Marko Parpala uskoo portugalilaiseen maastatyöskentelyyn EP MÄKINEN VOITTI amatöörilisenssillä Vermon valmentajaliigan Hyvin näyttelyyn valmisteltu hevonen kertoo omistajan kunnioituksesta RA VIK ESÄ 201 6 täy nnä tap aht um ia. 3/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Kakkulamäen Virgil-poni sai Ruotsissa ennätyspisteet Hevonen ei osaa karttaa tappavan myrkyllistä MYRKKYKEISOA Tappoiko rikkaruohomyrkky hevoset varsinais-Suomessa
62 KARKKOLAISTEN Vihti Dressage Center on erikoistunut korkeatasoiseen kouluratsastusvalmennukseen ja yksityishevosten pitoon. 09-413 97 300 Kannen kuva: Marko Parpalasta Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 24 ELINTASOSAIRAUDET ovat yleistyneet hevosillakin liikalihavuuden vuoksi. 11 KASVATTAJAPÄIVÄT nuorten ratsuhevosten ja ratsuponien näyttelykauden päätapahtuma. Meri Sataman (oik.) ja Mervi Pakolan luomat Tallitreenit ovat tehonneet ja naiset ovat päässeet todistamaan hienoja tuloksia. 28 RIKKARUOHOMYRKKYKÖ tappoi kolme hevosta. 44 VARUSTEIDEN huoltaminen osa hevostaitoja. 68 TREENIÄ varten ei tarvitse mennä salille 72 HIPPOLIS hoitaa hevosalan edunvalvontaa ja yhteistyötä. Onhan puhtaus puoli ruokaa myös hevosasioissa. Roger Lumberg on laittanut shetlanninponilleen Viljolle varmuuden vuoksi niin kovan hinnan, ettei usko sen ainakaan kovin nopeasti menevän kaupaksi! Turvallista laidunkesää Kesä on taas täällä. 48 KESÄ täynnä hevostapahtumia. Moni odottaa hevosensa varsomista ja haluaisi olla paikalla todistamassa uuden elämän syntyä. Sisältö 3/2016 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Kevät ja alkukesä ovat jännittäviä aikoja talleilla. Tammojen 11 kuukauden kantoaika alkaa tulla täyteen. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 39 €, määräaikainen 49 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Nopeasti alkoivat laitumet viheriöidä ja huppupäiset kesäallergikot ilmaantuivat laitumille. 34 ARRANMAAN ratsastuskoulu juhlii 30-vuotista taivaltaan. 10 YLIPAINO suurin kaviokuumeen riski. Myös varsat emineen ovat päässeet viettämään riemullista laidunkautta. 40 KOLMANNEN POLVEN hevosmies nousi Vermon valmentajaliigan ykköseksi. Onnea kesän varsomisiin! Mari Ahola-Aalto. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Ihminen ei kuitenkaan saa häiritä tammaa sen varsoessa. Toivottavasti kaikilla laitumilla on paikat kunnossa, edellisen kesän lantakasat poistettu, laitumelle kuulumattomat esineet siirretty pois, aidat tarkastettu, vesipaljut pesty ja ruokintakaukalot puhdistettu. 30 MAASTATYÖSKENTELY on perusasioiden kouluttamista. 38 FINLANDIA-AJON voitto Ruotsiin. 4 Pääkirjoitus Myrkkykeiso on tappavan myrkyllinen ja vaarallinen siksi, että eläimet eivät karta sitä, vaan voivat syödä koko kasvin juurineen. ISSN 1455-0547 18 7 68 6 MYRKKYKEISOA ei hevonen osaa varoa. 54 HEVOSAVUSTEISISSA toiminnoissa kehittämistä. Jos tamma kokee ihmisen häiriöksi, se kykenee siirtämään varsomistaan, kunnes voi hoitaa asian omassa rauhassaan. 14 NÄYTTELYYN hyvin valmisteltu hevonen kertoo omistajan kunnioituksesta hevostaan ja tuomareitakin kohtaan. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Ihmisen vastuulla on myös pitää huolta, että laitumella kasvaa vain hevoselle terveellisiä kasveja. Toisaalta, jos kaikki ei menekään ihan niin kuin pitäisi, on hyvä, että ihminen on lähistöllä pitämässä tapahtumia silmällä ja hankkimassa apua paikalle, jos sitä tarvitaan. 18 KAKKULAMÄEN VIRGIL niittää mainetta Ruotsin maalla
Ulkomaille myydyn lämminverisen ravihevosen kasvattajapalkinnon perusteena ovat hevosen 2 – 7-vuotiaana saavuttamat palkinnot, joista kasvattajan tulee vuosittain anoa kasvattajapalkintoa kilpailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Rahkeet olisivat riittäneet kovempaankin aikaan. – Olemme hyvin ilahtuneita ja tyytyväisiä hakemusten määrästä ja korkeasta laadusta, Suomen Hippoksen kilpailutoimenjohtaja Jukka Niskanen kiittää. Kasvattajapalkinnot maksettiin nyt ensimmäistä kertaa uuden järjestelmän mukaisesti. Vermo, pe 25.6. UET:n jäsenmaiden valitsemat alle 25-vuotiaat ja vähintään viisi voittoa urallaan ajaneet kokelaat.. Yhteensä kasvattajapalkintoa maksettiin 1,51 miljoonaa euroa yli 1300 kasvattajalle. Kilpailu oli erittäin kovatasoinen kutsukilpailu, johon otettiin valikoidusti mukaan lajin huippunimiä. Kaikki ratsukot saivat osuudelta virhepisteitä ylitetystä enimmäisajasta. Ulkomaille myytyjen hevosten kasvattajapalkintoja maksettiin anomusten Kenttäratsastaja Elmo Jankarin valmistautuminen kohti olympiaurakkaa etenee hyvässä tahdissa tamma Duchess Désiréen kanssa. Vermo, la 19.11. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka Jukka Torvinen edustaa Suomea kokelasohjastajien EM-kilpailussa Viime kaudella Oppilasmeetingin ja Salamakypärät -kilpailusarjan voittanut sekä valtakunnallisessa ohjastajaliigassa neljänneksi sijoittunut Jukka Torvinen ajaa Suomen sinivalkoisissa väreissä kokelasohjastajien EM-kisassa 3. kesäkuuta. Puolustusvoimissa on suhtauduttu myötämielisesti edustusmatkaan ja kesäkuussa lähdetään hakemaan menestystä, tällä hetkellä asevelvollisuuttaan Tikkakoskella suorittava Jukka Torvinen odottaa. Vermo, ke 14.9. Jäljellä olevat osakilpailu: ke 18.5. Härmä, ke 13.7. Raviratojen nuorisotoimintaa Raviratojen nuorisotoimintaan potkua lisärahoituksella koskevia rahoitushakemuksia tuli yhteensä 15 kappaletta. 12 Salamakypärällä vielä seitsemän kisaa Jonny Länsimäki (työnantaja Juha Länsimäki) Niko Riekkinen (työnantaja Pekka Korpi) Toni Ripatti (työnantaja Kaisa Tupamäki-Kukkamo) Tamara Skutnabb (työnantaja Erik Skutnabb) Martta Smura (työnantaja Juhamatti Hoffren) Emma Väre (työnantaja Risto Väre) Ensimmäisen osakilpailun Vermossa 13.4. Ratsukko sijoittui Wiesbadenin lyhyessä kolmen tähden kenttäkilpailuissa Saksassa lauantaina 14.5. Kilpailussa nähdään seksi nopein, millä kaksikko nousi viidenneksi oltuaan kymmenes kouluja rataestekokeen jälkeen. Arkistokuva: SRL/Sonja Holma Jukka Torvinen suorittaa tällä hetkellä asevelvollisuuttaan Tikkakoskella. viidenneksi erittäin kovassa seurassa. Jankarin ja ”DD:n” aika oli toiElmo Jankari hyvässä vauhdissa kohti Rioa – Olemme menossa oikeaan suuntaan, kokonaisuudessaan suoritus oli hyvä, totesi Elmo Jankari kilpailun jälkeen. Tukirahaa myönnettiin jaettavaksi yhteensä 46 000 euroa. Kouluratsastusosuudelta tulos oli 72.69 prosenttia, virhepisteiksi käännettynä 41.00. 4000 euroa jaetaan myöhemmin vuoden aikana myönnettävänä tukena. Pienin maksettava hevoskohtainen palkinto on 170 euroa. Uuden kasvattajapalkintojärjestelmän myötä myös ulkomaille myytyjen hevosten kasvattajapalkintojen maksu aikaistettiin toukokuulle. He kohtaavat toisensa kahdeksan osalähdön pistekilpailussa, joista on jäljellä seitsemän. Vermo, ke 10.8. Painopisteinä rahaa jaettaessa pidettiin toiminnan jatkuvuutta, toimintaan osallistuvien määrää sekä nuorten osallistamista toimintaan. Sen mahdollistamana raviradoilla toteutetaan muun muassa poniravikurssitoimintaa lapsille ja nuorille, remontoidaan nuorisotiloja, kehitetään ja vilkastututetaan ravikerhotoimintaa sekä ratojen tarjoamaan toimintaa nuorille. Ratsukko on jo nimetty Suomen Rion joukkueeseen. Pienin maksettava kasvattajakohtainen summa on 150 euroa. 4.6. Kilpailu ratkaistiin maastoesteradalla. Saksa otti kilpailussa neljä kärkisijaa. Hevosen ulkomailla saavuttamien palkintojen perusteella maksetaan kasvattajapalkintoa 10 prosenttia palkintosummasta, kuitenkin enintään 10 000 euroa/ vuosi. voitti Jere Kiveinen (Ready Win). Raviratojen nuorisotoiminnalle jaetaan vuoden 2016 aikana 50 000 euroa lisärahoitusta. 5 Kokelasohjastajakilpailussa kaudella 2016 ohjastavat nuoret ajajalupaukset työskentelevät ammattivalmentajalisenssin A tai kilpailijalisenssin B haltijoiden talleissa. Belgiassa. Henna Halme (työnantaja Teemu Okkolin) Antti-Joonas Heikkinen (työnantaja Tuomas Korvenoja) Jere Hurme (työnantaja Bella Varjonen) Jere Kiveinen (työnantaja Olli Lähtinen) Olli Koivunen (työnantaja Harri Koivunen) Niko Kärnä (työnantaja Dimitri Hedman) Ravihevosten kasvattajapalkinnot vuodelta 2015 on maksettu 3.5.2016. Seuraavan kerran Jankari ja DD kilpailevat lyhyen kolmen tähden kilpailun näillä näkymin Luhmühlenissä, Saksassa 16.-19. Nykytilanteessa nähtiin tärkeänä erityisesti pitkäkestoisemman ja säännöllisemmän nuorisotoiminnan tukeminen yksittäisten tapahtumien, leirien tai retkien sijaan. Uudessa järjestelmässä kolmen nuorimman ikäluokan juoksemista palkinnoista maksetaan korotettu kasvattajapalkinto. – On todella hienoa päästä mukaan tähän kilpailuun ja edustamaan Suomea. Ravihevosten kasvattajapalkinnot vuodelta 2015 maksettu perusteella noin 30 000 euroa. Euroopan mestaruus ratkaistaan Monsin ja Tongresin raviradoilla. Vermo. Vermo, ke 19.10
Haitalliset kasvit voivat aiheuttaa myös ongelmia esimerkiksi lisääntymiseen. Myrkylliset kasvit voivat ruuansulatukseen joutuessaan pahimmassa tapauksessa tappaa hevosen. On ihmisen tehtävä huolehtia, että laitumella kasvaa runsaasti raviteikkaita laidunkasveja eikä siellä ole haitallisia tai myrkyllisiä kasveja.. 6 Vaarallisimpia laidunkasveja ovat suokorte, peltokorte ja myrkkykeiso Hevonen karttaa myrkyllisiä laidunkasveja Haitallisilla kasveilla tarkoitetaan hevosen elimistölle epäedullisia kasveja, jotka voivat aiheuttaa myrkytysoireita ja siten sairastuttaa hevosen
Ne sisältävät myös tiaminaasi-entsyymiä, joka tuhoaa elimistössä B-vitamiinia. Myrkkykeiso ja etenkin sen makea juurakko voivat syötyinä aiheuttaa hevosen kuoleman. vaan myrkytykseen tarvitaan vain alle puoli kiloa myrkkykeison lehtiä tai vartta. Makea juurakko onkin kasvin myrkyllisin osa, joka sisältää runsaasti nopeasti imeytyvää kouristusmyrkkyä eli kikutoksiinia. Myrkkykeiso tappaa tunneissa Kaikkein vaarallisimpia kasveja hevosille ovat suoja peltokorte sekä myrkkykeiso. On valittava sellainen laidun, jolla on runsaasti hyviä, terveellisiä ja maukkaita laidunkasveja: – Jos laidun on huono ja huonosti hoidettu ja syötävien kasvien määrä on niukka, yrittää hevonen lopulta torjua nälkäänsä haitallisillakin kasveilla. Eläin heikkenee hyvin äkillisesti ja kuolee parin tunnin sisällä myrkytysoireiden alkamisesta. Kuolemansyy on hapenpuute eli asfyksia. Kuolemaan johtaMyrkkykeiso on tappavan myrkyllinen ja vaarallinen siksi, että eläimet eivät karta sitä, vaan voivat syödä koko kasvin juurineen.. Muita oireita ovat ripuli ja kiihtynyt pulssi. Myrkkykeisoa syöneen hevosen pulssi on hidas ja hengitys on pinnallista. Tyypillisiä myrkytysoireita ovat levottomuus, lisääntynyt syljeneritys, ähkyily sekä pupillien laajeneminen. Kortepitoinen rehu aiheuttaa painon alenemista, lihasten koordinaation häiriötä ja jopa takajalkojen halvaantumista. Myrkyllisiä kasveja hevonen ei syö ja haitallisiakin se pyrkii parhaansa mukaan välttämään. Myrkyt eivät häviä kortteista, vaikka ne kuivattaisiinkin. Tämän vuoksi kasvien aiheuttamia hevosten myrkytystapaukset ovat harvinaisia – mutta niitä kuitenkin tiedetään. Kortteet heikentävät hevosen kuntoa Peltokorte (Equisetum arvense ) ja suokorte (Equisetum palustre ) sisältävät kortelajeista eniten oksaalihappoa sekä palustriinialkaloidia. Myös osittaista sokeutumista voi ilmentyä. Hevosten ruokkimiseen keskittynyt erikoistutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Lukesta toteaa, että laitumen kunnosta huolehtiminen on aina ihmisen vastuulla. Hevonen on valikoiva laiduntaja, joka käyttää sopivan ravinnon etsimiseen ja valitsemiseen aistejaan ja omia kokemuksiaan. 7 myrkyllisiä laidunkasveja L aidunruoho kuuluu hevosten jokakesäiseen perusravintoon. Hevonen voi myös kouristella. Myrkkykeiso (cicuta virosa ) on tappavan myrkyllinen ja vaarallinen siksi, että eläimet eivät karta sitä, vaan voivat syödä koko kasvin juurineen
Kortteiden aiheuttamat myrkytykset ovat erittäin harvinaisia, mutta mikäli hevonen syö kortepitoista rehua pitkään ja runsaasti, oireita voi ilmetä. Hevonen kuitenkin haistaa sienikasvuston epämiellyttävän tuoksun: kostealla kasvupaikalla ihminenkin saattaa hajun tuntea. – Jos talvikauden rehu on peräisin huonokuntoiselta pellolta, sen joukkoon on voinut joutua myrkyllisiä kasveja, joita on hankala huomata. Niiden aiheuttamia oireita ovat muun muassa pitkittynyt tiineys, aikaisten alkioiden kuolemat, abortit, epänormaali varsominen, sitkeä sikiökalvo ja maidon pidättyminen. 8 Kortteet sisältävät runsaasti oksaalihappoa sekä palustriinialkaloidia. Endofyyttisiä sieniä hyvissäkin kasveissa Kasvien haitallisuus ei aina liity niiden kemiallisista ominaisuuksista johtuvaan myrkyllisyyteen, vaan usein haitallisuuden syynä ovat kasveissa loisivat endofyyttisienet. Yleisiä, hyviä laidunkasveja timotei nurminata ruokonata punanata valkoapila puna-apila niittynurmikka engalmminraiheinä italianraiheinä karheanurmikka koiranheinä Haitallisia ja myrkyllisiä laidunkasveja kevätleinikki niittyleinikki rönsyleinikki jaakonvillakko ruokohelpi sananjalka peltokorte suokorte skopolia peruna (lukuun ottamatta syötäviä mukuloita) myrkkykeiso ruokonata (endofyyttisten sienten vuoksi) alsikeapila lupiini ukontatar Myrkytysoireet voivat ilmestyä heti tai vasta viikkojen päästä kortepitoisen rehun syömisestä. Kortepitoinen rehu voi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Endofyyttistä heinää syöneet nuoret hevoset kehittyvät hitaammin, sillä se sulaa ruuansulatuselimistössä heikommin kuin terve heinä. – Paras hoitokeino on myrkytystapausten ennaltaehkäisy. Ihmisten on ymmärrettävä laitumen hoidon merkitys: haitalliset kasvit tulee poistaa ja niitä tulee torjua. Tarvittaessa hevosen pääsyä haitallisten kasvien luokse voi rajoittaa aidoilla. Säilöheinässä suurempi riski Endofyyttejä ei rehusta yleensä voi tunnistaa paljaalla silmällä. Hevosilla voi esiintyä myös valoherkkyyttä sekä herkkyyttä ympäristön korkeille lämpötiloille. – Hevonen ei syö endofyyttejä, jos parempaakin rehua on tarjolla, Saastamoinen teroittaa. Endofyyttisienien nauttimisesta voi olla hevosille monenlaista haittaa. Mikäli hevosella huomataan myrkytysoireita, ensimmäiseksi se on vietävä pois laitumelta tai otettava siltä rehu pois. Huono laidun ei koskaan ole hevosen tai siellä elävien kasvien vika, Saastamoinen summaa. – Endofyyttisienet voivat olla kasveille hyödyllisiä ja auttaa niitä menestymään. Vaikka kasvi olisi haitaton, sienet voivat tuottaa siihen haitallisia ja myrkyllisiä aineita, Saastamoinen täsmentää. – Jos talvikauden rehu on peräisin huonokuntoiselta pellolta, sen joukkoon on voinut joutua myrkyllisiä kasveja, joita on hankala huomata. Ulkomailta, etenkin Yhdysvalloista, tuodut siemenet voivat kuitenkin sisältää endofyyttejä. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Anniina Kallioniemi. Myrkyllisten kasvien joutumien säilöheinän joukkoon sisältääkin Saastamoisen mukaan suuremman myrkytysriskin kuin laiduntaminen. Sen jälkeen otetaan yhteys eläinlääkäriin, joka huolehtii jatkotoimenpiteistä. Suomessa endofyytit eivät aiheuta suurta haittaa ja suomalainen tutkittu nurmensiemen on yleensä puhdasta. Muutenkin myrkylliset kasvit ovat tuoreina hajultaan ja maultaan yleensä hevoselle epämiellyttäviä, mutta kuivattuina ne eivät välttämättä tuoksu miltään
Haittakasvit kerättiin kansiin Sähköisen oppaan voi ladata Kokkonen kertoo, että aineiston kerääminen opasta varten oli sekä haastavaa että helppoa. – Tällaista opasta ei Suomessa ole tietojemme mukaan aiemmi tehty.. 9 Anniina Kallioniemi (Aida-hevosensa kanssa) ja Sini Kokkonen kokosivat tiedot hevosille haitallisista ja myrkyllisistä kasveista yksien kansien väliin. Ajatus aihetta käsittelevästä opinnäytetyöstä kyti mielessä oikeastaan koko opiskeluajan, Kokkonen muistelee. Idean opinnäytetyöhön Kokkonen ja Kallioniemi saivat hevostalouskoulutuksensa alkuaikoina opettajaltaan Jenni Hakosalolta. Opasvihkonen on toteutettu yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken ja Hippolis ry:n kanssa. Opasta voi tekijöiden mukaan hyödyntää myös opetusmateriaalina. – Tällaista opasta ei Suomessa ole tietojemme mukaan aiemmi tehty. Oppaan tekijät toteavat, että teoksen kohderyhmää ovat kaikki hevosenomistajat ja hevosten kanssa työskentelevät. Myös kasvien tunnistamisesta ja hevosen ruuansulatuskanavan toiminnasta löytyi hyvin tietoa. Kortteet eivät pienissä määrin ole hevosille haitallisia, mutta runsaasti kortetta sisältävä rehu on jatkuvasti syötynä vaarallista. Lisätietoa hevosille haitallisten ja myrkyllisten kasvien ominaisuuksista saa Anniina Kallioniemen ja Sini Kokkosen toimittamasta julkaisusta ”Hevosille haitalliset ja myrkylliset kasvit” (Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D5/2/2016, Luonnonvara-ala). – Parhaiten aineistoa löytyi myrkytysoireista ja niiden hoidosta. Julkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa theseus.fi -palvelussa sekä hevoseni.fi-sivustolla. Käytimme työssä vain luotettaviksi koettuja lähteitä, Kokkonen kertaa
Hormoniperäisen kaviokuumeen aiheuttajia voivat olla joko ylipainoisilla hevosilla esiintyvä metabolinen syndrooma (EMS, equine metabolic syndrome) tai vanhoilla hevosilla esiintyvä aivolisäkkeen toimintahäiriö (PPID, pituitary pars intermedia dysfunction). Lisäksi Karikoski kuvaili tutkimuksessaan hormoniperäisen kaviokuumeen aiheuttamia muutoksia kavioissa, etenkin niiden lamellikerroksessa. 10 ELL Ninja Karikosken väitöstutkimus osoittaa, että hevosen luonnostaan esiintyvän kaviokuumeen taustalla ovat yleisimmin hormoniperäiset syyt, etenkin kohonnut veren insuliinipitoisuus. Kaikilla kaviokuumetta sairastavilla PPID-hevosilla oli kohonnut veren insuliinipitoisuus, kun taas kavioistaan terveillä PPID-hevosilla ja kontrollihevosilla insuliinipitoisuus oli normaali. Sekä lamellikerroksen muutokset että kavion ulospäin näkyvät muutokset, kuten rengasmuodostus kavion seinämässä ja/tai kavioluun kiertyminen, vaihtelivat vakavuudeltaan, eikä niillä ollut yhteyttä kaviokuumeen kestoon. Karikoski vertasi myös kaviokuumetta sairastavien ja kavioistaan terveiden PPID-hevosten veren hormonipitoisuuksia sekä muutoksia kavioissa. Karikoski ehdottaa, että myös PPID-hevosilla kuten EMS-hevosilla kaviokuumeen aiheuttaa veren kohonnut insuliinipitoisuus.. K aviokuume eli kavion lamellikerroksen sairaus on yksi hevosen kivuliaimmista sairauksista, joka saattaa johtaa voimakkaaseen tai pitkittyneeseen kipuun ja jopa hevosen eutanasiaan. Osassa kavioita renkaat olivat todennäköisesti muodostuneet ennen oireiden alkamista, mikä viittaa oireettomiin kaviokuumeepisodeihin ennen varsinaista sairautta. Yliopistolliseen eläinsairaalaan kaviokuumeen vuoksi vuosina 2007 ja 2008 tuoduista hevosista 89 prosenttia sairasti hormonaalista muotoa. Aiemmin tulehduksellista muotoa on pidetty yleisimpänä, minkä vuoksi kaviokuumetutkimukset ovat keskittyneet tämän muodon tutkimiseen. Tulehduksellinen kaviokuume voi puolestaan aiheutua esimerkiksi suolistotulehduksen tai muun vakavan tulehduksen seurauksena, kun taas tukeutumiskaviokuume on yleensä seurausta epätasaisesta painon jakautumisesta esimerkiksi vastakkaisen raajan murtuman vuoksi. Väitös: Ylipaino suurin kaviokuumeen riski Hormoniperäisen kaviokuumeen aiheuttajia voivat olla joko ylipainoisilla hevosilla esiintyvä metabolinen syndrooma tai vanhoilla hevosilla esiintyvä aivolisäkkeen toimintahäiriö. Karikosken tutkimus osoittaa, että hevosen luonnostaan esiintyvän kaviokuumeen taustalla ovat yleisimmin hormoniperäiset syyt, etenkin kohonnut veren insuliinipitoisuus. Näistä kahdella kolmasosalla oli metabolinen syndrooma ja yhdellä kolmasosalla PPID. Kaviokuume voidaan jakaa syntymekanisminsa perusteella hormoniperäiseen ja tulehdukselliseen muotoon sekä tukeutumiskaviokuumeeseen, joka on kuitenkin hyvin harvinainen. Tutkimukset on tehty pääosin kokeellisilla malleilla, mutta luonnostaan esiintyvää kaviokuumetta on tutkittu hyvin vähän. Lisäksi vain kaviokuumetta sairastavien PPID-hevosten kavioissa todettiin patologisia muutoksia, kun taas kavioistaan terveiden PPID-hevosten kaviot eivät poikenneet kontrollihevosten kavioista. Ylipaino on merkittävä tekijä Karikoski selvitti kuinka yleisiä hormonaaliset syyt, EMS ja/tai PPID, ovat luonnostaan esiintyvän kaviokuumeen aiheuttajina. ELL Ninja Karikoski tutkii väitöskirjatyössään luonnostaan esiintyvää kaviokuumetta
Koko näyttelyn parhaaksi kukitettiin Porteur de Lumiére, toiseksi sijoittui Fievelyn Carrus ja kolmanneksi Pin Rock’s Miffle.. toukokuuta. Nuorten ratsuhevosten ja ratsuponien näyttelykauden päätapahtumassa arvosteltiin yhteensä 69 hevosta, joista kymmenen ylsi I palkintoon. Perinteiset Kasvattajapäivät järjestettiin Ypäjän hevosopistolla 7. M intti Hassisen kasvattama FWB-tamma Porteur de Lumiére valittiin Kasvattajapäivien 2016 parhaaksi. 11 Porteur de Lumiére Kasvattajapäivien Best in Show Kasvattajapäivien voittajan Porteur de Lumiéren omistavat Mintti Hassinen ja Mertsi Maaniitty
12 I palkinnon FWB Convoyage valittiin parhaaksi 1-vuotiaaksi oriiksi. Kaikki finalistit olivat tammoja. Florentino THE palkittiin parhaana 2-vuotiaana oriina. Parhaana 1-vuotiaana palkittiin FWB-tamma Fievelyn Carrus. – Menestys oli toiveissa, mutta voitto oli silti positiivinen yllätys. Vuoden kasvattajana palkittiin voittajahevosen kasvattaja Mintti Hassinen. 1-vuotiaiden parhaat Fievelyn Carrus ja Convoyage Parhaana 1-vuotiaana palkittiin Helena ja Jukka NiiraPorteur de Lumiére.. – Menestys oli toiveissa, mutta voitto oli silti positiivinen yllätys, Mintti Hassinen kommentoi tyytyväisenä voiton jälkeen
sen omistama ja kasvattama FWB-tamma Fievelyn Carrus (Fürsten-Look). Mintti Hassisen ja Mertsi Maaniityn omistama FWBestetamma palkittiin I palkinnolla kokonaispistemäärällä 42. I palkinnolla palkittiin myös Hannover-esteruuna Stacco (Stalypso), FWB Chardonnay Nahi (Cagliostro 161), FWB De La Nicorette (Pin Rock’s Black Velvet 147) ja FWB Pin Rock’s Tanita Tikaram (Pin Rock’s Black Velvet). Tamma arvosteltiin askellajihevosena ja se sijoittui finaalissa toiseksi. Kasvattajapäivien parhaan esittäjän kiertopalkinnon ansaitsi Madis Morna. 1-vuotiaita esitettiin yhteensä 27. 1-vuotiasta I palkintoon ylsivät myös suomalainen ratsuponi Tia’s Airborne Swan (Spawn 7 RP) ja Lindy Hop de Quadrille (Don Larino). Teksti: Hippos Kuvat: Hippos/ Pirje Fager-Pintila. I palkinnon FWB Convoyage (Concreto 174) valittiin parhaaksi 1-vuotiaaksi oriiksi. 13 Parhaana 3-vuotiaana palkittiin FWB-tamma Pin Rock’s Miffle. Fanny Peltosen omistama FWB-tamma arvosteltiin askellajihevosena ja palkittiin I palkinnolla. Porteur de Lumiére ja Florentino THE parhaat 2-vuotiaat Best In Show’ksi valittu Porteur de Lumiére (Dinken) oli myös paras 2-vuotias tamma sekä ikäluokan voittaja. Parhaana 1-vuotiaana palkittiin FWB-tamma Fievelyn Carrus. Kaisu Västinsalon omistama ja Ann-Lis Kivipellon kasvattama Convoyage arvosteltiin estehevosena. Pin Rock’s Miffle paras 3-vuotias Parhaana 3-vuotiaana palkittiin Ira Ristimäen kasvattama Pin Rock’s Miffle (Pin Rock´s Black Velvet 147). Marianne Mäkelän omistama SWB-ori Florentino THE (Florestan I) palkittiin parhaana 2-vuotiaana oriina. 2-vuotiaita esitettiin yhteensä 30. 3-vuotiaita esitettiin yhteensä 12
