2/2022 8,90 Hevoskimpassa on kivaa! Hyväkin heinä voi aiheuttaa vatsavaivoja Riikin Taaleri ihastuttaa luonteellaan Sopiva löytyy vain kokeilemalla 89-vuotias Hildur ratsastaa joka viikko Hevoskauppaa tehdään liian vähillä tiedoilla VIESKERIN haudalla Laukaassa saa vierailla Apua Ukrainan hevosille
Lämpösinkitty runko. SISÄPITUUS 322 cm SISÄLEVEYS 130 cm SISÄKORKEUS 231 cm KOKONAISMASSA 1600 kg SISÄPITUUS 356 cm SISÄLEVEYS 180 cm SISÄKORKEUS 235 cm KOKONAISMASSA 2700 kg SISÄPITUUS 336 cm SISÄLEVEYS 180 cm SISÄKORKEUS 235 cm KOKONAISMASSA 2700 kg LISÄTIEDOT: Yhden hevosen traileri, integroidut lokasuojat, panorama ikkuna, alumiinivanteet, led-valot, satulakaappi, tarvikekaappi sisäpuolella. SISÄPITUUS 331 cm SISÄLEVEYS 166 cm SISÄKORKEUS 236 cm KOKONAISMASSA 2000 kg SISÄLEVEYS 174 cm SISÄKORKEUS 242 cm OMAMASSA 920 kg KOKONAISMASSA 2500 kg KANTAVUUS 1580 kg SISÄPITUUS 413,2 cm SISÄLEVEYS 171,4 cm SISÄKORKEUS 240 cm KOKONAISMASSA 2700 kg LISÄTIEDOT: Kahden hevosen traileri. 040 510 8331 | Ruskontie 2, 21250 Masku | trailertukku.fi HEVOSTRAILERIT LAAJASTA VALIKOIMASTA HYÖDYNNÄ KORKOKAMPANJA! Saat hankintasi nyt 1.99% korolla (+ kulut). LISÄTIEDOT: Kahden hevosen traileri. Lämpösinkitty runko. LISÄTIEDOT: Kahden hevosen traileri. LISÄTIEDOT: Integroidut lokasuojat, panorama ikkuna, alumiinivanteet, led-valot, satulakaappi, tarvikekaappi sisäpuolella, special-jousitus. 8450€ Veroton hinta 6814,52€ 14690€ Veroton hinta 11846,77€ 15500€ Veroton hinta 12500,00€ 9990€ Veroton hinta 8056,45€ 11500€ Veroton hinta 9274,19€ 17800€ Veroton hinta 14354,84€ HUMBAUR SINGLE ALU 1600 HUMBAUR MAXIMUS 2700 FINLAND EDITION HUMBAUR MAXIMUS DELUXE 2700 ANSSEMS PTH 2000 ANSSEMS ATP 2500 ATEC HUMBAUR NOTOS XTRA PRO 2700 SUOMEN SUURIN PERÄVAUNUKAUPPA Turun Trailertukku Oy | p. JOPA 0€ KÄSIRAHALLA. LISÄTIEDOT: Kahden hevosen traileri
Raaka-aineiden hintojen ja saatavuuden lisäksi energiamarkkinoiden rajut hinnnanmuutokset hanloittavat tuotteiden hinnoittelua. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh. 3 Pääkirjoitus 6 Mahaongelmaiset hevoset tarvitsevat yksilöllisen heinäruokinnan. Kaikkiaan Suomesta on viety Ukrainaan jo lähes 40 lavallista hevosrehua. 20. Maailman poliittisen tilanteen ja voimakkaan hintojen nousun takia myös hevosheinän tuotantokustannukset ovat kauttaaltaan nousemassa rajusti. Toivotaan tulevalta kesältä joka tapauksessa erinomaista heinsatoa! Mari Ahola-Aalto Ukrainan sota vaikuttaa monella tavalla – 25 vuotta – Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy ilmestyy toukokuun puolivälissä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 44 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 50 € Seuraava numero: Sisältö 2/2022 16 Suomalaiset ovat suurin sydämin auttamassa Ukrainan hevosia. Aikakausmedia ry:n jäsen. Tilanne Ukrainassa vaikuttaa niin lannoitteiden, elintarvikkeiden kuin raaka-aineidenkin maailmanmarkkinoihin. 19 Ukrainan sota vaikuttaa myös hevosurheiluun. Arvi Martikainen halusi herättää keskustelua hevoalan huonosta hengestä. Heinäpeltojen lannoitukseen käytettävien valmisteiden hinnat ovat nyt yli kolme kertaa kalliimpia kuin viime satokaudella. Eurooppalainen lannoiteteollisuus on hyvin riippuvainen Venäjästä. Sodassa talleja tuhoutuu ja rehun sekä kuivikkeiden saanti on hankalaa. hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Hevosihmiset yhdistävät voimansa hädän hetkellä. 12 Asianajaja Pauliina Lehtolalla on jatkuvasti hoidettavanaan eläimiin liittyviä juttuja. Lannoitteita on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikea saada tilattua. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) U krainassa on arvioitu olevan noin 200 000 hevosta sodan keskellä. Suomalaiset ovat ostaneet lahjoitettavia rehusäkkejä ja heinää jopa lavallisen kerrallaan. Raaka-aineena käytetystä kaliumista tulee Venäjältä melkein kaikki, fosforista suuri osa, samoin ammoniakista. 09-413 97 395 Kustantaja: Karprint Oy Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Hevosihmiset heräsivät nopeasti käyttämään osaamistaan ja verkostojaan. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen
Hevoset ovat kuuluneet hänen elämäänsä aina. 4 20 Hevosalan huono henki näkyy nimettömänä ilkeilynä netissä. 30 Monipuolinen harrastehevonen Riikin Taaleri ihastuttaa luonteellaan. 38 Koulutetut hevostenhoitajat ovat tallien ammattilaisia. 44 Eläinlääkäri kertoo miten hoidetaan sarveiskalvohaavaa. 48 Yllis juhlii 1-vuotissynttäreitään ja valmistautuu ohjasajoharjoituksiin. Heinäkuussa 90 vuotta täyttävä Hildur Hagelberg käy edelleen ratsastamassa joka viikko. 58 – Estello on hieno hevonen, toteaa Arto Järvinen , joka on melko isolla osuudella mukana Estellon kimpassa. 47 Hevosten herpesviruksen EHV1 taudin vakavaa muotoa on havaittu jälleen, ja tauti on johtanut myös Suomessa yksittäiseen kuolemantapaukseen. 52 Asianajaja Pauliina Lehtolalla on jatkuvasti hoidettavanaan eläimiin liittyviä juttuja. 24 Jokaisen varsan syntymä on aina uusi ihme ja näitä ihmeitä tapahtuu Hämeenlinnan Hauholla sijaitsevalla KS-Tallilla 20-25 vuodessa. 77 Ratsuoripäivillä ovat tarkastelussa tulevaisuuden tekijät. 52 – En pane pahakseni, vaikka täällä vierailtaisiin, toteaa helmikuussa kuolleen kaikkien aikojen suomenhevosen Vieskerin omistaja Kari Ahokas. 66 Hevosenomistajaksi pääsee, kun lähtee mukaan kimppaomistamiseen. Kuva on otettu maastolenkin päätteeksi Mantan kanssa elokuussa 2021. Hevonen on haudattu kotipihan tuntumaan Laukaaseen. Suomenhevonen on lähellä hänen sydäntään. 12 30 Riikin Taaleri on toteuttanut emäntänsä Päivi Meriläisen haaveen. Se tuo antoisan harrastuksen, tutustuttaa hienoon eläimeen ja tuo upeita elämyksiä. Viesker on jokaisen vierailun arvoinen. 72 Ravigaalassa palkittiin vuoden 2021 parhaat onnistujat. 66 30-vuotisjuhlissaan Killerillä kesäkuussa 2019 Viesker jätti hyvästit suurelle yleisölle. 58 Hevoset ovat kuuluneet 89-vuotiaan Hildur Hagelbergin elämään aina ja kuuluvat edelleen. Kuva: Terhi Piispa-Helisten. Minna Rantanen työskentelee täysihoitotallilla Pirkkalassa
Heidi Lammi Photography Kilparatsastaja Anna von Wendt arvostaa hyvinvointia, tyyliä ja turvallista valintaa!
6 Mahaongelmaisille yksilöllinen heinäruokinta
Se mikä käy toiselle, saa toisessa aikaan mahakipuja, kaasua tai ripulia. – Se oli lupaava ravihevonen, kunnes mahaongelmat alkoivat, kertoo Suvi Virtala. Puolet tallin hevosista voi syödä lähes mitä tahansa, mutta muut saavat juuri sille yksilölle parhaaksi todettua heinää. Suvi Virtalalla on hevostalli Kirkkonummella. Muille, joiden mahat oireilevat säilöheinästä, on metsästetty eri paikoista sopivaa heinää, Suvi kertoo. Hänellä on kolme shetlanninponia ja kaksi suomenhevosta. Esimerkkinä hän mainitsee ripuloivan shetlanninponin, joka toipui vain toisen sadon kuivaheinällä eli odelmalla.. Hän haluaa pitää hevoset terveinä ja tyytyväisinä. Teksti Susanna Malmström Suomenhevostamma Mymmeli eli Myrskis (Turon Myrsky-Maaria-Aatami, s.2014) on Suvi Virtalan ja hänen miehensä Jukka–Pekka Salokankaan yhteinen raviprojekti. Suolisto-ongelmaiset hevoset ovat opettaneet ymmärtämään vielä paremmin heinäruokinnan tärkeyden. – Vain kokeilemalla voi tietää, mikä heinä kellekin sopii. On yksilöitä, joille sopiva heinä löytyy vain kokeilemalla. 7 Mahaongelmaisille yksilöllinen heinäruokinta Sopiva heinä löytyy vain kokeilemalla Huonolaatuinen ja pilaantunut heinä sairastuttaa hevosen, mutta arvoiltaan ihanteellinenkin voi aiheuttaa joillekin mahaongelmia. H evosen tärkein rehu on heinä, jonka laatuja ravintoarvot heittelevät paljonkin. Yrityksen ja erehdyksen kautta Suvi Virtalalla on ollut kova työ löytää jokaiselle yksilölle sopiva heinä, mutta hänellä ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Talli on ostoheinän varassa ja heinää hankitaankin monesta eri paikasta. – Hevoset saavat pääasiassa säilöheinää, joka on ollut laadultaan hyvää ja osa hevosista voi sillä hyvin. Kuva: Jenni Saarelainen Vain kokeilemalla voi tietää, mikä heinä kellekin sopii. Tämän tietää hevosalan pitkän linjan ammattilainen Suvi Virtala, 43, jonka tallissa pyritään löytämään jokaiselle hevoselle sopiva heinä, jotta hevoset pysyisivät kunnossa. Tallin muut hevoset ovat asiakkaiden omia. Sopivan heinän metsästäminen on työlästä, sillä kaikki hevoset ovat yksilöitä
Esimerkiksi sen alavatsaan ei auta koskea, sillä sitä se aristelee, mutta silti sen käytös ei ole muuten aggressiivista. Kuva: Suvi Virtala Suoliston vointi näkyy käytöksessä Kun suolisto voi huonosti, se näkyy myös hevosen käytöksessä. Näille mahaongelmaisille ei myöskään voi antaa mitään muuta ruokaa, koska syytä ongelmille ei tiedetä. Oireena voi olla vatsavaivoja, joka vaikuttaa myös mielialaan. Se hiekkakuvattiiin ja madotukset hoidettiin kuntoon, eli teimme ne perusasiat, jotka yleensä ensimmäiseksi tehdään. Nämä ovat selkeitä suolistoja mahavaivojen oireita, Suvi selventää vaikeasti hoidettavaa vaivaa. Sain sille kuivaa odelmaa, jonka pH arvo on yli 6 ja sitä se sietää parhaiten. Suvi kuvailee kahdeksanvuotiaan suomenhevostamman luonnetta ystävälliseksi ja lempeäksi. – Mietin miksi se ei halua käyttää takaosaa kunnolla. Outo käytös kertoi kivusta Myrskis, lempinimeltään Mymmeli, on Suvin ja hänen miehensä Jukka–Pekka Salokankaan yhteinen raviprojekti. Vihdoin ratkaisu löytyi. Hevonen vastusteli ja koko olemus oli kiukkuinen. Muut eivät merkkejä välttämättä huomaa. Ruoka-aineallergia on muutenkin yleistä, eikä mikään ravinto kuitenkaan imeydy, jos maha on sekaisin. Suoliston ja aivojen välillä kulkee vaguseli kiertäjähermo, jonka avulla suolisto kommunikoi aivojen kanssa. Siksi suolistoa kutsutaan toisiksi aivoiksi. Tutkimus aloitettettiin ultraamalla suolistoa, otettiin hiekkaröntgen sekä koepala, josta saadaan tietää mahdolliset allergiat. Näistä ei selvinnyt mitään, mutta verikoe kertoo imeyMymmeli makasi apaattisena aamuheinäkasassa kipulääkityksen kolmannen päivän aamuna. Lumihangessa, jossa normaalisti hevosia treenataan, ilmeni sama juttu silloin, kun takaosasta piti saada työntöä. Informaatio kulkee myös toisin päin, eli stressi vaikuttaa suoliston kuntoon. Ihmisillä on kauan sitten tiedetty, että suolistolla on yhteys aivoihin ja hermostoon. Se oli ripulilla ja aivan apaattinen. hoidettiin kuntoon.. Kipulääkkeestä kipeämmäksi Nyt Suvi Virtala odottaa diagnoosia ja käy Mymmelin kanssa kävelylenkeillä. Tammaa on tutkittu paljon ja siitä on otettu kokeita. Se on hyväkuntoinen ja nuori hevonen, eikä sillä ole tämän hetkisen tiedon mukaan ortopedisia vaivoja, Suvi toteaa. – Olen ratsastanut Mymmeliä nyt kaksi vuotta. Sen suolisto ei kestänyt mitään niistä kuivaheinistä, joita sille tarjosin, mutta säilöheinällä se pärjäsi jotenkuten. Sen mielentila kentällä oli ihan hyvä ja rento. Se suoritti hyvin siihen asti, kunnes piti nostaa laukka ja laukata. Silloin alkoivat pukittelut, tamma kiihtyi ja sillä oli selvästi vaikeaa. – Lääkityksiähän sillä ei vielä ole. Kun tasapaino pettää, ravintoaineetkaan eivät imeydy enää. – Tiedän, että sillä on jotain vialla, jos sen käytös muuttuu vähänkin oudoksi. 8 – Yksi kolmesta shetlanninponeistani tuli meille viime vuoden syksyllä. Lähde: Aivoliitto – Se hiekkakuvattiiin – Se hiekkakuvattiiin ja madotukset ja madotukset hoidettiin kuntoon. Se lopetti edistymisen, johon etsittiin pitkään syytä. Suvi huolestui, kun tamman edistyminen loppui ja hän alkoi etsiä siihen syytä
Lopetin kipulääkityksen ja jo Suvi Virtala on kouluratsastaja ja hän treenaa Mymmeliä ratsain. Näin kuitenkin suljimme ortopedisten vaivojen epäilykset pois ja totesimme, että mahaan sattuu. Paljon muutakin on tutkittu, mutta missään ei ole ollut vikaa, hän toteaa. tymisongelmasta, joten jotain sillä on vikana suolistossa. Lannan koostumus viestii voinnista Nyt Mymmeli saa olla tarhassa kavereiden kanssa ja paistatella päivää. Sen jälkeen aloitettiin mahahaavalääkitys varmuuden vuoksi ja sen lisäksi Mymmeli sai vatsansuojalääkettä. Mymmeli vetäytyi poissaolevaksi ja kävi makailemassa, kuten ähkyhevonen, mutta suolistoäänet olivat ihan normaalit. parissa päivässä tamman käytös palautui normaaliksi. Koulutukseltaan Suvi Virtala on maatalouslomittaja. Nämä eivät selity ruokinnalla, sillä minulla on heinästä kattava analyysi. Päätyökseen hän tekee tallituurauksia, vuolee lähes 20 vuoden kokemuksella paljasjalkakavioita ja jälleenmyy Flexhoof-bootseja. 9 – Aiemminhan Mymmeliltä on kuvattu takapolvet, ristiselkä ja kintereet. – Senhän nyt voi arvata, että kun vatsavaivainen syö kipulääkettä, niin kipeäksihän se tulee. Suvi kokeili Mymmelille eläinlääkärin suosituksesta kipulääkekuuria. – Kotona sillä on harvoin kärryt perässä, olen käynyt välillä Vermossa hiitillä. Heinässä, jota Mymmeli saa reilusti, on hyvät proteiinipitoisuudet ja aikuinen hevonen saa siitä muutenkin kaiken tarvittavan, mutta jostain syystä kaikki ei vain imeydy. Kipulääkekuurin kolmantena päivänä Suvi löysi pihatosta hurjan kivuliaan hevosen. Suvi ei alun perinkään epäillyt vatsahaavaa, vaan suolisto-ongelmaa, mutta hän arvelee, että mahahaava täytyy varmaan jossain vaiheessa tähystää.. Jos kipulääke olisi auttanut, vaiva olisi todennäköisesti ortopedinen, jota Suvi ei alun perinkään uskonut sen olevan. Uusimpana työprojektinaan Suvi antaa kryoterapiaa eli kylmähoitoja hevositen ruhjeisiin sekä lihasja jännevammoihin. Hän pitää omaa tallia Kirkkonnummella miehensä Jukka-Pekka Salokankaan kanssa. Proteiinit ja kalsium olivat verikokeen mukaan todella matalat
Suvi Virtalan kasvattamien suomenhevosten Keisarinliljan (läsipää), Cicciolinan ja Myrskypääskyn mahat kestävät hyvin säilöheinää. Heinän valinnassa on otettu huomioon hygieeninen laatu ja ravintoarvot. Uskon siihen, että jos Mymmelillä on mikrobihäiriö tai allergia, joka pitää suolistotulehdusta yllä, kuivaheinä on silloin ainoa lääke, Virtala toteaa. Ratkaisuksi odelma Lehtevä, kuiva odelmaheinä on pitänyt nyt Mymmelin mahaongelmat kurissa ja Suvi Virtala on tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. He ovat yhdessä kouluttaneet Mymmeliä lähinnä biomekaniikan kulmasta. – Yleensä suolisto-ongelmaisen hevosen lanta on löysää, jopa vetistä ripulia ja puhutaan vesipieruista. Olki kuitulisänä voi auttaa moniakin hevosia, mutta Mymmeli menee siitä ihan ruikulille, eikä tamma sitä paljoa syökään. Mahahaava on mielestäni epätodennäköistä, sillä Mymmeli on ollut monta kuukautta kisatauolla, elää pihatossa sopuisassa laumassa ja saa reilusti heinää. 10 – Edetään nyt niin, että tunnustelen miten hevoseni käytös muuttuu. Säilöheinää tamma kestää myös jonkin verran, mutta ei voi tietää, pitääkö säilöheinän matala pH yllä suolistotulehdusta. Yleensä mahaongelmaisen hevosen tutkimus aloitetaan tähystämällä mahdollinen mahahaava, mutta olen nyt käänteisesti aloittanut hiekkaröntgenistä ja ultrasta, jotka on pystytty tekemään tallilla. Eläintenkouluttaja Nina Laiho (kuvassa) kävi säännöllisesti noin kerran kuussa, ennen muuttoaan Tampereelle. Suvi Virtala kouluttaa hevosia positiivisella vahvisteella ja on koko Mymmelin hänellä olon kouluttanut sitä operantisti. Kuva: Suvi Virtala. Välttelen tamman kuskaamista, sillä tähystyksen vuoksi se joutuisi seisomaan 16 tuntia karsinassa, jossa se ei viihdy lainkaan. Eikä löysä vatsa yleensä liity mahahaavaan, vaan suolisto-ongelmaan, Suvi huomauttaa. – Mymmelin mahaa on auttanut, kun olen lisännyt sen ruokintaan hyvin sulavaa rehua. Mymmelin maha ei myöskään siedä heinää, jossa on korkeat sokerit, kuten tosi kortisessa kuivassa heinässä usein on. Sen vuoksi jätin sen kokonaan pois. Silloin kun Mymmeli hermostui tai jännittyi, se ruikki vetistä lantaa ja joskus lannan koostumusta voisi verrata lehmän löysään kasaan, mutta en luokittelisi sitä ripuliksi, joka on yleinen suolistotulehduksen merkki
11 Syitä Mymmelin mahavaivoihin etsittiin ultraamalla suolistoa ja karvat klipattiin pois ultrauksen tieltä. Nyt Mymmeli ei ole kipeä tai muuten vaivainen, mutta en tyydy siihen. Se oli ensimmäinen mahaongelmainen hevonen, joka minulla on koskaan ollut. Syötin sille kalliita mahaongelmaisen hevosen lisärehuja, tein ulosteensiirtoja ja annoin kolikuureja sekä mäskejä, joista yleensä on apua, mutta mikään ei auttanut. Greenline-vellillä se vähän korjaantui, siitä se sai sulavuutta, mutta sekään ei parantanut vaivaa. Kuiva odelmaheinä pitää nyt kurissa Mymmelin mahaongelmat, mutta kun liikunta taas aloitetaan, vasta sitten nähdään, jatkuvatko kipuilut. Ostin sille ProHayn ja Golden Grassin kalliita pussiheiniä, joiden analyysiarvot ovat ihanteelliset, mutta aina vaan maha oli sekaisin ja hevonen kipuili. Kuva: Suvi Virtala – Kun Mymmeli tuli meille kaksi vuotta sitten, mietin epätoivoisena, että mikä sillä on. I. – Jotkut hevoset vaativat tosi kuivan ja melko kortisen heinän, meillä on muutama niitäkin, mutta Mymmeli tarvitsee sulavan ja pehmeän heinän, jotta sen suolisto pystyy sen käsittelemään. En halua liikuttaa hevosia, jos niillä on vähänkin jotain vaivaa, eikä liikkuminen ole niille mieluisaa, Suvi Virtala toteaa
– Kuluttajansuojalaki sen sijaan on kuluttajaosapuolelle hyvin myötämielinen ja vastaavasti se voi olla elinkeinonharjoittajalle hyvinkin häijy, koska koko laki on tarkoitettu aivan toisentyyppiseen toimintaan eli erilaisten volyymilla tuotettujen kappaletavaroiden myyntiin. – Lain silmissä hevonen on ihan samanlainen ”irtain esine” kuin vaikkapa auto tai astianpesukone. – Sieltä poistui tavaran myyminen ”sellaisena kuin se on”, eli käytetyn tavaran myymistä ei ikään kuin enää tunneta erilaisena kuin uuden tavaran. Lisäksi on sopimusriitoja, kuten tallipaikkoihin liittyviä kysymyksiä tai erilaisiin vuokraja leasingsopimuksiin liittyviä asioita. 12 H evosasioissa juristia työllistävät eniten hevoskaupat. Kuluttajansuojalaki myyjälle ankara Kauppalaissa kaupan osapuolet voivat melko vapaasti sopia asioista yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan. – Eläimiin liittyvissä riita-asioissa ongelmallista on se, ettei eläimiä koskevaa erillistä lainsäädäntöä ole, toteaa asianajaja Pauliina Lehtola. Sopimukset kuntoon ja asiantuntija avuksi – Sopimukset kuntoon ja asiantuntija avuksi, neuvoo asianajaja Pauliina Lehtola, joka on selvitellyt monia hevoskauppoja koskevia riita-asioita. Varsinkin kuluttajansuojalaki on ongelmallinen hevoskaupoissa. Se sopii äärettömän huonosti hevoskauppaan, Lehtola sanoo. Lisäksi vuoden alusta tuli voimaan tiukennuksia EU:n tavarakauppadirektiiviin. Kyllähän jokainen ostaja ymmärtää, tai ainakin pitäisi ymmärtää, että jos ostaa viisitoista vuotta vanhan Fiatin, se ei ole sama kuin jos ostaisi uuden Audin. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Pauliina Lehtolan arkisto. – Se tuntuu älyttömältä. Meillä on kaksi lakia, jotka koskevat hevostenkin kauppaa, eli kauppalaki ja kuluttajansuojalaki. Käytetyn tavaran virhettä arvioidaan siten samoin perustein kuin uuden
Lehtola katsoo, että ammattimyyjän olisi myös osattava kieltäytyä kaupanteosta, jos käy ilmi, ettei kaupan kohteena oleva hevonen ole ostajalle ja hänen käyttötarkoitukseensa sopiva. – Eläinlääketiede on mennyt niin paljon eteenpäin, että jokin lääketieteellinen löydös ei sinänsä välttämättä ole virhe itsessään, vaan löydöstä on aina arvioita suhteessa sen vakavuuteen, korjattavuuteen, yleisyyteen ja siihen, miten se yksittöistapauksessa vaikuttaa hevoseen. Mutta kun hevoskauppa tehdään ja hevonen vaihtaa omistajaa, koko sen käyttöympäristö muuttuu. – Silloin ei osata mennä peilin eteen, vaan aletaan katsoa, että se liikkuu häntä vinossa ja toinen korvakin höröttää. – Pahimmillaan vanhempien superlahjakkaana pitämälle 13-vuotiaalle ostetaan hevonen videokuvan perusteella, ulkomailtakin, hiukan niin kuin postimyyntinä. – Se on saattanut joistakin löydöksistä huolimatta hyvällä ratsastuksella ja pyöreästi ratsastettuna pärjätä vuosia oikein hyvin, mutta kun elementit muuttuvat, löydökset alkavat vaivata. – Kun vanhemmat ostavat hevosen lapselleen, tai tätiratsastaja haluaa oman hevosen, hevoskauppaa saatetaan tehdä kauhean vähillä tiedoilla. Hevoskaupoista syntyy helposti riitatilanteita. Löydöksen ja sen vaikutusten vuoksi katsotaan, ettei se välttämättä olekaan esimerkiksi ratsastuskäyttöön sopiva. Ja kun hevosta sitten tarpeeksi monella eläinlääkärillä ja fysioterapeutilla juoksuttaa, aina sieltä jokin fyysinen löydös keksitään. – Ratsastuksellinen käytösongelma on tosi kurja tilanne. Mutta silti olemme ihan käyttökelpoisia vielä. Asianajaja Pauliina Lehtolalla on jatkuvasti hoidettavanaan eläimiin liittyviä juttuja. – Joku hevonen saattaa jostain löydöksestä huolimatta mennä putputtaa monia vuosia hienosti tietyn ratsastajan kanssa. – Nämä ovat tavattoman vaikeita näyttää, ja oikeudenkäynneistä tulee henkisesti raskaita ja raastavia. Käyttöympäristö vaikuttaa paljon Hevoskauppariidat liittyvät yleensä johonkin hevosessa havaittuun fyysiseen vikaan tai löydökseen, joka vaikuttaa hevosen käyttöön. Hevosilla on erilainen kipukynnys. Ihan samoin kuin meissä ihmisissäkin, ei vanhemmissa yksilöissä enää täysin virheettömiä ole... Ja hevosen käyttöön vaikuttavat myös sen käyttöympäristö ja ratsastaja. vaan päädytään juristin puheille. Näin ollen usein kysytty yksioikoinen kysymys: ”Onko tämä virhe?” vaatii usein laajempaa tarkastelua ja pohdintaa. Hevosella muuttuu silloin kaikki, niin ratsastaja, ratsastustyyli, usein satula, kentän pohjat ja koko elämä. Siitähän ei seuraa muuta kuin ongelmia. Vuosi on hirveän pitkä aika. Toinen hevoskaupan kannalta paha tiukennus on se, että aikaisempi kuuden kuukauden virheolettama vaihtui vuoden virheolettamaan. – Me kaikkihan tiedämme, että vuodessa hevoselle voi tapahtua mitä vain, kun paljon voi tapahtua jo muutamassa päivässäkin. Hevonen reagoi hyvin herkästi muutoksiin. Kun ratsastuksesta innostunut harrastaja Kun ratsastuksesta innostunut harrastaja haluaa ostaa oman hevosen, hevoskauppa haluaa ostaa oman hevosen, hevoskauppa ei aina pääty niin onnellisesti kuin toivoisi, ei aina pääty niin onnellisesti kuin toivoisi, vaan päädytään juristin puheille. Pauliina Lehtola harrasti nuorempana ratsastusta. On tapauksia, että hevonen vain ei toimi uuden ihmisen kanssa. – Jos siis ostaja on näyttänyt sellaisen seikan, joka on virheeksi katsottava, olettama oli ennen, että tavarassa oli jo kaupantekohetkellä virhe, jos kaupanteosta oli kulunut kuusi kuukautta. – Ei tämä tietenkään koske sitä, että hevoselle tapahtuisi jokin onnettomuus, vaikkapa että se tarhassa juoksisi ja loukkaisi itsensä. KWPN ruuna Osienien jälkeen hänellä ei enää ole ollut omia hevosia. Nyt tuo aika on vuosi. 13 – Mutta kuinka tämä sitten tulee virhearvioinnissa käytännössä näkymään, jää nähtäväksi. Kuva: Tapio Karjalainen. – Tämä liittyy vastuisiin piilevistä virheistä. Ja kun niistä puhutaan, voi olla todella vaikea näyttää, milloin vaikkapa jokin kaupanteon jälkeen ilmennyt vamma on syntynyt. Heitetään yleensä molemmilta osapuolilta aika rumaa settiä. Kauppoja tehdään liian vähillä tiedoilla Tänä päivänä hevoskauppaa tekevät muutkin kuin ammattilaiset. – On kuitenkin tärkeää muistaa, että hevonen on elävä eläin. Tämä on riitatapauksissa hyvin yleinen kuvio
