3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa
Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Vermossa juhlitaan 100 -vuotiasta Suomea ja 110 -vuotiasta suomenhevosta! Osta lippusi ennakkoon & säästät selvää rahaa!. RAVIJUHLAN KUUMINTA HUUMAA VERMOSSA! Kuninkuusraveissa on tänäkin vuonna suuria elämyksiä perjantaista sunnuntaihin
Hevoset Kaivarissatapahtuma kokosi Helsingin Kaivopuistoon 45 000 ihmistä. 58 ESTERATA ratsukon mukaan, toteaa ratamestari Johanna Mikkola. 20 CUSTON SULKYN ravikärry menee pääosin maailmalle. Hilla Tykkyläinen nautti kesäisestä päivästä. 26 KNABSTRUPINHEVOSEN jalostustavoite on sekä monikäyttöinen että hyväluonteinen ja -rakenteinen hevonen. 38 JAANA KIVIMÄKI tähtää kohti pararatsastuksen elokuisia EM-kilpailuja. 48 HEVOSYRITTÄJYYS Suomessa – monta tietä menestykseen. 44 KONITOHTORI eli eläinlääkäri Pia Martikainen aloittaa palstanpitäjänä Hevosmaailmassa. 74 KUIN RATSASTAISI ilman satulaa, kun alla on Salli riding pad. Keppariareenalla riitti vilskettä. 34 AMERIKASSA ASUVA Malin Eubanks on ratsastanut yli 40 vuotta, siitä työkseen puolet. 72 TAMMELAN Hakkapeliitta-tapahtumassa erityisteemana suomenhevoset. 52 HEVOSOPISTOSTA valmistuu kansainvälisen tason ammattilaisia. 14 VERMOSSA on toiminut hevosklinikka pian 40 vuotta. 4 Sisältö 3/2017 6 YHTEISTYÖ toimii 20 vuoden jälkeenkin. 80 JUTTU 20 VUODEN TAKAA: Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kuva: SRL/Laura Laakso 84 20-vuotisjuhlanumero. 52 HEPONIITYN laatutallissa on mukavat puitteet laadukkaalle tekemiselle. 40 KUNINKUUSRAVIT tänä vuonna Suomen pääradalla Vermossa. 66 HUIPPURATSASTAJA Kyra Kyrklund kannusti kokeilemaan ja olemaan utelias. 10 OUTI MÄENPÄÄ kuuntelee hevosiaan ja on läsnä. Sen läpikäymisestä sai palkkioksi ruusukkeen. 76 PERSONOINTI on in hevostrendeissä. 22 MARKO VUOLUKKA on ahkera sukutaulujen tutkija ja osaomistaja, muttei ole juurikaan kosketuksissa hevosten kanssa. 68 Hevosten kanssa oppii aina uutta, toteaa pikkutytöstä saakka hevosia harrastanut Ninnu Perälä. 62 RAVIRADOILLE ja jääkiekkojoukkueille yhteinen Raviliiga. 84 HEVOSET kokosivat Helsingin Kaivariin yli 45 000 ihmistä
Tuntui, että Maijalassa eli vahvana suomalaisen isännän rakkaus hevoseen. Monella meistä oli raviharrastustaustaa, joten mikäpä sen mieluisampaa, kun pystyi yhdistämään harrastuksen ja leipätyön! Lehti oli heti ensimmäisestä numerosta alkaen hyvin ravipainotteinen. Molemmilla on ollut raskasta, mutta toimeen on tultu. Kannen kuva poiki muutaman yhteydenoton. Maijala puhui hevosesta todella lämminhenkisesti ja asiantuntevasti. Vieressä oleva teksti vihjaili Sarin ja Jarin yhteisestä rakkaudesta. Myös vuoden 1996 suomenhevosten valtiaat, ravikuningas Viesker ja ravikuningatar I.P.Sukkula komeilivat lehden sivuilla; molempien kerrottiin olevan loistavassa iskussa vuoden 1997 koitoksiin. Päätoimittajan ja kustantajan johdolla kokoonnuttiin pohtimaan lehden sisältöä – ennen jokaista numeroa pidettiin kokous. Maija Salmi ensimmäinen toimitussihteeri 20 v Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Vanhempi rouva soitti toimitukseen ja kertoi olevansa vannoutunut Sillanpää-fani. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. 09-413 97 300 Kannen kuva Riikka Olkkonen Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Jari on vaan niin mukava!” Jarin, Sarin ja monen muun siivittämänä Hevosmaailma lähti nousuun. Hevosmaailma syntyi, kun vihtiläiseen lehtitaloon asteli sisälle oululainen hevosasioita tuntenut toimittaja Juhani Matela. Maisema ilman hevosta on kuin pilvinen päivä! Kustantaja Eero Ahola Jari, Sari ja ensimmäinen numero n Kun Hevosmaailma-lehden perustamisesta tehtiin päätös, se oli iloinen uutinen meille lehdentekijöille. Sillanpää oli ostanut edellissyksynä puolet Sari Tammisen nelivuotiaasta Fiction-orista. Se on kunnioitettava ikä erikoisaikakauslehdelle maailmassa, jossa lehtiä syntyy ja lakkaa sekä yhdistellään. Lehden kustantaminen ei ole Suomessa kovin helppoa, erityisesti pienten erikoislehtien. ISSN 1455-0547 5. Hevosmaailma -lehden aatteellisia ystäviä on ollut mukana monia. Lukijoille tarjottiin muun muassa tuhti jalostuspaketti; selvitettiin esimerkiksi kannattaako oma tamma varsottaa ja miksi omaan kasvatustyöhön on uskottava. Sillanpään juttuosuudessa paljastettiinkin Jarin olevan herkällä tavalla rakastunut ihastuksen kohde oli vihtiläinen, jonka kerrottiin toistaiseksi juoksevan 2100 metrin matkaa. Me iloitsemme, kun voimme kesäisin nähdä suomalaisella maaseudulla vielä hevosia laitumilla. Raumalainen Marko Vuolukka puolestaan valotti uutta vertailulukua ”oikeiden” yhdistelmien löytämiseksi. Hän innosti Karprintin johdon perustamaan lehden. Sillanpää kulki raveissa kannustamassa tätä Topiksi ristittyä suojattiaan. n Pääkirjoitus Hevosmaailma rakkaudesta hevoseen n Hevosmaailma-lehden perustamisesta on kulunut kaksi vuosikymmentä. 09-413 97 300 ma–pe klo 9–15 Tilaushinta kesto 40 €, määräaikainen 46 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. On oltu kesät ja talvet yhdessä työssä. ”Koska Jari oli tämän hevoslehden kannessa, minä tilasin lehden vaikka en mitään hevosista ymmärrä. Professori Maijalan ja päätoimittaja Matelan lisäksi on syytä mainita päätoimittajanakin toiminut pitkäaikainen kirjoittaja Kyösti Saranpää. Ensimmäisen numeron kannessa komeilivat laulaja Jari Sillanpää ja juontaja Sari Tamminen Topi-orin kera. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Matelasta tuli ensimmäinen päätoimittaja ja lehdelle perustettiin toimitusneuvosto, 5-6 alan osaajaa. Vuosien myötä siitä on tullut enemmän koko hevoskentän lehti, mutta sillä on edelleen merkittävä sijansa myös raviurheilussa. Opettaja ja hevosihminen Anna-Leena Brännare oli remmissä vuosia ennen nykyistä päätoimittajaa, Mari Ahola-Aaltoa. Onhan hevonen perinteisesti ollut isäntänsä paras kaveri. Karprint haluaa jatkaa Hevosmaailman kustantamista jatkossakin. Hän oli hevosalan ammattilainen – työpaikkana oli läheinen Vermon ravitarata. Onnistuimme saamaan tieteellisen asiantuntijan, professori Kalle Maijalan toimitusneuvostomme jäseneksi. Ylivieska valmistautui kuninkuusraveihin, ja silloinen menestyshevonen Huvi-Musta oli kovassa nousukiidossa. Lehti elää rakkaudesta hevoseen – ei niinkään taloudellista hyötyä tuoden
– Ravipuolella materiaali oli parikymmentä vuotta sitten vahvasti nahka, nyt nahkaa ovat osittain korvanneet synteettiset materiaalit. Mittatilausajopukuja alusta saakka Yritys syntyi yhden miehen yrityksenä kun Wahlstenin veljesten isä alkoi valmistaa nahkaisia työvaljaita ja vähitellen ravivaljaat tulivat mukaan mukaan. Tänä päivänä varusteet Veljekset Wahlstenin perustajat Aino ja Hugo Wahlsten myivät torilla työvaljaita jo vajaat sata vuotta sitten. Veljekset Wahlsten Oy on perustettu vuonna 1972 kolmen veljeksen Ensio, Paavoja Reijo Wahlstenin vetäminä. ja vaatteet on suunniteltu ja valmistettu tiettyä käyttötarkoitusta varten. Miten 20 vuotta on sujunut heillä. Osa tarvikkeista on sellaisia, joita myydään sekä raviurheiluun että ratsastukseen. – Ravija ratsastuspuoli ovat suurin piirtein tasoissa. – Ennen ratsastaja saattoi vetää päälleen ne huonoimmat vaatteensa lähtiessään hevosen selkään. Voimakasta tuotekehitystä ja -suunnittelua L ahtelainen hevostarvikkeita valmistava ja maahantuova Veljekset Wahlsten on yrityksenä miltei yhtä vanha kun Suomikin. Laadukkaimmat nahkatuotteet ovat olleet Veljekset Wahlstenin tuotannossa miltei alusta saakka.. Varusteiden kirjo monipuolistunut Parissakymmenessä vuodessa varusteiden kirjo on monipuolistunut. Vaatteet on valmistettu harrastuksen vaatimusten mukaisesti. Hevosalan kasvu ja hevosten määrän nousu näkyy yrityksen tuotevalikoimassa. Liikevaihdosta viennin osuus on noin 40 prosenttia. – Hiljattain julkaistussa tuoteluettelossamme on 215 sivua. 6 20 v Hevosmaailma täyttää pyöreät 20 vuotta Yhteistyötä tehty alusta asti neljän yrityksen kanssa Hevosmaailman perustamisesta on 20 vuotta ja ensimmäisen lehden yhteistyökumppaneista on edelleen mukana neljä: Veljekset Wahlsten, Biofarm, Allomeera ja Fysio Healing. – Yksi trendi on, että entistä usemmat aikuisratsastajat ovat hommanneet omia hevosia, mikä osaltaan on ehkä kasvattanut varustemyyntiä yksityisille harrastajille. Ravitallit toimivat hyvin ammattimaisesti ja tuntevat laadin ja välineet erittäin hyvin. Alunperin yritys keskittyi ravipuolen tuotteisiin, mutta tänä päivänä ratsastustarvikkeet muodostavat noin puolet liikevaihdosta. Myös materiaalit ovat kehittyneet. Parikymmentä vuotta sitten sivuja olisi vastaavassa katalogissa ollut ehkä 20, naurahtaa markkinointipäällikkö Anne Santonen. Nykyiset omistajat ovat Ensio Wahlstenin lapset Anne Santonen ja Markku Wahlsten . Veljekset Wahlstén Oy on pohjoismaiden suurin ravivarusteita ja ratsastusvarusteita valmistava yritys. – Hevosurheilun tason jatkuvasti noustessa olemme panostaneet voimakkaasti tuotekehitykseen ja -suunnitteluun. Valjasten valmistuksen aloitti vuonna 1918 nykyisten omistajien isoisä. – Esimerkiksi loimia oli 20 vuotta sitten tarjolla muutamaa perusmallia, nyt niitä eri lämpötulojen mukaan eri painoisia aina 100 grammasta ylöspäin
Vuonna 2005 tuli tuotantoon myös alumiinisillat. Kahden hevosen autot ovat yleistyneet oikeastaan vasta 1990-luvun ja 2000-luvun taitteessa. Alunperin Veljekset Wahlsten keskittyi ravipuolen tuotteisiin, mutta tänä päivänä ratsastustarvikkeet on noin puolet liikevaihdosta. Ne ovat edelleen haluttuja ja vaihtoarvokin on ikään nähden hyvä. UmeSläp ei ole koskaan ollut markkinoiden edullisin traileri, mutta laatu on ollut aina huippuluokkaa. Esimerkiksi vuoden 1990 mallia oleva Umesläpin pyyntihinta voi olla nykyrahassa jotakuinkin sama kuin uushankintahinta vuonna 1990. – Aikanaan eräät tutut suosittelivat minua ruotsalaisille heidän hakiessaan maahantuojaa Suomeen. Suurin osa liikevaihdosta koostuu maahantuonnista. Trailerikantakin oli kirjavaa. – Esimerkiksi kypärät, hevosenkengät, vitamiinit ja ratsastusvaatteet tuomme ulkomailta. Suomen markkinat ovat Suosituin Umesläp -hevoskuljetusauto on kahden hevosen B-kortilla ajettava Ume Light-1. . Myöhemmin tulivat mukaan muun muassa Tidö ruokintaautomaatit ja Fyllingen lanat. Uskoisin tehneeni ainakin jotain asioita oikein, koska taidan olla virkaiältäni maan vanhimpia hevostraileri ja -karsinakauppiaita. 1970-luvulla Umesläp oli vielä maalatulla rungolla, mutta 1980-luvulla siirryttiin sinkkirunkoon. UmeSläp on merkkituote ja sen maine ja kestävyys on näkynyt kaupankäynnissä koko ajan. Tänä päivänä varusteet ja vaatteet on suunniteltu ja valmistettu tiettyä käyttötarkoitusta varten. UmeaSläp on kantanut pitkään kuitenkin niin pienet, ettei kotimaisilla valmistajilla ole oikein ollut menestymisen mahdollisuuksia. Hevosautoja rakenneltiin kuorma-autoista ja linja-autoista. Loimien valmistusta ei meillä enää suoranaisesti, ole mutta niiden osalta meidän valmistustamme ovat lähinnä raviratojen palkintoloimien painatukset. Allomeera Oy tuo maahan ruotsalaisia UmeSläp hevostrailereita ja -autoja sekä toimii jälleenmyyjänä englantilaisille Ifor Williams hevostrailereille. Käytetyt trailerit ja autot käyvät hyvin kaupaksi. A llomeera Oy:n Jari Kankaanpää aloitti yli 20 vuotta sitten UmeSläp hevostrailereiden ja -autojen sekä Pegasus hevoskarsinoiden maahantuonnin. Mittatilausajopuvut ovat olleet tuotannossamme miltei alusta saakka ja nahka on aina ollut meidän juttumme. 7 . Kankaanpää uskoo varsinkin käytettyjen autojen suosion hevoskuljetusajoneuvona kasvavan edelleen. Loimien valmistus ei Suomessa ole taloudellisesti kannattavaa, Anne Santonen sanoo. . Moni hevosalan ihminen toimii harrastepohjalta ja esimerkiksi 50 000-100 000 euron hevosauto on aika iso investointi. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Veljekset Wahlsten. –Lämpöeristyshän on ollut Umesläp trailereiden tavaramerkki kautta aikojen. Kankaanpää päätyi alalle sattumien summana. Hevossautoissa on usein kynnyksenä hinta Suomalaisvalmisteisiakin trailereita Kankaanpää muistaa olleen markkinoilla jo 1960-luvulta saakka. UmeSläp on valmistanut alumiinirunkoisia vaunuja jo 1990-luvun puolesta välistä saakka. Niiden hinta säilyy tunnetusti erittäin hyvin. Vaikka omatekoisissa vaihtoautoissa ja -trailereissa on ollut monennäköistä ja kuntoista ajoneuvoa, ovat kaikki tulleet vuosien saatossa myytyä, naurahtaa Kankaanpää. – Pisimpään taisi menestyä Saku. – Parikymmentä vuotta sitten miltei kaikki hevoskuljetusajoneuvot olivat trailereita. Teksti: Juhani Karvonen Kuva: Allomeera – Nykyisin omaa valmistusta ovat lähinnä mittatilausajopuvut ja laadukkaimmat nahkatuotteet. – Ei ole mitenkään epätavallista, että vaihtoon tulee vieläkin 1990-luvun Ume -traileri. Mittatilausajopuvut ovat olleet tuotannossamme miltei alusta saakka ja nahka on aina ollut meidän juttumme. Myös trailereiden varaosamyynti näyttelee isoa osaa joka päiväisessä toiminnassa. – Ainoa hidaste myynnin kasvussa on ollut ja on edelleen uusien hevosautojen hinta
Yritys syntyi sattuman oikusta Fysio Healingin voi sanoa syntyneen sattuman oikusta 1990-luvulla. – Meillä oli ketjussa neljä liikettä. Yrityksen perustaja Ismo Haapanen toimi jo silloin Ruotsissa hevoskiropratikkona, mutta alkoi käydä tekemässä töitä viikon kerran kuukaudessa Suomessa. Nyt niitä on satoja, ja alkuperäiset ovat edelleen mukana. Hän jatkaa edelleen terapiatyötään ja laitteistojen markkinointia HorseWell-yrityksensä kautta mutta lisäravintoja hoitotuotteiden myynti ja edustus on uusilla omistajilla. – Lihashuollon tärkeys alettiin ymmärtää samoin lisäravinteiden. Yrityksen perustaja Ismo Haapanen jäi vähimmistöosakkaaksi. Haapanen on kuitenkin mukana pienosakkaana, koska 27 vuoden jälkeen elämäntyöyrityksestä luopuminen ei ollut ihan helppoa. Vähitellen sana kiiri ja lisäravinteita ja hoitotuotteita alkoivat kysellä muutkin, muistelee Haapanen. – Aloin tuoda potilailleni lisäravinteita ja huomasin, ettei Suomessa sellaisia ollut oikein saatavillakaan. Erityisesti laserhoitojen kanssa olin varmasti ensimmäisiä koko Euroopassa liittyen hevosten käsittelyihin. Ryhmässä hän on saanut levittää tietoa kilpahevosten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Fysio Healingin tuotevalikoima pysyy samana, eikä tukkukauppaan ole tulossa muutakaan muutosta. Simosilla on kokemusta myös hevosista. Haapanen otti yrityksen myyntiin myös erilaisia laitteistoja lähinnä laserlaitteita, sykemittareita, ja ultraäänilaitteita. Laadusta ei ole koskaan tingitty Haapanen piti aina ohjenuoranaan laatua, tietoa ja osaamista. – Markkinoinnin lisäksi myös opetan laitteiden käyttöä ihan käytännössäkin. . Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: FysioHealing Hevosen läsnäolo tuottaa niin paljon hyvää mieltä, myös itselleni ja hevosihmisten auttaminen on aina ollut sydämen asiani.. Olemme puhdas tukkukauppa ja meillä on hevosliikkeitä asiakkaina ympäri maata. Marjaana Elovirta on ollut työssä yrityksessä 20 vuotta. Sen jälkeen Simoset ovat vuokranneet muun muassa hevostrailereita ja matkailuautoja. Ismo Haapanen toi osaltaan Suomeen ajatusta myös hevosten venyttelystä, ja muutenkin menetelmiä lihasten hyvinvoinnista, joita paljon testattu menestyksekkäästi ensin ihmisillä. Teen töitä muun muassa Hyvinkään hevossairaalalle. Haapanen jätti Fysio Healingin omien sanojensa mukaan hyviin ja osaaviin hevosja koiraihmisten käsiin. Eläintarvikekaupasta on kertynyt kokemusta. Muutama vuosi sitten he myivät franchising-liiketoimensa Mustija Mirri-ketjussa. Alussa tuotteita oli noin tusina lähinnä multivitamiineja E-, Bja C-vitamiineja ja linimenttejä sekä kylmäja lämpösavea. – Toki nyt voin keskittyä hevoskiropraktikon ja equiterapeutin työhön ja olla läsnä hevosten kanssa enemmän, mitä olen kaivannut pitkään. – Olimme keskustelleet tästä mahdollisuudesta jo pitkään. Fysio Healing uuteen omistukseen Susanna (vas.) ja Antti Simonen ovat FysioHealingin uudet omistajat. Kun kauppa tuli ajankohtaiseksi, ostimme yrityksen, sanovat Simoset. Hevosen läsnäolo tuottaa niin paljon hyvää mieltä, myös itselleni ja hevosihmisten auttaminen on aina ollut sydämen asiani. Haapanen pyydettiin vuonna 1992 mukaan Hippoksen ravivalmennuskoulutusryhmään, mihin hän kuuluu edelleen. Saneeraamme Saloon uusia tiloja, joihin myös Fysio Healing asettuu. Haapanen toi osaltaan Suomeen ajatusta myös hevosten venyttelystä, ja hevosten lihasten hyvinvointiin liittyvistä menetelmistä, joita paljon testattu menestyksekkäästi ensin ihmisillä. Pariskunta on pitkän linjan yrittäjiä. 8 S alolaiset Antti ja Susanna Simonen ostivat huhtikuussa täydennysrehuja ja hoitotuotteita tukkukaupassa myyvän Fysio Healing Oy:n liiketoiminnan. Tuohon saakka hevosille oli syötetty enimmäkseen kauraa, heinää ja mineraaleja. Uusi yritys oli helppo alkaa, koska meillä on vanhat asiakkaat ja tunnetut tuotteet sekä kokenut työntekijä Marjaana Elovirta, joka on ollut yrityksessä jo tuon parikymmentä vuotta, sanovat Simoset. Hevonen on siinä mielessä upea eläin, ettei se unohda, mutta osaa antaa anteeksi. – Elektrolyytit olivat myös melko tuntemattomia Suomessa, mutta aika nopeasti tuotteiden määrä kasvoi 20-30:een. Omia hevosia on tällä hetkellä kuusi, joista neljä on suomenhevosta ja kaksi lämminveristä. – Uskon, että olen yksi täydentävien hoitomuotojen pioneereista hevosille Suomessa. – Suurin muutos lienee se, että yrityksen kotipaikka vaihtui Hyvinkäältä Saloon
– Parikymmentä vuotta sitten täysrehuja oli yksi valmiste, kun niitä nyt on kymmenkunta. – Suomalaisella heinällä ja keskieurooppalaisella heinällä on isot erot, minkä olemme ottaneet alusta saakka huomioon suunnittelussa. 9 Biofarmissa on aina uskottu kotimaisuuteen K arkkilalainen Biofarm on perustettu vuonna 1988. Kaikkiaan täysja erikoisrehuja on lähes 60 valmistetta kun niitä aikanaan oli 10-20. – Toisaalta pidämme tuotannossa melko pieniäkin tuotemääriä, koska niillä on vakiintunut kysyntä. Parikymmentä vuotta sitten hevosten täydennysrehu markkinoilla oli muutamia toimijoita ja tuotteita tarjolla huomattavasti vähemmän. Hevostuotteet markkinoidaan Black Horse -tuotemerkin alla ja sarjaan kuuluvat täysja täydennysrehut hevosille valmistetaan Suomessa, pääosin kotimaisista raaka-aineista. Rehuja myydään entistä enemmän mielikuvien perusteella, mutta toki on paljon asiakkaita, jota paneutuvat tuotteisiin, tutkivat ja vertailevat niitä, sanoo kehitysjohtaja Mika Brofeldt. – Kilpailu on koventunut sillä ulkomainen rehujen tuonti on kasvanut. Heinien erot huomioon suunnittelussa Biofarmin päämarkkina-alue on kotimaa ja täydennysrehut valBiofarmin päämarkkina-alue on kotimaa ja täydennysrehut valmistetaan nimenomaan suomalaisille hevosille. Keskieurooppalainen heinä on valkuaisainepitoisempaa ja sen kivennäisja hivenainepitoisuus poikkeaa kotimaisesta, mikä on pidettävä mielessä kun valmistamme rehuja pääosin kotimaan tarpeisiin. Parikymmentä vuotta sitten tuotteita oli pääasiassa tuotantoeläimille, mutta nykyisin hevospuolen tuotteet ovat tulleet entistä isommaksi ja tärkeämmäksi osaksi Biofarmin toimintaa. mistetaan nimenomaan suomalaisille hevosille. . Ajan myötä Biofarmin hevostuotehinnasto on pidentynyt merkittävästi. Biofarm on ainoa kotimainen valmistaja, jolla on valikoimissa koko sortimentti rehuista erikoisrehuihin. Biofarm tuo markkinoille vuosittain 2-3 uutta tuotetta, mutta vuosittain tuotteita myös poistuu. Juhani Karvonen Kuva: Mia Sedercreutz/Biofarm Biofarmilla on täysja erikoisrehuja lähes 60 valmistetta kun niitä aikanaan oli 10-20.. Biofarm on vahvasti suomalainen, täysin kotimaisessa omistuksessa oleva yritys, jolle raaka-aineiden kotimaisuus on tärkeää
Pidin sitä siis kuin omaani. – Tamman omistajat muuttivat Yhdysvaltoihin ja jättivät hevosen hoidettavakseni. 10 Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Hevonen on käsittelijänsä peili Outi Mäenpää aloitti ratsastuksen Jorvaksen ratsastuskoulussa Kirkkonummella 10-vuotiaana. – Viimeistään Easel-vuorovaikutusopintojen jälkeen olen muuttanut suuntaani täysin, opittuani sekä Easelin kautta uusista hevosia koskevista aivotutkimuksista että tutkimuksista hevosten tunteista. – Pyrin kuuntelemaan hevosta kaikin keinoin. Olen siis todella kaukana niin sanotusta vanhan ajan mallista, joka valitettavasti toteutuu vielä monessa ratsastuskoulussa. Joskus luin kokeisiin köllötellen sen selässä tai nurmikolla, hevosen laiduntaessa. – Tänä päivänä haluan antaa hevosilleni tuon saman vapauden tunteen ja teen niiden kanssa paljon retkiä, joissa ne liikkuvat vapaina mukanani. Tein sen kanssa pitkiä metsäretkiä sekä taluttaen että ratsain. Annoin sen olla vapaana ja laiduntaa niityillä. – Mitä enemmän hevosista tietää, sitä rankempaa tämä on, hän tuumaa vuosikymmenten hevoskokemuksella. Hevoseni hyvinvointi on minulle todella tärkeää.. Otteet olivat kovat, hevosia ei kuultu, Outi Mäenpää sanoo. Outi sai lapsena hoitohevoseksi tulisen orlov-tamman, joka opetti häntä tutkimaan hevosen tunteita. O len 70-80-lukujen hevoskasvatti ja hoidin tallia, joka toimi silloin ratsastuskouluna. Huonon käytöksen syy selvitettävä Outi Mäenpään mukaan hevosen käytökseen sekä hyvässä että pahassa on aina jokin syy ja yleensä käytös on ihmisen aiheuttamaa. Sitten elämään tuli muuta, mutta vuosi sitten Outi palasi takaisin kotitallilleen ja otti siitä päävuokralaisvastuun. 12-vuotiaana hän tuurasi ratsastuskoulun tallimestaria ja toimi hevostenhoitajana. Näin miten onnellinen hevoseni oli ja kuinka hyvin se voi, kun se sai toteuttaa tarvettaan tutkia ympäristöään vapaana
Outi Mäenpää palkittiin Puhuja-alan pioneeri kunniamaininnalla Vuoden puhuja -gaalassa 2017. Kaikkeen käytökseen on aina jokin syy, Outi pohtii. – En usko, että pakottamalla tai rankaisemalla tapahtuu mitään oppimista, eikä mitään asiaa ratkaista niin. Näyttelijä ja kouluttaja Näyttelijä, vuorovaikutusja improvisaatiokouluttaja Outi Mäenpää haaveili jo kuusivuotiaana näyttelijän ammatista. – Olen huomannut, että hevonen peilaa hyvin nopeasti sen, mitä tapahtuu siinä toisessa, joka on vuorovaikutuksessa hevosen kanssa. Ne pyrkivät aina tasapainoon ja harmoniaan sekä yrittävät ratkoa tilanteet kuten ovat parhaaksi oppineet tai tavalla, joka on ihmisen käsittelyn tulosta. – Minulle tuli yllätyksenä uusin tutkimus, jonka mukaan hevosen pelätessä jotakin, sen täytyy saada miettiä, ja katsoa sitä 14 sekunnin ajan ilman, että sitä pakotetaan menemään kohti pelkäämäänsä asiaa. Outin aiheita ovat esimerkiksi työhyvinvointi, vuorovaikutustaidot, esiintyminen, viestintä: Viesti tietoisemmin, läsnäolon voima sekä positiivisen ilmapiirin rakentaminen. Ihminen ei saisi ohittaa hevosen viestiä, kun se yrittää kertoa, että sitä sattuu. Se saa olla, En hyväksy tallillani pakottamista tai rankaisemista minkään hevosen kohdalla. Lähde: www.speakersforum.fi. Hevonen saa olla utelias Outi pitää hevosen perusoikeutena sitä, että se saa olla utelias ja tutkia ympäristöään. Ja taas painotan hevosen kuuntelemista. Jos hevonen pakotetaan tämän 14 sekunnin aikana, syventää se hevosen pelkoa seuraavaan kertaan. Sosiaalinen elämä on hänelle hevosenpidon merkittävin huomioon otettava asia. Easelissa hevoselle ei olla vihaisia, jos se esimerkiksi tutkii harjalaatikkoa ja kaataa sen. Voi olla, että se on ihmisen kannalta väärin, mutta koska ihminen on antanut huonoja kokemuksia hevoselle, pyrkii se hoitamaan tilanteen ihmisen kannalta väärin. – Hevoset eivät ole tahallaan hankalia. Se voi olla esimerkiksi kipu tai väärät varusteet. Sellainen ihminen huomaa peilaamisen, joka osaa kuunnella hevosta. . Outi on koulutuksillaan kehittänyt viestintäja vuorovaikutustaitoja suomalaisissa yrityksissä 16 vuoden ajan. En siis hyväksy tallillani pakottamista tai rankaisemista minkään hevosen kohdalla. Silloin se pelkää vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän. Hän opiskeli 80-luvulla Jouko Turkan johdolla teatterikorkeakoulussa ja aloitteli uraansa Turkan televisioon ohjaamassa Seitsemässä veljeksessä 1988. 11 – Hevosen hyvinvoinnille tärkein seikka on sosiaalinen elämä ja sitten vasta tulee kaikki muu, kertoo Outi Mäenpää kokemuksesta. – Jos hevonen on joutunut huonon kohtelun kohteeksi ja sillä on jokin trauma, niin uskon, että tämä tulee esiin hevosen käyttäytymisenä. Hän tekee luentojen lisäksi mielellään myös puolensekä kokopäivän mittaisia koulutuksia. Myös improvisaatiokurssit kuuluvat koulutuksiin. Eli pahinta on pistää hevonen raipalla tämän 14 sekunnin aikana eteenpäin kohti pelottavaa asiaa. – Jos hevonen vain viedään laitumelle ja illalla takaisin karsinaan, tai jos siinä välissä sillä ratsastetaan niin, että se haetaan laitumelta ja viedään suoraan tallin käytävälle harjattavaksi, ei päivä minun silmissäni sisällä yhtään hetkeä, joka sisältäisi hevoselle ihmisen kanssa yhdessä tai sitten sen yksin tehtyä ympäristön tutkimista. – En ole koskaan tavannut mielenvikaista hevosta, ja tuskin ne sellaisia syntyessään ovatkaan. Hänen esityksensä aikaansaavat voimaantumista