– Jos rodun alkuperämaan tuomari matkustaa pitkän matkan Suomeen arvostelemaan oman maansa rotua asiantuntijana, pitäisi häntä myös kunnioittaa niin, että valmistelee hevosen huolellisesti näyttelyyn. Hevosen esittäminen näyttelyissä -kurssi järjestettiin maaliskuussa Nurmijärven Kiljavalla. Hevosia alettiin tarkastaa myös ennen kantakirjaan merkitsemistä. 14 Näyttelyiden perinteet ovat maailmalla pitkät ja ulottuvat 1800luvulle, jolloin isännät kilpailivat siitä kenellä on kylän komein hevonen. – Match-show on hyvä paikka käydä totuttamassa hevosta näyttelyyn sekä harjoittelemassa hevosen esittämistä tuomareille. – Kun hevonen on hyvin valmisteltu näyttelyyn, on tuomarin työ paitsi helpompaa myös mielekkäämpää ja arvostelu on varmempaa. Aikaa on vain muutama minuutti hevosta kohden, ja jos hevonen ei esimerkiksi suostu esittämään liikkeitään kunnolla, on vaikea arvailla, miten se pystyisi liikkumaan parhaimmillaan. N äyttelyitä järjestetään Suomessa kolmea eri tyyppiä, joilla jokaisella on oma tarkoituksensa. Tuomarit voivat arvostella vain sitä mitä näkevät. Parempi! Vasen takajalka on hiukan liian takana, mutta muuten hevonen seisoo hyvin. Myös tuomarin työ helpompaa Tuula Pyöriä toivoisi tuomarina, että omistaja arvostaisi sekä hevostaan että tuomareita ja tuo hevosen näytille parhaimmillaan; hyvässä kunnossa, karva kiiltävänä sekä hyvin käyttäytyvänä. – Rotunäyttelyssä verrataan hevosia toisiinsa ja ne kilpailevat keskenään. – Hevoselle annetaan parhaat mahdolliset eväät, jotta se olisi näyttelyissä parhaimmillaan. – Tiedän, ettei aina ole helppoa esittää hevosta tuomareiden edessä ja tiedän myös, millaista on arvostella esitettävää hevosta, Pyöriä viittaa sekä esittäjän että tuomareiden vaikeaan työhön ja kertoo, miten hevosen esittäjä voisi tehdä tuomareiden työstä helpompaa. – Hippoksen jalostusnäyttelyssä hevonen jalostusarvostellaan yksilönä. Rotunäyttelyissä on usein paikalla rodun oman maan asiantuntijatuomari. Asiantuntijana ja kurssin vetäjänä toimi Hippoksen rakennetuomari Tuula Pyöriä, joka on kasvattanut connemaroja ja ollut useita vuosia mukana näyttelytoiminnassa eri rooleissa. Hyvin valmisteltu hevonen kertoo omistajan kunnioituksesta Hevonen esitetään parhaimmillaan. Varsan kanssa kaikki käsittely valmistaa sitä näyttelyyn ja siksi on tärkeää, että jokainen käsitVäärin! Hevonen seisoo takajalat liian takana. Hevosia ei verrata toisiinsa vaan rotumääritelmään. Kurssin järjestivät Vuonotalli Solsikke sekä Suomen Vuonohevosyhdistys ry. Pyöriä neuvoo panostamaan näyttelyyn hankkimalla hevoselle kokeneen esittäjän, joka tuntee säännöt ja vaatimukset sekä pystyy esittämään hevosen parhaalla mahdollisella tavalla. Valmistelu alkuun ajoissa Tuula Pyöriä suosittelee aloittamaan näyttelyyn valmistautumisen vähintään kaksi kuukautta ennen näyttelypäivää
Se hoituu parhaiten suuressa tarhassa ja sopivassa laumassa. – Suosittelen pesemään hevosen kaksi viikkoa ennen näyttelyä ja vielä edellisenä päivänä hyvin. – Tärkeää on olla koko ajan läsnä, huomio kiinnittyneenä hevoseen ja kuunnella mitä ohjeita tuomareilta kenties tulee. Hyvä valmistelu antaa tuomareille mahdollisuuden nähdä hevosen parhaat puolet.. Hevonen ei saa kyllästyä Pyöriän mukaan näyttelyyn harjoitellaan sen verran, ettei hevonen kyllästy. Ruokinta, liikunta ja mahdollinen loimitus järjestetään niin, että hevonen on näyttelyssä sopivassa kunnossa, lihaksikas ja karva kiiltävänä. Tarvittaessa raippaa voi käyttää merkinantovälineenä. Paikallaan seisomista harjoitellaan niin, että hevonen seisoo tasapainossa, tuomarien puoleinen jalkapari avoinna. Kavioiden vuolu ja kengitys tulee tehdä viikko-kaksi ennen, eikä viime tipassa. Saksien jälkiä ja lovia ei saa jäädä. – Hevosen liike lähtee takaa. 15 telykerta opettaa sille jotain; se kävelee vierellä, lähtee liikkeelle pyynnöstä ja pysähtyy viereen, seisoo paikallaan, on kuulolla, eikä hösäile. Kevään oripäiville valmistelu aloitetaan jo syksyllä. Hevosta voi seistessäkin hiukan herätellä naputtamalla esimerkiksi raippaa kypärään tai omaan jalkaan. – Muutaman kerran kannattaa käydä vieraassa paikassa harjoittelemassa jo senkin vuoksi, että näkee miten hevonen käyttäytyy, hän suosittelee. Harja trimmataan rodulle tyypilliseen tapaan, mutta myös rakenteen mukaan. Esittäjä tärkeässä roolissa Tuula Pyöriä painottaa, että hyvä esittäjä pystyy esittämään hevosen parhaat puolet ja tiedostaa puutteet, eikä korosta niitä. Varsojen päivittäinen liikunta on myös tärkeää. Harjoittelussa on hyvä olla mukana hevosia tunteva henkilö, joka kertoo milloin hevonen liikkuu aktiivisesti ja irtonaisesti sopivassa tahdissa ja tempossa, käyttää takaosaansa ja polkee hyvin alleen. Korvaja partakarvat voidaan trimmata pois siististi, tuntokarvoja ei ajella. Esittäjä seisoo hevosen edessä ryhdikkäästi ja on keskittynyt hevoseen. Jalkojen asentovirheitä ei myöskään voi korjata kengityksellä, vaan mahdolliset korjaukset on tehtävä jo maitovarsalle. Varusteet valitaan mielellään aina alkuperämaan käytännön mukaan. Hevosen tulisi seistä ryhdikkäänä, ei kuitenkaan yliryhdissä
Hevosen asento korjataan aina mielellään eteenpäin. Uloimmat jalat näkyvät polvesta ja kintereestä alaspäin noin kavionmitan tuomarin puoleisten jalkojen sisäpuolella, Tuula Pyöriä sanoo. – On tärkeää, että hevonen seisoo ryhdikkäästi, sivukuva suoraan kohti tuomareita. Raviliikkeitä arvostellessa esittäjä pitää ohjia oikeassa kädessä ja antaa mahdollisimman paljon tilaa hevoselle juosta. Hyvä avustaja osaa auttaa juuri oikeaan aikaan ja on oikeassa paikassa. Rakenteen esittäminen – Avustajan käyttö on sallittua ja nuoren hevosen kanssa se on suositeltavaa. – Sitäkin on hyvä harjoitella etukäteen, jotta hevonen tietää miten toimia, Pyöriä neuvoo. Esittäjän käsi säätelee hevosen ryhdin ja liike lähtee takaa. Ei ratsastushousuja eikä mielellään farkkuja. Liikkeiden esittäminen. Jotta liikkeet voidaan arvostella, hevosen tulisi liikkua suoraan eikä mutkitella. H evonen asetetaan seisomaan vasen tai harjaton puoli tuomaristoon päin. Esittäjä voi tarvittaessa säädellä hevosen ryhtiä pyytämällä hevosta nostamaan tai laskemaan päätään ja ojentamaan kaulaansa. – Kulmissa voi ottaa hevosen käyntiin, jotta se ei kaartaisi uralta liian kauaksi. H evosen käyntija raviliikkeet esitetään kolmion mallisella uralla, jotta tuomarit näkevät liikeradat parhaiten sekä takaa, sivulta että edestä. – Esittäjällä tulee olla siistit vaatteet. Hevosta ei vedetä perässä, vaan raipalla voi auttaa antamalla merkin, kun pitää lähteä reippaammin eteenpäin, Tuula Pyöriä sanoo. Kun tuomaristo haluaa nähdä jalka-asennot edestäpäin esittäjä siirtyy hevosen sivulle. 16 – Esittäjän tehtävä on seurata näyttelyn kulkua, jotta on ajallaan oikeassa paikassa. Myöhästyminen voi johtaa hevosen hylkäämiseen ja vähintäänkin siihen, että toiset joutuvat odottamaan ja näyttely viivästyy. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomarin puoleinen etujalka on kohtisuoraan maata kohti, samoin takasääri. – Auki repsottavat takit, liian pienet liivit ja roikkuvat huivit eivät sovi kehään. Yläosana voi olla esimerkiksi siisti paita ja/tai liivi tai hyvin istuva takki. Myöskään valkoisia housuja ei enää suositella, sillä ne ovat epäkäytännölliset. Hevosta voi ohjata kääntymään nostamalla reipan pää kohti hevosen päätä, jolloin hevonen väistää. Jos hevonen liikkuu paljon tai ei malta seisoa paikoillaan, viedään hevonen pienen voltin kautta takaisin tuomariston eteen oikealle paikalleen. – Tässä vaiheessa esittäjän pitäisi pystyä jouksemaan reippaasti hevosen tahdissa, jotta liikkeet pääsisivät oikeuksiinsa. – Samalla näkyvät myös ne jalkojen asentovirheet, joita ei ehkä muuten huomaa. Kättä ei saa pitää turvan edessä. Vaatteiden värit valitaan niin, että huomio Esittäjän pitää pystyä juoksemaan hevosen vierellä mahdollisimman ripeästi. Hevosen tuomarin puoleisen jalkaparin tulee olla avoin. – Käyntiä esittäessä ohjien päät ovat vasemmassa kädessä ja oikea käsi lähellä hevosen alaleukaa. Hippoksen rakennetuomari Tuula Pyöriä on osallistunut näyttelyihin useissa eri rooleissa; tuomarina, kasvattajana, omistajana, esittäjänä sekä järjestäjänä. Avustaja ei saa olla hevosen ja lautakunnan välissä, ei liian lähellä hevosta, muttei myöskään liian kaukana. Hippoksen jalostusnäyttelyissä rotuponeilta ja vuonohevosilta laukka arvostellaan niin että hevonen päästetään irti maneesissa
17 kiinnittyy hevoseen ja esittäjä sulautuu taustaan. Jos menee huonommin kuin odotti, voi seuraavaa kertaa odotellessa valmistautua vielä vähän paremmin, neuvoo Pyöriä ja toivoo, että jokainen käyttäytyisi näyttelyissä kaikissa tilanteista korrektisti. – Kun valmistautuu hyvin, voi kehään mennä hymyillen. – Jos pystyy lisäksi auttamaan toisia, niin aina parempi. Rotunäyttelyissä ja Matchshowssa säännöt ovat erikseen mainittu. Iloinen tunnelma Tuula Pyöriä tietää, että näyttelyissä voi jännittää ja hommat voivat mennä pieleen. – Harmia ei koskaan kannata purkaa kanssakilpailijoihin tai hevoseen. Kuva: Satu Pitkänen Tuomarin työtä helpottaa, kun hevonen esitetään hyvässä kunnossa ja hyvin käyttäytyvänä.. Kypärä on Hippoksen näyttelyissä pakollinen ja käsineet on myös hyvä olla. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Tuula Pyöriä esitti connemaraponien rotunäyttelyissä vuonna 2014 kolmannen polven oman kasvattinsa Caragh Emerin. – Hyvä käytös niin toisia hevosenomistajia ja -esittäjiä, yleisöä kuin tuomareitakin kohtaan ennen näyttelyä, sen aikana ja jälkeen on toivottavaa ja myös tärkeää näyttelyn tunnelman osalta. Raippa pidetään aina mukana merkinantovälineenä ja sellaisena sitä saa myös käyttää. Pyöriä painottaakin, että hevonen on ihan se sama hevonen kuin ennen näyttelyäkin omistajalleen yhtä tärkeä ja rakas
Olin aikaisemmin esittänyt näyttelyissä Viljon emää ja isää. Sanoin Sarille, että jos joskus syntyy musta orivarsa, haluan sen!, Viljon omistaja Roger Lumberg kertoo. Oripäivien voittaja oli hollantilainen poni Up To Date of Shetlane, joka sai saman pistemäärän. Virgil eli lempinimeltään Viljo on rodultaan shetlanninponi ja sen omistaa suomalainen Roger Lumberg. Kierroksen kautta nykyiseen kotiin Musta orivarsa syntyikin, mutta se tuli Rogerille vasta parin mutkan kautta. Se sai kuitenkin 3-vuotiaana Viljo voitti joka ainoan 3-vuotiaiden luokan Suomessa, johon se osallistui. Suomeen menestystä Ruotsin shetlanninponien oripäiviltä Viljo niittää mainetta Ruotsin maalla Poniori Kakkulanmäen Virgil kantakirjattiin huhtikuussa Ruotsissa korkeimmilla pisteillä mitä suomalainen 4-vuotias poni on koskaan saavuttanut. 18 V iljo on syntynyt Suomessa, ja sen isä on Salut III, emä Sammalisen Vanilla ja emänisä Gläntans Pirat. Up to Date on voittanut monesti myös Hollannin oripäivät. Sillä on myös huomattavan erilainen tausta kuin monella muulla jalostusoriilla. Viljon kasvattajat ovat Sari Rasi ja Miia Kontratjeff Loviisasta. Kaksivuotiaana Viljo myytiin Joensuuhun, jossa se ehti olla vajaan vuoden.. Se sai pisterivikseen 99889, eli yhteensä 43 pistettä, ollen samalla myös luokkavoittaja. Viljo oli myös päivän toiseksi paras. – Viljon isä, isänisä, emä, emänisä ja emänemä ovat suomalaisten omistamia. Viljo on kolmas Ruotsiin kantakirjattu suomalainen poniori, mutta ainoa, jonka emä on suomalainen. rotutyyppipisteistä 10, jonka vuoksi tämä ori valittiin näyttelyn parhaaksi. Viljo kantakirjattiin Ruotsiin, Tenhultin oripäivillä lauantaina 2.4.2016 erittäin hyvillä pisteillä
Ponit huostaanotettiin, koska niitä ei oltu hoidettu riittävän hyvin ja ponit olivat paikassa, jonka tilat eivät sopineet hevosten pitoon. – Viljon tarina on oikea tuhkimotarina, se on tullut minulle huostaanoton kautta, Roger kertoo. Hevoset ovat luotu tekemään töitä, Viljon omistaja Roger Lumberg sanoo. Viljo oli tullessaan hyvin likainen ja pitkäkarvainen. – Hevosten kasvattaminen on hankalaa, ja välimatkojen takia ei aina tiedä millaisiin oloihin omat kasvatit menevät, Roger harmittelee. Näyttelytuloksista saadaan puoleeton arvostelu hevosen tai ponin rakenteesta ja liikkeistä, sekä nähdään viitteitä sen vanhempien jalostusarvosta sekä periyttämiskyvystä. Se oli viettänyt koko talven taivasalla. Viljo pikkuvarsana kasvattajansa Sari Rasin luona. – Minusta ponilla pitää olla myös jotakin hyötykäyttöä, eikä vain kaunis ulkomuoto. Tämä oli valvovan eläinlääkärin mielipide jonka vuoksi ponit sijoitettiin uudelleen. Vermon poninäyttelyssä se oli paras nuori ori, Ypäjän kansainvälisessä näyttelyssä se voitti luokkansa saaden kultaa. 19 Vastasyntynyt Viljo emänsä Sammalisen Vanillan kanssa. Nuoresta iästään huolimatta Viljo on jo luotettava ratsu. Niin kuin se sitten voittikin! 3-vuotiaana Viljo voitti joka ainoan 3-vuotiaiden luokan Suomessa johon se osallistui. Viljo oli ollut vasta yhdeksän viikoa Rogerilla, kun se osallistui ponioripäiville Ypäjällä. Rogerin omistukseen Viljo tuli viime vuoden helmikuussa. Viljon jalostusarvostelu ei mennyt aivan putkeen. Näyttelytuloksista saadaan puoleeton arvostelu hevosen tai ponin rakenteesta ja liikkeistä.. Alku ei ollut helppo Kantakirjattaville roduille järjestetään vuosittain useita näyttelyitä ympäri Suomen. Pisimmät karvat sen selässä olivat jopa 25 senttiä pitkiä. Orinäyttelyssä sen keskiarvopisteet olivat vain 6,95 ja minulle ehdotettiin jopa Viljon ruunaamista muutaman suomalaisen kasvattajan puolelta. Pablo meni kaverilleni, jossa se saa olla elämänsä loppuun saakka erinomaisessa hoidossa. – Sari soitti, että Viljo sekä toinenkin poni, Pablo täytyy hakea pois sen edellisiltä omistajilta, eläinlääkärin määräyksestä. Sanoin, että sitä ei ruunata ja se voittaa vielä kaikki omat luokkansa tänä vuonna. Turussa se sai ensimmäisen palkinnon sekä luokkavoiton. Myöhemmin ponit siirtyivät omistukseeni. – Se sai huonot pisteet
Karvapeite: Karvapeite vaihtelee vuodenaikojen mukaan: talvella paksu pohjavilla,sen päällä suoraa,pitkää peitinkarvaa, joka suojaa sateelta ja pitää ponin ihon kuivana huonoimmillakin säillä. Liikkeet: Suorat, irtonaiset, matkaavoittavat liikkeet, käyttäen kaikkia niveliä, rodulle ominainen pyörivä liike. Lautaset ovat leveät ja pitkät, hännän kiinnityskohta ylhäällä. Kylkiluut ovat kaarevat, lanne vahva ja lihaksikas. Shetlanninponit jakautuvat epävirallisesti hollantilaisiin, ruotsalaisiin ja brittiläisiin rotutyyppeihin. 20 Viljo ja ratsastajansa Camilla ovat tulossa lenkiltä, paikka Unique Stables Lohja. Hollantilaiset ovat hieman lyhytrunkoisia, shetlanninponin kuuluu olla hieman pidempi rungoltaan. Takajalat: Reidet ovat vahvat ja lihaksikkaat, kintereet vahvat ja hyvin muodostuneet. Väri: Shetlanninponit saavat olla mitä tahansa hevosissa tunnettua väriä paitsi pilkullisia. Rungon tulee olla vahva ja siinä ”paljon tilaa sydämelle” (leveä edestä). Tuomarit ovat kehuneet Viljoa tyypiltään erittäin kansainväliseksi, Roger Lumberg kertoo. Vuohiset ovat joustavat. Säkäkorkeus: Rekisteröidyt yksilöt eivät saa ylittää 107 cm. Sitävastoin kesäpeitinkarva on erittäin lyhyttä ja siinä on kauniin silkkimäinen hohto. Kotioloissa Viljo on luonteeltaan kiltti ja rauhallinen, eikä Rotumääritelmä on rodun ”ohjekirja” siitä miltä ponin kuuluu tyypillisenä rotunsa edustajana näyttää. – Viljo on rotutyypiltään hyvä. Yleistä: Shetlanninponin silmiinpistävin ja tärkein ominaisuus on sen elinvoimainen, eloisa olemus (presence). Rakenteeltaan kestävä ja vankka. Ponit mitataan mittakepillä sään kohdalta maahan siten, että ne seisovat tasaisella alustalla, joka on mieluiten betonia. Käynnissä takajalan tulee astua etujalan jättämään jälkeen. Otsa on leveä ja silmät suuret, tummat ja älykkäät. Etujalat: Etujalat ovat runkoon nähden hyvin asettuneet ja niissä riittävän hyvä, litteä luusto. Kintereet eivät saa olla kiverät eivätkä liian suorat. Runko: Kaulan tulee liittyä hyvin lapaan, jonka vuorostaan tulee olla viisto,ei pysty, ja se päättyy selväpiirteiseen säkään. Sen isä on hieman korkeampi. Shetlanninponin rotumääritelmä Vuoden viimeisessä näyttelyssä Loimaalla 31.10.2015 se voitti kaiken, jopa isänsä. Pää: Pään tulee olla pieni ja runkoon nähden sopusuhtainen , pään asennon ryhdikäs. Tämän jäljeen Viljo lähti Ruotsiin jossa se arvosteltiin yksityistilaisuudessa, jossa se sai pisteet 98898=42. Viljo on myös juuri sopivan kokoinen, sen säkäkorkeus on tasan yksi metri. Sääriluu on lyhyt ja sopusuhtainen. Kaviot: Kovat, pyöreät ja hyvinmuodostuneeteivät liian lyhyet, kapeat, supistuneet tai ohutseinämäiset. – Viljo on täydellisen kokoinen, sillä se käy jalostukseen isommille ja pienemmille tammoille. Viljo näyttelymenestys herätti kansainvälisen huomion ja sitä on kyselty muun muassa Hollantiin. Jouhien tulee aina olla pitkät, suorat ja runsaat ja vuohiskarvojen suorat ja silkkiset. Sen isä on noin 105 senttiä korkea, eli hieman isohko shetlanninponiksi. Korvien tulee olla pienet ja pystyt, kaukana toisistaan ja hyvin eteenpäin suuntautuneet. Ypäjällä ruotsalainen shetlanninponikasvattaja Maria Pettersson tutustui Viljoon, joka lähti Petterssonin luokse viime marraskuussa. Mikä sitten on Viljon suosion salaisuus. Takaa katsottaessa jalat eivät saa olla liian kaukana toisistaan eivätkä kintereet pihtiset. Turpa on leveä ja sieraimet laajat ja avonaiset. Kansainvälistäkin huomiota Viljo näyttelymenestys herätti kansainvälisen huomion ja sitä on kyselty muun muassa Hollantiin. Viljo meni Marian hoiviin kantakirjaukseen saakka, josta se jatkaa matkaansa toiseen ruotsalaiseen siittolaan. Kyynärvarsi on voimakas. Lähde:www.shettis.com. Hampaiden ja leuan tulee olla normaaliasentoiset. Loimaalla se oli paras nuori ori, Champion Nuori, Paras suomessa syntynyt sekä Best In Show
Kotioloissa Viljo on luonteeltaan kiltti ja rauhallinen, eikä pidä turhaa meteliä.. Lisäksi hänellä on kolme muuta suomenhevosta, siitostamma ja kaksi suomenpienhevosta, joista toinen kilpailee ravikilpailuissa. Tällä hetkellä hänellä on Viljon lisäksi 12-vuotias suomenhevosori ja welsh mountain poniori, joka hyväkstyttiin kantakirjaan Ponioripäivillä Ypäjällä 24.4. Vauhdikasta menoa. Minusta ponilla pitää olla myös jotakin käyttöä, eikä vain kaunis ulkomuoto. Shetlanninponihan on nimenomaan lasten poniksi tarkoitettu rotu, Roger muistuttaa. Se ei kuitenkaan varsinaisesti ole ollut mukana ratsastuskoulun tuntitoiminnassa. Tulevaisuudessa siitä tulee varmaankin raviponi tai ratsu. 21 Näyttelyyn valmistautuminen alkaa edellisenä päivänä turkin pesulla ja föönauksella. Kotimaisemissa ne hoiti Roger Luberg. Hevoset ovat luotu tekemään töitä, Roger toteaa. – Ratsuna se on tosi kiltti ja ollut talutusratsuna yleisötapahtumissa jo 3-vuotis keväällä. Viljo tykkää myös hyppäämisestä ja sitä on irtohypytetty. – Viljo tykkää lapsista ja lapsikin voi hakea sen tarhasta. Roger on harrastanut hevosia lapsesta saakka. Se osaa nostaa laukat ja on toiminut pikkutyttöjen ratsuna Roger Lumbergin aiemmin omistamassa ratsastuskoulussa Lohjalla. Vaikka se on ori, tammojenkin ohi pystyy hyvin kävelemään ongelmitta. Näyttelyyn valmistautuminen alkaa edellisenä päivänä turkin pesulla ja föönauksella. Nyt Viljo on Ruotsissa. Viljo tykkää myös hyppäämisestä ja sitä on irtohypytetty. Viljo pitää myös hyppäämisestä Viljo on sisäänratsastettu 3-vuotiaana ja sillä on myös ajettu. pidä turhaa meteliä. Perheessä oli ravihevosia ja hän itse kilpaili ratsastuksessa nuorempana josta siirtyi poniravien kautta raveihin hevosten kanssa. Lapsetkin pystyvät toimimaan sen kanssa
22 – Olin nuorena rohkea ja rämäpäinen, ja isä sanoi että nyt tämä touhu loppuu, kun aina ratsastaessa sattui haavereita ja luunmurtumia. Viljo jää täksi kaudeksi Ruotsiin astumaan. Suomessa Viljo on hyväksytty jalostukseen 3-vuotiaana, joka myös tarkoittaa sitä, että sillä on kansainvälinen jalostuslupa. Ensimmäistä jälkeläistä odotetaan syntyväksi pian, toukokuun lopulla. nro: SE 38-91-5506 2.55,2aly 2.50,5ly Chanell P99-1373 Ruunikko SE 6.5.1999 Shetland alkup. rek. nro: SE 38-99-1439 Watson v. Rauhallisena luonteena se ei ollut reissusta moksiskaan. Dorpzicht* NL-S.745 NL 5.6.1977 Simone v.d. Tammat eivät sitä häiritse, eikä se pelkää mitään, ei edes rekkoja tai traktoreita, Roger Lumberg kuvailee. Näyttelyjä varten poni pestään. En kuitenkaan aio ruunata sitä ikinä! Roger aikoo pitää Viljon itsellään, eikä suunnittele sen myymistä, vaikka kyselyitä on tullut ulkomaita myöten. Koxkampen* NL-S.90511 NL Capone-Fire* RS 252 19.5.1989 Ballerina* RS 2427 1.5.1989 :Isä :Emä Sukutaulu: Kakkulanmäen Virgil:. Shetlanninponit kehittyvät hitaasti ja ovat aikuisia vasta noin 7-8 vuoden ikäisinä. Alkuperäisrotujen ponien harja ja häntä jätetään luonnollisesti auki. – Jossain vaiheessa se siirtyy varmaan käyttöponiksi, joko ravuriksi tai ratsukäyttöön. nro: SE 38-91-8421 Gläntans Pirat 79 SH P91-1642 Ruunikko SE 19.4.1991 Shetland alkup. rek. rek. Vliek* NL-S.20795 1.6.1973 Bartje v. – Halvalla en myy! Siksi en usko että se heti ostettaisiin, olen sen verran kovan hinnan laittanut sille, hän sanoo. Ratsastuksen sijaan aloin ajaa raviponeilla, ja meille vuokrattiin shetlanninponi joka myöhemmin ostettiin meille. – Se on yleensä liiankin rauhallinen. Vliek* NL-S.20795 1.6.1973 Galax* RS 138 1976 Furunäs Pandora* RS 938 1978 Rosson of Transy* NL-S.596 Jessica v. Myös näyttelyissä Viljo käyttäytyy yleisesti ottaen hyvin. Ruotsalaisia tämä touhu tuntui naurattavan. Romer* RS 294 1989 Shetland Blossom* RS 3775 19.4.1995 Shetland Stelmore of Transy* SPSB 1775 Rosada of Transy* SPSB 7981 Rosson of Transy* NL-S.596 Jessica v. Pesun jälkeen Viljo föönataan kuivaksi, mistä se nauttii paljon ja seisoo aina tyytyväisenä paikoillaan toimenpiteen ajan. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Roger Lumbergin arkisto Salut III 140 SH 752006038050626 Musta SE 9.4.2005 Shetland Sammalisen Vanilla P04-1166 Punarautias FI 3.5.2004 Shetland Ytterhalls Kanon 253 SH 752006038974692 Musta SE 29.4.1997 Shetland alkup. Bergharen* NL-S.452 NL 1966 Dieltje van Herveld* RS 570 1968 Dulex* RS 110 1973 Furunäs Patricia* RS 825 1976 Newton v. Mahdollisesti se jää sen jälkeenkin Ruotsiin, tai menee Hollantiin, sillä tammamarkkinat ovat Suomessa rajalliset. rek. Nyt ensin kuitenkin kerätään meriitit näyttelypuolelta. Niin aloin kiinnostua shettiksistä, Roger muistelee. Toinen tammoista kuitenkin menehtyi alkukeväästä. Bunswaard* RS 244 6.5.1984 Shetland Ytterhalls Akleja* RS 2078 22.6.1987 Shetland Furunäs Porfyr* RS 222 1983 Shetland Ytterhalls Akleja* RS 2078 22.6.1987 Shetland Kärlingehults Orkan* RS 176 1980 Shetland Furunäs Paulina* RS 1372 SE 1982 Shetland Django v.d. 4-vuotias Viljo on vielä nuori. Se on jo astunut kaksi tammaa viime vuonna Suomessa jotka jäivät molemmat tiineiksi. Tulevaisuuden suunnitelmia Tällä hetkellä Viljo on Ruotsissa, jonne se matkasi laivalla, omassa kuljetustrailerissaan. nro: SE 38-97-4692 Ytterhalls Evita* RS 2787 Musta 1991 Shetland alkup
Rokotukset ja hampaiden huolto kuuluvat perusterveydenhoitoon Tapaturman aiheuttamat vaivat yleisimpiä hevosilla Vaikka yleisimmin hevonen tarvitsee eläinlääkäriä erilaisista tapaturmista johtuvien vaivojen vuoksi, ovat elintasosairaudet hevosillakin yleistyneet liikalihavuuden vuoksi. Hevosta ei yleensä tarvitse näiden hoitotoimenpiteiden vuoksi kuljettaa eläinlääkäriin, vaan valtaosa perusasioista hoituu Vaikka hevosillakin on sairauksia, yleisimmin eläinlääkäriä tarvitaan erilaisten tapaturmista aiheutuvien vaivojen ja vammojen hoitoon.. Hampaat huolletaan ja rokotukset hoidetaan harrastehevosillakin ajan tasalle noin kerran vuodessa, kisahevosilla usein puolen vuoden välein. 24 P erusterve hevonenkin tarvitsee säännöllistä eläinlääkärin hoitoa. Hevosen säännöllisiin terveydenhoitorutiineihin kuuluvat rokotukset, madotukset, hampaiden huoltaminen sekä kengitys
paat huolletaan puolen vuoden välein noin viiden vuoden ikään saakka, Martikainen kertoo. Myös rokotusten suhteen kisahevoset noudattavat muita tiuhempaa, puolen vuoden sykliä. Arviolta jopa 80 prosenttia hevosista kärsii jonkin asteisesta purentaviasta, joka vaatii tihennettyä hammashoitoväliä, Martikainen muistuttaa. Nuorella hevosella hampaat vaihtuvat pysyviin 2,5-5 vuoden iässä, jolloin suuhun on hyvä vilkaista tihennetyin välein. mukavasti omalla kotitallilla. Mikäli hevosella ei ole ongelmia purennan kanssa, hampaiden huolto kotitallilla kerran vuodessa yleensä riittää. Omistaja tuntee hevosensa parhaiten. Suusta voi tulla vastaan ikäviä löydöksiä, ja tiedossa on tapauksia, joissa hevonen on jouduttu lopettamaankin, kun hampaita ovat raspanneet eläinlääkärin sijaan taitamattomat, usein ulkomaalaiset teknikot. Moni kisahevosen omistaja huollattaa hevosensa hampaat ennaltaehkäisevästi puolen vuoden välein. Yhtä paha asia kuin huono hoito on se, jos hampaat jätetään hoitamatta, jolloin muun muassa ähkyriski kasvaa, eläinlääkäri Pia Martikainen sanoo. Samassa yhteydessä on hyvä hoitaa rokotukset kuntoon. Tämän jälkeen hamHevosen hampaat tulee huoltaa säännöllisesti. 25 Rokotukset ja hampaiden huolto kuuluvat perusterveydenhoitoon Eläinlääkäri Pia Martikaisen mukaan hevosen yleisvointi ja käyttäytyminen arjessa ovat parhaita mittareita sen terveydentilasta. Eläinlääkäri osaa kuitenkin havainnoida sairauteen viittaavia muutoksia hevosen yleisolemuksessa edelliseen käyntiin nähden, jotka saattavat omistajalta jäädä huomaamatta. Tärkeää on, että hampaat hoitaa hampaisiin erikoistunut eläinlääkäri. Valtaosa perusasioista hoituu mukavasti omalla kotitallilla. – Jos hevosen suun anatomiassa on ongelmaa, hampaat voidaan joutua huollattamaan muutaman kuukauden väleinkin, mahdollisesti hevonen pitää viedä hammasspesialistille. – Kun hevonen varttuu parinkymmenen ikävuoden tuntumaan, hampaiden huolto on syytä tehdä jälleen tihennetysti,. – Yleensä siinä vaiheessa, kun hevonen opettelee kuolaimelle, hampaat huolletaan ensimmäisen kerran, etteivät suussa mahdollisesti olevat piikit aiheuta kipua ja siten ikäviä kokemuksia hevoselle. – Eläinlääkäri tutkii hampaat suunavaajan ja valon kanssa ja diagnosoi hampaiden huollon yhteydessä suusta mahdollisesti löytyviä ongelmia. Hampaat on tärkeää huollattaa säännöllisesti hampaisiin perehtyneen eläinlääkärin toimesta
