Tallikoira Elli rakastaa ratsastusta Riitin Tallissa toimitaan hevosten ehdoilla Mielentila on tärkeä koulutusväline Hyvällä kuljettajalla pitää olla pelisilmää Tiluksilla on näkyvissä kevään merkkejä Ihminen kuljettaa KORONAA tallilta toiselle KUOLAIN aiheuttaa vammoja!. 2/2021 7,20 Pitääkö herpesvirusta pelätä
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesia kokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo. BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin
Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Jos kilpailun järjestäjien tautitorjuntatoimet olisivat olleet riittävät, olisi virus saatu tukahdutettua heti alkuunsa. Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala peräänkuuluttaa hevostallien omavalvontaa kaikkien virusten ja bakteerien torjunnassa. 09-413 97 397 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Välimatkat ja hygieniatutut lääkkeet Sisältö 2/2021 20 Hevoskouluttaja Memma Mustonen mukaan kouluttamisen edellytys on, että hevonen on rauhallinen ja tottunut tallin tapoihin. Tautipurkauksen seurauksena kaikkiaan 17 hevosta on tähän mennessä kuollut tai jouduttu lopettamaan. 42 H evoskansaa kohauttanut, Euroopassa levinnyt aggressiivinen EHV-1 -herpesvirus ei asiantuntijoiden mukaan ole uusi kanta, vaan vastaavaa viruskantaa on todettu jo vuonna 1997 Belgiassa. Legon säkäkorkeus on 65 senttiä. 19 Hevostoimijat yhteisellä ohjelmalla kunnallisvaaleihin. 16 Säännöllinen hammashoito jokaisen hevosen oikeus. Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Hän korostaa, että vastustustoimenpiteet ovat tärkeitä tallikohtaisten epidemioiden ehkäisemiseksi. Niistä 84 prosentilla todettiin tuoreita vammoja suussa. Hysteria ja pelko eivät nyt auta, vaan välimatkat ja hygienia ovat avaimet hevostenkin virusten leviämisen estämisessä. Ensimmäisten hevosten sairastuttua kuumeeseen virusta ei eteläeurooppalaiseen leväperäiseen tapaan onnistuttu eristämään. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Katja Juvankoski katja.juvankoski@karprint.fi Puh. Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi Hautalan mukaan olla käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet. 10 Ravilähtöjen jälkeen tutkittiin 261 ravuria. 26 Talli on hevoselle turvallinen paikka, jossa hyvinvoinnin rutiineja vaalitaan. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Tallikoira Elli mielipuuhassaaan ratsastamassa minikokoisella shetlanninponilla Legolla. Viruksen sai Espanjassa 100 hevosta, joista osalle se aiheutti myös vakavia keskushermostollisia oireita. Ehkä tästä virustalvesta opitaan jotakin vastaisen varalle. 28 Riiti tallilla Lohjalla opitaan perinteistä ratsastusta ja hevosenhoitoa – mutta aina hevosten ehdoilla. Yleensäkään tallista toiseen ei pitäisi mennä vaihtamatta vaatteita välillä. 34 – Toivotaan, että näillä päästään viruksista huolimatta aloittamaan kotimainen kisakausi kesän korvalla, sanoo Suomen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen. Tilaa omasi! Lehdessä käytetään Matton Imageskuvatoimiston kuvia. 09-413 97 300 ma–pe klo 9–15 Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Seuraava numero: ilmestyy toukokuun lopussa. Hautala kehottaa välttämään vieraiden hevosten koskettamista eikä hevostenkaan tulisi olla kosketuksissa vieraiden hevosten kanssa. 14 Suomen Hippos kannustaa hevosen taustavoimia hevosen suun säännöllisiin tarkistuksiin ja suuvammojen ennaltaehkäisyyn. 3 Pääkirjoitus 6 Eläinlääkäri Katja Hautala näkee tautitorjuntatoimien pettämisen selkeäksi syyksi herpesviruksen leviämiseen Euroopassa. Ihmisten tulee virusaikaan olla erityisen huolellisia, sillä ihminen voi levittää hevosten koronatartuntaa kuljettamalla sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi kengänpohjissaan tallilta toiselle. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 24. Epidemia sai alkunsa helmikuussa Espanjan Valenciassa järjestetyistä ratsastuskilpailuista. Olihan 500 hevosta majoitettu samaan suureen telttatalliin. vuosikerta
56 Tiluksilla on kevättä ryntäissä. 47 Fysio Healinghevosten hyvinvointia 30 vuoden ajan. 80 Tukes: Ratsastuskilpailujen turvallisuus pääosin kunnossa. 68 Hevosten hyvinvointi on varmistettava liikuntarajoitustenkin aikana. 28 20 6 10. Tekniikkaopetuksella ei pääse pitkälle, jos perusta ei ole kaikin osin kunnossa. Eläinlääkäri Kati Tuomola ryhtyi tekemään laajaa tutkimusta kuolainten vaikutuksesta hevosten suun kuntoon. 64 Koronan kanssa tullaan toimeen pääkaupunkiseudun ja Turun ulkopuolella. Nyt vuonna 1999 syntynyt, 105-senttinen shetlanninponiruuna asustaa Riitin omalla tallilla. 69 Hippos suosittelee 14 vuorokauden karanteenia ulkomailta saapuville hevosille. 52 Hevosaidan rakentajan tulisi hahmottaa, miten sähkö aidassa kulkee, voidakseen ymmärtää aidan toimintaa. 4 38 Nina Viitamäen Luontoäidin hevoset on Suomen ensimmäisiä yrityksiä, joissa nostettiin esille hevosten luonnonmukainen hoito ja ruokinta perinnetietoja hyödyntäen. 50 Seinäjoella juostaan taas Kunkkarit. 70 Satula-auto tuo satulat sovitusta varten omalle tallille. Kolmevuotias puoliverinen ruuna kantaa luottavaisena vesimattoa Memma Mustosen koulutushetken päätyttyä. 60 Lastaus ja kuljetus ovat asioita, joista hevosella pitäisi olla vain hyviä kokemuksia. 59 Pararatsastaja Jaana Kivimäen tähtäimessä ovat MM-kisat. 78 ArcticVets tuottaa puhtaita hoitotuotteita kotimaisista raaka-aineista. Ajoksen Jani eli Köpö hankittiin, kun Riiti oli kymmenvuotias. 42 Tallikoira Elli on aina mukana kaikissa tallitöissä – myös saunassa päivän päätteeksi. – Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi olla saatavilla myös asianmukainen käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet, toteaa eläinlääkäri Katja Hautala. 73 Kokonaisvaltainen valmennus on valmentaja Anna Kärkkäisen päämäärä
6 Karsinoiden, ruokakuppien ja vesiastioiden säännöllinen pesu ja kuivikkeiden vaihto usein ovat tärkeitä toimenpiteitä tautien torjunnassa.
7 Hevoskansaa huolettaa vaarallisen viruksen leviäminen Euroopassa Taudit kuriin torjuntatoimenpiteillä Eläinlääkäri Katja Hautala näkee tautitorjuntatoimien pettämisen selkeäksi syyksi viruksen leviämiseen Euroopassa. Teksti: Susanna Malmström
8 Ihminen voi levittää taudinaiheuttajia hevosesta toiseen huomaamattaan. Tautitorjuntatoimet eivät ole olleet riittävät, eikä virusten leviämistä onnistuttu estämään, vaan ne saivat hyvän mahdollisuuden jyllätä isossa hevosjoukossa. Lisätietoja nettisivuilta www.tervetalli.fi H evosiin perehtynyt, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala kertoo, että hevoskansaa kohauttanut, Euroopassa levinnyt aggressiivinen EHV-1herpesvirus ei alustavien selvitysten perusteella ole uusi kanta, vaan vastaavaa viruskantaa on todettu jo vuonna 1997 Belgiassa. Ensimmäisten hevosten sairastuttua kuumeeseen niitä ei onnistuttu eristämään, vaan suuri määrä hevosia altistui tartunnalle. Varsinkin varsomisja astutuskauden alkaessa, on syytä olla erityisen tarkka hygieniasta, jotta vastasyntyneet varsat saadaan suojattua taudinaiheuttajilta. – Epidemia sai alkunsa helmikuussa Espanjan Valenciassa järjestetyistä ratsastuskilpailuista. Kuvituskuva: Susanna Malmström Katja Hautala on erikoistunut tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäriksi. Usean viikon kestäviin kilpailuihin osallistui kaikkiaan noin 800 hevosta, joista noin 500 majoitettiin isoon telttatalliin. Myös ihmiset voivat levittää hevosten Myös ihmiset voivat levittää hevosten koronatartuntaa kuljettamalla koronatartuntaa kuljettamalla sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi kengänpohjissaan tallilta toiselle. kengänpohjissaan tallilta toiselle.
– Epidemiaa ehkäistään leviämästä pitämällä sairastuneet ja altistuneet, myös oireettomat, hevoset erillään muista kolmen viikon ajan. hevosten tauti.. Joskus EHV1-tartuntaan liittyy myös keskushermosto-oireet, jotka voivat vaihdella lievästä horjumisesta koko takapään halvaantumiseen. – Hevosten koronaa tavataan erityisesti talvella. Näiltä hevosilta vaaditaan negatiivinen EHV1-testi ennen kuin ne voivat kilpailla seuraavan kerran, Hautala kertoo ja arvelee, että jatkossa tullaan muutenkin vaatimaan korkeampia tautivastustustoimenpiteitä. Nyt FEI on keskeyttänyt kilpailutoimintansa Euroopassa useamman viikon ajaksi ja laittanut sairastuneet sekä altistuneet hevoset tarkkaan kontrolliin taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Toiset lähtivät uusiin kilpailuihin, osa kotitalleihinsa Keski-Eurooppaan. – Osa altistuneista hevosista lähti Valenciasta eteenpäin ilman minkäänlaista kontrollia. – Lisäksi vielä vieras ympäristö kilpailusuorittamisineen on stressitekijä, joka alentaa hevosen vastustuskykyä ja altistaa herpestartunnoille, Katja Hautala selventää. Myös ihmiset voivat levittää hevosten koronatartuntaa kuljettamalla sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi kengänpohjissaan tallilta toiselle. Sairastuneet hevoset oireilevat yksilöllisesti, joten omistajan tai hoitajan on hyvä tuntea hevosen normaali terveydentila. I Eläinlääkäri Katja Hautala kertoo, että erittäin helposti tarttuva hevosten koronavirus on viime vuosina aiheuttanut aiempaa enemmän hevosten sairastumisia sekä Suomessa että Ruotsissa. I Hautalan mukaan Hautalan mukaan koronavirus on koronavirus on yleensä aikuisten yleensä aikuisten hevosten tauti. Kuume on usein tarttuvan taudin ensimmäinen oire ja kuumeinen hevonen kannattaakin eristää nopeasti tallin muista hevosista. Kesällä lämpö tuhoaa viruksen talliympäristössä todennäköisesti nopeammin. Hän korostaa, että vastustustoimenpiteet ovat tärkeitä tallikohtaisten epidemioiden ehkäisemiseksi. Kenkien vaihtaminen tai niiden puhdistus ja desinfiointi eri tallien välillä on tärkeää koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä. Tartuntaa tavataan Suomessa vain yksittäisiä tapauksia vuosittain, jos sitäkään, Hautala kertoo. Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi olla saatavilla myös asianmukainen käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet, toteaa Katja Hautala. EHV-4 virusta tavataan eniten ja se aiheuttaa erityisesti nuorille hevosille kuumetta sekä hengitystieoireita. – EHV1-virus aiheuttaa tyypillisesti kuumetta, väsymystä ja erityisen vaarallinen se on tiineille tammoille aiheuttaen luomisia. – Hevosten osastoiminen on tärkeää herpestartuntojen vastustamisessa. Tautipurkauksen seurauksena kaikkiaan 17 hevosta on tähän mennessä kuollut tai jouduttu lopettamaan, Hautala kertoo. Leviäminen estettävä Parhaillaan kohua aiheuttaneen viruksen leviäminen on Hautalan mukaan tällä hetkellä rajoittunut Kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI:n) tasolla kilpaileviin hevosiin, vaikkakin epidemia on aiheuttanut pelkoa vaarallisen viruksen leviämisestä myös Suomeen. – Vieraiden hevosten koskettamista tulisi välttää, eikä hevosten tulisi muutenkaan olla kosketuksissa vieraiden hevosten kanssa. Tallihygienia tärkeää Hautalan mukaan koronavirus on yleensä aikuisten hevosten tauti. Vain pieni osa hevosista tarvitsee sairaalahoitoa ja nesteytystä. Vaikkakin rokotukset suojaavat herpestartuntojen hengitystieoireilta ja luomisilta, eivät ne tehoa keskushermosto-oireita vastaan, Hautala lisää. Kylmä vuodenaika on otollisinta aikaa koronavirukselle, sillä virus viihtyy ja säilyy viileässä sekä kosteassa ympäristössä tartuntakykyisenä noin kolmen viikon ajan. Katja Hautala mukaan kohua aiheuttanut EHV-1 on yleinen myös Suomessa. Yleensäkään tallista toiseen ei pitäisi mennä vaihtamatta vaatteita välillä, sillä taudinaiheuttajat voivat kulkeutua ihmisten vaatteiden mukana hevosiin. Hautalan mukaan oireita ovat ruokahaluttomuus, kuume ja väsymys. Myös Tanskaan ja Ruotsiin palasi altistuneita hevosia. Euroopan ratsastuskilpailuissa todetun taudinpurkauksen syyksi Hautala laittaisi olemattomat tautitorjuntatoimet. 9 Korona jyllää talleilla – Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi olla saatavilla myös asianmukainen käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet, toteaa Katja Hautala. – FEI:n kisajärjestäjät ovat epäonnistuneet tautitorjuntatoimissa ja läheisissä kontakteissa olevat hevoset ovat antaneet ihanteelliset olosuhteet virusten leviämiseen. Samoin nuoret hevoset kannattaa pitää erillään kilpahevosista. – EHV-1 hermostomuoto, josta nyt kohistaan, on harvinaisin, mutta vakavin. Eläinlääkäri peräänkuuluttaa hevostallien omavalvontaa kaikkien virusten ja bakteerien torjunnassa. – Tauti menee yleensä viikossa itsestään ohi. Valencian kilpailujen yhteydessä EHV-1 virukseen sairastui kaikkiaan 100 kilpahevosta. Tiineet tammat kannattaa pitää omana ryhmänään erillään kaikista muista hevosista. Sairastunut hevonen erittää virusta runsaasti ulosteeseen ja virus tarttuu suun kautta. Vanhoilla hevosilla ja niillä, jotka ovat sairastaneet taudin aikaisemmin, oireet ovat usein lieviä tai niitä ei ole lainkaan. Herpes on yleinen virus Hevosten herpesvirukset (EHV-4 ja EHV-1) ovat merkittäviä hengitystieinfektioiden aiheuttajia ja ne leviävät pisaratartuntana. Suurin osa hevosista sairastui kuumeeseen, mutta osalle virus aiheutti myös vakavia keskushermostollisia oireita. Tallihygieniaan tulisi kiinnittää eritystä huomiota ja uudet sekä kilpailuista palaavat hevoset tulisi laittaa kahdeksi viikoksi karanteeniin. Osa hevosista saa suolisto-oireita, kuten ripulia tai ähkyä, osa tartunnan saaneista on oireettomia
10 Vammojen yhtenä syynä on ohjauspaine Kuolain voi vaurioittaa hevosen suuta merkittävästi
Kyseisestä hevosesta oli muiden eläinlääkäreiden tekemiä raportteja, joissa mainittiin verta näkyneen hevosen suussa. En havainnut itse verta, enkä aluksi hevosta mitenkään suuremmin noteerannut, mutta päätin vilkaista suuta kisan jälkeen ja sananmukaisesti järkytyin. https://doi.org/10.1111/evj.13401 Tavallisimmat tutkituilla ravihevosilla käytetyt kuolaimet yleisyys järjestyksessä Ravinivelkuolain Crescendo Suora puoltajankuolain Suora muovikuolain (Happy Mouth) Nurmos kuolain Bristol-kuolain sä suun ulkopuolella. Kuolaimet olivat vaurioittaneet suun täysin. 2021; 00: 1– 9. Ravureiden suuhaavoista ei tiettävästi ollut tieteellistä julkaisua tätä ennen. Näin laajaa aineistoa ei olisi saatu, jos hevoset olisi tutkittu ennen ja jälkeen lähdön, niin olimme ehtineet tutkia vähemmän hevosia. Vaurioita oli tavallisimmin suupielen sisäpuolella, posken etuosan limakalvolla ja alahammasloman ikenessä. Hevoset olivat iältään 3–15-vuotiaita ja rodultaan suomenhevosia (78), lämminverisiä (151) ja poneja (32). Equine Vet J. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. – Ohjeiden mukaan eläinlääkärin ei tarvinnut katsoa hevosen suuhun, jollei verta ollut näkyvisLähde: Tuomola, K, Mäki-Kihniä, N, Valros, A, Mykkänen, A, Kujala-Wirth, M. Tutkimus jatkuu, ja se on jo nyt kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus. – Asiaa on tutkittu melko vähän. Ravilähdön jälkeen tutkittiin 261 ravuria 115 lähdöstä kymmenessä eri ravikilpailussa neljällä länsisuomalaisella raviradalla. Suurimmalla osalla suuvaurioita Tuomolan tutkimuksen ensimmäinen osa julkaistiin pari vuotta sitten. Hevosilla, jotka kilpailivat Crescendolla, suoralla puoltajankuolaimella tai suoralla muovikuolaimella oli suurempi riski kohtalaiseen tai vakavaan suuvauriostatukseen kuin hevosilla, jotka kilpailivat ravinivelkuolaimella, mutta vaurioita oli myös tällä kuolaintyypillä.. 11 Kun eläinlääkäri Kati Tuomola kymmenisen vuotta sitten osin sattuman ansiosta vilkaisi yhden ravihevosen suuhun, tyrmistys oli valtava.– Suupielen sisäpuolet muistuttivat jauhelihaa. Viidenneksellä eli 20 prosentilla suun vauriot olivat lieviä, mikä tarkoitti enintään yhden sentin laajuista mustelmaa. Teksti: Juhani Karvonen E läinlääkäri Kati Tuomola toimi tuolloin ravien eläinlääkärinä. Silti hevosesta ei ulospäin näkynyt mitään, vertakaan ei suun ulkopuolella näkynyt. Niin pahoja vammoja on ollut harvalla hevosella. Julkaistuja tutkimuksia on islanninhevosista ja laukkasekä poolohevosista. Tulokset puhuivat selvää kieltään. – Niistä 84 prosentilla todettiin tuoreita vammoja suussa. Kymmenessä ravikilpailussa neljällä raviradalla tulokset olivat valitettavasti samanlaisia joka ilta. Asia jäi vaivaamaan Tuomolan mieltä, kunnes kymmenkunta vuotta myöhemmin Hippoksen aloitteesta Tuomola ryhtyi tekemään laajaa tutkimusta kuolainten vaikutuksesta hevosten suun kuntoon
Toki hammaspiikit voivat jossain tapauksessa pahentaa vaurioita. Suu tulisi tarkastaa säännöllisesti – Crescendo, suora puoltajankuolain tai suora muovikuolain saatetaan valita sellaiselle hevoselle, jonka ohjastamiseen käytetään voimakkaampia ohjasotteita. – Tulokset yllättivät jo senkin takia, ettei samanlaista tutkimusta oltu koskaan aikaisemmin tehty. Hevosen psyykkeeseen suun kivut ja väärät kuolaimet varmasti vaikuttavat. Tuomola suosittelee, että hevosen suu tarkastettaisiin ennen kisoja säännöllisesti. Tarkastuksella voitaisiin estää ainakin haavojen kroonistuminen. Silti joka toisella ravinivelkuolaimellakin kilpailleista hevosesta oli suussaan kohtalainen tai vakava vaurio. Posken limakalvossa vaurioita oli 26, suupielen sisäpuolella 64, suupielen näkyvillä suun ulkopuolella kahdella prosentilla ulkopuolella kuudella ja hammaslomassa 26 prosentilla. Tässä suhteessa kannattaisi mielestäni miettiä, olisiko nivelkuolain parempi vaihtoehto ja pyrkiä totuttamaan hevonen nivelkuolaimelle ja kevyille ohjasavuille. Sillä kohdalla suussa on luun päällä vain ohut limakalvo. – Psyykkinen valmennus oli tärkeää, jottei ohjastuksessa tarvitsisi ylipäätään käyttää liian suurta ohjaspainetta. Iso ja syvä haava vasemmassa sisäsuupielessä luetaan jo vakavaksi vaurioksi. Vain 16 prosentilla hevosista ei havaittu mitään suun vaurioita. yhdistelmiä.. Tutkimushevosista kuudella näkyi verta huulessa suun ulkopuolella lähdön jälkeen, vaikka vakavia vammoja oli viidenneksellä. Kuvittelisin, että hammaslomavauriot ovat erittäin kivuliaita. –Tutkimushevosista yksi oli purrut kielen kärkeen. Hevosilla, jotka kilpailivat Crescendolla, suoralla puoltajankuolaimella tai suoralla muovikuolaimella oli suurempi riski kohtalaiseen tai vakavaan suuvauriostatukseen kuin hevosilla, jotka kilpailivat ravinivelkuolaimella, mutta vaurioita oli myös tällä kuolaintyypillä. Nekin johtuvat mekaanisesta ärsytyksestä. Suun vaurioihin ei ollut yhteyttä kielisiteellä, sekillä, laukkaamisella, rodulla tai sijoittumisella kolmen parhaan joukkoon tai sijoittumisella rahasijalle. Nahkapäällysteinen kuolainkin voi aiheuttaa vaurioita etenkin hammaslomassa. Ravinivelkuolain vaurioitti vähiten Tutkimuksen perusteella ravinivelkuolaimella kilpailleilla oli vähiten vaurioita. – Vauriot saa aikaan ihminen, ei kuolain itsessään, mutta toki eri kuolaimilla on myös merkitystä vaurioiden syntymiselle. – Crescendon ja suorakuolainten aiheuttamat suurvauriot olivat jossain määrin yllätys. 2021; 00: 1– 9. Hevosen tuntemuksia ei voi kukaan tarkkaan tietää. Verenpurkaumia eli mustelmia oli 70, haavoja 40, verta suun sisäpuolella tai kuolaimissa 10 ja verta näkyvillä suun ulkopuolella kahdella prosentilla hevosista. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. Vakava vaurio tarkoittaa syvää yli sentin kokoista haavaa tai vähintään kolmen sentin kokoista pinnallista haavaa, tai useita pienempiä haavoja tai mustelmia tai niiden yhdistelmiä. Mustelmien ja haavojen lisäksi havaitsimme punoituksia ja turvotuksia, joita emme kirjanneet aineistoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin vaurioita suun ja poskien etuosassa, johon pureminen on epätodennäköistä. Hammaslomaan ja suun ulkopuolelle pureminen on mahdotonta. 12 Lähde: Tuomola, K, Mäki-Kihniä, N, Valros, A, Mykkänen, A, Kujala-Wirth, M. Hevosten suita ei oltu kisojen jälkeen laajasti koskaan tutkittu. Raveissa noin puolet kilpailee ravinivelkuolaimella. Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä ovat julkaisseet tänä vuonna Ravihevosen suuoppaan, jossa opastetaan, miten hevosen suu tarkastetaan. Suuri vaikutus vaurioiden synnyssä on todennäköisesti ohjaspaineella, joka vaihtelee hevosen ja ohjastajan mukaan. Kun limakalvo kuolaimen paineen vaikutuksesta puristuu ja hiertyy hammasta vasten, limakalvo voi haavautua vaikkei hampaassa piikkejä olisikaan. Suurena riskinä on suun vaurioiden kroonistuminen, Tuomola pohtii. Suuvauriot jäävät helposti Vakava vaurio tarkoittaa syvää yli sentin Vakava vaurio tarkoittaa syvää yli sentin kokoista haavaa tai vähintään kolmen sentin kokoista haavaa tai vähintään kolmen sentin kokoista pinnallista haavaa, tai useita kokoista pinnallista haavaa, tai useita pienempiä haavoja tai mustelmia tai niiden pienempiä haavoja tai mustelmia tai niiden yhdistelmiä. https://doi.org/10.1111/evj.13401 Syvä haava näkyy vasemmassa hammaslomassa ensimmäisen alaposkihampaan edessä Iso krooninen haavauma oikeassa ulkosuupielessä voi olla hevoselle kovin kivulias. Suun sisällä tai kuolaimissa oli verta lisäksi 26 hevosella (10 prosenttia). Kun limakalvo rikkoontuu ja kuolain hankaa luuta vasten, sen luulisi tekevän kipeää. Equine Vet J. Toisaalta 20 prosentilla vauriot olivat vakavia. – Tarkastus vie pari minuuttia. Suoralla kuolaimella havaittiin enemmän hammaslomavaurioita
https://doi.org/10.1111/evj.13401 Kati Tuomolalta kului muutama minuutti hevosen suun tarkastamiseen. Jos verta havaitaan suussa lähdön jälkeen, hevonen tarkastetaan ja hevoselle voidaan määrätä määräaikainen kilpailukielto sekä eläinlääkärin tarkastus ennen seuraavaa kilpailuun ilmoittamista. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. – Yleensä kipu kuitenkin saa eläimen muuttamaan käyttäytymistään jollain tavalla. – Kuolaimen käytöstä on pidettävä taukoa, kunnes haava on täysin parantunut. I. Tämän hevosen suu oli täysin kunnossa Kuva: Nina Mäki-Kihniä piiloon, minkä takia suu kannattaa tarkastaa kuolaimen käytön jälkeen. Front. Kipu voi ilmetä syömiseen liittyvinä oireina ja ”hankala käytöksenä” esimerkiksi kuolaimen vastusteluna tai hitaana syömisenä. Haavautunut kohta on altis vaurioitumaan uudestaan, mikä on tyypillinen kierre suupielihaavoissa. Equine Vet J. Syvemmissä kudoksissa paranemisaika on pitempi. 13 Eläinlääkäreillä selvät ohjeet I Verensekainen sylki on merkki, jota raveja valvova eläinlääkäri tarkkailee rutiininomaisesti. 2021; 00: 1– 9. Erilaisia kipukäyttäytymisiä on joskus vaikea tunnistaa. 6:206. Ei ole normaalia, että suuhun tulee haavoja. – Voi kestää jopa 10 kuukautta, ennen kuin kudosrakenteen kuormituskestävyys on palautunut ennalleen. Suun tarkasteluun tarvitaan otsalamppu, ripeyttä ja rauhallisuutta. Lähde: Ravihevosen Suuopas 2021 Kati Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä Artikkelit: Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Kujala-Wirth M, Mykkänen A and Valros A (2019) Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. Tuomola jatkaa tutkimustaan kenttäratsastushevosilla, ja tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä. Suu vaatii toipumisaikaa Jatkuva ärsytys tai infektoituminen hidastaa haavan paranemista. Toimenpide on helppo tehdä. doi: 10.3389/fvets.2019.00206 Tuomola, K, Mäki-Kihniä, N, Valros, A, Mykkänen, A, Kujala-Wirth, M. Vaihtoehtoja liikuttamiselle ovat esimerkiksi kuolaimettomat suitset, perähevonen, uittaminen tai vesikävelytys. Sci. Hippos ohjeistaa, että hevonen tarkastetaan ja tarvittaessa poistetaan lähdöstä, jos verta havaitaan ennen lähtöä. Hevosen hoitaja tai valmentaja voi tehdä sen osana hoitorutiineja ajon jälkeen. Joskus käytös tulkitaan hevosen ”tavaksi” tai ”luonteenpiirteeksi”. Pintakudos voi näyttää terveeltä jo muutaman viikon kuluttua. Vet. Tuomola muistuttaa, että suuvaiva voi aiheuttaa kipua, mutta saaliseläimenä hevosen ei kannata paljastaa kipuaan
14 E läinlääkäri Kati Tuomolan ja kirjailija Nina Mäki-Kihniän toimittama Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 antaa hyödyllisiä ohjeita hevosihmisille. Lisäksi opas sisältää tietoa hevosten hammassairauksista sekä koulutuksesta. Oppaassa on esitetty esimerkiksi kuolaimen suuvaurioiden ehkäisyyn liittyvä kolmio, jossa pohjalta löytyy hevosen henkistä hyvinvointia korostava perushyvinvointi-kohta. Suomen Hippos kannustaa hevosen taustavoimia hevosen suun säännöllisiin tarkistuksiin ja suuvammojen ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2019 Frontiers in Veterinary Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ”Ravihevosten suuvaurioista kuolaimen alueella” (lyhennetty suomennos julkaistu Suomen Eläinlääkärilehdessä) kävi ilmi, että 261 tutkitusta hevosesta 84 Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 Käytännön neuvoja hevosten suun hyvinvointiin Raviurheilussa kaikki lähtee liikkeelle hevosten hyvinvoinnista. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen. Hyvinvointi laajasti tärkeää Oppaassa korostetaan erityisesti hevosen perushyvinvoinnista huolehtimista sekä suuvaurioiden ennaltaehkäisyä. – Minulta kysytään monesti, mikä kuolain olisi hyvä, mutta keskustelu jää monesti hieman pintapuoliseksi. – Olen ollut 14 vuotta raveissa kilpailueläinlääkärinä, eikä tämä suun terveysasia ratkea pelkästään sillä, että vaihdetaan kuolain tai raspataan hampaat. Tutkimusaineisto kerättiin Suomen Hippos ry:n ravihevosten hyvinvointiprojektissa. Hevosen suuta tarkastetaan Mikkelissä 21.7.2019. Kati Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä ovat koostaneet ravihevosen suuterveyttä käsittelevän oppaan, joka pohjautuu osittain edellä mainittuihin tutkimuksiin. Alkuperäisen vuonna 2017 kerätyn aineiston pohjalta Equine Veterinary Journal julkaisi alkuvuodesta 2021 tutkimuksen eri kuolainten sekä suuvaurioiden yhteydestä. Hevosia tarkkailHippos suosittelee säännöllisiä suutarkastuksia ravihevosille. Tutkimuksessa selvisi, että tietyillä kuolaimilla oli yhteys havaittuihin suuvaurioihin. Oppaassa onkin monta sivua koulutusta sekä mielenlaatua käsittelevää aineistoa, ja sitä, miten se hevosen mieli pysyisi hyvänä, Tuomola kertoo oppaan taustoista. prosentilla ilmeni eri asteisia suuvauriota. Oppaassa nostetaan esille myös hevosen henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Ravikilpailuissa on paikalla aina hevosten hyvinvoinnista vastaava kilpailueläinlääkäri avustajineen