Ei ohittaa ja pahimmillaan rangaista, Outi Mäenpää toteaa. Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com ja sen pitää voida olla, utelias, ollakseen psyykkisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa ja voidakseen hyvin, Outi painottaa. Omassa tallissani jokainen hevonen saa välillä hengailla ihmisten kanssa sekä tutkia tallissa vapaana käytävää, muiden karsinoita sekä myös tulla tallin eteen ulos. Kipu voi olla psyykkinen tai historiasta nouseva traumakipu, jota se viestii. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Joonas Järvilehto. – Tämän takia haluan, että omalla tallillani jokainen hevonen hoidetaan ajoittain vapaana käytävällä ja että ne myös saavat syödä heinää ennen ratsastusta. Lisäksi sen valkuaispitoisuus on korkea sisältäen runsaasti tärkeitä aminohappoja. – Minun on vaikea katsoa sellaista hevosen hoivaa ja hoitoa, jossa ihminen ei keskity hevoseen, vaan vain ikään kuin putsaisi sohvan, josta pitää harjata roskat pois, ei kuuntele hevosta, ei edes pyri näkemään sitä syvällisesti. Se on hyväksi vatsalle, koska vatsahapot eivät silloin nouse. Black Horse D3-vitamiini sopii esimerkiksi hevosille jotka joutuvat käyttämään loimea kesällä eivätkä saa riittävästi auringonvaloa. En halua, että tallillani toimitaan näin. Läsnäolo tärkeää – Haluan, että jokainen hevonen tulisi nähdyksi ja kuulluksi omana, hienona, herkkävireisenä sieluna. Sen vuoksi tallin edessä on lankaportti. – Se ei ole minusta jatkuvaa valtataistelua, jossa hevonen joko tottelee käsToinen aina mukana Outi Mäenpäällä on kaksi islanninhevosta, jotka ovat oma laumansa. Ansaittuun johtajuuteen ja kumppanuuteen vievät Easel:n mukaan yhdessä tutkiminen, leikki ja sitten hoiva. Pahimmillaan tämän lisäksi ihminen sitoo hevosen tiukasti kalteriin kiinni ja keskittyy toiseen ihmiseen ja jättää hevosen jopa seisomaan sidottuna odottamaan irrottamista. Ansaittu johtajuus on kumppanuutta. 12 Black Horse Oluthiiva on erinomainen luonnollisten B-ryhmän vitamiinien lähde. Jos hevonen viestii jollain tavalla jotain, vaikka ihmisen mielestä häiriökäyttäymisellä, niin sillä on mielestäni joku asia, tarve, tai jopa kipu. Ne ovat niin leimaantuneet toisiinsa, etteivät jätä toisiaan, kuvailee Outi hevostensa lajityypillistä kiintymystä. – Lisäksi kannustan voimakkaasti jokaista omistajaa lähtemään metsäretkelle hevosensa kanssa vaikka porukalla niin että hevonen saa rauhassa kuljeskella pitkällä riimunnarulla tutkimassa asioita. Ja se jokin pitää tallillamme yrittää kerta toisensa jälkeen kuunnella. Tämä on hevosen psyykkiselle tasapainolle erittäin tärkeää. . Jos se tosiaan on vain laitumella ja ratsutuksessa, ei tämä toteudu ja ratsastaen maastolenkki on eri asia. – Niitä on vaikea erottaa edes ratsastuksen ajaksi, joten olen päättänyt ottaa aina toisen mukaan joko käsihevoseksi tai se saa juosta irti. Ansaittu johtajuus kestää Outi Mäenpää uskoo, että ansaittu johtajuus on pysyvää ja syvää. – Edellä mainittu ei poista kovaakin työntekoa, päinvastoin, hevonen on iloisempi, vähemmän säpsy, psyykkisesti paremmassa hapessa tekemään myös töitä ja luottamus omistajan kanssa vahvistunut, Outi summaa. Black Horse MgB12 on tarkoitettu valmennuksessa oleville hevosille jotka reagoivat helposti erilaisiin stressitekijöihin. kyjä tai muuten se on hankala
Northrop Pakkaus: 1 kg, 100 x 10 g Ylläpitoannos: 10 g/vrk Purkki riittää 100 päivää Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä tai apteekeista • Sisältää korkeat pitoisuudet nivelruston ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita: glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja N-asetyyli-D-glukosamiinia • Iäkkäillä hevosilla tehdyssä tutkimuksessa Synequiniä syöneillä hevosilla ravissa askel piteni 12 viikon hoitojakson aikana keskimäärin 14 cm! Pakkaus: 24 x 60 g Saatavilla hevosklinikoilta,eläinlääkäreiltä tai apteekeista Puh. Brigden and A.J. uusissa tilanteissa Sisältää: L-tryptofaania, magnesiumoksidia, B1-vitamiinia, B2-vitamiinia, B3-vitamiinia, B5-vitamiinia, B6-vitamiinia, B12-vitamiinia TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA “Double Blind Investigation of the Effects of Oral Supplementation of Combined Glucosamine Hydrochloride and Chondroitin Sulphate on the Stride Characteristics of Veteran Horses” R.K. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia Puh. • Kun hevosta on seisotettava karsinassa ja liikutettava kontrolloidusti • evosille, jotka stressaavat kuljetusta • Koulutustilanteissa: satulointi, ratsastus ym. Forsyth, C.V. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
– Vuonna 1997 klinikan nimi muuttui Hevosklinikka Equivetiksi. Joka tiistai Thomas von Troil tekee sairaskengityksiä yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. Kaukaisimmat vakioasiakkaamme lienevät lännessä Hangossa ja idässä Loviisassa, mutta niillä on sitten usein tekemistä koko päiväksi, Matti Estola sanoo. Kaikki eläinlääkärit ovat hyvin harvoin paikalla yhtä aikaa – Puolet meistä on usein kotikäynneillä ja toiseksi kaikki lääkärit eivät syystä tai toisesta tee meillä töitä viittä päivää viikossa. Jos lähdemme pidemmälle, pyrimme saamaan samalle suunnalla useamman potilaan. Klinikan liikevaihto on reilu miljoonaa euroa, kertoo itse klinikalle vuonna 2000 tullut eläinlääkäri Matti Estola. Equivet-klinikka toimii Vermon raviradan tiloissa.. Kotikäyntejä pitkin Uuttamaata Eläinlääkärit tekevät kotikäyntejä noin 60 kilometrin säteellä. Osa vaivoista tutkitaan mieluummin klinikalla, jonka laitteilHevosklinikka toiminut Vermossa pian 40 vuotta Vermon ravirata aloitti toimintansa loppuvuodesta 1977 ja siitä lähtien on radan yhteydessä toiminut myös hevosklinikka. Hän pystyy antamaan vinkkejä meille lääkäreille ja jos hevosella on tarvetta fysioterapialle, hän pystyy antamaan sitä. – Katsomme yhdessä hevosta liikkeessä. 14 M uutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt eläinlääkäri Jussi Virkkunen aloitti Vermossa pienimuotoisesti. Esimerkiksi toinen leikkaava kirurgimme Martti Tala on täällä 1-2 päivää viikossa, sanoo Estola, joka on itse klinikalla pääsääntöisesti kahtena päivänä viikossa. – Hevosia tällä alueella on runsaasti ja työtä riittää. Toiminta on vuosien mittaan hissun kissun laajentunut ja nyt klinikalla toimii kahdeksan hevoseläinlääkäriä. Torstaisin mukana on eläinfysioterapeutti/ osteopaatti Selma Piha. Tallikäynneillä tehdään paljon perusterveydenhuoltoa – raspauksia ja rokotuksia – mutta myös ultraäänitutkimuksia ja suppeampia ontumatutkimuksia mukaan otettavilla laitteilla. – Voimme röngtenkuvata kavion ja katsoa miten se olisi hyvä kengittää
Siellä työskentelevät eläinlääkärit Johanna Kokkonen ja juuri äitiyslomalle jäänyt Riitta Nikko. Silloin uusittiin muun muassa laboratoriolaitteistot ja hankittiin toinen röntgenlaitteisto.–ma-a. Nukutettu hevonen siirretään liinassa vinssillä kaatokarsinasta leikkaussaliin ja kytketään anestesialaitteeseen. – Takapihalla ruohoa syövistä poneista huippuratsuihin ja -ravureihin. – Lisäksi pyrimme palvelemaan akuuttien sairastapauksien hoidossa mahdollisuuksien mukaan; ähkyt, umpeen turvonneet silmät, kaviokuumeet ja haavat ovat yleisimpiä hätätapauksia. Hän aloitti Equivetissä vuonna 1997. Kalevi Karenko on klinikan pääkirurgi. – Emme ole enää james harriotteja, emme kaikki tee kaikkea. Klinikalta on 10 kilometrin matka Helsingin keskustaan. Ravurien määrä vähentynyt Potilaita on monenlaisia. Kalevi Karenko on klinikan pääkirurgi. Jos on kiinnostuksen kohteita, pyrimme kouluttautumaan ja saamaan asiasta viimeisimmän tiedon. Klinikka toimii raviradalta vuokratuissa tiloissa. Hän hoitaa pääsääntöisesti klinikan sisätautipotilaat. – 2011 klinikka pääsi ensi kertaa laajennettuihin tiloihin. Ratsujen määrä on Suomessa ravihevosia suurempi, joten ratsujen osuus on suurempi myös potilaista, Matti Estola sanoo. Myös eläinlääkärit erikoistuvat, kuten ihmispuolellakin on tapahtunut. Monipuolinen Jenni Mönki hoitaa myös pieneläimiä. Jukka Holopainen on keskittynyt vain hammashoitoihin. Leikkaussalissa käy taas seuraavana päivänä sutina. la pystytään tekemään perusteellisempia tutkimuksia. Eläinklinikan omistavat eläinlääkärit Kalevi Karenko, Jukka Holopainen, Laura Muilu ja Matti Estola. Kun taas Helsingissä, Tuomarinkylässä ja Ruskeasuolla, Kehä I:n sisälläkin on useita suuria ratsutalleja. Erikoistuminen potilaan etu Kaikki eläinlääkärit toimivat yrittäjinä. Kaksi vuotta sitten laajennuttiin remontin myötä toiseen talliputkeen. Hän tutkii jalkavaivaa. Vermossa toimii Estolan mukaan nykyään kuusi ammattivalmentajaa ja Ypäjän Hevosopiston ravikoulu. – Toista vuotta klinikalla toimii myös kahden eläinlääkärin pieneläinvastaanotto. Toista vuotta Equivetissä työskentelevällä Jenni Mönkillä on hevosten sisätauteihin liittyvä vaativa spesiaalitutkinto DipECEIM, jollainen on Suomessa hänen lisäkseen vain yhdellä toisella eläinlääkärillä. Muut hevospuolen eläinlääkärit ovat Heidi Kalsola, Jenni Mönki, Leena Puupponen ja Martti Tala. – Ravitallit sijaitsevat enemmälti Kehä III:n ulkopuolella, koska ne tarvitsevat ratsutalleja enemmän tilaa. Vuosien mittaan on toimittu eri tiloissa ja tiloja on laajennettu ja remontoitu. – Erikoistuminen on potilaan etu, toteaa paljolti ontumatutkimuksia, niihin liittyvää diagnostiikkaa ja hoitoa tekevä Matti Estola. 15 . Equivet-klinikka toimii Vermon raviradan tiloissa. Ravitallien määrä on vähentynyt Vermon alueella ja samalla ravihevoset
On suositeltavaa röntgenkuvataan jalat ennen opetuksen aloittamista ja löydetyt luun ja ruston kasvuja kehityshäiriön aiheuttamat irtopalat operoidaan tähystyslaitteistolla pois. – Myös irtopalaleikkauksia tehdään ympäri vuoden, mutta ne painottuvat syksyyn, koska ravureita aletaan opettaa 1,5-vuotiaina. Se olisi ollut ostajan kiva tietää ja ostotarkastuksessa se todennäköisesti olisi tullut tietoon. – Joka raveissa juoksee 100-140 hevosta ja kun määrä kerrotaan 60 ravipäivällä, määrään suhteutettuna tapahtuu hyvin vähän. Ylipaino ratsujen ongelma Ylipaino on enenevässä määrin ratsujen ongelma. Erityisesti suomenhevosilla hiekan syönti on iso ongelma, joka aiheuttaa niille sisäelinongelmia. Kun laukkaa otetaan alas, voi hokkikengillä saada helpommin pahaa jälkeä aikaiseksi. Usein tullaan myös johonkin perusleikkaukseen. Luusto ei pysy mukana kasvun kehityksessä. – Vermon raviradalla on ravikilpailuissa palkattu rataeläinlääkärinä, joka katsoo, että radalla juoksee kilpailukuntoisia hevosia. – Keskiviikkoisin juostaan aina iltaravit. Viikonloppuravit ovat vähentyneet huomattavasti. Eläinhoitajat Mia Tötterman ja Neslihan Peker (takana) tekivät laboratoriotutkimuksia. – Klinikalle tulee ravien aikaan ajanvarauspotilaita, mutta ilman muuta olemme tässä myös sitä varten, että pystymme auttamaan, jos jotakin sattuu. – Kastraatioon tullaan usein keväällä, kun tammojen kiimat saavat oripojat heräämään henkiin talven jälkeen, ja huomataan, että meillähän on tallissa ori, jonka kanssa elämä käy hankalaksi. Ravipuolella ei lihavia hevosia ole.. Ne liittyvät kaikkiin hevosurheilulajeihin. Aikaisemmin täällä juostiin joka toinen viikonloppu. Jos hän katsoo, että hevonen tarvitsee hoitoa tai jotakin tapahtuu, toimimme yhteistyössä hänen kanssaan ja pystymme tässä auttamaan heti. Itse kyllä suosittaisin jonkinlaista tutkimista. Pehmytkudosvammoista yleisimpiä ovat jänneja hankosidevammat, jotka pahimmillaan lopettavat kilpauran. Kun hiekkaa kertyy paksusuoleen yksilöstä riippuen tietty määrä, siitä voi seurata esimerkiksi ähkyilyjä. 16 M atti Estolan mukaan hevonen tulee klinikalle useimmiten ontumavaivojen vuoksi. – Ostajat tulevat ontuvan hevosen kanssa tänne pari kuukautta kaupanteon jälkeen ja me löydämme hevosesta jotakin, joka on ollut siellä jo ostettaessa. Ostotarkastuksia klinikalla on tehty pari tänäänkin. Ravipäiviä on Vermossa noin 60 vuodessa. Raveissa harvoin dramatiikkaa Eläinklinikka on avoinna aina, kun Vermossa juostaan kilpaa. Monen vaivan kanssa voi elää, mutta ne on otettava huomioon hevosen kanssa. Ontumavaivat yleisimpiä Eläinlääkäri Leena Puupponen tutkii hevosen lonkkaa. Laboratorio uusittiin klinikan laajennuksen yhteydessä. Niveltulehduksia hoidetaan joskus nivelinjektioilla toisinaan riittävät lepo ja tulehduskipulääke. – Talvikausi alkoi ja taisi olla ensimmäinen hokkikeskiviikko, kun sain neuloa kahden hevosen päkiänpolkeman ravien aikana. Vain jouluaaton tai -päivän osuminen keskiviikoksi siirtää ne pois. Raveissa sattuu Estolan mukaan hyvin harvoin mitään kovin dramaattista. Rasitusvammoista kärsivät sekä ratsut että ravurit. Hiekka pyritään saamaan pois ajoissa ennen ongelmia esimerkiksi ruokkimalla tai letkuttamalla psylliumia. – Jos on ostamassa 50 000 euron hintaista hevosta, kyllä jokin tuoteseloste pitää saada siitä, mitä on ostamassa. – Hevonen harvemmin enää palautuu sille tasolle, jolla se oli ennen vammaa, Estola sanoo
Akupunktion hyödyistä on luotettavaa tutkimustietoa toisin kuin homeopatiasta. Hän on työskennellyt Equivetissä vuodesta 1985. Uusia menetelmiä Kaviokuumetta pystytään Estolan mukaan hoitamaan aikaisempaa paremmin tuloksin. – Hoitoa käytetään kuuriluontoisesti esimerkiksi tiettyjen jännevammojen (mm. Valmentajat tekevätkin Estolan mukaan hyvää yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa. – Kun huippuhevonen astuu klinikalle huokuu siitä, että se on hyvä ja että se tykkää hommasta, jota se tekee, sanoo Matti Estola. Laserin . – Klinikan potilaskorttiin jää merkintä kaikista hevosille annetuista lääkkeistä ja valmentaja/omistaja saa siitä myös kopion omaan lääkeainekirjanpitoonsa. Akuutin tilanteen jälkeen laihdutus ehkäisee seuraavaa kertaa. Kipulääkkeessä on vähintään 14 vuorokauden varoaika riippuen lääkekuurin pituudesta. Laser on tehnyt uutta tulemistaan. Kilpailu on niin kovaa, ettei huonokuntoisella, huonosti valmennetulla ja ruokitulla hevosella pärjää. Loisresistanssi ongelma Hevosten lääkinnässä noudatetaan tarkkoja varoaikoja ja rajoja. – Juokseminen on hevosella verissä, mutta huippuyksilön erottaa kilpailupää, tahto olla ensimmäisenä maalissa. lisäksi eläinklinikalla on TENS-laitteita vuokrattavana asiakkaille kotikäyttöön. Jos hevonen on radalla 13 vuorokauden päästä lääkkeen antamisesta on se dopingainerikkomus. Jos hevosella on vammasta johtuen kipua pitää valmentajan pystyä huomaamaan tilanne ja reagoimaan tarvittavalla tavalla. – Suositus on, että tutkitaan ulostenäytteet ennen loislääkitystä. Jo 80-luvulla hevosia hoidettiin samalla laitteella kuin kiekkoleijonia, nauraa tuolloin tallitöissä hevosia hoitanut Estola. – Uusia hoitomenetelmiä on tullut paljon, esimerkiksi ns. . puukengillä voidaan hoitaa kaviota hetken aikaa. hankositeen kiinnityskohtien) kroonisten kiputilojen hoitoon, arpikudosalueiden joustavuuden lisäämiseksi ja aineenvaihdunnan vilkastuttamiseksi vaurioalueella. – Eikä markkinoille ole samaan aikaan tullut uusia matolääkkeitä. Hevonen saattaa menehtyä pahoihin jalkaongelmiin. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto. – Monen huippuravurin taustalla on toimiva omistajavalmentaja-hoitaja-eläinlääkäri -vuoropuhelu, jossa jokainen tarkkailee hevosen kuntoa. Hevosilla on myös samantyyppistä metabolista oireyhtymää kuin ihmisillä. Lymfahieronnan olen myös nähnyt toimivan turvonneen jalan imusuoniston aktivoimisessa. Valmisteissa on usein sekä kasvutekijöitä että mahdollisesti kantasolutyyppisiä soluja. 17 Hevoset eivät kulje piiskaamalla Eläinlääkärin näkökulmasta raviurheilussa ei ole Matti Estolan mielestä mitään kyseenalaista. – Sitä puollan käytettäväksi hevosten kanssa, sillä hevonen vastaa siihen varsin hyvin esimerkiksi selkäongelmissa. Ylipaino aiheuttaa hevosille monenlaista harmia. On suuri uhka tulevaisuudessa, jos olemassa olevat matolääkkeet eivät toimi eikä uusia ole kehitetty. Hevosen painosta on etujaloilla noin 65 prosenttia, ja lihavalle hevoselle voi alkaa tulla ongelmia etujalkoihin, esimerkiksi kaviokuumetta tai niverikkoa. – Hevoset saavat liikaa ravintoa liikunnan määrän nähden. Raviurheilussa pyörivät niin isot rahat, että jos siellä haluaa pärjätä, kuten jokainen haluaa, täytyy hevosta pitää hyvin. – Erilaisten biologisten hoitomuotojen käyttö on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Hevosille on annettu vuosia matolääkettä ilman, että on tutkittu, olisiko se tarpeen ja se on kehittänyt loisten resistenssiä. Eläinakupunktio on käytössä myös Equivetissä. Pyrkimyksenä on esimerkiksi jännevammoissa parantaa vaurioalueelle kasvavan kudoksen laatua – saada se muistuttamaan enemmän alkuperäistä jännekudosta kuin joustamatonta arpikudosta. Klinikalla on käytössä myös shock waveterapia, joka tuottaa pieniä tiheitä paineiskuja kipualueelle. Hevosen omistajat ovat ottaneet sen hyvin vastaan ja tuovat ulostenäytteitä klinikalle tutkittavaksi, Matti Estola toteaa. Jukka Holopainen tekee vain hevosten hammashoitoja. Hevoshammaslääkärin välineitä. Hevosen pitää myös olla terve, jotta se pärjää. – Hevoset eivät kulje piiskaamalla. Hevoset rauhoitetaan hammashoitoon tulleessaan. Usein taitaakin olla kysymys huolimattomasta laskuvirheestä, Matti Estola sanoo. Teemme PRP, IRAP ja kantasoluhoitoja
Hevosia on 4-5 kertaa enemmän ja toki lääkäreitäkin. Hän hankki sitten hevosen, jonka sijoitimme Espoon Gumböleen ja sillä me kaikki kolme ratsastimme, Estola nauraa. Kun se on opetettu, on tarkoitus ottaa se valmennukseen jonnekin lähemmäs. Siitä puuttui vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vermo oli tuttu paikka – Hoidin useamman vuoden ravihevosia ennen opiskelemaan lähtöä useammallakin tallilla Vermossa. Valitettavasti Ruotsi on siinäkin asiassa vähän edellä. Matti Estola aloitti oman hevosharrastuksensa ratsastuksesta. – Käymme vuosittain joukolla katsomassa Elitloppet-ravit Solvallassa ja Prix d’Amériquen Pariisissa. – Ruotsalaisessa hevosurheilussa on ihan eri volyymit kuin Suomessa. Olin myös 1,5 vuotta Ranskassa ja kaksi vuotta Tukholmassa. Oli mukavaa aikaa olla tallitöissä, hoidella hevosia ja nähdä vähän maailmaakin. 18 N eljällä Equivetin hevoseläinlääkäreistä on hevosia itsellään. Eeva Estola on myös harrastanut ratsasHevoset myös harrastus tusta ja hoitanut hevosia työkseen ympäri Eurooppaa. • ainutlaatuinen profiilijärjestelmä • aidan pituudessa säätömahdollisuudet, helpottaa asennusta huomattavasti • saranatai liukuovi • erittäin hiljainen oviripustus, miellyttävä niin hevoselle kuin hoitajalle • vahvaa Pellon laatua Pellon karsinat Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon hevostallit Tuulinen laidun ilman puita Kesäihottumahevosen paras hoito on Matti Estolan mukaan mennä tuuliselle laitumelle, jossa ei ole puita. – Hyppäsin sillä myös matalia luokkia esteitä. Se on nyt tyhjä ja sen jatkoa pohditaan. Ratsastuksen alkeiskurssilla, kun pääsi laukkaamaan vasta viimeisellä tunnilla. – Kaksivuotias on opetettavana Harjun maatalousoppilaitoksen opettajalla Harri Ståhlbergilla, joka on tuttuni Skutnabbin tallilta, vuosikymmenten takaa. Minulla oli parina ensimmäisenä kesänä ratsu mukana kesätöissä. Klinikkamanageri hoitaa laskutusja markkinointiasiat sekä toimii eläintenhoitajien esimiehenä. – Kävin siskon kanssa ratsastustunneilla Ruskeasuolla ja isämmekin ratsasti. Estoloilla on omistuksessaan siitostamma ja sen kaksi tammavarsaa, kaksivuotias ja vuotias. Eeva ja Matti Estolalla on 10-vuotias poika. – Kesäihottuma on ikävä vaiva. jaana Alaviuhkolan eläinsairaalassa Hallandissa. Dan pitää kovasti eläimistä ja on ollut mukanani myös tallikäynneillä.–ma-a. Kolmas polvi kasvamassa Sekä Matti Estolan isoisä että isä olivat eläinlääkäreitä. Kesätyö vei ravin pariin – Olin 14-vuotiaana ensimmäisen kesän töissä Erik Skutnabbin ravitallilla Kellokoskella ja siinä innostuin raveista. Kyllä me lievitämme oireita, kevyillä lääkityksillä. Helsinkiläinen Matti Estola ja hänen Equivetin klinikkamanagerina toimiva vaimonsa Eeva Estola kuuluvat heihin. Ajamisesta hän kyllä saattaa innostua, Matti Estola nauraa. Myös loimet ovat tehokkaita. Siis luoda islanninja suomenhevoselle ympäristö, jossa aiheuttajatekijöitä, Culicoidespolttiaisia on mahdollisimman vähän. – Vuotias on varsapihatossa ja jatkaa kesän varsalaitumella, jonka jälkeen Harri saa senkin opetettavakseen. Vermo oli Matti Estolalle vanhastaan tuttu paikka, samoin sen hevosklinikka, kun hänet vuonna 2000 pyydettiin mukaan. Olin Skutnabbin tallilla pitkään, vielä kirjoitusten jälkeenkin, ja sen myötä ratsastus sitten jäi. Siitostamma asuu Maarit Hämäläisen tallilla Loviisan Isnäsissä. Opiskeluaikojen ensimmäinen harjoittelupaikka sekä ensimmäinen työpaikka olivat suomalaisen eläinlääkärin MarMatti Estola teki vuosia tallitöitä ennen eläinlääkäriopintojaan. – Dan on tällä hetkellä innostunut enemmän jääkiekosta
Leivon kärryt herättivät oitis huomiota, ja vain vuotta myöhemmin tuore yritys sai kahdenkymmenen kärryn tilauksen Norjasta. Jorma tuli töihin ja sillä tiellä eli vähän niin kuin ensimmäisessä kesätyöpaikassaan hän on edelleen, yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Jussi Peltonenkertoo. Customin kärryt valmistetaan edelleen Pirkanmaan Kylmäkoskella. Nykyään maailman nopeimpien, kevyimpien ja kestävimpien kilpaja harjoituskärryjen valmistuksessa käytetään monipuolisesti nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia niin materiaalikuin tuotantoteknologiaratkaisuissakin. – Työllistämme vuosittain omien työntekijöidemme lisäksi kymmenkunta miestyövuotta alihankintana paikallisilta yrityksiltä, Peltonen sanoo, ja täsmentää paikallisuuskäsitteen tarkoittavan yrityksiä 50 – 60 kilometrin säteeltä Kylmäkoskelta. Kärryjen tuotekehittelyä tehdään. Ja edelleen vielä tänään, maailmankuulut Custom Sulky –ravikärryt kehitetään ja valmistetaan Kylmäkoskella. Sittemmin vuonna 2016 Peltonen osti osakkeet itselleen ja omistaa nyt kaikki yrityksen osakkeet. 20 C ustom Sulky –ravikärryjä on valmistettu Kylmäkoskella vuodesta 1977. Yrityksen liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaalaisia alihankkijoita Kylmäkoskelaisten ravikärryjen tarina on ollut alusta saakka menestys. Yrityksen liikevaihdosta 85 prosenttia muodostuu viennistä. Jorma Leivon ja Jussi Peltosen lisäksi yritys työllistää tällä hetkellä 21 henkilöä mukaan lukien yrityksen ruotsalaisen tytäryhtiön, jossa työskentelee neljä henkilöä. 1990-luvun alussa Leivo aloitti innovatiivisen komposiittikärryjen kehitystyön. Yrityksen perustaja Timo Leivo myi osuutensa yrityksestä pois vuonna 2005 ja uusina omistajina käärivät hihojaan tällöin Pasi Santikko ja Jussi Peltonen. Vientitilausta varten Leivo sai apua veljeltään Jormalta, joka oli sopivasti työtä vailla. Vuonna 1977 ravihevosia ajettiin metallirunkoisilla kärryillä. Ammattilaisten suosimat High end -mallit tehdään keveästä hiilikuidusta. Tällöin edelleen aktiivisesti raviurheilussa mukana oleva Timo Leivo valmisti ensimmäisen prototyypin ravikärryistään. – Jorma ei ollut onnistunut hankkimaan itselleen kesätyöpaikkaa, joten myöntävän vastauksen saaminen oli helppoa. Jatkuvassa muutoksessa Jos muutoksia on ollut osakkeenomistajissa, on niitä ollut myös itse tuotteissa. Kärryjen aisat valmistettiin puusta. tehdas muutti Kylmäkosken vanhaan navettaan sijoitetusta pajasta isompiin tiloihin muutaman kilometrin päähän. Liiketoiminta laajeni nopeasti ja 1980-luvun alussa Suomalainen menestystarina on vahvasti paikallinen Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Custom Sulky on monelle tuttu ja maailmallakin hyvin tunnettu ja nimekäs hevosurheilubrändi. Kansainvälistymisestä huolimatta paikallisuus on yritykselle edelleen tärkeää. Neljäänkymmeneen ravikärryvuoteen on mahtunut niin isompia kuin pienempiäkin muutoksia. Ulf Ohlsson ohjasti Custom-kärryillä D.D´s Hitmanin Finlandia-Ajon voittoon ja ansaitsi voitollaan 110 000 euroa sekä kutsun Elitloppetiin