Harrastajat eivät aina miellä, että ovat ostamassa halpaa hevosta. Sitten pari kuukautta kaupan jälkeen hevonen alkaa ontua. Prosessissa on aina riskinsä, ja mitä pidemmälle asia etenee, sen enemmän tulee kuluja. Kaikki tiedot ennen kauppaa Jos hevosella on vaikkapa vuoNykyisin Pauliina Lehtolan vapaa-aika kuluu labradorinnoutajien kanssa. 14 – Silloin säästyy ostajalta murhetta, mutta ennen kaikkea myyjä välttyy harmeilta. Hyaluronihappo stimuloi kollageenin ja elastiinin tuotantoa.. sia sitten ollut hankosidevamma, joka on hyvin parantunut, myyjä voi ajatella ihan vilpittömässä mielessä, ettei siitä enää aiheudu ongelmia. – Mutta minun uskomuksillanihan ei ole väliä, vaan on kysymys asiakkaan edusta. – Vaikka harrastelijoiden ja ammattilaisten kaupoissa voi olla ihan samoja ongelmia, riitoja syntyy usein juuri halvemmista hevosista. Mutta jos asia on kerrottu ennen kauppaa, ostaja ei voi vedota siihen. – Vaikka selvät huijaukset ovat harvinaisia, niin yllättävän usein on niitä tilanteita, joissa jotain on jätetty kertomatta. Ammattilaiset myös käyttävät juristin apua kauppakirjan laadinnassa, kun hankitaan kallis hevonen. Siihen ei kuitenkaan aina olla henkisesti valmiita, kun savu nousee korvista ja ollaan peitset tanassa. Kun hyvä sovinto tehdään, molemmista osapuolista voi ensin tuntua ikävältä. Käräjäoikeudesta voi tulla sellainenkin tuomio, johon kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen. Ostaja ei kysy ja kauppa tehdään. Mutta säälittävän usein eteeni tulee tapauksia, joissa kauppa on jo tehty ja ostaja tutkii vasta sitten asioita. Ostaja ratkaisee silloin kaupasta päättäessään, ottaako riskin. – Kauppakirja pitää tehdä yksilöidysti, eikä valmiiseen pohjaan, johon vain lisätään nimet, päivämäärät ja summat. Tallinpitäjälle kiusallisia ovat tilanteet, joissa vuokrat ovat maksamatta ja hevonen on yksinkertaisesti jätetty talliin. Halpakin hevonen on kuitenkin aika kallis harrastusvälineenä. Hevosen hoitotiedot eivät myöskään ole pelkästään juridinen kysymys. Harrastajat tekevät kauppakirjan usein itse – jos kauppakirjaa ylipäätään tehdään. – Voi olla maksamattomia vuokria, tai epäselvyyksiä siinä, mitä hevosen käyttämisestä on sovittu. Jos hän sanoo, ettei halua hevosta, jolla on vanha hankkarivamma, yhdeltä riidalta on todennäköisesti vältytty. Mutta jo yhden yön yli nukkumisen jälkeen molemmat osapuolet saattavat olla melko tyytyväisiä. Denaturoimaton kollageeni voi oraalitoleranssin avulla lähettää Peyerin levyistä niveliin soluja, jotka pysäyttävät kollageenin hajoamisen. Sellainen ei paljon auta, jos ongelmia syntyy. Selvitetään hevosen historia, sukutausta ja suoritustaso, ja tehdään kunnolliset kauppakirjat. – Myyjä on saattanut sanoa, että hevonen on terve eikä sillä ole mitään erikoista, ja että sitä on hoidettu sillä ja sillä klinikalla, kysy sieltä tiedot. Järkevintä ja kustannustehokkainta on usein sopia asia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tyypin II kollageeni on nivelruston tärkein rakenteellinen proteiini. Suoranaisia tarkoituksellisia huijauksia tapahtuu Suomessa harvoin, mutta maailmalla niitäkin on. Mutta kun tehdään kauppaa kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hintaisesta hevosesta, kyllä sitä silloin eri tavalla tarkastellaan kuin halpaa hevosta. – Hevosten hintahaitari on satasista miljooniin. Myös tallipaikkaan liittyviä riitoja Tallipaikkaan liittyviä riitoja on monenlaisia. Se on molempien osapuolien etu. Jos hoitotausta ei ole ostajalla tiedossa, hän ei myöskään pysty jatkamaan hevoselle tarpeellisia hoitoja. Kun asia etenee käräjäoikeuteen, sopu saattaa kuitenkin syntyä ennen jutun pääkäsittelyä. – Hyvin usein puhun päämieheni kanssa vakavasti sopimisen mahdollisuudesta, vaikka hänellä olisi asiassa aika hyvätkin pelikortit. – Tuntuu hullulta painottaa sitä, että myyjän on annettava tiedot ja ostajan on tutustuttava niihin ennen kaupantekoa. Myyjän kannattaa kuitenkin kertoa kaikki, koska kuluttajansuojalain mukaan on elettävä, niin huono laki kuin se hevoskaupassa onkin. Doupataan hevonen koeratsastuksessa, lähetetään ostajalle hevosesta vuosia vanha video, tai ostajalle lopulta toimitettava hevonen onkin eri kuin se, josta on näytetty kuvaa. – Itse teen sellaisia kauppakirjoja, jotka turvaavat sekä ostajaa että myyjää, olenpa tekemässä sitä kummalle tahansa. – Käräjäoikeus sen sijaan joutuu menemään pykälien mukaan, eikä mitään niiden ulkopuolelta oteta huomioon. Ostaja soittaa klinikalle ja kuulee vanhasta vammasta. Joskus asiakas saattaa alussa jopa suuttua, että etkö sinä aja minun asiaani ja etkö usko siihen. Jos tulee ostaja, joka katsoo, että nyt saan huippuhevosen viidellä tonnilla, ammattimyyjä tietää, että ostaja on ihan kuutamolla ja kannattaa varoa. – Osapuolet saavat rakentaa sovinnon siten, kuin haluavat, ja voivat itse vaikuttaa lopputulokseen, kunhan se ei ole lainvastaista. Sopiminen usein viisainta – Useissa tapauksissa riita kannattaa sopia ilman oikeudenkäyntiä, ja hyvin paljon sovitaankin. Jos vanha hankkarivamma sitten selviää yllätyksenä, ostaja katsoo, että häneltä on salattu asioita. – On myös eläinsuojelullinen puoli. Kun kaupan jälkeen hevosen olosuhteet muuttuvat, hevonen voikin alkaa oireilla jalkaansa. Kuvassa myös edesmennyt KWPN ruuna Osien eli Ossi. Tarkoituksellisia huijauksia harvoin Pitäisi olla itsestään selvää, että ostettavaan hevoseen mennään paikan päälle tutustumaan. – Siellä ei ole kovin kivaa, eikä asiakaan välttämättä näytä enää yhtä selkeältä. – Pitkän linjan ammattilainen voi ostaa vuosien ajalta tutulta, luotettavalta kontaktilta hevosen videokuvankin perusteella, mutta ei harrastaja. Riita on valmis
Se on inhimillistä. – Mutta kun asiat ovat paperilla, ei tarvitse vääntää siitä, sovittiinko niin vai näin. – Hoidan työssäni pääasiassa siviilijuttuja, kuten kiinteistöihin, asuntokauppoihin ja rakentamiseen liittyviä asioita, esimerkiksi erilaisia sopimusja vahingonkorvausriitoja, sekä jonkin verran työsuhdeasioita. – Kun osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu kunnolla, vältytään riidoilta. – Eikä kannata yrittää elää vain somesta luettujen tietojen varassa, vaan kysyä neuvoa kokeneilta. Junnuna Lehtola kisasi alueja silloisella piiritasolla ratsastuskouluhevosilla, kuten siihen aikaan tapana oli, sekä esteitä että koulua, ja sittemmin alueja kansallisella tasolla helppoja koululuokkia omalla hevosellaan harrastusmielessä. Vaikka asia on sinänsä riidaton, vie aikansa, ennen kuin tallinpitäjä saa asian ulosottokelpoiseksi, eikä hevosta voi sinä aikana hoitamattakaan jättää. Toinen sanoo, että mehän puhuimme näin, mutta toinen muistaa, että eipäs kun näin. – Ensihevosen ostajan ei pidä toimia omin päin. Eläimiin liittyviä juttuja on tasaiseen tahtiin, Lehtola toteaa. Ja asiantuntijoita tarvitaan apuna myös sitten, kun hevonen on ostettu ja viety talliin. Tällä hetkellä Lehtola toteaa olevansa hevoseton ja huoleton. Denaturoimaton kollageeni voi oraalitoleranssin avulla lähettää Peyerin levyistä niveliin soluja, jotka pysäyttävät kollageenin hajoamisen. – Mutta täytyy muistaa, että vaikka juristit usein puhuvat ikävistä asioista ja ongelmista, suurin osa hevoskaupoista kuitenkin sujuu hyvin ja riidattomasti, toteaa Pauliina Lehtola. – Omasta vahvasta hevostaustasta on apua juristin työssä, kun hoidettavana on eläimiin liittyviä asioita. Jos hevonen tuodaan ratsutukseen, on sovittava, mitä palvelua sopimus sisältää, mitä se maksaa, ja miten sopimus eri tilanteissa päätetään. Työltä jäävä aika menee pääosin labradorinnoutajien kanssa puuhastellessa. Ja käyttää luotettavaa asiantuntijaa mukana koko prosessissa, jos itsellä ei osaamista ole. – Asioiden sopimiselle vain suullisesti ei ole estettä, mutta me ihmiset olemme sellaisia, että riitatilanteessa muistammekin ihan vilpittömästi asiat siten kuin haluttaisiin niiden olevan. Toimipisteet ovat Helsingissä ja Nummelassa. Hyaluronihappo stimuloi kollageenin ja elastiinin tuotantoa.. Kaikki tallisopimukset pitää myös tehdä selkeästi ja yksilöllisesti. Harrastajalle avuksi asiantuntija – Kun joskus joku sanoo, että tee nyt sellainen paperi, että tästä ei riitaa saa, niin vastaan, ettei sellaista paperia olekaan. Asiakkaita varsinkin eläimiin liittyvissä sopimusja riita-asioissa on ympäri Suomea. Ostajille Lehtola haluaa korostaa, että kannattaa punnita realistisesti omat taidot. I Tyypin II kollageeni on nivelruston tärkein rakenteellinen proteiini. 15 Hevostausta hyödyksi työssä Vihtiläisellä asianajajalla Pauliina Lehtolalla, 51, on oma Asianajotoimisto Pauliina Lehtola Oy. – Halpishevosten kanssa on näitä tapauksia, että hevonen jätetään talliin ja omistaja vain katoaa. Mutta kun asioita mietitään ja kirjataan ne, hyvä paperi ennaltaehkäisee riitojen mahdollisuutta. Lehtola on itse harrastanut ratsastusta vuodesta 1979. Hän on taustaltaan myös vanhojen aikojen mukainen junioriohjaaja ja C-valmentaja sekä vanhan Pikku-ROK:n mukainen ratsastuksenohjaaja
– Kaikkinensa minusta on todella hienoa nähdä, kuinka nopeasti hevosihmiset heräsiSuomalaiset suurin sydämin auttamassa Ukrainan hevosia 200 000 hevosta sodan keskellä Suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainaan talleille rehusäkkejä, heinää ja koiranruokaa.. Hevosten kuljettamista Ukrainasta naapurimaihin hankaloittavat Venäjän sotatoimet, rikottu tiestö ja ruuhkat rajalla. 16 Ukrainalaisten hevosten hyväntekeväisyysprojekti on saanut lentävän lähdön. Suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainaan jo lähes 40 lavallista hevosrehua. – Naapurimaissa on tarjottu kuljetusapua, tallipaikkoja ja eläinlääkinnällistä apua, mutta myös pyritty toimittamaan ukrainalaiskaupunkeihin heinää. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Pekka Larsen E urooppalaisten hevosihmisten keskuudessa on Suomen ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajan Marjukka Mannisen mukaan levinnyt voimakas tarve auttaa ukrainalaisia ratsastajia ja hevosia
Hevoset sotatoimialueella Ukrainan tilanne vaikuttaa hevosalaan monellakin tavalla. – He vievät hevosille rehua ja kuivikkeita ja evakuoivat niin hevosia kuin ihmisiä. Kun mukaan lasketaan UEF Helping Handisin saamat lahjoitukset, lähentelee avustuslavallisten määrä Larsenin mukaa neljääkymmentä. 200 000 hevosta sodan keskellä Suomalaiset hevosihmiset ovat ostaneet lahjoitettavia rehusäkkejä ja heinää jopa lavallisen kerrallaan. Tätä kautta saatiin Suomestakin erittäin merkittävää apua matkaan ja toimitettua paikan päälle, kiittelee Manninen. UEF:n perustama ja FEI:n rahoittama helpukrainehorses.eu pyrkii monipuolisesti auttamaan. – Talleja – Talleja tuhoutuu ja tuhoutuu ja rehun sekä rehun sekä kuivikkeiden kuivikkeiden saanti on saanti on hankalaa. He myös tarjoavat hevosille tilapäismajoitusta ja keräävät rahaa tätä kaikkea varten, myös hevosten saamiseen rajan yli EU-maihin. Lisäksi kyseessä on sotatoimialue eli niin hevoset kuin heidän hoitajansakin ovat vaarassa, tietää Larsen. Näistä seitsemän lavallista oli koiranruokaa, jotka lähtivät hevosrehun mukana talleille, sanoo Larsen. Ukrainassa on arvioitu olevan noin 200 000 hevosta sodan keskellä. Mukaan ovat liittyneet SRL:n lisäksi myös Englannin, Ruotsin ja monen muun maan liitot. – Talleja tuhoutuu ja rehun sekä kuivikkeiden saanti on hankalaa. – Lahjoitetut rehut kootaan Lahteen ja Helsinkiin, mistä ne lastataan laivalla Puolaan lähtevään puoliperävaunuun, kertoo UEF Helping Hands koordinaattori, pitkäaikainen hevosalan yrittäjä ja ratsastaja Pekka Larsen. – SRL teki myös päätöksen tukea rahallisesti ukrainalaisia ihmisiä ja hevosia. – Avustustoiminta sai alkunsa, kun Ukrainan Kasakat taitoratsastusryhmä pyysi apua. 17 – Sota vaikuttanee Ukrainan hevosalaan vielä vuosia, jos edes palautuu enää entiselleen, pohtii Pekka Larsen. – Puolassa ne kuljetetaan varastoon lähelle Ukrainan rajaa, josta Ukrainan Ratsastajainliiton ja Kansainvälisen Ratsastajainliiton perustama säätiö kuljettavat rehua, kuiviketta ja muita varusteita apua pyytäneille talleille Ukrainaan. Kuva: Tampereen Messut 200 000 hevosta sodan keskellä Paketissa on terveiset Ukrainaan. vät käyttämään osaamistaan ja verkostojaan. hankalaa.
– Tehokkain avustuskeino ovat rahalahjoitukset, koska esimerkiksi rehujen kuljettaminen Suomesta Ukrainaan ei ole kaikkein kustannustehokkainta. Kuva: Ukrainian Equestrian Federation Charity Foundation Osasin odottaa runsasta osallistumista avustusprojektiin, mutta olen siitä huolimatta yllättynyt. Ukrainaan vietävä rehu ja kuivike kuljetetaan Puolan kautta, jonne on myös perustettu tarvikkeiden säilytystiloja. Säätiö tiedottaa jatkuvasti etenemisestä, käynnistetyistä toimista ja varojen käytöstä, summaa Larsen. yllättynyt. 18 Osasin odottaa Osasin odottaa runsasta runsasta osallistumista, mutta osallistumista, mutta olen siitä huolimatta olen siitä huolimatta yllättynyt. – Sota vaikuttaa varmaankin Ukrainan hevosalaan vielä vuosia, jos edes palautuu enää entiselleen. Viemme apua niin pitkään kuin sitä tarvitaan ja auttajia löytyy, toteaa Larsen. Rahalahjoituksia tarvitaan Larsen kertoo, että nyt on mahdollista myös lahjoittaa rahaa suoraan edellä mainitulle Ukrainain Equestrian Federation Charity Foundation -säätiölle, joka organisoi ja toimittaa apua. Niitä toimitetaan Puolaan sieltä tulevan tarpeen mukaan. Rahtimaksutkin ovat melkoisia eli isojen heinäpaalien kuljetus on kallista. I. Myös hevosia kuljetetaan Puolan kautta turvaan. Kaikki rehut eivät mahtuneet mukaan ensimmäisen kuljetukseen, ja jäävät Suomeen odottamaan seuraavaa. Rahoilla voisi ostaa rehuja Euroopasta sekä esimerkiksi kuivikkeita ja tallipaikkoja hevosille, jotka saadaan kuljetettua rajan yli
– Talouden yleinen epävarmuus vaikuttaa myös hieman viiveellä hevosharrastamiseen, mutta näiden arviointi on tällä hetkellä asiantuntijoillekin mahdotonta. – Suomalaisia kilpailee Venäjällä ja Valko-Venäjällä yleensä muutamia kertoja vuodessa. Valko-Venäjällä ja Ukrainassa kolme. Toki rajoitteet luonnollisesti vaikuttavat myös hevostalouteen. – Suomessa järjestetään tänä vuonna kolme kansainvälistä kilpailua ja kaksi Pohjoismaille sekä Baltian maille avointa mestaruuskilpailua, sanoo Manninen. Se tekee yhteistyötä Kansainvälisen Ratsastajainliiton kanssa, ja myös SRL osallistuu avustusprojektiin, kertoo Marjukka Manninen. Ratsastusurheilun osalta KOK:n vaatimus kohdistuu noin 50 kilpailuun. Suomalaiset toimihenkilöt toimivat maiden kansainvälisissä kilpailuissa ja Ukrainassa. Kustannusten nousua Maailmantilanteen ensimmäiset vaikutuksen hevosalaan näkyvät todennäköisesti yleisenä kustannustason nousuna. – Tietysti sekin vaikuttaa, miten kaua sotatila kestää ja leviääkö se laajemmalle. 19 Kansainvälinen olympiakomitea, KOK kehotti siirtämään tai perumaan Venäjälle tai Valko-Venäjälle suunnitellut urheilutapahtumat. Kansainvälisen Ratsastajainliiton FEI:n kalenterin mukaan vuoden aikana on suunnitteilla 11 kouluratsastuskilpailua Venäjällä ja 2 Valko-Venäjällä. Ratsastajainliitto tuomitsee Venäjän ja Valko-Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja ilmaisee. Venäjällä on vuoden aikana suunnitteilla 23 kansainvälistä esteratsastuskilpailu ja 11 kenttäratsastuskilpailua. – Erityisesti energian, viljan ja heinän hinnat saattavat nousta. – Ukrainan tilanteesta saa tietoa Ukrainan Ratsastajainliiton perustaman säätiön Ukrainian Equestrian Federation Charity Foundation sivustolta eli helpukrainehorses.eu. Kuva: Teija Soini/Fotosoini Sota vaikuttaa ratsastuskilpailuihin KOK :n johtokunta vaatii, ettei Venäjä n ta i Valko-Venäjän lippua näytetä eikä Venäjän tai Valko-Venäjän hymniä soiteta kansainvälisissä urheilutapahtumissa, jotka eivät jo kuulu Maailman antidopingtoimiston, WADA, Venäjälle syvän huolensa ukrainalaisten turvallisuudesta. Sodan vaikutuksista Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan hevostoimintaan ei ole vielä tietoa. – Suomen Ratsastajainliitto, SRL noudattaa KOK:n määrittelemää linjaa omalta osaltaan, kertoo SRL:n puheenjohtaja Marjukka Manninen. Tämä vaikuttaa luultavammin viimeistään syksyllä erityisesti talliyritysten ja ratsastuskoulujen toimintaan ja tarpeeseen nostaa omia hintojaan, sanoo Manninen. Lisäksi Ukrainassa on suunnitteilla kolme kouluratsastuskilpailua. Suomen Ratsastajainliitto noudattaa Kansainvälisen olympiakomitean kehotusta siirtää tai perua kaikki Venäjälle tai Valko-Venäjälle suunnitellut urheilutapahtumat, kertoo SRL:n puheenjohtaja Marjukka Manninen, kuvassa myös Amadora (FWB). I asettamiin pakotteisiin
20 Nimetön kiusaaminen kertoo hevosalan huonosta hengestä
Kalleuden takia monesti koko perhe sitoutuu lajiin, mikä. – Itse käsittelen kiusaamistilanteita nousemalla asian yläpuolelle ja järkeistämällä väittämien sekä tilanteiden todenperäisyyttä. Alalla sallittua työpaikkakiusaamista Sosiaalisesa mediassa toimivana, Arvi Martikainen toteaa anonyymin kiusaamisen olevan arkipäivää. On hyvä tiedostaa, että kiusaaminen saattaa aiheuttaa syviä arpia sekä voimakasta masennusta. Osa on lopettanut harrastamisen, joutunut vaihtamaan tallia tai tuntiryhmää. Mikäli kaikki menee suunnitellusti, kilpailee hän kenttäratsastuksen olympiavoitosta Los Angelesissa vuonna 2028. Viime vuonna Martikainen voitti kenttäratsastuksen junioreiden SM-kultaa ja joukkue-SM-hopeaa. Kuva: Pexels/The Other Kev Hevosalan huono henki ja erityisesti sosiaalisessa mediassa anonyymisti haukkuvat ihmiset puhuttavat. – Kiusaaminen on saanut aikaiseksi lukuisia ikäviä asioita. Toisaalta myös säälin näitä huutelijoita, onhan tuollainen käytös todellakin noloa. 21 Hevosalalla työskentelyä voi leimata tallin kurja henkinen ilmapiiri. Teksti: Kati Wikström 16 -vuotias lukiolainen Arvi Martikainen tunnetaan Korumies Arvina. Hän alkoi 11-vuotiaana kerätä rahaa omaan hevoseen myymällä valmistamiaan koruja. Sama koski niin nuoria kuin myös aikuisia ratsastajia sekä alalla toimivia yrittäjiä. Alkuvuodesta Arvi, nykyisin tunnettu ratsastaja ja sosiaalisen median vaikuttaja julkaisi koskettavan viestin hevosalan kiusaamisesta. Eräs hevosalan yrittäjä joutui luopumaan yritystoiminnastaan, koska ilkeät nettikirjoittelut veivät lopulta asiakaskunnan. – Niissä kerrottiin aivan iästä, sukupuolesta ja ratsastustasosta riippumatta koetusta kiusaamisesta. – Uskon kiusaamisen johtuvan katkeruudesta ja kateudesta. Hän osti hevosen tienaamillaan rahoilla. Nykyään Martikainen on tunnettu ensimmäisenä suomalaisratsastajana, joka on sosiaalisessa mediassa brändännyt itsensä hevosalalla ja rahoittaa sillä kilparatsastustaan. Opiskelun ja kilparatsastuksen lisäksi hän toimii motivaatiopuhujana. – Sain tämän kiusaamista koskevan kirjoituksen seurauksena kymmeniä viestejä, kertoo Martikainen. Lajin harrastaminen on taloudellisesti kallista ja se saattaa aiheuttaa ihmisissä vääriä mielikuvia
Siksi meiltä on tulossa nyt keväällä lisätoimia nettikiusaamisen kitkemiseksi. Kuva: Pexels/Florian Doppler voi myös osaltaan aiheuttaa arvostelua. Tallityöntekijät saattavat käyttäytyä hyvinkin ikävästi, pitäviä työaikoja ei juurikaan ole ja töitä tehdään minimipalkalla, listaa Martikainen. Mielestäni jokaisen on ensin itse muututtava, ennen kuin voi muokata koko alaa. – Tuntuu, että mikäli tällaista tapahtuisi muilla aloilla, istuttaisiin oikeudessa hyvinkin nopeasti. – Kaikki kiusaaminen on pyrittävä kitkemään. Pyrimme näyttämään esimerkkiä. Kaikki lähtee itsestä ja omasta esimerkistä muille. I Kitkemistoimia tulossa Suomen Ratsastajainliitossa haetaan keinoja nettikiusaamisen kitkemiseksi. Siihen tarvitaan koko yhteisömme tuki ja uskon, että aika alkaa olla siihen valmis, kertoo Hurme. – Muutoksen täytyy – Muutoksen täytyy tapahtua kaikkien tapahtua kaikkien kohdalla ja aloittaa kohdalla ja aloittaa se heti. Liitto on ollut yhteydessä nettisivustoihin, mutta ei voi estää niiden toimintaa. – Hevosalalla esiintyy mielestäni paljon kiusaamista ja huonoa henkeä. 22 Ratsastaja ja sosiaalisen median vaikuttaja Arvi Martikainen nosti Facebookkirjoituksessaan esiin hevosalalla esiintyvän kiusaamisen ja yleisen huonon hengen. Urani kannalta tällainen sataprosenttisesti ja vilpittömästi tukeva tiimi on äärettömän tärkeää. – Kiusaaminen netissä ei ole sallittavaa ja puutumme siihen niillä keinoilla, joihin meillä liittona on mahdollisuuksia ja valtuuksia, sanoo Suomen Ratsastajainliitto ry:n viestintäpäällikkö Kati Hurme. Suomessa on kuitenkin sananvapauslaki eikä lainsäädäntökään anna työkaluja sen poissulkemiseksi kokonaan. – Olen pohtinut, kuinka kiusaamista voisi hevosalalta kitkeä. Ohjeistamme toimijoitamme nettietiketissä ja tavassamme toimia. – Meille asti esiin tulleita tilanteita pyritään ratkomaan keskustelemalla kaikkien osapuolten kanssa ja hakemalla ratkaisuja. – Minulla on ollut hyvä tuuri, kun olen löytänyt ympärilleni sellaisen tiimin, joka tekee töitä vilpittömästi minua auttaen ja haluten osaamiseni kehittyvän. Kuva: Maisa Hyttinen Kiusaamisen takia on jouduttu vaihtamaan tallia, lopettamaan harrastus sekä päättämään hevosalan yritystoiminta. se heti.. Sen sijaan hevosalalla vallitsee käsite, että tällaista toimintaa on vain pakko sietää. Muutosta pitää hakea päättäjiltä. Erityisen vahvaa tällainen on ulkomailla. – Nämä toimenpiteet eivät aina riitä. Muutoksen täytyy tapahtua kaikkien kohdalla ja aloittaa se heti, toivoo Martikainen. Olen ajatellut, että tämä saattaa olla ainoa ammattikunta, jossa hyväksytään niin kutsuttu työpaikkakiusaaminen. Jokainen yhteisömme jäsen on arvokas, ja haluamme mahdollistaa avoimen, kunnioittavan ja tasa-arvoisen yhteisön, jossa jokainen voi turvallisesti urheilla ja harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti omista lähtökohdistaan
