpailu Ratsastuskouluoppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut Ypäjällä • Ke-su 21.–25.10. Syksyllä juhlanäytös Jos mahdollista, Ypäjän Hevosopisto isännöi kesäkuun lopussa Pohjoismaiden ja Baltian mestaruudet este-, kouluja pararatsastuksessa. Helsinki International Horse Show Helsingin Jäähallissa, SRL100 Juhlanäytös lauantai-iltana • SRL100 Juhlagaala marras–joulukuussa . Samalla juhlitaan myös SRL100-vuotta kesäisen yhdessäolon merkeissä. 46 Juhlahetkiä kalenteriin • Ke-su 24.–28.6. Tuolloin valmiusryhmästä löytyy hätäapua, sanoo Holma. Liiton jäsenten edustajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa vuosikokoukseen. ?
Joka viides 10-18-vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta ja aikuisista naisista harrastajia on 6 prosenttia. Liiton jäsenmääräksi kirjattiin 470 ratsastajaa vuonna 1925, tietää toiminnanjohtaja Jukka Koivisto. Kuva: Hippos/Saara Tirkkonen Ratsastus täytti olympialajina 100 vuotta Lontoon olympialaisissa 2012. Erityisesti naisten laji Ratsastuksesta on tullut valtaväestön, etenkin naisten suosittu harrastus. Siviiliväestön ratsastusharrastus voimistui kuitenkin hiljalleen 1960-luvulta lähtien. Kuvassa Virmaliina-hevonen Työhevosten SM-kisoista 2019. Koneet korvasivat hevosen työssä 1950-luvulta alkaen, ja 1980-luvulle tultaessa hevosten määrä oli alimmillaan vain noin 30 000. Pääasiallinen käyttö oli maataloudessa ja kuljetuksissa. kilpailut olivat lähinnä upseereiden järjestämää toimintaa. Armeijan luovuttua hevosista vaiheittain toisen maailmansodan jälkeen, myös ratsastusurheilu koki notkahduksen. R atsastus ja hevosala ovat käyneet läpi suuren murroksen Suomen Ratsastajainliiton historian aikana. ?. – Samalla kun hevonen on muuttunut arjen kumppanista vapaa-ajan virkistykseksi, hevosesta on tullut uusi maaseudun voimavara ja elävöittäjä. – Kun Ratsastajainliitto perustettiin vuonna 1920, maassa oli kahdella paikkakunnalla kolme ratsastusseuraa. – Kasvu on ollut siitä eteenpäin huikeaa, iloitsee Koivisto. – Suomessa oli tuolloin kuitenkin lähes 400 000 hevosta ja hevonen oli jokaiselle tuttu ratsuna sekä kärryjen edessä. Ratsastuksen suosio on kasvanut ja syinä siihen ovat hevosen ja harrastuksen oman vetovoiman lisäksi lajin yhteisöllisyys sekä monipuolisuus. Etenkin taajamien tuntumassa vanhat maatilat muuttuvat hevostiloiksi sekä yritysettä yksityiskäyttöön. Hevosia jäi enää lähinnä tykistöön ja huoltomuodostelmiin sekä Santahaminan kadettikouluun, missä niitä oli opetusratsuina aina 1990-luvulle asti. Lähinnä ratsuväki kilpaili Viime vuosisadan alussa ratsastus oli urheiluja kilpailumuotona lähinnä ratsuväen toimintaa, johon osallistui jonkin verran myös siviilejä. Tärkeimpiä syitä ratsastuksen kasvuun ovat hevosen ja harrastuksen oman vetovoiman lisäksi lajin yhteisöllisyys ja monipuolisuus. – Suomessa ensimmäiset ratsastuskilpailut järjestettiin vuonna 1911. 47 Työnteosta virkistyskäyttöön Hevosen rooli on sadassa vuodessa muuttunut arjen kumppanista vapaa-ajan harrasteeksi. Ratsastus oli lajina mukana myös Helsingin kesäolympialaisissa 1952. Hevosen rooli Suomessa on muuttunut työhevosesta ja arjen kumppanista virkistävään harrastekäyttöön. Lajilla on Ratsastajainliiton arvion mukaan parhaimmillaan sesonkiaikaan jopa 160 000 harrastajaa. Ratsastus vaatii henkistä ja fyysistä keskittymistä ja sen parissa voi irrota arjesta kokonaan, kertoo Koivisto. Alkuun ratsastus– Samalla kun – Samalla kun hevonen on hevonen on muuttunut arjen muuttunut arjen kumppanista vapaakumppanista vapaaajan virkistykseksi, ajan virkistykseksi, hevosesta on tullut hevosesta on tullut uusi maaseudun uusi maaseudun voimavara ja voimavara ja elävöittäjä. – Molemmat ratsuväkirykmentit jalkautettiin 1940-luvulla ja armeijan Ratsukoulu lakkautettiin 1955, jolloin lakkasi myös armeijan ratsujalostus. elävöittäjä
Rata on peruskorjattu kolmisenkymmentä vuotta sitten, minkä jälkeen radalle ja siihen liittyviin kiinteistöihin ja rakenteisiin on tehty pienempiä remontteja. – Seinäjoella on kokenutta tapahtumien järjestäjäkuntaa, vaikka meillä on Kuninkuusravien osalta kokemusta vain 15 n Kuninkuusravit. Olemme keskittyneet radan ympäristön parantamiseen, muun muassa radan vesihuoltoon. Tallialueelle on lisätty katospaikkoja ja katoksia muun muassa maalattu. 48 K uninkuusravit juostiin Seinäjoella edellisen kerran vuonna 2005. – Kuninkuusraveja varten on tehtävä väliaikaista rakentamista ja puitteita ehostetaan mutta mihinkään suuriin ja pysyviin laajennuksiin ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia eikä tarvettakaan. – Valmistaudumme normaalisti siinä hyvässä uskossa, että kunkkarit toteutuvat suunnitellusti. Radalla on valmistauduttu Kuninkuusraveihin kunnostamalla muun muassa tallialuetta ja katsomotiloja. Työtä on tehtävä, emmekä voi jäädä odottelemaan. Myös kaikki yhteistyökumppanimme haluavat tähän vakaasti uskoa. Meille Kuninkuusravit tarjoavat tilaisuuden parantaa taloudellista ja imagollista tilannettamme, joten tuo tilaisuus on otettava toSeinäjoella uskotaan loppukesän Kunkkareihin Seinäjoen ravikeskuksen historian järjestyksessään kahdeksannet Kuninkuusravit eivät ainakaan toistaiseksi ole koronaviruksesta kärsineet. Tarkoituksena on aidata koko tallialue jolloin kaikki tallit kuuluvat ravien kilpailualueeseen. Ratarunko on 30 vuotta vanha, mutta itse radan kunnostus on alunperinkin ajoitettu suunnitelmissa tuleville vuosille. sissaan, sanoo toiminnanjohtaja Jyri Saranpää. – Itse rataan emme ole koskeneet. Isot tapahtumat antavat selkänojaa Mittavat tapahtumat antavat tukevan selkänojan järjestäjille
Viranomaiset ovat tottuneet suurtapahtumiin ja heidän kanssaan asiointi on helppoa. Majoituskapasiteettia on Seinäjoella runsaasti aina vuokrattavista omakotitaloista lähtien. Tangomarkkinoiden ja Provinssirockin lisäksi ovat Vauhtiajot ja Solar Sound. Seinäjoella uskotaan loppukesän Kunkkareihin vuoden välein. Seinäjoen ravikeskuksessa käy käy vuosittain noin 25-30 000 henkeä ja ratapäiviä on 32. – Olemme – Olemme keskittyneet keskittyneet radan ympäristön radan ympäristön parantamiseen, parantamiseen, muun muassa muun muassa radan vesihuoltoon. Seinäjoen vahvuudeksi Saranpää näkee sen, että kaikki palvelut ovat lähellä keskustaa, myös karavaanarialue. Kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. Ensi kesänä on Kuninkuusraveja edeltävänä neljänä viikonloppuna suuret tapahtumat, joihin jokaiseen odotetaan miltei yhtä paljon väkeä kuin Kunkkareihin. Raviradalla on kaksi ravintolaa ja sen istumakatsomoon mahtuu 900 henkeä.. – Suurtapahtumat ovat työllistäneet muun muassa urheiluseuroja, joissa on osaavaa väkeä erilaisiin järjestelytehtäviin. – Se on Tangomarkkinoiden kävijöiden alue ja sijaitsee puolen kilometrin päässä keskustasta, jonne on radalta puolitoista kilometriä. . radan vesihuoltoon. Meillä on vuotuisia isoja tapahtumia kuten Tangomarkkinat ja Provinssirock. Airbnb on ollut Seinäjoella jo vuosia suosiossa Majoitusta voivat vieraat tiedustella Call centerin kautta, vaikkei se otakaan varauksia vastaan. – Kokoamme tietoa eri majoitusvaihtoehtoja, joista vieraat voivat valita mieleisensä. Seinäjoen ravikeskuksen ympäristöön mahtuvat kaikki Kuninkuusravien palvelut ja keskustaankin on vain 1,5 kilometriä. Seinäjoen ravikeskuksen kuluva kausi huipentuee Kuninkuusraveihin. Voimme osittain hyödyntää edellisviikkojen tapahtumien kalustoja, mistä syntyy kustannussäästöjä. 49
Olennaista olisi saada ihmiset laajasti kiinnostumaan hevosista ilman mitään ”pelipakon” tuntua. Seinäjoen raviradalla elettiin positiivisissa tunnelmissa viime syksyyn saakka. Kaupunki omistaa maapohjan ja erillinen kiinteistöosakeyhtiö katsomorakennukset. Liikkeelle pitäisi lähteä perusnäkyvyydestä ja tuoda sen myötä kenties uusia elementtejä ravimaailmaan. – Loppusyksyn märät kelit näkyivät kävijöiden vähentymisenä ja myyntilukujen laskuna. Ensimmäisestä 18 Seinäjoki-ajosta 13 päättyi Yhdysvalloissa syntyneiden hevosten voittoon. Ravit ovat uusille asiakkaille jo sellaisenaan eksoottinen elämys. Raveissa kävi keskimäärin 500-700 ihmistä viikonpäivästä riippuen. Hevosia kilpailee radalla noin 4 500. Aluksi sen nimi oli Seinäjoki-ajo, sittemmin International Prix d’Etain Royal Seinäjoki -race ja nykyään nimeksi on vakiintunut International Seinäjoki race. – Kavioliiga GP ei ollut ehkä aivan sellainen menestys kuin odotettiin. Vielä syksyllä liikkeitä oli kaksi. Valitettavan monella on kuitenkin käsitys, että raviradoilla vain pelataan ja portista pitää astua sisään setelitukku taskussa. 50 Toiminnanjohtaja Jyri Saranpään mukaan radalla on valmistauduttu loppukesän Kuninkuusraveihin kunnostamalla muun muassa tallialuetta ja katsomotiloja. Ihmiset saattavat tulla kertaluontoisesti, kokevat ravien tunnelmaa ja näkevät hevosia, mutta päähuomio ja syy ei olekaan raveissa vaan oheisohjelmassa. Ilkka-Pohjalainen -ajo on 5-6 -vuotiaille suomenhevosille ja 4-5 -vuotiaille lämminverisille suunnattu kasvattajakisa. Seinäjoki Racella on pitkät perinteet. – Ravipäivien ja hevosten määrät eivät enää kohtaa, vaan päiviä on liikaa hevosten vähentyneeseen määrään nähden. – Olemme pyrkineet tuomaaan esiin sitä, että raveissa voivat viihtyä lapset, joille on varattu ohjelmaa. Ravintolat tarjoavat hyvää ruokaa. Raviradalla on kaksi ravintolaa ja sen istumakatsomoon mahtuu 900 henkeä. Lähes kaikissa raveissa on ollut ryhmiä, joille olemme tarjonneet esimerkiksi lähtöautokyytejä tai talleihin tutustumisia. Joka vuosi yleisön eteen ravasi tuoreita jenkkituonteja ja ne usein myös korjasivat voittopokaalit. Pelaaminen ei ole ylipäätään enää sellaisessa maineessa kuin joskus ennen, mikä asia olisi saatava entistä paremmin kaiken kansan tietoisuuteen. Seinäjoki-ajossa on nähty aina aikansa upeimmat menijät jopa jonkinlaisen tähtikultin luoneita Charme Asserdalia, BWT Magiciä ja Brad De Weluvea myöten, kertoo toiminnanjohtaja Jyri Saranpää. Ravit ovat toki paljon muutakin kuin vain pelaamista, mitä kuvaa tulisi saada levitettyä ratojen ja hevospiirien ulkopuolelle. Radan omistaa Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry. Muutimme kisan ikäluokkia vuotta vanhemmiksi, jotta alueen kasvatteja ehtisi kypsyä enemmän kilparadoille, sanoo Saranpää. Ravit eivät ole vain pelaamista Saranpää kuten muutkin raviratojen vetäjät ovat huolissaan tulevaisuudesta. Märkä syksy karsi väkeä V iime vuonna Seinäjoella oli 32 ravipäivää. – Vuosikaudet kevään ensimmäisenä varsinaisena suurkilpailuna Seinäjoki-ajo oli varsinkin alkuaikoinaan uusien tulokkaiden perinteinen debyyttikisa. Kansainvälinen suurkilpailu on osa Euroopan raviliiton UET:n järjestämän UET Trotting Mastersin osakilpailua, joka kokoaa paitsi kotimaisia myös ulkomaisia ravureita muun muassa Ruotsista ja Italiasta. Ravitapahtumien sisältö on monipuolinen, olennaista jokaisella radalla ovat hevoset, miettii Saranpää. – Viime vuosina Seinäjoki Race on muodostunut kansainvälisen kilpailukauden avaukseksi etenkin italialaisille ravureille. Seinäjoen kauden päätapahtuma on vuotuinen Seinäjoki Race. Se jäi enemmän tv-tuotteeksi ja raviväki jäi lauantai-iltana kotiin televisioiden ääreen. Raviurheilua intohimoisesti harrastaneen seinäjokelaisen urheilumiehen, toimittaja Anssi Kamisen ideoimana 1975 käynnistynyt Seinäjoki-ajo vakiinnutti heti ensi kerralla asemansa suomalaisen suurkilpailusesongin avaajana. Kaiken kaikkiaan vuodesta jäi kuitenkin hyvä maku, sillä saimme radalle myös uusia kasvoja. Radalla toimivat myös klinikka ja hevostarvikeliike. Seinäjoen ravikeskuksessa käy vuosittain noin 25-30 000 henkeä. Rata on yksi aktiivisimmista radoista koko maassa. Seinäjoen raviradan ohjelmaan kuuluvat muun muassa useat Toto75-ravit, Kasvattajakruunun kilpailusarjat, Varsakunk ku ja alueellinen kasvattajakilpailu Ilkka-Pohjalainen -ajo. Voittosumma on 70 000 euroa. – Ikäluokkakisat ovat viime vuosina osanottajamääriltään pienentyneet, eikä ennakkomaksullisiin kisoihin tule samaa määrää hevosia kuin joskus aikaisemmin. . Talleissa on niin ratsastus-, valmennuskuin harrastustallejakin. – Erilaisten oheistapahtumien järjestäminen ravien yhteydesSeinäjoki tunnetaan myös maailmalla sä ei sinänsä ole automaattinen ratkaisu. Konsepti ei toiminut raviradan kannalta, vaikka sinänsä ravien järjestäminen yhtäaikaisesti Vermossa ja meillä olikin hyvä ajatus. Vajaita lähtöjä on niin meillä kuin muillakin radoilla. – Ravit kiinnostavat tapahtumana samoin kuin itse hevoset. Hevoset jäävät sen jälkeen kilpailemaan Pohjois-Eurooppaan. – Ravien profiilista riippuen toimihenkilöitä töissä on 30-50 henkeä. Seinäjoella kuten muillakin raviradoilla nähdään tärkeäksi luoda raveille uutta imagoa. Tässä lajissa jokainen voi valita sen palasen, joka häntä kiinnostaa.. Syksyn muutamille raveille osui aika huono sää. Seinäjoen rata työllistää arjessa neljästä viiteen henkilöä. Toimihenkilöjoukko on sitoutunutta, kukin huolehtii tehtävänsä rutiinilla, sanoo toiminnanjohtaja Jyri Saranpää. Seinäjoella pyrimme pitämään tämän perinteen hengissä kehittämällä kilpailua tulevaisuutta silmällä pitäen. Käytännössä kaupunki ja Hevosjalostusliitto hallinnoivat yhtiöitä