– Kaivarin tapahtumassa oli kisaamassa 5 000 kepparinuorta. Suomessa 2004 syntynyt Amerikan ranskalainen lämminverinen kilpaili myös Ranskassa ja Ruotsissa. – Hevosurheilulaji ei kilpaile toisen hevosurheilulajin kanssa, vaan lajin kilpailijoita ovat tänä päivänä golf ja muut vapaaajan harrastukset. – Tietenkin toivoisin, että ravikilpailuissa kävisi enemmän ihmisiä. Jos ei keskitytä uusiin toimijoihin, näyttää tulevaisuus aika haasteelliselta. Maksuton hevosurheilutapahtuma veti paikalle arviolta 45 000 ihmistä. Peltonen on saanut ravikipinän omalta isältään ja muistelee, kuinka isä vei poikansa raveihin aina kuin mahdollista. Tämän hevosen kimpassa meitä oli kymmenen osakasta, Peltonen kertoo. Hevosurheilu kilpailee ihmisten vapaa-ajasta siinä missä muutkin lajit, Peltonen miettii, ja mainitsee vielä nuorten suosiman keppihevosharrastuksen. 1990-luvulla palasin taas raviurheilun pariin, Peltonen muistelee, ja kertoo omistavansa tällä hetkellä myös kaksi omaa hevosta. – Ensimmäisen kerran käytiin raveissa varmaan 1970-luvulla. Osan olen omistanut kokonaan ja osa on ollut osaomistushevosia. Toinen hevosista kilpailee Ranskassa ja toinen aloittelee uraansa Suomessa. FCS-kärryillä on ajettu voittoja jokaisissa merkittävissä kilpailuissa Euroopassa. Menestynein hevoseni taitaa olla Ranch get on. Siinä on potentiaalia jos missä, Peltonen lopettaa. 21 Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Hevosurheilulajit kilpailevat tänä päivänä golfin ja muiden vapaa-ajan harrastusten kanssa. Jokainen heistä saattaa olla tulevaisuudessa raviurheilun harrastaja. Helsingin Kaivopuistossa toukokuussa järjestetty Hevoset Kaivarissa –tapahtuma keräsi paikalle arviolta 45 000 ihmistä. Sitten 1980-luvun puolivälissä tuli armeija ja muita menoja ja raviharrastukseen pieni tauko. Uusia harrastajia tulevaisuudessa pitää yksinkertaisesti saada lisää, Peltonen huokaa. Toki se vaatii paljon työtä ja kehitystä, mutta en tätä tekisi, ellen uskoisi asiaan, Peltonen hymyilee. Teksti: Jussi Kangas ja Sisko Ojajärvi Kuvat: Custom Sulky. Huoli lajin tulevaisuudesta Pitkän linjan raviharrastaja ja kärryammattilainen on huolestunut raviurheilun tilanteesta Suomessa. Etenkin täysammattilaisten suosimissa High end –huippukärryissä Custom Sulky on ehdoton markkinajohtaja koko Euroopassa. Pitkän linjan ravimies Jussi Peltonen suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti ja toiveikkaasti. Tärkeimpiin vientimaihin lukeutuvat muun muassa Ranska, Belgia, Ruotsi, Norja, Italia, Sveitsi ja Saksa. – Yhteensä omistuksessani on ollut noin 15 ravihevosta. ja suunnitellaan yhteistyössä ammattivalmentajienja ohjastajien kanssa. Helsingin Kaivopuistossa järjestettyä Hevoset Kaivarissa –tapahtumaa Peltonen pitää loistavana ideana. Custom-Sulky -ravikärryjä viedään jokaiseen merkittävään eurooppalaiseen raviurheilumaahan. Myös siellä ajeltiin Custom-kärryillä. Tärkeimpiin vientimaihin lukeutuvat muun muassa Ranska, Belgia, Ruotsi, Norja, Italia, Sveitsi ja Saksa. – Viimeisen 20 vuoden aikana ei ole tainnut olla pelivaihdoissa nousua mikäli inflaatio lasketaan luvuista pois, kuten tällaisissa vertailuissa kuuluukin laskea. . – Niin kauan kuin hevosella ajetaan, on toiminnalle tilaa
Ennen muuttoani Raumalle opiskelemaan pyrin auttamaan kotitallilla tarpeen mukaan. Vuolukka on mukana vanhempiensa Lootus-tallissa asiainhoitajana, sekä osallisena kahdessa kimppatallissa, Vinku Tiimi ja Speedy Team. Varsoja näistä syntyy keksimäärin yksi per vuosi. Vinku Tiimi on kasvattanut neljä suomenhevosta ja Speedy Team neljä lämminveristä. Suomenhevoskasvateista toistaiseksi paras on ollut H.V. Raviurheilu Talliton kaupunkilainen harrastaa hevosia teoriassa Marko Vuolukka tuntee suvut Hevosurheilua voi harrastaa monin tavoin. Markon lopullinen innostus hevosia kohtaan syttyi 1970-luvun loppupuolella, jolloin Vuolukan perheeseen tuli kaksi ensimmäistä suomenhevosta. Ne kaikki, kuten muutkin hevoseni ovat suomenhevosia. Lootus-tallin kasvatteja on tänä päivänä noin 20–30, joista muutama on lämminverisiä, mutta selvästi suurempi osa kasvateista on suomenhevosia. Tuuri kiihdytti Kunkkarilegendat 2016 -lähdön voittoon. Näin tekee raumalainen 51-vuotias erityisluokanopettaja Marko Vuolukka. Marko Vuolukka on ahkera sukutaulujen tutkija ja osaomistaja, mutta ei ole juurikaan kosketuksissa hevosten kanssa. – En ole koskaan toiminut kokopäiväisesti hevosten parissa. – Ehdoton vaatimukseni on siitostammojen kohdalla hyvä suku, erityisesti emän puoli. Kuvat: Hippos/Ilkka Nisula ja Erkki Kivistö oli jo pitkään ollut vanhempien, Toini ja Heikki Vuolukan ykkösharrastus, ja Kuninkuusravit kuuluivat joka kesä lomareissun ohjelmaan. En ole pelkkä suomenhevosihminen, mutta kriittisyyteni hevosten sukujen suhteen ja köyhyyteni ovat johtaneet siihen, että tilanne on tällä hetkellä tämä. Vuonna 1980 vanhemmat rakensivat tilalleen uuden hevostallin. Innostus lähti kotoa Marko Vuolukka sai hevoskärpäsen pureman kotonaan Seinäjoella. Varsojen opettamiseen olen osallistunut aina, mutta esimerkiksi hevosta olen lenkittänyt viimeksi vuonna 1994, Vuolukka kuvailee. Elämääni on kuitenkin kuulunut aina myös paljon muuta, joten käytännössä olen harrastanut hevosia epäsäännöllisesti. H.V. Rahani eivät riitä tarpeeksi hyvien lämminverisiitostammojen hankkimiseen, eikä myöskään tarpeeksi hyvien lämminverioriiden käyttämiseen,. Marko-poika pääsi tutustumaan Kuninkuusravien tunnelmaan ensimmäisen kerran vuonna 1969 Oulussa. Tuuri 21,9a ja lämminverisistä Art Of Speed 12,9a. 22 H evosia voi harrastaa aktiivisesti ja suurella sydämellä ilman fyysistä kontaktia eläimen kanssa. – Tällä hetkellä osaomistuksessani on kolme siitostammaa
Kunkkarilegendat -lähdön voittoa pääsi juhlimaan 84-vuotias Kunkkarilegenda H.V.Tuurilla voittoon kertoo Marko Vuolukka valinnoistaan hevosten suhteen. Hän on antanut myös satoja oriehdotuksia eri tammoille. Hän kertoo seuraavansa itse mieluummin hevosia hieman etäämpää, tutkien sukutauluja, pelaamalla ja seuraamalla omistamiensa hevosten kilpailusuorituksia, vaikkapa sitten kotisohvalta käsin. Viiden vuoden ajan annoin orisuosituksia, joista tammojen omistajat toteuttivat vain aivan muutaman. Vuolukan mukaan edes taivas ei ole rajana hevosurheilun monipuolisuutta pohtiessa. Sukujen tutkija Marko Vuolukka on ollut kiinnostunut hevosten sukutauluista nuoresta pojasta lähtien. – Erään määritelmän mukaan ihminen voi kutsua itseään asiantuntijaksi siinä vaiheessa, kun on harrastanut jotain asiaa päivittäin kaksi tuntia kymmenen vuoden ajan. Näistä on kuitenkin toteutunut vain muutama. Raviurheilua sohvalta Raviurheilu on erityisen lähellä Marko Vuolukan sydäntä. Viimevuotisten Turun Kuninkuusravien avauspäivänä kilvanajoon pääsivät pitkän linjan ohjastajalegendat kuninkuusravien historian varrelta. Vuolukan hevosharrastukseen on kuulunut myös hevosjärjestöissä toimiminen, mutta se ei toiminnan miehelle ollut mielekästä. Lisäksi hän vuosituhannen vaihteessa kirjoitti vuosia säännöllisesti myös Hevosmaailma-lehteen. Enää en tee orisuosituksia. – Ehdoton vaatimukseni on siitostammojen kohdalla hyvä suku, erityisesti emän puoli.. Ihmiset eivät siis pitäneet ehdotuksiani kokeilemisen arvoisina. Itselläni tuo määritelmä täyttyi jo 90-luvun alussa. 23
. Lento H.V. oriiden jälkeläisistä, Vuolukka kertoo menetelmistään. Parvi, 9 -vuotias tummanrautias, 28,3a ja H.V. Kunkkarilegendat voiton jälkeen hymy on herkässä: Marko Vuolukka (vas.), valmentaja Veikko Leinonen, hevosenhoitaja Riikka Kaitala ja hevosta ohjastanut Lauri Malinen. Teksti: Erja Pekkala. Tuurilla, vuokralla Muhoksella Ellin Helmi (Boker) 6-vuotias punarautias tamma, Kriteriumvoittaja ja SE-ori Ellin Sisun sisar, varsoo I.P. Vuolukka perustaa jalostusvalinnat tamman tuntemiseen ja sen mahdollisten puutteiden tunnistamiseen. Raviurheilun hän kertoo kuitenkin antaneen myös paljon. Parvi ovat vireitä, joten niille pitäisi löytää tasaisia oriita. Tokka 5-vuotias, rautias, 32,7, molemmilla startataan kesän aikana, ovat molemmat erittäin nopeita, mutta epävarmoja H.V. Viime vuonna viisi ykkössijaa, voitti muun muassa Kunkkarilegendat-lähdön Täyssisarukset isäorista I.P. – Lopuista etsin hyviä sukuyhdistelmiä ja tamman kannalta oriita, jotka täydentävät tammaa. Arvostan Kuninkuusravien voittoa yhtä paljon kuin vaikkapa Prix d’Amerique-, Elitloppettai Hambletonian –voittoa. Sen jälkeen hän karsii pois oriit, jotka eivät tammalle sovi, eli niillä on esimerkiksi samoja virheitä kuin tammalla. – Uskon, että nykyiset tammani ovat kaikki potentiaalisia huippuperiyttäjiä. – Aivan suurimpia asioita, mitä raviurheilu on minulle antanut, ovat hyvät ystävät. Hevosurheilu tarjoaa mahdollisuuden sekä käytännön että teorian harjoittamiseen. Kuva: Petri Tuisku – Oma tavoitteeni on, oripohdintojeni avulla, saadaan aikaan hevosyksilöitä, joiden geenit ovat menestykselliselle raviurheilulle suotuisia. Lennosta Stallone (Frans Stellanoora) 2-vuotias punarautias ori – Olen puolileikkisesti sanonut, että olisin jo seonnut, ellei elämässäni olisi ollut raviurheilua ja rockmusiikkia. Hän uskoo unelman onnistuvan helpommin suomenhevosilla. Toivoisin, että kaikille ihmisille suotaisiin mahdollisuus päästä edes pieneksi hetkeksi tutustumaan hevosurheilun monipuolisen hienoon maailmaan. Vuolukan mukaan hyvä kilpahevonen on erityisesti nopea ja kilpailutilanteessa kovaluontoinen ja niihin ominaisuuksiin hän pyrkii kasvatustyössään. Raveissa hän käy keskimäärin kerran kuukaudessa. Ajattelen raviurheilua joka päivä ja olen tehnyt niin jo 40 vuotta. Edessä tärkeitä jalostusvalintoja Tulevaisuuden tavoitteena Marko Vuolukalla on onnistua kasvattamaan rotunsa eliittiin kuuluva hevonen. Tätä työtä helpottaa tietokoneessani olevat ktk-oriiden rakennetiedot ja omat muistiinpanoni ko. Kajenne (Camri) 2-vuotias rautias tamma H.V. Tuuri (Turo) 7 -vuotias punarautias, toimii alkukesän siitoksessa ja palaa radoille myöhemmin. Hän ajattelee olevansa nykypäivän tyypillinen hevosenomistaja ja antaa niiden toimia hevosten kanssa, jotka ovat alan asiantuntijoita. 24 Hevoset tänään Lootus-tallissa viisi hevosta: H.V. Raviurheilu tuonut ystäviä Marko Vuolukka ei asu tallin pihapiirissä vaan kaupungissa. Virva (Sipori) 1-vuotias tamma Kimppatallien hevoset: Stellanoora (Viesker) 28,0, 12-vuotias punarautias siitostamma, vuokralla Saarijärvellä, varsoo Camrista Staili (Joihuri) edellisen sisar, 8-vuotias rautias, astutettu H.V. Stellanoora, Staili ja H.V. Heille suurkiitos olemassaolostaan, Vuolukka kiittelee
Fysio Healing Oy on jo vuodesta 1990 ollut mukana edistämässä suomalaista hevosja koiraurheilua. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo puh. Henkilökunta onkin valmiina vastaamaan markkinoiden kovaan kilpailuun ammattitaidolla ja palvelulla. 020 712 1515 e-mail: myynti@fysiohealing.fi www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – välittämistä – huolenpitoa PINTAA SYVEMMÄLLE. Ratsuja ravihevosten omistajina sekä koiraharrastajina yhtiön työntekijät ovat käytännössä todenneet tuotteiden toimivuuden. Fysio Healing Oy:n varasto ja tukku toimivat Salossa. Tavarakuormat saapuvat viikottain tukun varastolle ja tuotteita pakataan jopa päivittäin sadoille jälleenmyyjille ympäri Suomen. Kysy rohkeasti tuotteista lisää tai tutustu nettisivuihimme osoitteessa www.fysiohealing.fi. Yhtiö on ylpeä siitä, että kaikki sen markkinoimat tuotteet ovat syntyneet hevosihmisten kehittäminä yhteistyössä eläinlääkäreiden ja farmasian asiantuntijoiden kanssa. Yhtiön selvinä tunnusmerkkeinä ovatkin alusta asti olleet korkealaatuiset, hyvin valitut ja testatut hevosten ja koirien lisäravinteet sekä hoitotuotteet
Kuva: Tarja Ikävalko hän jäi heti niin sanotusti koukkuun rotuun. Kaksivuotias ruuna Sartors Digster opettelee ohjasajon saloihin. Rotuun vihkiytyneenä Tarja tekee paljon töitä rodun eteen Suomessa. Kuva: Susanna Malmström Tarja Ikävalkon ensimmäinen knabstrupinhevonen Bea KNN-kantakirjausnäyttelystä Tanskan Baunehoj:ssa vuonna 2005. – Ystäväni kertoi, että hänen tutuillaan oli myytävänä neljävuotias knabstrup-tamma, joka oli tullut Suomeen vahinkovarsana emän kohdussa. 26 S iuntiolainen Tarja Ikävalko on harrastanut knabstrupeja vuodesta 1994, jolloin Suomessa oli vain muutama knabstrupinhevonen. – Olin harrastanut hevosia ja ratsastusta jo kauan, kun vihdoin aloin harkita oman hevosen hankintaa. Olin lukenut rodusta aikaisemmin ja minulla oli mielikuva työhevosmallises. Etsin jonkin aikaa sopivaa ja kävin kokeilemassa eri rotuisia hevosia, joista mikään ei miellyttänyt, Tarja muistelee ja kertoo ensikohtaamisestaan knabstrupinhevosen kanssa, jolloin Knabstrupinhevosen jalostustavoite on sekä monikäyttöinen että hyväluonteinen ja -rakenteinen hevonen Knabstrup muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Ensikosketus knabstrupiin teki lähtemättömän vaikutuksen Tarja Ikävalkoon joka sittemmin on hakenut tietoa rodusta enimmäkseen rodun kotimaasta, Tanskasta. Siuntiolainen Tarja Ikävalko harrastaa monipuolisesti knabstrupinhevosillaan
Bea oppi myös polkemaan piaffia, laukkapiruetit ja -vaihdot sekä teki niitä ohjasajettunakin. Koeratsastus ei Tarja Ikävalkoa vakuuttanut, mutta tamma jäi mieleen. Muutenkaan en halunnut tammaa, mutta jostain syystä pilkullinen hevonen oli kiinnostava ja menin uteliaisuuttani katsomaan sitä, Tarja muistelee. Kuva: Kirsi Helenius ta hevosesta, josta en ollut niin innostunut. Koeratsastus ei vakuuttanut Vastassa oli hienon näköinen nuori tamma, Bea, jota oli jonkun verran ratsastettu. 27 . – Kesän aikana ihastuin Beaan niin paljon, että pakkohan se oli omaksi saada. Oli oikein hauskaa tehdä alue-estekilpailujen verryttelyssä vaihtoja kakkosilla, Tarja muistelee. Ruuna Knab-Star af Nollund ja Tarja Ikävalko toisissa estekilpailuissaan. Se oli äärimmäisen fiksu ja persoonallinen hevonen, jolla oli hyvä työmoraali ja sopivasti moottoria, Tarja kertoo. Tie veikin keväällä uudelleen katsomaan hevosta, ja Tarja päätyi ottamaan sen ylläpitoon kesäksi. Samana kesänä piipahdin Bean Tarja Ikävalko ratsastaa ja harrastaa monipuolisesti knabstrupinhevosillaan sekä kilpailee esteja kouluratsastuksessa.. Vuonna 2005 päätin lähteä viemään sen Ruotsiin astutusmatkalle, koska Ruotsista löytyi lähin sopiva knabstrup-ori, Phaustino. – Vuosien varrella teimme Bean kanssa paljon mukavia valmennusja kisareissuja
28 Phabizio on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt edustaa rotuaan kaksi kertaa Helsinki Horse Fairissa, kerran Oitbackan perinneajokilpailussa sekä kuvassa Barokkihevospäivillä. Suomessa KNN-jalostukseen on käytössä yksi urheiluhevoslinjalle kantakirjattu ori, Braith Valiant KNN 259, joka sai omasta kokeestaan kelpo pisteet 811,43 komealla rakenneravostelurivillä 8788 88 888 8. – Käsi nousi pystyyn siltä seisomalta ja sitten minulla olikin jo kaksi ihanaa hevosta. – Mielessäni alkoi hautua ajan olevan kypsä oriin kantakirjaukselle ja aloin suunnittelemaan näyttelyitä. Orikaupat hetken mielijohteesta Ruotsalaiset oriinpitäjät olivat päättäneet myydä Phaustinon ja kun Bea oli astutettavana siellä, niin he kyselivät samalla Tarjalta, jospa hän tietäisi Suomesta halukkaita ostajia. Monipuoliset oritestit Tarja Ikävalko mainitsee, että koska rodun kuuluu olla monipuolinen ratsuhevonen, kantakirjaustestissäkin on monta eri vaihetta. Osallistujathan maksavat itse kaikki kantakirjaukseen liittyvät kustannukset, koska Suomen Hippos ei pidä kantakirjaa knabstrupeille rodun edustajien vähyyden vuoksi. – Suoristuskyvynkokeeseen tarvitaan maneesi, kova alusta sekä hyväpohjainen rata, jonka pituus on tiedossa. Kuva: Jenna Vaselius . Sillähän oli yhden vuoden jalostuslupa Ruotsissa, mutta oriin kantakirjaus mahdollistaisi jalostuksen sen loppuelämäksi. Tarja järjesti tuomareiden lennot Tanskasta ja Marit auttoi tuomareiden kyydityksessä näyttelypaikalle ja majoituksessa Tallinnassa. kanssa myös Tanskan Själlantiin Knabstrup-hevosten kantakirjausnäyttelyyn, jossa tamma kantakirjattiin II-palkinnolla, ryhmänsä parhaana. Kolmatta ei tullut, koska tamma ei valitettavasti tiinehtynyt. Erinäisten vaiheiden jälkeen Tarja päätyi viemään oriinsa ratsutukseen Viron Tartoon. – Suomen näyttelyssä olisi ollut vain yksi hevonen Phaustinon lisäksi. Suomessa syntynyt ori on Riikka Olkkosen omaa, toisen polven KNN-kasvatusta. Logistisesti ja taloudellisesti oli järkevintä järjestää näyttelyt Virossa. Maastokokeeseen kelpaa myös hyväpohjainen pelto, jonne voi merkitä matkat vaikka aitatolpilla, autolla matkat mitaten, kuten tehtiin Viron näyttelyssä. Näyttelyyn tuli mukaan myös kaksi Marit Künnapuun omistamaa knabstrupia, poniruuna ja kaksivuotias orivarsa, jolle haettiin yhden vuoden astutuslupa kolmevuotiskaudelleen. Näyttely Eestiin Tarja suunnitteli näyttelyä ensin Suomeen Jaana Teräsaho-Haraisen Jaatallille Hattulan Lepaalle, mutta osallistujien vähyyden vuoksi päätyi järjestämään kantakirjauksen Eestissä Phaustinon kotitallilla lokakuussa 2007. Tarja Ikävalko tietää miten vaativat knabstrupien oritestit ovat ja pitää sitä hyvänä asiana, kun halutaan jalostaa hyviä ratsuhevosia.. Oriiden suoristuskyvynkoetta varten tarvittiin kolme virallista knabstrup-tuomaria, kun normaalisti hevosten jalostusarvosteluun riittää kaksi tuomaria
Kuva: Susanna Malmström Rotu 1947-1959 Moni 1971 Knabstrupinhevosia Rodun Pääkantakirjaan Esikantakirjaan Sukupuutteelliset Lehmänkirjavat, Knabstrupperit jaetaan neljään tyyppiin: Kategoria I: Kategoria II: Kategoria III: Miniatyyriponi: Sartors Digster teki vaikutuksen Tanskan reissulla 2015 ja päätyi Ruotsin kautta Tarjalle Suomeen. Kuva: Tarja Ikävalko Phabizio emänsä kanssa alle vuorokauden ikäisenä. Peppi kantakirjattiin Tanskan Knabstrupper-esikantakirjaan ensimmäisellä palkinnolla Suomessa vuoden 2010 Knabstrupper Kåring-näyttelyssä. 29 Knabstrupper eli knabstrupinhevonen ja –poni Suomen ponikouluratsastuksen huipulla aikanaan menestynyt knabstrupinponi Biasa, lempinimeltään Peppi (139cm), ja omistaja Oona Paldanius. Kuva: Tarja Ikävalko
Sukupuutteidensa takia se ruunattiin jo alle vuoden ikäisenä, mutta toivottavasti siitä tulee oikein kiva ratsuja valjakkoajohevonen. Parhaalle se hävisi vain muutamalla pisteellä. Niillä on rento asenne elämään, olematta kuitenkaan veteliä vätyksiä urheilussa. Luonne on tärkein Tarja Ikävalko sanoo, ettei hän suostu edes harkitsemaan enää muun rotuisia hevosia. Tämä on tarpeellista erityisesti pienimpien miniponien kanssa, Tarja huomauttaa. Isänsä tavoin muutamilla myös ajetaan. – Testit alkavat tunnistuksella ja mittauksilla ja eläinlääkärin tarkastuksella. tanskalaisen kasvattajan kaunis orivarsa, Sartors Digster. – Taitava kouluttaja pystyy opettamaan älykkään knabstrupinhevosen mihin vain, saamalla hevosesta elinikäisen, uskollisen kaverin. Kuva: Satu Sjögren Miksi tyytyä tylsään yksiväriseen, mieluumminhan tällaisia luonnon taideteoksia pihallaan katselee. Vielä on jäljellä oman ratsastajan kanssa esterata sekä maastokoe, jossa ratsastetaan käynnissä 500 metriä, ravissa 2,5 kilometriä ja laukassa yksi kilometri. Maastokokeessa kiinnitetään erityistä huomiota myös luonteeseen, jolle on kolme eri arvostelukohtaa. – Sen lisäksi, että Digster on hyväluonteinen ja kaunis, sillä on myös hyvät liikkeet. Samalta reissulta Tarjalle jäi lähtemättömästi mieleen myös. Siitä siirrytään kovalle alustalle, jossa käyntija raviliikkeet arvostellaan edestä ja takaa. – Niin pahasti on "pilkkutauti" päässyt puremaan. Kerran, kun ne jonkin uuden asian tai tilanteen näkevät ja kokevat sekä vaarattomaksi toteavat, niin sitä ei sen jälkeen enää tarvitse kytätä ja ihmetellä, Tarja tiivistää kokemuksiaan. – Sen jälkeläisiä on kolmessa eri maassa, Ruotsissa syntyi 11 varsaa, Virossa seitsemän ja Suomessa yhdeksän. Phaustinon jälkeläiset ovat monipuolisia ja mukavia harrasteja kilpahevosia. – Phaustino kantakirjattiin urheiluhevossuunnalle oritestin tuloksella 870 pistettä, joka on edelleen kaikkien aikojen toiseksi parhain tulos koko maailmassa, Tarja iloitsee silloisen oriinsa kyvyistä. – Miksi tyytyä tylsään yksiväriseen, mieluumminhan tällaisia luonnon taideteoksia pihallaan katselee, Tarja juttelee hymyillen ja toteaa, että onneksi näitä syntyy myös yksivärisinä heille, joiden silmiä kirjavuus kirvelee. Valitettavasti Phaustino menehtyi tapaturmaisesti vain 14-vuotiaana vuonna 2015. Mutta jos jokin knabstrupinhevonen on kovin hermoheikko, eivät asiat ole sen historiassa menneet toivotulla tavalla, Tarja arvioi. Yksi näkemäni oli kolmevuotias ori, joka myytiin syksyn orinäyttelyn jälkeen Australiaan jalostusoriiksi. – Suoristuskyvynkokeen voi suorittaa vaihtoehtoisesti myös kärryillä tai vaunuilla ajaen ilman ratsastustestejä. – Toki jokainen on yksilö, ja knabstrupperin vireyteen vaikuttaa puhdasjalostusaste sekä kuinka lähellä sukupuussa on käytetty säpäkämpää puoliveristä. Knabstruppereilla on erityisesti yksi varsin mukava ominaisuus; olla hötkyilemättä samasta asiasta uudestaan ja uudestaan. Phabiziosta Tarja kouluttaa itselleen monikäyttöistä hevosta. 30 Ori Phaustino vuonna 2009. Ratsastuskokeessa tasaisella hevosen oma ratsastaja esittää hevosen ensin, jonka jälkeen testiratsastaja arvostelee hevosen ratsastettavuuden. Luonteen lisäksi Tarjalle on tärkeää erikoinen väri. Älynsä vuoksi ne oppivat asiat myös pahassa, joten ihan kokemattomien ratsuksi ei kaikista knabstrupinhevosista ole. Uusia kaivataan Kaiken kaikkiaan Tarjalla on ollut seitsemän omaa knabstrupinhevosta. – Phaustinon menetyksen jälkeen lähdin etsimään itselleni uutta ratsua. Kellotetut ajat merkataan arvostelupöytäkirjaan ja pisteytetään. Ori olikin jo omasta takaa. Varsinkaan, kun vahinkovarsana sen isästä ei ollut mitään tietoa. – Enemmänkin voisi olla ja kasvatustoiminta kiinnostaisi, jos olisi mahdollisuudet siihen, Tarja miettii ja toivoisikin, että Lisää hevosia Nykyään Tarja Ikävalkolla on kodin pihapiirissä talli, jota asuttaa kolme knabstrupperia, ori Phabizio (4 v.), sekä kaksi ruunaa Knab-Star af Nollund (8 v.) ja Sartors Digster (2 v.). Knabstrupinhevosilla on tosi hyvä asenne työntekoon ja sydän paikallaan. Pidin sen luonteesta ja jo toisella ratsastuskerralla pystyin yksin vähän köpöttelemään sen kanssa. – Palasin Suomeen, mutta en saanut Knab-Staria mielestäni. Rodussa kiehtoo sosiaalinen ja ystävällinen luonne sekä niin sanottu sisäinen rauha. Ruunat löytyivät rodun emämaasta Tanskasta. Niinpä loppukesästä se tuli Suomeen ja siitä on tullut oikein kiva esteja kouluhevonen. – Tärkeintähän on kuitenkin knabstrupinhevosen mainio luonne. – Kasvattaja tarjosi sitä minulle, mutta silloin en ollut kiinnostunut varsasta ylipäätään. Sen jälkeen maneesissa on vuorossa rakennearvostelu, käyntija raviliikkeet sivusta taluttaen sekä ravi ja laukka irti. Muutamia koeratsastin, oikein hienojakin hevosia. Knab-Star af Nollund oli elänyt kuusivuotiaaksi pihatossa kouluttamatta. – Ihastun sen raviin sekä olemukseen ja päätin käydä sen selässä. Irtohypytyskokeessa arvostellaan hyppykapasiteetti, tekniikka ja käytös. Digsterin upea olemus jäi kuitenkin mieleen ja erinäisten vaiheiden jälkeen päätyi minulle Suomeen, Tarja kertoo. Phabizio on ensimmäinen omakasvatti, jonka emän Tarja toi Ruotsista. Vietin Tanskassa neljä päivää, jonka aikana näin lähemmäs satakunta toinen toistaan upeampaa knabstrupia
Marjo Aholalle Luce on kuntoilukaveri ja hyvä ystävä. – Luce on ennen kaikkea kuntoilukaverini ja hyvä ystävä. Marjo Ahola kuvailee 14-vuotiasta ruunaansa, Luce del Fuocoa, elämänsä hevoseksi. Phabizio pystyy jo moneen hommaan ja ratsukoulutuskin on jo aloitettu. Kuva: Susanna Malmström laadukkaita knabstrupinhevosia ymmärrettäisiin kasvattaa Suomessa. – Kaikki rodusta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ryhmään. Saksassa ja Ruotsissa knabstruppeja on kasvatettu jo pitkään ja Englannissakin on nykyään jo aika monta rodun edustajaa, Tarja kertoo. Kuva: Susanna Malmström . Luce on ollut meillä kaksi vuotta. – Kvaalit ratsastimme ensi yrityksellä, kun yhteistä taivalta oli takana noin puoli vuotta, kertoo Marjo Ahola, joka kilpailee nyt kouluratsastuksen heA-tasolla, tavoitteenaan päästä vaB-tasolle. – Se on myös elämäni ensimmäinen ikioma hevonen, Marjo kertoo ja muistelee, miten hän täti-ikäisenä (40+) päätti, että nyt tai ei koskaan on oman hepan hankinnan aika. ?. 31 . Ihastuin hevosen luonteeseen ja liikkeisiin, enkä päivääkään ole katunut, että Luce tuli meidän perheeseemme. – Kaikenlaista voi kysellä ja vastailen mielelläni. Kanadassa ja USA:ssakin on rodusta innostuttu tosissaan ja sielläkin on jo järjestetty useampi Tanskan yhdistyksen kantakirjausnäyttely. Rotu kiinnostaa hevosihmisiä yhä enemmän ja kasvattajia löytyy jo ympäri maailmaa, vaikkei rodun edustajia vielä ole kuin muutama tuhat. Kesäisin rallattelemme niin sanotusti urku auki Vuokatin vaarojen maastoissa, mutta tunnollisesti teemme myös kotiläksyjämme, joita valmennuksissa saamme. Knabstrupinhevoset tunnetaan sopuisina ja ne ovat lauhkeita luonteeltaan. Kuva: Maiju Varimo ”Elämäni hevonen” Ori Phabizio ruunakavereittensa kanssa. – Hyville knabstrupeille olisi varmasti kysyntää. Suomessa knabstrupinhevosia on vain satakunta, eikä Suomessa ole rotuyhdistystä, mutta Tarja jaksaa kertoa rodusta ja antaa neuvoja rodusta kiinnostuneille. – En tiennyt knabstrupeista mitään ennen Lucea. Tanskan yhdistyksen sivuilla pääsee liittymään jäseneksi ja sieltä löytää paljon tietoa: www.knab.dk. Jopa Australiassa on yksi kasvattaja ja Etelä-Afrikassa kaksi. Taustalla on se tavallinen tarina; lapsena ja teininä ratsastamista, kaksikymppisenä ratsastus jäi muun elämän sekä lasten syntymisen myötä ja nelikymppisenä uudestaan satulaan. Vaikka kilpailemme, niin kilpailu on meille toissijaista. Neljävuotias Phabizio on Tarja Ikävalkon omakasvatti, josta Tarja kouluttaa käyttöhevosta. Kyselen sitten Tanskasta, jos en jotain tiedä ja meillä on nykyään Facebookissa oma ryhmä, Knabstrupper Finland, jossa vaihdamme kuulumisia harrastajien ja kasvattajien kesken.