Jos et, niin ethän kirjoita niitä nimettömänä nettiinkään”, aloitti Arvi Martikainen kirjoituksensa Facebookiin 16.1. Negatiivisella nettikirjoittelulla oli omistajan mukaan ”järkyttävän iso merkitys yritystoimintaan”. ”Luin joku aika sitten alamme lehdestä, kuinka eräs talliyrittäjä lopetti toimintansa kertoen yhdeksi lopettamisen syyksi netissä kirjoitetut, totuuden vastaiset kirjoitukset tiloja, joissa yritys toimi kohtaan. ja höysti viestin myös videolla. Osaan olla jo oikeasti välittämättä pahoista sanoista, jotka kohdistuvat minuun, mutta huomasin, että mua satuttaa edelleen nämä pahat sanat, jotka kohdistuvat muihin, etenkin mulle läheisiin ihmisiin. Jos et uskalla sanoa sitä ääneen kasvoillasi, jätäthän sen myös kirjoittamatta.” Kitkemistoimia tulossa. He ovat kysyneet apua, miten toimia, kun joutuu netissä kiusatuksi. Näiden lisäksi viimeisen puolen vuoden aikana olen saanut useampia yhteydenottoja alaikäisiltä, etenkin hevosalan sivustolla haukutuksi tulleilta ja selvästi kirjoituksissa tunnistettavana olleilta nuorilta harrastajilta. Tästä keskustelu alkoi Mistä me keksittäisi keino, jolla saada niin hevosalan, mutta kaikki muukin nettikiusaaminen kitkettyä edes vähemmäksi. Ymmärtäkää hyvät ihmiset, että se mitä kirjoitat nimettömänä nettiin voi oikeasti pilata toisen ihmisen elämän, mielenterveyden, urheilu-uran ja jopa viedä työn! Erityisesti vetoan verkkosivujen omistajiin ja nettipalstojen ylläpitäjiin, että irrottaisitte toiminnastanne sellaiset resurssit, jotka mahdollistaisivat vihakirjoituksien poistamisen mahdollisimman nopeasti eikä vasta sitten, kun joku teille siitä ilmoittaa. Vetoan kaikkiin, erityisesti hevosalan ihmisiin, että lopettaisitte nuo typerät kirjoittelut. Kirjoitus poiki keskustelua ja sai runsaasti huomiota hevosalan ihmisten keskuudessa. Rehellisesti voin sanoa, että ilkeät sanat eivät pääse ihoni alle, vaan olen oppinut kyvyn nousta tuon ivapuheen yläpuolelle. Tämä on ihana kamalaa! Tää kaikki p*****a mitä anonyymisti netissä tapahtuu! Muutama päivä sitten julkaistussa Maaseudun Tulevaisuus-lehden verkkoartikkelissa totesin itse olevani yksi hevosalan somen tunnetuin, mutta myös arvostelluin ihminen. 23 ’’ Sanoisitko nämä sanat ääneen toisella ihmiselle. Pari viikkoa ennen tätä, yksi kisakumppanini veti takaisin unelmansa diilihevoshankkeesta, koska hänen julkaisustaan ja hänestä ratsastajana kirjoitettiin niin paljon pahaa anonyymillä alan sivustolla. Omalla kohdallani on onni, että olen saanut ammattilaisilta neuvoja nettikiusaamisen kohtaamiseen jo ennen kuin sitä kohtasin. Koko julkaisu on jaoteltu tähän
Kuva: Marjaana Elfving. Talli toimii myös oriasemana. 24 KS-Tallilla luodaan uutta elämää Jokaisen varsan syntymä on aina uusi ihme ja näitä ihmeitä tapahtuu Hämeenlinnan Hauholla sijaitsevalla KS-Tallilla 20-25 vuodessa. Kun hevosten kanssa on hyvät välit, arkikin sujuu helpommin, toteaa Eeva-Liisa Penttilä. Tallin omistajalle Eeva-Liisa Penttilälle tallin pito on intohimo ja elämäntapa
25 KS-Tallilla luodaan uutta elämää
Varsomisessa Penttilä avustaa tammaa ja varmistaa, että varsalla on kaikki niin kuin pitääkin. Joskus on uskallettava ottaa niitä riskejäkin, jolloin saattaa löytyä niitä periyttäjähelmiä nuorista nousevista oriista. Oriaseman lisäksi talli tarjoaa tammojen täysihoitoa ja varsotuspalvelua, varsojen pihattokasvatusta, laidunpaikkoja. Oriita meillä astuu 4-6 per astutuskausi, Eeva-Liisa Penttilä kertoo. Meille Sammaliston Tallin kanssa on hyvin tärkeää, että orivalikoimamme on sellainen, että sieltä löytyy sopiva ori okaiselle tammanomistajalle ja että asiakkaamme ovat tyytyväisiä palveluihimme. Jokainen kasvattaja tietysti haluaa kasvattaa olympiavoittajan, mutta suuri osa päätyy harrastehevosiksi, minkä takia oriiden hyvä luonne on mielestäni erittäin tärkeää ottaa huomioon orivalintaa tehtäessä, sanoo Penttilä. Eeva-Liisa Penttilälle hevoset ja tallinpito ovat intohimo ja elämäntapa. 26 KS -Talli on sekä oriasema että Esko Muttosen ja Eeva-Liisa Penttilän omistama Finnsh Warmblood-suoritushevosten kasvattamiseen ja myyntiin erikoistunut talli. – Viime kauden suosituin ratsuori Suomessa oli KS-Tallilla vaikuttanut ja Sammaliston Tallin omistama saksalaisori Florentinus V. Ratsuhevosoriin arvioinnissa monta kriteeriä Ravihevosten jalostuksessa kiinnitetään huomiota paljolti oriin juostuun ennätykseen ja voittosummaan sukutaulun lisäksi. siirtosiemennyksinä. Nuoret oriit käyvät läpi ns. Varsinkin ratsuhevosten kasvattajamaana Suomi aika pieni. KS-Talli tekee tiivistä yhteistyötä riihimäkeläisen Sammaliston tallin kanssa, joka hankkii oriit yleensä Saksasta. Ratsuhevoskasvatuksessa siitostammojen keski-ikä on aika korkea, noin 15 vuotta, mikä aiheuttaa omat haasteensa tiinehtyvyydelle. Ratsuhevosoriin arviointi on Penttilän mielestä vaikeampaa. Paikan päällä siemennetään puolet ja puolet siemennetään ns. Talli on myös harjoittelutalli hevosten hoitajille. Myös viime kauden toiseksi suosituin ori Celantus, vaikutti KS-Tallilla. Tyypillinen ratsuvarsan kasvattaja on 1-2 tamman omistaja, jolla on oma talli pihassa. Sillä siemennettiin 75 tammaa. – Hyvien ratsutammojen omistajille pitäisi antaa joitakin ”porkkanoita” että he astuttaisivat tammat jo kolmevuotiaana, jotta. Sammaliston Tallin esteori keräsi 52 tammaa. Olemme panostaneet erityisesti siemennettävien tammojen huolella tehtyyn hyvinvointiin ja tarkkaan kiimakontrolliin ja siemennysajankohtiin. Ravipuolella kasvatus on suurempaa ja joukossa useita suurkasvattajiakin. – Tänä vuonna kouluhevosten periyttäjäksi profiloitununeella Florentinuksella alkaa meillä kolmas astutuskausi. oritestin, jossa orilautakunta arvioi niiden urheilulliset ominaisuudet. – Ratsupuolella vanhemman oriin hyväksymiseen vaikuttaa oriin sukutaulu, rakenne, kilpailunäytöt ja jälkeläisnäytöt. – Aktiivisia oria-asemia on Suomessa kymmenkunta ja me olemme keskittyneet enemmän ratsuhevosiin. – Oriaseman palveluksia käytetään vuosittain noin 200 tammalle
Korona-aika teki haasteita siirroille, mutta onneksi toimintamme Lahden ja Tampereen välissä on logistisesti hyvä. Kokemus auttaa varsomisessa Kuin varkain talli on erikoistunut myös tammojen varsottamiseen. Siitä eteenpäin elokuun loppuun monivuotinen siittolaeläinlääkäri Johanna Seppänen kaartaa pihaan aikaisin joka maanantai, keskiviikko ja perjantai tekemään tammojen kiimakontrollia ja siemennyksiä sekä tiineystarkastuksia. ajoittuvat huhti-kesäkuulle. Siirrot kulkevat Matkahuollon kautta ympäri Suomen. Enää ei tarvitse tammoja välttämättä kuljettaa oriin luo. Näin jalostus nopeutuisi. Silloin kerätään voimia tulevaan, kertoo Penttilä. Oriaseman toiminta on kausiluontoista. Varsan hyvinvoinnille tärkeää on emän läheisyys. Meillä on varsomishälyttimet, jotka puetaan valjaiden tapaan tammoille yöksi kun h-hetki lähestyy. – Siirtojen osuus siemennettävien tammojen osalta lisääntyy vuosi vuodelta. 27 Penttilälle merkittävin hevonen on hänen itse kasvattamansa FWB-jalostusori Konstantinos KS. Siirtosiemennys kasvussa KS-Tallillle tulee tammoja siemennettäväksi, mutta myös siirtosiemenen käyttö on lisääntyvä tapa saattaa tamma tiineeksi. – Tammanomistajat alkoivat kysellä mahdollisuudesta tuoda tammansa meille varsomaan. – Silloin varsomiset ovat huipussaan ja oriasema avaa toimintansa. Vapusta alkaa varsin Vapusta alkaa varsin kiireinen aika. Hälytin reagoi Varsojen syntymät Varsojen syntymät ajoittuvat huhti-kesäkuulle. Siirtoja lähetetään kolme kertaa viikossa aikaisin aamulla matkaan ja lähetysten on oltava samana iltana vastaanottajalla. – Viimeistenkin varsojen vieroituksen jälkeen muutamana talvikuukautena on hieman rauhallisempaa aikaa. Tämä olisi järkevää myös siksi, että ratsuhevosen kilpailuoikeus kansallisella tasolla, alkaa vasta viisivuotiaana, mihin varsonut tammakin ehtii mainiosti, sanoo Penttilä. Toissa kesänä varsa menetti emänsä parin vuorokauden ikäisenä ja toinen tamma saatiin hyväksymään orpovarsa omakseen heti varsomisen jälkeen. kiireinen aika.. Vapusta alkaa varsin kiireinen aika. Joka vuosi tallille saapuu tammoja pelkästään varsomisen ajaksi. Varsojen syntymät ajoittuvat huhtikesäkuulle. Kuva: Sonja Holma ne varsoisivat nelivuotiaana
Lisäksi emälle juotetaan suoloja ja lisäravinteita sisältävää lämmintä mash-vettä ummetuksen estämiseksi, kertoo Penttilä. Monesti hevosen omistajat kertovat, että hevonen söi ja joi ihan normaalisti ilta kymmeneltä, mutta tunnin päästä sillä oli jo kuiva varsa. Hevonen saaliseläimenä vaistonvaraisesti haluaa varsoa rauhassa öiseen aikaan, sanoo Penttilä. – Ennen nukkumaan menoa varmistan vielä että varsa nousee omille jaloilleen ja ulostaa ns. 28 Eeva-Liisa Penttilälle muutama talvikuukausi ovat hieman rauhallisempaa aikaa. Emä tuodaan KS-Tallille yleensä kuukautta ennen varsomista. – Jokainen varsominen on erilainen. Itse varsominen on hevosella nopea toimitus. Varsomisprotokollaan kuuluu avustamisen lisäksi tamman ternimaidon testaaminen vasta-aineiden riittävän saannin varmistamiseksi. Varsominen voi yllättää kokemattoman hevosenomistajan. Eläinlääkäri ottaa kaikista varsoista 1-5 vuorokauden ikäisenä vasta-aine määritykset varmistaakseen, että vasta-ainetaso on riittävä. Ternimaito on elintärkeää varsalle ja se imeytyy varsan elimistöön mahalaukun kautta ensimmäisten kuuden tunnin kuluessa syntymästä. Varsa syntyy ilman vastustuskykyä ja saa kaikki tarvittavat vasta-aineet ternimaidosta. Siihen auttaa ternimaidon lypsäminen varsaa varten. – Testatun ternimaidon juotan varsalle tuttipullosta useammassa erässä, jolla varmistan että varsa saa riittävän määrän ternimaitoa muodostaakseen elintärkeät vasta-aineet. Hevonen hämää tietoisesti käyttäytymällä normaalisti loppuun saakka. Myös tamman jälkeisten irtoaminen ajoissa varmistetaan. Koko prosessi siihen saakka, kun varsa on jaloillaan ja löy. Hevonen on hyvä synnyttämään salaa. Monille hevosenomistajille varsominen on outo, jopa pelottava kokemus. Ei ole sattumaa, että varsat syntyvät öisin. Kuva: Marjaana Elfving tamman hikoiluun ja hälyttää puhelimeen. pikikakan sekä löytää maitobaarin oma-aloitteisesti. Varsominen yllättää usein Varsomispalveluille olisi kysyntää enemmän kuin mihin KS-Talli voi vastata. – Ponnistusvaihe ei kestä yleensä kymmentä minuuttia kauempaa. Avustamme varsomistapahtumassa ja varmistamme, että varsa ja tamma selviävät varsomisesta hyvin, kertoo Penttilä
Jalat kuitenkin yleensä asettuvat ”kohdalleen” kun varsa vahvistuu. Joskus jänteet taas ovat niin tiukat, että varsa kävelee kavioiden kärjillä ikään kuin balettitanssija. – Tästä ei kannata heti hätääntyä vaan huolehtia, ettei maahan osuva iho mene rikki. Jos jotain pitää tehdä, on tiedettävä mitä tekee. Penttilä seuraa synnytystä sivusta mutta pyrkii olemaan puuttumatta tamman ja varsan herkkään tutustumiseen. Varsoista kehittyy sosiaalisia laumassa. I Konstantinos KS, 24-vuotias, hyväluonteinen ja näyttävä ori, on omaa kasvatusta jo toisessa polvessa.. Ihmisen tulisi olla tapahtumassa mahdollisimman huomaamaton. Königin’s Sohn jätti Suomeen 220 jälkeläistä ja menestyi, Penttilän puolison, Esko Muttosen ratsastamana esteradoilla. Hauhon Sappeeseen toiminta siirtyi Hyvinkäältä Penttilän kotitilalta Kittelästä. löysät jolloin varsa seisoo vuohisillaan. Monet hevosenomistajat haluavat jättää varsan kasvamaan ikätovereidensa seuraan. Ikäistensä seura on hevoselle yhtä tärkeää kuin ihmislapsellekin. Königin’s Sohn KS eli 26vuotiaaksi ja on haudattu kunniapaikalle tilan pihapiiriin. – Kokemukset pihattokasvatuksesta ovat hyvät. Hevosmäärä on talvisin noin 30-40 päätä, mutta kesäisin siemennettävät tammat ja kesälaidunhevoset nostavat määrän hetkittäin jopa sataan. Kokemattoman silmään vastasyntynyt varsa saattaa näyttää jotenkin vioittuneelta, sillä vastasyntyneen varsan jalka-asennot saattavat näyttää alussa omituisilta. Konstantinos KS on menestynyt isänsä tavoin esteradoilla ja hypännyt menestyksekkäästi 160 sentin radoilla virolaisen Rein Pillin ja suomalaisen Anna-Juulia Kontion ratsastamana. Varsan oma paino yleensä venyttää jänteitä ja jalka-asennot normalisoituvat. Laitumia hevosille on varattu noin 45 hehtaaria. Ihminen ei valitettavasti voi opettaa varsaa hevosten tavoille. – On tärkeää, että tamma ja varsa saavat rauhassa luoda tämän suhteen. Konstantinoksen isä, vuonna 1985 syntynyt Königin’s Sohn KS oli Penttilän ensimmäinen oma varsa, josta kehkeytyi suosittu jalostusori ja menestyvä estehevonen. Viime vuonna yksi varsa syntyi kuolleena ja parin kanssa oli vähän tiukemmat paikat virhe-asennoista johtuen, mutta kaikista selvittiin. Nykyään jo 24-vuoden ikään ehtinyt Konstantinos viettää terveenä ja hyväkuntoisena eläkepäiviä ja toimii yhtenä tallin siitosoriina. Hyvää yhteistyötä Sammaliston Tallin kanssa Penttilälle merkittävin hevonen on tällä hetkellä, hänen oma kasvattinsa FWB-jalostusori Konstantinos KS. Aika usein varsa on jonkinlaisessa virheasennossa, jota tulee korjata. 29 tää omatoimisesti tamman utareelle, kestää 1-2 tuntia. Useimmiten varsan jalat ovat ns. KS-Tallilla on kasvatettu varsoja pihatoissa 13 vuoden ajan. – Eläinlääkäri ei tänne edes ehtisi tulla. Hyväluonteinen ja näyttävä ori on omaa kasvatusta toisessa polvessa. KS-Talli on toiminut Hauholla, Annilan Tilalla lähes 20 vuotta
30 Taalerilla on kotitilan metsätarhassa tilaa juosta. Kuva: Terhi Piispa-Helisten Monipuolinen harrastehevonen ihastuttaa luonteellaan
Minä menin ja se imaisi mukaansa niin, että melkein heti ostin siellä ensimmäisen oman hevoseni, vähän vahingossa. Sen myötä rupesin käymään tunneillakin. Siellä otin fillarin alleni ja lähdin haistelemaan, mistä tulisi hevosen tuoksua nenään. Riikin Taalerin seurana tallissa asustaa hänen tyttärensä Olivia Kydön omistama Väisälän Velmeri (i. Se oli valtavan suuri 169-senttinen ja nelivuotias ajotreenissä ollut hevonen. Nainen kertoi käyvänsä lähitallilla ja kehotti minuakin joskus käymään siellä. Taaleri on sen ainoa varsa. Se ei ollut mikään rakennekukkanen ja sille alkoi tulla jalkavaivoja ja kaikenlaista muutakin. Minulle on hevosten kanssa tärkeää ymmärrys hevosen oppimisesta ja olen kovin kiinnostunut hevosen kouluttamisesta ja yhteistyötaidoista. Tintin Sahrami e. Lämminveristen kanssa alkuun Olin 10-11-vuotias, kun mökkireissulla pääsin ohikulkeneen hevosen selkään. Ensin ajattelin, apua, enhän minä osaa varsaa kouluttaja ja Monipuolinen harrastehevonen ihastuttaa luonteellaan Riikin Taalerin tarina. Jotakin oli mennyt ajohommissa pieleen, eikä siitä koskaan tullut ravihevosta. A.N. H evoset ovat kuuluneet Hartolassa asuvan Päivi Meriläisen, 47, elämään pikkutytöstä saakka. 31 Päivi Meriläinen sai edellisen hevosensa kuoltua mahdollisuuden tilausvarsaan, ja pian viisivuotias Riikin Taaleri on tuonut runsaasti iloa hänen elämäänsä. Se piti lopettaa vuonna 2014. Olin kaupassa töissä ja sinne tuli nainen, joka tuoksui aivan ihanasti hevoselle. Väisälän Veenus e.i. Löysinkin tallin, jossa aloin sitten käydä hoitamassa suomenhevosia. Mutta en ole mikään kovin hyvä ratsastaja, aloitin vanhalla iällä. Hevonen oli Vieskerin poika (e. Yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan Kaustisen raviopistoon, mutta keskeytin sen, koska se ei vastannut odotuksiani. Sen jälkeen lähdinkin opiskelemaan merkonomiksi. Ensimmäisen oman hevoseni hankin jo ”vanhana ihmisenä” 15 vuotta sitten 2007. Jasnan Pirpana on 2013 syntynyt punarautias suomenhevonen. Seurasi aikoja jolloin hevoset eivät kuuluneet elämään ollenkaan, välillä taas enemmän. Ratsastaja nappasi innokkaat lapset vuorotellen hevosen kyytiin. Aapo oli tuomassa iloa elämääni seitsemän vuotta. Mahdollisuus tilausvarsaan Jasnan Pirpanatamman omistaja Nina Suominen tiesi minun menettäneen hevosen, ja tarjosi ystävällisesti mahdollisuutta varsaan. Haluan oppia tuntemaan hevosen. Millin Nokinen). Ennen Aatua en ollut kovin paljon ratsastanut. Ensimmäinen oma hoitohevoseni oli lämminverinen orivarsa. Kun olin 14-vuotias perheemme muutti Heinolaan. Sen jälkeen löysimme melko pian siskon kanssa läheltä Tampereen Nekalassa ollutta kotia siitoshevostallin, jossa oli lämminverisiä ravuritammoja. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Päivi Meriläinen Päivi Meriläinen kävi talvella tervehtimässä Taalerin äitiä. Se on täydellinen hevonen monipuoliseen harrastamiseen. Pisara) nimeltään Antrea, Aapoksi sitä sanottiin. Nyt hän elää arkea kahden nuoren suomenhevosen kanssa
Samoin uskon nyt minäkin. Toivoin pienellä piirrolla ja pienillä symmetrisillä sukilla varustettua pientä sievää tammavarsaa. Valinta oli loppujen lopuksi aika helppo. Kun tamman peräpäässä näkyi pelkkää valkoista, olin aluksi aivan varma, että varsassa on jokin vika, ainakin värivirhe. Se oppii asiat kerrasta. Joskus sen Ypäjällä nähtyäni totesin, että jos tuosta joskus varsan saan, muuta en elämässä tarvitse. Kun totuin ajatukseen kirjavasta orivarsasta, tuli minusta hyvin innokas varsan omistaja. Sitten päätin kylmästi, että haluan oriilta varsalle järeät jalat, vankan rungon ja hyvän luonteen. Sitten tutkin tamman sukutaulua ja huomasin, että se on A. Unikuvan tytär. Astutus tehtiin luomuna. Taalerin upea kasvattaja kuitenkin lupasi olla tukena ja apuna. Mietin, mitä ihmettä teen orivarsalla, eihän sille saa tallipaikkaakaan. Nyt minulla sitten on Taaleri, jonka isän pääsin itse valitsemaan. Olin nähnyt Tintin Timjamin ja myös sen jälkeläisiä. Velmeri (edessä) ja Taaleri asuvat pihatossa ja liikkuvat ulkona öisinkin.. Taalerin ulkoasu herättää ihmetystä ihmisissä edelleen ja sitä luullaan usein poniksi. Minua jännitti ihan mahdottomasti. Taaleri laitettiin 11 kuukauden ikäisenä ensimmäistä kertaa tyhjien kärryjen eteen ja tehtiin pieni lenkki. Se on todella nöyrä ja ja rohkea luonne, eikä mikään tunnu olevan sille koskaan ongelma. Takaisin katokselle tultaessa, Taaleri ehdotti itse peruuttamista, ja oma-aloitteisesPäivi Meriläisen ensimmäinen oma hevonen oli Vieskerin poika Antrea. Ori teki minuun nuorena todella suuren vaikutuksen. Nina on sanansa pitänyt ja ollut kokeneena hevosihmisenä vuosien aikana suuri tuki. 7.5.2017 pettymys oli aluksi suuri, kun tulikin orivarsa. Alkutiineydessä jopa pienesti toivoin, että tamma loitammaa. Taaleri on saanut Päivi Meriläisen miehen Kai Kydönkin kiinnostumaan hevosista. Mietin, kuinka kukaan voi löytää niin suuresta orimäärästä sopivan. Kun tultiin takaisin valjaskatokselle, kokeiltiin, sujuuko katokseen peruuttaminen. Kaikki varsoja kouluttaneet, joiden mielipiteen olen kuullut, ovat olleet poikkeuksetta sitä mieltä, että ori on tammaa helpompi opettaa. T. Meni muutama päivä, ja taas tehtiin pieni kävelylenkki kärryjen kanssa. Ori helpompi opettaa Tänä päivänä olen erittäin iloinen, että sain oriin, enkä opettaa. Hetki meni pettymystä nieleskellessä. Taalerin kanssa on kaikki aina ollut äärimmäisen helppoa. Laitumella usein vain katselin ja tarkkailin, miten se toimii. Sitten yritin ajatella positiivisesti, että voihan sen ruunata. 32 si varsan, ettei minun tarvitsisi ottaa sitä vastuulleni. Taalerin kotitallille oli matkaa 45 kilometriä yhteen suuntaan ja kävin siellä lähes joka päivä, kunnes varsa vieroitettiin. Itse mietin joka asiassa edelleen, onkohan tämä nyt oikein. Sujuihan se. Tiesin, että Taalerin isä kantaa Splashed White -geeniä, mutta en ennen Taalerin syntymää edes tiennyt, että on olemassa näin kirjavia suomenhevosia
Ninakasvattajansa mukaan Taaleri oli poikkeuksellisen rohkea, itsevarma ja ennakkoluuloton varsa. Taaleri selvisi tilanteesta vammoitta ja onneksi se tuli takaisin meidän ihmisten luokse, eikä mennyt viereiselle vilkasliikenteiselle tielle. ti peruutti katokseen, ilman että sitä piti pyytää. Kävimme taluttelulenkeillä yhdessä emän kanssa sen ollessa ihan pieni maitovarsa. Kuva: Jenna Kenttä Taalerista tuli noin 141-senttinen. Taalerin ollessa noin viiden kuukauden ikäinen meille sattui haaveri. Se oppii kaikki tällaiset asiat nopeasti ja helposti. Taaleri oli hyvin reipas varsa. Se on minusta ihmeellistä. Olivia Kytö esittää Taaleria näyttelyissä ja arvosteluissa. Minulla murtuivat siinä hötäkässä polvi ja käsi. Kuva: Jenna Kenttä Olivia valmisteleli Taaleria laatuarvostelukarsintoihin ja ori sai nenäänsä hyvän hajun: Onks miun legot puhtaat?. Kasvattaja piti sitä ystävällisesti tallissaan, kunnes se pääsi muuttamaan Nastolasta Heinolaan. Taaleri oli varsana kova leikkimään ja painimaan ja on edelleen hyvin leikkisä. 33 Olin aluksi aivan Olin aluksi aivan varma, että varsassa varma, että varsassa on jokin vika, on jokin vika, ainakin värivirhe. Saman korkuinen on se emä. Oriin nimi viittaa vanhaan ruotsalaiseen rahayksikköön taaTaaleri on luottanut ihmiseen varsasta saakka. Onnettomuuden myötä varsan vieroitus viivästyi 1,5 kuukaudella, koska minusta ei ollut sen hoitajaksi. Se tottui jo ihan pienenä liikenteeseen. Emä oli turvana ensimmäisessä näyttelyssä. ainakin värivirhe. Pikkuvarsana sen kanssa touhuttiinkin paljon, se opetettiin muutaman päivän vanhana riimuun. Se pelästyi mahdottomasti kovaa kyytiä ohi suhahtanutta polkupyöräilijää, enkä saanut sitä pideltyä kiinni
Kuva: Terhi Piispa-Helisten – Enkö pääsisi vetämään, tuumi yli-innokas työmies Taaleri ja parkkeerasi kottikärryjen eteen. Loppujen lopuksi se taisi olla laumahierarkian peräpäässä. Mutta hauskaa oli se, että muut varsat hakivat siitä turvaa. Pelkäsin, että jos se koko kesän laitumella pomottaa, voi se olla hankala käsiteltävä kotiin tuotaessa. Taalerin suomenhevoseksi erityinen ulkoasu herättää ihmetystä ihmisissä. Minun oma ehdotukseni oli Riikin Kukko, mutta kukaan muu perheessä ei siitä innostunut. Kuva: Terhi Piispa-Helisten. Vuoden vanhana orilaitumelle Kesällä 2018 Taaleri lähti Ypäjälle orilaitumelle, jossa se vietti oikein kunnon intiaanikesän. Olin siitä hyvin helpottunut. Kävin katsomassa sitä orilaitumella kahden viikon välein. Etuliite Riikin on kasvattajanimi, joka tulee kasvattajan kotitilan nimestä. Näin kerran, kun koko lauma Taaleria lukuunottamatta Taaleri. Taaleri piti hetken lauman johtajan paikkaa, mutta loppujen lopuksi sen otti lämminveriori. 34 leriin. Taaleri on napattu monien saatujen ehdotusten joukosta