26 puolen vuoden välein, Martikainen sanoo. Koska näytteestä eivät välttämättä näy kaikki loistartunnat, muun muassa heisimatoon tehoava loishäätö on hyvä antaa kerran vuodessa, laidunkauden jälkeen. Joskus rasvan poikkeuksellinen kertyminen voi olla myös oire sairaudesta. Omistaja tuntee hevosensa Martikaisen mukaan hevonen ei välttämättä tarvitse perusteellisia terveystutkimuksia, jos sen terveydentila on hyvä, eikä olemisessa ja elämisessä ole mitään poikkeuksellista. Aivolisäkeperäistä sairautta, PPID:tä esiintyy etenkin varttuneilla, yli 15-vuotiailla hevosilla ja poneilla, mutta sitä tavataan myös nuoremmilla hevosilla. – Mikäli näyte on puhdas, loishäätöä ei anneta. teen viittaavia muutoksia hevosen yleisolemuksessa edelliseen käyntiin nähden. Mikäli sairautta ei hoideta, voi siitä seurata kaviokuume. Hevonen tarvitsee säännöllistä eläinlääkärin hoitoa. Joskus on toki tilanteita, jossa pitkässä hoitosuhteessa havaitsen eläinlääkärinä sairausesti, mutta suoraan. – Lihavuus aiheuttaa hevosille ja poneille aineenvaihduntaan liittyvää metabolista oireyhtymää, joka muistuttaa ihmisten II -tyypin diabetesta. Martikainen kertookin huomauttavansa hevosen tai ponin lihavuudesta ystävälli. Lihavuus ei ole harmitonta, vaan siitä seuraa sairauksia hevosille, kuten ihmistenkin kohdalla. Nykyisin turhia loishäätöjä pyritään välttämään, ja rutiinilääkityksen sijaan hevosen ulosteesta otetaan loisnäyte. – Yleisvointi ja käyttäytyminen arjessa ovat parhaita mittareita hevosen terveydentilasta, omistaja tuntee hevosensa parhaiten. Jos madonmunia löytyy runsaasti, määrää eläinlääkäri kyseiseen tarkoitukseen sopivan loishäädön. Loisnäyte ennen lääkitystä Madotus kuuluu myös hevosen vuosittaiseen terveydenhoitoon. Varsoilla suositukset ovat erilaiset, Martikainen kertoo. Muutokset ovat kenties jääneet omistajalta huomaamatta tai omistaja on pitänyt niitä normaaleina, esimerkiksi vanhenemiseen liittyvinä asioina. Rokotuksen tai hammashoidon yhteydessä tehty yleiskatsaus riittää useimmille hevosille. Ideaalitilanteessa lääkityksen teho varmistetaan vielä uudella ulostenäytteellä kahden viikon kuluttua loishäädöstä. Eläinlääkäri voi tulla kuitenkin hevosen omalle kotitallille huoltamaan hampaat ja antamaan rokotukset. Lihavuudesta elintasosairauksia Etenkin liika pyöreys vaivaa nykyhevosia. Keskustelun pohjalta arvioidaan, onko asiaa syytä lähteä tutkimaan tarkemmin. – PPID ilmenee usein muutoksina karvapeitteessä ja sen vaihtumisessa, etenkin pörröisenä ja kiharana karvana, lisääntyneenä juomisena, pissaamisena ja hikoiluna. – Toki loishäätö tehdään myös, jos hevosella havaitaan sellaisia kliinisiä oireita, joiden perusteella on syytä epäillä loistartuntaa. Selän lihakset usein katoavat ja vatsa alkaa pullotLihavuus aiheuttaa hevosille ja poneille aineenvaihduntaan liittyvää metabolista oireyhtymää, joka muistuttaa ihmisten II – tyypin diabetesta. Koska moni hevonen jännittää eläinlääkärin käyntiä ja ei tutkimushetkellä välttämättä käyttäydy normaalisti, on Martikaisella tapana haastatella omistajaa käynnin yhteydessä ja kysellä, onko voinnissa ollut jotain poikkeuksellista
Kavion pohjaan syntyy pistemäinen reikä, josta bakteerit pääsevät sisälle kavioon ja synnyttävät paiseen. Martikaisen mukaan terve harrastehevonen voi hyvin nauttiessaan riittävästi laadukasta karkearehua eli heinää tai säilöheinää ja lisäksi kivennäsiä. Teksti: Tuula Kolehmainen Lisätietoja: www.konitohtori.. Esimerkiksi kaviopaise on hyvin yleinen vaiva ja ehdottomasti tavallisin syy akuuttiin ontumiseen. Vaikka loishäädöt, hammashuolto, veden saanti ja rehun sopivuus olisivat kunnossa, voi ähky iskeä. Kuten on ihmistenkin kohdalla, ei urheiluhevonenkaan yleensä täysin vammoitta pärjää. – On kuitenkin hevosia, jotka lihovat, jos niillä on ruokaa jatkuvasti täysin vapaasti saatavilla. – Paiseen asianmukainen avaaminen poistaa ontuman ja tämän jälkeen kaviota tulee pitää muutamien päivien ajan desinfioivassa hauteessa pohjaan tehdyn aukon suojaamiseksi. Nykyisin sairauteen on kuitenkin lääkitys, millä hevosen elämänlaatua ja eliniän ennustetta voidaan parantaa. Vaikka hevosella ei tällä hetkellä vaivoja olisikaan, verenkuva otetaan vertailuarvoksi tulevaisuutta varten, jos ongelmia ilmenee. – Hoitamattoman taudin vakavin seuraamus on kaviokuume, jonka PPID:tä sairastava hevonen on valitettavan herkkä saamaan, Martikainen kertoo. Harrastehevonen ei välttämättä tarvitse edes kauraa, purkkiviidakkoon ei ole syytä sotkeutua lainkaan. Pitkät paastot ruokintakertojen välillä eivät tee hyvää hevoselle. 27 taa, hevonen on normaalia väsyneempi ja apaattisempi. Urheiluhevosilla eri asteiset, rasitusperäiset ontumat ja selkäsairaudet ovat hyvin yleisiä. Jos ravitsemusta näet täydentää monilla erilaisilla ja päällekkäisillä valmisteilla, voi siitä seurata ravintoaineiden epätasapaino. – Monilta kisahevosilta, toisinaan harrastehevosiltakin halutaan tutkituttaa pieni verenkuva, josta näkyvät muun muassa hemoglobiini sekä punaja valkosoluarvot. – Riittävä määrä pureskelua vaativaa karkearehua pitää hevosen mahan ja pään kunnossa. Myös tapaturmaiset haavat ja silmäoireet työllistävät eläinlääkäriä. Tapaturmat yleisiä Vaikka hevosillakin on sairauksia, yleisimmin eläinlääkäriä tarvitaan erilaisten tapaturmista aiheutuvien vaivojen ja vammojen hoitoon. – Huonontuneella suorituskyvyllä oirehtivalta kisahevoselta voidaan mitata myös maitohappotasoja, lihasarvoja, elektrolyyttejä tai tulehdusarvoja, mikäli selittävää syytä kuten ontumaa tai lihasperäisiä ongelmia ei kliinisessä tutkimuksessa löydy. Kaviopaise on hyvin yleinen vaiva ja ehdottomasti tavallisin syy akuuttiin ontumiseen. Kisahevonen saattaa tarvita täydennysrehuja, mutta sekin harkitusti. Hyvälaatuinen karkearehu on kaiken perusta. Verikokeiden ottaminen onnistuu helposti talliolosuhteissa, Pia Martikainen kertoo. Martikaisen mukaan pihatto, jossa on vapaa ruokinta, tarjoaa hevoselle ihanteelliset olosuhteet. Karkearehu pitää hevosen kunnossa Hevosen terveyden kannalta oikealla ravitsemuksella on suuri merkitys. – Kaviopaise syntyy, kun hevonen esimerkiksi maastossa astuu terävään kiveen tai vaikkapa naulaan. Erilaiset jalkavaivat, kuten tapaturmaiset haavat, kaviopaiseet ja rasitusperäiset ontumat ovat hevosilla yleisiä. Hevosen ravinto olisikin tärkeää pitää selkeänä. Vaikka pihatto vapaalla ruokinnalla tarjoaa hevosille ihanteellisen asuinympäristön, voidaan ahneiden hevosten ruokintaa joutua rajoittamaan, etteivät ne liho. Hoitona on paiseen avaaminen kavion pohjasta kengittäjän tai eläinlääkärin toimesta. Useimmiten pärjätään ilman lääkehoitoa, Martikainen kertoo. Tällöin ruokaa on pyrittävä säännöstelemään esimerkiksi ruokinta-automaatein, jolloin ahneidenkin hevosten syöntiin kuluva aika pitenee, Martikainen sanoo
Hestdalens Luring eli Veijari vaikutti sairaalta. – Ihmeteltiin, että mistä Veijari oli voinut saada moisen tulehduksen! Laidun oli sama kuin ennenkin ja siinä ne olivat olleet jo useamman viikon. – Kesäkuun toisella viikolla naapurin peltoja vuokraava maanviljelijä ruiskutti laitumen. Peltoon myrkkyä, Veijari kuoli Hevoset olivat laiduntaneet koko alkukesän samalla laitumella. P iikkiössä toimivan Hepojoen vuonohevostallin kolme hevosta kuoli viime kesänä: 2-vuotias Lennu , 10-vuotias Veijari ja 23-vuotias Tuure . Katseltiin, kuinka hevoset eivät olleet moksiskaan, vaikka suuri härveli ajoi lähellä. Syyksi epäillään naapuripellolle ruiskutettua rikkaruohomyrkkyä. Lennu ja Veijari menehtyivät juhannuksena ja Tuure myöhemmin elokuussa. Juhannusviikolla alkoi tapahtua. – Ruokinnassa, vedessä tai hoidossa ei ollut tapahtunut mitään muutoksia. Kaikki kolme olivat laiduntaneet laitumella, jonka viereistä peltoa oli myrkytetty rikkakasvien torjunta-aineena tunnetulla glyfosaatilla. Moikattiin vielä tutulle viljelijälle, jolla itselläänkin on hevosia, Merja Nyman-Olkkonen muistaa. – Veijarin vointi romahti jo ennen puolta päivää, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Näimme, miten tuuli lennätti sumumupilveä laitumen puolelle. Suru oli suuri. 28 Syyksi epäillään pellolle ruiskutettua rikkaruohomyrkkyä Kolme hevosta menehtyi Kolme norjanvuonohevosta kuoli viime kesänä VarsinaisSuomessa. Ultrassa näkyi isokokoinen alue kuoliossa. – Klinikalla todettiin akuutti ohutsuolentulehdus. Oireet eivät Nyman-Olkkosen mukaan olleet rajut, mutta hevonen oli kuitenkin selvästi sairas. vieressä olevaa peltoa
Glyfosaatin turvallisuudesta on kiistelty pitkään, sen on epäilty aiheuttavan muun muassa syöpää. Suomessa Tukes vastaa kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä Suomen markkinoille. Kotipuutarhoissa se tunnetaan parhaiten Roundup-kauppanimellä. Mutta vielä tuli jatkoa: elokuussa sairastui Tuure. – Oireet olivat hyvin samanlaisia kuin Veijarilla ja Lennokkaalla. Se oli sairastanut ähkyjä ennenkin, mutta nyt oireet olivat selvästi erilaiset. Siitä huolimatta otimme äkkiä kaikki toiset hevoset pois laitumelta, Nyman-Olkkonen kertoo. Nyman-Olkkonen kertoo. Glyfosaatin käytön riskejä on arvioitu EU:ssa tämän ja viime vuoden aikana. Sitä emme pystyneetkään todistamaan, sillä hevoset kipulääkittiin, ja Veijarin ja Lennokkaan kohdalla ajankohta olisi ollut näytteille pahin mahdollinen eli juhannusaatto. Kuvassa varsa Frank eli Hestdalens Rank. – Minun tietooni ei ole tullut, että hevosia olisi kuollut glyfosaatin takia, Hautala sanoo.. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Merja Nyman-Olkkonen Laidun oli sama kuin ennenkin ja siinä ne olivat olleet jo useamman viikon. Ei virallista tietoa Mitään virallista tietoa ei ole olemassa siitä, että hevosia olisi menehtynyt Suomessa glyfosaatin vuoksi. Lennokas oli nimensä mukainen ori. kesäkuuta saakka. Toivon todella, että tämä myrkky kiellettäisiin kokonaan. – Mietimme silloin, että olivatko nekin kuolleet samaan myrkkyyn. 29 Tuure (kuvassa oikealla) menehtyi viime kesänä. Eläinlääkäri vastasi kuten myöhemmin kaikki muutkin, ettei peltoruiskutusten pitäisi mitään aiheuttaa. – Kun selostin puhelimessa eläinlääkärille Lennokkaan oireita tajusi kertaavani Veijarin tilannetta. – Viljelijä oli pahoillaan menetyksistämme, mutta totesi, ettei sitä voi tietää, johtuivatko hevosten kuolemat Roundupista. Laidunruohoa pidetään parhaana ravintona varsalle – mutta kuinka turvallista se on. Mitä on glyfosaatti Glyfosaattia käytetään kasvinsuojeluaineissa. Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala sanoo, ettei ole koskaan edes kuullut asiasta. Silloin älysin kysyä, että voisivatko edellisviikon peltoruiskutukset olla syynä näihin. – Eläinlääkärin mukaan näytteet olisivat pilaantuneet, koska niitä ei olisi voitu heti tutkia, koska laboratoriot olivat kiinni. Glyfosaattia saa käyttää tällä hetkellä 30. Kolme hevosta menehtyi Kaikilla kolmella samanlaiset oireet Tuli juhannusaatto ja muutaman päivän takainen tilanne toistui. – Vaikka emme voi mitään todistaa, olemme varmoja, että se aiheutti meillä hevoskuolemat. Liekö suolistoon kulkeutunut myrkky vain tehnyt hitaammin tuhojaan. Lennokas jouduttiin nukuttamaan samalla diagnoosilla kuin isoveljensä: akuutti ohutsuolentulehdus. Seirina menetti oman työparinsa. Torjunta-aine kotipuutarhoista tuttu Juhannuksena maasta oli löytynyt useita kuolleita päästäisiä ja iso myyrä. Peltoaan myrkyttäneeltä viljelijältä saatiin tietää, että torjuntaaineena oli käytetty kotipuutarhoistakin tuttua Roundupia. Ruokinnassa, vedessä tai hoidossa ei ollut tapahtunut mitään muutoksia. Sittemmin Hepojoella on luettu ja selvitetty tarkkaan, millainen myrkky glyfosaatti on. Kahden vuoden ikäinen Hestdalens Rask eli Lennokas alkoi oireilla samalla tavalla kuin Veijari
30 – Maasta työskentelyllä haetaan hevoseen yhteyttä, luottamusta ja sitä mukaan ratsastuskin on mukavampaa, Marko Parpala tiivistää.
ko kertoo ja tuumaa, että tässä varmaan oli juuret maastatyöskentelyyn. – Näistä yksi on portugalilainen Luis Valenca, jonka metodeilla on koulutettu muiden muassa Apassionatan hevoset, sekä muutamat muut alkujaan Portugalin koulusta lähtöisin olevat kuuluisat ratsastajat ja hevostenkouluttajat.. Ratsastuksen sijaan hän aloitti karaten, jonka lopetti mustan vyön saatuaan. Yhtä intohimoisesti Marko suhtautuu tällä hetkellä harrastukseensa; hevosten maasta työstämiseen ja kouluttamiseen. Toimin hänen groominaan valjakkokisoissa ja autoin meidän valmentajaamme kouluttamaan nuoria hevosia vaunujen eteen. – Hyvältä ratsulta, kuten valjakkohevoseltakin, halutaan, että sen takaosa on alla ja se on pehmeästi muodossa. Kun se tekee pienillä pyynnöillä juuri niin kuin haluan, on se parhaimmillaan kuin symbioosissa kanssani. Tavoitteena yhteinen flow – Ratsastin kyllä jonkin verran nuorempana, mutta aloitin hevosharrastuksen uudelleen tavattuani vaimoni. Esikuva Portugalista Marko Parpalan esikuvat tulevat pääosin Portugalista ja klassisista opeista kouluttaa hevosia. Ensimmäinen oma lusitanohevonen saapui Suomeen 2005 ja Marko innostui portugalilaisesta tavasta kouluttaa hevosia. Nuorten hevosten ja orivarsojen ajo-opetuksessa rauhallinen ja vakaa taluttaja oli myös erittäin toivottu lisä, MarHevosen kouluttamiseen maasta on monia suuntauksia. – Olin kiinnostunut hevosista jo nuorena, mutta vanhemmat eivät olleet halukkaita rahoittamaan ratsastusharrastusta, Marko muistelee. Portugalilaisessa tyylisuuntauksessa haetaan täydellistä yhteisymmärrystä hevosen kanssa mahdollisimman rennossa mielentilassa ja hitaasti edetään jopa korkeisiin koululiikkeisiin asti. Elinalle maa oli jo entuudestaan tuttu, mutta ajatuksena tällä matkalla oli tutustua lusitanorotuun hiukan paremmin. Maasta käsittely ja sivuttaisliikkeet kehittävät myös hevosen lihaksia, notkeutta ja kuuliaisuutta. Hevosen kokoamista harjoitetaan kaikissa askellajeissa sekä voidaan edetä pikkuhiljaa korkeisiin koululiikkeisiin. Silloin tietää mitä flow tarkoittaa. 31 Maasta käsin hevosesta joustava, yhteistyöhaluinen ja kuuliainen Maastatyöskentely on perusasioiden kouluttamista K irkkonummelainen Marko Parpala (50) innostui maastatyöskentelyyn noin 12 vuotta sitten, kun hän oli vaimonsa Elina Parpalan kanssa Portugalissa lomamatkalla. Myös perheen silloinen oma hevonen koulutettiin näitä oppeja hyödyntäen. – Vaikka hevosen voi peruskouluttaa jo ennen ratsastuksen aloittamista tekemään avot, sulut ja väistöt kaikissa askellajeissa, niin koulutuksen lisäksi haluan löytää täydellisen luottamuksen ja yhteisymmärryksen hevosen kanssa
Suomessa portugalilaistyylinen maastatyöskentely ei ole vielä kovin tuttu suuntaus, mutta muissa maissa jo melko tunnettu tapa kouluttaa nuoria hevosia. Sen jälkeen se on huomattavasti mukavampi sisäänratsastaa. – Portgalissa, kun hevonen otetaan laitumelta kolmevuotiaana, sille opetetaan perusasiat maasta hyvin. Yleensä maastakäsittelyä kannattaakin tehdä aina ennen selkään nousua varsinkin nuoren hevosen kanssa. Marko Parpalan työvälineet ovat pääasiassa kevyt kosketus ja ääni. Marko Parpala on myös ajanut valjakkoa, joten hän tietää, Laukkapiruetti maasta käsin. Kun hevonen saa pitkät ohjat ja vapaan rennon käynnin, se riitttää hyvin palkaksi. – Aluksi merkinantovälineenä voi käyttää kevyenä kosketuksena piiskaa, jonka tosin yleensä jätän pois heti kun hevonen on oppinut äänen ja kevyen kosketuksen merkityksen. Esimerkiksi nuoressa hevosessa on monesti aluksi virtaa, mutta kun se alkaa kuunnella ja toimia, se rauhoittuu ja ennen kaikkea rentoutuu. En käytä namipaloja. Sivuttaisliikkeet tulevat sormen kosketuksella kylkeen. Tavoitteena ensin rentous Marko Parpala suosittelee verryyttelemään hevosen ennen ratsastusta tekemällä sen kanssa asioita maasta, jonka jälkeen se on pehmeämpi ja mukavampi ratsastaa. Marko Parpala kertoo, että kokemus ja tekeminen on opettanut lajia eniten, mutta edelleen hän käy Portugalissa päivittämässä tietojaan säännöllisesti. Marko Parpala kiinnostui portugalilaisesta tavasta työskennellä hevosen kanssa maasta lomamatkallaan Portugalissa.. – Kun yhteys hevosen kanssa toimii, sen vireystaso nousee, mutta stressitaso ei. Ääntäkin hän käyttää vain vähän ja selkeästi. – Työskentely maasta sopii jokaiselle hevoselle rotuun katsomatta, mutta tietysti edetään hevosen rakenteen ja kapasiteetin mukaan. Maasta käsittely toimii hyvänä jumppana ja alkuverryttelynä hevoselle ennen ratsastusta. 32 – Esimerkiksi Rodrigo Costa Matos on käynyt jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessa valmentamassa ja ystävyys hänen kanssaan on opettanut ymmärtämään portugalilaista hevoskoulutuksen filosofiaa
– En tee tätä työkseni, vaikka käynkin pyynnöstä kouluttamassa muiden hevosia. – Maasta ja vaunuista avut ovat samat; ohjat ja ääni, sekä merkinantovälineenä piiska. Taito kasvoi tehdessä Taito työtää hevosia maasta innostaa myös lähipiiriä. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Hevoselle esitellään uudet asiat maasta käsin, ilman että ratsastajan paino selässä häiritsee hevosta ja näin sen on helpompi löytää uusissa liikkeissä itselleen täydellinen tasapaino. 33 että valjakkohevoselle maasta työskentely on erinomainen koulutuskeino. Ulkopuolinen ei välttämättä huomaa Parpalan tekevän paljoakaan, kun hevonen siirtyy kootusta ravista hallittuun ja rauhalliseen piaffiin.. – Tämähän on mukava harrastus ja myös mitä parhainta jumppaa hevoselle. – Tämän tyyppisestä maastatyöskentelystä on paljon hyötyä ihmisen ja hevosen väliselle yhteistyölle. Sivuttaisliikkeet kehittävät muun muassa hevosen notkeutta Marko Parpala Portugalissa, opettajana Paolo Sergio Perdigao, joka on Markon mukaan yksi maailman parhaista maastatyöskentelijöistä. Se että tämä lisää hevosen notkeutta ja kokoamiskykyä, se lisää myös nöyryyttä ja kuuliaisuuttakin
Tilalla harjoitetaan myös suomenhevosten siitostoimintaa. Nyt Arranmaalla asustaa 22 hevosta ja ponia, joista osalla voi kilpailla mestaruustasolla asti. 34 30 vuotta sitten Anita Salonen perusti lapsuudenkotiinsa hevostallin. Arranmaan Ratsastuskoulu juhlii 30-vuotista taivaltaan Suomenhevosori Nysteri viitoitti tilan tien
Hevosesta tuli minulle hirmu rakas ja kipinä hevosalalle taisi syttyä jo sen selässä, Salonen muistelee. Ratsastuskoulutoiminta pääsi täyteen liekkiinsä 1980-luvun loppuvuosina. Kasvattajanimellä Arran on kasvatettu suomenhevosia siitä lähtien, kun Salonen 1989 osti omakseen kuuluisan suomenhevosoriin Nysterin (i. Minua kiinnostivat kaikenlaiset hevoAnita Salonen on toiminut tallinpitäjänä Arranmaalla 30 vuotta. Oriilla mitaleja voittivat Seppo Laine, Kiki Nyberg, Lassi Lehmusto ja Anita Salonen. Lukion jälkeen hän suuntasi Ypäjälle silloiseen hevostalouskouluun ja valmistui hevostenhoitajaksi. Arranmaan emäntää Anita Salosta juhlijajoukko riemastutti: tuntui kivalta pysähtyä muistelemaan omaa hevosuraa ja sitä, miten ja millaiseksi Arranmaa on vuosien varrella muotoutunut. Pyöritettyään hevostallia pari vuotta, Salonen palasi Ypäjälle hankkiakseen ratsastuksenohjaajan pätevyyden. Tänä vuonna Asseria käytetään siitosorina.. Kilpailuvaihe tuli minulle vasta vähän myöhemmin, nyt 52-vuotias Salonen kertoo. – Aluksi oli niin ravureita kuin ratsujakin, lämminverisiä, suomenhevosia ja poneja. Arranmaalla on hyvä kisakenttä. Systi). – Joulupäivänä minut vietiin talliin ja siellä odotti puolivuotias tammavarsa Ilotar! Sen jälkeen hevosia on tullut ja mennyt. Nuoruudessa ratsastin paljonkin, mutta ei Orivedellä silloin 70-luvulla varsinaista ratsastuskoulua ollut. Kipinä vain vahvistui, kun Salonen 7-vuotiaana sai lahjaksi kauan toivomansa lahjan: ikioman hevosen. – Vuotta 1986 voi kuitenkin pitää toimintamme alkusysäyksenä. Vieteri, e. Parikymppisenä hän alkoi haalia lisää ja lisää hevosia vanhempiensa vanhalle maatilalle, joka kuin huomaamatta muuttui vähitellen täysipainoiseksi hevostalliksi. Eläimiäkin oli, lehmiä, sikoja ja kanoja – sekä yksi vanha työhevonen. Silloin järjestettiin ensimmäiset hevosleirit ja leiriläisiä tulikin heti huimat sata! Arran-suomenhevosia Arranmaalta Arranmaalla on hevostilan alkuajoista lähtien harjoitettu myös kasvatustoimintaa. Nysteri voitti Salosen omistuksessa kymmenen suomenhevosten kouluratsastusmitalia, niistä viisi kultaista. Sen myötä Arranmaa alkoi muotoutua selkeämmin ratsutalliksi. Maatila muuttui hevostilaksi Salosen halu hevosalalle oli kuitenkin kova. Silloin talli luokitettiin SRL:n ratsastuskouluksi. – Vuotta 1986 voi kuitenkin pitää toimintamme alkusysäyksenä. 35 H uhtikuisena viikonloppuna Arranmaan ratsastuskoulu Orivedellä täyttyi iloisista juhlijoista. – Iltajuhlassa oli paikalla muun muassa tallimme vanhoja hevostenhoitajia ja kilparatsastajia. Hevosen selässä 2-vuotiaasta asti Arranmaa on Anita Salosen lapsuudenkoti. en istuin pollen selässä, kun se käyskenteli pitkin pihaa. Kun hän oli pieni, tila oli perinteinen maatila, jossa viljeltiin viljaa ja tehtiin heinää. – Impo-ruuna oli minun lapsenvahtini. Ponitalutus, kärryajelu, keppihevoskisat ja valmentaja Lassi Lehmuston valmennukset houkuttelivat paikalle yli sata hevosten ystävää tilan 30-vuotisen historian varrelta. 2-vuotiaasta lähtiset: hankin raviohjastajakortin 16-vuotiaana ja ajoin aika paljon kilpaakin. Syötiin hyvin ja naurettiin aivan hirveästi: oli kiva kuulla vanhoja ja tuoreempiakin juttuja ja kommelluksia, jotka osaltani olivat jo vaipuneet unohduksiin, Salonen hykertelee. Silloin järjestettiin ensimmäiset hevosleirit ja leiriläisiä tulikin heti huimat sata! Arran Asseri on kuuluisan Nysterin jälkeläinen
Kasvatustoiminta jatkuu pienimuotoisesti edelleen: tällä hetkellä meillä on ykköspalkinnolla oleva kantakirjaori Arran Aleksi ja kakkospalkinnolla oleva Arran Asseri, joita on tarkoitus käyttää tänä vuonna siitokseen. Se oli oikein missio minulle, että sain kymmenen kansallista sijoitusta vuodessa ja nostettua Nysterin kantakirjamerkintää, Salonen kertoo. 2007 kuolleelle Nysterille syntyi paljon jälkeläisiä, yhteensä kuutisenkymmentä. Joukossa on pari lämminveristä, mutta pääasiassa tallissa asustaa suomenhevosia. Asseri on Nysterin jälkeläinen ja niistä viimeistä ikäluokkaa. Suomenhevonen on monipuolinen Arranmaalla on nyt yhteensä 22 hevosta ja ponia. 36 – Nysteri oli kantakirjattu kakkospalkinnolla, mutta sain ratsastettua sen ykköspalkinnolle. – Suomenhevoset ovat hirmu persoonallisia, niitä on hyvä kouluttaa ja ne ovat todella monipuolisia hevosia.. Suomenhevoset kaikkinensa ovat lähellä Salosen sydäntä ja hän on toiminut Arran Helmi saa Anita Saloselta halauksen palkinnoksi hienosti suoritetusta kouluradasta. Mukaan mahtuu myös yksi suomenpienhevonen, joita Salonen hyödyntäisi jatkossa mieluusti enemmänkin. – Nysteri tavallaan määräsi Arranmaan suunnan. Sen menestyksen myötä keskityin enemmän ratsastuskouluun ja suomenhevosiin. Laitumella saa lekotella! Arranmaalla on eritasoisia hevosia, joista osa sopii aloittelijoille ja osalla voi kilpailla mestaruustasolla asti. Sen jälkeläisiä elää nytkin Arranmaalla