Hevosjalostusliitot ovat merkittäviä toimijoita hevostalouden kentässä sekä tunnistamisen että hevostalouden neuvonnan osalta. Suomen Hippokselle liittojen toiminnanjohtajat ovat päivittäisiä yhteistyötahoja ja heidän ammattitaitonsa ja yhteistyön toimivuus on tärkeää. Hevosjalostusliittojen toiminta henkilöityy pitkälti toiminnanjohtajien työhön. Lisäksi jalostusosasto palkitsi vuonna 2019 yhteistyössä ansioituneita hevosjalostusliittoja. Star Price Isä Super Fling, emä Brightest Star, emänisä Highest Glory Kasvattaja Carita Tuominen, omistaja Sari Sormunen & Jenna Heikkinen, Sotkamo Pisteitä 52, ennätys 13,1 aly 2. Ratu Royale Isä Credit Winner, emä Margret Palema, emänisä Alf Palema Kasvattaja Ratun Talli Oy, omistaja Vesa Santanen, Lieto Pisteitä 51, ennätys 11,0 aly Vuoden 2019 parhaita tammoja olivat palkitsemassa Hankkija Oy:n aluemyyntipäällikkö Markku Kivikangas, Suomen Hippoksen puheenjohtajatuomari Matti Rehula sekä Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Vuoden hevosjalostusliitoille kiitokset hyvästä yhteistyöstä . Suomen Hippoksen jalostusosasto palkitsi hyvästä yhteistyöstä Virpi Ylitalon Varsinais-Suomen hevosjalostusliitosta. Suomenhevoset Kaikki kolme palkittavaa suomenhevosta saavuttivat saman pistemäärän näyttelyssä. Heidi Ale Isä Offshore Dream, emä Sugar Dream, emänisä Sugarcane Hanover Kasvattaja Kuusaan Virma Oy, omistaja Heidi Stable, Lappajärvi Pisteitä 51,5, ennätys 13,8 ake 3. Vuoden 2019 parhaiden tammojen palkintoja olivat noutamassa Kainuun Hevosjalostusliiton Kimmo Oikarinen (vas.), EteläSuomen Hevosjalostusliiton Merja Hietanen, Ratu Royalen omistaja Vesa Santanen, Heidi Alen omistajakimppaan kuuluvat Mari Kahilakoski ja Tiina Koskinen sekä Star Pricen osaomistaja Sari Sormunen. Suomenhevosten osalta on huomattavaa, että kaikki kolme tammaa ovat edelleen kasvattajansa omistuksessa. S uomen Hippos palkitsi vuoden 2019 jalostusarvostelussa parhaalla yhteispistemäärällä palkitut juoksijasuunnan suomenhevostammat sekä lämminveriset ravihevostammat. Huima Lento Isä I.P. Lento, emä Sangen Huima, emänisä Hovi-Ari Kasvattaja ja omistaja Chanette Roth, Lohja Pisteitä 60, ennätys 24,6 aly 2. Noora Rinne-Nirvan valmentama Huima Lento kuvassa Esa Holopaisen ajamana. 51 Jalostuspäivät 2020: Vuoden 2019 parhaat tammat palkittiin Huima Lennon on kasvattanut sen omistaja Chanette Roth. 1. Ylitalolle haluttiin antaa kunniamaininta huolellisista dokumenteista sekä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä Suomen Hippoksen jalostusosaston kanssa. Runoneito Isä Ramiini, emä Venlatar, emänisä Rallaus Kasvattaja ja omistaja Mia Liipola, Lahti Pisteitä 60, ennätys 26,5 ke 3. Palkitsemassa Hankkija Oy:n aluemyyntipäällikkö Markku Kivikangas (kuvassa keskellä). Kuva: Harri Lind. Kunnaan Tähti Isä Valtraus, emä Kunnaan Kukka, emänisä Kihin Hiski Kasvattaja ja omistaja FinnTeam, Paltamo Pisteitä 60, ennätys 26,8 ke Lämminveriset 1. Erityisenä perusteena Timlinin palkitsemiselle on positiivinen ja kehittämishaluinen asenne ja hyvä yhteistyö kaikissa tilanteissa. Vuoden hevosjalostusliittona ja vuoden liiton toiminnanjohtajana palkitaan Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto ja toiminnanjohtaja Jenni Timlin. Tasapisteissä järjestyksen ratkaisee hevosen ennätys
Pyöreät ja puiset läpimitaltaan noin kymmensenttiset aitatolpat ovat ylihauraampaa, eivätkä naulat ja ruuvitkaan tunnu pysyvän siinä yhtä hyvin kuin käsittelemättömässä puussa. Kevyet valkoiset muovitolpat menettävät talven aikana helposti muotoaan.. Sitä ei myöskään voi kierrättää, vaan se pitää toimittaa ongelmajätelaitokselle, sanoo Salla Varenti. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen – Ne ovat monesti yhden kesän ilo ja sopivat lähinnä vain tilapäiskäyttöön. Käytännön työn kannalta materiaalien pitää olla keveitä, naisvaltaisella alalla kun ollaan. 52 O sa hevosista järsii puuta riippumatta sitä, onko se kyllästettyä, tervattua tai muuten käsiteltyä. Kyllästetty puu ei lahoa, mutta on ongelmajätettä. – Kyllästetty puu on jollain tavoin käsittelemätöntä puuta Yrittäjä on oppinut kokemusten kautta hyvän aidan teon Kaira korvasi rautakangen ja hartiat kiittävät Hämeenlinnalaisen Aulangon Ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varenti on vuosien varrella kokeillut monia ratkaisuja tarhojen aitauksessa. Routa liikuttaa tolppia aina jonkin verran talven mittaan. Tolpan muodollakin on merkitystä. Muovisissa ja metallisissa tolpissa on omat etunsa ja haittansa. – Neliskanttisissa tolpissa lanka ottaa helposti kiinni kulmiin tolpan liikkuessa ja aiheuttaa oikosulun. Metallitolpat puolestaan ovat raskaita käsitellä. – Aitalautoina käytämme käsittelemätöntä puuta. Meillä aitauksista huolehtivat paljolti tallityöntekijät tai tallitytöt, jotka korjaavat pikkuvahinkoja, kun sellainen silmiin osuu. Pyöreässä tolpassa eristimet ja langat pysyvät hyvin paikallaan. Kaikki eivät toimi, mutta hyviäkin ratkaisuja on löytynyt
Kairalla reikä hetkessä maahan Viime vuosien yhdeksi parhaimmaksi ostokseksi Varenti lukee moottorikäyttöisen kairan, jolla kolmenkymmenen sentin tolppareikä syntyy maahan hetkessä. voimaisesti paras tolpparatkaisu. Yrittäjä on oppinut kokemusten kautta hyvän aidan teon Kun antura ei Kun antura ei ollut riittävän ollut riittävän syvällä routarajan syvällä routarajan alapuolella, alapuolella, routa siirsi routa siirsi betonimöhkälettä betonimöhkälettä ja tolpan suoristus ja tolpan suoristus vaati paljon työtä ja vaati paljon työtä ja jopa konevoimaa. 53 . Kairalla syntyy reikä hetkessä ja tallitytötkin pystyvät kairaa käsittelemään. porttien sähköpaimenet pidättele, jos hevoset haluavat portista ulos. jopa konevoimaa. – Jos hevonen tulee portista läpi, on parempi, ettei jalkoihin mahdollisesti kietoutunut lanka aiheuta jalkavammoja kuin että pitää hieman uusia puutavaraa.. – Ennen piti hakata maahan reikää rautakangella. Myös lankaan takertuneet häntäjouhet, hevosen häntäänsä langasta kiskoessa – saattavat vioittaa lankaa ja estää sähkönkulun. Huonojen kokemusten vuoksi Varenti on hylännyt sähköiset lankaportit. Porttilangat saattavat myös sotkeutua hevosen jalkoihin. Sähköiset lankaportit hylätty Tarhaan mennessä ja sieltä tullessa portilla – ja varsinkin sähköportilla on monesti sählinkiä, kun taluttajan täytyy samalla pitää hevosta ja aukaista sekä sulkea portti. Meillä puutolpat on suojattu muovisilla salaojaputkilla, mikä estää järsimisen tehokkaasti, sanoo Varenti. Se oli hidasta ja raskasta työtä. – Etenkin talvisin, kun hevoset ovat loimitettuina, eivät Aitausten välit kannattaa pitää riittävän suurina, koska hevoset tuppaavat nojailemaan aitoihin. Salla Varantille kaira on yksi parhaista avuvälineistä. – Kaiken lisäksi kaira oli hinnaltaan edullinen. Kulmiin viistotuki on käytännöllinen ratkaisu
Luonnonvärinen Luonnonvärinen puu sopeutuu puu sopeutuu mielestäni mielestäni maisemaan parhaiten, maisemaan parhaiten, eivätkä mahdolliset eivätkä mahdolliset korjauksetkaan korjauksetkaan pistä heti silmään. Salaojaputki suojelee tolppaa järsinnältä. . – Maalattu aita kun vaatii jatkuvaa huoltoa. Riittävä välimatka säästää aitoja Varsinkin nuorille hevosilla on luontaista taipumus kisailla keskenään näykkimällä toisiaan, nojailemalla, piehtaroimalla, pukittelemalla ja nousemalla takajaloilleen. – Kun hevoset pääsevät ”keskustelemaan” toistensa kanssa aidan yli, siinä tolpat ja poikkilaudat yleensä kärsivät. Joskus kokeilimme tolpissa betonianturoita, mutta se idea ei oikein toiminut. 54 Sähköportti voi olla hevoselle jopa vaarallinen. Sivulaudat ovat raakalautaa, jossa ruuvit ja naulat pysyvät parhaiten. Luonnonvärinen puu sopeutuu mielestäni maisemaan parhaiten, eivätkä mahdolliset korjauksetkaan pistä heti silmään, Varenti pohtii. Vaikka isoon aitaukseen kuluu paljon tolppia, niiden välimatkoja ei ainakaan säästömielessä kannata pidentää. Joskus meillä oli aitaus, jossa tolppien väli oli 5-6 metriä. Paras portti Varennin mukaan on kuitenkin vankka metalliportti. Myös liian lähekkäin olevat aitaukset saattavat mennä rikki. – Jos kulmatolppa kallistuu, aitauksen tolpat alkavat pettää kulman kummaltakin puolelta. Kun antura ei ollut riittävän syvällä routarajan alapuolella, routa siirsi betonimöhkälettä ja tolpan suoristus vaati paljon työtä ja jopa konevoimaa. pistä heti silmään. Päädyimme tukemaan kulmat viistolaudoilla. Se näyttää hyvälle yhden kesän, mutta sen jälkeen maalausta on jatkuvasti korjattava. Langat alkoivat ennen pitkää roikkua ja sekä lanka että sen mukana sähkö ”valui” maahan. – Olemme tulleet siihen tulokseen, että sopiva väli tolpille on kolmisen metriä ja aitauksille puolisentoista metriä. Metalliportti on helpoin ja myös vankin ratkaisu.. Aulangolla aitauksia ei maalata
– Sideharsolanka puolustaa paikkaansa tilapäisissä aitauksissa Yhden hehtaarin aitaaminen kolmella langalla vie lankaa satoja metrejä. – Viime vuosina aika moni on investoinut aurinkopaneeliakkuun. Aurinkovoimalalla saa sähkön kymmenen hehtaarien aitaukseen. Puu on ekologinen ja kestäväkin ratkaisu. Tietysti se maksaa hieman enemmän muttei ruokakuppien kovin usein toistuva uusiminenkaan ole ole halpaa. Vikaa kannattaa etsiä maadoituksesta tai langasta. Jollei aitauksen sähkö ole yhdistetty verkkovirtaan, sähkönsaati turvataan akulla. Muovija lasikuitutolpat soveltuvat pika-aitauksiin ja siirrettäviin aitauksiin. – Käännettävä ruokakuppi on suositeltava malli, koska se on jo rakenteeltaan järeämpi kuin tavallinen kuppi. – Metalli on kallis materiaali ja metallitolppia käytetään yleensä ainoastaan tarhoissa ja kenttien aitauksissa. Ruokakuppi on tallissa monesti se kaluste, joka useimmiten rikkoontuu. Mitä pienempi ohmi-luku on, sen paksumpi on lankakin. Langoissa kiinnitettävä huomiota sähkönjohtokykyyn Puupylväs sopii hyvin hevosaitaukseen Laidunkauden lähestyessä kannattaa tarkistaa aitausten kunto. Mitä alempi on ohmi-luku, sen parempi vastus ja sen parempi sähkönjohtokyky on. Ohmi-luvuilla merkitystä Lankojen tärkein ominaisuus riittävän hyvä sähköjohtokyky. sideharsolankoja, joissa vastus saattaa heikentyä jo yhden talvenkin jälkeen Laatulangoissa ohmi-luku on 0.,01:n tai 0,1:n luokkaa, mutta sideharsilangoissa luku saattaa olla 3,0. Jos aitauksesta katoaa sähkö, on vika harvoin itse paimenessa, vaikka se yleensä syyt viasta saakin. Muovilasikuitupylvässä lankaa kannatteleva eristin on integroitu pylvääseen, puupylvässä eristin pitää ruuvata jokaiseen tolppaan erikseen. Puutolppien hinta on suoraan verrannollinen kyllästysasteeseen. – Muutamalla kympillä saa digitaalisen aitausmittarin, jolla voi tarkistaa sähkön kulun langassa. Jos aitaus pitää esimerkiksi jakaa, on muovisten pylväiden liikuttelu vaivatonta. Laatu ja hinta ovat suorassa suhteessa keskenään. Tolppamateriaaleja ovat myös muovi ja metalli, lähinnä alumiini sekä lasikuitu. Kun sähkön kulku takkuilee, voi katkopaikkoja korjata erityisillä liittimillä. Aina kannattaa kysyä myyjiltä, mikä on paras lanka ja tolppa. Langat kannattaa ennen laidunkautta tarkastaa etenkin jo ne ovat olleet paikoillaan koko talven. – Märkä talvi on ehkä mädättänyt puisia tolppia, sanoo laiduntarvikkeita myyvän Uudenmaan Heinäpojat Oy:n toimitusjohtaja Christer Bomberg. Kyllästysaineet eivät ole enää myrkyllisiä kuten vielä parikymmentä vuotta sitten. Niissä on vähiten huollettavaa ja korjattavaa, vaikka ne ovat hinnaltaan hieman kalliimpia kuin PVC-muoviset pylväät. – Yleensä korjaukset ovat hyvin tilapäisiä ratkaisuja koska sama vika toistuu nopeasti jossakin toisessa kohtaa lankaa. Laitumille metallitolpat ovat aika kallis panostus. akkuun. Erilaiset solmuliitännät ovat vieläkin huonompi konsti korjata lanka. Puupylvään maahan iskeminen on hieman työläämpäää kuin esimerkiksi muovipylvään. Moni hevonen järsii puuta kuin puuta.. Yksi kenno ja 20 voltin laite on kooltaan 50-60 senttiä. – Puupylväs on ylivoimaisesti kysytyin tolppa. Niissä on säädin, joka takaa ettei laitteeseen synny alitai ylilatausta, sanoo Bomberg. – Nelosluokan kyllästysasteen tolppa kestää hyvinkin parikymmentä vuotta, mutta ykkösluokan tolppa voi kestää olosuhteista riippuen 1-2 vuotta. Aurinkovoimaa voi hyödyntää Aurinkokennot ovat viime vuosina yleistyneet lankojen voimanlähteenä. Hinnassa ja kestävyydessä on isot erot. Markkinoilla on ns. 55 A itatolpilla on ollut tänä keväänä kysyntää normaalikevättä enemmän. Jos langat ovat pitkät ja vastus heikko sähkö, ei kulje. Ennen laidunkautta kannattaa tarkistaa myös esimerkiksi aitausten portit ja vesihuolto. Ne ovat helppoja pystyttää ja kevyitä siirtää, mutta kestävät huonosti talvea. – Hyötysuhde on viime vuosina parantanut, kennon kautta syntyy sähköä pilvisenäkin päivänä. – Viime vuosina aika – Viime vuosina aika moni on investoinut moni on investoinut aurinkopaneeliaurinkopaneeliakkuun. Tolppien ja etenkin lankojen kunnossa ja toimivuudessa saattaa olla talven jäljiltä korjattavaa. Se pysyy aina latauksessa eikä tyhjene koskaan. Kun varusteet pysyvät kunnossa, on se helpotus myös hevosille. –Langat ovat loppujen lopuksi ne, jotka pitävät hevoset aitauksissa
Seisaaltaan nukkumisen mahdollistaa erityinen nivelten ja jänteiden lukkiutumismekanismi, mutta runsaalle seisaaltaan nukkumiselle on myös fysiologinen peruste. Varsinaiseen uneen, johon liittyy tajunnan tason aleneminen, hevoset pystyvät vaipumaan sekä seisaaltaan että makuultaan. Uneen sekä seisaaltaan että makuultaan Aikuiset hevoset lepäävät enimmäkseen seisaaltaan. Eniten hevoset nukkuvat yöaikaan. Juttujen lähde: Suomen Hevostietokeskus H evoset tarvitsevat lepoa ja unta 5–7 tuntia (20–30%) vuorokaudessa. Lepo alkaa yleistyä alkuillan pitkän syömisjakson jälkeen, ja lähes aina aamuyöllä kello 2:n ja 5:n välillä hevoset nukkuvat. Saaliseläiminä hevoset täyttävät levon ja unen tarpeensa jopa kymmenessä eri jaksossa vuorokauden mittaan. Näistä 1-3 on lepojaksoja makuullaan, tosin varsoilla lepojaksoja on huomattavasi enemmän. Tähän aikaan esiintyvät myös pisimmät makuultaan lepojaksot. Lepo vaikuttaa myös elimistön puolustusmekanismeihin sekä varsojen kasvuun. Varsoilla levon tarve on hieman suurempi. Hevosen maatessa suuri elopaino rasittaa verenkiertoja hengityselimistöä, myös suolistokaasuja kerääntyy umpija paksusuoleen. Samanaikaisesti lihasjännitys säilyy, joten hidasaaltounta. Myös lepojaksot noudattavat suhteellisen samana toistuvaa vuorokausirytmiä. Hidasaaltoja vilkeunivaiheet Hevosilla uneen sisältyy hidasaaltounivaihe ja REMeli vilkeunivaihe. Unen puute vaikuttaa hevosiin samankaltaisesti kuin ihmisiin. Sen sijaan varsat nukkuvat makuullaan pitkiäkin aikoja. Hidasaaltounivaiheessa hevosen verenpaine laskee ja sydämen syke hidastuu, myös aivojen aktiivisuus vähenee. Kokonaislepoajasta varsinaista sikeämpää nukkumista on 3-5 tuntia ja lepoa noin 2 tuntia. Päivällä hevosten lepojakso ajoittuu luontaisesti puolen päivän paikkeille. 56 Riittävä lepo ja uni hevoselle elintärkeitä Nukkuessa hevosen elimistö lepää ja energiavarastot täydentyvät. Aikuiset hevoset nousevatkin makuultaan seisomaan lepojaksojen välissä
Täysikasvuisen hevosen levon ja unen tarve Hidasaaltouni n. 0,5h 9% . Yleisen olettamuksen mukaan hevoset eivät kykene nukkumaan seisaaltaan sikeästi. Mahdollisuus päästä lepäämään makuultaan on siten välttämätöntä hevosen hyvinvoinnin kannalta.. 57 . Hevoset vajosivat välittömästi REM-uneen käytyään makuulleen. Samanaikaisesti lihasjännitys säilyy. 3h = 55% Kevyt lepo n. Vieras talli heikentää unen laatua Varsojen lisäksi myös täysikasvuisten hevosten on päästävä lepäämään makuullaan päivittäin. Hevosten havaittiin nukkuvan seisaaltaan hidasaaltounta, jonka aikana niiden verenpaine laskee ja sydämen syke hidastuu, myös aivojen aktiivisuus vähenee. 2h = 36% REM-uni n. Tästä johtuen hevosten on oltava makuullaan, jotta ne voivat saavuttaa REM-univaiheen. Tutkijat totesivat, että univaje vaikuttaa hevosten terveyteen ja suorituskykyyn siinä missä esimerkiksi ruokinnan puutteet. Tämä kumoaa käsityksen siitä, että hevoset vain torkkuisivat levätessään seisaaltaan. Californian yliopistossa tehty tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa tämän vanhan olettamuksen, ja valottaa lisäksi kuinka vieras talliympäristö vaikuttaa hevosen unen laatuun. Vieras talliympäristö vaikutti tutkimuksessa hevosten unen laatuun. Osa hevosista ei käynyt ollenkaan makuulle vieraassa tallissa nukkuakseen REM-unta, mutta yksi hevosista kykeni saavuttamaan REM-univaiheen jopa seisaaltaan. Kuva: Suomen Hevostietokeskus Mahdollisuus Mahdollisuus päästä lepäämään päästä lepäämään makuultaan on makuultaan on välttämätöntä välttämätöntä hevosen hevosen hyvinvoinnin hyvinvoinnin kannalta. Tutkijat tekivät viidelle hevoselle yöaikaan elektroenkefalografiamittauksia (EEG), joiden avulla voidaan tunnistaa unen eri vaiheita. Sen sijaan varsat nukkuvat makuullaan pitkiäkin aikoja. Aikuiset hevoset nousevat makuultaan seisomaan lepojaksojen välissä. Hevonen kuitenkin heräsi säpsähtäen REM-unesta aina kun sen turpa kosketti maata lihaksiston rentoutumisen myötä. Vaikka REM-unen tarve on hevosella vähäisempi, on sen päivittäinen saanti tärkeää hevosen hyvinvoinnin kannalta. kannalta. Tutkimuksessa hevoset tiedostivat lähestyvän REM-univaiheen, sillä ne heräsivät hidasaaltounesta käydäkseen makuulleen. Viikon kuluttua vieraassa tallissa pidettyjen hevosten todettiin kärsivän univajeesta ja ne alkoivat vajota tahtomattaan REM-uneen. Hidasaaltounessa hevoset ovat hyvin syvässä unessa ja herääminen tästä vaiheesta on hidasta. EEG-mittausten tietoja verrattiin videonauhoilta saatuihin havaintoihin hevosten käyttäytymisestä. Vilkeunivaiheessa (REMuni) hevosten aivojen aktiivisuus, ruumiinlämpötila ja aineenvaihdunta ovat samaa tasoa kuin hereillä ollessa, mutta lihakset ovat puolestaan täysin rentoutuneet. Hevoset eivät siten varsinaisesti kykene nukkumaan REM-unta seisaaltaan pitkiä aikoja
58 . Hidasaaltouni tyydyttää suurimmaksi osaksi hevosen unen tarpeen. Käytännössä hevosten tilantarve on usein huomattavasti minimivaatimusta suurempi. Mahdollistaako hevosen pitopaikka makuullaan lepäämisen. Tutkimukseen osallistuneet hevoset (22 ponia ja 16 hevosta) lepäsivät harvoin makuullaan kovalla kumimatolla tai kovapohjaisella ulkoilualueella. Hevosen on tunnettava olonsa turvalliseksi, jotta se uskaltaa käydä makuulle. REM -vaihe ajoittuu yleensä aamuyöhön. Lisäksi esimerkiksi pihatossa tulee makuupaikkoja tai makuualuetta olla riittävästi, jotta kaikki hevoset voivat halutessaan asettua yhtä aikaa makuulle. Tästä syystä koko lauma makaa harvoin yhtä aikaa, jolloin vähintään yksi lauman jäsen lepää seisaaltaan vahtivuorossa. REM-unta hevonen kykenee nukkumaan vain makuultaan. Suomalainen eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että hevosen pitopaikan tulee tarjota eläimelle riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä, vetoa ja kosteutta vastaan. Kyseisessä univaiheessa eläin on hyvin haavoittuvaisessa tilassa, sillä sen lihakset ovat täysin rentoutuneet ja hevosen täytyy maata. ?. Hevoset lepäävät suurimmaksi osaksi seisaaltaan hidasaaltounta nukkuen, jolloin ne pystyvät tarvittaessa pakenemaan nopeasti. Kuivitetun alueen koolla oli merkitystä etenkin laumahierarkiassa alhaalla olevien yksilöiden nukkumismahdollisuuksiin siten, että mitä isompi kuivitettu alue oli käytettävissä, sitä todennäköisemmin myös pahnan pohjimmaiset kävivät makuulle ja saivat levätä riittävästi. Täysikasvuiset hevoset nukkuvat REM -unta keskimäärin 30 minuuttia ja hidasaaltounta kolme tuntia vuorokaudessa. Suojaisa, hyvin kuivitettu ja riittävän tilava makuuhalli mahdollistaa ryhmässä pidettävien hevosten lepäämisen yhtä aikaa myös makuullaan. Jotta hevoset ylipäänsä uskaltautuvat asettumaan makuulle, tulee niiden tuntea olonsa turvalliseksi. Lisäksi ruumiinlämpö ja aineenvaihdunta ovat samaa tasoa kuin hereillä ollessa. Ryhmässä pidettävien hevosten makuuhallin vähimmäistilavaatimuksiin vaikuttaa edellisen lisäksi myös hevosen ikä ja ruokitaanko hevosia makuuhallissa. hevoset pystyvät nukkumaan seisaaltaan ja makuultaan. Vieraassa sekä levottomassa ympäristössä ja huonoissa olosuhteissa hevoset vähentävät makuullaan lepoa. al, 2017) havaittiin, että oljella tai kutterinpurulla kuivitetun alueen lisääminen lisäsi ryhmässä pidettyjen hevosten makuullaan viettämää aikaa vuorokaudessa. Hevosia pidettiin kahdeksassa ryhmässä kuudella hevostilalla. Hevosen sijainti ravintoketjussa saattaa selittää vähäisen REM -unen tarpeen. Lepopaikalta hyvä havainnoida Luonnonvaraiset hevoset valitsevat lepopaikakseen mahdollisimman hyvän havaintopaikan. REM -vaiheelle on tyypillistä, että lihakset ovat täysin rentoutuneet, mutta aivot ovat yhtä aktiiviset kuin hereillä ollessa. Kuivitettu makuualue tärkeä Sveitsiläistutkimuksessa (Burla et. Hevosella on oltava käytössään makuupaikka, joka on kuivitettava. Ensimmäisinä vahtivuorossa ovat lauman alempiarvoiset jäsenet. Hevosen yksittäiskarsinan ja ryhmässä pidettävien hevosten makuuhallin vähimmäistilavaatimukset ovat yhteydessä hevosen säkäkorkeuteen. Yhdessä ryhmässä oli 3-7 hevosta (ikä 1-22 vuotta). Millainen pitopaikan tulisi olla, jotta se mahdollistaisi hevosen lepäämisen myös makuullaan vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta. Hevosten tiedetään vähentävän makuullaan lepoa levottomassa ympäristössä ja huonoissa olosuhteissa. Evolutiivisesta näkökulmasta hevosten vähäinen REM -unen tarve on edistänyt lajin selviytymistä
Hevoset eivät myöskään reagoineet havaitulla tavalla, jos paikalla oli ihminen, jonka kuvaa ei ollut näytetty. Lähde: tiedetuubi.fi. Joitakin tunteja myöhemmin samat ihmiset menivät hevosen luokse kasvoillaan mahdollisimman neutraali ilme. Hevosen katseen suunnasta voitiin päätellä, että suhtautuminen oli varauksellisempaa, jos ihminen oli näyttänyt kuvassa vihaiselta. Hevosen itsesuojeluvaistossa näyttää olevan keskeisenä tekijänä kyky tunnistaa ja muistaa ihmisen tunnetilasta kertova ilme. Hevosten reaktioiden todettiin vaihtelevan sen mukaan, oliko kyseisellä ihmisellä ollut kuvassa vihainen vai iloinen ilme. Sillä tavoin eläin voi päätellä, onko ihminen uhaksi. Tutkimus on julkaistu Current Biology -tiedelehdessä. Koehenkilöt eivät tienneet, oliko hevosille näytetty heistä iloista vai vihaista kuvaa. Sussexin ja Portsmouthin yliopistojen tutkijat ovat tehneet kokeita, joissa hevosille näytettiin ensin valokuvia vihaisten ja iloisten ihmisten kasvoista. Hevonen tunnistaa ja muistaa ihmisen ilmeet . 59 Hevosella on kyky tunnistaa ja muistaa ihmisen tunnetiloista kertovat ilmeet
Pararatsastaja Jaana Kivimäki ratsasti Lontoon paralympialaisissa 2012 seitsemänneksi vapaaohjelmassa ja henkilökohtaisessa ohjelmassa kymmenenneksi. Teksti: Tarja Pitkänen – Pararatsastuksessa tavoitteena on tukea ratsastajaa erilaisilla toimintatavoilla ja apuvälineillä, jotta ratsastaminen onnistuu turvallisesti ja ratsastaja voi kehittyä omien mahdollisuuksiensa mukaisesti, toteaa SRL:n pararatsastuskomitean puheenjohtaja Päivi Anttila. 60 n Lajiesittely P araratsastuksessa – aikaisemmalta nimeltään vammaisratsastuksessa – tavoitteena on tukea ratsastajaa erilaisilla toimintatavoilla ja apuvälineillä siten, että ratsastaminen onnistuu turvallisesti ja ratsastaja voi kehittyä omien mahdollisuuksiensa mukaisesti. – Ratsastusja hevostaitojen opettelemisen rinnalla tulevat mielenvirkistys ja kunnon kohottaminen, toteaa Suomen Ratsastajainliiton pararatsastuskomitean puheenjohtaja Päivi Anttila. Hänellä on myös EMja PM-mitaleita. Pararatsastus on kasvava laji Elämyksellistä liikuntaa kaikille ratsastajille Lajina ratsastus on kaikille samanlainen. Ratsastus tarjoaa avointa, esteetöntä ja elämyksellistä liikuntaa kaikille ratsastajille, harrastuksesta kilpatasolle saakka. Kuva: SRL, Sonja Holma. Erityisryhmien ratsastuksessa eli pararatsastuksessa ratsastuslajia ei muuteta, mutta opetus, varusteet ja olosuhteet voidaan järjestää tilanteen mukaan sopiviksi
yleisryhmissä. – Monet – Monet pararatsastajat pararatsastajat menevät muiden menevät muiden joukossa ihan joukossa ihan yleisryhmissä. On olemassa kuitenkin joitain tukimahdollisuuksia, joista osa on suunnattu vähävaraisille ja osa nimenomaan erityisryhmiin kuuluville. Kansainvälinen toiminta on kuitenkin erikseen eikä kuulu meidän alaisuuteemme. – Ryhmien saaminen ilman ratsastuskoulua voi olla haasteellista, mutta toisaalta on alueita, kuten Tampereen seutu, joilla toiminta on hyvin aktiivista ja ryhmät saadaan täyteen. – Haasteita tuo se, että toimimme ihan ruohonjuuritason harrastustoiminnasta kilpatasolle asti. SRL:n arvion mukaan Suomessa on noin 3000 pararatsastajaa. – On joitakin ratsastuskouluja, jotka ovat keskittyneet pararatsastukseen, mutta useimmiten pararatsastuksen ohjaajat keräävät ryhmän ja vuokraavat hevoset joltakin tallilta. – SRL:n toiminta lähtee siitä, että tarjoamme harrastustoimintaa emmekä terapiaa, mutta tokihan ratsastuksella aina on Pararatsastajille tukimahdollisuuksia . Lisäksi on mahdollisuus myös vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. SRL kouluttaa ohjaajia SRL:n pararatsastuskomitealla on laaja työkenttä, kuten pienissä lajeissa yleensäkin. Joukkuekilpailussa Karjalainen oli oman ryhmänsä kolmas. Useimmat pararatsastajat vastaavat harrastusja mahdollisista kilpailukuluistaan samaan tapaan kuin muutkin eli itse. Pararatsastus on kasvava laji Pararatsastus on ollut osana Suomen Ratsastajainliiton toimintaa vuodesta 1992 ja Kansainvälisessä Ratsastajainliitossa vuodesta 2006. Katja Karjalainen ja Dr Doolittle kilpailivat EM-kisoissa Hollannin Rotterdamissa elokuussa 2019. Monet suomalaiset pararatsastajat ovat suoriutuneet hyvin myös kansainvälisellä tasolla. Pararatsastuksen harrastus on viime vuosina ollut kasvusuunnassa. 61 . SRL kouluttanut sekä kymmeniä ohjaajia että useita vertaistoimijoita pararatsastukseen. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, kun hän sitä tarvitsee vammansa tai sairautensa johdosta suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. – Tarkkaa määrää on tosin vaikea sanoa, koska pararatsastajia ei tilastoida millään tavalla erikseen. – Maailmalla kilpailevat menestyksekkäästi muun muassa Katja Karjalainen, Jaana Kivimäki, Pia Reitti, Sanna Koskiluhta ja Jessika Kerttunen.. Yksi tällainen toiminto ovat harrastukset. Vammaisia myös yleisryhmissä On myös monia ammattitaitoisia ratsastuksenopettajia, jotka opettavat myös pararatsastajia siinä kuin muitakin, vaikka eivät ole siihen erityisesti kouluttautuneet – Monet pararatsastajat ratsastavat muiden joukossa ihan yleisryhmissä. Tukea ratsastuksen kustannuksiin voi olla mahdollista saada myös esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien kautta. Katja Karjalainen oli viides sekä henkilökohtaisessa että vapaaohjelmassa ryhmässä I. Kilpaileminenkin on lievemmin vammaisille mahdollista tavallisissa ratsastuskilpailuissa
Luokitus vamman vaikeuden mukaan Ryhmä I on käyntiluokka, ryhmässä II mukana on myös ravi, ryhmä III on raviluokka, ryhmä IV helpompi laukkaluokka ja luokka V vaativampi laukkaluokka. Luokittelu on vammaisurheilussa tärkeää, jotta saadaan minimoitua vamman vaikutus itse kilpailusuoritukseen ja kilpaileminen mahdollisimman tasavertaiseksi. – Kun pararatsastaja lähtee kilpailemaan, voidaan tarvita melkoinen kolonna väkeä mukaan. Suomessa myös kehitysvammaiset pääsevät kilpailemaan, mutta kansainvälisellä tasolla eivät. Luokittelu tarvitaan, jos ratsastaja haluaa kilpailla aluetai kansallisen tason pararatsastuskilpailuissa tai kansainvälisissä kilpailuissa. Kotimaan kilpailuissa samassa luokassa kilpailevat useimmiten kaikki ryhmät. Tällöin jokainen ratsastaa oman luokittelunsa mukaisen ryhmän ohjelman ja prosentit ratkaisevat paremmuuden. Kaikki satulamallit ovat sallittuja, myös ne, joissa on syvä istuinosa. Anttilan mukaan ratsastus sopii monille eri tavoin vammaisille. . – Voi käydä tallilla ja tutustua hevosiin. Kuva: Salla Kuikka Heidi Manninen palasi vammautumisen jälkeen hevosen selkään Tavoitteellista treeniä Heidi Manninen vammautui yli kahdeksan vuotta sitten ratsastusonnettomuudessa. Hevoset ovat kuuluneet Heidin Mannisen elämään aina. Apuvälineet sallittuja Apuvälineiden tulee olla sellaisia, jotka eivät vaaranna ratsastajan turvallisuutta ja/ tai hevosen hyvinvointia ja niiden tarve on oltava lääketieteellisistä syistä perusteltavissa. Virallinen luokittelu ei ole pakollinen seuratason pararatsastuskilpailuissa. Ryhmään I kuuluvat vaikeavammaiset ja ryhmään V lievimmin vammaiset ratsastajat. 62 Pararatsastajille viisi luokkaa terapeuttinen vaikutus myös, olipa kyseessä kuka tahansa harrastaja. Lisäksi Suomessa on käytössä väljempi kuudes ryhmä. Kustannukset suuremmat Ratsastustunnin hinnan ei sinänsä pitäisi olla pararatsastajalle sen kalliimpi kuin muillekaan, mutta lisäkustannuksia voi tulla apuvälineistä ja avustajien tarpeesta. – Luokittelulle on tarvetta myös silloin, jos ratsastaja haluaa kilpailla kaikille avoimissa ratsastuskilpailuissa millä tahansa tasolla ja käyttää siellä pararatsastajille sallittuja apukeinoja. Anttila muistuttaa myös, että hevosia voi harrastaa, vaikkei kykenisi ratsastamaan. Luokittelun tekee tehtävään koulutuksen saanut henkilö, jolla on fysioterapeutin tai lääkärin pohjakoulutus. Ratsastus on rakas harrastus, jota Heidi treenaa kilpatasolle saakka. Lähteet: Päivi Anttilan haastattelu ja SRL:n nettisivut – Kun pararatsastaja – Kun pararatsastaja lähtee kilpailemaan, lähtee kilpailemaan, voidaan tarvita voidaan tarvita melkoinen kolonna melkoinen kolonna väkeä mukaan. . – Pararatsastusksessa ratsastajat luokitellaan viiteen ryhmään, joista jokaiselle on omat kouluohjelmat, kertoo SRL:n pararatsastuskomitean puheenjohtaja Päivi Anttila. väkeä mukaan.. – Istumatasapaino tietysti pitää löytyä, että pysyy hevosen selässä, ja riittävästi kärsivällisyyttä harjoitteluun. Ravissa keventäminen on sallittua, mutta ei pakollista. Sallittuja apuvälineitä ja -keinoja voivat olla esimerkiksi ääniapu, korotettu etutai takakaari, satulan pehmuste, kova käsikahva, kaksi raippaa, jalkaohjat, lenkkiohjat, ohjat yhdistävä kapula, ohjat satulassa olevan renkaan kautta, ratsastus ilman jalustimia tai elektroninen kommunikaattori. Nyt hän on taas hevosen selässä. Jonkun pitää huolehtia hevosesta ja jonkun ratsastajasta
– Ammatiltani olen röntgenhoitaja, ja niitä hommia tein vammautumiseeni asti. – Puolisoni pystyy kyllä minut nostamaan yksinkin vaikka maasta selkään. Takaisin samalle ratsastustallille Heidi siirtyi ratsastusterapiasta normaalin pararatsastuksen pariin, samalle tallille, jossa oli jo ennen onnettomuutta ratsastanut. – Ajattelin, että enhän minä varmaan siellä pysy, vaan heilun ja huojun hevosen selässä kuin perunasäkki, toteaa muuramelainen Heidi Manninen, 39, nyt, kun tuosta hetkestä on kulunut kahdeksan vuotta. Seuraavaksi edessä oli neljän kuukauden mittainen sairaalaja kuntoutusjakso. Minulle tuli selkäydinvamma, paraplegia, ja alavartaloni halvaantui navasta alaspäin, Heidi kertoo. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta voidaankin määritellä sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi hevosen kanssa tapahtuvassa yhteisöllisessä toiminnassa. Mutta toisin kävi. Ilman niitä olisi vaara, että ratsastaessa Heidi valuisi jommalle kummalle puolelle satulaa ja varsinkin ravissa olisi kaarteissa putoamisen vaara. Seuraavan vuoden helmikuussa pääsin ratsastusterapiaan, ja minut nostettiin hevosen selkään. Hevonen opetetaan pararatsastukseen Koska Heidi ei kykene käyttämään jalkoja apujen antamiseen, hän ohjastaa hevosta äänen, istunnan ja kahden raipan avulla. KAIKKI PALVELUT SAMAN KATON ALTA: Ontumaja selkätutkimukset sekä muut suorituskyvynongelmat sekä ostotarkastukset Sisätautisairauksien (mm. Heidi palasi myös työelämään. Työskentelen edelleen Keski-Suomen Keskussairaalassa samalla osastolla, mutta kuvantamisen tietojärjestelmien parissa. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on sosiaalisen kuntoutuksen muoto, joka tapahtuu aikuisten ohjaamana ja ennalta suunniteltuna. Heidillä on henkilökohtainen avustaja, joka on mukana ratsastusreissuilla. Selkäydinvaurio onnettomuudessa Omaa hevosta Heidillä ei ole ollut, mutta hän on harrastanut ratsastusta nuoresta saakka, ja myös kilpaili seuratason kilpailuissa. – Hevonen pitää kouluttaa uudelleen pararatsastajaa varten juuri niille omille avuille. Jokainen hevonen on erilainen. – Siellä oli hyvä ramppi, josta minut saa nostettua hevosen selkään, ja luotettava suomenhevostamma, jolla pystyin aloittelemaan uudestaan. Tallilta tulee joku avuksi, jotta Heidi saadaan nostettua rampilta hevosen selkään, ja lisäksi joku pitelemään hevosta. Apuvälineistä Heidi tarvitsee reisiremmejä, jotta reidet pysyvät satulassa kiinni. – Vammauduin elokuussa. Lähde: Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää • AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.. – Kun vuosien varrella olen käynyt pararatsastusleireillä, aina hetken aikaa kuulostellaan rauhassa, jotta hevonen oppii ja tottuu niihin apuihin, joita annan. Elokuussa vuonna 2012 sattui sitten ratsastusonnettomuus, josSosiaalista kuntoutusta hevostoiminnalla . Kenkien kärjissä on kumit, jotta kengät pysyvät jalustimessa. Heidillä oli tallilla pitkäaikainen hevoskaveri, jonka kanssa hän edistyi hyvin ja kilpaili sillä pararatsastuksen SM-tasolle saakka. Kun vammautumisesta oli kulunut vasta vähän aikaa, vartalon hallinta ei ollut kovin hyvä, mutta kokemus oli positiivinen ja Heidi huomasi, että ratsastus vielä onnistuu. Jalat on sidottu satulavyöhön, jottei Heidi tahattomasti potkisi hevosen kylkiä. suolisto-, hengitystie, sydänsairauksien ) tutkimukset Hammastutkimukset ja -toimenpiteet Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käynnit Tallikäynnit lähialueella, käytössä kannettavat ultraja röntgenlaitteet Lisäksi sairaskengitykset ja fysioterapeuttiset tutkimukset ja hoidot sa Heidi putosi hevosen selästä. Ratsastusonnettomuudessa vammautunut Heidi Manninen palasi hevosten pariin ja kilpailemaan pararatsastuksessa. 63 E nsimmäinen kerta hevosen selässä vammautumisen jälkeen jännitti. Heidi pysyi selässä ja saattoi palata ratsastuksen pariin. Pääelementteinä ovat yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys hevosen ollessa keskiössä. Kuva: Salla Kuikka ?. Koulutettujen ohjaajien tehtävänä on tukea asiakkaan ja hevosen välistä vuorovaikutusta. Sosiaalipedagogisen hevostoiminta perustuu ihmisen ja hevosen vuorovaikutukseen talliyhteisössä. – Selkä murtui
– Pyrin pikku hiljaa – Pyrin pikku hiljaa eteenpäin. – Pyrin pikku hiljaa eteenpäin. Sulkapallo tukee ratsastusta Heidi harrastaa myös sulkapalloa, jossa hän on muun muassa osallistunut EM-kisoihin. – Ratsastuksellisesti kyllä saan saman nautinnon kuin ennenkin. Mutta se riippuu siitä, miten kaikki sujuu uuden hevosen kanssa. Ratsastaja pystyy kyllä yleensä itse kertomaan omat rajoitteensa. – Kaikki tallit eivät ole esteettömiä pyörätuolilla liikkumiseen, joten se hiukan rajoittaa. Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta, jossa hevosen avulla opitaan oman kehon, mielen ja/ tai käyttäytymisen hallintaa Ratsastusterapiassa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti työskentelevät yhdessä. – Esimerkiksi minä menen käyntiä ja ravia, laukkaan tasapainoni ei riitä. Tavoitteeni ovat kansallisessa pararatsastuksessa, ja SM-kisoihin toivon pääseväni. Tavoitteet ovat aina yksilöllisiä, mutta niihin ei kuulu ratsastustaitojen opettelu. – Ulkomaiden kilpailuissa taso on kova, ja siellä ratkaisee hyvin paljon hevonen, jonka kanssa pitää pystyy treenaamaan todella paljon. . – Nautin siitä, miten paljon pystyn itse tekemään vammastani huolimatta. Kuntoutuja saa sen avulla tunto-, tasapainoja liikeaistien tuntemuksia, joita koulutettu terapeutti osaa hyödyntää kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratsastus on Heidi Manniselle edelleen yhtä antoisaa kuin ennen vammautumkstakin. Tällöin apuna on hevosen herkkä luonne, joka peilaa ja toimii tulkkina käyttäytymiselle ja erilaisille tunteille. On myös paljon näkövammaisia ratsastajia, joille ohjaajan on osattava kuvailla tehtävä. – Muille lajista kiinnostuneille sanoisin, että mukaan mahtuu, tallille vain rohkeasti. Lähde: Suomen Ratsastusterapeutit ry – En ollut aiemmin pelannut sulkapalloa, joten opettelin pelin aivan alusta. – Kun ohjaaja lähtee vain rohkeasti opettamaan ja perehtyy niihin asioihin, jotka pitää ottaa huomioon pararatsastajan kanssa, hyvin pärjää. Erikoistunutta talliakaan ei välttämättä tarvita, sillä monet ohjaajat kokoavat ryhmän ja käyvät eri talleilla opettamassa. Monesti jos ratsastan sulkistreenin jälkeen, pystyn vaikuttamaan hevoseen paremmin, kun istunta on vakaa ja kroppa rento. Nykyisin kierrän pelaamassa kotimaassa ja ulkomailla sen mukaan, mihin lompakko antaa myöden. Heidin on myös Suomen Ratsastajainliiton kouluttama vertaistoimija, joita Suomessa on kolme. Ennen Heidillä oli vuokrahevosia ja hän toimi itsenäisesti tallissa. – Ompulla on sellainen erityispiirre, että se ei pidä siitä, jos ihmiset puristavat satulassa, ja kun minä en siihen pystyy, se liikkuu mielellään minun kanssani. pääseväni.. Tavoitteeni eteenpäin. – Jollakin toisella taas on muita ongelmia, vaikkapa hahmottamisvaikeuksia. – Vammautuminen on antanut elämääni uudenlaista näkökulmaa, upeat urheilulajit, ja mahtavia ihmisiä. Kuva: Salla Kuikka Ratsastusterapia tukee arjen taitoja . – Kansainvälisellä tasolla tämä olisi kallis harrastus ja vaatisi oman hevosen. Tavoitteena on oppia taitoja, joita voidaan hyödyntää jokapäiväisessä elämässä. Mutta kun koko ikäni olen hevosten kanssa ollut, nyt se, mitä kaipaan, on hevosen hoitaminen. Nyt hevonen tuodaan valmiina. – Sulkapallosta on ollut paljon hyötyä ratsastuksen ja keskivartalotuen kehittymiseen. 64 Nyt se on myyty, ja Heidi käy kerran tai kaksi kertaa viikossa Suonenjoella, jossa Omppu-hevosta opetetaan pararatsastukseen. Ratsastusterapiassa hyödynnetään hevosen liikettä. Näkövammaiset voivat esimerkiksi mitata matkaa askelia laskemalla Nykyisin on jo talleja, jotka ovat erikoistuneet pararatsastukseen, ja myös aikaisempaa enemmän koulutettuja ohjaajia. Ratsastus on Heidille ihan samalla tavalla rakas harrastus kuin ennen vammautumistakin. Koulutettuja ohjaajia aiempaa enemmän Pararatsastus lajina on Heidin mukaan kehittynyt viime vuosina paljon. Fyysisen kuntoutuksen lisäksi ratsastusterapiaa käytetään myös psyykkiseen kuntoutukseen. – Pyrimme kehittämään lajia ja neuvomaan muita pararatsastajia alkuun. Tavoite päästä SM-kisoihin Pararatsastuksessa on tällä hetkellä tarjolla melko vähän kisoja. Omppu-hevosta Heidi on onneksi päässyt myös hoitamaan. Tavoitteeni ovat kansallisessa ovat kansallisessa pararatsastuksessa, pararatsastuksessa, ja SM-kisoihin toivon ja SM-kisoihin toivon pääseväni
Vaikka työni on välillä haasteellista, tämä on myös valtavan kivaa työtä. Kuitenkin täytyy koko ajan seu. – Ohjaajana olen – Ohjaajana olen varmaan aika varmaan aika vaativa, laitan vaativa, laitan ratsastajat töihin. Joskus haasteellista, yleensä antoisaa Varsinkin autismin kirjon henkilö saattaa toisinaan olla haastava ohjattava, mutta kun on riittävästi kokemusta, ohjaaminen sujuu ja hankalistakin tilanteista selvitään. – Ohjaajana olen varmaan aika vaativa, laitan ratsastajat töihin. Alkuun osallistujia tuli paljon järjestötaustani kautta, mutta nykyisin myös muita. – Kuitenkin jokainen on motivoitunut omalla tavallaan ja tasollaan. ratsastajat töihin. Haluan, että avustajat ovat aikuisia, järkeviä ihmisiä, joilla on myös hevostaustaa. Puoli vuotta sitten hän siirtyi päätoimiseksi alan yrittäjäksi. Ratsastajat ovat tallin tai Lindyn yrityksen asiakkaita. – Lasten myötä olen mennyt järjestöelämään, olen muun muassa Vantaan autismin kirjo ry:n puheenjohtaja. – Kun ryhmässä on erityislapsia, on myös parempi, etteivät vanhemmat ole siellä kentän laidalla. – Jokaisella tunnilla jokainen onnistuu jossakin, ja siitä iloitaan. Lindy on hevosihminen henkeen ja vereen, ja kun omilla, nyt jo aikuisilla lapsilla on neuropsykiatrisia diagnooseja, Lindy kiinnostui myös pararatsastuksesta. ka haluavat pidemmälle, kilpatasolle asti. Onnistumisen elämyksiä jokaisella ratsastustunnilla Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Sittemmin Lindy kävi SRL:n pararatsastuksen avustajakurssin sekä ohjaajakurssin. Lindyn ryhmissä on neljä ratsastaa sekä heidän avustajansa. – Ryhmissäni on pääasiassa ruohonjuuritason harrastajia, mutta toki aina on joitakin, jotrata ratsastajien kuormitustasoa ja tauottaa toimintaa. Hän ryhtyi oman harrastuksen pohjalta ohjaamaan erityisryhmien ratsastusta Vantaanpuiston Ratsutallilla, jossa oli itsekin ratsastanut. – Avustajien löytäminen voi välillä olla haasteellista. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com – Jokainen onnistuu jokaisella ratsastuskerralla jossakin, sanoo pararatsastuksen ohjaaja Hanna Lindy, joka on ohjannut erityisryhmien ratsastajia monta vuotta. Jollekin iso onnistuminen voi olla vaikka se, että saa hevosen kääntymään. Oma ratsastusharrastus ja lasten neuropsykiatrinen diagnoosi johdattivat Hanna Lindyn pararatsastuksen pariin. Lindyllä ei ole omaa tallia tai hevosia. 65 E rityisryhmien ratsastus on Hanna Lindylle lähellä sydäntä. – Vaikka en ole edes juuri mainostanut, ryhmät ovat täyttyneet hyvin. Useimmat lapset ovat paljon toiminnallisempia, kun vanhempi ei ole läsnä. Vantaan lisäksi Lindy ohjaa pararatsastajia myös Pornaisissa, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Minun ryhmissäni voi kuitenkin silloinkin aloittaa, ja ponnistaa sitten eteenpäin. Hanna Lindy toimii pararatsastuksen ohjaajana useilla talleilla oman yrityksensä kautta. Ruohonjuuritasolta eteenpäin – Minun ryhmissäni käy monenlaisia ratsastajia, sekä erityisryhmiin kuuluvia että muita. – Ohjaamisen pitää myös olla hyvin yksilöllistä, lähteä jokaisen omalta tasolta. – Parasta on silloin, kun tulee onnistumisen elämyksiä, ja voin aidosti kehua.
Kuva: SRL Kevin Sparrow Katja Karjalainen ratsasti Suomelle maapaikan Tokion paralympialaisiin Suomelle on vahvistunut yksi henkilökohtainen maapaikka Tokion 24.8.-5.9.2021 paralympialaisiin. Kaudella 2011 parin tuloksena oli mm. Hän teki Dr Doolittlen kanssa hienon vapaaohjelman Genemuidenin kansainvälisissä kilpailuissa Alankomaissa. sijalla henkilökohtaisessa ohjelmassa ja vapaaohjelmassa. ?. Ammatiltaan hän elinympäristösuunnittelija, töissä asiakasneuvonnassa. Ratsukko edusti Suomen myös Göteborgin EM-kilpailuissa. Tulos 76,45 prosenttia oli sekä ratsukon että Karjalaisen oma ennätys vapaaohjelmassa. Karjalainen ratsasti seitsemänneksi 1b-ryhmässä vapaaohjelmassa ja henkilökohtaisessa ohjelmassa ratsukko oli neljäs. 2003 on saksalainen, punarautias hannoverruuna, isä Duntroon (ii. Ongelmia näössä ja liikuntakyvyssä Katja Karjalainen syntyi Helsingissä 1962 ja asuu Mäntsälässä. Rion paralympialaisissa ratsukko otti Suomelle hienosti pistesijat 7. Kauden 2012 huipensi hopeamitali Lontoon paralympialaisten vapaaohjelmassa tammalla Rosie. Lisäksi hänellä on useita PM-ja SM-mitaleja. Karjalainen aloitti ratsastuksen uudelleen vuonna 1996 ja hankki ensimmäisen oman hevosensa vuonna 2000. Katja Karjalainen on paikan saavuttajana vahvin kandidaatti Tokioon. Dr Doolittle (kilpaillut myös nimellä Woikoski High Flow), ”Toope”, s. EM-pronssia ja PM-hopeaa. 2019 pararatsastuksen EM-kilpailuissa Hollannin Rotterdamissa Katja Karjalainen oli viides sekä henkilökohtaisessa että vapaaohjelmassa ryhmässä I. Katja Karjalainen aloitti ratsastuksen 9-vuotiaana ja jatkoi sitä 12 vuotta aina opiskeluaikoihin asti. Elokuussa 2016 Karjalainen voitti Woikoski High Flow´n kanssa pararatsastuksen Suomen mestaruuden, joka käytiin kaikkien ryhmien välisenä. Voitti SM-kultaa hevosella Dr Doolittle 2017. Vuonna 2017 voimaan astuneen uuden luokitusjaon (I-V) mukaan ratsastaa ryhmässä I. Kentuckyn MM-kilpailussa 2010 Karjalainen otti pronssia tammalla Rosie. Lyhyesti summattuna Karjalaisella on paralympialaisista Lontoosta hopeaa ja viides sija ja Pekingistä neljäs ja seitsemäs sija sekä MMja EM-pronssia. Hän sairastui 25-vuotiaana vakavaan verisuonitulehdussairauteen, aivorunkovaskuliittiin, josta seurasi näköja liikuntakyvyn menetys. Toukokuussa 2018 Karjalainen otti Dr Doolittlen kanssa kolmoisvoiton Mannheimin kansainvälisissä kilpailuissa Saksassa todella hyvillä tuloksilla: vapaaohjelmassa 75.056 %, henkilökohtaisessa ohjelmassa 73.845 % ja joukkueohjelmassa 72.202 %. Ratsukko kilpaili hyvällä menestyksellä myös huhtikuussa Belgiassa Waregemissa, ja voitti kesäkuussa Ypäjällä SM-kultaa. kilpailtiin ratsastuksen osalta Hongkongissa. Karjalaista valmentaa maajoukkuevalmentaja Janne Bergh. Maapaikan Tokioon on Suomelle ratsastanut Katja Karjalainen, Lontoon paralympialaisten hopeamitalisti ja moninkertainen arvokilpailumenestyjä. Kaudella 2014 Karjalainen menestyi uudella hevosella Woikoski Double U, tuloksena muun muassa kaksi PM-kultaa Kristiansandissa, Norjassa sekä Normandian MM-kilpailuista neljäs sija joukkueja henkilökohtaisessa ohjelmassa ja viides vapaaohjelmassa. Kasvattaja Hans-Hermann Brunckhorst, omistajat Katja Karjalainen ja Sara Maattola-Lindholm. Donnerhall), emä Galina ja emänisä Grand Cru. Karjalainen sijoittui Riossa Woikoski High Flown kanssa seitsemännelle sijalle. Henkilökohtaisessa ohjelmassa ratsukko oli viides. Menestys alkoi 2008 Katja Karjalainen osallistui 2008 hevosella Callan Pekingin paralympialaisiin, jotka Katja Karjalaisen piti lopettaa uransa Rio de Janeiron paralympialaisiin 2016, mutta hän tuli perheensä kanssa toisiin ajatuksiin ja jatkoi uraansa. Vuosi 2020 alkoi Katja Karjalaiselta vahvasti. Karjalainen edustaa hyvinkääläisseura Kirvunkylän Ratsastajia. Ratsastajainliiton periaatteena on ehdottaa edustajaksi ensisijaisesti sitä ratsastajaa, joka on saavuttanut henkilökohtaisen maapaikan Suomelle. Joukkuekilpailussa Karjalainen oli oman ryhmänsä kolmas. 66 S uomen Ratsastajainliitto ehdottaa urheilijaa pararatsastuksen edustajaksi Suomen Paralympiakomitealle, joka tekee päätöksen valinnoista. Uuteen luokkaan 2016 Karjalainen on ratsastanut kesään 2015 asti 1b-luokissa, joissa mennään käyntiä ja ravia, minkä jälkeen hän sai uuden luokituksen ja siirtyi ryhmään 1a edustaen Suomen myös EM-kilpailuissa. Menestys Genemuidenin kisoissa takasi Suomelle maapaikan Tokion 2021 paralympialaisiin. Ratsukko sijoittui toiseksi erittäin kovassa seurassa
Alan elinkeinomahdollisuudet heikentyvät muun muassa kilpailu-, valmennus-, terapia-, ja ratsastuskoulutoiminnan estymisen vuoksi, sanoo MTK:n asiantuntija Johanna Andersson. 67 . Hevosalan toimijat ovat yhdessä laatineet hallitukselle esityksen, jolla pyritään varmistamaan hevosalan jatkumisen edellytyksiä poikkeusoloissa. huhtikuuta sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa. Vaikutukset näkyvät kassavirran ja maksuvalmiuden vähentymisenä, ostopalveluiden heikentymisenä ja suunniteltujen investointien teettämättä jättämisenä. Pahimmillaan vaikutukset voivat olla koko hevoselinkeinolle kohtalokkaita. SHKL ry pitää Suomen Hippos ry:n käynnistämää raviurheilun tulevaisuustyötä tärkeänä, ja liiton edustajia on ollut myös mukana tulevaisuustyötä valmistelevissa työryhmissä. SHKL ry on huolissaan hevosalan näkymistä, jossa ravihevosten määrä ja sen kautta alan elinvoima on vähenemässä. MTK:n hevosverkosto esittää hallitukselle pakettia, jolla pyritään turvaamaan yrittäjien toimintaedellytysten jatkuminen, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä hevoskasvatuksen jatkumisen turvaaminen. Pyhä Yrjö oli roomalainen sotilas, kristittyjen marttyyri, legendojen hahmo ja monien maiden ja ryhmittymien, muun muassa partiolaisten suojelupyhimys. Pyhän Yrjön muistopäivä on 23. Ratsastajienkin suojeluspyhimys Georgios Voit’taja eli Pyhä Yrjö on kuvattu moniin ikoneihin. Pyhä Georgios Voittaja taistelee lohikäärmettä vastaan -aiheista ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen. Korona hevosalan yritysten uhkana. Yrittäjien hyvinvoinnin ja toimeentulon lisäksi eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista on huolehdittava myös poikkeusolojen aikana. Hevosalan toimijat ovat keränneet yli kuudeltasadalta hevosalan yrittäjältä tietoja koronaviruksen vaikutuksesta yrityksen toimintaan. Alalle jo sitoutuneista harrastajista, niin omistajista kuin kasvattajistakin on pidettävä kiinni. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. . Vaikutukset ulottuvat myös työvoiman käyttöön alentavasti, joka johtaa lomautuksiin ja irtisanomisiin. COVID-19-pandemiavaikuttaa heikentävästi myös kotimaiseen hevoskasvatukseen, joka on hevostalouden yksi tärkeimmistä tukipilareista. Heillä on aivan keskeinen rooli hevosalan ja raviurheilun tulevaisuuden kannalta. Sitä vietetään kansainvälisenä juhlapäivänä myös partioliikkeen piirissä. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto SHKL ry on maaliskuussa jättänyt lausuntonsa Suomen Hippos ry:lle raviurheilun tulevaisuustyöstä. – Osa hevosalan yrittäjistä on jo menettänyt osan markkinoista ja tilanteen pitkittyessä taloudelliset vaikutukset koko hevosalaan ovat merkittävät. Ratsastusta harrastaville on tuttu Prix St. MTK:n hevosverkosto onerittäin huolissaan COVID-19-pandemian vaik ut u ksist a hevosa laa n. Pyhä Yrjö on kolmanneksi korkein kilpailuluokka, korkein on Grand Prix. Lausunto raviurheilun tulevaisuustyöstä Pyhä Yrjö ratsastaa . Georges-luokka eli Pyhä Yrjö, vaativa kouluratsastusluokka. Hänet tunnetaan myös ratsastajien ja ratsuväen suojeluspyhimyksenä. Ortodoksit käyttävät hänestä kunnianimeä Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja
Myös kotimaassa urheiluhevonen kannattaa omistaa ja kasvattaa, sillä palkintosummat startannutta hevosta kohti ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti. Tieteellisen näkökulman hevosjalostukseen toi Helsingin yliopiston kotieläintieteen professori Asko Mäki-Tanila, joka painotti mitattavaa ja laskettavaa dataa kasvatuksen työkaluna. – Kun luomme uusia tapoja omistaa ja harrastaa, syntyy tarvetta myös uudelle hevoskasvatukselle ja markkinaa laadukkaille Suomessa kasvatetuille hevosille. Käytännön terveisiä varsan kasvattamiseen emän alta suoritushevoseksi toi FT, eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen, jonka puheenvuorossa käsiteltiin kasvavan varsan fysiikkaa. – Tärkeimmäksi toiveeksi ja tavoitteeksi kirjatiin lisää mahdollisuuksia matalamman kynnyksen kilpailuttamiseen ravihevosille, olipa kyse nuorista hevosista tai tauoilta palaavista. Kilpahevosena maailmanluokkaa Suomessa kasvatettu hevonen on tuoreiden Euroopan raviliiton (UET) tilastojen valossa myös kilpahevosena maailmanluokkaa – ravikilpailumaista hevosmäärissä ohitse menevät vain suuret hevosmaat Ranska, Ruotsi ja Italia. Kaksipäiväisen tapahtuman parasta antia luotiin yhdessä työpajatyöskennellen: reilun sadan hengen osallistujajoukko jakaantui ryhmiin, jotka pohtivat yhdessä suuntaviittoja suomalaisen hevoskasvatuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. – Tärkeintä on tehdä hevosen omistamisesta houkutteleva ja mielenkiintoinen harrastus ja elämäntapa, sanoo Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Tuulahdus kansainvälisiltä kaviourilta Ruotsalaisessa Menhammarin siittolassa työskentelevä Janne Ranta-Krenkku toi tilaisuuteen mielenkiintoisen tuulahduksen kansainvälisiltä kaviourilta. Jalostuspäivillä luotiin suuntaviivoja hevoskasvatuksen tulevaisuuteen n Jalostuspäivät 2020. Kasvattaja-valmentaja Juha-Matti Paavola toi keskusteluun oman näkemyksensä ravihevosen kasvatuksesta ja treenaamisesta. Menhammarin siittolassa on otettu käyttöön myös hevosen geenitestaaminen, jonka tuloksia odotetaan tulevina vuosina mielenkiinnolla. Jalostuspäivillä kuultiin asiantuntijoita, mutta myös hyödynnettiin osallitujien kokemusta, näkemystä ja tietotaitoa. Vuodesta 2007 Ruotsin menestyneimpänä palkitussa Menhammarin siittolassa panostetaan hevoskasvatukseen ja hevosten valmentamiseen äärimmäisellä huolellisuudella, ja hevosmäärien ollessa mittavia myös edistyksellisimmät valmennustai käsittelymenetelmät on pystytty menestyksellä koeponnistamaan. Mukaansatempaava luento kirvoitti jälleen vilkasta keskustelua. Yhteisen työpajatyöskentelyn tuloksena syntyi keskustelun lisäksi käytännön toimia suomalaisen hevoskasvatuksen edistämiseksi. – Tärkeintä on kohdistaa katse hevosen omistamiseen ja siihen, miten teemme siitä houkuttelevan ja mielenkiintoisen harrastuksen ja elämäntapavalinnan, summaa Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Kasvattajan työlle lisää tukea Keskustelu oli Jalostuspäivien keskiössä kaikin tavoin. Paavola nosti puheenvuorossaan esille suomenhevosen mahdollisuudet: kotimainen rotumme on hintatasoltaan tavallisen harrastajan ulottuvilla ja maailman parhaan suomenhevosen kasvattaminen yhä realistinen haave suomalaiselle kasvattajalle. Jalostuspäiväyleisöä palveltiin päivien aikana alan parhaalla asiantuntemuksella: jalostusagronomi ja menestyskasvattaja Toini Immonen kertoi omasta kasvatustyöstään ja korosti hevosen taustojen tuntemusta, mutta myös tiedon, kokemuksen ja ajatuksenvaihtoa alan toimijoiden välillä. 68 S uomen Hippoksen Jalostuspäivät 2020 kokosi yhteen kattavan joukon suomalaisen hevosjalostuksen ja -kasvatuksen asiantuntijaosaamista, ammattilaisia sekä asialle omistautuneita harrastajia yli rotuja lajirajojen. Työpajatyöskentelyssä syntyi hyvää keskustelua ja käyttökelpoisia askelmerkkejä suomalaisen kasvattajan menestykseen tulevaisuudessakin
2010 syntynyt Kide on valtrauslainen tamma, jolla on viisi jälkeläistä. ?. Samoin palkintorahojen tasaisempaa jakaantumista toivottiin, kertoo jalostusinformaatikko Susanna Back. Mitä useampi suomalainen haluaa ryhtyä hevosenomistajaksi, sitä paremmin pärjää myös kasvattaja, summaa Susanna Back. Nyt toivotaan ja tarvitaan toimenpiteitä, joilla tuetaan kasvattajan työtä, varmistetaan hevosurheilun vetovoimaisuus ja kehitetään uusia tapoja hevosen omistamiseen. 69 Jalostuspäivillä luotiin suuntaviivoja hevoskasvatuksen tulevaisuuteen Jalostusagronomi ja menestyskasvattaja Toini Immonen kertoi omasta kasvatustyöstään. – Kasvattajilla ja kasvatuksesta kiinnostuneilla on luottamus suomalaiseen hevosen ja erityisesti suomenhevoseen. Kasvattajaa motivoi mahdollisuus saada varsansa kaupaksi, mutta myös takavuosien varsarahaa kaipailtiin takaisin. Jalostuksen, mutta myös varsojen myynnin tueksi toivottiin yhä monipuolisempaa, tuoteselostemaista arviointia niin näyttelyissä kuin jalostusarvosteluissa
Vaikka normaalia treenija liikutusmäärää ei pystyttäisikään järjestämään, jo parinkymmenen minuutin päivittäisellä kävelyttelyllä ja lisäjuotoilla voidaan vähentää muun muassa ähkyn ja lannehalvauksen riskiä. Hevonen kaipaa rutiineja ja on luotu liikkumaan päivittäin. Liikunnan vähenemisen riskit minimiin saa aikaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. 70 n Koronan vaikutuksia Hyvinkään Hevossairaalan eläinlääkärit kertovat vinkkejä siihen, miten hevoset voidaan pitää terveinä ja hyvinvoivina, jos liikutusta joudutaan vähentämään. ?. Jonkinlaisen ”liikutusringin” luominen voisi olla yksi vaihtoehto pärjätä hankalimpien aikojen yli. On hyvä, jos hevosten ulkoilu pystytään järjestämään tallin puolesta, mutta toki näin ei kaikissa paikoissa ole. Kun on tiedossa, että hevosen liikunta tulee vähenemään, olisi tärkeää vähentää väkirehuruokintaa sekä liikutuksen määrää asteittain, jotta hevosen elimistö Jo parinkymmenen minuutin päivittäisellä kävelyttelyllä ja lisäjuotoilla voidaan vähentää muun muassa ähkyn ja lannehalvauksen riskiä. Hyvin energisillä hevosilla voidaan käyttää lepojakson aikana ja tämän jälkeen rauhoittavia rehulisiä, jotta hevosen käsiteltävyys pystytään paremmin säilyttämään. Ihmisten sairastumiset, karanteenit sekä mahdolliset viranomaismääräykset voivat hankaloittaa hevosten liikuttamisesta vastaavien henkilöiden tallilla käymistä. Hevosihmiset ovat onneksi solidaarisia ja monasti pystytään auttamaan kaveria tarpeen tullen
Sidosryhmäyhteistyötä tehdään lisäksi päivittäin muun muassa Suomen Hippoksen ja Maaseudun tuottajien keskusjärjestö MTK:n, sekä Hippoliksen kanssa. Kuva Arranmaan Ratsastuskoulusta Orivedeltä. Suomen Ratsastajainliitto seuraa COVID-19 -tilannetta ja sen vaikutuksia aktiivisesti. 71 . Liitossa reagoidaan suosituksissa viranomaisten uusiin määräyksiin ottaen huomioon sekä ihmisten terveyden, hevosten hyvinvoinnin että tallien ongelmat. Ratsastajainliitto on esittänyt MTK:n hevosverkoston jäsenenä hallitukselle tukipakettia, jolla turvataan yrittäjien toimintaedellytysten jatkuminen, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä hevoskasvatuksen jatkuminen. kohtalokas.. Hallitukselle on esitetty mittavaa tukipakettia toimintaedellytysten turvaamiseksi. . Ratsastajainliitto ajaa aktiivisesti talleille tukipakettia R atsastajainliitto on huolissaan COVID-19-pandemian vaikutuksista tallien toimintaan. Asiakasja rahavirrat tyrehtyvät, mutta kustannukset säilyvät. Ratsastajainliitto on huolissaan COVID-19-pandemian vaikutuksista hevosalaan ja erityisesti ratsastustallien toimintaan. Talliyrityksille tuen tarve on kiireinen. Etsitään ratkaisuja ihmisten turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseen, tallien henkilöstöön ja hevosten hyvinvointiin, liikkumiseen liittyviin ja talouden turvaamisen kysymyksiin. Hevosalan yrittäjille tehdystä kyselystä käy ilmi, että useiden ratsastustallien tilanne ajautuu nopealla tahdilla kohti talouskriisiä, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia ei vain tallien nykyiselle toiminnalle, vaan myös pitkällä aikavälillä. Useimmat talliyritykset ovat pienyrityksiä, joiden liikevaihto asettuu 50 000 ja 200 000 euron välille. Heikentyvä tilanne vaikuttaa koko hevosalaan. Parinkin kuukauden toimintahäiriö saattaa olla tallille kohtalokas. Parinkin Parinkin kuukauden kuukauden toimintahäiriö toimintahäiriö saattaa olla tallille saattaa olla tallille kohtalokas. Toimintaa ei voi lyhyellä tähtäimellä ajaa alas. Ratsastajainliitto oli mukana tekemässä kyselyä hevosalan yrittäjille, johon sadut vastaukset vahvistavat, että ratsastustallit ajautuvat nopealla tahdilla talousahdinkoon, jolla on merkittäviä vaikutuksia ei vain tallien nykyiselle toiminnalle vaan myös pitkällä aikavälillä. Poikkeustilan alettua Ratsastajainliitto on ollut jatkuvassa yhteydessä Maaja metsätalousministeriöön, Opetusja kulttuuriministeriöön, Työja elinkeinoministeriöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja Ruokavirastoon
Pitkäaikaiset vaikutukset riippuvat kriisin lopullisesta pituudesta. Mikäli hoitoa ei ole mahdollista järjestää näin, tulee rajaa ylitettäessä poliisille kertoa olosuhteet ja se, että hoitoa ei ole ollut mahdollista järjestää toisella tavalla. Selvityksessä pitää riittävästi selvittää liikkumisensa peruste ja sen välttämättömyys. 72 Suomen Ratsastajainliitto on yhteistyössä Olympiakomitean kanssa mukana vaikuttamassa siihen, että suomalaisen liikunnan ja urheilun toimintaedellytykset pysysivät elinvoimaisina, myös ratsastuksessa. Epidemian jälkeen ja sen aikanakin tarvitsemme liikettä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä, terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaisella seuratoiminnalla on yli satavuotiaat perinteet kansakunnan yhteisen hyvinvoinnin rakentajana. Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila uhkaa erityisesti suomalaisen liikunnan ja urheilun kivijalkaa, seuratoimintaa, jonka menetykset ovat yli 40 miljoonaa euroa. Koronavirusepidemialla merkittävät taloudelliset vaikutukset liikuntaan ja urheiluun Meri Ojala ja Fauna Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailuiluissa viime kesänä. viranomaistoiminta, työn, elinkeinon, opiskelun harjoittaminen, lakisääteisen velvollisuuden täyttäminen sekä painava henkilökohtainen syy. Liikunta ja urheilu tarjoavat juuri näitä asioita. Hoito tulee siis pyrkiä järjestämään sellaisten asian osaavien ja luotettavien ihmisten toimesta, joiden ei tarvitse ylittää rajaa tätä varten. Tällöin ihmisten liikkuminen, yhteisöllisyys ja terveys sekä urheiluelämykset kärsivät merkittävästi. Tähän lasketaan muun muassa tammojen kuljettaminen oriasemille liiketoimintamielessä sekä elinkeinotoimintaan liittyvät spermakuljetukset. Hevosalan elinkeinon harjoittajien, kuten valmentajien, kengittäjien ja eläinlääkäreiden, tulee liikkuessa osoittaa syy sille, miksi heidän on välttämätöntä liikkua liikkumisrajoituksen aikana. Uudenmaan ja muun Suomen välillä liikkumista on rajoitettu 19.4. Julkisen vallan toimet ovat merkityksellisessä asemassa rajaamassa väistämättömien vaikutusten mittakaavaa. Liikkumisrajoitukset koskevat henkilöiden liikkumista, mutta eivät ammattimaista tavarankuljetusta. Jokaisen liikkujan tulee antaa maakunnan rajalla selvitys liikkumisestaan, jos poliisi sitä pyytää. Poikkeusperusteita ovat mm. Olympiakomitean teettämän kyselyn perusteella seuroissa pohditaan nyt lomautuksia, irtisanomisia ja toimintojen lakkauttamista. . Ainoastaan ammattimainen tavarankuljetus on rajattu asetuksen ulkopuolelle, ja kaikkien muiden osalta liikkuminen voi perustua vain soveltamisasetuksissa säädettyihin poikkeusperusteisiin, joiden on oltava välttämättömiä. Tämä on perusteltua myös yhteiskunnan kannalta. ?. Kuva: SRL/Hanna Heinonen V iranomaisten tekemät linjaukset koronavirusepidemian hillitsemiseksi vaikuttavat monin tavoin hevosalaan. Liikunta auttaa selviämään poikkeustilanteessa Poikkeustilanne vaikuttaa omaehtoiseen liikuntaan, sillä sisäliikuntapaikat on suljettu ja liikuntatapahtumat laajasti peruttu, myös ulkoliikunnassa. saakka, ja rajan yli voi liikkua toistaiseksi vain välttämättömistä syistä. Hevosten ja omistajien kulku Uudenmaan maakuntarajan yli Hevosten kuljettaminen liiketoimintamielessä on edelleen sallittua. Hevosten hoito tulee turvata myös poikkeusoloissa ja Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaisesti liikkumisrajoitusten voimassaolon aikana se tulee pyrkiä järjestämään niin, etteivät henkilöt ylitä Uudenmaan rajaa. Hevosia on edelleen myös mahdollista kuljettaa elinkeinotoimintaan liittyen eläinlääkäriin, ja akuuteissa hätätilanteissa esimerkiksi hevossairaalaan liikkuminen on sallittua. Poliisi muistuttaa, että liikkumisrajoituksista poikkeaminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Liiketoimintamielessä sallittua Hevosten kuljettaminen liiketoimintamielessä on edelleen sallittua ja se katsotaan valmiuslain soveltamisasetuksen ulkopuolelle jääväksi tavarankuljetukseksi. Pahin uhkakuva on, että kokonaisten seurojen toimintaa lakkautetaan. Vaikka ulkoliikunta ja kotona tapahtuva harjoittelu ovat toistaiseksi sallittuja, on riski, että fyysinen aktiivisuus vähenee ja ihmiset passivoituvat. Suomen Olympiakomitean kyselyn mukaan koronavirusepidemian aiheuttamat taloudelliset menetykset liikunnalle ja urheilulle ovat vähintään 81 miljoonaa euroa
Ilman hevosia se ei kuitenkaan onnistu. Yksikin puhelu, viesti tai jotain kautta tullut uusi tieto, joka vähentää mielessä myllertävien kysymysten taakkaa vie eteenpäin. Istut kärryillä. Kysymysten tulva on melkein ääretön. Olet työnantaja ja mietit mielessäsi, miten pitkään rahat riittävät tallin henkilökunnan palkanmaksuun. Jos joskus niin nyt, tarvitaan yhdessä tekemistä ja luottamusta tulevaan. Tähtäät starttiin miettien, milloin on se päivä, jolloin taas pääsen näkemään tulokset siitä työstä, jonka osaan. . Jokainen meistä miettii omasta näkökulmastaan saman suuntaisesti. Alan edunvalvonnan näkökulmasta käsillä on kaksi keskeistä asiaa: turvata alalle kaikissa näköpiirissä olevissa tulevaisuuksissa vuotuinen 40 miljoonaa euroa ja toiseksi erilaisten säädösten helpottamista sen osalta, mitä joustavaan rahan käyttöön alan sisällä tulee. Nyt tarvitaan luovuutta samalla muistaen, että joskus tämä korona-aikakin on ohi. Oli riittävät tiedot siitä, että vallitsevissa oloissa edes entistä huolellisemmalla toiminnalla emme olisi kyenneet jatkamaan tapahtumia osoittaen samalla yhteiskuntavastuuta. Varmaa on kuitenkin, että palkintojen maksuun käytettävissä oleva raha tullaan maksamaan ulos. Ammattilaisten käytettävissä ovat kaikki ne rahoitustavat, jotka valtiovalta on jo tähän mennessä ja tulee jatkossa kohdentamaan. Esimerkiksi raviratoja ei tule rangaista ajamattomista ravipäivistä. Tiedän, että erilaisten uhkien vallitessa voi kuulostaa jopa kliseiseltä, mutta vakuutan, että Suomessa ajetaan rahasta kilpaa vielä tämän vuosikymmenen puolivälissäkin. Milloin sitten seuraavan kerran ravataan kilpaa. Samalla myös valmiuslainsäädännön valmistelu eteni. Tamman astuttamispäätös tehdään tässä hetkessä, mutta sen vaikutukset ulottuvat vuosien päähän. Uudenmaan maakuntarajan sulkeminen, ravintoloiden kiinnilaittaminen ja vakavat vetoomukset siitä, että liikkuisimme vähemmän paikasta toiseen ovat tuon keskeisen tavoitteen konkreettisia keinoja. Valtioneuvosto on säätänyt lain perusteella asetuksia, joilla muun muassa rajoitetaan meidän jokaisen perusoikeuksia liikkumisen tai elinkeinovapauden osalta. Vasta historian kirjoitus tulee osoittamaan tehtyjen päätösten oikeasuhtaisuuden, riittävyyden tai riittämättömyyden. voimaan tullut ravitoiminnan keskeyttämispäätös perustui niin valtionjohdon kuin terveysviranomaistenkin siihen mennessä tekemiin julkisiin linjauksiin sekä vahvempien toimien valmistelun taustatietoihin, kirjoittaa Juha Rehula. Juha Rehula Suomen Hippos, Hallituksen puheenjohtaja Hippoksen puheenjohtaja Juha Rehula: ”Nyt jos joskus on yhdessä tekemisen aika” 18.3. Hippos ja sen vastuulliset toimijat ovat tehneet valmistelua ja päätöksiä kulloinkin käytettävissä olevan parhaan tiedon mukaan. Siihen hetkeen kuitenkin valmistaudutaan jo muun muassa ennakoiden niitä kriteerejä, joilla minimoimme senhetkisen epidemiatason riskejä. Huoli on yhteinen silloin kun leivästä on kyse, olipa tulonlähde mikä tahansa osa raviurheilumme kokonaisuudesta. Hevonen toimii niin kuin on aina toiminut. Kuva: Hippos/Hanna Laakso Koronavirusepidemialla merkittävät taloudelliset vaikutukset liikuntaan ja urheiluun 73. Ravien järjestämistä jatketaan heti, kun se on mahdollista. Vaikka päätöksentekomme on itsenäistä, ympärillämme olevat tapatumat eivät voi, eivätkä saa olla vaikuttamatta siihen, miten toimimme, kun valtiojohtomme linjaa, mitä on mahdollista tehdä ja mitä ei. H evosalan toimijoiden huoli on suuri – miten tässä minun käy. Periaatteet jatkovalmistelusta on lukittava jo aiemmin, mutta lopullinen toteutus ja aikataulu jäänevät avoimeksi siihen saakka, kun tiedetään mihin asti kilpailutauko kestää. Nyt jos joskus on yhdessä tekemisen aika, tarvitsemme toinen toisiamme. Tulevaan valmistaudutaan valmistelemalla erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita. ”Tämän hetkisen tiedon mukaan” on ollut usein käytetty lause eri uutisissa ja tiedotustilaisuuksissa. Toimenpiteiden taustalla on tavoite estää koronavirustartuntojen leviämistä ennaltaehkäisevillä toimilla. Sitä on tänään mahdotonta sanoa. Mikäli ajamatta on 30 tai 80 ravipäivää, on tilanne erilainen esimerkiksi sen osalta, yritetäänkö kilpailupäivät istuttaa loppuvuoden kalenteriin. Osana muuta yhteiskuntaa Raviurheilu on osa suomalaista yhteiskuntaa. Hevosalan toimijoiden huoli on suuri – miten tässä minun käy. Kun jokainen meistä hoitaa oman tonttinsa parhaalla mahdollisella tavalla, ollaan jo pitkällä. Eduskunta saattoi voimaan valmiuslainsäädännön 18.3.2020. Yhteiskuntavastuun nimissä Ravitoiminnan keskeyttämispäätös perustui niin valtionjohdon kuin terveysviranomaistemmekin siihen mennessä tekemiin julkisiin linjauksiin sekä vahvempien toimien valmistelun taustatietoihin. Päätöksiä tehdään tässä ja nyt Jalostuskausi on pian kiivaimmillaan. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Juha Rehula painottaa blogitekstissään yhteen hiileen puhaltamista, jotta poikkeusajan jälkeen myös hevosalalla odottaa mahdollisimman hyvä arki, johon palata. Milloin, sitä ei pystyne kukaan tällä hetkellä sanomaan. Työn alla on lisäksi erilaisia mahdollisuuksia saada rahaa liikkeelle hevosalalle jaettavaksi. Hippoksen hallinto tulee osaltaan olemaan mukana talouden sopeuttamistoimissa, jotta tästä talouteenkin kuopan tekevästä ajasta päästään yli – yhdessä. Hippoksen hallitus kokoontuu jatkossa viikoittain perjantaisin saamaan viimeisen käytettävissä olevan tiedon sekä linjaamaan valmistelua ja tekemään parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuvia päätöksiä. Viimeisten kolmen viikon aikana ympärillämme on ollut lähes päivittäinen tapahtumien vyöry. Talouden näköala ja epätietoisuus ahdistavat
Ensimmäiset arkeologiset löydöt hevosista Suomessa ovat rautakaudelta. ”Kolme on miehellä pahoa: Yksi on huono hevonen, toinen vuotava venonen, kolmas on häijy akka”, tietää suomalainen kansanviisauskin kertoa. Myös jumalilla, kuten viikinkien Odinilla ja kreikkalaisten Helioksella, on omat kuuluisat ratsunsa. Vain przewalskinhevonen ja tarpaani ovat säilyneet nykypäiviin asti. Kariston julkaisema, Marjut Hjeltin kirjoittama viime syksynä ilmestynyt teos Tarujen hevoset aavehevosesta yksisarvisiin käy läpi tuttuja ja tuntemattomia nelijalkaisia aina Pegasoksesta intiaanien värejä hohtaviin ratsuihin. Väliotsikko Equukset ja niiden edeltäjät olivat eläneet Amerikan mantereella, mutta Equus levisi maasiltojen kautta myös Aasiaan ja Eurooppaan. Keskimääräinen säkäkorkeus oli vielä 1600-luvulla alle 120 senttiä. Tärkeä tässä on järjestys. Varhaisimmat Equukset eivät tosin muistuttaneet nykyisiä hevosia kovinkaan paljon. Vanhoista pohjoismaisista kylmäveriroduista parhaiten ovat säilyneet norjanvuonohevonen ja islanninhevonen. 74 n Kirjavinkki Hevosen kehitysvaiheita. Siivekkäistä hevosista on kerrottu tarinoita Kiinassa, viikinkikulttuurissa sekä islamilaisessa maailmassa. Aavehevosia ja yksisarvisia . Kaikkien hevosten ystävien ja myyteistä kiinnostuneiden unelmakirja esittelee tarujen hevosia tiedon ja tarinoiden avulla. Hevosten kanssa samaan sukuun kuuluvat aasit ja seeprat. Vasta 1500-luvulla ne palasivat sinne takaisin ihmisen tuomina. Euroopan muinaiskulttuureista tunnetaan useita hevosjumalattaria, kuten kelttien Epona sekä viikinkien Gna. Hevosen esi-isät elivät jo noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Marjut Hjeltin teos kertoo sekä tarujen ratsuista että historiallisista hevosista. Equuksesta kehittyi erilaisia villihevostyyppejä. Noin miljoona vuotta sitten Pliohippuksesta kehittyi Equus eli nykyhevonen. Suomenhevosen jalostamaton muoto oli pienikokoinen, rasitusta kestävä ja karuihin olosuhteisiin sopeutunut hevonen. Lähteet: hevoseni.fi, Wikipedia Esillä ovat myös klassikkokirjojen hevoset Uljaasta Mustasta Hallavaharjaan. Lisäksi kirjassa esitellään historiallisten sankareiden hevosia, jotka ovat mahdollistaneet sankareiden jäämisen perinnemuistiin ja kirjoitettuun historiaan. Hevosen varhaisinta kantamuotoa kutsutaan nimellä Eohippus. Väliotsikko Pohjoismainen hevonen otaksuttavasti valjastettiin auran eteen viikinkiajan Norjassa, mutta tämän työtavan leviäminen Suomeen kesti keskiajalle asti. Ilman Bukefalosta ei Aleksanteri kaiketi olisi Suuri.. Vanhakantaisia, metsähevosesta periytyviä rotuja ovat muun muassa ruotsalainen jyllanninhevonen, ranskalainen ardennienhevonen sekä suomenhevonen. Exmoorinponi on puolestaan elänyt vuosituhansia Britannian rannikon saarilla. Ensimmäinen yksivarpainen laji oli Pliohippus, joka eli noin seitsemän miljoonaa vuotta sitten. Niiden vartalo oli samankaltainen kuin seeproilla ja pää muistutti aasin päätä. 8000-10000 vuotta sitten viimeiset Equukset kuolivat sukupuuttoon Amerikasta. Myyttisistä sankareista, joiden hevoset ovat jääneet elämään historiassa, voi mainita vaikkapa kuningas Arthurin sekä kreikkalaisen urhon Perseuksen. kenellekään vieras. Hunnit tunnetaan, eikä mongolien ja hevosen suhde liene Kun Equukset olivat kuolleet sukupuuttoon Amerikan mantereelta ja elivät ainoastaan Euraasiassa, niistä kehittyi neljä erilaista rotua: przewalskinhevonen, tarpaani, metsähevonen (suohevonen) ja tundrahevonen. Kiehtovat kertomukset avaavat oven vieraisiin kulttuureihin sekä hevosten historiaan kautta aikojen. Teos sisältää paitsi viittauksia mytologiaan ja uskomusperinteeseen, myös tietoa hevosesta ihmisen kumppanina tuhansien vuosien ajalta. On kuitenkin mahdollista, että Suomessa on muun Skandianavian tapaan tavattu hevosia jo paljon aiemmin. Koiran kokoisesta nykyiseen hevoseen H evonen kuuluu hevoseläinten heimoon ja Equus-sukuun. Vain koiran kokoinen Eohippus eli Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Vasemmalta oikealle: Mesohippus, Neohipparion, Eohippus, Equus scotti ja Hypohippus. Laji kuoli sukupuuttoon ja tilalla tuli muita hevoseläimiä. Ensimmäiset kuolainlöydöt ajoittuvat keskiselle rautakaudelle/kansainvaelluksen ajoille, vuosiin 300-500 jKr
UC-II:a tukevat neljä julkaistua kliinistä tutkimusta, jotka tutkivat nivelen mukavuutta, liikkuvuutta ja joustavuutta. Black Horse Omega-3 on valmistettu rasvaisista syvänmeren kaloista, sardiinista, sardillista ja makrillista. Siinä on myös runsaasti eteeristä öljyä. Käyttöohje: annostus päivittäin, sekoitetaan rehuun, hevonen (500 kg), mitta 10 g ~ 15 ml Ensimmäiset 3 kk 1,5 mittaa Ylläpito 1 mitta/ pv Ovh. Suun kautta otettava täydennys parantaa nivelen hyvinvointia ja pitää ne liikkuvina pidempään. UC-II:ta voidaan käyttää yksinään tai muiden nivelten hyvinvointiin vaikuttavien aineiden, esim. Hyaluronihappo on nivelnesteen normaali ainesosa, jonka määrä vähenee tulehduksessa. Ratsastuskypärä on suunniteltu ja hyväksytty kaikkeen ratsastukseen CE VG1 01.040 2014-12 ja EN1384.2017 turvallisuusstandardien mukaisesti. Hyaluronihappo on myös tärkeä rustokudoksen rakennusaine. Tuotteen ravintoaineet : Raakarasva, 99,9 % omega 3-rasvahappoja 35 %, joista (EPA) eikosapentaaeenihappo / eicosapentaensyra 18 % ja (DHA) dokosaheksaeenihappo / dokosahexaensyra 12 %. MSM ylläpitää nivelten liikkuvuutta ja lievittää niveltulehduksissa ja tukee monia rakenteita (niiden joustavuutta) ja toimintoja kehossa, mm. Ruusunmarja on tehokas nivelten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvoin-tiin, hyvä vatsalle, iholle ja karvalle, todellinen terveyspommi: paljon Cja Evitamiinia ja kuitua. Pardus on varustettu samalla MIPS-teknologialla kuin EQ3 Lynx, joka voitti Folksamin turvallisin kypärä testin 2018. 75 n Hevostuotteet Uutuus Black Horse Omega-3 kalaöljy EQ3 Pardusuusi muotoilu . Hyaluronihappo voitelee niveltä, ylläpitää normaalia nestetasapainoa, palauttaa sen toiminnan normaalitilaan ja parantaa nivelen liikkuvuutta. Parduksessa on hyvä ilmanvaihto kypärän etuja takaosan ilmareikien ansiosta. alv.. Black Horse Omega-3 on luontainen omega-3 rasvahappojen lähde joka sopii täydentämään kaikkien hevosten perusruokintaa jotta ravintoaineiden saanti olisi tasapainossa. Heinän säilönnän yhteydessä rasvahappojen pitoisuudet kuitenkin laskevat joten niiden lisääminen ruokintaan on tärkeää etenkin sisäruokintakaudella. Suositushinta 239€ Löydä lähin jälleenmyyjäsi https://backontrack.com/fi/dealer Huom! Vallitsevan Korona -tilanteen vuoksi lähetämme jatkossa paketit vain kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin! . UC-II (InterHealth Nutraceuticals) on uusi patentoitu ainesosa denaturoimatonta (kollageenia ei ole kuumennettu tai käsitelty kemikaaleilla) tyypin II kollageenia, joka on peräisin kanan rintalastan rustosta ja jonka avulla voidaan kehittää pienempiä annostusmuotoja. Käyttöohje ja annostus: Hevonen: 30-50 ml/ päivä Avattu pakkaus tulee käyttää 3 kuukauden kuluessa. 149 euroa sis. Kurkuma vaikuttaa tulehduksiin kortisonin tavoin, sitä kutsutaankin "luonnonkortisoniksi" ja se auttaa kipuun. Kypärä sopii hieman paremmin soikeampaan päähän, koot 53-61. Kurkuman kurkumiinia on käytetty mm. Omega-3 on korkealaatuinen kalaöljy, joka sisältää runsaasti monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja (DHA ja EPA) joilla on todettu olevan monia suotuisia vaikutuksia hevosen terveydelle. Rustot koostuvat suurelta osin tyypin II kollageenisäikeistä. Sitä esiintyy pieniä määriä elimistössä. Rikki on oleellinen osa hyvien ja terveiden solujen tuottamisessa. nivelsairauksien hoidossa. Criollo Collagen on ainut kollageeni UCII:ta sisältävä nivelravinne hevosille! Criollo Collagen on täydennysrehu hevosille rustojen ja nivelten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Kurkuman juurakossa on kurkuminoideja, jotka antavat juurakolle väriä ja joiden vaikutus on tulehdusta hillitsevä. Rasvahapot vahvistavat ihon solurakennetta helpottaen kutisevaa ja hilseilevää ihoa, parantavat karvan laatua ja lisäävät sen kiiltoa, helpottavat matala-asteista tulehdusta sekä tukevat lihasten, nivelten, sydämen, verisuoniston sekä hermoston toimintaa. sidekudoksia, sydäntä, verisuonistoa ja kehon energiantuotantoa, lievittää tehokkaasti tulehduksia, auttaa myös allergioissa, astman hoidossa ja ruoansulatushäiriöissä, lievittää lihasarkuutta ja nopeuttaa lihasvammojen parantumista, edistää ihon ja karvapeitteen terveyttä. Sekä omega-3 että omega-6 rasvahapot ovat hevoselle välttämättömiä ja niitä luontaisesti saadaankin eniten tuoreesta ruohosta laidunkaudella. Säilytä avattu pakkaus viileässä/jääkaapissa poissa auringonvalosta. oraalitoleranssin kautta, jossa säännöllisesti suun kautta saadulla kollageeniantigeenillä (UC-II) totutetaan suoliston puolustusjärjestelmän solut antigeeniin ja immuunipuolustuksen solujen reagointi kollageenia vastaan sammuu vähitellen – elimistön puolustussolut lakkaavat vähitellen suhtautumasta kollageeniin haitallisena vierasaineena. Ruusunmarjaa käytetään tehokkaasti nivelten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Tutkijat ovat osoittaneet, että kurkuminoidit voivat hillitä tehokkaasti tulehdusta, mikä puolustaa kurkuman käyttöä kansanlääkinnässä reumatismin, niveltulehduksen, ekseeman (ihottuman), astman, psoriasiksen ja muiden tulehdussairauksien hoitoon. MSM (metyylisulfonyylimetaani eli orgaaninen rikki) on luonnostaan esiintyvä rikkiyhdiste lihasten ja nivelten luonnollisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. Kypärän vuori on irrotettava ja valmistettu Coolmaxista, joka kuljettaa pois kosteutta. Black Horse Omega-3 on helppokäyttöinen ja miedon tuoksuinen. Criollo Collagen uutuus . kurkumiinin kanssa. Tämä tapahtuu ns. Ei dopingvaroaikaa! Ei suositella tiineille. Rustokudos ja nivelneste sisältävät erityisen paljon hyaluronihappoa , joka imee vettä itseensä saaden näin elastisuutta ja on tärkeä nivelnesteen sitkoja kimmoisuusominaisuuksille. Back On Track EQ3 -kypärä, jossa on uusi tyylikäs muotoilu
Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Hevonen saa olla hevonen Granåsan luonnonmukainen hevosenpito tuo hyvinvointia. Usein paljon vähemmällä työllä ja yrittämisellä kuin ratsastaja odottaakaan, kunhan on syntynyt oivallus siitä, että pitää ymmärMonesti vähemmän on enemmän. 76 n Talliesittely L uonnollisen hevostaidon kautta talliyrittäjä Åsa Grönlund opettaa hevosille ja ihmisille, miten toimitaan niin, että molemmat voivat hyvin, ja hevosen kanssa työskentely sujuu helposti ja luontevasti. Åsa Grönlund on oppinut – aluksi kantapään kautta – kuinka ihmisen ja hevosen yhteistyö parhaiten sujuu. Granåsan hevostilalla Inkoossa kaiken perustana on luonnonmukainen hevosenpito ja luonnollinen hevostaito
Hevonen saa olla hevonen Granåsan luonnonmukainen hevosenpito tuo hyvinvointia tää ja tulkita hevosta, kuunnella kehoa ja ennen kaikkea olla tilanteessa läsnä. – Mutta ensimmäisen oman ponini sain teini-ikäisenä, aivan liian nuorena, joten monia asioita tuli opittua kantapään kautta, Åsa toteaa. – Ja kun näin, miten paljon paremmin hevoset voivat eläessään pihatossa laumassa, en enää halunnut laittaa niitä talliin. – Yllätyksekseni tuo hänen hevoseen saamansa hieno kontakti jopa siirtyi minulle, kun sain riimun käteeni. Iso askel eteenpäin tapahtui kesällä 2002, kun Åsa kävi Yhdysvalloissa opiskelemassa luonnollista hevostaitoa ja tutustumassa alan ammattilaisiin. – Siellä ymmärsin, millaiseen hevostaitoon haluan pyrkiä, ja sain lisää itseluottamusta ja selkeämmän vision omaan työskentelyyni hevosten kanssa. – Ponista opin loppujen lopuksi aika paljon. – Luonnonmukainen hevosenpito on perustana hyvään valmennukseen, koska vain mieleltään ja lihaksistoltaan tasapainoinen hevonen voi kehittyä optimaalisesti. Laumassa hevonen oppii myös hevosmaailman säännöt sekä toisten kunnioittamista. Perusta hyvään valmennukseen Laumassa hevoset voivat toteuttaa sosiaalisia tarpeitaan, joita ovat esimerkiksi toistensa koskeminen ja rapsuttaminen, sekä yhdessä syöminen, lepääminen ja leikkiminen. Oppia kotimaasta ja ulkomailta Hevosyrittäjäksi ryhdyttyään Åsa on hakenut oppia monilta taitavilta hevosihmisiltä sekä Suomessa että ulkomailla. Siksi Granåsan tallissa hevoset elävät laumoissa suurissa pihatoissa. Väinö-hevonen (vas.) tuli Åsan talliin viime kesänä. – En vain silloin osannut, olisin tarvinnut jonkun kokeneen ohjaamaan ja näyttämään hevostaitoja. Väinön kanssa oli ollut ongelmia, kun se ei suostunut oli moniin välttämättömiin toimiin – kuten vaikkapa kavioiden hoitoon – mutta Granåsassa Väinö on kehittynyt hyvään suuntaan ja asiat ovat alkaneet sujua.. Vasta aikuisena olen oppinut, että on parempiakin tapoja toimia hevosen kanssa kuin yrittää pakottaa se tekemään jotakin. – Kun hevonen saa olla hevonen ja elää luontaisten tarpeidensa ja ominaisuuksiensa mukaisesti, sen voi kouluttaa melkein mihin tahansa. Esimerkiksi sen, miten hevosen fyysinen tila vaikuttaa sen käyttäytymiseen. Mutkien kautta päämäärään Åsa oli pikkulapsesta saakka kiinnostunut hevosista, ja kauan haaveilemansa ratsastuksen hän sai aloittaa kahdeksanvuotiaana. – Näin, kuinka kokenut hevosmies näkee pintaa syvemmälle ja pyöriteltyään hevosta naruriimussa vain kymmenen minuuttia saa hiukan vastahakoisesta ja sammuneesta hevosesta herkän ja kuuliaisen ratsun, joka toimii löysin ohjin ja lähes ajatuksen voimalla. Laumassa asuvat hevoset ovat useimmiten rauhallisia ja harmonisia, kun ne saavat tukea ja turvaa toisten hevosten seurasta. Monia väärinymmärryksiä olisi kuitenkin voitu välttää, jos saatavana olisi ollut asiantuntevaa apua. – Mutta kolme isoa kulmakiveä tarvitaan ensin: hevosella pitää olla vapaus liikkua, tarpeeksi korsirehua ja tarpeeksi seuraa, Åsa sanoo. 77