Equine Veterinary Journal. Sitten jos huomataan, että hevosen kanssa on ongelmia, niin vaihdetaan helposti kuolainta. Hevonen on iso eläin ja siinä on paljon voimaa, mutta suu on taas pieni ja herkkä, ja tämä aiheuttaa tietynlaisen ristiriidan. Vet. Tilanteen tulisi olla hallinnassa ilman voimankäyttöä. Tärkeää olisi opettaa ravurit niin, että ne esiintyvät kilpailutilanteissa rentoina ja luottavaisina. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. Oppaassa onkin haastateltu hevosten koulutukseen erikoistuneita asiantuntijoita. – Jos suuhun kuitenkin tulee vaurioita, on niiden havainnointi ja asianmukainen hoito tärkeää. Jännittynyt hevonen on haastavampi ohjastaa, jolloin myös suun vaurioita ilmenee helpommin. Hippoksen Youtube –sivuilta löytyvä video on edelleen ajankohtainen, Tuomola kommentoi. 2019, 125, 8. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. ”Suun terveysasiat ”Suun terveysasiat eivät ratkea eivät ratkea pelkästään sillä, että pelkästään sillä, että vaihdetaan kuolain tai vaihdetaan kuolain tai raspataan hampaat.” raspataan hampaat.”. 15 Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 laan lämmittelyssä, kilpailutilanteessa sekä tallialueella, ja raveissa hevosen suu tutkitaan aina, jos suupielessä näkyy verta. 2021.Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses – Tuomola – Equine Veterinary Journal – Wiley Online Library Alkuvuodesta ilmestyneessä tutkimusjulkaisussa havaittiin selviä eroja eri kuolainmallien välillä. Ohjaspaineen tulisi olla vain merkki siitä, että nyt hiljennetään vauhtia. Ravikilpailuissa valvonta on tärkeää, mutta se on vain pieni osa hevosen hyvinvoinnin varmistamista. Front. – Kun mennään oppaassa esitetyssä kolmiossa yläpäähän, sieltä löytyy ikään kuin jäävuoren huipulta raveissa tapahtuva valvonta. Siihen miten hyvin hevonen pysähtyy, vaikuttaa kiihtymystila. www.hevossairaala.. Osaksi jokapäiväisiä tallirutiineja Hippos kannustaa ihmisiä hevosten säännöllisiin suutarkastuksiin ja suun terveyttä tukevat tarkastukset on hyvä ottaa osaksi päivittäisiä tallirutiineja (linkki Hippoksen uutiseen 26.7.2019). Ravihevosen suuterveyden opas nostaa suureen rooliin vammojen ennaltaehkäisyn jo hevosen opetusvaiheesta lähtien. Siksi onkin tärkeää mitä kotona tapahtuu ja panostaa hevosen koulutukseen,Tuomola kommentoi. – Kuolain ei itsessään tee suuhun vaurioita. Yleisimmin käytetty ravikuolain oli vähiten yhteydessä suun vaurioihin, mutta kolmen muun kuolainmallin (Crescendo, suora puoltajankuolain ja suora muovikuolain) kohdalla suun vauriot olivat yleisimpiä. https://www.sell.fi/sites/default/files/sivujen_ liitteet/elainlaakarilehti_8_19_ravihevosten_suuvauriot.pdf Tuomola, Mäki-Kihniä, Valros, Mykkänen & Kujala-Wirth. Kun peruskuolaimesta mennään erikoiskuolaimeen, eikä sekään toimi, niin sitten tulee helposti vaurioita. Se on tärkeää, mutta jos ongelmia ilmenee, se on kuitenkin jälkijättöistä. Tutkimuksessa verta oli havaittavissa suun ulkopuolella vain kahdella prosentilla hevosista. I Päivitetty Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 antaa hyödyllisiä ohjeita hevosihmisille. Ravihevosten suuvaurioista kuolaimen alueella. 040 416 6052 Ravihevosen suun terveyttä käsittelevät tutkimukset: I Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Kujala-Wirth M, Mykkänen A and Valros A (2019) Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. Toimintaohjeiden mukaisesti mahdolliset hevosen terveyttä koskevat laiminlyönnit raportoidaan eteenpäin. – Jos hevonen käyttää jotain kolmesta erikoiskuolaimesta, on sillä kohonnut riski saada vaurioita suuhun, Tuomola taustoittaa kuolaimen roolia suun vaurioissa. Se on asia, joka kerrankin on hevosihmisille ilmaista. – Monesti kun puhutaan, että onko hevonen kunnossa, niin keskitytään lihaskuntoon ja esimerkiksi jalkojen terveyteen, mutta hevosen tulisi olla myös mieleltään kunnossa, kun halutaan mennä kovaa. Sivut 516-519. 6:206. Sci. doi: 10.3389/fvets.2019.00206 https:// www.frontiersin.org/articles/10.3389/fvets.2019.00206/full (suomenkielinen versio) Tuomola, Mäki-Kihniä, Kujala-Wirth, Mykkänen & Valros. Suomen Eläinlääkärilehti. Hevosen taustajoukkojen suorittamat tarkastukset olisivatkin tärkeitä, eikä suun etuosan tarkistukseen mene kuin muutama minuutti
Nämä ovat pieniä hampaita, jotka sijoittuvat poskihampaiden eteen hammaslomaan. Tätä uutta hammasta ei kuitenkaan varsinaisesti enää muodostu, vaan se on olemassa ikenen alla reservikruununa jo hevosen syntymästä asti. Tyypillisesti hevonen ottaa heinää suuhunsa, mutta sylkäisee heinätukon pienen pureskelun jälkeen pois. Myös suusta tuleva paha haju on usein viite vakavammista ongelmista. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitajaopinnoissaan. Hevoset peittävät saaliseläiminä kipuaan eivätkä lopeta syömistä kuin äärimmäisissä tilanteissa. Toki kuolaimeen reagointiin vaikuttaa myös ohjan. Eikä syyttä, suun hyvinvointi on tärkeä osa hevosen kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Jauhamisen seurauksena hampaan purupinta kuluu, jolloin uutta hammasta puhkeaa tilalle. Suuperäistä kipua vaikea tunnistaa Vaikka kipu vaikuttaa suuresti elämänlaatuun, ei suuperäisen kivun tunnistaminen ole välttämättä lainkaan helppoa. Kiilteen, hammassementin ja -dentiinin muodostama poimuisuus tekee hampaasta tehokkaan korsirehun jauhamisessa. Suuperäisiin ongelmiin viittaa esimerkiksi vaikeutunut syöminen. Sudenhampaita ei tarvita ruuan jauhamiseen ja haastavan paikkansa vuoksi ne voivat asettautua kuolaimen kohdalle. Ihmisillä ja koirilla hampaan peittää yksittäinen kiillekerros, kun taas hevosella kiille muodostaa hampaan purupinnalla useita poimuja. Suuperäiseen kipuun voivat viitata myös haasteet kuolaintuntuman kanssa. Hevosilla voi olla myös sudenhampaita, yhdestä neljään kappaletta. Säännöllinen hammashoito jokaisen hevosen oikeus Hevosten hampaiden hoitoon ja hammassairauksiin panostetaan aiempaa enemmän. Poskihampaita on 24, kuusi molemmilla puolilla sekä yläleuassa että alaleuassa. Ne puhkeavat tyypillisimmin oreille ja ruunille 4-5 vuoden iässä, mutta myös tammoilla voi olla kulmahampaat. Hevonen saattaa olla haluton hyväksymään kuolaintuntumaa, olla erityisen herkkä kuolaimen liikkeille, purra kiinni kuolaimeen, olla toispuolinen, pitää kieltänsä suun ulkopuolella tai nostaa sen kuolaimen päälle. Oireiden ollessa näin selkeät on suussa usein jo enemmän sanottavaa. Erityisen tärkeässä roolissa ovat poskihampaat, ilman etuhampaita hevonen tarvittaessa pärjää. Hevonen voi myös kastella heiniään veteen tai syödä pää vinossa. Tällöin kuolaimen käyttäminen voi aiheuttaa hevoselle kipua. Lievempiä oireita ovat esimerkiksi hidastunut syöminen sekä pureskeleminen vain toisella puolella suuta. H ammashoidon tavoitteena on ehkäistä ongelmia jo ennen niiden syntyä sairauksien hoitamisen sijaan. Hevosilla on yhteensä 36-44 hammasta. Poistaminen on usein suositeltavaa tehdä ennen kuolainten säännöllisen käytön aloittamista. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. 16 Eläinlääkärin puheilla Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa viime keväästä lähtien. Hevosten hampaiden rakenne poikkeaa esimerkiksi ihmisten ja koirien hampaista. Vanhalla hevosella hampaat voivatkin kirjaimellisesti kulua loppuun, jolloin hevonen ei pysty enää pureskelemaan korsirehua. Hevosilla voi olla myös kulmahampaita, joita on enintään 4. Näistä 12 on etuhampaita, 6 yläleuassa ja 6 alaleuassa. Kaikilla hevosilla ei kuitenkaan lainkaan puhkea sudenhampaita tai niiden suotuisemman sijainnin vuoksi poistaminen ei ole tarpeen. Lisäksi toimiva hampaisto on elintärkeää hengissä pysymiselle; hevonen tarvitsee hampaitaan korsirehun jauhamiseen. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota jo lievempään oireiluun. Tämä on yksi syy tarkastaa hevosten hampaat säännöllisesti koko hevosen elämän ajan. Sudenhampaat tyypillisesti poistetaankin hevoselta
Esimerkiksi head shaking –oirelun taustalla voi olla suun sairaustai kiputila. Tällöin kohtaan kertyy rehua, joka saa hampaan entisestään kulumaan ja karieksen etenemään. Hammaspiikkien muodostuminen on yksilöllistä ja vaikuttaa sopivaan hammastarkastustiheyteen. Diasteemat voivat vaatia tiheääkin hoitoa, esimerkiksi hammasvälin huuhtelua kuukauden välein. Hammashoito käytännössä Jokaisen hevosen suu on syytä tutkia eläinlääkärin toimesta säännöllisesti. Vaikka kipu vaikuttaa Vaikka kipu vaikuttaa suuresti elämänlaatuun, suuresti elämänlaatuun, ei suuperäisen kivun tunnistaminen ei suuperäisen kivun tunnistaminen ole välttämättä lainkaan helppoa. Tällöin suusta tulee myös pahaa hajua. Varomaton hammashoito ja esimerkiksi liiallinen raspaus voivat aiheuttaa suuresti kipua sekä aiheuttaa sairaustiloja, jotka voivat vaatia suuriakin hampaan poisto -operaatioita. Etukoukut muodostuvat tyypillisesti ensimmäisten yläposkihampaiden etupinnalle, takakoukut taas viimeisten alaposkihampaiden takapinnalle. Vaikka suuperäisen kivun tunnistaminen voi olla vaikeaa, kannattaa suu aina muistaa mahdollisena oireiden aiheuttajana. Hampaiden tutkiminen ja raspaus sekä muut tarvittavat toimenpiteet on syytä jättää kokonaan eläinlääkäreille. Rehu voi kerääntyä pitkäksikin aikaa hammasväliin ja aiheuttaa voimakkaan tulehduksen ikeneen. Tämä puolestaan voi näkyä esimerkiksi ongelmina peräänannon kanssa. Lisäksi on olemassa lukuisia muita hammassairauksia, jotka vaativat eläinlääkärin hoitoa. Piikkien ja koukkujen lisäksi hevosella voi olla kariesmuutoksia. Suuperäiset ongelmat eivät myöskään näy aina vain oireiluna suussa, vaan ne voivat aiheuttaa myös oireita laajemmin hevosessa. Molemmissa kariestyypeissä hammassementti kuluu ja karhentuu. Muutokset voivat olla myös hampaan ulkopinnalla, jolloin kyseessä on perifeerinen karies. Suurimmalle osalle hevosista sopiva hammastarkastusväli on 6-12 kuukautta, mutta jotkut kaipaavat tarkastuksia tiheämminkin. Hevosen hampaistoon voi muodostua myös etuja takakoukkuja. Nämä piikit voivat paitsi aiheuttaa limakalvohaavaumia, myös estää leukanivelen normaalia liikettä ja hampaiden puremista yhteen. Oireita hevosessa laajemminkin Hevosen alaleuka on kapeampi kuin yläleuka, jonka vuoksi niin sanottuja hammaspiikkejä eli hammaskiilteen terävöitymää syntyy tyypillisesti yläposkihampaiden ulkopinnalle ja alaposkihampaiden sisäpinnalle. Kariesta voi olla hampaiden purupinnalla olevissa infundibulumeissa, jolloin puhutaan infundibulaarisesta karieksesta. Tyypillisiin hammasongelmiin kuuluvat myös diasteemat eli rehua keräävät hammasvälit. Toimiva hampaisto on elintärkeä hengissä pysymiselle. 17 päässä oleva käsi, mutta varsinkin äkillisissä käytösmuutoksissa on syytä tarkistaa hevosen suu. Sopiva tutkimusväli on yksilöllistä ja sitä kannattaa kysyä omalta eläinlääkäriltä. I Hammashoidon tavoitteena on ehkäistä ongelmia jo ennen niiden syntyä sairauksien hoitamisen sijaan. ole välttämättä lainkaan helppoa.. Hampaat tutkitaan rauhoitettuna, jollei erityinen terveydellinen peruste estä hevosen rauhoittamista. Nämä terävöitymät aiheuttavat pahentuessaan limakalvohaavaumia poskeen ja kieleen
Faktatiedon jakamisella kartutetaan eri tahojen tietämystä ja ymmärrystä hevosalan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä lisätään hevosalan näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin. Koululaiskyselyissä hevosharrastus on tyttöjen suosituin harrastus vuosi toisensa jälkeen. Kotimaisia hevosrehuja ostetaan suoraan maatiloilta 46 miljoonalla eurolla per vuosi. FAKTA: Hevosurheilulajeissa harrastetaan ja urheillaan – ihmisen sukupuolesta, iästä tai rajoitteista riippumatta. Hevonen on varteenotettava perinnemaiseman ylläpitäjä – myös kaupungissa.> Hevosyrittäjyydelle voidaan. Fevosalalla tasapuolista ja tasa-arvoista Hevosharrastus tarjoaa monipuolisia ja yhdenvertaisia harrastusja vapaa-ajanvaihtoehtoja. Monipaikkaisuus, digitaalisuus ja etätyö mahdollistavat monen haaveet esimerkiksi tallista omassa pihassa. FAKTA: Yli puolet suomalaisista nuorista haluaisi asua tulevaisuudessa kaupunkien läheisellä maaseudulla. Yhdessä viestimällä hevosala tekee asiaa tutummaksi niin tuleville päättäjille kuin äänestäjille. Enemmän kuin keskivertosuomalainen! Hevonen työllistää Hevoselinkeinot ja hevosen hyvinvointi edellyttävät rakennetulta ympäristöltä monenlaista: harrastus-, urheiluja ulkoilualueita, ratsastusja ajoreittejä, teitä ja kulkuyhteyksiä. Vetovoimaisia asuinympäristöjä Hevosalan infrastruktuuri toimii hyvin kaupungin viheralueilla ja myös väylävyöhykkeen kaupungin eri osien välillä. Tallien helppo saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat lasten ja nuorten harrastustoiminnan. On arvioitu, että hevonen vaikuttaa lähes 600 000 henkilön elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta. Tallija laidunympäristöstä löytyy koti myös monille luonnoneläimille pölyttäjistä lintuihin. Kuntien tulisi vastata koululaisten toiveeseen: hevosharrastukset ovat hyvin liitettävissä myös harrastamisen Suomen malliin. 18 Hevosalan yhteinen kunnallisvaaliohjelma 2021 Hevonen luo hyvinvointia Hevosten, hevosalan ja hevosyrittäjyyden työllistävyysja hyvinvointivaikutukset niin yhteisön kuin yksilöiden kannalta ovat todellisia ja merkittäviä. Ratsastuskilpailuissa miehet ja naiset kilpailevat tasavertaisesti samoissa luokissa, myös olympialajeissa. Hevosala on merkittävä elinkeino Hevoselinkeino tuottaa palveluita kuntalaisten käyttöön ja myös käyttää kunnan palveluita. T avoitteena on, että kunnallisessa päätöksenteossa on mukana hevosalaa tuntevia henkilöitä. FAKTA: Hevosala työllistää kokoja osa-aikaisesti 15 000 henkilöä ympäri Suomen. Tämä infra tarvitsee rakentajansa ja ylläpitäjänsä, missä kunnan rooli on merkittävä. Hevosyrittäjyydestä koituu kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinonharjoittajille, kun hevosalan yritykset ja harrastajat hankkivat palveluja ja tuotteita. Hevonen luo työtä erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen voi muutoin olla vaikeaa. miljoonaan euroon ja tukitoimialat mukaan lukien jopa miljardiin euroon. Laitumet, monivuotiset rehunurmipellot ja hakamaat toimivat hiilinieluina sekä luonnon monimuotoisuuden lisääjinä ja säilyttäjinä. Koululaiskyselyissä hevosharrastus on toivotuimpien harrastusten joukossa vuosi toisensa jälkeen. FAKTA: Kokonaisuudessaan hevostalouden liikevaihto nousee arviolta yli 800 kaavoitusratkaisuilla luoda tilaa toimia ja näin tukea elinkeinotoiminnan kehittymistä. Alan toiminnot ja harrastusmuodot eivät ole sidottuja pelkästään kaupunkiympäristöön. Suomessa on 75 000 hevosta, jotka liikuttavat ja koskettavat yli 600 000 suomalaista. Hevonen kuluttaa kotimaisia elintarvikkeita noin kahdella eurolla päivässä
Webinaarissa esiteltiin myös Hevosalan kuntavaaliohjelma 2021 ja toimenpiteitä kohti kuntavaaleja. Hevosta käytetään monin eri tavoin ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa sekä hyvinvointipalveluissa. Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa mm. Tavoitteena on, että kunnallisessa päätöksenteossa on mukana hevosalaa tuntevia henkilöitä. Suomessa kasvatetun hevosen ostaminen ja omistaminen on ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä valinta. FAKTA: Kela korvasi vuonna 2020 ratsastusterapiaa 2,14 miljoonalla eurolla vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Paikallisella vaikuttamisella päästään suoraan asian ytimeen ja vaikuttamaan henkilökohtaisella tasolla. Seuraavaksi vaikuttamistyötä jatketaan viestinnällä, keräämällä tietoa, verkostoitumalla ja olemalla yhteydessä paikallisten tekijöiden avulla kuntavaaliehdokkaisiin ja eri alueiden päättäjiin. Hippoliksen kuntavaalisivuille päivitetään tukimateriaalia ja työkaluja oman alueen vaikuttamistyöhön. Viedään viestiä yhdessä eteenpäin. Suurimmat yksittäiset hevostapahtumat keräävät yli 50 000 hengen yleisön, ja niillä on merkittävä aluetaloudellinen, parhaimmillaan yli 10 miljoonan euron vaikutus. Hevosalan yritystoiminta elävöittää kaupunkikuvaa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen ja kasvattavan ympäristön. Kohderyhmänä ovat myös ne, joita hevonen ei vielä ole koskettanut, ja tavoitteena potentiaalisen vaikuttajaverkoston kasvattaminen. Verkostot ovat jo olemassa, on aika aktivoida niitä. Paikallinen vaikuttaminen on kuitenkin alan yksittäisten toimijoiden kannalta kaikkein merkittävintä. Hevosalan keskusjärjestöt tekevät edunvalvontatyötä, joka näkyy yhteiskunnallisesti. Suomessa on 75 000 hevosta, joista 20 000 on suomenhevosia. 19 Hevosalan yhteinen kunnallisvaaliohjelma 2021 Hevonen luo hyvinvointia Hevosalan eri tapahtumia ja messuja seuraa vuosittain paikan päällä yli 800 000 katsojaa. Hevonen mahdollistaa elämyksiä ja vahvistaa luontoyhteyttä. Katsetta suunnataan myös eduskuntavaaleihin 2023. tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa. Kuvat: Erja Mattila & Anne Laitinen/Hippolis, Irina Keinänen/Hevosopisto, Sonja Holma/SRL Paikallistasolla asian ytimeen I Hevosalan järjestöt Hippolis, MTK, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto järjestivät maaliskuussa ensimmäisen webinaarin, jossa koulutettiin hevosalan jäsenistöä vaikuttamistyöhön. On eri asia tehdä tätä yhdessä kuin yksin. Webinaarille on tulossa jatkoa. Faktatiedon jakamisella kartutetaan eri tahojen tietämystä ja ymmärrystä hevosalan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä lisätään hevosalan näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin. Lisätietoa päivittyy myös mukana olevien järjestöjen nettisivuille.. Hevonen luo hyvinvointia Hevonen luo hyvinvointia erilaisten liikuntaja urheilumuotojen mahdollistajana. Hevosalalla on paljon positiivista voimaa, josta ammentaa
Ihanteellisena määränä itselleni pidän noin neljän hevosen kanssa työskentelyä kerrallaan, Mustonen selvittää. Välillä hän on palannut Suomeen, jolloin hän on kouluttamisen ohessa toiminut hevostallilomittajana. Pelkästään hevosten koulutuspaikkoja tarjoamalla on hieman vaikea päästä hyville ansioille. Pidän hevosen rentona ja teen vain asioita, joihin tiedän sen olevan valmis. Mustonen on nähnyt paljon erilaisia hevosenpitokulttuureja ja sopeutunut monenlaiseen elämään, toimien myös karjapaimenena itsekouluttamallaan hevosella. Esimerkiksi sisään ratsastettavan hevosen kanssa menee alussa helposti aikaa kaksikin tuntia päivässä. Hevoskouluttaja Memma Mustonen kouluttaa hevosia niiden tulevaa käyttöä silmällä pitäen Mielentila on tärkeä koulutusväline Rauhallinen ja kärsivällinen kouluttaja luo hevoselle turvallisen olotilan. Se saattaa napata suullisen heinää kykenemättä syömään sitä, pyöriä ja hirnua levottomasti. Mustonen opettaa hevoset ensimmäiseksi tallin rutiineihin ja ympäristöön. – En kuitenkaan ole uhkarohkea. Se lähtee luottavaisena mukaani talliin, eikä ikävöi lauman perään. Yksilön mukaan Memma Mustonen on kouluttanut lukuisia hevosia satulaan yksin ja myös tehnyt ensimmäiset selkäännousut ja ratsastukset ilman avustajaa. Silloin voin lähteä sen kanssa maneesiin ja aloittaa koulutuksen. Tietää millaisiin asioihin se saattaa reagoida ja miten. En koskaan ryhdy kouluttamaan hevosta, joka ei ole esimerkiksi tottunut olemaan tallissa ja maneesissa yksin. – Aloitankin kouluttamisen talliin ja rutiineihin niin, että vien hevosen päivittäin tarhasta yksin talliin, annan väkirehut ja odotan, että se rauhoittuu sen verran, että saa ne syötyä, jonka jälkeen vien sen taas takaisin tarhaan muiden luokse. – Rutiinit auttavat hevosta rentoutumaan. Turvallisuutta kouluttamisessa on tutustua hevoseen ja tietää millaisen yksilön kanssa on tekemisissä. Suomen lisäksi hän kouluttaa hevosia useassa muussakin maassa. Veri vetää kuitenkin ulkomaille, siksi hän pyrkii tekemään Suomessa ollessaan tallilomituksia keikkatyönä, hevosten kouluttamisen ohessa. Karsinassa se on rento ja rauhallinen. Rutiinit kuntoon Memma Mustonen toteaa, että hevosen kouluttamisen edellytys on, että hevonen on rauhallinen ja tottunut tallin tapoihin. – Lomittajan työ on kausiluontoista, joten se mahdollistaa matkustamisen. – Hevoset ovat älykkäitä ja niillä on uskomattoman hyvä Hevoskouluttaja. 20 Memma Mustonen kouluttaa hevosia ja poneja turvallisiksi harrastuskavereiksi ja ratsuiksi. Mustonen siedättää hevosen ensin moniin erilaisiin ärsykkeisiin ja painottaa, että kun hevosen mielentila on oikea, oppiminen tapahtuu nopeasti. Esimerkiksi jalkojen nosto ja kavioiden hoito, letkutus, lastaus, maastoon lähtö yksin ja porukassa ja niin edelleen, Mustonen luettelee päivittäisiä asioita, joihin hevosen on totuttava. On paljon muutakin ratsastuksen lisäksi, mitä hevosen tulee osata, jotta se on toimiva kaikissa tilanteissa. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström H evoskouluttaja Meri-Tuuli, Memma Mustonen on tehnyt työtä ratsuhevosten kanssa lähes 20 vuotta. – Kun laskee kaikki hevosen kulut ja päälle vielä kouluttajan palkkion, niin monelle omistajalle sellainen kuukausihinta, josta kouluttaja saisi kunnollisen korvauksen, on liikaa. Hevoskoulutustyötä hän tekee Kirkkonummella Palmun ratsutallilla. Mielentilan pitää olla rauhallinen ja luottavainen. Itselleni on kuitenkin tärkeää, että ehdin keskittyä jokaiseen yksilöön ja tehdä työni huolella ilman kiireen tuntua. – Rauhatonta hevosta, joka keskittyy kaikkeen muuhun paitsi kouluttajaan, on turha alkaa opettaa uusiin asioihin, toteaa Mustonen ja painottaa, että hevoset kaipaavat rutiineja. Jotta saisin pelkästä kouluttamisesta elannon, pitäisi asiakkaiden hevosia olla työn alla koko ajan aika monta. Hevonen voi kärsiä eroahdistuksesta ja hermoilla yksin karsinassa, vaikka siellä olisi ruokaa. Yleensä noin neljäntenä päivänä hevonen on oppinut tämän rutiinin ja tulee portille iloisena vastaan. – Kun hevonen tulee uuteen paikkaan on normaalia, että se on alkuun hämillään ja tuntee olonsa turvattomaksi
Positiivisella vahvisteella, eli tässä tilanteessa makupalalla, tulokKuka. Toiset vaativat paljon enemmän siedättämistä ennen ratsastamista kuin toiset. Jännittynyt hevonen sen sijaan ei kykene oppimaan tai vaatii ainakin hirveästi toistoja. Tällöin hevonen saa rauhallisesta käytöksestä palkkion, makupalan. Pahimmassa tapauksessa hevonen voi vielä yhdistää jännityksen johonkin sillä hetkellä läsnäolevaan ärsykkeeseen. Jos näen, että se vähänkään jännittyy, palaan siihen, missä hevonen oli rauhallinen ja jatkan taas hitaasti eteenpäin. – Koulutuksessa edetään aina yksilön mukaan. Voin käyttää myös ruokaa vastaehdollistamisessa, eli yhdistää johonkin alun perin jännittävään tai epämiellyttävään ärsykkeeseen syömisen tuottaman mielihyvän. 21 muisti. – Pidän huolen, että hevonen on aina rento ja rauhallinen. Tulokset pysyviksi – Totutan hevosen maasta käsin monenlaisiin tilanteisiin sekä sellaisiin asioihin, joita normaalissakin elämässä on ja voi tapahtua. Näin päästään muuttamaan ärsykkeen herättämää tunnetilaa. Hevoskouluttaja Meri-Tuuli (Memma) Mustonen, 36v. Rento hevonen oppii yleensä jo yhdestä kerrasta. Teen toistoja koulutettavan hevosen tarvitseman määrän. Eläintenkouluttajan ammattitutkinto (2013) Kouluttanut hevosia neljällä mantereella Erikoistunut nuorten hevosten alkukoulutukseen, sisäänratsastukseen ja kouluratsastukseen Kokemusta täysin käsittelemättömien hevosten aloittamisesta aina korkean koulun liikkeiden opettamiseen asti Uudelleenkouluttanut ongelmatapauksia. Tämä on erityisen hyvä menetelmä tapauksissa, joissa hevosella on mahdollisesti taustalla huonoja kokemuksia tai opittua pelkoa. Käytän totuttamiseen erilaisia tavaroita ja ääniä tuottavia esineitä. Siksi jännittyneen hevosen kouluttaminen on ajan tuhlaamista
Etenen toistojen myötä koko ajan pidemmälle, mutta niin vähitellen, ettei hevosen mielestä edes tapahdu mitään uutta. Uteliaisuus sallitaan Memma Mustonen pitää alkuun hevosia maneesissa irti, joka on mieluisin ja luontaisin tapa seurata kouluttajaa sekä lukea kouluttajan kehonkieltä. Hän sekä ohjasajaa pitkillä ohjilla, että maastaratsastaa hevosia normaaleilla ratsastusvarusteilla. Silloin se ei myöskään säikähdä, jos satula hiukan liikkuu sen selässä rat1 2. Ensin vain painan kädellä jalustinta. set ovat yleensä pysyviä, kertoo Mustonen kokemuksestaan. Kolmevuotias puoliverinen ruuna totuttelee satulaan ja sen ääniin. Haluan, että hevonen oppii itse kontrolloimaan, mistä se kääntyy sekä minkä kokoista ympyrää ja missä tempossa se liikkuu. Juoksuttaessa on ratkaisevassa asemassa kouluttajan kehonkieli, eli eleet, liike, liikkeen suunta ja energia, jolla liikutaan. Selkään nousen maasta, en siis käytä jakkaraa, sillä samalla hevonen tottuu siihen, että satula voi vähän keikkua. – Selkään nousuunkin siedätän hevosen järjestelmällisesti asteittain. Tavoitteena turvallisuus Mustonen opettaa avut hevoselle maasta käsin, ennen ensimmäistä ratsastusta. 22 Hevonen totutetaan kosketukseen ja erilaisiin asioihin ympärillään. Tämä on kieltä, jonka hevonen ymmärtää luonnostaan, en joudu sitä erikseen opettamaan, Mustonen tarkentaa ja huomauttaa jälleen miten tärkeää on säilyttää koko ajan sekä oma että hevosen mielentila rentona. Hevoskouluttaja Memma Mustonen totuttaa hevosen satulan lisäksi kantamaan mitä erilaisempia asioita ennen ratsastajaa ja heittelee niitä eri puolille hevosta totuttaakseen hevosen erilaisiin ääniin ja liikkeeseen ympärillään. – Kun maneesi on hevoselle tuttu ja se tuntee olonsa turvalliseksi, on aika aloittaa juoksutus. Yleensä se tutkiikin joka nurkan ja jos joku ovi tai muu asia jännittää, niin menen oitis sinne itse ja esitän uteliaana tutkivani sitä hevosen mielestä jännittävää paikkaa. – Vaikka tämä kuulostaa aikaa vievältä tyyliltä on eteneminen nopeaa, yleensä ei tarvita montaakaan koulutuskertaa kun selkäännousut sujuvat rutiinilla. Ratsastus on alusta asti helppoa, kun hevonen jo osaa ja ymmärtää ratsastajan avut. En tyydy siihen, että aita tai liina kääntäisi hevosta, vaan sen on löydettävä ja säilytettävä itse tasapainonsa. – Päästän hevosen aluksi vapaaksi tutkimaan maneesia. Liinan tulee pysyä aina kevyenä. Myöhemmin raippa vaihtuu pohjeavuksi. Seuraavaksi alan nostella jalkaani jalustimeen ja vähitellen lisätä painoa siihen, kunnes lopulta voin siirtää koko painoni jalustimelle ja alkaa nousta sen varaan vähä vähältä korkeammalle. Kun hevonen yhdistää tähän positiivisia kokemuksia, niin se ei myöhemmässä elämässänsä säikähdä sitä, kun ratsastaja joskus putoaa. – Voin valmistella hevosta esimerkiksi laittamalla säkkituolin sen selkään ja valuttamalla sitä hevosta pitkin maahan asti. – Maastaratsastuksessa kävelen hevosen vierellä ja pidän ohjia sekä raippaa käsissäni, kuten ratsastettaessa. Kun hevonen on saanut seurata minua ja kokea saavansa minusta turvaa, se pysyy helposti lähelläni myös ympyrällä vapaana. Yleensä hevonen nopeasti uskaltautuu mukaani, jolloin annan sille leipäpalan tai muun herkun. Hevonen on edelleen vapaana, jolloin se voi liikkua sille helpoimmalla tavalla, eikä se ole sidottu kiinni liinaan, josta tulisi sille painetta. Liikkeellelähdössä käytän ääniapua sekä samalla kosketan raipalla kevyesti hevosen lapaa. – Kun juoksutus sujuu vapaana, opetan toki hevosen juoksemaan myös liinassa. Teen sitä joka puolelta ensin paikallaan ja myöhemmin myös liikkeessä. Sen jälkeen se asia ei enää ole pelottava, ennemminkin kiinnostava. Kaikkia vaiheita teen hevosen molemmilta puolilta ja useita toistoja