37 niiden puolestapuhujana myös Suomenhevosliitto ry:ssä. Arranmaan tila on myös suosittu juhlapaikka, jonka tilausravintolassa tanssitaan häitä ja vietetään paljon erilaisia perhejuhlia. Tämän vuoksi Arranmaan ratsastuskoulu tarjoaakin ratsastajille melko harvinaisen mahdollisuuden käyttää tilan hevosia myös kilparatsuina. Salonen kertoo, että tallilla käykin paljon erilaista väkeä aina pikkulapsista aikuisiin. Koulusta on tullut useita alueja kansalliselle tasolle kykeneviä ratsukoita. Tietysti myös aloittelijoille sopivia hevoArranmaalla toimii myös tilausravintola Arranhovi, jota käytetään muun muassa perhejuhlien järjestämiseen. – Suomenhevoset ovat hirmu persoonallisia, niitä on hyvä kouluttaa ja ne ovat todella monipuolisia hevosia: niistä on ravureiksi, ratsuiksi, työntekoon ja valjakkoajeluun. Suomenhevonen on alkuperäisrotu, jota täytyy arvostaa – suomenhevosta ei voi tuoda! Salonen toteaa. Hevosilla on laadukkaat liikkeet ja ratsastettavuus on koulutettu tietylle tasolle. – Tekemistä kyllä piisaa, mutta uusiutuakin koko ajan halutaan! Perustyö hevostilalla pysyy aina samanlaisena, mutta yritän jatkuvasti seurata ajan henkeä ja kehittää toimintaa asiakkaiden toiveiden mukaan, Anita Salonen summaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Lea Häyrinen Arranmaan tallissa asustaa tällä hetkellä 22 hevosta ja ponia.. – Jotkut eivät tietenkään halua kilpailla lainkaan ja sekin on suotavaa! Meille ovat kaikenlaiset ja -tasoiset ratsastajat tervetulleita. sia löytyy, mutta olen halunnut säilyttää joukossa myös vaativampia ratsuja. Arranmaan kesäleirit houkuttelevat paikalle hevosten ystäviä kauempaakin Suomesta. Arranmaalle ajellaan pitkänkin matkan takaa: kävijöitä piisaa paitsi Oriveden lähikunnista, myös Tampereelta ja Hattulasta saakka. Toimintaa jokaiseen makuun Salonen kertoo olevansa ratsastuksenopettajana tiukka. – Jalostuksen kautta talliin on saatu sen laatuisia hevosia, että niillä voi kilpailla vaikka mestaruustasolla. Hevostyössään Salonen haluaa vaalia paitsi hyviä hevosia, myös hyviä ratsastajia. Jos oppilas haluaa kehittyä ja kilpailla, hän tekee kaikkensa sen eteen, että menestys todella on mahdollista
Maalisuoralla Propulsion jyräsi vastustamattomasti kärkeen ennen toiseksi kestänyttä Tycoon Conway Hallia. Hienoa olla Suomessa ja Vermossa, kun kisa meni näin hyvin. Toto-vaihto nousi 2,1 miljoonaan euroon. Vermon Finlandia-ravipäivää oli aurinkoisessa säässä seuraamassa paikan päällä 8000 katsojaa. Finlandia-Ajossa Propulsion teki kovan suorituksen kierrettyään alkumatkalla kolmannen radan kautta johtaneen tanskalaisen Tycoon Conway Hallin rinnalle. Suomalaisista paras oli kuudenneksi kirinyt Onirique. Jokivarren Kunkku johti ja Vitter runttasi maalisuoran upeassa kamppailussa tämän ohitse 18,5-vauhtisella päätöspuolikkaalla. Propulsion on rento ja hieno hevonen, joka haluaa olla ensimmäinen maalissa. Sunnuntain päätöslähdössä nähtiin myös Suomen ennätys, kun Orchidea SLM ravasi montéssa tuloksen 13,5a/2100m. Vitterin ohjastaja Mika Forss rikkoi puolestaan Victory Bonsain kanssa SE:n, kun ori runnoi 2100 metrin matkalla hurjan voittotuloksen 12,1a. Tunnelma on hyvä, ruotsalainen tähtiohjastaja Örjan Kihlström kehui. Voitto tuli rataja kilpailuennätyksellä 10,2a/1609m Ruotsalainen Propulsion Finlandia-ajon voittajaksi V uoden toiseksi suuripalkintoisin suomalainen ravilähtö Finlandia-Ajo juostiin äitienpäivänä Vermossa. 110 000 euron palkinto meni ruotsalaiselle Propulsionille, joka rikkoi Vermon rataennätyksen tuloksellaan 10,2a/1609m. Twigs Voici sijoittui seitsemänneksi kulutettuaan voimiaan uusittuun lähtöyritykseen. 38 Ohjastaja Örjan Kihlström ja valmentaja Daniel Reden juhlivat Propulsionia Finlandia-Ajossa. Teksti: Hippos Kuvat: Hippos/Ilkka Nisula. Pohjoismaiden voitokkain raviohjastaja narutteli Seppele-ajon voittoon Lady Zappan, Glenn Kosmos Memorialin ykköseksi Divisionistin ja Klass I -karsinnan voittoon Wasa Warriorin. Jorma Kontio jäi Jokivarren Kunkulla kakkoseksi, mutta voitti kolme muuta lähtöä. Ori on 5-vuotiaana vielä vihreä huipputasolle ja nousemassa avoimelle tasolle. Yhdysvalloissa syntynyt Propulsion kutsuttiin Finlandia-Ajon voittajaseremonioissa Euroopan kovimpaan mailin kilpailuun Elitloppetiin, joka ravataan Solvallassa toukokuun lopulla. Ranskalainen Anna Mix seurasi kolmanneksi. – En osaa vielä vastata osallistummeko Elitloppetiin tänä vuonna vai ensi vuonna. – Oriilla on kova kapasiteetti ja siitä voi kehittyä tulevaisuudessa todella hyvä hevonen. Örjan Kihlströmin ohjastama ja Daniel Redenin valmentama ori ei ole hävinnyt vielä yhtään lähtöä Pohjoismaissa. Tästä hevosesta voi kehittyä oikein hyvä, valmentaja Daniel Reden kuvaili. Erkon pokaali Vitterille Erkon Pokaalissa nähtiin suomenhevoshuippujen Vitterin ja Jokivarren Kunkun kohtaaminen
Propulsion rikkoi Vermon rataennätyksen tuloksellaan 10,2a/1609m. 6 Propulsion* / Örjan Kihlström 10,2 21 110 000 € 2. 7 Tycoon Conway Hall* / Steen Juul 10,4 164 45 000 € 3. Propulsion on rento ja hieno hevonen, joka haluaa olla ensimmäinen maalissa. 3 Bret Boko / Ari Moilanen 12,7 588 9. 110 000E. 1 Twigs Voici* / Pekka Korpi 11,2 191 8. 4 Nothing But Class* / Peter Untersteiner 10,7 80 10 000 € 5. 39 Pellon karsinat VUOTTA 1966-2016 Pellon Group Oy | 06-4837 555 | Hevostarvikkeet myös netistä Vitter ohitti johtopaikalla juosseen Jokivarren Kunkun Erkon Pokaalissa. 8 Volstead* / Jorma Kontio 16,8 x 91 10 Shadow Woodland / Ulf Ohlsson hpl 116 Väliajat: 09,0/Tycoon Conway Hall 09,5 10,5 Tulokset 8.5.2016 Helsinki, Vermo 11. 2 Anna Mix* / Pierre Vercruysse 10,5 48 20 000 € 4. 9 Ringostarr Treb* / Wilhelm Paal 10,9 281 5 000 € 6. 5 Onirique / Tommi Kylliäinen 11,0 751 7. 1. (1100045000-20000-10000-5000 toto76). Lähtö klo 17.46 lämminveriset ryhmäajo 1609 m avoin finn-tack, Finlandia-ajo, uet group I P
– En sano, että minulla olisi ainoa totuus, mutta homma ainakin toimii. Kolmannen polven hevosmies on oppinut alan salat käytännön kokemuksesta uskaltamalla tehdä asioita eri tavoin kuin valtaosa tekee. Minulla on taipumus pistää itseni likoon ja elää täysillä. Niistä 13 kertyi Global Optionilla. – Arvostan saavutuksen korkealle, viimeksi vastaavaan taisi yltää 1970-luvulla liikemies ja maanviljelijä Arvid Åvall . Anteeksi pitää osata pyytää ja selvittää asiat. Siihen on Suomessa ylletty harvoin. Mäkinen nousi Vermon valmentajliigan ykköseksi amatöörilisenssillä. 40 Kolmannen polven hevosmies nousi Vermon valmentajaliigan ykköseksi EP Mäkinen teki amatöörilisenssillä pienen ihmeen Erkki-Pekka Mäkinen nousi Vermon valmentajaliigan ykköseksi amatöörilisenssillä. – Silloin saattaa sattua ja tapahtua. Hullu saa olla, muttei tyhmä. Määrä oli kautta aikain ennäys voittojen määrässä yhdellä kaudella Vermossa. Viime vuonna Mäkisen hevoset voittivat Vermossa 32 kertaa. T amperelainen ravivalmentaja ja -ohjastaja Erkki-Pekka Mäkinen, 54, tunnetaan räväkkänä oman tiensä kulkijana. Global Opion oli viime kauden voittokkain ravuri Suomessa. Hän hokee itselleen päivittäin: keskity oleelliseen, älä luule mitään
Demi de Veluwekin voitti yhdeksän kertaa. – Pappa elätti perheensä hevosilla. Intohimoni on kuitenkin hevosissa. 41 17:lla voitolla ja Classic St Pat toinen 13:lla voitolla. – Haluan elättää itseni hevosilla, vaikka sisareni joskus sanovat, että kiinteistökaupat olisivat varmempi tapa. Mäkinen nousi Vermon valmentajaliigan ykköseksi amatöörilisenssillä. Kiinteistökauppa juontaa juurensa Mäkisen isän, Pekka Mäkisen , liiketoimista. Teollisuuskiinteistöhin kohdistuneita miljoonakauppoja on lyöty lukkoon hevosten keskeltä tallista. – Haluan elättää itseni hevosilla, vaikka sisareni joskus sanovat, että kiinteistökaupat olisivat varmempi tapa. – Olen myynyt Lempäälään varmaan 25 omakotitonttia valjashuoneesta käsin. Mäkisen pappa teki pari vuosikymmentä hevoskauppaa 1920-luvulta alkaen. Global Option (kuvassa) otti niistä 17.. Mäkisen hevoset juoksivat viime vuonna 214 000 euroa. Hevosten ohella kiinteistökauppaa Valmennuksen, kasvatuksen ja ravien ohella Mäkinen kuitenkin tekee kiinteistökauppaa. Pekka -isäni jatkoi hevosTamperelainen ravivalmentaja ja -ohjastaja Erkki-Pekka Mäkinen tunnetaan räväkkänä oman tiensä kulkijana. Viime vuonna Mäkisen hevoset voittivat Vermossa 32 kertaa
Hevosen osuus on ehkä 85 prosenttia koko suorituksesta. 42 kauppaa, mutta 1940-luvulla tulivat autot. Kolmen aikuisen ei pitäisi ehtiä hoitaa parikymmentä hevosta. Kaikki hevoset hoidetaan oman perheen kesken. Hevosurheilu on Mäkisen mukaan mitä suuremmassa määrin välineurheilua, jossa hevonen on väline. Ilona ja Erkki-Pekka Mäkinen palkittiin Hippoksen ravigaalassa tammikuussa. – Vanhin poika on enemmän lukumiehiä. Kun nyt saan valita hevoseni ja tekemiseni ihan itse, on noiden vuosien kokemuksista ollut suurta hyötyä. Toisaalta en koe olevani töissä, vaan tämä on minulle elämäntapa. Hän siirtyi kuorma-autokauppiaaksi ja sai Sisun edustuksen. Ne antoivat kuitenkin hyvää oppia. – Kun isä kymmenisen vuotta sitten kuoli, aloimme sisarten kanssa siirtyä pois autokaupasta. Viimeiset sentit ja millit puristetaan noilla marginaaleilla. Tuo 15 prosentin marginaalin merkitys nousee esiin, kun kaksi tasavahvaa hevosta on yhtäaikaa loppusuoralla. – Huonokin ajaja menestyy hyvällä hevosella, mutta hyvä ajaja ei yllä palkinnoille huonolla hevosella. – Töitä pitää tehdä rennolla asenteella, koska hevonen on herkkä ihmisen mielialoille. Siinä sivussa meni kaupaksi myös englantilaisia henkilöautoja Rovereita, Austineita ja Morris Minejä. Kun aikani touhusin hullujen, vihaisten ja muuten vaikeiden hevosten kanssa, alkoi eläimen käytös jotenkin valjeta. Hevosia on parikymmentä. Mäkiset ehtivät. Lisäksi oppisopimuksella on töissä ulkopuolinen hevostenhoitaja. – Päivärytmin pitää olla oikea eikä työpäivän pituutta voi laskea. Global Option oli vuoden voitokkain lämminverinen ja Erkki-Pekka Mäkinen sai kunniamaininnan menestyskaudestaan.. – Isä piti itsellään parhaat hevoset ja meikäläinen sai ne kaikkein hulluimmat. Hulluimmat opettaneet eniten Mäkisen kiinnostus hevosiin kasvoi aikanaan, kun varusmiespalvelus oli suoritettu. Rento asenne tarttuu hevosiin Mäkisen perheeseen kuuluu vaimo Ilona Mäkinen sekä kolme poikaa, joista vanhin on 18-vuotias ja nuorin kohta kolme. Olen sanonut hänelle, että jatkaa sillä linjalla. Isän aikana oli yritykselle kertynyt toimipisteitä ja kiinteistöjä, joiden kanssa sisareni ja minä olemme tehneet bisnestä näihin vuosiin saakka. Perhebisneksen keskelle syntynyt Mäkinen tunsi itsensä hevosmieheksi, vaikka autokauppaan tuli perehdyttyä ikään kuin puolipakosta. Hevosten työpäivä alkaa puolelta päivin Mäkinen on aina seurannut hevostensa käytöstä niin laitumelTöitä pitää tehdä rennolla asenteella, koska hevonen on herkkä ihmisen mielialoille. Minun rento asenteeni tarttuu hevosiin
– Jos hevonen on valtavasti ajettu, keskityn sen mielialaan. Jos laitan vitamiinit ruokaan, ei hevonen välttämättä pidä kaikista mauista ja jättää ruokaansa syömättä. – Hankalaakaan hevosta ei saa pakottaa. Se ei palvele ketään. Mäkinen ei ole pettynyt, vaikkei kutsuja Finlandia-ajoon tai Elitloppet-viikonlopulle saisikaan. Mäkinen pitää myös erityisen hankalista hevosista. Mäkinen ei osta hevosiaan kovin suurella rahalla. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Hippos/Ilkka Nisula. – Oman käsitykseni mukaan ravi rasittaa hevosta enemmän kuin laukka, joten annan hevosen laukata aika usein. Unelmana voitto huippukisasta Mäkisen mielestä suomalaiset ovat yleisesti ehkä turhankin kovia treenaamaan. Tilalla on maata 300 hehtaaria, joista 250 hehtaaria metsää ja 50 hehtaaria laidunta. Muuten maailmanmatkailu jää vähiin. – Mielialasta nousevat ne marginaaliprosentit, joita tarvitaan loppusuorakamppailujen voittamiseksi. Käymme ruokkimassa ne aamuvarhaisella, mutta muutoin ne saavat viettää laitumella tai tallissa puoleen päivään tekemättä mitään. Lomaa ovat Solvallan ravit, kun pääsemme vaimon kanssa matkustamaan oikein laivalla Ruotsiin ja ehdimme vetäistä parketilla tanssitkin. – En pidä hyvänä sitä että 10ja 12-vuotiaita hevosia ajetaan edelleen täysillä. – Hevosen pitää antaa kehittyä eikä kulua. Leipiintynyt hevonen ei tee työtään kunnolla. Kun hevosesta saa pois aggressiivisuuden ja sen lukkotilan aukeamaan, saattaa siitä puhjeta erinomainen ravuri. Minulla on intohimo hevosiin ja haluan huipulle. Kun hevosen kilpailusuoritukset huononevat, eikä motivaatiota enää ole, ei sillä kannata väkisin kilpailla. Mieliala ratkaisee viimeiset millit Mäkisen viikkoon mahtuvat 1-4 ravit. Tosin tilan viljelymaat olivat olleet vuokralla ja Pirkanmaan maaseutukeskus oli pitänyt sitä koetilana 1980-luvulle saakka. Hevosen pitää palvella omasta halustaan. – Hevosella on luontaisesti pakovietti ja ne ovat aina rauhattomia öisin laitumella, vaikkei mitään suoranaista vaaraa olisikaan. – Olen seurannut hevosia niiden valmistautuessa tallissa yöpuulle. – Olen tehnyt elämässäni paljon töitä, mutta saanut vähän kiitosta. Jos meikäläinenkin raastettaisiin huonosti levätyn yön jälkeen suoraan treeneihin, ei siitä tulisi kuin vihaiseksi. Ne palautuvat, koska ovat iloisia ja vireitä. Mäkiset asuvat itse tilalla olevassa tiilitalossa. Jos joku menestyy hyvin, voin itsekin yltää samaan. Minulla oli ajoasu, jonka hihat lepattivat tuulessa, mikä sai näyttämään, että olisin käyttänyt piiskaa enemmänkin. – Ihmisellä pitää olla unelmia. Mäkisten ostaessa tilan se oli ollut asumattomana lähes 30 vuotta. Kun hevosen kilpailusuoritukset huononevat, eikä motivaatiota enää ole, ei sillä kannata väkisin kilpailla. Mäkinen treenaa hevosia inhimillisesti. Viime vuonna lähtöjä kertyi runsaasti, tänä vuonna on tarkoitus ajaa hieman vähemmän. Hevosen elämässä pitää olla vaihtelua ja mielekkyyttä, aivan kuten ihmisenkin elämässä. Nuorissa ja lahjakkaissa hevosissa on tulevaisuus. Mäkinen teki tilalleen vuosia sitten 700 metrin suoran, joka sattuman oikusta osoittautui täyden kympin treeniradaksi. – Syytös masensi ja tuntui hyvin epäoikeudenmukaiselta. Tilaa asuttaneet lapsettomat sisarukset lahjoittivat tilansa valtiolle. Hevonen oli kiimassa ja hieman tahmea, mutta en minä sitä mitenkään pakottanut menemään. Tällä hetkellä minulla on muutama varsa, joilta odotan paljon. Juuri tuollainen rata näyttää treenaavan hevosta monipuolisesti. Monta vaivaa on kirkastunut noina rauhallisina yön hetkinä, kun hevonen ilmaisee jollakin tavoin vaivaansa. Ruotsin laivalla ehtii tanssiakin Mäkinen tunnustaa, että kiireisen miehen elämään mahtu pahojakin päivä ja hammasten kiristystä. Uskoakseni ne imeytyvät kielen päältä nopeasti. – Esimerkiksi Demi de Veluwesta maksoin 50 000 euroa ja verot päälle. Myöhemmin asia käsiteltiin ja hevosen kilpailusuoritus hyväksyttiin ja palkintorahatkin maksettiin, eikä mitään syytteitä nostettu. – Päivärytmin ansiosta pystyn kilpailemaan hevosilla kerran viikossa raveissa. Ajan yleensä 6-8 napakkaa vetoa. Annan jokaiselle hevoselle nivelaineet, B-, Cja E-vitamiinit tehostettuina. Treenaamisen pitää palvella hevosen hyvinvointia. Toisaalta hyvä hevonen maksaa. 43 la kuin tallissakin. Valmistavia vetoja en välttämättä aja montaa, jos hevonen tuntuu hyvälle alusta saakka. Leipiintynyt hevonen ei tee työtään kunnolla. Aamulla ne makaavat reporankoina laitumella. Itse unelmoin saavani huippuluokan hevosen, jolla voin voittaa isoja lähtöjä. Mäkinen valjastaa hevosensa keskimäärin kahdesti viikossa intervalliharjoitukseen. Tilan 700 neliön päärakennus on Mäkisillä kesätalona. Ei valmennus ole mitään rakettitiedettä, mutta oleelliseen pitää keskittyä tosissaan. Laitan suurimman osan vitamiineista 20 millin ruiskulla kielen päälle. Jos huomaan treeneissä hevosessa jotain erikoista, jätän koko treenin muutamaksi päiväksi ja mietin mitä kannattaa tehdä. Hevosten kilometrit ovat rajalliset kuten autoillakin. – Burn outin tapaistakin on joskus ollut. Jollen ymmärrä jotakin, en myöskään tee juuri mitään. Hevosen mielialaa ja samalla pääkoppaa tulee myös hoitaa. Päärakennuksen kunnostus ympärivuotiseksi asunnoksi olisi mittava remontti. Mäkiset ostivat sen vuonna 2004 Suomen Kulttuurirahastolta, jolle tila oli tullut lahjoituksena 1960-luvulla. Yksi miehen oivallus liittyy laitumella oloon. En halua sortua savolaiseen kateuteen, vaan suon kaikille menestystä. Hevosen elämässä pitää olla vaihtelua ja mielekkyyttä. Lisäksi pohja on erittäin pehmeä. Monen hevosen elämä on päivästä toiseen samanlaista. Minulla on luonnonlaitumia, joilla hevonen saa vapaasti liikkua. Hevosen pitää saada hoitoa päänkoppaansakin. – Suoralla on pientä notkoa, eikä se ole edes aivan suora, vaan radassa on kaarteita. Uskoisin viime vuonna voittaneeni monta millimetrikamppailua sen ansiosta, että hevonen on ollut hyvällä tuulella. Kun kilometrit ovat täynnä, ovat ne täynnä eikä hevoseen saa vauhtia enää treenillä. Terälahden Kiviranta Mäkisten tila Terälahden Kiviranta sijaitsee Tampereen Teiskossa. Mäkinen sai vuosi sitten Ruotsissa kilpailukiellon, koska eläinlääkäri katsoi hänen käskeneen kilpalussa Demi de Veluwea liian paljon. Mäkisen mielestä Suomeen tavitaan tuontihevosia ulkomailta, jotta nykyinen kanta paranisi. – Kovalla treenillä ei synny tulosta. Se ei ole koskaan kahta päivää samalla laitumella
Riskit voi minimoida huoltamalla varusteet oikein ja tarkastamalla niiden kunto päivittäin. Varusteiden oikeanlainen käyttö, huoltaminen ja korjaaminen on ennenkaikkea turvallisuusasia Varusteiden huoltaminen kuuluu hevostaitoihin Valjaiden vetohihnan katkeaminen kesken hääajon tai satulan jalustinhihnan poikki meno laukatessa ovat asioita, joita kukaan ei halua kokea. 44
Jos ompeleet purkautuvat, on jo kiire korjauttaa varuste. Usein näkee varusteita, joiden pinnassa tikkaukset näyttävät olevan kunnossa, mutta sisällä nahassa ei ole lankaa lainkaan. Irtolika pyyhitään nihkeällä pyyhkeellä, käyttäen vain haaleaa vettä. Yleisimmin tikkaukset irtoavat satulan etukaaren kohdalta. Varusteita ei pidä jättää lämpimään tai aurinkoon, jossa nahka kuivuu. Nahkavarusteita säilytetään ilmavassa paikassa, jossa on hyvä tuuletus ja oikea lämpötila. V aljasseppä Pia Sandberg Hyvinkään Kytäjältä neuvoo, miten valjaita, satulaa ja muita nahkaosia tulisi huoltaa ja miten niiden kunto tarkastetaan. – Ylimääräinen rasva pyyhitään pois, Sandberg neuvoo ja huomauttaa, ettei kulunutta ja huonokuntoista nahkaa voi öljyämällä korjata. Ei koskaan silikonia sisältäviä aineita. Ei koskaan silikonia sisältäviä aineita. Jos kuitenkin saippuaa käytetään, pitää se myös huuhtoa hyvin pois. Sandberg suosittelee ostamaan mielummin käytetyt kunnolliset ja laadukkaat nahkavarusteet, kuin uudet ja heikkolaatuiset. Tällaiset varusteet ovat erittäin vaarallisia käytössä ja hajoavat varmasti.. Sopivuus kulkee käsi kädessä turvallisuuden kanssa. Ajan kanssa laadukas ja hyvinpidetty nahkavaruste tulee myös halvemmaksi. – Ensinnäkin käytössä pitää olla oikeat varusteet siihen tarkoitukseen, joihin niitä käytetään. – Nahan laadulla on iso merkitys, sillä laadukas nahka kestää vaativaa käyttöä. Vedellä ei saa kyllästää nahkaa, joten pesusientä ei tarvitse käyttää. – Satulasaippua haurastuttaa sekä mädättää ompeleita, joten sitä käytetään vain tarvittaessa. Ei turhaan saippuaa eikä rasvaa Sandberg suosittelee luonnollisia aineita ja nahanhoitoon tarkoitettuja rasvoja. Jos nahka pääsee kuivumaan, voi sitä vähän rasvata ja mielummin nahan alapuolelta. Hevosen varusteita kuuluu huoltaa oikein ja niiden kunto pitäisi tarkastaa usein. Ihanteellisessa säilytyspaikassa ilmankosteus on 40 prosenttia ja lämpötila +15 astetta. – Valjasrasvaa, kuten saippuaakin, käytetään vain tarvittaessa ja ommellankoja tulisi säästää aineilta. 45 Pia Sandberg on valjasseppä ja nahkavarusteiden asiantuntija Hyvinkään Kytäjältä. Näin kosteus ei jää niihin muhimaan. Sandberg suosittelee luonnollisia aineita ja nahanhoitoon tarkoitettuja rasvoja. Irtolika pois kostealla pyyhkeellä Sandberg neuvoo pesemään nahkavarusteita mielummin harvoin kuin joka päivä vanhan tavan mukaan
Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. – Jos vähänkin epäilyttää, kannattaa satula käyttää satulasepällä, joka avaa ja tarkistaa satulan kunnon. – Jos vähänkin epäilyttää, kannattaa satula käyttää satulasepällä, joka avaa ja tarkistaa satulan kunnon. – Satulan istuimen nahka on pingotettu kosteana paikalleen, ja jos sitä rasvaa, se venyy. Ehjärunkoinen satula ei nitise eikä taivu. Ei aineita istuimen kohdalle Jos satulaa tarvitsee pestä ja rasvata, ei Sandbergin mukaan aineita koskaan pidä laittaa satulan istuimen kohdalle. – Varusteita ei missään nimessä korjata nippusiteillä, ilmastointiteipillä eikä paalinnaruilla, Sandberg sanoo. – Varusteiden asianmukainen korjaaminen on helpompaa ja halvempaa kuin esimerkiksi vaunujen korjaaminen sekä hääväelle ja hevoselle aiheutettu onnettomuus. – Kurtut tulevat myös siitä, että satulan runko on poikki, jolloin satula on käyttökelvoton. Jos tikkaukset pinnalta repsottavat, niin todennäköisesti lanka on purkautunut jo kokonaan nahan sisältä. 46 – Jokainen voi tarkastaa varusteensa siltä osin helposti ja korjauttaa ennen seuraavaa käyttöä. Satulan rungon kunnon voi tarkastaa painamalla satulaa itseään vasten. Turvallisuussyistä vastinhihnat pitää vaihtaa heti, jos ompeleissa näkyy vähänkään kulumisen merkkejä. – Rungon voi tarkastaa panamalla satulan runkoa itseään vasten, jolloin satula ei saisi taittua. Venyneen istuimen huomaa siitä, että nahassa on lainehtelevia kurttuja eli nahka on rypyttynyt. Ei omia virityksiä Valjasseppä Pia Sandberg painottaa erityisesti turvallisuutta ja kertoo nähneensä kaikenlaisia virityksiä. Ehjän runkosatulan liitoskohtien ei kuulu myöskään nitistä, Sandberg kertoo ja painottaa, että puhuu runkosatuloista, ei joustorunkoisista satuloista
Hevosalan järjestöt osallistuvat itsenäisyyden juhlistamiseen yhteisellä Mahdollisuuksien hevonen -kokonaisuudella. Hevosella, erityisesti suomenhevosella on ollut suuri merkitys maamme historiassa. Juhlavuonna halutaan innostaa ihmisiä erityisesti kertomaan hevosten, hevostalouden ja suomenhevosen merkityksestä maamme historiassa ja nykyhetkessä. Tapahtumia ympäri Suomen Valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelma on myöntänyt osarahoituksen hevosalan juhlavuoden koordinointiin. Valtioneuvoston kanslian ohjaama Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Suomen Ratsastajainliitto, Hippolis – Hevosalan Osaamiskeskus ry, Suomen Hippos ry, Suomenhevosliitto ry, Hevosopisto Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Hevosurheilulehti Oy, Fintoto Oy ja Vermon ravirata Oy.. Hevonen on ollut tärkeässä roolissa rakentamassa ja puolustamassa itsenäistä Suomea. Hevosteema levittäytyy vuoden 2017 aikana ympäri Suomen paikallisten tapahtumien kautta, Suomenhevosella on ollut suuri merkitys maamme historiassa. Projektin koordinoinnista vastaa Hippolis. Helsingissä järjestettävä päätapahtuma CityHorse esittelee kaupunkilaisyleisölle hevosia eri käyttömuodoissa, kertoo suomenhevosen tarinaa ja esittelee hevostaloutta. Hevosurheilun kärkitapahtumat ovat myös juhlahumussa mukana – Kuninkuusravien ja Helsinki International Horse Show’n johdolla. – On upeaa, että Mahdollisuuksien hevonen otettiin osaksi Suomi 100 -hanketta. On hienoa, että hevonen on saanut oman ja ansaitun paikkansa, kun juhlimme itsenäisen Suomen 100-vuotista historiaa, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall iloitsee. Yhteiskunta muuttuu, mutta ihmisen ja hevosen välinen kumppanuus säilyy. – Ne ovat palvelleet meitä työhevosina maaja metsätaloudessa sekä sotasankareina, ja nyt ne ovat oivia kumppaneitamme harrastuksessa ja urheilussa. Suomenhevosen kantakirjan luomisesta tulee ensi vuonna 110 vuotta. 47 I tsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Mahdollisuuksien hevonen innostaa ja kannustaa hevosalan yhdistyksiä, harrastajia ja ammattilaisia kertomaan hevosesta, tuomaan ne kylille, tapahtumiin ja ihmisten lähelle. ja tähän työhön kutsutaan mukaan koko hevosväki. Hevoset vahvasti mukana Suomen 100-vuotisjuhlassa Hevonen on ollut tärkeässä roolissa rakentamassa ja puolustamassa itsenäistä Suomea. Siksi 110-vuotias suomenhevonen on vahvasti mukana juhlimassa 100-vuotiasta Suomea