Olen käynyt voimauttavan hevostoiminnan ohjaajan kurssin ja toivon, että voisin tulevaisuudessa tehdä Taalerin kanssa lisää sen alan töitä. Kuningas on tontilla, katsokaa kaikki! Se tuntee oman arvonsa. Voimauttava hevostoiminta on voimavarakeskeinen, vertaistukea hyödyntävä ryhmänohjausmenetelmä. Kun meille valmistui pihatto, Velmeri ei uskaltanut mennä muoviverhojen läpi sisälle ja jäi paniikissa pyörimään pihalle. Hevoset ovat hyvin tyytyväisiä, rauhallisia, leppoisia ja kivoja. Yksi pariskunta oli vahvistamassa keskinäistä yhteistyötään. Kävimme Taalerin kanssa Metsäpirtin oriasemalla viime kesänä ja sielläkin se pysyi hyvin rauhallisena. Kuva: Fanni Rask. Hartolan pulleimmiksi poikamiehiksi kutsutut Velmeri ja Taaleri kiinnostuivat tilanteesta. Sitten se näytti mallia, meni sisälle todella hitaasti. Se sai lausunnon, jonka mukaan hevonen toimii oriasemalla hyvin, siemenen laatu on hyvä, ja sitä on mukava lähettää eteenpäin. Opiskelin lähihoitajaksi ja vedin aikaisemmin hevostoimintaa ihmisille, joilla saattoi olla erilaisia pelkotiloja hevosiin tai vaikka omaan tasapainoo liittyen. Se on näyttänyt, miten hyvällä itseluottamuksella selviää kiperistäkin tilanteista. Niillä on paljon metsää missä kulkea, siisti pihatto ja tarha. Taaleri jatkoi rauhassa syömistä, ja muu lauma kerääntyi sen ympärille turvaan. Perheeseeni kuuluvat mies Kai Kytö ja kaksi tytärtä. Se oli Taalerille hyvää kokemusta. Taalerikin on tehnyt muutamia työtunteja. Kiltti sekin on kuin mikä, mutta siitä huomaa, että se on ollut johtajan roolissa, ja sitä on ollut erilainen käsitellä. Sillä on ollut asiakkaana lapsia talutusratsastuksessa ja aikuisten kanssa on harjoiteltu hevosen maasta käsittelyä. Taaleri on opettanut minulle hetkessä elämisen ja kuuntelemisen taitoa. Mies jolla ei ole menkäänlaisPäivi meni lumikylpyyn poikien kesäiseen juoma-astiaan. Samalla reissulla kävimme vierailulla vanhan hevosmiehen luona, ja pystyin luottamaan Taalerin miehen käsiin. Taalerin tulo elämäämme on Kaitsunkin kiinnostumaan hevostouhuista. Se on ollut ihmeen toimiva kaikessa, mitä olen keksinyt sen kanssa tehdä ja monenlaista on tehtykin. Edellisessä työpaikassani ratsastuskoulu Amoretessa Jokimaalla tein muutamia päiviä viikossa hevostoimintaa. Suomenhevosen päivänä viime syyskuussa kävimme kertomassa suomenhevosista reilulle 200 alakoulun oppilaalle. Se antoi kaikkien vaihtuvien taputtajien lähestyä itseään. Se painaa eteenpäin korvat hörössä. Aina hevonen toimii yhtä hyvin kaikessa. Jollei sen käsittelijä osaa toimia, se kyllä kertoo, että nyt ei mennyt ihan putkeen. Taaleri rauhoittaa Kahden hevosen laumassa Velmeri seuraa tarkasti, mitä vuotta vanhempi Taaleri tekee, ja tekee kaiken sen perässä. Taalerin kanssa ei ole ollut ongelmia vieraissa paikoissa. Sitten Velmerikin uskalsi, turpa kiinni Taalerin takapuolessa. Taaleri rauhoittaa myös ihmisiä. Mutta on sillä myös huumorintajua ja joskus se osaa olla tosi rasittava. 35 pelästyi laitumen ohi kulkenutta haukkuvaa koiraa. Olen usein itse vähän epävarma, mutta Taaleri puhkuu itsevarmuutta ja itseluottamusta. Taaleri kohtaa ihmiset niin, että pelko häviää. Taaleri tuli uudelleen ulos ja kertoi elekielellä Velmerille, ettei hätää. On jouduttu tekemään töitä, että se ymmärtää, esimerkiksi, ettei se saa tulla liian lähelle ilman lupaa. Koko perheen projekti Vuonna 2020 muutimme Heinolasta Hartolaan, 1,5 hehtaarin pientilalle, jonne sain mukaani myös hevoset. Vuotta nuorempi Velmeri tuli meille suoraan orilaitumelta, jossa se ilmeisesti oli ollut johtaja. Se saa minutkin toimimaan tavalla, jolla en olisi varmasti ilman sitä toiminut
Tammoja on niin monipuolinen kattaus, että pitäisi jo saada käsitys, millaista periyttäjäainesta Taaleri on. Sitten tuli kahden vuoden tauko, kun ei päästy, koska meillä ei ollut kuljetuskalustoa. Päivin ja Kain viisivuotias tyttären poika Väinö on tottunut hevosiin ja hevoset häneen. arvosteluun, aiempaa kokemusta ei siitä ole, joten en tiedä, mitä odottaa. Taaleri on Taaleri on suunnitelmissa suunnitelmissa jalostusarvostella jalostusarvostella pienhevossuunnalle pienhevossuunnalle ajettavuuskokeella. Jos olisin vuosien mittaan kuunnellut joidenkin kasvattajien mielipiteitä, olisi Taaleri ruuna. Se reissu olikin Taalerille menestykseksekäs, se valittiin kolmevuotiaana ikäluokkansa parhaaksi suomenpienhevoseksi. Huhtikuun alussa on edessä jalostusarvostelu Ypäjällä ja talvella on harjoiteltu Ypäjällä esitettäviä asioita. Seuraava oli vuoden 2020 laatuarvostelufinaalien yhteydessä. Netissä esitetyt mielipiteet eivät kaikki ole olleet positiivisia, vaan osa hyvinkin kärkkäitä. Mutta tamman omistajat osaavat itse tehdä orivalintansa. Meillä kotona ei ole kenttää, eikä talvella mahdollisuutta kärryttelyyn oikein missään, paitsi reilun kilometrin mittaisella kotitiellä, jonka auraamisen Taaleri on hoitanut tänä talvena. Oriin antaminen jalostuskäyttöön oli valtavan suuri ratkaisu. Olivialla on kaksi hevosalan perustutkintoa Ypäjältä. Olen saanut sen kautta paljon uusia ystäviä, joiden kanssa jaetaan kokemuksia ja pidetään yhteyttä. ajettavuuskokeella. Somessa on paljon hyvää. Jalostusarvostelluista suomenpienhevosista käytetyin oli sen isoisä, A.T. Ypäjän orilaitumen aikana se osallistui kahteen näyttelyyn. Lähdemme noviiseina jalostusTaaleri oli lähikoulussa esittäytymässä suomenhevosen päivänä viime syyskuussa. Hän poikansa, viisivuotias lapsenlapsemme Väinö on seikkaillut Taalerin sivuilla ja on ensimmäinen, joka on istunut Taalerin selässä. 36 ta hevosenkäsittelykokemusta auttoi minut esimerkiksi opettamaan Taalerin ohjasajolle. Vanhempi tytär Oona, 27, ratsasti ahkerasti nuorempana. Ei tällaisesta maapaikan pyörittämisestä mitään tulisikaan, jollei toinen pitäisi hevosista. Hevosalaa opiskeleva Olivia, 20, käy viikonloppuisin touhuamassa hevosten kanssa. Nyt hän opiskelee hevosalan liiketoimintaa ammattikorkeakoulussa. Kantakirjaamattomista oreista Taaleri oli vuoden 2021 astutustilastojen suosituin, 14 tammalla. Huhtikuussa laatuarvosteluun Taaleri oli ensimmäisissä näyttelyissä kolmen kuukauden ikäisenä. Terveysriski on sekin toimenpide. Huhtikuussa ensimmäinen varsa Huhtikuun puolivälin jälkeen syntyy ensimmäinen Taalerin varsa. Taalerin käyttö jalostukseen on herättänyt paljon keskustelua. Se jännittää, osaako Taaleri olla ihana, rento itsensä, kun on paljon vieraita hevosia vieraassa ympäristössä, eikä sitä ole koskaan ajettu maneesissa. Olivia esittää Taalerin arvostelutilaisuudessa. Olin ajatellut, ettei ihan vielä, koska sitä ei ole jalostusarvosteltu. Ryhmä on todella kiva ja nautin sivujen ylläpitämisestä kovasti. Taaleri on suunnitelmissa jalostusarvostella pienhevossuunnalle ajettavuuskokeella. Katsotaan, voihan se jonakin päivänä ruuna ollakin, mutta niin kauan kun se hyvin oriina pärjää, eikä stressaannu turhista, sitä ei ruunata. Sen perusteella mietitään. Kesällä näemme millaisia jälkeläisiä Taaleri tekee. Tuomareiden mielipide ja arviointi hevosesta kiinnostavat. Ryhmässä on yli 2 600 jäsentä. Tämä on koko perheen yhteinen projekti. Kärryillä on päästy ajamaan vain kolme kertaa ja silloinkin on ajettu autolla treenaamaan Lusin ratsutilan kentälle. Sitä on aina kyselty tammojen käyttöön ja nyt sitä ruvettiin kyselemään oikein kovasti. Taalerin, Velmerin ja kumppaneiden elämää voi seurata Facebookissa Riikin Taalerin ryhmässä. Jos se jännittää, ovat liikkeetkin jännittyneet. Unikuva, jolla oli myös 14 tammaa. Haaveena on hevosalan yrittäjän ammatti. Mietin, että jos riittävä määrä tammoja tulee, niin miksen antaisi, jos sitä kerran halutaan käyttää. Kaitsu on rakentanut hartiavoimin tiloja hevosille ja tekee edelleen paljon niiden eteen. Yksivuotiskaudella kävimme paljonkin näyttelyissä
Lähin kantava tamma on Mikkelissä ja olen sopinut sen omistajan kanssa, että kunhan varsa syntyy, menen heti katsomaan sitä. En keksi mitään monipuolisempaa hevosrotua. Kun Taaleri tuli kotiin kysyin, kysyin Annalta, miten minun pitäisi nyt osata sen kanssa ratsastaa. Siitä ollaan pikku hiljaa edetty. Se on herkkä ja oppii kaiken. tilanteissa. Taaleri toimii todella hyvin siinä. I Taaleri on pitänyt kotipihan ja tien puhtaana lumesta päättyvänä talvena. Veera 2230-88 FI 31.7.1988 Suomenhevonen Hilun-Valtti 1298-75 FI 1974 26,4aly 29,3ly Helmi 1188-84 FI 9.5.1983 Jasnan Pirpana 246001S00131267 Punarautias FI 18.5.2013 Suomenhevonen A.T. Pamela 1845-96 FI 3.5.1996 Suomenhevonen Portteri 1738-88 FI 4.7.1988 A.T. Se on hyvä ajohevonen ja siitä tulisi hieno valjakkohevonen. Olivia on myös opettanut sitä. Anna sanoi, ettei sinun tarvitse osata yhtään mitään, Taaleri kyllä kertoo. Se osaa nämä jutut. Itselleni on ollut tärkeintä huomata, että Taaleri toimii hyvin erilaisissa ja uusissakin tilanteissa. Vaikea olisi kuvitella olevansa puoliverisen kanssa metsätöissä. Japi 1102-89 FI 30.5.1989 Suomenhevonen Jasna Mek 1032-00 Punarautias FI 30.4.2000 Suomenhevonen. Se toimii hienosti ja selvästi tykkää siitä. Ja muutaman kerran on oltu valjakko-ajovalmennuksessa. Opetimme sen vuodenvaihteessa vetämään rekeä ja helmikuun lopulla se oli ensimmäistä kertaa mukana laskiaisriehassa, vetäen 2,5 tuntia ihmisiä reellä kylän koulun urheilukentällä. Se oli todella hyvä juttu ja Taaleri oppi siellä nopeasti kaikki asiat. Kun olen päässyt kunnolla tekemisiin suomenhevosen kanssa, en enää muuta hevosta itselleni huolisi. Kärryjen vetäminen on Taalerin lempijuttu, se rakastaa sitä yli kaiken. Suomenhevosen kanssa pystyy tekemään ihan mitä vaan. Selässä kävin ensimmäisen kerran kevättalvella 2020. Hevonen oli vapaana karsinnassa ja kaveri punttasi minut selkään. Se on minulle täydellinen hevonen monipuoliseen harrastamiseen. Taaleri söi heinää rauhassa eikä ollut milläänsäkään. Minua jännitti huomattavasti enemmän kuin hevosta. Se antoi kärsivällisesti pikkutyttöjen jopa letittää harjaansa. Unikuva 1099-04 Punarautias FI 3.5.2004 Suomenhevonen A.T. Taaleri oli myös kuukauden verran Anna Kärkkäisen sisäänratsastuksessa. Polttopuita sen kanssa siirrettiin paikasta toiseen jo viime talvena. Taaleri on kunnostautunut myös ihan oikeissa töissä tänä talvena ja teki ahkerasti lumenaurausta kotona. Anki 597-74 FI 1973 39,3aly 41,8ke Josina 1932-90 FI 24.7.1990 Suomenhevonen Hilurius 1298-84 FI 26.4.1983 30,6aly 30,5ke Jona 1044-79 FI 1.7.1978 SUKU JA JÄLKELÄISET :Isä :Emä Tintin Timjami 1176-06 Punarautias FI 13.5.2006 Suomenhevonen Tussarin Luonnos 2333-98 Tummanpunaruunikko FI 7.7.1998 Suomenhevonen Tussari 1441-81 FI 17.5.1980 Suomenhevonen Ero-Tolari 315-72 FI 1968 29,7aly 31,2ly Sorjaana 101266 FI 1961 Ero-Luonnos 1839-78 FI 1977 Suomenhevonen Luonnos Jo 99 FI 1964 28,4aly 29,5ly Ero-Pella 366-73 FI 1972 47,8aly 45,3ke Vieno-Kaneli 2118-95 Hopeanruunikko FI 15.6.1995 Suomenhevonen Jessimo 1186-80 FI 4.5.1979 Suomenhevonen Kimmoke 377-72 FI 1967 28,3aly 31,3ke Jessi-Mei 2046-75 FI 1965 56,9ly H.H. Näyttää siltä, että tämä haave on toteutunut. Olen Taalerin syntymästä saakka haaveillut siitä, että pystyisin tekemään sen kanssa lähes mitä vain. Jessiru 1005-90 FI 27.4.1990 Jeppana 2228-83 FI 31.5.1983 Riikin Taaleri tulevaa jalostuskäyttöä. Unikki 2424-97 FI 28.6.1997 Suomenhevonen Pikku-Ärri 2030-92 FI 24.4.1992 Ilta-Ajatus 1727-92 FI 17.6.1992 A.T. Taaleri on innokas työmies Opetin Taalerin kahdeksan kuukauden ikäisenä ohjasajolle takaa ilman kärryä. 37 Taaleri toimii hyvin Taaleri toimii hyvin erilaisissa ja uusissakin erilaisissa ja uusissakin tilanteissa. Ollaan käyty Nymanin Maken ohjasajovalmennuksessa. Se oli koko ajan rauhallinen, vaikka lapsia juoksenteli ja laski pulkalla
Kuva: Heini Remes. 38 Hevostenhoitaja Hevosharrastuksesta tuli ammatti – Minna Rantanen valmistui hevostenhoitajaksi Harjun oppimiskeskuksesta vuonna 2015
Teksti: Maija Salmi. Minna Rantanen työskentelee täysihoitotallilla Pirkkalassa. 39 Hevostenhoitajaksi opintojen kautta Harrastuksesta ammatiksi Koulutetut hevostenhoitajat ovat tallien ammattilaisia
Näin kuvailee hevostenhoitaja Minna Rantanen työtään Tampereen kupeessa Pirkkalassa sijaitsevalla täysihoitotallilla, jossa on runsaat parikymmentä yksityishevosta. Hevostytöksi yläasteikäisenä Rantasen ”heppahulluus” alkoi yläasteiässä. – Välillä käyn viikonloppuisin ratsastamassa serkun newforestinponilla. Hevoset ovat tarhattuna pihalla viimeistään kello 9, Rantanen luettelee. Oman vaihtelunsa rutiineihin tuovat perushieronta-, kengitysja valmennuspäivät. Kello 14.15 aletaan ottaa hevosia sisälle. – Laitumet ovat kuitenkin aika lähellä, suurimman osan näkee pihalta. Aamun aikana karsinat puhdistetaan ja laitetaan kuntoon. Tallilla oli tosi. Minna Rantanen Ikä: 26 vuotta Syntymäpaikka: Ylöjärvi Asuinpaikka: Ylöjärvi Ammatti: hevostenhoitaja, Harjun oppimiskeskus 2015 Työpaikka: Ratsutila Tanila, Pirkkala Hevosten ja tallin huoltoa Tanilassa työskentelee useampi hevostenhoitaja. Kunhan lumet sulavat, niin sitten pääsen taas ajamaan pyörällä. Talven liukkaassa ja lumessa en niinkään tykkää liikkua. Rantanen kuvaileekin työtään sen verran fyysisesti raskaaksi, että käy kerran kuukaudessa hierojalla. – Töihin menen kello 7. Työviikko on maanantaista perjantaihin. Rantanen on ollut Tanilan ratsutilalla töissä vajaan vuoden. Hierojalla paikat kuntoon Kun tekee täyttä työpäivää tallilla, se tuntuu myös omassa kehossa. Kesällä hevoset ovat päiväsajan laitumella. Hevoset ruokitaan neljä kertaa päivässä. 40 Näissä hommissa kunto kasvaa! Kuva: Heini Remes T ässä työssä on tietty rutiini, johon saattaa kuitenkin tulla kaikenlaisia yllätyksiä, kun ollaan eläinten kanssa tekemisissä. Lähden sen kanssa 4-5 kilometrin maastolenkille heti aamusta, niin saa olla ihan omassa rauhassa. – Kaipasin harrastusta, ja ajauduin hevostallille täällä Ylöjärvellä. Hevostenhoitaja huolehtii myös tallin perussiisteydestä, muun muassa käytävät lakaistaan. Iltapäiväkin kuluu pitkälti siisteydestä huolehtimisessa. Se helpottaa Rantasen mukaan jonkun verran työtä, tosin kävelyä tulee enemmän. Aamuhommiin kuuluu hevosten ruokinta, mahdollinen lääkintä ja loimitus. Hän sanoo arvostavansa vapaita viikonloppuja, vaikka täysin ilman hevosia nekään eivät välttämättä mene. Työpäivälle tulee pituutta kahdeksan tuntia. – Täytyisi venytelläkin enemmän, koska se on tärkeää, että pitäisi omasta kropasta hyvää huolta. Ne ovat yhtä suomenhevosta ja paria ponia lukuun ottamatta puoliverisiä
– Ratsupuoli on aina kiinnostanut, vaikka olen ollut tekemisissä myös ravihevosten kanssa. Kuva: Minna Rantanen Näissä hommissa kunto kasvaa! Kuva: Heini Remes Ratsut ovat aina kiinnostaneet Minna Rantasta. Vaikka kaikki hevoset ovat Rantaselle tärkeitä, omiksi lempiroduiksi nousevat vuonohevoset, islanninhevoset, welshponit ja newforestinponit. I. Hän valmistui vuonna 2015 hevostenhoitajaksi, jonka jälkeen hän teki muun muassa sijaisuuksia ja lomituksia eri talleilla. Siitä se sitten lähti! Rantanen kertoo aloittaneensa harrastuksensa vuonohevosilla. Kaikki hevosrodut tärkeitä Valmistumisensä jälkeen Rantanen on työskennellyt muutamalla tallilla. kivaa puuhailla kaikenlaista; pesin vaikka harjoja kunhan sain olla siellä. Joskus tulee työtilaus tutun kautta. Pisimpään hän oli islanninhevostalli Tuulensillassa Ylöjärvellä. Vuosien ja kokemuksen myötä eri hevosrodut ovat tulleet tutuiksi. Rantanen hyödyntää näitäkin taitoja työssään aina tarpeen mukaan. – Monet kuitenkin ostavat mielummin uusia, kun ne eivät maksa kovin paljoa. C-ajokorttikin on vielä voimassa. – Teen niitä omaksi iloksi. – Ammattinimikkeen ”alaisuudessa” oleva suuntautuminen laajeni. Hän valmistaa myös esimerkiksi suitsia sekä koirien pantoja ja taluttimia, joita on kaupannut Instagramin avulla. 41 Nahkatyötkin sujuvat näissä käsissä. Virolahdella ja Kaustiselle Kun Rantanen pääsi peruskoulun yläasteelta, ammatinvalintaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Koulunpenkki kuitenkin kutsui jälleen: vuonna 2017 Rantanen täydensi ammattiaan valjaspuolen koulutuksella Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimipaikassa Kaustisella. Rantanen aloitti vuonna 2012 opiskelun Virolahdella Harjun oppimiskeskuksessa. En kuitenkaan ole valjasseppä, se tarvitsee oman koulutuksensa, hän selventää. Kuva: Heini Remes Omiksi lempiroduiksi Omiksi lempiroduiksi nousevat vuonohevoset, nousevat vuonohevoset, islanninhevoset, welshponit islanninhevoset, welshponit ja newforestinponit. Hän halusi hevosharrastuksesta ammatin, koska koki alan jo silloin hyvin mielenkiintoiseksi. ja newforestinponit. Harjussa se oli kasvatuslinja, joten suuntauduin nahkatöihin Kaustiselle
42
43
44 Eläinlääkärin puheilla Terveellä hevosella molemmat silmät ovat kokonaan auki. Hevosen silmä on kooltaan verrattain suuri ja siitäkin syystä altis ulkoisille vaurioille.
Mikäli silmä ei vaikuta terveeltä ja normaalilta, tulee oireilu ottaa vakavasti. Epiteeli on kerroksista pinnallisin ja endoteeli syvin, strooma sijaitsee näiden välissä. Silmäoireiden taustalla voi olla lukuisia eri aiheuttajia. Fluoreskaiini ei tartu sarveiskalvon pinnan ehjään epiteeliin, mutta se tarttuu seuraavaan kerrokseen eli stroomaan. 45 Sarveiskalvohaavan hoitaminen vaatii sitoutumista Hevosten silmäongelmat ovat melko yleisiä ja voivat vaatia pikaista hoitoa. Sarveiskalvohaavojen hoitaminen vaatii sitoutumista omistajal. Tällöin nähdään vihreä-kellertävä rengas värjäytymättömän alueen ympärillä. Jokaisen hevosenomistajan olisikin syytä tunnistaa silmäperäinen oireilu, jotta hoitoon pääsy ei pitkity. Lääkehoitojen lisäksi silmä suo– jataan valolta, tuulelta ja lisävaurioiden syntymiseltä. Pupilli on usein pieni eikä välttämättä supistu lisää, kun silmää katsoo valolla. Kun hevosen silmässä ei ole kaikki kunnossa, se alkaa siristellä silmiään. Äkillisissä silmän kipuoireissa syynä on usein haava sarveiskalvossa. Sarveiskalvo on silmän pinnallisin osa, joka voidaan rakenteellisesti jakaa pienempiin kerroksiin: epiteeliin, stroomaan ja endoteeliin. Silmä voi olla valonarka ja sen pinnassa voi jo paljain silmin näkyä kuoppa tai muutoin epätasainen alue. Sarveiskalvohaavan yhteydessä silmän pinta voi olla myös samea. Lääkkeitä jopa kahden tunnin välein Sarveiskalvohaavojen perinteiseen hoitoon kuuluvat silmäantibiootit, atropiini ja kipulääke. Tämä johtuu siitä, että myöskään endoteeliin väri ei tartu, ainoastaan stroomaan. Tällöin mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa ja ennuste paranemiselle on paras. Molempien silmien pupillit ovat keskenään samankokoiset ja muutoinkin molemmat silmät ovat samanlaiset. Terveen silmän pinta on kirkas ja tasainen eikä siinä ole samentumia. Lievän silmän siristämisen huomaa helpoiten tarkkailemalla hevosen silmäripsiä. Tällaisessa tapauksessa silmä on niin sanotusti henkäyksen päässä puhkeamisesta. Silmä siristää ja vetistää Sarveiskalvohaavan tyypillisiin oireisiin kuuluvat silmän siristäminen ja vetistäminen. Sarveiskalvohaavan diagnosointi on yleensä suoraviivaista, mutta vaatii eläinlääkärin tekemän tutkimuksen. Kuva: Laurent Doussot T erveellä hevosella molemmat silmät ovat kokonaan auki. Syvän haavan värjäytyminen eroaa pinnallisen haavan värjäytymisestä. Hoito valitaan kuitenkin aina yksilöllisesti tilanteen perusteella ja vastetta hoitoon seurataan tarkasti. Käytännössä epiteelissä oleva vaurio mahdollistaa vihreä-kellertävän värin tarttumisen ja sarveiskalvohaava värjäytyy. Silmän pinnalle laitetaan fluoreskaiini-väriainetta. Mikäli vaurio ulottuu koko strooman läpi sarveiskalvon syvimpään kerrokseen endoteeliin asti, ei haavan pohja värjäydy. Auki olevassa silmässä ripset osoittavat suoraan sivulle, mutta hevosen siristäessä silmäänsä, ne osoittavat alaspäin. Puhkeamisen estää ainoastaan ohut endoteelikerros. Joissain tapauksissa silmä voidaan värjätä eri väriaineilla tarkemman diagnoosin saavuttamiseksi
Infektoituneen sarveiskalvohaavan paraneminen on huomattavasti haastavampaa ja hitaampaa kuin infektoitumattoman ja myös komplikaatioriskit ovat suurempia. Atropiinin tehtävä on laajentaa pupillia. Pupillin pieneneminen kertoo samalla silmäperäisestä kivusta. Onkin suositeltavaa opettaa hevonen esimerkiksi silmäluomien koskemiseen jo ennen ongelmien ilmaantumista. Tarkastus tulee tehdä pikaisesti oireiden havaitsemisen jälkeen, myös päivystysaikana. Sarveiskalvohaavaa seuraa sekundaarinen uveiitti, jonka seurauksena pupilli pienenee. Hevosen silmän rakenne ta. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa, muutaman startin kansainväliselläkin tasolla. Mikäli pupillia ei lääkkeellisesti laajenneta, voi siihen muodostua kiinnikeitä, jotka estävät pupillin laajenemisen myös tulevaisuudessa. Osa silmäantibiooteista aiheuttaa hevoselle elinikäisen teuraskiellon ja vaatii merkinnän hevosen passiin. Kaikissa silmäoireissa ja –sairauksissa eläinlääkärin tekemä silmätutkimus on erittäin tärkeä. Useissa tapauksissa kivunhallintaan riittävät suun kautta annosteltavat kipulääkkeet. Terveeseen silmään laitettuna atropiini voi laajentaa pupillin kolmeksi viikoksi, mutta kipeässä silmässä pupilli saattaa supistua uudelleen jo kahdeksan tunnin kuluttua atropiinin annostelusta tai olla kokonaan laajentumatta. Silmälääkkeitä voidaan joutua antamaan jopa kahden tunnin välein ympäri vuorokauden eivätkä kaikki hevoset arvosta lääkitsemistä. päivystysaikana.. Suurin osa sarveiskalvohaavoista vastaa hyvin hoitoon ja paranee ilman suurempia ongelmia. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevostenhoitajaopinnoissaan. 46 Alaluomi Lasiainen Värikalvo (iiris) Kammioveden täyttämä etukammio Linssi (mykiö) Yläluomi Verkkokalvo Sarveiskalvo Terveen silmän pinta on kirkas ja tasainen eikä siinä ole samentumia. Hevonen useimmiten pärjää yhdelläkin silmällä, mutta se voi vaikuttaa hevosen käytökseen ja käyttöön negatiivisesti. Silmävaivat kivuliaita Sarveiskalvohaavat ja muutkin silmävaivat ovat yleensä kipeitä, jolloin hevosen kivun hoitaminen kuuluu haavan hoitoon. Kuitenkin silmäsairauksissa on aina riski tilanteen pahenemiseen siten, että päädytään esimerkiksi silmän poistoon. I Tarkastus tulee Tarkastus tulee tehdä pikaisesti tehdä pikaisesti oireiden oireiden havaitsemisen havaitsemisen jälkeen, myös jälkeen, myös päivystysaikana. Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa keväästä 2020 lähtien ja suorittaa hevossairauksien erikoiseläinlääkärin opintojaan. Useissa silmäsairauksissa nopeasti aloitettu lääkehoito säästää monilta tulevaisuuden murheilta. Antibioottitippojen/-voiteen tarkoitus on estää haavan infektoituminen