Kurssi tuli laskettua väärin Vuosia kului ja Riikka lähti ostamaan itselleen uutta hevosta Tanskasta vuonna 2006. Samassa paketissa monta hyvää puolta. Siinä tuli luvattua vaikka ja mitä, kuten että vanhat hevoset voisi myydä, kunhan tämä tulisi mukaan ja niin se sitten tuli. Se on tämä yhtälö. – Oli niin sanotusti suu messingillä. Tamma tuli sopivasti tilauksesta tiineenä ja päästiin itse asiaan suoraan. Kutkuttava yhtälö kylmää ja kuumaa Riikka Olkkonen kertoo, että knabstruppereiden kanssa kaikista jännittävintä on, että kun kyseessä on vanha barokkityylinen vaunuhevosrotu, jota on päästy modernisoimaan puolija täysverellä, on saatu erittäin kutkuttava yhtälö kylmää ja kuumaa. Hän myöntää, että ulkomaisia myyntisivustoja selaillessa, häntä kiinnosti knabstrupinhevosen erikoinen väri. Paikanpäällä ei sitten enää mahtunutkaan, mutta siellä se taas oli se sama fiilis kyydissä, vaikkei hevonen itse ei ollut lähellekään yhtä koulutettu kuin aiempi. – Aluksi se ei ollut väri, se oli tunne, knabstrupkasvattaja Riikka Olkkonen toteaa ja kertoo miten hän päätyi kasvattamaan knabstrupinhevosia. Sinä keväänä syntyi sitten ”Se Tamma” eli Naapila Pilgrim, josta tuli kasvatuksen perusta. Siitä jäi tunne. . Riikka Olkkonen Alavudelta on kasvattanut knabstrupinhevosia vuodesta 2007. Rusettina päällä sellainen luonne, jonka kanssa on miellyttävä tehdä työtä. Kuinka samassa paketissa on niin monta jännittävää puolta. Se esitti piaffea, laukanvaihtoja ja ihan kaikkea mitä sen repertuaariin kuului. – Sukupolvien polkua on palkitsevaa seurata. – Siinä kohdassa varsakuume oli jo mukavasti kroonistunut ja knabstuinhevosen kasvattaminen päässyt veriin. 32 Riikka Olkkosen ensimmäisen oman kasvattitamman, Naapila Pilgrimin, toinen varsa, Braith Valiant. Tanskasta tulleesta tammasta on päästy jo tyttären pojan poikiin ja tyttäriin. Kuva: Riikka Olkkonen Naapilan Pilgrimin ensimmäinen varsa, Braith Philippos kolmevuotiaana, ratsastajanaan Sanna Liimatainen. Järkeilin, että samanlaisen tunteen olisin voinut saada ihan minkä rotuisen, -värisen tai jonkun vain niin pitkälle koulutetun hevosen selässä tahansa. Kuva: Riikka Olkkonen . Oli leikkimieliset leirikisat ja ruuna oli innoissaan. – Hyvä, että näin vuosikymmenten jälkeen lopulta oivallan, mikä se tunne oli. Seuraava polvi odottaa jo nurkan takana. Ensimmäiseen knabstrupiin hän tutustui vuonna 1997. – Kävi tuuriakin, tuli laskettua kurssi väärin eli hevonen mahtui lähtiessä budjettiin. – Olin niukin naukin rippikouluiässä ja alla oli vanhempi ratsastuskoulun knabstrupruuna. On palkitsevaa olla mukana talkoissa, joissa säilytetään tätä mahtavaa kantakirjaa
Se on Heidin ensimmäinen oma varsa. Aune rakastaa rapsutusta ja hengaamista ihmisen kanssa, se onkin aina siellä missä tapahtuu. Oppimiskyvystä kertoo myös se, että Aune oppi kolmella kerralla avaamaan suunsa, kun ihminen sanoo Aune on lumihiutalekuvioinen, joka on yksi knabstrupin hyväksytty ja erikoinen väri, kertoo Aunen omistaja, psykologi Heidi Tuurinkoski-Ekman. 33 Aunesta tulee terapiaratsu . Se on luonteeltaan tyypillinen knabstrupinhevonen. – Alkuun en uskaltanutkaan ottaa Aunea työkäyttöön, mutta asiakkaan ja Aunen välinen yhteys tarhassa ja tallissa antoi rohkeutta kokeiluun. – Ratsuna Aune on miellyttämisenhaluinen ja yrittää aina parhaansa. – Alku ainakin näyttää lupaavalta ja Aunen luonne tuntuu sopivan asiakastyöhön hyvin. Aune on niin utelias, että se voittaa aina pelon, kuvailee Heidi hevostaan. Hän on opiskellut lisäksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen ja opiskelee tällä hetkellä psykoterapeutiksi. Se on ollut omistajallaan, siuntiolaisella Heidi Tuurinkoski-Ekmanilla syntymästään saakka. – Nuorelle hevoselle on tärkeää, että se saa rauhassa kasvaa ja kehittyä muiden hevosten joukossa. ?. – Neljävuotias Aune tuntuu olevan taas takakorkea, mutta knabstrupperin toivotaankin kasvavan hitaasti, Heidi toteaa. Hitaasti kasvava rotu Aune asustaa inkoolaisella Stall Lillungs Oy Ab tallilla, jossa Heidi pyörittää terapiaratsastustoimintaa omilla hevosillaan. – Ratsastuskerrat pidetään lyhyinä, jotta Aunelle jää hyvä mieli tekemästään työstä. Heidi on ammatiltaan psykologi. – On harvinaista, että vasta neljävuotiasta hevosta voidaan käyttää asiakastyössä, Heidi Tuurinkoski-Ekman tuumaa. – Se oppii asioita nopeasti, mikä on tehnyt ratsuksi opettelemisesta helppoa. Nuoren ikänsä vuoksi Aune toimii nyt vain yhden asiakkaan terapiahevosena. Aune viettääkin päivänsä muutaman hevosen laumassa metsätarhassa ja kesät laitumella. – Isona Aunesta olisi tarkoitus tulla työparini mielenterveystyöhön sekä tietysti kiva harrastehevonen, kertoo Heidi Tuurinkoski-Ekman suunnitelmistaan. Knabstrupin rauhallinen ja lempeä luonne sopii myös terapiatyöhön Talvella, kun Aune oli kääntynyt nelivuotiaaksi se oli vielä tumma, mutta kesäkarvan tultua, Aune alkoi kimoutua. Aune harjoittelee työtään kuitenkin maltillisesti. Suitsien laittaminen on siis helppoa. Aune, oikealta nimeltään Phaune, on neljävuotias knabstrup-tamma. Nopea oppimaan Heidi Tuurinkoski-Ekman on iloinen siitä, että Aune on aina valmis hommiin ja tyytyväinen siellä mihin sen viekään. ”sano aaa”. Se on kiltti, kiinnostunut ihmisestä, sosiaalinen ja rauhallinen
Keskimäärin hänellä on 45 oppilasta viikossa. Eivätkä taidot ole iästä kiinni, 70-vuotias oppilaani oppi juuri laukkaamaan! Vaikka ratsastaminen sujuu mallikkaasti vanhemmallakin iällä, Malin tietää, että varovaisuus lisääntyy iän myötä. Avon Valley Show Stables on estepainotteinen, joten suurin osa täällä käyvistä haluaa harrastaa myös esteratsastusta. Kolmevuotiailla ei ole vielä minkäänlaista huolta putoamisesta, ei ole elämänkokemusta. Suomalainen ratsastuksenopettaja töissä Yhdysvalloissa Hevosongelmat ihmisten tekemiä Hevosten ja ihmisten väliset ongelmat ovat kaikkialla samanlaisia. – Joskus voi olla hirveä kaaos, kun 15 hevosta juoksee vapaana! Silloin jo aiemmin suunnitellut työt siirtyvät eteenpäin.. – Siitä se kuitenkin aina lähtee, että miten pidetään esimerkiksi ohjista kiinni! Oppilaina on monenikäisiä nuorin on 3-vuotias ja vanhin 72. 34 E spoosta kotoisin oleva Malin Eubanks työskentelee ratsastuksenopettajana Yhdysvalloissa Connecticutissa, New Yor Malin on opettanut ratsastusta parikymmentä vuotta. Aloittelijoiden opettaminen on Malinin mukaan samanlaista, ollaan sitten jenkeissä tai Suomessa. Näin sanoo Yhdysvalloissa asuva suomalainen Malin Eubanks. – Itse en kilpaile, joten jos oppilaat haluavat kilpailla, lähetän heidät toisille treenaajille. Nykyisin hän työskentelee Avon Valley Show -talleilla. – Vanhemmat eivät halua pudota hevosen selästä. – Ratsastaminen on täällä kaikenikäisten juttu, on sitten nuori tai vanha. Malinin oppilaat ovat pääosin aloittelijoita. Malin kertoo olevansa Head instructor , tallin pääkouluttaja
Jos hän ei opeta oppilaita, saattaa hän esimerkiksi avustaa eläinlääkäriä. 35 Malin Eubanks . Lähes 30 vuotta Yhdysvalloissa asunut Malin Eubanks käy Suomessa parin vuoden välein katsomassa äitiään ja kolmea siskoaan. – Olen talleilla neljänä päivänä viikossa. – Joskus voi olla hirveä kaaos, kun 15 hevosta juoksee vapaana! Silloin jo aiemmin suunnitellut työt siirtyvät eteenpäin. Sitä Malin harmittelee, ettei ehdi itse ratsastaa omilla hevosillaan kuin pari, kolme kertaa viikossa.. Iso osa on tuotu Hollannista, koska omistajan, irlantilaisen Emer Coyne yhteistyökumppani on hollantilainen. Esimerkiksi maanantaisin – Yleensä ongelmat ovat ihmisten tekemiä, on ne sitten tehty tahallaan tai ei. Malin tilaa kaurat ja sahanpurut, ja kerran kuukaudessa hän tilaa kuukauden heinät. Seuraava Suomenvierailu on edessä jouluna. Ja näin mennään vauhdilla! 49-vuotias Malin Eubanks on ratsastanut yli 40 vuotta, siitä työkseen puolet. Työpäivä riippuu viikonpäivästä. Estepainotteinen 40 hevosen talli Avon Valley Show -talleilla on 40 hevosta. Ja aina voi sattua kaikenlaista odottamatonta. On ihmisiä, jotka eivät koskaan opi lukemaan hevosta, vaikka olisivat niiden kanssa vuosikausia tekemisissä. Työpäivät ovat täällä pitkiä; aloitan aamulla kello 10, enkä yleensä lähde kotiin ennen kello 21 illalla
Hevoset ovat laumaeläimiä, ja siksi siellä on aina oltava johtaja; You want the horse to feel safe in your company, you want to be the leader . Osa tulee säikyiksi, ja heille pitää opettaa asioita uudelleen, että saavat itseluottamusta. Tällä hetkellä Malinilla on Avon Valley Show -talleilla kaksi omaa estepainotteista ruunaa, joita molempia käytetään tallilla tuntihevosina. – Ajoittaminen on tosi tärkeää. Lisäksi se on eläin, joka ei ole täysin ihmisen hallinnassa. On ihmisiä, jotka eivät koskaan opi lukemaan hevosta, vaikka olisivat niiden. Malin korostaa, että tärkeintä on aina pysyä hevosen kanssa rauhallisena ja ajoittaa asiat oikein. Yleensä ongelmat ihmisten tekemiä Malin on työskennellyt pitkään myös ongelmahevosten kanssa. Hänen mukaansa iso osa pelkää hevosta, koska se on suuri ja vähän pelottava. Maastoratsastuskilpailu edessä – Malin Eubanks keskellä. 36 Iso osa pelkää suurta hevosta Ihmisten hevosongelmat ovat Malinille enemmän kuin tuttuja. – Jos on tilanne, jossa hevosta pitää oikaista tai korjata, on se tehtävä heti; siihen on ainoastaan 3-5 sekuntia aikaa. – Yleensä ongelmat ovat ihmisten tekemiä, on ne sitten tehty tahallaan tai ei. Malin Nymanin Robert Eubanksin Emer Coynen Matka kestänyt liki 30 vuotta Ja jos putoaa, pelot voivat entisestään lisääntyä. – Minulla on oppilaita, jotka ovat tippuneet selästä
37 ”Hevoset ovat elämäni, maailmani” kanssa vuosikausia tekemisissä. Siinä meni muutama kerta, ennen kuin hevonen oppi, ettei ole mikään iso juttu nostaa jalkaa – ja saa levätä, kun ei jaksa. – Minulta kysyttiin, että voisinko auttaa, ja aloin käydä kolme kertaa viikossa työskentelemässä tamman kanssa. Täna päivanä Malin käyttää tammaa turvallisesti ratsastustunneilla. – Sitten selvisi, että kengitysseppä oli lyönyt sitä, kun se ei ollut jaksanut pitää takajalkoja tarpeeksi kauan ylhäällä. Kouluratsastuskaan ei ole Malinille vierasta. Malin oli tehnyt sen kanssa kaksi vuotta vain harjausta ja kosketusta, ennen kuin oli edes ajatellut selkään kiipeämistä. Malin kertoo esimerkin vanhemmasta hevosesta, joka oli pelännyt kavioiden käsittelyä. – Minun piti opettaa sille kaikkea mahdollista harjaamisesta kavioiden nostamiseen. R VALMARIN. Se ei tykännyt kosketuksesta tai harjauksesta; se kiljasi heti ja yritti potkaista etujalallaan. . Gem-nimisen 4-vuotiaan tamman Malin muistaa aika villinä alfatammana, joka oli pomo sekä omistajilleen että muille hevosille. Meillä oli monta ”keskustelua”, sillä tamma piti saada ymmärtämään, että mitä saa tehdä ja mitä ei
Tuolla prosentilla oltaisiin pärjätty hyvin muuallakin, jopa Riossa. – Viimeisenä päivänä tulin kolme sekuntia liian aikaisin pysähdykseen, ja toinen keskiravi meni rikki, pyysin siinä vähän liikaa. Ja tulos oli 73.167. Kisa kisalta ollaan parannettu ja nostettu tulostasoa, ja paikalla oli kovat tuomarit. Voitin lähes neljällä prosentilla seuraavan, Kivimäki iloitsi kisan jälkeen. 38 EM -kilpailuihin valmistautuva pararatsastaja Jaana Kivimäki teki tamma Bellilenen kanssa upean kisaurakan Mannheimissa Belgiassa toukokuun alussa. – Ensimmäisenä päivänä paransin prosentin verran, toisena kaksi, ja laskin että jos samaan tahtiin kiristän, pitäisi ratsastaa neljällä paremmaksi 73 prosenttiin. Muuten rata oli todella hyvä. Toiseksi vapaaohjelmassa siJaana Kivimäki ja Bellilene hienoon kolmoisvoittoon Pararatsastaja Jaana Kivimäki teki tamma Bellilenen kanssa upean kisaurakan Mannheimissa. Kuva: Simon Photo. Ratsukko voitti perättäin kaikki kolme kolmen tähden kansainvälistä kilpailuluokkaansa. Samalla Kivimäki paransi tulostasoaan niistä jokaisessa. Kivimäellä oli paikka Rion paralympialaisiin, mutta hän estyi osallistumasta loukkaantumisen vuoksi. Hän ratsastaa ryhmässä II
Hän päätti kevätkautensa Mannheimin-kisaan, sen jälkeen alkoi matka kohti kotia. Talvikuukaudet Espanjassa Kivimäki on valmentautunut kylmät talvikuukaudet Espanjassa. kirurgia ontumatutkimukset fysioterapia . Laboratorio Periaatteemme on tarjota laadukasta hoitoa niin hevosille kuin pienemmillekin nelijalkaisille. sairaskengitykset Pieneläinklinikka . Eläinklinikka Equivet Hevosja pieneläinklinikka Vermon ravirata 00370 HELSINKI Puh. 39 Eläinklinikka Equivet Hevosja pieneläinklinikka Vermon ravirata 00370 HELSINKI Puh. – Kvaalit ovat EM-kisoihin nyt takataskussa, tästä on hyvä jatkaa! Este-, kouluja pararatsastuksen EM-kilpailut ratsastetaan Göteborgissa 21.-27. elokuuta. Samalla kuitenkin kun ravia koottu, nostettu selkää ja niskaa ylös, käynti on vähän lyhentynyt. Hevosten hammashoidot hampaanpoistot pystyssä sisätaudit . kirurgia ontumatutkimukset fysioterapia . 010 321 4600 www.equivet.fi Hevosten hammashoidot hampaanpoistot pystyssä sisätaudit . Sunnuntain joukkueohjelmassa Kivimäen tulos oli 70,46 % ja maanantain henkilökohtaisessa ohjelmassa 69.27 %. klo 16 Kesän muut ravipäivät: su 21.5. Apunani verryttelyssä oli ratsuttamassa taitava hollantilainen kouluratsastaja Rowena Holslag, kiitos kuuluu myös hänelle, Kivimäki kertoo. Tänään ratsastimme verryttelyssä enemmän jumppaa ja aktiivisuutta käyntiin, kokosimme ja pidensimme. joittuvat Saksan Julia Porzelt ja Lettenhofs Lovely Daintiness, (69.28) ja kolmanneksi Alina Rosenberg ja Nea’s Dabou (64.39). Laboratorio Periaatteemme on tarjota laadukasta hoitoa niin hevosille kuin pienemmillekin nelijalkaisille. Tervetuloa! Lisätiedot: www.sataravi.. sairaskengitykset Pieneläinklinikka . . kirurgia ontumatutkimukset fysioterapia . Hän näki meidät viimeksi PM-kisoissa Finnderbyssä kesällä, ja hänen mukaansa Bellen ravi on nyt tosi hyvä ja hevonen kantaa itseään paremmin. kirurgia ontumatutkimukset fysioterapia . Pitkäjärvellä terassi A-oikeuksin, majoitus, karaoke. Sataravi Oy KOKEMÄEN KESÄRAVIT Kokemäen 70-vuotisjuhlakausi juhlaravit su 11.6. klo 13 Juhannuslauantaina bussikuljetus etäparkista. Eläinklinikka Equivet Hevosja pieneläinklinikka Vermon ravirata 00370 HELSINKI Puh. sairaskengitykset Pieneläinklinikka . Laboratorio Periaatteemme on tarjota laadukasta hoitoa niin hevosille kuin pienemmillekin nelijalkaisille. Parin viikon tauon jälkeen jatkui valmentautuminen kohti EM-kilpailuja suomalaisen valmentajan Håkan Wahlmanin kanssa. Laboratorio Periaatteemme on tarjota laadukasta hoitoa niin hevosille kuin pienemmillekin nelijalkaisille. 010 321 4600 www.equivet.fi Hevosten hammashoidot hampaanpoistot pystyssä sisätaudit . fb Kokemäen kesäravit 2017 Jaana Kivimäki tähtää hyvillä mielin kohti pararatsastuksen elokuisia EM-kilpailuja. Paransimme juuri sopivasti, ja saimme käynnistä jopa kasia. 010 321 4600 www.equivet.fi Hevosten hammashoidot hampaanpoistot pystyssä sisätaudit . Suomalainen kansainvälinen pararatsastustuomari Marjukka Manninen arvosteli Kivimäen maanantain radan ja seurasi myös muut. sairaskengitykset Pieneläinklinikka . klo 13 Kaksipäiväiset perinteiset juhannusravit 24.-25.6. Kuva: Team Kivimäki. – Sain häneltä arvokasta, selkeää palautetta
Vessoihin tehdään pientä remonttia ja ulkoalueille vedetään vesipisteitä tapahtuman ajaksi. Suomen pääradallekin tapahtuma on mittava ponnistus, jota on valmisteltu jo 1,5 vuotta. Invakatsomo ja uusi terassi rakennetaan ja pysäköintialuetta ympäröimään rakennetaan aita. Legendat elävät Vermossa Markkinointipäällikkö Laura Ruohola toivoo että perjantai Kuninkuusravit järjestettiin viimeksi Suomen pääradalla Vermossa 25 vuotta sitten. Viikonloppuna suomenhevosta muistetaan monin tavoin. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Suomi 100 ja suomenhevonen 110 juhlavuodet näkyvät Kuninkuusravit Suomen pääradalla Kuninkuusravit järjestettiin viimeksi Vermossa 25 vuotta sitten vuonna 1992. Tarkoitus on luoda perjantaista festivaalityyppinen koko perheen tapahtuma ja vähän showtakin saa olla mukana. Remonttia niin sisällä kuin ulkonakin Kuninkuusravit juostaan tänä vuonna Suomen 100-vuotisja suomenhevosen 110-vuotisjuhlavuosien merkeissä. Lähtöjen välissä on tapahtumia ja muun muassa uutena lajina keppihevoskisat. Kuva: Hippos/Pirje Paananen. Yksi Kuninkuusravien mielenkiintoisimmista lähdöistä on jälleen legendojen lähtö. Valmisteluja on tehty 1,5 vuotta. Yhteistyökumppanit on pyritty huomioimaan ja aitioihin on saadaan viilennystekniikka ja äänentoistoa uusittu. – Haemme tällä kertaa Kuninkuusraveille uusia kohderyhmiä, joille raviurheilu ei ole välttämättä aivan tuttua. – Radalla tehdään kaapelija sähköliitäntätöitä, maansiirtotöitä ja alueelle tuodaan myös useampi tilapäiskatsomo. V ermon toimitusjohtajan Pia Blom-Johanssonin mukaan Kuninkuusraveihin odotetaan noin 50 000 kävijää. Vermossa on viime vuoden Kuninkuusravien tapaan legendojen lähtö mutta hieman eri tavoin toteutettuna. – Ajatuksena on ajaa lähtö Vermon kuninkaalliset vastaan legendat. 40 Lauri Malinen puolustaa viime vuonna Turussa ajamaansa kautta aikojen ensimmäistä legendavoittoa. Lauantaina ajetaan yksi lähtö lämminveristen SMlähtönä. Vermossa tullaan investoimaan niin sisäkuin ulkotiloihinkin. Kuninkuusravien budjetti on yli kaksi miljoonaa euroa. Kuva: Hippos Vermon kuninkaallisista eli henkilöistä, jotka mielletään vermolaisiksi ja jotka ovat jo urallaan ravikuninkaan tai ravikuningattaren tittelin voittaneet mukaan on kutsuttu Antti Teivainen
Kuva: Hippos/Irina Keinänen Myös Reijo Borgström on mukana Vermossa. Kuva: Hippos/Leena Kahisaari. Myös Vermon raviradalla tallia pitävä Pertti Puikkonen nähdään Vermon kuninkaallisten joukoissa. Viime vuonna käytiin tiukkoja kamppailuja Turun kuninkuusraveissa. 41
Lounasravit huipentuvat Kunkkarilegendat -lähtöön, johon on kutsuttu seitsemän takavuosien kuninkaallista ohjastajaa sekä läheisesti Vermoon liittyvät ns. Legendakisassa uudet kuviot Viime vuonna aloitettua hienoa legandakonseptia on muokattu hieman enemmän Vermon näköiseksi. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin juuri kovan kiinnostuksen vuoksi kahdella viikolla aina 4.6 saakka, mutta jo nyt mukana kova nippu suomenhevosvarsoja. – En olisi itsekään uskonut, että helsinkiläisistä löytyy näin mahtavaa talkoohenkeä. Lähtö ajetaan suomenhevosilla, jotka valmentajat ilmoittavat mukaan. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Vermon kuninkaalliset. Ykköspalkinto on komea 4000 euroa. Joukossa on sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole millään muotoa olleet ravitai hevoskansaa, mutta haluavat osallistua talkoisiin, koska kyseessä Kuninkuusravien kaltainen iso ja hieno tapahtuma. Osa talkoolaisista ei osallistu lainkaan rakentamiseen vaan ainoastaan purkuun ja päinvastoin. Kovasukuisista ja varmasti suurta mielenkiintoa herättävistä varsoista Ruohola mainitsee ori Ypäjä Mestarin (Liising -Ulleri, Taikuri). Vipotiina, jolla Puikkonen on voittanut Ravikuningatar-tittelin kolmasti peräkkäin vuosina 2009–2011. – Koska talkoolaisia on ilmoittautunut näin paljon, olemme voineet jo nyt aikatauluttaa töitä. Talkoointo yllätti iloisesti Laura Ruohola on yllättynyt ja ylpeä siitä talkoohengestä joka on muodostunut Kuninkuusravien ympärille. Yksi perjantain kohokohdista on jo perinteeksi muodostunut 2ja 3-vuotiaiden suomenhevosten varsahuutokauppa. Tunnetuin Pertti Puikkosen (edessä) valmentamista hevosista on tamma I.P. Muut legendat ovat Heikki Parviainen, Reijo Borgström, Reino Salmela ja Hannu Nyman. Teksti: Juhani Karvonen – Uskomme, että tästä lähdöstä tulee jälleen hieno pala kuninkaallista viikonloppua. . 42 Laura Ruohola on iloinen talkoohengestä, joka kuninkuusravien järjestämisen ympärille on syntynyt. Talkooapua olemme saaneet myös urheiluseuroista, joille korvaamme heidän vaivannäköään. Kuninkuusravit tarjoavat hyvän mahdollisuuden varainhankintaan myös paikallisille urheiluseuroille, Laura Ruohola sanoo. Talkoohankkeissa on tunnetusti ennakkohuuma on suurempi kuin jälkihuuma, toisin sanoen rakentaminen on mukavampaa kuin purkaminen. – Uskomme, että tästä lähdöstä tulee jälleen hieno pala kuninkaallista viikonloppua, sanoo Ruohola. Vermon kuninkaallisista eli henkilöistä, jotka mielletään vermolaisiksi ja jotka ovat jo urallaan ravikuninkaan tai ravikuningattaren tittelin voittaneet mukaan on kutsuttu Antti Teivainen, Ari Moilanen, Ari Hartikainen, Ilkka Korpi ja Pertti Puikkonen. Aikataulutu helpottaa suunnittelua huomattavasti. Kuva: Hippos toisi Vermoon väkeä, joka ei ole kenties koskaan käynyt raveissa. – Yhtenä kevään kylmimmistä päivistä – jolloin satoi kymmenen senttiä luntakin – talkoisiin ilmoittautui ennakkoon 120 talkoolaista, joista 118 tuli paikalle. – Keppihevostelu on tuonut mainetta Suomelle ympäri maailmaa. Toivottavasti perjantaista muodostuisi kaiken kansan päivä, sanoo Ruohola. Paikalle on kutsuttu muun muassa Vermossa 1992 Ponserin ravikuninkaaksi ohjastanut Anssi Niininen ja sekä tuolloisen ravikuningatar – Vipun ohjastajan Sakari Vanha-Rauvolan poikaManu Vanha-Rauvola. Meillä on listoilla 200 talkoolaista. Mukana on myös viime vuoden suvereenia voittoaan puolustava leganda Lauri Malinen
Täyden palvelun rakennusliike!
Runsas eritys vielä 3-4 vrk tapaturmasta voi viitata vierasesineeseen ja edellyttää sen kirurgista poistoa. Tässä muutamia Konitohtorin vinkkejä hevosen haavahoitoon liittyen! Apua, hevosellani on haava! Mitä tehdä, kun sattuu haaveri. Suihkuttaessa pyri huolehtimaan siitä, ettei haavaan jäisi karvaa, likaa tai em. Suurikokoiset haavat, nivelalueella olevat haavat, raajojen alaosien, silmäluomien ja pään alueen suuremmat haavat ovat tilanteita joissa eläinlääkärin arvio on paikallaan. Näissä usein hyvinkin yllättävissä ja nopeissa tilanteissa etenkin pään ja raajojen alueelle tulee herkästi haavoja tai naarmuja, kun hevonen väistää mutta ympäristön hahmotuskyky pettää. Asianmukaisesti annettu nopea ensiapu tuo lisäarvoa myös tilanteissa, joissa päädytään kirurgiseen hoitoon eli haavan ompeluun. Ensiapuna puhdista haava-alue mahdollisimman perusteellisesti heti tapaturman jälkeen ja huolehdi verenvuodon tyrehdyttämisestä ja haavan sitomisesta. Kun haaveri sattuu, on jälki joskus sen mukaista. Jo infektoitumaan päässeitä haavoja ei voida sulkea ompelein, joten kunnolliseen haavahuuhteluun kannattaa panostaa; se voi paitsi auttaa jatkohoidossa myös lyhentää paranemisaikaa huomattavasti, jopa viikoilla. Kun haava ei tulehdu, se paranee nopeasti! Suihkuta haavaa juoksevalla, haalealla vedellä noin 10-15 min ajan. Runsaan verenvuodon tyrehdyttäminen onnistuu raajoissa kiristyssiteellä ja muualla aluetta voimakkaasti painamalla (esim. 44 n Konitohtori Pia Martikainen K un havaitset hevosella haavan, päättele haavan sijainnista ja koosta, onko syytä kutsua eläinlääkäri paikalle tilannearviota varten. puhtaalla pyyhkeellä). Vaikka tapaus ei vaatisikaan varsinaista kirurgista hoitoa, haavan tarkastaminen ja perusteellinen puhdistaminen rauhoituksessa, kipulääkitys ja tarkat jatkohoito-ohjeet voivat olla tarpeen. Haavan huuhtelu Haavan puhdistus mahdollisimman nopeasti vaurion tapahtumisen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää haavainfektion ennaltaehkäisemiseksi. Jos kudos muuttuu harmaaksi, on paine liian kova. Hevosella tavallisia haavaan päätyviä vierasesineitä ovat hiekka ja pienet kivet kaatumisen yhteydessä, puutikut tai naulat rikkoontuneesta aidasta jne. vierasesineitä. Älä käytä kaivokylmää vettä (jos mahdollista) äläkä kovaa painetta. Käytä sormiasi, haavataitoksia ja pinHevonen on suuri eläin ja liikkuu kovaa vauhtia. Alueen ympäristön viilentäminen esim. kylmäpakkauksella auttaa verenvuotoa vähentävästi. Saaliseläimenä hevonen tyypillisesti reagoi pakenemalla vaarattomissakin tilanteissa. Hiekka, pienet kivet, tikun palaset tai pieni luunsiru ovat tavallisia vierasesinelöydöksiä, kun hevosen haava ei ota parantuakseen.
Hyvä peruskäyttöön sopiva haavaside koostuu 1) haavataitoksesta (mieluiten tarttumaton) joka tulee suoraan haavaa vasten 2) runsaasta pehmustekerroksesta 3) itseensä tarttuvasta sidemateriaalista. alkoholipitoisia desinfektioaineita). Kutsu apua ennemmin ajoissa kuin liian myöhään! Pidä tetanusrokotus aina voimassa. Erittävä haava suihkutetaan kädenlämpöisellä vedellä 5-10 minuutin ajan kerran päivässä. Nykyään erityisesti haavahoidossa vältetään turhia antibioottihoitoja ja suositaan tehokasta paikallishoitoa. Konitohtorin vinkit Ennaltaehkäisy on paras hoito! Tapaturmia on vaikea ennustaa, mutta varaa tallikaappiisi nykyaikaiset haavahoitotuotteet ja tarvittavat sidetarvikkeet ensiapua varten. Suihkutuksen jälkeen haavan annetaan kuivua tai se kuivataan puhtaalla pyyhkeellä tai taitoksilla. Haavaan ei sellaista, mitä et voisi laittaa silmäänkin Seuraavaksi haava voidaan desinfioida eli käsitellä kauttaaltaan antiseptisella aineella. Vaihda side kuitenkin uuteen heti, mikäli se pääsee. Ärsyttävät aineet aiheuttavat alueelle ”hälytystilan” joka haittaa paranemisprosessia ja sen tiedetään hevosella myös voivan johtaa ikävään ja paranemista haittaavaan liikalihan muodostukseen. Erityisesti jo muutaman tunnin vanha haava hyötyy suuresti tästä käsittelystä. Käytä siteen teossa mieluiten tarttumattomia haavataitoksia ja pehmikkeeksi runsaasti kipsinalusvanua, jottei side aiheuta painevaurioita. Muista myös, että juoksevalla vedellä huuhtominen estää veren hyytymisen ja poistaa jo muodostuneet hyytymät, eli runsaasti vuotavissa haavoissa pidetään maalaisjärki mukana, karkean lian alueelta poistavan lyhyen vesihuuhtelun jälkeen siirrytään uudestaan tyrehdyttämään akuutti voimakas verenvuoto. Vältä kovaa painetta ja kaivokylmää vettä. Haavahoidossa äärimmäisen tärkeä muistisääntö kuitenkin on, että haavaan ei saisi laittaa mitään sellaista, mikä ei sovi laitettavaksi silmäänkin. Myös rasvojen käyttö voi hidastaa haavan paranemista, nykytiedon mukaan kaikkien haavapintaan suoraan kontaktissa olevien tuotteiden tulisi mieluiten olla vesiliukoisia. Vetericyn). Haavaside vaihdetaan uuteen 1-2 kertaa päivässä (tai eläinlääkärin antaman ohjeen mukaan) ja samalla haava puhdistetaan huuhtelemalla ja desinfioimalla kuten edellä. Punainen väri on haavan ystävä! Älä säikähdä, jos haavapinta on kauniin punainen tai verekäs kun otat siteen pois tai haava tihkuu verta sitä puhdistaessa. Tähän tarkoitukseen on vasta muutaman viime vuoden aikana tullut markkinoille tehokkaita mutta hellävaraisia vesipohjaisia haavasuihkeita ja hydrogeelejä jotka sopivat käytettäväksi suoraan haavaan. 2. Sen sijaan samea keltainen, vihertävä, harmaa ja tummanpuhuvan musta väri ovat varoitusmerkkejä, ne eivät kuulu haava-alueelle. 45 . Tetanus on maaperässä yleisesti esiintyvä bakteeri joka voi haavaan joutuessaan aiheuttaa hevosella kuolemaan johtavan jäykkäkouristukseksi kutsutun halvaantumisen. Kun haaveri käy, on myöhäistä lähteä ostoksille! Jos tallilla ei ole lämmintä juoksevaa vettä, hanki kasvien ruiskutukseen tarkoitettu painesäiliö ja vedenkeitin. Vaihda side vähintään kerran vuorokaudessa. Jos haavaerite muuttuu samean kellertävänvihreäksi tai pahanhajuiseksi voi kyseessä olla haavainfektio. Näin saat vesihoidettua haavan missä vaan vaikka laitumella – sopivan lämpöisellä vedellä ja paineella. Nykyään erityisesti haavahoidossa vältetään turhia antibioottihoitoja ja suositaan tehokasta paikallishoitoa. Suihkutuksen jälkeen haavan annetaan kuivua/se kuivataan esim. Pelkkä perusteellinen juoksevalla vedellä huuhtelu on siis parempi ensiapu, jos haavaan sopivaa desinfioivaa tuotetta ei juuri siihen hätään ole saatavilla. Haavan normaaliin paranemisprosessiin kuuluu kudosnesteen eritys, joka on runsaimmillaan n. settejä, muista kuitenkin oma turvallisuutesi ennen kaikkea. Haavahoito kotitallilla 1. Haava-alue suojataan siteellä, jos mahdollista. Jotkut hyvinkin tavallisesti tallikaapeista löytyvät desinfioivat tuotteet eivät sovi käytettäväksi suoraan haavaan ja vaikka omistaja hyvää tarkoittaakin, ne saattavat jopa hidastaa ja estää haavan paranemista. Haavaa on siis kohdeltava hyvin hellävaraisesti; varmista aina tuotteen sopivuus haavahoitotarkoitukseen, ettet tee tietämättäsi hallaa paranemaan alkavalle kudokselle! Haavan suojaaminen ja jatkohoito Seuraavaksi haavan suojaksi laitetaan side, jos se vain on haavan sijainnin osalta mahdollista. Haavojen hoitokäytännöt ja suositukset ovat muuttuneet suuresti viime vuosina. Haava käsitellään kirvelemättömällä, haavaan käytettäväksi sopivalla antiseptilla (esim. Side suojaa haavaa ympäristöolosuhteilta sekä likaantumiselta. puhtaalla pyyhkeellä varovasti taputellen. Älä siis koskaan laita haavaan mitään ärsyttävää tai kirvelevää (esim. Raajoissa tämä on helppoa, rungon alueella haasteellisempaa. Tetanusrokote tehostetaan kahden vuoden välein. Nämä nykyaikaiset tuotteet ehkäisevät oikein käytettyinä haavainfektioita tehokkaasti ja ovatkin varsin suositeltava hankinta tallikaappiin ensiavuksi haavojen varalle. Suuri osa haavoista paranee nopeasti ja tulehtumatta oikeanlaisella paikallishoidolla. Käytä aina runsaasti pehmustetta (kipsinalusvanu paras vaihtoehto) ja älä vedä sidettä liian tiukalle, jottei haavan paranemiselle tärkeä verenkierto alueelle esty. Muista nyrkkisääntö: haavaan ei tule laittaa mitään, mitä et voisi laittaa silmäänkin! 3. 2 vrk vauriosta ja vähenee tämän jälkeen
Vetericyn) Sakset ja pinsetit Kertakäyttökäsineitä Muovikelmua Pieniä pyyhkeitä Muutama kylmäpakkaus Ilmastointiteippirulla Desinfioiva shampoo Hevosen erikoisominaisuus on liikalihan muodostaminen. Samaa sidettä voidaan loppuparanemisvaiheessa pitää paikallaan pidempiä aikoja lähinnä vain arpeutuvan haavan suojana uudelta loukkaantumiselta. Ompelematta jätetyt haavat paranevat kyllä, mutta huomattavasti hitaammin. Ompelua kannattaa siis yrittää, jos haava on tuore ja puhdistettu asianmukaisesti. Erittämätöntä, jo siistimpää haavaa ei ole suositeltavaa enää suihkuttaa vedellä, ellei se erityisesti likaannu. 80% onkin pelkkiä hammashoitoja; koko tallin hevosten hammashoitoja Pia tekee sopimuksesta myös pidemmän matkan päähän. Jos haava näyttää harmittomalta mutta jalkaa koukistaessa haavasta valuu ulos kirkkaahkoa nestettä, ulottuu haava niveleen saakka. Kunhan verenvuodon tyrehdyttämisestä huolehditaan ja vauriot saadaan puhdistettua asianmukaisesti mahdollisimman pian tapaturman jälkeen, on paranemisennuste useimmiten hyvä. Runsaasti erittävä tai tulehtunut haava puhdistetaan jopa 3-4 kertaa päivässä, jotta eritteet eivät muhisi haavassa pitkiä aikoja. n Teksti ja kuvat: Pia Martikainen la ei ole eritystä tai karkeaa likaa. Haava-alueelle kohdistuvan liikkeen, hankauksen ja ärsyttävien aineiden käytön tiedetään edesauttavan liikalihamuodostusta. Milloin tarvitaan eläinlääkäriä. Mikäli eritys on edelleen runsasta, vaikka tapaturmasta on jo useita päiviä, on haava syytä jälkitarkastaa. Ota yhteys eläinlääkäriin! Haavan paranemisen tulisi edistyä päivittäin, ainakaan tilanne ei saisi ottaa takapakkia. Nivelhaavan hoito vaatii useimmiten klinikkaolosuhteita. Hevonen on suuri eläin ja ihmisen silmään suurelta vaikuttava verenvuotokaan ei aina ole vakavaa hevosen kokoon suhteutettuna. Pia Martikainen on työskennellyt eläinlääkärinä vuodesta 2004 alkaen ja erityinen kiinnostuksen kohde on hevosten hammashuolto. Vetflex) Antiseptinen haavasuihke (esim. Rungon alueella kohtuullisen suurehkotkin haavat ovat usein harmittomia, vaikka näyttävätkin hurjilta. Silmäluomien ja raajojen alaosien haavat ovat useimmiten sellaisia, että ne hyötyvät kirurgisesta hoidosta. Esim. Haavan sijainnilla on suuri merkitys arvioitaessa tilanteen vakavuutta ja kiireellisyyttä. Näissä tilanteissa on syytä epäillä, että haava on joko infektoitunut tai haavassa on vierasesine joka ylläpitää runsasta eritystä. 46 Yhteistyössä Konitohtorin kanssa: Vetericyn Plus Ensiaputarpeet tallikaappiin Haavataitoksia (myös tarttumattomia) Kipsinalusvanua (tai rulla gamgeeta) Itseensä tarttuvaa sidettä (esim. Käsittely haavaan sopivalla antiseptilla tai hydrogelillä riittää, jos alueelseen. Pia tekee kokopäiväisesti kiertävää hevospraktiikkaa eli tallikäyntejä pääosin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Kostea haude vaihdetaan uuteen aina vähintään 8-12 h välein. Varoitusmerkki mahdollisesta niveleen saakka ulottuvasta haavasta sijainnin lisäksi on vähitellen (tunneissa) pahentuva ontuma. Kosteaa haudetta käytetään maksimissaan 1 (-2) vrk ajan. Myös haavahoito sekä silmäja ihosairaudet ovat Konitohtorin kiinnostuksen kohteita ja jatkokoulutuksia näistä aiheista on käytynä sekä kotimaassa että ulkomailla. Pienissä, syvissä pistohaavoissa sen sijaan piilee muutamakin näkymätön ja vakava uhka. Raajojen alaosien suuremmat haavat hyötyvät myös kirurgisesta hoidosta. Joissain tapauksissa ensimmäisen vuorokauden ajan on hyödyllistä käyttää desinfioivaa kosteaa haudetta haavaa vasten (esim. Kutsu eläinlääkäri kuitenkin aina paikalle, jos haava on suurikokoinen ja on vuotanut runsaasti. Joskus runsaasti erittävät haavat on parempi alkuvaiheessa hoitaa ilman sidettä. Niveleen ulottuva haava on aina välitöntä hoitoa vaativa hätätapaus, vaikka hevonen ei heti olisikaan jalaton. Näin toki myös, jos erityksen ulkonäkö on muuttunut tai erite haisee pahalle. Mikäli aiemmin siisti tai jo parantumaan lähtenyt haava alkaa uudelleen punoittaa, kuumottaa, erittää tai alueella ilmenee huomattavaa turvotusta ja kipua, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin. Silmäluomien haavoissa myös itse silmä on tärkeää tarkastaa, ettei siihen ole kohdistunut hoitoa vaativia vaurioita. Hauteessa haavaa vasten tarkoitettu taitos kostutetaan kauttaaltaan haavaan sopivalla desinfioivalla aineella (ei saa olla ärsyttävää!) ja taitoksen päälle ennen pehmustekerrosta asetetaan nestettä läpäisemätön kalvo, jotta desinfioiva aine pysyy haava-alueella eikä imeydy ja haihdu haavataitoksen läpi pois. Hoitokertoja voi vähentää, kun haavan eritys vähenee. Täysin normaaliin haavan korjausja paranemisprosessiin liittyy runsaahko eritys n. Ota siis välittömästi yhteys eläinlääkäriin/klinikalle, jos havaitset nivelalueella haavan, jonka epäilet ulottuvan niveleen asti. Ainoa tehokas hoito on nivelhuuhtelu, pelkkä lääkekuuri ei pelasta niveltä. Kiertävää hevospraktiikka Konitohtori eli eläinlääkäri Pia Martikainen on yksityinen hevospraktikko Nurmijärveltä. Pistohaavoissa on syytä pitää myös jäykkäkouristuksen mahdollisuus mielessä. pala puhdasta muovipussia tai talousmuovikelmua käy tähän tarkoitukseen. Päivittäiset puhdistukset ja siteenvaihdot määräytyvät siis sen mukaan, minkälainen haava on kyseessä, missä haava sijaitsee ja miten haava käyttäytyy. raajojen alaosien haavat ja imusuonentulehdukselle herkät hevoset). Niveleen ulottuva haava voi hoitamattomana johtaa jopa hevosen lopetukseen tai vähintään urheilu-uran päätök. 2 vrk kohdalla ja eritys vähenee jo selkeästi 3-4 vrk kohdalla vauriosta, jos haava ei ole päässyt infektoitumaan. Asianmukainen hoito on annettava 24 h kuluessa vauriosta. Erityisesti raajojen alueella hevosen elimistö saattaa alkaa muodostamaan paikalle ylimäärin arpikudosta eli liikalihaa joka edelleen estää ja hidastaa paranemista. selkeästi likaantumaan ja kostumaan läpi. Tällä hetkellä Konitohtorin vuosittaisista potilaskäynneistä jopa n. Jos silmäluomi on täysin halki, on se syytä ommella, jotta silmän toiminta pysyy normaalina
Ei haise pahalle . Ei allergisoi . Tekevälle sattuu. Ei kirvele . Älä laita haavaan mitään, mitä et voisi laittaa silmäänkin. . Luonnollinen, turvallinen, tehokas www.vetericyn.?