48 Kesän 2016 ravitapahtumia Kesän 2016 kuumimmat kruunajaiset Turussa Kuninkuusravit 2016 järjestetään tänä vuonna Turussa, Metsämäen raviradalla 29.-31.7.2016. Jukka-Pekka Kauhasen Santeri Dahlia on vuoden 2001 kuningas. Metsämäen raviradalla kuninkaalliset on seppelöity aiemmin kahdesti, vuonna 1983 ja 2001. Kuninkuusravit ovat Turussa jo kuudennet. Lauantain myöhäisillan tähti on Jari Sillanpää, joka nähdään Paavo Nurmi urheilupuiston yläkentällä järjestettävän festarin lavalla. Lounasravien ohella perjantain ohjelmassa on suomenhevosten varsahuutokauppa, joka on saanut loistavan vastaanoton niin Porin kuin Joensuunkin Kuninkuusraveissa. Häntä ennen esiintymislavalla ovat NeljänSuora, Paula Koivuniemi ja Juha Tapio. Kuva: Turun Hippos, Antti Lehto Kunkkariviikonloppu aloitetaan lounasraveilla, joiden päälähtö on suomenhevosten Kunkkarilegendat -lähtö 4 000 euron ykköspalkinnolla. Kuva: Turun Hippos arkisto. Perjantaina Turussa, Metsämäen raviradalla järjestetään tänä kesänä kesän kuumimmat kruunajaiset, Kuninkuusravit. Kuninkuusravien iltajuhla onkin osa perinteistä, turkulaista kaupunkifestivaalia Down by the Laituria. Sunnuntaina ajettavasta 5-vuotiaiden lämminveristen L. Fabritius Memorialista voittaja saa 20 000 euroa. Kuninkuusravien ohjelmassa on tietysti upeat ravit lauantaina ja sunnuntaina. Ohjelmaa ja tähtiesiintyjiä Kuninkuusraviviikonlopun aikana tarjolla on ravien ohella paljon muutakin ohjelmaa ja oheistapahtumia. Turun Kuninkuusravien 2016 kokonaispalkintobudjetti on kautta aikain suurin. Lisätietoja: www.kuninkuusravit.fi Turun Metsämäellä kuninkaallisia on seppelöity aikaisemmin kahdesti, vuonna 1983 ja 2001. Tämä sunnuntain lähtö houkuttelee toivottavasti paikalle myös ruotsalaishevosia ja niiden mukana sankan joukon ravituristeja nauttimaan Kuninkuusravien ainutlaatuisesta tunnelmasta. Molempina päivinä ravikansaa palvelee myös ravitori, josta voit tehdä löytöjä kunkkarihinnoin. Niin perjantaina kuin lauantainakin ilta päättyy huippuesiintyjien tähdittämiin iltajuhliin Turun keskustassa, jossa lavalle nousevat kotimaiset huippuartistit
Juhannuslauantaina Pitkäjärvelle saapuu myös muun muassa Köyliön Poniravikoulu poneineen, joten lapsilla on mahdollisuus talutusratsastukseen ja poniajeluun. Illalla lauletaan myös Ravikaraoken SM-karsinta. Kokemäen ravirata tarjoaa tulevaan kesään jännitystä ja tunnelmaa. klo 14, toto65 Liput 5 € /päivä Majoitusta, terassi A-oikeuksin, ravijatkot, ravikaraoken SM-karsinta, etäparkki, kuljetus ravien alussa ja lopussa radalta. Kokemäen JUHANNUSRAVIT – suven suuri ravijuhla 25.6. sataravi.fi. klo 14 Sataravi Oy KOKEMÄEN KESÄRAVIT Kokemäen juhannusravit ovat vuodesta toiseen koonneet raviradalle tuhansia katsojia, jotka tulevat paikalle paitsi raviurheilun, myös perinteisen suvitunnelman takia. Pääsylippu radalle maksaa kaikkina ravipäivinä viisi euroa. klo 13, toto4, Kivikylän maili 26.6. Kesän muut ravipäivät: 22.5. Kokemäen juhannusravit ovat tunnetut tunnelmastaan ja, paikalla viihtyvät usein myös julkisuudesta tutut henkilöt. Ravijatkoja vietetään Pitkäjärven vapaa-ajankeskuksella raviradan lähellä. Ravikansa kohtaa Kokemäellä lauantaina 25. Jo ennen juhannusta Kokemäellä ravataan 22. Pitkäjärvellä on paljon edullisia telttaja asuntovaunupaikkoja ja hostel-majoitusta, sekä muun muassa rantasauna ja ravintolaterassi Weranta A-oikeuksin. klo 14 12.6. Ravirata löytyy Facebookista nimellä Kokemäen kesäravit 2016 ja netistä osoitteella www. Radalla on tekemistä myös perheen pienimmille. kesäkuuta. Kuva: Taru Peltosaari Ravien järjestäjä ja radan omistaja Sataravi Oy on paikallisesti omistettu osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on tukea hevosurheilua ja hevosjalostusta. Juhannus ei ole juhannus ilman Kokemäen raveja Kokemäen juhannusravit pitää jokaisen hevosihmisen kokea. Juhannusravit järjestetään kesällä 2016 perinteisen kaksipäiväisinä. kesäkuuta ja sunnuntaina 26. Kuva: Taru Peltosaari. Omistajina on muun muassa yksityishenkilöitä, yrityksiä, erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä ja myös Kokemäen kaupunki. kesäkuuta Lauantai-iltana juostaan Toto4ravit ja kilpaillaan muun muassa Kivikylän maililla. Kuvassa on Vilperi-ajon voittaja Merran Eemil. päivän perinteisissä suviraveissa paikalla on muun muassa vanhoja traktoreita ja radalla on myös muuta vanhan ajan tunnelmaa. Juhannussunnuntaina ravit jatkuvat Kokemäellä kovatasoisilla Toto65-raveilla. 49 Tervetuloa! www.sataravi.. toukokuuta ja 12. Kesäkuun 12. Juhannusraveissa 2015 oli tunnelmaa. Ravirata sijaitsee osoitteessa Köyliöntie 775, ja sinne pääsee kätevästi valtatie 2:lta Kokemäen keskustan suunnasta tai valtatie 12:lta Säkylän suunnasta
Kesäkuussa Kouvolan raviradalla nähdään jälleen Euroopan huippuravurit ja -ohjastajat. Meille on parissakymmenessä vuodessa rakentunut poikkeuksellisen hyvä maine. Aikaisemmat suomalaisvoittajat olivat vuoden 2000 sankari BWT Magic ja vuotta myöhemmin voittanut Exchequer. Nasse toi voiton kotiin Kotivoittoon kisa on päätynyt kolmesti, viimeksi vuonna 2013, jolloin Womanizer, kotoisammin Nasse, voitti kisan Tommi Kylliäisen ajamana. Kouvolalaiset tunnetaan vieraanvaraisuudestaan, ja myös Womanizerin taustavoimat ovat päässeet siitä osalliseksi. – Sinä vuonna, kun Nasse oli kakkonen, savustimme Kylliäisen Tommin kanssa pahaaaavistamattomat ranskalaiset savusaunan ylälauteelta alas. Hienosti meni kaikilta osin, Kauhanen muistelee. Kouvolassa nähdään vuodesta toiseen hieno kattaus eurooppalaisia huippuhevosia, joista kilpailevat lukuisat kilpailujärjestäjät ympäri maanosan. Hollolalaiset Minna ja Jarno Kauhanen hankkivat sen Ruotsista tavallisena kilpahevosena, mutta Kauhasten käsissä siitä kehittyi yksi Suomen parhaista hevosista. Womanizerin voitto sai kotiyleisön haltioituneeksi. Tänä keväänä uransa päättäneen ruunan voittosumma ylitti 600 000 euroa ja voittoja se juoksi yhteensä 40. – Pelkällä palkintorahalla huippuhevosia on vaikea houkutella Suomeen. – Kymi GP oli ihan ylivoimaisesti suurin juttu. 50 Kymi GP: Kouvolan raviradalla koetaan taas tulevana kesänä huippujännittäviä hetkiä. – Kun Nasse voitti, Hytösen Arto sanoi, että teidän täytyy tulla illanviettoon voiton jälkeen. Oli mahtavaa päästä hevosen rinnalla voittajaesittelyyn, kun yleisö hurrasi ja juhli voimakkaasti. Edellisestä kotivoitosta oli vierähtänyt hyvä tovi, ja lisäksi hiirenharmaa ruuna oli suomalaisten rakastama tuhkimotarina. Emme tietysti olleet valmistautuneet sellaiseen, vaan olimme lähdössä hevosen kanssa kotiin. Kun Kouvolassa soitettiin Maamme-laulu ja vedettiin Suomen lippu salkoon, se oli mahtava tunne, ei sellaista tunnekuohua osaa edes sanoin kuvailla, Jarno Kauhanen sanoo. Viime vuoden Kymi GP:n voitti Trebol ohjastajanaan Gabriel Pou Pou. Hymy oli voittajahevosen omistajilla Minna ja Jarno Kauhasella herkässä. Kun hevosia ja niiden taustajoukkoja palvellaan suomalaisella vieraanvaraisuudella, kaikki kokevat olonsa hyväksi, joka ajoi meidät yöllä kotiovelle illanvietosta. Paljoa en ranskaa ymmärrä, mutta ymmärsin kyllä että ranskalaiset kirosivat ulos siirtyessään, Kauhanen nauraa.. Kuva: Jari Heikkinen Kymi GP on eurojaankin isompi suurkilpailu Kymi GP on päättynyt kotivoittoon kolme kertaa, viimeksi vuonna 2013, kun Womanizer voitti kisan Tommi Kylliäisen ajamana. Tietysti ykköspalkintokin oli suuri, mutta ei sitä silloin voiton hetkellä ajateltu tippaakaan. Rahaa Kouvolassa jaetaan roimasti, sillä kisan ykköspalkinto on 85 000 euroa ja ravipäivän kokonaispalkintopotti 300 000. Raha ei kuitenkaan ole kuin osa Kymi GP:n viehätysvoimaa. Arto kuitenkin järjesti ensin kuskin viemään hevosen kotiin Hollolaan ja vielä toisen kuskin, Kansainvälisestikin arvostettu Kouvolan Kymi GP on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomen ravikesän kohokohdista. Kauhasella on muutenkin hyvät muistot Kymi GP:n illanvietoista
– Ennakkokyselyjen perusteella voimme odottaa tänäkin vuonna samansuuntaista lähtijämäärää, sanoo kilpailunjohtaja Mia Maukonen. Kuva: Emilia Hellman SeaHorse week houkuttelee suuren määrän ratsukoita ja katsojia aurinkoiseen Hankoon. Viime vuonna kisan voittaja tuli niinkin eksoottisesta ravimaasta kuin Espanjasta, kun ykköseksi kiri Gabriel Pou Poun valmentama ja ajama Trebol. kerran jolle Hankoon tuleminen on ehdottomasti yksi kesän kohokohdista. – Kone lähtee Pariisista ja tekee välilaskun Etelä-Ruotsissa, mistä kyytiin tulee lisää hevosia. – Hyvä tunnelma ja tasokas kilpailu ovat parasta SeaHorse Weekissä. Kuvassa vauhdissa ovat Felicia Kallio ja Beltin. Kuva: Emilia Hellma n SeaHorse Weekviikonlopun radoista vastaa viimevuotiseen tapaan itävaltalainen Andreas Bamberger. Kansainvälistä tähtikaartia Kymi GP:n historia on hyvin kansainvälinen. Tulos on edelleen Kouvolan rataennätys ja Kymi GP:n kilpailuennätys. Kuva: Susa Laine Kouvolan ravirataa pyörittävän Valkealan Hevosystäväinseuran toiminnanjohtaja Arto Hytönen muistuttaa. Kymi GP:n menestynein maa onkin Ranska, johon voitto on mennyt kahdeksan kertaa. Kylpyläpuiston tuntumassa järjestettävä kilpailu on urheilullisesti tasokas. – Ei mitään kikkailuja. Trebol on tulossa tänäkin vuonna mukaan, puolustamaan voittoaan. 16. Lentokuljetus on kouvolalaisilta mittava, rahallinen satsaus, mutta se on myös tuonut Kymi GP:hen vuosien varrella ison joukon Euroopan parhaita ravureita. Koneen laskeutuminen ja vastaanotto Utin kentällä on mittava yleisötapahtuma, ja sellaisena tärkeä osa Kymi GP:n kokonaisuutta, Hytönen kertoo. Lisätietoja: http://www.hunr.org/ seahorse-week/. Itse radoilla kiinnitän erityistä huomiota etäisyyksiin, etenkin sarjaesteillä, sillä viimeisten vuosien aikana hevosten hyppykyky on parantunut, mikä vaikuttaa radalla etenemiseen merkittävästi, Bamberger sanoo. Kahvila ja ravintola palvelevat vieraita tuttuun tapaan kilpailukentän laidalla. Esteellä Sofia Soilu ja Pin rock’s hustle and bustle. SeaHorse Week on 4-tason kilpailu, jossa keskiviikkona ja torstaina ratsastetaan ratamestari Tomas Kivirannan suunnittelemilla radoilla, 70-120 sentin esteillä. – Juuri kentän lähellä oleva yleisö tekee kilpailusta täällä erityisen, Mia Maukonen sanoo. Ratsastuskilpailussa keskellä kauneinta Hankoa, on ainutlaatuinen tunnelma. Kuva: Emilia Hellman Laura Luusua palkintojenjaossa. Viikonlopun radoista vastaa viimevuotiseen tapaan itävaltalainen Andreas Bamberger, Hangon SeaHorse Week on yksi Suomen esteratsastuskesän odotetuimmista kilpailuista. Vuonna 2015 radalla nähtiin kaikkiaan 1 051 ratsukkoa ja kilpailu paikasta auringossa oli kovaa. SeaHorse Weekin ohjelma: Yleisöllä on koko kilpailun ajan katsomoon vapaa pääsy. 18 kertaa ajetun kilpailun voittajat ovat tulleet seitsemästä eri maasta. Hangon SeaHorse Week järjestetään 16. Ikimuistoisin niistä on vuoden 2006 voittaja, ranskalainen Jag de Bellouet, joka juoksi kisan voittaessaan silloisen maailman ennätyksen 11,1a. Tänä vuonna väliaikaistallissa on 125 karsinaa. Kivenheiton päässä kilpailualueelta löytyy kaikki se, mistä kesäinen Hanko on kuuluisa. 51 Suomen esteratsastuskesän yksi odotetuimpia kilpailuja on heinäkuun lopussa järjestettävä Hangon SeaHorse Week. Yhtenä Kouvolan vetonaulana onkin huippuhevosille tarjottava ilmainen lentokuljetus, joka tuo Kouvolaan huippuhevosia maailmalta. – 31.7.2016 Moni ratsastaja kiittelee erityisesti kilpailualueen sijaintia kaupungin ytimessä, upeassa tunnelmassa. Pysytään sujuvissa ja rytmikkäissä radoissa, joissa estekorkeus on sitä, mitä kilpailukutsu lupaa, Kiviranta kertoo. Kilpailualueella on tasokas ja monipuolinen expo, jossa tarjoukset ovat perinteisesti olleet houkuttelevia. SeaHorse Week järjestetään 27. Yleisöllä on koko kilpailun ajan katsomoon vapaa pääsy
Lieksan Ravirata sijaitsee kaupungin eteläpuolella, idyllisessä maalaisympäristössä, kuitenkin maateitse vain muutaman kiloLieksassa vanhan ajan ravitunnelmaa Maanantaina 11.7. 52 Lieksan Ravirata on yksi maamme 23:sta tunnelmallisesta kesäraviradasta. 2016 klo 18:30 Suomenhevosten Lieksa -ajossa on tarjolla 4000 euron ykköspalkinto. Maanantai 11.7. Hippoksen Nuorten sarjassa 2016 (3-4-vuotiaille Suomessa syntyneille lämminverisille), ykköspalkinto on 1 000 euroa. Tasokkaat ja vauhdikkaat ravilähdöt tarjoavat jännitystä pitkin kesää. Myös suomenhevosten kovimmassa sarjassa on 1 000 euron ykköspalkinto. metrin matkan päässä keskustasta. 2016 Lieksan raviradalla koetaan jännittävä suomenhevosten Lieksa -ajo. Leppoisan ravitunnelman ohella Lieksan raviradalla pääsee nauttimaan jännittävistä totopeleistä sekä maukkaista ravikahvion antimista. Lisätietoja: www.lieksanravirata.net. Muita ravipäiviä Lieksan raviradalla ovat tiistai 19.7.2016 klo 18:30 sekä uutuutena myös sunnuntai 28.8.2016 klo 14:00. Tiistaina 21.6.2016 klo 18:30, Lieksassa ajetaan PKO-ravit, Esko Vaakanaisen muistoajo, jossa ykköspalkintona on 4 000 euroa. Lieksan kesässä niin lämminveristen kuin suomenhevostenkin sarjoja on viisi. Lieksassa katsojat pääsevät erittäin lähelle hevosia niin kaviouran laidalla kuin varikkoalueellakin. Kesällä Lieksan Raviradalla ajetaan tasapuolisesti sarjoja, mikä tarkoittaa, että niin lämminveristen kuin myös suomenhevosten sarjoja on Lieksan kesässä viisi. Lieksan Raviradalla ajetaan tasapuolisesti sarjoja. Lieksan kesäradoilla on myös oikeita nollasarjoja
• ma 11.7. ohjelmassa on muun muassa poniravit. Katso koko ohjelma osoitteesta www.lieksabrass.com HEINÄKUUSS A MYÖS. – Tapahtuman ydin on lasten ja eläinten kohtaaminen, jonka myötä rakennetaan siltaa maaseudun ja kaupungin välille ja tuodaan maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia, festivaalin projektipäällikkö Heli Vartiainen sanoo. Sijainti kaupungin keskustan tuntumassa on erinomainen. Ponija montelähtöjä. • su 28.8. Meidän Maaseutu järjestetään Kouvolan Raviradalla nyt kolmannen kerran. Tapahtuman selkärankana ovat näytteilleasettajat ja osastojen ohjelma, minkä lisäksi alueen päälavalla on tarjolla laadukasta viihdeohjelmaa. Lisäksi raviradalla on perusvarustuksena äänentoisto, ravintolapalveluita, vessatiloja sekä tallialueella vierastalli ja valjastuskatoksia, joita pystytään hyödyntämään tapahtuman eläinvieraiden yöpyessä alueella. Meidän Maaseutu -festivaaleja vietetään Kouvolan Raviradalla 13.-14.8.2016. • ti 19.7. www.lieksanravirata.net Ravikesä 2016 • ti 21.6. TERVETULOA! Pielisjärven Hys r.y. Lauantaina painopiste onkin eläimissä, sunnuntaina taas vauhdissa ovat ennen kaikkea koneet. Iloinen koko perheen tapahtuma tuo maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia jakamalla tietoa eläimistä ja nykyajan maaseudusta. – Elämykset ja ilo ovat asioita, jotka kantavat tällaista tapahtumaa. Lieksan perinteisen idyllinen kesäravirata tarjoaa elämyksen joka pitää kokea! leppoisaa tunnelmaa sekä näytöksiä. Luvassa onkin monenlaisia koneja työnäytöksiä. Tämä tarkoittaa paitsi alueen pientuottajia ja jakelukanavia, myös lähialueen tuottajia, jotka ovat isojen brändien takana, Vartiainen kertoo. Viikonloppufestivaalin avauspäivänä, lauantaina 13.8. Viime vuosina suureen arvostukseen nousutta lähiruokaa halutaan esitellä festivaalikävijöille entistä kattavammin. Kouvolan Ravirata tarjoaa tapahtumalle hyvät puitteet. – Festivaali tuo esille kotiseudun lähiruoan tuotteet, tuottajat ja ideat. Vohveleita ja pannukahvin tuoksua, kavion jytkettä joka on lähes “käsinkosketeltavaa”! Vuoden 2012 kesäravirata ILOA, VALOA JA VASKIA Lieksan Vaskiviikolla 22-30.7. Meidän Maaseutu -festivaalilla tarkoitus on heittäytyä mukaan leikittelemään ja samalla jakaa tietoa nykyajan maaseudusta. Kun on käynyt Meidän Maaseutufestivaaleilla, voi esimerkiksi tietää, mitä teiden varsilla näkyvät valkoiset ’traktorin munat’ oikeastaan ovat, Heli Vartiainen lupaa. Tänä vuonna tapahtuman teemoja ovat asuminen maalla, elinkeinot, elämykset ja matkailu, lähiruoka sekä tietysti maaseudun eläimet. 53 Meidän Maaseutu -festivaali Kouvolan Raviradalla Elokuussa 13.-14.8.2016 järjestettävän Meidän Maaseutu -festivaalin odotetaan keräävän Kouvolan Raviradalle kahdessa päivässä noin 10 000 kävijää. Tänä vuonna tapahtuman teemoja ovat asuminen maalla, elinkeinot, elämykset ja matkailu, lähiruoka sekä tietysti maaseudun eläimet. Meidän Maaseutu -festivaali on koko perheen maaseutuseikkailu, joka esittelee maaseudun elämää iloisissa festivaalitunnelmissa
Alan vaikuttavuutta ja esimerkiksi työllistämistä on Thunebergin mukaan vaikea mitata.. – Suomen luontoa ja hevosia voitaisiin markkinoida ulkomaita myöten. Suomalainen hevostalous on viimeisten 20 vuoden aikana ollut kasvusuunnassa, mutta hevoskasvatuksen tunnusluvut ovat kääntyneet rajuun laskuun. – Kasvatusluvut ovat aallonpohjassa osin yleisen taloustilanteen takia, mutta silti hevostaloudella olisi varmaan paljon käyttämätöntä potentiaalia ja uusia mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon palveluissa ja matkailussa. 54 S uomen Hippoksen tilastojen mukaan vuonna 2014 varsoja syntyi noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Hevosten käyttöä voisi lisätä erilaisissa hevosavusteisissa toiminnoissa, ja virkistyskäytössäkin voisi käytön monipuolisuutta kasvattaa, sanoo hevostalouden lehHevostaloudessa ei tarvitse tuijottaa vain ratsastusja ravipalveluihin Käyttämätöntä potentiaalia hevosavusteisissa toiminnoissa Hevostaloudella on Suomessa potentiaalia muissakin toimintamuodoissa kuin perinteisissä ratsastusja ravipalveluissa. Hevosala tarvitsisi toimialakatsauksen Hevosten määrä on kasvanut, samoin alan yritysten määrä. Hevosmatkailua on Suomessa harjoitettu, mutta Thunebergin mukaan potentaalia olisi jopa vientituotteeksi asti. tori Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulusta
Hevostaloudessa ei tarvitse tuijottaa vain ratsastusja ravipalveluihin 5 Hevostalous lukuina 2015 4 Suomen Ratsastajainliiton jäsenistö ja kilpailut 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SRL:n JÄSEnET Jäsenet 43 757 44 776 45 589 46 560 46 395 45 857 Green Card* 4 653 4 061 4 077 3 410 3 067 3 027 Yhteensä 48 410 48 837 49 666 49 970 49 462 48 884 Ratsastusseurat 440 455 471 476 489 492 SRL:n hyväksymät harrastetallit 51 64 72 69 75 77 SRL:n hyväksymät ratsastuskoulut 225 230 237 231 244 246 SRL:n hyväksymät yksityistallit 14 15 15 25 34 37 SRL:n hyväksymät vaellustallit 6 SRL:n jäsentallit yhteensä 290 309 324 325 353 366 KILPAILULISEnSSIT** Kilpailulisenssejä 2-tasolla*** 4 082 4 028 4 003 3 874 3 660 3 510 Kilpailulisenssejä 3 – 5-tasolla **** 1 701 1 805 1 754 1 693 1 773 1 997 Kansainvälisiä lupia 239 225 229 263 273 297 Kilpailulupien määrä hevosilla 7 167 7 415 7 675 7 603 7 605 7 877 RATSASTUSKILPAILUT Kansainväliset kilpailut Kilpailuja 232 387 332 300 337 309 Lähtöjä 2 119 2 557 2 162 2 259 2 859 3 053 Kilpailut tasot 3 – 5**** Kilpailuja 120 120 121 115 167 149 Lähtöjä 14 654 15 124 14 935 13 402 15 760 26 954 Kilpailut taso 2*** Kilpailuja 318 332 345 326 368 277 Lähtöjä 27 652 30 161 31 984 31 226 33 283 17 022 Ratsastuksen kokonaisharrastajamäärä 170 000 170 000 170 000 *Ratsastajainliiton jäsentallien säännöllisesti ratsastavat asiakkaat voivat seurajäsenyyden sijaan valita myös Green Card -jäsenyyden, joka oikeuttaa vakuutusturvaan. – Hevosten käyttöä voisi lisätä erilaisissa hevos-avusteisissa toiminnoissa, ja virkistyskäytössäkin voisi käytön monipuolisuutta kasvattaa.. Sisältää suomenhevosen kaikki käyttömuodot. Lähde: Suomen Hippos ry. 5000 10000 15000 20000 25000 30000 SH LV RATSUT PONIT 2014 2013 2012 2011 2010 2009 77% 2015 Hevosten kokonaismäärät Suomessa 2009 – 2015 SUOMEnHEVOSET* LÄMMInVERISET RAVIHEVOSET RATSUT POnIT YHTEEnSÄ 2009 19 800 25 700 17 500 9 300 72 300 2010 19 800 25 800 19 000 9 700 74 300 2011 19 800 25 800 19 700 10 200 75 500 2012 19 700 25 700 19 600 10 400 75 400 2013 19 600 25 500 19 500 10 400 75 000 2014 19 400 25 400 19 400 10 400 74 600 2015 19 200 25 200 19 400 10 400 74 200 *Suomenhevosten kokonaismäärä. Aurinkolaukka toimii Green Finland ry:n periaatteiden mukaisesti. Hevosten kokonaismäärät Suomessa vuosina 2009-2015 Suomen Ratsastajainliitton jäsenistö ja kilpailut vuosina 2010-2015. Toiminta-ajatuksena on, että myös toimintakyvyltään heikommilla on oikeus luontoon ja liikuntaan. 55 4 Hevostalous lukuina 2015 Taulukko 3: Hevosten kokonaismäärät Suomessa vuosina 2009 – 2015. Henkilökunnalla on valmiudet toimia erityisryhmien kanssa. Punkaharjulla Puruveden rannalla toimivalla Soile Lötjösen omistamalla Aurinkolaukka-tallilla järjestetään monipuolisten maastoratsastusretkien ja vaellusten lisäksi räätälöityjä viikonloppukursseja ympäri vuoden ja kesäisin myös leirejä. Kuva: Aurinkolaukka Hämeen ammattikorkeakoulun lehtorin Terhi Thunebergin mukaan hevosmatkailussa olisi potentiaalia jopa vientituotteeksi asti. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry. ** Mukana este-, koulu-, kenttäja pararatsastus sekä valjakko, vikellys, matkaja lännenratsastus *** entinen aluetaso **** entinen kansallinen taso Taulukko 4: Suomen Ratsastajainliiton jäsenistö ja kilpailut vuosina 2010 – 2015. Lähde: Suomen Hippos ry. Talli on mukana myös sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa, Tähtäimessä on syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvointi
– Hevosala on hajanainen, koska alan yrittäjyys on hyvin kirjavaa. Vielä vaikeampaa on mitata sitä, miten hevosala välillisesti vaikuttaa elinkeinoelämään. Lisenssihaltijat, joilla vähintään 1 startti/vuosi. Lähde: Suomen Hippos ry. Käytännössä projekti tietää yrittäjille ja hevosalalla työskenteleville lisää tietoa elinkeinon kehittämiseen. Kuvio 2: Lisenssien ikäjakauma 2015. Erityisenä huolenaiheena on Raviurheilun tunnuslukuja vuosilta 2010-2015. Joka tapauksessa hevosalalla puhaltavat uudet tuulet. Kasvatuksella tuotetaan käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia, niin ratsuja, ravihevosia kuin poneja, yritystoiminnan, harrastuksen ja urheilun käyttöön. Uusi lisenssijärjestelmä astui voimaan 1.1.2015 Kuva 1: Raviurheilun lisenssijärjestelmä. Hevosella on suuri merkitys monelle sellaiselle yritykselle, jolla itsellään ei ole hevosta. katsojaa) 0,73 0,73 0,72 0,72 0,65 0,67 ALAn TOIMIJAT Valmentajat 3 729 3 612 3 566 3 393 3 321 Ohjastajat 2 102 2 206 2 084 1 970 1 960 1 890 Kilpailleet poniohjastajat 459 456 499 461 450 433 RAVIURHEILUn nUORISOTOIMInTA Poniravikoulut 7 kpl nuorisoravikerhot 15 kpl nuorisotoiminnassa mukana 2 600 hlöä MAKSETUT PALKInnOT Ratojen maksamat palkinnot (milj. – Tehtävänä on keskittyä kysyntäja kuluttajakartoituksiin sekä hevosyrittäjyyteen. Hevostaloudelle olisi hyvä luoda eräänlainen toimialakatsaus kuten monella muullakin alalla on. Hevosalan yhteiskunnallisesta merkityksestä, tulevaisuuden kysynnästä ja yrittäjyydestä on alalla vain vähän tietoa. – Kasvatusta tarvitaan, koska hevosia tulee aina olemaan. Tehtävistä selvityksistä syntyy oppaita ja keskustelunavauksia. -31.12.2014 * * vuonna 2015 ei maksettu opetuslähtöpalkintoja Taulukko 5: Ravien tunnuslukuja vuosilta 2010 – 2015. Lähde: Suomen Hippos ry. Edullisinta olisi tuottaa se määrä varsoja, mitä tarvitsemme, jottei niitä tarvitsisi tuoda ulkomailta. *Lisenssi C, ** Lisenssit A,D,F ja B, *** Lisenssit p,P1,P2 ja P3 Harrastajavalmentajat* Ammattivalmentajat ja -ohjastajat** Ponivalmentajat ja -ohjastajat*** 15 – 20 alle 15 21 – 30 31 – 40 41 – 55 56 – 65 66 ja yli 18 % 34 % 1 % 15 % 12 % 20 % 51 % 21 % 20 % 4 % 5 % 48 % 27 % 21 % 3 % – Vaikeampaa on mitata sitä, miten hevosala välillisesti vaikuttaa elinkeinoelämään. Erityisen tärkeää on Thunebergin mukaan keskitetty viestintä, hevosyrittäjäuutiset verkon välityksellä ja yhteistyö alueellisten hevostoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Lisenssihaltijat, joilla vähintään 1 startti/vuosi. 56 7 Hevostalous lukuina 2015 6 Raviurheilun tunnuslukuja 2010 – 2015 RAVIRAdAT Maakuntaradat 20 kpl Kesäradat 23 kpl Harjoitusraviradat 112 kpl 2010 2011 2012 2013 2014 2015 RAVIT Totoravipäivät 625 607 574 563 546 533 Totoravilähdöt 5 649 5 661 5 403 5 338 5 089 4 978 Paikallisravit 53 44 53 48 43 41 Poniravipäivät 16 11 15 16 17 16 Kilpailupäivät yht. 8 Hevostalous lukuina 2015 Raviurheilun valmennusja ohjastajalisenssit 2011 2012 2013 2014 2015 Ammattiohjastajalisenssit (D) 8 7 7 7 9 Ammattivalmentajalisenssit (A) 157 Kilpailijalisenssit (B) 145 157 163 150 107 Harrastajalisenssit (C) 2 462 2 602 2 405 2 547 5 959 Kokelaslisenssit 102 104 96 57 61 Juniorilisenssit (J) uusi 158 Yksityisvalmentajalisenssit (F) uusi 9 Poniajolisenssit (P1, P2, P3) 521 504 442 449 497 Seniorilisenssit 433 312 282 151 152 Taulukko 6: Valmennusja ohjastajalisenssit vuosina 2011 – 2015. Suomen Hippos ry uudisti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa suomalaisen raviurheilun lisenssijärjestelmän. Kasvatusta tarvitaan Elinvoimaisen ja kilpailukykyisen hevostalouden perusta on vahva kotimainen hevoskasvatus. Lähde: Suomen Hippos ry. Projekti on saanut rahoitusta EU-osarahoitteisesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosille 2016-2018. Lähde: Suomen Hippos ry. 667 651 637 623 606 590 Startanneet hevoset Lämminveriset 4 904 4 917 4 853 4 730 5 042 4 824 Suomenhevoset 2 292 2 178 2 193 2 171 2 078 2 058 Ponit 567 586 625 624 614 592 Kilpailleiden hevosten omistajat Henkilöt 4 003 3 761 3 640 3 479 2 808 2 548 Muut (kimpat, yhteisöt) 4 329 4 233 4 130 4 119 4 039 3 459 Yleisömäärä radoilla (milj. Hevosella on suuri merkitys monelle sellaiselle yritykselle, jolla itsellään ei ole hevosta.. Raviurheilun valmennusja ohjastajalisenssit vuosina 2011-2015. €) 19,3 19 20,2 20,8 18,5 17,3 Opetuslähtöpalkinnot (milj. €) 0,6 0,17 0,16 0,15 0,15 ** nuoret radalle –palkinnot* (€) 93 500 160 500 *aikavälillä 1.7. Näistä lähtökohdista on käynnistymässä vuoden 2016 alkupuolella valtakunnallinen Uudistuva hevostalous -hanke