Herpesvirus on herkkä tavallisille desinfektioaineille. Herpesvirukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana sekä käsien ja hoitotarvikkeiden välityksellä. H evosen herpesvirusta esiintyy Suomessakin jatkuvasti. Tiineet tammat suositellaan rokotettavan tiineyskuukusina 5,7 ja 9 herpesviruksen aiheuttamaa luomista vastaan. Herpeksen aiheuttamien infektioiden hoito on tukihoitoa (kipulääkitys ja nesteytys), vakavammat tapaukset saattavat vaatia myös muuta lääkitystä ja sairaalahoitoa. Suomen Hippos seuraa tiiviisti hevosten tartuntatautien leviämistilanteita kotimaassa ja sen ulkopuolella. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että tauti olisi levinnyt yksittäisistä talliyksiköistä laajemmalle. Varsojen suojaaminen tartunnoilta hyvillä hygieniakäytännöillä on erityisen tärkeää. Hevonen kuoli herpesvirukseen EHV1-tyypin virukset voivat olla vastasyntyneelle varsalle hengenvaarallisia. Tartuntojen itämisaika on 2-8 vuorokautta, virusta erittyy jo taudin itämisaikana sekä niissä tapauksissa, kun piilevä virus aktivoituu uudelleen stressin yhteydessä. Antibiootilla ei ole tehoa herpesviruksen aiheuttamaan infektioon. Mikäli herpesvirus on aiheuttanut abortin, on sikiö, jälkeiset ja kohtunesteet erittäin tartuntavaarallisia ja ne pitää hävittää niin, ettei tauti niistä leviä. On myös hyvä muistaa, että kaikki muutkin hengityssairauksia aiheuttavat virukset voivat olla vaarallisia vastasyntyneille varsoille. Paras suoja saadaan rokottamalla kaikki tallin hevoset, jolloin viruseritystä saadaan vähennettyä ja siten tautipainetta madallettua. Myös kliinisesti oireettomilla hevosilla voidaan todeta herpes-vasta-aineita, joita muodostuu, kun hevonen kohtaa tämän tyypin viruksen. Hyvä hygienia on tärkeää ja mikäli tallissa on hengitystieoireilevia hevosia, suositellaan välttää tallien välillä liikkumista. Tartuntatautia epäiltäessä on hevosen eristäminen tärkeää. Herpesvirusten EHV1 ja EHV4 aiheuttamia hengitystieinfektioita vastaan voidaan rokottaa. Kantavien tammojen kontaktit kilpaileviin, nuoriin ja vieraisiin hevosiin on hyvä minimoida. EHV1:n harvinaisempia oireita on vakavuusasteeltaan vaihtelevat neurologiset oireet, jotka voivat pahimmillaan johtaa raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Pelkästään oireiden perusteella ei voida päätellä onko kyseessä herpesviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, virus voidaan tunnistaa ainoastaan laboratoriotestillä (PCR tai vasta-aineiden määritys), joka valitaan sen perusteella, milloin oireet ovat alkaneet. EHV1 -taudin vakavaa muotoa on havaittu jälleen, ja tauti on johtanut myös Suomessa yksittäiseen kuolemantapaukseen. EHV4-tyypin virukset ovat yleisempiä nuorilla hevosilla aiheuttaen hengitystieoireita, kuumetta ja ruokahaluttomuutta. / viljelijat/elaintenpito/elaintenterveys-ja-elaintaudit/ elaintaudit/hevoset/ehv-1-ja-4/. 47 Hevosten herpesviruksen EHV1 taudin vakavaa muotoa on havaittu jälleen, ja tauti on johtanut myös Suomessa yksittäiseen kuolemantapaukseen. EHV1-tyypin virukset aiheuttavat hengitystieoireita, tiineiden tammojen abortoimisia ja erityisesti vastasyntyneelle varsalle virus voi olla hengenvaarallinen. I Lisätietoa ja näytteenottoohjeet: https://www.ruokavirasto. Rokotuksilla ei ole tieteellisesti todettu merkittävää tehoa neurologisia oireita vastaan
Yllis treenaa ohjasajoihin. 48 Yllis on jo iso neiti: maaliskuisen mittauksen mukaan säkäkorkeus on 139 cm ja lautaskorkeus 142 cm
Näitä kaikkia se on Hednäsin mukaan edelleen. Tarhakaverina Heppe-shettis Yllis vieroitettiin äidistään Ilosta lokakuussa. Pusulalaistallilla Lohjalla Ari Jääskeläisen hoivissa asusteleva Yllis osoitti jo pikkuvarsana olevansa utelias, leikkisä ja myös oman arvonsa tunteva. Yllikselle on myös selvinnyt, että Heppe ei tykkää pallosta. 49 Utelias, leikkisä ja oman arvonsa tunteva Yllis treenaa ohjasajoihin Yllis juhlii 1-vuotissynttäreitään ja valmistautuu ohjasajoharjoituksiin. Muutto omaan karsinaan oli sujunut varsaneidiltä mallikkaasti, Ilo sen sijaan hirnahteli kaipaavasti lapsensa perään. Hednäs kertoo, että esimerkiksi tallissa käytetty kovaääninen porakone saa varsan perin uteliaaksi.. – Pallo on tosi mieluinen, Yllis pelaa sillä koko ajan. Se selvästi tietää, että pallolla saa Hepen juoksemaan karkuun! Utelias ja oman arvonsa tunteva Ylliksen rohkeuskin on ennallaan. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Katja Hednäs, Peter Hednäs ja Ari Jääskeläinen H evosmaailmassa seurataan viime vuoden toukokuussa syntyneen suomenhevosvarsa Ilon Toivomuksen eli Ylliksen elämää. – Kun niitä seuraa, huomaa hyvin tyypillistä laumakäyttäytymistä. Heppe esimerkiksi saattaa makaa maassa kyljellään sikeässä unessa ja Yllis seisoo vieressä vartioimassa. – Entisellään on pysynyt, se on kaiken kaikkiaan hyvin reipas varsa! Yllis on rohkea, joka ei ota mistään turhista paineita. Normaalisti Hilla on kulkenut irti tarhasta talliin, mutta nykyisin se onnistuu vain kun Yllis on mukana! Heppe pelkää jumppapalloa Ylliksellä on tarhassa puuhaleluna iso jumppapallo. – Hilla on aivan rakastunut Yllikseen. – Kun se huomasi, että Heppe pelkää palloa, alkoi kiusaaminen. Sittemmin Yllis sai tarhakaverikseen jo ennestään tutun 26-vuotiaan Hepen. Siitä tietää, että Heppe luottaa Yllikseen, Hednäs kertoo. – Ne ovat tarhakaverit ja viihtyvät hyvin toistensa kanssa, kertoo Ylliksen omistajaperheeseen kuuluva Katja Hednäs. Ylliksestä on kasvanut komea varsa, joka viettää lokoisia kevätpäiviä parhaan kaverinsa, uransa raviponina tehneen shetlanninponi Metsämäen Hepen seurassa. Yllis potkii palloa Heppeä kohti, jolloin Heppe lähtee pakoon – ja Yllis perään pallon kanssa. Yllis on saanut kaverin myös samassa tallissa asuvasta 30-vuotiaasta Hillasta. Se tuntuu kuitenkin tietävän jos yritän saada siitä videokuvaa, koska pelaaminen loppuu saman tien, Hednäs nauraa
Katja Hednäs summaa, että kulunut varsavuosi on mennyt hyvin. Hednäs uskoo, että kesään mennessä päästään jo kärryttelemäänkin. Liising, ei. Se on iso asia! I Vieraan rapsuteltavaksi Vieraan rapsuteltavaksi ei välttämättä ole ihan ei välttämättä ole ihan kivaa joutua. Kuva: Alexia Kalymialaris Yllis opettelee hevosen taitoja kokeneen shetlanninponiruunan Metsämäen Hepen kanssa. Vieraan rapsuteltavaksi ei välttämättä ole ihan kivaa joutua. Yllis on myös osoittanut, että tuntee jo oman arvonsa. – Yllis on mukana eräänlaisena TET-oppilaana eli on tutustumassa työelämään, Hednäs summaa. Sittemmin se on ollut myös perähevosena. – Kun tekee etätöitä niin voi käydä päivän aikana katsomassa hevosia. kivaa joutua.. Tähen Toivomus (19,7aly) om. Harjoittelua ohjasajoihin Yllis tottui jo syksyllä käymään äitinsä kanssa kävelylenkeillä. 50 Ilon Toivomus suomenhevonen tamma syntynyt 6.5.2021 lempinimi Yllis e. Isona plussana hän pitää hevostallin sijaintia: Yllis, Ilo ja Heppe elävät tien toisella puolella olevalla tallilla parin minuutin kävelymatkan päässä. PäävehPerhepotretti. Hanna ja Peter Hednäs – Porakonetta on tutkittava käytävällä tarkkaan, että mikäs tällainen oikein on. Yllis tulee aina seurustelemaan, kun menee tarhan aidalle. keisiin, valjaisiin ja häntäremmiin se on jo tottunut, niistä se ei välitä mitään. – Kun joku vieras tulee talliin, Yllis kyllä tajuaa, että tuo ei olekaan ketään tuttu. Arlan Ilo (26,7aly), (i. Emä Arlan Ilo ja Peter Hednäs, Yllis ja Katja Hednäs sekä tarhakaveri Heppe ja Hanna Hednäs. Yllis pääsee myös jo tutustumaan tuleviin työpaikkoihinsa, kun se otetaan mukaan Ilon hiiteille raviradoille. – Ja heti kun nämä kevään kelin paranevat, sitä aletaan totutella ohjasajoon. Tarkoitus on mennä myös näyttelyyn keväämmällä tai kesällä. Ruokailukin onnistuu sopuisasti yhdessä. Sipori) i. Pian 1-vuotissyntymäpäivä Yllis viettää 1-vuotissyntymäpäiväänsä toukokuun alkupuolella
EFI SH. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. + BOXI 390. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. 149?/kk. SH.13990. +tk Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. 169?/kk. +tk . +tk 4x4 +tk 7790 . Otamme vaihdossa autoja. EDUN ARVO 3050. 149?/kk. SH. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8590 . Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. MAX KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Tilausnro 11008 600 9490 . Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. Ohjaustehostimella EPS LED Rahoituksella alk. 179?/kk. 4x4 12990 . +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED (10490?) +tk 8590 . +tk Tilausnro 11011 OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. SH. 8490. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen 550 EFI 7990 . +tk Rahoituksella alk. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. 9790?+tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta TILAA HETI OMASI! TOIMITUKSET TURVALLISESTI RAHDILLA KOTIIN ASTI!. Vetokyky yli 1200 kg. EDUN ARVO 1990. (ennen 1985 syntyneet!) Tilausnro 11019 Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. UUDET 2022 TGB TRAKTORIT + FINMAN AURA LUMITÖIDEN 1 EDUN ARVO 1990. +tk Rahoituksella alk. 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 Tilausnro 11007 Tilausnro 11006 1000 BLADE EDUN ARVO 1490. 9490. EFI EPS LED 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Rahoituksella alk. Tilausnro 11009 Kaikki mallit 2-paikkaisia. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. 199?/kk. 4x4 SH.11490?+tk MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. +tk 6990 Tilausnro 11010 Rahoituksella alk. SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! 9990 . 159?/kk. Alumiinivanteet! 4x4 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Tehokas 3Kw moottorl TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. 169?/kk. 8990. ISO UUTUUS! 2022 Takuu 2 v. 169?/kk. 179?/kk. Finman V-aura Hydrauliikalla 2 sylinterillä 2590. +tk Rahoituksella alk. Tilaukset ja tiedustelut puh. V-aura Finman EU ja USA Patentti! 9-ERI ASENTOA. +tk 9990 . Rahoituksella alk. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Max. Black Edition MAX 550 +tk 7690 . 179?/kk. TGB traktorin oston kanssa! +880
– Vielä viimeisenä päivänään maanantaina 21.2. Se söi heinät ja porkkanat ja joi ihan normaalisti. 2022 Viesker pääsi tallista ulos kello kahdeksan maissa ja otin sen sisään iltapäivällä kolmen maissa. Viimeisen kerran se starttasi maaliskuussa 2004 ja lähti silloinkin kotimatkalle voittajana. Viikon päivät mietin asiaa, mutta johonkin se raja oli vedettävä, sanoo Ahokas kaiho äänessään. 52 P äätös oli 33-vuotiaan Vieskerin omistajalle laukaalaiselle Kari Ahokkaalle vaikea. Kaikki ei Ahokkaan mukaan tuntunut kuitenkaan olevan kohdallaan, sillä hevonen ei ollut pariin viikkoon ollut aivan entisensä. Urheiluhevosella on aina pientä sanomista terveyden suhteen, mutta olimme selvinneet todella pienillä terveysmurheilla. En millään hennonnut kiusata elämäni parasta kaveria, vaan päätin antaa sille tällä tavoin kunniakkaan lähdön. – Se oli jotenkin väsynyt. Se ylsi uransa aikana 136 voittoon, 17 kakkossijaan ja 3 kolmossijaan. Nuorempana virustauditkin karttoivat Vieskeriä. ”Parasta kaveria oli turha enää kiusata” Suomen kaikkien aikojen tunnetuin ja menestyksekkäin suomenhevonen, Viesker lopetettiin 33-vuotiaana helmikuussa. Joidenkin arvioiden mukaan Viesker merkitsi raviurheilulle samaa kuin MM95 jääkiekolle. Oriin ennätykset, 19,9aly ja 22,5ke, vetivät pitkään vertoja Suomen kärkihevosille. Viesker voittosummaa ei yksikään suomenhevonen ole toistaiseksi ylittänyt. Teksti: Juhani Karvonen. Nykyään Vieskerin poika Vitter pitää hallussaan kaikkien aikojen nopeimman suomenhevosen titteliä. Ennätysmäärä jälkeläisiä Viesker kilpaili 15-vuotiaaksi asti, ravasi ennätykselliset viisi peräkkäistä ravikuninkuutta ja ansaitsi kilparadoilta vajaat 1,2 miljoonaa euroa. Ikää oli kertynyt ja vanhuus teki väistämättä tuloaan, vaikkei sillä mitään sairauksia tai fyysisiä ongelmia ollutkaan. Viesker oli monella tapaa poikkeuksellinen hevonen ja sen muisto elää vielä vuosikymmeniä jälkeläisissä. Viesker starttasi vuosina 1993-2004 yhteensä 169 kertaa. – Lopullinen notkahdus väsymyksineen tuli parissa viikossa
Kuva: Hippos/Hanna Laakso. 53 Kaikkien aikojen Kaikkien aikojen suomenhevonen sai suomenhevonen sai arvoisensa lopun. arvoisensa lopun. ”Parasta kaveria oli turha enää kiusata” Viesker jätti jäähyväiset suurelle yleisölle 30-vuotissyntymäpäivillään Jyväskylän Killerillä 2019 Kari Ahokkaan kanssa
Viesker oli monessa suhteessa ainutlaatuinen hevonen. Ikä rauhoitti sitä, mutta vilkkaus säilyi luonteenpiirteenä loppuun saakka. – Vieskerin kanssa oli helppo tehdä töitä. Viesker ja Kaarlo Ahokas vierailivat Kuninkuusraveissa 2007. Toki täytyy sanoa, että teimme me itsekin aika paljon töitä. Kuva: Hippos/Satu Pitkänen Ahokas ei enää Ahokas ei enää eläkepäivinä eläkepäivinä halunnut tuottaa halunnut tuottaa hevoselle turhaa hevoselle turhaa stressiä. – Ravurina se oli aina valmis työntekoon, eikä koskaan kaihtanut lähtöjä. Ennätyksellisestä varsamäärästä 1 503 on startannut 930. 54 Kaarlo Ahokkaan ajopuku nostettiin kattoon Vieskerin 30-vuotisjuhlissa Killerillä kesäkuussa 2019. Pikkuveli Kari Ahokas ajoi Vieskerillä 13 starttia, joista kertyi 12 ykkössijaa. Joskus kuskilla oli maalisuoralla kiireempi kuin Vieskerillä. – Vuodenvaihteen astutusilmoituksia silmäillessä Vieskerin jälkeläisiä oli ilmoituksissa varmaan puolet, Kari Ahokas tuumii. Jälkeläisten joukossa on nuoria hevosia, jolla alkaa olla jo meriittejä. Talliin 3-vuotiaana Joulun alla 1992 kolmevuotias Viesker siirtyi kasvattajansa muuramelaisen Eero Luukkasen tilalta Ahokkaan veljeksille. Sillä oli aina taipumusta laukkaan, koska intoa riitti, mutta laukkaherhyys väheni rutiinin myötä. Voitontahtoa riitti ja kakkossija sitä ilmiselvästi aina harmitti. – Sen lähtönopeus oli erinomainen, se osasi kiihdyttää nopeasti, mutta osasi myös säästää vauhdissa, minkä ansiosta sille jäi paukkuja seuraaviinkin kisoihin. Energisyyden ohella myös Vieskerin viisaus oli sen silmiinpistävä ominaisuus. Luukkanen oli kuollut jo aikaisemmin, ja Viesker oli ollut Vihtavuoressa Veijo Riipisen ajovalmennuksessa. – Viesker auttoi meitä alkuun monessa mielessä. Se seuraili tarhastaan pihapiirin tapahtumia. Juoksu-uransa Viesker lopetti 2004. Ahokas ei enää eläkepäivinä halunnut tuottaa hevoselle turhaa stressiä. Vieskerillä on jälkeläisiä enemmän kuin yhdelläkään toisella oriilla suomenhevosen historiassa. Myöskään hermot ja pää eivät pettäneet tiukoissakaan paikoissa. Se palasi hetkeksi kotiinsa Muurameen, mutta Luukkasen leski katsoi parhaimmaiksi luopua hevosesta. Pumpun puolesta huolta Viesker vietti viimeiset 17 vuotta eläkkeellä. Kun en sitä turhaan häirinnyt, oli lopputuloskin hyvä. Ohjastajalta vaadittiin tarkkuutta laukan suhteen, mutta muuten Vieskerin sai antaa vain mennä. Jälkeläisten tienestit ovat yli 15 miljoonaa euroa. Viesker päätyi Kari ja Kaarlo Ahokkaan Ahokkaan Talli Oy:n sekä Jorma Tuunasen perheyrityksen Viestu Oy:n yhteisomistukseen 25 000 markalla. – Jorma oli perheineen aktiivisesti mukana ravireissuilla ja Tuunaset kävivät usein myös tervehtimässä Vieskeriä. Kun se jäi täysipäiväisesti eläkkeelle keväällä 2017, myös sen käyttö siitosorina loppui. Rakenne oli vahva ja fysiikka kestävä. Vieskeriltä otettiin ennen eläkepäiviä talteen pakastespermaa 60-70 tammalle. Meillä oli ravivalmennuksen ohella siittola ja lisäksi viljelimme maata. Vieskerin ohella siittolassa kävi muitakin oreja, mutta sitä myöten, kun Viesker toi mainetta myös siitostoiminta kasvoi. Reissumiehenä se oli erinomainen, eikä hermostunut koskaan oikein mistään. Sillä oli teräshermot, mutta toisaalta luontaista vilkkautta ja itseluottamus oli tapissa. Vieskerin suureen menestykseen ohjastanut Kaarlo Ahokas menehtyi äkillisesti 58-vuotiaana toukokuussa 2016. – Se oli hyvä oikeastaan kaikessa. Se ei tehnyt mitään ylimääräistä, mutta pystyi pitämään vauhtia yllä tarvittaessa. Se juoksi yleensä suurimman osan matkasta kärjessä tai sen tuntumassa, muttei toisaalta hermostunut ahtaammissakaan paikoissa. Vieskerissä omistajat näkivät vahvuuksina heti kaupan jälkeen esimerkiksi hyvän rakenteen ja energisyyden. Toisen mokoman Viesker on tienannut sittemmin palveluksistaan siitosoriina. Sen nimi tulee elämään vielä vuosikymmeniä. Kävelytin sitä pihalla, jotta se sai katsella tuttuja paikkoja. – Halusin taata sille huolettoman vanhuuden. – Nuorena Vieskeriä vei sen vilkas ajatusmaailma, eikä se. Alkuvuosina sillä ajelin, mutta Viesker kiinnostui uteliaana hevosena kaikista sivuteidenkin haaroista ja tuppasi menemään niille. – Se oli loppuun saakka utelias ja tiedonhaluinen. Joskus kuulee sanottavan, ettei joku hevonen mahdu maalikameran ryhmäkuvaan, koska on niin paljon edellä muita. stressiä. Vieskerin merkitys suomenhevosen jalostuksessa tulee pysymään merkittävänä. – Istuin kuskin pukille ja annoin sen tehdä työt. Treenasimme sitä kotioloissa porukalla, mikä kasvatti rutiinia. Juoksu-ura päättyi jo vuonna 2004. Se oli niin energinen, että pelkäsin vähän sen pumpun puolesta, jos olisin laittanut sille kärryt perään. Sillä oli pelisilmää ja se osasi säästellä vauhtiaan. Hän ehti urallaan ajaa 1 836 voittoa. Viesker yleensä mahtui, mikä johtui sitä, että se säästeli itseään. Sillä oli älyä, eikä se välttämättä aina pyrkinyt juoksemaan kärjessä, mutta loppusuoralla se ymmärsi olevan olennaista olla ykkösenä
55 Jorma Tuunaselle ja Kari Ahokkaalle Viesker takasi monta ikimuistoista hetkeä. Laitoimme se hieman sivummalle pienempään aitaukseen, mutta siellä se alkoi ikävöidä ja pitkästyä seuran puutteessa. – Asia ratkesi sillä, että laitoimme sille aitaukseen kump. Viesker juoksi varmaan tuplaten päivän aikana, koska se ravasi osin muidenkin lenkit. Laukatkin olivat vilkkaan ajatusmaailman peruja. – Se juoksi aidan viertä joka kerta, kun joku ajoi toisella hevosella radalla. Alkuvuosina Ahokkaat pitivät Vieskeriä isossa aitauksessa harjoitusradan vierustalla. Kuva: Mari Ahola-Aalto Viesker näyttäytyi 28-vuotiaana kunniavieraana Vermon Kuninkuusraveissa 2017 ja juoksenteli kilpailuvarustuksessa intoa puhkuen. Odotuksia oli jo alussa. oikein jaksanut keskittyä mihinkään sellaiseen, mihin sen olisi pitänyt keskittyä. Viesker oli kuitenkin hyväntahtoinen ja heti ensimmäisillä lenkeillä paljastuivat sen juoksijan lahjat
Suurimpia voittosummia ovat juossut Välähdys (e. Viesker osasi ottaa yleisönsä. 56 Viesker syntyi 20. Vieska. heinäkuuta 2002 autolähetyksestä juostu 1.19,9. Aneliatar) 275 00 euroa sekä vuoden 2019 ravikuningatar Vieskerin Virva (e. Viesker oli vuoden hevonen 1996–1999. Kuusysi), 501 000 euroa, Elitkampenin voittaja Polara (e. Helmiina (e. Virvan Piirto) 168 800 euroa. Ensimmäinen yli miljoona euroa ansainnut suomenhevonen. Ennätysmäärä peräkkäisiä voittoja: 30 Ennätysmäärä jälkeläisiä: 1503. Viesker. Vilmiina) 396 000 euroa ja ravikuningas Vitter (e. Jälkeläiset ovat juosseet yhteensä yli 15 miljoonan euroa. Palkintosummaksi kertyi 1 154 422 euroa. Merkittävimmät voitot: Kylmäverihevosten Suur-Hollolaajo 1997-2000, 2003 Suurmestaruus1996-1998, 2000, 2002 Pohjoismaiden mestari 1995-1999 Ruotsissa Elitkampen 1996-2000 Norjassa Bjergen tgn Sprinten 1997,1999-2000 Norjassa Vintillaajo 1996 Norjassa Sörlandets Elitlop 1998-1999 Killerin raviradan ravintola Pegasuksen toiminnasta vastaava Eeva Lindqvist tarjosi Vieskerille itse tekemänsä 30-vuotissyntymäpäiväkakun. Viisinkertainen ravikuningas 1996-2000 ohjastajanaan Kaarlo Ahokas. Kasvattaja Eero Luukkanen. Kuuluisimpia jälkeläisiä ovat kaksinkertainen ravikuningatar B. Vokker ja e. kesäkuuta 1989, Muuramessa, i. Ennätysaika syntyi Suurmestaruuskilpailussa Mikkelissä 13. Ryntäys) 485 000 euroa. Se maistui päivänsankarille, sillä herkkukakun resepti oli etukäteen tiedossa. B. Ensimmäinen 1.20,0 ajan alittanut suomenhevonen
Normaalisti arkiraveissa kävi noin tuhat ihmistä. Se oli romuluinen ja suorastaan tyhmä. Toinen suuri hetki oli, kun Viesker voitti laukasta huolimatta Solvallan Elitloppenissa Pohjoismaiden huippuravurit 1997. – Jäähdyttelen, mutta olen pitänyt nuo kaksi hevosta, jotta aamuisin olisi jotain asiaa tallille. – Sitä lähtöä taidetaan edelleen katsella maailmalla. Parhaita muistoja mielessä Ahokkaan parhaat muistot liittyvät Vieskerin ensimmäisiin Kuninkuusraveihin Mikkelissä 1996. En pane pahakseni, vaikka täällä vierailtaisiin, Viesker on jokaisen vierailun arvoinen. I. Yhteydenottoja kortteja ja kirjeitä on tullut paljon. Hevosten osalta tämä kyllä alkaa olla tässä. Sen jälkeen kaikki meni oikein mukavasti. Vuosittain Jyväskylässä Vieskerraveissa yleisö sai tavata kaksikon myöhemminkin. – Se oli arki-ilta, mutta paikalle tuli 5 000 ihmistä. Vieskerin laukan paikkausta pidetään lähes yliluonnollisena suorituksena. Siitä alkoi viiden vuoden putki. Viesker haudattiin läheisten ympäröimänä kotipihan tuntumaan. Kun Viesker täytti 30 vuotta 2019, Ahokas toi sen faniensa luokse Jyväskylän Killerille. paniksi nuoren hevosen. Vieskerillä oli velipoika, jonka Ahokkaat saivat samassa kaupassa. Elitkampen-voittoa muistellaan ravipiireissä kuin Lasse Virénin kaatumista ja voittoa Münchenin olympiakisojen 10 000 metrillä vuonna 1972. Ahokkaiden tallissa enimmillään treenauksessa 60-70 hevosta, nyt niitä on Karilla kaksi. – Ihmisiä on käynyt maaliskuun aikana harvakseltaan haudalla, mutta luultavasti heitä tulee suuremmassa määrin kesän koittaessa. vierailun arvoinen. Samuli ja Ville Korjuksen ja Teija Majanderin omistama ja Ville Korjuksen valmentama Välähdys on Vieskerin jälkeläisistä menestyinein voittosummalla mitattuna. – Se ei muistuttanut missään määrin Vieskeriä ei luonteeltaan, eikä edes rakenteeltaan. Se kertoi jotakin Vieskerin arvostuksesta. 57 Forte Jo 55 Punarautias FI 1961 Suomenhevonen 25,4aly 27,1ly Ponne 5902 FI 1951 Suomenhevonen 29,7ke Murti 3582 FI 1933 29,7ke Sipsu yh 7513 FI 32,9ke Kiito 502672 FI 1953 Suomenhevonen 35,0ke Vihun-Pisko yh 1004 FI 29,4ke Vihun-Lieska yh 9977 FI 42,9ke Halla 502888 Punarautias FI 1952 Suomenhevonen Lähetin 5096 FI Suomenhevonen 27,9ke Lähetti 4193 FI 38,5ke Erakon-Ihme yh 925 FI 39,0ke Murtima 54136 FI 1941 Suomenhevonen Emmi 2619-V FI 1923 Vieska 2062-84 Vaaleanpunarautias FI 12.5.1984 Suomenhevonen 51,6aly Jaska 230-72 Punarautias FI 1969 Suomenhevonen 35,4aly 36,2ly Erilo 5731 FI 1950 Suomenhevonen 29,2ke Eri-Uljas 5048 FI 1944 29,5ke Ilo yh 5049 FI 1936 30,6ke Ero-Vihje 38216 FI 1959 Suomenhevonen 30,1ke Ero-Lohko yh 1160 FI 1951 24,8ly Viuhu yh 5955 32,6ke Viesta 2309-75 Punarautias FI 1975 Suomenhevonen 29,3aly 32,2ly Vieteri 407-71 FI 1967 Suomenhevonen 21,6aly 25,9ly Vilperi Jo 18 FI 25.6.1961 24,8aly 27,0ly Esta 101580 FI 1963 Suomenhevonen 34,1aly 36,6ly Askare 6186 FI 1953 26,8aly 28,9ly Lirppa 100892 FI 1958 49,3ke : isä : emä Emmi 2619-V FI 1923 Vekkuli 100606 FI 1956 37,6ke Lähde: Hippos Vokker 662-72 Tummanrautias FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly Viesker sukutaulu VIESKER VIESKER on jokaisen on jokaisen vierailun arvoinen. Ensimmäiset Kunkkarit olivat tietysti tunnelmaltaan ainutlaatuiset, samaa ei voi kokea kuin kerran