– Suurin osa ratsastajista on tavallisia harrastajia, jotka haluavat luotettavan hevosen, jonka kanssa voi huoletta harrastaa monipuolisesti. Nuoren hevosen on vaikeaa jättää lauma ja lähteä ihmisen mukaan. Luonne periytyy Kaikilla hevosilla on pakoreaktio, mutta eri tyyppiset hevoset reagoivat säikähtäessään eri tavoin. – Kaikista hevosista ei saa täysin pomminvarmaa, hevoskouluttaja sanoo ja toteaa, että reaktiivisuus on perinnöllinen ominaisuus. Hevoskouluttaja suosittelee tutustumaan erilaisiin hevosiin mieluummin jo kasvattajan luona, ennen päätöstä ostaa hevonen. Jalostusyksilöitä valittaesssa onkin tärkeää kiinnittää huomiota luonneominaisuuksiin upeiden liikkeiden ja kauniin ulkomuodon lisäksi. – Myöhemmin ihminen on jalostanut erilaisia hevosia erilaisiin käyttötarkoituksiin ja jalostusvalinnoillaan hyvin voimakkaasti vaikuttanut myös näihin ominaisuuksiin, hän sanoo. Memma Mustosen mukaan jo luonnonvalinta on muokannut eri alueilla eläneiden alkuperäisten villihevoskantojen pakoreaktiota sen mukaan, millaiset saalistajat ovat hevosia uhanneet. – Jos hevonen on reaktiivinen, niin käytän avustajaa ensimmäisellä ratsastuksella. I 1 2. Aina voi tulla joku asia, pienikin, joka yllättää ja säikäyttää hevosen, Mustonen kertoo. – Kun tutustuu kasvattajien luona suureen määrään hevosia, ymmärtää miten vahvasti luonne periytyy. Yleistäen voidaan sanoa, että täysiverityyppiset hevoset kuuluvat useimmiten ensimmäiseen ryhmään ja kylmäveriset jälkimmäiseen. – Hevonen oppii seisomaan paikallaan tapahtui mitä tahansa. Kolmevuotias puoliverinen ruuna kantaa luottavaisena vesimattoa. – Vaikka voimme järjestelmällisesti edeten siedättää hevosen vaikka millaisiin pelottaviin ärsykkeisiin, emme kuitenkaan koskaan voi kontrolloida ympäristöä täysin. Ratsastaja on aluksi mahallaan satulassa, jotta voi turvallisesti ja nopeasti laskeutua, jos hevonen jännittyisi. sastajan kanssa, kun lähdetään liikkeelle. Mustonen selventää hevosten erilaisia luonteenpiirteitä, joita jalostus on muokannut. Tähän hevonen totutetaan asteittain, jotta se ei hermostu. Silloin yleensä jatkan itse hevosen vierellä, jotta tilanne pysyy hevoselle mahdollisimman tuttuna ja pystyn parhaiten tarkkailemaan sen eleitä. – Toiset hevoset säntäävät säikähtäessään rajusti ja salamannopeasti, toiset jähmettyvät paikalleen tai saattavat myös hyökätä kohti uhkaavaksi kokemaansa ärsykettä. Nelivuotias poni on koulutettavana yksin kentällä. Sellaisille hevosille on aina markkinoita, Mustonen puhuu kokemuksestaan. Pakoreaktio on refleksi, jota hevonen ei ehdi miettiä, joten se ei myöskään ehdi tehdä päätöstä, miten se käyttäytyy reagoidessaan. Mustonen liuttaa vesimaton hevosen selkää pitkin alas maahan. Näin se valmistellaan myös siihen, ettei se säikähdä ja ryntää karkuun, jos ratsastaja putoaa satulasta. Reaktioon vaikuttavat jalostusvalinnat. – Lähisukulaiset ovat käyttäytymiseltään hämmästyttävän samankaltaisia. 23 Ympyrällä juoksutus on hyvä keino saada hevonen kuuliaiseksi ääniavuille sekä keskittymään kouluttajaan joka asellajissa
– Eri maiden eläintenpitokulttuurit poikkeavat paljon toisistaan ja hevoset koulutetaan Suomeen verrattuna myöhään, noin nelivuotiaina. – Ne olivat upeita hetkiä, kun laukkasin kouluttamallani hevosella lauman keskellä ja joka puolella ympärilläni oli vapaana laukkaavia hevosia. Näin saadaan halutut eläimet omaksi laumakseen, joka sitten paimennetaan sopivalle laidun lohkolle, hän muistelee mielenkiintoista aikaa Etelä-Afrikassa. Pian ne alkavatkin seistä paikoillaan ja suhtautua läheisyyteeni normaalina ilmiönä. Naudat ovat hevosta hitaampia, joten niiden eteen voi kiertää ja kääntää lauman kulkusuunnan, mutta koska hevoset ovat keskenään yhtä nopeita hevoslauman lähtiessä laukkaamaan, ei voi muuta kuin seurata mukana ja katsoa mihin ne menevät ja kuinka pitkälle jaksavat juosta. – Etelä-Arfikassa koulutin myös yhden hevosen karjanajoon sopivaksi muutamassa viikossa ja paimensin sillä karjaa sekä hevosia koulutustyön ohessa. Siinä työssä on niiden mielestä järkeä. – Hevosen itsevarmuus myös kasvoi kohisten, sen huomattua, että voi liikutella isoja nautoja haluamallaan tavalla. Lähestyn koulutettavaa hevosta rauhallisesti vuoroin askel eteen – askel taakse, kuitenkin koko ajan kuin huomaamatta lyhentäen välimatkaa. Karjahevoset toimivat niissä tilanteissa välittömästi ja omatoimisesti täysin ilman ratsastajan ohjeita. – Koskettamisen aloitan lavasta rapsuttamalla. Karjanajosta mukavimmat muistot Mustosella on hyvät muistot myös hevosten erittelystä paimentamalla niitä karjahevosilla. Siihen asti ne kasvavat käsittelemättöminä vaeltaen suurilla laitumilla laumansa kanssa. Isoilla tiloilla puolivillien eläinlaumojen jaottelu tapahtuu paimentamalla ne kokomaa-aitaukseen, josta hevosia voidaan kujaa pitkin erotella eri aitauksiin. Thaimaassa hän on käynyt useaan kertaan. Hevoslauman paimentaminen on Memman mukaan vielä nautojen paimentamistakin jännittävämpää. – Hevoset ovat uskomattoman älykkäitä lukemaan lauman liikkeitä ja tajuavat ratsastajaansa nopeammin, mikäli jotkut eläimet aikovat yrittää karata laumasta. Annan niiden tottua läsnäolooni ja liikuskeluuni. – Australia, Etelä-Afrikka, Namibia, Thaimaa, Espanja ja Ranska, hän luettelee maita, joissa on käynyt kouluttamassa hevosia. Tammoja käytetään usein vain siitokseen, eikä niitä edes kesytetä koko niiden elämän aikana. Rapsutuksesta nuori hevonen tuntee hyvää oloa ja rentoutuu, eikä sillä ole tarvetta lähteä karkuun. Vaikka se oli hevoslaumassaan enemmänkin pahnan pohjimmainen ja väisteli muita, paimentaessaan se ryhdistäytyi ja tuntui ihan kasvavan kokoa. Koulutus aloitetaan laitumella – Puolivillinä kasvaneet hevoset kesyyntyvät yllättävän nopeasti. Kouluttamani karjahevonen ymmärsi uskomattoman nopeasti mitä pitää tehdä. Elämiä tilalla oli kaikkiaan noin tuhat, joista hevosia 80, lihakarjaa noin 500 ja sen lisäksi muun muassa kirahveja, sarvikuonoja, seeproja, puhveleita ja erilaisia antilooppeja, Mustonen kertoo. – Orivarsat vieroitetaan emistään nuorina ja jaotellaan niin, että oriit laiduntavat keskenään noin 20 oriin laumoissa. Paimentaminen on ollut kivointa, mitä olen ikinä hevosen kanssa tehnyt. Jatkan. – Jopa talomme takapihalla asui seitsemän sarvikuonon perheryhmä, joista yksi oli vasta poikanen, hän muistelee hymyillen. Noin tunnissa tai parissa olen yleensä päässyt koskettamaan niitä, mutta eroa on yksilöiden välillä. Hevoskoulutusta maailmalla Hevoslaumat paimennetaan hevosilla laitumelta kokoomaaitauksiin, joista ne jaotellaan omiin laumoihinsa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa maatilalla, jossa työskentelin hevosenkouluttajana, oli kumpuilevaa laidunmaata 200 neliökilometriä. Toiset päästävät luokseen vartissa ja toisten annan seurailla puuhiani kauempaa päivien ajan. 24 M emma Mustonen on työskennellyt hevoskouluttajana useassa eri maassa, joten erilaiset hevoskulttuurit ovat tulleet hänelle tutuiksi. Hevoset todella pitävät siitä ja antavat kaikkensa. Koulutus aloitetaan ihan laitumella, seuraamalla hevosia, kun ne laiduntavat. – Jos hevonen lähtee karkuun seuraan vain rauhallisesti ja kun se pysähtyy, niin pysähdyn
Memma Mustonen ja andalusialainen ori Flamante, joka nousee pyynnöstä pystyyn. Se tykkäsi tehdä temppuja. I Kuvat: Memma Mustonen, Etelä-Afrikka toillut trooppisessa viidakossa ja uittanut vesiputouksessa, sekä Siamin lahdella. Hän kertoo, että kenguruita ja kakaduja pyörii paikallisilla maatiloilla kuin Suomessa jäniksiä ja variksia. Memma Mustonen painottaa, että hevonen on eläin, johon pätevät samat koulutustavat, oli sen asuinmaa tai rotu mikä tahansa. Näin sillä on ensimmäistä kertaa riimuntapainen päässä, mutten lähde vielä taluttamaan. – En muutenkaan lähde vielä viemään hevosta pois laumastaan, vaan opetan sille seuraamisen hitaasti sen omalla mukavuusalueella niin kauan, kunnes se ymmärtää paineen. Sitä piti ratsastaa höyhenen kevyin avuin, mutta sitten se tekikin aina kaiken mitä siltä keksin pyytää. Ratsastuskentältä näkyivät Pyreneiden vuoriston lumipeitteiset huiput. – Hevosilla oli omat erikoisosaamisalueensa tai temppunsa. – Thaimaassa olen kouluttanut paikallisia alkukantaisia poneja kookospalmuviljelmillä, maasaikaan kiikaroimme eläinten juomapaikalle, jossa villieläimet kävivät säännöllisesti juomassa ja flamingoparvi asui pidemmän aikaa. Australiassa Mustonen on kouluttanut sekä puoliverisiä että haflingereita ja hoitanut laukkahevosia. 25 Oma hevonen Espanjasta Hevoskoulutusta maailmalla Nuoret oriit kokooma-aitauksessa. – Etelä-Afrikassa sattuman kautta pääsin myös Kapkaupunpuoliveriruuna Dali, joka oppi kouluratsastusliikkeet aina passagea ja sarjavaihtoja myöten. Teen köyteen silmukan, jonka laitan hevosen turvan ympäri. Hevosnäyttelijöitä oli kymmenittäin ja ne olivat todella hyväluonteisia ja toimivia. Jotkut hevoset oli opetettu kaatumaan laukasta, toiset hyppäämään takajaloilleen, toiset vankkureiden vetämiseen. – Namibiassa asuin 800 neliökilometrin kokoisella karjatilalla, jossa nautoja oli noin 8 000 ja hevosia 50. Hoidin elokuvahevosia ja ratsastin niitä kuvauspaikoille. Se hirnui aina nähdessään ihmisen, muttei koskaan muille hevosille. Mustonen käy kouluttamassa hevosia maissa, joissa varsat syntyvät laitumelle ja elävät siellä laumoissa puolivilleinä nelivuotiaiksi asti. – Lopputuloksen kannalta iällä ei ole väliä, ainoastaan sillä, että kokemukset muodostuvat positiivisiksi. – Hevoset ovat kaikkialla samoja ja ne puhuvat samaa kieltä. Sen kesyttäminen vei noin 10 minuuttia ja sen jälkeen se rakasti kaikkia ihmisiä. Varsalle aina hyvä alku Hevoskouluttajan mukaan ei ole mitään väliä aloitetaanko varsan koulutus talutukseen ja päivittäisiin käsittelyrutiineihin jo aivan pienenä maitovarsana, vai nelivuotiaana puolivillinä laiduneläimenä. Opetan sitä hitaasti, edelleen rapsutustaktiikalla, seuraamaan pientä painetta riimussa. Sen jälkeen käytän köyttä, jolla koskettelen hevosta rauhallisesti joka puolelta. – Muista omista hevosista tärkeimpiä on ollut myös tätä niin kauan, että saan koskea sitä joka paikkaan. Kaikki oli sille helppoa, Memma Mustonen muistelee. Bravuureihin kuului näyttävä espanjalainen käynti ja takajaloille nouseminen pyynnöstä. Olin nuori silloin ja minulla kävi kyllä uskomattoman hyvä tuuri saada niin hyvä hevonen itselleni. I Espanjassa asuessaan Memma Mustonen osti itselleen käsittelemättömän nuoren andalusialaisen orin. Auringon laskun – Hevoset ovat – Hevoset ovat kaikkialla samoja ja kaikkialla samoja ja ne puhuvat samaa ne puhuvat samaa. Kuva: Linnea Niemi kiin auttamaan saksalaisen lännenelokuvan kuvauksissa. Dali oli todella herkkä ja erittäin lahjakas hevonen. Tietenkin Suomen oloissa varsa on tärkeää kesyttää huolella mahdollisimman varhain, sillä meillä hevoset yleensä viedään talliin ja ulos sekä niiden kanssa tehdään muutenkin päivittäisiä asioita jo varhain. – Ranskassa asuin 1800-luvun linnassa ja koulutin 12 andalusialaista, joiden pääasiallista työtä oli toimia ruohonleikkureina viiniviljelmillä. Hevosia joka lähtöön Mustosella on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista hevosista ja niiden kouluttamisesta. – Flamante oli erikoinen hevonen. Vaikka sitä käytettiin jonkin verran siitokseen, se oli orina niin kuuliainen ja hyväkäytöksinen, että sen saattoi taluttaa vaikka yhdestä jouhesta kiimaisen tamman ohitse. Siksi tämä työkin on aina samanlaista eri kulttuureista riippumatta. Jos se ei ole tottunut käsittelyyn ja haavaa joudutaan hoitamaan väkisin, se ei ole hyvä alku, kouluttaja sanoo. Melko pian se on valmis siihen, että voin laittaa köyden sen kaulan ympäri. Hän koulutti sen ja toi mukanaan Suomeen. – Pieni varsa voi saada vaikkapa haavan, johon tarvitsee hoitoa. Kerran aivastin kesken astutuksen ja Flamante hyppäsi saman tien alas tamman selästä ja tuli luokseni kysymään, mitä nyt pitäisi tehdä. – Astutustilanteissa kaikkien paikalla olijoiden tuli olla hiiren hiljaa tai se ei ottanut mitään kontaktia tammaan
– Kovaääninen seurustelu ei ole suotavaa, se tulee tehdä eri tiloissa. Tallissa ei myöskään saa Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä kaikille hevosille.. Varsat puolestaan tarvitsevat rauhaisan lepopaikan, joka on riittävän lämmin kovilla pakkasilla ja vedoton tuulisilla sekä kosteilla säillä. Talli on hevoselle turvallinen paikka, jossa hyvinvoinnin rutiineja vaalitaan. Hyväksi havaittu ruokinta on syytä pitää päivästä toiseen mahdollisimman samanlaisena ja kaikki muutokset olisi Heiskasen mukaan tehtävä asteittain totuttamalla. – Rauhalliset olosuhteet ovat tärkeitä hevosille, koska ne lepäävät myös päiväsaikaan. Teksti: Kati Wikström si hyvä antaa mieluummin pienempiä määriä useammin, kuin isompi määrä kerralla. Lepoa sekä rauhaa Hevoset arvostavat rutiineja, joten niistä on Minna-Liisa Heiskasen mukaan hyvä pitää kiinni. Vanhat vesijohtoputket tulee Heiskasen mukaan uusia aika-ajoin, jotteivat ruostehippuset tuki juomakuppien venttiilejä. Korsirehua oliTalli on hevosen koti Hyvinvointia rutiineilla Tallimiljöö ja sen puitteet ovat hevosille tärkeitä, joten rauhallisiin ja viihtyisiin oloihin tulee panostaa. Muutenkin tallin elämässä olisi hyvä olla selkeä toistuva aikataulu. Tallissa on tarkkailtava joka päivä juomakuppien puhtautta ja aina välillä tarkistettava, että veden virtausnopeus on riittävä. Pölyttömillä kuivikkeilla tehdään hevosille hyvä alusta lepoon. – Luonnollisesti hyvät rehut ja niiden oikea annostelurytmi on olennaista eli ensin korsirehut, sitten väkirehut. – Raikasta juomavettä tulisi olla jatkuvasti saatavilla. – Varsojen ruokailupaikan tulee olla katettu, jotteivat varsat kastu pihatto-olosuhteissa ja altistu muun muassa hengitystietulehduksille. – Jos tallilla on paljon esimerkiksi hoitohevosia, tarvitaan selkeät ohjeet siitä, milloin hevosilla on ruoka-ajat ja milloin alkaa iltalepo. 26 H yvä ilmanvaihto, turvalliset ja riittävän kokoiset karsinat sekä tallin valoisuus ovat Hevostietokeskuksen toiminnanjohtajan Minna-Liisa Heiskasen mukaan hevosen hyvinvoinnille tärkeitä tekijöitä tallimiljöössä. Tämä tarkoittaa sitä, että niille on järjestettävä selkeitä lepohetkiä päivälläkin
Moni levoton tarhahevonen rauhoittuu, kun sillä on kaveri. Vastuuhenkilö tekee eri hevosryhmille hyvän kodin ja osaa ennakoida tapaturmariskejä. 27 Hyvinvointia rutiineilla – Tallin turvallisuuteen, rauhaan ja hevosten hyvinvointiin vaikuttaa jokainen tallissa kävijä, sanoo Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen, joka toimii myös itse ratsastuskouluyrittäjänä, Rauhalahden Ratsastuskoulussa. Pidä koirasi kytkettynä ja huolehdi, ettei se häiritse tallin rauhaa. Kovaääninen seurustelu ei ole suotavaa hevosten tiloissa. Korsirehu ja kuivikkeet varastoidaan muualla kuin tallikäytävällä eikä niitä säilytetä samassa tilassa hevosten kanssa, neuvoo Heiskanen. Liikuntaa ja kavereita – Ulkoilutus ja terveiden hevosten riittävä liikuttaminen on tärkeää, samoin liikunnan monipuolisuus. Vaihtelu virkistää hevostakin, kertoo Heiskanen. Siisteyteen kuuluu luonnollisesti tallin seinien ripsuminen ja karsinan seinien puhdistus tietyin väliajoin sekä kesäisin tallin pesu. Tämä koskee myös valaisimia ja mahdollisia pattereita sekä ilmastointilaitteita. Jos tallilla on paljon esimerkiksi hoitohevosia, tarvitaan selkeät ohjeet siitä, milloin hevosilla on ruoka-ajat ja milloin alkaa iltalepo. Lastenvaunuja, pulkkia, polkupyöriä yms. Hevosia ei saa ruokkia, eikä niille saa antaa makupaloja ilman lupaa. Aiemmin musiikin soittamista on pidetty hyvänä, mutta viimeisten tutkimusten mukaan, se ei olekaan niin suotavaa, luettelee Heiskanen. – Tämä koskee luonnollisesti tarhausaikoja ja muuta liikuttamista. – On myös muistettava, ettei ulkoilutus korvaa liikuntaa, korostaa Heiskanen. Olosuhteet ovat olennaiset, koska hevoset lepäävät myös päiväsaikaan. – Tärkeää on tietysti hevosten hoidossa seurata säätilaa, jonka vaihteluista olemme saaneet tuntumaa tänä vuonna. tupakoida ja hevosten niin kutsuttua ”lääppimistä” karsinoissa tulisi välttää. Tallissa ja tallialueella tupakointi on kielletty. ei saa tuoda talliin sisälle. Hevoset voivat pelästyä lepattavia vaatteita, sateenvarjoja yms. Anna hevosille ruokarauha ja kunnioita niiden vapaa-aikaa tarhassa. Myös vanhojen hevosten ulkoilutusaikoja on hyvä miettiä kovilla keleillä. Vältä turhaa oleskelua tallissa. Tavarat pidetään siististi omilla paikoillaan. I Jotta hevoset viihtyisivät omassa kodissaan, on talleilla tehty sitä varten tallisäännöt. Hevoset arvostavat rutiineja ja ja rauhaa. joten käytä niitä varoen. Vastuuhenkilö tarvitaan Minna-Liisa Heiskanen haluaa tuoda esille myös tallin vastuuhenkilön merkityksen. – Tallija tarhausasiat pitää miettiä aina hevosten käytön ja iän myötä. – Tallin siisteydestä kannattaa huolehtia niin tallin ilmanlaadun kuin paloturvallisuudenkin takia. Muista sulkea ovet perässäsi. I. Tallisäännöt tutuiksi Yleisimmät tallisäännöt: Käyttäydy asiallisesti ja rauhallisesti, vältä esimerkiksi huutamista ja juoksemista. Hevosen karsinoihin ja tarhoihin ei saa mennä ilman lupaa. Niitä noudattamalla talli on viihtyisä ja kodikas paikka niin hevosille kuin ihmisillekin. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä kaikille hevosille, kuten tiedämme
Vuonna 2015 ensin vuokratiloissa aloittanut hevostalli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet harrastamiseen aina kilpatasolle saakka. 28 Talliesittely Riia-Inari ”Riiti” Oinonen pyörittää 40 hevosen tallia Intohimo hevosiin vei yrittäjyyteen Riitin Talli syntyi, kun Riia-Inari ”Riiti” Oinosen pitkäaikaisesta haaveesta tuli totta. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen
Toinen tärkeä toimintaperiaate Riitillä on se, että tallille ovat tervetulleita kaikki, taitoihin tai taustoihin katsomatta. Riiti Oinonen haluaa panostaa hevosten ensiluokkaiseen hoitoon. On miesratsastajien ryhmiä ja ”tätiryhmiä”. Tallilla on ratsastustunteja joka päivä. – Haluan luoda tänne sellaisen ympäristön, jossa kaikki viihtyvät, eikä katsota pitkään, jos ei ole ykkösluokan vaatteita ja varusteita. Kotitilalla oli vuohia ja lampaita. Töitä ne tekevät maksimissaan kaksi tuntia päivässä. Toimittuaan joitakin vuosia yrittäjänä vuokratiloissa Riiti osti yhdessä sisarustensa kanssa vuodenvaihteessa Koisjärveltä Lohjalta ison tilan talleineen. – Talli koostuu kahdesta osasta: ensimmäisellä käytävällä asuvat ratsastuskoulun hevoset ja toisella yksityiset hoitohevoset, Riiti Oinonen esittelee.. 29 R atsastustunteja joka päivä pyhät arjet, tallityöt isossa tallissa, paperisota – yrittäjä Riia-Inari ”Riiti” Oinosella, 29, on kädet täynnä työtä. – Hevosten hyvinvointi on minulle ykkösprioriteetti. Tallilla järjestetään kilpailuja esteja kouluratsastuksessa, sekä nuorten hevosten sisäänratsastusta ja ongelmahevosten koulutusta. Siskoset saivat aloittaa ratsastuksen kukin vuorollaan. – Meillä kaikilla oli pienestä asti intohimo hevosiin. Päivittäin ryhmiä on viisi-kuusi, yleensä kuusi henkeä ryhmässä. Sekä Riiti että isosisko Karoliina ja pikkusisko Ottilia olivat aina kiinnostuneita hevosista. Riitin työn punaisena lankana on toimiminen hevosten ehdoilla. Mutta hän tiesi kyllä, mihin ryhtyi, eikä ole ratkaisua katunut. Kun mennään lempeimmän kautta, hevoset toimivat hyvin ja tekevät työtään tyytyväisinä. – Opetan meidän ratsastajiamme ratsastamaan mahdollisimman kauniisti ja mahdollisimman pienillä avuilla. Osa leireistä sisältää mökkiyöpymisen, osa on päiväleirejä. Mutta naapurissa oli hevostalli. Se on sopiva koko, jotta opetus voi olla sekä tehokasta ratsastajalle että hevoskeskeistä. Hevosten ehdoilla ja lempeimmän kautta Riiti opettaa perinteistä ratsastusta ja hevosenhoitoa – mutta aina hevosten ehdoilla. Esimerkiksi kuolaimia käytetään, mutta kuolaimettomia Riia-Inari ”Riiti” Oinonen pyörittää 40 hevosen tallia suitsiakin tallilta löytyy. Hevosia myös opetetaan ajolle. Sittemmin sisarukset kävivät myös ratsastuskoulussa Lohjalla. Hevoset ovat koko päivän ulkona, ja jatkossa rakennetaan lisää pihattoja. Hevosilla on kengät lukuunottamatta joitakin kevyttä työtä tekeviä shetlanninponeja. Hevosinnostus jo lapsena Riiti on kotoisin Karjalohjalta. Tallin hevoset ovatkin koko päivän ulkona tarhassa, yhdessä kavereiden kanssa. Loma-aikoina Riitin tallilla järjestetään leirejä eritasoisille ratsastajille. Omia hevosia on nyt kolmisenkymmentä, ja lisäksi tallissa asuu kahdeksan hevosta vuokrapaikoilla sekä Riitin kahden työntekijän hevoset. Riitin tallilla on ryhmiä niin lapsille kuin aikuisillekin. – Oli meillä islanninhevonen, kun oli ihan pieni, mutta siitä minulla on vain valokuva ja joitakin muistikuvia, että sen selässä on istuskeltu. Riiti pitää itse tunteja viitenä päivänä viikossa, ja kahtena päivänä opettamassa käy Lotta Leppäkoski, jolla on talli Nummella. Seitsemänvuotiaana pääsin ratsastamaan. Tavoitteellisemmin ratsastaville on tarjolla valmennustiimi ja mahdollisuus päästä myös kilpailemaan
Siskot ovat omistajina mukana, vaikka käytännössä minä olen tässä päätoimijana. Kaksi vuotta Karjalohjalla toi Riitille paljon uusia asiakkaita.. Köpö-poni edelleen hyvissä voimissa ja asustaa nyt Riitin tallissa. Realistina Riiti ymmärsi, ettei omien tilojen ostaminen ollut silloin mahdollista, kun toiminta oli melko pienimuotoista. – Köpön myötä tilanne sitten meidän sisarusten osalta levisikin käsiin... Vuokralta omalle tilalle – Olin kyllä vielä vuokralla ollessani rakentanutkin tänne tilalle kaikenlaista, mutta ei ole järkevää tehdä isoja investointeja tiloihin tai laitteisiin. – Köpö on maailman kiltein ja rauhallisin poni, joka toimii ihan kaikessa tekemisessä kaikentasoisilla ja kaikenikäisillä, Riiti kiittelee. Vuonna 2012 Riiti vuokrasi nykyisen tilan, muutti sinne muutaman hevosen kanssa ja aloitti ratsastuskoulutoiminnan. – Pikku hiljaa sitten homma laajeni, ja vuonna 2015 perustimme sisarusteni kanssa osakeyhtiön, Riitin Talli Oy:n. Hän opiskelee eläinlääkäriksi Tartossa. Isosisko Karoliina on pitkään työskennellyt ravipuolella ulkomailla. Nyt vuonna 1999 syntynyt, 105-senttinen shetlanninponiruuna asustaa Riitin tallilla. Varmasti jossakin vaiheessa erikoistuu hevosiin... – Mutta kun lukion jälkeen jäin välivuodelle, yhtäkkiä tajusin, että en halua tehdä mitään muuta kuin tätä. kaikki vapaa-aikamme kului hevosten kanssa, Riiti nauraa. Kun Riiti oli kymmenvuotias, perheeseen ostettiin ensimmäinen oma poni, shetlanninponi Köpö. 30 Ajoksen Jani eli Köpö hankittiin, kun Riiti oli kymmenvuotias. Vielä koulussa olleessaan Riiti hoiti naapurin hevosia, ja omiakin oli silloin jo muutama. – Näin jälkeen päin ajatellen olen tosi kiitollinen vanhemmilleni siitä, että he ovat aina tukeneet hevosharrastustamme. Siskot mukana yrityksessä Lukioaikana Riiti vielä ajatteli, että on pidettävä järki päässä ja hevoset saisivat jäädä harrastukseksi. Pari vuotta sitten Riitin talli siirtyi Koisjärven tiloista vuokralle Karjalohjalle Kotisillan talliin, jossa oli valmiiksi tarjolla hienot puitteet, ja oli maneesi. – Nyt Karoliina asuu Joensuussa ja opiskelee fysioterapeutiksi. Jokin muu ammatti olisi syytä hankkia. Pikkusisko Ottilia on ollut tallin toiminnassa mukana niin paljon kuin on opiskeluiltaan ehtinyt. Riiti meni sitten opiskelemaan Ypäjälle, suoritti opintoja työn ohessa ja valmistui ratsastuksen ohjaajaksi
Maneesi ja lisää pihattoja Työtä Riitillä on paljon sekä käsillä nyt että edessä. pääsisi sitten talvellakin täysipainoisemmin treenaamaan. Riiti haluaa myös automatisoida monta asiaa. Tila on nykyiselläänkin kaikin puolin sovelias ratsastuskoululle. kuin haluan. – Sain myös itselleni varmuuden siitä, että haluan tehdä tätä loppuelämäni, kunhan olosuhteet ovat sopivat järkevälle toiminnalle. On asialliset tallitilat ja isot tarhat, kaksi kenttää, hyvät maastot ja tarvittavat ulkorakennukset. – Vuodenvaihteessa tehtiin kaupat ja tässä ollaan, Riiti hymyilee. Poneille on pihatto. Ja sitten tulikin myyntiin Riitin alkuperäinen vuokratila Koisjärvellä. Kun peltoa on 13 hehtaaria, kesällä hevosilla on tilaa laiduntaa. Vuokra-ajan umpeuduttua Karjalohjalle edessä oli mietintä, miten eteenpäin. 31 Tallilla on kolmisenkymmentä yrityksen omaa hevosta, ja kahdeksan paikkaa hoitohevosille. – Suomen talvisäät pitävät kyllä huolen siitä, että se haave ei unohdu... Uusien pihattojen rakentaminen nykyisten lisäksi on suunnitelmissa. – Mutta ei tämä – Mutta ei tämä vielä ole sellainen vielä ole sellainen kuin haluan. Kerralla ei saa kaikkea, mitä haluaa.. Tallissa on shetlanninponeja, risteytysponeja, rusponeja, eestinhevosia, suomenhevosia ja puoliverisiä. – Mutta täytyy olla realisti investointien suhteen. Ruokinta hoidetaan nyt käsipelillä, mutta jossakin vaiheessa on tarkoitus hankkia automaatit. Tilalla on peltoa 13 hehtaaria, joten laidunmaata riittää. – Se tuntui isolta palkinnolta, että omalla työllään on päässyt siihen asti, että oli mahdollista hankkia oma tila. Hevoset saavat heinää neljä kertaa päivässä, osa on vapaalla heinällä. – Mutta ei tämä vielä ole sellainen kuin haluan, Riiti sanoo. Tulevaisuudensuunnitelmissa on ehdottomasti maneesi