Tuontija vientihevoset 2009 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 TUOnnIT Lämminveriset ravihevoset 301 221 321 325 275 257 Ratsut ja ponit 1 691 1 397 1 242 1 101 1 019 1 237 Yhteensä 1 992 1 618 1 563 1 426 1 294 1 494 VIEnnIT Lämminveriset Pysyvät viennit 62 58 62 95 58 80 Väliaikaiset viennit 156 198 173 150 196 186 alkuperäisrotumme suomenhevonen, jota ei kasvateta missään muualla maailmassa. Ratsuja ratsuponikasvattajista 95 prosenttia oli naisia, kun ravihevoskasvattajista 36 prosenttia oli miehiä. Hevoskasvatus hyödyttää maaseutua ja suomalaista maataloutta parhaimmalla mahdollisella tavalla. – Lisäksi haluttiin kartoittaa kasvatustyön motiiveja, jalostusvalinnan perusteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Lähde: Suomen Hippos ry. C 11 9 10 10 15 6 Welsh sec. Suomessa syntyneet varsat vuosina 2010-2015. Lähde: Suomen Hippos ry. – Viidesosa ryhtyy yrittäjiksi osa työskentelee esimerkiksi neuvontatehtävissä keskusjärjestöissä ely-keskuksissa tai kuntien maaseututoimissa. – Monilla alan yrityksillä olisi mahdollista hyödyntää digitaalisuutta ja lisätä teknologiaa. D 12 11 5 8 8 9 Alan yrittäjillä on uskoa tulevaisuuteen, vaikka kannattavuus on iso ongelma. C 7 9 5 4 4 9 Welsh sec. Alan yrittäjillä on uskoa tulevaisuuteen, vaikka kannattavuus on iso ongelma. Hevostalousyrityksellä on yleensä aika paljon kustannuksia ja investoinnitkin ovat usein aika mittavia. 1 291 1 221 1 113 1 036 818 722 Ratsuhevoset 477 424 388 353 350 305 Arabialainen täysiverinen 11 11 1 6 7 5 Connemara 22 23 16 17 20 23 Gotlanninruss 37 37 29 23 25 23 Islanninhevonen 143 124 107 100 68 74 New Forest 26 17 18 17 11 14 Shetlanninponi 329 322 309 291 234 219 Suomalainen ratsuponi 13 12 13 7 12 9 Vuonohevonen 13 21 17 15 18 11 Welsh Mountain sec. HAMK:n sisällä hevostalous on vetovoimaisin ala. Lähde: Suomen Hippos ry.. Kasvattajilla tavoitteet korkealla Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtiin Suomen Hippoksen toimeksiannosta opinnäytetöinä kaksi kyselytutkimusta. – Vastauksia saatiin ratsuja ratsuponikasvattajien kyselyyn 109 ja ravihevoskasvattajien kyselyyn 369. Hevoskasvatuksen tärkeä tehtävä on paitsi tuottaa käyttötarkoitukseensa sopivia hevoTaulukko 7: Suomessa syntyneet varsat vuosina 2010 – 2015. 1 806 1 665 1 520 1 249 1 204 1 199 Ratsuhevoset 819 747 674 623 537 571 Arabialainen täysiverinen 18 8 12 4 6 5 Connemara 40 31 21 39 39 28 Gotlanninruss 55 36 39 32 35 30 Islanninhevonen 160 140 134 109 119 119 New Forest 32 34 30 24 30 28 Shetlanninponi 530 485 444 345 367 321 Suomalainen ratsuponi 4 6 Vuonohevonen 31 20 21 22 14 17 Welsh Mountain sec. Lähde: Suomen Hippos ry. B 6 16 16 12 3 8 Welsh sec. 57 9 Hevostalous lukuina 2015 8 2. Suomessa astutetut tammat vuosina 2010-2015. www.veljwahlsten.com 10 Hevostalous lukuina 2015 Taulukko 8: Astutetut tammat Suomessa vuosina 2010 – 2015. Hevoalan yritys on usein saanut alkunsa harrastustoiminnasta ilman erityistä suunnitelmallisuuden polkua. Kasvatus – hevostalouden kivijalka sia myös ylläpitää hevostaitoja ja siirtää niitä sukupolvilta toiselle. Tavoitteena oli selvittää niin ratsuja ratsuponikasvattajien kuin ravihevoskasvattajien profiileja. Hevostalous-yrityksellä on yleensä aika paljon kustannuksia ja investoinnitkin ovat usein aika mittavia. Agrologeja on myös oppilaitoksissa opettajina sekä kaupan ja vakuutusalalla. Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu hevosagrologeja. B 19 19 18 5 11 17 Welsh sec. Suomalaisen hevostalouden kivijalka on kotimainen hevoskasvatus. – Toki alalla on myös innovatiisia ja kehitystä hakevia yrityksiä. A 15 13 11 21 13 13 Welsh sec. Kannattavuutta voisi lisätä kustannustehokkuudella. Hevostalous vetää opiskelijoita Thuneberg uskoo, ettei hevostalouden tulevaisuus ole kiinni ainakaan opiskelijoiden määrän vähyydestä. A 25 16 32 19 15 25 Welsh sec. Hevosala on suhdanneherkkä ala, joten talouden taantuma näkyy myös kasvatuksen määrän vähenemisessä viimeisten vuosien aikana. D 24 9 13 17 12 17 Taulukko 9: Suomen Hippokseen rekisteröidyt tuontija vientihevoset vuosina 2010-2015. Lähde: Suomen Hippos ry. Kummassakin aineistossa enemmistö vastaajista oli 40-59vuotiaita. Hakijamäärät ovat pysyneet korkeina vuodesta toiseen. Lämminveriset 500 1000 1500 2000 Ratsut ja ponit Suomenhevoset 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Suomessa syntyneet varsat 2010 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lämminveriset 1 799 1 613 1 484 1 291 1 212 1 038 Suomenhevoset 1 410 1 347 1 263 1 162 1 003 939 Ratsut ja ponit yht. Suomessa astutetut tammat 2010 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lämminveriset 2 583 2 282 2 080 1 924 1 681 1 550 Suomenhevoset 2 383 2 149 1 981 1 704 1 547 1 615 Ratsut ja ponit yht
Lähde: Kela. Hevosavusteinen toiminta on Green Care -toiminnan edelläkävijöitä Suomessa. A 25 16 32 19 15 25 Welsh sec. 1 806 1 665 1 520 1 249 1 204 1 199 Ratsuhevoset 819 747 674 623 537 571 Arabialainen täysiverinen 18 8 12 4 6 5 Connemara 40 31 21 39 39 28 Gotlanninruss 55 36 39 32 35 30 Islanninhevonen 160 140 134 109 119 119 New Forest 32 34 30 24 30 28 Shetlanninponi 530 485 444 345 367 321 Suomalainen ratsuponi 4 6 Vuonohevonen 31 20 21 22 14 17 Welsh Mountain sec. Kela korvaa ratsastusterapiaa osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta. Ihmiset haluavat harrastaa hevosia eri tavoin ja hevosen kanssa voi olla muutenkin kuin ratsastustarkoituksessa. Ravihevoskasvattajien suurimpana kasvatustyön suurimpina motiiveina oli niin laadukkaiden hevosten tuottaminen kuin kasvattien menestyminen kilparadoilla. Useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena on ajauduttu tilanteeseen, jossa kasvatustoiminta tarvitsee uudistumiskykyä, kannustusta ja innostusta. Uutena suuntauksena on hevosten käyttö elämysten ja hyvinvoinnin tuottajina. Hevosella uskotaan lähitulevaisuudessa olevan yhä merkittävämpi rooli hyvinvointija kuntoutuspalveluissa. Viime kädessä hyödynsaajana on koko suomalainen maaseutu ja yhteiskunta. Esimerkiksi kunnat, kaupungit, yksityisen terveydenhuollon toimijat sekä seurakunnat käyttävät hevosavusteisia palveluja ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus 2011 2012 2013 2014 2015 TOIMINTATERAPIA/RATSASTUSTERAPIA – 15-vuotiaat kuntoutuksen saajat 64 56 78 101 16 – 24-vuotiaat kuntoutuksen saajat 7 9 4 13 25 – 64-vuotiaat kuntoutuksen saajat 10 11 9 10 Kuntoutuksen saajat yhteensä 81 76 91 124 156 FYSIOTERAPIA/RATSASTUSTERAPIA – 15-vuotiaat kuntoutuksen saajat 545 558 545 544 16 – 24-vuotiaat kuntoutuksen saajat 167 152 139 142 25 – 44-vuotiaat kuntoutuksen saajat 193 117 128 146 45 – ja yli 64-vuotiaat kuntoutuksen saajat 113 108 99 107 Kuntoutuksen saajat yhteensä 950 935 911 939 986 Taulukko 12: Kelan korvaama ratsastusterapia vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa vuosina 2011 – 2015. – Jotta sukupolvien välinen aika lyhenisi ja vaikuttaisi myönteisesti perinnölliseen edistymiseen, kasvattajien tulisi suosia nuoria hevosia niin isinä kuin eminä. Perinteinen sukutietoihin perustuva valinta näyttää pitävän pintansa, mutta oriiden kohdalla arvostettiin myös oritestejä ja kilpailutuloksia, ravihevosilla lisäksi BLUPindeksejä. Lähde: Suomen Hippos ry. Hevosten kansallinen tuki ja alkuperäisrotutuki 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Maatilat, joilla hevosia 5 002 4 437 4 121 3 421 Hevosmäärä maatiloilla 31 600 31 600 30 700 28 195 26 344 21 525 Kansallista hevostukea saaneet tilat (lkm) 3 561 3 311 3 074 2 271 1 679 733* Tukikelpoiset hevoset (lkm), kansallinen kotieläintuki Siitostammat 4 374 4 137 3 335 2 645 2 141 916 Suomenhevoset 8 031 7 782 7 518 5 790 5 338 2 765 1 – 3 v. – Myönteistä on, että kasvattajat asettavat tavoitteet korkealle. Maksetut etuudet 2010 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintaterapia/ ratsastusterapia (€) 90 266 132 207 139 600 166 796 244 883 295 094 Fysioterapia/ ratsastusterapia (€) 1 399 140 1 544 062 1 519 772 1 572 317 1 695 971 2 080 982 Yhteensä (€) 1 489 406 1 676 268 1 659 372 1 739 113 1 940 854 2 376 076 Taulukko 11: Kelan maksamat etuudet 2010 – 2015. Teksti: Jussi Karvonen Taulukot: Hevontalous lukuina 2015esitys Lähde: Suomen Hippos ry. – Aikuisratsastajien määrä on viime vuosina kasvanut ja samoin hevosten osaomistus on lisääntynyt. Keväällä 2016 käynnistyneessä Uudistuva hevostalous – hankkeessa on tarkoitus hahmottaa vaikuttavuutta ja hevosalan yrittäjyyttä, sanoo Pussinen. 13 Hevostalous lukuina 2015 12 5. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus 2011 2012 2013 2014 2015 TOIMINTATERAPIA/RATSASTUSTERAPIA – 15-vuotiaat kuntoutuksen saajat 64 56 78 101 16 – 24-vuotiaat kuntoutuksen saajat 7 9 4 13 25 – 64-vuotiaat kuntoutuksen saajat 10 11 9 10 Kuntoutuksen saajat yhteensä 81 76 91 124 156 FYSIOTERAPIA/RATSASTUSTERAPIA – 15-vuotiaat kuntoutuksen saajat 545 558 545 544 16 – 24-vuotiaat kuntoutuksen saajat 167 152 139 142 25 – 44-vuotiaat kuntoutuksen saajat 193 117 128 146 45 – ja yli 64-vuotiaat kuntoutuksen saajat 113 108 99 107 Kuntoutuksen saajat yhteensä 950 935 911 939 986 Taulukko 12: Kelan korvaama ratsastusterapia vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa vuosina 2011 – 2015. Hevostaloudessa toimivat yritykset ja maatilat voivat saada ehdot täytettyään erilaisia investointija kehittämistukia. Hevosella uskotaan lähitulevaisuudessa olevan yhä merkittävämpi rooli hyvinvointija kuntoutuspalveluissa. Thunebergin mukaan taloudellisia tukia on kohdennettava erityisesti hevosaineksen laadun säilyttämiseen ja kehittämiseen. Lähde: Kela. Ratsastajien määrä sen enempää kuin hevosten kokonaismääräkään eivät ole mainittavasti laskeneet taloustaantumassakaan. Suurin osa astutti vuosittain 1-2 tammaa, enimmillään astutettiin 15 vuosittain. Hevosia on Suomessa noin 75 000. Suomen Hippos ja HAMK ovat yhteishankkeena hakeneet rahoitusta Uudet hevoskasvattajat – koulutushankkeelle, jonka tavoitteena on vaikuttaa hevoskasvatustoiminnan tietojen ja taitojen kehittymiseen ja siirtymiseen kokeneilta kasvattajilta toimintaa aloittaville. Kansallista kotieläintukea ei maksettu vuonna 2015 Etelä-Suomen alueella. Lähde: Kela. Hevostalouden erityispiirteenä Pussinen pitää yritysten erilaisuutta. Hevonen kuntouttajana ja hevosavusteinen terapia Hevosta käytetään monipuolisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Lopettamisaikeita oli reilulla viidesosalla eli 22 prosentilla, ja ravihevoskasvattajista jopa kolmanneksella 31 prosentilla. Hevosavusteinen toiminta on Green Care -toiminnan edelläkävijöitä Suomessa. Tyypillisimpiä syitä vähentämisja lopettamissuunnitelmille olivat heikko taloudellinen tilanne ja varsojen myynnin vaikeudet. – Tarvetta on neuvonnan ja koulutuksen kohdentamisesta uusille, nuorille kasvattajille sekä hevosten myyntija markkinointikanavien parantamiselle. Hevonen on tuotantoeläin ja osa suomalaista maataloutta ja taajamien sekä kaupunkien läheisyydessä toteutuvaa palvelutuotantoa. Maksetut etuudet 2010 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintaterapia/ ratsastusterapia (€) 90 266 132 207 139 600 166 796 244 883 295 094 Fysioterapia/ ratsastusterapia (€) 1 399 140 1 544 062 1 519 772 1 572 317 1 695 971 2 080 982 Yhteensä (€) 1 489 406 1 676 268 1 659 372 1 739 113 1 940 854 2 376 076 Taulukko 11: Kelan maksamat etuudet 2010 – 2015. Hevonen kuntouttajana ja hevosavusteinen terapia Hevosta käytetään monipuolisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Sitä kautta alalle on tullut aika paljon uutta väkeä, sanoo Pussinen. 12 Hevostalous lukuina 2015 4. Laadukkaiden varsojen kasvattamisessa avainsanoina ovat jalostusvalintojen lisäksi ammattitaitoiset hevosten koulutusja valmennuspalvelut sekä kasvattajien hevostaidot. Vaikuttavuutta vaikea mitata Hämeen ammattikorkeakoulun projektipäällikön Sirpa Pussisen mukaan hevostalouden merkitystä kansantaloudelle on ollut hyvin vaikea mitata. Lähde: Suomen Hippos ry. Ratsukasvattajista puolet, 53 prosenttia, aikoi pitää kasvatustoimintansa ennallaan ja 10 prosenttia aikoi lisätä kasvattien määrää. Hevostaloudelle myönnetyt tuet ja tuensaajien lukumäärä vuosina 2010-2015 Lähde: Luonnonvarakeskus ja Maanmittauslaitos. Kelan maksamat etuudet vuosina 2010-2015 Suomen Hippokseen rekisteröidyt tuontija vientihevoset vuosina 2010-2015 Lähde: Kela. Kasvualaa voidaan vauhdittaa ohjaamalla yhteiskunnallisia tukia alaan liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. 58 10 Hevostalous lukuina 2015 Taulukko 8: Astutetut tammat Suomessa vuosina 2010 – 2015. C 11 9 10 10 15 6 Welsh sec. Kela korvaa ratsastusterapiaa osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta. – Hevostalouden vaikuttavuutta esimerkiksi maataloudessa, rehuntuotannossa ja eläinlääkäripalveluissa ei ole tutkittu kuin korkeintaan ehkä paikallisesti. Hevostalouteen kohdistuvat maataloustuet Alla olevassa taulukossa on tietoja hevosten kansalliseen kotieläintukeen sekä alkuperäisrotutukeen liittyen vuosina 2010 – 2015. B 19 19 18 5 11 17 Welsh sec. Esimerkiksi kunnat, kaupungit, yksityisen terveydenhuollon toimijat sekä seurakunnat käyttävät hevosavusteisia palveluja ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. muut hevoset/ponit 3 494 3 427 3 181 2 473 2 043 788 Yhteensä 15 899 15 346 14 034 10 908 9 522 4 469 Myönnetyt tuet (€) 2 450 026 2 361 423 2 138 987 1 631 858 1 006 172 371 172 ALKUPERÄISROTUTUET Suomenhevonen Tilojen lukumäärä 442 444 358 306 227 94 Eläinten lukumäärä 951 968 795 716 546 364 * Kansallista kotieläintukea ei maksettu vuonna 2015 Etelä-Suomen alueella Taulukko 13: Hevostaloudelle myönnetyt tuet ja tuensaajien lukumäärä vuosina 2010 – 2015. Kelan korvaama ratsastusterapia vaikeavammaisten lääkinällisenä kuntoutuksessa vuosina 2011-2015 Lähde: Kela. Tuontija vientihevoset 2009 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 TUOnnIT Lämminveriset ravihevoset 301 221 321 325 275 257 Ratsut ja ponit 1 691 1 397 1 242 1 101 1 019 1 237 Yhteensä 1 992 1 618 1 563 1 426 1 294 1 494 VIEnnIT Lämminveriset Pysyvät viennit 62 58 62 95 58 80 Väliaikaiset viennit 156 198 173 150 196 186 12 Hevostalous lukuina 2015 4. Johtopäätöksenä voi todeta, että hevoskasvatuksen nykytilanne on ristiriitainen, sillä ennusmerkit eivät viittaa hevosiin kohdistuvan kiinnostuksen laantumiseen, sanoo Thuneberg. Optimaalinen hevosten tai työntekijöiden määrä vaihtelee yrityskohtaisesti ja yritysten asiakaskuntakin vaihtelee maantietellisesti. D 24 9 13 17 12 17 Taulukko 9: Suomen Hippokseen rekisteröidyt tuontija vientihevoset vuosina 2010-2015. Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden suunnitelmissa on sekä laajentamisettä lopettamisaikeita. Lähde: Luonnonvarakeskus ja Maanmittauslaitos.. Suomessa astutetut tammat 2010 – 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lämminveriset 2 583 2 282 2 080 1 924 1 681 1 550 Suomenhevoset 2 383 2 149 1 981 1 704 1 547 1 615 Ratsut ja ponit yht. Valtaosalla ratsukasvattajista tavoitteena oli kasvattaa hevosia kansainvälisen tason kilpailuihin tai tasolle 3-5 eli entiselle kansalliselle tasolle. – Ratsastuspalvelut ovat painottuneet Etelä-Suomeen, kun taas kasvatusta on maatalouden ohessa hieman syrjemmässä. Lähde: Kela
Askellajihevosten testiratsastajana toimi Warwick McLean. Hanna Harjuvaaran ja Marjo Simpasen omistaman 6-vuotiaan Fredin pisteiden keskiarvoksi muodostui 8,0. Se on hyväntuntuinen, pehmeä ja sillä oli todella mukava ratsastaa, Warwick McLean kehui Kyrö Hot Flowta. – Fredillä on todella hyvä kapasiteetti, se on suoraviivainen ja hyvin valmisteltu 6-vuotias arvokilpailu hevonen. 59 Kyrö Hot Flow ja Fred laatuarvostelu kutsukilpailun voittajat Kouluratsastaja Warwick McLean piti Kyrö Hot Flowsta 7-vuotias Kyrö Hot Flow on Siiri Kyrön silmäterä. Toiseksi sijoittui 5-vuotias Hannover-tamma Butterfly (Belissimo M) 7,9, jota ratsasti Sari Aimia. – Mahtava tunne, oli ihanaa nähdä Warwick selässä ja hevonen meni hienosti, Siiri Kyrö fiilisteli voiton jälkeen. Kolmas oli FWB-tamma Alpheratz (Centimor III) keskiarvolla 7,4 ratsastajanaan Pasi Nurmi. Kuva: Pirje Fager-Pintilä E stehevosten Laatuarvostelu kutsukilpailun voittoon hyppäsi KWPN-ruuna Fred (Canturano I). – Tosi hyvät fiilikset, tämä kauden päätavoitteena on päästä Helsinki International Horse Show’hun hyppäämään.. Toiseksi kolmen hevosen estekilpailuissa sijoittui Ida Kilpeläisen ratsastama oldenburg-ruuna Lord Costa (Lordanos) keskiarvolla 7,6. Kolmas oli Mikaela Soratien 7-vuotias FWB-ori Silenzio (Sandro Hit) 7,8. – Koko viime kauden Fred meni hyvin, joten tällä voitolla on hienoa aloittaa myös tämä kausi. Kuva: Pirje Fager-Pintilä S iiri Kyrön omistama, kasvattama ja ratsastama FWB-ruuna Kyrö Hot Flow (Hotline) voitti askellajihevosten kilpailun pisteiden keskiarvolla 7,96. Mikael Nolin onnittelemassa. Tosi hyvät fiilikset, tämä kauden päätavoitteena on päästä Helsinki International Horse Show’hun hyppäämään, Fredin omistaja Hanna Harjuvaara kertoi. Fredin kapasiteetti vakuutti Fredin ratsastaja Ville Kulkas oli myös tyytyväinen suoritukseen. Ensivaikutelmani oli, että se on ehkä hieman hidas, mutta ratsastaessani sillä tunsin, että sillä on kykyjä kehittyä nopeammaksi. Kouluratsastuskilpailuun osallistuivat myös Quantum Theory 183 (Quaterback) ja Riverbank Farbenfroh (Fürst Fugger). Lord Costa ja Alpheratz ovat molemmat 5-vuotiaita. Hieno hevonen, testiratsastaja Janna Jensen kehui. – Hevonen on hyvä ratsastaa ja se vastaan apuihin hyvin
Tämä on vuosikymmenten työn palkinto ja jälleen hyvä osoitus siitä, että Suomessa pystyy kasvattamaan kilpailukykyisiä hevosia, oriin kasvattaja Susanna Kuustonen iloitsi liikuttuneena. – On kyllä hyvä fiilis, vaikka tiedettiin, että hevonen on hyvä, mutta kiva tietää, ettei ole yksin mielipiteensä kanssa, oritta esittänyt Tomi Jalkanen naurahtaa. Ratsuoripäivät järjestettiin 7.-9. – Tällaista ei kuitenkaan ihan odotettu, joten vuoden suunnitel. FWBjalostukseen hyväksyttiin seitsemän, SRP-jalostukseen yksi ja suomenhevosjalostukseen kolme. Celantus hyväksyttiin I jalostusluokkaan vuosiksi 2016-2017. Myös Lindblomin omistama Celantus (Cellestial) palkittiin Ratsuoripäivien parhaana 3-vuotiaana. – Sanoinkuvaamaton olo, olen Ratsuoripäivillä hyväksyttiin 11 oritta mia pitää vähän miettiä, mutta todennäköisesti lähitulevaisuus menee kilparadoilla, hän jatkaa. Jalostusluokkaan II vuosiksi 2016-2017 tammakohtaisilla luvilla hyväksyttiin FWB-ori Seaside Fizz (Zack). Oriiden taso noussut – Olen iloinen saadessani tuomaroida Suomessa ja varsinkin – Tämä on vuosikymmenten työn palkinto ja jälleen hyvä osoitus siitä, että Suomessa pystyy kasvattamaan kilpailukykyisiä hevosia älyttömän onnellinen. 60 K olmen päivän aikana Ratsuoripäivillä nähtiin 28 oritta, joista 11 palkittiin jalostusoriina. Oriit omistaa Markus Lindblom. huhtikuuta perinteisesti Ypäjän Hevosopistolla. Lindholmin hevosille menestystä FWB-kantakirjan I jalostusluokkaan viiden vuoden jalostukseenkäyttöoikeudella hyväksyttiin lisäksi esteori Lissabon 175 (Lordanos) ja askellalajiori Aqua Marin 173 (Ampère). Ratsuponijalostukseen I jalostusluokkaan vuosiksi 2016-2017 hyväksyttiin 3-vuotias Pin Rock’s Gonna Fly Now (Hunsingo’s Twister 4 WPB), joka myös palkittiin parhaana ratsuponioriina. Ratsuoripäivien parhaana lämminverisenä ratsuhevosena palkittiin Lauri Jalkasen omistama ja Susanna Kuustosen kasvattama neljännen polven FWBedustaja Still-Hof Macabeu (kilpailunimeltään Clarimore). Clarimon jälkeläinen hyväksyttiin FWB-kantakirjan I jalostusluokkaan vuosiksi 2016-2020
– Tänään palkitut oriit olivat kaikki erittäin hyviä ja niiden taustajoukot ovat tehneet hienoa työtä oriiden valmisteluissa, FWB-lautakunnan jäsen Mikael Nolin kiitti. Kuitenkin kaikki hyväksytyt oriit palkittiin ja ne olivat hyvin valmisteltuja, lautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo kommentoi. Edellä mainittujen lisäksi jalostusarvostelun suorittivat 4-vuotiaat Valon Oliver (Murron Valo) ja Kankalon Loiste (Assar), mutta niiden suorituskokeiden pistemäärä jäi niukasti alle hyväksymisrajan. 61 Ratsusuunnan ja pienhevossuunnan suomenhevoset jalostusarvosteltiin ratsastettavuuskokeella Yhdeksästä ilmoittautuneesta oriista kolme hyväksyttiin. Ratsusuunnalle arvosteltu Säämies (Pilven Poika) palkittiin myös II palkinnolla. Hevonen on kilpailunimeltään Clarimore. Suomen Hippos ry järjestää Ratsuoripäivät yhteistyössä Ypäjän Hevospiston ja Ratsujalostusliiton kanssa. Ratsuoripäiviä oli seuraamassa noin 200 hengen yleisö. Mirva Salon omistama ori palkittiin III palkinnolla. – Lauantaille jatkaneiden 4-vuotiaiden oriiden käyttöpisteet jäivät alle hyväksymisrajan, joka on uuden jalostusohjesäännön mukaisesti tiukka. Tämä oli kauden päätavoite, seuraavaksi tähdätään Kasvattajakilpailun esteluokkiin syksyllä, Susanna Frey Hevosopistolta valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Palkituista oriista kaksi oli ratsusuunnan ja yksi pienhevossuunnan edustaja. Johtotähti). siitä, että oriiden taso on vuosien aikana noussut. Oriita Bruno Woods (Bretton Woods), Dewdrop’s Johnny Depp (Johnson), Tia’s Cascade (Cagliostro 161), Raatilan Jet Bell (Jetset-D 145), Frère Pierre (Fiance Noir 135), Cherrygarden’s San Belizio (San Amour) ja RIP’s Debut de la Vie 42 NF (Peregrin) ei hyväksytty jalostukseen. Oriiden Usvattava (Joihuri), Liinun Oskari (Vinha Paanari) ja Taranis (Haavekuva) arvostelut puolestaan hylättiin. Kuva: Pirje Fager-Pintilä Suomenhevosista palkittiin Ypäjä Huttunen, Säämies ja Lumi Aaroni Hevosopisto Oy:n kasvattama ja omistama Ypäjä Huttunen palkittiin parhaan suomenhevosoriina. Ratsuoripäivien paras ori Still-Hof Macabeu sai laukasta täydet 10 pistettä. Jalostusarvostellut oriit Cartier (Contender) ja Quick Orion d’Elle (Quick Star) hyväksyttiin FWB-kantakirjan I jalostusluokkaan toistaiseksi voimassa olevalla jalostukseenkäyttöoikeudella. – Huttunen jatkaa opetuskäytössä. Oriin on kasvattanut Päivi Pyyvaara ja sen omistaa Anne Leinonen. Kuva: Pirje Fager-Pintilä Tämä oli kauden päätavoite, seuraavaksi tähdätään Kasvattajakilpailun esteluokkiin syksyllä. Paras suomenhevonen oli II palkittu Ypäjä Huttunen (Ponuveikko). Kolmas palkittu oli pienhevossuunnalle arvosteltu Lumi Aaroni (E.V. Leiskan Valto (Murron Valo) oli poissa.