Kuva: Sari Kuure. 58 Hildur Hagelberg ja Jesmanta Kainuun Hirnuu -tapahtuman suomenhevoskavalkadissa 15.7.2017
Tietysti olin leuhkaa tyttöä, kun oli satula ja kaikki, Hildur kertoo ihanasta tammastaan ja naurahtaa, että siitä kaikki sitten alkoi, viitaten myös uraansa ratsastuksenopettajana sekä monen ratsun kouluttajana. Kilpa-ajot joulukirkosta ovat jääneet Hildurin muistoihin ihanina muistoina ja aikoina. Muistan ne valtavat heinäkuormat, joita ajoin ladon läpi ja heinäkuorma purettiin latoon molemmin puolin käytävää. – Sehän oli kyllä hengenvaarallista hommaa, hän myöntää. – Sota-aikana, kun autoliikennettä ei ollut, isäni lähetti minut hakemaan parireellä lautakuormaa. Isällä oli suuri luotto tyttären hevostaitoihin. Sillä oli leveä pylly, vaalea harja ja se oli hyvin kiltti. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Hildur Hagelbergin arkisto Hildur Hagelberg käy edelleen ratsastamassa joka viikko Hevosilta saan voimaa ja elämäniloa. 59 K ajaanissa asuvan Hildur Hagelbergin, 89, kotitilalla Pohjois-Karjalan Lieksassa oli useampia hevosia muiden eläinten lisäksi. – Kesällä oli kiva ajaa hevosia, mutta kerran sattui todella vaarallinen tilanne, kun ajoin haravakoneella maa-ampiaispesään ja haravakoneen piikit hajottivat pesän. Kun Hildur Hagelberg karkasi viisivuotiaana hevostarhaan ja hyppäsi aidan päältä ratsastamaan ilman varusteita, hän ei vielä tiennyt, että hevoset tulevat kulkemaan hänen rinnallaan läpi elämän. Hyvä etten selkääni saanut, Hildur nauraa. Hevonen oli ollut isällä vain vähän aikaa, joten se oli meille aika tuntematon. Sitten ajettiin niin kovaa kuin hevosesta lähti. Pikkulotaksi hevostaidoilla Hildurin mieleen sota-aika on jäänyt ikävänä aikana ja talvisodan aikaan hän joutui lähtemään perheensä kanssa evakkoon Savoon. Osa lentoon lähteneistä ampiaisista meni hevosen jalkojen väliin. En saanut lukittua haravakonetta niin ettei se olisi pyörinyt ylös ja alas, joten se rämppäsi edestakaisin. Otin hevoselta loimen pois, irrotin sen puomista ja käänsin kohti menosuuntaa. Hevostöitä pienestä lähtien – Monenlaista työtä olen hevosella tehnyt. – Eihän olisi tarvittu kuin pieni keikahdus, niin olisin ollut häkkyröiden välissä. Kun armeijan auto tuli mutkassa vastaan pelkäsin, että vieriikö reki auton alle. Isälleni voittaminen oli tärkeää ja kun viimeinen virsi alkoi, hän lähetti minut laittamaan hevosen lähtövalmiiksi. Parireellä ajamisen Hildur muistelee vaikeaksi. Voi taivas mitä kyytiä sain. Isä juoksi vastaan kädet levällään ja sai hevosen pysähtymään. Yhdeksänvuotiaana Hildur sai ensimmäisen oman hevosen, jonka hänen isänsä, Antti Emil Kiiskinen , osti sillä ehdolla, että hevosta ei enää rasiteta maatilan työssä. Postimies näki minut ja kävi kysymässä isältäni, etteikö tyttöä ole neuvottu, koska seisoo karhin päällä avojaloin. Kerran ajoin karhia ja koska sen vierellä oli raskasta kävellä, niin laitoin lankun karhin päälle ja seisoin siinä. Isähän voitti aina ja olihan se isälle kunnia-asia, Hildur muistelee isänsä leveää hymyä ja voitonriemua. Pitkä reki oli vaikea ohjata, eikä minulla ollut niin kovin paljon taitoakaan. – Joulukirkkoon mentiin aina reellä ja silloin oli tapana ajaa kilpaa pois kirkosta. – Se oli oikein kaunis suomenhevonen, Maiju nimeltään
Minun lottatyöni olikin lähes pelkästään hevosen valjastamista ja laitareen ajamista koppalakkiherrat kyydissä Lamminkylästä Lietsan kauppalaan ja takaisin. Isän opit aina mielessä Kaikki eläimet ovat olleet rakkaita maatilan tytölle ja Hildur kertoo isänsä opettaneen hänelle eläinten hyvän kohtelun. Olin varhaiskypsä, eikä pikkulotissa ollut hevostaitoisia kuskaamaan saksalaisia upseereita. Oppikoulun jälkeen Hildur sai työpaikan Kajaanista maanmittauslaitokselta, jossa hän työskenteli toimistosihteerinä yli 30 vuotta. Siitä otettiin valkoiset kaulukset ja hihansuut pois, koska ne olisivat olleet niin selvät merkit lottapuvusta. – Perheessämme oli aina koiria ja kissoja, joita kohdeltiin perheenjäseninä. Itse pysyin kuskin pukilla, eivätkä miehet tykänneet lainkaan huonoa, nauroivat vaan. Kaadoin reen tahallani ajamalla 90 asteen kulmaan niin, että reki keikahti ja upseerit lensivät hirventaljan kanssa penkkaan. Kaikki illat hän kertoi hevostarinoita iltasatuina. Siitä isä totesi, että eikö vähemmällä päästäisi, kun vielä sisälle pitää niitä tuoda, kertoo Hildur nauraen. Varhaisia muistoja lapsuudesta on, kun isä toi pienen vaaleanpunaisen sianporsaan tupaan näytille lapsille. – Palasimme takaisin kotiin heti kun välirauha tuli. – Samassa talossa asui kanttorin rouva kahden tyttärensä kanssa. – Siihen aikaan ei oikein saanut kankaita mistään, joten pari ensimmäistä vuotta koulupukuni oli lottapukuni. Vasemmalla on Hildurin Maiju-hevonen. – Kerran sain saksalaisupseereilta suklaalevyn hauskalla ja odottamattomalla tavalla. Hän vei tyttärensä ja minut kansakoululle pikkulottakokoontumiseen, josta lähtien olin mukana lotissa niin kauan kuin se oli mahdollista. Isäni oli niitä harvoja savottamiehiä, jolla oli aina vanhoja täkkireuhkoja hevosta varten. Hildur Hagelbergin isä, Antti Emil Kiiskinen ja suomenhevonen Poju vuonna 1956. Kerran löysin hiirenpesän ja onnellisena hoidin niitä pieniä karvattomia poikasia. En ymmärtänyt, mikä se oli ja näytin sitä mummolleni. Sodan jälkeen Hildur aloitti oppikoulun, johon tarvittiin koulupuku. Seuraavan kerran kun menin taas reellä hakemaan heitä, niin minua vastassa oli suklaalevy. Hän oli viisas ja sanoi minulle, että koetapa kielelläsi, niin voit arvata mitä se on, naurahtaa Hildur mieleenpainuvalle muistolleen. – Isäni oli hevosrakkauteni aiheuttaja. koulupukuni oli lottapukuni. Kun oli tauko, hän hoiti aina ensin hevosen ja pani hevosen Hildur Hagelberg 90 -luvun alkupuolella Kylmän maneesin avajaisissa. – Pääsin pikkulotaksi 9-vuotiaana, vaikkakin alaikäraja oli 10 vuotta. Rouva oli aktiivinen lottaihminen. Isäni oli kanttorin virkatalon vuokraajana ja hän hoiti pellot sekä monenlaiset maatilaneläimet. Hän neuvoi laittamaan heinätupon ämpäriin, jotta hevonen ryystää veden heinien läpi. Esimerkiksi hikiselle hevoselle on vaarallista antaa kylmää vettä. Antti Emil Kiiskinen venäläisen varsan kanssa vuonna 1949. – Hän oli äärettömän hevosrakas ja opetti minulle, miten hevosta hoidetaan hyvin. 60 – Siihen aikaan ei oikein – Siihen aikaan ei oikein saanut kankaita mistään, saanut kankaita mistään, joten pari ensimmäistä vuotta joten pari ensimmäistä vuotta koulupukuni oli lottapukuni. – Siellä se juoksi pirtissä, kun isä toi nähtäväksi miten ihana on uusi pieni porsas
Hän on Suomen vanhimpia ratsastajia ja käy edelleen ratsastamassa lähes joka viikko Jesmanta suomenhevosella. Kun Junakin oli aika väistyä, tuli tilalle angloarabi Apacz, joka oli vaikeampi luonteeltaan, mutta kimo samoin kuin Junak oli. Ensimmäisen ratsuhevoslastin mukana oli kimoruuna, täysveriarabi nimeltään Junak (kuvassa), joka valloitti Hildurin sydämen ja jolla Hildur suoritti pronssija hopeamerkit. Hildur on toiminut myös Suomen Ratsastajainliiton Nuori Suomi -kouluttajana pitäen kursseja eri puolella Suomea sekä Kainuun Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja eläinsuojeluvalvojana yli 20 vuotta. Etenkin suomenhevoset ovat rakkaita Hildurille. Pirkko Hildur Jäminki oli mukana ainoana naispuolisena jäsenenä Kajaanin ratsastusseuran perustamiskokouksessa vuonna 1965. – Kajaanin ratsastusseura – Kajaanin ratsastusseuran perustajajäsen Vuonna 1967 Paltaniemen Sutelan tallilta pääsi Oulunjärven rantaan uittamaan hevosia.. Hildur on kouluttanut useita nuoria hevosia sekä kilpaillut kouluratsastuksessa vaativalla tasolla. Nuorisojaoston puheenjohtajana Hildur aktivoi juniorit keräämään rahaa muun muassa puolukoiden poimimisella omaan hevoseen ja Wiettor -niminen hevonen ostettiin vuonna 1975 Kajaanin ratsastusseuran käyttöön. Hildur täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja on edelleen aktiivinen, auttavainen ja aina iloinen, monien ratsastajien suuresti arvostama idoli, jolla on someseuraajia ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Hän kouluttautui myös ratsastuksenopettajaksi ja koulutuomariksi. Hän oli myös sinnikkäin toimien sihteerinä, tiedotussihteerinä, varapuheenjohtajana sekä nuorisojaoston puheenjohtajana useiden vuosien ajan. 61 Hildur Hagelbergin isä, Antti Emil Kiiskinen ja suomenhevonen Poju vuonna 1956
Ei sitä kestäisi monikaan nykyajan ratsastaja, miten meitä opetettiin, Hildur kertoo. Vihdoinkin se on mennyt perille, hän iloitsee. Hildur tallin käytävällä porkkanapussin kanssa menossa hoitamaan Jesmantaa joulukuussa vuonna 2021. Hän onkin erittäin kiitollinen isälleen monista hyvistä neuvoista. – Kajaanin ratsastusseuran hevoset asuivat ensin Paltaniemen Sutelassa, josta ne siirtyivät Kainuun prikaatin tallille lähes 20 vuodeksi. Kuva: Soile Lappalainen. – Olin kokouksen ainoa naispuolinen perustajajäsen, kaikki muut olivat miehiä. Kun taito loppuu, alkaa väkivalta. Hevosten kohtelu on muuttunut paljon Hildurin pitkän kokemuksen aikana. Hevosten kanssa pitäisi pärjätä hevosen ehdoilla ja neuvottelemalla. Ihmettelin, kun muita naisia ei näkynyt, mutta olin tervetullut. Isälläni oli synnynnäinen rakkaus hevosiin ja hyvä hevosen käsittelytaito, kertoo Hildur. 62 päälle loimen. Aktiivinen hevosnainen lähti myös perustamaan Kajaaniin ratsastusseuraa vuonna 1965. Tuntien pidosta vastasivat sotilasmestari Pentti Sainio ja nuoret luutnantit, minun ja kokeneempien junioreiden lisäksi. – Olen aina sanonut, että piiska on pahasta, jos sitä käytetään lyömiseen. Olen onnellinen siitä, että nykypäivänä koulutusmenetelmät ovat hevosystävällisiä. – Esimerkiksi kun kiertelimme markkinoita, joissa myytiin hevosia, isäni opetti katsomaan hevosen iän hampaista ja opetti muutenkin hyvän hevosen tunnusmerkit. Markkinat hevosineen olivat tapahtuma, joka viehätti nuorta Hilduria vielä myöhemminkin. Hildur on pitänyt ratsastustunteja enimmäkseen Kajaanin ratsastusseurassa. – Kun muutin Kajaaniin töihin, kävin ruokatunnilla markkinoilla katselemassa hevosia ja koeajoin niitä Pohjolankatua pitkin, hän kertoo hymyillen ja sanoo saaneensa myöhemmin puhuttelun siitä, ettei työaikana voi käydä ajelemassa markkinahevosia. Minulle sanottiin, että sihteeriä aina tarvitaan. Seuratoimintaa ja opettamista Hildur kouluttautui ratsastuksenopettajaksi ja koulutuomariksi. Siihen aikaan käytössä olivat armeijan tavat ja kuri. Hän on nähnyt vuosien varrella ratsastuskoulun kasvun ja kehityksen seuraluokituksista maneesien rakentamiseen
Vuonna 1971, kun olin pitämässä Juupajoella ratsastusleiriä, Junakin kohtaloksi koitui Ypäjältä leirille lainatun tamman potkusta johtunut jalan katkeaminen. Kuva Soile Lappalainen. Niinpä meille tuli kuvankaunis, isokokoinen ruuna, joka oli jälkeenpäin ajateltuna väärä valinta kahdelle pienikokoiselle naiselle. Äänikin siinä meni, kun opetettiin ratsastusta ulkona kelissä kuin kelissä. Hän on Kainuun ja Pieksämäen eläinsuojeluyhdistysten kunniajäsen, sekä saanut Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä tunnustuspalkinnon elämäntyöstään. Se oli gp-tason kouluhevonen ja myös isokokoinen. 040 416 6052 – Kajaanin ratsastusseuran ratsastuksenopetuksen lisäksi olen pitänyt tunteja Mäenpään kartanolla, Pieksämäellä, Vuokatin ratsastuskoululla ja Kylmän ratsastuskoululla. Hevonen on kuin puoliso Hildur Hagelbergillä on ollut monenlaisia hevosia ja hän on ratsastanut sekä kouluttanut paljon erilaisia hevosia. Miehet olivat kouluttaneet sen Saksassa, jossa oli vähän erilainen kouluHildur ja Manta tulossa maastosta elokuussa 2021. Monta kertaa piti valua takapuolen kautta pois selästä, kun se taipui liian kauas taaksepäin. Silloin päätin, etten ikinä enää edes katso hevosiin päinkään, suru oli niin suuri, Hildur sanoo ajatelleensa, kunnes taas tuli uusi ryhmä hevosia. Hinta oli kyllä aika kallis, mutta sain ystäväni Heli Junkkarin mukaan toiseksi omistajaksi. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. 63 www.hevossairaala.. – Sille antaa anteeksi kaiken maailman hölmöilytkin, ja kun parinsa kanssa työskentelee täydellisesti, ei edes näe eikä kuule mitään muuta. Se oli kaikin puolin hieno, mutta vähän omapäinen. – Sain puhelun, että nyt täällä olisi sinulle hieno kimo, angloarabi Apacz . Varsinkin ankara talvikausi vaati äänijänteitä ja hyvän terveyden, jotta jaksoi siellä kentän reunalla joka säässä ja päivästä toiseen seisoa. Omiin hevosiinsa, kuten koulutettaviinkin, Hildur sanoo kiintyneensä valtavasti. Hän voisi verrata hevosta puolisoon, jonka kanssa tehdään paljon yhdessä asioita. – Kun Apacz vanheni ja tuli tiensä päähän, hankin vielä yhden hevosen Hollannista. – Junak oli tulinen ja reaktiivinen, eikä soveltunut tuntikäyttöön ja niin ostin sen itselleni. Hevosalan lisäksi Hildur toimi yli 20 vuotta eläinsuojeluvalvojana ja perusti Pieksämäelle vihreän yhdistyksen, joka toimii edelleen. Se tykkäsi kävellä kahdella jalalla kentän ympäri, jolloin sen selässä oli vähän häijy olla, kun ei tiennyt kaatuuko se. Seuran perustamisen yhteydessä vuonna 1965 ratsastuskouluun ostettiin uusia hevosia, joiden mukana tuli angloarabiruuna Junak
– Ainoa vähän vakavampi asia, mitä meille on 15 vuoden yhteisen taipaleen aikana sattunut oli, kun eksyimme metsään. – Ellei minulla olisi tätä tallihommaa, olisin jo aikapäiviä sitten jäänyt sängyn pohjalle suu auki odottamaan, että joku laittaa puuroa suuhun. Soile oli siellä vastassa huolissaan. Hän oli juuri meinannut alkaa hälyttää apua meidän etsimiseen, koska hänen etsinnöistään ei ollut hyötyä, Hildur kertoo reissustaan. Huomasin Soilen auton valojen vilahtavan metsässä ja lähdin sitä kohti. Hildurin valmentaja ja ratsastuskoulun opettaja Soile Lappalainen välillä pohtii, että uskaltaako Hilduria enää päästää metsään Mantan kanssa. Käsissäni ei enää ole voimaa, että jaksaisin kannatella itseäni, Hildur viittaa fibromyalgiaan, joka oireilee silloin tällöin. Kainuun Prikaatin tallilla vuonna 1970. – Mieheni oli monisairas. Suomenhevosesta sydänystävä Hildur Hagelberg on käynyt 15 vuoden ajan viikoittain ratsastamassa suomenpienhevosta Jesmanta (Manta), jonka omistaa Essi Vimpari. Vaikka Mantalla on ikää nyt 28 vuotta, niin vielä se on temperamenttinen ja antaa sellaisia kyytejä, että vesi valuu silmistä. Hän pelkää, että jos jotain sattuu. Hildur pitää hevosen kouluttamista mielekkäänä, kun sen saa aloittaa nollapisteestä. Soitin tallille, mutta puhelimen virta loppui heti kun sain sanottua, että olen eksynyt. Alkoi olla jo pimeää. Siellä oli neljä miestuomaria, jotka kaikki itkivät. – Olihan niitä rakkaita suomenhevosia paljonkin, Hildur muistelee ja mainitsee muutaman. Kuva: Hildur Hagelbergin kotialbumi Ladymeeting -kilpailuissa Hildur ja Jesmanta. Yleisö itki ja tottakai minäkin vollotin siellä ihan täysillä. Kilpailin sillä 11 vuotta. – Töpitär, Hallikainen, Supikas, Jii Hoo, Meluri, Saparo (Kelmin emä), Humun Ralli, Salama, Pimun Raila, Pinkki ja Konsta. – Fibromyalgian lisäksi, toisena kiusana minulla on rasitusastma. Kilpailin sillä jonkin verran ja olihan sillä aivan ihana luonne. Manta laittoi päänsä minun kainalooni ja olen varma, että se ymmärsi, että tämä oli viimeinen kilpailu. Kaksi viimeistä vuottaan hän istui pyörätuolissa, Hildur muistelee raskasta aikaa. Hän kiittää hevosia ja tallitöitä siitä, että hänellä on vielä voimia ja terveyttä. – Tietysti olen sen jälkeen olen ratsastanut Mantalla ja käymme viikoittain ratsastustunneilla tai metsäretkillä. 64 Hildur Hagelberg Junakin kanssa (vas.), Seppo Harkimo Dunailla ja Satu Salmenkivi Kawalerilla. Hevonen antaa voimaa, Hildur Hagelberg toteaa lyhyesti. Olimme todella kaukana silloin kun vasta aloin miettiä, että metsä on minulle aivan vierasta. Se oli todella vaikea tilanne. Se oli todella traaginen hetki. – Eihän sille voi sitten mitään, jos sattuu, Hildur nauraa ja kertoo tarinan, jossa hän eksyi Mantan kanssa metsään. – Ratsastustuntien pidon ohessa koulutin suomenhevosia pitkällekin. – Jesmenta eli Manta on minulle sopivan kokoinen hevonen, joka oli kyllä vaikea kouluttaa. Siihen aikaan ratsastuskouluun ostettiin kouluttamattomia hevosia edullisesti. Mistä lie alun perin alkanut, ehkä ulkona huutamisesta ratsastuksenopettaja-aikoina. Muutama vuosi sitten, kun meillä oli Ladymeeting -kilpailut, niin lopputervehdyksen jälkeen otin Mantalta suitset pois merkkinä siitä, että nyt alkaa vapaus. Kuva: Sari Kuure tusja ratsastustyyli. I. – Alkutalvella, juuri kun ensilumi oli satanut, hyppäsin Mantan selästä alas, niin luiskahdin Mantan mahan alle. Tallielämä on antanut henkisen vireyden ja elämänhalun. Ne ovat ainoat vaivat, mitä minulla on, mutta eivät ne niin kovin paljon vaivaa, kertoo elämänmyönteinen hevosnainen, joka toimi 20 vuotta miehensä omaishoitajana. Pienelle ihmiselle sen ratsastaminen oli aika työn takana. Säikähdin sitä vähän ja sanoin Soilelle, että pitäisikö jonkun katsoa, että pääsen hevosen selästä ehjänä pois
Todistajalta oli kertomansa mukaan ”mennyt into kasvattamiseen” ja hän oli sopinut vastaajan kanssa jonkinlaisesta väliaikaisesta hevosenvaihdosta. 15.3. Märkää ja likaista Tarkastuskertomuksistä käy ilmi, että pihatto, tarhat ja makuupaikat olivat tarkastushetkillä usein märkiä ja likaisia, kahta nuorta hevosta pidettin yhdessä karsinassa, poneja pidettiin kontissa, rahan puutetta. Vieraan omistuksessa ollut laiha hevonen oli myös tallinpitäjän vastuulla. Syyttäjän esittämään törkeään eläinsuojelurikokseen ja syyttäjän vaatimaan pysyvään eläintenpitokieltoon käräjäoikeus ei sen sijaan nähnyt perusteita vaan näki eläinsuojelurikoksen perusmuotoisena. I Rahapula aiheutti espoolaistallilla laiminlyöntejä hevosten hoidossa. He eivät saa omistaa, pitää eivätkä hoitaa hevosia eivätkä muuten vastata hevosten hyvinvoinnista. Tilanne pitkään samanlainen Asiakokonaisuuteen liittyy myös yhden todistajan omistuksessa ollut vanha, jännevammainen, huonohampainen tiine tamma, joka oli maaliskuusta 2018 elokuuhun 2018 kyseisellä tallilla. Tallityöntekijän mukaan ”hiljalleen niukkuudesta tuli tapa toimia”. Haasteita eläintenpitoon on osaltaan tuonut ratsastuskoulun vanhanaikaiset tilat ja uuden tallin rakennusluvan viivästyminen. Tallin toiminnan alkuaikoina, vuonna 2013 omistaja hoiti toiminnan pääosin itse. Heinää ja rehua välillä haettiin pikkusäkeillä kaupasta. Käräjäoikeuden perustelu oli, ettei asiassa ole ”sinänsä tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perustella olisi syytä epäillä vastaajien kokemusta tai osaamista hevosten tai koirien pidosta. Käräjäoikeus totesi vastuun hevosen ruumiinkunnosta olleen vastaajilla, espoolaistallilla, jossa hevonen oli ollut. Kaikkia karsinoita ei kuivitettu ja siivottu riittävästi. Kieltoa on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Vuosina 2017-2019 hänen aikansa meni myös toisen tallin pitämiseen, jonka hän oli ottanut tehtäväkseen. 65 Käräjäoikeus totesi, että espoolaisella ratsastuskoululla on riittämättömät resurssit ja liian paljon hevosia suhteessa tiloihin ja työntekijöiden määrään. Käräjäoikeuden mukaan eläintenpitokieltoa puolsi se, että tilanne oli jatkunut samanlaisena ohjeista ja määräyksistä huolimatta, sekä se, etteivät vastaajat olleet toimittaneet valvontaeläinlääkäreiden pyytämiä selvityksiä. aidat olivat huonoja, hevoset karkailivat ja niitä pidettiin talvisaikaan kevytpressusuojissa. Kuva ei liity tapaukseen. Kun hän otti hevosensa takaisin, sen todettiin olevan kuntoluokaltaan 1/9, eli oli erittäin laiha. kansliassa annettu tuomio ei ole lainvoimainen. Syksyn 2019 tarkastuskäynnillä heinää oli sillä hetkellä kaksi ja puoli 500 kilon pyöröpaalia, mikä riitti tarkastuseläinlääkärin laskujen mukaan silloiselle hevosemäärälle muutamaksi viikoksi. Tallille palkattu tallityöntekijä, vuodesta 2015 työsuhteessa ollut nainen, kertoi, että tarkastusten välillä tehtiin välillä suuriakin korjausliikkeitä, mutta niitä ei voitu ylläpitää, kun tekijöitä ei ollut. Espoolaistallin toiminnasta oli tehty vuosien aikana lukuisia eläinsuojeluilmoituksia. Lisäksi oli puuttunut tunnisteasiakirjoja. maaliskuuta ratkaisunsa espoolaisen ratsastustallin hevosenpidosta. Vuonna 2019 hevoset vaihtoivat omistajaa ja sen jälkeen talliyritys meni konkurssiin. Tuomiolauselmasta selviää, että vastaajat, äiti ja tytär, tuomittiin vuosina 2016-2019 tehdyistä eläinsuojelurikoksista neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja kolmen vuoden pituiseen hevosia koskevaan eläintenpitokieltoon, 15.3.2025 asti. Epäkohdat jatkuivat eläinsuojeluviranomaisten ohjeista ja määräyksistä huolimatta ja huononivat toiminnan loppua kohti. Espoolaistallin omistajille k olmen vuoden hevostenpitokielto L änsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tiistaina 15. Laiminlyönnit eivät ole olleet laadultaan erityisen vakavia, eläimille ei ole aiheutettu terveydellisiä ongelmia, eikä hoitoa ole laiminlyöty kokonaan.” Tapaus oli ollut vireillä vuoden 2021 maaliskuusta asti. Työntekijä epäili syyksi. Työntekijöitä tallilla oli vaihteleva määrä, myös palkattuja ratsastuksenopettajia