Suurimmat yrityskohtaiset liikevaihdot muodostuvat todennäköisesti erilaisista toiminnoista. Hevostaloudella on myös vaikutuksia sitä ympäröiviin elinkeinoihin, kuten rehuntuotantoon, varusteteollisuuteen ja eläinlääkintäpalveluihin. Yhteistyöverkoston taustalla ovat hevosalan valtakunnalliset järjestöt Hippolis, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Luonnonvarakeskus Luke Hevostalous ja sidosryhmät. Entisaikojen välttämättömästä kulkuneuvosta sekä maaja metsätalouden työhevosista hevosen rooli nähdään nykyään ja lähitulevaisuudessa Hevostaloudessa liikkuu vuosittain noin 830 miljoonaa euroa ja erilaiset hevosyritykset työllistävät Suomessa noin 15 000 ihmistä kokotai osa-aikaisesti. Hevostalous lukuina -tilastot on koottu Mahdollisuuksien hevonen -verkoston yhteistyönä. Erikoistumista ja monipuolistumista Hevosalalla toimii varsin laaja kirjo erilaisia yrityksiä. Hevosalan ja hevosen rooli on muuttunut muun yhteiskunnan mukana. Joka kymmenennen hevosalan yrityksen toiminta on kasvuhakuista, kerrotaan Uudistuva hevostalous, Hevosyrittäjyyskysely 2017 -julkaisussa. 48 H evosala on toimiala, joka tarjoaa työtä, yritystoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Lisäksi on muun muassa hevosten kas. Suomessa on noin 16 000 tallia, ilmenee Hevostalous lukuina 2016 -tilastosta. Sen mukaan Hippokseen rekisteröityjä hevosia on Suomessa nyt 74 200, joista vuonna 2016 oli 19 500 ratsuja. Suomenhevosia maassamme on 19 200, joista osa on ratsuja osa ravikäytössä, ja lämminverisiä ravihevosia 25 100. Viime vuonna syntyi 2 700 varsaa. Ratsujen määrä on hieman lisääntynyt, sillä vuonna 2009 niiden lukumäärä oli 17 500. Hevospaikkojen määrän ja yritystoiminnan iän kasvaessa yritysten liikevaihto kasvoi. Hevosyrittäjyys Suomessa – monta tietä menestykseen entistä vahvemmin hyvinvoinnin edistäjänä kuntoutus-, matkailuja virkistyspalveluissa. Hevostaloudella on vaikutuksia sitä ympäröiviin elinkeinoihin, kuten rehuntuotantoon. – Paljon erilaisilla konsepteilla toimivia ratsastuskouluja, täysihoitotalleja, ravitalleja sekä erilaista valmennustoimintaa tarjoavia yrityksiä, kuten hevosten ratsutus, koulutus ja kilpahevosten valmennus toimintaa
Kaikkiaan ratsastustalleja Suomessa on noin tuhat, joista puolet on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. 49 . Hevosavusteinen toiminta ja hevosten hoitopalvelut ovat naisvaltaisia, ja ravivalmennus ja kengitys miesten aloja, ilmenee Uudistuva hevostalous, Hevosyrittäjyyskysely 2017 -julkaisusta. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen -hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Fintot Oy ja Suomen Hippos ry vatukseen ja matkailuun liittyviä hevosalan yrityksiä ja työhevosiin liittyviä palveluja, kertoo monialaiseen maaseutuyrittämiseen perehtynyt yliopistonlehtori Leena Rantamäki-Lahtinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Hevosyrittäjyys Suomessa – monta tietä menestykseen ja ihmisten fysioterapeutit, Leena Rantamäki-Lahtinen sanoo. Lähde: Suomen Hippos ry. Vaikka ratsastustoimintaa harjoitetaan koko maassa, ratsutalliyritykset keskittyvät kaupunkien läheisyyteen, ilmenee Hevostalous lukuina 2016 -tilastosta. Hevosalan avainluvut Suomessa vuonna 2016 Suomen hevosalan avainluvut. Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleja oli vuoden 2016 lopussa kaikkiaan 397, joista 250 on ratsastuskouluja, 74 harrastetallia, 45 yksityistallia, 5 vaellustallia ja 23 hevosavusteisia palveluja tarjoavia talleja. Lisäksi alallla on paljon sidostoimialoja, muun muassa eläinlääkintä, kengitys, rakentaminen, tarvikemyynnit, rehuntoimittajat, sekä hevosten Hevosten kokonaismäärät Suomessa 2009-2016 Hevosten kokonaismäärät Suomessa vuosina 2009-2016. Suomen Ratsastajainliitto on vuonna 1920 perustettu ratsastusurheilun ja -harrastuksen hallintosekä edunvalvontajärjestö. Yrittäjän liiketoimintaja ammattiosaamisen lisäksi menestyvien yritysten takaa löytyy yrittäjän kyky tunnistaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Hevosmatkailuyrityksiä on eniten Pohjois-Suomessa kun taas kasvatustoimintaa on eniten Itä-Suomessa. Karsinapaikkojen vuokrausta ja täysihoitoa sekä ratsastuspalveluita tarjoavat ovat hevospaikoiltaan suurimmat hevosalan yritykset. Alalla on positiivisia vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 miljoonan euron kokonaisvaikutus lähiseudulle. – Terveellä yritystoiminnalla on aina taloudellisia tavoitteita, jotka mahdollistavat yrityksen muiden, esimerkiksi arvoihin, hevosten hyvinvointiin ja toiminnan laatutasoon liittyvien tavoitteiden mahdollistamisen. Luku on Suomen Ratsastajainliiton arvio, joka perustuu Kansalliseen liikuntatutkimukseen 2009-2010 sekä ratsastuksen yleisiin trendeihin. – Kenttä on todella laaja, ja moni yritys on monialainen, eli harjoittaa useampaa hevosalan yritystoimintaa samaan aikaan, tai yhdistää hevosalan toimintaa muuhun, esimerkiksi matkailuun, liikuntapalveluihin ja kauppaan. Osa ratsastuskouluista on erikoistunut tiettyihin pienempiin lajeihin, esimerkiksi valjakkoajoon, lännenratsastukseen, working equitationiin, vaellusratsastukseen tai keskiaikaiseen ratsastukseen. Ratsastusta harrastaa 170 000 suomalaista, joista yli puolet on aikuisia. – Menestyvän hevosyrityksen tärkein voimavara on aina yrittäjä itse. Suomalaisten liikuttaja Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle myös muille toimialoille
Lisenssihaltijat, joilla vähintään 1 startti/vuosi. Lähde: Suomen Hippos ry Suomessa syntyneet varsat 2011-2016 Suomessa syntyneet varsat vuosina 2011-2016. 50 Raviurheilun valmennusja ohjastajalisenssit Valmennusja ohjastajalisenssit vuosina 2012-2016. Lähde: Suomen Hippos ry Ratsastusta harrastaa 170 000 suomalaista, joista yli puolet on aikuisia. – Kenttä on todella laaja, ja moni yritys monialainen, eli harjoittaa useampaa hevosalan yritystoimintaa samaan aikaan, sanoo Leena RantamäkiLahtinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta.
Lähde: Luonnonvarakeskus ja Maanmittauslaitos – Ala on haastava ja kilpailu usein kovaa. Hevoskasvatuksen tärkeä tehtävä on paitsi tuottaa käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia myös ylläpitää hevostaitoja ja siirtää niitä sukupolvilta toiselle. Hevosten kansallinen tuki ja alkuperäisrotutuki Hevostaloudelle myönnetyt tuet ja tuensaajien lukumäärä vuosina 2011-2016. . Hevosala on suhdanneherkkä ala, joten talouden taantuma näkyy myös kasvatuksen määrän vähenemisessä viimeisten vuosien aikana, kerrotaan Hevostalous lukuina -julkaisussa. Hevosala onkin siirtynyt tai siirtymässä määrällisestä kasvusta niin sanottuun laadulliseen kasvuun. Hevoskasvatus hyödyttää maaseutua ja suomalaista maataloutta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kilpailijoita eivät ole niinkään muut hevosalan yrittäjät vaan muut vapaa-ajan käyttömuodot. Vuonna 2016 yli 1000 vaikeasti vammautunutta henkilöä sai ratsastusterapiaan perustuvaa, Kelan korvaamaa kuntoutusta. Teksti: Tuuli Turtola Lähteet: Hevostalous lukuina 2016 -julkaisu, Hippolis Uusi Hevostalous toukokuun 2017 Hevosyrittäjäuutiset, Leena Rantamäki-Lahtinen Helsingin Yliopisto Ala on haastava ja kilpailu usein kovaa. Hevosta käytetään monipuolisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Suhdanneherkkä ala Suomalaisen hevostalouden perusta on kotimainen hevoskasvatus. – Monet hevosalan yrittäjät ovat panostaneet osaamisen kehittämiseen, ja se näkyy. Hevosala muutoksessa Hevosala on muun yhteiskunnan mukana kehittynyt kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Yritykset ovat erikoistuneet ja löytäneet omista vahvuuksistaan todella innovatiivisia ratkaisuja, Leena Rantamäki-Lahtinen sanoo. 51 Hevosmatkailuyrityksiä on eniten Pohjois-Suomessa kun taas kasvatustoimintaa on eniten Itä-Suomessa. Toisaalta monet yrittäjät tuntevat hyvin asiakkaansa ja toimintakenttänsä ja osaavat lukea trendien ja ajan muutosta todella hyvin, hän sanoo. Myös erilaiset hevosiin liittyvät terveyspalvelut, kuten ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta työllistävät hevosalan yrittäjiä. Kilpailijoita eivät ole niinkään muut hevosalan yrittäjät vaan muut vapaa-ajan käyttömuodot.
Omia hevosia talleissa asuu noin 140 ja arkivahvuus on 250 hevosta. Opistolla työskentelee vajaat 90 henkilöä. Hevosopisto on yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoja. Kuva: YHO n Hevosopisto. Suuri osa rahoituksesta tulee myös palveluiden myynnistä ja tilojen vuokraamisesta, kertoo Ypäjän Hevosopiston markkinointija viestintäpäällikkö Marian Seppälä. 52 Y päjän Hevosopiston omistavat tänään Suomen valtio, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Tapahtumista riippuen viikonloppuisin hevosia voi olla paljon enemmän. Ammatilliseen koulutukseen saadaan valtionrahoitusta ja vastikään myönnetylle valtakunnalliselle valmennuskeskustoiminnalle myös. Hevosopiston pääasiallinen tehtävä on järjestää laaja-alaista hevosalan kouHevosopistosta kansainvälisen tason ammattilaisia Ypäjän Hevosopisto on tänä päivänä kansainvälisesti arvostettu edelläkävijä sekä hevosjalostuksenettä hevosalan opetuksen saralla Kuninkuusravien tunnelmia, taluttajana opiskelija Piia Riihuhta, kuskina hevosopiston opettaja Simo Palovaara. Kuva: Irina Keinänen Ypäjän Hevosopiston päärakennus henkii aikansa tunnelmaa. – Hevosopisto Oy ylläpitää alueita, rakennuksia ja toimintoja. Opiskelijoita on vuosittain 250
53 . Derbykenttä odottaa kilpailijoita. Kuva: Ilari Rantala lutusta, josta valmistuu kansainvälisen tason ammattilaisia. . Hevosopiston vuosittainen kauden päätapahtuma Finnderby on järjestetty vuodesta 1973 alkaen. Lisäksi toimintoihin kuuluvat maajoukkuevalmennus, ratsastuskilpailut, valmentajakoulutus, toimihenkilökoulutus sekä monenlaisten tapahtumien järjestäminen. Kuva: YHO. Hevosten kasvatus kuuluu edelleen opiston toimenkuvaan.
Nykyään suomenhevosen ympärille on muodostunut uusia innovaatioita ja hevosurheilutoiminta on kehittynyt huimasti. Suomenhevosissa on monia merkittäviä ratsuja, joista mainittakoon Kelmi, sekä ravureista Ypäjä Ilmestyvä ja Eila. Kuva: Marian Seppälä Vaativalla vesiesteellä ErinLosvik ja Daffodills Flamenco. Harrastajien määrä on edelleen kasvanut, mutta uusi koulutusreformi vaatii vastaamaan erityisesti taloudellisiin haasteisiin, valtionavun pienentyessä uudistusten myötä. – Aina on tarve kehittyä. n Teksti: Erja Pekkala Opiskelijoita viemässä oreja laitumelle. Hevosenhoitajat työllistyvät alalla hyvin. – Pääosa hevosista on meillä opetuskäytössä, osa myös valmennusja kilpailukäytössä ja osa jalostuskäytössä. Opetushallitus kutsuu meidät mukaan kehittämään hevosalan koulutusta, kun se on ajankohtaista, tällä hetkellä edustajamme on mukana tutkintouudistusta työstävässä toimikunnassa, selostaa Seppälä. – Osallistumme ahkerasti esimerkiksi oppilaitosten väliseen yhteistyöhön erilaisissa hankkeissa. Jo alun perin Ypäjällä on ollut iso merkitys toimia suomenhevossiittolana. Lisäksi avaamme tuota pikaa vastaanoton palvellaksemme vieraitamme entistä paremmin. Tulevaisuuden suunnitelmia Opistolla katsotaan luottavaisena tulevaisuuteen. Puoliverisistä hevosista merkittävin tällä hetkellä lienee Ypäjä Yando, joka kilpailee GP tasolla kansainvälisesti. – Lisäksi kasvatamme muutamia FWB-varsoja vuosittain. Opistolla on myös joitakin lämminverisiä ravureita ja puoliverisiä ratsuja sekä muutamia poneja. Koulutus saa arvostusta Ypäjän hevosalan koulutus on kansainvälisestikin tunnettua ja hyväksyttyä. Suomenhevosvarsoja syntyy vuosittain keskimäärin seitsemän, Seppälä kertoo. Meille on kertynyt vuosien aikana korjausvelkaa ja työstämme nyt niitä, emmekä investoi uusiin rakennuksiin. Parannamme kenttäratsastuksen maastoesteitä kohti ensi kesän kenttä PM-kilpailuja asentamalla uudet turvallisuutta edistävät MIMSjärjestelmät. Olemme mukana myös kahdeksan oppilaitoksen Välkky-verkostossa, johon kuuluu meidän lisäksemme muun muassa Hyria ja Forssan ammatti-instituutti. Kuva: Irina Keinänen – Hevosopisto toimii aktiivisessa yhteistyössä Suomen Hippoksen ja Ratsujalostusliiton kanssa tapahtumien järjestelyissä. Seuraava tähtäin voi olla jo ratsastuksen olympiavalmennus keskus. 54 Ratsastuksenohjaajaopiskelijat tämän kevään avoimissa ovissa. Järjestämme vuosittain muun muassa Ratsuoripäivät, laatuarvosteluja, irtohypytyksiä ja nuorten hevosten festivaalit. Hevosopisto on edelleen hevosalan suurin oppilaitos Suomessa. Kuva Irina Keinänen – Pääosa hevosista on meillä opetuskäytössä.. Ypäjä-hallin pohjaa uudistettiin tänä keväänä. Suurin osa opiston hevosista on edelleen suomenhevosia. Valtio myönsi vasta opistolle virallisen hevosurheilun valmennuskeskus –statuksen
Etsittävä korvaavaa kasvua. Valtaosa hevosenhoitajista ja ratsastuksenopettajista valmistuu Ypäjältä. Ensimmäisessä vaiheessa ratsastuksen ja raviurheilun valmentajien koulutukset sekä ratsastuksen maajoukkueiden valmennukset keskitetään Ypäjälle. Opiskelijat työskentelevät hevosten kanssa ihan pikkuvarsoista alkaen. Hevosopisto Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kauppatieteiden maisteri Laura Airaksinen. Helmikuussa 1931 tasavallan presidentti vahvisti niin sanotun hevossiittolalain, jossa määrättiin seuraavaa: 1§ Valtion omistamalle Ypäjän pitäjässä sijaitsevalle Kartanonkylän tilalle, tarpeen tullen laajennettuna läheisillä, niin ikään Valtion omistamilla alueilla, perustetaan Valtion hevossiittola ja orikasvatuslaitos. Taustalla ovat maan hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Airaksinen on toiminut aiemmin hallituksen varapuheenjohtajana. Nykyinen kierros koskee 18:aa henkilötyövuotta. Hevosopisto on hevosalan tärkein keskus Suomessa. Lähde: HS Laura Airaksinen valittiin Hevosopisto Oy:n hallituksen johtoon toukokuun lopussa. Ammatillisen koulutuksen leikkaus on niin raju, että Hevosopiston on etsittävä korvaavaa kasvua valmennusja kilpailutoiminnasta. – Vuonna 1933 Ypäjällä aloitti armeijan ratsukoulu eli remonttikoulu, joka oli tarkoitettu ratsuhevosten, upseeriston ja oppilaiden koulutukseen. Asema mahdollistaa myös Olympiakomitean Olympic Training Center -aseman hakemisen. Nykyisellä toiminnalla on pitkät perinteet. Laura Airaksinen hallituksen johtoon . . Hallituksen jäseninä jatkavat valtion edustajana Porin kaupungin lakimies Anu Saltevo, Opetusja kulttuuriministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen, Kirsti Piminäinen Ypäjältä sekä sivistystoimenjohtaja Jarmo Pynnönen Forssasta. – Otan tehtävän innolla vastaan. Nykyiseen muotoonsa Hevosopisto on kehittynyt käymällä läpi myös sotavuodet, hevostalouden muutokset, laman ja koulutusreformit. Viime vuonna Hevosopisto teki 0,5 miljoonaa euroa tappiota, yli kuusi prosenttia kahdeksan miljoonan liikevaihdosta. Kuva: Sonja Holma Raskaat koulutusleikkaukset tuntuvat. Tänä vuonna juhlimme toiminnan aloittamisen 80-vuotisjuhlavuotta, Laine kertoo. Yksikään ratsastaja ei ratsasta olympialaisissa ilman ammattitaitoista hevosenhoitajaa, kengittäjää, hevoshierojaa ja valmentajaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja ammatillisen koulutuksen reformin sekä uuden valmennuskeskustoiminnan myötä. Myös kengitysja valjassepät, ratsuttajat ja ravialan ammattilaiset kouluttautuvat Ypäjällä. Jo tuolloin pidettiin tärkeänä myös hevosalan koulutuksen järjestämistä. Valtioneuvosto katsoi tarpeelliseksi keskittää hevosjalostusta, sekä perustaa sitä varten hevossiittolan. Hevosopistoon kohdistuu paljon odotuksia, joihin lähdemme vastaamaan yhteistyössä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, Airaksinen toteaa. 55 H evosopiston historia alkaa hieman Suomen itsenäistymisen jälkeen, jolloin armeijalle tuli lisääntyvä tarve hevosista. Koulutusleikkaukset vievät yhtiöltä pysyvästi 800 000 euroa vuosittain. Sitä paitsi sijoitetaan tänne hevoshoitokoulu, sekä puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu. Hevosopistolla ovat meneillään viimeiset hetket yt-kierroksesta. Opisto saa yli 65 prosenttia rahoituksestaan ammatillisesta koulutuksesta. Henkilökunta vähentyi kahdella ensimmäisellä kierroksella viidenneksen vuoden 2012 työntekijämäärästä. Tuon ajan tarve hevosissa keskittyi raskaampiin työhevosiin, kevyempiin monikäyttöisiin hevosiin, sekä armeijan tarvitsemiin ratsuihin. Loppu koostuu muun muassa valmennus-, kilpailuja leiritoiminnasta. Kierros on jo kolmas neljän vuoden sisään. Hevosalan koulutuksen ja tutkimuksen yhdistäminen loivat pohjan kansainväliselle suunnannäyttäjälle Ypäjän Hevosopiston menestystarina Ypäjän Hevosopisto on 80 vuotisen olemassaolonsa aikana kokenut useita muutoksia ja yhteiskunnan historian vaiheita. Tänä keväänä opetusja kulttuuriministeriö myönsi opistolle valtakunnallisen valmennuskeskuksen aseman, mikä auttaa muun muassa julkisen tuen saamista hevosurheilulle. Valinta oli yksimielinen. Kuva Marian Seppälä . Uudeksi jäseneksi Airaksisen tilalle valittiin Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall. Nyt on menossa kolmassukupolvi ihmisiä, jotka ovat kulkeneet hyvin pitkän ja määrätietoisen tien hevosopiston historiassa. Se tavoittaa kaikki hevosalan ammattilaiset jossakin kohtaa uraa. – Suomen valtion hevossiittola aloitti toimintansa vuonna 1937 ja samaan yhteyteen perustettiin myös valtion hevoskoulu, joka on lähtökohta nykyiselle laaja-alaiselle hevosalan koulutuksellemme. Hevosalan tulevaisuus kulkee käsi kädessä Hevosopiston kanssa. Nykyinen Ypäjän ratsastuskoulutus perustuu tähän vuonna 1933 aloitettuun kouluun, kertoo Ypäjän Hevosopiston kehittämispäällikkö Päivi Laine
Muita merkittäviä johtajia historian aikana on ollut muun muassa everstiluutnantti Lars Rönnquist , joka oli mukana hankkimassa hevosia Ruotsista vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten. – Aalto hankki Ilmajoelta tamman nimeltä Onnen Tähti, josta suoraa emälinjaa ovat muun muassa Hullumies, Oktaavia ja Vaellus. – Me emme ole juuttuneet perinteeseen, vaan olemme pystyneet hyödyntämään perintöä tuomalla sitä nykypäivään ja uudistumaan, kertoo Laine Hevosopiston menestyksen avaimista. Hän toi myös ensimmäiset puolustusvoimien ratsukot vuonna 1933 Lappeenrannasta Ypäjälle. Ypäjä Huttusen, Rosmon ja Samulin taustalla. Everstiluutnantti Mauno Roiha , joka osallistui useisiin olympialaisiin sekä esteettä kenttäratsastuksessa. Alkujaan armeijan ratsuja työhevoskeskukseksi perustettu laitos joutui miettimään tarkoitustaan, kun armeija siirsi hevosensa pois ja 60– luvulla työhevosten aika oli ohi. Meillä ei ole niin pitkiä perinteitä, kuin monilla vanhoilla hevosjalostusmailla, kuten Ranska ja Saksa. Nämä samat linjat ovat edelleen käytössä ja kasvatamme hevosia pääasiassa koulutukseen omaan käyttöön, Laine kertoo. Tämä on huomioitu myös ulkomailla. – Ensimmäinen johtaja Osmo Aalto oli kiinnostunut hevosjalostuksen ohella tutkimustyöstä. Olympiaratsastaja Ilmari Haimi , joka vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa onnistui ainoana suomalaisena viemään loppuun hyväksytyn suorituksen vaativalla kenttäesteradalla. – Olemme tehneet paljon yhteistyötä muun muassa Jokioisten Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa, muiden kansallisten tahojen kanssa sekä erittäin tärkeää kansainvälistä yhteistyötä, Päivi Laine kertoo. Toinen Ilmajoelta tullut tamma oli ratsusuunnan Maili, joka on mm. Ypäjä on tunnettu muun muassa pakastesperman käytön ja alkionsiirtojen uranuurtajana. Alkujaan armeijan miesten ammatista ja harrastuksesta on vuosien saatossa tullut naisvaltainen ala. – Kengitys ja seppälinjoilla on edelleen enemmän poikia, mutta ne ovat pieniä ryhmiä, Päivi Laine toteaa. Muutokset ja kriisit – Ypäjällä on koettu monta rakennemuutosta ja kriisikohtiakin. – Opiskelijoilla on omat hoitohevosensa ja he oppivat seuraamaan hevosen kehitystä ja poimimaan hyviä jalostusyksilöitä, Laine kertoo. Toisen sukupolven merkittäviä johtohenkilöitä on ollut Ilmari Haimin poika Kari Haimi, joka oli johdossa Suomen Ratsastusopiston aloittaessa vuonna 1971. 56 Tutkimus mukaan alusta asti Agronomi, MMM Osmo Aalto nimitettiin Valtion hevossiittolan ja hevoshoitokoulun ensimmäiseksi johtajaksi. Yksi linja on menestyneitä suomenhevosratsuja ja kaksi juoksijalinjaa. – Nykyään korostetaan sitä, että ammatillisessa koulutuksessa pitää näkyä ammatillinen näkökulma. n. Vahvat emälinjat Osmo Aalto onnistui myös tekemään hyviä tammavalintoja ja hankkimaan Ypäjälle menestyviä emälinjoja, joista edelleen kasvatetaan kolmea linjaa. Hän teki monia innovaatioita ja opistolle on ollut valtava etu, että hevosalan huippututkimus ja koulutus ovat kulkeneet käsi kädessä. Näistä kaikista on selvitty osaksi myös siksi, että on onnistuttu mukautumaan hyödyntämällä kaikki olemassa olevat resurssit. 1940luvulla opistolla oli ensimmäinen naisopiskelija, 1970-luvulla puolet oli poikia ja 1990-luvulta lähtien pojat ovat olleet harvinaisia. Tarjolla ovat kaikki mahdolliset opintolinjat ja opetuskäytössä on koko hevosen elinkaari, mikä on opiskelijoille merkittävä etu. Tänä päivänä Ypäjällä voi opiskella erittäin laaja-alaisesti hevostaloutta. Nykyään Ypäjällä toimii myös Luonnonvarakeskuksen hevostutkimuskeskus. Ypäjällä opiskelija näkee hevosalan kokonaisuuden ja se on hieno lähtökohta lähteä erikoistumaan. – Olemme pystyneet toimimaan edelläkävijänä verrattuna vanhoihin eurooppalaisiin siittoloihin. Ypäjältä valmistuville on yleensä työpaikat valmiina ja heille on kova kysyntä myös ulkomaille. 90-luvun alussa tuli talousromahdus ja maatalousyhteiskunnan suuri muutos. Kuva: YHO merkiksi Ullerin, Ypäjä Illerin ja Ypäjä Julmurin taustalla. Hän oli hyvin kiinnostunut myös hevosiin liittyvästä tutkimustyöstä. Kuva: YHO – Olemme pystyneet hyödyntämään perintöä tuomalla sitä nykypäivään ja uudistumaan, kertoo Päivi Laine Hevosopiston menestyksen avaimista. 1950-60-lukujen taitteessa hankittiin myös Tampereelta Mauri Tuurnalta Laikka-niminen tamma, joka vaikuttaa tänä päivänä esiYpäjän vanhoja ratsastajia. Nykyään opiskelijoista suurin osa on tyttöjä. Meillä opiskelijat kouluttautuvat yhdessä kilpavalmentajien kanssa, sekä raviettä ratsastuspuolella
Mannerheim kuoli vuonna 1951 ja Käthy oli mukana 60 hevosen surusaattueessa. Myös presidentti Sauli Niinistöllä on Ypäjällä nimikkohevonen. Kuva: SRL/Anna Aalto Presidenttien hevoset Ypäjällä on suuri muistomerkki Marsalkan viimeiselle hevoselle.. Suomessa ei vielä tuolloin lämminverisillä ollut kilpailuoikeutta, joten Kekkonen joutui lähtemään orinsa kanssa kilpailemaan Ruotsin Solvallaan. Vuonna 1992 presidentti Mauno Koivisto teki valtiovierailun Kazakstaniin. Lahjoituksia valtiovierailuilta Vuonna 1957 Neuvostoliitto lahjoitti presidentti Urho Kekkoselle kaksi kantavana ollutta orlov-tammaa. Vuoden 1959 keväällä Kekkonen teki ensimmäisen virallisen valtiovierailun Neuvostoliittoon ja sai lahjaksi nopean orlov-oriin nimeltään Lento . Presidentti Tarja Halonen tervehtimässä suomenhevostammaansa Ypäjä Tarjaa ja taustalla Ypäjä Tarjan kuski Jari Ansio. Ypäjällä on suuri muistomerkki Marsalkan viimeiselle hevoselle. Hevonen oli nimeltään Zaslon ja se toimi Ypäjällä opetushevosena kuolemaansa saakka. Vaikka Käthylle oli luvattu Ypäjältä paikka luonnolliseen kuolemaan saakka, määräsi pääesikunta sen lopetettavaksi vuonna 1953. Maan presidentti lahjoitti Koivistolle vuonna 1985 syntyneen ratsun, joka oli rodultaan doninhevonen. Se on suomenhevostamma Ypäjä Juulia, syntynyt 28.4.2012. Hevonen sijoitettiin myös alkuun Ypäjälle. Kun Mannerheim erosi virastaan terveydellisistä syistä ja muutti Sveitsiin, sijoitettiin Käthy Ypäjälle. Tammat sijoitettiin Ypäjälle, jossa ne varsoivat seuraavana keväänä. Tammat asuvat Ypäjällä Vuonna 2004 Ypäjän kunta ja Hevosopisto lahjoittivat presidentti Tarja Haloselle suomenhevosvarsan, jonka nimi on Ypäjä Tarja. Tammat olivat nimeltään Bolovnitsa ja Krasavitsa , suomeksi nimet käännettiin Suosikiksi ja Kaunottareksi . Ypäjällä on asunut ja asuu edelleen Suomen valtionpäämiesten hevosia. Mannerheim sai lahjaksi ruotsalaiselta kenraalimajuri Ernst Linderilta hevosen nimeltä Käthy ja ensi kerran Marsalkka nähtiin hevosen selässä Viipurissa järjestetyssä paraatissa vuonna 1939. Varsa jäi Ypäjälle koulutettavaksi ja opetuskäyttöön. 57 . Kekkosen lämminveristen kerrotaan antaneen sysäystä lämminveristen kilpailuoikeuden hyväksymiseen myös Suomessa
Esteradalla on oltava riittävästi suoraa tilaa, että hevonen näkee hyvin eteenpäin. Entä millaisilla esteillä rata kannattaa aloittaa. Myös yksiväriset puomit ovat hevoselle vaikeita havaita, sillä niistä puuttuu eri värien tuoma kontrasti. Ratamestari voi vaikuttaa esteradan vaikeuteen huomattavasti esteiden puomien värien avulla. Eteenpäin osoittavat korvat kertovat hevosen katsovan eteenpäin ja taaksepäin osoittavat korvat taas sen katsovan taaksepäin. Johanna Mikkola on FEI:n II tason eli kansainvälisen tason ratamestari, Master-ratsastuksenopettaja, estevalmentaja, nuorten hevosten kouluttaja ja kansallisen tason esteratsastaja. Minkälainen rata sopii millekin tasolle. Muutama perusasia on hyvä pitää mielessä, kun rakentaa esterataa kilpailuihin tai esteratsastustunneille. Hevosen korvien asennosta voi päätellä minne se katsoo. Kaikki hevoset osaavat hypätä, mutta kaikista hevosista ei kuitenkaan ole varsinaisiksi estehevosiksi. Hän alkoi tehdä ratoja vuonna 1993 seuratasolla ja nykyään. Esimerkiksi liilaa väriä hevonen näkee todella huonosti. Vastaavasti hevoselle helpointa nähdä on kolmivärinen puomi, ratamestari Johanna Mikkola kertoo. Esteratsastuksessa radan vaikeuteen tai helppouteen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin seikat. Estekilpailuissa radan suunnittelusta vastaa ratamestari. Hevosella on varsin huono näkö, se ei pysty esimerkiksi näkemään yhtä aikaa eteen ja taakse. Esteradan rakennuksessa pätevät muutamat ajattomat perusperiaatteet. 58 E steradan vaikeustasoa, esimeriksi esteratsastuskilpailuissa, mitataan perinteisesti esteiden korkeuksina. – Hevosten maailmassa värillä on väliä. Esterata ratsukon mukaan Värillä on väliä Hevosen näkökyky on erilainen kuin ihmisillä, ja se asettaa omat haasteensa esteradan suunnittelussa
Esimerkiksi valkoinen puomi vasten valkoista aitaa on kokeneellekin estehevoselle erittäin vaikea. Yksivärisiä esteitä tulee välttää, sillä ne ovat hevosellekin vaikeita. Nykyään vesiesteiden vesimattoja on useita erivärisiä. Niistä musHevosella on varsin huono näkö, se ei pysty esimerkiksi näkemään yhtä aikaa eteen ja taakse. rakentaa ratoja läpi vuoden niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Myös taustan väreillä on väliä. Selkeitä linjoja Jos kyseessä on kokematon esteratsastaja, kannattaa Mikkolan mukaan noudattaa muutamia yksinkertaisia vinkkejä. 59 . Ratamestari voi vaikuttaa esteradan vaikeuteen huomattavasti esteiden puomien värien avulla. Hiekanvärinen puomi hiekkakentällä on myös huono valinta kokemattomalle ratsukolle. – Hevosten maailmassa värillä on väliä. Esterata voidaan rakentaa joko sisähalliin tai ulos hiekkatai nurmikentälle.
Kannattaa miettiä myös minne esteradan viimeisen esteen sijoittaa. Jos siellä on esimerkiksi tuomarien torni tai hevosen näkökulmasta pelottava yleisö, hevonen saattaa epäröidä esteen ylitystä. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä esteen takana on. 60 tan värinen aiheuttaa hevoselle eniten hämmästystä. Sisälle vai ulos. Tärkeää on, että hevonen pystyy kunnolla laukkaamaan eteenpäin. Myös esteiden sijoittelulla on suuri merkitys. Myös viimeisen esteen jälkeen hevoselle on oltava tilaa laukata, ettei rata pääty ”kuin seinään”. Esteen korkeus vaikuttaa hypyn kaareen. Esimerkiksi vesimatolla alkava sarjaeste olisi kohtuuttoman vaikea. – Liian ”ilmavat” esteet, esimerkiksi korkea este, joka on rakennettu vain parista harvaan asetellusta puomista, on vaikea kokemattomille ja nuorille hevosille. Esimerkiksi jos este on matala, hevonen sekä ponnistaa hyppyyn lähemmältä että laskeutuu lähemmälle estettä. Esterata on hyvä rakentaa niin, että siinä on selkeitä linjoja, jolloin hevonen tietää minne se on menossa.. Maneesissa seinät tulevat aina helposti vastaan. Pystyesteelle hevonen ponnistaa kaikista estetyypeistä kauimpaa. Esimerkiksi metrin korkuiselle esteelle hyvässä laukassa saapuva hevonen ponnistaa noin kaksi metriä ennen ja laskeutuu noin kaksi metriä esteen jälkeen. Tämä tarkoittaa kahden tai kolmen esteen muodostamaan kokonaisuutta, joka nostaa radan vaikeustasoa. Jos esteradalla on jokin este, mikä pitää kiertää, sen ympärillä pitää olla tilaa ainakin kaksi metriä, ettei ratsukko joudu menemään mistään ahtaasta välistä. Esteen korkeus oli 195 senttiä. Maneesit ovat yleensä pienempiä kuin ulkokentät, siksi niissä esteiden väliset etäisyydet ovat vastaavasti lyhyemmät kuin ulkokentillä. Esteiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon se, että hevoselle on riittävästi tilaa esteen molemmin puolin. – Musta vesimatto muistuttaa hevosesta maassa olevaa aukkoa tai kuoppaa ja on siksi vaikea, Johanna Mikkola sanoo. Johanna Mikkola estekilpailuissa Vestfoldissa Norjassa helmikuussa 2015. – Esimerkiksi okseria ei kannattaisi laittaa 15 metriä lähemmäksi seinää, etenkin jos maneesissa on katsomo ja yleisöä, silloin on 15 metriäkin aivan liian lähellä, Mikkola to Esteradalle voidaan myös sijoittaa niin sanottuja sarjaesteitä. – Jos kyseessä on kokematon ratsastaja tai kokematon hevonen, samaan esteeseen ei tule yhdistää liian monta vaikeaa tehtävää. Esterata voidaan rakentaa joko sisähalliin tai ulos hiekkatai nurmikentälle. Esteradan puskat ja kukkaistutukset eivät ole välttämättä pelkkiä koristeita. Erilaisten tehtävien ja esteiden merkitys Esteitä voi rakentaa erilaisiksi paitsi puomien väriä, myös niiden määrää ja asettelua muuttamalla. Vastaavasti helpoin estetyyppi on okseri, eli nouseva este, jonka takapuomi on etupuomeja korkeammalla. Esterata on hyvä rakentaa niin, että siinä on selkeitä linjoja, jolloin hevonen tietää minne se on menossa. Rataan kuuluu kilpailuluokan vaikeusasteen mukaan yleensä 8-20 estettä, joista osa voi olla sarjaesteitä. Täysin samanlaista rataa ei voi rakentaa ulkokentälle ja maneesiin, vaan rata muuttuu kokonaan erilaiseksi riippuen siitä minne se rakennetaan. Esteradan vaikeutta lisää myös kulma, josta ratsukko joutuu estettä lähestymään. Esteet on rakennettu siten, että ainakin niiden ylin osa on putoava. Niiden asettululla voidaan auttaa kokemattomia ratsastajia ohjaamaan hyviä teitä esteradalla. Esteen selkän maalinja, eli maapuomi, joka on yksi maassa oleva puomi, helpottaa esteen hahmottamista hevoselle, Mikkola sanoo. Kun kenttä on tarpeeksi suuri, ratamestarilla on vapaus rakentaa melkeinpä millainen esterata tahansa. Sarjaesteiden välissä hevonen saa ottaa vain yhden tai korkeintaan kaksi laukka-askelta
Kentän tai maneesin pohjan voi lanata tasaiseksi, ja kun hevonen on hyvässä laukassa, voi jälkeenpäin käydä mittaamassa askelten pohjaan jättämien jälkien etäisyyden. – Esteratsastus vaatii hevoselta paljon, ja esteradan rakentajilla ja ratamestareilla on suuri vastuu. Jos kyse on alemman tason kisoista tai kokemattomista ratsastajista, tulee radasta tehdä mahdollisimman helppo, Johanna Mikkola sanoo. Tallikisoissa yleensä mennään niillä estemateriaaleilla, mitä tallilta löytyy. Poneilla ja suomenhevosilla on yleensä tätä lyhyemmät laukka-askeleet, suomenhevosen laukka-askel voi olla jopa sama kuin isoilla poneilla. Teksti: Tuuli Turtola Kuva: Johanna Mikkolan arkisto Esteratsastus vaatii hevoselta paljon, ja esteradan rakentajilla ja ratamestareilla on suuri vastuu. Toki esteradan rakentamiseen vaikuttaa myös se, millaista materiaalia on käytettävissä. Sen voi itsekin mitata. Vaikka kilpailuissa mitellään ratsukkojen paremmuudesta, radan suunnittelussa lähtökohtana on aina se, että onnettomuuksia halutaan välttää. Ratsastaja voi itsekin kokeilla kävellä pohjalla, ilman hevosta, ja tunnustella miltä pohja tuntuu. Auringonsäteet voivat luoda esteiden eteen varjoja, jotka hämäävät hevosta. Toki esteitä voi ylittää ravissakin. Pystytkö itse ottamaan metrin askeleita. Myös käytettävissä oleva tila ja aikataulut vaikuttavat radan suunnitteluun. Kentän pohjalla suuri merkitys Ratsastuskentän tai hallin pohjalla on erittäin paljon merkitystä esteratsastuksessa. – Ravista hevonen voi hypätä aika isonkin esteen, jopa 1,20-1,30 metriä korkean, ja sitä voidaan käyttää muun muassa voimaharjoitteluna, koska siinä hevonen ei voi käyttää vauhtia hyväksi. Laukka-askelten pituudella on merkitystä, sillä niiden perusteella ratamestari laskee, miten esteitä sijoitetaan radalle.. 61 Laukka-askeleen mitalla Hevosen laukka-askeleen pituus on normaalisti noin 3,60 tai 3,70 metriä, maneesissa yleensä noin 3,50 metriä. Se on helpompaa jos apuna on noin 2,3-2,5 metrin etäisyydelle sijoitettu maapuomi, joka auttaa hevosta ottamaan oikean ponnistuspaikan, Johanna Mikkola neuvoo. Lyhyemmät laukka-askeleet tarkoittavat sitä, että hevonen tarvitsee lyhyemmät esteiden välit. Illalla rakennettu esterata voi aamulla näyttäytyä erilaisena, ja ehkä esteitä tarvitsee vielä siirrellä. Jopa yllättävät seikat kuten vuorokauden aika voi vaikuttaa radan vaikeuteen. Laukka-askelten pituudella on merkitystä, sillä niiden perusteella ratamestari laskee, miten esteitä sijoitetaan radalle. . Hevonen liikkuu aivan samalla tavalla. Etkö tiedä hevosesi laukka-askeleen pituutta
Jussi Karvonen. Radat ja joukkueet Hippoksen kehityspäällikkö Suvi Louhelainen ja tiedottaja Ilkka Nisula iloisevat yhteistyöstä jääkiekon SM-liigan kanssa. Herättelemme siis kummankin lajin kannattajia tutustumaan toiseen valtalajiin, sanoo Louhelainen. Liigatoiminnalla on saatu uusia omistajia hevosille ja hevosharrastusta tätä kautta kasvamaan. Ennakkomyynti oli hyvää Raviratojen edustajista kootaan kullekin hevoselle edustajisto, joka muodostaa omistajan mielipiteen, kun sitä tarvitaan. Valmentaja myös päättää kunkin hevosen edellytysten mukaan hevosen kilpailusuunnittelusta. Raviurheilun piirissä aiemmin toteutetut jättikimpat ovat onnistuneet hienosti ja tuoneet raviurheilun pariin uusia hevosenomistajia sekä antaneet positiivista potkua myös hevoshuutokaupalle. – Raviliigassa alueelliset joukkueet koostuvat 1 000 osuuden hevoskimpoista, joiden yksi omistusosuus maksaa 100 euroa. Ennakkomyynti päättyi toukokuun alussa, eikä myynnistä ole vielä lukuja, mutta menekki oli hyvä. Valmentajat ostavat 1,5-vuotiaat lämminverivarsat Ypäjän huutokaupasta 15.9. – Raviliigan lopussa 2020 joukkueiden hevosten saavuttamasta ravipalkintosummasta ja myyntihinnasta 50 prosenttia luovutetaan liigaseurojen valitsemaan kohteeseen, esimerkiksi juniorityöhön. Joukkueiden väreissä kilpailevat hevoset mittaavat paremmuuttaan vuoteen 2020 saakka jatkuvassa Raviliigassa. Raviliigoja on perustettu kaksi vuosina 2013 ja 2014. Lahden Pelicans saa poikkeusluvalla ostaa hevosensa Jokimaan raveissa loppukesästä. Osuuden omistajalle ei tule Raviliigan aikana mitään muita kuluja, Louhelainen sanoo. 50 prosenttia maksetaan takaisin omistajille, jotka voivat luovuttaa osuutensa hyväntekeväisyyteen. Syksyllä varsan ostoon Raviradat ovat hankkineet joukkueiden hevosille valmentajat, joiden tehtävänä on paitsi valmentaa hevonen ravuriksi myös Raviradoille ja jääkiekkojoukkueille yhteinen Raviliiga Hevoset juoksevat liigajoukkueiden väreissä 12 jääkiekon SM-liigajoukkuetta ja 11 Suomen ravirataa ovat perustaneet Raviliigan. Tavoitteena on, että jääkiekkoilun ystävät tulisivat raviradoille ja raviurheilun ystävät puolestaan suuntaisivat matkansa jäähalleille. – Tuolloin kyse oli raviurheilun sisällä toteutetuista projekteista. Hevoset ovat valmennuksessa 3,5 vuotta, minkä jälkeen ne huutokaupataan uusille omistajille. – Ennakkomyynti kohdistettiin etenkin jääkiekkojoukkueiden faniklubeille. Raviliigassa on ovat mukana SM-liigajoukkueista kaikki lukuunottamatta Ässiä, Lukkoa ja Kalpaa. Osa pelaajista harrastaa raveja tai heillä on osaomistuksia hevosista. Kuva: Hippos ylläpitää sitä omalla tallillaan. On mielenkiintoista nähdä, mitä kahden suurimman urheilulajin yhteistyö tuo tullessaan, sanoo Louhelainen. Raviliigalla toivomme saavamme lisää harrastajia joukkueiden faneista. . 62 R aviliigan tarkoituksena on saada Suomen kahden suosituimman urheilulajin jääkiekkoilun ja raviurheilun harrastajat tutustumaan toistensa lajeihin. Raviliigan 2017 osuuksien myynti alkoi toukokuussa. – Raviliiga on tutustumispaketti raviurheiluun, se on yksi muoto raviurheilun uusasiakashankintaa, sanoo kehityspäällikkö Suvi Louhelainen Suomen Hippoksesta. – Raviurheilussa ja jääkiekkoilussa harrastajat menevät osin limittäin
Mikkelin ja Lappeenrannan raviratojen toimitusjohtaja Kari Tiainen pitää yhteistyötä tervetulleena suolana raviurheiluun. – Kaikki lajit tarvitsevat lisää harrastajia. 63 . Ehkä juuri jääkiekon ansiosta hevosen välille saadaan hieman erilaista taisteluhenkeä.. Ravit ovat katsojien määrällä mitaten kesän ykköslaji ja talvisin suosituin laji on jääkiekko. Jääkiekkoilija Janne Kumpulainen ja ravivalmentaja Ari Hartikainen Spielbergin rattailla. Kuva: Hippos Raviradoilla uskotaan yhteistyön voimaan ja toimivuuteen Raviurheilu saa näkyvyyttä ja vaikka junnukiekkoilu rahaa . Jääkiekkoilijoista jotkut omistavat osaosuuksia hevosista tai pelaavat totoa, joten raviurheilun vieminen fanien pariin varmasti edistää lajin suosiota
– Olisi hienoa saada monen liigaseuran hevoset samaan lähtöön. Juhani Karvonen. . Mikkelin Jukureiden Janne Kumpulainen (vas.), Mikkelin ja Lappeenrannan raviratojen toimitusjohtaja Kari Tiainen, Kouvolan raviradan toimitusjohtaja Arto Hytönen ja SaiPan tuore valmentaja Tero Lehterä ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. 64 ???Tapparan myyntija markkinointijohtaja Aki Holma ja Emma Väre olivat voittoisa kaksikko. – Liiga tuo näkyvyyttä myös valmentajalle. Siinä syntyisi hienoa kisaa myös liigaseurojen kesken, sanoo Hytönen. KooKoon maalivahdilla Juha Järvenpäällä on omistusosuuksia useasta hevosesta ja hän on ikäänkuin meidän keulakuvamme Raviliigassa. Kiekkoväki pääsi tositoimiin Raviliigan keväisessä lehdistö-tilaisuudessa. Edelliset raviliigat on olleet hyviä kokemuksia ja niiden kautta on saatu uusia harrastajia lajin piiriin, sanoo Tiainen. Hän antaa kasvot tälle projektille. – Kun pelaajat ja joukkue kiinnostuvat raviurheilusta, uskoisen fanien seuraavan perässä ja tutustuvan myös tähän lajiin. Kuva: Hippos SM-liigajoukkueiden ja raviratojen yhteistyö alkoi keväällä. Kouvolan raviradan toimitusjohtaja Arto Hytönen pitää Raviliigaa hienona mahdollisuutena kasvattaa raviurheilun suosiota. Hytösellä on Raviliigan suhteen unelma. Kuva: Hippos Valmentajia on Tiaisen mukaan ollut helppo saada mukaan Raviliigaan
Osakkuuden ostajan ei tarvitse enää laittaa rahaa hevoseen. Kun hevonen sitten aikanaan huutokaupataan uusille omistajille, osa tuotosta menee hyväntekeväisyyteen. . Se on selvästi keskimääräistä parempi hevonen. Kilpailuhenki syttyy varmasti jo paikan päällä. Ravivalmentaja Marko Heikari harrastaa itsekin jääkiekkoa. – Jääkiekko on itsellekin läheinen laji, koska pelaan sitä harrastusmielessä. Osakkuuden voi ostaa vaikka lahjaksi, koska muita kuluja osakkeelle ei kerry. – Despinalla on takanaan kahdelta kaudelta yhdeksän lähtöä, joista se viime vuonna starttasi seitsemään ja voitti viisi. Tuhat satasen osuutta tekee yhteensä 100 000 euroa hevosta kohden. Heikari näkisi mielellään monta raviliigahevosta samassa lähdössä. Mielenkiintoinen huutokauppa Ypäjän syksyn varsahuutokauppaan Heikari lähtee pienellä joukolla. Kuva: Hippos Valmentajallekin uusi kokemus. – Se raha riittää hevosen ylläpitoon ja valmennukseen 3,5 vuodeksi. Näin rahalla saadaan aikaiseksi myös yhteistä hyvää. – KooKoon osalta tiedän, että varat on päätetty käyttää jääkiekkojunioreiden harrastuksen tukemiseen. Liigajoukkue KooKoon väreissä ajaa ensi kaudella Kouvolan raviradalla tallia pitävä valmentaja Marko Heikari. Juhani Karvonen SM-liigajoukkueiden värit näkyvät raviradoilla. Huutokaupassa Raviliigan joukkueilla on huutokatto. – Ideana on että satasen osakkuus kattaa kaikki kulut siihen saakka kunnes hevonen huutokaupataan uudelleen. Raviurheilu saa lisää näkyvyyttä uudella foorumilla. – Huutokaupassa valmentaja on paljon vartijana. – Ensimmäisen Raviliigan matka on ollut hieno, ja uskoisin yhteistyön jääkiekkoilun kanssa vievän liigan uudelle tasolle. Tästä huutokaupasta tulee varmasti mielenkiintoinen, koska kaikki muutkin liigajoukkueet ovat huutamassa samoista varsoista. Summa voi tuntua korkealta, mutta sillä on varauduttu juuri siihen, ettei osuuksien omistajille muodostu enää lisäkuluja. Raviurheiluun pääsee kiinni pienellä panostuksella. 65 . Edellisessä Raviliigassa menimme huutokauppaan neljän ihmisen porukassa. Toivoisin näkeväni liigajoukkueiden faneja raviradoilla fanipaidat päällään, sanoo Heikari. – Upeinta tietysti olisi, jos kaikille 12 hevoselle järjestettäisiin oma lähtö. Olin mukana edellisessäkin Raviliigassa ja kokemukset Kouvolan Raviliigan omistaman 2013 syntyneen Despina-tamman kanssa ovat olleet pelkästään hyviä
Kuudesti olympialaisiin osallistunut Kyrklund on yksi maailman menestyneimpiä kouluratsastajia ja valmentajia. järjestettyyn klinikkaan oli valittu ratsukoita eri koulutusasteilta. Kyra Kyrklundia on kysytty Suomen uudeksi maajoukkuevalmentajaksi. Kuva: SRL/Sonja Holma Kyrklund kannusti kokeilemaan ja olemaan utelias Ratsastuksen professori Kyra Kyrklund puhui täydelle hallille innokkaita kuulijoita. 66 H evosopistolla sunnuntaina 28.5. Mukana oli myös suomenhevonen ja estehevonen. Klinikan aikana Kyrklund esittelikin kirjon erilaisia harjoituksia, joita hän kutsuu työkalupakikseen. Hän ei ole antanut vielä vastausta. Kyrklund totesi alkuun, että eri hevosilla ja ratsastajilla on erilaiset haasteet, joihin on erilaiset ratkaisut. Hevosopiston järjestämän klinikan teemana oli oppia näkemään Kyran silmin.. Hevosen koulutuksessa Kyrklund etenee kuin tikapuita pitkin, ensin pitää opettaa tai korjata yksi asia, ennen kuin edetään seuraavaan
Kouluratsastuksen tulevaisuuden tärkeimpänä kehityskohtana Kyrklund näkee lajin sosiaalisen hyväksynnän. Hevosten hoito on parempaa ja tarkempaa. Lajivalinta tapahtui vasta myöhemmin. Täydessä Ypäjä-hallissa ratsastivat Hevosopiston opettajat Anni Heikkilä Ypäjä Arskalla, Eveliina Havinen Ronaldoponilla, Susanna Therman Dragonheartilla ja Ida-Lotte Peltoniemi Poirotilla sekä Hevosopiston opiskelijat Sanna Kortesmäki Big Lotterylla ja Silja Ahonen Neighbours Friendilla. Olen kiitollinen Suomelle kehityksestäni. – Nykyisin asiat ovat monella tapaa paremmin. – On ollut ilo olla mukana lajin kehityksessä, Kyrklund pohtii. Suomen tulisi Kyrklundin mukaan panostaa tulevaisuuden ratsastajien valmentamiseen. Ratsastuskoulussa Ruskeasuolla alkanut ura on johtanut jopa 11 Suomenmestaruuteen. Suomessa ei ollut aikanaan vanhaa ratsastuskulttuuria, joka olisi rajoittanut ajattelua, vaan uusi tekeminen oli mahdollista, Kyrklund pohti suhdettaan synnyinmaahansa. – Olen suomalainen, mutta en kovin kansallismielinen. Hyviä ratsukoita on ilo opettaa, kansalaisuudesta riippumatta. Yhdessä Maria Gretzerin kanssa, Kyra kertoi oman uransa alkutaipaleesta. Pysykää uteliaina, hän kannustaa. – On sääli, että nykyisin erikoistutaan niin varhain, Kyrklund pohtii. Siiri Kyrö ratsasti May Daylla ja Maarit Raiskio Cartierilla. Klinikan lisäksi Kyrklund esiintyi Ypäjällä pidetyssä kansainvälisessä hevosalan koulutuksen seminaarissa. Helsingistä kotoisin oleva Kyrklund asuu puolisonsa ja valmentajansa Richard White’n kanssa Iso-Britannian Coolhamissa. . Hyviä ratsukoita on ilo opettaa, kansalaisuudesta riippumatta.. Suunnitelmat avoinna Kyra Kyrklundia, 65, on kysytty Suomen uudeksi maajoukkuevalmentajaksi Emile Faurien jälkeen. – Aina voi kokeilla uusia ratkaisuja. Jos vaan jatkaa samalla tavalla, ei voi saada aikaan eri lopputulosta. – En ole vielä päättänyt mitä haluan tehdä, mutta tässä vaiheessa elämää, kaipaan enemmän vapaata aikaa, Kyrklund miettii ja kertoo, ettei ole vielä vastannut liitolle. Kansainvälisen kouluratsastajien komitean IDRC:n presidenttinä Kyrklund on ajanut vahvasti myös arvostelun uudistumista. Alussa Kyrklund kilpaili esteratsastuksessa. 67 Pysykää uteliaina Itsekin innokkaaksi oppijaksi tunnustautuva Kyrklund seuraa mielellään muiden ratsastusta ja valmennusta. Kyran merkittävimmät kilpailumenestykset: www.ratsastus.fi/kyra_kyrklund Kyra Kyrklundin klinikka 2017, Anni Heikkilä ratsasti Ypäjä Arskaa. – Täällä voisi olla ikään kuin kasvihuone uusille taimille, hän kuvailee. Kuva: SRL/Sonja Holma – Olen suomalainen, mutta en kovin kansallismielinen
Opitaan toimimaan nopeasti Ninnu Perälä vietti kavereiden kanssa kesät isovanhempiensa hoivissa Pieksämäellä ja touhusi siellä hevosten kanssa varsin itsenäisestikin, vaikkei ikää vielä ollutkaan kovin paljon. 68 H evoset ovat kuuluneet lohjalaisen Ninnu Perälän, 41, elämään alakouluikäisestä asti. Kuva: Aki Joensuu Joissain toimistoissa on toimistokoiria, mutta Pyry ajattelee, että toimistoponi voi olla ihan yhtä hyvä!. – Se oli sellaista villiä 1980-lukua. Shetlanninponiruuna Pyry on koko porukan kuningas, ja sen paras ystävä on minikokoinen oripoika Poppamies. Hevoskirjoja tuli ahmittua kaikki se muu aika, mikä ei kulunut tallilla. Voi olla, ettei sellainen meininki enää onnistuisi, mutta siinä oppi pärjäämään ja tarttumaan toimeen, kun on tarve. Kesässä on parasta, kun pääsee ulos, tuumii Ninnu Perälä puoliverisen ratsuruunan, Jekun ja Pyry-ponin kanssa. Kävin ratsastustunnilla Espoon kartanon ratsastustallilla ja hoitelin siellä suomenhevosta, josta myöhemmin tulikin ihan ikioma. Hevosten kanssa oppii aina uutta Saavutuksia ei enää mitata ruusukkeissa, vaan niissä hetkissä, kun hevonen laukkaa nätisti vapaana liinatta ympärilläsi ja on kuulolla – haluaa tehdä kanssasi yhdessä, pohtii lapsesta saakka hevosia harrastanut ja viime aikoina lännenratsastuksesta innostunut Ninnu Perälä. – Hevosihmisillä on usein se vahvuus, ettei jäädä sormi suussa miettimään, mitä tehdään tai keneltä pyydetään apua, vaan toimitaan nopeasti. Kaksi hevosta ja kaksi ponia – Nykyään meidän perheen karvaisesta kokoonpanosta löytyy puoliverinen ratsuruuna, ravisukuinen suomenhevostamma ja kaksi ponia. – Tarina on tuttu klassinen, kaverit innostivat mukaan tallille
– Jekku on nyt 8-vuotias ja sen kanssa olemme innostuneet lännenratsastuksesta, vaikka suvultaan se onkin kouluhevonen. . Viimeiseksi kävimme kurkkuongelmiin erikoistuneella Tampereen hevosklinikalla ja sieltä tuli vihreää valoa treenin aloittamiseksi. – Viimeiseksi kävimme kurkkuongelmiin erikoistuneella Tampereen hevosklinikalla ja sieltä tuli vihreää valoa treenin aloittamiseksi.. – Katsotaan mitä tästä vielä tulee! Jossain vaiheessa on vielä kuitenkin syytä tehdä niin sanottu rasitustähystys, jossa tutkitaan hevosen kurkunpään toimintaa rasituksen aikana. Rahaa perheen hevosharrastukseen menee enemmän kuin lääkäri määrää. Suomenhevostamma Hilma on perheen miehen, Jussi Kankaan, 40, hevonen. – Jussi oli joskus mukana tallilla, kun Jekkua kengitettiin ja tuli sitten ostaneeksi sillä reissulla kengittäjältä varsan. Hevoset asuvat talvisin muualla ja kesäisin kotona. Juoksijalla ongelmia kurkussa Hilman juoksu-ura alkoi ihan lupaavasti, mutta nyt ura on katkolla, sillä tamman kurkussa on ongelmaa. Ninnu kertoo, että puoliverinen ruuna on heillä syntynyt ja oman jo edesmenneen tamman jälkeläinen. Tähystyslaite mahdollistaa kurkunpään tutkimisen kilpailutilannetta muistuttavissa olosuhteissa, ja mahdolliset viat löydetään helpommin kuin levossa tehtävissä tutkimuksissa. 69 Parasta ovat pitkät maastolenkit ja luonnossa liikkuminen. Ninnu ja Jekku Lohjanjärven rannalla. – Olemme Jussin kanssa juosseet eri eläinlääkäreillä ja saaneet aika ristiriitaisia diagnooseja. Koti on vanha rintamamiestalo, ja talli on tehty entiseen navettaan
Uudesta lajista on kiittäminen Hilmaa, joka oli nuorena varsin jääräpäinen ja hankala. Onneksi tallin omistaja on ravivalmentaja niin osaa neuvoa tällaista ratsutätiä ajopuuhissa. Ponille perään kärryt ja lenkille Ninnu Perälän harrastus jatkui laajenemistaan ajokokeilulla. Kuva: Ritva Waris-Wörlin Lännenratsastus innosti Hevosten kanssa harrastamisessa on Ninnu Perälän mukaan tärkeintä se, että molemmat, sekä ihminen ja hevonen tekevät sitä mistä tykkäävät ja yhteistyö sujuu. Ninnu ja Jekku nautiskelevat talvesta. Nyt näyttää siltä, että Poppamieskin jää meidän perheeseemme. Pyysin Hilman kanssa apua puolalaiselta hevostenkouluttajalta, Marcin Machilta. Uusperheessä asuvat Ninnun 15ja 13-vuotiaat lapset sekä viikonloppuisin Jussi 11-ja 17-vuotiaat lapset. 70 – Nyt siis hevoselle kärryt perään ja pikkuhiljaa kasvatellaan kuntoa. Se on älykäs ja ystävällinen poni, joka rakastaa pitkiä hölkkälenkkejä. – Hevosharrastuksen parhaita puolia on myös se, että tulee oltua paljon ulkona! – Jekun kanssa olemme innostuneet lännenratsastuksesta – lajin löysimme oikeastaan vähän sattumalta. Laitettiin ponille kärryt perään ja lähdettiin lenkille. – Pyryllä on aina pilkettä silmäkulmassa niin kuin shetlanninponilla kuuluukin olla. Teini-ikäisillä muksuilla on jo ihan muut kiinnostuksen kohteet. – Pyryn kaveriksi muutti muutama vuosi sitten toinen lasten poni – tällä kertaa ei kuitenkaan omien lapsieni, vaan kaverin lapsen. Marcin teki viikossa Hilmasta ihan eri hevosen ja siinä koulutuksen lomassa tu. – Oriiksi se on äärettömän kiltti. Se istuu ja hyppää pystyyn pyynnöstä. – Ajattelin, ettei se niin kovin vaikeaa voi olla. Poppamies -poni on tullut Puolasta ja se osaa hauskoja temppuja. Sen säkäkorkeus on vain 80 senttiä, joten se on oikeasti todella pieni. Pyry hankittiin alun perin lasten poniksi, mutta niinhän siinä sitten kävi, että siitä tuli äidin mussukka
Jekku Launosten kartanolla Lopella. Laukkaa työstämme hitaammaksi. 71 Lännenratsastuksen karjalajit saattavat tuntua nuoresta koulusukuisesta hevosesta ensin pelottavalta, mutta kun selässä on kokenut kaveri (Marcin Mach) ja lehmätkin aloitteleviin hevosiin tottuneita, pääsee fwb-hevonenkin pian jyvälle paimennuksesta. – Kun Hilma lähti ravitreeniin Vermoon, länkkärimeiningistä intoutuneena olinkin jo pian purkamassa Jekku-ruunaa ulos trailerista lännenratsastaja Wilma Mustosen tallin pihalla Vihdissä. Hidas laukka vaatii hyvää kuntoa. Hevonen saa paineettoman tilan toimiessaan oikein. Jos tulee elämässä vaikeuksia, voi niihin suhtautua rauhallisen analyyttisesti, tai menettää hermonsa ja heittää hanskat tiskiin. Jekku on aika energinen hevonen ja tällä hetkellä työstämme siltä energiaa alas silloin kun se toimii ihmisen kanssa yhdessä. Teksti: Sisko Ojajärvi Kuvat: Ninnu Perälän arkisto. f i livat tutuiksi lännenratsastusvermeet, naruriimu ja lännensatula. Hevosten kanssa toimiessa oppii paljon itsestäänkin. Lännenratsastuksessa kiehtoo hevosen perusteellinen koulutus myös mentaalipuolella ja se, kuinka hevosta kontrolloidaan enimmäkseen istunta-, paino-, ja ääniavuin. – Teemme paljon myös maasta käsin ja myös hevosen vapaana kouluttaminen eli liberty kiinnostaa. Harrastus opettaa paljon itsestään Hevosharrastus on Ninnu Perälän mielestä enemmänkin elämäntapa kuin harrastus. Lännenratsastuksessa hevonen opetetaan toimimaan ilman suuhun tulevaa painetta. Hevosta pitää kohdella oikeudenmukaisesti ja lisätä vaatimustasoa vähän kerrallaan. Myös lännenratsastuksen karjalajit kiinnostavat ja olemmekin käyneet harjoittelemassa Launosten kartanolla Lopella. Ihailin Marcinin tapaa toimia ja vaikka olen koko elämäni ollut hevosten kanssa, opin paljon uutta. – Jekku pitää erityisesti trail-tehtävistä. – Kun katsoo, miten joku ihminen toimii hevosen kanssa, niin huomaa, että se ihminen toimii samalla tavoin monessa muussakin asiassa. – Ne lapsuuden ystävät kenen kanssa on aikanaan yhdessä hevosteltu, ovat ihan parhaita ystäviä edelleen. Se fiilis kun hevonen tietää, ettei tarvitse jännittää kun ihminen on läsnä, Ninnu Perälä sanoo. – Näin ollen, kun opettelee olemaan hyvä hevosmies niin samalla sitä kehittää itseään ihmisenä. Jekulla on iso laukka ja sille tekee vähän tiukkaa mahtua quarter-hevosten kanssa samoihin trail-tehtäviin, mutta kyllä se siitä. 5 3 1 8 2 5 8 e l i n a . Jekku on koulusukuinen ja siitä piti tulla kouluhevonen, mutta Ninnun onneksi elämä heitteli ratsukon Wilman luo. Hevosharrastuksen parhaita puolia on, että tulee oltua paljon ulkona! E L Ä M Y K S I Ä R AV E I S S A . – Lännenratsastus on ollut minulle ja hevoselle kokonaan uusi maailma. Ninnu etsi tietoa lännenratsastuksesta netistä. Tavoite voi olla vaikka maastolenkki, josta selvitään hienosti vaikka vastaan tulee hirviperhe tai yhdistelmärekkojen kokoontumisajot. Tavoitteet ovat kunnioitus, luottamus ja länkkäritermein well broke –hevonen. – Oikotietä onneen ei ole vaan asiat pitää tehdä huolellisesti. . Hevonen on viisas eläin ja siltä voi oppia paljon, kun vaan malttaa kuunnella. h i r v o n e n @ p i l v e n m a k i . P I LV E N M Ä E L L Ä ! R AV I PÄ I VÄ H E V O S E N O M I S TA J A N A TA N D E M K Y Y T I K I E R R O S R AV I U R H E I L U U N K Y S Y TA R J O U S E l i n a H i r v o n e n p . Toki harrastus merkitsee myös sosiaalista elämää ja ystäviä. Tässä hommassa olemme kuitenkin vielä ihan alkutaipaleella, mutta karjahommat kuuluvat ehdottomasti hauskimpiin juttuihin, mitä hevosen kanssa voi tehdä! – Saavutuksia ei enää mitata ruusukkeissa vaan niissä hetkissä, kun hevonen laukkaa nätisti vapaana liinatta ympärilläsi ja on kuulolla – haluaa tehdä kanssasi yhdessä
– Meillä on vuosien saatossa vakiintunut vapaaehtoisten pääosin kylän miehistä koostuva ryhmä.. 72 Hakkapeliittatapahtumassa suomenhevonen kunniassa Hakkapeliitat lähdössä – muttei sotaan
Heistä 14 palasi, mikä on harvinaista tuon ajan sodankäynnissä. Tammelan nuorisoseura Auran 5.-6.8. . Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Moona Mäntyvaara suomenhevonen Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa ovat tänä kesänä erityisteemana suomenhevoset. Hevosten lisäksi näyttävyyttä tuovat hakkapeliittojen tapaan pukeutuneet miehet, kuningas Kustaa II Adolf puolisoineen ja hoviväkineen. 73 H evoset ovat aina olleet osa tapahtumaa, mutta tällä kertaa suomenhevosista on kahden päivän aikana neljä luentoa, sanoo Mari Rauhaniemi Nuorisoseura Aurasta. – Vastaavaa tapahtumaa en ainakaan tiedä muualla olevan, Mari Rauhaniemi sanoo. – Aikaisemmin ryhmä on näytöksissään esittänyt, millaista tuon ajan sodankäynti ratsukolla oli, sanoo Rauhaniemi. Perinteisesti paikalle saapuu 150-160 käsityöläistä. Hakkapeliittojen aikana sotilaan päiväannos oli kuusi litraa olutta päivässä, mihin miehetkin koittavat kovasti pyrkiä, naurahtaa Rauhaniemi. Mustialan maatalousoppilaitoksessa järjestämässä koko perheen tapahtumassa mennään 1600-luvulle. Hakkapeliitta-tapahtumassa esiintyy tänä vuonna Luopioisten Ratsukot -ryhmä. Hevonen oli tuolloin nykyistä suomenhevosta pienikokoisempi. 24 miestä 30-vuotiseen sotaan Tapahtuma järjestetään nyt 39:nnen kerran. Tammelasta lähti 30-vuotiseen sotaan Saksaan väkilukuun suhteutettuna eniten miehiä, kaikkiaan 24. – Suomenhevonen oli sotilaiden mukana sodassa. Torilla käsityöläiset kauppaavat tuotteita aina saippuasta leivonnaisiin. – Meillä on vuosien saatossa vakiintunut vapaaehtoisten pääosin kylän miehistä koostuva ryhmä. Suomenhevonen on suuressa roolissa Hakkapeliittatapahtumassa. Tammelassa riittää väriä torillakin. Vapaaehtoiset vievät katsojan 1600-luvulle jo asuillaan.
Tuolla tavalla ei Aivan kuin ilman satulaa Pad on pehmeä ja mukava molemmille, ratsulle ja ratsastajalle.. Islannin tuliaiset Salli Riding Pad on vuosien kehitystyön tulos ja se on löytänyt muotonsa Rautalammilla yhdellä Suomen suurimmista vaellusratsastustalleista. – Istun nyt Salli Riding Padilla ja olen kehittämästämme tuotteesta erityisen ylpeä. Hän ryhtyi kehittämään istuinta, jossa selän asento olisi sama kuin ratsastaessa. Yhtä nopeasti ja ketterästi kipuaa mies perässä hevosensa selkään. – Tuote on alun perin tullut Suomeen Islannista samalla kun meidän Sahalan issikatkin tulivat. Istun terveellisemmällä tavalla hevosen selässä ja ratsastan aivan kuin ilman satulaa. 74 n Hevostuote Y li neljä vuosikymmentä sitten ratsastukseen rakastunut savolainen hevosmies Vessi Jalkanen kävelee itsevarmoin askelin Sahalan elämyskartanossa kohti aamuauringossa kylpevää tallirakennusta. Ei mene kuin pieni hetki, kun ratsu on valmiina. Jalkanen ryhtyy reippain ottein satuloimaan Carida-tammaa, mutta ratsun selkään aseteltava satula ei olekaan ihan tavallinen. – Huomasin, että tavallisessa toimistotuolissa istuminen sai selkäni kipeytymään, mutta samaa ei tapahtunut ratsastaessani. Hain toimistoon jakkaran ja pistin sen päälle tallista noutamani satulan. Jalkasen mukaan Riding Pad sopii kaiken kokoisille hevosille ja kaikenlaiseen ratsastukseen – kylmistä talviolosuhteista vaativaan maastoratsastukseen. Kolmikon on tarkoitus lähteä varhaiselle maastolenkille. Islannista tuodut issikat jaloittelevat jo tallin viereisessä aitauksessa, mutta kartanon omistaja suuntaa Mimmi-koira kintereillään suoraan talliin tervehtimään arabialaista täysveristä Caridaansa. Salli Satulatuoli esiteltiin ensimmäisen kerran Geneven keksintömessuilla vuonna 1990. Islannista ostimme Riding Padin esiasteen, jota on nyt vahvasti kehitetty edelleen täällä meillä. Ympyrä sulkeutuu Ympyrän voidaan sanoa sulkeutuneen Salli Riding Padin tultua markkinoille, sillä niin ikään Jalkasen kehittämän Salli Satulatuolin kehitystyö lähti vuosia sitten liikkeelle nimenomaan hevosen satulasta ja Jalkasen omasta tarpeesta
Salli siitä syntyi. Kokonaisvaltainen terveyskonsepti Jalkasen 1990 perustama Salli Systems on panostanut aina lujasti tuotekehitykseen. Terveyttä ja intoa puhkuva supermies täytti tänä vuonna 66 vuotta, mutta se ei paljon askeleissa, leuanvetotangolla tai ideariihissä näy. Talvella on erityisen upeaa, että hevosen lämpö välittyy ratsastajalle. Lähes kaikki jotka ovat tätä kokeilleet, ovat tykänneet. Duo-versio sopii erityisratsastajille sekä kuntoutukseen. Minulla oli jo kymmenvuotiaana oma viikinkialus, jossa oli purje ja kampipotkuri. – Ratsastustuntemus on huomattavan erilainen ja ratsastaja kokee hyvin hevosen liikkeet. Talleillani on kasvatettu ja koulutettu 89 hevosta ja uskon, että tästä tuotteesta tulee suosittu. – Kannustamme kaikkia liikkumaan mahdollisimman paljon myös toimistotyöpäivän aikana. Tässä on niin monta etua usealle ratsastusryhmälle ja –tavalle. n Teksti: Minna Salminen Kuvat: Timo Kivistö – Ratsastustuntemus on huomattavan erilainen ja ratsastaja kokee hyvin hevosen liikkeet. Se rentouttaa kylmällä ilmalla. Ergonomisesti tärkeä keskirako Sama istumaergonomia ja Salli Satulatuolin tärkein elementti – keskirako – on tuotu myös hevosen selkään. Minulle oli myös tärkeää, että tuotteesta saatiin perinteistä satulaa edullisempi, Jalkanen sanoo. Vessi Jalkanen on kehittänyt Salli Riding Padin, jonka kanssa hän iloitsee istuvansa terveellisemmällä tavalla hevosen selässä.. 75 Aivan kuin ilman satulaa ollut kuitenkaan mukava istua pitkiä aikoja, joten pistin aivot työhön ja ryhdyin kehittämään parempaa ratkaisua. Jalkanen suosittelee ottamaan Riding Padin käyttöön muiden Keksintöjä syntyy edelleen Rautalammin keksijä, biohakkerinakin tunnettu Vessi Jalkanen tuntuu pursuavan terveyttä edistäviä ideoita, joista jo useat ovat konkretisoituneet ja löytäneet aktiiviset käyttäjäkuntansa. Jalkanen korostaa, että nimenomaan keskirako tekee ratsastamisesta paljon mukavampaa ja terveellisempää sekä naisille että miehille. – Minulle on sanottu, että olen syntynyt pari vuosikymmentä liian aikaisin, ideani ovat kai välillä niin edistyksellisiä. Käytä vaatteita, jotka eivät häiritse verenja lymfakiertoa, syö terveellisesti ja huolehdi riittävästä unesta. Erityisesti maastoratsastuksessa tämä on lyömätön. – Ideat kumpuavat omista ja muiden kokemuksista, avoimesta mielestä, kehittämisen innosta ja omasta laaja-alaisesta osaamisesta. Olin kyllä kekseliäs lapsenakin. Salli ei ole vain istuin vaan kokonaisen terveyskonseptin niiden käyttöön, jotka tahtovat terveellisemmän elämän. Luulen, että ne syntyvät pitkälti maailmanparantamisen tarpeesta. Salli Riding Padin pehmusteessa on keskellä ura, joka vähentää painetta genitaalialueella ja lantionpohjassa. Salli Systemsin hallituksen puheenjohtaja vetäytyi toimitusjohtajan paikalta pari vuotta takaperin, mutta linkoaa edelleen rohkeita ideoita yrityksen käyttöön. satuloiden ohella, yhdeksi satulaksi kehittämään esimerkiksi ratsastajan tasapainoa. Pad on pehmeä ja mukava molemmille, ratsulle ja ratsastajalle. Viime vuosiksi tiimiin on palkattu myös tuotekehityspäällikkö. – Minulla on 43 vuoden kokemus ratsastusurheilusta ja 21 vuotta kilparatsastuksesta. Näistä tärkeistä asioista Salli muistuttaa käyttäjäänsä joka päivä. Jalkanen korostaa, että Pad on helppo laittaa hevosen selkään ja että se sopii myös itsenäisille lapsille satuloimisen opetteluun. Yritys työllistää noin 40 henkeä sekä Rautalammilla että muualla Suomessa ja maailmalla. Monipuolinen tuotekehityksen tulos Salli Riding Pad on kehitetty kaikenlaiseen ratsastukseen ja myös 120 cm korkeiden esteiden ylittämiseen. Tuoleja viedään noin 60 maahan ja jälleenmyyntiedustajia on satoja. Liiku puhuessasi puhelimessa, pidä kävelykokous ja jumppataukoja, sijoittele tavarat niin, että tuolista on välillä noustava ja tee lihasharjoituksia sekä venyttelyjä myös tuolilla istuessasi
– Esimerkiksi Ravitalli Tommi Kylliäisen värit ovat oranssi ja musta. Henkilökunnan työasut ovat mustat oranssein logoin. Tänään Veljekset Wahlstén Oy:n ravivarusteet ja ratsastusvarusteet ovat tunnettuja ja arvostettuja ympäri Eurooppaa. Talliväritys koko tiimillä – Talleilla on yleensä omat värinsä. Samaa tekniikkaa käytetään loimien painatuksessa ja sillä painetaan myös erilaiset logot palkintoloimiin. Tommin ajoasut ovat näin ollen oranssimustia, heidän hevostensa kilpakärryt ovat oranssit ja hevosten varusteissa käytetään mustaa ja oranssia. Näppärät koneet ja tietokoneohjelmat mahdollistavat erilaiset painatukset ja kirjailut. Näistä erityisen kysyttyjä ovat olleet HotPrinttekniikalla tehdyt painatukset. Sanna Kovalainen kertoo, että nimikoidut ja persoRaveissa näkee hevosmaailman uusimmat trendit ja painotukset. Nämä värit toistuvat koko tiimin vaatteissa ja asusteissa, kertoo Sanna Kovalainen. Teippivärejä löytyy lähes kaiken värisiä. Myös pipoihin ja satulahuopiin on painettu logoja ja tekstejä timanttipainatuksella. HotPrint tarkoittaa synteettiseen BETA-materiaaliin tehtävää painatusta, jossa teipistä tehdyt kirjaimet painetaan kuuman raudan avulla kiinni BETA-materiaaliin. Brodeerauksella tehdään ristirintaremmejä, suoria rintaremmejä, otsapantoja, silatyynyjä, ja lisäksi logoja loimiin ja vaatteisiin. Tällä hetkellä on suosittua personointi, uusien teknisten oivallusten ja koneellistumisen mahdollistaessa yhä hienompia lopputuloksia, entistä nopeammin. Brodeeraus on kaunis keino nimikoida varusteita. – Jokainen valmentaja voi itse valita värinsä ja usein hevosten hoitajat ”varustelevat” hevosensa tallin värien mukaisesti. – Timanttipainatuksella painetaan pienin kristallein kirjoitettu hevosen nimi rintaremmiin tai ristirintaremmiin. Värivalikoimaa riittää Sanna Kovalainen kertoo, että Veljekset Wahlsten Oy:ltä löytyy 15 eri värivaihtoehtoa BETA-materiaalista. Painettava teksti tai logo ohjelmoidaan tietokoneella ja teipit leikataan koneellisesti. Painatukset ja brodeeraukset Nimikoidut tuotteet ovat olleet hyvin suosittuja. Sannan mukaan toinen suosittu tapa nimikoida tuotteita on timanttipainatus. HotPrinttekniikalla tehdään lisäksi rintaremmejä, ristirintaremmejä ja otsapantoja joko hevosen tai tallin nimellä. Hevoset tulevat raveihin tyylikkäissä loimissa, joihin on nimikoitu tallin ja hevosen nimet talliväreillä. Koko tiimi pukeutuu samoihin väreihin raveissa, ja hevosilla näkyvät talliväritykset valjastuksissaan. Brodeerauksessa mahdollisuudet ovat värien suhteen lähes rajattomat. 76 V eljekset Wahlstén Oy on pohjoismaiden suurin ravivarusteita ja ratsastusvarusteita valmistava yritys, jonka tietotaito on peräisin vuodelta 1918. Heiltä kysymyksiin vastasi Sanna Kovalainen. – Ravitalli Juuso Holttisella on varusteissaan kirkkaansinistä, mustaa ja hopeaa. – Varmasti nimikoiminen on ollut trendikästä aikojen alusta lähtien, mutta koneellistuminen on helpottanut sen tekemistä. suosittua Personointi on Finladia-ajon tuoreella voittajalla D.D.'s Hitmanilla on leveä ristirintaremmi nimibrodeerauksella.. Personointia toiveiden mukaan Nimikoituja tuotteita on helppoa hankkia. Lankoja on todella paljon erilaisissa sävyissä
Monet asiakkaat ostavat personoidun rintaremmin ja siihen sopivat silatyynyn sekä korvahuput. . Kaikki personoidut tuotteet tehdään alusta asti asiakkaan toiveiden mukaisesti. Tallivärit määräytyvät usein sponsorien värien mukaan. Uskon, että sellainen lisääntyy, ja sponsoreita saavat helpommin sellaiset tallit, joilta sponsori saa näkyvyyttä monipuolisesti. 77 . . – Myös jälleenmyyjiemme kautta näitä tilataan paljon. suosittua . Monet valmentajat haluavat sponsoreita tai heillä on jo sponsoreita. – Lisäksi voidaan tehdä silatyynyjä, korvahuppuja, vedettäviä korvahuppuja ja niskatyynyjä eri väreillä. Toimitusaika tuotteille on 1-2 viikkoa. Korvapallot. Trendit ravitähtien mukaan – Timanttirintaremmejä kysellään nyt paljon, koska muun muassa Elian Web:illä on nähty sellainen. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Veljekset Wahlsten Oy. Niskatyyny Action. Esimerkiksi suora leveä nailonrintaremmi brodeerauksella maksaa 55 euroa ja BETA-ristirintaremmi HotPrint-painatuksella maksaa 95 euroa. – Hinnoittelu riippuu materiaaleista ja mallista. Viime kesänä kyseltiin vedettäviä korvapalloja omilla väreillä, kun sellaisia tuli markkinoille. . noidut tuotteet tehdään Wahlstenilla heidän omassa pajassaan, joten asiakas voi tilata ne suoraan myymälästä. Esimerkiksi Juha Utalan uusi sponsori on Karlux, joten Juhan ajovärit muuttuivat sponsorin väreihin sopiviksi. . – Uskon, että värit ja personointi pitävät pintansa vielä pitkään. Leveä ristirintaremmi brodeerauksella. Raveja seuraamalla näkee paljolti, mikä on hot ja mikä not. Jotkut tykkäävät hillitymmästä tyylistä ja toiset haluavat kaikki varusteet omilla väreillään, Sanna Kovalainen sanoo. Action silatyyny
Myös Keppura-team talli perustettiin hänen muistokseen.. 78 Muistokypärässä on Keijo Viita-Ahon kuva
Kynäruiskulla hän on taiteillut 20 vuotta. Kypärien maalauksille alkoi olla kysyntää noin viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen se onkin ollut kasvavana trendinä. Alan töitä on helpointa seurata Facebookissa ja Instagramissa. Kypärän on tietysti sovittava ajoasuun. Juha sanoo tekevänsä maalauksista luonnokset ja antavansa niiden mukana tarkat hinnat työlle. Muistokypärä mieleenpainuvin – Mieleenpainuvin kypärä on ollut meriaiheinen muistokypärä edesmenneestä ravivaikuttajasta, jonka ystävät halusivat ikuistaa kypärään, Juha Peltonen sanoo. Juha on koulutukseltaan pintakäsittelijä ja on erikoistunut rakennusten koristeja entisöintimaalaukseen. Hän maalaa tilauksesta niin jääkiekkomaskeja, ravikypäriä, ja tauluja aina aikataulujensa salliessa. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Paint it black Kypärä sopivaksi ajoasuun. Kypärien hinnat muodostuvat siitä, kuinka paljon kuvioita ja tekstiä niihin tulee. Myös maaleissa tulee olemaan erikoisvärejä, kuten kromija fosforimaali, joilla voidaan tehdä todella näyttävän näköisiä kypäriä. Kuvioista yleisimpiä ovat raidat, ohjastajan nimi on kyljessä ja sponsorien logot sijoitetaan tietenkin näkyville paikoille. 79 Y rittäjä Juha Peltonen, Paint it black:istä tekee taidokkaita kynäruiskumaalauksia eri kohteisiin muun muassa kypäriin, maskeihin ja seinämaalauksiin. Juha Peltonen kertoo, että yleisimmin kypärät halutaan maalata väreiltään ajoasuun sopiviksi. Yleensä kypärän maalauttamisen hinnat ovat noin muutamassa sadassa eurossa. Hologrammitekniikalla maalatut kuviot ovat myös uusinta uutta. – Jos haluaa persoonallisen, massasta erottuvan kypärän, voi siihen maalauttaa vaikka oman hevosensa kuvan, joka on tehty valokuvan perusteella. Yhä näyttävämpiä Tulevaisuuden trendien Peltonen ennustaa olevan entistä näyttävämpiä. – Ehkä tulevaisuudessa kypärien maalaukset tulevat olemaan virtaviivaisempi ja vauhdikkaamman näköisiä. . Pyrin pitämään tyylin selkeänä, ettei kokonaisuus mene sekavaksi, ja jotta kuvista saisi selkoa. – Nykyään trendinä tuntuu olevan mahdollisimman paljon yksityiskohtaisia kuvioita sisältävät aiheet
Kalistelen amatöörimäisesti taskusta vitosen kolikon, mutta laite ei suostu käynnistymään. Varikkoalueen lankaportin tuntumassa istuksiva vartiontiliikkeen mies vilkaisee vain ohi mennen kun purjehdin hänen ohitseen sisään. Vielä viidenkään aikaan ei vuokrakatoksilla ole tungosta. Uskoin iskeväni samalla kaksi hevoskärpästä yhdellä iskulla; tutustumisen raviväen hevosenhajuiseen maailmaan ja kurkistamisen himopelureiden vääjättömästi kadotukseen vievään tiehen. Pick-Upista loikkaa ulos kaksi tyttöä. -Juma, onko hevonen todella noin iso. Muutama vetoauto tai hevosbussi on saapunut. Sen siperialainen pakkasviima pyyhkii nytkin pitkin jäistä kenttää ja nostattaa radan hiekoituksesta pölyisiä pyörteitä. Puolen tunnin kävelyn jälkeen en enää naureskele ykköskatoksen viimeiseen pilttuuseen rakennettua infrapunalämmitintä ja solariumia. Tungen käteni taskuihin ja itseni kakkoskatoksen eteen, jonne Chevroletilla tulleet tytöt ovat alkaneet purkaa peräkärrynsä sisustaa. Ravikatsomo näyttää kaukaa katsottuna suunnattomalta lasiselta akvaariolta, jonka sisällä äänettömät ihmiskalat pujahtelevat. Molemmat ennakkokäsitykseni osoittautuivat vääriksi. HEVOSELLA PÄÄSEE. 80 n 20 vuoden takaa D erby-liigan ensimmäinen lähtö starttaa 18.05. No, se onkin tarkoitettu hevosille. Huippuravuri haisee shampoolle, eikä totoluukullakaan kilistellä vanhaan malliin. Ensimmäiseksi Annamari Sipilä ja Mari Kolkkanen taluttavat kärrystään järkyttävän kokoisen eläimen, jota säpsähdän ennen kuin tajuan, että illan tähdet alkavat saapua. Tosiasiassa Vartioässien kaveri luo lakittomaan päähäni säälivän katseen, koska tietää jotain mitä minä en: Vermossa tuulee aina. Paikaksi valitsin Vermon. Suuri Chevy murahtelee kakkoskatoksen eteen. Hyvä, näytän siis ammattilaiselta. Ymmärrän olla ajatteRahalla saa ja Aki Kaurismäki linjasi taannoin kokeilun halun rajoja sanomalla, että miehen täytyy kerran eläissään kokeilla kaikkea muuta paitsi kansantanhuja. Sisään astuessa illuusio särkyy. Otin neuvosta vaarin ja pamautin kylmiltään ravitapahtumaan, koska sen tunnelman aistiminen puuttui muuten melko kattavasta kokemusmaailmastani. Niiden kuljettajat kertovat tehneensä matkaa aamusta saakka, toinen Kokkolasta, toinen Torniosta
Big Grey starttaa ykköslähdössä numerolla 4. Hevosten ja tallien kotipaikoista päätellen valtatie kahdeksaa, nelosta tai Savon läpi kiemurtelevaa viitosta on taivaltanut saman päivän aamuna moni hevosmies. Big Grey starttaa ykköslähdössä numerolla 4. Sipilä ja Kolkkanen näyttävät tuntevan kaikki. 81 lematta tätä ääneen, koska tiedän ensivaikutelman ratkaisevan. 20 v. Sipilä ja Kolkkanen arvelevat minun piankin saavuttavan sen tietämyksen tason, joka minulla oli 10-vuotiaana Suonenjoen raviradan kulmilla kun viimeksi liikuin näissä kuvioissa. Big Grey, sahalahtelainen lämminveriravuri saattaisi loukkaantua ja Annamari pitää minua lopun elämäänsä täydellisenä ääliönä. Annamari vie minut tallikahvila Derbyyn. Vihjeohjelma kertoo sen olevan laukatta tosipaha. Peesaan tyttöjä sisäänkirjoitukseen. Arvelen kysymyksineni kuulostavan lähinnä pesästä pudonneelta kottaraisenpojalta enkä voi muuta kuin tunnustaa olevani toiskertalainen ravikuvioissa. Mari vie BG:n kilpailukirjan Marju Kirille ja saa vastineeksi voilokin ja päänumeron
Pohjoissuomalainen tallinomistaja esittää motiiviksi eräänlaista työn eetosta. Selaan lähtöluetteloa ja poimin katseellani kauempaa Vermoon saapuneita. Ori on saatava lämmittelykierroksille ennen puolentunnin päästä tapahtuvaa starttia. Tämän loputtoman ja rahaa nielevän raatamisen motiiviksi tarjotaan elämäntapaa, joka ei laske kustannuksia tai ynnää siihen kuluneita työ tunteja palkanmaksuperusteeksi. Entä mitä miettii ilmajokelainen tai rautalampelainen hevosmies siinä vaiheessa kun karavaani on perillä Helsingissä ja kisan käsiohjelma arvioi hänen ravurinsa menestysmahdollisuuksista seuraavaa: Ei asiaa kärkeen tai oli vaisu viimeksi, totosija tiukassa tai ei näillä näytöillä tai jää taka-alalle tai liian epävarma pelattavaksi. HEVONEN HAISEE SHAMPOOLLE Suomi on tunnetusti maa, jossa välimatkat ovat hermostuttavan pitkiä. Puolen tunnin kävelyn jälkeen en enää naureskele ykköskatoksen viimeiseen pilttuuseen rakennettua infrapunalämmitintä ja solariumia. Itse poistun varikkoalueen ja radan välimaastoon tarkkailemaan ravirahoille pyrkiviä ravureita ohjastajineen. Silmä sinnittelee näkömuistiin karttalehteä ja yritän kuvitella mitä Kuhmossa, Inarissa tai Torniossa aamuyöllä kärryään pakkaava kasvattaja ajattelee. Tyttö ajaa lämpimäksi liinaharjaista suomenhevosoria. Ohjastajia en tapaa. 82 Tytöt kiirehtivät laittamaan Big Greytä kilpailukuntoon. Tärkeintä on päästä paikalle, olla mukana kuvioissa, yrittää ja yrittää ja joskus onnistua.. Tärkeintä on päästä paikalle, olla mukana kuvioissa, yrittää ja yrittää ja joskus onnistua. Sen sijaan saan pikakurssin ravimaailman aluepoliittisista kiistakysymyksistä. Hevosten ja tallien kotipaikoista päätellen valtatie kahdeksaa, nelosta tai Savon läpi kiemurtelevaa viitosta on taivaltanut saman päivän aamuna moni hevosmies. Kuulen, että useimmat hakevat hevosensa vasta aivan viimetinkaan varikon reunalta
GIDDY UP MYRSKYTUULI Ravikatsomo näyttää kaukaa katsottuna suunnattomalta lasiselta akvaariolta, jonka sisällä äänettömät ihmiskalat pujahtelevat. Mutta toisaalta. Herään epäilemään, että keskiarvosummaa nostavat suurpelurit. Totalisaattoriluukkuja toisensa perään lähes koko sadanmetrin pituisen rakennuksen mitalta. Suolarahaa, kuuluu tuhahdus. Vermon keskusradan lisäksi suurimmissa kaupungeissa on 20 maakuntarataa. Sisään astuessa illuusio särkyy. Giddy up Myrskytuuli. Viime aikoina kokonaiskannattavuus on hieman parantunut, mutta potin jakajia olisi paljon. Myöhemmin kuulen Vermon omalta väeltä, että keskiverto peliasiakas kuluttaa keskimäärin 800 markkaa illassa. Etelän miehet eivät tähän suostu. Tai sitten olen itse valinnut kokonaan väärän alan. Pöytään laitettujen satasten kuvaaminen saa aikaan ärtyneen mulkaisun ja kehoituksen painua muualle vakoilemaan. Puhe kääntyy raviratojen määrään ja niiden sijaintiin. Ja kuin vaivihkaa, jotain yleisön innostuneesta kohahduksesta tarttuu, kun lähdön yllätysvoittaja talutetaan palkittavaksi. Työssäkäyvänä asuntovelallisena minun on vaikea uskoa, että b-katsomon toppatakkimiehiltä löytyy vajaa tonni pelaamiseen viikko viikon perään. Kun Vermon koulutus kertoo kello 18.30 tilanteen ja Veikkauksen V5 runsaan 2 miljoonan markan V5-vaihdon, erehdyn pitämään sitä paljona. Nykyajan hevonenkaan ei haise hevoselle. Niin verhotusti esitetystä kannasta käsitän. Kun seuraan julkkisseurueen pelaamista vihjeohjelman laatijan viimeisillä kuumilla neuvoilla ja näen 50 markan panoksen tuottavan 70 markkaa uskoni äkkirikastumiseen karisee entisestään ja Martti Luther sisälläni heristää protestanttista sormeaan. Etuseinän mittainen katsomo on jaettu kahtia kuin elävä elämä: parempi väki istuu ravintola Raviinin puolella, karvalakkikansa aaltoilee ääntäeristävän lasiseinän takana omilla paikoillaan. Vaeltelen pöytien väleistä ja yritän kurkkia millaisia summia pelimiehet sijoittavat valituilleen. Suolarahaa tai ei. 83 Etäämpää lämmittelyä katseleva tallinomistaja-isä puuttuu yllättäen kysymykseen, joka jakaa kahtia pitkien etäisyyksien ravikansaa. Kyse on busineksen kannattavuudesta ja siitä, että raviurheilussa liikkuvat totorahat ehtivät romahtaa 80-luvun kulta-ajoista. Mitäpä ei maksaisi tosiharrastuksestaan. Yritän kuvitella miten ensimmäisten, Aurajoen jäällä 1817 pidettyjen hevoskilpailujen yleisö ällistelisi, jos se yhtäkkiä siirrettäisiin tänne. Ehkäpä oma mittapuuni ravirahastuksesta on tupakkaja maitokahvisielunelämän tuomaa tulosta. Moni pohjoissuomalainen on sitä mieltä, että etelässä pelattavaa rahaa pitäisi jakaa syrjä-Suomen radoille. Näiden lisäksi kilpaa ajetaan vielä 24 kolmanteen luokkaan luokitellulla radalla. Summa tuntuu paljolta, kun ottaa huomioon, että näissä piireissä pelinkohteita ristitään esimerkiksi Babi Yarnimisiksi. Vuosittain ravipeleissä liikkuu rahaa 1, 5 miljardin markan verran. Miljardin potin keräävät Suomen Hippos ry:n ratapelit, runsas puolikas menee Veikkaus Oy:n tiliin. 1977 valmistunut Vermon katsomorakennus on kolmiosainen, jonka suuri, hallimainen keskusta on pyhitetty pelaamiselle. Päinvastoin. Enkä toisekseen jaksa uskoa, että pelureiden taskuista löytyy joka illan pelastukseksi se viimeinen pitävä veto. Se haisee shampoolle. n TEKSTI JA KUVAT: PEKKA PÄÄKKÖNEN Keskiverto peliasiakas kuluttaa keskimäärin 800 markkaa illassa.
Tapahtuman järjestivät yhdessä Suomen Hippos, Suomen Supertapahtuma keräsi Kaivarille 45 000 ihmistä Toukokuun 20.-21. Kuva: Kristiina Hattberg Hevoset Kaivarissa oli monelle elämän ensimmäinen hevoskontakti. Hevoset Kaivarissa esitteli hevosmaailman pienoiskoossa keskellä Helsinkiä. Kyseessä oli Mahdollisuuksien hevonen -hankkeen päätapahtuma ja osa virallista Suomi 100-ohjelmaa. Hevoset saivat ihmiset liikkeelle Helsingin Kaivopuistoon. – Tämä oli todellinen kansanjuhla, jossa saimme nauttia parhaimmillaan sitä hyvinvointia, jota hevonen tuottaa. päivät olivat kauniita ja lämpöisiä. Koko perheen ilmaistapahtuma järjestettiin lauantaina ja sunnuntaina. – Haluan kiittää paitsi yleisöä, myös kaikkia järjestelyihin osallistuneita, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall iloitsi. Aurinkoisena viikonloppuna Helsingin Kaivopuistossa kävi järjestäjien arvion mukaan ainakin 45 000 ihmistä nauttimassa monipuolisesta hevosohjelmasta. Kuva: Anna Aalto. 84 Ainutlaatuinen Suomi 100 -tapahtuma Hevoset Kaivarissa oli yleisömenestys. Juhlavuoden teeman mukaisesti tapahtuma tehtiin yhdessä
85 . Yleisötavoitteet ylittyivät jo lauantaina Hevoset Kaivarissatapahtuma keräsi heti lauantaina Helsingin Kaivopuistoon mittavan yleisön. Juhlakentän ohella etenkin piknik-alue ja keppihevosareena olivat suosittuja paikkoja, ja muuallakin tapahtuma-alueella väkeä virtasi pitkin päivää. Kuva: SRL/Laura Laakso. Esu on Suomen juhlavuoden kummihevonen. – Ihmiset tuntuivat viihtyvän todella hyvin, poikkipuolisia sanoja ei tullut. – Pelkästään keppariareenalla oli varmaan vähintään parituhatta innokasta, sillä ruusukkeita oli jaossa tuhat kappaletta ja ne loppuivat jo yhden maissa järjestelyitä johtava Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kertoo. Järjestäjien alustava arvio ilmaistapahtuman lauantain kävijämäärästä on noin 20.000 henkilöä. Kuva: Anna Aalto Alisa Aarniomäki nautti kauniista päivästä ja kepparista. Kaikki jaksoivat jonottaa muun muassa talutusratsastukseen ja keppariareenalle. Tavoitteena kokonaiskävijämääräksi oli 30.000. Upea tapahtuma, Sundwall jatkaa
Kuva: SRL/Laura Laakso Ari Moilanen ja Ypäjä Ilmestyvä ottivat voiton cityravien suomenhevosten kilpailussa. 86 www.dianovalapstone.fi Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat 1-os 310,2-os 390,(kuvassa) 2-os maxi 460,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Marina Ehrnrooth ja Cortina S voittivat Kaivopuisto-GP:n. Kuva: SRL/Laura Laakso Suomen Shetlanninponiyhdistyksen ratsut olivat hauskaa katsottavaa. Kuva: SRL/Sonja Holma Kaivarissa oli toinen toistaan hienompia keppareita. Kuva: SRL/Laura Laakso
Suomenhevosten esteillä voiton vei Tampereen Marja Tetri-Rantanen hallitsevalla mestaruusratsullaan Niisun Nestori. – Kilpaileminen tällaisessa ympäristössä oli aivan upea kokemus. Kuva: SRL/Laura Laakso . Tämä poikii varmasti uusia harrastajia hevosalan kaikkien lajien piiriin. Mahdollisuuksien hevonen -hanke jatkuu koko tämän vuoden ajan. Hevosalan tavoitteena on järjestää tuhat erilaista tapahtumaa ympäri Suomen. Hevonen ja eri hevosurheilun lajit selvästi kiinnostavat ihmisiä. . 87 Ratsastajainliitto ja Hevosalan osaamiskeskus Hippolis. Erityisesti keppihevosareena oli suosittu, ja järjestäjien arvion mukaan jopa 5 000 keppariratsastajaa kirmasi Kaivopuiston viheriöllä. Petri Korhonen oli mukana rakennusja purkutöissä. – Hyppy pelasi niin kuin aina tällä hevosella, vaikka iso yleisö toi vähän enemmän painetta suoritukseen. Hallitseva Suomen mestari asuu muutaman korttelin päässä kisakentältä. Kaivarin suoralla nähtiin vauhtia ja tunnelmaa, joka iski myös SE-tamma Ypäjä Ilmestyvän mestariohjastajaan Ari Moilaseen. Hevosihmisten yhteistyö Janni Salolta hieno ylitys. Monipuolinen hevonen Tavoitteena oli esitellä hevosen monipuolisuutta ja merkitystä osana yhteiskuntaa. Ja on hienoa esitellä ratsastusta uudelle yleisölle, sellaisille, jotka eivät vielä niin hyvin tunne sitä, Ehrnrooth hymyilee. Juhlakentällä jättiyleisön edessä Viikonlopun Cityraveissa voittajiksi ravasivat lauantain lämminveristen kilpailussa Order by Boss ja sunnuntain suomenhevosten kilpailussa Ypäjä Ilmestyvä. Kuva: Anna Aalto Hilla Tykkyläinen nautti tunnelmasta. Tämä on ollut tosi hieno tapahtuma, ihana, tunnelmallinen fiilis. Mukana oli parisataa vapaaehtoistyöntekijää. Kuva: SRL/Laura Laakso tapahtuman ympärillä toimi upeasti, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kehui. Esteratsastuksen Kaivopuisto GP:n voitti Marina Ehrnrooth kotipuistossaan ratsulla Cortina S. – Se tavoite täyttyi kirkkaasti. Toiseksi 130 cm:n esteillä sijoittui Venla Keränen ja Claire II ennen Iisa Huttulaa ja Casquettaa. Yleisö oli mahtava ja voitto suomenhevosen kanssa menee ihan urani Top3-kokemuksiin, kaikkien aikojen kolmanneksi voitokkain raviohjastaja Moilanen kiitti. Kilpailuiden ja näytösten ohella oli paljon oheisohjelmaa. Toisen sijan otti Mari Laine Hovi-Urholla ja kolmannen Liisa Sassi-Päkkilä Silverin Tähdellä. Tapahtumaviikonlopun aikana 150 hevosta tuotiin kirjaimellisesti helsinkiläisten olohuoneeseen. Ehrnrooth selvitti ainoana perusradan virheittä ja jatkoi siitä suoraan uusintaa. Hevoset ottivat harvinaisen ympäristön rauhallisesti. Suomenhevonen oli Kaivarilla keskeisessä osassa. Kuva: Kristina Hattberg – Hienoa esitellä ratsastusta uudelle yleisölle.
Suomenhevonen on vauhdikas urheiluhevonen ja hurmaava harrastekaveri, ylistää Suomenhevosliiton varapuheenjohtaja Tuula Pihkala Mikkelistä. – Suomenhevosessa on kaikki hienoa, se on rehti, reipas ja rakas. Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Työhevonen nauttii työnteosta, se tulee syvältä sen sydämestä, se on parhaimmillaan kaverina metsässä ja pellolla. On aika pakahduttava tunne, kun edetään yhdessä, hevonen vetää ja vakoa syntyy, silloin aurinko paistaa, vaikka taivaalta paiskoisi vettä, mäntsäläläinen työhevosyrittäjä ja Uuraksen omistaja Tanja Lundsten hymyilee. Kotioloissa työhevosilla myös tehdään peltoja metsätöitä sekä ajelutuksia, myös ratsastetaan. 88 Suomenhevoset palasivat Kaivopuistoon Suomenhevoset olivat tuttu näky Helsingin Kaivopuistossa siihen aikaan, kun ratin korvasivat ohjakset ja hevosvoimat jyrähtivät käyntiin heinämoottorilla. Monella on ravihevosen tausta. ratsuna sekä valjakkoja ravihevosena. Kaivarin työhevosharrastajien näytöksessä lauantaina mm. Sillä on luontainen tarve tukea isäntäänsä. Tanja Lundstenin kummihevonen Uuras lähti Kaivariin Mäntsälästä. Kuva: SRL/Laura Laakso – Riuska renki, rakas ja raamikas Tanja Helenius Tammelan Tuisku kilpailivat suomenhevosten 100 cm:n luokassa. Työtoverina se antaa kaikkensa, jos sitä on kohdeltu hyvin, sillä on suomalainen sisu. – Suomenhevonen on todellinen moniottelija. Kuva: SRL/Laura Laakso. Suomenhevosia on hevoskannastamme reilu neljäsosa, noin 20.000 yksilöä. – Suomenhevonen on lempeä, hyvää tahtova ja empaattinen – Kumppani isolla k:lla. Se on vauhdikas ravuri, ryhdikäs ratsu, voimakas työhevonen ja hurmaava pienhevonen, joka on suosittu mm. Suomenhevosen kantakirja perustettiin 1907, ja se täyttää puhtaana rotuna tänä vuonna 110 vuotta. Suomenhevonen on olennainen osa maamme maaja metsätalouden historiaa. Mukana Kaivarissa on kolme väkivahvaa ja kilpailuissa ansioitunutta suomenhevosta, tamma Viriella, ruuna Uuras ja juhlavuoden kummi, ori Esu. Kautta aikojen jalostus on perustunut hyviin käyttöominaisuuksiin: suorituskyky, luonne, liikkeet ja kestävyys. äestetettiin, lanattiin ja tehtiin lastaus. Suomenhevonen on käyttöominaisuuksiltaan monipuolinen yleishevonen, jota jalostetaan neljälle suunnalle. Ainutlaatuisen luonteensa ansiosta suomenhevonen terapoi jo pelkällä olemuksellaan, Pihkala sanoo. Suomenhevonen on kokoonsa nähden maailman parhaita vetohevosia: sisukkaan luonteensa ja älykkään vetotekniikkansa ansiosta päihittää monet raskaat ja suuret kylmäverihevoset. Samalla hevosella voi harrastaa raviurheilua, ratsastaa ja tehdä työhommia
Kuva: SRL/Laura Laakso. 89 . Paikalla esiteltiin ratsuväen perinteitä ja varusteita ja näytettiin mm. Kuva: SRL Laura Laakso Rohan-turnajaisissa oli esillä keskiaikainen ratsastustaito. Jäätelö maistuu kauniina toukokuisena päivänä järjestysmies Piia Vesteriselle. Se on ollut meille vankkumaton tukipilari niin sodan kuin rauhan aikoina, viljapelloilta eturintamaan. Kuva: Anna Aalto On aika pakahduttava tunne, kun edetään yhdessä, hevonen vetää ja vakoa syntyy, silloin aurinko paistaa, vaikka taivaalta paiskoisi vettä. Kuva: SRL/Laura Laakso Ponin harjaus oli päivän kohokohta. Hevosten kanssa otettiin monta selfietä. Heidän 1920-luvun tyylisessä leirissään porisi M29-kenttäkeitin, josta myytiin ehtaa hernesoppaa. Sille kuuluu syvä kunnioitus ja kiitos, totesi Suomen Hevosurheilumuseon museomestari Juha Erola. Suomenhevosen varaan on rakennettu maamme alkuperäinen hyvinvointi. Kuva: SRL/Laura Laakso Ratsastuslajeista oli esillä myös matkaratsastus. Suomenhevosia nähtiin Kaivarissa lisäksi laitumella, missä ruohoa siisti mm. – Suomenhevonen on kantanut kansaamme läpi historian, ja antanut sodassa ison uhrin. Ratsuväen perinneratsukot olivat myös mukana Kaivarissa esiintymässä. Aulangon Ahkera. Kavioissa kajahti vapaa isänmaa Ratsuväen perinneratsukot esittelivät historiaa. Erolan oman tallin kuningas, suomenhevosruuna Muskan Luksori, 31, viettää ansaittuja eläkepäiviä pirteänä papparaisena. kuinka hevosta siedätetään miekkailuun. – Suomenhevonen on suomalaisen yhteiskunnan kansallisaarre. – Suomenhevosen luonne kuvaa suomalaista ihmistä, se on periksi antamaton, rehellinen – ja välillä vähän jukuripää, sopivassa mitassa, Erola hymyilee
Kuva: Anu Leppänen Hevoset Kaivarissa irrotti hymyjä ja loi hyvää mieltä. Kuva: SRL/Laura Laakso. 90 Samuel Nenonen Smedens Musette (vas.) ja Jukka-Pekka Leskinen Henry II. Kuva: SRL/Laura Laakso Poniraveissa Ekslätts Sacrifice (Sakke) rattaillaan Oona Halme (edessä)
Turkulainen kilparatsastaja, ammattitason valmentaja ja kouluratsastustuomari HanneMari Kiuttu esiintyi Kaivarissa jalostusori Jalopenon kanssa suomenhevosten Pas de Deux -näytöksessä, kaksintanssissa. 05-320 1101 Liput toimituskuluineen alk. Hänkin kilpailee kaiken rotuisilla hevosilla, ja oli mukana myös Kaivopuisto GP:ssä puoliveritammalla CIchanta. klo 9 (iittigolf.com) Kansainväliset tähtiravurit saapuvat lentokuljetuksella Utin kentälle, jossa juonnettu tervetulotilaisuus alkaen klo 16 Parhaat etkot ja jatkot tarjoaa KooKoo Piknik Tervetuloa! Suomen eliitti haastaa jälleen Euroopan tähtiravurit. Jappe on näyttävä ja laadukas, sitä on mukava esitellä suurelle yleisölle. suomenhevosten koulumestaruus vuodelta 2105. Ne ovat myös kyvykkäitä kilparatsuja useissa ratsastuksen lajeissa, ja suosio on vahvassa kasvussa. Tamperelainen masteropettaja, ammattivalmentaja ja esteratsastaja Marja ”Tytteli” Tetri-Rantanen kilpaili Kaivarissa Niisun Nestorilla, jolla hän voitti suomenhevosten estemestaruuden viime vuonna. – Se on tosi kiltti, mutta silti hyvin energinen. Jappe on myös herkkä ja energinen. Se hyppää paremmin kuin moni puoliverinen, ja sillä on esteälyä. Suomenhevosilla kilpailevat nykyään monet ratsastuksen kovat nimet, joille tärkeintä on hyvä urheiluhevonen rotuun katsomatta. Kuva: SRL/Laura Laakso Kyvykkäät kilparatsut Suomenhevonen on monipuolisuudessaan erinomainen ja suosittu opetushevonen ratsastuskouluissa. Se on innostunut ympäristöstään, ja vaikka se on ori, se on ihan käsiteltävissä, ratsastaja kertoi. Ratsukolla on mm. Se esiintyy mielellään, ja nyt kun sillä on morsiamia, se hirnuu ja käy aika pörheänä, mutta se tekee työnsä silti aina luotettavasti, Kiuttu kehui. – Niisun Nestori on hevosena todella hieno. Oheistapahtumat alkavat jo perjantaina: Kansainvälinen EM-ravitapahtuma Kouvolassa 17.6.2017 Lounasravit pe klo 12 alkaen KymiGP Golf (iittigolf.com) pelataan Iitissä Niskaportin kentällä alk. 91 Suomenhevosten esteillä voiton vei Tampereen Marja Tetri-Rantanen hallitsevalla mestaruusratsullaan Niisun Nestorilla. Unikuva. Paketti toimituskuluineen 39,50 €/hlö. Kiuttu kilpailee myös puoliverisillä, ja on noussut aina GP-tasolle asti. Kymi GP -paketti – vain ennakkomyynnissä ti 13.6. Espanjan ihmeravuri Trebol ja ohjastaja Gabriel Pou Pou ovat voittaneet jo kaksi kertaa peräkkäin! KYMI GRAND PRIX S-etukortilla 34,50 €/hlö OP Kymenlaakson omistaja-asiakkaalle 5 euron etu Kymi GP-paketista, kun lataat puhelimeesi ilmaisen Pivo-sovelluksen. – Suomenhevosista parhaat ovat urheiluominaisuuksiltaan hienoja. Sillä on kaikkeen iso moottori, hyvä groove ja meininki. 11 €/hlö Liput helposti Ticketmaster.fi Ohjelmassa lisäksi tasokkaat Toto76 -ravit ja jännittävät ikäluokkalähdöt. Esityksessä olivat mukana myös Heidi Haila ja A.T. Kaivarissa hypättiin suomenhevosten oma estekilpailu ja ohjelmassa oli myös kouluratsastusta. Tule katsomaan upeiden hevosten urheilua, viihtymään ja voittamaan! Tiedustelut puh. saakka! Sisäänpääsy raveihin, ruokailu ulkoravintolassa, ruokajuoma (olut/viini/siideri/limsa) ja käsiohjelma. Se haluaa hypätä ja tekee sen todella hyvin
Elantonsa ne hankkivat tunneilla ja yhdessä harrastamme raveja. Omat ravihevoseni toimivat myös ratsastuskoulussa opetushevosina. Cityraveissa olivat mukana kaksi hänen omaa hevostaan, Enriko ja Varjomanni. Pääsääntöisesti niiden kanssa pystyy tekemään lajia kuin lajia. – Suomenhevosissa on hienoa niiden monimuotoisuus ja persoonallinen luonne. Kilpailu huipentui pronssiotteluun ja finaaliin sunnuntaina. Ennen Cityraveja kävivät yleisölle esittäytymässä mm. Kuva: SRL/Laura Laakso Suomenhevonen on tärkeä osa suomalaista raviurheilua, ja sillä oli totta kai kunniapaikka Suomen ensimmäisissä Cityraveissa. – Meillä on ravihevosten valmennuksen ohella ratsastusta, pienimuotoista leiritoimintaa ja hevoskasvatusta. Vahtolaisen Varjo-tallin pääpaino onkin suomenhevosissa. 92 Cityraveissa kunniapaikalla Islanninhevosten passijuoksukilpailussa esiteltiin islanninhevosten omaa askellajia passia. Välillä ihan miettii voiko se olla sama hevonen, Varjonen hymyili.. Pikkulasten kanssa ne hypsyttelevät hiljaa ja varoen, raveissa ne taas ovat täynnä ruutia ja tulta, kuin dynamiittipötköjä meidän aikuisten kanssa. Bella Varjonen tunnetaan kaksinkertaisen ravikuninkaan Erikassonin valmentajana. Niiden kanssa ei päivä käy koskaan pitkäksi, Varjonen nauroi. Enriko ja Varjomanni ovat hauskoja ja veikeitä kavereita, aikamoisia jekkumestareita kaikessa kiltteydessään. legendaarinen, kaksinkertainen ravikuningas Erikasson sekä yksi nopeimmista suomenhevosista kautta aikojen, Sipori. Kahdeksan suomenhevosta otti toisistaan pareittain mittaa Kaivarin 250 metrin suoralla, missä voittaja ottaa paikan aina jatkoon
Kuvat: Kristiina Hattberg ja SRL/Laura Laakso Lauantain Cityravien tuloksia. ”Ossi” paransi jokaiseen vetoon ja kuinkahan kovaa se olisikaan mennyt, jos kilpailu olisi vielä jatkunut. Lämminveristen ravureiden Cityravien voittoon ravasi Order by Boss. Hakkapeliittatapahtuma 5.-6.8.2017 Tammelassa teemana: suomenhevonen 110-vuotta lisätietoja www.nsaura.fi Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Jouko Tarvaisen Hevillä saunoi Kaivarin rannassa. Upea paikka ajaa kilpaa, ja kokonaisuutena ihan parhaita kokemuksia urallani. Pronssiottelussa Drancy kukisti Yerro Linin. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com. 93 Hevoset Kaivarissa tuloksia Jousiampuja Riikka Latvala-Somppi esitteli taitojaan. Kouvolassa treenaava Order by Boss oli viikonlopun hevosista eniten tienannut osallistuja yli 120 000 euron voittosummallaan ja pelaajat veikkasivat ruunan lämminveristen kilpailun ennakkosuosikiksi. – Order by Boss oli loistava hevonen tähän kilpailuun. Kari Venäläisen ohjastama voittaja kukisti finaalissa Zoltanin. Rata oli pinnaltaan hyvä, ja yleisö loi hienon fiiliksen, ohjastaja Kari Venäläinen tunnelmoi
Seleeniä esiintyy rehuissa sekä natriumseleniittinä että orgaanisena selenometioniinina, joista orgaanisen seleenin hevonen pystyy varastoimaan turvallisesti ja sen hyväksikäyttö on parempaa. Kesäihottuman taustalla on perinnöllisiä tekijöitä. Hillitön ja jatkuva kutina heikentää hyvinvointia selvästi. Varsinaiset oireet aiheuttaa usein yliherkkyys Culicoides -sukuisten polttiaisten syljelle ja oireiden voimakkuus voi vaihdella lievästä kutinasta rajuunkin hankaamiseen, mistä seurauksena on ihon rikkoutuminen ja jouhien katkeaminen. Laidunruoho toimii hyvänä E-vitamiinin lähteenä mutta erityisesti sisäruokintakaudella ja hevosilla, jotka eivät pääse vapaasti laiduntamaan tai joilla E-vitamiinin tarve on muuten suurempi, on riittävästä vitamiinimäärästä syytä huolehtia. Sitä esiintyy tietyissä suvuissa ja roduissa enemmän kuin toisissa. Antioksidanttien suuri rooli E-vitamiini on tärkeä osa hevosen ruokintaa. Sankari -rehulla turvataan tulevaisuutta Suomenhevonen täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Valikoimasta löytyvät Sankarin lisäksi suomalaiseen karkearehuun suunnitellun Norra Prima kivennäinen sekä varsomiskauteen erinomaisesti soveltuva, rypsipohjaisen Norra Pure Protein –valkuaisrehu. Hivenaineista sinkillä on merkittäviä vaikutuksia ihon ja karvan kuntoon. Välttämättömät Omega 3-rasvahapot Omega 3-rasvahapot ovat hevoselle välttämättömiä rasvahappoja, joiden saanti perusruokinnalla jää kuitenkin kohtalaisen pieneksi suhteessa muihin rasvahappoihin. Iho ja karva sisältävät runsaasti sinkkiä ja sinkin näkyviä puutosoireita ovatkin mm. Monille hevosille kesä tietää myös tukalia päiviä kesäihottuman aiheuttaman kutinan, kirvelyn ja hankaamisen takia. Kotimaisella Raisioagrolla on pitkä historia eläinten ruokinnan asiantuntijana sekä rehujen valmistajana. Hevosta voidaan suojata ja hoitaa ulkoisesti erilaisin loimin ja hoitoainein, mutta myös ruokinnalla voidaan tukea hevosen oman immuunipuolustuksen toimintaa ja ihon kuntoa. Kesäihottuman taustalla on perinnöllisiä tekijöitä, joten tyypillisesti sitä esiintyy tietyissä suvuissa ja roduissa enemmän kuin toisissa. Norra-sarjan rehut valmistetaan Raisioagron Kouvolan rehutehtaalla. Antioksidanttina toimiva seleeni yhdessä E-vitamiinin kanssa suojaa kudoksia ja soluja vaurioilta. Omega 3-rasvahappojen tiedetään hillitsevän tulehdusreaktioita muuttamalla solukalvojen funktionaalisia ominaisuuksia tulehdusreaktiota hillitsevään suuntaan. Erityisesti suomenhevoset kärsivät kesäihottuman oireista. E-vitamiini tukee myös hevosen oman immuunipuolustuksen toimintaa ja sen riittävä saanti on erityisen tärkeää silloin, kuin immuunipuolustuksen kuormitus kasvaa tai sen toiminta on häiriintynyttä. Laadukkaaseen ruokintaan panostamalla voidaan parantaa hevosen hyvinvointia tukemalla vastustuskykyä ja ihon terveyttä. E-vitamiini toimii hevosen luontaisena antioksidanttina ja se suojaa solukalvoja ja lihaksia vapailta radikaaleilta ja oksidatiiviselta stressiltä. 94 n Hevostuote Kesäihottuma kiusaa monia hevosia – ruoki hevosesi hyvinvointia Kesäihottumaa voidaan hoitaa ja hevosen oloa helpottaa monella tapaa. Guelphin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin että runsaasti omega 3-rasvahappoja saaneiden hevosten tulehdusreaktiot juuri Culicoides-suvun polttiaisten pistoksiin olivat selvästi verrokkiryhmiä pienempiä. raisioagro.com ilmaisella kotiin toimituksella. n Teksti: Katri Virtanen Kehityspäällikkö, Raisioagro. Sankari – rehu on kehitetty yhteistyössä Luken erikoistutkija Markku Saastamoisen kanssa ja jokainen ostettu säkki tukee Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää suomenhevosen geenivaraohjelmaa, minkä tarkoituksena on turvata alkuperäisrodun terve tulevaisuus. K esän myötä aurinko hellii ja laitumet kutsuvat. Norra Sankari on hevosten täysrehu, minkä raakaaineet sisältävät kesäihottumasta kärsivien hevosten tarvitsemia antioksidantteja, vitamiineja ja rasvahappoja. Tilaukset voi tehdä kätevästi verkkokaupasta osoitteesta www. karvapeitteen ja ihon kunnon heikkeneminen, joskus jopa kutina
Tamma ratkaisi mestaruuden vetokokeessa.. toukokuuta. Tuomisen tallin voittajia ovat olleet myös tammat Pelotin (2008) ja Laippa (2006). Tähden Piirros vuoden 2017 työmestari Kauko Tuomiset ja Tähden Piirroksen yhteistyö toi tänä vuonna voiton. Tähden Piirros on Kauko Tuomisen itsensä kasvattama, ikää tammalla on kymmenen vuotta. Edellisestä syksystä lähtien ajetaan ja tähdätään tätä kohti, ohjastaja Kauko Tuominen tunnelmoi voiton ratkettua. – Tamma oli tänään kovaluonteinen vetämään, saattoi siitäkin syttyä, kun kaveri Pelotin lähti matkalle mukaan. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 2007. 20 17 Helppo aloittaa, helppo annostella Edullinen jatkuvaan käyttöön Erittäin turvallinen tutkimuksissa ei todettuja haittavaikutuksia Laaja tutkimusnäyttö ihmisillä, koirilla ja hevosilla tehdyissä tutkimuksissa, ainutlaatuinen vaikutusmekanismi J ännittävän työmestaruuskilpailun voiton vei Kauko Tuomisen ohjastama tamma Tähden Piirros (Venterin Vili), voiton 1,5 pisteen erolla kakkoseen, vuoden 2014 työmestariin Matti Pakarisen Leonidaan. En etukäteen odottanut ehkä tältä näin kovaa tulosta, vaikka tamma tasainen suorittaja onkin. Jojoriina on kaksinkertainen työmestari. Onnistunut tapahtuma Yleisesti tapahtuman taso oli tänä vuonna korkealla. Tämä tapahtuma on meikäläiselle vuoden kohokohta. Työmestaruuskilpailuun ilmoitettiin 14 hevosta, mutta tamma Tolopan Tyttö joutui jäämään pois. Toiseksi sijoittui Leonida (Suikun Ero) ja kolmannelle sijalle sijoittui paras ensikertalainen Lukon Mimmi (Suikun Lukko). Terttu Peltosen lisäksi lautakuntaan kuuluivat Eero Perttunen (vpj), Markku Nisula, Heidi Sihvo ja Sisko Perttunen (sihteeri). Edellisen työmestaruutensa pitkään kisoissa mukana ollut sysmäläinen Tuominen otti Jojoriina-tammallaan vuonna 2010. Kilpailussa oli tasainen, hyvä suoritustaso, lautakunnan puheenjohtaja Terttu Peltonen kertoi tyytyväisinä. 95 Kesäihottuma kiusaa monia hevosia – ruoki hevosesi hyvinvointia Join t support with a di?erence * UUTUUS! FLEXADIN NIVELTEN LIIKKUVUUDEN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN PATENTOITU DENATUROITUMATON KOLLAGEENI (UC-II), KELATOITU MANGAANI JA MSM. 2500 euron palkintopotti matkasi näin ollen Tähden Piirroksen mukaan. – Katsojia oli suhteellisen paljon. Suomenhevosten työmestaruus miteltiin Ypäjällä lauantaina 27. Hieman sateisesta säästä huolimatta Ypäjällä nähtiin päivän aikana todella runsaslukuinen työhevosperinteistä kiinnostunut yleisö. 5
Kaapelikuolaimilla on saatu hämmästyttävän hyviä tuloksia! Saatavana paljon erilaisia nivel-, 3-palaja waterford -kuolaimia. Luonnollinen E-vitamiini Wahlstenin uutuuksia imeytyy paremmin kuin synteettinen, sen vuoksi myös sen annostelumäärä on pienempi ”less is more”. Bombers Cable -kuolaimet ovat uusia, innovatiivisia ja patentoituja ns. Ne ovat rasvaliukoisia antioksidantteja, joita immuunijärjestelmä ja verisuonisto tarvitsevat toimiakseen. Ehdottomasti markkinoiden parhaimmat ja tehokkaimmat kylmäyssuojat! Myynti: Kotieläintarvike.fi Kotieläintarvikkeen uutuuksia Bequine Tendon Recovery Kylmäyssuojat Patentoidut ja erittäin korkealaatuiset Orthopedic Thermal Care System -kylmäyssuojat hevosten jalkojen kylmäykseen. Kehitetty ja valmistettu Ruotsissa. Loimessa on 20 kpl magneetteja tasaisin välein. Black Horse Natural E sisältää myös E-vitamiinin imeytymistä tehostavaa kauraja rypsiöljyä. Koot 135, 145, 155, 165 cm ovh 159 euroa W-Carbon ravikypärä Tyylikäs ja kevyt Carbon-kypärä. Black Horse Natural E sisältää neljää tokoferolien ryhmään (alfa-, beta-, gammaja deltatokoferolit) kuuluvaa yhdistettä. Koot XS-XXL ovh 199 euroa te. Kylmäyssuojat vähentävät turvotusta rasituksen jälkeen sekä hoitavat ja ennaltaehkäisevät mahdollisia jännevammoja (hankositeet ja koukistajajänteet). Erinomaisen muotoilun ja joustavien tarranauhojen ansiosta kylmäyssuojat pysyvät hyvin paikoillaan. Pehmustettu pohja, jossa kehon lämpöä heijastava W-Healing osa. Uutuus, jossa yhdistetty kehonlämpöä heijastava W-Healing keraaminen kuitu sekä verenkiertoa vilkastuttavat 1000 gaussin magneetit. E-vitamiinin puutosoireisiin kuuluvat lisääntymisongelmat, hormonihäiriöt ja alentunut suorituskyky. Myynti: Kotieläintarvike.fi. Varsoilla voi esiintyä lihasja liikuntahäiriöitä. Yksi naisten koko, ovh 19,90 euroa W-Healing + Magnet loimi Lisää verenkiertoa ja poistaa lihasjännitystä selän lihaksissa. Kylmäyssuojat on helppo W-Healing ratsastussukat Miellyttävät sukat ratsastukseen ja tallille. Kuolaimet ovat nivelletty ”spring-back” kaapelilla, joka palauttaa taipuneen kuolaimen nopeasti takaisin omaan muotoonsa. Kaapelikuolaimet ovat hevoselle erittäin miellyttäviä ja pehmeitä. E-vitamiinin puute voi aiheuttaa häiriöitä lihasten toiminnoissa, kuten lihasjäykkyys, lihasten kipeytyminen ja suorituskyvyn lasku. Bequinekylmäyssuojat on anatomisesti muotoillut, joten ne kylmäävät optimaalisesti ja erittäin tehokkaasti hevosen jänteitä. Kypärällä uuden standardin mukainen VG1-hyväksyntä. kaapelikuolaimia. 96 n Hevostuotteita Black Horse Natural-E 1L n Black Horse lanseerasi Hevoset–messuilla oman luonnollisen E-vitamiinin. W-Healing keraaminen kuitu vilkastuttaa verenkiertoa varpaissa ja jalkapohjissa. Black Horse Natural E :tä myyvät useimmat maatalousja hevostarvikeliikkeet. Kuolaimet ovat valmistettu ruostumattomasta teräksestä, jossa on ainutlaatuinen, sinisen värinen ja makean raudan makuinen ”Sweet Iron” -pinnoijäähdyttää kylmäksi ja ne kulkevat kätevästi mukana esimerkiksi kisaja valmennusmatkoilla
– Eläinlääkäri vastaa osiosta hevosen hyvinvointi. Kilpailuun osallistuvat UET:n jäsenmaiden valitsemat alle 25-vuotiaat edustajat, joilla on urallaan vähintään viisi voittoa. Tarkastuksia tehdään kesän aikana Porin, Forssan, Teivon ja Turun raveissa. Hippokseen uusi eläinlääkäri. Summer’s Dream Prince (135,41). 97 25 € 55 € Juhlavuoden jäätävä kesätarjous: Löydät meidät Facebookista Kätevimmin liityt kotisivuillamme: Suomenhevosliiton jäsenyys kannattaa! Suomalaisvaljakot tuplavoittoon Liettuassa n Suomalaisvaljakot ottivat tuplavoiton Bendoriain kolmen tähden kilpailussa hevosyksiköissä Liettuassa. Nyt toivotaan, että uusi eläinlääkäri jatkaa ja kehittää sitä edelleen, sanoo Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen. Se on asia, mikä on enenevässä määrin tapetilla vuosi vuodelta. Toiselle sijalle nousi maratonosuuden voittanut Hannu Kalalahti Hessin Vihtorilla (142,61) ja kolmansiksi Leena Kalalahti – Kalif (150,19). Hevosten suu tutkitaan kilpailun jälkeen ja samalla arvioidaan erilaisten kuolaintyyppien vaikutuksia suun terveyteen. Lisäksi Halme on ajanut 237 lähtöä poneilla ja niissä 33 voittoa. Hän on toiminut Pirkkalan kunnan palveluksessa Vesilahdella vuodesta 2011. 3.9.2017. Ponivaljakoissa Suomi otti kaikki neljä kärkisijaa. Kahden tähden hevosyksiköissä Sanna Tirkkonen sijoittui toiseksi hevosella Porsche Life. Eläinlääkäri luo ne linjat. Tavoitteena on tarkastaa keskimäärin kaksi hevosta per lähtö yhteensä noin kymmenessä ravitapahtumassa, jolloin tutkittujen hevosten kokonaismääräksi muodostuu noin 200 yksilöä. Kokelaiden EM-kilpailu koostuu kuudesta osalähdöstä, jotka kilpaillaan Klosterskogenin ja Drammenin radoilla 2. n Suomen Hippoksen eläinlääkäriksi on nimitetty Pirkkalan kunnaneläinlääkärinä työskennellyt Reija Junkkari, 36. Tarkastukset tekee eläinlääkäri Kati Tuomola. kesäkuuta. Anne Friis voitti Friisin paletilla sunnuntain tarkkuuskokeen ja nousi kokonaiskilvassa neljänneksi. Henna Halme on ohjastanut urallaan 693 kilpailua ja 40 voittoa hevosilla. Euroopan mestaruuden suomalaisista on voittanut Mervi Illikainen vuonna 2002. Ykköseksi ajoi Leena Vähä-Erkkilä ponilla S.W. Ravihevosten suut seurantaan n Kesällä 2017 Suomen Hippos ry:n hevosen terveyteen liittyvien kartoitusten painopistealueena on ravihevosten suuterveys. Ben Simonsén teki erinomaisen radan maratonilla nousten kokonaiskilpailussa toiseksi FWB-ruunalla SG Hard Rock (163,91). Kärkeen ajoi Talvikki Järvinen hevosella Danser T pistein 142,28 takanaan voitto maratonilla ja kakkossija koulussa ja tarkkuudessa. Luokassa starttasi 12 valjakkoa. Junkkari operoi niinikään Hämeen Hevoskuntoutuksen omaeläinlääkärinä. Myös raviponeja tarkastetaan. Junkkari aloittaa tehtävässään 26. Viime vuonna Suomen EMedustaja Jukka Torvinen sijoittui neljänneksi. 3.9.2017. Aikaisempi eläinlääkäri on tehnyt paljon töitä sen eteen, tavallaan luonut nollasta sen mallin, millä toimitaan. Henna Halme kokelasohjastajien EK-kisaan n Viime kauden Salamakypärät -kilpailun kakkonen Henna Halme edustaa Suomea kokelasohjastajien EM-kilpailussa Norjassa 2
Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Tilaa 20-vuotias Hevosmaailma R tot K o L my t Heinäpojat Oy | Suoniityntie 43 | 7900 Loviisa Myymälä 044 972 3208, myynti 044 050 1240 www.heinapojat.fi | uudenmaan@heinapojat.fi 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa 20 v Muista mainita tilatessasi kampanjakoodi HM0317X 29€. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. 20-vuotissyntymäpäivätarjous Kestotilaus 29€/vuosi (norm. 09-413 97 300 Tarjous voimassa 31.8.2017 saakka. 40€) Määräaikainen 36€/6 nroa (norm. Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Puh. 46€) www.hevosmaailma.. tilaukset@karprint.
Kaikki Brinkvetokoukkuratkaisut ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä – löydät varmasti ratkaisun, joka sopii sinun tyyliisi ja tarpeisiisi. Kiinteä vetokoukku sopii ahkeraan käyttöön, irrotettava vetokoukku tyyliä arvostaville ja kääntyvä vetokoukku helppokäyttöisyyttä haluaville.. Vetokoukku tarpeesi mukaan. Lisätietoja: www.kaha.?/vetokoukut Testattu todellista käyttöä varten
Taylor made overalls for all weather conditions www.veljwahlsten.com Ale xa nd re Ab riv ard www.veljwahlsten.com Myynti: hevosvarusteliikkeet Suomessa. BAS2 Posti Oy Posti Green Täydellinen valikoima ratsusekä ravituotteita Ajopuvut – W-TROTTING WEAR Laadukkaat mittatilaus puvut valmistetaan Suomessa yksilöllisten mittojen ja toiveiden mukaan