Samalta hevoselta ei vaadita kaikkea. Nyt ajatellaan yhä enemmän sitä, paljonko hevoset tekevät töitä ja paljonko ne saavat olla ulkona. Hevoskulttuuri murroksessa Tulevaisuutta ajatellen tärkeitä ovat uudet investoinnit, mutta ihan yhtä tärkeää Riitille on kehittää toimintaa asiakkaita kuunnellen ja hevosia ymmärtäen. – Tänne on hyvät yhteydet monelta suunnalta. Riitillä on tällä hetkellä kaksi työntekijää sekä harjoittelija. Pienimuotoista hevoskasvatusta Riiti tekee myös pienimuotoista hevoskasvatusta. Toinen on aloittanut teini-ikäisenä Riitin tallin hep. Mutta on ollut todella palkitsevaa huomata, miten loistavia hevosia niistä on lopulta kuoriutunut. Se on vain sivuharrastus, jolla ei ole järjen kanssa paljonkaan tekemistä. Riitin Tallillakin on niin erilaisia asiakasryhmiä – ja on hevosia, jotka tekevät pääasiassa lasten tunteja, ja toiset taas työskentelevät vain taitavampien kanssa. – Olen onnekseni löytänyt aivan ihanat työntekijät. – Mutta ravipuoli sitten jäi kokonaan, kun ratsastuskoulutoiminta alkoi kasvaa. – On hienoa, että tietoisuus on kasvanut. Tallin sijaintiin Riiti on tyytyväinen. Hevosikaan ei saa laittaa samaan muottiin, eikä kaikkien tarvitse soveltua kaikkeen mahdolliseen käyttöön. Hevosten hyvinvointi ja eettiset asiat ovat isossa roolissa. Työntekijät ovat hevostenhoitajia. 32 I Hyvien, tuntihevosiksi valmiiden ratsastuskouluhevosten löytäminen on Riiti Oinosen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana vaikeutunut. Tuntihevosilta vaaditaan paljon. – Arvostan ja kunnioitan hyviä tuntihevosia todella paljon. patyttönä ja kasvanut ammattilaiseksi. – Niiden kanssa tehtiin sitten todella paljon töitä. – Toisille hevosille sopivat toiset asiat paremmin ja toisille toiset. Varusteille on omat tilansa. Muutamat meidän vanhemmista hevosistamme ovat tulleet meille ”projektihevosina”, eli ne ovat olleet jollain tavoin haasteellisia. – Kun hevosia kohdellaan hyvin ja koulutetaan oikein, saadaan tuntihevosia, jotka toimivat oikein. – Suurin muutos on se iso trendi, että nykyisin ajatellaan enemmän hevosta kokevana ja tuntevana yksilönä eikä vain välineenä, jolla ratsastetaan. – Alkuun meillä ei ollut varaa investoida kalliisiin hevosiin. Vaikka tämä on työtä ja bisnestä, muutoksia pitää seurata. Riiti on kilpaillut myös esteissä ja kouluratsastuksessa. Hyviä hevosia vaikea löytää Asiakkaita tulee eniten Lohjalta, Sammatista, Karjalohjalta, Nummelasta, Espoosta ja Vantaalta. – Se on aika vaativa yhdistelmä. Mennään pienillä askelilla, asia kerrallaan tavoitteiden suuntaan. Niiden pitää kuunnella apuja herkästi, mutta silti ne eivät saa reagoida liikaa ympäristön ärsykkeisiin tai ratsastajan tunnetilaan. – Haluan luoda tallille sellaisen ympäristön, että kaikki viihtyvät, Riiti Oinonen sanoo. Niiden työ on raskasta, jos ei niinkään fyysisesti, niin psyykkisesti. – Ennen minulla oli aikaa omalle harrastamiselle enemmän, nyt ei oikein ole ollut. – Viime vuonna syntyi kolme varsaa ja tänä vuonna syntyy yksi. Hevonen on iso investointi, eikä yrittäjällä ole varaa hutiostoksiin. Nuorempana Riiti kilpaili ravipuolella, ensin poneilla, ja sitten myös C-kortilla isoissa hevosissa. Toinen heistä on valmistunut harrasteohjaajaksi ja opiskelee nyt työn ohella ratsastuksen ohjaajaksi. Hinnat ovat nousseet reilusti – kun vielä joitakin vuosia sitten hevosen sai viidellä tonnilla, hinta on nyt lähes tuplaantunut. – Hevoskulttuuri on viime vuosina elänyt ison muutoksen aikaa
Myös koti hevostilalla Tilaan kuuluu myös asuinrakennus, joka on nyt Riitin koti. Lisäksi hänellä on hiljattain hankittu omenatarhayritys. Keskinäistä ymmärtämistä aittaa se, että molemmat ovat yrittäjiä. Eikä minulla tällä hetkellä ole kisahevostakaan, kun vanha estetammani sai viime vuonna varsan ja on myös nyt tiineenä. Työpäivät ovat kummallakin pitkiä, eikä ennakoitavuutta aina ole. Toiveissa on, että omista kasvateista saadaan omat harrastekaverit ja kisahevoset sekä Riitille että Ottilia-sisarelle. – Meillä on nyt kaksi kolmevuotiasta, jotka on tarkoitus laittaa satulaan tämän kevään aikana. – Hän on ollut mukana seuraamassa tätä minun aina vain lisääntyvää hevosmeininkiäni, ja iso kiitos siitä, että on jaksanut... Miesystävänsä Ilpo Rantalaihon kanssa Riiti on ollut yhdessä kahdeksan vuotta. 33 Ponit asustavat pihatossa. meidän varsoja on ollut siellä kasvamassa, ja hevosia kesällä laiduntamassa, Riiti nauraa. – Olemme molemmat kiireisiä, eikä ehditä nähdä paljon. Toivon, että tulevaisuudessa voin panostaa myös omaan valmentautumiseen ja kilpailemiseen. – Mutta on se hänen tilansa kohta hevostilakin... Miesystävällä on Suomisjärvellä järvenrantatila, jonka pääelinkeino on mökkivuokraus. I
Kuva: Teija Soini/Fotosoini. 34 – Alan toiminnan on perustuttava aina osaamiseen sekä ymmärrykseen hevosen fysiikasta, terveydestä ja luontaisesta käyttäytymisestä, toteaa Ratsastajainliiton uusi puheenjohtaja Marjukka Manninen Amadora -tammansa kanssa
– Olimme viime keväänä hieman erilaisessa tilanteessa. – Tilanne pandemian puristuksissa olevassa yhteiskunnassa on tällä hetkellä haasteellinen, ja tuo mukanaan paljon monimutkaisiakin kysymyksiä. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Mannisen kotialbumi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajana toimiva Marjukka Manninen on kolmivuotisen kautensa alkumetreillä Ratsastajainliiton puheenjohtajana. – Kilpailujärjestäjiä löytyi mukavasti ja kisoissa otettiin hyvin huomioon koronavaatimukset. Lähetimme talleille useita ohjeistuksia, jossa avattiin viranomaisohjeistuksia ja autettiin niiden soveltamisessa. Hän toimii nimenomaan suunnannäyttäjänä ja pelinrakentajana. Kilpailutaukoa jatkettiin huhtikuun puoleen väliin asti kansainvälisen FEIn käytännön mukaisesti hallituksen kokouksessa maaliskuussa. Tuoreinta pohdintaa herättävät taas mahdolliset liikkumisrajoitukset. Onneksi on löytynyt toimijoita, jotka ovat järjestäneet tuontihevosille karanteenitallimahdollisuuksia. Kun hevosia tuodaan ulkomailta, suositellaan niille vahvasti karanteeniaikaa. Etätyöt ja vähentyneet lomamatkat ovat saaneet harrastajia palaamaan lajin pariin. – Toivotaan, että näillä toimenpiteillä päästään molemmista viruksista huolimatta aloittamaan kotimainen kisakausi kesän korEuroopassa parhaillaan herkästi leviävän hevosten herpesviruksen tilanne on toistaiseksi Suomessa hyvä, mutta Suomen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajan Marjukka Mannisen mukaan meillä on syytä toimia sen suhteen vastuullisesti ja ennakoivasti. Edeltäjä, helsinkiläinen esteratsastaja, valmentaja ja yrittäjä Mikael Forstén toimi puheenjohtajana kauden 2018-20. Oli ilahduttavaa nähdä kuinka kaikki toimivat hyvin ja vastuullisesti. Olympiakisat ovat aina tärkeät ja nyt meillä on sinne vielä tarjolla koko ajan enemmän kansainvälisillä kentillä jalansijaa saava Henri Ruoste sekä pararatsastajat. Harrastajamäärät kasvussa Liitossa jouduttiin viime keväänä ja uudelleen juuri nyt miettimään edunvalvonnallisesti ratsastuskoulujen toiminnan jatkamista epidemian aikana. Uusia malleja toimintaan Korona kuritti Ratsastajainliiton toimintaa viime vuonna, liiton 100-vuotisjuhlavuonna. Marjukka Manninen kilpailee kansallisella tasolla kouluratsastuksessa. Myös kilpailusekä liiton valmennukset on laitettu tauolle, ettei tauti pääsisi Suomeen tai ainakaan lähtisi leviämään. Estetään virusten leviäminen Oman varjonsa harrastukselle luo Euroopassa parhaillaan herkästi leviävä hevosilla esiintyvä herpesvirus. Manninen palkittiin Ratsastajainliiton kultaisella ansiomerkillä 2014. Manninen suhtautuu tämän hetken tilanteeseen tyynesti, vaikka nykyinen pandemiatilanne haastaa ratsastusharrastajatkin siinä missä muidenkin lajien harrastajat. Suomessa tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta Mannisen mukaan meillä on syytä toimia sen suhteen vastuullisesti ja ennakoivasti. Kuva: SRL/Jutta Koivula Marjukka Manninen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajaksi Suunnannäyttäjä ja pelinrakentaja valla. – Yrityskenttä ja eri toimijat ottivat asetetut vaatimukset hyvin huomioon. Nyt olemme joutuneet pohtimaan niiden toiminnan jatkamista eri tavalla, kun eri alueilla on erilaisia sulkuja harrastustoimintaan, koskien myös yksityisiä toimijoita. Viime vuosi opetti myös paljon ratsastuskoulujen ja -tallien osalta. Tärkeää on myös kuljettaa mahdollisimman vähän hevosia talleilta toisille. – Toivotaan ja siltä näyttää, että toimintaa pystytään jatkamaan ja teemme kaikkemme sen eteen. Käyntimäärät talleilla ovat myös lisääntyneet, kun ihmisillä on enemmän aikaa käytössään.. Ihmiset toimivat vastuullisesti, mikä oli tosi hyvä juttu. Hän on kansallinen kouluratsastustuomari sekä kansainvälinen pararatsastustuomari. – Liiton hallitus päätti kokouksessaan maaliskuun puolivälissä, että kaikki kilpailut ovat tauolla maaliskuun loppuun asti. Talleilla ja ratsastuskouluissa löydettiinkin hyviä malleja muun muassa pienentämällä ryhmäkokoja, kieltämällä oleskelu yhteistiloissa ja kiinnittämällä huomiota hygieniakäytänteisiin. Todella tärkeää olisi saada myös kansainvälinen kisakausi olympiaja paraolympialaisineen varmistettua. Sikäli toimi ja pelikenttä ovat tuttuja. Näiden ja monien muiden toimien avulla toimintaa pystyttiin jatkamaan turvallisesti. Kevään rajoitusten jälkeen kilpailukausi päästiin avaamaan vasta juhannuksen paikkeilla. – Puheenjohtajan rooli on toki aina erilainen. Myös kenttäratsastajat ovat valmiudessa Elmo Jankari kärkenä, jos peruuntumisia tapahtuu. 35 O ululainen kauppatieteiden maisteri Marjukka Manninen toimii Suomen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajana kolmivuotiskauden 2021–23. Varapuheenjohtajan pallilta uuteen pestiinsä noussut vuonna 1976 syntynyt Manninen on ollut mukana liiton hallituksessa kausilla 2006–14 sekä vuodesta 2016 lähtien. – Olemme pyrkineet viestinnällisesti ottamaan kantaa taudin leviämisen estämiseen. Harrastustoiminnan tilanne korona-aikana on mielenkiintoinen, sillä useat ratsastuskoulut ovat raportoineet harrastajamääriensä kasvusta. Olen innostunut pestistä ja näen paljon mahdollisuuksia sekä hevosalalla ylipäätään että harrastuksessa. – Tiedossamme ei ole yhtään koronan tartuntatapausta talleilta. Ensin oli Uudenmaan sulku ja kun rajat taas avattiin, pystyivät yksityiset toimijat jatkamaan toimintaansa
Tehtyjen tutkimusten mukaan jossakin vaiheessa vuotta harrastuksen parissa on ollut 160 000 ihmistä ja ympäri vuoden 140 000. Kasvamassa on 3-vuotias nuori ruuna Sarcasmo, jolla Marjukka aloittaa ratsastamisen nyt keväällä. Se on kaikkien oikeiden hevosihmisten kirkas tavoite. On tärkeää kertoa, miten me teemme tätä lajia. Ratsastus koukuttaa Hevosten asemaa ja arvostusta pohtiessa Manninen muistuttaa, miten tärkeästä harrastuksesta on kysymys. Avointa keskustelua tarvitaan Julkisuuteen nousee aika ajoin keskustelu hevosen hyvinvoinnista. – Kun ajatellaan kilparatsastusta, lähtevät säännöt siitä, että ykköstilalla on hevosen hyvinvointi ja että hevosia kehitetään siihen suuntaan, että niistä tulee mahdollisimman pitkäikäisiä ja kestäviä. Kesällä heillä on yleensä poni kotona lomailemassa. – Hevosten määrä on pysynyt viime vuodet jotakuinkin samanlaisena, vaikka lajin arvostus ja kiinnostus hevosta kohtaan on mieluummin lisääntynyt kuin vähentynyt. Isompana trendinä on nähtävissä, että ihmiset hakeutuvat luontoon ja haluavat raitista ilmaa. Kuva viime kesältä, jolloin Osmo oli vielä kaksivuotias. Ne ovat aika kovia lukuja. Samoin hevosen käyttö erilaisissa terapiatoiminnoissa on lisääntynyt. – Ollaan sitten ratsastuskoulussa, harrastamassa yksikseen, valmentautumassa tai kilpailuissa, toiminnan on perustuttava osaamiseen sekä ymmärrykseen hevosen fysiikasta, terveydestä ja luontaisesta käyttäytymisestä. – Olen harrastanut useita eri lajeja ja harrastan edelleenkin, mutta kyllä ratsastus on koukuttava laji, se pitää nöyränä. Samalla tytöt harjoittelevat tallihommia ja ponista huolehtimista. – Olemme itsekin herättäneet keskustelua ja pyrkineet puhumaan asioista avoimesti. – Viimeisten opetusja kulttuuriministeriön tekemän tutkimusten mukaan ratsastus on ala-asteikäisten tyttöjen osalta kaikkein suosituin harrastus ja yläasteikäisilläkin muistaakseni viidenneksi suosituin. Kiehtovin puoli on varmaan se, ettei siinä tule koskaan valmiiksi. Osmon omistavat äiti ja tyttäret yhdessä. Toki on myös alueita ja talleja, joissa kävijämäärät ovat vähentyneet ja osa harrastajista on joutunut jäämään tauolle. – Se on ihan yleiseurooppalaista ja yleismaailmallista keskustelua, ja mielestäni on tärkeää, että toiminta on sellaista, että se kestää eettisen ja läpinäkyvän tarkastelun kaikissa tilanteissa. Kaverina on kuitenkin elävä eläin, jonka kanssa tehdään yhteistyötä ja kokonaisuutta. 36 Marjukka Mannisen tyttäret Siiri (12) ja Peppi (10) käyvät ratsastamassa ratsastuskoulussa. Tiedonvälityksessä kuuluu kertoa, miten hevosen kouluttaminen etenee ja mitä se tarkoittaa hevoselle. Ihmisten halu päästä lähemmäs luontoa ruokkii kiinnostusta hevosta kohtaan ja tuo lajiin erilaisia harrastajia samalla monipuolistaen lajia. Hevosopistolla tärkeä rooli Hevosala – kuten muutkaan lajit – ei ole säästynyt soraääniltä. – Myös uudet ihmiset ovat hakeutuneet lajin pariin, kun muut harrastukset ovat tauolla. Tuoreimpia tapauksia on Hevosopiston otsikoihin noussut tilanne,. Manninen korostaakin sitä, että vaikka asioita lähestyttäisiin eri näkökulmista, on hevosalan ihmisten toiminta kestävällä pohjalla. – Ratsastajainliiton jäsenmäärä on täällä hetkellä noin 50 000 eli puhutaan merkittävästä lajista ja yhdestä kaikkein isoimmista lajiliitoistamme
Perspektiiviä omaan, nykyiseen toimintaan on tuonut myös monipuolinen toimiminen kentällä. Kenttätuomarija stewardioikeudetkin löytyvät, mutta ne eivät ole tällä hetkellä aktiiviset. – Amadora tuli minulle 2-vuotiaana ja on nyt 15-vuotias. Yhdessä eteenpäin Viime vuodeksi suunnittelut liiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumat jouduttiin jäädyttämään nopeasti edenneen pandemian vuoksi. Ypäjä ei ole ainoastaan oppilaitos ja valmennuskeskus vaan se täyttää resursseillaan ja fasiliteeteillaan myös loistavat olosuhteet kilpailuiden järjestämiseen. Se, että ratsastuskouluissa olevat ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja, on meille tärkeää. – Se on paikka, jossa pystytään pitämään yhtä aikaa useamman lajin kilpailut kansainväliselläkin tasolla. Amadora ja Manninen ovat eläneet iloisia hetkiä yhdessä 13 vuotta. Ratsastajainliiton tarkoituksena oli tuoda hevonen entistä lähemmäs ihmisiä, paikkoihin, joissa alaa vielä tuntemattomat olisivat päässeet kosketukseen hevosen kanssa. Mannisella on esikuvia ratsastuksessa. 37 Kaksi omaa ratsua Myös tuomarina toimiva Marjukka Manninen tuntee ratsastusharrastuksen monipuolisesti. vastuullisesti. Manninen toimii myös kansallisen II-tason kouluratsastustuomarina. Hänellä on uskomattoman hyvä kyky pilkkoa monimutkainen asia yksinkertaisiksi palasiksi, jotka voidaan ratkaista palanen kerrallaan. – Meidän lajissamme ensikosketus lajiin tapahtuu pääsääntöisesti ratsastuskouluissa. Nykyisin Manninen kilpailee kouluratsastuksen kansallisella pikkukierros-tasolla puoliverisen, Suomessa syntyneen tamman Amadoran (i. Ensikosketuksen hevoseen Marjukka Manninen sai ekaluokkalaisena läheisellä tallilla ja suhde on siitä vain monipuolisesti tiivistynyt. – Olen aloittanut ratsastuskoulussa, kuten suurin osa Suomen ratsastajista. missä epäilyt johtamisen ongelmista johtivat myös omistajien luottamuspulaan. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Haapaveden kaupunginjohtajana, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaja soteuudistuksen muutosjohtajana sekä Tyrnävän kunnanjohtajana. Marjukka Manninen on kotoisin nykyisin Ouluun kuuluvalta Haukiputaalta. – Olen ollut toimihenkilöpuolella niin puominnostajana, portinaukaisijana kuin lähettinäkin. Hevosharrastus vei ekaluokkalaisen sydämen, kun omalle kylällä perustettiin ABC-talli. – Käyn katsomassa maailmalla kisoja, se antaa perspektiiviä. Hän myöntää omaavansa kovan kilpailuvietin. Sieltä olen noussut pikkuhiljaa toimihenkilöksi ja tuomariksi. Liiton puolella olen aloittanut seuraja aluetoimijana, josta tulin ensin koulujaokseen ja sitä kautta hallitukseen, Marjukka Manninen kertoo taustastaan. – Kunnioitan Kyra Kyrklundia, ratsastajaa, joka on tinkimättömällä työllään noussut kerta toisensa jälkeen eri hevosilla olympialaisiin ja luonut samalla oman selkeän systeemin, miten se tehdään. Marjukka Manninen ei halua lähteä kommentoimaan yksittäistä tapausta enempää, vaan haluaa antaa Hevosopiston maaliskuussa aloittaneelle uudelle hallitukselle työrauhan ja suunnata katseet eteenpäin. I. Sen kanssa pitäisi aloittaa ratsastaminen nyt keväällä. I Hevonen on uudelle puheenjohtajalle tuttuakin tutumpi. Marjukka Manninen työskentelee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajana. Oli ilahduttavaa Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka kaikki nähdä, kuinka kaikki toimivat hyvin ja toimivat hyvin ja vastuullisesti. Nyt liitossa toivotaan, että koronan rokotuskattavuudessa päästäisiin niin hyvään vaiheeseen, että joitain viime vuodeksi suunniteltuja tapahtumia voitaisiin järjestää loppuvuonna. Hevoset pystyvät olemaan kesällä pari kuukautta kotona, muuten ne ovat maneesitallilla. Pararatsastuksessa hänellä on kansainväliset tuomarioikeudet. – Siksi Ypäjän merkitys on äärimmäisen tärkeä. – Hevosopisto on meille äärimmäisen tärkeä oppilaitos, joka järjestää monipuolisesti kaikista korkeinta koulutusta tällä puolella. Junnuna oli omakin hevonen, jolla kilpailin sekä kouluettä estepuolella. Blue Hors Don Schufro, kasvattaja Marianne Mäkelä) kanssa. – Seuraamme huolella tilannetta ja heti vain, kun on mahdollista ja turvallista, pyrimme käynnistämään kilpailukauden sekä muut tapahtumat, Marjukka Manninen toivoo. Myös laitesukellus ja triathlon kuuluvat Mannisen harrastuksiin. Florestan, e.i. Tsarevitj, kasvattaja Raisa Francis), joka on kasvamassa ravitallilla ikäistensä kanssa. Koululaisena kävin aika paljon tallilla töissä iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin. Sen lisäksi meillä on 3-vuotias nuori ruuna Sarcasmo (i.Secret e.i. – Tämän vuoden teemana on Yhdessä eteenpäin, joka on hyvä slogan tässä tilanteessa niin yhteiskunnallisesti kuin tietenkin jokaiselle hevosen kanssa toimivalle yksilölle. Manninen asuu perheensä, aviomiehensä Jussin ja kahden tyttärensä Siirin ja Pepin kanssa synnyinmaisemissaan Ouluun liitetyn Haukiputaan Kellossa. – Kun numerolappu lyödään rintaan, oli laji mikä hyvänsä, annan itsestäni 110 prosenttia, vaikka olisin lähtenyt kisaamaan leikkimielellä ja itseäni haastaakseni
Kun jokainen hevosta hoitava asiantuntija huomioi hevosen kokonaisvaltaisesti, johon kuuluu siis lääkehoito, ruokinta, liikunta ja lepo. Ruokaa on yltäkyllin, mutta sairaudet ja oireet tällä aihealueella ovat valtavat. – Usein vertaankin tilannettamme naapurimaahamme NorHevonen ei ole muuttunut vuosituhansien aikana. Harrastehevosilla on usein erilaisia ihovaivoja. Jalostushevosten hoidoilla halutaan tukea niiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Ainakaan niitä ei mainittavasti kunnioiteta meillä Suomessa, harmittelee Nina Viitamäki. Hoidon on tarkoitus olla mahdollisimman kokonaisvaltaista. – Parhaat tulokset ovat ehdottomasti tulleet silloin kun pitkäaikaissairaat tai vaikean sairauden runtelemat hevoset saavat avun niin lääkäreiltä kuin vaikkapa luontaishoidostakin. – Kilpahevosilla on urheilijan vaivoja, tukija liikuntaelinten oireita sekä haasteita psyyken kanssa. Ruoansulatuskanavien sairaudet ja oireet ovat osalla hevosista tulleet taakoiksi jo ihan varsavuosista lähtien. Vielä 15 vuotta sitten Viitamäen mukaan suurimpana osana hevosen ongelmista olivat erilaiset ihovaivat sekä hengitystieongelmat. – Sitten yhdessä hevosenomistajan, lääkäreiden ja muun hoitavan ammattitiimin kanssa katsomme jokaisen hoidon osaalueen yhteensopiviksi keskenään. Kati Wikström Kuvat: Luontoäidin hevoset ruoansulatukseen, mikä on todella ikävää tässä ravinto-opin ylikehittyneessä yhteiskunnassa. Se on edelleenkin laumaeläin, laiduneläin ja kasvissyöjä, toteaa Luontoäidin hevoset -yrityksen omistaja Nina Viitamäki, friisilaistamma Eden on varmasti samaa mieltä.. – Nykyään suuri osa hevosilla ilmenevistä ongelmista liittyy Luonnonmukaista hoitoa ja ruokintaa Ruoansulatuksen vaivat yleisimpiä Luontoäidin hevoset on Suomen ensimmäisiä yrityksiä, joissa nostettiin esille hevosten luonnonmukainen hoito ja ruokinta perinnetietoja hyödyntäen. Aitoja raaka-aineita – Minusta on surullista, että monet omavaraistalouteen perustuvat keinot ja menetelmät ovat jääneet unholaan. – Tämän sitten luonnollisesti halutaan heijastuvan kasvatustyön tuloksiin, kuten varsojen hyvinvointiin esimerkiksi, sanoo Viitamäki. – Joko tuloksia ei ole tullut lainkaan tai sitten ne eivät ole olleet toivottuja, kertoo Luontoäidin hevosetyrityksen omistaja, sastamalalainen Nina Viitamäki. 38 T yypillisin luonnonmukaista hoitoa vaativa tapaus on sellainen, jossa hevosen kanssa on jo kokeiltu sekä lääkehoitoa että kuntouttavaa hoitoa. Mutta niin kilpakuin harrastehevosillakin on runsaasti ongelmia nimen omaan ruoansulatuksen kanssa
Se perustuu täysin ikivanhaan reseptiin, jonka alkuperäinen ajatus oli hoitaa laukkahevosia. – Myös mahdollisimman aidot ruoka-aineet rehussa takaavat käsittelemättömyyden ja tunnistettavuuden. Ei siis sen ihmeellisempää kuin ihmistenkään terveessä ravitsemuksessa. – Pitää pystyä tunnistamaan, mitä ruoka-aineita lautasella on, ovatko ne luonnosta sellaisenaan saatuja vai prosessoituja tai täy. Siinä missä norjalainen kykenee hyödyntämään levää merenrannoilta, suomalainen hakee nokkosen. Nina kertoo, että herbalistin käyttämät kasvit perustuvat usein siihen, mitä luonnossa on tarjolla. – Yksi tällaisista tuotteista on MASH-tyyppinen aperehu. Siinä kilpahevosta ruokittiin aperehulla, jonka avulla sen vatsa saatiin pidettyä terveenä. Vaikka yhteiskunta kehittyy ja uutta tietoa tulee päivittäin, on omia perinteitä hyvä ylläpitää. 39 Ruoansulatuksen vaivat yleisimpiä jaan, jossa erilaiset perinneopit ovat säilyneet osana identiteettiä. Joissakin uusissa, innovatiivisissa tuotteissa on upealla tavalla yhdistetty nykyajan päivitetyt tarpeet ja tiedot sekä perimätietoa. Yleisimmin käytetyt kasvit pohjoismaissa ovat nokkonen, voikukka, rakkolevä, kumina, minttu ja siankärsämö
Kuten islanninhevosella, jonka alkuperän erikoisuus voidaan liittää maaperään ja ilmastoon ja sitä kautta muun muassa löytää helpotusta vaikka ihottumiin. 40 Kokonaisvaltaista apua luonnon keinoin Yksilöllisesti tehty rehuaineseos, joka hoitaa hevosta luonnonmukaisin keinoin. – Meidän käsissämme on se, millaisena oma luonto ja elinpiiri tuntuvat hevosesta ja onko se niihin tyytyväinen. Sisäisesti voimme auttaa hyödyntämällä fytoterapialla kasveja, jotka tukevat hevosen lihasten ja nivelten hyvinvointia. I Hevonen on, kuten me ihmisetkin, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. – Hevonen on sama hevonen, mitä se on ollut jo vuosituhansien ajan. Rikillä on tervehdyttävä merkitys muun muassa islanninhevosten ihon hyvinvointiin. Islantilaiselle hevoselle se on toista kuin suomenhevoselle. Toivoisin, että hevosen kanssa vallitsevat vaatimukset muodostaisivat kultaisen keskitien. – Fytoterapeutti ja herbalisti ovat luontoalan ammattiryhmiä, joissa merkittävänä osana koulutukseen kuuluu suorittaa minimissään lääkehoidon ja -tieteen perusteet. Rikkipitoisen maan erikoisuus heijastuu laiduneläimiin ja kasvillisuuteen. Näitä osa-alueita tulee perinnetiedon mukaan hoitaa kokonaisvaltaisesti luonnonmukaisin menetelmin. Mutta mikään hoito, missä hoidetaan oiretta tai sairautta ei saisi jäädä niin sanotusti päälle, vaan tavoite on aina saada hoitovaste ja siten tervehtyä. Mesiangervoa voidaan käyttää muun muassa haudukkeina, esimerkiksi lihassäryissä. Perusterveen hevosen kohdalla voidaan sen sijaan ylläpitää sen hyvinvointia. Erilaisia kipukasveja kuivattuina. Itse tehtyä kuusenkerkkäsiirappia valmistumassa. – Moni sairaanhoitaja muistaa varmaankin koulutuksessa kuulemamme viisaat lauseet: ”Älä hoida potilasta sairaaksi. Koko hevosen hoitoa – Lääketiede, ravinto-oppi ja erilaiset kuntouttavat menetelmät, kuten esimerkiksi fytoterapia, pitäisi soveltaa hevosen elämään soveltuvaksi ja kokonaiseksi paketiksi, toteaa Viitamäki. Hevosen laidunkasvillisuuden tulisi olla sen mukaista, johon se on alkujuuriaan syntynytkin. – Voimme hoitaa esimerkiksi hevosen tukija liikuntaelinten ongelmia varsin monipuolisesti, valaisee Viitamäki. Kun hevonen saa elää sille lajityypillisessä ympäristössä, on se osa luonnonmukaisuutta. – Hevoselle on kuitenkin asetettu kovin suuria vaatimuksia nykypäivänä, urbaaniyhteiskunnan muutosten mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusunmarja, voikukka, koivu tai mustaherukka. Näitä ajatuksia voi mielestäni soveltaa myös hevosen hoidossa, kiteyttää Viitamäki. Mustikka auttaa muun muassa suolistokatarrin ja muiden suolistotulehdusten hoidossa.. Me ihmiset voimme vaikuttaa siihen, millaisen ympäristön hevosellemme tarjoamme, painottaa Viitamäki. – Voimme hyödyntää ulkoisesti hirudoterapiaa, vesijumppaa sekä erilaisia haudehoitoja suolakääreistä yrttihauteisiin, saveen tai sammaleeseen. Älä hoida haavaa, vaan koko potilasta”. – On tärkeää, että kehon osa-alueille tarjotaan luonnonmukaisia vaihtoehtoja, olipa kyse sitten ravinnosta, kehon ulkoisesta hoidosta tai kuntouttavista vaihtoehdoista, sanoo Nina Viitamäki. Sen anatomia ja fysiologia eivät ole muuttuneet, ja se on edelleen laumaeläin, laiduneläin ja kasvissyöjä. Tämä on hyvä huomioida, halutessaan luokitella fytoterapian tai vastaavat muut alat niin sanotuiksi uskomushoidoiksi. – Perinnetietoa on myös tutustua rotuihin, joilla mahdollisesti on joitakin omia tarpeita
Jokainen niistä on ollut minulle hyvin merkityksellinen ja rakas, toteaa Viitamäki. Se käytiin Master Equine herbalistin alaisuudessa ja sain paljon vahvistusta jo opituille asioille, mutta myös uutta oppia. Oman hevosen sain yhdeksänvuotiaana. Informaatiota ei löytynyt Suomesta eikä Euroopasta ylipäätään. Oman kokemuksensa jälkeen Nina halusi auttaa muita ja koki yhteiskunnallisen tarpeen nostaa esiin vanhoja ja hyviä menetelmiä hevosten hoidossa. I Herbalisti pienestä pitäen Ajatus luonnonmukaisesta, perinnetietoon pohjautuvasta hevosenhoidosta on tullut vanhempien perintönä. Meidän herbalistien ammattijoukko on tänäkin päivänä hyvin pieni, summaa Viitamäki. Barokkihevosrodut ovat sydäntäni lähellä. Siihen rinnalle keräsin muuta luonnonmukaisuuteen kuuluvaa informaatiota ja pohjustusta. Äitini sukujuuret ovat Norjassa, jossa on aina ollut vahva ymmärrys luontoa kohtaan. Lisäksi myin rehuja, hoitotuotteita sekä luontaistuotteita myös muille eläimille. Tilamme nimi on Stud farm Ojeroso. Sain jo lapsesta pitäen vanhemmiltani myös oppia kasveista ja niiden käytöstä. Tallissa asuu kolme hevosta, jotka ovat friisiläinen, warlander sekä vuonohevonen. 41 A jatus luonnonmukaisesta, perinnetietoon pohjautuvasta hevosenhoidosta tuli Nina Viitamäelle alkujaan jo ihan äidinmaidossa. Perinteet luonnonmukaisessa hoidossa, kun tuntuvat kadonneen. – Kasvatamme pienimuotoisesti warlander -rotua ja toimimme ikään kuin rodun lähettiläinä Suomessa. Kuvassa Luontoäidin hevoset -yrityksen omistaja Nina Viitamäki ja vuononhevostamma Råssarsmil. – Isovanhemmillani oli hevosia ja isäni vei minua yksityiselle tallille ratsastelemaan ollessani kuusivuotias. – Koko suku kummankin vanhempani puolelta on täysin luontoa rakastavaa. – Pitää pystyä – Pitää pystyä tunnistamaan, tunnistamaan, mitä ruoka-aineita mitä ruoka-aineita lautasella on, lautasella on, ovatko ne luonnosta ovatko ne luonnosta sellaisenaan saatuja sellaisenaan saatuja vai prosessoituja tai vai prosessoituja tai täysin syntetisoituja täysin syntetisoituja. Isäni oma isoäiti oli puutarhuri ja herbalisti, ja hän jakoi oppejaan mieluusti. – Minun lapseni ovat tahoillaan yrittäjiä kauneudenhoitoja terveysalalla sekä visualisoinnin alalla ja mieheni on eläkkeellä. – Kaikenkarvaiset hevoset ovat kuuluneet elämääni oikeastaan aina, iästä ja rodusta riippumatta ja kaikissa elämäni vaiheissa. – Isäni opetti erittäin paljon latinankielisiä nimiä kasveille ja iltasatukirjana minulla oli usein isäni tekemä herbario. – Edustaessani erästä englantilaista hevosille suunnattua yrttija luontaistuotesarjaa, sain heidän suosituksestaan mahdollisuuden osallistua Englannissa kurssille. Lisäksi hän valmistaa hevosille yksilöllisiä rehuaineseoksia. Nina Viitamäki konsultoi, suunnittelee ja valmistaa tuotteita niin yrityksille kuin yksityisillekin. Yhteiskunnallisesti tärkeää – Suurin syy yrityksen perustamiseen oli lopulta kuitenkin se, että elämääni tupsahti sairas hevonen, jonka halusin ostaa ja auttaa sitä omalla tavallani, sanoo Viitamäki. – Alkuun perustin ihan harrastusmaisin ottein verkkosivuston, jonne keräilin ja kerään vapaa-aikanani edelleenkin, kaikille avointa ja ilmaista tietoa kasveista. – Tällä hetkellä tilamme hevoskanta on pieni ja sellaisena se tulee myös pysymään, hevoset ovat jo usean vuoden ajan olleet meillä siitoshevosia. Sieltä olen saanut oppia siitä, mitä luonto merkitsee kaikkien meidän hyvinvoinnillemme, ja miten meidän tulisi luontoa hoitaa. – Olin ollut 25 vuotta hoitoalalla töissä, lisäksi minulla oli nuorena hankittu koulutus maatalousja luontoalalle. Nuoruudessa tuli kokeiltua kilpailemista aina montesta rodeoon, mutta kouluratsastus ja erityisesti klassinen sellainen on aina miellyttänyt minua. – Työni onkin matkanvarrella jalostunut omannäköisekseni. Luontoäidin hevoset on yhden naisen yritys. – Huomasin tuolloin, ettei kasvien käytöstä hevosten hoitoon ollut minkäänlaista tietopankkia. Pienestä tytöstä lähtien Hevoset ovat aina kuuluneet olennaisena ja luonnollisena osana huhtikuussa 50 vuotta täyttävän Viitamäen elämään. Mutta kuten perheyrityksissä tapana on jokainen meistä auttaa ja on tukena tarvittaessa kaikissa yrityksissämme. sin syntetisoituja, havainnollistaa Viitamäki. Luontoäidin hevoset toimii rehuaineiden maahantuojana sekä vientija tukkuyrityksenä. – Varsinainen leipätyöni oli alkuvuosina toimia jälleenmyyjänä rehuaineseoksia ja irtorehuaineita valmistaville yrityksille
Tallikoira on mukana kaikessa Tallikoira 42 Ratsastaminen on Ellin lempipuuhaa Tallikoira Elli on aina mukana kaikissa tallitöissä – myös saunassa päivän päätteeksi. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Sanna Marttinen, Jenna Vahviala ja Laura Marjeta. Minikokoinen shetlanninponi Lego on Ellin paras kaveri
– Elli on todella kaikessa mukana, nauraa Sanna. Kotona myös koirakavereita Ellin koirakavereina perheessä ovat pihavahti, kuusivuotias pyreneittenmastiffi Elsa, sekä pieni, vasta seitsemän kuukauden ikäinen welshgorgi Nasu, joka on Sannan tyttären Jasminin koira. Boksien siivous on Ellin mielipuuhaa. 44 Aivan kodin vieressä Järvenpäässä on hyviä ratsastusmaastoja. Parhaat kaverit Elli rakastaa metsälenkkejä ja ratsastamista poneilla ja hevosilla. Muun muassa tutun kengittäjän tulo on hauska juttu – silloin pääsee järsimään kavionkappaleita.. Yhdessä kaverukset ovat hellyttävä näky. Elli pyörii talliympäristössä koirista eniten, mutta muutkin ovat toki mukana. – Elli pysyy hevosen selässä hyvin ja näyttää nauttivan menosta. Muidenkin hevosten selkään Ellin voi laittaa, mutta Legolla ratsastamista se erityisesti rakastaa. Kuva: Laura Marjeta K uusivuotias jackrussellinterrieri Elli on tuttu näky Sanna Marttisen tallilla Järvenpäässä. Isokokoinen Elsa on rauhallinen ja viihtyy usein makailemassa pihalla. Sanna Marttinen keskellä Legon ja Ellin kanssa, vasemmalla Jasmin ja Nasu sekä Fanny ja Vilte, oikealla Mandi ja Mahdi-poni. Elli on aina siellä, missä toimitaan hevosten kanssa tai tehdään tallitöitä. Kun Elli oli pentu, se nukkui tallilla – Marttisen tyttärien nukenvaunuissa. Minikokoinen shetlanninponi Lego on Ellin paras kaveri. Kuva: Jenna Vahviala Elli ja Lego naamiaisasuissaan. Elli osaa myös hypätä Legon selkään, ja sitten mennään. Mutta kaikki koirat innostuvat, kun tallilla tapahtuu jotain tavallisesta päivärutiinista poikkeavaa
Hevosista tuli välillä Sannalle jopa päätyö – hänellä oli yli 20 hevosen talli. Meillä käy muutamia ulkopuolisia ratsastajia. Ensimmäinen oma hevonen Felix on perheessä edelleen. Sannan puoliso Sami Peltoniemion yrittäjä, jolla on oma autoliike Järvenpäässä. Hevoset jäivät kuitenkin perheen elämään. Viisi hevosta omassa tallissa I Sanna Marttinen, 43, ratsasti nuorempana, mutta aikuisiässä harrastus jäi pitkäksi aikaa pois elämästä. Aamutalli, päiväheinät, iltatalli, siivous... – Jouduin kuitenkin luopumaan siitä, kun selkäni ei enää kestänyt tallityötä siinä määrin kuin sitä isossa tallissa oli. 45 Elli valvoo, kun Sanna ratsastaa Donilla. Tyttäret kisaavat esteratsastuksessa Tyttäristä kaksi nuorinta, 13-vuotias Mandi Peltoniemi ja 18-vuotias Fanny Peltoniemi, kilpailevat esteratsastuksessa, ja molemmat ovat pärjänneet hyvin. Pienimuotoista vuokrausta – Toiminta on nyt lähinnä omaa harrastusta, ja ihan pienimuotoista vuokrausta. Pihalla on myös ratsastuskenttä katsomoineen, ja maastoon pääsee suoraan omalta pihalta. Se kulkee sujuvasti tallilla ja osaa tarvittaessa sekä väistää että komentaa hevosia. kaikki on kunnossa. Jos joku hevonen yrittää karata, Elli komentaa sen takaisin. Kun Sannan tyttäret kymmenen vuotta sitten kiinnostuivat ratsastuksesta, perheeseen hankittiin shetlanninponi Felix. Elli onkin aito tallikoira, joka myös vahtii hevosia ja katsoo, että kaikki on kunnossa. Vanhin tytär, 21-vuotias Jasmin Peltoniemi, ratsastaa myös silloin tällöin, mutta hän ei ole ei innostunut kilpailemisesta. – Kun mennään Legon kanssa maastoon ja molemmat ovat vapaana, ja Lego viivyttelee jossakin, Elli käy hätistelemässä sitä, että jatketaanpas matkaa. – Koskaan en kilpaillut, vaikka hoidin hevosia ja ratsastinkin nuorena. on ihan varmaa, että Elli osallistuu kaikkeen. – Ponille piti ensin hankkia kaveri, ja sitten lisääkin kavereita... Elli pysyy maastossakin tukevasti Felix-ponin selässä. Sen kavereina ovat kolmevuotiaan Lego-ponin lisäksi Belgian ratsuponi Mahdi, joka on Mandin kisaponi, sekä puoliverinen Vilte, jolla Fanny kilpailee. – Siitä sitten innostuttiin lisää, Sanna nauraa. – Minä olen tässä kotona ja hoidan tallityöt, ja tytöt usein auttavat. Nuorimmat tytöt käyvät harjoittelemassa esteitä läheisessä Ratsastuskeskus Ainossa, jonne ei ole kotoa kuin kymmenen minuutin ajomatka. Omakotitalon pihapiirissä Järvenpäässä on nyt oma, aiempaa pienempi talli ja hevosia viisi. Elli hyppää myös esteitä. Tallikoira osaa komentaakin – On ihan sama, mitä tallilla milloinkin tehdään. Elli onkin aito Elli onkin aito tallikoira, joka tallikoira, joka myös vahtii hevosia myös vahtii hevosia ja katsoo, että ja katsoo, että kaikki on kunnossa. Lisäksi tallissa on suomenpienhevonen Doni
Russelit ovat Englannissa edelleen suosittuja hevostallien rottakoiria. Energisyytensä vuoksi se ei tyydy pelkkiin kävelylenkkeihin hihnassa. 46 Jackrussellinterrieri usealla tallilla I Jackrussellinterrieri (engl. ymmärrys.. Tärkeä ominaisuus oli myös puremilta ja säältä suojaava tiivis turkki. Lähde: Suomen Jackrusselinterrierit ry Pyreneittenmastiffi Elsa, jackrussellinterrieri Elli ja welshgorgi Nasu. Se oli vuonna 2020 Suomen kahdeksanneksi suosituin koirarotu. – Elli osaa lukea hevosia. Niillä on hyvä keskinäinen ymmärrys. Niillä on hyvä keskinäinen hyvä keskinäinen ymmärrys. ylälauteella muiden mukana ja ihan yhtä kauan kuin muutkin. Russelille sen oma lauma, eli perhe jossa se elää, on tärkeä, eikä se halua olla paljon heistä erossa. – Se tietää jo silloin, kun saunaa ruvetaan lämmittämään, että kohta sinne päästään. – Se tulee jopa saunaan meidän kanssamme. Elli ja hevoset suhtautuvat toisiinsa hyvin luontevasti. Pieni koko ja hämärässä näkyvä, ketusta selkeästi erottuva väritys olivat erityisen toivottuja ominaisuuksia luolakoiralle. Boksien siivous on sen mielipuuhaa. Kuin samaa laumaa. Leukojen tuli olla vahvat ja hampaiden suuret, jotta koira tarvittaessa pärjäisi vastustajalleen ja jotta se saisi purtua poikki luolassa kulkua vaikeuttavat juuret. Niillä on hevosia. Rodun alkuperäinen tarkoitus oli ajaa kettu luolastaan perinteisten ajokoirien kanssa tapahtuvan ketunmetsästyksen yhteydessä. Ottaen huomioon rodun alkuperäisen käyttötarkoituksen eli luolatyön tai pienriistan metsästyksen talleilla ja tiloilla, ei russeli ole aivan tavallinen seurakoira. Felix-poni on lasten luottoponi, jolla on hyvä ratsastaa. Ei koskaan vaaratilanteita Elli rakastaa lämpöä ja kesäisiä ilmoja, talvella se ei aina edes haluaisi olla ulkona. Kansainvälinen kenneljärjestö FCI ja Suomen Kennelliitto hyväksyivät rodun virallisten rotujen joukkoon vuonna 2001. Oli kyse sitten aikuisesta tai pennusta, koira tarvitsee lepopäiviä. Jack Russell Terrier) on pieni, suurimmaksi osaksi valkoinen terrierirotu, jonka ihannesäkäkorkeus on 25-30 senttiä. Kun joku ratsastaa kentällä, Elli tulee katsomoon tai kentän laidalle seuraamaan tilannetta tarkkaan. Suomeen ensimmäiset russelit kulkeutuivat Englannista 1970-luvulta lähtien hevoskauppojen kaupanpäällisinä ja hevostallien kautta russelit levisivät sitten työkoirista lemmikeiksi. Elli osaa katsoa, mihin menee ja mitä tekee, eikä se koskaan häiritse tai härnää hevosia. Jackrussellinterrieri on virallisena rotuna nuori, mutta erittäin suosittu ympäri maailmaa. Vaaratilanteita ei ole koskaan sattunut. Russeli on hauska ja vauhdikas seuralainen, joka tarvitsee määrätietoisen omistajan, koulutusta ja aktivointia. Ehkä ne kommunikoivat keskenään jollakin sellaisella tavalla, jota me ihmiset emme osaa. Suurin osa jackrussellinterriereistä on seuraja harrastuskoirina. – Ja Elli ja Lego ovat todella kuin paita ja peppu, parhaat kaverit. Kaikkein mieluiten russeli on mukana perheen puuhissa, mitä ne sitten ovatkaan pihatöistä sisällä tehtäviin arkiaskareisiin. Vaikka russeli on Englannista kotoisin oleva rotu, sen kehittäjämaa on kuitenkin ollut Australia. Rodun kehitti 1800-luvulla englantilainen kirkkoherra John ”Jack” Russell , joka oli innokas metsästäjä. I – Elli osaa lukea – Elli osaa lukea hevosia. Myös Englanti on tunnustanut rodun viralliseksi roduksi vuonna 2016. Pihasauna lämmitetään tallitöiden päätteeksi joka päivä. Rotu sopi erityisen hyvin tähän tehtävään jäntevän ja voimakkaan ruumiinrakenteensa, sekä pelottoman, itsevarman luonteensa vuoksi. Russeli tarvitsee runsaasti liikuntaa ja aktivointia arkeensa. omaan tarhaansa tai boksiinsa. Vaikka jackrussellinterrieri on energinen rotu, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että pitää olla koko ajan aktivoimassa kaikin mahdollisin tavoin, tai se syö talosta jokaikisen jalkalistan. Seurana on tietenkin tallikoira Elli. Kun Sanna tekee lumitöitä mönkijällä, Elli hyppää kyytiin. Ja Elli tulee ihmisten mukaan, istuu Elli tarkistaa tallilla kaikenlaisen tekemisen
Yrityksen valikoimaan kuuluu 1 000 eri tuotetta, kun kaikki pakkauskootkin otetaan huomioon. Yrityksen omistavat nykyisin Susanna ja Antti Simonen ja sen toimitilat sijaitsevat Salossa. – Meillä ei ole suoraa kuluttajamyyntiä. Kasvavaan jälleenmyyntiverkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 200 yritystä yksityisistä lemmikkija hevosalan yrityksistä isoihin ketjumyymälöihin. Tuotteemme ovat saatavilla jälleenmyyntiverkostomme kautta, Antti Simonen kertoo. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Fysio Healing Oy V uonna 1990 hyvinkääläisen Ismo Haapasen perustama maahantuontiyritys Fysio Healing Oy on tuonut 30 vuoden ajan laadukkaita lisäravinteita ja hoitotuotteita tyydyttämään hevosten sekä heidän omistajiensa tarpeita. – Päämiehiä on muun muassa Ruotsissa, Irlannissa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Ainoa oma tuotesarjamme on Voima-pe. 47 Hevosalan yritys Hevoset nauttivat luonnonmateriaaleista valmistetuista Borstiqin harjoista. Laadukkaat ja luotettavat tuotteet tukevat eläinten hyvinvointia niiden kaikissa eri elämänvaiheissa. Fysio Healingillä laajat tuotevalikoimat Hevosten hyvinvointia 30 vuoden ajan Salolaisen Fysio Healingin toiminnan tärkein peruslähtökohta jo alkuajoista lähtien on ollut hevosten ja eläinten hyvinvointi
Pandemia-ajan vuoksi osa asiakastapaamisista tehdään etänä Teams-yhteyksien avulla. Psylliumia hiekanpoistoon Tällä hetkellä on myydyimpiin tuotteisiin kuuluu Psyllium -siemenvalmiste.. 48 – Teemme jatkuvasti töitä tuotevalikoimamme laajentamiseksi, sillä kilpailu alalla on kova, Antti Simonen kertoo. – Marjaanalla on laaja tuotetietous kaikista tuotteistamme, Antti Simonen kiittelee. Kuva: Pertti Repola suainesarja, jonka meille valmistaa kotimainen alihankkija. Jonkin verran kauppaa on onnistuttu tekemään vielä perinteisesti asiakkaidenkin luona. Susanna Simonen on perehtynyt hevosten fysiologiaan sekä valmentamiseen ja ruokintasuunnitteluun. Tänä vuonna liikevaihtomme tullee olemaan 700 000 euron luokkaa. Kolmen hengen yritys Kilpailutilanne on hevosalalla kova, mikä Simosen mukaan on vain hyvä asia. – Valikoiman kanssa tulee tehdä töitä koko ajan, jotta pysymme ikään kuin kartalla. Fysio Healing työllistää Simosen pariskunnan lisäksi Marjaana Elovirran, joka on ollut yrityksen palveluksessa lähes koko sen olemassaolon ajan. Toimimme liikevaihtoluokassa 500 000– 1 000 000 euroa. Marjaana Elovirta tuntee Fysio Healingin tuotteet 30 vuoden ajalta
– Energiaja elektrolyyttituubit on esimerkiksi tarkoitettu kilpailupäiviksi varmistamaan hevosen suorituskyky sekä palautuminen. Hurahdinkin valmennuskoulutuksiin ja vuosikausien jälkeen pääsin mukaan Hippoksen hevosvalmennuskouluttajarinkiin, Susanna Simonen kertoo. Hän on huomannut lähes 40 vuoden aikana kuinka hevosen fysiologian tuntemuksessa on harpottu isoja askelia eteenpäin. Esimerkiksi myynnissä olevan ruusunmarjajauheen marjat kasvatetaan vuoristoalueella, jolloin niissä ei ole ympäristösaasteita, Marjaana Elovirta kertoo. Hyvinvointi ykkönen Perinpohjaisesti Fysio Healingin tuotteet tunteva Marjaana Elovirta korostaa, että koko yrityksen olemassaolon ajan tärkeintä on ollut hevosten ja eläinten hyvinvointi. Sitä käytetään sisäruokintakaudella sekä tiiviisti valmennuksessa oleville hevosille ympäri vuoden. Laaja tuotekirjo Hoitotuotteiden, lisäravinteiden ja vitamiinien lisäksi valikoimasta löytyy muun muassa turvallisuuteen liittyviä turvaheijastamia, tekstiileille soveltuva kyllästesuihke vedenpitävyyteen, kesäihottumien hoitoon soveltuvia ihottumaloimia sekä ruotsalaisen valmistajan täysin puhdas salvasarja, joka on luomutuote. Tietotaito lisääntynyt Susanna Simonen on harrastanut hevosia 5-vuotiaasta lähtien. – Teen paljon ruokinnansuunnittelua isoillekin talleille, joissa on hyvinkin menestyneitä hevosia. Tuotteelle on muodostunut vuosien varrella vankka käyttäjäkunta. – Kasvattaminen ei ole helppoa, eikä se ole ollut sitä meidänkään kohdallamme. – Toinen pitkään suosiossa ollut tuote on perinteinen Chevinal vitamiini-, hivenaineja aminohappolisä. Simosilla on tällä hetkellä kuusi hevosta, sekä lämminverisiä, että suomenhevosia. I Tieto hevosen elimistöstä sekä valmennusfysiologiasta on tullut Tieto hevosen elimistöstä sekä valmennusfysiologiasta on tullut kaikkien tavoitettavaksi, ja sitä kautta on lisääntynyt tietotaito kaikkien tavoitettavaksi, ja sitä kautta on lisääntynyt tietotaito siitä, miten lisäravinteista on hyötyä hevosille. Susanna tekee myös valmennussuunnitelmia ratsuhevosille. 49 Fysio Healingin toimitilat sijaitsevat Salossa, mutta tuotteiden myynti kuluttajille tapahtuu jälleenmyyjien kautta. siitä, miten lisäravinteista on hyötyä hevosille.. Nykyisin tieto haetaan ja siihen etsitään täsmällinen tuote. Ruokintaja valmennussuunnitelmia Omat hevoset ovat pärjänneet aikoinaan myös radoilla, tosin neljä viimeistä vuotta pariskunta on keskittynyt yritystoimintaan, ja hevoset ovat rinnalla vain harrastusmuodossa. – Ravihevoset veivät joskus mennessään, sillä minusta on hienoa seurata, millä keinoin hevonen saadaan valmennuksessa viritettyä huippuunsa. – Se tarkoittaa sitä, että valmistuttajien on mahdollista selvittää, mistä asti käytettävät raaka-aineet tulevat. Arnikalinimentti on puolestaan suosittu erityisesti hevoshierojien keskuudessa hoidettaessa hevosten jalkaja selkälihaksistoja. Lisäravinteilla lisätehoa Susanna Simonen on huomannut, että hevosten ongelmat ovat hyvin monenlaisia. Paitsi että tuotteita kehitetään ajantasaisesti eteenpäin, tulee valmistettavien tuotteiden raaka-aineiden olla saastevapaita. Kaikenlaista mutkaa on ollut matkassa, joten kaikista ei ole sitten tullutkaan kilpahevosia. – Meille tulee myös Ranskasta luontaistuotteita kuten tamman hormonitoimintaa tasapainottavia tuotteita.wa1 – Suosittuja ovat myös vitamiinivalmisteet, joista erityisesti b-vitamiinivalmiste on tämän päivän urheiluhevoselle erityisen tärkeä. Hiekkaähky on yleistynyt viime vuosina ja siitä on saatu paljon lisää tietoa, Susanna Simonen kertoo. Laadukkaille lisäravinteille, jotka tukevat kilpahevosen kilpailukuntoisuutta, on aina paljon kysyntää. Psylliumin siemenet geeliytyvät suolistossa ja nostavat maa-aineksen suolistosta, josta se kulkeutuu normaalisti ruuansulatuksen mukana ulos. Sitä kautta olen päässyt nauttimaan myös menestyksestä. Enää ei toimita mutu-tuntumalla tai sillä, että joku on sanonut, mikä hevoselle on hyväksi. – Meiltä löytyy kaikki tarvittavat tuotteet harrastehevosesta urheiluhevoseen, Marjaana Elovirta lupaa. – Se, mitä tänä päivänä tiedetään hevosen elimistöstä sekä valmennusfysiologiasta on tullut kaikkien tavoitettavaksi, ja sitä kautta on lisääntynyt tietotaito siitä, miten lisäravinteista on hyötyä hevosille. – Teemme yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka edistävät voimakkaasti hevosten hyvinvointia. – Mahahaava puhuttaa aina sekä lihaksistoon liittyvät vaivat, jotka heijastuvat usein jalkojen terveyteen. Neljä niistä on omia kasvatteja. – Puhdasta psylliumsiementä käytetään paljon kotihoidossa hevosille, jotka ovat saaneet suolistoonsa maa-ainesta joko syömällä maata tai rehun mukana. Monivuotista arnikakasvia onkin käytetty sukupolvien ajan lääkekasvina turvotuksiin, venähdyksiin sekä ruhjeja rasitusvammoihin. – Foranin lisäravinteilla saadaan pidettyä kilpahevosen kilpailukuntoisuutta yllä entistä tehokkaammin. Irlantilaisen Foranin laajaan ravintolisäsarjaan on tullut uutuutena erityisesti kilpahevosten lihaksistolle ja valmennuksen tueksi suunniteltuja tuotteita. – On ollut ilahduttavaa huomata, että ratsupuolellakin ollaan menossa entistä enemmän urheilullisempaan suuntaan ihan harrastuspuolellakin. Sarjassa on erikseen tuubimuodossa täsmätuotteita lihaksistolle. Tuotteiden tulee olla myös laadukkaita, se on ollut meille tärkeä argumentti koko ajan
Kuva: Hippos/Ida Laine. Kevään mittaan ravit päätettiin jo kokonaan perua, mutta toukokuun lopussa Suomen Hippos päätti, että Ravikuningas ja -kuningatar seppelöitäisiin poikkeusoloissa. Teksti: Kati Wikström myytiin rajoitetusti, sillä koronapandemia asetti kokoontumisrajoituksia ja taajaan muutoksia tapahtumien järjestelyihin. Kuninkuusravititteleistä siis ajettiin Seinäjoella, mutta lippuja Kesän elämykselliset ravifestarit Kuninkuusravit jälleen Seinäjoella Kuninkuusravit on suomalaisen ravikesän suuri kohokohta, jonka aikana paremmuudestaan mittelevät suomenhevoset. Anniskelualue oli rajoitettu 500 henkilölle. Kuva: Hippos/Ida Laine Vuoden 2020 Ravikuninkaan Evartin taustalla olevien pihtiputaalaisten Antti Ojanperän (valmentaja) ja Santtu Raitalan (ohjastaja) yhteistyö toimii. Seinäjoella ravataan viimekesäisten poikkeusravien jälkeen tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Lippuja tuli myyntiin tuhat per päivä ja yleisöalue jaettiin viranomaismääräysten mukaisesti lohkoihin. Myös tapahtuman palvelut olivat rajoituksista johtuen suppeammat. 50 V iime kesänä koronatilanne vaikutti myös Kuninkuusravien järjestelyihin. Iloisissa tunnelmissa ohjastaja Hannu Torvinen, vuoden 2020 Ravikuningatar Virin Camilla, valmentaja Reino Miettinen ja Arja Miettinen
Toki pyrimme valmistautumaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja järjestelyihin, mutta aika näyttää, mitä kesällä tapahtuu tautitilanteen ja rajoitusten suhteen. I Näin komeat tunnelmat oli Lahden Kuninkuusraveissa vuonna 2019. – Tässä vaiheessa kevättä on vielä vaikea sanoa, mitä kaikkea on luvassa, sillä vallitseva koronatilanne on myös otettava huomioon järjestelyissä. – VIP-lipulla voi syödä ja juoda aivan radan tuntumassa. Kuninkuusraveissa kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunataan hevoset, jotka saavuttavat parhaan yhteisajan kahden päivän aikana ajetuissa kolmessa kilpailussa. C O M. – Yleensä nämä ravifestarit keräävät viikonlopun aikana lähes 60 000 hengen yleisön jännittämään suosikkiensa puolesta radan varteen sekä tapaamaan ystäviään hyvän tunnelman vallitessa, kertoo Seinäjoen Ravikeskuksen tiedottaja Emma Willman. Tänä vuonna Kuninkuusravit järjestetään jälleen Seinäjoella 30.7.-1.8. Kuva: Hippos/ Iita-Maria Ahtiainen T I L U K S I L L A . Tammaa valmentaa Reino Miettinen. Kuninkuusraviviikonloppu koostuu koko kansan jännittävästä hevoselämyksestä, hyvästä ruuasta ja juomasta sekä yhdessäolosta. Lisäksi kokemattomampikin ravikävijä saa opastuksen ravimaailmaan. Kuninkuusravit on juostu Suomessa vuodesta 1924 lähtien (vuosia 1934–1937 sekä 1940– 1942 ja 1944 lukuun ottamatta). Kuninkuusraveihin suunnataan yhdessä ystäväperheiden ja lasten kanssa. Myös Kuninkuusravien sosiaalisen median kanavat olivat valjastettu ravitapahtuman seuraamiseen. – Lapsille on suunniteltu alueelle omia aktiviteetteja ja monesti lapsien kanssa mutkattomimmin viihdytään picnic-alueella sekä ruokatorilla. – Kuninkuusravit ovat parhaimmillaan ihania hetkiä hyvässä seurassa, kiteyttää Willman. Ovathan Kuninkuusravit ennen kaikkea elämykselliset ravifestarit, toteaa Willman. Tunnetuin brändi, kovin kisa Kuninkuusravit on Suomen raviurheilun tunnetuin brändi, joka kerää tapahtuma viikonloppuun reilun 50 000 hengen yleisön elämään mukana hevosten mitellessä paremmuudestaan ravilähdöissä. – Seinäjoki järjestää kunkkariperjantaina Pohjolan 6-vuotispokaalin lämminverihevosille. Perjantaina ei ennen ole suurkilpailua juostu, joten tämä on varmasti kiva lisä viikonloppuun. Kuva: Seinäjoen Ravikeskus/Kirsi Haapamatti Kuninkuusravit jälleen Seinäjoella Kuninkuusraveja pystyi seuraamaan omalta kotisohvaltaan eri kanavien TVja nettilähetysten kautta. – Jokainen järjestäjä tuo aina vähän uutta ja omaa tapahtumaan, niin myös Seinäjoella tehdään, mutta vielä ei voi enempää kertoa. Ravikuninkaan seppeleen sai niskaansa heti ensiyrittämällä pihtiputaalaisen Antti Ojanperän valmentama Evartti. Kilpailujen matkat ovat ensimmäisen päivän 2 100 metriä ja toisen päivän 1 609 ja 3 100 metriä. Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä ja siihen valmistautuminen edellyttää vuosien työtä. Oriin ohjasti voittoon Santtu Raitala. 51 – Keskitymme järjestämään Kuninkuusraveja paikan päälle pääsevälle yleisölle, mutta olemme myös varautuneet tautitilanteen aiheuttamiin vaihtoehtoisiin järjestämismalleihin, kertoo Seinäjoen Ravikeskuksen tiedottaja Emma Willman. – Keskitymme järjestämään Kuninkuusraveja paikan päälle pääsevälle yleisölle. Mikäli vain on turvallista, ravataan Kuninkuusravit suurena yleisötapahtumana, kuten perinteenä on ollutkin. Kuningattareksi kruunattiin Virin Camilla rattaillaan Hannu Torvinen. Kuninkuusja kuningatarkilpailuihin voivat osallistua vain kantakirjatut suomenhevosoriit ja -tammat. Pitkän historian omaavan tapahtuman ominaispiirre on vuosittain vaihtuva järjestämispaikkakunta. Seinäjoki toimi Kuninkuusravien isäntänä ensimmäistä kertaa vuonna 1933. Olemme myös varautuneet tautitilanteen aiheuttamiin vaihtoehtoisiin järjestämismalleihin
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Farmcomp Oy. – Iskua ei siis tule vielä siitä, että eläin koskee aitaa, vaan vasta siitä, kun se sähkö kulkee takaisin sinne paimeneen. 52 J okaisen tulisi hahmottaa miten sähkö aidassa kulkee, jotta voi ymmärtää aidan toimintaa Kun eläin koskettaa sähköistettyä aitaa, sähkö kulkee aidasta eläimen kautta maahan, maata pitkin maadoituskankiin ja niiden kautta takaisin paimeneen antaen mennessään eläimelle iskun. Hyvä aita toimii, kun kokonaisuus on kunnossa eli tolpat, langat, eristimet ja paimen on oikein mitoitettu ja oikein asennettu. Jollei sähkö pääse takaisin paimeneen, ei iskuakaan synny. Aidantekijän on hyvä perehtyä saatavilla olevaan aitausmateriaalivalikoimaan ja suunnitella Hevosaidan rakentajan tulisi ymmärtää aidan toimintaa Sähkön kulku voi takuta monesta syystä Hevosaitauksen kenties tärkein ominaisuus on tarkoituksenmukaisuus. Tästä syystä maadoitus on niin tärkeä osa toimivaa aitausta, painottaa Farmcomp Oy:n valmistamien Olli-paimenten tuotepäällikkö Johannes Hyrsky. Mikäli sähkön tie syystä tai toisesta katkeaa eläimen ja maan välillä, eläin ei saa iskua, vaikka paimen toimisikin kuten pitää
Korkeat hevoset tarvitsevat luonnollisesti korkeamman aidan kuin pienet ponit. Kätevimmin liitokset saa tehtyä metallisilla aitaliittimillä, sillä ne johtavat hyvin sähköä koko pinnaltaan.. 53 Hevosaidan rakentajan tulisi ymmärtää aidan toimintaa Aidan korkeus määräytyy aidattavien eläinten mukaan
– Yleisimpiä syitä huonolle sähkönkululle ovat esimerkiksi riittämätön maadoitus ja väärin tai huonosti tehdyt liitokset sekä huonokuntoinen aitajohdin, toteaa Hyrsky. Langan tulee johtaa hyvin sähköä Aitalangan valinnassa on syytä kiinnittää huomiota sähkön johtavuuteen. Heikkolaatuisessa langassa jännite tippuu nopeasti jo pienellä matkalla, kun taas parempilaatuisessa johtimessa jännite pysyy korkeana hyvinkin pitkässä aidassa. – Sähkönjohtavuus on aitalangan kenties tärkein ominaisuus. – Aidan korkeus määräytyy aidattavien eläinten mukaan. Sähkö kulkee aitajohtimen sisällä olevissa terässäikeissä. On turha yrittää On turha yrittää kompensoida huonoa kompensoida huonoa lankaa tehokkaalla lankaa tehokkaalla paimenella. Tehokkainkaan paimen ei saa huonokuntoista tai väärin rakennettua aitaa toimimaan kuten pitäisi. Toisille riittää pienitehoisempi sähköpaimen kuin toisille, sanoo Ollin myyntija markkinointikoordinaattori Merene Hovilainen. – Siirrettävillä aitatolpilla tehdyt aitaukset tulisi kerätä pois laidunkauden päättyessä. Turhaa työtä ja turhia kuluja syntyy, jos käy ostamassa kasan tarvikkeita ja alkaa vasta sitten suunnitella aitaa. Osassa johtimia käytetään lisäksi kuparia tai alumiinia, mikä edistää johtavuutta, jatkaa Hyrsky. – Sähköaitaa rakennettaessa on huolehdittava siitä, että sähkö kulkee häiriöttä koko aidan matkalta. paimenella. Paksumpi metallisäie johtaa sähköä aina paremmin kuin ohuempi säie. Markkinoilla olevien aitajohtimien johtavuudessa on valtavia eroja. – Aidan toimivuuden ohella aidattavien hevosten erilaisuus kannattaa ottaa huomioon. – Aitajohtimen vastus on yleensä ilmoitettu tuotepakkauksessa. Ulkoisesti langat saattavat näyttää samoilta, mutta johtavuudessa voi olla iso ero. Monesti heikosta iskusta syytetään paimenta, mutta aidan pituudella ja käytetyllä aitajohtimella on merkittävä vaikutus siihen. Aitaustarvikkeet kannattaa valita sen mukaan, onko kyseessä kesälaidun vai ympärivuotinen pysyvä aitaus. Esimerkiksi isot hevoset tarvitsevat luonnollisesti korkeamman aidan kuin pienet ponit, kertoo Hyrsky. 54 aitaus hyvin etukäteen. Osa hevosista kunnioittaa aitaa, osa katsoo, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Harjateräs ei ole hyvä materiaali, sillä se menettää ruostuessaan sähkönjohtokykyään. Esimerkiksi kevyet lasikuitutai muovitolpat soveltuvat parhaiten tilapäisiin aitauksiin, esimerkiksi kesälaitumiin. Huonossa liitoksessa sähkö ei kulje.. Ohut aitalanka on edullista ja sille käyvät käytännössä kaikki eristimet, mutta Puutteellinen tai virheellinen maadoitus on kaikkein tavallisin syy aidan heikkoon tehoon. On turha yrittää kompensoida huonoa lankaa tehokkaalla paimenella, Hyrsky opastaa. Aidan toimivuus, etenkin sähkön kulku, tulee ratkaista oikein, jotta aitaus ei teetä ylimääräistä työtä. – Valinta langan, köyden tai nauhan välillä on osin myös mieltymyskysymys. Mitä pienempi on vastusluku, sen paremmin sähkö kulkee. Pois keräämisessä ja keväällä uudelleen paikoilleen laittamisessa on toki työtä, mutta sekä pylväiden että aitanauhojen käyttöikä nousee merkittävästi, jos ne varastoidaan talveksi, jatkaa Hovilainen
Paimenen tehon on oltava riittävä aitauksen kokoon nähden. – Myös aidattavilla eläinyksilöillä on merkitystä. Paimenen sovittava aitaan Paimenia on laadullisesti hyvin erilaisia. – Umpisolmun avaaminen on hankalaa, ruuvattava tai pujotettava liitos on paljon helpompi kiristää. Lankaa ei pitäisi missään nimessä jatkaa tekemällä umpisolmu liitoskohtaan. – Kun lasketaan aidan pituutta, on muistettava laskea aidan kaikki lankakerrokset yhteen, muistuttaa Hyrsky. Jos pidemmät sähkökatkokset ovat yleisiä, on hyvä olla varalla akkupaimen, jotta aidan saa sähköistettyä myös sähkökatkosten aikana. Umpisolmu ei aitauksen ikää Huonot liitokset ovat monesti syy siihen, miksei sähkö kulje hyvin. Myöskään kuiva, kallioinen tai kivikkoinen maaperä ei johda hyvin sähköä. Tuotepäällikkö Johannes Hyrsky kehottaa aidantekijää perehtymään saatavilla olevaan aitausmateriaalivalikoimaan ja suunnitella aitaus hyvin etukäteen. Kun aitalangat ja paimen ovat sopusuhdassa aidan pituuteen verrattuna, on vielä mietittävä miten paljon kasvillisuutta aitaan tulee kasvamaan ja miten huolella sitä aiotaan niittää. Kipinät polttavat aikaa myöden aitalangan mustaksi ja jopa kokonaan poikki. Liikaa niitä ei voi olla. I Lähde: Farmcomp Oy. Varapaimen olisi aina hyvä olla olemassa, jos varsinainen paimen menee rikki. Lähes aina paimen kannattaa korjauttaa. Samalla ilmoitetaan myös kasvillisuuden vaikutus aidan pituuteen: mitä enemmän kasvillisuutta, joka voi kasvaa kiinni aitaan, sitä lyhyempi on aita, jonka paimen jaksaa tehokkaasti sähköistää. – Pussillinen liittimiä maksaa noin kymmenen euroa. – Tavallinen sähköasennuskaapeli on paimenkäytössä kuin vuotava vesiletku: sähkö pääsee siitä karkuteille, mitä tarkoittaa jännitteen romahtamista. Markkinointikoordinaattori Merene Hovilainen muistuttaa, että aidan toimivuuden ohella aidattavien hevosten erilaisuus kannattaa ottaa huomioon aitauksessa. Usein samassa aitauksessa käytetäänkin sekä lankoja että nauhoja juuri tästä syystä, sanoo Hovilainen. Ihmeisiin ei tehokkainkaan paimen kuitenkaan pysty ja aitaan kiinni kasvavaa kasvillisuutta olisi aina syytä minimoida. leveä aitanauha taas näkyy hyvin. Paras maadoituskangen paikka onkin kostea multa tai savimaa, esimerkiksi ojan penkka, opastaa Hyrsky. Solmussa sähköä johtavat metallilangat eivät kunnolla kohtaa toisiaan ja seurauksena on kipinöintiä solmun sisällä. Jos jännite romahtaa, ei aitakaan toimi kuten pitää, Hyrsky summaa. – Väärä sijoituspaikka on esimerkiksi räystään alla kuivassa sepelissä, joka ei johda hyvin sähköä. Pitkä aita vaatii tehokkaamman paimenen kuin pieni aitaus. Kätevimmin liitokset saa tehtyä metallisilla aitaliittimillä, sillä ne johtavat hyvin sähköä koko pinnaltaan. Katkoksia olisi oltava mahdollisimman vähän. Paimenen tehoon ja aitauksen kokoon nähden riittämätön maadoituskankien määrä on yleinen ongelma. Pitkässä aidassa kannattaa siksi käyttää aitajohtimia, joiden ominaisvastus on pieni. Paimenvalmistajat ilmoittavat viitteellisen haarukan, minkä pituisille aidoille paimenta suositellaan. Aitajohdinta joutuu aika ajoin kiristämään, sillä esimerkiksi lämpötilanvaihtelut, aitalangoille kertyvä lumi ja jää sekä eläinten törmääminen aitaan saavat aitalangan aikaa myöten venymään. Jos aidataan hyvin aitaa kunnioittavia tapauksia, pärjätään pienempitehoisemmalla paimenella kuin sellaisten kanssa, joilla on taipumusta tutkimusmatkailuun, naurahtaa Hovilainen. Huono maadoitus tuo heikon tehon Puutteellinen tai virheellinen maadoitus on kaikkein tavallisin syy aidan heikkoon tehoon. – Olli-paimenilla on kolmen vuoden takuu, joka kattaa myös ukkosvauriot. Harjateräs ei ole hyvä materiaali, sillä se menettää ruostuessaan sähkönjohtokykyään. Parantamalla maadoituksen suositusten mukaiseksi monet aidan heikkoon tehoon liittyvät ongelmat korjaantuvat. Paimenen valinnassa on tärkeää paitsi tehokkuus, myös sen sopivuus kyseiseen aitaukseen. – Maadoituskankia tulisi olla paimenen tehosta, aidan pituudesta ja maaperän sähkön johtavuudesta riippuen yleensä 1–6 kappaletta. Ei tule myöskään unohtaa sähkön kulkua paimenen ja aidan välillä. Tehokkaampi paimen ei auta yhtään, jos aitalanka ei täytä tehtäväänsä eli kuljeta sähkövirtaa riittävän hyvin. Vain reilun kympin maksavat maadoituskanget eivät ole se oikea kohta pihistellä, toteaa Hyrsky. Jokainen huono liitos heikentää sähkön kulkua, mikä tietysti kertautuu, mikäli huonoja liitoksia on paljon, muistuttaa Hyrsky. Jos paimenen mukana tuleva aitaliitosjohto on liian lyhyt, tulee sähkön johtamisessa paimenelta aidalle käyttää nimenomaan paimenkäyttöön suunniteltua korkeajännitekaapelia. 55 Huonossa liitoksessa sähkö ei kulje. Mitä enemmän kasvillisuutta on, sitä tehokkaampi paimen tarvitaan. Varaosia on saatavilla aika vanhoihinkin malleihin, jatkaa Hyrsky
Kun päivä on jo selkeästi pidempi, aloittaa Kaisteri ensimmäisenä kesään valmistautumisensa.Tämän talven ja kevään taitekohdan huomaa haluamattaankin, kun ensimmäinen karvakääryle leijailee naamalle. Usein viimeistään maaliskuussa alkaa myös heidän mielestä olla aika vaihtaa hieman kevyempään kuosiin. Eikä se ihan hetkeen lopu. eletään kiivasta pariutumisaikaa.. Talven taittuessa työt lisääntyvät siinä määrin, että kurahaalarissa tunteja kuluu ihan reilusti jo pelkästään lumen alla vettyneiden lantapalleroiden keräilyssä ja joka suunnasta solisevien sulamisvesien kurissa pidossa. Mukavaltahan se varmasti tuntuu, kun erilaiset kyhmyt ja nystyrät rapsuttavat karvaa samalla hieroen myös lihaksia. Toisaalta asian voi ajatella myös niin päin, että kun on hyvissä ajoin syksyllä aloittanut kokovartalo karva-asun kasvatuksen, riittää siitä lämmöksi hieman harvempanakin. J J J Virallinen kevään avaus Tiluksilla tapahtuu helmikuussa. Koko elämänsä kytkettynä hoitotoimenpiteisiin tottunut hevonen ei luontaisesti osaa välttämättä nauttia harjauksesta “vapaaehtoisesti” ja väistää mielellään. Pikkuhiljaa, kun asia oivalleKoko kesän läpi jatkuvat iltavillien Koko kesän läpi jatkuvat iltavillien hepulihetket alkavat viimeistään hepulihetket alkavat viimeistään maaliskuussa, kun luonnossakin maaliskuussa, kun luonnossakin eletään kiivasta pariutumisaikaa. Ilman muuttolintujakin kevään edistyminen maatilalla kyllä näkyy ja osittain myös kuuluu hyvin selkeästi. 56 Tiluksilla Kevättä Kevättä ryntäissä ryntäissä K uu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta ja niin edelleen. Hevosten harjaus ilman riimuja ja kytkemistä mahdollistaa monipuolisemman vuorovaikutuksen. Aaseilla homma vedetään vielä pidemmälle. Ponipörrön kunnossapitopuuhat alkavat usein vasta huhtikuun tienoilla ja viimeisistä villahousun rippeistä luovutaan vasta kesäkuussa. Tiukka ja kauttaaltaan tiheä shetlanninponin talviturkki pysyy ja pysyy. Tiluksilla on harvoin keväällä aikaa perehtyä muuttolintuhavaintoihin, vaikka se mielenkiintoista olisikin. Totaalisen poikkeuksen kaikkeen tekevät kuitenkin pihan ponipojat. Emännän mielipiteet ei luonnollisesti kesämiehenä erityisen hyvin viihtyvän suomenhevosen valmistautumiseen kuitenkaan kuulu. Huolimatta siitä, että pakkasta saattaa Etelä-Suomessakin olla vielä ihan reilusti, on se toissijainen seikka suomenhevoselle. Villahousut vaihtoon ja virtaviivaisempaa kesäasua kasvattamaan! Emännän mielestä se on turhaa hötkyilyä vielä helmikuussa. Myös harjalaatikko saa ihan uudenlaista mielenkiintoa osakseen ja väki vaeltaa itse sitä ihmettelemään. Parempi olisi pitää pörrö päällä kunnes sää on selvästi lämpimämpi. Se on myös asia mikä ei ole ollut itsestään selvää. Hyvänä kakkosena hieman takamatkalta karvan vaihtoon lähtevät puoliverinen Derkun, sekä lämminverinen Severi. Kiistatonta kun on se, että heittämällä pörröisin talvilookki on nimenomaan tilan suomenhevosella. J J J Karvanvaihto tuo mukanaan lisääntyvät kaverin rapsutteluhetket ja ylenpalttisen piehtaroinnin. Lisäksi valo saa kaiken näyttämään likaiselta ja 40-luvulla rakennetun vanhan maatilan roudan horjuttaneita rakenteita korjaillaan kyllästymiseen asti. Kerran vuodessa karvaa vaihtava aasi on kesäpuserossaan usein vasta heinäkuussa. Yleensä omaa vuoroa jonotetaan nätisti ja kaikki halukkaat pääsevät kyllä haastamaan emännän hartiavoimia niin halutessaan. Tilan 22-vuotias suomenhevosruuna Kaisteri ei meinaa pakkasta pelkää
Ei varsinkaan jos kyseessä on paras kaveri. Pelle ja Derkun löysivät toisensa heti ensi tapaamisella. Pelle-ponista oli mahtavaa, että tilalle saapui vihdoin joku hänen kaltaisensa kaveri.. Kokoero ei rapsutteluissa ole ongelma. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen. 57 I Tiluksilla emäntänä häärii 39-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940-luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä
Parasta vapaana harjauksesta tekee ehkä se, että hevonen pystyy elekielellään kertomaan paljon selkeämmin, mikä tuntuu hyvältä ja mistä kohtaa on tällä kertaa paras pyöritellä ja mikä tärkeintä; kiitos nyt riittää. Sähkölanka estää ylenpalttiset nojailut, mikä kiihtyy ruohonkasvun mukaan korreloiden ja on huipussaan juuri ennen laidunporttien avautumista. Siihen on kuitenkin vielä matkaa ja se vaatii malttia, niin isäntäväeltä, kuin itse tallin asukkailtakin. Lauman mielestä toiminnan voi luokitella täysin vahingoksi ja siksi se ei tavallaan voi olla kiellettyä. Harmillisesti kuitenkin lauta-aidat rajoittavat kaikkiruokaisten kulinaristien mahdollisuutta maistella vettyneitä, viime kesästä selvinneitä ja lumen alla koko talven hautuneita ruohon rippeitä. Vuorovaikutuksen satoa saa korjata sitten tilanteissa joissa luotto ihmiseen on haastettu. 58 taan ja ymmärrys omaehtoisuudesta tilanteessa voimistuu, ovat Tiluksilla poikkeuksetta kaikki kahdeksan kavioeläintä oppineet nauttimaan harjailusta vapaana ja tulevat paikalle harjalaatikon nähdessään. Tästä syystä poikkeuksetta kevään edetessä laitumen ja pihan väliseen aitaan on laitettava lisävahvistukseksi sähköä. Monenlaisia ihastumisia syntyy useita ja kohde saattaa vaihtua ihan päivän ja fiiliksen mukaan. Peurojen ja kauriiden jatkuvat juoksentelut, huutelut ja haju saa virtaa myös maatilalla mukavan leppoista elämää elävän lauman tasapaksuun eloon. J J J Fyysisen muodonmuutoksen lisäksi kevään edistymisestä kertoo myös lauman muuttuva mieliala. Kaikkinensa kevät on odottavaa ja energistä aikaa. Kaikkinensa kevät on odottavaa ja energistä aikaa. Isännän vahvistaessa aitaa, se sama mahdollisuus vain vaikeutuu heille entisestään. Merkitystä ei juurikaan ole sillä, onko salamarakkauden kohde samaa lajia tai ehkä esimerkiksi vuohi. Nurmen kasvua on kuitenkin syytä tarkastella. Taktiikka on selkeä. Kun intensiivisesti venyttelee kaulaa yli aitalautojen, on auttamatta selvää, että jossain kohtaa talven rampauttamista rakenteista joku pettää. Se on emännällekin antoisampaa, kun välillä voi tarjota juuri sitä, mitä kyseinen yksilö kaipaa ja vuorovaikutus hevosen kanssa luo syvemmän välittämisen puolin ja toisin. Villieläimet pariutuvat kiivaasti, eikä salamarakkauksilta säästytä myöskään kesyeläinten keskellä. Kaisterin valvontavuoro. Mitä pidemmälle kevättä edetään, sitä enemmän sähköä on ilmassa. Äkilliset tilanteet maastossa, ikävemmät hoitotoimenpiteet tai muu pelkoa herättävä ihmisjohtoinen tilanne kysyy hevoselta luottamusta ja sen vahvuus määrittää usein hevosen omien ratkaisujen määrän ja laadun. Silloin siirrytään vaiheeseen kaksi; aitalautojen uuvutus. Hevosilla on hippa herkässä ja lopulta kun laitumen portit aukeavat, on kaikki se odotusten ja pettymysten sekamelska ollut sen arvoista ja siitä tietää, että keväästä on siirrytty kesäaikaan. Ryntäät aidassa hiertyen notkutaan aamusta iltaan, jotta voidaan varmistua siitä, että kuten kaikkina edellisinäkin vuosina, niin myös tänä vuonna ruoho kyllä tulee kasvamaan. Koko kesän läpi jatkuvat iltavillien hepulihetket alkavat viimeistään maaliskuussa, kun luonnossakin eletään kiivasta pariutumisaikaa. Saattaapi olla, että jos ei laitumen tarkkailua kukaan olisi suorittanut, nurmi voisi jäädä kokonaan kasvamatta. I Sitä ei hevoseläin helpolla ymmärrä, että miksi koirat saavat jo juosta laitumella. Kasvun edetessä myös maltti alkaa herpaantua. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä, jos hevosilta kysytään. Se tuntuu epäreilulta. Sitä riskiä ei yksinkertaisesti vain voi ottaa.. Kaikkinensa kevät on odottavaa ja energistä aikaa. Pitkäjänteisen aitalautojen uuvutuksen alla lannistuneiden lautarikkojen korjaus ei palvelusväkeä miellytä. J J J Lumen alta pikkuhiljaa esille paljastuva sula maa ja sen tuoksu herättää viimeisenkin yksilön talvihorroksestaan
Poloiset olivat vasta kolmeviikkoisia ja läkähtyneitä suorassa auringonpaisteessa. Helpotusta Bemer-terapialla Jaana on käyttänyt Bemer-terapiaa aina vuodesta 2013 alkaen ja saanut sillä hyviä tuloksia erityisesti haavojen ja ruhjeiden hoidossa. Se parantuikin kolmessa kuukaudessa, mitä sekä lääkäri että ortopedi pitivät ihmeteltävän nopeana parantumistahtina. Kun Rio kompastui eräällä ratsastuskerralla, retkahti Jaanan niska sen verran pahasti, että niskasta löytyi välilevyjen pullistumaa. I. 59 Hevostuote M ennyt vuosi, viime kesä mukaan lukien, on Jaana Kivimäellä kulunut sekä koronaepidemian että auto-ongelmien vuoksi kokonaan Espanjassa. Hevoshierojan mukaan Rion lihakset tuntuvat myös erittäin hyviltä ja pehmeiltä. Muutakin apua on tullut. Hylätty koiranpentu sai kodin Jaanan avustaja löysi kolme pahvilaatikkon hylättyä koiranpentua viitisen kuukautta sitten. Myös lymSekä Jaana Kivimäki että lucitanoruuna Rio saavat hyötyä Bemer-terapiasta. Linimenttiä ei ole tarvinnut vielä koskaan käyttää. Bemer-terapia on fysikaalisen, kehon toimintoja säätelevän terapian nykyaikaisempia muotoja. Teksti:Kirsi Paananen fahoito tukee nestekiertoa ja toimii hyvin yhdessä Bemer-hoidon kanssa turvotuksia poistaen. Jaana oli ilman hevosta kuukauden, kunnes löysi lupaavan Gambrinon, 10-vuotiaan lusitano-ruunan. Patentoidun signaalin korjaavat vaikutukset muun muassa. Se myös silminnähden rentoutuu hoidossa. – Otin Bemer-hoitoa erityisen tiheään ja myös paikallisesti niskaani. – Korona tuntui tuovan tullessaan muitakin ikäviä asioita, tuumaa Jaana. Jaana on käyttänyt sitä vuodesta 2013 saakka ja Rio saa hoitoa ennen sekä jälkeen ratsastuksen. – Tähtäimessämme onkin nyt olympialaisten sijaan MM-kilpailut, koska kisakokemusta ei ole kertynyt nuorelle hevoselle vielä tarpeeksi, kertoo Jaana vaihtuneista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Nuoresta iästään huolimatta Gambrinolla, eli Riolla, oli ratsastettu GP-tason ohjelmia, minkä huomasi siitä, että se tarjosi Jaanallekin heti piaffia ja passagea. – Jalat kylmätään aina ratsastuksen jälkeen ja sitten annetaan Bemer-hoitoa. Espanjalaiselle käynnille opetettua ruunaa Jaana on nyt totuttanut tavalliselle, koulukilpailuissa hyväksytylle käynnille hyvin tuloksin. Tähtäimessä olleisiin, eteenpäin lykättyihin Tokion olympialaisiin Jaana ei siis olisi päässyt koronastakaan huolimatta. Päivittäinen hoito auttaa tähän ja turvottelu on paljon vähäisempää. mikroverenkierron häiriöihin on tieteellisesti todistettu. Treenaamisesta huolimatta kilpailemaan he eivät ole päässeet, koska maailmalla koronan lisäksi jylläävän hevosten herpes-viruksen vuoksi monet kilpailut on peruttu. Avustaja otti pennut mukaansa ja pyysi Jaanaa tuomaan maitojauhetta ja tuttipulloja – ja niinhän siinä kävi, että kun Jaana sai yhden niistä syliinsä tuttipulloa imemään, hän ei voinut siitä enää luopua. Erityisen surullista oli, kun hänen monivuotinen, rakas kilpakumppaninsa Legolas jouduttiin toukokuussa lopettamaan parantumattoman jalkavamman vuoksi. Lahjakkuutta siis löytyy. Tähtäimessä MM-kilpailut Vaikka Jaanan niskaongelmat ovatkin hiukan hidastaneet harjoittelua, on Jaanan ja Rion yhteistyö kehittynyt hyvin. Nyt rasavilli pentu, FinGo, on mukana tallitiimissä ja vienyt meidän kaikkien sydämen, hymyilee Jaana. Rio saa Bemer-terapiaa aina ennen sekä jälkeen ratsastuksen ja vielä erikseen ratsastuksen jälkeen kaikille jaloilleen. – Kun istun koko ajan, jalkani turpoavat helposti. Jaana Kivimäki ja Gambrino hiovat yhteistyötään Tähtäimessä MM-kisat Jaana Kivimäki on monelle tuttu hevosammattilainen, joka vaihtoi esteratsastuksen pararatsastukseen vakavan onnettomuuden myötä vuonna 2005. – Onneksi pennut pelastuivat
– Minnalla on ratsutila, Outi ratsastaa ja kolmas polvikin on ollut ratsailla jo pari vuotta, hevosmies kertoo. Jos hän pyytää auttamaan, niin autan ja teen kuten asiakas toivoo. – Kun jäin pois työelämästä viisi vuotta sitten, niin mietin, että jotain voisi vielä tehdä. Palvelua alusta loppuun Kari Norlund sanoo osallistuvansa hevosen matkaan lastauksesta lähtien, mutta aina kunnioittaen omistajan toiveita. Koska olin jo vuosia kuljettanut omia ja tyttäreni hevosia, Minna ehdotti, että tarjoaisin yksilöllisiä hevoskuljetuksia palveluna. Kävin vaadittavat koulutukset sekä kokeet ja sain pätevyystodistuksen, jolla sain hankittua viranomaisilta kuljetusluvan. Alun perin Nordlundin kalustona oli traileri ja nelivetoauto, mutta vuosi sitten traileri vaihtui kahden hevosen kuljetusautoon. – Hevosen tulisi saada vain hyviä kokemuksia sekä lastauksesta että matkustamisesta. Pari omaa varsaakin on matkan varrella syntynyt. Omistaja päättää hevosensa lastaustavasta, esimerkiksi mennäänkö porkkana edellä, vai käytetäänkö liinoja, hevoskuljettaja kertoo ja sanoo toimivansa lastaustilanteessa avustajana. Hänen tyttärensä jatkavat isänsä peruja, sillä molemmat ovat hevosihmisiä. – Hevosen omistaja on asiakkaani. 60 K irkkonummelainen Kari Nordlund (65) on päätoiminen eläkeläinen, mutta toimii sivutoimisena hevoskuljettajana perheen yhteisessä HNNK Hevoskuljetuspalvelut -nimisessä yrityksessä. Hevoskuljettaja. Palvelun pääasiallinen toimialue on Etelä-Suomi, mutta tarpeen vaatiessa Nordlund saHevoskuljetus vaatii kuljettajalta hevosenkäsittelytaitoa ja ihmistuntemusta Hevoskuljetus on monen taidon kokonaisuus Lastaus ja kuljetus ovat asioita, joista hevosella pitäisi olla vain hyviä kokemuksia. Nordlund on pienestä asti ollut ”hulluna” hevosiin ja aikuistuttuaan hän on ollut hevosten kanssa tekemisissä ratsastusja raviharrastusten tiimoilta. Toisinaan Kari Nordlundin hevosauto on rakennettu Ranskassa Les Vans ABllä. Kysyntää alkoi olla kivasti ja työ osoittautui monipuoliseksi. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Kari Nordlund noo olevansa valmis lähtemään kauemmaksikin. Nordlundin Minna-tytär pyörittää omaa Huumoriharjun Tallia Karkkilassa ja auto on heillä yhteiskäytössä. Nordlundin periaatteeseen kuuluu myös välttää hevosen pakottamista viimeiseen asti. – Minulla on se periaate, että omistaja tuntee hevosensa ja tietää miten sen kanssa tulee toimia
Kari Nordlund matkalla aamutuimaan kisoihin kahden kokeneen ratsun kanssa. Miniatyyrihevosella oli ruhtinaalliset tilat matkustaa. emästään.. 61 Kari Nordlund kuljettaa ammatikseen hevosia. – Olen myös – Olen myös kuljettanut kuljettanut varsoja, jotka varsoja, jotka vieroitetaan vieroitetaan siinä samalla siinä samalla emästään. Yksilöllinen palvelu on hänelle tärkeää. – Kamerasta on helppo seurata matkustamon tapahtumia
Kahden hevosen tilaan lastaudutaan auton sivusta ja takana on tilat varusteille ja ruokintakaukalolle. Olen myös kuljettanut varsoja, jotka vieroitetaan siinä samalla emästään. niille stressaava kaikin puolin ja näissäkin tapauksissa omistaja on joskus päätynyt rauhoitukseen. Hevoskuljetus vie myös poniraveihin. Silloin ihmisen läheisyys rauhoittaa. – Automme on vankkarakenteinen ja turvallinen sisältä. Hevosen matkustustila rajataan kalterien ja pehmusteiden kanssa niin, ettei hevonen pääse hyppimään ja telomaan itseään.. Juuri vieroitettu varsa saattaa saada hepulin autossa, mutta rauhoittuu itsestään, kun se huomaa, ettei tilanteessa ole mitään pelättävää, hevoskuljettaja kertoo kokemuksestaan ja toteaa, että hänen autossaan ei ole koskaan sattunut hevosille vahinkoja. Tilanne on Klinikkakäynnillä hevosta usein jännittää. 62 hevonen, joka pelkää matkustamista tai jonka tiedetään olevan hankala lastata, rauhoitetaan ensin
– On kyydissä minkälainen eläin tahansa, niin kyydin on aina oltava tasaista. Kari Nordlundin mukaan hevoskuljetukseen suhtauduttiin rajalla hienosti, joten mahdolliset tulevat rajoitukset eivät huoleta kuljettajaa. – Näistäkin hevosista on selvitty rauhallisin ottein, hyvähermoinen hevosmies toteaa. Viimeksi, kun Uusimaa suljettiin, niin ammattikuljettajan oli helppo liikkua sulkurajojen yli. Kun näytin luvat rajalla, niin suhtautuminen oli todella positiivista. Jos joskus sellainen tilanne sattuisikin, niin hevonen ei voi vahingoittua auton turvallisen sisätilan ja pehmusten ansiosta. – Hevosten liikkuminen jatkuu kuten ennenkin ja klinikoille matkustetaan muutenkin sen mukaan, missä on tapaukseen sopiva asiantuntija. Hevosten kanssa sattuu kaikenlaista ja joskus klinikkamatkat päättyvät suruun. Hauskimmat kuljetettavat ovat olleet kolme aasia, jotka painautuvat tiiviisti kiinni toisiinsa matkan ajaksi, Nordlund kuvailee valvontakamerakuvaa. – Tässä autossa kaikki tunteet ovat sallittuja ja jopa toivottuja, Nordlund kertoo vastanneensa, kun ystäväänsä sureva asiakas on pahoitellut itkuaan. 63 Ihmistuntemus eduksi Kari Nordlund on nähnyt työelämässään esimiesasemassa kaikenlaisia ihmisiä ja hänelle on elämän varrella syntynyt hyvä pelisilmä erilaisten ihmisten kanssa. Pehmeä kaasujalka ja erityisesti hyvät välimatkat muihin autoihin ovat tärkeitä. Korona-aika työllistää Koronasulku Uudellamaalla lisäsi hevoskuljetuksen kysyntää ammattikuljettajan asianmukaisAasit painautuvat tiiviisti kiinni toisiinsa matkan ajaksi. – Autossamme on vahvat kalterit, jotka voi tarvittaessa vielä tukkia niin ettei niiden väliin voi jäädä jalka tai kavio, Nordlund mainitsee ja viittaa nuoriin, kokemattomiin kuljetettaviin sekä riskialttiisiin tapauksiin. I BLACK HORSE biofarm.fi @biofarmoy #blackhorserehut MyGastro Limakalvot Vatsahapot Solukalvot C-Max Vastustuskyky Raudan imeytyminen Antioksidantti MULTIliq Monipuolinen Ympärivuotiseen käyttöön Piimax Luusto Nivelet Kaviot Cartivet + msm Nivelet Liikkuvuus Ylläpito/rasitus Cartivet Cartivet Nivelet Hevoset ja ponit Seniorit Amino-Booster Lihakset Valmennus/kilpailu Aminohapot ADEliq Vastustuskyky Luusto ja lihakset Talvikausi Eliq Lihakset Solujen suojaus Vastustuskyky Biomet Kaviot Karvapeite Iho Ferrimax Rauta Suorituskyky Veriarvot Elektrolyytti Palautuminen Elektrolyytit Liukenee veteen Cartivet Complete Jänteet Rustot Nivelet Stressless Magnesium ja tryptofaani Hermosto Lihakset Carragen Hengitystiet Luonnollinen Perinteinen C-Garlic Hengitystiet Vastustuskyky Luonnollinen Bliq Lihakset Hermosto Iho/karvapeite Yeast Booster Suoliston toimintahäiriöt Elävä hiiva Mos. Turvallisuus huomioitu Hevoskuljettajan kyytiin on tullut tämän viiden vuoden aikana kaikenlaisia kavioeläimiä. Toisinaan jo matkaan lähtiessä tiedetään, ettei paluukyytiä tule. – Pienimmät ovat olleet miniatyyrihevosia ja toinen ääripää on isokokoiset puoliveriset. Olen aina tullut toimeen kaikkien kanssa ja hevoskuljetuksissa minulla on vain hyviä kokemuksia omistajista, hän toteaa ja jatkaa hymyillen, että myös niiden, jotka syöttävät porkkanat lastaussillalla, eikä hevosella ole aikomustakaan tulla kyytiin. – Kun kuljetan hevosia, saan tutustua samalla monenlaisiin ihmisiin. Hevosia kuljetettaessa ei voi tehdä mitään äkkinäistä. ten lupien vuoksi. Hevoskuljettajalta vaaditaan myös empatiakykyä silloin, kun omistaja joutuu kokemaan luopumisen tuskan. Virusten torjuminen viimeaikaisen kohun myötä on saanut uudet mittakaavat, mutta Nordlundille on aina ollut itsestään selvää, että jokaisen asiakkaan jälkeen auto desinfioidaan hyvin. – Koska kuljettaminen ei ole minulle liukuhihnatyötä, eli hevoset eivät vaihdu niin sanotusti lennossa, niin auton puhdistus ja desinfiointi jokaisen matkustajan jälkeen on ollut alusta asti helppo ja rutiininomainen tapa, hän toteaa. Välillä tuntui, että rajalla vartijat laittoivat ennemminkin kättä lippaan saatesanoin, että pitäähän hevosten päästä liikkumaan
– Hämeenlinnan seudulla kymmenen hengen kokoontumisrajoitus ei ole aiheuttanut suuria ongelmia meillä, koska ryhmissä ei yleensä ole enempää kuin kahdeksan ratsastajaa. Varentin mukaan tallilla on tultu toimeen hyvin käsidesillä ja maskeilla. Ratsastus on siitä hyvässä asemassa moneen muuhun harrastusmuotoon verrattuna, että esimerkiksi turvavälejä on helppo noudattaa ja kontakteja syntyy luontaisestikin melko vähän. Ehkä suurin Tallit ja korona. Hevoset pystytään hoitamaan ja ulkoiluttamaan aivan normaalisti. Jos kokoontumisrajoitus laskisi kuuteen henkeen, pitäisi tunteja vähän sääKoronan kanssa tullaan toimeen pääkaupunkiseudun ja Turun ulkopuolella Ratsastuksessa asiakaspiikki Korona on toistaiseksi vaikuttanut vaihtelevasti ratsastustallien toimintaan eri puolilla maata. – Turvavälit täyttyvät oikeastaan aika luonnostaan, koska yleensä ihmiset ovat hevosen eri puolilla. Teksti: Juhani Karvonen tää, mutta sekin mahdollisuus on mietitty, sanoo hämeenlinnalaisen Aulangon Ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varenti. 64 P ääkaupunkiseudulla tilanne saattaa olla toisenlainen, koska kokoontumisrajoitukset sanelevat toimintaa
Nyt tänne voi tulla vain siinä tapauksessa, että on todella asiaa. – Tähän mennessä on kaksi harrastajaa jättänyt kurssit katkolle, syynä voi olla myös riskiryhmiin kuuluminen. 65 Aulangon Ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varentin mukaan asiakkaat ovat hyvin sitoutuneita ohjeisiin, eikä mitään erityistä valvontaa tarvitse ylläpitää. Henkilökohtaisesti en usko, että piikki jää pysyväksi. Jos korona on laittanut talouden ahtaalle, voi harrastus tietysti jäädä tauolle. Koronan kanssa tullaan toimeen pääkaupunkiseudun ja Turun ulkopuolella Ratsastuksessa asiakaspiikki muutos on, ettei tallilla sallita nyt ylimääräistä porukkaa. Tallilla ei ole altistumisia eikä tartuntoja. Taluttajia ja hoitajia on riittävästi. Tunneille on tullut uusia ratsastajia, koska lähes kaikki muut harrastusmuodot ovat olleet pannassa. Ehkä ihmiset ovat panostaneen hevosen kautta omaan hyvinvointiinsa. Kun asiakkaita on parisataa, ei tuo kaksi ole kuin prosentin verran. Toisaalta olen monelta taholta kuullut, että ratsuhevosia olisi nyt myyty tavallista enemmän. Tämäntyyppinen talli muodostuu helposti etenkin nuorison sosiaaliseksi kokoontumispaikaksi, jossa oleskellaan, vaikkei oltaisi varsinaisesti harrastamassa. – Viimeisen vuoden aikana olemme järjestäneet viisi aloituskurssia, mikä tarkoittaa 50 uutta aloittajaa. Herpes kiusaa kilpailutoimintaa Kilpailutoimintaan on vaikuttanut koronan ohella herpes, joka. En usko, että tämäkään on kovin pysyvät muutos, vaikka luulisi, että hevonen on sen kaltainen ostos, että se jäisi pysyväksi. – Hevosten hyvinvoinnista pystymme pitämään huolta. Itse liiketoimintaan ei koronalla ole ollut ainakaan Aulangolla mainittavaa merkitystä. Varmasti joitakin jää harrastuksen pariin, kun korona on ohitettu, mutta suurin osa luultavasti palaa takaisin vanhaan harrastukseensa. Aulangolla on normaalisti järjestetty vuosittain 1-2 aloituskurssia, mutta joinakin vuosina kursseja ei ole ollut lainkaan. Varentin mukaan ratsastuskoulut näyttävät selvinneen koronasta paremmin kuin useimmat muut ryhmäliikuntamuodot. Hevoset pystytään hoitamaan ja ulkoiluttamaan normaalisti Aulangolla. Harrastus jää harvalla tauolle Varentin mukaan koronan takia ei juuri kukaan ole keskeyttänyt ratsastusharrastustaan. Osa heistä on entisiä ratsastuksen harrastajia, jotka ovat palanneet ainakin hetkeksi entisen harrastuksensa pariin. – Kouluissa on ollut jopa asiakaspiikki. Asiakkaat ovat hyvin sitoutuneita ohjeisiin, eikä mitään erityistä valvontaa tarvitse ylläpitää. – Ryhmäliikuntatiloja on monen harrastuksen osalta suljettu, mutta ainakin tämänhetkisen tulkinnan mukaan ratsastustallit eivät kuulu kiellettyihin tiloihin, koska välimatkat pysyvät riittävän pitkinä
Iso talli tarjoaa riittävästi tilaa ja turvavälit täyttyvät lähes luonnostaan. Ratsastajainliitto pitää ensisijaisena sitä, etteivät tartunnat saa levitä hevostoiminnan parissa. Edelleen painotetaan maskien, etäisyyksien, käsihygienian ja siivouksen käyttöä. Tällä pyritään estämään aggressiivisen hevosten herpesviruksen EHV-1:n leviäminen. Treenausmotivaatioon herpes on vaikuttanut etenkin kilpailijoiden keskuudessa. Ihmisten välisiä kontakteja on vältettävä hyvällä suunnittelulla, ohjeistamisella, tiedottamisella ja valvonnalla. – Kokonaisuutena tilanne on ainakin itselläni vielä aika hyvä ja koulutoiminta pyörii varotoimien kanssa aika hyvin I Tunneille on tullut uusia Tunneille on tullut uusia ratsastajia, koska lähes kaikki muut ratsastajia, koska lähes kaikki muut harrastusmuodot ovat olleet pannassa. Ammattiurheilu jää tilapäisen tartuntatautilain rajoitusja sulkutoimenpiteiden ulkopuolelle, ja Ratsastajainliiton maajoukkueja liitovalmennukset jatkuvat määräyksiä ja rajoituksia kunnioittaen. alkaen sulkuajaksi eli 28.3.2021 saakka. Vuosittain Suomessakin näitä tapauksia on muutama, esimerkiksi stressi saattaa vaikuttaa sen aktivoitumiseen hevosessa. Siinä mielessä tuntuu hieman ylireagoinnilta, että virus olisi yhden kuljetuksen päässä. Hevosia on hoidettava päivittäin, ja liikunta on tärkeä osa niiden hyvinvointia. Kilpailutauko jatkuu huhtikuun puoleenväliin saakka. todettiin helmikuussa Espanjassa. Hygienia tallin pitäjän vastuulla Ratsastuskoulut voivat välttää kohtaamisia pienentämällä ryhmäkokoja, rajaamalla ihmisten määrää tallilla ja maneesissa, laittamalla opetushevosia tunneille valmiiksi tai perumalla talutustunnit. Itse pelkään enemmän koronaa kuin herpestä. Osassa arvioista 40-50 prosenttia hevosista on mainittu viruksen kantajiksi, osassa arvioista määrä voisi olla jopa 90 prosenttia. Hevosen selässä oltaessa ei olla fyysisesti lähellä muita harrastajia, eikä ratsastuksen parissa ole saatujen tietojen perusteella syntynyt epidemiaryppäitä. Ratsastajainliiton hallitus suosittelee, että valmennustoimintaa, rataharjoituksia tai muuta vastaavaa toimintaa ei järjestetä, ellei sitä voida tehdä terveysturvallisuus varmistaen sekä alueellisen viranomaisen suosituksia ja rajoituksia noudattaen. harrastusmuodot ovat olleet pannassa. 66 I Suomen Ratsastajainliiton hallitus päätti helmikuun lopulla vaikeutuneen epidemiatilanteen vuoksi uusista ratsastusta koskevista toimenpiteistä. asti. Kotivalmennuksessa olevien hevosten valmennus ei ole kärsinyt, mutta maajoukkuevalmennus on nyt tauolla nimenomaan herpeksen takia. Suomen Ratsastajainliitto jatkoi myöhemmin maajoukkueja liittovalmennusten sekä SRL:n alaisen kilpailutoiminnan keskeytystä 11.4. Virukseen on menehtynyt nyt 17 hevosta Espanjasta alkunsa saaneeseen ryppääseen, mutta Suomessa kuolemia ei ole ollut. Tallin pitäjän vastuulla on valvoa hygieniaa ja tarjota mahdollisuus käsien pesuun tai käsidesin käyttöön, valvoa maskien käyttöä, riittäviä etäisyyksiä sekä kävijämäärien rajoitusten noudattamista. Epidemia on nyt poikkeuksellisen laaja Espanjassa. Päätöksen takia peruuntuvien kilpailujen kilpailutoimitusmaksut palautetaan. Ihmisten ja hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi suojautuminen on välttämätöntä. Suomen Ratsastajainliitto kehotti pienentämään ryhmäkokoja Ratsastuksen parissa ei epidemiaryppäitä. Varenti muistuttaa, että hevosilla on oma korona, jonka ei ole todettu tarttuvan ihmisiin. Talleilla korostuu nyt se, että ihmisten väliset kohtaamiset tapahtuvat suojatusti ja ryhmäkokojen määräyksiä noudattaen, erityisesti pienemmissä tiloissa, kuten pukuhuoneissa, satulahuoneessa tai vapaa-ajantiloissa. – Itse pidän näin pitkää taukoa jonkinlaisena ylireagointina, koska tuo herpes virus on varmasti jo piilevänä Suomessa. Alueja kansallisen tason kilpailutoiminta kiellettiin 1.3
– Minulla on yksi harjoittelija ja väljät tilat. – Meillä on kuitenkin Pilvenmäellä hyvä raviyhteisö ja hoitaja varmasti löytyisi, vaikkei nimettyä varamiehiä olekaan. Hevosia myös tarjotaan valmennukseen vähemmän kuin yleensä. Radoilla on hyvin väljää ja tartuntojen leviäminen on minimoitu tehokkaasti. Kilpailevia hevosia on vain muutama. Teksti: Juhani Karvonen Ravivalmentaja Cathy Johansson työpäivässä tallilla ei korona ole rutiineita muuttanut. että jokainen haluaa tehdä parhaansa, että pääsemme normaalitilanteeseen. Cathy Johanssonin hevoset saavat liikuntaa ja ulkoilua koronasta huolimatta. – On hienoja, että raveja voidaan ajaa, vaikka tietysti yleisön puute hiljentää ratoja. Jo viime keväänä Hippos kehotti talleja laatimaan toimenpideohjelman siltä varalta, että yrittäjä sairastuisi vakavasti ja äkillisesti. Uskoisin. – Olen ollut vuoden mittaan aika vähän raveissa. I Yhtä hevosta Yhtä hevosta kohden saa kohden saa raveissa olla raveissa olla hevosauton hevosauton kuljettaja,hevosen kuljettaja,hevosen hoitaja, hevosen hoitaja, hevosen valmentaja valmentaja tai ohjastaja, tai ohjastaja, maksimissaan maksimissaan kolme henkilöä kolme henkilöä per hevonen. Syynä on varmaan monen hevosen omistajan tiukentunut talous, sanoo Cathy Johansson. Eniten korona on näkynyt vierailijoiden määrän vähenemisenä. Yhtä hevosta kohden saa raveissa olla hevosauton kuljettaja,hevosen hoitaja, hevosen valmentaja tai ohjastaja, maksimissaan kolme henkilöä per hevonen. Starttaavan hevosen Suomen Ratsastajainliitto kehotti pienentämään ryhmäkokoja Yrittäjä ei saa nyt sairastua Forssalaisen ravivalmentajan Cathy Johanssonin tallipäivää korona ei ole juurikaan muuttanut. – Korona on opettanut nöyryyttä ja tehnyt ihmiset varovaisiksi. huoltaminen raveissa vaatii taustavoimilta tarkkaa keskittymistä, joten suoranaisesti yleisön puute ei siihen vaikuta, mutta toki yleisö luo tunnelman ja kovasti odotamme sitä päivää, että kaikki pääsevät taas raveihin normaalisti, Johansson juttelee. Raviradoilla toimitaan kuitenkin erittäin turvallisesti. 67 H evoset valmennetaan ja hoidetaan Pilvenmäellä kuten ennenkin. Yksinyrittäjän suuri riski on sairastuminen, mikä tietäisi, että hevosten hoito pitää pystyä järjestämään pikaisellakin aikataululla sijaisten avulla. Raviradoilla turvallista Johanssonin tämä hetken valmennettavat hevoset ovat pääosin nuoria starttaamattomia. per hevonen.. Osallistumismaksut maksetaan mahdollisuuksien mukaan netissä, ja jollain radoilla on järjestetty niin, että kilpailunumerot eli voilokit ovat noudettavissa ulkotiloista, jolloin kontakteja minimoidaan
Liikkumaan tottuneen hevosen suolisto, hengityselimistö ja liikuntaelimistö joutuu koetukselle liikunnan äkisti loppuessa, joten sairastumisriski on suuri. Liikkumisrajoituksilla on todennäköisesti suurin vaikutus Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen moniin ratsastuskouluihin, joissa voi olla edessä kolmen viikon toiminnan keskeytyminen. Ratsastajainliiton yhteydenotoissa on vedottu eläinsuojelulakiin, jonka mukaan eläinten hoito ja mahdollisuus lajinmukaiseen toimintaan on turvattava. Asetuksessa 588/2010 8§ hevosten suojelussa sanotaan, että hevosen liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeiden tyydyttämisestä on huolehdittava päivittäin. Tauko alkaa aikaisintaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Päivittäisten hoitotoimenpiteiden äkillisiä muutoksia on vältettävä, hevoseläinlääkäri Liisa Harmo korostaa. Ratsastajainliitossa seurataan myös tarkkaan keskustelua yritystuista yrityksille, jotka liikkumisrajoituksista kärsivät. Maneesin käyttö sallittua koko maassa Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta linjasi torstaina 25.3. – Eläinsuojelulain 3§ mukaan eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Laki astunee voimaan pääsiäisen jälkeen. Samaa todistusta voisivat käyttää myös yksityishevosten omistajat. mietinnössään, että ratsastus maneeseissa saa jatkua. – Luonnossa hevonen liikkuu lähes koko ajan, ja se nukkuu vain lyhyissä pätkissä. Yksilöurheiluna ratsastus ei kuulu valmisteilla olevan lain soveltamisen piiriin, kuten kuntosalit ja muut ryhmäliikuntatilat. Ratsastajainliitossa tullaan selvittämään pääkaupunkiseudun ja Turun ratsastuskoulujen oma näkemys siitä, miten tämä turvattaisiin. Ratsastajainliiton näkemyksen mukaan talliyrittäjillä on oltava mahdollisuus hevosten päivittäiseen riittävään liikuttamiseen. I Liikkumaan tottuneen hevosen suolisto, hengityselimistö ja liikuntaelimistö joutuu koetukselle liikunnan äkisti loppuessa, joten sairastumisriski on suuri.. Ratsastajainliiton hallitus oli todella tyytyväinen, että sen viranomaisille ja päättäjille esittämä huolenaihe ja perustelut päätöksen tekemiseen on kuultu. 68 Hevosten hyvinvointi on varmistettava Liikuntarajoitusten astuessa voimaan Suomen Ratsastajainliitto valmistelee toimenpiteitä pääkaupunkiseudun ja Turun liikkumisrajoitusten varalta. R atsastajainliitosta on oltu yhteydessä eri viranomaisiin siitä, miten hevosten hoito ja hyvinvointi pystytään turvaamaan, jos kansalaisten liikkumista ja harrastamista rajoitetaan. Esiin on nostettu ehdotus Ratsastajainliiton myöntämästä, viranomaisille pysäytettäessä esitettävästä todistuksesta hevosten liikuttamisesta vastaaville henkilöille
Mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi Hippos suosittelee ulkomailta palaaville sekä talliin uusina muuttaville hevosille 14 vuorokauden karanteenia muista hevosista. Tartunnoille on tyypillistä, että virus jää elimistöön piilevästi ja voi aktivoitua myöhemmin stressin tai tiineyden yhteydessä. 69 I hmisten koronan lisäksi hevospiireissä Euroopan laajuista huolta ovat aiheuttaneet hevosten herpesvirustartunnat. Tallialueet ovat laajat ja ravikilpailutoiminta tapahtuu ulkona, jolloin turvavälit on mahdollista pitää. maaliskuuta, että liiton kilpailutoiminta on katkolla ainakin 11.4. Kilpailutai jalostusarvostelutilanteeseen ei tule saapua sairaana tai vähäisilläkään oireilla. Virus säilyy huonosti hevosen ulkopuolella, ja se on herkkä desinfektioaineille. Karanteenisuositus on voimassa toistaiseksi, ja se koskee myös ulkomailta Suomeen suurkilpailuihin saapuvia hevosia. Näillä toimenpiteillä halutaan varmistaa raviurheilun elinkeinotoiminnan jatkuvuus myös poikkeusoloissa. I EHV-1 herpesvirukseen liittyy hevosten kuolemiin johtaneita tapauksia Hevosten hyvinvointi on varmistettava Hevosten herpesvirus EHV-1 uhkaa ratsastuskilpailuiden lisäksi pahimmassa tapauksessa myös Euroopan ravikilpailuiden järjestämistä. On erittäin tärkeää, että viranomaisten antamia suosituksia ja ohjeita riittävistä etäisyyksistä, hygieniasta sekä maskien käytöstä noudatetaan. Pienillä teoilla suuri vaikutus Koronajoitusten myötä ponien harjoituslähtöjen järjestäminen on ollut keskeytyksissä ja Suomen Hippos on suositellut myös harjoitusja paikallisravien järjestämisestä pidättäytymistä ainakin 28.3.2021 asti. Ravikilpailutoiminnassa on noudatettava erityisen tarkasti 14 vuorokauden karanteeni ulkomailta saapuville hevosille turvavälejä ja hygieniaohjeistuksia. Suomessa Ratsastajainliitto tiedotti 18. EHV-1 herpesvirus on johtanut tartuntaryppäisiin, joihin liittyy myös useita hevosten kuolemiin johtaneita tapauksia. Sairaus esiintyy kolmena muotona: hengitystieinfektiona, sikiön vaurioitumisena sekä halvauksena. Herpesvirukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana, mutta ne voivat levitä myös virusta sisältävien eritteiden likaamien käsien, vaatteiden tai tavaroiden välityksellä. Myös kilpailutilanteessa ohjastajilla on niin sanottu hevosenmitta toisiinsa ja turvavälit säilyvät. Kuva: Hippos. asti. Varsinkin Espanjassa vakavia tartuntaryppäitä aiheuttanut hevosten herpesvirus EHV-1 uhkaa ratsastuskilpailuiden lisäksi pahimmassa tapauksessa myös Euroopan ravikilpailuiden järjestämistä
Teksti: Kati Wikström Kuvat: Satula.com asiakaskuntaa, kuten Satakuntaan, Pohjanmaalle, Itä-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. – Satulan-auton tilaukset onnistuvat parhaiten sähköpostilla tai ottamalla yhteyttä verkkosivujemme yhteydenottolomakkeen kautta, jossa voi samalla antaa esitiedot ja lähettää kuvat hevosen selästä. – Auton tilaaminen tallille mahdollistaa sen, että pystytään kerralla kokeilemaan useita erilaisia satuloita asiantuntijan avustuksella. Satuloiden myynnin lisäksi, niitä myös vuokrataan ja muokkaukset tekee satulaseppä. Pidempiäkin reissuja Satula-auto kiertää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mutta samalle reissulle pyritään yhdistämään saman reitin varrelta useampia paikkoja. Yli sadan satulan valikoimasta on kätevää sovittaa satulaa omalla kotitallilla. – Työn luonteesta johtuen, sovittajamme eivät pysty välttämättä vastaamaan puhelimeen päivän aikana, tarkentaa Niemi. Teemme säännöllisesti myös pidempiä reissuja alueille, joissa meillä on vakiintunutta Satulan sovittaminen helpoksi Satula-auto omalle tallille Satula-auto kiertää etukäteen auton tilanneiden asiakkaiden luona tallikäynneillä. Tuolloin sopivan satulan löytäminen on helpompaa ja nopeampaa, kertoo Satula.comin Pauliina Niemi, joka pääasiassa ajaa satula-autoa ja tekee satulansovituksia. – Muutostyöt hoituvat sujuvasti yhteistyösatulaseppämme toimesta, satulansovittajan ohjeiden mukaan. 70 S atula.comin toimipisteet sijaitsevat Paimiossa, Ypäjällä, Kangasalalla, Helsingissä ja Oulussa. Koko tiimimme koostuu kokeneista hevosalan ammattilaisista, joille hevoset ja ratsastus kuuluvat tärkeänä osana elämään myös vapaa-ajalla. Satulan sovitukseen sisältyy myös koeratsastus ja tarvittaessa satulansovittaja voi tarkistaa myös asiakkaan olemassa olevan satulan istuvuuden ja mahdolliset muokkaustarpeet. – Asiakkaidemme sitoutuminen on mahdollistanut sen, että yrityksemme on voinut kehittää palveluja ja valikoimaa yli kymmenen vuoden ajan entistä parempien satuloiden ja satulapalvelujen mahdollistamiseksi. Kysyntää riittänyt – Satula-autolla ajan päätoimisesti minä, mutta ajoittain myös muu satulansovittaja liikkuu toisen automme kanssa, kertoo Pauliina Niemi. – Autoon mukaan otettavat satulat valitaan asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. – Yhteensä meitä on seitsemän kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää sekä oman yrityksensä kautta työskentelevä satulaseppä. Satula-autolle on ollut paljon kysyntää, etenkin niiden asiakkaiden keskuudessa, joilla on haasteita kuljettaa hevosta toimipisteeseen. Kaksi satula-autoa kiertää sovittuja reittejä. – Autot lähtevät liikkeelle Paimiosta ja suurin osa asiakkaistamme on Etelä-Suomen alueella. Myös satulan vuokraaminen on ollut erittäin suosittu palvelu.
– Palveluaika kannattaa sopia mahdollisimman lähelle omaa tallia. Satulaautot liikkuvat pääosin ympäri Etelä-Suomea.. 71 – Olemme siitä mielessä kiitollisessa tilanteessa, ettei korona ainakaan toistaiseksi ole juurikaan vaikuttanut lajimme harrastamiseen eikä sitä kautta myöskään palveluidemme kysyntään. Vaihtoehtoisesti voi myös kerätä samalta alueelta kokoon enemmän sovitusta tarvitsevia. – Tuleva sivusto tarjoaa tutkimustietoa, sovitusvinkkejä ja ohjevideoita kaikille satula-asioista ja ratsukon hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Satula-autolle on kysyntää etenkin niiden asiakkaiden keskuudessa, joilla on haasteita kuljettaa hevosta toimipisteeseen. – Satula valitaan yksilöllisesti hevosen ja ratsastajan mukaan, hyvin istuva satula löytyy vain sovittamalla sitä, sanoo Pauliina Niemi. Satula-auto tuo satuloita sovitettaviksi talleille. Satula-auton saaminen omalle tallille onnistuu, mikäli tallin sijainti on reitteihimme tai aikatauluihimme sopiva. Sivusto julkaistaan kevään aikana ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa, kertoo Niemi. Osalla asiakkaistamme ajankäyttö on etätöiden vuoksi muuttunut joustavammaksi ja palveluaikoja on ollut jopa entistä helpompi sopia. – Kiireisissä tilanteissa suosittelemme sovitusajan varaamista toimipisteisiimme. Akatemia avautumassa – Olemme aloittaneet myös Satula-akatemia -sivuston rakentamisen, sanoo Niemi. I Satula-autoon otetaan yli sadan satulan valikoimasta mukaan asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaiset satulat. – Palvelemme isoa osaa asiakkaistamme myös etänä ja haluamme lisätä faktoihin sekä tutkimukseen perustuvaa satulatietoutta asiakkaidemme keskuudessa ja lisätäksemme hevosten hyvinvointia
Rungottomia ja joustorunkoisia satuloita emme juurikaan myy. Satulaa kannattaa aina sovittaa. Satulan tulee pysyä paikallaan ja paneelien kontaktin selkään tulee olla tasainen. I Hyvin istuva satula on mukava – Hyvin istuvan satulan kanssa hevonen liikkuu tyytyväisesti ja kipeytymättä, kertoo satulaa sovittava Pauliina Niemi.. – Olemme valikoineet tarjolle laadukkaita ja toimiviksi todettuja tuotteita, joita on turvallista myydä. Lisäksi hevosen terveydentilassa saattaa tapahtua muutoksia. – Tärkeää on, että satula jättää riittävästi tilaa selkärangalle ja säälle sekä mahdollistaa lapojen liikkumisen. Satulan tulee olla oikean levyinen ja muutenkin oikean kokoinen hevoselle ja ratsastajalle. – Hevosten lihasja lihavuuskunto elää vuodenaikojen, talliolosuhteiden, ruokinnan ja liikunnan määrän muutosten mukaan. Satulaa ei koskaan kannata ostaa ilman sovitusmahdollisuutta. Vuokraus turvallisinta Satula valitaan yksilöllisesti hevosen ja ratsastajan mukaan. Tärkeä huomioitava asia on myös ratsastajien erilaiset mittasuhteet ja muut satulan valintaan vaikuttavat yksilölliset tekijät. Hevosia on rakenteellisesti hyvin erityyppisiä, joka voi aiheuttaa lisähaasteita, kertoo Satula.com Pauliina Niemi. – Satulan rungon ja paneelien tulee olla oikean malliset suhteessa hevosen selkään. Satuloiden hintaluokka vaihtelee 500-5 000 euron välillä. – Hyvin istuvan satulan tunnistaa siitä, että hevonen liikkuu sen kanssa tyytyväisesti ja kipeytymättä, ja ratsastajan on helppo istua satulassa hyvässä tasapainossa. – Satuloiden ostamiseen liittyy myös riski tuotteissa olevista mahdollisista piilevistä vioista, joiden vuoksi myös tuotteen kunnon ja laadun arvioiminen on tärkeää. Hyvä satula on mukava sekä hevoselle että ratsastajalle. Niin uusia kuin käytettyjä sekä asiakkaidemme myyntivälitykseen antamia satuloita, luettelee Niemi. – Satula.comin valikoimassa on paljon erilaisia ja erihintaisia satulamerkkejä eri lajeihin. Vastuuasioiden vuoksi satulan ostaminen yritykseltä on kuluttaja-asiakkaalle turvallisempaa. 72 S atulan tehtävänä on jakaa ratsastajan aiheuttamaa painetta tasaisesti hevosen selkään ja suojata selkärangan aluetta sekä lisätä ratsastajan mukavuutta. – Satula on sovitettava aina myös liikkeessä ratsastajan kanssa, sillä hevosen liikemekaniikka vaikuttaa satulan valintaan. Vuokrasatula antaa enemmän turvaa ja joustovaraa näihin muuttuviin tilanteisiin. – Kokeneen ja ammattitaitoisen satulansovittajan käyttäminen pienentää epäonnistuneen kaupan riskiä, opastaa Pauliina. Vuokraus on Pauliinan mukaan yleensä aina turvallisin tapa ostaa satula
– Ei ole järkevää säästellä valmennuksessa, kun aloittaa harrastusta tai hankkii oman hevosen. Anna Kärkkäinen valmentaa muun muassa Somerolla. 73 Valmennus V almentaja Anna Kärkkäisellä on laaja skaala valmennettavia, aloittelevista kilparatsastajista maajoukkuetasolle, ja kaikkea siltä väliltä – myös harrasteratsastajia, jotka eivät edes tähtää kilpailemiseen, mutta haluavat kehittää omaa ratsastustaan. Hänellä itsellään on vankka tausta kaikissa lajeissa, ja myös menestystä kilpakentillä. Valmentajan pitää olla sellainen, jolta voi kysyä ja saada apua ihan kaikkeen. Someron Ratsastajien Saga Rupponen hyppyvuorossa ponillaan Reims. – Toinen tärkeä asia valmennuksessa on taito lukea hevosta. Perusratsastukseen palataan aina, ollaanpa millä tasolla tahansa. Kuva: Seidi Siimes Valmentaja Anna Kärkkäinen: Hyvä perusratsastus on kaiken lähtökohta Kokonaisvaltainen valmennus on valmentaja Anna Kärkkäisen päämäärä. Se on olennaista, jotta hevonen jolla ja jonka kanssa harjoitte. Siksi hyvä perusratsastus on asia, josta lähdetään liikkeelle ja johon palataan yhä uudelleen. – Kokonaisvaltaisen valmennuksen rooli on todella tärkeä. Muiden valmennettavien lisäksi hän pitääkin nykyisin useammassa ratsastuskoulussa valmennuksia, joihin oppilaat osallistuvat koulun hevosilla. – Se, että perusta on kunnossa, on arvokasta pääomaa myöhemmin, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäinen valmentaa sekä koulu-, esteettä kenttäratsastajia. Hyvän perusratsastuksen päälle on sitten hyvä rakentaa lisää taitoa ja lajitekniikkaa. Kotitilalla Ypäjällä Kärkkäisellä on 40 hevosen tila, jossa asuu sekä omia että asiakkaiden hevosia. Teksti: Tarja Pitkänen Laadukkaaseen valmennukseen kannattaakin panostaa. Hevoslukutaito tärkeää Kärkkäisen valmennuksen kulmakivi on hyvä perusratsastus. Tekniikkaopetuksella ei pääse pitkälle, jos perusta ei ole kaikin osin kunnossa. – Pidän itseäni perustason valmentajana, vaikka minulla on oppilaita maajoukkuetasolla asti. Kärkkäisellä itsellään on vahva ratsastuskoulutausta
Valmentajan on myös osattava auttaa mitä moninaisimmissa ongelmissa, ja tarvittaessa ohjattava oppilas muiden ammattilaisen luokse. 74 lemme, voisi mahdollisimman hyvin. eivät mene hukkaan.. Eli tullaan taas perusratsastukseen. Valmentaminen on kokonaisuus, jossa yhdistyvät sekä lajivalmennus että hevosen ja ratsastajan fysiikkavalmennus, psyykkistä puolta unohtamatta. Kuva: Leena Kahisaari – Vuodet hyvässä – Vuodet hyvässä ratsastuskoulussa ratsastuskoulussa eivät mene hukkaan. Se on jotakin, mitä ei voi oppia kirjasta, vaan on kehitettävä omaa tunnetta, Anna Kärkkäinen sanoo. – Siis sitä, että saa hevosta suoristettua ja saa sen liikkumaan hyvin rehellisesti pohkeen edessä ja itsensä kantaen. Eli oppii tuntemaan, milloin hevonen käyttää itseään oikein ja milloin ei, ja oppii tarvittaessa korjaaman sitä. Lajivalmennuksessa – olkoonpa kyse sitten koulu-, estetai kenttäratsastuksesta – Kärkkäinen joutuu valmentajana eniten puuttumaan siihen, että hevosen täytyy olla rehellisemmin pohkeen edessä ja kahdella ohjalla. Anna Kärkkäinen voitti suomenhevosori Kassun kanssa kultaa kouluratsastuksen mestaruuskisoissa viime vuonna. Hyvä perusratsastus tähtää siihen, että ratsastaja saa hevosen liikkumaan mahdollisimman terveellä tavalla siten, että hevonen tekee töitä itseään kehittäen eikä kuluttaen. – Siitähän uuden ratsukon valmennuksessa yleensä aloitetaan, mutta siihen myös aina palataan, lajista riippumatta. Hyvän perusratsastuksen merkitys on tullut esille myös Kärkkäisem omassa kilpailuvalmentautumisessa. – Kun edellisen hevoseni kanssa pääsin kouluratsastuksen maajoukkuevalmennukseen, sain useammalta valmentajaltani kuulla, että minulle oli helppo opettaa uusia, vaikeita asioita, koska perusratsastukseni taso on hyvä. Kehittäen, ei kuluttaen Hyvä perusratsastus tarkoittaa sitä, että ratsastaja osaa tuntea, kuinka hevonen liikkuu ja käyttää itseään, ja pystyy vaikuttamaan siihen
– Silloin ei tiedetä ja tunneta, mikä hevonen on eläimenä. Hevostaitojen opetus on tärkeä valmennuksen osa-alue.. Kärkkäisellä on Ypäjällä noin 40 hevosen tila, joista kymmenkunta on omia ja loput asiakkaiden hevosia. Nykyisin kaupunkien kasvateilla ei ole sitä samaa kosketuspintaa eläinten kanssa toimimiseen, Anna Kärkkäinen sanoo. Anna Kärkkäinen on valmentaja, ratsuttaja ja kilparatsastaja Ypäjältä. – Ennen, maalaisympäristössä, touhuttiin hevosten kanssa jo pienestä pitäen. Suomenhevosori Kulta-ahon Kasimir eli Kassu on valmentaja, kilparatsastaja Anna Kärkkäisen luottohevonen. Hevoset ovat puoliverisiä, suomenhevosia ja poneja. Hevoskokemus puuttuu monilta Nykyisin ei ole itsestäänselvää, että ratsastuksen harrastajalla olisi kokemusta hevosista pitkältä ajalta. Ratsastuksen suosio harrastuksena kuitenkin kasvaa, ja oma poni saatetaan saada melko pienelläkin kokemuksella. – Siksi valmentajan on kyettävä auttamaan pienimmissäkin pulmissa, aivan perusasioista alkaen. – On annettava vaikkapa ruokintatai käsittelyohjeita. 75 Kuka. Kärkkäinen valmentaa sekä koulu-, esteettä kenttäratsastuksessa kaikentasoisia ratsastajia, aina maajoukkuetasolle saakka. Karsinapaikkoja tallissa on 12, ja lisäksi kolme pihattoa, joissa asuvat nuoret hevoset ja siitostammat. Suomenhevosilla hänellä on mitaleita mestaruuksista kaikista kolmesta lajista. Kärkkäinen on kilpaillut kenttäratsastuksessa ponija junioriratsastajana EM-tasolla, esteillä 135-luokissa sekä koulussa inter A -tasolla asti. Nuoren ratsastuksen harrastajan vanhemmat ovat toki harrastuksessa mukana, kuljettavat ja kustantavat, mutta heilläkään ei välttämättä ole hevoskokemusta. Ratsastettavien hevosten lisäksi tallissa on siitostammoja, varsoja ja nuoria hevosia. Kuva: Leena Kahisaari – Vuodet hyvässä ratsastuskoulussa eivät mene hukkaan, ja siellä tehdyn työn hedelmää saa kerätä vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Koulutukseltaan hän on ratsastuksenopettaja, ammattivalmentaja, hevostenvalmentaja sekä hevosagrologi. Kärkkäisellä on 8ja 6-vuotiaat pojat, jotka myös ratsastavat
– Kaikenlaisia tilanteita tulee... – Pitää katsoa vaikkapa se, onko satula sopiva, ovatko kuolaimet oikeanlaiset tai onko suitset sovitettu oikein. Jos perusta ei ole kunnossa, ei tekniikalla tee mitään. Ratsastustaito tähtää siihen, että pystytään omalla ratsastuksella kehittämään hevosta sen sijaan, että kulutettaisiin sitä. – Kun valmentaja huomaa, että oppilaalla on vaikkapa pulmia satulan kanssa, hän ohjaa oppilaan satulapuolen ammattilaiselle, joka tarkistaa tilanteen ja sovittaa oikeanlaisen satulan. – Tämä avaa oppilaille usein sen, mistä on lopulta kysymys. Kun alkeiden oppimisesta siirrytään hiukan eteenpäin, Kärkkäinen pyytää oppilaita miettimään, mitä eroa on sillä, ratsastetaanko hevosella vai ratsastetaanko hevosta. – Valmennuksen yhteydessä käydään läpi hevosen kanssa toimiminen ihan arkisissa tilanteissa. Ratsastajan pitää osata tulkita merkkejä siitä, milloin on tarvetta esimerkiksi hiukan keventää treeniä, tai milloin on syytä tarkastella hevosen terveyttä tai ruokintaa. Kun ratsukko tulee valmennukseen, valmentajan on osattava tarvittaessa osattava puuttua kaikkeen mahdolliseen. Hevonen kuljettaa silloin ratsastajaa. Olen esimerkiksi huomauttanut kerran jos toisenkin, kuinka äidille puhutaan, Kärkkäinen nauraa. Silloin ratsastus lisää hevosen hyvinvointia. – Kun taito lisääntyy, ratsastetaankin hevosta. Jos hevonen tarvitsee hierojaa, on hyvä, että valmentajalla on myös antaa sopivan ammattilaisen nimi, jotta ei hieroja jää hankkimatta. tee mitään.. Ratsastetaanko hevosella vai hevosta. Perusasiat kuntoon ennen tekniikkaa – Valmennukseenhan tullaan varsinaisesti ratsastustekniikan oppimista varten, mutta yllättäen se saattaakin joskus olla aika pieni osa kokonaisuudesta. Anna Kärkkäinen on itse kilpaillut, ja myös valmentaa sekä koulu-, esteettä kenttäratsastuksessa. Jos se on jäykkä jostakin, pyritään saamaan saada se notkeammaksi, tai jos se on heikko jostakin, pyritään saamaan se vahvemmaksi, Asenteita ja oivalluksia Ratsastajalla saattaa toisinaan olla asenneongelma, johon valmentajan on syytä puuttua. Kuva: Leena Kahisaari Jos perusta Jos perusta ei ole ei ole kunnossa, kunnossa, ei tekniikalla ei tekniikalla tee mitään. Valmentajan pitääkin olla melkoinen moniosaaja, jotta pystyy tarjoamaan apua kaikkiin eteen tuleviin ongelmatilanteisiin. Mutta se ei tarkoita, että hänen pitäisi pystyä tekemään kaikki itse. Siinä vaiheessa, kun vasta harjoitellaan, miten hevosen saa kääntymään tai vaihtamaan askellajia, tai miten siihen saa lisää vauhtia, voi sanoa, että ratsastetaan hevosella – vähän samoin kuin sanottaisiin, että ajetaan polkupyörällä. – Totta kai tekniikkaa harjoitellaan koko ajan ja pyritään pääsemään eteenpäin, mutta jos joku perusasia – kuten hevosen hyvinvointi, terveys tai ruokinta – ei ole kunnossa, ei ratsastajakaan voi kehittyä lajissa. Nuorison kanssa valmentaja välillä joutuu jopa kasvattajan roolin. 76 – Opetan kuuntelemaan ja lukemaan hevosta
– Hevosten kanssa ei voisi harrastaa, jos ne eivät osaisi mitään. Pitää nähdä vaivaa asennon eteen, muulloinkin kuin ratsastaessa – vaikka autoa ajaessa kiinnittää huomiota siihen, istuuko suorassa vai onko toinen kylki kasassa. Hevoset pitää kouluttaa turvallisiksi – ne eivät saa tulla ihmisten päälle eivätkä ne saa talutettaessa mennä, minne itse haluavat. Parantamisen varaa on on varmasti kaikkien eläinten kohdalla. Le ik ka a ta lte en !. – Siinä kohtaa kysyn, miksi et sitten tee asialle mitään. – Kun haet hevosta tarhasta ja se kääntyy pois, täytyy miettiä, miksi se tekee niin. – Kyllä, hevosen mielipide pitää joissakin asioissa ottaa huomioon. Kun asenne muuttuu, vinouden korjaaminen ei sitten yleensä olekaan vaikeaa. Jokin sinun tulossasi yhdistyy silloin hevosen mielessä johonkin epämiellyttävään. Vaikkapa siinä, että on jos vaihdettu kuivalta heinältä säilöheinälle eikä hevosen vatsa pidäkään säilöheinästä, vaihdetaan takaisin kuivalle. Oikein koulutettu ja hyvin kohdeltu hevonen tekee mielellään työtä ihmisen kanssa. Mutta ei sitä pidä hyväksyä. – Mutta kun koulutus on onnistunut hyvin ja ratsastus on hevoselle mieleistä, se tulee portille vastaan. 77 – Kun sanon, että sinulla on istunnassa tällainen virhe ja korjaan istuntaa, oppilas vastaa, että joo, mutta minulla on ollut tämä aina... – Harrastus loppusi, jos hevosia ei saisi kouluttaa. Jos istunnassa on ongelma, Kärkkäinen suosittelee usein fysioterapeutilla käyntiä. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman. Jos näyttää siltä, että hevonen ei toimi ratsastuksessa, jossakin on ollut vikaa. I Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Hevoselle tarvitaan rajat Viime aikoina on yhä enemmän puhuttu hevosesta tuntevana ja kokevana olentona. – Ratsastaessa pyrimme aina suoristamaan itseämme ja hevosta. Ja jos on aina ratsastanut vinona, asentotunto tottuu tilanteeseen ja vino asento tuntuu oikealta. Monesti asia on fysioterapeutin ohjeilla saatu korjattua jo yhdenkin käynnin jälkeen, ja ratsastaja palaa seuraavaan valmennukseen huomattavasti suorempana. On sanottu, että hevosen mielipide pitää myös ottaa huomioon. – On fakta, että olemme kaikki vinoja, oikeatai vasenkätisiä. Se on hevosen kuuntelua. – Silloin pitää korjata asennoituminen asiaan. Mutta niin pitkälle kuuntelu ei voi mennä, etteikö ihminen saisi asettaa hevoselle rajoja. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. – Tärkeintä on, että ratsastaja oivaltanut, että hänellä todellakin on ollut toinen puoli alempana tai jokin kohta vinossa. Rajat pitää olla, mutta kysymys on siitä, mihin ne asetetaan. Siitä, millä tavalla eläintä koulutetaan, voidaan ja pitääkin keskustella
– Voimme taata tuotteiden ja koko tuotantoprosessin puhtauden, tunnemme kumppaneinamme toimivien luomutilojen pitäjät ja raaka-aineiden kerääjät nimeltä. Tuotteita on turvallista käyttää tiineillä tammoilla, pikku varsoilla, koiran pennuilla. Kotimaisista raaka-aineista tehdyn eläinten ihonhoitoon tarkoitetun tuotesarjan tärkeät vaikutusaineet siankärsämö, pihka ja terva – ovat peräisin Pohjois-Suomen puhtaasta luonnosta. – Perinteinen ötökkäkarkote on tarkoitettu toimimaan niin, että hyönteinen kuolee myrkkyyn, kun se laskeutuu hevosen tai koiran iholle. Näistä ei haittaa joutuessaan myöskään ihmisen iholle, vaan ne ovat hyvin hoitavia. Päätimme tuoda markkinoille luonnonmukaisen ja kotimaisen vaihtoehdon, jonka raaka-aineet on kerrottu selkeästi tuoteselosteessa, kertovat FinnTar Oy:n perustajat, paimiolaiset hevosja koiraharrastajat Niina Autti ja Kirsi Suhonen. – Tuotteemme valmistetaan ja pakataan matkaan toimipaikassamme Paimiossa. – Meidän tuotteissamme pihka on yhdistetty vaseliinin sijaan luomuöljyihin jolloin ne imeytyvät nopeasti, eivätkä tuki ihohuokoisia, toteaa Kirsi. 78 Hevostuote Puhtaita hoitotuotteita kotimaisista raaka-aineista A jatus kotimaisen ArcticVet -tuotesarjan kehittämisestä syntyi, kun halusimme hoitaa omia eläimiämme turvallisilla tuotteilla, joilla on merkitystä. Me maksamme reilun hinnan tuottajille ja raaka-aineiden ketju on ekologinen, loppuun saakka suunniteltu. Tuotteet on pakattu kierrätettäviin pakkauksiin ja suihkeet on valittu muodoksi helppokäyttöisuuden lisäksi myös hygienisyyden vuoksi, yrittäjät kertovat. Ei myrkkyjä luontoon Tuotteet ovat puhtaita ja turvallisia. Pihkaa on käytetty toistakymmentä vuotta haavojen hoidossa sairaaloissa. – Meidän ötökkäkarkotteissammekaan ei lue, että käyttäjän tulee suojata kätensä kumihanskoin ja käyttää hengityssuojainta, myrkkyjä niissä ei ole, Kirsi Suhonen sanoo. Meidän tuotteidemme toiminta perustuu siihen, että se peittää hevosen ominaishajua, jolloin ötökkä ei osaa suunnistaa hevosta kohti. Kirsin ja Niinan tavoitteena on ollut ekologisuus myös siinä, ettei hevosista kulkeudu laidunkaudella ei-toivottuja aineita maaperään. Pihka tunnetusti tappaa bakteereita ja viruksia. – Ekologisuus ja biohajoavuus ovat ihmisille tärkeitä tekijöitä ja he ovat kiinnostuneita raaka-aineista, miten ne on viljelty ja millaisissa olosuhteissa tuotettu. – Siankärsämö on aliarvostettu tehokasvi, joka auttaa kipuihin ja kutinoihin, Niina Autti sanoo. – Tuotteet ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, emme käytä ylimääräisiä kemikaaleja tai säilöntäaineita, vaan säilöntäaineina tuotteissa toimivat vitamiinit. ArcticVet -tuotteista on apua haavojen ja ruhjeiden hoitoon ja puhdistamiseen sekä kuivan, kutisevan tai ärtyneen ihon hoitoon ja iho-ongelminen ennaltaehkäisyyn. Hevosja koiraharrastajat Kirsi Suhonen (vas.) ja Niina Autti tulivat markkinoille uudella eläinten ihonhoitoon tarkoitetulla tuotesarjallaan kesällä 2019. – Pihka on vanha kansanlääkinnässä käytetty raaka-aine, jonka me olemme tuoneet eläinpuolelle pulloon, sellaiseen muotoon, jossa olemme itse todenneet sen hyväksi ja helpoksi käyttää, Kirsi Suhonen sanoo. Korona sotki markkinoille tulon Kirsin ja Niinan yrityksen tuotteet on lanseerattu markkinoille 2019 kesällä ja viime vuoden Hevoset-messuilla heidän piti tulla suuremmin markkinoille tuotteillaan, mutta sitten tuli korona.
– Hoitavalle sampoolle on tilausta, Ilona sanoo.–ma-a Herkkäihoinen Suopellon Väinö kärsii kesäihottumasta, jota Ilona Suikki hoitaa luonnonmukaisia ja kotimaisia raaka-aineita sisältävän ArcticVet-sarjan tuotteilla. – Lähdin innolla mukaan testaamaan uutta tuotesarjaa. – Olimme Väinön kanssa pulassa, että milläs nyt ihottumaa hoidetaan. Väinö on myös kestänyt suihkeen käytön hyvin, sille ei ole tullut mitään ei -toivottuja reaktioita. Toinen Ilonan ja Väinön käytössä oleva lempparituore on Pihkasuihke. – Hoidan sillä Väinön harjamartoa, jonne suihkutan sitä. – Olen syöttänyt sille myös yrttejä sisäisesti. Teimme sitä tilausapteekeille, eläinlääkäriasemille ja yritysasiakkaille tukka putkella. Varsinkin, kun minulla on muutenkin herkkäihoinen hevonen, jolle eivät kaikki hoitotuotteet ole sopineet. Kokeilussa olivat myös seerumihoidot, joista Väinö sai jonkin verran apua, mutta ne eivät vaivaa parantaneet. Väinö reagoi polttiaisiin erityisesti keväällä ja syksyllä. 79 P aimiolaisen Ilona Suikin suomenhevoruuna Suopellon Väinö kärsii kesäihottumasta. – Se ei ole ihan niin paha, että se hankaisi itsensä verille, mutta ihan kunnolla se hinkuttaa ja jouhia katkeilee. – Olen huomannut, että suihke karkottaa jonkin verran itikoita, hyttysiä, mäkäräisiä ja polttiaisia. Sarja on maailman ensimmäinen eläintuotesarja joka on saanut lisenssiluvan käyttää kotimaista metsäuutetta. On myös mukava tukea suomalaisia pienyrittäjiä. Maapohjaprobioottia on käytetty avuksi ihonhoitoon ja tuloksia on saatu erityisesti kaupunkiympäristössä elävien ihmisten allergioiden hoidossa. Kun ihottumanhoitoon käytetään tervapohjaisia tuotteita, sotkevat ne aina vähän harjaa ja muutenkin kesäihottumahevosta täytyy pestä usein. – Viime kevät meni meillä käsidesiä tehdessä. – Olen käyttänyt Pihkasuihketta myös kissan korvien ihottumaan ja siihenkin se on hyvin tehonnut. Tärkeää tietää, mitä tuote sisältää Ilona ja Väinö ovat olleet mukana ArcticVetin tuotteiden testiryhmässä. Joistakin tuotteista Väinö sai helpotusta, jostakin se taas sai allergisen reaktion ja ihottumaa. – Tiesin, että ArcticVet-tuotteet ovat kotimaisista raaka-aineista tehtyjä, turvallisia ja biohajavia. Samaa tutkimusta on tehty myös kaupunkikoirien keskuudessa. –ma-a Helpotusta Väinön kesäihottumaan – Osa meidän kokeilemistamme markkinolla olevista hyönteiskarkotteista on todella vahvoja, ja niistä jää epäselväksi, mitä kaikkia ainesosia niissä on. 2009 syntynyt Väinö tuli Ilonalle kaksivuotiaana. Suihke rauhoittaa kutinaa heti. Ilonan kotipihatossa asuvat Väinön lisäksi shetlanninponiruuna Raketti ja ruotsalainen kylmäveritamma Ulla. Kevään aikana FinnTar lanseeraa uuden tuotesarjan, joka sisältää sampoon ja hoitosuihkeen. Kuin tilauksesta tulivat markkinoille ArcticVetin tuotteet. Siitä löytyy paras apu niin kesän kutinoihin kuin pieniin kolhuihinkin, Ilona kertoo. 36-vuotias Ilona on harrastanut ratsastusta 10-vuotiaasta lähtien ja Väinö on hänen ensimmäinen oma hevosensa. Osaan tuotteista liittyy teuraskielto, eli ne ovat aika tiukkaa tököttiä, miettii Ilona, joka on itse ammatiltaan sairaanhoitaja. Apua kutinoihin ja kohuihin – Sain ensimmäiseksi käyttöön Arcticspray-hoitosuihkeen, monitoimisuihkeen, joka on meillä vakiokalustoa ja edelleen ahkerassa käytössä. Kaikki niissä käytetyt raaka-aineet on lueteltu tuoteselosteessa. ArcticVettuotesarjassa on pihkasuihke ja -voide, hoitovoide ja -suihke sekä hoitoöljy. – Kesäihottuna puhkesi sille samana kesänä, kun ostin sen. – Kaikki ne ovat olleet vähän koekaniineja ArcticVetin tuotteille ja kaikille ne ovat sopineet hyvin. Samoin muihin paikkoihin, jos Väinö on hieronut itseään niin, että sen karva on paikoitellen lähtenyt. Ilona on kokeillut kymmenen vuoden aikana Väinön ihottumaan useammanlaisia tuotteita. Uutetta on tutkittu kymmenen vuotta Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Monta vuotta saimme apua Vainikan Aitan Pioneertuotteilla, hoitavalla sampoolla ja öljyllä, mutta niiden valmistus on lopetettu. – Odotan innolla tuotesarjaan tulevaa hoitavaa sampoota. – Jos Väinölle sattuu tulemaan joku avonaisempi haava tai ruhje, niin ne paranevat hyvin suihkeen avulla. Kylmemmällä ilmalla siitä tulee vähän jähmeämpää, mutta huoneenlämmössä sen toimii hyvin. Kuva: Vilma Saarinen/vilma view. Uuden sarjan sampoo ja hoitosuihke otetaan käyttöön koirilla ja hevosilla. Väinöllä kesäihottuma oireilee hännän ja harjan hankaamisena. Suihkutettavassa muodossa se on kätevä käyttää
Turvallisuus oli pääosin kunnossa, mutta myös kehitettävää löytyi. – Kaikkiin tapahtumiin oli laadittu kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja. Jonkin verran putoamisia Vakavia tapaturmia kilpailutilanteissa tuli viime vuonna Tukesin tietoon vain muutamia, mutta etenkin esteratsastuskilpailuissa oli jonkin verran putoamisia. Koronatilanne hankaloitti tapahtumien järjestämistä. Asiakirjojen sisällössä oli vielä pientä kehittämisen tarvetta. Asiakirjan tulisi palvella käytännön toimintaa ja siinä tulee tunnistaa järjestettävän tapahtuman aitoja ja konkreettisia vaaranpaikkoja, sanoo Tukesin ylitarkastaja Kielo Kestinmäki. 80 Tukes tutki: Ratsastuskilpailujen turvallisuus on pääosin kunnossa Turvallisuus oli pääosin kunnossa, mutta myös kehitettävää löytyi, totesi Tukes valvoessaan 15 ratsastuskilpailutapahtumaa viime vuoden aikana. – Kilpailutapahtumat poikkeavat toisistaan varsin paljon lajista ja yleisömäärästäkin riippuen. Tukesin valvontaprojektissa tarkasteltiin myös eri lajeja, kouluratsastuskilpailuita, esteja kenttäratsastuskilpailuita, islanninhevosten askellajikilpailuja, suomenhevostapahtumia sekä historiallisen ratsastuksen tapahtumia. Osa kilpailuista jouduttiin perumaan ja kilpailukaudesta tuli lyhyt. Vakavia tapaturmia kilpailutilanteissa tuli Tukesin tietoon viime vuonna vain muutamia, mutta etenkin esteratsastus-kilpailuissa sattui jonkin verran putoamisia. Lisäksi kilpailijamääriä ja yleisöä jouduttiin rajaamaan. Myös riskit ovat erilaisia lajin. T urvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) valvoi vuoden 2020 aikana 15 erilaista ratsastuskilpailutapahtumaa alkaen pienistä seuratason kilpailuista aina suurempiin ulkoilmatapahtumiin saakka
Telttojen ja muiden messukatosten kiinnitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Tunnista vaaranpaikat juuri omassa tapahtumassa ja kilpailussa. Kuuntele valmentajaa! Hyvä valmentaja tai ratsastuksenopettaja kertoo, oletko valmis kilpailemaan ja millä tasolla. Liiku hevosen kanssa vain niille merkityillä reiteillä Noudata järjestäjän ohjeita ja älä liiku hevosalueilla. Ilmoita vakavista tapaturmista Tukesiin. 81 Ratsastuskilpailujen turvallisuus on pääosin kunnossa Kilpailunjärjestäjän muistilista: Muista erottaa hevosten käyttämät reitit yleisön liikenteestä erityisesti suurissa tapahtumissa. Muista kouluttaa koko henkilökunta toimimaan hätätilanteissa, huomio myös vapaaehtoisiin talkootyöntekijöihin. Pidä onnettomuuskirjanpitoa. Vaikkapa esteratsastuksessa on tärkeää, että kilpaillaan sillä tasolla, mihin osaaminen sillä hetkellä riittää, niin hevosella kuin ratsastajallakin. Ole ajoissa paikalla ja lue järjestäjän ohjeet. Nyt pakollisen kilpailutauon aikana on hyvä hetki miettiä tulevien kilpailuiden järjestelyt kuntoon. Sitten kun taas päästään kisaamaan, kilpailutapahtumien pitää olla turvallisia kaikille niin tartuntatautien suhteen kuin muutenkin, Kestinmäki sanoo. luonteesta riippuen. Saimme yhdessä keskusteltua kehittämiskohteista ja turvallisuusasioista. Osallistu sellaiseen luokkaan, mihin taitotaso riittää sekä ratsastajalla että hevosella. Päivitä osaamisesi sääntökoulutuksissa. I Muista päivittää ratsastuskypärä, jos se on saanut kolhuja. Täydennä turvallisuusasiakirjaa enemmän käytännön toimintaa ja olosuhteita vastaavaksi. – Valvontaprojekti sujui hyvin ja myös vastaanotto tarkastuksilla yrittäjien, seuratoimijoiden ja kilpailuiden järjestäjien kanssa oli hyvä. Suomen Ratsastajainliitto ry:n kilpailusäännöt ohjaavat kilpailijaa oikealle tasolle. Kokemattoman kilpailijan kannattaa liikkua hevosen kanssa aluksi vaikka valmennukseen, jotta voi arvioida, miten hevonen käyttäytyy kuljetuksessa ja vieraassa paikassa. Samoin ratamestarin osaaminen korostuu, jotta tehtävistä saadaan kilpailullisesti mielenkiintoisia, mutta myös turvallisia, Kestinmäki kertoo. – Hevosala ei ole päässyt helpolla tänäkään vuonna, vaan hevosten tarttuva virustauti huolestuttaa alan toimijoita koronatilanteen lisäksi. Käyttäydy katsomossa rauhallisesti erityisesti, jos kilpailijoina on kokemattomia ratsukoita tai nuoria hevosia.
Ruusunmarja vahvistaa ja suojaa kehoa Muscle Max tukee lihaksiston kehitystä Muscle Max on maukas nestemäinen ravintolisä, joka sisältää optimaalisen seoksen antioksidantteja, vitamiineja ja aminohappoja. Sen käytöstä hyötyvät nuoret hevoset, hevoset, jotka tarvitsevat lisää voimaa tai ovat menossa laatuarvosteluun. 82. Ruusunmarjarouhe sekä vahvistaa, että suojaa useita elintärkeitä kehon toimintoja. Muscle Maxin sisältämät L-lysiini, E-vitamiini, seleeni ja B-vitamiinit tukevat lihasten muodostumista, suojaavat soluvammoilta ja optimoivat proteiinin ja energian käytön kehossa. Terve mikrobikasvusto, jota Diamond V vahvistaa tehokkaasti, hajottaa hyvin rehua ja silloin rehusta imeytyy ravintoaineita tehokkaasti hevoselle käytettäväksi. Tämän vuoksi WellAware® Ruusunmarjarouhe on tehty 98-prosenttisesti kuoresta. Ruusunmarjan kuori sisältää useimmat näistä aktiivisista ravintoaineista. Pre-Fuelia Liquidia voidaan käyttää päivittäin valmennuksen ja harjoittelemisen tukena tai useamman päivän kestävän kilpailuin/ kilpailuiden yhteydessä. Pre-Fuel Liquid polttoainetta harjoitteluja kilpailukaudelle. 020 712 1515, www.fysiohealing. Pakkauskoot 1l ja 2.5l. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Sisältää hydrolysoitua kasviproteiinia, joka antaa välttämättömiä aminohappoja, sisältäen BCAA:t , lihasvoiman, energian ja palautumisen ylläpitämiseen. Siten hevonen saa tärkeitä ravinteita enemmän syömästään rehusta kasvuun, hyvinvointiin ja lisääntymiseen! Refuel Liquid on tehokas elektrolyyttitiiviste palautumiseen, pakkauskoot 1l ja 5l, sisältää tehokkaan elektrolyyttitiivisteen, glukoosin ja Bvitamiinit, jotka vaikuttavat suolatasapainoon ja ruokahalun palautumiseen harjoittelun, kilpailun tai varsomisen jälkeen. 020 712 1515, www.fysiohealing. Se soveltuu kaikille hevosille takaamaan tasapainoisen ruuansulatusjärjestelmän kaikissa tilanteissa. Glukoosi auttaa elektrolyyttien talteenotossa ja antaa nopeasti palauttavaa energiaa. WellAware®, valveutuneelle kuluttajalle. Nopeasti energiaa palautukseen, kun sitä tarvitaan! Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. 020 712 1515, www.fysiohealing. Pakkauskoot 1l ja 2.5l Muscle Max sisältää aminohappoja, antioksidantteja ja B-vitamiineja. Pre-Fuelilla tarjoat energiaa ja tukea lihaksistolle kovatehoisen harjoittelun aikana ja ylläpidät suorituskyvyn maksimaalisena koko suorituksen ajan. Kaiken muun lisäksi ruusunmarja suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä sekä lisää nivelten liikkuvuutta paitsi ihmisillä niin myös eläimillä. Sekoita rehuun tai veteen kilpailun tai harjoittelun jälkeen ja anna hevoselle. Kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen Refuel Liquid tasapainottaa tehokkaasti suolatasapainon. WellAware® Ruusunmarjarouhe sisältää suuret määrät vitamiineja, mineraaleja ja muita ravinteita. Pre-Fuel Liquid on suunniteltu vastaamaan lisääntyneeseen proteiinin tarpeeseen nopeasti ja helposti. Näiden yhdistelmä tukee hevosen lihaksiston kehittymistä, toimintaa ja terveyttä. Tietoista, orgaanista ja aina korkealaatuista. Muscle Max oriiden ja siitostammojen jalostuksessa; E-vitamiinista ja seleenistä saatavat korkeat antioksidanttipitoisuudet tukevat hedelmällisyyttä, kun taas B-vitamiinit auttavat energian hyödyntämisessä ja L-lysiini on yksi tärkein osa tammanmaidossa. Polttoainetta kasviproteiinista Tehoa palautumiseen Tasapainoinen ruuansulatus Diamond V:lla on suuri vaikutus umpija ohutsuolessa, koska se sisältää tärkeitä suolistomikrobien tarvitsemia ravintoaineita. Hevostuotteet Diamond V, 3kg, eroaa muista hiivapohjaisista tuotteista olemalla täysin fermentoitu hiivaviljelmä (Saccharomyces cerevisae), mikä tarkoittaa, että vaikuttava aine ei ole vain hiiva, vaan myös käymisprosessissa syntyvät ravinteet ja käymistuotteet. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. 020 712 1515, www.fysiohealing. WellAware® Ruusunmarjarouhe sisältää erittäin tehokkaita antioksidatiivisia vitamiineja: C-vitamiinia, ?-karoteenia ja E-vitamiinia, kuin myös kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, foolihappoa, bioflavonoideja, lykopeenia ja pektiinejä. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Tuotteen lähimmät jälleenmyyjät löytyvät verkkosivuilta: www.backontrack
Helppo annostella tuubista suoraan suuhun. Sisältäen aminohappoja, elektrolyytit, E-, Cja B -vitamiinit. Ei doping varoaikaa. Korkeat antioksidanttipitoisuudet tukevat hedelmällisyyttä, B-vitamiinit auttavat energian hyödyntämisessä, aminohappo L-lysiini on tärkeä osa mm. Käyttö: Intensiivinen valmennustai kilpailukausi, nopean kasvun kausi, hevosen yleiskunnon nostaminen, siitoskaudet. Helppoon rutiininomaiseen kuparilisäykseen kaikille hevosille. kilpailu, näyttely, kuljetus stressin vähentämiseen. 020 712 1515 e-mail: myynti@fysiohealing.fi • www.fysiohealing.fi HUIPPU-UUTUUDET! HUIPPU-UUTUUDET! Muscle Max, 1 l ja 2,5 l Maukas nestemäinen aminohappo, antioksidantti ja B-vitamiini -valmiste tukemaan lihasten kehitystä! Suojaamaan soluvammoilta ja optimoimaan proteiinin ja energian käyttöä kehossa. Copper-Max Geelituubi 30 g Tehokas geeli kuparin tarpeeseen! Antaa suuren annoksen kelatoitua kuparia, lisänä sinkkiä optimaalisen imeytymisen saavuttamiseksi ja Biotiinia kavioiden hyvinvointiin. Refuel -tuotteiden annostelu heti rasituksen jälkeen ja uusi tarvittaessa 3–4 tuntia rasituksen jälkeen. Glukoosi auttaa elektrolyyttien talteenottoa sekä antaa nopeaa energiaa. Käytetään päivittäin tai valmennuksen vaatimusten mukaan. Tarjoaa nivelille ja luille kohdistetun tuen kehityksen ja valmennuksen aikana sekä näkyviä tuloksia karvan laadussa. Ihanteellinen mm. Pre-Fuel Liquid 1 l ja 2,5 l Nestemäinen tiiviste valmennuksen tueksi, ylläpitämään suorituskykyä! Takaa energiansaannin kovatehoisessa valmennuksessa ja kilpailukaudella. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Pre-Fuel Geelituubi 60 ml Polttoainetta huippusuorituksiin! Tuubi sisältää helposti saatavilla olevaa energiaa kovaan rasitukseen ja palautumiseen sen jälkeen. Ei väsytä. tamman maitoa. Jokaisen kilpahevosen rutiineihin 1-3 tuntia ennen suoritusta. Löydä lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu lisää tuotteisiin www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa. Nutri-Calm Geelituubi 60 ml Rauhallisempi ja keskittyneempi hevonen – luonnollisesti! Nutri-Calm sisältää ainutlaatuisen yhdistelmän ainesosia, jotka yhdessä parantavat hevosten keskittymistä (magnesium, L-tryptofaani, B-vitamiinit). Refuel Liquid, 1 l ja 5 l ja * ) Geelituubi 30 ml Välttämättömien elektrolyyttien tasapainoon ja palautumiseen! Tukemaan palautumista elektrolyyttien, glukoosin ja B-vitamiinien ruokahalua edistävän toiminnan avulla. Kaikki hevoset ovat alttiita hermostuneisuudelle. Käyttö: Intensiivinen valmennustai kilpailukausi. Kaikille hevosille harjoituksien ja kilpailuiden jälkeen sekä varsoneille tammoille. Annostelu tuubista suoraan suuhun 1-2 tuntia ennen stressaavaa tilannetta. Saatavana myös nestemäisenä. * ) Geelituubi sisältää myös antioksidantit (Eja C-vitamiinin) ja se on helppo annostella tuubilla suoraan suuhun
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-20 274563-2102