Se tuo antoisan harrastuksen, tutustuttaa hienoon eläimeen ja tuo upeita elämyksiä. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Tuulia Oksanen. 66 Kimppahevonen Hevoskimpassa on kivaa! Hevosenomistajaksi pääsee, kun lähtee mukaan kimppaomistamiseen
Totta kai on kiva, että ihmiset käyvät, mutta aina ei välttämättä olisi töiden takia aikaa heille, jos kaikki tulisivat eri aikoihin, Marianne Ojala sanoo. Tallilla on mukava käydä. ja koska se taipuu niin moneen, ravihevoseksikin. – Vaikka täällä on monia kimppoja, olemme kaikki kuin samaa porukkaa. Tärkeintä elämykset Raviurheilu kiehtoo monia. Järvisellä on osuuksia myös joissakin sekä Koivulan että muilla talleilla toimivissa olevissa kimpoissa. Mutta ajan oloon sitten nähdään, mitä siitä tulee. ¥ Yrittäjä Joni Koivula vastaa Koivula Racingin valmennuksesta. 67 E i ole vaikeaa löytää Tähkälän tallilta Koivula Racingin hevoskimppalaisia – nauru ja puheensorina kuuluvat jo kauas, kun kimppalaiset ovat koolla. Aika näyttää, periytyvätkö kruunut. Kimppalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että elämykset hevos¥ ten parissa ovat koko touhussa tärkeintä. Arto Järvinen pitää Estelloa lupaavana varsana: – Kyllä se on juoksijanoloinen. Lisäksi jokainen kimppa kokontuu omalla väellä kaksi kertaa vuodessa. Sydämellä tähän pitääkin mennä mukaan, eihän tämä aina järkihommaa ole, Järvinen nauraa. Suomenhevosen ja suomalaisen hevoskasvatuksen tukeminen on myös monelle vahva motiivi hankkia osuus kimppahevosesta. Monet kimppalaiset ovat mukana useammassakin kimpassa. Taloudellisten odotusten toteutuminen on sitten ekstraa, joka tulee, jos on tullakseen. Koivula Racingin tallia Järvinen kiittää hyvästä ja mutkattomasta tunnelmasta. – Ja täällä Tähkälän tilallahan on vankat hevosperinteet, tämä on hieno paikka.. Kyllä se on juoksijanoloinen ja mennyt jo kovasti eteenpäin. – Suomenhevonen viehättää, no ihan siksi, että se on suomenhevonen... Hevosenomistajien tapaamisia pidetään iltapäivisin joka toinen lauantai. Joni Koivulan ja Marianne Ojalan pyörittämä Koivula Racing toimii vuokralla Tähkälän tilalla Vihdissä. Aina voi iloita onnistumisista, kuten hyvin sujuneista ensimmäisistä hiiteistä tai koelähdöistä. Ehkä on lähdetty pienellä osuudella mukaan yhden hevosen kimppaan, mutta nälkähän tuppaa kasvamaan syödessä. – Kyllä minulla Estellon suhteen ihan täydet odotukset on. Kimppahevosista toivotaan – totta kai – myös ravikilpailujen menestyjiä, mutta silti palkkiorahojen tavoittelu ei ole juuri kenellekään kimppalaiselle ollut tärkein syy lähteä mukaan. – Tämä on tallillekin hyvä systeemi. – Ja kimppalaisillekin on kivampi, että he tietävät tallilla käydessään pääsevänsä aina myös tapaamaan muita. Aurinkoisena kevättalvisena päivänä tallille kokoontuivat kahvittelemaan muun muassa Mari Åman, Marja Isoniemi, Riitta Niinistö, Kristiina Haaga ja Meeri Salonen. – Suomenhevoset ovat minulle sydäntä lähellä, ja se on minut Koivula Racingiin tuonutkin, että täällä välitetään suomenhevosista. Joka toinen lauantai omistajat tulevat katsomaan hevosia ja vaihtamaan kuulumisia. Tallissa on useita ravikuninkaiden tyttäriä, joten odotuksille on katettakin. Kimpparajoja Suomenhevonen sydäntä lähellä – Estello on hieno hevonen, toteaa Arto Järvinen, joka on melko isolla osuudella mukana Estellon kimpassa. – Täällä on aina niin kiva tunnelma ja juttua riittää, kuuluu kuin yhdestä suusta
ei tunneta, vaan on hyvä meininki koko porukan kesken. Hevoset ovat valtaosin suomenhevosia. Osaa hevosista on myös tarjottu suoraan. kuukausimaksun.. Hän huolehtii Koivula Racingissa hevosten hoidosta ja ruokinnasta. Yhteisöllisyys on iso vahvuus, sanoo kimpanvetäjä ja osakas Mari Åman. Tältä tililtä kimpanvetäjä maksaa kaikki hevosen kulut. Nyt meillä olevat hevoset vaikuttavat lupaavilta. Treenaamassa Joni Koivula ja Estello. Hevoset hoidetaan Hevoset hoidetaan ja valmennetaan ja valmennetaan tallilla, ja tallilla, ja kimpan jäsenet kimpan jäsenet maksavat hevosen maksavat hevosen omalle tilille omalle tilille kuukausimaksun. Niillä on hyvät emälinjat, mikä ei välttämättä takaa mitään, mutta lisää odotusarvoa, Marianne Ojala toteaa. Kimpalle valitaan vetäjä, joka hoitaa hevosen asioita. Kun hevoset tulevat talliin varsoina, myös kimppalaisille on kiehtovaa, että hevosen kehitystä pääsee seuraamaan pitkältä ajalta. Valmennuksesta Koivula Racingissa vastaa Joni Koivula. Läheiseltä Kirkkojärveltä löytyy mainio jäärata, jonka kunnosta Tähkälän tila huolehtii. Lupaavia varsoja Koivula Racingin kaikki kaksitoista kimppaa toimivat niin, että yrittäjä Joni Koivula ja hänen puolisonsa Marianne Ojala ovat etsineet sopivat hevoset, ja keränneet sitten kimpan niiden ympärille. Hevoset hoidetaan ja valmennetaan tallilla, ja kimpan jäsenet maksavat hevosen omalle tilille kuukausimaksun. – Nämä ovat nuoria hevosia kaikki. 68 Marianne Ojalalla on pitkä kokemus hevosista
Se oli niin hieno varsa, ja itselleni mieluisan oloinen, että se vain jäi mieleeni. Hevoset ovat ravihevosia, kahta siitostammaa lukuunottamatta. Kiinnostus hevosiin kuitenkin yhdistää, Mari sanoo. Omia hevosia minulla ei ole ollut mahdollisuutta pitää. Niinpä Åman päätyi lähtemään pienellä osuudella mukaan. Marianne Ojala sai ensimmäisen oman ravihevosen 13-vuotiaana. – Ajattelin, että pääseehän siitä sitten eroon, jos homma ei tunnu omalta. Marianne Ojala ja Joni Koivula pyörittävät tallia kahdestaan. – Olemme halunneet hankkia hevoset nimenomaan varsoina, jolloin kaikki saadaan tehdä alusta alkaen itse. Kun Jonilta kysyy, mihin tähdätään, vastaus on lyhyt ja ytimekäs: huipulle. – Muiden kimpoista en tietysti tiedä, mutta ainakaan täällä minulla ei ole mitään huonoa sanottavaa. Näin meillä on hevosen koko historia tiedossa. Syksyllä on tulossa kolme lisää, Ojala kertoo. Etualalla Breakfree eli Kaisa. Sieltä muutettiin pian Tähkälän tilan talliin Vihdin kirkonkylään. – Tänne mahtuu niin monta tarinaa, niitä on mukava kuulla. 69 Lyylikki ja hänen paras kaverinsa Kaisa. Åmanilla, kuten monilla muillakin kimppalaisilla, on hevostaustaa ennestään. Mukaan melkein sattumalta – Täällä on kimppalaisten kesken todella hyvä tunnelma. – Kimppaomistamisella on suotta ollut joskus vähän huonokin maine. Muutenkin suomenhevonen on minulle se oikea hevone, Ja nyt Åman sitten on mukana useammassa kimpassa, kuudessa kimpassa myös vetäjänä. Joni Koivula, 33, piti aikaisemmin tallia Kouvolassa. – Varsan kehitystä on todella mukava seurata. Ei ole tarvinnut katua mukaanlähtöä. Myös kelpo kilpatamma Zoogin’s Day on Koivulan kasvatti. En varmasti olisi kimppahevosesta kiinnostunut, jos vaikka hankittaisiin aikuinen ravihevonen Ruotsista. Jonin kontolla on hevosten valmennus ja kengitys, ja hän ajaa kilpaakin. Tähkälässä hyvät olosuhteet – Tähkälä on meille hyvä paikka toimia, olemme tykänneet kovas. Åman työskenteli nuoresta asti hevostalleilla, kunnes lapsen myötä alanvaihto tuli ajankohtaiseksi. Kun asiat hoidetaan hyvin, se on monelle oikein hyvä ratkaisu päästä mukaan hevostouhuihin. – Olen ollut välillä vuosia muissa töissä, päiväkodissa ja vammaistyössä, mutta nyt olen kokopäiväisesti tässä tallilla. Nykyisin Åman toimii konetekniikan opettajana Aalto-yliopistossa. – Niemenkylässä meillä oli seitsemän hevosta, nyt on kaksitoista. Riitta Niinistö ja Meeri Salonen vaihtavat kuulumisia kimppalaisten tapaamisessa. Ja kun tallille tulee, ei ole koskaan sellainen olo, etteikö olisi tervetullut. Pitkän linjan hevosihmisiä Koivula Racing aloitti toimintansa syksyllä 2019, ensin vuokralla Niemenkylän tallissa Vihdin Vesikansassa. Mutta se tuntui. Ojala vastaa pitkälti hevosten hoidosta ja ruokinnasta. Lyylikin omistajakimppaan kuuluva Mari Åman ihastui hevoseen jo kuvan perusteella, ja todellisuus on vastannut odotuksia. On myös kiva saada uusia ystäviä ja tutustua sellaisiin ihmisiin, joihin ei välttämättä muuten tutustuisi, sanoo kimpanvetäjä Mari Åman, joka on myös mukana useammassakin kimpassa. Vinkeän Lyylikin kimpassa on mukana parikymmentä henkeä. – En ollut ollenkaan ajatellut lähteä kimppaan, mutta satuin näkemään Facebookissa ilmoituksen Lyylikki-hevosesta. Åman on käynyt kimpanvetäjän koulutuksen, tallin usean muun kimpanvetäjän tavoin. Tarvittaessa käytetään ammattikuskeja. – Sekin on hienoa, että tämä on hyvää vastapainoa työlle, eräänlaista mindfullnessia. – Sattumalta eksyin tallille kuusivuotiaana, ja se oli menoa saman tien. Myös Marianne Ojala, 45, on ollut hevosten parissa koko ikänsä. – Olemme Jonin kanssa sitä mieltä, että mieluummin hyvännäköinen, hyväsukuinen varsa kuin se rataa vuosia kiertänyt Ruotsin ruuna, Marianne sanoo. – Sellainenkaan ei silti ole mahdottomuus, jos hevosessa on ideaa. – Kaikki on toiminut hirveän hyvin, ja tämä on oikein kiva harrastus. Sittemmin Paroni on tuonut kasvattajalleen ilonhetkiä muun muassa voittamalla Suur-Hollolan. Hän on pitkän linjan hevosmies – hän on kasvattanut muun muassa huippuruuna Pyörylän Paronin, (voittosumma 361 855) joka ehti Koivulan valmennuksessa ennen myyntiä olla kovan ikäluokkansa kriteriumissa viides. Hän opiskeli Kaustisen ravikoulun ja työskenteli talleilla. On myös kiehtovaa, että meillä kimppalaisilla on hyvinkin erilaisia taustoja
– Meillä on Facebook-ryhmiä, joihin Marianne laittaa usein hevosten kuulumisia, kuvia ja videoita. – Mutta pienillä panoksillahan tässä useimmat pelaavat, sekin on sellainen kiva harrastus. Parhaillaan tallilla on menossa hiukan remonttia, jotta saadaan hevosille pihatto. ti olla täällä. – Meerikan emä on viimeinen oma kasvattimme. Marja Isoniemi lähti mukaan hevoskimppaan, kun omien hevosten pitäminen alkoi olla haastavaa. – Meillä on ollut omia hevosia, ennen kaikkea juuri suomenhevosia. – Facebookissa voi sitten olla aktiivinen tai olla olematta, ihan kuinka kukin haluaa. – Kaukana asuville Facebook-ryhmä on ihan loistava. Täällä on hyvät ajopaikat, viihtyisä talli ja mukava porukka. Tulevaisuudelta Koivula ja Ojala toivovat, että varsat täyttävät odotukset. Varsojen kanssa on otettava huomioon kasvuvaiheet. 70 Vauhdissa Stara, ajamassa Joni Koivula. Mutta hevonen alkoikin kasvaa vauhdilla, ja silloin valmennusta täytyy keventää ja suunnitelmia siirtää. Yksi nyt neljävuotias oli viime syksynä oikeinkin hyvässä vaiheessa, koelähtöä suunniteltiin. Varmaan päästään ajamaan koelähtö, ja ehkä jo kilpaakin tänä vuonna. – Ne ovat hyväsukuisia kaikki, joten mielenkiinnolla seurataan kehitystä. I. – On selkeät raamit, joiden mukaan mennään, ja Marianne hoitaa tiedotusta todella hyvin. Usein siellä viriää keskusteluja hevosista, ja esimerkiksi vaikka raviveikkauksesta, eli kuka aikoo mitäkin hevosta pelata. – Varsa näyttää lahjakkaalta, joten kyllä meillä hyvät odotukset sen suhteen on. Siitä suuri kiitos hänelle, Åman sanoo. – Marianne kuvaa usein jokaisesta hevosesta livevideota aamutallia tehdessään, joten kaikki kimppalaiset voivat helposti seurata, mitä omalle hevoselle kuuluu. – Mutta esimerkiksi kolmevuotias Estello on nyt oikein hyvällä mallilla, se on kasvanut todella tasaisesti. Monet kimppalaiset asuvat suhteellisen lähellä, ja voivat helposti osallistua tapaamisiin tallilla, mutta osakkaita on myös kauempana. Ainakin itselleni olisi jo aikaavievän päivätyönikin takia usein vähän hankalaa, jos raportointi olisi omalla kontollani, Åman sanoo. Monissa kimpoissa tiedottaminen on nimenomaan kimpanvetäjän tehtävä – ei olisi järkevää, jos kaikki kimppojen osakkaat yksitellen kyselisivät kuulumisia tallilta, koska siihen kuluisi paljon tallin väen aikaa. Kaikista ei voi tulla ravikuninkaallisia, mutta tavoite on tehdä jokaisesta paras versio itsestään. Mutta on toki vuosien varrella opittu hevosten kanssa, ettei kaikki aina mene omien odotusten mukaan, joten aika näyttää. Niinpä kimppahevonen oli oikein hyvä ratkaisu. Koivula Racing on kuitenkin järjestänyt tiedotuspuolen niin, että Marianne vastaa siitä kaikkien kimppojen osalta. Kimppahevonen on hyvä ratkaisu Yksi Koivula Racingin kimpanvetäjistä on Marja Isoniemi, joka vetää Meerika-tamman kimppaa. Mutta nyt alkavat loppua rahkeet omien pitämiseen, kun ikää tulee ja vähän sairauttakin on. Tänä talvena on ollut hienoa, kun on päästy pitkään ajamaan jäällä. Halusimme jotenkin pysyä tässä touhussa mukana, ja siksi lähdimme mukaan. Jokaiselle kimpalle on oma Facebook-ryhmä, ja lisäksi kaikille Koivulan kimpoille yhteinen. Facebook-ryhmistä tietoa – Erityisen hienoa näissä kimpoissa on ollut Mariannen ja Jonin tapa toimia, sanoo Mari Åman. Läheisen Kirkkojärven jäällä on hyvä rata, jonka Tähkälän väki on pitänyt hyvässä kunnossa koko talven
– Kerron aina sekä hyvät että mahdolliset huonot asiat. Meillä niin ei voi tehdä. Tämä asia on meillä valmentajan käsissä. • Apua, aita ei toimi! • Miksei aidasta tule iskua. Yksikin kovapäinen hevonen meni taannoin kuusiaidasta läpi ja teki vaikka mitä..., Ojala nauraa. – Hyvä asiakaspalvelu ja kaikkien tasapuolinen kohtelu on meille tärkeää. Kimpan osakkaat maksavat osakkuuden suuruuden mukaista kuukausimaksua yhteiselle tilille. – Jos päästäisimme jonkun ajamaan, sitten pitäisi päästää kaikki, eikä tilanne olisi enää ollenkaan hallinnassa. Valitaan kimpanvetäjä, joka huolehtii kimpan taloudenpidosta. • Mistä isku syntyy. Jos aletaan kuskeja arpomaan ja on iso kimppa, ei löydy yhtään kuskia, joka kaikille kävisi, ja sota on valmis. Sääntöjen vain pitää olla selvät ja päätöksien yksissä käsissä. • Informatiivinen LED-näyttö • Aidan kunnon valvonta • Akun jännitteen valvonta ja syväpurkusuoja • Neljä toimintatilaa: täysi teho, alennettu teho, automaattisesti valoisuuden mukaan ohjautuvat päiväja yötoimintatilat • Aurinkopaneeli saatavana lisävarusteena OLLI OPASTAA 3,0 J OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA • Miten valita sopiva paimen. Valmentaja tuntee hevosensa parhaiten ja tekee nämä päätökset, Marianne sanoo. Ikäviltä asioiltakaan ei aina voi välttyä. Joku on mukana vain yhdessä hevosessa, joku useammassa. Niin kauan kuin hevoset ovat meidän tallissa, kaikille on samat säännöt, niin ei synny eripuraa, Marianne Ojala sanoo. Selkeät säännöt, niin homma toimii Kimppahevonen on hyvä ratkaisu Olli 450B+ on Ollin voimakkain 12 V akkupaimen 3,0 joulen iskulla. Tehdään sopimus yhteisomistuksesta ja vuokrataan palvelut tallilta. Suru oli kimpan ja samalla koko Koivula Racing -hevosperheen yhteinen, kuten ovat olleet ilotkin. – Joillakin talleilla joku kimppalainen saattaa haluta esimerkiksi ajamaan hevosta. Valmentaja, joka on kärryillä istunut, tietää parhaiten, kuka kuski millekin hevoselle parhaiten sopii. Emmekä voisi tietää, osaako joku, vaikka sanoisi osaavansa – ja osaavallekin voi sattua jotain. Myös vetäjien kanssa on tehty kirjallinen sopimus toimimisesta tallin arvojen mukaan. – Kimppalaisten tapaamisissa otetaan kyllä hevosia käytävälle, vaikkapa omistajien harjattavaksi. 71 K impan perustaminen on juridisesti mutkatonta. Vastuiden on pysyttävä selkeinä, etenkin, kun on kyse yhteisomistuksessa olevista hevosista. Tietoa avoimesti ja usein Marianne Ojalan linja tiedottamisessa on aina se, että asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Kuten aina hevoskaupoissa, tulee myös yhteisomistukseen tulevasta hevosesta tehdä normaali kauppakirja, jossa yhtymä on hevosen ostajana. Kaikilla kimpoilla säännöt ovat selvät, ja siksi on helppo toimia. Valmentajalla päätösvalta – Joissakin asioissa meillä on tiukka linja, Marianne Ojala sanoo. – Meillä kuskin päättää valmentaja. Sellaistakin on joissakin kimpoissa sattunut, että kimppalaiset haluaisivat vaikuttaa siihen, kuka saa mitäkin hevosta kilpailuissa ajaa. – Meillä on kuitenkin vastuu hevosista ja niiden valmennuksesta. Ei mitään sokerikuorrutusta mihinkään! Kun hevosten kanssa ollaan tekemisissä, kaikenlaista sattuu. Kimppalaisten kuukausimaksut on Koivula Racingin kimpoissa määritelty niin, että tilille aina kertyy hiukan ylimääräistä, jotta on rahaa muihinkin kuluihin, tarvittaessa esimerkiksi eläinlääkärilaskuihin. Varsalla oli takanaan valmis kimppa, joka innolla osotti sen syntymää. Monipuolinen ja tehokas huippumalli sopii entistäkin pidempiin aitauksiin. Tallille maksetaan sitten hevosten hoidosta ja valmennukseksesta. – Ei se tietenkään tarkoita, etteikö näistä, kuten muistakin asioista, voitaisi keskustella. Myöskään hevosten karsinoihin ei saa mennä. Kimppalaiset ovat mukana isommilla tai pienemmillä osuuksilla oman valintansa mukaan. Ohjeita ja oppaita aitaamiseen: www.olli. • Miten toimiva maadoitus rakennetaan. Ravikoulut alan opetteluun ovat sitten erikseen. – Lainakuskeista joku sopii jollekin hevoselle ja toinen toiselle. LATAA OLLIN AITAUSOPAS TÄSMÄOHJEET AIDAN KUNNON SELVITTÄMISEEN AKKUPAIMENET LAITUMILLE Olli 250B+ 2,0 J Olli 180B 1,4 J Olli 122B 1,21 J Olli 9.07B ja 9.07S 0,71 J Olli SG3 0,3/ 0,125 J Katso koko paimenvalikoima: Hevosmaailma_2-2022_107x295mm_Olli.indd 1 Hevosmaailma_2-2022_107x295mm_Olli.indd 1 24.3.2022 9.41.00 24.3.2022 9.41.00. Kaikkiaan Koivula Racingin kimppalaisia on yli 150. Suru oli suuri, kun hiljattain syntyi varsa kuolleena
Raviurheilun ystävät kokoontuivat gaalatunnelmaan yli kahden vuoden tauon jälkeen, kun vuonna 2021 vuoden parhaat palkittiin etätiVuoden 2021 parhaat raviurheilijat palkittiin Tampereella Parvelan Retu yleisön valinta vuoden hevoseksi Hannu Torvisen ajoi Parvelan Retun kesällä 2021 myös Kuusivuotiskunkkuksi. Palkintoa vastaanottivat hevosen omistaneet Jorma Tuunanen, hänen tyttärensä Jaana Tuunanen sekä Kari Ahokas kädessään muistotaulu Vieskeristä. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka. Gaala huipentui Parvelan Retun valintaan Vuoden hevoseksi. Yleisö äänesti Parvelan Retun vuoden hevoseksi. Helmikuussa 33-vuotiaana kuollut Viesker palkittiin Suomen Hippoksen kunniamaininnalla: Kaikkien aikojen suomenhevonen, Sydämiä sykähdyttänyt ravilegenda ja Koko kansan hevonen. 6-vuotias Parvelan Retu on monelle ”seuraava Viesker”, sitä verrataan yleisesti kaikkien aikojen parhaaseen suomenhevoseen. Kuva: Hippos/Aada Pölönen Ravigaala kokosi Tampereelle yli 400 raviurheilun ystävää. maaliskuuta perinteistä Ravigaalaa, jossa palkittiin vuoden 2021 parhaat raviurheilijat. 72 Ravivuoden 2021 parhaat T ampereella, Scandic Rosendahlissa juhlittiin lauantaina 26. Ravitoimittajien valinta Vuoden valmentajaksi on Pekka Korpi
Suonenjoki Nuorisokerho ............................................ Santtu Raitala Vuoden voitokkain ohjastaja .................... Ehdolla vuoden 2021 parhaaksi ravihevoseksi olivat An-Dorra, Magical Princess, Tetrick Wania, H.V. Teivo Ravituomaristo ......................................... Parvelan Retu Vuoden lämminverinen ............................ Toiseksi eniten ääniä keräsi 21,8 prosenttia osuudella Tetrick Wania, joka vei samalla nimiinsä Vuoden lämminverinen -tittelin. H.V. V.G. Star-Racing Oy Kasvattaja ................................................. Gaala huipentui Vuoden hevonen -kategorian voittajan julkistamiseen. Antti Ojanperän ja Evartin kuntoutuminen kuninkuuteen. Redemption Kunniamaininta ......................................... Willow Pride Vanhempi lämminverinen ori/ruuna ........ Suven Sametti Vanhempi suomenhevosori/-ruuna ......... Vuoden hevonen ja Vuoden sykähdyttävin ravihetki -kategorian voittajat valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Santtu Raitala Valmentaja ................................................ – Paljon on tullut tuttuja tässä vuosien varrella, kun on käynyt Retun kanssa raveissa. Jere Hurme Komeettahevonen .................................... Jukka-Pekka Hukkanen Montéohjastaja ......................................... Voitto 5-vuotias suomenhevonen ...................... Tuuri, Parvelan Retu ja Suven Sametti. Petri Laine valmentaja (vas.), Noora Ojanperä, Ismo Koskinen ja kolmannen osaomistajan Mikko Seppälän vaimo Outi Seppälä sekä Retun kasvattaja Marjo Vanninen. Illan odotetuimpiin hetkiin lukeutui Vuoden 2021 parhaat Ohjastaja .................................................. Parvelan Retu voitti vuoden parhaan hevosen yleisöäänestyksen ja samalla se oli vuoden suomenhevonen. Heta Huuskola Juniorikypärät ........................................... Pekka Korpi Hevosenomistaja ...................................... Tetrick Wanian sensaatiomaiset esitykset 2-vuotiskaudella Suomen Hippos ry:n kunniamaininta ...... Magical Princess Vanhempi lämminverinen tamma ............ Parvelan Retu Vuoden suomenhevonen ......................... MAS Champ 4-vuotias suomenhevonen ...................... Lara Boko 4-vuotias lämminverinen .......................... Seija Myllyharju – menestys montén Suomen mestaruusja arvolähdöissä Laylalla & Barack La Marcilla Kunniamaininta ......................................... Mikkeli Kesäravirata .............................................. Tuuri Komeettavalmentaja ................................ Viime vuonna muun muassa kylmäveristen Suur-Hollola-ajon voittanut Retu on juossut itsensä raviyleisön sydämiin. Parvelan Retu Vuoden voitokkain hevonen .................... Antti Teivainen Vuoden hevonen ...................................... 73 Parvelan Retu yleisön valinta vuoden hevoseksi Vuoden valmentajana palkittiin seitsemättä kertaa 72-vuotias Pekka Korpi. Ville Kalle Vanhempi suomenhevostamma ............. Kirsi Simi Montekypärät ........................................... Kategorian voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksen perusteella, ja peräti 35,60 prosentin osuudella tittelin vei nimiinsä Parvelan Retu. Sara Hautamäki Salamakypärät ......................................... Vuoden hevonen äänestykseen annettiin 4 218 ääntä. Viesker Raviurheilijan kultainen ansiomerkki ....... Janita Antti-Roiko Montéhevonen ......................................... Tetrick Wania Sykähdyttävin ravihetki ............................ Tuttujen palkintokategorioiden lisäksi gaalassa jaettiin useita kunniamainintoja. Sjö Kongen Ravirata ..................................................... Ravigaalan palkittavien valinnoista vastasivat tuttuun tapaan Ravitoimittajat ry:n hallitus. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka laisuutena. Vermo 3-vuotias lämminverinen .......................... – Tuntuuhan se ihan uskomattomalta! Kaikille äänestäjille kauheasti kiitoksia, Petri Laine kommentoi Vuoden hevosen palkinnon luovutushetkellä. MAS Breeding Oy Hevosenhoitaja ........................................