Tiina Karkkolaisen työ sisältää matkustamista ympäri maailman. Pidin siitä ja halusin auttaa ratsastajia parantamaan ratsastustaan. Myöhemmin perhe muutti Hyvinkäälle, jossa harrastus jatkui Tiinan siskon omalla hevosella, jonka sisko osti salaa alaikäisenä. Hän rakastaa työtään, mutta viihtyy myös Suomessa. – Ahkeruus ja tarkka luonne, yhdistettynä siihen, että tulee toimeen ihmisten kanssa, ovat ominaisuudet, joita tarvitaan myös tänä päivänä kansainvälisen tuomarin työssä, Tiina Karkkolainen arvioi. 62 A hkerana ja tunnollisena hevostyttönä tunnettu Tiina Karkkolainen, 58, sai ratsastettavia hevosia myös yksityisiltä hevosenomistajilta. Ajan myötä hänestä kehittyi menestynyt kouluratsastaja. Sairaus pakotti lopettamaan Noin kuusi vuotta sitten todettu keuhkoahtauma aiheutti hengi. – En koskaan ajatellut tuomaroivani muiden ratsastusta, päinvastoin, en halunnut tuomaArvosteluissa Tiina Karkkolainen pyrkii olemaan mahdollisimman kannustava. Kouluratsastustuomari valmentaa kotonaan Vihti Dressage Centerissä, kun ei ole reissussa. – Kun huomasin, että ihmiset olivat kiitollisia neuvoistani, niin jatkoin tuomarointia. Kouluratsastajana menin tuomarikurssille kiinnostuksesta tietää, miten ja mistä pisteet tulevat ja mitä tuomari katsoo ratsastuksessa. riksi. Hän on viettänyt lapsuutensa Helsingin keskustassa ja ajanut polkupyörällä Tapiolan ratsastuskoululle tunneille. Kouluratsastustuomarin työ vie Tiina Karkkolaista ympäri maailman Sattuman kautta koulutuomariksi Vihtiläinen Tiina Karkkolainen kertoo olevansa kaupunkilaistyttö. Yritin olla mahdollisimman kannustava, Tiina kertoo. Hän aloitti päivän aikaisin aamulla tallilla ja koulupäivän jälkeen hän vietti illat hevosten kanssa. Kun minua sitten pyydettiin tuomaroimaan kilpailuja, en osannut sanoa ei, Tiina naurahtaa
Riski joutua onnettomuuteen hapenpuutteen vuoksi oli liian suuri. 63 ovat muiden muassa Ukraina ja Meksiko uusina paikkoina. Nautin matkustamisesta, kuten myös kotona olemisestakin. Kansainvälisen liiton kautta olen saanut tilaisuuden päästä valmentamaan ja arvostelemaan myös maailman parhaimpia ratsukoita. – Eksoottisiin maihin tutustuminen on ollut erittäin mielenkiintoista ja esimerkiksi Afrikassa mieleenpainuvaa oli, kun ratsastusareenalla vieraili seeproja. Botswanassa villisiat kävivät kentällä pyörähtämässä kesken valmennuksen ja samassa paikassa leijonien karjunta lähellä ratsastusareenaa oli ehkä liiankin eksoottista, Tiina muistelee erikoisimpia tapahtumia matkoillaan. – Työni on todella mielenkiintoista. – Kun matkustan johonkin maahan, haluan tutustua sen kulttuuriin etukäteen. tysvaikeuksia ja lääkäri kielsi Tiinalta kokonaan ratsastuksen. – Siitä alkoi tie kansainväliselle tuomariuralleni. Olen yrittäjäperheestä ja lapsuudessani matkustimme isäni työn vuoksi paljon. – Matkustaminen ei ole koskaan ollut minulle raskasta tai stressaavaa. Elämä on suuri seikkailu Tiina Karkkolaisen viimeiset kaksi vuotta ovat menneet matkustellen ympäri maailmaa FEI:n valmentajana, tuomarina ja lisäkoulutusta hankkiessa. Tein kovasti töitä, kävin kursseja ja osallistuin kokeisiin, jotka tähtäsivät eri maiden arvosteluihin, Tiina kertoo. Minulle elämä on suuri seikkailu ja olen avoin kaikelle uudelle. Olen saanut paljon ystäviä ja kun on nöyrä, ahkera ja kohtelias sekä taito kuunnella, voi tulla toimeen kaikkien kanssa maailmassa. – Heinäkuussa lähden Espanjaan arvostelemaan nuorten ja junioreiden Euroopanmestaruuskilpailuja ja kesällä suuntana Tiina Karkkolaisen viimeiset kaksi vuotta ovat menneet matkustellen ympäri maailmaa FEI:n valmentajana, tuomarina ja lisäkoulutusta hankkiessa.. On kohteliasta osata maan tavat ja käyttäytyä sen mukaan
oli yksi upeimmista, joissa olen koskaan käynyt ja kaupungin arkkitehtuuri on mykistävää. Helsinki, Laakson kenttä, suomenhevosten Suomenmestaruus. Tiina Karkkolainen on suosittu ja arvostettu kansainvälinen kouluratsastustuomari. Tiina Karkkolainen pitää itseään etuoikeutettuna, kun hän voi matkustaa maihin ja paikkoihin, joihin turistina ei koskaan pääsisi. Hän opettaa ratsastusta myös henkisen valmennuksen ja mindfullnessin kautta. – Muutenkin elämässäni teen sitä mistä tykkään ja teen sen täysillä, hän toteaa iloisesti. Kaupunki – Kun valmennuksessani oleva ratsastaja oppii ja pääsee eteenpäin, se on minulle voimavara ja olen kiitollinen, että olen voinut auttaa, kertoo Tiina Karkkolainen. – Iranissa muurien sisällä on valtava ratsastuskeskus upeine puitteineen ja juuri kävin tuomaroimassa Minskissä. 64 – Swazimaassa teorialuennon aikana talon katolta hyppi apinoita. Vihti Dressage Center on kolmenkymmenen yksityishevosen talli. Tiina rakentaa suhteitaan jatkuvasti ja hän painottaa, että pitää suhtautua kunnioittaen jokaista maata ja sen kansaa kohtaan. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Kuvat Vudekan kirjasta Tavoitteena tasapaino Tiina ja Matti Karkkolaisen tila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla ja kesäisin hevosille on kymmenen hehtaarin laiduntilat Vhdissä. Namibiassa puolestaan oli kiva seurata flamingoja. Paikalliset olivat tietysti tottuneita niihin, muuta minusta se oli huvittavaa. Hän sanoo tekevänsä juuri sitä työtä mistä eniten tykkää. Kuvassa tallin sisäänkäynti.
Kansainvälisen tason valmennusta Dressage Centerissä järjestetään usein klinikoita, kuten myös kansallisia kouluratsastuskilpailuja. Välillä sen sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille tekee hyvää hypätä pieniä esteitä, joten estevalmentaja Minna Haikarainen pitää kerran viikossa estetunteja. – Haluamme tarjota vaihtelua ja korkeatasoista laatua valmennuksiin ja hyvillä suhteilla meillä on ollut mahdollista saada klinikoita, joita pitävät arvostetut huippuratsastajat, jotka myös tuomaroivat koulukilpailuja. – Kun 13 vuotta sitten ensimmäiset hevoset muuttivat talliin, tavoitteemme oli ennen kaikkea hevosen hyvinvointi sekä ratsastajan ja hevosenomistajan viihtyvyys. Tilan kouluratsastusvalmennuksista vastaavat tällä hetkellä Tiina Karkkolainen sekä SRL:n maajoukkuevalmentaja Kikko Kalliokoski. – Vaikka olemme suuntautuneet kouluratsastukseen, niin hevonenhan ei tiedä olevansa kouluratsu, Matti toteaa. – Holga Finken on moninkertainen Saksan nuorten hevosten mestari ja Edward Gal muistetaan Totilaksen kanssa saavutetusta menestyksestä ja maailmanmestaruusmitalista.. – Helatorstaina meillä oli kouluratsastuskilpailut, jossa tuomaroi FEI:n kansainvälinen koulutuomari Peter Storr. Hevosten fyysistä kuntoa hoitavat tallilla vakituisesti käyvät hevoshieroja Erika Törrönen ja saksalainen eläinlääkäri-kiropraktikko Sybil Moffat. – Tallissa on paikat 30 hevoselle. – Haluamme antaa laatuaikaa asiakkaillemme. Tallin siisteydestä ja hevosten ruokinnasta vastaavat kolme vakituista työntekijää ja vakituisia tuuraajia on kolmesta viiteen, Matti kertoo. Tämä on tavoitteemme edelleen, Matti Karkkolainen kertoo. 65 K un Tiina ja Matti Karkkolainen aikoinaan ostivat tilan Vihdistä, paikalla oli pieni rintamamiestalo, muutaman lehmän kivinavetta ja siilo. Tilalle rakennettiin uusi tallirakennus ja maneesi sekä muu tarvittava hevosen pitoon. – Seuraavana päivänä hän piti valmennusklinikan yhdeksälle ratsukolle, Matti Karkkolainen kertoo ja luettelee muutaman valmennuskeskuksessa vierailleen valmentajan. Erika Törrönen tekee myös akupunktiosekä kinesioteippaushoitoja hevosille. Pariskunnan suunnitelmissa oli rakentaa tilalle kouluratsastukseen suuntautuva talli. Käsi kädessä Vihti Dressage Center panostaa kouluratsastusvalmennukseen Matti ja Tiina Karkkolaisen kouluratsastuskeskus Vihdissä on erikoistunut korkeatasoiseen kouluratsastusvalmennukseen ja yksityishevosten pitoon viihtyvyyden kanssa, meillä pidetään tasokkaita valmennustunteja ja klinikoita. Uusi kartanomainen talokin rakennettiin samalla. Tallin toiminnasta vastaa Matti Karkkolainen. – Chistroph Hess on saksalaisen kouluratsastuksen Ypäjää vastaavan laitoksen koulupuolen johtaja
Dressage Centerin omistajapariskunta Tiina ja Matti Karkkolainen ovat molemmat kansainvälisiä tuomareita. Työtä tilalla riittää Hevosten tiloja pitää koko ajan ylläpitää. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Vihti Drassage Center -valmennuskeskuksessa järjestetään lyhytaikaisia tehovalmennuksia, jolloin ratsastaja ja hevonen voivat majoittua keskuksen tiloissa. Aitalangat sekä -putket ovat kuluvaa tavaraa, joita pitää uusia, tilan isäntä juttelee ja kertoo kuinka töitä riittää ympäri vuoden luomenluonnista kenttien kastelukoneiden hoitamiseen. FEI hallinnoin monin eri tavoin useita yleisimpiä kilparatsastusurheilun lajeja. – Tarhoja pitää uusia aika ajoin ja kenttien sekä maneesin pohjat huolletaan päivittäin. He ovat kehittäneet tilaa merkittävästi. Nykyään järjestöön kuuluu 132 jäsenmaata. Pari traktoria lisälaitteineen ovat pakollinen apu tilalla. FEI perustettiin vuonna 1921. FEI on järjestänyt ratsastuksen maailmanmestaruuskilpailuita neljän vuoden välein vuodesta 1990 lähtien. Laidunta on kymmenen hehtaaria ja tilan pelloilla ja metsäalueilla kiertää ratsastuspolkuja, Matti kertoo ja huomauttaa että sen lisäksi Dressage Centerin suurin rajanaapuri on maataloustutkimuskeskus Vakola, jonka metsäalueiden teitä on lupa käyttää ratsastukseen. – Jatkuvasti saa jotain rakentaa, korjata tai kunnostaa, Matti Karkkolainen huikkaa hymyillen hypätessään traktorinsa puikkohin suuntanaan ratsastuskenttä ja aitojen rakentaminen. Kun Karkkolaiset aikoinaan ostivat tilan Vihdistä, paikalla oli pieni rintamamiestalo, muutaman lehmän kivinavetta ja siilo. FEI:n päämaja sijaitsee Sveitsin Lausannessa. Kuvassa hevostilan maneesi. Fédération équestre internationale (tunnetaan parhaiten lyhenteellä FEI, englanniksi International Federation for Equestrian Sports) eli Kansainvälinen Ratsastajainliitto, on ratsastusurheilun kansainvälinen kattojärjestö. – Hevosen hyvinvointi menee aina kaiken edelle ja hevonen on se yhteinen tekijä, joka on keskiössä. 66 Hevosen hyvinvointi ensin Karkkolaisen mukaan yhteishenki ratsastajien kesken on aina ollut tallilla hyvä ja viihtyvyyden eteen on tehty yhdessä töitä koko talliporukan kanssa. KarsinoiKansainvälinen ratsastajainliitto den koko on 16 neliötä (4mx4m) ja käytävät neljä metriä leveät, jotta esimerkiksi toisen hevosen ohittaminen on turvallista. – Hevonen tarvitsee laitumen kavereineen sekä rentouttavia maastoratsastushetkiä. Hevosten eteen on muutenkin satsattu. – Kun rakensimme tallin, sitä mietittiin tarkkaan hevosen hyvinvoinnin kannalta. Suomen Ratsastajainliitto (SRL) on FEI:n suomalainen jäsenjärjestö. Ilmastointi toimii koneellisesti ja meillä on hyvät pesulatilat koneineen, jotta ei tarvitse käyttää kuraisia loimia eikä varusteita. Parannusta ja muuta laittoa on jatkuvasti, joista Karkkolainen vastaa itse. He myös pitävät myös kursseja sekä luentoja sekä kouluttavat tuomareita.. Tiina on koulutuomari ja Matti on estetuomari. Muut asiat pyörivät sitten hevosen ympärillä
Lapsuuden kesälomat Matti vietti isovanhempiensa luona Pohjanmaalla, ratsastellen naapurin vanhalla työhevosella, jolle hän osti vuonna 1963 armeijan ylijäämävarastolta ensimmäisen satulan. Helsinki Horse Show’ssa Karkkolainen on toiminut mukana joka vuosi, kahta ensimmäistä vuotta lukuunottamatta. Matti Karkkolainen on perustajajäsen vuonna 1971 perustetussa Tapiolan Ratsastajat ry:ssä ja seuran monivuotinen hallituksen jäsen. – Mihin seepra raidoistaan pääsisi, Karkkolainen naurahtaa ja toteaa, että tämähän on elämäntapa ja ratsastuspiireissä on paljon tuttuja, joiden tapaaminen on aina mukavaa. Hän pitää tuomarikoulutuksia sekä puheenjohtajatuomariseminaareja jo kokeneille tuomareille. Tallinnan Horse Show’ssa Karkkolainen toimi kuuluttajana tapahtuman kymmenen ensimmäistä vuotta ja sitten tuomariston jäsenenä. Ratsastajainliiton tilintarkastajana Matti Karkkolainen toimi 25 vuotta ja oli muutaman vuoden estekomitean jäsen sekä puheenjohtaja. Matti Karkkolainen on kansainvälinen estetuomari ja yksi kotimaan estekilpailuiden aktiivisimmista tuomareista. 67 Matti Karkkolainen (64) on pitkänlinjan hevosalan toimija ja hänet tunnetaan monesta tapahtumasta järjestäjänä ja kuuluttajana. Nuorena helsinkiläispoikana Matti tutustui hevosiin ja ratsastukseen Ruskeasuolla, kuten moni muukin tunnettu ratsastaja ja hevosalan vaikuttaja. Kansainvälisenä estetuomarina ja kielitaitoisena sekä sanavalmiina kuuluttajana Matti Karkkolaiselle on jatkuvasti kysyntää toimihenkilöksi kisoihin, josta Karkkolainen on mielissään. Kun hän lähti opiskelemaan Uppsalaan Ruotsiin, hän siirtyi kilpailemaan Akademiska Ridklubbeniin ja järjesti muun muassa Helsinki Tukholma kaupunkikilpailut, joita pidettiin joka vuosi vuoroin Suomessa ja Ruotsissa. Hevostilan isäntä Matti Karkkolainen tekee itse kaikki traktorityöt.. 70-luvulla hän myös kilpaili jonkin verran esteratsastuksessa 120 cm – 130 cm luokkiin Matti Karkkolainen on hevostapahtumien kuuluisa ääni asti, mutta toimi enemmänkin kilpailuiden ja tapahtumien järjestäjänä. Koulutukseltaan hän ekonomi ja hän teki työuransa rakennusinformaation parissa. Kuuluttaja ja estetuomari Karkkolainen on kansainvälinen estetuomari ja yksi kotimaan estekilpailuiden aktiivisimmista tuomareista. Hänen toimialaansa on kuuluttaminen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut seuran puheenjohtajana
Tallitreenit, ainutlaatuista Suomesta! Treeniä varten ei tarvitse mennä salille K aikki sai alkunsa siitä, että Mervi Pakolalla oli valmennettavanaan personal trainer -asiakas, joka oli ratsastaja. – Asiakkaani oli sitä mieltä, etteivät hänen kohtaamansa personal trainerit ymmärrä häntä, kun hän on ratsastaja, eikä hän halua lähteä kuntosalille. Asiakkaani käy tallilla, ja minä ajattelin, että hän voisi tehdä siellä lihaskuntoharjoittelua. Nivalalainen Mervi Pakola on personal trainer, ratsastusvalmentaja ja hevosten kouluttaja.. Hänen mieleensä tuli Meri Satama, jonka valmennuksissa hän oli käynyt. Ylivieskalainen Meri Satama (oik.) on ammattivalmentaja ja liikuntaohjaaja. Hän innostui kauheasti asiasta ja mietin, että haluaisikohan joku muukin tehdä tätä, Pakola kertoo silmät loistaen. 68 Nyt treenataan tallissa hyödyntäen ämpäreitä, talikoita ja riimuja. Kun Mervi Pakola ja Meri Satama yhdistivät voimansa syntyi tuotemerkki Tallitreenit, joka on tarkoitus viedä myös ulkomaille. Tulokset ovat olleet kannustavia. Ideasta toteutukseen Mervi Pakola ajatteli, että hänellä on idea, mutta hän ei oikein tiennyt mitä olisi tehnyt sen kanssa. Hän tuli Mervin ohjaukseen kaukaa, 150 kilometrin päästä
Hevosille on viety vesiämpäreitä askelkyykäten. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Tallitreenit. – Meiltä saa kysyä mitä vain ja mekin kyselemme kuulumiset ja kannustamme. Treeni on siis hyvä välillä vaihtaa, jotta kehitys jatkuu, Pakola tietää. – Vaikka joka kerta ei tee kolmea treeniä viikossa, ei se haittaa ja viikon sairastelukin mahtuu kahdeksan viikon ohjelmaan. Liikkeitä tulee tehtyä tallilla myös töiden lomassa. Tämän jälkeen kukin pääsee treenaamaan kotiinsa ja he treenaavat kahdeksan viikkoa omatoimiMervi ja Meri haluavat valmentaa uusia ohjaajia hevostallitreenin vetäjiksi. Ei tarvitse käydä suihkussa montaa kertaa, koska esimerkiksi tallilla ei haittaa vaikka haisisikin hevoselle. Tallilla työskentelevät hevosihmiset näyttävät usein hyväkuntoisilta, mutta usein ratsastus ja työ kuormittavat yksipuolisesti kehoa. Mutta kun teen sen, niitä ei juurikaan tule, Mervi kertoo. Lisäksi voi käyttää niitä vaatteita, jotka ovat päällä. Jos en tee tällaista treeniä tai käy salilla, minulle tulee helposti lihasjumeja ja lukkoja. tapauksessa. Päätimme siis kehittää treenin, jonka kuka tahansa voisi toteuttaa. Mervi ja Meri ovat sitä mieltä, että ihmisen sporttisuus on yksi tärkeä osa hevosmiestaitoa. Toistoja tehdään suhteellisen vähän, mutta painoa on jonkin verran, ja silloin lihas ja voima kehittyvät, Pakola sanoo. Tarkistamme että tekniikka on oikea. Eräälläkin aktiivisella kuntosalikävijällä tulokset paranivat siten, että hän sai tehtyä 5 7 toistoa enemmän jokaisessa kuntotestin osa-alueessa. – Ihminen säästää aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse ajaa treenipaikalle. – He ottavat sitten meihin yhteyttä ja me tulemme vetämään treenit. Me ohjeistamme niin, että treeniä ja lepoa tulee olla sopivasti, naiset kertovat. sesti, Meri Satama kertoo. – Teen fyysistä työtä ja tallilla tehtävästä treenistä saan lihastasapainoa. Tämän jälkeen opetellaan ensimmäisen tason treeni. Se on hyvin 30 sekuntia kestävässä maksimitestissä, Pakola sanoo. Moni aloittaa liikkumisen liian rankasti, väsyy eikä palaudu. – Meillä on tullut ihan mahtavia tuloksia. Ensimmäisellä tapaamisella pidetään kuntotestit, jossa katsotaan esimerkiksi liikkuvuutta ja tasapainoa. Ratsastuksen tai tallitöiden jälkeen voi tehdä lihaskuntoosuuden, naiset kertovat. Huimia tuloksia Tallitreenit ovat tehonneet ja naiset ovat päässeet todistamaan hienoja tuloksia. Naisilla keho tottuu todella nopeasti treeniin, miehillä hiukan hitaammin. Lisäksi säästää aikaa, koska ratsastus käy alkuverryttelystä. Ajan, vaivan ja rahan säästöä Tallitreenien idea on hyödyntää tallia treenipaikkana, mutta saman voi soveltaa vaikkapa kotiympäristöönkin. Ikää oli 49 vuotta. – Tämähän ei ole jumppaa, vaan kehon painolla tehtyjä liikkeitä. Kehitystä tapahtuu joka Tallitreenit ovat tehonneet ja naiset ovat päässeet todistamaan hienoja tuloksia. Koko kahdeksan viikon ajan ohjaaja ja treenaaja pitävät sähköisesti yhteyttä. He sopivat jonkun tallin kanssa, että sinne voi mennä. Tulokset ovat olleet loistavia. Ruumiillista työtä tekevälle tallitreenien määrä on vähäisempi kuin sellaisella, joka ei niin paljon liiku. Jokaiselle mietitään yksilöllisesti sopiva treenimäärä. Moni on soveltanut treeniä myös kotioloissa. Loppuvenytysten ohella on hyvä suunnitella uusia tuulia. Kaikilla ei ole ollut omaa tallia, ja silloin on käytetty kaverin tallia tai he ovat säätäneet treenin sellaiseksi, että sen voi tehdä kotona, Pakola muistelee. Istuntaa ei voi ylläpitää, jos ei ole lihaskuntoa tarpeeksi. Ohjausta ja kuntotestejä Tallitreenit toteutetaan siten, että yksi henkilö kerää kasaan porukan, joka haluaa ryhtyä treenaamaan. 69 – Meri tiesi heti miten asia toteutettaisiin. Tämä on enemmänkin salitreenin tyyppistä. Kaikki pääsevät kokeilemaan jokaista liikettä. Kahdeksan viikkoa tallitreeniä tehtyään, hän teki niitä 14. Meri Satama kertoo aikuisesta naisesta, joka ei ollut koskaan pystynyt tekemään yhtään vatsalihasliikettä. Kahdeksan viikon kuluttua, tehdään kuntotestit uudelleen ja katsotaan mihin on päästy. Jos joku haluaa opiskella ohjaajaksi, aloitetaan myös ohjaajakoulutus. Jatkajat saavat uuden treenin
Voit ottaa talikon, harjan tai raipan, tai jonkun muun tallista löytyvän apuvälineen. Jos liike tuntuu polvissa liian rankalta, tee ylempänä. Tärkeintä on, että selkää ei päästetä notkolle. Nostetaan kymmenen senttiä irti kantapäät maasta. Otetaan siitä leveä ote. Katse eteenpäin. Oman liikkuvuuden ja kunnon mukaan mennään niin alas kuin päästään. Hiukan vaikeampi versio on, että kädet tuodaan suoraan kohti taivasta. Vaikein on, että kädet viedään niin taakse kuin pystytään. Istuma-asento on usein notko, ei näin. Saadaan liikkuvuutta olkapäähän ja rintarankaan. Helpoin vaihtoehto on, että kädet laitetaan etureisien lähelle. Tuodaan kädet rentona mutta suorina eteen, ja kosketetaan etureisiä. Huomioi myös, että Kuppi-liikkeessä selkä ei ole notkolla. Staattinen syvien vatsalihasten pito. Vedetään kädet pään yli taakse, ja kosketetaan peppua. Oikea istuma-asento ja myös Kuppiliikkeen oikea selän asento. Aluksi aika ylhäällä, mutta kunnon parantuessa voi mennä alemmaksikin. Kymmenen toistoa lämmittelyyn. Selkä suorana, pieni etukeno sallittu. Laukka, sekä vasen että oikea. Pidetään minuutti paikallaan staattisesti per kerta.. Huomioi, että polvet ovat samaan suuntaan kuin varpaat. Molemmille kymmenen toistoa pystyasennossa. 70 Tallitreenit Rintarangan avaus. Kuppi
Askelkyykkykävely ämpärit kädessä. Mennään alas ja punnerretaan jälleen ylös kädet suoriksi. Mennään niin alas, että takajalan sääri on lattian suuntainen. Varpaat ovat aavistuksen verran enemmän auki kuin normaalikyykyssä, jotta pääsee liikkuvuuden mukaan niin alas kuin mahdollista. Kymmenen kertaa per jalka. Satulan kanssa syväkyykky. Punnerrus maasta sujuu jo loppuviikoilla Punnerrus. Vahvat reidet tekevät työt, kantapäät pysyvät lattiassa. 71 Kapeassa otteessa kyynärpäät pysyvät vartalossa kiinni. Selkä on oikein suorana. Kun tämä onnistuu, siirrytään tekemään punnerrukset maahan. Kokovartaloliike. Kyynärpää menee 90 asteen kulmaan. Keskivartalo pidetään hyvässä ryhdissä. Lavat ovat irti toisistaan, kädet ovat suorana ja yläselkä pyöreä. Hiukan vaikeampi punnerrusasento. Leveä ote Selkä notkolla, ei näin! Selkä suorana, oikea punnerrusasento. Keskivartalon asento on tärkeä. Keskivartalossa pito. Punnerrus aloitetaan kädet suorina, tuoden ne alaasennossa 90 asteen kulmaan ja taas suoraksi. Oikea asento, polvet suoraan eteenpäin. Kun tekniikka on kehittynyt, laitetaan ämpäreihin vettä niin paljon kuin kykenet kantamaan. Kädet nostavat satulan niin ylös kuin mahdollista. Väärä asento, jalka kiertyy keskelle. Aloita kevyellä satulalla. Tehdään kymmenen liikettä hallitusti ja hitaasti.. Näin lähdetään liikkeelle pienestä venytyksestä. Kun ohjelma alkaa, punnerretaan seinää vasten. Tässä jälleen sama asia kun ratsastajan istunnassa hevosen selässä. Selkä ei saa olla notkolla, vaan sen täytyy olla suorassa. Ensimmäisillä kerroilla tehdään liike tyhjillä ämpäreillä. Kun viikosta kahteen on tehnyt ylhäällä ja asento on tuttu, keskivartalon tuki on hyvä ja punnerrus onnistuu hyvin, niin otetaan jakkara ja tehdään liike alempana. Polven ei tarvitse koskea lattiaa. Aktivoidaan ensin lavan lihakset tuomalla rintaa ylöspäin ja vasta sitten lähdetään mnostamaan yläkroppaa myös käsillä. Punnerrus on yläraajojen liike, mutta lapatuki on hyvin tärkeä. Työn tekevät ojentajat. Viimeisillä viikoilla vaikkapa kiviä. Vältä jalkojen sisäkiertoa. TRN eli talliriimun naru. Tavoite on, että treeniviikoilla 6, 7 ja 8 punnerretaan maasta. Saman liikkeen voi tehdä vaikkapa kilon porkkanapussilla tai vesiämpärillä. Muista että lonkat, polvet ja varpaat ovat suoraan eteenpäin. Edistyessä punnerretaan hiukan matalammalla ja lopuksi lattialla. Tehdään kymmenen liikettä hallitusti ja hitaasti
72 Hankkeet eivät saa olla itseisarvo, mutta tekeminen on tärkeää Hippolis hoitaa hevosalan edunvalvontaa ja yhteistyötä Hippolis on hevosalan yhteistyöja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistys koordinoi hevosalan ja sen sidosryhmien Mahdollisuuksien hevonen – yhteistyöverkoston työskentelyä. Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto on muun muassa ollut mukana järjestämässä Hevosvaltiopäiviä, julkaissut hevosalan viestin hallitusohjelmaan ja Hevosalan kehittämisohjelmat. Sen toimenkuvaan kuuluvat myös erilaiset kehittämishankkeet sekä Suomen Hevosurheilumuseon ylläpito. – Hippolis perustettiin vuonna 2007 hevosalan toimijoiden. H ippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry:n päätehtävänä on toimia valtakunnallisena hevosalan yhteistyöorganisaationa. Hippoliksen taustaorganisaatioita ovat Suomen Ratsastajainliitto, raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos, MTK, Luonnonvarakeskus, Hevosopisto, HAMK ja Ypäjän kunta
Kuva: Erja Mattila Hippoliksen toiminnanjohtaja Anne Laitinen muistuttaa, että hevosyritykset luovat liiketoimintamahdollisuuksia erilaisille maaseudun yrityksille, muun muassa kiinteistönhoitoon, rakentamiseen, lantahuoltoon ja koneurakointiin liittyvissä palveluissa. – EHN vaikuttaa hevosalan tunnettavuuteen Euroopan tasolla Brysselissä. Tarkoituksena on kehittää alan yrittäjyyttä ja toimintaedellytyksiä, lisätä alan toimijoiden yhteistyötä, verkostoitumista ja edunvalvontaa sekä edistää alan toimintakulttuuria ja kansainvälistymistä. Hevosalan valtakunnalliset organisaatiot vastaavat alan edunvalvonnasta osana tehtäviään. Meillä on kuntia, joissa vaaditaan kaksi hehtaaria maata yhdenkin ponin pitoon. Tuolloin Hippoliksen toiminta-ajatukseksi kirjattiin edistää pitkäjänteisesti suomalaisen hevosalan toimintaedellytyksiä olemassa olevaa osaamista ja uutta tietoa hyödyntäen. EU:ssa on paljon säädöksiä, jotka jollakin tavoin vaikuttavat hevosalaan. Liikenneja kuntaministerinä kuvaushetkellä toiminut Paula Risikko iloitsi Kuntamarkkinoilla vuonn 2014 Hevoset ja kunta kirjasta. Paikallisessa edunvalvonnassa riittää tehtävää Hevosväkeä kannustetaan edunvalvontaan kuntatasolla. Näitä toimintaperiaatteita ajamme edelleen, sanoo toiminnanjohtaja Anne Laitinen. Kuva: Luoteis-Uusimaa/Eero Wihuri yhteistyön koordinointiin. Maankäytöllä ja rakennusmääräyksillä kunta voi tietämättään rajoittaa merkittävästi hevosalan yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Kunnat tekevät vuosittain paljon päätöksia, jotka koskevat suoraan tai välillisesti hevostalleja ja talliyrityksiä. Hän suositteli, että jokainen virkamies ja päättäjä lukisi sen. – Paikallista edunvalvontaa tulee ilman muuta lisätä. Hippolis on jo vuosia tehty valistusta sen eteen, että hevosalan toimijat ottaisivat kantaa esimerkiksi kuntien päätöksiin jo niiden valmisteluvaiheessa. Hippolis on Suomen edustaja Europen Horse Network EHN –yhteistyöverkostossa. Menossa mukana Ypäjän kunnanjohtaja Vesa Ketola, Hippoliksen Anne Laitinen ja Sanna Mäki-Tuuri. – Eduvalvonnassa on pysyttävä koko ajan ikäänkuin etukenossa tulevaisuuteen nähden. Esimerkiksi maankäyttöön, rakentamiseen ja ympäristöön liittyvät päätökset vaikuttavat jollakin tavoin hevosalaan. Kunnissa on silkkaa tietämättömyyttä hevosalan tarpeista. Lisäksi alalla on yhteinen Mahdollisuuksien hevonen –yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina alan valtakunnalliset järjestöt ja keskeiset sidosryhmät. Tarkoituksena on luoda ja kehittää alan yhteistyötä esimerkiksi verkostoitumisen kautta. Kuvassa 2014 Ypäjän huutokaupasta juuri hankittu Forssan Raviliiga-hevonen Real Red omistajiensa huomion kohteena. Laitisen mukaan paikallisesti olisi mahdollista sopia esimerkiksi hevosvaellusreitistöistä. Kuva: Sirpa Korhonen Hippolis perustettiin vuonna 2007 hevosalan toimijoiden yhteistyön koordinointiin.. EUsäädöksiä uudistetaan jatkuvasti, joten vaikuttaminen tätä kautta on hyvin tärkeää, sanoo Laitinen. Edunvalvonnassa on paljon näkymätöntä työtä, mikä ei näy ulospäin. Laitisen mukaan paikallisessa edunvalvonnassa olisi runsaasti tehtävää. 73 Raviliiga on tuonut uudenlaisen fanikulttuurin raviurheiluun
– Hevoskuljetukset ovat Suomessa aika hyvällä mallilla. Kuva: Ratsastajainliitto/Sonja Holma – Tallien ja seurojen kannattaisi yhdistää voimiaan ja seurata esimerkiksi rakennusjärjestysten päivittämistä. Hevosella on merkittävä rooli terapiatyössä. Vihtiläinen fysioja ratsastusterapeutti Tuija Tähkälä (vas.) työssään, Leila Koivuniemi (ratsailla), Kössi ja Tiina Tähkälä. Hevonen on osoittautunut erinomaiseksi sosiaalisen kanssakäymisen välineeksi. Hippoliksen vastuualueeseen kuuluvat myös edunvalvonta hevoskuljetuksiin liittyen. Esimerkiksi hevosten virkistysja hyvinvointipalveluissa kysyntä kasvaa koko ajan. Hevosen merkitys kuntoutuksessa kasvaa Hippolis pyrkii edistämään hevostaloutta ja sen yrittäjien toimintaedellytysten parantumista. Hevosta on käytetty sosiaalispedagogissa toiminnassa monella tavoin, mutta resursseja voisi olla nykyistä enemmänkin. Ratsastajainliitto lanseerasi vuoden alussa uuden talliluokituksen, hevosavusteiset palvelut. Ammattimaisen kuntouttajan käytössä hevonen on hyvä kumppani. – Hevostalouden on mahdollista saavuttaa uusia asiakasryhmiä yhdistämällä toimintoja. 74 Mahdollisuuksien hevonenvierailulla syksyllä 2014 vierailtiin Vihdissä Tähkälän tilalla. Patenttija rekisterihallitus on myös hyväksynyt Sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja (SPHT) -nimikkeen. Kaupallisten kuljetusten lainsäädäntö tunnetaan kohtuullisesti, mutta koskaan tietoa ei ole liikaa. Hankkeet eivät saa olla itseisarvo Edunvalvonnan ohella Hippoliksen tehtäviin kuuluu erilaisten Hippolis saa rahoituksensa yhdistysjäseniltä ja palvelutoiminnasta. – Koordinoimme Hevonen kuntouttajana – foorumia. Nämä ovat viime aikojen konkreettisia asioita alan yritystoiminnan edistämisessä. Laitinen näkee hevostaloudessa monia mahdollisuuksia. Kehittämishankkeiden rahoitus tulee eri hankeohjelmista.. Esimerkiksi keski-ikäisiä naisia kiinnostavat hevosten ohella kehonhuolto, ja ne voidaan yhdistää samaan pakettiin. Suunnitelmat löytyvät nykyään netistä ja kuka vaan voi jättää lausunnon niihin
Vuonna 2013 aloittaneet Raviliiga -kimpat päättyvät kuluvan vuoden lopussa. Mahdollisuuksien hevonen -hanke on hyväksytty osaksi Suomi 100 -ohjelmaa. Hevosalan yritykset ovat suurelta osin mikroyrityksiä. – Etusijalle on tietysti hevosten hyvinvointi, ja alan yleisten toimintaedellytysten parantaminen. Kuva: Erja Mattila Joukko kansanedustajia, ministeriöiden ja ELy-keskuksen virkamiehiä, eläinsuojelutoimijoita ja muita hevosalan sidosryhmien edustajia kutsuttiin Vihtiin kuulemaan mitä hevosalan mahdollisuudet käytännössä tarkoittavat. MuseomestariJuha Erolan erityisosaamista ovat sotaja hevosurheilun historia. – Hippoliksen viimeisimmät päättyneet hankkeet olivat Hevosenomistaja –projekti, jossa käynnistettiin Raviliiga sekä Hevoset ja yhteiskunta –hanke, joka tuotti tietoa päättäjille ja virkamiehille. Hippolis oli Raviliigassa toteuttajan roolissa. Yhteistyöllä syntyy tuloksia Laitinen korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä hajanaisella hevosalalla. Meillä on tulossa Suomen 100 -vuotisjuhlavuoteen liittyvä hevosalan juhlavuoden projekti. Hippolis on Luonnonvarakeskuksen kanssa mukana Uudistuva hevostalous-hankeessa, jossa. Molempiin projekteihin saatiin hyvin hevosväki mukaan, ja muun muassa Hevoset ja kunta –rajapintoja –kirja jalkautettiin hevosväen toimesta lähes puoleen Suomen kunnista, Laitinen toteaa. Ne ovat pääomavaltaisia ja vaativat ihmistyövoimaa, mitkä ovat haasteita kannattavuudelle. Raviliiga on tarjonnut elämyksiä ja luonut uutta kannustusja yhteistyön kulttuuria, vaikkei oma hevonen olisikaan aina yltänyt huippusuorituksiin. Kehittämishankkeiden rahoitus tulee eri hankeohjelmista. Teksti: Juhani Karvonen kehittämishankkeiden toteuttaminen. – Kokemuksemme ovat olleet hyvät. Vihdissä vieraili syksyllä 2014 kaikkiaan vajaat 50 päättäjää. – Hanke tähtää nimenomaan hevostalouden toimintaedellytysten parantamiseen yrittäjyyden teeman näkökulmasta. Vaikka hankkeisiin on ehkä kentällä joskus suhtauduttu hieman varauksellisesti, ovat ne joka tapauksessa vieneet alaa eteenpäin. Liiga on tarjonnut tutustumispaketin raviurheiluun tavalliselle harrastajalle. Tavoitteena on saada ihmiset innostumaan lajista ja siirtymään esimerkiksi 10-15 omistajan kimppaan. Tähän liityy pari pienempää seudullista hanketta muun muassa kansainvälinen seminaari Ypäjällä toukokuussa 2017 ja samassa yhteydessä julkaistaan kuvateos valtion siittolasta. Hippolis toimii kevyellä organisaatiolla Hippolis saa rahoituksensa yhdistysjäseniltä ja palvelutoiminnasta. 75 Hippolis ja Hevosurheilu-lehti järjestivät Hevoset 2015 -messuilla vaalipaneelin, jossa eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät vaihtamaan mielipiteitä hevosalasta. Myös valmentajat ovat ottaneet raviliigan hyvin vastaan. Uusia ihmisiä alalle Raviliiga on yksi viime vuosien esimerkki, jolla uusia ihmisiä on saatu hevosalalle. Hankkeet eivät ole itseisarvo, vaan tärkeää on niiden kautta mahdollistettu tekeminen ja itse asia. Suomen Hevosurheilumuseo tarjoaa asiantuntemustaan erilaisiin projekteihin, jotka tavalla tai toisella sivuavat hevosta. Laitisen lisäksi Hippolis työllistää osa-aikaisesti kaksi henkilöä sekä hevosperinnemuseon yhden henkilön museomestarin. Kuva: Ratsastajainliitto/Sonja Holma Hämeen ammattikorkeakoulu on vetovastuussa. – Raviliigassa 700-800 ihmistä jakaa yhden hevosen omistuksen. Keskustelemassa kansanedustajat Pia Viitanen (SDP), Sofia Vikman (Kokoomus), Sirkka-Liisa Anttila (Keskusta) ja Ville Niinistö (Vihreät) sekä kansanedustajaehdokas Mikko Nurmo (Perussuomalaiset). – Museo toimii oman yhdistyksensä kautta, mutta Hippolis hallinnoi kokonaisuutta
Kolme varsoista edusti juoksijasuuntaa ja kaksi pienhevosia. Pienhevoset nousivat näyttelyn tähdiksi valloittamalla kaksi ensimmäistä sijaa. Näyttely oli pienhevosten juhlaa sillä myös toiseksi sijoittui P-suunnan ori Jules. Se oli terävä, positiivinen ja energinen sekä se liikkui kuin jousilla, joka ratkaisi voiton Valtakunnan upein kolmevuotias vuonna 2016 on Hurmuriprinssi. Julesin esittäjä Emma Enqvist palkittiin näyttelyn parhaana esittäjänä.. Oriin omistajilla ja kasvattajilla Jouko ja Terhi Tullalla (vas.) oli hieno hetki. 76 V altakunnallisen varsanäyttelyn voittajaksi kruunattiin upeasti liikkunut suomenpienhevonen Hurmuriprinssi. – Voittaja Hurmuriprinssi oli maailmanluokanhevonen pienoiskoossa. 3-vuotiaiden suomenhevosten Valtakunnallisen varsanäyttelyn finaalissa nähtiin kolme oritta ja kaksi tammaa. Hurmuriprinssi valtakunnan upein 3-vuotias Liisi Uskin kasvatti Jules oli näyttelyn kakkonen
Teivossa II+ palkinnolla palkittu ori palkittiin myös parhaana P-suunnan edustajana. 77 Hurmuriprinssi valtakunnan upein 3-vuotias Pirtuli oli sekä näyttelyn paras tamma että paras juoksijasuunnan hevonen. Pirtuli oli sekä näyttelyn paras tamma että paras juoksijasuunnan hevonen. Viides oli juoksijaori Sepori (Sipori), jonka omistaa Aila Nyman Järvenpäästä. Voitto hämmensi omistajan Hurmuriprinssin (Friisin Paletti) omistavat ja sen ovat kasvattaneet Jouko ja Terhi Tulla Kangasniemeltä. Terhi Tulla kommentoi liikuttuneena. sen eduksi, lautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo kehui. Neljänneksi sijoittui myös juoksijasuunnalle arvosteltu Kristiina Peltosen tamma Liiseriina (Liising). Vastustajat olivat myös hyviä, joten voitto tuntuu lähes hämmentävältä ja niin hyvältä, että itku pääsi vaikka hevosen luotinkin. Julesille lisää menestystä Toinen finaalin pienhevossuunnan edustajista oli toiseksi sijoittunut Jules (Jepon Julius), joka palkittiin Teivossa Ipalkinnolla. – En odottanut voittoa, finaalipaikka oli tavoitteena. Oriin omistaa ja sen on kasvattanut Liisi Uski Vihdin Ojakkalasta. Teksti: Hippos Kuvat: Hippos/Pirje Fager-Pintilä. Parhaana esittäjänä palkittiin Julesia esittänyt Emma Enqvist. Kolmanneksi sijoittui PirjoLiisa Allosen ja Veli-Pekka Syrjälän Pirtuli (Perttuli). – Seuraava tavoite on laatuarvostelun karsinnat ja jos siellä pärjätään niin päästään finaaliin, joka on tämän vuoden kärkitavoite. – Muutamissa näyttelyissä on myös tarkoituksena käydä, Tulla kertoi loppukauden suunnitelmista. Näyttelyssä jaetut kaksi 100 euron kannustuspalkintoa menivät tammoille Vinette ja Sirmon Voke
Markkinat ovat kasvavat ja monipuoliset. Päivän tavoitteena oli kartoittaa hevosmatkailua ja sen mahdollisuuksia sekä kotimaassa ja ulkomailla. 78 S uomen Ratsastajainliitto järjesti Helsingissä 14.5. Ratsastajainliitto on selvittänyt yhteistyössä KPMG:n kanssa ratsastuksen harrastajakuntaa ja harrastamisen suuntauksia. Päivä päättyi paneelikeskusteluun ja alan tarjontaan tutustumiseen. – Suuntaus rauhalliseen ja luontokeskeiseen harrastamiseen hevosten kanssa on selvästi kasvussa. Suomessa on paljon alan yrittäjyyttä ja taitoa, ja samalla halusimme Yhä useampi retkeilee ratsain Ratsastusmatkailu ja hevosten kanssa luonnossa liikkuminen kasvattavat suosiotaan. Suurelle osalle harrastajista ratsain retkeilystä on muodostunut merkittävä ja antoisa ajanviettotapa.. Retkeile ratsain -seminaarin, jossa hevosmatkailua ja vaellusratsastusta tarkasteltiin useista näkökulmista: vaellusyrittäjän, matkailijan sekä tutkimuksen
– Hevoset ovat aitoja, rehellisiä ja ennakkoluulottomia. – Sitten on aktiiviratsastajia, jotka kasvattavat elämysten kirjoa vaelluksen kestolla ja sisällöllä. Lapissa tarjolla on jopa viikonkin pituista vaelluksia, Ruuth kertoo. Kuva: Luonto-Taipale Noora Ruut Hankasalmen ratsastuskoulussa nautitaan ratsastuksesta maastossa. Hevonen on mainio toveri luontomatkailuun. Hevoset antavat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja läheisyydestä, ja ne hyväksyvät ihmisen tätä kyseenalaistamatta, Helander totesi. – Luonnon rauhoittavista ja stressiä lievittävistä vaikutuksista on selkeä tutkimuksellinen näyttö. Ratsastajat vierailevat myös eri puolilla Suomea vaihtaakseen maisemia, kokemuksia ja hevosia. Hetkiä hyvinvoinnin ytimessä Hevosmatkailu on oiva tapa irtautua arjesta. Luonto itsessään on jo iso tekijä, kun halutaan voimaantua, eheytyä ja pysähtyä kiireestä. Ratsastajainliiton jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tilalla tuotetaan avomaan vihanneksia, ja metsätalous on toiminnan kolmas tukijalka. Ympäristö alkaa näyttää erilaiselta, kun havainnoi hevosen reaktioita. Mielen maisema muuttuu Perhepsykoterapeutti ja työnohjaaja Hannele Helander Ratsastajainliiton hyvinvointityöryhmästä puhui luonnon ja eläinten vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Vaelluksia tehdään suomenhevosilla, islanninhevosilla ja monen muun rotuisilla hevosilla. – Kesän tullen myös luontomatkailu herää. 79 valottaa matkailumahdollisuuksia myös muissa maissa, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall totesi. – Meillä tyypillinen asiakas on pariskunta, josta nainen on joskus ratsastanut, haluaa taas kokeilla ja tulee paikalle puolisonsa kanssa jakamaan yhteisen kokemuksen. Näkökulman vaihdos avartaa. Vaellustallit tarjoavat muutaman tunnin retkiä ja pidempiä vaelluksia eritasoisille ratsastajille. – Hevosen selästä tuttukin maisema saa uudenlaisia merkityksiä. Kuva: SRL/Sonja Holma. Metsätalousinsinööri ja maaseutuyrittäjä Ruuthilla on Mikkelissä kuuden suomenhevosen matkailuja vaellustalli LuontoTaipale, joka järjestää päivän maastoretkiä ja vankkuriajelua. – Vaellusratsastus sopii kaikille, joilla ei ole suurempia liikunnallisia rajoitteita. Mukaan voi kuulua vaikkapa hevosten uittoa tai kulttuuripaketti. Hevosmatkailua ja vaelluksia tarjoavia jäsentalleja on kymmenkunta. Metsätalousinsinööri ja maaseutuyrittäjä Noora Ruuthilla on Mikkelissä kuuden suomenhevosen matkailuja vaellustalli Luonto-Taipale, joka järjestää päivän maastoretkiä ja vankkuriajelua. Luontokokemukset auttavat tutkitusti myös keskittymiskyvyn palautumisessa ja mielialan kohenemisessa. Ratsu on voinut huomata oksalla kököttävän oravan tai talvella lumikiepissään lymyävän metsäkanalinnun ennen ihmistä. Ratsastajainliitolla on oma talliluokitus vaellustalleille. Hevonen on tässä työssä asiakaspalvelija, ja jos se on hyvin tehtäväänsä koulutettu, se sopii myös ensikertalaiselle. Lisäksi jo pelkkä eläimen läsnäolo rauhoittaa ja voi aikaansaada positiivisia ja vaikutuksia, Helander taustoitti. Ne helpottavat ihmisten kontaktinottoa ja vuorovaikutusta. Vaellusratsastus tarjoaa elämyksiä luonnossa yhdessä hevosen kanssa, kiireetöntä samoilua, samanhenkisten ihmisten seuraa sekä tutustumista eri alueisiin, luontoon ja nähtävyyksiin. Samoin miehet usein ostavat ratsastusretken lahjaksi. Hevoset ovat usein valppaita ja havainnoivat ympäristöään ihmistä herkemmin. Kun yhtälöön lisätään hevonen ja saadaan kaikki aistit käyttöön, liike, tuoksu, kosketus, ollaan greencaren ja hyvinvoinnin ytimessä, Suomen Vaellustallien liiton puheenjohtaja Noora Ruuth kertoi
kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Hevosharrastajille suunnattu erikoislehti. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Puhelimella: 09-413 97 300 5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä ainakin kerran vuodessa SUSIKAMMO jäi päälle lämminveriravuri Kizulle traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi vaatii nopeutta ja tarkkuutta Ratsastusjousiammunta Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I 3/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Kakkulamäen Virgil-poni sai Ruotsissa ennätyspisteet Hevonen ei osaa karttaa tappavan myrkyllistä MYRKKYKEISOA Tappoiko rikkaruohomyrkky hevoset varsinais-Suomessa. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Marko Parpala uskoo portugalilaiseen maastatyöskentelyyn EP MÄKINEN VOITTI amatöörilisenssillä Vermon valmentajaliigan Hyvin näyttelyyn valmisteltu hevonen kertoo omistajan kunnioituksesta RA VIK ESÄ 201 6 täy nnä tap aht um ia Käytä palvelukorttia, kun Tilaa Hevosmaailma Netissä: www.hevosmaailma.. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua
Esim. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. Maahantuoja www. Englantilaisen Carr&Day& Martinen huipputuote. grillikintaat 16,90/2 kpl, kylpypyyhe 29,90 sekä fleeceviltti 19,90e. 81 Hevostuotteita PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Vaikuttava aine Benzyl Benzoate helpottaa tehokkaasti ihoärsytystä ja kutinaa sekä estää uusien oireiden ilmestymistä. Sarjassa tuotteita itselle tai lahjaksi kesän juhliin. 09-413 97 370 kristiina.hattberg @karprint.fi Switch Pro Kesäihottuman hoitoon. 500 ml, ovh 49 euroa. veljwahlsten.com Uutuussarja hevoshenkiseen kotiin. Maahantuonti www.veljwahlsten.com Horse Comfort Premium Home
Kätevät ottaa mukaan vaikka kisamatkoille. Jolly Mega lelupalloja on saatavana kolmea eri kokoa 25€ (64cm), 30€ (76cm) ja 40€ (102cm). Valmistettu Belgiassa. Arnicaa sisältävä suolainen hoitosavi vähentää myös jalkojen turvotusta ja kipuja. Tutustu lisää! Myynti: www.kotieläintarvike.fi BR kylmäys-/lämpösuojat hevoselle. Erittäin hauska, kestävä ja iso lelupallo hevosille. Erittäin kätevät ja helppokäyttöiset tallisuojat hevosten jalkojen kylmäykseen tai lämpöhoitoon. Suojan sisään laitettavat geelipussit on helppo lämmittää mikrossa tai kuumassa vedessä tai kylmentää pakkasessa tai kylmässä vedessä tai jäillä/lumella. Tutustu lisää! Myynti: www.kotieläintarvike.fi Veredus Biocare Hoitosavi Cool Clay on erittäin laadukas kaoliinipohjainen savi, johon on lisätty Kuolleenmeren suolaa ja Arnicaa. 100% luonnonmukainen tuote. Myynti: www.kotieläintarvike.fi. 82 Hevosten lelupallo Jolly Mega Ball. Katso esittelyvideo! Myynti: www.kotieläintarvike.fi Hevostuotteita Kevin Bacon’s Hoof Solution on helppokäyttöinen, nopeavaikutteinen ja erittäin tehokas hoitoaine hevosten haisevien säteiden ja sädemätien hoitoon. Kestävä ja pomppiva ilmatäytteinen pallo kestää painoa jopa 1100 kiloon saakka. Saven voimakkaasti supistava ja rentouttava vaikutus auttaa tehokkaasti elvyttämään jalkojen lihakset ja jänteet rasituksen jälkeen. Hoof Solutionin antiseptisten ominaisuuksien ja kudoksia supistavien vaikutuksien johdosta on ainut aine, joka kuivattaa, puhdistaa ja hoitaa tulehtuneet ja ärtyneet kudokset syvältäkin pinnan alta. Lisäksi painomitalla on helppo arvioida hevosen painoa esimerkiksi matolääkkeen annostelua varten. Sopii erityisen hyvin myös ammattikengittäjien käyttöön. Painomittaa käytetään vain hevosen painon arviointiin. Mitta otetaan satulavyön kohdalta hevosen vatsan ympäri. Lieventää hevosten ja ponien sekä varsojen tylsyyden tunnetta ja on mukavaa ajanvietettä hevosille tarhoihin ja laitumille. Myynti: www.kotieläintarvike.fi Hevosen painomitta, jonka avulla voidaan säännöllisesti käytettynä seurata hevosen painon vaihteluja
Kävelykatu Manskilla mm. p. Tule katsomaan upeiden hevosten urheilua, viihtymään ja voittamaan! Tied. Lisätietoja puh. Vain ennakkomyynnissä tiiistaihin 14.6. Lounasravit klo 12 alkaen. KYMI GRAND PRIX Kokoperheen maaseutuseikkailu esittelee maaseudun elämää Teemoina mm. Toto On Tour sekä kansainvälinen Herkkujen Markkinat -tapahtuma. www.lippupalvelu.fi Lauantaina 18.6. Paketti toimituskuluineen 39,50 €/hlö, S-etukortilla 34,50 €/hlö. 05-320 1101 Liput toimituskuluineen alk. Kymi GP -paketti: sisäänpääsy raveihin, ruokailu ulkoravintolassa, ruokajuoma (olut/viini/siideri/limsa) ja käsiohjelma. Suomen eliitti haastaa jälleen Euroopan tähtiravurit ! Ohjelmassa lisäksi tasokkaat Toto76finaalit ja jännittävät ikäluokkalähdöt. Oheistapahtumiin ilmainen sisäänpääsy. KymiGP Golf pelataan Iitissä Niskaportin kentällä alkaen klo 9. eläimet, lähiruoka, luonnossa liikkuminen, maaseudun työt, maalla asuminen. 12,50 €/hlö Liput helposti Lippupalvelusta. Kansainväliset tähtiravurit saapuvat lentokuljetuksella Utin kentälle, jossa juonnettu tervetulotilaisuus alkaen klo 16. saakka!. Vauhdikkaat iltajuhlat Sokos Hotel Vaakunassa. Tervetuloa! TULE KOKEMAAN ELÄMYKSIÄ KOUVOLAN RAVIRADALLA KESÄLLÄ 2016 Meidän Maaseutu -festivaali 13.-14.8. 040 837 0572 www.meidanmaaseutu.fi Perjantaina 17.6