– Kiinnitän nykyään – Kiinnitän nykyään paljon huomiota paljon huomiota hevosen tapaan liikkua. Heinät hevosille tulevat Åsa Grönlundin puolison tilalta. Henkinen puoli, se miten ollaan hevosen kanssa, on tosi tärkeää. Mindfulness tuo hyvän lisän koulutukseen – Myöhemmin hevostaitoni on kehittynyt kohti klassista ratsastusta ja akateemista suuntausta. – Se oli minulle mieletön kokemus, vaikka en silloin oppinut, miten saan saman tapahtumaan. hevosen tapaan liikkua.. Granåsassa hevoset syövät heinää pareittain tai laumassa pienisilmäisistä verkoista neljä kertaa päivässä. – Kiinnitän nykyään paljon huomiota hevosen tapaan liikkua, ja sen sekä ratsastajan kehonkäyttöön – mielentilaa unohtamatta. Mutta tajusin, että se voi tapahtua, ja että hevosen saaminen mukaan on tärkeämpää kuin se, miten toimin teknisesti. Kun näyttää siltä, että hevonen liikkuu suorastaan ajatuksen voimalla, niin se itse asiassa lukee pienen pieniä muutoksia ratsastajan kehossa. 78 Hevosia on Granåsassa kaikkiaan 36 viidessä eri laumassa. Sekä hevonen että ihminen koulutettava Jos hevosella on käyttäytymisongelmia, eivät ne välttämättä ratkea hevosta kouluttamalla. Åsa kouluttautui myös mindfulness-ohjaajaksi, ja se toi hyvän lisän sekä omaan kehitykseen että opettamiseen. – Ideana on pitää lyhyitä mindfulnessiin perustuvia kursseja sekä ryhmäohjauksia, joiden avulla voidaan yhdistää mindfulnessin tuomaa mielenrauhaa ja tietoisuutta hevosten käsittelyyn ja ratsastukseen. Klassisessa ratsastuksessa on paljon myös hevostaito-osuutta
79 Oy Granåsa Ab . Lisäksi on muutamia iltaruokkijoita, joita voi käyttää tarvittaessa. Asiakkaat ovat pääosin Helsingin suunnalta, Kirkkonummelta ja Espoosta. Tallin ympärillä on pihatot neljälle laumalle, ja viidentenä ruunalauma. Grönlund on syntynyt Bromarvissa vuonna 1981. Tallissa on tällä hetkellä yrittäjän lisäksi kolme vakituista työntekijää, jotka tekevät 20-35 -tuntisia viikkoja. Eikä se johdu siitä, että tämä olisi jotenkin maaginen paikka, vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että täällä hevonen saa olla hevonen. – Silloin se pystyy myös palvelemaan ihmistä, ja molemmat voivat hyvin. Ruokkimiseen kuluu työntekijältä helposti tunti jokaisena ruokintakertana, kun täytettäviä verkkoja on parikymmentä. Tilalla on 36 hevosta, joista viisi yrityksen omia ja loput hoitohevosia. Eniten on ratsastamaan tulevia asiakkaita, mutta tallilla on myös pienimuotoinen ratsastuskoulu, jossa Åsa Grönlund opettaa sekä ratsastusta että hevostaitoja. Ei ole paljon hyötyä siitä, että koulutan hevosen, joka sitten lähetään minulle takaisin muutaman kuukauden kuluttua. Käskyttäminen ei toimi Hevosta voi käskeä – tai sitä voi pyytää. – Nykyinenkään omistaja ei helposti voi muuttaa tilannetta, koska ei tiedä, mitä pitäisi tehdä, jos ei ole mukana koulutuksessa korjaamassa ongelmaa. Laumassa se saa riehua, ja osaakin sitten käyttäytyä ihmisten kanssa. Åsa Grönlund kouluttautui myös mindfulnessohjaajaksi. ja toinen pyyntöä.. Granåsan ratsastustallia pyörittää Oy Granåsa Ab, jonka toimitusjohtaja on Åsa Grönlund. Lisäksi on pari pienempää tarhaa, joita voi käyttää tutustumistai sairastarhoina. Åsa Grönlund on koulutukseltaan filosofian kandidaatti, pääaineena ranska, ja hänellä on myös kasvatustieteen opintoja. – Monet hevoset ovat rauhoittuneet tänne tultuaan. – Olen viimeisten kymmenen vuoden aikana oppinut, kuinka tärkeää on se, missä mielentilassa hevosten kanssa ollaan, ja tapa, – Joku tarvitsee käskyä – Joku tarvitsee käskyä ja toinen pyyntöä. – Pitää kouluttaa sekä hevonen että ihminen, koska ihmisen toiminnasta ongelma on todennäköisesti syntynyt. Kun se laitetaan pihattoon tuonne ruunalaumaan, niin suurin osa ongelmista jää sinne. Mindfulnessia voi hyödyntää ratsastajien opettamisessa. – Jos vaikkapa nuori ruuna puree ja riehuu, sanotaan vain, ettei se osaa käyttäytyä. – Vaikka ongelma ei olisikaan hevosen nykyisen omistajan aiheuttama, vaan jonkun edellisen, silti kannattaa kouluttaa sekä hevonen että omistaja. Ongelmahevoset eivät aina olekaan ongelmahevosia – kunhan niille annetaan mahdollisuus elää hevosen elämää
Kuolaimia käytetään niille hevosille, joille ne sopivat. Työvoimaa tarvittaisiin sitten niin paljon, ja tämän toiminnan täytyy olla taloudellisesti kannattavaa. – Jos namipaloilla palkitaan, pitää tietää, mitä tekee ja milloin. Silloin tekemisestä puuttuu paljon, on kuin olisi vain puoli hevosta palvelemassa. Se on hitaampaa, eli hevonen ei opi yhtä nopeasti, mutta ei myöskään opi yhtä nopeasti ja vahvasti väärää asiaa, jos palkinto tulee väärään aikaan. – Turvallisempi tapa kouluttaa on vaihdella painetta ja paineen poistoa. – Ihannehan olisi, jos joku voisi tunnin välein käydä ripottelemassa heinää, mutta se ei ole mahdollista. – Mutta jos koko ajan vain käskytetään, hevonen saattaa kyllä totella, mutta todennäköisesti se sulkeutuu. Myös ihminen voi huonosti, jos koko ajan vain riitelee hevosen kanssa. Kun sitä katsoo silmiin, näkee, ettei se enää ole läsnä, koska se on kokenut, ettei sitä kuunnella. riitelee hevosen kanssa.. Jollekin hevoselle voi olla valtava merkitys sillä, pyydetäänkö sitä vai käsketäänkö. Palkitsemista voi olla vaikka paineen poisto, rapsutus, tauko tai nami. Katson tilanteen yksilöllisesti, joillekin laitetaan etukengät. – Mutta meillä käy myös ratsastajia, jotka käyttävät villasatuloita tai ratsastavat ilman satulaa. Väkirehut ovat pienessä roolissa. Takakengätkin voidaan laittaa hoitohevosille, mutta vain, jos kaikki lauman hevosten omistajat ovat asiasta samaa mieltä. Takakenkiä ei ole siksi, että pihatoissa voi tapahtua kaikenlaista, kun suurin lauma on kymmenen hevosta – jos hevoset potkivat toisiaan, voi kenkäpotku tehdä ikävää jälkeä. Muutamia ruokinta-automaattejakin on, ja tulevaisuudessa niitä on tarkoitus hankkia lisää. Ja mukana ruokinnassa tietysti tarvittavat kivennäiset. – Hevoset ruokitaan pääosin heinällä, mukana on vähän olkia ja oksia myös. Eikä asia ole niinkään yksinkertainen, että ruunaa käsketään ja tammaa pyydetään. – Kahdessa automaatissa on heinää ja – Pyytämällä pääsee – Pyytämällä pääsee pitkälle. Myös ihminen voi huonosti, jos koko ajan vain huonosti, jos koko ajan vain riitelee hevosen kanssa. millä hevosta ohjataan. 80 Åsa Grönlund pitää opetustunteja maneesissa joko yksittäisille oppilaille tai pienryhmille. Heinää neljä kertaa päivässä Hevoset ruokitaan Granåsassa neljä kertaa päivässä. Myös ihminen voi pitkälle. Palkitseminen on aina toimiva tapa kouluttaa, kunhan se tehdään oikeaan aikaan. Tuntiratsuilla käytetään runkosatuloita, jotta paino jakautuu tasaisemmin ja säästää hevosen selkää. Granåsassa ruokinnassa käytetään pienisilmäisiä heinäverkkoja, joista hevoset mielellään syövät. Väärään aikaan annettu namipalkinto palkitsee väärästä asiasta ja johtaa siihen, että hevonen oppii kerjäämään. – Muutamalle hevoselle piti kyllä kuluneena talvena laittaa kengät, kun olosuhteet olivat hankalat – vuoroin märkää, vuoroin jäistä. – Pyytämällä pääsee pitkälle. – Kun hevonen ymmärtää pyynnön, että hei voitaisiinko nyt tehdä yhdessä, se huomaa, että tämähän onkin ihan hyvä juttu, eikä asiasta tarvitse riidellä. Kengättömyys tavoitteena – Pyrin siihen, että omat hevoset olisivat pääosin ilman kenkiä. Hevoset ovat yksilöitä. – Sitä mietin jatkuvasti, miten saan hevosille mahdollisimman usein jotain pureskeltavaa ilman että ne olisivat lihavia. – Joku tarvitsee käskyä ja toinen pyyntöä. – Koen jopa, että moni hevonen viihtyy paremmin kuolaimissa kuin kuolaimettomana, mutta se on ihan hevosesta kiinni. On meillä hevosia, joilla ei kuolaimia käytetä, koska ne stressaantuvat niistä
Alussa Åsalla oli yhtiökumppani, jonka osuuden hän sittemmin osti ja jatkoi toimintaa yksin. Granåsassa on joka tapauksessa tärkeää, että hevoset saavat syödä pareittain tai laumassa. – Tämä paikka löytyi sattumalta, ja oli sopivasti lähellä sekä kotipaikkaa että Helsinkiä. Pihatto omille hevosille Åsa on kotoisin Tammisaaresta. Tarkoitus on, että jossain vaiheessa saadaan kaikkiin tarhoihin heinäautomaatit. – Tavallaan oli toiminnan kannalta mukavampi asua täällä paikan päällä, mutta toisaalta tein myös liikaa töitä. . Halusin ne pihattoon, mutta ei löytynyt sellaista, jossa olisi ollut kaksi laumaa. Hevosen pitää tietää, miten toimitaan eri tilanteissa ihmisen kanssa. kahdessa väkirehua. – Ne mahdollistaisivat useita ruokintakertoja ja säästäisivät henkilökuluissa. – Ajattelin, että tästä tulee loppuelämäni koti, mutta toisin kävi. – Minulla oli kolme hevosta, joista kaksi ruunaa ei tullut keskenään toimeen. Kunhan lapset kasvavat, Åsa toivoo vielä voivansa kouluttautua lisää. Kesällä hevoset pääsevät laitumelle, sen mukaan kuinka lihavuuskunto sallii. Toivottavasti hevosten ja ihmisten seurassa ja elämässä oma oppiminen ja kehittyminen ei lopu koskaan, Åsa sanoo. 81 Granåsassa on tilava maneesi ja hyvä kenttä. Talli avattiin vuonna 2009. – On niin paljon, mitä haluaisin oppia. Nykyisin Åsa asuu puolisonsa kotitilalla 14 kilometrin päässä ratsastustallilta. Inkooseen talliyrittäjäksi hän päätyi todettuaan, ettei on kaksi lasta, kaksivuotias ja puolivuotias. löytänyt omille hevosilleen sopivaa paikkaa. – Olen nyt pikku hiljaa oppinut, että kaikkea ei voi eikä pidä yrittää tehdä itse, ettei pala loppuun. Perheessä
Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) r kestotilauksena 43€/v r määräaikaisena 49€/v. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puhelin: ............................................................................................................................. Sähköposti: ..................................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. tilaukset@karprint.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari
SUOMEN SUURIN PERÄKÄRRYTUKKU WWW.TRAILERTUKKU.FI 040 510 8331 Maahantuomme Humbaurin ja Anssemssin hevostrailerit. Heti varastosta ja laatu/hinta paras! Kaikissa trailereissa HINTATAKUU!! HURJAT ALENNUKSET! TAVARAAA VARASTOSSA! Anssems Privaro 2000kg 7500€ sis alv Anssems Excelennte 2000kg 8500€ sis alv Humbaur Maximus 2700kg 13000€ sis alv Humbaur Xanthos Aero 2700S 11000€ sis alv Humbaur Xanthos 2000kg 9500€ sis alv Humbaur Notos Xtra Pro 2700kg 14900€ sis alv Kysy edullista rahoitusta, jopa ilman käsirahaa.. Miksi Trailertukku. Meillä on aina varastossa 30 hevostraileria
Fiberplexiin on lisätty tärkeitä B-ryhmän vitamiineja ja metioniini (aminohappo). 020 712 1515 e-mail: myynti@fysiohealing.fi • www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa. Siemenissä on hyytelöityviä kuituja, jotka suojaavat ruoansulatusjärjestelmää ja tasaavat verensokeria. Pakkauskoot 900 g, 2,7 kg ja 6 kg. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Fiberplex – hevosen ruoansulatuskanavan ja vatsan hyvinvointiin. Käytä Fiberplexiä mm. Pellavansiemenöljyllä on positiivinen vaikutus niveliin, sydämeen, vatsaan, ihoon ja sillä on hyvä energiatiheys. Chia – on ravintorikas siemen, jolla on korkea proteiini-, rasva-, mineraali-, vitamiini -ja antioksidanttipitoisuus. Lesitiini suojaa vatsan limakalvoja vatsahapoilta. • Ruotsissa kylmäpuristettua pellavaöljyä, jossa on runsaasti Omega 3ja 6 rasvahappoja. Kuitukompleksivalmiste, jossa yhdistyvät fermentoitu hiiva, inuliini, metioniini, lesitiini ja vitamiinit. Chiansiemen sisältää vähän sokereita ja tärkkelystä, mutta sillä on korkea Omega 3ja ALA-pitoisuus (Alfalinoleenihappo). Pellavaöljy – Kylmäpuristettu pellavaöljy on täydennysrehu joka on erinomainen energianlähde. Fiberplex tasaa verensokeria ja energian varastoitumista elimistössä ja tuo helpostusta hevosille, joilla on ruoansulatuskanavan ongelmia. • Pitkän aikavälin tasapainoinen energianlähde • Antaa kiiltävän karvapeitteen ja parantaa suoliston ja vatsan hyvinvointia. Saatavilla myös Omenan makuinen Psyllium nirsoille kavereille! Pakkauskoot 2,5 kg, 5 kg ja 25 kg. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2020-20 274563-2002 Täydelliseen hyvinvointiin! Psyllium – siemenet hoitavat tehokkaasti ylimääräisen maa-aineksen pois hevosen suolistosta! Lisää suoraan kostean rehun joukkoon, ei tarvitse liottaa tai turvottaa, joten hevoset syövät tämän mieluusti. Riittoisa; viisi kiloa riittää kahteen tehokkaaseen puhdistuskuuriin. Ruotsissa kasvatettu ja tuotettu, sisältää oikeassa suhteessa Omega 3ja 6rasvahapot. Chia soveltuu ruokintaan ennen suoritusta ja sen jälkeen lisäämään kestävyyttä ja nopeuttamaan palautumista. Pellavansiemenöljy/Linfröolja antaa sinulle mahdollisuuden lisätä energiaa ruokintaan ilman, että joudut nostamaan tärkkelysja sokeripitoisuutta rehussa. Pakkauskoot 1 l, 2,5 l ja 5 l. Chian siemenet ovat 100 % luonnontuote, sulavat lähes täydellisesti, eivätkä vaadi jauhamista tai liottamista! Pakkauskoko 2,5 kg riittää noin kuukauden. ruoansulatuskanavan häiriötilanteissa, stressitilanteissa ja silloin kun rehun kuitupitoisuus ei ole riittävä