Korven vuoden 2021 kohokohtiin lukeutuivat muun muassa Magical Princessin voitot Derbyssä ja Kuopio Stakesissa, American Heron lämminveristen Suomen mestaruus ja Suurmestaruus sekä 2-vuotiaan Corazon Combon menestys ikäluokkalähdöissä. C O M myös Vuoden valmentaja palkinnon julkistaminen, ja Ravitoimittajien valinta palkinnon saajaksi oli vihtiläisvalmentaja Pekka Korpi. Kuvat: Hippos/Siiri Haapalainen ja Ida Laine Riina Rekilä (oik.) ja Ilona Rekilä ottivat vastaan Tetrick Wanian saaman kunniamaininnan. Tampereella raviurheilijan kultaisella ansiomerkillä palkittiin nurmijärveläinen raviohjastaja Antti Teivainen. I. Heidän kuntoutumisensa menestykseen oli vuoden sykähdyttävin ravihetki. Gaalan eniten palkintoja keränneisiin henkilöihin lukeutui myös raviohjastaja Santtu Raitala, joka palkittiin Vuoden voitokkaimpana ohjastajana sekä Vuoden ohjastajana. Evartti voitti viime kesänä Ravikuninkuuden, vaikka edellisenä talvena oli henki mennä ähkyn takia. Antti Ojanperä toipui kuninkuusravien aikaan yllätyksellisestä sydänleikkauksesta. Se on niin pienestä kiinni. Pekka Korven Star-Racing Oy palkittiin myös gaalassa Vuoden hevosenomistaja -palkinnolla. Viime vuonna oli tuurit kohdillaan ja onnistuttiin isoissa kilpailuissa, kertasi vaatimaton Korpi kautta 2021. 2-vuotias ori oli myös vuoden paras lämminverinen yleisöäänestyksessä. Kun Vuoden valmentaja -palkinnon saaja julkistettiin, antoi gaalayleisö lajilegendalle seisten raikuvat aplodit – Kyllä minun mielestäni viime kausi oli hyvä ja siihen on vaikeaa päästä. – Joskus onnistuu ja joskus ei. Korvelle palkinto jaettiin seitsemättä kertaa. 74 Valmentaja Antti Ojanperä ja ohjastaja Santtu Raitala juhlivat Evartin voittoa vaihderikkaan alkuvuoden jälkeen. Valmennettavista hevosista vuoden 2021 parhaaksi lämminveriravuriksi valittiin Magical Princess. Riina Rekilä on hevosen kasvattaja ja valmentaja. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka T I L U K S I L L A . Ääniä sykähdyttävimpään ravihetkeen annettiin 3 831 kappaletta ja Evartti ja Antti Ojanperä keräsivät äänistä 34,6 prosenttia. Toinen yleisön valitsemista kategorioista oli Sykähdyttävin ravihetki, ja vuoden 2021 osalta yleisö valitsi voittajaksi Evartin ja Antti Ojanperän kuntoutumisen ravikuninkuuteen. Teivainen on historian eniten Suomessa voittoja ajanut ohjastaja. Tetrick Wania keräsi ääniä myös toisessa yleisöäänestyksessä, kun hevosen Svensk Uppfödningslöpningin suurvoitto laukan jälkeen keräsi ehdokkaista 22,7 prosentin osuuden
Mutta vaikka varsan kasvattaisi ja omistaisi kimpassa, niin aina se on kuitenkin jokaisen kimpassa olevan oma varsa ja tuo iloa sekä elämyksiä sitä kautta, Nieminen muistuttaa. Päivä päättyi Riina Rekilän haastatteluun hänen elämästään Lauri Hyvösen vetämänä. Ainut varjopuoli kasvattajakimpoissa on, että ne ovat usein leasing-varsoja, jolloin kasvattajan oikeudet jäävät tamman omistajalle. Rekilä avasi konkreettisesti, miten hän opettaa varsan, mitä varusteita suosii, miten paljon ajaa ja millaisella säällä ja pohjalla. Ajat ovat haastavia, mutta synkkyyteen ei pidä vajota, kuten kuvasta näkyy. Nieminen painotti rutiinien tärkeyttä: kun hevosella on rutiineja, sen on hyvä olla. Positiivisena signaalina Nieminen näkee kasvavan kimppakasvattamisen määrän. Rekilän haastattelu kiinnosti silmin nähden Jalostuspäivien yleisöä ja tarinaa olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. – Ennen valmennuksen aloittamista kasvattajan tulee huolehtia, että varsa on hyvässä kunnossa, se on hyvin ruokittu, rokotettu, madotettu ja lihaksikas, olivat tiivistettynä Rekilän terveiset kasvattajille. Rekilä painotti, että kaikessa harjoittelussa hevosella pitää olla hyvä olla. Jokainen hevonen on yksilö, jonka tarpeet tulee huomioida sen mukaan. Eläinlääketieteen tohtori Maria Kareskoski luennoi Jalostuspäivillä lisääntymisen biotekniikoista. 75 V uoden 2022 Jalostuspäivät avattiin kolmen oman alansa rautaisen huippuammattilaisen johdolla. Riina Rekilä kävi esityksessään läpi yksityiskohtaisesti kasvattamansa huippuori Tetrick Wanian koko 2-vuotiskauden ohjelman. – Varsa on iso kustannus, joten kulujen jakaminen isommalla porukalla on fiksua. Kansainvälisten sääntöjen mukaan lämminverisellä tammalla voi tehdä vain yhden alkiosiirtovarsan vuodessa, jotta sille saa ravikilpailuoikeuden. Eläinlääketieteen tohtori Maria Kareskoski kertoi puolestaan lisääntymisen biotekniikoista ja oriiden hedelmällisyydestä. Tammojen alkionsiirtoja tapahtuu Suomessa vielä vähän ja luvallisia toimijoita on vain muutamia. Suomenhevosilla vastaavaa rajoitetta ei ole. Facebookin ryhmä Tamman alkionsiirto: Alkiovastaanottajatammojen välitys kokoaa yhteen hevosen alkioluovuttajien ja mahdollisten alkion vastaanottajatammojen omistajat. Kareskosken toinen luento painottui puolestaan oriiden hedelmällisyyteen. Markku Niemisen ja Riina Rekilän haastatteluissa kuultiin ajatuksia varsan kilpauraan ja terveyteen liittyen. I Markku Nieminen pohti luennon jälkeen Minna Mäenpään kanssa, mistä löytää porkkanoita kasvattajille jatkaa tärkeää työtä ja mistä löydetään tulevaisuuden ammattilaisia hevosalalle. Huoli kilpailumahdollisuuksista, kustannusten noususta sekä kasvattajien määrästä tulevaisuudessa nousi maailmantilanteenkin huomioiden luonnollisesti esille. Siittiöiden laadussa on paljon vaihtelua, mutta hedelmällisyyteen voi vaikuttaa muun muassa talliolosuhteiden, ruokinnan, liikunnan ja oriin terveyden avulla. Jalostuspäivät 2022 avattiin ravivalmentaja Markku Niemisen haastattelulla. Kuva: Pirje Fager-Pintilä Ammattilaiset äänessä Jalostuspäivillä. Nieminen kertoi kokemuksiaan varsan valinnasta kilpahevoseksi saakka
Paneelikeskusteluun osallistuneet MMM kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, hevoskasvattaja ja luomutuottaja Tiina Levander, hevoskasvattaja ja -omistaja sekä Qvidja Gårdin isäntä Ilkka Herlin ja Suomen Hippoksen johtaja Minna Mäenpää olivat kaikki samaa mieltä siitä, että yhtään keskustelua hevosalasta ei ole, jota vastuullisuus ei koskettaisi. Susanna Mäki kuvasi omassa esityksessään hevosten terveystutkimuksen tilannetta sekä käytäntöjä. Kuva Pirje Fager-Pintilä P äivän avauksena jalostusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta kertoi suomenhevosen ja lämminverisen ravihevosen jalostusohjelmien muutoksista. 76 Teot hyvinvoinnin ja vastuullisuuden eteen puhuttivat Jalostuspäivillä Ilkka Herlin avasi paneelissa sitä, kuinka hevoset eivät heillä ole tuotantoeläimiä, vaan yhteistyökumppaneita ilmastotyössä. Paneelissa olivat mukana myös Saara Iivari (vas.), Tiina Levander, Jaana Husu-Kallio ja Minna Mäenpää. Esityksessä nähtiin paljon kuvia sekä kuultiin konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia tuloksia nuoren hevosten suun säännöllisellä hoidolla on saatu aikaan. Mäki painotti, että erityisesti varusteiden vähentäminen tai pehmeämmän kuolaimen kokeileminen voivat olla ratkaiseva tekijä hevosen ajo-ominaisuuksien parantumiseen, kokeilut tulee vain tehdä kotona turvallisissa olosuhteissa. Suurin keskustelu vastuullisuudesta käytiin iltapäivän paneelikeskustelussa. Leena Karman etäluennossa käytiin läpi nuorten hevosten hampaiden kehityksen vaiheita sekä sitä, mitä hampaiden huollossa tulee huomioida. Keskusteluissa painottuivat hyvinvoinnin ja vastuullisuuden merkitys sekä ennen kaikkea teot niiden eteen.. – Vastuullisuus tulee ottaa tosissaan. Vastuullisuuden kriteereistä ei pidä tehdä liian vaikeita, vaan tekojen tulee tapahtua osana arkea. I Jalostuspäivät päättyivät Pilvenmäellä keskusteluun kasvattamisen ja omistamisen vastuullisuudesta. – Uskotaan tulevaan. Tuula Pihkala Suomenhevosliitosta avasi puolestaan suomenhevosen brändin taustoja ja tavoitteita. Yksi niistä on Laatutalliprojekti, josta kertomassa oli Varsinais-Suomen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Virpi Ylitalo. Mäenpään ja Pihkalan puheenvuorojen jälkeen hevosten suusekä hammashuollosta luennoivat hevosten hammashoidon erikoiseläinlääkärin tutkintoa suorittava eläinlääkäri Leena Karma ja Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki. Jokainen meistä voi vaikuttaa Päivän vastuullisuusaiheet alkoivat Suomen Hippoksen viestintäpäällikön Saara Iivarin alustuksella tekojen merkityksestä vastuullisuudesta puhuttaessa. Ei jäädä miettimään vaan tehdään ja ostetaan niitä varsoja, näihin Tiina Levanderin sanoihin päättyivät jalostuspäivät 2022. Konkreettisia tekoja tarvitaan kaikille tasoille. – Jokainen meistä voi tehdä tekoja elinvoimaisuuden eteen: houkutella uuden ihmisen mukaan raveihin tai seuraavaan hevoskimppaan, pitää huolta yhteisömme lähestyttävyydestä, ja näyttää teoilla, miten hyvin hevosista pidetään huolta, Saara Iivari latasi. Mäki totesi, että yleisesti voidaan todeta, että tieto on lisännyt hevosihmisten ymmärrystä suunterveyden tutkimisen tärkeydestä sekä luonut oivalluksia varusteiden merkityksestä. Osoitetaan ihmisille hevosalan hyvyys sekä edelläkäynti niin meillä menee hyvin, mutta ei tehdä toteutuksesta liian vaikeaa, Ilkka Herlin kiteytti
Oriiden jalostusarvostelut ovat koko hevosyhteisölle merkittäviä tapahtumia, joiden onnistumiseen tarvitaan monialaisen ammattilaisjoukon asiantuntijuutta. Ratsuhevosen kohdalla arvostetaan rakennetta, kestävyyttä sekä tietysti luonnetta, jotka kaikki yhdessä tekevät hevosesta suorituskykyisen urheilijan. – Nuorten hevosten kouluttaminen ja eteenpäin vieminen tulee tehdä ammattitaitoisesti, jotta saadaan pitkäikäisiä ja kestäviä kilpahevosia. Oriiden jalostusarvostelu ei ole ulkonäkökilpailu, vaan kokonaisvaltainen arviointi yksilön ominaisuuksista. Monipuoliset ja monivaiheiset jalostusarvostelut ovat työkalu, jolla varmistetaan, että oriit ovat terveitä ja sekä rakenteeltaan, omaisuuksiltaan että luonteeltaan käyttötarkoitukseensa sopivia. 77 Hevosten läpi elämän kestävästä hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa jalostusominaisuuksien arvioinnista. Jalostukseen tarjottavien oriiden osalta korostuvat terveys, hyvä ratsastettavuus sekä käyttösuuntauksen kannalta suotuisa rakenne ja liikemekaniikka, kertoo jalostusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta. Kuva: Leena Kahisaari Ratsuoripäivillä tarkastelussa tulevaisuuden tekijät R atsuoripäivillä nähdään yhteensä 21 oritta, jotka hakevat jalostukseenkäyttöoikeutta suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen ja suomalaisen ratsuponin kantakirjaan, sekä suomenhevosen ratsuja pienhevossunnalle. Päivien päähenkilöinä ovat tietysti oriit, joiden seuraaminen ja joiden kanssa toimiminen ovat aina elämys ja etuoikeus. Testaus valottaa oriin ominaisuuksia Ennen kuin päästään itse jalostusarvostelutilaisuuteen, oriista ja niiden suvuista kerätään laa. Jalostusarvostelussa oriit arvioidaan niin rakenteen, terveyden, suvun kuin aiempien suoritustensa sekä suorituskyvynkokeen kautta – tarkoituksena varmistaa niiden kelpoisuus jalostuskäyttöön. Hevosjalostuksella pyritään siihen, että jokainen sukupolvi on edellistä parempi käyttötarkoituksessa, johon eläin on kasvatettu
– Oritestissä suoritettavia osakokeita varten on valmistaudut– Oriiden arvostelu on hyvin kokonaisvaltaista ja valottaa hyvin yksilön ominaisuuksia. – Ratsuponijalostukseen tarjottavilla oriilla luonneominaisuudet ovat ensisijaisen tärkeitä. Toki 3-vuotiaat ponioriit eivät vielä esiinny ratsastettuina. 78 jasti tietoja, jotka orilautakunnat käyvät huolella läpi. Rakennearvostelun jälkeen ratsuoriit siirtyvät ikäluokan ja jalostussuunnan mukaisesti suunniteltuun suorituskyvyn arviointiin. – 3-vuotiaat esteoriit irtohyppäävät kahteen kertaan, ja 4-5 -vuotiaat oriit nähdään ratsastettuina kahdesti: oman sekä testi– Oritestissä – Oritestissä suoritettavia suoritettavia osakokeita varten osakokeita varten on valmistauduttava on valmistauduttava huolella. 6-vuotiaat ja vanhemmat oriit korvaavat suorituskyvynkokeen kilpailutuloksilla, jotka on pitänyt kerätä jo viime kaudella. 3-vuotiaat ratsuoriit voivat saada jalostukseenkäyttöoikeuden sutettaessa. Lisäksi tuoteselosteeseen kuuluu sanallinen arviointi hevosen rakenneominaisuuksista. Rakennearvostelussa arvioidaan rotukohtaisesti rakenneominaisuuksia käyttäen rinnakkain lineaarista ja numeerista arviointia. Myös rotuyhdistykset antavat ennakkoon lausuntonsa oriiden suvuista ja arvioivat niiden merkitystä suomalaisen jalostuksen näkökulmasta. Kun 4-vuotias tai vanhempi ratsuori on riittävän laadukas ja se hyväksytään jalostusarvostelussa, se saa jalostukseenkäyttöoikeuden loppuiäkseen. Eläinlääkäri jatkaa tarkastusta heti oripäivien aluksi hevostarkastuksella: ori käydään läpi yleisen terveydentilan osalta, purenta tarkistetaan sekä liikkeet kovalla alustalla ja pehmeämmällä pohjalla juokratsastajan alla. Eläinlääkäri myös seuraa oriiden suorittamista koko testin ajan. Terveysominaisuudet ovat tärkeä osa jalostukseen hyväksyttävien oriiden arviointia. Lisäksi useamman eri oriin näkeminen samassa arvostelutilanteessa tarjoaa mahdollisuuden vertailla oriiden ominaisuuksia keskenään ja miettiä sopivaa oritta omalle tammalle, vinkkaa jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Jalostusarvostelu alkaa jo ennen ilmoittautumista röntgenkuvien analysoinnilla. Hyvä valmistelu antaa oriille reilun mahdollisuuden suoriutua testissä, jolloin sen itseluottamus ja innokkuus tehtäviä kohtaan säilyy ja myös arviointi on huomattavasti helpompaa, taustoittaa Suomen Hippoksen jalostusassistentti Sanna Uotila. Kuva: Leena Kahisaari tava huolella. huolella.. Niin ikään oriiden oma valmistautuminen jalostusarvosteluun alkaa jo kuukausia ennen varsinaista tapatumaa. Koronarajoitusvuosilta käyttöön on jäänyt toimintamalli, jossa orilautakunta on mukana hevostarkastuksessa ja rakennearvostelu tehdään samassa yhteydessä. Ne tekevät yleisen oritestin, joka pitää sisällään yhden ratsastuskerran enemmän kuin ratsuhevosilla. Aiemmin jalostukseen hyväksytyn oriin osalta otetaan huomioon myös sen jälkeläisten suoritukset. Monivaiheisen testin etuna on, että saman oriin suorituksia voi seurata useampana päivänä, ja laajan testin kautta varmistetaan, että oriiden ominaisuudet saadaan arvioitua luotettavasti, Uotila valottaa. Vanhemmilla oriilla tulee olla kilpailutuloksia myös poniratsastajan kanssa
– Tärkeä osa jalostusarvostelua on arvioida oriita myös populaation monimuotoisuuden ja elinvoiman näkökulmasta. Tämän kautta toivotaan lisää yksilöitä mukaan jalostusarvosteluun. Jalostusvalinnat kuitenkin määrittelevät, millä vauhdilla muutos tapahtuu. II-jalostusluokan oriin kohdalla lupa haetaan ja maksetaan jokaiselle nimetylle tammalle erikseen eli niillä on käytössä tammakohtainen orilisenssi. Se mikä erityisesti ilahduttaa, ovat oriiden takaa löytyvät laadukkaat eurooppalaiset suoritussuvut, pohjustaa jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Suomenhevosoriiden osalta suvuista korostuu monipuolisuus ja mukana on useita vahvoja suoritusnäyttöjä antaneita oriita. Mikäli ori täyttää jalostussuunnan suoritus-, rakenneja terveydentilavaatimukset, palkitaan se suoritustulosten mukaisesti I, II tai III palkinnolla. Ajettavuudella arvioitavan oriin käyttökokeeseen kuuluvat ajokoe oman ja testiajajan kanssa sekä laukan arvostelu liinassa juoksutettuna. – Suljetuilla roduilla, kuten suomenhevosella geneettinen monimuotoisuus vähenee ajan myötä. Painoa geenien monipuolisuuteen Myös suomenhevosten kohdalla asiantuntijoista koostuva lausuntoryhmä käy ennen jalostusarvostelutapahtumaa läpi oriiden taustatiedot niin suvun kuin suoritusominaisuuksien osalta. I-luokan ori tarvitsee vain yhden eli niin sanotun yleisen orilisenssin astutuskautta kohden. järjestettävät Ratsuoripäivät huipentuvat oriiden palkitsemiseen ja tulosten julkistamiseen ratsuhevosten, ratsuponien ja suomenpienhevosen osalta lauantaina, ratsusuunnan suomenhevoset palkitaan sunnuntaina. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sukulinjat, sukusiitos sekä sukukatokertoimet, kertoo jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Heilasta löytyvät paitsi oriiden tiedot ja sukutaulut, myös testiparitustyökalu yhdistelmien suunnitteluun – hyviä asiantuntija-artikkeleita unohtamatta! – Tänä vuonna Ratsuoripäivillä lämminveristen ratsuhevosten orikattaus painottuu estehevosiin. Lausuntoryhmän työn tuloksena syntyy sanallinen arviointi oriista. 3-vuotiaiden osalta testi kattaa ominaisuudet kuitenkin laajasti, myös askellajioriit suorittavat irtohypytyksen, joskin alemmalla estekorkeudella – osin myös luonteen arvioimiseksi. Jalostusarvostelussa hyväksytty ratsuori merkitään joko jalostusluokkaan I tai jalostusluokkaan II. 79 Lämminveriset ratsuhevosoriit arvioidaan joko estetai askellajihevosina. Kuva: Leena Kahisaari kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen niiden tulee saapua uuteen suorituskyvynkokeeseen. I Lähde: Hippos. Edellytyksiä koko alan vetovoimaisuudelle Niin kotikatsomossa kuin paikan päällä kannattaa jalostusarvostelun seuraamisen työkaluksi ottaa myös Suomen Hippoksen Heila-jalostusjärjestelmä. – Geneettinen monimuotoisuus on huomioitu myös uudistuneessa suomenhevosten jalostusohjelmassa, jossa aiempi työhevossuunta on laajennettu työja käyttöhevossuunnaksi. Nuorimmat ikäluokat suorittavat irtohypytyskokeen. Omistajien ja kasvattajien sitoutuminen mahdollistaa osaltaan sen, että suomalainen hevosala ja hevosurheilulajit kehittyvät, menestyvät jatkossakin ja innostavat mukaan yhä uusia kiinnostuneita, kiittää Minna Mäenpää. 1.-3.4. Minna Mäenpää näkeekin jalostusarvostelutilaisuudet hyvänä palveluna myös varsottamista suunnitteleville tammanomistajille. – Näyttelyt eivät olisi mahdollisia ilman asialleen omistautuneita ja siihen panostavia hevosenomistajia ja kasvattajia. Jalostusarvostelutilaisuudessa ratsusuunnan oriit sekä ja ratsastettavuudella arvioitavat pienhevosoriit suorittavat jalostusarvostelussa askellajikokeen oman ja testiratsastajan kanssa sekä estekokeen oman ratsastajan kanssa. Arvioinnilla ei ole vaikutusta oriiden jalostukseen hyväksymiseen, vaan se tarjoaa lisäinformaatiota kasvattajien käyttöön arvostelulautakunnan arvioinnin lisäksi. Oriille myönnetään toistaiseksi voimassa oleva jalostukseenkäyttöoikeus. Kaikki oriiden arvostelutulokset ovat julkisia. Rakennearvostelun ja suorituskokeiden pisteet kirjataan Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmään, ja kun lausunnot on tarkastettu, ne kirjataan kokonaisuudessaan myös Heppaan. Varsamäärien kasvu olisi jo sinällään turva monimuotoisuudelle. Geneettinen monimuotoisuus on sijoitus rodun tulevaisuuteen: geenien monipuolisuus lisää rodun elinvoimaominaisuuksia ja luo vaihtoehtoja jalostusvalintoihin haluttujen ominaisuuksien tavoittelemiseksi
Tulokset ovat olleet niin hyviä, ettei ostopäätöstä ole tarvinnut katua. Ensin elokuussa he hankkivat Bemer Horse-Set -laitteiston hevosille ja joulukuussa ihmisten hoitoon tarkoitetun Bemer-laitteen. – Akin tuloksesta kuultuani lähdin minäkin hoitoa kokeilemaan ja otin sitä kahteen otteeseen molempina kuninkuusravipäivinä, kertoo Katarina Mölläri. Sam’s Joy ja sen omistaja Samuli Ahonen ovat samaa mieltä. Hän on kärsinyt kovista kuukautiskivuista jo vuosia, mutta kuninkuusravien jälkeisellä viikolla kipuja ei kuukautisten alkamisen yhteydessä tullutkaan. Viikonlopun kokeiluhoitojen tulokset olivat sellaisia, että Bemer-hoitolaitteet tilattiin melkeinpä saman tien niin hevosille kuin omaankin käyttöön. Sitä paitsi innostuimme myös työn puolesta, kun hoito on oiva apu hieronnoissa ja valmennuksessakin, kertaa Mölläri. R.R. Kuva: Jari Piirala Hyviä kokemuksia Bemer-terapiasta. Bemer -terapiaan hän tutustui viime kesänä Seinäjoen kuninkuusraveissa. Aki Järvelä (vas.), ja Katarina Mölläri (oik.) ovat iloisia Bemerterapialla saaduista tuloksista. 80 Hevostuote K atarina Mölläri hieroo ammatikseen niin ihmisiä kuin hevosiakin sekä valmentaa ravihevosia tallillaan Kaustisella. – Olin todella positiivisesti yllättynyt, ja yhdistin kivuttomuuden ottamiini Bemer-hoitoihin, vaikka en ollut tällaista tulosta odottanutkaan. – Ei olut vaikeata päättää laitteen hankinnasta, kun olimme saaneet näin hyviä tuloksia ja vielä nopeasti. Ensin hoitoa kävi raveissa kokeilemassa Katarinan mies, Aki Järvelä, joka sai apua tulehtuneeseen ja todella kipeään akillesjänteeseensä niin hyvin, että pystyi hoidon jälkeen kävelemään paljon paremmin ja kivuttomammin
Parannusta mikroverenkiertoon Bemer-verisuoniterapia on fysikaalinen hoitomuoto, joka parantaa pienten verisuonten heikentynyttä verenvirtausta niin ihmisillä kuin hevosillakin. Patrimoinelle maistuu juoma. – Lisäksi käytän jalkasuojia niskalle ja selälle, koska niissä voi olla lihasjäykkyyksiä ja kipuja. Hoitavia jalkasuojia Mölläri käyttää jalkojen turvotuksiin ja nivelongelmiin, joihin se hänen mukaansa auttaa hyvin. Jalkasuojat ovat kivan monikäyttöiset. Bemerin käytön aloittamisen jälkeen ei ole käsien puutumista ollut – ja unet on paljon paremmat. Se kyllä ilahdutti. Vaikka Mölläri on vasta 34-vuotias, tuntuu hänen fyysisesti raskas työnsä käsissä. Möllerillä hieronnassa käyneet ihmiset ovat todentaneet syvän unen lisääntymisen omien tuntemuksiensa lisäksi älykelloillaan mitattuna, kun ovat hieronnan aikana saaneet Bemer-hoitoa. Se voisi sopia puhdittomammille hevosille. – Käytän pääasiassa lyhyttä viiden minuutin ykkösohjelmaa, joka rentouttaa ja palauttaa. – Omista hevosista muutokset huomaa tietysti nopeasti, kun niitä päivittäin läheisesti seurailen. Yhden hoitohevosen tapaus on jäänyt Möllärillä erityisesti mieleen, kun hevonen ei antanut vieraiden koskea itseään ollenkaan. Hieronta ei siis Mölläriltä onnistunut, mutta Bemer-hoitoloimen omistaja onnistui hevosen selkään laittamaan, ja hoidon alettua alkoi hevonen silminnähden rentoutua. Treenihevosille hän käyttää hoitoa ennen treeniä. Nämä ovat isoja etuja kilpaileville hevosille. Herään virkeämpänä ja on yleisesti hyvä olo, hän kertoo tyytyväisenä. Kyllä hoito oli selvästi tuntunut hyvältä. – Seuraavalla kerralla kun tulin, hevonen tuli korvat hörössä vastaan ja antoi minun laittaa BeHoitavia jalkasuojia Hoitavia jalkasuojia Mölläri käyttää Mölläri käyttää jalkojen turvotuksiin jalkojen turvotuksiin ja nivelongelmiin. Kolmosohjelmaa käytän harvemmin. Nykyään Bemer löytyy monen huippuratsastajan ja -ravivalmentajan sekä hevosharrastajan käytöstä niin Suomessa kuin maailmallakin, ja palaute sen vaikutuksista on ollut erittäin hyvää ja monipuolista. Se sopii herkille ja reaktiivisille lämminverisilleni, kuten myös kakkosohjelma, jota käytän myös silloin tällöin. Näin se auttaa palauttamaan riittävän hapen ja ravinteiden tarjonnan kudossoluille ja poistamaan niistä kuona-aineita, minkä seurauksena kudoksilla, kuten vaikkapa iholla, lihaksilla, luilla tai sisäelimillä, on paremmat edellytykset toimia, uusiutua ja toipua – sekä tuottaa energiaa. Hänen mukaansa hoito selvästi tasapainottaa tammoja, mer-loimen päälleen. Terapian tulokset tuntuvat sen sijaan usein pidemmällä aikavälillä olon yksilöllisenä kohentumisena. Jalkasuojat käytössä monipuolisesti Hoitoloimea Mölläri käyttää omilla hevosillaan ohjeistuksen mukaan päivittäin koko kehon hoitoon. – Kärsin vuoden verran käsien puutumisesta, johon heräsin välillä öisin. Omistaja alkoi olla huolissaan, kun myös hänellä oli vaikeuksia päästä koskemaan sen lanneselkään. Hän epäili sen alueen kipuja syyksi. Hoidon vaikutus ei välttämättä tunnu juuri miltään hoidon aikana, pientä mahdollista kihelmöintiä ja rentoutumista lukuun ottamatta, koska emme juuri tunne verenkiertoamme. – Silloin hevoset ovat letkeämpiä ja notkeampia treenatessa ja palautuvat nopeammin. Myös jano ja ruokahalu on parantuneet, hän kertoo. – Välitön ja näkyvä reaktio lähes aina on hevosen yleinen rentoutuminen ja mielen tasoittuminen. Hevosen reagointi hoitoon on usein helppoa huomata sen ilmeistä ja eleistä sekä liikkumisesta, kuten Katarina Möllärikin edellä kuvailee havaintojaan. Syynä mielialan tasaantumiselle saattaa hänen mukaansa olla kipujen lieventyminen ja yleinen rentoutuminen hoidon myötä. Koko niskan alue oli jäykkä. Mölläri on myös huomannut positiivisia muutoksia tammoilla, joilla on kiimahäiriöitä tai kipuja. I kun niiden ärtyisyys laantuu. ja nivelongelmiin.. Hevosille rentoutta ja notkeutta Mölläri käyttää Bemer-hoitoa kaikille omille hevosilleen ja valmennettavilleen sekä työssään hevoshierojana. 81 Hoidon myötä paranevat jano ja ruokahalu
Muutoksia on tehty viime vuosina paljon niin ajotapoihin, kengättömyyssääntöihin, kuin hevosten kilpailu-uran jälkeiseen elämään liittyviin ohjeistuksiin. Hevosia on kuljetettu Puolan kautta mm. Hallitus keskustelee asiasta lisää ennen yleiskokousta tehden suosituksen siinä vaiheessa. Eri toimijoiden tahtotila on auttaa nimenomaan ukrainalaisia hevosihmisiä ja sodan jalkoihin jääneitä hevosia. Kengättömyyteen liittyen Ranskassa on tehty tutkimusta, joka on nostanut asian laajaan keskusteluun. UET:n yhteisessä toiminnassa perustana on kansainvälinen säännöstö, International Agreement. Esimerkiksi rehukuljetuksissa on ollut haasteita saada toimitukset Ukrainaan niitä tarvitseville hevosille. Lisätietoja osoitteessa www.backontrack. Esillä oli lisäksi hevosten mahdollinen pelastaminen Kiovan raviradalta. Tämä päätös pysyi voimassa. UET:n pääsihteeri ja puheenjohtaja selvittävät parhaillaan Ukrainan hevostoimijoilta, miten apu saadaan parhaiten perille. Jo nykyisin Ranskan sääntöjen mukaan kaksija kolmevuotiaat eivät saa kilpailla ilman kenkiä. Urheilutopin yläosa on vuorattu Iontexilla® heijastamaan infrapunaenergiaa ja stimuloimaan verenkiertoa alueella. toimitusjohtaja Minna Mäenpää, joka kokosi yhteen kokouksen kiinnostavimmat keskustelut: UET:n hallituksen keskustelussa nousi odotetusti vahvasti esille Ukrainan tilanne, ja sen vaikutukset ukrainalaisiin hevosihmisiin sekä hevosiin. Sopimuksen myötä LeTrot tarjoaa taloudellisen tuen kaikille hevosille, joista nämä yhdistykset huolehtivat ja siirryttyään järjestölle hevosilla ei enää ole kilpailuoikeutta. Vastaavasti Norjassa ajovitsan käyttö on kielletty. Kokouksessa todettiin laajasti, että raviurheilun on oltava vastuullista ja hyväksyttävää. Lisäksi UET päätti alustavasti 30 000 euron rahallisesta avusta kohdennettuna Ukrainan ravihevosihmisille. Suomessa ja Ruotsissa on tehty selkeät uudet linjaukset ajotapoihin liittyen. Nyt jo useimmissa maissa ajovitsan käyttöä on rajoitettu, ja jotkut maat ovat luopuneet, tai ovat luopumassa siitä kokonaan. Huoli Ukrainan tilanteesta koskettaa syvästi kaikkia UET-jäseniä. Mahdollisen Venäjän järjestön erottamisen UET:n jäsenyydestä voi tehdä järjestön yleiskokous, joka kokoontuu Pariisissa kesäkuussa. Ukrainan tilanne ja hevosten hyvinvointi puhuttivat Euroopan raviliittoa K okouksessa olivat edustettuna Ranska, Ruotsi, Suomi, Saksa, Hollanti, Belgia, Itävalta, Sveitsi sekä etäyhteyden kautta Norja. Kokousta johti UET:n puheenjohtajana toimiva Marjaana Ala-Viuhkola. UET teki jo aiemmin maaliskuussa päätöksen sulkea venäläiset toimijat pois UET:n alaisesta ravikilpailutoiminnasta. Materiaalilla on korkea hengittävyys, se siirtää kosteutta pois iholta ja kuivuu nopeasti. I Ainutlaatuinen yhteistyö Back on Trackin ja Swedish Posturen välillä mahdollistaa parhaan suorituskyvyn. Myös Ranskassa on tehty muutoksia ajotaparangaistuksiin, mutta tätä enemmän Ranskan keskustelu ja toimet ovat liittyneet kengättömyyteen sekä hevosten kilpailu-uran jälkeisestä elämästä huolehtimiseen. Kokous osoitti jälleen, että hevosten hyvinvointi on äärimmäisen laaja kokonaisuus, ja vaikka painopisteet ovat olleet erilaisia, keskustelu synnyttää uusia ideoita kaikille. Vaikutus voi auttaa pehmentämään jäykkiä lihaksia ja nopeuttamaan palautumista harjoituksen jälkeen. Hevosten hyvinvointi keskiössä Akuutin Ukrainan tilanteen lisäksi kokouksessa olivat esillä laajasti hevosten hyvinvointiin liittyvät asiat. Vain hyvinvoiva hevonen voi menestyä, keskustelua tulee käydä ja muutoksia pitää esittää, jotta tämä pohja pysyy vahvana. Vaikka hyvinvointisääntöjen harmonisointia on tehty jo monissa asioissa, on lähtötaso ollut eri maissa vaihteleva. Lisäksi eri maiden eläinten hyvinvointilait ja lopulta jokaisen maan omat ravikilpailusäännöt linjaavat ravikilpailutoiminnan järjestämistä. UET:n hallituksen keskustelussa nousi odotetusti vahvasti esille Ukrainan tilanne, ja sen vaikutukset ukrainalaisiin hevosihmisiin sekä hevosiin. Uutuus urheilutoppi on innovatiivinen ja mukava urheiluliivi, joka auttaa muistuttamaan sinua hyvän asennon ylläpitämisestä harjoituksen aikana. Ainoastaan näin toimien voimme varmistaa, että olemme yhteiskunnallisesti varteenotettava urheiluja elinkeino, ja tätä kautta laji myös kiinnostaa uusia ihmisiä. Saksaan ja Saksan ravijärjestön kautta majoitettu esimerkiksi raviradoille. Esimerkiksi LeTrot on allekirjoittanut sopimuksen kahden järjestön kanssa, jotka huolehtivat hevosista kilpailu-uran jälkeen. 82 Hevostuote Euroopan raviliiton UET:n hallitus kokoontui maaliskuussa Ranskan Cagnes-Sur-Merissä. Back on Track Posture Urheilutoppi. Suomea kokouksessa edusti Hippoksen vt
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-20 274563-2202 BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin